lukidiat20111-2 - Helsinki.fi

blogs.helsinki.fi

lukidiat20111-2 - Helsinki.fi

Helsingin yliopisto

Avoin yliopisto

Lukitaidot (5 op)

Lotta Uusitalo-Malmivaara

Syksy 2011


Lukitaidot (5 op)

Luennot: ma ja ke 7.-23.11. klo 16.30-19.00

Ryhmät: R1 – R3, Anne-Mari Panula

.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

2


Kurssin tavoitteet

• Opiskelija ymmärtää, miten lukitaito muodostuu osana

kielellistä kokonaiskehitystä.

• Hän ymmärtää, mitä tarkoitetaan kielellisellä

tietoisuudella, teknisellä lukutaidolla ja luetun

ymmärtämisellä.

• Hän tutustuu tapoihin tukea lukemisen valmiuksien

kehittymistä sekä erilaisiin lukemaan opettamisen

menetelmiin.

• Hän oppii lukemisen vaikeuksiin johtavista

kehityspoluista, lukivaikeuden diagnosoinnista ja

kuntoutusmenetelmistä.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

3


Tenttikirjallisuus

• Takala, M. & Kontu, E. Lukivaikeudesta lukitaitoon. 2006.

Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. 250s.

Lyytinen, H. & al. 2004. Early Development of Children at Familial

Risk for Dyslexia – Follow-up from Birth to School Age. Artikkeli

tieteellisessä aikakauslehdessä DYSLEXIA 10, sivut 146–178. J.

Wiley & Sons.

• Oheiskirjallisuutta:

• Psykologia 2-3/2011. Lukemisen teemanumero.

• Siiskonen ym. (toim.) 2004. Joko se puhuu? Kielenkehityksen

vaikeudet varhaislapsuudessa

• Ahonen ym. (toim.) 2004. Sanat sekaisin. Kielelliset

oppimisvaikeudet ja opetus Lotta Uusitalo-Malmivaara kouluiässä.

4


Luentojen sisältö

• Ma 7.11. kielellinen kehitys, kielellisen tietoisuuden

muodostuminen

• Ke 9.11. lukemisen kehittyminen, lukitaidon osa-alueet

• Ma 14.11. lukemisen opettaminen

• Ke 16.11. lukemisen vaikeudet

• Ma 21.11.tekstinymmärtämisen vaikeus

• Ke 23.11. lukemisen interventiot

Lotta Uusitalo-Malmivaara

5


Kielellisen kehityksen yhteys

lukutaitoon

Lukutaito

Puheen

ja

kielen

kehitys

Lapsi ja

vanhemmat arjen

tilanteissa

Lukutaito


Kielen oppiminen alkaa kohdussa

Lotta Uusitalo-Malmivaara

7


ÄÄNET KANTAVAT KOHTUUN

• Syntymänsä hetkellä vauva on kyennyt oppimaan ja muistamaan

jo noin 2 kuukautta. Vaikka lapsivesi, sikiökalvot, kohtu ja äidin

vatsanpeitteet vaimentavat ääniä, kohdussa ei ole koskaan

hiljaista (Huotilainen 2008).

• Äänimaailma vääristyy: korkeat äänien taajuudet vaimenevat

enemmän kuin matalat. Kohdun ulkopuolella kuuluva puhe

kuulostaa hiukan sellaiselta kuin kuuntelisi viereisestä huoneesta.

• Sikiö tunnistaa hyvin äidin puheen ja kuulee äidin puheen paljon

paremmin kuin kenenkään muun puheen, koska se kulkeutuu

myös vartalon kautta eikä pelkästään ilman kautta.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

8


TUNTOAISTIMUKSIA

• Paitsi ulkomaailman äänien kautta, sikiö rekisteröi ympäristöä myös

tuntoaistin avulla.

• Äidin vartalon liikkeet ovat selkeä aistimus sikiölle. Sikiö tietää, jos

äiti tanssii tai kävelee hermostuneena edestakaisin tai makaa

sohvalla. Äidin stressin on todettu välittyvän kohtuun.

• Kasvaessaan sikiö alkaa itsekin tunnustella kaikkea, mihin se

kulloinkin ylettää: kasvojaan, raajojaan,

napanuoraa. Sikiö myös valpastuu ulkoisiin

ärsykkeisiin: jo 15-viikkoinen sikiö liikahtaa

sekunneissa, jos äiti nauraa tai yskii.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

9


SIKIÖN KUULO OLETETTUA PAREMPI

• Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tutkitaan

äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla.

Sikiötutkimusta varten kehitetty magnetoenkefalografia MEG, jolla

aivojen magneettikenttää voidaan tutkia äidin vatsan läpi.

• Sikiön kuulon erottelutarkkuus odotettua parempi. Mikrofoneilla tehdyt

mittaukset kohdun sisältä osoittaisivat, että tiettyjä ääniä sinne on vaikea

kuulla. Nyt pystyttiin kuitenkin näyttämään, että sikiö reagoi näihin

ääniin, esim. vokaalin muutokseen.

• Sikiö saa koko ajan kuuloärsykkeitä ja raskauden puolivälistä alkaen

hän alkaa reagoida niihin. Loppuraskaudessa sikiö alkaa jo ottaa niistä

myöskin opikseen eli muodostaa ikään kuin muistijälkiä kuulemansa

perusteella.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

10


SIKIÖ OPPII KUULEMASTAAN

• Sikiö myös muistaa kuulemansa. Magneettikuvauksin on osoitettu, että

kuulomuisti toimii loppuraskauden aikana jo samalla lailla kuin heti

syntymän jälkeen. Ihmisalku tunnistaa muun muassa äitinsä äänen,

mikä on osoitettu myös vastasyntyneillä tehdyillä kokeilla. Tutkimusten

mukaan vastasyntynyt vauva on hyvin taitava tunnistamaan oman

äitinsä puhuman kielen muiden kielten joukosta. Vauva tunnistaa jopa

oman äitinsä puheen muiden samaa kieltä puhuvien naisten joukosta.

• Jos raskaana oleva äiti lausuu samaa lastenlorua joka päivä viimeisen

raskauskuukauden aikana, synnyttyään vauva todennäköisesti

rauhoittuu kuullessaan tuon saman, tutun lorun.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

11


KUN ÄITI RENTOUTUU, SIKIÖ RENTOUTUU

• Sikiö oppii assosiaatioiden kautta. Äidin raskauden aikaiset tavat

ja harrastukset jäävät siis vauvan muistiin jo sikiöaikana, samoin

äidin laulamat laulut ja hänen kuuntelemansa musiikki - jopa se

lempiohjelman tunnusmusiikki, joka vaikkapa yhdessä teen

tuoksun kanssa kertoo myös sikiölle, että nyt saa rentoutua.

• Jos äiti puhuu kireällä äänellä, niin myös äidin vartalo viestii

samaa viestiä. Jos äiti puhuu hyvin rentoutuneella äänellä ja

nauraa välillä, niin samalla tavalla siinä tilanteessa äidin vartalo

viestii sikiölle sitä samaa viestiä, samoin äidin hormonitoiminta. Ne

samat hormonit, jotka jännittävät äidin lihaksia, jännittävät myös

sikiön lihaksia.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

12


SIKIÖAIKAINEN OPPIMINEN VALMISTAA

ELÄMÄÄN

• Sikiöaikainen oppiminen valmistaa tietä syntymänjälkeiseen

elämään. Vastasyntynyt pystyy tunnistamaan puheäänen

perustella äitinsä ja muut sellaiset henkilöt, jotka ovat puhuneet

äidille jatkuvasti loppuraskauden aikana. Tällainen muisti liittää

vauvan yhteisöön. Vauva tunnistaa omansa ja suosii heidän

ääntensä kuulemista. Näin vauva syntyy tietyn äidin ja tietyn

perheen lapseksi.

• Vastasyntynyt vauva pyrkii kohti tuttua, tuttuja ääniä, tuttuja

tuoksuja ja myöhemmin tuttuja kasvoja.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

13


Kieli opitaan yleensä vaivattomasti, miten?

• Chomsky (1972) esitti jo 50-luvulla generatiivisen

kielenoppimisen teorian, jonka mukaan ihmislapsilla on

aivoissaan erityinen lokero, joka täyttyy äidinkielellä, ts.

synnynnäinen kyky havaita universaalin kieliopin

rakenteet ja sovittaa tähän oma äidinkielensä. Teoria

saanut runsaasti kritiikkiä.

• Tomasellon (2000) mukaan oppiminen jäljittelemällä on

oleellista, lasten varhainen kieli on täysin konkreettista,

vailla abstrakteja kielellisiä kokonaisuuksia, kieltä opitaan

paloitellen ja eritasoisia kielellisiä sääntöjä omaksutaan

epäjärjestelmällisesti.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

14


Psykologiset mallit

• Kielellinen kehittyminen osa laajempaa kognitiivista

kehittymistä

• Ei erityistä synnynnäistä säännöstöä

• Kognitiivisen kehityksen ja ympäristön välinen

vuorovaikutus mahdollistavat kielenkehityksen

• Tarvittavia kognitiivisia kykyjä ovat mm. riittävä työmuisti,

assosiointikyky ja tarkkaavuus

• Piaget ja Vygotsky tarkastelleet kielenkehitystä hieman eri

näkökulmista

Lotta Uusitalo-Malmivaara

15


Lukijaksi kehittyminen

• Berninger (2000): normaalisti kehittyvät lapset ovat

monikielisiä:

ensin opitaan vastaanottava auraalinen järjestelmä,

korvan kieli

sitten puheen tuottoa varten oraalinen, suun kieli

sitten visuaalinen, silmän kieli, joka yhdessä edellisten

kanssa muodostaa kolmannen kielellisen järjestelmän,

lukemisen

neljäntenä syntyy kielen näkyvän muodon tuottaminen,

kirjoittaminen

Lotta Uusitalo-Malmivaara

16


Kielelliset prosessit

Tuottava

Vastaanottava

Puhuttu kieli

Puhuminen

Kuunteleminen

Kirjoitettu kieli

Kirjoittaminen

Lukeminen

Kielelliset prosessit Goodmanin (1996) mukaan

Lotta Uusitalo-Malmivaara

17


Miten vastasyntyneen kuulohavaintoja voidaan

tutkia

• Useilla eri tutkimuksilla on voitu osoittaa, että varhaisella

kielenkehityksellä on yhteys kehittyvään lukitaitoon.

• Jokeltelu, sanavarasto, taivutusmuotojen hallinta, sanojen

äännerakenteiden hallinta ennen koulun alkua ennakoivat

• Puheen epätyypillinen hahmotus kehityksen

varhaisvaiheessa korreloi myöhempään kehitykseen

• 2 -vuotiailla kielellisessä ilmaisussa eroa, 2,5-vuotiailla

nimeäminen hitaampaa, 3-vuotiailla fonologiset taidot

heikompia, 4-6-vuotiailla kirjainosaaminen heikompaa

• Poikkeava herätevaste EEG:ssä syntymän jälkeen

• Poikkeava reagointi epäsanaärsykkeisiin, ERP-erilaisuus

puolivuotiailla

Lotta Uusitalo-Malmivaara

18


• Puolivuotiaat lapset, joilla suvussa lukivaikeutta, reagoivat

eri tavalla epäsanoihin (Richardson ym. 2003):

ATA- ja ATTA-epäsanoissa /t/-äänteen havaitsemisessa

poikkeama. Tutkittu päänkääntömenetelmällä.

• Puheäänen käsittely on epänormaalia lapsilla, joiden

suvussa lukivaikeutta.

• Puheen epätyypillinen hahmotus kehityksen

varhaisvaiheessa korreloi kielen myöhempään

kehitykseen ja hankaloittaa lapsen mahdollisuutta hyötyä

puheympäristöstään.

• Kategoriarajoille herkistyminen puutteellista: pitkät ja

lyhyet äänteet eivät luokitu oikein

• MMN-tutkimukset Lotta Uusitalo-Malmivaara (Näätänen, Kujala)

19


• http://infantstudies.psych.ubc.ca/uploads/forms/12529600

95WerkerPolkaPegg_1997.pdf

Lotta Uusitalo-Malmivaara

20


Lukemaan oppimisen

valmiuksien kehittyminen:

•Varhaiset sosiaaliset taidot (14 kk) liittyivät

vahvasti hyvään kielelliseen ilmaisuun 18 kk ja

30 kk iässä

•Varhainen symbolinen leikki liittyi vahvasti

puheen ymmärtämisen kehittymiseen

•Vanhempien sensitiivisyys ja kyky ohjata

lapsen tarkkaavaisuutta ennustivat

sosiaalisten taitojen ja symbolisen leikin

kehitystä lapsilla

•lapsen ilmaisujen laajentaminen on hyvä kielen

kehittäjä


Lukemaan oppimisen

valmiuksien kehittyminen:

•12 – 30 kk iässä ei reseptiivisen ja ekspressiivisen

sanaston eroa riskilapsilla ja verrokeilla

•2-vuotiaana erot lausumien pituudessa ja taivutuksissa

ensimmäiset kielelliset merkit

•lasten kasvaessa 5-vuotiaiksi kielelliset taidot riskilapsilla

yhä heikompia kontrollilapsiin verrattuna (sanasto ja

morfologia)

•kontrolliryhmässä myöhään puhumaan oppineet

saavuttivat ikätason, mutta riskiryhmässä ei

•riskiryhmässä 2-vuotiaiden heikko sanantaivutus ennusti

heikkoja kielellisiä taitoja 5-vuotiaana, ei kontrolleilla

•fonologiset taidot erosivat ryhmillä jo 3-vuotiaana


Kielellinen tietoisuus

• Kieli otetaan pohdiskelun kohteeksi, metalingvistinen

asennoituminen

• Luria (1982): Pieni lapsi kuulee merkityksen, ei sanoja.

• Montako sanaa on lauseessa: Kolja söi kaikki keksit?

Nor-su ui.

Elefantti on uimassa!

Lotta Uusitalo-Malmivaara

23


KIELELLINEN TIETOISUUS

•FONOLOGINEN TIETOISUUS

•MORFOLOGINEN TIETOISUUS

•SYNTAKTINEN TIETOISUUS

•SEMANTTINEN TIETOISUUS

•PRAGMAATTINEN TIETOISUUS


Mitä tarvitaan lukemaan oppimisessa?

• Fonologinen tietoisuus

• tavujen tunnistaminen, alkuäänteiden tunnistaminen

• myöhemmin sanan keskellä sijaitsevien äänteiden

käsitteleminen

• Fonologinen muisti tai koodaus

• wm (working memory),

• Baddeley: työmuistin kaksi ”orjayksikköä”

• visuaalis-spatiaalinen työmuisti

• fonologisen työmuistin fonologinen silmukka

• työmuistin keskusyksikkö

• Nopea pääsy pitkäkestoiseen fonologiseen tietoon

• nopea fonologisen tiedon palauttaminen


Fonologisen tietoisuuden käsite

• Phonological awareness

• Phonemic awareness

• Metaphonological skills

• Phonemic analysis


Fonologinen tietoisuus on






Tietoisuutta puheen äänteistä, joka tulee ilmi kyvyssä riimitellä,

tunnistaa sanan alkukonsonantteja ja laskea sanan äänteitä

puheesta (Stahl & Murray 1994, 221)

Tietoisuutta puheen fonologisista osista, joita kirjoitetussa

kielessä vastaavat kirjaimet (Blachman et al. 2000, xiii)

Tietoisuutta ja kykyä käsitellä puheen äännerakennetta (Wagner

et al. 1997, 469)

Lapsen herkkyyttä äidinkielensä sanojen fonologiselle rakenteelle

(Schneider et al. 1999, 429)

Fonologinen tietoisuus on kielen kaksoisjäsennyksen

oivaltamista, joka on puheen osien ja ajattelun prosessointia

(e.g. de Saussure, e.g. Vygotski)


•Fonologinen tietoisuus on tietoisuutta puhutun

kielen äänirakenteesta

•tavut, tavua pienemmät yksiköt, äänteet

•sanojen eritteleminen äänteiksi: äännesegmentaatio

mistä äänteistä muodostuu sana: /hauska/

•Äännediskriminaatio on äänteiden erottamista

toisistaan

•esim. l u u/k u u; b a/m a

•Äännesynteesi

mikä sana muodostuu äänteistä k o u l u?


FONOLOGINEN TIETOISUUS

SANATIETOISUUS TAVUTIETOISUUS ÄÄNNETIETOISUUS

RIIMITTELY


Fonologia, äänneoppi

• fonologia käsittelee sitä, miten äänne-eroja hyödynnetään

eri kielijärjestelmissä merkitysten erottamiseen

• Fonologia on kielitieteen haara, joka tutkii

foneemisysteemiä eli äännejärjestelmää merkitysten

erottamisen kannalta. Fonologia on siten

funktionaalista äänneoppia. Fonologian keskeinen

käsite on foneemi. Foneemien järjestyksen selvittelyä

sanotaan fonotaksiksi. Fonetiikka ja fonologia liittyvät

läheisesti toisiinsa.

• http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/fonterm/004.htm

#Foneemi%20(phoneme)


Lotta Uusitalo-Malmivaara

30


Äänne, foneemi ja allofoni

• Lundström-Holmberg ja af Trampe (1987) määrittävät fonetiikan

kielitieteen haaraksi, joka käsittelee puheääntä, puheentuottoa,

akustiikkaa sekä puheen havainnointia (Lundström-Holmberg & af

Trampe 1987, 10). Äänne (fooni) on vokaali tai konsonantti, jonka

määrittely tapahtuu sen foneettisten ominaisuuksien, eli esimerkiksi

ääntymäpaikan, ääntymätavan ja soinnin perusteella (Suomi et al.

2006, 62). Foneemi määritellään olevan kielen pienin merkitystä

muuttava yksikkö (Lundström-Holmberg & af Trampe1987, 15).

Esimerkiksi suomen kielen sanat takka ja lakka muuttavat merkitystään

riippuen siitä, onko sanan alussa /t/ vai /l/- foneemi.

• Foneemeilla voi olla myös erilaisia variantteja. Tällöin sama foneemi

voidaan ääntää eri tavoilla. Foneemin variantti on nimeltään allofoni.

Allofonit eivät ole sanan merkitystä muuttavia yksiköitä. (Lundström-

Holmberg & af Trampe 1987, 15.)

Lotta Uusitalo-Malmivaara

31


Lukemaan oppimisen

valmiuksien kehittyminen:

•yleensä 2/3 koulunsa aloittavista lapsista

hallitsee jonkin verran lukutaitoa,

riskiryhmästä vain 1/3

•varhaiset kielelliset taidot ennustivat vain

riskilasten varhaista lukemista, eivät

kontrollilasten

•riskilasten fonologiset taidot kehittyivät ja

heidän kiinnostuksensa lukemaan

lisääntyi, jos van-hemmat lukivat heille:

kontrolliryhmässä ei samanlaista

efektiä ympäristöllä selvä vaikutus


Muita varhaisia ennustajia

•näönvarainen älykkyys 5.5 vuoden iässä

(WPPSI)

•visuaalinen tarkkaavaisuus 3.5 vuoden

iässä

•osa (vain osa) riskilapsista motorisesti

hitaita ja samojen lasten kielen kehitys

hidasta, motoristen tekijöiden yhteys

kielellisiin taitoihin vielä epäselvä


Familiaalinen riski ja lapsen

kehityksen arviointi ennen

kouluikää (JLD-study)

• Viivästynyt puhe 2 -vuotiaana

• Puheen hahmotuksen ongelmat

• esim. toisiaan muistuttavien uusien sanojen

erottaminen ja oppiminen

• Kielen kehityksen arviointi 3-5 -vuotiailla

• äänteillä leikkiminen

• kirjainten nimien oppiminen


Esikouluikä

•Esikouluikäisillä sekä äännetietoisuus että

nimeämisnopeus ennustavat lukemista

•Ensimmäisellä luokalla äännetietoisuus on paras

ennustaja

•Artikulaatiovauhti ja fonologinen työmuisti eivät

ennusta lukemista, kun äännetietoisuus ja

nimeämisnopeus on kontrolloitu

•Kirjaintietoisuus suomen kielessä käytännössä

sama kuin äännetietoisuus


Lukemaan oppimisen ennakointi

esikouluiässä

Kirjaintietoisuus

• Puheäänen käsittelytaidot (fonologinen tietoisuus)

• Nimeämisen sujuvuus

• Fonologinen työmuisti ja nimien oppiminen

• Erityisongelmat:

• motorinen kömpelyys

• tarkkaavaisuuden ongelmat


Koulun alussa koulutulokas

•nimeää tyypillisesti >15 kirjainta

•tunnistaa alkuäänteen helpoista sanoista

•pystyy yhdistämään kerran sekunnissa

tavuittain äännetyn sanakokonaisuuden

•oppii suhteellisen helposti oman nimensä

kirjaimet, jos ei niitä tunne ja aakkosista

muutaman, ei ennalta tutun kirjaimen nimeä,

saattaa lukemaan oppiminen olla hidasta

•havaittu: 10 % lukee esiopetuksen alussa, 26

% esiopetuksen lopussa ja 40 % koulun

alkaessa


Lukemaan oppimisen

valmiuksien kehittyminen

• 4 -vuotiaan odotettu taso:

• 5 -vuotiaan odotettu taso:

> 3 kirjainta

> 5 kirjainta

• 5.5 -vuotiaan odotettu taso: > 7 kirjainta

• 6.5 -vuotiaan odotettu taso: > 12 kirjainta

• Jos odotusarvo alittuu, kokeile onko kirjaimen nimen

oppiminen lapselle helppoa


Symbolinen leikki 14

kk iässä

Puheen ymmärtäminen

2.5 vuoden iässä

Työmuisti 3.5 vuoden

iässä

Äännesegmentointi

4.5 vuoden iässä

Ortografiset taidot

5.5 vuoden iässä

Fonologiset taidot

6.5 vuoden iässä

Varhainen lukeminen

Dekoodaustaidot

koulun alussa

Käytännölliset lukemisen vaikeuksia

ennakoivat tekijä

Lyytinen ym. (2004): Dyslexia 10


Lukemaan oppiminen

•Lukemisvalmiudet:

•Fyysiset / sensoriset + motoriset, kognitiiviset ja

sosio-emotionaaliset valmiudet

•Kertaus, monikanavainen opetus, eriyttäminen

•Kielellinen tietoisuus

Fonologinen tietoisuus

•Muisti

•Tarkkavaisuus


MUISTI, lyhytkestoinen

muisti nyt työmuisti


Uusi työmuistimalli (Baddeley 2000)

Työmuistin

keskusyksikkö

Fonologinen

työmuisti

Episodinen

puskuri

Visuaalis-spatiaalinen

työmuisti


Työmuisti

•työmuistin toiminta-aika on normaalisti muutamia

sekunteja

•kapasiteetti rajoitettu, siksi se on oppimisen "pullokaula"

•työmuistin kapasiteetti vaikuttaa ratkaisevasti esim.

tekstinymmärtämistaitoon ja ongelmanratkaisutaitoon

•fonologinen työmuisti

kielellisen materiaalin hetkellinen varasto

tutkitaan tyypillisesti numerojännetehtävällä,

4-6-2-4-7,

5-7-4-3-4-1-7

epäsanojen toistaminen rilppa, tinksejaatin, ösjältysräyhke

tunnetaan aika hyvin, vastaa aikaisempaa lyhytkestoisen

muistin käsitettä (vrt. Atkinson & Shiffrin, 1968)

ominaisuuksia: kertaustoiminto, sananpituusvaikutus,

samanlaisuusvaikutus


1. Työmuisti, jatkuu…

• fonologinen tietoisuus on eri asia kuin fonologinen työmuisti,

molemmissa kuitenkin fonologinen ydin

• on selkeästi yhteydessä kielellisten taitojen oppimiseen

• lukivaikeuksisilla suppea fonologinen työmuisti

• fonologisen työmuistin heikkous ei kuitenkaan ole todennäköisesti

lukivaikeuden syy

• aivoissa ei ole yhtä kohtaa vaan useita eri puolilla aivokuorta, ne

yhdessä vastaavat fonologisen työmuistin toiminnasta


1. Työmuisti, jatkuu…

• esim. se alue, joka näyttäisi toimivan silloin kuin kh. palauttaa

työmuististaan esim. numerosarjaa, sijaitsee ilmeisesti otsalohkossa

• on näyttöä siitä, että eri ihmiset käyttävät vähän eri alueita aivoistaan

fonologisen työmuistitehtävän suorituksessa, ne joilla sanamuisti on

hyvä, käyttävät eri alueita kuin ne, joilla sanamuisti on huono

•visuaalis-spatiaalinen työmuisti

• visuaalisen ja spatiaalisen tiedon hetkellinen varasto

• tunnetaan heikommin kuin fonologinen työmuisti

• jakaantuu kahteen osa-alueeseen paikkatiedon muistiin ja

visuaalisen tiedon muistiin, osa-alueet voivat kehittyä lapsuudessa

eri tahtiin

• visuaalinen ja spatiaalinen varasto toimivat kiinteässä yhteistyössä,

jonka takia on perusteltua puhua visuaalis-spatiaalisesta työmuistista

• tiettävästi visuaalis-spatiaalisessa työmuistissa ei ole samanlaista

kertaustoimintoa kuin fonologisessa työmuistissa

• tutkitaan mm. Corsin kuutiotestillä ja ruudukkotestillä


To 4.11. lukemisen kehittyminen, lukitaidon

osa-alueet

Lotta Uusitalo-Malmivaara

47


”sen analysoiminen, mitä

lukiessamme teemme, olisi lähes

psykologin saavutusten

huipentuma, sillä se vaatisi hyvin

monien ihmismielen mutkikkaiden

toimintojen kuvaamisen”

(Huey 1908)

Lotta Uusitalo-Malmivaara

48


• Määritelmät siitä, mitä lukutaidolla tarkoitetaan, riippuvat

paitsi tutkijasta myös vallitsevasta kulttuurista.

• Lukutaito on riittävä ja funktionaalinen, kun sen avulla

selviää elinympäristön asettamista moninaisista

vaatimuksista.

• Adams (1990, 7) korostaa lukemisen olevan kuitenkin

taito, jossa jokaisella on kehittämisen varaa.

• Lukutaidon määritelmät ovat muuttuneet ajan myötä kohti

toimivan lukutaidon painotusta.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

49


OECD:n PISA -hankkeessa

käytettävä lukutaidon määritelmä:

"Lukutaito on kirjoitettujen tekstien

ymmärtämistä, käyttöä ja

arviointia lukijan omien

tavoitteiden saavuttamiseksi,

tietojen ja valmiuksien

kehittämiseksi sekä

yhteiskuntaelämään

osallistumiseksi."


•lukutaito voidaan käsittää hyvin laajasti, literacy, vrt.

tekninen lukutaito,

•lukutaidon arvioinnissa painotetaan nykyisin

funktionaalista lukutaitoa.

•"Nykyisen näkemyksen mukaan

peruskoulutuksensa päättävien nuorten tulisi

pystyä rakentamaan, laajentamaan, pohtimaan ja

arvioimaan lukemiensa tekstien merkitystä,

olivatpa tekstit perinteisiä proosatekstejä tai

epälineaarisia dokumenttitekstejä, jotka liittyvät

erilaisiin arkielämän tilanteisiin sekä koulussa että

sen ulkopuolella.“

•vrt. sisälukutaito ja ulkoa lukeminen


• 1970-luvulla funktionaalinen lukutaito: kyky etsiä avainsanat

tekstistä, aakkosjärjestyksen hallinta, tietosanakirjojen käyttö,

karttojen, taulukkojen ja graafisten esitysten luku, erilaisten tekstien

lukukyky, muistiinpanojen teko luetusta, kyky saada yleiskuva

tekstistä silmäilemällä sitä (Malmqvist 1973)

• mitä on tullut lisää, onko jokin jäänyt pois?


Funktionaalisen lukutaidon portaikko

- Lukutaito ei ole vain tekniikkaa


Lukutaito tiedonintresseittäin:

Tiedonintressi

Lukutaito

Ominaispiirteet

Tekninen Sujuva perustaito pysyvät vaatimukset,

universaalinen,

välineellinen

Funktionaalinen Toimiva lukutaito aktiivinen, sosiaalistava

konteksti- ja kulttuurisidonnainen,

historiallis-yhteiskunnallinen

yhteiskunnan edellyttämä

Emansipoiva Vapauttava lukutaito dynaaminen, kriittinen

yksilön omaa elämää rikastava

mahdollisuuksia avaava

Valtauttava Autenttinen lukutaito vaikutusmahdollisuuksia

vahvistava

tietoa ja valtaa käyttävä

yksilöä/yhteisöä uudistava

arvoihin ja tavoitteisiin suhteuttava


Kulttuuri, arvot, valta

Tilanne, tarkoitus, mediat, tekstit

Luetun ymmärtäminen

Mekaaninen

koodaus ja sanojen

lukeminen

Sananmukainen, päättelevä,

pohtiva

Strateginen, funktionaalinen,

kriittinen

Eettinen, totuudellinen

”LUKUTAIDON MONET MUODOT”


Lukemisen aspekteja


2.1. Lukutaito, jatkuu...

Lukemisprosessi

Kirjainten

dekoodaus

Ymmärtäminen


• dekoodaus = grafeemi foneemi

• rekoodaus = foneemi lausutaan, ääneen

lukeminen

1. Näkemys: L = D x Y, dekoodaus ja

ymmärtäminen suhteellisen itsenäisiä taitoja

• teknisen lukutaidon vaikeus = dysleksia

(lukivaikeus, lukihäiriö), sanasokeus,

legastenia ym. nimityksiä

• tekstinymmärtämisen vaikeus = hyperleksia

• garden variety of reading problems

• lukemisvaikeuksien nelikenttä:


Malli lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen

hierarkiasta

(Ahonen, Aro & Siiskonen 2004)

•LUKEMINEN

• Kielellinen tietoisuus

• Kirjain-äännevastaavuudet

• Äänteiden yhdistäminen

tavuiksi

• Tavujen yhdistäminen

sanaksi

• YMMÄRTÄVÄ LUKEMINEN

•KIRJOITTAMINEN

• Kielellinen tietoisuus

• Sanan jakaminen tavuiksi

• Tavujen jakaminen äänteiksi

• Äänne-kirjainvastaavuudet

• TUOTTAVAN

KIRJOITTAMISEN TAIDOT


Taitoajattelu

• Lukeminen ja kirjoittaminen taitoja kuten esim. pyörällä

ajaminen

• Koostuu osataidoista, joiden oppiminen ja joustava

yhdistely vaatii runsaasti harjoittelua, jotta toiminnasta

tulee sujuvaa


Lukeminen –mitä se on?

Fonologinen

tietoisuus

Kirjainten

tunnistaminen

Nopea

nimeäminen

Kuullun

ymmärtäminen

Metakognitio

Nopeus

Peruslukutaito

Virheettömyys

Kielen

ymmärtäminen

Luetun

ymmärtäminen


Miten peruslukutaito kehittyy?

• hyvin monia lukemaan oppimisen malleja

• Lukutaidon vaihemalli

• Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon

kehittymisen myötä; millaisia kytkentöjä tehdään

kirjainten ja äänteiden välillä

(Lundberg & Høien 1999: Dyslexi)


Kohti sujuvampaa

lukutaitoa

ORTOGRAFIS-

MORFOLOGINEN

AAKKOS-

FONOLOGINEN

LOGOGRAFIS-

VISUAALINEN

PSEUDO-

LUKEMINEN


Lundberg & Høien

• Pseudolukeminen/valelukeminen

• jotkut saavuttavat tason jo kolmen vuoden iässä

• lapsi on kiinnostunut kielestä, tekstistä,

sanahahmosta ja kirjaimista

• Logografis-visuaalinen vaihe

• lapsi alkaa löytää tai panna merkille graafisia

yksityiskohtia kirjoitetuista sanoista

• miten yksityiskohdat tekevät sanoista erilaisia

• Alfabeetis-fonologinen lukeminen

• tietoisuus kirjainmerkkien vasteista puhutussa

kielessä alkaa voimistua

• kehitystä tukee fonologisen tietoisuuden kasvu


• Ortografis-morfeeminen lukutaidon vaihe

• dekoodaaminen tarkentuu, nopeutuu ja automatisoituu

• Lukutaidon kehittyessä lapsi alkaa toteuttaa pääsääntöisesti

ortografista strategiaa

• kirjoitettu sanahahmo tunnistetaan kokonaisuutena

• siihen yhdistyy merkitys


Rebus

• Logografinen kirjoitusjärjestelmä alun perin lievästi

kehitysvammaisille

• Yhdistää äänteet ja kuvat, esim. s+aita =saita, perustuu

usein homonyymeihin, jotka suomen kielessä vähäisiä

• Hyödyttää lukemisen opettelua


•Kyetäkseen käyttämään annettuja äänteitä

synteesitehtävässä lapsen on tajuttava, että

äänteet ovat puheen rakenneosia

•synteesi vaikeampaa kuin segmentointi

•Dekoodaus: kirjoitusmerkkien kääntäminen

erilaisiksi kielellisiksi yksiköiksi

•äänteet, tavut, sanojen osat, sanat

•dekoodaus helpottuu, jos on ymmärtänyt

aikaisemmin lukemansa ja jos tajuaa tekstin sisällön

”Olipa kerran vanha mummo. Eräänä päivänä m_mm_

meni ulos”


Self-Teaching

• Lukemalla itsekseen käyttämällä foneettista lukemistapaa

oppii uusia sanoja (kirjoitetussa muodossa), jotka

tallentuvat muistiin (Share 1995)

• Johtopäätös: lapsi voi olla useammassa vaiheessa

samanaikaisesti riippuen luettavasta sanasta


Lukemaan oppiminen

Luku –ja kirjoitustaidon portaat

(Takala 2006)

Kirjoitustaidon

kehittyminen

Lukutaidon kehittyminen

Sanojen / viittomien

ymmärtäminen ja tuottaminen

Eleiden ja prosodisten seikkojen

havaitseminen

Kuuntelu ja katselu


Historiaa

•kirjoitustaito syntynyt vain muutamassa

kulttuurissa itsenäisesti

•ideogrammi ja muistimerkki

•kirjoitustaito syntynyt hallinnon ja kaupan

tarpeisiin

•sumerien nuolenpääkirjoitus ja egyptiläisten

hieroglyfikirjoitus molemmat n. 3000 eaa

•olmeekkien ja mayojen kirjoitus 1000 – 0 eaa

•Vincan kulttuuri Euroopassa 4000 eaa, ei

ilmeisesti varsinainen kirjoitusjärjestelmä

•aakkosto seemiläisiin kieliin 2000 – 1500 eaa

vaikutus foinikiaan ja sitä kautta muihin kieliin


2.1. Lukutaito, jatkuu…

• Kirjoitusjärjestelmät:

1. Logografinen, esim. kiina, japani, sanamerkkien

opettelu työlästä

• kaikissa kielissä kuitenkin logografisia elementtejä, esim. 1, 2,

3, jne.

2. Syllabinen kirjoitus, esim. cherokeen kieli

3. Aakkoskirjoitus: kirjain vastaa tiettyä foneemia

• kansainvälinen foneettinen aakkosto

• suomi: hyvin lähellä täydellistä aakkoskirjoitusta

• englanti: hyvin epäsäännöllinen aakkoskirjoitus

• meillä käytössä oleva latinalainen aakkosto periytyy

kreikkalaisilta ja etruskeilta, alun perin sumerien nuolenpääk.

• Erinomainen verkkonäyttely:

• http://www.lib.helsinki.fi/nayttelyt/kirjaimistot/


2.1. Lukutaito, jatkuu...

•Lukemisvaikeuksien nelikenttä:

Tekstinymmärtämisen vaikeus

On

Ei ole

Dekoodauksen

vaikeus

On

Hyperleksia +

dysleksia

Dysleksia

Ei ole

Hyperleksia

Normaalit

lukijat


2.1. Lukutaito, jatkuu...

•lukemisvaikeudet luokilla 2-6

(Lindeman):

•heikot lukijat, dysleksia + hyperleksia 5,1 -

7,7 %

•dyslektikot 5,8-7,%

•hyperlektikot eli heikot tekstinymmärtäjät

12,3-20,5 %

•lukemisen vaikeuksia yhteensä 23—35

%:lla

•eri tutkimuksissa dysleksian ja

hyperleksian määrittelykriteerit

vaihtelevat


2.1. Lukutaito, jatkuu...

• teknisen lukutaidon ja tekstinymmärtämisen

välinen suhde, korrelaatiokerroin r :

• 3. lk 0.49, yhteistä varianssia 24 %

• 4. lk 0.47, yhteistä varianssia 22 %

• 5. lk 0.39, yhteistä varianssia 15 %

• voisi olettaa, että aikuisilla yhteistä varianssia

hyvin vähän, näin ei kuitenkaan ole, vastausta

ei tiedetä

2. näkemys (amerikkalainen): tekninen lukutaito

ja ymmärtäminen toisiinsa voimakkaasti

yhteydessä:

• ovat riippuvaisia samasta työmuistiresurssista


• kv. vertailututkimukset tutkineet nimenomaan funktionaalista

lukutaitoa

• Lukutaidon taso eri maissa:


Heikko lukutaito ja lukutaidon

ennustaminen

• Heikon lukutaidon ennustajia suomalaisessa

peruskoulussa (PISA 2000):

1. oppilas on poika

2. hän ei ole kiinnostunut lukemisesta eikä harrasta sitä

3. hänen vapaa-ajan lukumateriaalinsa on yksipuolinen

4. hän ei käy kirjastossa

5. hänen itsetuntonsa ja uskonsa omiin oppimismahdollisuuksiinsa

on heikko

6. hän ahdistuu koulussa suorituspaineista

7. hän pinnaa koulussa tunneilta

8. hän viettää tietokoneen äärellä yli 3 tuntia päivässä

pelaten ja imuroiden musiikkia ja erilaisia ohjelmia


2.2. Heikko lukutaito ja lukutaidon

ennustaminen, jatkuu…

9. kodin sosioekonominen tausta on alhainen

10. vanhemmilla ei toisen asteen koulutusta

11. molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla

12. kotona puhutaan muuta kieltä kuin testikieltä

(myös jos suomea ja nuori ruotsinkielisessä koulussa)

13. oppilas on yksinhuoltajaperheestä

14. perheessä on paljon lapsia

15. yhteiskunnallisista kysymyksistä ja kulttuurista

keskustellaan kotona harvoin

16. kotona on vähän kirjoja, etenkin klassikkoja, runoja

ja taidetta (eli kulttuurinen pääoma vähäistä)


Vähensivät riskiä

Heikon lukutaidon riskiä

vähentävät ja huippulukutaitoa

edistävät tekijät

Edistivät huipputaitoa

+ Sukupuoli (tyttö) +

+ Vahva käsitys itsestä oppijana +

+ Vahva sitoutuminen lukuharrastukseen +

+ Sosioekonominen tausta korkea +

+ Ei maahanmuuttajataustaa +

+ Tietokoneen kohtuukäyttö

+ Kodin kulttuurinen kommunikointi

+ Suorituspaineet vähäisiä

+ Ei ahdistu koulussa

+ Ei poissaoloja tunneilta

+ Vähän lapsia perheessä

Kaunokirjallisuuden lukemisaktiivisuus +

Laaja kotikirjasto +

Sosiaalinen arkikeskustelu vähäistä +

Muistamisstrategian välttely +

Yhteistoiminnan välttely +


Lukemaan oppiminen

• Lukemista voidaan tarkastella esim. neurofysiologisena,

psykologisena ja pedagogisena toimintona.

• Lapset oppivat, kun heidät tutustutetaan lukemiseen ja

kirjoittamiseen

• suomenkielisistä lapsista 90 prosenttia oppii lukemaan

ensimmäisen lukukauden loppuun mennessä.


Lukemaan oppimisen askeleet:

• Suomen kirjoitusjärjestelmä ja lukutaito

• opittava 22 kirjain-äänne yhteyttä (+ng)

• oivallus äänteiden yhdistymisestä kirjainten järjestyksessä

• Milloin lukutaidon oppiminen on vaikeaa?

• jos äänteiden eroja ei havaita (puhehavainnon epätarkkuus)

•interventio: kirjainten ja äänteiden yhteyksien harjoittelu

• jos äännön haku ”mielen sanakirjasta” on hidasta

•sujuvaksi riittävästi toistamalla

(Lyytinen et al., 2004)


Lukemaan oppimista ennustavia tekijöitä

•Varhainen symbolinen leikki liittyi

vahvasti puheen ymmärtämisen

kehittymiseen (reseptiiviseen kieleen)

•sosiaaliset interaktiotaidot 14 kk

ekspressiivinen kieli 18 ja 30 kk

•Vanhempien sensitiivisyys ja kyky ohjata

lapsen tarkkaavaisuutta ennustivat

sosiaalisten taitojen ja symbolisen leikin

kehitystä lapsilla

•lapsen ilmaisujen laajentaminen on hyvä

kielen kehittäjä


Kirjoitustaito

Kirjoitustaidon osatekijät

• Kirjoittamisen perustavoite on viestiminen

• Myös oikeinkirjoituksen peruselementtejä ovat tarkkuus ja

nopeus

• Suomen kielessä oikeinkirjoitus ja peruslukutaito

läheisesti toisiinsa kytketyt (kirjoitettujen sanojen

”muistipankki”)

tarkka lukeminen kehittää oikeinkirjoitustaitoa ja

päinvastoin


• Luku- ja kirjoitustaito kehittyvät toisistaan riippuen, ja

kirjoitustaidon kehittymiseen vaikuttavat pääosin samat

seikat kuin lukemisen kehittymiseen.

• Myös kirjoittaminen kehittyy vaiheittain, tasolta toiselle

etenevänä prosessina (mm. Ehri 1989; Frith 1985).

• Frithin (1985) mukaan lapsi voi olla eri tasoilla

kirjoituksen ja lukemisen kehityksessä, ja usein

kirjoittaminen edeltää lukemista.

• Hagtvetin ja Palsdottirin (1992) mukaan lapset saattavat

omin neuvoin kirjoittaa pitkiäkin merkityksellisiä tarinoita

osaamatta kuitenkaan jälkeenpäin lukea niitä itse.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

84


• Leikkikirjoittaminen on kirjoittamisen ensimmäinen vaihe. Lapset

kirjoittavat omia kauppalistojaan ja viestejään aaltomaisilla

viivoilla, jotka jäljittelevät kirjaimia. Mekaaniseen

kirjoitussuoritukseen, oikeiden kirjainten jäljentämiseen, pystyy jo

3-vuotias, jolla ei vielä ole mitään tietoa kirjainmerkkien ja

äänteiden yhteydestä.

• Puhutun sanan kirjoittaminen vaatii paljon kehittyneempiä

kognitiivisia toimintoja, kuten sanan tallentamista auditiiviseen

työmuistiin, sen fonologisen identiteetin hakua säilömuistista ja

sanan purkamista muistista jälleen paperille, missä taas tarvitaan

kirjainhahmoja vastaavien näköskeemojen aktivoitumista.

• Motoriikan on vielä oltava riittävä tuottamaan sopivat

kirjainmerkit paperille (Hayes 1996).

Lotta Uusitalo-Malmivaara

85


• Lerkkasen ym. tutkimuksessa (2004a) havaittiin

luku- ja kirjoitustaidon kytkeytyvän toisiinsa

tiiviisti etenkin koulunkäynnin alkuvuosina.

• Lukutaito ja sanojen oikeinkirjoitus tukivat

toistensa kehitystä vastavuoroisesti

ensimmäisen luokan syksyllä lukutaidon

kehittyessä kuitenkin yleensä oikeinkirjoitusta

nopeammin.

• Ensimmäisen luokan alussa oppilaat olivat

kirjoitustaidossa selvästi lähempänä toisiaan

kuin lukutaidossa, ja ensimmäisen luokan joulun

jälkeen lukutaito alkoi ennustaa sanojen

oikeinkirjoituksen kehitystä.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

86


• Kuten lukiessa myös kirjoittaessa käytössä on kaksi

vaihtoehtoista kanavaa, ortografinen ja fonologinen

(Høien & Lundberg 1990).

• Ortografista väylää käytetään, kun sana on tuttu tai kun

sanan kirjoitusmuoto poikkeaa sen puhutusta muodosta.

• Fonologinen väylä on käytössä, kun kirjoitetaan vieraita

tai pitkiä ja vaikeita sanoja. