FARMARI YLLÄTTÄÄ MONIPUOLISESTI VIONOJAA ... - Kokkola

kokkola.fi

FARMARI YLLÄTTÄÄ MONIPUOLISESTI VIONOJAA ... - Kokkola

KOKKOLA.fi

2 / 2009

Kirkkomusiikki

levittäytyy

koko Kokkolaan

Karleby

operasommar

2009

100 VUOTTA

VIONOJAA

FARMARI

YLLÄTTÄÄ

MONIPUOLISESTI


tässä numerossa.

1 Pääkirjoitus / Ledare

2 Kutkuttava kesäteatteritarjonta Kokkolassa

4 Sata vuotta Vionojaa

5 Ullavassa riittää kuvataidetta ja musiikkia

6 Liikettä, tapahtumia ja ilmiöitä

8 Yhdistykset tarjoavat kesäelämyksiä

9 Talkoarbetet är A och O i Kokkola cup

10 Språkbadande barn och hallucinerande krigshjälte

11 Suomen kantaesityksiä Kokkolan oopperakesässä

12 Kaikenkokoisia koteja

14 Tervetuloa Farmariin!

15 Farmari bjuder på mycket att se

16 Paljon kaunista katseltavaa! / Mycket vackert att se!

19 Esko sopi joka paikkaan!

20 Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat XXXI

22 Urheilua

23 Pyöräile Kokkolassa - Cykla i Karleby

24 Kokkolassa golfataan EM-tittelistä

25 Kokkolan Satama ja KIP ritirinnan

26 Vene vesille ja kalaan!

27 Onkiminen on mukavaa

28 Uimaan!!!

TOIMITUS

Päätoimittaja Kaj Broman,

Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin

viestintätyöryhmä

sähköposti: toimitus@kokkola.fi

www.kokkola.fi

Seuraava kokkola.fi

ilmestyy syksyllä 2009.

JULKAISIJA

Kokkolan kaupunki

PL 43, 67101 Kokkola

puh. (06) 828 9111

faksi (06) 828 9389

PAINOPAIKKA

Art Print Oy

ULKOASU

Creamedia / Anni Hintsala

KUVAT

Kuvatiimi Oy

Aki Paavola, Tomi Hirvinen


PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDARE

KATSE ETEENPÄIN - JA YMPÄRILLE

Vuosikolmannes on eletty elämää ”uudessa Kokkolassa”. Hyvästä

ennakkovalmistautumisesta huolimatta joka viikko tulee

eteen uudelleen opeteltavia tai mietittäviä asioita, mutta reilusti

voi sanoa, että kokonaisuus on hyvin alkanut.

Vaikka ”perus-Kokkolassa” kovinkaan moni asia vuoden

vaihteessa ei muuttunut, asialla on myös täällä merkitystä.

Päätöksenteossa tulee näkymään uudenlaisia asioita ja myös

uudenlaisia painotuksia. Kaupungin asioita seuratessa kaupunkilaisille

tulee vastaan uusia paikannimiä ja myös monia uusia

toimintoja. Kaupunginvaltuustoon, -hallitukseen ja eri lautakuntiin

tuli runsas edustus uusien kuntien alueelta – hyvä näin.

Tämä tuo uutta näkemystä kokonaisuuteen. Samalla se entistä

voimakkaammin ja konkreettisemmin avartaa sitä tietoisuutta,

minkälaisia asioita lähialueilla on käsitelty ja mitä siellä asioista

ajatellaan. Enää Ullavan litiumkaivoshanke ei ole vain hanke

jossakin kaukana sisämaassa, vaan yksi osa Kokkolan tulevaa

kehittymistä. Vattajan ja Ohtakarin tilanteelle tulee uusi näkökulma

siitä, mitä se koko Kokkolalle mahdollisesti merkitsee.

Tämä tilanne tarjoaa hyvän lähtökohdan eteenpäin katsomiseen

ja monipuolisen kaupungin kehittymiseen. Kokkolan

elinkeinoelämä monipuolistuu entisestään, tonttitarjontaan

saadaan uusia, erilaisia alueita, kulttuuritarjontaan tulee aivan

uusia toimintoja ja vapaa-ajan kohteet lisääntyvät. Näitä mahdollisuuksia

harkiten kehittämällä pystymme tekemään entistä

paremman ja vetovoimaisemman kotikaupungin. Sellaisen,

jossa voimme jatkossakin käyttää tunnusta ”Kokkolassa – parasta

aikaa”.

Liitoksen myötä Kokkolan maapinta-ala lähes nelinkertaistui.

Nyt on tilaa missä liikkua. Uuden Kokkolan alueella on –

aivan varmasti – jokaiselle paikkoja, joissa ei ole ennen tullut

käytyä. Kuntaliitos loi hyvä perusteen lähimatkailuun ja kotipaikkakunnan

eri osiin tutustumiseen. Uskallan väittää, että

viikonlopun päiväretki Ullavaan, Lohtajalle ja Kälviälle antaa

varmasti virkistystä ja uutta koettavaa. Erinomainen apu näillä

kierroksilla on kaupungin mittausosaston tuottama 140 sivuinen

Kokkola opaskartta”. Se kannattaa hankkia, ja sen opastamana

lähteä pienillekin kyläteille!

Nautitaan kesästä – Kokkolassa.

SE FRAMÅT - OCH SE DIG OMKRING

Vi har nu levt fyra månader i ”Storkarleby”. Trots de goda förberedelser

som gjordes inför kommunsamgången möter man

varje vecka nya saker att lära sig eller fundera på. Inte desto

mindre kan man säga att verksamheten i den utvidgade staden

har startat väl.

Även om sammanslagningen inte innebar några större förändringar

i ”gamla” Karleby vid årsskiftet, har den ändå stor

betydelse också för denna del av staden. Nya slag av ärenden

kommer upp till behandling och beslut fattas med delvis

nya betoningar. Vi stadsbor får bekanta oss med nya ortnamn

och också en del ny verksamhet i de nya kommundelarna.

Dessa tidigare självständiga kommuner har nu en stark representation

i fullmäktige, styrelsen och nämnderna i nuvarande

Karleby stad, vilket kan anses positivt. På detta sätt berikas

helheten av nya synsätt. Samtidigt ökar och konkretiseras

vår kännedom om hurdana ärenden som behandlades och

vilka tänkesätt som var vanliga i våra tidigare grannkommuner.

Litiumgruvan i Ullava ligger inte längre lika avlägset som

förr – nu när litiumbrytning är ett av stadens framtida utvecklingsprojekt

– och frågorna kring Vattaja och Ohtakari kan nu

betraktas i ett större Karlebyperspektiv.

Just nu har vi god möjlighet att blicka framåt och utveckla

en mångsidig stad. Näringslivet i Karleby berikas allt mer, tomtutbudet

breddas i och med många nya markområden, utbudet

på kultur- och fritidsaktiviteter i staden ökar och många

fi na besöksmål kommer till. Genom att utnyttja dessa möjligheter

med urskillning kan vi förbättra vår hemstad och öka

dess attraktionskraft. Vi bör också i fortsättningen sträva efter

ett ”Karleby som bäst”.

Tack vare kommunfusionen har stadens markareal nästan

fyrdubblats. I dagens Karleby fi nns det – alldeles säkert – för

oss alla sådana platser som vi aldrig tidigare har besökt. Nu

kan vi främja närturismen och samtidigt lära känna vår ”nya”

hemstad. Jag vågar påstå att en dagsutfl ykt till Ullava, Lochteå

och Kelviå under ett veckoslut kan ge rekreation och nya

upplevelser. På sådana rundresor har man stor nytta av den

nya 140-sidiga guidekarta för Karleby som har producerats

och kan köpas av stadens mätningsavdelning. Med kartan som

guide åker man inte vilse ens på de mindre byvägarna.

Njut av sommaren – i Karleby!

Käännös: Tuija Sandell Kuva: Aki Paavola

Jarmo Nissi

Kehitysjohtaja - Utvecklingsdirektör

1


KUTKUTTAVA

KESÄTEATTERITARJONTA

KOKKOLASSA

halukkaille, kertoo Paula Yrjänä, joka on ollut mukana

teatteriporukassa jo yli 20 kesää. Porukan hyvä yhteishenki

vetää mukaan vuosi toisensa jälkeen.

Hyvä fi ilis näkyy myös hyvänä lopputuloksena, Lohtajan

harrastajanäyttelijät voitti viime vuonna Kesäteatterimestaruuden

ja edellisenäkin vuonna selvisi neljän

parhaan joukkoon.

– Voi, kun vielä saisi oman kunnollisen nousevan

katsomon, Yrjänä huokaa yhdistyksen pitkäaikaisesta

Teksti: Saila Suominen Kuvat: Tomi Hirvinen

Kokkolalaisia hemmotellaan tulevana kesänä kolmella erilaisella

kesäteatteriesityksellä. Lohtajalla innokas harrastajaryhmä

sorvaa esityskuntoon maalaishenkistä komediaa, Kälviällä

samoin.

– Maaseudulla ihmiset tykkäävät tulla kesäteatteriin nauramaan,

perustelee Helena Honkala Kälviältä.

Tankarilla satsataan historiaan yhteistyössä Tankarin matkailun

ja vesitse kuljetuksia tarjoavien yritysten kanssa.

Lohtaja

Lohtajatalon pihapiirissä on rempseä tunnelma, kun Lohtajan

harrastajanäyttelijät käynnistelevät kevään ensimmäisiä ulkoilmaharjoituksia

toppatakit roolivaatteiden päällä. Työn alla on

Teuvo Ruohorannan komedia Kalumäen kamareissa, kertomus

kahden vanhapoikaisännän suvesta. Uusi taloudenhoitaja

saapuu mullistamaan ekologisella tavalla itaran veljesparin

elämää. Kesävieraita, salarakasta ja viinatrokariakin lappaa kamareissa.

– Näytelmän musiikki on valittu huolellisesti täydentämään

tunnelmaa, kertoo näytelmän dramatisoinut ja ohjannut Aili-

Marjatta Niemelä.

– Tämä porukka heittäytyy aina täydestä sydämestä mukaan,

roolit sisäistetään niin hyvin, ettei täällä ole koskaan tarvittu

kuiskaajaa, kehuu tyytyväinen ohjaaja.

– Meitä on niin iso ryhmä, että sopivan näytelmän löytäminen

on joskus hankalaa. Pitää olla tarpeeksi rooleja kaikille

haaveesta. Nykyisellään yleisöä varten on lainattu Maa- ja Kotitalousnaisilta

penkkejä, mutta takarivistä voi olla vaikea nähdä

kaikkea mitä esityksessä tapahtuu.

Kälviä

Kälviällä harrastajateatteriryhmä Huvin vuox valitsi kesän näytelmäksi

Heikki Luoman kirjoittaman maalaiskomedian Kahen

akan loukussa. Oikeasti näytelmässä huseeraa useampi akka ja

muutama ukkokin. Tila on saanut uuden miniän, mutta suhde

anoppiin on klassisen hankala. Mukana sähläävät myös avioliittoneuvoja,

naapurin leskirouva, anopin poikaystävä ja lehmapiohelpottaja

eli virolainen maatalouslomittaja. Tapahtuu

paljon, eikä väärinkäsityksiltä vältytä. Näytelmän ohjaa Helena

Honkala ja sitä esitetään Maatilamatkailu Kuusiston pihapiirissä.

Ensi-ilta ajoittuu Meijän Käläviä -viikolle.

– Teatteriharrastus kehittää ilmaisua, esiintymisvarmuutta ja

rohkeutta. Ne ovat valmiuksia, joita kaikki tarvitsevat elämässä,

tuumailee Helena Honkala.

2


Lipunmyynti:

Kalumäen kamareissa:

lipunmyynti alkaa tuntia ennen esitystä,

ennakkovarausta ei tarvita. Esityskalenteri

www.masooney.net. Ensi-ilta 12.6.

Kahen akan loukussa:

lippujen ennakkovaraukset kulttuurisihteeri

Kirsi Hänninen puh (06) 826 9455 tai suoraan

yhdistykseltä. Ensi-ilta 7.7.

Lohtajalla Kalumäen kamareissa -komediaa harjoitellaan rempseissä

tunnelmissa. Oikealla yläkuvassa ohjaaja Aili-Marjatta Niemelä.

Tankarin Morsian & muita kertomuksia

Tankarin saarelta:

Ensi-ilta 4.7. Liput ja varaukset M/s Jenny,

Kokkolan Matkailu puh. (06) 828 9402.

Pienryhmille ( n.12h.)

M/y Navita puh. 040 - 5025 630,

M/s Akkurat puh. 0400 - 7977 743

Kulttuurisihteeri Kirsi Hänninen on samoilla linjoilla, kulttuuriharrastus

tuottaa mielihyvää, yhdessä tehdään ja iloisesti

onnistutaan. Hänninen kaipaa myös Kälviälle jonkinlaista kiinteää

kulttuurilavaa.

– Siellä voisi esittää paitsi kesäteatteria, myös ulkoilmakonsertteja

ja kesäsoittoja, hän visioi.

Tankar

Tankarin kesäteatterin esitys yhdistää tänäkin vuonna mahdollisuuden

nauttia kulttuurielämyksestä, merimatkasta ja Tankarin

saaren tunnelmasta. Tulevan kesän näytelmä on historiallisiin

tapahtumiin perustuva rakkauskertomus Tankarin morsian

& muita kertomuksia Tankarin saarelta. Näytelmän on kirjoittanut

ja ohjaa Jouni Henttu. Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun

Kokkolaan. Kapteeni Olsonin laiva vaurioituu myrskyssä

ja korjaustöiden kestäessä hän rakastuu paikalliseen tyttöön.

Laivan valmistuttua velvollisuus kutsuu kelpo kapteenin takaisin

maailman merille, mutta hän lupaa lähtiessään tytölle:

Vuoden kuluttua kun palaan, otan sinut purjeitteni alle. Niin alkaa

tytön ja koko kaupungin väen odotus. Tankarin saari näyttelee

tärkeää osaa, kun odotus lopulta palkitaan.

Tankarin Morsiamen näytös alkaa heti laiturilta, kun yleisö

on saapunut saarelle, jatkuen Tankarin majakan tuntumassa.

Näytelmä kestää yhtäjaksoisena noin tunnin, minkä jälkeen

on varattu vielä toinen tunti omatoimiselle saareen tutustumiselle.

– Aiemmilta vuosilta on opittu varaamaan aikaa myös

saarella kiertelyyn näytöksen jälkeen. Huomattiin myös,

että väliaika tarjoiluineen on hankala toteuttaa, yleisön on

helpompi nauttia virvokkeet Cafè Tankarissa ja laivalla ennen

esitystä tai sen jälkeen, kertoo kesäteatteriaktiivi Leif

Andersson. Andersson on näytellyt työkseen Kokkolan kaupunginteatterissa,

mutta silti innostusta riittää vielä kesäteatteritoiminnalle.

– Harjoituksia raittiissa ilmassa! Eihän tämä ole työtä, naurahtaa

Andersson.

3


Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola

SATA VUOTTA

Lokakuussa 2009 tulee kuluneeksi 100 vuotta

taiteilijaprofessori Veikko Vionojan syntymästä.

Vionoja-säätiön puheenjohtaja Sten Varila muistelee Vionojaa

lämmöllä. Vionojan perinnön vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen

on työsarka, johon Varila on sitoutunut lujasti.

– Veikko Vionoja oli hyvin vaatimaton ihminen, jolla ei ollut

ikinä kiire mihinkään.

Vaikka Vionoja eli vuosikymmenet pääkaupunkiseudulla, eli

kotiseutu, höystettynä Kannuksen Mutkalammilla ja Kerttu-vaimon

kotikunta Ylistaron maisemilla, vahvasti hänen töissään.

– Vionojan maalauksissa modernit aiheet olivat lähinnä kokeiluja.

Valtaosa hänen töistään oli maaseudun kuvausta ja moni

hänen ikuistamistaan rakennuksista on edelleen olemassa.

Ullavassa Vionojan taitoja arvostettiin jo nuorena miehenä

ennen Ateneumin-opintoja. Ullavan kirkon alttaritaulu on

18–19-vuotiaan Vionojan maalaama, taideoppiin Vionoja lähti

vasta 24-vuotiaana. Sten Varila kehottaa katsojaa pysähtymään

Vionojan maalausten äärelle pitemmäksi aikaa.

– Ensi vilkaisulta Vionojan maalaukset vaikuttavat monista hyvin

tummilta. Mutta kun niitä malttaa katsoa pitempään, alkavat

värit tulla todella esiin. Vionojan maalauksissa on seitsemän

värikerrosta, jokaisen värin hän sekoitti itse. Hän sanoi, että jos

ottaa suoraan tuubista, se on maalia, väri täytyy tehdä.

Vionojaa

Vionoja-säätiö

Vionoja-säätiön pihapiiri sijaitsee Korpelan tilalla Ullavan Haapalan

kylässä, Toholampi–Kaustinen-tien varrella, reilut kymmenen

kilometriä Ullavan keskustasta. Pihapiirin ensimmäinen

rakennus on Veikko Vionojan kesäkoti, jonka Vionoja siirrätti

veljensä Toivon kanssa 1970-luvulla Perhosta nykyiselle paikalleen.

Sittemmin pihapiiriin on siirretty myös monia muita

vanhoja rakennuksia, mm. vanha aitta Vionojan lapsuudenkodin

pihapiiristä.

Vionoja-säätiö perustettiin vuonna 1990. Ensitöikseen säätiö

rakennutti pihapiiriin näyttelyrakennuksen, joka on ulkoisilta

puitteiltaan Vionojan synnyinkodin tarkka kopio.

Tutustuminen Vionoja-säätiön rakennuksiin ja pihapiiriin

tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hypätä ajassa taaksepäin

ja tutustua Vionojalle niin rakkaaseen, rauhaisaan miljööseen.

Vilkaisu tupaan ja ikkunasta ulos on ihan tutun oloinen –

kuin suoraan maalauksesta.

– Säätiön perustamiseen saatiin rahaa sekä Opetusministeriöltä

että Ullavan kunnalta. Suurimman panoksen antoi kuitenkin

taiteilijaprofessori itse, hän mm. lahjoitti maalauksensa

säätiölle.

Monipuolinen juhlavuosi

Sten Varila toteaa, että 100-vuotisjuhlat tarjoavat paljon tilaisuuksia

tutustua Veikko Vionojan taiteeseen. K. H. Renlundin

museolla on kaksikin Vionoja näyttelyä, toinen pysyvästi Roosin

talon alakerrassa, toinen kesänäyttelynä näyttelyhallissa. Lisäksi

lokakuun lopussa pidetään Vionoja-seminaari, jossa julkistetaan

Vionoja-kirja.

Vionoja-säätiöllä on Ullavan Haapalassa oma juhlanäyttelynsä.

– Vionojan taidetta voi ihastella myös monissa julkisissa tiloissa.

Ullavan kunnantalolla on valtavasti Vionojan grafi ikkaa,

Kannuksessa Raasakan koululla on iso reliefi , Kokkolan kaupungintalolla

”Maalaismarkkinat” ja alttaritauluja useampikin,

Varila luettelee.

4


Ullavassa riittää

kuvataidetta

ja musiikkia!

Juhannussunnuntaina, joka tänä vuonna on samalla

kesäpäivänseisauspäivä, alkaa Ullavan

XXII Kuvataiteen ja musiikin viikko. Pienen ja

pontevan Ullavan kesän suurin tapahtuma kerää

yhteen vankan joukon musiikin ja kuvataiteen

ystäviä sekä houkuttelee paikalle runsaasti

entisiä ullavalaisia.

Emilia Mäkelän hanurinsoiton kurssi. Vuosittain kursseille osallistuu

noin 60 henkilöä.

Hyvä onni ja tuki

Korpi toteaa, että tapahtumaa tehdään pienellä budjetilla. Ullavan

kunnan tuki on ollut työtä, ei niinkään rahaa.

– Tapahtuman järjestelyistä suurin kiitos kuuluu Jouko

Klemolalle ja Antero Ala-Korvelle, he ovat hoitaneet suurimmat

käytännön asiat, Korpi kiittelee.

– Meillä on ollut myös erittäin hyvä onni. Muun muassa

Soile Isokoski, säestäjänään Marita Viitasalo, konsertoi meillä

juuri voitettuaan Japanissa suuren laulukilpailun. Hän veti

yleisöä.

Korpi itse on ollut hallituksen puheenjohtaja kymmenkunta

vuotta. Aktiivisesti tapahtumaa järjestelemässä on 10–15

hengen ydinjoukko.

– Pidän tärkeänä sitä, että tätä kautta olemme saaneet ullavalaisia

nuoria musiikin ja taiteen opetuksen piiriin. Työ rupeaa

näkymään ja Ullavasta on maailmalle lähtenyt nuoria taiteilijoita,

jotka ovat menestyneet urallaan.

– No eihän se nyt ole iso asia uhrata näin hyvälle asialle yhtä

viikkoa vuodesta. Talvella vaan kokoustellaan muutaman kerran

ja soitellaan puhelimella. Tänä vuonna aion taas itsekin osallistua

pitkästä aikaa maalauskurssille. Se on neljä vuotta ja taulu!

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Ullavan kuvataiteen ja musiikin yhdistys

Kuvataiteen ja musiikin viikko syntyi kahden mahtimiehen

ympärille. Kuvataide Veikko Vionojan ja musiikki Väinö

Viitasalon.

– Alun perin viikon synnyttäminen taisi olla Sten Varilan

idea, Kuvataiteen ja musiikin viikon hallituksen puheenjohtaja

Jussi Korpi epäilee.

– Vionoja ja Viitasalo tukivat viikon syntymistä mielellään.

He molemmat halusivat, että Ullavaan saataisiin sopiva tapahtuma

pystyyn.

Korpi muistelee, että alussa ullavalainen kesätapahtuma sai

aimo annoksen kylmää vettä niskaansa.

– Meidät lyötiin maanrakoon ja luultiin, että haluamme kilpailla

Kaustisen kanssa. Olemme kuitenkin alusta saakka halunneet

säilyttää tapahtuman pienimuotoisena ja säilyttää sen

”perheyhteyden”, joka pienessä joukossa on syntynyt. Ei kaiken

tarvi olla suurta!

Tänä kesänä Ullavassa järjestetään kuusi viisipäiväistä

kurssia, maanantaista perjantaihin. Kuvataidekursseilla taiteilija

Åke Utter vetää puukollaasikurssia 8–15-vuotiaille,

Aila Meriläinen johdattaa öljyvärimaalaukseen ja muotoilija

Johanna Hautamäki opettaa kuvataiteen ja maalauksen eri

työtapoja nuorten ryhmälle. Musiikissa on tarjolla Elina Keski-

Rahkosen pianokurssi, Vuokko Heikkilän yksinlaulukurssi ja

XXII Kuvataiteen ja musiikin viikko

Su 21.06. klo 19.00 Juhlajumalanpalvelus Ullavan

kirkossa

Ma 22.06 klo 11.00 Kurssien avajaiset Veikko Vionojan

koululla Ullavan kirkonkylällä.

Ma 22.6. klo 19.00 100 vuotta Veikko Vionojan

syntymästä, viikon taideavaus ja

pihakonsertti Vionoja-säätiöllä

Ke 24.06. klo 20.00 ”Tangon ja viihteen taikaa” ,

Guardia Nueva, johtaa Raimo

Vertainen, solisteina Riikka Hertteli,

Jonna Pirttijoki ja Matti Korkiala,

Ullavan monitoimitalo.

Pe 26.6. klo 19.00 Päätösjuhla ja näytteitä viikolla

opitusta Veikko Vionojan koululla.

5


LIIKETTÄ / TAPAHTUMIA / ILMIÖITÄ /

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola, Kokkolan Matkailu Oy / Joni Virtanen

Kokkolan kesäkaupungin katukuvaa ja

-ääntä piristävät tänäkin kesänä taitavat

katusoittajat. Joukkoon kuuluvat

myös tänä vuonna 17-vuotiaat kaverukset

Antti Hulkko, Tuomas Leppisaari ja

Lassi Pappinen.

– Soitimme kahdestaan jo viime kesänä,

Lassi rumpuja ja minä saksofonia.

Pyysimme Tumppia mukaan antamaan

lisää melodiapohjaa kitaralla, Antti kertoo.

Tällä kokoonpanolla nuoret miehet

soittavat ensimmäistä kertaa, vaikka yhteistä

taivalta on takana jo kahdeksan

vuotta.

– Olemme olleet musiikkiluokalla

9-vuotiaista, Tuomas toteaa.

Edelleen pojat ovat samalla luokalla,

takana on ensimmäinen vuosi Kiviniityn

lukiossa.

Mukava soittaa

Pojat odottavat innolla kesän keikkoja,

luvassa on 6–7 tunnin soittorupeamaa

Kokkolan keskustassa kesä–heinäkuussa.

