VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA - Jyväskylän kaupunki

jyvaskyla.fi

VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA - Jyväskylän kaupunki

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Vammaisneuvosto

VAMMAISPOLIITTINEN

OHJELMA


Sisällysluettelo

Omaehtoisen elämän aalloilla...........................................................................................4

1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN...........................8

1.1 Itsemääräämisoikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen............8

1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta..................................................9

1.3 Monimuotoista perhe-elämää....................................................................................11

1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin................................................................................13

2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ......................................................................14

2.1 Perusturva kaikille.......................................................................................................14

2.2 Terveys- ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan elämään..................15

3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ...........................................17

3.1 Koulu ja opiskelu..........................................................................................................17

3.2 Työelämä........................................................................................................................23

4 ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA.......................................................................................24

4.1 Osallistuminen ja vapaaehtoistoiminta...................................................................24

4.2 Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville....................................................................25

4.3 Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä...........................28

5 KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ.................................................................29

5.1 Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat........................................30

5.2 Saavutettava asiointi....................................................................................................31

5.3 Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää .....................................32

5.4 Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen.............................................................33

6 TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS......................................................35

Lähteet...................................................................................................................................39

Liite........................................................................................................................................40


Omaehtoisen elämän aalloilla

Jyväskylän vammaisneuvosto on laatinut vammaispoliittisen

ohjelman vuosille 2010–2015. Tämän vammaispoliittisen ohjelman

– Omaehtoisen elämän aalloilla – tavoitteena on vahvistaa

jyväskyläläisen vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden

ja omaehtoisen elämän toteutumista sekä edistää esteetöntä

rakentamista ja saavutettavia palveluja. Vammaispoliittinen ohjelma

tarkentaa osaltaan Jyväskylän kaupunkistrategian – Jyväskylän

kaupungin kehitysaallot – hyvinvointipoliittisia teemoja. Jyväskylän

vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on myös toteuttaa

paikallisella tasolla valtakunnallista vammaispoliittista ohjelmaa.

Jyväskylän kaupungissa valmistellaan uuden sukupolven

organisaatiota, jonka perustana on asiakaslähtöinen toiminta.

Kaupungin palveluorganisaation perusrakenteen valmistelussa

huomioidaan ydinprosessit, jotka perustuvat asiakas- ja

asiakasryhmien tarpeisiin ja mahdollistavat kuntalaisten

vaikutusmahdollisuuden. Palvelurakenteen valmistelussa tullaan

kuulemaan asiakkaita ja sidosryhmiä sekä eri-ikäisiä kuntalaisia eri

rooleissaan. Jyväskylän kaupungin vammaispoliittisen ohjelman

toivotaan toimivan pohjana palveluprosessien suunnittelussa.

Jyväskylän kaupungin vammaispoliittinen ohjelma huomioi

vammaisten ihmisten oikeudenmukaisen aseman kaupungissa

konkreettisin tavoittein ja toimenpide-ehdotuksin.

Jyväskylän vammaispoliittisen ohjelman valmisteluryhmän

puheenjohtajana toimii vammaisneuvoston puheenjohtaja Anne-

Mari Hård-Janhonen ja vanhus- ja vammaispalvelujen nimeämänä

sihteerinä Raakel Pirkola. Vammaisneuvoston nimeämän

työryhmän jäsenet ovat Veijo Paananen, Eeva Vuolio-Paananen,

Kari Lyytikäinen, Alpo Suomi ja Esko Jäntti, Jyväskylän kaupungin

edustajana Seija Parviainen. Yhteistyössä Jyväskylän kaupungin

innovaatiopalvelujen kanssa järjestettiin Tulevaisuuspäivät 3.5.2010

ja 2.6.2010. Päivien työpajatyöskentelyissä syntyneitä tulevaisuuden

visioita ja toimenpide-ehdotuksia on hyödynnetty ohjelman

sisällössä. Tulevaisuuspäivien osallistujat edustivat eri tahoja

(vammaisjärjestöt, yliopisto, ammattikorkeakoulu, ammattiopisto,

vammaispalvelusäätiö, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus,

seurakunta ja kaupungin eri tahojen edustajia).

4


Tietyistä palveluista ja viranomaistehtävistä vastuussa olevat toimijat

ovat omalta osaltaan antaneet panoksensa tekstisisältöihin. Lisäksi

Tuija Rasinen ja Laura Hokkanen innovaatiopalveluista osallistuivat

vammaispoliittisen ohjelman työstämiseen valmistelutyöryhmän

kanssa.

Taustaa Jyväskylän kaupungin vammaispoliittiselle ohjelmalle

Vammaisuus kuvaa rajoitteita, jonka vuoksi henkilö syystä tai

toisesta ei pysty toimimaan täysipainoisesti yhteiskunnan

rakennetussa tai sosiaalisessa ympäristössä. Yhdistyneiden

Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymässä yleissopimuksessa

vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään

seuraavasti: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen

pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä

vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää

heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan

yhdenvertaisesti muiden kanssa.”

Esteettömyyden ja saavutettavuuden YK:n yleissopimus määrittelee:

”Yhteisen toimintaympäristömme tulee olla sellainen, että jokainen

voi osallistua toimintaan tasa-arvoisesti kaikilla elämän osa-alueilla.

Tällaista ympäristöä kutsutaan saavutettavaksi. Saavutettavuus

syntyy, kun poistamme ympäristöstämme mahdollisimman monet

liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet.”

Esteettömyys ei siis ole vain liikkumisen, vaan myös kuulemisen,

näkemisen ja ymmärrettävyyden esteettömyyttä. Esteettömyyttä on

yhteiskunnan toimivuus kaikille.

Suomen hallituksen vammaispoliittinen ohjelma 2010–2015

”Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle” perustuu YK:n

vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista

koskeviin yleisohjeisiin, jotka hyväksyttiin vuonna 1993. Vuonna 2007

Suomi allekirjoitti YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, jota ei kuitenkaan

ole voitu ratifioida, sillä lakimuutokset ovat vasta valmisteilla

(esim. kotikuntalaki). Kotikuntalain muutoksella vahvistetaan

vammaisten itsemääräämisoikeutta. Vammaisfoorumi ry:n sosiaalija

terveysministeriölle antaman lausunnon mukaan valmistelussa

olevaan uuteen kotikuntalakiin on lisättävä 3 a §, jonka nojalla

pitkäaikaisessa eli yli vuoden kestävässä hoitosuhteessa kotikuntaansa

ulkopuolella asuvalla henkilöllä olisi kotikunnan valintaoikeus.

5


Tätä voidaan pitää perus- ja ihmisoikeuksia parantavana

ehdotuksena. (Valtakunnallisen vammaisfoorumin lausunto:

hallituksen esitys laeiksi kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain

muuttamisesta 1 ).

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää

perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen,

uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden

tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Perustuslain 2. luku

6 §). ”Käytännössä vammaisten kansalaisten ei kuitenkaan ole

mahdollista käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan ja vapauksiaan tai

täyttää velvollisuuksiaan, koska yhteiskuntamme on perinteisesti

suunniteltu ihmisille, joilla ei ole vammoja. Rakenteelliset samoin

kuin asenteelliset esteet rajoittavat vammaisten ihmisten

yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaikkina

ikäkausina” (Suomen vammaispoliittinen ohjelma, Vampo 2010–2015 , 5).

Vammaisten henkilöiden oikeudenmukaisen aseman varmistaminen

yhteiskunnassamme on vammaispolitiikan keskeinen haaste. Tämä

edellyttää ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden

tiellä olevien esteiden tunnistamista ja poistamista. Lähtökohtana

on ihmisoikeuksien kuuluminen kaikille, ihmisten erilaisuuden

arvostaminen ja tilan antaminen yhteiskunnan monimuotoisuudelle.

Vammaisten ihmisten omaehtoisen elämän ja oman mielipiteen

kunnioittaminen, yksilöllisyys ja valinnanvapaus ovat tämän päivän

vammaispolitiikan perusta. (Suomen vammaispoliittinen ohjelma,

Vampo 2010-2015)

Paikallisia vammaispoliittisia ohjelmia on laadittu nykyisen

Jyväskylän alueella vuodesta 1999 lähtien. Jyväskylän

maalaiskunnan vammaispoliittinen ohjelma ”Hyvä kunta kaikille”

tehtiin vuonna 1999, ja se päivitettiin vuosina 2002 ja 2006.

Jyväskylän vammaisneuvosto laati ensimmäisen vammaispoliittisen

ohjelman ”Kohti kaikille toimivaa Jyväskylää” vuosille 2001–2004.

Ohjelmassa keskityttiin erityisesti asennekasvatustyöhön.

Tietopaketti ”Luontevaa asiakaspalvelua kaikille” sai laajaa huomiota

mm. monien oppilaitosten sekä viranomaisten taholta. Luontevaa

asiakaspalvelua kaikille päivitettiin vuonna 2009. Asiakaspalvelun

parantaminen nostettiin esille jo tuolloin. Ohjelmassa korostettiin

asiakastyön parantamisen olevan jatkuva prosessi, jota on linjattu

uudistetussa lainsäädännössäkin.

6

1 http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/invalidiliitto/lausunnot_ja_kannanotot?bid=269 (20.9.2010)


Esteettömän rakentamisen ja liikkumisympäristön korjaamiseen

erityisesti ydinkeskustan osalta on tehdyn ohjelman avulla saatu

huomattavaa parannusta.

Vuosille 2006–2009 Jyväskylässä tehtiin vammaispoliittinen ohjelma

”Vammainen yhdenvertaiseksi kaupunkilaiseksi”. Ohjelmassa

keskityttiin erityisesti asenteellisten esteiden poistamiseen. Ko.

esteet koettiin suurimmaksi esteeksi yhdenvertaisena kansalaisena

toimimiselle. Ongelmalliseksi koettiin oikean tiedon puuttuminen

sekä tiedon saannin että välittämisen osalta. Tavoitteena oli laatia

kaupungille erityistiedottamisen toimintaohjelma. Ohjelmassa

esitettiin tiedotuskoulutuksen järjestämistä koko sosiaali- ja

terveystoimen henkilökunnalle. Tiedotuksen kehittämistyöryhmän

tehtäväksi annettiin koota vuosittain raportti tiedotuskoulutuksen

etenemisestä.

Lisäksi kaupungissa on laadittu perusturvalautakunnan 19.11.2009

hyväksymä kehitysvammapalvelujen palvelustrategia vuosille

2010–2015 ja liikuntapalveluissa on valmisteilla

vammaisliikuntaohjelma vuosille 2011–2016.

Omaehtoisen elämän aalloilla -ohjelma on laadittu

huomioiden kaikkien jyväskyläläisten asukkaiden asumisen,

ympäristörakentamisen ja palvelujen tarpeet. Tällä ohjelmalla

halutaan edistää kaikin tavoin esteetöntä ja saavutettavaa Jyväskylää.

7


1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN

”Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita

missä ja kenen kanssa he asuvat.

Heillä on oltava saatavissa

erilaisia koti- ja asumispalveluja.

Vammaisilla on oltava saatavilla riittävästi

tukipalveluja ja myös henkilökohtaista apua.

Niiden avulla on tuettava vammaisten

elämistä lähiyhteisössä.

Koko väestölle tarkoitetut yhteiset

palvelut ja järjestelyt on oltava

vammaisten saatavissa

yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Niitä on sovitettava vammaisten tarpeisiin.

Vammaisille on varmistettava

mahdollisimman itsenäinen liikkuminen

kohtuulliseen hintaan.

Tämä tulee turvata esimerkiksi

erilaisten apuvälineiden ja avustajien tuella.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 19)

Itsenäinen elämä muodostuu mahdollisuuksista asumisen ja perheelämän

valinnanvapauteen, kommunikointiin, tiedonsaantiin ja

viestintään sekä yhdenvertaiseen asiointiin. Käytännössä keskeisiä

ovat yksilöllisiä tarpeita ja elämäntilanteita vastaavat asumisen ja

liikkumisen ratkaisut sekä kommunikoinnin ja asioinnin toimivuus

(mm. viittoma- ja selkokielen sekä puheen tulkkauksen avulla).

Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat lähiympäristöt

ja toimivat palvelut ovat keskeisiä itsenäisen elämän edellytyksiä.

Nykyaikainen yhteiskunta tarjoaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia

vammaisten ihmisten omatoimisuudelle ja elämän hallinnan

parantamiselle. Ongelmana on edelleen esteettömien tai helposti

sellaisiksi mukautettavissa olevien asuntojen vähäinen tarjonta.

1.1 Itsemääräämisoikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja

liikkumiseen

Vammaisilla ihmisillä tulee olla oikeus valita, missä ja kenen kanssa

he asuvat. Heillä on oltava saatavissa erilaisia koti- ja asumispalveluja,

mukaan lukien tukipalvelut ja henkilökohtainen apu.

8


Niiden avulla on tuettava vammaisten elämistä lähiyhteisössä.

Koko väestölle tarkoitetut yhteiset palvelut ja järjestelyt on oltava

vammaisten saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Niitä on

sovitettava vammaisten tarpeisiin. Vammaisille on varmistettava

kohtuullisen hintainen itsenäinen liikkuminen. Tämä tulee järjestää

esimerkiksi erilaisten apuvälineiden ja henkilökohtaisen avun tuella.

Henkilökohtaisen avun turvin voidaan tukea omaehtoista elämää.

Henkilökohtainen apu tuli vammaispalvelulakiin 1.9.2009.

Henkilökohtainen avustaja -järjestelmässä vammainen henkilö voi

parhaiten itse päättää kuka häntä avustaa, missä, milloin ja miten.

Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimii vaikeavammainen

itse. Useammat vaikeavammaiset tarvitsevat tukea työnantajuuteen.

Työnantajuuden tukena Jyväskylässä toimii henkilökohtaisen avun

keskus Havu. Keskuksesta työnantaja saa apua avustajan etsimiseen,

haastatteluun, työsopimuksen laatimiseen, työvuorolistojen

laatimiseen sekä työaikaseurantaan ja käytännön palkanmaksuun.

Havukeskuksen kautta työnantajat saavat käyttöönsä

henkilökohtaisen avun verkkopalvelun (Avustajaportti.fi*) 2 , jota

työnantajat voivat hyödyntää itse.

1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta

Oma koti on jokaiselle tärkeä – oli asumismuoto millainen tahansa.

Vammaisten henkilöiden asumisen edellytysten parantamiseksi

tarvitaan usein yksilöllisiä asunnon muutostöitä, palveluja ja

tukitoimia. Hyvin suunnitellut ja toteutetut asunnon muutostyöt

turvaavat omaehtoisen elämän huomioiden yksilölliset tarpeet.

Vammaisten ihmisten omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeuden

toteutumista voidaan vahvistaa hyvällä ympäristön, palvelujen

ja tuotteiden suunnittelulla. Tavoitteena on esteettömien,

toiminnallisesti joustavien ja tarvittaessa helposti mukautettavissa

olevien asuntojen riittävä tarjonta.

Asunnon muutostöillä edistetään vaikeavammaisen henkilön

omatoimista suoriutumista hänen omassa kodissaan. Oikein

suunnitellut ja oikea-aikaisesti toteutetut asunnon muutostyöt

vähentävät vammaisen ihmisen riippuvuutta toisen ihmisen avusta

ja lisäävät itsenäisyyttä.

2 http://www.avustajaportti.fi/info/project.php (10.9.2010)

9


Omassa kodissa asumista tuetaan omaishoidon, kotihoidon

ja henkilökohtaisen avun turvin. Palveluja järjestetään

sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain nojalla.

Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voidaan

järjestää kaupungin omana palveluna, henkilökohtaisella avustajalla,

palvelusetelillä tai ostamalla palvelu yksityiseltä palvelutuottajalta.

Asumisen laatu huomioidaan tukiasunnoissa ja palveluasunnoissa.

Hyvin onnistuneessa ryhmämuotoisessa asumisessa asukkaat

muodostavat kodinomaisen yhteisön.

Rakennussuunnittelun tavoitteena tulee olla kaavoituksen

ja asuinympäristöjen suunnittelun sekä uuden tieto- ja

viestintäteknologian monipuolisten keinojen hyödyntäminen. Näillä

voidaan merkittävästi parantaa ihmisten omatoimisuutta, vaikuttaa

yhteisöllisyyteen, turvallisuuteen ja elämänlaatuun. Nykyisin

vammaisneuvosto osallistuu julkisten rakennusten (ml. opiskelijaasunnot)

suunnitteluun ja antaa rakennusvalvonnalle lausunnon

rakennuslupia varten. Sen sijaan asuinrakennussuunnitelmiin ja

palveluasumisen suunnitelmiin ei pyydetä vammaisneuvoston

lausuntoa.

Jyväskylän ja pohjoisen Keski-Suomen kuntien alueella kehitetään

parhaillaan ikääntyneiden ja erityisryhmien asukaslähtöistä

asumista, ennakoivaa suunnittelua sekä nykyisen asumis-,

rakentamis- ja palvelutilanteen arviointia (Esko-hanke).

Jyväskylän kaupungin vammaispalvelujen, kuntoutuspalvelujen

(fysioterapia) ja Esko-hankkeen edustajista koottu työryhmä kehittää

asunnonmuutostyöprosessin Jyväskylän mallia.

Toimenpide-ehdotukset

• Omaehtoisen elämän esteettömyyttä voidaan edistää

nimeämällä rakennusalan ammattilainen tekniseksi

asiantuntijaksi, korjaussuunnittelijaksi ja määrittelemällä hänen

toimipaikkansa kaupungin organisaatiossa

• selvittämällä vaikeavammaisen henkilön

asunnonmuutostyöprosessi ja vastuukysymykset, lausuntojen

antaminen, tarjouspyynnöt, päätös, valvonta, nimetään

vastuuhenkilö (toimintaterapeutti / kuntoutusohjaaja).

• lähettämällä kaavoitustyöryhmän esityslista

vammaisneuvostoon, vammaisneuvoston edustaja voi listan

asioista riippuen osallistua kokoukseen

10


• sijoittamalla palveluasumisen yksiköt lähelle palveluja ja osaksi

muuta asuinrakentamista huolehtimalla, että ryhmämuotoisen

asumisen yksiköt eivät muodostu liian suuriksi

Omaehtoisen elämän saavutettavuutta voidaan edistää

• turvaamalla tukitoimien riittävä taso: lisäämällä kotihoidon

henkilöstöä ja kouluttamalla henkilöstöä vammaistyöhön

• turvaamalla henkilökohtaisen avun saaminen kehittämällä

palvelusetelijärjestelmää ja avustajarinkiä /-pankkia

• kehittämällä palvelusetelijärjestelmää ja avustajavälitystä

työsuhteisiin vammaisille henkilöille

• rekrytoimalla ja sitouttamalla tukihenkilöitä

• määrittelemällä kotikunnan valintaoikeus yksilöllisesti asiakasta

ja läheisiä kuullen

• lisäämällä palveluasumispaikkoja, turvaamalla ryhmäkodeissa

ja tukiasunnoissa asuville riittävät tukipalvelut ja valvomalla

toiminnan laatua

• noudattamalla ja valvomalla palveluasumisen laatusuosituksia

--

Kehitysvammaisten asumisen laatusuositukset 3

-- Mielenterveyskuntoutujien asumista koskeva

kehittämissuositus 4

http://pre20090115.stm.fi/pr1176454313087/passthru.pdf

--

Erityisryhmien asumisen kehittäminen (Ara*) 5

• turvaamalla sosiaalihuoltolainmukainen kuljetuspalvelu

• myöntämällä vaikeavammaisten kuljetuspalvelua tarpeen

mukaan

1.3 Monimuotoista perhe-elämää

” Jokaisella avioliittoikäisellä vammaisella

on oikeus solmia avioliitto ja

perustaa perhe.

Vammaisilla on oikeus päättää

vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä.

Heillä on myös oikeus saada tietoa perhesuunnittelusta

ja lapsen saamiseen

liittyvistä terveydellisistä asioista.

3 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 08.03.2010

http://www.kehitysvammaliitto.fi/fileadmin/tiedostot/muut/media/laatusuositukset_

asuntojen_rakentamiseen_2010_2017.pdf (1.9.2010)

4 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:13

http://pre20090115.stm.fi/pr1176454313087/passthru.pdf (1.9.2010)

5 Valtion asuntorahasto (Ara 31.8.2007)

http://www.ara.fi/download.asp?contentid=21822&lan=FI

11


Vammaisilla on oikeus säilyttää

kykynsä saada lapsia.

Vammaista lasta

ei saa hylätä eikä laiminlyödä.

Lapsille ja heidän vanhemmilleen

on annettava tukea ja tietoa.

Vammaista lasta ei saa erottaa

vanhemmistaan ellei lapsen etu sitä vaadi.

Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan

vain lapsen oman tai vanhempien

vammaisuuden perusteella.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 23)

Jokaisella on oikeus hallita omaa elämäänsä. Erilaisin tukimuodoin

mahdollistetaan itsenäinen ja omatoiminen elämä, esimerkiksi yksin

asuminen. Vammaisia henkilöitä ei eroteta perheestään runsaan

palvelutarpeen perusteella eikä palvelujen ja tukitoimien tarve

muodosta estettä parisuhteelle ja perheen perustamiselle.

Vammaisella on oikeus toimia tasavertaisena perheenjäsenenä. Tämä

voidaan mahdollistaa henkilökohtaisella avulla.

Vammaisperheitä on tarpeen tukea monipuolisin keinovalikoimin,

yhdenvertaisesti muihin perheisiin nähden. Perheet käyttävät lasten,

nuorten ja perheiden peruspalveluja: näiden tulee palvella myös

vammaisten lasten sekä vammaisten vanhempien perheitä.

Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma 2010 ja Ehkäisevän

työn toimenpideohjelma 2010–2012 koskevat kaikkia perheitä.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa 2010 korostetaan lapsen ja

perheen hyvinvointia edistävää sekä kasvatuskumppanuudelle

rakentuvaa päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Suunnitelmassa

nostetaan esiin myös kuntalaisia yhdenvertaisesti palveleva,

tehokas monitoimijainen palvelurakenne. Ehkäisevän työn

toimenpideohjelmassa käsitellään perheen hyväksi tehtävää

työtä ja hyvinvointia edistävää toimin-taa. Ehkäisevä työ on osa

lapsiperheiden perus- ja erityispalveluita.

Toimenpide-ehdotukset

Perhe-elämää voidaan tukea

• kouluttamalla neuvoloiden henkilöstöä vammaisperheiden

tukemiseen

12


• päivähoidossa:

◦◦ turvaamalla vammaisten lasten tilapäishoito

◦◦ tukemalla vammaisen henkilön lasten kasvua ja kehitystä

mahdollistamalla toiminnat (esim. apuna kuljettamisessa,

mukana leikeissä)

• huomioimalla henkilökohtaisen avun tarpeen määrittelyssä

vammaisen henkilön lasten kasvu ja kehitys (esim. tukemalla

päivittäisissä toiminnoissa kuten harrastuksissa ja kuljetuksissa

• tekemällä moniammatillista yhteistyötä ja kotikäyntejä

• kehittämällä perhetyötä

◦◦ tukemalla itsenäistyvää vammaista nuorta

◦◦ mahdollistamalla vammautuneen henkilön asumiskokeilut

◦◦ kehittämällä kehitysvammaisten nuorten asumisvalmennusta

◦◦ tukemalla omaisten jaksamista arjessa ja järjestämällä tuki- ja

lomaperhetoimintaa

• turvaamalla tukitoimien riittävä taso: omaishoidon selkeät

myöntämiskäytännöt, omaishoidon vapaat, omaishoidon tuen

määrän korotus

• lisäämällä monimuotoista palveluohjausta

• tukemalla perhe- ja parisuhteita järjestämällä

sopeutumisvalmennusta

1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin

Ihmisen henkiset voimavarat muodostuvat Mielenterveyden

keskusliiton mukaan monimuotoisesta vuorovaikutussuhteesta,

johon kuuluvat ihmissuhteet, koti, työ, harrastukset ja muu

elinympäristö. Myös lepo, ravinto ja liikunta vaikuttavat henkiseen

jaksamiseen siinä missä fyysiseenkin hyvinvointiin. Henkisen

hyvinvoinnin tila vaihtelee ja se paranee, kun oppii tunnistamaan

mahdolliset stressin ja uupumuksen oireet ajoissa. 6

Toimenpide-ehdotukset

Henkistä hyvinvointia voidaan edistää

• korostamalla yksilön omaa vastuuta kokonaisvaltaiseen itsestä

huolehtimiseen: tiedottamalla ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä

• tarjoamalla vammaisille mielekästä tekemistä järjestämällä

työvalmennusta ja työpajatyyppistä toimintaa

• kartoittamalla palvelu- ja hoitosuunnitelman yhteydessä

lähiverkosto ja tiedottamalla päivystävistä puhelimista

turvallisen ja toimivan kodin ja asuinympäristön turvaamiseksi:

lisäämällä resurssia kotihoidon, palvelutalojen, Lähimmäisen

6 http://www.mielenterveysseura.fi/files/71/suunnista_hyvinvointisi_rasteille.pdf

13


Kammarin ja kriisikeskus Mobilen ilta-, yö-, viikonloppu- ja

juhlapyhäpäivystyksiin

• kampanjoimalla, että ihmiset huomaavat ja huomioivat toisensa

(alueelliset tempaukset, tiedotus)

• varmistamalla olemassa olevien paikkojen (koulut, oppilaitokset,

työpaikat) terveydenhoitohenkilöstön riittävyys

• järjestämällä mahdollisuuksia vertaistukeen ja mahdollistamalla

ryhmien kokoontumistilat: perustamalla esteetön

Kansalaistoiminnan keskus

• järjestämällä ja laajentamalla opiskelijoiden tutor-toimintaa

2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ

” Vammaisilla on oikeus

sosiaaliturvaan ilman syrjintää.

Vammaisilla ja heidän perheillään

on oikeus riittävään elintasoon:

ruokaan, vaatetukseen, asuntoon

ja terveyspalveluihin.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 28)

2.1 Perusturva kaikille

Yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on järjestää yleiset palvelut

niin, että ne ovat kaikkien kansalaisten ulottuvilla. Vasta toissijaisena

tulevat täydentävät palvelut. Kun yleiset palvelut eivät riitä

turvaamaan vammaisten täyttä osallistumista, tulee yhteiskunnan

varmistaa vammaisten henkilöiden apuvälineiden ja tukipalvelujen

saatavuus. Tähän perustuen vammaisella henkilöllä on oikeus

vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. (Vampo

2010–2015)

Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön

edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena

yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä

ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.

Vammaispalveluasetuksen mukaan vammaisten henkilöiden

tarvitsemat palvelut ja tukitoimet edellytetään järjestettävän siten,

että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan. Palveluja on

järjestettävä siinä laajuudessa ja muodossa kuin vammaiset henkilöt

niitä tarvitsevat.

14


Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.

Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja

koskevat säännökset säilyvät ennallaan myös lakien yhdistyttyä

1.9.2009.

Toimenpide-ehdotukset

Perusturvan saavutettavuutta voidaan edistää

• turvaamalla neuvonta- ja ohjauspalvelut ja tarvittaessa

toteuttamalla työntekijöiden kotikäynnit

• kehittämällä esteetöntä sähköistä asiointia (sähköisen asioinnin

välineet)

• kehittämällä kehitysvammaisten työosuusrahaa

2.2 Terveys- ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan

elämään

”Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus terveyspalveluihin

kuin muilla. Tämän lisäksi vammaisilla on oikeus niihin

terveyspalveluihin,

joita he vammansa vuoksi tarvitsevat.

Näihin kuuluvat myös kuntoutuspalvelut.

Vammaisten tarvitsema kuntoutus

on aloitettava riittävän varhaisessa vaiheessa.

Näin varmistetaan mahdollisuus

itsenäiseen elämään ja henkiseen kehitykseen.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 25 ja 26)

Kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon

luetaan mukaan myös lääkinnällinen kuntoutus (Kansanterveyslain

14 §, 1 momentti). Kunta huolehtii myös siitä, että lääkinnällisen

kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan

sellaisina kuin kuntoutuksen tarve kunnassa edellyttää. Vastuu

lääkinnällisestä kuntoutuksesta on viime kädessä kunnalla (Asetus

lääkinnällisestä kuntoutuksesta 2 §).

Kaikilla kansalaisilla – myös vaikeavammaisilla henkilöillä – on

oikeus terveydenhuollon laadukkaisiin palveluihin, asianmukaiseen

hoitoon ja terveydentilan seurantaan. Vaikeavammaisella henkilöllä

on oikeus tulla kuulluksi samoin kuin oikeus osallistua omaa terveyttään

ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

15


Vammaisten henkilöiden mahdollisuus käyttää julkisen

terveydenhuollon palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa

toteutuu kuitenkin vain osittain. Esteinä palvelujen käytölle on mm.

terveydenhuollon toimitilojen ja niiden ympäristöjen esteellisyys

ja saavuttamattomuus. Tavoitteena tuleekin olla toimitilojen

esteettömyys ja oikeanlaiset kommunikaatiomahdollisuudet

(esimerkiksi tulkin käyttö tai visuaaliset tavat informaation

tuottamiseen). Lisäksi perusterveydenhuollon vammaisuuteen

liittyvää erityisosaamista tarvitaan nykyistä enemmän, jotta

palvelujen käyttö olisi toimivaa ja sujuvaa. Erityislakien mukaisten

palvelujen saatavuus voi aiheuttaa eriarvoisuutta vammaisten

henkilöiden välillä.

Kuntoutus vahvistaa vammaisten ihmisten omatoimisuutta kaikkina

ikäkausina, tukee niin lasten kuin ikäihmistenkin osallisuutta,

koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja

taloudellista itsenäisyyttä (Vampo 2010–2015, 98). Kuntoutuspolku

muodostuu monen eri tahon palveluista ja etuuksista. Eri

tahojen järjestämien kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen

on kuntoutujan kannalta merkityksellistä. Kokonaisvaltaista

kuntoutussuunnittelua on parannettava ja asiakkaan oikeutta

palveluihin selkiytettävä.

Apuvälinepalvelu on osa hoitoa ja kuntoutusta, jonka tulee

hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti nivoutua osaksi

saumatonta palveluketjua. Apuvälinepalveluja tuotetaan sekä

perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Apuvälineen

tarve todetaan lääketieteellisin perustein ja vammaisen henkilön

ja hänen läheistensä tulee olla mukana kuntoutussuunnitelman

tekemisessä ja siten olla päättämässä häntä itseään koskevista

kuntoutus- ja apuvälineasioista. Keskeistä on, että apuvälinepalvelut

samoin kuin tarpeelliset hoitotarvikkeet saadaan vastaamaan

yksilöllisiä tarpeita, niitä on saatavana ja ne ovat laadukkaita.

Apuvälineiden tarve myös lisääntyy vaikeavammaisten määrän ja

uuden teknologian tuomien mahdollisuuksien lisääntyessä. (Vampo

2010–2015).

Toimenpide-ehdotukset

Hyvinvointia voidaan edistää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden

avulla

• kattavalla ravitsemus- ja terveysneuvonnalla lastenneuvolassa,

kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa

16


• tehostamalla avokuntoutuksen toimintaedellytyksiä ja itsenäisen

asumisen tukemista

Esteettömyys- ja saavutettavuustasoa voidaan parantaa

• lisäämällä sähköisiä ajanvarauspalveluja ja huolehtimalla

henkilökohtaisesta palvelusta

• huomioimalla apuvälinepalveluissa ja hoitotarvikejakelussa

yksilölliset tarpeet

• tehostamalla ohjausta apuvälineiden käytössä ja liikkumisessa

(esim. näkövammaisen liikkumistaidon ohjaus)

• tekemällä yksilölliset, kokonaisvaltaiset kuntoutussuunnitelmat

kaikille vaikeavammaisille ja pitkäaikaissairaille (esim.

omaehtoinen liikunta)

• lisäämällä terveyskeskuksen erityisosaamista ja

erikoislääkäripalveluja

3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ

3.1 Koulu ja opiskelu

”Vammaisilla ihmisillä on oikeus

elinikäiseen oppimiseen.

Vammaisilla on oikeus saada opetusta

yleisessä koulutusjärjestelmässä

yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Heillä on oikeus yksilöllisen tukeen

oppimisen edistämiseksi.

Koulutuksessa on huomioitava muun muassa

näkövammaisten tarpeet pistekirjoituksen

ja liikkumistaitojen opetukseen.

Kuulovammaisten viittomakielen opetusta

ja muuta kielen oppimista on edistettävä.

Kaikilla kouluissa työskentelevillä

henkilöillä tulee olla riittävä koulutus

jotta he osaavat toimia oikein

vammaisille suunnatussa kouluympäristössä”.

(YK:n yleissopimus 2006, art, 24)

Jyväskylässä on vuonna 2010 yli 12000 perusopetuksessa olevaa

oppilasta. Perusopetuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän

kaupungin opetuspalvelut. Jyväskylän erityispiirteenä ovat valtion

erityiskoulut kuulo- ja näkövammaisille sekä kielihäiriöisille oppilaille.

Lisäksi perusopetuksessa on autismikirjon pedagogista osaamista.

17


Vammaisten lasten ja nuorten tulee voida käydä koulua ja

opiskella yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana tulee olla

yleisopetuksessa toteutettavat, yhdenvertaiset mahdollisuudet

koulunkäyntiin, koulutukseen ja ammatin hankintaan.

Peruskouluopetuksessa onkin toteutettu inkluusioperiaatetta jo

kauan. Peruskoulun jälkeiseen opetukseen pääsy ei edelleenkään

ole vammaiselle nuorelle itsestään selvyys. Eroja on sekä

koulutusasteiden ja -alojen kuin myös paikkakuntien välillä. Vaikein

tilanne on kaikkein vaikeimmin vammaisilla nuorilla.

Vammaiselle henkilölle tulee turvata heidän kyvyistään lähtien

muiden kanssa yhdenvertaiset ammatillisen kouluttautumisen

mahdollisuudet. Ammatillista koulutusta on tarjottava keskiasteella

ja korkeakouluasteella. Myös erilaisia muita ammattiin valmentavia

koulutuksen muotoja (mm. etäopiskelu, oppisopimuskoulutus) on

hyödynnettävä. Koulutuksen tulee olla ajanmukaista ja vammaisten

henkilöiden tietoisuutta on lisättävä uusista

kouluttautumismahdollisuuksista. Lisäksi erilaisten tukipalvelujen

saatavuus tulee turvata.

Yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisessa keskeisiä

ovat koulu- ja opiskelurakennusten, samoin kuin lähiympäristöjen

esteettömyys- ja saavutettavuustason nosto, riittävät mukautustoimet

(esim. oppimateriaalin saatavuus pistekirjoituksella), uuden

teknologian mahdollistamat apuvälineet sekä yksilölliset palvelut

(mm. tulkki- ja kuljetus-palvelut ja koulunkäyntiavustajan tuki

ja apu). (Perusopetuslaki 17 §:n 31 momentti: erityisopetuksen

järjestäminen, 31 §:n 1 momentti).

Koulu- ja opiskelurakennusten sekä lähiympäristöjen esteettömyyttä

ja saavutettavuutta kehitetään yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja

yhdyskuntatekniikan asiantuntijoiden kanssa.

Perusopetus

Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta,

ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun

oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Mikäli

perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi

saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi otetaan pidennetyn

oppivelvollisuuden piiriin.

18


Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää

kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta. Opetusryhmät muodostetaan

perusopetuksessa pääsääntöisesti edelleen vuosiluokittain.

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan

kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään

avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on

lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Kunta tai muu

koulutuksen järjestäjä voi päättää myös säädettyjä etuja laajemmista

kuljetuksista.

Perusopetuslain mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden

kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja

taitoja. Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen

edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut,

oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet.

Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät pulmat pyritään

tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa. Oppilasta tuetaan

ensisijaisesti oman koulun tehostetun tuen, erityisopetuksen

tai oppilashuoltotyön avulla. Jos tukitoimet yleisopetuksessa

eivät riitä, laaditaan oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja oppilas voidaan ohjata

erityisopetuksen pienryhmiin.

Jyväskylässä annetaan erityisopetusta seuraavasti:

-- starttiryhmät koulutulokkaille, joiden oppimisvalmiudet vaativat

vielä kehittymistä

-- alueelliset pienryhmät

-- yksilöllisen opetuksen pienryhmät (YPR) ja harjaantumisopetus

(EHA1) 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen otetuille oppilaille, joilla

on vaikeita ja laaja-alaisia oppimisvaikeuksia

-- autismiopetusryhmät

-- HOPE-koulunkäynnin tukijaksot 1.–6.-luokkalaisille Jyväskylän

sairaalakoulussa

-- Huhtarinteen erityiskoulu vammaisille ja pitkäaikaissairaille

lapsille

-- Jyväskylän sairaalakoulu sairaalaopetusta vaativille lapsille

-- Päiväharjun koulu vaikeimmin vammaisten lasten

opetus, Elämäntaitojen yksikkö (ETY) 7.–9.-luokkalaisille

kehitysvammaisille nuorille sekä lisäopetus peruskoulun

päättäneille kehitysvammaisille nuorille

19


--

--

Jyväskylän näkövammaisten koulu (valtion koulu)

Haukkarannan koulu kuulovammaisille ja kielihäiriöisille

lapsille (valtion koulu)

Toimenpide-ehdotukset

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan perusopetuksessa edistää

• toteuttamalla lähikouluperiaate myös vammaisten lasten erityiset

tarpeet huomioiden

• varmistamalla liikenteellisesti turvalliset koulumatkat,

tarvittaessa saattaen (taksin vaihto-ehtona)

• kehittämällä koulun tukitoimia

• hankkimalla yksilölliset opiskelua tukevat apuvälineet ja

erityisoppimismateriaalit

• huomioimalla oppilaanohjauksen lisätarve erityistä tukea

tarvitsevien nuorten osalta

• järjestämällä aamu- ja iltapäivätoiminta yksilölliset tarpeet

huomioiden kodin lähellä

• mahdollistamalla varhaisen tuen saaminen

• mahdollistamalla TET-jaksot kaikille oppilaille

• muodostamalla opetuksesta ja oppilaan tukitoimista kokonaisuus

ilman hallinnollisia raja-aitoja

• mitoittamalla opetusryhmän koko vammaisen oppilaan tarpeet

huomioon ottaen

Toisen asteen opinnot

Toisen asteen koulutus tarkoittaa Suomen koulujärjestelmässä

peruskoulun jälkeistä lukio- ja ammatillista koulutusta tai mahdollista

kaksoistutkintoa, jolloin opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon

lisäksi myös ylioppilastodistuksen. Ammatillisen perustutkinnon

voi ammatillisten oppilaitosten lisäksi suorittaa kansanopistossa,

oppisopimuskoulutuksessa tai erityisammattikoulussa.

Näiden opintojen jälkeen on oikeus hakea jatkokoulutukseen

yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Ammatillinen perustutkinto

antaa myös suoraan ammattipätevyyden opiskeltuun ammattiin.

Toimenpide-ehdotukset

Esteettömyyttä toisen asteen opinnoissa voidaan edistää

• järjestämällä esteettömät koulutilat

• kehittämällä mahdollisuuksia erityisammattiopiskeluun ja

oppisopimusopiskeluun

20


Saavutettavuutta toisen asteen opinnoissa voidaan edistää

• laatimalla opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma

• tarjoamalla yksilölliset apuvälineet, oppimateriaalit ja -välineet

• järjestämällä viittomakielinen opiskelutulkkaus (tulkki/

etätulkkausväline)

• laajentamalla elämänhallintataitojen opetusta

• varmistamalla henkilökohtainen apu

Korkeakouluopetus

Jyväskylä on vetovoimainen koulutuskaupunki. Ymmärrys opiskelun

esteettömyydestä ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden

oikeudesta opiskella on lisääntynyt. Jyväskylän yliopisto on

kehittänyt toimintaansa Esteetön yliopisto-työryhmän toimesta ja

koordinoinut vuosina 2006-2009 valtakunnalista ESOK-hanketta*.

Jyväskylän ammattikorkeakoulua on kehitetty kohti esteettömyyttä

vuosina 2007–2008 toteutetun Esteettömät oppimisympäristöt

-hankkeen avulla*.

Esteetön korkeakoulu ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristössään

suunnitelmallisesti huomioon opiskelijoiden monenlaisuuden.

Fyysisen ympäristön osalta rakennuksissa, opetusmateriaaleissa,

opetusmenetelmissä ja -välineissä huomioidaan kaikkien

opiskelijoiden tarpeet. Sosiaalisen ympäristön osalta yhteisön

jäsenten tiedot, taidot ja asenteet edistävät jokaisen opiskelua ja

osallistumista. Psyykkisen ympäristön osalta korkeakouluyhteistyössä

arvostetaan monenlaisuutta voimavarana.

-- opintojen ja opiskelijoiden ohjaus (sisältää opintojen ohjauksen,

uraohjauksen ja itsetuntemusohjauksen) uusi ohjausjärjestelmä

otettiin käyttöön Jyväskylän ammattikorkeakou-lussa

tammikuussa 2009

-- esteettömän oppimisympäristön malli (lähtökohtana

yhdenvertaisuuslaki 2004, JAMKin tasa-arvosuunnitelma 2008,

JAMKin pedagoginen strategia 2006, esteettömyyskäytäntöjen

organisointi JAMKissa)

◦◦ valintakokeiden erityisjärjestelyt (esteetön valintakoe)

◦◦ uraohjaus ja henkilökohtaistaminen (opintojen suunnittelu

JAMKissa

◦◦ yksilöllinen tuki opetuksessa (kirjoittamisvaikeudet,

lukivaikeudet)

◦◦ fyysinen esteettömyys

21


--

◦◦ henkilöstön työkalupakki (henkilöstöllä käytettävissä

JAMKin intrassa)

esteettömyyskäytäntöjen jatkuva kehittäminen ja arviointi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyviä käytänteitä:

-- vertaistutorointi

-- verkko-opetus ja ohjaus

-- kirjasto

Opetusministeriön selvityksessä todetaan, että esteettömyys

koskettaa kaikkia opiskelijoita ja koko henkilökuntaa. Erityisen

tärkeää esteettömyyden toteutuminen on niille korkeakouluyhteisön

jäsenille, joilla on jokin vamma, jotka ikääntyvät tai jotka kuuluvat

kulttuurisiin tai kielellisiin vähemmistöihin.

Toimenpide-ehdotukset

Esteettömyyttä korkeakouluopinnoissa voidaan edistää

• järjestämällä esteettömät opiskelutilat sekä tieto- ja

viestintätekniset ympäristöt

Saavutettavuutta korkeakouluopinnoissa voidaan edistää

• kartoittamalla opiskelijoiden erityistarpeet ja kirjoittamalla

yksilöllistä oppimisprosessia tukeva tukimalli

• vahvistamalla ja luomalla oppimista tukevia toimintamenetelmiä

• kouluttamalla henkilökuntaa

Henkistä hyvinvointia voidaan turvata

• ottamalla käyttöön hyviä ennalta ehkäiseviä ja varhaisen

puuttumisen toimintamalleja

Elinikäinen oppiminen

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen

periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden

monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä. Tavoitteena

on myös edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden

toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Jyväskylän

kansalaisopisto on vapaan sivistystyön keskeinen toteuttaja.

Elinikäisen oppimisen paikkoja jyväskyläläisille ovat myös Avoin

Yliopisto, Ikääntyneiden Yliopisto ja Kesäyliopisto.

EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Program

eli LLP) Inclusion-hankkeessa kehitetään elinikäisen oppimisen

esteettömyyttä. 7

22

7 ks. http://esok.jyu.fi/esok2010/inclusion (viimeksi 31.8.2010)


Toimenpide-ehdotukset

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan elinikäisessä oppimisessa

edistää

• lisäämällä tilojen esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta

• lisäämällä avustaja/saattaja/tukihenkilötoimintaa

• turvaamalla kuljetuspalvelut myös iltaisin

3.2 Työelämä

”Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus

tehdä työtä kuin muilla.

Avoimilla työmarkkinoilla vammaisille

on myös taattava samanlaiset

työehdot kuin muille.

Heidän työolonsa on oltava

yhtä hyvät kuin muilla.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 27)

Työelämää koskevat lait ja määräykset eivät saa syrjiä vammaisia

henkilöitä eivätkä asettaa esteitä heidän työllistymiselleen. Suurimmat

vammaisten työllistymistä vaikeuttavat esteet ovat asenteellisia.

Myös ympäristötekijät sekä apuvälineiden ja avustajapalveluiden

saannin hankaluus vaikeuttavat ja estävät monilta työnsaannin.

Vammaisen henkilön työllistymisen tavoitteena on sijoittua

koulutusta vastaavaan työhön tai jatkaa olemassa olevassa työssä

myös vammautumisen jälkeen. Työpaikoilla tulee huomioida erilaisia

ihmisiä tarjoamalla joustavia ja yksilöllisiä työmuotoja ja työaikoja.

Työskentelyä tuetaan järjestämällä yksilölliset, esteettömät ja

saavutettavat työolosuhteet.

Kaupungin tulee julkisen sektorin työnantajana edistää vammaisten

henkilöiden pitkäjänteistä työllistymistä.

Toimenpide-ehdotukset

Työelämän esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan edistää

• rakentamalla ja järjestämällä esteettömät työtilat ja saavutettavat

työolosuhteet

Vammaisten ihmisten työllistymistä voidaan parantaa

• perustamalla työmarkkinoiden ulkopuolelle jääville

”elämänhallintakeskus”, jossa työskentelee työn etsijöitä

ja työvalmentajia, laajentamalla kehitysvammaisten ja

vaikeavammaisten päivätoimintaa

23


• selvittämällä uusien, innovatiivisten keinojen käyttöönottoa

vammaisten ihmisten työllistymisen parantamiseksi (esim.

kehittämällä työpajatyyppistä toimintaa)

• lisäämällä työnantajalle maksettavaa kuntalisää ja

markkinoimalla työllistämistä tuen avulla

• lisäämällä kaupungin omassa henkilöstöpolitiikassa vammaisten

henkilöiden rekrytointia

• järjestämällä vaikeasti työllistettäville osa-aikaisia

työmahdollisuuksia ja työelämään valmennusta, järjestämällä

”imago”-kampanja vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi (kaupungin

työllistämisyksikkö yhdessä elinkeinoelämän (Jykes),

yhdistysten ja järjestöjen kanssa)

• kehittämällä kehitysvammaisten avotyötä ja tuettua työtä

4 ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA

4.1 Osallistuminen ja vapaaehtoistoiminta

” Vammaisilla on oikeus osallistua

kulttuuri- ja urheiluelämään.

Yhteisen toimintaympäristömme tulee

olla sellainen, että taiteesta ja kulttuurista

voi nauttia jokainen ja jokainen voi itse

tehdä taidetta sekä löytää itselleen

ammatin kulttuurin piiristä.

Hyvä saavutettavuus tuo

kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville.

Vammaisten on päästävä paikkoihin,

jossa tarjotaan kulttuuripalveluja.

Tällaisia paikkoja ovat muun muassa

elokuvat, teatterit, museot ja taidenäyttelyt.

Vammaisilla tulee olla mahdollisuus

matkustaa ja osallistua muuhun

vapaa-ajan toimintaan

ja virkistystoimintaan

samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 30)

Jyväskylän kaupungissa tuotetaan monipuolisia kulttuuri- ja

vapaa-ajan palveluja. Tavoitteena on, että kaikilla on mahdollisuus

osallistua erilaisiin harrastuksiin, kulttuuriin ja liikkumiseen koko

elämänkaaren ajan.

24


Liikunta-, taide- ja kirjastopalvelut on tarkoitettu kaikkien

virkistykseksi ja hyödyksi, hyvinvoinnin ja osallisuuden

edistämiseksi. (Vampo 2010–2015)

Toimenpide-ehdotukset

Vapaa-ajan harrastusten esteettömyyttä voidaan edistää

• rakentamalla esteettömät kulttuurin, liikunnan, järjestöjen ja

seurakuntien toimintatilat

• käynnistämällä kansalaistoiminnan ja vammaisjärjestöjen keskus

Vapaa-ajan harrastusten saavutettavuutta voidaan edistää

• ottamalla käyttöön ”Vammaispassi”, jolla vammaisavustaja

pääsee (avustettavan kanssa) maksutta kaikkiin kaupungin

järjestämiin sisäänpääsymaksua vaativiin tapahtumiin ja

toimintoihin

• laajentamalla Jyväskylän taidemuseon kehittämää

kulttuuriluotsitoimintaa kaikkiin kulttuuripalveluihin ja

tiedottamalla heidän erityisosaamisestaan

• huomioimalla eri vammaryhmien tarpeet toimintatiloissa ja

vapaa-ajan tapahtumissa

• turvaamalla henkilökohtaisen avun saanti harrastustoimintaan

• lisäämällä avustaja-, saattaja tai tukihenkilöpalveluja

• lisäämällä kuljetuspalveluja myös ilta-aikoina

4.2 Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville

”Vammaisilla on oikeus osallistua

kulttuuri- ja urheiluelämään.

Yhteisen toimintaympäristömme tulee

olla sellainen, että taiteesta ja kulttuurista

voi nauttia jokainen ja jokainen voi itse

tehdä taidetta sekä löytää itselleen

ammatin kulttuurin piiristä.

Hyvä saavutettavuus tuo

kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville.

Vammaisten on päästävä paikkoihin,

jossa tarjotaan kulttuuripalveluja.

Tällaisia paikkoja ovat muun muassa

elokuvat, teatterit, museot ja taidenäyttelyt.

25


Vammaisilla tulee olla mahdollisuus

matkustaa ja osallistua muuhun

vapaa-ajan toimintaan

ja virkistystoimintaan

samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 21 ja 22)

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus

Taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät yhteiset kokemukset ovat tärkeitä

jokaiselle. Vammaisen ihmisen on myös voitava hyödyntää ja

ilmaista omaa luovuuttaan. Taide-elämyksiä on tärkeää saada jo

lapsena, sillä taiteen tarjoamat kokemukset auttavat lasta entistä

paremmin ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Saavutettavuuden

periaatteet tuleekin ottaa huomioon kulttuuritoimijoiden ja kulttuurija

taidelaitosten toiminnassa.

Vammaisjärjestöjen toiminta

Kansalaisaktiivisuus synnyttää yhteiskuntaan sosiaalista pääomaa,

jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä

vaikutuksia (sosiaali- ja terveysministeriön kansalaisstrategia 2003).

Vammaisjärjestöillä on keskeinen rooli jäsentensä kulttuuritoiminnan

aktivoijana ja osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja

ympäristöjen edistäjänä. Niiden asiantuntemusta tarvitaan ja voidaan

käyttää myös kulttuuripalvelujen suunnittelussa vammaisryhmille.

Kulttuurin ja taiteen keinoin voidaan edistää hyvinvointia: siksi

nämä terveys- ja hyvinvointivaikutukset tulee huomioida osana

sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa (ks. Opetusministeriön

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – ehdotus toimintaohjelmaksi

2010–2014). Ehdotuksessa mainitaan lisäksi yhteisöjen ja

instituutioiden vastuu osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien

lisäämisessä sekä arjen edistämisessä. Arjen kulttuurisuudella

tarkoitetaan sitä, että ihmiset kokevat elämänsä merkitykselliseksi

ja mielekkääksi arkielämän kokemusten kautta. Merkitykselliset

kokemukset arjessa, luovuus ja vuorovaikutus toisten ihmisten

kanssa vahvistavat identiteettiä ja edistävät osallisuutta. Arjen

kulttuurisuuden näkökulma tuo esille mahdollisuuden käyttää

taidetta ja kulttuuria osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden

lisäämisessä sekä ihmisten että yhteiskunnallisten toimijoiden osalta.

26


Kulttuuriluotsit kulttuuritoiminnan tukena

Jyväskylässä on kehitetty ainutlaatuinen kulttuuriluotsitoiminta,

jossa museo- tai näyttelykäynneille voi saada kaveriksi

Jyväskylän museoiden kouluttaman vertaisperiaatteella toimivan

kulttuuriluotsin. Vapaaehtoistyötä tekevät koulutetut kulttuuriluotsit

ovat perehtyneet meneillään olevaan kulttuuritarjontaan.

Kulttuuriluotsi-kortin lunastettuaan he pääsevät kaupungin

kulttuurikohteisiin maksutta tai alennettuun hintaan. Vapaaehtoistyö

on omaehtoista, osallistavaa ja aktivoivaa, mielekästä tekemistä,

joten luotsit voimaantuvat itsekin toiminnassaan. Samalla

edistetään kulttuurin saavutettavuutta: luotsin voi tilata kuka

tahansa ja erityistarpeet otetaan huomioon. Kulttuuriluotseilla

on erityisosaamista myös erityisryhmien opastamiseen.

Kulttuuriluotsitoiminta madaltaa ensikertalaisten ja myös vammaisten

kynnystä osallistua. Toimintaa kehitetään vastaamaan

entistä paremmin asiakkaiden tarpeita.

Tavoite

Kulttuurin saavutettavuus on perusoikeus sekä yksilöllisen ja

yhteisöllisen hyvinvoinnin osatekijä. Tästä syystä kulttuurin

osallisuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset tulee

huomioida strategiatasolla, toimintojen, palveluiden ja ympäristön

suunnittelussa sekä käytännön toiminnassa.

Toimenpide-ehdotukset

• Kulttuuripalvelujen esteettömyyttä voidaan edistää

• tekemällä kulttuuritilojen esteettömyyskartoitus huomioiden

kaikki vammaryhmät ja toteuttamalla mahdolliset muutokset

(esim. inva-pysäköintipaikat, kaupungin pääkirjaston ja teatterin

pääsisäänkäynnit esteettömiksi, toimivat induktiosilmukat ja

teatterissa pyörätuolipaikat avustajan kanssa)

• järjestämällä asumis-, päivätoiminta- ja hoitoyksiköiden arkeen

kulttuuripalveluja ja henkilökuntaa

• palkkaamalla yhteisötaiteilijoita asumis- ja toimintayksiköiden

käyttöön

Kulttuuripalvelujen saavutettavuutta voidaan edistää

• mahdollistamalla vammaisten omaehtoinen kulttuuri- ja

taideharrastaminen sekä kannustamalla kulttuurialalle työhön

suuntaavia.

• ottamalla huomioon vammaisryhmien erityistarpeet kirjastojen

hankinnoissa ja palveluissa

27


• huomioimalla hoito- ja palvelusuunnitelmissa myös

kulttuuripalveluista osalliseksi pääseminen

• sisällyttämällä kulttuuria arjen käytäntöihin hoito- ja

palveluyksiköissä

• tukemalla vammaisjärjestöjen kulttuuritoimintaa

• kannustamalla ihmisiä osallistumaan yhdessä (esim.

kimppakyydit ja ”naapuriapu”)

4.3 Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Liikunnalla on merkitystä sekä perusoikeutena että terveyden ja

hyvinvoinnin osatekijänä. Kohdennetut liikuntapalvelut ovat tärkeitä

kaikille. Suomen hallitusohjelmassa painotetaan erityisliikunnan

merkitystä myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.

Liikunnan avulla saavutettu hyöty voi näkyä esim. kansantalouden

säästönä liikunnan myönteisten terveysvaikutusten kautta. Jokaisella

yksilölle itselleen liikunnalla eri muodoissaan on omat motiivit, jotka

voivat olla esim. sosiaalisia, esteettisiä tai fyysisiä. Liikunnan parissa

osallistutaan, opitaan ja saadaan elämyksiä. Liikkumalla esim.

luonnossa ja mieluisassa seurassa terveysvaikutukset seuraavat kuin

itsestään.

Kunnan vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestäjänä on keskeinen.

Lisäksi tehtävänä on ehkäistä ja poistaa toimintarajoitteita.

Erityisliikunnan palveluilla lisätään tasavertaisia osallistumisen

mahdollisuuksia. Yksityiset palveluntuottajat ja kansalaisjärjestöt

täydentävät julkisia palveluja.

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut / erityisliikunta

järjestää ensisijaisesti keskusta-alueilla sali- ja vesiliikuntaa eriikäisille

erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Erityisryhmien

uinninopetusta järjestetään kouluikäisille lapsille ja nuorille.

Vain muutamat liikunta- ja urheiluseurat sekä vammaisjärjestöt/-

yhdistykset tarjoavat säännöllistä liikuntakerhotoimintaa tai

vuosittaisen liikuntatapahtuman vammaisille henkilöille. Paljon

tukea tarvitsevien aktiivisuus ja osallistuminen voidaan varmistaa

vain avustajien ja tukihenkilöiden saatavuudella. Jyväskylässä

ohjatun liikunnan, esteettömien liikuntatilojen ja välineiden tarve

tiedetään olevan huomattavasti suurempi kuin tarjonta.

28


Toimenpide-ehdotukset

Liikunnan esteettömyyttä voidaan edistää

• kartoittamalla ja lisäämällä esteettömiä liikuntatiloja (esteettömät

kuntosalit, luonto- ja kuntopolut sekä uimarannat)

• lisäämällä liikunnan apuvälineiden vuokraustoimintaa ja

välineiden hankkimista

• kehittämällä liikuntaluotsi- ja avustajapankkitoimintaa

Liikunnan saavutettavuutta voidaan lisätä

• järjestämällä liikuntamahdollisuuksia asiakkaiden tarpeet

huomioiden, turvaamalla ohjaajien riittävyys huomioiden myös

eniten tukea tarvitsevat vammaiset

• järjestämällä erityisliikunnan palveluja myös keskusta-alueen

ulkopuolella ja laajennetaan palvelutarjontaa

• lisäämällä arki- ja virkistysliikunta osaksi asumis- ja

päivätoimintayksiköiden toimintaa, palkkaamalla erityisohjaajia

kiertämään asumispalveluissa ja työtoiminnoissa

• parantamalla mahdollisuuksia omaehtoiseen liikuntaan,

lisäämällä liikuntaneuvontaa ja esteetöntä ympäristöä

• kehittämällä palveluntarjoajien ja kuntalaisten yhteistyömuotoja

5 KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ

”Vammaisista ihmisistä ja heidän asioistaan

on tiedotettava tehokkaasti.

Oikean tiedon jakaminen vammaisista

ja heidän elämästään poistaa

vääriä ennakkoluuloja ja pelkoja

vammaisia kohtaan.

Yhteisen toimintaympäristömme tulee

olla sellainen, että jokainen voi

osallistua toimintaan tasa-arvoisesti

kaikilla elämän osa-alueilla.

Tällaista ympäristöä

kutsutaan saavutettavaksi.

Saavutettavuus syntyy,

kun poistamme ympäristöstämme

mahdollisimman monet liikkumisen,

näkemisen, kuulemisen ja

ymmärtämisen esteet.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 9)

29


Kommunikointia ja tiedonsaantia vaikeuttavia tai ne kokonaan

estäviä vammoja on monenlaisia. Vammat vaikeuttavat tai estävät

kokonaan tavanomaisella tavalla tapahtuvan ihmisten välisen

kommunikoinnin ja tiedonvaihdon. Sopivat viestinnän menetelmät

ja -välineet ovat useille edellytys tulla ymmärretyiksi itseään

koskevissa asioissa ja tiedonsaannissa.

Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen

perusoikeuksista. Perustuslakiin (14 §) onkin lisätty viittomakieltä

käyttävien ja vammaisuuden perusteella tulkitsemis- ja käännösapua

tarvitsevien oikeuksien turvaaminen.

5.1 Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat

”Vammaissopimuksessa

edellytetään muun muassa, että

saavutettavuudesta annetaan riittäviä ohjeita

järjestetään koulutusta saavutettavuudesta

huolehditaan, että tarvittaessa rakennusten

opastekstit ovat pistekirjoituksella ja selkokielellä

turvataan riittävät avustaja- ja tulkkipalvelut

pidetään huolta siitä, että eri tavoin vammaiset

henkilöt voivat käyttää Internet-sivuja.”

”Vammaisilla on oikeus tarvitsemaansa

tietoon ymmärrettävässä muodossa.

Viittomakielen käyttöä tulee edistää.

Tulee myös edistää sitä, että vammaiset

käyttävät viranomaisten kanssa

viittomakieltä, pistekirjoitusta, puhetta

tukevaa ja korvaavaa viestintää sekä

muita saavutettavia viestintäkeinoja.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 9)

Matkapuhelinten ja tietokoneiden yleistyminen on lisännyt

mahdollisuuksia kommunikoida, saada tietoa ja asioida. Esimerkiksi

etätulkkaus on nykyisin mahdollista tietokoneen tai matkapuhelimen

välityksellä. Sähköisen asioinnin kehittäminen mahdollistaa

omaehtoista toimintaa ja asiointia.

30


Jokaiselle vammaisryhmälle on varmistettava keino tiedon saamiseksi

ja itsensä ilmaisemiseksi kehittämällä sähköistä asiointia ja erilaisia

tiedotusmuotoja. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungissa päivähoidon

hakemuslomakkeet ovat sähköisiä. Kaupungin internet-sivuilla

on käynnistetty viittomakielinen verkkotiedotus. Kaupungin

sivuilta löytyy myös ohjeita vammaisten asiakkaiden kohtaamiseen

antava ”luontevaa asiakaspalvelua” -sivu. Tavoitteena on

yhteispalvelupisteiden, ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sekä

tiedon jakaminen asiakkaan omalla kommunikointimenetelmällä.

Jyväskylän vammaisneuvoston tehtävänä on tuoda kunnalliseen

päätöksentekoon, suunnitteluun ja kehittämiseen vammaisten

asukkaiden näkökulmaan perustuvia ratkaisuehdotuksia.

Vammaisneuvoston sihteeri ja puheenjohtaja tarjoavat asiantuntija-apua

vammaispalvelujen käyttäjille ja palvelutuottajille. Sihteeri toimii ns.

vammaisasiamiehenä.

Vammaisneuvosto on vammaisjärjestöjen ja kunnan välinen

yhteistyöelin.

Toimenpide-ehdotukset

Tiedonsaantia ja vuorovaikutusta voidaan edistää

• kehittämällä esteetöntä ja selkokielistä viestintää, kouluttamalla

viestinnän henkilöstöä

• kehittämällä luontevaa asiointia, kouluttamalla asiakaspalvelua

tekevää henkilöstöä ja lisäämällä vammaisuutta koskevaa tietoa

(asiakaspalvelukoulutus esteettömyydestä ja saavutettavuudesta)

• vahvistamalla tiedon kulkua asiakkaan tarpeista ja palvelujen

tarjonnasta, antamalla perustyötä tekevälle henkilöstölle aikaa

tiedon välittämiseen (kotikäyntien yhteydessä)

• hyödyntämällä Jyväskylän Yliopiston ja Jyväskylän

ammattikorkeakoulun tuottamaa tutkimustietoa käytäntöihin

• turvaamalla vammaisneuvoston toimintaedellytykset ja asema

organisaatiossa

5.2 Saavutettava asiointi

Vammaispalvelulain muutoksen mukaan palvelujen ja tukitoimien

tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä

arkipäivänä sen jälkeen kun vammainen henkilö tai hänen laillinen

edustajansa tai omaisensa on ottanut yhteyttä palvelujen saamiseksi.

(VPL 3 a §).

31


Lisäksi vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien

selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava

palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta

ja oikeuksista annetun lain 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma

on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai

olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat

päätökset on myös tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään

kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai

hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan

hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi

pitempää käsittelyaikaa.

Toimenpide-ehdotukset

Saavutettavaa asiointia voidaan edistää

• laatimalla asiakkaalle kokonaisvaltainen palvelusuunnitelma:

järjestämällä palveluohjausta, tekemällä palvelusuunnitelmat

yhteistyössä asiakkaan ja eri toimijoiden kanssa sekä edistämällä

työntekijöiden perehtymistä erikoisaloihin

• järjestämällä neuvonta- ja ohjauspalveluja yhden luukun

periaatteella: kehittämällä yhteispalvelupisteitä siten,

että ne sijaitsevat lähellä asukkaita sekä kehittämällä

viranomaispalvelubussin toimintaa haja-asutusalueilla.

tarjoamalla edellä mainituissa pisteissä myös kevyet

terveydenhuollon palvelut

• kehittämällä sähköistä esteetöntä asiointia: kouluttamalla

lomakkeita suunnittelevaa henkilöstöä, hankkimalla tarvittavat

ohjelmistot, luomalla esteettömät sähköiset lomakkeet ja

laajentamalla sähköistä ajanvarausjärjestelmää

• välittämällä tietoa esteettömistä reiteistä ja tiloista: kehittämällä

”Jyväskylä kaikille - Esteettömyys-portaali”, josta saa tietoa

esteettömistä palveluista, tiloista ja reiteistä

• kehitysvammapalveluissa nimetään asiakkaalle yhteyshenkilö

5.3 Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää

”Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se

on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun

rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostaloihin on helppo päästä.

Lisäksi tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman

helppokäyttöisiä ja loogisia.” (Pesola K., Esteettömyysopas, s. 1).

32


Suomen hallitus on määritellyt vammaisuutta seuraavasti: ”vammaisuus

on yksilön rajoitusten ja ympäristön suhteesta syntyvä tila.” Tavoitteena

onkin rakentaa kaikille jyväskyläläisille sopiva esteetön ympäristö

itsenäisen elämän tukemiseksi myös kodin ulkopuolelle, koko elinja

toimintaympäristöön. Julkisten rakennusten ja ympäristöjen

sekä kulkureittien esteettömyyden parantaminen vähentää avun

tarvetta, lisää huomattavasti omatoimisuutta ja näin myös palvelujen

saavutettavuutta. Kaavoituksessa ja asuinympäristöjen suunnittelussa

tulee huomioida esteettömyys. Esteettömällä ympäristöllä

parannetaan asukkaiden turvallisuutta, vaikutetaan yhteisöllisyyteen

ja elämänlaatuun. Esteettömällä kaupunkisuunnittelulla nostetaan

myös kaupungin imagoa.

Toimenpide-ehdotukset

Rakennetun ympäristön esteettömyyttä voidaan edistää

• kartoittamalla julkisten rakennusten esteettömyys: laatimalla

esteettömyyskartoitusraportit, tekemällä vaadittavat

peruskorjaussuunnitelmat ja toteuttamalla ne

• ulottamalla itsenäistä elämää tukevat ratkaisut myös kodin

ulkopuolelle: nimeämällä kaupunkiin esteettömyysasiantuntija,

toteuttamalla piha-, katu- ja viheralueiden esteettömyyden

perustaso ottamalla käyttöön uusimmat tyyppipiirustukset

(SuRaKu*).

• ehdottamalla Jyväskylän Asuntomessuille 2014 esteettömyys

teemaa: ottamalla vammaisneuvosto mukaan asuntomessujen

suunnittelutyöhön

• lisäämällä kaupungin työntekijöiden tietoisuutta esteettömyyteen

ja saavutettavuuteen liittyvistä asioista (rakennetun ympäristön

kanssa työskentelevien esteettömyyskoulutus)

5.4 Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen

Julkisen liikenteen rooli yhtenä yhteiskunnan peruspalveluista on

tärkeä. Tästä syystä julkista liikennettä tulee kehittää niin, että se pystyy

palvelemaan tasapuolisesti kaikkia matkustajia heidän asuinpaikastaan,

iästään tai mahdollisesta vammastaan huolimatta. Tämä edellyttää

jatkuvaa yhteistyötä liikenteen suunnittelijoiden, liikennöintisopimusten

tekijöiden ja palvelun käyttäjien välillä. Päämääränä tulee olla erilaisilla

kulkuvälineillä (linja-autot, junat, lentokoneet jne.) tapahtuvan julkisen

liikenteen täydellinen saavutettavuus.

Lisäksi erilaisten liikennevälineiden varustelutason tulee soveltua

kaikille asiakkaille.

33


Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista

liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista

sekä asema- ja terminaalirakennuksista. Lisäksi välttämätön tieto

esimerkiksi joukkoliikenneaikatauluista on oltava kaikkien saatavilla.

(In-validiliiton Esteettömyysopas, 2009). Vammaispalvelulain

mukainen kuljetuspalvelu takaa vaikeavammaiselle asiakkaalle

vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa asiointia ja virkistystä varten

oman kunnan ja lähikuntien alueella. Kuljetuspalveluissa tulee

harkita yksilöllinen tarve.

Julkisen liikenteen toimivuutta lisäämällä voidaan vähentää

kuljetuspalvelujen tarvetta. Näin varmistuu vammaisten henkilöiden

itsenäinen liikkuminen kohtuulliseen hintaan.

Julkisen liikenteen lisäksi voidaan palveluliikenteen avulla niin ikään

lisätä liikuntarajoitteisten sekä muiden erityistä tukea tarvitsevien

henkilöiden liikkumismahdollisuuksia.

Tavoitteena on saada toimivat palveluliikennelinjat asiakkaiden

tarpeita vastaaviksi. Palveluliikennelinjojen tulee palvella erityisen

tuen tarpeessa olevia asukkaita eri ikäryhmistä. Tavoitteena on

lisätä myös esteettömiä reittejä ja ilmaista pysäköintiä P-taloissa

vaikeavammaisille.

Jyväskylässä toimii vuonna 2009 perustettu ”Ydinkeskusta

kaikille” -työryhmä, johon liikenneinsinöörit ovat sitoutuneet.

Työryhmä pohtii liikuntaesteisten liikkumista keskustan alueella

sekä inva-pysäköintiä. Keskustan alueelle on lisätty invapaikkoja ja

taksiliikenne on saatu kävelykadulle. Suureksi ongelmaksi koetaan

tällä hetkellä eri tahojen vähäinen yhteistyö esim. koulukyydeissä.

Eri toimijat järjestävät tarpeidensa mukaiset kuljetukset itsenäisesti.

Toimenpide-ehdotukset

Esteetöntä ja palvelevaa liikennettä voidaan kehittää

• laajentamalla palveluliikenteen alueita ja aikatauluja,

huomioimalla reittejä laadittaessa asiakkaiden tarpeet

• tekemällä kulkureittien esteettömyyskartoitukset

• kehittämällä saattajapalvelua / tukihenkilötoimintaa

• rakentamalla esteettömät linja-autopysäkit ja hankkimalla

liikennöintipalvelut esteetöntä kalustoa tarjoavilta

liikennöitsijöiltä

• turvaamalla määräraha vaikeavammaisten auton ja auton

oheislaitteiden autoavustukseen

34


6 TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS

”Jokaisella ihmisellä on oikeus elämään.

Jäsenmaiden onkin huolehdittava

kaikista tarvittavista toimista,

jotta vammaiset ihmiset voivat nauttia

oikeudestaan elämään

yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Vammaisia on myös suojeltava sodan,

erilaisten hätätilojen ja

luonnon onnettomuuksien aikana

samalla tavalla kuin muita ihmisiä.

Onnettomuuksissa ja vaaratilanteissa

on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet,

jotta voidaan taata vammaisten turvallisuus.”

(YK:n yleissopimus 2006, art 9)

Vammaisiin naisiin ja tyttöihin, harvinaisiin vammaryhmiin

kuuluviin henkilöihin, maahanmuuttajiin samoin kuin ikääntyviin ja

seksuaalivähemmistöihin kuuluviin vammaisiin ihmisiin kohdistuu

muita suurempi, moniperustaisen syrjinnän riski. Vammaiset ihmiset

kohtaavat yhteiskunnassamme sekä välillistä että välitöntä syrjintää.

(Vampo 2010)

Yleisenä tavoitteena on turvallisuuden ja koskemattomuuden

tunnistaminen ja puuttumisen menetelmien tuntemus ja

kehittäminen sekä vammaisen turvallisuudentunteen lisääminen.

Tällöin toimenpiteet liittyvät vammaisten ihmisten oikeussuojaan,

hyväksikäytön ja väkivallan riskien ehkäisyyn samoin kuin häiriö- ja

kriisitilanteiden apu- ja turvatoimiin ja niiden varmistamiseen myös

kansainvälisen yhteistyön käytettävissä olevin keinoin.

Asumiseen liittyvissä turvallisuusratkaisuissa tavoitteena on löytää

tasapaino turvallisuuden ja omatoimisuuden mahdollistavien ratkaisujen

välille. Suomessa on pidetty tavoitteena, että ihmiset asuvat omassa

kodissansa mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Turvallisuuden

näkökulmasta tässä on huomioitava erityisesti riskitekijät avun

saamisessa. Esimerkiksi asuinrakennusten rakentamismääräykset

otaksuvat, että mahdollisen onnettomuuden (esimerkiksi tapaturman,

tulipalon tai sortuman) sattuessa asukas kykenee itse havaitsemaan,

reagoimaan ja pelastautumaan omatoimisesti turvaan tai ainakin

turvalliseen paikkaan (parveke tai uloskäytävä).

35


Näistä pelastaminen on mahdollista henkilökunnan tai palokunnan

voimin. Niiden henkilöiden osalta, joilla toimintakyky on syystä

tai toisesta rajoittuneempi, asunto ja asuinympäristö tulisi olla

tavanomaista asuntoa turvallisempi ja turvallisuusjärjestelmät

tavanomaista kattavammat (esim. turvaranneke).

Korkeataajuuksinen palovaroitin ei aina ole riittävä palon

havaitsemiseksi, mutta asia on korjattavissa erilaisilla lisälaitteilla

(esim. valo, värinä ja matalataajuuksinen ääni). Julkisissa tiloissa

vaarasta varoitetaan yleensä äänimerkeillä ja kuulutusjärjestelmillä,

joten lisälaitteiden käyttö (esim. valoilla annettava hälytys) on

tarpeen.

Kaikissa tilanteissa palovaroitin ei anna riittävää suojaa. Tällöin

automaattinen sammutuslaitteisto yhdistettynä automaattiseen

paloilmoitukseen hätäkeskukselle saattaa olla toimiva ratkaisu,

jolla palo rajataan siihen huoneeseen, josta se sai alkunsa. Samalla

palokunta saa tiedon vaarasta hyvin varhaisessa vaiheessa.

Ulkoisen vaaran uhatessa pelastustoimi varoittaa väestöä

väestöhälyttimillä (ääni ja puhe) sekä viranomais- ja hätätiedotteilla

(ääni, puhe, kuva ja teksti). Tällainen viestintä ei tavoita kaikkia,

jolloin tiedon välittyminen jää ulkopuolisten henkilöiden vastuulle.

Asiointi pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa on vaikeaa, jos

henkilöllä ei ole mahdollisuutta soittaa, lähettää sähköpostia tai etsiä

yhteystietoja internet-sivuilta. Myös hätäkeskukseen soittaminen voi

olla vaikeaa ilman tarvittavia lisälaitteita.

Toimenpide-ehdotukset

Turvallisuutta voidaan edistää

• huomioimalla erityisryhmät viranomaisten ennalta estävässä

toiminnassa: tekemällä pelastussuunnitelmat ja korjaamalla

niissä mahdollisesti ilmenevät riskit, varmistamalla jokaiselle

mahdollisuudet joko itsenäiseen avun hälyttämiseen tai

huolehtimalla muutoin asuinturvallisuudesta

• ohjeistamalla taloyhtiöiden ja julkisten tilojen

pelastussuunnitelmien sisältö (esim. hätäkulkureitit,

paloturvallisuuslaitteet), muistuttamalla myös omakotiasujia

laatimaan kodin pelastussuunnitelma sekä lisäämällä tietoutta

pelastussuunnitelmien merkityksestä ja tarpeesta

36


• varmistamalla asukkaille riittävät, yksilölliset kotiin annettavat

palvelut: huomioimalla turvallisuusasiat palvelusuunnitelmia

laadittaessa, luomalla yksilöille edullisia turvajärjestelmiä

(turvapuhelin, turvaranneke, turvakännykkä) ja tiedottamalla

niistä

• varmistamalla turvallinen asuinympäristö: Huolehtimalla hyvin

katujen ja pihojen talvikunnossapidosta liukkauden estämiseksi

sekä varmistamalla katu- ja pihavalojen toiminta.

• kannustamalla kaupunkilaisia yhteisöllisyyteen ja huomioimaan

naapuruston asukkaita. Järjestämällä alueellisia tempauksia ja

tiedottamalla niistä

Koskemattomuutta voidaan edistää

• opastamalla hyväksikäytön tunnistamiseen: kampanjoidaan

turvallisuuden puolesta (esim. poliisin kampanja vanhusten ja

vammaisten turvallisuuden edistämiseksi).

• varmistamalla erityisryhmille esteetön ja saavutettava kriisiapu

(esteetön turvakoti, ”matalan kynnyksen” kriisiapu ja osaava

henkilöstö (Mobile)

37


Avainsanoja

Ara

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen valtion asuntorahasto)

Ara vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimenpiteistä

Avustajaportti

Avustajaportti.fi tukee henkilökohtaisen avun välittämistä.

Suurin osa Avustajaportti.fi -verkkopalvelun tarjoamista toiminnoista on

tarkoitettu vain rekisteröityneille käyttäjille

ESOK-hanke yliopisto

Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (2007–2009) kokosi

yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittämään korkea-asteen opetuksen ja

opiskelun esteettömyyttä opetusministeriön Esteetön opiskelu yliopistoissa

-selvityksen (2005) toimenpidesuositusten perusteella. Hankkeessa

käynnistynyttä valtakunnallista korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyötä

pyritään jatkamaan edelleen jossain muodossa.

Esteettömyys-hanke

Jyväskylän amk:n Julkaisuja Hirvonen M. 2009. Esteettömyydellä

osallisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Jyväskylän

ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2.)

Inkluusio

Vammaisten ja syrjäytyneiden oppilaiden mukaan ottaminen normaaliin

opetukseen tarpeittensa mukaan tuettuna.

Integraatio

Integraatio tarkoittaa kahden erillisen yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi

kokonaisuudeksi.

Sovatek-säätiö

Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

sulautuvat 1.10.2010 alkaen uudeksi Sovatek -säätiöksi.

SuRaKu

Esteettömän rakentamisen ohjeet, jotka syntyivät Helsingin, Espoon,

Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä vuonna

2004. Työohjeet valmistuivat Helsinki kaikille -projektin johdolla ja

sosiaali- ja terveysministeriön tuella.

38


Lähteet

Asumista ja kuntoutusta, Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja

koskeva kehittämissuositus, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja

2007:13

Hirvonen M. 2009: Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylän

ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2

Kohti yhteiskuntaa kaikille, Valtakunnallinen Vammaispoliittinen ohjelma:

STM, 1995

Kortelainen Joonas, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen

erityisosaamisen kehittäminen, hankkeen esiselvitys, Keski-Suomen

kuntien vammaispalveluiden järjestämisestä ja erityisosaamisesta, Koske,

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Raportteja 5

Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen

vuosiksi 2010-2017, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta

08.03.2010

Pesola, Kirsti: Esteettömyysopas: mitä, miksi, miten. Invalidiliiton

julkaisuja O.39. Helsinki: Tyylipaino Oy, 2009

Parempaa erityisryhmien asumista, Erityisryhmien asumisen kehittämisen

työryhmä 31.8.2007, Valtion asuntorahasto (Ara)

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle, Suomen

vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO 2010–2015, Sosiaali- ja

terveysministeriö, julkaisuja 2010:4

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä, Sosiaali- ja

terveysministeriö, Valtakunnallinen vammaisneuvosto, Esitteitä 2007:4

selkokieli

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 2006 hyväksymä yleissopimus

vammaisten henkilöiden oikeuksista

39


1 JOKAISELLA ON OIKEUS OMAEHTOISEEN ELÄMÄÄN

1.2 Oma koti on tärkeä asumismuodosta riippumatta

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden edistäminen

Uudisrakentaminen Rakennetaan esteettömiä asuntoja Esteettömyyden huomioiminen

paikallisessa rakentamisessa

kaupunkirakennepalvelut jatkuva

Asunnonmuutostyöt

Nimetään rakennusalan

ammattilainen

kaupunkirakennepalveluihin

Säilytetään olemassa oleva

korjausneuvojan resurssi

kaupunkirakennepalvelut

ja vammaispalvelut

2010

Toimitaan

asunnonmuutostyöprosessin

mukaisesti

Tehdään yhteistyötä eri

tahojen kanssa

vammaispalvelujen

sosiaalityöntekijät,

kuntoutuspalvelut,

rakennusalan

ammattilainen

jatkuva

Saavutettavuuden edistäminen

Tukitoimien riittävyys

Lisätään kotihoidon henkilöstöä ja

koulutetaan vammaistyöhön

7 kotihoidon työntekijää

Järjestetään kotihoidon

työntekijöille koulutusta

vammaistyöhön

vanhus- ja

vammaispalvelut

2011

Turvataan henkilökohtaisen avun

saanti ja työnantajuuden tukeminen

Havu-keskus*-malli pysyväksi

toiminnaksi ja vammaisen

työnantajan talouspalvelut

vanhus- ja

vammaispalvelut

2012

Lisätään henkilökohtaisen avun

järjestämistapoja

Kehitetään

palvelusetelijärjestelmää ja

avustajavälitystä työsuhteisiin

vammaisille henkilöille

vanhus- ja

vammaispalvelut

2010

40


Tukitoimien riittävyys

jatk

Palveluasumisen

saavutettavuus

Turvataan tukihenkilöiden riittävyys

ja sitouttaminen kouluttamalla

tehtävään

Toimitaan palveluverkkoselvityksen

mukaan

Tukihenkilöpalkkion

tarkistaminen,

yhdenmukaistaminen ja

rekrytoinnin laajentaminen,

kaupungin palkkahallinnon

piiriin

Rakennetaan uusia asuntoja

(17)

sosiaali- ja perhepalvelut

sekä vanhus- ja

vammaispalvelut

vanhus- ja

vammaispalvelut

2013

2011­

2012

Asumisen valvonta

(oma ja ostetut)

Valvotaan valvontasuunnitelman

mukaan ja tarvittaessa, raportoidaan

säännöllisesti

Jkl kaupunki ja

Aluehallintovirasto

2011­

2015

1.3 Monimuotoista perhe-elämää

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Perhe-elämän

tukeminen

Koulutetaan neuvolan henkilöstöä

erilaisten vammaisperheiden

tukemiseen

Päivähoidossa turvataan

vammaisten lasten tilapäishoito

Henkilökohtaisen avun tarpeen

määrittelyssä otetaan huomioon

vammaisen henkilön lapsen

päivittäiset toiminnat

Lisätään moniammatillista yhteistyötä

ja kotikäyntejä

Neuvolatyöhön,

vammaistyöhön ja

palveluohjaukseen koulutettu

ja riittävä henkilöstö. Uusien

neuvolatyön käytäntöjen

kehittäminen ja lisääminen

(esim. perheryhmät).

Turvataan riittävä, koulutettu

henkilöstö

Huomioidaan lapsen

kuljetukset, leikit ja

harrastukset

Kehitetään parityömalleja

asiakkaiden tarpeiden mukaan

sosiaali- ja

terveyspalvelut

sosiaali- ja

terveyspalvelut,

sivistyspalvelut

sosiaali- ja

terveyspalvelut

sosiaali- ja

terveyspalvelut,

opetuspalvelut

2011­

2015

jatkuva

2010

2010

41


Tuetaan vammaisen nuoren

itsenäistymistä

Lisätään elämänhallinnan

opetusta mahdollisimman

monille

sosiaali- ja

terveyspalvelut,

opetuspalvelut,

nuorisopalvelut

2010

Mahdollistetaan vammaisen henkilön

asumiskokeilut ja kehitetään uusi

kotivalmenusmalli asumiskokeiluihin

Kehitetään kehitysvammaisten

nuorten asumisvalmennusta,

laajennetaan tukiasumista

Asumiskokeilujaksot 3-6 kk,

oman kodin

asumiskokeilumallin

kehittäminen

Tehdään

asumisvalmennussuunnitelma,

lisätään asumisenohjaajia

sosiaali- ja

terveyspalvelut

sosiaali- ja

terveyspalvelut ja

opetuspalvelut

2011

2012

Tuetaan omaisten fyysistä ja

psyykkistä jaksamista

Lisätään kotihoidon

säännöllisiä palveluja, lisätään

lyhytaikaishoidon paikkoja

sosiaali- ja

terveyspalvelut

2012

Perhe-elämän

tukeminen jatkuu

Tuetaan perhe- ja parisuhteita

Sopeutumisvalmennus ja

kuntoutusohjaus

sosiaali- ja

terveyspalvelut

jatkuva

1.4 Tukea henkiseen hyvinvointiin

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Henkisen hyvinvoinnin

edistäminen

Korostetaan yksilön omaa vastuuta

kokonaisvaltaiseen itsestä

huolehtimiseen

Tiedotetaan ennalta

ehkäisevistä toimenpiteistä

sosiaali- ja

terveyspalvelut

jatkuva

Tarjotaan vajaakuntoisille (esim.

mielenterveyskuntoutuja,

kehitysvammainen) mielekästä

tekemistä järjestämällä

työvalmennusta ja työpajatyyppistä

toimintaa

Palkataan työvalmentajia ja

perustetaan työpaja

kuntouttava

aikuissosiaalityö,

työllistämisyksikkö,

yhteistyössä Sovatek*­

säätiön, Kelan ja Tetoimiston

kanssa

2011­

2015

42


Palvelu- ja hoitosuunnitelman

yhteydessä kartoitetaan lähiverkosto

ja tiedotetaan päivystävistä

puhelimista turvallisen ja toimivan

kodin ja asuinympäristön

turvaamiseksi

Lisätään resurssia kotihoidon,

palvelutalojen, Lähimmäisen

Kammarin ja kriisikeskus

Mobilen ilta, yö, viikonloppujen

ja juhlapyhien päivystyksiä

sosiaali- ja

terveyspalvelut

2012

Kampanjoidaan, että ihmiset

huomaavat ja huomioivat toisensa.

Varmistetaan olemassa olevien

paikkojen (koulujen, oppilaitosten,

työpaikkojen)

terveydenhoitohenkilöstön riittävyys.

Järjestetään alueellisia

tempauksia, tiedotetaan ja

lisätään

terveydenhuoltohenkilöstöä

oppilaitokset, työyhteisöt,

terveyspalvelut, asukasja

kyläyhdistykset

2011­

2015

Järjestetään mahdollisuuksia

vertaistukeen ja mahdollistetaan

ryhmien kokoontumistilat.

Perustetaan esteetön

Kansalaistoiminnan keskus

Jkl kaupunki 2011

Omaishoitajien psyykkinen

jaksaminen

Lisätään ohjausta ja tukea 2011

Henkisen hyvinvoinnin

tukeminen jatkuu

Turvataan ja laajennetaan

tutor-toimintaa

opetuspalvelut, JAMK,

Yliopisto, JAO

Järjestetään opiskelijoille tutortoimintaa.

2011­

2015

2 PERUSTURVA ARJEN ELÄMÄSSÄ

2.1 Perusturva kaikille

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Perusturvan

saavutettavuuden

edistäminen

Turvataan neuvonta- ja

ohjauspalvelut sekä tarvittaessa

työntekijöiden kotikäynnit

Kehitetään kotikäyntien

toteutumista

sosiaali- ja

terveyspalvelut

2010

Kehitetään esteetöntä sähköistä

asiointia.

Hankitaan sähköisen asioinnin

välineitä.

Jkl kaupunki, sosiaali- ja

terveyspalvelut,

tietohallinto

2010­

2015

43


Kehitetään kehitysvammaisten

työosuusrahaa

Turvataan resurssi vammaispalvelut 2010

2.2. Terveys ja kuntoutuspalvelut auttavat omaehtoisempaan elämään

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Terveys- ja

kuntouspalvelujen

saavutettavuuden

parantaminen

Turvataan kattava ravitsemus- ja

terveysneuvonta

Ravitsemusneuvonnan

monipuolistaminen

kehittämällä toimintatapoja

esim. neuvolassa,

kouluterveydenhuollossa,

terveyspalvelut 2010

Lisätään sähköisiä

ajanvarauspalveluja ja huolehditaan

henkilökohtaisesta palvelusta

Huomioidaan apuvälinepalveluissa ja

hoitotarvikejakelussa yksilölliset

tarpeet

Tehostetaan ohjausta apuvälineiden

käytössä ja liikkumisessa

terveyskeskuksissa

Hankitaan sähköisen

ajanvarauspalvelun

mahdollistavia välineitä ja

turvataan riittävä

asiakaspalvelua tekevä

henkilöstö

Yksilölliset tarpeet huomioivat

myöntämisperusteet

yleisohjeiden sijaan

Lisätään kuntoutuspalvelujen

resurssia kotihoidossa esim.

apuvälineiden käyttöönotossa

Jkl kaupunki, sosiaali- ja

terveyspalvelut,

tietohallinto

2011

terveyspalvelut 2011

sosiaali- ja

terveyspalvelut

2012

Tehdään yksilölliset,

kokonaisvaltaiset

kuntoutussuunnitelmat kaikille

vaikeavammaisille ja

pitkäaikaissairaille (esim.

omaehtoinen liikunta)

Lisätään terveyskeskuksen

erityisosaamisen tasoa

Käytetään moniammatillista

osaamista

kuntoutussuunnitelman

laatimisessa

Lisätään lääkäreiden ja

sairaanhoitajien erityisalojen

koulutusta (esim. neurologiset

sairaudet)

terveyspalvelut 2011

terveyspalvelut 2012­

2015

44


3 KOULUSSA, OPISKELUSSA JA TYÖELÄMÄSSÄ

3.1 Koulu ja opiskelu

Perusopetus

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden ja

saavutettavuuden

edistäminen

Toteutetaan lähikouluperiaate myös

vammaisten lasten erityiset tarpeet

huomioiden

Tehdään koulutiloista

esteettömät ja turvataan

riittävät avustajaresurssit

yksilöllisin perustein

opetuspalvelut ja

Tilapalvelu

2011­

2015

Varmistetaan liikenteellisesti

turvalliset koulumatkat, tarvittaessa

saattaen (taksin vaihtoehtona)

Kehitetään koulun tukitoimia

Hankitaan yksilölliset opiskelua

tukevat apuvälineet ja

erityisoppimismateriaalit

Huomioidaan oppilaanohjauksen

lisätarve erityistä tukea tarvitsevien

nuorten osalta

Järjestetään aamu- ja

iltapäivätoiminta yksilölliset tarpeet

huomioiden kodin lähellä

Lisätään avustavaa

henkilöstöä saattamaan

lähikouluun

Lisätään oppilashuollon

henkilöstöä

Huomioidaan

opiskelutarvikkeiden ja ­

välineiden määrärahassa

Varataan riittävä

oppilaanohjausresurssi myös

yhteistyöhön jatkoopiskelupaikan

kanssa

Lisätään aamu- ja

iltapäivätoiminnan vaihtoehtoja

ja tiedotetaan erilaisista

toiminnoista

opetuspalvelut 2011­

2015

sosiaali- ja

terveyspalvelut

2011­

2015

opetuspalvelut 2011­

2015

opetuspalvelut 2011­

2015

opetuspalvelut 2011­

2015

Mahdollistetaan varhaisen tuen

saaminen

Lisätään oppilashuollon

henkilöstöä

sosiaali- ja

terveyspalvelut

2011­

2015

Mahdollistamalla TET-jaksot kaikille

oppilaille

Erityisesti kehitysvammaisille

sopivia TET-paikkoja

kaupungin omiin yksiköihin

Jkln kaupunki 2011­

2015

45


Muodostamalla opetuksesta ja

oppilaan tukitoimista kokonaisuus

ilman hallinnollisia raja-aitoja

Eri toimijoiden välinen

yhteistyö

opetuspalvelut,

terveyspalvelut sosiaalija

perhepalvelut

2011­

2015

Mitoittamalla opetusryhmän koko

vammaisen oppilaan tarpeet

huomioon ottaen

opetuspalvelut 2011­

2015

Toisen asteen opinnot

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden

lisääminen

Järjestetään esteettömät koulutilat Tehdään koulutiloista

esteettömät ja turvataan

riittävät avustajaresurssit

yksilöllisin perustein

jatkuva

Kehitetään mahdollisuuksia

erityisammattiopiskeluun ja

oppisopimusopiskeluun

Lisätään

oppisopimusopiskelupaikkoja

2012

Saavutettavuuden

lisääminen

Laaditaan opiskelijalle

henkilökohtainen opetussuunnitelma

Tarjotaan yksilölliset apuvälineet,

oppimateriaalit ja -välineet

Järjestetään viittomakielinen

opiskelutulkkaus

(tulkki/etätulkkausväline)

Laajentamalla elämänhallintataitojen

opetusta

Varataan riittävä

oppilaanohjausresurssi

Huomioidaan

opiskelutarvikkeiden ja ­

välineiden määrärahat

käyttösuunnitelmissa

Varataan riittävä

oppilaanohjausresurssi

Kela,

Kela, oppilaitokset

jatkuva

jatkuva

jatkuva

Lisätään kymppiluokkia oppilaitokset, 2011­

2015

Varmistetaan henkilökohtainen apu Varataan riittävä resurssi erityisoppilaitokset, jatkuva

vammaispalvelut

Korkeakouluopinnot

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

46


Esteettömyyden

lisääminen

Järjestetään esteettömät opiskelutilat

sekä TVT*-ympäristöt

Rakennetaan opiskelutiloista

esteettömät

Senaatti-kiinteistöt

jatkuva

Saavutettavuuden

edistämiseksi

Kartoitetaan opiskelijoiden

erityistarpeet ja kirjoitetaan

yksilöllistä oppimisprosessia tukeva

tukimalli

Vahvistetaan ja luodaan oppimista

tukevia toimintamenetelmiä

Varataan riittävät

henkilöstöresurssit

henkilökohtaisen

opintosuunnitelman

tekemiseen

Koulutetaan henkilöstöä

2010­

2015

jatkuva

Henkisen hyvinvoinnin

turvaaminen

Otetaan käyttöön hyviä ennalta

ehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen

toimintamalleja

Koulutetaan henkilöstöä,

lisätään YTHS*:n henkilöstöä,

laajennetaan tutor-toimintaa

2011

Elinikäinen oppiminen (Kansalaisopisto, Avoin Yliopisto, Ikääntyvien Yliopisto, Kesäyliopisto)

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden

lisääminen

Saavutettavuuden

lisääminen

Järjestetään esteettömät tilat

Lisätään

avustaja/saattaja/tukihenkilötoimintaa

Turvataan kuljetuspalvelut ja reitit

myös iltaisin

Huomioidaan erilaiset

opiskelijat ja heidän tarpeensa

Kehitetään vapaaehtoistyön

muotoja esimerkiksi

opiskelijoiden kesken

Lisätään palveluliikenteen

vuoroja ja reittejä ja

kannustetaan kimppakyyteihin

järjestävät tahot 2010­

2015

Vapari ja järjestöt 2011­

2015

kaupunkirakennepalvelut,

innovaatiopalvelut

3.2 Työelämä

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden ja

saavutettavuuden

lisääminen

Rakennetaan ja järjestetään

esteettömät työtilat ja saavutettavat

työolosuhteet

jatkuva

2010­

2015

47


Vammaisten ihmisten

työllistyminen

Perustetaan työmarkkinoiden

ulkopuolelle jääville

”elämänhallintakeskus".

Laajennetaan kehitysvammaisten ja

vaikeavammaisten päivätoimintaa ja

kehitetään sen sisältöä

Palkataan työn etsijöitä,

työvalmentajia sekä

päivätoiminnan ohjaajia

aikuissosiaalityö,

työllistämisyksikkö ja

vanhus- ja

vammaispalvelut

2011

Selvitetään uusien innovatiivisten

keinojen käyttöönottoa vammaisten

ihmisten työllistymisen

parantamiseksi

Perustetaan työpajatyyppistä

toimintaa

aikuissosiaalityö,

työllistämisyksikkö

yhteistyössä yritysten ja

oppilaitosten kanssa

2011­

15

Lisätään työnantajalle maksettavaa

kuntalisää ja markkinoidaan

työllistämistä tuen avulla

Lisätään kuntatuen

määrärahaa

Jkln kaupunki 2011­

15

Otetaan kaupungin omassa

henkilöstöpolitiikassa käyttöön kiintiö

vammaisten henkilöiden rekrytointiin

henkilöstöyksikkö

jatkuva

Järjestetään vaikeasti työllistettäville

osa-aikaisia työmahdollisuuksia ja

työelämään valmennusta

Kehitetään kehitysvammaisten

avotyötä ja tuettua työtä

Järjestetään imago-kamppanja

vajaakuntoisten

työllistämiseksi

Lisätään ohjaajia

työllistämisyksikkö,

Jykes, yhdistykset,

järjestöt

sosiaali- ja

terveyspalvelut

4 ELÄMÄÄ VAPAA-AJALLA

4.1 Osallistuminen ja vapaa-ehtoistoiminta

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden

edistäminen

Rakennetaan esteettömät kulttuurin,

liikunnan, järjestöjen ja seurakuntien

toimitilat

Rakennetaan esteettömät

toimintatilat

jatkuva

Käynnistetään kansalaistoiminnan ja

vammaisjärjestöjen keskus

Varataan tarvittava avustus Jkln kaupunki 2010

48


Saavutettavuuden

edistäminen

Otetaan käyttöön ”Vammaispassi”,

jolla vammaisavustaja pääsee

maksutta tullessaan (avustettavan

kanssa) kaikkiin kaupungin

järjestämiin sisäänpääsyä vaativiin

tapahtumiin ja toimintoihin

Passioikeuden määrittely,

Vammaispassien painatus

asiakkaan kustannuksella,

jakelupaikan sopiminen

vammaispalvelut

yhdessä palvelupisteiden

kanssa

2011

Laajennetaan Jyväskylän

taidemuseon kehittämää

kulttuuriluotsitoimintaa kaikkiin

kulttuuripalveluihin ja tiedotetaan

heidän erityisosaamisestaan (esim.

kuvailutulkkaus, avustajana

toimiminen)

Koulutetaan luotseja ja

tiedotetaan toiminnasta

sivistyspalvelut

jatkuva

Huomioidaan eri vammaryhmien

tarpeet toimintatiloissa ja vapaaajantapahtumissa

4.2 Kulttuuripalvelut kaikkien ulottuville

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden

edistäminen

Tehdään kulttuuritilojen

esteettömyyskartoitus huomioiden

kaikki vammaryhmät ja toteuttamalla

mahdolliset muutokset (esim. invapysäköintipaikat,

kaupungin

pääkirjaston ja teatterin

pääsisäänkäynnit esteettömäksi,

toimivat induktiosilmukat ja

teatterissa pyörätuolipaikat avustajan

kanssa, lisätään esteettömiä

kirjastoautoja)

Varataan resurssi JKln kaupunki 2011-

49


Järjestetään asumis-, päivätoimintaja

hoitoyksiköiden arkeen

kulttuuripalveluja ja henkilökuntaa

Koulutetaan kohtaamaan

vammainen

Jkl kaupunki 2010-

Palkataan yhteisötaiteilijoita asumisja

toimintayksiköiden käyttöön

Resursoidaan jatkuvaksi

toiminnaksi

kulttuuripalvelut 2010 -

Saavutettavuuden

edistäminen

Mahdollistetaan vammaisten

omaehtoinen kulttuuri- ja

taideharrastaminen sekä

kannustetaan kulttuurialalle työhön

suuntaavia.

Monimuotoisten

harrastusryhmien

muodostaminen. Koulutetaan

ryhmien ohjaajia kohtaamaan

erilaiset osallistujat.

Kansalaisopisto,

museopalvelut,

kirjastopalvelut

2011 -

Kirjastot ottavat toiminnassaan

huomioon vammaisryhmien

erityistarpeet hankinnoissa ja

palveluissa

Kirjastot hankkivat selko-,

koskettelu-, ääni-, piste- ja

isotekstisiä kirjoja sekä

kehittävät kirjojen

kotiinkuljetuspalvelua.

kirjastopalvelut 2011 -

Saavutettavuuden

edistäminen jatkuu

Hoito- ja palvelusuunnitelmissa

huomioidaan myös

kulttuuripalveluista osalliseksi

pääseminen

Sisällytetään kulttuuria arjen

käytäntöihin hoito- ja

palveluyksiköissä

Tiedotetaan kulttuuripalveluista

yhteistyökumppaneille ja

kehitetään eri tahojen

yhteistyötä ml.

vammaisjärjestöt

Lisätään musiikki-, lausunta

ym. hetket osaksi päivittäistä

toimintaa yksikön omin ja / tai

ulkopuolisin resurssein

kulttuuripalvelut ja

vanhus- ja

vammaispalvelut

2011 -

2010-

Tuetaan vammaisjärjestöjen

kulttuuritoimintaa

Varataan riittävä määräraha

kulttuuriavustuksiin ja

mahdollistetaan

kohdeavustukset järjestöjen

yhteishankkeille

kulttuuripalvelut 2011 -

50


Kannustetaan ihmisiä osallistumaan

yhdessä (esim. kimppakyydit ja

"naapuriapu")

Tiedotus, kaksi yhden hinnalla

- tapahtumat

kaikki jyväskyläläiset,

kulttuuri- ja

liikuntapalvelut,

kulttuurilaitokset

2010 -

4.3 Liikunta edistää hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömyyden

edistäminen

Kartoitetaan ja lisätään esteettömiä

liikuntatiloja: esteettömät kuntosalit,

luonto- ja kuntopolut sekä

uimarannat

Varataan resurssi liikuntapalvelut 2011 -

Lisätään liikunnan apuvälineiden

vuokraustoimintaa ja välineiden

hankkimista

Kehitetään liikuntaluotsi ja

avustajapankki-toimintaa

Varataan määrärahaa liikuntapalvelut 2011 -

Varataan suunnittelu- ja

kehittämisresurssi ja lisätään

koulutusta

liikuntapalvelut 2011 -

Saavutetavuuden

lisäämiseksi

Järjestetään liikuntamahdollisuuksia

asiakkaiden tarpeet huomioiden,

turvataan ohjaajien riittävyys

huomioiden myös eniten tukea

tarvitsevat vammaiset

Varataan riittävä

ohjaajaresurssi

liikuntapalvelut 2011 -

Järjestetään erityisliikunnan palveluja

myös keskusta-alueen ulkopuolella ja

laajennetaan palvelutarjontaa.

Lisätään resursseja (tilat,

ohjaajat, kuljetukset)

liikuntapalvelut 2011 -

51


Lisätään arki- ja virkistysliikunta

osaksi asumis- ja

päivätoimintayksiköiden toimintaa

Lisätään liikunta osaksi

päivittäistä toimintaa yksikön

omin ja / tai ulkopuolisin

resurssein. Palkataan

konsultoivat erityisohjaajat

kiertämään vammaisten ja

iäkkäiden asumispalvelussa

sekä työtoiminnassa

liikuntapalvelut 2011 -

Parannetaan mahdollisuuksia

omaehtoiseen liikuntaan

Lisätään yksilöllistä

liikuntaneuvontaa vammaisille

henkilöille ja vammaisperheille,

rakennetaan esteetöntä

ympäristöä

liikuntapalvelut,

kaupunkirakennepalvelut

5 KOHTI ESTEETÖNTÄ JYVÄSKYLÄÄ

Kehitetään palveluntarjoajien ja

kuntalaisten yhteistyömuotoja

Lisätään yhteistyötä

liikuntapalveluiden ja

kaupungin palvelualueiden,

vammaisjärjestöjen, perheiden,

seurakunnan, seuratoiminnan

sekä oppilaitosten kanssa.

erityisliikunta 2011 -

5.1 Tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen erilaiset kanavat

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

52


Saavutettavuuden

edistäminen

Kehitetään esteetöntä ja selkokielistä

viestintää

Koulutetaan Jyväskylän

kaupungin viestintävastaavia,

tehdään esteettömät ja

selkokieliset kaupungin

internet-sivut ja julkaistaan

Jyväskylän kaupungin

tiedotuslehti äänijulkaisuna ja

viitottuna internetissä

Jyväskylän kaupungin

viestintäyksikkö

2011-

Kehitetään luontevaa asiointia

Koulutetaan asiakaspalvelua

tekevää henkilöstöä ja lisätään

vammaisuutta koskevaa tietoa.

Järjestetään

asiakaspalvelukoulutusta

esteettömyydestä ja

saavutettavuudesta.

Jyväskylän kaupungin

henkilöstöyksikkö

2011 -

Vahvistetaan tiedon kulkua

asiakkaan tarpeista ja palvelujen

tarjonnasta

Turvataan vammaisneuvoston

toimintaedellytykset ja asema

organisaatiossa

Annetaan aikaa perustyön

lisäksi tiedon välittämiseen

(esimerkiksi kotikäyntien

yhteydessä)

Riittävät toimintamäärärahat ja

esteettömät tilat

vanhus- ja

vammaispalvelut,

kuntoutuspalvelut

2010 -

Jyväskylän kaupunki 2010 -

5.2 Saavutettava asiointi

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Saavutettavan

asioinnin edistäminen

Asiakkaan kokonaisvaltaisen

palvelusuunnitelman laatiminen

Järjestetään palveluohjausta ja

tehdään palvelusuunnitelmat

yhteistyössä asiakkaan ja eri

toimijoiden kanssa. Edistetään

työntekijöiden perehtymistä

erikoisaloihin.

vanhus- ja

vammaispalvelut

2010 -

53


Kehitetään sähköistä esteetöntä

asiointia

Järjestetään neuvonta- ja

ohjauspalveluja yhden luukun

periaatteella (nimetään

erityispalveluissa vastuuhenkilö)

Koulutetaan lomakkeita

suunnittelevaa henkilöstöä,

hankitaan tarvittavat

ohjelmistot, luodaan

esteettömät sähköiset

lomakkeet ja laajennetaan

sähköistä

ajanvarausjärjestelmää

Kehitetään

yhteispalvelupisteitä siten, että

ne sijaitsevat lähellä asukkaita,

tai viranomaispalvelubussin

muodossa haja-asutusalueilla.

Kevyet terveydenhuollon

palvelut tarjolla edellä

mainituissa pisteissä.

Jyväskylän kaupunki,

tietohallinto (SADeohjelman

yhteydessä)

2010­

2013

Jyväskylän kaupunki 2012 -

Tiedon välittäminen esteettömistä

reiteistä ja tiloista

Kehitetään "Jyväskylä kaikille -

Estettömyys-portaali", josta

saa tietoa esteettömistä

palveluista, tiloista ja reiteistä

vammaisneuvosto,

innovaatiopalvelut

2011 -

5.3 Esteetön rakennettu ympäristö tukee itsenäistä elämää

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Rakennetun ympäristön

esteettömyyden

edistäminen

Kartoitetaan julkisten rakennusten

esteettömyys

Laaditaan

esteettömyyskartoitusraportit,

tehdään vaadittavat

peruskorjaussuunnitelmat ja

toteutetaan ne

Jyväskylän kaupungin

rakennusten ja alueiden

osalta Tilapalvelu ja

kaupunkirakennepalvelut,

muiden tilojen osalta niitä

hallinnoivat tahot

jatkuva

54


Ulotetaan itsenäistä elämää tukevat

ratkaisut myös kodin ulkopuolelle

Nimetään kaupunkiin

esteettömyysasiantuntija,

toteutetaan piha-, katu- ja

viheralueiden esteettömyyden

perustaso ottamalla käyttöön

uusimmat tyyppipiirustukset

(SuRaKu*).

Tilapalvelu,

kaupunkirakennepalvelut

jatkuva

Esteettömyys teemaksi Jyväskylän

Asuntomessuille 2014

Kaupungin työntekijöiden

tietoisuuden lisääminen

esteettömyyteen ja

saavutettavuuteen liittyvistä asioista

Otetaan vammaisneuvosto

mukaan asuntomessujen

suunnittelutyöhön

Toteutetaan rakennetun

ympäristön kanssa

työskentelevien

esteettömyyskoulutusta

Jyväskylän kaupunki 2011 -

vammaisneuvosto 2011 -

5.4 Tavoitteena esteetön ja vapaa liikkuminen

Tavoite Toimenpide-ehdotus Tehtävät Vastuutaho Vuosi Eurot

Esteettömän

liikkumisen edistäminen

Esteettömän ja palvelevan liikenteen

kehittäminen

2010 -

Laajennetaan palveluliikenteen

alueita ja aikatauluja, reittejä

laadittaessa huomioidaan

asiakkaiden tarpeet

kaupunkirakennepalvelut,

vanhus- ja

vammaispalvelut

Tehdään kulkureittien

esteettömyskartoitukset

Kehitetään saattajapalvelua/

tukihenkilötoimintaa

Jyväskylän kaupunki,

innovaatiopalvelut,

vammaisneuvosto

vanhus- ja

vammaispalvelut,

opetuspalvelut

2010­

2011

2011 -

55


Rakennetaan esteettömät linjaautopysäkit

ja hankitaan

liikennöintipalvelut esteetöntä

kalustoa tarjoavilta

liikennöitsijöiltä

kaupunkirakennepalvelut,

hankintakeskus

jatkuva

Turvataan määräraha

vaikeavammaisten auton ja

oheislaitteiden

autoavustukseen

vanhus- ja

vammaispalvelut

6 TURVALLISUUS JA KOSKEMATTOMUUS

Tavoite Toimenpide-ehdotus Resurssit Vastuutaho Vuosi Eurot

Turvallisuuden

edistäminen

Jyväskylän kaupunki,

yksiköt

jatkuva

Huomioidaan erityisryhmät

viranomaisten ennalta estävässä

toiminnassa

Tehdään pelastussuunnitelmat

ja korjataan niissä

mahdollisesti ilmenevät riskit.

Varmistetaan jokaiselle

mahdollisuudet joko

itsenäiseeen avun

hälyttämiseen tai huolehditaan

muutoin asuinturvallisuudesta

jatkuva

Ohjeistetaan taloyhtiöiden ja julkisten

tilojen pelastussuunnitelmien sisältö

(esm. hätäkulkureitit,

paloturvallisuuslaitteet). Muistutetaan

omakotiasujia laatimaan kodin

pelastussuunnitelma.

Lisätään tietoutta

pelastussuunnitelmien

merkityksestä ja tarpeesta

Pelastuslaitos

jatkuva

Varmistetaan asukkaille riittävät,

yksilölliset kotiin annettavat palvelut

Huomioidaan turvallisuusasiat

palvelusuunnitelmia

laadittaessa. Luodaan yksilöille

edullisia turvajärjestelmiä ja

tiedotetaan niistä

(turvapuhelin, turvaranneke,

turvakännykkä)

vanhus- ja

vammaispalvelut

jatkuva

56


Varmistetaan turvallinen

asuinympäristö

Kannustetaan kaupunkilaisia

yhteisöllisyyteen ja huomioimaan

naapuruston asukkaita

Huolehditaan hyvin katujen ja

pihojen talvikunnossapidosta

liukkauden estämiseksi.

Varmistetaan katu- ja

pihavalojen toiminta.

Alueellisten tempausten

järjestäminen, tiedottaminen

yhdyskuntatekniikka

Koskemattomuuden

edistäminen

Opastetaan hyväksikäytön

tunnistamiseen

Varmistetaan erityisryhmille esteetön

ja saavutettava kriisiapu

Kampanjoidaan turvallisuuden

puolesta (esim. poliisin

kampanja vanhusten ja

vammaisten turvallisuuden

edistämiseksi).

Järjestetään esteetön turvakoti

ja huolehditaan "matalan

kynnyksen" kriisiavusta ja

osaavasta henkilöstöstä

(Mobile).

57


Julkaisija

Jyväskylän kaupunki

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Vapaudenkatu 28

PL 275, 40101 Jyväskylä

www.jyvaskyla.fi/sote

40

More magazines by this user
Similar magazines