Väestöliitto 2•2012 Uusperheen parisuhde vaatii lujaa tahtoa ja ...

vaestoliitto.fi

Väestöliitto 2•2012 Uusperheen parisuhde vaatii lujaa tahtoa ja ...

K

” aikki alkoi siitä, kun rakastuimme.

Tunne oli valtava. Minulla oli kaksi

ja miehelläni kolme lasta. Oli aikamoista

touhua sorvata kahden perheen kulttuureja

yhteen”, muistelee viisivuotiaan

uusperheen äiti Anne.

Uusperheen perustaminen vaatii lujaa

tahtoaja määrättömästi rakkautta.

Kun turkulainen Elina törmäsi tulevaan

mieheensä Pauliin tavaratalon levyosastolla,

hän ei arvannut jo vuoden

päästä olevansa neljän lapsen äitipuoli.

”Minulla ei ollut kokemusta lapsiperhe-elämästä.

Ajattelin kuitenkin, että tämän

kortin haluan katsoa, sillä suhteessamme

oli heti alusta lähtien jotain aivan

ainutlaatuista”, Elina kertoo.

Uusperheet ovat olleet hyvin yleisiä

jo parinkymmenen vuoden ajan. Nykyisin

yli 10 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista

lapsista elää uusperheessä. Silti

julkisuudessa ja internetin palstoilla

uusperhe nähdään lähes aina ongelmana.

Huomio keskittyy riitoihin ja holhoaviin

entisiin puolisoihin ja mustasukkaisiin

lapsiin. Aina muistetaan mainita,

että uusperheissä erotaan useammin

kuin ydinperheissä.

Psykoterapeutit Pekka Larkela Suomen

Uusperheellisten Liitosta ja Vuokko Malinen

Väestöliiton perheklinikalta toivoisivat,

että uusperhe nähtäisiin uhkan sijaan

mahdollisuutena.

Uusperheen parisuhde on monelle

ensimmäinen toimiva parisuhde. Silloin

biologisten vanhempiensa eron kokenut

lapsi saa ensimmäistä kertaa mallin

aikuisten toimivasta parisuhteesta.

Moni saa lisäksi uusia sisaruksia”, Larkela

luettelee.

Entinen elämä

Uusperheessä mennyt elämä kulkee aina

mukana.

”Toisen lapset muistuttavat olemassa

olollaan siitä, että rakas mieheni on

joskus saanut heidät jonkun toisen kanssa”,

Anne sanoo.

Entiseen elämään kuuluvat myös entiset

puolisot. Mitä huonommin ero on

käsitelty, sitä enemmän eksä perheessä

kummittelee.

Larkela on työssään psykoterapeuttina

huomannut, että melkein kaikki lasten

henkiset ongelmat ovat tavalla tai

toisella aikuisten ongelmia, jotka ovat

siirtyneet lapsiin.

”Vaikka ero on kamala paikka lapselle,

hän kyllä selviää siitä, kunhan vanhemmat

saavat asiat välillään sovittua.”

Taistosta toiseen

Kun uusi perhe muuttaa yhteen, on alku

yhtä juhlaa. Ennemmin tai myöhemmin

pilvilinna romahtaa. Romanttiselle rakkaudelle

jää vähän tilaa, kun perheen

pyörittäminen vie molemmilta energiaa.

Elinan ja Paulin perhe joutui kokemaan

uusperheille tyypillisen täyden rähinän

vaiheen, kun perheen jäsenet hakivat

omaa paikkaansa.

Uusperheen arki yllätti. Minusta

tuntui, että olin tullut vieraaksi toisten

ihmisten kotiin. Heillä oli omat tapansa

ja omat sääntönsä. Heitä oli viisi ja minä

olin aivan yksin”, Elina kuvailee.

”Vanhojen tapojen muuttaminen

uusiksi ja yhteisiksi on ollut suuri haaste.

Siinä minun on pitänyt katsoa peiliin”,

Pauli kertoo.

Elinasta tuntui toisinaan, että häntä

savustettiin kohti ulko-ovea. Pauli näki

tilanteen aivan eri tavalla. Hänen mielestään

lapset hyväksyivät Elinan täysin.

Paulilla oli kova työ toimia diplomaattina

Elinan ja lastensa välillä.

”Lasteni isänä voin sanoa, lapseni

ihailevat Elinaa vilpittömästi. Mutta

Elina ei uskaltanut aluksi ottaa vastaan

perheen hyväksyntää.”

Rähinävaiheessa on tavallista, että

biologiset perheenjäsenet muodostavat

keskenään omat leirinsä, joissa vaalitaan

vanhan kodin perinteitä. Annen perheessä

yhteisen sävelen löytymistä harjoiteltiin

pitkään.

Apua vertaiselta

Sekä Elina että Anne ovat saaneet todeta,

ettei toisen lapsia voi pakottaa rakastamaan

itseään. Lahjonta ja lohdutuspalkinnot

eivät auta. Vieraan aikuisen

ja lapsen välisen suhteen muovautuminen

vaatii kärsivällisyyttä. Lapset koettelevat

uutta vanhempaansa moni tavoin,

eikä tämä aina tunnu mukavalta.

Larkela sanoo, että uusperheessä biologisen

vanhemman on määriteltävä lapsille

uuden vanhemman paikka. Vanhemmuutta

pitää luovuttaa ja vastaanottaa.

Myös uusi vanhempi voi viedä lasta harrastuksiin,

lukea iltasadun ja huolehtia

aamurutiineista. Arjen jakaminen lisää

yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Larkelan ja Malisen mukaan uusperheen

ydin on kahden aikuisen parisuhde,

jonka hoitamista ei saa unohtaa. Kun suhde

toimii, lapset kotiutuvat ja sopeutuvat.

Toinen keskeinen selviytymiskeino

on ajoittaisen ulkopuolisuuden tunteen

sietäminen. Mutta jos joutuu Elinan tavoin

asumaan vieraana omassa kodissaan,

on aika tehdä jotain. Tärkein apu

on vertaistuki. Hyviä neuvoja saa myös

perheneuvoloista, perheteraputeilta ja

Suomen Uusperheellisten Liitosta.

Yhteinen elämä

Elina, Pauli ja Anne tietävät kokemuksesta,

että uusperheen yhteinen elämä

syntyy ajan saatossa. Se näkyy valokuvaalbumien

sivuilla ja elää kaikkien perheenjäsenten

muistoissa, hyvissä ja huonoissa.

Vuokko Malisen mukaan yhteinen

juttu on uusperheelle tärkeä. Se voi olla

yhteinen lapsi, talo, kesämökki, harrastus,

lomamatka tai unelma.

”Vaikka aluksi oli vaikeaa, en kaipaa

elämääni ennen uusperhettä. Olen hyvin

kiitollinen saamistani lapsista. Olemme

samaa perhettä, eikä kukaan enää

kyseenalaista asemaani”, Elina sanoo.

Kirjallisuutta: Vuokko Malinen ja Pekka Larkela.

Parisuhde – uusperheen ydin. VL-Markkinointi 2011.

ää uusperhettä

5

Pari&Perhe • 2 • 2012 • 5

More magazines by this user
Similar magazines