Väestöliitto 2•2012 Uusperheen parisuhde vaatii lujaa tahtoa ja ...

vaestoliitto.fi

Väestöliitto 2•2012 Uusperheen parisuhde vaatii lujaa tahtoa ja ...

Parisuhde

Väestöliitto 2•2012

Uusperheen parisuhde

vaatii lujaa tahtoa ja

määrättömästi rakkautta

Halut jäissä? – naisten seksuaalisen

halun puute ei ole iästä kiinni

Yksin ja yhdessä – kun työ tai opiskelu vie erilleen

Harvinainen näky: isä osittaisella hoitovapaalla

1


Kun käsittämätön tapahtuu

Viime aikojen perhesurmat ovat järkyttäneet meitä suomalaisia.

Vanhat selitykset eivät enää pure. Kyse ei aina olekaan

kouluttamattomasta, alkoholisoituneesta ja työttömästä

miehestä vaan ihmisistä, joilla päällisin puolin kaikki näyttää

olevan kunnossa. Vaikka suurin osa surmaajista on miehiä,

nainenkin voi tappaa koko perheensä. Vaikka on huipputyö,

asunto hienossa osoitteessa, kauniit lapset ja puoliso, julkisivun

takana voi kyteä perhehelvetti.

Toki epätoivoisia tekoja on aina tehty ja viattomia uhreja

ollut. Köyhyys ja työttömyys eivät välttämättä johda huonoon

parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Eivät myöskään arvostettu

työ ja kova palkka takaa perheonnea. Riskit näyttävät

kasvaneen molemmissa ääripäissä.

Kun käsittämätön tapahtuu, olkoon kyse perhesurmasta,

tuntemattoman sivullisen taposta tai koulusurmasta, alamme

etsiä syyllistä. Missä oli sosiaalitoimi, kun tällaista pääsi

tapahtumaan? Missä oli poliisi, missä lääkäri tai mielenterveystyöntekijä?

Yhtä yhteiskunnan osa-aluetta, yksittäisistä työntekijöistä

puhumattakaan, on turha syyttää, kun järjestelmä toimii

oman logiikkansa mukaan. Olemme jo vuosikymmenien ajan,

90-luvun lamasta alkaen, säästäneet ja virtaviivaistaneet erityisesti

julkista sektoria. Yhteiskunta, meidän valitsemamme

päättäjät, ovat ajaneet alas yksinkertaisen ja edullisen

koteihin tulevan avun. Vielä 80-luvulla kotipalvelua oli suhteellisen

helppo saada lapsiperheen avuksi. Nyt siihen tarvitaan

todellinen hätätila, eikä apu sittenkään aina irtoa. Kätilö

teki kaikkiin koteihin ensi käynnin äidin kotiuduttua synnytyssairaalasta.

Ei tarvinnut kuulua riskiryhmään. Pariterapiaan

pääsy on toki aina riippunut paikkakunnasta. Vaikka on

jo hyvin tiedossa, että on edullisempaa ja tehokkaampaa ehkäistä

ongelmien syntymistä ja niiden pahenemista, sittenkin

mieluummin odotetaan, kunnes ongelmiin on pakko puuttua.

Mikä on ihmisen oma vastuu? Meillä suomalaisilla on

syvään juurtunut pärjäämisen eetos. Voisiko ajatella,

että parisuhdeongelmiin voisi hakea apua jo siinä vaiheessa,

kun asiat ovat vielä korjattavissa? Eihän hammaslääkäriinkään

mennä vasta sitten, kun kaikki hampaat ovat

tippuneet suusta. Voisimmeko toimia toistemme tukijoina

ystävinä, työtovereina ja naapureina? Monesti jo ongelman

jakaminen toisen kanssa auttaa. Vain sisustuslehtien

kiiltävillä sivuilla eletään täydellistä elämää.

Oikeasti jokaisen elämä on rosoista. Autetaan

ja armahdetaan siis itseämme ja toisiamme.

Tavataan ja halataan toisiamme muuallakin kuin

Facebookissa!

Päätoimittajalta

• Helena Hiila-O’Brien

KUVA Timo Raunio

Väestöliitto 1•2012

PÄÄTOIMITTAJA

Helena Hiila-O’Brien

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Ritva Åberg

ULKOASU

Pekka Niemi / Rhinoceros Oy

TOIMITUSNEUVOSTO

Helena Hiila-O’Brien (pj)

Paula Alkio

Anna Kokko

Lassi Lainiala

Heidi Ruohio

Jaana Syrjälä

Juulia Ukkonen

Ritva Åberg

TOIMITUKSEN OSOITE

Kalevankatu 16 A

PL 849, 00101 Helsinki

Puh. 09 228 050

etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi

pari.perhe vaestoliitto.fi

KANSIKUVA

Minna Kurjenluoma

KUSTANTAJA

Väestöliitto ry.

www.vaestoliitto.fi

TILAAJAPALVELU

Tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Kaarina Rautelin, puh. 09 2280 5129

kaarina.rautelin vaestoliitto.fi

PAINOS 5 500

ILMOITUSMYYNTI

Katso mediakortti:

www.vaestoliitto.fi/media/

pari_perhe-lehti/mediatiedot/

ISSN 1796-850X (Painettu)

ISSN 1796-8518 (Verkkolehti)

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kuudes vuosikerta.

Aikakauslehtien Liiton jäsen

PAINOPAIKKA

Vammalan Kirjapaino Oy

Sastamala 2012

441 842

Painotuote

Seuraava Pari&Perhe-lehti

ilmestyy 12.9.2012.

2 • Pari&Perhe • 2 • 2012

2


Parisuhde

4

6

8

11

12

Parisuhde pyörittää uusperhettä

Uusperhe vaatii lujaa tahtoa

ja määrättömästi rakkautta.

Kun nainen ei halua – Seksihalut eivät

ole iästä tai parisuhteen kestosta kiinni.

Seksuaalisuus säilyy sairastumisesta

huolimatta – Seksuaalisuus on

tärkeä elämänalue sairaanakin.

Tahdolla ja taidolla -ohjelmalla

tukea pareille – Puolison pitkäaikaissairaus

asettaa parisuhteen koetukselle.

Yksin ja yhdessä – kun työ tai

opiskelu vie erilleen – Miten parisuhde

kestää eri osoitteissa asumisen?

Monikulttuurinen perhe

16

Mitä piilee kunniaväkivallan taustalla?

Mistä tunnistaa kunniaväkivallan

uhan nuorella?

Perhe

18

20

22

Samppa Saarela ottaa aikaa lapsilleen

työajan lyhennyksellä – Isien pitämä

osittainen hoitovapaa on vielä harvinaista.

Jäikö lastenhankinta vain aikeeksi?

Suuri osa lastenhankintasuunnitelmista

jää toteutumatta.

Ennalta ehkäisevässä perhetyössä

pienetkin teot tärkeitä

Perhetyöntekijä Miia Hämäläinen

on ollut luomassa lapsiperheiden

tarpeita vastaavaa työmuotoa.

KUVA Katri Saarela

27

Ajankohtaista

25

26

26

Väestöliiton klinikoille

REILU-palvelumerkki

Tunnus palvelun laadusta ja

vastuullisesta liiketoiminnasta.

Parisuhde

Helena Hiila-O’Brien COFACEn

varapuheenjohtajaksi

Väestöliitto mukana

eurooppalaisessa kattojärjestössä.

Sosiaalibarometri 2012

Kuntajohtajat vaativat

nopeata uudistusta sosiaali- ja

terveyspalvelujen rakenteisiin.

Vastaamo-palvelu vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi

Uudenlainen nettipalvelu laajentui koko pääkaupunkiseudulle.

Maailma ja me

28

Jani Toivola näkee Nepalin tulevaisuuden nuorissa

Kansanedustaja Jani Toivola vieraili Nepalissa.

KUVA työryhmä Anne ja Kari Saaristo, Tarja Sandberg

KUVA Tuula Ainasoja

Palstat

25

Kolumni: Parisuhdekurssilla

Brysselissä – Lotta Heiskanen.

30 Uutuudet

Julkaisut.

4 Nepalilaisessa yhteiskunnassa tehokas

keino tiedon levittämiseen ovat

katudraamat, joissa nuoret esittävät

opettavaisia tarinoita ympäristö- ja

seksuaaliterveysteemoista.

KUVA Sini Karusto

3

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 3


Parisuhde pyöritt

Parisuhde

• Teksti Minna Huuhka • Kuva Paula Lehto

Eronneella on oikeus rakastaa ja tulla

rakastetuksi. Syvät tunteet synnyttävät

toiveen uudesta perheestä.

Kun mukana on lapsia, syntyy perhe,

jossa mikään ei ole kuin ennen.

4 • Pari&Perhe • 2 • 2012

4


K

” aikki alkoi siitä, kun rakastuimme.

Tunne oli valtava. Minulla oli kaksi

ja miehelläni kolme lasta. Oli aikamoista

touhua sorvata kahden perheen kulttuureja

yhteen”, muistelee viisivuotiaan

uusperheen äiti Anne.

Uusperheen perustaminen vaatii lujaa

tahtoaja määrättömästi rakkautta.

Kun turkulainen Elina törmäsi tulevaan

mieheensä Pauliin tavaratalon levyosastolla,

hän ei arvannut jo vuoden

päästä olevansa neljän lapsen äitipuoli.

”Minulla ei ollut kokemusta lapsiperhe-elämästä.

Ajattelin kuitenkin, että tämän

kortin haluan katsoa, sillä suhteessamme

oli heti alusta lähtien jotain aivan

ainutlaatuista”, Elina kertoo.

Uusperheet ovat olleet hyvin yleisiä

jo parinkymmenen vuoden ajan. Nykyisin

yli 10 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista

lapsista elää uusperheessä. Silti

julkisuudessa ja internetin palstoilla

uusperhe nähdään lähes aina ongelmana.

Huomio keskittyy riitoihin ja holhoaviin

entisiin puolisoihin ja mustasukkaisiin

lapsiin. Aina muistetaan mainita,

että uusperheissä erotaan useammin

kuin ydinperheissä.

Psykoterapeutit Pekka Larkela Suomen

Uusperheellisten Liitosta ja Vuokko Malinen

Väestöliiton perheklinikalta toivoisivat,

että uusperhe nähtäisiin uhkan sijaan

mahdollisuutena.

Uusperheen parisuhde on monelle

ensimmäinen toimiva parisuhde. Silloin

biologisten vanhempiensa eron kokenut

lapsi saa ensimmäistä kertaa mallin

aikuisten toimivasta parisuhteesta.

Moni saa lisäksi uusia sisaruksia”, Larkela

luettelee.

Entinen elämä

Uusperheessä mennyt elämä kulkee aina

mukana.

”Toisen lapset muistuttavat olemassa

olollaan siitä, että rakas mieheni on

joskus saanut heidät jonkun toisen kanssa”,

Anne sanoo.

Entiseen elämään kuuluvat myös entiset

puolisot. Mitä huonommin ero on

käsitelty, sitä enemmän eksä perheessä

kummittelee.

Larkela on työssään psykoterapeuttina

huomannut, että melkein kaikki lasten

henkiset ongelmat ovat tavalla tai

toisella aikuisten ongelmia, jotka ovat

siirtyneet lapsiin.

”Vaikka ero on kamala paikka lapselle,

hän kyllä selviää siitä, kunhan vanhemmat

saavat asiat välillään sovittua.”

Taistosta toiseen

Kun uusi perhe muuttaa yhteen, on alku

yhtä juhlaa. Ennemmin tai myöhemmin

pilvilinna romahtaa. Romanttiselle rakkaudelle

jää vähän tilaa, kun perheen

pyörittäminen vie molemmilta energiaa.

Elinan ja Paulin perhe joutui kokemaan

uusperheille tyypillisen täyden rähinän

vaiheen, kun perheen jäsenet hakivat

omaa paikkaansa.

Uusperheen arki yllätti. Minusta

tuntui, että olin tullut vieraaksi toisten

ihmisten kotiin. Heillä oli omat tapansa

ja omat sääntönsä. Heitä oli viisi ja minä

olin aivan yksin”, Elina kuvailee.

”Vanhojen tapojen muuttaminen

uusiksi ja yhteisiksi on ollut suuri haaste.

Siinä minun on pitänyt katsoa peiliin”,

Pauli kertoo.

Elinasta tuntui toisinaan, että häntä

savustettiin kohti ulko-ovea. Pauli näki

tilanteen aivan eri tavalla. Hänen mielestään

lapset hyväksyivät Elinan täysin.

Paulilla oli kova työ toimia diplomaattina

Elinan ja lastensa välillä.

”Lasteni isänä voin sanoa, lapseni

ihailevat Elinaa vilpittömästi. Mutta

Elina ei uskaltanut aluksi ottaa vastaan

perheen hyväksyntää.”

Rähinävaiheessa on tavallista, että

biologiset perheenjäsenet muodostavat

keskenään omat leirinsä, joissa vaalitaan

vanhan kodin perinteitä. Annen perheessä

yhteisen sävelen löytymistä harjoiteltiin

pitkään.

Apua vertaiselta

Sekä Elina että Anne ovat saaneet todeta,

ettei toisen lapsia voi pakottaa rakastamaan

itseään. Lahjonta ja lohdutuspalkinnot

eivät auta. Vieraan aikuisen

ja lapsen välisen suhteen muovautuminen

vaatii kärsivällisyyttä. Lapset koettelevat

uutta vanhempaansa moni tavoin,

eikä tämä aina tunnu mukavalta.

Larkela sanoo, että uusperheessä biologisen

vanhemman on määriteltävä lapsille

uuden vanhemman paikka. Vanhemmuutta

pitää luovuttaa ja vastaanottaa.

Myös uusi vanhempi voi viedä lasta harrastuksiin,

lukea iltasadun ja huolehtia

aamurutiineista. Arjen jakaminen lisää

yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Larkelan ja Malisen mukaan uusperheen

ydin on kahden aikuisen parisuhde,

jonka hoitamista ei saa unohtaa. Kun suhde

toimii, lapset kotiutuvat ja sopeutuvat.

