ja vammaispoliittinen ohjelma 2011-2018 - Hyvinkaan kaupunki

hyvinkaa.fi

ja vammaispoliittinen ohjelma 2011-2018 - Hyvinkaan kaupunki

Ikääntymis- ja vammaispoliittinen

ohjelma

vuosille 2011 - 2018

Hyvinkään kaupunki


IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 20112018

1. JOHDANTO .............................................................................................. 2

2. OHJELMAPERUSTA ................................................................................ 3

2.1. KAUPUNKISTRATEGIA 2009–2012 .............................................................................. 4

2.2. VÄESTÖNKEHITYS HYVINKÄÄLLÄ VUOTEEN 2020 ................................................... 5

3. IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 20112018 ................................ 6

1 1

3.1. LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ...................................................................... 6

3.2. VANHUSJÄRJESTÖT ................................................................................................... 7

3.3. ITSENÄINEN ELÄMÄ JA OSALLISTUMINEN ...................................................................... 7

3.4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ .......................................................................................... 8

3.5. LIIKENNEPALVELUT .................................................................................................. 10

3.6. KOULUTUS JA OPISKELU ........................................................................................... 10

3.7. TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS ......................................................................... 11

3.8. SOSIAALITURVA ....................................................................................................... 13

3.9. TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS ...................................................................... 13

3.10. KULTTUURI JA VAPAA-AIKA .............................................................................. 14

4. VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 20112018 .................................... 16

4.1. LÄHTÖKOHDAT JA PÄÄMÄÄRÄT ................................................................................. 16

4.2. HYVINKÄÄN KAUPUNGIN VAMMAISNEUVOSTO ............................................................. 17

4.3. KESKEISET KÄSITTEET ............................................................................................. 18

4.4. ITSENÄINEN ELÄMÄ JA YHTEISKUNNALLINEN OSALLISUUS ........................................... 19

4.5. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ........................................................................................ 20

4.6. LIIKENNEPALVELUT .................................................................................................. 22

4.7. VARHAISKASVATUS, KOULUTUS JA OPISKELU ............................................................. 23

4.8. TYÖ ........................................................................................................................ 26

4.9. TERVEYDENHUOLTO JA KUNTOUTUS ......................................................................... 27

4.10. SOSIAALITURVA ....................................................................................................... 28

4.11. TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS ...................................................................... 30

4.12. KULTTUURI JA VAPAA-AIKA .............................................................................. 31

5. IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTISTEN OHJELMIEN

TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA ........... 33


1. JOHDANTO

Hyvinkäällä on laadittu ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma vuosille

20112018. Ohjelman valmistelua on koordinoinut laajapohjainen ohjausryhmä

perusturvan viranhaltijoiden johdolla. Ohjausryhmässä ovat olleet

mukana vanhus- ja vammaisneuvostojen, perusturvalautakunnan sekä eri

hallintokuntien edustajat. Ohjelma on jatkoa vuonna 2004 hyväksytylle

vanhuspoliittiselle strategialle ja palvelurakenteen kehittämisohjelmalle

sekä vammaispoliittiselle ohjelmalle. Ikääntymis- ja vammaispoliittisessa

ohjelmassa vuosille 20112018 on huomioitu aiemman strategian ja ohjelman

toteutuminen.

2 2

Molempien uusien ohjelmien tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaikuttavat

paitsi kaupungin omat toimenpiteet, myös monet toimintaympäristössä tapahtuvat

muutokset. Nämä muutokset ovat nopeampia kuin koskaan aiemmin.

Maamme väestörakenne muuttuu nopeasti. Lasten ja nuorten

osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan suuret ikäluokat ovat tulossa

ikään, jossa sairastavuus kasvaa jyrkästi. Eliniän piteneminen lisää osaltaan

vanhusten osuutta väestössä. Myös työelämä muuttuu yhä kiivaammassa

tahdissa, ei vähiten tietotekniikan kehityksen myötä. Suurten

ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen myötä uhkana on työvoimapula. Maassa

on käynnissä voimakas sisäinen muuttoliike väestön siirtyessä etelän kasvukeskuksiin.

Haasteita tulevaisuudessa asettavat myös niukka kuntatalous,

maahanmuutto ja monikulttuurisuus, kestävän kehityksen

periaatteiden leviäminen ja sen mukanaan tuoma kaupunkirakenteen tiivistyminen.

Toisaalta sosiaalisten verkostojen löystyminen, perherakenteen

muutos ja syrjäytyneiden määrän kasvu tulee myös huomioida

suunniteltaessa ja toteutettaessa ikääntyneiden ja vammaisten palveluja

(Hyvinkään perusturvan strategia 2010–2017)

Hyvinkään kaupungin tavoitteena on järjestää ikääntyneiden ja vammaisten

kuntalaisten palvelut laadukkaasti, asiakasta kunnioittaen, vaikuttavasti

ja taloudellisesti kestävästi. Sekä vammaispoliittisen että

ikääntymispoliittisen ohjelman konkreettiset tavoitteet ja niitä tukevat toi-


menpiteet pohjautuvat osaltaan myös vuosille 2009–2012 laadittuun Hyvinkään

kaupunginvaltuuston hyväksymään kaupunkistrategiaan.

Ikääntymispoliittinen ohjelma on suunnitelma siitä, mitä käytännön toimenpiteitä

hyvinkääläisten ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään

vuoteen 2018 mennessä. Ikääntymispoliittisen ohjelman laadinnassa

on huomioitu uudet valtakunnalliset linjaukset ikääntyneiden hoidossa sekä

muutokset palvelurakenteessa ja toimintaympäristössä. Ohjelman laadinta

on toteutettu yhteistyössä eri hallintokuntien, kuntalaisten,

kolmannen sektorin, poliittisten päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ohjelmassa otetaan ikääntyvä väestö huomioon kunnan kaikessa toiminnassa,

kuten yhdyskuntasuunnittelussa, liikenne- ja asuntopolitiikassa,

kulttuuri- ja harrastustoiminnassa, oppimisen ja osallisuuden mahdollistamisessa,

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palveluissa.

3 3

Hyvinkään vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on toteuttaa paikallisella

tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa 2010–2015. teemalla

”vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle”.

Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet kaupungissa

vammaisneuvoston tehtäviä hoitava Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin

Vaje ry, poliittiset päätöksentekijät, viranhaltijat eri hallintokunnista

sekä kuntalaiset. Uuden vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on

tukea ja vahvistaa eri-ikäisten vammaisten kaupunkilaisten vuorovaikutuksellista

osallisuutta sekä itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä elämää.

Vammaispoliittisella ohjelmalla ja sen sisältämillä konkreettisilla kehittämistoimenpiteillä

pyritään myös lisäämään kaupunkiympäristön esteettömyyttä,

palvelujen saavutettavuutta sekä yhteistyön lisäämistä palvelujen

järjestämisessä eri palvelunalojen kanssa.

2. OHJELMAPERUSTA

Hyvinkään ikääntymis- ja vammaispoliittinen ohjelma perustuu sekä

kaupunkistrategiaan että ennustettuun Hyvinkään väestökehitykseen

Nämä on lyhyesti kuvattu alla.


2.1. Kaupunkistrategia 2009–2012

Hyvinkään kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2009 vahvistama

kaupunkistrategia määrittelee ne keinot ja käytännön toimenpiteet, joilla

Hyvinkää vastaa tulevaisuuden haasteisiin ja kehittää kaupungista entistä

vetovoimaisempaa paikkaa asua ja yrittää. Hyvinkään kaupungin

perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja edistää

elinkeinoelämän menestymistä.

4 4

Hyvinkää on valinnut perustarkoitustaan tukemaan kolme keskeistä

strategista valintaa. Strategisten valintojen saavuttamista täydentävät

päämäärät, joiden pohjalta toimenpiteet on määritelty kuviossa 1.

Kuvio 1. Hyvinkään strategiset valinnat ja päämäärät.


Nämä strategiset valinnat tähtäävät siihen, että Hyvinkää on

metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois–

Uudenmaan keskus. Kaupunki panostaa asukaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön,

taloudellisuuteen ja tehokkuuteen, henkilöstön kehittämiseen sekä

uudistumiseen ja kestävään toimintaan.Ikääntymis- ja vammaispoliittinen

ohjelma toteuttaa osaltaan näitä toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen.

2.2. Väestönkehitys Hyvinkäällä vuoteen 2020

5 5

Yksi keskeisimmistä ikääntyneiden ja vammaisten hyvinkääläisten asemaan

ja palveluiden kysyntään vaikuttavista tekijöistä on kaupungin väestönkehitys.

Hyvinkään arvioidaan saavan osansa metropolialueen

väestönkasvusta. Väestön ennakoidaan kasvavan nykyisestä 45 270

asukkaasta noin 2 000 asukkaalla vuoteen 2015 mennessä ja 3 600

asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 asukasmäärä kasvaa

nykyisestä 6 700 asukkaalla. Suhteellinen kasvu on vuosittain keskimäärin

0,7 prosenttia. (Kuvio 2) Väestönkasvu heijastuu nopealla aikataululla

kaupungin palveluiden kysyntään. Esimerkiksi perusturvapalveluiden osalta

kysynnän arvioidaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2010 mennessä,

jopa 20–30 prosentilla nykytilanteeseen verrattuna. Ikääntymis- ja vammaispoliittisen

ohjelman toimintalinjauksissa pyritäänkin ottamaan huomioon

myös edellä mainitut väestökehityksen vaikutukset hyvinvoinnin

edistämisen ja palveluiden tarpeen lisääntymiseen.

Väestön kehitys 2009-2020

30000

25000

20000

15000

10000

5000

0

0-6 7-17 18-64 65-74 75-84 85-

Vuosi 2009

Vuosi 2020

Kuvio 2. Väestörakenteen muutos 2009–2020.


3. IKÄÄNTYMISPOLIITTINEN OHJELMA 20112018

3.1. Lähtökohdat ja toimintaympäristö

Suomen perustuslain (25 §) mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja

ihmisoikeuksien toteutuminen. Näistä oikeuksista ikäihmisten palvelujen

laatusuosituksen sisältöön vaikuttavat erityisesti oikeudet yhdenvertaisuuteen

(6 §) ja sosiaaliturvaan (19 §), kuten välttämättömään huolenpitoon ja

riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

6 6

Ikääntymispoliittista työtä ohjaa muun muassa ikäihmisten palveluiden

laatusuositus vuodelta 2008. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää

ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä, kaventaa ikääntyneiden hyvinvointija

terveyseroja sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus

tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten

palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä

ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelun käyttäjien ja heidän läheistensä,

järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Suosituksessa tavoitteeksi

asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaalija

terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Suosituksen pääpaino on kotona

asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Laatusuositus on

ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin väline, ja sen tavoitteena

on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen

laatua ja vaikuttavuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2006 julkaisema ”Tie hyvään vanhuuteen”–asiakirja

määrittää vanhusten hoidon ja palveluiden linjat vuoteen

2015. Tämän strategisen asiakirjan vanhuspoliittiset linjaukset

korostavat toimintakyvyn parantamista, itsenäistä selviytymistä, palvelujen

saumattomuutta ja monipuolisuutta, esteetöntä ympäristöä sekä uuden

teknologian hyväksikäyttöä.

Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia

ja terveyttä. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu ja liikuntalain mukaan


kuntien tulee luoda edellytyksiä liikunnalle. Itsehallinnollisina yhteisöinä

kunnat voivat itse määritellä tavat, joilla ne huolehtivat tästä tehtävästä.

Tämä korostaa kunnan omaa strategista näkemystä eri väestöryhmien

palvelutarpeista ja palveluiden tuottamisen tavasta.

3.2. Vanhusjärjestöt

Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan

strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Kunnan

ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset

voimavarat, otetaan paremmin huomioon niin paikallisella kuin laajemmallakin

tasolla. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat

myös onnistuvan ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä.

7 7

Hyvinkäällä vaikuttamisessa ja osallisina kaupungin päätöksenteossa toimivat:

Hyvinkään Eläkeläistuki ry, joka hoitaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimenä

vanhusneuvoston

tehtäviä

Veteraanijärjestöjen edustajista koostuva Veteraaniasiaintoimikunta

3.3. Itsenäinen elämä ja osallistuminen

Kuntalaisille on turvattu tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää ikäihmisten erilaisten

voimavarojen, kuten poliittisten, sosiokulttuuristen ja taloudelliset voimavarojen

huomioimista niin paikallisella kuin laajemmallakin tasolla. On tärkeää,

että ikääntyneitä kuunnellaan, asukkaana ja asiakkaana heitä

koskevissa vanhustenhoidon ja -hoivan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös onnistuvan

ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä.


Vuoden 2011 alusta voimaan tullut kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutos

parantaa vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa. Henkilö voi

muuttaa asumaan omaistensa lähelle ja saada sieltä haluamansa palvelut.

Ohjelman toimenpiteet


Tuetaan läheis- ja vertaistukea tarjoavien yhteisöjen toimintaa

osoittamalla niille tiloja, välineitä ja tarvittaessa asiantuntijatukea

toimintaa varten. Näin voidaan lisätä ikääntyneiden sosiaalista

vuorovaikutusta.

8 8


Kaupunki ja kolmas sektori järjestävät yhteistyössä läheis- ja

vertaistyöhön ohjaavia kursseja.

3.4. Rakennettu ympäristö

Oma koti, asuinalue, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa ihmisen

jokapäiväistä elämää. Erityisen merkittäviä elinympäristön ominaisuudet

ovat silloin, kun ihmisen toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut

esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Asuinympäristöä

kehittämällä voidaan edistää ikäihmisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä.

Elinympäristön muovaamiseen osallistuu moni toimija kuntaorganisaatiossa.

Kaavoitus, liikennesuunnittelu ja tekninen toimi vaikuttavat

keskeisimmin yhdyskuntien suunnitteluun ja toteutukseen.

Ohjelman toimenpiteet


Esteettömyyteen ja turvallisuuteen panostamalla parannetaan

ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä.


Lisätään ikääntyvien mahdollisuuksia yksilölliseen ja itsenäiseen

asumiseen tavallisissa asuinympäristöissä. Tämä toteu-


tetaan hankkimalla ja tuottamalla esteettömiä asuntoja, joihin

asukkailla on saatavilla riittävät tukitoimet.


Kaupungin palvelukseen palkataan korjausneuvoja suunnittelemaan,

koordinoimaan ja valvomaan korjausrakentamista yksityiskodeissa.


Esteetön suunnittelu käsittää asuntorakentamisesta valaistukseen,

väri- ja materiaalivalintoihin sekä akustiikkaan liittyvien

tekijöiden suunnittelua. Hyvällä vanhuspolitiikalla voidaan lisätä

- ei vain ikääntyneiden itsensä - vaan koko yhteiskunnan

hyvinvointia.

9 9


Kevyen tuen asumismuodon kehittäminen koti- ja palveluasumisen

välimaastoon.


