Artikkeli (pdf, 695 kt) - Maanmittaustieteiden Seura
Artikkeli (pdf, 695 kt) - Maanmittaustieteiden Seura
Artikkeli (pdf, 695 kt) - Maanmittaustieteiden Seura
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong> ry:n julkaisu n:o 44<br />
MGRS - ruudustopaikannus<br />
Matti Rantanen<br />
Puolustusvoimien tiedustelukeskus, Topografikunta<br />
matti.rantanen@mil.fi<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Koordinaatistouudistuksen myötä kartoille on ilmestynyt merkintöjä, salaperäisiä kirjaimia ja<br />
numeroita, joita ei kartoilla ennen ollut. Merkinnät liittyvät sotilaalliseen sijainnin ilmoittamiseen.<br />
Military Grid Reference System (MGRS) on globaalisti yksikäsitteinen paikannusruudusto, joka<br />
perustuu WGS84-vertausjärjestelmään ja Universal Transverse Mercator -proje<strong>kt</strong>iokoordinaatistoon.<br />
Sen käyttöön otolla luodaan sijainnin ilmoittamisen osalta edellytyksiä yhteistoimintakyvylle sekä<br />
kansainvälisesti että kansallisesti. Yhteistoimintakykyyn kuuluvat Euroopan Unionin puitteissa<br />
toteutettava kriisinhallinta, muut kansainväliset operaatiot ja viranomaisyhteistoiminta kotimaassa.<br />
Ensisijaisesti MGRS palvelee puolustusvoimien toimintaa, mutta se soveltuu muuhunkin käyttöön.<br />
Avainsanat: sijainnin ilmoittaminen, paikantaminen, karttaproje<strong>kt</strong>io, vertausjärjestelmä,<br />
WGS84, UTM, MGRS<br />
1 TAUSTAA<br />
Uuden koordinaatiston ja karttajärjestelmän käyttöönotto on ollut kansallisesti<br />
mittasuhteiltaan valtava proje<strong>kt</strong>i. Sen vaikutukset ulottuvat painettujen karttojen vaihtamisesta<br />
aina tietojärjestelmiin ja paikantamislaitteisiin.<br />
Geodeettisen laitoksen johtamassa proje<strong>kt</strong>issa 1999 päädyttiin suosittelemaan EUREF-FIN –<br />
vertausjärjestelmän ja Universal Transverse Mercator – proje<strong>kt</strong>ion käyttöön ottoa. Proje<strong>kt</strong>iin<br />
osallistui käytännössä koko julkishallinto ja loppuraportin suositus oli pienin varauksin<br />
yksimielinen. Puolustusvoimissa valmisteleva työ käynnistyi Pääesikunnan johtamana<br />
keväällä 2002 ja ensimmäinen päätös käyttöönotosta tehtiin keväällä 2003. Päätöstä<br />
tarkennettiin ensin joulukuussa 2005 ja toisen kerran joulukuussa 2006.<br />
Keväällä 2003 Pääesikunnan johtama suunnitteluproje<strong>kt</strong>i esitti loppuraportissaan uuden<br />
karttajärjestelmän ja koordinaatiston käyttöönottoa vuoden 2008 loppuun mennessä.<br />
Suunnitteluproje<strong>kt</strong>in loppuraportti noudatti pääpiirteissään sekä Geodeettisen laitoksen<br />
työryhmän suosituksia että tuolloin valmisteilla olleiden Julkisen hallinnon suositusten<br />
JHS153 ja JHS154 periaatteita. Kansallisen järjestelmän perusta olisi EUREF-FIN –<br />
vertausjärjestelmä ja valtakunnallinen tasokoordinaatisto olisi UTM – proje<strong>kt</strong>iokaistan 35<br />
levitetty tasokoordinaatisto (ETRS-TM35FIN). Perusteena oli kansainvälinen yhteensopivuus.<br />
Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että levitetty tasokoordinaatisto ei ole<br />
kansainvälisesti yhteensopiva. Koordinaatiston levittäminen on tietojärjestelmien kannalta<br />