Toinen keskeinen selviytymiskeino

on ajoittaisen ulkopuolisuuden tunteen

sietäminen. Mutta jos joutuu Elinan tavoin

asumaan vieraana omassa kodissaan,

on aika tehdä jotain. Tärkein apu

on vertaistuki. Hyviä neuvoja saa myös

perheneuvoloista, perheteraputeilta ja

Suomen Uusperheellisten Liitosta.

Yhteinen elämä

Elina, Pauli ja Anne tietävät kokemuksesta,

että uusperheen yhteinen elämä

syntyy ajan saatossa. Se näkyy valokuvaalbumien

sivuilla ja elää kaikkien perheenjäsenten

muistoissa, hyvissä ja huonoissa.

Vuokko Malisen mukaan yhteinen

juttu on uusperheelle tärkeä. Se voi olla

yhteinen lapsi, talo, kesämökki, harrastus,

lomamatka tai unelma.

”Vaikka aluksi oli vaikeaa, en kaipaa

elämääni ennen uusperhettä. Olen hyvin

kiitollinen saamistani lapsista. Olemme

samaa perhettä, eikä kukaan enää

kyseenalaista asemaani”, Elina sanoo.

Kirjallisuutta: Vuokko Malinen ja Pekka Larkela.

Parisuhde – uusperheen ydin. VL-Markkinointi 2011.

ää uusperhettä

5

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 5


Parisuhde

• Teksti Tiina Kirkas

Suomalaisparien seksielämästä

puuttuu halua ja hekumaa.

Varsinkaan nainen

ei syty rakastelemaan.

Se on ongelma, sillä ilman

läheisyyttä ja intohimoa

ei ole parisuhdetta.

Kun nainen


Tiedetään, että seksuaalisesti aktiivinen

pariskunta on keskimäärin onnellisempi

ja ylipäätään tyytyväisempi

elämään”, tutkimusprofessori Osmo Kontula

Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksesta

sanoo.

”Äärimmillään seksuaalisen halun

puute johtaa uskottomuuteen ja parisuhde-eroihin.

Asian tärkeydestä kertoo

se, että seksuaali- ja parisuhdeterapioihin

on jonoja”, Väestöliiton kliininen

seksologi Tarja Sandberg lisää.

Kontula ja Sandberg ovat vastikään

julkaisseet kirjan Halut jäissä? Naisen

seksuaalisen halun puute, jossa sata

suomalaista naista kuvaa seksuaalisen

haluttomuutensa syitä ja seurauksia.

Syitä ja selityksiä

”Alussa meillä oli seksiä ja sen suhteen

kaikki meni omalla painollaan, jossain

vaiheessa haluamiseni hiipui ja seksistä

tuli yhä useammin kiistaa ja mitä

enemmän siitä puhuttiin, usein riitojen

yhteydessä, sitä vähemmän sitä oli.”

Harvoin nainen ei ole koskaan halunnut

seksiä. Useimmiten kyse onkin halun hiipumisesta,

mikä taas ei liity ikään tai parisuhteen

kestoon vaan yleensä elämäntilanteeseen.

”Myös nuori nainen kokee haluttomuutta.

Hän on juuri rakentamassa seksuaalista

minäkuvaansa, hankkii kokemuksia

ja saa palautetta itsestään. Siihen

liittyy paljon epävarmuutta, mikä voi

aiheuttaa haluttomuutta”, Osmo Kontula

sanoo.

Seksuaalisen itsetunnon heikkous

haittaa naista myös myöhemmin elämässä.

Etenkin synnytyksen jälkeen nainen

saattaa kokea itsensä seksuaalisesti epäkelvoksi.

Syitä hän hakee mahdollisista

lisäkiloistaan, raskausarvistaan tai muutoin

veltostuneesta olemuksestaan.

”Ulkonäkö tuntuu olevan naiselle tärkeämpää

kuin miehelle. Nainen ei aina

edes usko, vaikka mies kuinka vakuuttaa,

että hän on kaunis ja haluttava. Ajattelutapa

näyttää olevan syvällä naisessa.”

Kontula myöntää, että osittain kyse

on naisen kantamasta kulttuuriperimästä.

Mies on kautta aikojen saanut ilmaista

seksuaalista haluaan naista vapaammin.

Halut jäissä? -kirjassa osa naisista

kertoo, kuinka seksi kiinnostaa vain lapsentekomielessä.

Useimmat naiset kuitenkin

selittävät seksihalujensa vähyyttä

fyysisellä väsymyksellä: he haluaisivat

kyllä rakastella kumppaninsa kanssa,

mutta eivät arjessaan jaksa. Aina kotona

ei ole edes aikaa ja tilaa lapsivapaalle

läheisyydelle.

Muiksi haluttomuutensa syiksi kirjan

naiset nimeävät sairaudet, lääkkeet

ja hormonit. Myös aiemmat traumaattiset

kokemukset saavat karttamaan intiimiä

kosketusta. Vastaavasti miehen

väkivaltaisuus, alkoholismi, mustasukkaisuus

tai uskottomuus hyydyttää naisen

seksihalut.

”Nainen ei myöskään jaksa kiinnostua

omasta mielestään surkeasta seksistä”,

Kontula lisää.

Seurauksista tekoihin

”Haluaisin haluta. Haluaisin kokea

useammin niitä harvinaisia läheisyyden

hetkiä, jolloin palaamme alkuaikojen

ihastuksen tunnelmiin ja puhumme

toisillemme vielä aamullakin kuin

miehelle ja vaimolle – ei äidille ja isälle.

Haluaisin kokea useammin sen täydellisen

rentouden ja hikiset ilot. Ja haluaisin

varmistaa, ettei mieheni karkaa.”

6 • Pari&Perhe • 2 • 2012

6


ei halua

Seksuaalisen halun puute jäytää naisen

omanarvontuntoa. Monelle se on myös

lisästressi.

”Nuori nainen ajattelee, että nuoruuteen

kuuluu voimakasta halua ja kiihkeää

seksiä. Kun sitä ei omassa elämässä

ole pienten lasten tai työpaineiden

takia, moni kokee stressiä, syyllisyyttä

ja myös häpeää”, Tarja Sandberg kuvaa.

3 ”Nainen ei jaksa kiinnostua omasta

mielestään surkeasta seksistä”, Osmo

Kontula kertoo.

Myös mies syyllistyy naisen haluttomuudesta.

Hän kysyy, miksi ei saa naista

haluamaan ja kiihottumaan. Mikä hänessä

on vikana?

Usein tilanne kärjistyy avoimeksi riitelyksi

tai täydelliseksi hiljaisuudeksi.

Nainen välttelee kaikin tavoin miehen

kosketusta tai myöntyy suoritusseksiin.

Hän saattaa myös kehottaa miestä tyydyttämään

seksin tarpeensa vieraissa.

”En ole kuitenkaan koskaan tavannut

paria, joka olisi ratkaissut ongelmansa

ulkopuolisilla suhteilla. Niihin liittyy

kuva Minna Kurjenluoma

aina loukkaantumisia ja mustasukkaisuutta”,

Sandberg huomauttaa.

Tärkeintä onkin pysähtyä hetkeen ja

tiedostaa tilanne. Ennen kaikkea on puhuttava,

keskusteltava ja pyydettävä toiselta

tukea. Myös maiseman vaihto ja arjesta

irtautuminen kannattavat, vaikka

ne vaativatkin lapsiperheissä erityisjärjestelyjä.

Vain yhdessäolo luo läheisyyttä,

intiimiyttä ja sytykettä seksuaaliselle

halulle.

”Nainen toivoo kumppaniltaan apua

kadonneen halunsa etsimisessä. Hän kaipaa

myös arvostusta sängyssä ja sen ulkopuolella.”

Sandberg kehottaa naista huolehtimaan

omasta nautinnostaan ja kiihottumisestaan.

Nainen voi kosketella itseään,

tukeutua eroottiseen materiaaliin

ja käyttää seksin apuvälineitä. Myös

fantasiat auttavat.

”Kun osaa olla seksin aikana riittävän

itsekäs, pystyy antamaan myös toiselle

nautintoa. Usein ikä on naiselle armollinen”,

Sandberg muistuttaa.

”Kun on itsensä kanssa sinut, voi helpommin

keskittyä hetkeen ja antautua

omalle nautinnolleen.”

Lainaukset kirjasta Osmo Kontula & Tarja Sandberg.

Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun

puute. Väestöliitto 2012.

3 ”En ole tavannut paria, joka olisi

ratkaissut ongelmansa ulkopuolisilla

suhteilla”, Tarja Sandberg huomauttaa.

kuva Tiina Kirkas

kuva Ritva Åberg

7

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 7


Parisuhde

• Teksti Virve Järvinen • Kuva Timo Raunio

Seksuaalisuus säilyy

sairastumisesta huolimatta

Seksi tuskin on ensimmäinen vakavasti sairastuneelle

mieleen tuleva asia, mutta toinen se voi jo olla.

Siksi siitä pitää puhua.

Seksuaalisuus on ihmisen perusvietti:

psykofyysinen ominaisuus, joka on

läsnä kaikessa tekemisessämme. Se on

tärkeä elämänalue, joka säilyy sairastumisesta

huolimatta.

”Seksuaalisuus merkitsee ihmisille

erilaisia asioita. Jokainen kokee ja toteuttaa

elämäänsä naisena tai miehenä

yksilöllisesti. Tämän vuoksi sairastuminen

vaikuttaa seksuaalisuuteen meissä

eri tavoin, Suomen Syöpäpotilaat ry:n

toiminnanjohtaja”, seksologi Leena Rosenberg-Ryhänen

kertoo.

”Seksuaalinen avoimuus ja sallivuus

ovat lisääntyneet: televisio-ohjelmat pursuvat

seksiä ja julkisuudenhenkilöt tilittävät

lehtien palstoilla seksielämäänsä.

Julkisuus antaa kuvan seksuaalisuudesta

nuorten, kauniiden ja terveiden ihmisten

asiana. Mielikuva hämmentää sairastunutta

ja saa tämän miettimään, onko

hän muuttuneen kehonsa tai oireilevan

mielensä kanssa enää lainkaan nainen

tai mies.”

Hämmennys on ilmeistä, sillä monesti

seksuaalisuus ymmärretään pelkkänä

toimintana, seksinä, mutta todellisuudessa

se on paljon laajempi käsite.

Sillä tarkoitetaan kaikkea läheisyyttä,

hellyyttä ja aistillisuutta, mieheyttä ja

naiseutta. Se ei katoa, vaikka ihminen

diagnoosin saisikin. Tapa osoittaa seksuaalisuutta

saattaa muuttua, muttei

välttämättä entistä huonompaan suuntaan.

”Sairastuminen ja seksuaalisuus ovat

kumpikin asioita, jotka herättävät suuret

tunteet. Kun näistä tunteista keskustellaan

avoimesti, parhaimmillaan kumppanin

sairastuminen lähentää suhteen

osapuolia toisiinsa ja lisää yhteenkuuluvaisuutta.”

”Miehelläni todettiin hiljattain

uniapnea ja nyt on ensimmäisiä öitä

laite puhissut sänkykamarissamme. En

tahdo osata nukkua, koen koneen tulleen

elämäämme häiritsemään, ei enää

pysty iltaisin keskustelemaan sängyssä,

ei suukottelemaan – itsekkäästi liki inhoan

koko keksintöä! Sairaalassa mies kävi

yksin, koen jääneeni ulkopuolelle koko

asiassa, vaikka asia kuulunee minunkin

elämääni! Mistä apua? Kone on kuitenkin

ilmeisen pysyvä asia. Kuinka sopeudun

vai muutanko eri huoneeseen?”

Kelpaanko minä?

Sairastumisen ja hoitojen keskellä seksuaalisuus

jää usein takavasemmalle,

kun voimavarat kuluvat selviämiseen.

Sairastuneelle ja tämän kumppanille tulisi

kuitenkin tarjota jo sairaalassa mahdollisuus

puhumiseen seksuaalineuvojien

kanssa, jos he sitä haluavat. Esimerkiksi

eturauhas- ja rintasyöpää sairastavat

usein haluavat, sillä sairauden eri

8 • Pari&Perhe • 2 • 2012

8


Seksuaalisuudella

tarkoitetaan kaikkea

läheisyyttä, hellyyttä

ja aistillisuutta, mieheyttä

ja naiseutta.

Se ei katoa, vaikka

ihminen diagnoosin

saisikin.

hoitovaihtoehdot vaikuttavat seksuaalisuuteen

eri tavoin.

”Alun kriisivaiheessa kysymykset ja

pelot ovat konkreettisia. Miehet kysyvät

monesti omasta kyvykkyydestä, potenssista.

Naiset pohtivat sitä, kelpaako sairauden

muokkaama muuttunut olemus

kumppanille.”

”Pelkään huomista ja tulevaa aikaa.

Kestänkö rinnan menetyksen? Miltä

tuntuu nähdä leikelty vartalo? Hylkääkö

mies minut? Tähän asti hän on ollut

minulle tuki ja turva. Olisi kamalaa menettää

hänet.”

Myöhemmin, kun pahin kriisi on ohi

ja hoidot alkavat vaikuttaa, pohdinnat

tulevat syvemmiksi. Oma minäkuva ja

käsitys omasta kehosta sekä oma kelvollisuus

mietityttävät, halutkin voivat

olla hukassa. Toiminnalliset eli sairauden

seksiin vaikuttavat seikat pohdituttavat,

samoin sairauden vaikutus parisuhteeseen:

sairastunut saattaa kokea

muuttuneensa tasaveroisesta kumppanista

hoidettavaksi.

”Olen mies, vähän vanhempi, mutta

alle 40 ja mulla on parantumaton

sydänsairaus, joka etenee pikkuhiljaa,

kunnes joku päivä on edessä siirto, ellen

kupsahda sitä ennen.