Aloitetaan Paavolan vanhainkodin laajennuksen ja remontoinnin

hankesuunnittelu vuonna 2012. Paavolan laajennuksella

vastataan osaltaan pitkäaikaisen hoidon lisätarpeeseen kaupungin

ikääntyvän väestön määrän kasvaessa nopeasti. Korjauksella

vastataan ongelmiin, joita Paavolan fyysisen

esteettömyyden puutteet aiheuttavat toimintakyvyltään heikentyneiden

vanhusten asumistarpeisiin.

Kauniston vanhainkodin remontin valmistuttua vuonna 2012

Kotirinteen asumisyksikön asiakkaat siirtyvät Kaunistoon. Tässä

yhteydessä arvioidaan Kotirinteen soveltuvuutta muuhun

käyttöön, esimerkiksi ikääntyvien päihdeongelmaisten asumispalveluyksiköksi.

Hyvinkäältä puuttuu tälle kohderyhmälle

soveltuva yksikkö.


3.5. Liikennepalvelut

”Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja

toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan.”

Väestön ikääntyessä yhä useampi ikääntynyt kuntalainen tarvitsee liikkuakseen

joukkoliikennettä. Palveluliikenne on kaikkien kuntalaisten käytettävissä

olevaa ostoliikennettä, jossa ikääntyneiden ja liikuntaesteisten

tarpeet otetaan huomioon reitin suunnittelussa, ajoneuvon valinnassa sekä

kuljettajan koulutuksessa. Palveluliikenne esteettömällä kalustolla

edesauttaa ikääntyneiden vaivatonta liikkumista. Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten

liikennepalvelujen järjestämisessä on erityisen tärkeää esteetön

pääsy taksiin ja linja-autoon.

1010

Ohjelman toimenpiteet

Kaupunkisuunnittelun viranhaltijoiden osaamista esteettömyyskysymyksissä

lisätään aktiivisen koulutuksen avulla.


Kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvissä

kysymyksissä otetaan mukaan sidosryhmät jo suunnitteluvaiheessa.

Eläkeläis- ja vammaisjärjestöiltä pyydetään

lausuntoja kaupungin liikennepalveluihin liittyvistä suunnitelmista.

3.6. Koulutus ja opiskelu

Ihmisen kyky oppia säilyy koko elämän ajan. Oikeus oppimiseen ja itsensä

kehittämiseen on taattava ihmiselle myös työelämän jälkeen. Opiskelu

edistää ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elämän

varrella karttuneet tiedot ja taidot avaavat erilaisia näkökulmia opiskeltavaan

asiaan. Suomessa elinikäinen oppiminen on määritelty yhdeksi koulutuspolitiikan

näkökulmaksi. Myös vapaan sivistystyön oppilaitokset


toimivat elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Kyseessä voi olla

opintojen täydentäminen, pitkä tai lyhyt kestoinen opiskelu tai "elämänlaaja"

opintojen kirjo, joka kattaa kansalaistoiminnan, harrastukset, kulttuurin

ja taiteen sekä liikunnan.

Hyvinkäällä vapaata sivistystyötä toteuttaa kaupungin omistama vapaan

sivistystyön oppilaitos Hyvinkään Opisto. Hyvinkään Opistossa voivat

opiskella kaikki yli 16-vuotiaat, myös muut kuin hyvinkääläiset. Opiston

koulutustarjontaan kuuluu muun muassa Ikäihmisten yliopisto, terveyteen

liittyviä luentoja ja kursseja, liikuntaryhmiä (yhteistyö liikuntatoimen ja terveyskeskuksen

fysioterapian kanssa), elämäkertakirjoittamista, kielikursseja,

musiikkia, taide- ja taitoaineiden sekä tietotekniikan kursseja.

1111

Ohjelman toimenpiteet


Tiivistetään Hyvinkään Opiston ja Järjestökeskus Onnensillassa

toimivien senioriyhdistysten välistä yhteistyötä kurssitoiminnan

kehittämisessä.


Seniorien kurssimaksut pidetään kohtuullisina, jotta hinta ei

estä osallistumista.


Nimetään Hyvinkään Opistoon erityinen seniorivastaava, jonka

tehtävänä on arvioida ja kehittää ikääntyneille suunnattua koulutustarjontaa.

3.7. Terveydenhuolto ja kuntoutus

Terveydenhuollon tavoitteena on ikäihmisten hyvinvointi edistämällä terveellisiä

elämäntapoja, ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia sekä

lievittämällä oireita. Erityistä huomiota tälle tavoitteelle annetaan geriatrisessa

hoidossa ja kuntoutuksessa. Geriatrisen toiminnan keskeisin tavoite

on iäkkään ihmisen toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilyttäminen. Tämä

edellyttää laaja-alaista potilaan sairauksien ja sosiaalisen tilanteen arvioin-


tia ja hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta. Toiminnan ytimenä on sellaisten

iäkkäiden potilaiden tutkiminen ja hoito, joiden akuutit sairaudet, toiminnalliset

haitat ja kognitiiviset ongelmat aiheuttavat

selviytymisvaikeuksia ja uhkaavat siirtää potilaan ennenaikaiseen laitoshoitoon.

Ohjelman toimenpiteet


Vanhuksille järjestetään mahdollisuus saada ohjausta, neuvontaa

ja ehkäisevän työn palveluja toimintakyvyn tukemiseksi.

Aloitetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa terveyttä

edistäviin toimiin keskittyvä matalan kynnyksen seniorineuvola-hanke.

Seniorineuvola on ”yhden oven” järjestelmä sosiaalija

ennalta ehkäiseville terveyspalveluille. Toiminnassa voi olla

terveydentilaan ja sosiaaliseen toimintakykyyn liittyviä määräaikaistarkastuksia

ja asiakkaan tarpeista lähteviä neuvontapalveluja.

1212


Vahvistetaan kaupungin hoitohenkilöstön ikääntyneiden hoitoon

ja kuntoutukseen liittyvää osaamista järjestämällä tarvittavaa

geriatrista lisäkoulutusta.


Osallistutaan vuosittain valtakunnalliseen vanhusten viikkoon

järjestämällä yhteistyössä seurakunnan ja kolmannen sektorin

toimijoiden kanssa teemapäiviä ja koulutustilaisuuksia, joiden

aiheet rakennetaan vuosittain vanhusten viikon kulloisenkin

teeman ympärille.


Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään hyvinvoinnin

ylläpitämisessä.


3.8. Sosiaaliturva

Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen

elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon

ja huolenpitoon. Lisäksi jokaisella on oikeus toimeentuloon

myös vanhuuden aikana. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät

sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Ohjelman toimenpiteet

1313


Väestön ikääntyessä lisääntyvään tuen tarpeeseen vastataan

kehittämällä palveluohjausta ja sosiaalityötä. Palveluohjausta

kehitetään vastaamaan asiakkaiden yksilöllistä tarvetta luomalla

kolmitasoinen neuvonta–palveluohjausmalli:

o Omatoimiset asiakkaat hakevat, löytävät ja saavat tarvitsemansa

palvelun joko sähköisesti tai henkilökohtaisesti

neuvonnan ja ohjauksen kautta.

o Yksilöllistä palvelua tarvitsevia asiakkaita autetaan tehokkaalla

palveluohjauksellisella työotteella.

o Laaja-alaisempaa palvelutarpeen arviointia ja erityistä

tukea tarvitsevat asiakkaat ohjataan eriytyneemmän palveluohjauksen

ja sosiaalityön asiakkuuteen.

3.9. Turvallisuus ja koskemattomuus

Turvallisuus ja koskemattomuus tarkoittavat fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen

turvallisuuden luomista ja edistämistä. Turvallisuuden periaatetta

toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus

ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä,

huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta

sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua.

