Ihmisten liikkuminen - Etelä-Pohjanmaan liitto
Ihmisten liikkuminen - Etelä-Pohjanmaan liitto
Ihmisten liikkuminen - Etelä-Pohjanmaan liitto
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
Nykytila- ja toimintaympäristöanalyysi<br />
- <strong>Ihmisten</strong> <strong>liikkuminen</strong><br />
23.9.2012
2<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIIKKUMINEN ETELÄ-POHJANMAALLA<br />
- TUNNUSLUKUJA<br />
When Infrastructure Counts.
3<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkojen kulkumuoto‐osuudet Etelä‐<br />
Pohjanmaalla, yhteensä 2,7 matkaa/hlö/vrk<br />
metro,<br />
raitiovaunu<br />
0 %<br />
linja‐auto<br />
1 %<br />
juna<br />
1 %<br />
henkilöauto,<br />
matkustaja<br />
14 %<br />
muu<br />
5 %<br />
jalankulku<br />
12 %<br />
polkupyörä<br />
10 %<br />
Liikkuminen Etelä-Pohjanmaalla<br />
• Tiedot perustuvat valtakunnalliseen<br />
henkilöliikennetutkimukseen (2010-11).<br />
• Vapaa-ajan matkojen osuus päivittäisestä<br />
liikkumisesta on yli 70 %, työmatkojen noin 16 %.<br />
• Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen<br />
kulkutapaosuudet selkeästi pienempiä kuin<br />
suurissa kaupungeissa.<br />
• Tarkempaa tietoa saadaan keväällä 2013<br />
tehtävästä liikkumiskyselystä.<br />
henkilöauto,<br />
kuljettaja<br />
57 %<br />
When Infrastructure Counts.
4<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkojen keskipituudet matkatyypeittäin<br />
When Infrastructure Counts.
5<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Liikkuminen Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> eri alueilla (HLT)<br />
• Asuinpaikan sijainti ja alueen koko vaikuttavat matkojen määrään sekä kuljetettuun<br />
matkaan.<br />
• Pienimmät kulkusuoritteet syntyvät taajamissa sekä suurissa asuinkeskittymissä, vaikka<br />
niissä matkojen lukumäärä saattaa olla muita alueita suurempi. Kylissä ja etenkin niiden<br />
ulkopuolella haja-asutusalueella matkasuorite on pisin ylittäen 50 km/vrk.<br />
When Infrastructure Counts.
6<br />
|<br />
Autoistumisen kehitys, v. 2003 - 2011<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
700<br />
Pendelöinti ja<br />
autoistuminen<br />
ha / 1000 hlö<br />
650<br />
600<br />
550<br />
500<br />
450<br />
400<br />
350<br />
300<br />
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011<br />
EPO<br />
Seinäjoki<br />
Muu EPO<br />
Helsinki<br />
Koko Suomi<br />
• Etelä-Pohjanmaa on yksi<br />
autoistuneimmista maakunnista.<br />
• Seinäjoelle suuntautuu paljon pendelöintiä<br />
Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> ohella<br />
myös <strong>Pohjanmaan</strong> maakunnasta.<br />
• Pendelöintiä on myös toiseen<br />
suuntaan, etenkin Kauhajoki-<br />
Seinäjoki-Kauhava- vyöhykkeellä.<br />
• Seinäjoen työssäkäyntialue laaja,<br />
Alajärven työssäkäyntialue käsittää<br />
Alajärven, Vimpelin ja Soinin.<br />
When Infrastructure Counts.
7<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Pendelöinti<br />
Maakunnan ulkopuolelle/-puolelta<br />
Maakunnan sisällä<br />
When Infrastructure Counts.
8<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Autottomat taloudet vs. joukkoliikenne<br />
When Infrastructure Counts.
9<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYINEN<br />
PALVELUTASO JA TULEVAISUUDEN<br />
HAASTEET ALUETYYPEITTÄIN<br />
When Infrastructure Counts.
10<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Palvelutasotarkasteluissa käytettävät aluetyypit<br />
• 1. Seinäjoki<br />
• 2. Kauhajoki-Seinäjoki-<br />
Kauhava-vyöhyke<br />
(ilman Seinäjokea)<br />
• 3. Muut seutu- ja<br />
kuntakeskukset<br />
• 4. Haja-asutusalueet<br />
Lisäksi tarkastellaan erikseen<br />
pitkiä maakunnasta/<br />
maakuntaan tehtäviä<br />
matkoja.<br />
When Infrastructure Counts.
11<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Aluetyyppikohtaisia tunnuslukuja<br />
When Infrastructure Counts.
12<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
I SEINÄJOKI<br />
Vähintään 2 auton as.<br />
kuntien osuus on suuri jo<br />
keskustan lähellä.<br />
Ei intensiivisiä eikä juuri<br />
muitakaan jl-vyöhykkeitä.<br />
When Infrastructure Counts.
13<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Seinäjoen paikallisliikenteestä…<br />
• Paikallisliikenteen linjasto kattaa<br />
valtaosan kaupungin keskustaajamasta<br />
ja yhdellä linjalla Nurmon Loukkoon asti<br />
- Työssäkäynnin ja asioinnin<br />
perustaso<br />
• Vuorotiheys eri linjoilla vaihtelee<br />
arkipäivisin paljon<br />
- 25 min – 1 h (jopa 3,5 h!)<br />
- Päivällä ja illalla vuoroväli 1 h<br />
• Tarjoaa perusyhteydet, mutta käyttäjältä<br />
edellyttää suunnitelmallisuutta ja<br />
liikkumisen tarkkaa rytmittämistä<br />
harvojen vuorojen mukaan. Aikataulut<br />
optimoitu autokierron, ei asiakkaiden<br />
tarpeiden mukaan?<br />
• Ei intensiivistä joukkoliikennevyöhykettä.<br />
• Seinäjoella on järjestetty myös kutsuohjattua<br />
joukkoliikennettä, SEILIpalveluliikennettä,<br />
joka toimii Seinäjoen<br />
asemakaavoitetulla alueella.<br />
Lipputuotteet kaupunkialueilla<br />
edulliset:<br />
Kertaliput 1.1.2011 alkaen<br />
- aikuiset 2 €<br />
- lapset (alle 12 v) 1 €<br />
- lastenvaunujen kanssa 0 €<br />
Kortille ladattavat lipputuotteet<br />
- 65 vuotta täyttäneet 0 €<br />
- sarjalippu 44 matkaa, 90 pv 30 €<br />
- kausilippu (30 pv):<br />
- aikuiset 30 € Alle 1 € päivässä!<br />
- nuoret (12 -18 v.) 25 €<br />
- lapset (4 -11 v.) 25 €<br />
When Infrastructure Counts.