Olen nyt ollut pari vuotta yksikseni,

koska en tämän sairauden kanssa

pystynyt oikein suhteisiin. Sekä lapse-

9

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 9


Haluttomuus yhdyntään

ei tarkoita sitä,

että olisi haluton

nauttimaan toisen

ihmisen läheisyydestä

ja lämmöstä.

ni äiti että avoeron jälkeiset pari suhdetta

vääristyivät sellaisiksi, missä parempi

puolisko muuttui rakastajattaresta

tai tyttöystävästä kanaemoiseksi,

huolehtivaksi hoitajaksi ja ei semmoinen

suhde toimi.”

”Sairauden herättämiä tunteita pystyy

purkamaan vain puhumalla ja ensisijaisesti

oman kumppanin kanssa. Ellei

kumppania ole tai hänestä ei ole tunteiden

jakajaksi, kannattaa kääntyä ystävien

tai potilasjärjestöjen tai yksityisten

ammatinharjoittajien puoleen”, Leena

Rosenberg-Ryhänen neuvoo.

Käänne parempaan

Sairaus ei yleensä luo sellaisia vaikeuksia

seksuaalisuuteen, joita terveellä ei

olisi. Jokainen miettii aika ajoin omaa

kelpaamistaan ja jokainen joutuu tilanteisiin,

joissa toinen haluaa ja toinen ei.

”Nyt jos koskaan tarvitaan kumppania

kohottamaan sairauden heikentämää

itsetuntoa. Ihminen muodostaa käsityksen

itsestään pitkälti muilta saamansa

palautteen perusteella. Kumppanista on

apua minäkuvan totuudenmukaistamisessa.

Sairastunut kuvittelee usein itsestään

asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Hän voi uskotella itselleen, ettei rajoitteidensa

vuoksi kelpaa toiselle.”

Haluttomuus yhdyntään ei tarkoita

sitä, että olisi haluton nauttimaan toisen

ihmisen läheisyydestä ja lämmöstä.

Kun yhdynnät mahdollisesti jäävät tai

kuva Minna Kurjenluoma

vähenevät, parit lopettavat usein kaikki

hellyydenosoitukset.

”Haluttomuus menee yleensä ohi. Yhdessä

voidaan sopia, että yhdynnät unohdetaan

toistaiseksi, hellyyttä ja läheisyyttä

ei. Haluttomuudesta huolimatta parisuhteessa

tulisi säilyttää fyysinen yhteys.”

Jos parisuhde jää pelkän henkisen

yhteyden varaan, yksi osa-alue puuttuu,

ja osapuolet etääntyvät toisistaan. Kun

hellyys ja koskettelu jäävät pitkäksi ajaksi,

välimatka venyy liikaa ja paluu läheisyyteen

ja sukupuolielämään vaikeutuu.

Vaikeuksista huolimatta sairaus saattaa

vaikuttaa parisuhteen seksuaalisuuteen

hyvällä tapaa.

”Vakava sairaus tuo mieleen menettämisen

pelon. Jos se saa osapuolet keskustelemaan

tunteista keskenään, se voi

joskus olla suhteelle käänne parempaan.

Halu kertoa tunteista, lohduttaa ja saada

lohdutusta fyysisen kosketuksen avulla

voi lisätä jo ehkä unohdettuakin hellyyttä”,

Leena Rosenberg-Ryhänen kertoo.

Kursiivilla kirjoitetut kohdat Pia Kaulio &

Leena Rosenberg, Nainen ja rintasyöpä – rikottu

mutta kokonainen. Minerva Kustannus Oy 2008,

www.vauva.fi/keskustelut ja www.heli.fi/

keskustelut

Lähde: Leena Rosenberg, Seksuaalisuus ja

syöpä. Suomen Syöpäpotilaat ry:n esite

10 • Pari&Perhe • 2 • 2012

10


Parisuhde

• Teksti Anne Mahlanen ja Vuokko Malinen

Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -ohjelma

antaa tukea parisuhteelle puolison sairastuessa

Kun puoliso sairastuu pitkäaikaissairauteen,

pari joutuu kohtaamaan vaativan

tilanteen. Kliinisten havaintojen perusteella

näyttää usein siltä, ettei tällaisessa

tilanteessa saada tukea parisuhteelle,

ja vaikeat asiat jäävät käsittelemättä.

Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -ohjelman

ohjaajakoulutukseen kuuluu

oman T&T-pariohjelman suunnittelu

ja vetäminen: Anne Mahlasen suunnittelemaan

ja toteuttamaan ohjelmaan

Mikkelin keskussairaalan lääkinnällisen

kuntoutuksen yksikössä osallistui kuusi

paria. Kokoontumisia oli kolme, yhteensä

yhdeksän tuntia. Osallistujista kaksi

Väestöliiton psykologien ja psykoterapeuttien kehittämä uusi parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevä

toimintamalli Toimivan parisuhteen kehrä (Vuokko Malinen, Sinikka Kumpula ja Arto Koskinen)

perustuu yhdysvaltalaisen professori John Gottmanin toimivan parisuhteen teoriaan, kanadalaisen

professorin Susan Jonsonin tunnekeskeiseen pariterapiaan (EFT), australialaisen professorin

Kim Halfordin itsesäätelyteoriaan (PREP-ohjelma) yhdistettynä kehittäjien vuosikymmenien

kokemukseen kliinisestä korjaavasta työstä parien kanssa.

sairasti alkavaa muistisairautta, yhdellä

oli MS-tauti, yksi oli saanut aivoruhjeen,

yhdellä oli epilepsia ja yhdellä lievä afasia.

Nykyisessä parisuhteessa pariskunnat

olivat olleet 11 – 45 vuotta.

Ohjelman mukaisesti ensimmäisellä

kokoontumiskerralla vahvistettiin parisuhteen

myönteistä perustaa. Osallistujat

muistelivat ensi tapaamista puolisonsa

kanssa, sekä hyviä ja kantavia

asioita menneisyydestä. Ohjelman perusajatuksena

oli harjoitusten tekeminen

vain oman kumppanin kanssa. Parit

tekivät harjoituksia kahden kesken

”suljettujen ovien” takana. Ensimmäisellä

kerralla otettiin esiin myös sairastumisen

vaikutus parisuhteeseen. Kaikki

osallistujat olivat sitä mieltä, että sairaus

oli vaikuttanut kaikkiin elämän osaalueisiin.

Toisella kerralla ohjelmassa käsiteltiin

ristiriitoja parisuhteessa. Alustuksen

jälkeen pariskunnat työstivät jälleen yhdessä

oman suhteensa ongelmia, reagointitapojaan

ongelmatilanteissa ja erilaisia

ristiriitojen käsittelytapoja.

Kolmannella kokoontumiskerralla

käsiteltiin seksuaalisuutta ihmisen elämänkaaressa.

Intiimiys, hellyys ja erotiikan

tarve näet muuttuvat elämän aikana.

Seksuaalisuudesta saatava mielihyvän

tunne on sallittua kuitenkin kaikille elämän

loppuun saakka.

Kurssi koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.

Osallistujat kokivat saaneensa

uusia työkaluja toimivamman parisuhteen

rakentamiseksi. Monet olivat yllättyneitä

puolisonsa tahdosta ja taidosta

käsitellä yhteisiä parisuhteen asioita.

Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia

ennalta ehkäisevällä ohjelmalla on

tutkitusti vaikutusta ja pysyvyyttä (Itä-

Suomen yliopisto). Ohjelmaan on osallistunut

jo tuhansia suomalaisia pareja eri

puolilla Suomea. Ohjaajia on koulutettu

tähän mennessä 102 Helsingistä Utsjoelle.

Ohjelmaa on toteutettu hyvin monenlaisille

pareille: muun muassa kaksikulttuurisille

ja lastensuojelun asiakkaille

sekä pareille, joista toisella on depressio,

ms-tauti, näkövamma, vakava neurologinen

sairaus, samoin kriisissä oleville

ja adoptiota hakeville pareille.

Malli on jatkokehitetty soveltumaan

myös uusperheen parisuhteisiin.

Toinen kirjoittajista, Anne Mahlanen, osallistui

2011 Väestöliiton Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia

ehkäisevään ohjaajakoulutukseen.

11

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 11


Parisuhde

• Teksti Merja Keronen • KuvaT Timo Raunio

Ei ole tavatonta, että pariskunta asuu erillään esimerkiksi

työn vuoksi. On heitäkin, jotka tietoisesti valitsevat omat

asunnot. Kuitenkin tavallisin syy osa-aikaiseen erillään

asumiseen on työn tai opiskelun asettamat vaatimukset.

Yksin ja yhdessä –

kun työ tai opiskelu

Alati muuttuva työelämä heittää jatkuvasti

uusia haasteita. Työn perässä

mennään, kun työpaikan saa. Monien

työ sisältää lisäksi työkomennuksia muilla

paikkakunnilla ja ulkomailla. Läheskään

kaikissa tilanteissa puoliso ja perhe

eivät matkusta mukana, kun toisen

työ tai lasten koulut pitävät heidät kotimaassa.

Pariskunnat vailla heimoa

Välistä tuntuu, että parisuhteet ovat jatkuvaa

suorittamista ja kumppanit ovat

lähes uupumusvaarassa. Vuosikausia

meitä on kehotettu vaalimaan parisuhdetta,

jotta se ei kuihtuisi. Hyvä niin. Jokaiseen

liittoon tulee ajan myötä erilaisia

hankaluuksia; osa niistä aiheutuu

olosuhdetekijöistä, osa kertoo parisuhteen

rakenteesta. Olennaisinta on tarttua

vaikeuksiin riittävän ajoissa, jotta

asiat eivät mutkistu.

Miksi ylipäätään parisuhde on tungettu

niin täyteen vaatimuksia? Väestöliiton

perheklinikan psykologi, pariterapeutti

Keijo Markova vastaa:

”Heimot ympäriltämme ovat hävinneet,

kumppanin merkitys on noussut entistä

suuremmaksi. Yksikkö oli ennen suku.

Nyt yksikkönä saattaa olla kahden hengen

’heimo’.”

Markovan mainitsemaan yksikköön

kuuluu usein lapsi tai lapsia ja uusperheen

kohdalla sinun, minun ja meidän

lapsia. Entistä useammin on pariskuntia,

joilla ei ole lapsia joko tahattomasti

tai omavalintaisesti. Joka tapauksessa

nämä yhteiskunnan perusyksiköt – parit

– ovat liian usein vailla suvun tukea.

Kokemusperäinen tietotaito ja perinteet

eivät enää kulje sukupolvissa ja korvaavina

kanavina toimivat muun muassa netin

keskustelupalstat – vaan antavatko

ne samanlaista turvaa kuin lähisuku tai

ystävät? Suku voi joskus olla se pahin,

mutta kuitenkin sukulaiset ovat usein

voimavarana hyvässä ja pahassa, ainakin

pitkällä aikajänteellä.

Paniikin paikka?

Vaikka harva myöntää mustasukkaisuuttaan

edes itselleen, lienee se yksi

keskeisistä syistä estää puolison lähtö

toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.

Yksinolo saattaa nostaa piilossa olevia

2 Tapani Keronen on palaamassa kotiin

yölennolta. Yhteistä aikaa vaimon

kanssa on viikko ja edessä on taas

seuraavaan kohteeseen lähteminen.

Seuraavan kerran Keroset tapaavat

juhannuksena, jos vain suinkin.

12 • Pari&Perhe • 2 • 2012

12


vie erilleen

Parisuhde voi pysyä

läheisenä etäisyydestä

huolimatta ja suhde

saa parhaimmillaan

uusia ulottuvuuksia.

pelkoja, turvattomuutta ja hylkäämisen

kokemuksia. Samoin parisuhteen selvittämättömät

ristiriidat ja vaikkapa koettu

uskottomuus voivat palata petetyn mieleen,

kun kumppani on kaukana.

Haasteiden keskellä puolisoiden keskinäinen

avoimuus on tärkeää, samoin

kipupisteiden tunnistaminen. Ei ole

heikkoutta kertoa puolisolle, mikä mielessä

kaihertaa. Kun asiat saavat nimen,

niiden käsitteleminenkin helpottuu.

Joskus puoliso saattaa kokea, ettei

hän pärjää yksinään ja hän takertuu

kumppaniin. Yksin jääminen voi olla turvallisuutta

horjuttava, paniikinomainen

kokemus. Ihminen on siitä mielenkiintoinen,

että uusia toimintamalleja on mahdollista

oppia. Alun paniikki voikin kääntyä

itsenäisyyttä ja itsetuntoa rakentavaksi

kokemukseksi. Ripustautujasta tuleekin

vahva ja valoisa.

Parisuhteen ytimessä on rakkaus eri

vaiheineen: ”Rakkaus ei ole enää mysteerio.

Rakkaus on henkiinjäämisen koodi.

Mitä turvallisemmin olemme toisiimme

sitoutuneet, sitä autonomisempia voimme

olla. Tarvitsevuus ei ole heikkoutta

tai vajavuutta, josta pitää päästä eroon

– olemme kaikki toisistamme riippuvaisia”,

jatkaa Markova.

”Mustasukkaisuus nähdään tässä valossa

siten, että se on merkki sisäisten tai

ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta turvallisuuden

puutteesta suhteen osalta.

Jos meillä on turvallinen varmuus omasta

suhteestamme, meidän ei tarvitse olla

hädissämme ja huolissamme.”

Poissa silmistä, poissa mielestä

Komennukset eivät enää herätä samalla

lailla mielikuvia villistä elämästä raskaan

työn vastapainona kuin ehkä aiemmin.

Kotiin jäävä puoliso voi kuitenkin

kuulla kaikenkarvaisia kommentteja,

mutta niitä ei pidä kuunnella. Elämässä

tapahtuu kaikenlaista yllättävää, mutta

etukäteen ei kauhukuvia kannata rakennella.

13

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 13


2 ”Tarvitsevuus ei ole heikkoutta tai vajavuutta,

josta pitää päästä eroon – olemme

kaikki toisistamme riippuvaisia”, pariterapeutti

Keijo Markova sanoo.

