Esse 17/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

esse.fi

Esse 17/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

Tuomiokirkko

Espoonlahti

Leppävaara

Olari

Tapiola

Kauniainen

17 / 26.4.2012

Salatun

vaiheilla

Sivu 8, keskiaukeama

ja sivu 20.

Jani Laukkanen

Toisten kohtaloiden

kuuleminen hoitaa.

Pääkirjoitus.

Irtisanottu haki

vertaistukea.

Sivu 3.

Veteraanien pääjuhla Espoossa.

Sivu 6.


Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.

esse ❘ Espoon seurakuntasanomat ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ Espoonlahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen

26.4.2012 ❘ esse

3

26.4.2012

Nokian insinööriltä lähti työ ja itsetunto

Kirkko on vertaisten valtakunta

Mistä hyvät opettajat on tehty?

”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta

tai koulutuksesta, jaetut kokemukset

vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi

ja jaettu suru on helpompi kantaa.

Espoon seurakuntien tiloissa kokoontuu

viikoittain satoja vertaisryhmiä, joissa samassa

elämäntilanteessa olevat pääsevät jakamaan

kokemuksiaan. Ryhmien pyörittämisestä vastaavat

seurakuntien ohella myös monet yhdistykset.

Uusia ryhmiä syntyy tarvittaessa. Vaikka

seurakuntien työntekijät kuuntelevat maailmaa

avoimin korvin, kannattaa heille myös

suoraan sanoa, mitä nyt tarvittaisiin. Tapiolassa

alkava ryhmä työnsä menettäneille on tästä

hyvä esimerkki.

Sururyhmä on tyypillinen vertaistukiryhmä.

Kokoontumisissa ei tarvitse miettiä, että jaksavatkohan

muut enää kuunnella pohdintojani.

Elämäntilannetta eletään yhdessä läpi. Puhuminen

ja toisten kohtaloiden kuuleminen

hoitaa. Ryhmän jäsenet sekä saavat tukea, että

tukevat toisiaan. Koulutetut ohjaajat huolehtivat

siitä, että monenlaisia tunteita sisältävä prosessi

etenee tasa-arvoisesti ja hallitusti. Hyvin

ohjatussa ryhmässä on turvallista olla.

Helpointa on silloin ohittaa toisen suru

– pahimmillaan vastaantulija vaihtaa toiselle

puolelle katua kohtaamiselta välttyäkseen.

Samoja kokemuksia on myös työttömäksi jääneillä.

Elämän ilmiöitä: sairautta, surua, eroprosesseja,

yksinhuoltajuuden kysymyksiä, työttömyyttä,

vammaisuutta tai mielenterveysongelmia ei

saa luovuttaa vain vertaisryhmien asiaksi.

Kirkon ydinsanomaan kuuluu se, että toisen

ihmisen asia on minunkin asiani. Elämäntilanteesta

ja sen hallinnasta riippumatta olemme

elämän edessä samaa joukkoa, vertaisia.

Yhteiskunnasta tulee terveempi ja armollisempi,

kun ymmärrämme, että ihmiselämässä

nyt vain sattuu yhtä ja toista. Jos maailma tuntuukin

luhistuvan, energiaa ei tarvitse tuhlata

julkisivun ylläpitämiseen, vaan kysymyksensä

voi jakaa toisten kanssa.

Elämän rikkaus syntyy erilaisuuden tuntemisesta

ja siihen osallistumisesta. Ihmisinä

olemme samaa vertaisryhmää kaikki tyynni.

Urpu Sarlin

urpu.sarlin@evl.fi

Minulla on kuntosalillani kaksi

suosikkiohjaajaa. Toisen ohjaamilla

tunneilla löydän joka kerta

sisäisen sotilaani. Ohjaajan

ensimmäinen tossun tömähdys

nostattaa kilpailuviettini ja saa

minut tavoittelemaan kuntoni

äärirajoja.

5

Toinen suosikkiohjaajistani

herättää minussa mestaria seuraavan

opetuslapsen. Ohjaajan

rauhallisuus ja vahva läsnäolo

saavat minut pinnistämään asanat viikosta toiseen millin

verran pidemmälle.

Lukioni opiskelija kävi juttelemassa luonani koulun vaihdosta.

Mahdollisessa muutoksessa häntä huoletti kuitenkin

se, että hän menettäisi hyvät opettajansa. Opettajistamme

ylpeänä päädyin tekemään spontaania kyselyä hyvän opettajan

ominaisuuksista opiskelijoiltamme. Mikä tekee opettajasta

hyvän, paremman tai parhaan?

Samalla muistelin omia kouluaikaisia opettajiani. Muistan

pelottavia, ilkeitäkin, huomaamattomia ja tavallisia,

hauskoja ja myös karismaattisia. Muistan historianopettajan

pitkät, punaiset kynnet ja sivaltavan kielen. Lämmöllä

muistan myös uskonnonopettajaa, jonka rauhallisuus ja

lempeys tukahduttivat alkuunsa metelöinnin luokassa.

Vertaistuki on tärkeää. Sen ohella tarvitaan

myös eri elämäntilanteissa olevien kohtaamista.

Yhteiskunnassa näyttää olevan vallalla, että

kaikki tavallisesta poikkeava eristetään omaksi

saarekkeekseen. Läheisensä menettäneet tietävät,

että ihmiset eivät aina tiedä miten olla surevan

kanssa.

Johanna Lumijärvi

kirkolliskokousedustaja,

Kirkkonummi

johanna.lumijarvi@helsinki.fi

Sarjassa kirjoittavat Espoon

hiippakunnan kirkolliskokousedustajat

2012–2016.

”Kirkon ydinsanomaan

kuuluu se, että toisen

ihmisen asia on

minunkin asiani.”

Usko ei tuo eikä vie asiantuntemusta

”Ensimmäinen vanhoillislestadiolainen

nainen kirkolliskokoukseen”,

uutisoitiin heti valintani jälkeen.

Mietin jo ennen vaaleja, miksi

herätysliiketaustat tuntuivat niin

merkittäviltä vaaliasetelmassa. Ainakin

lestadiolaisuus nostettiin

monta kertaa esille ennen ja jälkeen

vaalien. Olin itsekin kertonut

äänestäjille suunnatussa vaalikoneessa

tällä tavoin: ”Olen vanhoillislestadiolainen,

mutta en ole vaalissa

mukana herätysliikkeeni edustajana

vaan yhtenä Espoon hiippakunnan

luottamushenkilönä, jolle

kirkko ja sen tulevaisuus ovat tärkeitä

asioita.”

Nykylukiolaisten mielestä hyvä opettaja on huumorintajuinen

ja kannustava, läsnä oleva, osaa asiansa, mutta osaa

myös asettua nuoren ajatus- ja arvomaailman tasolle. ”Hyvä

ope tietää, mitä mä en tiedä”, totesi yksi haastateltavistani.

Nuoret eivät odota lepsuilua tai rajattomuutta. Vaikka

nuoren mieli on jatkuvassa epäluulon tilassa aikuisuutta ja

aikuisten normeja vastaan, hyvin perustellut ja yhdessä selvitetyt

säännöt ja rajat hän hyväksyy.

Mikä yhdistää hyvää opettajaa, seesteistä joogaopettajaa ja

potkunyrkkeilyohjaajaa? Arvostan, että ohjaaja on minua

kokeneempi, osaavampi mutta ei koskaan ylimielinen tai

vähättelevä. Jokainen vastaus harrastelijan esittämiin kysymyksiin

on kuin ohjaaja antaisi sen ensimmäistä kertaa

ja vain minulle. Uskallan kysyä ja näyttää tietämättömyyteni.

Ohjaaja on aidosti läsnä. Niin olivat kouluaikani suosikkiopettajat.

Tämä on viimeinen kirjoitukseni Essessä. Toivottavasti Esse

jatkaa vielä vuosia ilmestymistään paperiversiona. Saamani

palautteen perusteella on ollut mukavaa havaita, kuinka moni

espoolainen tarttuu loppuviikosta kotiin kannettuun Esseen.

Pientä digijulkaisua ei helposti löydä nettilehtien runsaudessa,

mutta pöydän kulmalla odottava paperilehti tarttuu

aina käteen.

Ajattelen, että pelkkä vakaumukseni

ei tee minusta parempaa tai huonompaa

edustajaa kirkolliskokoukseen.

Siellä päätetään kirkkoa koskevista

asioista. Työskentelyssä on

varmasti kirkon ja sen hallinnon ja

rakenteiden tuntemuksella suurempi

merkitys kuin itse kunkin uskolla.

En kiellä, etteikö usko niin minulle

kuin muillekin uskoville ole itsessään

valtava voimavara. Hengellinen

vakaumus vaikuttaa joissain

kirkon oppiin liittyvissä asioissa siihen,

millä tavoin Raamattua käytetään

ehdotuksia ja päätöksiä perusteltaessa.

Kuitenkaan usko ei tuo

asiantuntemusta eikä aina neuvottelukykyäkään.

Toisaalta ei kirkolliskokousjäsenyyteni

tee minusta

parempaa tai huonompaa lestadiolaista

naista.

Verkostoituminen on tärkeää. Me Espoon

hiippakunnan kirkolliskokousedustajat

olemme aloittaneet kokoukseen

valmistautumisen. Olemme

pohtineet omia ja toistemme vahvuusalueita

ja kokemustaustaa sähköpostitse

ja kasvotusten.

Toivomme voivamme järjestäytyä

toukokuussa niin, että yhdessä

antaisimme mahdollisimman hyvän

panoksen kirkkomme asioiden hoitamiseksi

ja sen tulevaisuuden hyväksi.

Saila Posti-Lindström

Kirjoittaja on Espoon yhteislyseon lukion rehtori.

saila.posti-lindstrom@kolumbus.fi

Itse uskon, että näköalapaikkani

Espoon tuomiokapitulissa ja teologisessa

tiedekunnassa auttavat

minua pääsemään sisälle kirkolliskokoustyöskentelyyn

ja toimimaan

siellä rakentavasti ja uutterasti.

Olen usein iloiten pannut merkille,

miten intensiivisesti ja innokkaasti

kirkon luottamustoimissa olevat ihmiset

paneutuvat heille uskottuihin

tehtäviin. Haluan itsekin olla minulle

osoitetun luottamuksen arvoinen.

Ruukinrannassa asuva Tapio

Kaukonen toivoo, että syntyisi

verkostoja ja ryhmiä, joista työtä

vaille jääneet saisivat tukea,

voimaa ja tekemistä.

Suurten tietotekniikkayritysten irtisanomiset

ovat jättäneet tuhannet vaille työtä. Espoolainen

diplomi-insinööri Tapio Kaukonen irtisanottiin

Nokialta. Työn mukana häneltä hävisi paljon

muutakin.

Teksti Paula Huhtala

Kuva Esko Jämsä

Projektipäällikkönä

työskentelevän Tapio

Kaukosen elämä

muuttui, kun hän jäi ilman

työtä 2009. Nokia vähensi

silloin väkeä strategiaryhmästään.

Kaikki tehtävät

pantiin uudelleen hakuun

ja paikat täytettiin ylhäältä

alaspäin. Ilman paikkaa jääneet

saivat lähteä. Kaukonen

kuului tähän ryhmään.

Lähtijät saivat talosta tukipaketin.

Se sisälsi rahaa ja

muutaman päivän työnhakuvalmennuksen,

jossa annettiin

eväitä työnhakuun,

ansioluettelon laatimiseen

ja oman osaamisen markkinoimiseen.

”Kun jäin kesällä työttömäksi,

ensimmäisenä tuli

lamaantuminen. Se oli

eräänlainen suruaika. Olin

menettänyt työn ja työyhteisön.

Samalla lähti sosiaalinen

status”, Tapio Kaukonen

sanoo ja huomauttaa, ettei

näistä asioista ole helppo

puhua.

”Käperryin itseeni ja

mietin, mikä on minun arvoni

yhteiskunnan jäsenenä

ja ihmisenä. Ei ollut helppo

paikka. Työttömyys menee

ihmisen sisimpään yhtä syvälle

kuin avioero.”

Omalle osaamiselle

ei ollut enää käyttöä

Syksyllä alkoi uuden työn etsiminen.

Kaukonen lähetti

hakemuksia avoinna oleviin

paikkoihin, mutta ei päässyt

”Tätä ei voi ohittaa”

Tapiolan seurakunta on

toukokuun alussa käynnistämässä

toimintaa työttömäksi

jääneille espoolaisille.

Valmista kaavaa toiminnalle

ei vielä ole. Toimintaa

kehitetään osallistujien

tarpeiden ja kiinnostuksen

mukaan.

”Kirkko ei voi ohittaa Tapio

Kaukosen heittämää ajatusta.

Työttömyys koskettaa

syvästi ihmistä. Tietotekniikka-alalla

vähennykset

ovat kohdistuneet etenkin

edes haastatteluun. Hakijoita

oli paljon.

”Tuntui, että viisikymppisellä

diplomi-insinöörillä

ei ole enää käyttöä. Minulla

ei ollut sellaista osaamista,

jota tämän päivän kasvuyritykset

tarvitsevat.”

Uudessa tilanteessa tärkeää

oli säännöllinen päivärytmi

ja liikunta: aamupäivällä

20 kilometriä pyöräilyä

ja iltapäivällä uintia. Ne pitivät

mielen valoisana ja kunnon

korkealla.

”Tärkeää oli tajuta, etten

ole tässä jamassa oman epäonnistumiseni

takia. Huolia

ja ajatuksia kannattaa jakaa

toisten kanssa. Sattumalta

olen löytänyt samassa elämäntilanteessa

olevan kaverin,

jonka kanssa käymme

ulkoilemassa. Perheen ja läheisten

tuki on ollut suureksi

avuksi”, Kaukonen sanoo.

Kurssilla oma idea

jalostui eteenpäin

Kaukosen elämässä alkoi

uusi elämänvaihe viime vuoden

lopulla, kun hän pääsi

Aalto-yliopiston Protomokoulutukseen.

Kuuden kuukauden

kurssi päättyy ensi

kesänä. Sen aikana kehitetään

opiskelijoiden yritysideaa

eteenpäin. Tavoitteena

on kehittää liikeidea oikeaksi

yritykseksi, joka työllistää.

Kaukosen yritysideaa yhteisöille

tarkoitetusta virtuaalirahasta

viedään eteenpäin

monialaisessa pienryhmässä,

johon kuuluu teknologiaosaajia

ja kauppatieteilijöitä.

hyvin koulutettuihin miehiin”,

sanoo Tapiolan diakoniapastori

Aarne Laasonen.

”Nyt on meneillään yksi

historian suurimmista

rakennemuutoksista, ja se

koskettaa paljon isompaa

joukkoa kuin ehkä kuvittelemme.

Kirkon on oltava

mukana tässä muutoksessa

ja kuljettava ihmisten rinnalla.

Toimialaamme kuuluu

koko ihmiselämä.”

Laasonen ja diakoni Timo

Lounio vastaavat työttömille

tarkoitetun toiminnan

käynnistämisestä. Ensimmäisen

tapaamisen tarkoitus

on saada ihmisiä koolle miettimään

jatkoa. Seurakunta

voi tarvittaessa välittömästi

käynnistää esimerkiksi työttömien

vertaistukiryhmän,

joka kokoontuu useamman

kerran. Vastaavista ryhmistä

on hyviä kokemuksia.

”Haluamme luoda olosuhteet

hyvälle kohtaamiselle.

Voimme esimerkiksi

tarjota tilat kokoontumi-

”Koulutukseen pääseminen

tuntui hyvältä. On tärkeää,

että oma yritysideani

saa tukea ryhmältä ja jalostuu

yhteistyön tuloksena.

Protomossa olen tutustunut

moniin työttömäksi jääneisiin.

Tämä on ensimmäinen

paikka, jossa olen saanut vertaistukea

saman kokeneilta

ihmisiltä”, Kaukonen sanoo.

Hän olisi kaivannut vertaistukea

jo aikaisemmin.

Korkeasti koulutetut tietotekniikka-alan

työttömät jäävät

herkästi yksin, eikä heille

ole olemassa verkostoja, joissa

kohtaisi kohtalotovereita.

Puhelu papille

herätti seurakunnan

Viime vuonna, ennen tietoa

koulutukseen pääsystä,

seen ja viedä porukkaa leirikeskukseen

saunomaan.

Olemme havainneet, että

hyvien löylyjen, avantouinnin

ja teemukillisen jälkeen

pystytään puhumaan vaikeistakin

asioista. Pakko ei

ole puhua, voi olla hiljaakin”,

sanoo Laasonen.

”Kirkon ensisijainen

tehtävä on nyt tukea ihmisiä

työttömyyden kriisissä.

Ovemme ovat avoinna kaikille,

myös seurakuntaan

kuulumattomille.”

Tapio Kaukonen soitti kotiseurakuntansa

Leppävaaran

päivystävän papin numeroon.

Tavalliseksi riviseurakuntalaiseksi

itsensä mieltävä

mies muisti kirkon erityistaidot

kriisien kohtaamisessa.

Hän kysyi, miten seurakunnan

osaamista voitaisiin

hyödyntää työttömien

auttamiseksi.

”Keski-ikäisille miehille

seurakunnalla ei ole juuri

mitään tarjottavaa. Ajattelin,

että kirkko voisi olla

se yhdistävä lenkki, jonka

avulla työttömät alan ihmiset

löytäisivät toisensa ja

verkostoituisivat”, Kaukonen

kertoo.

Päivystävänä pappina

puhelimeen vastannut Jukka

Raunu tarttui heti soittajan

ajatukseen ja miehet tapasivat.

He selvittivät, onko

alan ammattiliitoilla mahdollisuutta

tai kiinnostusta

toimia työttömiä yhdistävänä

lenkkinä. Samoin he olivat

yhteydessä Nokian luottamusmieheen.

Selvisi, ettei

tarjolla ole verkostoja työttömille

eikä oikein kiinnostustakaan

sellaisten luomiseen.

Kirkon uudenlaiselle työlle

oli tarvetta Espoossa.

Työttömien ja työttömyysuhan alla

olevien ensimmäinen tapaaminen

on Tapiolan kirkon pylvässalissa

2. toukokuuta kello 14.30.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille

espoolaisille.


4 esse ❘ 26.4.2012 Uutiset esse.toimitus@kotimaa.fi

LUKIJOILTA esse.lukijoilta@kotimaa.fi

26.4.2012 ❘ esse 5

Espoon piispa

tutustuu hiippakuntaan

Espoon piispa Tapio Luoma

on aloittanut seurakuntavierailujen

sarjan. Helmikuussa

työhönsä vihityn uuden piispan

ensimmäinen tutustumiskohde

oli Olarin seurakunta.

Siellä Luoma on tavannut

seurakunnan työntekijöitä ja

luottamushenkilöitä.

”Vierailut sujuvat leppoisissa

merkeissä. Toivon, että

saan niiden kautta hyvän ruohonjuuritason

tuntuman työhön,

jota Espoon hiippakunnan

seurakunnissa tehdään”,

kertoo Luoma.

Seuraavaksi hän tutustuu

Siuntion seurakuntaan. Piispa

jatkaa seurakuntavierailujen

sarjaa ensi kevääseen asti.

Sode täyttää

10 vuotta

Espoonlahden seurakunnan

nuorisotila Sode juhlistaa lauantaina

28. huhtikuuta kymmenvuotista

olemassaoloaan.

Ohjelmassa on muun

muassa alttarivaatteiden

esittely ja siunaus, virsikaraoke,

nuorten näytelmäryhmä

Spotin esitys, kynttilämessu

sekä valokuva- ja videonäyttely.

Osaa juhlaillan tapahtumista

voi seurata suorana

nettisivulla www.sodesode.fi.

Yli miljoona euroa

lasten ja nuorten

liikuntaan

Espoon liikuntalautakunta on

myöntänyt järjestöille liikuntatoiminta-avustusta

vähän yli

miljoona euroa ja erityisryhmille

26 000 euroa.

Liikuntatoiminta-avustuksissa

painotettiin nuorten alle

20-vuotiaiden säännöllisessä

harrastustoiminnassa

olevien määrää sekä harjoitustilaisuuksia.

Lisäksi huomioitiin

liikuntatoiminnan kulut.

Avustus voi olla korkeintaan

kolmannes seuran liikuntatoimintaan

käyttämistä

menoista.

Avustusta saaneissa seuroissa

on alle 20-vuotiaita

harrastajia 14 320. Suurin

myönnetty avustus oli 55 000

euroa ja pienin 300 euroa.

Oikaisu

Viime viikon Essen sivulla 3

oli virhe. Isä ei ole äiti -artikkelissa

haastateltiin Jouni

Lehmosta ja Jari Jokista.

Kuvassa Jouni Lehmonen

oli vasemmalla ja Jari Jokinen

oikealla, toisin kuin kuvatekstiin

oli merkitty.

Kastemekot esillä Leppävaarassa

• Leppävaaran kirkolla on

kastemekkonäyttely Vauvat

valkoisissa 6. toukokuuta asti.

Esillä on lähes 40 kastemekkoa

1900-luvun alusta

tähän päivään. Suurin osa

näyttelyn mekoista on itse

tehtyjä, ja niiden tekijöitä

ovat useimmiten äidit ja

mummit.

”Kastemekot kertovat äidinrakkaudesta.

Kastemekko

on lapsen ensimmäinen

juhla-asu. Usein äiti tai isoäiti

on se, joka on mekon

rakkaudella valmistanut ja

siitä perinne on jatkunut”,

sanoo Leppävaaran seurakunnan

tiedottaja Laura Vähäsarja.

• Kevätsiivouksessa poistettavaksi

lajiteltuja vaatteita

ja muita tekstiilejä ei kannata

heittää roska-astiaan.

Ne voi kierrättää ja käyttää

uudelleen. Ensi lauantaina

Martat keräävät kierrätyskelpoista

tekstiilitavaraa Espoossa.

Suomalaiset vievät vuosittain

kaatopaikalle vaatetta

niin paljon, että sillä

määrällä vaatettaisin 4–5

miljoonaa ihmistä. Uusien

vaatteiden tuottamiseen

tarvitaan kilon verran kemikaaleja

ja 200–300 litraa

vettä. Vaatteiden kierrättäminen

on myös ekologinen

teko.