– Viime vuonna soitimme usein kirjaston

nurkilla ja Chydenian edessä. Olisi

kiva päästä torillekin soittamaan. Yhden

kerran, kun soitimme Rosson ja Chydenian välissä, tunnin aikana

ohi meni varmaan kymmenen ihmistä. Tutut sanoivat,

että torilla oli samaan aikaan satoja ihmisiä. Tyhjä katu antaa

tietysti virheet paremmin anteeksi, mutta olisi se mukavaa

soittaa isommalle yleisölle, Lassi toivoo.

Bossanovat pois

Yhden katusoittajakesän kokemuksella pojat ovat muokanneet

ohjelmistoaan.

– Mukana on pari jazz-klassikkoa sekä muutamia suosittuja

poppibiisejä. Semmoisia kaikille tuttuja kappaleita. Bossanovat

jätimme tänä vuonna suosiolla pois, Antti naurahtaa.

Sekä Antilla, Lassilla että Tuomaksella soitto sujuu varmoin

ottein ja pitkällä kokemuksella. Ammatikseen he eivät musiikkia

kuitenkaan kaavaile, jokaiselle se on ”vain” tärkeä harrastus.

Mukavaa, kun siitä voi saada kesällä rahaakin.

Katusoiton lisäksi Lassi ja Antti soittavat kesän aikana myös

nuorisosoittokunnan kesäsoittokunnassa.

– Minä olen myös Hästarna kommer -lastenoopperassa

lyömäsoittajana, Lassi mainitsee.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna 28.–30.8.2009 vietetään jälleen Kokkolan

Venetsialaisia. Valon, tulen ja veden juhlalla on yli 100-vuotiset perinteet Kokkolan

rannoilla ja huviloilla. Lisätietoja osoitteesta www.venetsialaiset.fi

6


Toisten huvi ON TOISTEN TYÖ!

Kokkolan kaupungin kulttuuripalveluissa

on kaksi kesätyöläistä, Annika

Koivusalo ja Pasi Rita. Molemmat opiskelevat

kulttuurituottajiksi Helsingissä,

Annikalla ovat opinnot loppusuoralla

AMK Noviassa ja Pasin opinnot Metropolia

AMK:ssa koputtelevat puoliväliä.

Sekä Rita että Koivusalo ovat Kokkolasta

kotoisin, mutta opinnot ovat vieneet

vuosiksi muualle.

– Muutin kahdeksan vuoden tauon jälkeen

keväällä takaisin Kokkolaan ja aloin

tutustua kaupunkiin uudestaan. Kokkolan

vireys on yllättänyt minut. On ollut myös

kiva miettiä, mitä muualla näkemäänsä

voisi Kokkolaan tuoda, Pasi kertoo.

Omalla alallaan

Annika ja Pasi toteavat tyytyväisinä löytäneensä

oman alansa. Molemmille musiikkipuoli

on se kaikkein läheisin, mutta

mielenkiinto rönsyilee moniin suuntiin.

Laaja-alainen koulutus antaa mahdollisuuden

niin teatterin, taiteen, musiikin

kuin liikunnankin suuntaan. Tärkeintä on

osata pitää langat käsissään ja osata ottaa

kaikki osatekijät huomioon.

– Opintoihin kuuluu niin aatehistoriaa,

taideaineita kuin budjetin laadintaakin –

ja kaikkea siltä väliltä, Pasi kuvailee.

/ LIIKETTÄ / TAPAHTUMIA / ILMIÖITÄ /

Molempien mielestä työharjoittelu on

tosi hyvä juttu, tekemällä oppii.

– Meillä molemmilla on omat vastuualueemme

ja on ollut tosi mahtavaa

huomata, että tekemiseemme luotetaan.

Minun vastuullani on Camping-alueen

skeittitapahtuma Skedetor ja Pasi huolehtii

Kälviän Heinäseiväsrockista, Annika

kertoo.

Mistä ero syntyy?

Pelimannipuuhissa pitkään pyörinyt Pasi

toteaa kiinnittäneensä jo pitkään huomiota

tapahtumien järjestelyiden erilaisuuteen.

– Kun oli itse keikalla, niin toisessa paikassa

kaikki toimi hienosti ja joskus kaikki

oli rempallaan. Sitä jäi miettimään, että

mistä ero syntyy?

Onnistunut tapahtumajärjestely vaatii

sitä, että tietää, mitä kohdeyleisö kaipaa.

Toiveista täytyy ottaa rohkeasti selvää.

– Täytyy olla pelkkänä korvana ja

kuunnella toivomuksia, jotta onnistuu

järjestämään sellaisia tapahtumia, joissa

kohdeyleisö viihtyy.

Tapahtumia on rajattomasti erilaisia,

mutta yksi asia pysyy aina ennallaan.

– Helpotuksesta uskaltaa huokaista

vasta kun tapahtuma on kunnialla ohi!

Eurolla kyytiä

Juhannuksen jälkeen keskiviikkoaamuisin Hiekkasärkiltä pääsee

yhdellä eurolla bussikyydillä Kokkolaan ja iltatorin jälkeen toisella

takaisin. Kyytikokeilu saavutti viime kesänä niin suuren suosion,

että saman konseptin laajentamista myös muihin ilmansuuntiin

harkitaan. Lisätietoja kyydeistä ja kaikista muista Kokkolan

kesän kivoista jutuista löytää osoitteesta www.visitkokkola.fi

Lasten

perinnepäivä

Wanhan Kallen Kesäviikolla vietetään

Kruununvoudintalon pihapiirissä 7. heinäkuuta

klo 10–15 suuren suosion saavuttanutta

Lasten perinnepäivää, joka on

suunnattu 6–12-vuotiaille.

Perinnepäivän aikana lapset pääsevät

omin käsin tutustumaan vanhan ajan tapoihin

ja taitoihin. Tehdään pajupillejä,

leivotaan pullaa ja sämpylöitä, kirnutaan

aitoa voita, pyöräytetään ehtoja saunavihtoja

ja sidotaan kukkakransseja. Luvassa

on myös satutuokio, puutarhakutsut,

lauluja ja leikkejä.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat

Kokkolan kulttuuritoimi ja Arvo-toimikunta,

jonka toiminnassa ovat edustettuina

kaikki Kokkolassa aktiivisesti toimivat

ikäihmisten yhdistykset.

Lapsikohtainen pajamaksu on 5 euroa

(sisältää myös ruuan), mukaan mahtuu 50

ensimmäistä. Tapahtumaan voi ilmoittautua

puhelimella suoraan Kokkolan kaupungin

kulttuuritoimistoon 1. heinäkuuta

mennessä. Kälviällä

Toivosen Eläinpuistossa

järjestetään

samantyyppinen

tapahtuma 9. heinäkuuta.

Kuva: www.futureimagebank.fi

Aluetoimistot kiinni

heinäkuussa

Kälviällä, Lohtajalla ja Ullavassa on ollut jo

useamman vuoden tapana, että kunnanvirastot

sulkevat ovensa 3–4 viikoksi kesällä.

Sama käytäntö jatkuu myös kuntaliitoksen

jälkeen. Aluetoimistot sulkevat ovensa neljäksi

viikoksi 6.–31.7.2009 (vkot 28–31).

Kommundelskontorerna

håller stängt i juli

I Kelviå, Lochteå och Ullava har kommunbyråerna

redan i fl era års tid hållit

stängt 3-4 veckor sommartid. Samma

praxis fortsätter även efter kommunsammanslagningen.

Kommundelskontorerna

håller stängt i fyra veckor under tiden

6-31.7.2009 (veckorna 28-31).

7


Yhdistykset

tarjoavat

kesäelämyksiä

Kruunuvoudintalo-yhdistyksen sihteeri Eila Pohjonen.

Teksti: Petra Skantsi Kuva: Aki Paavola

Kokkolan kesässä tapahtuu paljon. Meillä on monenlaisia tapahtumia

ja rientoja, jokaiselle kokkolalaiselle löytyy varmasti

montakin mielenkiintoista menoa kesäksi. Mutta oletko tullut

ajatelleeksi, mitkä tahot ovat näiden tapahtumien taustalla?

Kun asiaa hieman tarkastelee, huomaa että yllättävän monen

mukavan tapahtuman takana on aktiivisia kaupunkilaisia

ja yhdistyksiä.

Kokkolan kaupungin kulttuuriohjaaja Berit Store kertoo,

että ilman yhdistysten työpanosta Wanhan Kallen kesäviikon

tarjonta olisi melko suppea. Kaupungin kulttuuritoimi on kesäviikon

pääkoordinaattori, mutta yhdistykset tekevät suurimman

osan käytännön työstä. Kaupungin kulttuuritoimen tehtävänä

on tarjota yhdistyksille tarvittavat puitteet tapahtuman

toteuttamiseen sekä hoitaa markkinointi. Storen mukaan jotkut

yhdistykset tarvitsevat kulttuuritoimelta enemmän apua

ja toiset vähemmän.

Kyläläisten voimannäytös

Kälviäläisten suositut Meijän Käläviä -päivät toteutetaan saman

mallin mukaan kuin Wanhan Kallen kesäviikko Kokkolassa, ker-

too Kokkolan kaupungin kulttuurisihteeri Kirsi Hänninen. Yhdistykset

ja aktiiviset kyläläiset ovat elintärkeitä Kälviän omille

päiville. Niiden ansiosta lähes joka kylällä tapahtuu jotain

kymmenen päivää kestävän tapahtuman aikana. Kuten Store

Kokkolassa, tarjoaa Hänninen Kälviällä yhdistyksille puitteet ja

hoitaa tiedottamisen.

Kokkolan kesätapahtumiin kuuluu Wanhan Kallen kesäviikon

ja Meijän Käläviä-päivien lisäksi myös Ullavan kuvataiteen

ja musiikin viikko.

Kruununvoudintalolla toimintaa

Paikka Kokkolassa, missä tapahtuu paljon ympäri vuoden ja

varsinkin kesäisin, on Kruununvoudintalo. Eila Pohjonen, Kruununvoudintalo-yhdistyksen

sihteeri, kertoo, että talossa vierailee

noin 7000–8000 kävijää vuodessa. Tänä kesänä talolla

vietetään mm. lasten perinnepäivää, yhteislauluiltaa sekä vaihdetaan

keskenään vanhoja perinnekasveja, kuten joka kesä on

tapana.

Pohjonen iloitsee, että yksittäisten tapahtumien lisäksi talolla

käy säännöllisesti matkailijoita, jotka tulevat matkatoi-

8


mistojen järjestämillä linja-automatkoilla. Näille matkailijoille

tarjotaan ainutlaatuisessa historiallisessa kulttuurimatkailukohteessa

aitoa pelimannimusiikkia, keittolounas sekä paljon tarinoita

menneiltä ajoilta. Tänä kesänä matkailijoita tulee Suomen

lisäksi myös Ruotsista.

Innovatiivista yhdistystoimintaa

Kruununvoudintalo-yhdistys ylläpitää pitopalvelua, jotta historiallisesti

arvokas talo piha-alueineen pysyisi elävänä ja kaupunkilaisten

käytettävissä. Pohjonen kertoo, että yhdistys on

hakenut opetusministeriöltä avustusta 1600-luvulta säilyneen

alueen kehittämistä varten. Yhdistyksellä on omistuksessaan

neljä lähekkäin sijaitsevaa taloa Kruununvoudintalon lisäksi. Mikäli

avustus myönnetään, rakennukset ja niiden piha-alueet

entisöidään ja saatetaan vielä paremmin toimiviksi kokoontumispaikoiksi

kaupunkilaisille.

Kuten huomaat, yhdistyselämä Kokkolassa on vilkasta ja innovatiivista.

Wanhan Kallen kesäviikkokin on kasvanut paljon,

aluksi se oli yhden illan tempaus ja nyt se on jo kymmenen

päivää kestävä tapahtuma. Näiden päivien aikana saamme

nauttia monesta erilaisesta ohjelmanumerosta, kiitos yhdistysten.

Talkoarbetet är A och O i KOKKOLA CUP

Karlebys största återkommande sommarevenemang Kokkola

cup spelas i år för 29:e gången. Turneringen pågår på gräsplanerna

i nejden igen från torsdag till söndag.

Ett så stort evenemang som Kokkola cup kunde inte ordnas

utan alla hundratals talkoarbetare. Fred Källström som

jobbar på GBK:s kontor uppskattar att det är ca 300 människor

som ställer upp så att fotbollsspelarna ska få varm mat,

en sovplats, bollar att spela med, en svalkande glass i sommarvärmen

och allt annat som behövs för att cupen ska bli

en lyckad upplevelse för alla och envar. De frivilliga talkoarbetarnas

arbetsinsats är det livsviktiga maskineriet som håller i

gång cupen från år till år.

Tioårig sommarmarknad

och internationell fotbollsskola

Kokkola cup är inte det enda sommarevenemanget i Karleby

som GBK ordnar med frivilliga talkokrafter. Den välbesökta

sommarmarknaden på gågatan i samband med Gamla Kal-

les sommarvecka arrangeras också av GBK. Sommarmarknaden

som i år går av stapeln fredagen 10.7 ordnas nu för

tionde gången.

Den som följt med Kokkola cup under fl era år har märkt

att arrangörsföreningen varje år bjuder på en nyhet. Fred Källström

berättar att årets nyhet är fotbollskolan FC Barcelona

Camp Kokkola 2009. Fotbollsskolan som är för 8–15 åringar

har lockat över 150 deltagare från hela landet. Som tränare

fungerar FC Barcelonas egna tränare och därför är undervisningsspråket

engelska.

Fotbollskolan pågår från måndag till onsdag strax innan det

är avspark för årets Kokkola Cup. Den unga ivriga fotbollsspelaren

bjuds alltså på en innehållsrik fotbollsvecka i Karleby

som börjar med teori och praktik tillsammans med proffsiga

tränare och som avslutas med spännande matcher mot motståndarlag

från när och fjärran.

För mer info www.gbk.fi och www.kokkolacup.fi

Text: Petra Skantsi bilder: GBK, Fred Källström

9


Karleby operasommar 2009

med språkbadande barn

och hallucinerande krigshjälte

Text: Petra Skantsi Bilder: Aki Paavola

Karleby operasommar som pågår sista veckan i juli bjuder

igen på nytänkande, gränsöverskridande samarbete och

oförglömliga upplevelser. Veckan börjar med urpremiären av

Döbeln 1809 som är föreningens första beställningsverk. Librettot

är skrivet av Jusa Peltoniemi och musiken har komponerats

av Sebastian Fagerlund. I operan får vi ta del av

Döbelns hallucinationer under en hjärnoperation i krigets

slutskede. Svenskans andel i den tvåspråkiga operan är ca 60

procent. Tre föreställningar av Döbeln 1809 ges i Snellmansalen

i Karleby och därefter bär det av på turné till både Finland

och Sverige.

Den andra operan i Karleby operasommar är det svenskspråkiga

verket Hästarna kommer. Barnoperan av Cary

John Franklin uppförs för första gången i Finland och troligen

också för första gången i Europa. Den kommer från

USA och ursprungstiteln är The Thunder of Horses. Pauliina

Holmqvist som är producent för barnoperan har översatt

texten till svenska. Hon intygar att det var en krävande uppgift

för det handlar ju om sångtexter som ska passa in i musiken.

Språkbad för bägge språkgrupper

På scenen står främst barn och ungdomar i åldern 7–18 år.

De som uppträder har valts ut via en audition. Alla som uppträder

har en bakgrund inom musiken, många har också stått

på scen tidigare, men inte alla. Eftersom det är opera kommer

sången först och det andra sedan, berättar producenten

Holmqvist. Hon tillägger att rollerna är dubbelbemannade.

Det speciellt fi na med denna opera är att det är en språkbadsopera.

Hälften av dem som medverkar har fi nska som

modersmål och andra hälften svenska. Båda språkgrupperna

har fått språkbada i det andra inhemska språket. Svenskspråkiga

Hanna Wiklund 10 år från Larsmo och Emilia Sågfors 14

år från Kronoby intygar att de fått en rejäl dos av språkbad i

fi nska, speciellt under de intensiva veckoslutsövningarna. Regissören

Mats Holmqvist har ofta fått säga allt på båda språken

för att alla ska hänga med.

Barnopera för barn med barn

Barnen som uppträder har tagit sin uppgift på allvar och de

deltar helhjärtat berättar Pauliina Holmqvist. När de stänger

dörren efter repetitionerna fortsätter de att fundera på operan

och de har kommit med många goda utvecklingsdugliga

idéer som man sedan vidareutvecklat tillsammans. Eftersom

Hästarna kommer är ett samarbetsprojekt mellan Karleby

operaförening, Nordiska konstskolan, Estradskolan, Karleby

Ungdomsförening och Mellersta Österbottens konservatorium

har barnen en hel uppbackning av proffsiga vuxna till

hjälp; det fi nns sångledare, musikledare och koreograf för att

bara nämna några.

Det blir alltså en barnopera för barn med barn på Jungsborg

i sommar. Endast två vuxna står på scenen. Operaföreningens

Annika Mylläri berättar att operaföreningen vill nå

ut till barnfamiljerna genom att erbjuda en förmånlig familjebiljett.

Målgruppen är barn i skolåldern, men också yngre

barn som klarar av att sitta i 45 minuter kan ta del av den

spännande operan som innehåller förutom musik också indianer,

björnar, vargar och hästar naturligtvis. Men vilken vuxen

som helst som njuter av musik har glädje av pjäsen anser

både Mylläri och Holmqvist. Till hösten planeras en turné

med Hästarna kommer till svensk- som fi nskspråkiga skolor i

Karleby med omnejd.

10


Kokkolan Oopperakesä

Karleby Operasommar 25.7. -1.8.2009

Döbeln 1809

La/Lö 25.7 Snellmansalen/Snellmansali 19.30

Ti 28.7 Snellmansalen/Snellmansali 19.30

To 30.7 Snellmansalen/Snellmansali 19.30

Hästarna kommer

Su/Sö 26.7 Jungsborg 19.00

Ti 28.7 Jungsborg 15.00 och/ja 18.00

To 30.7 Jungsborg 15.00 och/ja 18.00

www.kokkolaopera.com

SUOMEN KANTAESITYKSIÄ

KOKKOLAN OOPPERAKESÄSSÄ

Kokkolan Oopperakesässä on tänä kesänä

tarjolla kaksi ensi-iltaa. Lastenooppera

Hästarna Kommer on Suomen ensi-esitys,

ruotsinkielinen käännös Cary

John Franklinin teoksesta The Thunder

of Horses. Oopperakesän avaa maailman

kantaesitys Döbeln 1809.

Döbeln 1809 on Kokkolan oopperayhdistyksen

ensimmäinen tilaustyö

ja sen libreton on kirjoittanut Jusa

Peltoniemi ja sävellys on Sebastian

Fagerlundin. Ooppera on kaksikielinen,

siinä kuullaan kumpaakin kotimaista, kertoo

Kokkolan Oopperayhdistyksen toiminnanjohtaja

Annika Mylläri.

Kenraali Döbeln oli yksi Suomen sodan

merkkihenkilöistä. Libretto lähtee

liikkeelle leikkaussalista. Tukholmassa

suoritetun aivoleikkauksen aikana Döbeln

kurkistaa tulevaisuuteen ja näkee

oopiumhuuruisia hallusinaatioita. Hän

hyppää sodan viimeisiin hetkiin, vetäytymiseen

Ahvenanmaalta Ruotsiin jäitä

pitkin. Teoksen alaotsikko onkin ”Suomen

sota Döbelnin päässä”.

Oopperan henkilöhahmoissa tavataan

Döbelnin lisäksi Sprengtporten, välskäri,

Ruotsin kuningas ja myös hieman kuvitteellisempia

hahmoja. Tunnin mittaisen

pukuoopperan esityspaikkana toimii

Snellmansali. Kokkolan oopperakesän

päätyttyä teos lähtee kiertueelle.

Oopperaa myös lapsille!

Hästarna kommer on lastenooppera,

jossa lapset näyttelevät lapsille. Lavalla

on vain kaksi täysikäistä. Vaikka esityskieli

onkin ruotsi, puolet esiintyjistä on

suomenkielisiä. Yhteistä kaikille esiintyjille

on, että he osaavat ja haluavat laulaa.

Tätä koko perheen oopperaa esitetään

Jungsborgilla ja perheille löytyykin edullinen

perhelippu.

Lastenoopperan tuottaja Pauliina

Holmqvist kertoo, että lastenooppera

on Kokkolassa todellinen harvinaisuus,

joten sitä kannattaa tulla katsomaan

vaikka perheessä ei olisikaan lapsia. Sekä

Mylläri että Holmqvist vakuuttavat, että

suomenkieliset pysyvät tapahtumissa

mukana. Tarinassa on toistoa ja jos haluaa,

voi oopperaan evääksi ostaa suomenkielisen

libreton.

Teksti: Petra Skantsi Kuvat: Aki Paavola

11


Kaikenkokoisia koteja - kaiken kokoisille

Asuntomessualueen

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Toukokuun lopussa päättyi Kokkolan asuntomessujen

2011 tonttien hakuaika. Haettavissa

oli 28 omakotitalotonttia, neljä paritalotonttia,

viisi tonttia rivitaloille ja kolme kerrostaloja

varten. Omakotitalotonteista kahdeksan on

omarantaisia ja kaksi erikoiskohteita.

Oman kodin rakentamisesta Kokkolan asuntomessualueelle

haaveilee Runnakon perhe. Äiti-Satu, isä-Janne sekä pojat

Samu 4 v. ja Taavi 1½ v. Nuori perhe on ollut vikkelä käänteissään.

Yksi talo on jo myyty, toinen rakennettu pääosin omin

käsin, ja nyt he haaveilevat uudesta kodista merellisellä Kokkolan

asuntomessualueella.

Runnakot asuvat kolme vuotta uudessa talossa viihtyisällä

Nuolipuron alueella. Mikä vetää asuntomessualueelle?

– Meri. Rakensimme tämän talon kovalla vauhdilla saatuamme

entisen talomme nopeasti kaupaksi. Teimme joitakin

kompromisseja ja tiesimme jo silloin, että tämä talo ei ole se,

jossa aiomme loppuikämme asua.

Sekä Satulla että Jannella on selviä toiveita, jotka he haluavat

uudessa kodissaan toteuttaa.

– Janne haaveilee autotallista ja minä olen aina halunnut pari

porrasta olohuoneeseen, Satu kertoo.

Selvät sävelet

Runnakot toteavat, että heillä oli jo rakennussuunnitelmat valmiina

kesäksi 2010, kun ajatus rakentaa asuntomessualueelle

heräsi. Alun perin perhe aikoi rakentaa ”sen lopullisen kodin”

Nuolipuroon, nykykodin naapuriin. Perhe on viihtynyt alueella

hyvin, kaikki palvelut ovat vieressä ja keskusta lähellä.

– Emme edes tienneet messualueen tonttihintoja, luulimme

niitä kovemmiksi. Kun hinta ei ollutkaan niin paha, päätimme

hakea tonttia alueelta. Nuolipuroon verrattuna saisimme meren

bonuksena, Satu kertoo.

–Tavoitteena on tontti venesataman nurkalta, kalastusta

harrastava Janne kertoo.

Koska Runnakoilla oli jo suunnitelmat valmiina, oli tontin hakeminenkin

luontevaa.

– Meillä on jo ihan selvät sävelet. Tämän talon rakentaminen

sujui niin hienosti, että teemme yhteistyötä saman talotehtaan

kanssa kuin viimeksikin. Aiomme rakentaa KR-Kodin

passiivienergiatalon, muutama viikko sitten omakotitalonsa

myyntiin laittaneet Satu ja Janne valottavat suunnitelmiaan.

Runnakoiden suunnitelmat istuvat hyvin Kokkolan asuntomessualueelle,

jonka suunnittelun kantavia lähtökohtia ovat

olleet ekologinen ajattelu sekä tehokkaat energiaratkaisut.

Kiitokset tukijoukoille

Runnakot eivät pelkää uutta rakennusprojektia. Janne on pätevä

timpuri, vaikka työkseen tekeekin muuta. Edellinen talo valmistui

seitsemässä kuukaudessa vastoinkäymisistä huolimatta.

Janne tippui rakennusprojektin aikana katolta ja kantapää

murtui neljästä kohtaa.

– Emme me olisi siihen yksin pystyneet, meillä on mahtava

tukiverkosto ympärillä. Olemme saaneet paljon apua eikä ole

tarvinnut yksin tehdä. Suuri kiitos kaikille heille ja erikseen vielä

Terttu-mummulleni, sanoo Satu

Kahden vuoden päästä valmista

Kokkolan asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma valottaa

asuntomessujen aikataulua.

– Kesäkuun alussa tehdään päätökset siitä, keille hakijoille

tontit myönnetään. Tonttien saajien valinta perustuu hakemuksen

liitteenä oleviin idealuonnoksiin.

Rakentajien valitsemisen jälkeen kaupungin rattaat pyörivät,

sopimukset allekirjoitetaan ja rakentajat voivat hakea rakennuslupia.

– Rakennustyöt voivat alkaa viimeistään tammikuussa 2010,

lopullinen aikataulu riippuu kunnallisteknisen rakentamisen

etenemisestä. Rakennusten tulee olla pihoineen valmiina toukokuun

2011 loppuun mennessä ja istutusten kesäkuun lopussa.

