Ohjaus - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

home.cimo.fi

Ohjaus - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus

Ohjaus

UUSI PAINOS

2002

koulutukseen ja

työelämään Suomessa


Suomi

lyhyesti

Valtiomuoto tasavalta, jonka presidentti on Tarja Halonen 2000–2006

Pääkaupunki Helsinki, 560 000 asukasta (2000)

Valuutta markka vuonna 2001, euro 1.1. 2002 alkaen

Naapurivaltiot Norja, Ruotsi ja Venäjä

Pinta-ala 338 000 km 2

Väkiluku 5,2 miljoonaa, joista ulkomaalaisia 91 000 (2000)

Väestöntiheys 17 asukasta/km 2

Viralliset kielet suomi (93 %) ja ruotsi (6 %)

Uskontokunnat 85 % luterilaisia, 1 % ortodokseja,

13 % uskontokuntiin kuulumattomia

Työvoima 2,56 miljoonaa (51 % miehiä ja 49 % naisia),

josta 297 000 työttömiä (11,6 % kokonaistyövoimasta)

(2000)

Työlliset toimialoittain

palvelut 67 %, jalostus 27 %, alkutuotanto 6 %

Vienti teollisuusaloittain

puu- ja paperiteollisuus 29 %, elektroniikkateollisuus 28 %,

muu metalliteollisuus 25 %, kemianteollisuus 10 %,

muut toimialat 8 % (1999)

Tärkeimmät

kauppakumppanit Saksa, Ruotsi, Britannia, USA ja Venäjä

BKT/capita (1999) 23 510 euroa

EU-jäsen vuodesta 1995

2


Sisältö

Suomi lyhyesti s. 2

Johdanto s. 4

Suomen koulutusjärjestelmä s. 6

Suomen työhallinto s. 11

Ohjauksen päämäärät ja periaatteet s. 12

Oppilaitosten ohjauspalvelut s. 13

Työvoimatoimistojen ohjauspalvelut s. 18

Ohjausalan yhteistyö s. 22

Ohjauksen ajankohtaiset haasteet

ja yhteistyöhankkeet s. 24

Ohjausyhteistyöosapuolet Suomessa (kaavio) s. 26

Tämä esite on saatavilla myös osoitteesta http://www.estia.educ.goteborg.se.

Valitse Countries —> Finland —> Professions —> Publication.

3


Johdanto

TTässä esitteessä kuvataan suomalaisen

yhteiskunnan jäsenilleen tarjoamia koulutukseen,

ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun

liittyviä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Esite

antaa yleiskuvan opetus- ja työhallinnon

järjestämän ohjaustoiminnan organisoinnista

ja sen tavoitteista, asiakasryhmistä, yhteistyöverkostoista

sekä alalla toimivista ohjaustyön

ammattilaisista. Lisäksi esitellään

suomalainen koulutusjärjestelmä ja opetus- ja

työhallinnon alat sekä muita ohjauksen

kentässä toimivia organisaatioita.

YYksilön elinikäistä oppimista tukevan ohjauksen

merkitys korostuu nykyihmisen elämän

kaikissa vaiheissa. Opiskelijat, työelämään

hakeutuvat ja siellä jo toimivat nuoret ja

aikuiset sekä työttömät tarvitsevat koulutukseen,

työelämään ja ammattiin ohjausta.

Ohjausalan asiantuntijat opetus- ja työhallinnossa

tarjoavat asiakkailleen yksilöllistä

ohjausta, neuvontaa ja opetusta. Asiakkaiden

kasvavaan tiedontarpeeseen vastaavat monet

eri tiedon- ja palveluntuottajat pääasiassa

julkisella sektorilla. Ne tuottavat ajantasaista

tietoa Suomessa ja ulkomailla tarjolla olevista

opiskelu-, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksista,

joiden varaan asiakkaat

voivat perustaa koulutus- ja ammattisuunnitelmansa.

4


Suomen koulutusjärjestelmä

Ikä

Opiskeluvuodet

25

24

6

*) Kunkin oppilaitosmuodon

yläpuolella suluissa

23

22

5

4

4

Korkea-asteen

koulutus

ilmoitettu luku kertoo Suomessa

toimivien oppilaitosten

lukumäärän ja oppi-

Oppivelvollisuuskoulutus

21

20

19

19

18

17

16

16

15

14

13

12

11

10

9

8

3

2

1

3

2

1

10

9

8

7

6

5

4

3

2

(20)

Yliopistot *)

147,000

(430)

Lukiokoulutus

113,000

(4,203)

Perusopetus

592,000

(29)

Ammattikorkeakoulut

82,000

(327)

Ammatillinen

peruskoulutus

138,000

3

2

1

3

2

1

a

b

c

Aikuistutkinnot

**)

Toisen asteen

koulutus

Perusasteen

koulutus

laitosmuodon alapuolella

oleva luku ilmoittaa niissä

opiskelevien opiskelijoiden

lukumäärän. Tiedot ovat

vuodelta 2000.

**) Näyttökokeena voi

suorittaa kolmentasoisia

aikuistutkintoja: a) ammatillinen

perustutkinto,

b) ammattitutkinto ja

c) erikoisammattitutkinto

(aikuiskoulutus on toisen

asteen koulutusta; kaaviossa

käytetty ikäjakauma ei sovellu

aikuiskoulutuksen tarkasteluun).

Lisäksi oppisopimuskoulutuksella

voi suorittaa kaikkia em.

tutkintoja. Tällöin on

näyttökokeella osoitettava

ammattitaito tutkintotodistuksen

saadakseen.

7

6

1

Esiopetus päiväkodeissa ja peruskouluissa

Esiasteen

koulutus

5


Suomen

koulutusjärjestelmä

Suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisinä päämäärinä on

turvata koko väestön mahdollisimman korkea koulutustaso,

edistää kansakunnan henkisen hyvinvoinnin kasvua ja tukea

kansalaisten elämänhallintataitojen kehittymistä. Suomessa

kaikilla kansalaisilla on oikeus peruskoulutukseen. Kaikille

peruskoulun käyneille on varattu määrällisesti riittävästi

toisen asteen jatkokoulutuspaikkoja ja myös korkea-asteen

koulutuspaikkoja on runsaasti tarjolla (60–65 %:lle ikäluokasta).

Opetusta annetaan suomeksi ja ruotsiksi, ja lisäksi

Lapissa voidaan opetusta antaa saamen kielellä. Romanikielisten

lasten opetuskielenä voi olla myös romanikieli.

Esiopetus

Lasten esiopetuksesta vastaavat pääasiassa sosiaalitoimen

alaisuuteen kuuluvat päiväkodit. Vuoden 2001 alusta kaikilla

6-vuotiailla on oikeus esiopetukseen joko päiväkodeissa tai

peruskoulun yhteydessä. Esiopetuksen tavoitteena on osana

varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Peruskoulu

6

Oppivelvollisuus alkaa sen vuoden syksynä, jolloin lapsi

täyttää seitsemän vuotta. Koulunkäyntinsä aloittava ikäluokka

on noin 60 000–65 000 lasta.

Peruskoulu on yhtenäinen yhdeksänvuotinen koulu.

Ensisijaisesti ilman peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa

jääneille oppilaille voidaan antaa myös vapaaehtoista

lisäopetusta. Peruskoulun jälkeen suurin osa oppilaista

jatkaa toisen asteen koulutuksessa; yli puolet ikäluokasta

jatkaa peruskoulun jälkeen lukiossa ja kolmannes ammatillisessa

peruskoulutuksessa.

Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan

jäseniksi sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja

taitoja. Opetuksen tulee edistää tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa

sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja

muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Lukio

Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatkoopintoihin

valmentava oppilaitos, joka jatkaa peruskoulun

kasvatustehtävää. Kaikissa lukioissa opiskellaan nykyisin

luokattomasti. Luokattomuus tarkoittaa sitä, ettei opiskelijan

opintojen eteneminen ole sidottu vuosiluokkiin, vaan tämä

voi itse valita suoritettavien kurssien ajankohdan oppilaitoksen

kurssitarjonnan ja opiskeluajan puitteissa. Opiskelijalla

on mahdollisuus valita kursseja myös muista oppilaitoksista

ja sisällyttää ne lukio-opintoihinsa. Lukion oppimäärä on

laajuudeltaan vähintään 75 kurssia, joista jokainen sisältää

38 oppituntia. Oppimäärän (n. 120 opintoviikkoa) suorittamiseen

luokattomassa lukiossa kuluu keskimäärin kolme

vuotta.


Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaminen antaa

yleisen jatko-opintokelpoisuuden kaikkiin lukion jälkeisiin

oppilaitoksiin. Lukion jälkeen vajaa puolet ylioppilaista

jatkaa opintojaan yliopistoissa, tiede- ja taidekorkeakouluissa

ja ammattikorkeakouluissa ja loput siirtyvät muihin jatkoopintoihin

ja työelämään.

Lukio-opintoihin kuuluu kaikille yhteisiä oppiaineita,

joissa on pakollisia (45–49 kurssia) ja syventäviä kursseja.

Näiden lisäksi on tarjolla soveltavia kursseja, jotka ovat

oppilaalle valinnaisia. Ne sisältävät aineksia eri oppiaineista

ja muita koulukohtaisia kursseja. Koulun opetussuunnitelmaan

voi kuulua myös toisessa oppilaitoksessa suoritettavia

kursseja. Tällöin opiskelija voi valita esim. ammatillisesta

oppilaitoksesta omaan opinto-ohjelmaansa sopivia kursseja.

Lukiossa opiskellaan äidinkieltä (suomi/ruotsi/saame),

vieraita kieliä, matematiikkaa, luonnontieteitä, katsomus-,

yhteiskunta- ja taideaineita.

Nuorten ammatillinen

koulutus

Nuorten toisen asteen ammatillisen koulutuksen tavoitteena

on jatkaa perusopetuksen kasvatustehtävää ja antaa ammattitaidon

saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä jatkoopintojen

harjoittamiseksi tarvittavia valmiuksia. Ammatillisissa

oppilaitoksissa järjestettyä koulutusta on tarjolla

käytännöllisesti katsoen kaikilla elinkeinoelämän aloilla.

Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu 120 opintoviikon

laajuinen perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden

ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelijalla

on myös oikeus osallistua ylioppilastutkintoon erikseen

määritellyin ehdoin. Aikaisempia opintoja voidaan hyväksilukea

siirryttäessä oppilaitoksesta toiseen.

Ammatillinen koulutus on moduloitua, laaja-alaista

ja monipuolista, ja se sisältää runsaasti mahdollisuuksia

yksilöllisiin valintoihin. Koulutus pyritään suunnittelemaan

ja toteuttamaan kiinteässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän

kanssa, jotta koulutus vastaa muuttuvan työelämän ja

7

yhteiskunnan tarpeita. Jokaiseen opetussuunnitelmaan

kuuluu vähintään puolen vuoden mittainen työssäoppimisen

jakso yrityksissä tai palveluorganisaatioissa. Sen aikana opiskelijat

hankkivat osan ammattitaidosta todellisessa työympäristössä.

Laajapohjainen ammattisivistys ja jatkuvan uuden

oppimisen valmiudet auttavat selviytymään työelämässä ja

kehittämään ammattitaitoa työtehtävien muuttuessa.

Työelämän ja yhteiskunnan vaatimukset korostavat

kielitaidon, matematiikan, luonnontieteiden, yhteiskunnallisten

taitojen ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen hallintaa.

Yrittäjyys, vastuu ympäristön tilasta ja maapallon elinkelpoisuudesta

sekä kansainvälistyminen monissa muodoissaan

ovat koulutuksen keskeisiä periaatteita. Ammattiin kouluttamisen

ohella koulutuksen tehtävä on tukea nuoren persoonallisuuden

monipuolista kehittymistä ja kasvua tasapainoiseksi

ihmiseksi ja kansalaiseksi.

Oppisopimuskoulutus

Sekä nuoret että aikuiset voivat hankkia ammattitaidon

oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksella

tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä

opiskeltavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla

opinnoilla. Oppisopimuskoulutusta järjestetään

nuorten ja aikuisten ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena.

Työpaikoilla järjestettävä oppisopimuskoulutus johtaa

samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin toisen asteen

ammatillisissa oppilaitoksissa tarjolla olevat koulutusohjelmat.

Kaikkia ammattitutkintolain mukaisia perustutkintoja,

ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja voidaan

suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Vuosittain Suomessa

opiskelee oppisopimuksella ammattiin lähes 30 000

opiskelijaa.


Ammattikorkeakoulut

Vuonna 2001 Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joista

1990-luvun kuluessa muodostui Suomeen korkea-asteen

koulutussektori perinteisten yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulujen)

rinnalle. Ammattikorkeakoulut järjestävät

koulutusta seuraavilla aloilla: luonnonvara-ala, tekniikka ja

liikenne, hallinto ja kauppa, matkailu-, ravitsemus- ja talousala,

sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala sekä humanistinen ja

opetusala.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien

laajuus on yleensä joko 140 tai 160 opintoviikkoa,

mikä vastaa kolmen ja puolen tai neljän vuoden täysipäiväistä

opiskelua. Opintoihin sisältyy pakollinen vähintään 20

opintoviikon laajuinen työharjoittelu. Ammattikorkeakoulujen

koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin työelämän

ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen

ja sen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulut järjestävät perusopetuksen

lisäksi sekä tutkintoon johtavaa että täydennyskoulutuksena

tarjottavaa aikuiskoulutusta. Lisäksi ne voivat harjoittaa

ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää

tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

Yliopistot

(tiede- ja taidekorkeakoulut)

Suomen 20 yliopistossa eli tiede- ja taidekorkeakoulussa

tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa

perus- ja jatko-opetusta. Yliopistoissa voidaan myös suorittaa

tutkintoja aina tohtorin tutkintoon asti.

Lähes kaikilla aloilla on käytössä alempi korkeakoulututkinto,

joka useimmiten on nimeltään kandidaatin

tutkinto, Bachelor-tason tutkinto. Sen laajuus on vähintään

120 opintoviikkoa eli kolme vuotta täysipäiväistä opiskelua.

Ylempi tutkinto on useimmilla aloilla nimeltään maisterin

tutkinto, jonka vähimmäislaajuus on 160 opintoviikkoa,

8

mikä käytännössä vastaa vähintään viiden vuoden täysipäiväistä

opiskelua (kaksi vuotta kandidaatin tutkinnon

suorittamisen lisäksi). Lääketieteen, hammaslääketieteen

ja eläinlääketieteen aloilla ei ole alempaa tutkintoa.

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy pääaineen

perus- ja aineopintoja sekä yhden tai useamman sivuaineen

opintoja. Ylempää tutkintoa, esim. maisterin ja diplomiinsinöörin

tutkintoa varten opiskelijan täytyy lisäksi suorittaa

pääaineen syventävät opinnot sekä tehdä maisterin tutkintoon

kuuluva opinnäytetyö. Maisterin tutkinnon jälkeen voi

suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon.

Lisäksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset

tarjoavat yliopistotutkinnon suorittaneille ja ammatissa

toimiville sekä lyhyt- että pitkäkestoista koulutusta. Sen

tarkoituksena on vastata työelämän nopeaan muutokseen

ja uusiin ammatillisiin vaatimuksiin.

Avoin yliopisto-opetus on hajautettu järjestelmä,

jossa yliopistot järjestävät yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden

kanssa opetusta aikuisille riippumatta näiden

asuinpaikasta tai aiemmasta koulutustaustasta.