Hyvinkäällä on kohta kymmenen vuotta toteutettu laaja-alaista koti- ja vapaa-ajan

tapaturmien ennaltaehkäisyä ”24 turvallista tuntia Hyvinkäällä”–


hankkeen puitteissa. Tämä on vakiintunut Hyvinkäällä osaksi kaupungin

eri hallintokuntien toimintaa.

Ohjelman toimenpiteet


Vaikutetaan kaupunkilaisten turvallisuusasenteisiin siten, että

”24 turvallista tuntia Hyvinkäällä” -hanke on jatkuvasti esillä

messuilla, näyttelyissä ja yleisötapahtumissa. Valtakunnallisina

tapaturmapäivinä järjestetään yleisötilaisuuksia. Toiminnan

järjestämisessä tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat poliisi, pelastuslaitos

ja paikallislehti, jotka kaikki ovat mukana ”24 turvallista

tuntia Hyvinkäällä” - hankkeen organisaatiossa.

1414


Koulutetaan hoitohenkilöstöä ikääntyviin kohdistuvan kaltoinkohtelun

ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja kohtaamiseksi.

3.10. Kulttuuri ja vapaa-aika

Taidekokemukset ja kulttuurin harrastaminen ovat tärkeitä ihmisen henkiselle

kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Kulttuuri voidaan nähdä yhtenä

hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tärkeää on luovuuden ja

osaamisen kehittäminen ja tietoyhteiskunnan palvelujen ulottaminen kaikkien

saataville.

Liikunta on tärkeä osa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä, osallistumista

ja virkistymistä. Ikääntyminen lisää liikunnan merkitystä toimintakyvyn

ylläpitämiseksi. Vielä iäkkäänäkin aloitettu säännöllinen liikunta

kohottaa fyysistä kuntoa. Lisäksi liikunnalla on myös myönteinen mielenterveydellinen

ja sosiaalinen vaikutus.

Kirjastolaitos tarjoaa sivistystä, elämyksiä ja elinikäisen oppimisen välineitä,

jotka kaikki lisäävät henkistä hyvinvointia. Kirjaston palvelujen tulee ol-


la jokaisen väestöryhmän ulottuvilla ikään, varallisuuteen tai terveydentilaan

katsomatta.

Ohjelman toimenpiteet

Hyvinkään kirjastossa toteutetaan vuonna

2011 kyselytutkimus ikääntyneiden kirjastopalvelujen tarpeesta

ja niiden nykyisestä käytöstä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään

ikääntyneiden kirjastopalveluita suunniteltaessa.

1515


Kirjaston aineistohankinnoissa huomioidaan ikääntyneiden

käyttäjien tarpeet (äänikirjat, isotekstiset ja selkokieliset kirjat).


Panostetaan ikääntyneiden kuntalaisten tietoyhteiskuntataitojen

parantamiseen järjestämällä koulutusta tietokoneen ja internetin

sähköisten palveluiden käytössä. Koulutuksesta

vastaavat muun muassa Hyvinkään Opisto sekä kaupunginkirjasto.

Eläkeläisjärjestöt järjestävät kaupungin tuella Järjestökeskus

Onnensillassa omia tietokonekurssejaan. Kaupunki

tukee taloudellisesti Järjestökeskus Onnensillan toimintaa.


Hyvinkään kaupungin liikuntapalvelut järjestää lisää ryhmäliikuntaa

ikääntyneille alueellisesti eri kaupunginosissa lähellä

koteja. Liikuntaneuvontaa kehitetään hyvässä yhteistyössä

terveyskeskuksen fysioterapian kanssa.


Kulttuurin terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Kulttuurin terveysvaikutusten

hyödyntämistä tulee kartoittaa kulttuuri- ja vapaa-ajan

ja perusturvan yhteistyössä.


Hyvinkään Taidemuseossa järjestetään ikääntyville tarkoitettuja

Senior– työpajoja ja opastuskierroksia näyttelyihin.


Syksyllä 2011 alkaa Luuvaloa–projekti, jonka tarkoituksena on

saada laitoksissa oleville vanhuksille mahdollisuus tutustua

taiteeseen ja tuottaa taide-elämyksiä.

4. VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 20112018

4.1. Lähtökohdat ja päämäärät

1616

Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma toteuttaa paikallisella tasolla valtakunnallista

vammaispoliittista ohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on

julkaissut elokuussa 2010 Suomen vammaispoliittisen ohjelman "Vahva

pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle" VAMPO 2010–2015. Ohjelma

linjaa lähivuosien vammaispoliittiset toimenpiteet ja ne yhteiskunnalliset

kehityspolut, joilla tavoitellaan kestävää ja vastuullista vammaispolitiikkaa.

Toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikkia politiikan osaalueita

kehitetään vammaisten ihmisten oikeuksien, vapauksien ja yhdenvertaisten

mahdollisuuksien näkökulmasta.

Hyvinkään vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa vammaisten

kuntalaisten itsemääräämisoikeuden ja omaehtoisen elämän toteutumista

sekä parantaa rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja

palvelujen saavutettavuutta. Lisäksi ohjelman tarkoituksena on vammaisten

henkilöiden yhdenvertaisuuden tukeminen yksilöllisten erityispalvelujen

avulla. Vammaispoliittinen ohjelma pohjautuu Hyvinkään

kaupunkistrategiaan. Ohjelma huomioi vammaisten ihmisten oikeudenmukaisen

aseman kaupungissa konkreettisin tavoittein ja toimenpideehdotuksin.

Maailmanlaajuisesti vammaisten henkilöiden oikeuksia edistää Yhdistyneiden

kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden siirtäminen paikalliselle

tasolle on yksi keskeinen Hyvinkään kaupungin vammaispoliittisen

ohjelman tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille ihmisille


avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä tulee olla

itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä. Kaikilla

tulee myös olla edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan

ja olla osa omaa yhteisöään.

Ohjelman päämääränä on ennen kaikkea vammaisten henkilöiden yhdenvertainen

kohtelu sekä heidän elämänhallintansa, työ- ja toimintakykynsä

ja omatoimisuutensa tukeminen. Perusoikeuksien tulee koskea myös

vammaisia kuntalaisia, joilla tulee toisaalta olla myös mahdollisuus täyttää

yhteiskunnalliset velvollisuutensa.

1717

Vammaispoliittisten kysymysten sektorivastuuta selkiytetään uudessa ohjelmassa

siten, että vammaisten osallisuutta vahvistavat toimenpiteet näkyvät

kaikilla hallinnonaloilla. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää

sitä, että valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman mallin mukaisesti

myös Hyvinkään vammaispoliittinen ohjelma rakennetaan yhteiskunnallisten

sisältöalueiden eikä perinteisen hallinnonalakohtaisen jaottelun mukaisesti.

Vammaispoliittista ohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä kolmannen sektorin

toimijoiden kanssa. Niin ohjelman valmistelu- kuin toteutusvaiheessa

on käytetty hyväksi erityisesti Hyvinkään vammaisneuvoston asiantuntemusta.

4.2. Hyvinkään kaupungin vammaisneuvosto

Hyvinkään kaupungin vammaisneuvoston tehtäviä hoitaa Hyvinkään

Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry. Tässä ominaisuudessa Vaje ry

edistää hyvinkääläisten vammaisten oikeuksien toteutumista ja kehittää

yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa vammaisille jo olemassa

olevia sekä uusia palveluita ja tukitoimia.

Vaje ry huolehtii yhdessä Hyvinkään Eläkeläistuki ry:n ja Hyvinkään Setlementtiyhdistys

ry:n kanssa Järjestökeskus Onnensillan toiminnasta. On-


nensilta on Hyvinkään alueella toimivien sosiaali- ja kansanterveysjärjestöjen

yhteinen toimintakeskus, jossa yhdistykset voivat järjestää omia toimintojaan.

