Tunnelinmäki III, asemakaavaselostus - Jyväskylän kaupunki
Tunnelinmäki III, asemakaavaselostus - Jyväskylän kaupunki
Tunnelinmäki III, asemakaavaselostus - Jyväskylän kaupunki
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
ASEMAKAAVAN SELOSTUS<br />
Tunnelinmäki <strong>III</strong> asemakaavan muutos ja laajennus<br />
61:035<br />
Asemakaavan muutos koskee 61. kaupunginosan katu- ja virkistysalueita.<br />
Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 61. kaupunginosan<br />
korttelit 226 – 243 sekä virkistys-, pysäköinti- ja katualueita.<br />
Selostuksen päivämäärä 27.1.2012.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (2)<br />
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT<br />
Asemakaavan muutos koskee 61. kaupunginosan katu- ja virkistysalueita.<br />
Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu 61. kaupunginosan korttelit 226 – 243<br />
sekä virkistys-, pysäköinti ja katualueita.<br />
Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.<br />
Kaavan nimi<br />
TUNNELINMÄKI <strong>III</strong><br />
Kaavan tunnus 61:035<br />
Kaavan päiväys 19.11.2010<br />
Kaavan laatija<br />
Kaavan vireilletulo<br />
Reijo Teivaistenaho, kaavoitusarkkitehti<br />
Jyväskylän <strong>kaupunki</strong><br />
Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus<br />
Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17<br />
Puh. 014 - 266 5057<br />
email:reijo.teivaistenaho@jkl.fi<br />
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 4/2010 (2.6.2010)<br />
Hyväksymispäivämäärät Ltk. 14.12.2010, 5.4.2011<br />
Kh. 26.4.2011, 30.1.2012<br />
Kv. 20.2.2012<br />
Kaava-alueen sijainti<br />
Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustasta pohjoiseen Tikkakoskella, Tunnelinmäki I alueen<br />
eteläpuolella. Kaava-alueen etäisyys Tikkakosken keskustasta on noin 2 km.<br />
Kaavan nimi ja tarkoitus<br />
Kaava-alueen nimi on Tunnelinmäki <strong>III</strong>. Tarkoitus on laajentaa Tunnelinmäen omakotialuetta.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (3)<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................... 5<br />
1.1 ASEMAKAAVA.............................................................................................................................................. 5<br />
1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET................................................................................................................... 5<br />
1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ........................................................................................................ 5<br />
2 LÄHTÖKOHDAT............................................................................................................................................... 5<br />
2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ....................................................................................... 5<br />
2.1.1 Alueen yleiskuvaus ............................................................................................................................. 5<br />
2.1.2 Luonnonympäristö............................................................................................................................... 6<br />
2.1.3 Rakennettu ympäristö......................................................................................................................... 6<br />
2.1.4 Maanomistus........................................................................................................................................ 7<br />
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset.................................................... 7<br />
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................. 9<br />
3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................................... 10<br />
3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...................................... 10<br />
3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ....................................................................................................... 10<br />
3.3.1 Osalliset .............................................................................................................................................. 10<br />
3.3.2 Vireilletulo ........................................................................................................................................... 10<br />
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ................................................................................... 10<br />
3.3.4 Viranomaisyhteistyö.......................................................................................................................... 11<br />
3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET................................................................................................................ 11<br />
3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet........................................................................................ 11<br />
3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet.................................................................................... 11<br />
3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset.................................................................................. 13<br />
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS............................................................................................................................13<br />
4.1 KAAVAN RAKENNE................................................................................................................................... 13<br />
4.1.1 Mitoitus................................................................................................................................................ 13<br />
4.1.2 Palvelut ............................................................................................................................................... 13<br />
4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ...................................... 13<br />
4.3 ALUEVARAUKSET..................................................................................................................................... 13<br />
4.3.1 Korttelialueet ...................................................................................................................................... 14<br />
4.3.2 Muut alueet......................................................................................................................................... 14<br />
4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET .......................................................................................................................... 14<br />
4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön.......................................................................................... 14<br />
4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön................................................................................ 15<br />
4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT .............................................................................................................. 15<br />
4.7 NIMISTÖ ...................................................................................................................................................... 16<br />
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................................................................16<br />
5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT....................................... 16<br />
5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS .............................................................................................................. 16<br />
5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA................................................................................................................... 16<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (4)<br />
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA<br />
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
2. Seurantalomake<br />
3. Liito-oravaselvitys<br />
4. Tonttijaot<br />
5. Havainnemateriaalia<br />
6. Pienennös asemakaavakartasta määräyksineen<br />
7. Lepakkoselvitys<br />
Taustaselvitysmateriaalia:<br />
Maakuntakaava<br />
Tikkakosken osayleiskaava v. 1992<br />
Pilaantuneiden maa-alueiden puhdistusraportit v. 2005 ja 2006<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (5)<br />
1 TIIVISTELMÄ<br />
1.1 ASEMAKAAVA<br />
Tarkoituksena on Tunnelinmäen omakotialueen laajennus etelän suuntaan, kaupungin omistamalle<br />
Jokela-nimisen tilan maalle.<br />
1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET<br />
Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 18.5.2010<br />
Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen 14.12.2010<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille<br />
Asemakaavaluonnos oli MRL 30§:n mukaisesti nähtävillä 4. – 31.1.2011.<br />
Kaavamuutosehdotus oli <strong>kaupunki</strong>rakennelautakunnan käsittelyssä 5.4.2011<br />
Kaavamuutosehdotus oli kaupunginhallituksen käsittelyssä 26.4.2011.<br />
Kaavamuutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 13.5. - 13.6.2011<br />
Asemakaava oli <strong>kaupunki</strong>rakennelautakunnan käsiteltävänä<br />
Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä 30.1.2012<br />
Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 20.2.2012.<br />
1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN<br />
Kaava-alueen tonttien luovutus on tarkoitus aloittaa v. 2012. Alueen rakennukset toteuttavat omatoimirakentajat.<br />
Kadut ja muun kunnallistekniikan toteuttaa Jyväskylän kaupungin konsernin yhtiöt<br />
ja Vattenfall Oy.<br />
2 LÄHTÖKOHDAT<br />
2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA<br />
2.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />
Kaava-alue sijaitsee Tunnelinmäki I –alueen eteläpuolella. Alue on rakentamatonta havumetsää.<br />
Alueen itä- ja eteläpuolella on voimalinjat (20 kV).<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (6)<br />
Alueen sijainti<br />
2.1.2 Luonnonympäristö<br />
Alue on havupuuvaltaista metsää, joka korkeussuhteiltaan laskee itään. Alueen itäpuolella on Autiojoki.<br />
Suunnittelualueen länsiosassa on tunneli ja tunnelin kaivamisesta tullut sivukivikasa.<br />
2.1.3 Rakennettu ympäristö<br />
Viereisten Tunnelinmäki I:n ja II:n omakotialuetta, joka sijaitsee kaava-alueen pohjoispuolella, on<br />
rakennettu 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Siellä on lähes 80 omakotitaloa.<br />
Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella<br />
Tunnelinmäki I alueella asuu yli 300 asukasta. Tunnelinmäki II:n alueen valmistuttua siellä asuu<br />
noin 150 asukasta. Tunnelinmäki <strong>III</strong> alueelle oletetaan tulevan noin 250 - 400 asukasta, joten asukasmäärä<br />
kasvaa jopa 50 prosenttia. Tunnelinmäen asuinalueella voi olla enimmillään 850 asukasta.<br />
Yhdyskuntarakenne<br />
Kaava-alueen ympäristö koostuu yhden perheen omakotitaloista. Alue sijaitsee lähellä Tikkakosken<br />
keskustaa n. 2 km:n päässä julkisista ja kaupallisista palveluista.<br />
Taajamakuva<br />
Tunnelinmäki I alueen omakotirakennukset ovat kerrosluvultaan I- ja I ½ -kerroksisia. Alueen yleisilme<br />
on vaalea, katot ovat tumman harmaita ja mustia. Alueen tontit ovat melko suuria.<br />
Palvelut<br />
Palveluiltaan alue tukeutuu kävelymatkan (2 km) päässä olevaan Tikkakosken keskustaan. Sieltä<br />
löytyvät monipuoliset palvelut, kuten terveyskeskus, päiväkodit, koulut, liikuntakeskus, kirjasto,<br />
kirkko ja suhteellisen hyvät valikoimat omaavat kaupat.<br />
Virkistys<br />
Tunnelinmäen asuinalue on syntynyt Tikkakosken taajaman reuna-alueelle metsän keskelle. Alueella<br />
on hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, mikäli pitää hiihtämisestä, sienestyksestä ja marjastuksesta<br />
sekä metsässä samoilemisesta. Tunnelinmäki I:n alueella on pieniä mutta laadukkaita<br />
lasten leikkipaikkoja ja Tunnelinmäki II:n alueelle on kaavoitettu suurehko leikkipuistoalue.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (7)<br />
Liikenne<br />
Ajoneuvoyhteys alueelle Tikkakosken keskustasta on Tikkakoskentieltä, jolta käännytään Jukolantielle.<br />
Jukolantie on leveä kokoojakatu, jonka reunassa kulkee erillinen kevyenliikenteen väylä. Jukolantie<br />
jatkuu etelään päin Tunnelinmäentienä, joka jatkuu noin puoleenväliin uutta kaava-aluetta.<br />
Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet Tikkakosken keskustaan. Lähin paikallisliikenteen<br />
bussipysäkki on Tikkakoskentiellä.<br />
Tekninen huolto<br />
Vesi- ja viemäriverkosto, katuvalaistus sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteydet on rakennettu valmiiksi<br />
Tunnelinmäki I ja II alueille eli nyt kaavoitettavan alueen pohjoislaidalle. Suunnittelualueen pohjoisosassa<br />
on pumppaamo. Uusi alue voidaan liittää olemassa olevaan verkostoon.<br />
Alueella ei ole kaukolämpöä. On epätodennäköistä, että sitä koskaan rakennetaan Tunnelinmäkeen.<br />
2.1.4 Maanomistus<br />
Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa.<br />
2.2 SUUNNITTELUTILANNE<br />
2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
Maakuntakaava<br />
Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö<br />
on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan.<br />
Ympäristöministeriö on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201§:n 1 momentin nojalla<br />
maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavassa alue<br />
on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A).<br />
Ote maakuntakaavasta<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (8)<br />
Yleiskaavat<br />
Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Tikkakosken osayleiskaava vuodelta 1992, jossa alue<br />
on merkitty asuinpientalojen alueeksi AP-3.<br />
Ote yleiskaavasta<br />
Voimassa oleva asemakaava<br />
Asemakaavan muutosalueella on voimassa 10.5.1999 vahvistunut kaava. Muuttuvat alueet ovat<br />
katu- ja virkistysalueita.<br />
Ote ajantasa-asemakaavasta<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (9)<br />
Rakennusjärjestys<br />
Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2008 ja se on<br />
tullut voimaan 1.1.2009.<br />
Pohjakartta<br />
Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää<br />
kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset.<br />
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat<br />
Suunnittelualueen pohjoispuolen (Tunnelinmäki I) kaava, johon suunnittelu alue rajautuu, on vahvistunut<br />
v. 1999.<br />
Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit.<br />
Alueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2010. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Liitooravaselvityksen<br />
loppuosassa selvittäjä toteaa, että tunnelialueella voi mahdollisesti olla lepakoita.<br />
Kaikki maassamme olevat lepakkolajit ovat uhanalaisia ja suojeltuja. Alueelle tehtiin erillinen lepakkoselvitys<br />
vuoden 2011 aikana.<br />
Jyväskylän kaupungin leikkipaikkojen ohjelmoinnissa 2009 on Tikkakoskelle Tunnelinmäen alueelle<br />
suunniteltu kaksi korttelileikkipuistoa A616 ja A617.<br />
Ote leikkipaikkojen ohjelmointikartasta.<br />
Tunnelinmäen vieressä olevalla Koppelmäellä on toiminut ampumarata. Keski-Suomen ELY -<br />
keskuksesta saadun tiedon mukaan ampumarata-alueen maaperä on puhdistettu 2004 -2205.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (10)<br />
3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE<br />
Asemakaavan laadintaan on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Koska Tikkakoskella on omakotitonteista<br />
jatkuvasti kysyntää, pyritään tähän kysyntään vastaamaan. Tunnelinmäen alue on kiinteä<br />
osa Tikkakosken taajamaa ja palvelut löytyvät läheltä. Kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri on<br />
rakennettu lähelle. Tikkakosken työpaikkaomavaraisuus on yli 120 %, joten on mahdollista, että<br />
monet Tunnelinmäkeen rakentavista ovat myös töissä lähialueella.<br />
3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET<br />
Asemakaavan muutos käynnistettiin kaupungin aloitteesta keväällä 2010. Tavoitteena on laajentaa<br />
Tunnelinmäen omakotialuetta..<br />
3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ<br />
3.3.1 Osalliset<br />
Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat:<br />
• suunnittelualueen ja ympäristön asukkaat ja muut toimijat<br />
• viranomaiset:<br />
-yhdyskuntatekniikka<br />
-tonttituotanto<br />
-rakennusvalvonta<br />
-ympäristötoimi<br />
• Keski-Suomen ELY-keskus<br />
• Keski-Suomen pelastuslaitos<br />
- Vattenfall Oy / verkko<br />
- Jyväskylän Energia Oy<br />
- Elisa Oyj<br />
- Kesnet Oy<br />
3.3.2 Vireilletulo<br />
Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 4/2010<br />
2.6.2010.<br />
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt<br />
Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Jyväskylän<br />
kaupungin tiedotuslehdessä 4/2010 2.6.2010. Lähialueen asukkaille on lähetetty 17.5.2010 päivätty<br />
kirje, jossa on kerrottu nähtävillä olosta ja osallistumismahdollisuuksista. Kirjeen liitteenä oli osallistumis-<br />
ja arviointisuunnitelma, ote voimassa olevasta asemakaavasta ja kaavaluonnos.<br />
Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta on tiedotettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 4.1.2011<br />
ja maanomistajille sekä suunnittelualueeseen rajautuville naapureille on lähetetty kaavan nähtävillä<br />
olosta tiedottavat kirjeet, joissa oli liitteenä pienennös asemakaavaluonnoksesta ja OAS. Luonnosvaiheen<br />
yleisötilaisuus järjestettiin Luonetjärven koululla 12.1.2011.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (11)<br />
3.3.4 Viranomaisyhteistyö<br />
Viranomaisneuvottelu on käyty 6.5.2010, jossa keskusteltiin mahdollisista pilaantuneista maaalueista.<br />
Asemakaava-alue on rajattu siten, ettei pilaantunutta maa-aluetta ole kaava-alueella.<br />
Asemakaavaprosessin aikana saatiin Keski-Suomen ELY –keskukselta tieto, että maaperä on ko.<br />
alueella puhdistettu.<br />
Asemakaavan luonnosvaiheessa Keski-Suomen ELY totesi lausunnossaan, että ennen asemakaavan<br />
hyväksymistä on tehtävä lepakkoselvitys.<br />
3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET<br />
3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet<br />
Kunnan asettamat tavoitteet<br />
Alue kaavoitetaan omakotitaloille. Tavoitteena on vastata Tikkakoskelle suosittujen omakotitonttien<br />
kysyntään eli kaavoittaa suurehkoja omakotitalotontteja, joihin voi rakentaa esim. talopakettivalmistajien<br />
toimittamia valmistaloja. Myös paikalla rakennetut omakotitalot tulevat kyseeseen.<br />
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet<br />
Kaavasuunnittelua tehtiin yhtä aikaa katujen ja kunnallistekniikan yleissuunnittelun kanssa. Tavoitteena<br />
oli saada järkevä lopputulos jo suunnitellut tai rakennetut vesi- ja viemärilinjat sekä erityisesti<br />
pumppaamo huomioiden. Kaupunkirakennepalveluiden kaavoitus ja yhdyskuntatekniikka neuvottelivat<br />