epästandardi ominaisuus, joka vaatii useimmiten modifiointia erityisesti sovelluspesifisissä<br />
järjestelmissä. Levitetyn koordinaatiston osalta todettiin jo puolustusvoimien<br />
suunnitteluproje<strong>kt</strong>in aikana tarve varautua UTM – kaistojen peruskoordinaatistoihin<br />
perustuvaan NATO STANAG 2211 IGEO – standardin mukaiseen sijainnin ilmoittamiseen<br />
(MGRS) siten, että se otetaan käyttöön aluevalvontaan liittyvissä tehtävissä ja sen käyttöön on<br />
62
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2007 – Maanmittaus verkossa<br />
luotava edellytykset niin tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmissä, asejärjestelmissä<br />
kuin kartoissakin jo yksinomaan kansainvälisten operaatioiden vuoksi. MGRS ja sen<br />
perustana olevat UTM – peruskoordinaatistot eivät sisältyneet Julkisen hallinnon suosituksiin<br />
(JHS 154).<br />
Keväällä 2003 hyväksyttiin suunnitteluproje<strong>kt</strong>in määrittämät periaatteet työskentelyn pohjaksi<br />
ja perustettiin Pääesikunnan johtama seurantaproje<strong>kt</strong>i, jonka tehtävänä on valvoa sekä<br />
tietojärjestelmien että karttavalmiuden siirtymisvalmiuden kehittymistä ja koordinoida<br />
tarvittaessa kehitystyötä. <strong>Seura</strong>ntaproje<strong>kt</strong>i kiinnitti syksyllä 2003 alustavasti käyttöönoton<br />
päivämääriksi koulutus- ja harjoituskäytön osalta 1.1.2007 ja operatiiviseen käytön osalta<br />
1.1.2008. Tuolloin käynnistettiin myös Maanmittauslaitoksen ja puolustusvoimien välinen<br />
yhteistyö 1:50 000 – maastokarttasarjan uudistamiseksi. Koordinaatiston vaihtamisen<br />
yhteydessä uudistettiin painatusformaatti (B1), karttalehtijako ja osittain myös<br />
kuvaustekniikkaa (JHS 154).<br />
Syksyllä 2004 toisaalla puolustusvoimissa käynnistettiin lähinnä johtamis- ja<br />
viestijärjestelmiin liittyen selvitystyö, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet ottaa<br />
MGRS käyttöön jo aikaisemmin myös muussa toiminnassa. Joulukuussa 2005 hyväksyttiin<br />
käyttöönoton tarkennus, jossa koulutus- ja harjoituskäyttö sekä operatiivinen käyttö alkaa<br />
seurantaproje<strong>kt</strong>in linjauksen mukaisesti 2007 – 2008 ja MGRS – sijainnin ilmoittaminen<br />
otetaan käyttöön ETRS-TM35FIN – koordinaatiston rinnalla 1.1.2009. Kahden järjestelmän<br />
(ETRS-TM35FIN ja UTM – peruskaistat) rinnakkaiskäytön vuoksi asetettiin ehtoja<br />
sekaantumisten välttämiseksi. Karttojen painatukset olivat käynnistyneet jo kesällä 2005.<br />
Vuoden 2006 aikana todettiin, että tehty ratkaisu ei voi samanaikaisesti tyydyttää kartoilla<br />
sekä kuvausteknisesti että ta<strong>kt</strong>isen käytön osalta levitetyn koordinaatiston ja MGRS –<br />
järjestelmän vaatimuksia. Joulukuussa 2006 käyttöönottosuunnitelmaan tarkennettiin siten,<br />
että MGRS – sijainnin ilmoittamisen rinnalla on käytettävissä UTM – peruskaistojen<br />
koordinaatit, ei yhtenäiskoordinaatisto ETRS-TM35FIN.<br />
Puolustusvoimissa harjoitusaluekartat on otettu käyttöön 1.1.2007 alkaen ja uusien karttojen<br />
operatiivinen käyttö alkaa 1.1.2008. Käyttöperiaate noudattaa vielä 2007 aikana vanhaa<br />
koordinaattiperusteista sijainnin ilmoittamista, mikä aiheuttaa siirtymäajalla jonkin verran<br />
