RAPORTTI NUORTEN ... - Kansalaisareena

11
hyvinvointiin. Perusajatuksena vapaaehtoistyössä on usko siihen, että ”kansoillamme on
voima muuttaa maailma”. Julistus myös korostaa jokaisen ihmisen oikeutta osallistua
vapaaehtoistyöhön. Jokaisella naisella, miehellä ja lapsella on oikeus järjestäytyä ja
tehdä vapaaehtoistyötä riippumatta kulttuurisesta tai etnisestä taustastaan, uskonnostaan,
iästään, sukupuolestaan tai fyysisestä, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemastaan.
Kaikilla maailman ihmisillä tulisi olla oikeus yksityisen ja yhteisöllisen toiminnan
avulla tarjota aikaansa, kykyjään ja energiaansa toisille ihmisille ja yhteisölleen
odottamatta taloudellisia palkkioita. Tämä kansainvälinen julistus on toisaalta todistus
globalisaatiosta ja siitä, että maailma pienenee ja muuttuu jatkuvasti. Ihmiset ja kansat
tulevat sekä törmäämään toisiinsa että tarvitsemaan toisiaan tulevaisuudessa yhä
enemmän. (Kansalaisareena ry 2007 [viitattu 20.3.2007]).
Käytännössä vapaaehtoistyön tai -toiminnan periaatteita ovat niin auttajan kuin
autettavankin vapaaehtoisuus, palkattomuus ja se, että sitä tehdään tavallisen ihmisen
taidoin. Periaatteisiin kuitenkin kuuluu, että vapaaehtoisen ne kulut, jotka toiminnasta
aiheutuvat tulee vapaaehtoiselle korvata. Vapaaehtoistyön tulisi olla ammatillisesti
ohjattua ja vapaaehtoistyöntekijöiden omasta henkisestä hyvinvoinnista on myös
tärkeää huolehtia esimerkiksi järjestämällä tuki- sekä virkistystoimintaa.
Vapaaehtoistoimintaa on tuettava, mutta sitä ei pitäisi kontrolloida liikaa. Käytännössä
julkisin varoin toteutettava vapaaehtoistoiminta on kuitenkin jonkin verran määrättyä.
(Lehtinen 1997, 20–21.)
Nymanin (2003) mukaan vapaaehtoistoiminnan perusta on vastuu lähimmäisestä.
Toiminnan tarkoitus on lisätä osallisuutta ja hyvinvointia niin yksilöiden tasolla kuin
yhteisössä ja yhteiskunnallisesti. Yksilötasolla vapaaehtoistoiminta lisää oikein
järjestettynä niin auttajan kuin autettavankin hyvinvointia. Vapaaehtoistoiminnan tulee
edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tasa-arvoa. Auttamisen etiikkaan myös
kuuluu ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja yhteiskunnan mahdollisen
normaalin jäsenyyden turvaaminen. (Nyman 2003, 6–9.) Vapaaehtoistyön käytännön
periaatteita käsitellään lisää vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa käsittelevässä luvussa.