29.11.2014 Views

Sekahedelmä 1-2009 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Sekahedelmä 1-2009 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

Sekahedelmä 1-2009 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Sekahedelmä</strong><br />

1 • <strong>2009</strong><br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong> • Osasto <strong>10</strong>


Sisältö<br />

Sisältö<br />

Pääkirjoitus ................................. 3<br />

Sihteerin terveiset ............................ 4<br />

Vierailu eduskuntaan .......................... 5<br />

SEL <strong>ry</strong> Liittohallituksen kannanotto. ............... 7<br />

Arvoisat kansanedustajat ....................... 8<br />

Aluetoimisto tiedottaa .........................<strong>10</strong><br />

Aluesihteerin palsta ...........................11<br />

Vieraskynä ..................................12<br />

Vieraskynä ..................................14<br />

Slangivisa. ..................................15<br />

Sekahelmä<br />

1 • <strong>2009</strong><br />

Toimitus<br />

Vastaava<br />

Jukka Mahlamäki,<br />

jukka.mahlamaki @ meira.fi<br />

Heikki Vesanto<br />

heikki.vesanto @ luukku.com<br />

Kansikuva Jukka Mahlamäki<br />

Taitto Anitta Kainulainen<br />

Kopiopiste, Mikkeli<br />

Seuraava <strong>Sekahedelmä</strong> -lehti ilmestyy kesäkuussa.<br />

Aineistot 15.5.<strong>2009</strong> mennessä sihteerille.<br />

<strong>Helsingin</strong> <strong>Elintarviketyöntekijät</strong> <strong>ry</strong><br />

Osasto <strong>10</strong><br />

Siltasaarenkatu 4, 5 krs<br />

00530 Helsinki<br />

puh. 02077 40713<br />

In<br />

ternet: www.osasto<strong>10</strong>.com<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 2


Pääkirjoitus<br />

Hyvää kevättä<br />

Viime aikoina on saanut lukea keskieurooppalaisista<br />

yritysjohtajista, jotka tekevät<br />

paljon työtä sen eteen, ettei ammattimaista<br />

henkilökuntaa joudu lomauttamaan, tai sanomaan<br />

irti. Ranskassa viikoittainen työaika<br />

lyhennettiin 35 tuntiin jo kymmenen vuotta<br />

sitten. Saksassa moni tekee vain kolmipäiväistä<br />

työviikkoa, palkkaa saa vain tehdystä<br />

työstä, mutta valtio / ay-liike maksaa muulta<br />

”työajalta” ansionmenetyksiä 60% - 67%<br />

perhetaustasta riippuen.<br />

Lomautusta on Suomessa ylistetty tapana<br />

välttää irtisanomisia, mutta lomautetun<br />

tilipussissa se tuntuu kipeästi, niin nyt kuin<br />

aina ennenkin.<br />

On lyhytnäköistä lomauttaa nyt, kun jatkuvasti<br />

puhutaan tulevasta työvoimapulasta,<br />

ja kun kasvu taas alkaa, työvoimasta on<br />

pulaa, varsinkin ammattimaisesta työvoimasta.<br />

Jukka<br />

Duunareiden eläkeikää<br />

nostetava pikkuhiljaa<br />

seitsemäänkymppiin.<br />

Oltu aina sitä mieltä.<br />

Nythän moni ehtii terveenä<br />

eläkkeelle ja se on turhaa<br />

ylellisyyttä.<br />

Ollaan vähän eri mieltä<br />

mut herrat tietää varmasti<br />

paremmin ja saa<br />

päättää...<br />

HALLITUS E K SAK<br />

Sihteerin näkemys nykyaikaisesta kolmikantaneuvottelusta<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 3