14<br />
| ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Seinäjoen<br />
saavutettavuus<br />
henkilöautolla/<br />
kävellen ja<br />
pyörällä<br />
Kevyen liikenteen väylien jatkuvuudessa paikoin<br />
puutteita, samoin keskustan itä-länsisuuntaisissa<br />
kevyen liikenteen yhteyksissä.<br />
Vt 19 ohitustien toteuttamisen antamat<br />
mahdollisuudet!<br />
When Infrastructure Counts.
30 min 15<br />
saavutettavuus<br />
1 km jalankulkuvyöhyke<br />
|<br />
3 km pyöräilyvyöhyke<br />
30 min JOLI-saavutettavuus<br />
When Infrastructure Counts.
16<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/Seinäjoki<br />
• Liikkuminen pohjautuu Seinäjoella vahvasti henkilöauton käyttöön. Pendelöinti<br />
on vahvaa lähikunnista Seinäjoelle, mutta myös Seinäjoelta lähikuntiin. Lisäksi<br />
pendelöinti on vilkasta Seinäjoen ja Vaasan välillä.<br />
• Aluetyypillä yhteensä noin 47 500 asukasta.<br />
• Seinäjoen ohitustien valmistuminen vähentää keskustan läpi kulkevaa<br />
liikennettä ja mahdollistaa osaltaan keskustan kehittämisen houkuttelevammaksi<br />
myös muilla kulkutavoilla (kävelykeskusta, yhteydet matkakeskukseen<br />
jne.). Lisäksi uuden maankäytön suuntaaminen osin valtatien 19 uuden<br />
ohitustien tuntumaan? -> turvattava hyvät kevyen liikenteen yhteydet sekä<br />
joukkoliikennereitit heti alueiden käyttöönoton aikana.<br />
• Joukkoliikenteen asema on em. mukaisesti heikko.<br />
• Pyöräilyn edistäminen on nostettu viime aikoina vahvasti esille. Tähän on<br />
alueella myös hyvää potentiaalia.<br />
• Maankäytön laajenemisalueiden suuntaamisen, täydennysrakentamisen sekä<br />
liikenteellisten ratkaisujen merkitys on suuri tulevaisuuden kestävien<br />
liikkumismahdollisuuksien kehittämiselle.<br />
-> Lj-tasoisilla liikenneturvallisuustoimenpiteillä suuria mahdollisuuksia.<br />
When Infrastructure Counts.
17<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/Seinäjoki<br />
• Työ- ja opiskelumatkat (keskeisiä palvelutasotekijöitä matka-aika ja sen<br />
ennakoitavuus)<br />
- Henkilöautoilun rooli on hallitseva sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla –<br />
joustavuus ja matka-aika ovat hyviä. Autoistuminen on vahvaa ja vähintään<br />
kahden auton kotitalouksien osuus on jo keskustan lähelläkin suuri.<br />
- Paikallisliikenteen rooli on vähäinen, tarjonta vaatimatonta ja kilpailukyky<br />
henkilöauton kanssa (matka-aika) huono. Paikallisliikenteen lipunhinnat ovat<br />
halpoja, käyttämättömyyden syy on enemmän vuorotarjonnassa ja<br />
reitistövaihteluissa, aikataulujen ”sekavuudessa” sekä mm. autoistumista<br />
tukeneessa maankäytössä ja paikallisessa liikennekulttuurissa. Alueelta<br />
lähtevien pitkien joukkoliikenteen matkaketjujen (liityntäliikenteen) kannalta<br />
matkakeskuksen sijainti on sinällään hyvä ja toimiva. Kehittämisessä tulee<br />
ottaa huomioon liikenteellisten ja maankäyttöä koskevien ratkaisujen ohella<br />
sujuvat joukkoliikenteeseen liittyvät matkaketjut (esim. liityntäpyöräparkit<br />
tärkeimmille paikallisliikenteen pysäkeille) -> myös muu laaja keinovalikoima.<br />
- Joukkoliikenneselvityksissä Atrian alue valikoitunut joukkoliikenteen<br />
kehittämisalueeksi.<br />
When Infrastructure Counts.
18<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/Seinäjoki<br />
- Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on lyhyillä matkoilla suhteellisen suuri. Ko.<br />
kulkutapojen houkuttelevuuteen ollaan Seinäjoella panostamassa -> laatukäytävien<br />
määrittely, yhtenäisyys ja houkuttelevuus sekä laajemmin viisaan<br />
liikkumisen ohjaus. Yhdyskuntarakenne ja etäisyydet esim. keskustaan luovat<br />
potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen -> matka-aika lyhyillä matkoilla<br />
kilpailukykyinen henkilöauton kanssa. Tämän hetkisiä ongelmia ovat kävelyn<br />
osalta mm. reittien kunnossapito talvella sekä pyöräilyn osalta lisäksi liikenneturvallisuus<br />
sekä pyörän pysäköintimahdollisuudet. Lisäksi laajemmin pyöräilyyhteydet<br />
keskustan poikki itä-länsisuunnassa ovat puutteelliset. Keskustan<br />
kehittäminen kävelykeskustana sekä muun maankäytön kehittämisen merkitys.<br />
Käytön esteitä ovat mm. sää ja liikkujien ominaisuudet.<br />
• Työasiamatkat (keskeisiä palvelutasotekijöitä hallittavuus sekä matka-aika ja<br />
sen ennakoitavuus)<br />
- Pääosin klo 8-16 välisenä aikana tehtäviä matkoja -> haasteet työ- ja<br />
opiskelumatkoja vastaavia<br />
- Keskimääräinen matka-aika HLT:n mukaan 50 min, kattaa käytännössä<br />
Seinäjoen työssäkäyntialueen<br />
- Lähes aina henkilöautomatka joukkoliikenteen heikko palvelutaso erityisesti<br />
aamu- ja iltapäivisin. Keskustassa tehtävillä matkoilla myös kävely ja pyöräily.<br />
When Infrastructure Counts.
19<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/Seinäjoki<br />
• Koulumatkat (keskeisin pt-tekijä liikenneturvallisuus)<br />
- Alakoulujen saavutettavuus kävellen ja pyörällä on pääosin hyvä -> turvallisuudessa<br />
on kuitenkin kehitettävää. Yläkoulut ja lukiot – joukkoliikenteen potentiaali<br />
(kaupunkialueella suhteelliset hyvät koulumatkoja palvelevat yhteydet)<br />
- Suomen autoistuneimpia alueita Liikenneturvallisuuden erityistoimenpiteet<br />
- Keskimääräinen matka-aika 17 minuuttia.<br />
• Asiointimatkat ja muut matkatyypit (pt-tekijänä erityisesti helppous ja<br />
käytettävyys)<br />
- Arjen asioinnin kehä HLT:n mukaan 7 km keskisuurilla kaupunkiseuduilla.<br />
- Asiointimatkojen keskeiset palvelutasotekijät -> edelleen henkilöautoilun rooli iso<br />
– palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä kävellen/pyörällä koskevat<br />
osin samat haasteet kuin työ- ja opiskelumatkoilla. Käytön esteitä ovat sään ja<br />
liikkujien ominaisuuksien lisäksi mm. tavaroiden kuljettamistarpeet. Palvelujen<br />
keskittyminen suurelta osin Seinäjoen keskusta-alueelle turvaa kuitenkin niiden<br />
saavutettavuuden lähialueilta henkilöauton ohella myös muilla kulkutavoilla.<br />
- Joukkoliikenteen esteettömyys ja/tai täydentävän avoimen palveluliikenteen<br />
yhdistävyys (Seinäjoen ja Nurmon Seili-Palit, tilattava edellisenä päivänä) –<br />
laajemmin ikääntyneiden autottomien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen.<br />
- Kävelyn ja pyöräilyn potentiaali on ikääntyneillä vähäinen.<br />
When Infrastructure Counts.