Toisen asteen ja

korkea-asteen

koulutukseen hakeutuminen

Toisen asteen koulutukseen, mm. lukioon, ammatillisiin

oppilaitoksiin ja kansanopistoihin sekä korkea-asteella

ammattikorkeakouluihin, haetaan pääasiallisesti valtakunnallisessa

yhteishaussa. Suurin osa opiskelijoista valitaan

oppilaitoksiin todistusten ja arvosanojen perusteella, mutta

myös työkokemus ja yksilölliset tekijät voidaan ottaa

hakumenettelyssä huomioon. Koulutukseen pyrkiville

voidaan myös järjestää erilaisia valinta- ja soveltuvuuskokeita.

Opiskelijat yliopistoihin (tiede- ja taidekorkeakouluihin)

valitaan sekä todistusten että lähes kaikilla

koulutusaloilla pakollisen valintakokeen perusteella.


Aikuiskoulutusjärjestelmä

Suomalainen aikuiskoulutusjärjestelmä jakautuu kahteen

pääalueeseen, jotka ovat

• vapaa sivistystyö ja yleissivistävä aikuiskoulutus sekä

• ammatillinen aikuiskoulutus

Vapaa sivistystyö

ja yleissivistävä

aikuiskoulutus

Vapaa sivistystyö on yli sadan vuoden perinteistä syntynyttä

vapaatavoitteista opiskelua, jota järjestävät kansanopistot,

kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Avoin

yliopisto on nykyisin suosittu aikuisopiskelun muoto.

Kansalaiset voivat lisäksi testauttaa kielitaitonsa näyttökokeessa

riippumatta siitä, miten ja missä kielitaito on

hankittu.

Ammatillinen

aikuiskoulutus

Ammatillinen aikuiskoulutus on tarkoitettu työelämässä

toimiville tai toimineille aikuisille. Se koostuu omaehtoisesta,

työvoimapoliittisesta, henkilöstö- ja oppisopimuskoulutuksesta.

Aikuiset voivat opiskella ammatillisten oppilaitosten

aikuiskoulutuslinjoilla ja aikuiskoulutuskeskuksissa ammatillisen

koulutuksen toisen tai korkea-asteen opintoja. Kaikille

opiskelijoille laaditaan koulutuksen alkuvaiheessa henkilökohtainen

opintosuunnitelma (HOPS).

Omaehtoinen ammatillinen aikuiskoulutus antaa

kansalaisille mahdollisuuden kehittää itseään ammatillisesti

työnantajasta riippumatta. Omaehtoinen ammatillinen

aikuiskoulutus on suunniteltu pitkän aikavälin koulutustarpeisiin.

Opiskelun voi rahoittaa valtion opintotuella.1990-

luvun lopulla voimaan tulleen koulutusvakuutusuudistuksen

mukaan riittävän työkokemuksen omaavilla pitkäaikaistyöttömillä

on mahdollisuus opiskella työttömyysturvan

avulla.

Henkilöstökoulutus on osallistujamäärältään laajin

aikuiskoulutuksen muoto, jossa työntekijöitä koulutetaan

yritysten tuotannon tarpeiden mukaan. Koulutus on yleensä

lyhytkestoista ja sen rahoituksesta vastaavat työnantajat.

Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (työvoimakoulutus)

on aikuiskoulutusta, jonka työvoimaviranomainen hankkii

asiakkailleen. Koulutus on monipuolista ja käytännönläheistä,

ja se käsittää sekä ammatillista perus- ja jatko- tai

täydennyskoulutusta. Työvoimakoulutuksena järjestetään

myös työelämään ja koulutukseen ohjaavaa koulutusta.

Koulutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan

alaisille aikuisille. Se on opiskelijoille maksutonta.

Opiskelijat voivat saada koulutuksen ajalta työttömyysturvaa

vastaavaa koulutustukea.

Ammattitutkinnot: Aikuisilla on mahdollisuus osoittaa

ammattitaitonsa näyttökokeissa riippumatta siitä, millä

tavoin ammattitaito on hankittu. Ennakkoehtoja aiemmalle

koulutukselle tai työkokemukselle ei aseteta. Tutkinnot

jakautuvat kolmeen tasoon: ammatillisissa perustutkinnoissa

osoitetaan alan perustehtävän hallinta, ammattitutkinnoissa

edellytetään alan ammattilaiselta vaadittavaa tietotaitoa ja

erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan vaativimpien työtehtävien

hallinta.

10


Suomen

työhallinto

Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden

toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä

sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työhallinnon

aluehallinnon muodostavat työvoima- ja elinkeinokeskusten

(TE-keskukset) työvoimaosastot. Vuonna 1997 yhdistettiin

kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja

metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt 15 TEkeskukseksi.

TE-keskusten työvoimaosaston tehtävänä on

toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa.

Paikallisissa työvoimatoimistoissa eri puolilla Suomea

tarjotaan työvoimapalveluja sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille.

Työnhakupalveluja ovat työnvälitys, rekrytointi,

henkilöstövuokraus, kotoutumissuunnittelu, EURES-työnvälitys

ja kansainvälinen harjoittelu. Ammatillisen kehittymisen

palveluja ovat mm. ammatinvalinta- ja urasuunnittelu,

koulutus- ja ammattitietopalvelu, ammatillinen kuntoutussuunnittelu

ja työvoimakoulutus. Lisäksi on tarjolla työllisyyttä

edistäviä tukipalveluja.

Peruskoulun ja lukion oppilaanohjausyhteistyössä

painottuvat erityisesti työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjauspalvelut

ja koulutus- ja ammattitietopalvelu. Ammatillisten

oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen

(tiede- ja taidekorkeakoulujen) ura- ja rekrytointipalveluyhteistyössä

korostuvat ensisijaisesti työnvälityspalvelut.

Työhallinnon organisaatio on

kolmiportainen:

Työministeriö

Työvoima- ja elinkeinokeskusten

työvoimaosastot (15)

Työvoimatoimistot (177)

• työnvälitys

• ammatinvalinta ja urasuunnittelu

• koulutus- ja ammattitietopalvelu

• ammatillinen kuntoutus

• työvoimapoliittinen aikuiskoulutus

11


Ohjauksen

päämäärät ja

periaatteet

Suomessa toimii kaksi toisiaan toiminnallisesti ja tavoitteiltaan

täydentävää, vakiintunutta ohjauspalvelujärjestelmää:

oppilaitosten järjestämä oppilaanohjaus ja työhallinnon

ammatinvalinta- ja urasuunnitteluohjaus sekä koulutus- ja

ammattitietopalvelu. Ohjaustoiminnan järjestämisestä vastaa

pääasiassa julkisella sektorilla valtion opetus- ja työhallinto

ja oppilaitosten osalta myös koulutuksen järjestäjät, useimmiten

kunnat.

Työnjako näiden kahden ohjausjärjestelmän kesken

on varsin selkeä. Oppilaitoksilla on päävastuu opiskelijoiden

ohjauksesta. Työvoimatoimistojen ohjaus- ja neuvontapalvelut

täydentävät kaikille avoimina palveluina oppilaitosten

ohjauspalveluja.

Ohjaustoiminnan tavoitteena on yksilön auttaminen

ja tukeminen koulutukseen ja urasuunnitteluun liittyvissä

kysymyksissä. Näihin asioihin on yksilön usein otettava

kantaa elämänsä eri vaiheissa, eikä ainoastaan nuorella iällä.

Suomessa jokaisella on mahdollisuus saada ohjausta riippumatta

siitä, onko hän opiskelemassa, työssä, työttömänä tai

työmarkkinoiden ulkopuolella. Suomen ohjauspalvelut ovat

siis varsin kattavat.

Myös yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut),

ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset tarjoavat

opintoneuvontaa ja -tiedotusta niihin hakeutuville ja niissä jo

opiskeleville opiskelijoilleen. Lisäksi ne ovat pitäneet tärkeänä

kehittää ja ylläpitää ura- ja rekrytointipalveluja valmistuville

opiskelijoille.

12


Oppilaitosten

ohjauspalvelut

Peruskoulu

Peruskoulussa oppilaiden on mahdollista saada oppilaanohjausta

pääasiassa kolmen viimeisen opintovuoden aikana.

Osa kaikille oppilaille kuuluvasta ohjauksesta toteutetaan

luokkamuotoisena. Kullakin oppilaalla on oppilaanohjauksen

luokkatunteja vähintään kahden vuosiviikkotunnin

verran (yksi viikkotunti = 38 tuntia vuodessa).

Oppitunneilla käsitellään opiskelutaitoja, itsetuntemuskysymyksiä,

ammatteja ja työelämää. Lisäksi kaikille oppilaille

annetaan tarpeen vaatiessa henkilökohtaista ohjausta ja

neuvontaa koulunkäyntiin, opiskeluun, jatkokoulutukseen ja

ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä.

Peruskoulun jälkeen nuorten on yleensä tehtävä

valinta yleissivistävän lukion ja ammatillisen koulutuksen

välillä. Viime vuosina koulutusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet:

luokattomat lukiot, joustavarakenteiset ammatilliset

opinnot, toisen asteen oppilaitosten yhteistoimintavelvoite

ja ammattikorkeakoulut tarjoavat uudenlaisia

mahdollisuuksia. Peruskoulun päättövaiheessa oppilaat

voivat perehtyä työelämään viikon tai kahden viikon pituisella

työelämään tutustumisjaksolla, joka voidaan järjestää

myös tutustumisena ammatilliseen koulutukseen.

Pääasiassa ohjauksesta peruskoulussa huolehtivat

opinto-ohjaajat. Heistä suurin osa on koulutukseltaan

peruskoulun opettajia, jotka ovat saaneet ensin koulutuksen

opettajaksi ja sen jälkeen vuoden pituisen koulutuksen

opinto-ohjaajaksi. Opinto-ohjaajan ohella kaikki opettajat

13

ohjaavat opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä.

Luokanvalvoja (ryhmänohjaaja) on oppilaidensa tukihenkilö

koulunkäyntiin ja kouluyhteisön toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Merkittävä osa opinto-ohjaajan työajasta kuluu

muuhun kuin oppituntien pitoon. Henkilökohtainen ohjaus

ja yhteistyö koulun sidosryhmien, kuten oppilaiden huoltajien,

muiden oppilaitosten ja viranomaisten kanssa, muodostavat

suuren osan työajasta. Yhteydenpito työvoimaviranomaisiin,

erityisesti ammatinvalintapsykologien kanssa tehtävä

yhteistyö, painottuu peruskoulun päättövaiheeseen.

Peruskoulussa erityisopetuksessa opiskelevien oppilaiden

ohjaus ammatilliseen jatkokoulutukseen on muiden

oppilaiden ohjausta yksilöllisempää. Näiden oppilaiden tarve

saada apua ja neuvoja muilta asiantuntijoilta, kuten ammatinvalintapsykologeilta,

on muita peruskoulun oppilaita

suurempi.

Lukio

Lukioon siirtyy runsas puolet ikäluokasta. Suurella osalla

lukion opiskelijoista ammatinvalintasuunnitelmat ovat vielä

selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat ohjausta jatkokoulutuksen

ja ammatin valinnassa. Lukion aikana opiskelijoita ohjataan

ainevalinnoissa, lukio-opinnoissa ja henkilökohtaisissa tulevaisuuden

suunnitelmissaan. Lukiossa luokkamuotoista


oppilaanohjausta on opetussuunnitelman mukaisesti yksi

kurssi, eli yhteensä koko lukion aikana 38 tuntia.

Oppitunneilla käsitellään opiskelutekniikkaan, itsetuntemukseen,

ammatteihin ja työelämään liittyviä asioita.

Opinto-ohjaajat tutustuttavat lukioon siirtyvät opiskelijat

lukion työtapoihin, siellä vaadittaviin opiskelutekniikoihin

ja opintosuunnitelman mukaisiin opintoihin.

Lukion opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja

myös muista oppilaitoksista. Opinto-ohjaajan tulee tuntea

muiden oppilaitosten opetustarjonta ja auttaa opiskelijaa

opintosuunnitelmien teossa niin, että tämä kykenee hyödyntämään

muiden oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet.

Lukion päättäneille opiskelijoille avautuu runsaasti

erilaisia koulutus- ja työmarkkinoille siirtymisen vaihtoehtoja,

joiden selvittämiseksi heille annetaan ammatinvalinnanohjausta

opintojen kuluessa. Opiskelijalle tuleekin

lukion aikana hahmottua käsitys lukion jälkeisistä koulutusväylistä.

Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä erityisesti työvoimatoimiston

kanssa lukion päättövaiheessa olevien opiskelijoiden

ohjaamisessa ja neuvonnassa.

Lukiossa oppilaanohjauksesta vastaa pääasiassa

opinto-ohjaaja, jolla on yleensä päävastuu koulun ohjaustoiminnasta,

ja hänen ohellaan ryhmänohjaajat, jotka

huolehtivat kukin oman opiskelijaryhmänsä opintojen

seuraamisesta ja ohjaamisesta. Lisäksi jokaisen opettajan

tehtävänä on ohjata opiskelijoitaan erityisesti opiskelun

taidoissa ja opintosuunnitelmien teossa. Lukion opintoohjaaja

on tavallisesti peruskoulutukseltaan opettaja, joka

on yleensä saanut lisäkoulutuksen opinto-ohjaajaksi.

Ammatilliset

oppilaitokset

Ammatillisissa oppilaitoksissa opinto-ohjauksen tehtävänä

on ohjata ja tukea opiskelijoita yksilöllisesti opiskelussa,

urasuunnittelussa ja työhön sijoittumisessa. Opiskelijaa tuetaan

tekemään omaa opiskeluaan koskevia valintoja. Niitä

varten opiskelija tarvitsee tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista,

mutta myös valintojen vaikutuksista koulutuksen

tuottamaan pätevyyteen, jatko-opintoihin ja työmarkkinoille

sijoittumiseen.

Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden sitoutumista

opiskeluun, kannustetaan jatkuvaan itsenäiseen tiedon

hankintaan sekä oman alansa kehityksen seuraamiseen ja

kehittämiseen. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa jatkuvasti

kehittämään ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Ohjausta

tarvitaan myös opiskeluvalmiuksien parantamiseksi ja

oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Ohjauksessa otetaan

huomioon myös opiskelijoiden erilaiset oppimisedellytykset.

Opinto-ohjauksesta vastaa oppilaitoksen opintoohjaaja.

Hänellä on opettajan koulutus, minkä lisäksi hän on

hankkinut opinto-ohjaajan pätevyyden. Oppilaitoksen kaikki

opettajat osallistuvat ohjaukseen. Opiskelijoiden ja opettajien

tutorina toimiminen edistää opiskeluun liittyvistä käytännön

asioista selviämistä. Ohjaus on tavallisesti osa opetusta, mutta

opiskelijalla on tarvittaessa oikeus saada henkilökohtaista

ohjausta. Lisäksi oppilaitokset tarjoavat opiskelijoilleen

ryhmäohjausta ja työelämään siirtymistä tukevia ohjaus- ja

neuvontapalveluja sekä seuraavat valmistuneiden työllistymistä.

Opinto-ohjaaja toimii ohjauksen koordinoijana ja

yhdyshenkilönä oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Yhteistoiminta

muiden toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajien

kesken korostuu, kun opiskelijoiden mahdollisuudet valita

opinto-ohjelmaansa opintoja myös muista oppilaitoksista

ovat lisääntyneet.

