Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN

5 /2011

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40

sivulla 36

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

sivu 6

AURINGOSTA


SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi

ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme

osaamisemme ja kokemuksemme

käyttöösi ja autamme sinua löytämään

parhaimmat tekniset ratkaisut.

Taustallamme ovat tunnetut

merkkituotteet, joiden

tuotekehitys on jatkuvaa

ja systemaattista.







Gorman-Rupp tuo potkua pumppaukseen!

Ultra V tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman

suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa

jäteveden, lietteen sekä maksimissaan Ø 76 mm kiintoainepartikkelit. Ultra V:n

asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin

ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti.

Maahantuoja:

Kysy lisää!

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi


SISÄLTÖ

5 / 2011

30. elokuuta

20 Raaseporin kaupunki ja Fiskars-yhtiö

kehittävät ruukkikylästä vihreää ekotaajamaa,

jossa asukkaiden, palvelutarjonnan

ja tapahtumien määrä ei painu säästöliekille

turistikauden ulkopuolella.

12 Juha Leppälä, Elisa Hinkkala ja Markku Viinamäki

seuraavat maalämpöurakan etenemistä

Pirkkalan Toivion koulun pihalla.

24 Suomen energiatehokkaat alueet on listattu.

Yksi niistä on Iin vihreä kortteli, missä

energialähteenä on aurinko.

48 Mikrotunnelointityömaa Berliinin keskustassa

on yksi No-Dig-sovelluksista, joita esiteltiin

Wasser Berlin -messuilla toukokuussa.

ILMASTO JA ENERGIA

Porissa valmistuu aurinkoenergiauimahalli

syyskuun lopulla 6

Kaarinassa lämmitetään

uimahallia aurinkokeräimillä 11

Pirkkala valitsi maalämmön

Toivion koulun lämmitystavaksi 12

Julkisiin hankintoihin kaivataan

ympäristöasennetta 15

Vihreille ajoneuvoille on tulossa

hankintadirektiivi 16

Ilmasto-opas.fi kertoo kattavasti

ilmastonmuutoksesta 17

KUHILAS-työkalu paljastaa

kuntien hiilijalanjäljen koon 17

lehti.kuntatekniikka.fi

YHDYSKUNTA

Fiskarsin ruukkikylää odottaa

vireä ekoelämä 20

Ruukkikylään toivotaan

passiivitaloja 23

Ekohankkeista puuttuu kunnianhimo

ja kokonaisvaltainen ote 24

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 33

UKTY 37

Kuntien putkimestarit 38

TEKNISET PALVELUT

Hämeenlinnassa tekniset palvelut

uudistettiin kertarysäyksellä 40

Moottoritie saa katteen

Hämeenlinnan keskustassa 40

Hämeenlinnan Valot osti valaistusverkon

kaupunkikonsernille 43

VESIHUOLTO

Hangossa pohjaveden suolapitoisuus

vaaraksi vesihuollolle 44

Berliinistä sai hyvän päivityksen

kaivamattomaan tekniikkaan 47

Vesilaitosten toimintaan saatava

lisää tehokkuutta 49

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Belarus 19

Uutisia 52

Tuoteuutisia 55

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

Kuntatekniikka 5/2011 3


Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun

Valmistettu Suomessa

laadukkaista raaka-aineista

standardien mukaisesti

työntekijöitä kunnioittaen


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

5 /2011

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40 sivulla 36

sivu 6

AURINGOSTA

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

Kannen kuva: Jussi Partanen

TOIMITUS

TUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen

Puh. 09 771 2319, 040 502 6389

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €

Irtonumero 10 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssa Print

ISSN 1238-125X

66. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

Energia esillä

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi


Kesän jälkeen hämärtyviin syysiltoihin kaivataan valoa, kun päivää halutaan jatkaa.

Hehkulamppuhemmoilla alkaa olla kiire täyttää varastot 60 watin lampuilla,

joiden valmistus ja maahantuonti EU:ssa lakkaavat pian tämän lehden ilmestyttyä.

Vaikka valaistukseenkin kuluu paljon sähköä – noin viidennes kotitalouksien sähkönkulutuksesta

– on rakennusten ja käyttöveden lämmitys kuitenkin kiinteistöjen

kokonaisenergiankulutuksessa avainasemassa.

Energian kestävään tuotantoon ja käyttöön, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

ja sen myötä ilmaston lämpenemisen hidastamiseen etsitään jatkuvasti

parempia keinoja. Edellisen hallituksen jäljiltä kiristetään rakentamismääräyksiä

energiatehokkuuden osalta jälleen ensi vuonna. Samaisen hallituksen hyväksymiä

uusiutuvan energian käytön tukia sen sijaan ollaan nyt uuden hallitusohjelman

mukaan leikkaamassa.

Hallitusohjelman mukaan ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevia strategioita

tarkistetaan ja uusitaan. Lisäksi laaditaan muutama tiekartta ja pystytetään paneeleja.

Toivottavasti kartoilla on samat koordinaatistot ja strategioilla kestävät

perustat, jotta ne ohjaavat Suomea ja suomalaisia johdonmukaisesti kohti kestävää

tulevaisuutta.

Poliittisten puheiden ja ohjelmien rinnalla käytännön tasolla tapahtuu koko

ajan. Kansijuttumme kertoo syyskuussa avattavan Porin uuden uimahallin suunnittelusta

ja rakentamisesta. Porin halli on aurinkoenergian käytön eturintamassa,

vaikka auringosta saatava osuus hallin käyttämästä kokonaisenergiasta jääkin vielä

vaatimattomaksi.

Maamme energiatehokkaita asuinalueita on myös analysoitu. Näyttää siltä, että

hyvistä innovaatioista huolimatta kokonaisuuden koordinointi ja tulosten hyödyntäminen

jäävät vaillinaiseksi. Tähän tarvitaan lisävoimia, sillä hyvien käytäntöjen

omaksuminen on avainasia kestävän energiatulevaisuuden tiellä.

Tiedätkö, mitä päätät?

Kesän aikana julkaistiin kaksi suomalaisten vesihuoltolaitosten johtamiseen liittyvää

yliopistotason tutkimusta. Niissä selviteltiin muun muassa laitosten luottamusjohdon

valintaperusteita ja osaamista sekä rooleja suhteessa kuntakonsernin johtoon

ja laitoksen operatiiviseen johtoon.

Näyttäisi siltä, että kehittämisen tarvetta tällä saralla riittää edelleen. Vesihuoltolaitosten

luottamusjohdon talousosaamisessa on puutteita. Suuret ja pienet

asiat sekoittuvat. Luottamusjohto voi olla liiaksi laitoksen toimivan johdon antaman

tiedon varassa. Toisaalta laitosten maksutulorahoitusta saatetaan konsernitasolla

käyttää muihin hyviin tarkoituksiin. Päätöksiä syntyy kuin vettä valaen. Mutta

kuinka moni tietää, mitä päättää?

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät

7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto

8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus


Pori tarjoaa vesielämyksiä auringon voimalla

UUDEN

AALLON

UIMAHALLI

Suomen uusimmassa uimahallissa kuparijulkisivu

lämmittää altaiden vettä ja

aurinko tuottaa viisi prosenttia rakennuksen

lämmitystarpeista.

Aurinkoenergian suomalainen

ennätyshalli Porissa

tukee samalla maakunnan

kehitystä.

TEKSTI Sari Järvinen

KUVAT Jussi Partanen

Juha-Pekka Susi kertoo siniharmaan

kuparijulkisivun näyttävän

samalta kuin tavallisenkin kuparin,

vaikka johtaa lämpöä talteen.

6 Kuntatekniikka 5/2011


ILMASTO JA ENERGIA

Uimahallin aurinkolämpöjärjestelmän prosessikaavio

SEINÄKERÄINJÄRJESTELMÄ

KATTOKERÄINJÄRJESTELMÄ

Luvata/Petri Konttinen www.luvata.com/solar

Lämmönsiirrin

Allasvesi

kylmäaltaasta

Kattokeräimet

200 m 2

Seinäkeräimet Lämmönsiirrin

80 m 2

Allasvesi uintiallaskierrosta

Auringolla lämmitetty vesi

palautuu uintiallaskiertoon

Lämmitetty allasvesi uintialtaille

Kuntatekniikka 5/2011

7


Siniharmaa kuparilaatta

kaartuu uimahallin julkisivulla

kuin lempeä aalto. Arkkitehtuuritoimisto

Arktesin visuaalinen

oivallus on enne miellyttävästä

vesielämyksestä, joka saa pienen

osan lämmöstä juuri julkisivunsa

kautta. Siitä 80 neliömetriä on

päivän aurinkoisimpaan suuntaan

suunnattua kuparia, joka

johtaa hyvin lämpöä.

Siitä lämpö kulkee levyn taakse

laserhitsattuun putkistoon,

jonka sisällä virtaa glykolivettä

samaan tapaan kuin aurinkokeräimissä

ja joka siirtää lämpöä

altaisiin.

– Tämä on ensimmäinen laatuaan.

Luvatan tehtaalla on toinen

pilotti, ja yksi päiväkoti on

työn alla. Uimahalliin julkisivu

sopii, sillä siinä energiaa on helpompi

hyödyntää kuin päiväkodissa,

Luvata’s Nordic Systemsin

Altaat täyttyvät syyskuun loppuun mennessä, jolloin halli vihitään Porin Päivänä.

Hannu Vehmaskangas (vas.) ja Janne Hakanen asentavat noin 600 neliömetriä aurinkokeräimiä ja

-paneeleita lämmön ja sähkön tuottamiseen.

8 Kuntatekniikka 5/2011


myynti-insinööri Juha-Pekka

Susi kertoo.

Kuparijulkisivu on vain osa

syyskuun lopulla ovensa avaavaa

Porin ennätyshallia. Se on uimahalli,

jossa on viety pisimmälle

aurinkoenergian hyödyntäminen

koko Suomessa.

Olisipa ollut aurinkoa

alusta asti

Hallilla otetaan talteen osa ilmastoinnin

poistoilmasta ja viemäreihin

valuvan suihkuveden lämmöstä.

Erilämpöisten altaiden väliin

rakennettiin lasiseiniä, jotta

lämpö ei turhaan karkaisi vääriin

paikkoihin.

Pelkkää päivänpaistetta ja uuden

luomisen iloa suuren hallin

rakentaminen ei ole ollut. Yksi

rakennuksen hienouksista oli

myös sen koetinkivi. Tieto Luvatan

julkisivusta tuli vasta, kun rakennustyöt

olivat olleet vuoden

käynnissä.

– Emme tienneet, mihin läpiviennit

ja putkireitit tehdään,

kun kuvia ei ollut. Kaikki saatiin

kyllä tehtyä, mutta halvemmaksi

olisi tullut, jos hanke olisi

alusta lähtien suunniteltu aurinkoenergiahankkeeksi,

Porin

kaupungin Teknisen palvelukeskuksen

rakennustyön valvonnasta

vastaava Kai Klink

sanoo.

Kun pilottijulkisivua asennettiin

paikoilleen, keksittiin

myös parannusehdotus. Kuparilaatat

limittyvät toisiinsa kuin

laminaatti. Jos pitkän seinän alkupäässä

oleva laatta joudutaan

vaihtamaan, on julkisivu purettava

koko matkalta. Siksi pitkälle

seinälle olisi hyvä rakentaa

liittymäkohtia.

Klinkin mielestä haastavinta

hallissa oli kuitenkin monelle

rakentajalle tuttu ilmiö. Perustukset

valettiin pakkasilla.

– Takana on nyt kaksi pahaa

talvea. Valamisen aikainen lämmitys

maksoi. Puhutaan isoista

rahoista, mutta ei meille. Se

oli urakoitsijan riski, Klink kertoo

ja antaa energiaa säästävän

vinkin muille uimahallinrakentajille.

– Älkää tehkö hallia talvea

vasten. Harjavallassa aloitetaan

uimahallin rakennustyöt juuri

oikeaan aikaan: 1.4.2012.

Energiakoordinaattoria

kaivattiin

Uuden uimahallin rakentaminen

on paikkakunnalla niin

harvinainen, että sattuu – jos

yleensä sattuu – kohdalle korkeintaan

kerran elämässä kokeneellekaan

rakentajalle. Vedenkäsittelyn

lisäksi porilaisten piti

hallita aurinkoenergia, jota hoiti

työmaalla 3–4 urakoitsijaa.

– Uimahallin rakentamiseen

nivoutuu monta suunnittelualaa.

Se on osin arkkitehtuuria,

osin LVI:tä, osin vedenkäsittelyä.

Vain geosuunnittelu

puuttui. Haasteellisinta oli saada

kaikki eri alojen osaajat puhumaan

samaa kieltä, sillä juuri

kellään ei ollut kokemusta aurinkoenergia-asioista.

Ener-

Kuntatekniikka 5/2011

9


PORIN UIMAHALLI

■ Kerrosala 8 730 m 2

■ Seitsemän allasta, kuntosali

■ Kustannusarvio 17,5 milj. euroa,

aurinkoenergian kustannusarvio

600 000 euroa

■ Työ- ja elinkeinoministeriön

tuki aurinkoenergian hyödyntämiseen

206 500 euroa

■ Aurinkokeräimet lämmittävät

allasvettä noin 120 000 kWh

vuodessa

■ Sähköenergiaa paneeleilla

saadaan noin 45 000 kWh

vuodessa

■ Rakennuttaja Porin kaupunki

■ Pääurakoitsija MVR Yhtymä

Oy

■ Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtuuritoimisto

Arktes Oy

■ Rakenne- ja VK-suunnittelu

Ramboll Finland Oy

■ LVI- ja sähkösuunnittelu Arkins

Suunnittelu Oy

■ Putkiurakoitsija LVI-Halli S.

Peltomäki Oy

■ Ilmastointiurakoitsija llmastointi

Salminen Oy

■ Sähköurakoitsija

Sähkö-Pori Oy

■ Rakennusautomaatiourakoitsija

Schneider Electric Buildings

Finland Oy

■ Vedenkäsittelyurakoitsija

CTK-Tekniikka Oy

■ Seinäkeräimet Luvata Pori Oy,

muu seinäkeräintekniikka

Aurinkotori Oy

■ Kattokeräinjärjestelmä

Vehmasputki Oy

■ Aurinkosähköjärjestelmä

Naps-Systems Oy

gia-asioiden hoitoon voisi palkata

oman suunnittelukoordinaattorin,

Porin kaupungin Teknisen

palvelukeskuksen LVI-insinööri

Jouni Lehtinen toteaa.

Kiinteistö Oy Porin Uimahalliin

valittiin jaettu urakkamuoto.

Ketjuttaminen kiellettiin, yrittäjä

sai myydä ainoastaan kerran

työnsä eteenpäin.

– Se toimi varsin hyvin. Rakennuttajan

kannalta jaettu urakka

on yksinkertainen, sillä riskejä

ei ole niin paljon. Erikoislaitteet

kuten vesiliukumäen, infotelevisiot

ja aurinkosähkön tilasimme

itse, Porin kaupungin rakennuttaja-insinööri

Kari-Matti Haapala

kertoo.

Kari-Matti Haapala (vas.) ja Kai Klink lähtevät Porin uimahallin valmistuttua

rakentamaan Harjavallan uimahallia.

Viiden prosentin säästö

Uima-allasvesien lämmitysenergiasta

noin viisi prosenttia saadaan

aurinkokeräimillä. Se kuulostaa

aika vähältä ollakseen Suomen

ennätyshalli.

– Aurinkoenergiaa olisi ollut

mahdollista hyödyntää enemmänkin,

mutta Porissa on tehty

periaatepäätös, että halli on kesällä

kiinni, Lehtinen myöntää.

Energiasta on kuitenkin hyötyä

suljetussakin rakennuksessa.

Jotta allasvesi ei haihtuisi kesän

aikana, se pidetään tietyn lämpöisenä.

Lämmitys on edullisempaa

kuin veden vaihto uuteen.

– Täytyy huomioida, että viisi

prosenttia on uimahallin kokonaiskulutuksesta

tavattoman iso

määrä. Lisäksi aurinkopaneeleilla

saadaan sähköenergiaa noin kolme

prosenttia hallin tarvitsemasta

sähköstä, Lehtinen kertoo.

Porin uusi uimahalli kuluttaa

yhteensä noin 2,4 miljoonaa kilowattituntia

vuodessa.

Lisäpotkua uusiutuvan

energian maakuntaan

Jotkut ovat epäilleet, ettei 600 000

euron aurinkoinvestointi maksa

itseään koskaan takaisin. Rahan

ohella hallilla on kuitenkin muita

arvoja. Se tukee maakunnan

kehitystä.

– Satakunnan alue on profiloitunut

uusiutuvan energian käyttöön.

Alueella on jo nyt paljon

osaamista ja teollisuutta, Lehtinen

kertoo.

Satakunnan ammattikorkeakoulu

tutkii aurinkoenergian etäseurantalaitteiden

avulla, miten

uimahallin laitteet toimivat ja

millainen hyöty niistä saadaan.

– Insinööritöiden avulla on

mahdollista jalostaa tekniikkaa.

Sitä kautta voimme saada puolueetonta

tietoa, Jouni Lehtinen

pohtii.

Ympäristönsuojelu on myös

osa Porin säästötavoitetta. Vuosina

2008–16 energiankulutuksen

tulisi kaupungissa laskea yhdeksän

prosenttia.

Timo Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä 60–70 prosenttia

voitaisiin käyttää uudelleen.

Siirrettävän välisillan avulla altaan voi jakaa kahdeksan tai

kuusirataiseksi.

10 Kuntatekniikka 5/2011


ILMASTO JA ENERGIA

– Ei se ole mahdotonta. Vaikka

uusi uimahalli on merkittävästi

suurempi kuin vanha, uskon,

että siitä tulee energiatehokkaampi,

Lehtinen toteaa.

Vaikka energiatehokkuus otettiin

monessa kohtaa huomioon,

mielessä pidettiin myös käyttäjien

toiveet. Vesiliukumäen putki

kulkee osittain rakennuksen

ulkopuolella, vaikka se haaskaa

energiaa. Kaikkea hauskuutta ei

energiapihi halli kiellä porilaislapsilta.

Hypen ja hyödyn rajoilla

– Elämme maailmassa, joka innovoi

valtavalla voimalla uutta.

Hallitsemattomasti. Järjestelmistä

ei aina ole kokemusta. Emme halunneet

uimahallista mitään tekniikkahypeä,

Lehtinen sanoo.

Portit suljettiin vedenkäsittelyssä.

Uutta kalvosuodatusmenetelmää

ei otettu käyttöön.

Noin 380 000 uimarin vuotuiset

vedet puhdistuvat painehiekkasuodatuksella.

Koska se ei yksin

riitä, puhdistusta tehostetaan

kemikaalein. Lisäksi hallilla ovat

varaukset uv-säteilijöille.

Ratkaisu on perinteinen.

– Se on varma systeemi. Joissakin

uimahalleissa hiekkaa ei ole

tarvinnut vaihtaa 1970-luvun jälkeen,

CTK-Tekniikka Oy:n vedenkäsittelyn

erikoisasiantuntija

Timo Hallikainen kertoo.

Jakomäen uimahallin saneeraajat

sen sijaan kokeilivat uudentyyppistä

ultrasuodatusta

vuonna 2010. Järjestelmän toimittaneen

Suomen Allaslaite

Oy:n mukaan sen erottelukyky

on painehiekkasuodatukseen

verrattuna huomattavasti parempi.

Uusimman kalvotekniikan

ansiosta saadaan vettä, joka

ei sisällä mikrobeja.

– Pohdimme kalvosuodatusta,

mutta emme uskaltaneet ottaa

sitä. Suomessa ei silloin ollut

niistä juuri kokemusta paitsi teollisuudessa.

Silloiset käyttökustannukset

olivat korkeat, mutta hinnat

ovat tulossa alaspäin, Lehtinen

kertoo.

Vaikka kalvoja ei tullut, Porissa

pohditaan huuhteluvesien

lämmön talteenottamista

ja hyödyntämistä uudelleen

uima-allasvedessä. Pohtimista

riittää, sillä käyttökokemusta ei

vielä Suomesta löydy. Hallikainen

arvioi, että huuhteluvesien

lämmöstä voitaisiin parhaimmillaan

hyödyntää 60–70 prosenttia.

Vanha uimahalli suljetaan

Kesäkuun lopulla vanhan hallin

tulevaisuus oli vielä auki. Yksi

mahdollisuus on sen uusiokäyttö,

sillä 40-vuotias LVI-tekniikka

on tullut tiensä päähän uimakäytössä.

– Hallin korjaus ja laajennus

olisivat maksaneet enemmän

kuin uusi halli, rakennustyön

valvonnasta vastaava Kai Klink

toteaa.

LVI-insinööri Jouni Lehtinen

arvioi vanhan hallin sopivan liikuntatilaksi,

sillä kaukalopallolle

ja sählylle kaivataan lisää pelitilaa.

Altaat täytettäisiin ja päälle

asennettaisiin kansi.

Hallin ympärille saatetaan

kaavoittaa kerrostaloja, jolloin

hallin myynti rakennuttajalle voi

olla yksi vaihtoehto.

Porin uudessa uimahallissa myös käyttäjien toiveet on otettu huomioon – joissain tapauksissa energiatehokkuuden kustannuksella.

Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa.

Kaarinassa aurinkokeräimet tuottavat alle prosentin

■ Kaarinassa uimahallin katolle

asennetut aurinkopaneelit esilämmittävät

osan käyttövedestä

ja allasvesistä. Keräimien toimintaa

on seurattu nyt kaksi kesää.

– Ne ovat toimineet yllättävän

hyvin. Tämä on ollut positiivinen

kokeilu. Ne alkavat kerätä lämpöä

kohtalaisen aikaisin keväällä.

Tosin keräimet tuottavat vain

noin 0,5–1 prosenttia koko hallin

energiatarpeesta, parhaimmillaan

130 kilowattituntia päivässä.

Kokonaisuuden kannalta

se on olematon määrä, Kaarinan

kaupungin tekninen isännöitsijä

Taisto Nuutinen sanoo.

Halvimmillaan laitteiden takaisinmaksuajaksi

arvioitiin seitsemän

vuotta, mutta Kaarinassa

haluttiin laadukkaampaa tekniikkaa.

Sen avulla saadaan parempi

hyötysuhde, sillä aurinkokeräinten

huomattiin olevan tehokkaimmillaan

lämmitettäessä

vettä matalalämpöiseksi. Takaisinmaksuajaksi

arvioitiin kymmenen

vuotta.

Kuka kokeilisi ilmalämpövesipumppua?

– Varaajan säiliö on nyt noin

500-litrainen, mutta se olisi hyvä

olla suurempi, Nuutinen arvioi.

Kaarinalaisessa kokeilussa katolle

asennettiin omakotitalokäyttöön

tarkoitetut aurinkopaneelit,

joita tekninen isännöitsijä

ei suosittele näin laajamittaiseen

käyttöön.

Sen sijaan häntä kiinnostaisi

kokeilla ilmalämpövesipumppua,

joka siirtäisi lämpöä ulkoilmasta

veteen.

– Saa nähdä, kuka lähtee Suomessa

ensimmäisenä tätä kokeilemaan,

Taisto Nuutinen hymähtää.

Kuntatekniikka 5/2011

11


Pirkkala maksaa miljoona euroa

investoinnista ja 15 vuoden käytöstä

MAALÄMPÖ

tulee Toivion

kouluun

Pirkkalan kunta uskoo maalämpöön. Kallioperään

varastoituneen aurinkoenergian

hyödyntäminen valittiin Tampereen rajalla

sijaitsevan Toivion ala-asteen uudeksi lämmitystavaksi.

Kalliin investoinnin lasketaan

olevan 15 vuoden käytössä edullisin.

Pirkkalan kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö

Markku Viinamäki (oik.),

rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala

ja LämpöYkkönen Oy:n Juha Leppälä

Toivion koulun maalämpötyömaalla.

Urakka on valmis ensi vuoden alussa.

Kohteeseen porataan 39 kaivoa. Yhden 200 metriä syvän

reiän poraamiseen kuluu aikaa työpäivän verran.

TEKSTI Matti Valli

KUVAT Merja Ojala

– Ratkaisu perustuu laskelmiin,

joiden mukaan seuraavan 15 vuoden

aikana investointi maalämpöön ja

sen käyttökustannukset ovat todennäköisesti

edullisempi ratkaisu kuin

vaihtoehtoiset lämmitystavat, sanovat

Pirkkalan kunnan tilapalvelun

rakennuspäällikkö Markku Viinamäki

ja rakennuttajainsinööri Elisa

Hinkkala.

Vuonna 1956 rakennetun koulun

saneeraus ja laajennus maalämpöratkaisuineen

maksaa kaikkiaan

vajaat 6,5 miljoonaa euroa. 300 oppilaalle

mitoitetun koulun suunnittelutyö

käynnistyi 2010 alussa. Kohde

valmistuu 2012 kouluvuoden alkuun

mennessä. Siihen saakka opetustyö

tehdään väliaikaisissa tiloissa.

Pääurakoitsijana on Lujatalo Oy.

Laajennukseen ja remontoitavaan

osaan tulee molempiin kahdeksan

perusopetustilaa. Näiden lisäksi rakennetaan

liikuntasali sekä omat tilat

esimerkiksi teknistä työtä ja musiikkia

varten. Maalämpöurakkaan tuli

12 Kuntatekniikka 5/2011


ILMASTO JA ENERGIA

kaksi tarjousta. Toteuttajaksi valittiin

LämpöYkkönen Oy.

Kallein vaihtoehto

Maalämpöjärjestelmään kuuluu

39 kaivoa, ja sen maksimiteho

on 475 kilowattia. Investointikustannukset

ovat 450 000 euroa,

mikä on selvästi enemmän

kuin muut vaihtoehdot olisivat

olleet. Maakaasun perustamiskustannukset

olisivat olleet

150 000 euroa ja pellettilämmityksen

250 000 euroa.

– Investointivaiheen hintaerot

näyttävät suurilta, mutta 15 vuoden

aikana niin maakaasu- kuin

pellettiratkaisunkin suuremmat

käyttökustannukset olisivat tasoittaneet

eroja, Viinamäki ja

Hinkkala perustelevat.

Laskelmien mukaan 15 vuoden

aikana investoinnit maalämpöjärjestelmään

ja sen käyttökustannukset

maksavat kunnalle

nykyrahassa yhteensä noin miljoona

euroa. Laskelmien teossa

kuntaa ovat avustaneet kohteen

lvi-suunnittelija Granlund Tampere

Oy ja energia-asiantuntija

Schneider Electric Buildings

Finland Oy.

Toivio on omakotitaloaluetta,

jonne kaukolämpöverkko ei ulotu,

eikä sen käyttöönotosta tehty

edes laskelmia. Keskitetty lämmitysratkaisu

olisi kuitenkin valittu,

jos se olisi ollut mahdollista.

Pirkkalassa kaukolämpöverkko

kattaa vain kerrostaloalueet.

Kaukolämmön toimittamisesta

vastaa Tampereen sähkölaitos.

Takavuosina kaukolämmön piirissä

oli toistasataa omakotitaloa,

mutta ratkaisu lopetettiin kannattamattomana.

Asukkaatkin halusivat

päästä siitä eroon.

Tavoitteena vakaa

hintakehitys

Maalämmön valintaa perusteltiin

nimenomaan tulevien vuosien

hintakehityksen vakaudella

ja ennustettavuudella. Kallioperästä

imettävän energian kokonaishintaan

vaikuttaa ainoastaan

Kuntatekniikka 5/2011

13


Toivion kouluun

rakennettavaan

maalämpöjärjestelmään

kuuluu

39 kaivoa, ja sen

maksimiteho on 475

kilowattia. Investointikustannukset

ovat

450 000 euroa.

sähkön hinta, jonka osuus maalämmön

kokonaiskustannuksista

on noin kolmannes.

Samaa hintavakautta ei voi

odottaa muilta energiamuodoilta.

Öljyn maailmanmarkkinahinta

heilahtelee poliittisten suhdanteiden

mukaan, ja maakaasun

hinta on sidottu öljynhinnan

kehitykseen. Verottajakin haluaa

saada osansa. Maakaasusta maksettavaa

veroa nostettiin vuodenvaihteessa

14 prosentilla.

Odotettavissa on, että jatkossakin

tuontipolttoaineiden käyttöä

pyritään verottamaan aikaisempaa

enemmän sekä energiapoliittisista

että valtiontaloudellisista

syistä. Nyt maakaasun hinta

on 45 euroa magawattitunnilta,

mutta pahimpien skenaarioiden

mukaan sen hinta saattaa jopa

nelinkertaistua seuraavan 15

vuoden aikana. Maalämmön tuotantokustannukset

ovat 34 euroa

megawattituntia kohden.

Hintaepävarmuus koskee

myös pellettiratkaisua. Pelleteistä

on nyt ylituotantoa, mutta 15

vuoden kuluttua tilanne saattaa

olla toinen. Pellettimalli olisi

vaatinut isot varastotilat ja jatkuvaa

huoltoa, eikä sen ekologisuuskaan

keskelle asuinaluetta sijoitettuna

ole paras mahdollinen.

Pelletteihin verrattuna maalämmön

eduiksi katsottiin toimintavarmuus

ja huoltovapaus.

Öljykattila vastaa

varalämmöstä

Juha Leppälä maalämpökaivojen

urakoinnista vastaavasta

Markku Viinamäki:

Investointi maalämpöjärjestelmään

ja

sen käyttökustannukset

maksavat

kunnalle 15 vuoden

aikana noin miljoona

euroa.

LämpöYkkönen Oy:stä kertoo,

että varsin ainutlaatuinen ratkaisu

Toiviossa on maalämmön

sataprosenttinen mitoitus.

– Se tarkoittaa, että järjestelmä

tuottaa koulun lämmityksessä sekä

vieressä sijaitsevan päiväkodin

lämmityksessä tarvittavan energian

kaikissa olosuhteissa, jopa

40 asteen pakkasessa. Yleensä

maalämmön mitoitusaste on

vain 90 prosenttia huipputehon

tarpeesta, Leppälä toteaa.

Varalämpöratkaisuna toimii

koulun vanha öljykattila, joka

mahdollisen huoltokatkoksen

aikana tai lämpötilan laskiessa

käynnistyy automaattisesti. Sähkön

varaan varalämpöratkaisua

ei voi perustaa, sillä siihen tarvittaisiin

tehoa 475 kWh, joka vaatisi

ylisuuren sähköliittymän.

Elisa Hinkkala:

Maalämmön valintaa

voidaan perustella

tulevien vuosien

hintakehityksen

vakaudella.

Viisi kokoomakenttää

ja 39 kaivoa

Viiteen eri kokoomakenttään porattavat

39 kaivoa yhdistyvät yhdeksi

pannuhuoneeseen kulkevaksi

putkeksi. Yhden 200 metriä

syvän kaivon poraamiseen

kuluu aikaa yhden työpäivän

verran. Välitysaine on 30 prosenttista

bioetanolia. Osa yhden

kokoomakentän rei’istä sijaitsee

tilapäiskoulun alla. Ne porataan

vasta ensi kesänä, kun rakennus

on siirretty pois.

– Järjestelmää pyörittää 16

kappaletta 30 kilowatin tehoista

kompressoria. Ne eivät ole käytössä

koko aikaa, vaan automatikka

kuormittaa niitä tasaisesti.

Niiden laskennallinen käyttöikä

Juha Leppälä:

Maalämmön mitoitusaste

on yleensä

90 prosenttia huipputehon

tarpeesta.

Toiviossa mitoitus

on sata prosenttia.

on 21 vuotta, ja tarpeen vaatiessa

jokainen voidaan vaihtaa erikseen,

Leppälä sanoo.

Jäähdytystä kouluun ei tule,

mutta joitakin erityisluokkia kuten

atk-luokkaa, keittiötä ja toimistorakennuksia

jäähdytetään

jäähdytyskompressorilla.

Koulut yleensä

kaukolämmössä

Urakkajako on tavanomainen:

maalämpöratkaisun ulkopuoliset

poraukset ja putkitukset kuuluvat

maalämpöurakoitsijalle eli

LämpöYkkönen Oy:lle ja sisäpuoliset

pumppu-, laite- ja putkiasennukset

putkiurakoitsijalle,

joka on Kaunisto-Yhtiöt Oy. Jos

ongelmia joskus ilmenee, niin kädenvääntöä

joudutaan käymään

siitä, onko vika putkissa vai pumpuissa.

Kaivon lämmöntuottokyky

mitataan teknisesti heti porauksen

jälkeen. Suomessa tulee harvoin

yllätyksiä, mutta esimerkiksi

Ruotsissa maaperä saattaa olla

niin kalkkipitoista, ettei lämpöä

kerry tarpeeksi. Jos tehot eivät

riitä, niin reikiä porataan lisää

tai tyydytään 95 prosentin tehotavoitteeseen,

jolloin öljyllä lämmitettäviä

päiviä tulisi vuodessa

kaksi tai kolme.

LämpöYkkönen Oy:lle urakka

oli ensimmäinen toimivaan

kouluun tehty maalämpöratkaisu,

sillä yleensä koulut sijaitsevat

kaukolämpöalueella eikä kaukolämpöä

kannata vaihtaa maalämmöksi.

Vanhoihin opetuskäytöstä

poistettuihin kyläkouluihin

maalämpöratkaisuja on kuitenkin

tehty.

Purkuakin pohdittiin

Kouluun tulee vesikiertoinen lattialämmitys

ja hyvä ilmastointi,

eikä homeongelmia pitäisi syntyä.

Vanhasta osasta poistetaan

kaikki materiaalit, jotka voivat

homehtua, kuten välipohjien rakentamisaikaiset

puumuotit.

Vanhassa tilassa lattiatilaa pudotetaan

alaspäin 50 senttiä, jotta

välipohjaan saadaan tilaa nykyaikaiselle

IV-tekniikalle. Suunnitteluvaiheessa

vaihtoehtona pohdittiin

myös vanhan koulurakennuksen

purkua. Näin olisi tehtykin,

mikäli rakennuksen kunto

olisi etukäteen tiedetty.

Pirkkalan kunta on sitoutunut

Motivan energiasäästöohjelmiin.

Maalämpöä suositaan siellä,

missä se on mahdollista. Uusilla

omakotitalotonteilla maalämmön

osuus onkin 60–70 prosenttia,

ja pohdittavana on kahden

kunnan omistaman kiinteistön

muuttaminen maalämpöpohjaiseksi.

Parin seuraavan vuoden aikana

energiakorjauksiin on varattu

450 000 euroa. Niiden kohteena

on ollut muun muassa kunnan

virastotalo. Vanhainkoteihin on

toteutettu kaksi lämmön talteenottojärjestelmää.

Juha Leppälän mukaan kallio

alueella on kovaa ja siten poraukseen

sopivaa. Tampereen seudulla

on runsaasti harjumaisia alueita,

kuten Pispalan harju, jota porausputki

ei pysty läpäisemään. Yllättävin

kokemus on ollut se, että 50

metrin kallioporauksen jälkeen

vastaan tuli sorakerros.

TOIVION KOULUN

MAALÄMPÖ

■ 39 kaivoa

■ Maksimiteho 475 kilowattia

■ Sataprosenttinen mitoitus

■ Investointikustannukset

450 000 €

■ Vaihtoehdot:



14 Kuntatekniikka 5/2011


ILMASTO JA ENERGIA

Länsimetro Oy

Markkinaselvitys

on

tie parhaisiin

ratkaisuihin

HANKINTOIHIN

YMPÄRISTÖ-

ASENNETTA

Markkinaselvitys ennen

julkisen hankinnan kilpailutusta

auttaa löytämään

markkinoilta sopivat

palveluntarjoajat

ja parhaat ratkaisut.

Näin saadaan ympäristö-,

elinkaari- ja energiatehokkuusajattelu

mukaan hankintoihin.

TEKSTI Mia Sinisalo, Verbaali Oy

Markkinatilanteen selvittäminen

vähentää uuden teknologian

hankkimisen riskejä ja antaa

selkeämmän kuvan markkinoilla

olevista tuotteista ja palveluista.

Huolella tehty markkinaselvitys

helpottaa tarjouspyynnön

ja sopimusehtojen laatimista

sekä hankintamenettelyn valintaa.

Se on myös hyvä väline lisätä

hankintojen ympäristöystävällisyyttä.

Matti Kokkinen on Länsimetro

Oy:n toimitusjohtajana tottunut

markkinaselvitysten tekijä.

– Länsimetroprojektissa tämä

on jo toinen tietopyyntökierros.

Hankintalain mukaisessa asetelmassa

on tärkeää, että kaikilla on

tasapuoliset mahdollisuudet tulla

kertomaan, miten he haluisivat

tämän asian hoitaa. On meidänkin

etumme, että ne jotka tulevat

myöhemmin tarjoamaan, tuntevat

hankkeen mahdollisimman

hyvin, Kokkinen painottaa.

– Osa markkinasta on aktiivista,

ja pitää itse meihin päin

yhteyttä. Tietopyyntö auttaa kanavoimaan

yhteydenotot samaan

paikkaan. Näin hankintayksikkö

pysyy kartalla tarjonnasta, Matti

Kokkinen korostaa

Tekijöiden löytäminen

vaatii työtä

Tietopyynnöt ovat tuoneet potentiaalisia

uusia tekijöitä, eivät

niinkään uusia innovaatioita

Länsimetro Oy:lle.

– Eikä ole ollut tarkoituskaan.

Tiedän jo nyt tarjonnan kaapelireittien

palosuojauksen, tärinäeristyksen,

pintamateriaalien

laattojen ja keraamisten levyjen

puolelta, Kokkinen vakuuttaa.

– Mitä eriskummallisempi ja

suppeampi ala on, sitä erikoistuneempia

toimijat ovat. Meillä on

jatkuva haku päällä. Monenlaisia

yhteydenottoja saadaankin, luolamaalaajista

itsevalaisevaan lasiin.

– Hieman odottelen, että tulisi

jotain aurinkokennoihin perustuvaa

asiaa tai ideointia, mutta

kun puhutaan metroasemasta,

ratkaisun täytyy toimia ja olla

turvallinen, Kokkinen toteaa.

Missään länsimetroprojektin

tietopyynnöissä ei ole ollut ympäristökriteeriä.

Hankintojen painopiste

on syyskesällä 2011 louhinnoissa.

Ne ovat tarkkaan säädeltyä

työtä, jossa ympäristövaikutusten

minimointi ja seuranta

ovat alaan sisäänrakennettuina.

– Ympäristöasioissa olemme

tiiviissä yhteistyössä Elyn ja Avin

kanssa, Kokkinen korostaa.

Ympäristövaikutukset esiin

markkinakartoituksessa

Isa-Maria Bergman vetää Motivan

julkisten hankintojen neuvontaa,

jonka tehtävänä on edistää

ympäristökriteereiden huomioimista

kaikissa hankinnoissa.

Neuvonta perustettiin alun

perin ympäristöteknologiahankintoja

varten, mutta lähes kolmivuotisen

toimintansa aikana se

on laajentunut myös materiaalija

palveluhankintoihin.

Bergman korostaa markkinavuoropuhelun

mahdollisuuksia.

Parhaimmillaan se ilmoittaa hyvissä

ajoin markkinoille tulevien

vuosien tavoitteet. Markkinakartoitus

on myös hyvä tilaisuus

selvittää tulevien palveluiden tai

laitteiden ympäristövaikutuksia

Länsimetro Oy

Länsimetron rakennustyöt ovat

louhintavaiheessa. Suomen suurin

infrahanke valmistuu 2015 lopulla.

Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja

Matti Kokkinen on tottunut

markkinaselvitysten tekijä.

koko elinkaaren ajalta.

– Markkinakartoittamista on

sekin, ettei puhu pelkästään vanhan

toimittajan kanssa. Vuoropuhelun

laajentaminen on tärkeää.

Vain siten tietää, mitä voi vaatia,

ja saa parhaimman ratkaisun.

Osto-osaamista

voi kehittää

Bergman peräänkuuluttaa ajattelutapojen

muutosta hankinnoissa.

– Kuntien ympäristöteknisissä

hankinnoissa ympäristöystävällisyydessä

on vielä paljon kehitettävää.

Kyse ei ole vain ympäristöasioista

vaan osto-osaamisesta

yleisemmin. Kun pohditaan han-

Kuntatekniikka 5/2011

15


kintatarvetta, pöydän ääressä pitäisi

olla muitakin kuin teknisen

toimen johtaja, Bergman sanoo.

Motiva neuvoo, miten elinkaariajattelua

voidaan soveltaa

tarveharkinnassa ja luoda siitä

avoin osallistava prosessi, kun

haetaan uusia toimintatapoja ja

kustannussäästöjä.

– Hankintayksiköt sanovat, että

vaikka he vaatisivat sitä ja tätä,

niin vaatimuksiin ei vastata.

Mielestäni kyse on osto-osaamisen

puutteesta. Huonoja diilejä ei

tarvitse tehdä, koska on olemassa

tapoja saada, mitä haluaa.

Isa-Maria Bergmanin mukaan

se vaatii kuitenkin asennetta

ja ennakointia.

– Rakentamisessa on monta

toimijaa, mutta harvemmin

ketään, jolla on osto-osaamista.

Kyse ei ole ympäristötiedon puutteesta

vaan siitä, ettei hallita sopimusprosessia.


Kunta.tv:n haastatteluvideo aiheesta:

http://www.kunta.tv/web/

guest?fileId=69598

Vihreille ajoneuvoille hankintadirektiivi

■ Motivan Isa-Maria Bergman

näkee, että auto- ja kuljetusala

on helppo saada ympäristöasioissa

liikkeelle.

– Liikenne- ja viestintäministeriö

valmistelee parhaillaan vihreiden

ajoneuvojen hankintadirektiiviä.

Tämä velvoittaa hankintayksiköt

huomioimaan ajoneuvojen

energiatehokkuuden ja

päästöt. Hankintayksiköiden tulisi

huomioida myös kuljetusalan

energiatehokkuussopimus ja

vaatia palveluntarjoajilta energiatodistusta,

Bergman sanoo.

Sähkö- ja hybridiautot

yleistyvät yhteistyöllä

Autotuojat ry:n toimitusjohtaja

Tero Kallio painottaa markkinan

kehittämisessä kaikkien yhteistyötä.

– Ilmastonmuutos on pakottanut

kehittämään sähköautoja ja

muita vähäpäästöisiä ajoneuvoja.

Polttomoottorien päästöt tippuvat

5 prosenttia vuodessa. 10

vuodessa se on jo 50 prosenttia.

Kunnille polttomoottoriautot

ovat varteenotettava vaihtoehto.

Työsuhde- ja kuljetusajoneuvoiksi

on tarjolla paljon alle 100 g/km

päästäviä autoja.

Kallio ei usko, että kuluttajat

alkavat hankkia sähköautoja, elleivät

kunnat yhteistyössä sähköja

energia-alan yritysten kanssa

luo niille infrastruktuuria.

– Sähköautot tarvitsevat latauspisteitä,

joiden rakentaminen

on helpointa uudisrakentamisen

yhteyteen. Hankinnoissa

kunnat voivat näyttää esimerkkiä.

Niillä on paljon kuljetustarpeita,

joihin sähköautot sopivat

hyvin, Tero Kallio sanoo.

Ympäristökriteerit

hinnan rinnalle

Suomen Kuljetus ja Logistiikka

SKAL ry:n johtaja Pasi Moisio

muistuttaa painokkaasti, että

ympäristökriteerit ovat kahden

kauppa.

– Odotamme, että julkisissa

ajoneuvo- ja kuljetuspalveluiden

hankinnoissa ympäristökriteerit

tulevat kilpailutuksiin hintakriteereiden

rinnalle, jotta palvelut todella

hankittaisiin ympäristövastuuta

kantavilta yrityksiltä.

– Meillä on 6 500 jäsentä.

Mukana on paljon yrittäjiä, jotka

panostavat monipuolisesti ympäristön

huomioimiseen ajoneuvoja

kuljetuspalveluissa. Eihän kukaan

voi tarjota palvelua niin, että

maksaa katteestaan ympäristöystävällisyyden

kehitystoimet ja

lopulta häviää kilpailussa toiselle

yrittäjälle, joka ei ole niitä tehnyt,

Moisio korostaa.

Kuljetuspalveluiden ympäristöystävällisistä

hankinnoista on tietoa

Trafin ja Motivan hankintapalveluiden

sivuilla. Apua saa mm. biokaasukäyttöisten

kuljetuspalveluiden kilpailutukseen,

ekoautoiluun sekä raskaan

kaluston hankintaan.

www.motivanhankintapalvelu.fi

www.trafi.fi







































16 Kuntatekniikka 5/2011


ILMASTO JA ENERGIA

Uusi verkkopalvelu on tullut jäädäkseen

Ilmasto-opas.fi kertoo kattavasti

ilmastonmuutoksesta

Syyskuussa avautuva

Ilmasto-opas.fi -verkkopalvelu

vahvistaa ilmastonmuutosviestintää

ja

helpottaa ilmastotiedon

etsijän ja käyttäjän työtä.

Käyttäjä etsii tiedon

itse, asiantuntijat keskittyvät

nykyistä enemmän

konsultoimaan

käyttäjää.

● Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos

● Simo Haanpää, Aalto-yliopiston

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja

koulutuskeskus

Ilmasto-opas.fin tavoitteena

on pirstaleisen ilmastonmuutostiedon

kokoaminen yhteen helppokäyttöiseen

palveluun. Ilmasto-oppaan

visio on olla suomalaisten

ensimmäinen verkkosivu

heidän etsiessään tietoa ilmastonmuutoksesta,

muutoksen hillinnästä

tai siihen sopeutumisesta.

Ilmasto-oppaan rakentavat yhdessä

Ilmatieteen laitos, SYKE

ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun

tutkimus- ja koulu-

Ilmasto-opas.fi -verkkosivuston kuntaosiossa ilmastonmuutostietoa

tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta

sektorilta, tässä jätehuollon näkökulmasta.

tuskeskus. Kehityshankkeen osarahoittaja

on EU LIFE07 (INF/

FIN/000152 CCCRP).

Verkkopalvelussa on

neljä pääosiota

Uudessa verkkopalvelussa on neljä

pääosiota: muutoksen syyt ja

seuraukset, kartat, kuvaajat ja datat,

käyttäjäryhmille räätälöidyt

osiot sekä ajankohtainen tieto.

Muutoksen syyt ja seuraukset

-osioon kootaan useita satoja

yleistajuisia artikkeleja ilmastonmuutoksesta

helppokäyttöiseksi

ja loogiseksi kokonaisuudeksi.

Osio kattaa kaikki ilmastonmuutoksen

osa-alueet tasapuolisesti:

ilmastotieteen, Suomen muuttuvan

ilmaston, vaikutukset, sopeutumisen

ja hillinnän.

Kartat, kuvaajat ja datat -osio

sisältää Suomessa uudella tavalla

esitettyä ilmastotietoa. Osiossa

on tulevaisuudessa mahdollista

tutustua erilaisiin malli- tai havaintoaineistoihin.

Osa aineistosta

on tarjolla myös ladattavaksi

ei-kaupalliseen käyttöön. Tarjolla

tulee olemaan ilmastohavaintoja,

ilmastoskenaarioita, havaintoja

sekä mallituloksia ilmastonmuutoksen

vaikutuksista sekä sopeutumisesta.

Aineistossa käytettävä

alue, aika, päästöskenaario

ja ilmastosuure ovat valittavissa

kiinnostuksen mukaan.

Kuntalaisille ja erityisesti kuntapäättäjille

suunnattua ”Kuntien

ilmasto-opasta” on työstetty

yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.

Kunta-osiossa ilmastonmuutostietoa

tarjoillaan erikseen jokaiselta

kuntien toimialaan kuuluvalta

sektorilta, esimerkiksi

maankäytön suunnittelun, teknisen

toimen ja sosiaali- ja terveystoimen

näkökulmista. Osiosta

löytyy myös esimerkkejä jo

toteutetuista hillintä- ja sopeutumisratkaisuista.

Ajankohtaista tietoa -osioon

on tavoitteena toimittaa eri toimijoiden

ilmastouutisia ja tuoreita

tutkimustuloksia kootusti linkkien

avulla saataville. Osion sisällöt

kootaan muun muassa yliopistojen

ja tutkimuslaitosten, ministeriöiden,

elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskusten, aluehallintovirastojen,

ja vastaavien tahojen

uutiskirjeistä ja tiedotteista.

Kuntien ilmasto-opas

kunnille ja kuntalaisille

Kuntien ilmasto-oppaan avulla

voi päästä kärryille ilmastonmuutoksen

keskeisistä vaikutuk-

KUHILAS paljastaa kuntien hiilijalanjäljen koon

● Lotta Mattsson

asiantuntija

Suomen Kuntaliitto

■ Kuntien kasvihuonepäästöt on

jatkossa mahdollista laskea entistä

monipuolisemmin KUHILASlaskentatyökalulla.

Uudessa laskentatyökalussa

otetaan huomioon

kulutusperusteiset päästöt,

jolloin saadaan lasketuksi kotitalouksien

ja julkisen sektorin kulutuksesta

ja investoinneista aiheutuvat

päästöt.

Aiemmin kunnat ovat pystyneet

laskemaan suorat kasvihuonekaasupäästönsä,

kuten energiasektorin,

teollisuuden, maatalouden

tai jätehuollon päästöt

KASVENER-laskentamallilla.

Myös KASVENER-mallia kehitetään

samanaikaisesti siten, että

suorien kasvihuonekaasujen

päästölaskenta helpottuu.

KUHILAS-työkalua voidaan

käyttää KASVENER-mallin rinnalla,

jolloin pystytään laskemaan

kunnan kokonaisvaikutus ilmastoon

eli hiilijalanjälki.

KUHILAS-työkalua käytetään

aluksi pääkaupunkiseudun kuntien

päästölaskentaan. Pääkaupunkiseudulla

merkittävimmät

välilliset päästöt ovat elintarvikehankinnat,

kulutustavaroiden

hankinta, rakentaminen ja rakennusmateriaalien

hankinta, matkailu

ja mökkeily.

Jatkossa hiilijalanjälki on mahdollista

laskea kaikissa Suomen

kunnissa. Työkalu auttaa kuntia

kohdentamaan omia toimenpiteitään

ilmaston huomioon ottamiseksi

sekä viestimään kunnan

asukkaille ja työpaikoille toimenpiteiden

ilmastohyödyistä.

KUHILAS-laskentamallin on

tarkoitus olla valmis vuoden loppuun

mennessä. Hanketta koordinoi

Suomen ympäristökeskus

SYKE. Hanketta rahoittaa työja

elinkeinoministeriö, SYKE ja

hankkeen yhteistyökumppaneina

toimivat HSY sekä Espoon, Helsingin,

Kauniaisten ja Vantaan

kaupungit.

www.ymparisto.fi/default.

asp?contentid=385661&lan=FI

Kuntatekniikka 5/2011

17


TUTUSTU LAAJAAN KOULUTUS-

TARJONTAAMME www.ael.fi


VESIHUOLTO











YMPÄRISTÖ
























JÄTEHUOLTO





sista omalla toimialallaan, vaikka

muutoksen syyt ja seuraukset

olisivatkin jääneet aiemmin vieraiksi.

Joillain toimialoilla ollaan

ilmastotyössä muita pidemmällä,

eikä kaikilta toimialoilta välttämättä

vielä löydy konkreettisia

esimerkkejä toteutetuista hillintä-

ja sopeutumistoimista.

Jatkuvan toimitustyön lisäksi

käyttäjiltä toivotaankin aktiivista

otetta portaalin kehittämisessä,

jotta tietoaines täydentyy

jatkuvasti reaaliajassa ja toimivat

hillintä- ja sopeutumiskeinot saadaan

nopeasti laajemman yleisön

tietoisuuteen.

Usein ilmastonmuutoksen

tuomat haasteet ovat monelle

toimialalle yhteisiä, kuten kiinteistöjen

ylläpidon suuri vaikutus

kasvihuonekaasupäästöihin

niin opetus- ja kulttuuritoimessa

kuin terveystoimessakin. Lyhyet

yhteenvetoartikkelit hillintä-

ja sopeutumishaasteista voivat

parhaimmillaan tarjota kiinnostavia

yllätyksiä keinoiksi vähentää

päästöjä ja varautua kielteisiin

muutoksiin.

Yhtä tärkeää on säilyttää kokonaiskuva

kunnan eri toimialoilla

toteutettavien hillintä- ja

sopeutumistoimien kokonaisvaikutuksesta

ja mahdollisista ristiriidoista.

Kuntien ilmasto-oppaan

lyhyiden artikkeleiden lisäksi

sivuille linkitetty materiaali

ja oppimismoduulit auttavat

kohti ilmastonmuutoshaasteen

syvempää ja kokonaisvaltaisempaa

ymmärtämistä.

Ensiesittely syyskuun

Kuntamarkkinoilla

Vuonna 2007 alkaneen kehityshankkeen

loppurutistus on käynnissä.

Ilmasto-opas.fi -palvelun

suomenkielinen versio aukeaa

syyskuussa. Mahdollisimman

kattavat kieliversiot sivustosta

julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi

joulukuussa 2011.

Osittain palvelu tullaan julkaisemaan

beta-versiona. Sitä esitellään

ensimmäisen kerran Kuntamarkkinoilla

Kuntaliiton Yhdyskunta,

tekniikka ja ympäristö

-yksikön tiloissa 14.–15.9. sekä

”Ilmastoallianssi kuntien ilmastotyön

tukena” -seminaarissa

15.9. klo 12.

Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus-

ja koulutuskeskus järjestää

loka-marraskuussa yhteistyössä

Ilmatieteen laitoksen, SYKE:n

ja ilmastotyöstä kiinnostuneiden

kuntien kanssa seminaarisarjan,

jonka tilaisuuksissa pääsee ohjatusti

tutustumaan portaaliin ja

sen sisältöihin.

Samalla voi keskustella laajemminkin

paikallisesta ilmastotyöstä,

esimerkiksi kunkin alueen

keskeisistä sopeutumishaasteista

ja hillintämahdollisuuksista.

Seminaaripaikat ja tilaisuuksien

ajankohdat tarkentuvat alkusyksyn

aikana.

Ilmasto-opas.fi tulee

jäädäkseen

Hanke, jonka puitteissa sivustoa

rakennetaan, päättyy tämän vuoden

lopussa. Siitä eteenpäin sivuston

ylläpidosta, ajantasaisuudesta

ja kehittämisestä vastaavat mukana

olevat organisaatiot. Useat

ministeriöt osallistuvat sivuston

ylläpidon rahoittamiseen hallinnonalojen

välisen ilmastoviestinnän

ohjausryhmän kautta.

Ilmasto-oppaan toivotaan nopeasti

vakiintuvan tunnetuksi ilmastotiedon

jakelukanavaksi ja

tärkeäksi osaksi ilmastoviestintää.

Tavoitteena on saada kaikki

suomalaiset ilmastonmuutostietoa

tuottavat tutkimuslaitokset ja

yliopistot sekä viranomaistietoa

tarjoavat julkiset organisaatiot sivuston

sisällöntuottajiksi.

”Kunnille ja kuntalaisille” -osion

ei ole tarkoitus jäädä ainoaksi

käyttäjäryhmälle räätälöidyksi

osioksi. Seuraava, lukioille suunnattu

pilotointihanke alkaa Opetushallituksen

tukemana syksyllä

2011. Ideointivaiheessa ovat

myös matkailuyrittäjille, metsäsektorille

ja maataloustuottajille

suunnatut osiot.

Ilmasto-oppaan esittelysivut jo

verkossa:

http://ilmasto-opas.fi

Ilmasto-oppaan projektisivut:

http://ilmatieteenlaitos.fi/cccrp

18 Kuntatekniikka 5/2011


Belarus

Suomi-Valko-Venäjä -kauppayhdistys

(katso www.svvky.fi tai

www.fbta.eu) kutsui kesäkuussa

katselemaan projektinäkymiä Valko-Venäjällä.

Useimmat suomalaiset

tietävät maasta ennestään vain

mehumaijatasoisen maarakennusliikkeen

lyhytkuvauksen Isä, poika

ja Belarus. Traktorit ovat siis vahvoja

ja kestäviä.

Minskissä vallitsee vilkas rakennusboomi,

mutta näkyy myös, että

projektien loppuun saattaminen

on siellä täällä keskeytyksissä.

Kaksirataista metroa aiotaan jatkaa

lounaaseen kolmella asemalla.

Kaupunki laajenee myös kehän

ulkopuolelle, varsinkin 40 km:n

päässä idässä sijaitsevan lentoaseman

suuntaan. Arkkitehtuuri on

omaperäistä ja rakennustekniikka

asiallista. Elementtien ja paikalla

rakentamisen suhde on 50/50.

Vuoden 2014 jääkiekon MMkisojen

tarvitsemien tilojen osalta

olisi vetoapu tarpeen. Jääkiekkoliiton

puheenjohtaja Evgeni Vorsin

lähettää terveisiä Suomeen. Ehdotukset

projektihallinnosta ja rahoituksesta

ovat tervetulleita.

Pahassa paikassa

Belarus eli Valko-Venäjä on pintaalaltaan

207 595 km 2 , väkiluvultaan

9,7 miljoonaa. Sen bkt on 49

mrd. $ (Suomen 171) ja pääkaupunki

Minsk, 1,8 miljoonaa asukasta.

Maa on kuulunut yleensä

Puola-Liettuaan tai Venäjään ja on

ollut itsenäinen vasta 1991 alkaen.

Minskillä on ollut tietty vapaakaupunkiasema

jo yli 500 vuotta.

Tästä johtunee, että ennen isoja

sotia Minskin asukkaista oli puolet

juutalaisia.

Keskisen ja itäisen Euroopan välissä

sijaitseva maa jää usein myllerrysten

jalkoihin. Pari esimerkkiä

puhuu paljon. Toisessa maailmansodassa

natsimiehityksen aikana

1941–44 sai surmansa joka neljäs

asukas ja Minskistä hävitettiin 90

prosenttia. Tshernobylin ydinvoimalan

räjähdys 1986 saastutti 23

prosenttia Belarusin pinta-alasta.

Maa on melko tasaista, varsinkin

eteläisellä Pripetin laajalla suoalueella,

jonne Suomenkin suoväki tekee opintomatkoja.

Minskin ympäristössä on

kukkuloita, jotka antavat aiheen kutsua

pohjoispuolta Belarusin Sveitsiksi.

Vahva maatalouspohja

Belarus on hienoa viljelysmaata vaikuttaen

kyllä nykyisin osittain vajaakäyttöiseltä.

Ehkä syynä on ollut rajojen

siirtely Puolaan kuuluneissa länsiosissa.

Presidentti A.R. Lukashenka

on neuvostoajan kolhoosinjohtaja,

mikä selittää hänen vakaan olemuksensa.

Varmaan maata johdetaan samoilla

periaatteilla kuin kolhoosia,

jossa ei käytetä rahaakaan. Belarusin

rupla ei ole kovin hyvin pitänyt arvoaan,

ja maassa on kova rahapula.

Bella Chagall esittelee kirjassaan

Palavat sydämet juutalaisperheen pikkutytön

näköaloja maan antimiin:

”Kaksi isoa läpimärkää talonpoikaa

kiskoo perässään kastuneita painavia

säkkejä. Niistä pursuaa vettä kuin

räystäistä. Vesi kurahtelee miesten

saappaissa... Säkeistä vierii kaalinpäitä,

pyöreitä, valkoisia, niin kiharaisia

ja niin puhtaita. Jokaisen päällä näyttää

olevan valkoinen pitsimyssy. Kaalit

lentävät toinen toisensa jälkeen. Jokainen

tekee kuperkeikan, tungeksii,

nojautuu toisen poskea vasten.”

Viulunsoittaja katolla

Ehkä tunnetuin valkovenäläinen on

taidemaalari Marc Chagall (1887–

1985), nerokas uneksija Vitebskistä.

Hän syntyi Venäjän keisarikunnassa

vanhimpana juutalaisperheen

kahdeksasta lapsesta. Hänen

nimensä Moiše Segal venäläistettiin

Mark Zaharovitš Šagaloviksi edelleen

muotoon Šagal, josta ranskalaisittain

syntyi Marc Chagall.

Hän oli bolshevikkiajan alussa

kulttuurikomissaarinakin ja perusti

kotikaupunkiinsa taideakatemian.

Chagall lähti Neuvostoliitosta

jo 1922 Berliinin kautta Pariisiin.

1970 hän tarjosi Vitebskiin 13:a alkuperäismaalaustaan,

mutta hallinto

kieltäytyi niitä vastaanottamasta,

joten siellä on museossa vain jäljennöksiä.

Chagallin usein käyttämiä

symboleja olivat lehmä, puu, kukko,

viulisti, kaappikello, kynttilänjalka,

ikkunat ja Vitebskin talot.

Itäisen Euroopan vanhaa kukoistavaa

juutalaiskulttuuria kuvaa

musikaali Viulunsoittaja katolla.

Sen tunnetuimpia lauluja ovat

Rikas mies jos oisin ja Nousee päivä,

laskee päivä. Tarina perustuu

Šolom Aleichemin kirjaan Tevje,

maitomies. Musikaalin käsikirjoituksen

on tehnyt Joseph Stein ja

säveltänyt Jerry Bock. Laulujen sanat

kirjoitti Sheldon Harnick.

Minskin keskustaa hallitseva satavuotias roomalaiskatolinen

Punainen kirkko rakennettiin Vaynilovichin perheen

nuorina kuolleiden lasten Simeonin ja Helenin muistoksi.

Se selvisi sekä natseista että neuvostoajasta. Etualalla

maanalaisen ostoskeskuksen kattokupu.

● Pekka Rytilä on

72-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry CM Oy:n

erityisasiantuntijana.

Viulunsoittaja on Chagallin

maalauksissa usein toistuva aihe.

Se antoi nimen myös huippumusikaalille

Viulunsoittaja

katolla.

Kuntatekniikka 5/2011

19


Ruukkikylästä halutaan

rakentaa kestävän kehityksen

ja laadukkaan

slow life -elämäntyylin

näyteikkuna.

Raasepori ja yhtiö sopivat omistuksen ja vastuiden

Fiskarsin ruukkikylästä vireä eko

Fiskarsin ruukkikylästä yritetään

kehittää ympäri vuoden vireä

taajama, jossa infrastruktuuri,

matkailu, rakennukset ja asuminen

edustavat kestävää kehitystä.

Kehityshankkeen mahdollistaa

uusi kaava ja Raaseporin

kaupungin kanssa tehty maankäyttösopimus,

joka syntyi pitkien

ja vaikeitten neuvottelujen

tuloksena. Haasteina ovat syrjäinen

sijainti ja heikohkosti toimiva

joukkoliikenne.

TEKSTI ja KUVAT

Heikki Jaakkola

Fiskars-yhtiön kiinteistöosaston

johtaja Tomas Landers

kertoo kunnianhimoisista

suunnitelmista yrityksen

syntypaikan kehittämiseksi.

Raaseporin kaupungissa

sijaitseva historiallinen

ruukkikylä on nykyisin elinvoimainen

kesäpaikka, jonka

tunnettavuus ja brändi

ovat hyvällä mallilla.

Turistikauden ulkopuolella

ruukki on kuitenkin hiljentynyt

ja palvelutarjonta kutistunut

hyvin vähiin. Ympärivuotisia

asukkaita on 600,

joista yli puolet tekee työtä

ruukkikylässä. Matkaa Turkuun

ja Helsinkiin on lähemmäs

sata kilometriä.

Kylästä haluttaisiin ympärivuotisesti

vilkas taajama,

missä asukkaiden, palvelutarjonnan

ja tapahtumien

määrä ei painu missään

vaiheessa säästöliekille. Vakituisten

asukkaiden määrää

halutaan kasvattaa tuntuvasti.

Tähän uusi kaava ja

Raaseporin kaupungin kanssa

solmittu maankäyttösopimus

antavat hyvät mahdollisuudet.

Kaava mahdollistaa

140 omakotitontin rakentamisen

ruukkikylässä ja sen

lähiympäristössä.

– Kaupunki on luvannut

toimittaa kunnallistekniikan

vuosittain noin kymmenelle

rakennuspaikalle, Tomas

Landers sanoo.

– Tavoitteena on saada

tontit myytyä suunnilleen

samaa vauhtia kunnallistekniikan

rakentamisen kanssa.

Rakentaminen on tarkoitus

aloittaa jo olemassaolevan

keskustan tiivistämisellä ja

edetä myöhemmin ruukkikylän

”periferiaan”.

Kaavoitus haastavaa

Uuden kaavan tarve on ollut

Landersin mukaan ilmeinen

vuosikaudet. Sekä asuntojen

20 Kuntatekniikka 5/2011


YHDYSKUNTA

jaosta

taajama

– Uudella kaupungilla ei ollut

vielä selkeää politiikkaa maankäytön

kehittämisestä eikä käytännössä

kouliintunutta virkakoneistoa

neuvottelujen hoitamiseen,

Landers toteaa.

Monimutkainen

maankäyttösopimus

Uusi kaava ei merkitse pelkästään

karttaan piirrettyjä tontteja, puistoja

ja muita alueita. Kaupungin

ja yhtiön välillä on solmittu monimutkainen

maankäyttösopimus,

missä on määritelty uudelleen

sekä omistuksia että ylläpitovastuita.

Kaavoitus oli erityisen

haastavaa, sillä alueella kohtaavat

taloudelliset, historialliset

ja luontoarvot.

Koska ruukkikylä on Fiskarsyhtiön

silmäterä, yhtiö otti sopimuksessa

vastuulleen muutamia

normaalisti kunnalle kuuluvia

tehtäviä kuten torien, parkkipaikkojen,

teiden ja kävelysiltojen

rakentaminen ja ylläpito.

– Infrastruktuurin on oltava

teknisesti toimivaa mutta sovittava

samalla vanhan ruukkikylän

henkeen. Vanhoja hiekkateitä

tai alueen lukuisia siltoja ei voi

asfaltoida ja remontoida pelkästään

teknisten näkökantojen perusteella,

Landers painottaa.

Kestävää kehitystä

Landersin mukaan ruukkikylästä

halutaan rakentaa kestävän

kehityksen ja laadukkaan slow

life -elämäntyylin näyteikkuna.

Brändin halutaan heijastuvan toiminnassa,

kunnallistekniikassa,

rakennuksissa ja asumisessa.

Yhtiö on tehnyt yhteistyötä

Työtehoseuran ja Greenbuild

Oy:n kanssa, joka on lanseerannut

ruukkikylään sopivan Ekoelias-talomalliston.

Landersin mukaan

avainmääreitä ovat puurakentaminen,

energiatehokkuus,

elinkaariajattelu sekä yksinkertaisuus,

joka ei nojaa raskaaseen

talotekniikkaan. Avaintekijä on

myös laatu. Talojen halutaan kestävän

yli sata vuotta ja palvelevan

useampia sukupolvia.

– Myös ulkonäköä ajatellen

alueelle on hahmoteltu rakennustapaohjeet

yhteistyössä Raaseporin

rakennusviranomaisten kanssa.

Kestävää kehitystä edustava

rakentaminen yritetään samalla

tehdä alueella mahdollisimman

helpoksi, Landers korostaa.

Oma vesivoimala

suunnitteilla

Osa uusista kodeista voi halutessaan

liittyä kylän kaukolämpöverkkoon,

jonka lämpö tuotetaan

lähimetsistä saadulla hakkeella.

Kylää halkovaan jokeen

on jo pitkään puuhattu pientä

vesivoimalaa, jollainen paikalla

on aiemmin ollutkin.

– Voimalan toteutuminen on

kuitenkin vielä täysin avoin.

Voimalan rakentamisessa olisi

huomioitava myös joen oma taimenkanta,

jonka elinaluetta haluttaisiin

laajentaa nykyisestä.

Lähiruokaa luomupelloilta

Sekä asukkaiden että vieraiden

tarpeisiin halutaan tuottaa lähija

luomuruokaa, jota toivotaan

syntyvän yhtiön omistamilla pelloilla

ruukkikylän liepeillä. Peltoalaa

on paljon, koska yhtiöllä

oli vielä viime vuonna omaa viljelytoimintaa.

Nyt peltoalaa on

vuokrattu luomuviljelijöille.

Landers uskoo Fiskarsin ruukkikylästä

saatavien kokemusten

hyödyntävän myös muiden vastaavien

alueiden kehitystä. Hän

huomauttaa Suomessa olevan

paljon vanhoja teollisuustaajamia,

joiden tulevaisuutta on mietittävä

uudelta pohjalta.

– Toivotankin kaikki asiasta

kiinnostuneet tervetulleiksi Fiskarsiin

katsomaan, kuinka uudet

suunnitelmat saadaan pelittämään

täällä.

Joukkoliikenne on

heikko lenkki

Yhtenä uhkana suunnitelmien

toteutumiselle lienee sekä yksityisautoilun

että joukkoliikenteen

kallistuminen. Ongelma tosin

koskettaa monia muitakin

kaupunkikeskustojen ulkopuolella

olevia yhteisöjä.

Joukkoliikenteen kehittämi-

että palvelujen tarjonnasta on ollut

huutava pula. Erityisesti majoituspalveluista

on ollut pulaa turistien

ja kokousvieraiden suosimassa

kylässä. Parantamisen varaa

on ollut myös julkisissa tori-,

puisto- ja paikoitusalueissa.

Landers kertoo, että ajan tasalla

olevan kaavan valmistelua on

hidastanut etenkin kuntarakenteen

muutos. Uuden kaavan valmistelu

alkoi jo kuusi vuotta sitten,

jolloin neuvottelukumppanina

oli Pohjan kunta. Kunta ajautui

kuitenkin toimintakyvyttömään

tilaan päätyen lopulta osaksi uutta

Raaseporin kaupunkia.

Neuvottelut uuden kaupunginkaan

kanssa eivät olleet helppoja.

– Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keskustan

tiivistämisellä, Fiskars-yhtiöiden kiinteistöosaston

johtaja Tomas Landers sanoo.

Fiskarsin ruukkikylässä tuotetaan luomulähiruokaa ja

rakentamisessa kunnioitetaan vanhan kylän

ilmettä.

Kuntatekniikka 5/2011

21









Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

nen olisi nyt Landersin mukaan

keskeisen tärkeää ruukille. Helsingistä

ja Turusta pääsee junalla

läheiseen Karjaan taajamaan,

mutta reilu kymmenen kilometrin

matka tästä eteenpäin voi

mennä vaikeaksi.

– Paikallisliikenteessä olisi

paljon parantamisen varaa. Yhtiö

itse järjestää kesäviikonloppuina

normaaliliikennettä täydentäviä

bussivuoroja Karjaan ja

ruukkikylän välillä.

– Rooli on jokseenkin omituinen

Fiskars-yhtiölle, minkä takia

toivommekin Raaseporin kaupungin

sekä yksityisten liikennöitsijöitten

kiinnostuvan asiasta

nykyistä enemmän.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Raaseporin hankejohtaja, entinen

tekninen johtaja Kaj Lindholm

on osallistunut neuvotteluihin

kunnan puolelta. Sopimus

hyväksyttiin lopullisesti Raaseporin

kaupunginvaltuustossa kesäkuun

alussa.

Helppoja neuvottelut eivät

kuitenkaan olleet. Pohjan kunnan

vaihtuminen Raaseporin

kaupungiksi laajensi tuntuvasti

näkökulmaa tuoden pöydän

ääreen lisää neuvottelijoita. Alueen

kaavoitus ja uusi maankäyttösopimus

sisälsivät myös uusia

velvoitteita ja kustannuksia kaupungille.

– Omistusta ja velvotteita jaettaessa

oli mietittävä tarkoin, kuka

mistäkin hyötyy ja kuka mitäkin

maksaa. Jottei kummallekaan

osapuolelle kertyisi turhia

kustannuksia, infrastruktuurin

rakentaminen tullaan sovittamaan

vuosittaisten rakentamisohjelman

tarkistusten avulla

mahdollisimman ”tosiaikaisesti”

yhteen sen tarpeen kanssa, Lindholm

sanoo.

Maankäyttösopimuksen läpimenoa

varmistettiin ottamalla

poliitikkoja mukaan valmisteluun.

Näin varmistettiin sopimuksen

lopullinen hyväksyntä

valtuustossa.

Ruukkikylän brändi ja

tekninen toimivuus

Itse kaavoituksessa tekninen toimivuus

oli yhdistettävä historiallisen

ruukkikylän brändiin, mikä

on tärkeää Raaseporillekin.

Työ edellytti melkoista miettimistä,

koska kylä ei ole nykyäänkään

mikään ulkoilmamuseo

vaan elinvoimainen taajama,

missä tarvitaan raskastakin liikennettä.

– Liikenneväylien suunnittelussa

oli huomioitava myös rekkakuljetusten,

huolto- ja hälytysajoneuvojen

pääsy tarvittaviin

paikkoihin.

– Vuosisatojen varrella kehittyneet

kulkureitit lukuisine siltoineen

eivät välttämättä vastanneet

parhaimmalla tavalla tämän

päivän tarpeita, Kaj Lindholm

toteaa.

Vahva yhteys Billnäsiin

Fiskarsin ruukkikylän kehittämisessä

pidetään Lindholmin mu-

FISKARSIN RUUKKIKYLÄN KAAVOITUS

■ Kaava-alueen laajuus on 431 ha. Rakennettavien tonttien määrä on

kaikkiaan 140. Laajennuksen myötä ruukin asukasmäärän odotetaan

30 vuoden kuluessa tuplaantuvan nykyisestä 600:sta.

■ Asemakaavoihin sisältyy katuja noin 25 km. Kadut siirtyvät kaupungin

vastuulle sitä mukaa kun niitä rakennetaan ja vanhoja tiekuntia puretaan.

Fiskars-yhtiö on aiemmin hoitanut noin puolet ruukkikylän katualueista.

■ Alueella on 16 siltaa, joista puolet tulee kaupungin hoidettavaksi. Toinen

puoli on korttelisiltoja, jotka jäävät yhtiön vastuulle.

■ Kaavoituksen on arvioitu nostavan alueen arvoa 30 vuoden kuluessa

yli 2 milj. euroa. Arvonnousun takia yhtiö maksaa infrastruktuurin rakentamiskustannuksista

1,1 milj. euroa.

■ Rakentamisohjelman toteuttaminen aloitetaan jo tänä vuonna. Ensimmäinen

rakennuskohde on tori, jonka rakentaa Fiskars-yhtiö. Torin

laidalle rakennetaan ruukkialueen infokeskus.

22 Kuntatekniikka 5/2011


YHDYSKUNTA

kaan silmällä myös noin kymmenen

kilometrin päässä sijaitsevan

Billnäsin tilannetta. Lindholm toteaakin

Billnäsin olevan tällä hetkellä

Raaseporin ehkä keskeisin

kehityshanke.

Vanha teollisuusalue on nykyisin

helsinkiläisen yrittäjän

Olli Muuraisen omistuksessa.

Muuraisen visiona on kehittää

alueesta merkittävä tapahtuma-

ja kokouskeskus, jota markkinoitaisiin

yrityksille ja yhteisöille.

Hankkeen toteutuminen

edellyttää mm. suuren hotellin

rakentamista, minkä lisäksi alueen

palvelutarjontaa pitäisi lisätä

tuntuvasti.

Kaj Lindholm uskoo Billnäsissä

vierailevan hieman erilaista väkeä

kuin taiteilijoiden ja käsityöläisten

Fiskarsissa. Tavoitteena on

kuitenkin rakentaa palveluverkosto,

joka mahdollistaisi Billnäsiin

saapuvien kokousvieraiden

kätevät vierailut myös Fiskarsiin

sekä Tammisaaren vanhaan kaupunkiin.


Ruukkikylään toivotaan passiivitaloja

■ Ekoelias-mallitalot edustavat

omakotirakentamista, jota Fiskarsin

ruukkikylään toivotaan

nousevan. Malliston suunnitteluun

on osallistunut kolmen

arkkitehtitoimiston ohella Työtehoseura.

Talomallistoa esiteltiin

Fiskarsin puumarkkinapäivien

yhteydessä alkukesästä.

Talot edustavat modernia

puurakentamista, jossa energiatehokkuus

pyritään saamaan

passiivitalon tasolle. Rakenteellisesti

talot ovat yksinkertaisia:

kantava runko koostuu I-palkeista,

joiden välissä on selluvillaeristys.

Rintamamiestalojen tapaan

tulisija on pyritty saamaan

talon keskelle huonetilojen ryhmittyessä

tämän ympärille.

Toimialapäällikkö Heli Mäntylä

Työtehoseurasta kertoo, että

ekotehokkuuden ohella toimivuus

on tärkeä. Keskeisiä tavoitteita

ovat talojen turvallisuus,

esteettömyys, viihtyisyys,

kunnossapidon helppous ja

PES-arkkitehdit Oy, Tuomas Silvennoinen

Fiskars tyyppitalo edustaa omakotirakentamista, jollaista ruukkikylään

toivotaan nousevan. Arkkitehtitoimiston ohella talon

suunnitteluun on osallistunut Työtehoseura.

muuntojoustavuus.

– Muuntojoustavuuden ansiosta

tilat saadaan vastaamaan

asukkaiden tarpeita myös elämäntilanteiden

muuttuessa,

Mäntylä sanoo.

Muuntojoustavuutta haettiin

sähkö-, vesi- ja viemärilinjojen, ilmastoinnin

ja kiintokalusteiden

suunnittelulla, joka mahdollistaa

väliseinien helpon siirtämisen tai

poistamisen kokonaan.

Suunnittelun perustaksi haastateltiin

henkilöitä, jotka olivat

rakentaneet talonsa 2000-luvun

vaihteessa ja joilla oli noin viiden

vuoden kokemus uudessa kodissa

asumisesta. Keskusteluissa selvitettiin,

kuinka kätevästi pyykinpesun,

ruuanlaiton ja kodinhoidon

tapaiset perheen perustoiminnot

onnistuivat tiloissa.

– Saimmekin erittäin käyttökelpoista

tietoa varsinkin siitä,

mikä ei toiminut, Heli Mäntylä

toteaa.

Monta tapaa hankkia standardeja

Kuntatekniikan ammattilainen - Standardeilla varmistetaan

tuotteiden yhteensopivuus ja laatu, lisätään turvallisuutta

sekä edistetään kestävää kehitystä.

Oletpa sitten vastuussa työn teettämisestä, toteutuksesta

tai valvot työn laatua, voit hankkia oman alasi standardit

SFS:stä.

Standardeja saa perinteisesti paperilla tai pdf-tiedostona.

Niitä voi ostaa yhden kerrallaan tai tehdä kestotilauksen

- myös ONLINE-palveluna.

Kysy lisää. Kerromme mielellämme vaihtoehtoisista

tavoista hankkia standardeja!

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY

Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki

Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914

Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

Kuntatekniikka 5/2011

23


IIN VIHREÄ KORTTELI

Alueen pihat suunnitellaan mikroilmastoltaan suojaisiksi

ja miellyttäviksi paikoiksi viettää aikaa. Rakennusmateriaalina

käytetään pääasiassa puuta.

Aurinkoenergiaa hyödynnetään niin lämmityksessä

kuin käyttösähkön tuotannossa. Rakenteiltaan

rakennuksista tulee tiiviitä ja hyvin lämpöä eristäviä.

Ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenottoon

panostetaan lämpöhäviöiden minimoimiseksi.

Asukkaita tullaan ohjeistamaan, kuinka minimoida

energiankulutus uudessa kodissa.

www.iilaakso.fi/fi/vihrea_kortteli

Sarlin Oy Ab

VAASAN ASUNTOMESSUALUE

Vaasan asuntomessualueella meren pohjasedimentistä

keskitetysti kerättävä lämpö lämmittää

matalaenergiaverkon avulla alueen talot. Verkon

lämpöpumppujen vaatima sähkökin tuotetaan

puhtaasti bioenergialla. Suvilahden vanhan kaatopaikan

metaani hyödynnetään energianlähteenä

Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa.

Alue on nyt energiaomavarainen ja tuottaa

jopa 20 % sähköä ja 60 % lämpöä yli oman vuotuisen

tarpeensa. Alue tuottaa myös arviolta

1 800 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä

vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa asunnot

käyttäisivät hiilivoimalla ja öljyllä tuotettua sähköä

ja lämpöä.

24 Kuntatekniikka 5/2011


YHDYSKUNTA

Hankkeisiin kaivataan kokonaisvaltaista

otetta ja kunnianhimoa

Energiatehokkaat

alueet Suomessa

EKOALUEET

■ Osana KUUMA-kuntien laatuasumisselvitystä

Insinööritoimisto

Olof Granlund Oy teki kartoituksen

energiatehokkaiden

alueiden tilanteesta. Yhteensä

löydettiin 31 energiatehokasta

aluetta ja lisäksi useita ekokyliä.

Hankkeet voi jakaa karkeasti

seuraaviin ryhmiin:

■ Koko kaupunkia koskevat tai

usean kunnan yhteiset hankkeet

(3 hanketta)

■ Lähiöuudistukset (2 hanketta)

■ Korttelit tai yksittäiset tontit

(6 hanketta)

■ Loma-asuntoalueet (1 hanke)

■ Suunnitteilla olevat alueet,

joissa energiatehokkuus jossakin

määrin esillä (9 hanketta)

■ Suunnitteilla olevat energiatehokkaat

alueet (7 hanketta)

■ Valmiit energiatehokkaat

alueet (3 aluetta)

Oulun yliopisto/Janne Tolppanen

Suomessa ei energiatehokkaita

alueita ole kovin

montaa työn alla ja

toteutuneita alueita on

vähän. Lisäksi ekohankkeista

puuttuu kunnianhimoinen,

kokonaisvaltainen

ote. Jonkun

olisi otettava koordinointi-

ja kehittämisvastuu

koko valtakunnan

tasolla.

● Heikki Lonka, tekniikan tohtori

heikki.lonka@granlund.fi

Viime vuosikymmenen lopulla

energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt

nousivat

keskustelun keskiöön, kun maailma

ja Suomi sitoutuivat päästövähennystavoitteisiin.

Aiheesta

kirjoitettiin paljon ja järjestettiin

seminaareja. Useissa puheenvuoroissa

vaadittiin yhteiskunnan

toimia. Olisi tiukennettava

rakennusmääräyksiä ja tehtävä

vähäpäästöisiä kaavoja.

Aihe on nyt ollut esillä useita

vuosia. Mitä on tapahtunut?

Kuinka monta energiatehokasta

aluetta on työn alla tai toteutettu?

Olisiko niistä jotain opittavaa?

Nämä kysymykset nousivat

esille Eriksson Arkkitehdit Oy:n

vetämässä KUUMA-kuntien laatuasumishankkeessa.

Eräänä osana

hanketta päätettiin selvittää

energiatehokkaiden alueiden tilanne

Suomessa. Selvityksen teki

Insinööritoimisto Olof Granlund

Oy. Seuraavassa on kuvailtu

hankkeen keskeisiä tuloksia.

31 energiatehokasta

aluetta ja useita ekokyliä

Työ tehtiin nettihakuna. Oletus

oli, että kaikki julkiset hankkeet

ovat jollakin tavalla esillä netissä.

Etsittäviksi kohteiksi määriteltiin

alueet, joissa energiatehokkuus

oli mainittu – joko pelkästään

tai osana laajempaa kokonaisuutta.

Energiatehokkuus

ja vähäpäästöisyys kulkevat siinä

mielessä käsi kädessä, että on

vaikea kuvitella saavutettavan vähäpäästöisyyttä

tai ekologisuutta

ilman energianäkökulmaa.

Alueeksi määriteltiin mikä

tahansa enemmän kuin yhteen

kiinteistöön kohdistuva hanke.

Rajanveto oli hankala: jos isolla

tontilla on useita rakennuksia,

onko se alue? Esimerkiksi teollisuudesta

tai puolustusvoimilta

löytyy suuriakin alueita, jotka

ovat yhdellä tontilla. Kortteli

tulkittiin pääsääntöisesti alueeksi.

Ilman väljähköä alueen määritelmää

ei kovin montaa hanketta

olisi haaviin tarttunut.

Kun alustava lista oli valmis,

siitä pyydettiin kommentteja Tekesin

ja Kuntaliitto-konsernin

asiantuntijoilta. Yhteensä löydettiin

31 energiatehokasta aluetta ja

useita ekokyliä. Työ on vielä kesken,

joten jos joku tietää alueen,

jota ei ole tässä artikkelissa mainittu,

häntä pyydetään ottamaan

yhteys kirjoittajaan.

Laajat hankkeet

Tähän ryhmään kuuluvat laajat,

koko kuntaa tai useampia kuntia

koskevat hankkeet. Näissä hankkeissa

pyritään laajaan vaikuttavuuteen.

Laajuus merkitsee sekä

laajalla alueella tapahtuvaa yhteen

asiaan vaikuttamista, että

monialaista lähestymistapaa.

Ensin mainitusta on esimerkkinä

Tampereen Tresolar-hanke,

jossa pyritään edistämään aurinkosähkön

hyödyntämistä Tampereella.

Sekä Jyväskylän seudun

Ekotaajama että usean eri puolilla

Suomea sijaitsevan kunnan

”HINKU – kohti hiilineutraalia

kuntaa” ovat taas hankkeita,

joissa kunnat pyrkivät vähentämään

päästöjä tai energiankulutusta

kokonaisvaltaisesti.

HINKU-hankkeessa ovat mukana

Uusikaupunki sekä Kuhmoisten,

Padasjoen, Parikkalan

ja Mynämäen kunnat. Mukaan

ovat myöhemmin liittyneet myös

Ii, Asikkala, Laitila, Masku, Nousiainen

ja Rautjärvi. Hankkeessa

pyritään vähentämään viiden

kunnan kasvihuonekaasupäästöjä

muuta yhteiskuntaa nopeammin.

Kohderyhminä ovat kuntatoimintojen

lisäksi asukkaat ja

elinkeinoelämä.

Hanke on haasteellinen ja lähtee

laajasta näkökulmasta. Amerikkalaistutkimusten

mukaan 30

prosenttia päästövähennyksistä

saataisiin aikaan yksilöiden pienten

arkipäiväisten tekojen kautta

kuten tarkistamalla, että auton

renkaissa on riittävän suuret paineet.

Tätä lähestymistapaa sovelletaan

HINKU-hankkeessa.

Lähiöuudistukset

Uudet rakennukset ja uudet alueet

muodostavat aluksi vain pienen

osan rakennuskannasta. Olemassa

olevien rakennusten ja

Kuntatekniikka 5/2011

25


MÄNTYHARJUN LOMA-ASUNTOMESSUJEN EKOLATU

EkoLATu-hankkeessa Mäntyharjun

loma-asuntomessualueella

tuotteistettiin ekotehokkaan rakentamisen

tutkimustietoa ja tutkittiin

olemassa olevien arviointimenetelmien

ja konseptien soveltamista

ja käyttöönottoa lomaasumisessa.

Hankkeessa kehiteltiin

VTT:n toimesta myös ns. Ekopassi,

jossa loma-asunnon ekotehokkuutta

kuvataan kuudella perusindikaattorilla:

energiankulutus,

uusiutuvan energian osuus,

rakentamisen hiilijalanjälki, jätteiden

lajittelu ja kierrätys, vesi- ja

jätevesihuolto sekä sijainti ja saavutettavuus.

www.ymparisto.fi/default.

asp?node=25787&lan=fi

alueiden parantaminen on siksi

avainasemassa ilmastonmuutoksen

torjunnassa. Ilman olemassa

olevien alueiden energiatehokkuuden

kehittämistä ei päästä

riittävän isoihin massoihin, joilla

olisi jotakin merkitystä.

Onkin valitettavaa, että selvityksessä

löydettiin vain kaksi

lähiöuudistushanketta: Helsingin

Maunula ja Riihimäen Peltosaari.

Osuuskunta Asuntomessut/Tommi Tuomi

Korttelit tai

yksittäiset tontit

Ryhmän hankkeita ovat





kaupunki)



Mestariasunnot ja Kuopion opiskelija-asunnot)

Tämä ryhmä muodostaa varsin

heterogeenisen kokonaisuuden.

Monet hankkeet ovat sen

verran pieniä, että ne vaivoin

täyttävät alueen määritelmän.



metreiltään

monta kertaa isompi

kuin pienimmät hankkeet.

Loma-asuntoalueet


yksi: Mäntyharjun loma-asuntomessualueen

Ekotehokkaan loma-asumisen

tuotteistaminen


Uudet alueet, energiatehokkuus

jotenkin mukana

Tässä ryhmässä energiatehokkuuden

määritelmää on jouduttu

venyttämään kaikkein eniten.

Hankkeille on tyypillistä,

että energiatehokkuus on jotenkin

mukana, mutta ei mitenkään

hankkeen ainoana tai keskeisenä

ominaisuutena. Tällaisia hankkeita

ovat


-


-




nummen

kunta)




kunta)

Mistään merkittävästä energiatehokkuuteen

keskittymisestä

ei näissä hankkeissa yleensä mai-

na

aluekehityksenä, jossa energiatehokkuus

on yhtenä tekijänä.

Suunnitteilla olevat

energiatehokkaat alueet

kuus

on esillä olennaisena osana

hanketta ja sen markkinoin-

ta

suunnitteluasteella. Tällaisia

JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUE

Lentokuva Vallas Oy 2010

Jyväskylän Kankaan alueella (ilmakuvassa

punaisella) sijaitsee päästötöntä

sähköä tuottava Tourujoen

vesivoimalaitos, joka kattaa

10–15 prosenttia Kankaan alueen

ja sen kiinteistöjen tulevasta

sähköntarpeesta. Vesivoimalan

tekniset rakenteet säilytetään ennallaan.

Kiinteistökohtaisesti voidaan

toteuttaa paikallisia erityisesti

aurinkoenergiaa hyödyntäviä

sähköntuotantoratkaisuja. Lisäksi

lämmitys- ja jäähdytysratkaisuissa

hyödynnetään geotermistä energiaa

mahdollisuuksien mukaan.

Lämmitys voidaan kiinteistökohtaisesti

toimittaa täysin hiilidioksidineutraalisti

Puulämpö-tuotteena

kuten sähkökin puu-, tuuli- tai vesisähkönä.

Kankaasta on lisäksi tarkoitus

tehdä osallistuvan kaupunkisuunnittelun

pilotti.

www3.jkl.fi/blogit/

kangasjyvaskyla/?page_id=11

26 Kuntatekniikka 5/2011


YHDYSKUNTA

hankkeita ovat:


















ESPOON SUURPELTO

Suurpelto on aika tyypillinen esimerkki

energiatehokkuudesta

osana hanketta. Espoon nettisivujen

mukaan ”Alueelle tulevassa

päiväkodissa käytetään uusiutuvia

energialähteitä, kuten geo-,

aurinko- ja ilmaisenergiaa. Alueen

asuintaloista osa on matalaenergiataloja,

joiden energiantarve on

tavallista pienempi.” Lisäksi alueelle

tulee keskitetty imujätejärjestelmä.










Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy



Valmiit energiatehokkaat

alueet






















Ekokylät


Hulevesiratkaisut

Wehoduo Ässä













Weholite









Wehoduo Okra







Oy KWH Pipe Ab Puhelin 06 326 5511 www.kwhpipe.fi

PL 21, 65101 Vaasa Telefax 06 315 3088

Member of the KWH Group

Kuntatekniikka 5/2011

27


YHDYSKUNTA

tuhannen vaihteen molemmin

puolin useita ekokyliä. Ekokylä

on useimmiten pientaloista muodostuva

kylämäinen asuntoryhmä,

jossa asumiseen liittyy ekologisia

ja usein myös sosiaalisia

tavoitteita.

Ne ovat asukkaidensa omasta

aloitteesta lähteneitä hankkeita,

joissa ekologisesta asumisesta

kiinnostuneet ovat enemmän

tai vähemmän kunnan myötävaikutuksella

toteuttaneet oman

asuinalueensa. Ekokylillä on oma

sivustonsa (rihmasto.fi), josta voi

hakea ekokyliä ja -yhteisöjä. Ekokyliä

on ainakin Bromarvissa,

Kangasalla, Keuruulla, Vilppulassa,

Kempeleellä, Mustasaaressa,

Ähtärissä ja Maskussa. Suunnitteilla

on Linnanniitun ekokylä

Vihdissä.

Yhtä patenttiratkaisua

ei ole

Energiatehokkaita alueita ei ole

kovin montaa työn alla ja toteutuneita

alueita on vähän. Tuntuu

siltä, että suomalaisten äkkiä herännyt

innostus ekologisiin alueisiin

on toistaiseksi poikinut lähinnä

joukon innostavia seminaareja

ja ison pinon sinänsä ansiokkaita

selvityksiä.

Asetettu päästövähennystavoite

on todella mittava. Se ei ole saavutettavissa

millään yhdellä menetelmällä

tai keinolla. Vasta kun koko

yhteiskunnan toiminta, sen kaikki

päästöt ja materiaalivirrat otetaan

tarkasteluun, voidaan saavuttaa

muutoksia. Tästä on monta ulkomaista

esimerkkiä, mm. suomalaisten

DigiEcoCity-hankkeet Kiinassa.

Tarkastelun pitäisi aina lähteä

suunniteltavan alueen omista

lähtökohdista, sen mahdollisista

energiavaroista tai päästöjen säästöpotentiaalista.

Ei ole olemassa

yhtä patenttiratkaisua, jota voisi

soveltaa joka paikassa.

Kokonaisvaltainen ote

puuttuu

Monissa tutkituista hankkeista

energiatehokkuus on vain yksi

alueen teemoista, kokonaisvaltaista

otetta on harvoin. Energiatehokkuuden

vakavasti ottavissakin

hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen,

yhden toimijan tai yh-

VIHDIN LINNANNIITUN EKOKYLÄ

den energiamuodon näkökulma.

Kokonaisvaltaista lähestymistapaa

löytää enemmän pienemmistä,

pääkaupunkiseudun ulkopuolisista

hankkeista. Vaasan

asuntomessualue on ainoa toteutunut

esimerkki täysin energiaomavaraisesta

alueesta. Sielläkin

Aalto-yliopisto/Kimmo Lylykangas

RIIHIMÄEN PELTOSAAREN LÄHIÖUUDISTUS

Peltosaaren uudistamiseen kuuluu

palvelujen kehittäminen sekä

kaupungin vuokratalojen korjaaminen

ja korvaaminen uudenlaisilla

energiatehokkailla taloilla.

Projektin tavoitteena on myös

parantaa asukkaiden viihtyvyyttä

ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta

voidaan parantaa mm.

uusimalla rakennusten ulkovaippaa

ja ilmanvaihtoa, siirtymällä

sähkölämmityksestä kaukolämpöön

ja suosimalla aurinko- ja

tuulienergian käyttöä. Kaupunki

Vihdin Linnanniittu on ekologisen

rakentamisen alue. Alueella

toteutetaan erilaisia asumistarpeita

tyydyttäviä ratkaisuja esim.

omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita

ja senioriasuntoja.

Osuuskunta Linnanniittu

vastaa alueen yhteisistä

hankkeista. Tärkeimpiä ovat

suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna

lampineen, asukkaiden

yhteinen kylätalo sekä alueellinen

energiatuotanto. Energian

tuotanto perustuu hakkeen ja/

tai pelletin käyttöön joko pellettilaitoksessa

tai puukaasutukseen

polttomoottorissa, joka pyörittää

sähkögeneraattoria. Viimemainitussa

on kyseessä uusi, suomalaisiin

keksintöihin perustuva tekniikka,

jonka ns. Kioto-päästöt

ovat nolla ja pienhiukkaspäästöt

poistetaan savukaasupesulla.

http://vihdinekokyla.fi/index.php

omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun

käyttöön.

Asukkaiden osallisuus ei ollut

mukana kovinkaan monessa

hankkeessa. Kuntien ja valtion

organisaatiot ovat vetäneet hankkeita,

eikä asukkaiden omaa aktiivisuutta

ole onnistuttu kytke-

tukee hanketta kaavamuutoksin,

tontinluovutus- ja vuokraehdoin

sekä muilla sopimuksilla.

Vihdin kunnan kaavoitustoimi, 2010

Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen,

Johanna Nummelin, Kimmo

Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti

Kortteinen, Rami Ratvio & Saara

Yousfi: ”Riihimäen Peltosaari –

Lähiön ekotehokas uudistaminen”

VTT tiedotteita – research notes

2526, Edita Prima Oy, Helsinki 2010

www.peltosaari.net

mään mukaan. Ongelmaa on lähestytty

ylhäältä käsin ja hieman

teoreettisesta näkökulmasta.

Ekokylistä on syytä

ottaa oppia

Vastavoimana eliitin hankkeille

ovat ekokylät. Ne ovat esimerkki

ihmisten omasta aktiivisuudesta

ja halusta muuttaa nykyistä elämäntapaansa.

Demokratiassa on

vaikea kuvitella, että elämäntapaa

muutettaisiin ilman että ne,

joiden elämäntapaa muutetaan,

ovat mukana muutosta suunnittelemassa.

Ekokylistä olisi syytä

ottaa oppia.

Toiminta on valtakunnan tasolla

hajanaista ja koordinoimatonta.

Hankkeita syntyy kuin sieniä

sateella eri puolella Suomea.

Tavoitteet voivat olla samankaltaisia,

mutta menetelmissä on

eroa. Hajanaisuus voi olla hyväkin

asia. Näin saadaan laaja kirjo

erilaisia lähestymistapoja ja niiden

lopputuloksia voidaan verrata.

Oppimisprosessia ei kuitenkaan

synny, kun kukaan ei

edes kirjaa hankkeita ylös puhumattakaan

siitä, että lopputuloksia

analysoitaisiin ja vertailtaisiin.

Tekesin ”Kestävä yhdyskunta”

-ohjelma on oikeastaan ainoa

koordinoiva taho tällä hetkellä.

Kuka ottaisi vastuun

valtakunnallisesti?

Ympäristön rakentaminen on jätetty

kunnille, ja valtiolle on jäänyt

osa normiohjauksesta ja lähinnä

passiivisen tarkkailijan

rooli. Rahoittajatahot – ennen

muuta Tekes ja Sitra – saavat asioita

aikaan, mutta nekin toimivat

aina paikallisen tahon aloitteesta.

Jonkun olisi otettava koordinointi-

ja kehittämisvastuu koko valtakunnan

tasolla.

Olisi hienoa, jos saataisiin aikaan

hanke, jossa olisi


valtainen ote

tamisen

malli ja sosiaalisen

median sovellukset


plusenergiatavoite


yhdessä tekemisen meininki

Kuka tekee aloitteen?

28 Kuntatekniikka 5/2011


YHDYSKUNTA

tuhannen vaihteen molemmin

puolin useita ekokyliä. Ekokylä

on useimmiten pientaloista muodostuva

kylämäinen asuntoryhmä,

jossa asumiseen liittyy ekologisia

ja usein myös sosiaalisia

tavoitteita.

Ne ovat asukkaidensa omasta

aloitteesta lähteneitä hankkeita,

joissa ekologisesta asumisesta

kiinnostuneet ovat enemmän

tai vähemmän kunnan myötävaikutuksella

toteuttaneet oman

asuinalueensa. Ekokylillä on oma

sivustonsa (rihmasto.fi), josta voi

hakea ekokyliä ja -yhteisöjä. Ekokyliä

on ainakin Bromarvissa,

Kangasalla, Keuruulla, Vilppulassa,

Kempeleellä, Mustasaaressa,

Ähtärissä ja Maskussa. Suunnitteilla

on Linnanniitun ekokylä

Vihdissä.

Yhtä patenttiratkaisua

ei ole

Energiatehokkaita alueita ei ole

kovin montaa työn alla ja toteutuneita

alueita on vähän. Tuntuu

siltä, että suomalaisten äkkiä herännyt

innostus ekologisiin alueisiin

on toistaiseksi poikinut lähinnä

joukon innostavia seminaareja

ja ison pinon sinänsä ansiokkaita

selvityksiä.

Asetettu päästövähennystavoite

on todella mittava. Se ei ole saavutettavissa

millään yhdellä menetelmällä

tai keinolla. Vasta kun koko

yhteiskunnan toiminta, sen kaikki

päästöt ja materiaalivirrat otetaan

tarkasteluun, voidaan saavuttaa

muutoksia. Tästä on monta ulkomaista

esimerkkiä, mm. suomalaisten

DigiEcoCity-hankkeet Kiinassa.

Tarkastelun pitäisi aina lähteä

suunniteltavan alueen omista

lähtökohdista, sen mahdollisista

energiavaroista tai päästöjen säästöpotentiaalista.

Ei ole olemassa

yhtä patenttiratkaisua, jota voisi

soveltaa joka paikassa.

Kokonaisvaltainen ote

puuttuu

Monissa tutkituista hankkeista

energiatehokkuus on vain yksi

alueen teemoista, kokonaisvaltaista

otetta on harvoin. Energiatehokkuuden

vakavasti ottavissakin

hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen,

yhden toimijan tai yh-

VIHDIN LINNANNIITUN EKOKYLÄ

den energiamuodon näkökulma.

Kokonaisvaltaista lähestymistapaa

löytää enemmän pienemmistä,

pääkaupunkiseudun ulkopuolisista

hankkeista. Vaasan

asuntomessualue on ainoa toteutunut

esimerkki täysin energiaomavaraisesta

alueesta. Sielläkin

Aalto-yliopisto/Kimmo Lylykangas

RIIHIMÄEN PELTOSAAREN LÄHIÖUUDISTUS

Peltosaaren uudistamiseen kuuluu

palvelujen kehittäminen sekä

kaupungin vuokratalojen korjaaminen

ja korvaaminen uudenlaisilla

energiatehokkailla taloilla.

Projektin tavoitteena on myös

parantaa asukkaiden viihtyvyyttä

ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta

voidaan parantaa mm.

uusimalla rakennusten ulkovaippaa

ja ilmanvaihtoa, siirtymällä

sähkölämmityksestä kaukolämpöön

ja suosimalla aurinko- ja

tuulienergian käyttöä. Kaupunki

Vihdin Linnanniittu on ekologisen

rakentamisen alue. Alueella

toteutetaan erilaisia asumistarpeita

tyydyttäviä ratkaisuja esim.

omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita

ja senioriasuntoja.

Osuuskunta Linnanniittu

vastaa alueen yhteisistä

hankkeista. Tärkeimpiä ovat

suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna

lampineen, asukkaiden

yhteinen kylätalo sekä alueellinen

energiatuotanto. Energian

tuotanto perustuu hakkeen ja/

tai pelletin käyttöön joko pellettilaitoksessa

tai puukaasutukseen

polttomoottorissa, joka pyörittää

sähkögeneraattoria. Viimemainitussa

on kyseessä uusi, suomalaisiin

keksintöihin perustuva tekniikka,

jonka ns. Kioto-päästöt

ovat nolla ja pienhiukkaspäästöt

poistetaan savukaasupesulla.

http://vihdinekokyla.fi/index.php

omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun

käyttöön.

Asukkaiden osallisuus ei ollut

mukana kovinkaan monessa

hankkeessa. Kuntien ja valtion

organisaatiot ovat vetäneet hankkeita,

eikä asukkaiden omaa aktiivisuutta

ole onnistuttu kytke-

tukee hanketta kaavamuutoksin,

tontinluovutus- ja vuokraehdoin

sekä muilla sopimuksilla.

Vihdin kunnan kaavoitustoimi, 2010

Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen,

Johanna Nummelin, Kimmo

Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti

Kortteinen, Rami Ratvio & Saara

Yousfi: ”Riihimäen Peltosaari –

Lähiön ekotehokas uudistaminen”

VTT tiedotteita – research notes

2526, Edita Prima Oy, Helsinki 2010

www.peltosaari.net

mään mukaan. Ongelmaa on lähestytty

ylhäältä käsin ja hieman

teoreettisesta näkökulmasta.

Ekokylistä on syytä

ottaa oppia

Vastavoimana eliitin hankkeille

ovat ekokylät. Ne ovat esimerkki

ihmisten omasta aktiivisuudesta

ja halusta muuttaa nykyistä elämäntapaansa.

Demokratiassa on

vaikea kuvitella, että elämäntapaa

muutettaisiin ilman että ne,

joiden elämäntapaa muutetaan,

ovat mukana muutosta suunnittelemassa.

Ekokylistä olisi syytä

ottaa oppia.

Toiminta on valtakunnan tasolla

hajanaista ja koordinoimatonta.

Hankkeita syntyy kuin sieniä

sateella eri puolella Suomea.

Tavoitteet voivat olla samankaltaisia,

mutta menetelmissä on

eroa. Hajanaisuus voi olla hyväkin

asia. Näin saadaan laaja kirjo

erilaisia lähestymistapoja ja niiden

lopputuloksia voidaan verrata.

Oppimisprosessia ei kuitenkaan

synny, kun kukaan ei

edes kirjaa hankkeita ylös puhumattakaan

siitä, että lopputuloksia

analysoitaisiin ja vertailtaisiin.

Tekesin ”Kestävä yhdyskunta”

-ohjelma on oikeastaan ainoa

koordinoiva taho tällä hetkellä.

Kuka ottaisi vastuun

valtakunnallisesti?

Ympäristön rakentaminen on jätetty

kunnille, ja valtiolle on jäänyt

osa normiohjauksesta ja lähinnä

passiivisen tarkkailijan

rooli. Rahoittajatahot – ennen

muuta Tekes ja Sitra – saavat asioita

aikaan, mutta nekin toimivat

aina paikallisen tahon aloitteesta.

Jonkun olisi otettava koordinointi-

ja kehittämisvastuu koko valtakunnan

tasolla.

Olisi hienoa, jos saataisiin aikaan

hanke, jossa olisi


valtainen ote

tamisen

malli ja sosiaalisen

median sovellukset


plusenergiatavoite


yhdessä tekemisen meininki

Kuka tekee aloitteen?

28 Kuntatekniikka 5/2011


YHDYSKUNTA

tuhannen vaihteen molemmin

puolin useita ekokyliä. Ekokylä

on useimmiten pientaloista muodostuva

kylämäinen asuntoryhmä,

jossa asumiseen liittyy ekologisia

ja usein myös sosiaalisia

tavoitteita.

Ne ovat asukkaidensa omasta

aloitteesta lähteneitä hankkeita,

joissa ekologisesta asumisesta

kiinnostuneet ovat enemmän

tai vähemmän kunnan myötävaikutuksella

toteuttaneet oman

asuinalueensa. Ekokylillä on oma

sivustonsa (rihmasto.fi), josta voi

hakea ekokyliä ja -yhteisöjä. Ekokyliä

on ainakin Bromarvissa,

Kangasalla, Keuruulla, Vilppulassa,

Kempeleellä, Mustasaaressa,

Ähtärissä ja Maskussa. Suunnitteilla

on Linnanniitun ekokylä

Vihdissä.

Yhtä patenttiratkaisua

ei ole

Energiatehokkaita alueita ei ole

kovin montaa työn alla ja toteutuneita

alueita on vähän. Tuntuu

siltä, että suomalaisten äkkiä herännyt

innostus ekologisiin alueisiin

on toistaiseksi poikinut lähinnä

joukon innostavia seminaareja

ja ison pinon sinänsä ansiokkaita

selvityksiä.

Asetettu päästövähennystavoite

on todella mittava. Se ei ole saavutettavissa

millään yhdellä menetelmällä

tai keinolla. Vasta kun koko

yhteiskunnan toiminta, sen kaikki

päästöt ja materiaalivirrat otetaan

tarkasteluun, voidaan saavuttaa

muutoksia. Tästä on monta ulkomaista

esimerkkiä, mm. suomalaisten

DigiEcoCity-hankkeet Kiinassa.

Tarkastelun pitäisi aina lähteä

suunniteltavan alueen omista

lähtökohdista, sen mahdollisista

energiavaroista tai päästöjen säästöpotentiaalista.

Ei ole olemassa

yhtä patenttiratkaisua, jota voisi

soveltaa joka paikassa.

Kokonaisvaltainen ote

puuttuu

Monissa tutkituista hankkeista

energiatehokkuus on vain yksi

alueen teemoista, kokonaisvaltaista

otetta on harvoin. Energiatehokkuuden

vakavasti ottavissakin

hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen,

yhden toimijan tai yh-

VIHDIN LINNANNIITUN EKOKYLÄ

den energiamuodon näkökulma.

Kokonaisvaltaista lähestymistapaa

löytää enemmän pienemmistä,

pääkaupunkiseudun ulkopuolisista

hankkeista. Vaasan

asuntomessualue on ainoa toteutunut

esimerkki täysin energiaomavaraisesta

alueesta. Sielläkin

Aalto-yliopisto/Kimmo Lylykangas

RIIHIMÄEN PELTOSAAREN LÄHIÖUUDISTUS

Peltosaaren uudistamiseen kuuluu

palvelujen kehittäminen sekä

kaupungin vuokratalojen korjaaminen

ja korvaaminen uudenlaisilla

energiatehokkailla taloilla.

Projektin tavoitteena on myös

parantaa asukkaiden viihtyvyyttä

ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta

voidaan parantaa mm.

uusimalla rakennusten ulkovaippaa

ja ilmanvaihtoa, siirtymällä

sähkölämmityksestä kaukolämpöön

ja suosimalla aurinko- ja

tuulienergian käyttöä. Kaupunki

Vihdin Linnanniittu on ekologisen

rakentamisen alue. Alueella

toteutetaan erilaisia asumistarpeita

tyydyttäviä ratkaisuja esim.

omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita

ja senioriasuntoja.

Osuuskunta Linnanniittu

vastaa alueen yhteisistä

hankkeista. Tärkeimpiä ovat

suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna

lampineen, asukkaiden

yhteinen kylätalo sekä alueellinen

energiatuotanto. Energian

tuotanto perustuu hakkeen ja/

tai pelletin käyttöön joko pellettilaitoksessa

tai puukaasutukseen

polttomoottorissa, joka pyörittää

sähkögeneraattoria. Viimemainitussa

on kyseessä uusi, suomalaisiin

keksintöihin perustuva tekniikka,

jonka ns. Kioto-päästöt

ovat nolla ja pienhiukkaspäästöt

poistetaan savukaasupesulla.

http://vihdinekokyla.fi/index.php

omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun

käyttöön.

Asukkaiden osallisuus ei ollut

mukana kovinkaan monessa

hankkeessa. Kuntien ja valtion

organisaatiot ovat vetäneet hankkeita,

eikä asukkaiden omaa aktiivisuutta

ole onnistuttu kytke-

tukee hanketta kaavamuutoksin,

tontinluovutus- ja vuokraehdoin

sekä muilla sopimuksilla.

Vihdin kunnan kaavoitustoimi, 2010

Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen,

Johanna Nummelin, Kimmo

Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti

Kortteinen, Rami Ratvio & Saara

Yousfi: ”Riihimäen Peltosaari –

Lähiön ekotehokas uudistaminen”

VTT tiedotteita – research notes

2526, Edita Prima Oy, Helsinki 2010

www.peltosaari.net

mään mukaan. Ongelmaa on lähestytty

ylhäältä käsin ja hieman

teoreettisesta näkökulmasta.

Ekokylistä on syytä

ottaa oppia

Vastavoimana eliitin hankkeille

ovat ekokylät. Ne ovat esimerkki

ihmisten omasta aktiivisuudesta

ja halusta muuttaa nykyistä elämäntapaansa.

Demokratiassa on

vaikea kuvitella, että elämäntapaa

muutettaisiin ilman että ne,

joiden elämäntapaa muutetaan,

ovat mukana muutosta suunnittelemassa.

Ekokylistä olisi syytä

ottaa oppia.

Toiminta on valtakunnan tasolla

hajanaista ja koordinoimatonta.

Hankkeita syntyy kuin sieniä

sateella eri puolella Suomea.

Tavoitteet voivat olla samankaltaisia,

mutta menetelmissä on

eroa. Hajanaisuus voi olla hyväkin

asia. Näin saadaan laaja kirjo

erilaisia lähestymistapoja ja niiden

lopputuloksia voidaan verrata.

Oppimisprosessia ei kuitenkaan

synny, kun kukaan ei

edes kirjaa hankkeita ylös puhumattakaan

siitä, että lopputuloksia

analysoitaisiin ja vertailtaisiin.

Tekesin ”Kestävä yhdyskunta”

-ohjelma on oikeastaan ainoa

koordinoiva taho tällä hetkellä.

Kuka ottaisi vastuun

valtakunnallisesti?

Ympäristön rakentaminen on jätetty

kunnille, ja valtiolle on jäänyt

osa normiohjauksesta ja lähinnä

passiivisen tarkkailijan

rooli. Rahoittajatahot – ennen

muuta Tekes ja Sitra – saavat asioita

aikaan, mutta nekin toimivat

aina paikallisen tahon aloitteesta.

Jonkun olisi otettava koordinointi-

ja kehittämisvastuu koko valtakunnan

tasolla.

Olisi hienoa, jos saataisiin aikaan

hanke, jossa olisi


valtainen ote

tamisen

malli ja sosiaalisen

median sovellukset


plusenergiatavoite


yhdessä tekemisen meininki

Kuka tekee aloitteen?

28 Kuntatekniikka 5/2011


Inträdet och alla evenemang är gratis.


Inträdet och alla evenemang är gratis.


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 040 1251570

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3102 5957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 8631, 050 5591435

jyrki.vatto@hel.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Ville Alatyppö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 9943, 040 3345430

ville.alatyppo@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,

rakentamispalvelu STARA

PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 3103 39630, 050 3801022

kari.haapaniemi@hel.fi

SKTY:n hallitus kokoontui 18.5. Turussa Suomen Joutsenella, vas. Antti Korte (Raisio), Milko Tietäväinen

(Tampere), Jouko Turto (Turku), Ville Alatyppö (Helsinki), Jorma Vaskelainen (Lahti), Danne

Långström (Helsinki), Heikki Lonka (Helsinki), Pekka Virkamäki (Vantaa) ja Kyösti Oasmaa (Helsinki).

IFME 2012:n järjestelyt hyvässä vauhdissa

Maailmankongressi houkuttaa Helsinkiin

Tätä kirjoittaessa olen jo hyvin

lomatunnelmissa, onhan viimeinen

päivä ennen lomaa. Kuntatekniikka

ei kuitenkaan pysähdy

edes suomalaisten lomien aikana,

vaan kesähän on meillä aktiivisinta

rakentamisen aikaa. Rakennustyömaat

ovat käynnissä kaikkialla

ympärillämme, ja hoitotoimia tehdään

metsissä, puistoissa, kaduilla

ja muilla yleisillä alueilla.

Kuntalaisilta tulee välillä rankkaa

palautetta, kun työmaat estävät

tai hidastavat kulkemista ja suuret

kesätapahtumat sulkevat kokonaan

joitain alueita liikenteeltä.

Mutta valtaosa ymmärtää, että

työt on tehtävä pääosin sulana aikana

ja päällystystyöt hankaloittavat

aina kulkemista. Itsestäkin kyllä

tuntuu, että liikennemäärien kasvu

on vilkkaimmilla kaduilla selkeästi

tihentänyt päällystystarpeita ja

työmaat ilmestyvät tiheälle keskusta-alueellekin.

”Taidan siirtää paperini

Turkuun”

Yhdistyksellä oli erittäin hyvät ja antoisat

päivät Turussa toukokuussa.

Luennot olivat kiinnostavia, näyttely

varsin laaja, kiertoajelut hyviä,

porukka hyvällä tuulella ja illanvietot

sujuivat hyvin niin kuin aina

Kuntatekniikan päivillä.

Kiitän vielä päivien onnistumisesta

kaikkia turkulaisia isäntiä ja

järjestäjiä, yhdistyksen toimihenkilöitä

ja sponsoreita ja erityisesti teitä

päiville osallistujia. Turku näytti taas

parhaita puoliaan. Vaikka sää yritti

välillä lannistaa viileydellä ja sateella,

se ei meitä haitannut. Oli niin

mukavaa, että taidan siirtää paperini

Turkuun!

SKTY:ssä on antoisaa,

avartavaa ja mukavaa

SKTY:n hallitus piti kokouksen Turun

kaupungin isännöimänä Suomen

Joutsenella, ja saimme taas

mukavasti jäseniä lisää mm. turkulaisista

isännistä. Yhdistyksen vuosikokous

pidettiin Messukeskuksessa.

Minulle annettiin luottamuksen

osoitus, ja jatkan toisen kauden puheenjohtajana.

Vaikka tämä toimikausi on ollut

todella kiireinen töiden ja yhdistyksen

puitteissa, ei minua

kauan tarvinnut houkutella jatkamaan,

kun suostuin. Tämä on kuitenkin

niin antoisaa, avartavaa ja

mukavaa. Kannustan osallistumaan

yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan.

Tässä saa erittäin hyvän kontaktiverkoston

ja hyvän kuvan koko

alan toiminnasta Suomessa ja maailmalla.

IFME 2012 kutsuu Helsinkiin

Danne taisi kirjoittaa viime lehdessä,

että olemme syvällä mukana

IFME:n (International Federation

of Municipal Engineering) toiminnassa.

Parhaiten se realisoituu ensi

kesänä, kun pidämme omat päivämme

maailman kuntatekniikan

kongressin yhteydessä. Järjestelyt

yhdessä Ruotsin ja Viron kanssa

ovat hyvässä vauhdissa, ja maailmalta

tulleiden viestien perusteella

tulemme saamaan runsaasti ulkomaisia

osanottajia.

IFME teki merkittävän harppauksen

tänä vuonna, kun USA:n ja

Kanadan järjestöt liittyivät yhdistykseen.

Nyt IFME:n jäseniä ovat Suomi,

Norja, Tanska, Ruotsi, Englanti,

Hollanti, Italia, Israel, Etelä-Afrikka,

Zimbabwe, Namibia, Botswana,

Australia, Uusi-Seelanti, Viro, USA

ja Kanada. Neuvotteluja jäsenyydestä

käydään useiden Euroopan

maiden kanssa ja kontakteja otetaan

Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.

Siinä on varsin hyvä kattavuus

eri puolilta maailmaa ja erilaisista

olosuhteista, joissa kuntatekniikkaa

hoidetaan. Maailmankongressista

Helsingissä 4.–10.6.2012 tulee varmaan

mielenkiintoinen. Käykää sivuilla

www.ifme2012.com.

● Jorma Vaskelainen

puheenjohtaja

Jyrki Vättö

Kuntatekniikka 5/2011

33


IFME ja ITACUS solmivat yhteistyösopimuksen Helsingissä

Maanpäällinen ja maanalainen kuntatekniikka kohtaavat

IFME ja ITACUS (International

Tunnelling and Underground Space

Association / Committee on Underground

Space) solmivat yhteistyösopimuksen

(MoU = Memorandum

of Understanding) toukokuun lopulla

Helsingissä pidetyn WTC 2011

(World Tunnel Congress) -maailmankongressin

yhteydessä.

Maanpäällinen ja maanalainen

kuntatekniikka siis kohtaavat, ja tarkoitus

olisi jatkossa tiivistää yhteistyötä

alalla. Suomessa tämä ei ole

mikään uusi tai ihmeellinen asia,

kun esimerkiksi Helsingissä kaupungin

kiinteistöviraston geoteknisen

osaston ja kaupunkisuunnitteluviraston

henkilöt ovat jo mukana

SKTY:n toiminnassa. Mutta muualla

maailmassa tilanne ei välttämättä

ole niin selkeä.

Nikolai Bobylev

Hyvä ajoitus

Allekirjoitustilaisuus sattui todella

hyvään aikaan. Viikkoa aikaisemmin

SKTY oli Turussa valinnut Helsingin

maanalaisen yleiskaavan vuoden

kuntatekniikan saavutukseksi,

ja vielä kunniamaininnatkin menivät

sellaisille Turun ja Vantaan hankkeille,

joissa maanalainen tekeminen oli

mukana.

Toukokuun lopulla Helsingissä järjestetyn WTC 2011 -kongressin yhteydessä pidettiin avoin paneelikeskustelu,

johon osallistuivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (vas.), ITACUS:n puheenjohtaja

Han Admiraal, SKTY:n toiminnanjohtaja ja IFME:n hallituksen jäsen Dan-Henrik Långström

ja ITA:n puheenjohtaja, professori In-Mo Lee. Paneelikeskustelun jälkeen allekirjoitettiin yhteistyösopimus

ITACUS:n ja IFME:n välillä.

MoU:n allekirjoittivat IFME:n

puolesta puheenjohtaja (presidentti)

Jorma Vaskelainen ja ITACUS:in

puolesta heidän puheenjohtajansa

Han Admiraal. Jorma ei päässyt

tilaisuuteen, joten allekirjoittanut

IFME:n hallituksen edustajana ja

SKTY:n toiminnanjohtajana hoiti tämän

virallisen puolen varmistamalla

Jorman allekirjoituksen oikeaksi.

ITA:n puolesta asiakirjan ja allekirjoituksia

vahvisti myös koko ITA:n puheenjohtaja,

professori In-Mo Lee.

● Danne Långström

IFME 2012 pistää aikatauluja uusiksi

Hallituksen linjaseminaari jo syksyllä

Suomessa on kesä, ihmiset lomailevat

ja kaupungit ovat suurilta

osin hiljentyneet. Kaupunkien jokakesäiset

katutyöt hiukan närkästyttävät

kaupunkeihin jääneitä tai

kaupunkeihin lomille tulleita ihmisiä,

mutta lämmin ja aurinkoinen

sää saa kuitenkin useimpien kansalaisten

suut messingille.

Kesäkauden hiljaisuutta kuvastavat

kansallisen uutiskynnyksen

ylittäneet helsinkiläiset uutiset: ”Paciuksenkadun

vanha mänty kaadetaan”,

”Kauppatorin ylle asennetaan

lokkiverkkoja”, ”Mysteerikiskot

kuuluvat metrolle” sekä ”Lumitalven

jälkiä siivotaan pelloilta läpi

kesän”.

Yhtä kaikki, kyllähän nämä kuuluvat

kunnallistekniikkaan, mutta

joiltain osin tuntuu siltä, että elämä

on kesäaikana hiukan rennompaa.

Myös yhdistyksemme puolella on

ollut kesällä rauhallista. Pari osoitteenmuutosilmoitusta

on tullut jäsenrekisteriimme,

mutta muuten

yhdistysasioissa on ollut hiljaiseloa.

Kansainvälistä yhteistyötä tosin

lisättiin toukokuun lopulla Helsingissä

pidetyssä maanalaisten rakenteiden

maailmankonferenssissa

(World Tunnel Congress). Siellä

allekirjoitettiin ITACUS:n ja IFME:n

välinen yhteistyösopimus, josta tarkemmin

yllä Dannen kirjoituksessa.

Etelä-Afrikkaan lokakuussa

Toisenlaisten työtapojen ja -menetelmien

benchmarkkaamiseksi sekä

mielenkiintoisiin kaupunkeihin tutustumiseksi

pyritään SKTY:ssä tekemään

opintomatkoja pari kertaa

vuodessa. Toinen matkoista on perinteisesti

suuntautunut kaukokohteeseen

ja toinen Euroopan puolelle.

Tämänvuotinen kauko-opintomatka

suuntautuu lokakuun lopussa

Etelä-Afrikkaan. Matkalle on ilmoittautunut

toistakymmentä henkilöä.

Jos vielä mielii mukaan, niin

matkajärjestelyjä voi kysyä toiminnanjohtajaltamme.

Takuita samoille

lennoille pääsemiseen ei enää välttämättä

ole, mutta matkalle voi silti

vielä päästä mukaan. Eurooppaan

suunniteltu opintomatka ei näillä

näkymin toteudu. Järjestelyjä joudutaan

lykkäämään todennäköisesti

ensi keväälle.

Muutoksia hallituksen

kokousaikatauluihin

Yhdistyksemme hallitus kokoontuu

seuraavan kerran syys-lokakuun

vaihteessa. Edellisistä vuosista poiketen

hallituksen linjaseminaari pidetään

jo syksyllä. Yleensä linjaukset

on vedetty vasta vuoden lopulla

pidettävässä kokouksessa, mutta

nyt ensi vuoden IFME-kokouksen

aikataulutuksen takia kokousajankohtaa

on päätetty aikaistaa.

Vuoden viimeinen ”normaali”

hallituskokous pidetään Jyväskylässä

marraskuun puolivälissä. Saattaa

olla, että nyt kokeiltavasta kokousjärjestelystä

tulee pysyvämpi ratkaisu,

sillä se takaisi hiukan enemmän

aikaa keväisten Kuntatekniikan

päivien järjestelyihin.

Kesälomia ja intiaanikesää

vielä odotellen,

● Jyrki Vättö

kokousmestari

34 Kuntatekniikka 5/2011


Antti Korte esittäytyy

Uutta verta

hallitukseen Raisiosta

SKTY:n vuosikokous valitsi minut hallitukseen

keväällä Turussa. Kauteni ei ole aivan täysimittainen,

ja se päättyy jo ensi vuoden lopulla.

Kuitenkin kun katson yhdistyksen tulevaa

ohjelmaa IFME2012-maailmankongressijärjestelyineen,

niin tiedän, että töitä yhdistyksen

eteen ehtii kyllä tehdä lyhemmässäkin ajassa.

Varsinaissuomalaisia sanotaan usein hieman

sulkeutuneiksi ja sisäänpäin lämpiäviksi

ihmisiksi, mutta Kuopion ja Tampereen kautta

tänne saapuneena en allekirjoita tuota näkemystä.

Turun ja sen ympäristökuntien välinen

yhteistyö teknisellä sektorilla kelpaa esimerkiksi

minne päin Suomea tahansa.

Raisio on perinteisesti mainittu Suomen ainoana

risteyksenä, jolla on kaupunkioikeudet.

Teiden E18 ja E8 risteys keskellä kaupunkia on

tietysti kaupunkikuvallisesti haastava elementti,

mutta toisaalta hyvät kulkuyhteydet ovat

mahdollistaneet Raision nousun yhdeksi Etelä-Suomen

merkittävimmäksi kauppapaikaksi.

Täällä ei kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan,

vaan nyt tutkitaan E18-tien sijoittamista pitkään

tunneliin. Tavoitteena onkin tehdä Raisiosta

Suomen paras risteys.

Onko sakko ainoa tie asennemuutokseen?

Roskatonta Riiassa vaan ei Helsingissä

Jos Helsinki ottaisi mallia muista maailman metropoleista, näistä roskaamisrikkomuksista

olisi saanut melkoiset sakot.

Jyrki Vättö

● Antti Korte

kaupungininsinööri

Raision kaupunki

Diplomi-insinööri Antti Korte valittiin

kesän alussa Raision kaupungin tekniseksi

johtajaksi 18 muun hakijan joukosta.

Virka alkaa 1.9.2011. Tätä ennen Korte

työskenteli Raision kaupungilla kaupungininsinöörinä.

SKTY:n hallitukseen

hänet valittiin 19.5.2011.

Kulkiessani alkukesästä aurinkoisessa

Riikassa kiinnitin huomiota

kaupungin puhtauteen.

Rakennusten julkisivut olivat –

varsinkin Vanhassa kaupungissa

– kunnostettuja ja puhtaita.

Katutöiden yhteydessä oli tosin

jos jonkinlaisia puutteita aitauksissa

ja muissa turvallisuusasioissa

meidän säädöksiin nähden,

mutta valmiit kadut ja puistot

olivat puhtaita.

Maasta ei hakemallakaan

löytänyt roskia. Puistot sekä jokirannat

olivat roskattomia,

vaikka ihmiset niissä paljon aikaa

viettivätkin. Tupakantumppeja,

eväspapereita tai asfalttiin

poljettuja purukumeja ei näkynyt.

Melbournessakin

esimerkillistä siisteyttä...

Muutama vuosi sitten vierailin

maapallon toisella puolella.

Melbournessa jäin oikein varta

vasten seuraamaan koulupukuisia

nuoria, jotka viettivät

kaupungilla ja ostoskeskuksissa

iltaa keskenään pienissä ryhmissä.

Heillä oli käsissään jos jonkinlaista

tavaraa: pahvimukeja,

eväspapereita, purkkeja yms.

Hämmästyksekseni huomasin,

että roskat laitettiin aina

roskakoreihin, ja jos he istuivat

kahviloissa, niin tarjottimet vietiin

kärryihin sekä astiat ja roskat

niille tarkoitettuihin paikkoihin.

Lajittelua ei tosin paljon

harrastettu, mutta ympäristö

osattiin pitää siistinä.

Eräässä näköhavainnossani

teinipoika heitti jonkin hampurilaispaperipallon

roskakoriin

noin viiden metrin etäisyydestä,

mutta roskapallo ei mennyt koriin.

Niinpä nuorimies jätti hetkeksi

poispäin kävelevät ystävänsä,

haki paperipallon lattialta,

laittoi sen roskiin ja juoksi

sen jälkeen kaverinsa kiinni.

... vaan ei Suomessa

Tämänlaatuinen, aivan luonnolliselta

toiminnalta vaikuttava tapaus

jää matkailijan mieleen.

Vertailen tapahtumaa vieläkin

mielessäni, sillä samanlaista ilmiötä

en kovin usein näe omassa

kotikaupungissani.

Suomessa isojen kaupunkien

vitsauksena tuntuu olevan

yleisestä välinpitämättömyydestä

johtuva roskaisuus. Kaupungit

yrittävät tehdä yleisistä

alueistaan viihtyisiä ja siistejä,

mutta alueiden käyttäjät puolestaan

omilla toimillaan tekevät

niistä roskaisia ja epämukavia.

Kesäiset piknikit ja muut seurustelut

suurista massatapahtumista

puhumattakaan jättävät

usein jälkeensä valtavat määrät

roskia, mainoslehtiä, ”mäyräkoiran

nahkoja”, pizzalaatikoita,

muovipusseja, tölkkejä ja

pulloja. Viimeksi mainitut ovat

onneksi rahanarvoista tavaraa

ja niille löytyy oma kerääjäkuntansa,

mutta muut roskat jäävät

kaupunkilaisten riesaksi ja kaupungin

työntekijöiden siivottaviksi

sekä veronmaksajien maksettavaksi.

Kallis kaljakellunta...

Yhdeksi pääkaupunkiseudun

nuorisotapahtumaksi on muodostunut

”Kaljakellunta”, jossa

kaikenlaisilla kumiveneillä ja

kelluvilla laitoksilla killutaan Keravan-

sekä Vantaanjoessa. Viime

vuonna tapahtuma aiheutti

jokivarteen jätetyistä kumive-

Kuntatekniikka 5/2011

35


Ihmisten välinpitämättömyys näkyy kaduilla ja puistoissa.

neenraadoista ym. roskista yhteensä

noin 30 000 euron siivouskustannukset

Helsingille ja Vantaalle. Tämän

vuoden kustannuksia ei ole vielä

saatu laskettua, mutta näyttää siltä,

että kustannukset jäävät puoleen

viimevuotisista. Siivoamaan taas kuitenkin

jouduttiin, vaikka siivoukseen

oltiin ennakolta jo hiukan varauduttukin.

Kelluntaan osallistui tänä

vuonna arviolta noin 5 000 henkilöä,

joiden jäljiltä jäi kymmenkunta

siirtolavallista roskaa.

... ja vielä kalliimpi

Ullanlinnan vappu

Helsingissä Ullanlinnan vapun siivous-

ja järjestelykustannukset pyörivät

vuosittain 100 000 euron paikkeilla.

Facebookissa koolle kutsuttu Turun

Botellón -tapahtuma keräsi heinäkuussa

Kupittaanpuistoon piknikille

vajaat 3 000 henkilöä. Siivouslasku

kaupungille oli alustavien arvioiden

mukaan noin 6 000 euroa.

Herää kysymys, mitä muuta näillä

euroilla voisi kaupungissa tehdä?

Kerätyistä tai jälkeenpäin kerättävistä

verorahoistahan tässä kuitenkin

puhutaan.

Sakkoa Singaporen tyyliin?

Välillä tuntuu, että kaupunkeja syytetään

roskaisuudesta ja vaaditaan

tehokkaampia siivoustoimenpiteitä.

Yhtään ei olla huolissaan siitä, että

ihmiset roskaavat koko ajan enemmän

ja enemmän. Roskaamisesta

on tullut vuosien saatossa hyväksyttävää,

vaikka roskaaminen on yhä

Suomen järjestyslaissa kiellettyä. Lain

pykäliä ei juuri kunnioiteta, eivätkä

toisaalta mitkään resurssit varmaan

riittäisi lain jatkuvaan valvomiseen.

Mutta missä ovat asenteet? Onko

sakotus ainoa keino asenteiden

muuttumiseen? Maailmalta löytyy

valtioita, joissa roskaamisesta rangaistaan.

Kuuluisin lienee Singapore,

jossa roskanheittämisestä saa

ensimmäisellä kiinnijäämiskerralla

– hiukan roskanlaadusta riippuen –

200–1 000 Singaporen dollarin sakot

(noin 125–625 euroa).

Jyrki Vättö

Seuraavilla kerroilla sakko

nousee 2 000–5 000 dollariin

(noin 1 250–3 100 euroon). Paatuneimmat

roskaajat joutuvat

yhdyskuntapalvelukseen (Community

Work Order), johon kuuluu

mm. roskien keräämistä julkisilta

paikoilta kirjavaan vaatteeseen

puettuna. Sosiaalinen

häpäisy epäsosiaalisesta käytöksestä

on siellä suunnalla yleensä

jo niin kova rangaistus, että

asennekasvatus menee tällöin

viimeistään perille.

Ruotsi on taas meitä

edellä

Lontoossakin roskaamisesta voi

saada 85 punnan (noin 100 euroa)

sakot. Pahimmillaan sakko

voi olla 2 500 puntaa (noin

3 000 euroa). Toisaalta on myös

kansakuntia, jotka yksinkertaisesti

kunnioittavat yhteistä omaisuutta.

Italiaa ja Napolia ei tarvinne

tässä kohtaa ottaa esimerkiksi,

mutta toivottavasti Suomi

muuttuu vielä joskus asenteiden

suhteen Pohjolan Japaniksi.

Ruotsikin on jälleen kerran

yhdessä asiassa meitä edellä.

Siellä vastikään voimaan tulleen

lain ansiosta voi saada 800 kruunun

(noin 90 euron) sakon meille

niin tutusta näystä eli maahan

heitetystä pitsalaatikosta, nurmelle

jätetystä kertakäyttögrillistä

tai asfalttiin rikotusta juomapullosta.

Tupakantumpit ja purukumit

tosin eivät Ruotsissakaan

vielä ole yltäneet kriminalisoinnin

piiriin.

● Jyrki Vättö

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.lonka@granlund.fi

Muut jäsenet

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaavoitus

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 625 5055, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Antti Korte, Raision kaupunki,

tekninen keskus

PL 100, 21201 Raisio

puh. 02 434 3409, 044 7971252

antti.korte@raisio.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 8392 4438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 459 4601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

SOMMAREN ÄR KORT?

“Sommaren är kort”

sjunger man, och fortsätter

med att ”det mesta regnar

bort” – HMMM??? Med

en semestervecka kvar här på

stugan, så kan jag bara säga,

att Ledin fortsätter bättre i låten

sin (“inte ett moln, så långt

ögat kan se...”). Här i Lappträsk

kommuns Lindkoski by,

på gården (Heimbacka), så har

det alltså varit mest värmebölja

och ”inte en droppe regn på

flera – veckor”.

Under sommarmånaderna,

är det ganska lungt inom FKTF.

Efter årsdagarna i Åbo deltog

underskriven i den internationella

kongressen (WTC 2011)

för tunnelbyggen samt annat

byggande ”under asfalten” –

och även om både WTC och

att gå under jorden kan låta litet

illegalt, så var allt det här

helt lagligt :-)

Seriöst, så skrev vi (IFME) på

en MoU med ITACUS på WTC

2011 kongressen. Inom både

IFME och ITACUS tycker vi, att

vi bör veta mer om vad som

händer på ”andra” sidan om

ytan, och även om att vi här

i Finland har en mycket god

kontakt med varandra, så är

det kanske inte så i andra delar

av världen. Tidpunkten råkade

också vara helt ypperlig, för

veckan tidigare hade generalplanen

för Helsingfors underjordiska

verksamhet fått FKTF:s

årets kommuntekniska prestation

-priset.

Under sommaren har vi ju

igen rivit upp gator, byggt nya

leder och gator, renoverat och

haft diverse trafikarrangemang

på grund av detta, omasfaltering

och annat strul, som gör

trafikanterna nervösa... MEN

det är ju som så, att man kan

inte göra en omelett, om man

inte kläcker äggen först – och

för det är ju som så att:

SOMMAREN ÄR KORT!

● Danne Långström

verksamhetsledare

P.S. Var också i St. Petersburg

för att diskutera om möjligt

samarbete typ FKTF / IFME och

Ryssland. Ryssarna är ju ännu

inte med i IFME, men nu

kanske vi får även dem med

via Nashe Delo, som ägnar sej

med infrastrukturen i vårt östra

grannland.

36 Kuntatekniikka 5/2011


www.ukty.fi

Energiankäyttö hallintaan

– selvitykseen mukaan

neljä uimahallia

Olemme saaneet viettää koko maassa kunnon

kesän. Jokaiselle on riittänyt hyvää lomasäätä.

Avovedet ovat olleet niin lämpimiä, että

arempikin on uskaltautunut uimaan. Terveydelle

vaarallisesta sinilevästäkään ei – ainakaan tätä

kirjoitettaessa – ole ollut suurempaa haittaa.

Hyvällä kesällä on myös kääntöpuolensa: kesällä

aukiolevat kylpylät ovat kaivanneet kylmempiä

ilmoja, jotta väki tulisi sisätiloihin uimaan.

Vanha sanonta ”Tasan ei käy onnenlahjat” pitää

paikkansa.

Uimahallit ovat yleensä olleet kesällä suljettuina

lomien ja vuosihuoltojen vuoksi. Vuosihuollossa

halli ehostetaan siihen kuntoon, että

se voi ottaa tulevan syksyn ja talven käyttäjät

entistä ehompana vastaan. Pintaremontin lisäksi

vuosihuollossa tehdään tarkistuksia ja korjauksia

talotekniikassa ja etenkin vedenpuhdistuslaitteissa,

jotta laitteet toimivat koko talvikauden

moitteettomasti. Laitosten ikääntyessä nimenomaan

koneistopuolella tarvitaan huomattavasti

enemmän tarkistuksia ja uusimista.

Opintomatka Porin uuteen uimahalliin 19.9.

Syksy on myös monen uimahallin perusparannuksen

tai uuden hallin valmistumisen aikaa.

Uusista halleista on valmistumassa ainakin Porin

uimahalli. Sitä odotetaan suurella mielenkiinnolla,

onhan siellä käytetty uutta tekniikkaa eri

tavoin hyväksi. Etenkin aurinkoenergian hyväksikäyttö

kiinnostaa monia.

Tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta

2–3 vuoden kuluttua. Yhdistyksemmekin on

kiinnostunut Porin uudesta uimahallista ja järjestää

jäsenilleen opintomatkan kohteeseen 19.

syyskuuta. Tarkemmasta ohjelmasta on tiedotettu

jäsenkirjeellä elokuun alussa.

Rakentamistyön vastaanotto-ohjeet tekeillä

Opetus- ja kultturiministeriön rahoituksen turvin

on valmisteltu uimahallien ja kylpylöiden rakentamistyön

vastaanotto-ohjeita, joita odotellaan

suurella mielenkiinnolla. Mielestäni niiden

suurin anti tulee olemaan laadun parantamisessa.

Etenkin eri urakoitsijoiden toistensa ymmärtäminen

ja hyvä yhteistyö on asiakirjan suurimpia

anteja. Tästä asiasta tiedotetaan myöhemmin

enemmän.

Energiankäytön hallinnasta selvitys

Energiankäytön hallinnasta on käynnistymässä

selvitys Aalto-yliopiston toimesta, professori

Martti Viljasen johdolla ja Tekeksen pääasiallisella

rahoituksella. Liikuntapaikkojen energiakäytön

optimointi ja olosuhteiden hallinta -selvitykseen

otetaan mukaan neljä uimahallia ja

neljä jäähallia. Tutkimuksen kesto on noin 1,5

vuotta, ja tutkimus alkanee tänä syksynä. Maassammehan

on paljon halleja, joissa energiankäyttö

ei ole hallinnassa.

Uimahalli- ja kylpyläpäivillä energiaoppia

Valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien

ensi vuoden ohjelma on parhaillaan työn alla.

Ohjelma tulee painottumaan niin energian oikeaoppiseen

käyttöön, toiminnan tehostamiseen

kuin muihinkin ajankohtaisiin asioihin. Päivät

ovat 7.–9.2.2012 m/s Mariellella. Laitathan

päivät kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tulevat

syksyn aikana.

Päivät ovat saaneet uimahalli- ja kylpyläväen

varauksettoman suosion. Niiden aikana voi

tavata kollegoja ja vaihtaa tietoja ja kuulumisia.

Myös eri toimijoiden esittäytyminen on saanut

paljon kiitosta osakseen.

Jäämme näin mielenkiintoista

syksyä odottamaan.

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

Terveisin,

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Kuntatekniikka 5/2011

37


Putkimestaripäivillä

kehitetään osaamista

Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden

yhteistoiminnan ja ammattitaidon

kehittämiseksi.

Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä

on 69. Kannattajajäseniä eli

yritysjäseniä on 83.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

-

-

vuoressa

12.–14.10.2011.


-

-


-

-



-

-



Ilmoittautumiset viimeistään 30.9.


-

www.kuntienputki-



-

-

-

-

-



-


-




Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.–14.10.2011 Jyväskylässä Hotelli Laajavuoressa

OHJELMA

Keskiviikko 12.10.2011

14.00-15.00 Janakan vesilaitoksen saneeraus



Bussi lähtee hotellin pääoven edestä

klo 14.00, paluu noin klo 15.30




Torstai 13.10.2011

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina

saapuville





Sami Sillstén





Timo Koivisto





Markku Hantunen





Jari Kallio










Hannu Ristkari,




Tero Kilpeläinen,



11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen





Sami Kallioinen












Esko Lehtimäki





tapauksia







14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen











o Jari Kallio





o Esko Lehtimäki Sami Sillstén


16.10– Yhdistyksen syyskokous


20.00– Illallinen, veljesilta,

yhdistyksen viirien jako

Perjantai 14.10.2011




Juhani Tamminen





Sami Sillstén



38 Kuntatekniikka 5/2011


TEKNOLOGIAN UUSIMMAT NÄKYMÄT

4.–6.10.2011

Helsingin Messukeskuksessa

Maksutonta ohjelmaa

Uutuustuotteita ja palveluja

Huippuseminaareja

Verkostoitumista

Viisi vahvaa teknologiatapahtumaa samanaikaisesti

Automaatio, ammattielektroniikan Elkom, teollisuuden sähkön Eltek, Hydrauliikka & Pneumatiikka sekä koneenrakennusteollisuuden

MecaTec muodostavat maan mahtavimman teknologiamessujen kokonaisuuden.

Ohjelmassa mm.


Anssi Vanjoki, Lauri Kivinen ja monia muita.






Katso koko ohjelma osoitteessa www.teknologia11.fi

www.automaatiomessut.fi www.elkom.fi www.eltekmessut.fi www.mecatec.fi www.hpmessut.fi

Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.teknologia11.fi ja voita ipad 2-taulutietokone!


Helsingin Messukeskus, messut avoinna: ti–ke klo 9–17, to klo 9–16


Hämeenlinna uudisti palvelujärjestelmänsä kunta

Tekninen sektori elää

Kolmostie katon alle Hämeenlinnassa

■ Hämeenlinnassa syyskuussa

käynnistyvässä hankkeessa kolmostie

saa katteen 250 metrin

matkalla Paasikiventien ja Turuntien

siltojen välillä. Samalla rakennetaan

uusi pohjoiseen menevä

ramppi ja moottoritien kolmannet

kaistat ja uusitaan liikennejärjestelyjä.

Talvella 2013 valmistuvassa

hankkeen ensimmäisessä

vaiheessa tehdään myös muutoksia

korttelia ympäröiviin katuihin

ja moottoritien vanhat sillat

puretaan.

Koska moottoritietunnelia rakennetaan

valtatie 3:n päälle, Liikennevirasto

ja ely-keskus toimivat

hankkeen hallintoviranomaisina.

Hämeenlinnan kaupunki teki

lokakuussa 2010 niiden kanssa

sopimuksen, joka määrittelee

tunnelirakentamiselle tiukat tuote-

ja toteutusvaatimukset sekä

moottoritieliikenteen häirinnälle

reunaehdot.

Katteen ja tunnelin rakentamisen

jälkeen hanke jatkuu NCC:n

omana rakennushankkeena. Rakennusoikeutta

on yhteensä

45 490 kerrosneliömetriä, josta

kauppakeskukselle 27 800 ja

asunnoille 17 690 kerrosneliömetriä.

Moottoritietunneli toimii

kauppakeskuksen perustuksena.

Kauppakeskuksen on määrä

valmistua lokakuussa 2014, ja

sinne tulee tilat noin 60 liikkeelle.

Koko hankkeen kustannusarvio

on noin 150 miljoonaa euroa. Siitä

kateurakan osuus on noin 30

miljoonaa. NCC Oy vastaa tunnelin

ja Hämeenlinnan kaupunki katuinfrastruktuurin

rakentamiskustannuksista.

40 Kuntatekniikka 5/2011


liitoksen yhteydessä

muutoksessa

Katehankkeen ja siihen liittyvien

katutöiden urakoitsijana on

YIT Rakennus Oy. Se pääsee töihin

käsiksi, kun markkinaoikeus kesäkuussa

hylkäsi tarjouskilpailussa

hävinnen yrityksen Hämeenlinnan

kaupungin katehankkeen hankintapäätöksestä

tekemän valituksen.

Hankkeelle avataan www.hameenlinna.fi

-sivuille alkusyksystä

oma verkkosivusto.

Suunnittelukuva / NCC

Hämeenlinnan kuntateknisten

palvelujen

palikat järjestettiin uudelleen

kuntaliitoksen

myötä 2009 alussa.

Vastaava muutos tehtiin

kaikilla toimialoilla.

Myös luottamuselimet

uudistettiin.

67 000 asukkaan kaupungin

liike- ja asuinrakentamiselle

perustaa

luovat yhdyskuntarakennepalvelut

jatkavat

muutoksen tiellä.

TEKSTI ja KUVAT

Paavo Taipale

Hämeenlinnassa tapahtuu

paljon. Moottoritietä katetaan

ydinkeskustan kohdalla noin 300

metrin matkalta. Yhdessä moottoritien

reunaan nousevan pysäköintitalon

kanssa hanke muodostaa

puolen kilometrin mittaisen

työmaan. Etelärannan uudistaminen

on käynnistymässä,

ja Kirstulaan on syntymässä

noin 80 000 kerrosneliömetrin

autoliikkeiden ja huoltotilojen

keskittymä.

Loimalahden kaupunginosaan

Alajärven tuntumaan, vajaat seitsemän

kilometriä kaupungin keskustasta

länteen nousee puolestaan

uusi asuinalue. Alueelle tulee

150 pientaloa, ja tontit ovat

luovutuskunnossa talvesta 2012

alkaen. Parhaillaan alueella rakennetaan

katuja, vesihuoltoa ja

tietoliikenneverkkoja.

Uudistuksia kuntaliitoksen

yhteydessä

Hämeenlinnan toimitilojen omistus,

suunnittelu ja rakennuttami-

TEKNISET PALVELUT

nen oli liikelaitostettu jo aiemmin,

ja talonrakentamispalvelut,

kiinteistönhoito ja siivous yhtiöitiin

2008. Maarakennus ja ulkoalueiden

kunnossapito toimii

uudessa kaupunkiorganisaatiossa

yhdyskuntarakennepalvelujen

tuotantoyksikkönä.

Yksikön investoinnit olivat

viime vuonna noin seitsemän

miljoonaa euroa, ja tänä vuonna

lähennellään kahdeksaa miljoonaa.

Käyttömenot ovat noin 17

miljoonaa. Näistä käyttötalouden

henkilöstömenot olivat runsaat

kuusi miljoonaa ja ulkopuolisten

palvelujen ostot vajaat kuusi

miljoonaa euroa.

– Olemme olleet aika rohkeita

ja suoraviivaisia koko palvelujärjestelmän

uudistuksessa.

Peruutusvaihdetta ei oikeastaan

ole. Meillä on hyvä valmius ottaa

mukaan yksityistä palvelutuotantoa

oman rinnalle yhä enemmän,

sanoo Hämeenlinnan kaupungin

yhdyskuntarakennepalvelujen tilaajajohtaja

Päivi Saloranta.

Kuntaliitos sekoitti organisaatiopalikat

hiukan kuin lottokone

numeropallot, eivätkä kaikki

vielä ole löytäneet optimaalista

paikkaansa. Muun muassa viimeaikainen

keskustelu rakennusvalvonnan

ja ympäristönsuojelun

sijoittamisesta palvelutuotantoon

on tästä esimerkkinä. Nyt näiden

tehtävien paikkaa organisaatiossa

harkitaan uudelleen. Tätä vauhditti

myös apulaisoikeuskansleri

Mikko Puumalaisen asiaa koskenut

ratkaisu huhtikuussa.

– Tilaajan organisaatio on varsin

ohut, sillä meillä on yhteensä

neljä henkilöä vastaamassa palvelujen

tilaamisesta. Nyt muun muassa

urakkakilpailut ulkopuolisille

tuottajille järjestää tuotantoyksikkö,

Saloranta korostaa.

– Pohdimme edelleen sitä, miten

puhdaslinjainen tuotantoyksiköstä

rakennetaan ja mikä organisaatiomuoto

tulee lopulta olemaan.

Kaupungin kokonaisedun

kannalta on järkevää, että on selkeä

tilaaja, joka tilaa myös omalta

tuotannolta.

Taustan tuntemus auttaa

nopeammin liikkeelle

Sekä Päivi Saloranta että yhdyskuntarakennepalvelujen

tuotannon

johtaja Timo Tuomola olivat

olleet Hämeenlinnan palve-

Yhdyskuntarakennepalvelujen tuotannon johtaja Timo Tuomola

arvioi, että kertarysäys palvelujärjestelmän uudistamisessa

kuntaliitoksen yhteydessä oli parempi ratkaisu kuin vaiheittainen

eteneminen.

Kuntatekniikka 5/2011

41


TEKNISET PALVELUT

Rakenteilla oleva Loimalahden Sampo III -alue liittyy aiemmin rakentamiselle avattuihin Sampo I ja Sampo II -pientaloalueisiin Kanta-

Hämeenlinnan länsiosassa Alajärven läheisyydessä. Kaupungin keskustaan on matkaa vajaat seitsemän kilometriä.

RILin uudet julkaisut:

RIL 237-1-2010

Vesihuoltoverkkojen suunnittelu

Perusteet ja toiminnallisuus

> 177 sivua. 75 euroa.

RIL 237-2-2010

Vesihuoltoverkkojen suunnittelu

Mitoitus ja suunnittelu

> 158 sivua. 72 euroa.

RIL 256-2010

Julkisten hankintojen kehittämismalli

- tuottavuuden parantaminen

TUKEFIN-menetelmällä

> 75 sivua. 48 euroa.

Tilaukset ja lisätietoja:

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

www.ril.fi > Kirjakauppa

tai sähköpostilla pirkko.snellman@ril.fi

luksessa ja tehneet yhteistyötä eri

rooleissa jo parikymmentä vuotta

ennen kuntaliitosta. Taustan tuntemus

helpotti uudistuksen sisäistämistä,

vaikka perusratkaisu

annettiin valmiina melko pienen

muutosryhmän valmistelemana.

Tilaajaorganisaatioon tuli

uutta osaamista myös yksityissektorilta.

– Uutta verta tarvitaan aina,

mutta asioiden lähestymiskulmia

pitäisi miettiä huomattavasti

enemmän, jos tällä tavoin muuttuneeseen

organisaatioon tulee

ulkopuolelta. Me kuitenkin tunnemme

toisemme ja yhteistyö on

helppoa, Tuomola sanoo.

– Palvelutuotannon kokonaisuus

on varsin hyvin sisäistetty

ja otettu tähänastiset muutokset

vastaan. Etenemme kohti liiketaloudellisia

kriteerejä, enkä ole

aistinut, että niitä juuri vastustettaisiin.

Vaikka asenneilmapiiri toiminnan

ja organisaation kehittämiseen

on myönteinen, niin

mahdollisuudet panostaa kehittämistoimintaan

aiheuttavat

huolta.

– Kun on pari vuotta uudistettu

ja kehitetty, hienoinen organisaatiouudistusväsymys

alkaa saada

otetta. Alan kaivata painotuksen

siirtämistä aitoon tekemiseen

suunnittelussa ja rakentamisessa,

Saloranta tunnustaa.

– Tämä on iso pyörä, joka

pyörii vielä kymmenen vuoden

kuluttuakin. Näen niin, että palveluhankintastrategian

mukaan

edetään, pohjustusta on tehty ja

käynnissä olevissa kehittämishankkeissa

haetaan liiketoiminnallisia

perusteita yhä lisää, arvioi

Timo Tuomola.

Hämeenlinnan lautakunnissa

näkyy vielä jonkin verran vanha

kuntajako. Vaaleissa valtuustoon

valittiin liitoskunnista asukasmäärään

suhteutettuna vanhaa

Hämeenlinnaa enemmän jäseniä.

Tilaajajohtaja Päivi Saloranta

näkee tämän muutosvaiheessa

myönteisenä.

Yhtiövaihtoehtoa

selvitetään

Kesällä 2010 päivitetyn kaupungin

palveluhankintastrategian

mukaan selvitettävien vaihtoehtojen

joukossa on toimintatapa,

jossa ”infran rakentaminen

ja kunnossapito, konekeskus- ja

korjaamopalvelut sekä luontopalvelut

tuotetaan vuonna 2013

osin omassa markkinoilla toimivassa

yhtiössä ja osin ostetaan

ulkoisilta toimijoilta”.

Talonrakentaminen sekä kiinteistönhoito-

ja siivouspalvelut

hoidetaan nyt Tekme Oy:ssä

(Tekninen Palvelukeskus Oy Häme).

Siellä muutokset olivat nopeatempoisempia

ja aiheuttivat

jonkin verran kriittistä keskustelua

henkilöstön piirissä.

Koettiin, että ”ennen sentään oltiin

kaupungilla töissä”.

– Ratkaisut, joissa esimerkiksi

yhtiöstä on tehty vahva poliittinen

linjaus ensin, ovat ikään kuin

tikapuille astumista ylhäältä päin.

Pohjan rakentaminen on isompi

ja perusteellista keskustelua

vaativa asia. Näin voidaan löytää

paras organisointimuoto, Timo

Tuomola uskoo.

– Organisaatiouudistuksessamme

on tärkeää saada nyt tilaajan

ja tuottajan rajapinta määritellyksi

optimaaliseen kohtaan,

sanoo Päivi Saloranta.

Arviointi haasteellista

Hämeenlinnassa on seurattu tarkoin

alan uudistuksia muun muassa

Kuopiossa, Mikkelissä ja Varkaudessa.

Ratkaisut on kuitenkin

tehtävä paikallisista lähtökohdista,

eikä muualla toteutettua toimintatapaa

voi sellaisenaan kopioida.

Luottamuselimet ja kaupungin

johto haluavat luonnollisesti

tietoa uuden organisaation

onnistumisesta tehtävässään.

– Eri toimialojen onnistuminen

tilaaja-tuottajamallissa

on vaikeasti verrattavissa, koska

palvelut ovat niin erilaisia. Ratkaiseva

ero on yksityisen palvelutuotannon

käytön perinteessä,

joka teknisellä sektorilla ainakin

42 Kuntatekniikka 5/2011


“Organisaatiouudistuksessamme

on tärkeää saada nyt

tilaajan ja tuottajan

rajapinta määritellyksi

optimaaliseen

kohtaan.”

Hämeenlinnassa on vahva. Kun

sosiaali- ja sivistyspalvelujen tuotantoa

uudistetaan, lähtötaso on

verraten alhainen. Luonnollisesti

silloin eteneminen on nopeampaa,

Tuomola puntaroi.

Yhdyskuntarakennepalveluihin

tulee asiakaspalautteena 100

sähköpostiviestiä ja 500 puhelua

kuukaudessa. Näihin vastaaminen

vaatii tietopohjaa. Puhelinpalaute

ohjataan nykyisin yhteen

numeroon, jossa siihen pyritään

antamaan asiantunteva vastaus.

Kuntaliitos toi Hämeenlinnan

yhdyskuntarakennepalvelujen

tuotantoon 12 henkilöä lisää.

Kun henkilöstöä ennestään oli jo

noin 150, ei muutoksella juuri ol-

lut merkitystä. Esimerkiksi katuverkoston

pituus puolestaan lisääntyi

neljänneksellä.

– Jälkeenpäin ajateltuna kertarysäys

palveluorganisaation uudistamiseksi

kuntaliitoksen yhteydessä

oli oikea ratkaisu. Jos olisi

tavoiteltu organisaatiouudistusta

vasta parin vuoden päähän, oltaisiin

oltu samassa ruletissa pitkän

aikaa, Timo Tuomola sanoo.

– Reunaehtojen jälkeen annettiin

rakennuspalikat käsiin ja

vapaat kädet muodostaa niistä

omasta mielestään toimiva organisaatio.

Ehkä viranomaistoimintojen

ja maankäytön suunnittelun

paikkoja organisaatiossa olisi

voitu tuolloin miettiä perusteellisemmin,

jos valmistelu olisi ollut

laajapohjaisempaa, Saloranta

ja Tuomola arvioivat.

Kansantalouden kannalta

kuntainfran kunnossapitoa pitäisi

Tuomolan mukaan kyetä tarkastelemaan

kuntarajoista riippumatta.

Tämä ei välttämättä edellytä

kuntaliitosta.

– Maankäytössä kuntarajojen

väheneminen vaikuttaa väistämättä

ja tuo hyötyjä, mutta vasta

pitkän ajan kuluessa, Saloranta

sanoo.

Uskalla nähdä

ja saavuttaa

enemmän

Tekme Oy:lle uusi tytäryhtiö

■ Talonrakentamispalveluja sekä

kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja

vuodesta 2008 tuottaneen

Tekme Oy:n tytäryhtiöksi perustettiin

kesäkuussa Hämeenlinnan

Valot Oy. Se osti kantakaupungin

ulkovalaistusverkon Vattenfall

Oy:ltä takaisin kaupunkikonserniin.

Valaistusverkko oli siirtynyt

Vattenfallille kaupungin energiayhtiön

myynnin yhteydessä

runsas vuosikymmen sitten.

Kaupunki takasi yhtiölleen vajaan

viiden miljoonan euron lainan

kauppaa varten. Yhtiön perustamisen

pontimena olikin

optimaalisen rahoitusmallin löytäminen,

ei ehkä niinkään toiminnallisesti

paras ratkaisu.

– Uskon, että koko kenttä

avataan vielä kerran ja katsotaan,

löydetäänkö synergiaa.

Onko meillä kenties jonakin päivänä

yhtiö, joka hoitaa kaiken

kunnossapidon kiinteistöistä,

valaistukseen ja maarakennukseen,

Päivi Saloranta pohtii.

Kauppaan kuului runsaat

13 300 valaisinpylvästä. Sen

taustalla oli kuntaliitoksen myötä

kirjavaksi muuttunut ulkovalaistuksen

järjestäminen, kun

liitoskunnilla ulkovalaistus oli

omissa käsissä eikä Vattenfall

ollut halukas lisäämään omistuksiaan

tällä alueella. Hämeenlinnan

Valot Oy:llä ei ole omaa

tuotantohenkilöstöä, vaan ulkovalaistuksen

hoidosta huolehtii

2012 loppuun väliaikaisella palvelusopimuksella

Empower Oy

ja managerointi ostetaan Vattenfallilta.

– Tämän jälkeen kilpailutetaan

valaistuksen energia, kunnossapito

sekä valaistuksen

suunnittelu, jossa onkin edessä

isoja haasteita, Saloranta arvioi.

Sähköistä asiakaspalvelusi

internetiin

Tekla ePalvelut

Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset

viranomaisille internetpohjaisen

asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille

ja eri sidosryhmille

< Käytettävissä 24/7

< Vähemmän asiakaspalvelutyötä

< Nopeampi prosessien läpimeno

< www.tekla.com/epalvelut

Kuntatekniikka 5/2011

43


Hangossa pohjaveden suolapitoisuuden kasvu heik

MERENPINNAN NOUSU ON UHKA

Itämeren pinnan hetkelliset korkean veden jaksot ovat tuttuja

ilmiöitä Suomen rannikolla. Suurempia ja pysyvämpiä muutoksia on

kuitenkin luvassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Ne vaikuttavat

rannikon pohjavesimuodostumiin ja sitä kautta vesihuoltoon.

● Birgitta Backman ● Samrit Luoma ● Johannes Klein, Geologian tutkimuskeskus

● Sirkku Juhola, Aalto-yliopisto

● Kimmo Paakkonen, Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitos

Kuva 2. Hankoniemen hiekka- ja sorakerrostumat

nousevat vain vähän merenpinnan yläpuolelle, ja

pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa.

Kuva Samrit Luoma

44 Kuntatekniikka 5/2011


VESIHUOLTO

entää veden saatavuutta ja laatua

RANNIKON VESIHUOLLOLLE

Suomen rannikkoalueet ja erityisesti

rantaan asti ulottuvat pohjavesimuodostumat

ovat herkkiä ilmastonmuutokselle.

Suomen lähes 4 000 pohjavesialuetta

sijaitsee hiekka- ja soramuodostumissa.

Näistä alueista hieman

yli 600 ulottuu merenrantaan.

Kokemusperäisesti tiedetään, että

rannikolla sijaitsevien pohjavesimuodostumien

vedenpinnan korkeuden

vaihtelut seuraavat merenpinnan

korkeuden vaihteluja. Tarkkoja

ja pitkäaikaisia pohjaveden pinnan

mittauksia on kuitenkin tehty vasta

aivan viime vuosina.

Uutta tietoa on tuotettu Geologian

tutkimuskeskuksen (GTK) vetämässä

kahdessa EU-rahoitteisessa hankkeessa

BaltCICA ja CIP. Molemmissa

hankkeissa tutkimuksen kohteena

ovat olleet Salpausselällä sijaitsevat

Hankoniemen pohjavesialueet ja

Hangon kaupungin vesihuolto. Hangon

kaupungin seitsemän vedenottamoa

sijaitsevat Hankoniemen pohjavesialueilla,

ja niissä on rakentamisesta

lähtien seurattu kuukausittain

pohjavedenpinnan korkeutta.

Hankkeissa on lisäksi tuotettu

tunnin välein pohjavedenpinnan seurantatietoa

useissa eri mittauspisteissä

puolentoista vuoden ajan. Suomen

ympäristökeskuksen osana toimiva

Merentutkimuslaitos tuottaa myös

tunnin välein merenpinnan korkeuden

seurantatietoa Hankoniemen

edustalla olevassa mittauspisteessä.

Hankoniemen pohjavesimuodostuma

mallinnettu

Salpausselällä Hankoniemellä on kolme

erillisiksi rajattua, tärkeää pohjavesialuetta,

jotka ovat kuitenkin toisiinsa

yhteydessä. Merenpinnan muutoksen

vaikutusta pohjavesimuodostumaan

on alueella mahdollista tutkia,

koska muodostuma ulottuu sekä

pohjois- että eteläpuolelta laajalta alueelta

mereen (kuva 1).

Muodostuma on pääosin matala

hiekkatasanne, joka kohoaa keskimäärin

10–12 m merenpinnan yläpuolelle

(kuva 2). Alueen pohjavesivarantojen

on arvioitu olevan 9 600

m 3 /d ja Hangon kaupungin ja alueen

teollisuuden käyttämän vesimäärän

keskimäärin 2 740 m 3 /d.

Hankoniemen pohjavesimuodostuma

on syntytavasta johtuen geologiselta

rakenteeltaan monimutkainen.

Muodostuman rakenne ja pohjaveden

virtausolosuhteet on BaltCICAhankkeessa

mallinnettu MODFLOWohjelmalla.

Mallin mukaan suurin vesitaseeseen

vaikuttava tekijä on pohjaveden

luontainen muodostuminen

ja purkautuminen.

Tällä hetkellä pohjaveden muodostuminen

ja pumppausmäärä ovat

tasapainossa (kuva 3). Mallin avulla

voidaan myös simuloida erilaisten ilmastoskenaarioiden

perusteella laskettujen

sademäärän, lämpötilan,

haihdunnan ja merenpinnan muutoksen

sekä vedenottamoiden pumppausmäärän

muutoksen vaikutusta

pohjavesiolosuhteisiin.

Hangon vedenottamot ovat haavoittuvia,

sillä vedenpumppaustaso

on osassa ottamoita nykyisen merenpinnan

alapuolella ja osa ottamoista

sijaitsee hyvin lähellä rantaviivaa.

Tästä syystä meriveden pysyvä

pinnannousu tulee aiheuttamaan

ongelmia alueen vedenhankinnalle,

viemäröinnille ja jäteveden käsittelylle.

Kuivina kausina on jo ollut ongelmia

vedenottamoiden veden kloridipitoisuuden

lisääntymisestä. Näin

tapahtui vuonna 2003, kun sadanta

oli normaalia pienempi.

Suolapitoisuudesta ongelmia

Ennustetusta syys- ja talvisadannan lisääntymisestä

ja talvilämpötilan noususta

seuraa, että luontainen pohjave-

Kuva 1. Salpausselän alueella olevat Hankoniemen

pohjavesialueet

Pohjakartta ja korkeusaineisto © Maanmittauslaitos,

lupanro 13/MML/11. Maaperäkartta © Geologian tutkimuskeskus.

Pohjavesialueet © SYKE 2011

Kuva 3. Pohjavedenpinnan simuloitu korkeustaso Hankoniemellä

(MODLOW-virtausmalli). Havaitun ja simuloidun aineiston korrelaatio

on 99 % (jana).

Maaperäkartta © Geologian tutkimuskeskus

Kuntatekniikka 5/2011

45


Suurin haitta

pohjaveden suolapitoisuuden

lisääntymisestä

on veden

kasvava korroosiovaikutus

ja siitä

aiheutuvat laitteistojen

uusimistarpeet.

denpinta vaihtelee vuodenaikojen

mukaan huomattavasti nykyistä

enemmän. Syksyllä ja talvella

pohjavedenpinnat ovat nykyistä

korkeammalla ja kesällä nykyistä

alempana. Tämä vaikuttaa sekä veden

saatavuuteen että laatuun.

Vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelut

lisääntyvät. Muun muassa

veden mikrobiologinen laatu

voi heiketä vajoveden viiveen

ollessa lyhyt, kun pohjavedenpinta

on lähellä maanpintaa. Merenpinnan

noustessa myös pohjavedenpinta

nousee. Rannikkoalueilla

merivettä voi päästä suotautumaan

pohjavesimuodostumaan,

jolloin pohjaveden laatu

heikkenee. Herkin ja haavoittuvin

alue on vedenottamon läheisyys,

jossa pumppaus ja merenpinnan

nousu yhdessä voivat

muuttaa veden virtaussuuntaa ja

merivettä voi suotautua hiekkakerrostumiin.

Mitä lähempänä

rantaa pumppaus tapahtuu, sitä

suurempi on riski.

Hankoniemen läheisyydessä

meriveden suolapitoisuus on

murtoveden pitoisuustasoa, kloridia

on noin 2 000–3 000 milligrammaa

litrassa. Määrä on kuitenkin

suuri verrattuna Hangon

pohjaveden kloridipitoisuuteen,

joka useimmiten on alle 10 milligrammaa

litrassa. Pohjaveden

suolapitoisuuden lisääntyminen

ei ole niinkään terveys- kuin makuhaitta.

Suurin haitta on kuitenkin

veden lisääntyvä korroosiovaikutus

ja siitä aiheutuvat laitteistojen

uusimistarpeet ja kasvavat

vesihuoltokustannukset.

Ilmastonmuutos huomioon

vesihuoltosuunnittelussa

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

tulisi huomioida paikalliset

erityispiirteet. Sopeutumisen

suunnittelua ja siihen liittyvää

päätöksentekoa vaikeuttavat

kuitenkin ilmastonmuutokseen

liittyvät epävarmuustekijät ja yksittäisten

toimien mahdolliset yhteisvaikutukset.

Etenkin rannikkoseuduilla

ilmastonmuutoksen

vaikutukset pohjaveden saatavuuteen

ja laatuun on otettava

huomioon kaupunkien vesihuoltosuunnittelussa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia

rannikkoalueiden vesihuoltoon

on tutkittu Hangon lisäksi

Porvoossa. Siellä selvitettiin

ilmastonmuutoksen vaikutuksia

alueen vesi- ja viemäriverkostoihin

ja tarkasteltiin muutoksista

seuraavia riskejä alueen ihmisille,

taloudelle ja ympäristölle. Lisäksi

arvioitiin sopeutumis- ja varautumistoimien

kustannuksia.

BaltCICA-hanke: www.baltcica.org

CIP-hanke: Birgitta Backman, Samrit

Luoma, Philipp Schmidt-Thomé and

Jukka Laitinen 2007. Potential risks for

shallow groundwater aquifers in coastal

areas of the Baltic Sea: A case study

in the Hanko area in South Finland.

In: Christer Pursiainen (ed.) 2007.

Towards a Baltic Sea Region Strategy

in Critical Infrastructure Protection.

Nordregio Report 2007:5. 238 s.










Visio Hangosta kylpyläkaupunkina

■ Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun

tutkimus- ja koulutuskeskus

(YTK) sekä GTK järjestivät

osana BaltCICA-hanketta

Hangossa työpajan. Tavoitteena

oli avata keskustelua ilmastonmuutoksen

vaikutuksista pohjaveteen

skenaarioiden avulla.

Niissä nousi esiin visio, jossa

Hangon tulevaisuus nähtiin kylpyläkaupunkina.

Tämä edellyttäisi

teollisuuden vähenemistä ja

elinkeinorakenteen muuttumista

palveluyhteiskunnan suuntaan.

Kylpyläkaupungille puhtaan ja

hyvälaatuisen pohjaveden säilyttäminen

on tärkeää. Lisäksi nousi

esille tarve kartoittaa tarkemmin

vesi- ja viemäriverkostoihin liittyvät

ilmastoriskit.

46 Kuntatekniikka 5/2011


VESIHUOLTO

Mikrotunnelointityömaa keskellä katua sekä porauksessa tarvittavat bentoniittisiilot.

Messut olivat hyvä päivitys No-Dig-sovelluksiin

Kaivamatonta tekniikkaa Berliinissä

Kansainvälinen kaivamattoman

saneerauksen yhdistys ISTT järjesti

toukokuussa Wasser Berlin

vesitekniikan messujen yhteydessä

No-Dig 2011:n. Messut

yhdessä työkohteiden esittelyn

kanssa tarjosivat hyvän päivityksen

kaivamattoman tekniikan

sovelluksiin.

TEKSTI ja KUVAT Mika Nevala

Pöyry Finland Oy

Kansainväliset Wasser Berlin vesitekniikan

messut tarjosi riittävästi nähtävää jokaiselle,

sillä messuilla oli noin 700 eri näytteilleasettajaa.

Esillä oli uusia vesihuoltotuotteita

laidasta laitaan. No-Dig-näytteilleasettajia oli

173, ja niihin tutustui yli 5 700 vierasta. No-

Kaivojen tutkimiseen esiteltiin uusi lentävän

lautasen näköinen laite, joka kuvaamista

varten lasketaan kaivoon.

Dig-osastolla oli esillä erilaista porauskalustoa,

saneerauksissa käytettäviä putkia ja putkistojen

tutkimusvälineitä jne. Myös merkittävillä

vesilaitoksilla oli omat näyttelyosastot.

Messuilla esiteltiin mm. Pietarin vesilaitoksen

toimintaa.

Työmaakäynnit perehdyttivät

uusiin tekniikoihin

Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys

FiSTT järjesti Berliiniin messumatkan, johon

kuului myös työmaapäivä. Sen aikana tutustuttiin

kuuteen No-Dig-rakennuskohteeseen

Berliinissä. Vanhan Itä-Berliinin puolella tutustuttiin

täysin uudenlaiseen viemärin saneeraustyöhön.

Vanha 300 mm:n valurautainen

paineviemäri uusittiin 500 mm:n paineviemärillä

ilman kaivuuta. Kaivannot tarvittiin

ainoastaan työn alku- ja loppupäässä.

Menetelmää kutsuttiin nimellä ”työnnä ja

vedä -menettely”. Siinä hydraulinen vetokone

vetää ketjussa vanhaa putkea pois maas-

Kuntatekniikka 5/2011

47


Valurautainen paineputkijärjestelmä

juomavedelle OD90/110/125

Muoviputken ja valurautaputken parhaimmat

ominaisuudet on nyt yhdistetty uudeksi

Blutop-järjestelmäksi.

Valurautaputken kestävyys, jäykkyys ja

liitosmenetelmä sekä muoviputken keveys ja

asennettavuus laajentavat käsitystä putken

käytettävyydestä. Blutop-järjestelmään

kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä

PE- ja PVC-linjoihin.

Saint-Gobain Pipe Systems Oy

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI

Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com

www.sgps.fi

Jakeluvesijohtotyömaalla kaivannot oli suojattu lauta-aidoilla.

Uusi putki matkalla maan sisälle.

Huomiota työmailla herättivät

siistit, huolellisesti puusta

tehdyt kaivantojen tuennat.

ta. Ketjun perässä tulee laajennusterä.

Sen perässä on kaira, joka

kerää uuden putken tarvitseman

tilan kohdalta ylijäämämaan

pois. Viimeisenä lenkkinä vedetään

uutta putkea. Menetelmän

etuna on se, että saadaan vanha

putki pois maasta ja kerätään

maa pois eikä tapahdu maansiirtymiä.

Haittapuolena menetelmässä

lienee kallis metrihinta.

Tulvareittejä

mikrotunneloinnilla

Mielenkiintoinen esittelykohde

oli melko keskellä kaupunkia oleva

massiivinen tulvareitin rakentaminen

mikrotunnelointimenetelmällä.

Keskustamaisella alueella,

täysin rakennetussa ympäristössä

työtila on otettu keskeltä

katua. Kohteen yläjuoksulla on

ollut merkittäviä tulvaongelmia

sateella, sillä pohjaveden luontainen

kulkureitti on katkaistu aikanaan

metrotunnelilla.

Tarkoituksena on nyt rakentaa

metrotunnelin ja kadun alitse poraamalla

60 metriä 1 800 mm:n

sukellusviemäriä helpottamaan

tilannetta. Kohdetta varten on

valmistettu betonisia 4 metriä

pitkiä erikoisputkia, jotka painavat

13 tonnia. Putken asentamista

varten tarvitaan bentoniittilietettä

suojaamaan ja voitelemaan

putkea asennuksen ajaksi. Laajassa

kohteessa myös tarvittava bentoniittimäärä

on suuri.

Työtä varten on rakennettava

suuret betoniseinin varustetut

asennuskaivannot molemmin

puolin metrotunnelia. Putken

asennussyvyys tulee olemaan

noin 20 metriä maanpinnasta.

Normaali pohjaveden pinta kohteessa

on –6,5 metrin tasossa.

Lasikuitusukkia

viemäreihin

Jakeluvesijohdon uusimista esiteltiin

kohteessa, jossa uusittiin

100 mm:n valurautaputki uudella

100 mm:n putkella. Vanha putki

vedetään uuden putken edellä

pois, ja hajotetaan mekaanisesti

tulokaivannossa. Menetelmä vaati

useita kaivantoja, sillä kohteessa

oli paljon avattavia taloliitoksia.

Myös väliaikainen vedenjakelu

oli jouduttu järjestämään.

Huomionarvoista työkohteessa

oli se, että kaikki kaivannot oli

tuettu puulla ja samalla rakenteella

myös siististi aidattu.

Viimeisessä kohteessa tutustuttiin

viemäreiden saneerausmenetelmään.

Siinä vanhojen viettoviemäriputkien

sisälle asennettiin

muotoiltava lasikuituinen sukkaputki,

joka paikalleen asennuksen

jälkeen kovetetaan UV-valolla.

Kohteessa esiteltiin myös viemärin

kuvaustekniikkaa. Viemärit

tutkitaan kuvaamalla ne tarkoitusta

varten suunnitellulla robottikameralla

ennen ja jälkeen

saneerauksen.

Kaivojen tutkimiseen esiteltiin

myös uusi lentävän lautasen näköinen

laite, joka kuvaamista varten

lasketaan kaivoon. Kaivosta

lautanen ottaa kuvia joka suuntaan

5 cm:n välein. Näin saadaan

hyvin tarkastettua ja dokumentoitua

kaivon tila.

Seuraavat No-Dig-messut järjestetään

Sao Paulossa Brasiliassa

12.–14.11.2012.

48 Kuntatekniikka 5/2011


VESIHUOLTO

Lisää asiantuntemusta ja läpinäkyvyyttä

Vesilaitosten toimintaan on

saatava lisää tehoa

Vesihuoltolaitoksissa

esiintyy ongelmia toiminnan

tehokkuudessa

ja investointien pitkän

aikajänteen suunnittelussa

huolimatta siitä,

että kunnallisia vesihuoltolaitoksia

on viime

vuosina liikelaitostettu

ja yhtiöitetty. Hallintoelimissä

ei ole tarpeeksi

asiantuntemusta

eikä toiminta ole riittävän

läpinäkyvää. Mikä

olisi tehokkain hallintamalli

vesihuoltolaitosten

toimintaan?

prosenttia

8

7

6

5

4

3

2

1

0

-1

-2

ROI = Return on investment = Sijoitetun

pääoman tuottoprosentti

ROA = Return on asset = Kokonaispääoman

tuottoprosentti

ROE = Return on equity = Oman

pääoman tuottoprosentti

Kunnan yksikkö Liikelaitos Kunnan omistama osakeyhtiö Osuuskunta

Liikelaitokset näyttäisivät suoriutuvan taloudellisesti paremmin kuin muut hallintomuodot. Liikelaitosten

parempi kannattavuus johtunee siitä, että ne ovat keskimäärin suurempia kuin muut laitokset,

liikelaitokset maksavat yhteisöveroa vain tietyin edellytyksin ja osa osakeyhtiöistä ja osuuskunnista

toimii voittoa tavoittelematta. Tutkimuksessa tarkasteltiin 39 palveluiltaan samankaltaisen

vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksiä vähintään neljältä vuodelta.

● Maila Herrala, tutkija, DI (väit.)

Oulun yliopisto

Tuotantotalouden osasto

maila.herrala@oulu.fi

Suomen hajanainen vesihuoltosektori

sisältää monia,

pääasiassa kunnallisia toimijoita.

Muutaman vuosikymmenen

ajan etenkin suurissa kunnissa

kunnallisia vesihuoltolaitoksia

on liikelaitostettu ja viime vuosina

myös yhtiöitetty. Kunnilla

on kuitenkin edelleen keskeinen

rooli vesihuoltopalvelujen tuottamisessa.

Vesihuolto koetaan

julkishyödykkeeksi, jonka saanti

halutaan taata kaikissa olosuhteissa.

Tämän takia myös julkinen

omistus koetaan erityisen

tärkeänä.

Lain mukaan kunnalla on

vastuu vesihuoltopalvelujen

tarjoamisesta alueellaan, ja sen

lakisääteisiin tehtäviin kuuluu

mm. vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

määrittäminen. Useissa

kunnissa kunta voi omistajan

asemassa vaikuttaa myös vesihuoltolaitoksen

resursseihin,

investointeihin ja hintoihin sekä

puuttua jopa käytännön päätöksentekoon.

Kunta voi esimerkiksi alihinnoitella

vesimaksut niin, että ne

eivät kata syntyneitä kustannuksia.

Toisessa ääripäässä kunta voi

käyttää vesihuoltomaksuista saatavia

tuloja kunnan budjettivajeen

täyttämiseen. Laki kuitenkin

lähtee siitä, että hintojen ja

kustannusten pitäisi vastata toisiaan.

Ongelmaksi kunnan merkittävä

rooli vesihuoltopalvelujen

tuottamisessa muodostuu

silloin, kun kunta tietoisesti tai

tiedostamatta hankaloittaa vesihuoltolaitoksen

liiketoimintaa,

tarvittavien investointien

tekemistä tai kannattavaa toimintaa.

Kuntaomistajalla

ratkaiseva vaikutus

Kuntaomistaja voi vaikuttaa vesihuoltolaitoksen

toimintaan lautakunnan,

johtokunnan tai hallituksen

kautta (valitusta hallintomuodosta

riippuen). Väitöstutkimuksen

perusteella poliittinen

päätöksenteko vaikuttaa erityisesti

hallinnollisesti kuntaa lähellä

toimiviin vesihuoltolaitoksiin,

eli kunnan yksiköihin, sekä jonkin

verran myös liikelaitoksiin.

Kunta tekee päätökset investoinneista

ja rahoituksesta usein

budjettivuosittain ja valtuustokausittain,

mikä tekee pitkän aikajänteen

suunnittelusta vesihuoltolaitoksen

kannalta hankalaa.

Investointi- ja hinnoittelupäätösten

tekeminen vain vuodeksi

tai neljäksi vuodeksi kerrallaan

voi vaarantaa pitkällä aikajänteellä

vesihuoltolaitoksen

tulorahoituksen ja mahdollisuuden

tehdä riittäviä investointeja

putkiverkoston peruskunnon

ylläpitämiseksi. Lopulta palvelun

laatu kärsii.

Ongelmana tällä hetkellä on

myös se, että kunnan omistamien

vesihuoltolaitosten hallituksen

jäsenillä ei tutkimusaineiston perusteella

ole aina riittävää teknistä

ja liikkeenjohdollista osaamista.

Hallituksen jäsenet voidaan

valita esimerkiksi vain poliittisten

valtasuhteiden perusteella, ei

ammatillisin perustein.

Liikkumatilaa

vesilaitoksen johdolle

Yhtenä ratkaisuna havaittuihin

ongelmiin voidaan nähdä teh-

Kuntatekniikka 5/2011

49


VESIHUOLTO

Läpinäkyvyys,

vertailu ja tietojen

julkisuus tulisi nähdä

mahdollisuutena

löytää parhaita

käytäntöjä ja oppia

niistä.

KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOON

KeyAqua

Vesi- ja viemäriverkon tiedot

hyötykäyttöön

Helppokäyttöinen tietojärjestelmä

verkkotietojen katseluun ja ylläpitoon

100% Internetissä toimiva järjestelmä palveluna

Avaimet käteen -toimitus, tiedot siirretään

vanhoista lähteistä

Kysy tarjous tai sovi

ilmainen esittely!

Puh. 09 836 2310

www.keypro.fi

Tule

Huoltoasemapäiville

28.–29.9.2011

Hämeenlinnaan Aulangolle!

Katso ohjelma ja ilmoittaudu 12.9.2011 mennessä:

www.oil.fi > Koulutus > Huoltoasemapäivät

täväjaon selkeyttäminen omistajan

ja vesihuoltolaitoksen operatiivisen

johdon välillä. Tavoitteena

tulisi olla omistajaohjauksen

ja käytännön johtamisen erottaminen

niin, että palveluntuottajalla

olisi selkeä toimeksianto ja

riittävä johtamisvapaus arkipäivän

toiminnassa ja kuntaomistaja

keskittyisi omistajapolitiikkaan ja

strategiseen johtamiseen.

Vesihuoltolaitoksen luottamusjohdon

jäseniä valittaessa tulisi

etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen

ja tekninen osaaminen.

Koska eri kuntien vesihuoltolaitokset

eivät todellisuudessa kilpaile

keskenään, hallituksen jäseniä

voitaisiin valita myös muista

vesihuoltolaitoksista.

Vesihuoltolaitoksen johdon

tulisi käytännön toimien ohella

tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia

ja järjestelmällisesti

hallita vesihuoltolaitoksen

omaisuutta. Puutteelliset tiedot

infrastruktuurin todellisesta tilasta

voivat lisätä korjausvelkaa sekä

heikentää palveluntarjonnan luotettavuutta

sekä laatua.

Vesihuolto-omaisuuden systemaattinen

kartoitus ja mallinnus

mahdollistaisivat infrastruktuurin

nykykunnon ja tulevaisuuden

investointitarpeiden määrittämisen

sekä toisaalta hiljaisen

tiedon siirtämisen henkilöstön

sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Omaisuuden hallinnan

ja kustannustietoisuuden tärkeys

tulisi ymmärtää kaikilla päätöksenteon

tasoilla vesihuoltolaitoksesta

valtionhallintoon.

Kohti toiminnan

läpinäkyvyyttä

Läpinäkyvyys parantaa eri vesihuoltolaitosten

vertailua ja mahdollistaa

sen selvittämisen, mitkä

laitokset toimivat tehokkaasti

ja mitkä eivät. Nykyistä parempi

läpinäkyvyys auttaisi myös vesihuoltolaitoksen

operatiivista johtoa

ja kuntaomistajaa vertaamaan

omaa yksikköään muiden kuntien

vastaaviin.

Tässä tutkimuksessa havaittiin

suuria eroja vesihuoltolaitosten

toiminnassa ja taloudellisessa

läpinäkyvyydessä. Muutama osakeyhtiö

esimerkiksi jopa kieltäytyi

antamasta tietojaan tutkimuskäyttöön.

Puutteet toiminnan ja

talouden läpinäkyvyydessä voivat

vaikeuttaa esimerkiksi asianmukaisten

investointi- ja hinnoittelupäätösten

tekemistä.

Avoimuuden edistäminen ja

yhtenäisten raportointikäytäntöjen

edellyttäminen ovat lainsäätäjän

mahdollisia työkaluja

vesihuoltolaitosten tehokkuuden

edistämiseen. Uudessa val-

misteilla olevassa vesihuoltolaissa

tulisi antaa selkeitä ohjeita, mitä

tietoja ja missä muodossa vesihuoltolaitosten

tulisi julkistaa.

Läpinäkyvyys, vertailu ja tietojen

julkisuus tulisi nähdä mahdollisuutena

löytää parhaita käytäntöjä

ja oppia niistä.

Tavoitteena ammattimainen

omistajaohjaus

Vesihuoltolaitoksia tulisi hallita

siten, että ne voivat toimia pitkällä

aikajänteellä kannattavasti

ja luotettavasti, eikä niiden toimintaa

rajoiteta perusteettomasti.

Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten

toiminnassa ovat avainasemassa

pitkän aikavälin toimintaja

investointisuunnitelmat, kustannusten

kattaminen maksutuloilla

sekä riittävä läpinäkyvyys.

Vesihuoltolaitokset ovat luonnollisia

monopoleja, minkä takia

kunnallinen omistus on tarpeen,

eikä yksityistämistä tule suosia.

Vesihuoltolaitoksille tulisi kuitenkin

antaa riittävästi liikkumatilaa.

Ammattimaista omistajaohjausta

vahvistamalla kunnat pystyisivät

valvomaan toimintaa ja turvaamaan

vesihuollon palvelutason

myös tulevaisuudessa.

Vesihuoltolaitosten ja kuntaomistajien

on oltava valmiita

muuttamaan toimintatapojaan,

jotta vesihuoltopalvelut voidaan

tuottaa asiakaslähtöisesti, luotettavasti

ja laatuvaatimukset täyttäen.

Tulevaisuudessa tarvitaan yhteistyötä,

ymmärrystä, avoimuutta

ja yhteistä halua muuttaa toimintatapoja.


Väitöskirja verkossa:

http://herkules.oulu.fi/

isbn9789514294778/

isbn9789514294778.pdf

VÄITÖSKIRJAN AINEISTO

■ 14 haastattelua (12 vesihuoltolaitoksen

johtajaa sekä Kuntaliiton

ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen

edustajat)

■ Kysely lähetetty 278 vesihuoltolaitoksen

johtajalle, vastauksia

38, vastausprosentti 13,7

■ Tilinpäätösanalyysit 39 vesihuoltolaitoksesta

50 Kuntatekniikka 5/2011


AUTOMAATIO


Suunnittelukuvat/Linja Arkkitehdit Oy

Koulut ja päiväkoti muodostavat kolmen toisiinsa kytketyn rakennuksen kokonaisuuden.

Tilojen muunneltavuus mahdollistaa monipuolisen oheis- ja iltakäytön.

Kullakin palveluyksiköllä on omat tilat, sisäänkäynnit ja piha-alueet.

Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskukseen tulee

tilat noin tuhannelle lapselle ja nuorelle.

JYVÄSKYLÄÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIKESKUS ELINKAARIHANKKEENA

● Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu

ja YIT allekirjoittivat 17.8.

sopimuksen Huhtasuon yhtenäiskoulun,

erityiskoulun ja päiväkodin

toteuttamisesta elinkaarihankkeena.

YIT vastaa koulu- ja

päiväkotikeskuksen suunnittelusta,

rakentamisesta ja ylläpidosta

sekä elinkaaren aikaisista palveluista

2033 saakka.

Huhtasuon yhtenäiskouluun,

erityiskouluun ja päiväkotiin tulee

tilat kaikkiaan noin 1 000 lapselle

ja nuorelle. Koulun yhteyteen

rakennetaan täysimittainen,

1 200 neliön liikuntahalli, jossa

on 450 katsomopaikkaa. Rakennusten

pinta-ala on yhteensä

noin 16 000 neliötä.

Huhtasuon hankkeen investoinnin

arvo on noin 35 miljoonaa

euroa ja elinkaarihankkeen

kokonaisarvo noin 55 miljoonaa.

Kiinteistön omistajaksi tulee Jyväskylän

kaupungin omistama

kiinteistöosakeyhtiö. Huhtasuon

koulu- ja päiväkotikokonaisuus

rakennetaan kahdessa vaiheessa

2012–15.

– Elinkaarihankkeella tavoittelemme

kustannustehokasta,

koko elinkaaren aikaista palvelutilaratkaisua,

kiinteistöjohtaja

Esko Eriksson Jyväskylän kaupungin

Tilapalvelusta sanoo.

Kiinteistöt liitetään YIT:n

kiinteistövalvomoon, jolloin sekä

olosuhteet että energiankulutus

ovat ympärivuorokautisessa

seurannassa. YIT vastaa elinkaarihankkeen

kaikista rakentamiseen

sekä ylläpitoon liittyvistä

riskeistä 20 vuoden ajan.

Radan perusparannus

allianssiurakkana

● Liikennevirasto toteuttaa

Tampereen Lielahden ja Kokemäen

välisen radan peruskorjauksen

allianssimallilla. Liikennevirasto,

suunnittelijat ja urakoitsijat

muodostavat yhteistyöryhmän,

allianssin, joka vastaa

hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Toimintatapaa käytetään julkissektorin

hankkeessa ensimmäistä

kertaa Euroopassa. Allianssimallissa

osapuolet jakavat

hankkeeseen liittyvät riskit

ja hyödyt sekä vaihtavat nykyistä

avoimemmin urakkaan ja sen

kustannuksiin liittyvää tietoa. Taloudellinen

malli perustuu ns.

open book -menettelyyn, jossa

urakoitsijoille ja suunnittelijoille

maksetaan todelliset syntyneet

kustannukset ja sopimuksen

mukainen kate.

Liikennevirasto tavoittelee allianssimallilla

parempaa tuottavuutta,

avoimempaa toimintatapaa

sekä laadukkaampaa ja

edullisempaa lopputuotetta.

Allianssiurakan toteuttaa VR

Track Oy yhdessä Liikenneviraston

kanssa. Perusparannuksen

ratasuunnittelu aloitetaan syksyn

aikana ja rakentaminen ensi

vuonna. Hankkeen arvioidaan

valmistuvan 2015.

Urakassa perusparannetaan

noin 90 kilometriä rataa. Kustannusarvio

on 90–95 miljoonaa

euroa. Tästä Liikenneviraston

raidemateriaalihankintojen

osuus on 20–30 miljoonaa.

Seuraavana Tampereen

Rantaväylän tunnelointi?

Seuraava allianssimallilla toteutettava

hanke saattaa Liikenneviraston

mukaan olla Tampereen

Rantaväylän tunnelointihanke,

jonka kustannukset lienevät 200

miljoonan euron tasolla. Tampereen

kaupungin osuus kustannuksista

on kaksi kolmannesta.

Kokkolan

asuntomessuilla

liki 128 000

kävijää

● Kokkolassa 14.8. päättyneillä

asuntomessuilla vieraili liki

128 000 kävijää. Kävijätutkimuksen

mukaan 95 prosenttia piti

messuja erinomaisina tai hyvinä.

Erityisesti kiitosta saivat komea ja

selkeä messualue, merimaisema

ja toimiva kokonaisuus.

Osuuskunta Asuntomessut/Tomi Hirvinen

Kiinnostus messutaloja kohtaan

näkyy myös asuntojen myynnissä.

Messualueelle rakennetuista 131

asunnosta myymättä on enää 17.

Ensi kesänä asuntomessut järjestetään

Tampereen Vuoreksessa,

2013 Hyvinkään Yli-Jurvassa ja

2014 Jyväskylän Äijälänrannassa.

Kokkolan Vanhansatamanlahdella

sijaitseva 9 hehtaarin

asuntomessualue on täyttömaalla

muokattu pyöreäksi.

52 Kuntatekniikka 5/2011


Tampereen

keskustan ja

Vuoreksen yhdistävä

silta valmis

● Tampereen katuverkoston pisin

silta, 310 metriä pitkä Särkijärven

silta vihittiin käyttöön kesäkuun lopulla.

Teräspalkkisillan avautumisen

myötä matka uudesta Vuoreksen

kaupunginosasta Tampereen keskustaan

lyhenee noin seitsemään

kilometriin.

– Sillan aiheuttamat haitat luonnolle

ja Särkijärven virkistyskäytölle

on minimoitu. Sillan estetiikka

on sovitettu maisemaan. Liikenne-

Havainnekuva/NORDIS

melun leviämistä ympäristöön vähennetään

ajoradan melukaiteella

sekä ajoradan ja kevyen liikenteen

väylän välissä olevalla lasisella meluseinällä.

Hulevedet johdetaan maa-

Auroransillan 50 metrin pituiset tukikaaret kurottavat parinkymmenen

metrin korkeuteen.

Särkijärven silta on kolmijänteinen, teräsbetonikantinen liittorakenteinen

teräspalkkisilta. Siihen on käytetty 830 metriä teräsputkipaaluja

ja 3 200 kuutiota betonia. Betonirakenteiden raudoitteet

painavat 600 000 kg ja kantava teräspalkisto 1 000 000 kg. Sillan

on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy:n Juhani Hyvönen.

alueelle käsittelyjärjestelmään, Vuoreksen

projektijohtaja Pertti Tamminen

kertoo.

Kevyen liikenteen

silta ulkoilijoille

● Helsingin Keskuspuiston ja

Eläintarhan väliset ulkoiluyhteydet

paranevat kertaheitolla, kun

Nordenskiöldinkadun ylittävä Auroransilta

saadaan valmiiksi syyskuussa

2012. Rakentamaan päästiin

elokuussa. Urakoitsijaksi on valittu

Lemminkäinen Oy.

Runsaat 160 metriä pitkän kevyen

liikenteen sillan ulkomuotoa hallitsee

kaksi teräksistä, yli 50 metrin

pituista tukikaarta. Sillan viiden metrin

levyiselle kulkuväylälle mahtuu

myös hiihtolatu.

Sillan suunnittelusta ja rakentamisesta

vastaa rakennusvirasto.

Kustannusarvio on kaikkiaan noin

neljä miljoonaa euroa.

Suur-Savon

Sähkö rakentaa

vesivoimalaitoksen

● Suur-Savon Sähkö rakentaa uuden

vesivoimalaitoksen Kissakoskelle.

Laitoksen peruskivi muurattiin

18.8. Uusi voimalaitos korvaa

kaksi vanhaa 1930- ja 1940-luvulla

rakennettua laitosta.

Laitoksen valmistuttua Kissakosken

sähkön vuosituotanto nousee

8 000 MWh:sta 9 000 MWh:iin.

Uuden voimalaitoksen tuotanto

vastaa lähes 2 000 asiakkaan kotitaloussähkön

käyttöä. Vanha voimalaitos

tullaan säilyttämään osana

Kissakosken sähkönäyttelyä.

Uusi voimalaitos otetaan tuotantokäyttöön

maaliskuussa 2012.

Lopullisesti se valmistuu elokuun

2012 loppuun mennessä.

Hankkeen kokonaiskustannus

on noin 5,7 miljoonaa euroa. Investointitukea

on saatu Suur-Savon

energiasäätiöltä ja TEM:ltä.

Ouluun 79

miljoonan euron

jätteenpolttolaitos

● Oulun Energia rakentaa Oulun

Laanilan kaupunginosaan jätteitä

polttavan ekovoimalaitoksen, joka

aloittaa toimintansa syksyllä 2012.

Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin

vuosittaiselle jätemäärälle. Puolet

tästä tulisi Oulun Jätehuollon

alueelta ja loput muualta Pohjois- ja

Itä-Suomesta. Ekovoimalaitos kaksinkertaistaa

valmistuttuaan jätteiden

hyötykäytön Oulun seudulla.

Kemiran tehdasalueella Laanilan

kaupunginosassa sijaitseva ekovoimalaitos

jalostaa vuosittain noin

120 000 tonnia lähinnä kotitalouksista

peräisin olevaa jätettä höyryksi,

sähköksi ja lämmöksi. Laitoksen

teho on noin 55 megawattia

ja kustannusarvio noin 79 miljoonaa

euroa.

www.oulunenergia.fi

Havainnekuva/Suur-Savon Sähkö

www.oulunenergia.fi/ekovoimalaitos/ esittelyanimaatio

Uuden vesivoimalaitoksen valmistuminen ei vaikuta vedenkorkeuksiin

eikä -virtaamiin. Kalaporras korvataan voimalaitoksen välittömään

läheisyyteen rakennettavalla luonnonmukaisella kalatiellä.

Ensi vuoden alussa alkaa ekovoimalaitoksen puolisen vuotta kestävä

käyttöönotto- ja koekäyttövaihe. Pääosa laitoksen tuottamasta

energiasta hyödynnetään Kemiran teollisuusprosesseissa.

Kuntatekniikka 5/2011

53


Havainnekuvat/Finnoo–Kaitaa visio, 30.6.2011 WSP Finland Oy

FINNOO-KAITAASTA VISIOIDAAN ESPOON VENETSIAA 2030

● Espoon rannikkoalueen viimeiselle

laajalle aluerakentamiskohteelle,

Finnoo-Kaitaalle on

valmistunut kehittämisvisio. Uuden

kaupunginosan suunnittelu

pääsi käytiin, kun kaupunginvaltuusto

päätti 12.10.2009 sijoittaa

Suomenojan jätevedenpuhdistamon

alueen ulkopuolelle.

Myös metrolinjan ja kahden

aseman sijoittuminen alueelle

avaa hyvät lähtökohdat uudelle

20 000 asukkaan ja 4 000–

6 000 työpaikan kaupunginosalle,

jonka kaavaillaan valmistuvan

2030. Nykyään Finnoo-Kaitaalla

on asukkaita alle 3 000.

Vision mukaan Finnoo-Kaitaasta

muodostuu Espoon ur-

Kanavat, rantarakentaminen ja

vilkas satama-alue muodostavat

”Espoon Venetsian”.

Finnoon keskuksen julkiset

ulkotilat ovat osin kansiratkaisuja.

baanein ja tiivein merikaupunginosa,

jonka kanavat ja rantarakentaminen

tekevät siitä omaleimaisen

”Espoon Venetsian”. Alueen

vetovoimatekijöitä ovat laaja

pienvenesatama ja siihen liittyvä

vesivirkistyskeskus, ekologiseen

elämäntapaan opastava luontotalo

sekä linnustoltaan ainutlaatuinen

kosteikkoalue.

Visio hahmottaa alueen korkeine

torneineenkin ilmavaksi

ja veistokselliseksi. Kaupan konsepti

perustuu pienliikkeisiin, ja

tarkoitus on toteuttaa Finnoon

metroaseman yhteyteen moderni

kauppahalli. Metroasemalta ja

pienvenesatamasta on vilkas vesibussiliikenne

saaristoon. Vision

mukaan 2030 alueen asukkailla

ja yrityksillä on mahdollisuus toimia

hiilineutraalisti.

Vision laadinnasta vastasi konsulttiryhmä,

jossa pääkonsulttina

toimi WSP Finland Oy.

www.finnoovisio.info

Energiaviisaita

yhdyskuntasuunnittelijoita

kuntiin

● Yhdyskuntien tärkeimmät

energiatehokkuusratkaisut tehdään

maankäytön, liikenteen,

energiatuotannon ja rakentamisen

suunnittelussa. Aalto-yliopistossa

on meneillään erityisesti

kaavoittajille ja muille yhdyskuntasuunnittelun

ammattilaisille

suunnattu projekti, jossa

pureudutaan näihin asioihin.

Hanketta osarahoittaa Intelligent

Energy Europe -ohjelma.

Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö

Aalto PRO toteuttaa

17.10.2011–12.6.2012

koulutusohjelman (16 pv) yhdyskuntasuunnittelijoiden

energiaosaamisen

vahvistamiseksi. Koulutus

tarjoaa tietoa ja työvälineitä

eri energiavaihtoehtojen vaikutuksista

maankäyttöön ja kaavoitukseen.

Ohjelman sisällöt ja

työskentelytavat on suunniteltu

siten, että osaamista voidaan

hyödyntää ketterästi omassa

työssä energiatehokkaiden kaavoitusratkaisujen

luomiseksi.

Koulutusohjelman toteutuksessa

ovat mukana myös Aalto-yliopiston

Yhdyskuntasuunnittelun

tutkimus- ja koulutuskeskus,

Energiatekniikan laitos,

Arkkitehtuurin laitos sekä Talotekniikan

instituutti.

www.aaltopro.fi/eys

Energiatehokkuus

käy kunnille

kalliiksi

● Kuntaliitto on huolestunut

EU:n valmisteilla olevasta

direktiivistä, joka uudistaa

energiatehokkuutta koskevia

määräyksiä. Mikäli direktiivi hyväksytään,

se tulee voimaan

1.1.2014. Direktiivi aiheuttaisi

kunnille satojen miljoonien

eurojen lisäkustannukset

vuosittain.

– Esityksen mukaan kunnat

velvoitettaisiin lisäämään energiankulutukseen

liittyviä rakennusten

korjauksia ja energiakatselmuksia

usean sadan

miljoonan euron edestä vuosittain,

Kuntaliiton energiainsinööri

Kalevi Luoma kertoo.

Toteutuessaan direktiivi velvoittaisi

myös energian myyjät

tai jakelijat säästämään asiakkaidensa

energiaa vuosittain

1,5 prosenttia liikennepolttoaineita

lukuun ottamatta.

Luoman mukan suunniteltu

direktiivi on etenkin kaukolämmön

ja sähkön toimittajille

ongelmallinen, koska näillä

on toimitussopimuksiin perustuva

velvoite toimittaa asiakkaalleen

tämän kulloinkin tarvitsema

määrä energiaa.

Esitys voi myös romuttaa vapaaehtoisuuteen

pohjautuvan

kuntien sekä työ- ja elinkeinoministeriön

välisen energiatehokkuussopimusjärjestelmän.

54 Kuntatekniikka 5/2011


Oulun Ranta-Toppilaan tulee uusi merellinen asuinalue. Paikalle on jo viety kontti, jossa oululaiset voivat

esitellä ideoitaan alueen kehittämisestä.

Oululaiset

ideoivat uutta

kaupunginosaa

kontissa

● Ranta-Toppilan vanha teollisuusalue

muuttuu uudeksi merelliseksi

kaupunginosaksi Oulussa. Kaupunkilaiset

pääsevät esittämään

kehitysideoita alueelle pystytetyssä

kontissa.

Oulu on osana eurooppalaista

verkostoa mukana EU-hankkeessa

B-Team – Brownfield Policy Improvement

Task Force, jonka tavoitteena

on entisten teollisuusalueiden

kehittäminen uuteen käyttöön.

Hankkeessa ovat mukana muun

muassa Dublinin ja Belfastin merenrantakaupungit.

Oulun Ranta-Toppilaan kaavoitetaan

parhaillaan uutta merellistä

asuinaluetta. Alueelle tulee myös

merellisten palveluiden keskus. Uusi

Ranta-Toppilana tunnettu alue

yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen

kohti merta. Alueen kehittämisideoita

halutaan tiedustella

myös kaupunkilaisilta, minkä vuoksi

Toppilansalmen rannalle on viety

ideariiheksi vanha rahtikontti.

Kontti on suunnitelmien esittelypaikka

ja paikka aivoriihille, joissa

kootaan ja kehitellään oululaisten

ideoita, aloitteita ja innovaatioita.

Kontin avajaisia vietettiin

Toppilansalmen rannassa 18.8.

Kontti on avoinna 16.9. asti.

Havainnekuva/Oulun kaupunki

Savosolarin in-line -tyhjiöpinnoituskoneella voidaan

pinnoittaa kokonaisia absorbereita, joissa on päätyputki

kiinnitettynä. Tämä tekee mahdolliseksi direct

flow -absorberien valmistuksen.

Aurinkokeräinyritys palkittiin

● Savosolar Oy valmistaa

keräimiä, joissa säteilyenergia

siirretään lämpönä nesteeseen

ja sitä kautta käyttöveden

ja tilojen lämmitykseen.

Yritys tuo markkinoille

kokoalumiinisen direct

flow -aurinkolämpökeräimen

absorberin. Absorberi

tarkoittaa lämpökeräimen

sisällä olevaa rakennetta,

joka ottaa vastaan

auringon säteilyn ja lämpiää

sen vaikutuksesta. Direct

flow:ssa neste kiertää

suoraan lämpöä keräävän

rakenteen sisällä sen sijaan,

että lämpöä keräävään levyyn

olisi kiinnitetty nestettä

kuljettava putki.

– Savosolar on ainoa

valmistaja maailmassa, joka

pystyy tekemään selektiivisen

tyhjiösputteroidun

nanopinnoitteen valmiiseen

koottuun absorberiin,

jossa myös päätyputket

ovat kiinnitettyinä,

kertoo toimitusjohtaja Jari

Varjotie.

Yritys sai kansainvälisen

innovaatiopalkinnon (Intersolar

Award) kesäkuussa.

www.savo-solar.fi

Reija Anttonen

Valokaapelien

asennus

nopeutuu

● Eltel Networks Oy on

ensimmäisenä Suomessa

ottanut käyttöön mikroojitusteknologian

tietoliikenneverkkojen

rakentamisessa.

Mikro-ojitusteknologian

hyötyjä ovat

mm. ympäristöystävällisyys,

nopeus ja kustannustehokkuus.

Menetelmää käytettäessä

aikaisemmin

kaivetun puolen metrin

ojan sijaan maahan

sahataan kapea ura,

johon kaapelit upotetaan.

Uran syvyys vaihtelee

30–40 cm. Kaapelin

upottamisen jälkeen

ura täytetään seulotulla

hiekalla, joka kastellaan

ja tärytetään, kuten

kunnalliset ohjeet

edellyttävät. Urien leveyttä

voidaan vaihdella

tarpeen mukaan.

Ensimmäinen kohde,

jossa Eltel käyttää mikro-ojitusteknologiaa,

käynnistyi heinäkuussa

Kangasalla. Elisan tilaama

työ käsittää kerrostaloalueen,

jonka pariinkymmeneen

kiinteistöön

on tulossa laajakaistaliittymät.

Alueelle asennetaan

suojaputket, joita

pitkin valokaapeli puhalletaan

kiinteistöön.

www.eltelnetworks.fi

Valokaapelin asennuksessa Kangasalla käytetään

mikro-ojitusteknologiaa.

The Irish Times -lehden pääkonttori

Dublinissa.

Vanhaa tiiltä ja

modernia lasia

● Dublinissa sijaitsevan The

Irish Times -lehden pääkonttori

on osittain purettu ja osittain

saneerattu. 1800-luvun tiiliarkkitehtuuria

edustavan rakennuksen

julkisivuun yhdistettiin

modernia lasiarkkitehtuuria.

Lasiatrium yhdistää rakennuksen

Fleet Streetin moderneihin

kiinteistöihin.

Selkeät geometriset rakenteet

ja 2 200 neliötä rakennelasitusta

Interpanen ipasol neutral

control -lasilla takaavat, että

sisätilat ovat valoisia, mutta

kesäkuumallakin miellyttävän

viileitä.

www.interpane.com

Kuntatekniikka 5/2011

55


KL-Kustannus Oy

neväylät-yksikköön Espooseen.

Helsinkiin.

Kari Leminen on ni-

-



Raaseporin

kaupunki

-

-


Hannu

Kataja

-



-

vässään

28.6.


-

-




-

-

-



liitto-konsernin

viestinnän


-


-

-


Ramboll

Finland Oy

Kari Salmi on nimi-



Jaana Alalauri

on nimitetty projek-


-yksikössä.

Ville John

on nimitetty projektipääl-

tutkimus

-yksikössä Hol-


Ville Nikkilä

on nimitetty ryhmäpääl-

tutkimus

-yksikössä.

Mikael Sulonen

on nimitetty projektipääl-



Hemmo Sumkin

on nimitetty suunnittelu-


Helsinkiin.


Kari Jauhiainen on ni-



väskylään.

Marko Loikkanen

on nimitetty ryhmäpäälli-

-


Timo Mankkinen

on nimitetty pää-


väskylään.

Kalle Rautavuori

on nimitetty pro-

-


Martti Sorkamo on

-



Mikko Uljas on nimitetty

toimistopäällikök-

-


Ramboll

Talotekniikka Oy

Heini

Seppälä on nimitetty

projektipäälliköksi Sähkö-


Suomen Aluerakennuttaja

Oy

Sanna Kujansuu

-


Pelastusopisto

ri

Mervi Parviainen on


rehtoriksi.



on nimitetty insinööri

Jan Gröndahl

-


-

nöörinä.

Vaasan kaupunki

-

-

Tomas Häyry


-

-

-


-

-


Casatino Oy

ukka Hämäläinen

-

min

toiminut mm. Fe-



tehtävissä.

Frej Werner on ni-

nesuunnitteluyksikön

päälliköksi.

Mikko Alilonttinen

on nimitetty

-

Klas Hytönen on

-



Pasi Kuivasniemi

on nimitetty projekti-


Sanna Sopanen on

nimitetty ryhmäpäällikök-


yksikköön Espooseen.

Are-konserni

Heikki Pesu



-

-

-



nimitetty Tero Vetten-

ranta-


projektit.

56

Kuntatekniikka 5/2011


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Lahden Seudun

Kuntatekniikka Oy


valittu Olli Hurme, 52.

liskuuhun

saakka toiminut

Ari Simonen siirtyi

Itä-Suomen Huoltopalvelut

liikelaitoskuntayhtymän

toimitusjohtajaksi

Kuopioon.

Lappeenrannan

kaupunki


aloittanut Lappeenrannan

Kaupunkiyhtiöihin

kuuluvan Free Zone Oy:n

toimitusjohtaja Hannu

Lappalainen.

Vaikka satamalaitoksen

toiminnot siirtyvät

Free Zone Oy:lle vasta ensi

vuoden alusta, kaupunginhallitus

päätti 20.6.,

että yhtiön toimitusjohtajasta

tulee sivutoimisesti

satamajohtaja jo heinäkuun

alusta.

Mustankorkea Oy

Esko Martikainen

on nimitetty uudeksi toimitusjohtajaksi

Veikko

Tissarin jäätyä eläkkeelle

1.7. Martikainen siirtyi

uuteen tehtäväänsä Sammakkokangas

Oy:n toimitusjohtajan

paikalta.

Kiteen kaupunki


valittu rakennustekniikan

insinööri (AMK) Antti

Asikainen Kesälahdelta.

NCC Rakennus Oy

Infrarakentaminen

Jari Syyli on nimitetty

hankintainsinööriksi.

WSP Finland Oy

Tomi Harjula on nimitetty

infratoimialan yksikönpäälliköksi

Ouluun.

Pasi-Pekka

Immonen nimitetty sillantarkastustiimin

vetäjäksi

Helsinkiin.

VVO-yhtymä Oyj

Jani Nieminen

(42) on kutsuttu

VVO-yhtymä Oyj:n toimitusjohtajaksi.

Nieminen

siirtyi uuteen tehtäväänsä

Realia Group Oy:n varatoimitusjohtajan

paikalta.

Suomen

Tieyhdistys


valinnut uudeksi puheenjohtajakseen

vuodelle

2012 Maa- ja metsätaloustuottajain

Keskusliitto

MTK:n puheenjohtajan,

MMT Juha Marttilan

Simosta.

sen

puheenjohtajana toiminut

maaherra

Olavi Martikainen luopuu

tehtävästään tämän

vuoden lopulla.

2011

Katupäivät

8.–9.9.2011 Tampere

www.fcg.fi

Kuntamarkkinat

14.–15.9.2011 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Julkiset hankinnat

rakennuttamisessa

15.9.2011 Helsinki

www.kiinko.fi

Kiinteistönhoitopäivät 2011

21.–23.9.2011 Helsinki-Tukholma-

Helsinki

www.fcg.fi

Turvallisuuskoordinaattorin

rooli ja vastuut

rakennuttamisessa

27.9.2011 Helsinki

www.kiinko.fi

Maarakennuspäivä

6.10.2011 Helsinki

www.mank.fi

Valtakunnalliset

vesiosuuskuntapäivät

7.–8.10.2011 Kankaanpää

www.svosk.fi

Liikenne ja maankäyttö

11.–12.10.2011 Helsinki

www.fcg.fi

FinnSec 2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.finnsec.fi

ViherTek2011

12.–14.10.2011 Helsinki

www.vihertek.fi

Rakentamisen sopimusoikeus

ja -johtaminen

18.–20.10.2011 Helsinki

www.kiinko.fi

Katujen kunnossapitolainsäädäntö

20.–21.10.2011 Helsinki

www.fcg.fi

World Sustainable Building

Conference

18.–21.10.2011 Helsinki

www.sb11.org

UrbanTec

24.–27.10.2011 Köln

www.urbantec.de

Infrastruktuurin tuottamisen

johtaminen (RAPS)

25.10.2011–31.8.2012, 6x2 pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Maanmittausinsinöörien ja

-teknikoiden koulutuspäivät

26.–27.10.2011 Lahti

www.fcg.fi

Paikkatietomarkkinat

1.–2.11.2011 Helsinki

www.paikkatietomarkkinat.fi

Yksityistiepäivät

1.–2.11.2011 Helsinki

www.fcg.fi

Rakennusvalvontapäivät

9.–11.11.2011 Jyväskylä

www.fcg.fi

Asuntopoliittiset

neuvottelupäivät

15.–16.11.2011 Jyväskylä

www.fcg.fi

Teknisen hallinnon päivät

17.–18.11.2011 Jyväskylä

www.fcg.fi

2012

Uimahalli- ja kylpyläpäivät

7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.ukty.fi

Viherpäivät

14.–15.2.2012 Tampere

www.vyl.fi

Talvitiepäivät

15.–16.2.2012 Tampere

www.tieyhdistys.fi

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 5/2011 57


sivulla 36

65 VUOTTA

sivulla 36

KUNTA-

TEKNIIKKA

TURUSSA

18.–20.5.

sivulla 36

– avaa www.kuntatekniikka.fi

ja sukella tiedon verkkoon

Uudistunut Kuntatekniikan foorumi tarjoaa

kätevän keinon saada ja jakaa tuoreinta tietoa

kuntatekniikan tekijöiden kesken.

Tule mukaan verkkoon – tiedon apajille!








Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

ALANSA YKKÖNEN

Pirkkala valitsi

maalämmön Toivion

kouluun sivu 12

5 /2011

Kuntaliitos uudisti

organisaatiot

Hämeenlinnassa,

Timo Tuomola

kertoo. sivu 40

Fiskarsin ruukkikylästä

tehdään vihreää

ekotaajamaa sivu 20

sivulla 36

Merenpinnan nousu

vaaraksi Hangon

vesihuollolle sivu 44

2011

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat

energiapilotin valmistumisesta

Porin uimahalli

saa lisävoimaa

sivu 6

AURINGOSTA

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 80 euroa,

irtonumero 10 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Minkä niminen siitä Vantaan uudesta yhtiöstä tulikaan...

Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2011 vai oliko se

8/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.

sivu

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

ALANSA YKKÖNEN

Kaupungin tilapalvelut

uudistuvat – Mika Savolaisen

urakka loppusuoralla

VANTAA

SAA UUDEN

YHTIÖN

sivu 6

2/2011

Kannesta ja

monitoimihallista

tulee Tampereen

symboli, Jyrki

Laiho sanoo. sivu 30

Hajajätevesiasetus

meni

uusiksi sivu 18

Allasveden laatu

on monen tekijän

summa sivu 36

KUNTA-

TEKNIIKKA

Kuntatekniikan

investoinneissa lievää

laskua sivu 40

ALANSA YKKÖNEN

Kaupunginhallituksen pj.

Minna Arve vanhan

tammen syleilyssä

sivu 6

3/2011

AS Tallinna Vesi

tehostaa jätevesien

typenpoistoa

Ellen Mihkleppin

johdolla. sivu 36

Kuntien ilmastotyöhön

on tullut

potkua sivu 13

Myllyn teräs

kohoaa Aurajoen

ylle sivu 16

Miten Helsinki

pärjäsi Lumisodassa?

sivu 24

Jätteet imuun

Espoon

Suurpellossa sivu 44

Turku yhtiöittää

2012 teknisiä

palvelujaan sivu 55

TURKU ON EUROOPAN

PUUPÄÄKAUPUNKI

ALANSA YKKÖNEN

Paikkatieto paljastaa,

mihin paloasema

rakennetaan sivu 13

Vaalivoittajan valaistus

pistettiin uusiksi

Joensuussa sivu 20

Orgaaninen puuarkkitehtuuri

ihastutti

Unkarissa SKTY-sivu 28

USA:n vesihuollossa

niukentuvien vesivarojen

hallinta on haaste sivu 44

8 /2010

Isoissa voimaloissa

eroon kivihiilestä

– TEM:n Petteri

Kuuva kertoo

vaihtoehdot. sivu 36

Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –

Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari

huolissaan palvelutason säilymisestä

6

KUULEEKO 112?

58 Kuntatekniikka 5/2011


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi

FCG – Hyvän elämän tekijät

Suunnittelemme hyvää

infrastruktuuria, ympäristöä

ja yhdyskuntaa

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

www.fcg.fi

SUUNNITTELUPALVELUJA

MONIALAISESTI

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

www.poyry.fi

WSP Finland Oy

p. 0207 864 11

www.wspgroup.fi






VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 5/2011

59

More magazines by this user
Similar magazines