SVUL:n toiminta 1980

Suomen Valtakunnan Urheiluliiton

juhlavuoden 1980 toimintakertomus

Sisällys

Jos SINULLA

ON VAKUUTUKSIA POHJOLASSA

OTA YHTEYITÄ JA KYSY

MONITURVA-ALENNUSTA.

Täyttä vauhtia eteenpäin,

puheenjohtaja Erkki Kivelä . .. .... .. . .. ... .. ... . . .... . ... 2

Juhlavuosi loi uusia haasteita,

Osmo Niemelä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

SVUL suomalaisessa urheiluelämässä 1980-luvun alkaessa,

Paavo Seppänen ..... . ................ .. .... . .... ..... 4

SVUL:n ylivoimaa huippu-urheilussa ..... .. . ........... .. . 11

SVUL:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen 12

SVUL:n toiminta 1980 .... .. . .... . . .. ......... .. ....... 14

SVUL:n hallinto .... . .... ... ........ . . ... ...... ... . . .. 28

Talous ... . . ... ........ .... ... .. .. .... .. ... ..... .. .. . 32

Ansiomerkit . . . ....... . ........ .... .. .. . . . . . . . . . . . . . .. 37

SVUL:n jäsenjärjestöt .... .... . .. ...... . .. . ...... .... . .. 38

Liittojen ja piirien jäsenmäärä 1980 .. . . ... .. .. ........ . . . 39

Urheile ja liiku urheilukoulussa . . ... .... .. . .. ..... . ... ... 42

Suomen Urheiluopisto . . .. . .... ... .. . .. .... . ......... . .. 42

Kysy mieluiten edustajaa; jonka kanssa olet

aikaisemmin hoitanut vakuutusasioitasi.

Kuulemiin ja näkemiin.

:' PS?tIJ2~jJjZ!Q!

Julkaisija

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto,

SVUL ry.

Toimittaneet

Ari J. Aalto

Pirjo Kareinen

Taitto ja kansi

Oiva Heikkilä

Töölön Urheilutalosäätiö ja Töölön Urheiluhallit ...... . .. . .. 46

Retkeilyhotelli Jerismaja . .. ..... .... ..... . ... . . .... . ... . 46

SVUL:n henkilökunta 1980 . ... . ................ . ...... 47

Valokuvat

Pentti Pekkala

Painopaikka

Satakunnan Kirjateollisuus Oy

ISBN 951 -9273-63-8

Täyttä vauhtia eteenpäin

Viime vuoden kaltaista menestyskautta uskalsi tuskin

kukaan SV UL:n toiminnassa mukana oleva odottaa.

Vuodell e 1980 oli asetettu vaativia tavoitteita niin

keskushallinnossa kuin jäsenjärjestöissäkin, olih an kyseessä

Suurkisa- ja olympiavuosi. Myös liikuntapoliittisell

a puolell a oli käsiteltävänä urheilu elämään voimakkaasti

vaikuttavia tekijöitä. Lähtökohdat vuodelle

o li vat urhei lullisesti erittäin mielenkiintoiset.

Haettaessa vuoden 1980 suomalaista urheiluelämän

voittajaa, no usee järjestötasoll a SVUL ehdottomaksi

ykk öseksi. Suurkisat onnistuivat yli odotusten - yhteensä

yli 80.000 urheilullista nuorta osallistui talven

ja kesän suurkisatapahtumiin. SVUL:n jäsenj ärjestöissä

ja seuroissa osoitettiin vapaaehtoisen urheilutoiminnan

olevan vielä Suomessa voimissaan. Koko maan

kattava sv ullilainen se uraverkosto toi Kuopioon ja

Tampereelle innokk aat osanottajat.

Olympiavuonna seurattiin tiiviisti huippu-urheilijoittemme

menestystä. U eiden kansainvälisten liittojen

jäseninä olevien SVUL:n erik oisliittojen tärkeimpiin

tavoitteISIIn kuuluu menestyminen olympialaisissa.

Vuoden 1980 ki soissa oli Suomen menesty hyvä,

varsinkin hiihtäjät toivat Lake Pl acidista runsain mi

toin main etta ja kunniaa. Kesäki soissa kunnostautuivat

yll ättäen uudet lajit perinteisiä paremmin. Kaikki

vuoden 1980 olympiamitalistit ovat svullil aisia, jousiampujatkin

kun liittyivät loppuvuodesta SVUL:n jäseni

ksi. Olympi alajien lisäksi ovat erikoisliitot menestyneet

myös muiden urheilumuotojen arvokilpailuissa:

mm. moottoriurhei lussa, suunnistuksessa, tenniksessä

ja pöytätenniksessä.

Urheilun etujärjestönä toimiva SV UL oli vuoden

ai kana vaikuttamassa liikuntajärjestöjen toimintaedellytyksiä

edi stävien uudistusten syntyy n. Vuoden alu s

ta voimaan astunut liikuntala ki lisäsi seuroille kunnilta

tulevan avustuksen määrää. Merkittäviä taloudellisia

parannuksia olivat myös huvi veron poistaminen sekä

bingoasetuksen muutos järjestäjille edullisempaan

suuntaan.

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto jatk aa 80-luvun

toimintaansa entistä selkeämmin, tuloksiin tähtäävin

tavoittein. Juhlavuotensa aik ana järjestö kiinteytyi ja

osoitti tuloksillaan voimansa.

ERKKI KIV ELÄ

puheenjohtaja

SVUL:n pubeel\iohtaja Erkki Kivelä avasi SVUL 80 talvisuurkisat

Kuopion jäähallissa.

•

Juhlavuosi loi UUSIa haasteita

SVUL 80 järjestelytoimikunnan puheenjohtajana minulla

on suuri ilo todeta, että osanotto juhlavuoden päätapahtumiin

ylitti kaikki odotukset. Talvisuurkisojen

osanottajat, yli 17000, täytti vät Kuopion kaupungin,

marssivat talvisessa illassa mieliinpainuvasti. Suomen

Suurkisojen osanottaj amäärä, yli 63000, oli kaikkien

aikojen ennätys. Ja pääjuhlan hienonhienon naisvoimistelijain

lippuseremonian me kaikki muistamme ikuisesti.

Kun tämän jälkeen totean vielä, että SVUL:n puheenjohtajapäiville

osallistui 600 henkeä ja Finlandiatalon

pääjuhlaan 1700 henkeä, ei varmaankaan muuta

todistusta juhlavuoden onnistumisesta tarvita.

SVUL ja sen jäsenjärjestöt myös näkyivät juhlavuoden

aikana: olympiakisoissa, muissa arvokilpailuissa,

jäsenjärjestöjen erikseen nimeämissä SVUL-80 juhlakilpailuissa

sekä lukemattomissa juhlavuoden tunnusta

kantaneissa kuntotapahtumissa.

Tavoitteet saavutettiin ; tärkeimmät niistä olivat lii

kuntaharrastuksen lisääminen, SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen

toiminnan tunnetuksi tekeminen sekä liikuntakulttuurin

aseman vahvistaminen yhteiskunnassa.

Tavoitteisiin pääsyn ehtona oli, että jokainen

SVUL:n jäsenjärjestö toteutti omalta kohdaltaan tavoitteiden

mukaista toimintaa, osallistui juhlavuoden tapahtumiin.

-2-

Juhlavuottamme juhlisti merkittävästi myös se, että

tämän vuoden olympiakisoissa kaikki suomalaisten saavuttamat

olympiamitalit tuli vat svullilaisten työn tuloksena.

Jousiampujat tosin liittyivät SVUL:n jäseneksi

vasta juhlavuoden lopulla.

Meille kaikille, koko suurelle SVUL-järjestölle, juhlavuosi

loi uusia haasteita, se oli yhteislähtö uudelle vuosikymmenelle.

Juhlavuoden aikana tuottavuus urheilun ja liik unnan

saralla nousi ehkä 20 %. Vuosikymmenestä on vielä

9 vuotta jäljellä. Olkoon tavoitteemme, että liikuntatoiminnan

tuottavuus nousee SVUL:ssa jokaisena näistä

vuosista saman verran.

Toivon, että juhlavuoden aikana esillä olleet teemat

- nuorisotoiminta, kuntoliikunta - näkyisivät SVUL:n

ja sen kaikkien jäsenjärjestöjen tavoitteissa ja ohjelmissa

koko tämän vuosikymmenen.

SVUL 80 järjestelytoimikunnan ja omasta puolestani

kiitän kaikkia juhlavuoden valmisteluissa ja toteuttamisessa

mukana olleita erittäin ansiokkaasta työstä. Toivon,

että se ilmapiiri, jossa juhlavuotemme yhdessä rakennettiin,

jatkuisi koko 80-luvun ajan.

OSMO NIEMELÄ

SVUL-80 järjestelytoimikunnan puheel\iohtaja Osmo Niemelä ja

MM-suunnistaja Outi Borgenström avasivat 80 juhlavuoden Finlandia-talossajärjestetyssä

tilaisuudessa. Outi luki Osmon avustamana

SVUL-80 juhlavuoden sanoman.

SVUL suomalaisessa urheiluelämässä

1980-luvun alkaessa

Paavo Seppänen

SVUL:n Puheenjohtajapäivillä julkistettiin professori

Seppäsen johdolla suoritettu tutkimus, jonka tarkoituksena

oli kartoittaa urheilun keskusjärjestöjen toimintaa

ja tilaa 1980-luvun alkaessa. Kartoitus koski

kolmea keskeistä toiminta-aluetta: järjestöjen jäsenyyttä,

liikunnan ja urheilun asemaa järjestöissä sekä

järjestöjen toiminnan rahoitusta.

Osittain tutkimus perustui koko Suomen väestoa

koskevaan edustavaan haastattelututkimukseen, osittain

muista lähteistä peräisin olevaan tilastoaineistoon.

Vaikka tutkimus oli luonteeltaan tilastoihin perustuva

alustava kartoitus, pyrki se professori Seppäsen mukaan

valaisemaan myös joitakin niistä ongelmista, jotka

suomalaisessa urheiluelämässä koetaan ajankohtaisiksi

ja tärkeiksi.

Tässä Iyhennelmässä esitellään tutkimuksen pääkohtia.

JÄSENISTÖ JA SEN RAKENNE

Tutkimuksen mukaan SVUL vuonna 1980 on jäsenmäärältään

lähes 3 kertaa TUL:ää suurempi eli

selvästi enemmän TUL:ää suurempi kuin mitä jäsentilastot

ösoittavat. SVUL:n osuus on selvästi TUL:n

osuutta suurempi myös eri väestöryhmiin kuuluvista

urheiluseurojen jäsenistä. Kaupungeissa SVUL:n

osuus on maan keskiarvoa pienempi - hiukan vaille

70 prosenttia, maa eudulla taas keski määrää suurempi

- noin 78 prosenttia. Erityisen suuri on SVUL:n

osuus urheiluseuroihin kuuluvan maanviljelijäväestön

keskuudessa noin 9 1 prosenttia. Toimihenkilöiden tai

johtavassa asemassa olevienkin keskuudessa vastaava

luku on 88 . prosenttia.

TUL:ää on yleensä pidetty työväen urheilujärjestönä.

Suurin osa eli noin 76 prosenttia TUL:n jäsenistä

onkin työväe töä. Suurin osa tyovaestoon kuuluvista

kaiki ta urheiluseurojen jäsenistä ei kuitenkaan ole

TUL:n vaan SVUL:n jäseniä, sillä SVUL:n 0 uus

näistä on noin 56 ja TUL:n osuus noin 44 prosenttia.

Vuosiin 1972 ja 1977 verrattuna tilanne ei tällä kohdalla

ole malI1lttavasti muuttunut eli TUL:n ja

TUK:n yhtymisen jälkeenkin SVUL on useamman

työväestöön kuuluvan urheilujärjestö kuin TUL.

SVUL:n jäsenistön suurin ryhmä on toimihenkilöt ja

johtavassa asemassa olevat, joita on noin puolet eli

50.4 prosenttia kaikista. Työväestön osuus on 35.8

prosenttia ja maanviljelijäväe tön osuus 13,8 prosenttia.

Myös poliittisen kannatuksen mukaiset erot ovat

selvät. Keskustan ja oikeiston kannattajat kuuluvat yli

90 prosenttisesti SVUL:oon.

Vaikka SVUL:oon kuuluvien sosiaalidemokraattien

kannattajien osuus on vuoden 1977 jälkeen supistunutkin

muutamalla prosenttiyksiköllä, niukka enemmlsto

sosiaalidemokraatteja kannattavista jäsenistä

näyttää TU L:n ja TUK:n yhtymisen jälkeenkin kuuluvan

SVUL:oon.

Seuroihin kuuluminen vaihtelee iän ja sukupuolen

mukaan. Naisista on urheiluseurojen jäseniä 12 prosenttia

ja miehistä 26 prosenttia eli miesten jäsenyys

on yli 2 kertaa naisten jäsenyyttä yleisempää. Eron

kaventuminen tulevaisuudessa näyttää kuitenkin ilmeiseltä,

sillä 7- 14 vuotiaiden ikäryhmässä pojat ovat

vain 1,5 kertaa tyttöjä yleisemmin seurojen jäseniä.

Kun nuorimpaan ik äryhmään kuuluvista yleensäkin

on muita suurempi osa seurojen jäseniä, voidaan urheiluseuratoiminnan

odottaa laajenevan juuri tyttöjen

ja sitä tietä myös naisten keskuuteen.

SVUL:n ja TUL:n osuus eri poliittisia ryhmiä kannattavista

urheiluseurojen jäsenistä prosentteina

prosenttia

Eri sosiaaliryhmiin kuuluvien urheiluseurajäsenten jakautuminen

SVUL:n ja TUL:n kesken

prosenttia

Työväestöön kuuluvista n= 139

Toimihenkilöihin ja johtavassa

asemassa oleviin kuuluvista

n= 126

Maanviljelijäväestöön kuulu·

vista n= 33

56. 1 43,9

88,1 11 ,9

91,0 9,0

SKDL:ää kannattavista jäsenistä n= 38

SDP:tä kannattavista jäsenistä n= 57

Keskustapuoluetta kannattavista jäsenistä

n= 40

Kokoomusta kannattavista jäsenistä n= 70

Muita puolueita kannattavista jäsenistä

n= 21

Jäsenistä, jotka eivät ole ilmaisseet puoluekantaa

n= 70

26

51

93

96

100

79

74

49

7

4

21

/::,. SvuI on voimistanut urheilun etujärjestö kuvaansa. Hyvät yhteydet

yhteiskunnan päättäjiin auttavat järjestön näkökantojen

huomioimisessa urheilua koskevia ratkaisuja tehtäessä.

/::,. Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen oli läsnä kaikissa

/::,. juhlavuoden päätapahtumissa.

-4-

Urheiluseuroihin kuuluminen yleensä on yhteydessä

ikään. Nuorten 15- 24 vuotiaiden jäsenyys on noin

2,5 kertaa ja 7- 14 vuotiaiden jäsenyys 3,3 kertaa

yleisempää kuin se on vanhimpien eli 50 vuotta täyttäneiden

ikäryhmässä. Missään ikäryhmässä urheiluseuroihin

kuuluvien osuus ei kuitenkaan ole seuroihin

kuulumattomien osuutta suurempi. Yleisintä jäsenyys

on 7- 14 vuotiaiden poikien keskuudessa, jossa se kohoaa

noin 45 prosenttiin.

Vaikka yhteiskuntarakenteeseen liittyvillä sosiaalisi l

la ja poliittisilla tekijöill ä on merkitystä siinä mihin

urheiluseuroihin hakeudutaan samoin kuin iällä ja sukupuoleIla

jäseneksi hakeutumisessa yleensä, ne eivät

suink aan ole ainoita seurajäsenyyttä selittäviä tekijöitä.

Keskeinen selitys seurajäsenyyteen yleensä löytyy

aik uisten kohdalla omasta liikunta-aktiivisuudesta, lasten

kohdalla lasten vanhempien aktiivisuudesta. Erityisesti

liikunta-aktiivisuuden vaikutus näkyy juuri lasten

ohjaamisessa urheiluseuroihin. Kun itse ei harrasta liikuntaa,

ei lastenkaan kuuluminen urheiluseuroihin ole

kovin yleistä. Sama pätee urheiluseuroihin kuulumattomien

vanhempien lapsiin. J a niidenkin vanhempien

lapsista, joiden liikunta rajoittuu ulkoiluun, on keskimäärää

vähemmän seurojen jäseniä. Kuntoilijoiden

lapsista sen sijaan jo keski määrää useampi ja kilpaurheilijoiden

ja seurojen jäsenten lapsista jo selvä enemmistö.

Sillä minkä keskusjärjestön seuraan vanhemmat

kuuluvat, ei näytä olevan vaikutusta.

aman vaihtoehdon vedonneen. Erityisesti tämä näkyy

siinä, että enemmistö työväestön ja myös suurimman

työväenpuolueen urheiluseuroihin kuuluvista kannattajista

ei ole hakeutunut työväenehtoista liikuntatoimintaa

tarjoavan TUL:n vaan urheilullisuutta korostavan

SVUL:n seuroihin. Selvästi urheilullisen vaihtoehdon

vetoavuus näkyy myös oman liikunta-aktiivisuuden ja

seuravalinnan välisestä suhteesta. Vaikka suurin osa

seuroihin liittyvistä hakeutuu SVUL:n seuroihin olipa

oma liikuntaharrastus millaista tahansa, todennäköisyys

juuri SVUL:n seuran valintaan kasvaa myös sitä

mukaa kuin liikunta-aktiivisuus lisääntyy.

Liikunta-aktiivisuuden vaikutus ei rajoitu pelkästään

omaan seuravalintaan, vaan se näyttää ohjaavan

myös sitä, mihin seuraan lapset hakeutuvat.

Keskeisesti lasten hakeutuminen johonkin seuraan

riippuu kuitenkin vanhempien omasta seuravalinnasta.

Yleensäkin järjestöt näyttävät saavan huomattavan

osan lapsijäsenistään omien seurojensa jäsentensä lapsista.

Karkeasti arvioiden tuo osuus on sekä

SVUL:ssä että TUL:ssä jossain 40- 50 prosentin välillä.

Suomalaisia on totuttu pitämään tavallista enemmän

urheilusta kiinnostuneena kansana. Omakohtaisen

liikunnan harrastajina meitä on moitittu laiskuudesta.

Nykytilanteen selvittämiseksi kysyttiin haastateltavilta:

" Kuinka aktiivisesti he harrastavat liikuntaa.

Tulosten perusteella suomalaiset voidaan jakaa neljään

pääryhmään : "kilpaurheilijoihin", jotka osallistuvat

urheilukilpailuihin, " kuntoilijoihin", jotka liikkuvat

muuten hikeentymiseen ja hengästymiseen asti, "uI koilijoi

hin", jotka tyydyttävät liikunnan tarpeensa lähinnä

kävely tahdissa ja niihin, jotka eivät harrasta liikuntaa

lainkaan. Heistä voisi käyttää vaikkapa nimitystä

" Iöhöilij ät".

t:,. Juhlavuonna tuotettiin yhtenäisiä SVUL-asusteita, joita käyttävät

myös urheilunuorison ihanteet.

Siihen mihin nimenomaisii n seuroihin tai minkä järjestön

alaisii n seuroihin hakeudutaan, näyttää vaikuttavan

se, millaiseksi seurojen urheilullinen anti koetaan.

