Sekahedelmä 1-2009 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 1-2009 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Sekahedelmä 1-2009 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Sekahedelmä</strong><br />
1 • <strong>2009</strong><br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong>
Sisältö<br />
Sisältö<br />
Pääkirjoitus ................................. 3<br />
Sihteerin terveiset ............................ 4<br />
Vierailu eduskuntaan .......................... 5<br />
SEL <strong>ry</strong> Liittohallituksen kannanotto. ............... 7<br />
Arvoisat kansanedustajat ....................... 8<br />
Aluetoimisto tiedottaa .........................<strong>10</strong><br />
Aluesihteerin palsta ...........................11<br />
Vieraskynä ..................................12<br />
Vieraskynä ..................................14<br />
Slangivisa. ..................................15<br />
Sekahelmä<br />
1 • <strong>2009</strong><br />
Toimitus<br />
Vastaava<br />
Jukka Mahlamäki,<br />
jukka.mahlamaki @ meira.fi<br />
Heikki Vesanto<br />
heikki.vesanto @ luukku.com<br />
Kansikuva Jukka Mahlamäki<br />
Taitto Anitta Kainulainen<br />
Kopiopiste, Mikkeli<br />
Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy kesäkuussa.<br />
Aineistot 15.5.<strong>2009</strong> mennessä sihteerille.<br />
<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong><br />
Osasto <strong>10</strong><br />
Siltasaarenkatu 4, 5 krs<br />
00530 Helsinki<br />
puh. 02077 40713<br />
In<br />
ternet: www.osasto<strong>10</strong>.com<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 2
Pääkirjoitus<br />
Hyvää kevättä<br />
Viime aikoina on saanut lukea keskieurooppalaisista<br />
yritysjohtajista, jotka tekevät<br />
paljon työtä sen eteen, ettei ammattimaista<br />
henkilökuntaa joudu lomauttamaan, tai sanomaan<br />
irti. Ranskassa viikoittainen työaika<br />
lyhennettiin 35 tuntiin jo kymmenen vuotta<br />
sitten. Saksassa moni tekee vain kolmipäiväistä<br />
työviikkoa, palkkaa saa vain tehdystä<br />
työstä, mutta valtio / ay-liike maksaa muulta<br />
”työajalta” ansionmenetyksiä 60% - 67%<br />
perhetaustasta riippuen.<br />
Lomautusta on Suomessa ylistetty tapana<br />
välttää irtisanomisia, mutta lomautetun<br />
tilipussissa se tuntuu kipeästi, niin nyt kuin<br />
aina ennenkin.<br />
On lyhytnäköistä lomauttaa nyt, kun jatkuvasti<br />
puhutaan tulevasta työvoimapulasta,<br />
ja kun kasvu taas alkaa, työvoimasta on<br />
pulaa, varsinkin ammattimaisesta työvoimasta.<br />
Jukka<br />
Duunareiden eläkeikää<br />
nostetava pikkuhiljaa<br />
seitsemäänkymppiin.<br />
Oltu aina sitä mieltä.<br />
Nythän moni ehtii terveenä<br />
eläkkeelle ja se on turhaa<br />
ylellisyyttä.<br />
Ollaan vähän eri mieltä<br />
mut herrat tietää varmasti<br />
paremmin ja saa<br />
päättää...<br />
HALLITUS E K SAK<br />
Sihteerin näkemys nykyaikaisesta kolmikantaneuvottelusta<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 3
Sihteerin terveiset<br />
Tervehdys toverit<br />
Täytyy taas kerran todeta, että onneksi<br />
meillä on elintarviketyöläisten liitto. Tässä<br />
on meikäläinenkin ollut jos jonkunkin kerran<br />
28 vuoden aikana minkä olen liittoon<br />
kuulunut klesana ja sairiksella. Viimekskin<br />
ihan tämän "urheilun" takia, johon leguritkin<br />
yllyttää, kun se on niin terveellistä.<br />
Harrastin tollasta maastojuoksuu, eli tsuppasin<br />
dogin perässä pitkin skutsii. Ei se<br />
mun mielestä mitään terveellistä ollu, kanto<br />
kamppas ja nilkasta meni nivelsiteet sököks.<br />
Mut mitä liitolla on tekemistä tämän asian<br />
kanssa on se, että kuka työnantaja maksais<br />
tämmösestä "itse aiheutetusta vammasta"<br />
sairisajan palkkaa jos meikäläisten neuvottelijat<br />
ei olis saannut kinattua siitäkin sopimusta?<br />
Tiedän useampiakin duunimestoi<br />
missä on niin duunarit kuin duunin antajatkin<br />
"villejä". Niissä voi ennemmin saada<br />
fudut kun palkallista sairista.<br />
Käytiin muuten tossa yhtenä päivänä<br />
eduskunnassa viemässä Elintarviketyöntekijöiden<br />
vastalause Sata-komitean suunnittelemaan<br />
sosiaalitupoon. Siinä oli ainakin<br />
elintarvikeduunareiden tulevaisuuden kannalta,<br />
jos ajatellaan työttömyyttä tai esimerkiksi<br />
tulevia mahdollisia osa-aikaeläkkeitä,<br />
monia huononnuksia nyky-tilanteeseen<br />
verrattuna, eikä ne asiat ole nytkään turhan<br />
hyvin. Neljästä kansanedustajasta kaksi olivat<br />
hallituspuolueiden edustajia. He olivat<br />
täysin komitean esityksen kannalla, kuten<br />
Lauri Ihalainenkin on tuntunut olevan. Siinä<br />
nähtiin taas paljonko keskusjärjestömme<br />
kohta eläkkeelle lähtevä, nykyinen puheenjohtajamme<br />
välittää työttömistä ja eläkeläisistä.<br />
Sata-komitean "eläkkeen parannukset"<br />
eivät hänen onnekseen kosketa hänen<br />
hyvinvointiaan.<br />
Nythän Vanhanen ja hänen kumppaninsa<br />
hallituksessa keksi, että pitää nostaa<br />
vanhuuseläkeikä kuuskytviiteen (65) ikävuoteen.<br />
Näin kun pelotellaan duunareita eläkeiän<br />
nostolla, alkaa kaikki kohta 63 vuotta<br />
täyttävät kilvan rientää eläkkeelle. Jos ei nyt<br />
lähde, niin kohta eläkeikä nostetaan seitsemään<br />
kymppiin.<br />
Toivottavasti tavataan Porvoossa, siellä<br />
on seuraavat liiton kesäpäivät.<br />
Hyviä vointeja kaikille ja tsemppiä<br />
Hessu<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 4
Vierailu eduskuntaan<br />
SEL:n jäsenistöstä koottu lähetystö<br />
vieraili eduskunnassa 13.2. ja tapasi<br />
eri puolueiden kansanedustajia.<br />
Tapaamisen aiheena oli työmarkkinajärjestöjen<br />
esitys eläke- ja työttömyysturvan<br />
uudistamiseksi, joka hyväksyttiin<br />
osaksi sosiaaliturvan uudistamista<br />
miettineen ns. SATA-komitean<br />
esitystä hallitukselle.<br />
Eläke- ja työttömyysturvan uudistaminen<br />
varmistaa toteutuessaan ansiosidonnaisen<br />
päivärahan säilymisen, mutta muun muassa<br />
heikentää koulutustukijärjestelmää ja<br />
nostaa sekä osa-aikaeläkkeelle että työttömyyseläkeputkeen<br />
pääsyn alaikärajaa. SEL<br />
ei hyväksy heikennysesityksiä.<br />
Eduskuntaan lähetystöä oli saapunut<br />
kuuntelemaan kansanedustajat Sirpa Asko-<br />
Seljavaara (kok), Erkki Virtanen (vas), Marjaana<br />
Koskinen (sd) sekä Johanna Karimäki<br />
(vihr). SEL:n delegaatio liittopuheenjohtaja<br />
Veli-Matti Kuntosen johdolla selvitti liiton<br />
näkemyksiä uudistusesityksestä.<br />
- Työmarkkinajärjestöjen esitys sisältää<br />
myös parannuksia, mm. työssäoloehdon lyhentämineen<br />
parantaa epätyypillisissä työsuhteissa<br />
olevien työntekijöiden oikeuksia.<br />
Kuva Heikki Vesanto<br />
SEL:in lähetystö saapumassa eduskuntaan.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 5
Parannukset eivät kuitenkaan ole mittaluokaltaan<br />
sellaisia, että niiden toteuttamisella<br />
voidaan perustella eläke- ja työttömyysturvan<br />
heikennyksiä, muistutti liittopuheenjohtaja<br />
Kuntonen.<br />
- Taantuma tietää työttömyyden lisääntymistä.<br />
Työttömien aseman heikentäminen<br />
tuntuukin juuri tässä ajassa kohtuuttomalta<br />
ja kestämättömältä.<br />
Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki<br />
Virtanen totesi, että asiasta on käyty keskustelua<br />
puolueen eduskunta<strong>ry</strong>hmässä ja<br />
<strong>ry</strong>hmä on selliläisten kanssa samoilla linjoilla.<br />
- SATA-komiteassa, jossa näitä uudistuksia<br />
mietittiin, ei esimerkiksi ollut opposition<br />
edustajaa, mistä olemme olleet murheissamme<br />
alusta lähtien.<br />
Komiteassa istuneet palkansaajapuolen<br />
edustajat ovat joutuneet puolustuskannalle<br />
alusta lähtien. Nyt ollaan tilanteessa,<br />
jossa työnantaja saa keskeisiä uudistuksia<br />
ja parannuksia läpi, kansanedustaja Erkki<br />
Virtanen totesi kuulijoille.<br />
Lopuksi paikalle saapuneet kansanedustajat<br />
kiittivät SEL:a aktiivisuudesta ja lupasivat<br />
viedä liiton esille tuomat näkökannat<br />
omiin eduskunta<strong>ry</strong>hmiinsä tiedoksi.<br />
SEL:n delegaatiossa mukana olivat Jonna<br />
Niva ja Heikki Vesanto (Etelä-Suomi), Jani<br />
Mäki (Häme-Keski-Suomi), Martti Toiminen,<br />
Janne Pinomäki ja Reijo Rantala (Länsi-Suomi),<br />
Jorma Kuha (Kaakkois-Suomi),<br />
Veli-Matti Kuntonen ja Pirjo Vainio liiton<br />
toimistolta.<br />
Pirjo Vainio<br />
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL <strong>ry</strong><br />
sihteeri, jäsenpalvelu- ja tiedotusosasto<br />
Kuva Heikki Vesanto<br />
Kansanedustajat vasemmalta lukien: Hallituspuolueista vihreiden Johanna Karimäki,<br />
kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara. Oppositiota edusti Marjaana Koskinen Demarit ja<br />
Erkki Virtanen Vasemmistoliitto.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 6
Suomen Elintarviketyöläiset SEL <strong>ry</strong><br />
Liittohallituksen kannanotto<br />
30.1.<strong>2009</strong><br />
Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL <strong>ry</strong> ei<br />
hyväksy esitystä ns. sosiaalitupoksi, sillä se<br />
sisältää merkittäviä heikennyksiä eläke- ja<br />
työttömyysturvaan. Saavutetut parannukset<br />
eivät vähennä heikennysten merkitystä.<br />
Talousvaikeuksissa painivat yritykset vähentävät<br />
yhteistoimintamenettelyn mukaisesti<br />
henkilöstöä. Henkilöstövähennyksiä<br />
tehtäessä pitäisi etsiä inhimillisiä ratkaisuja<br />
vähäisistä vaihtoehdoista. Lomautusten ja<br />
irtisanomisten lisäksi yritykset ovat vähentäneet<br />
henkilökunnan määrää työttömyyseläkeputkiratkaisuilla.<br />
Lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa oltaisiin<br />
nyt nostamassa 59 vuodesta 60 vuoteen<br />
vuonna 2011. Muutos tarkoittaa käytännössä<br />
sitä, että ns. eläkeputken alaikäraja<br />
nousee 57 vuodesta ja 1 kuukaudesta 58<br />
vuoteen ja 1 kuukauteen.<br />
Elintarvikealan työntekijät ovat joutuneet<br />
kärsimään suuresta rakenteellisesta muutoksesta<br />
ja ala on menettänyt työpaikkoja.<br />
Joukkoirtisanomiset ovat tulleet elintarviketyöntekijöille<br />
tutuksi. Monille SEL:n jäsenistä<br />
lisäpäivärahaoikeus ja pääsy työttömyyseläkeputkeen<br />
ovat olleet vaihtoehtona työttömyydelle.<br />
Työmarkkinajärjestöjen esityksessä ollaan<br />
nostamassa osa-aikaeläkkeen ikärajaa 60<br />
vuoteen. Eläkettä karttuisi osa-aikaeläkkeen<br />
aikana ainoastaan osa-aikatyön palkasta.<br />
Elintarvikealan työt ovat usein fyysisesti<br />
hyvin kuormittavia ja työuraa on pystytty<br />
pidentämään osa-aikaeläkeratkaisuilla.<br />
Vaihtoehtona osa-aikaeläkkeelle on usein<br />
työkyvyttömyyseläke ja ennen aikainen siirtyminen<br />
pois työelämästä.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 7<br />
Työttömyysturvaa heikentää merkittävästi<br />
muutos koulutustuessa. Koulutustuki ei<br />
nykyisin kuluta ansiopäivärahan 500 päivän<br />
enimmäisaikaa toisin kuin esitetyssä sosiaalitupossa.<br />
Sosiaalitupon toteutuessa koulutustuki<br />
syö ansiopäivärahan maksimiaikaa.<br />
Koulutustuella on voitu räätälöidä yhteistyössä<br />
yritysten, työvoimaviranomaisten ja<br />
työntekijöiden kanssa vaihtoehtoja työttömyydelle<br />
ja kannustaa työntekijöitä uuden<br />
työuran pariin. Koulutustuen merkityksestä<br />
kertoo se, että työttömyysturvan piirissä<br />
olevista SEL:n jäsenistä noin 20 prosenttia<br />
oli joulukuussa 2008 koulutustuen piirissä.<br />
Tuotannollisista ja taloudellisista syistä<br />
irtisanotuille on maksettu myös muutosturvan<br />
piirissä korotettua ansiopäivärahaa<br />
150 päivänä, joka on nyt heikkenemässä<br />
<strong>10</strong>0 päivään.<br />
Työmarkkinajärjestöjen esitys sisältää<br />
myös parannuksia eläke- ja työttömyysturvaan.<br />
Muun muassa työssäoloehdon<br />
lyhentäminen parantaa epätyypillisissä työsuhteissa<br />
olevien työntekijöiden etuuksia.<br />
Parannukset eivät kuitenkaan ole mittaluokaltaan<br />
sellaisia, että niiden toteuttamisella<br />
voidaan perustella eläke- ja työttömyysturvan<br />
heikennyksiä.<br />
Viime eduskuntavaalit vahvistivat oikeiston<br />
valtaa Suomessa, ja hinnan siitä maksavat<br />
nyt työttömät. Työttömien puolustajien<br />
täytyy löytyä ammattiyhdistysliikkeestä, sillä<br />
Yleinen Työttömyyskassa YTK ei huolehdi<br />
vastaisuudessakaan heidän edunvalvonnastaan.
Arvoisat<br />
kansanedustajat<br />
Kiitos, että olette tulleet kuulemaan<br />
näkemyksiämme eläke- ja työttömyysturvan<br />
uudistuksesta, joka sisältyy<br />
ns. SATA-komitean esitykseen.<br />
Lähetystömme koostuu elintarviketyöläisistä,<br />
joilla on omakohtaista kokemusta<br />
työttömyydestä alallamme.<br />
Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa esitys<br />
on saanut tyrmistyneen vastaanoton.<br />
Luottamusmiehemme ja jäsenistömme ovat<br />
ottaneet liiton toimihenkilöihin ja hallinnon<br />
jäseniin yhteyttä kertoakseen, etteivät voi<br />
hyväksyä ehdotettuja muutoksia.<br />
SEL ei voinut tukea esitystä ns. sosiaalituposta,<br />
sillä se sisälsi jäsenistömme kannalta<br />
merkittäviä heikennyksiä eläke- ja työttömyysturvaan.<br />
Ehdotetut parannukset eivät<br />
vähennä eivätkä korvaa heikennysten vaikutusta<br />
yksittäisten jäsentemme elämään.<br />
Elintarviketeollisuus on käynyt läpi rajun<br />
rakennemuutoksen. Joukkoirtisanomiset,<br />
sekä lomautukset ovat tulleet alallamme<br />
tutuiksi. Olemme oppineet arvostamaan<br />
keinoja, joilla taloudellisen turvattomuuden<br />
määrää on voitu laskea henkilöstöä<br />
vähennettäessä. Monille SEL:n jäsenistä<br />
lisäpäivärahaoikeus ja pääsy eläkeputkeen<br />
ovat olleet vaihtoehtona pitkäaikaiselle turvattomuudelle.<br />
Henkilöstövähennyksiin tähtäävissä ytneuvotteluissa<br />
luottamusmiehemme yrittävät<br />
vääntää inhimillisiä ratkaisuja vähäisistä<br />
vaihtoehdoista. Miksi näitä vaihtoehtoja<br />
pitää entisestään vähentää?<br />
Lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa oltaisiin<br />
nyt nostamassa 59 vuodesta 60 vuoteen<br />
vuonna 2011. Muutos tarkoittaa käytännössä<br />
sitä, että ns. eläkeputken alaikäraja<br />
nousee 57 vuodesta ja 1 kuukaudesta 58<br />
vuoteen ja 1 kuukauteen. Ikävä kyllä me tiedämme,<br />
etteivät kauniit puheet ikääntyvien<br />
työnsaantimahdollisuuksista ole työpaikkatason<br />
todellisuutta.<br />
Työmarkkinajärjestöjen esityksessä ollaan<br />
nostamassa myös osa-aikaeläkkeen ikärajaa<br />
60 vuoteen. Heikennys on myös se, että<br />
eläkettä karttuisi osa-aikaeläkkeen aikana<br />
ainoastaan osa-aikatyön palkasta. Alallamme<br />
osa-aikaeläke on havaittu tarpeelliseksi<br />
keinoksi pidentää työuraa ja parantaa työssä<br />
jaksamista.<br />
Elintarvikealan työt ovat usein fyysisesti<br />
hyvin kuormittavia ja osa-aikaeläke on antanut<br />
useille jäsenillemme mahdollisuuden<br />
pysyä työssä. Vaihtoehtona osa-aikaeläkkeelle<br />
on usein työkyvyttömyyseläke ja ennen<br />
aikainen siirtyminen pois työelämästä.<br />
Työttömyysturvaa heikentää merkittävästi<br />
muutos koulutustuessa. Koulutustuen merkityksestä<br />
kertoo se, että työttömyysturvan<br />
piirissä olevista SEL:n jäsenistä noin 20 prosenttia<br />
oli joulukuussa 2008 koulutustuen<br />
piirissä.<br />
Tällä hetkellä koulutustuki ei kuluta ansiopäivärahan<br />
500 päivän enimmäisaikaa<br />
toisin kuin esitetyssä sosiaalitupossa. Sosiaalitupon<br />
toteutuessa koulutustuki syö<br />
ansiopäivärahan maksimiaikaa.<br />
Koulutustuella on voitu räätälöidä yhteistyössä<br />
yritysten, työvoimaviranomaisten ja<br />
työntekijöiden kanssa vaihtoehtoja työttömyydelle<br />
ja kannustaa työntekijöitä uuden<br />
työuran pariin.<br />
Työttömälle voi olla suuri kynnys lähteä<br />
koulutukseen. Takana on hyvässä lykyssä<br />
kymmeniä vuosia tehdastyötä, ja ajatus<br />
opiskelusta voi tuntua suorastaan mahdot-<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 8
Kuva Heikki Vesanto<br />
tomalta. Nykyinen koulutustukijärjestelmä<br />
on sisältänyt porkkanan, joka on saanut<br />
vastahankaisiakin etsimään vaihtoehtoja<br />
koulutustarjonnasta.<br />
Jos koulutustukea ei olisi, olisi useiden<br />
jäsentemme opiskelu kenties katkennut.<br />
Sopivaan koulutukseen pääsy voi onnistua<br />
vasta pitkän odotuksen jälkeen ja ansiosidonnainen<br />
päiväraha ei välttämättä jatku<br />
koko koulutuksen ajan. Opiskelukustannusten<br />
kattaminen peruspäivärahasta voi jopa<br />
estää koulutuksen suorittamisen loppuun.<br />
Työmarkkinajärjestöjen esitys sisältää<br />
myös parannuksia eläke- ja työttömyysturvaan.<br />
Muun muassa työssäoloehdon<br />
lyhentäminen parantaa epätyypillisissä työsuhteissa<br />
olevien työntekijöiden etuuksia.<br />
Parannukset eivät kuitenkaan ole mittaluokaltaan<br />
sellaisia, että niiden toteuttamisella<br />
voidaan perustella eläke- ja työttömyysturvan<br />
heikennyksiä.<br />
Taantuma tietää työttömyyden lisääntymistä.<br />
Työttömien aseman heikentäminen<br />
tuntuukin juuri tässä ajassa kohtuuttomalta<br />
ja kestämättömältä.<br />
Helsingissä 13.2.<strong>2009</strong><br />
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL <strong>ry</strong><br />
Veli-Matti Kuntonen<br />
liittopuheenjohtaja<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 9
Ajankohtaista<br />
Aluetoimisto tiedottaa<br />
Hyvät Ystävät<br />
Aluejärjestön kuukausiposti lähetetään keskimäärin<br />
joka toinen kuukausi kevään ja<br />
syksyn aikana. Joukkoomme on tullut uusia<br />
luottamushenkilöitä. Meille aluetoimistoon<br />
voi soitella ja kysellä tai tulla piipahtamaan.<br />
Tervetuloa joukkoon kaikille.<br />
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat<br />
neuvotelleet työttömyysturvasta ja eläkepolitiikan<br />
uudistamisesta hallituksen kanssa.<br />
Tästä neuvottelusta on hehkutettu, että tulos<br />
on torjuntavoitto; työttömyyspäiväraha<br />
säilyy 500 päivänä ja pätkätyöntekijöiden<br />
työttömyysturva paranee. Tässä muutamianeuvottelutuloksia:<br />
• työssäoloehto lyhenee 8 kuukauteen<br />
(ennen <strong>10</strong> kk)<br />
• työllistämisohjelmalisäpäiviä 200<br />
(ennen 185 pv)<br />
• korotettua ansiopäivärahaa maksetaan<br />
<strong>10</strong>0 päivää (ennen 150 pv)<br />
• vuorotteluvapaa vakinaistetaan, kartuttaa<br />
työeläkettä 55 % vuorottelu korvauksesta<br />
(ennen 75%)<br />
• koulutustuki lakkautetaan (ennen ei kuluttanut<br />
yhtään työttömyyspäivää)<br />
• koulutuspäivärahassa ei enää vaadita 65<br />
työttömyyspäivää ja kuluttaa 500 päivän<br />
laskuria<br />
• osa-aikaeläkeikäraja 60 v. (ennen 58 v.),<br />
eläkekertymä vain palkkatuloista<br />
(ennen kaikista tuloista)<br />
• lisäpäiväoikeus 60 v. (ennen 59 v.)<br />
Kun tämä neuvottelutulos tuli julkisuuteen,<br />
hehkuttivat työvoimaministeri ja muut<br />
neuvottelijat, että nyt satsataan työttömän<br />
aktiiviiaikaan ja koulutukseen. Monestakohan<br />
suusta mainittiin, että juuri koulutuksella<br />
torjutaan lamaa / työttömyyttä – mikä<br />
järki oli poistaa koulutustuki? Todellisuudessatämä<br />
on suuri heikennys, sillä nykyisessä<br />
laissa koulutustuki ei kuluta 500 pv laskuria.<br />
Elintarvikealan työttömistä 25 prosenttia<br />
käyttää tätä tukea. Päätös uudesta ammatista<br />
ei tapahdu hetkessä joten riittävätkö<br />
päivät. Muistan edellisestä lamasta kun jäin<br />
työttömäksi, että alussa oli ihan shokissa<br />
enkä tiennyt mihin suuntaan kouluttautuisi.<br />
Kevättalven aikana näemme mikä on hallituksen<br />
esitys työttömyysturvalaista.<br />
Talvipäiville Seinäjoelle on ilmoittautunut<br />
porukkaa ja järjestämme heille junakuljetuksen,<br />
muistathan ilmoittaa aluetoimistoon<br />
matkaajat helmikuun puoliväliin<br />
mennessä.<br />
Naistenpäiväteatteri on tänä vuonna<br />
Kom-teatterin Kalavale 14.3.<strong>2009</strong>. Ryhmälipun<br />
hinta on 22 euroa. Tarkista oman<br />
ammattiosastosi tukipäätös puheenjohtajalta<br />
tai soita aluetoimistoon. Ohessa mainos<br />
johon voit laittaa ammattiosaston tuen jälkeen<br />
lipun hinnan.<br />
Hyvää Kevät talvea<br />
Terveisin aluetoimiston palkolliset<br />
Jouni Konttila, Pirjo Rauanheimo, Mirva<br />
Matsumoto<br />
040-5445<strong>10</strong>1, 0207740713, 0207740712<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> <strong>10</strong>
Jouni Konttila<br />
jouni.konttila@sel<strong>ry</strong>.fi<br />
Aluesihteerin palsta<br />
AY liike hallituksen apupuolueena ....<br />
Keskustan ja Kokoomuksen ollessa hallituksessa<br />
1990-luvulla vastusti SAK ja ay-liike<br />
hallituksen pyrkimyksiä leikata sosiaaliturvaa,<br />
vieläpä menestyksekkäästi. Porvarihallituksen<br />
kausi jäi lyhyeksi ja valtaan pääsivät<br />
perinteiset työväenpuolueet. Työläiset<br />
odottivat, että nyt olisi löytynyt ymmär<strong>ry</strong>stä<br />
palkansaajia ja työttömiä kohtaan. Ihmetysoli<br />
suuri kun vasemmistohallitus (demarivetoisen<br />
SAK:n ollessa hiljaa) romutti<br />
sosiaaliturvaamme. Taannuimme sosiaali- ja<br />
työttömyysturvassa Euroopan keskikastiin.<br />
Kahdentoista vuoden hallitustaipaleen aikana<br />
demarit eivät saaneet aikaan parannuksia<br />
ja ennennäkemättömät pörssivoitot<br />
valuivat ulkomaisten sijoittajien taskuun.<br />
Viime eduskuntavaaleissa äänestäjät<br />
uskoivat oikeistopuolueiden sanomaan ja<br />
päästivät heidät vallankahvaan. Työläiset<br />
odottivat, että nyt SAK toimii <strong>ry</strong>hdikkäästi<br />
ja huolehtii oikeasta tehtävästään, eli<br />
palkansaajien hyvinvoinnista. Valitettavasti<br />
taantuman ensi merkkien tultua näkyville<br />
ensin valehdeltiin, että Suomeen asti lama<br />
ei saavu. Tarvetta leikkauksiin ei ole, talous<br />
on kunnossa ja eläkeuudistus turvaa rahan<br />
riittämisen. Mutta kuinkas kävikään, kapitalisti<br />
onkin oppinut uusia temppuja.<br />
Meillä on hyvässä muistissa edellisen porvarihallituksen<br />
mokat. Nyt hyväuskoinen<br />
SAK "konsensus" Ihalaisen johdolla suoritti<br />
leikkaukset hallituksen puolesta. Asiaa perusteltiin<br />
sillä, että ellei olisi leikattu, olisi<br />
hallitus tehnyt sen vielä rajummalla tavalla.<br />
Itse en asiaan usko. Halu pysyä vallan kahvassa<br />
ei olisi antanut pelivaraa leikkauksiin.<br />
Seuraavissa eduskuntavaaleissa olisi Kokoomuksen<br />
ja Keskustan valta hävinnyt äänestäjien<br />
pettymyksiin. SAK:n olisi ollut pakko<br />
ottaa kantaa, mikäli hallitus olisi leikkauksiin<br />
<strong>ry</strong>htynyt.<br />
Kun SAK valitsi apulaisjohtajaa me elintarviketyöläiset<br />
halusimme pätevän emme<br />
sopivaa. Valitettavasti niin kuin usein tuli<br />
tehtävään valituksi juuri se jonkun mielestä<br />
sopiva. Koskenkorva-liike kamppailussa jo<br />
törmäsimme ajattelutapaan, että asiat sovitaan<br />
kabineteissa eikä uskota kansalaistoimintaan.<br />
Kuitenkin saimme voiton ja kossua<br />
edelleen tehdään Suomessa.<br />
On surullista seurata SAK:n vasemmisto<strong>ry</strong>hmän<br />
toimintaa, istutaan demareitten sylikoirina<br />
ja vähät välitetään työläisistä. SAK:sta<br />
on tullut itse itseään täydentävä poliittinen<br />
ruumis, joka ei millään tavalla palvele työläisiä.<br />
Elintarviketyöläisten Liitto on aina pysytellyt<br />
omalla linjallaan, ja hyvä niin. Meitä<br />
on kylläkin moitittu radikaaleista avauksista<br />
ja siitä, että emme ole hyväksyneet SAK:n,<br />
emmekä Suomen hallituksen toimia. Olemme<br />
pitäneet itsekkäästi kiinni jäsenistömme<br />
tarpeista. Valitettavasti meitä näin ajattelevia<br />
on kovin vähän. Mutta luultavaa on, että<br />
leikkauslistojen pidentyessä, työttömyyden<br />
ja lomautuksien lisääntyessä, saattaa joillakin<br />
herätä kysymys, mikä on ammattiliiton tehtävä.<br />
Sillä ei ole mitään muuta tehtävää kuin<br />
huolehtia niistä jotka muuten jäisivät heitteille.<br />
Ihminen ilman aatetta on turhake, vai<br />
mitä vasemmisto?<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 11
Vieraskynä<br />
<strong>Helsingin</strong> ensimmäinen<br />
suurpommitus<br />
Asuimme Alppilan kaupunginosassa viisikerroksisessa<br />
kivitalossa Porvoonkadun<br />
numerossa 51. Siihen aikaan olivat kaikki<br />
jo liiankin tottuneet ilmahälytyksiin. Ensin<br />
tuli ns. hiljainen hälytys. Silloin katuvalot<br />
sammutettiin ja väestönsuojelu- eli ns. VSmiehet,<br />
tulivat kadulle. Voi sitä onnetonta,<br />
jonka ikkunan pimennysverhon raosta silloin<br />
pilkotti pieninkin valonsäde. Kun sireenit<br />
myöhemmin alkoivat ulvoa piti kiiruhtaa<br />
väestösuojaan. Sinne mennessä äiti kantoi<br />
aina pikkusiskoa ja minä kahta matkalaukkua<br />
“perhekalleuksia“. Niissä oli etupäässä<br />
lämpimiä vaatteita ja ruokailuvälineitä sekä<br />
joitakin valokuvia, joilla oli tunnearvoa.<br />
Helmikuun kuudennen päivän iltana<br />
emme päässeet pommisuojaan asti. Kun<br />
tulimme kadulle kuului pimeän taivaan<br />
täydeltä kumea nouseva ja laskeva moottorijyrinä.<br />
Äkkiä pimeyden repäisi hajalle<br />
valonheitinten keilat, sulkutulta <strong>ry</strong>skyttävien<br />
ilmatorjuntatykkien kranaattien punaisten<br />
räjähdyspallojen rivit mustalla taivaalla ja<br />
konekivääreiden valojuovaluotien keltaiset<br />
viivat. Kun pommit alkoivat viheltää komensi<br />
VS-mies meidät takaisin porttikäytävään<br />
ja B-rapun ala-aulan sirpalesuojaan. Rappukäytävän<br />
katto oli tuettu kuin kaivoskäytävä<br />
tukevilla puurakenteilla, ja siinä me istuimme<br />
seiniin naulatuilla kiinteillä lautapenkeillä.<br />
Ulkona vihelsi ja <strong>ry</strong>skyi, välillä räjähdyspaine<br />
repi ovea auki. Sitten lasit helisivät ja valo<br />
sammui. Silloin naiset alkoivat kiljua suoraa<br />
huutoa. Se kuulosti tosi kauhealta. Painoin<br />
kädet korvilleni ja pelkäsin pirusti. Räjähdykset<br />
eivät minusta olleet mitään sen rinnalla,<br />
että tutut turvalliset aikuiset ulvoivat<br />
hullujen lailla. Jossakin vaiheessa talonmies,<br />
joka hänkin oli VS-mies, sytytti myrskylyhdyn<br />
ja ulvonta vaimeni vikinäksi, joka tosin<br />
yltyi aina kun kovemmin paukkui. Minua ei<br />
kuitenkaan pelottanut enää, ja ellei talkkari<br />
olisi estänyt olisin hiipinyt porttikäytävään<br />
katsomaan mitä tapahtui.<br />
Kun ensimmäinen hyökkäysaalto oli ohi<br />
saimme juosta yhden korttelivälin talostamme<br />
sijaitsevaan pommisuojaan. Sinne<br />
johti kallioon louhittu tukevilla puurapuilla<br />
varustettu kuilu. Itse suojan muodosti pitkä<br />
ummehtuneelta haiseva tunneli, jossa kulki<br />
toista metriä läpimitaltaan oleva rautainen<br />
mustaksi tervattu putki. Tämän putken viertä<br />
kulkevalla penkkirivillä istuen vietimme<br />
loppuyön. Äiti ja minä valvoimme, mutta<br />
pikkusisko nukkui rauhallisesti matkalaukusta<br />
kaivettuun peittoon käärittynä. Maanpinnalta<br />
kantautui välillä vaimeaa jyskettä<br />
ja mietin kulkiko siinä mustassa putkessa<br />
juoma- vaiko paskavettä, ja hukkuisimmeko<br />
jos se menisi rikki. Kysyin asiasta vieressäni<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 12
istuvalta Gösta-enolta, joka talvisodassa läpiammutun<br />
keuhkon takia ei tarvinnut olla<br />
rintamalla vaan sorvasi kranaatteja Kone<br />
ja Sillan tehtaalla. Hän nosti sormen suun<br />
eteen ja käski minun seurata itseään pidemmälle<br />
tunneliin, jossa ei enää ollut penkkejä<br />
eikä ihmisiä. Siellä hän arveli, ettei putki<br />
täällä syvällä maan uumenissa hajoaisi, ja<br />
kielsi minua ehdottomasti puhumasta ääneen<br />
tällaisista asioista. Siitä saattaisi syntyä<br />
paniikki, jossa heikommat tallattaisiin jalkoihin,<br />
hän tähdensi.<br />
Kyhjötimme penkeillämme koko yön kunnes<br />
aamun sarastaessa puhallettiin vaara<br />
ohi-merkki, jolloin kompuroimme päivänvaloon.<br />
Ulkona oli kaunis kirkas pakkasaamu,<br />
mutta monin paikoin kohosi taivaalle sammuttamattomien<br />
tulipalojen alta punaiseksi<br />
värjäämää mustaa savua. Meidän talomme<br />
vaikutti vahingoittumattomalta, mutta kun<br />
pääsimme sisään totesimme, ettei asia aivan<br />
niin ollut. Kallion takana olevalta ratapihalta<br />
kohosi liekkejä ja räjähdyspaine oli rikkonut<br />
yksiömme ison ikkunan. Äiti keräsi sirpaleet<br />
ja ripusti harmaan huovan verhotankoon,<br />
Sitten vedimme verhot makuualkovin eteen<br />
ja painuimme kaikkien omistamamme peittojen<br />
alle. Kämppä oli nimittäin tosi kylmä.<br />
Heräsin iltapäivällä siihen, että talkkari<br />
naulasi pahvia ikkunan eteen eikä enää ollut<br />
niin kylmä. Pattereissakin oli vähän lämpöä<br />
ja hellassa oli taas kaasupainetta, että äiti<br />
pääsi keittämään puuroa.<br />
Limppu<br />
Kyl nää röökitauot oli helpompii silloin, kun konees sai polttaa sisällä.<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 13
Vieraskynä<br />
Unelmoidessa<br />
on itsensä ulkopuolella<br />
Jo koulupoikana luin paljon. En tosin läksyjä,<br />
mutta kaikenlaisia seikkailukirjoja sitäkin<br />
enemmän. Niiden innostamana unelmoin<br />
seikkailuista ja yritin omalla avuttomalla<br />
tavallani kokeakin niitä. Esimerkiksi kerran<br />
kun meri oli jäässä ja meillä koulussa<br />
oli reikätunti kiipesin, siihen aikaan Katajannokalla<br />
talvehtivan, Suomen Joutsenen<br />
isomastoon. Siitä selvisin säikähdyksellä.<br />
Se kiipeäminen onnistui ihan hyvin, mutta<br />
säikähdin pirusti kavereitten kannustuskiljunnan<br />
herättämän vahtimiehen huutoa.<br />
Huudoksi se onneksi jäi, sillä kun vapisevin<br />
polvin viimein seisoin kannella miehen edessä<br />
selkäsaunaa odottaen hän vain karjui,<br />
että annas poika olla viimeinen kerta kun<br />
astut tämän laivan kannelle!<br />
Seuraavan kerran astuin Joutsenen kannelle<br />
lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin<br />
kun laiva makasi museona Turun Aurajoella.<br />
Silmäilin kunnioittaen isomastoa ja<br />
ajattelin, että olipa se silloin aika tyhmänrohkea<br />
temppu.<br />
Unelmointini kuitenkin jatkui. Milloin<br />
olin merimies, milloin lentäjä, milloin kilpaautoilija.<br />
Kerrankin opettaja herätti minut<br />
historiantunnilla kyselemällä jotakin vuosilukua<br />
juuri kun Biggles-kirjan innostamana<br />
olin ampumassa alas yhtä saksalaista<br />
Fokker-hävittäjää. Kaverit nauroivat ja minä<br />
sain jälki-istuntoa.<br />
Nuorena miehenä yritin tosissani toteuttaa<br />
joitakin unelmia. Omistin jopa joskus<br />
50-luvulla sen aikaisen formula-autonkin,<br />
kunnes taloudelliset realiteetit panivat sen<br />
unelman toteutukselle pisteen.<br />
Onnistuin onneksi saaman vaimon jolla<br />
oli jalat maassa, kuten hän itse sanoo,<br />
polvia myöten. Rahat oli vähissä ja aina<br />
löytyi tähdellisempiä tarpeita kuin minun<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 14
unelmani. En kuitenkaan lakannut unelmoimasta<br />
ja sain nelikymppisenä hankittua<br />
merikelpoisen paatinkin, jolla tein melkoisia<br />
avomerimatkoja<br />
Eräs totuudenhetki tuli juuri ennen kuin<br />
täytin viisikymmentä. Totesin, että sen lentämisen<br />
unelman saan ainakin unohtaa<br />
ellen kohta tee asialle jotakin. Seuraavana<br />
päivänä ilmoittauduin laskuvarjokurssille.<br />
Kun kaksi kovaa harjoitusviikkoa myöhemmin<br />
istuin hyppykoneen kynnyksellä oli<br />
kuitenkin aika ulkopuolinen olo. Oliko tuo<br />
tukeva äijänkuva tuossa avoimella ovella<br />
tosiaankin minä? Hyppymestarin taputus<br />
olalle ja karjahdus mene, toi minut todellisuuteen<br />
ja toimin juuri niin kuin harjoituksissa<br />
oli tajuntaani taottu.<br />
Se unelmointi voi joskus olla vaarallista.<br />
Ensimmäinen yksinlentoni purjekoneella<br />
alkoi olla ohi. Nautin elämästä ja olin mielestäni<br />
kova kasvo kun kaarroin noin sadan<br />
metrin korkeudessa kiitoradan suuntaan.<br />
Heräsin todellisuuteen kun kone alkoi hiljaa<br />
täristää. - Perkele se varoittaa sakkauksesta,<br />
vauhtia ei ole tarpeeksi, sauvaa eteen<br />
tai rojahdan maahan. Kone menee päreiksi<br />
ja henkikin voi mennä. Koulutus kantoi tälläkin<br />
kertaa hedelmää. Vein sauvaa hiljaa<br />
eteen, nopeusmittarin neula nousi ja värinä<br />
lakkasi. Olin kuitenkin vielä liian korkealla.<br />
Vedin jarrukahvaa taakse, keltaiset läpät<br />
nousivat siiven yläpinnasta nostovirtausta<br />
häiritsemään, kone alkoi oikeaoppisesti<br />
vajota, pidin suuntaa ja katsoin korkeutta<br />
horisontista, työnsin jarrukahvan kiinni,<br />
ehkä kymmenen metrin korkeudessa vedin<br />
sauvaa hitaasti taakse, vauhti hiipui ja kone<br />
vajosi nättiin laskuun. Kun vauhti loppui ja<br />
koneen oikea siivenkärkii kosketti maata istuin<br />
hetken hiljaa ja kelasin itselleni opetuksen:<br />
Jos toteutat unelmaa niin älä jumalauta<br />
unelmoi, vaan ole koko ajan läsnä.<br />
Limppu<br />
Slangivisa<br />
Luonteva jatko<br />
Valitse luontevin jatko lauseelle.<br />
1. Jos ottaa slibat gartsalla ja klabbi tulee<br />
ihan klesaks,<br />
1) kandee mennä lekuriin.<br />
X) kandee skulaa jeparille.<br />
2) kandee luudaa viis rundii Stadikan<br />
ympäri.<br />
2. Jos slurkki tulee kysyy paprui steissillä,<br />
1) kandee heittää vitoset.<br />
X) kandee näyttää henkkarit.<br />
2) kandee stroolaa polden kintuille.<br />
3. Jos skujaa kasin sporalla Valkan päättärille,<br />
nii<br />
1) stondaa bulin tsyrkan vieres.<br />
X) voi hiffaa iisisti Stokkan klogun.<br />
2) voi tsiigaa ku jengii menee stogeen.<br />
4. Jos funtsaa skiglaa botskilla Stokigsee,<br />
on pakko<br />
1) draisaa fönarit ja bilikat meses.<br />
X) slumppaa slabarit kippoon.<br />
2) duunaa braasu slurkkilan klitsuun.<br />
5. Jos fitti tsali böllii sun nyklat fikkasta<br />
1) sä skulaat tsilarille et se avaa dörtsin.<br />
X) sä londaat frelssiksest figelin huggella.<br />
2) sä tsöpaat kifrun ja singraat skönelle.<br />
Oikea rivi 1 x 1 x 1<br />
<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 15
Kesäpäivät tulevat taas!<br />
Tänä vuonna kesäpäivät järjestetään<br />
Etelä-Suomen aluejärjestön alueella,<br />
kuvankauniissa Porvoossa!<br />
Vuoden <strong>2009</strong> kesäpäivät järjestetään Porvoossa 22.-23.8.09,<br />
jolloin kaupunkiin kokoontuu noin <strong>10</strong>00 elintarviketyöläistä ympäri Suomea.<br />
Kesäpäivät on tarkoitettu kaikille liiton jäsenille.<br />
Kesäpäiviltä jokainen löytää itselleen jotain. Luvassa on perinteisiä<br />
urheilukilpailuja jokaiseen makuun. On kilpailuja, joihin voi osallistua huumorimielellä<br />
ja kilpailuja, joissa otetaan toisistaan mittaa ihan tosissaan.<br />
Uutena haastekilpailuna on ammattiosastojen välinen köydenveto.<br />
Kesäpäivien lisäksi järjestetään ruokatoritapahtuma Porvoon jokirantaan.<br />
Alueemme yritykset esittelevät tuotteitaan jäsenistölle sekä porvoolaisille.<br />
Iltatapahtuma on jokirannassa, jossa esiintyy huipputason bändejä.<br />
Kesäpäivät on mainio tilaisuus tavata vanhoja tuttuja ja<br />
solmia uusia ystävyyssuhteita.<br />
Majoitus on järjestetty useissa eri hotelleissa Porvoossa ja lähiympäristössä.<br />
Ammattiosastot ovat perinteisesti tukeneet jäsentensä osallistumista<br />
kesäpäiville. Kysy lisää omasta osastostasi.<br />
Tervetuloa<br />
Porvooseen!