Sihteerin terveiset<br />

Tervehdys toverit<br />

Täytyy taas kerran todeta, että onneksi<br />

meillä on elintarviketyöläisten liitto. Tässä<br />

on meikäläinenkin ollut jos jonkunkin kerran<br />

28 vuoden aikana minkä olen liittoon<br />

kuulunut klesana ja sairiksella. Viimekskin<br />

ihan tämän "urheilun" takia, johon leguritkin<br />

yllyttää, kun se on niin terveellistä.<br />

Harrastin tollasta maastojuoksuu, eli tsuppasin<br />

dogin perässä pitkin skutsii. Ei se<br />

mun mielestä mitään terveellistä ollu, kanto<br />

kamppas ja nilkasta meni nivelsiteet sököks.<br />

Mut mitä liitolla on tekemistä tämän asian<br />

kanssa on se, että kuka työnantaja maksais<br />

tämmösestä "itse aiheutetusta vammasta"<br />

sairisajan palkkaa jos meikäläisten neuvottelijat<br />

ei olis saannut kinattua siitäkin sopimusta?<br />

Tiedän useampiakin duunimestoi<br />

missä on niin duunarit kuin duunin antajatkin<br />

"villejä". Niissä voi ennemmin saada<br />

fudut kun palkallista sairista.<br />

Käytiin muuten tossa yhtenä päivänä<br />

eduskunnassa viemässä Elintarviketyöntekijöiden<br />

vastalause Sata-komitean suunnittelemaan<br />

sosiaalitupoon. Siinä oli ainakin<br />

elintarvikeduunareiden tulevaisuuden kannalta,<br />

jos ajatellaan työttömyyttä tai esimerkiksi<br />

tulevia mahdollisia osa-aikaeläkkeitä,<br />

monia huononnuksia nyky-tilanteeseen<br />

verrattuna, eikä ne asiat ole nytkään turhan<br />

hyvin. Neljästä kansanedustajasta kaksi olivat<br />

hallituspuolueiden edustajia. He olivat<br />

täysin komitean esityksen kannalla, kuten<br />

Lauri Ihalainenkin on tuntunut olevan. Siinä<br />

nähtiin taas paljonko keskusjärjestömme<br />

kohta eläkkeelle lähtevä, nykyinen puheenjohtajamme<br />

välittää työttömistä ja eläkeläisistä.<br />

Sata-komitean "eläkkeen parannukset"<br />

eivät hänen onnekseen kosketa hänen<br />

hyvinvointiaan.<br />

Nythän Vanhanen ja hänen kumppaninsa<br />

hallituksessa keksi, että pitää nostaa<br />

vanhuuseläkeikä kuuskytviiteen (65) ikävuoteen.<br />

Näin kun pelotellaan duunareita eläkeiän<br />

nostolla, alkaa kaikki kohta 63 vuotta<br />

täyttävät kilvan rientää eläkkeelle. Jos ei nyt<br />

lähde, niin kohta eläkeikä nostetaan seitsemään<br />

kymppiin.<br />

Toivottavasti tavataan Porvoossa, siellä<br />

on seuraavat liiton kesäpäivät.<br />

Hyviä vointeja kaikille ja tsemppiä<br />

Hessu<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 4


Vierailu eduskuntaan<br />

SEL:n jäsenistöstä koottu lähetystö<br />

vieraili eduskunnassa 13.2. ja tapasi<br />

eri puolueiden kansanedustajia.<br />

Tapaamisen aiheena oli työmarkkinajärjestöjen<br />

esitys eläke- ja työttömyysturvan<br />

uudistamiseksi, joka hyväksyttiin<br />

osaksi sosiaaliturvan uudistamista<br />

miettineen ns. SATA-komitean<br />

esitystä hallitukselle.<br />

Eläke- ja työttömyysturvan uudistaminen<br />

varmistaa toteutuessaan ansiosidonnaisen<br />

päivärahan säilymisen, mutta muun muassa<br />

heikentää koulutustukijärjestelmää ja<br />

nostaa sekä osa-aikaeläkkeelle että työttömyyseläkeputkeen<br />

pääsyn alaikärajaa. SEL<br />

ei hyväksy heikennysesityksiä.<br />

Eduskuntaan lähetystöä oli saapunut<br />

kuuntelemaan kansanedustajat Sirpa Asko-<br />

Seljavaara (kok), Erkki Virtanen (vas), Marjaana<br />

Koskinen (sd) sekä Johanna Karimäki<br />

(vihr). SEL:n delegaatio liittopuheenjohtaja<br />

Veli-Matti Kuntosen johdolla selvitti liiton<br />

näkemyksiä uudistusesityksestä.<br />

- Työmarkkinajärjestöjen esitys sisältää<br />

myös parannuksia, mm. työssäoloehdon lyhentämineen<br />

parantaa epätyypillisissä työsuhteissa<br />

olevien työntekijöiden oikeuksia.<br />

Kuva Heikki Vesanto<br />

SEL:in lähetystö saapumassa eduskuntaan.<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 5


Parannukset eivät kuitenkaan ole mittaluokaltaan<br />

sellaisia, että niiden toteuttamisella<br />

voidaan perustella eläke- ja työttömyysturvan<br />

heikennyksiä, muistutti liittopuheenjohtaja<br />

Kuntonen.<br />

- Taantuma tietää työttömyyden lisääntymistä.<br />

Työttömien aseman heikentäminen<br />

tuntuukin juuri tässä ajassa kohtuuttomalta<br />

ja kestämättömältä.<br />

Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki<br />

Virtanen totesi, että asiasta on käyty keskustelua<br />

puolueen eduskunta<strong>ry</strong>hmässä ja<br />

<strong>ry</strong>hmä on selliläisten kanssa samoilla linjoilla.<br />

- SATA-komiteassa, jossa näitä uudistuksia<br />

mietittiin, ei esimerkiksi ollut opposition<br />

edustajaa, mistä olemme olleet murheissamme<br />

alusta lähtien.<br />

Komiteassa istuneet palkansaajapuolen<br />

edustajat ovat joutuneet puolustuskannalle<br />

alusta lähtien. Nyt ollaan tilanteessa,<br />

jossa työnantaja saa keskeisiä uudistuksia<br />

ja parannuksia läpi, kansanedustaja Erkki<br />

Virtanen totesi kuulijoille.<br />

Lopuksi paikalle saapuneet kansanedustajat<br />

kiittivät SEL:a aktiivisuudesta ja lupasivat<br />

viedä liiton esille tuomat näkökannat<br />

omiin eduskunta<strong>ry</strong>hmiinsä tiedoksi.<br />

SEL:n delegaatiossa mukana olivat Jonna<br />

Niva ja Heikki Vesanto (Etelä-Suomi), Jani<br />

Mäki (Häme-Keski-Suomi), Martti Toiminen,<br />

Janne Pinomäki ja Reijo Rantala (Länsi-Suomi),<br />

Jorma Kuha (Kaakkois-Suomi),<br />

Veli-Matti Kuntonen ja Pirjo Vainio liiton<br />

toimistolta.<br />

Pirjo Vainio<br />

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL <strong>ry</strong><br />

sihteeri, jäsenpalvelu- ja tiedotusosasto<br />

Kuva Heikki Vesanto<br />

Kansanedustajat vasemmalta lukien: Hallituspuolueista vihreiden Johanna Karimäki,<br />

kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara. Oppositiota edusti Marjaana Koskinen Demarit ja<br />

Erkki Virtanen Vasemmistoliitto.<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 6


Suomen Elintarviketyöläiset SEL <strong>ry</strong><br />

Liittohallituksen kannanotto<br />

30.1.<strong>2009</strong><br />

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL <strong>ry</strong> ei<br />

hyväksy esitystä ns. sosiaalitupoksi, sillä se<br />

sisältää merkittäviä heikennyksiä eläke- ja<br />

työttömyysturvaan. Saavutetut parannukset<br />

eivät vähennä heikennysten merkitystä.<br />

Talousvaikeuksissa painivat yritykset vähentävät<br />

yhteistoimintamenettelyn mukaisesti<br />

henkilöstöä. Henkilöstövähennyksiä<br />

tehtäessä pitäisi etsiä inhimillisiä ratkaisuja<br />

vähäisistä vaihtoehdoista. Lomautusten ja<br />

irtisanomisten lisäksi yritykset ovat vähentäneet<br />

henkilökunnan määrää työttömyyseläkeputkiratkaisuilla.<br />

Lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa oltaisiin<br />

nyt nostamassa 59 vuodesta 60 vuoteen<br />

vuonna 2011. Muutos tarkoittaa käytännössä<br />

sitä, että ns. eläkeputken alaikäraja<br />

nousee 57 vuodesta ja 1 kuukaudesta 58<br />

vuoteen ja 1 kuukauteen.<br />

Elintarvikealan työntekijät ovat joutuneet<br />

kärsimään suuresta rakenteellisesta muutoksesta<br />

ja ala on menettänyt työpaikkoja.<br />

Joukkoirtisanomiset ovat tulleet elintarviketyöntekijöille<br />

tutuksi. Monille SEL:n jäsenistä<br />

lisäpäivärahaoikeus ja pääsy työttömyyseläkeputkeen<br />

ovat olleet vaihtoehtona työttömyydelle.<br />

Työmarkkinajärjestöjen esityksessä ollaan<br />

nostamassa osa-aikaeläkkeen ikärajaa 60<br />

vuoteen. Eläkettä karttuisi osa-aikaeläkkeen<br />

aikana ainoastaan osa-aikatyön palkasta.<br />

Elintarvikealan työt ovat usein fyysisesti<br />

hyvin kuormittavia ja työuraa on pystytty<br />

pidentämään osa-aikaeläkeratkaisuilla.<br />

Vaihtoehtona osa-aikaeläkkeelle on usein<br />

työkyvyttömyyseläke ja ennen aikainen siirtyminen<br />

pois työelämästä.<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 7<br />

Työttömyysturvaa heikentää merkittävästi<br />

muutos koulutustuessa. Koulutustuki ei<br />

nykyisin kuluta ansiopäivärahan 500 päivän<br />

enimmäisaikaa toisin kuin esitetyssä sosiaalitupossa.<br />

Sosiaalitupon toteutuessa koulutustuki<br />

syö ansiopäivärahan maksimiaikaa.<br />

Koulutustuella on voitu räätälöidä yhteistyössä<br />

yritysten, työvoimaviranomaisten ja<br />

työntekijöiden kanssa vaihtoehtoja työttömyydelle<br />

ja kannustaa työntekijöitä uuden<br />

työuran pariin. Koulutustuen merkityksestä<br />

kertoo se, että työttömyysturvan piirissä<br />

olevista SEL:n jäsenistä noin 20 prosenttia<br />

oli joulukuussa 2008 koulutustuen piirissä.<br />

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä<br />

irtisanotuille on maksettu myös muutosturvan<br />

piirissä korotettua ansiopäivärahaa<br />

150 päivänä, joka on nyt heikkenemässä<br />

<strong>10</strong>0 päivään.<br />

Työmarkkinajärjestöjen esitys sisältää<br />

myös parannuksia eläke- ja työttömyysturvaan.<br />

Muun muassa työssäoloehdon<br />

lyhentäminen parantaa epätyypillisissä työsuhteissa<br />

olevien työntekijöiden etuuksia.<br />

Parannukset eivät kuitenkaan ole mittaluokaltaan<br />

sellaisia, että niiden toteuttamisella<br />

voidaan perustella eläke- ja työttömyysturvan<br />

heikennyksiä.<br />

Viime eduskuntavaalit vahvistivat oikeiston<br />

valtaa Suomessa, ja hinnan siitä maksavat<br />

nyt työttömät. Työttömien puolustajien<br />

täytyy löytyä ammattiyhdistysliikkeestä, sillä<br />

Yleinen Työttömyyskassa YTK ei huolehdi<br />

vastaisuudessakaan heidän edunvalvonnastaan.


Arvoisat<br />

kansanedustajat<br />

Kiitos, että olette tulleet kuulemaan<br />

näkemyksiämme eläke- ja työttömyysturvan<br />

uudistuksesta, joka sisältyy<br />

ns. SATA-komitean esitykseen.<br />

Lähetystömme koostuu elintarviketyöläisistä,<br />

joilla on omakohtaista kokemusta<br />

työttömyydestä alallamme.<br />

Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa esitys<br />

on saanut tyrmistyneen vastaanoton.<br />

Luottamusmiehemme ja jäsenistömme ovat<br />

ottaneet liiton toimihenkilöihin ja hallinnon<br />

jäseniin yhteyttä kertoakseen, etteivät voi<br />

hyväksyä ehdotettuja muutoksia.<br />

SEL ei voinut tukea esitystä ns. sosiaalituposta,<br />

sillä se sisälsi jäsenistömme kannalta<br />

merkittäviä heikennyksiä eläke- ja työttömyysturvaan.<br />

Ehdotetut parannukset eivät<br />

vähennä eivätkä korvaa heikennysten vaikutusta<br />

yksittäisten jäsentemme elämään.<br />

Elintarviketeollisuus on käynyt läpi rajun<br />

rakennemuutoksen. Joukkoirtisanomiset,<br />

sekä lomautukset ovat tulleet alallamme<br />

tutuiksi. Olemme oppineet arvostamaan<br />

keinoja, joilla taloudellisen turvattomuuden<br />

määrää on voitu laskea henkilöstöä<br />

vähennettäessä. Monille SEL:n jäsenistä<br />

lisäpäivärahaoikeus ja pääsy eläkeputkeen<br />

ovat olleet vaihtoehtona pitkäaikaiselle turvattomuudelle.<br />

Henkilöstövähennyksiin tähtäävissä ytneuvotteluissa<br />

luottamusmiehemme yrittävät<br />

vääntää inhimillisiä ratkaisuja vähäisistä<br />

vaihtoehdoista. Miksi näitä vaihtoehtoja<br />

pitää entisestään vähentää?<br />

Lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa oltaisiin<br />

nyt nostamassa 59 vuodesta 60 vuoteen<br />

vuonna 2011. Muutos tarkoittaa käytännössä<br />

sitä, että ns. eläkeputken alaikäraja<br />

nousee 57 vuodesta ja 1 kuukaudesta 58<br />

vuoteen ja 1 kuukauteen. Ikävä kyllä me tiedämme,<br />

etteivät kauniit puheet ikääntyvien<br />

työnsaantimahdollisuuksista ole työpaikkatason<br />

todellisuutta.<br />

Työmarkkinajärjestöjen esityksessä ollaan<br />

nostamassa myös osa-aikaeläkkeen ikärajaa<br />

60 vuoteen. Heikennys on myös se, että<br />

eläkettä karttuisi osa-aikaeläkkeen aikana<br />

ainoastaan osa-aikatyön palkasta. Alallamme<br />

osa-aikaeläke on havaittu tarpeelliseksi<br />

keinoksi pidentää työuraa ja parantaa työssä<br />

jaksamista.<br />

Elintarvikealan työt ovat usein fyysisesti<br />

hyvin kuormittavia ja osa-aikaeläke on antanut<br />

useille jäsenillemme mahdollisuuden<br />

pysyä työssä. Vaihtoehtona osa-aikaeläkkeelle<br />

on usein työkyvyttömyyseläke ja ennen<br />

aikainen siirtyminen pois työelämästä.<br />

Työttömyysturvaa heikentää merkittävästi<br />

muutos koulutustuessa. Koulutustuen merkityksestä<br />

kertoo se, että työttömyysturvan<br />

piirissä olevista SEL:n jäsenistä noin 20 prosenttia<br />

oli joulukuussa 2008 koulutustuen<br />

piirissä.<br />

Tällä hetkellä koulutustuki ei kuluta ansiopäivärahan<br />

500 päivän enimmäisaikaa<br />

toisin kuin esitetyssä sosiaalitupossa. Sosiaalitupon<br />

toteutuessa koulutustuki syö<br />

ansiopäivärahan maksimiaikaa.<br />

Koulutustuella on voitu räätälöidä yhteistyössä<br />

yritysten, työvoimaviranomaisten ja<br />

työntekijöiden kanssa vaihtoehtoja työttömyydelle<br />

ja kannustaa työntekijöitä uuden<br />

työuran pariin.<br />

Työttömälle voi olla suuri kynnys lähteä<br />

koulutukseen. Takana on hyvässä lykyssä<br />

kymmeniä vuosia tehdastyötä, ja ajatus<br />

opiskelusta voi tuntua suorastaan mahdot-<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 8


Kuva Heikki Vesanto<br />

tomalta. Nykyinen koulutustukijärjestelmä<br />

on sisältänyt porkkanan, joka on saanut<br />

vastahankaisiakin etsimään vaihtoehtoja<br />

koulutustarjonnasta.<br />

Jos koulutustukea ei olisi, olisi useiden<br />

jäsentemme opiskelu kenties katkennut.<br />

Sopivaan koulutukseen pääsy voi onnistua<br />

vasta pitkän odotuksen jälkeen ja ansiosidonnainen<br />

päiväraha ei välttämättä jatku<br />

koko koulutuksen ajan. Opiskelukustannusten<br />

kattaminen peruspäivärahasta voi jopa<br />

estää koulutuksen suorittamisen loppuun.<br />

Työmarkkinajärjestöjen esitys sisältää<br />

myös parannuksia eläke- ja työttömyysturvaan.<br />

Muun muassa työssäoloehdon<br />

lyhentäminen parantaa epätyypillisissä työsuhteissa<br />

olevien työntekijöiden etuuksia.<br />

Parannukset eivät kuitenkaan ole mittaluokaltaan<br />

sellaisia, että niiden toteuttamisella<br />

voidaan perustella eläke- ja työttömyysturvan<br />

heikennyksiä.<br />

Taantuma tietää työttömyyden lisääntymistä.<br />

Työttömien aseman heikentäminen<br />

tuntuukin juuri tässä ajassa kohtuuttomalta<br />

ja kestämättömältä.<br />

Helsingissä 13.2.<strong>2009</strong><br />

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL <strong>ry</strong><br />

Veli-Matti Kuntonen<br />

liittopuheenjohtaja<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 9


Ajankohtaista<br />

Aluetoimisto tiedottaa<br />

Hyvät Ystävät<br />

Aluejärjestön kuukausiposti lähetetään keskimäärin<br />

joka toinen kuukausi kevään ja<br />

syksyn aikana. Joukkoomme on tullut uusia<br />

luottamushenkilöitä. Meille aluetoimistoon<br />

voi soitella ja kysellä tai tulla piipahtamaan.<br />

Tervetuloa joukkoon kaikille.<br />

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat<br />

neuvotelleet työttömyysturvasta ja eläkepolitiikan<br />

uudistamisesta hallituksen kanssa.<br />

Tästä neuvottelusta on hehkutettu, että tulos<br />

on torjuntavoitto; työttömyyspäiväraha<br />

säilyy 500 päivänä ja pätkätyöntekijöiden<br />

työttömyysturva paranee. Tässä muutamianeuvottelutuloksia:<br />

• työssäoloehto lyhenee 8 kuukauteen<br />

(ennen <strong>10</strong> kk)<br />

• työllistämisohjelmalisäpäiviä 200<br />

(ennen 185 pv)<br />

• korotettua ansiopäivärahaa maksetaan<br />

<strong>10</strong>0 päivää (ennen 150 pv)<br />

• vuorotteluvapaa vakinaistetaan, kartuttaa<br />

työeläkettä 55 % vuorottelu korvauksesta<br />

(ennen 75%)<br />

• koulutustuki lakkautetaan (ennen ei kuluttanut<br />

yhtään työttömyyspäivää)<br />

• koulutuspäivärahassa ei enää vaadita 65<br />

työttömyyspäivää ja kuluttaa 500 päivän<br />

laskuria<br />

• osa-aikaeläkeikäraja 60 v. (ennen 58 v.),<br />

eläkekertymä vain palkkatuloista<br />

(ennen kaikista tuloista)<br />

• lisäpäiväoikeus 60 v. (ennen 59 v.)<br />

Kun tämä neuvottelutulos tuli julkisuuteen,<br />

hehkuttivat työvoimaministeri ja muut<br />

neuvottelijat, että nyt satsataan työttömän<br />

aktiiviiaikaan ja koulutukseen. Monestakohan<br />

suusta mainittiin, että juuri koulutuksella<br />

torjutaan lamaa / työttömyyttä – mikä<br />

järki oli poistaa koulutustuki? Todellisuudessatämä<br />

on suuri heikennys, sillä nykyisessä<br />

laissa koulutustuki ei kuluta 500 pv laskuria.<br />

Elintarvikealan työttömistä 25 prosenttia<br />

käyttää tätä tukea. Päätös uudesta ammatista<br />

ei tapahdu hetkessä joten riittävätkö<br />

päivät. Muistan edellisestä lamasta kun jäin<br />

työttömäksi, että alussa oli ihan shokissa<br />

enkä tiennyt mihin suuntaan kouluttautuisi.<br />

Kevättalven aikana näemme mikä on hallituksen<br />

esitys työttömyysturvalaista.<br />

Talvipäiville Seinäjoelle on ilmoittautunut<br />

porukkaa ja järjestämme heille junakuljetuksen,<br />

muistathan ilmoittaa aluetoimistoon<br />

matkaajat helmikuun puoliväliin<br />

mennessä.<br />

Naistenpäiväteatteri on tänä vuonna<br />

Kom-teatterin Kalavale 14.3.<strong>2009</strong>. Ryhmälipun<br />

hinta on 22 euroa. Tarkista oman<br />

ammattiosastosi tukipäätös puheenjohtajalta<br />

tai soita aluetoimistoon. Ohessa mainos<br />

johon voit laittaa ammattiosaston tuen jälkeen<br />

lipun hinnan.<br />

Hyvää Kevät talvea<br />

Terveisin aluetoimiston palkolliset<br />

Jouni Konttila, Pirjo Rauanheimo, Mirva<br />

Matsumoto<br />

040-5445<strong>10</strong>1, 0207740713, 0207740712<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> <strong>10</strong>


Jouni Konttila<br />

jouni.konttila@sel<strong>ry</strong>.fi<br />

Aluesihteerin palsta<br />

AY liike hallituksen apupuolueena ....<br />

Keskustan ja Kokoomuksen ollessa hallituksessa<br />

1990-luvulla vastusti SAK ja ay-liike<br />

hallituksen pyrkimyksiä leikata sosiaaliturvaa,<br />

vieläpä menestyksekkäästi. Porvarihallituksen<br />

kausi jäi lyhyeksi ja valtaan pääsivät<br />

perinteiset työväenpuolueet. Työläiset<br />

odottivat, että nyt olisi löytynyt ymmär<strong>ry</strong>stä<br />

palkansaajia ja työttömiä kohtaan. Ihmetysoli<br />

suuri kun vasemmistohallitus (demarivetoisen<br />

SAK:n ollessa hiljaa) romutti<br />

sosiaaliturvaamme. Taannuimme sosiaali- ja<br />

työttömyysturvassa Euroopan keskikastiin.<br />

Kahdentoista vuoden hallitustaipaleen aikana<br />

demarit eivät saaneet aikaan parannuksia<br />

ja ennennäkemättömät pörssivoitot<br />

valuivat ulkomaisten sijoittajien taskuun.<br />

Viime eduskuntavaaleissa äänestäjät<br />

uskoivat oikeistopuolueiden sanomaan ja<br />

päästivät heidät vallankahvaan. Työläiset<br />

odottivat, että nyt SAK toimii <strong>ry</strong>hdikkäästi<br />

ja huolehtii oikeasta tehtävästään, eli<br />

palkansaajien hyvinvoinnista. Valitettavasti<br />

taantuman ensi merkkien tultua näkyville<br />

ensin valehdeltiin, että Suomeen asti lama<br />

ei saavu. Tarvetta leikkauksiin ei ole, talous<br />

on kunnossa ja eläkeuudistus turvaa rahan<br />

riittämisen. Mutta kuinkas kävikään, kapitalisti<br />

onkin oppinut uusia temppuja.<br />

Meillä on hyvässä muistissa edellisen porvarihallituksen<br />

mokat. Nyt hyväuskoinen<br />

SAK "konsensus" Ihalaisen johdolla suoritti<br />

leikkaukset hallituksen puolesta. Asiaa perusteltiin<br />

sillä, että ellei olisi leikattu, olisi<br />

hallitus tehnyt sen vielä rajummalla tavalla.<br />

Itse en asiaan usko. Halu pysyä vallan kahvassa<br />

ei olisi antanut pelivaraa leikkauksiin.<br />

Seuraavissa eduskuntavaaleissa olisi Kokoomuksen<br />

ja Keskustan valta hävinnyt äänestäjien<br />

pettymyksiin. SAK:n olisi ollut pakko<br />

ottaa kantaa, mikäli hallitus olisi leikkauksiin<br />

<strong>ry</strong>htynyt.<br />

Kun SAK valitsi apulaisjohtajaa me elintarviketyöläiset<br />

halusimme pätevän emme<br />

sopivaa. Valitettavasti niin kuin usein tuli<br />

tehtävään valituksi juuri se jonkun mielestä<br />

sopiva. Koskenkorva-liike kamppailussa jo<br />

törmäsimme ajattelutapaan, että asiat sovitaan<br />

kabineteissa eikä uskota kansalaistoimintaan.<br />

Kuitenkin saimme voiton ja kossua<br />

edelleen tehdään Suomessa.<br />

On surullista seurata SAK:n vasemmisto<strong>ry</strong>hmän<br />

toimintaa, istutaan demareitten sylikoirina<br />

ja vähät välitetään työläisistä. SAK:sta<br />

on tullut itse itseään täydentävä poliittinen<br />

ruumis, joka ei millään tavalla palvele työläisiä.<br />

Elintarviketyöläisten Liitto on aina pysytellyt<br />

omalla linjallaan, ja hyvä niin. Meitä<br />

on kylläkin moitittu radikaaleista avauksista<br />

ja siitä, että emme ole hyväksyneet SAK:n,<br />

emmekä Suomen hallituksen toimia. Olemme<br />

pitäneet itsekkäästi kiinni jäsenistömme<br />

tarpeista. Valitettavasti meitä näin ajattelevia<br />

on kovin vähän. Mutta luultavaa on, että<br />

leikkauslistojen pidentyessä, työttömyyden<br />

ja lomautuksien lisääntyessä, saattaa joillakin<br />

herätä kysymys, mikä on ammattiliiton tehtävä.<br />

Sillä ei ole mitään muuta tehtävää kuin<br />

huolehtia niistä jotka muuten jäisivät heitteille.<br />

Ihminen ilman aatetta on turhake, vai<br />

mitä vasemmisto?<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 11


Vieraskynä<br />

<strong>Helsingin</strong> ensimmäinen<br />

suurpommitus<br />

Asuimme Alppilan kaupunginosassa viisikerroksisessa<br />

kivitalossa Porvoonkadun<br />

numerossa 51. Siihen aikaan olivat kaikki<br />

jo liiankin tottuneet ilmahälytyksiin. Ensin<br />

tuli ns. hiljainen hälytys. Silloin katuvalot<br />

sammutettiin ja väestönsuojelu- eli ns. VSmiehet,<br />

tulivat kadulle. Voi sitä onnetonta,<br />

jonka ikkunan pimennysverhon raosta silloin<br />

pilkotti pieninkin valonsäde. Kun sireenit<br />

myöhemmin alkoivat ulvoa piti kiiruhtaa<br />

väestösuojaan. Sinne mennessä äiti kantoi<br />

aina pikkusiskoa ja minä kahta matkalaukkua<br />

“perhekalleuksia“. Niissä oli etupäässä<br />

lämpimiä vaatteita ja ruokailuvälineitä sekä<br />

joitakin valokuvia, joilla oli tunnearvoa.<br />

Helmikuun kuudennen päivän iltana<br />

emme päässeet pommisuojaan asti. Kun<br />

tulimme kadulle kuului pimeän taivaan<br />

täydeltä kumea nouseva ja laskeva moottorijyrinä.<br />

Äkkiä pimeyden repäisi hajalle<br />

valonheitinten keilat, sulkutulta <strong>ry</strong>skyttävien<br />

ilmatorjuntatykkien kranaattien punaisten<br />

räjähdyspallojen rivit mustalla taivaalla ja<br />

konekivääreiden valojuovaluotien keltaiset<br />

viivat. Kun pommit alkoivat viheltää komensi<br />

VS-mies meidät takaisin porttikäytävään<br />

ja B-rapun ala-aulan sirpalesuojaan. Rappukäytävän<br />

katto oli tuettu kuin kaivoskäytävä<br />

tukevilla puurakenteilla, ja siinä me istuimme<br />

seiniin naulatuilla kiinteillä lautapenkeillä.<br />

Ulkona vihelsi ja <strong>ry</strong>skyi, välillä räjähdyspaine<br />

repi ovea auki. Sitten lasit helisivät ja valo<br />

sammui. Silloin naiset alkoivat kiljua suoraa<br />

huutoa. Se kuulosti tosi kauhealta. Painoin<br />

kädet korvilleni ja pelkäsin pirusti. Räjähdykset<br />

eivät minusta olleet mitään sen rinnalla,<br />

että tutut turvalliset aikuiset ulvoivat<br />

hullujen lailla. Jossakin vaiheessa talonmies,<br />

joka hänkin oli VS-mies, sytytti myrskylyhdyn<br />

ja ulvonta vaimeni vikinäksi, joka tosin<br />

yltyi aina kun kovemmin paukkui. Minua ei<br />

kuitenkaan pelottanut enää, ja ellei talkkari<br />

olisi estänyt olisin hiipinyt porttikäytävään<br />

katsomaan mitä tapahtui.<br />

Kun ensimmäinen hyökkäysaalto oli ohi<br />

saimme juosta yhden korttelivälin talostamme<br />

sijaitsevaan pommisuojaan. Sinne<br />

johti kallioon louhittu tukevilla puurapuilla<br />

varustettu kuilu. Itse suojan muodosti pitkä<br />

ummehtuneelta haiseva tunneli, jossa kulki<br />

toista metriä läpimitaltaan oleva rautainen<br />

mustaksi tervattu putki. Tämän putken viertä<br />

kulkevalla penkkirivillä istuen vietimme<br />

loppuyön. Äiti ja minä valvoimme, mutta<br />

pikkusisko nukkui rauhallisesti matkalaukusta<br />

kaivettuun peittoon käärittynä. Maanpinnalta<br />

kantautui välillä vaimeaa jyskettä<br />

ja mietin kulkiko siinä mustassa putkessa<br />

juoma- vaiko paskavettä, ja hukkuisimmeko<br />

jos se menisi rikki. Kysyin asiasta vieressäni<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 12


istuvalta Gösta-enolta, joka talvisodassa läpiammutun<br />

keuhkon takia ei tarvinnut olla<br />

rintamalla vaan sorvasi kranaatteja Kone<br />

ja Sillan tehtaalla. Hän nosti sormen suun<br />

eteen ja käski minun seurata itseään pidemmälle<br />

tunneliin, jossa ei enää ollut penkkejä<br />

eikä ihmisiä. Siellä hän arveli, ettei putki<br />

täällä syvällä maan uumenissa hajoaisi, ja<br />

kielsi minua ehdottomasti puhumasta ääneen<br />

tällaisista asioista. Siitä saattaisi syntyä<br />

paniikki, jossa heikommat tallattaisiin jalkoihin,<br />

hän tähdensi.<br />

Kyhjötimme penkeillämme koko yön kunnes<br />

aamun sarastaessa puhallettiin vaara<br />

ohi-merkki, jolloin kompuroimme päivänvaloon.<br />

Ulkona oli kaunis kirkas pakkasaamu,<br />

mutta monin paikoin kohosi taivaalle sammuttamattomien<br />

tulipalojen alta punaiseksi<br />

värjäämää mustaa savua. Meidän talomme<br />

vaikutti vahingoittumattomalta, mutta kun<br />

pääsimme sisään totesimme, ettei asia aivan<br />

niin ollut. Kallion takana olevalta ratapihalta<br />

kohosi liekkejä ja räjähdyspaine oli rikkonut<br />

yksiömme ison ikkunan. Äiti keräsi sirpaleet<br />

ja ripusti harmaan huovan verhotankoon,<br />

Sitten vedimme verhot makuualkovin eteen<br />

ja painuimme kaikkien omistamamme peittojen<br />

alle. Kämppä oli nimittäin tosi kylmä.<br />

Heräsin iltapäivällä siihen, että talkkari<br />

naulasi pahvia ikkunan eteen eikä enää ollut<br />

niin kylmä. Pattereissakin oli vähän lämpöä<br />

ja hellassa oli taas kaasupainetta, että äiti<br />

pääsi keittämään puuroa.<br />

Limppu<br />

Kyl nää röökitauot oli helpompii silloin, kun konees sai polttaa sisällä.<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 13


Vieraskynä<br />

Unelmoidessa<br />

on itsensä ulkopuolella<br />

Jo koulupoikana luin paljon. En tosin läksyjä,<br />

mutta kaikenlaisia seikkailukirjoja sitäkin<br />

enemmän. Niiden innostamana unelmoin<br />

seikkailuista ja yritin omalla avuttomalla<br />

tavallani kokeakin niitä. Esimerkiksi kerran<br />

kun meri oli jäässä ja meillä koulussa<br />

oli reikätunti kiipesin, siihen aikaan Katajannokalla<br />

talvehtivan, Suomen Joutsenen<br />

isomastoon. Siitä selvisin säikähdyksellä.<br />

Se kiipeäminen onnistui ihan hyvin, mutta<br />

säikähdin pirusti kavereitten kannustuskiljunnan<br />

herättämän vahtimiehen huutoa.<br />

Huudoksi se onneksi jäi, sillä kun vapisevin<br />

polvin viimein seisoin kannella miehen edessä<br />

selkäsaunaa odottaen hän vain karjui,<br />

että annas poika olla viimeinen kerta kun<br />

astut tämän laivan kannelle!<br />

Seuraavan kerran astuin Joutsenen kannelle<br />

lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin<br />

kun laiva makasi museona Turun Aurajoella.<br />

Silmäilin kunnioittaen isomastoa ja<br />

ajattelin, että olipa se silloin aika tyhmänrohkea<br />

temppu.<br />

Unelmointini kuitenkin jatkui. Milloin<br />

olin merimies, milloin lentäjä, milloin kilpaautoilija.<br />

Kerrankin opettaja herätti minut<br />

historiantunnilla kyselemällä jotakin vuosilukua<br />

juuri kun Biggles-kirjan innostamana<br />

olin ampumassa alas yhtä saksalaista<br />

Fokker-hävittäjää. Kaverit nauroivat ja minä<br />

sain jälki-istuntoa.<br />

Nuorena miehenä yritin tosissani toteuttaa<br />

joitakin unelmia. Omistin jopa joskus<br />

50-luvulla sen aikaisen formula-autonkin,<br />

kunnes taloudelliset realiteetit panivat sen<br />

unelman toteutukselle pisteen.<br />

Onnistuin onneksi saaman vaimon jolla<br />

oli jalat maassa, kuten hän itse sanoo,<br />

polvia myöten. Rahat oli vähissä ja aina<br />

löytyi tähdellisempiä tarpeita kuin minun<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 14


unelmani. En kuitenkaan lakannut unelmoimasta<br />

ja sain nelikymppisenä hankittua<br />

merikelpoisen paatinkin, jolla tein melkoisia<br />

avomerimatkoja<br />

Eräs totuudenhetki tuli juuri ennen kuin<br />

täytin viisikymmentä. Totesin, että sen lentämisen<br />

unelman saan ainakin unohtaa<br />

ellen kohta tee asialle jotakin. Seuraavana<br />

päivänä ilmoittauduin laskuvarjokurssille.<br />

Kun kaksi kovaa harjoitusviikkoa myöhemmin<br />

istuin hyppykoneen kynnyksellä oli<br />

kuitenkin aika ulkopuolinen olo. Oliko tuo<br />

tukeva äijänkuva tuossa avoimella ovella<br />

tosiaankin minä? Hyppymestarin taputus<br />

olalle ja karjahdus mene, toi minut todellisuuteen<br />

ja toimin juuri niin kuin harjoituksissa<br />

oli tajuntaani taottu.<br />

Se unelmointi voi joskus olla vaarallista.<br />

Ensimmäinen yksinlentoni purjekoneella<br />

alkoi olla ohi. Nautin elämästä ja olin mielestäni<br />

kova kasvo kun kaarroin noin sadan<br />

metrin korkeudessa kiitoradan suuntaan.<br />

Heräsin todellisuuteen kun kone alkoi hiljaa<br />

täristää. - Perkele se varoittaa sakkauksesta,<br />

vauhtia ei ole tarpeeksi, sauvaa eteen<br />

tai rojahdan maahan. Kone menee päreiksi<br />

ja henkikin voi mennä. Koulutus kantoi tälläkin<br />

kertaa hedelmää. Vein sauvaa hiljaa<br />

eteen, nopeusmittarin neula nousi ja värinä<br />

lakkasi. Olin kuitenkin vielä liian korkealla.<br />

Vedin jarrukahvaa taakse, keltaiset läpät<br />

nousivat siiven yläpinnasta nostovirtausta<br />

häiritsemään, kone alkoi oikeaoppisesti<br />

vajota, pidin suuntaa ja katsoin korkeutta<br />

horisontista, työnsin jarrukahvan kiinni,<br />

ehkä kymmenen metrin korkeudessa vedin<br />

sauvaa hitaasti taakse, vauhti hiipui ja kone<br />

vajosi nättiin laskuun. Kun vauhti loppui ja<br />

koneen oikea siivenkärkii kosketti maata istuin<br />

hetken hiljaa ja kelasin itselleni opetuksen:<br />

Jos toteutat unelmaa niin älä jumalauta<br />

unelmoi, vaan ole koko ajan läsnä.<br />

Limppu<br />

Slangivisa<br />

Luonteva jatko<br />

Valitse luontevin jatko lauseelle.<br />

1. Jos ottaa slibat gartsalla ja klabbi tulee<br />

ihan klesaks,<br />

1) kandee mennä lekuriin.<br />

X) kandee skulaa jeparille.<br />

2) kandee luudaa viis rundii Stadikan<br />

ympäri.<br />

2. Jos slurkki tulee kysyy paprui steissillä,<br />

1) kandee heittää vitoset.<br />

X) kandee näyttää henkkarit.<br />

2) kandee stroolaa polden kintuille.<br />

3. Jos skujaa kasin sporalla Valkan päättärille,<br />

nii<br />

1) stondaa bulin tsyrkan vieres.<br />

X) voi hiffaa iisisti Stokkan klogun.<br />

2) voi tsiigaa ku jengii menee stogeen.<br />

4. Jos funtsaa skiglaa botskilla Stokigsee,<br />

on pakko<br />

1) draisaa fönarit ja bilikat meses.<br />

X) slumppaa slabarit kippoon.<br />

2) duunaa braasu slurkkilan klitsuun.<br />

5. Jos fitti tsali böllii sun nyklat fikkasta<br />

1) sä skulaat tsilarille et se avaa dörtsin.<br />

X) sä londaat frelssiksest figelin huggella.<br />

2) sä tsöpaat kifrun ja singraat skönelle.<br />

Oikea rivi 1 x 1 x 1<br />

<strong>Sekahedelmä</strong> 1 • <strong>2009</strong> 15


Kesäpäivät tulevat taas!<br />

Tänä vuonna kesäpäivät järjestetään<br />

Etelä-Suomen aluejärjestön alueella,<br />

kuvankauniissa Porvoossa!<br />

Vuoden <strong>2009</strong> kesäpäivät järjestetään Porvoossa 22.-23.8.09,<br />

jolloin kaupunkiin kokoontuu noin <strong>10</strong>00 elintarviketyöläistä ympäri Suomea.<br />

Kesäpäivät on tarkoitettu kaikille liiton jäsenille.<br />

Kesäpäiviltä jokainen löytää itselleen jotain. Luvassa on perinteisiä<br />

urheilukilpailuja jokaiseen makuun. On kilpailuja, joihin voi osallistua huumorimielellä<br />

ja kilpailuja, joissa otetaan toisistaan mittaa ihan tosissaan.<br />

Uutena haastekilpailuna on ammattiosastojen välinen köydenveto.<br />

Kesäpäivien lisäksi järjestetään ruokatoritapahtuma Porvoon jokirantaan.<br />

Alueemme yritykset esittelevät tuotteitaan jäsenistölle sekä porvoolaisille.<br />

Iltatapahtuma on jokirannassa, jossa esiintyy huipputason bändejä.<br />

Kesäpäivät on mainio tilaisuus tavata vanhoja tuttuja ja<br />

solmia uusia ystävyyssuhteita.<br />

Majoitus on järjestetty useissa eri hotelleissa Porvoossa ja lähiympäristössä.<br />

Ammattiosastot ovat perinteisesti tukeneet jäsentensä osallistumista<br />

kesäpäiville. Kysy lisää omasta osastostasi.<br />

Tervetuloa<br />

Porvooseen!

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!