Mitä ne pystyvät jäsenilleen tarjoamaan. SVUL

liittoineen ja jäsenseuroineen on pyrkinyt antamaan itsestään

kuvan urheilullisena vai htoehtona. Jo järjestöjen

jäsenmäärät sell aisinaan osoittavat SVUL:n tarjoprosentteina

Urheiluseuroihin kuuluminen ikäryhmittäin prosentteina

1> SVUL-asuiset urheilujohtajat ja huippu-urheilijat olivat mukana

kansoittamassa Tamperetta kesäkuun alun Suurkisoissa.

Miehistä n= 957 26,1 73,9

Naisista n= 991 12,5 87,5

Kaikista aikuisista (15 v.- ) n= 1948 19,1 80,9

Pojista n= 294 44,6 55,4

Tytöistä n= 247 28,6 71 ,4

Kaikista lapsista (7- 14 v.) n= 541 37,2 62,8

7- 14 vuotiaista n= 541 37,2 62,8

15- 24 vuotiaista n= 374 28,9 71,1

25 - 34 vuotiaista n= 538 18,0 82,0

35- 49 vuotiaista n= 415 22,9 77,1

50- vuotiaista n= 621 11,8 88,2

-6

Merkityksettömiä eivät urheiluseurat näytä kun toilunkaan

näkökulmasta olevan, sillä liikunta-aktiivisuus

lisääntyy selvästi seuroihin kuulumisen mukana.

SVUL:n seuroihin kuuluvien liikunnan painopiste on

selvästi kuntoilussa tai kilpa urheilussa.

Valtion tOiminta-avustus liikuntajärjestöille on

vuonna 1980 47.169.000 markkaa. tämän lisäksi on

liikuntamäärärahoista myönnetty muille liikuntatoimintaa

edustaville järjestöille 1.272.000 markkaa eli

järjestöavustuksia kaikkiaan noin 48,5 miljoonaa

markkaa. Pääosa määrärahasta eli 2/ 3 on jaettu urheilun

ke kusjärjestöille SVUL:lle, TUL:lle ja CIF:lle.

Urheilujärjestöjen kesken määräraha on jakautunut siten,

että SVUL:n osuus on 56,8, CIF:n 6,6 ja TUL:n

36,6 prosenttia.

Kuntien tuki seuroille on yleensä ollut suhteellisen

vähäinen, joskaan ei merkityksetön. Valtion tukea

suoritetaan kuntien välityksellä ensi kerran vasta kulumassa

olevana vuonna. Sen selvittämiseksi, miten

urheilujärjestöille a nnettavaan yhteiskunnan tukeen

yleensä suhtaudutaan, haastateltavilta kysyttiin heidän

mielipidettään valtion osuudesta urheilujärjestöjen rahoituksessa.

Yleisimmin kannatettiin valtion tuen ja omaehtoisen

varojen hankinnan erilaisia yhdistelmiä. Tällaisinaan

vastaukset antavat tukea nykyiselle käytännölle

ja samalla osoittavat, että suomalaiset harvoja poikkeuksia

lukuunottamatta hyväksyvät valtionvaroista

tapahtuvan urheilujärjestöjen tukemisen. Eniten painottunut

valittavina olleista vaihtoehdoista oli se,. jonka

mukaan järjestöjen pitäisi itse hankkia pääosa varoista

toimintaansa. Tältä osin väestön käsitykset ja

nykyinen käytäntö eivät yhtene, sillä pääosa eli noin

62 prosenttia keskusjärjestöjen rahoituksesta suoritetaan

valtion varoista. Ainoa keskusjärjestö, jossa valtion

rahoitus ei ylitä puolta koko rahoituksesta, on

SVUL. SVUL:n li säk i sellaisia ovat myös useat

SVUL:n jäsenliitot kuten Suomen Urheiluliitto ja Suomen

Hiihtoliitto.

Valtion ra hoitusta koskevat kannanotot eivät suuresti

vaihtele osaryhmä tä loiseen. Huomattavimpia

ovat poliittisen kannan ai heuttamat vai htelu t.

Vasemmiston kannattajat painottavat kesk iväestöä

hiuk an vähemmä n o matoimisen varojen ha nkinnan

ensisijaisuutta, kesk ustan j a oikeiston kannattajat hiukan

enemmän. Myös maanviljelij äväestö ja vanhin

ikäryhmä eli yli 50-vuotiaa t ovat muita yleisemmin

omatoimi en varojen hank}nnan kannalla. - Eniten

urheilun ra hoitusta valti o n varoista kannattaa kuitenkin

urheilu väki itse. Eroja kannanotoissa urheiluväen

keskuudessakin o n. SVUL:n jäsenten käsitykset ovat

hyvin lähellä keskiväestöä.

Yleisimmin valtion ra hoituksen osuutta ovat painottaneet

kil paurheilijat, joiden keskuudessa valtion

tuen ensisijaisuutta koro tavia on seurojen omatoimista

varojen ha nkintaa ko rostaviin verrattuna suunnilleen

kaksinkertainen mää rä.

J akoperusteita koskevia käsityksiä tiedustel tii n

haastateltavilta ka hdella eri kysymyksell ä, joista toinen

koski urheilun keskusjärjestöille a nnettavaa valtion

tuen ja toinen tänä vuonna voimaan tulleen liikuntalain

mukaan seuroi ll e jaettavan tuen perusteita.

Kysymyksiin annetut vastaukset ovat miltei täsmälleen

toistensa kaltaiset. Selvä enemmistö vastaajista

on sitä mieltä, että niin seurojen kuin keskusjärjestöjenkin

tukeminen olisi suoritettava pelkästään urheilulli

sen panoksen mukaan. Ne joiden mielestä jaon olisi

perustuttava pelkästään poliittisiin voimasuhteisiin ja

vieläpä nekin, joiden mi elestä poliittiset voimasuhteet

olisi otettava huomioon ennen urheilullisia voimasuhteita,

ovat harvin a isia poikkeuk sia.

6. Suurkisoissa käyty Liito - Lehdistö -pesäpallo-ottelu keräsi

arvovaltaisen ja asiantuntevan katsojajoukon.

SVUL:n ylivoimaa

huippu-urheilussa

Jos jotakin eroa kahteen kysymykseen annettujen

vastausten välillä on, se on siinä, että urheiluseuroille

jaettavan toiminta-avustuksen jakoa urheilullisen panoksen

mukaan pidetään vieläkin tärkeämpänä kuin

järjestöille annettavan avustuksen jakoa.

Urheilullisen panoksen ensisijaisuutta jakoperusteena

kannatetaan myös kaikissa yhteiskunnan osaryhmissä.

Ainoastaan poliittinen kanta aiheuttaa selvää

vaihtelua vastauksissa.

Kovin suuria eivät nämäkään erot ole, vaikka perinteinen

jako vasemmistoon ja oikeistoon näkyy vastauksissa.

Kaiken kaikkiaan urheilullinen panos jakoperusteena

on ensisijainen myös kaikkien poliittisten ryhmien

kannattajien keskuudessa, vaikka vasemmistopuolueiden

kannattajien niukka enemmistö katsookin, että

myös poliittiset tekijät olisi otettava ainakin jossakin

laajuudessa huomioon.

Urheiluseuroille jaettavan toiminta-avustuksen jakoperusteita

koskevat käsitykset jakautuvat suunnilleen

samalla tavoin. Yksi poikkeus järjestöavustusta koskeviin

käsityksiin verrattuna kuitenkin on nähtävissä.

Myös enemmistö sosiaalidemokraattien kannattajista

eli 57 prosenttia on sitä mieltä, että pelkästään urheilullinen

panos olisi otettava seura-avustusta jaettaessa

huomioon. Ja niukka enemmistö eli 53,6 prosenttia

koko vasemmistoakin on tätä mieltä. SKDL:n kannattajien

vastaava osuus on 48 prosenttia.

Pelkästään urheilullista panosta jakoperusteena

kannattaa myös ei vain SVUL:n vaan myös TUL:n

jäsenten enemmistö, kun jako koskee seurojen toiminta-avustusta.

Huomattavasti eri tavoin jakautuvat

TUL:n jäsenten kannat, kun jako koskee urheilun

keskusjärjestöille SVUL:lle, TUL:lle ja CIF:lle myönnettäviä

määrärahoja. Yksinomaan urheilullisen panoksen

perusteella tapahtuvaa jakoa kannattaa vai n

kolmannes TUL:n jäsenistä, kun urheilullisen panoksen

ja poliittisten voimasuhteiden tasaveroista huomi-

Koko väestön käsitykset liikuntalain mukaisen urheiluseuran

toiminta·avustuksen ja urheilun keskusjärjestöille annettavan tuen

jakoperusteista.

prosenttia vastaajista katsoo, että tuki olisi jaettava

Urheilu euroille annettavan

toiminta-avustuksen jako

n= 1948 61

Urheilun keskusjärjestöille 58

(SYUL, TUL ja CIF) jaettava

tuki n= 1948

21

19

12

17

l

3

oonottamista kannattaa hiukan suurempi osa ja poliittisten

voimasuhteiden huomioonottamista yleensä selvä

enemmistö eli 64 prosenttia. Toisin sanoen TUL:n

jäsenten enemmistö on selvästi omaksunut koko järjestön

kannan urheilujärjestömäärärahojen jakoa koskevassa

kysymyksessä, mutta liikuntalain mukaan

myönnettävää uutta seurojen toiminta-avustusta koskevassa

asiassa TUL:n jäsenten kannanotot ovat ainakin

vielä lähes keski väestön kannanottojen mukaisia.

Miten urheilumäärärahojen jako sitten tosiasiassa

tapahtuu? Painotetaanko siinä enemmän urheilullista

panosta vai valtakunnan poliittisia voimasuhteita? Tähänastisen

käytännön pohjalta siihen voidaan vastata

ainoastaan urheilun keskusjärjestöille annetun tuen

osalta, ja siihenkin vain varauksin. Järjestöjen urheilullista

kokonaispanosta ei ole helppoa - tuskin edes

mahdollista - täydellisesti mitata.

Kaikkien kolmen keskusjärjestön SVUL:n,

CIF:n ja TUL:n - yhteenlasketusta määrärahasta on

SVUL:n osuus vuonna 1980 56,8, CIF:N osuus 6,6

ja TUL:n 36,6 prosenttia. Läheisimmin nämä osuudet

vastaavat kahta asiaa: järjestöjen itse ilmoittamia jäsenmääriä

ja poliittisten puolueiden kannatuksen valtakunnallista

jakautumista. Huomattavasti kauempana

ne nimenomaan SVUL:n ja TUL:n osalta ovat järjestöjen

todellisista jäsen määristä ja järjestöjen jäsenten

liikunta-aktiivisuudesta.

Kun määrärahat näyttävät vastaavan todellista jäsenmäärän

osuutta ja järjestön urheilullista panosta

vain CIF:n osalta, on SVUL:N ja TUL:n määrärahaosuus

jaettu myös selvästi suomalaisten enemmistön

käsityksistä poiketen. Suomalaisten enemmistöhän on

korostanut urheilumäärärahojen jakamista pelkästään

urheilullisen panoksen perusteella. Jako itse näyttää

tapahtuneen valtakunnan poliittista jakautumaa ja järjestöjen

omia jäsen ilmoituksia myötäillen. J akopäätökseen

näyttää sisältyvän lisäksi ajatus, että vasemmiston

poliittisten voimasuhteiden mukainen tuki kuuluu

miltei yksinomaan TUL:lle, vaikka SVUL:n ja TUL:n

yhteenlasketuista vasemmistopuolueita kannattavista

jäsenistä on SVUL:n jäseniä hiukan yli 40 ja TUL:n

jäseniä hiukan alle 60 prosenttia.

Jako näyttää tapahtuvan myös enemmän TUL:n

kuin SVUL:rt jäsenten käsityksiä vastaavasti. Enemmän

myös vasemmistopuolueiden, erityisesti SKDL:n

kannattajien kuin muiden käsitysten mukaisesti.

Mikäli jako oli"si suoritettu järjestöjen urheilullisen

panoksen mukaan, SVUL:n osuus olisi epäilemättä ollut

saatua osuutta suurempi. Todellisten jäsenmäärien

mukaan arvioituna se olisi ollut noin 73-74 prosenttia

SVUL:n ja TUL:n yhteenlasketun jäsenmäärän

mukaan jaettuna, noin 68- 78 prosenttia ulkoilijoiden

ja kuntoilijoiden määrän perusteella sekä yli 80 prosenttia

sekä kilpa urheilijoiden määrän että kilpaurheilumenestyksen

perusteella mitä tahansa tutkittua kriteeriä

käyttäen.

SVUL:n osuus maamme liikuntatoiminnasta verrattuna

muihin keskusjärjestöihin on kaikilla urheiluelämän

osa-alueilla merkittävin. Suurimmillaan SVUL:n

panos on urheilullisessa menestyksessä niin kansallisella

kuin kansainväliselläkin tasolla.

Tarkasteltaessa esimerkiksi kahden suurlajin -

yleisurheilun ja hiihdon - tilastoja vuodelta 1980 ilmenee

svullilainen ylivoima selvästi. Yleisurheilun Kalevan

Maljan pisteitä jaettiin 3095 kpl, niistä svullilaisten

seurojen urheilijat saivat 2624 eli 84,3 %.

Näin muille jäi vain murto-osa.

Hiihdossa tilanne on vieläkin selvempi. Vuodelta

1980 on laskettu SM-pisteet kaikista ikäluokista 14-

vuotiaista vanhempiin. SVUL:n osuus on 90,8 %.

Hiihdon ja yleisurheilun kaltainen tilanne vallitsee erittäin

monessa lajissa.

Kansainvälisillä areenoilla SVUL:n edustus on vielä

voimakkaampi. Jäsenliitot ovat kansainvälisten eri-

SVUL:n osuus urheilun keskusjärjestöihin kuuluvista

henkilöjäsenistä v. 1980 (Suomen Gallup

1980)

TUL

n. 25 %

CIF

n. 5 %

SVUL

yli 70 %

koisliittojen jäseniä ja vastaavat nam lajinsa kansainvälisestä

toiminna ta. Lähes kaikissa lajeissa kilpailumenestyksestä

vastaavat svullilaiset urheilijat.

Viime vuoden olympiajoukkueemme jäsenet oli vat

pääosin svullilaisia ja mitali menestys lepäsi heidän varassaan.

Kaikki talvikisojen 9 ja ke äkisojen 8 mitalia

ovat svullilaisten saavuttamia (k un jousiampujatkin

vuoden lopulla liittyivät SVUL:n jäseniksi).

Urheilutoimittajat kokoontuivat vuoden lopulla perinteisesti

valitsemaan vuoden parhaita urheilijoita ja

viime vuodelta heillä olikin valinnan varaa. Kymmenen

parhaan joukkoon eivät mahtuneet kaikki olympiamitalistitkaan,

muiden arvokisojen sank areista puhumattakaan.

Lopullisen listan kärjessä oli toisen kerran

peräkkäin soudun kultamitalisti Pertti Karppinen

ja hänen perässään yhdeksän muuta menestyksekästä

svullilaista urheilijaa.

Mitalien jakautuminen järjestöittäin vv. 1964 .. . 80

SVUL

TUL

CIF

Jousiampujainliitto

59 kpl

2 kpl

I kpl

3 kpl

(90.76 %)

( 3.07 %)

( 1.53 %)

( 4.61 %)

Mitalien jakautuminen keskusjärjestöittäin olympiakisoissa

vv. 1964 .. . 80

CIF

(1.53

Jousiampujain liitto (4.61 %

SVUL (90.76 %)

10 -

-11-

SVUL:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän

kehittämine~

MIKSI KEHITTÄMISTÄ

Svullilainen urheilu joutui i970-luvun lopulla monien

uusien haasteiden eteen niin liikuntakulttuurin

julkisen sektorin kuin muidenkin liikuntakulttuurin

osa-alueiden taholta.

Liikuntakulttuurin julkisella sektorilla ovat viime aikaisimpia

tapahtumia mm. liikuntalain voimaantulo ja

valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnittelu sekä paineiden

lisääntyminen liikuntakulttuurin julkista rahoitusta

kohtaan.

Julkisen sektorin kiinnostuksen voimistumisen ohella

on liikuntakulttuurilIe i970-luvulla ollut tunnusomaista

kuntourheiluharrastuksen laajeneminen, uusien

urheilulajien esiinmarssi, huippu-urheilumenestyksen li

sääntyminen, SVUL-järjestön toiminnan laajeneminen

ja monipuolistuminen sekä merkittävänä tapahtumana

TUK:n häviäminen urheilujärjestökentästä.

Kehitys onkin johtanut siihen, että mikään järjestön

osa ei yksin pysty vastaamaan lisääntyneisiin

haasteisiin, vaan toiminnan kokonaistulos on sitä parempi

mitä yhtenäisempi järjestö on.

Lisääntyneet haasteet tuovat mukanaan resurssien

riittämättömyyden ongelman, jolloin liitot, piirit ja

keskushallinto joutuvat entistä enemmän tekemään

harkittua valintaa toteutettavien tehtävien suhteen.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty erilaisia

kehittämisohjelmia mm. tavoitejohtamisen ja siihen

liittyvien koulutustapahtumien suuntaan. KehittämistOlmmnan

tavoitteena on etsiä keinoja, tehdä tätä

valintaa yhteisesti sovittujen päämäärien suunnassa.

TA VOITEJOHTAMISEN

SISÄÄNAJO SVUL:oon

1970-luvun kehittämistoimet olivat herättäneet

SVUL:ssa voimakkaan tarpeen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen

sekä pitempijänteiseen suunnitteluun.

SVUL:n suunnittelu- ja johtamisjärjestelmän systemaattinen

kehittäminen tavoitejohtamisen ideologian

pohjalta käynnistyi vuonna 1978. Viimeisen sysäyksen

kehittämistyön käynnistämiseksi antoi toimihenkilö-

ja järjestöllisen koulutuksen uudistaminen. Uudet

kurssimuodot - toiminnan kehittämisseminaari (TO

KESE), Liikuntahallinnon tutkinto (LHT) ja Johtamistaidollinen

valmennus (JOTA V A) - sisältävät nykyaikaisen

organisaatiokehittämisen peruselementit:

"pehmeän" ihmissuhde- sekä ihminen ja organisaatioosan

"kovan" tuloshakuisen toiminnan osan.

SVULLILAINEN

TAVOITEJOHTAMINEN

Läpileikkaavana teemana SVUL:n suunnittelu- ja

johtamisjärjestelmän kehittämisessä on pyrkimys samansuuntaistaa

organisaation tavoitteet siinä toimivien

ihmisten tavoitteiden kanssa.

Organisaatiossa viihtymisen ohella tuloshakuisuus

on svullilaisen tavoitejohtamisen keskeisiä tavoitteita.

Näiden kahden tavoitteen yhdistämiseksi toteutetaan

SVUL:n tavoiteasetannassa seuraavia periaatteita:

- johtaminen perustuu vastuun määritteleviin tavoitteisiin

ja aikaan sidottuihin suunnitelmiin sekä

niiden säännölliseen seurantaan

eri tasoisten suunnitelmien valmisteluun osallistuvat

kaikki ne, joita suunnitelmat koskevat

työn toteuttaja asettaa itse omat tavoitteensa ja

aikataulunsa yleisten linjojen puitteissa

työn toteuttajan vastuulle jää - SVUL:n toimintaperiaatteiden

puitteissa - valita keinot,

joilla tavoite saavutetaan

- suunnittelussa keskitytään avainalueisiin.

KOLMIT ASOISET SUUNNITELMAT

Suunnittelun lähtökohtana on koko järjestön toiminta-ajatus,

päämäärät ja liikuntapoliittinen ohjelma.

Nämä lähtökohdat on otettava huomioon niin liittojen,

piirien kuin keskushallinnonkin suunnitelmissa.