Suurelle yleisölle Kokkolan asuntomessut aukeavat 15. heinäkuuta

ja viimeinen messupäivä on 14. elokuuta 2011.

12


tontit jaossa

13


kuva: www.futureimagebank.fi

TERVETULOA

Farmariin!

Teksti: Johanna Rantanen Käännös: Carita Mäki-Ullakko Kuvat: Aki Paavola, futureimagebank

Kokkolan kesän ylivoimaisesti suurin tapahtuma

on 30.7.–2.8. järjestettävä Farmari – Suomen

Maatalousnäyttely 2009. Neljän päivän

aikana tapahtumaan odotetaan yli 80 000 kävijää.

Näyttelyn johtaja, ProAgria Keski-Pohjanmaan Tapio Kurki

on hyvin tyytyväinen. Järjestelyt ovat saaneet edetä vahvassa

myötätuulessa, kun pikkuhiljaa talven aikana on selvinnyt, ettei

tänä kesänä Suomessa järjestetä maatalousalalla yhtään suurempaa,

Kokkolan kanssa kilpailevaa tapahtumaa. Odotettavissa

siis on, että Kokkola vetää kävijöitä puoleensa.

– Se on näkynyt vahvasti myös esittelytilan myynnissä. Tila

alkaa olla kortilla, toteaa Kurki toukokuun alussa.

Asiaa ja hupia

Tänä vuonna näyttelyn teemoina ovat menestyvä elintarvikeketju

ja monipuolistuva maaseutu.

– Elintarvikeketjuun meistä jokainen osallistuu ainakin syömällä.

Farmarissa on esillä koko ketju alkutuotannosta loppuun

asti. Keskusteluun nousevat muun muassa elintarviketurvallisuus,

lähiruoka ja energia.

Maaseudun monipuolisuus näkyy mm. Farmarin torilla,

myynnissä on runsaasti maaseudun tuotteita lähiseuduilta.

Farmarin ohjelmassa on sekä ammattilaisasiaa että hupia.

Asiantuntijoille ja näytteilleasettajille on ProAgria-halliin luotu

mahdollisuus päästä esittelemään asiaansa ”maitolaiturille” ja

Farmarin puitteissa järjestetään muutamia seminaareja.

– Torstaina on avajaisjuhla palloilusalissa ja sunnuntaina siellä

vietetään pääjuhlaa, joka on samalla ProAgrian 100-vuotisjuhla

Tapio Kurki toteaa, että Farmarissa on valtavasti nähtävää,

sinne kannattaa tulla ajan ja perheen kanssa.

– Muistan joskus aiemmin harmitelleeni, kun olen huomannut

lapsiperheen tulevan maatalousnäyttelyyn vain tuntia ennen

näyttelyn sulkemista. He eivät etukäteen ymmärtäneet,

kuinka paljon nähtävää tapahtumassa on, siellä voi kuluttaa

vaikka koko päivän.

Erityisesti Kurki hehkuttaa kaikkien lasten suosikkia, mittavaa

eläinosastoa. Pienempiä ja isompia poikia houkuttaa takuuvarmasti

koneosasto, jossa on esillä myös vanhoja koneita

vuosikymmenten takaa.

– Eläinosastolla on oikeita lehmiä, lampaita, hevosia ja sikoja.

Varmasti osaa niistä pääsee myös rapsuttelemaan. Tapahtuman

aikana järjestetään myös valtakunnallinen lypsykarjanäyttely

roduittain, ne ovat ikään kuin lehmien missikisat.

14


Näyttelyn johtaja Tapio Kurki odottaa Farmaria tyytyväisin mielin.

kuva: www.futureimagebank.fi

Farmari bjuder

på mycket att se

– Årets teman är en framgångsrik livsmedelskedja och en

landsbygd som blir allt mångsidigare, berättar utställningens

direktör Tapio Kurki från ProAgria Keski-Pohjanmaa.

På utställningen kan man se livsmedelskedjan i sin helhet

och landsbygdens mångsidighet syns bl.a. på Farmaris torg där

äkta landsbygdsprodukter från omnejden fi nns till salu.

I Farmaris program ingår både nöje och information, eftersom

man under utställningen håller bl.a. fl era seminarier.

Det svenskspråkiga seminariets tema är mjölkproduktionens

lönsamhet. Huvudfesten på söndagen är samtidigt ProAgrias

100-årsfest.

Kurki rekommenderar att de som besöker Farmari tar god

tid på sig att bekanta sig med utställningen.

– Det fi nns mycket att se på Farmari och hela familjen kan

lätt tillbringa en hel dag på utställningen.

Pojkar i alla åldrar är alltid intresserade av maskinavdelningen

där också gamla maskiner från årtionden tillbaka har

ställts fram. Ett garanterat dragplåster är husdjursavdelningen

där man kan beundra riktiga kor, grisar, får och hästar. Klappa

kan man lite också.

Farmari - Suomen

Maatalousnäyttely 2009

30.7.–2.8.2009 Kokkolassa

avoinna 10–18 (su 10–16)

30 hehtaarin näyttelyalue on keskellä kaupunkia Suntin

molemmin puolin, vapaa-aikakeskuksen alueella.

Pääsyliput:

aikuiset 16 €

lapset (7–15 v.) 6 €

perhelippu (2 aikuista + lapset 7–15 v.) 32 €

ryhmälippu (väh. 20 hlöä) 13 €/hlö

Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi.

www.farmari.net

Farmari – Finlands

Lantbruksutställning 2009

30.7–2.8.2009 i Karleby

öppen 10–18 (sön 10–16)

Det 30 hektar stora utställningsområdet är beläget

mitt i staden på båda sidorna om Stadssundet på

fritidscentrets område.

Inträdesbiljetter:

vuxna 16 €

barn (7–15 år) 6 €

familjebiljett (2 vuxna + barn 7–15 år) 32 €

gruppbiljett (minst 20 personer) 13 €/person

Barn under 7 år gratis.

www.farmari.net

15


Teksti: Johanna Rantanen Käännös: Carita Mäki-Ullakko Kuvat: Kuvatiimi Oy

1 /

Kesäkaduilla käyskentelijöiden riemuksi päätimme

koota aimo annoksen kokkolalaisia patsaita ja veistoksia

kuvakavalkadiin. Ne kertovat monta tarinaa

Kokkolan historiasta ja ystävien kanssa voi vaikkapa

järjestää pienen kisan, kuka tuntee Kokkolan

patsaat ja veistokset parhaiten!

Till glädje för dem som spatserar på sommargatorna

beslöt vi sammanställa en bildkavalkad som

bjuder på en rejäl portion statyer och skulpturer i

Karleby. De berättar mycket om Karlebys historia

och man kan ju ordna en liten tävling vänner emellan

om vem som bäst känner statyerna och skulpturerna

i Karleby!

2 /

Paljon

kaunista

katseltavaa!

Paljon kaunista

katseltavaa!

Myck-

vack-

Mycket

att Paljon

vackert se!

att kaunista

se!

katseltavaa!

Mycket

vack-

1 / Maalla ja merellä /

På land och till havs

tekijä: Ukri Merikanto, 1992

paikka: Suntin ranta Puurokarin

kohdalla

skulptör: Ukri Merikanto, 1992

plats: Sundstranden vid Puurokari

16

3 /

2 / Baltia

tekijä: Petras Detuva, 1980

paikka: Suntin ranta, Energiapuisto

skulptör: Petras Detuva, 1980

plats: Sundstranden, Energiparken

3 / Äiti-lapsi -veistos /

Mor-barn -statyn

tekijä: Kalervo Kallio, 2003

paikka: Annan hautausmaa

skulptör: Kalervo Kallio, 2003

plats: Anna begravningsplats


4 /

5 /

6 /

8 /

Paljon kaunista

katseltavaa!

Myck et vackert

att Paljon se

kaunista

katseltavaa!

Myck et vackert

att se

7 /

4 / Vapaudenpatsas / Frihetsstatyn

tekijä: Johan Munsterhielm, 1920

paikka: Mannerheimin aukio

skulptör: Johan Munsterhielm, 1920

plats: Mannerheimplatsen

5 / Nuori sielu avoimena /

Ung själ öppet sinne

tekijä: Pekka Jylhä, 2006

paikka: Kokkokivi, Kaarelankatu

skulptör: Pekka Jylhä, 2006

plats: Kokkostenen, Karlebygatan

6 / Lyysi

tekijä: Jaakko Pernu, 2002

paikka: Suntin ranta

kaupungintalon takana

konstnär: Jaakko Pernu, 2002

plats: Sundstranden bakom

stadshuset

7 / Anders Chydenius

tekijä: Walter Runeberg, 1903

paikka: Chydenius-puisto

skulptör: Walter Runeberg, 1903

plats: Chydeniusparken

8 / Kauno Kleemola

tekijä: Risto Saalasti, 1981

paikka: Kleemolanpuisto, Kälviä

skulptör: Risto Saalasti, 1981

plats: Kleemolanpuisto, Kelviå

17


tt rt

aljon se!

auista

ateltaaat

yck-

ackrt

tt e!

12 /

9 /

13 /

10 / 11 /

14 /

9 / Ernst V Knape

tekijä: Emil Cedercreutz, 1933

paikka: Englannin puisto

skulptör: Emil Cedercreutz, 1933

plats: Engelska parken

10 / Hylkeet / Sälstatyn

tekijä: Karl G Nylund, 1970

paikka: Katariinan tori

skulptör: Karl G Nylund, 1970

plats: Katarinetorget

11 / Rumpalipoika

tekijä: Risto Saalasti, 1980

paikka: Museonmäki, Lohtaja

skulptör: Risto Saalasti, 1980

plats: Museonmäki, Lochteå

12 / Tyrsky / Svallvågsstatyn

tekijä: Karl G Nylund, 1973

paikka: Länsipuisto

skulptör: Karl G Nylund, 1973

plats: Västra parken

13 / Karjalaan jääneiden muistopatsas /

Skulptur till minne av de som

blev kvar i Karelen

tekijä: Veikko Leppänen, 1958

paikka: Katariinan kalmisto

skulptör: Veikko Leppänen, 1958

plats: Katarine gravgård

14 / Evald Vainio

tekijä: Aimo Tukiainen, 1975

paikka: Keskussairaalan edessä

skulptör: Aimo Tukiainen, 1975

plats: Framför centralsjukhuset

18


Wanhat Kallet rivissä: Reino Porko, Anna-Liisa Bjon, Bjarne Sundfors, Anja Auvinen ja Aaro Timonen.

Esko sopi

joka paikkaan!

Viisi Wanhaa Kallea: Reino Porko, Bjarne

Sundfors, Anja Auvinen, Anna-Liisa Bjon

ja Aaro Timonen kokoontuivat muistelemaan

maaliskuussa edesmennyttä Wanhaa Kallea,

Esko Lankilaa. Tunnelma oli haikea, mutta

muistot niin mukavia, että kyllä se nauruksi

meni.

Siitä, että Esko Lankilasta tuli Wanha Kalle, ottaa Reino Porko

kunnian itselleen.

– Kun kauteni Wanhana Kallena oli päättymässä, oli minulla

seuraajakseni ainoastaan yksi ehdokas, Esko Lankila. Hän fundeerasi

viikon verran ja Ritva Kokko vakuutti Eskon ottamaan

viran vastaan.

Pussaus, halaus ja laulu

Wanhat Kallet muistelevat lämmöllä Eskon tavaramerkkejä:

pussaus, halaus ja laulu! He toteavat myös, että Wanha Kalle

-instituutio oli Eskolle tärkeä, vain hiihto taisi mennä edelle.

– Esko muuttui aivan kuin eri ihmiseksi, kun hän sai olla vapaasti

Kallena ilman kaupunginjohtajan velvollisuuksia. Hän otti

lupsakasti kaikki huomioon ja sopi joukkoon kuin joukkoon,

Porko sanoo.

Aaro Timonen toteaa, että Esko osasi lohkaista sopivasti

juuri oikeassa kohdassa ja pilke silmäkulmassa.

Anna-Liisa Bjonin mieleen on jäänyt erityisesti, kuinka hienosti

Esko hoiteli torilaivan edessä toritapahtuman aikaan

huojuneet humalaiset.

– Hän kuiskasi heille, että ”Kuulkaas pojat! Sovitaanko niin,

että meette tuonne veneen taakse, ettette oo niin näkösällä.”

Gratulerar till segern!

Bjarne Sundfors kertoo olleensa Lankilan kanssa napit vastakkain,

politiikassa eri puolilla.

– Istuin Kaarlelan valtuustossa kuntaliitoksen aikaan ja tein

päätöksestä valituksen Lääninhallitukseen. Mielestäni liitosta

olisi taloudellisista syistä pitänyt vielä odottaa. Olin Rantakadulla

Kauppaseuran alla korjaamassa kylmäkoneita, kun kuulin

radiosta, että kuntaliitos on hyväksytty. Menin samantien

kukkakauppaan ja lähetin Lankilalle ruusupuskan. Kortissa luki:

”Gratulerar till segern!” (=Onnittelut voitosta!). Tunnin päästä

kotipihaani Öjaan kaarsi auto, minulle tuotiin kiitoskirje ja Lankila

kutsui kaupungintalolle kaffi lle. Keskustelimme perusteellisesti

ja kavereita oltiin kun lopetettiin. Asiat ne riitelee eikä

ihmiset, Sundfors muistelee.

Monta monumenttia

Wanhat Kallet toteavat yhteistuumin, että Esko Lankilalta jäi

Kokkolaan monta monumenttia, paljon asioita, joiden syntyyn

hän oli voimakkaasti myötävaikuttamassa: Terveydenhuoltooppilaitos,

Vapaa-aikakeskus, Ammattiopiston kehittäminen,

Palmapirtti…

Anja Auvisella monet muistot Lankilasta liittyvät liikuntaan.

Auvinen istui liikuntalautakunnassa siihen aikaan, kun uutta Vapaa-aikakeskusta

puuhattiin.

– Olimme yhtä aikaa Smolnassa eräässä tilaisuudessa, kun

Esko pyyhälsi paikalle toisesta kokouksesta. Esko suhahti minulle:

”Kuule! Kyllä me ne rahat siihen otetaan!”. Sillä hän viittasi

uimahallihankkeeseen.

Yksi pieni monumentti löytyy myös Timosen mökiltä.

– Meillä oli mökit samassa saaressa ja kerran pistäytyessään

Esko ihmetteli, miksei meillä ole lipputankoa. Hän neuvoi

saman tien paikan, mistä löytää suoria kuusia lipputankoja

varten ja sanoi, että hänen luvallaan sieltä saa kolme ottaa,

samalla parille naapurimökillekin. Ja kun maksun aika tuli, Esko

kuittasi lyhyesti: ”Ne on jo maksettu!”

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

19


Lohtajan

Kirkkomusiikkijuhlat XXXI 26.7.-2.8.2009

Lohtajan ensimmäisistä Kirkkomusiikkijuhlista

tulee tänä vuonna kuluneeksi jo 30 vuotta. Kesästä

2009 meinasi ensin tulla juhlien välivuosi,

koska Lohtajan kirkko on parhaillaan remontissa.

Kuntaliitos avasi kuitenkin uusia yhteistyömahdollisuuksia

ja niinpä Lohtajan XXXI

Kirkkomusiikkijuhlat levittäytyvät ympäri laajentunutta

Kokkolaa. Tilaisuuksia on paitsi eri

puolilla Lohtajaa, myös Kokkolassa, Kälviällä ja

Ullavassa.

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Kirkkomusiikkijuhlat saivat alkunsa, kun vuonna 1978 Lohtajan

400-vuotisjuhliin tilattiin Lohtajan entiseltä kirkkoherralta

Tauno Kauppiselta ja lohtajalaissyntyiseltä säveltäjältä Eero

Erkkilältä juhlamessu. Messu sai nimekseen Vexilla Regis – Kuninkaan

viirit. Jo seuraavana vuonna messun ympärille syntyivät

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat. Nimikkomessu elää edelleen,

Vexilla Regis esitetään juhlilla aina muutaman vuoden

välein, viimeksi vuonna 2003.

Kirkkomusiikkijuhlat näyteikkunassa

Taiteellinen johtaja Lasse Erkkilä toteaa tyytyväisenä, että

suunnanmuutos välivuodesta koko Kokkolaan levittäytyviin

Kirkkomusiikkijuhliin on melkoinen.

– Voisi varmaan sanoa, että tämä on johdatusta.

20


Erkkilä, Jukkola ja Nissilä toteavat yhteistuumin, että Kirkkomusiikkijuhlien

näkökulmasta kuntaliitos on tuonut mukanaan

pelkkää positiivista. Lisääntynyttä yhteistyötä, uusia jäseniä ja

näkökulmia johtokuntaan.

– Siirtymävaiheessa on menty hyvin eteenpäin ja yhteinen

tahtotila on vahva ja selkeä.

Tuomo Jukkola, Tuija Nissilä ja Lasse Erkkilä. Taustalla remontissa

oleva Lohtajan kirkko.

Erkkilä toteaa, että Lohtajan kirkon remontin vuoksi (tai ansiosta)

Kirkkomusiikkijuhlat levittäytyvät nyt laajalle, Kokkolan

kaupunginosiin ja tulevat lähemmäksi monia kuulijoita.

– Kirkkomusiikkijuhlat pääsevät ikään kuin näyteikkunaan

eri puolille Kokkolaa.

Tämän kesän juhlien jälkeen mietitään, missä mittakaavassa

laajalle Kokkolaan levittäytyvää yhteistyötä jatketaan.

– Nyt kannattaa tulla mukaan juhlille. Tänä vuonna tarjolla

on paljon uusia mahdollisuuksia. Se on kuitenkin selvää, että

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien keskuspaikkana on jatkossakin

Lohtaja ja kirkon remontin valmistuttua juhlat tuskin levittäytyvät

yhtä laajalle kuin tänä vuonna.

– Kirkon remontissakin otetaan huomioon, että Lohtajan

kirkko on konserttikirkko, Lohtajan kirkkoherra, Kirkkomusiikkijuhlien

johtokunnan puheenjohtaja Tuomo Jukkola muistuttaa.

Kulttuurielämän kukoistus

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlien tiedotuspäällikkö Tuija Nissilä

kertoo tyytyväisenä, kuinka lämpimästi heidät on otettu Kokkolan

kulttuuripalveluissa vastaan.

– Lohtajan kunnalla on aina ollut merkittävä rooli juhlien tukijana

ja nyt Kokkolan kaupunki otti luontevasti saman roolin

itselleen. Yhteistyö on ollut todella onnistunutta. Me saamme

olla mukana rikastuttamassa Kokkolan kulttuurielämän kukoistusta

omalla alueellamme, Nissilä kiittelee.

Mielenkiintoista ohjelmaa

Tämänvuotisesta ohjelmasta keskusteltaessa esiin nostetaan

luontevasti lähes kaikki juhlien tapahtumat. Niin paljon on

mielenkiintoista näettävää ja koettavaa, ettei yhtäkään voi jättää

mainitsematta. Avajaisjumalanpalvelusta vietetään Ohtakarissa

ja sunnuntai-illan avajaiskonsertti on Kokkolan kirkossa,

luvassa on musiikkimatka renessanssin Maria-lauluista tämän

päivän kirkkomusiikkiin lauluyhtye Lumen valon matkassa.

– Lumen valo ei ole ehkä kovin laajasti tunnettu, mutta musiikki

on todella upeaa, kannattaa käydä kuuntelemassa vaikka

heidän kotisivuillaan ja tulla sitten konserttiin, Tuija Nissilä

rohkaisee.

– Myös Juhlaviikon päätösmessu järjestetään Kokkolan kirkossa

ja se on tänä vuonna kaksikielinen. Ruotsinkielisen Porvoon

hiippakunnan piispa Gustav Björkstrand on jäämässä

pian eläkkeelle, ja hän ilmoitti tulevansa oikein mielellään pitämään

Kirkkomusiikkijuhlien päätösmessua tänne ruotsinkielisen

hiippakuntansa pohjoisreunalle. Samalla se on hänelle

ikään kuin ”jäähyväismessu”, Jukkola kertoo.

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlille mahtuu toki paljon muutakin

kuin musiikkia. Lohtajan pappilassa on esillä taiteilija Kristiina

Juntusen töitä ja pappilassa on joka päivä katettuna myös

Ruustinnan kahvipöytä. Runon mestareita kuullaan maanantai-iltana

Marinkaisten koululla, tiistaina voi Ullavassa tutustua

ensin Veikko Vionojan 100-vuotisnäyttelyyn ja nauttia sitten

pianomusiikin helmistä Ullavan kirkossa, jonka alttaritaulu on

nuoren Vionojan maalaama.

Kälviän kirkossa nautitaan keskiviikkona virren voimaa, torstaina

Kaarlelan kirkossa kesämusiikkia, ja erityisellä mielenkiinnolla

Lasse Erkkilä kertoo odottavansa perjantai-illan ”Kahdella

kitaralla kappelissa” -konserttia, jossa Mari Mäntylä ja

Hannu Annala soittavat duona renessanssin ja barokin ajan

kitaraduoteoksia. Sanaa ja musiikkia nautitaan maanantaista

perjantaihin Lohtajan kappelissa aina puoliltapäivin.

Lauantaina kannattaa lähteä koko perheen voimin Ohtakariin

nauttimaan lasten lauluesityksistä, kauniista luonnosta

ja yhteislaulusta.

Tervetuloa Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlille eri puolille Kokkolaa!

http://kirkkomusiikkijuhlat.lohtaja.fi

21


URHEILUA /

Akkain Ajot

JO SEITSEMÄNNEN KERRAN

Lauantaina 13. kesäkuuta klo

9.30 alkaa jälleen tapahtuma,

josta on jo muodostunut yksi

kesänalun varmoista merkeistä,

Akkain Ajot!

Hilpeä joukko kerääntyy Rosson kulmalle

ja iloisten avajaisten ja alkuverryttelyn

jälkeen akkakööri starttaa kohti Pietarsaarta

10.30. Tuntia myöhemmin on

tarkoitus huilata ohjelmallisesti Bosundissa

ja jatkaa sitten matkaa kohti Pietarsaa-

ren Koulupuistoa. Levähdyksen jälkeen

on edessä paluumatka. Kellon lyödessä

17.00 jaetaan Kokkolan kauppatorilla

diplomit ja osallistujien kesken arvotaan

sinkkinen naisten polkupyörä!

Tervetuloa hurraamaan!

Pyöräilyn SM-kisat Kälviällä!

Heinäkuun 18.–19. päivä Kälviällä juniorit

ja seniorit taistelevat pyöräilyn SMmitaleista.

Lauantaina puoliltapäivin alkavat tempoajot

Ullavantiellä, maali on Lucina Hagmanin

Lukion kohdalla.

Sunnuntaina pyöräillään maantieajojen

ikäluokkien SM-kilpailut. Sarjoja

on 10–16-vuotiaille tytöille ja pojille,

30–50-vuotiaille naisille sekä 30–80-vuotiaille

miehille. Reitin pituus vaihtelee luokasta

riippuen 16,5:sta 110 kilometriin.

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Kuvatiimi Oy

KÄLVIÄN TARMON JUHLAMARATON

Sunnuntaina 12. heinäkuuta juostaan

Kälviän Tarmon 100-vuotisjuhlamaraton.

Täyden maratonin lisäksi tapahtuma

tarjoaa monia muitakin juoksumahdollisuuksia.

Valittavina on puolimaraton,

kuntokymppi, nuorille vitonen ja

7–13-vuotiaille lapsille kilometrin minimaraton.

Maraton starttaan klo 13, puolikas

tuntia myöhemmin.

Juhlamaratonin kunniaksi Kälviän Tarmo

on tilannut juhlamitalin, jonka saa-

vat kaikki täyden maratonin ja puolikkaan

juosseet osallistujat. Maratonin reitti on

virallisesti mitattu.

Osallistuminen maratonille maksaa 30

€, puolikkaalle 20 €, kuntokymppi 10 €

ja minimaraton 5 €.

Ilmoittautumiset 7.7. mennessä www.

kilpailukalenteri.fi -osoitteen kautta tai suoraan

jouni.kykyri@kokkola.fi . Lisätietoa reitistä

ym. tapahtumaan liittyvästä löytyy

osoitteesta: www.kpnet.com/tarmo

Lähtöjä pitkin päivää

Ensimmäiset kolme kisalähdöt ovat aamulla

9.30–9.45, välilähdöt 11.20–11.40

ja iltapäivälähdöt 13.45–14. Lähtöpaikka

on S-Marketin kulmalla Kälviällä. Kilpailijat

ajavat eripituisia reittejä, jotka koostuvat

vaihtelevasti Peitson ja Peltokorven kiertävistä

lenkeistä. Erityistä varovaisuutta

siis liikenteeseen ja tervetuloa seuraamaan

kisoja!