20<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
I SEINÄJOKI – kriittisimpiä matkaketjuja<br />
Liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta kriittisimpiä matkaketjuryhmiä<br />
ovat:<br />
• joukkoliikenteellä/kävellen ja pyörällä tehtävät työ- ja opiskelu- sekä<br />
asiointimatkat sujuvine matkaketjuineen<br />
• alakoululaisten turvalliset kävellen ja pyörällä tehtävät koulumatkat<br />
• ikääntyneiden omatoimiset asiointimatkat sujuvine matkaketjuineen<br />
Laajemmin Seinäjoen keskustaan suuntautuvien matkojen tekeminen<br />
jalan/pyörällä/joukkoliikenteellä. Keskustan kehittämisen sekä maankäytön<br />
laajenemisalueiden sijoittumisen merkitys.<br />
When Infrastructure Counts.
21<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
II KEHITYSKÄYTÄVÄ<br />
KAUHAJOKI-SEINÄJOKI-KAUHAVA<br />
• Liikkuminen pohjautuu myös Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-vyöhykkeellä<br />
henkilöauton käyttöön, mutta muista aluetyypeistä poiketen vyöhykkeellä on tarjota<br />
rinnalle joukkoliikenteen palvelut läpi päivän (sijainti vilkkaiden valta- ja kantateiden<br />
varsilla sekä Seinäjoki-Kauhava-välin osalta myös pääradan varressa).<br />
• Aluetyypin sisään mahtuu lähes yhtenäinen maankäyttövyöhyke, johon sisältyy 8<br />
kuntakeskustaa: Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki Seinäjoen eteläpuolella ja Nurmon<br />
kirkonkylä, Lapua, Kauhava ja siihen liitetyt Ylä- ja Alahärmä Seinäjoelta<br />
pohjoiseen. Lähipalvelujen saavutettavuus on kuntakeskuksissa hyvä myös<br />
kävellen ja pyörällä; liikenneturvallisuus on kuitenkin keskeinen haaste. Aluetyypille<br />
sijoittuu yhteensä 52 180 asukasta.<br />
• Kehityskäytävällä on aluetyypeistä eniten kahden auton talouksia (lapsiperheitä).<br />
Autottomien talouksien osuus on suhteellisen pieni. Toisen auton hankinnan<br />
jälkeen joukkoliikenteen käyttö vähenee huomattavasti.<br />
• Maankäyttö on sijoittunut pitkin pääteiden linjaa ja akselin päistä niin Kauhajoelta<br />
kuin Alahärmästä pääsee henkilöautolla alle tunnissa Seinäjoelle.<br />
• Maakunnan erikoiskaupan palvelut ovat keskittyneet suurelta osin Seinäjoelle,<br />
mutta osin myös Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-akselille -> vaikutukset palvelujen<br />
saavutettavuuteen.<br />
When Infrastructure Counts.
22<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
• Liikennejärjestelmän kannalta Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-vyöhyke antaa paljon<br />
mahdollisuuksia edellyttäen, että:<br />
- asutus olisi nykyistä tiiviimpää, etenkin rautatieasemien läheltä<br />
- joukkoliikenteen kilpailukyky olisi parempi suhteessa henkilöautoon<br />
- vyöhykkeelle sijoittuvien pienempien kuntakeskusten palvelutarjonta olisi<br />
laajempaa (huom. ei sisällä Seinäjokea).<br />
• Työpaikat ovat keskittyneet tasaisesti eri kuntakeskuksiin ja alueella on hyvin laaja<br />
tarjonta eri toimialoista. Lisäksi alueelle on suunnitteilla lisää kaupan ja teollisuuden<br />
alueita. Kehityskäytäväakselille sijoittuu 60 % maakunnan työpaikoista (ml. Seinäjoki).<br />
• Osittain em. syystä johtuen vyöhykkeelle<br />
on muuttanut uusia asukkaita<br />
ja liikenne on kasvanut voimakkaasti<br />
akselin muodostavilla kantateillä 67<br />
ja valtatiellä 19.<br />
• Pendelöinti on voimakasta.<br />
• PowerPark merkittävä matkailukohde.<br />
When Infrastructure Counts.
23<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
• Kehityskäytävän kanta- ja valtateiden<br />
liikenne on kasvanut niin, että ne ovat<br />
alkaneet ruuhkautumaan. Teiden<br />
liikenneturvallisuus on voimakkaasti<br />
heikentynyt. Valtatiellä 19 on tästä johtuen<br />
laskettu nopeusrajoitus 80 km/h:iin. Teiden<br />
onnettomuusriski on selvästi keskimääräistä<br />
suurempi (Pääteiden maankäyttö- ja<br />
logistiikkaselvitys 2010)<br />
• Valtatiellä 19 on lisäksi paljon läpiajoliikennettä<br />
sekä raskasta liikennettä.<br />
• Raideliikenteellä ja laadukkailla linja-autoreiteillä<br />
olisi kysyntää kehityskäytävällä.<br />
Suupohjan radalla ei kuitenkaan ole lainkaan<br />
henkilöliikennettä ja pääradalla<br />
liikennöivät junat eivät pysähdy kaikilla<br />
asemilla -> pelkkä paikallisjunaliikenne ei<br />
olisi todennäköisesti kannattavaa ja söisi<br />
linja-autoliikenteen suosiota.<br />
When Infrastructure Counts.