Kastemekkojen yhteydessä

on esillä kastekuvia sekä lyhyt

tarina kastemekosta.

”Näissä kertomuksissa

ja kuvissa eniten liikutti se,

millainen aarre mekko on

suvulle. Siihen liittyy rakkaita

muistoja kastehetkistä

sekä mekon tekijästä.”

”En minä olisi tätä tuonut,

jos se olisi itse tekemäni,

mutta tämä on äitini tekemä.

Hän oli taitava ompelija”,

kertoi eräs rouva tuodessaan

kirkkoherranvirastolle

ikäisensä 74-vuotiaan

kastemekon.

Muutaman kastemekon

mukana tuotiin myös kastekirja,

johon on koottu kastettujen

nimet, kastejuhlaan

osallistuneet sekä siunausrunoja.

Vanhin Vauvat valkoisissa

-näyttelyn kastemekoista on

vuodelta 1909 ja nuorimmat

vuodelta 2010.

”Mekot teki oma äitini.

Sillä on minulle iso merkitys.

Se on konkreettinen

osoitus siitä, että nämä suvun

ensimmäiset lapsenlapset

ovat tervetulleita ja toivottuja

sukuun. Kastepuku

on tärkeä myös siksi, että se

kertoo Jumalan suojelukses-

Patrik Lindstöm

Leppävaaran kirkon näyttelyssä on esillä lähes 40 kastemekkoa vuosikymmenten varrelta. Niitä esittelevät

Seija Hatakka (vas.), Merja Saravuo, Johanna Karlsson ja Marja-Leena Pesonen.

Vanhat tekstiilit uusiokäyttöön

Esa Lötjönen

Espoon Diakoniasäätiön

valtuuskunta valitsi hallituksen

uudeksi puheenjohtajaksi

seuraavalle kaksivuotiskaudelle

espoolaisen toimitusjohtajan

Heikki Teittisen.

Puheenjohtajana neljä

vuotta toiminut Jorma Back

luopuu tehtävästä. Teittinen

toimii tällä hetkellä Invalidisäätiön

toimitusjohtajana ja

jää siitä tehtävästä eläkkeelle

kesällä.

Valtuuskunta hyväksyi

kokouksessaan säätiön tilinpäätöksen

ja toimintakertomuksen

vuodelta 2011. Samalla

valtuuskunta totesi,

että säätiö on sekä taloudellisesti

että toiminnallisesti

kahden vaikean vuoden jälkeen

saatu hyvään kuntoon.

Sen asumispalvelujen piirissä

on nyt joka päivä yli 150

espoolaista mielenterveyskuntoutujaa

ja asunnotonta

sekä päivätoiminnan piirissä

säännöllisesti yli viisikymmentä

kuntoutujaa. Espoon

Diakoniasäätiön konsernin

palveluksessa on 50

henkilöä.

Espoon seurakunnat tukevat

diakoniasäätiötä tänä

vuonna 25 000 euron yleisavustuksella.

Diakoniasäätiö

vastaa seurakuntien tukiasuntotoiminnasta,

mistä

säätiölle maksetaan lisäksi

50 000 euroa vuodessa.

Espoon Diakoniasäätiön

valtuuskunta on vakavasti

huolissaan asuntoa vailla

olevien määrän kasvusta Espoossa.

Viimeisimmän Asumisen

rahoitus- ja kehittämiskeskus

Aran selvityksen

mukaan Espoo ohitti Vantaan

ja nousi maan toiseksi

suurimmaksi asunnottomuuskunnaksi.

Selvityksen

mukaan Espoossa on 624

asunnotonta, joista on pitkäaikaisasunnottomia

336

ja asunnottomia perheitä on

17. Asunnottomuus näkyy

ta, joka peittää koko lapsen,”

kuvaa tiedottaja Laura Vähäsarja

näyttelyn nuorimpia

mekkoja.

Kastemekkojen valmistusmateriaalit

vaihtelevat

vanhasta batistista villalankoihin.

Eksoottisin ja hyvin

näyttävä kastemekko on tehty

pula-aikana laskuvarjosilkistä.

Mekon tekijä toimi sota-aikaan

laskuvarjojen ompelijana.

Kastemekkonäyttelyn avaa

22. huhtikuuta kello 17 teologian

tohtori Sini Hulmi,

joka puhuu aiheesta Kaste

– portti seurakuntaan. Luento-

ja keskustelutilaisuus

pureutuu siihen, mikä on

kasteen merkitys ennen ja

nyt.

Vauvat valkoisissa näyttely

jatkuu 6. toukokuuta asti,

jolloin järjestetään kummikirkko.

Kummikirkkoon

kello 10 ovat tervetulleita

kaikki kummit ja kummilapset.

Seurakunnilla on kastemekkoja,

joita voi käyttää oman

vauvan kastetilaisuuteen.

Kauniaisten suomalaisessa

seurakunnassa on lainattavana

yksi kastemekko, Leppävaarassa

ja Olarissa niitä

on useita. Espoonlahdesta

saa käyttöön erivärisin nauhoin

varustetun mekon sekä

tytölle että pojalle. Tapiola

lainaa kahta kastemekkoa

ja tuomiokirkkoseurakunta

muutamia mekkoja.

Marttojen järjestämän tekstiili-

ja vaatekeräykseen kelpaavat

vain puhtaat ja kuivat

kodintekstiilit ja vaatteet.

Myös käyttökuntoisia kenkiä

otetaan vastaan. Tekstiilit

saavat olla vanhoja ja kuluneita,

mutta eivät likaisia,

kosteita tai märkiä.

Keräykseen voi viedä esimerkiksi

lakanoita, pyyhkeitä,

froteetuotteita ja miesten

paitoja. Myös puuvillatrikoo,

t-paidat, colleget, paidat,

housut ja neuleenomaiset

tekstiilit, villa-, sekoiteja

acryll-tuotteet kelpaavat

kierrätykseen.

Käyttöön soveltuvista

vaatteista osa myydään Sininauha

ry:n kirpputorilla

päihdetyön hyväksi tai lahjoitetaan

vähävaraisille. Osa

vaatteista lahjoitetaan Viroon.

Puuvilla- ja villapitoisesta

materiaalista valmistetaan

muun muassa teollisuuspyyhkeitä.

Käytetyn tekstiilin keräyspäivä

Espoossa on ensi lauantaina

28. huhtikuuta kello

10–13. Espoonlahden Martat

ja Soukan Martat keräävät

tavaraa Soukan Huollon

pihalla, osoitteessa Soukantie

13 ja Laurinlahden Martat

kauppakeskus Lippulaivan

edustalla, osoitteessa Espoonlahdenkatu

4.

Paula Huhtala

Teittinen Espoon Diakoniasäätiön johtoon

erityisesti kaikkein huono-osaisimpien,

kuten juuri

mielenterveyskuntoutujien,

vaikeana asuntotilanteena.

Asuntotilanteen parantamiseksi

tarvitaan valtiolta

lisää tukea sekä asuntoettä

palveluasumisrakentamiseen

pääkaupunkiseudulla.

Erityisesti edullisten

vuokra-asuntojen rakentamiseen

on panostettava rahoitusmahdollisuuksien

ja

kuntien kaavoituksen kautta.

Säätiöiden ja järjestöjen

tukeminen niiden asunnottomuuden

vähentämistyössä

on tärkeää ja annettu tuki

kohdistuukin suoraan avuntarvitsijoille.

Valtuuskunta pitää tärkeänä,

että menestyksekäs

ja laadukkaita asumis- ja

kuntoutumispalveluja tuottanut

yhteistyö Espoon kaupungin

sosiaali- ja terveystoimen

kanssa jatkuu tulevinakin

vuosina. Tavoitteena

tulee olla joustava ja

monipuolinen palveluketju

tuetusta palveluasumisesta

itsenäiseen asumiseen.

Asumista tukee hyvin järjestetty

avuntarvitsijoiden

päivätoiminta ja työhön valmennus.

Mielipide

Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä

pitkiä mielipidekirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.

Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä

tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Perhesurmiakin voidaan ennaltaehkäistä

Kotona, perheissä ja parisuhteissa

tapahtuva väkivalta

on valitettavan yleistä.

Ilmiön ääripään tapahtumia,

perhesurmia, on tapahtunut

viimeisen vuoden

aikana liian monta. Yksikin

perhesurma on liikaa. Niiden

ennaltaehkäisyyn on

syytä panostaa yhteiskunnan

eri tasoilla.

Lähisuhde- ja perheväkivallasta

aiheutuu sekä väkivallan

uhrille että lapsille

fyysisiä vammoja ja vakavia

henkisiä seurauksia, jotka

saattavat vaikuttaa kielteisesti

heidän elämässään pitkälle

tulevaisuuteen. Useimmiten

myös väkivallan tekijä

kärsii käyttäytymisensä

aiheuttamasta henkisestä

Tyhjät tynnyrit kolisevat

Tyhjästä on paha nyhjäistä

– paitsi kun jätehuoltofirma

kippaa tyhjiä jäteastioita

autoonsa ja perii siitä vielä

maksun.

Eräs perhe käy ani harvoin

kesämökillään, ja silloinkin

he tuovat tontiltaan

joka ikisen roskan kaupunkiin.

Heillä ei ole omaa jäteastiaa,

mutta yhteiskeräyspisteen

takia tuli kuitenkin

käyttömaksu. Ovat

saattaneet joskus jäätelötikku

hampaissa kävellä astian

ohi, mutta mistään käytöstä

ei suinkaan ole kyse.

Muuan perikunta omistaa

mökkipalstan yksinäisessä

niemessä. Kerran vuodessa

joku omistajista käy

tarkistamassa, että torppa

on vielä olemassa. Pitkän

ajomatkan jälkeen hän juo

K AUNIAINEN

pahasta olosta, viimeistään

siinä vaiheessa kun hän ymmärtää

tekojensa seurauksia.

Lyömätön Linja Espoossa

ry:n palvelut ovat tavoittaneet

vuosien aikana satoja

niin väkivallan tekijöinä olleita

kuin sen uhreja ja lapsia.

Palveluissa on aikaansaatu

hyviä tuloksia, ja asiakkaiden

palaute on ollut

erityisen hyvää. Monet palveluihin

osallistuneet ovat

kokeneet työmme arvokkaana.

Asiakkaamme ovat

olleet tyytyväisiä avoimeen

ja vilpittömään haluumme

auttaa heitä väkivaltakierteen

katkaisussa ja selviytymään

kohti onnellista elämää.

Toivon, että kantaisimme

Ilmoittautuminen syksyn

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan

MUSKAReihin

elokuussa

Tied. Lea Uusitalo 050 388 9434

jokainen huolta enemmän

läheistemme hyvinvoinnista.

Mieltä painavat asiat on

hyvä ottaa puheeksi ja myös

väkivallasta on tärkeä puhua

ääneen. Yhä vähenevien taloudellisten

resurssien vuoksi

tarvitsemme myös edellä

kulkijoita, jotka siirtyvät

väkivallan vastustamisessa

puheista tekoihin. Haluan

haastaa espoolaiset yritykset

ja yksityishenkilöt näyttämään

asenteensa kotona

perheissä ja parisuhteissa tapahtuvaa

väkivaltaa vastaan

ja liittymään konkreettisesti

tukijoukkoihimme.

Jari Hautamäki

Toiminnanjohtaja

Lyömätön Linja Espoossa ry

kahvia termospullosta ja syö

voileipää, mutta ei hän missään

nimessä tuota mitään

jätettä tontille, eivätkä he

tarvitse yhteiskeräyspistettäkään.

Mahdolliset luonnolliset

tarpeensakin he tekevät

vasta jollakin huoltoasemalla

valtaa pitävien

ulottumattomissa.

Siitä huolimatta heille

tuli rosvoava lasku käytöstä.

Pian kai ulkoistetaan

karhuamisoikeus jonkin

Euroopan maan mafiamiehille.

Jos edes olisi kysymyksessä

lakisääteinen vero

eli nimikkeenä olisi jätevero,

laskuttamisen ymmärtäisi.

Lapsuudesta moni muistaa,

kuinka loukkaavaa oli,

jos vanhemmat taikka opettaja

eivät uskoneet, vaikka

vakuutimme olevamme

syyttömiä johonkin rikkeeseen.

Epäiltiin pahinta ja

nimiteltiin viatonta nuorta.

Byrokraattiset firmat eivät

luota sanaamme, ettemme

roskaa heidän reviiriään.

Tavalliset suomalaiset

ovat vielä rehellisiä. Lompakotkin

palautetaan takseista,

myymälöistä ja virastoista.

Kasvava joukko poliitikkoja

ja muita julkimoita

ensin salaa, sitten unohtaa,

narraa, kiistää ja ehkä

pakon edessä sentään ”kertoo

sellaisen totuuden kuin

osaa”. Häpeällistä, että rivikansalaiset

samaistetaan

moisiin totuuden torviin.

Ritva-Liisa Harjumaa

Rovaniemi

LEPPÄVAARA

• TOINEN RUUTU

Vuoden 2011 aikana Espoon

seurakunnissa työskenteli

643 henkilöä. Heistä 74,3

prosenttia oli naisia. Erityisen

vähän miehiä työskenteli

lastenohjaajina, diakoniatyössä,

laitoshuollossa

sekä keittiö- ja toimistotehtävissä.

Niin ikään enemmistö

kanttoreista ja nuorisotyöntekijöistä

oli naisia.

Eniten naisia, 81 prosenttia

henkilökunnasta, oli töissä

Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa.

Tiedot ilmenevät

Espoon seurakuntayhtymän

henkilöstökertomuksesta.

Viime vuoden lopussa

Espoon seurakunnissa

työskentelevistä seurakuntapastoreista

oli naisia

48 prosenttia. Vuotta aiemmin

naispappien osuus

oli kolme prosenttia suurempi.

Papiston sukupuolijakauma

on nyt tasainen,

mutta ennusteena on, että

naisten suhteellinen määrä

papistosta kasvaa.

Vakinaisessa virka- tai

työsuhteessa oli vuoden

Kaiken Wäen Wappu

2011 lopussa 565 henkilöä.

Määräaikaisia oli 16,8

prosenttia henkilöstöstä.

Suurin osa heistä oli lastenohjaajia.

Kesällä seurakunnat

työllistivät myös

kausityöntekijöitä. Hautausmailla

heistä työskenteli

101 henkilöä. Lisäksi 66

kesätyöntekijää toimi rippikoulusesongin

aikaan

muun muassa kausiteologeina.

Kausityöntekijät

mukaan laskien määräaikaisten

osuus henkilöstöstä

oli noin 36,2 prosenttia.

Työvoima vaihtui

melko tiuhaan

Vuoden 2011 lopussa henkilöstön

keski-ikä oli 46,5

vuotta.

Työvoiman vaihtuvuus

Espoon seurakunnissa on

ollut varsin suurta, sillä

alan töitä on tarjolla pääkaupunkiseudulla.

Henkilöstöstä

45,6 prosenttia

on ollut seurakuntien palveluksessa

enintään viisi

vuotta. Yli kymmenen

vuotta palveluksessa olleita

taneli.kylatasku@kotimaa.fi

Seurakuntien työntekijöistä enemmistö on naisia

Lennätä rukouksesi ylös

30.4. klo 15–18 Leppävaaran kirkolla

Lapsille ilmapalloja, simaa,

kahvia ja munkkia 1 €. Sisällä

ongintaa ja onnenpyörä.

Makkaraa, hodareita 1 €

YV:lle. Klo 17.45 ”Ilmapallo”-

hartaus päättää tapahtuman

LEPPÄVAARA

oli 28,6 prosenttia.

Espoon seurakuntien

henkilöstökulut olivat

vuonna 2011 noin 27 miljoonaa

euroa. Seurakuntayhtymän

toimintakuluista

henkilöstökulujen

osuus oli noin 60,2 prosenttia.

Prosenttiosuus on

pysytellyt suunnilleen samoissa

lukemissa viime

vuosina.

Espoon seurakuntien

työntekijöiden sairauspoissaolot

ovat muuhun seurakuntakenttään

verrattuna

tavanomaista tasoa. Sairauspäiviä

koko henkilöstöön

suhteutettuna oli 10,2

henkilöä kohden. Naisilla

oli suhteellisesti enemmän

sairauspoissaoloja kuin

miehillä. Neljään edellisvuoteen

verrattuna sairauspoissaolot

vähenivät hieman.

Kevätretki

Eija Harju

Hämeen sydämeen la 19.5.

Retkikohteina

* Hattulan Pyhän Ristin kirkko

* Hämeen linna

* Aulangon näkötorni

Hinta 25 €, sis. matkat ja pääsyliput. Ruokailu ja

kahvi eivät sisälly hintaan. Ilmoittautumiset 4.5.

mennessä vuokko.alanne@evl.fi, p. 8050 5585

merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548


6 esse ❘ 26.4.2012 26.4.2012 ❘ esse 7

Espoon sotaveteraanikuoro valmiina juhlaan

Sankta Claran kirkko taipuu yömajaksi

Espoon sotaveteraanikuoro

on valmiina esiintymään veteraanipäivän

kansallisessa

pääjuhlassa.

Teksti Elina Raunio

Kuva Jukka Granström

Sotaveteraanien tunnuslause

”kaveria ei jätetä” ilmenee

hyvin Espoon sotaveteraanikuoron

toiminnassa. Rivien

harventuessa kuoroon on saatu lisävoimaa

Espoon Mieslaulajien senioreista.

40-miehinen perinnekuoro

on sitoutunut pitämään veteraanilaulut

elinvoimaisina.

Espoon sotaveteraanikuoron

puheenjohtaja Lauri Lehtonen

sanoo, että kuoron jatkuvuus on

erittäin tärkeä asia. ”Sodan itse

kokeneet veteraanit ovat iältään

jo 90 vuoden molemmin puolin,

ja heitä on kuorossa kymmenkunta.

Mieslaulajien seniorien

mukaantulo merkitsee sitä, että

veteraanit saavat jatkaa kuoroharrastustaan

niin pitkään kuin

he itse pystyvät ja haluavat”, Lehtonen

kiittelee.

Kuoroharrastus on tärkeää sekä

musiikillisesti että sosiaalisesti.

”Viikoittaisilla tapaamisilla on

suuri merkitys veteraaneille.”

ANNA AVAIN

AMMATTIIN

Hyvä harjoittelu

on aina tarpeen

Kuoro on valmistautunut kevätkaudella

veteraanipäivän valtakunnalliseen

juhlaan. ”Esitämme perin

tutut laulut; Kalervo Hämäläisen

Veteraanin iltahuuto ja Leevi Madetojan

Kaunehin maa. Molemmat

ovat kuoron perusohjelmistoa. Esitystä

on silti tarpeen hioa, ettei ote

herpaannu”, Lehtonen sanoo.

”Pääjuhlassa erityisen hienoa on,

että saamme esiintyä sinfoniaorkesterin

säestyksellä. Yhteisharjoitukseen

orkesterin kanssa on mahdollisuus

vain vähän ennen juhlan alkua,

mutta eiköhän se hyvin suju.”

Kuoroa johtaa Kai Vahtola.

Lauri Lehtonen sanoo, että perinteisin

tavoin vietettävä veteraanipäivä

on vuosikymmenestä

toiseen itsenäisyyspäivän lisäksi

edelleen mieltä liikuttava juhla.

”Veteraanipäivä on henkilökohtainen

kunnianosoitus veteraaneille,

muistutus siitä, millaisin

taisteluin ja uhrauksin maamme

itsenäisyys on säilytetty”, hän sanoo.

Juhlayleisössä Lehtonen toivoo

näkevänsä veteraanien lisäksi nuoria.

”Vanhat ja veteraanit tiedostavat

asian merkityksen. Nuoriso on

nykyään fiksua ja valistunutta ja

osaa arvostaa veteraaneja. He ovat

Konfliktien keskellä kasvanut kehitysmaan nuori tarvitsee toivoa. Anna tukesi

nuorten ammattikoulutukselle allekirjoittamalla vetoomus. Lähetä tekstiviesti

AVAIN (väli) AMMATTIIN numeroon 16499. Hinta 0,25 €. www.tekojakampanja.fi

Varajohtaja Pekka Kontu harjoittamassa Espoon sotaveteraanikuoron ja perinnekuoron

laulajia. Kuoro vetäytyi maaliskuun lopulla koko päiväksi kurssikeskus Hvittorpiin

valmistautumaan veteraanipäivän esiintymiseen.

erityisen tervetulleita juhlaan jatkamaan

perinteitä.”

Veteraaneja juhlitaan

kaksi päivää

Juhlallisuudet alkavat torstaina 26.

huhtikuuta kello 16, kun juhlatoimikunnan

puheenjohtaja, kaupunginjohtaja

Jukka Mäkelä avaa valokuvanäyttelyn

Suomenmaan sitkeä

kansa.

Valokuvanäyttely kertoo ihmisistä

koti- ja sotarintamalla. Suurin

osa valokuvista on Espoon kaupunginmuseon

kokoelmista.

Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Parempaa hoitoa

EspEri CarE

Jänismäessä on hyvä asua

Tarjoamme turvallista ja virikkeellistä ympärivuorokautista

palveluasumista Hoivakoti Jänismäessä Espoossa. Muistathan,

että voit käyttää palvelu seteliä asumispalveluihin.

010 4088 136 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

VAPPUTAPAHTUMA

Avajaistilaisuus on tarkoitettu

veteraaneille, jotka jatkavat juhlaa

Barona Areenalla musiikkipitoisessa

aseveli-illassa.

Veteraanipäivä alkaa perjantaina

27. huhtikuuta klo 10 lipunnostolla

Barona Areenalla. Lipunnostajina

toimivat partiolaiset ja hartauden

pitävät kenttäpiispa Hannu Niskanen,

kirkkoherra Antti Rusama ja

pastori (ort.) Petri Korhonen.

Tämän jälkeen veteraaneille

tarjotaan lounas.

Pääjuhla alkaa kello 13. Ovet saliin

avataan klo 12.15, ja yleisöä pyydetään

istumaan paikoillaan viimeistään

klo 12.45. Juhla televisioidaan

suorana lähetyksenä.

Pääjuhlassa pukeutumiskoodina

on tumma puku ja kunniamerkit.

Pääjuhlan musiikkiesityksistä

vastaavat Espoon sotaveteraanikuoro

ja perinnekuoro, Tapiolan

kuoro, Tapiola Sinfonietta sekä

sopraano Mari Palo. Juhlapuheen

pitää Koneen toimitusjohtaja

ja Aalto-yliopiston hallituksen

puheenjohtaja Matti Alahuhta, ja

Veteraanin päätössanat esittää kenraali

Jaakko Valtanen. Tilaisuuden

juontaa Espoon kulttuurijohtaja

Georg Dolivo.

Veteraanit seuralaisineen ja veteraanijärjestöjen

edustajat voivat

tulla tilaisuuteen ilman erillistä

pääsylippua. Muut voivat noutaa

ilmaislipun kaupungin yhteispalvelupisteistä.

TV1 esittää pääjuhlan suorana lähetyksenä

perjantaina 27.4. klo 13.05 alkaen ja

uusinta lauantaina 28.4. klo 17.05.

Suomenmaan sitkeä kansa -valokuvanäyttely

on esillä 27.4. klo 11–18 sekä

28.–29.4. klo 11–17 näyttelykeskus Wee-

Geen aulassa.

Puolustusvoimain kalustonäyttelyyn voi

tutustua Barona Areenan edustalla torstaista

klo 10 perjantaihin klo 15.

ti 1.5. klo 9.30–15

Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18

Lähetyskirkossa:

klo 9.30 Alkuhartaus, Suvimarja Rannankari-Norjanen

klo 12 NUNU – Voiko unelmasta tulla totta?

Tositarinaan perustuvan nepalilaisen tytön tarinan esittävät

tanssija Titta Tunkkari, muusikko Pekka Nyman ja näyttelijä

Antti Sevanto. Esitys sopii kaikenikäisille.

Myyntiä ympäri Lähetystalon klo 9.45 alkaen:

leivonnaisia, simaa, käsitöitä, tauluja, keräilykortteja,

arpoja ym. Ompeluseuran tuotteita: käytetyistä kankaista

ja vanhoista napeista tehtyjä luomuksia! Vanhaliinan

tavaroita. Opiskelijoiden Lähetysliiton kahvila. Sisäpihalla

pihakirppis, myynnissä myös grillimakkaraa (säävaraus).

Teranga avoinna klo 9.30-14, lounas klo 11-14,

Basaari ja Kumbukumbu avoinna. Vapaa pääsy.

Tervetuloa mukaan iloiseen (vappu)tunnelmaan!

Sankta Claran kirkko Tukholman

ydinkeskustassa on

käytössä ympäri vuorokauden.

Päivisin siellä etsitään

Jumalaa ja öisin siellä nukutaan.

Teksti ja kuvat Sari Savela

pidin ensimmäisen

jumalanpalveluksen

”Kun

Sankta Claran kirkossa

vuonna 1989, siihen osallistui vain

kolme vanhaa naista, joista nuorin

oli 80-vuotias”, Carl-Erik Sahlberg

muistelee seurakuntansa hiljaista

alkua.

Nyt Sahlbergin johtama luterilainen

seurakunta kokoaa jumalanpalveluksiin

viikoittain satoja

ihmisiä. Lisäksi kirkon sosiaalityö

tavoittaa säännöllisesti suuren

joukon kodittomia, narkomaaneja

ja muita yhteiskunnan vähäosaisia.

Seurakunnan kasvu on ollut

voimakasta ja sitä käydään ihmettelemässä

eri puolilta Ruotsia ja Eurooppaa.

Keväisenä sunnuntaina

ryhmä Tapiolan seurakunnan vapaaehtoisia

ja työntekijöitä vieraili

kirkossa.

Kirkon urut alkavat soida ja jumalanpalvelus

alkaa. Kirkonpenkit

ovat täynnä erivärisiä ja -ikäisiä

ihmisiä, myös eri sosiaaliluokat

ovat edustettuina. Pappi toivottaa

kaikki lämpimästi tervetulleiksi.

Tunnelma on rento ja kodikas. Jumalanpalveluksen

kaavan ja virsien

lomassa on luontevasti ylistyslaulua.

Ehtoollisen aikana on mahdollisuus

henkilökohtaiseen esirukoukseen.

Saarnavuorossa oleva kirkkoherra

Sahlberg puhuu lähellä kirkkokansaa.

Evankeliumiin perustuvassa

opetuksessa on selkeästi ja

ymmärrettävästi esillä Jeesuksen

ristinsovitustyö ja kaikille tarjolla

oleva syntien anteeksianto. Messun

jälkeen on kirkkokahvit.

Sankta Claran toiminta teki vaikutuksen tapiolalaisiin vieraisiin.

Joka päivä

rukoillaan yhdessä

Sankta Claran seurakunnassa rukoillaan

paljon. Joka arkiaamu

ja -iltapäivä on maallikoiden ja

työntekijöiden yhteinen rukoustunti.

Kirkkoherra edellyttää, että

jokainen työntekijä osallistuu

rukoushetkeen vähintään neljästi

viikossa.

Sankta Clarassa nälkäisiä ruokitaan,

tarvitsevia autetaan ja kodittomille

tarjotaan kirkon lattialta

yösijaa. Yömajatoiminnan mahdollistaa

laaja vapaaehtoisten joukko,

joka palvelee monissa seurakunnan

tehtävissä.

Calr-Erik Sahlbergin mukaan

keskeisiä syitä seurakunnan kasvulle

ovat olleet Kristus-keskeisyys,

rukous, auttamistyö, suuri

vapaaehtoisten määrä ja avoimuus

Pyhän Hengen toiminnalle. Seurakunnassa

ymmärretään, että ilman

Jumalan Henkeä todellista elämää

ei synny.

Rentous ja rosoisuus

viehättivät

Tapiolan seurakunnan väki on vaikuttunut

vierailusta.

”Väenpaljoudesta huolimatta

seurakunnasta välittyi lämpö

ja kodikkuus. Vapaaehtoisia hääri

monenlaisissa tehtävissä”, kuvailee

Leena Tynnilä. ”Rentoutta

Tukholmalaiskirkon penkit täyttyivät ennen jumalanpalveluksen alkua. Sankta Clarassa

käy paljon vieraita tutustumassa toimintaan.

ja ihmisten avointa toinen toisensa

kohtaamista toivoisin enemmän

myös omaan seurakuntaan.”

Seurakuntapastori Katja Heroa

puolestaan ihastutti seurakunnan

elävyys ja seurakuntalaisten kulttuuritaustojen

moninaisuus.

”Seurakunnalla oli erittäin monipuolinen

toiminta, jonka taustalla

vaikutti vahva rukouselämä.

Kirkko oli käytännössä auki koko

ajan ja sinne oli selvästi helppo tulla

arallakin uskolla.”

Antero Polson mielestä jumalanpalvelus

oli kokonaisuutena

hieno.

”Ehkä siinä oli määrättyä rosoisuutta,

joka viehätti. Maallikkoja

oli paljon mukana eri tehtävissä.

Vaikka siinä oli meille tuttu liturgiarunko,

oli paljon myös muuta,

kuten ylistysmusiikkia. He olivat

kaikessa palanneet yksinkertaiseen

uskoon, joka eli ja hengitti.”

Sankta Claran

kirkko

Sankta Claran kirkko kuuluu

Ruotsin kirkkoon. Aikaisemmin

se oli yksi Tukholman kolmesta

tuomiokirkkoseurakunnasta.

Syyskuussa 2009 se itsenäistyi

omaksi jumalanpalvelusyhteisöksi.

Sankta Claran kirkon

ystävät -yhdistys vastaa seurakunnan

toiminnasta. Suurin osa

toiminnasta rahoitetaan yksityisin

varoin.

Joukko Tapiolan seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä vieraili Sankta Claran

seurakunnassa Tukholmassa huhtikuun alussa.

Rukous ja ylistyslaulut ovat tärkeässä osassa Sankta Clarassa.

Näkökulma

Kiinnostavaa, mutta ei sellaisenaan Espooseen

Aivan Tukholman keskustassa

Åhlensin tavarataloa

vastapäätä toimistorakennusten

ympäröimänä on Sankta Claran

kirkko. Ydinkeskustan asukasmäärän

pienentyessä seurakuntia

on yhdistetty tuomiokirkkoseurakuntaan.

Tukholman keskustan

ongelmana on kirkkojen

suuri määrä, niiden iso koko ja

asukasmäärän vähyys.

Sankta Claran toiminnasta

vastaa kaksi pappia, kolme diakoniatyöntekijää,

vahtimestari

ja muutama projektityöntekijä.

Kirkko on tuomiokirkkoseurakunnan

kirkko, mutta toimintaa

pyörittää Pyhän Claran ystävät,

joka kuuluu Evangeliska fosterlandsstiftelse

-järjestöön. Se vastannee

historiallisilta teologisilta

painotuksiltaan Suomen Luterilaista

Evankeliumiyhdistystä.

Tällainen toimintamalli on

harvinainen Ruotsissakin. Reilun

20 vuoden aikana on saatu

koottua yli 400 hengen seurakunta

ja 700 erilaisen tuen saajaa:

narkomaaneja, pakolaisia,

prostituoituja. Apuna on ruokaa

ja vaatteita, mutta myös tukea ja

rukousta. Merkittävää on vapaaehtoisten

suuri määrä ja heidän

tehtävänsä. Jokainen, jota ei tunneta,

aloittaa voileipien tekemisellä.

Ihmisten auttaminen edellyttää

muutakin kuin halua auttaa.

On myös ymmärrettävä toimintaympäristö,

jossa toimitaan.

Kirkkoherra Carl-Erik Sahlbergissä

on jotakin profeetallista

ja Jumalan hullua, joka toimii

ja saa muut mukaansa. Sankta

Claran työn vahvuus nousee rukouselämästä.

Ehkä meillä Suomessakin

olisi syytä rukoilla

enemmän, jos kirkkona aiotaan

jatkaa.

Jumalanpalvelus, johon osallistuimme,

oli rakenteeltaan

Ruotsin kirkon messu. Seurakunta

oli sekalainen, ja siinä oli koko

maailman kirjo ja kauneus. Jossakin

mielessä olo oli kuin suomalaisessa

Tuomasmessussa. Saarnan

yhteydessä ollut ylistyslauluosuus

jäi soimaan mieleeni. Ehkä

se oli aito helähdys taivaasta.

Vierailun jälkeen jäin miettimään

Tapiolan seurakunnan

ja Espoon seurakuntien yhteistä

strategiaa ja visiota, johon strategialla

pyritään. Ehkä pitäisi

siirtyä ympäripyöreästä ja tyhjästä

sanailusta Sana-keskeiseen

toimintaan eli keskityttäisiinkin

evankeliumin haasteeseen

tässä ajassa. Siihen Sahlbergin

kysymykset seurakunnan palvelusta,

avoimuudesta, kärsimyksestä

ja rukouksesta tarjoavat

hyvän pohjan, vaikka hänen

mallinsa ei ehkä espoolaiseen

ympäristöön sellaisenaan istu.

Seppo Holm

Tapiolan seurakunnan

kappalainen


8 esse ❘ 26.4.2012 tavataan esse.tavataan@kotimaa.fi

26.4.2012 ❘ esse 9

Pyhä pääsee esiin

Pyhä kuuluu kaikille

-taidenäyttely esittelee

opiskelijoiden ajatuksia pyhästä.

Teksti Elina Raunio

Kuvat Jukka Granström

Espoon, Helsingin ja Vantaan

seurakuntayhtymien oppilaitostyö

järjesti vuodenvaihteessa

opiskelijoille taidekilpailun.

Nuoria aikuisia haluttiin innostaa

miettimään, onko mikään pyhää,

voiko pyhän nähdä, miltä pyhä

tuntuu ja voiko paha olla pyhää.

Kilpailussa oli kolme sarjaa; kuvataide,

sanataide ja multimedia/

kollasi. Lautakunta palkitsi jokaisesta

kolmesta sarjasta kaksi parasta

työtä. Lisäksi opiskelijoista koostunut

esiraati palkitsi kaikista kilpailuun

osallistuneista töistä mielestään

parhaan.

Katja Kangas koordinoi kisaa.

Kilpailutyöryhmän jäsen, oppilaitoskanttori

Katja Kangas Espoosta

on iloinen projektista.

”Kolmen seurakuntayhtymän

yhteisessä ponnistuksessa on opittu

paljon, kilpailu on saanut myönteistä

julkisuutta ja se on kiinnostanut

opiskelijoita. Töitä tuli kaikkiin

sarjoihin, kaikista alueen kaupungeista

ja kaikilta opintoasteilta

kaikkiaan kolmekymmentäkahdeksan.”

Pinnan

alla porisee

Kilpailun tavoitteena oli haastaa

nuoret aikuiset pohtimaan omaa

suhdettaan pyhään. Kangas sanoo,

että se toteutui paremmin kuin kilpailutöiden

määrästä voi päätellä.

”Pinnan alla on tapahtunut paljon.

Monet opiskelijat ovat kertoneet

miettineensä pyhää, vaikka

oma rohkeus tai aika ei riittänyt

kilpailutyön lähettämiseen.”

Pyhä on aiheena haastava ja

abstrakti.

”Osalle nuorista se voi olla liian

hankala. Vaikka kilpailussa ei

haluttu rajata pyhän käsitettä vain

hengelliseksi, löytyy kirkon kielestä

hyviä metaforia aiheen käsittelyyn.

Maallistuneessa yhteiskunnassa

uskonnollinen kieli voi olla

vierasta”, Kangas pohtii.

Rouheimmat

nousivat näkyviin

Katja Kangas pitää kilpailun satoa

yleisilmeeltään konservatiivisena.

”Nuoret näyttävät kokevan pyhän

hyvin harmonisena, yleismaailmallisena

aiheena. Luonto, rauha

ja rakkaus nousivat pinnalle. Töissä

käsiteltiin yllättävän vähän teeman

ristiriitoja.”

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

JUHLITAAN PIPLIAA

NahkakaNtiset

Raamatut ja viRsikiRjat

Anna arvostettu, henkilökohtainen

lahja. Tilaa Raamattu kultaisella

nimipainatuksella.

Raamattu RistiiN RastiiN

Upeasti kuvitettu luku- ja hakuteos

jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle.

Erilaisten hakemistojen avulla etsit

helposti tuttuja raamatunkohtia.

36 €

heljäN muki

Heljä Liukko-Sundströmin

teemamukit. Valloittava

uutuusmuki ilmestyy kevään

aikana. 26 € /kpl

Psalmit

Voimasanoja pienessä lippakirjassa,

jonka aukeamat avautuvat yhdeksi

sivuksi. Huippumukava lukukokemus.

Ilmestyy toukokuussa. 10 €

Tilaukset: myynti@piplia.fi

puh. 010 838 6520

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

Juho Kytömäen variaatiota Leonardo Da Vincin klassikkoteoksesta pääsee tutkimaan tarkemmin Lasipalatsin näyttelyssä.

Hän pitää hienona asiana, että

lautakunta palkitsi töitä, jotka

eivät olleet itsestään selvästi kauniita.

”Multimediasarjan voittajatyö,

Joonas Suomalaisen Traces du

sacré kertoo pyhän varjopuolesta;

hengellisestä väkivallasta ja lahkon

ahdistavuudesta. Se on taitava, koskettava

ja hätkähdyttävä teos.”

Arvostelulautakunta puolestaan

luonnehti kuvataidesarjan voittanutta

Juho Kytömäen työtä tehokkaaksi

kuvaukseksi pyhän ja pyyteettömyyden

sekä itsekkyyden ja pyyteellisyyden

vastakkainasettelusta.

Taiteen tehtävä on herättää tunteita

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE

Myymälä avoinna ma-pe 10-17

Ruoholahdenranta 5, Helsinki

raitiovaunu 6:n päätepysäkki

Puh. 0400 125 320

helsinki@ettonet.fi

www.ettonet.fi

Ja paljon

muuta!

Opiskelija Juho Kytömäki

voitti Pyhä-kilpailun kuvataidesarjan

työllään Last super /

viimeinen superi.

Mikkelissä syntynyt, suurimman

osan elämästään Espoossa

asunut nuori mies on monipuolinen

käsillä tekijä.

”Olen piirtänyt ja rakennellut

niin kauan kuin muistan. Taiteilijan

ammatti olisi hieno juttu,

ja olenkin pyrkinyt moneen taidealan

oppilaitokseen”, 26-vuotias

opiskelija kertoo.

Tänä keväänä Kytömäki valmistuu

Omniasta viherrakentamisen

artesaaniksi. ”Kasvit ovat

myös kiinnostavia, ja maisemasuunnittelussa

pääsen käyttämään

luovuuttani. Kohta alkaa työharjoittelu

Kasvitieteellisessä puutarhassa,

sekin on tosi innostavaa”.

Pyhä-taidekilpailusta kuullessaan

Kytömäellä oli koulussa

juuri alkamassa tehtävä, jossa

piti muokata tunnetusta mestariteoksesta

oma versio. Kytömäki

otti käsittelyyn Leonardo Da

Vincin Viimeisen ehtoollisen ja

huomasi, että työ sopii myös kilpailuun.

”Se oli enemmän alitajuinen

kuin suunnitelmallinen juttu”,

hän toteaa.

Nuori taiteilija ei halua avata

ajatuksiaan teoksestaan. Hänen

mukaansa teosta ei tule liikaa selitetä,

vaan katsoja saa tulkita sitä

itse.

”On hyvä, jos teos herättää

tunteita.”

Kilpailun kuvataidesarjan

voitto on hänelle suuri asia.

”Fiilis on hyvä, tämä oli ihan

kunnon kilpailu. Erityisen makealta

tuntuu se, että mukana oli

töitä myös niistä taideoppilaitoksista,

joihin itse olen turhaan

pyrkinyt”, hän sanoo.

Palkintosumma, 700 euroa,

on opiskelijalle iso raha, mutta

Kytömäki arvostaa voittoaan

muutenkin.

”Saan lisää itseluottamusta ja

töilleni näkyvyyttä. Tällaisia kilpailuja

saisi olla enemmänkin!”

Pyhä kuuluu kaikille -taidekilpailun

parhaimmistoa Lasipalatsin näyttelytilassa,

Mannerheimintie 22–24 Helsinki.

Näyttely on avoinna 27.4.–6.5.

tiistaista sunnuntaihin klo 12–18.

Kippis-tuoli

auttaa liikkeelle

Taittuva

keppi

Suihkujakkara

Tapahtumatiedot lähetetään osoitteeseen

esse.tavataan@kotimaa.fi

viimeistään lehden ilmestymistä

edeltävän viikon maanantaina. Toimitus

ei takaa, että kaikki lähetetyt

tiedot julkaistaan. Tapahtumatiedot

ovat myös netissä osoitteessa

www.espoolaiset.fi.

• Kirkoissa soi

Su 29.4. klo 16 Kauklahden

kappelissa (Kauppamäki 1) Iloa

ja Voimaa virsistä -virsilaulutilaisuus.

Juontaja Pekka Kivekäs,

urkuri Sheldon Ylioja. Mukana

Diakonia-ammattikorkeakoulun

opiskelija Ilkka Alakarhu.

Tilaisuus on osa Alakarhun

opinnäytetyötä. Sen jälkeen voi

osallistua vapaaehtoiseen kyselyyn,

jossa tutkitaan virsien vaikutusta

mielenterveyteen ja hyvinvointiin.

Ke 2.5. klo 18.30 Espoonlahden

kirkko (Kipparinkatu 8) Kevään

toivelauluilta. Laulukirjoina virsikirja

ja Messulauluja -kirja. Inkeri

Oinonen ja Timo Lonka. Iltatee.

Su 13.5. klo 18 Soukan kappelissa

(Soukankuja 3) Pop-messu,

liturgi Henri Järvinen, saarna

Vilppu Huomo, musiikki Tiro

Rohkimaisen bändi, Vox Edeni

ja Anna Pulli. Kirkkokaakaot

messun jälkeen. Lastenhoito järjestetty.

• Musiikkia

To 26.4. klo 19 Sellosalissa (Soittoniekanaukio

1a) A Tribute to

Bob Dylan – Songs of Heaven

and Earth. Jukka Gustavson,

Anssi Kela, Jukka Orma, Uffe

Krokfors, Thomas Törnroos, Vesa

Kemi, Jukka Leppilampi, Popp

Gustafsson sekä Elna & Christopher

Romberg. Liput 20/15 e

(+ palvelumaksut), www.lippu.fi.

La 28.4. klo 20 Galleria Espoonsillassa

(Virastopiha 3) Voice of

Finland kisasta tuttu Jesse Kaikuranta,

säestäjä pianisti Salla

Haavisto. Liput 12 e.

ESPOON SEURAKUNNAT

Ma 30.4. klo 18 kulttuurikeskuksen

Tapiolasalissa (Kulttuuriaukio

2) Tapiola Sinfonietan

vappuaaton konsertti. Atso Almila,

kapellimestari ja juontaja

Yllätysesiintyjiä. Liput: 20/15/10 e

(sis. kuohuviinilasillisen) (+ palvelumaksut)

www.lippu.fi.

• Lapsille

Pe 27.4. klo 10 ja klo 14 Sellon

kirjaston Lastenmaassa (Leppävaarankatu

9) Vappujuhlat Hattulassa,

Tomin ja Riitan musiikkituokio.

• Näyttelyt

Ilmoittautuminen

Pe 27. – su 29.4. WeeGee-talossa

(Ahertajantie 2), 2.5. alkaen

Espoon kulttuurikeskuksessa

(Kulttuuriaukio 2) Suomenmaan

sitkeä kansa -valokuvanäyttely.

Ihmisiä koti- ja sotarintamalla:

sotaan joutuneet, surun kohdanneet

ja parempaan huomiseen uskoneet.

La 28.4. asti Taidetalo Pikku-

Auroran (Järvenperäntie 1–3)

näyttelyssä esillä Antonia Ringbomin

alkuperäiskuvituksia Keltainen

kirahvi -animaatiosarjasta

ja kirjasta. Avoinna ti–to klo

10–15, la 11–14. Vapaa pääsy.

Su 6.5. asti Galleria Espoonsillassa

(Virastopiha 3) Bartolomeo

Prencipe, maalauksia ja Matti

Metsämaa, veistoksia. Avoinna

ti–pe klo 11–16, la–su 12–15. Ma ja

vappuna suljettu.

Ti 8.5. asti Karatalossa (Kotkatie

4) Mun koti –näyttely. Näyttely

koostuu Karatalon lähialueen

päiväkotien, koulujen sekä kuvataidekoulun

oppilaiden rakentamista

nukkekodeista.

Pe 11.5. asti galleria Villisiassa

(Soukantie 4) Espoon kuvataidekoulun

oppilaiden kevätnäyttely.

Avoinna ti–to klo 14–19, pe–su

klo 12–15. Vapaa pääsy.

MUSKAReihin

alkaa

www.espoonseurakunnat.fi

Su 13.5. asti Villa Elfvikissä

(Elfvikintie 4) näyttely Marskiviholaisen

jäljillä – Suomenojan

luonto valokuvissa. Avoinna ma–

pe klo 9–16 ja la–su 10–16, pääsiäispyhinä

ja vappupäivänä 10–16.

Vapaa pääsy.

Ti 15.5. asti WeeGee-talon alaaulassa

ja kuvataidekoulun pääkäytävässä

(Ahertajantie 5) Espoon

kuvataidekoulun päättötyönäyttely

Kuvien metsästäjät.

Oppilaat esittelevät päättötyönsä

la 21.4. klo 10–16.15 ja su 22.4.

klo 10–15.45. Avoinna ti, to, pe

klo 11–18, ke klo 11–20, la–su klo

11–17.

• Muuta

To 26.4. klo 11–16 Gallen-Kallelan

Museossa (Gallen-Kallelan tie

27) juhlitaan Akseli Gallen-Kallelan

syntymäpäivää. Ilmainen sisäänpääsy

Peter Dahlin näyttelyyn

ja klo 14 yleisöopastus, jossa

kerrotaan myös Gallen-Kallelan

perheen elämästä ja juhlista Tarvaspäässä.

K AUNIAINEN

Olli Laitinen

Pyörä ja Donna

on esillä Galleria

Espoonsillassa.

Taiteilija on

kiinnostunut

erityisesti yksilöllisistä

metalliveistoksista.

Hän

on työskennellyt

mm. metalliyrityksissä

ja

Eila Hiltusen

apulaisena.

To 26.4. klo 15–18 Meistä on moneksi

-tapahtuma Entressen kirjastossa

(Siltakatu 11). Lapsille askartelua

ja nukketeatteriesitys,

senioreille konsolipeliopastusta.

Pikakampauksia, tuunatun pyörän

arvonta, musiikkia, kahvia,

pullaa ja paljon muuta. Työntekijät,

yritykset ja järjestöt esittäytyvät.

To 26.4. klo 17 Laurean Otaniemen

yksikössä (Metsänpojankuja

3) Aktiivisuutta elämään ikääntyneiden

omaisille -hyvinvointitapahtuma,

mm. lääkäriluento

ravinnon merkityksestä ikääntyneiden

hyvinvoinnille.

La 28.4. klo 11 Sellon kirjastossa

(Leppävaarankatu 9) pyöräilytapahtuma

Fillarilla kohti kesää.

Paneelikeskustelu ja pyöräilyteema

esillä monin tavoin.

Pyöräretki lähtee liikkeelle klo

10 Helsingistä Kirjasto 10:n edustalta

ja matkaa Otaniemen kautta

Selloon. Matkan varrelta voi

Hyppää mukaan

Seikkailuleiri 1.–6. lk Kannonkoskella

4.–7.6. Hinta 60 €, ilm. 4.5. menn.

Hilavitkutin leirit Hilassa 6.–8.8. (2003–2005 synt.) ja

8.–10.8. (1999–2002 synt.). Hinta 35 €. Ilm. 11.5. menn.

Lasten ja perheiden retki Särkänniemeen

ke 13.6. hinta alk. 20 €. Ilm. 25.5. menn.

Ilmoittautumiset Kauniaisten suom. srk virasto p. 512 3710

liittyä pyöräseurueeseen. Matka

jatkuu klo 14 Espoon keskukseen

Entressen kirjastoon.

Su 29.4. klo 13 Gallen-Kallelan

Museossa (Gallen-Kallelan tie

27) Bellmania sanoin ja sävelin.

Professori Lars Huldén luennoi

ruotsiksi runoilija Carl Michael

Bellmanin värikkäästä elämästä

Bellman, den rosenräde skalden.

Pentti Hildénin esittää Bellmanin

epistoloita. Liput: 8/6/4 e, alle

18-v. ilmaiseksi. Avoinna ti–la klo

11–16, su 11–17.

Ke 2.5. klo 19 kulttuurikeskuksessa

(Kulttuuriaukio 2) kuukauden

leffa Oliver Schmitzin

Elämä ennen kaikkea (Life, Above

All).

Ke 3.5. klo 12–12.30 Vaunuhetki

Kamussa (näyttelykeskus

Weegee, Ahertajantie 5). Vauvojen

vanhemmille on tarjolla pieni

hetki joka kuun ensimmäisenä

torstaina. Näyttelytilassa

saa rauhoitella vauvaa ja vallata

käytävät vaunuilla. Rauhallinen

soppi vaikkapa imettämistä

varten Idän ihmeet -työpajatilassa.

3.5. tutustutaan Marco

Polo -mies ja myytti -näyttelyyn.

Opastus. Vapaa pääsy.

Ke 3.5. klo 17 Nöykkiön kirjastossa

(Oxfotintie 4) Auringon

päivä venäläisittäin. Leikkejä ja

askartelua lapsille, tarjolla pientä

suolaista ja makeaa. Duo Tulitsa

esittää venäläisiä kansanlauluja

ja ikivihreitä sävelmiä. Lauletaan

yhdessä tuttuja venäläisiä

lauluja sekä suomeksi että venäjäksi.

Ke 3.5. klo 18 Sellon kirjastossa

(Leppävaarankatu 9) kirjailija

Jarkko Tontti puhuu sananvapaudesta,

kansainvälisen kirjailijoiden

ja toimittajien sananvapausjärjestön

Penin toiminnasta

ja Tontin omasta tuotannosta.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy,

ellei pääsymaksua mainita.

Seurakuntien tapahtumat ovat

sivuilla 12–15.


10 esse ❘ 26.4.2012 26.4.2012 ❘ esse 11

Pyhän juurilla

Pyhä oli alun perin kuvaileva sana. Se määritti paikkaa tai aikaa.

Pyhän käsite on laventunut niin, ettei siitä tahdo saada kiinni.

Missä pyhyys lymyää, mikä on pyhää ja mikä ei?

Teksti Ulla Lötjönen

Kuva Hans Eiskonen

Jaakko Heinimäki

Johannes Ojansuun

ajatuksia kirjasta

Pyhyys

Mistään ei nuoruus ole saanut

niin paljon käyttövoimaa

kuin rajattomista mahdollisuuksista.

Se, mikä meille on annettu,

on annettu läsnäolon ja lähentymisen,

ei omistamisen

kautta.

Me emme piirrä karttaa siksi,

että maaston kuvaus olisi tosi,

vaan siksi, että osaisimme

kulkea siinä.

Mikään ei muuta ihmistä

niin kuin tyhjä ja täyteys.

Tyhjä on se kohta, jossa me

emme voi itseämme auttaa.

Se on kohta, joka tekee tilaa

sille toiselle, joka tämän tilan

pyhittää.

Pyhyys on ennen kaikkea

asennoitumisen tapa. Se on

tapa kohdata se, mikä pakenee

ymmärrystämme, se on

tapa kohdata se, mitä emme

voi hallita.

Pyhä on salaperäinen

sana, mutta hahmoton

se on, vailla

tarkkaa rajaa. Sanalla

on silti juureva

perusta.

Uskontotieteilijä Veikko Anttonen

osoittaa, että suomen sana

pyhä oli alun alkaen maastoon

liittyvä määre. Suomessa on satoja

pyhä-alkuisia paikannimiä,

kuten Pyhäjärvi, Pyhäjoki ja Pyhäsalmi.

Tuhansia vuosia sitten, jo esikristillisenä

aikana, suomalainen

asujaimisto tapasi nimetä erikoisen

maastopaikan pyhäksi.

Sana oli lainaa kantagermaaneilta

ja alun perin kuvaileva. Se ilmaisi

rauhoitettua ja koskematonta

aluetta. Pyhäksi nimetty järvi, joki,

salmi tai kukkula rajasi aluetta

toisesta. Asuttu ja haltuun otettu

maa-alue tai vesistö oli erillään

siitä, mikä oli koskematonta ja valloittamatonta

ei-kenenkään maata,

siis pyhää seutua. Sinne ei ollut meneminen.

Kieli kantaa

merkityksiä

Muinainen suomalainen koki takamaat

ja pyhäksi nimetyt alueet paikoiksi,

joita tuli karttaa. Erikoinen

kukkula tai muu maamerkki herätti

suurta kunnioitusta, ja muinaissuomalaiset

alkoivat haudata vainajansa

kiviröykkiöihin.

Suomalaisessa kansanuskossa

raja näkyvän ja näkymättömän,

elävien ja kuolleiden välillä koettiin

liukuvaksi. Esi-isiä kunnioitettiin.

Vaikka kuolema oli raja, se

myös yhdisti jälkeenjääneet suvun

jäsenet toisiinsa. Suku oli sukua

elävänä ja kuolleena.

Muinaisten hautaröykkiöiden

jäännöksiä näkee maastossa vieläkin,

myös eri puolilla Espoota. Kun

kristinusko saapui Suomeen, vanha

pyhä-termi sulautui uuteen viitekehykseen.

Sen merkitys alkoi muuttua,

mutta yhäkin se kantoi mukanaan

varhaisia merkityksiä.

Veikko Anttonen on väitöstutkimuksessaan

osoittanut, että pyhä

on kansojen yhteistä sanastoa.

Se esiintyy eri muodoissa ja hiukan

eri vivahtein kaikissa tunnetuissa

vanhoissa kielissä. Yleisimpiä merkityksiä

sanalle ovat: loukkaamaton,

rauhoitettu, suojattu, kielletty,

kokonainen tai voimalla ladattu.

Onko meillä

rajantajua?

Hämeenlinnalainen filosofi ja kirjailija

Johannes Ojansuu pohtii

pyhää ja pyhyyttä vuonna 2004 ilmestyneessä

teoksessaan Pyhyys –

rajalla oleva ihminen. Loppuunmyydystä

teoksesta ilmestyi viime

syksynä toinen painos.

”Yksi sysäys uusintapainokselle

oli se, että evankelisluterilaisella

kirkolla on menossa Pyhä-teema.

Monet kirjan teemat ovat nousseet

sen vuoksi esille”, kertoo Ojansuu.

Hän tuntee suomalaisen pyhänimistön

alkuperän. Ojansuu ei

kuitenkaan puhu maastoalueiden

luvattomista ylityksistä tai muista

paikkasidonnaisista rajaloukkauksista.

Filosofia kiinnostavia teemoja

ovat rajantaju, rajasuhteet ja rajatietoisuus.

Muinaissuomalainen kulki aikoinaan

pyyntireissuillaan, mutta

maasto, johon teki mieli mennä,

ei enää ollut tuttua. Uusi kiehtoi ja

samalla pelotti. Hän pysähtyi pyhän

rajalle.

Meitä nykyisiä metsässä liikkujia

eivät tällaiset säännökset koske.

Meillä on jokamiehen oikeus liikkua

vapaasti luonnossa. Mutta mielenmaisemassa

meitä edelleen sitoo

pyhän kunnioitus, vai sitooko?

Yltiöpäinen

kuluttaja

Johannes Ojansuun perusväite on,

että länsimainen kulttuuri on kadottanut

tai kadottamassa rajantajun.

”Se ilmenee kuolemattomuuden

tavoittelussa”, sanoo Ojansuu.

”Kulttuurimme ikuisuutta hamuava

henki näkyy vaikkapa

geenimanipulaatiossa tai pyrkimyksessä

jatkuvaan talouskasvuun.

Se perustuu luonnon ja luonnonvarojen

jatkuvalle hyödyntämiselle.”

Ojansuun mukaan haltuunoton

halu on ihmisen peruskiusaus.

”Se liittyy kulttuurimme perusrakenteeseen,

jossa tieteellisteknisellä

edistysuskolla ja taloudella on

ylivalta. Tämä yllyttää meidät elämän

hallitsemisen utopioihin ja

tyytymättömyyteen, joka on koko

vapaan markkinatalouden kulmakivi.

Mainonta ja markkinointi

luovat meihin tyytymättömyyttä

varsin tehokkaasti.”

Rakkaus

ei omistele

Rajantajun katoaminen näkyy

Ojansuun mielestä myös siinä,

kuinka ihminen suhtautuu lajikumppaneihinsa.

Hän noukkii

esimerkin lähisuhteista. Kun kaksi

ihmistä löytää toisensa, syntyy

rakkaus kahden erillisen olennon

välille.

”Rakastumme toisessa ihmisessä

juuri siihen toiseen. Mutta jos

kuvioon astuu ajatus tämän muuttamisesta,

joutuu toisen toiseus ahtaalle.”

Symbioottinen suhde kestää

hetken verran. Pienelle lapselle on

järisyttävää tajuta, että hän on äi-

distä erillinen olento. Monesti on

niin, että rakastunut ihminen taantuu

parisuhteessa lapsen tasolle.

”Ihmisen peruskiusaus on haltuunotto

myös suhteessa toiseen”,

sanoo Ojansuu.

”On tyypillistä ja inhimillistä,

että lähdemme liikkeelle yhdentymisestä,

mutta puhuisin mieluummin

koskettamisesta, sillä koskettaminen

on eri asia kuin yhteensulautuminen.”

Englannin sana sacred, pyhä,

tulee lähelle sanaa secret, salaisuus.

”Raja ihmisen ja toisen välillä on

iho. Tämä rajapinta on ainoa mahdollisuus

yhteydelle. Se, mikä erottaa

meidät toisesta on sama pyhä

paikka, mikä meidät häneen yhdistää.”

Ihminen on

itselleen salaisuus

Johannes Ojansuu opettaa filosofiaa

lukiolaisille Hämeenlinnassa.

Tämän lisäksi hän on kysytty alustaja

ja luennoitsija.

”Olen luennoillani lisännyt rajantajun

teemaan uuden aspektin.

Ihminen on myös itse itselleen osin

salaisuuden aluetta. Emme tunne

itseämme kokonaan. Sisäisen intimiteetin,

kätketyn alueen tunnistaminen,

on tärkeä kokemus minuudelle.

Tarvitsemme suojapaikkoja.

Eräässä aforismissani totean:

valo ilman varjoja, autiomaa.”

Mutta mitä ilmiöitä näemmekään

ympärillämme?

Sensaatiolehdistö yllyttää ihmisiä

paljastamaan itsestään kaiken.

Facebookissa moni julkistaa itsestään

asioita, jotka olisi hyvä pitää

omana tietonaan.

”Oloni on niin vanhanaikainen,

kun puhun ihmisen intimiteetistä,

mutta kasvattajana olen huolissani

nuoresta sukupolvesta. Aivan

yhtä tärkeää kuin luonnonsuojelu,

on ihmisluonnonsuojelu”, sanoo

Ojansuu.

Kuka olisi valmis varjelemaan

meissä olevaa kätkettyä?

Ojansuun mielestä kirkon tulee

tunnistaa tekijät, jotka uhkaavat

pyhää, koskeepa kahminta ja häpäisy

itseä, toista ihmistä, luontoa

tai tuonpuoleista.

”Väkivaltainen ja epäkunnioittava

suhde pyrkii kieltämään rajat

ja toimimaan omavaltaisesti. Sen

sijaan rajaa kunnioittava suhde ei

pyri ottamaan haltuun, ei hallitsemaan

sitä, mikä on rajan tuolla

puolen, siis pyhää”, sanoo Ojansuu.

Kirkko on

suojapaikka

Kirkon nettisivuilla kerrotaan, että

meneillään olevalla Pyhä-painopisteellä

”halutaan rohkaista pyhän

etsimiseen ja lähestymiseen, vahvistaa

kristillistä uskoa ja elämäntapaa

ja edistää luomakunnan hyvinvointia.”

Johannes Ojansuu esittää kirkolle

toiveen. Kirkko ei voi katsoa

sivusta jatkuvan talouskasvun ideologista

ylivaltaa eikä edistysuskon

kääntöpuolta, ekologista tuhoa, joka

on saatu aikaan.

Hänen mielestään kirkon tulisi

vaalia tässä ajassa pyhää.

”Kirkko on eräänlainen suojapaikka,

jossa pyhyyttä vaalitaan.

Jos se pysyy sellaisena, se jo riittää,

mutta mielestäni kirkon tulisi ottaa

rohkeammin kantaa asioihin,

jotka liittyvät varjelemiseen. Ei pidä

ollenkaan pelätä sitä, että astutaan

poliittisten päätöksentekijöiden

varpaille.”

Kolikolla on kaksi puolta, olemuksellinen

ja toiminnallinen.

”Toisella puolella on intiimin

varjeleminen, ja sen kääntöpuoli on

täysin poliittinen, yhteiskunnallinen

ja kulttuurinen. Kirkon suuri

ongelma on, kuinka se pystyy ottamaan

huomioon nämä molemmat.”

Ihmisessä asuu

ikävä ja kaipaus

Vaikka Ojansuu esittää kirkolle

haasteen, hän tiedostaa, että haltuunoton

haave vaivaa ihmistä

myös suhteessa tuonpuoleisuuteen.

Ihminen on rajallinen olento, mutta

ei tahdo tyytyä rajoihinsa.

Ojansuu kertoo Vanhan testamentin

tarinaa Mooseksesta, joka

kohtaa erämaassa palavan pensaan

(2. Mooseksen kirja 3). Mooses tahtoo

tietää, kuka häntä puhuttelee,

hän hakee kieltä, mutta Jumala

kieltäytyy antamasta itselleen nimeä.

”Minä olen se joka olen”, kuuluu

ääni palavasta pensaasta.

”Uskonnonfilosofinen näkemykseni

on, että kaikissa uskonnoissa

on keskeistä kaipaus ja kosketuksiin

pyrkiminen. Ihmisessä

on ikävä, halu kurkottautua kohti,

ja se on uskon ydinaluetta.”

Mooses riisui sandaalit jaloistaan,

sillä paikka, jolle hän astui,

oli pyhä.

”Tällainen pyhä kohdataan ilman

määritelmiä, kokonaisvaltaisessa

kokemuksessa. Kaikki uskonnollinen

kieli on yritystä kuvata

sitä, mitä ei voi kuvata. Uskonnollinen

kokemus on ytimeltään

sanaton, ja kaikki kielelliset

muotoilut ovat tämän uskonnollisen

kokemuksen tai sen kaipuun

päällä.”

Veikko Anttonen: Ihmisen ja maan rajat.

Pyhä kulttuurisena kategoriana. SKS,

1996.

Johannes Ojansuu: Pyhyys – rajalla oleva

ihminen. WSOY, 2011.


12 esse ❘ 26.4.2012 26.4.2012 ❘ esse 13

26.4.2012

26.4.2012

26.4.2012

International

Tapiolan

seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto,

Kirkkopolku 6, 02100 Espoo. Virasto

avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 4000.

Toimitus- ja tilavaraukset klo 9–15

p. 8050 4429 etunimi.sukunimi@evl.fi

www.tapiolanseurakunta.fi

Olarin

seurakunta

Kirkkoherranvirasto palvelee osoitteessa

Olarinluoma 4, 02200 Espoo ma–pe klo 8–15

p. 8050 7000, faksi 420 8160.

etunimi.sukunimi@evl.fi www.olarinseurakunta.fi

Espoonlahden

seurakunta

Kirkko ja kirkkoherranvirasto:

Kipparinkatu 8, 02320 Espoo. Virasto avoinna ma–pe klo 8–15, p. 8050 6000.

Toimitus- ja tilavaraukset ma–pe klo 9–15 p. 8050 6627

etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoonlahdenseurakunta.fi

TAPIOLA

Uskokaa minuun

Messu Tapiolan kirkossa su 29.4. klo 10

Pyhäpäivä Tapiolassa

Messu ”Uskokaa minuun” su

29.4. klo 10 Tapiolan kirkossa.

Liturgi Jussi Koivisto, saarna Arto

Vallivirta, musiikki kanttori Hannu

Jurmu ja Tapiolan seurakunnan

vaskiyhtye. Pyhäkoulu messun

aikana. Kirkkokahvit.

Vappuaattona ma 30.4. Tapiolan

kirkko suljetaan klo 18.

Vapunpäivänä ti 1.5. kirkko on

suljettu.

Otaniemen kappelissa on messutauko

11.5. saakka remontin

vuoksi.

Viikkomessu

Arkiaamun pysähtyminen yhteisen

rukouksen ja ehtoollispöydän

äärellä Tapiolan kirkossa ke 2.5.

klo 8. Liturgi Ossi Tervonen, kanttori

Hannu Jurmu.

Päivärukoushetki

Tule hiljentymään hetkeksi arjen

keskellä ma–pe klo 12 Tapiolan

kirkkoon.

Kevään katumusta

Espoon musiikkiopisto EMOn

opettajien konsertti ke 2.5. klo

19 Tapiolan kirkossa. Ohjelmassa

mm. Johannes Brahmsin ja

Gustav Mahlerin musiikkia. Vapaa

pääsy, ohjelmatulot Yhteisvastuukeräykseen.

Keskiviikkokerho

”Thaimaa sanoin ja kuvin” ke

2.5. klo 13 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa.

Vieraana opettaja

Osmo Hupli, joka on asunut Thaimaassa

19 vuotta. Kahvitarjoilu

alkaa jo klo 12.30.