Tarkemmat tiedot löytyvät Kälviä Tarmon

sivuilta www.kpnet.com/tarmo

22


URHEILUA /

Pyöräile Kokkolassa -

Cykla i Karleby

Kuntaliitoksen myötä ovat vanhat maaottelut taakse jäänyttä

elämää ja nyt kaikki kokkolalaiset, asuinpaikasta riippumatta,

voivat keskittyä pyöräilemään Kokkolaa Suomen kartalle. Kokkolan

kaupungin Carita Laitala lataa kovan tavoitteen:

– Tavoitteena on titteli ”Kokkola - Vuoden pyöräilykunta

2010”!

Tavoittelemisen arvoisen tittelin myöntää Suomi pyöräilee

-yhteistyövaliokunta, joka on valinnut Vuoden pyöräilykunnan

ensimmäisen kerran 1991. Tunnustus myönnetään pitkäjänteisestä

polkupyöräilyn edistämiseksi tehdystä työstä.

– Ensi vuonna voitaisiin haastaa Pietarsaari kamppailuun!

Laitala valottaa suunnitelmia.

Suorituksia laatikoihin!

Koko perheen pyöräilykausi avattiin jälleen sunnuntaina 3.

toukokuuta totuttuun tapaan Toivosen eläinpuiston pihalla,

myöhemmin iltapäivällä avajaisia vietettiin myös Ullavassa.

Käytännössä homma toimii aivan kuten ennenkin. Reippaasti

pyöränselkään ja nokka kohti valittua laatikkoa (tai samalla

kierroksella voivat parhaat käydä useammallakin laatikolla).

Nimi laatikkoon ja matka jatkuu.

Kokkolan alueella on yhteensä kymmenen suorituslaatikkoa,

joiden tarkat sijainnit näet oheisesta kartasta. Kauden päättyessä

syyskuun 6. päivä, arvotaan osallistujien kesken runsaasti

mukavia palkintoja. Muista! Mitä useammin nimesi on laatikkoon

kirjattu, sitä paremmat ovat voittomahdollisuutesi!

Kaikki joukolla pyöräilemään ja muistakaa käyttää pyöräilykypärää!

I och med kommunsammanslagningen cyklar vi inte mera i

landskampsanda utan nu cyklar vi tillsammans för hela nya

Karleby. Nu kan alla karlebybor, oberoende av var i staden

de är bosatta, koncentrera sig på att cykla Karleby på Finlands

karta. Karleby stads Carita Laitala kastar fram ett mål

som smäller:

– Målet är titeln ”Karleby – Årets cykelkommun 2010”!

Den eftersträvansvärda titeln beviljas av samarbetsorganet

Suomi pyöräilee som valt Årets cykelkommun sedan år 1991.

Titeln beviljas för långsiktigt arbete för främjande av cykling.

– Nästa år kunde vi utmana Jakobstad att delta i tävlingen!

berättar Laitala om sina planer.

Prestationer i lådorna!

Hela familjens cykelsäsong inleddes på sedvanligt sätt söndagen

den 3 maj på gården till Toivonens djurpark, senare på eftermiddagen

hölls en öppningsceremoni också i Ullava.

I praktiken fungerar det hela som förr. Det gäller att hoppa

upp på cykeln och styra mot en vald låda (eller de riktigt ivriga

kan sikta på fl era lådor under samma cykeltur). Namnet

i lådan och så kan färden fortsätta.

På Karlebys område fi nns sammanlagt tio lådor, de exakta

platserna framgår av bifogade karta. Då säsongen avslutas

den 6 september deltar alla cyklister i utlottningen av många

fi na priser. Kom ihåg! Ju oftare ditt namn fi nns i häftet i lådan,

desto större chanser har du att vinna!

Det är dags att inleda cykelsäsongen, men glöm inte cykelhjälmen!

23


Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola

Sofi a Höglund ja Annika Sörenstam

Kokkolassa golfataan

EM-TITTELEISTÄ

– Joukkueen kokoonpano ratkeaa vasta kesäkuussa karsintojen

jälkeen, mutta Sofi a on ollut mukana joukkueessa jo

13-vuotiaana. Jos hän on mukana myös tänä vuonna, se on

kuudes kerta peräkkäin ja hipoo varmasti Guinnessin ennätystenkirjaa!

Olli Peltoniemi ja Kenneth Höglund ovat vahvasti mukana

EM-kisojen järjestelyissä.

Heinäkuun 7.–11. päivä Kokkolan golfkentällä ratkaistaan tyttöjen

EM-joukkuetittelit. Kilpailujoukkueisiin kuuluu neljä pelaajaa,

jotka ovat 1991 syntyneitä tai nuorempia.

– Yleensä tyttöjen joukkue-EM-kilpailuun osallistuu noin

20 joukkuetta, kertoo kisajärjestelyissä mukana oleva Olli

Peltoniemi.

Sofia kotikentälle!

Peltoniemi kertoo, että suuri ponsi kilpailujen hakemiselle on

kokkolalaisen Sofia Höglundin mahdollisuus osallistua viimeistä

kertaa juniorien EM-joukkuekisaan kotikentällään.

Hyvälle kentälle hyvä hakea

EM- ja MM-tasolla ei Keski-Pohjanmaalla ole usein kilpailtu.

Peltoniemi muistelee, että hänen ollessaan pikkupoika, Kokkolassa

luisteltiin naisten pikaluistelun MM-kisat. Oli siis korkea

aika saada kunnon EM-kisat Kokkolaan.

Kokkolan Golf on Suomen neljänneksi vanhin golfseura ja

on harvinaista, että toiminta on puhtaasti seurapohjaista eikä

oy-pohjalta. Meillä on vahva talkootyöperinne ja todella hyvä

kenttä, tätä kehtaa käyttää isoihinkin kisoihin. Kisoja järjestelemässä

on noin 50–70 aktiivia ja laskeskelimme, että pelkästään

tulosten seurantaan ja vastaanottoon käytetään kisojen

aikana 76 työvuoroa!

Kokkolan hyvän hengen ovat huomanneet myös ulkomaiset

vieraat.

– Toukokuussa 2008 täällä kävi tutustumassa Euroopan

golfl iiton konsultti. Hän kiitteli jälkeenpäin ja mainitsi jopa EMkilpailukutsussa,

ettei ole monesti tavannut yhtä suurta innostusta

ja lämmintä henkeä.

Tervetuloa EM-kisojen avajaisiin Kokkolan kauppatorille 6.

heinäkuuta!

24


Kokkolan Satama

ja KIP ritirinnan

Satamajohtaja Torbjörn Witting kurkistaa

mielellään lähimenneisyyteen.

– Vuosi 2008 oli Kokkolan Sataman ennätysvuosi,

kaikkien aikojen paras. Kokonaisliikenne

oli 5,7 miljoonaa tonnia!

Vaikka tänä vuonna on turha haaveilla uusista ennätyksistä,

menee Kokkolan Satamalla hyvin ja kehitys on vahvaa.

– Satama on tietenkin osa globaalia taloutta, joten toki

taantuma näkyy myös meillä. Positiivista on kuitenkin muun

muassa se, että yksikään asiakkaamme ei ole tippunut pois

joukosta. Meillä on paljon pitkäaikaisia sopimuksia ja neuvottelemme

parhaillaan myös uusia.

Notkahduksen aikana investoidaan

Witting toteaa realistisesti, että hieman hiljaisempana aikana

on hyvä panna paikkoja kuntoon ja varautua nousuun, joka

koittaa aikanaan.

– Saimme myös yllättävän tilaisuuden ryhtyä toteuttamaan

hyvin ripeällä aikataululla projekteja, jotka olimme jo laittaneet

jäihin odottamaan parempia aikoja. Yli kymmenen vuoden

tauon jälkeen saimme EU:lta 1,4 miljoonaa euroa investointitukea,

kokonaisbudjetti on 3,5 miljoonaa euroa. Onnistuneesta

lobbauksesta suuret kiitoksen Keski-Pohjanmaan liitolle!

Yllättäen saatu investointituki on EU:n elvytystä, jolla elinkeinoelämää

tönitään taas rullaamaan taantuman kourista.

Odottamatta tulleet EU-rahat oli myös käytettävä nopeasti,

toukokuun loppuun mennessä. Onneksi Satamalla oli pöytälaatikossaan

peräti kahdeksan valmisteltua projektia, joista viisi

otettiin toteutukseen saman tien.

– Satamassa on muun muassa laajennettu varastointikenttiä

ja hankittu teräksiset laiturielementit syväsatamaan rakennettavaa

uutta laituria varten. Uuden laiturin rakentamisen jälkeen

syväsatamaan mahtuu yhtä aikaa kaksi Panamax-luokan

laivaa, jotka ovat suurimpia väylällemme mahtuvia aluksia.

Witting muistuttaa, että nyt Satamassa tehdyt investoinnit

ovat hyvin pitkäjänteisiä, laituristakin on iloa ainakin 50 vuodeksi.

KIP kehittyy

Rinta rinnan Kokkolan Sataman kanssa kehittyy myös KIP

(Kokkola Industrial Park) Kokkolan suurteollisuusalue. Satamajohtaja

Witting toteaa, että paitsi naapuri, on KIP myös Sataman

ykkösmarkkina-alue, jonka toivomukset otetaan investoinneissa

tiukasti huomioon.

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jarmo Nissi valottaa viime

vuosien kehitystä ja muutoksia KIPillä.

– Kun Kemiran omistamat OnePointin liiketoiminnot ja infrastruktuuri

tulivat myyntiin vuoden 2006 alla, alkoi kaupunkikonserni

selvittää, kuinka omistus saataisiin paikallisiin käsiin.

Kokkolan Voiman kautta kaupunki osti aiemmin Kemiralle

kuuluneita maa-alueita. Se avasi uusia mahdollisuuksia sekä

Sataman kehittämiselle että uusien teollisuusyritysten sijoittumiselle

Kokkolaan. Me saimme 60 hehtaaria maata markkinoitavaksi!

–Se että saimme ostaa Kemiran laituripätkän, oli Kokkolan

Satamalle enemmän kuin lottovoitto, kiittelee Witting.

– Kaupungin rooli on olla taustalla luomassa uusia mahdollisuuksia.

KIPillä meillä on uusia yrityksiä varten koko verkko

valmiina. Suurteollisuusalueelle on helppo sijoittua ja uusia yrityksiä

varten paketti saadaan ripeästi kasaan, Nissi lupaa.

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

25


kuva: www.futureimagebank.fi

Vene vesille ja kalaan!

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola, futureimagebank

Kesän tullen on mukava saada vene vesille ja

päästä kalaan. Tai eihän se kalaan pääsy venettä

vaadi, onkiminen laiturilta on mukavaa ja sitä

paitsi jokamiehenoikeus! Mutta jos se vene on

hankittu, niin mistä löytyisi sopiva laituri sille

kotipaikaksi?

Kalastus on mukava harrastus, jolla on valtava määrä ei muotoja.

Aloittelijan on kuitenkin vaikea tietää, mitä lupia tarvitaan

ja minne saa pyydyksensä laittaa. Suomessa kalastuksenhoitomaksujärjestelmä

perustuu kalastuslakiin. Käytännössä se tarkoittaa

sitä, että kalastajan täytyy suorittaa sekä valtion kalastuksenhoitomaksu,

joka on kaikille sama, että kalastuslupa. Se,

millaisen kalastusluvan pyytäjä tarvitsee, riippuu pyyntitavasta

ja alueesta.

Jos ei tiedä, mistä menisi lupaa kysymään, voi tiedonhaun

aloittaa maa- ja metsätalousministeriön www.mmm.fi /kalastus-sivuilta,

sieltä löytyvät myös ohjeet lupien maksamiseen.

Usein lupia myyvät myös kunta, paikalliset urheiluliikkeet ja

”kylän kioski”.

Jokamiehenoikeudet

Onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokamiehen oikeuteen, eli

niitä saavat kaikki harrastaa ilman mitään erillisiä lupia. Raja vedetään

vavan ja syötin perusteella. Onkijalla ei saa olla vapaa,

jossa on heittokela ja syötin kuuluu olla luonnollinen syötti,

yleensä mato tai toukka. Pilkki, uistin, perho ja muut keinotekoiset

laitteet eivät onkijalle kuulu. Lisäksi onkimiselle ja pilkkimiselle

voi olla paikallisia rajoituksia tai kieltoja.

Viehekalastus

Kalastuksenhoitomaksun lisäksi viehekalastajien täytyy lunastaa

viehekalastuslupa, joka voi olla esimerkiksi läänikohtainen viehekalastusmaksu

tai kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa.

Läänikohtainen lupa oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa, kelaa

ja viehettä kerrallaan. Jos meinaa harrastaa laajamittaisempaa

kalastusta usealla vavalla kerrallaan, tarvitaan aina lisäksi myös

kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa. Alle 18-vuotiaiden

ja 65-vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa valtion kalastuksenhoitomaksua.

