pdf 527 kt - Maanmittaustieteiden Seura
pdf 527 kt - Maanmittaustieteiden Seura
pdf 527 kt - Maanmittaustieteiden Seura
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Digitaaliset ilmakuvakamerat<br />
Risto Ilves<br />
Maanmittauslaitos<br />
Ilmakuvakeskus<br />
PL 84, 00521 Helsinki<br />
risto.ilves@maanmittauslaitos.fi<br />
Tiivistelmä. Tässä artikkelissa kerrotaan nykyisistä digitaalisista<br />
ilmakuvakameroista ja niiden teknisistä ominaisuuksista. Mielenkiinnon kohteena<br />
on lähinnä ne kamerat, jotka voisivat korvata käytössä olevat suuriformaattiset<br />
ilmakuvakamerat (kuvakoko 23 x 23 cm). Markkinoilla ja tutkimuskäytössä on<br />
myös paljon muita digitaalisia kameroita, joista muutama on mainittu lähinnä<br />
vertailun vuoksi. Mitään kaikenkattavaa listausta olemassa olevista digitaalisista<br />
kameroista ei ole kuitenkaan tehty. Artikkelissa pohditaan mitä hyötyjä ja<br />
mahdollisia hankaluuksia digitaalisten kameroiden käyttöönottoon liittyy ja että<br />
miltä alan kehitysnäkymät näyttävät.<br />
Avainsanat: ilmakuvakamera, CCD, digitaalinen ilmakuvatuotanto.<br />
1 Esipuhe<br />
Ensimmäiset digitaaliset ilmakuvakamerat on otettu tuotantokäyttöön ja mielenkiinto ko.<br />
laitteita kohtaan on kasvanut suuresti. Digitaalisilla kameroilla on useita huomattavia hyötyjä<br />
perinteisiin kameroihin verrattuna, mutta laajamittaista digitaalisten ilmakuvakameroiden<br />
testiä ei ole vielä järjestetty. Nykyiset tiedot ja kokemukset perustuvat lähinnä valmistajien<br />
antamaan tietoon sekä ensimmäisten käyttäjien kokemuksiin.<br />
Nyt markkinoilla olevista digitaalisista ilmakuvakameroista lähinnä seuraavat voivat<br />
korvata perinteisen kameran: Z/I Imaging:n DMC, Leican ADS40 ja Vexcelin UltraCam.<br />
Ensimmäisenä markkinoille on tullut Leican ADS40 ja sitä on jo käytössä yli kymmenen<br />
kappaletta eri puolilla maailmaa. Tänä vuonna on toimitettu ensimmäiset DMC kamerat ja<br />
ensimmäinen Vexcelin UltraCam toimitus on suunnitteilla loppuvuodesta.<br />
Z/I Imaginen DMC ja Vexcelin UltraCam perustuu matriisi CCD tekniikkaan (jatkossa<br />
matriisikamera), kun taas Leican ADS40 perustuu lineaariseen CCD kennoon (jatkossa<br />
rivikamera). Matriisikamera vastaa periaatteellisella tasolla enemmän perinteistä kameraa,<br />
kun taas rivikamera perustuu enemmän kaukokartoitussatelliiteissa käytettyyn tekniikkaan.<br />
2 Digitaalisten ilmakuvakameroiden tekniset ominaisuudet<br />
2.1 Matriisikamerat<br />
Matriisikameralla tuotetut kuvat vastaavat perinteistä ilmakuvaa. Suurimmat olemassa olevat<br />
CCD kennot ovat Philipsin FTF7080 9216x7168 pikseliä (65 Megapikseliä) ja Fairchild
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Imaginen CCD595 9216x9216 pikseliä (85 Megapikseliä) (Reulke 2003). Näin suuret CCDmatriisit<br />
ovat kuitenkin hyvin kalliita ja ne eivät ole laajamittaisessa käytössä. Jotta riittävän<br />
suuri kuva-ala saataisiin katettua, niin nykyiset matriisikamerat joutuvat käyttämään useita<br />
CCD-matriiseja yhtäaikaisesti. Esim. Z/I:n DMC kamerassa on neljä 14Kx8K CCD-matriisia<br />
mustavalkoista kuvaa varten ja lisäksi neljä 3Kx2K CCD-matriisia väri- ja väärävärikuvia<br />
varten. Tämä vaatii erillisten kuvien mosaikointia lopullista kuvaa varten. Kuvissa 1-3 on<br />
esitetty Z/I DMC kameran rakenne ja kuvista näkyy kuinka 8 erillistä CCD-matriisia ja<br />
optiikkaa on liitetty toisiinsa.<br />
Kuva 1. Z/I DMC kameran rakenne. http://www.ziimaging.com/<br />
Kuva 2. DMC kameran CCD-matriisien sijainti ja virtuaalikuvan muodostuminen (Tang et al. 2000).
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Kuva 3. DMC kameran osakuvien geometriset suhteen lentosuunnassa (Tang et al. 2000).<br />
Kuvissa 2 ja 3 mainittu virtuaalikuva tarkoittaa lopullista mosaikoitua kuvaa. Tällainen<br />
kamerarakenne on teknisesti haastava useista syistä. Kuvanottohetki eri CCD-matriisien<br />
välillä pitää synkronoida hyvin toisiinsa, jottei lopulliselle kuvalle tule vääristymiä.<br />
Kamerakalibrointi tulee myös tehdä huolellisesti, että eri osakuvat saadaan tuotannossa<br />
luotettavasti mosaikoitua toisiinsa. Kamerakalibrointi pitää sisällään sekä geometrisen että<br />
radiometrisen kalibroinnin. Perinteiseen ilmakuvakameraan verrattuna tässä konseptissa pitää<br />
hallita usean erillisen optiikan ja sensorin kalibrointi. DMC kameran toimintaperiaate on<br />
tarkemmin kuvattu seuraavissa lähteissä: Hinz et al. (2000) ja Tang et al. (2000).<br />
Vexcelin UltraCam kameran toimintaperiaate on pääpiirteissään sama kuin DMC<br />
kamerassa, mutta muutamia eroavaisuuksiakin on. Erillisten kuvien synkronoinnissa voidaan<br />
käyttää myös viivästettyä ajastusta (syntopic exposure), jolloin kukin osakuva saadaan otettua<br />
tarkalleen samasta paikasta. Tekniikka on havainnollistettu kuvassa 4. Lisäksi Vexcelin<br />
kamerassa ei muodosteta virtuaalikuvaa, kuten DMC:ssä, vaan yhden CCD-matriisin<br />
muodostama kuva toimii masterkuvana, johon muut kuvat liitetään. (Leberl et al. 2003b).<br />
Vaihtoehtoinen malli on käyttää ainoastaan yhtä CCD-matriisia, jolloin koko kameran<br />
rakenne yksinkertaistuu huomattavasti. Nyt markkinoilla on Applanixin Emerge DSS kamera,<br />
jossa käytetään 4Kx4K CCD-matriisia. Tällainen pikselimäärä ei kuitenkaan riitä korvaamaan<br />
nykyisiä ilmakuvakameroita, mutta tulevaisuudessa markkinoille tullee myös kameroita,<br />
joissa käytetään suurempia CCD-matriiseja. Merkkinä tästä on Bae Systemsin kehittelemä<br />
kamera, jossa käytetään 9Kx9K CCD-matriisia. Kamera on suunniteltu tiedustelulentoihin ja<br />
tietoja ko. kamerasta on esitetty ASPRS:n kokouksissa (Gorin et al. 2002 ja Gorin 2003).
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Kuva 4. Vexcel UltraCam kameran toimintaperiaate. http://www.vexcel.co.at<br />
Jos vertailukohdaksi otetaan skannattu ilmakuvafilmi, niin 11500x11500 pikseliä vastaa<br />
20 µm:n skannausta ja 15000x15000 pikseliä 15 µm:n skannausta. CCD-matriisien<br />
valmistajat lähestyvät hiljalleen näitä arvoja, mutta kehitys ei ole yhtä nopeaa kuin muilla<br />
tietotekniikan osa-alueilla, joten ainakin toistaiseksi varteenotettavimmat kamerat käyttävät<br />
useita CCD-matriiseja. Taulukkoon 1 on koottu matriisikameroiden teknisiä tietoja. Mukana<br />
olevat pieniformaattiset kamerat Emerge DSS ja DAIS soveltuvat lähinnä pienten alueiden tai<br />
kapeiden kohteiden, kuten tielinjat, kuvauksiin.<br />
2.2 Rivikamerat<br />
Rivikameroissa käytettävä tekniikka perustuu jo pitkään kaukokartoitussatelliiteissa<br />
käytettyyn tekniikkaan. Ensimmäinen laajasti käyttöönotettu digitaalinen ilmakuvakamera<br />
Leican ADS40 perustuu Saksan avaruuskeskuksessa (The German Aerospace Center, DLR)<br />
tehtyyn kehitystyöhön. DLR on tehnyt useita rivikameroita ja yksi alkuperäisistä kameran<br />
käyttökohteista on ollut Marsin kartoitus. http://solarsystem.dlr.de/FE/hrsc.shtml<br />
Jotta tällaisella kameralla pystytään tuottamaan myös stereokuvia, on samalle<br />
kuvatasolle laitettu useampi CCD-lineaarisensori. Tällöin maastoa kuvataan samanaikaisesti<br />
useasta eri katselukulmasta. Suurin ero matriisikameraan on se, että rivikamera tuottaa<br />
jatkuvaa kuvamattoa yksittäisten kuvien sijasta. Tällöin joudutaan orientoimaan yksittäiset<br />
skannauslinjat kokonaisten kuvien sijasta. Tästä johtuen rivikamera tukeutuu kuvien<br />
muodostamisessa GPS/IMU teknologiaan.
