Views
3 years ago

RAPORTTI NUORTEN ... - Kansalaisareena

RAPORTTI NUORTEN ... - Kansalaisareena

78 LIITTEET Liite 1.

78 LIITTEET Liite 1. Avustajakeskuksen avustajavälitys LIITE 1 (1/4) Avustajakeskuksen avustajavälitystoiminta on samantyyppistä kuin, mihin TUEXI – hanke pyrkii suunnitteilla olevalla tukihenkilövälitystoiminnalla. Avustajakeskus välittää vapaaehtoisia avustajia liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille henkilöille, ei mielenterveys- tai päihdepuolelle. Avustaja voi olla apuna yksittäisellä, satunnaisella ”keikalla” asiakkaalle tai vakituisessa avustussuhteessa aina saman asiakkaan kanssa. Jälkimmäinen näistä muistuttaa enemmän tukihenkilön ja tuettavan suhdetta. Vakituinen avustussuhde voi kestää jopa 10 vuotta. Avustettavien keski-ikä on noin 60 vuotta. Mitään ikärajaa asiakkaille ei kuitenkaan ole määritelty. (Kylämäki 26.9.2007) Avustajakeskuksen palvelun piirissä on mukana 11 kuntaa. Avustajavälitystä koordinoi kaksi välitystyöntekijää, joista toisen vastuulla on Rauman alue eli Laitila, Uuskaupunki, Eura, Rauma ja Lappi sekä toisella Turun alue, johon kuuluu Lieto, Raisio, Masku, Mynämäki ja Naantali. Avustajaa voi hakea myös ryhmä tai organisaatio, esimerkiksi Liikuntapalvelukeskus, jolloin avustajaa haetaan ryhmän vetäjän avuksi tai muihin sellaisiin tehtäviin. Yleensä avustajan tehtävät ovat kuitenkin vapaa-aikaan liittyviä, kuten asiointia ja harrastustoimintaa. Tehtävien on oltava maallikon osaamia, eivätkä ne saa olla siivousta, sairaanhoidollista tai kuljetusta. (Kylämäki 26.9.2007) Kylämäen mukaan pienissä kunnissa avustajamäärä ei ole kovin suuri. Esimerkiksi Liedossa avustajia on viisi kun luku Turussa on jopa 150 avustajaa. Avustajakeskus pyrkii tarvittaessa käyttämään toisten kuntien avustajia, mutta yleensä asiakkaalle, joka tulee pienemmästä kunnasta, avustajaa on vaikeampi löytää. Edellä mainitut kunnat maksavat taloudellista korvausta avustajavälityksestä Avustajakeskukselle. Korvauksen maksaminen edellyttää sitä, että Avustajakeskus on perustanut kyseessä olevaan kuntaan avustajarekisterin. Rekisterin saaminen edellyttää, että kunnassa järjestetään avustajakursseja. Esimerkiksi Kaarinassa ei kuitenkaan ole avustajarekisteriä. Jos

79 LIITE 1 (2/4) kaarinalainen vammainen henkilö soittaa Avustajakeskukseen ja tarvitsisi avustajaa, hänelle yritetään silti löytää avustaja, joka on jonkun toisen kunnan rekisterissä. Kaikille hakijoille ei koskaan löydy avustajaa. Vuonna 2006 Avustajakeskuksen kautta tapahtui n. 3 500 avustajakeikkaa. Avustajakeikoista toteutumattomia oli vajaa 30, joista 16 tapauksessa asiakas itse perui avustajapyynnön. Kylämäen mukaan miespuolisia säännöllisesti käyviä, vakituisia avustajia on erittäin vaikea saada. (Kylämäki 26.9.2007) Avustajakurssit ovat maksuttomia perusvammaisavustuskursseja ja kestävät viikonlopun ja kolme arki-iltaa. Niistä mainostetaan mm. eri paikallislehdissä. Kurssin käyminen ei edellytä toimintaan mukaan jäämistä. Toimintaan voi tulla mukaan myös ilman kurssia. Aina kuitenkin tavataan ja haastatellaan. Avustajat täyttävät avustajarekisterilapun halutessaan kurssin aikana. Kurssilla avustajille kerrotaan muun muassa toimintaperiaatteet ja vaitiolovelvollisuusperiaate. Kurssin käymisen jälkeen heille tarjotaan avustuskeikkoja. Koko avustajakeskuksen toiminta-alueella järjestetään noin kuudesta seitsemään kurssia vuodessa. Turussa kursseja järjestetään yksi vuodessa, jossa osallistujia on keskimäärin 15 per kurssi. (Kylämäki 26.9.2007) Avustajavälityksen periaatteiksi Kylämäki mainitsee myös, että avustajat eivät saa ottaa asiakkaita kyytiin tai jos ottavat se on heidän omalla vastuulla. Tämä sääntö on sen vuoksi, että Avustajakeskuksella ei ole liikennevakuutusta. Avustajat ja asiakkaat ovat vakuutettuja avustustilanteen aikana Avustajakeskuksen kautta silloin, kun Avustajakeskuksella on tiedot kummastakin osapuolesta. Avustajan puhelinnumeroa ei kertaluontoisissa keikoissa anneta asiakkaalle. Vakituisissa asiakassuhteissa osapuolet voivat vaihtaa numeroita, jos avustajalle sopii. Avustajilla tulee olla kuvattomat avustajakortit toimiessaan avustustehtävissä. (Kylämäki 26.9.2007) Varsinaisia tukisopimuksia Avustajakeskuksessa ei käytetä. Avustaja pitää itse huolta omista rajoistaan. Tapaamisia saa kuitenkin olla maksimissaan kerran viikossa.

Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni ... - Kansalaisareena
Raportti Nuorten parlamentin toiminnasta 2011-2012 - Kerhokeskus
Yhdessä enemmän – yli rajojen - Kansalaisareena
Eurooppalainen vapaaehtoistyön manifesti - Kansalaisareena
Yhteiskuntavastuun seminaari - Kansalaisareena
Nuorten tulevaisuusviesti
Aktiivinen ikääntyminen - Kansalaisareena
Kevätseminaarin raportti - Museovirasto
Nuorten aikuisten ryhmä sosiaalityön työmuotona - Sosiaalikollega
Raportti lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka -verkkokyselystä
Parikka - Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka.pdf
Netin kuvagalleriat nuorten elämässä.pdf - Mannerheimin ...
Johdatus nuorten tilanteeseen Pirkanmaalla - Varustamo – Nuorelta ...
Hyvinvointia eläkeikäisille ihmisille laadukkaalla ... - Kansalaisareena
Nuorisotalo mahdollistavana lähiyhteisönä. Nuorten näkökulma
Lasten ja nuorten syrjäytymisvaara toimeentulon ja kulutuksen ...
Muistio nuorten työelämäasenteista ja - Nuorisotutkimusseura
Yhteenveto raportista - Jyväskylän kaupunki
Koulujen ja oppilaiden vapaaehtoistoiminta - Kansalaisareena
Lasten ja nuorten puhelimen ja netin raportti 2013
vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneen ... - Kansalaisareena
Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä - Kansalaisareena