Terjokkoine 2/2011 - Terijoki

terijoki.fi

Terjokkoine 2/2011 - Terijoki

TERJOKKOINE

SYKSY 2011

Terjokkoine - syksy 2011

1


TERJOKKOINE

Terijoki-Seura ry:n

jäsenlehti

Terjokkoine

Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa

ja se sisältyy Terijoki-Seura

ry:n jäsenmaksuun.

Terjokkoisen osoite on Veli-Pekka

Sevón, Isonvillasaarentie

7N1 52, 00960 Helsinki tai velipekka.sevon[AT]suomi24.fi.

Seuraava Terjokkoine ilmestyy alkuvuodesta

201 2 ja siihen tarkoitetut

kirjoitukset pyydetään lähettämään

edellä olevaan

osoitteeseen 31 .1 2.2011 mennessä.

Kannen kuva

Professori Mihail Jakovlevitš

Herzensteinin (1 859 – 1 906) hautamuistomerkki

Terijoen ortodoksisella

hautausmaalla kesällä

2011 . Herzenstein oli venäläinen

professori ja liberaalipoliitikko,

jonka murha Ollinpäässä herätti

suurta huomiota. Hänet haudattiin

Terijoelle poliittisista syistä.

Terijoki-Seura ry:n

yhteystiedot

Puheenjohtaja

Jukka Marttinen

Rialtonkuja 6 B 23

00580 Helsinki

jukka.marttinen42[AT]gmail.com

040 51 7 4286

Sihteeri

Riitta Kivinen

Jukolanahde 1 C 20

021 80 Espoo

riittakivinen[AT]hotmail.com

0400 1 92 01 3

Kuva-arkisto

Markku Koho

0400 722 983

Tuotemyynti

Marja Felt

(09) 241 4669

Terijoki-Seura ry:n sähköpostiosoite

on terijoki-seura[AT]terijoki.fi,

jota pyydetään käyttämään

otettaessa yhteyttä seuraan sähköpostin

välityksellä. Seuran kotisivu

löytyy osoitteesta www.terijoki.fi.

2 Terjokkoine - syksy 2011


Terijoella poltettu liiketalot ja kasarmialue –

Muuten paikkakunta on säästynyt

TK-rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen

”Tervetuloa Terijoelle” Värikkään suomalaisen matkailumainoksen

iskulause tervehti suomalaisia sotilaita

eräässä talossa heidän tunkeutuessaan Rällälän

suunnasta Terijoelle. Sankat savupilvet nousivat paikkakunnan

keskustasta taivaalle merkkinä siitä, että

ryssät suomalaisten lähetessä olivat jälleen panneet

Stalinin hävityskäskyn täytäntöön. Joukkojemme saavuttua

Terijoen ”kaupungin” keskustaan, voitiin todeta,

että tuhot rajoittuivat ainoastaan paikkakunnan huomattavimpiin

liiketaloihin. Muita rakennuksia eivät ryssät

ehtineet sytyttää, vaikka polttopulloja olikin valmiina

miltei jokaisessa talossa.

Terijoki vallattiin talo talolta. Jokainen rakennus tutkittiin

ja puhdistettiin vihollisista, joita oli siellä täällä yhteensä

useampia kymmeniä. Tulipalojen loimu oli niin

voimakas, ettei sytytettyjen rakennusten pelastamiseksi

voitu enää tehdä mitään, mutta poikiemme nopean

toiminnan ansiosta saatiin suurin osa paikkakunnan

rakennuksista pelastetuksi miltei täydessä kunnossaan.

Niistäkin tavattiin lukuisasti miinoja, mutta puhdistusryhmät

saapuivat paikalle ja räjähdysaineet poistettiin,

ennen kuin vahinkoja ehti tapahtua. Sitten

voivatkin jo vihreänauhaiset TK-miehet vapautua ”asepalveluksestaan”

ja ryhtyä tutkimaan paikkakunnan

nykyistä kuntoa sen jouduttua jälleen suomalaisten käsiin.