Järjestökeskus Onnensilta tarjoaa hyvinkääläisille perusturvan

toimialaan liittyville sosiaali- ja kansanterveysjärjestöille yhteisen toimitilan

keskustan tuntumassa. Järjestökeskuksessa yhdistyksillä on mahdollisuus

keskittää toimintansa saman katon alle.

4.3. Keskeiset käsitteet

1818

Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai toisesta ei

pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan rakennetussa tai sosiaalisessa

ympäristössä. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymässä

yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista

vammaisuus määritellään seuraavasti: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat

ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin

liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi

estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan

yhdenvertaisesti muiden kanssa.”

Esteettömyys ja saavutettavuus YK:n yleissopimuksen mukaan ”Yhteisen

toimintaympäristömme tulee olla sellainen, että jokainen voi osallistua

toimintaan tasa-arvoisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Tällaista ympäristöä

kutsutaan saavutettavaksi. Saavutettavuus syntyy, kun poistamme

ympäristöstämme mahdollisimman monet liikkumisen, näkemisen, kuulemisen

ja ymmärtämisen esteet.” Esteettömyys ei siis ole vain liikkumisen,

vaan myös kuulemisen, näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä.

Esteettömyyden periaatteen mukaisesti yhteiskunnan toimivuus taataan

kaikille sen jäsenille.

Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015 ”Vahva

pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle” perustuu YK:n vammaisten

henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistaimista koskeviin yleisohjeisiin,

jotka hyväksyttiin vuonna 1993. Vuonna 2007 Suomi allekirjoitti YK:n

ihmisoikeuksien julistuksen, jota Suomi ei kuitenkaan ole vielä voinut rati-


fioida. Ennen sopimuksen ratifioimista Suomen on tehtävä muutamia lakiuudistuksia,

joilla parannetaan vammaisten kansalaisten asemaa.

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön

liittyvän syyn perusteella (Perustuslain 2. luku 6 §). Käytännössä

vammaisten kansalaisten mahdollisuudet toteuttaa itseään, käyttää oikeuksiaan

tai täyttää velvollisuuksiaan eivät toteudu täysimääräisesti. Rakenteelliset

samoin kuin asenteelliset esteet rajoittavat vammaisten

ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkina ikäkausina.

(Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015).

1919

Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman varmistaminen yhteiskunnassa

on vammaispolitiikan keskeinen haaste. Tämä edellyttää

ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden tiellä olevien

esteiden tunnistamista ja poistamista. Lähtökohtana on ihmisoikeuksien

kuuluminen kaikille, ihmisten erilaisuuden arvostaminen ja tilan antaminen

yhteiskunnan monimuotoisuudelle. Vammaisten ihmisten omaehtoisen

elämän ja oman mielipiteen kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus

ovat tämän päivän vammaispolitiikan perusta. (Suomen vammaispoliittinen

ohjelma 2010–2015)

4.4. Itsenäinen elämä ja yhteiskunnallinen osallisuus

Jokaisella on oikeus itsenäiseen elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia

turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan on

myös edistettävä jokaisen oikeutta omaan asuntoon. Tämän päivän yhteiskunnassa

vammaisilla henkilöillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia

itsenäiseen elämään. Itsenäisen elämän edellytyksiä ovat

vahvistaneet asumisen esteettömyys sekä saavutettavat ja toimivat palvelut.

Toisaalta haastavien ongelmien selvittäminen edellyttää vammaisten

lasten vanhemmilta eri elämäntilanteissa ja tarpeiden muuttuessa paljon


voimavaroja. Perheiden voimavaroja sitoutuu runsaasti hoitotyöhön, mikä

kaventaa heidän mahdollisuuksiaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

Lainsäädännön muutokset ovat parantaneet vammaisten mahdollisuuksia

itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleet

kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset ovat parantaneet erityisesti

vammaisten ja vanhusten mahdollisuuksia valita kotikuntansa.

Kotikuntalain muutoksen myötä pitkäaikaisen laitoshoidon, asumispalvelujen

tai perhehoidon tarpeessa oleva henkilö voi jatkossa valita uudeksi kotikunnakseen

sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai

asunnossa hän tosiasiassa asuu.

2020

Ohjelman toimenpiteet


Lisätään vammaisten mahdollisuuksia yksilölliseen ja itsenäiseen

asumiseen tavallisissa asuinympäristöissä. Tämä toteutetaan

hankkimalla sekä aikuisille että itsenäistymässä oleville

vammaisille kuntalaisille uusia ja esteettömiä asuntoja, joihin

asukkailla on saatavilla riittävät tukitoimet.


Parannetaan erityisesti monilapsisten vammaisperheiden yhteiskunnallista

osallisuutta ja voimavaroja järjestämällä heidän

tuekseen kotipalvelun perhetyötä. Näin vahvistetaan vanhempien

jaksamista ja mahdollistetaan se, että sekä vammainen

lapsi että hänen sisaruksensa saavat kasvulleen välttämättömän

huomion vanhemmiltaan.

4.5. Rakennettu ympäristö

”Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa

ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää,

soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua

tai toimia on rajoittunut” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 § 3 mom.)


Oma koti, asuinalue, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa ihmisen

jokapäiväistä elämää. Erityisen merkittäviä elinympäristön ominaisuudet

ovat silloin, kun ihmisen toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut

esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Asuinympäristöä

kehittämällä voidaan edistää vammaisten hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä.

Esteetön ympäristö on vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän

mahdollisuuksien perusedellytys. Asuin- ja elinympäristöjen

suunnittelulla ja rakentamisella voidaan merkittävästi helpottaa vammaisten

kuntalaisten elämää sekä tukea heidän yhdenvertaisuuttaan ja yhteiskunnallista

osallisuuttaan. Rakennettu ympäristö, tuotteet ja erilaiset palvelut

on suunniteltava alun alkaen kaikille sopiviksi. Tällaista suunnittelua

nimitetään universaaliksi suunnitteluksi. Esteettömyyden huomioonottamista

rakennushankkeissa valvoo Hyvinkäällä kaupungin rakennusvalvonta.

2121

Ohjelman toimenpiteet


Vammaispalvelulain mukaisten vaikeavammaisten asunnon

muutostöiden toteutumista nopeutetaan valitsemalla tehtävään

sopimusurakoitsijat.


Merkittävistä kaava- ja rakennushankkeista pyydetään lausunnot

myös kaupungin vammaisneuvostolta.


Hyvinkään kaupungin rakennusvalvonta ja vammaisneuvosto

tekevät yhteistyötä rakennushankkeiden esteettömyyden varmistamiseksi

esimerkiksi

o Hyvinkään uuden keskuskorttelin ja sen yhteyteen rakennettavan

kauppakeskuksen rakennustöiden sekä

asuntorakentamishankkeiden yhteydessä.

o päiväkotien ja koulujen rakennushankkeissa.


4.6. Liikennepalvelut

Liikkumisvapaus on säädetty perustuslaissa. Vammaisilla henkilöillä ei

kuitenkaan ole käytännössä yhtäläisiä liikkumisen mahdollisuuksia kuin

muilla kansalaisilla. Liikkumisen yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja sujuvuutta

voidaan parantaa suunnittelemalla liikennejärjestelmät siten, että

vammaiset henkilöt suoriutuvat muiden tavoin päivittäisistä liikkumistarpeistaan.

2222

Julkisen liikenteen rooli yhtenä yhteiskunnan peruspalveluista on tärkeä.