14


Ammattikorkeakoulut

Kaikki maamme ammattikorkeakoulut tarjoavat opintoneuvontapalveluja,

joissa neuvotaan ammattikorkeakouluun

hakeutuvia ja siellä opiskelevia opintoihin, harjoitteluun ja

ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Ammattikorkeakouluissa

opinto-ohjaajat vastaavat tästä toiminnasta. Koulutusohjelmia

ja oppiaineita koskevissa erityisemmissä asioissa

opiskelijat voivat kääntyä opetushenkilökunnan puoleen.

Yliopistot

(tiede- ja taidekorkeakoulut)

Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut) järjestävät niihin

opiskelemaan hakeutuville ja niissä opiskeleville yleistä

opintoneuvontaa. Eri yliopistojen välillä on jonkin verran

eroja siinä, miten opiskelijoiden neuvontapalvelut on järjestetty.

Yleensä yliopistoissa on opintoneuvontatoimisto,

jonka puoleen voi kääntyä opintoihin, harjoitteluun, avoimeen

yliopistoon ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Opintososiaalisia asioita varten yliopistoilla on usein erillinen

opintotukitoimisto.

Tiedekunnissa ja/tai koulutusohjelmissa toimii yleensä

opintosihteeri, joka vastaa mm. opiskelijoiden opintoohjauksen

suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä,

opinto-oppaan toimittamisesta ja pienryhmäohjaajien

kouluttamisesta. Laitosten opetus- ja muu henkilökunta

antaa oppiainekohtaista ohjausta. Lisäksi uusille opiskelijoille

järjestetään pienryhmäohjausta (ns. tutor-ryhmät), jonka

tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat yliopistoon ja siellä

opiskeluun.

URA- JA

REKRYTOINTIPALVELUT

Ammatilliset

oppilaitokset

Ammatillisissa oppilaitoksissa ura- ja rekrytointipalveluja

kehitetään jatkuvasti yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten

kanssa. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden

siirtymistä koulutuksesta työelämään tai jatkoopintoihin.

Nykyiset säädökset edellyttävät ammatillisilta oppilaitoksilta

myös oman toiminnan järjestelmällistä arviointia,

jossa kiinnitetään huomiota mm. ammatillisista oppilaitoksista

valmistuneiden työllistymisen seurantaan.

Ammatillisissa oppilaitoksissa ura- ja rekrytointipalveluista

vastaavat useimmiten opinto-ohjaajat. Työtä

tehdään yhdessä paikallisten työvoimatoimistojen kanssa,

joissa on tehtävään nimetyt yhdyshenkilöt. Oppilaitosten ja

työvoimatoimistojen välille on useimmilla paikkakunnilla

luotu toimiva yhteistyöverkosto.

Ura- ja rekrytointipalveluihin kuuluvat seuraavat

osa-alueet:

• työnhakuvalmiuksien parantaminen

• yksilölliset neuvonta-, ohjaus- ja suunnittelupalvelut

• työnantajayhteyksien kehittäminen ja työnvälitys

• itsepalvelupisteet, joissa Internet-yhteydet ja

tiedotusmateriaaleja

jatkokoulutukseen ja työhön sijoittuminen;

sijoittumisen seuranta

• yrittäjävalmiuksien kehittäminen ja yritysneuvonta

16


Ammattikorkeakoulut

Ura- ja rekrytointipalvelut ovat nykyisin vakiintuneet osaksi

kaikkien ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoilleen ja

potentiaalisille työnantajille tarjoamia palveluja. Niiden

tehtävänä on lisätä ammattikorkeakoulujen ja työelämän

yhteistyötä, tarjota apua urasuunnittelussa ja parantaa

opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia. Ammattikorkeakouluissa

ura- ja rekrytointipalvelutoiminnasta vastaavat

yleensä tehtävään erikseen palkatut henkilöt. Lisätietoja

ammattikorkeakoulujen tarjoamista ura-, rekrytointi- ja

työnvälityspalveluista saa niiden omilta www-sivuilta.

Yliopistot

Ura- ja rekrytointipalvelut tekevät yhteistyötä oman alueensa

työvoimatoimiston kanssa. Suomen yliopisto- ja korkeakoulukaupunkien

työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojat

toimivat yhteistyössä ura- ja rekrytointipalvelujen asiantuntijoiden

kanssa.

Yliopistojen ja korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut

esittäytyvät yhteisillä www-sivuilla http://www.

aarresaari.net, jonne ne ovat tuottaneet eri asiakasryhmille

online-palveluja. Aarresaari on Suomen akateemisten rekrytointipalvelujen

muodostama verkosto, johon kuuluvat kaikki

yliopistoissa ja tiede- ja taidekorkeakouluissa toimivat ura- ja

rekrytointipalvelut. Verkosto tuottaa palveluja työnantajille,

omalle yliopistolle, opiskelijoille ja vastavalmistuneille.

Verkosto toimii samalla sillanrakentajana opiskelijoiden ja

työnantajien välillä.

Suomen yliopistoissa (tiede- ja taidekorkeakouluissa) toimivien

ura- ja rekrytointipalveluiden kaksi tärkeää asiakasryhmää

ovat valmistumassa olevat tai vastavalmistuneet

opiskelijat ja työnantajat. Ura- ja rekrytointipalvelujen tehtävänä

on parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia ja valmiuksia

siirtyä työmarkkinoille sekä palvella työnantajia tarjoamalla

näille tietoa ja konkreettista apua uusien työntekijöiden

löytämiseksi.

Ura- ja rekrytointipalveluyksiköiden toiminta on

hyvin samantyyppistä eri yliopistoissa. Jokainen yksikkö

muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa. Useimmissa

yliopistoissa ura- ja rekrytointipisteet on hyvin resurssoituja

ja ne tarjoavat valmistuville opiskelijoille monipuolisia palveluita

mm. tietoa urasuunnittelusta, työnhakukoulutuksesta,

avoimista työpaikoista, työnantajayrityksistä ja ammatillisen

osaamisen täydentämiseen tähtäävästä koulutuksesta.

17


Työvoima-

toimistojen

ohjauspalvelut

Ammatinvalinta- ja

urasuunnittelupalvelut

Koulutus- ja

ammattitietopalvelu

Työvoimatoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut

ovat tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille ja ne palvelu edustaa tietopainotteista, kaikille ilman ajanvarausta

Työvoimatoimistoissa toimiva koulutus- ja ammattitieto-

ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ammatinvalintapsykologien

tehtävänä on auttaa asiakasta ratkaisemaan on koottu kirjastomaisesti asiakkaiden käyttöön laaja kokoel-

avointa asiakaspalvelua. Koulutus- ja ammattitietopalveluun

ammatinvalintaan ja ammatilliseen kehitykseen sekä työn ma oppilaitoksia, koulutusohjelmia ja ammatteja käsitteleviä

saantiin liittyviä kysymyksiä. Ohjauksessa otetaan huomioon julkaisuja, oppaita, esitteitä ja video-ohjelmia. Osa aineistosta

on asiakkaiden lainattavissa.

asiakkaan henkilökohtaiset edellytykset sekä työalojen ja

koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Aineistoon voi perehtyä omatoimisesti. Tarvittaessa

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelujen keskeisin

menetelmä on henkilökohtainen ohjaus. Myös ryhmä-

koulutukseen, ammatteihin ja työelämätietoihin liittyvissä

koulutusneuvoja vastaa asiakkaiden kysymyksiin ja neuvoo

ohjaus on käytössä. Ammatinvalinnanohjauksen tavoitteena kysymyksissä henkilökohtaisesti. Virkailijoiden käytössä on

on löytää asiakkaalle soveltuva ja realistinen toimintasuunnitelma

hänen tietojensa, taitojensa, kiinnostustensa ja Koulutus- ja ammattitietopalvelusta voi tietoja kysyä myös

lisäksi laaja koulutus- ja ammattitiedon tietojärjestelmä.

tavoitteidensa pohjalta.Tarvittaessa käytetään apuna psykologisia

soveltuvuustestejä. Ohjaukseen voidaan liittää lisäksi kertaa. Lisäksi tietopalveluissa esitellään ammatteja ja

puhelimitse. Vuonna 2000 tilastoitiin yli 478000 neuvonta-

muitakin tutkimuksia ja kokeiluja, joilla selvitetään mm. koulutusmahdollisuuksia erilaisille ryhmille. Koulutusneuvojat

tekevät myös laajaa yhteistyötä alueensa oppi-

asiakkaan terveydentilaa ja työssä selviytymistä.