Työttomänä?

Oletko vailla työtä tai työttömyysuhan

alla? Tule keskustelemaan

ja voimaantumaan Tapiolan

kirkon Pylvässaliin ke 2.5. klo

14.30. Mietitään yhdessä, millaista

toimintaa tarvittaisiin. Mukana

pastori Aarne Laasonen ja

TAPIOLA

Työtön?

diakoni Timo Lounio. Tilaisuus on

avoin kaikille espoolaisille.

Häivähdys Pyhää

Kevään viimeinen lounaskonsertti

Tapiolan kirkossa ke 9.5.

klo 12: Anna Song, piano ja Jason

Hu, piano. J.S. Bach, F. Chopin.

Konserttiin on vapaa pääsy,

vapaaehtoinen ohjelmamaksu

Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Konsertin kesto on n. 30 min.

Kadonneen aarteen

metsästäjät

Kesäleiri 2001–2004 syntyneille

tytöille ja pojille 4.–7.6. Velskolassa

Pohjois-Espoossa. Leirin ohjelmassa

on asiallisen hauskaa ja

jännää menoa sisällä ja ulkona.

Pelailemme pelejä, askartelemme,

leikimme, sekä touhuilemme

muuta mukavaa. Tiedustelut ja

Ilmoittautumiset 24.5. menn. ilkka.kalliokoski@evl.

. Hinta 35 €.

Hilavitkutin-leirit

tytöille ja pojille

Kesäloman huipennus on yhteinen

leiri Hilassa Kirkkonummella.

Ohjelmassa on monenlaista

kesäistä puuhaa, uimista, askartelua

ja pelaamista kivojen kavereiden

seurassa 6.–8.8. (2003–

2005 syntyneille) ja 8.–10.8.

(1999–2002 syntyneille). Hinta

35 €. Ilm. 22.5. menn. ilkka.kalliokoski@evl.

. Järj. Espoonlahden,

Leppävaaran ja Kauniaisten

seurakunnat.

Koululaisten eloleiri

Taivalkoskella

10–14-vuotiaiden kesäleiri 3.–

8.8. Taivalkoskella. Hinta 170 €.

Ilmoitt. 7.5. menn. Malle Münterille,

040 755 6797, malle.munter@evl.

. Järj. Tapiolan, Taivalkosken

ja Pärnun seurakunnat.

Perjantai-illan

rukouspiiri

Tule Tapiolan kirkolle ke 2.5. klo 14.30

Tule mukaan rukoilemaan seurakuntamme

ja yhteisten asioiden

puolesta. Piiri kokoontuu Tapiolan

kirkolla joka perjantai klo

19–21. Mahdollisuus myös esirukouspalveluun.

Diakonia –

tukea elämään

Onko elämässäsi vaikeita asioita?

Tarvitsetko toisen ihmisen

tukea? Ota yhteys diakoniatyöntekijään.

Varaa keskusteluaika

p. 8050 4433 tai käy diakoniatoimistossa

Tapiolan kirkolla.

Yhteiset tapahtumat

Polkupyörät yms. kiertoon.

Otetaan vastaan erikokoisia

käytettyjä polkupyöriä ja hyväkuntoisia

pyöräilykypäriä.

Vastaanottopaikka Perkkaan

kappelilla Leppävaarassa.

Tied. Eveliina Roznovskille

041 518 1244, soita ja sovi

aika. Monet maahanmuuttajat

eivät osaa ajaa pyörällä,

mutta Espoon Venäjäklubi

ja Colorful Espoo opettavat

maahanmuuttajia ajamaan.

Hiljainen yhteisöviikko 22.–

29.7 Heponiemessä, Karjalohjalla.

Teemme talon töitä

puhumatta ja elämme hiljaisuudessa

yhteisön ilta- ja aamupalaveria

lukuun ottamatta.

Osallistuminen edellyttää

itsenäistä työ-otetta ja aiempaa

kokemusta Heponiemen

töistä. Lisätietoja Ulla-Maija

Kyrölältä 050 346 5348. Ilmoittautumiset

Heponiemen

tapahtumakalenterin kautta

www.heponiemi. .

Näkövammaiset

Näkövammaisten ja oppaiden

retki Lohjalle, Vivamon

Raamattukylään katsomaan

uutuusnäytelmää Kuningas

Salomo to 14.6. Musiikkinäytelmä

kertoo Raamatun

sanalaskuja laatineesta viisaasta

kuninkaasta. Esitys on

kuvailutulkattu näkövammaisille.

Näytelmän jälkeen lounas

ja kahvit. Retken hinta 20

€, lapset 10 €, oppaat ilmaiseksi.

Lähtö Espoon Kulttuurikeskuksen

edestä Kaupinkalliontie

10 / Kultturiaukio 2.

klo 9.30, paluu klo 14.30. Ilmoittautumiset

1.6. mennessä

Tarja Huttuselle p. 8050

2340, 040 734 7715.

Kesäleiri näkövammaisille

ja oppaille ma–to 6.–9.8.

Hvittorpin kurssikeskuksessa

Kirkkonummen Masalassa

(os. Hvittorpintie 245). Lähde

yhdessä virkistäytymään

monipuolisen ohjelman, kauniin

luonnon ja hyvän seuran

merkeissä. Leirin hinta 40 €,

lapset 20 €. Ilmoittautumiset

ke 13.6. mennessä p. 8050

2340, 040 734 7715. Paikat

täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautuneille

lähetetään tarkempi ohjelma

ennen leiriä.

OL ARI

Messu

Messuun

Su 29.4. klo 10 Olarin kirkko

Su 29.4. klo 12 Matinkappeli

To 19.4. klo 18 Olarin kappeli iltamessu

To 26.4. klo 18 Olarin kappeli iltamessu

Su 29.4. klo 10 Olarin kirkko,

liturgia ja saarna Paula Närhi,

avustaa Eva Kanerva, kanttorina

Mikko Niinikoski. Samuli Hyvärinen,

sello ja baritoni.

Su 29.4. klo 12 Matinkappeli,

liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa,

kanttorina Sari Rautio

To 19.4. klo 18 Olarin kappeli,

iltamessu, liturgia ja saarna

Inari Vapaakallio, kanttorina Olli

Pyylampi.

To 26.4. klo 18 Olarin kappeli,

iltamessu, liturgia ja saarna

Vilppu Huomo, kanttorina Olli

Pyylampi.

Rukous- ja

hartaushetkiä

Olarin kirkossa Päivän Sana,

meditatiivinen rukoushetki ti klo

12 Olarin kappelissa Päivän Sana,

ti klo 12.30. Haukikappelissa

Hiljaisen rukouksen tunti,

ke klo 12 Hiljaisuuden kappeli,

kauppakeskus Ison omenan

palvelutasolla on avoinna henkilökohtaista

hiljentymistä varten

arkisin ma–pe klo 12–18 ja la klo

12–15. Puolenpäivän hartaushetki

arkisin ma–pe klo 12.15–

12.30. ”Puolituntinen evankeliumin

ääressä” ti klo 18.30.

Siionin virsiseurat Hiljaisuuden

kappelissa to 19.4. klo 18.30.

Kahvitarjoilu klo 18 Omenan olohuoneessa.

Pyhäkoulu

Olarin kirkolla päiväkerhon tiloissa

kerhosiivessä su 29.4. klo 10–

10.30. Musiikkipyhäkoulu Matinkappelilla

su 29.4. klo 12–12.30.

Unkarilaisen ja

suomalaisen musiikin

ja runon ilta

Tutustu unkarilaiseen mielenmaisemaan

musiikin ja runouden

kautta Olarin kappelissa to

26.4. klo 19. Loimaan nuorisokuoro,

joht. Ferenc Juhász. Martti

Rautio, piano. Runoja lausuvat

Elsa Luukkonen, Helena Virtanen,

Väinö Kiminki. Juontamassa

Anja-Maija Leppänen.

Papin Puhelin

ma–pe 9–21, 040 547 1857.

Voit varata keskusteluajan tästä

numerosta. Keskusteluaika pyritään

järjestämään mahdollisimman

pian.

Lukupiiri

Matinkappelin olohuoneessa

10.5. klo 18–20, kirja: Siri

Hustvedt, Kesä ilman miehiä. Lisätietoja

Liisa Riikola 040 560

2247.

Kansainvälisen työn

sähköpostilista

Liity kansainvälisen työn sähköpostilistalle

ja pysyt tietoisena

mitä tapahtuu monikulttuurisessa

työssä, lähetystapahtumissa,

kansainvälisessä diakoniassa ja

ystävyysseurakuntatyössä. Uutisia

tulee listan jäsenille säännöllisen

epäsäännöllisesti Olarin

ja Espoon seurakuntien tapahtumista

ja välillä vähän laajemmaltikin.

Liity listalle lähettämällä

sähköpostia markus.silvola@

evl. .

Perheretki Rehndahliin

ja Hilaan

OL ARI

Ke 16.5. klo 9.30–14.30. Yhteiskuljetus

Kirkkonummelle lähtee

Olarin kirkolta. Käymme ensin

tutustumassa Rehndahlin

valloittaviin eläimiin, jonka jälkeen

matkaamme Hilaan ruokailemaan.

Hinta on aikuisilta 10 €,

3–14-vuotiailta 6 € ja alle 3-vuotiaat

ilmaiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset

27.4. mennessä

040 503 7622 tai paula.brucehaatainen@evl.

.

Eläkeläisten kerhot

Ohjelmassa sekä vapaata seurustelua,

että keskustelua eri

vierailijoiden alustusten pohjalta.

Kerhojen kokoontumispaikat:

Haukikappeli, Ukkohauentie 1,

pe 13–14.30. 27.4. Suikki Jääskä

kertoo Namibian matkastaan.

Matinkappeli, Liisankuja 3, ke

13–14.30. Olarin kappeli, Kuunkehrä

4, ti 13–14.30. 8.5. kanttori

Sari Rautio kertomassa kuinka

Raamatun tekstit soivat. Olarin

kirkko, Olarinluoma 4, to klo

12.30–14.

Matinkappelin

lähetyspiiri

Katsellaan kuvia ja muistellaan

Hiidenmaan ja Saarenmaan retkeä

To 3.5. klo 15 alkaen Matinkappeli,

Liisankuja 3.

Diakonian työpaja

Työpajassa tehdään yhteistyönä

Äiti Teresa-peittoja, rullataan

lakanasuikaleista sidetarpeita,

jotka lähetetään Kalkuttaan

leprasairaiden hoitotarpeisiin ja

kootaan rukousnauhoja tiistaisin

9–12 Olarin kirkolla. Jos et

pääse itse paikalle, villalankoja

(väh. 50% villaa) voi toimittaa

työpajaan. Myös lankojen jäännöserät

otetaan vastaan. Tiedus-

Unkarilaisen

ja suomalaisen

musiikin

ja runon ilta

Loimaan nuorisokuoro,

joht. Ferenc Juhász

Martti Rautio,

piano

Runot

Elsa Luukkonen

Helena Virtanen

Väinö Kiminki

Juonto

Anja-Maija Leppänen

to 26.4. klo 19

Olarin kappeli, Kuunkehrä 4

telut diakoni Katja Karvinen

040 773 8715.

Pääsiäisajan

ikoninäyttely

Esillä ikonimaalari Kati Peltomaan

töitä Hiljaisuuden kappelissa

kauppakeskus Iso

Omena 26.3.–30.4. arkisin

klo 12–18 ja lauantaisin klo

12–15.

Varhaisnuorten

kesäleirit Hilassa

Puuhis 1 1–4-luokkalaisille

lapsille 4.–6.6. Lähtö Olarin

kirkolta ma klo 17, paluu ke

klo 18.30. Hinta 35 €, sisaralennushinta

25 €.

Puuhis 2 1–4-luokkalaisille

lapsille 6.–8.6. Lähtö Olarin

kirkolta ke klo 17, paluu pe klo

18.30. Hinta 35 €, sisaralennushinta

25 €.

Megis 5–8-luokkalaisille 8.–

11.6. Lähtö Olarin kirkolta klo

pe klo 17, paluu ma klo 13.30.

Hinta 45 €, sisaralennushinta

35 €.

Kaikkien leirien ilmoittautuminen

23.4.–6.5. osoitteessa

niittykappeli.net. Lisätiedot

niittykappeli.net ja anne.sarasmaa@evl.

, 040 551 4426.

Naisten saunaillat

Keväällä Hvittorpin leirikeskuksessa

to 3.5. ja ti 29.5.

Kyyditys kimppakyydein. Lähtö

klo 17.30 Matinkappelilta.

Iltapala 3 €. Paluulähtö klo

21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut

Helena Paimela 050 360

1452.

Kastepäivä

12.5. klo 10–17. Kastetoimitukset

alkavat tasatunnein

klo 10–16 välillä. Kastetoimituksen

jälkeen Omenan Olohuoneessa

on valmiina kakkukahvit

ja pientä suolaista.

Lapsia odottaa onnittelukorttiaskartelu.

Tilat on somistettu

päivän teeman mukaisesti.

Kastepäivä on avoin kaikille

ja kaikenikäisille, joita ei ole

kastettu kristillisen kirkon yhteyteen.

Jos haluat järjestää

ikimuistoisen kastejuhlan vastasyntyneelle

lapsellesi tai jos

lapsesi kastejuhla on jäänyt

eri elämäntilanteista johtuen

aikanaan järjestämättä, tai jos

olet nuori tai aikuinen ja tahdot

liittyä kristilliseen kirkkoon

ja samalla luterilaiseen seurakuntaan,

on päivä juuri sinua

varten. Yleisenä huomiona voi

todeta, että alle 12-vuotiaan

kastejuhlaan tarvitaan vanhempien

suostumus. Iältään

12–18-vuotiaan kastejuhlaan

tarvitaan kastettavan ja vanhempien

suostumus. Kastepäivään

voit ilmoittautua Olarin

seurakunnan kirkkoherranvirastoon

p. 8050 7000. Lisätietoja

kauppakeskuspappi

juha.virta@evl. .

Messut

Messu su 29.4. klo 10 Espoonlahden

kirkossa, saarna ja liturgia

Asmo Sinervo, avustava pappi

Auli Tamminen, kanttori Anna

Pulli, urkuri Timo Lonka.

Messu su 29.4. klo 17 Soukan

kappelissa, saarna teologian ylioppilas

Saija Ahvenainen, liturgia

Auli Tamminen, kanttori Anna

Pulli, Okra-kuoro.

Klassinen messu su 6.5. klo 10

kirkossa, saarna ja liturgia Jukka

Knuutti, avustava pappi Tuula

Olli, kanttori Elja Puukko, urkuri

Helena Yli-Jaskari. J.S.Bachin

kantaatin 128 ” Auf Christi Himmelfahrt

allein” laulavat Melis

Jaatinen, altto, Tuomas Katajala,

tenori, Elja Puukko, basso, sekä

Navichorus.

ESPOONL AHTI

Raamattua luihin ja

ytimiin

To 26.4. klo 18 ”Pelkureita ja

sankareita” (Tuom. 1–10) Espoonlahden

kirkossa, Jouni Turtiainen.

Keskustelua ja iltatee.

Miesten sauna- ja

raamattupiiri

Hvittorpin leirikeskuksessa to

26.4. Kimppakyydit kirkolta klo

18. Sauna- ja iltapalamaksu 7

€. Tied. Urpo Malin, 050 570

6028 tai Mikko Tervonen, 040

588 5411.

ToTo

Kirpputorillamme on uusi nimi

"Toivon Tori", Kastevuorenkuja 4,

Soukka, uudet aukioloajat to klo

14–17 ja ma, ti, ke ja pe klo 18–

19. Kauppaa tehdään myös la

28.4. ja 19.5. klo 10–14. Tuotto

kansainvälisen diakonian Petroskoi-työlle.

Kirkkoherranvirasto

palvelee lähes joka

arkipäivä

Vapunaattona ma 30.4. kirkkoherranvirasto

on suljettu. Iloista

kevään juhlaa! Virasto palvelee

taas ke 2.5. ja yleensä ma–pe

klo 8–15.

Seurakunta palvelee

lähes aina

Pe 11.5. Espoonlahden seurakunnan

kaikki tilat on suljettu

koulutuspäivän vuoksi.

Diakonia

Silminnäkijänä

Lähetystyössä

Eveliina Roznovski kertoo lähetystyökokemuksistaan

Venäjällä Inkerin kirkon

palveluksessake 9.5. klo 18–20

Espoonlahden kirkossa. Teetarjoilu.

Lounas vähävaraisille ma ja to

klo 12 Espoonlahden kirkolla, lipunmyynti

11.30–12.30 ja ti klo

11 Soukan kappelilla, lipunmyynti

10.30–11.30, hinta 2 €.

Elintarvikejakelu kirkon aulassa

ma–la klo 9. Vuoronumerot arvotaan

klo 8. Vapunpäivänä ti 1.5.

ei ole elintarvikejakelua.

Vaate- ja kenkäkeräys Diakoniatyö

ottaa vastaan hyväkuntoisia,

puhtaita lasten ja aikuisten

vaatteita sekä kenkiä jaettavaksi

niitä tarvitseville. Lahjoitukset

voi tuoda Soukan kappelin tai

Espoonlahden kirkon vahtimestarille

aukioloaikoina. Tied. diakoniasihteeri

Tanja Tervo 040

537 6848.

Piirit pyörivät …

Raamattu- ja keskustelupiirit

ma klo 18.30–20.30 Espoonlahden

kirkossa, ti klo 18.30–20

Kaskikappelissa.

Soukan lähetyspiiri ke 2.5. klo

12, Soukan kappelissa.

Raamattu-Lähetyspiiri ke 2.5.

klo 12.30–15, Iivisniemen seurakuntakodissa.

Kiitos

Yhteisvastuukeräyksen lipaskeräyksen

lahjoittajille ja kerääjille!

Keräys tuotti tällä kertaa 5

531,17 €.

Kevään toivelauluilta

Keskiviikkona kirkolle -iltana 2.5.

klo 18.30. Laulukirjoina virsikirja

ja Messulauluja -kirja. Inkeri

Oinonen ja Timo Lonka. Iltatee.

Kaskimiehet

Vierailu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen

ke 2.5. Esittelyssä

mm. Sortti-asema pienkuormille,

kaatopaikkatoiminta,

biojätteen käsittely ja kaasun keräys.

Kimppakyydit Kaskikappelilta,

Kaskipiha 3, klo 18.30. Ohjattu

tutustumiskierros alkaa klo

19, os. Ämmässuontie 8, 02820

Espoo (Nupurintien varrella). Lisätiedot

Jussi Sehm 050 309

0577.

Siionin virsiseurat

Pe 4.5. klo 19–20.30 kirkossa.

”Puolustaja syntisten, korjaa kotiin

vaivainen. ”SV 87:3.

Musiikki

Esbo Kammarkör konsertoi pe

4.5. klo 19–21, Soukan kappeli.

Laulukerho ti 8.5. klo 13–14, Espoonlahden

kirkossa, Elja Puukko.

Perheet

Mukulamessu ulames

su 6.5. klo 16

ESPOONL AHTI

Lisää alla.

ESPOONL AHTI

Nuorille aikuisille

su 6.5. klo 18 Iivisniemen

seurakuntakodilla

Laiva on lastattu…

Soukan kappelissa, Mira Kohijoki,

Leena Santaharju, kanttori

Elja Puukko.

Pikkuiset päiväkerhoon? Nyt on

mahdollisuus hakea myös 2-vuotiaiden

päiväkerhopaikkaa. Kerhot

kokoontuvat Soukan kappelissa,

Kaskikappelissa ja Mäntykappelissa.

2-vuotiaiden kerho

kestää 2 tuntia ja sisältää pienimuotoisen

hartauden, leikkiä,

eväiden syönnin ja käden töitä.

Hakemukset netin kautta. Tied.

Leena Järvinen, 041 535 6190.

Laituri-ilta

su 6.5. klo 10

Espoonlahden kirkossa

Nuorille aikuisille su 6.5. klo 18–

20, Iivisniemen seurakuntakodissa.

Laiva on lastattu 6.5. luovuudella:

Laitetaan talentit jakoon

muidenkin ihasteltavaksi! Pastori

Olli-Pekka Ylisuutari alustaa:

”Seurakunta – yksi ruumis, monta

jäsentä.” (1. Kor. 12). Keskustelua,

musiikkia ja rukousta,

ruumiin ravintoa unohtamatta:

kevään viimeinen ilta nyyttäriperiaatteella.

Kansainvälinen vastuu

Moku-kerho ma 7.5. klo 17.30–

19.30, Kivenkolossa, Merisaapas

1 A, Eveliina Roznovski.

Avoin, monikulttuurinen kerho

lapsille ja aikuisille. Tied. Teija

Moilanen, 040 728 7478.

Silminnäkijänä lähetystyössä

ke 9.5. klo 18–20, Espoonlahden

kirkossa. Eveliina Roznovski

kertoo lähetystyökokemuksistaan

Venäjällä Inkerin kirkon pal-

veluksessa. Teetarjoilu.

Klassinen

messu

LAITURI

luovuudella:

Laitetaan talentit jakoon

muidenkin ihasteltavaksi!

Pop-messu

HIIO HOI

Su 13.5. Soukan kappelissa klo

18, liturgi Henri Järvinen, saarna

Vilppu Huomo, musiikki Tiro Rohkimaisen

bändi, Vox Edeni ja Anna

Pulli. Kirkkokaakaot messun

jälkeen. Lastenhoito järjestetty.

Nuoret

ilta

www.sodesode. , Sode – Soukan

ostarilla

Soden 10-vuotisjuhla la 28.4.

klo 16–22. Tapahtumaan tulee

myös entisiä nuoria ja työntekijöitä,

tule tapaamaan vanhoja

tuttuja ja näe, mitä Sodessa tapahtuu

tänä päivänä.

