Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN

1/2010

Kovia kokenut

Kristiinankaupunki

iloitsee uudesta

uimahallista, Riitta

El-Nemr sanoo s. 36

sivulla 36

Talviolympialaisten kisakylä noudattaa

kestävyyden kriteerejä sivu 12

Uusikaupunki

hyvää vauhtia

hiilineutraaliksi

sivu 14

Helsinki linjasi

puistokasvien

käytön sivu 24

Jätevesiselvitys

tehostaisi

neuvontaa

sivu 43

Kuntatekniikan

investoinneista

ei tingitä sivu 49

VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

sivu 6

MAAILMAN PARAS?


Maahantuoja:


SISÄLTÖ

1 / 2010

2. helmikuuta

39 Australialainen Geelong rakensi laadukkaan

skeitti- ja toimintapuiston ja sai rantaalueesta

osan elävää kaupunkikeskustaa.

14 Uudestakaupungista on hyvää vauhtia

tulossa hiilineutraali, Jouko Antola ja Kari

Koski vahvistavat.

27 Nan Lian Garden on rauhan keidas Hongkongissa.

Puutarhan elementtejä ovat mm.

vesi, suuret kivet ja ikivanhat puut.

46 Maanmittaripulaan etsitään helpotusta

koulutuksella. Jussi Syväjärvi opiskelee

maanmittausinsinööriksi Rovaniemellä.

YHDYSKUNTA

Kestävän kehityksen Vancouver

menestyy metropolivertailuissa 6

Matkailukylä Whistler on rakennettu

kestävyyden kriteereillä 12

ILMASTONMUUTOS

Ilmastotyö vahvistaa Uudenkaupungin

imagoa 14

Viisi kuntaa haluavat hiilineutraaleiksi

2030 mennessä 16

Ilmastoa ei vielä saatu pelastettua

Kööpenhaminassa 18

VIHERALUEET

Suomen vanhin perhepuisto

uudistuu Jyväskylässä 20

Jyväskylä saa mittavan viherpalveluohjelman

22

Valaistus sisustaa Kirkkopuiston 23

Helsinki linjasi viheralueidensa

kasvien käytön 24

Puistot ovat Hongkongin ihme 27

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 29

Kuntien Putkimestarit 33

UKTY 34

LIIKUNTAPAIKAT

Kristiinankaupunki rakensi

asukkailleen toiveuimahallin 36

Skeittipuisto istuu Geelongin

yliopistokaupungin imagoon 39

VESIHUOLTO

Haja-asutukseen kiinteistökohtaista

jätevesineuvontaa 43

Selvitysmies Tarastin ehdotusten

vaikutukset kunnassa 44

TEKNISET PALVELUT

Uudesta YAMK-tutkinnosta etsitään

ratkaisua maanmittaripulaan 46

Investoinnit jatkuvat vakaina,

käyttömenoissa leikkauksia 49

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Uusi elämä uusilla nimillä 19

Kolumni/Mette Granberg:

Hyvää tulevaisuutta 41

Lukijoilta/Maila Herrala:

Kunnallistekniikka, kenen bisnes? 51

Uutisia 52

Pakina/Eero Hiltunen:

Sanasta miestä 57

Palveluja 58

lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka 1/2010 3


Mieti hankintojasi

oikeassa

Valintasi jättää jäljet

moneen asiaan

Laatua ja kestävyyttä

Niemisen valimon laatusertifioidut

kansistot ovat kestäviä ja teknisesti

turvallisia.

Älä mene halpaan

Halpatuonti ei vastaa suomalaisia

kriteerejä laadultaan, kantavuudeltaan,

turvallisuudeltaan....

Valmistettu Suomessa

Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä

ja pidät pyörät pyörimässä. Toimitukset

läheltä säästävät ympäristöä.

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi

Puh. 029 006 160 www.lining.fi

Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi

kedm.fi


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

1/2010

Talviolympialaisten kisakylä noudattaa

kestävyyden kriteerejä sivu 12

Kovia kokenut

Kristiinankaupunki

iloitsee uudesta

uimahallista, Riitta

sivulla 36

El-Nemr sanoo s. 36

Uusikaupunki

hyvää vauhtia

hiilineutraaliksi

sivu 14

Helsinki linjasi

puistokasvien

käytön sivu 24

Jätevesiselvitys

tehostaisi

neuvontaa

sivu 43

Kuntatekniikan

investoinneista

ei tingitä sivu 49

VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6

MAAILMAN PARAS?

Kannen kuva: Canadian Tourism Commission

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

KL-Kustannus Oy

Puh. (09) 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 70 €

Vuosikerta 79 €

Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X

65. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Helsingin Energian etukeno


Pitkästä aikaa Etelä-Suomeenkin saatiin kunnon pakkastalvi. Ikään kuin sen kunniaksi

Helsingin Energia julkisti kunnianhimoisen suunnitelman hiilettömästä Helsingistä.

Suuri yleisö sai hyvän puheenaiheen ja valtuusto mitä tilasi. Merkittäviä

uusia avauksia ja jätti-investointeja pursuava suunnitelma oli se, mitä maan johtavalta

kunnalliselta energialaitokselta odotettiinkin. Nyt päästään keskustelemaan

asioista niiden oikeilla nimillä ja arvioimaan vaihtoehtoja.

Perusteellista keskustelua ja arviointia laadittu kehityssuunnitelma edellyttääkin.

Sen onnistuneeseen toteutukseen sisältyy valtavia teknisiä ja taloudellisia

haasteita. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton tekniikka ja kaukolämmön

houkuttelevuus kiinteistöjen lämmitystapana. Jälkimmäinen on olennainen

koko uudistuksen taloudellisten edellytysten täyttymiseksi. Lisäksi suunnitelma

ulottuu niin pitkälle tulevaisuuteen, että sinne on vaikea nähdä. Joka tapauksessa

se on tarpeellinen lähtölaukaus pääkaupunkiseudun energiatulevaisuuden

hahmottamisessa.

Kanadan Vancouver tunkee televisiosta maailman olohuoneisiin pariksi viikoksi

helmikuussa. Olympiaisännyys on osaltaan vauhdittanut kaupunkia kestävän kehityksen

tiellä, jolle se suuntasi jo 1990-luvulla. Se näkyy kaupunkikehityksen ohjauksessa

ja myös kisojen toisen päänäyttämön Whistlerin hiihtokeskuksen kehityssuunnitelmissa.

Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat vahvasti esillä.

Vancouver on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoille asuinpaikkana

kaupunkiympäristönsä vuoksi. Siitä huolimatta isossa kaupungissa riittää

haasteita. Kaupunkikehityksessä yksityisen ja julkisen sektorin intressit on

kenties Vancouverissa onnistuttu sovittamaan yhteen paremmin kuin monissa

muissa kaupungeissa. Korkeaa, matalaa ja vihreää mahtuu samaan kaupunkiin.

Töihin, töihin sano Lapatossu

Lapatossu oli legendaarisen T. J. Särkän elokuvahahmo 1940-luvulta. Sen esikuvana

oli nykyisen Hämeenlinnan Heinun kylässä syntynyt ratatyömies. Lapatossu

oli laiska ja pulskanpuoleinen veijari, joka lennokkailla jutuillaan viihdytti työtovereitaan.

Elokuvista jäi kansan suuhun elämään otsikon sananparsi.

Viime viikkojen talvisäässä on tarvittu sekä lapasia että tossuja. Töitä puolestaan

tarvitsevat tulevana kesänä kuntatekniikan tulevaisuuden toivot, jotka opiskelevat

joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai alan korkeakouluissa. Näyttää siltä,

että useat kaupungit ja kunnat tarjoavat tiukasta taloudesta huolimatta esimerkillisesti

kesätöitä tulevanakin kesänä. Siihen joukkoon on viisasta liittyä.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

2/2010 12.2. 9.3. Vesihuolto ■ Jätehuolto ■ Jäähallit

3/2010 26.3. 20.4. Ilmastonmuutos ■ Kiinteistöt ■ Liikenne ja väylät

4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu

5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat

6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät

7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto

8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus


Olympiakaupunki on kirinyt kärkisijoille kansain

VANCOUVER vahvis

kestävästi

City of Vancouver

Aija Staffans

6 Kuntatekniikka 1/2010


YHDYSKUNTA

välisissä vertailuissa

taa kilpailukykyään

Vancouver on sijoittunut kansainvälisille

kärkisijoille sekä taloudellisen kehityksen

vertailuissa että useissa elämänlaatua mittaavissa

(quality of life) metropolitarkasteluissa.

Taloudellinen kilpailukyky, erinomaiseksi

arvioitu elämänlaatu ja menestyksellinen

kestävän kehityksen politiikka ovat

yhdistelmä, johon Vancouverin globaali

maine perustuu.

Kuntatekniikka 1/2010

7


YHDYSKUNTA

Kaupungin rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on mm. puistoja, leikki- ja pelikenttiä,

venelaitureita ja taideteoksia.

City of Vancouver

Vancouver

Vancouverin kaupunki ja sitä ympäröivä

Greater Vancouver Regional District

Tyynen valtameren rannalla.

Talviolympialaiset ovat yksi esimerkki

Vancouverin ekotehokkuuden kunnianhimoisista

tavoitteista. Richmond

Olympic Oval on kisojen pikaluisteluareena.

© VANOC/COVAN

miljoonan asukkaan väestökasvua,

mutta Vancouverin

seudulla sen arvioidaan toteutuvan

25 vuodessa ja Helsingin

seudulla 45 vuodessa.

Living first – elämänlaatu

etusijalla

Vancouverin seudun suunnitelmissa

toistuvat kasvu, kestävyys

ja elämänlaadun turvaaminen.

Tärkeimmät strategiset

päätökset ovat 1990-luvun

jälkipuoliskolta. Kuluneet 10–

15 vuotta osoittavat tehtyjen

linjausten tuloksellisuuden.

Tärkein seudullinen strategia

on asuttavuutta koskeva

Livable Region Strategic Plan

vuodelta 1996. Sen tavoitteena

on suojella viheralueita, rakentaa

mahdollisimman valmiita

yhteisöjä, luoda tiivis metropoliseutu

ja lisätä valinnaisuutta

seudun liikennejärjestelmässä.

Seutustrategian toteutumista

on sen hyväksymisen jälkeen

seurattu vuosittain.

Vancouverin kaupungin

tärkein johtolause on pitkään

ollut Living first, jolla on haluttu

iskostaa elämänlaatukysymykset

kaupunkipolitiikan

kärkeen. Strategisena tulevaisuustyökaluna

on ollut kaupunginvaltuuston

1995 hyväksymä

ns. CityPlan, jonka

valmisteluun osallistui hallinnon

rinnalla tuhansia asukkaita.

CityPlan käsittelee hyvin samoja

asioita kuin seutustrategia,

mutta tarkemmin.

CityPlan-prosessin jälkeen

kaupunki käynnisti 1997

Community Vision -ohjelman.

Kaupunginosakohtaisten, kaksivuotisten

prosessien tarkoituksena

on ”jalkauttaa” City-

Plan paikallisen tason toimintaohjeeksi.

Valmistuneet visiot

ovat kattavia paikallisia kuvauksia

siitä, mihin suuntaan

kyseisiä alueita tullaan kehittämään.

Viimeisin paikallisvisio hyväksytään

tämän vuoden aikana,

minkä jälkeen visiot kattavat

240 000 asukkaan elinympäristön.

Visioiden toteutusohjelma

on käynnissä, ja sitä

seurataan tiiviisti.

EcoDensity edistää

täydennysrakentamista

Paikallisvisioiden rinnalla on

viimeisen kahden vuoden aikana

toteutettu myös täydennysrakentamista

edistävä Eco-

Density-ohjelma. Siihen liittyen

elokuussa 2009 hyväksyttiin

ns. Laneway Housing -ohjeisto,

jonka perusteella myönnetään

täydennysrakentamislupia

pientaloalueiden takapihoilla

sijaitsevien kujien varteen.

EcoDensity-ohjelmaan sisältyi

laaja yleisökonsultaatio,

ja mallia kehitettiin yhteistyössä

asukkaiden kanssa. Ohjeisto

onkin saanut pääasiassa myönteisen

vastaanoton, ja ensimmäisiä

lupia on myönnetty eri

puolille kaupunkia. Täydennysrakentamisessa

korostetaan

myös ekotehokasta rakentamistapaa;

British Columbia

on jo nyt edelläkävijä LEEDsertifioinnin

soveltamisessa.

Ekotehokkaat

talviolympialaiset

Vancouverin talviolympialaiset

12.–28. helmikuuta ovat yksi

esimerkki ekotehokkuuden

kunnianhimoisista tavoitteista.

Kisojen taloudellisesta, sosiaalisesta

ja ympäristöllisestä

kestävyydestä on tehty ennen-

8 Kuntatekniikka 1/2010


Aija Staffans



Kaupunki edistää täydennysrakentamista EcoDensity-ohjelmalla

yhteistyössä asukkaiden kanssa.

LIVABLE REGION STRATEGIC PLAN

Vancouverin metropolialueen (Greater Vancouver Regional District)

strategisen suunnittelun tavoitteet on määritelty seuraavasti:

■ Suojella vihervyöhykkeitä

Noin kaksi kolmasosaa seudun pinta-alasta on luontoympäristöä. Strategisessa

suunnitelmassa luontoympäristöt on jäsennetty neljään erilaiseen

vyöhykkeeseen, joiden säilyminen turvataan. Näitä ovat terveyden

kannalta tärkeät vedenjakaja- ja tulva-alueet, ekologisesti tärkeät

erämaat ja eläinten pesimäalueet, ulkoilun ja virkistäytymisen kannalta

tärkeät maisemat ja puistot sekä maa- ja metsätalouden kannalta tärkeät

uusiutuvat luontoalueet.

■ Rakentaa valmiita yhteisöjä

Seudun eri osia kehitetään entistä paremmin vastaamaan asukkaiden

arjen tarpeita. Suunnitelma nimeää seudullisen ydinalueen eli Vancouverin

keskustan lisäksi 8 seudullista keskusta ja 13 kunnallista keskusta,

joihin rakentamista keskitetään ja joiden palvelut turvataan. Näiden

lisäksi kunnat voivat täydentää verkostoa muilla keskuksilla.

■ Luoda tiivis metropoliseutu

Suunnitelmassa määritellään alue, jolle seudun kasvu keskitetään. Tällä

halutaan vähentää vihervyöhykkeille kohdistuvia paineita ja toisaalta

vahvistaa olemassa olevan urbaanin ympäristön palvelutaso.

■ Lisätä valinnaisuutta liikennejärjestelmässä

Seudun sisäisiä liikenneyhteyksiä vahvistetaan parantamalla kävelyn,

pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia sekä lisäämällä

valinnaisuutta eri kulkumuotojen suhteen.
















Seutustrategia on hyväksytty 1996, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti.

Seurantaa varten on jokaista pääkohtaa varten määritelty

6–10 indikaattoria, joiden kehitys raportoidaan vuosittain.

Seutustrategia Livable Region Strategic Plan:

www.metrovancouver.org/about/publications/Publications/LRSP.pdf

Strategian vuosiraportti: www.metrovancouver.org/about/publications/

Publications/LRSP-AnnualReport-2005.pdf

Kuntatekniikka 1/2010

9


City of Vancouver

Kitsilano Beach on yksi Vancouverin upeista hiekkarannoista.

näkemättömän kattava suunnitelma,

jonka toteutumista monitoroidaan

jatkuvasti.

Olympialaisten markkina-arvo

on valtava, ja hyvien tulosten

odotetaan yltävän useiden uusien

ratkaisujen läpimurtoon maailmalla.

Tehokkaasti visioista

toteutukseen

Vancouverin seudun menestymistä

siivittää visionäärinen poliittinen

tavoitteenasettelu yhdistettynä

avoimeen ja johdonmukaiseen

valmisteluun. Selkeät

seudulliset tavoitteet ja niiden

rinnalla lähelle asukkaita menevät

paikalliset toimintatavat vievät

samaan suuntaan.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta

Kanadassa yhdistyvät

vahva julkinen hallinto ja amerikkalainen

”developpaus” eli alueiden

yksityinen kehittäminen.

Poliittiset päätökset antavat tukevan

selkänojan virkamiesten valmistelu-

ja neuvottelutilanteisiin

niin suuren yleisön kuin aluekehittäjien

kanssa. Alueiden kehittämishakemusten

käsittelyä ohjaavat

paitsi selkeät vaatimukset

(kriteerit) myös asiantuntijapaneelit

ja asukastilaisuudet.

Järjestelmän ehdoton vahvuus

on kaupunkisuunnitteluprosessien

pitkäjänteisyys, joka ulottuu

tavoitteiden asettamisesta ohjaukseen,

suunnitteluun ja toteutukseen.

Ohjaus on kiinteässä yhteydessä

toteutukseen, mikä tekee

järjestelmästä tuloksellisen ja

tehokkaan.

Prosesseihin sisältyy myös

systemaattinen seuranta ja raportointi

niin päätöksentekijöille

kuin asukkaille. Aluekehitysprosessit

ovat selkeitä, ja niihin

on ulkopuolisenkin helppo tutustua

erinomaisten verkkoaineistojen

avulla.

Korkeaa ja matalaa,

tiivistä ja vihreää

Vancouverin maantieteelliset rajat

ovat jyrkät, ja kaupunki on

rakenteeltaan kompakti. Rakenne

perustuu ruutukaavaan, jonka

kortteleita keskustan alueella

leimaavat 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät

(condominium, ”condo”)

ja muilla alueilla eri etäisyyksillä

toisistaan sijaitsevat erillispientalot.

Kaupunkikuva on näin ollen

paitsi selkeä, myös kaksijakoinen.

Niemellä sijaitsevaa korkeaa keskustaa

ympäröi matala ja vihreä

rakenne.

Tyypillisessä keskustakorttelissa

on keskellä yksi tai kaksi

hoikkaa tornia ja niiden tuntumassa

katujen varsilla toisiinsa

kytkettyjen kaupunkipientalojen

(townhouse) rivistöjä. Ratkaisu

takaa mittakaavallisesti miellyttävän

maantasoympäristön.

Vastakohtana muistuivat mieleen

Wienin Donaustadtin koleat pil-

ALUEIDEN KEHITTÄMISPROSESSI

(CO-OPERATIVE PLANNING MODEL)

VANCOUVERISSA

PERIAATEPÄÄTÖS

VIRALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN OHJEISTUS

KEHITTÄMISLUVAT

■ Rakennuslupahakemus

■ Kaupunkisuunnittelupaneeli

■ Kehittämislupalautakunta

■ Hyväksyminen/Ehdollinen hyväksyminen/

Hylkääminen

RAKENNUSLUVAT

Aluekehittämishankkeiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessin

vaiheet Vancouverissa.

10 Kuntatekniikka 1/2010


YHDYSKUNTA

Kyösti Oasmaa City of Vancouver

Aija Staffans

venpiirtäjäkorttelit, joiden tornit

nousivat paljailta kansilta ja joissa

tuuli ulvoi. Vancouverin positiivisen

lopputuloksen varmistavat

korkeatasoisesti suunnitellut

ja toteutetut pihat sekä runsaat

istutukset.

Korkean ja matalan rakentamisen

yhdistelmä on vaikuttava;

korkea lisää tehokkuutta ja matala

tarjoaa maantasoasumisen

Arkkitehti Graig Lane esittelee Vancouverin tyypillistä korttelitypologiaa.

Vancouver – korkeaa ja matalaa, vihreää ja vettä.

Kaupunkipientalot ja asuintornit ovat rinnakkain.

lisäksi miellyttävän katukuvan.

Ja korkeakin kutistuu yllättävän

pieneksi, kun ympärillä on lumihuippuinen

vuoristo.

Kiitelty rantavyöhyke

vilkkaassa käytössä

Kaupungin rantavyöhykkeen

kehittämiseksi on tehty paljon,

ja lopputulosta on kiitelty ja palkittu.

Rantoja kiertää reitistö, joka

on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä.

Reitin varrella on

puistoja, leikki- ja pelikenttiä, laajoja

nurmikko- ja istutusalueita,

venelaitureita, taideteoksia jne.

Vancouverin kaupunkikuva

on erittäin vihreä. Vihreys huipentuu

keskustan välittömässä

läheisyydessä, kaupungin paraatipaikalla

sijaitsevaan noin

400 hehtaarin laajuiseen Stanley

Parkiin.

Virkistävin vihreä havainto oli

se, että maatalouskin voi olla osa

kestävää metropolipolitiikkaa.

Seudulla toimii lukuisia maatiloja,

tuottajatorit ovat suosittuja

ja viljelypalstoja välittävän cityfarmarin

(city farmer) toiminta

on vilkasta.

Vancouver on alueensa

ehdoton moottori

Vancouverin kaupungin menestys

on mielenkiintoinen yhdistelmä

taloudellista kasvua, monikulttuurisuutta

ja kaikesta päätellen

myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa,

jolla tasapainoisesta

kehityksestä pyritään huolehtimaan.

Vancouver on oman alueensa

ehdoton moottori, päinvastoin

kuin esimerkiksi Toronton

alue, jossa on rinnakkain monta

suurta ja kasvavaa kaupunkia.

Kasvun avain on ollut vilkas

yhteys Aasiaan ja sieltä tullut

merkittävä aasialaisväestö. Noin

45 prosenttia Vancouverin seudun

asukkaista on Itä-Aasiasta,

pääasiassa Kiinasta. Vancouver

on myös nuori kaupunki, mikä

näkyy kaupunkikuvassa: historiallisia

rakennuksia ja muita urbaaneja

kerrostumia on vähän.

Monikulttuurisuus ruokkii

luovuutta, mutta myös pakottaa

ottamaan huomioon erilaisten

ryhmien tarpeet ja pyrkimykset

kaupungin kehittämisessä. Voimakas

maahanmuutto ja ripeä

kasvu ovat kuitenkin tuoneet

myös suurkaupungeille tyypillisiä

ongelmia. Perheiden ansiotaso

on laskenut lisääntyneen työttömyyden

seurauksena, ja myös

huumeongelma on merkittävä.

Vancouverissa tehdään esimerkillistä

tulevaisuustyötä, jossa

elämänlaadun ja kestävyyden

vaatimuksia pyritään toden teolla

LEED

■ LEED (Leadership in Energy

and Environmental Design) on

USA:ssa kehitetty sertifiointijärjestelmä

rakentamisen energiatehokkuuden

ja ympäristöystävällisyyden

arviointiin.

■ LEED-sertifiointi voidaan

myöntää eri käyttötarkoitusten

mukaisille rakennuksille

tai kokonaisille alueille. Kullekin

näistä on määritelty oma

pisteytysjärjestelmänsä, jonka

mukaan arviointi tehdään.

■ LEED voidaan myöntää

platina-, kulta-, hopea- ja

”sertifioitu”-tasolla sen mukaan,

miten eri pisteitä kertyy.

■ Pisteytys kohdistuu kuuteen

asiakokonaisuuteen:

■ Kestävän kehityksen mukainen

rakennuspaikka

■ Vedenkäyttö

■ Energia

■ Materiaalit ja luonnonvarat

■ Sisäilman laatu

■ Innovaatiivisuus ja

suunnitteluprosessi

■ Vancouverin kaupunki on

2005 hyväksynyt vihreän rakentamisen

strategian (Green

Building Strategy), jollaisen

se vaatii myös erikseen kaikilta

laajemmilta aluekehittämishankkeilta.

Sekä Vancouver

että British Columbian osavaltio

ovat vihreän rakentamisen

edelläkävijöitä. Niissä on toteutuneita

LEED-kohteita eniten

Kanadassa.

yhdistämään taloudelliseen kehitykseen.

Maailmanlaajuista huomiota

herättäneelle ”vancouverismille”

näyttäisi löytyvän hyvät

perusteet.

www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/

planning/cityplan/cityplan.htm

www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/

planning/cityplan/Visions/index.htm

vancouver.ca/commsvcs/planning/

cityplan/Visions/review/index.htm

www.vancouver-ecodensity.ca/

www.cityfarmer.org/sharing_backyards/

index2.php

Kuntatekniikka 1/2010

11


Tiukat kriteerit ohjanneet kisakylän rakentamista

WHISTLER haluaa olla kestävä ma

Vancouverin talviolympialaisten

alppilajien kisapaikka

Whistler on

vajaan 10 000 asukkaan

matkailuyhdyskunta,

jolla on kestävän

kehityksen tavoite. Tiukat

kestävyyden kriteerit

ovat ohjanneet myös

olympiakylän rakentamista.

● Tiina Merikoski

maisema-arkkitehti, tutkija

Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos

Talviolympialaisten alppilajien

kisapaikka Whistler sijaitsee

noin 115 kilometriä Vancoucerista

pohjoiseen. Whistlerin talviurheilukeskuksessa

kilpaillaan alppihiihdon

lisäksi pohjoismaisissa

hiihtolajeissa, ampumahiihdossa

ja kelkkailussa.

Whistler on kasvanut 30 vuodessa

pienestä 600 asukkaan kyläyhteisöstä

vajaan 10 000 vakituisen

asukkaan matkailuyhdyskunnaksi,

jossa vierailee vuosittain

yli 2 miljoonaa kävijää.

Whistlerin kunnianhimoisiin

tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi

kestävänä matkailuyhdyskuntana.

Tätä visiota on pyritty

toteuttamaan myös olympialaisten

rakentamisessa.

Whistlerin nopea kasvu

1970–80-luvuilla merkitsi investointeja

maankäytön suunnitteluun,

matkailupalveluihin ja -rakenteisiin.

Kehitys ei kuitenkaan

voinut jatkua ilman arvolatautunutta

keskustelua sosiaalisesta

hyvinvoinnista ja luonnonympäristön

kantokyvystä. 1990-luvulla

kasvun rakentamisen politiikka

alkoi vähitellen muuttua

kasvun hallintaa etsiväksi strategiseksi

suunnitteluksi.

Whistler visio 2020

Whistlerin suunnittelua ja rakentamista

ohjaamaan laadittiin lopulta

Whistler 2020 visio, joka

on pitkän tähtäimen strategiasuunnitelma

sekä prosessin kuvaus

kohti alueellista kestävyyttä

ja menestystä matkailualueena.

Vision lopullisena tavoitteena on,

että Whistler kehittyy kestäväksi

yhdyskunnaksi vuoteen 2060

mennessä.

Whistlerin visio omasta tulevaisuudestaan

ja sen avulla määritetyt

käytännön tavoitteet perustuvat

laajaan osallistumiseen,

julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden

yhteistyöhön, sitoutuneisuuteen

sekä matkailutoiminnan

vetovoimaisuuden ylläpitämiseen

ja kehittämiseen.

Yhdyskuntasuunnittelulle ja

rakennushankkeille Whistler

2020 merkitsee jokaisen laaditun

suunnitelman heijastamista

visioon ja siinä asetettuihin prioriteetteihin

ja tavoitteisiin: miten

suunnitelma toteuttaa visiota.

Whistler 2020 vision toteutuminen

pyritään varmistamaan

ensinnäkin sen roolilla kaikkea

suunnittelua ja toimintaa ohjaavana

työkaluna, mutta myös

seurannan ja arvioinnin keinoilla.

Visio toimii seurannan ja arvioinnin

keskiössä: käytännön toiminnan

vaikutukset arvioidaan

suhteessa visioon, ja vision pohjalta

on kehitetty indikaattoreita

mittamaan kestävän yhdyskunnan

muutosta.

Seurannan ja arvioimisen to-

12 Kuntatekniikka 1/2010


YHDYSKUNTA

©VANOC/COVAN

Whistler Olympic Park/sivun 13 kuvat © Somenice

tkailuyhdyskunta

teuttajina toimivat vision eri osaalueiden

ohjausryhmät. Ohjausryhmissä

yhteisön jäsenet ja asiantuntijat

kehittävät yhdessä pitkän

tähtäimen strategioita ja arvioivat

vuosittain edellisen vuoden

kehityksen ja mahdollisen

edistyksen tilan. Arvion pohjalta

ohjausryhmissä pyritään tunnistamaan

fokusalueet sekä laaditaan

suositukset ja toimintaehdotukset

seuraavalle vuodelle.

Tiukat tavoitteet

Olympialaisten rakentamisessa

Whistlerin kestävän matkailuyhdyskunnan

vision toteutuminen

näkyy tiukoissa rakennus- ja

aluetason tavoitteissa. Urheilijoiden

majoittamiseksi toteutettu

olympiakylä Cheakamus Valley

on ollut yksi LEED ND (neighborhood

development) pilottiprojekteista

ja siten osa aluetason

LEED-sertifioinnin kehittämistä.

Alueen suunnittelulle ja rakentamiselle

asetettiin tarkat tavoitteet

sekä kriteerit, joilla tavoitteiden

toteutumista pyrittiin

varmistamaan. Kestävyyden kriteerit

heijastuvat muun muassa

harkittuun sijaintiin ja alueen

energiajärjestelmään. Kylän rakentamiseen

ei ole käytetty ennestään

koskematonta maata,

vaan se sijoittuu entiselle jättömaalle.

Kaukolämpöverkosto

puolestaan hyödyntää jäteveden

käsittelylaitoksen tuottamaa

hukkalämpöä.

Kohti kestävää

yhdyskuntaa

Whistlerin vision taustalla vaikuttaa

kasvava ymmärrys alueen

kehittymiseen kytkeytyvien

globaalien ja paikallisten haas-

WHISTLER 2020

Kestävän yhdyskunnan vision

perustavoitteet ovat

■ minimoida ja lopulta eliminoida

luonnonresurssien (kestämätön)

hyödyntäminen (esim. siirtymällä

energiantuotannossa

uusiutuviin energialähteisiin),

■ minimoida ja lopulta eliminoida

yhdyskuntien tuottamat (jäte)materiaalit

ja päästöt (esim.

luopumalla kemiallisista lannoitteista

sekä 100 % kierrätyksen

avulla),

■ minimoida ja lopulta eliminoida

ympäristön fyysinen kuluminen

(esim. kestävän metsänhoidon

keinot) sekä

■ varmistaa ihmisten kyky ja

mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa

(esim. varmistaa

kaikkien mahdollisuus koulutukseen

ja kohtuuhintaiseen

asumiseen).

teiden merkityksestä. Halu vaikuttaa

alueen tulevaisuuteen synnytti

tarpeen kehittää pitkän aikajänteen

suunnitelmaa kohti

kestävää yhdyskuntaa.

Whistleriin matkailualueena

kytkeytyviä globaaleja haasteita

ovat muun muassa maailmantalouden

ja ilmastonmuutoksen

vaikutukset turismiin. Kasvava

kilpailu matkailualueiden kesken

samoin kuin vähenevät luonnonresurssit

luovat paineen muuttaa

matkailutoimintaa.

Matkailutottumusten muutosta

ohjaavat kasvavan ympäristötietoisuuden

ja maailmantaloudellisten

näkökulmien lisäksi

sosiaalisten muutosten vaikutukset,

kuten muutokset väestörakenteissa,

globaali sosio-poliittinen

epävarmuus ja kasvavat

varallisuuserot.

Huoli luonnon

hyvinvoinnista kasvaa

Globaalit haasteet heijastuvat paikalliselle

tasolle. Whistleriin, kuten

moniin muihinkin pohjoisiin

matkailukeskuksiin, kohdistuu

alueellisen kasvun, hintojen

nousun (mm. asumisen ja rakentamisen

kustannukset) sekä turismituotteiden

ja -palveluiden kysynnän

muutosten aiheuttamia

paineita.

Ilmastonmuutos merkinnee

luonnonympäristöllisten vaikutusten

lisäksi muutoksia talvilajien

toteuttamiselle ja matkailusesongeille.

Huoli luonnon hyvinvoinnista

ja monimuotoisuuden

säilymisestä kasvaa samalla,

kun luonnonresurssit vähenevät

ja niiden hyödyntäminen kallistuu.

Terveys ja hyvinvointi ovat

keskeisessä merkityksessä pohjoisilla

luontomatkailualueilla, jolloin

ilmaan, veteen ja maahan kerääntyvien

haitta-aineiden vaikutuksilla

on niin ikään suora yhteys

matkailutoimintaan.

Whistlerissä nähtiin perinteiset

yhdyskuntasuunnittelun keinot

riittämättömiksi ratkaisemaan

moniulotteisia ongelmia

aktiivisesti ennakoiden. Whistler

2020 visio onkin pyrkimys vastata

sosiaalisiin, taloudellisiin ja

ympäristöllisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti,

eri osa-alueet

ja -tekijät yhdistäen.

www.whistler.ca

www.whistler2020.ca

www.whistlerblackcomb.com

www.vancouver2010.com/venues/

www.usgbc.org/leed/nd/

Kuntatekniikka 1/2010

13


Sähköautoja, ekotuoleja, biodieseliä – ympäristöin

UUDESTAKAUPUNGISTA hyvää

Kun Uuttakaupunkia pari vuotta sitten kysyttiin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä

vähentävään hankkeeseen, idea tuntui kaupunginjohtaja

Kari Koskesta heti hyvältä: ilmastonsuojelu luo myönteistä julkisuutta,

pienentää kaupungin sähkölaskua, parantaa ilmanlaatua ja voi vahvistaa

työllisyyttä. – Tästä on ollut suurta imagohyötyä kaupungille, valtuuston

puheenjohtaja Jouko Antola sanoo.

TEKSTIT Anni Turunen

KUVAT Merja Ojala

Kohti hiilineutraalia kuntaa

-hankkeeseen (HINKU) osallistuminen

jatkaa Uudenkaupungin

ilmastotyön pitkiä perinteitä.

Kaupunki on ollut Kuntaliiton

ilmastonsuojelukampanjassa

mukana vuodesta 1998.

Kaupunki solmi 2001 kauppa-

ja teollisuusministeriön

kanssa energiansäästösopimuksen

ja 2008 työ- ja elinkeinoministeriön

kanssa energiatehokkuussopimuksen.

Nykyinen sopimus

tähtää yhdeksän prosentin

energiansäästöön 2016 mennessä.

– Kiinteistöihin on tehty

energiakatselmuksia ja niiden

energiatehokkuutta on peruskorjausten

yhteydessä parannettu.

Mittaamme energiankulutusta

esimerkiksi isoissa teollisuushalleissa,

sairaalassa, terveyskeskuksessa

ja uimahallissa,

kaupunginjohtaja Kari Koski

kertoo.

Rakenteilla olevan Energiapuiston

suurimman hallin käyttövesi

lämpenee aurinkovoimalla.

– Kaupungin rakennukset

ovat myös pääsääntöisesti kaukolämpöverkossa,

valtuuston

puheenjohtaja Jouko Antola

sanoo.

Kaukolämmöstä valtaosa, yli

85 prosenttia, on lannoitteita

valmistavan Yara Suomen Uudenkaupungin

tehtailla syntyvää

prosessilämpöä, jota on syötetty

kaukolämpöverkkoon vuoden

2000 lopulta lähtien.

Lisää tuulivoimaa

Uudessakaupungissa on kaksi

1999 valmistunutta 1 300 kilowatin

tuulivoimalaa. Niiden

tuottama energia riittää vuodessa

kattamaan 2 500 kerrostaloasunnon

sähköntarpeen. Kosken

mukaan suunnitteilla on

vielä viisi 3 000 kilowatin voimalaa

lisää.

– Maakuntakaavan uudistus

on parhaillaan työn alla. Tuulivoimaloille

on osoitettu alueita

esimerkiksi Haiduksen ja Kirstan

saarista sekä sataman läheisyydestä,

Koski kertoo.

Mikään läpihuutojuttu tuulivoiman

rakentaminen ei ole.

Maakuntakaavasta tehtiin lähes

60 muistutusta, joista suurin osa

koski tuulivoimaloille varattuja

alueita. Etenkään loma-asukkaat

eivät halua muutoksia maisemaan.

He pitävät myös meluvaikutuksia

häiritsevinä.

Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (vas.) ja kaupunginjohtaja Kari Koski

kertovat, että alueen yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön innokkaasti mukaan.

Maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi

aikaisintaan keväällä.

– Valtiolta toivoisimme lopultakin

päätöstä uusiutuvan energian

syöttötariffista, Koski sanoo.

Vakka-Suomen Voima suunnittelee

kaupunkiin biovoimalaitosta.

Toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen

kertoo, että alustavan aikataulun

mukaan voimala olisi tarkoitus

ottaa käyttöön 2014. Lahtisen mukaan

yhtiöllä on tonttivarauksia autotehtaan

suunnalla.

– Autotehtaan lämmöntuotanto

siirtyi meille vuodenvaihteessa ja perustuu

kokonaan raskaaseen polttoöljyyn.

Öljynkäyttö pitäisi saada selvästi

vähenemään, Lahtinen sanoo.

14 Kuntatekniikka 1/2010


ILMASTONMUUTOS

novaatioista nostetta tavoitteelle

vauhtia hiilineutraali

Valmet Automotivessa on tarkoitus

valmistaa tänä vuonna tuhansia

THINK City -sähköautoja, mikä työllistää

yli sata ihmistä. Norjalaisen

sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa

joulukuussa.

Avainsana on koordinointi

Kuntien ilmastotyön suurimpia esteitä

ovat Kuntaliiton joulukuussa

julkaiseman selvityksen mukaan

ajan, voimavarojen ja rahan puute.

Uudessakaupungissa näitä kaikkia

on riittänyt.

Uusikaupunki – uutta energiaa

2016 -strategiassa on sovittu, että

kaupunkiin houkutellaan uusiutuvia

energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä

yrityksiä. Päätöksenteossa

toteutetaan hiilineutraaliuteen liittyviä

tavoitteita.

Konkreettisesti Uusikaupunki

on panostanut ilmastotyöhön

muun muassa palkkaamalla Kohti

hiilineutraalia kuntaa -hankkeen

koordinoijaksi projektipäällikkö

Reijo Laineen Senior & Sons

Oy:stä.

Laine vetää kaupungin viranhaltijoista

koostuvaa vastuutyöryhmää,

jossa on mukana virastojen

johtajia ja asiantuntijoita.

– Ryhmässä käsitellään kaavoitusta,

jätehuoltoa, kaupungin hankintoja

sekä kiinteistöjen korjausta

ja lämmitystä. Yritysten kanssa

tehdään yhteistyötä esimerkiksi

yritystilojen energiaratkaisuissa,

Laine selvittää.

Kuntalaisilta 1 500 ideaa

Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta

viedään Uudessakaupungissa

eteenpäin neljällä osa-alueella,

joita ovat kaupungin omat toimet,

Novoplastikin uusin keksintö on sataprosenttisesti biohajoava

tuoli. Tuoleja valmistetaan tänä vuonna tuhansia kappaleita.

COMPOS-nimiseen mallistoon sisältyvien tuolien istuimet

ovat pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua.

Jalat ovat terästä, ja ne voidaan käyttää uudestaan

ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Malliston on muotoillut

Samuli Naamanka.

Kuntatekniikka 1/2010

15


Rami Salmisen yritys Rovina tekee biodieseliä kalanperkuujätteistä. Salminen on myös osakkaana yrityksessä,

joka alkaa rakentaa Uuteenkaupunkiin keväällä biokaasulaitosta.

yritykset, maatalous ja asukkaat.

Kuntalaiset ja yritykset ovat lähteneet

ilmastotyöhön hyvin mukaan.

Uusikaupunki teetti keväällä

2009 kuntalaisille ja kesäasukkaille

verkkokyselyn, johon

osallistui lähes 2 000 henkilöä.

Vastaajat tuottivat ilmastonmuutoksen

torjumiseen yli

1 500 ajatusta.

Eniten ideoita kertyi liikenteen

ja liikkumisen järjestämisestä.

Vastaajat toivoivat rautatielle

henkilöliikennettä ja ehdottivat

muun muassa, että kaupunki voisi

vuokrata citypyöriä.

– Verkkohaastattelussa kiinnitettiin

erityistä huomiota jätteiden

käsittelyyn. Kierrätystä pidettiin

tärkeänä. Olemme parhaillaan

selvittämässä, mihin jätteet

tulisi toimittaa, jotta niiden

Viiden kunnan tavoite: päästöt 80 % alas 2030 mennessä

■ Suomen ympäristökeskuksen

koordinoimassa Kohti hiilineutraalia

kuntaa -hankkeessa viisi kuntaa

– Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen,

Padasjoki ja Parikkala –

pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään

80 prosenttia nykytasosta

2030 mennessä. Suomen

virallinen tavoite on päästä samaan

2050 mennessä. Kaksivuotinen

hanke alkoi 16.6.2008 ja päättyy

1.6.2010. Hankkeeseen on saatu

rahoitusta Suomen ympäristökeskukselta,

Tekesiltä ja yrityksiltä

runsaat 300 000 euroa.

Hankkeen vastuuhenkilö Jyri

Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta

uskoo, että kaikilla

viidellä hankekunnalla on hyvät

mahdollisuudet hiilineutraaliuden

saavuttamiseen. Hiilineutraalia

tilaa tavoitellaan näissä kunnissa

osin samanlaisin toimin.

Kuntien omistamissa kiinteistöissä

on mitattu energiankulutusta;

energian tuotantotavoiksi on

valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.

– Merkittävin kunnan toimi

on se, että kunnan kiinteistöt

on saatu kaukolämpöverkkoon.

Kaukolämpö tuotetaan nykyään

puupelleteillä öljyn polton sijaan,

Mynämäen kunnanvaltuuston

puheenjohtaja Pekka Myllymäki

kertoo.

16 Kuntatekniikka 1/2010

– Parikkalan keskustan ja

Akonpohjan taajaman kaukolämpölaitoksissa

on lisätty hakkeen

käyttöä. Entisen Kiipolan

koulun lämmityksessä siirryttiin

syksyllä 2008 öljylämmityksestä

puupellettilämmitykseen, sanoo

Parikkalan elinkeinojohtaja Aune

Ritola-Grahn.

– Merkittävä osa Padasjoen

kunnan omistamista kiinteistöistä

on siirtynyt hakelämpölaitoksen

lämmön käyttäjiksi. Kunnan katuvalaistusta

on pyritty muuttamaan

energiaa säästävämmäksi.

Led-valojen hankintaa on mietitty,

kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten

yhteinen ympäristösihteeri

Maria Virtanen.

Energiaopas mökkiläisille

Kuhmoisten keskustaajamaan

suunnitellaan biopohjaista kaukolämpölaitosta.

Padasjoen ja

Kuhmoisten kunnissa toimii vapaa-ajan

asukkaista koostuva

ryhmä, joka työstää energiaopasta

mökkiläisten käyttöön.

– Padasjoki ja Kuhmoinen ovat

suosittuja mökkikuntia. Hyvin varustellut

vapaa-ajanasunnot tarvitsevat

merkittävän määrän sähköä

peruslämmön ylläpitoon.

Oppaan tarkoituksena on antaa

tietoa eri tavoista, joilla sähkölaskua

saa pienemmäksi mukavuuksista

luopumatta, Virtanen

sanoo.

Mynämäellä mietitään

maalämpöä

Mynämäen keskustaan aletaan

rakentaa tänä vuonna passiivikerrostaloa.

Kunnan keskustaajamasta

noin kilometrin päässä sijaitsevalla

Raimelan asuinalueella

suunnitellaan maalämpöpumppujen

käyttöönottoa. Tällä hetkellä

yleisin lämmitysmuoto on

öljylämmitys.

Mynämäki on myös pilottikohteena

hankkeessa, jossa luodaan

kimppakyydin palvelumallia. Ideana

on räätälöidä kunnan tarpeisiin

palvelu, jossa kimppakyytejä

etsitään ja tarjotaan internetissä.

Palvelumallia ja Kyydit.net -kimppakyytisivustoa

kehittävät Turun

ammattikorkeakoulu ja Anadium

Group Oy.

Parikkalassa tavoitteena on laskea

peltojen typpilannoitustasoa

kymmenen prosenttia. Kunnassa

on niin ikään suunniteltu karjan

lantaan ja muuhun maatalousjätteeseen

perustuvaa bioenergian

tuotantoa.

Mynämäen Pekka Myllymäki

ehdottaa, että palkkio kunnan

onnistuneesta ympäristöpolitiikasta

näkyisi valtionosuuksien

määrässä. Hän huomauttaa, että

ilmastotyössä voivat tulla myös

lain rajat vastaan. Kunnan toimintaa

sanelee esimerkiksi hankintalaki.

– Jos olemme saaneet selville,

että Ukrainasta tai Argentiinasta

tehtävien hankintojen ympäristövaikutukset

ovat haitalliset, miten

saamme äkkiä sellaisen lainsäädännön,

että voimme valita hankintojen

tuottajaksi jonkin muun

maan? Kuinka paljon sopimukset

joustavat ilmastonsuojelun nimissä,

Myllymäki kysyy.

Asukkaita herätellään

Jyri Seppälän mukaan kaikkien

HINKU-kuntien johto on selvästi

sitoutunut hankkeen eteenpäin

viemiseen. Päävastuu on kunnissa

ympäristösihteerillä, teknisen

toimen johtajalla ja elinkeinojohtajalla

tai teknisen toimen johtajalla

ja kunnanjohtajalla. Uudessakaupungissa

hanketta vetämään

on palkattu projektipäällikkö

yrityksestä.

Seppälän mukaan kuntalaisten

herättelyyn on määrä panostaa

tänä vuonna.

– Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin

avainasemassa, kun katsotaan

asumisen ja liikkumisen

energiatehokkuutta, hän muistuttaa.


ILMASTONMUUTOS

energia voitaisiin parhaiten hyödyntää,

Laine sanoo.

Yritykset kantavat

kortensa kekoon

Kohti hiilineutraalia kuntaa

-hankkeeseen on tähän mennessä

tullut Uudessakaupungissa

mukaan nelisenkymmentä yritystä.

Laine on laskenut useimmille

niistä oman hiilijalanjäljen,

jota yritykset pyrkivät pienentämään.

– Useiden yritysten energiataseisiin

on tulossa suuria muutoksia,

kun esimerkiksi raskaan polttoöljyn

laitoksissa siirrytään bioenergiaan,

Laine kertoo.

Ajoneuvojen sisustusosia tekevä

Novoplastik lähti viime

vuonna mukaan huonekalubisnekseen

suunnittelemalla sataprosenttisesti

biohajoavan tuolin.

Tänä vuonna yritys joutuu

valmistamaan istuinosan tuhansiin

ekotuoleihin kysynnän lähdettyä

kasvuun maailmalla.

– Tuoleja on myyty jo ainakin

Japaniin ja Dubaihin, Novoplastikin

toimitusjohtaja ja omistaja

Johannes Heiskanen kertoo.

Heiskanen ideoi työkseen uusia

käyttötarkoituksia polylaktaatille,

joka on maissisokerista polymeroitu

muovi. Materiaali on

sataprosenttisesti biohajoava.

Novoplastik tekee yhteistyötä

useiden autonvalmistajien kanssa.

Yrityksen pääbisnestä ovat autojen

kojelaudat ja sisäverhoilut.

–Tämän vuoden aikana luonnonkuitua

tulee volkkarien pikkubussien

sisäpintoihin. Biohajoava

aine tulee kantavaksi rakenteeksi,

Heiskanen sanoo.

Sähköautojen yleistyminen

vaatii kannustimia

Uudessakaupungissa valmistetaan

myös ympäristöystävällisiä

autoja. Valmet Automotive aloitti

norjalaisen THINK City -kaupunkisähköauton

ja sähköisen

Garia-golfauton valmistuksen

joulukuussa. Syksyllä tehtaalla

alkaa neliovisen verkosta ladattavan

Fisker Karma -luksushybridiauton

valmistus.

– Sähköiset ajoneuvot ovat

vielä teknologian alkuvaiheessa

ja kalliita muun muassa akkujen

korkean hinnan vuoksi.

Niiden yleistyminen vaatii hallituksilta

kannustimia, kuten käytön

ja hankinnan verohelpotuksia.

Näitä on jo monissa maissa.

Myös Suomessa on keskustelua,

muttei päätöksiä, viestintäpäällikkö

Teija Åhlman sanoo.

Yritys on mukana Teknologiateollisuuden

energiatehokkuussopimuksessa.

– Valmet Automotive on sitoutunut

ympäristöön vaikuttavien

toimien jatkuvaan parantamiseen

ja ympäristön pilaantumisen

ehkäisemiseen. ISO 14001

-ympäristösertifikaatti yrityksellä

on ollut vuodesta 2001.

Tehtaassa rakentaminen

säästää ympäristöä

Uusikaupunkilainen rakennusyritys

Neapo alkoi käyttää energianaan

tuulivoimaa tämän vuoden

alusta. Noin kymmenen

henkeä työllistävä yritys valmistaa

muun muassa hissitorneja ja

moduuleista koostuvia rakennuksia.

Rakennuksen kantavan

rakenteen muodostavat suurmoduulit

varustellaan valmiiksi tehtaalla

ja viedään paikalleen yhtenä

kappaleena.

Neapon rakennuspäällikkö

Pertti Rantanen pitää moduulirakentamista

ympäristöä säästävänä.

– Teemme moduulit ja hissitornit

tehtaassa. Jos ne tehtäisiin

rakennustyömaalla, kaikki osat

toimitettaisiin sinne eri kuljetuksilla

ja eri pakkauksissa. Kun rekka

tuo osat tehtaalle, ne saadaan

heti siirrettyä kuiviin oloihin, jolloin

pakkaamista ei tarvita, Rantanen

kertoo.

Biodieseliä

kalanperkuujätteistä

HINKU-hankkeen erikoisimpia

yrityksiä on Uudessakaupungissa

kalanperkuujätteistä biodieseliä

valmistava Rovina. Liikeidea sai

alkunsa käytännön ongelmasta.

– Olen ollut kalankasvattajaa

Monipuoliset Lappset

lähiliikuntapaikat

aktivoivat liikkumaan

yhdessä

Tiesitkö, että voit

hakea valtionavustusta

lähiliikuntapaikan

perustamiseen?

Lisätietoja ja hakuohjeet

löydät osoitteesta:

www.lahiliikuntapaikat.fi

Puh. 0207 750 100, Fax. 0207 750 101, S-posti: lappset@lappset.com ~ www.lappset.fi

Kuntatekniikka 1/2010

17


ILMASTONMUUTOS

koko ikäni ja miettinyt, mihin ne

kalanperkeet oikein voisi laittaa,

yrittäjä Rami Salminen kertoo.

Lopulta ratkaisu löytyi. Rovina

on jalostanut kalanperkuujätteitä

biodieseliksi vuodesta 2005.

Tätä nykyä yritys tuottaa biodieseliä

vuosittain noin 300 tonnia.

Öljyasiakkaita se ei voi ottaa tällä

hetkellä yhtään lisää.

– Kaikki menee. Kapasiteettia

olisi tehdä huomattavasti enemmän,

mutta raaka-ainetta ei ole

tarpeeksi, Salminen harmittelee.

– Biodieseliä ostavat kesäaikaan

maansiirtourakoitsijat. He

ovat suurin asiakasryhmä. Talviaikana

biodiesel menee lämmityskäyttöön.

– Biodieseliä on mahdollista

käyttää myös auton polttoaineena.

Salminen kertoo itse ajaneensa

kalanperkuujätteistä tehdyllä

biodieselillä jo usean vuoden

ajan. Talvipakkasilla ainetta

ei kuitenkaan kannata tankkiin

laittaa.

Kalanperkuujätteitä Rovina

saa ympäri Suomea. Suurin osa

tulee kuitenkin Saaristomeren

alueelta.

– Olemme kehittäneet esikäsittelylaitteen,

joka murskaa kalanperkeet.

Murskaan sekoitetaan

muurahaishappoa, minkä

jälkeen aine menee putkea pitkin

ulos tankkiin. Kun tankki on

täynnä, se haetaan pois. Kalankasvattajan

ei tarvitse tehdä mitään

muuta kuin ostaa esikäsittelylaite

ja säiliö.

Biokaasulaitos alkuun

toukokuussa

Monitoimimies Salminen on

osakkaana myös Biolinja-nimisessä

yrityksessä, joka alkaa rakentaa

toukokuussa biokaasulaitosta

Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen

yhteyteen.

Biokaasun raaka-aineina käytetään

jätevedenpuhdistamon lietettä,

biojätettä, elintarviketeollisuuden

sivujakeita ja levämassaa.

Tuotannossa syntyvä massa

kompostoidaan maanparannusaineeksi.

Biokaasulaitoksen

käyttöönoton myötä kaatopaikan

päästöt vähenevät, kun kaatopaikkakaasun

poltto loppuu.

– Laitos on tarkoitus saada

toimintaan vuoden päästä, Salminen

kertoo.

Biokaasu johdetaan läheiseen

teollisuushalliin. Sinne siirtyy Rovinan

lisäksi Salmisen toinen yritys

Ramirakenne, joka valmistaa

erilaisia elintarviketeollisuuden

laitteita, kuten kalankäsittelylaitteita

kalankasvattajien tarpeisiin.

Tarkoitus on, että biokaasulaitos

tuottaisi sähköä ja lämpöä myös

myytäväksi.

Yritysmyönteisyydestä

kiitosta

Uudenkaupungin yrittäjät kehuvat

kilvan kaupunginjohtaja Kari

Koskea.

– Uusikaupunki on varmaan

yrittäjäystävällisin paikka Suomessa.

Mikään ei ole vaikeaa, jos

haluaa vaikka laajentaa toimintaansa

ja tarvitsee maata tai toimitiloja.

Kaupungilla on myös

riskipääomarahasto, josta voi saada

lainaa, Novoplastikin omistaja

ja toimitusjohtaja Johannes Heiskanen

sanoo.

Kari Kosken mukaan elinkeinorakenteen

monipuolistaminen

on ollut kaupungille elinehto.

Autotehtaalla on ollut parhaillaan

2 600 työntekijää, nykyisellään

vain 800. Muita elinkeinoja

on ollut pakko luoda autotehtaan

toiminnan hiipuessa.

– Olemme joutuneet toteuttamaan

poikkeuksellisen aktiivista

elinkeinopolitiikkaa viimeisten

15 vuoden ajan 1990-luvun vaikeuksien

takia. Enää ei saa tehdä

sellaista virhettä, että jättää kaupungin

vain yhden tai kahden

suuren työnantajan varaan, Koski

varoittaa.

Pahimmillaan 1993 koettu yli

30 prosentin työttömyys on saatu

painettua noin kymmeneen prosenttiin.

Pienille yrityksille kaupunki

tarjoaa apua muun muassa verkostoitumisessa.

– Bioenergia-alalla ja uusiutuvan

energian alalla yritykset

ovat pienehköjä. Ne tarvitsevat

verkostoja, koska kukaan ei osaa

yksin kaikkea. Tällaisia yrityksiä

yritämme saada Energiapuistoon

samoihin tiloihin, jolloin ne hyötyvät

toisistaan, Koski sanoo.

Uudenkaupungin tavoitteena

on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

vuoden 2007 tasosta 30

prosenttia 2015 mennessä ja 80

prosenttia 2020 mennessä. Suomen

luovimmaksi kunnaksi valitulta

kaupungilta tavoitteet näyttäisivät

olevan hyvää vauhtia toteutumassa.


Greenpeace Finland

Ilmastoa ei

saatu vielä

pelastettua

Kööpenhaminassa

Greenpeace-aktivistit osoittivat

mieltään Bella Centerin

ulkopuolella 19.12.

■ YK:n ilmastosopimuksen toistaiseksi

suurin ja järjestyksessä

15. osapuolikokous (COP15)

pidettiin Kööpenhaminassa 7.–

19.12.2009. Kokouksen keskeisenä

tavoitteena oli sopia vuoden

1997 Kioton pöytäkirjan jatkosta

eli ilmastopäästöjen vähentämisestä

2012 jälkeen.

Kokous päättyi toistaiseksi laihoin

tuloksin huolimatta arvovaltaisesta

ja laajasta osallistujajoukosta,

erityisen suuresta järjestöjen

osallistumisaktiviteetista ja tiedotusvälineiden

kiinnostuksesta.

Sopijaosapuolia todella sitovaan

tavoitteeseen olisi tarvittu yksimielisyys

ja rintamaan erityisesti

Kioton pöytäkirjan ratifioimatta

jättäneen USA:n mukaan saaminen.

Päästöjen vähentämisen osalta

saatiin sentään aikaan julistus,

Copenhagen Accord, jossa ilmakehän

lämpeneminen luvataan

rajoittaa 2 asteeseen. Osapuolet

listaavat tammikuun 2010 aikana

maakohtaiset päästövähennystavoitteensa.

Tämä koskee

sekä teollisuus- että kehitysmaita.

Osapuolet ovat sinänsä varsin

yksimielisiä ilmastonmuutoksen

uhasta ja päästöjen leikkaamisen

välttämättömyydestä. Kehitysmaiden

taloudellisissa avustamispyrkimyksissä

hillinnän ja sopeutumisen

osalta edistyttiin.

Puolen vuoden päästä Bonnissa

pidettävässä kokouksessa tilannetta

arvioidaan uudelleen ja

hiotaan sopimustekstejä. Varsinainen

uusi koitos pidetään 2010

lopulla Meksikossa.

Kokouksen epäonnistumisen

syistä on esitetty useita erilaisia

tulkintoja aina järjestelyjä ja suurta

osallistujamäärää myöten. Yhden

selityksen mukaan Tanskan

hallitus olisi pimittänyt 25 maan

kesken sorvattua sopimusluonnosesitystä

muilta ja erityisesti kehitysmailta

liian pitkään. Toisen

tulkinnan mukaan kehitysmaista

erityisesti Sudan olisi toiminut öljynviejistä

erityisesti Saudi-Arabian

pillin mukaan.

Varmaa on kuitenkin ainoastaan

se, että USA ei – suurista ennakko-odotuksista

huolimatta –

hievahtanut asemistaan eli jo ennakkoon

ilmoittamastaan tavoitteesta

vähentää päästöjä määrällä,

joka vastaa enintään neljää

prosenttia vuoden 1990 päästötasosta.

Luku on vaatimaton, kun

muistetaan Kioton pöytäkirjakauden

keskimääräinen teollisuusmaiden

päästövähennys 5,2 prosenttia

tai EU:n sitoumus 8 prosenttia.

Ehkä odotuksissa USA:n presidentinvaihdoksen

ja Barack Obaman

Nobelin rauhanpalkinnon

varaan oli laskettu liikaa. USAsta

alkanut talouskriisi ilmeisesti selätti

optimismin.

● Kalevi Luoma

energiainsinööri

Kuntaliitto

18 Kuntatekniikka 1/2010


Uusi elämä uusilla nimillä

Vuosi 2010 toi mukanaan uusia

toimijoita Suomen valtion

hallintoon. Esittelemme tässä AVI:n

ja ELY-keskukset sekä Liikenneviraston.

AVI tarkoittaa muuten myös

Audio Video Interleavea ja Alvajärven

rautatieasemaa. ELY on ennestään

mm. Espoon seudun Lastentarhanopettajat

ry ja Evankelinen

Lähetysyhdistys. Se akronymeista.

Aluehallintovirastot

läänien pohjalta

AVIen määrä säilyi samana kuutena

kuin läänien. Niihin rinnastetaan

seitsemäntenä Ahvenanmaan

valtionvirasto. Ylijohtajiksi tulivat

Turkuun, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle

asianomaiset maaherrat

Rauno Saari, Anneli Taina ja

Timo E. Korva. Mikkeliin tuli terveysneuvos

Elli Aaltonen, Vaasaan

kehitysjohtaja Jorma Pitkämäki ja

Ouluun valtiosihteeri Terttu Savolainen.

Tehtäviksi AVIt saivat peruspalvelua,

pelastustointa, oikeusturvaa,

työsuojelua ja ympäristölupia. Tampere

ei saanut nytkään läänintason

Seitsemän AVIa (päätoimipaikka

punainen ympyrä, muu

toimipaikka sininen ympyrä)

statusta vaan joutui vaihteeksi Vaasan

alaisuuteen. Koettakaa kestää.

Viisitoista ELYä (päätoimipaikka

värillinen ympyrä, muu toimipaikka

pienempi musta ympyrä)

ELYt uusi yhdistelmä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin

laitettiin yhteen tiepiirit,

lääninhallitusten liikenneosastot,

ympäristökeskukset ja TE-keskukset.

Niitä tuli kaikkiaan 15. Yhdeksässä

on kaikki kolme vastuualuetta:

1. Elinkeinot, työvoima,

osaaminen ja kulttuuri

2. Liikenne ja infrastruktuuri

3. Ympäristö ja luonnonvarat

Elinkeinot ovat uutena tässä yhdistelmässä.

Suomi lähestyy aluetasolla

hiljakseen monissa maissa tunnettua

talousministeriön mallia, joka

jäi vielä ministeriötasolla liikennettä

paitsi.

Uudenmaan ELY kaappasi Hämeenmaasta

liikenneasioiden osalta

Kanta- ja Päijät-Hämeen eli siis Hämeenlinnan

ja Lahden ympäristöineen.

Mainituista kaupungeista tuli

siis virallisestikin Helsingin lähiöitä,

jollaisina ne ovat hyvien rata- ja motariyhteyksien

ansiosta jo toimineetkin.

Tiejohtaja Rita Piirainen sai

ylennyksen Uudenmaan ELY-keskuksen

ylijohtajaksi.

Liikennevirastotkin

saman katon alle

Keskushallinnossa merenkulku,

raideliikenne ja tiehallinto laitettiin

samaan koriin liikennevirastoksi.

Liikenteen turvallisuudesta

huolehtimaan koottiin toinen

virasto TraFi pääjohtajanaan Kari

Wihlman. Liikenneviraston pääjohtajaksi

tuli ministeriöstä ylijohtaja

Juhani Tervala, joka suorasukaisella

tyylillään varmaan paimentaa

isoa laumaansa kurissa ja

nuhteessa.

Muut nimitykset menivät helposti

siirtämällä Markku Mylly,

Ossi Niemimuukko ja Jukka Hirvelä

osastojen ylijohtajiksi. Pienen

ja myönteisen yllätyksen tuotti liikennejärjestelmä-nimikkeen

nousu

neljänneksi osastoksi, jota johtaa

Ratahallinnosta tullut samannimisen

osaston johtaja Anne

Herneoja.

Vuosikymmenien unelmat

toteutuivat

Moni on ihmetellyt, mitä nyt taas

myllätään, mutta totuus on, että

mm. ”kulkulaitosten koordinoinnista”

on puhuttu vuosikymmenet

ilman tuloksia. Nyt tapahtui

paljon kertaheitolla. Hallintoalamaisetkin

ovat varmaan tyytyväisiä.

Yhdeltä luukulta saavat nyt topisukarit

ja kyöstikakkoset kaiken

tarvitsemansa uutta valkoista

valastaan varten: EU-avustukset,

pari uutta moottoritieliittymää ja

YVA-prosessit.

Pekka Rytilä on

71-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Finland Oy:n

erityisasiantuntijana.

Liikenneviraston logo tehtiin TAIKin

opintoprojektina. ”Elementtien visuaalisuus

on keskeistä, ei sanan luettavuus”,

tiedote kertoo ja jatkaa, että ”viraston

nimi kirjoitetaan oikeinkirjoitussääntöjä

noudattaen”.

Kuntatekniikka 1/2010

19


Surukuusimetsään on tulossa

usvainen valo tehostamaan satumetsän

vaikutelmaa (oikealla

kuva valaistussuunnitelmasta).

Timo Soini

Mäki-Matin saneerauksessa säilyy tilava vehreys –

Suomen vanhin perhepuisto

Jyväskylän Mäki-Matin

perhepuisto täytti viime

vuonna 30 vuotta. Juhlan

kunniaksi kaupunki

aloitti puiston mittavan

saneerauksen sen

historiallista leimaa ja

paikan henkeä, ”tilavaa

vehreyttä” kunnioittaen.

● Leena Rapo

rakennuttajahortonomi

Jyväskylän kaupunki

Kaupunkirakennepalvelut

Yhdyskuntatekniikka

Leikkipuistopalvelut ovat yksi

Jyväskylän viherpalveluohjelman

osioista. Leikkipuistopalveluille

tehtyä kymmenvuotisinvestoin-

tisuunnitelmaa on noudatettu viherpalvelujen

toiminnan suunnittelussa

jo viisi vuotta. Toiminnan

kolme pääperiaatetta ovat vanhojen

leikkipuistojen saneeraaminen,

poistaminen sekä uusien

rakentaminen.

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta

on hyväksynyt eri osaalueiden

viherpalvelun verkoston

laajuuden ja tason. Investointiohjelmasta

päätetään kuitenkin

vuosittain.

Saneeraus alkoi

30-vuotisjuhlista

Mäki-Matin perhepuiston saneeraus

on ollut merkittävä Jyväskylän

viherpalveluohjelmaan sisältyvä

kohde. Lähes jokainen jyväskyläläinen

on vieraillut puistossa

joko itse lapsena tai lastensa sekä

lastenlastensa kanssa. Kohteessa

oli paljon valmiita puistomaisia

elementtejä, jotka olivat käyttäjien

mielestä paikan hengen luoja:

”tilava vehreys”.

Työ aloitettiin 2009 Mäki-

Matin perhepuiston viettäessä

30-vuotisjuhlaansa. Viherpalveluille

myönnettiin kaupungin

juhlarahoitusta 200 000 euroa yli

normibudjetin.

Suunnittelussa tehtiin tiivistä

yhteistyötä käyttäjien sekä Mäki-Matin

perhepuiston tuki ry:n

kanssa. Suunnittelutyön ohjauksessa

olivat mukana myös Keski-

Suomen museo sekä Jyväskylän

Tilapalvelu, koska puistoalueella

olevat rakennukset ovat suojeltuja,

mutta edelleen aktiivisessa

päivätoimintakäytössä.

Historiallinen leima

haluttiin säilyttää

Puiston suunnitelma hyväksyttiin

vuosi sitten. Uutuutena alueelle

suunniteltiin vesileikkialue,

muuten puiston historiallinen

leima haluttiin säilyttää ja pitää

tilajäsentely kutakuinkin ennallaan.

Suunnitelman käytännön

laadintatyöstä vastasi Ympäris-

Merirosvolaiva toi puistoon kaivattua

toimintaa hieman isommillekin

lapsille.

20 Kuntatekniikka 1/2010


VIHERALUEET

Timo Soini

Puiston vanhat puut jäivät elämään

Jokke Sivenin kantoveistoksina.

Timo Soini

LITE-designs

valaistus luo sadun tunnelmaa

uudistuu Jyväskylässä

tösuunnittelu Soini Ky.

Mäki-Matin perhepuisto on

nimensä mukaisesti kaikenikäisille

suunnattu vauvasta vaariin

Timo Soini

-puisto. Puisto koostuu erilaisista

tilakokonaisuuksista. Sieltä löytyvät

mm. grillauspaikka, terassoitu

taso oleskeluun, pienemmille

LITE-designs

sekä isommille lapsille tarkoitetut

leikkialueet, keinurivi, intiaanikylä

aidonkokoisine hevosineen,

esiintymislava katsomoineen,

surukuusista koostuva satumetsä

sekä erilaisia oleskelualueita.

Puiston alueella on kenttä

pelaamista ja luistelua varten.

Saneeraustyön myötä alueen pysäköintimahdollisuuksia

parannettiin

ja käytäväverkostoa selkeytettiin.

Laiva on valaistu aallokkorasteria tuottavalla valaisimella. Pylväisiin

asennetaan myös kaiuttimet, jolloin äänimaisemaa voi käyttää mielikuvaleikkien

tukena.

Valaistus loihtii

satumetsän

Valon kaupungissa kun ollaan,

vihersuunnittelun yhteydessä tutkittiin

tietysti myös alueen valaistustarpeet.

Valaistussuunnittelun

teki LITE-designs Siilinjärveltä.

Valaistuksen lähtökohtana on

turvallinen, häikäisemätön toimiva

käyttövalo. Mukaan on haluttu

kuitenkin myös esteettisiä ja

hauskoja, lasten toimintaympäristöön

sopivia yksityiskohtia.

Rakennukset haluttiin valaista

hienovaraisesti niiden historiaa

kunnioittaen. Valaistuksen tule-

Kuntatekniikka 1/2010

21


Puistoon tehtiin muutama elävä pajumaja, jotka toteutettiin

talkoovoimin.

Pekka Ilen

Uusi esiintymispaviljonki rakennettiin viime vuonna. Katsomossa käytettiin

vanhan veturin kääntöpaikan kiviä. Kivet hiekkapuhallettiin ja päälle

asennettiin istuintaso.

Teemu Liimatainen

via yksityiskohtia ovat mm. satumetsän

”usvainen valo” sekä keskeisten

puiden valaiseminen.

Kustannukset noin

400 000 euroa

Koko suunnitelman kustannusarvio

on noin 400 000 euroa.

Kohteen saneerausrakentaminen

aloitettiin huhtikuussa talkoovoimin

yhdessä käyttäjien kanssa.

Keväällä tehtiin muun muassa

pajumajoja ja kivistä koostuvaa,

lasten visioimaa nallekarhua.

Vanha esiintymislava ja katsomo

purettiin.

Varsinaisen saneeraustyön

toteutti Jyväskylän yhdyskuntatekniikan

vastuualueen tilauksesta

Altek Aluetekniikka Liikelaitos.

Ensimmäisen vaiheen saneerauksessa

puistoa ympäröivät

aidat uusittiin, tehtiin uusi

esiintymispaviljonki ja sen uusi

katsomo, asennettiin köysirata

ja iso merirosvolaiva sekä uudistettiin

alueen vanhan intiaanikylän

tiipii-majat.

Rakennus- ja muutostöiden

yhteydessä alueen vanhoja puita

jouduttiin poistamaan. Osa niistä

jatkaa nyt elämäänsä kantoveistoksina:

puistosta voikin löytää

mm. valaanpyrstön, kolostaan

nousevalla karhulla ratsastavan

pojan sekä Pikku-Matin puuveistokset.

Valaistuksesta toteutettiin viime

vuonna merirosvolaivan lipuva

rasterivalo sekä esiintymispaviljongin

valaistus. Merirosvolaivan

mastossa on kaiuttimet, joten

sinne saadaan jatkossa myös

aiheeseen liittyvää äänimaailmaa.


Mäki-Matin perhepuiston kannatusyhdistys:

http://pikku-matti.net

Mäki-Matin perhepuiston saneeraussuunnitelma:

www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/katujapuisto/viheralueet/suunnittelu/nahtavilla/makimatti

Jyväskylä saamassa mittavan viherpalveluohjelman

● Vesa Lehtinen

kaupunginpuutarhuri

Jyväskylän kaupunki

Kaupunkirakennepalvelut

Yhdyskuntatekniikka

■ Jyväskylän viherpalveluohjelma

on työn alla, ja aineistot ovat olleet

nähtävillä Jyväskylän kirjastoissa

ja palvelupisteissä loppuvuodesta

2009. Asukkaat ovat

käyneet tutustumassa aineistoihin,

ja kommenttejakin on tullut

mukavasti.

Jyväskylän kaupungilla on ollut

oma viherpalveluohjelmansa

jo pitkään. Nyt ohjelmaan sisällytetään

myös entisen Jyväskylän

maalaiskunnan ja Korpilahden

viherpalvelut. Viherpalveluilla tarkoitetaan

kaupungin viheralueisiin

liittyviä palveluita ja toimintoja.

Viherpalveluohjelma toimii

pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmana,

kun palveluverkostoa

suunnitellaan, rakennetaan ja pidetään

yllä.

Tekeillä oleva työ käynnistyi

2009 alussa leikkipuistoja, uimarantoja,

lähikenttiä, skeittialueita,

koirapalveluita sekä matonpesupaikkoja

käsittelevistä osaalueista.

Näitä koskeva aineisto

viedään näillä näkymin päätöskäsittelyyn

helmikuussa. Koko viherpalveluiden

14 osa-aluetta sisältävä

kokonaisuus valmistuu

syksyllä 2011.

Laatua, tasapuolisuutta ja

selkeät vastuunjaot

Viherpalveluohjelmassa tarkastellaan

palvelujen nykymääriä ja

laatua sekä esitetään pitkän tähtäyksen

tavoitteet rakentamisesta,

poistamisesta, saneerauksista

sekä ylläpidon tasosta. Viherpalveluohjelmatyön

päämääränä on

turvata yhtenäinen viherpalveluiden

laatutaso ja varmistaa, että

palvelut jakautuvat alueille tasapuolisesti.

Aiemmin kunnissa on

ollut erilaisia käytäntöjä, luokituksia

ja mitoitusperusteita, mutta

laadittavan viherpalveluohjelman

myötä ne yhtenäistyvät.

Suunniteltuja toimenpiteitä

tarkastellaan kymmenvuotisjaksolla

2010–20. Viherpalveluohjelmaa

päivitetään jatkossa 3–5

vuoden välein siten, että tarkastelujakso

säilyy kymmenen vuoden

mittaisena.

Viheralueista ovat kunnissa

vastanneet useat eri toimijat, joten

asukkaan on ollut hankalaa

hahmottaa monimutkaisia vastuualuejakoja.

Nyt vastuut on

tarkoitus yhtenäistää ja selkeyttää.

Jatkossa viherpalveluiden

pääasiallisena tuottajana toimii

kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntatekniikka.

Muita vastuutahoja

ovat tonttituotanto,

liikuntapalvelut, Tilapalvelu ja yksityiset

toimijat.

Neljätoista tarkasteltavaa

osa-aluetta

Viherpalveluohjelma esittelee

palvelut osa-alueittain. Viherpalvelut

ovat tiettyä toimintaa tai

tarkoitusta varten ylläpidettyjä viheralueita.

Kaikkiaan ohjelmointi

sisältää 14 erilaista viherpalveluiden

osa-aluetta.

Toiminnallisia osa-alueita ovat

leikki-, edustus-, oleskelu- ja teemapuistot,

uimarannat, skeittausalueet,

kentät, aukiot, matonpesupaikat

sekä koirapalvelut.

Muita osa-alueita ovat avoimet

alueet kuten niityt, maisemapellot

ja laidunalueet. Erityisviheralueisiin

lasketaan erilaiset

kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset,

viheralueilla sijaitsevat

erityispalvelut.

Katuviheralueet ja niiden ylläpito

muodostavat oman ohjelmakokonaisuutensa.

Toimintaa

tarkastellaan ja suunnitellaan

vuoteen 2020 asti. Päivityksiä

ohjelmaan tehdään kolmen–viiden

vuoden välein.

Viherpalveluohjelma toimii jatkossa

talousarvion laadintaa ohjaavana

dokumenttina. Ohjelmassa

esitettyjen toimenpiteiden

suunnittelusta ja rakentamisesta

päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa.

Perimmäisenä

tavoitteena on saada kaupunkiin

toimiva, tutkittuun tietoon

perustuva, oikein mitoitettu

viherpalveluiden verkosto. Palvelujen

tavoitetila ja se, miten siihen

päästään, selviävät viherpalveluohjelmasta.

www.jyvaskyla.fi/puistot/

viherpalveluohjelma

22 Kuntatekniikka 1/2010


VIHERALUEET

Jyväskyläläiset tyytyväisiä ”taideteokseen”

VALAISTUS sisustaa

pimeän Kirkkopuiston

yväskylän kaupunki/Antti Aarnio

Jyväskylän Kirkkopuisto

sai uuden valaistuksen

2000-luvun alussa.

Valaistu puisto on kaupunkilaisten

mieleen:

he kokevat sen kauniina,

”kuin taideteoksena”

ja turvallisena.

TEKSTI Anne-Marjut Rauhala

Aurinkoinen puisto on parhaimmillaan

nautinnollinen, kokonaisvaltainen

elämys. Kun hämärä

laskeutuu ja valaistus syttyy,

alkaa tunnelmakin muuttua.

Pimeys antaa havainnoille,

kokemuksille ja elämyksille hyvin

toisenlaisen taustan kuin päivänvalo.

Valaistus jo yleisestikin käsitettynä

pyrkii parantamaan ihmisen

havaitsemismahdollisuuksia

pimeässä ja poistamaan pimeydessä

piilottelevaa uhkan tunnetta.

Nykyinen urbaani, esteettistekninen

valaistuskulttuuri pyrkii

visuaalisilla ratkaisuillaan vielä

aikaisempia käytäntöjä voimakkaammin

muokkaamaan pimeän

ajan ympäristöstä mahdollisimman

selkeästi hahmottuvan ja ihmisenkokoisesti

jäsentyvän.

Pimeässä jalkaisin kulkevalle

erityisesti vertikaali valaistus

tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa,

mitä on ympärillä ja mitä tulee

vastaan. Valaistuksen keinoin

pimeän ajan ympäristö voidaan

myös sisustaa jopa aivan uudenlaiseksi

maailmaksi.

Kirkkopuiston valaistus

uusiksi 2000-luvun alussa

Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitsevaan

Kirkkopuistoon rakennettiin

2000-luvun alun saneerauksessa

myös uusi, valaistusammattilaisen

suunnittelema valaistus.

Vanhan punatiilikirkon lämminsävyisten

julkisivujen vastakohtana

kellotorni ja kattorakenteet

saivat arvokkaan kylmän, valkoisen

valaistuksen. Patsaat, puut ja

kulkuväylät valaistiin siten, että

ne muodostavat kukin oman pimeän

tilan kokonaisuutensa.

Kokonaistaideteoksen tavoin

valaistun Kirkkopuiston voi ajatella

olevan selkeimmin maisema

niille keskusta-asukkaille, jotka

voivat osallisen tavoin katsella sitä

koti-ikkunastaan. Muille jyväskyläläisille

Kirkkopuisto on paitsi

osa kotiympäristöä myös maisemaa

konkreettisemmin tila, koska

heidän kokemuksensa puistosta

syntyy lähinnä siellä fyysisesti

liikkuen.

Pimeässä valaistus kuitenkin

tarjoaa mahdollisuuden hahmottaa

puisto myös maisemana,

johon mennään sisälle ja tullaan

ulos: valo ikään kuin maalaa

puistolle mentaalisesti mieltyvät

seinät, piirtää kulttuuris-kollektiiviset

käyttöohjeet ja luo tilan

tunnun ja paikan hengen.

Toiseksi suosituin

valaistuskohde

Kun Jyväskylän keskusta-asukkailta

kysyttiin mielipidettä Kirkkopuiston

valaistuksesta, saatiin

näkyviin tyytyväinen joukko. 81

prosenttia vastaajista kokee Kirkkopuiston

valaistuksen kauniina,

82 pitää puiston valaistusratkaisuja

ja vanhaa kirkkoa hyvin yhteen

sopivina, 61 toteaa valaistujen

veistosten lisäävän puiston pimeän

ajan kiinnostavuutta, 59 pitää

valaistua puistoa ”kuin taideteoksena”

ja 56 prosenttia

kertoo joskus pysähtyneensä

vain ihailemaan

valaistua puistoa.

65 prosentin mielestä

Kirkkopuistossa on pimeälläkin

riittävän valoisaa,

60 prosenttia tuntee

olonsa turvalliseksi

kulkiessaan puistossa

pimeään aikaan.

Nimetessään suosikkinsa

Jyväskylän yli

50:stä valaistuskohteesta

asukkaat valitsivat

Kirkkopuiston toiseksi

useimmin, heti kaupungin

maamerkin Kuokkalan

sillan jälkeen.

Illan hämärtyvässä maisemassa syttyvät matalat valopollarit nostavat esiin Jyväskylän kaupunginkirkon

portaille johtavan kävelytien. Kirkon vertikaali valaistus korostaa rakennuksen goottihenkistä ylväyttä ja

sakraalia luonnetta.

A-M. Rauhalan pro gradu

”Valaistus kaupunkitilan tekijänä.

Jyväskylän matka pimeästä

maalaiskylästä urbaanin

valon kaupungiksi”

osoitteessa jyvaskyla.fi/valo.

Kuntatekniikka 1/2010

23


Puistokasveille enemmän arvostusta

Helsinki linjasi

viheralueidensa

KASVIEN KÄYTÖN

Helsinki on linjannut

rakennettujen viheralueidensa

kasvien käytön.

Tavoitteena on vahvistaa

puistokasvillisuuden

arvostusta kaupungin

toiminnassa.

Linjauskokonaisuutta

täydentää tämän vuoden

aikana valmistuva

kasviopas.

● Satu Tegel

suunnitteluasiantuntija

Helsingin kaupungin rakennusviraston

katu- ja puisto-osasto

Kasvit ovat rakennettujen

viheralueiden näkyvin ja usein

myös pitkäikäisin osa. Kasveilla

on kaupunkiympäristössä erilaisia

fysikaalisia ja biologisia tehtäviä,

mutta ne myös edistävät

asukkaiden henkistä hyvinvointia.

Lisäksi ne ovat osa Helsingin

kulttuurihistoriaa, tunnistettavuutta

ja identiteettiä.

Helsingin kaupungin rakennetun

ympäristön kasvilajivalinnat

tehdään katu- ja puisto-osastolla

katu- ja puistosuunnitelmien

laatimisen yhteydessä. Vielä

1900-luvun lopulla Helsingissä

– ja pienemmissä kaupungeissa

tänä päivänäkin – kaupungin

kasvillisuuden periaatteet olivat

kaupunginpuutarhurin päässä ja

puistosuunnitelmat tehtiin omana

työnä. Organisaatiouudistusten

ja toiminnan virtaviivaistamisen

myötä ei Helsingissä ole enää

kaupunginpuutarhuria, ja puistoja

katuvihreäsuunnitelmat teetetään

mammuttiorganisaatiossa

ulkopuolisilla konsulteilla.

Tähän saakka rakennusvirasto

ei ole evästänyt kaupunkivihreää

suunnittelevia konsulttisuunnittelijoita

kasvien käytön tavoitteilla,

sillä sellaisia ei ole ollut. Kasvien

käytön linjaukset on tehty,

jotta ison osaston kaikki toimijat

edistäisivät omassa työssään

samoja, tarkkaan harkittuja kasvillisuustavoitteita.

Samoin toivotaan,

että linjaus edistää insinöörivoittoisessa

organisaatiossa ymmärrystä

kasvien ja kasvillisuuden

tärkeydestä ja itseisarvosta.

Ainutlaatuista Suomessa

Nyt tehdylle kasvien käytön linjaukselle

ei ainakaan Suomesta

löydy esikuvaa. Katu- ja puisto-osastolla

on kuitenkin jo aiemmin

tehty toimintaa ohjaavat

linjaukset kausikasveista (2006),

luonnonhoidosta (2007) ja kaupunkikalusteista

(2009).

Helsingin kasvien käytön linjaus

on syntynyt katu- ja puistoosaston

ns. kasviryhmän yhteistyönä.

Kasvilinjaus koskee rakennusviraston

vastuulla olevien rakennettujen

julkisten ulkotilojen

eli puistojen, torien, aukioiden,

katujen ja teiden istutettua

kasvillisuutta: puita, pensaita,

perennoja, kukkasipuleita ja

ryhmäruusuja.

Kasviopas täydentää

linjauskokonaisuuden

Kasvilinjauksen laatimisen yhteydessä

tehtiin myös laaja taustaselvitys

(”Vaahteran varjossa,

syreenin tuoksussa”). Taustaselvitykseen

on koottu tietopaketti

Helsingin rakennettujen katu- ja

viheralueiden kasvillisuuden historiasta

ja nykytilasta sekä kasvien

käytössä huomioitavista ulkoisista

tekijöistä. Työprosessin aikana

pidettiin osaston asiantuntijoiden

kesken läheteseminaari,

jonka ryhmätöiden tulokset hyödynnettiin

kasvilinjauksen keskeisiä

sisältöjä muotoiltaessa.

Toistaiseksi voimassa oleva

Helsingin kasvien käytön linjaus

on hyväksytty yleisten töiden

lautakunnassa joulukuussa 2009.

Kun taustaselvitystä ja linjausta

täydentämään valmistuu tämän

vuoden aikana vielä kolmaskin

osa, ns. kasviopas, kasveja käsittelevä

linjauskokonaisuus on

valmis.

Taustalla rikas kasvihistoria

ja ilmastonmuutos

Helsingin katu- ja viheralueiden

istutettu kasvillisuus on nykyäänkin

omaleimaista, monipuolista

ja historiallisesti kerroksellista.

Kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet

mm. puistokulttuurin eri aikakausien

ihanteet, Suomen historian

myllerrykset, kaupungin

asema maamme pääkaupunkina,

arvostettujen kaupunginpuutarhureiden

tekoset ja viime kädessä

Helsingin ilmasto-olot.

Helsingin kulttuurikasviperintöä

uhkaavat kuitenkin kasvien

ikääntyminen ja vahingossa

häviäminen sekä yleinen maailman

muuttuminen. Helsingin

viheralueille istutettu lajivalikoima

on selvitysten mukaan yksipuolistumassa.

Monia Helsingis-

Vanha puistosyreeni (Syringa

x henryi) ja koivunjalkapenkki

ovat tyypillistä helsinkiläistä

kaupunkikuvaa.

24 Kuntatekniikka 1/2010


VIHERALUEET

Monilajisuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista varautumisessa ilmastonmuutokseen ja uusien tautien ja tuholaisten invaasioihin.

Erityisen tärkeää se on pitkäikäisillä puilla. Monilajisuus tuo mukanaan myös värikylläisyyttä, pitkäkestoista kukintaa

ja maisemallista monimuotoisuutta. Kuva Bengt Schalinin suunnittelemasta Vähäkyrönpuistosta.

VISIO 2050

■ Vuonna 2050 Helsinki mielletään elämykselliseksi,

kukkivaksi kaupungiksi. Kasvillisuuden

painoarvo kaupunkirakenteen tärkeänä

osana on ymmärretty. Helsingin kaupunki on

tunnettu viheralueiden monipuolisesta, näyttävästä

ja runsaasta kasvilajistosta, johon sisältyy

myös Helsingin viheralueiden perinteistä

tunnuslajistoa.

■ Kasvien käyttö Helsingissä ankkuroituu lännen

ja idän kasvihistoriaan, on innovatiivista,

monilajisuutta suosivaa ja ekologisesti ja

ilmastollisesti kestävää – ei luontoa vastaan

vaan yhdessä sen kanssa.

■ Valtakunnallisesti merkittävänä taimien

käyttäjänä Helsinki on mukana kehittämässä

taimistoalaa Suomessa. Istutettavat taimet

ovat ilmastollisesti kestäviä, laadukkaita ja laji-

ja lajikeaitoja.

Kukkivien kasvien, myös puiden, istuttamista on tarkoitus lisätä Helsingissä. Kurilienkirsikka

(Prunus nipponica var. kurilensis) kukkii Lauttasaaren Lahnalahden puistossa.

Kuntatekniikka 1/2010

25


Uusia kasveja tullaan kokeilemaan

ilmastonmuutokseen varautumiseksi

ja uusien kasviperinteiden

luomiseksi. Valkopyökki

(Carpinus betulus) on

yleinen kaupunkipuu Suomea

vastaavalla ilmastovyöhykkeellä

Ruotsin Gävlessä. Lajia ei vielä

ole kokeiltu Helsingissä.

sä perinteisiä tunnuskasveja ei ole

viime vuosina istutettu, eikä niitä

ole aina saatavanakaan, vaan tilalle

ovat tulleet kaikkialla Suomessa

käytetyt virtaviivaiset peruskasvit.

Kasvivalinnoissa on tehokkuusvaatimusten

ja taloudellisten

ja organisatoristen muutosten lisäksi

osattava varautua myös ympäristön

muutoksiin. Niitä ovat

etenkin ilmastonmuutos kaikkine

seurannaisvaikutuksineen sekä

Helsingin korkeudella villikanien

räjähdysmäinen lisääntyminen.

Ilmastonmuutoksen

seurauksena käytettävissä oleva

kasvivalikoima tulee laajenemaan,

mutta toisaalta tauti- ja tuholaisriskit

kasvamaan.

Helsingin kaupunki on Suomen

suurin taimiostaja, joka istuttaa

vuosittain yli satatuhatta

puiden, pensaiden, perennojen

ja köynnösten tainta. Kaupungin

hankintapäätöksillä on merkittävä

vaikutus kasvilajien saatavuuteen

Suomessa.

Kasvilinjaus pohjautuu siihen

uskoon, että parantamalla yhteistyötä

taimistojen kanssa ja sitoutumalla

tiettyjen kasvien käyttöön,

voidaan Helsingin kaupungin

toivomien kasvilajien saatavuutta

parantaa.

Viisi kasvilinjausta ja

visio 2050

Helsingin kasvilinjausten tavoitteita

ovat mm. kasvillisuuden

painoarvon kasvaminen katu- ja

puisto-osaston toiminnassa, kasviperinteen

kunnioittaminen, lajistollisen,

geneettisen ja istutuksellisen

monimuotoisuuden edistäminen,

tietoiset ja onnistuneet

kasvivalinnat ja mahdollisimman

laadukkaan taimimateriaalin

käyttäminen.

Kasvilinjauksen perussisältönä

ovat viisi laajaa ja pysyvää kasvien

käytön yleisperiaatetta (alla)

sekä kasvillisuuden Helsinkivisio

(s. 25). Yleisperiaatteet ohjaavat

toimintaa julkisissa ulkotiloissa

kaikkialla kaupungissa.

Koska Helsingin kaupunki on

iso organisaatio ja kasvillisuus

joiltakin osin hitaasti kukoistukseensa

kehittyvää, Helsingin

kasvillisuuden käytölle laadittu

tavoitteellinen visio on tähdätty

vuoteen 2050, jolloin Helsingin

kaupunki täyttää 500 vuotta.

Taustaselvitys, linjaus ja

opas ovat kokonaisuus

Toteutuakseen Helsingin kasvien

käytön linjaus vaatii muutoksia

sekä virkamiesten asenteissa

että toiminnassa. Linjauksen jatkotoimenpiteisiin

on kirjattu monen

uuden toimintatavan kehittäminen.

Yksi muutoksen edellytys

on myös rakennusviraston

taimihankintojen vastuuttaminen

ja hankintaprosessin kehittäminen.

Kasvilinjauksen perusperiaatteiden

konkretisoimiseksi on

tekeillä vielä Helsingin kaupunkikasviopas,

”kasvisuunnittelun

työkalupakki”. Tähän täydentyvään

ja päivitettävään oppaaseen

on koottu kasvilajivalintoihin ja

taimityyppeihin ja -kokoihin liittyviä

suosituksia. Valmistumassa

on myös 400 Helsingissä suositeltavan

puuvartisen peruslajin luettelo,

josta on tehty listauksia eri

käyttötarkoituksia ja aikakausia

varten. Luettelo täydentyy myöhemmin

perennoilla.

Kasvioppaan ensimmäinen

versio ilmestyy alkuvuodesta.

Myöhemmin sitä täydennetään

uusilla osuuksilla sitä mukaan

kun ne valmistuvat. Opas julkaistaan

lähinnä sähköisessä muodossa.

Kasvien käytön taustaselvitys,

linjaus ja opas muodostavat

toisiaan täydentävän kokonaisuuden,

jonka on tarkoitus

pitkällä tähtäimellä ohjata sitä,

minkälaista kasvillisuutta lapsenlapsemme

tulevat näkemään

Helsingissä.

Kasvit ovat kaupungin vaatteet – Helsingin

rakennettujen viheralueiden kasvien

käytön linjaus 2009:11 ja Vaahteran varjossa,

syreenin tuoksussa – Helsingin rakennettujen

viheralueiden kasvien käytön

taustaselvitys 2009:10 löytyvät pdfmuodossa

osoitteesta www.hel.fi/hkr >

Esitteet ja julkaisut > Julkaisusarja

KASVIRYHMÄN JÄSENET

Satu Tegel (kasvillisuuden

suunnitteluasiantuntija)

Ritva Keko (ylläpidon laatuvastaava)

Lotta Kontula (viheraluesuunnittelun

projektinjohtaja)

Jussi Luomanen (aluesuunnittelija)

Elina Nummi (asukasyhteistyön

projektipäällikkö)

Juha Raisio (puuasiantuntija)

Tuuli Ylikotila (luontoasiantuntija)

Kasvien käytön viisi yleislinjausta

1. Helsingin puistojen kasviperinteen

ylläpitäminen ja

kehittäminen

Lajivalikoimaa monipuolistetaan

erityisesti puiden osalta. Varmojen

lajien lisäksi käytetään myös Helsingin

vanhoja tunnuslajeja, Helsingistä

lisäykseen otettuja kasvikantoja

ja elämyksellisiä ”herkkukasveja”.

Eri aikakausina rakennetuilla

viheralueilla suositaan harkitusti

kyseisen aikakauden lajistoa

mutta uusilla alueilla käytetään

monipuolisesti eri kasvilajeja. Kasveja

hankitaan kokeiltavaksi järjestelmällisesti.

2. Kasvillisuuden arvostuksen

lisääminen päätöksenteossa

Tavoitteena on, että osaston työntekijät,

asukkaat ja päättäjät ymmärtävät

kasvit Helsingin kaupunkikuvaa

muokkaavaksi imagotekijäksi

ja kaupunkilaisten terveyden

edistäjäksi. Kasvisuunnittelua

tarkistetaan kasvillisuuden hyväksi

ja kasvillisuus huomioidaan myös

erilaisia lupia myönnettäessä.

Asukkaiden ja vierailijoiden tietämystä

kasvillisuudesta lisätään eri

tavoilla.

3. Monimuotoisuuden ja ekologisen

kestävyyden lisääminen

Kaupunkibiotoopin monipuolistamiseksi

suunnitellaan ja ylläpidetään

monilajista, monimuotoista

ja kerroksellista kasvillisuutta, yhden

lajin massaistutuksia välttäen.

Ilmastonmuutokseen varaudutaan

monilajisuuden ja geneettisen

monimuotoisuuden avulla. Puulajivalinnoissa

mukaillaan amerikkalaista

ns. Santamourin ”kymmenen

prosentin” sääntöä, jonka tavoitteena

on puuistutusten monilajisuus.

Haitallisten vieraslajien

käyttöä vältetään tietoisesti.

4. Elämyksellisyyden ja

kauneuden tavoitteleminen

Kasvien käytössä tavoitteena on

runsauden periaate, elämyksellisyys

ja kauneus, eli kasvikunnan

rikkauden hyödyntäminen. Eri

vuodenajat, myös kevät ja syksy,

huomioidaan lajivalinnoissa. Havukasvien

käyttöä lisätään.

5. Laadukkuuteen, pitkäikäisyyteen

ja ylläpidettävyyteen

panostaminen

Istutusten toteutuksissa käytetään

laadukkaita ja ylläpitoa helpottavia

teknisiä ratkaisuja. Ne aiheuttavat

rakentamisvaiheessa väistämättä

lisäkustannuksia mutta

maksavat itsensä takaisin helppohoitoisuutena

ja korkeatasoisena

kaupunkiympäristönä. Istutusten

pitkäikäisyyteen ja kestävyyteen

pyritään lajivalinnoilla, maanparannuksella,

kerroksellisuudella ja

laadukkaalla taimimateriaalilla.

26 Kuntatekniikka 1/2010


Tiiviissä miljoonakaupungissa 25 keidasta

VIHERALUEET

PUISTOT ovat Hongkongin ihme

Puistoja ja tiheästi

asuttua miljoonakaupunkia

ei helposti miellä

yhteen. Miten seitsemän

miljoonan asukkaan

ja noin tuhannen

neliökilometrin maapläntille

mahtuu viheralueita?

● Elina Nummi, projektipäällikkö

Helsingin kaupungin rakennusvirasto,

puisto-osasto

Hongkongin asukastiheys on

6 688 henkeä/km 2 , kun se Suomessa

on 15,5 henkeä/km 2 . Sil-

ti kaupungin yleisilme on myös

vihreä, kansa asustaa hyvässä järjestyksessä

korkeissa pilvenpiirtäjissä

ja kaikki toimii. Miljoonakaupungin

25 puiston koot

vaihtelevat 0,3:sta aina 20 hehtaariin,

ja rakennettujen puistojen

kokonaispuistopinta-ala on

223,78 ha.

Hongkongin puistojen visio

on tuottaa laadukkaita vapaaajan

ja kulttuurin palveluita, jotka

vastaavat Hongkongin tarpeita

maailmanluokan kaupunkina

ja tapahtumien pitopaikkana.

Puistot eivät ole vain kasvikokoelmia

vaan aktiivisuutta edistäviä

paikkoja, joissa esteettisen

vihreän keskelle on sijoitettu paljon

urheilu- ja kulttuuritoimintoja

sekä runsaasti taidetta. Henkilöstöä

koulutetaan palveluhenkiseksi,

sitoutuneeksi ja motivoituneeksi.

Ympäristökasvatusta tarjotaan

niin lapsille kuin aikuisillekin.

Organisaatio tukee

yhteistyötä

Puistot sijoittuvat vapaa-aika ja

kulttuuripalvelut -virastoon (Leisure

and Cultural Services). Koska

urheilu, kulttuuri ja viheralueet

kuuluvat samaan hallintoon,

se näkyy myös puistojen tarjonnassa.

Viraston slogan on Laatupalveluita

– puistot, virkistäytyminen

ja turismi.

Kulttuurilla on virastossa oma

osastonsa ja vapaa-ajalla omansa,

joka jakautuu kolmeen alueelliseen

osastoon. Lisäksi organisaatioon

kuuluvat hallinto-, talousja

tiedotusosastot. Myös puistojen

rakentaminen ja suunnittelu

kuuluvat vapaa-ajan osastoon.

Hongkongissa 1 500 vapaaehtoista

osallistuu puistojen hoitoon.

Yhteisöllisissä puutarhoissa,

Community Gardens, voi opetella

syötävien kasvien kasvatusta

ja hoitoa. Vapaaehtoisille järjestetään

vuosittain noin 30 tapahtumaa,

joissa istutetaan tuhansia

puita ja pensaita. Hongkongissa

suositaan erityisesti elämyksellisiä

puita, jotka kukkivat ja joissa

on näyttävä syysväri.

Vesi on Hong Kong Parkin

kokoava elementti

Kahdeksan hehtaarin Hong Kong

Park rakennettiin entiselle brittiläiselle

kasarmialueelle 35,2 miljoonalla

eurolla 1991. Puistoa rakennettaessa

pyrittiin olemassa

oleva kasvillisuus, kuten vanhat

puut, säilyttämään. Myös puiston

rakennukset, joista vanhimmat

ovat 1800-luvun puolivälistä,

säilytettiin. Niissä on mm. taidemuseo,

teeastiamuseo, opetuskeskus

ja puiston hallinnollinen

rakennus sekä avioliittorekisterikeskus.

Puiston kokoava elementti on

vesi. Se solisee suihkulähteissä, puroissa,

putouksessa ja lammessa.

Hong Kong Park on keidas pilvenpiirtäjien keskellä. Puistossa on keinotekoisia kallioita ja vesiputous, jonka alitse pääsee kulkemaan.

Kuntatekniikka 1/2010

27


VIHERALUEET

Keinotekoiset kivet ja kalliot ovat

kiinalaisten erityisosaamista.

Kauniiden istutusten ja vesielementtien

lisäksi puistossa

on 1 400 neliön kasvihuone, jossa

esitellään trooppisen ilmaston

kasveja, aavikon kasveja. Lintutarhat

ovat myös osa aasialaista

puistoperinnettä. Verkolla katetun

Hong Kong Parkin lintutarhan

koko on 3 000 m 2 , ja siellä voi

tutustua 90 värikkääseen lintulajiin,

jotka ovat kotoisin Malesian

niemimaalta.

Olympic Square -aukio on

teatteri ja kulttuuriesitysten näyttämö

ja näköalatornista voi katsella

puistoa 30 metrin korkeudesta.

Lapsille on kuuteen tasoon

rakennettu leikkialue. Kussakin

tasossa on leikkivälineitä eri-ikäisille

lapsille. Puistossa on myös

ravintola. Suurkaupungin melu

ei häiritse tämän puistokeitaan

siimeksessä.

Nan Lian Gardenin kultainen temppeli ja punainen silta ovat tärkeä

osa puiston symboliikkaa.

Nan Lian Garden on

rauhan keidas

Hongkongin siirryttyä briteiltä

Kiinalle puistoissa alkoi näkyä

kiinalaisen kulttuurin vaikutus.

Tämä lienee ollut sysäys sille, että

Nan Lian Garden – suomeksi

Etelän Lootus puutarha – saatiin

rakennettua kustannuksia säästämättä.

Tämä Tang-dynastian tyylisuuntaa

edustava, uskomattoman

kaunis 3,5 hehtaarin rauhan keidas

sijaitsee koristeellisten muurien

sisällä, ruuhkaisten liikenneväylien

keskellä. Sen esikuvana on

ollut ainoa säilynyt Tang-kauden

puutarha Jiangshouju Garden Kiinan

Shanxi-provinssissa.

Puutarhaa alettiin rakentaa

2003, ja se avattiin yleisölle marraskuussa

2006. Se on siitä lähtien

ollut suosittu kohde. Ihme kyllä,

puutarhan suojassa rauhoittui

ja mykistyi kauneudesta, vaikka

olimme maailman vilkkaimmassa

kaupungissa.

Puutarhan vieressä oleva Chi

Lin nunnaluostari vastasi puutarhan

suunnittelusta, koska nunnat

ovat Tang-dynastian aikaisen

arkkitehtuurin asiantuntijoita.

Kaupungin hallinnossa nähtiin

viisaasti, että luostari ja puisto

muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden,

joka esittelee taiteita

suosineen Tang-dynastian aikaista

kulttuuria. Tang-dynastia hallitsi

Kiinaa vuosina 618–906.

Kaupungin puisto-osasto rakensi

puutarhan ja siihen liittyvän

infrastruktuurin, mutta sen

vaativa ylläpito ja kehittäminen

on tilattu buddhalaisluostarilta.

Puutarhan tunnuslause on ”Ihminen

on tyytyväinen osaansa,

kun pitää mielensä tyynenä

ja elää sopusoinnussa luonnon

kanssa”. Puutarhan elementtejä

ovat vesi, kiinalaiset puurakennukset,

keinotekoiset kalliot sekä

koristeelliset, suuret kivet ja

ikivanhat puut, jotka on siirretty

puutarhaan eri puolilta Kiinaa.

Kaksiosaisessa, kirkasvetisessä

lootuslammessa uiskentelivat

suuret ja kirjavat Koi Fish -kalat.

Lammen vesi kierrätetään maanalaisen

puhdistuslaitoksen kautta.

Puiston kasvisravintola oli hauskasti

piilossa vesiputouksen takana.

Puistossa on paikat omien

eväiden syöntiin. Roskaaminen

ei ole ongelma.

Virtuaalimatkalle puutarhaan

pääsee osoitteessa www.nanliangarden.org.

Kowloon Park on Hongkongin

kansanpuisto

Kowloonin puistoa voi kutsua

Hongkongin kansanpuistoksi.

13,5 hehtaarin alueella on maauimala

ja uimahalli, jalkapallokenttä

ja juoksurata, urheiluhalli

ja erilaisia teemapuutarhoja,

lasten leikkikenttä, 20 veistoksen

veistospuutarha, lintutarha

ja lintulammikko.

Kowloon Park on profiloitunut

urheilun lisäksi erityisesti lintupuistoksi,

koska siellä on nähty

yli 100 vapaana lentävää lintulajia,

myös muuttolintuja. Koko

puisto on savuton vyöhyke.

Myös tämän puiston alue oli

aiemmin sotilasleirikäytössä, ja

se tehtiin puistoksi 1970. Vuonna

1989 silloinen Royal HK Jockey

Club rahoitti puiston uudelleenrakentamisen,

joka maksoi 27

miljoonaa euroa.

Kowloonissa on satsattu myös

ympäristökasvatukseen. Siellä on

pieni arboretum, jossa esitellään

nimikyltein 35 kauniisti kukkivaa

puulajia. Puulajipuiston keskellä

on väripuutarha, ruusun

mallinen kukkaryhmä. Puiston

siimeksessä on myös labyrintti,

kiinalainen puutarha ja kattopuutarha

sekä kauniita vesialtaita

ja suihkulähde.

Kun ihailin eräälle puiston

johtajalle, miten siistejä puistot

ovat ja kerroin Suomen roskaamisongelmasta,

hän katsoi minua

kummissaan ja kysyi ”Why

– miksi?” Kas siinä pulma. Olisiko

1 500 dollarin roskaamissakko

meilläkin paikallaan?

Kirjoitus perustuu tutustumiseen

Hongkongin puistoihin elokuun lopulla

2009 matkalla kuntatekniikan maailmanjärjestö

IFME:n kongressiin Melbourneen.

Tutustumisen järjesti viheralan

kansainvälisen järjestön IFPRAn

(International Federation of Parks and

Recreation Administration) Hongkongin-komissaari

Paul Cheng.

Kowloonin puistoon on yhdistetty

liikunta ja urheilu.

28 Kuntatekniikka 1/2010

Kowloonin puiston veistospuisto on mukava ulkoilmagalleria.

Hongkongin puistoista:

www.lcsd.gov.hk

Hyvä tilaisuus tutustua Hongkongin

puistoihin ja aasialaiseen tapaan ajatella

viheralueista on marraskuussa

pidettävä IFPRAn konferenssi,

www.ifpra2010.lcsd.gov.hk


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Jyrki Meronen

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. 050 550 2146

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 376 7414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef

Dan-Henrik ”Danne” Långström

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 462 7300

dan-henrik.langstrom@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 559 1435

jyrki.vatto@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi

puh. 050 380 1022

kari.haapaniemi@hel.fi

Vaihdoksia hallituksessa, Joensuun päiviä valmistellaan...

KIVAA TÄTÄ VUOTTA!

Yhdistyksen hallitus piti linjaseminaarin

ja vuoden viimeisen

kokouksensa joulukuun alussa,

ja samalla loppuivat Anu Näätäsen,

Mikko Leppäsen ja

Jouko Lehtosen kolmivuotiset

hallituskaudet.

Anu toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana,

ja lehden

edellisessä numerossa olikin hänen

hallituskausimuistelmansa.

Mikko oli ensimmäinen yksityispuolen

edustaja hallituksessa ja

esiintyi sen verran edukseen, että

hänen seuraajallaan on isot

saappaat täytettävinä. Jouko siirtyi

hallituskautensa aikana Vantaalta

Riihimäelle, ja hänen panoksensa

hallitustyöskentelyssä

(niin kuin kahden edellä mainitunkin)

oli priimaa A-luokkaa.

Kiitos teille, ja jatkossakin

nähdään – ellei muuten, niin ainakin

Kuntatekniikan päivillä!

Samaan hengenvetoon voikin

sitten toivottaa Hannu Virtasalon

(1. varapuheenjohtaja)

Helsingistä, Tuula Smolanderin

Jyväskylästä ja Kimmo Laulan

Turusta tervetulleiksi mukaan.

Tammikuun lopulla on tämän

vuoden ensimmäinen hallituksen

kokous, ja siitä kolme

vuotta eteenpäin…

Hallitus pohti tulevia linjauksia.

Päällimmäisenä oli ensi kesän

Joensuun päivien ohjelmasisältö,

mutta tietenkin oli myös

muita asioita. Kuntatekniikan

Foorumin tilanne oli vahvasti

esillä, samoin talousasiat, kansainväliset

asiat yms.

Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin

seuraavat jäsenyyttä anoneet:

Kuntatekniikan päivät

ovat 3.–5. kesäkuuta

Joensuussa.

Tommi Juurinen, Lahti, Jari

Pitkänen, Helsinki, Simo Karhunkoski,

Järvenpää, Ulla Tiilikainen,

Tampere, Simo Kesti,

Tampere, Ari Piispanen, Vantaa

ja Joona Hartonen, Kirkkonummi.

Tervetuloa mukaan!

● Danne Långström

yhteyspäällikkö

KARJALASSA

KAJAHTAA!

Muista merkata Kuntatekniikan

päivät Joensuussa

kalenteriin, niin ovat kaikki

muutkin tehneet!

Päivät ovat 3.–5.6. ja tietysti

”MUST”-tilaisuus. Siellä

nähdään!

Kuntatekniikka 1/2010 29


Mikko Leppänen tiivistää päättyneen hallituskauden kolmeen teemaan:

Verkottuminen,

kumppanuus,

kansainvälistyminen

Vuosi on taas vaihtunut, ja hie-

me mielestäni tärkeää teemaa: ver-

kin tiedämme sen, että suunnitte-

sainvälisiä kollegoja kesällä 2012,

man haikeilla mielin kirjoitan tun-

kottumisen, kumppanuuden ja kan-

luvaiheen kustannukset ovat hank-

jolloin Kuntatekniikan maailmanjär-

nelmistani kolmen vuoden hallitus-

sainvälistymisen.

keen kokonaiskustannuksiin näh-

jestö IFME (International Federation

kaudelta. Minulla on ollut suuri ilo

SKTY:n piirissä on erinomainen

den marginaaliset, mutta suunnitte-

of Municipal Engineering) järjestää

ja kunnia olla SKTY:n historian en-

mahdollisuus verkottua, tavata kol-

luvaiheessa pystytään merkittäväs-

seuraavan maailmankonferenssin

simmäinen ”ulkopuolinen” halli-

legoita, vaihtaa tietoja ja kokemuk-

ti vaikuttamaan rakentamisvaiheen

Helsingissä.

tuksen jäsen, ts. yksityisen sektorin

sia, oppia uutta ja kehittää yhdes-

kustannuksiin ja ratkaisujen laatuun

Haastankin kaikki aktiivises-

palveluksessa oleva. Toki työhisto-

sä uutta. Kuntatekniikan päivät ja

ja toimivuuteen.

ti mukaan konferenssia valmistele-

riaan mahtuu myös lyhyt, mutta si-

Kuntatekniikan Foorumi ovat hyviä

Ilmapiiri on nyt otollinen uusille

maan ja sen onnistumista edesaut-

täkin antoisampi harjoittelijapesti

kanavia vaikuttamiseen ja koko alan

hankintamalleille. Tätä asiaa vauh-

tamaan. Tämä on meille upea näy-

1980-luvulta Helsingin kaupungin

kehittämiseen. Kehotankin jäsenis-

dittaa osaltaan myös se, että eläköi-

tön paikka. Viedään Suomi kerta-

geoteknisellä osastolla ennen Ram-

töä tutustumaan toimintaan ja ot-

tymisen ja resurssien supistumisen

heitolla maailmankartalle kunta-

bollin edeltäjään, Viatekiin siirtymis-

tamaan aktiivisen roolin. Rohkeasti

myötä teknisten palveluiden tarve

tekniikan osaamisen suunnannäyt-

tä. Tuolta kaudelta on vielä tänäkin

vaan mukaan – porukalla saadaan

kuntapuolella lisääntyy jatkuvasti.

täjänä!

päivänä monta läheistä ystävää ja

enemmän aikaiseksi!

Ollaan yhdessä innovatiivisia, kehit-

Lopuksi haluan lämpimästi kiit-

kollegaa, joilta olen saanut arvokasta

apua, tukea ja kannustusta.

Kuvaavaa kuntapuolen ja

SKTY:n toiminnalle onkin juuri se,

että tiivis yhteydenpito ja kontak-

Julkisissa hankinnoissa

aitoon kumppanuuteen

Edellisestä onkin helppo jatkaa

”Kumppanuus”-teemaan, joka on

täminen ei saa kadota Suomesta –

vaan päinvastoin – lisätään sitä!

Kansainvälisestä toiminnasta

selkeitä hyötyjä

tää hallituskollegoja ja jäsenistöä

mahdollisuudesta olla mukana

SKTY:n toiminnassa ja hallitustyöskentelyssä.

Monta mieleenpainuvaa

kokemusta rikkaampana on moti-

tit kollegoihin säilyvät vuosien ku-

ilahduttavasti ollut viime aikoina

Kansainvälisyydestä ja kansainvälis-

voivaa jatkaa kuntatekniikan asioi-

luessa, ja aina on apua ja neuvoja

esillä useilla foorumeilla. Pidän erit-

tymisestä puhutaan paljon. Monet

den parissa yhteistyötä korostaen.

saatavilla. Tämä piirre näkyy hyvin

täin tärkeänä sitä, että myös julki-

yritykset ovat toimineet jo pitkään

Haluankin toivottaa kaikille me-

myös SKTY:n hallitustyöskentelyssä;

sissa hankinnoissa päästäisiin konk-

kansainvälisesti, mutta myös kunta-

nestyksekästä vuotta mielenkiintois-

yhteisiä asioita hoidetaan jäsenistön

reettisesti eteenpäin kohti aitoa

puolella kansainvälisyys on arkipäi-

ten haasteiden ja hankkeiden paris-

hyväksi pitkäjänteisesti, vastuuntun-

kumppanuutta, jossa syntyy mo-

vää. Kansainvälisestä toiminnasta on

sa. Tapaamisiin Kuntatekniikan päi-

toisesti ja uutta kehittäen – mutta

lemminpuolinen win-win -tilanne.

selkeitä hyötyjä esimerkiksi teknisten

villä Joensuussa!

myös perinteitä säilyttäen.

Ei voi olla pitkällä tähtäimellä

toimialojen kehittämiselle ja uusien

SKTY:ssä helppo verkottua

järkevää hankkia esimerkiksi suunnittelua

pienimmällä tuntimäärällä

käytäntöjen benchmarkingille.

Meille kaikille tarjoutuu erin-

● Mikko Leppänen

Ramboll Finland Oy

Hallituskaudeltani nostan esiin kol-

ja halvimmalla tuntihinnalla. Kuiten-

omainen mahdollisuus tavata kan-

Vuonna 2011 suuntana Turku

© Turun Satama

Vuoden 2011 YT-näyttely ja Kuntatekniikan päivät pidetään

Turussa. Kun vuonna 2007 samat tilaisuudet pidettiin

Turussa, kävi niin, että järjestivät sen verran hyvän

näyttelyn ja mahtavat päivät ja pippalot, että päätettiin

mennä sinne uudestaan. Tarkempaa tietoa seuraa näillä

palstoilla… myöhemmin. Messut ovat 18.–20.5.2011 ja

Kuntatekniikan päivät 19.–21.5.2011.

Onneksi siis olkoon Eila, Outi, Kimmo, Esko ja kaikki

muut, kohta se ”rumba” alkaa uudestaan!

Aurajoki ja vuoden 2011 YT-näyttelyn logo.

30 Kuntatekniikka 1/2010


Surukseni kerron, että ystäväni

Lars Åke Holmkvist on kuollut.

Lars Åke oli 6.12. sunnuntaikäve-

muulle) on jäänyt mieleen tilanne,

joka tapahtui Vantaan päivillämme

– kun suuressa viisaudessani

digt den 6.12. Nyheten kom som

en stor chock, och jag känner mej

väldigt sorgsen – idag, då jag skri-

lyllä avovaimonsa kanssa, ja kotiin

kaadoin hänen syliinsä seitsemän

ver det här, blir han begraven.

saavuttuaan he istuivat alas katse-

lasia kuohuviiniä. Joku toinen oli-

Lars Åke var en stor vän av Fin-

lemaan televisiota. Hetken päästä

si voinut suuttua silmittömästi,

land, och undertecknad hade den

Lars Åke haukkasi kerran voimak-

mutta Lars Åke kertoi asiasta se-

stora äran att få jobba ihop inom

kaasti ilmaa, ja siihen hänen elä-

kä Ruotsissa että kaikille muillekin

systerföreningarna i många år. Lars

mäntaipaleensa päättyi.

ympäri maailmaa siihen tyyliin, et-

Åke fungerade som ordförande

Lars Åke toimi kahden kauden

tä Danne Långström on ainut ih-

för SKTF i två perioder och fortsat-

ajan Ruotsin kuntatekniikan yhdis-

minen joka on tarjonnut hänelle

te efter det som kordinator av den

tyksen puheenjohtajana ja tämän

samppanjakylvyn… ja antoi minul-

svenska föreningens internationel-

jälkeen jatkoi kansainvälisten suh-

le vielä Ruotsin yhdistyksen kultai-

la ärenden. Lars Åke blev pensio-

teiden yhdyshenkilönä. Teimme

sen merkin.

nerad från sitt jobb som teknisk

Lars Åke

Holmkvist

in memoriam

siis monet vuodet yhteistyötä – ja

hyvää sellaista. Lars Åke jäi päivätyöstään,

Jönköpingin kaupungin

teknisen johtajan virasta eläkkeelle

noin vuosi sitten.

Lars Åke totesi viisaasti myös:

”Älä ota itseäsi liian vakavasti –

kukaan muukaan ei sitä tee.”


direktör i Jönköping för ett drygt

år sedan.

Lars Åke hade ett uttalande,

han sade: ”Ta dej inte själv för allvarligt

– ingen annan gör det hel-

Lars Åke oli suuri Suomi-ystävä,

ler.”

ja oli monen monta kertaa muka-

I början av december kom det

na myös meidän vuosipäivillämme.

Päällimmäisenä minulle (ja monelle

sorliga nyheter från Sverige –

Lars Åke Holmkvist hade avli-

Surullisena / Med saknad,

Danne Långström

Kuntatekniikan maailmanjärjestön jäsenmäärä kasvussa

IFME tarjoaa todellisen foorumin tiedonvaihtoon

Kuntatekniikan maailmanjärjestö,

International

Federation of Municipal

Engineering (IFME)

perustettiin vuonna 1960

UNESCO:n päämajassa

Pariisissa. Kaikki kuntatekniikan

ja julkisten töiden

ammattilaiset ovat

kansallisten kuntatekniikan

yhdistysten kautta

järjestön jäseniä.

IFME:n missiona on luoda kaikkialla

maailmassa yhteyksiä kunnaninsinöörien,

julkisten töiden ammattilaisten,

julkisten laitosten ja liikeyritysten

välille. Tavoitteena on edistää

maailmanlaajuisen tietämys- ja

kokemuspohjan jakamista ja julkisten

töiden ja laajemman yhteisön

palvelujen laadun jatkuvaa parantamista.

IFME:ssä ovat nykyisin edustettuina

Hollanti, Australia, eteläisen

Afrikan yhdistys (Etelä-Afrikka, Zimbabwe,

Botswana ja Namibia), Is-

Ranska, Hollanti, Belgia, Israel, Tanska,

Ruotsi, Yhdysvallat, Espanja, Britannia,

Kanada, Norja, Etelä-Afrikka,

Italia ja viimeksi Australia.

Tietoa parhaista käytännöistä

maailmanlaajuisesti

Nykyajan globaalistuvassa työyhteisössä

tarvitaan enemmän mahdollisuuksia

kansainväliseen verkostoitumiseen.

Kuten kaikissa ammattijärjestöissä,

jäsenyydestä voi hyötyä

sekä osallistumalla että jakamalla

omaa osaamistaan.

paikallistason strategiset yhteistyökumppanuudet,

talouskehitys, diversiteetti,

rikoksen pelko yhteisössä

ja kaikki jatkuvasti muuttuvan yhteiskuntamme

eri näkökohdat.

IFME mahdollistaa maailmanlaajuisen

parhaita käytäntöjä koskevan

tiedonvaihdon, jonka avulla kunnaninsinöörit

pääsevät etsimään ratkaisuja

tavanomaisen tietämyksensä

ja kokemuksensa ulkopuolelta.

Tämä tehostaa heidän yhteiskunnallista

vaikutustaan ja tarjoaa heille tilaisuuden

ymmärtää ja tarvittaessa

rael, Italia, Kanada, Norja, Ruotsi,

IFME:n toimintasuunnitelmassa

omaksua muiden maiden ratkaisu-

Järjestön pe-

Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti, Viro

todetaan tarve määritellä projekte-

jen niitä osatekijöitä, joita he voisi-

rustamiskokous-

ja Britannia. Belgia ja San Marino

ja ja aloitteita, jotka saattavat tuot-

vat soveltaa omissa maissaan.

ta edelsi kaksi-

ovat tätä nykyä kirjeenvaihtajajäse-

taa kansainväliselle kuntatekniikan

Lisähyötyjä ovat mm. maailman-

vuotinen valmis-

niä. Yhdysvallat osallistui järjestön

yhteisölle lisäarvoa ja joihin liittyviä

laajuiset ystävyyssuhteet, laajemmat

telujakso, jon-

hallituksen viimeisimpään kokouk-

kysymyksiä kaikki julkisten töiden ja

kuntatekniikan alan kontaktit se-

ka aikana Belgi-

seen Melbournessa ja harkitsee ak-

kuntatekniikan alan toimijat joutu-

kä tilaisuudet kansainväliseen opin-

an, Ranskan, Britannian ja Hollanin

tiivisesti IFME:n jäsenyyttä. Jäsenyys-

vat yleisesti ratkomaan. IFME tarjo-

tomatkailuun ja henkilöstövaihtoon.

kansalliset kuntatekniikan yhdistykset

kehittivät keskinäisiä kontakte-

keskusteluja käydään parhaillaan

myös useiden muiden kiinnostunei-

aa todellisen foorumin näihin kriittisiin

alueisiin liittyvän tiedon ja koke-

Yhteisiä kysymyksiä

jaan. Ajatus eri maiden kunnanin-

den maiden (mm. Liettuan ja Latvi-

muksen jakamiseen.

IFME:n jäsenten yleisimmin esittä-

sinöörien yhdistämisestä oppimis-

an) kanssa.

Tämänhetkisiä haasteita ovat

mät kolme globaalia kysymystä ovat

mahdollisuuksien edistämiseksi syn-

IFME:llä on perustamisestaan

perinteisten kuntateknisten ongel-

● Ilmastonmuutoksen vaikutus

tyi Ranskan ja Belgian kunnaninsi-

vuodesta 1960 lähtien ollut 22 pu-

mien lisäksi mm. mahdollisuudet

● Infrastruktuurin kestävä

nöörien yhdistyksissä vuonna 1957.

heenjohtajaa seuraavista maista:

vaikuttaa politiikan kehittämiseen,

hallinnointi ja tarjonta

Kuntatekniikka 1/2010 31


● Alan ammattitaidon puutteet

Muita yhteisiä kiinnostuksen

kohteita ovat mm. liikenteen rauhoittaminen,

kaupunkiympäristö

ja suunnittelu, kuntaliitosten vaikutukset

henkilöstömääriin, sopimushankinnan

merkitys kuntatekniikan

projekteissa, tarve kouluttaa

nykyinfrastruktuurin ylläpitäjiä eikä

uusien projektien luojia sekä valitettava

taipumus suosia koulutusja

terveydenhuoltopalveluja kansallisten

ja paikallisten resurssien kohdennuksessa.

IFME:n kolmivuotinen puheenjohtajakausi

huipentuu maailmankonferenssiin,

jonka puheenjohtajamaa

järjestää joka kolmas vuosi.

IFME:n puheenjohtajana toimii

vuosina 2009–12 Jorma Vaskelainen,

joka seurasi tässä tehtävässä

IPWEA:n puheenjohtajaa

Chris Championia IFME:n Melbournen-konferenssissa

syyskuussa

2009. Vaskelainen on myös

Suomen kuntatekniikan yhdistyk-

KunFon matkapalvelut

järjestää kuntatekniikan ammattilaisille

opintomatkan

Saksaan 21.–24.3.2010.

Matkan aiheena on Yhteinen

kunnallistekninen työmaa.

Matkan aikana tutustutaan

muutamaan työmaakohteeseen

Münchenin lähialueella.

Matkan alustava hinta

(lennot, majoitukset, aamiaiset,

bussikuljetukset, op-

sen puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajakauden

päättävä vuoden

2012 maailmankonferenssi on

tarkoitus jakaa ensi kertaa kolmen

maan (Suomen, Viron ja Ruotsin)

välillä siten, että Suomi (SKTY)

on vastuullisena pääjärjestäjänä ja

kahdessa muussa maassa käydään

yhden päivän vierailulla.

Hallitus kokoontuu kaksi

kertaa vuodessa

IFME:n hallitus kokoontuu yleensä

kahdesti vuodessa järjestön jossakin

jäsenmaassa. Yleensä kokouksen

isäntämaa järjestää kokouksen

lisäksi teknisiä tutustumiskäyntejä

alueen tärkeisiin rakennusprojekteihin

ja huolehtii myös siitä, että

paikalliset kunnaninsinöörit pääsevät

esittämään hallitukselle ajankohtaisia

hankkeita.

Viime aikoina hallituksen jäsenet

ovat käyneet Rotterdamin

tulvapadolla, tarkastaneet jalkapallon

MM-kisoja varten Durbaniin

nousseen stadionin rakennustyöt

ja tutustuneet äskettäin Tel Avivin

kaupunkisuunnitteluun Israelissa.

Viime vuosina hallitus on kokoontunut

Roomassa, Jerusalemissa,

Lontoossa, Helsingissä, Firenzessä,

Rotterdamissa, Durbanissa, Malmössä,

Glasgow’ssa, Tel Avivissa ja

Melbournessa. Vuonna 2010 kokoukset

pidetään Tanskassa ja Yhdysvaltain

Bostonissa.

IFME:n nettisivuilta osoitteesta

www.ifme.info saa lisätietoja järjestön

toiminnasta. Sivustoa parannellaan

parhaillaan samoin kuin

monien muidenkin järjestöjen nettisivuja.

Huomattavasti parannellun

version toivotaan tulevan käyttöön

tämän vuoden aikana.

● Neil Buchan

IFME:n pääsihteeri

● Dan Långström

IFME:n hallituksen jäsen

Yhteinen kunnallistekninen työmaa -opintomatka Saksaan

paan palvelut) on 1 800 euroa

kahden hengen huoneessa

ja 2 000 euroa yhden

hengen huoneessa.

Tarkempaa tietoa – aikataulut,

kohteet, hotellit yms.

– löytyy Kuntatekniikan Foorumista

www.kuntatekniikka.fi

> Premium > matkapalvelut.

Ennakkoilmoittautumiset

myös www.kuntatekniikka.fi

kautta.

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 202, 15101 Lahti

puh. (03) 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Jouko Vehkakoski

Espoon kaupungin tekninen keskus

PL 41, 02070 Espoo

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030

jouko.vehkakoski@espoo.fi

Muut jäsenet

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,

Insinöörirakentaminen

PL 114, 00101 Helsinki

puh. 020 719 2898, 040 8424804

tero.pyssysalo@skanska.fi

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,

tekninen toimiala

PL 38, 53100 Lappeenranta

puh. (05) 616 2433, 040 5215503

jussi.salo@lappeenranta.fi

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaupunkisuunnitteluosasto

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 625 089, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos

PL 335, 20101 Turku

puh. (02) 262 4610, 0500 789301

kimmo.laula@turku.fi

Styrelsen

Styrelsen höll årets sista möte i början av

december. Mötet var det sista för Anu

Näätänen, Mikko Leppänen och

Jouko Lehtonen. De har alla gjort ett

mycket gott jobb inom styrelsen, och

på föreningens vägnar ber jag om att få

tacka alla tre för de tre senaste åren. Samtidigt

önskar jag Hannu Virtasalo, Tuula

Smolander och Kimmo Laula hjärtligt

välkomna med till styrelsearbetet för

de följande tre åren.

Under mötet och seminariet behandlades

framför allt detta års kommuntekniska

dagar (Joensuu/i början av juni) program

och innehåll, men också den finansiella

situationen, KunFo:s framtid, de internationella

ärendena mm.

Kommuntekniska dagar,

utställning och annat dyligt

att komma ihåg!

Redan tidigare omnämnde jag att årets

Kommuntekniska dagarna hålls i Joensuu.

Datumen för detta är 3–5.6, och redan

dagen innan har de Nordiska tidningarna

sitt huvudredaktörsmöte där. Pricka in det

i kalendern, alltså...

År 2007 hade vi vår YT-utställning och

egna årsdagar i Åbo. Åboborna gjorde ett

så gott jobb, att vi beslöt att åka tillbaks i

nästa år, och då kommer där att också vara

både en mässa och de Kommuntekniska

dagarna. Mässan hålls 18–20.5 och de

Kommuntekniska dagarna 19–21.5.2011.

2012 är det dags för IFME-konferensen

i Helsingfors, så det är allt spikat fram

tills dess. Helsingfors kongressen, med avstickare

till Tallinn och Stockholm kommer

att vara mellan den 4 och 10 juni, så om

er kalender sträcker sej så långt så prickar

vi in det också.

● Danne Långström

kommunikationschef

32 Kuntatekniikka 1/2010


Jäsenten tarpeet määrittävät

TOIMINNAN SUUNNAN


Reijo Rosengrén



















Internet-sivustomme uusittu




























Koulutuspäivät vastaamaan jäsenistön tarpeita




















Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

KPM RY:N KEVÄINEN LAIVASEMINAARI TALLINNAAN

Nyt on viimeiset hetket käsillä tehdä matkavaraus

Kuntien Putkimestarit ry:n keväiseen

koulutusseminaariin. Tarjolla on ajankohtainen

ja mielenkiintoinen ohjelma vesihuoltoalan

”kuumista” aiheista.

Seminaari suuntautuu Tallinnaan 4.–

5.3.2010 M/S Baltic Princess -aluksella.

Ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostilla

sihteeri@kuntienputkimestarit.fi viimeistään

15.2. mennessä. Ilmoittautumisessa

tulee olla seuraavat tiedot:

Osallistujien nimet ja syntymäajat

Hyttijako (1h hytti vai 2hh hytti kenen

kanssa)

Laskutusosoite

Mahdolliset erityisruokavaliot

Osallistuuko päivällä järjestettävään

yhdistyksen kevätkokoukseen.

Laiva lähtee Helsingin Länsisatamasta.

Koulutusseminaarin lippujen hinnat ovat

565 € / 1h hytti / hlö

455 € / 2h hytti / hlö

Alustava ohjelma

Torstai 4.3.2010

14.00–16.00 Yhdistyksen kevätkokous

Hotelli Radisson Blu Seasidessa

Länsisatamassa

16.00–18.00 Lippujen jakoa Helsingin

Länsisatamassa Tallink Siljan terminaalissa

(laivaan siirtyminen klo 17.30 alkaen)

18.30 Laiva lähtee satamasta

18.30–19.00 Kokouksen aloituskahvibuffet

kokousosastolla

19.00–19.10 Yhdistyksen puheenjohtaja

alustaa koulutuspäivän

19.10–19.30 MVR-mittari ja sen

hyödyntäminen verkostotöissä

19.30–20.00 Työturvallisuuslain muutos;

työturvallisuuskoordinaattorin tehtävät

20.00–20.30 Keskustelua ja kokemusten

vaihtamista päivän aiheista

21.00 Illallinen

Perjantai 5.3.2010

07.00–10.00 Aamiainen

08.30–12.00 Järjestettyä ohjelmaa

Tallinnassa

12.30–13.30 Lounas laivan

buffet-ravintolassa

14.00–16.00 Paneelikeskustelua mm.

erilaisista työsuojeluohjeista; tunneliturvallisuus,

pumppaamoissa / kaivoissa

työskentely, yksin ja työparin kanssa

tehtävät työt. Henkilökohtaisten

suojaimien käyttö ja kaivantoturvallisuus.

16.30 Laiva saapuu Helsinkiin

Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisin

versio on näkyvillä yhdistyksen

kotisivuilla. Luennoitsijat ja Tallinnan

ohjelma (tutustumis- tai työmaakäynnit)

päivitetään myöhemmin.

Kuntatekniikka 1/2010

33


Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.net

s-posti: info@ukty.net

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalle Kallio

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi

puh. 0400 577 569

UIMAHALLIREKISTERI

tämän vuoden suurin

voimainponnistus

Elämme nyt vanhan ajan talvea. Onhan elohopea

ollut jo joulukuun puolivälistä miinuksella. Tämä

on ollut hienoa talvea. Ulkoliikunta kuten hiihto

on hieman kärsinyt joinakin päivinä, kun pakkasraja

hiihtoon on rikkoutunut. Liikkujat ovat hakeutuneet

silloin sisätiloihin. Uimahallitkin ovat olleet koko

tammikuun hyvin kansoitettuja. Toivoa sopii, että

liikkujat oppivat käyttämään uimahallien palveluja

lisääntyvässä määrin. Silloinhan meidänkin työmme

tuntuu hyvin motivoivalta. Tämä asettaa niin

uimahallit kuin kylpylätkin haasteiden eteen, jotta

uudet asiakkaat muuttuvat vakituisiksi asiakkaiksi.

Näin se vuosi on alkanut uusilla haasteilla. Jos

tarkastellaan, mitä yhdistyksemme rintamalla tapahtui

viime vuonna, niin vuosi 2009 oli kohtuullisen

tiivis vuosi. Toimintamme runkona oli kaksi

pääasiaa. Valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät

olivat menestys. Osallistujia oli enemmän kuin

koskaan – 180.

Päivien ohjelma on saatu pidettyä mielenkiintoisena.

Järjestäjille onkin aina suuri haaste saada

koulutusohjelma mielekkääksi ja antoisaksi. Osanottajilta

saamiemme palautusten perusteella olimme

siinä hyvin onnistuneet. Esitykset olivat mielenkiintoisia

ja asiantuntevia. Päivien hyvä onnistuminen

on paljolti ohjelman tehneen ryhmän aikaansaannos.

Siitä haluan lausua lämpimän kiitoksen

kaikille työhön osallistujille. Onhan huomioitavaa,

että kaikki työt tehdään yhdistyksessämme talkoilla.

Olkaamme ylpeitä siitä.

Rakennuttamisoppaan päivitys liki valmis

Toinen asia, johon yhdistyksemme voimavarat oli sidottu

viime vuonna, oli Uimahallien ja kylpylöiden

rakennuttamisoppaan päivitys. Työ on tällä hetkellä

viimeistelyä varten valmis. Päivitys ei ollutkaan niin

helppoa kuin kuviteltiin. Perusrunko oli kunnossa,

mutta täsmensimme ja laajensimme asioita – etenkin

hankesuunnittelua – huomattavasti. Ohjeita tarkennettiin

suunnitteluun, rakentamiseen, valvontaan

ja työn vastaanottoon liittyvissä asioissa. Täsmennettiin

nimenomaan niitä asioita, jotka poikkeavat

normaalista rakentamisesta. Etenkin työn valvonnan

ohjeistusta täsmennettiin ja laajennettiin.

Onneksi meillä jo pelkästään jäsenistössä on

erinomaisia erikoisosaajia, ja heidän panoksensa

onkin ollut päivityksessä suuriarvoinen. Välillä tuntui

siltä, että työ on liian valtava talkoilla tehtäväksi,

mutta nyt se kuitenkin on valmis. Tällaisessa työssä

tulee aina puhaltaa peli jostain kohdalta poikki

ja saada työ päätökseen. Seuraava sukupolvi voi

sitten taas tehdä paremman painoksen. Virheettömään

ei kannata pyrkiä, eikä siihen kukaan pystyisikään.

Rakennustietosäätiö tulee tämän oppaan

julkaisemaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen

sarjassa kevään kuluessa.

Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen

Vuoden lopussa jäsenmäärämme oli 106, kun viime

kokouksessa hallitus poisti ne jäsenet, jotka eivät olleet

maksaneet jäsenmaksuaan vuonna 2009. Näin

meillä on vain aktiivisia jäseniä yhdistyksessämme.

Tämän vuoden suurimpana voimainponnistuksena

tulee nähtävästi olemaan uimahallirekisterin

aikaansaaminen. Siitä on puhuttu monta vuotta.

Opetusministeriö lupasi jo muutama vuosi sitten

sen toteuttaa, koska se olisi heidän organisaatiollaan

ollut helppoa. Ministeriö ei sitä kuitenkaan

pystynyt toteuttamaan, vaan se takertui byrokratian

syövereihin. Yhdistyksemme on tarjoutunut tekemään

ko. työn pientä korvausta vastaan. Toivottavasti

rekisterin saaminen nyt onnistuu. Hallien

määrähän on noin 200.

Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen monessa

asiassa, mm. suunnittelun kehittämisessä, tilastoinnissa

ym. Toivottavasti asia saadaan kuntoon

nyt ajatelluin menetelmin.

Itävallan kylpylät ja uimahallit kiinnostavat

Keväällä jäsenille tarkoitettu opinto- ja koulutusmatka

Itävallan kylpylöihin ja uimahalleihin on saanut

hyvän suosion. Matka myytiin muutamassa viikossa

melkein loppuun. On odotettavissa mielenkiintoinen

koulutus- ja opintomatka, ovathan Keski-Euroopan

kylpylät ja niiden kulttuuri eri luokkaa

kuin meillä. Matkalla tullaan näkemään, mihin ne

ovat kehittymässä.

Tämän vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät

näyttävät olevan hyvin suositut. Tätä kirjoitettaessa

on osanottajia jo ilmoittautunut melkein

yhtä paljon kuin viime vuonna. On odotettavissa

mielenkiintoiset ja hyvät päivät. Tämä lehtihän

ilmestyy jo valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien

aattona.

Näillä eväillä pyrimme viemään tämän vuoden

vauhdilla eteenpäin.

Kevättä kohti pakkasessa!

Terveisin

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

34

Kuntatekniikka 1/2010


Vesimittari MULTICAL ® 61

– koska jokainen vesipisara on arvokas

Vesi on kallisarvoinen luonnonvara, jota meidän

kaikkien on suojeltava ja käytettävä huolella.

Olemme kehittäneet ultraääni-periaatteeseen

pohjautuvan kylmävesimittarin, joka pystyy

rekisteröimään tarkasti vähäisenkin vedenkulutuksen.

Vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin jo nyt ja vaihda perinteinen

veden mittaus tarkkuusmittaukseen. Tällä tavoin voit varmistaa, että kukin

maksaa tismalleen oman veden kulutuksensa mukaan eikä tippaakaan liian

vähän.

Kamstrup A/S · Lars Sonckin kaari 14 · FI-02600 Espoo · Tel: 09 2511220 · info@kamstrup.fi · www.kamstrup.fi


Kaupunki tote

Uuden uimahallin julkisivu on väritystä myöten samaa

tyyliä kuin viereisen koulurakennuksen. Suunnittelu

on arkkitehti Marjatta Hara-Pietilän käsialaa.

PIENI PA

Uimahallin kuntoaltaassa on vasta pohjalla vettä, mutta

helmi-maaliskuun vaihteessa altaat alkavat täyttyä.

36 Kuntatekniikka 1/2010


LIIKUNTAPAIKAT

utti asukkaiden toiveita uudessa uimahallissa

RATIISI Kristiinankaupungissa

Tulipalo vei neljä vuotta sitten pikkukaupungin vanhan

uimahallin. Uuteen halliin kysyttiin kaupunkilaisten

toiveita. Erilaisia altaita, lasten liukumäki ja

höyrysauna saatiin. Pian seitsemän miljoonan euron

ihanuus avautuu keskustan kupeeseen.

TEKSTI JA KUVAT Aune Waronen

Tänä lumisena talvena länsirannikolla

Vaasan ja Porin puolivälissä

sijaitseva pikkukaupunki on

kuin Topeliuksen sadusta. Vanhojen

puutalojen ikkunoista tuikkivat

joulun valot ja lapset viilettävät

potkukelkoillaan pitkin kapeita

katuja.

Pian niinäkin talvina, jolloin

vähälumisella rannikolla ei päästä

hiihtämään tai potkuttelemaan, on

lisää mahdollisuuksia liikuntaan.

Reilun 7 000 asukkaan kaupunkia

viimeiset viisi vuotta luotsannut

kaupunginjohtaja Riitta El-

Nemr on mielissään uudesta uimahallista,

joka avataan helmimaaliskuun

vaihteessa.

Kovia kokenut kaupunki

Kaupungissa on viime vuosina

jaettu samaa niukkuutta kuin

muuallakin kasvukeskusten ulkopuolella.

Seudulla on menetetty

oma sairaala, ja monen teollisuushallin

ovet on laitettu säppiin,

vaikka myös uusia työpaikkoja on

onnistuttu luomaan erityisesti palvelualoille.

– Kaupunki on silti jo pitkään

kokenut kovia. Kun uimahalli vielä

paloi keväällä 2006, päättäjillä oli

varmasti mielessä, että ilonaiheitakin

pitää olla tarjolla, El-Nemr

sanoo.

Investointeja ei ole vuosiin tehty

asukkaiden viihtyisyyttä lisääviin

hankkeisiin. Siksikin halli haluttiin

rakentaa.

Myös pitkät välimatkat lähimpiin

keskuksiin vaikuttivat siihen,

että kaupunkilaisten ulottuville

päätettiin rakentaa toimiva ja uudenaikainen

uimahalli.

Vanha halli maan tasalle

Vapun jälkeisenä päivänä neljä

vuotta sitten palo, joka oli alkanut

kattilahuoneen ja kiukaiden viereltä

seinärakenteista, tuhosi 1960-luvun

lopulla rakennetun hallin käytännössä

maan tasalle.

Joulukuussa 2007 kaupunginvaltuusto

päätti rakentaa uuden

hallin, mutta täysimääräisiä vakuutuskorvauksia

oli lopulta haettava

vakuutuslautakunnan kautta.

Myönteistä päätöstä uuden hallin

rakentamisesta helpotti sekin, että

veikkausvoittovaroja pitkään odotellut

hanke ponkaisi palon myötä

avustusjonon kärkeen.

Valmistelutyötä tehtiin huolella.

Suunnittelutoimikunnassa oli

poliitikkojen ohella väkeä vapaaajan

sektorilta ja tekniseltä puolelta.

Myös käyttäjien edustaja istui

toimikunnassa. Kaupunkilaisia

pyydettiin ottamaan kantaa hallin

paikkaan, toimintaan ja varustelun

tasoon.

– Toiveita saatiin paljon, esimerkiksi

aikaisempaa pidempi

kuntoallas, poreallas ja liukumäki

sekä höyrysauna. Lähes kaikki toteutuivat,

El-Nemr kertoo.

Vanha uimahalli sijaitsi valtatien

varressa. Opetusministeriön

rahoitus tuli täysimääräisenä vain,

jos halli rakennetaan muiden liikuntapaikkojen

yhteyteen eli kaupungin

keskustaan.

Kuntatekniikka 1/2010

37


Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr iloitsee, kun lähes kaikki kaupunkilaisten

uimahalliin kohdistamat toiveet toteutuivat.

– Paikkaehdotuksia oli yli

kymmenen, mutta tämä oli loppujen

lopuksi aika selvä. Tontti

oli kaavoitetettu koulua ja liikuntatiloja

varten ja rakennusoikeutta

oli olemassa. Jos halli olisi rakennettu

muualle, olisimme joutuneet

kaavoittamaan, tekninen

johtaja Sven Söderlund sanoo.

Terapia-allas ikääntyneille,

liukumäki lapsille

Uusi halli palvelee käyttäjiä selvästi

monipuolisemmin kuin

vanha. Erityisesti terapia-allas

tuo mahdollisuuksia erityisryhmille

kuten vammaisille ja ikääntyneille.

Liikuntaesteisiä varten

on omat pukuhuoneet, sauna ja

peseytymistilat. Niissä on huomioitu

esimerkiksi naulakoitten,

peilien ja pesualtaiden korkeus

sekä esteetön kulku.

– Myös liukumäki tulee olemaan

lapsille varmasti mielenkiintoinen

paikka, Söderlund

uskoo.

Tekniset tilat eli ilmastointi ja

lämmön talteenotto, sähkökeskus

sekä valvonta- ja vedenkäsittelytilat

täyttävät lähes kokonaan hallirakennuksen

alakerran.

Julkisivuiltaan halli soveltuu

väritystä myöten 1990-luvulla rakennetun

Kantakaupungin koulun

rinnalle. Vaaleasävyisen hallin

allashuoneen ikkunat avautuvat

etelään, ja opetusaltaan pohjassa

on tunnelmallisia led-valoja.

Hyväksi havaittua

tekniikkaa

Uimahalli toimii Söderlundin

mukaan hyväksi havaitulla uimahallin

tekniikalla. Puhdistukseen

käytetään aktiivihiilellä varustettuja

hiekkasuodattimia sekä

uv-säteilijöitä.

– Mitään teknisiä tai rakenteellisia

kokeiluja meillä ei ole

esimerkiksi Porin tapaan. Siellähän

uuteen uimahalliin rakennetaan

esimerkiksi aurinkopaneeleja,

Söderlund huomauttaa.

Altaiden lämpötilat tulevat

olemaan 27 ja 34 asteen välillä.

Allashuoneiden lämpötila on 30

astetta, jolloin vedestä noustessa

ilma ei tunnu iholla kylmältä.

Merkittävin energiansäästö tulee

ilmastoinnin myötä lämmön talteenotosta.

Uimahalli liitettiin kaupungissa

juuri rakennettuun kaukolämpöverkkoon,

joka toistaiseksi toimii

öljyllä. Tulevaisuudessa käyttöön

otetaan biolämpölaitos, jossa

kaukolämpöä tuotetaan hakkeella

ja energiapuulla.

Kaikenikäisten

liikuntapaikka

Kristiinankaupungissa yli 65-vuotiaiden

osuus on 24,7 prosenttia

väestöstä, kun se koko maassa

on 16,7. Päättäjät tuumivat, että

on parempi hoitaa terveyttä kuin

sairautta. Toiveena on, että satsaus

liikuntatilaan näkyy aikanaan

vähäisempinä terveydenhoitomenoina.

Lapsiakin paikkakunnalle

syntyy, ja vauvauinteja järjestävä

Työmaan vastaava mestari Jarmo Markkila ja kaupungin tekninen johtaja Sven Söderlund puntaroivat

tyytyväisinä uimahalliurakan edistymistä. Kaikki on sujunut ajallaan ja ongelmitta.

Folkhälsan tulee yhdeksi yhteistyökumppaniksi.

Yksi kaupungin

urheiluseuroista perusti jo kesällä

uintijaoston. Vanhassa hallissa

toiminut kuntosaliyrittäjä saa tilat

alakerran sisääntuloaulan kupeesta.

Myös hierojalle on kuntosalin

vierellä toimitila.

Uimahalli on mitoitettu

40 000 vuosittaiselle kävijälle. Ennätyskuukausina

odotetaan jopa

kuutta tuhatta kävijää noin 50

kilometrin säteellä kaupungista.

Lähimmät hallit ovat Teuvalla ja

Närpiössä. Molempiin on matkaa

noin 30 kilometriä.

– Uskomme, että varsinkin alkuvaiheessa

muualtakin tullaan

tänne, Söderlund sanoo.

Urakat kilpailutettiin EU-hankintalain

mukaisina, koska kyse

oli yli 5,5 miljoonan euron hankkeesta.

Aikataulut ovat pitäneet.

Lopputarkastus on jopa päivää

aikaisemmin kuin alunperin sovittiin.

Uimahalli tuo tärkeän lisän

kaupungin liikuntamahdollisuuksiin.

Meri on vierellä, mutta

käytännössä uimakausi kestää kesäkuusta

elokuuhun – paitsi avantouimareilla.

Siksi kylmävesiallas

jätettiin rakentamatta halliin. Talviuimareille

annettiin tontti, jolle

he ovat rakentaneet pohjalaiseen

tapaan talkoilla saunan.

UUSI UIMAHALLI

■ Kokonaiskustannusarvio 7 milj.

euroa, josta opetusministeriön

rahoitus on 750 000 euroa ja vakuutusyhtiön

korvaus tuhoutuneesta

uimahallista 1 277 197

euroa. Loput rahoitetaan pankkilainalla.

■ Rakennuttaja Kristiinankaupungin

kaupunki

■ Arkkitehti/pääsuunnittelu

Pro-Ark Oy, arkkitehti Marjatta

Hara-Pietilä

■ Pääurakoitsija Skanska Talonrakennus

Oy

■ Kokonaisala 2 672 m 2

■ Kuntoallas 271,3 m 2 , ratoja

neljä, pituus 25 m

■ Opetusallas 35,4 m 2 , lastenallas

6,4 m 2 , liukumäen allas 4,5

m 2 , poreallas 7,1 m 2 , terapia-allas

43,6 m 2

■ Lisäksi kuntosali, kahvio, toimistoja

ja hierojan huone

38 Kuntatekniikka 1/2010


LIIKUNTAPAIKAT

Skeitti- ja toimintapuiston kokonaiskustannukset

olivat runsaat

miljoona euroa. Geelongin

kaupunki rahoitti hankkeesta

puolet.

Convic – Wade Trevean

Australialaiskaupunki kasvaa yliopiston imussa

MONIPUOLINEN SKEITTIPUISTO lisää

Geelongin vetovoimaa

Melbournen kupeessa

sijaitseva 212 000

asukkaan Geelongin

yliopistokaupunki imee

elinvoimansa korkean

teknologian työpaikoista

ja hyvistä liikenneyhteyksistä.

Viime vuonna

valmistunut monipuolinen

skeitti- ja toimintapuisto

istuu hyvin kaupungin

nuorekkaaseen

imagoon.

TEKSTIT Paavo Taipale

Geelongin kaupunki käynnisti

2003 hankkeen, jonka lopputuloksena

kaupungin keskustaan,

Deakin-yliopiston uuden

kampuksen eteen, valmistui kuuden

vuoden jälkeen moderni ja

monipuolinen skeitti- ja toimin-

Huolellisesti toteutettu kohdevalaistus tekee toiminta- ja skeittipuistosta

näyttävän ja turvallisen kohteen myös pimeällä.

tapuisto Geelong Youth Activity

Area. Puisto tarjoaa korkeatasoiset

suorituspaikat rullalautailuun

ja -luisteluun, seinäkiipelyyn, katukoripalloon

ja moneen muuhun

liikuntaan ja ulkoiluun.

Ranta-alueesta osa elävää

kaupunkikeskustaa

Kaavoituksesta ja esisuunnittelusta

vastasi kaupunki. Tavoitteena

oli kehittää ranta-alueesta

osa elävää kaupunkikeskustaa,

tarjota nuorille houkutteleva vapaa-ajanviettopaikka

käyttämällä

laadukkaita materiaaleja. Hankkeella

tavoiteltiin välillisesti myös

kaupunkiympäristön turvallisuuden

parantamista ottamalla käyttöön

osin joutomaata keskustan

Convic – Wade Trevean

välittömässä läheisyydessä.

Puiston arkkitehtisuunnittelusta

ja tekniikasta vastasi Convic

Design -niminen konsulttiyhtiö,

joka on erikoistunut toimintapuistoihin.

Keskeisenä suunnittelun

lähtökohtana oli tarjota

toimintaa ja viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka

myös muille kuin

aktiiviskeittareille, jotka useimmiten

ovat nuoria miehiä.

Nuorten aktivoinnin ohella

tavoitteena oli mahdollistaa eriikäisten

kaupunkilaisten kohtaaminen

puistossa. Näin voidaan lisätä

yhteisöllisyyttä ja vähentää

ikäryhmien välisiä epäluuloja.

Haastava valmisteluprosessi

Hankkeen valmistelu oli monivaiheinen

ja haastava prosessi.

Puiston alta jouduttiin purkamaan

rakennus, ja uudisrakentaminen

suojelukohteiden naapuriin

vaati runsaasti neuvotteluja.

Myös poliitikkojen ja alueen

asukkaiden vakuuttaminen

Kuntatekniikka 1/2010

39


Geelong houkuttaa

Skeitti- ja toimintapuiston rakenteissa on käytetty korkealaatuisia

materiaaleja, ja varustus on monipuolinen.

hankkeen hyödyllisyydestä oli

työlästä.

Pelkoja nuorison kokoontumisen

mukana tulevista häiriöistä

eli täälläkin. Häiriöitä on kuitenkin

ollut harvoin, ja ilkivalta

on rajoittunut vähäisiin graffiteihin

ja yksittäisiin kaiutinvaurioihin.

Nuoriso kokee paikan omakseen

ja arvostaa sitä.

Omaperäistä

arkkitehtuuria

Puiston rakenteet ovat arkkitehtonisesti

omaperäisiä. Varusteina

ovat muun muassa äänentoistolaitteet,

langaton internet sekä

elokuvaesitys- ja kosketusnäyttövalmiudet.

Mestariksi

liikuntapaikalle

LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN

ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov

Alueella järjestetään säännöllisesti

muun muassa skeittikilpailuja

ja konsertteja. Alue tarjoaa

hyvät mahdollisuudet myös

ulkoilmataidenäyttelyille, katuteatterille

ja ryhmäliikunnalle.

Hankkeen kokonaiskustannukset

olivat vajaat 1,8 miljoonaa

australian dollaria eli runsaat

miljoona euroa. Kaupunki

rahoitti hankkeesta puolet. Toisen

puolen rahoittivat Australian

liittovaltio ja Victorian osavaltio

puoliksi.

Kaupunki vastaa alueen käyttökustannuksista.

Toimintaa

koordinoi kaupungin nuorisopalvelut

ja puistopalvelut huolehtii

kunnossapidosta.

Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla?

Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset

ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen

kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä.

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena

alkaen elokuussa 2010.

Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa

netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös

tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,

puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fi

Asuntorakentaminen

monipuolistuu

Asuntorakenne on vahvaswww.vierumaki.fi

Paavo Taipale

Geelongin kaupunkisuunnittelujohtaja

Felix Hemingwayn

tavoitteena on laadukas kaupunkiympäristö.

■ Pinta-alaltaan 5 500 neliökilometrin

suuruisen Geelong

Regionin keskus City of Greater

Geelong sijaitsee rannikolla

noin 75 Melbournesta lounaaseen.

Kaupunki lähiympäristöineen

kuuluu Australian kasvuseutuihin.

Elinkeinoelämän

murroksen myötä kaupunkiin

muuttavia korkeasti koulutettuja

asukkaita halutaan palvella

laadukkaalla kaupunkiympäristöllä.

Kaupunki onkin satsannut

viime vuosina kymmeniä miljoonia

keskusta-alueen infrastruktuuriin.

– Osavaltiohallinto ohjaa

maankäytön suunnittelua varsin

tiukasti. Paikallisten käytäntöjen

tulee olla linjassa niiden kanssa.

Osavaltio toisaalta tukee myös

elinkeinoelämän houkuttelemista

alueelle, Geelongin kaupungin

kaupunkisuunnittelujohtaja

Felix Hemingway sanoo.

– Kun alueen perinteisesti

vahva villantuotanto ja konepajateollisuus

ovat taantuneet

pahoin, keskitymme osaamisintensiivisen

teollisuuden saamiseen

Geelongiin. Siinä arvostettu

monialainen Deakin-yliopisto

on suureksi avuksi, Hemingway

tunnustaa.

Yliopisto tuo kaupunkiin paljon

nuoria asukkaita. Deakin-yliopiston

Geelongin kampuksilla

opiskelee noin 20 000 opiskelijaa.

Paavo Taipale

ti omakotitalovaltainen australialaiseen

tapaan. Keskusta-alueelle

on kuitenkin viime aikoina

rakennettu huomattava määrä

korkeatasoisia kerrostaloasuntoja.

Sosiaalinen asuntotuotanto

on osavaltiohallinnon tehtävänä.

Geelongissa se keskittyy

kaupungin pohjoisosiin, ja viime

vuosina näitä asuntoja on valmistunut

aiempaa enemmän.

– Sosiaalisen asuntotuotannon

integrointi samoille alueille

yksityisen asuntorakentamisen

kanssa on lisääntynyt. Vastakkainasettelu

ei nykyään ole erityisen

voimakasta eikä ainakaan

kovin pitkäaikaista. Erilaiset kulttuurit

eivät enää täälläkään ole

vieraita, vaikka Geelong on perinteisesti

ollut esimerkiksi Melbourneen

verrattuna huomattavasti

vahvemmin englantilaisperäisen

väestön asuinseutua.