Kalastajan velvollisuus on tarkistaa, tarvitaanko

sillä alueelle, jonne hän on menossa kalastamaan, erillinen

kalastusoikeuden haltijan lupa. Kalastusoikeuden haltija määrää

kalastuksen säännöt ja ikärajat hallinnoimalleen alueelle.

Kokkolassa suosittu viehekalastuspaikka on Perhonjoki. Perhonjoen

alaosan viehekalastuslupa kattaa alueen Alavetelin

Pappilankoskelta mereen, lukuun ottamatta maastoon merkittyjä

alueita. Henkilökohtainen kalastuslupa voimassa ostohetkestä

kuluvan vuoden loppuun ja se on pidettävä aina mukana

ja näkyvillä. Vuorokausilupa on voimassa 24 h ostajan toivomasta

hetkestä.

26


Monimutkaisesta osoitteesta: http://tekninen.kokkola.fi /kaupunkiymparisto/ymparisto/ulkoilureitit/,

löytyy tarkempaa tietoa

Kokkolan kalastualueista ja -luvista ja mm. yksityiskohtaiset

tiedot Perhonjoen alaosan kalastusluvasta ja sen ostopaikoista.

Ihan joka paikkaan ei siimaansa saa lähteä liottamaan. Lisätietoa

löytyy osoitteesta www.mmm.fi /kalastus sekä TE-keskusten

kalatalousyksiköistä.

Muu kalastus ja ravustus

Muuhun kalastukseen, kuten verkkoihin, katiskaan, nuottaan

ja troolikalastukseen, tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.

Kalastajan iästä riippumatta. Sama koskee myös ravustusta.

18–64-vuotiaiden on lisäksi suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu.

Poikkeuksena em. lupamääräyksiin on yhteinen vesialue

meressä, jossa kotitarve- ja virkistyskalastusta saa harrastaa

vapaasti.

Jos sormi meni suuhun, kalastuksen neuvontapuhelin palvelee

arkisin 8–16 numerossa 0100 84014.

Mihin vene Kokkolassa?

Kokkolassa, Kälviällä ja Lohtajalla on kaupungin omistamia venepaikkoja,

joissa on kesän kynnyksellä vielä jonkin verran vapaita

paikkoja. Venepaikan hintahaitari on suurin piirtein 65–

110 euroa, paikasta ja veneen koosta riippuen.

– Suntin suulla on yksi laituri, jossa 38 paikkaa, niistä neljä

on vapaana. Lisäksi altaassa on 45 poijupaikkaa, joista vapaita

kuusi ja yrittäjälaiturin kahdesta paikasta toinen on vapaana.

Trullevinnokalle sopii 21 pienempää venettä, siellä vapaita

paikkoja on vielä kolme. Trullevin kalasatama on jo täynnä, siellä

olevat laituripaikat soveltuvat isommillekin veneille. Tulijoita

on jonoksi asti, kertoo teknisen palvelukeskuksen työnjohtaja

Vesa Simonen. Vapaita venepaikkoja voi kysellä suoraan häneltä

numerosta 044 7809 987.

Simosen vastuulla ovat myös merimerkit.

– Toivon, että kaikki veneilijät, jotka huomaavat merimerkin

katoamisen tai siirtymisen paikoiltaan, ilmoittaisivat siitä kaupungille.

Mieluiten suoraan minulle.

Lohtajalla kunnallisia venepaikkoja on kolme: Marinkaisissa,

Karhissa ja Ohtakarissa.

– Marinkaisissa ja Karhissa on eniten paikkoja vielä vapaana,

Ohtakarissa ne alkavat olla vähissä. Ohtakarin parsipaikat

ovat hyvin suosittuja, Marja-Liisa Venetpalo Lohtajan aluetoimistosta

kertoo.

– Kälviällä Rytikarin venesataman paikat ovat tällä hetkellä

täynnä, kertoo Kälviän aluetoimiston toimistosihteeri Jaana

Suhr.

Kunnallisten venepaikkojen lisäksi on tietysti myös yksityisiä

venesatamia, joista kannattaa veneellensä turvallista kotisatamaa

kysellä.

Lähteet:

www.mmm.fi /kalastus

tekninen.kokkola.fi /kaupunkiymparisto/ymparisto/

ulkoilureitit/

Onkiminen on mukavaa!

Kokkolan virkistyskalastajien Jukka-Pekka Tunkkari on

onkimies ja jakaa mielellään oppejaan myös muille. Tässä

kesän parhaat onkivinkit!

– Aloittelijan tavallisin virhe on liian iso koho ja koukku.

Kannattaa ennemmin ottaa sellainen paketti, jota

marketeissakin myydään ”kilpaonkena”, sekään ei maksa

euroa, kahta enempää. Koukku on pienempi ja koho

sirompi. Ja jos ei löydä maasta matoja, voi marketeista ja

eläinkaupoista käydä ostamassa kärpäsentoukkia.

Jos haluaa luonnonvavan, on kuorittu ja kuiva, nuori

pihlaja paras. Lasi- tai hiilikuituisen vavan saa tosin jo parilla

eurolla, joten sekään ei ole paha investointi.

Tunkkari toteaa, että hänelle itselle on pienenä opetettu,

että kun madon laittaa koukkuun, ei koukunpää

saisi jäädä näkyviin.

– Minä opetan toisin. Mato tai toukka kunnolla koukkuun

ja niin, että koukunkärki jää paljaaksi. Silloin kala jää

kiinni paljon herkemmin.

Tunkkari neuvoo, että parhaiten kala nappaa läheltä

pohjaa ja jutellakin kuulemma saa.

– Ei tarvitse istua hiljaa laiturilla, kyllä sitä voi kalakaverin

kanssa jutella. Jos onkii veneestä, niin silloin pitää olla

varovainen ettei kolistele.

Onkipaikkavinkit

Kokkolan paras onkipaikka on m/s Jennyn vieressä

Suntinsuulla. Siltä paikalta on ruennut tulemaan 30 vuoden

tauon jälkeen paljon kalaa. Saman ovat huomanneet

myös pilkkijät. Myös Potissa kannattaa kalastaa. Ja

yleensä hyviä paikkoja ovat esimerkiksi pienvenesatamat,

siellä on syvä, viileä vesi, jonne kalat tykkäävät kesäkuumalla

tulla.

Ja sitten Tunkkari aivan innostuu:

– Ei saa unohtaa Ullavanjärveä. Se on aivan mahtava

kalapaikka, kaunis ja kalaisa järvi. Sinne kannattaa mennä

onkimaan!

27


Uimaan!!!

Kokkolassa on monta hyvää uimarantaa!

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Lämmin vesi lainehtii rantaan. Varpaat uppoavat hiekkaan ja

lasten ämpärit täyttyvät. Hiekkalinna nousee ja vallihauta ympärillä

hitaasti syvenee.

Kesä ja uiminen kuuluvat erottamattomasti yhteen. Onneksi

Kokkolassa on monta hyvää uimarantaa, jossa pääsee polskimaan.

Yleiset uimarannat

Kokkolassa on terveydensuojeluviranomaisten valvonnassa

olevia uimarantoja noin 20, joista viisi luokitellaan yleisiksi uimarannoiksi

ja loput pieniksi yleisiksi uimarannoiksi. Raja vedetään

siihen, että yleisenä uimarantana pidetään rantaa, jossa

käy yli sata uimaria päivässä. Valvotuilla rannoilla rantavalvoja

on paikalla 15.6.–9.8.2009 klo 11–19. Juhannusaattona ei ole

valvontaa!

Lahdenperän uimaranta

Lahdenperän uimarannan löytää Lahdenperäntieltä. Uimarannalla

on valvonta, se sopii hyvin lasten uimapaikaksi, parkkitilaa

on hyvin tarjolla ja rannalta löytyy myös pukusuojia

ja vessa.

Meripuisto

Myös Meripuiston uimarannalle (Vanhasatamanlahti) Meritielle

on järjestetty valvonta. Lapsille sopivan rannan läheisyydessä

on lisäksi kioski, leikkipuisto, skeittialue, WC ja parkkipaikka.

Kesäksi rannalle valmistuu myös 9-korinen frisbee-golfrata

Laajalahti

Hietanokantiellä sijaitsevalla Laajalahden uimarannalla on matala

hiekkaranta. Rannalla on myös pukusuojat ja grillikatos.

Laajalahdessa on mahdollista pelata myös rantalentopalloa –

tolpat ovat pystyssä – ja käyskennellä luontopolulla.

Långö, Öja

Öjantieltä löytyvä uimaranta tarjoaa rantaelämästä nauttiville

tolpat rantalentopalloa varten, rannan läheisyydessä on myös

kahvio, museo ja vierasvenesatama.

Pitkäpauha Vattajan niemellä

Lohtajan myötä Kokkola rikastui muun muassa loistavalla uimarannalla.

Vattajan hiekasta pääsee nauttimaan, kun huristaa

Lohtajan kirkolta kymmenen kilometriä Ohtakarintietä rantaan

saakka. Tien pohjoispuolella oleva ranta on virallinen kaupungin

ylläpitämä ranta, jota on kunnostettu.

Vattaja tarjoaa vesipedoille ja hiekkaleijonille oivat olosuhteet.

Tarjolla on pukusuojat, wc ja turvallisia tulentekopaikkoja.

Ohtakarissa on Katiska-baari ja Vattajan puolella kesäkioski,

joista löytyy virvokkeita ja syötävää joka makuun. Kioskiyrittäjiltä

kannatta myös kysellä vuokramökkejä, jos Vattajan kesästä

haluaa nauttia pidempään. Mikäli rannalla löhöily ei jaksa rajattomasti

kiinnostaa, voi Ohtakarissa lähteä tutustumaan myös

luontopolkuun tai kiivetä uuteen lintutorniin.

Pienet yleiset uimarannat

Pieniä yleisiä uimarantoja ovat sellaiset, jotka houkuttelevat

päivässä keskimäärin alle sata uimaria.

Punakalliot ja Valkohieta

Trullevinniemellä on kaksikin uimarantaa: Punakalliot ja Valkohieta.

Molemmilla rannoilla on sekä pukusuojat että WC,

Valkohietalla lisäksi grillikatos. Lisäksi Trullevinniemellä sijaitsee

myös Lomakylä Trullevin uimaranta.

Palma (Palmantie)

Palma houkuttelee myös isompia ja hurjempia uimareita, sillä

Palman ranta syvenee nopeasti ja hyppyteline tarjoaa jännitystä

elämään.

Nuorisokeskus Villa Elba

Villa Elbassa osoitteessa Sannanrannantie 60 on matala hiekkaranta.

Vieressä sijaitsee sekä nuorisokeskus että Kokkolan

Purjehtioiden purjehdusmaja. Purjehdusmajalla asiakkaita palvelee

kesäravintola Elba.

Hickarö Beach Motel

Öjassa, osoitteessa Rantatie 479 Hickarö Beach Motelin palveluiden

vieressä vesipetoja houkuttaa mainio uimaranta.

Hietaperä

Hietaperän uimaranta Marinkaisissa on pieni ja suojainen, mukava

paikka. Eikä vaatteita tarvitse vaihtaa puskassa, koppeja

löytyy.

Kälviän rannat

Kälviällä ei ole yhtään virallista kaupungin uimarantaa, mutta

kunta on tavannut huolehtia muutamasta uimapaikasta.

Klapurinjärvellä ja Karhukorvenjärvellä ovat varusteina pukukopit,

laituri ja pelastusrengas. Klapurinjärvelle löytää, kun

kurvaa Peltokorven koululta pari kilometriä Klapurintietä, järvi

ilmestyy vasemmalle. Karhukorvenjärvelle pääsee kääntymällä

Kajaanintieltä Vuolteentielle päin, järvi tulee näkyviin n. 6 kilometrin

jälkeen oikealla.

Pirskerin leirikeskuksen kohdalla Pirskerintien vasemmalla

puolella on mukava pieni hiekkaranta

Ullavan rannat

Ullavasta löytyy pari yleistä rantaa. Jokisuun uimaranta tunnetaan

paremmin Ojansuun nimellä ja Ryöppään uimaranta

löytyy Rahkosesta. Ryöppään ranta sijaitsee idyllisessä maalaisjärvenrantamaisemassa.

Ranta on matala ja järvivesi ihanan

lämmintä. Rannalla on katos, jossa voi vaihtaa vaatteet ja kesäksi

sinne on tulossa myös rantalentopallokenttä.

28


Pitkäpauhassa ei hiekka lopu kesken.

29

More magazines by this user
Similar magazines