Keskushallinnon suunnittelujärjestelmä rakentuu

kolmesta eri tasoisesta suunnitelmasta. K T -suunnitelmassa

määritellään keskushallinnon toiminta-ajatuksella

sekä liittojen, piirien ja keskushallinnon työnjaon

periaatteilla se rooli, joka keskushallinnolla on koko

järjestön toiminta-ajatuksen ja päämäärien toteuttamisessa.

Edelleen siin ä määritellään keskeiset avainalueet

ja niiden tavoitteet neljäksi vuodeksi eteenpäin.

Kuviosta 2 ilmenee avainalueet ja niiden painottuminen

vuosina 1982- 84.

Esimies-alainen keskustelut toteutetaan kolme kertaa

vuodessa. Niiden pohjalta laaditaan neljäksi kuukaudeksi

eteenpäin henkilökohtaiset tavoiteohjelmat

toimenpiteineen sekä arvioidaan menneen neljän kuukauden

jakson tavoitteiden toteutumista. Esimies-alainen

keskustelut on se linkki, jolla KTS:n avainalueet

sekä organisaation yhden vuoden tavoiteohjelma siirretään

ohjaamaan päivittäistä toimintaa.

Vuoden tavoiteohjelmasta ilmenee avainalueiden

vuoden aikana toteutuvat keskeiset tavoitteet, niiden

toteutumisen edellyttämät avaintehtävät, aikataulu,

vastuu henkilöt pääkohdittain sekä kokonaistoiminnan

talousarvio. Vuoden tavoiteohjelman laatimisen yhteydessä

erotetaan puhtaasti keskushallinnon avainalueista

ne avainalueet, joiden tavoitteiden toteutuminen

edellyttää koko järjestön tukea. Edelleen näiltä valtakunnallisilta

avainalueilta sovitaan piirikohtaisia tavoitteita.

Yleensä nämä valtakunnallisesti sovellettavat

avainalueet ovat kunkin vuoden painopisteitä.

TAJO-PROJEKTI OSANA

SUUNNITTELU- JA JOHTAMIS

JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ

SVUL:n avain alueiden painotus 1982- 85

1982

Svullilaisen tavoitejohtamisen kehittäminen ja soveltaminen

koko järjestöön edellyttää yhtenäistä ja kattavaa

koulutusjärjestelmää. Tavoitejohtamis- eli T A

JO-projektin keskeisenä tavoitteena on mainitun johtamisjärjestelmän

kehittäminen ja soveltaminen sitä

tukevan koulutusjärjestelmän avulla. Koulutus kohdis-

Aktiivisten lasten

määrän lisääminen

seu roissa

SVUL:n toimintaperiaatteiden

mukaisten

päätösten

aikaansaaminen

yhteiskunnassa

SVUL:n organisaation

toimivuuden

lisääminen

SVUL:n suunnittelujärjestelmä

KTS

- avain alueet ja keskeiset

tavoitteet neljäksi

vuodeksi organisaatiokeskeisesti

1983

Seurojen jäsenpalvel

ujen lisääminen

Huippu-urheilun

aseman edistäminen

tuu SVUL:n jäsenliittojen, jäsenpiirien sekä keskushallinnon

luottamus- ja toimihenkilöjohtoon sekä ydinjoukkoon

svullilaisia urheiluseuroja.

Koulutuksen perusmateriaalin muodostaa muutaman

vuoden käytössä ollut JOTA V A-materiaali. Täysimittaisena

toteutuneena saa projektissa koulutusta

yli kaksi tuhatta svullilaista. Projekti kattaa vuodet

1982- 84. Tavoitejohtamissovellutuksen ohella projektissa

kehitetään myös urheilun johtoinstituutin toimintaa

sekä koko järjestön yhtenäisyyttä.

1984 1985

=>

SVUL:n järje tökuvan

kehittäminen

YHDEN VUODEN TAVOITEOHJELMA

- avaintehtävät ja tavoiteaikataulu

sekä vastuuhenkilöt

pääkohdittain

v

ES IMI ES- ALAINEN KESKUSTELUT

- henkilökohtainen tavoiteohjelma

- toimenpiteet

- seuranta

- 12 -

-13-

SVUL:n toiminta 1980

SVUL 80

Juhlavuonna 1980 SVUL päätti järjestää koko

vuoden kestävän tapahtumaketjun, joka sai nimen

SVUL 80. Tarkoituksena oli e itellä svullilaista liikunta-

ja urheilutoimintaa kaikille suomalaisille. Tavoitteena

oli tehdä vuodesta liikunnan merkkivuosi, jonka

positiiviset vaikutukset heijastuvat koko 1980-luvulle.

Juhlavuoden teemoiksi valittiin SVUL:n toimintaajatuksen

toteuttamisen peruselementit: nuoriso- ja

kuntoliikunta. SVUL 80 vaati koko SVUL-organisaatiolta

voimakasta panosta. Vuoden aikana osallistuivat

projektihenkilöstön lisäksi kaikki keskushallinnon

luottamus- ja toimihenkilöt tapahtumien suunnitteluun

ja toteutukseen. Samalla innolla pureutuivat myös jäsenjärjestöt

tavoitteiden toteuttamiseen. Ja tulokset

olivat sen mukaiset.

Tilaisuuksien sarja aloitettiin juhlavuoden avajai illa

Helsingissä. Talven päätapahtuma Talvisuurkisat

pidettiin Kuopiossa yli 17000 hengen voimin. V Suomen

Suurkisoissa Tampereella antoi SVUL todellisen

voimannäyttönsä: kesähelteisen viikon näyttäviin tapahtumiin

otti osaa 63000 urheilijanuorta. Suurkisojen

päätöspäivän kisamarssiin ja pääjuhlaan osallistui

yli 40000 liikunnallista svullilaista. Kesäkuussa juhlittiin

kutsu vieraiden voimin SVUL:n perustamisen 80-

vuotispäivää. Järjestöllisten juhlatilaisuuksien huipentumina

olivat marraskuun alun tapahtumat. Onnittelujen

vastaanotto, 80-vuotispääjuhla sekä ensimmäi et

puheenjohtajapäivät kokosivat yhteen järjestön päättäjät,

yhteistyökumppanit sekä suuren joukon perusyksiköiden

- seurojen - korkeinta johtoa.

Juhlavuoden merkitys Suomen Valtakunnan Urheiluliiton

tulevalle toiminnalle on ollut erittäin ratkaiseva.

Suurkisojen toteuttamisessa vaaditut seurat yön

kiihdytys ja SVUL-hengen elvyttäminen ovat jatkuneet

juhlien jälkeenkin. Myös muiden tuntema arvostus

järjestöä ja sen työtä kohtaan on huomattavasti

noussut.

LIIKUNT APOLIITTINEN

VILKASTUU

TOIMINTA

Vuoden 1980 aikana SVUL:n liikuntapoliittinen

toiminta keskittyi liikuntalain voimaanastumisen seuraamiseen

ja vaikuttamiseen sen hengen toteutumiseksi

sekä valtakunnallisella että kuntatasolla. Tulevaisuuden

kannalta merkittävä prosessi oli KT-suunnittelun

periaatteiden pohjalta tapahtuva toiminnan suunnittelu

vuosiksi 1981-84. Myös SVUL-80 juhlavuoden

tapahtumat muodostivat keskeisen toimintasektorin

toiminnassa.

Liikuntalain merkitys valtakunnallisella tasolla jäi

toivottua vähäisemmäksi. SVUL:n käsityksen mukaan

päätettäessä vuoden 1980 valtakunnallisten keskusjärjestöjen

valtionavusta olisi täytynyt noudattaa liikuntalain

sanaa ja jakaa avustukset toiminnan määrän,

laadun ja yhteiskunnallisen merkityksen mukaan.

Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan jakopäätös tehtiin

entisen käytännön pohjalta tasasuuruisina prosenttikorotuksina.

Kuntasektorilla liikuntalaki toi voimaanastuessaan

mukanaan kunnille lisää edellytyksiä tukea urheiluseurojen

toimintaa. Vuoden alusta lähtien valtio osallistui

valtionosuudella kuntien kantokykyluokan mukaan

seurojen avustamiseen. Valtioneuvosto hyväksyi täysimääräisen

valtionosuuden rajaksi 3 mk/ as. Liikuntapoliittinen

valiokunta esitti keväällä maamme kunnille

vetoomuksen, jossa toivottiin kuntien lisäävän urheiluseurojen

tukemista saamansa valtionosuuden verran.

Tällä tavalla valiokunnan mielestä toteutuisi liikuntalain

säätämisen eräs päätavoitteista eli yhteiskunnan

tuen lisääminen urheiluseuratoimintaan. Suuri osa

kunnista lisäsikin seuratukeaan lyhentymättömänä

valtionosuutensa verran seuroille.

Liikuntalain toteutumiseen liittyvä valtakunnallinen

liikuntapaikkasuunnitelma luovutettiin keväällä opetusministeriölle.

Liikuntapaikkatoimikunnassa SVUL:n

edustajana oli pääsihteeri Mauri Oksanen. Liikuntapoliittinen

valiokunta valitsi liikuntapaikkasuunnittelun

yhdeksi keskushallinnon avainalueeksi vuodelle 1981.

Syksyllä valitun liikuntapaikkatyöryhmän tehtävänä

on selvittää liikuntapaikkasuunnitteluprosessin eteneminen

eri hallintotasoille ja kartoittaa ne toimenpiteet,

joilla tuleviin suunnitelmiin voidaan vaikuttaa sekä

avustaa liikuntapaikkasuunnitteluun perehdyttävän ai

neiston tuottamisessa.

Toiseksi avainalueeksi valiokunta valitsi vuosiksi

1981 - 84 liikuntakulttuurin taloudellisten edellytysten

kehittämisen.

SVUL-80 juhlavuoden tapahtumista liikuntapoliittisesti

merkittävimmiksi muodostuivat Tampereen Suurkisat

ja marraskuussa järjestetyt Puheenjohtajapäivät.

Dipolissa pidetyille Puheenjohtajapäiville osallistui

yli 600 seuran puheenjohtajaa kaikkialta Suomesta.

Tilaisuus oli ainutlaatuinen tapahtuma maamme lii

kuntahistoriassa. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut

näin suuri joukko perustason järjestöjen edustajia

koolla kahden päivän ajan kuulemassa korkeatasoisia

alustuksia liikuntapolitiikan alalta.

Liikuntapoliittinen valiokunta on antanut toimintasektoriltaan

lausuntoja eri viranomaisten ja komiteoiden

pyynnöstä. Kunnallisvaalien alla valiokunta esitti

liik untaharrastajien äänestysaktiivisuuden lisäämiseen

tähtäävän vetoomuksen.

Liikuntapoliittisella osastolla tehdystä selvityksestä

" Urheiluseurojen avustaminen kunnissa 1979" saatiin

ensimmäisen kerran perustietoa urheiluseurojen avustamiseen

käytetyistä varoista ja niiden jakautumisesta

eri keskusjärjestöihin kuuluvien seurojen kesken sekä

avustamisen perusteista. Näitä selvityksiä käytetään

SVUL:n liikuntapoliittisen toiminnan apuna.

Vuoden alussa SVUL ja TUL allekirjoittivat sopimuksen

avoimesta kilpailutoiminnasta. Vuoden loppuun

mennessä jo 16 SVUL:n erikoisliittoa ja TUL:n

vastaava jaosto olivat allekirjoittaneet omat keskinäiset

sopimuksensa avoimesta kilpailutoiminnasta. M ui

den liittojen osalta neuvottelut ovat edelleen käynnissä

tai sopimuksen teko siirtyi vuodelle 1981.

[> Oikea-aikaisuus ja ponnistusvoima ovat käyttökelpoisia avuja

monessa eri lajissa.

'V Valvotussa ohjauksessa opetellaan eri urheilumuotoja ja parannetaan

tasapuolisesti kuntoa ja taitoa.

KtlHAANHEIlTOPAIKALLA

HEn NEN SALLITTU

!J. Monipuolisella leikinomaisella liikunnalla kehitetään Urheilukoulussa

lasten urheilullisia valmiuksia.

KOULUTUSTOIMINT A

Koulutustoiminnan painopistet olivat nuori 0 - ja

järjestötoiminnan koulutuksessa. Pääasia sa pIIrIen

koulutusohjaajien tekemien SVUL 80 seurakäyntien

paateemana olivat edellä mainitut toimintalinjat.

SVUL 80 tapahtumista tiedottami en lisäksi koulutettiin

käynneillä LUK-ohjaajia ja inno tettiin seurojen

johtohenkilöitä osallistumaan SVUL:n laajenevaan

järjestölliseen koulutukseen.

J ärjestöllistä koulutusta tehostamaan tuotettiin kertomusvuonna

järjestöjen puheenjohtajille tarkoitetun

toimialakurssin aineisto. Lisäksi aloitettiin taloudenhoitaja-

ja sihteerikurssien materiaalien valmistaminen.

Seurojen johtohenkilöille tarkoitetun koulutuksen

vaikeutena on ollut edelleenkin osanottohalukkuuden

laimeus. Valmentajakoulutuksessa ei ole oll ut vastaavaa

pulmaa. Näin saattaa syntyä tilanne, jossa va l

mentajien toimintaolosuhteet seuroissa eivät kehity

nykyajan vaatimusten mukaisesti.

SVUL:n järjestötoiminta ai uutta intoa ja ilmettä

ensi mm äisi llä puheenjohtajapäivillä, joiden teemana oli

"yhteislähtö uudelle vuosikymmenelle" . Tilaisuudessa

todettiin niin alustuksissa kuin keskusteluissakin 1980-

luvun asettavan urheilutoiminnalle monia aivan uudenlaisia

vaatim uk sia ja haasteita.

Jublavuonnakin valmentaja koulutusta järjestettiin

edellisten vuosien määriä vastaavasti. Kuluneena

vuonna aloitettiin valmentajakoulutuksen uudistamishanke,

joka 0 altaan pyrkii vastaamaan ainakin tämän

vuosikymmenen valmennuksellisiin tarpeisiin toi

vottavasti vielä seuraavanakin.

SVUL:n työteliään ja joustavan kouluttajajoukon

panoksin kaikki juhlavuoden til aisuuk sien osanottoodotukset

ylitettiin ja koulutustoimintaa järjestettiin

lähes edellisiä vuosia vastaavasti.

JÄRJESTÖKOULUTUS

SVUL:n urheiluosaston johdolla toteutettiin vuonna

1980 seuraavat järjestölliset koulutustilaisuudet:

- Jäsenpiirien valiokuntien puheenjohtajien koulutustilaisuus,

osanottajia 54.

- Seuratoimintakurssit, osanottajia 1.033.

Seuratoiminnan kehittämiskurssit, osanottajia

1.045.

- Puheenjohtajapäivät, osanottajia 600.

PÄÄ TOIMISTEN TOIMIHENKILÖI-

DEN KOULUTTAMINEN

SVUL:n keskushallinnon ja jäsenjärjestöjen totmthenkilöille

on pyritty järje tämään jokaiselle vähintäi n

kaksi koulutustapahtumaa vuodessa. Vuonna 1980

jatkettiin toiminnankehittämisseminaareja eli TOKE

SEja II -jaksolla. TOKESEen osallistui 18 jäsenliittoa

ja 18 piiriä sekä keskushallinto.

Muiden toimihenkilöille tarkoitettujen koulutistilaisuuksien

yhteinen osanottajamäärä nousi 291 henkilöön.

VALMENTAJAKOULUTUS

Vuoden 1980 aikana järjestettiin urheiluopistojen

kanssa yhteistyössä 6 A-valmentajaseminaaria. B-valmentajakouluja

pidettiin 26 (perusosa), joista urheiluosasto

järjesti itse 18 ja yhteistyössä urheiluopistojen

kans a 8. C-valmentajien koulutus on tapahtunut piirien

koulutusvaliokuntien järjestämänä. A-valmentajille

järjestettiin jatkokoulutuk en urheilubiologian semi

naari yhdes ä Suomen Urheiluopiston kanssa.

Valmentajakoulutuksen käyneet jakautuivat liitoitlain

(A ja 8) sekä piireittäin (A, 8 ja C) seuraavasti:

uomcn Amatöörinyrkkeilijäinliitto

Suomcn A mpujainliillo

Suomcn AmpumahiihlOliillO

uomcn HiihtoliillO

Suomcn Jousiampujain liillO

Suomcn J udoliillO

Suomen Jääkiekkoliillo

uomcn K anoolliliillO

Suomen K arateliillo

Suomcn KoripalloliillO

Suomen K ävel yurheil uliillO

Suomen LcntopalloliillO

uomcn Luisteluliillo

uomen MickkailuliitlO

uomen M oolloriliillo

Suomen Moollori veneliitlO

Suomen aisten Lii k untakasva lUsliillO

Suomen Painiliillo

Suomen PainonnostoliillO

Suomen PesäpalloliillO

Suomen Purjehtijaliillo

Suomen Pyöräil yliillo

Suomen PöytätennisliillO

Suomcn Ratsastaj ainliillo

Suomcn SoutuliillO

Suomcn Sulk apalloliillO

Suomcn Su unnistu sliillO

Suomcn Taitoluisteluliitto

Suomen Tennisliitto

Suomcn Uimali itto

Suomen UrheiluliillO

Suomcn Urheilusukeltajain liillO

Suomen VoimisteluliillO

T anssiurheilun K cs ku sliillO

Suomen PalloliillO

C IF

Puolustu svoimat

Ei lajia

Etelä-K arjala

Etel ä-Pohjanmaa

Helsin ki

H äme

K ainuu

K eski-Pohjanmaa

Keski -Suomi

K ymenl aak so

Lahti

Lappi

Länsi-Pohj a

Pohjoi -K arjala

Pohjois-Pohjanm aa

Pohjois-Sa vo

Satakunta

Suur-Savo

Uusimaa

Varsin ais-Suomi

ÖID

A

8

1

38

2

4

7

4

3

12

2

3

3

2

4

2

12

6

7

14

38

2

180

A

5

15

22

12

8

8

8

4

7

18

3

2

13

4

12

8

15

16

180

I:l

3

35

14

184

5

29

74

2

16

28

1

80

II

2

5

1

18

5

8

39

2

II

3

4

3

1

75

10

28

4 1

186

17

1

1

1

10

955

B C

80 250

52 277

107 547

54 486

II 131

30 184

28 254

38 203

52 21 5

33 260

2 122

11 9 226

84 188

58 23 7

37 282

41 245

43 279

82 224

3

955 46 10

Nuorisoleirille Härmälään kokoontui 10 000 nuorta eri puolilta

Suomea, Mouipuolista ohjelmaa oli runsaasti kaikentasoisille

urheilusta kiinnostuneille lapsille.

- 16 -

MUU KOULUTUSTOIMINTA

Urheiluosaston kouluttajapäivillä on SVUL:n koulutushenkilöstö

saanut jatkokoulutusta eri aloilta sekä

samalla informaatiota urheiluelämän ajankohtaisista

aiheista.

Koulutukseen liittyvää yhteistoimintaa on harjoitettu

SVUL:n järjestämänä useissa tilaisuuksissa liikunnan

lääninkouluttajien ja didaktiikan lehtorien, kuntien

liikuntatoimenjohtajien sekä urheiluopistojen

edustajien kanssa.

Syksyllä oli Suomen eli SVUL:n vuoro järjestää

pohjoismaiden urheilun keskusjärjestöjen koulutuspäälliköiden

koulutuskongressi. Osanottajia oli kaikista

Pohjoismaista, yhteensä 17 henkeä. Kolmen päivän

aikana vaihdettiin tietoa ja mielipiteitä pohjoismaisesta

urheilukoulutuksesta ja sen tarpeista.

