Views
4 years ago

Vanhempien Sanomat 1/2010 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 1/2010 - Suomen Vanhempainliitto

Mediakasvatus on osa

Mediakasvatus on osa arjen hallintaa Sähköinen media on vahvasti läsnä lapsiperheiden arjessa. Historiallisesta näkökulmasta varsin lyhyessä ajassa media on haukannut arjestamme leijonan osan - hyvässä ja pahassa. Teksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN Monipuolisen mediaympäristön hallitseminen asettaa haasteita vanhemmille ja kasvatusalan ammattilaisille. Kannamme huolta lastemme nettiyhteisöissä, television ääressä ja pelien parissa viettämästä ajasta ja sähköisen median vaikutuksista lasten kehitykseen. Toisaalta sähköinen media tuo arkeen helpotusta ja runsaasti uusia mahdollisuuksia oppia, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. Toistaiseksi mahdollisuudet hyödyntää digitaalista mediaa eivät ole kaikille samat, eikä yhtenäisiä pelisääntöjä ole. Toisille media on rikkaus, verkostoitumisen ja kehittymisen tuki, toiset putoavat ”kelkasta” ja syrjäytyvät. Mediakasvatus opetuksessa Vallitseva mediakulttuuri haastaa kotiväen lisäksi opetuksen. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa mediakasvatus on väljästi integroitu eri oppiaineisiin, mutta sen sisällölliset laatuvaatimukset ontuvat eikä opettajien pedagoginen koulutus vastaa mediakasvatuksen nykyaikaisia tarpeita. Perusteissa todetaan myös, että oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Viestintäteknisten välineiden hallinta ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka kuuluvat opetukseen. Kaikilla kunnilla ja kouluilla ei kuitenkaan ole samanarvoisia mahdollisuuksia tai tahtoa varustaa kouluja vallitsevan kulttuurin edellyttämällä tavalla. Joissakin kouluissa satsataan tehokkaasti sähköiseen viestintään, toisaalla luotetaan sinnikkäästi vanhoihin menetelmiin. MEDIALUKUTAITO tarkoittaa taitoa käyttää eri medioita, ymmärtää ja arvioida kriittisesti medioiden ja mediasisältöjen eri näkökohtia sekä viestiä erilaisissa yhteyksissä. Medialukutaito liittyy kaikkiin medioihin, kuten televisioon, elokuvaan, radioon ja musiikkitallenteisiin, painettuun mediaan, internetiin ja kaikkiin muihin digitaaliteknologioihin. 16 • Vanhempien Sanomat

K11 K13 K15 K18 klo17.00 Alle 11-vuotiaille haitallisia ohjelmia ei saa esittää ennen klo 17.00. Kellonaika perustuu oletukseen, että klo 17.00 vanhemmat ovat kotona ja kantavat vastuun lasten television katselusta. klo19.00 Alle 13-vuotiaille haitallisia ohjelmia ei saa esittää ennen klo 19.00. klo21.00 Alle 15-vuotiaille haitallisia ohjelmia ei saa esittää ennen klo 21.00. klo23.00 Alle 18-vuotiaille, eli alaikäisille lapsille haitallisia ohjelmia ei saa esittää ennen klo 23.00 Ikärajat ja niitä vastaavat kellonajat tv-yhtiöiden allekirjoittamassa sopimuksessa Opettajien tietotaidot ja koulutustaso laahaavat digitaalisen median kehityksessä pahasti jäljessä ja koulujen mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöä ovat eriarvoiset. Osa opettajista on omasta tahdostaan halunnut lisätä esimerkiksi verkon käyttöä opetuksessaan. Osa ei halua tai osaa hyödyntää digitaalista mediaa. Toistaiseksi emme siis voi olettaa, että nuoret koulusta päästyään ovat mediataidoiltaan samalla viivalla. Kysymys on kuitenkin nykyaikaisista kansalaistaidoista. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on onneksi tarttunut haasteeseen ja kehittää koulutusmalleja opettajille yhteistyössä opettajankoulutuslaitosten kanssa. Info Rajoja, rakkautta ja yhteistyötä mediaviidakossa Arjessa, opetussuunnitelmien ulkopuolella yhteiskuntavastuuta median kehittämisessä ja valvonnassa kantavat kaikki; yritykset ja yhteisöt, kunnat ja yksityiset ihmiset. Eri toimijoiden tulee osoittaa kiinnostuksensa moderniin viestintätekniikkaan ja vallalla oleviin viestintäkulttuureihin, ja laatia yhteistyössä pelisääntöjä tukemaan yhteistä kasvatustyötä. Mediakasvatus on vain yksi, joskin merkittävä osa kasvatuskokonaisuutta, jossa pätevät samat lainalaisuudet kuin millä tahansa elämän alueella. Jos lasten toimintaympäristö muuttuu, on aikuisten velvol- Alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret käyttävät mediaa noin kahdeksan tuntia päivässä, josta internetiä kaksi tuntia, televisiota vajaat kaksi tuntia, digitaalisia pelejä tunnin. Lopun ajan vievät mp3-musiikkisoittimet, kännykkä, radio, sanoma- ja aikakauslehdet ja kirjat (Lähde: Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinäkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2009). lisuus tutustua uuteen ympäristöön ja turvata lapsen kasvu. Lasta ei saa jättää mediaviidakossa yksin ottamaan epämääräisestä kartasta selvää. Vanhemmille edelleen paras tapa suojella lasta median haitoilta on oman tiedon lisääminen ja maalaisjärki, kuten kaikessa muussakin kasvatuksessa. Mediakasvatus kotona on osa arjenhallintaa; nukkumaanmenoaikoja, päivärytmiä, kriittistä keskustelua median tarjoamasta maailmankuvasta, pelivuoroja ja yhteisiä hetkiä. Lukemista: - Lasten ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa. Liikenne- ja viestintäministeriö 2008. Lasten ja nuorten mediafoorumi - Mediakasvatus suomalaisperheissä 2009 Viestintäviraston julkaisu 11/2009. Kielletty alle 11-vuotiailta Suomalaisia televisioyhtiöitä sitoo haitallisten tvohjelmien sijoittelu ja varoituskäytäntö. Kaikki kotimaiset tv-yhtiöt ovat allekirjoittaneet itsesääntelysopimuksen, jonka mukaan ne kertovat tv-katsojille lapsille sopimattomasta materiaalista. Viesti välitetään kuluttajille yhtenäisellä K-merkinnällä, ohjelmatiedoissa sekä ohjelmaa edeltävässä aikakuulutuksessa. Tv-kanavilla ei saa lähettää ennakkomainoksia lapsille haitallisista ohjelmista sovittujen ikärajojen puitteissa. Vastaavat merkinnät löytyvät myös elokuvista ja digitaalisista peleistä. Vastuu ikärajojen noudattamisesta kotona on vanhemmilla. Vanhempien Sanomat • 17

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
1 Holoseenin Sanomat - Helsinki.fi
Lasten mediabarometri 2010: Vanhempien ... - Mediakasvatus.fi
Suomen Uniman lehti 1/2010 - Unima.nu
1/2010 Irtonumero 3€ - Suomen Ateenan-instituutti
Lappilehti 1/2009 - Suomen Vapaakirkko
VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? - Suomen Vanhempainliitto
Vuosikertomus 2010 - Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
HT 1 2010 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
Lappilehti 1/2010 - Suomen Vapaakirkko
Liplatus 1/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
2 /2010 Irtonumero 3€ - Suomen Ateenan-instituutti
HT 4 2010 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
Lapsemme 2/2010 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
1 - Suomen arkeologinen seura ry.
Ammattisotilas 1/2010 (pdf) - Aliupseeriliitto
Lappilehti 3/2010 - Suomen Vapaakirkko
Liplatus 3/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
Akti 1/2010 - Arkistolaitos
Jalopeura 2010 - Suomen Lions-liitto ry
Eläintaudit Suomessa 2010 (pdf) - Evira
Lappilehti 1/2012 - Suomen Vapaakirkko
Kuntoutus-lehti 4/2010 - Kuntoutussäätiö