Eräs nainen oli miehelleen sanonut,

että kotiin ei ole tulemista, jos maailmalle

lähdet. Arvata saattaa, miten liiton lopulta

kävi kaikkien vaiheiden jälkeen

– se hajosi. Kun toisen arvostaminen ja

tilan antaminen eivät onnistu, loppupelissä

liitto ajautuu vaikeuksiin. Puolison

työn tai mielekkään harrastuksen estäminen

ei ole aikuismaista toimintaa. Takertuminen

syö parisuhteen energiaa ja

johtaa usein valtapeliin. Parisuhteen tasapaino

horjuu, kun toinen käskyttää ja

toinen alistuu. Jossakin vaiheessa malja

täyttyy ja oma tila on haettava, vaikka

eroamalla.

Keijo Markova esittelee kaksi esimerkkiä:

Toinen pari teki töitä yhdessä yhteisessä

yrityksessä, mutta heillä ei ollut mitään

yhteistä – he elivät kumpikin omaa erillistä

elämäänsä, vaikka jakoivat aikaa 24

tuntia yhdessä.

Toisen parin mies oli puolet työajasta

matkalla maailmalla, mutta hän soitti

joka ilta ja pari jakoi päivän kuulumiset.

Väliin saattoivat perheen teini-ikäiset

lapsetkin tulla mukaan puhumaan.

Kysymys kuuluu: kummassa suhteessa

parin välillä vallitsi lämmin ja

läheinen suhde? Silläkö, joka jakoi lähes

joka minuutin keskenään vai parilla,

joka puolet arkipäivistä saattoi olla

fyysisesti jopa eri maissa?

In vai out?

Parisuhde voi pysyä läheisenä etäisyydestä

huolimatta ja suhde saa parhaimmillaan

uusia ulottuvuuksia. Kaipuu ja

ihon ikävä herättelee tunteita rakastumisvaiheista

ja puolison paluun odottaminen

on kiehtovaakin.

Tietotekniikka antaa suurta helpotusta

yhteydenpitoon ja skype on mainio

keino keskustella ja nähdä toinen. Entisaikoina

kirjettä odotettiin kuukausikaupalla,

eikä se aina löytänyt perillekään.

KUVA Hanna Ovaskainen

Oli vain luotettava, että puoliso tulee kotiin

ja toivottavasti vielä ehjänä.

”Meidän täytyy tietää, onko toinen

suhteessa todella in vai out. Jos hän on

in, olen turvallisin mielin, voin keskittyä

päivän haasteisiin rauhassa. Entä jos

viesti olisikin, ’Olen out’ tai ’En ole varma,

olenko in vai out’ – se aiheuttaisi

mielessä hälytyksen ja huolen mikä on

vialla”, sanoo Markova.

”Keskeinen elämän turvatekijä on

suhteen turvallisuus. Jos tämä puuttuu,

ihmiset joutuvat keskittymään liian paljon

tilanteen selvittämiseen. Olihan joku

asentanut kumppaninsa tietokoneeseen

vakoiluohjelmankin saadakseen selville,

mitä ja kenen kanssa tämä viestitti.

Tavallisin tapa reagoida turvattomassa

suhteessa on mennä tutkimaan kumppanin

kännykkää, numeroita ja viestejä.

Ja mistä olikaan kyse? Kyse oli siitä,

voinko sisäisistä tai ulkoisista syistä johtuen

kokea suhteen omaan kumppaniin

varmaksi ja turvalliseksi”, Markova muistuttaa.

”Psyykkinen läsnäolo on mahdollista,

vaikka toinen olisikin toisella puolella

maapalloa, niin kauan kuin meillä

on lämmin ja läheinen suhde.”

Myötä- ja vastamäessä

Lämpimässä parisuhteessa kumppania

kuunnellaan ja suhteeseen sitoudutaan.

Keijo Markovan mukaan hyvälle parisuhteelle

on ominaista se, että toisen tuki

on paras tapa oman tunne-elämän säätelylle.

”Hyvä parisuhde säilyy, kun pystymme

olemaan tunnetasolla läsnä ja tukemaan

toisiamme, kun toinen tukea tarvitsee.

Toinen asia on rakkaus ja ihailu:

jokainen meistä kaipaa tulevansa rakastetuksi,

ihailluksi ja ymmärretyksi ainutlaatuisena

omana itsenään.”

Parisuhde on tahtomista joka ikinen

päivä. Voit kertoa mitä ihailet ja arvostat

puolisossasi. On myös tärkeää tietää,

mitä puolison päivään kuuluu ja miten

töissä on mennyt. Tivaaminen ei ole mukavaa,

mutta ystävällinen ja aito kysymys

tuntuu kumppanista hyvältä. Kesken

päivää sähköpostiviesti, tekstiviesti

tai pieni puhelu virkistää. Jos toinen

ei ehdi jutella, siitä ei ole syytä hermostua.

Kiireet ovat kiireitä.

Turvallisessa parisuhteessa puoliso

pysyy mielessä, vaikka välissä olisikin

tuhansittain kilometrejä.

14 • Pari&Perhe • 2 • 2012

14


Joustavuutta ja asioiden jakamista

Tapani Keronen soitti töistä jälleen kerran vaimolleen, että

työkomennus olisi tulossa.

”Arvostan sitä, että Tapani kysyy mielipidettäni komennuksista.

Hänen työsopimukseensa sisältyvät komennustyöt,

miksi estelisin? Meillä ei ole pieniä lapsia ja olosuhteet ovat

vakaat”, Merja Keronen sanoo.

Tapanin mielestä puolisolle on ajoissa kerrottava työmuutoksista.

– Tiedän etukäteen, että Merja suhtautuu positiivisesti

työkomennuksiin. Siitä huolimatta on tärkeää käydä

arkisia asioita lävitse ja valmistauduttava henkisesti pitkäänkin

eroon. Työ vieraassa maassa vaatii keskittymistä ja

kotiasioiden on oltava kunnossa, kertoo Tapani.

”Meilläkin on ollut ja on pinnaa kiristäviä tilanteita, mikä

on purkautunut kurjina viesteinä. Yleensä minä olen se, joka

murisen. Myönnän. Onneksi osaamme nopeasti puhua asiat

selviksi ja skype on tässä hyvä apu”, Merja jatkaa.

Tapani sanoo ymmärtävänsä vaimonsa satunnaisen kiukuttelun:

”Ehkä en tarpeeksi usein sano niitä tärkeitä asioita,

joita vaimo ehkä kaipaa. Olen aika perinteinen mies ja suoraviivainen.

Työpäivät ovat kiireisiä ja tilanteet muuttuvat,

siinä kotijoukotkin voivat hetkellisesti unohtua.”

Molemmat korostavat joustavaa asennetta ja toisen työn

arvostamista. Tapani muistuttaa asioiden jakamisesta matkankin

päästä: ”Säännöllinen asioiden jakaminen on tärkeää,

vaikka asiat ovat useimmiten arkisia.”

”Tapanin työssä muuttuvat aikataulut ovat joskus rasittavia,

mutta niillehän ei voi mitään. Tässä tilanteessa ei pärjää,

jos ei kestä muutoksia niin arjessa kuin loma-ajoissa.

Minua kannattelee se, että pääsen taas käymään mieheni

työkohteessa ja vietämme siellä yhteistä lomaa.”

Tapani lisää: ”Merja tulee aina mielellään käymään komennuskohteissa,

jos se vain hänelle on mahdollista. Yritän

aina järjestää mukavaa yhdessäoloa ja lomaa.”

Meilläkin on ollut ja on

pinnaa kiristäviä tilanteita,

mikä on purkautunut

kurjina viesteinä.

15

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 15


Monikulttuurinen perhe

• Teksti Mia Hemming • KuvaT Timo Raunio

Kunniaväkivallan taustalla

on usein kotoutumisen

epäonnistuminen

Nuoret kokevat joskus kunniaväkivallan

uhkaa. Kuitenkin

niin sen ennaltaehkäisy

kuin tilanteen korjaaminenkin

ovat mahdollisia

Kunniaväkivallan uhkaa kokevien

nuorten kohdalla opettajat ovat niitä,

jotka voivat tilanteen ensimmäisten

joukossa havaita. Jos opettaja epäilee,

että vanhemmat esimerkiksi kontrolloivat

liiaksi lastaan, hänen on puhuttava

tilanteesta ensiksi nuoren kanssa.

”Nuoret tarvitsevat tukea, jotta he

pystyisivät keskustelemaan tilanteesta

vanhempiensa kanssa. Heitä olisi autettava

perustelemaan käyttäytymistään

tai valintojaan järkevästi vanhemmille”,

asiantuntija Rebwar Karimi Ihmisoikeusliiton

Kitke!-hankkeesta ehdottaa.

”Jos nuori oireilee

tilannetta mielenterveydellisillä

häiriöillä,

hänen pitäisi saada

mahdollisimman nopeasti

ammattiapua.”

Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen

asiantuntija Mina Zandkarimi

on samoilla linjoilla: huolestuneiden

opettajien on kysyttävä nuorelta, onko

syytä huoleen. Jos oppilaalla on hyvät

suhteet opettajaan, hän saattaa hyvinkin

uskaltaa avautua tilanteestaan.

”Opettajan on otettava yhteyttä myös

vanhempiin, vaikka yhdessä koulukuraattorin

kanssa. Opettajan olisi hyvä

tehdä kotikäyntejä, jotta hän näkisi nuoren

kotona vallitsevat olosuhteet ja aistisi

tunnelmaa”, Zandkarimi muistuttaa.

Erilaisuuden kokemus

voi olla hälytysmerkki

Kunniaan liittyviä ristiriitoja on esiintynyt

esimerkiksi Afganistanista, Iranista,

Irakista ja Turkista muuttaneiden keskuudessa.

Kulttuuritaustan lisäksi oireilevalla

nuorella voi epäillä kunniaväkivaltaa,

jos muutos nuoren käyttäytymisessä

on raju.

”Nuori voi olla sisäänpäin kääntynyt

ja levoton. Opettajan huolen saattaa herättää

myös, jos nuori tuo esiin eri tavoin

erilaisuuden kokemustaan”, Mina Zandkarimi

kertoo.

Rebwar Karimi lisää hälytysmerkkeihin

oireilevan nuoren lisääntyneet

poissaolot koulusta tai liikuntatunneilta.

Myös pitkään jatkunut mielialan lasku

ja itsetuhoiset ajatukset on syytä ottaa

vakavasti.

”Nuori voi lisäksi kertoa lähestyvästä

matkasta vanhempiensa kotimaahan itselleen

vastentahtoisena matkana. Joskus

taustalla on piilevä kunniakonflikti”,

Karimi sanoo.

Vahingolliset rajoitukset

Karimin mielestä nuorelle on vahingollista,

jos vanhemmat esimerkiksi tarpeettomasti

rajoittavat tyttärensä pukeutumista.

Tai jos vanhemmat kieltävät tytärtään

lähtemästä uimaan yhdessä muun

luokan kanssa.

”Tällaiset rajoitukset estävät nuoren

persoonallisuuden luontevan kasvun ja

kehityksen. Ne vievät ilon elämästä ja

pahentavat mahdollisesti jo olemassa

olevaa yksinäisyyttä.”

Karimi muistuttaa, että konfliktin

estämiseksi tytöt ryhtyvät monesti itse

kontrolloimaan itseään ennen vanhempiaan.

Yhtä lailla myös silloin nuoren

kasvu ja kehitys estyy. Rajoituksilla pyritään

estämään perheen kunnian kyseenalaistuminen.

Kyseenalaistumiseen

riittää esimerkiksi nuoren liikkuminen

sellaisissa piireissä, joissa käyttäytyminen

vanhempien mielestä on normien

vastaista.

”Tai jos nuori jää kiinni paheksuntaa

herättävistä sukupuolen tai seksuaalisuuden

ilmauksista.”

Nuoret ovat tällöin loukanneet sukupuoleen

tai seksuaalisuuteen liittyvällä

käyttäytymisellään yhteisön kunniaa.

”Patriarkaalisissa yhteisöissä voi

esiintyä kunniakonflikteja, jos läheisten

ihmisten välillä on sukupuolimoraalista

ristiriitaisia näkemyksiä. Tavallisesti

konfliktit ovat eri sukupolvien välisiä

tai eri sukupuolten, kuten aviopuolisoiden,

välisiä”, Karimi tiivistää.”

16 • Pari&Perhe • 2 • 2012

16


Sekä uhria että tekijää

on autettava

Nuoret, opettajat, puolisot, sukulaiset, viranomaiset

voivat hakea apua esimerkiksi

Rebwar Karimin edustamasta Kitkehankkeesta

kunniakonfliktitilanteissa.

Hankkeessa pyritään kitkemään pois positiivisella

ja kunnioittavalla tavalla haitallisia

perinteitä kaikkien asianosaisten

kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

”Kunniakonfliktin mahdollista alullepanijaa

on tuettava irrottamaan kokemuksensa

kunniallisuudestaan läheisensä

seksuaalisesta käyttäytymisestä. Hän

tarvitsee myös paljon tukea tehdäkseen

sellaisia ratkaisuja, jotka poikkeavat yhteisönsä

normeista. Tilanteeseen puuttujilla

täytyy olla tarjolla välineitä, joilla

henkilö voi selvitä arvoristiriitatilanteesta”,

Karimi korostaa.

Karimi mainitsee vielä, että Ihmisoikeusliitossa

pyritään eroon kunniaväkivalta-käsitteestä.

Käsite vääristää ilmiön

liian kapeaksi. Ihmisoikeusliiton

lisäksi myös Väestöliiton monikulttuurisesta

osaamiskeskuksesta saa tietoa,

ohjausta ja tukea kasvatukseen ja perheen

hyvinvointiin.

Kontaktien puute

ylläpitää ennakkoluuloja

Kontaktien puute valtaväestön jäseniin

ylläpitää ennakkoluuloja ja pelkoja ja siten

myös eristäytymistä. Entisessä kotimaassa

perheen tyttöjen elämä saattaa

olla ollut vapaampaa, sillä sen kulttuuri

oli vanhemmille tuttu.

”Pelokas ja epäluuloinen vanhempi

voi Suomessa ajatella, että ei halua menettää

lapsiaan tälle turmelevalle yhteis-

Rajoituksilla pyritään

estämään perheen

kunnian kyseenalaistaminen.

kunnalle. Vanhemmat eivät myöskään

halua syrjäytyä omasta yhteisöstään lastensa

käyttäytymisen tähden”, Zandkarimi

selostaa. Vanhemmat eivät välttämättä

tiedä, mitä kahviloissa tapahtuu eivätkä

he ole koskaan olleet kotibileissä.