24<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/kehityskäytävä<br />
• Työ- ja opiskelumatkojen osalta Kauhavalta ja Lapualta pääsee myös junalla<br />
päärataa pitkin Seinäjoelle, joten henkilöauton käyttö ei olisi välttämätöntä ko. välin<br />
työ- ja opiskelumatkoilla. Junan käytön houkuttelevuus edellyttäisi kuitenkin sujuvia<br />
matkaketjuja liityntäliikenteineen molemmissa päissä. Kokonaismatka-aika on<br />
kuitenkin tästä huolimatta junaliikennettä pidempi. Lisäksi em. kuntakeskusten<br />
rautatieasemien läheisyydessä asuvien määrä ei ole kovin suuri. Toisen suunnan<br />
Seinäjoki-Lapua-Kauhava työmatka<strong>liikkuminen</strong> junalla ei onnistu aamuisin<br />
aikataulupuutteista johtuen.<br />
• Henkilöauton osuus erityisesti työmatkoista onkin kokonaisuutena suuri<br />
joustavuuden ja matka-ajan takia, paitsi kehityskäytävää pitkin kulkevilla myös<br />
kehityskäytävän kuntakeskuksissa asuvilla ja töissäkäyvillä. Opiskelumatkoissa<br />
joukkoliikenteen osuus on suurempi.<br />
• Liikenneturvallisuustilanne on keskeinen ongelma kehityskäytävän suuntaisessa<br />
liikkumisessa.<br />
• Kuntakeskuksissa tehtävien lyhyiden työ- ja opiskelumatkojen osalta olisi<br />
potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiseen.<br />
When Infrastructure Counts.
25<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/kehityskäytävä<br />
• Työasiamatkat ovat pääosin klo 8-16 välisenä aikana tehtäviä matkoja -> haasteet<br />
työ- ja opiskelumatkoja vastaavia. Matkat ovat lähes aina joustavuuden ja matkaajan<br />
vuoksi henkilöautomatkoja, vaikka Kauhajoki-Kurikka-Seinäjoki-Lapua-<br />
Kauhava-välillä onkin suhteellisen hyvätasoinen joukkoliikennetarjonta.<br />
• Koulumatkojen osalta on kehityskäytävän ala- ja myös yläkoulujen saavutettavuus<br />
kävellen ja pyörällä hyvä, vaikka liikenneturvallisuustilanne on em. syistä johtuen<br />
haasteellinen. Lisäksi koulukuljetukset palvelevat kauempana asuvia – osin myös<br />
liikenneturvallisuussyistä.<br />
• Asiointi- ja muiden matkojen osalta ovat kuntakeskusten lähi- ja peruspalvelut hyvin<br />
saavutettavissa kuntakeskuksista myös kävellen ja pyörällä henkilöauton kanssa<br />
kilpailukykyiseen matka-aikaan. Erikoispalvelut ja erikoiskaupan palvelut on<br />
pääosin haettava Seinäjoelta; helppouden ja joustavuuden sekä mm. tavaroiden<br />
kuljetustarpeiden vuoksi henkilöauton osuus on suuri. Nykyinen kehityskäytävän<br />
joukkoliikennetarjonta mahdollistaisi kuitenkin joukkoliikenteen suosion lisäämisen.<br />
Ikääntyneiden <strong>liikkuminen</strong>?<br />
When Infrastructure Counts.
26<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
II KEHITYSKÄYTÄVÄ – kriittisimmät matkaketjut<br />
• Työ- ja opiskelumatkat välillä Seinäjoki-Lapua-Kauhava (junaliikenteen<br />
sujuvat matkaketjut ja houkuttelevuus) sekä välillä Kauhajoki-Kurikka-<br />
Seinäjoki (linja-autoliikenteen vuorotarjonnan hyödyntäminen).<br />
• Kehityskäytävän varren kuntakeskuksista Seinäjoelle suuntautuvat<br />
asiointimatkat joukkoliikenteellä.<br />
• Kehityskäytävää pitkin tehtävien erityyppisten matkojen<br />
liikenneturvallisuus.<br />
• Kehityskäytävän varrella sijaitsevien kuntakeskusten alueella tehtävien<br />
koulumatkojen turvallisuus sekä ikääntyneiden omatoimiset<br />
asiointimatkat.<br />
When Infrastructure Counts.
27<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
III MUUT SEUTU- JA KUNTAKESKUKSET<br />
SEKÄ TAAJAMAT<br />
• Liikkuminen pohjautuu Seinäjoen ulkopuolisissa seutu- ja kuntakeskuksissa sekä<br />
taajamissa voimakkaasti henkilöauton käyttöön, vaikka taajama-alueilla tehtävillä<br />
lyhyillä matkoilla kävelyn ja pyöräilyn osuus on merkittävä. Arki<strong>liikkuminen</strong> suuntautuu<br />
kaikilla matkatyypeillä suurelta osiin omaan kunta- ja seutukeskukseen.<br />
• Autottomien asuntokuntien määrä on pieni, mutta kokonaisuutena ikääntyneiden<br />
osuus on suuri. Seutu- ja kuntakeskuksissa /taajamissa asuu yhteensä noin 91 600<br />
asukasta. Näistä vain noin 30 % sijoittuu alle 3km päähän keskustoista eli kävely- tai<br />
pyöräilyvyöhykkeille. Taajamarakenne on siten varsin hajautunut eikä luo sinällään<br />
kovin vahvaa potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämiselle.<br />
• Joukkoliikenne kunnista seutukeskuksiin<br />
on pääosin peruspalvelutasoista<br />
(lukuun ottamatta Alajärven<br />
seutua). Yhteydet maakuntakeskuksiin<br />
ovat monesta kunnasta vain<br />
minimitasoa. Kunnissa tärkein julkisen<br />
liikenteen muoto ovat koulukuljetukset.<br />
When Infrastructure Counts.
28<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
• Kehityskäytävän ulkopuoliset seutu- ja kuntakeskukset sekä taajamat sijaitsevat<br />
suurelta osin maakunnan ns. aluerakenteen tähtimallin mukaisten valta- ja kantateiden<br />
varsilla -> joukkoliikennepotentiaali vs. kysyntä?<br />
• Kuntakeskukset ovat oman kuntansa selkeitä työpaikkakeskittymiä. Suuri osa kunnista<br />
kuuluu Seinäjoen työssäkäyntialueeseen, mutta pääosa työmatkoista suuntautuu<br />
oman kunnan/seutukunnan alueelle (huom. myös Alajärven tk-alue). Työpaikkaomavaraisuus<br />
on kaikissa kunnissa kuitenkin alle 100 %. Pendelöinti maakuntakeskukseen<br />
on vilkkainta kehityskäytävän kunnista – muutoin työmatkaliikenteen virrat ovat<br />
ohuita joukkoliikenteen kannalta. Opiskelijoiden osuus kuntakeskusten välisistä<br />
joukkoliikennematkoista onkin noin 80 %. Pendelöintiä on erityisesti maakuntarajan<br />
viereisistä kunnista myös yli maakuntarajan.<br />
• Lähipalvelut ovat säilyneet varsin hyvin kuntakeskuksissa, mutta erikoiskaupan palvelujen<br />
osalta on tilanne haasteellinen seutukeskuksissakin -> merkitys keskusten elinvoimaisuuden<br />
tukemisessa? Lukioita on vielä lähes jokaisessa kunnassa. Palvelujen<br />
osalta eivät seutukunnat ole suoraan omien alueidensa keskuksia, vaan eroja on niin<br />
erikoiskaupan kuin mm. Sote-palvelujen hankinta-alueissa (kuva).<br />
• Tuurin kauppakeskittymä on ”padonnut” erikoiskaupan palvelujen siirtymistä ao.<br />
alueelta maakuntakeskukseen -> vaikutukset liikkumistarpeisiin.<br />
• Maankäytön kehittämisen ja kuntakeskusten vetovoimaisuuden tukemisen merkitys<br />
estämässä liikkumistarpeiden kasvua.<br />
When Infrastructure Counts.