ongelmia. 2008 tammikuusta alkaen harjoitustoiminnassa käytetään NATO STANAG 2211<br />
IGEO – mukaista sijainnin ilmoittamista, jolla luodaan puolustusvoimille edellytykset ottaa<br />
uudet perusteet kaikkeen käyttöön 1.1.2009 alkaen.<br />
2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ<br />
Tarkastellaan ensin peruskäsitteinä paikantamista ja sijainnin ilmoittamista. Paikantaminen<br />
(positioning) perustuu menetelmällisesti esimerkiksi satelliittipaikannusjärjestelmään, jonka<br />
määrittämä sijainti taas perustuu johonkin geodeettiseen vertausjärjestelmään – yleensä<br />
WGS84:ään tai sitä vastaavaan ITRF - järjestelmään. Paikantaminen tuottaa suoran sijainnin<br />
koordinaatteina. Sijainnin ilmoittaminen (position referencing) voi perustua koordinaatteihin<br />
tai muuhun referenssiin, joka voi olla osoite, paikan nimi tai hakuruudusto. Geoinformatiikan<br />
sanaston mukaan koordinaatteihin perustuva sijainnin ilmoittaminen on suoraa ja muut<br />
menetelmät ovat epäsuoria (TSK32).<br />
Paikka tai sijainti paikkatietoaineistossa perustuu yleensä suoraan sijaintiin – yleensä<br />
proje<strong>kt</strong>iokoordinaatteihin. Mikäli halutaan ilmaista sijainti jossakin muussa<br />
63
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong> ry:n julkaisu n:o 44<br />
vertausjärjestelmässä tai proje<strong>kt</strong>iossa, laskennallisia muunnoksia (transformation /<br />
conversion) joudutaan toteuttamaan useita, mikä on käyttäjän kannalta vielä tietotekniikan<br />
aikakaudellakin haastavaa.<br />
Puolustusvoimissa on otettu käyttöön kaksi käsitettä sijainnin ilmoittamiseen liittyen.<br />
Koordinaattiperuste tarkoittaa geodeettisten tai proje<strong>kt</strong>iokoordinaattien käyttöä sijainnin<br />
ilmoittamisessa sellaisenaan. Käytännössä siis tarkoitetaan WGS84 – maantieteellisiä<br />
koordinaatteja tai UTM – peruskaistojen tasokoordinaatteja (UTM GRID). Ruudustoperuste<br />
tarkoittaa paikantamisruuduston käyttöä sijainnin ilmoittamisessa. Käytännössä sillä<br />
tarkoitetaan WGS84:ään ja UTM – peruskaistoihin perustuvan MGRS – sijainnin käyttöä.<br />
Muitakin menetelmiä on olemassa. Käsitteellisesti siis koordinaattiperuste on suoraa sijainnin<br />
ilmoittamista ja ruudustoperuste on epäsuoraa.<br />
Kuva 1. Sijainnin ilmoittamisen ja projisoinnin hierarkia<br />
<strong>Seura</strong>avaksi tarkastellaan vielä kartografiseen esittämiseen liittyvää problematiikkaa.<br />
Karttaproje<strong>kt</strong>ioita käytetään kolmiulotteisen kohteen (maan pinta) esittämiseen tasolla siten,<br />
että projisoinnin tapahtuvat muodonmuutokset hallitaan proje<strong>kt</strong>ion valinnalla ja toisaalta<br />
soveltamisalueella. Perinteisessä kartografiassa graafiseen esittämiseen liittyvä projisointi,<br />
proje<strong>kt</strong>iokoordinaatisto ja sijainnin ilmoittaminen kulkivat käsi kädessä. Paikkatiedon hallinta<br />
mahdollistaa asian tarkastelun kokonaan uudesta näkökulmasta.<br />
Graafiseen esittämiseen liittyvä projisointi voidaan ja se tulisikin toteuttaa lennossa riippuen<br />
tarkasteltavan alueen koosta, muodosta ja mittakaavasta. Siten esimerkiksi maailman näkymä<br />
64