Tästä syystä julkista liikennettä tulee kehittää niin, että se pystyy palvelemaan

tasapuolisesti kaikkia matkustajia heidän asuinpaikastaan, iästään

tai mahdollisesta vammastaan huolimatta. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteistyötä

liikenteen suunnittelijoiden, liikennöintisopimusten tekijöiden ja

palvelun käyttäjien välillä. Päämääränä tulee olla erilaisilla kulkuvälineillä

tapahtuvan julkisen liikenteen täydellinen saavutettavuus.

Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista liikennevälineistä

ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asema- ja

terminaalirakennuksista. Lisäksi välttämätön tieto esimerkiksi joukkoliikenne-aikatauluista

on oltava kaikkien saatavilla. (Invalidiliiton Esteettömyysopas,

2009). Palveluliikennelinjojen tulee palvella erityisen tuen

tarpeessa olevia eri-ikäisiä asukkaita.

Ohjelman toimenpiteet


Laajennetaan Hyvinkään palveluliikenteen alueita ja aikatauluja

huomioimalla reittejä laadittaessa erityisesti vammaisten

kuntalaisten tarpeet. Näitä tarpeita ja palautetta kerätään erityisellä

palvelun käyttäjille suunnitellulla kyselyllä, joka toteutetaan

yhteistyössä vammaisneuvostona toimivan Vaje ry:n

kanssa.


Käydään jatkuvaa vuoropuhelua yksityisten taksi- ja joukkoliikennettä

hoitavien yritysten kanssa, jotta nämä kiinnittäisivät

kalustohankinnoissaan erityistä huomiota esteettömyyteen.

4.7. Varhaiskasvatus, koulutus ja opiskelu

Kaikilla suomalaisilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja esiopetukseen.

Varhaiskasvatuspalvelut tukevat vanhemmuutta ja vammaisperheiden

mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä

voimavarojen riittämistä perheiden kaikkien lasten kasvun ja kehityksen

turvaamisessa.

2323

Vammaiset lapset ja nuoret käyvät koulua ja opiskelevat yhdessä ikätovereidensa

kanssa. Yleisen lähikouluperiaatteen mukaisesti vammaisten lasten

ja nuorten mahdollisuuksia koulunkäyntiin tulee turvata

yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tulee

koskea kaikkia vammaisryhmiä. Tämä edellyttää muun muassa koulurakennusten

sekä oppimisympäristöjen esteettömyyden varmistamista sekä

riittävien avustajaresurssien turvaamista.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat

takaamaan yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet kaikille lainkäyttövaltansa

alaisille lapsille ilman minkäänlaista lapsen ominaisuuksiin, muun

muassa vammaisuuteen perustuvaa erottelua (1 artikla). Kaikkien viranomaisten

on lapsia koskevissa toimissaan otettava huomioon ensisijaisesti

lapsen etu. Sopimuksen mukaan henkisesti tai ruumiillisesti vammaisen

lapsen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa,

jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen

aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan. Lapsen saama apu on

suunniteltava varmistamaan vammaisen lapsen mahdollisuus muun muassa

koulunkäyntiin ja ammattikoulutukseen siten, että lapsi sopeutuu

mahdollisimman hyvin häntä ympäröivään yhteiskuntaan ja että hän saavuttaa

mahdollisimman korkean yksilökohtaisen kehitystason, sivistyksellinen

ja henkinen mukaan luettuina (23 artikla).


Vammaisen lapsen kohdalla tämä tarkoittaa, että kunnalla on opetusta järjestäessään

velvollisuus huomioida vammaisen lapsen elämän kokonaisuus

ja opetuspaikan ja -tavan liittyminen siihen. Opetusjärjestelyjen pitää

edistää ja tukea vammaisen lapsen yhteisöön liittymistä ja optimaalista

oppimista, ei vaikeuttaa sitä. Vammaisten oppilaiden kohdalla järjestelyissä

tulisi ottaa huomioon myös heidän ilmeinen syrjäytymisvaaransa ja sen

ehkäiseminen.

Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen

ja esiopetukseen. Lapsen erityisen tuen tarve havaitaan mahdollisimman

varhain, varhaiskuntoutus järjestetään ja vanhempia tuetaan

kasvatustyössä. Moniammatillinen verkostoyhteistyö toimii lapsen kehityksen

ja vanhempien kasvatustyön tukena. Erityistä tukea tarvitsevien lasten

päivähoito ja esiopetus järjestetään pääsääntöisesti tavallisissa lapsiryhmissä.

Jos lapsi tarvitsee paljon yksilöllistä tukea ja kuntoutusta, se voidaan

toteuttaa kohdentamalla lapsen hoitoon ja kasvatukseen

lisäresursseja (henkilökohtainen avustaja, ryhmäavustaja, integroitu erityisryhmä,

tukikerroin/lapsiryhmän pienentäminen). Lapselle tehdään päivähoidossa

kirjallinen, lakisääteinen kuntoutussuunnitelma ja

esiopetuksessa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

2424

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen

pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä

kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden

ja kansainvälisyyden toteutumista. Hyvinkään Opisto vapaan sivistystyön

oppilaitoksena huomioi yhtenä kohderyhmänä myös vammaiset

kuntalaiset ja tarjoaa heille yhdenvertaisia mahdollisuuksia opiskeluun ja

itsensä kehittämiseen.

Ohjelman toimenpiteet

Otetaan Hyvinkään Opiston opetusohjelmaan Kohtaamisia –

kurssi, jonka tavoitteena on lisätä henkilökohtaisten avustajien


ja heidän työnantajiensa tietoa henkilökohtaisesta avusta, antaa

taitoja työsuhteen kehittämiseen sekä tukea työsuhteen

jatkumiseen.


Kehitetään verkostotyötä vammaishuollon, terveydenhuollon,

erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun välillä tavoitteena mahdollisimman

varhainen perheiden ja lasten tukeminen. Laaditaan

erityispäivähoidon ohjelma (2011–2017) vuoden 2011

loppuun mennessä yhteistyössä eri palvelunalojen kanssa.

2525


Huomioidaan perusopetuksen opetusryhmien koot tavalla, joka

mahdollistaa vammaisten oppilaiden tarpeiden huomioon

ottamisen ja mahdollisuudet opetukseen tavallisella luokalla

yhdessä muiden oppilaiden kanssa sekä huolehditaan avustajaresurssien

riittävyydestä. Tämä tarkoittaa perusopetuksen lisäämistä

yksilöllisesti suunniteltujen tukitoimien turvin.


Kielteiset asenteet ja ennakkoluulot heikentävät tutkimusten

mukaan olennaisella tavalla vammaisten yhdenvertaisuutta jo

kouluiässä. Asenteiden muuttamiseksi vaikutetaan tuomalla

vammaisuus omaksi teemakseen Hyvinkään koulujen opetussuunnitelmiin

ja herätetään näin vammaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja

vähentävää keskustelua kouluissa.


Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihetta kehitetään varhaiskasvatuspalveluiden

siirtyessä 1.1.2011 alkaen sivistystoimen hallinnonalalle.


4.8. Työ

Oikeus työhön on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Palkkatyö tarjoaa yhteiskunnallisen

osallisuuden mahdollisuuksia ja lisää vammaisten henkilöiden

taloudellista itsenäisyyttä. Työ tarjoaa mahdollisuuksia oman

hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen.

Tilastot kuitenkin osoittavat, että vammaisten henkilöiden työllistymisaste

on huomattavasti keskimääräistä työllistymisastetta alhaisempi.

2626

Kehitysvammalaki velvoittaa kunnat järjestämään kehitysvammaisille työtoimintaa,

jonka tarkoituksena on edistää heidän yhteiskunnallista sopeutumistaan.

Hyvinkäällä kehitysvammaisten työtoimintaa tarjoaa kaupungin

oma työkeskus. Työnantajana Hyvinkään kaupunki on yhteiskunnallisesti

vastuullinen ja moniarvoinen sekä syrjimätön. Julkisen sektorin työnantajana

kaupunki osaltaan edistää vammaisten henkilöiden pitkäjänteistä

työllistymistä.