Leiritoiminta

SVUL:n leiritoiminnan painopiste on edelleenkin

piirikohtaisessa liikunta- ja koulutusleiritoiminnassa.

Valtakunnallisesti toteutettiin kaksi koulutusleiriä sekä

nuorisoleirit Kuopiossa ja Tampereella.

Yhteenveto SVUL:n leiritoimintaan osallistuneista

1980

Piiri

Etelä· Karjala 193 353 546

Etelä· Pohjanmaa 209 871 1080

Helsinki 53 695 748

Häme 115 1050 11 65

Kainuu 181 243 424

Keski-Pohjanmaa 96 393 489

Keski-Suomi 248 744 992

Kymenlaakso 624 640 1264

Lahti 186 550 736

Lappi 197 146 343

Länsi-Pohja 70 155 225

Pohjois· Karjala 61 180 241

Pohjois-Pohjanmaa 117 365 482

Pohjois-Savo 127 463 590

Satakunta 522 517 1139

Suur-Savo 52 575 627

Uusimaa 190 242 432

Varsinais-Suomi 120 1085 1205

NUORISOTOIMINTA

Lasten urheilukoulu

Nuorisotoiminnan tavoitteena oli SVUL-80 juhlavuonna

Lasten Urheilukoulu jokaiseen seuraan. Lasten

liikunta- ja urheilun teemavuosi käynnistyi talvisuurkisojen

ja nuorisoleirin järjestelyillä. Juhlavuoden

huipentumana koettiin Tampereella mahtavin nuorisotapahtuma

aik oihin. Suurkisoihin kokoontuneiden kilpailevien

nuorten lisäksi keräsi yleinen nuorisoleiri

Härmälään lähes 10.000 nuorta, jotka urhoollisesti

kestivät liikunnallisen helteen telttakylissään.

Lasten urheilukoulutoiminnan käynnistäminen alkoi

LUK-viikolla syyskuussa, tiedottamisen, kouluttamisen

ja uudistetun LUK-materiaalin avulla. Piirien nuorisovaliokuntien

ja koulutusohjaajientoimesta pyritään

urheilukoulu perustamaan jokaiseen svullilaiseen

seuraan.

SVUL:lle antamassaan 80-vuotislahjassa - juhlavuoden

vakuutuksessa - SVUL:n jäsenliitot ilmaisivat

pyrkimyksensä omalta osaltaan tukea ja kehittää lasten

liikuntaa lapsen parhaaksi ja lapsen ehdoin. Näin

LUK-toiminta on saanut kaikkien liittojen varauksettoman

tuen ja jatkossa nähdään konkreetteja toimenpiteitä

eri lajeissa.

TUTKIMUSTOIMINT A

Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittäminen vuosina

1981 - 85

Vuosi 1980 oli merkittävä koko maan liikuntatieteellisen

tutkimuksen ohjauksessa. Liikuntatieteellinen

tutkimus sai uusia resursseja UKK-instituuttipäätöksen

myötä ja Valtion Liikuntatieteellinen Toimikunta

(VL TT) valmisteli liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämisohjelmaa

vuosiksi 198 1- 85.

SVUL:n tieteellinen valiokunta osallistui kehittämisohjelman

valmisteluun omilla kannanotoillaan. Valiokunnan

esittelij ä oli kehittämisohjelmaa valmistelevan

työryhmän jäsen.

Kehittämissuunnitelman mukaisia keskeisiä tutkimusalueita

ovat terveyshuolto, koulutus ja kasvatus,

työelämä, vapaa-aika ja virkistys sekä urheilu. Urheilun

alueella erityistä huomiota kiinnitetään lasten urheiluun,

valmennusprosessin ja -menetelmien ja urheilun

yhteiskunnalli sen merkityksen tutkimiseen.

Miksi nuori urheilija lopettaa?

SVUL:n tieteellinen valiokunta käynnisti kesällä

1979 yhteistyössä Turun yliopiston kanssa Nuorten

urheiluharrastuksen pysyvyys tutkimusprojektin.

Tutkimuksessa pyritään etsimään syitä nuorten urheiluharrastuksen

lopettamiseen. Tutkimus kestää kolme

vuotta ja ensimmäinen väliraportti valmistui juuri

kuluneen vuoden lopulla. Väliraportissa tarkennettiin

niitä kysymyksiä, joilla varsinaiset lopettamisen syyt

pyritään hakemaan. Tutkimus kohdistuu vuosina

b. Suurkisojen yhteydessä järjesti Suomen Kuntourheiluliitto matb.

kailu- ja liikuntaseminaarin. Sen ohjelmassa oli myös omakohtaista

kunto liikuntaa.

b. Uoisin, odottavaisin mielin joukot saapuivat Tampereelle kisailemaan

ja tapaamaan uusia urheilukavereita.

[>

Talven hiihto retket ja kuntohiihdot vetivät suomalaisia liikkumaan

sankoin joukoin. Samalla toteutettiin SVUL-80 juhlavuoden pääteemaa:

Kuntoa Svullista.

\l

SNLL marssitti Suomen Suurkisoihin Tampereelle mahtavat määrät

tyttö-ja naisvoimistelijoita. Kuvassa naisten kenttänäytökseen

osallistuneita värikkäine pukuineen ja apiloineen.

1976- 77 menestynel IIn nuoriin hiihtäjiin, uunnistajiin,

hyppääjiin ja heittäjiin sekä jääkiekkoilijoihin.

Tutkimuksen seuraava raportti valmi tuu loppuvuodesta

1981 minkä jälkeen otetaan urheilijoiden seurantaa

varten uusi oto . Muita tieteellisen valiokunnan

käyn nistämiä tutkimuksia on raportoitu SVUL:n tieteellisessä

julkaisusarjassa.

Tiedon välitysprojekti

SVUL:n tutkimustoiminnan voi mavarat Ii ääntyivät

maaliskuussa, kun SVUL ja Jyväskylän yliopisto solmivat

yhteistyö opim uk sen. Yhteistyösopimuksen puitteissa

SVUL:lla on Jyväskylässä oto-tutkimusassistentti.

Assisten tin työpanos suuntautuu paitsi omaan

tutkimustoimintaan myös uuteen tiedonvälitykseen.

Tutkimusassistentin johtamassa tiedon välitysprojektissa

seurataan kuukausittain kymmentä alan johtavaa

ulkolaista aikakauslehteä ja poimitaan niistä valikoidusti

suomennettavat artikkelit. Vuonna 1980 artikkeleista

tehtiin kolme julkaisua sv ullilaisten käyttöön.

SVUL ESILLÄ TIEDOTUKSEN

AVULLA

SVUL:n tiedotustoiminnan tehtävänä on välittää

tietoa koko SVUL:n toiminn asta, luoda myönteistä

kuvaa liikunn asta, tarjota jäsenjärjestöille tiedotuspalvel

uja eli auttaa niitä tiedottamisessa sekä huolehti a

järjestön sisäisestä tiedonkulusta.

Keskeisenä tehtävänä vuonna 1980 oli SVUL:n

tiedottamisessa juhlavuoden toimintojen julkistaminen.

Suunnittelu ja osin toteutuskin oli aloitettu vuoden

1979 aikana. Juhlavuonna oli tiedotuksen tavoitteena

saada Suomen kansa tiedostamaan Suomen Valtakunnan

Urheiluliiton tekemän liikuntaa edistävän työn

merkitys ja laajuus. Kesk usjärjestö ja sen jäsenjärjestöt

pyrittiin tuomaan suuren yleisön tietoisuuteen.

Myös slsalsta tiedotusta tehostettiin yhtenäisen

SVUL-hengen luomiseksi.

Suurkisat ja 80-vuotisj uhlat vaativat poikkeuksellisen

runsaasti eri tyyppisen materiaalin tuottamista.

Vuoden 1979 lopulta suunniteltiin Suurkisojen taltioimista

elokuvaksi. Tek ij äksi valittu Focus-Filmi Oy

kuvasi sekä Kuopion Talvisuurkisat että Tampereen

V Suomen Suurkisat. Runsaasta materiaalista koottiin

40 minuutin ansiokas esitys, joka valmistui nopealla

aikataulull a hyvissä ajoin marraskuun juhlatapahtumiin.

Suurkisat tallennettiin myös kirjan lehdille. "Suomen

Suurkisat 1980 - nuorten urheilun juhlaa" kertoo

kuvin yli 80000 urheilun harrastajaa yhteen

koonneista tilaisuuksista.

Tiedotuksellisen tarjonnan monipuolistamiseksi

koottiin SVUL:n 80-vuotisjuhlissa esitettäväksi Kunnon

SVUL -diaohjelma. Vastaavantyyppistä ohjelmaa

ei järjestöstä aikaisemmin ollut tehty - kyseessä oli

mielenkiintoinen haastava yritys. AvSet Oy:n kanssa

va lmistettu sarja kertoo koko SVUL:n 80-vuotisen

taipaleen keskittyen kuitenkin nyk ytilantee een.

Juhlavuoden ajan tiedottamiseen liittyivät lukuisat

tiedotu tilai uudet, lehtimainonta, Suurki ojen aikainen

lehdistöpalvelu sekä normaali rutiinitoiminta. Vakinai

ta SVU L:n tiedotu organisaatiota, toimihenkilöi tä

ja tiedotusvaliokuntaa tukivat SVUL-80 tiedotu svaliokunta

ja Suurkisojen järjestäjäpiirien paikallisorganisaatiot.

Tampereen Suurkisojen tiedottamista varten

oli kevään ja alkukesän ajaksi palkattuna lehdi stöpäällikkönä

toimittaja Pekka Ruusukallio.

Vuonna 1980 SVUL oli e illä tiedotusvälineissä

va rsi n hyvin. SUllrtapahtumi ta oli lähetyksiä radios a

ja TV:ssä ekä mittavasti kirjoituksia sanomalehdissä.

Varsinkin maakuntalehdi tö jakoi runsaasti tietoa

SVUL:sta.

Kiinnostus SVU L:n jokaviikkoisia lehdistötilaisuuk

sia kohtaan kasvoi vuoden aikana. SVUL:n kesku s

hallinto ekä jäsenliitot käyttävät tilaisuutta kertoakseen

lähinnä pääkaupungin lehtien, radion ja television

sekä uutistoimistojen urheilutoimittajille ajankohtaiSista

asioista. Maakuntalehdi tölle lähetettävällä

SVUL:n lehdistötiedotteella tavoitettiin suoraan viikoittain

lähes 100 tiedotusvälinettä. Varsinkin suuret

jäsenliitot käyttivät SVUL:n tarjoamia tiedotuspalveluja

aktii vi esti hyväkseen.

Vuoden 1980 aikana SVUL:n tiedotustoiminnan

su unnittelussa pantiin yhä enemmän painoa palveluluonteisuuteen.

Osaltaan tähän on vaik uttan ut sv ulli

laisen urhei lulehdistön kehitys.

SVUL:n pää-äänenkannattajan Suomen Urheilulehden

muuttuessa tilaajiensa toivomusten mukaiseen laji-

ja urheilijakeskeiseen suuntaan, on siinä jouduttu

jättämään jäsenjärjestöjen informatiivinen osuus vähäiseksi.

Nyt on keskushallinnossa tiedostettu jäsenlii

ttojen ja -piirien julkaisujen tiedotukselliset mahdollisuudet.

JULKAISUTOIMINT A

Tiedotusosasto on toimittanut vuoden 1980 seuraavat

julkaisut:

1. SVUL:n vuosikirja 1980, 209 s., toimittanut Ari J.

Aalto

2. Soita SVUL 1980 urheilun osoite- ja puhelinmuistio,

81 s.

3. Urheil uk alenteri 1981 , 192 S., toimittanut Ari J.

Aalto

4. Suomen Suurkisat 1980 - nuorten urheilun juhlaa,

120 s., toimittanut Antti O. Arponen

\l

\l

Vesilläliikkumisen suosio kasvaa kesä kesältä. Soudetaan, melotaan,

purjehditaan, purjelautaillaan, uidaan ja pelataan vesipelejä,

vaihtoehtoja löytyy jokaisen mieleen.

Urheiluosaston toimittamina ovat v. 1980 ilmestyneet:

1. Järjestöllisen koulutuksen "Puheenjohtaja"-kansio,

108 s .. työryhmä: Heinänen, Huurros, Lankinen,

Norvio, Frantsi, Natunen, Suortti, Swanljung, kuvitu

Westman.

2. SVUL Kouluttaa 1981 , 191 s., toimittanut Markku

Perttula.

3. Lasten urheilukoulu - LUK 1, 52 s., toimittaneet:

Hellsten, Kareinen, Koivunen, Ruokonen, Björkman,

Tuorila, Vilkka.

4. Lapsiliikuntakongressiraportti 4.- 6. 6. 1979, 184

s., koonnut Markku Perttula.

5. Kaksivaiheisen vuorohiihdon tekniikka, 70 S., toi

~ittanut Reijo Pirttimäki.

6. Suomalaisten huippu-urheilijoiden fyysinen suorituskyky,

20 S. , toimittanut Rusko.

7. Lihaksen solusuhteen määrittäminen, 45 s., toimittaneet

Vihko ja Rahkila.

8. Lyhennelmiä ulkolaisista urheilutieteellisistä ja valmennuksellisista

aikakauslehdistä no 1/ 80 toimittaneet

Häkkinen, Mero no:t 2/ 80 ja 3/ 80 toimittaneet

Häkkinen, Mero, Vuorimaa.

KANSAINV ÄLINEN TOIMINTA

Suomen Suurkisojen yhteydessä Tampereella kokoontui

NGO-klubi. Klubi on länsimaisten ei-valtiolli

sten urheilun ke kusjärjestöjen epävirallinen yhteistyöelin.

Mukana kokouksessa olivat Englannin, Hollannin,

Israelin, Itävallan, Länsi-Saksan, Norjan,

Ruotsin, Tanskan ja Suomen edustajat.

Vuonna 1980 hyväksyttiin SVUL:n kansainvälisen

toiminnan ohjelma. Ohjelman periaatteiden mukaisesti

SVUL pyrkii luomaan ja ylläpitämään hyvät suhteet

kaikkiin urheilua harrastaviin maihin. SVUL katsoo,

että kansainvälisen urheilun suurtapahtumien toimintaperiaatteita

ja osallistumisedellytyksiä on pyrittävä

kehittämään siten, että ne tulevaisuudessa täyttävät

entistä paremmin ja tasapuolisemmin tehtävänsä oi

keudenmukaisen kilpailu- ja muun liikuntatoimen aikaansaamiseksi,

kansainvälisen vuorovaikutuksen ja

yhteisymmärryksen edistämiseksi.

Useimmat SVUL:n jäsenliitoista edustavat maatamme

kansainvälisissä erikoisliitoissa. Omassa kansainvälisessä

toiminnassaan niiden on asetettava kansainvälisen

liittonsa sääntöjen noudattaminen etusijalle,

sillä sääntöjen rikkominen johtaa automaattisesti

erottamiseen ja tätä kautta maamme liikunta- ja urheilutoiminnan

huomattavaan kaventumiseen.

Jäsenliitoilleen SVUL suosittelee, että ne loisivat

omat säännöstönsä doping-aineiden testaamiseksi ja

myös rangaistusmääräykset, joita sovelletaan väärinkäytön

ilmetessä. Edelleen SVUL suosittelee, että jäsenliitot

toimisivat omissa kansainvälisissä erikoisliitoissaan

kaikin keinoin lääkeaineiden käytön mukanaan

tuoman ongelman poistamiseksi.

Suomen Urheilulehti

/':,

Suurkisamarssi läpi helteisen Tampereen jäi varmasti jokaisen

suurkisalaisen mieleen. Marssin käJjessä tulivat Suomen ja

SVUL:n liput, kanuyina ja airueina monet suomalaiset huippuurheilijat.

Vuoden 1980

parhaat urheilijat

t:. Mikko Huhtala

Paini on ollut suomala.isten vahvoja olympialajeja. Mikko Huhtala oli arvokisamitaleineen

vuoden 1980 menestyksekkäin painijamme.

t:. Kaarlo Maaninka

Suomen yleisurheilumenestys ei ollut Moskovassa odotusten

mukainen. Kaarlo Maaninka pelasti lajin maineen ja nousi suosikkipojaksi

kaksine mitaleineen.

\l Esko Rechardt

Uusien lajien myötätuulessa purjehti myös Esko Rechardt. Tallinnan

oikullisissa tuulissa hän Finnjollineen otti yllätysvoiton.

[> Pertti Karppinen

Pertti Karppiseen luotettiin knin vuoreen. Eikä hän pettänytkään

odotuksia. Hiljaisen soutajajätin voimakkaat vedot eivät antaneet

muille mahdollisuuksia ja Karppinen uusi olympiavoittonsa

sekä vuoden urheilija -tittelinsä.

t:. Tomi Poikolainen

Suomen olympiajoukkueen kuopus Tomi Poikolainen hallitsi hermonsa esimerkillisesti ja nousi rankkasateessa jousiampujien ykköseksi.

SVUL:n hallinto

JÄSENLIITTOJEN MÄÄRÄN KASVU

Vuosi

Erik oisliittoja

Seuroja J äseniä Jäsenliitot liittyneet

1900- 05 1932:

Urheilu -, Voi mi stelu-, Hiihto-, Paini-, Pyöräily-,

1906 70 3.065

Poikaurheiluliitto

1935:

19 11 287 16.099

Painonnosto-. Nyrkkeilyliitto

1937 :

19 16 554 33.149

Jää kiekkoli itto

1938:

192 1 308 22.4 11

Uimaliitto

1945:

1926 465 40.799

Suunnistusliitto

1947:

193 1 599 53.575

Koripallo-. Luistelu-, Miekkailuliitto

1948:

1936 9 801 89.295

aisten Liikumakasvatusliitto

1957:

1941 II 1.021 115.084

Käsi palloliitto

1961 :

1946 12 1.78 1 202.407

Taitoluistelu-, K untourheilu-, Lentopalloliitto

1962:

195 1 16 1.527 358.457

Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-,

Kanootti, Nykyaikaisen 5-ottelun liitto

1956 16 1.403 350.997

1961 20 1.586 436.927

1966 36 2.294 609.450

1970 37 2.563 744.336

1972 38 2.557 772.554

1973 40 2.6 15 789.260

1974 41 2.738 8 13.013

1975 42 5. 11 8 909.764

1976 43 5. 180 910.277

1977 44 5. 187 92 1.439

1978 44 5.563 927.09 1

1979 44 5. 178 957.236

1980 45 5.545 949.364

- 28-

1963:

Pöytätennis-, Judo-, Sulkapllo-, Moottoriliitto

1964:

Purjehtijaliitto

1965:

Moottori vene-. Vesi hiihtoliitto

1966:

Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto

1967:

Kävelyurhei luliitto

197 1 :

Maahockeyliitto

1973:

Squash-, Urheilusukeltajain liitto

1974:

Urheiluautoilijoiden liitto

1975:

Metsästäjäliitto

1976:

Tanssiurhei lun Keskusliitto

1977 :

Karateliitto

1980:

Jousiampujain liitto

LIITTOHALLITUS 1980

Puheenjohtaja:

Toimitusjohtaja Erkki Kivelä

Varapuheenjohtajat:

Varatuomari Seppo Hieta

varatuomari Paavo Pekkanen

johtaja Esko Sarvikas

toimitusjohtaja Jukka Uunila

J äsenet:

Professori Pentti Alho

varatuomari Martti Alopaeus

kenttäpäällikkö Orvo Anttila

liikunnanohjaaja Väinö Eskelin en

varatuomari Carl-Olaf Homen

koulunjohtaja Irja Kl eemola

opistonjohtaja Matti Lähdesmäki

diplomi-in si nööri Osmo Niemelä

varatuomari Juhani Salmenkylä

Ii!. maisteri Marjatta Väänänen

SVUL:N LIITTO V ALTUUSTON

JÄSE'NET

Jäsenliitoista

Amatöörinyrkkeilijäinliitto: Aimo Lindgren.