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Taulukko 1. Matriisikameroita ja niiden teknisiä ominaisuuksia.<br />
Kamera CCD Optiikka FOV<br />
Z/I<br />
Imaging:<br />
DMC<br />
Vexcel:<br />
UltraCam<br />
(Leberl et<br />
al. 2003b)<br />
Applanix:<br />
Emerge<br />
DSS<br />
DAIS<br />
(Lutes J.<br />
2002)<br />
13824<br />
x<br />
7680<br />
4 kpl<br />
3072<br />
x<br />
2048<br />
4 kpl<br />
11500<br />
x<br />
7500,<br />
9 µm<br />
4 kpl<br />
4008<br />
x<br />
2672,<br />
9 µm<br />
4 kpl<br />
4092<br />
x<br />
4079<br />
1024<br />
x<br />
1024<br />
12<br />
µm<br />
120 mm<br />
f 1/4<br />
25 mm<br />
f 1/4<br />
100 mm<br />
f 1/5.6<br />
28 mm<br />
f 1/4<br />
45.5 mm<br />
(FOV<br />
44°)<br />
80 mm<br />
(FOV<br />
26°)<br />
28 mm<br />
f 2.8 – 16<br />
74° x<br />
44°<br />
55° x<br />
37°<br />
65° x<br />
46°<br />
44°<br />
tai<br />
26°<br />
Spe<strong>kt</strong>rialinen<br />
erotuskyky<br />
400-900 nm<br />
Blue 400-580<br />
Green 500-<br />
650<br />
Red 590-675<br />
NIR 675-850<br />
Panchromatic,<br />
RGB, NIR<br />
Radiometrinen<br />
resoluutio<br />
Levytila<br />
koko<br />
12 bit 840 GB<br />
eli noin<br />
2200<br />
kuvaa<br />
14 bit 1.5 TB<br />
eli noin<br />
2725<br />
kuvaa<br />
400-800 nm 16 bit 80 GB<br />
eli noin<br />
2000<br />
kuvaa<br />
24.6° 400-1000<br />
Blue 450-530<br />
Green 520-<br />
610<br />
Red 640-720<br />
IR 770-880<br />
Nopein<br />
kuvanottoväli<br />
FMC<br />
2 s TDI<br />
0.75 s TDI<br />
4 s Ei<br />
ole<br />
12 bit - 3.5 s -<br />
Kuvissa 5 ja 6 on esitetty kuinka ADS40 kamera katsoo samanaikaisesti suoraan<br />
alaspäin, eteenpäin ja taaksepäin ja miten stereokuvat muodostuvat. Stereovaikutelmaa<br />
voidaan muuttaa valitsemalla eri katselukulmia. Ortokuva puolestaan voidaan muodostaa<br />
suoraan alaspäin katsovasta CCD-linjasta, jolloin proje<strong>kt</strong>iokeskuksesta poispäin tapahtuvaa<br />
kohteiden kaatumista ilmenee ainoastaan lentosuuntaa kohtisuoraan katsottaessa. Huomattava<br />
seikka on se, että värillistä stereokuvaa ei pystytä muodostamaan nykyisellä laitteistolla.<br />
Tämä vaatisi väri-informaatiota keräävien CCD-linjojen lisäämisen joko eteenpäin tai<br />
taaksepäin katsovaan CCD-linjaan.