”Heillä saattaa nousta niistä vain

kauheita uhkakuvia mieleen. Olen usein

kuullut myös nuorten toivovan, että heidän

vanhemmilleen toistuvasti kerrottaisiin

suomalaisesta yhteiskunnasta ja vallitsevasta

kulttuurista.”

4 Rebwar Karimi kertoo, että patriarkaalisissa yhteisöissä seksuaalisia

ilmauksia saa esiintyä ainoastaan heteroparin avioliitossa.

Kaikki muut ilmaukset kyseenalaistavat perheen tai suvun

kunniaa.

4 Mina Zandkarimi muistuttaa, että jotkut patriarkaalisesta kulttuurista

tulevat perheet ovat kyenneet kyseenalaistamaan kulttuurinsa

vanhoja perinteitä. Mutta toisissa perheissä erityisesti tyttöjen

itseilmaisun ja käyttäytymisen rajoittaminen on jokapäiväistä.

17

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 17


Perhe

• Teksti Noora Hynynen • Kuva Katri Saarela

Samppa Saarela

ottaa aikaa lapsilleen

työajan lyhennyksellä

”Missä te ootte, tuuttekste pian”, soittelee seitsemänvuotias Siiri

isälleen, jos työpäivä on venähtänyt tavanomaista pidemmäksi.

Siiri on jo ehtinyt tottua siihen, että pitkähköstä työmatkasta huolimatta

Samppa-isä on kotona jo alkuillasta. Neljävuotias Saanakin

on onnellinen, kun isä hakee hänet päiväkodista hyvissä ajoin.

Järvenpääläinen ohjelmistoalalla oleva

Samppa Saarela on ollut osittaisella

hoitovapaalla vuoden ajan. Myös hänen

vaimonsa tekee osa-aikatyötä. Päätös

kuusituntisesta työpäivästä syntyi lasten

ehdoilla.

”Tuntui ikävältä, kun Saana haettiin

päiväkodista viimeisten joukossa.”

Isien pitämä osittainen hoitovapaa

on Suomessa vielä harvinainen. Määrä

on kuitenkin kasvanut vuosikymmenen

aikana samoin kuin isien pitämien perhevapaiden

määrä. Poliittisessa keskustelussa

isien pitämiltä perhevapailta odotetaan

paljon: läheistä isä-lapsisuhdetta

ja työelämän tasa-arvon kasvattamista.

Lastenhoitoa monella tavalla

Miksi isät sitten päättävät vähentää

työmääräänsä ja olla enemmän kotona?

Noora Hynynen on selvittänyt sosiaalialan

ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

opinnäytetyössään isien kokemuksia

osittaisesta hoitovapaasta ja osa-aikatyöstä.

Selvitys on tehty yhteistyössä

Väestöliiton kanssa.

Tulokset olivat rohkaisevia isä-lapsisuhteen

ja perheen sisäisen työnjaon

kannalta: perheissä voidaan jakaa lastenhoitovastuuta

uskomattoman monella

tavalla isien, äitien, isovanhempien, lastenhoitajien

ja päivähoidon välillä. Isille

kaikkein tärkeintä oli saada viettää

aikaa lastensa kanssa. Monelle olennaista

oli, että lasten päivähoitoviikko kevenee

tai kotihoito mahdollistuu. Isät myös

aktiivisesti tarttuivat tilaisuuteen, joka

mahdollisti heille työviikon keventymisen,

oman ajan lisääntymisen tai mahdollisuuden

olla enemmän kotona. Isät

kokivat, että osittainen hoitovapaa oli lähentänyt

heitä lastensa kanssa. Toisaalta

ratkaisu auttoi monessa tapauksessa

ylläpitämään kokoaikaisen kotonaolon

aikana luotua suhdetta lapseen.

Samppa Saarela pohtii osittaisen hoitovapaan

hyötyjä ja hankaluuksia: ”Rahaa

tulee vähemmän, mutta asioita täytyy

laittaa tärkeysjärjestykseen.”

Tässä selvityksessä osittaisen hoitovapaan

taloudelliset vaikutukset perheeseen

eivät näyttäytyneet kynnyskysymyksenä.

Suurin osa vastaajista ja heidän

puolisoistaan olikin korkeakoulutettuja.

On tutkittu, että niissä perheissä,

joissa lasketaan perhevapaiden todelli-

sia kustannuksia, molemmat vanhemmat

useammin myös pitävät niitä. Sen lisäksi,

että molemmat vanhemmat muodostavat

kiinteän suhteen lapsiinsa myös kotitöiden

jako tasa-arvoistuu. Työaikaansa

lyhentävät isät tekevät kertomansa perusteella

keskivertoisää enemmän kotitöitä.

Aineiston isät tekivät äitejäkin

enemmän kotitöitä, jos äidit tekivät täyttä

työviikkoa. Tällä voi olla aiempien tutkimusten

mukaan vaikutusta parisuhdetyytyväisyyteen.

Haaste ja mahdollisuus

Osittainen hoitovapaa on työelämälle

haaste ja mahdollisuus. Samppa Saarela

on kokenut, että työnantaja suhtautuu

hyvin siihen, että työn ulkopuolella

on muutakin elämää. Lapsimyönteinen

suhtautuminen näkyy siinäkin, että samalla

työpaikalla useampi isä on osittaisella

hoitovapaalla.

On tutkittu, että hyvä olo perheessä

heijastuu työsuorituksiin ja työelämässä

viihtyminen perheeseen. Hynysen selvityksessä

isien kokemukset työelämästä

olivat ristiriitaisia. Toisaalta sekä esimiehet

että työkaverit suhtautuivat työajan

lyhentämiseen enimmäkseen positiivisesti.

Ja toisaalta taas isillä oli vahva

kokemus töiden kasautumisesta, koska

työtehtävät eivät vähentyneet samassa

suhteessa kuin työhön käytetty aika.

Useat tässä selvityksessä esille nousseet

työelämän hyvät käytännöt riippuvat esimiehen

työskentelystä, kuten töiden ja-

18 • Pari&Perhe • 2 • 2012

18


Kuudessa tunnissa

ehtii hyvin tehdä töitä,

kertoo Samppa Saarela,

joka töiden jälkeen

rientää ensimmäisellä

luokalla olevan Siirin

ja päiväkodissa olevan

Saanan luo.

osta tiimissä ja niiden aikataulutuksesta

ja poissaolijan sijaisuuksien hallinnasta.

Suomalaisten mielestä yksi parhaista

tavoista parantaa lapsiperheiden asemaa

on kehittää osa-aikatyön mahdollisuuksia.

Isien kokemusten mukaan tämä kannattaisi.

Pallon voi heittää työelämälle,

jossa käytäntöjä pitäisi kehittää osa-aikatyötä

mahdollistaviksi.

Myös perhepoliittisiin tukiin tarvitaan

joustavuutta. Päivähoidossa oloaikaan

sidottujen hoitomaksujen ja osittaisen

hoitorahan joustava porrastus voisi

olla yksi keino.

Haaste kuuluu jokaiselle pikkulapsiperheelle,

kun päätetään, kuka jää perhevapaalle.

Jos vanhemmilla on suunnilleen

samanlaiset tulot, lapsen hoitaminen

kotona molempien vanhempien tehdessä

osa-aikatyötä, on verotuksellisesti paljon

kannattavampaa kuin toisen erikoistuminen

kotiin ja toisen ansaitsemiseen.

Tähän aineistoon kuului 39 isää, joiden

keski-ikä oli 35,7 vuotta. Heillä oli

keskimäärin 2,1 lasta. Lähes kaikilla vastaajista

oli alle kouluikäisiä lapsia ja ensimmäistä

tai toista luokkaa käyviä oli 18

prosentilla. Isien osittaisen hoitovapaan

tai osa-aikatyöjakson kesto oli tavallisimmin

5 – 6 kuukautta. 18 prosentilla oli kokemusta

useammasta jaksosta.

Lähteet

Noora Hynynen. Isät osittaisella hoitovapaalla ja

osa-aikatyössä – Näkökulmina isien kokemukset

työ- ja perhe-elämästä. Sosionomi (YAMK)

Opinnäytetyö 2011. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Theseus-tietokannassa www.theseus.fi

19

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 19


Perhe

• Teksti Lassi Lainiala • Kuva Foto-Kare

Lastenhankinta-aikeen

toteuttaminen

ei ole yksinkertaista

Milloin on lapsen aika? Millä perusteella lapsenhankinnan päätös tehdään?

Suuri osa lastenhankintasuunnitelmista jää eri syistä toteutumatta.

Väestöliiton Toiveesta toteutukseen -tutkimusprojekti kartoitti

lastenhankinta-aikeen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä.

Tutkimus oli luonteeltaan seurantatutkimus, joka perustuu

Väestöliiton perhebarometriin ”Milloin on lapsen aika? -lastenhankinnan

toiveet ja esteet”. Vuonna 2008 tutkimusluvan antaneiden

ihmisten lastenhankintaa seurattiin väestörekisteritiedoilla,

jotka yhdistettiin alkuperäiseen aineistoon vuonna 2011.

Tutkimuksessa tarkasteltiin perheellistymistä ja siihen yhteydessä

olevia syitä. Vastaajat olivat kyselyhetkellä lapsettomia

tai heillä oli vain yksi lapsi.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että suurin

syy sille miksi lastenhankintaa ei pidetä ajankohtaisena, on

sopivan kumppanin puute. Lisäksi esimerkiksi työhön tai opiskeluun

liittyvät syyt aiheuttavat lastenhankinnan lykkäämistä.

Toiveesta toteutukseen -tutkimuksesta selviää, että lastenhankinta-aikeella

on suuri merkitys toteutuneeseen lastenhankintaan.

Kärjistäen: ne, jotka eivät aikoneet hankkia lapsia,

eivät niitä saaneet. Lisäksi ne, jotka olivat omasta lastenhankinnastaan

epävarmoja, saivat lapsia pienemmällä todennäköisyydellä

kuin ne, jotka halusivat lapsen.

Lastenhankintasuunnitelmat eivät usein toteudu

Kuitenkin suuri osa ihmisten lastenhankintasuunnitelmista jäi

toteutumatta. Tulosten mukaan tätä selittävät erityisesti ikä,

perheen talouteen liittyvät tekijät, huono parisuhde tai kumppanin

kielteinen asennoituminen lastenhankintaa kohtaan. Mikäli

lastenhankintaa lykätään ja lykätään, tulevat biologiset tosiasiat

jossain vaiheessa vastaan. Todennäköisyys vanhemmaksi tulemiseen

pienenee. Perheen tulotasolla näyttää olevan vaikutusta

erityisesti ensimmäisen lapsen syntymän todennäköisyyteen.

Tutkimus toteutettiin vuonna 2008, jolloin alkoi voimakas talouskriisi.

Suomi ei varsinaisesti ollut kyseisen kriisin ytimessä,

20 • Pari&Perhe • 2 • 2012

20


mutta negatiivinen uutisointi talouskehityksestä ja epävarmat

tulevaisuudennäkymät vaikuttivat varmasti ihmisten lastenhankintasuunnitelmiin.

Yleisesti talouden ja lastenhankinnan yhteys

menee niin, että kun taloudessa menee hyvin, lapsia hankitaan

enemmän, ja päinvastoin. Talouden kriisit iskevät noin 1−3 vuoden

viiveellä erityisesti perheellistymisen alkuvaiheisiin, eli liittojen

solmimiseen ja ensimmäisen tai toisen lapsen hankintaan.

Aiottu ja toteutunut lastenhankinta: Lasta kahden vuoden sisällä aikovat

ja ainakin yhden lapsen saaneiden 0- ja 1-lapsisten vastaajien osuudet (%).

Lapsi syntynyt 2008 – 2010

42,5 % 44,1 % 68,6 % 68,7 %

Mies 0 lasta Nainen 0 lasta Mies 1 lapsi Nainen 1 lapsi

Parisuhdetyytyväisyys ja lastenhankinta

Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että vakaa ja onnellinen parisuhde

on otollinen tila ensimmäisen ja sitä seuraavien lasten

hankinnalle. Toisaalta muutamat tutkijat myös väittävät, että

pariskunnat, joiden yhteenkuuluvuuden tunne on heikko tai

jotka ovat parisuhteessaan onnettomia, saattavat käyttää lastenhankintaa

strategiana lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta

ja näin vähentää epävarmuutta parisuhteessaan. Erilaiset näkemykset

johtuvat pitkälti siitä, ettei ole mitään yleistä vakiintunutta

tapaa mitata parisuhteen laadun vaikutuksia eri asioihin.

Jos tarkastellaan pelkästään ”parisuhdetyytyväisyyden” keskiarvoa,

saadaan miltei poikkeuksetta tulokseksi, että parisuhteeseensa

tyytyväiset hankkivat lapsia todennäköisemmin kuin

tyytymättömät. Pintaa hieman raaputtaessa käy kuitenkin ilmi

se, että myös onnettomissa parisuhteissa hankitaan lapsia. Yhtä

yksinkertaista vastausta parisuhteen laadun vaikutuksesta lastenhankintaan

ei liene olemassa.

Usein puhutaan siitä, että parisuhdetyytyväisyys heikkenee

lapsen synnyttyä. Monimutkaiseksi tilanteen tekee se, että lapsen

synnyttyä parisuhteeseen on tullut uusi osa, jolloin parisuhdetyytyväisyyden

mittaaminen samalla mittarilla muuttuu ongelmalliseksi.

Tässä tutkimuksessa pyrittiin mittaamaan parisuhteen

laatua ennen mahdollista lapsen syntymää ja pohtia

miten parisuhdetyytyväisyys ennusti toteutuneita syntymiä.