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2007 – Maanmittaus verkossa<br />
voidaan tarkastella ero proje<strong>kt</strong>iossa kuin maanpinnaa osakokonaisuudet (Eurooppa + Afrikka,<br />
Eurooppa tai yksittäiset valtiot). Sijainnin ilmoittamisen tulisi kuitenkin perustua yhteisesti<br />
sovittuun referenssiin, joka voi olla geodeettinen vertausjärjestelmä, proje<strong>kt</strong>iokoordinaatisto<br />
tai muu. Graafisessa esittämisessä koordinaatisto tai referenssiruudusto projisoidaan uudelleen<br />
halutussa proje<strong>kt</strong>iossa, digitaalisessa muodossa menetelmä on laskennallinen. Kuvassa 1 on<br />
esitetty sijainnin ilmoittamisen hierarkia uuteen karttajärjestelmään liittyen.<br />
3 WGS84 JA UTM<br />
Sotilaallisessa toiminnassa globaali geodeettinen vertausjärjestelmä on World Geodetic<br />
System 1984 (WGS84), jonka kanssa käytännön toiminnan kannalta yhtäpitäviä ovat kaikki<br />
ITRS – järjestelmät, kuten EUREF89 ja EUREF-FIN (JHS153 ja NATO STANAG 2211).<br />
Käytännössä – ennen kaikkea kansainvälisen yhteistoiminnan kannalta – on tarkoituksen<br />
mukaista käyttää vertausjärjestelmän nimenä WGS84:ä, vaikka kansallinen referenssi onkin<br />
EUREF-FIN. WGS84 – järjestelmän koordinaatteja käytetään sellaisenaan (latitudi /<br />
longitudi) tai kahdessa eri paikantamisruudustossa. Ellipsoidisen korkeuden käyttö<br />
ortometrisen korkeuden sijasta on lisääntymässä. Maakeskisiä suorakulmaisia koordinaatteja<br />
käytetään eri vertausjärjestelmien välisissä muunnoksissa (ks. kuva 2). Koordinaatit voidaan<br />
esittää desimaaliasteina (yl. tiedonsiirto), asteina ja desimaaliminuutteina (merenkulku) tai<br />
asteina minuutteina ja sekunteina (ilmailu).<br />
Kuva 2. Suorakulmaiset ja geodeettiset koordinaatit<br />
Sotilaallisessa käytössä paikannusruudustojärjestelmiä, jotka perustuvat maantieteellisiin<br />
koordinaatteihin, on mm. GEOREF, jossa geodeettinen / maantieteellinen sijainti muunnetaan<br />
tunnuskirjaimin ja –numeroin esitetyksi ruudustosijainniksi. Järjestelmä on käytössä<br />
NATOssa. Toinen WGS84:ään liittyvä ruudustojärjestelmä on MGRS, johon palataan<br />
tuonnempana.<br />
65
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong> ry:n julkaisu n:o 44<br />
Universal Transverse Mercator – proje<strong>kt</strong>io on poikittaisasentoinen Mercator – proje<strong>kt</strong>io<br />
(Transverse Mercator TM), jossa kohteet projisoidaan ellipsoidin (maan) pinnalta lieriölle (ks<br />
kuva 3). UTM – proje<strong>kt</strong>iossa ellipsoidin (maan) pinta jaetaan 6° leveisiin proje<strong>kt</strong>iokaistoihin<br />
(UTM Zone), jotka on numeroitu 1 – 60 (ks. kuva 3). Kunkin proje<strong>kt</strong>iolieriön akseli on<br />
kohtisuorassa maan pyörähdysakselia vastaan ja lieriö leikkaa maanpintaa siten, että<br />
keskimeridiaanilla (Central Meridian CM) on koordinaatistolla mittakaavakerroin 0.9996,<br />
jolloin oikeamittakaavaiset leikkausviivat sijaitsevat noin 180 km keskimeridiaanin itä- ja<br />
länsipuolella. Keskimeridiaani kuvautuu TM – proje<strong>kt</strong>iolla suorana ja muut meridiaanit<br />
kuvatuvat kaarina, jotka lähestyvät toisiaan pohjoiseen siirryttäessä (meridiaanikonvergenssi).<br />