useita kertoja kaavaratkaisusta.<br />
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet<br />
Suunnittelualue sijaitsee Tunnelinmäentien varrella. Alue on osin loivaa ja osin jyrkkää mäkimaastoa.<br />
Mäkisyys on vaikuttanut suunnitelmaan erityisesti.<br />
3.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet<br />
Lausunnot ja mielipiteet ja niiden huomioonottaminen<br />
Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 4. – 31.1.2011 välisen ajan. Kaavasta on saatu määräaikaan<br />
mennessä neljä lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus,<br />
Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi,Jyväskylän Energia vesiliiketoiminta Oy ja Vattenfall Oy. Mielipiteensä<br />
antoi Kaarle Pesonen. Asemakaavan yleisötilaisuus järjestettiin 12.1.2011 Luonetjärven<br />
koululla. Esittelijän lisäksi paikalla oli kaksi muuta henkilöä.<br />
Lausunnot<br />
Keski-Suomen ELY-keskus, alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen ja ympäristölakimies Ritva<br />
Schiestl<br />
Tunnelinmäki <strong>III</strong> :n liito-oravaselvityksen 11.12.2010 johtopäätösosassa suositellaan, että selvitysalueen<br />
lohkolla 1 tehtäisiin lepakkoselvitys, sillä alueella sijaitseva tunnelimainen louhos (lohko 1,<br />
kohde A) ja kellarimaiset rakennukset (lohko 1, kohde B) saattavat olla lepakoiden käyttämiä pesimä-<br />
ja levähdyspaikkoja. Näitä mahdollisia pesimä- ja levähdyspaikkoja sijoittuu kaavaluonnoksen<br />
lähivirkistysalueelle erillispientalojen korttelialueiden välittömään läheisyyteen.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (12)<br />
Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin. Luonnonsuojelulain<br />
49 §:n 1 momentin mukaan näihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen<br />
hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tästä syystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus<br />
(ELY -keskus) esittää, että alueella tehdään lepakkoselvitys keväällä ennen kuin asemakaava<br />
viedään kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. ELY -keskuksella ei ole muuta huomautettavaa<br />
asemakaavaluonnoksesta.<br />
Ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, ympäristötoimi<br />
kaavaratkaisu on hyvin perusteltu ja se täydentää luontevasti lähialueelle jo muodostunutta omakotiasumista.<br />
Kaavaratkaisussa on huomioitu alueen luonto-olosuhteet ja saatu aikaan luonteva ratkaisu<br />
alueen maastomuotojen kannalta. Kaavassa tulee tutkia olemassa oleva latuyhteyden säilyminen<br />
Pirttimäen suuntaan.<br />
Jyväskylän Energia Oy, vesihuoltoinsinööri Juha Kettunen<br />
Kaavaan ohjeellinen et -merkintä Tunnelimäen jätevedenpumppaamon AKMLK 457 vuokratontin<br />
kohdalle. Tonttien hulevedet tulee imeyttää mahdollisuuksien mukaan maastoon. Hulevesiviemäriä<br />
joudutaan rakentamaan kuivatuksen takia sellaisiin kohtiin, missä imeyttäminen maastoon ei ole<br />
mahdollista mm. alapuolisen tontin takia. Kaavasta ei ole muuta huomautettavaa.<br />
Vattenfall Verkko, suunnitteluinsinööri Hannu Leppämäki<br />
Vattenfall Verkko Oy pyytää varaamaan Tunnelinmäki <strong>III</strong> pientaloalueelle EN -alueet puistomuuntamoiden<br />
sijoittamista varten oheisen liitekartan osoittamaan paikkaan tai niiden välittömään läheisyyteen.<br />
EN -alueiden tulisi olla kooltaan n. 10x10 m. Vähimmäisetäisyydet EN -alueelle sijoitettavasta<br />
puistomuuntamosta lähimpiin julkisiin rakennuksiin tulee olla 15 m muihin rakennuksiin 5 m.<br />
Kaavoitettavalla alueella sijaitsee 20 kV :n ilmajohtoja. Nykyisille rakenteille ei ole tarkoituksenmukaista<br />
varata kaavaan alueita. mutta pyydämme huomiomaan, että mahdollisista ylimääräisistä<br />
johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalla.<br />
Vattenfall Verkko Oy :lla ei ole muuta huomauttamista asemakaavaan ja esitettyihin maankäyttöratkaisuihin.<br />
Mielipide<br />
Kaarle Pasonen, Antti Pasosen pk:n p:sta<br />
Hulevesien johtaminen läheiseen Autiojokeen on suunniteltava johdettavaksi niin, ettei siitä koidu<br />
vahinkoa asemakaavaluonnosalueen ja Autiojoen välisen maa-alueen yksityisille maanomistajille<br />
eikä näistä alueista muodostu suodatusaluetta.<br />
Tunnelinmäen jätevedenpumppaamon säiliötilavuus tulisi tarkastaa ja mitoittaa riittävän suureksi,<br />
jottei asutuksen laajentuessa lyhytaikaisissa häiriöissä jätevettä johdettaisi ylivuotona Autiojokeen,<br />
kuten nykyisin tehdään.<br />
Asemakaavaluonnoksen mukaisen uuden asuntoalueen läpikulkevalla kadulla tulisi olla erillinen<br />
kevyenliikenteen kadun osa, kuten tälle kadulle johtavalla Jokelantiellä. Liikennehän alueelle tulee<br />
kulkemaan Jokelantien kautta ja lisäksi läpikulkevalla kadunosalla on useita risteyksiä, jotka edellyttivät<br />
