Views
3 years ago

Vanhempien Sanomat 1/2010 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien Sanomat 1/2010 - Suomen Vanhempainliitto

Vanhempien barometri 2009 –kyselyn tuloksia Pidän kouluissa järjestettävää kerhotoimintaa (perusopetus) % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 ei lainkaan tärkeänä 7,5 % ei kovin tärkeänä 40,9 % melko tärkeänä 43,2 % erittäin tärkeänä 8,1 % en osaa sanoa Suomen Vanhempainliitto kartoitti loppusyksystä 2009 Vanhempien barometri –kyselyllä vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista. Aihetta lähestyttiin arjen näkökulmasta ja kyselyyn valittiin sellaisia kouluhyvinvoinnin alueita, joihin vanhemmat pystyvät ottamaan kantaa. Kysely tehtiin nyt toista kertaa - ensimmäisen kerran se tehtiin vuonna 2007. Kysely toteutettiin nettikyselynä ja siihen vastasi 1967 vanhempaa, joilla oli lapsia peruskoulussa tai toisen asteen oppilaitoksissa. Teksti: JOHANNA ARTOLA Yleinen tyytyväisyys kouluun säilynyt Vanhemmat olivat vuoden 2007 tavoin suhteellisen tyytyväisiä koulun toimintatapoihin ja lasten viihtymiseen koulussa. Enemmistö vastaajista piti koulurakennusta terveellisenä ja koulun tiloja siisteinä. Joka neljäs vanhemmista löysi kuitenkin parantamisen varaa koulurakennuksen terveellisyydestä (ilmanvaihto, lämpö- tä liian pieninä oppilasmäärään nähden. Lähes kolmasosa peruskoululaisten ja viidesosa toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista piti opetusryhmiä liian suurina. Osa vanhemmista oli huolissaan oppituntien opiskelurauhasta ja opettajilta kaivattiin enemmän aikaa oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseen. Myönteistä kehitystä oli kuitenkin havaittavissa, sillä vuoden 2007 kyselyssä vain 46,3 % vanhemmista oli sitä mieltä, että koulut puuttuvat oppilaiden ongelmiin ajoissa, vuonna 2009 luku oli peruskoulun osalta 65,8 %. Suurin osa vanhemmista oli sitä mieltä, että heidän lapsensa käyvät mielellään koulua ja kokevat olonsa siellä turvalliseksi. Koulutyön määrä koettiin lasten kannalta sopivaksi. Huomioitavaa kuitenkin oli, että lähes 10 % peruskoululaisten vanhemmista koki, ettei heidän lapsillaan ollut koulussa riittävästi kavereita. Myös koulukiusaamiseen kaivattiin edelleen tehokkaampaa puut- tila, valaistus ym.). Reilu kolmannes vanhemmista kaipasi viihtyisämpää ja liikkumiseen innostavampaa koulun pihaa. Kouluympäristön liikenneturvallisuus huolestutti lähes puolta vanhemmista, kun taas 75 % vanhemmista piti koulumatkaa turvallisena. Koulun tilojen koko huolestuttaa vanhempia, sillä lähes 40 % peruskoululaisten ja kolmasosa toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista piti niitumista; lähes viidesosa peruskoululaisten vanhemmista koki, ettei kiusaamistapauksiin tartuta riittävän nopeasti. Tärkeimpinä kouluhyvinvointia lisäävinä tekijöinä vanhemmat pitivät riittävän pieniä opetusryhmiä, kodin ja koulun yhteistyön vahvistamista, koulukiusaamisen ennaltaehkäisyä ja siihen puuttumista sekä yhteisöllisyyden vahvistamista kouluissa. Kouluruoka ei aina maistu lapsille Suurin osa vanhemmista oli tyytyväisiä kouluruuan riittävyyteen ja ruokailun ajankohtaan. Ruokailuun varattu aika jakoi jonkin verran vanhempien mielipiteitä, sillä noin 63 % vanhemmista oli sitä mieltä, että ruokailuun oli varattu sopivasti aikaa, reilu neljännes koki ruokailuun varatun ajan riittämättömäksi. Kouluruuan maittavuus huolestutti vanhempia, sillä vain neljännes vanhemmista oli sitä mieltä, 26 • Vanhempien Sanomat

Kouluruoka maistuu lapselleni (perusopetus) Koulun tilat ovat oppilasmäärään nähden (perusopetus) % 70 60 50 40 30 20 10 0 6,8 % erittäin huonosti 67,1 % vaihtelevasti 25,4 % erittäin hyvin en osaa sanoa % 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 39,6 % liian pienet 54,1 % sopivan kokoiset liian suuret 5,8 % en osaa sanoa että kouluruoka maistuu lapselle erittäin hyvin ja kaksi kolmasosan mukaan vaihtelevasti. Suurin osa vanhemmista toivoi, että koulussa olisi tarjolla välipalaa, vaikka maksullisena. Kouluruokailuun liittyvä kodin ja koulun yhteistyön vähäisyys nousi selvityksessä esille. Reilu puolet (55,4 %) peruskoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, ettei kouluruokailuun liittyvissä asioissa tehty riittävästi yhteistyötä vanhempien kanssa ja vain 3,6 % vanhemmista kertoi, että heillä on ollut mahdollisuus osallistua kouluruokailun kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyötä tiivistämällä voitaisiin vaikuttaa kouluruuan laatuun ja siihen, että lapset ymmärtäisivät kouluruokailun merkityksen osana kouluhyvinvointia ja terveyttä Oppilashuollon resurssit huolestuttavat Vanhemmat painottivat kodin ja koulun yhteistyön merkitystä kouluhyvinvointia vahvistavana tekijänä ja toivoivat avoimuutta ja vanhempien vahvempaa mukaan ottamista ja sitouttamista lapsen oppimisen ja koulun toiminnan tukemiseen. Vanhemmista valtaosa koki olevansa tervetullut lapsensa kouluun ja koki, että vanhempia kannustetaan pitämään yhteyttä kouluun. Kodin ja koulun yhteistyö vähenee siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja edelleen toisella asteella. Mielenkiintoista oli, että vanhempien mukaan koulu oli tarjonnut vain reilulle neljäsosalle (27,8 %) peruskoululaisten vanhemmista mahlulaisten ja joka kolmas toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista koki, ettei kouluterveydenhuollon, -kuraattorin ja -psykologin palveluita ollut riittävästi tarjolla. Huolestuttavaa oli, että ainoastaan 42,6 % toisen asteen koululaisten vanhemmista koki, että kouluterveydenhuollon ja vanhempien välinen yhteistyö oli toimivaa. Peruskoululaisten vanhemmista puolestaan 64,1 % oli tyytyväinen kouluterveydenhuollon ja vanhempien väliseen yhteistyöhön Koulun kerhotoimintaa arvostetaan Koulujen kerhotoimintaa pidettiin tärkeänä ja vanhempien mukaan suurin osa alakouluista tarjoaa kerhotoimintaa oppilaille. Kuitenkin vain kolmasosa alakoulun ja kymmenesosa yläkoulun oppilaista osallistuu vanhempien mukaan kerhotoimintaan. Vanhemmat kaipasivat lisää monipuolisuutta kerhotarjontaan ja kerhoaikojen Vajaa 40 prosenttia peruskoutoivottiin soveltuvan nykyistä paremmin koululaisten lukujärjestyksiin. Myös kerhoista tiedottamiseen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön toivottiin parannusta. Lisää aikaa kodin ja koulun yhteistyöhön dollisuuden osallistua koulun toiminnan arviointiin. Toisen asteen oppilaitoksissa vastaava luku oli 13,3 %. Noin puolet toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista kaipasi lisää vanhempien ja opettajien välisiä henkilökohtaisia tapaamisia. Lähes joka kolmas peruskoululaisen vanhemmista oli samaa mieltä. Reilu 40 % toisen asteen vanhemmista toivoi lisää vanhempainiltoja, peruskoululaisten vanhemmista runsas 20 %. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että opettaja, vanhemmat ja lapset tutustuvat toisiinsa ja olivat valmiita tukemaan luokan ja koulun yhteishenkeä, yhteenkuuluvuutta ja toisia kunnioittavaa ilmapiiriä. Vanhemmat pitivät myös tärkeänä, että oppilaita kuullaan ja heidän osallisuuttaan vahvistetaan kouluyhteisöissä. Raportti löytyy kokonaisuudessaan liiton verkkosivuilta osoitteesta www.vanhempainliitto.fi. Vanhempien Sanomat • 27

Vanhempien Sanomat 2/2009 - Suomen Vanhempainliitto
1 Holoseenin Sanomat - Helsinki.fi
Lasten mediabarometri 2010: Vanhempien ... - Mediakasvatus.fi
Suomen Uniman lehti 1/2010 - Unima.nu
1/2010 Irtonumero 3€ - Suomen Ateenan-instituutti
Lappilehti 1/2009 - Suomen Vapaakirkko
VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? - Suomen Vanhempainliitto
Vuosikertomus 2010 - Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
HT 1 2010 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
Lappilehti 1/2010 - Suomen Vapaakirkko
HT 4 2010 - Suomen Hammasteknikkoseura ry
2 /2010 Irtonumero 3€ - Suomen Ateenan-instituutti
Liplatus 1/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
1 - Suomen arkeologinen seura ry.
Lapsemme 2/2010 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Ammattisotilas 1/2010 (pdf) - Aliupseeriliitto
Lappilehti 3/2010 - Suomen Vapaakirkko
Akti 1/2010 - Arkistolaitos
Liplatus 3/2010 - Järvi-Suomen Partiolaiset
Jalopeura 2010 - Suomen Lions-liitto ry
Lappilehti 1/2012 - Suomen Vapaakirkko
Eläintaudit Suomessa 2010 (pdf) - Evira
Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille -esite - Espoo