Ohjelman toimenpiteet


Lisätään Hyvinkään kaupungin henkilöstöpolitiikan moniarvoisuutta

ja syrjimättömyyttä järjestämällä koulutusta moniarvoisuuskysymyksissä.


Kehitetään Hyvinkään työkeskuksen henkilökunnan osaamista

ja resursseja tuetun työllistymisen menetelmän käytössä. Tuettu

työllistyminen tähtää vammaisen työntekijän sijoittumiseen

vakituiseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.

Tämä tapahtuu työpaikan määrätietoisen etsimisen, työntekijälle

räätälöidyn työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sekä työpaikalla

annettavan jatkuvan henkilökohtaisen tuen ja

ohjauksen avulla.


Kaupunki toteuttaa moniarvoista ja syrjimätöntä henkilöstöpolitiikkaansa

olemalla mukana työkeskuksen tuetun työn ohjel-


massa sekä palkkaamalla vammaisia henkilöitä vakituiseen

työsuhteeseen.

4.9. Terveydenhuolto ja kuntoutus

Terveydenhuollon tavoitteena on turvata kansalaisten hyvinvointi edistämällä

terveellisiä elämäntapoja, ennalta ehkäisemällä ja hoitamalla sairauksia

sekä lievittämällä oireita. Kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden

sairaanhoito, johon luetaan mukaan myös lääkinnällinen kuntoutus. Kunta

huolehtii myös siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään

sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kuntoutuksen tarve kunnassa

edellyttää. Vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta on viime kädessä kunnalla.

2727

Kaikilla kansalaisilla – myös vaikeavammaisilla henkilöillä – on oikeus terveydenhuollon

laadukkaisiin palveluihin, asianmukaiseen hoitoon ja terveydentilan

seurantaan. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus tulla

kuulluksi samoin kuin oikeus osallistua omaa terveyttään ja hoitoaan koskevaan

päätöksentekoon.

Kuntoutus vahvistaa vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina ikäkausina,

tukee niin lasten kuin ikäihmistenkin osallisuutta, koulunkäyntiä,

opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä

(Suomen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015).

Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee hoito- ja kuntoutussuunnitelman

mukaisesti nivoutua osaksi saumatonta palveluketjua.

Apuvälinepalveluja tuotetaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaan-hoidossa.

Apuvälineen tarve todetaan lääketieteellisin perustein ja

vammaisen henkilön ja hänen läheistensä tulee olla mukana kuntoutussuunnitelman

tekemisessä ja siten olla päättämässä häntä itseään koskevista

kuntoutus- ja apuvälineasioista. Keskeistä on, että apuvälinepalvelut

samoin kuin tarpeelliset hoitotarvikkeet saadaan vastaamaan yksilöllisiä


tarpeita, niitä on saatavana ja ne ovat laadukkaita. (Suomen vammaispoliittinen

ohjelma 2010–2015)

Perusterveydenhuollon palvelut kuuluvat kaikille eri-ikäisille Hyvinkään

asukkaille. Vammaiset henkilöt käyttävät ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja

terveyspalveluja, ja vasta kun niiden apu ei riitä, turvautuvat erityispalveluihin.

Hyvinkäällä on käytössä omalääkäri-järjestelmä, joka palvelee

myös vammaisia kuntalaisia. Kehitysvammaisten kuntalaisten palvelut

Hyvinkää hankkii pääosin Eteva-kuntayhtymältä sekä Rinnekotisäätiöltä.

Tämän yhteistyön tavoitteena on kehitysvammaisten kuntalaisten kannalta

hyvin toimiva palvelukokonaisuus.

2828

Ohjelman toimenpiteet


Kehitetään Hyvinkään kaupungin työkeskuksessa työskentelevien

kehitysvammaisten asiakastyöntekijöiden terveyden

edistämistä järjestämällä heille säännöllinen terveydenhoitajan

vastaanotto.

4.10. Sosiaaliturva

Suomen perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen

elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon

ja huolenpitoon. Vammaisten henkilöiden palvelut ja

tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, joilla turvataan yhdenvertaisuuden

toteutuminen. Vuonna 2009 uudistuneen vammaispalvelulain tavoitteena

on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja

itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri

toimintoihin. Vammaispalveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille. Kunnan

on järjestettävä vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet kunnassa

esiintyvän tarpeen mukaisesti.

Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi

on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma. Palvelu-


suunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa

tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset

on myös tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden

kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on

esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen

erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.

Vammaispalvelulakiin vuonna 2009 tehdyt muutokset ovat vahvistaneet

vammaisten asiakkaiden oikeuksia. Palvelusuunnitelman merkitys on uudistetun

lain myötä kasvanut. Laki tuo uudella tavalla esiin asiakkaan yksilöllisen

tarpeen huomioon ottamisen.

2929

Kaikki vammaiset henkilöt eivät kuitenkaan pysty itsenäisesti tekemään

omia palveluitaan koskevia valintoja tai he tarvitsevat näiden valintojen tekemiseen

erityistä tukea. Näissä tilanteissa vammaispalveluiden henkilöstö

tunnistaa erityisen neuvontavelvollisuutensa. Varhainen tuki ja oikein

kohdennetut laadukkaat matalan kynnyksen palvelut elämän eri vaiheissa

tukevat toimintakykyä ja aktiivista mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan

täysivaltaisena jäsenenä Hyvinkään tulevaisuuden rakentamiseen

asukaslähtöisesti. Neuvontaa ja tukea vammaisen henkilön omaan

päätöksentekoon voidaan antaa monella tavalla. Tukea antava henkilö voi

auttaa tiedon ja vaihtoehtojen etsimisessä, ratkaisun etujen ja haittojen

punnitsemisessa sekä selvittää vaikeita asioita selkokielellä. Kun henkilö

ymmärtää eri päätösvaihtoehdot ja niiden seuraukset, on hänen helpompi

päättää omasta elämästään.

Ohjelman toimenpiteet


Lisätään vammaispalveluiden henkilöstön osaamista kommunikatiivisten

esteiden ylittämisessä järjestämällä säännöllistä

koulutusta vaihtoehtoisista ja täydentävistä kommunikaatiomenetelmistä.


Vahvistetaan kaupungin vammaispalveluiden henkilöstöresursseja,

jotta jatkossa pystytään täyttämään vammaispalvelulain

palvelusuunnitelmia koskevat määräajat sekä

vastaamaan vammaisten kuntalaisten yksilöllisiin tarpeisiin.

4.11. Turvallisuus ja koskemattomuus

Kaikilla ihmisillä on oikeus koskemattomuuteen, turvallisuuteen sekä yksityisyyden

suojaan. Vammaisten henkilöiden turvallisuuteen voidaan vaikuttaa

monin eri tavoin. Monipuolinen esteettömyystyö ja rakennetun

ympäristön hyvä suunnittelu ovat osa turvallisuuden vahvistamista. Vammaisilla

lapsilla on kohonnut riski joutua väkivallan ja kiusaamisen uhriksi

muun muassa kouluyhteisössä. Vammaisiin naisiin ja tyttöihin, harvinaisiin

vammaryhmiin kuuluviin henkilöihin, maahanmuuttajiin samoin kuin ikääntyviin

ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin vammaisiin ihmisiin kohdistuu

muita suurempi, moniperustaisen syrjinnän riski. (Suomen vammaispoliittinen

ohjelma 2010–2015)

3030

Turvallisuus ja koskemattomuus tarkoittavat fyysisen, psyykkisen sekä sosiaalisen

turvallisuuden luomista ja edistämistä. Turvallisuuden periaatetta

toteutetaan muun muassa turvaamalla sosiaalisen tuen ja palvelujen saatavuus

ja laatu sekä luottamus palveluntuottajien ja kuntalaisten välillä,

huolehtimalla asuin- ja hoitoympäristöjen palo- ja muusta turvallisuudesta

sekä ehkäisemällä tapaturmia, väkivaltaa ja kaltoin kohtelua.