Tutkimuksessa kyselyhetkellä lapsettomilla miehillä ja yksilapsisilla

naisilla parisuhteen laadulla näytti olevan vaikutusta

lastenhankintaan: mitä paremmaksi parisuhde koettiin, sitä todennäköisemmin

päädyttiin hankkimaan lapsia. Lapsettomien

naisten ja yksilapsisten miesten kohdalla ei hyvä parisuhde sen

sijaan lisännyt todennäköisyyttä lasten syntymiin. Yksi yhteinen

nimittäjä näille kaikille ryhmille kuitenkin löytyi. Mikäli vastaaja

oli pohtinut eroa puolisostaan, rajoitti hän myös lastenhankintaansa.

Toisin sanoen lapsella ei onneksi yleisesti yritetä

korjata kriisissä olevaa parisuhdetta.

Näin hankit lapsia

Kuinka tämän tutkimuksen tulokset voisi sitten pelkistää parilla

lauseella ”näin hankit lapsia” -ohjeeksi:

”Jos olet nainen ja suunnittelet ensimmäistä lastasi, pidä huoli

siitä, että perheenne talous on riittävän hyvässä kunnossa ja

että miehesi on tyytyväinen parisuhteeseenne. Silloin saatte todennäköisesti

lapsia.”

”Jos olet nainen ja suunnittelet toista lasta, pidä huoli siitä,

että nautit parisuhteestasi ja miehesi haluaa toisen lapsen.

Silloin saatte todennäköisesti lapsia.”

Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen perhetutkija.

Taloudellisen taantuman yhteys lastenhankintaan: Teoria mahdollisista vaikutuksista.

Taantuma

Tulojen pieneneminen, työttömyys,

työsuhteen epävarmuus

Taloudellinen epävarmuus,

kuluttajien luottamus

Opiskelevien määrän kasvu

Lastenhankinnan

vaihtoehtoiskustannukset,

lasten arvo

Joita säätelee:

Sukupuoli

Ikä

Parisuhdetyyppi

Lasten lukumäärä ja ikä

Koulutus, tulot

• Kulttuuriset tekijät

Asuinkustannukset ja luoton/

lainojen saamisen vaikeutuminen

Poliittiset toimet,

institutionaaliset järjestelyt

Lastenhankintapäätös

Muutokset syntyvyydessä

Seksuaalikasvatuksen,

ehkäisyn ja aborttien

saatavuus

21

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 21


Perhe

• Teksti ja KuvaT Tuula Ainasoja

Ennalta ehkäisevässä perhetyössä

pienilläkin teoilla

saa paljon aikaan

Perheen on hyvä saada mahdollisimman

nopeasti apua, kun ongelmat vasta orastavat.

Ennalta ehkäisevästä perhetyöstä on saatu

Janakkalassa niin hyviä hedelmiä, että kahden

vuoden kokeilusta tehdään vakinaista toimintaa.

22 • Pari&Perhe • 2 • 2012

22


Lapsiperheen arjessa tulee usein esiin

monenlaisia pulmia, jotka voivat tietyissä

oloissa paisua ongelmavyyhdiksi.

Vanhempien kireät välit murrosikäisen

kanssa saattavat muuttua mykkäkouluksi

tai rajojen asettamisen vaikeus

voi tehdä elämästä leikki-ikäisen kanssa

yhtä taistelua. Tai jos vanhempi ei osaa

hakea ajoissa apua päihdeongelmiinsa,

perheen lapset alkavat ehkä oireilla päiväkodissa

ja koulussa.

Janakkalassa perheen ei tarvitse sinnitellä

kriisin kypsymiseen asti, vaan

ongelmien ilmetessä niihin on mahdollista

saada pikaisesti apua. Kun perheneuvolan

palveluja supistettiin muutama

vuosi sitten, kunnan sosiaalityön johtaja

Anna Roinevirta kaipasi tilalle korvaavaa

matalan kynnyksen palvelua lapsiperheille.

Kunnan sosiaalitoimi on ostanut

kahden viime vuoden aikana ennalta

ehkäisevän perhetyön työparitoimintaa.

Palvelun tuottaa Kanta-Hämeen perhetyö

ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton

jäsenyhdistys.

Ennalta ehkäisevä perhetyön malli

on kehitetty yhdistyksessä intensiivisen,

pitkäkestoisen Alvari-perhetyön rinnalle.

Käytännössä tehtävää on hoitanut yhdistyksen

palkkaama perhetyön työpari.

”Perheet ovat ottaneet tämän ennalta

ehkäisevän työmuodon todella hyvin

vastaan. Vaikka toiminta on lyhytkestoista

ja nopeatempoista, se saattaa kantaa

perhettä pitkällekin eteenpäin”, sanoo

ennalta ehkäisevässä perhetyössä toimiva

perhetyöntekijä Miia Hämäläinen.

Kotiympäristössä keskustelu sujuu

”Lähdimme Janakkalassa liikkeelle asiakasperheiden

tarpeiden pohjalta. Moniammatillinen

yhteistyö on muotoutunut

ja kehittynyt työparin työn edetessä ja

kokemukset ovat olleet erittäin hyviä”,

sanoo Kanta-Hämeen perhetyön vastaava

Alvari-perhetyöntekijä Satu Ahvonen.

Ennalta ehkäisevän toiminnan ykkösvahvuus

on nopea apu. Ensimmäisen yhteydenoton

jälkeen työpari tapaa perheen

jopa muutaman päivän päästä tai viimeistään

kahden viikon sisällä. Luottamus

työparin ja perheen välille syntyy usein

yllättävänkin nopeasti.

”Monelle näyttää olevan helpottavaa

se, ettei tarvitse tehdä lähtöä johonkin

virastoon, vaan tulemme kotiin”, Miia

Hämäläinen sanoo.

Työpari käy viitisen kertaa kunkin

perheen luona ja jakautuu tarpeen mukaan

lasten ja aikuisten pariin.

”Työparina meillä on tarvittaessa

hyvä mahdollisuus siihen, että toinen

voi keskittyä aikuisten kanssa keskusteluun

ja toinen voi olla lasten kanssa vaikka

toisessa huoneessa leikkimässä tai tekemässä

jotain työtä heidän kanssaan.”

Mia Hämäläinen huomauttaa, että ilman

järjestelyä pikkulapsiperheessä ei

välttämättä sitä hetkeä tule, että vanhempi

voisi rauhassa keskustella toisen

aikuisen kanssa.

Pienin askelin eteenpäin

Janakkalan ennalta ehkäisevän perhetyön

ovi on kaikille avoin eikä perheiden

ongelmien tarvitse olla maata mullistavia.

Työpariin voivat ottaa yhteyttä

kaikki perheet, joissa tunnetaan tarvetta

keskustella perhettä kuormittavista

tilanteista, tai jos vanhemmat ovat esimerkiksi

epävarmoja omista kasvatustoimistaan.

Perheistä otetaan usein omatoimisesti

yhteyttä, mutta myös neuvolat, koulut

ja sosiaalitoimi ohjaavat perheitä ennalta

ehkäisevän perhetyön asiakkaiksi.

Esimerkiksi lastenvalvoja voi pyytää Miia

Hämäläistä ottamaan perheeseen yhteyttä,

jos tämä on antanut siihen luvan.

”Tilanteet perheissä ovat hyvin moninaisia,

on kriisiytyneitä eroperheitä tai

uupuneita pikkulapsiperheitä. Voimme

mennä auttamaan myös murrosikäisten

asioissa perheenjäsenten väliin.”

Ennalta ehkäisevä perhetyö on Hämäläisen

mukaan hyvin palkitsevaa. Hänestä

on hienoa seurata kuinka perhe ottaa

pieniä askeleita eteenpäin.

”Joskus positiivista

kehitystä voi näkyä jo

silloin, kun työskentelemme

perheessä. Lapsille

on asetettu tarkoituksenmukaisia

rajoja,

tai on pidetty aiemmin

perheen kanssa sovituista

asioista kiinni.”

1 Perhetyön vastaava Alvari-perhetyöntekijä Satu Ahvonen (vas.) ja perhetyöntekijä Miia

Hämäläinen ovat innostuneita ennalta ehkäisevästä työtavasta, jonka he ovat voineet

luoda vastaamaan lapsiperheiden tarpeita. Janakkalan kunta on ostanut kahden viime

vuoden aikana ennalta ehkäisevää perhetyötä Kanta-Hämeen perhetyöyhdistykseltä.

23

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 23


Oikeaan aikaan

Satu Ahvonen korostaa, että edellytykset

hyvien tulosten saamiseksi luodaan

ennen muuta sillä, että työparin avustuksella

perhe saa oikea-aikaista ja perheen

sen hetkiseen tilanteeseen nähden

oikeata palvelua.

”Ennalta ehkäisevä työparitoimintamme

on osoittanut, että pienilläkin

teoilla voi saada hyvin paljon aikaan”,

Satu Ahvonen sanoo.

Perhetyön työpari on tarvittaessa hieman

pitkään matkassa mukana, jos esimerkiksi

jatkotoimenpiteeseen pääsy

kestää pitempään. Mutta aina ei muita

tukitoimia tarvita.

”Perheitä ei välttämättä tarvitse ohjata

mihinkään. Kuitenkin useimmiten

ainakin yhdelle perheen jäsenelle

neuvotaan, mihin tämä voisi olla yhteydessä

ongelman läpikäymiseksi tai jonkin

perhettä kuormittavan asian hoitamiseksi.”

Satu Ahvonen ja Miia Hämäläinen

ovat iloisia siitä, että ennalta ehkäisevä

perhetyö jatkuu Janakkalassa, vaikka

kunta ei sitä jatkossa enää osta Kanta-Hämeen

perhetyö ry:ltä.

Kaksi vuotta sitten aloitetusta perhetyöpalvelusta

on saatu Anna Roinevirran

mukaan niin hyvää palautetta asiakkailta

ja yhteistyökumppaneilta, että toiminta

aiotaan vakinaistaa kunnan omaksi

palveluksi.

”Ennalta ehkäisevää perhetyötä ei

voi mitenkään lopettaa kesken. Työpari

on luonut hyviä yhteistyötapoja eri toimijoiden

kanssa mutta myös eri toimijoiden

ja asiakkaiden kesken. Varhaisella

tuella vahvistetaan ensisijaisesti perheiden

omia voimavaroja selviytyä haastavista

tilanteista.”

Apua kamppailuun murrosikäisen kanssa

1 Joskus perhe pääsee ongelman yli, kun

joku ulkopuolinen tarttuu asioihin. Jo

pelkkä ongelman sanoittaminen perheelle

voi olla tärkeää, jotta se pääsee

ehkä omin voimin eteenpäin.

” Sirpa K.* tunsi itsensä avuttomaksi, kun

yhteiselo murrosikäisen tyttären kanssa

kärjistyi yhä riitaisemmaksi ja tyttö vaikutti

välillä jopa hysteeriseltä.

Minusta tuntui, että en pärjää tyttären

kanssa enää ollenkaan, kun tilanne

muuttui jatkuvaksi huutamiseksi.

Sitten hän siirtyi vaatehuoneeseen pariksi

päiväksi pelaamaan tietsikkaa eikä puhunut

minulle mitään. Onneksi syömässä

hän sentään kävi”, Sirpa huokaisee.

Neuvottomuutensa keskellä Sirpalle

muistui mieleen paikallislehdessä ollut

juttu ennalta ehkäisevästä perhetyöstä.

Hän etsi lisätietoja Janakkalan kunnan

nettisivuilta ja otti sitten sähköpostitse

yhteyttä kyseiseen tahoon. Jo seuraavana

päivänä perhetyöntekijä soitti ja sopi

tapaamisen perheen kanssa. Työpari tapasi

ensimmäisellä kerralla koko perheen,

isän, äidin ja 13-vuotiaan tyttären.

Sirpa kiittelee ennalta ehkäisevää

työmuotoa: hänestä luottamus työntekijää

kohtaan kehittyy kotioloissa paremmin

kuin steriilissä virastoympäristössä.

Kun kaverit kyselevät

”Olin ollut jo aiemmin yhteydessä kunnan

nuorisopsykologiin, mutta eihän murrosikäistä

voi viedä väkisin mihinkään.

Eikä koulukuraattorin luo meneminenkään

tunnu nuoresta hyvältä vaihtoehdolta,

kun kaverit alkavat ehkä kysellä.”

Perhetyöntekijä Miia Hämäläinen on

tavannut perheen tytärtä muutaman

kerran kahden kesken. Sirpan mukaan

Emma*-tytär on kokenut keskustelut perhetyöntekijän

kanssa hyvänä ja positiivisena

asiana. Vanhempien lailla myös

Emma näkee nyt asioita vähän toiseltakin

kantilta.

”Minulle tuli heti ensi tapaamisen jälkeen

rauhallisempi ja levollisempi olo.

Ei tarvitse enää yksin pähkäillä jumissa

ollutta tilannetta. Parasta on ehkä ollut

se, että olen saanut vahvistusta omille

ajatuksilleni.”

Sirpa arvelee, että moni muukin yhden

lapsen vanhempi tuntee olonsa epävarmaksi,

kun ei ole aikaisempaa kokemusta

murrosikäisten kanssa.

Nyt Sirpasta tuntuu, että viimeisten

puolentoista vuoden aikana solmiutunut

vyyhti alkaa vähitellen selvitä. Vielä on

edessä ainakin yksi tyttären ja perhetyöntekijän

tapaaminen, jonka jälkeen

mietitään yhdessä mahdollisten jatkotoimien

tarvetta.

*nimi muutettu

24 • Pari&Perhe • 2 • 2012

24


KUVa Minna Kurjenluoma

Kolumni • Lotta Heiskanen – kirjoittaja on Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi

Parisuhdekurssilla Brysselissä

Vierailimme reilu kuukausi sitten kollegani,

Heli Vaarasen, kanssa keväisessä

Brysselissä pitämässä parisuhdekurssia.

Merimieskirkon järjestämälle

kurssille osallistui toistakymmentä ulkosuomalaista

paria. Kurssi perustui tunnekeskeisen

pariterapian menetelmiin.

Päivän ohjelma koostui harjoituksista,

keskusteluista ja luennoista. Kaikki parit

olivat kaksikulttuurisia – useimmat

työn tai rakkauden maailmalle kutsumia.