Kuva 3. Universal Transverse Mercator - proje<strong>kt</strong>io<br />
Negatiiviset koordinaattiarvot on vältetty osoittamalle keskimeridiaanin itäkoordinaatille arvo<br />
E = 500 000 m (False Easting) ja päiväntasaajan pohjoiskoordinaatille arvo N = 0 m (False<br />
Northing), kun kartoitettu alue on kokonaisuudessaan pohjoisella pallonpuoliskolla. Alueen<br />
sijaitessa osittainkin eteläisellä pallonpuoliskolla, päiväntasaajan pohjoiskoordinaatille on<br />
osoitettu arvo N = 10 000 000 m. Koordinaattien esitystapa on yhtenäinen kaikilla kaistoilla,<br />
itäkoordinaatti edeltää pohjoiskoordinaattia. Sijainti tarkennetaan esittämällä koordinaattien<br />
yhteydessä kaista ja pallonpuolisko. Meridiaanikonvergenssi on alle 5° ja mittakaavavirhe<br />
standardikaistan sisällä on alle 1:2500 (0,04%).<br />
UTM – proje<strong>kt</strong>iolle on määritelty muutamia poikkeamia standardileveydestä. Tällaisia ovat<br />
UTM 32 – kaistan levittäminen LAT 56°N – 64°N välisellä alueella 9° länteen (LON 3°E –<br />
12°N) Etelä-Norjassa sekä LAT 72°N – 84°N välisellä alueella pohjoisilla merialueilla<br />
66
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2007 – Maanmittaus verkossa<br />
kaistojen UTM 31 – UTM 37 levitykset siten, että kaistat UTM 32, UTM 34 ja UTM 36 eivät<br />
ole käytössä (NATO STANAG 2211). Poikkeamien osalta on huomioitava, että levittäminen<br />
on toteutettu merialueelle.<br />
UTM – proje<strong>kt</strong>iokoordinaatteja käytetään sellaisenaan (koordinaattiperuste) tai MGRS -<br />
muodossa (ruudustoperuste).<br />
4 MGRS – RUUDUSTON MUODOSTAMISPERIAATTEET<br />
MGRS – järjestelmä muodostuu kahdesta ruudustosta, jotka ovat WGS84:ään ja UTM -<br />
kaistajakoon perustuva vyöhykeruudusto sekä UTM – kaistan tasokoordinaatteihin perustuva<br />
100 km tasoruudusto (DMA TM 8358.1 ja NATO STANAG 2211). MGRS – tunnus<br />
muodostetaan kahden ruuduston yhdistelmänä (ks. kuva 4).<br />
Kuva 4. MGRS - tunnusten muodostaminen<br />
Vyöhyketunnus (Grid Zone Designation) muodostetaan UTM – proje<strong>kt</strong>iokaistan (UTM Zone)<br />
tunnuksesta (numero) ja lohkotunnuksesta (kirjain) yhdistämällä (esimerkiksi 34W kuvassa 5)<br />
seuraavilla säännöillä. Kaistajako ja kaistojen numerointi on yhdenmukainen UTM –<br />
proje<strong>kt</strong>iokaistojen kanssa. Kaistoille on siten osoitettu numerotunnisteet 1 – 60. UTM –<br />
proje<strong>kt</strong>iokaistat välillä LAT 80°S – 84°N on jaettu pohjois-eteläsuunnassa 8°<br />
latitudilohkoihin, paitsi välillä LAT 72°N – 84°N, jonka pituus on 12°. Lohkoille on osoitettu<br />
kirjaintunnisteet C – X (I ja O eivät ole käytössä). Kirjaintunnisteet A, B, Y ja Z on varattu<br />
Universal Polar Stereographic – proje<strong>kt</strong>iossa (UPS) esitettäville napa-alueille (ar<strong>kt</strong>is ja<br />
antar<strong>kt</strong>is).<br />
67
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong> ry:n julkaisu n:o 44<br />
Kuva 5. Vyöhyketunnusten muodostaminen<br />
Kuva 6. Vyöhykkeet Pohjois-Euroopassa<br />
68
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2007 – Maanmittaus verkossa<br />
Kuvassa 6 on esitetty Suomen sijoittuminen vyöhykkeille. Kuvassa näkyy myös Etelä –<br />