Joukkoliikenne haasteena

Runsaasti työssä käyviä pendelöi

Melbournen ja Geelongin välillä

päivittäin molempiin suuntiin.

Raideliikenneyhteys kaupunkien

välillä on toimiva ja yhä suositumpi.

Parhaillaan tosin parannetaan

myös Geelongin sisääntuloväyliä

ja rakennetaan ohitustietä.

Joukkoliikennettä on pyritty

kehittämään myös kaupungin sisällä

tarjoamalla enemmän bussiyhteyksiä.

Esteenä on kuitenkin

vakava asenneongelma, ja bussit

ajavat kovin tyhjinä.

– Täkäläiset käyttävät bussia

vain, jos heillä ei ole ajokorttia

tai varaa omistaa autoa, Hemingway

kiteyttää perusasetelman.

Julkisen liikenteen suosiota on

onnistuttu hänen mukaansa lisäämään

useissa maakuntakaupungeissa.

Myös Geelong kannustaa

asukkaitaan julkisen liikenteen

käyttöön, mutta hajanainen

kaupunkirakenne ei tue

vuoroväliltään tiheän ja siten kilpailukykyisen

joukkoliikenteen

järjestämistä.

40 Kuntatekniikka 1/2010


Hyvää tulevaisuutta

nko sinusta repivää ol-

menneisyyden ja tu-

”Ola

levaisuuden liitoskohdassa? Sillä

siinähän me olemme. Aina.” Näin

toteaa Viivi Wagnerille sarjakuvassa.

Wagner hämmentyy kysymyksestä.

Samaistun sikaan.

Uusi vuosi ja tällä kertaa peräti

vuosikymmen on taas alkanut.

Vuodenvaihde yleensä herkistää

minut sekä menneiden että tulevien

pohdinnalle, eikä tämäkään

vuodenvaihde ole ollut poikkeus.

Muistelin vasta kuuden vuoden

takaista vuodenvaihdettani 2003–

04. Vaihdoimme tuolloin ystävieni

kanssa käsityksiä siitä, mikä kustakin

tuntui kaukaiselta tulevaisuudelta.


Olimme kaikki sitä mieltä, että

vuosi 2010 kuulosti science

fictionilta. Kyse ei ollut niinkään

kuudesta vuodesta – jo tuolloin

ymmärsimme, että se tulee kulumaan

vilauksessa – kuin vuosiluvun

futuristisesta kaiusta. Yksi ystävistäni

oli jopa vakuuttunut siitä,

että vuonna 2010 autot lentävät.

Hän pettyi suuresti, kun rohkenin

väittää vastaan hänen ajatukselleen.

”No josko olisi edes jokunen

lentävä skeittilauta?” hän tiedusteli

toiveikkaana.

Vielä en ole nähnyt ainuttakaan

lentävää skeittilautaa, lentävästä

autosta puhumattakaan, mutta

edelleen olen sitä mieltä, että

vuosi 2010 kuuluu tieteiskirjallisuuteen.

Sen vuoksi samaistun

Wagnerinkin hämmennykseen: en

tunne olevani menneisyyden ja tulevaisuuden

liitoskohdassa vaan

ihan vain tulevaisuudessa.


Tunteeni tulevaisuudessa olemisesta

ei vähentynyt lueskeltuani

työhuoneen muuton yhteydessä

löytämääni raporttia: Ehkä siinä

kävikin näin, näkökohtia työllisyyden

ja elinkeinojen kehityksestä

ja elintapojen muutoksesta pääkaupunkiseudulla

vuoteen 2020

(Pääkaupunkiseudun julkaisusarja

B 1996:1). Raportin laati noin 14

vuotta sitten Osmo Soininvaara

apunaan Pekka Saari, Ville Komsi

ja Mikko Soininvaara, ja sen

tarkoituksena oli hahmotella pääkaupunkiseudun

elinkeinojen ja

elämäntavan kehitystä pitkällä aikavälillä,

vuoteen 2020 asti.

Raportin alussa esitetään, mitä

parikymmentä vuotta aiemmin

uskottiin tapahtuvan 1990-luvun

puoliväliin mennessä. Esimerkiksi

Helsingin väkiluvun kehitys arvioitiin

1970-luvulla liian nopeaksi.

Asumisväljyyden kasvua, kaupunkialueen

hajoamista tai ruokakuntien

pienenemistä ei osattu vielä

riittävästi huomioida, vaikka ilmiöt

periaatteessa olivatkin jo aluillaan.


Raportissa viitataan myös kaaosteorioihin,

joiden mukaan historia

koostuu tasaisista ja helposti

ennustettavista sekä kaoottisista

vaiheista. Kaoottisten vaiheiden

aikana hyvinkin sattumanvaraiset

ja vähäpätöiset seikat saattavat

osoittautua käänteentekeviksi.

Soininvaara esittää, että 1990-luvun

puoliväli olisi ollut tuollainen

kaoottinen aika, jolloin visiointi ja

valintojen tekeminen olisi ollut hedelmällisempää

kuin pelkkä ennustaminen.

Toivon, että useampi päättäjä

olisi tuolloin ottanut raportista kopin

ja vaikuttanut omalta osaltaan

esimerkiksi yhdyskuntarakenteen

eheyttämiseen. Valitettavasti ihan

niin ei voi sanoa käyneen, vaikka

puheissa käsite on kulunut jo toistakymmentä

vuotta.

on 33-vuotias liiken-

Mette Granberg

netekniikan DI, joka


työskentelee liikennesuunnittelijana

HSL

Tuntematon tulevaisuus on

kiehtova aihe. Televisiossa käynnistyi

tammikuun alussa tieteis-

liikenteessä.

Helsingin seudun

sarja FlashForward, jossa jokainen .

maapallon ihminen on nähnyt vilauksen

puolen vuoden päässä

odottavasta tulevaisuudestaan.

Asetelma on kiintoisa: yhdellä tulevaisuus

näyttäytyy kovin ruusuisena

ankeaan nykyhetkeen verrattuna,

toisella onnellinen perhe-elämä

vaikuttaisi romuttuneen

palasiksi. Jotkut eivät nähneet mitään

mullistavaa, kun taas eräs

sarjan henkilöistä ei nähnyt yhtään

mitään ja epäilee siksi kuolevansa

puolen vuoden sisällä.

Yhdeksi sarjan kantavaksi teemaksi

noussee kysymys siitä, voiko

tulevaisuutta muuttaa vai onko se

ennaltamäärätty.


Itse en usko kohtaloon vaan

valintoihin. ”Ehkä ihmiset kokevat

aina elävänsä historian käännekohdassa,

jossa vanhat trendit

taittuvat ja uuden suunnan etsintä

alkaa,” Soininvaara kirjoittaa. Uskon

tähän ja vielä enempään: että

Viiviä mukaillen tavallaan olemmekin

historian käännekohdassa,

jatkuvasti.

Tulevaisuutta voi ja pitää muuttaa

tekemällä valintoja joka hetki.

Oli kyse sitten 1990-luvun puolivälistä

tai tieteissarjavuodesta

2010, hyvistä poliittisista tai henkilökohtaisista

ratkaisuista. Tulevaisuus

on kirjoittamatta ja siinä

kaikki on vielä mahdollista, jopa

yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.

Kuntatekniikka 1/2010 41


2010

Vesihuollon osto-oppaan 2010 paikat ovat nyt jaossa.

Aineistopäivä on 4.6.2010.

Nettioppaan suosio jatkuu.

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT

✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä

✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä

tarjoavat yritykset yhteystietoineen

versio lehti.kuntatekniikka.fi

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI

✘ linkki yrityksen kotisivuille

✘ päivitys ympäri vuoden

OTA YHTEYTTÄ:

Marianne Lohilahti

Suomen Business Viestintä Oy

puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille

Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan

päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan mm. Ympäristö, Yhdyskunta,

Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys -messuilla 6.–9.10.2010.

Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä

hankinnoista päätettäessä.

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka

Toinen linja 14, 00530 Helsinki


Kiinteistökohtainen

neuvonta, valtion rahoitustuen

lisääminen ja

yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden

vapauttaminen

jätevedenkäsittelyn

tehostamistoimenpiteistä

terävöittävät

ja helpottavat

hajajätevesiasetuksen

toimeenpanoa. Nykylainsäädännön

suomat

joustavat käytännöt tulisi

ottaa kunnissa rohkeammin

käyttöön.

● TEKSTI Paavo Taipale

Ympäristöministerin asettama

selvitysmies Lauri Tarasti

luovutti Hajajätevesiselvitys -nimeä

kantavan raporttinsa ministeriölle

joulukuussa. Työn keskeisenä

tavoitteena oli selvittää

hajajätevesiasetuksen toimeenpanon

nykytilaa ja siinä ilmenneitä

ongelmia. Asetuksen mukainen

määräaika jätevesien käsittelyn

tehostamiselle päättyy

31.12.2013. Tähän mennessä vain

vajaa viidennes asetuksen määräysten

kohteina olevista ja ennen

sen voimaantuloa rakennetuista

kiinteistöistä on toteuttanut vaaditut

tehostamistoimenpiteet.

Neuvonta tärkeää

Tarasti korostaa selvityksessään

neuvonnan tehostamista. Hän

pitää tärkeänä kiinteistökohtaista,

paikan päällä kiinteistönomistajalle

tarjottavaa neuvontaa ao.

kiinteistölle sopivan jätevedenkäsittelymenetelmän

valinnan perusteiksi.

Neuvonnan tulisi olla

VESIHUOLTO

Tarastin selvitys pyyhkii pölyt nykysäädöksistä

HAJA-ASUTUKSEEN kiinteistökohtaista

jätevesineuvontaa

kiinteistönomistajalle joko täysin

maksutonta tai hyvin edullista.

Selvitysmies teetti syksyllä kyselyn

hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta

kunnissa. Tuloksista

selvisi muun muassa kuntien

varsin kattava kiinteistönomistajien

yleinen tiedottaminen asetuksen

vaatimuksista mutta myös

resurssipula yksityiskohtaisemman

neuvonnan järjestämiseksi.

Raportissaan Tarasti ehdottaakin

kiinteistökohtaisen neuvonnan

toteuttajiksi järjestöjä, joita

vesiasiat ja kiinteistönomistajan

vastuut kiinnostavat. Tällaisiksi

järjestöiksi raportissa mainitaan

esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset,

Omakotiliitto ja MTK.

Neuvonnan järjestäminen

edellyttäisi valtion rahoitustukea.

Sitä ehdotetaan varattavaksi

valtion talousarvioon vuosittain

5–6 miljoonaa euroa vuosiksi

2011–14. Lisäksi ehdotetaan, että

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin

nimettäisiin jätevesineuvojat.

Ikäihmisille vapautus

Uutena avauksena selvitysraportissa

ehdotetaan vakituisessa

asuinkäytössä olevien kiinteistöjen

vapauttamista asetuksen

edellyttämistä toimenpiteistä, jos

kaikki kiinteistöllä asuvat henkilöt

ovat täyttäneet 70 vuotta 2013

loppuun mennessä. Edellytyksenä

on, ettei maaperän ja pohjaveden

pilaamiskieltoja rikota.

Ehdotuksella hälvennetään

epäilyjä

ikäihmisten

joutumisesta

laitetoimittajien

tarpeettoman

aggressiivisen

markkinoin-

nin kohteeksi. Lisäksi saatetaan

välttää hukkainvestointeja, sillä

on odotettavissa, että suuri osa

ikäihmisten nyt asuttamista haja-asustusalueen

vanhoista kiinteistöistä

jää tyhjilleen lähivuosikymmeninä.

Investointien kustannustehokkuuden

varmistamiseksi ehdotetaan

myös, että alueilla, joille

(kunnan tai yksityisen) vesihuoltolaitoksen

on tarkoitus rakentaa

viemäriverkko 2017 loppuun

mennessä, ei edellytetä kiinteistökohtaista

jätevesien käsittelyn

tehostamista. Jotta kiinteistönomistajilla

olisi näistä hankkeista

tarpeellinen tieto, edellytetään

kunnilta viemäriverkoston piiriin

suunniteltujen alueiden merkitsemistä

vesihuollon kehittämissuunnitelmaansa

31.12.2010

mennessä. Jos suunnitelma päivitetään

tämän jälkeen, vastaavat

merkinnät tulee tehdä 2013 loppuun

mennessä.

Piirros on esitteestä ”Kuinka etenen jätevesien

käsittelyn tehostamiseksi”.

www.ymparisto.fi/hajajatevesi

Pidennystä ja lykkäystä

Hajajätevesiasetuksen 12 § mahdollistaa

neljän vuoden pidennyksen

parhaillaan meneillään

olevaan 10 vuoden siirtymäaikaan

jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteiden

toteutuksessa.

Edellytyksenä pidennykselle on

ympäristöön aiheutuvan kuormituksen

vähäisyys ja vaadittavien

toimenpiteiden kohtuuttomuus

kiinteistönhaltijalle niiden korkeiden

kustannusten tai poikkeuksellisen

teknisen vaativuuden

vuoksi.

Pidennyksen

saamiseen

riittää

kiinteistön

haltijan

perusteltu ilmoitus

kunnan

ympäristönsuoje-

luviranomaiselle 10 vuoden siirtymäaikana

eli 31.12.2013 mennessä.

Tarvittavien toimenpiteiden

kustannusten kohtuullisuutta arvioitaisiin

suhteessa sekä kiinteistön

haltijan tuloihin että rakennuksen

tai kiinteistön arvoon.

Siirtymäajan pidennyksen

ohella voidaan soveltaa ympäristönsuojelulain

18 §:ssä kuvattua

toimenpiteiden toteutuksen

lykkäystä. Sitä haetaan kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselta,

joka tekee asiassa päätöksen.

Tämä lykkäys voidaan myöntää

enintään viideksi vuodeksi kerrallaan

ja se voidaan toistaa, jos

hajajätevesiasetuksessa edellytetyt

toimet kokonaisuutena arvioiden

ovat kiinteistön haltijalle

kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuva

kuormitus vähäinen.

Valvonnan kohdentaminen

ja raportointi

Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon

valvonnassa ensisijainen

huomio olisi kiinnitettävä

kohteisiin, joissa jätevesien puutteellinen

käsittely aiheuttaa ympäristön

pilaantumista tai pilaantumisen

vaaraa. Tällaisia voivat

olla esimerkiksi kiinteistöt, jotka

sijaitsevat ranta- tai pohjavesialueilla

tai joissa syntyvä jätevesi on

määrältään tai laadultaan tavanomaista

haitallisempaa.

Kiinteistönhaltijalle esitetään

raportointivelvoitetta viiden vuoden

välein valvontaviranomaiselle

siitä, että pienpuhdistamon kunnon

ja toimivuuden tarkastamisen

perusteella kiinteistön jätevesijärjestelmä

edelleen täyttää asetuksen

vaatimukset tai että tarvittaviin

toimenpiteisiin niiden saavuttamiseksi

on ryhdytty.

Taloudelliset

kannustimet avuksi

Hajajätevesiasetuksen toimeen-

Kuntatekniikka 1/2010

43


VESIHUOLTO

pano on kiinteistönomistajille

mittava taloudellinen panostus.

Selvitysmies ehdottaa jätevesineuvonnan

tukemisen ohella tukitoimenpiteitä

myös varsinaisten investointien

vauhdittamiseksi.

Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen

piiriin tulisi lukea

jätevesisuunnitelman kustannukset,

jotka nyt voidaan vähentää

verotuksessa vain siltä osin kuin

suunnitelman teko tapahtuu kiinteistöllä.

Niin ikään jätevesijärjestelmän

parantamiseen saatavan

julkisen korjausavustuksen ei tulisi

vastaisuudessa estää kotitalousvähennyksen

saantia. Selvitysmies

ehdottaakin tuloverolain

127 a §:n 3 momenttia muutettavaksi

tältä osin. Samoin on tehty

aiemmin pientalojen lämmitystapamuutoksiin

myönnettävien

energia-avustusten osalta.

Lisäksi ehdotetaan valtion

korjausavustuksen prosenttiosuuden

nostamista köyhimmille

kiinteistönhaltijoille 40 %:iin.

Samalla tulisi varautua korjausavustusten

määrärahojen nostoon

valtion talousarviossa avustustarpeen

kasvaessa.

Myös valtion vesihuoltoavustuksia

käytetään haja-asutuksen

jätevesihuollon parantamiseen.

Tähän tarkoitukseen on maa- ja

metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön

kuluvan vuoden

talousarvioissa varattu yhteensä

lähes 10 miljoonaa euroa. Tuen

avulla saadaan noin 5 000 kiinteistöä

viemäriverkoston piiriin.

Selvitysmies ehdottaa näihin

vesihuoltoavustusmäärärahoihin

5,5 miljoonan euron tasokorotusta

vuosiksi 2011–15. Näin arvioidaan

saatavan viemäriverkoston

piiriin yhteensä noin 42 000

haja-asutusalueiden kiinteistöä

2010–17. Tällöin viemäröitynä

olisi jo varsin kattavasti ne kiinteistöt,

joihin viemäriverkosto on

teknistaloudellisesti kannattavaa

rakentaa.

Huhtikuussa 2009 järjestetyn

jätevesiviikon logo

Selvitysmies Tarastin ehdotusten

VAIKUTUKSET KUNNASSA

Erilaisia raportointi-,

vapautus-, pidennysja

lykkäysilmoituksia ja

hakemuksia on luvassa

kuntien käsiteltäviksi,

jos hajajätevesiselvityksen

ehdotukset toteutuvat.

● Vesa Valpasvuo

ympäristöasiantuntija, Kuntaliitto

■ Mikäli poliittista tahtoa löytyy

panostaa esitetyllä tavalla tiedotukseen

ja neuvontaan sekä kehittää

taloudellisia tukitoimenpiteitä,

voidaan hajajätevesiasetuksen

toimeenpanoa selvästi tehostaa.

Samalla voidaan jossain

määrin vapauttaa kuntien resursseja

käsittelemään erilaisia vapautus-,

pidennys- ja lykkäysilmoituksia

ja hakemuksia.

Edellä esitetyn lisäksi varsinaisia

uusia avauksia selvitysmies Lauri

Tiedotuksen ja neuvonnan

tehostaminen ovat keskeinen

osa selvitysmies Lauri Tarastin

ehdotuksia. Valtion panostus hajajätevesiasetuksen

vaatimusten

yleiseen tiedottamiseen ja kiinteistökohtaiseen,

paikan päällä

kiinteistön omistajalle tarjottavaan

neuvontaan tukee kunnan

viranomaisten toimintaa ja mahdollistaa

resurssien kohdentamista

muuhun asiaan liittyvään viranomaistoimintaan.

Kiinteistökohtaisten investointien

taloudelliset tukitoimenpiteet

samoin kuin vesihuoltoavustusmäärärahojen

tasokorotus

ja kohdentaminen osaltaan

nopeuttavat asetuksen toimeenpanoa.

Kiinteistökohtaisten korjausavustusten

käsittelymäärien

lisääntyminen ja vesihuoltohankkeisiin

liittyvä suunnitelmien laadinta

tai tarkentaminen edellyttävät

joissain kunnissa lisäresurssien

kohdentamista niihin.

Poliittista tahtoa tarvitaan

Tarastin esityksessä oli vanhusväestön

vapauttaminen asetuksen

velvoitteista ja asetuksen siirtymäsäännöspykälän

(12 §) neljännen

momentin uuteen elämään

herättäminen. Sen oli laajasti katsottu

väistyneen liki samaa asiaa

koskevan ympäristönsuojelulain

18 §:n uuden 2 momentin voimaantullessa.

Selvityksessä esitetyn täytäntöönpanoasetuksen

osalta on

varmaan tarpeen vielä tarkentaa

Vapautuksen edellytykset

uuteen asetukseen

Selvitysmies ehdottaa uuden hajajätevesiasetuksen

toimeenpanoasetuksen

säätämistä. Sen keskeisenä

sisältönä olisi hajajätevesiasetuksen

velvoitteista vapautumisen

edellytysten määrittely.

Ehdotuksen mukaan vapautuksen

hajajätevesiasetuksen velvoitteista

voivat saada

1. pysyvässä asuinkäytössä olevat

kiinteistöt, jonka kaikki asukkaat

31.12.2013 ovat 70 vuotta täyttäneitä

(syntymävuosi 1943 tai aiempi),

tai

2. asuin- tai vapaa-ajan käytössä

olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat

alueella, jota koskee viimeistään

31.12.2017 aloitettavaksi tarkoitettu,

toteuttamiskelpoinen viemäriverkkosuunnitelma.

Molempien vapautusvaihtoehtojen

edellytyksenä on, että kiinteistön

olemassa olevasta jätevesien

johtamisesta ja käsittelystä ei aiheudu

maaperän tai pohjaveden

pilaantumista tai sen vaaraa. Ensimmäisen

ehdon mukainen vapautus

on voimassa niin kauan

kuin kiinteistö on näiden vanhusten

hallinnassa. Hallinnan siirtyessä

muille vapautus raukeaa.

Kaikkien kiinteistöjen on pitänyt

viimeistään 2008 alkuun

mennessä tehdä hajajätevesiasetuksen

6 §:n edellyttämä selvitys

kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä.

Tästä selvitysvelvoitteesta

ei esityksessä ole ollut tarkoitus

mitään kiinteistöjä takautuvasti

vapauttaa.

Jotta vapautusasia voitaisiin

hoitaa mahdollisimman juohevasti,

tulisi vapautukseen oikeutetun

kiinteistön haltijan toimittaa

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

ilmoitus, josta käy

ilmi seuraavat tiedot:

● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta,

kunnanosa, tilan nimi ja RNo

sekä osoitetiedot)

● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien

henkilöiden nimet ja syntymäajat

(vapautusvaihtoehto 1)

● Kuvaus kiinteistön sijaintialuetta

koskevasta viemäriverkkosuunnitelmasta

(vapautusvaihtoehto

2)

● Jäljennös hajajätevesiasetuksen

6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyistä

jätevesijärjestelmää koskevasta

selvityksestä

Pidennys ja lykkäys

edelleen käytettävissä

Pidennystä hajajätevesiasetuksen

velvoitteiden toimeenpanoon neljäksi

vuodeksi voi saada, jos asetuksen

täytäntöön panemiseksi

tarpeelliset toimet ovat kalleuden

tai poikkeuksellisen tekni-

eräiden seikkojen tulkintoja:

● Voiko yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden

pysyvään asumiseen

käytetty asunto olla loma-asunto?

● Miten suhtaudutaan maatilakiinteistön

erilliseen vaarin- ja

mummonmökkiin?

● Kuinka pitkiä aikoja vaarin- ja

mummonmökissä voivat lapset ja

lapsenlapset asua ilman, että se

aiheuttaa jätevesikuormituksen

merkittävää lisäystä?

44 Kuntatekniikka 1/2010


sen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle

kohtuuttomia ja ympäristöön

aiheutuvaa kuormitusta

on pidettävä vähäisenä.

Pidennyksen saaminen edellyttää

hajajätevesiasetuksen 12

§:n 4 momentin mukaisesti kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselle

31.12.2013 mennessä

tehtyä ilmoitusta, josta tulee ilmetä

seuraavaa:

● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta,

kunnanosa, tilan nimi ja RNo

sekä osoitetiedot)

● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien

henkilöiden nimet

● Selvitys kiinteistöllä asuvan

ruokakunnan varallisuudesta

● Selvitys jätevesijärjestelmän parantamisen

kustannuksista ja/tai

poikkeuksellisista teknisistä vaatimuksista

perusteluineen

● Mahdolliset muut selvitykset,

joilla perustellaan toimenpiteen

kohtuuttomuutta tai ympäristökuormituksen

vähäisyyttä

● Jäljennös hajajätevesiasetuksen

6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyisestä

jätevesijärjestelmää koskevasta

selvityksestä

Vapautus- tai pidennysilmoituksissa

esitettyjen tietojen perusteella

viranomaisella on mahdollisuus

arvioida edellytysten täyttyminen.

Mikäli edellytykset täyttyvät,

kiinteistönhaltija vapautuu jätevesien

käsittelyn tehostamistoimenpiteistä.

Asiasta viranomainen

ei tee päätöstä vaan lähettää ilmoituksen

tekijälle tiedon vapautuksesta

tai pidennyksestä.

Mikäli edellytykset eivät täyty,

tulee viranomaisen tiedottaa

asiasta kiinteistön haltijalle. Tarvittaessa

tulee ryhtyä asian edellyttämiin

valvontatoimenpiteisiin

eli kiinteistön haltijan kuuleminen,

mahdolliset tarkastukset

ja päätös. Päätöksessä kerrotaan

pidennyksen epäämisen peruste

ja toimenpiteet, jotka kiinteistöllä

tulisi toteuttaa määräaikaan

mennessä.

Edellä kuvatun pidennyksen

jälkeen on mahdollista vastaavilla

perusteilla hakea lykkäystä kunnan

ympäristönsuojeluviranomaiselta

ympäristönsuojelulain 18 §:n

2 momentin mukaisesti enintään

viiden vuoden määräajaksi kerrallaan.

Hakemukseen tulee liittää

vastaavat selvitykset kuin pidennysilmoitukseenkin.

Lykkäyshakemuksen

viranomainen käsittelee

normaalina päätösasiana.

Valvonta ja raportointi

Viranomaisvalvonnan kohdentaminen

riskiperusteisesti alueille

tai kohteisiin, joilla ympäristönpilaantumisriskit

ovat suurimmat,

on normaalia viranomaistehtävien

priorisointia, jota joudutaan

tekemään kaikissa valvontaviranomaistehtävissä.

Kiinteistönhaltijalle esitetty

pienpuhdistamon asianmukaisen

kunnon ja toimivuuden raportointivelvoite

ei ole mitenkään

uutta ympäristönsuojeluun

liittyvissä asioissa. Raportointivelvoite

korostaa pienpuhdistamon

käytön ja huollon merkitystä

sen toimivuuden kannalta.

Raportointi-ilmoitusten saaminen

viisivuotiskausittain kaikilta

pienpuhdistamon haltijoilta aiheuttanee

jatkossa lisääntyvää tiedotus-

ja valvontatarvetta viranomaiselle.



















● Kuinka pian vapautus raukeaa

kiinteistön siirryttyä yli

70-vuotiaalta kiinteistönhaltijalta

muulle haltijalle?

Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden

lähtökohtana tulee

olla se, että vastuu erilaisten

vanhuutta, kohtuuttomuutta tai

suunnitellun viemäriverkoston

alueelle sijoittumista koskevien

ilmoitusten tekemisestä on aina

kiinteistönhaltijoilla. Jotta tämä

saadaan toimimaan juohevasti ja

tasapuolisesti koko maassa, joudutaan

laatimaan tarvittavat ohjeet

ja ilmoituslomakkeet ja ehkäpä

joitain uusia sähköisiä palvelujakin

siten, että ne ovat käytettävissä

viimeistään 2012 aikana.

Tätä työtä sekä uuden toimeenpanoasetuksen

valmistelua

käynnistetään parhaillaan.

● Vesa Valpasvuo


Kuntatekniikka 1/2010

45


TEKNISET PALVELUT

Maankäytön merkitys lisääntyy – osaajien tarve kunnissa

MAANMITTARIPULAAN helpotus

Maanmittausinsinööriksi opiskeleva

Jussi Syväjärvi kartoittaa laserkeilaimella

Napapiirin matkailuympäristöä.

Taustalla jäähirsistä rakennettu baari

ja muuta matkailuympäristöä.

Suomen noin 5 000

maanmittausinsinööriä

työllistävät kunnat,

valtio ja yksityissektori.

Kysyntä on tarjontaa

suurempi. Suomalaisinsinöörejä

houkuttelevat

Ruotsi ja Norjakin hyvillä

palkoilla ja eduilla.

Helpotusta vajeeseen

haetaan uudella ylemmällä

ammattikorkeakoulututkinnolla,

säädösmuutoksilla

ja pitämällä

alaa näkyvillä.

TEKSTI JA KUVAT Hilkka Jankkila

Aalto-yliopiston teknillinen

korkeakoulu (TKK) vetää opiskelijoita

kauempaakin valmistuvien

jäädessä usein pääkaupunkiseudulle.

AMK-insinöörikoulutukseen

Rovaniemen ammattikorkeakouluun

(RAMK) ja Metropolia

ammattikorkeakouluun Espooseen

sekä ruotsinkieliseen Noviaan

Vaasaan tullaan lähialueilta

ja usein töihinkin jäädään lähelle.

Heikoin tilanne on Väli-Suomessa

Mikkelin ammattikorkeakoulun

lopetettua koulutuksen. Sen saaminen

uudelleen Väli-Suomeen

on epävarmaa, kun koulutuspaikkoja

yleensä karsitaan.

TKK:n maanmittaustieteiden

laitoksella vuosittainen sisäänotto

lisäyksen jälkeen on kaikkiaan

100 opiskelijaa. Geoinformatiikkaa

voi myös opiskella Tampereen

teknillisessä yliopistossa rakennustekniikan

osastolla. Metropoliaan

ja RAMK:iin molempiin

otetaan vuosittain 40 opiskelijaa

ja Noviaan 10. Valmistumisprosentti

on hyvä. Kartoittajia

kouluttaa kuusi suomenkielistä

ja yksi ruotsinkielinen ammatillinen

oppilaitos eri puolilla

Suomea.

Virkojen pätevyysvaatimuksissa

jo joustettu

– Diplomi-insinöörejä valmistuu

vuosittain noin 40, joista puolet

menee yksityispuolelle, minkä

vuoksi koulutussisältöön on

tullut lisää taloutta ja johtamista,

professori Arvo Vitikainen

TKK:sta kertoo.

AMK-insinööritarve on noin

60–80 vuodessa. Nousukausina

vetää voimakkaimmin yksityissektori,

laman aikana valtion

ja kuntienkin leipä kiinnos-

– YAMK-insinöörien toiminta uusissa

tehtävissä vaatii vielä lainsäädäntömuutoksia,

RAMK:n

lehtori Veijo Lievonen kertoo.

46 Kuntatekniikka 1/2010


kasvaa

ta koulutuksella

taa. Maanmittareita työllistävät

myös maakuntaliitot.

Virkoja tulee auki eläköitymisen

ja osin uusien tehtävien

ja laatutavoitteiden vuoksi.

Kaavoitusmonopolin haltijat,

kunnat, ovat jo joutuneet joustamaan

virkojen pätevyysvaatimuksissa.

Toisaalla purevat valtion

tuottavuusohjelma ja kuntaliitokset.

Kaikkien maanmittareiden

sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa.

Maanmittausneuvos Risto

Nuuros Maanmittauslaitokselta

(MML) arvioi jakauman olevan

kolmannes kuntiin, kolmannes

valtiolle ja kolmannes yksityisille.

– Maanmittausalan yrittäjyys

on aika vähäistä, kertoo RAMKn

lehtori Veijo Lievonen, jolla itsellään

on yrittäjyystausta.

Ruotsin ja Norjan maanmittausalan

koulutusjärjestelmät

ovat Suomea huonompia, ja sinne

houkutellaankin suomalaisia.

Etenkin Norja vetää hyvillä palkoilla

ja eduilla. Diplomi-insinööreillä

on kysyntää kansainvälisissä

kehitysapu- ja konsulttitehtävissä.

YAMK-tutkinnosta

helpotusta

Ensi syksynä RAMK:ssa ja Metropoliassa

alkaa maanmittausinsinöörikoulutus

(YAMK), joka

antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta

vaativiin maanmittausalan

kehittämis- ja johtamistehtäviin

ja tuottaa saman

kelpoisuuden julkiseen virkaan

kuin tiedekorkeakoulun ylempi

korkeakoulututkinto. YAMKkoulutus

kestää 1–2 vuotta.

– YAMK-insinöörien toiminta

uusissa tehtävissä, kuten geodeettina,

kiinteistöinsinöörinä

tai toimitusinsinöörinä maanmittaustoimituksissa,

edellyttää

myös säädösmuutoksia. Ne

pyritään saamaan voimaan ensimmäisten

YAMK-insinöörien

valmistumiseen mennessä,

Veijo Lievonen ja Metropolian

koulutuspäällikkö Vesa Rope

sanovat.

Kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon

liittyy yli 20 lakia ja

muuta säädöstä. Lievosen mukaan

säädösmuutosvalmistelulle

ovat näyttäneet vihreää valoa

maanmittauspolitiikkaa ohjaava

maa- ja metsätalousministeriö,

ammattiliitot sekä MML,

joka oli pitkään kolmiportaisen

mallin – ammatillinen peruskoulutus,

AMK ja tiedekorkeakoulu

– kannalla. Opetusministeriön

ja Kuntaliiton kanssa aloitetaan

neuvottelut. TKK:ssa, jossa

AMK-insinöörit voivat jatkaa

opintojaan DI-tutkintoon, toivotaan

YAMK-koulutuksen sisällön

turvaavan riittävän osaamisen

uusiin tehtäviin.

Kuntaliitossa odotetaan

sisältöjä

Myös Kuntaliiton maankäyttöinsinöörin

Matti Holopaisen

mukaan YAMK-koulutuksen

sisällöstä riippuu, mihin tehtäviin

YAMK-insinöörit sijoittuvat.

Kaavan pohjakartan hyväksyminen

on mahdollista AMKinsinööreille

nykyäänkin, mutta

tonttijaon hyväksyminen ei ole.

Holopaisen mukaan maankäytön

merkitys yhteiskunnan

toiminnassa lisääntyy ilmastonmuutoksen

haasteiden myötä ja

osaajia tarvitaan, mutta ei monimutkaisia

koulutusmekanismeja.

Kunnan näkökulmasta

maanmittareiden koulutuksen

vahvuus on laaja-alaisuus. Nykyisellään

opinnot eriytyvät liian

varhain.

– Kunnissa pitää ymmärtää

maankäytön kokonaisuus maankäyttöpolitiikasta

suunnitteluun

ja toteutukseen. Maapolitiikasta

vastaava maanmittari ohjaa kunnan

maankäytön toteuttamista

kokonaisuutena. Maanmittarin

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

Kuntatekniikka 1/2010

47


on hallittava maankäytön kytkentä

kuntatalouteen ja elinkeinopolitiikkaan

sekä osattava paikkatietotekniikkaa,

Holopainen listaa

muita osaamisalueita.

Uusia vaatimuksia on tuonut

INSPIRE-direktiivi, jonka mukaan

tietyt viranomaisten hallinnassa

olevat sähköiset paikkatiedot

on oltava jäsenmaiden käytettävissä.

Suomessa se koskee useita

kymmeniä aineistoja hallinnoivia

viranomaisia, myös kuntia.

Jäsenmaiden pitää kehittää ja

ylläpitää verkkopalvelukokonaisuutta,

jonka avulla aineistojen

kuvaustiedot ovat löydettävissä

ja analysoitavissa (hakupalvelu)

ja aineistot ovat tarkasteltavissa

yhtäaikaisesti (katselupalvelu),

ovat siirrettävissä toisen viranomaisen

käyttöön (latauspalvelut),

ja ovat muunnettavissa teknisesti

yhteensopivaan muotoon

(muunnospalvelut).

Kiinteistökirja nyt MML:lla

Vanha, pieni ala

Maanmittaustoimintaa on Suomessa

ollut lähemmäs 400 vuotta,

ja MML on toiminut pari sataa

vuotta, mutta pieni ala jää helposti

isompien jalkoihin. Edellisen

laman jälkeen on toiminut

imagoryhmä, joka osallistuu koulutuksen

yhteismarkkinointiin ja

pitää alaa aktiivisesti esillä.

– Maanmittareiden koulutus

on aina ollut laaja-alainen, monipuolinen

tutkinto, Vesa Rope

kuvaa.

Veijo Lievosen mukaan

RAMK:n koulutus on perinteisempi

ja vastaa maaseudun ja

pienten kuntien tarpeisiin. Metropolia

on enemmän maankäyttöön

ja ympäristönsuunnitteluun

painottuva ”citymaanmittareiden”

kouluttaja. Myös TKK:n opiskelijoiden

aineyhdistelmät ohjaavat

valmistuvia kaupunkiseudun töihin

ja bisnekseen.

Alan opiskelijoiden enemmistö

on miehiä, mutta naisten määrä

lisääntyy. Suomalainen kiinteistöjärjestelmä

on omanlaisensa,

joten sitä palvelevasta tasokkaasta

koulutuksesta ei ole suoraan

vientituotteeksi. Maanmittausteknologia

on 1990-luvulta

lähtien kehittynyt harppauksin

ja on kansainvälistä kärkeä.

Työnantajaedustaja Risto

Nuuros arvioi koulutuksen pysyneen

”ajassa”. Päteviä opettajia on

saatavilla ja työnantajat ovat mukana

kehittämässä opetussuunnitelmia.

Perusta luodaan koulussa,

ja työtehtäviin koulutetaan työpaikoilla.


Koulutuksen koordinaatiovastuusta

puhutaan maanmittauspäivillä

Rovaniemellä 25.–26.3.

www.maanmittauspaivat.org

■ Suomessa kiinteistörekisterin

ylläpito on MMM:n hallinnonalan

vastuulla. Varsinaisista

maanmittaustehtävistä huolehtii

Maanmittauslaitos (MML) maanmittausalan

yleisviranomaisena

ja Geodeettinen laitos kartastoalan

tutkimuslaitoksena.

Yhteiskunnan perusrekistereihin

kuuluva kiinteistötietojärjestelmä

muodostuu kartasta, kiinteistörekisteristä

ja kiinteistökirjasta.

Kartta kertoo kiinteistöjen

rajat ja tilusten sijainnin ja on

valtakunnallisesti kattava. Kiinteistörekisteriin

merkitään kiinteistöt

ja niissä tapahtuvat muutokset.

Kiinteistörekisteriin perustuva

kiinteistökirja sisältää

puolestaan kiinteistöihin kohdistuvien

oikeuksien luettelon.

Kiinteistörekisteritietoja tuottaa

MML ja kiinteistörekisteriä

pitävät kunnat. Kiinteistörekisteriä

ylläpidetään maanmittaustoimituksilla,

joita ovat esimerkiksi

lohkominen, halkominen,

uusjako ja tilusvaihto. Kiinteistökirjan

eli lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin

ylläpitovastuu siirtyi

vuoden vaihteessa käräjäoikeuksilta

MML:lle.

48 Kuntatekniikka 1/2010


TEKNISET PALVELUT

Turku tinkii tänä vuonna

jonkin verran infrapuolen

kunnossapidon tasosta.

Aurajoen rannoilla se

ei vielä näy.

Turun kaupunki/Esko Keski-Oja

Kuntatekniikan investoinnit jatkuvat vakaina

KÄYTTÖMENOISSA LEIKKAUKSIA

Kuntien teknisen sektorin

investoinnit eivät

viime vuoden heikosta

verotulokertymästä

huolimatta olennaisesti

vähene tänä vuonna.

Ainakin suuremmat

kaupungit elvyttävät ja

samalla hyödyntävät

tarjoushintojen tasaantumisen.

Käyttömenoja

sen sijaan syynätään

suurennuslasin kanssa.

TEKSTI Paavo Taipale

Investointitason pitäminen

vakaana valmistaa kaupunkeja

myös aikanaan alkavaan noususuhdanteeseen.

Silloin pitää olla

tarjolla tontteja ja tiloja niin yrityksille

kuin asukkaillekin.

– Me päinvastoin lisäämme

kaupungin elinvoimaa tukevia investointeja

viime vuodesta. Hyödynnämme

suhdannetilanteen

hintatasoa ja tuotamme mahdollisimman

paljon sekä yritystontteja

että asuntoja, jotta valmius nousuun

olisi hyvä, Turun ympäristötoimen

apulaiskaupunginjohtaja

Jarkko Virtanen sanoo.

Turussa käytettiin viime vuon-

Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja

Jarkko Virtanen

pitää tärkeänä, että matalasuhdanteessa

investoidaan

tonttituotantoon, jotta nousun

alkaessa ollaan iskussa.

Turun kaupunki/Roni Lehti

na henkilöstön talkoovapaita

käyttötalouden tasapainottamiseen.

Vapaaehtoisuuteen perustuva

haaste otettiin hyvin vastaan

ja vain pieni määrä työntekijöitä

jouduttiin lomauttamaan. Tänä

vuonna ei lomautuksia tai irtisanomisia

Turussa ole odotettavissa.

Uuden henkilöstön rekrytoinnissa

ollaan kuitenkin hyvin

pidättyväisiä, ja kesätyöntekijöitäkin

palkataan hieman edellisvuosia

nihkeämmin.

– On kuitenkin muistettava,

että kesätyötekijöitä palkkaamalla

varaudutaan tulevaan työvoimapulaan,

joten siitä ei kokonaan

voi luopua, Virtanen huomauttaa.

Turku tinkii kunnossapidosta

ja myy asuntojaan

Turussa joudutaan Virtasen mukaan

tänä vuonna jonkin verran

tinkimään infrapuolen kunnossapidon

tasosta. Ostopalvelujen

ja oman tuotannon suhteeseen

ei tämä suhdannetilanne vaikuta.

Kaupunki uudistaa pitkäjänteisesti

omaa palvelutuotantoaan

koko konsernin osalta, ja palvelutuotantoa

ollaan asteittain siirtämässä

osakeyhtiömuotoon.

Taantuma on kiristänyt prosessin

aikataulua noin vuodella. Tässä

yhteydessä Turussa tarkastellaan

myös tasapainoa oman tuotannon

ja ostopalvelujen välillä.

– Omaisuuden myynnin saralla

on nostettu tavoitteita selvästi.

Uutena toimenpiteenä on

valtuuston päätös myydä tänä

vuonna yhtenä kokonaisuutena

450 kaupungin omistamaa vapaarahoitteista

asuntoa. Toimitilojen

osalta selvitetään vuoden

2011 talousarvion valmistelun

yhteydessä välilliseen omistukseen

ja sale and leaseback -malleihin

siirtymistä eräiden kiinteistöjen

osalta, Virtanen kuvaa

tulonhankinnan keinoja.

Oulu elvyttää taloilla

Oulussa on käynnissä muutamia

suuria koulu- ja palvelutalohankkeita,

jotka viedään suunnitelmien

mukaisesti loppuun. Kaupungin

kokonaisinvestoinnit tänä

vuonna, liikelaitokset mukaan

lukien, ovat noin 140 miljoonaa

euroa.

– Talonrakennusinvestoinnit

ovat tänä vuonna Oulussa

korkealla tasolla, mutta infrarakentamisessa

on tultu noin neljännes

alaspäin, Oulun teknisen

keskuksen johtaja Matti Matinheikki

sanoo.

Kaupungin keskustan pysäköintiluolahanke

siirtyi osittain

taloustilanteen vuoksi. Luottamuselimet

ratkaisevat pysäköintiluolan

tulevaisuuden aikanaan.

Palveluhankintoja yksityissektorilta

ei erityisesti ole rajoitettu eikä

esimerkiksi kunnossapidon tasoa

alennettu.

– Meillä on talouden tasapainottamisohjelma

muiden suurten

kaupunkien tapaan. Viranhaltijoiden

esitykset asian osalta

on tehty, ja lisäksi käymme kuntalaiskeskustelua

säästöjen painottamisesta.

Tarkoitus on, että

valtuusto päättäisi asiasta huhti-toukokuussa.

Henkilöstön lomautuksia

ei kuluvalle vuodelle

ole suunnitelmissa, ja kesätyöpaikkoja

tarjotaan tulevana kesänä

suunnilleen aiempien vuosien

tapaan, Matinheikki lupaa.

Palvelumaksuja on tälle vuo-

Kuntatekniikka 1/2010

49


TEKNISET PALVELUT

delle korotettu kautta linjan kolme

prosenttia. Palveluverkkoa on

tarkasteltu kaikilla toimialoilla.

Lisäksi arvioidaan mahdollisuuksia

kiinteistöjen tai maaomaisuuden

myyntiin. Toistaiseksi on esitetty

kaupungin lomakiinteistöistä

luopumista.

Joensuussa infrasaneeraukset

kärsivät

Joensuun kaupungin tekninen

johtaja Anu Näätänen kertoo,

että investointitaso säilyy yhdyskuntatekniikan

osalta myös Joensuussa

viimevuotisella 9,5 miljoonan

euron tasolla. Suurena erillishankkeena

on käynnissä Penttilänrannan

maaperän puhdistusoperaatio,

johon on varattu runsaat

kuusi miljoonaa euroa.

Talonrakennusinvestoinnit

jopa kasvavat hieman ja ovat tänä

vuonna 10 miljoonaa euroa.

Merkittävimpänä hankkeena on

viiden miljoonan euron koulusaneeraus.

– Muutamat käynnissä olevat

suuremmat hankkeet aiheuttavat

sen, ettei kaikkia infran peruskorjauksia

voida tehdä toivotussa

aikataulussa. Käyttötaloutta puolestaan

kiristettiin jo viime vuonna.

Tänä vuonna teknisen sektorin

käyttömenot eivät saa kasvaa

lainkaan, vaikka koko kaupungin

tasolla sallittiin puolentoista prosentin

kasvu, Näätänen sanoo.

Normaaliolotila on nykyään

jatkuvaa muutosta. Lisääntyvä

eläköityminen yhdistettynä tuottavuusohjelmaan

tekee tilanteen

haastavaksi. Täyttölupien saaminen

vakansseille ja toisaalta hyvien

hakijoiden saaminen avautuviin

vakansseihin teettää töitä.

Alkaneelle vuodelle ei Joensuussakaan

ole suunnitelmissa

henkilöstön lomautuksia. Viime

vuonna lomarahojen vaihto vapaisiin

oli erittäin suosittua. Kesätyöpaikkojakin

tullaan tarjoamaan.

Näätäsen mukaan kaupungin

työnantajaimagon parantamisessa

kesätyöpaikkojen

tarjoaminen on tärkeää.

Kehyskunnissa kireää

Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa

eletään kireän talouden aikaa.

Useita vuosia jatkuneen verotulojen

kasvun hyydyttyä talousarvioiden

kehyksiä tarkistettiin.

– Järvenpäässä käyttötalouden

kasvu puristettiin nollaan ja

investointeja leikattiin parikymmentä

prosenttia. Teknisen toimialan

tämän vuoden investoinnit

ovat noin 16 miljoonaa euroa.

Vain aivan välttämättömimmät

investoinnit toteutetaan. Pari

suurempaa kouluhanketta on

näiden joukossa, tekninen johtaja

Jyrki Meronen kuvaa kaupungin

tilannetta.

Omaa henkilöstöä vähennetään

pitkäjänteisesti henkilöstösuunnitelman

mukaisesti. Tavoitteena

on kymmenen prosentin

henkilöstövähennys valtuustokauden

aikana. Tämä edellyttää

Merosen mukaan uusien toimintatapojen

käyttöönottoa. Lomautuksia

ei ole Järvenpäässä kuluvalle

vuodelle kaavailtu ja kesätyöpaikkoja

tarjotaan valikoidusti.

– Toimitilojen käyttäjien kanssa

sovitaan tapauskohtaisesti palvelujen

laadusta, ja jossakin vaiheessa

se saattaa laskeakin. Katujen

kunnossapidossa meillä on jo

kohtuullisen alhainen laatutaso,

joten sillä pyritään pärjäämään,

Meronen lohkaisee.

Tulojen lisäämiseksi tehtiin

toimialan taksojen kattava tarkistus.

Vesihuoltomaksuihin tehtiin

myös korjausvelan kestävän hoitamisen

mahdollistava tasokorotus.

Liittymismaksuja korotettiin

kerralla keskimäärin 40 prosenttia

ja käyttömaksujakin 5–10

prosenttia.


• AVANTtia ohjataan etupenkiltä -

Kuljettajalla paras näkyvyys ja tuntuma työhön

• Jäykkä runkonivel - Turvallisen koneen peruslähtökohta

• Jatkopuomi - Kuorma turvallisesti lähellä konetta,

tarvittaessa suuri ulottuma

• Ajo kahdella jalkapolkimella - Nopeat suunnanvaihdot,

helppokäyttöinen ja tarkka

50 Kuntatekniikka 1/2010

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

www.avanttecno.com


Kaikki verkostot tarvitsevat uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseksi

KUNNALLISTEKNIIKKA – KENEN

BISNES?

Teknisten verkostojen, kuten teiden ja vesihuoltolaitosten,

toiminnan tehostaminen on ajankohtainen

asia sekä kuntien että käyttäjien kannalta.

Kuntien katutuotannossa kamppaillaan oman

tuotannon tehokkuuden parantamiseksi ja mietitään,

kuinka paljon toimintaa voidaan ulkoistaa.

Vesihuoltosektorilla suurimmiksi haasteiksi nousevat

kohonneet laatu- ja ympäristövaatimukset.

■ Kunnat ja valtio pohtivat aktiivisesti

uusia tapoja organisoida

infrastruktuuriverkostojen

toimintaa ja rahoitusta. Oulun

yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston

Tekes-rahoitteinen C-Business-hanke

ottaa kantaa näihin

ajankohtaisiin asioihin.

Hankkeessa havaittiin, että eri

tekniset verkostot painivat samanlaisten

haasteiden kanssa:

Kaikki verkostot tarvitsevat

uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseen.

Pitkän aikavälin suunnittelu

on monissa kuntien organisaatioissa

ongelmallista.

Poliittinen kontrolli ja byrokratia

ohjaavat ja tavallisesti rajoittavat

toimintaa.

Henkilöstön eläköityminen

voi aiheuttaa ydinosaamisten

katoamista.

Tekniset verkostot todennäköisesti

säilyvät julkisen sektorin

omistuksessa niiden peruspalveluluonteen

takia. Siksi on tärkeää

miettiä, miten palvelut voidaan

tuottaa luotettavammin,

turvallisemmin ja tehokkaammin.

Kuinka kunnat voivat hyödyntää

innovatiivisia toimintatapoja

ja yksityisen sektorin osaamista

palveluntarjonnassa?

Kasvata hankintaosaamista

Kuntien liikenneväylät ovat pääosin

kunnallisessa omistuksessa,

ja niistä huolehtivat perinteiset

kunnanvirastot. Tämä on perusteltua,

koska katujen rakentamisesta

ja ylläpidosta on vaikeaa

tehdä liiketoimintaa.

Yhdeksi tulevaisuuden avaintekijäksi

nousee kuntien hankintaosaaminen.

Jos kunnat käyttäisivät

monipuolisempia ja innovatiivisempia

hankintamenetelmiä,

ne pystyisivät jo tarjouspyyntövaiheessa

varmistamaan

halutun laatutason. Riittävällä

suunnittelu- ja hankintaosaamisella,

oikeanlaisilla tarjouspyynnöillä

ja kilpailutuksella kunnat

voisivat saavuttaa sekä hyvän

laadun että kohtuullisen hinnan.

Anna liikkumatilaa

Suomen hajanainen vesihuoltosektori

sisältää monia, pääasiassa

kunnallisia toimijoita. Muutaman

vuosikymmenen ajan etenkin

suurissa kunnissa kunnallisia

vesihuoltolaitoksia on liikelaitostettu

ja viime vuosina myös yhtiöitetty.

Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten

toiminnassa ovat avainasemassa

pitkän aikavälin toiminta-

ja investointisuunnitelmat,

kustannusten kattaminen

maksutuloilla sekä riittävä läpinäkyvyys.

Kunnallinen omistus

koetaan yhä erittäin tärkeäksi,

mutta laitoksille tulisi antaa riittävästi

liikkumatilaa. Ammattimaista

omistajaohjausta vahvistamalla

kunnat pystyisivät valvomaan

toimintaa ja turvaamaan

vesihuollon palvelutason myös

tulevaisuudessa. Poliitikkojen

puuttumista operatiiviseen toimintaan

tulisi välttää.

Entä sitten?

Uudet toimintamallit aiheuttavat

usein perusteetonta vastarintaa,

väärinymmärrystä ja kritiikkiä.

Kuntalaiset voivat pelätä

muutoksen tuovan mukanaan

esimerkiksi palvelun laadun

heikkenemistä tai irtisanomisia.

Ilman muutoksia ylätason rakenteissa,

omistus- ja hallintomalleissa,

on kuitenkin vaikea

löytää ratkaisuja edellämainittuihin

ongelmiin. Ensisijaisena

ajurina toimintatavan muutokselle

tulisi olla palvelun laadun

parantaminen asiakkaan näkökulmasta

ja toiminnan tehokkuus.

Maila Herrala

tutkija

Oulun yliopisto

Tuotantotalouden osasto

Kirjoittaja vastaa C-Businesshankkeesta

Oulun yliopistossa

ja valmistelee väitöskirjaa

aiheesta.

■ Kuntatekniikan toimitus

ottaa mielihyvin tälle

palstalle lukijoidensa

mielipiteitä, palautetta,

keskustelunherätyksiä tai

pohdintoja ajankohtaisista

ja ajattomista aiheista.

Toiveena ovat tiiviit

kirjoitukset, enintään

noin 3 000 merkkiä.

Lähetä kirjoituksesi

sähköpostiosoitteeseen

toimitus@kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka 1/2010

51


Voittajaehdotuksessa normaalikerrosten halkaistu runko antaa tehokkaan lähtökohdan pienten

asuntojen suunnitteluun ja muunteluun. Kattokerroksen suuremmissa huoneistoissa

läpitalon ulottuva olohuoneen, ruokailutilan ja niihin molemmin puolin runkoa liittyvien terassien

vyöhyke luo avaruutta ja selkeyttä asuntoihin.

JÄTKÄSAAREEN

ekovuokratalo

● Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan

Saukonpaaden uuden

asuinalueen toinen arkkitehtuurikilpailu

on ratkennut. Vuokraasuntokohteen

kutsukilpailuun

saapuneista neljästä ehdotuksesta

voittajaksi valittiin nimimerkki

”Lee”.

Ehdotuksen tekivät Arkkitehtiryhmä

A6 Oy ja LOCI Maisema-arkkitehdit

Oy. Arkkitehtuurikutsukilpailun

järjesti aluetta

rakentava Lemminkäinen Talo

Oy Pääkaupunkiseutu yhteistyössä

Helsingin kaupungin

kanssa.

Kilpailun tavoitteena oli löytää

korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen

ratkaisu vuokra-asuntokohteeksi,

jossa toiminnalliset,

esteettiset, tekniset ja taloudelliset

vaatimukset on ratkaistu

tasapainoisesti. Kilpailulla haettiin

ratkaisua, joka on taloudellisesti

toteuttamiskelpoinen ja

jossa huomioidaan energiataloudelliset

ja ekologisesti kestävät

ratkaisut.

Voittaneessa ehdotuksessa

on 120 asuntoa. Rakennustyöt

pyritään aloittamaan 2010.

Lemminkäinen

Työryhmä pohtii

Paras-selonteon

kaupunkiseutulinjauksia

● Ministerit Mari Kiviniemi ja Jan

Vapaavuori ovat asettaneet työryhmän,

jonka tehtävänä on valmistella

kunta- ja palvelurakenneuudistusta

koskevan selonteon

edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia

ja toimeenpanoa kaupunkiseutuja

koskevien linjausten osalta.

Työryhmän toimikausi on lokakuun

loppuun saakka.

Työryhmän tehtävänä on selvittää

ja valmistella selvityshenkilömenettelyn

edellyttämät lainsäädäntömuutokset

kesäkuun loppuun

mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä

on selvittää ja arvioida lokakuun

loppuun mennessä vaihtoehdot

sille, miten suurten kaupunkiseutujen

yhdyskuntarakenteen ohjauksen

sekä maankäytön ja liikenteen

yhteensovittamisen edellytyksiä

parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä.

Lisäksi työryhmän tulee laatia

kesäkuun loppuun mennessä ehdotus

Tampereen ja Turun seuduilla

kokeiluluontoisesti käyttöön otettavasta

seudun kuntien ja valtion välisestä

aiesopimusmenettelystä.

Suomeen kuusi

hätäkeskusaluetta

● Valtioneuvosto päätti 21.1.

uusista hätäkeskusalueista. Hätäkeskusalueita

on jatkossa

kuusi (ks. kartta). Sisäministeriö

päättää hätäkeskusten sijaintipaikoista,

kun valtioneuvoston

päätös on lainvoimainen.

Hätäkeskusalueita muutettaessa

myös toimintamalleja ja

johtamista kehitetään ja yhdenmukaistetaan

valtakunnallisesti.

Väestön turvallisuuden edistämiseksi

tavoitteena on lyhentää

hätäpuheluiden jonotusaikoja.

Hätäkeskukset verkotetaan

ja sen mahdollistamiseksi

hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan.

Uudet hätäkeskusalueet

noudattavat poliisitoimen, pelastustoimen

sekä sosiaali- ja

terveystoimen aluerajoja. Uusia

toimitiloja ei hätäkeskuksille

aluejaon muuttamisen yhteydessä

rakenneta. Hätäkeskuspalvelut

turvataan sekä suomen

että ruotsin kielillä.

Hätäkeskuslaitokselle uusi

toimintamalli 2015

Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä

hätäkeskustoimintaa ohjaavaa

muutoshanketta. Hankkeessa

on tavoitteena suunnitella

ja toteuttaa Hätäkeskuslaitokselle

uusi toiminta- ja johtamismalli

2015 mennessä.

Viranomaisten johtamisprosessit

sovitetaan Hätäkeskuslaitoksen

prosesseihin käynnissä

olevassa hätäkeskustoiminnan

kehittämis- ja tietotekniikan uudistamishankkeessa

(TOTI). Tavoitteena

on, että uusi hätäkeskusjärjestelmä

ja viranomaisten

johtamista tukeva johtamisjärjestelmä

otetaan käyttöön samaan

aikaan.

3

2

4

1

UUDET HÄTÄKESKUSALUEET

1. Uudenmaan hätäkeskusalue

2. Varsinais-Suomen ja Hämeen

hätäkeskusalue

3. Pirkanmaan ja Satakunnan

hätäkeskusalue

4. Pohjanmaan ja Keski-Suomen

hätäkeskusalue

5. Itä- ja Kaakkois-Suomen

hätäkeskusalue

6. Pohjois-Suomen ja Lapin

hätäkeskusalue

6

5

Kiinteistöalalle uusi

energiatehokkuussopimus

● Uusi kiinteistöalan energiatehokkuussopimus

2010–16 on allekirjoitettu.

Rakennusten energiankulutuksen

ja päästöjen vähentämiseen

tähtäävän sopimuksen ovat allekirjoittaneet

ympäristöministeriö, työja

elinkeinoministeriö sekä Asunto-,

toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI

ry. 2010 alusta astui voimaan myös

vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma,

johon sitoutuu ensivaiheessa

yhdeksän toimijaa.

Toimenpideohjelmaan ovat liittyneet

Asuntosäätiö, Espoonkruunu,

Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt,

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö

HOAS, Mikalo

Oy, SATO, Suomen Asumisoikeus,

VAV ja VVO.

Seuraavaksi selvitetään mahdollisuutta

kehittää toimenpideohjelma

toimitiloille.

52 Kuntatekniikka 1/2010


Lutakon muutos

kirjaksi

● Lutakon muutos -kirjan on kirjoittanut

kaupungin kaavoituksessa

työskennellyt projektipäällikkö

Martti Päivänsalo, jonka päätehtäviin

Lutakon kehittäminen

kuului. Kirja perustuu Päivänsalon

vuosien saatossa kokoamaan

suunnitelma-aineistoon, muistioihin

ja arkistomateriaaliin.

Wilh. Schauman -yhtiö julkisti

kesäkuussa 1986 suuren maailman

vision siitä, millaiseksi Jyväskylän

Lutakko voisi kehittyä,

jos keskustan vieressä Jyväsjärven

rannalla sijainnut Suomen ensimmäinen

vaneritehdas lopetetaan.

Tehtaalla oli parhaimmillaan 1 400

työntekijää. Raflaava ”Manhattaniksi”

nimetty kuva herätti voimakkaan

keskustelun Lutakon

tulevaisuudesta.

Päivansalon mukaan Lutakon

muutoksen keskeinen

perusta oli kaupungin

ja maanomistajien välinen

sopimusjärjestelmä. Vastaavantyyppistä

runkosopimusta

ei ollut muualla

Suomessa. Tästä edettiin

vilkkaan keskustelun siivittämänä

askel askeleelta

arkkitehtikilpailuun

ja osayleiskaavaan. Kun

Pekka Kettunen tuli kaupunginjohtajaksi,

hän muutti pian

aiemman toimintakulttuurin ja

organisaation sekä messuhallit

pysyviksi keskelle Lutakkoa.

Huomattava osa kokonaissuunnitelmaa

meni uusiksi.

Syksyllä 2009 Lutakkoa on

rakennettu 14 vuotta. On myllerretty

tehdasmaaperää, vanhoja

rakennuksia ja liejuista Jyväsjärveä.

Uusi Lutakko on keskustan

laajenemisalue, jossa

on uudisrakennusten rinnalla

vanhoja muistumia. Siellä asuu

2 500 ihmistä, työpaikkoja on

1 000 ja opiskelupaikkoja 1 500.

Keskellä on messu- ja kongressikeskus

Jyväskylän Paviljonki.

Lutakon tarinaan kietoutuu

myös Säynätsalon kuntaliitos

1993. Kaupungin keskustalle

on tullut Lutakon avulla laajentumismahdollisuus.

Schauman

osasi vetää oikeasta narusta jo

Manhattan-idean perusteluissa.

Mihin Jyväskylä olisi voinut

laajentaa kaupungin keskustaa

ilman Lutakkoa? Olisiko kaupunki

edes kasvukeskus?

Martti Päivänsalo: Lutakon muutos

– Jyväskylän keskustaa tehtaan

pohjille 1985–2009. Julkaisija

Jyväskylän kaupunki. 344 sivua,

hinta 50 euroa. www.jyvaskyla.fi/

kaavoitus/lutakkokirja

Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto

Finlaysonin

tehdasalueesta

opaskirja

● Finlaysonin puuvillatehtaan

perustamisesta tulee tänä

vuonna kuluneeksi 190 vuotta.

Teollisuustuotanto alueella

päättyi 1990-luvun puolivälissä.