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Kuva 5. Leican ADS40 kameran toimintaperiaate. http://www.gis.leica-geosystems.com/<br />
Katselukulma eteenpäin<br />
Nadiiri näkymä<br />
Katselukulma taaksepäin<br />
Kuva 6. Leica ADS40 kameran katselukulmat, vaikutus kohteisiin lopullisilla kuvilla ja stereokuvien<br />
muodostaminen. http://www.gis.leica-geosystems.com/
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Valmistaja CCD Optiikka FOV<br />
Leica<br />
ADS40<br />
Starlabo<br />
Corp. TLS<br />
Tarkoitettu<br />
helikopteriin<br />
DLR<br />
HRSC-AX<br />
2 x<br />
12000*<br />
6.5 µm<br />
7<br />
CCD:tä,<br />
joista 4<br />
väri<br />
10200<br />
7 µm<br />
12172<br />
6,5 µm<br />
9<br />
CCD:tä,<br />
joista 4<br />
väri<br />
Taulukko 2. Rivikamerat.<br />
Spe<strong>kt</strong>rialinen<br />
erotuskyky<br />
62.5 mm 64° Panchromatic<br />
465-680 nm<br />
Blue 430-490<br />
Green 535-585<br />
Red 610-660<br />
IR 835-885<br />
Radiometrinen<br />
resoluutio<br />
Stereo<br />
kulmat<br />
14 bit 14°,<br />
28°,<br />
42°<br />
60.0 mm 61,5° RGB 12 bit 21°,<br />
42°<br />
151 mm 41° Blue 395-485<br />
Green 484-576<br />
Red 729-771<br />
Nir 920-1020<br />
Skannaus<br />
taajuus<br />
800 Hz<br />
500 Hz<br />
12 bit - 1640 Hz<br />
*Leica käyttää tekniikkaa, jossa kaksi 12000 pikselin CCD-linjaa laitetaan lomittain (staggered array)<br />
jolloin saavutetaan 24000 pikselin erotuskyky.<br />
3 Eri tekniikoiden väliset erot ja hyödyt<br />
Tässä kappaleessa suoritetaan vertailua eri tekniikoiden ja menetelmien välillä. Asiat käydään<br />
listauksina läpi, jolloin kunkin kohdan tarkempaa analyysia ei tehdä. Koska mitään kattavaa<br />
puolueetonta vertailutestiä ei ole tehty, niin väitteet perustuvat pitkälti laitteistovalmistajien<br />
tekemiin tutkimuksiin, artikkeleihin ja heidän kanssaan käytyihin keskusteluihin.<br />
Absoluuttista totuutta ei liene olemassakaan, joten listausten tarkoituksena on lähinnä toimia<br />
ajatusten herättäjänä.<br />
3.1 Digitaalinen ilmakuvakamera vs. perinteinen kuvatuotanto<br />
Digitaalisten kameroiden eduksi mainitaan seuraavia asioita:<br />
• Tuotantokustannukset. Ei tarvita filmiä, filmilaboratoriota eikä skanneria. Kuvia<br />
voidaan ottaa suurempi määrä sekä kopioida ilman erillisiä materiaalikustannuksia.<br />
• Voidaan kuvata yhtäaikaisesti mustavalko-, väri- ja väärävärikuvia.<br />
• Geometrinen tarkkuus. Ei filmistä johtuvaa kuvavääristymistä, koska CCD kennot ovat<br />
stabiileja.<br />
• Parempi erotuskyky. Filmin rakeisuudesta aiheutuva kohina poistuu.<br />
• Paremmat sävyt kuvilla. Filmin kehitys ja skannaus jää tuotantoketjusta pois, jolloin<br />
kuvat ovat sävyiltään parempia. Tämä taas puolestaan parantaa automaattisten<br />
mittausmenetelmien toimivuutta.<br />
• Digitaalisensorit toimivat paremmin huonoissa valaistusolosuhteissa. Kohteiden<br />
näkyvyys varjoalueilla paranee, joka taas periaatteessa mahdollistaa käytettävissä<br />
olevan kuvausajan pidentämisen.<br />
• Leberl (2003a) väittää: digitaalisella ilmakuvakameralla otettujen kuvien laatu on 2,4<br />
kertaa parempi kuin vastaavalla resoluutiolla skannattu ilmakuva. Leican ja Z/I<br />
Imaginen edustajat taas puolestaan puhuvat kertoimesta 1,5-2.