Norjan poikkeava standardileveys kaistalla UTM 33.<br />
Vyöhyketunnusta täydennetään 100 km – ruututunnuksella, joka muodostetaan kahdella<br />
kirjaimella (esimerkiksi WF) siten, että sama kirjain toistuu vain LON 18° välein itälänsisuunnassa<br />
ja 2000 km välein pohjois-eteläsuunnassa seuraavilla säännöillä.<br />
Ensimmäisen kirjaimen (itätunnus / sarake) sarja alkaa LON 180°W päiväntasaajalla (LAT<br />
0°) kirjaimesta A kirjaimeen Z (I ja O eivät ole käytössä) toistuen aina LON 18° (3 kaistan)<br />
välein. Kaistat kapenevat napa-alueita kohti siirryttäessä, jolloin proje<strong>kt</strong>iokaistan itä- ja<br />
länsireunalla ruutu voi olla alle 100 km leveä (vajaa).<br />
Toisen kirjaimen (pohjoistunnus / rivi) sarja alkaa päiväntasaajalta siten, että pohjoisella<br />
pallonpuoliskolla on parittomilla UTM – kaistoilla (1, 3, 5…) osoitettu etelästä pohjoiseen<br />
tunnukset A – V (I ja O eivät ole käytössä) toistuen aina 2000 km välein ja parillisilla UTM –<br />
kaistoilla (2, 4, 6…) tunnukset F – V (I ja O eivät ole käytössä) etäisyydelle 1500 km, josta<br />
alkaen käytössä tunnukset A – V (I ja O eivät ole käytössä) toistuen aina 2000 km välein.<br />
Eteläisellä pallonpuoliskolla on osoitettu pohjoisesta etelään käänteisessä järjestyksessä<br />
parittomilla UTM – kaistoilla (1, 3, 5…) tunnukset V – A (I ja O eivät ole käytössä) toistuen<br />
aina 2000 km välein sekä parillisilla UTM – kaistoilla (2, 4, 6…) tunnukset E – A (I ja O<br />
eivät ole käytössä) etäisyydelle 500 km, josta alkaen käytössä tunnukset V - A (I ja O eivät<br />
ole käytössä) toistuen aina 2000 km välein.<br />
Kuva 7. 100 km ruudusto<br />
69
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong> ry:n julkaisu n:o 44<br />
Sarake- ja rivitunnuksista muodostuu siten kuvan 7 mukaisesti kuusi kirjainjoukkoa, jotka<br />
toistuvat itä-länsisuunnassa 36° välein ja pohjois-eteläsuunnassa 2000 km:n välein.<br />
Esimerkiksi Laitila sijaitsee vyöhykkeellä 34V ruudulla EN (ks. kuva 8).<br />
Kuva 8. MGRS – ruudusto Suomessa<br />
Kuva 9. MGRS – tunnuksen muodostaminen käytännössä<br />
70
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2007 – Maanmittaus verkossa<br />
Vyöhyke- ja 100 km – ruututunnusta täydennetään UTM – tasokoordinaateilla (Grid Coordinates)<br />
ottaen huomioon, että koordinaattinumeroiden lukumäärä MGRS – paikannuksessa<br />
on aina parillinen vaikka ensimmäinen numero olisi nolla, itäkoordinaatti (Easting) edeltää<br />
pohjoiskoordinaattia (Northing) ja koordinaattiarvot pyöristetään aina alaspäin (katkaisu).<br />
MGRS – paikannustunnus muodostetaan yhdistämällä vyöhyketunnus, 100 km – ruututunnus<br />
ja koordinaatit kuvan 9 mukaisesti.<br />
5 LOPUKSI<br />
Voimakkainta keskustelua myös puolustusvoimissa herätti luopuminen uudesta<br />
yhtenäiskoordinaatistosta jo ennen sen käyttöön ottoa. Levitetty koordinaatisto ETRS-<br />
TM35FIN olisi ratkaisuna ollut tykistön tulenkäyttöä silmällä pitäen vähiten muutoksia<br />
aiheuttava, joskin koordinaattien ilmoitusjärjestyksen muuttuminen (itä – pohjoinen –<br />
korkeus) yksistään aiheuttaa viestiliikenteen kannalta suurimmat muutokset. Levitetyn<br />
koordinaatiston haittoina voidaan todeta sen poikkeaminen standardista, joka vaikuttaa<br />