Hyvinkäällä on kohta kymmenen vuotta toteutettu laaja-alaista koti- ja vapaa-ajan

tapaturmien ennaltaehkäisyä. Toiminnan motto on ”24 turvallista

tuntia Hyvinkäällä”. Hanke on vakiintunut Hyvinkäällä osaksi kaupungin

perustoimintaa.


Ohjelman toimenpiteet


Varmistetaan turvallinen asuinympäristö huolehtimalla hyvin

katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta ja esteettömästä

liikkumisesta.


Järjestetään vammaispalveluiden työntekijöille vammaisiin

kuntalaisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan

tunnistamiseksi ja kohtaamiseksi.

3131


Vahvistetaan ”24 turvallista tuntia”–hankkeen organisaatioon

ja alueellisiin työryhmiin vammaisnäkökulmaa kutsumalla

vammaisjärjestöjen edustajia mukaan työryhmien työhön.

4.12. Kulttuuri ja vapaa-aika

Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden lähtökohtana on osallisuus. Osallisuus

tarkoittaa sitä, että vammaiset kuntalaiset osallistuvat kulttuuri- ja vapaaajan

toimintaan yhdessä muiden kanssa. Kunnan vastuu palvelujen ja tukitoimien

järjestäjänä on keskeinen. Lisäksi tehtävänä on ehkäistä ja poistaa

toimintarajoitteita. Taidekokemukset ja kulttuurin harrastaminen ovat

tärkeitä henkiselle kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Hyvinkääsali on

helposti saavutettavissa ja vammaisten mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumiin

on yhdenvertaista muiden kanssa. Kulttuuri voidaan nähdä

yhtenä hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Tärkeää on luovuuden ja

osaamisen kehittäminen ja tietoyhteiskunnan palvelujen ulottaminen kaikkien

saataville. Hyvinkään kirjasto tarjoaa sivistystä, elämyksiä ja elinikäisen

oppimisen välineitä, jotka kaikki lisäävät henkistä hyvinvointia.

Kirjaston palvelujen tulee olla jokaisen väestöryhmän ulottuvilla ikään, varallisuuteen

tai terveydentilaan katsomatta.

Erityisliikunnan palveluilla lisätään tasavertaisia osallistumisen mahdollisuuksia.

Yksityiset palveluntuottajat ja kansalaisjärjestöt täydentävät julkisia

palveluja. Paljon tukea tarvitsevien aktiivisuus ja osallistuminen


voidaan varmistaa vain avustajien ja tukihenkilöiden saatavuudella. Hyvinkään

kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat vammaisille kaupunkilaisille

erityisliikunnan palveluita. Sovelletun liikunnan asemaa tulee Hyvinkäälläkin

entisestään vahvistaa, jotta vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä

edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Ohjelman toimenpiteet


Huomioidaan kirjastoaineiston hankinnoissa erilaisten aineistojen

käytettävyys (mm. äänikirjat, isotekstiset ja selkokirjat).

3232


Lisätään kirjaston kotipalveluja niille asiakkaille, joiden toimintakyky

ei salli kirjastossa asiointia.


Järjestetään vuosittain soveltavan liikunnan koulutusta paikallisten

vammaisjärjestöjen liikuntavastaaville.


Vahvistetaan sovelletun liikunnan asemaa, jotta vammaisten

ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen

elämäntapaan paranevat. Tämä toteutetaan sovelletun

liikunnan ryhmiä ja muuta toimintaa lisäämällä.


Parannetaan kaupungin matkailuneuvonnan osaamista esteettömyyskysymyksissä

koulutuksen avulla. Sisällytetään matkailuneuvonnan

tuottamaan viestintään myös vammaisille

matkailijoille tärkeätä tietoa esteettömistä kulttuuri-, ravintola –

ja majoituspalveluista sekä muista matkailupalveluista.


Hyvinkään Taidemuseo pyrkii jatkossakin järjestämään erityistyöpajoja,

teematempauksia ja näyttelyopastuksia kehitysvammaisille,

joissa pyritään ottamaan huomioon heidän

erityistarpeensa.


5. IKÄÄNTYMIS- JA VAMMAISPOLIITTISTEN OHJELMIEN

TAVOITTEIDEN JA TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA

SEURANTA

Ikääntymis- ja vammaispoliittisen ohjelma-asiakirjan laatimisesta vastannut

ohjausryhmä jatkaa toimintaansa koko ohjelmakauden ajan ja kokoontuu

vuosittain seuraamaan ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden

toteutumista. Samalla ohjelmien toimenpiteet nivotaan osaksi kaupungin

strategiatyötä, perustoimintaa ja toteutumisseurantaa. Vuosien 2011-

2018 välisenä aikana Hyvinkää sitoutuu nostamaan henkilöstömäärän koti-

ja laitospalveluissa suositusten mukaiselle hyvälle tasolle sekä vaatii

myös käyttämissään ostopalveluissa samaa tasoa (Kv 12.9.2011 / § 61).

3333

Sekä ikääntymispoliittinen että vammaispoliittinen ohjelma on valtakunnallisen

vammaispoliittisen ohjelman mallin mukaisesti jaoteltu yhteiskunnallisiin

sisältöalueisiin. Tämä lähestymistapa korostaa ohjelmien

kokonaisvaltaista luonnetta.

Ohjelmien tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin monialaisia, joten ohjelmien

seurannassa ja toteutuksen arvioinnissa käytetään tarpeen mukaan

erilaisia lähestymistapoja. Kaupungin eri hallintokunnat raportoivat ohjausryhmälle

omaan perustoimintaansa liittyvien ikääntymis- ja vammaispoliittisten

toimenpiteiden toteutumisesta soveltuvin osin

osavuosikatsauksissaan. Ohjausryhmä raportoi ohjelman toteutumisesta

kaupunginvaltuustolle vuosittain. Tämän lisäksi ohjausryhmä käyttää ohjelman

toimeenpanon seurannassa erilaisia itsearviointia.

Kuten lähes puolella maamme kunnista, myös Hyvinkäällä on käytettävissään

vanhus- ja vammaisneuvoston monipuolinen kokemus ja osaaminen.

Vanhus- ja vammaisneuvostoilla tulee olemaan tärkeä rooli

ikääntymis- ja vammaispoliittisen ohjelma-asiakirjan sisältäminen kehittämistoimenpiteiden

toteutumisen seurannassa. Ikääntymis- ja vammaispoliittisen

ohjelmakauden suurin muutos tulee toivottavasti olemaan se, että

kaupungin päätöksenteossa opitaan tuntemaan ne hyödyt, joita avoin


keskustelu ja vuorovaikutus ohjelmien sisältämistä tavoitteista ja toimenpiteistä

tuo kunnalliseen päätöksentekoon. Uudenlainen vuorovaikutus ja

yhteistyö tukevat kaupungin sosiaalista koheesiota, parantavat elinympäristöjen

esteettömyyttä ja turvallisuutta ja näkyvät asiakaslähtöisinä palveluina,

vähentyneinä erillisratkaisuina ja kustannustehokkuutena.

3434


Hyvinkään kaupunki

Perusturvakeskus

Koti- ja laitospalvelut

2012

Kuva: Anne Rajala

More magazines by this user
Similar magazines