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
Kuvatuotantoon vaikuttavia asioita:<br />
• Ylläpito- ja huoltokustannukset. Digitaaliset kamerat sisältävät paljon uutta teknologiaa<br />
mikä vanhenee huomattavasti nopeammin kuin perinteisissä kameroissa käytetty<br />
tekniikka. Miten ylläpito ja kameran päivittäminen on järjestetty ja mitä se maksaa?<br />
• Kuvadatan käsittely lennon jälkeen. Suuri osa kuvaustoiminnasta toteutetaan erillisiltä<br />
lentokentiltä kaukana toimistosta, jolloin filmien lähettäminen toimistolle on helppoa,<br />
mutta digitaalisen levyjärjestelmän purkaminen paikanpäällä tai sen lähettäminen<br />
edestakaisin toimiston ja kuvauskoneen välillä ei ole yhtä helppoa.<br />
• Kuva-aineiston jälkiprosessointi. Digitaalisille kuville pitää tehdä massiivinen<br />
prosessointi ennen kuin lopulliset kuvatuotteet ovat valmiita.<br />
• Arkistointi. Digitaalisen aineiston luotettava arkistointi on hankalampaa kuin filmien<br />
arkistointi. Tallennusmediat muuttuvat nopeasti, jolloin datan varmistuksesta ja<br />
kopioinnista uusille medioille pitää erityisesti huolehtia.<br />
• Ohjelmistojen tuki. Digitaaliset kamerat tuottavat kuvatiedostoformaatteja, joita ei tueta<br />
laajasti nykyisissä ohjelmistoissa. Nykyiset ohjelmistot tukevat pääsääntöisesti 8 bitin<br />
sävyavaruutta kullekin värille, mutta kamerat tuottavat 10-12 bittistä dataa. Aineiston<br />
laaja ja monipuolinen käyttö vaatii ohjelmistokehitystä sekä erilaisia<br />
kuvaformaattimuunnoksia.<br />
• Digitaalisten kameroiden FOV (field of view) on pienempi kuin perinteisten<br />
kameroiden. Tästä johtuen joudutaan lentämään enemmän saman alueen kattamiseksi.<br />
• Perinteisiä ilmakuvafilmejä ja skannereita kehitetään edelleen. Kehitystä kuvanlaatuun<br />
on saavutettavissa myös tällä puolella. (Brandes 2003).<br />
• Uuden teknologian käyttöönoton haasteet. Uusi teknologia vaatii entistä enemmän<br />
tietoteknistä osaamista ja myös uudenlaista fotogrammetrista ajattelua.<br />
3.2 Matriisikamera vs. rivikamera<br />
Vertailua matriisi- ja rivikameroiden välillä.<br />
• GPS/IMU data välttämätöntä rivikameralle. Saavutettava geometrinen tarkkuus<br />
sidoksissa voimakkaasti kuvausolosuhteisiin ja toteutukseen (GPS tukiasemat, lennon<br />
kaarrokset ..).<br />
• Rivikameran paras saavutettava maastoresoluutio on sidoksissa lentonopeuteen.<br />
Matriisikamerassa voidaan käyttää kuvaliikkeen kompensaatiota, jolloin parempi<br />
maastoresoluutio on saavutettavissa myös suuremmilla lentonopeuksilla.<br />
• Rivikameralla kuvattaessa ei voi tehdä korjauksia kuvanottopaikkojen välillä, joten<br />
lentäminen haastavampaa pilotille. (Welter et al. 2003).<br />
• Matriisikameran kuvaformaatti on lähellä perinteistä ilmakuvakameraa, jolloin<br />
perinteinen fotogrammetrinen ajattelu sopii toimintaan paremmin.<br />
• Matriisikameroissa käytetään useita erillisiä optiikoita ja kuva muodostetaan useasta<br />
alkuperäisestä kuvasta mosaikoimalla. Kameran rakenne ei ole yhtä tukeva kuin<br />
rivikameralla.<br />
• Värikuvat kerätään matriisikameroissa karkeammalla resoluutiolla kuin rivikameroissa.<br />
Matriisikameroiden lopullinen värikuva muodostetaan yhdistämällä väri-informaatio<br />
pankromaattiseen kuvaan.<br />
• Nykyisillä lineaarikameroilla ei voida ottaa värillisiä stereokuvia. Vaatii jatkokehitystä.<br />
4 Yhteenveto<br />
Digitaaliset ilmakuvakamerat tulevat jatkossa valtaamaan markkinoita, mutta aiheeseen liittyy<br />
vielä paljon tutkittavaa ja kehittävää. Perinteisiin analogisiin ilmakuviin perustuva tuotanto on
– <strong>Maanmittaustieteiden</strong> <strong>Seura</strong>n julkaisu 40 – <strong>Maanmittaustieteiden</strong> päivät 2003 –<br />
yhä täysin kilpailukykyinen digitaalisten kameroiden kanssa, joten mitään suurta painetta<br />
muutokseen ei ole. Yleisesti puhutaan, että siirtymäaika digitaalisista ilmakuvakameroista<br />
digitaalisiin kameroihin kestään noin 5-10 vuotta. Digitaalisten kameroiden nykyinen<br />
hankintahinta on hyvin korkea, joka omalta osaltaan hidastaa kehitystä.<br />
Digitaalisilla kameroilla on paljon hyviä ominaisuuksia perinteisiin kameroihin<br />
verrattuna, mutta toistaiseksi ei ole tullut mitään täysin ylivoimaista kriteeriä, jonka<br />
perusteella siirtymien digitaalisen kameran käyttöön olisi välttämätöntä.<br />
Tulevaisuudessa tullee uusia laitteita, joissa yhdistelemällä eri teknologioita saavutetaan<br />
huomattavia etuja perinteiseen ilmakuvaukseen nähden. Esimerkiksi yhdistämällä laser<br />
skanneri ja digitaalinen kamera samaan laitteeseen voitaisiin tuottaa sellaista uutta dataa mitä<br />
perinteisillä menetelmillä ei kyetä tuottamaan.<br />
Tulevaisuus on digitaalinen, mutta se jää nähtäväksi, että mikä tekniikka ja mikä<br />
laitteisto lopulta tulee suosituimmaksi käytännön tuotannossa.<br />
Lähdeluettelo<br />
Brandes J., (2003). Further Developments of Film Emulsions. Photogrammetric Week 2003<br />
Proceedings, s. 89-93.<br />
Gorin B., Mathews B., Threadgould A., (2002). An Ultra High Resolution Electro Optical Framing<br />
Camera with a 9216 by 9216 Focal Plane Array and Differential Image Motion Compensation.<br />
Proceedings of the ACSM-ASPRS Conferense 2002, Washington.<br />
Gorin B., (2003). Application of the 9Kx9K Digital framing Camera for Real-Time<br />
Orthophotography, ASPRS 2003 Annual Conference Proceedings, Anchorage, Alaska.<br />
Hinz A., Dörstel C., Heier H. (2000). Digital Modular Camera: System Concept and Data Processing<br />
Workflow. IAPRS, Vol. XXXIII, Amsterdam, 2000.<br />
Leberl F., Gruber M., Ponticelli M., Bernoegger S., Perko R., (2003a). The Ultracam Large Format<br />
Aerial Digital Camera System. Proceedings Of The American Society For Photogrammetry & Remote<br />
Sensing. Anchorage, Alaska, 5-9 May, 2003.<br />
Leberl F., Gruber M., (2003b). Flying the New Large Format Digital Aerial Camera Ultracam.<br />
Photogrammetric Week 2003 Proceedings, s. 67-76.<br />
Lutes J. (2002). DAIS: A Digital Airborne Imaging System. Pecora 15/Land Satellite Information<br />
IV/ISPRS Comission I/FIEOS 2002 Conference Proceedings.<br />
Reulke R., (2003). Film-based and Digital sensors – Augmentation or Change in Paradigm?<br />
Photogrammetric Week 2003 Proceedings, s. 41-52.<br />
Tang L., Dörstel C., Jakobsen K., Heipke C., Hinz A. (2000). Geometric Accuracy Pontential of the<br />
Digital Modular Camera. IAPRS, Vol. XXXIII, Amsterdam, 2000. Photogrammetric Week 2003<br />
Proceedings, s. 53-58.<br />
Welter J., Morin K., (2003). Statewide Mapping in the Digital Age.<br />
Keskustelut Tauno Saksin (Leica) ja Klaus Neumannin (Z/I Imaging) kanssa 2003.<br />
http://www.applanix.com/<br />
http://solarsystem.dlr.de/FE/hrsc.shtml/<br />
http://www.gis.leica-geosystems.com/<br />
http://www.vexcel.co.at/<br />
http://www.ziimaging.com/
Change language