Henkilökohtaisessa ohjauksessa käy noin 45 000 laitosten kanssa.

asiakasta vuosittain, joista peräti puolet on 25-vuotiaita tai

Suomen 177 työvoimatoimistossa toimii yhteensä

sitä vanhempia aikuisasiakkaita. Monet nuoret ja opiskelijat 150 päätoimista koulutusneuvojaa sekä joukko päätoimensa

hakeutuvat edelleen ammatinvalinnanohjaukseen, joskin ohella koulutus- ja ammattineuvontaa hoitavia virkailijoita.

aikuisten ohjauspalveluiden kysyntä on kasvanut eniten. Koulutusneuvontaa hoitavalla virkailijalla on vähintään

Suomen 177 työvoimatoimistossa työskentelee 280 opistotasoinen peruskoulutus ja sen lisäksi työhallinnon

ammatinvalintapsykologia. Työministeriö järjestää uusille uusille neuvojille järjestämä erikoistumiskoulutus.

ammatinvalintapsykologeille ammatillisen erikoistumiskoulutuksen.

18


Työhallinnon internet -palvelun www-sivuille on kerätty

hyödyllisiä linkkejä koulutusta ja ammattia valitsevan

henkilön omatoimiseen käyttöön. Koulutus- ja ammattitietopalvelun

linkkisivut ovat osoitteessa http://www.mol.fi/

tiepa, josta on pääsy myös AVO-ammatinvalintaohjelmaan.

Maahanmuuttajien

ohjaus- ja

neuvontapalvelut

Kaikki työvoimatoimistot palvelevat myös Suomessa pysyvästi

asuvia maahanmuuttajia, jotka ovat oikeutettuja samoihin

työvoimatoimistojen palveluihin kuin suomalaisetkin.

Suurimmissa työvoimatoimistoissa työskentelee kansainvälisiä

työvoimaneuvojia, jotka ovat erikoistuneet maahan- ja

maastamuuttajien palveluihin. Kansainväliset työvoimaneuvojat

palvelevat työpaikan saantiin liittyvissä ja muissa

muuttajan kannalta tärkeissä kysymyksissä.

Maahanmuuttajia kannustetaan kotoutumaan

Suomeen. Työtön maahanmuuttaja laatii yhdessä työvoimatoimiston

ja kunnan edustajien kanssa viiden kuukauden

kuluessa maahanmuutosta henkilökohtaisen enintään kolme

vuotta kestävän kotoutumissuunnitelman, jonka aikana hän

hankkii riittävän suomen/ruotsin kielen taidon sekä työllistymisessä

tarvittavia valmiuksia. Kotoutumissuunnitelman

keskeinen sisältö on maahanmuuttajan osaamisen selvittäminen

ja sen perusteella työmarkkinoille tai ammatilliseen

koulutukseen ohjautuminen. Tässä auttaa lisäksi aikuisille

maahanmuuttajille sekä työvoimapoliittisena että omaehtoisena

koulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus.

Maahanmuuttajille järjestetään myös omaa ammattiin

valmentavaa ja ammatillista koulutusta.

Työvoimatoimistoissa on tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä

suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista

selvittäviä esitteitä ja oppaita. Kaikista työvoimatoimistoista

on saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen Suomeen

Muuttajan Opas. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia käyttää

20

työvoimatoimiston palveluja parannetaan käyttämällä tulkkipalveluja.

EURES

- eurooppalainen

työnvälitys

Suomen työvoimatoimistot ovat mukana Euroopan komission

EURES-työnvälitysjärjestelmässä. EU-maiden lisäksi

siihen kuuluvat myös Norja ja Islanti. Järjestelmän palveluja

ovat työnvälitys ja siihen liittyvä tiedotus ja neuvonta työnhakijoille,

jotka hakeutuvat työskentelemään toiseen maahan,

samoin työnvälityspalvelu työnantajille. Palvelu on maksutonta.

Työnvälityksen perustana on atk-pohjainen työpaikkatiedosto.

Neuvonnan ja tiedotuksen välineenä ovat maakohtaiset

tiedot työ- ja elinoloista. Suurin osa työpaikoista

samoin kuin maakohtaisia tietoja on nähtävänä internetissä

joko työhallinnon sivujen (http://www.mol.fi) kautta tai

osoitteessa http://europa.eu.int/jobs/eures.

Työnvälityksestä ja siihen liittyvästä neuvonnasta

huolehtivat euroneuvojat, joita on suurimmissa työvoimatoimistoissa.

Hakemukset paikkoihin lähetetään pääsääntöisesti

heidän kauttaan. He myös hankkivat paikoista tarvittaessa

lisätietoja. Perustietoa palvelusta samoin kuin euroneuvojien

yhteystiedot saa em. internet-osoitteesta, työvoimatoimistoista

ja työhallinnon Työlinja-puhelinpalvelusta

0203 66066.

Ohjaava koulutus

Ohjaava koulutus on työvoimakoulutusta, jonka tarkoitus on

auttaa työelämän muutosvaiheessa olevia aikuisia tai nuoria

kartoittamaan ammatillista suuntautumistaan. Koulutuksen

rakenteeseen kuuluvat henkilökohtainen ja ryhmäohjaus

sekä itsenäinen tiedonhankinta ja työharjoittelu. Opiskelija

pystyy siten hahmottamaan minäkuvaansa erilaisilla toimin-


nallisilla ja kokemuksellisilla tasoilla. Asiantuntijaroolit

pyritään tekemään selviksi heti alussa: opiskelija on oman

tilanteensa paras asiantuntija ja kouluttaja on ohjausprosessin

asiantuntija.

Osanottajat laativat ohjaavassa koulutuksessa hankkimiensa

kokemusten perusteella ammatillisen kehittämisen

jatkosuunnitelman. Tavoitteena on tuottaa toimintamalleja,

joiden avulla yksilöt pystyvät tekemään itsenäisiä ratkaisuja

työelämän ja koulutusjärjestelmän muutosten keskellä.

Ohjaava koulutus voidaan nähdä välineenä tai resurssina,

jota käyttämällä osanottajat voivat jäsentää elämäänsä

uudelleen.

Koulutus jaetaan tavoitteiltaan, kestoltaan ja toimintatavoiltaan

kolmeen koulutustyyppiin, jotka soveltuvat eri

elämäntilanteessa oleville henkilöille: työn- tai koulutukseen

hakuun, ammatinvalintaan sekä elämäntaitoihin painottuvat

tavoitteet. Koulutusta järjestävät mm. ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset,

ja siihen hakeudutaan työvoimatoimiston

kautta.

21


Ohjausalan

yhteistyö

Työhallinnon ja

opetushallinnon

välinen yhteistyö

Päävastuu opiskelijoiden ohjauksesta on oppilaitoksilla,

joiden ohjauspalveluja täydentävät työvoimatoimistojen

kaikille avoimet ohjaus- ja neuvontapalvelut. Esimerkiksi

opiskelijat, joille ammatinvalinta ja urasuunnittelu ovat

erityisen vaikeita, hakeutuvat oma-aloitteisesti tai opintoohjaajan

suosituksesta työvoimatoimiston ammatinvalinnanohjaukseen.

Työvoimatoimiston palvelut opiskelijoille

pyritään järjestämään yhteistyössä alueen oppilaitosten

kanssa.