Terjokkoine - syksy 2011

3


Liiketalot raunioina

Rällälän puolen miltei poikkeuksetta ehyet rakennukset

antoivat jo aavistaa, että Terijoki ei ole ainakaan

kovin pahasti kärsinyt ryssien isännyydestä ja taistelun

toivottomuuden herättämästä hävitysraivosta. Talo toisensa

vieressä kohosi vehmaiden puiden siimeksessä

ainakin ulkoisesti täysin ehyinä.

Rautatiesillan kohdalla näemme ensimmäiset tihutöiden

jäljet: Silta on yritetty räjäyttää, mutta siinä on onnistuttu

vain puolittain, sillä panos on särkenyt ainoastaan

osan maatuista. Nousemme ratavallille ja sieltä

näemme, että asemarakennus on edelleen paikallaan.

Viime sodan aikana se osittain vaurioitui, mutta talon

ympärillä olevat rakennustelineet kertovat venäläisten

ainakin yrittäneen korjata ”kaupunkinsa” rautatieasemaa.

4 Terjokkoine - syksy 2011


Alikäytävän takana kohoavat savupilvet taivaalle. Pääkadun

varrella palavat Kannaksen Osuusliikkeen komea,

uudenaikainen liiketalo, Paavolaisen ja muiden

suurimpien liikkeiden kauppatalot. Varsinkin kivitalot

ovat olleet ryssien vihan kohteina. Tulenlieskat lyövät

ulos niiden ikkunoista, mutta seinät näyttävät jääneen

kaikista pystyyn. Paikkakunnan keskustassa olevat

puutalot ovat useimmat ehjiä, vaikkakin ikkunaruutuja

on rikkoutunut ja rikottu ja sisällä vallitsee kaikkialla

tuttu ryssäläinen saastaisuus ja sekamelska. Monissa

liikehuoneistoissa on jäljellä venäläisten kauppojen varastoja.

Ylipäänsä ne tuntuvat olevan halpaa rihkamaa

– mitään arvokkaampaa ei voi joukosta löytää.

Kirkko elokuvateatterina

Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on

muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on is-

Terjokkoine - syksy 2011

5


tutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu

kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on

poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö

on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä

olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä

temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut:

Kino-Teatteri. Sisällä on alttarin tilalla suuri valkokangas

ja entisten penkkien paikalle on tuotu

tavalliset elokuvateatterin kääntyvät istuimet. Urkuparven

yläpuolella sijaitsevassa konehuoneessa ovat jalustat

jäljellä, mutta elokuvakoneet on kuljetettu pois.

Muutamat filminpätkät sisältävät tyypillisiä kohtauksia

venäläisestä elokuvataiteesta. Mainoksista päätellen

on kirkossa annettu näytäntöjä kolmasti illassa.

6 Terjokkoine - syksy 2011


Roomalais-katolinen kirkko on ulkonaisesti ehyt, joskin

melkoisesti ränsistynyt. Kreikkalais-katolisesta kirkosta

on purettu suurin torneista ja kupoolien kultaus peitetty

likaisen sinisellä värillä. Kirkko on sisältä täydellisesti

tyhjennetty eikä niistäkään merkistä voi päätellä, mihin

tarkoitukseen sitä on käytetty.

Kreikkalais-katolisen kirkon vastapäätä sijainnut suojeluskuntatalo

on raunioina. Se lienee palanut jo viime

sodan aikana.

Hiekkaranta hyvässä kunnossa

Terijoen ylpeys, hiekkaranta, avautuu silmiemme

eteen tutussa, entisessä asussaan. Suomenlahden

aallot huuhtovat sen hienoa hietaa, joka levittäytyy

siistinä ja puhtaana rehevän metsän ja meren välillä.

Terjokkoine - syksy 2011

7


Rantakojutkin ovat hyvässä järjestyksessä jäljellä metsän

reunassa samoin lottien myyntikoju hietikon keskellä.