tarkkaavaisuutta useaan suuntaan kevyeltä liikenteeltä (koululaiset yms.). Kaavaluonnos<br />
toteutuessaan katkaisee Tikkakosken kuntoladun ja yhteydet läheiselle mäkialueelle, jota nykyiset<br />
asukkaat käyttävät kuntoillessaan. Kuntoladulle tulisi kaavaan varata ja merkitä paikka. Tarvittaessa<br />
tulisi kaavan lähivirkistysaluetta (YL) laajentaa. Samoin tulisi kaavaan varata ja merkitä polkureitit,<br />
joita nykyiset ja uudet asukkaat voisivat käyttää liikkuessaan läpi uuden kaavan mukaisen asuntoalueen<br />
Koppelmäen, Taavetinmäen ja Pirttimäen suuntaan.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (13)<br />
Lausuntojen ja mielipiteen huomioon ottaminen<br />
Asemakaavasuunnitelmaa muutettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun<br />
perusteella. Korttelijaotusta muutettiin luonnosvaiheen korttelin 234 kohdalla. Alueelle lisättiin<br />
teknisten rakennelmien ja rakennusten rakennusalat. Lisäksi alueen itäosaan merkittiin ohjeellinen<br />
reitti kuntolatua ja puistopolkua varten. Tunnelinmäentien varteen on merkitty liittymäkieltomerkinnät.<br />
Alueella oleva latu voidaan siirtää Autiojoen varteen sähkölinjan lähituntuman. Tätä varten ei ole<br />
välttämätöntä esittää kaavaan erityistä merkintää.<br />
3.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset<br />
Asemakaavaluonnos hyväksyttiin laitettavaksi nähtäville <strong>kaupunki</strong>rakennelautakunnassa<br />
14.12.2010.<br />
4 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
4.1 KAAVAN RAKENNE<br />
4.1.1 Mitoitus<br />
Alueen asukasluku tulee olemaan n. 300 - 400 asukasta. Asemakaavalla muodostuu 92 uutta<br />
omakotitonttia. AO -kortteleiden laajuus on 10,0675 ha ja niillä on yhteensä 25 169 k-m2 rakennusoikeutta.<br />
Kaavoitettua virkistysaluetta (VL) on 5,58 ha. Katualuetta on 3,2633 ha.<br />
4.1.2 Palvelut<br />
Kaava-alueella ei ole omia palveluita. Tilavat asuintalot tosin mahdollistavat pienimuotoisten palvelujen<br />
syntymisen. Lähimmät julkiset ja kaupalliset palvelut ovat Tikkakosken keskustassa. Jalkaisin<br />
ja pyörällä esimerkiksi Luonetjärven koululle ja Tikkakosken koulukeskukseen tai terveysasemalle<br />
on matkaa noin 1,5 km.<br />
4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN<br />
Asemakaavalla ei ole erityisiä arkkitehtonisia tavoitteita. Tarkoitus on mahdollistaa melko vapaamuotoinen<br />
omatoimirakentaminen. Rakennusten mittakaava/koko on käytännöllisesti katsoen samanlainen,<br />
eikä alueella ole muista erottuvaa korkeampaa tai suurempaa rakennusta alueellisena<br />
kiintopisteenä.<br />
Omaleimaisin tekijä on osittain selkeän geometrinen aluerakenne. Koska Tunnelinmäki <strong>III</strong> sijoittuu<br />
osittain jyrkkään rinteeseen, on mahdollista, että joistain asunnoista on valoisat ja ehkä hienotkin<br />
kaukonäkymät aamuauringon suuntaan.<br />
4.3 ALUEVARAUKSET<br />
Suunnittelualueella on AO –kortteleita, VL –aluetta ja katualuetta sekä pienet yleisen pysäköinnin<br />
alueet (LP).<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (14)<br />
4.3.1 Korttelialueet<br />
AO -korttelit 226 – 243<br />
Kortteleissa rakennustehokkuus on tavanomainen omakotikorttelialueiden tehokkuus (e=0,25).<br />
Alueen sisäisestä rakenteesta tulee omakotialueelle tyypillinen. Rakennusten julkisivujen materiaalia<br />
ei ole määritelty mutta värin tulee olla vaalea. Kattovärin tulee olla kaikissa rakennuksissa harmaa.<br />
Kattomuotoa ei ole määrätty, mutta kattokaltevuus ei saa olla loivempi kuin 1:3. Kattokaltevuusmääritelmä<br />
mahdollistaa varsin erilaisten kattojen rakentamisen, varsinkin kun kaikissa kortteleissa<br />
kerrosluku on 3/4kIu3/4. Arkkitehtuuriltaan alue valmistuttuaan kokonaan voisi muistuttaa<br />
lähinnä postmodernia, villiä tyyliä. Ajan myötä varttuva kasvillisuus tasoittaa räikeimpiä eroavaisuuksia.<br />
Alueella on sallittu aurinkokennojen rakentaminen rakennusten seiniin, kattoihin ja pihoille. Myös<br />
maalämpökaivoja saa porata. Nämä sallitaan erikseen, jotta tulevat rakentajat edes ajattelisivat<br />
tätä mahdollisuutta ja että niitä voidaan ainakin kaavan puolesta alueelle rakentaa.<br />
4.3.2 Muut alueet<br />
VL -alueet<br />
Suunnittelualueella on paljon virkistysaluetta. Virkistysalueelle jää mm. louhos ja louhoksen sivukivikasa.<br />
Myös sähkölinjat ovat VL –alueella.<br />
4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET<br />
Vaikutusten arviointi on tehty kaavoittajan ja sidosryhmien yhteistyönä. Vaikutusten arviointi on osa<br />
suunnitteluprosessia ja vaikutusten arviointia on käsitelty kaavoitusprosessin kuluessa järjestetyissä<br />
kokouksissa ja neuvotteluissa.<br />
Arviointi perustuu olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin sekä kaavoitusprosessin<br />
kuluessa laadittuihin lisäselvityksiin.<br />
Kaavoituksen alkaessa tunnistettiin alustavasti kaavaan liittyvät vaikutukset ja mietittiin niiden merkittävyyttä<br />