Finlaysonin tehdasalue on

nykyään kulttuurin ja liike-elämän

keskus ja osa Tammerkosken

kansallismaisemaa.

Finlaysonin alueella on noin

30 rakennusta, joista suurin

osa on rakennettu 1800-luvulla.

Finlaysonin tehdas oli

tuolloin Suomen suurin teollisuuslaitos

ja se muodosti oman

kaupunkinsa kaupungissa. Tehtaalla

oli oma koulu, kirkko ja

sairaala. Opaskirja esittelee

vanhat tehdasrakennukset sekä

alueeseen liittyvät palatsit,

kirkon ja tehtaan rakennuttamia

asuintaloja.

Opaskirja kertoo tehtaan ja

alueen vaiheista, mutta myös

työstä tehtaalla eri aikoina, ihmisistä

tehtaalla sekä puuvillan

jalostamisesta langoiksi ja

kankaiksi.

Ulla Rohunen: Finlaysonin alue.

Opas. Työväenmuseo Werstaan

julkaisuja 2009:2. 160 sivua, teksti

suomeksi ja englanniksi. Hinta

Werstaan museokaupassa 12 euroa.

www.tyovaenmuseo.fi

Finlaysonin Puuvillatehtaankadun puoleinen portti

1920-luvulla työpäivän päättyessä.

Joensuun seudun

yleiskaava

vahvistettu

● Joensuun seutua koskeva viiden

kunnan yhteinen yleiskaava

on vahvistettu ympäristöministeriössä.

Yleiskaavassa kunnat ovat

suunnitelleet toiminnallisesti yhtenäisen

kaupunkiseudun maankäyttöä

kokonaisuutena.

Joensuun seudun yleiskaava

2020 koskee Joensuun ja Outokummun

kaupunkien sekä Kontiolahden,

Liperin ja Polvijärven kuntien

koko aluetta. Kaava-alueen pinta-ala

on 6 472 neliökilometriä.

KULUTTAJIEN

energianeuvontaan

liki 2 miljoonaa

● Kuluttajien energianeuvonta aktivoituu

eri puolella Suomea 2010–

11 toteutettavissa hankkeissa, joita

rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö

ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Sitra. TEM rahoittaa kuluttajien

energianeuvonnan koordinaatioprojektia

ja 10 hanketta

yhteensä 1 345 000 eurolla, Sitra

neljää muuta hanketta yhteensä

555 000 eurolla.

Hankkeet kohdistuvat uudis- ja

korjausrakentamiseen, asumiseen

ja kiinteistöihin sekä nuorten liikkumiseen.

Hankkeiden toteuttajat

ovat kuntia, maakuntaliitto, alueellisia

energiatoimistoja ja valtakunnallisia

järjestöjä. Hankekokonaisuuden

kustannusarvio toimijoiden

omarahoitusosuudet mukaan laskien

on lähes 3,5 miljoonaa euroa.

www.motiva.fi/kuluttajaneuvonta

RAKEVA-palkinto

Skanskalle

● Rakennustietosäätiö RTS on

myöntänyt vuoden 2009 RAKEVApalkinnon

Skanska Oy:lle ja toimitusjohtaja

Juha Hetemäelle.

Perusteluina on mm. Skanska

Oy:n viiden nollan (5 zero) visio,

jolla yhtiö on siirtynyt aivan uuteen

toimintamalliin: nolla tappiollista

hanketta, nolla työpaikkatapaturmaa,

nolla ympäristöhaittaa, nolla

eettistä rikettä ja nolla virhettä.

Taipalsaaressa 2012

loma-asuntomessut

● Osuuskunta Suomen Asuntomessut

ja Taipalsaaren kunta järjestävät

2012 loma-asuntomessut Saimaalla,

Taipalsaaren Sarviniemen

alueella. Messualueen pinta-ala on

30 hehtaaria. Aikaisemmin alue on

toiminut muun muassa lomakylänä.

Alueella on kunnan omistama

laivasatama.

Kuntatekniikka 1/2010

53


Viime vuonna valmistunut Social- och kommunalhögskolan

edustaa taitavaa täydennysrakentamista.

Jyväskylän

Laajavuoreen

VESIPUISTO?

● Jyväskylän kaupunginhallitus

on hyväksynyt aiesopimuksen

Jukupark Oy:n kanssa vesipuiston

toteuttamisesta Laajavuoren

alueelle 2012. Jukupark

Oy omistaa vesipuiston

Kalajoella ja rakentaa toista

Turkuun ensi kesäksi.

Vesipuisto sijoitetaan Laajavuoren

caravan-alueelle tai hiihtostadionin

läheisyyteen.

– Paikka tarkentuu asemakaavaprosessin

edetessä ja sovitaan

lopullisesti myöhemmin

tehtävällä esisopimuksella, Jy-

Rakentamisen

Ruusu Juha

Leiviskälle

● Akateemikko, arkkitehti Juha

Leiviskä on saanut Helsingin

rakennuslautakunnan Rakentamisen

Ruusu -tunnustuspalkinnon

2009. Leiviskän

suunnittelemista kohteista

nousi esiin viime vuonna Kruununhakaan

valmistunut Socialoch

kommunalhögskolan, joka

edustaa esimerkillisen taitavaa

ja korkealuokkaista täydennysrakentamista

historiallisesti

vaativassa ympäristössä.

Leiviskä on suunnitellut

monia muitakin tunnettuja

rakennuksia, mm. Vallilan kirjaston

ja päiväkodin, Kulttuuritalo

Sandelsin ja historiallisesti

arvokkaiden rakennusten restaurointeja.

Hänen tuotannolleen

leimallista on mestarillinen

valon ja tilan käyttö.

väskylän apulaiskaupunginjohtaja,

Laajavuori Oy:n hallituksen

puheenjohtaja Timo Koivisto

kertoo.

Arno de la Chapelle

Jukupark Kalajoen Hiekkasärkillä.

MALLI kunnan

ja teleyrityksen

yhteistoimintasopimukselle

● Kunnan ja teleyrityksen yhteistoimintasopimusta

varten on valmistunut

malli. Kuntaliitto ja FICOM

suosittelevat sitä käytettävän tehtäessä

kuntakohtaisia sopimuksia

teleyritysten kanssa.

Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan

kunnan ja teleyrityksen kesken

menettelytavoista, oikeuksista

ja velvollisuuksista, jotka liittyvät

yrityksen johtojen, laitteiden ja rakennelmien

sijoittamiseen, rakentamiseen

ja ylläpitoon kunnan omistamilla

tai hallitsemilla yleisillä alueilla

sekä laitteiden siirtämiseen ja

siirroista aiheutuvien kustannusten

jakamiseen.

Tavoitteena on selkeyttää yhteistoimintaa

ja kehittää televerkkojen

yhteensovittamista muiden verkostojen

kanssa, vähentää ympäristölle

ja asukkaille aiheutuvia haittoja sekä

saavuttaa säästöjä.

www.kunnat.net/yty

Uusiutuvan

energian

KUNTAKILPAILU

2010

● Energiateollisuus, Maaja

metsätaloustuottajain

Keskusliitto MTK, Suomen

Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät,

työ- ja elinkeinoministeriö

ja ympäristöministeriö

järjestävät yhteistyössä kunnille

kevään aikana kilpailun

Uusiutuvan energian kunta

2010.

Kilpailun tarkoituksena

on edistää uusiutuvan energian

käyttöä kunnissa ja tuoda

esille myönteisiä esimerkkejä

edistyksellisesti uusiutuvaa

energiaa käyttävistä

kunnista. Kilpailulla tähdätään

siihen, että kuntiin syntyy

uusia yritysmahdollisuuksia

uusiutuvan energian käytön

lisäämisestä.

Kilpailussa on neljä sarjaa,

joista kaksi on lämpölaitoskohtaista.

Kunta voi osallistua

yhteen tai useampaan

sarjaan.

Kilpailuesitykset tulee toimittaa

kilpailun johtoryhmälle

1.6.2010 mennessä. Kilpailun

tulokset julkistetaan

Kuntamarkkinoilla Helsingissä

15.–16.9.

Hakemuslomakkeita ja

tarkempia tietoja kilpailusta:

www.yrittajat.fi/fi-FI/

yritystoiminnanabc/

Ympäristövaikutuksiltaan vähäiset toiminnot pois lupamenettelystä

● Valtioneuvosto on muuttanut

ympäristönsuojeluasetusta

siten, että luvanvaraisten toimintojen

määrää vähennetään poistamalla

osa aiemmin luvanvaraisista

toiminnoista kokonaan

lupamenettelystä, nostamalla

joidenkin toimintojen osalta luvanvaraisuuskynnyksiä

ja asettamalla

joillekin toiminnoille aikaisemmasta

poiketen luvanvaraisuuskynnys.

Muutos tuli voimaan

1.1.2010.

Muutoksen myötä ilmakaasutehtaat,

pintavettä käyttävät

raakaveden puhdistuslaitokset,

voiteluöljytehtaat ja kuitusementtilevytehtaat

eivät enää

ole luvanvaraisia. Luvanvaraisuuskynnysten

asettaminen tarkoittaa

käytännössä sitä, että

vain luvanvaraisuuskynnyksen

ylittävälle toiminnolle on haettava

ympäristölupa. Esimerkiksi

maataloudessa tapahtuva biopolttoaineen

valmistus ei tarvitse

ympäristölupaa, jos toiminta

on pienimuotoista (alle 3 000

tonnia vuodessa) eikä toiminta

sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.

Asetuksella valtiolta kuntien

lupatoimivaltaan siirrettiin joitakin

pieniä ja vähän haittaa aiheuttavia

toimintoja, jotka ovat

prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan

samantyyppisiä

kuin kunnassa aiemmin käsitellyt

toiminnot. Kunnan toimivallasta

valtiolle siirtyivät puolestaan

kaikki pilaantumisen yhdennettyä

torjuntaa koskevan

IPPC-direktiivin mukaiset luvanvaraiset

laitokset.

Valtion aluehallinnon uudistuksen

myötä ympäristölupavirastojen

tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoihin

ja alueellisten

ympäristökeskusten tehtävät

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.

54 Kuntatekniikka 1/2010


Launosten päiväkoti Lopella sai

laajennuksen yhteydessä tonttikohtaisen

hulevesien käsittelyjärjestelmän.

LOPELLA päiväkodin

hulevedet

kasetteihin

● Lopella on valmistunut Launosten

päiväkodin laajennus. Lopen

kunta investoi päiväkodin laajennusprojektiin

1,74 miljoonaa euroa.

Sekä päiväkodin vanhan osan

että laajennuksen lämmitys hoidetaan

maalämmöllä.

Päiväkodin alue on vanhaa

omakotialuetta, jossa

ei ollut sadevesiviemäröintiä.

Hulevesien

käsittelyssä käytettiin

Uponorin hulevesikasetteja.

Kasetteja

tarvittiin päiväkodin

alueella 90. Yksi

kasetti imeyttää vettä

kolmeen suuntaan

ja päällekkäin voidaan

asentaa jopa kymmenen

kasettikerrosta.

– Uponor teki alueella

maaperäkokeet

ja imeytyskokeita.

Maaperätutkimuksessa

todettiin maalajin

olevan imeytykseen sopivaa,

ja pohjavesi oli niin syvällä, ettei se

vaikuttanut rakentamiseen, LVI-teknikko

Pasi Träff Lopen kunnasta

kertoo.

Kasetit asennettiin suodatinkankaan

päälle kolmimetriseen kaivantoon.

Kaivannon pohjalla oli 30

sentin sepelikerros. Kasetit vuorattiin

suodatinkankaalla. Päälle kauhottiin

jälleen sepelikerros ja edelleen

eri maalajit erottava sepelikerros.

Maantäyttö tehtiin hiekalla ja

kaiken päälle rakennettiin asfaltoitu

parkkialue.

Arkkitehtitoimisto Lassila & Co. Oy

Nokialla kerrostalo

vaihtoi

MAALÄMPÖÖN

● Nokian Taivalkunnantiellä

sijaitseva kerrostaloyhtiö vaihtoi

maalämpöön. Nyt kahden

talon 62 kotia ja käyttövesi

lämmitetään maalämmöllä.

– Talo on maan suurimpia

maalämpöön kytkettyjä kohteita,

työnjohtaja Mika Hytönen

Green Heat maalämpöurakoinnista

kertoo.

Näkyvin vaihe työssä kesti

puolitoista viikkoa, jolloin talon

pihaan porattiin 18 kappaletta

200 metrin syvyistä

lämpökaivoa. Seuraavan parin

viikon aikana asennettiin

putkistot ja huoltokaivot.

Siirtymä kaukolämpöverkosta

omaan järjestelmään

syyskuun puolivälissä sujui

päivässä melkein ilman lämmityskatkoksia.

Lämpöremontin taloyhtiö

rahoitti lähes yksinomaan

lainarahalla. Vaikka lainaa lyhennetään

vastikkeissa, asumiskustannukset

ovat aikaisempaa

pienemmät. Varovaistenkin

laskelmien mukaan

investointi maksaa itsensä

takaisin seitsemässä

vuodessa.

www.greenheat.fi

Kankaanpään uusi päiväkoti avaa ovensa elokuussa.

Sähköautoille

helppokäyttöisiä

LATAUSPISTEITÄ

● Porvoolainen Ensto on ollut ensimmäisten

joukossa kehittämässä

sähköautojen latauspisteitä.

– Kaupunkikuvaan sopivaksi

muotoiltu, helppokäyttöinen ja

Enstolle tilattiin oma sähköauto

latauspisteen päivittäisen käytön

testaamiseksi. Hannu Keinänen

lataamassa uutta autoa.

helposti muunneltava latauspiste

löytää ostajansa, Enston liiketoimintajohtaja

Hannu Keinänen

uskoo.

Sähköauto ladataan sähköverkosta,

ja akuissa jäljellä olevan

latauksen määrän näkee helposti

tolpan korkeudesta aivan kuten

kännykässä. Täydellä akulla

voi ajaa noin 100 km. Siihen

tarvittavan sähkön hinta on noin

kaksi euroa.

– Useimmille riittää koko päivän

kulutukseen 3–4 tunnin lataus

yksivaihevarauksella. Täyden

latauksen akku saa kolmivaiheisella

3 x 16A -virralla neljässä

tunnissa, Keinänen sanoo.

TEM on asettanut sähköautoilun

tavoitteet korkealle: Suomen

autokannasta tulisi vuonna

2020 olla 25 prosenttia sähköautoja,

ja niistä 40 prosenttia

toimisi ainoastaan sähköllä.

www.ensto.com/www/finnish

Kankaanpäähän

energiatehokas

PÄIVÄKOTI

● Energiatehokas, 840 neliön

päiväkoti valmistuu keväällä

Kankaanpään koulukeskuksen

läheisyyteen. Sen rakennuttaa

Kankaanpään kaupungin

omistama Kankaanpään Yrityspalvelu

Oy ja rakentaa Casatino

Oy. Päiväkoti on Tampereen

teknillisen yliopiston tutkimushanke,

jossa seurataan

koko rakennuksen energiankulutusta

ja rakennusfysiikan

toimivuutta.

Päiväkodin tavoitteena

on kuluttaa vähän energiaa

hoitopaikkaa kohden, joten

myös tilan käytön tehokkuus

on huomioitu. Rakennuksessa

on tehokas lämmön talteenotto.

Hiilidioksidiantureiden

ansiosta ilmanvaihto optimoidaan

vastaamaan tarvetta. Valo-ohjauksessa

käytetään tunnistimia.

Jatkuva kulutusseuranta

tuo käyttäjän vaikutukset

esiin. Päiväkodin väki saa

”päiväkodin käyttöohjeet” ja

käytönopastuksen.

www.casatino.fi

Tehokkaampia

lämmöneristeitä

● Energiatehokkuuteen liittyvät

uudet rakennusmääräykset

näkyvät lämmöneristeiden

valmistaja Isoverin toiminnassa.

Isover toi uudet vihreästä

pakkausväristään erottuvat KL

33 eristeensä markkinoille sopivasti

uusien rakennusmääräysten

voimaantulon alla.

Isover on mukana Tekesin,

ympäristöministeriön ja Sitran

Tee Parannus -ohjelmassa, jonka

tavoitteena on edistää taloyhtiöiden

toimia energiatehokkuuden

parantamiseksi.

www.saint-gobain.com

Kuntatekniikka 1/2010 55


Suomen

Kuntaliitto


varatoimitusjohtajaksi

on nimitetty Helsingin

ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

toimitusjohtaja,

filosofian maisteri Kari

Nenonen, 56. Tehtävä

täytettiin 31.12.2016 asti.

Nenonen on toiminut

HUS:n toimitusjohtajana

vuodesta 2007 ja sitä ennen

muun muassa Oulun

kaupunginjohtajana, elinkeinotoimenjohtajana

ja

kansainvälistymispäällikkönä

sekä Pohjois-Pohjanmaan

maakuntaliiton

eri tehtävissä. Hän on ollut

myös Oulun kaupunginvaltuutettuna

ja Kuntaliiton

valtuustossa.

Kuntien

eläkevakuutus


tuksen toimitusjohtajaksi

on valittu oikeustieteiden

kandidaatti Merja Ailus.

Hän siirtyy Kuntien eläkevakuutukseen

Julkis- ja

yksityisalojen toimihenkilöliitto

Jyty ry:n johtajan

tehtävistä. Hänellä on

työkokemusta myös Kunnallisen

työmarkkinalaitoksen

palveluksesta.

Museovirasto


johtajaksi on nimitetty

filosofian tohtori,

museotoimenjohtaja Juhani

Kostet 1.1.2010–

31.12.2014. Juhani Kostet

siirtyi tehtävään Turun

museokeskuksen museotoimenjohtajan

virasta.

Satamaliitto


osaston ylijohtaja, merikapteeni

Markku Mylly

on valittu Suomen Satamaliiton

toimitusjohtajaksi.

Markku Mylly, 58, on

työskennellyt Merenkulkulaitoksen

palveluksessa

vuodesta 1987, viimeksi

Merenkulkulaitoksen pääjohtajana

2004–09.

FCG Finnish

Consulting

Group Oy

Mari Tontti

on nimitetty johdon

sihteeriksi Koulutus ja

konsultointi -liiketoimintaryhmään

Helsinkiin.

Tytti

Vainikka on nimitetty

johdon sihteeriksi Infra ja

talo -liiketoimintaryhmään

Helsinkiin.

Sirkku

Koivisto on nimitetty

johdon sihteeriksi Vesi ja

ympäristö -liiketoimintaryhmään

Helsinkiin.

Ekokem Oy Ab


muspäälliköksi on nimitetty

Toni Andersson.


Teuvo Heinonen vastaa

Ekokem-konsernin markkinoinnista

ja viestinnästä.


mitetty Riitta Kollin ja

myyntisihteeriksi Aino

Aromaa.


sikköön on nimitetty materiaalipäälliköksi

Juuso

Lehti ja myyntisihteeriksi

Susanna Okkolin.

Ekokem-Palvelu Oy


mitetty Ismo Salmela ja

projekti-insinööriksi Teppo

Tuomanen.


sittelykeskuksen käyttöpäälliköksi

on nimitetty

Matti Hänninen.


mitetty Hannu Immonen.

Keravan kaupunki


hitysjohtajaksi on valittu

Pekka Kauranen.

Kauranen vastaa muun

muassa Keravan strategisesta

suunnittelusta, kaupungin

toimintojen kehittämisestä,

laatupolitiikan

johtamisesta, konserniin

kuuluvien liikelaitosten ja

yhtiöiden ohjaamisesta,

kaupungin elinkeino- ja

omistajapolitiikan kehittämisestä

sekä asuntoasioista.

Kauranen on tehnyt

pitkän työuran kansainvälisissä

yritysjohdon ja konsultoinnin

tehtävissä. Hän

on työskennellyt myös

Suomen Kansallisoopperan

säätiön hallintojohtajana

sekä viimeksi asiakkuuskonsulttina.

Vapo Oy


ja Mika Säynäjäkangas

on nimitetty puuenergiajohtajaksi

Vapo

Oy Paikalliset polttoai-

neet -liiketoiminta-alueelle.

Säynäjäkangas siirtyy

tehtävään UPM Kymmene

Oyj:stä.

Liikennevirasto


nisteriön osastopäällikkö,

ylijohtaja Juhani Tervala

raston pääjohtajaksi. Tervalan

viisivuotiskausi alkoi


kennevirasto aloitti toimintansa.

Juhani Tervala (s. 1951)

on koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Hän on ollut

vuodesta 1992 liikenneja

viestintäministeriön palveluksessa.

Liikenteen

turvallisuusvirasto


viraston pääjohtajan virkaan

on nimitetty varatuomari

Kari Wihlman.

Wihlman siirtyy virkaan

Ajoneuvohallintokeskuksen

(AKE) ylijohtajan tehtävästä.

Ramboll

Finland Oy


Toni Wasenius on nimitetty

projektipäälliköksi

Tammisaaren Taloyksikössä.

Anne Mäkynen

on nimitetty suunnitteli-


päristökonsultointiyksikössä

toimipaikkanaan

Tampere.


ins. Jukka Niilo-Rämä

on nimitetty suunnittelu-


kenneväylät -yksikköön.

Eetu Elohaka on nimitetty

suunnittelijaksi

Porin Infrayksikköön.

NCC Roads Oy

KTM Jyri Salonen on ni-


vt. toimitusjohtajaksi yrityksestä

lähteneen Heikki

Röngän tilalle. Salonen

on tähän asti toiminut yhtiön

talousjohtajana.

Lahden Talot Oy


jaajaksi on nimitetty Jan

Rättö. Hänet valittiin tehtävään

yhtiön sisältä.

56

Kuntatekniikka 1/2010


WSP Finland Oy


Piritta Kivimäki

ja


Ainikki Laine on

nimitetty ympäristösuun-


le Ouluun.

Mauri Möttönen ja

Herkko Torssonen



Helsinkiin.

Elissa Pesonen ja

Anja Sipi on nimitetty

geosuunnittelijoiksi


toimialalle Helsinkiin.

Juha Tapper on nimitetty

suunnittelijaksi katu-

ja aluesuunnitteluyk-


Helsinkiin.

Hanna Keskimäki

on nimitetty suunnittelijaksi

tie- ja ratasuunnitte-


le Helsinkiin.

Susanna

Anttila on nimitetty

suunnittelutehtäviin Ym-


-toimialalle Helsinkiin.

Cecilia

Halsti on nimitetty suunnittelijaksi

liikenteen konsultointiyksikköön

Helsinkiin.

Eero Kulmala


tijaksi tutkimustoimialalle

Helsinkiin.

Anu-Irene

Damski on nimitetty

suunnitteluavustajaksi siltatoimialalle

Helsinkiin.

Sanasta miestä

Kotimaisten kielten

tutkimuskeskus on

kiinnittänyt huomiota, aivan

aiheesta, huonoon

virkakieleen. Viimeksi se

on puuttunut aluehallintouudistuksessa

käyttöön

otettuihin kömpelöihin

nimikkeisiin ja kielenvastaisiin

lyhenteisiin.

Käytetty kieli elää, ja sitä

voi tarkastella vakavasti

– tai hieman kieli poskessa.

Byrokratian kielessä

on aina omat muotisanansa

ja ilmaisunsa. Niitä

pitää käyttää puheessa

ja kirjoituksissa, jotta

antaa itsestään kuvan

ajan tasalla olevana asiantuntijana.

Vielä jokin

aika sitten, kun haluttiin

korostaa jonkin asian

tärkeyttä, sanottiin sen

olevan keskiössä. Nyt

on loitonnuttu keskiöstä.

Uusi muoti-ilmaisu

on rajapinta. Vähän väliä

tarkastellaan eri asioiden

rajapintoja.


Näin talviaikaan

saamme kuulla uutisista,

miten huono keli on

aiheuttanut liikenteessä


rilla tarkoitetaan vähemmän

vakavaa autolle

sattunutta liikenneon-


la halutaan kertoa, että

ei ole tullut henkilövahinkoja,

ainoastaan auton

pellit ovat menneet


tämättä aika kuvaava.


jen niin sanotut puskurit

ja muut yhteentörmäyksessä

ensimmäiseksi

vaurioituvat osat ovat

usein muovia. Oikeampi

termi olisikin muovikolari,

mutta se kuulostaa


on sanana hieman keksimällä

keksityn tuntuinen,

vai oletteko kuulleet

joskus jonkun sanovan,

että ajoin tuossa

peltikolarin?


Joensuuhun rakennettiin

muutama vuosi

sitten komea urheiluhalli

ja paikallisesti järjestettiin

kilpailu hallin

nimeämiseksi. Voi sitä

mielikuvituksen runsautta,

kun hallin nimek-


Voitteko kuvitella, että

aikaisemmin hersyvästä

ja monipuolisesta suomen

kielestä tunnetut

karjalaiset, jotka ovat

synnyttäneet sellaisen

kielellistä ilottelua pursuavan

eepoksen kuin

Kalevala, eivät keksi urheilupaikalle

muuta ni-


kai areena, kun kaikissa

muissakin kunnissa on

areena.


Joskus jotkin sanat

tuntuvat liian arkisilta ja

niiden asemesta käytetään

fiinimpää vastinetta.

Jos mainoksessa luvataan,

että jostain ei

tarvitse maksaa, niin sitä

ei saa ilmaiseksi vaan


miehet ovat tykästyneet

tähän veloituksetta

ilmaisuun. Kyllähän

sen ymmärtää, mutta

kuulostaa silti jotenkin

vieraalta. On kyllä siinä

mielessä hyvä mainossana,

että on tällä tavalla

jäänyt minunkin mieleeni.

Kun jotain asiaa kiirehditään,

sanotaan, että

se pitää tehdä välittömästi.

Suomen kielessä

on tähän tarkoitukseen

sopiva lyhyt ja iskevä sa-

pakina

Eero Hiltunen

on 62-vuotias

erityisasiantuntija.

na heti. Sitä ei vaan

jostain syystä haluta

käyttää, ehkä se on

lyhyydessään jotenkin

liian käskevä. Hassua

on, että välittömästi

ei tarkoita samaa kuin

heti. Välittömästi-sanan

vastakohta on

välillisesti. Ei-välillisesti

ei tarkoita samaa kuin

heti. Välillisesti ja välittömästi

adverbeillä

ei itse asiassa ole mitään

tekemistä ajan

kanssa, vaan ne kuvaavat

sitä, tekeekö

joku jotain itse vai onko

siinä joku välissä.


Kieliasioihin puuttuvaa

pidetään niuhottajana,

tekipä sen

sitten tosissaan tai

puolitosissaan. Kieli

on kuitenkin tärkeä,

koska ajattelu ja ihmisten

välinen kommunikointi

perustuu

sen varaan. Sen vuoksi

on huolestuttavaa,

jos sanojen merkitys

hämärtyy ja kielelliset

ilmaisut köyhtyvät.

Kuntatekniikka 1/2010 57


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

tapahtumakalenteri

2010

Putkimestaripäivät

4.–5.3.2010 Helsinki-Tallinna-Helsinki

www.kuntienputkimestarit.fi

3rd Nordic Biogas Conference

10.– 12.3.2010 Oslo

http://nordicbiogass.ezpublish.no/2010/

conference/

Jätehuollon neuvottelupäivät

23.–24.3. Helsinki

www.fcg.fi

Jäähallipäivät 2010

23.–25.3.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.finhockey.fi

Alueidenkäytön tietojärjestelmät

24.3.2010 Helsinki

leena.kopperoinen@ymparisto.fi

www.ymparisto.fi

Maanmittauspäivät

25.–26.3.2010 Rovaniemi

www.maanmittauspaivat.org

Kuntien 5. ilmastokonferenssi

5.–6.5.2010 Tampere

www.kunnat.net/ilmastoenergia

Public10 – International

Fachmesse für Stadtplanung

und öffentliche Raumgestaltung

18.–19.5.2010 Stuttgart

www.public10.de

International Passive House

Conference

28.–29.5.2010 Dresden

www.passivhaustagung.de

ICLEI Resilient Cities 2010

28.–30.5.2010 Bonn

www.iclei.org/bonn2010

ECWATECH-2010

1.6.–4.6.2010 Moskova

www.ecwatech.com

Vesihuolto 2010 -päivät

2.–3.6.2010 Vaasa

www.vvy.fi

Kuntatekniikan päivät

3.–5.6.2010 Joensuu

www.kuntatekniikka.fi

ALANSA YKKÖNEN

Asuntomessut

16.7.–15.8.2010 Kuopio

www.asuntomessut.fi

Habitare-messut

Valo-tapahtuma

1.–5.9.2010 Helsinki

www.habitare.fi

Turvallisuus-,

Kiinteistöturvallisuusja

Työhyvinvointi-messut

8.–10.9.2010 Tampere

www.tampereenmessut.fi

Kuntamarkkinat

15.–16.9.2010 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

FinnBuild-messut

6. – 9.10.2010 Helsinki

www.finnbuild.fi

Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi &

Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010

6.–9.10.2010 Helsinki

www.ymparistotekniikkamessut.fi

Talviolympialaisten kisakylä noudattaa

kestävyyden kriteerejä

sivu 12

1/2010

Kovia kokenut

Kristiinankaupunki

iloitsee uudesta

uimahallista, Riitta

El-Nemr sanoo s. 36

Uusikaupunki

hyvää vauhtia

hiilineutraaliksi

sivu 14

sivulla 36

Helsinki linjasi

puistokasvien

käytön sivu 24

Jätevesiselvitys

tehostaisi

neuvontaa

sivu 43

Kuntatekniikan

investoinneista

ei tingitä sivu 49

VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

sivu 6

MAAILMAN PARAS?

2010

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

Vihreällä teknologialla kohti

tuottoisampaa huomista

CAVIA – Kavitaatio yksikkö

Lisää biokaasua!

Vähemmän jäännöslietettä!

Soveltuu sekä suunniteltaviin että

olemassa oleviin mädätysprosesseihin!



DEWACO Oy

www.dewaco.fi sales@dewaco.fi

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

Tilaa Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta

jatkuvana kestotilauksena

70 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2010 ilmestyvän

Vesihuollon osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa

79 euroa, irtonumero 8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen

voi hoitaa kätevimmin os.

http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. (09) 771 2442.


58 Kuntatekniikka 1/2010


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

FCG – Hyvän elämän tekijät

www.sito.fi

SITO on liikenteen, ympäristön ja

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja

tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa

konsultoinnin, suunnittelun,

rakennuttamisen ja tietotekniikan.

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere








Suunnittelemme hyvää

infrastruktuuria, ympäristöä

ja yhdyskuntaa

www.fcg.fi

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA

Golder Associates Oy

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden

tutkiminen ja kunnostus

• Jäteluokitukset

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit

• Hyötykäyttöarvioinnit

maanrakentamisessa

• Vesistöjen ja ranta-alueiden

sedimenttitutkimukset ja kunnostus

• Ympäristöriskien arvioinnit

• Vanhojen kaatopaikkojen

kunnostussuunnittelu

Kotimaiset, energiaa säästävät

AIRIT-ilmastimet

MIXIT-sekoittimet



Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien

suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja

tarvittaessa vuokraus.

WWW.WATERIX.COM






VESIHUOLTOPALVELUA
















Kuntatekniikka 1/2010

59

More magazines by this user
Similar magazines