tietojärjestelmien hankintaan, GPS – laitteiden käyttöön ja viranomaisten väliseen<br />
yhteistoimintaan niin valtakunnan sisällä kuin rajanaapureidenkin kanssa.<br />
MGRS:n käyttökelpoisuus sotilaallisen toiminnan kannalta perustuu siihen, että sijainti on<br />
globaalisti yksikäsitteinen ja sijainnin esittäminen on sijaintitarkkuuden suhteen joustava.<br />
MGRS – sijainnin käyttömahdollisuus sisältyy jo nyt moniin järjestelmiin, sitä käytetään<br />
kriisinhallintaoperaatioissa ja se kansainvälinen perusta yhteiselle sijainnin ilmoittamiselle.<br />
MGRS ei sulje pois UTM – peruskaistojen koordinaattien käyttöä. Sijainnin ilmoittaminen ei<br />
liity ainoastaan puolustusvoimiin, vaan kaikkeen toimintaan viranomaistoiminnasta<br />
retkeilyyn. Nykyisissä GPS – laitteissa UTM – peruskaistojen asetukset, ja usein myös<br />
MGRS, ovat käytettävissä jo valmisasetuksina, jotka vain valitaan käyttöön. Kannattaa<br />
kuitenkin huomata, että osa GPS – paikannuslaitteista käyttää virheellisesti UTM – sijainnin<br />
kaistatunnuksessa MGRS - järjestelmän vyöhyketunnusta.<br />
ETRS-TM35FIN olisi edellyttänyt joko valmistajan luomia kansallisia perusasetuksia tai<br />
käyttäjän toteuttamia USER – asetuksia. MGRS ei olisi siten ollut käytettävissä ollenkaan.<br />
Helposti voidaan myös todeta virheiden mahdollisuus, kun käyttäjä itse määrittelee<br />
koordinaatistonsa ja laitteensa toiminnan asettamalla parametreille arvoja. Esitettyjen<br />
arvioiden mukaan GPS – laitteita on kuitenkin Suomessa käytössä jo satoja tuhansia ja<br />
siirtyminen standardin mukaiseen paikantamiseen ei liene ongelma.<br />
Yleisesti voitaneen todeta erilaisten vertausjärjestelmien ja –ellipsoidien sekä<br />
karttaproje<strong>kt</strong>ioiden problematiikka paikkatiedon hallinnassa. Käytännössä tulisi rajoittaa<br />
proje<strong>kt</strong>iokoordinaatistojen käyttö vain tiedon visuaaliseen esittämiseen ja sijainnin<br />
ilmoittamiseen joko sellaisenaan tai paikannusruudustolla. Paikkatietokannat tulisi toteuttaa<br />
joko geodeettisina koordinaatteina (ml. ellipsoidinen korkeus) tai ”parametrivapaasti”<br />
maakeskisinä suorakulmaisina koordinaatteina.<br />
Lähdeluettelo<br />
DMA Technical Manual 8358.1, Datums, Ellipsoids, Grids and Grid Reference Systems.<br />
Defence Mapping Agency, U.S.Army.<br />
Geoinformatiikan sanasto. Sanastokeskus TSK ry. julkaisu TSK32. Helsinki 2005.<br />
71
<strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong> ry:n julkaisu n:o 44<br />
JHS 153: ETRS89 – järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa. Julkisen hallinnon<br />
tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, 2006.<br />
JHS 154: ETRS89 – järjestelmään liittyvät karttaproje<strong>kt</strong>iot, tasokoordinaatistot ja<br />
karttalehtijako. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, 2006.<br />
NATO STANAG 2211 IGEO (EDITION 6) – Geodetic Datums, Projections, Grid and Grid<br />
References. Military Agency for Standardisation, Bruxelles, 16.5.2001.<br />
Suomen valtakunnallisten koordinaattijärjestelmien ajantasaistaminen. Geodeettisen laitoksen<br />
työryhmäraportti 1999.<br />
72
Change language