Opetus- ja työhallinnon välinen yhteistoiminta

ohjausalalla vaihtelee paikallisesti ja alueellisesti. Paikallisesti

se on pienimuotoisimmillaan työvoimatoimiston vastaavien

virkailijoiden ja alueen opinto-ohjaajien keskinäisestä yhteistyöstä

ja menettelytavoista sopimista mm. lähetettäessä

oppilaita ammatinvalintapsykologin luo ja tiedotettaessa

konsultoinnista ja palveluista. Paikallinen yhteistyö palvelee

ennen muuta oppilaiden henkilökohtaista ohjausta.

Yhä merkittävämpi yhteistyöalue liittyy työvoimatoimistojen

ammatti- ja koulutustietopalvelun käyttöön

koulujen oppilaanohjauksessa. Koulutusneuvojat sopivat

toiminta-alueensa opinto-ohjaajien kanssa tietoaineiston

välittämisestä, tiedotustilaisuuksista oppilaitoksissa sekä

oppilaiden tutustumiskäynneistä työvoimatoimistossa.

Työvoimatoimistojen nuorten työnvälityspalvelut

tiedotustilaisuuksineen ovat ajankohtaisia siinä vaiheessa,

kun ammatillisista oppilaitoksista valmistuvat nuoret pyrkivät

ensimmäistä kertaa työmarkkinoille. Ammatillisten oppilaitosten

ja ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelut

valmistuville opiskelijoille toimivat oppilaitosten ja

työvoimatoimistojen verkostoyhteistyönä. Oppilaitoksella

on päävastuu tästä toiminnasta, mutta työvoimatoimistolla

on myös tärkeä rooli tässä yhteistyössä. Vastaavalla tavalla

yhteistyötä tehdään korkeakoulupaikkakunnilla yliopistojen

ura- ja rekrytointipalveluissa toimivien asiantuntijoiden ja

työvoimatoimistojen korkeakouluneuvojien kesken.

Valtakunnallisella tasolla nuorisoasteen oppilaanohjaus-

ja työvoimapalveluyhteistyön kysymyksiä käsitellään

työministeriön asettamassa kouluyhteistyöryhmässä. Se

käsittelee ja tarvittaessa esittää kannanottojaan ja kehittämisehdotuksiaan

opetus- ja työhallinnolle mm. nuorten ohjauspalveluiden

järjestämisestä, nuorten koulutus- ja työllisyyskysymyksistä

yleensä sekä ohjausta tukevan koulutus- ja

työelämätietoaineiston kehittämisestä.

22


Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen

CIMOn osallistuminen

ohjausyhteistyöhön

Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for

International Mobility) edistää suomalaisen yhteiskunnan

kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja nuorisotoimen

alueilla. CIMO kuuluu EU-, Eta- ja KIE-maissa

toimivaan ohjauksen, neuvonnan ja koulutustiedotuksen

Euroguidance -verkostoon (National Resource Centre for

Vocational Guidance NRCVG), jonka toiminnasta saa lisätietoja

internet-osoitteesta http://www.euroguidance.

org.uk.

Euroopan komissio myöntää Euroguidance -verkostolle

vuosittain toiminta-avustuksen, jonka lisäksi CIMO

kansallisena Euroguidance -keskuksena saa tukea opetus- ja

työministeriöltä. Euroguidance -keskusten päätehtävänä on

1. tuottaa, levittää ja vaihtaa ammatilliseen/korkea-asteen koulutukseen

liittyviä tietoaineistoja sekä tietoa koulutukseen ja työelämään

ohjauksesta Euroopan eri maissa

2. tarjota täydennyskoulutusta ja neuvontapalveluita sekä työvälineitä

työ/opetushallinnossa toimiville ohjaajille ja neuvojille koulutuksen

ja työelämän kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä

3. tukea ohjaajien ja neuvojien omaa liikkuvuutta, ammatillista

verkostoitumista sekä tiedonvaihtoa hyvistä eurooppalaisista

ohjauskäytännöistä.

CIMO tekee verkostoyhteistyötä työ- ja opetushallinnon

ohjausta ja neuvontaa antavien organisaatioiden ja niissä

työskentelevien ohjauksen ammattilaisten kanssa, joita ovat

mm. opinto-ohjaajat, tutorit, ammatinvalintapsykologit,

euroneuvojat, koulutusneuvojat ja korkea-asteen oppilaitosten

ura- ja rekrytointipalveluissa toimivat.

CIMO osallistuu partnerina ja koordinaattorina

ohjauksen ja neuvonnan kansainvälisiin projekteihin sekä

tukee ohjausta ja neuvontaa antavien tahojen osallistumista

Euroopan unionin koulutusohjelmissa tehtävään projektiyhteistyöhön.

Vuonna 2001 CIMO on mukana kahdessa

eurooppalaisessa ohjausalan yhteistyöhankkeessa: ESTIA -

portaali tarjoaa pääsyn lähes 30 Euroopan maan koulutusja

työelämätietouteen osoitteessa http://www.estia.educ.

goteborg.se ja RAINBOW -täydennyskoulutuskurssi kulttuurienvälisestä

viestinnästä ohjauksessa ja neuvonnassa on

nähtävissä http://rainbow.cimo.fi.

CIMOn toiminnasta ja palveluista saa lisätietoa

CIMOn kotisivuilta http://www.cimo.fi. Discover Finland

http://finland.cimo.fi on CIMOn ylläpitämä palvelu, jossa

on englannin kielellä tietoa mm. opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista

Suomessa.

23


Ohjauksen

ajankohtaiset haasteet

ja yhteistyöhankkeet

Suomi kuuluu Euroopan unioniin, jonka tärkeimmäksi ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden ja työllistävän

vaikutuksen parantamista, muodollisesti pätevien opet-

prioriteetiksi ja Euroopan sosiaalisen mallin perustaksi on

määritelty työllisyyspolitiikka. Tämän eurooppalaisen työllisyyspolitiikan

toteutuksessa ja sen tavoitteiden saavuttamipulan

vuoksi, oppilaitosten työelämäyhteyksien tiivistämistä

tajiksi koulutettavien määrän lisäämistä kasvavan opettajasessa

on koulutukseen ja työelämään ohjauksella tärkeä ja maahanmuuttajien tukemista suomalaiseen yhteiskuntaan

merkitys.

kotoutumisessa.

Suomen koulutuspoliittisten linjausten, koulutusjärjestelmän

uudistusten, työmarkkinamuutosten ja yhteis-

työvoimapalvelujen ja oppilaanohjauksen yhteistyöryhmä

Työministeriön asettama valtakunnallinen Nuorten

kunnan nopean kansainvälistymisen myötä on kaikkien väestöryhmien

opinto- ja ammatinvalinnan ohjauksen tarve selden

painopistealueiksi: nuorten ammatillisesta koulutuksesta

teki vuonna 2001 seuraavia kehittämisehdotuksia tulevaisuuvästi

lisääntynyt viime vuosina.

työelämään siirtymistä ja heidän työelämään sopeutumistaan

tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla; nuorten työllisyyttä

2000-luvun suomalaiselle yhteiskunnalle ja taloudelle

ovat tyypillisiä monet käynnissä olevat rakennemuutokset, parannetaan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen

ura- ja rekrytointipalveluja sekä niiden yhteistyötä

joista merkittävimpiä on IT-alan kasvu. Työmarkkinoilla

ajankohtaisimpana haasteena on erilaisin toimeinpitein työvoimatoimistojen kanssa kehittämällä; ohjausta tukevien

vähentää 1990-luvun syvän taloudellisen laman seurauksena tietoaineistojen, tietojärjestelmien ja sähköisen viestinnän

syntynyttä suhteellisen korkeaa työttömien määrää. Lisäksi käyttöä edistetään ohjaus- ja neuvontapalveluissa.

toisen maailmansodan jälkeisten suurten ikäluokkien tulo

Opetusministeriö asetti keväällä 1999 Opintoohjaajakoulutuksen

seurantatyöryhmän, jonka tehtävänä on

eläkeikään 2000-luvulla johtaa kasvavaan eläkeläisten ja

entisestään vähenevään työikäisen väestön määrään. Maaseudun

autioitumisesta - etenkin nuorten, hyvinkoulutet-

määrällistä tarvetta 2000-luvulla. Opinto-ohjaajakoulutuksen

ollut selvittää opinto-ohjaajien koulutuksen laadullista ja

tujen aikuisten siirtymisestä kasvukeskuksiin - seuraa, että tulevia kehittämisalueita ovat mm. kansainvälisen tutkimusja

koulutusyhteistyön laajentaminen, ohjausalan tieteellisen

harvaanasuttujen alueiden elinkeinorakenteen ja siellä jäljellä

olevan väestön toimeentulon turvaamiseksi on tulevaisuudessa

haettava ratkaisua mm. myös koulutus- ja työmark-

sekä lisääntyvään ohjaajakoulutustarpeeseen vastaaminen

jatkokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittäminen

kinapoliittisista toimenpiteistä.

monimuoto- ja arvosanapohjaisen koulutuksen avulla.

