Views
3 years ago

Vanhempien Sanomat 1/2010 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 1/2010 - Suomen Vanhempainliitto

lenterveyshäiriöiden

lenterveyshäiriöiden varhaistunnistus ja varhainen hoito), jonka tavoitteena on tunnistaa ajoissa nuorten taipumus sairastua psyykkisesti. Kun Tuula on huolissaan jonkun nuoren tilanteesta, hän voi projektin turvin kutsua avukseen psykiatrian ammattilaisia arvioimaan tilannetta. Vuosittain noin 12 lasta on saanut projektin myötä avun. ”Tämä on parasta, mitä kouluterveydenhuollossa on urani aikana tapahtunut. Ammattilaiset jalkautuvat sinne, missä nuori jo on helposti tavoitettavissa. Nuoret ovat kokeneet, että heistä todella välitetään ja heidän asioitaan oikeasti ryhdytään hoitamaan. Jos nuori antaa luvan, otetaan ennen pitkää yhteyttä myös vanhempiin. Nuoren yli ei kuitenkaan voi kävellä. Avoin suhde lapseen katkeaa nopeasti, jos luottamus terveydenhoitajan ja lapsen välillä horjuu. Useimmiten nuo- 63 sokeripalaa tässä pullossa ri suostuttelun jälkeen antaa luvan pyytää vanhemmat mukaan”, Tuula Kuha kiteyttää. Kun hälytyskellot alkavat soida Vanhemmat ovat Kuhan mukaan yllättävän harvoin yhteydessä kouluterveydenhoitajaan. Yhteydenotot liittyvät useimmiten lapsen fyysiseen hyvinvointiin, kuten syömiseen ja nukkumiseen. Mielialaa koskevia kysymyksiä tulee vanhemmilta harvemmin. Tuula toivoo, että jos vanhemmat ovat huolissaan lapsen voinnista, he ottaisivat kouluun yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa. Jatkuva alavireisyys, sulkeutuminen, poissaolot koulusta ja ruokailuun liittyvät poikkeavuudet voivat Tuulan mukaan olla merkkejä siitä, että jokin on vinossa. Myös nukahtamisvaikeudet ja yöllinen heräileminen ovat oi- Tuula Kuha toivoo, että energiajuomat ja sokeripitoiset välipalat kielletään kouluissa. 90 sokeripalaa tässä pussissa reita, joiden syy kannattaa selvittää. Usein terveydenhoitajan ja vanhemman keskustelu avaa molemmille uusia näkökulmia, ja lapsen auttaminen helpottuu. Mitä aikaisemmin asioihin yhdessä tartutaan, sitä paremmat mahdollisuudet lapsella on päästä vaikeuksien yli. ”Työajastani valitettavan suuri osa menee arkipäiväisten nuhakuumeiden arviointiin. Tuntuu, etteivät vanhemmat kiireeltään ehdi päättää, onko lapsi aamulla koulukuntoinen, vaan lähettävät hänet särkylääkkeiden kera kouluun ja käskevät terveydenhoitajan puheille. Tähän ei hoitajan aika riitä, eikä pidäkään. Vanhempien tehtävä on arvioida, mikä on lapsen vointi ja voiko häntä lähettää kouluun.” Energiajuomat pois kouluista Kirkkonummen kouluterveydenhuolto järjestää yhdessä suuterveydenhuollon kanssa joka toinen vuosi ruokaan, uneen ja liikuntaan keskittyviä teematapahtumia. Vuoden aikana nostetaan vuoroin kukin teema esille hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä. Välivuosina arvioidaan toteutettua kampanjaa ja suunnitellaan seuraavaa. ”Teemaan liittyvän näyttelyn avulla viemme asiaa näkyvästi myös sinne, missä perheet liikkuvat. Kun perheenjäsenet kohtaavat viestin kukin tahoillaan, aihe siirtyy keskustelunaiheeksi myös kotiin. Tiedän kokemuksesta, että terveellisistä elämäntavoista on vain ””Nuoren yli ei voi kävellä.” jaksettava muistuttaa ihmisiä yhä uudelleen ja uudelleen”, Tuula kertoo. Lasten ravitsemustottumukset huolestuttavat kouluterveydenhoitajia. Tuula toivoisi, että perheet satsaisivat yhteiseen päivälliseen enemmän. Kasvava nuori tarvitsee kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Yhteinen ruokailu on myös perheen tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen hetki, jossa vaihdetaan kuulumiset ja murheet. Energiajuomat ja sokeripitoiset tuotteet pitäisi Tuula Kuhan mielestä kieltää koulumaailmasta viranomaisten taholta, ja tilalle pitäisi tuoda terveellisiä vaihtoehtoja. Energiajuomat esimerkiksi aiheuttavat nuorissa ylivilkkautta ja levottomuutta. Myös hampaat kärsivät makeutettujen tuotteiden säännöllisestä nauttimisesta. Energiajuomat ovat monelle myös silta, jonka kautta siirrytään vahvempiin nautintoaineisiin. ”Koulujen pitäisi ehdottomasti olla vapaavyöhykkeitä kaikilta epäterveellisiltä tuotteilta. Onneksi vuosien työ tässä asiassa alkaa jo näkyä monien koulujen arjessa”, Tuula kiittää. 22 • Vanhempien Sanomat

Alakoulusta ale-kouluksi? Kaksivuotisen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) rahoittaman tutkimuksen kohteena on otos Suomessa vuoden 2007 aikana lakkautetuista alakouluista. Maantieteellistä kattavuutta tavoitteleva otos perustuu aktiiviseen lakkautuskeskusteluun koulun ympärillä. Itse kouluverkkokeskustelua lähestytään pääasiassa aluekehityksen ja yhdyskuntarakenteen muutoksen näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena tutkimuksessa on vertailla peruskoulun lakkauttamisen perusteita sekä avata, konkretisoida ja yhtenäistää keskustelussa käytettyjä argumentteja. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa on keväällä 2009 aloitettu otsikon nimeä kantava vertaileva tutkimus lakkautettujen alakoulujen lakkauttamisperusteista, lakkauttamiskustannuksista ja lakkauttamisen maaseutuvaikutuksista. Teksti: SAMI TANTARIMÄKI, suunnittelija, FT, Turun yliopisto Kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN Tutkimus kokoaa säästölaskelmissa ja/tai – keskusteluissa huomioituja tai huomioitavia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia laidasta toiseen. Tutkimuksessa pyritään jälkikäteen selvittämään, onko esitettyjen laskelmien mukaisia säästöjä saavutettu, onko olemassa tai kehitettävissä yhtä ja oikeaa laskentamenetelmää ja onko monelle olennaiselle asialle ja arvolle ylipäätään löydettävissä hintalappu. Ajankohtaisesta akuutiksi Koulun lakkauttaminen on arka aihe, johon nyt myös taantuma on lyönyt oman leimansa. Kyläkoulukeskustelun vilkkaus, lakkautusprosessien impulsiivisuus, hajallaan olevan tiedon runsaus sekä tiedon tarve tarjoavat myös tutkimukselle omat lisähaasteensa ja -mahdollisuutensa. Tutkimussuunnitelmaan peilattuna työ on puolivälissä, mutta jatkuvien rakennemuutosten myllerryksessä avautuviin uusiin mielenkiinnon kohteisiin ja kysymyksiin nähden vasta alkumetreillään. Keskeisten peruskysymysten rinnalle voi nyt pohtia muun muassa, miksi hyvinvointi- ja kasvukunnatkin ovat mukana lakkautuskeskustelussa tai mitä haasteita kuntaliitokset tuovat kouluverkkokeskusteluun? Keskustelun pohjaksi kylille ja kunnille Tutkimuksen myötä saadaan eri osapuolten käyttöön koottua tietoa lakkauttamisprosessista, siihen liittyvistä eroista ja yhtäläisyyksistä, erilaisista käytännöistä ja läpikäydyistä vaihtoehdoista. Tutkimuksessa selvitetään millaisia ja keiden laatimia säästölaskelmia lakkauttamisprosessiin voi liittyä, mitä tekijöitä säästölaskelmaan sisältyy, voidaanko lakkautuksen kustannusperusteita vertailla ja yleistää sekä onko objektiivinen laskentamenetelmä ylipäätään mahdollinen. Tutkimus pyrkii myös selvittämään, mitä muita tekijöitä lakkauttamispäätöksen takana on ja miten ja millä aikataululla lakkauttamisprosessi on kohdekoulujen osalta edennyt. Lisäksi syntyy käsitys siitä, millaisia välittömiä ja välillisiä (paikallisia) maaseutuvaikutuksia koulun lakkauttamisella ja lakkauttamatta jättämisellä voi olla. Vanhempien Sanomat • 23

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
1 Holoseenin Sanomat - Helsinki.fi
Lasten mediabarometri 2010: Vanhempien ... - Mediakasvatus.fi
Suomen Uniman lehti 1/2010 - Unima.nu
1/2010 Irtonumero 3€ - Suomen Ateenan-instituutti
Lappilehti 1/2009 - Suomen Vapaakirkko
VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? - Suomen Vanhempainliitto
Vuosikertomus 2010 - Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
HT 1 2010 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
Lappilehti 1/2010 - Suomen Vapaakirkko
2 /2010 Irtonumero 3€ - Suomen Ateenan-instituutti
HT 4 2010 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
Liplatus 1/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
1 - Suomen arkeologinen seura ry.
Lapsemme 2/2010 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Ammattisotilas 1/2010 (pdf) - Aliupseeriliitto
Lappilehti 3/2010 - Suomen Vapaakirkko
Akti 1/2010 - Arkistolaitos
Liplatus 3/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
Jalopeura 2010 - Suomen Lions-liitto ry
Lappilehti 1/2012 - Suomen Vapaakirkko
Eläintaudit Suomessa 2010 (pdf) - Evira
Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille -esite - Espoo