Venäjänkielisille

Каждую последнюю пятницу

месяца с 18:00 вас ждёт

«Блинная гостиная» Русского

клуба Эспоо. Музыка,

общение, чай с баранками

и, конечно же блины! Мамам

на заметку - для деток

присмотр и своя программа

в отдельной комнате с

кучей игрушек! Есть кухня,

камин и фортепиано. Добро

пожаловать всем, говорящим

по-русски! Адрес: Leppävaaran

kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Тел. 050 366 1779.

Каждую пятницу с 18:00

(кроме последней пятницы

месяца) в церкви Leppävaara

проводятся

конфирмационные занятия

(rippikoulu). Это знкомство

с основами мирового

христианства, дающее право

стать членом Евангелическолютеранской

Церкви

Финляндии. Также можно

пройти этот курс, но не

вступать в Церковь. Возраст

– от 14 до 99 лет. Летом

для участников курса будет

лагерь. Все занятия ведутся

по-русски. Адрес: Leppävaaran

kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Тел. 050 366 1779.

Worship Service in English

on every Sunday at 4.30 pm

(16.30) in Espoo Cathedral Parish

Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan

seurakuntatalo)

Kirkkoranta 2.

Sunday school in Finnish (3–

6 and 7–12 yrs). Fellowship

time and refreshments after

the service. Federation of Espoo

Parishes in cooperation

with International Evangelical

Church in Finland. Read more:

www.church. ja www.migrantchurch.

.

Tea & Fellowship Sat April 28

at 3 pm at Suvela Chapel (Kirstinpiha

3). A group for anyone

who wants to speak English,

make international friends and

learn more about the Christian

faith. For more information

contact Pastor Mari Mathlin,

mari.mathlin@evl. , t. 050

438 0182.

Nuoret aikuiset

Leppävaara

www.cafekismus. /leppavaaran-nakut

nakut.leppavaara@gmail.com

Facebook: Leppävaaran seurakunnan

nakut

Facebook: Leppävaaran seurakunnan

nakut

Lepuskimessu su 6.5. klo 17

Leppävaaran kirkossa. Helena

Kesti-Helia.

Ilta Parkilla su 6.5. klo 18

Nooan Parkissa, Lintuvaarantie

21. Teetä, kahvia ja kiintoisaa

keskustelua. Merja Alanne

alustaa aiheesta ”Eri evankeliumien

Jeesus-kuvat”.


14 esse ❘ 26.4.2012 26.4.2012 ❘ esse 15

26.4.2012

26.4.2012

26.4.2012

Espoon

tuomiokirkkoseurakunta

TUOMIOKIRKKO

Nähdään messussa

Sunnuntaina 29.4.

Messu

klo 10 Espoon tuomiokirkko

klo 15 Espoon tuomiokirkko

konfirmaatiomessu

Englanninkielinen jumalanpalvelus

klo 16.30 Espoon tuomiokirkon

seurakuntatalo

Espoon tuomiokirkko

Kirkkopuisto 5

Messu su 29.4. klo 10 ”Jumalan

kansan koti-ikävä”. Liturgia ja

saarna Sami Marte, avustava pastori

Anita Kyönsaari, urkuri Anna-

Liisa Haunio, kanttori Eeva Jurmu.

Kirkkokahvit Pitäjäntuvassa.

Konrmaatiomessu su 29.4. klo

15, Joutenlampi. Liturgia ja saarna

Pirkko Nurminen, avustajat

Raigo Liiman, Noora Mättö ja Arto

Nyman, kanttori Marja-Liisa Talja.

Espoon tuomiokirkon

seurakuntatalo

Kirkkoranta 2

Englanninkielinen jumalanpalvelus

joka su klo 16.30. Kaksi

suomenkielistä pyhäkouluryhmää

(3–6 v. ja 7–12 v.) jumalanpalveluksen

aikana. Kirkkokahvit. Järjestäjinä

Espoon seurakunnat ja

International Evangelical Church

in Finland (IEC). Lisätiedot www.

church. ja www.migrantchurch. .

Pyhäkoulu su klo 12.

Perhekerho to klo 10–11.30.

Tuomasmessu la 5.5. klo 18. Liturgia

Marja Malvaranta, saarna

Alarik Corander, juontaja kanttori

Sheldon Ylioja, Espoon tuomiokirkon

kamarikuoro, Petri Kangas ja

yhtye. Messun yhteydessä pyhäkoulu,

Outi Wenell. Teejatkot.

Auroran kappeli

Heiniemenpolku 1

Pyhäkoulu su klo 12.

Rukouspiiri ke klo 18.

Viherin veikkojen venytys- ja tasapainojumppa

to klo 11.

Kappelilounas to klo 12–13. Alkuhartaus,

aterian hinta 4 €.

Pappi paikalla to klo 12–13.

Auroran lapsikuoron harjoitukset

to klo 15.30–16.30. Tied.

kanttori Lea Waaraniemi 040

831 9099.

Auroran lauluyhtye to 26.4. klo

17.30–19, Lea Waaraniemi.

Perhekerhot pe 27.4. klo 10–

11.30, kerhoa ei 4.5.; ma 7.5. klo

10–11.30, kerhoa ei 30.4.

Vauvaperhekerho seur. kerran ke

9.5. klo 10–11.30 Tallipojan kerhotilassa,

Tallipojankuja.

Nuoret: Pe Lujiksen raamis klo

18–19, Lujakalliokahvila klo

19–23. Isoskoulutus ti ja ke klo

17.30–19.

Cafe Aurora ja Yhteisvastuupuoti

avoinna ma–pe klo 10–14.

Myynnissä tuotteita Yhteisvastuukeräyksen

hyväksi.

Lue lisää toiminnastamme www.

espoontuomiokirkkoseurakunta.

> Seurakunta-alueet > Aurora.

Käy tykkäämässä Auroran kappelia

Facebookissa.

Kalajärven kappeli

Ruskaniitty 3

Pyhäkoulu su klo 16.

Eläkeläiskerho to 3.5. klo 10.30.

Vauvaperhekerho pe klo

9–11.30.

Perhekerho ma ja ke klo 10–

11.30.

Ylistys- ja Rukousilta pe klo 19.

Diakoniapalvelun ajanvaraus Päivi

Pakkanen, 040 531 1042.

Kauklahden kappeli

Kauppamäki 1

Iloa ja Voimaa virsistä – virsilaulutilaisuus

su 29.4. klo 16.

"Taivaallinen onkimies – virsilinkkejä

Raamattuun." Juontaja Pekka

Kivekäs, urkuri Sheldon Ylioja,

mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun

opiskelija Ilkka Alakarhu.

Tilaisuus on osa Ilkka Alakarhun

opinnäytetyötä ja tilaisuuden jälkeen

voi osallistua vapaaehtoiseen

kyselyyn, jossa tutkitaan virsien

vaikutusta mielenterveyteen

ja hyvinvointiin. Seuraavan kerran

su 6.5. klo 16.

Pyhäkoulu su klo 12.

Vauvaperhekerho ma klo 13–15.

Perheiden vapputapahtuma ma

30.4. klo 15–18. Yhteisvastuun

hyväksi; tarjolla munkkeja, simaa,

makkaraa, lapsille ilmapalloja ja

kasvomaalausta, onnenpyörä,

golf-puttausta.

Perhekerho ti klo 10–11.30.

Eläkeläisten keittoruokailu ti klo

11–12.30. Hinta 3€.

Kauklahden alueen kappalaisen

Ari Kunnamon 50-v. syntymäpäiväseurat

ti 1.5. klo 15.30, kahvitarjoilu

klo 14.30.

TUOMIOKIRKKO

Perheiden

vapputapahtuma

ma 30.4.

klo 15–18

Kauklahden

kappelissa

Simaa, munkkeja,

kasvomaalausta,

golf-puttausta…

Puuhapaja pe 27.4. klo 9.30–13.

Kappelipalloilijat siirtyvät pelaamaan

ulkokentälle! Lentopalloa

kesäaikaan torstaisin klo 17

20. Aloitus to 10.5. Pelipaikkana

Kauklahden urheilukentän lentopallokenttä,

os. Lasilaaksontie,

02780 Espoo. Tied. Erkki Pennanen,

pennaset@kolumbus. ,

0400 440 571.

”Oh happy day!” Exoduskuoron

konsertti to 10.5. klo 19, johtajana

Anna-Liisa Haunio. Petri

Kangas piano, Joonatan Rautio

saksofoni, Antti Kataja basso ja

Pekka Nyman perkussiot. Solisteina

Veera Railio ja Pasi Piispanen.

Vapaa pääsy.

Laaksolahden kappeli

Ylänkötie 16

Eläkeläiskerho ma 30.4. klo 13.

Laulun ja Sanan illan kevätkonsertti

pe 4.5. klo 19. Kakkukahvit.

Perhekerho pe klo 10–11.30.

Pyhäkoulu su klo 12.

Nestori

Asemakuja 2

Nuoret pe Luja Kallio Raamis klo

18–19 ja Luja Kallio -kahvila klo

19–23. Isoskoulutus ti klo 17.30–

19.

Niipperi

Yläjuoksun kerhotila

Pyhäkoulu su klo 12.

Nupurin kappeli

Brobackantie 1–3

Perhekerho ke klo 10–11.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke

2.5. klo 13, vieraana Anna-Liisa

Haunio.

Eläkeläiskerho to 26.4. klo

10.30, Virpi Sutelainen.

Suvelan kappeli

TUOMIOKIRKKO

Iloa ja

Voimaa

virsistä

su 29.4. klo 16

Kauklahden kappeli

Kirstinpiha 3

Täräysmessu la 28.4. klo 20, pastori

Sami Marte.

Yhteiskristillinen TV 7 iltapäivä

ma 30.4. klo 14. Martti ja Mirja

Ojares kertovat TV-kanavan synnystä

ja tarkoituksesta. Toimittaja

Kari Niemen haastateltavina

nauhoitettavassa ohjelmassa

ovat myös mm. Martti Merra, Kirsi

Kanerva ja Oiva Hujanen. Tilaisuudessa

laulattajana on Liikemiesten

lähetysliiton lauluryhmä

Jorma Löfströmin johdolla. Kahvitarjoilu.

Lauluryhmä ma 30.4. klo 18.30.

Lauletaan tuttuja, Gospel-tyyppisiä

lauluja. Ohjaaja Tuomo Sorri

044 088 2082.

Diakoniaruokailu seuraavan kerran

ti 8.5. klo 12.15–13.15. Hinta

2 €.

Vauvaperhekerho ”Suvelan suloiset”

ti klo 13.30–15.

Eläkeläiskerho to 26.4. klo 13.

Raamattupiiri to 26.4. klo 12. Ohjaaja

Pentti Laukkanen.

Monikulttuurinen perhekerho

”Aurinkoinen” to klo 10–11.30.

Torstaipiiri to 3.5. klo 15. Vertaistukiryhmä

mielenterveyskuntoutujille,

tied. diakoni Maarit van

Santen 050 438 0189.

Tea & Fellowship la 28.4. klo

15–17.

Khmerinkielinen pyhäkoulu ja

tanssiryhmä su 29.4. klo 14. Urdunkielinen

pyhäkoulu su 29.4.

klo 14.

Tuomarilan asema

Tuomarilantie 4

Siioninvirsiseurat su 29.4. klo

18, Sami Marte.

Pyhäkoulu su klo 11.

Miesten keskustelu- ja laulupiiri

ke 2.5. klo 19, Ari Kunnamo.

Venäjänkielinen shakkikerho to

klo 16.

Raamattupiiri to klo 18.

Perhekerho ”Pörriäinen” pe klo

10–11.30.

Viherlaakson kappeli

Viherkalliontie 2

Kappelilounas seuraavan kerran

ti 8.5. klo 12–13. Hinta 4 €.

Perhekerho to klo 10–11.30.

Englanninkielinen

jumalanpalvelus

joka sunnuntai klo 16.30 Espoon

tuomiokirkon seurakuntatalossa,

Kirkkoranta 2. Tarkemmin Seurakuntatalon

kohdalla.

Ari Kunnamon 50-v.

syntymäpäiväseurat

Tule Kauklahden kappalaisen Ari

Kunnamon 50 v. syntymäpäiväseuroihin

ti 1.5. Kauklahden kappeliin,

Kauppamäki 1. Aloitamme

kakkukahveilla klo 14.30, seurat

alkavat klo 15.30. Vapaaehtoinen

kahviraha kerätään Kauklahden

ystäväseurakunnan Kosen

hyväksi. Mahdolliset muistamiset

Suomen Raamattuopiston nuorisotyön

hyväksi tilille 800011-

68411, viestikenttään "Ari50v".

TUOMIOKIRKKO

Ari Kunnamon

Kirkkoherranvirasto, Kirkkokatu 10, 02770 Espoo, ma–pe klo 8–15,

virkatodistukset p. 8050 3502, pappi p. 8050 3501 klo 9–18,

toimitusvaraukset p. 8050 3515. Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

etunimi.sukunimi@evl.fi www.espoontuomiokirkkosrk.fi

50v

Uutta kipinää

ryhmänohjaukseen

syntymäpäiväseurat

ti 1.5. klo 14.30

Kauklahden

kappelissa

Perhepyhäkoululeiri

Velskolassa 6.–9.8. koko perheelle.

Ohjelman erillisosuuksissa

pohditaan aikuisten kesken

arjen asioita perheessä, lapsilla

samanaikaisesti omaa ohjelmaa

lastenohjaajien ja isosten kanssa.

Päivittäin yhdessäoloa koko

perheen kanssa ulkoillen, askarrellen,

liikkuen ja pyhäkouluhetkien

parissa. Leirin hinta, aikuiset

65 €, lapset 3–14-vuotiaat

35 €, sisältää majoituksen omilla

liinavaatteilla, ruuan, ohjelman

ja askartelumateriaalit. Kuljetus

omilla kyydeillä. Vapaamuotoiset

hakemukset 27.4.–11.5. ma–pe

klo 9–15. Kaikille hakeneille lähetetään

tieto leirille pääsystä viikolla

21. Tied. perhetyönohjaaja Outi

Wenell p. 8050 3584 tai outi.wenell@evl.

.

Kevätretki Radiolähetysjärjestö

Sanansaattajien

toimistolle

Lähetysväelle ja kaikille lähetystyöstä

kiinnostuneille keväinen

kiitosretki Radiolähdetysjärjestö

Sanansaattajien toimistoon Hyvinkäälle

to 10.5. Linja-auton poimintareitti:

klo 15 Suvelan kappeli

– Kirkkokatu 10 – Viherlaakso

– Lähderanta – klo 16 Aurora.

Tarkempi reitti ja pysähtymisajat

sovitaan ilmoittautuessa. Hyvinkäälle

saavutaan klo 17. Kotiin

lähtö klo 20. Ohjelma: Kiitosateria

Hyvinkään seurakuntatalossa,

tutustuminen Sanansaattajien

toimintaan, työntekijöihin ja

toimitiloihin. Matkan hinta 8 €

sis. matkat ja päivällisen, kerätään

linja-autossa. Varaa tasaraha.

Ilmoittautumiset ke 2.5. mennessä

p. 8050 3516, 8050 3517

tai 8050 3503. Matkalla mukana

lähetyspastori Raigo Liiman, diakoni

Pauliina Alanko ja lähetyssihteeri

Helene Taal.

Haluatko tehdä jotakin

hyvää?

Tule vapaaehtoiseksi Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan.

Meillä

on runsaasti vapaaehtoistehtäviä.

Voisitko antaa aikaasi tunti

tai pari joskus? Ilmoittaudu kirsi.muurimaki@evl.

tai 050 438

0164, niin esittelen vaihtoehtoja.

Kirkon esittelijäksi?

Kiinnostaako keskiaikainen kirkkomme?

Tule vapaaehtoisten kirkon

esittelijöiden rinkiin. Kirkkoa

esitellään kesä-keskiviikkoisin klo

14–15. Koulutus järjestetään su

TUOMIOKIRKKO

Tarays

messu

la 28.4.

klo 20

Suvelan

kappeli

29.4. klo 18 Espoon tuomiokirkossa.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot

kirsi.muurimaki@evl. tai 050

438 0164.

Sinäkin voit olla

Yhteisvastuukerääjä

Valtakunnallinen Yhteisvastuukeräys

on käynnissä. Voit antaa

oman panoksesi keräykseen

myös vapaaehtoisena kerääjänä

tai muissa tehtävissä. Voit sitoutua

olemaan mukana vaikka yhdessä

tehtävässä kerrallaan. Lisätiedot

diakoni Merja Lehtisalo

040 763 6685.

Unelmakammari

Kirpputori ja kahvila – kaiken kansan

kohtaamispaikka ma 10–13

ja to 10–18 Kaivomestarinkatu 8.

Huom. suljettu ma 30.4. Peittopajassa

ma klo 13–15 kudotaan Äiti

Teresa -peittoja Intiaan. Otetaan

vastaan lankalahjoituksia. Tied.

040 513 0862.

Espoon tuomiokirkon

vihkiaikojen varaaminen

Vihkiaikoja voi varata ajalle marraskuu

2012 – huhtikuu 2013

puhelimitse klo 9–15: Espoon

tuomiokirkkoseurakunta p. 8050

3515, Esbo Svenska p. 8050

3209. Kesän 2013 vihkiajat

(4.5.2013–26.10.2013) varataan

netin kautta (2.5.–11.5.2012 klo

9 alkaen).

Perhetyön

puhelinpäivystys

ti klo 10–12. Keskusteluapua

ajanvarauksella perheen, parisuhteen

ja vanhemmuuden kysymyksissä,

p. 8050 3583 ja 8050

3584.

Diakonian ajanvaraus

Espoon keskus 040 513 0862 ja

040 736 9315

Suvela 040 531 1037 ja 050

438 0189

Kalajärven alue 040 531 1042

Auroran alue 040 763 6599

Kauklahti 050 438 0176

Laaksolahti 040 547 1861

Viherlaakso 040 572 5344.

Ajankohtaisimmat

tapahtumatiedot

www.espoontuomiokirkkoseurakunta

> Kalenteri tai Ajankohtaista

-sivu.

Leppävaaran

seurakunta

LEPPÄVAARA

T A

Toimipisteet

Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu

2, Perkkaan kappeli

Upseerinkatu 5, Karakappeli

Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma

2, KilonRisti Vanharaide

1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu

7 B 3. krs, Leppäsiipi,

kirkkoherranvirasto Alberganesplanadi

1.

Messut ja hartaudet

Partiomessu to 26.4. klo 18

Leppävaaran kirkossa. Helena

Kesti-Helia ja Essi Nyyssönen.

Partiolaiset mukana messun toteutuksessa.

Hiljainen aamurukous pe 27.4.

klo 7.45–8.45 KilonRistissä.

Messu ja kirkkokahvit su 29.4.

klo 10 Leppävaaran kirkossa. Tiina

Palmu, Timo Salo ja Kullervo

Latvanen. Kirkkokuoro mukana

messussa.

Messu su 29.4. klo 12 Perkkaan

kappelissa. Tiina Palmu ja Kullervo

Latvanen.

Pyhäkoulu su 29.4. klo 10 Leppävaaran

kirkon Pikkuparkissa.

Pyhäkouluun ovat tervetulleita

kaikki 3–10-vuotiaat lapset.

Arkin aamumessu ke 2.5. klo

8–8.30 Lasten kappeli Arkissa.

Taaperokirkko pe 4.5. klo 10

Lasten kappeli Arkissa. Taaperokirkossa

ei pelätä yllättäviä

käänteitä, vaan pienet saavat

näkyä, kuulua ja taapertaa. Kirkkohetken

aiheena on matka halki

erämaan. Kirsti Koskela, Seija

Hatakka ja Essi Nyyssönen.

Lepuskimessu su 6.5. klo 17

Leppävaaran kirkossa. Helena

Kesti-Helia.

Arkin Paja

la 28.4. klo 10–13 Lasten kappeli

Arkissa. Hartaudessa klo

11.30 kuulemme paimenen äänen.

Askartelemme kutsukortteja

kummeille 6.5. järjestettävää

kummikirkkoa varten. Kahvi- ja

mehutarjoilu.

Israel -raamattupiiri

tapaa Ison kirjan äärellä to 26.4.

klo 18 KilonRistissä.

Yksinhuoltajien

Olohuone

A P E

Tule jakamaan yksinhuoltajan

ilot ja surut muiden samassa

tilanteessa olevien kanssa to

26.4. klo 17.30–19 Leppävaaran

kirkon Olotilaan. Tarjolla pientä

suolaista iltapalaa, lastenhoito

järjestetty. Lopussa lyhyt hartaus.

Iltasoitto

su 29.4. klo 18 Leppävaaran kirkossa.

Musiikkiopisto Juvenalian

nuoret muusikot esiintyvät.

Vapaa pääsy.

Raamattumietiskely

Lectio Divina

ke 2.5. klo 10–12 Karakappelissa.

Tule ja hiljenny kokonaisvaltaisesti

Raamatun sanoja mietiskellen

ja tunnustellen. Aiheena

on tulevan sunnuntain evankeliumiteksti,

Psalmi tai yksi lukukappale.

Siioninvirsiseurat

ma 7.5. klo 18.30 Perkkaan kappelissa.

Seuroissa vuorottelevat

lyhyet puheet ja virret. Herännäisyyden

ydin on Jumalan suuruudessa

ja ihmisen pienuudessa.

Seuroissa mukana muun muassa

Inkeri Juvela, Juha-Pekka Rissanen,

Hans-Christian Daniel ja

Samuli Korkalainen. Seurat alkavat

kahvittelulla klo 18.30.

Kastemekkonäyttely

Vauvat valkoisissa

Oletko jo käynyt ihastelemassa

Leppävaaran kirkolla yli pariakymmentä

kastemekkoa?

Näyttely on avoinna 6.5. asti.

Esillä on kastemekkoja, vauvojen

kuvia sekä tarinoita pukujen

takaa yli kymmeneltä eri vuosikymmeneltä.

Näyttely on avoinna

arkisin Leppävaaran kirkolla

klo 10–18 sekä viikonloppuisin

tilaisuuksien yhteydessä.