Brysselissä ulkomaalaisten osuus

asukkaista on suuri, joka kolmas on ulkomaalainen.

Ajankohtaista

Useimmat kurssilaiset kertoivat tavoitteenaan,

että tahtovat oppia kommunikoimaan

paremmin. Toivottiin avaimia

suomalaispuolison ymmärtämiseen.

Vuorovaikutustutkijat ovat todenneet,

että hyvässäkin suhteessa vuorovaikutuksesta

70 prosenttia menee ohi

– vaikka osapuolet kommunikoivat tutulla

äidinkielellään.

Suhteen katkoksissa loukkaantuminen

on herkässä, vaikka ohittamiset

ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Kun puolisot puhuvat eri kieltä ja katsovat

asioita kumpikin oman kulttuurinsa

vinkkelistä, katkosten mahdollisuus

lisääntyy roimasti.

Suomalaisten tasainen puheensorina

ja vähäeleinen ruumiinkieli koetaan vilkkaamissa

kulttuureissa välinpitämättömyytenä.

Rehellisyyden ja tylyyden raja

on joskus hiuksenhieno. Rauhalliseen

menoon tottuneempi kaihtaa pursuavaa

tunneilmaisua. Kohteliaisuus toisaalla on

toisaalla tungettelevuutta.

Ei ole helppo sanoa, mihin kulttuurin

vaikutus loppuu ja mistä persoona alkaa.

Myös kotimaiset parit tuskailevat, kun

puoliso ei tunnu ymmärtävän ja kuulevan.

”Tuntuu kuin puhuisimme eri kieltä”,

on monen suomalaisparin kokemus.

Samankaltaisten kesken on helpompi

erehtyä luulemaan toista samanlaiseksi.

Väestöliiton klinikoille reiLU-palvelumerkki

Väestöliiton klinikoille on myönnetty uusi, syyskuussa 2011 rekisteröity

REILU-palvelumerkki osoituksena palvelun laadusta ja vastuullisesta

liiketoiminnasta. Ne tarjoavat ainoana lapsettomuusklinikkana Suomessa

tätä tunnusta kantavaa palvelua. REILU-palvelu on sosiaalisesti, taloudellisesti

ja ekologisesti vastuullista, asiakaslähtöistä ja laadukasta.

Korkealaatuisen järjestöpohjaisen kotimaisen palveluntuotannon kehittäminen

on tärkeä vastapaino ulkomaisten sijoittajien omistamille terveydenhuollon

yrityksille.

Virheellinen kuvitelma toisen samanlaisuudesta

johtaa siihen, ettei puoliso koe

tulevansa ymmärretyksi.

Vieras kulttuuri piirtää näkyvämmäksi

toisen erilaisuuden. Sanotaan, että ulkomaalainen

puoliso on paras kielenopettaja.

Ehkä hän on myös paras opastaja

kulttuurisiin oletuksiin, joita olemme

taipuvaisia pitämään itsestäänselvyyksinä?

Toisen kulttuurin kohtaaminen pakottaa

tutustumaan paremmin itseensä

ja näkemään omat tapansa uusin silmin.

Yleispätevät parisuhdeneuvot kääntyvät

turhan yksinkertaistavaksi kohtaamattomuudeksi

tai vaatimuksiksi. Aapinen

suomalaiseen sielunelämään voisi

auttaa ymmärtämään kulttuuria, mutta

puolison ymmärtämisessä stereotypioista

voi tulla myös este.

Paras yksittäinen neuvo kommunikaation

parantamiseksi on mielestäni

tämä: yritä virittäytyä toisen maailmaan

ja suhtautua siihen hyväntahtoisesti. Toinen

on ainutkertainen itsensä ja yhtä

aikaa kulttuurin edustaja. Ohittamisia

ja väärinymmärryksiä sattuu jatkuvasti.

Tunnekeskeisen pariterapian kehittäjän

Susan Johnsonin mielestä keskeistä

on huomioida tilanteet ja löytää toisen

luokse uudestaan. Kun voi olla varma,

että on olemassa toisen mielessä, ei

tunne jäävänsä yksin.

Väestöliiton klinikat Oy on Väestöliitto ry:n

omistama lapsettomuuden tutkimukseen ja

hoitoon keskittynyt puhtaasti suomalainen yritys,

jonka toiminnan tuotto tukee Väestöliiton

yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Lapsettomuus

voi koskettaa hyvin monimuotoisia perheitä. Väestöliiton klinikat

kohtaavat kaikki asiakkaan perhemuodosta, sukupuoli-identiteetistä tai

seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

25

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 25


Ajankohtaista

Helena Hiila-O’Brien COFACEn varapuheenjohtajaksi

Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-

O’Brien jatkaa COFACEn varapuheenjohtajana.

COFACE (Confederation of

Family Organisations in the European

Union) on eurooppalaisten perhejärjestöjen

kattojärjestö.

COFACEN tehtävänä on edistää

perhepolitiikka Euroopassa ja

se painottaa perheulottuvuuden läpileikkaavuutta

kaikessa eurooppalaisessa

politiikassa, päätöksenteossa,

aloitteissa ja lainsäädännössä. COFACElla

on 50 jäsenjärjestöä Euroopassa ja viisi

työryhmää, jotka koostuvat jäsenjärjestöjensä

asiantuntijoista. Työryhmien aiheina on mm.

perhe- ja sosiaalipolitiikka, vammaisasiat, kuluttaja-asiat,

julkinen terveydenhuolto ja kestävä kehitys,

koulutus- ja tietotekniikka. COFACE pohjaa

toimintansa arvoihin, jotka ovat syrjinnän estäminen,

moniarvoisuus, tasa-arvo ja demokratia.

COFACE tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten

perhejärjestöjen kanssa edistääkseen muiden

muassa työ- ja perhe-elämän tasapainottamista

ja lasten hyvinvointia, sekä sukupolvien ja

sukupuolten välistä tasa-arvoa. Samoin se edistää

solidaarisuutta ja maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia

sekä vammaisten ja muiden apua tarvitsevien

oikeuksia. Se myös tiedottaa aktiivisesti

muutoksista Euroopan unionissa.

Väestöliitto on ollut COFACEn jäsenjärjestö sen

perustamisesta (v. 1958) lähtien. Liitolla on ollut

edustaja COFACEn hallituksessa monien vuosikymmenten

ajan. Lisäksi Väestöliitolla on asiantuntijaedustaja

neljässä COFACEn työryhmässä. Toimitusjohtaja

Hiila-O’Brien edustaa COFACEa tarkkailijana

toukokuisessa YK:n kansainvälisen perheiden

päivän seminaarissa New Yorkissa.

COFACE on saanut myös uuden puheenjohtajan

ja johtajan: puheenjohtajaksi on

valittu Anne-Mie Drieskens ja johtajaksi

Agnes Uherezky − juuri suunnitteilla

olevan kansainvälisen työn ja perheen

yhdistämisen vuoden 2014 alla,

Manifesto for the 2014 European Year

of Reconciling Work and Family Life.

Sosiaalibarometri 2012:

sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet uudistettava nopeasti

KUVA Ritva Åberg

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet on

uudistettava nopeasti, mutta vapaaehtoispohjalta,

arvioi enemmistö kuntien sosiaalija

terveysjohtajista Suomen sosiaali ja terveys

ry:n julkaisemassa Sosiaalibarometrissa 2012.

Vastaajina oli yli 400 sosiaali- ja terveystoimen

sekä Kelan johtajaa eri puolilta Suomea.

Sekä kunta- että sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen

nopea uudistaminen saa tukea

erityisesti väestöltään suurilta alueilta. Uudistuksia

vastustetaan etenkin pienissä kunnissa,

vaikka niillä on muita enemmän pulmia resurssien

riittävyydessä ja palvelujen turvaamisessa.

Sosiaali- ja terveysjohdon yleisin arvio on,

että peruspalvelujen järjestämiseen riittäisi

hieman nykyistä suurempi väestöpohja eli

20 000 – 50 000 asukasta.

”Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

ja rahoitus on uudistettava tiiviisti yhdessä

kuntarakenteen kanssa. On muistettava, että

kunta on hyvinvointitehtäväänsä varten eivätkä

pelkät karttaharjoitukset riitä”, johtaja Riitta

Särkelä Suomen sosiaali ja terveys ry:stä

(Soste) toteaa.

Lainvastaista alibudjetointia

Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas pitää sosiaalibarometrin

huolestuttavimpina tuloksina sitä,

että 28 prosenttia terveyspalveluista ja 21 prosenttia

sosiaalitoimesta tietoisesti alibudjetoi

menonsa. Sosiaalitoimessa ilmiö on hieman

KUVA Timo Raunio

1 Helena Hiila-O’Brien (yläkuva)

vaikuttaa eurooppalaisten perhejärjestöjen

kattojärjestössä. Agnes

Uherezky on COFACEn uusi johtaja.

vähentynyt, mutta terveyspalveluissa lisääntynyt.

Sosiaalitoimessa alibudjetointi vaikuttaa

eniten lastensuojeluun, vammaispalveluihin

ja kehitysvammahuoltoon sekä toimeentulotukeen.

Terveyspalveluissa vaikutukset näkyvät

eniten henkilöstön palkkaamisessa ja sijaisten

hankkimisessa, erikoissairaanhoidossa

sekä vastaanottotoiminnassa.

”Alibudjetointi on lain vastaista”, Kiukas

huomautti. ”Lainsäädäntömme lähtee siitä,

että kuntien on järjestettävä palvelut tarvetta

vastaavasti. Jos budjettiin tietoisesti varataan

liian vähän rahaa, toimitaan lainvastaisesti.

Silloin tehdään perusturvarikos. Siitä ei kuitenkaan

tällä hetkellä rangaista.”

• Lisää: www.soste.fi

26 • Pari&Perhe • 2 • 2012

26


Ajankohtaista

Väestöliitto tutkii

epävarmaa perheellistymistä

Väestöliitto on aloittamassa uuden tutkimushankkeen Epävarma perheellistyminen.

Tutkimus koskee nuorten perheellistymistä kolmessa

maanosassa: Pohjois-Euroopassa (Suomi), Etelä-Aasiassa (Intia) ja Itäisessä

Aasiassa (Kiina ja Taiwan). Kansainvälinen tutkijaryhmä selvittää naisten

ja miesten liittoihin ja lastenhankintaan liittyviä toiveita ja suunnitelmia

eri sosiaaliluokissa.

Hanke liittyy keskeiseen globaaliin väestökeskusteluun, joka koskettaa

myös kansallisia toimijoita. YK:n tuoreimpien väestöennusteiden mukaan

maailman syntyvyyden oletetaan kehittyvän kohti 1,98 lasta naista

kohden vuonna 2100. Yleinen tutkimuskysymys on, paljonko edellä mainittujen

maiden väestönkehitys todella olisi menossa perheellistymisen

kannalta yhdenmukaisempaan suuntaan, kuten YK:n ennusteet olettavat.

Hankkeessa tutkitaan perheellistymisen kynnyksellä olevia nuoria (Intiassa

13–19-vuotiaita, Kiinassa 20–30-vuotiaita ja Suomessa 20–35-vuotiaita).

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö vuosina 2012–2014.

Tervetuloa

ihmepäiville

29.-30.9.2012

WANHAAN SATAMAAN

Vastaamo-palvelu tukee

vanhemmuutta, parisuhdetta

ja nuorten elämänhallintaa

Pääkaupunkiseudulla toimintansa aloittanut nettipohjainen Vastaamopalvelu

on uudenlaista tukea perheille ja nuorille. Kuntien ja Väestöliiton

yhteishanke täydentää kuntien palveluita ja vähentää kuormitusta esimerkiksi

neuvoloissa. Palvelussa on helppoa tunnistaa erilaisia kipupisteitä

ja voimistumassa olevia suuntauksia. Näin voidaan suunnitella varhaisen

tuen toimenpiteitä. Nyt palvelussa näkyvät esimerkiksi vanhempien

kuormittuminen ja uupumus.

Vuoteen 2013 asti kestävän pilotin aikana Espoossa, Helsingissä ja

Vantaalla jaetaan tukea tarvitseville 8 400 neuvontaseteliä. Palvelusetelin

saaneet voivat kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta vastauksia kysymyksiinsä

parisuhteesta, vanhemmuudesta ja elämänhallinnasta osoitteessa

www.vastaamo.fi.

KUVA Rhinoceros Oy

Odotus&Vauva-tapahtuma kertoo kaiken, mitä tuoreet ja tulevat

vanhemmat haluavat tietää pienestä ihmeestään ja sen ympärillä

pyörivästä maailmasta.

Pääyhteistyökumppanit:

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 27

Päämedia:

27

Järjestäjä:

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 27


Maailma ja me

Kehitys ja hyvinvointi

• Teksti ja KuvaT Sini Karusto

Jani Toivola näkee Nepalin

Kansanedustaja ja eduskunnan

väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtaja

Jani Toivola vieraili

maaliskuussa Nepalissa, jossa

Väestöliitto ja WWF toteuttavat

yhteistä kehityshanketta. Toivola

on jo pitkään ollut kiinnostunut

kehityskysymyksistä,

mutta vasta kansanedustajana

hän löysi kanavan, jonka kautta

vaikuttaa tärkeiksi pitämiinsä

asioihin.

Projektia toteutetaan eteläisessä

Nepalissa Terain alueella,

missä seitsemän prosentin vuosivauhdilla

kasvava väestö on riippuvainen

koko ajan kiivaammin

hupenevista luonnonvaroista.

Väestöliiton ja WWF:n projektissa

yhdistyvät sekä väestö- että ympäristökysymykset.

Tarkoituksena

on edistää kestävää luonnonvarojen

käyttöä ja seksuaaliterveyttä

ja -oikeuksia.

4 Jani Toivola vaikuttui Sumitra

Paudelin, Bardian osaston

nuorisokoordinaattorin halusta

toimia yhteisönsä hyväksi.

Nuoret voimavarana

Projektissa toimii lähes 2000 vapaaehtoista

nepalilaista nuorta,

jotka saavat koulutusta ympäristön

suojelemiseen ja seksuaaliterveyden

edistämiseen. Nuoret

myös levittävät tietoa eteenpäin

omissa yhteisöissään. Projektin

paikalliset kumppanit, Nepalin

perhesuunnittelujärjestö ja WWF

Nepal, ovat rakentaneet nuorten

monitoimikeskuksia, joiden myötä

nuorille on avautunut areena

keskustella heitä askarruttavista

kysymyksistä ja toimia konkreettisesti

sekä oman että yhteisönsä

hyvinvoinnin edistämiseksi.

”Väestöliiton ja WWF:n yhteistyöprojekteissa

tapaamani nepalilaisnuoret

tekivät lähtemättömän

vaikutuksen rohkeudellaan

ja palollaan”, Toivola ylistää.

”Erityisen paljon tapasin nuoria

tyttöjä, jotka olivat omissa kylissään

selkeitä muutoksen moottoreita

ja kehityksen suunnannäyttäjiä.

Vaatii suurta rohkeutta

haastaa yhteiskunnan vanhat ja

juurtuneet toimintamallit ja tarjota

tilalle uutta. Ujoista itseään

peittelevistä ihmisistä oli tullut

avoimia ja rohkeita.”

Toivola oli myös vaikuttunut

järjestöjen välisestä yhteistyöstä

ja kokonaisvaltaisesta kehityksestä:

”Sosiaalisten ja ympäristökysymysten

yhdistäminen vaikutti

erittäin hedelmälliseltä. Projektien

toimintamallit olivat huikeita

ja osan voisi ottaa käyttöön

Suomessakin. Koko kyläyhteisö

oli tavoitettu. Näitä asioita ei voi

enää eristää toisistaan tai asettaa

vastakkain – Nepalissa nähdään

asioiden väistämätön yhteys

toisiinsa. Toivon ja uskon, että tämäntyyppinen

yhteistyö kasvaa.”

Kehityskysymysten äärellä

”Oman työni ankkureita ovat ihmisoikeudet

ja tasa-arvo. Väestöja

kehityskysymykset ovat aina

kiinnostaneet minua, mutta kansalaisena

oli vaikea löytää konkreettisia

kanavia omalle toiminnalle

tai pääsyä laajemman tiedon

ja ajatustenvaihdon lähteille. Kun

kansanedustajana minulle avautui

luonteva mahdollisuus näiden

asioiden ajamiseen väestö- ja kehitysryhmässä,

tartuin siihen heti.”

28 • Pari&Perhe • 2 • 2012

28


tysongelmia, jotka vaatisivat poliittisen

tason yhteistyötä.

”Nepal on poliittisesti edelleen

epävakaassa tilassa. Parlamentissa

on tällä hetkellä 601

kansanedustajaa ja lähes 30 puoluetta.

Näin monen tahon yhteistyö

ja yhteisten toimintalinjojen

luominen tuntuu erittäin haasteelliselta.

Tapasin erittäin voimakkaita

naiskansanedustajia ja

lakiin on kirjattu kiintiö naisille,

mutta samaan aikaan osa naiskansanedustajista

ei vielä valituksi

tullessaan osannut lukea ja kirjoittaa.

Suurin haaste nähdäksetulevaisuuden

nuorissa

4 ”Projektissa tuetaan liikkuvia

klinikoita, jotka vievät lääkkeitä

ja lääkäripalveluita kaukaisimpien

kylien asukkaille.”

”Näen kehitys- ja väestökysymysten

pohtimisen kansainvälisellä

tasolla myös erittäin hedelmälliseksi,

kun pohditaan Suomen ongelmia,

esimerkiksi nuorten syrjäytymistä

ja sen ehkäisyä. Kuinka

vahvasti suomalaiselle nuorelle

välittyy viesti turvallisesta seksistä

tai oikeudesta päättää omasta

Tämä on Nepal

kehostaan? Tai oikeudesta päättää

itse omasta seksuaalisuudestaan

ja seksuaalisesta identiteetistään?

Ja mikä tärkeintä, miten pystymme

yhteiskuntana välittämään

nuorille sen ajatuksen, että kaikki,

mikä nuoresta esille nousee, on

sallittua ja hyväksyttyä.”

Poliittista yhteistyötä

Yhteisötason edistyksellisestä ilmapiiristä

huolimatta Nepalin poliittinen

tilanne saa Toivolan pohtimaan

maan silmiinpistäviä kehi-

Fakta

• Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista.

Maassa käytiin vuosina 1996 – 2006 sisällissotaa, jossa kuoli

yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiskommunistit ja Nepalin

hallitus. Sisällissodan seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.

Uuden perustuslain odotetaan valmistuvan vuonna 2012.

4 ”Jani Toivola kävi tutustumassa

projektissa rakennettuihin biokaasuvoimaloihin,

joiden käytöllä

on positiivisia vaikutuksia

sekä ympäristön tilaan että

naisten ja tyttöjen terveyteen.”

ni on kirjattujen lakien toimeenpano.

Esimerkiksi lapsiorjuus on

laissa kielletty, mutta sitä tapahtuu

edelleen käytännössä. Maanomistajuus

ja kastittomien asema

ovat myös suuria ongelmia.”

Nepalin perustuslakia valmistellaan,

mutta ajankohtaa on jouduttu

jo siirtämään useamman

kerran. ”Mielenkiintoista oli, että

Nepalissa oltiin erittäin perehtyneitä

Suomen perustuslakiin ja

siinä nähtiin paljon hyvää.”

Maassa on vielä paljon ratkaisemattomia

kysymyksiä ja ristiriitoja:

”Yksi suurimmista kysymyksistä

on kaikkein köyhimpien aseman

parantaminen. Iso osa tästä

joukosta on naisia.”

Väestöliiton ja WWF:n hanketta

Nepalissa rahoittaa Suomen

ulkoministeriö.

29

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 29


Uutuudet

Vuosikirja 2011

Ja hyvä elää

Toim. Paula Alkio ja Ritva Åberg

Väestöliiton vuosikirja 2011 – Ja hyvä elää

Väestöliiton vuosikirja vuodelta 2011 on ilmestynyt.

Vuosikirjassa esitellään vuoden keskeisiä tapahtumia

ja toimintaa sekä Väestöliiton toimintaympäristöä.

Vuosi 2011 oli Väestöliiton 70-vuotisjuhlavuosi otsikolla

”Ja hyvä elää”. Kirjassa kerrotaan historian lisäksi

Väestöliiton nykyisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä.

Kirja raportoi muiden muassa, miten Väestöliitto edisti

perheiden hyvinvointia vanhemmuutta ja parisuhdetta

tukemalla. Perhebarometrin ja muiden tutkimusten

avulla saatiin uutta kosketuspintaa perheiden elämäntilanteisiin.

Uudet julkaisut ja parisuhdepelit tuotettiin

eri-ikäisten parisuhteiden tueksi. Suomeen muuttaneiden

kotoutumista edistettiin mm. tietopaketilla Perheet

muuttoliikkeessä ja Sitran tuella käynnistetyllä naisten

mentoriverkostolla, Womentolla.

• Väestöliiton vuosikirja 2011 – Ja hyvä elää. Paula Alkio

ja Ritva Åberg (toim.). Väestöliitto 2012. Tilaukset

Väestöliiton nettikaupasta www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.

Hinta 20 € + toimituskulut.

Kallistuva talo auttaa käsittelemään

vanhempien riitoja lapsen kanssa

Parisuhdeväkivalta, mutta myös vanhempien riitely lasten läsnä ollessa, on erityisen haitallista

lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monet vanhemmat ajattelevat, etteivät lapset huomaa riitoja

tai kuormitu niistä. Lapsilla on kuitenkin isot korvat ja he aistivat tarkasti perheen ilmapiirin.

On tärkeää että lapsen kanssa käsitellään perheen tilannetta.

Kallistuva talo -kirjan avulla vanhempien on helpompi ottaa lasten kanssa puheeksi omat riitansa.

Kirja voi myös motivoida vanhempia itseään hakemaan apua parisuhdeongelmiin.

• Kallistuva talo. Teksti ja kuvitus psykologi Anna Salmi. Väestöliitto/Perheverkko 2012.

Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta www.vaestoliitto.fi/nettikauppa. Hinta 15 €+toimituskulut.

varaan. Kun uust

säännöt ja rajat,

kentelystä on, että

levat helposti, että

yksinomaan heistä.

an epänormaaleja”,

n painivat samojen

at suhteet. Niistä

liitto lähtee suotuiuusperheessä

tutun

usparia muotoutua

nostamaan hänet

ssä. Näin tilaa jää

rosessi ja vanhemparilla

ja -perheellä

aria ja perhettä keän

oman paikkansa

uusi mahdollisuus,

än heitä kohtaaville

odin paikka

PARISUHDE – UUSPERHEEN YDIN Vuokko Malinen ja Pekka Larkela

PARISUHDE

– UUSPERHEEN YDIN

Vuokko Malinen ja Pekka Larkela

Parisuhdetta tukevia julkaisuja

• Vauva näkyvissä, OHOI! Väestöliiton Perheverkon toimittama tunnepäiväkirja

on tuhti tietopaketti raskauden vaiheista ja niihin liittyvistä tunnehaasteista.

Riikka Riihonen. Hinta 20 € + toimituskulut.

• Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Kirjassa annetaan ääni noin

sadalle suomalaiselle naiselle, jotka kirjoituksissaan kuvaavat seksuaalisen

halun puutetta ja sen syitä. Osmo Kontula ja Tarja Sandberg. Hinta 24 € +

toimituskulut.

• Parisuhde – uusperheen ydin. Kirjassa tarkastellaan uusparisuhteen muotoutumista

ja suhteen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vuokko Malinen

ja Pekka Larkela. Hinta 26 € + toimituskulut.

• Kosketuksen kaipuu – kypsän iän seksuaalisuudesta. Kirja avaa uusia näkökulmia

kypsän iän seksuaalisuuteen. Hinta 24 € + toimituskulut.

• Samarakas – parisuhdepeli. Tarkoituksena on mm. opettaa vuorovaikutustaitoja.

Hinta 25 € + toimituskulut.

• I Love Leikki – eroottinen peli. Tarkoituksena

on edistää myönteistä seksuaalisuutta.

Hinta 25 € + toimituskulut.

Kaikki julkaisut Väestöliiton nettikaupasta

www.vaestoliitto.fi/nettikauppa.

30 • Pari&Perhe • 2 • 2012

30


Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin

Naisten mentoriverkosto WOMENTO on julkaissut

mentorointioppaan ”Naiset mentoroinnilla yhteisiin

tavoitteisiin”. Oppaassa kuvataan maahan muuttaneiden

naisten kotoutumishaasteita sekä esitellään

uudenlaisen, vapaaehtoisuuteen pohjaavan WOMEN-

TO-projektin toiminta-ajatusta, päämääriä ja toimintatapoja.

Kokemukset perustuvat Väestöliitossa Sitran

rahoituksella vuosina 2011 – 2012 toteutettuun maahanmuuttajanaisten

mentoriverkosto WOMENTOn pilottihankkeeseen.

Opas on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet

Suomeen muuttaneiden naisten aseman kehittämisestä

ja työllistymisestä tai ovat muuten kiinnostuneet

mentoroinnista.

• Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin. Stina Fågel,

Minna Säävälä ja Ulla Salonen. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos

2012. Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta

www.vaestoliitto.fi/nettikauppa. Hinta 10 € +

toimituskulut.

Uutuudet

Turvataitokortilla ohjeita

pelottavaan tilanteeseen

Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka on tuottanut turvataitokortteja

jaettavaksi nuorille esimerkiksi seksuaali- tai tunnetaitokasvatuksen

yhteydessä. Korttien avulla voi käydä keskustelua

nuorten oikeuksista ja pohtia, miten jokainen omalta

osaltaan voi vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen.

Turvaohjeessa on annettu yksinkertainen toimintaohje epämiellyttävään

tai pelottavaan tilanteeseen. On tärkeää, että turvaohjeista

käytäisiin keskustelua esimerkiksi, niin että pohdittaisiin

erilaisia tilanteita, joissa turvaohjeita voisi käytännössä toteuttaa.

Kortit toimivat keskustelun avauksena. Niitä voivat hyödyntää

sekä ammattilaiset että lasten ja nuorten vanhemmat.

• Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi julkaistut kortit

ovat maksuttomia. Tilaukset: Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka,

Taru Pirttiaho 09 2280 5228 tai taru.pirttiaho@vaestoliitto.fi.

Safety inStructionS

If the situation feels

unpleasant or frightening:

Say

no !

Leave the

situation

inform a trustworthy

adult

I have the rIght!

to enjoy life

to decline when something

feels suspicious

to request and receive help

from an adult when I feel bad

to feel involved

to refuse and leave

the situation when someone

intends to cause harm

to protect and defend myself

and my body

www.vaestoliitto.fi/nuoret

TurvaOhjeet_Englanti.indd 1 19.3.2012 22:08:05 TurvaOhjeet_Englanti.indd 2 19.3.2012 22:08:06

Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä

Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden

kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Katso mediakortti www.vaestoliitto.fi/media/pari_perhe-lehti/

Tilaa Pari&Perhe-lehti

Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen ___ /___ 2012

Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 € Määräaikaistilaus (12 kk) 33 €

Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun.

Tilauksen maksaja / Vanha osoite

Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite ___ /___ 2012 alkaen

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Väestöliitto ry

Tunnus 5005241

00003 Vastauslähetys

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Jakeluosoite

Jakeluosoite

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Puhelin

Päiväys ja allekirjoitus

31

Käytä palvelukorttia, kun

tilaat lehden

ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen

• peruutat tilauksesi

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 31


32

väestöliiton

kotisisar

on lapsiperheiden

oma kotipalvelu

tilaukset puhelimitse

020 799 5656

toimimme pääkaupunkiseudulla

ja sen ympäristökunnissa.

katso lisää

www.kotisisar.fi

Sisarilta sujuvat:

lastenhoito

kotityöt

arjen neuvot ja niksit

perinteinen perhetyö

www.kotisisar.fi

More magazines by this user
Similar magazines