Liukurataa ei sen sijaan enää näy entisellä paikallaan.

Käymme vielä hotelli Puistolassa ja Kasinon päärakennuksessa,

jotka kumpikin ovat ulkonaisesti ehjiä.

Edellisessä ovat venäläiset ryhtyneet laajoihin korjaustöihin.

Talon sisälle on rakennettu lukuisia uusia seiniä,

lattioita on uusittu ja seiniä rapattu, mutta työ on vielä

jäänyt kesken.

Stalinia sorretaan

Urheilukenttä laululavoineen on ollut ryssien ulkoilmateatterina.

Keskelle kenttää on rakennettu jonkinlainen

”karsina”, johon on sijoitettu penkit istuimiksi noin parille

sadalle henkilölle. Laululava on maalattu räikeän

punaiseksi ja koristettu asiaankuuluvilla sirpillä ja vasaralla.

Näyttämöllä on kulissien jätteitä ja sen molem-

8 Terjokkoine - syksy 2011


min puolin suurikokoiset taulut, joihin on tekstattu Leninin

ja Stalinin iskulauseita. Ihmetystä herätti, että Stalinin

nimen päälle oli toisessa taulussa töhritty valkoista

maalia. Kun sen sijaan Leninin nimi oli saanut olla paikallaan.

Urheilukentän takana rannalla olevat rakennukset ovat

kaikki säilyneet ehjinä. Onpa niissä useassa jäljellä joitakin

huonekalujakin. Eräässä rakennuksessa oli ryssien

asevarasto monine uusine pienoiskivääreineen ja

lukuisine valopistoolipanoksineen.

Uintia kranaattisateessa

Terijoella kuuluu ilman muuta asiaan uinti Suomenlahden

aalloissa hiekkarannan äärellä. Emme nytkään

halua jättää tilaisuutta käyttämättä, vaan palaamme

rannalle, riisuudumme ja heittäydymme suolaisen veden

syleilyyn, joka tuntuu oudolta Laatokan makean

Terjokkoine - syksy 2011

9


veden maininkeja ja edellistä uimapaikkaamme muistellessa.

Tunnemme elävämme jonkinlaista tämän sodan

historiallista hetkeä – suomalaiset sotilaat uimassa

Terijoen rannalla - kun mereltä käsin äkkiä alkaa

taas saapua ilkeästi ulisevia kranaatteja, jotka lähellä

rantaa meren yläpuolella tuntuvat rähähtävän uuden

kerran. Ryssät käyttävät nähtävästi jatkopanoksia ampumamatkan

pidentämiseksi. Räjähdykset seuraavat

toisiaan, ilmassa ulisee ja viheltää, kranaatit lentävät

päittemme yli ja iskeytyvät ankaralla räjähdyksellä

maahan lähellämme, Terijoki tuntuu vapisevan, ikkunat

helisevät taloissa ja lintujen viserrys vaikenee.

Nousemme vedestä, pukeudumme ja lähdemme taas

jatkamaan matkaamme kranaattien yhäti jylistessä

ympärillämme.

Kasarmialue raunioina

Ollinpään talot ovat suureksi osaksi palaneet – todennäköisesti

jo viime sodan aikana. Käkösenpää on sen

sijaan melkoisen ehyt, samoin Tyrisevän suunnassa

näkyvät talot. Kasarmialue tuhoutui jo Talvisodan aikana.

Koko laaja alue on nyt rauniokasana, jonka keskellä

seisovat valkeat lipputangot tyhjinä. Siniristilippua ei

vielä ole niihin ehditty nostaa, sillä paikkakunnan ympäristössä

ja keskustassakin taistelut jatkuvat.

Komea uusi sotilassairaala palaa sisältä, mutta ulkoseinät

ovat täysin ehyet. Sotilaskoti on samoin ilmiliekeissä,

mutta sen vieressä oleva entinen soittokunnan

asuintalo on säilynyt ehyenä.

10 Terjokkoine - syksy 2011


Katujen nimet venäläisiä

Huolimatta siitä, että Terijoen ”kaupunki” on ollut

Kuusisen marionettihallituksen tyyssijana, kaikki katujen

risteyksissä olevat nimikilvet ovat yksinomaan venäjänkielisiä.

Kuusisen ”karjalais-suomalainen kansanhallitus”

ei näköjään ole voinut vaikuttaa edes tässä

suhteessa Karjalan ihannevaltakunnan asioihin, vaan

niitä on johdettu täysin venäläistyttämisperiaatteen

mukaisesti.

Sota on kulkenut Terijoen yli ja se on jälleen vapaa.

Sodan ankarat jäljet ovat nähtävissä sen kaduilla ja

kujilla, mutta kokonaisuudessaan on Terijoen yhdyskunta

säilynyt kovista koettelemuksistaan huolimatta

ilahduttavan hyvässä kunnossa. Sen vauraus saadaan

nopeasti entiselleen.

Teksi: Uusi Suomi nro 240/1941. Kuvat: Terijoki-Seura ry:n kuvaarkisto,

kuvat otettu hoitokunnan Terijoen matkalta 1941 , pl. sivujen

4 ja 7 valokuvat.

Terjokkoine - syksy 2011

11


Etsitään lisätietoa korttisarjasta!

Terijoesta julkaistuja kortteja katsellessa kiinnittää

muutama kortti huomiota yhtenäisen painojäljen ja kartongin

takia. Samaan sarjaan, painojäljen ja materiaalin

perusteella miellettäviä kortteja on tähän mennessä

löytynyt 11 kappaletta. Korteissa ei ole tietoa

julkaisijasta tai julkaisuajankohdasta eikä myöskään

taustaviivoitusta. Ainoa asia, jonka perusteella saattaa

päätellä korttien julkaisuajankohdan, on yhden kortin

aihe - Terijoen luterilainen kirkko ilman tornia. Tästä

kuvasta päätellen

kortit on julkaistu,

joko jatkosodan

aikana tai sen jälkeen.

Tähän viittaa

myös korteissa

käytetty

huokoinen kartonki

ja kellertävä

painojälki. Koska

korttien julkaisijasta,

-ajankohdasta

tai kuva-aiheiden

määrästä ei ole

tietoa, pyydetään

lukijoita kertomaan

tietonsa

Terjokkoiseen. Yhteystiedot

ovat ensimmäisellä

sivulla.

12 Terjokkoine - syksy 2011


Terjokkoine - syksy 2011

13


14 Terjokkoine - syksy 2011


Terjokkoine - syksy 2011

15


”Me Karjalan lapsia laulavia”

on professori Reijo Pajamo ottanut motoksi esitykselleen

tämänvuotisessa Terijoki-juhlassa. Piakkoin viidenkymmenen

(50!) julkaistun kirjan mies tuntee kirkkomusiikin,

kuorotoiminnan, koulu- ja joululaulut ja

paljon muuta. Meitä varten hän ottaa musiikkiin karjalaisen

näkökulman ja kertoo siitä, mikä on Terijoen ja

yleisemmin koko Karjalan merkitys suomalaiselle

musiikkikulttuurille.

Professori Pajamon juuret ovat Karjalassa, Laatokan

rannalla Sortavalassa. Hänen kuorotaustansa oli nuorempana

mm. Laulu-Miehissä. Nykyään hän, kuten

myös Terijoki-Seuran puheenjohtaja Jukka Marttinen,

kokevat omakseen Suomen vanhimman seniorikuoron,

jolla on mainio nimi Urisevat ukot. Kööri on perustettu

jo vuonna 1 932. Paitsi että ääni kulkee laulajien

riveissä, niin tiedossa on laaja kokonaiskuva alalta -

Reijo Pajamo on nimittäin laatimassa suomalaisen

kuorolaulun historiaa.

Hänen uusin julkaistu teoksensa on viime vuonna valmistunut

Musiikista ja muusikoista. Sen kymmeniä lukuja

eli ”tietoiskuja” voi käyttää vaikkapa visailuissa,

lukea sitä oivana hakuteoksena tai viihtyä sen parissa

muuten vain.

Äskettäin pidetty uuden karjalaisen laulun kilpailu tuotti

valtavan sadon, 276 sävellystä sanoituksineen. Professori

Pajamo ei ollut hankkeessa mukana, mutta

16 Terjokkoine - syksy 2011


monet kisat kokeneena hän miettii sen rakentamiselle

mielenkiintoista vaihtoehtoa: entä jos sävellyksien

pohjaksi olisi annettu kymmenkunta valmista hyvää runoa?

Sävellyskilpailun suuri suosio osoittaa, että heimomme

musiikki elää muuttuneinakin aikoina. Professori Reijo

Pajamon mielestä karjalainen musiikkiperinne jopa

kannatteli sodan jälkeen parhaiten entistä musiikkielämää.

Lisää tämän soivan aarteiston syntymisestä ja

säilymisestä kuulemme kohtapuoliin Terijoki-juhlassa!

Tuovi Paju

Soitto soi ja laulu raikuu

Tuovi Paju

Karjalaisseurojen Tampereen piirin toimeenpanema

uusien karjalaisten laulujen sävellyskilpailu tuotti kaikki

yllättäneen tuloksen. ”Nyt siul on kakssattaa vuotta

eteenpäi hyvvii laului”, väitetään muusikko Erkki Liikasen

kehuneen, ja idean isä Pekka Kuisma on varmasti

tyytyväinen mies.

Terjokkoisilla ei syytä kissanhännän nostoon...

Raadin sihteeri Ritva Surakka kertoo, ettei yhdenkään

laulun nimessä ollut sanaa Terijoki. Koska sävellyksiä

oli lähemmäs kolmesataa hän ei muistanut, oliko Terijoki

mainittu osana jotakin sanoitusta. Lauluja oli omistettu

monen monille paikkakunnille; nimet Viipuri, Koivisto,

Kivennapa, Kuolemajärvi kyllä löytyivät, samoin

Terjokkoine - syksy 2011

17


lukuisia muita aina Vienaan asti. Uudellekirkolle on

luotu oma valssi, ja Laatokka ja Vuoksi ovat tietenkin

saaneet nimikkolaulunsa – eivät toki ensimmäistä kertaa.

Sana Karjala oli esillä lähes sadassa laulussa.

Ensimmäinen levy ilmestynyt, toinen lienee tulossa

Kaikkiaan 1 40 säveltäjää viidestä eri maasta osallistui,

ja raadissa olivat Eki Liikasen lisäksi mus. tri Sari Kaasinen

ja Kuhmon musiikkijuhlien nokkamies Pekka

Huttu-Hiltunen. Sävellysten parhaimmisto on nyt koottu

CD:ksi, jolla on Juha Lanun voittajakappaleen nimi:

Äiti Karjala. Lanun suku on Sortavalasta, ja laulu syntyi

alun perin tekijän äidin 70-vuotispäivän innoittamana.

Toista levyä mietitään, ja saatetaanpa kilpailun sadosta

laatia kokonainen laulukirjakin.

Polkupyöräpataljoona 1 soittokunta Terijoella 1930-luvun alussa.

18 Terjokkoine - syksy 2011


Hyvässä kohtaamisessa syntyy aito lähimmäisyys

Christine Eriksson (Järvenpään seurakunnan tiedottaja)

– Kommunikaatio on minulle ominta, toteaa Miika Heikinheimo,

kun hän runsaan kymmenen vuoden työrupeaman

jälkeen jättää Järvenpään seurakunnan siirtyäkseen

eläkkeelle. Hän on pappi, joka on tullut

tutuksi lukemattomille järvenpääläisille. Syyspuolella

Miika suuntaa Lounais-Suomeen Saloon viettämään

aktiivisia eläkeläispäivä Raili-puolison kanssa.

– Yhteyden luominen ihmisiin on tärkeätä. Sitä luodaan

siellä missä kuljetaan ja kohdataan, ihmiseltä ihmiselle,

vaakasuoraan. Samalla on kuitenkin myös tärkeätä

yhteys ylöspäin, pystysuoraan, Miika tähdentää

ja viittaa käsillään sivuille ja ylös. Siinä missä nämä

yhteydet kohtaavat, syntyy risti ja aito lähimmäisyys.

– Nämä ovat tärkeitä hetkiä, hän sanoo.

Kommunikaatio näkyy myös Miikan harrastuksessa

aktiivisena radioamatöörinä. Tätä kautta hän on luonut

yhteyksiä ja saanut ystäviä eri puolilla maailmaa.

Miika Heikinheimon työsarkaan ovat kuuluneet myös

ystävyysseurakuntatyö ja kansainväliset kontaktit. Terijoki

(Zelenogorsk) Venäjällä, Põltsamaa Virossa ja Vác

Unkarissa ovat tulleet tutuiksi.

– Tätä kautta olen saanut kurkistaa vähemmistökirkkojen

elämään. Olen oppinut arvostamaan sitä työtä, jota

näissä kirkoissa tehdään, ja ymmärtämään minkälainen

kristittyjen asema voi olla eri kulttuuriympäristöissä.

Samalla olen oppinut antamaan arvoa oman kirk-

Terjokkoine - syksy 2011

19


komme ja seurakuntamme edellytyksiin toimia ja tehdä

työtä. Erityisesti olen iloinnut yhteyksistä, joita ystävyysseurakuntatyö

on mahdollistanut nuorten välillä,

Miika sanoo.

Miika Heikinheimon lähtösaarna sunnuntaina 1 8.9. klo

1 0 Järvenpään kirkossa.

Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura kiittävät

Eläkkeelle siirtyvä Järvenpään seurakunnan kappalainen

Miika Heikinheimon tehtäviin on kuulunut ystävyysseurakuntatyö.

Tässä ominaisuudessa hän on ollut

mukana monissa Terijoen seurakunnan

tilaisuuksissa ja hyvänä juontajana ohjaillut myös terijokelaistilaisuuksia.

Kiitämme häntä ja toivotamme aktiivisia

eläkevuosia.

Terijoen kirkossa vasemmalta Miika Heikinheimo, Terijoen ensimmäinen

kirkkoherra Aleksander Kurdjatsev (kutsumanimeltä

Aleksanteri I) , piispa Aarre Kuukauppi, Aleksader Asonov

(Aleksanteri II).

20 Terjokkoine - syksy 2011


Terijoen kirkon uudelleen vihkimistilaisuus syyskuussa 2008.

Kuvassa Miika Heikinheimo kirkon käytävällä, sivupenkillä Järvenpään

kirkkoherra Vesa Koivisto ja Hauhon kirkkoherra Tapani

Vanhala.

Ristisaatto poistuu kirkosta.

Terjokkoine - syksy 2011

21


Terveisiä Terijoelta -postikorttinäyttely

Näyttelyssä esitettävät kortit tuovat esiin Terijoen ja

myöhemmin Zelenogorskin matkailijalle myytäviksi valmistettujen

postikorttien ja ”matkamuistokorttien” kautta.

Näyttelyä ei ole tarkoitus toteuttaa oikeaoppisena

postikortti- tai postimerkkinäyttelynä, vaan näyttelyssä

pyritään tuomaan esiin Kannaksen rantamaisema ja

sen nähtävyydet turistin silmin.

Näyttely vie läpi iloisen 1 930-luvun, koskettaa evakkoaikaa,

muistelee hetken kotiseutumatkoja 1 970-luvulla

ja kurkistaa miten Zelenogorskissa lomaileva

neuvostoturisti näkee Zelenogorskin, entisen Terijoen.

Näyttelyn ”käsikirjoitus” kulkee:

1 ) "Matkustakaa Terijoelle!"

2) Matkailijan lähettämiä ”monikuvakortteja”

3) Mihin matkailija majoittuu Terijoella

4) Missä hän viettää aikaansa

5) Minne menee, kun kyllästyy loikomaan rannalla

6) Matkailijan lähettämiä kortteja teksteineen

7) Terijoki on menetetty, ja suomalaisista siellä

käyvät kotiseutumatkailijat

8) Terveisiä Zelenogorskista

9) Matkailijan Zelenogorsk

Näyttely on esillä Järvenpään Seurojentalolla 1 7.9 –

23.9.2011 päivittäin.

22 Terjokkoine - syksy 2011


Terjokkoine - syksy 2011

23


Terijokelaisista järvenpääläisiksi

Teri-Säätiö on julkaissut Heli Kyllösen pro gradu -tutkielmaan

perustuvan kirjan terijokelaisten sopeutumisesta

Järvenpäähän.

Sodan johdosta evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin

Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan

Järvenpään asemakylä. Jatkosodan aikana eivät

terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa

lukuun ottamatta, koska Terijoki oli sotatoimialuetta.

Terijokelaiset juurtuivat siksi uudelle paikkakunnalle aikaisemmin

kuin evakkojen valtaosa. Terijoen kunnantoimisto

ja kirkkoherranvirasto siirtyivät kesällä

1 940 Järvenpäähän, jossa ne olivat kunnan ja seurakunnan

lopettamiseen saakka.

Kirjan perustana olevasta maisteri Heli Kyllösen pro

gradu -tutkielmasta selviää, että vastaanottajina tuusulalaiset

tajusivat tilanteen välttämättömyyden. Siirtolaisten

asuttamisen ja maanluovutuksen mahdolliset

erimielisyydet voitiin ratkaista sovinnollisesti. Molemminpuolisesta

luottamuksesta kertoo 1 945 kunnallisvaalien

tulos, jossa siirtolaiset menestyivät hyvin.

Kirjaa on saatavissa Terijoen torilta 1 7.9.2011 tai osoitteesta

www.terijoki.fi, tilaamalla suoraan julkaisijalta

osoitteesta www.bod.fi tai kaikkien hyvin varustettujen

kirjakauppojen kautta.

Julkaisija: Books on Demand

ISBN 978-952-498-506-2

Pehmeäkantinen. Sivuja 1 08

24 Terjokkoine - syksy 2011

20,00


Muistojen Terijoki -seinäkalenteri vuodelle

201 2

Terijoki-Seuran Muistojen Terijoki -kalenteri vuodelle

201 2 on ilmestynyt. Kalenterin kuvat Terijoen keskustan

pääkadulta Viertotieltä. Kuvien lisäksi kalenterissa

on 1 920-luvun terijokelaisia mainoksia.

Kalenterin koko on suljettuna A4 ja avattuna A3. Kalenterissa

on viralliset nimi-, juhla- ja liputuspäivät sekä

kuun vaiheet. Joka kuukausi on näkyvissä edellinen

ja seuraava kuukausi. Jokaisella aukeamalla on myös

tilava säilytystasku.

Kalenteria on saatavissa

ainoastaan Terijoki-Seuran

kautta.

Kalenteria on myynnissä

Terijoen torilla

1 7.9.2011 tai osoitteessa

www.terijoki.fi.

Lisäksi kalenteria

voi tilata

osoitteesta www.terijoki.fi

tai ostaa terjokkoisten

tapaamisissa.

Katso myös

sivu 27.

1 0,00

Terjokkoine - syksy 2011

25


Terjokkoisen tapahtumakalenteri

Perjantaina 1 6.9.2011 kello 1 7.00 kunniakäynti

Tuusulan Paijalan hautausmaalla Terijoen sankarivainajien

muistomerkillä.

Lauantaina 1 7.9.2011 kello 7.00 - 1 2.00 Terijoen tori

Järvenpään torilla.

Lauantaina 1 7.9.2011 kello 1 4.00 Terijoki-juhla ”Laulun

ja soiton Karjala” Järvenpään Seurojentalolla (Kartanontie

20).

Sunnuntaina 1 8.9.2011 jumalanpalvelus Järvenpään

kirkossa (Kirkkotie 1 ).

Lauantaina 29.1 0.2011 klo 1 8.00 teatteri-ilta.

Karjalaisen Näyttämön esittämä näytelmä 'Rooli'

Karjala-talolla (os. Käpylänkuja 1 , Hki). Liput 1 3/1 0

euroa. Ilmottautumiset 22.1 0.2011 mennessä Marja

Feltille puhelin (09) 241 4669.

Torstaina 1 7.11 .2011 kello 1 7.00 Terijoki-Seura ry:n

sääntömääräinen syyskokous Helsingissä Hotelli Arthurissa

(Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran

sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat.

Lauantaina 26.11 .2011 kello 1 3.00 pikkujoulu hotelli

Arthurissa (Vuorikatu 1 9) Helsingissä. Hinta noin 30

euroa. Ilmoittautumiset 20.11 .2011 mennessä Marja

Feltille puhelin (09) 241 4669.

26 Terjokkoine - syksy 2011


Joulumatka Terijoelle

Perinteinen joulumatka Terijoelle 9 – 11 .1 2.2011 . Ilmoittautumiset

tulisi tehdä viisumien takia 1 .11 .2011

mennessä. Varaukset ja lisätietoa matkasta antavat

Olli Torkkeli 040-5588 880 tai Marjut Torkkeli 050-357

0080 tai sähköposti olli.torkkeli[AT]elisanet.fi tai marjut.torkkeli[AT]elisanet.fi.

Myynnissä olevia tuotteita

Terijoki-Seuran seinäkalenteri vuodelle 2011 . Kalenterin

hinta 1 0 euroa.

Teri-Säätiön Terijokelaisesta järvenpääläisiksi -kirja.

Kirjan hinta 20 euroa.

Silmälasit kirkkaiksi Terijoki-mikrokuituliinalla. Liinan

hinta 5 euroa kappale tai viisi kappaletta 20 euroa.

Lisää terijokelaisia tuotteita on myynnissä terijokelaisten

tapaamisissa, Terijoen torilla 1 7.9.2011 ja kellon

ympäri osoitteessa www.terijoki.fi.

Tuotteita voi tilata myös Marja Feltiltä puhelin: (09)

241 4669. Kaikki myynnissä olevat Terijokeen liittyvät

tuotteet ovat nähtävillä osoitteessa www.terijoki.fi.

Terjokkoisen kotisivut www.terijoki.fi

Terjokkoine - syksy 2011

27


TERIJOKI-JUHLAT

lauantaina 1 7.9.2011 Järvenpäässä

SYDÄMELLISESTI TERVETULOA

Terijoen tori klo 7-1 2 Järvenpään torilla

Myynnissä terijokelaistuotteita

PÄÄJUHLA, ”Laulun ja soiton Karjala”

klo 1 4.00 alkaen Järvenpään Seurojentalolla

osoite Kartanontie 20

Juhlaesitelmä: professori Reijo Pajamo

Prima Vista- ja Kiiriminna-kuorot esiintyvät

Kahvitarjoilu

Kutsumme teitä mukaan myös näihin tilaisuuksiin:

Perjantaina 1 6.9 klo 1 7 kunniakäynti

Tuusulan Paijalan hautausmaalla

Terijoen sankarivainajien muistomerkillä

Sunnuntaina 1 8.9 jumalanpalvelus klo 1 0

Järvenpään kirkossa, osoite Kirkkotie 1

saarnaa pastori Miika Heikinheimo

Teri-Säätiö

Terijoki-Seura

Terjokkoine - syksy 2011

More magazines by this user
Similar magazines