Ampujainliitto: Maunu Wirtanen.

Ampumahiihtoliitto: Erkki J. Toivonen.

Golniitto: Pentti Nurminen.

Hiihtoliitto: Hannu Koskivuori, liittovaltuuston puh.joh. . Pauli

Vainio, Paavo M. Petäjä ja Pekka Ri stola.

Judoliitto: Timo Harju.

Jääkiekkoliitto: Erkki Turunen ja Tapa ni Mattila.

Kanoottiliitto: Erkki J. Woivalin.

Karateliitto: Kari Kuula.

Koripalloliitto: Martti Huhtamäki.

Kuntourheiluliitto: Pertti Tuomala, Jorma J ärvi, Maire Suominen,

Santeri Hyttinen ja Kalevi Salokangas.

Käsipalloliitto: O ve Holvikari.

Kä velyurhe ilulii~to : Väinö Kangaspunta.

Lentopalloliitto: Rune Nylander ja Raimo Peltonen.

Luisteluliitto : Aarto Avellan.

Maahockeyliillo: Kalevi Ruuttu.

Metsästäjäliitto: Mikko Taka-Sihvola.

Miekkailuliitto: Erkki E. Nurmi.

Moottoriliitto: Arne Berner.

Moottoriveneliitto: Jorma Salomaa.

SNLL: Liisa Orko ja Impi Jokinen.

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto: Tauno Sutela.

Painiliitto: Mauri Vierumäki.

Painonnostoliitto: Mauri Rauvamo.

Pesäpalloliitto: Antti Heinonen ja Matti Huttunen.

Purjehtijaliitto: Peter Tallberg.

Py örä ilyliitto: Simo Klimscheffskij.

Pöytätennisliitto: Esa Ell onen.

Ratsastajainliitto: Viktor Jansson.

Ru gby- ja Salamapalloliitto: Marjatta Arkela.

Soutuliitto: ils Bäckman.

Squashliitto: Mauno Rintanen.

Sulkapalloliitto: Tuomo Tennilä.

Suunnistusliitto: Matti Salmen kylä ja Kalevi Kapanen.

Taitoluisteluliitto: Urho Rouvali.

Tennisliitto: Veli Sunila.

Uimali itto: Pertti Ojala.

Urheiluautoilijoiden liitto: Algot Kettunen.

Urheiluliitto: Carl-Olaf Homen, Pentti Karvonen, Veikko Marttinen.

Olavi Niemelä ja Kosti Rasi nperä.

Urhei lu sukeltajain liitto : Ma uri Vallema.

Vesihiihtoliitto: Jorma Perolahti.

Voimisteluliitto: Pekka Ojonen.

SVUL:n nuoret: Juha Eronen.

Tanssiurheilun Keskusliitto: C hrister Wilkman.

Jäsenpiireistä

Etelä-Karj ala: Reino Ikävalko.

Etelä-Pohjanmaa: Matti Jaskari, Ilmari Ylä-Autio ja Pirkko Lilja.

Helsinki : Juha ni Kokko, Arvi Jantunen, Olavi Lehtisalo, Raij a

Vuorio ja Einar Nissilä.

Häme: Mikko Koski, Jukka La mpiniva ja Tapio Poikolainen.

Kainuu : Mauri Katavisto.

Keski-Pohjanmaa: Teemu Pesola ja Olavi Siekkinen.

Keski-Suomi: Esa Riihimäki ja Reijo Salomaa.

Kymenlaakso : Olavi Eronen ja Reino Mikkelä.

Lahti: Lasse Ahtiainen ja Pentti Larjanne.

Lappi: Olavi Poikela.

Länsi-Pohja: Seppo Pelttari.

Pohjois-Karjala: Eino Kiiski.

Pohjois-Pohjanmaa: Eero Kokko ja Eero Kelhä.

Pohjois-Savo: Lauri Reinikainen ja Kalevi Tiihonen.

Satakunta: Tauno Salonen ja Henry Granfors.

Suur-Savo: Leo Turunen.

Uusimaa: Pellervo Hyytiäinen ja Pentti Räty.

Varsinais-Suomi: Pentti Pihlakoski ja Timo Lehmuskoski .

29 -

Lisäjäsenet:

Aino Manninen

Pirkko Väänänen

Hilkka Hakola

Magnus Ståhlberg

Kaarlo Hartiala

Mauri Miettinen

Pekka Silvola

Pertti Paloheimo

Leena Jääskeläinen

Eino Uusitalo

Raimo Lindholm

Seppo Westerlund

Kalervo Löfberg

Sylvi Saimo ja

Kai Hagelberg.

~,-.................................

3.0 .............................................................. - .3.1.-................................ ~ ..

!.'

II

II

VALIOKUNNAT JA TYÖRYHMÄT

Ansiomerkkivaliokunta: Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja), Pellervo

Hyytiäin en, Arvi Jantunen, Impi Jokinen , Unto Koski, Matti TaI

si, Erkki Helenius (esittelijä).

Hcnkilöstövaliokunta: Mauri Moren (puheenjohtaja), Martti Alopaeus,

Hilkk a Hakola, Max Lemström, Paavo Tarnanen, Ritva

Wright, Esko Eklund (esittelij ä).

Jerismajan johtokunta: Mikko Leppänen (puheenjohtaja), Pan u

Haapala, Jaakko Holopainen, Osmo Niemelä, Seppo Pelttari , Ri s

to Salmia, Erkki Helenius (esittelijä).

Kansainvälinen valiokunta: Kaarl o Hartiala (puheenjohtaja), Väinö

Eskelinen, Carl-Olaf Homen, Paavo Seppänen, Peter Tallberg,

Marjatta Väänänen, Tor Jungman (esittelijä).

Liikuntapoli ittinen valiokunta: Paavo Pekka nen (puheenjohtaja),

Leena Jääskeläinen, Pentti Kurunmäki, Juha Talvitie, Jukka Wuolio,

Ilmari Ylä-Autio, Kalevi Suortti (esittelijä).

Sääntövali okunta: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Seppo Al

kunen, Pentti Antikainen, Antti Heinonen, Pauli Swanljung, Ri sto

Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä).

Talousvaliokunta: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Ni sse Hagman,

Tapio Koivula, Mikko Leppänen, Kari Pöllänen, Juhani Salmenkylä,

Teuvo Holopainen (esittelijä).

Tiedotusvaliokunta: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Eeva-Kaarina

Holopainen, Kari Kallio, Mikko Taka-Sihvola, Raimo Vanninen,

Raimo Viskari. Antti O. Arponen (esittelijä - syyskuu -80 saakka),

Ari J. Aalto (esittelijä - syyskuu -80 lähtien).

Tieteellinen valiokunta: Antti Ahlström (puheenjohtaja), Erkki

Asp, Osmo Hänninen, Juha Karvonen, Simo Mäkelä, Heikki

Rusko, Tor Jungman (esittelijä).

Töölön urheiluhallien ja SVUL:n squash-hallien johtokunta: Kai

Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen,

Pertti Ojala, Esko Salasuo, Erkki Viinikainen, Erkki Helenius

(esittelijä).

Urheilulehden toimitusneuvosto: Antti O. Arponen ja Ari J. Aalto

(puheenjohtajat), Esko Ojala, Antero Raevuori, Risto Rii stama,

Mikko Taka-Sihvola, Tuomo Tennilä, Antero Viherkenttä, Jouni

Vi lermo ja Antti O . Arponen (esittelijät).

Urheilu valiokunta: Jukka Uunila (puheenjohtaja), Tapani Il kka,

Leena Jääskeläinen, Tarmo Mäki-Kuutti, Kalevi Tuominen, Leo

Turunen, Aulis Potinkara (esittelijä).

SVUL:N EDUSTUS ERI

YHTEISÖISSÄ VUONNA 1980

nen. Hallitu ksen pj Jukka Uunila, varapj Hannu Koskivuori ja

Pertti Paloheimo.

Suomen Retkei lymajajärjestö: edustajiston jäsen Jaakko Holopainen.

hallituk sen jäsen Erkki Helenius.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto: hallituksen jäsenet

Erkki Helenius ja Heik ki Serkamo.

Suomen Urh ei lumuseosäätiö: hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä,

varajäsen Irja Kleemola, hallituksen pj Martti Alopaeus, jäsen

Erkki Helenius.

Suomen Urheiluopisto: kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston pj

Erkk i Ki velä, jäsenet Eero Ehrnrooth, Yrjö Kokko, Markku Mäenpää,

Paavo Pekkanen, Lauri Pihkala ja Juhani Salmenkylä.

Hallituk sen pj Esko Sarvik as, jäsenet Seppo Hi eta, Pentti Karvonen

ja Mauri Oksanen. Opiston johtokunta = hallitus + opiston

johtaja

Suomen Urheil usäätiö: valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus, hallituk

sen puheenjohtaja Seppo Hieta, varapuheenjohtaja Juhani Salmekylä,

jäsenet Nisse Hagman, Tapio Koivula, Mikko Leppänen

ja Kari Pöllänen. Sihteeri Teuvo Holopainen.

Töölön Urheilutalosäätiö: valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus,

hallituk sen puheenjohtaja Seppo Hieta, jäsenet Jaakko Estola, Kai

Hagelberg, Lauri Kärävä, Mikko Leppänen, Osmo Niemelä ja Juhani

Salmenkylä, varajäsenet Nils Hagman, Irja Kleemola ja Erkki

Viin ikainen, sihteeri Erkki Helenius.

Urheilulääketieteen Säätiö: hallituksen jäsenet Antti Ahlström ja

Mauri Oksanen.

Valt ion Urheiluneuvosto: jäsen Mauri Oksanen.

Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun Keskustoimikunta: yhdyshenkilö

Erkki Helenius.

URHEILUVALIOKUNTA

URHEILUOSASTO

i

!

LI IKUNTAPOLIITTINEN

VALIOKUNTA

LIIKUNTAPOLIITTINEN

OSASTO

LIITTOKOKOUS

LIITTOV AL TUUSTO

LIITTOHALLITUS

PUHEENJOHTAJISTO

I

TALOUSVALIOKUNTA

TALOUSOSASTO

SVUL:n LUOTT AMUSHENKILÖ

ORGANISAATIO VUONNA 1980

- T IEDOTUSVALIOKUNTA

I

TIEDOTUSOSASTO

!

I

Jääkenttäsäätiö : edustajiston jäsen Erkki Kivelä

Kansalaisjärjestöjen Raittiustoimikunnan Keskusliitto : edustaja

Juhani Kokko

Kisakalliosäätiö: valtuuskunnan jäsenet Eero Ehrnrooth, Osmo

Niemelä, Martti Huhtamäki , Brita Ikävalko ja Pertti Tuomala.

Johtokunnan jäsenet Erkki Kivelä, Irja Kleemola j a Esko Sarvikas.

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö: valtuuskunnan jäsen

Kalevi Suortti

Otaniemen Urheilu säätiö: valtuuskunnan jäsen Irja Kleemola, varajäsen

Hilkka Hakola. Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius.

Martti Alopaeus, varajäsen Aulis Potinkara. Antti Lanamäki, varajäsen

Kalervo Löfberg. Teuvo Holopainen, varajäsen Kalevi

Suortti. Hallituksen jäsenet Erkki Helenius, varajäsen Teuvo Holopainen.

Olavi Lehtisalo, varajäsen Pauli Vyyryläinen.

Pohjois-Suomen urheilun kalottikeskus: SVUL:lla ei ole varsinaista

edustajaa mutta oike,us olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta;

yhd yshenkilö Erkki Helenius

Greta ja Viktor Smedsin rahastosäätiö : hall ituksen pj Seppo Hieta,

varalla Mauri Oksanen, varapj Juhani Salmenkylä, varalla

Teuvo Holopainen, asiamies ja sihteeri Erkki Helenius

Stadion-Säätiö: edustajiston jäsenet Nils Hagman (yleisurheilu),

Leo Saressalo (hiihto), Tuomo Jalantie (voimistelu), Mauri Vierumäki

(paini) ja Raimo Vauhkonen (pyöräily). Hallituksen jäsenet

Jukka Uunila ja Rolf Haikkola.

Suomen Olympiayhdistys: valtuuskunnan pj Kaarlo Hartiala, jäsenet

Erkki Kivelä, Jukka Uunila, Osmo Niemelä ja Mauri Oksa-

-

TIETEELLINEN

VALIOKUNTA

KANSAINV ÄLINEN

VALIOKUNTA

SÄÄNTÖVALIOKUNTA

URHEILUHALLI EN

JOHTOKUNTA

JERISMAJAN JOHTOKUNTA -

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA -

-

URHEILULEHDEN

TOIMITUSNEUVOSTO

ANSIOMER KKI

VALIOKUNTA

I

Talous

LIIKUNTALAIN MERKITYS

URHEILUJ ÄRJESTÖJEN

TALOUDELLE

Vuosi 1980 oli liikuntakulttuurin kannalta erityisen

merkittävä vuosi. Vuoden 1980 alussa astui voimaan

liikuntalaki. Asiaa käsittelemäänhän nimitettiin vuonna

1974 komitea, joka jätti mietintönsä tammikuussa

1977. Mietinnön keskeisin sisältö oli esitys liikuntalaiksi,

jok~ koskee liikunnan valtionavun ulottamista

urheilueuratasolle asti. Käytännössä tämä tapahtuu siten,

että valtionosuudet myönnetään kunnille ja kuntien

kautta edelleen paikallisille urheiluseuroille.

Vuonna 1980 liikuntalain mukaan täysimääräisen

valtionosuuden edellytyksenä oli se, että kunta käytti

urheiluseurojen tukemiseen vähintään 3 mk/asukas.

SVUL:n liikuntapoliittisen osaston tekemä selvitys

liik untalakia edeltävän vuoden olosuhteista osoittaa

seuroille osoitettujen toiminta-avustusten vaihtelevan

kunnissa hyvin voimakkaasti ollen keskimäärin hieman

alle 4 markkaa/asukas. Tämän lisäksi vajaalla

puolella kunnista seura-avustusten määrä on ollut vähäisempi

tai yhtä suuri kuin valtionosuuskelpoiset menot

vuonna 1980 eli 3 markkaa/ asukas.

Opetusministeriö on määritellyt valtionosuuden

saamisen edellytyksiksi sen että jakoa tehtäessä kunnissa

otetaan huomioon seuran avustuksen tarve liikuntatoiminnan

määrä, laatu ja yhteiskunnallinen

merkitys. Tasapuolisiin ja oikeudenmukaisiin päätöksiin

päästään vain laatimalla kirjalliset jakoperusteet

seurojen avustamiseksi. Tavoite, jota myös Suomen

Kunnallisliitto on korostanut yleiskirjeessään kunnille,

sillä vain kolmanneksella kunnista on vahvistetut ja

kirjalliseen muotoon saatetut ohjeet seuratuen jakamisesta.

Palveluyksikköjen henkilöstön kehitys 1970- 1980

-

38

r--

48

Keskushallinnon koko

henkilökunta -

22 23

20 20

Palveluyksiköt

Liittojen lukumäärä

55

-

56

1970 1971 1972 1973

37 38 38 40

Valtakunnallista liikuntaa järjestöjen valtionavustuksia

määritettäessä tulee, liikuntalain mukaan, erityisesti

huomioida järjestön liikuntatoiminnan laatu, laajuus

ja yhteiskunnallinen merkitys.

Urheilun keskusjärjestöjen avustaminen on viime

vuosina perustunut tasasuuruisiin prosenttikorotuksiin

kaikille keskusjärjestöille. Johtuen keskusjärjestöjen

toiminnan laadun ja määrän selvästi erisuuruisesta

vuosittaisesta kasvusta, on emo jako käytäntö johtanut

epäoikeudenmukaiseen valtionavustusten jakoon.

SVUL:n valvionavustus on suhteessa toimintaan jäänyt

voimakkaasti jälkeen muiden keskusjärjestöjen

vastaavasta valtionavusta.

Vuonna 1979 ja 1980 tehty valtionavustusten jako

osoittaa selvästi tämän vääristymän suhteessa keskusjärjestöjen

hyväksyttäviin toimintamenoihin.

Keskusjärjestö

SVUL

TUL

CIF

SPL

SVUL

TUL

CIF

SPL

35.902.675 16.826.000 46,9 %

15.107.568 10.821.000 71 ,6 %

2.807.625 1.958.000 69,7 %

3.752.648 2.348.000 62,6 %

1980

41.310.608 18.172.000 43,9 %

15.447.498 11.687.000 75,7 %

2.825.1 13 2.115.000 74,8 %

4.936.2 18 2.536.000 51 ,3 %

.------

1--

62

63

61

59 .--- r--

56 56

53 1--

J---

26 27

29

-

J---

-

35 35

31

-

31

1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980

41 42 43 44 44 44 45

-

-

SVUL:N KESKUSHALLINNON

HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ

Oheisessa taulukossa on esitetty SVUL:n palvelyksiköitten

sekä keskushallinnon koko henkilökunnan

määrä ja kasvu 70-luvulla.

Suurin henkilöstöä koskeva organisatorinen muutos

70-luvulla tapahtui 1976, jolloin SVUL:n keskushallinnon

alaisuudessa työskennelleet koulutusohjaajat

si irrettiin jäsenpiirien hallinnolliseen valvontaan. Keskushallinnon

palveluyksiköitten toimivuutta on parannettu

tarpeellisin henkilölisäyksin. Palveluyksiköitten

henkilökuntamäärä on vuodesta 1970 noussut vuoteen

1980 mennessä 20:sta 35 :een. Vuoden 1980 lopulla

keskushallinnon koko henkilökunnan määrä oli 62

toimihenkilöä - 20 % koko järjestön 306:sta toimihenkilöstä.

HALLINTOMENOT

SVUL:ssa on jo vuosien ajan kiinnitetty huomiota

hallinnon rationalisointiin, jotta itse urheilutoimintaan

oli si käytettävissä mahdollisimman paljon järjestön

niukkoja varoja.

SVUL:n hallintomenojen osuus järjestön hyväksyttävistä

kokonaismenoista oli vuonna 1980 vain 31,4

%. Muiden keskusjärjestöjen hallintomenojen osuudet

selviävät alla olevasta taulukosta.

SVUL:n hallintomenojen suhteellisen osuuden pienuuteen

on ollut osaltaan vaikuttamassa keskushallinnossa

suoritetut rationalisointi- ja investointitoimenpiteet

vuosina 1979 ja 1980, jolloin SVUL:n palveluyksiköitten

toimintaa uudenaikaistettiin ja kehitettiin voimakkaasti

erityisesti monistarnon ja ATK:n osalta.

Keskushallinnon monistarnon palvelutason monipuolistamiseksi

ja painokapasiteetin lisäämiseksi uusittiin

sen laitteistoa vuoden aikana huomattavasti. 500.000

mk:n suuruiset investoinnit vaikuttivat voimakkaasti

keskushallinnon keskitettyjen monistamopalveluiden

tarjontaan. Vuonna 1980 painettiin keskushallinnon ja

jäsenjärjestöjen koulutus, valmennus yms. materiaalia

yli 10 miljoonaa painosivua vastaavan määrän ollessa

esim. vuonna 1976 4,7 miljoonaa.

Keskusjärjestö

SVUL

TUL

CIF

SPL

12.964.066

9.816.213

1.0 13.080

1.739.008

31,4 %

63,5 %

35,7 %

35 ,2 %

SVUL:LLE OMA ATK-LAITTEISTO

Vuoden 1980 alusta päästiin keskushallinnon osalta

myös hyödyntämään oman ATK-laitteiston mahdolli

uuksia hallintopalveluiden ja informaation tuottamisessa.

IBM :n kanssa yhteistyössä toteutetun koulutus-,

asennus- ja ohjelmientekovaiheen jälkeen päästiin toteuttamaan

ATK :lla keskushallinnon ja jäsenliittojen

kirjanpito, reskontra, palkkalaskenta sekä jakelun tuoteseuranta.

Tämän ohella on ATK :lla vuoden 1980

aikana hoidettu järjestön vuositilastointi ja selvitys

kunnallisista urheiluavustuksista sekä suunniteltu lehtisovell

utusta Suomen Urheilulehden ja jäsenjärjestöjen

lehtien tilauskannan hoitamiseksi.

SVUL:N TILINPÄÄTÖS 1980

Vuosi 1980 oli taloudellisesti SVUL:lle vaikea vuosi.

Huolimatta liikuntalain voimaantulosta annettiin

kaikille urheilun keskusjärjestöille sama 8 % avustusten

kasvu.

SVUL:n saama avustusosuus on keskusjärjestöistä

voi makkaimmin jälkeenjäänyt toimintaan verrattuna.

Toimintavuonna 1980 SVUL kasvatti jäsenjärjestöilleen

jaettavia avustuksia selvästi saamaansa valtionavun

kasvua enemmän eli 11 ,3 %.

Tilivuoden alijäämän syntymiseen on edellä esitetyn

lisäksi vaikuttanut järjestön 80-juhlavuodesta ja

olympia vuodesta johtunut toiminnan voimakas aktivoituminen,

joka on aiheuttanut paineita kaikkien

osastojen toimintaan lisääntyneen palvelu kysynnän

muodossa.

Tilivuoden alijäämäksi muodostui 828.815,35

markkaa kun SVUL-80 juhlavuoden projektin alijäämä

598.339,35 markkaa on siirretty vuodelle 1981 .

SVUL:n valtionavustus ja varainkäyttö 1977- 1980

milj . mk

40

30

20

-

- - 1---

SVUL:n varain- -

käyttö

-

-

10

SVUL:n saama

va ltionavustu s

1977 1978 1979 1980

-

-

- 32 -

- 33 -

Tuloslaskelma

1. 1.-31. 12. 1980

Tase 31. 12. 1980

Varsinainen toiminta

Liikuntapoliittinen osasto

Urheiluosasto

Yleistoiminta

Koulutustoiminta

Tuotot

Kulut

Nuorisotoiminta

Tuotot

Kulut

Tieteellinen toiminta

Kansainvälinen toiminta

Tiedotustoiminta

Tuotot

Kulut

Julkaisutoiminta

Tuotot

Kulut

Hallinto- ja talousosasto

Yleishallinto

Palveluyksiköt

Tuotot

Kulut

Vapaaehtoiset sosiaaliset kulut

Keskinäiset avustukset

SVUL:n avustukset liitoille

Muiden yhteisöjen avustukset

Suomen Urheilusäätiö

Sijoitustoiminta

Tuotot

Kulut

Varainhankinta

Tuotot

Kulut

Korkokulut

Yleisavustukset

Tuotot

Opetusministeriö

Toimintamääräraha

Valmentajamääräraha

Kulut

Toimintamääräraha liitoille

Toimintamääräraha piireille

Valmentajamääräraha liitoille

SVUL -80

Tuotot

Kulut 7.916.497,-

Varaus v :lta -79

389.000,-

Opetusministeriön tappiokorvaus kisoista

Opetusministeriön

SVUL-80 juhlafilmiavustus

Siirretty v:lle -81

Tilikauden tulos

200.26569

+ 168.685,50

667.344,07 498.658,57

242.683,73

+ 2.000,-

182.075,98 180.075,98

204.058,74

48.144,27 1.131.203,25

+ 22.260,-

490.753,62 468.493,62

+ 2.681.801 , 10

2.595.992,86 + 85.808,24

785.573,33

+ 2.042.078,61

4.327.956,42 2.285.877,8 1

141.298,3 I 3.212.749,45

4.969.321 ,8 I

1.200.000,-

6. 169.32 1,81

+ 50.000,-

6.119.321 ,81

+ 4.538.967,33

2.043.381,28 + 2.495.586,05

3.623.735,76

+ 3.837.509,07

3.477.762,33 + 359.746,74

3.263.989,02

644.715,-

3.908.704,02

17.328.000,-

844.000,- + 18. I 72.000,-

9.932.167,-

4.315.938,33

844.006,- - 15 .092.111,33 + 3.079.888,67

828.815,35

+ 5.629.157,65

7.527.497,- 1.898.339,35

1.200.000,-

100.000 z - + 1.300.000 z -

598.339,35 0,-

mk 828.815,35

Vastaavaa

Rahoitusomaisuus

Rahavarat kassassa 17.512,44

Pankkisaamiset 1.556.869,17 1.574.381,61

Myyntisaamiset ja saamiset jäsenliitoilta

Myyntisaamiset 527.018,29

Saamiset jäsenliitoilta 969.520,68

Töölön Urheilutalosäätiö 1.979.219,54 3.475.758,51

Lainasaamiset

Kiinteistömaaliikenne Oy 19.613.700,44

Töölön Urheilutalosäätiö 2.120.000,-

Muut lainasaamiset 1. 155.529,50 22.889.229,94

Ennakkomaksut

Kassaennakot 349,12

Siirtosaamiset 1.884.001 ,88

Vaihto-omaisuus

Jakeluvarasto

Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot

Länsi-Pasila 892.332,82

Jerismaja-kiinteistö 878.553,66

Koneet ja kalusto 705.981,75

ATK -ohjelmat 55.200,-

Puhelinosuudet 44.941,-

Muut pitkävaikutteiset menot 598.339 z 35

SVUL-80

Muut pi tk äai k ai set sijoitukset

Arvopaperit

mk

Vastattavaa

Vieras pääoma

Lyhytaikainen

Ostovelat 962.575,40

Velat jäsenliitoille 1.109.511,72 2.072.087, 12

Ennakkomaksut 106.436,30

Siirtovelat

Veronpidätykset 111.149,-

Sosiaali turvamaksut 20.670,- 131.819,-

Muut siirtovelat 918.786,55 1.050.605,55

Urheilijoiden

Ammattienedistämissäätiö 5.000,-

Lainat

Pitkäaikainen

2.154.561 z- 5.388.689,97

Eläkelainat, Aura 4.869.788,57

Suomen Urheilusäätiö 41.317,55

Jäsenliittojen edell. sijoitetut varat 6.286.156,-

Muut pitkäaikaiset lainat

Varaukset

3.904.968,59 15. 102.230,71

Länsi-Pasila

Oma pääoma

Rakennusrahasto 14.300.000,-

Edell. tilikauden ylijäämä 1.124.962,35

Tilikauden alijäämä 828.815,35 + 296.147,-

mk

Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista 580.000 mk.

Annetut pantit omista sitoumuksista 44.941 mk.

Takaukset muiden sitoumuksista 3.353.530 mk.

Alkaneet eläkevastuut 2.600.000 mk.

Helsingissä huhtikuun 15. päivänä 1981

Erkki Kivelä Jukka Uunila Paavo Pekkanen

Esko Sarvikas Lasse Ahtiainen Matti Lähdesmäki

Pertti Eräkare Väinö Eskelinen Pentti Alho

Impi Jokinen Osmo Niemelä Mauri Oksanen

29.823.721 ,06

258.994,04

3.175.348,58

2.129.004,-

35.387.067,68

20.490.920,68

300.000,-

14.596.1 47 z -

35.387.067,68

Edelläoleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti

Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 1981

- 34-

Ilmari Aro

HTM

Markku Pajunen

KHT

Tilintarkastuskertomus

Ansiomerkit

Olemme tarkastaneet Suomen Valtakunnan Urheiluliitto

SVUL ry:n tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon

tilivuodelta 1980 hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä

laajuudessa.

Olemme myös tarkastaneet liiton kirjanpitoon yhdistetyt

Suomen Urheilulehden, Töölön Urheiluhallien,

SVU L:n Squashhallin ja Jerismajan kirjanpidon ja erilliset

tilinpäätökset.

Tilikauden jatkuvan tarkastuksen on suorittanut tilintarkastustoimisto

Salmi Virkkunen & Helenius Ky.

Olemme tutustuneet tarkastuksesta laadittuun 15 päivänä

huhtikuuta 1981 päivättyyn kertomukseen.

Tilinpäätös 31. 12. 1980, joka osoittaa alijäämää

828.8 15 ,35 markkaa, on laadittu voimassaolevien säännösten

mukaisesti.

SVUL-80 juhlavuosiprojektin alijäämäksi muodostui

987.339,35 markkaa. Kun vuonna 1979 muodostettu

varaus 389.000,- vähennettiin emo alijäämästä, muodostui

lopulliseksi alijäämäksi 598.339,35 markkaa, mikä

siirrettiin tilinpäätöksessä vuodelle 1981 .

Käyttöomaisuudesta ei ole suoritettu poistoja.

Saadut avustukset on käytettyavustusehtojen mukaisesti.

Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, että tilinpäätös

vahvistetaan ja että tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus.

Helsingissä 16. päivänä huhtikuuta 1981

Ilmari Aro, HTM

Markku Pajunen, KHT

SVUL:n liittohallitus ja ansiomerkkivaliokunta

myönsivät vuonna 1980 yhteensä 419 eri huomionosoitusta

ansioituneille svullil aisille järjestöt yön tekijöille.

Tämän lisäksi koko järjestössä jaettiin SVUL

80 juhlavuoden muistomitaleja yhteensä 2.800 kappaletta

ja SVUL 80 ansiomerkkejä lähes 10.000 kappaletta.

SVUL:n 80-vuotisjuhlavuonna kutsuttiin 10 uutta

kunniajäsentä: He ovat Orvo Anttila, Harri Eljanko,

Lempi Hartikka, Rolf Hohenthal, Paavo Honkajuuri,

Arvi Jantunen, Aino Manninen, Aarno Pajunen, Toimi

Tulikoura ja Armas Valste.

He kaikki ovat tehneet suuria ja pysyvästi merkittäviä

palveluksia Suomen liikuntakasvatuksen hyväksi.

Kokouksissaan valiokunta käsitteli SVUL:n ansiomerkkien

myöntämistä ja ehdotuksia Suomen urheilun

ansioristien ja -mitalien myöntämiseksi. Vuonna 1980

svullilaiset aivat Opetusmini teriön myöntämiä huomionosoituksia

seuraavasti: kultai ia ansioristejä 9,

hopeisia ansiori stejä 24, hopeisia ansiomitaleja kullatuin

ristein 52, hopeisia ansiomitaleja I II ja pronssisia

ansiomitaleja 98. Huomionosoituksia saatiin yhteensä

294.

Valiokunta kä itteli myö merkkipäiviä viettäneiden

merkittävien urheiluihmisten muistamista.

Marraskuussa SVUL 80 juhlallisuuksien yhteydessä

järjestettiin erillinen ansiomerkkien jakotilaisuus,

jossa mm. uusille kunniajäsenille myönnettiin kunniajäsenmerkkinsä

sekä kaikille kunniajäsenille kehystetyt

kunniakirjat.

Juhlavuoden aikana jaettiin myös SVUL:n ansiomerkkejä

urheilutoimittajille sekä liittojen ja piirien

luottamusjohdolle.

LIITTOJEN TOIMINTAMÄÄRÄRAHA

1980

Urheiluliitto

Hiihtoliitto

Lentopalloliitto

Jääkiekkoliitto

Suunnistusliitto

SNLL

Koripalloliitto

Pesäpalloliitto

Ampujainliitto

Uimaliitto

Painiliitto

Moottoriliitto

Judoliitto

Painonnostoliitto

Tennisliitto

Ampumahiihtoliitto

Purjehtijaliitto

Voimisteluliitto

Luisteluliitto

Amatöörinyrkkeilijäinliitto

Pyöräilyliitto

Pöytätennisliitto


Ratsastajainliitto

Kanoottiliitto

Taitoluisteluliitto

Soutuliitto

Kä ipalloliitto

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto

Moottoriveneliitto

Vesihiihtoliitto

Miekkailuliitto

Urheilusukeltajain liitto

Sulkapalloliitto

Golniitto

Kävelyurheiluliitto

Metsästäjäliitto

Squashliitto

Maahockeyliitto

Salamapalloliitto

Tanssiurheilun Keskusliitto

Karateliitto

SVUL:n Nuoret

Yhteensä

1.294.990

984.689

726.105

660.942

631.980

580.263

480.967

446.834

383.739

290.649

267.893

235.829

223.4 17

222.382

214. 108

207.902

206.867

183.078

181.009

159.288

156. 185

148.945

146.876

142.739

137.567

136.532

123.086

105.502

83.781

75.507

74.472

58.957

55.854

53.786

50.683

40.339

39.305

36.202

36.202

19.652

13.446

12.412

12.412

10.343.373

PIIRIEN TOIMINTA MÄÄRÄRAHA

1980

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Helsinki

Häme

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lahti

Lappi

Länsi· Pohja

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Satak unta

Suur-Savo

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Yhteensä

168.073

256.572

277.767

259.9 18

15 3.571

186.293

182.203

249.878

196.333

140.928

133.492

192.986

180.716

188.152

276.279

195.217

233.889

246.160

3.718.427

MYÖNNETYT SVUL:N

ANSIOMERKIT 1973-1980

1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980

Kunniajäsenmerkki ...... .. .......... .. ........ 14 10

SVUL-kunniakilpi .............................. 2 3 3 2 1

SVUL-kilpi . . .... ............................ 33 9 5 II 9

Kultainen ansiomerkki .... . ...... .. ..... . ...... . II 7 22 28 9 18 17 54

Hopeinen ansiomerkki .............. .. .. .. . .. . . . 63 72 92 157 67 98 106 169

Tunnustusmerkki ........ . .. ... . ... . .... . ...... 28 33 27 73 35 41 21 49

Kultainen plaketti ............................ 5 5 17 4 5 5 6 34

Hopeinen plaketti ................. . ....... . .... 65 50 31 65 39 59 36 52

Tunnustusplaketti . . . ... . . ........... ... ....... . 17 7 3 12 13 20 5 4

Kultaviiri . .. ...... . . ..... ............. . ...... 5 8 5 6 2 4 5 6

Hopeaviiri .................................. 20 17 7 10 3 5 7 7

Tunnustusviiri .. ................ .. .... . . .. .... 21 24 21 30 5 25 12 24

Yhteensä ...... ...... .... . . . . . ..... ... ....... 235 223 239 420 190 283 228 419

SVUL:n KUNNIAJÄSENET

KUNNIAPUHEENJOHTAJAT:

Jukka Rangell (.1954- ), Ivar Wilskman (1914- 1932).

KUNNIAJÄSENET:

Orvo Anttila, Bruno Arjanko, Bore Bergman, Harri Eljanko,

Lempi Hartikka, Rolf Hohenthal. Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen.

Impi Jokinen, Risto Kalajo, Kaarina Kari, Urho Kekkonen,

Erkki Kivelä, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Kallio Kotkas.

Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aaro Laine, Harry Lindblad, Aino

Manninen, Liisa Mattila-Oukari, Paavo Oinaala, Liisa Orko, Aarno

Pajunen, Erkki Palolampi, Lauri Pihkala, Reino Piirto, Valle

Resko, Helka Ristolainen, Urho Saariaho, Yrjö Salmela, Tauno

Salonen, Heikki Savolainen, Toimi Tulikoura, Aaro Tynell, Jukka

Uunila. Armas Valste.

EDESMENNEET KUNNIAJÄSENET:

Karl G. R. Ahlbäck, Toivo Aro, J. F. Blomqvist, Ernst Bredberg,

Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg,

Mikko Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, V. A. M.

Karikoski, Akseli Kaskela, Aarne Kiira, Kauno Kleemola, Ali

Koskimaa, Kalle Käkönen, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.

E. Levälahti, John Lindstedt, Edvard Lundström, K. H. Marjanti

e. Une Melkko, Erkki Merinen, V. J. Niiniluoto, Väinö Pynninen,

Oskari Rikkilä, Veli Saarinen, Anton Salmenkylä, Lauri ~an

tala. Viktor Smeds, Erkki Sorakuru, Lauri Tanner, Väinö Teivaala.

Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, Ivar Wilskman,

Aatos Vuolle-Apiala.

- 36 -

- 37 -

SVUL:n jäsenjärjestöt

SVUL:N JÄSENLIITOT

SUOMEN AMATÖÖRINYRKKEILIJÄIN LIIT

TO: puheenjohtaja Tauno Salminen, toiminnanjohtaja

Sven Fyhr.

SUOMEN AM~UJAINLIITTO: puheenjohtaja

Maunu Wirtanen, toiminnanjohtaja Rene Nordqvist.

SUOMEN AMPUMAHIIHTOLIITTO: puheenjohtaja

Erkki J. Toivanen, toiminnanjohtaja Pauli Swanljung.

SUOMEN GOLFLIITTO: puheenjohtaja Seppo Soratie,

toiminnanjohtaja Jorma Huhtanen.

SUOMEN HIIHTOLIITTO: puheenjohtaja Hannu

Koskivuori, toimitusjohtaja Lasse Pirskanen.

SUOMEN JOUSIAMPUJAIN LIITTO: puheenjohtaja

Esko Immonen, toiminnanjohtaja Esko Salminen.

SUOMEN JUDOLIITTO: puheenjohtaja Timo Harju,

toiminnanjohtaja Jim Wikberg.

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO: puheenjohtaja

Väinö Lassila, toimitusjohtaja Göran Stubb.

SUOMEN KANOOTTlLIITTO: puheenjohtaja

Erkki J. Woivalin, toimistonhoitaja Britta Leidenius.

SUOMEN KARATELIITTO: puheenjohtaja Kari

Kuula, toimistosihteeri Timo Vuojolahti.

SUOMEN KORIPALLOLIITTO: puheenjohtaja

Martti Huhtamäki, toiminnanjohtaja Yrjö Rantanen.

SUOMEN KUNTOURHEILULIITTO: puheenjohtaja

Pertti Tuomala, pääsihteeri Heikki Niininen.

SUOMEN KÄSIPALLOLIITTO: puheenjohtaja

Henrik Vaenerberg, toiminnanjohtaja Heikki Tuominen

- 1980, toiminnanjohtaja Martti Rantanen 1980-.

SUOMEN KÄVELYURHEILULIITTO: puheenjohtaja

Väinö Kangaspunta.

SUOMEN LENTOPALLOLIITTO: puheenjohtaja

Rune Nylander, toiminnanjohtaja Harry Sundell.

SUOMEN LUISTELULIITTO: puheenjohtaja

Mauno Löfroos, koulutus- ja valmennuspääll. Jorma

Veistola.

SUOMEN MAAHOCKEYLIITTO: puheenjohtaja

Kalevi Ruuttu, toimistonhoitaja Valto Mattila.

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO: puheenjohtaja

Lauri Pöyhönen, toiminnanjohtaja Juha Kairikko.

SUOMEN MIEKKAILULIITTO: puheenjohtaja

Erkki E. Nurmi, toiminnanjohtaja Leo Heiskanen.

SUOMEN MOOTTORILIITTO: puheenjohtaja

Helmer Viiala, toiminnanjohtaja Eino Louhio.

SUOMEN MOOTTORIVENELIITTO: puheenjohtaja

Pekka Helen, toiminnanjohtaja Veikko Virtakoski.

SUOMEN NAISTEN LIIKUNTAKASVATUS

LIITTO: puheenjohtaja Liisa Orko, toiminnanjohtaja

Anna Kinnunen.

SUOMEN NYKYAIKAISEN 5-0TTELUN LIIT

TO: puheenjohtaja Jaakko Lassila, toiminnanjohtaja

Leo Heiskanen -1980, sihteeri Sirpa Heikonen 1980-

SUOMEN PAINILIITTO: puheenjohtaja Mauri

Vierumäki, toiminnanjohtaja Arto Savolainen.

- 38 -

SUOMEN PAINONNOSTOLIITTO: puheenjohtaja

Mauri Rauvanto, toiminnanjohtaja Juhani Salakka.

SUOMEN PESÄPALLOLIITTO: puheenjohtaja

Martti Alopaeus, toiminnanjohtaja Markku Pullinen.

SUOMEN PURJEHTIJALIITTO: puheenjohtaja

Peter Tallberg, toiminnanjohtaja Raimo Aromaa.

SUOMEN PYÖRÄILYLIITTO: puheenjohtaja Eino

Lehtovirta, toiminnanjohtaja Christian Oesch.

SUOMEN PÖYTÄTENNISLIITTO: puheenjohtaja

Esa Ellonen, toiminnanjohtaja Kari Aarnio - 1980, toiminnanjohtaja

Gösta Wahlström 1980-.

SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO: puheenjohtaja

Olli Pesonius, toiminnanjohtaja Olavi T. Lehti.

SUOMEN RUGBY- JA SALAMAPALLOLIITTO:

puheenjohtaja Aarne Kallislahti, sihteeri Erkki Saarinen

- 1980, sihteeri Sinikka Francke 1980.

SUOMEN SOUTULIITTO: puheenjohtaja Nils

Bäckman.

SUOMEN SQUASLIITTO: puheenjohtaja Mauno

Rintanen, sihteeri Harri Salo - 1980, toiminnanjohtaja

Jorma Vertainen 1980-.

SUOMEN SULKAPALLOLIITTO: puheenjohtaja

Tuomo Tennilä.

SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO: puheenjohtaja

Osmo Niemelä, toimitusjohtaja Jouko Purontakanen.

SUOMEN TAITOLUISTELULIITTO: puheenjohtaja

Marjatta Väänänen, toiminnanjohtaja Eila Säde.

SUOMEN TENNISLIITTO: puheenjohtaja Aimo

Näräkkä, toiminnanjohtaja Kari. Kiviharju.

SUOMEN UIMALIITTO: puheenjohtaja Pertti Ojala,

toiminnanjohtaja Pauli Natunen.

SUOMEN URHEILUAUTOILIJOIDEN LIITTO:

puheenjohtaja Olli J ärvelin, toiminnanjohtaja Mikko

Suopanki.

SUOMEN URHEILULIITTO: puheenjohtaja Calr

Olaf Homen, toimitusjohtaja Rolf Haikkola.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO:

puheenjohtaja Mauri Vallema, toiminnanjohtaja Leila

Jakobsson.

SUOMEN VESIHIIHTOLIITTO: puheenjohtaja

Pentti J. Barck, sihteeri Erkki Saarinen -1980, sihteeri

Merja Olamo 1980-.

SUOMEN VOIMISTELU LIITTO: puheenjohtaja

Tapio Koivula, toiminnanjohtaja Erkki Alaja.

SVUL:N NUORET: puheenjohtaja Raimo Salo, sihteeri

Pauli Tuorila.

TANSSIURHEILUN KESKUSLIITTO: puheenjohtaja

Veli-Matti Salo, liittosihteeri Kirsti Strohmayer.

SVUL:N JÄSENPIIRIT

ETELÄ-KARJALAN PIIRI: puheenjohtaja Einari

Hatakka, piirijohtaja Seppo Innanen.

ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI: puheenjohtaja Ilmari

Ylä-Autio, piirijohtaja Markku Muurimäki.

HELSINGIN PIIRI: puheenjohtaja Juhani Salmenkylä,

piirijohtaja Eero Vettenranta.

HÄMEEN PIIRI: puheenjohtaja Orvo Anttila, piirijohtaja

Pekka Syrjänen.

KAINUUN PIIRI: puheenjohtaja Mauri Katavisto.

KESKI-POHJANMAAN PIIRI: puheenjohtaja

Teemu Pesola, piirijohtaja Eero Korkeaniemi.

KESKI-SUOMEN PIIRI: puheenjohtaja Esa Riihimäki,

piirijohtaja Martti Olli.

KYMENLAAKSON PIIRI: puheenjohtaja Olavi

Eronen, piirijohtaja Paavo Tarnanen.

LAHDEN PIIRI: puheenjohtaja Lasse Ahtiainen,

piirijohtaja Juhani Aarninsalo.

LAPIN PIIRI: puheenjohtaja Olavi Poikela, piirijohtaja

Jyri Hautamäki.

LÄNSI-POHJAN PIIRI: puheenjohtaja Seppo Pelttari,

piirijohtaja Reino Kassinen.

LIITTOJEN JA PIIRIEN JÄSENMÄÄRÄ 1980

LIITTO

Amatöörinyrkkeilijäin liitto

Ampujainliitto

Ampumahiihtoliitto

GolOiitto

Hiihtoliitto

Jousiampujainliitto

Judoliitto

Jääkiekkoliitto

Kanoottiliitto

Karateliitto

Koripalloliitto

Kuntourheiluliitto

Käsipalloliitto

Kävelyurheiluliitto

Lentopalloliitto

Luisteluliitto

Maahockeyliitto

Metsästäjäliitto

Miekkailuliitto

Moottoriliitto

Moottoriveneliitto

Naisten Liikuntakasvatusliitto

Nykyaikaisen 5-ottelun liitto

Painiliitto

Painonnostoliitto

Pesäpalloliitto

Purjehtijaliitto

Pyöräilyliitto

Pöytätennisliitto

Ratsastajainliitto

Rugby- ja Salamapalloliitto

Soutuliitto

Squashliitto

Sulkapalloliitto

Suunnistusliitto

Taitoluisteluliitto

Tennisliitto

Uimaliitto


Urheiluliitto

Urheilusukeltajain liitto

Vesihiihtoliitto

Voimisteluliitto

Tanssiurheilun Keskusliitto

SEUROJA JÄSENIÄ

54 6.685

240 25.427

224 24.748

16 3.207

726 205.750

54 1.852

74 19.552

344 62.462

21 4.729

39 7.657

220 29.211

1.426 367.627 Jäsenpiiri

48 4.271

38 2.144 Etelä-Karjala

634 84.488 Etelä-Pohjanmaa

31 6.502 Hel sinki

II 560 Häme

2.300 82.000 Kainuu

II 856 Keski -Pohjanmaa

117 14.309 Keski -Suomi

76 14.136 Kymenlaakso

370 77.457 Lahti

II 379 Lappi

80 20.058 Länsi-Pohja

126 20.764 Pohjois-Karjala

251 62. 11 9 Pohjois-Pohjanmaa

102 27.861 Pohjois-Savo

55 13.932 Satakunta

90 3.904 Suur-Savo

92 12.570 Uu simaa

4 112 Varsinais-Suomi

23 3.1 58

59 4.621 Koko maa

42 2.630 Piireihin

394 78.246 kuulumattomia

50 7.607 Suomen

213 22.322 Metsästäjäliitto

100 21.731 Kokonaisjäsenluku

121 20.5 17

663 223.388

74 3.704

9 648

84 16.321

37 3.816

- 39 -

POHJOIS-KARJALAN PIIRI: puheenjohtaja Eino

Kiiski, piirijohtaja Sulo Repo.

POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI: puheenjohtaja

Pentti Alho, piirijohtaja Aarno Pietilä.

POHJOIS-SA VON PIIRI: puheenjohtaja Lauri Reinikainen,

piirijohtaja Väinö Ihalainen.

SA T AK UNN AN PIIRI: puheenjohtaja Olli Palmu,

piirijohtaja Teemu Krannila.

SUUR-SAVON PIIRI: puheenjohtaja Leo Turunen,

piirijohtaja Pertti Lehikoinen.

UUDENMAAN PIIRI: puheenjohtaja Pentti Räty,

piirijohtaja Risto Sylvelin.

V ARSINAIS-SUOMEN PIIRI: puheenjohtaja Pentti

Pihlakoski, piirijohtaja Unto Suvanto.

10538 4728 4577 3732 23575 90

30323 16447 17060 13802 77632 187

66183 28335 29079 16853 140450 52 1

32340 14525 15516 9485 7 1866 279

7 153 380 1 3565 2981 17500 63

14652 7877 7020 5857 35406 99

15857 8193 7263 6182 37495 160

17537 8315 7007 5654 38513 148

15738 8636 9099 7203 4067 152

9984 5043 4648 3813 23488 87

656 3996 3905 3548 1800 71

8806 4415 5249 3671 2214 1 130

14587 8641 10207 8934 42369 125

12807 6939 7153 5111 3201 131

21917 11607 9392 8704 5162 186

10761 5362 6172 4221 2651 142

23029 11 264 10967 9266 54526 224

29377 15183 12371 11641 6857 250

4814 173307 70250 13065 3045

200

8200 2300

49364 5545

JÄSENLIITTOJEN SEURAT PIIREITT ÄIN

« «

« ~

....l ~

Z 0

« « z Vl

-,

« - ::.:::

t: Q2

-,

:r:

~

a: 0

:r: 0

- ~ Q

«

0.. 0 ~ ....l

0:::

~ 0.. Vl

:

~

«

Vl

::.:::

~

~ ~

« ~

Vl Vl

3 3

13 10

18 10

I I

49 42

5 4

4 3

29 16

1 2

3 -

9 4

106 65

1 -

4 4

46 34

2 2

- -

- -

8 4

4 4

27 20

I I

7 I

10 4

19 14

5 5

4 2

3 8

5 4

- -

- 1

4 I

5 I

31 21

3 2

15 10

5 4

7 7

50 39

3 4

1 1

6 3

I 2

518 363

-

~

0

~

Vl

ch

« «

«

Z

~

Vl

tii a:

~ «

~ >

6 3

15 8

10 21

- I

46 63

9 3

9 4

17 36

- I

4 4

14 20

80 100

5 3

3 6

31 54

- 3

I -

1 I

12 9

2 II

18 30

2 I

5 4

5 6

14 18

5 14

4 4

8 8

12 8

- -

2 3

4 8

4 2

21 37

5 8

18 18

9 8

12 9

41 64

6 12

- -

I 7

3 2

464 622

:co

Vl

c ..,

E

..c

>-

56

24 1

226

16

727

76

54

348

22

40

222

1437

49

45

634

31

II

II

121

77

370

II

82

126

252

104

58

9 1

93

5

23

64

45

394

50

2 14

101

122

664

76

9

84

37

75 19

SVUL:n jäsenliiton tarjoama lajitoiminta on monipuolista ja kehittävää.

Liittojen, piirien ja urheiluseurojen saumaton yhteistyö takaa parhaan

tuloksen: liikuntatoiminnan monipuolistumisen ja jatkuvan

kasvun.

- 40-

Urheile ja liiku urheilukoulussa

Valmentajien, ohjaajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden

kesken on käyty vilkasta keskustelua aiheesta:

Miksi nuoret kilpaurheilijat lopettavat harrastuksen.

Arvostelijat ovat tuoneet esiin syinä mm. yksipuolisen

valmennuksen, runsaan kilpailemisen, virheelliset tavoitteet,

liian innokkaat lasten vanhemmat ym. Nämä selitykset

sopinevat niihin, jotka ovat lopettaneet kyllästyttyään

tai todettu aan taitonsa ja kykynsä riittämättömäksi.

Mitä näille nuorille on voitu tarjota? Ei kovinkaan

paljon, sillä urheiluseuroissa ei ole toteutettu riittävän

laajaa ja monipuolista nuorisotoimintaa.

TAVOITTEEKSI LIIKUNTAKIPINÄN

SYTYTT ÄMINEN

Eräs urheiluseuratoiminnan ongelma on, millä keinoin

saamme passiiviset nuoret harrastamaan omakohtaista,

aktiivista liikuntaa. Tämä asia tulisi ratkaista kaikissa

nuorisotoimintaa tekevissä instansseissa, urheiluseuroissa,

kouluissa ja ennenkaikkea kodeissa. Tutkimusten

mukaan tärkeimpinä liikunnan herättäjinä ovat

toimineet kannustava opettaja, aktiivinen urheiluseura,

liikuntaa harrastavat ystävät sekä liikuntamyönteinen

koti. Ei riitä; että urheiluseurat pelkästään tekevät aktiivista

nuorisotyötä ja pyrkivät herättelemään nuoria, tähän

herätystyöhön on saatava kaikki vaikuttajaryhmät

mukaan. Yhteisin voimin ja suunnitelmin liikuntakipinä

saadaan syttymään. Liikuntaan lämminnyt ihminen pysyy

toiminnassa mukana. Mutta liikuntatyöllä ja nuorisotoiminnalla

pitää olla myös toimintaedellytykset ja

vetäjät, ohjaajat, opettajat. Tavoitteena nuorisotoiminnassa

tulee olla liikuntainnostuksen ja kipinän sytyttäminen

nuoriin. Se on varmasti paljon arvokkaampi tavoite

seuralle kuin voiton saavuttaminen piirin mestaruuskilpailuissa.

nä on hänen työnsä arvokasta. Nuorten parissa toimiessaan

ohjaaja saa tulokset ja palautteen välittömästi.

Valmentajan ja ohjaajan erona on lähinnä se, että valmentaja

pyrkii erikoistumaan yhteen lajiin ja sitä kautta

kehittämään urheilijan ominaisuuksia niin, että huipputulokset

ovat mahdollisia. Ohjaajan tavoitteena on se,

että mahdollisimman moni nuori saisi liikunnasta nautittavan,

hauskan ja kehittävän harrastuksen. Ohjaaja

ei tietoisesti pyri valmentamaan urheilijaa tuloksiin,

vaan hän opettaa urheilijalle erilaisia liikuntamuotoja ja

kehittää tätä kautta urheilijan liikunnallisia ominaisuuksia.

Ohjaajalle on tärkeää, että mahdollisimman moni

hänen oppilaistaan jatkaa aktiivista liikuntaa myöhemminkin.

Ohjaaja toimii monen nuoren esikuvana ja kasvattajana.

Nuorten kasvatuksessa tähdätään siihen, että

hei stä kasvaa tähän maahan hyväkuntoisia, vireitä, rehellisiä,

ahkeria ja suoraselkäisiä kansalaisia. Terveyden

vaalimisessa ja sairauden ennaltaehkäisyssä liikunta on

parasta, mitä tänä päivänä ihmiselle voidaan tarjota.

Tässä mielessä nuorisotyötä tekevät ohjaajat ovat tänä

päivänä urheiluseurojen arvokkain joukko. Heidän

kauttaan tulevat ne urheilijat, vetäjät, päättäjät sekä urheilun

tukijat, jotka ovat urheilussa esillä huomenna.

NUORILLE JA LAPSILLE

OMA URHEILUKOULU (LUK)

SVUL:n eräänä tavoitteena on perustaa urheilukoulu

jokaiseen seuraan. Lasten urheilutoiminta tarkoittaa ohjattua,

monipuolista, kehittävää ja hauskaa toimintaa

vähintään kerta viikossa. Tämän toiminnan avuksi, lähinnä

ohjaajaa varten on tuotettu ohjelmakirja. Kirjassa

on neljäkymmentä erilaista harjoitusta, jotka on tarkoitettu

kaikista lajeista kiinnostuneille, kaiken kuntoisille

8-12-vuotiaille. Lisäksi kirjassa on hyödyllisiä vihjeitä

ja ohjeita seuran nuorisotoiminnan järjestämisestä.

Juhlavuoden sanomassaan SVUL on vedonnut kaikkiin

urheiluseuroihin sekä niiden toimihenkilöil1in aktiivisen

nuorisotoiminnan käynnistämiseksi seuroissa.

t;. Urheilukoulussa on kivaa. Lasten ehdoin tapahtuvaa monipuot;.

Iista liikuntakasvatusta toteutetaan SVUL:n seurojen LUK-tunneilla.

t;. Vuoden 1980 aikan valmistui Vierumäelle opiston yhteyteen

SVUL:n koulutuskeskus, jossa järjestetään SVUL-johtoista

koulutusta urheilun toimi- ja luottamushenkilöille.

1> Vierumäen halleissa ja radoilla ovat monet maamme huippuurheilijoista

kehittäneet kuntonsa maamme edustustehtäviin.

OHJAAJIEN JA VETÄJlEN MERKITYS

Vapaaehtoisessa toiminnassa ja arganisaatiossa on

ratkaisevin merkitys ihmisellä. Toimikoot hän valmentajana,

puheenjohtajana, sihteerinä, ohjaajana tai vetäjä-

- 42

Suomen Urheiluopisto

Suomen Urheiluopistoa ylläpitävän Kannatus Oy:n

osakepääomasta on 99,99 % SVUL:n omistuksessa.

Toimintavuonna 1980 jatkui Suomen Urheiluopiston

Kannatusosakeyhtiön alaisten toimintayksiköiden

voimakas investointitoiminta sekä organisaation sisäinen

kehittäminen.

Opiston käyttöasteen voimakas nousu 1970-luvun

lopulla jatkui toimintakautena. Voimakas lakisääteisen

kurssitoiminnan suunnittelu sekä jäähallin valmistuminen

(v. 1979) takasivat 21 ,5 % :n kasvun. Vuosina

1979 ja 1980 tehdyt rahoittajien yritystutkimukset

osoittivat, että opiston majoituskapasiteetti on liian

vähäinen urheilulaitosvolyymiin verrattuna.

Tässä tilanteessa ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin

harkita omarahoitteista majoituskapasiteetin rakentamista.

Näin päädyttiin toimintakauden aikana siihen, että

perustettiin SVUL:n Koulutuskeskus Oy, jossa toteutetaan

Suomen Urheiluopiston erilaisia, lähinnä aikuiskursseja.

Investoinnit käynnistyivät 15. 2. 1980 ja uusi

toimintayksikkö voitiin ottaa käyttöön 1. 12. 1980.

Koul.utuskeskukseen valmistui 84 perusvuodepaikkaa,

ravintolakahvio, luentosalit sekä ryhmätyötilat.

Täten alueella on erityyppistä majoitustilaa yhteensä

302 vuodepaikkaa oheistiloineen. Voidaan sanoa alueen

olevan valmis suhteellisen vaativiinkin 1980-luvun

haasteisiin.

Toimintavuoden aikana on jatkunut osakeyhtiön

toimintayksiköiden kokonaisvaltainen kehittäminen,

joka alkoi v. 1979. Koko organisaatio siirtyi vuoden

aikana tulosjohtamiseen ja samalla aloitettiin siirtyminen

tulosyksikköperusteiseen organisaatioon. Täten

halutaan taata motivoitunut ja yrittäjähenkinen organisaatio

1980-luvun haasteita varten.

Kehittämisprosessin yhteydessä muutettiin tavoiteorganisaatiota

siten, että siirrytään kurssitoiminnoissa

linjavastuusta toimintayksiköihin. Näin käynnistettiin

toimintavuoden aikana Valmentajainstituutti ensin

projektina joka muuttuu vuonna 1981 1. 9. varsinaiseksi

toimintayksiköksi. Samoin tapahtuu urheilun

johtamistaidon kohdalla, jonka pääkurssit; JOTA V A

ja Liikuntahallinnontutkinto ovat pyörineet jo vuodesta

1979 lähtien. Urheilun johtoinstituutti toimii 1. 9.

1981 saakka projektiorganisaationa ja sen jälkeen vakituisena

toimintayksikkönä.

Hallintoneuvosto päätti 1980 joulukuussa käynnistää

toimenpiteet urheilu- ja liikuntalääketieteen palvelu-

ja seuranta-aseman perustamiseksi sekä päätoimisen

urheilulääkärin palkkaamiseksi. Tavoitteena on,

että asema käynnistyy urheiluhalIin olemassa olevissa

tiloissa vuoden 1981 aikana.

Kannatusosakeyhtiön ylläpitämä Suomen Urheiluopisto

saavutti vuoden 1980 aikana sille asetetut määrälliset

ja laadulliset tavoitteet.

HALLINTONEUVOSTO

Hallintoneuvostoon ovat 1980 kuuluneet kauppaneuvos

Erkki Kivelä puheenjohtajana, osastopäällikkö

Heikki Klemola varapuheenjohtajana sekä jäseninä

profe sori Lauri Pihkala, varatuomari Juhani Salmenkylä,

varatuomari Paavo Pekkanen, pankinjohtaja Eero

Ehrnroth, toimitusjohtaja Yrjö Kokko, johtaja

Markku Mäenpää ja everstiluutnantti Antero Pärssinen.

HALLITUS

Hallitukseen ovat kertomusvuonna kuuluneet Esko

Sarvikas puheenjohtajana, varatuomari Seppo Hieta

varapuheenjohtajana sekä jäseninä pääsihteeri Mauri

Oksanen, kello seppä Pentti Karvonen ja opiston rehtori

Tapani Ilkka. Hallituksen sihteerinä on toiminut

talouspäällikkö Pekka Vasala.

SUOMEN URHEILUOPISTON KURS

SITOIMINTA 1980

KESKUSLIITOT

SVUL

Suomen Palloliitto

SFI

TUL

Suomen Latu

ERIKOISLIITOT

Suomen Ampujainliitto

Suomen Ampumahiihtoliitto

Suomen Hiihtoliitto

Suomen Judoliitto

Suomen Jääkiekkoliitto

Suomen Kuntourheiluliitto

Suomen Lentopalloliitto

Suomen Luisteluliitto

Suomen Painonnostoliitto

Suomen Pesäpalloliitto

Suomen Pyöräilyliitto

Suomen Soutuliitto

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Tennisliitto

Suomen Uimaliitto

Suomen Urheiluliitto

Suomen Urheiluautoilijoiden liitto

MUUT LIIKUNTAJÄRJESTÖT

Yhteensä

SEURAT

Yhteensä

MUUT KURSSIT

Yhteensä

YHTEENVETO

Opiston oma koulutustoiminta

Opiston vieraat ja luennoitsijat

Keskusliitot

Erikoisliitot

Muut liikuntajärjestöt

Seurat

Muut kurssit

YHTEENSÄ

769 kvrk

1090 kvrk

860 kvrk

146 kvrk

297 kvrk

3162 kvrk

30 kvrk

214 kvrk

7 kvrk

408 kvrk

2443 kvrk

223 kvrk

611kvrk

25 kvrk

133 kvrk

64 kvrk

202 kvrk

13 kvrk

10 kvrk

83 kvrk

275 kvrk

1626 kvrk

21 kvrk

6388 kvrk

1659 kvrk

3954 kvrk

6711 kvrk

44030 kvrk

2632 kvrk 46662 kvrk

3162 kvrk

6388 kvrk

1659 kvrk

3954 kvrk

671 I kvrk

68536 kvrk

SVUL:n omistama Jerismajan retkeilyhotelli sijaitsee Muonion

kunnassa Jerisjärven rannalla. Jerismajalla voi hiihtää, lasketella,

kalastaa, meloa, vaeltaa tai vain nauttia Lapin luonnosta. Kuvassa

Jerismajan päärakennus ja viihtyisiä sisätiloja.

- 44-

Töölön Urheilutalosäätiö

•

Töölön Urheiluhallit

SVUL:n henkilökunta

1980

TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄ TIÖ

Töölön Urheilutalon omistaa Töölön Urheilutalosäätiö.

Talossa sijaitsevat SVUL:n ja sen jäsenliittojen toimistot,

Työterveyslaitoksen eräiden osastojen tilat,

SVUL:n Helsi ngin piirin, Olympiakomitean ja Urheilulääketieteen

säätiön toimitilat, Töölön Urheiluhallien ja

SVUL:n Squash-hallien hallinnassa olevat liikuntatilat,

henkilökunnan ravintola, kokoustilat ja autotallit sekä

yhteiset arkisto-, varasto- j a huoltotilat. Talon kokonaispinta-ala

on 11.779,5 m 2 ja kuutiomäärä 49.125 m 2 •

Talo valmistui 1967 ja lisäsiipirakennus 1978.

Säätiön valtuuskunnan muodostaa Suomen Valtakunnan

Urheiluliiton liittohallitus.

Säätiön hallitus 1980

Puheenjohtaja varatuomari Seppo Hieta ja muina jäseninä

Helsingin kaupunginhallituksen nimeäminä rahoitusjohtaja

Erkki Linturi, virastopäällikkö Esko Numminen.

Työterveyslaitoksen nimeämänä apulaisjohtaja Tapani

Talvinko. SVUL:n Helsingin piirin nimeämänä

isännöitsijä Arvi Jantunen. Vapaastinimettävinä jäseninä

agronomi Jaakko Estola, rakennusmestari Kai Hagelberg,

ekonomi Jaakko Holopainen, hallitusneuvos

Lauri Kärävä, ekonomi Mikko Leppänen, diplomi-insinööri

Osmo Niemelä (vpj), varatuomari Juhani Salmenkylä

(vpj)

Säätiön valtuuskunnan ja hallituksen sihteerinä on

toiminut talousneuvos Erkki Helenius.

TÖÖLÄN URHEILUHALLIT

SVUL:N SQUASH-HALLIT

Töölön Urheiluhallien hoidossa ovat uimahalli, palloiluhalli

ja kuntokoulu aputiloineen.

SVUL:n Squash-hallien hoitoon kuuluvat squash-halli,

autohalli, kahvio- ja ravintolatilat, parturi-kampaamo,

hieronta- ja alppiaurinkohuoneet sekä kokoustilat

tarvittavine aputiloineen.

SVUL:n liittohallituksen nimeämään Urheiluhallien

johtokuntaan ovat v. 1979 kuuluneet seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja rakennusmestari Kai Hagelberg. Jäsenet

agronomi Jaakko Estola, ekonomi Jaakko Holopainen,

toimistopäällikkö Pertti Ojala, majuri Esko Salasuo ja

teknikko Erkki Viinikainen.

Urheiluhallien käyttö

Urheilutilojen käyttäjien kokonaismäärä oli kertomusvuonna

247.645 henkilöä, hallien aukioloaika 316

päivää.

Kävijämäärät

Uimahalli

Pallohalli

Kuntokoulu

Squash halli

Hieronta

Yhteensä

1980:

Retkeilyhotelli Jerismaja

186.252

20.947

21.093

18.166

1.I87

247.645

KESK USTO IMISTO

Aalto Ari J., vt. tiedotuspäällikkö

Alhonen Pentti, lähetti

Antikainen Timo, lähetti

Blomqvist Leena, kirjanpitäjä

Bäckström Kim, ofTsetpainaja

Copeloussi Annika, kielenkääntäjä

Ek lund Esko, konttoripäällikkö

Elomaa Nea, postitusapulainen

Frantsi Tapani, koulutussihteeri

Haapaharju Pertti, SVUL 80 projektipäällikkö

Haapsaari Leila, kirjanpitäjä

Hakopää Ritva, osastosihteeri

Helminen Anneli, jakeluapulainen

Holopainen Teuvo, talousjohtaja

Huopainen Jukka, monistamoapulainen

Hyttinen Seppo, jakelun hoitaja

Immonen Heikki, lähetti

Joki Riku, SVUL 80 taloussi hteeri

Jouttijärvi Hilkka. keskuksenhoitaja

Jungman Tor, suunnittelupäällikkö

Kaartinen Marita, osastosihteeri

URHEILULEHTI

Arponen Antti 0 ., päätoimittaja

Färdig Jarmo, toimittaja

Halava Brita, konttorinhoitaja

TÖÖLÖN URHEILUHALLIT

Helenius Erkki, isännöitsijä

Aschan Paul, laitosmies

Bergman Peter, uinninvalvoja

Elo Pirkko, lipunmyyj. lomittaja

Hagelberg Martti, laitosmies

Hamnell Kaij a, lipunmyyjä

Hannus Yvonne, uinninvalv. lomittaja

Har!in Ilmi , emäntä

Hjort Reijo, laitosmies

Immonen Ilona, vahtimestari

Kareinen Pirjo, SVUL 80 projektisihteeri

Kiuru Soili. kassa·apulainen

Klemi Toini. kirjanpitäjä

Kukkonen Irja. kirjanpitäjä

Kähäri Vuokko. kassanhoitaja

Laitinen Veli -Matti. järjestösihteeri

Lemström Max. mo ni sta mon hoitaja

Lepistö Siiri. pääkirjanpitäjä

Lindahl Marga, osastosihteeri

Lötjönen Maire. postituksen hoitaja

Mero Antti. tutkimusassistentti

Muukkonen Rauno. koulutussuunnittelija

Mäkinen Maija-Liisa. jakelun hoitaja

Nio Helena, pääkassanhoitaja

Oksanen Mauri , pääsihteeri

Ol in Gun-Britt, kielenkääntäjä

Paavilainen Markku, monistamo

Park kinen Leena. konekirjoittaja

Perttul a Markku, koulutuspäällikkö

Pettersson Gunnar. monistaja

Potinkara Aulis, osastopäällikkö

Juola Aate. ilmoituspäällikkö

Karppinen Lauri, toimittaja

Saarela Kauko. levikkipäälli kkö

Kassiin Mirjami, siivooja

Kauppala Ethel, siivooja

Kellosaari Eij a. toimistoapulainen

Kemppainen Anja, siivooja

Korhonen Toivo, sii vooja

Luoto Aune, toimi stonhoitaja

Manner Kimmo, laitosmestari

Meriläinen Marjatta, siivooja

Mäkinen Maija-Liisa, toimistoapulainen

Nuutinen Raine, hallimestari

Pöyry Aune. kirjaaja

Rydman Kim. monistamoapul ainen

Ryöti Tuulikki. konekirjoittaja

Röös Göran. monistaja

Saviaro Eino. vahtimestari

Schröder Anja. kesk uk sen hoitaja

Sukkinen Anja. kielenkääntäjä

Suortti Kalevi. osastopäällikkö

Svedström Antero. atk-suunnittelija

Söderholm Anna-Liisa. jakelun hoitaja

Thusberg Ritva, sihteeri

Toropainen Raija, kirjan pitäjä

Tuorila Pauli. nuorisopäällikkö

Turunen Elli. konekirjoittaja

Viinikainen Auli. monistamoapulainen

Vilj amaa Paula. palkkakirj anpitäjä

Vuokko Maija. keskuksenhoitaja

Wi strand Helkky. postitusapulai nen

Österlund Ra ili. konekirjoittaja.

Vil ermo Jouni. päätoimittaja.

Peltola Sinikka. lipunmyyjä

Pesonen Irja. siivooja

Roth Jalmari, kokoussali vahtim.

Suni Anja, siivooja

Toivonen Urho, uinninvalvoja

Valliu s Saara, siivooja

Vierimaa Tellervo, sii vooja

Vikki Auli s, auto hall imestari.

Retkeilymaja Jerismaja siirtyi vuoden 1978 lopulla

SVUL:n omistukseen. Se sijaitsee Muoniossa lähellä

Pallastunturia. Maja on avoinna ympäri vuoden kurssija

leiritoimintaa sekä yksityisiä turisteja varten.

Jerismajalla on 15 2- 4 hengen huonetta, takkatupa,

kuntosali, suihku- ja kuivaushuoneet, 2 pihamajaa, joissa

on yhteensä 5 1- 4 hengen huonetta, rantasauna, palloilukenttä,

viitoitetut ladut ja polut sekä kiintosuunnistusrastit.

SVUL:n liittohallituksen nimeämään Jerismajan johtokuntaan

kuuluivat 1980 seuraavat henkilöt:

Puheenjohtaja ekonomi Mikko Leppänen, . varapuheenjohtaja

diplomi-insinööri Osmo Niemelä, jäsenet kauppat.

maisteri Panu Haapala, ekonomi Jaakko Holopainen,

varatuomari Seppo Pelttari ja pääohjaaja Risto

Salmia.

Majan toimintaa johtaa ja sen henkilökunnan esimiehenä

toimii talousneuvos Erkki Helenius. Jerismajan

käytännön toiminnasta vastaa Muoniossa majan isäntä

Veikko Liikavainio.

Jerismajan majoitusvuorokaudet

r---

1--

1975 -76 -77 -78

.------

-79 -80

-

-

vrk

6.000

3.000

- 46-

TIlaa kotiisi

todellinen

urheiluasiantuntija

Hyvä pohia

antaa ~nHa

ponnistukseen

SuontuspaikkoJen on oltava

hUippukunnossa. Säanvalhlelut eivät saa

pilata tuloslasoa. Hyva kenttä on perusla

hYVille tuloksille. Rakennamme ja

kunnostamme urhellu-. palk>ilu-. tennis- ja

leikki kenttiä. Perustuksesta päällystykseen.

Käyttäkää hyvaksenne salaojitus, ja

perustamlstolssa hankkimaamme

kokemusta. S,ta on kertynyt JO yli 30

vuoden alalta.

PUH. 90-4737392

Ratakatu 3, 00120 Helsinki 12,

puh. 90-648011

Korkealuokkainen

ja monipuolinen

kirjapainomme

on Teidänkin

käytettävissä n ne.

Painotöissä

kannattaa muistaa

S3~

SATAKUNNAN

KI RJ ATEOLLlSUUS

OY

PL 58, 28101 PORI 10,

puh. 939 - 18321

SUKSISITEET

POLAR

NORDIC 'NORM-mitoitus.

Hiihtokenkiin, joiden

pohjan leveys on

71.75 ja 79 mm.

RACING 50

RACING NORM-mitoituksen

mukainen kilpahIIht0-

side. Pohjan leveys 50 mm.

- 48 -

- 49 -

VIETÄ MONIPUOLINEN LOMA

• • • •

IKAALISTEN TERVEYSKYLPYLASSA

Ikaalisten Terveyskylpylä on monipuolinen lomapaikka Sinulle ja

perheellesi.

Ulkoliikunnan lisäksi voit nauttia hyvää tekevistä kylpylähoidoista,

yhteisliikuntatilaisuuksistaja yhteisissä vapaa-ajan tilaisuuksissa toisten

kylpylävieraiden seurasta.

Mielenvirkistystä voit hakea myös monipuolisista harrastusmahdollisuuksistamme

tai saunomisesta. Tanssiakin on joka ilta.

JOU

TUKIMIES.

EENTAUSTA-

PE [A.

Varaa itsellesi tai koko perheellesi virkistävä loma Ikaalisten Terveyskylpyiässä.

Soita myyntipalveluumme p. 933-60451 tai 60851 ja tee

varauksesi.

~"Ikaalisten Terveyskylpylä

39510 Ikaalinen 2

Puh. 933-60 451 vaihde

Telex 22468 kyly sf

Tukimies on jäällä jokaisen kentällisen kanssa

- aiva n kuin maalivahti. Tukimies on nykyaikaisessa

jääkiekossa yhtä tärkeä tekijä kuin hyvä valmentaja

ja muut osaavat avustajat. Siksi jokaisella

korkeatasoisella joukkueella on taloudellinen tukimies.

Sen kovempi mitä kovempi on joukkue.

Suomen jääkiekkojoukkueen tukimiehinä

ovat Säästöpankit ja Skop. Säästöpankit ovat olleet

mukanajoviime kesästä lähtien. Niiden tavoitteena

on luoda Suomen maajoukkueelle korkean tason

vaatimukset täyttävät toiminta- ja harjoitusmahdollisuudet.

Näin pelaajat ja valmentajat voivat

parhaalla mahdollisella tavalla rauhassa keskittyä

Suomessa 1982 pelattaviin MM-kisoihin - ja menestyä

aina mitaleille asti.

Säästöpankit ja Skop toimivat myös MM-kisapankkeina

ja osallistuvat siten MM-tasolla myös

yleisön moitteettomaan palveluun.

Tavoitteen saavuttamiseksi ovat Säästöpankit

ja Skop mm. päättäneet palkita jokaisessa kotimaassa

käytävässä A-maaottelussa Suomen joukkueen

parhaan pelaajan 1.000 markan stipendillä

MM-kisoihin 1982 asti. Stipendin ovat jo saaneet

Hannu Kamppurija Pentti Koivulahti.

SÄÅSTÖPANKIT~ skop

MM -kisapankki.

~ Wärtsilän teräsemaligrilli

ARABIA EMlLI

WÄRTSILÄ FINLAND

Ky'sy kä ··-iltä,

inka kä evä se on.

Wärtsilän takkaparila

Pariloi ja paistaa nuotiolla, liedellä, takassa. Täyttä rautaa.

Valmiiksi rasvapoltettu. Hinta n. 110,-.

Wärtsilän pannugrilli

Grillaa ja savustaa. Kätevä retkellä, turvallinen

veneessä, asuntovaunussa ja parvekkeella. Hinta n. 110,-.

Kansallispankin Pankki kortti

on jo kymmenillä tuhansilla suomalaisilla

He käyttävät korttiaan

päivittäin eri tilanteissa:

Kansallispankin Pankkikortilla

he maksavat ostoksensa tavarataloissa,

kauppaliikkeissä, huoltoasemilIa,

kioskeilla.


he hoitavat kaikki pankkiasiansa

joustavasti ja nopeasti missä

~hansa Kansallispankin konttorissa


heillä on palveluksessaan Roope

- Kansallispankin pankkiautomaatti

- jolta he saavat käteistä

myös pankkiajan ulkopuolella

Kysy Kansallispankin Pankkikortin

käyttäjiltä Kuinka kätevä

se on. Ja hanki itsellesi oma

Teräsemali on yksi parhaista grillimateriaaleista. Se kestää kovaa

kuum':lutta eikä ruo~tu : W~rts!län teräse~~ligrilli arillaa ja savustaa herkut

vaivatta - satoI tai paistoI. Kannen vant punainen ruskea ja uutuusväri

vihreä. Hinta n. 250,-.

'

Emalia Armas -teräsemalivuoka

Uuniin, liedelle, jääkaappiin, pakastimeen. Korvaamaton

kesäkeittiössä ja grillatessa.

Kansallispankin

Pankkikortti

Wärtsilän teräsemaligrillejä myyvät mm. Sokos, Centrum, K-tavaratalot ja Rautia-rautakaupat.

TERVETULLUT

Finnairin

Urheilumatkat

Ulkomaille

•

Finnairin urheilumatka ulkomaille

on sopiva vitamiiniruiske

ja tarmonlisuke kenelle

tahansa urheilijalle. Pitkän harjoituskauden

erinomainen jaksottaja.

Todellinen välitavoite

niin yksilö- kuinjoukkueurheilunkin

harrastajalle.

Tutustu vaihtoehtoihin.

Tilaa esite!

r-~~~--~~~-~~~----,

I ; ~ Fi=:~ÖÖlönkatu 4, 00100 Helsinki 10, M=a.rastoo I

Täytä oheinen kuponki ja lähetä se kirjekuoressa osoitteella: I

"-...'I:i

_., Lählosoite :

II

Postitoimipaikka:

'~'IfII Urheiluseuran nimi:

I

l'iIf~ ------_______ :J

UlUIEILUMMKALLE ULKOMAU.T.E

SVUL:n toiminta 1980

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?