Koulutussektorilla ja työmarkkinoilla 2000-luvun

Tärkeimpien ohjausalalla toimivien suomalaisorganisaatioiden

yhteistyöhankkeena on 2000-luvun alussa alun suurimpina haasteina pidetään mm. toisen asteen

kehit-

24


teillä ns. Asiantuntija- ja Opintoluotsi -niminen wwwpalvelu.

Opintoluotsi on kansalaisille suunnattu, portaaliratkaisuun

perustuva verkkosovellus, jota kautta eri ohjausja

neuvontaorganisaatioiden palvelut ovat asiakkaiden saatavilla.

Asiantuntijaluotsi toimii ohjaajien ja neuvojien keskustelu-

ja yhteistyöfoorumina ja verkkopohjaisena voimavarana

alan ammattilaisille, koulutusyksiköille ja opiskelijoille.

Suomalaisen ohjauskentän yhteistyönä ESR-varoin

toteutettavassa The Finnish Blueprint for Life and Work –

hankkeessa luodaan verkkokäyttöisten ohjauspalveluiden

malli. Tarkoitus on kehittää siitä ohjausammattilaisille työväline,

joka selkeyttää ohjauksen tavoitteita ja mahdollistaa

ohjauspalveluiden laadun arvioinnin. Hanke on ilmaissut

tavoitteeksi vakiinnuttaa eri ohjausosapuolten välistä käytännön

yhteistyötä aikuisten ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa

ja arvioinnissa.

Kaikki toiminta ohjausalalla opetus- ja työhallinnossa

tähtää tulevaisuudessakin yhteiseen päämäärään. Tavoitteena

on tarjota asiakkaille laadukkaita ohjaus- ja neuvontapalveluita,

ajantasaista tietoa koulutuksen ja työelämän mahdollisuuksista

Suomessa ja ulkomailla, ja kannustaa heitä itsenäisten

ratkaisujen tekemiseen osana oman elämän hallintaa

muuttuvassa maailmassa.

Työryhmä

Mika Launikari, CIMO

mika.launikari@cimo.fi

Tarja Riihimäki, OPM

tarja.riihimaki@minedu.fi

Anneli Tallqvist, TM

anneli.tallqvist@mol.fi

Liisa Winqvist, TM

liisa.winqvist@mol.fi

Annamaija Aro, OPH

annamaija.aro@oph.fi

Erkki Merimaa, OPH

erkki.merimaa@oph.fi

Juhani Pirttiniemi, OPH

juhani.pirttiniemi@oph.fi

Jussi Onnismaa, Helsingin yliopisto

jonnisma@latuko.hela.helsinki.fi

Ulkoasu: Satu Salmivalli

Kuvat: Sanna Skants, Jouko Lehtola

ja Lehtikuva

25


Ohjausyhteistyöosapuolet

Suomessa

Peruskoulu

Työvoimatoimisto

(luokat 7.–9.)

Ammatinvalinta ja urasuunnittelu

Ohjaushenkilöstö:

■ opinto-ohjaajat (opettajakoulutus ja yhden vuoden

erikoistumiskoulutus)

Ohjaushenkilöstö:

■ ammatinvalintapsykologit (psykologikoulutus)

Menetelmät:

■ oppitunnit (vähintään 2 x 38 t)

■ opintokäynnit

■ työelämään tutustuminen

■ henkilökohtainen ohjaus

Lukio

Ohjaushenkilöstö:

■ opinto-ohjaajat (opettajakoulutus ja

erikoistumiskoulutus)

■ ryhmänohjaaja, muut opettajat

Menetelmät:

■ oppitunnit (1 kurssi = 38 tuntia)

■ opintokäynnit

■ työelämään tutustuminen

■ henkilökohtainen ohjaus

Ammatilliset

oppilaitokset

Ohjaushenkilöstö:

■ opinto-ohjaajat (opettajakoulutus ja

erikoistumiskoulutus)

■ kaikki opettajat

Menetelmät:

■ ohjauskeskustelut

■ psykologiset arviointimenetelmät

■ työ- ja koulutuskokeilut

Koulutus- ja ammattitietopalvelu

Ohjaushenkilöstö:

■ koulutusneuvojat

Menetelmät:

■ koulutusneuvonta

■ koulutusinforyhmät

■ itsepalvelu

Työnvälitys

Ohjaushenkilöstö:

■ työvoimaneuvojat ja -ohjaajat

Menetelmät:

■ henkilökohtainen työnvälitys

■ itsepalvelu

26


Kansainvälisen

henkilövaihdon

keskus CIMO




kansainvälisen koulutustiedotuksen,

ohjauksen ja neuvonnan Euroguidance

- keskus

kokoaa, tuottaa ja levittää tietoa ja järjestää

täydennyskoulutusta opiskelu- ja harjoittelumahdollisuuksista

Suomessa ja ulkomailla

kohderyhmään kuuluvat opetus- ja työhallinnossa

ohjaus- ja neuvontatyössä

toimivat ammattilaiset

Menetelmät:

■ erilliset oppitunnit (20–40 t)

■ integroituna muuhun opetukseen

■ henkilökohtainen ohjaus

■ opintokäynnit

■ ura- ja rekrytointipalvelut

Ammattikorkeakoulut

Ohjaushenkilöstö:

■ asiantuntijatehtävissä toimivia ohjaajia

Menetelmät:

■ henkilökohtainen ohjaus

■ integroituna muuhun opetukseen

■ ura- ja rekrytointipalvelut

■ opintoasiainneuvonta

Yliopistot (tiede- ja taidekorkeakoulut)

Ohjaushenkilöstö:

■ asiantuntijatehtävissä toimivia ohjaajia

Menetelmät:

■ henkilökohtainen ohjaus

■ integroituna muuhun opetukseen

■ ura- ja rekrytointipalvelut

■ opintoasiainneuvonta

27


Erweko Helsinki 11/01, 4. painos, 500

TYÖMINISTERIÖ

OPETUSHALLITUS

Työministeriö • PL 34 • 00023 Valtioneuvosto • puh. (09) 18 561 • faksi (09) 1856 9050 • http://www.mol.fi

Opetusministeriö • PL 29 • 00023 Valtioneuvosto • puh. (09) 134 171 • faksi (09) 135 9335 • http://www.minedu.fi

Opetushallitus • PL 380 • 00531 Helsinki • puh. (09) 774 775 • faksi (09) 7747 7865 • http://www.oph.fi

CIMO • PL 343 • 00531 Helsinki • puh. (09) 7747 7033 • faksi (09) 7747 7064 • sähköposti cimoinfo@cimo.fi • http://www.cimo.fi

ISBN 952-5252-49-3

Julkaisua on rahoitettu EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta. Kommissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.

More magazines by this user
Similar magazines