Kaiken Wäen Wappu

Tule viettämään vappua hyvässä

seurassa ma 30.4. klo 15–

18 Leppävaaran kirkolle. Lapsille

ilmapalloja. Tarjolla simaa,

kahvia, munkkeja, makkaroita

ja hodareita 1 €. Sisällä ongintaa

ja onnenpyörä. Wapputapahtuman

päättää ilmapallohartaus

klo 17.30. Tapahtuman tuotto

kerätään Yhteisvastuulle.

Ilta särkyneille

Sanan ja rukouksen illan vetävät

yhdessä Pirkko Muhonen ja pastori

Merja Alanne la 5.5. klo 17

19 Leppävaaran kirkossa. Mahdollisuus

henkilökohtaiseen rukoukseen

ja sielunhoitoon.

Lähetysilta

R O

KIRKOSSA

pienet saavat näkyä,

kuulua ja vipeltää

pe 4.5. klo 18 Lasten kappeli Arkki

ti 8.5. klo 18 Leppävaaran kirkossa.

Vieraana asianajaja

Kirkkoherranvirasto, Alberganesplanadi 1, 02600 Espoo,

avoinna ma–pe klo 8–15 p. 8050 5000, faksi 8050 5590.

Toimitusvaraukset ma–pe klo 10–14 p. 8050 5575.

Päivystävä pappi ma–pe klo 10–14 p. 8050 5562.

etunimi.sukunimi@evl.fi www. leppavaaranseurakunta.fi

LEPPÄVAARA

Michael Decker Jerusalemista.

Aiheena messiaaniset juutalaiset

ja lähetystyö Israelissa juutalaisten

parissa. Michael Decker

alustaa aiheesta ja kertoo työnsä

haasteista. Alustusta seuraa

yleisökeskustelu. Tee- ja kahvitarjoilu.

Kolehti Israel-lähetystyölle.

Aikuistyön kevätretki

Hämeen sydämeen

Retkikohteena Hattulan Pyhän

Ristin kirkko, Hämeen linna ja

Aulangon näkötornila 19.5. Hinta

25 €, sis. matkat ja pääsyliput.

Ruokailun ja kahvin jokainen

maksaa itse. Ilmoittautumiset

4.5. mennessä vuokko.alanne@evl.

, 8050 5585 tai merja.

alanne@evl. , 050 347 2548.

Omaishoitajien ja

läheisten virkistysretki

Hei sinä, joka hoidat omaistasi

Leppävaaran seurakunnan alueella.

Seurakunta järjestää yhdessä

Espoon kaupungin kanssa

keväisen virkistyspäivän sinulle

ja omaisellesi Hvittorpin

leirikeskuksessa ti 29.5. klo

9.45–17.15. Tarjolla bussikuljetus,

iloista yhdessäoloa ja hyvää

ruokaa. Vapaaehtoisemme auttavat

omaisten hoidossa. Päivän

hinta 10 euroa/osallistuja. Retki

on tarkoitettu myös heille, jotka

eivät saa omaishoidon tukea.

Voit osallistua virkistyspäivään

niin omaisen kanssa kuin ilman.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset

pe 8.5. mennessä Riitta Türkmen,

040 546 5198 tai Eveliina

Kauppila 040 518 1387.

Runollinen iltapäivä

su 29.4. klo 15 Karakappelissa.

Tapahtuman järjestää seurakunnan

runoryhmä ja kirkkokoreogra

Riitta Vainio. Kahvitarjoilu.

LEPPÄVAARA

Koulutus aloitteleville

ja kokeneille raamattupiirin

ohjaajille

Suunnitteletko perustavasi uuden

ryhmän? Haluatko uutta kipinää

ryhmäsi ohjaukseen? La

12.5. klo 10–15 Leppävaaran

kirkolla koulutusta kaikille ryhmän

ohjauksesta kiinnostuneille.

Opettajina ovat Helsingin

Raamattukoululta TM Sisko Mäkinen

ja toiminnanjohtaja Marja

Heimala-Pelkonen. Päivän ohjelma:

klo 9.30 tulokahvit, klo 10–

12 Orientoituminen raamattupiirityöskentelyyn,

Miksi kokoonnumme

raamattupiiriin? Erilaisia

raamattupiirejä, Raamattupiirin

sisältö, rutiinit ja kesto, klo

12.30–13 tarjoilutauko, klo 13–

15 Ohjaamisessa on monia ulottuvuuksia,

Ohjaajan persoona,

Ohjaajan valmentautuminen ja

Ohjaajakin on oppimassa. Kouluttajat

ottavat vastaan mielellään

odotuksiasi, kysymyksiäsi

ja toiveitasi käsiteltävistä asioista.

Tiedustelut ja Ilmoittautumiset

4.5 mennessä Inkeri Juvelalle,

inkeri.juvela@evl. tai 040

531 1059.

Etsitään polkupyöriä

maahanmuuttajille

Otamme vastaan erikokoisia

käytettyjä polkupyöriä ja hyväkuntoisia

pyöräilykypäröitä. Monet

maahanmuuttajat eivät osaa

ajaa pyörällä. Espoon Venäjäklubi

ja Colorful Espoo opettavat

maahanmuuttajia pyöräilemään.

Pyöriä vastaanotetaan Perkkaan

kappelilla Leppävaarassa sovitusti.

Soita Eveliina Roznovskille,

041 518 1244.

Diakonia

Runollinen iltapäivä

su 29.4. klo 15 Karakappelissa

Lue lisää yllä.

Diakonian palveluaika on ohjausta,

neuvontaa ja ajanvarausta

varten ma klo 10–12 Alberganesplanadi

1, p. 8050 5539 ja

8050 5525. Muuna aikana ajanvaraukset

puhelimitse suoraan

diakoniatyöntekijöiltä.

Lue lisää alla.

Kauniaisten

seurakunta

Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma–pe klo 9–14, to klo 9–16

(sulj. klo 11.30–12) p. 512 3710.

etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi

Messu

Su 29.4. klo 10 kirkossa, saarna

Mimosa Leinonen, liturgia Hanna

Vanonen ja kanttorina Teija Palolahti.

Kirkkokahvit.

Perhekerho

To 26.4. klo 10 Sebastoksessa, ”Lukutoukka”.

To 3.5. klo 10 ma ja to

ryhmien grillijuhlat kirkon puistossa.

Yhteisvastuunkeräys

To 26.4. klo 9–13 ja klo 15–17

Kauniaisten keskustassa.

Keskustelevat naiset

kirkolla

To 26.4. klo 14 takkahuoneessa.

Aiheena ”Armo”, mukana Anna-

Kaisa Tuomi.

Raamattupiiri

Ke 2.5. klo 18 takkahuoneessa.

Martat ja Mariat

To 3.5. klo 12 kansainvälisen työn

ryhmä yläsalissa.

19.4.2012

Grankulla

svenska

Kansliet, Kavallvägen 3,

öppet må–fre kl 9–14, to kl 9–16,

stängt 11.30–12, tfn 512 3722.

fornamn.efternamn@evl.fi

www.grankullasvenskaforsamling.fi

Högmässa

Sö 29.4 kl 12 i Grankulla kyrka,

Carola Tonberg-Skogström,

Heli Peitsalo.

Taizéandakt

On 2.5 kl 19 i kyrkan, Carola

Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo

Bibelkväll

To 3.5 kl 18.30 i Sebastos.

Ti 8.5 Utfärd till Vanda, lantbruksmuséet

Emil, Helsinge kyrka.

Pris 15 €, lunch och kaffe

ingår. Anm. till kansliet tel. 512

3722 senast 27.4.

Barnläger med tema

TRÄFFIS

För åk 1–3 på Sjömansro i

Lappvik, Hangö 4–6.6. Pris

52 €.

För åk 4–6 på Sjömansro i

Lappvik, Hangö 6–9.6. Pris

70 €.

Anm. till pastorskansliet tel.

512 3722. Sista anmälningsdagen

21.5.

Lapset leirille

Seikkailuleiri 1.–6. lk Kannonkoskella

4.–7.6. Hinta 60 €, ilm.

4.5. menn. virastoon.

Hilavitkutin leirit Hilassa 6.–8.8.

(2003–2005 synt.) ja 8.–10.8.

(1999–2002 synt.). Hinta 35 €.

Ilm. 11.5. menn. virastoon, p. 512

3710.

Lasten ja perheiden retki

Särkänniemeen ke 13.6. hinta alk.

20 €. Ilm. 25.5. menn. virastoon.

Kesäkerho

Ohjattua toimintaa 3–6-vuotiaille

lapsille kirkon puistossa 4.–15.6.

ma–pe klo 9–12. Ilm. virastoon

2.–25.5. p. 512 3710.

Syksyn päiväkerhot

3–5-vuotiaille lapsille 2 tai 3 krt/

vko kokoontuvat ryhmät. Ilm. toukokuun

aikana www.kauniaistenseurakunta.

.

Muskarit

Ilmoittautuminen elokuussa. Tied.

Lea Uusitalo 050 388 9434.

19.4.2012

Esbo

svenska

Pastorskansli, Kyrkogatan 10, 02770

Esbo, må–fre kl. 8–15, tfn 8050 3000,

040 586 0056, fax 8050 3265.

Esbo domkyrka, Kyrkparken 5

www.esbosvenskaforsamling.fi

Högmässor sö 29.4.

Esbo domkyrka kl. 12.15.

Olars kyrka kl. 10.30 mässa

med små och stora. Gosskören

Cavata medv.

Karabacka kapell kl. 10. Kon-

rm. av kvällsskriftsk.

Bytesdag för

barnkläder & prylar

Röda Stugan i Gröndal lö 28.4

kl. 10–14. Allt är gratis, ta med

en slant för servering för Gemensamt

Ansvar!

Vigseltider i

Esbo domkyrka

Vigseltider för maj-oktober 2013

bokas på www.esbosvenskaforsamling.

2.–11.5.2012. Vigslarna

sker lö kl. 12–17. Esbo domkyrka

kan i första hand bokas av

medl. i Esbo sv. förs. o. Espoon

tuomiokirkkosrk, eller tidigare

medl. vilkas föräldrar är förs.bor.

Medl. i andra förs. i Esbo kan boka

vigsel end. kl. 17 på lö.


16 esse ❘ 26.4.2012 26.4.2012 ❘ esse 17

16 esse ❘ 19.4.2012

Rukous oman sielun ja sananpalvelijoiden puolesta

Oletko rukoillut sananjulistajille oikeaa viisautta?

Voimme kuvitella kirkon penkkiin kyyristyvän sarkapukuisen

työmiehen tai huivipäisen naisen tämä rukous sydämessään.

Sanankuulijan rukous puhuttelee ja tavoittaa

olennaiset asiat lyhykäisyydestään huolimatta.

Sana ei ole pelkkää passiivisesti

vastaanotettavaa

tietoa, vaan se näyttäytyy

kristillisessä uskossa jopa kaiken

lähtökohtana – alkaahan

Johanneksen evankeliumikin

enteellisesti: ”Alussa oli Sana…”

Tämä Sana, Logos, merkitsee

yleisimmän tulkinnan

mukaan itse Kristusta. Kun

kuuntelemme Jumalan sanaa,

siitä avautuu eteemme Kristuksen

pelastustien kokonaisuus.

Virkoja avoinna

Myös uskonpuhdistajamme

Martti Luther kehotti lukemaan

Raamattua Kristus-keskeisesti.

Miten pakkosaarna

sisäistettiin?

Eräs ongelma entisajan sanankuulijoilla

saattoi olla. Kirkossakäynti

oli käytännössä pakollista.

Kuinka saada sydän ja

koko mieli liittymään aidosti

hartauteen? Kuinka ottaa uskolla

vastaan saarnattu sana,

jos pappikin vaikuttaa leipäpapilta?

Näistä käytännön ongelmista

huolimatta entisaikana

oli paljon sydämestä lähtevää,

Palveluja tarjotaan

aitoa Jumalan sanan nälkää ja

janoa. Perinne myös ohjasi tiiviisti

Jumalan sanan lähteille.

Sanan kuuleminen ja siitä

oppiminen ei jää pelkästään

teoriatasolle. Rukoilija pyytää

itselleen Jumalan sanan viitoittamaa

kärsivällisyyttä ja

elämänparannusta loppuun

asti.

Tälläkään kertaa hän ei

unohda lopuksi liittää pyyntöään

”välimiehen” eli Jumalan

Pojan, Jeesuksen nimiin. Näin

oli lähes kaikissa vanhoissa rukouksissa

säännönmukaisesti,

mikä onkin kristinuskon perinteiden

mukaista.

Myydään hautakiviä

Sanankuulijan rukous

i Jumala, Pyhä Henki! Sinä olet

”Oantanut meille pyhän Sanasi.

Se on sielumme oikea ruoka jota olet jakanut

meille niin armollisesti ja runsaasti.

Anna meille hurskaat, jumaliset ja uskolliset

opettajat, jotka näyttävät

meille jumalisella elämällä hyvää esimerkkiä.

Anna meille myös pyhä armosi,

että me uskolla ja sydämen halulla ottaisimme

vastaan Sinun Sanasi sekä sen

kautta kasvaisimme uskossa, toivossa ja

kärsivällisyydessä.

Suo että eläisimme sanasi mukaisesti

loppuun asti ja saisimme viimein katoamattoman

elämän kruunun. Jeesuksen

Kristuksen, meidän

Herramme kautta.

Aamen.”

Nykysuomeksi toimittanut ja johdannolla varustanut

Pekka Tuomikoski / Kotimaadeski

Lähde: Vanhan virsikirjan Rukouskirja vuodelta

1701

Seurat

• Radio-ohjelmaa

Yle Radio 1

TORSTAI 26.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Viestintäpääll. Simo

Repo, Espoo. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Kouluttaja Mika Aspinen,

Vantaa.

PERJANTAI 27.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Hanna Vanonen,

Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Teol.tri Pirkko Lehtiö,

Helsinki.

LAUANTAI 28.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Tutkija Leena Valkonen,

Baptistikirkko, Leppävesi. Uusinta

klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.00 Ehtookelloina Tampereen Pispalan

kirkon kellot.

18.01 Iltahartaus. Past. Meri Tirroniemi,

Kittilä.

Yle kuvapalvelu

SUNNUNTAI 29.4.

10.00 Meilahden seurakunnan ”Tuuli puhaltaa”

-messu Länsi-Pasilan kappelista.

Saarnaajana past. Jukka

Valkama. Liturgina Virva Krans.

Kantt. sekä MeiJoy-gospelkuoron

joht. Nina Tilli.

11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhien Aleksanteri

Nevskin ja Johannes Krysostomoksen

kirkosta Hämeenlinnasta.

Palveluksen toimittaa khra

Markku Aroma. Kirkkokuoroa johtaa

kantt. Leena Lomu.

18.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja

elämänkatsomuksista.

MAANANTAI 30.4.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Sairaalapast. Hanna

Hella-Aro, Paimio. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä. Kuuntelijoiden toivomaa

hengellistä musiikkia.

18.50 Iltahartaus. Päivi Kangas lukee Jobin

kirjaa.

TIISTAI 1.5.

07.45 Hartaita säveliä.

07.50 Aamuhartaus. Past. Hilkka Olkinuora,

Inkoo.

Tähtisumua

Kotimaisen elokuvan pääosissa

Pirkko Mannola (oik.), Esko

Salminen (vas.), Leo Jokela,

Marja Eskola, Elina Salo. Tunnetut

taiteilijat esittävät aikakauden

suosituimpia iskelmiä.

TV1 to 3.5. klo 13.05.

Yle kuvapalvelu

KESKIVIIKKO 2.5.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Lassi Rajamäki,

Turku. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Past. Riitta Kuparinen,

Suolahti.

TORSTAI 3.5.

06.05 Hartaita säveliä.

06.15 Aamuhartaus. Past. Kai Sadinmaa,

Helsinki. Uusinta klo 7.50.

07.45 Hartaita säveliä.

18.30 Hartaita säveliä.

18.50 Iltahartaus. Khra Pekka Särkiö,

Lahti.

Sormuksen ritarit

J.R.R. Tolkienin kirjoihin perustuva

vaikuttava Taru sormusten

herrasta -elokuvatrilogian ensimmäisessä

osassa Frodo-hobitti

(Elijah Wood) saa haltuunsa

sormuksen, jossa asuu suuri

pahuus ja jonka voima on

käynyt monelle ylitsepääsemättömäksi.

Frodon tehtävänä on

viedä sormus tuhottavaksi

Sauronin maahan, Tuomiovuoren

tuleen.

Nelonen la 28.4. klo 21.00.

• TV-ohjelmaa

Yle TV1

LAUANTAI 28.4.

11.05 Pisara. Gospel-lattareiden äiti Asta

Lehtimäki. ”Turva Jumalassa on

kuin oma kotisohva.”(Ps. 31: 1–9)

Uusinta 30.4. klo 14.55.

SUNNUNTAI 29.4.

15.15 Historiaa: Pyhiinvaeltajaisät. Joukko

englantilaisia puritaaneja saapui

vuonna 1620 Mayflower-laivalla

Pohjois-Amerikan koillisrannikolle.

Monet amerikkalaiset pitävät sitä

kansakunnan syntynä, mutta millaista

valtiota tulijat itse kaavailivat?

Muut kanavat

TV7:n ohjelmatiedot: www.tv7.fi > Viikon

ohjelmat.

Radio Dein ohjelmatiedot: www.radiodei.

fi > Ohjelmat.

Hartaat sävelet

Kuuntelijoiden toiveita lähetetään Yle

Radio 1:ssä maanantaisin kello 18.30–

18.50. Toiveita voi lähettää osoitteeseen

Hartaat sävelet, PL 14, 00024 Yleisradio

tai s-posti: yle.radio1@yle.fi, aiheena Hartaat

sävelet. Ohjelman toimittaa Kirkon tiedotuskeskus.

Yle kuvapalvelu

Akuutti

Yllättääkö jano? Akuutin toimittaja

Mikko Penttilä (kuvassa)

yrittää selvitä vuorokauden ilman

vettä.

Yle TV2 ti 1.5. klo 19.30.

KAUNIAISTEN SEURAKUNTAYHTYMÄ

GRANKULLA KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET

Kauniaisten seurakuntayhtymässä on haettavana

TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA

Kauniaisten seurakuntayhtymä on kaksikielinen seurakuntayhtymä,

jonka muodostavat Kauniaisten suomalainen seurakunta ja Grankulla

svenska församling. Talouspäällikön vastuualueeseen kuuluvat

taloushallinto, henkilöstöhallinto (palkka-asiamies), kiinteistötoimi

sekä hautaustoimi. Talouspäällikkö toimii myös yhteisen kirkkovaltuuston

ja yhteisen kirkkoneuvoston sihteerinä.

Virka täytetään 15.8.2012 alkaen tai sopimuksen mukaan. Viran

palkkaus on vaativuusryhmä 602 mukainen (3 101,84 e). Lisäksi

maksetaan vuosisidonnaista palkanosaa enintään 15 % peruspalkasta.

Virkaan valittavalla tulee olla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto

tai opistoasteinen tai ammattikorkeakoulututkinto. Seurakuntahallinnon

tuntemus katsotaan eduksi. Virkaan valittavan tulee hallita riittävästi

molempia kotimaisia kieliä. Viran koeaika on neljä kuukautta.

Tiedusteluihin vastaavat yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja,

kirkkoherra Mauri Vihko 050 351 7986 tai kirkkoherra Ulrik Sandell

050 525 2201.

Kauniaisten seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle

osoitetut hakemukset tulee toimittaa 11.5.2012 klo 14 mennessä

osoitteeseen Kavallintie 3, 02700 Kauniainen.

Yrittäjä,

ilmoita paikkakuntasi

seurakuntalehdessä:

UUSILLE ASIAKKAILLE

30 %

ALENNUS

ILMOITUSHINNOISTA!

Ota yhteyttä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

MITOIN KUIN MITOIN

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- ovet, tasot, rungot

- vetimet, saranat

ILMAINEN TARJOUS- ja

MITTAUSPALVELU

Soita: Erkki 0500 503357

Mikko 0409 311466

ergadesign.fi

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi?

Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit,

uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä

ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

www.studionovora.fi

Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Koti-ikkunoiden pesua

alk. 10 e/ikkuna + alv.

ALBERTI CLEAN p. 512 2791.

www.alberticlean.fi

Laadukkaat remontit edullisesti.

Ota yhteyttä ja pyydä maksuton

tarjous p. 0400 664 502.

www.radeco.fi

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset.

Remontti- ja Rakennustyöt

Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

MUUTOT JA KULJETUKSET

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNOIDEN PESUT,

Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv.

www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset,

23,58e/h+alv. (Kotital.väh.)

www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Muutot • Muuttolaatikot

• Kuljetukset • Kalustekasaukset

www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset,

Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat,

Lumiesteet. 040 712 8888

Kaikki kodin remontit luotettavasti

050 308 1010

www.remonttivarma.fi

Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen

Terveydenhoitoa

Psykoterapiaa / Psykoterapi

Marketta Pylväskangas,

psykoterapeutti, TM, Kela. Lauttasaarentie

28-30, puh. 044 275 4044.

Jalkahoidot kotikäyntinä 55 euroa +

matkakulut. SKY-kosmetologi

Heidi Leino p. 0400 963 222.

Ostetaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja,

maljakoita, Arabian astioita, huonek.,

kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen

tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ilmoitusaineistot

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Vuokrata halutaan

Pe 27.4. klo 14 Vuosaaren katukappelissa

kauppakeskus Columbuksessa,

Hki.

La 28.4. klo 10-16 Maallikkopäivä

Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D,

Hki. Mystiikan maailmaan johdattavat

Kalle Hiltunen, Samuli

Korkalainen ja Hilkka-Liisa Vuori.

Klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa,

Emännänpolku 1, Hki.

Su 29.4. klo 11 Kirkkopyhä Pakilan

kirkossa, Palosuontie 1, Hki.

Saarnaa Juhani Elenius. Kirkkokahvit

ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä

Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi

10, Hki. Saarnaa Samuli

Korkalainen. Kirkkokahvit ja

kevätveisuut. Klo 16 Seuratuvalla,

Salomonkatu 17 D, Hki.

Mm. Samuli Korkalainen, Päivi

Linnoinen ja Sara Pykäläinen.

Klo 18 Tuomarilan asemalla,

Tuomarilantie 4.

Ke 2.5. klo 19 Lauttasaaren

kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne

1, Hki.

Sivut

sujuvasti

Sivut

nettiin

sujuvasti

nettiin

kumppanina

Sivut

sujuvasti

Sivut

nettiin

sujuvasti

nettiin

www.sujuu.fi

www.sujuu.fi

www.sujuu.fi

www.sujuu.fi

kumppanina

kumppanina

HERÄNNÄISSEURAT

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 29.4. klo 14

Jumalan kansan koti-kävä

Anna-Leena Heikkilä ja Markku Sivonen

kumppanina

www.esse.fi

Espoon seurakuntasanomat

Toimitus

Kirkkokatu 1, 02770 Espoo

PL 200, 02771 Espoo

p. 020 754 2000, faksi (09) 8050 2285

esse.toimitus@kotimaa.fi

Menovinkit

esse.tavataan@kotimaa.fi

Lukijaposti

esse.lukijoilta@kotimaa.fi

Sähköpostit

etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Päätoimittaja

Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520

urpu.sarlin@evl.fi

Espoon seurakuntayhtymä

Vs. toimituspäällikkö

Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243

Alue: Espoonlahti, Olari

Toimitussihteeri

Paula Huhtala, p. 020 754 2325

Alue: Leppävaara, Tapiola

Toimittaja

Elina Raunio, p. 020 754 2346

Alue: Tuomiokirkkoseurakunta,

Kauniainen

Palsta kuvaa Espoon seurakuntien historiaa.

Osoite- ja tilausasiat

Puhelin (09) 8050 2327

essetilaukset.espoo@evl.fi

Osoitemuutokset päivittyvät

väestötietojärjestelmästä.

Lehti jaetaan koteihin perheen

vanhimman seurakunnan jäsenen

nimellä.

Taitto ja kuvankäsittely

Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

Ilmoitusmarkkinointi

Sari Havia p. 020 754 2284

Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309

Myynti- ja markkinointipäällikkö:

Minna Zilliacus, p. 020 754 2361

Ilmoitustrafiikki /-valmistus

Kotimaa-yhtiöt / Tuula Hurri

Pl 279, 00181 Helsinki

p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset ja -aineistot

viimeistään julkaisupäivää edeltävän

viikon keskiviikkona klo 16 mennessä.

Ilmoitushinnat

1,80 e / pmm + alv 23 %.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 e /

pmm + alv 23 %.

Kadonneet lampaat

Julkaisija

Espoon seurakuntayhtymä

viestinta.espoo@evl.fi

p. (09) 8050 2327

Toimitusneuvosto

Anssi Siukosaari (Leppävaara) pj.

anssi.siukosaari@pp.inet.fi

Erkki Berg (Tapiola).

Marita Helki (Espoonlahti).

Antti Kujanpää

(Tuomiokirkkoseurakunta).

Kirsi Rostamo (Olari).

Mauri Vihko (Kauniainen).

Juha Vähäsarja

(Tuomiokirkkoseurakunta).

Urpu Sarlin, julkaisija.

Mikko Hormio, kustantaja.

Espoon kirkon suntio kiipesi

kellotapuliin aloittaakseen ehtookellojen

soiton. Hän avasi tapulin

luukut ja aikoi juuri ryhtyä

soittamaan kelloja, kun hän kuuli

kirkkomaalta lampaiden määkimistä.

Hän katsoi alas kirkkomaalle

ja näki, kuinka koko pappilan

lammaslauma popsi kirkkomaalla

hautaseppeleitä ja istutuksia.

”Mokomat lampaat, taas ne ovat

päässeet haudoille”, ajatteli suntio

ja päätti karkottaa ne kovalla kellojen

soitolla pois kirkkomaalta.

Jo ensimmäinen kellon kumahdus

saikin lampaat havahtumaan

ja pinkomaan edestakaisin.

Ketterästi ne kapusivat kirkkomaan

kiviaidan yli ja lähtivät

viilettämään kohti Kirkkojärven

rantaniittyä.

Ehtookellojen soiton jälkeen

kurkisti suntio jälleen tapulin

luukusta kirkkomaalle ja totesi

tyytyväisenä lampaiden kadonneen.

Yhtä tyytyväinen ei kuitenkaan

ollut tallirenki, joka juoksi

Kirkkojärven rannoilla etsimässä

pappilan kadonneita lampaita!

Seuraavana kesänä, vuonna

1879 kirkkomaan kiviaitaa korotettiin,

etteivät lampaat enää pääsisi

syömään hautakukkia ja pensaita.

Teksti ja piirros Tarja Rae

Oletko käynyt

kirkkomaalla?

Kustantaja

Kustannus-Osakeyhtiö

Kotimaa

Viestintäpalvelut,

johtaja Mikko Hormio

p. 020 754 2000

ISSN 1455-2310

Painos 81 300 kpl

41. vuosikerta

Jakelu

Itella Posti Oy


18 esse ❘ 26.4.2012 ELÄMÄNKAARI

ikkunapaikka esse.toimitus@kotimaa.fi

26.4.2012 ❘ esse 19

29.4.2012

ELÄMÄNKAARI

Mike Agliolo/Corbis/Skoy

3. sunnuntai pääsiäisestä

Pyhän aihe on

Jumalan kansan koti-ikävä.

Alttarilla on

valkoinen liina ja neljä kynttilää.

Pyhän tekstit ovat

Psalmi 66:3–9 tai Psalmi 126

5. Mooseksen kirja 30:19–20

Kirje heprealaisille 11:2, 13–19

Johanneksen evankeliumi 14:1–7

Rukous

Kristus, Herramme.

Usko sinuun on matka ja tie,

jota kulkiessa eteen avautuu

yhä uusia näköaloja.

Kiitos, että tämän matkan aikana

opimme tuntemaan yhä paremmin

sinua.

Kiitos salaisuudesta, joka säilyy,

kunnes kerran näemme sinut

taivaan kodissa.

Me emme vielä voi aavistaa,

mitä kaikkea sinä olet

meitä varten valmistanut.

Pidä meidät tällä tiellä

ja vie meidät kaikki perille taivaaseen.

Ylistys sinulle ikuisesti.

TUOMIOKIRKKO

Kirkkoranta 2

Tuomas

messu

la 5.5. klo 18 Espoon tuomiokirkon

seurakuntatalo

liturgia Marja Malvaranta, saarna Alarik

Corander, juontaja kanttori Sheldon Ylioja,

naiskuoro Lukkarit, Petri Kangas ja yhtye.

Messun yhteydessä pyhäkoulu, Outi Wenell.

Teejatkot. ejatkot.

Tuomas ei tunne tietä

Teksti on hautajaisista tuttu. Se soveltuu tähän

tilanteeseen lohduttavuutensa tähden hyvin.

Kaikki ei pääty kuolemaan, vaan kristityllä on

toivo elämästä Isän kodissa.

Sydän merkitsee tunteiden ja ajatusten tyyssijaa,

siis koko ihmisen persoonallisuutta. Levottomuuteen

ei ole mitään syytä. Pikemminkin

usko ja syvä luottamus Jumalaan ja Jeesukseen

riittää.

Aina emme ymmärrä kärsimystä tai sen perimmäistä

syytä. Eivät opetuslapsetkaan käsittäneet,

miksi Jeesus ristiinnaulittiin. Ahdistuksen

hetkinä usko antaa voimaa.

Tavallisessa kodissa voi olla ahdasta. Hotelli

on joskus täynnä ja lento-koneeseenkaan ei

aina mahdu.

Isän kodissa tila ei lopu kesken. Jeesus valmistaa

omilleen asuinsijan kuin odotetulle vieraalle. Hän tulee takaisin ja noutaa

omansa luokseen. Sen jälkeen ikuinen yhdessäolo on mahdollinen. Jeesus

menee edeltämme valmistaakseen meille tien.

Tuomas ilmaisee epäilynsä eikä tyydy vastauksiin, joita ei täysin kykene

ymmärtämään. Juuri tämä epäilevä kysymys antoi tilaisuuden ytimekkäälle

selitykselle. Tie taivaan kotiin kulkee Jeesuksen kautta. Muuta reittiä ei ole olemassa.

Lunastaja on sekä tie että päämäärä.

Jeesus itse on tie Isän luo.

Kuvittele olevasi itsellesi oudossa kaupungissa kysymässä neuvoa päästäksesi

johonkin kohteeseen.

Vaikka saat hyvät ohjeet, perille pääsy ei ole aivan varma. Mikäli reitti on

monimutkainen, todennäköisesti jossain vaiheessa eksyt. Oletkin kääntynyt

jostain risteyksestä väärään suuntaan.

Jos taas neuvoja on valmis istumaan autoosi, hän kykenee johdattamaan

sinut täsmällisesti oikeaan paikkaan. Jeesus toimii juuri näin. Hän itse on reitin

neuvoja, joka koko ajan neuvoo oikeaan suuntaan. Tässä on perimmäinen

syy, miksi kristityn ei tarvitse olla levoton. Jeesus on valmis johdattamaan perille

saakka.

Kalervo Salo

kalervo.salo@evl.fi

Kirjoittaja on Leppävaaran kirkkoherra

Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin.

ESPOONLAHTI

Klassinen

messu

su 6.5. klo 10

Espoonlahden kirkossa

J.S.Bachin kantaatin 128

”Auf Christi Himmelfahrt allein”

laulavat Melis Jaatinen altto

Tuomas Katajala tenori

Elja Puukko basso

Navichorus

LEPPÄVAARA

Vapaa pääsy.

Minä olen tie,

totuus ja elämä

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:

Älköön sydämenne olko levoton.

Uskokaa Jumalaan ja uskokaa

minuun. Minun Isäni kodissa

on monta huonetta – enhän minä

muuten sanoisi, että menen valmistamaan

teille asuinsijan. Minä

menen valmistamaan teille sijaa

mutta tulen sitten takaisin ja

noudan teidät luokseni, jotta saisitte

olla siellä missä minä olen.

Te tiedätte kyllä tien sinne minne

minä menen.”

Tuomas sanoi hänelle: ”Herra,

emme me tiedä, minne sinä

menet. Kuinka voisimme tuntea

tien?” Jeesus vastasi: ”Minä olen

tie, totuus ja elämä. Ei kukaan

pääse Isän luo muuten kuin minun

kauttani. Jos te tunnette minut,

opitte tuntemaan myös minun

Isäni. Te tunnette hänet jo

nyt, olettehan nähneet hänet.”

Evankeliumi Johanneksen mukaan

14: 1–7

ILTASOITTO

kuukauden viimeinen su klo 18

Leppävaaran kirkossa Veräjäkallionkatu 2

- Juvenalian nuoret muusikot su 29.4.

- Kamarikuoro Murtosointu,

joht. Seppo Murto su 27.5.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Kastettu:

Elias Eino Urmas Minkkinen, Sanni Viola Nevalainen, Eveliina Elsa Annikki

Peuranen, Nuutti Pyry Benjamin Sivenius, Totti Olavi Tuominen.

Avioliittoon aikovat:

Sirpa Hannele Koskinen ja Esa Tapio Kannosto, Reeta Maria Huhtala ja

Markus Eemeli Kinnunen, Anna-Stiina Pelkonen ja Ville-Matti Erkkilä.

Hautaan siunattu:

Eero Antero Ilmarinen 76 v, Mauri Juhani Leivo 73 v, Anna Tyyne Bertta

Kilpeläinen 64 v, Hilkka Elina Pammo 61 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu:

Elsa Katri Maria Aalto, Panu Lauri Antero Haukka, Silja Ilona Riihentaus, Topi

Tapani Taskinen, Isla Lavenia Waloranta.

Hautaan siunattu:

Arvo Samuel Rajarinne 88 v, Kaija Tuulikki Nironen 75 v, Raimo Jorma Kalevi

Kiira 75 v, Maila Anneli Toukola 70 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu:

Leo Christer Ström.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu:

Viljami Risto Juhani Nurmi, Frans Benjamin Andell, Tuomas Antero Meskanen,

Lenni Onni Ensio Huhtanen, Emil Olli Henrik Tahvanainen, Hilma Maaria

Kattilakoski.

Avioliittoon aikovat:

Juha Petteri Nisula ja Riikka Johanna Ala-Nikkola.

Hautaan siunattu:

Georg Björn Lindroos 82 v, Finn Anders Johan Malmgren 81 v, Ukko Pekka

Nykänen 81 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu:

Emil Anton Laulainen, Erik Zachary Karttunen, Petrus Kaspari Rantaniva.

Avioliittoon aikovat:

Maria Fredrika Hirvonen ja Masi Johannes Malmi, Hanna Kaarina Nurkka ja

Antti Juhani Kleemola.

Hautaan siunattu:

Urho Antero Vuorinen 70 v, Vesa Olavi Aaltonen 67 v, Markku Juhani Posti

51 v, Timo Tapani Rissa 36 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu:

Tessa Vilhelmiina Mynttinen, Tuisku Onni Ilmari Härkönen.

Avioliittoon aikovat:

Kaisamari Matilda Laine ja Tommi Sakari Heikkilä.

Hautaan siunattu:

Lars Birger Juhani Granström 68 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Hautaan siunattu:

Maire Kyllikki Klar 86 v, Björn Erik Hallbäck 79 v.

Avaruusmatkailua

Avaruusaiheisissa scifielokuvissa ja -kirjoissa ihmiset

liikkuvat näppärästi pitkin avaruutta tutkimusmatkoilla,

sotimassa tai ihan vain kauppareissuilla.

Eräs suosikkikirjoistani on Douglas Adamsin viisiosainen

trilogia Linnunradan käsikirja liftareille, jossa

liikutaan liftaamalla pitkin maailmankaikkeutta ja

välillä hurautetaan syömään ravintolaan, joka sijaitsee

maailmanlopussa.

Scifiviihteessä avaruudessa reissaaminen on yleensä

jännää ja kiehtovaa. Oikeasti avaruusmatkailu olisi

tylsää ja turhauttavaa, koska suurin osa avaruudesta

on kylmää ja pimeää tyhjyyttä, jossa lähimpään

jonnekin on älyttömän pitkä matka. Matkalla Marsiinkin

menisi pari kuukautta ja lähimpään naapurigalaksiin

satoja vuosia. Jo saattaisi matkalla kyllästyä.

1970-luvulla monet uskoivat, että vuonna 2000 tavikset

tekevät viikonloppumatkoja kuuhun. Nykyään nimitämme

avaruusturismiksi miljoonien eurojen hintaisia

piipahduksia naftisti ilmakehän ulkopuolelle.

Ketään ei ole käynyt kuussa kohta neljäänkymmeneen

vuoteen, eikä kukaan koskaan kuuta kauempana.

Tähänastinen avaruusmatkailu on maailmankaikkeuden

mittakaavassa varsin pientä piperrystä.

Vähän kuin kävisi ulko-oven kynnyksellä ja sanoisi

käyneensä tosi kaukana.

Lastenelokuvassa Wall-E ihmiskunta asuu avaruudessa,

kun maa-planeetta on saastutettu elinkelvottomaksi.

Pieni robotti nimeltä Eva lähetetään etsimään

maan päältä elonmerkkiä, joka kertoisi, olisiko paluu

kotiplaneetalle mahdollinen.

Ihmiskunnan muuttaminen avaruuteen on yleinen

teema scifikulttuurissa, jossa utopistisuus on

yleensä hyve.

Jotta ihmiskunta voisi muuttaa avaruuteen, pitäisi

rakentaa avaruusalukset, joissa olisi kaikille ihmisille

asunnot, oleskelu- ja harrastustilat, ravinnon- ja hapentuotantoyksiköt,

vedenpuhdistussysteemit ynnä

muut. Aluksissa pitäisi pystyä tuottamaan ravintoa

vähintään yhtä paljon kuin nykyisessä maailmassa

yhteensä ja happea yhtä paljon kuin koko ihmiskunta

nytkin tarvitsee.

Viidesosalle maailman ihmisistä ei ole tähän mennessä

saatu rakennettua edes ulkohuusseja, joten koko

ihmiskunnan tarvitsemien tilojen rakentaminen

avaruusaluksille ei ole kovin realistinen ajatus.

Tähänastiset saavutukset avaruudessa asumisen

suhteen koostuvat parista maata kiertävästä avaruusasemasta,

joilla muutama ihminen lillii.

Varmaan kannattaisi ennemmin laittaa Maa-nimisen

avaruusaluksen sisäilmaongelmat ja muut

ympäristöongelmat kuntoon kuin haaveillaan täältä

poistumisesta.

Matti Pirhonen

Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä

ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena

Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo, s-posti: esse.

toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen

pituus on 2 300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan

mieluiten omalla nimellä.


20 esse ❘ 26.4.2012

Maallinen ja iankaikkinen, harmonisesti

Espoolainen Joose Lassila saa oivalluksia sekä solun että uskon äärellä. Biologikin voi uskoja Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Tiede ja usko eivät ole biologille vastavoimia.

Teksti Maria Hakala

Kuvat Jani Laukkanen

Luonnonsuojelu on kristityn vastuu

Joose Lassilan ilme vakavoituu

ja kulmat kääntyvät alaspäin.

Ihmisen vastuu luomakunnasta

mietityttää miestä.

”Välillä koen ahdistusta maailman

tilasta. Lajeja kuolee sukupuuttoon

kiihtyvällä vauhdilla.

Mitä me teemme tälle pallolle?”

Luonnonsuojelu on yksi syy

biologian opiskeluun. Monimuotoisuuden

ylläpitäminen on hänestä

yhtälailla kristillinen vastuu

kuin lähimmäisen rakkaus.

”Ilmastonmuutos ja muu ihmisen

toiminta tuhoaa elinympäristöjä.

Etelä-Suomessakaan

metsiä ei suojella tarpeeksi,

saati sitten sademetsiä vaikkapa

Brasiliassa ja Indonesiassa.”

Esimerkiksi Itämeren tilanteessa

Lassila näkee toivoa.

”Asiaan on havahduttu, kun

kyse on niin konkreettisesta jutusta:

kukaan ei halua uida leväpuurossa.”

Joose Lassila on harkitseva.

Kun häneltä kysyy kysymyksen,

mies tuumaa aikansa ja

sitten vastaa. Sitten hän jatkaa

ajatustaan, rakentaa sen päälle

yhä useampia kerroksia. Keskustelu

Lassilan kanssa on vaivattoman

polveilevaa. Välillä hän pysähtyy ja

hymyilee leveästi: oivallus!

”Lopulta tässä ei ole mitään ristiriitaa,

oikeastaan en ajattele koko

asiaa”, hän päättää naurahtaen.

Kysymys kuului, miten kasvibiologian

opiskelija yhdistää uskon ja

tieteen.

Tieteen

ulottumattomissa

Miten kristitty biologi sitten lukee

Raamattua?

”No niin kuin kuka tahansa

kristitty, se pelastussanoma siellä

on tärkein.”

Lassila tarkoittaa, että Raamattu

ei ole mikään biologian oppikirja.

”Luomiskertomus ei nähdäkseni

ole tieteellinen kuvaus siitä miten

nykyiseen tilanteeseen ollaan

tultu. Se kertoo enemmän ihmisen

suhteesta Jumalaan ja luomakuntaan.”

Tutkimus ei ehkä tavoita Jumalaa,

mutta Lassila näkee, että Luoja

on luonut kaiken, joten mikään,

minkä voi maailmasta tieteen avulla

havaita, ei ole Jumalan kanssa

ristiriidassa.

Lassilan hehkuttaessa DNA:n

ihmeellisyyttä, tulee puheeksi sielu.

Siellä DNA:ssako se on? Lassila

nauraa.

”Ei varmaankaan. Vaikka siinäkin

on jotain pyhää, että elollinen

maatuu osaksi kiertokulkua.

Uskon silti sieluun, se on puhdasta

luottamusta.”

”Olla vaikka tunturin

laella tai katsoa

solukkoa

mikroskoopilla.

Se on hurmaavaa,

en löydä edes sanoja!”

Tämä tuntuu olevan Lassilan

ajattelun ydin: maallinen ja iankaikkinen

ovat harmonisesti ja

salatulla tavalla sekoittuneet toisiinsa.

Ei aukkojen

Jumalaa

Menneinä aikoina ajateltiin, että

taivaalla kiertävät planeetat pysyivät

paikoillaan Jumalan käsien

piteleminä. Tiede on korjannut

monia sellaisia käsityksiä, joita

uskonto on aiemmin selittänyt.

Lassilasta tieteen ja uskonnon

vastakkainasettelu on ummehtunutta.

”En tahdo ajatella sellaista aukkojen

Jumalaa.”

Hänestä on absurdia ajatella

uskon perustuvan siihen, että

tungetaan Jumala täyttämään ne

lävet, joihin tiede ei ole vielä ulottunut.

”Tiedettä ja uskontoa on oikeastaan

turha lähteä rinnastamaan,

tiede vastaa ihan eri kysymyksiin.”

Lassila muistuttaa, että tieteessä

itsessään ei ole mitään uskonnonvastaista.

”Luoja vain on lähtökohtaisesti

tieteen ulkopuolella.”

Yhteys,

ei yksinäisyys

Meri, Nuuksio, Inari. Luontofiilistelijänä

luomakunta on Lassilalle

todistusta Jumalasta.

”Maapallolta on vaikeaa löytyä

paikkaa, jossa ei olisi elämää. Kivienkin

sisältä löytyy pieniä yksisoluisia

eliöitä, se on häikäisevää:

olla vaikka tunturin laella tai katsoa

solukkoa mikroskoopilla. Se

on hurmaavaa, en löydä edes sanoja!”

Lassila innostuu. Hän hymyilee

leveästi ja puistelee päätään,

epäuskoisena.

Moni sanoo saavansa hengelliset

kokemuksensa nimenomaan

luonnon ääreltä, ei ihmisten rakentamista

kirkoista. Tätä Lassila

ei allekirjoita.

”Kristinusko on yhteyden uskonto.

Minulle olisi outo ajatus olla

uskossani olematta vuorovaikutuksessa

muihin.”

More magazines by this user
Similar magazines