29<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Joukkoliikenteen palvelutaso vs. SOTE ja koulut<br />
When Infrastructure Counts.
30<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Joukkoliikenteen palvelutaso maakuntakeskukseen<br />
When Infrastructure Counts.
31<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Seutukeskusten kävelyn ja pyöräilyn<br />
saavutettavuus<br />
Alajärvi: 1 ja 3 km saavutettavuus<br />
Kauhava: 1 ja 3 km saavutettavuus<br />
When Infrastructure Counts.
32<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Seutukeskusten kävelyn ja pyöräilyn<br />
saavutettavuus<br />
Ähtäri: 1 ja 3 km saavutettavuus<br />
Alavus: 1 ja 3 km saavutettavuus<br />
When Infrastructure Counts.
33<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Seutukeskusten kävelyn ja pyöräilyn<br />
saavutettavuus<br />
Kauhajoki: 1 ja 3 km saavutettavuus<br />
When Infrastructure Counts.
34<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/muut keskukset<br />
• Työ- ja opiskelumatkojen osalta on seutu- ja kuntakeskuksissa asuvilla<br />
mahdollisuuksia kulkea kävellen ja pyörällä töihin/paikkakunnalla sijaitsevaan<br />
oppilaitokseen lähes henkilöautolle kilpailukykyiseen matka-aikaan. Tällöin<br />
korostuvat kuitenkin sujuvat kevyen liikenteen yhteydet ja niiden<br />
kunto/kunnossapito sekä keskusten liikennejärjestelyjen turvallisuus – ottaen<br />
huomioon mahdolliset käytön esteet (esim. sää).<br />
• Suurta osaa työ- ja opiskelumatkoista tai muistakaan matkoista ei ole kuitenkaan<br />
mm. matkojen pituuksista johtuen mahdollista tehdä kävellen/pyörällä<br />
(kuntakeskusten asutuksen ja myös työpaikkojen jakautuminen osin pidempienkin<br />
etäisyyksien taakse maanteiden suunnassa sekä toisen asteen oppilaitosten<br />
sijoittuminen) -> liikkumisen suuntautuminen joustavuuden ja matka-ajan takia<br />
erityisesti henkilöautoiluun -> paitsi pääteiden myös vähäliikenteisen päällystetyn<br />
tieverkon kunto ja kunnossapito.<br />
• Valta- ja kantateiden suuntaista joukkoliikennettä ei hyödynnetä riittävästi mm.<br />
palvelutasopuutteista johtuen. Pendelöinti Seinäjoelle on lisäksi useista kunnista<br />
niin vähäistä, että kysyntä ei ole riittävää hyvälle joukkoliikennetarjonnalle -><br />
joukkoliikennettä käyttävätkin nykyään pääosin opiskelijat ja koululaiset.<br />
When Infrastructure Counts.
35<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/muut keskukset<br />
• Opiskelumatkojen osalta Seinäjoki on maakunnan selkeä koulutuskeskus, johon<br />
suuntautuu opiskelumatkoja myös Seinäjoen seudun ulkopuolelta. Alueilla on myös<br />
”omia” toisen asteen oppilaitoksia. Seinäjoelle suuntautuvien opiskelumatkojen<br />
osalta on esim. Haapamäen radan (käytössä olevia asemia Alavus, Töysä ja<br />
Ähtäri) junien käyttö vähentynyt vuorotarjonnan heikkenemisen myötä -> korvaava<br />
<strong>liikkuminen</strong> on suuntautunut erityisesti henkilöautoiluun, mutta pienissä määrin<br />
myös linja-autoliikenteeseen – jossa sujuvien matkaketjujen järjestäminen on<br />
paljolti kiinni omista liikkumismahdollisuuksista (auto, mopo ym.).<br />
• Alueilla sijaitsevien oppilaitosten saavutettavuus joukkoliikenteellä on pääosin vielä<br />
kohtuullinen (tarkennetaan jl-suunnitelmassa). Pidemmälle suuntautuvien<br />
opiskelumatkojen matkaketjuissa on puutteita esim. liityntäliikenteessä Alavuden ja<br />
Ähtärin alueilta pääradan junaliikenteeseen.<br />
• Työasiamatkoilla korostuvat jälleen samat haasteet kuin työ- ja opiskelumatkoilla.<br />
Työasiamatkat tehdään pääosin päiväaikaan eikä joukkoliikenteen palvelutaso<br />
mahdollista sujuvia työasiamatkaliikenteen matkaketjuja -> henkilöauton käytön<br />
välttämättömyys, ellei kohde sijaitse omassa kuntakeskuksessa (liikkumisen<br />
hallittavuus, joustavuus sekä matka-aika).<br />
When Infrastructure Counts.
36<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/muut keskukset<br />
• Koulumatkojen osalta on kunta-/seutukeskusten lyhyet koulumatkat mahdollista<br />
tehdä yhteys- ja liikenneturvallisuuspuutteista huolimatta pääosin kävellen/pyörällä.<br />
Koulujen saavutettavuudessa turvallisesti kävellen ja pyörällä on kuitenkin suuria<br />
kuntakohtaisia eroja. Koulukuljetuksia järjestetäänkin paitsi pitkien matkojen myös<br />
liikenneturvallisuuden vuoksi; koulukuljetuskriteereissä on kuitenkin eroja eri<br />
kuntien kesken.<br />
• Koulukuljetukset ovat kuntien ostoliikennettä ja tärkein julkisen liikenteen muoto.<br />
Koulukuljetukset ovat useissa kunnissa myös muille ryhmille avoimia.<br />
• Myös asiointi- ja muilla matkoilla korostuu henkilöauton rooli (joustavuus, helppous<br />
ja matka-aika), mutta myös kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen potentiaali.<br />
Kävely ja pyöräily on vuodenaika huomioon ottaen potentiaalinen kulkumuoto<br />
lyhyillä asiointimatkoilla, mikäli niihin ei liity merkittävää tavaran kuljettamista ja<br />
yhteydet ovat riittävän turvallisia ja jatkuvia. Joukkoliikenteen osuus on suhteellisen<br />
vähäinen, mutta sen merkitys on erityisesti autottomille (ja ikääntyneille) suuri esim.<br />
seutukeskuksiin keskittyvien sote- ym. palvelujen saavutettavuuteen liittyen – tällä<br />
hetkellä yhteyksissä on kuitenkin puutteita (kartta -> tarkennetaan jl-suunnitelman<br />
myötä), koska suuri osa liikenteestä on suunniteltu koululaisliikenteen pohjalta.<br />
When Infrastructure Counts.