<strong>kaupunki</strong>suunnitteluosaston kaavoitusprosessi-oppaan muistilistan avulla.<br />
4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön<br />
Vaikutukset väestön rakenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan<br />
Tunnelinmäki <strong>III</strong> :n toteutumisen myötä Tikkakosken taajaman länsiosaan muuttanee 92 lapsiperhettä<br />
lisää muutaman vuoden aikana. Alueen tonttien jakaminen on ajoitettava useammalle vuodelle,<br />
jotta esim. päiväkoti- ja koulupalvelut riittävät Tikkakoskella, eikä niitä tarvitsisi hakea kauempaa.<br />
Tunnelinmäen aikaisemmat omakotialueet saavat kaltaisensa jatko-osan, jossa rakennuskanta<br />
koostuu pääasiassa talopaketeista.<br />
Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin, liikenteeseen<br />
Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia palveluihin, työpaikkoihin tai kulttuuriympäristöön. Tosin uudet<br />
asukkaat, mikäli he tulevat Tikkakosken ulkopuolelta lisäävät Tikkakosken taajaman palveluntarjoajien<br />
asiakasmäärää.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (15)<br />
Liikenteellisiä vaikutuksia kaavalla on. Uuden alueen asukkaat kulkevat vanhojen alueiden läpi<br />
aamuin illoin henkilöautoillaan, jotka helpottavat perheiden arkista taakkaa. Tilannetta lievittää se,<br />
että alueen kokoojakatu on mitoitukseltaan reilu ja siinä on erillinen kevyenliikenteenväylä.<br />
Suunnittelualueella olevat rakennelmat puretaan. Kallioluolastolle ei ole löytynyt käyttöä.<br />
Sosiaalinen ympäristö<br />
Suunnittelualueella voi marjastaa, sienestää ja ulkoilla aina alueen rakentamiseen saakka. Tunnelinmäki<br />
I:n ja II:n asujaimiston harrastus- ja lähivirkistysmahdollisuudet kaventuvat ja siirtyvät kauemmaksi.<br />
Uuden alueen uusien talojen uudet asukkaat ovat pääosin omakotiasumisen ja perhehistoriansa<br />
alkuvaiheessa. Tunnelinmäen alueelle tulee lisää aivan pieniä lapsia ja nuoria perheitä.<br />
4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön<br />
Rakentamisen myötä asuinkortteleiden puusto kaadetaan. Alueen luonne muuttuu lähes luonnontilaisesta<br />
täysin rakennetuksi. Alueen valo-olosuhteet ja maisema muuttuvat täysin. Maa muokataan<br />
rakentamiseen osoitetuilla alueilla ja sitä myötä myös alueen vesitalous muuttuu. Uudet kadut ja<br />
rakennukset ohjaavat vedet uusiin uomiin. Alueen hulevedet johdetaan avo-ojia myöten Autiojoelle.<br />
Osa tonteilta syntyvästä hulevedestä ohjautuu suoraan Autiojoen varrella olevalle suoalueelle.<br />
Suoalueella mahdolliset epäpuhtaudet ja kiintoaines suodattuvat mutta ojaan ohjattujen hulevesien<br />
mukana kiintoaineksia todennäköisesti siirtyy jokeen jonkin verran. Pahimmillaan tilanne on todennäköisesti<br />
alueen rakentamsivaiheessa.<br />
Maisema muuttuu oleellisesti. Nykyinen metsäalue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Vähitellen<br />
rakentajien istuttamat puut ja pensaat peittävät rakennukset. Tunnelinmäki <strong>III</strong>: katot voivat näkyä<br />
kauemmaksi itäsuuntaan. Kun puusto on kaadettu, saattaa Tunnelinmäeltä avautua kaukonäkymä<br />
itään. Alueen valomäärä lisääntyy ja heinät yms. kasvit saavat jalansijaa entistä enemmän.<br />
Luonnon monimuotoisuus kärsii. Alueella nyt elävät maaperän organismit osin tuhoutuvat ja useimmat<br />
eläimet, jotka siihen pystyvät, siirtyvät toisille asuinsijoille. Kulttuurieläimet ja ihmisen toiminnasta<br />
sekä ihmisistä hyötyvät oliot hyötyvät ja saavat asuinsijan.<br />
Alueella asuvien lepakoiden elinolosuhteet eivät heikkene kohtalokkaasti, koska ympäristöön jää<br />
paljon metsäalueita rakentamisen ulkopuolelle. Suunnittelualueen toteutuksessa on otettava huomioon<br />
lepakoiden tarvitsemat valaisemattomat vyöhykkeet ja valaistuksen suunnittelussa on oltava<br />
erityisen huolellinen.<br />
4.4.3 Mahdolliset epävarmuustekijät<br />
Suunnittelualueella on vanha luolasto. Luolaston edessä on kanjonimainen louhos. Biologi Timo<br />
Kupari toteaa selvityksessään, että ko. paikka voisi olla sopiva lepakon pesimä- ja levähdyspaikaksi.<br />
Keski-Suomen ELY –keskus toteaa luonnosvaiheen lausunnossaan, että alueelle on tehtävä<br />
lepakkoselvitys ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyyn viemistä. Lepakkoselvitys tehdään<br />
ainakin kahdessa vaiheessa vuoden 2011 aikana.<br />
4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT<br />
Kaava-alueella on tunnelilouhos. Alueen toteuttamisen yhteydessä on tarkoin harkittava louhoksen<br />
aitaamista turvallisuussyistä.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (16)<br />
4.7 NIMISTÖ<br />
Alueen nimistö pohjautuu kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven teoksissa esiintyvien hahmojen nimiin.<br />
Nimistötoimikunta on ehdottanut kokouksessaan 24.1.2011, että alueen päätien nimi on Tunnelinmäentie.<br />
Siitä itään päin pohjoisesta alkaen teiden nimet: Nummisuutarintie, Kraatarintie ja Sepeteus<br />
(pieni kaari keskellä) ja länteen päin Kreetantie, Kristonkuja erkanee edellisestä, Vaatturintie<br />
(lenkki kokonaan) Nummisuutarintie jatkuu Tunnelinmäentien yli 4:n tontin osoitteeksi. Kadut on<br />
nimetty pääosin, kuten nimistötoimikunta on esittänyt. Nimistötoimikunnan esityksestä poiketen<br />
lyhyt neljän tontin katu on nimetty Sepeteuksenkujaksi.<br />
5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT<br />
Alueelle ei ole laadittu erillisiä rakentamistapaohjeita. Rakentamista ohjaavat asemakaavan lisäksi<br />
Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ja muut ohjeistukset. Asemakaavamääräykset riittävät<br />
ohjaamaan rakentamista siten, että yhtenäinen kokonaisuus Tunnelinmäki I :n ja II :n kanssa syntyy.<br />
Tunnelinmäki <strong>III</strong>:n alueen valaistuksen suunnittelussa on huomioitava lepakoiden elintavat ja mahdollinen<br />
häiriintyminen katuvalaistuksen takia. Suositeltavaa olisi, että alueen kokoojakadulle jäisi<br />
yksi tai kaksi sellaista kohtaa, jossa katuvalaisimien etäisyys toisistaan olisi totuttua pitempi. Lisäksi<br />
kortteleiden 228 ja 231 väliin jäävän viheralueen kohdalla on katuvalaisimien sijoittelussa huomioitava<br />
lepakoiden elinolosuhteet.<br />
5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS<br />
Alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen käynnistynee vuonna 2012 ja kaava-alueelta<br />
luovutettaneen tontteja samana vuonna. Jyväskylän <strong>kaupunki</strong> rakennuttaa kadut ja kunnallistekniikan.<br />
Omatoimirakentajat rakentavat tai rakennuttavat alueen talot, joukossa voi olla pienurakoitsijoitakin.<br />
5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA<br />
Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin <strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden<br />
kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa.<br />
Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava <strong>kaupunki</strong>rakennepalveluiden<br />
kaavoituksen edustajien kanssa.<br />
Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Suurimpana epävarmuustekijänä on<br />
kaavan mukaisen rakentamisen toteutumatta jääminen tai viivästyminen, jolloin ympäristö pysyy<br />
pitempään keskeneräisenä ja siten epämiellyttävämpänä ympäristönä.<br />
Asemakaavan ehdotusvaiheessa oli vielä epäselvää, onko luolaston alueella lepakoita. Asia selvitytetään<br />
ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
61:035/ TUNNELINMÄKI <strong>III</strong> / ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN SELOSTUS 27.1.2012 (17)<br />
Asemakaavaselostuksen lisälehti<br />
Tunnelinmäki <strong>III</strong>:n asemakaavaehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n sekä -<br />
asetuksen 27 §:n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä 13.5. – 13.6.2011. Asemakaavasta<br />
pyydettiin lausunnot Keski-Suomen ELY -keskukselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja Keski-Suomen<br />
pelastuslaitokselta. Asemakaavaehdotuksesta saatiin lausunnot edellä mainituilta ja<br />
Jyväskylän Energia vesiliiketoiminta Oy:ltä. Kenelläkään ei ollut huomautettavaa.<br />
Maalämpökaivoa koskevaa asemakaavamääräystä on tarkennettu. Määräys kuuluu: ”Maalämpökaivojen<br />
etäisyys toisistaan tulee olla vähintään 20 m.” Tarkennus on luonteeltaan tekninen.<br />
Asemakaavan selostukseen on lisätty ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kappaleeseen 5.1.<br />
teksti: ”Tunnelinmäki <strong>III</strong>:n alueen valaistuksen suunnittelussa on huomioitava lepakoiden elintavat<br />
ja mahdollinen häiriintyminen katuvalaistuksen takia. Suositeltavaa olisi, että alueen kokoojakadulle<br />
jäisi yksi tai kaksi sellaista kohtaa, jossa katuvalaisimien etäisyys toisistaan olisi totuttua pitempi.<br />
Lisäksi kortteleiden 228 ja 231 väliin jäävän viheralueen kohdalla on katuvalaisimien sijoittelussa<br />
huomioitava lepakoiden elinolosuhteet.”<br />
Asemakaavan hyväksymiskäsittelyyn vientiä on lykätty lepakkoselvityksen takia. Lepakkoselvityksessä<br />
ilmeni, että alueella on lepakoita mutta että asemakaavan ominaisuudet mahdollistavat niiden<br />
elämisen siellä jatkossakin. Alueen rakentamisen myötä valaistusolosuhteet muuttuvat lepakoille<br />
epäedullisemmiksi. Erityisesti katuvalaistuksen suunnitteluun on kiinnitettävä tämän takia<br />
erityistä huomiota.<br />
Asemakaavaan tehty muutos on luonteeltaan tekninen, joten asemakaavaa ei tarvitse laittaa uudelleen<br />
ehdotuksena nähtäville ja se voidaan viedä suoraan kaupunginhallituksen käsittelyyn.<br />
Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.<br />
KAAVOITUS<br />
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI