Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Toivion kouluun

rakennettavaan

maalämpöjärjestelmään

kuuluu

39 kaivoa, ja sen

maksimiteho on 475

kilowattia. Investointikustannukset

ovat

450 000 euroa.

sähkön hinta, jonka osuus maalämmön

kokonaiskustannuksista

on noin kolmannes.

Samaa hintavakautta ei voi

odottaa muilta energiamuodoilta.

Öljyn maailmanmarkkinahinta

heilahtelee poliittisten suhdanteiden

mukaan, ja maakaasun

hinta on sidottu öljynhinnan

kehitykseen. Verottajakin haluaa

saada osansa. Maakaasusta maksettavaa

veroa nostettiin vuodenvaihteessa

14 prosentilla.

Odotettavissa on, että jatkossakin

tuontipolttoaineiden käyttöä

pyritään verottamaan aikaisempaa

enemmän sekä energiapoliittisista

että valtiontaloudellisista

syistä. Nyt maakaasun hinta

on 45 euroa magawattitunnilta,

mutta pahimpien skenaarioiden

mukaan sen hinta saattaa jopa

nelinkertaistua seuraavan 15

vuoden aikana. Maalämmön tuotantokustannukset

ovat 34 euroa

megawattituntia kohden.

Hintaepävarmuus koskee

myös pellettiratkaisua. Pelleteistä

on nyt ylituotantoa, mutta 15

vuoden kuluttua tilanne saattaa

olla toinen. Pellettimalli olisi

vaatinut isot varastotilat ja jatkuvaa

huoltoa, eikä sen ekologisuuskaan

keskelle asuinaluetta sijoitettuna

ole paras mahdollinen.

Pelletteihin verrattuna maalämmön

eduiksi katsottiin toimintavarmuus

ja huoltovapaus.

Öljykattila vastaa

varalämmöstä

Juha Leppälä maalämpökaivojen

urakoinnista vastaavasta

Markku Viinamäki:

Investointi maalämpöjärjestelmään

ja

sen käyttökustannukset

maksavat

kunnalle 15 vuoden

aikana noin miljoona

euroa.

LämpöYkkönen Oy:stä kertoo,

että varsin ainutlaatuinen ratkaisu

Toiviossa on maalämmön

sataprosenttinen mitoitus.

– Se tarkoittaa, että järjestelmä

tuottaa koulun lämmityksessä sekä

vieressä sijaitsevan päiväkodin

lämmityksessä tarvittavan energian

kaikissa olosuhteissa, jopa

40 asteen pakkasessa. Yleensä

maalämmön mitoitusaste on

vain 90 prosenttia huipputehon

tarpeesta, Leppälä toteaa.

Varalämpöratkaisuna toimii

koulun vanha öljykattila, joka

mahdollisen huoltokatkoksen

aikana tai lämpötilan laskiessa

käynnistyy automaattisesti. Sähkön

varaan varalämpöratkaisua

ei voi perustaa, sillä siihen tarvittaisiin

tehoa 475 kWh, joka vaatisi

ylisuuren sähköliittymän.

Elisa Hinkkala:

Maalämmön valintaa

voidaan perustella

tulevien vuosien

hintakehityksen

vakaudella.

Viisi kokoomakenttää

ja 39 kaivoa

Viiteen eri kokoomakenttään porattavat

39 kaivoa yhdistyvät yhdeksi

pannuhuoneeseen kulkevaksi

putkeksi. Yhden 200 metriä

syvän kaivon poraamiseen

kuluu aikaa yhden työpäivän

verran. Välitysaine on 30 prosenttista

bioetanolia. Osa yhden

kokoomakentän rei’istä sijaitsee

tilapäiskoulun alla. Ne porataan

vasta ensi kesänä, kun rakennus

on siirretty pois.

– Järjestelmää pyörittää 16

kappaletta 30 kilowatin tehoista

kompressoria. Ne eivät ole käytössä

koko aikaa, vaan automatikka

kuormittaa niitä tasaisesti.

Niiden laskennallinen käyttöikä

Juha Leppälä:

Maalämmön mitoitusaste

on yleensä

90 prosenttia huipputehon

tarpeesta.

Toiviossa mitoitus

on sata prosenttia.

on 21 vuotta, ja tarpeen vaatiessa

jokainen voidaan vaihtaa erikseen,

Leppälä sanoo.

Jäähdytystä kouluun ei tule,

mutta joitakin erityisluokkia kuten

atk-luokkaa, keittiötä ja toimistorakennuksia

jäähdytetään

jäähdytyskompressorilla.

Koulut yleensä

kaukolämmössä

Urakkajako on tavanomainen:

maalämpöratkaisun ulkopuoliset

poraukset ja putkitukset kuuluvat

maalämpöurakoitsijalle eli

LämpöYkkönen Oy:lle ja sisäpuoliset

pumppu-, laite- ja putkiasennukset

putkiurakoitsijalle,

joka on Kaunisto-Yhtiöt Oy. Jos

ongelmia joskus ilmenee, niin kädenvääntöä

joudutaan käymään

siitä, onko vika putkissa vai pumpuissa.

Kaivon lämmöntuottokyky

mitataan teknisesti heti porauksen

jälkeen. Suomessa tulee harvoin

yllätyksiä, mutta esimerkiksi

Ruotsissa maaperä saattaa olla

niin kalkkipitoista, ettei lämpöä

kerry tarpeeksi. Jos tehot eivät

riitä, niin reikiä porataan lisää

tai tyydytään 95 prosentin tehotavoitteeseen,

jolloin öljyllä lämmitettäviä

päiviä tulisi vuodessa

kaksi tai kolme.

LämpöYkkönen Oy:lle urakka

oli ensimmäinen toimivaan

kouluun tehty maalämpöratkaisu,

sillä yleensä koulut sijaitsevat

kaukolämpöalueella eikä kaukolämpöä

kannata vaihtaa maalämmöksi.

Vanhoihin opetuskäytöstä

poistettuihin kyläkouluihin

maalämpöratkaisuja on kuitenkin

tehty.

Purkuakin pohdittiin

Kouluun tulee vesikiertoinen lattialämmitys

ja hyvä ilmastointi,

eikä homeongelmia pitäisi syntyä.

Vanhasta osasta poistetaan

kaikki materiaalit, jotka voivat

homehtua, kuten välipohjien rakentamisaikaiset

puumuotit.

Vanhassa tilassa lattiatilaa pudotetaan

alaspäin 50 senttiä, jotta

välipohjaan saadaan tilaa nykyaikaiselle

IV-tekniikalle. Suunnitteluvaiheessa

vaihtoehtona pohdittiin

myös vanhan koulurakennuksen

purkua. Näin olisi tehtykin,

mikäli rakennuksen kunto

olisi etukäteen tiedetty.

Pirkkalan kunta on sitoutunut

Motivan energiasäästöohjelmiin.

Maalämpöä suositaan siellä,

missä se on mahdollista. Uusilla

omakotitalotonteilla maalämmön

osuus onkin 60–70 prosenttia,

ja pohdittavana on kahden

kunnan omistaman kiinteistön

muuttaminen maalämpöpohjaiseksi.

Parin seuraavan vuoden aikana

energiakorjauksiin on varattu

450 000 euroa. Niiden kohteena

on ollut muun muassa kunnan

virastotalo. Vanhainkoteihin on

toteutettu kaksi lämmön talteenottojärjestelmää.

Juha Leppälän mukaan kallio

alueella on kovaa ja siten poraukseen

sopivaa. Tampereen seudulla

on runsaasti harjumaisia alueita,

kuten Pispalan harju, jota porausputki

ei pysty läpäisemään. Yllättävin

kokemus on ollut se, että 50

metrin kallioporauksen jälkeen

vastaan tuli sorakerros.

TOIVION KOULUN

MAALÄMPÖ

■ 39 kaivoa

■ Maksimiteho 475 kilowattia

■ Sataprosenttinen mitoitus

■ Investointikustannukset

450 000 €

■ Vaihtoehdot:



14 Kuntatekniikka 5/2011

More magazines by this user
Similar magazines