37<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/muut keskukset<br />
• Suuressa osassa kuntia on myös toimiva palvelu-/asiointitaksiliikenne<br />
palvelemassa autottomia; asiointi ei ole kuitenkaan mahdollista joka päivä. Yhteistä<br />
seudullista palvelumallia tai järjestämistapaa ei kuitenkaan ole ja asukkaiden<br />
saamien julkisten liikennepalvelujen taso poikkeaa suuresti kuntien välillä (huom.<br />
myös informaatiopalvelujen taso). Terveyskeskus- ja sairaala-asioinneissa<br />
kulkumuotona on myös Kela-korvauksen alainen taksikuljetus.<br />
-> Koko maakunnassa on tarvetta esim. seutukohtaisesti tehtävälle<br />
henkilökuljetusten kokonaissuunnittelulle ja –hankinnalle sekä laajemmin avoimen<br />
joukkoliikenteen hyödyntämiselle eri henkilökuljetuksissa.<br />
• Matkailun synnyttämä liikenne on suurimmillaan kesäaikaan – joukkoliikenteen rooli<br />
matkailuliikenteessä on suhteellisen vähäinen, vaikka muutamien matkailukohteiden<br />
(esim. PowerPark) osalta tähän olisi potentiaalia – vs. Tuurin tilausliikenteet.<br />
Henkilöautoilun rooli on matkailuliikenteessä hallitseva. Matkailuliikenteen<br />
kannalta ovatkin tärkeitä erityisesti päätiestön kunto/kunnossapito sekä mm.<br />
pysäköintijärjestelyt sekä opastuksen taso.<br />
When Infrastructure Counts.
38<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
III MUUT KESKUKSET – kriittisimmät matkaketjut<br />
• Kuntakeskusten lähipalvelujen ja työpaikka-alueiden saavutettavuus<br />
kävellen ja pyörällä (työ-, opiskelu- ja asiointimatkat).<br />
• Turvalliset ala- ja yläkoululaisten koulumatkat.<br />
• Pitkät opiskelumatkat Seinäjoelle sekä liitynnät kuntakeskuksista<br />
pääradan liikenteeseen (liityntäliikenne kuntiin perjantai-iltaisin sekä<br />
kunnista erityisesti sunnuntai-iltaisin) – esim. Alavuksen ja Ähtärin<br />
alueelta, tarkennetaan jl-suunnitelmassa.<br />
• Keskittyvien sote-palvelujen saavutettavuus joukkoliikenteellä<br />
(autottomat).<br />
When Infrastructure Counts.
39<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
IV HAJA-ASUTUSALUEET<br />
• Aluetyypillä asuu noin 68 600 asukasta. Matkat suuntautuvat pääosin kuntaja<br />
seutukeskuksiin, koska palveluja ei haja-asutusalueilla enää juurikaan ole.<br />
Myöskin työpaikat sijaitsevat suurelta osin kunta-/seutukeskuksissa, vaikkakin<br />
esim. alkutuotannon merkitys on alueilla suuri.<br />
• Pieniä kyläkauppoja ei kunnissa enää juurikaan ole, vaan monin paikoin<br />
etäisyydet lähimpään ruokakauppaan ovat jo pitkiä. Sama koskee myös<br />
useita muita niin kaupallisia kuin myös julkisia palveluita; koulujen osalta<br />
tilanne vaihtelee kuitenkin huomattavasti kuntien välillä.<br />
• Vaarana on, että palvelujen keskittymiskehitys jatkuu ja eri matkatyyppien<br />
pituudet tulevat edelleen kasvamaan – samalla kun alueelle tärkeän<br />
vähäliikenteisen tieverkon rapistuminen jatkuu ja julkisen liikenteen<br />
palvelujen järjestäminen on erittäin haasteellista. Myös yksityistiet!<br />
• Työmatkat eivät ole mahdollisia joukkoliikenteellä pääteiden varsia lukuun<br />
ottamatta. Suuressa osassa kuntia järjestetään kuitenkin 1-2 krt viikossa<br />
tehtävää asiointiliikennettä palvelevaa kutsutaksiliikennettä - mutta voisiko<br />
autottomien liikkumista tukea myös erilaisilla kimppakyyti- tms. palveluilla?<br />
Huom. Alajärven kyytitakuukokeilu.<br />
When Infrastructure Counts.
40<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
• Haja-asutusalueilla liikkumisen perustuminen henkilöautoiluun on fakta<br />
nyt ja tulevaisuudessa -> tiestön riittävä kunnossapito. Maankäytön<br />
ohjauksen vaikutus tulevaisuuden ongelmien määriin? Autottomien<br />
liikkumismahdollisuudet?<br />
• Haja-asutusalueiden väestö on pääsääntöisesti myös maakunnan keskiarvoja<br />
ikääntyneempää. Ikääntymiskehitys tuottaa liikennejärjestelmän<br />
palvelutason ylläpitämiseksi em. erityishaasteita erityisesti haja-asutusalueille.<br />
Henkilöauton varassa tapahtuvan liikkumisen edellytykset<br />
muuttuvat, kun yhä useammassa taloudessa ajokortin haltija on yli 75-<br />
vuotias. Tämä aiheuttaa uusien liikennepalvelujen tarvetta (mm.<br />
asiointiliikenne) alueen ikääntyvän väestön liikkumismahdollisuuksien<br />
ylläpitämiseksi sekä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistamiseksi<br />
sote-palveluin -> riittävät liikennepalvelut sekä tiestön kunnossapito ovat<br />
ikääntyneiden kotona asumisen ja selviämisen tukipalvelu.<br />
• Myös alempi päällystetty tieverkko kärsii rahoituksen puutteessa -><br />
päivittäinen liikennöitävyys heikkenee.<br />
When Infrastructure Counts.
41<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/haja-asutusalueet<br />
• Haja-asutusalueiden osalta muita alueita pidempien etäisyyksien,<br />
vähäliikenteisen tieverkon nopeustasojen ja joukkoliikenteen eri<br />
palvelujen puutteiden vuoksi matkat ja matka-ajat ovat paitsi työ- ja<br />
opiskelumatkoilla myös kaikilla muilla matkatyypeillä pidempiä kuin muilla<br />
alueilla. Erilaisilla liityntämahdollisuuksilla joukkoliikenteeseen (esim.<br />
pääteiden varret) ei voida olettaa olevan kovin paljon vaikutusta<br />
kulkutapavalintaan, koska liitynnät hidastavat matkantekoa ja alentavat<br />
kokemusta matkaketjun mukavuudesta ja viihtyisyydestä. Päivittäinen<br />
työssäkäynti ja opiskelumatkat haja-asutusalueilta ovat käytännössä<br />
mahdollisia vain henkilöautolla. Tämä korostaa vähäliikenteisen<br />
maantiestön ja yksityisteiden liikennöitävyyden säilyttämisen merkitystä<br />
myös hankalissa keliolosuhteissa.<br />
• Työasiamatkoilla korostuvat pääosin samat tekijät kuin työ- ja<br />
opiskelumatkoilla. Matkat ja matka-ajat ovat muita alueita pidempiä,<br />
matkat tehdään pääosin päiväaikaan ja <strong>liikkuminen</strong> perustuu käytännössä<br />
täysin henkilöauton käyttöön muiden kulkutapamahdollisuuksien<br />
puuttuessa.<br />
When Infrastructure Counts.
42<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/haja-asutusalueet<br />
• Koulumatkoilla on kävelyn ja pyöräilyn rooli ja potentiaali selkeästi<br />
erilainen kuin muilla alueilla. Väyliä ei ole eivätkä koulumatkat ole kovin<br />
usein mahdollisia kävellen/pyörällä (vrt. erot kyläkoulujen määrissä<br />
kuntien kesken) -> koulukuljetusten suurempi merkitys.<br />
• Asiointi- ja muilla matkoilla <strong>liikkuminen</strong> perustuu myös lähes täysin<br />
henkilöautoiluun helppoutensa, joustavuutensa ja nopeutensa vuoksi.<br />
Autottomien ja ikääntyneiden ostos- ja asiointimatkat kuntakeskuksiin on<br />
järjestetty kunnissa kuitenkin erilaisilla palvelu- ja asiointitaksimalleilla.<br />
Julkisten liikennepalvelujen taso poikkeaa suuresti kuntien välillä.<br />
Informaatiojärjestelmien puutteet ovat erityisen merkittäviä hajaasutusalueilla.<br />
Huom. myös terveyskeskus- ja sairaalakyydit takseilla.<br />
Usein myös internet-yhteyksien palvelutarjonta on huomattavasti<br />
suppeampaa haja-asutusalueilla kuin kuntakeskuksissa, mikä vaikeuttaa<br />
tiedonsaantia ja matkan hallittavuutta entisestään.<br />
When Infrastructure Counts.
43<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Matkaketjujen palvelutasosta/haja-asutusalueet<br />
• Erityisryhmistä ikääntyneiden asiointimahdollisuuksiin ja monipuoliseen<br />
palveluvalikoimaan kannattaa kiinnittää huomiota kylissä sekä taajamien<br />
vaihealueilla. Usein liikkumisen etäisyystekijän moninkertaistuminen (1 km…<br />
10 km) ei lisää eikä vähennä liikuntarajoitteisen ja autottoman ikäihmisen<br />
liikennepalvelujen tarvetta.<br />
• Varsinaisen joukkoliikenteen hyödyntämismahdollisuudet haja-asutusalueiden<br />
asiointiliikenteessä ovat vähäiset pääteiden varsia lukuun ottamatta.<br />
• Sähköisten palvelujen kehittyminen voi osaltaan parantaa palvelujen<br />
saavutettavuutta; tämä edellyttää kuitenkin myös tietoliikenneyhteyksien<br />
parantamista (tällä hetkellä tilanne ei ole vielä riittävän hyvä eivätkä<br />
sähköiset palvelut voi olla ainoa vaihtoehto).<br />
• Vapaa-ajan asukkaiden <strong>liikkuminen</strong> perustuu lähes täysin henkilöauton<br />
käyttöön mm. tavaroiden kuljetustarpeesta johtuen. Voisiko vapaa-ajan<br />
asukkaiden potentiaali turvata kuitenkin kesä-ajan asiointiliikennettä<br />
(erityisesti maakunnan itäosat)?<br />
When Infrastructure Counts.
44<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
IV HAJA-ASUTUSALUEET –<br />
kriittisimmät matkaketjut<br />
• Autottomien työ-, opiskelu- ja asiointimatkat haja-asutusalueilta kunta-/<br />
seutukeskuksiin sekä maakuntakeskukseen, sujuvat matkaketjut ja riittävä<br />
asiointiliikenne.<br />
• Ikääntyneiden omatoimiseen kotona selviytymiseen liittyvät asiointimatkat.<br />
• Työ- ja opiskelumatkat (tiestön kunnossapito).<br />
When Infrastructure Counts.
45<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
V PITKÄT MAAKUNTAAN/MAAKUNNASTA<br />
SUUNTAUTUVAT MATKAT – YLEISTÄ<br />
• Kaukoliikenteessä tärkeää on koko matkaketjun toimivuus. Liityntäliikenne kaukoliikenteen<br />
solmupisteisiin/asemien pysäköintijärjestelyt ovat tärkeässä roolissa suurelle<br />
osalle maakunnan pitkämatkaisista liikkujista.<br />
• Pääradan junaliikenteen matka-aika ja kustannukset ovat hyvin kilpailukykyisiä<br />
Seinäjoen lentoliikenteeseen nähden. Rautatieliikenteen osalta ongelmaksi nähdään<br />
osin se, että junat eivät pysähdy kaikilla asemilla. Poikittaisten ratojen merkitys<br />
henkilöliikenteessä on nykyisin vähäinen. Linja-autoliikenne täydentää em. liikenteitä.<br />
• Henkilöautoliikenteen kulkutapaosuus on kuitenkin merkittävä. Muut kulkutavat eivät<br />
pärjää kustannusmielessä henkilöautolle, mikäli matkustajia on useampia. Matka-ajan<br />
osalta junaliikenne on kilpailukykyinen myös henkilöauton kanssa.<br />
• Alueen kunnat vastaavat Seinäjoen lentoaseman ylläpidosta ja lentoliikenteen<br />
kustannuksista. Lentoliikenteen aiheuttamat kustannukset vs. hyödyt? Pitäisikö Länsi-<br />
Suomen lentoasemien välillä päästä kilpailusta yhteistyöhön?<br />
• Matkailun ja elinkeinoelämän erityistarpeet?<br />
When Infrastructure Counts.
46<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
• Pitkien matkojen matka-aika on muista kuin pääradan varren ja lentoaseman läheisyyden<br />
kuntakeskuksista ja haja-asutusalueilta selkeästi heikompi kuin Seinäjoelta/<br />
pääradan varren asemilta. Liityntäliikenteen ja matkaketjujen toimivuudessa on<br />
puutteita useiden kuntakeskusten osalta.<br />
• Suomalaiset tekevät km. 4-5 pitkää työhön tai opiskeluun liittyvää matkaa<br />
vuodessa.<br />
• Keskeisiä pitkien matkojen palvelutasotekijöitä ovat:<br />
• Pitkillä vapaa-ajan matkoilla matka-aika ja sen ennakoitavuus, hallittavuus<br />
(tiedonsaanti ym.), hinta sekä mukavuus.<br />
• Työasiamatkoilla matka-aika ja sen ennakoitavuus (yhteyden nopeus,<br />
aikataulujen paikkansapitävyys), hallittavuus, helppous sekä käytettävyys (esim.<br />
työntekomahdollisuus matkan aikana).<br />
• Opiskelumatkoilla erityisesti matka-aika ja sen ennakoitavuus, helppous ja hinta.<br />
When Infrastructure Counts.
47<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Kaukoliikenteen palvelutaso<br />
• LVM selvitti Suomen kaupunkiseutujen<br />
välisen kaukoliikenteen peruspalvelutasoa<br />
(LVM 21/2011) ja elinkeinoelämän<br />
kannalta välttämättömän<br />
erityspalvelutasoisen kaukoliikenteen<br />
yhteyksiä<br />
- Maakuntakeskusten ja Helsingin<br />
väliset matkat tarkastelun<br />
keskiössä<br />
• Seinäjoen yhteydet asetettu valtaosin<br />
toimivalle tasolle<br />
- Helsinki, Tampere ja myös<br />
Jyväskylä kysyntää lisäävälle/<br />
vahvistavalle tasolle.<br />
When Infrastructure Counts.
48<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Keskeisimmät yhteysvälit ja kulkutapaosuudet/HLT<br />
• Kaukoliikenteessä henkilöauto pääkulkumuoto kaikilla yhteysväleillä<br />
- Uudellemaalle / pääkaupunkiseudulle joukkoliikenteellä merkittävä rooli (65<br />
% työperäisistä matkoista joukkoliikenteellä).<br />
When Infrastructure Counts.
49<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Raide- ja lentoliikenteen saama tuki<br />
Seinäjoen lentoliikennettä tuetaan lisäksi vuosittain huomattavilla summilla,<br />
koskien niin lentoaseman ylläpitoa kuin lentoliikennettä. Lisäksi lentoaseman<br />
parantamiseen on investoitu merkittäviä summia.<br />
When Infrastructure Counts.
50<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Kaukoliikenteen palvelutaso (Seinäjoki)<br />
When Infrastructure Counts.
51<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Työasiamatkat yrityshaastatteluissa…<br />
• Työasiamatkoja tehdään paljon erityisesti kotimaassa (kotimaan asiakkaat<br />
korostuivat, vrt. vähäinen vienti).<br />
• Eniten käytössä henkilöauto ja juna, pääkaupunkiseudulle hyvät yhteydet<br />
junalla (toimii hyvin, nopea, sai paljon positiivista palautetta), muualle<br />
Suomeen pääasiassa henkilöautoilla (sama koskee myös kotimaan<br />
asiakkaita, tulevat siis autoilla ja pk-seudulta junalla)<br />
• Näkemykset Seinäjoen lentoaseman tarpeesta ristiriitaisia. Toiset näkivät<br />
tärkeänä imagokysymyksenä ja tärkeänä linkkinä erityisesti asiakkaiden<br />
kannalta. Toisten mielestä ei välttämättä tarpeellinen - lähellä oleva<br />
Vaasan kenttä tarjoaa hyvät yhteydet niin Pohjoismaihin kuin Helsinkiin.<br />
Erityisesti Helsinkiin mennessä juna on usein parempi ja usein<br />
nopeampikin vaihtoehto, kun liityntäliikenne vaihtoineen ja<br />
odotusaikoineen otetaan huomioon. Nykyiset aikataulut eivät<br />
haastateltujen mielestä palvele elinkeinoelämän tarpeita.<br />
When Infrastructure Counts.
52<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Työasiamatkat/yrityshaastatteluista<br />
When Infrastructure Counts.
53<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Kansainväliset yhteydet<br />
• Aamun lentoyhteys Seinäjoki-Helsinki-Vantaa on turvannut kansainvälisiä<br />
liityntöjä<br />
- Aamujuna Helsingissä n. 08:00 liitynnät lentoasemalle<br />
- Aamulento Helsinki-Vantaalla arkisin 7:10 (Lokakuusta alkaen vasta 7:55!)<br />
- Keski-Euroopan yhteydet lähtevät heti klo 8:00 jälkeen, mistä johtuen<br />
jatkoyhteydet tulevat vaikeutumaan.<br />
- Direktflygin ja muiden operaattoreiden informaation tarkastelu rinnakkain<br />
hankalaa asiakkaalle<br />
• Nopealla ja tiheällä junaliikenteellä selvä liikennejärjestelmätason rooli<br />
kaukoliikenteessä<br />
- Lentoliikenteen merkitys?<br />
• Vaasan ja Tampere-Pirkkalan lentoasemilta paremmat yhteydet<br />
Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan kuin Seinäjoelta.<br />
• Pietarin yhteydet pääradan kautta.<br />
When Infrastructure Counts.
54<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Tyytyväisyys pitkien matkojen liikkumisen palvelutasoon<br />
• Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> ELY-keskuksen<br />
alueen asukkaiden tyytyväisyys<br />
pitkien matkojen liikkumisen<br />
palvelutasoon ei poikkea muusta<br />
maasta.<br />
• Pitkämatkaisen henkilöautoliikenteen<br />
palvelutasossa koetaan puutteita<br />
- Talvikunnossapito<br />
- Häiriö- ja poikkeustilanteista<br />
tiedottaminen<br />
• Liikenteen sujuvuus ja matka-aika<br />
ovat tyydyttävällä tasolla.<br />
When Infrastructure Counts.
55<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Tyytyväisyys pitkämatkaiseen joukkoliikenteeseen<br />
• Tyytyväisyys pitkänmatkaiseen<br />
joukkoliikenteeseen koko maan<br />
tasolla lukuun ottamatta linjaautoliikennettä<br />
- Paikallisliikenneyhteydet<br />
asemille<br />
- Yhteyden olemassaolon<br />
merkitys<br />
• Matka-ajan luotettavuudessa ja<br />
hinnoittelussa parannettavaa.<br />
When Infrastructure Counts.
56<br />
|<br />
ETELÄ-POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA<br />
Pitkät matkat – kriittisimmät matkaketjut<br />
• Liityntäliikenne kuntakeskuksista pääradan asemille (mm. Alavus ja<br />
Ähtäri); erityisesti perjantai- ja sunnuntai-illat, tarkennetaan<br />
joukkoliikennesuunnitelmassa.<br />
• Seinäjoen lentoliikenteen vuorotarjonta, lippujen hinnat/ostaminen sekä<br />
kansainväliset jatkoyhteydet.<br />
When Infrastructure Counts.
Change language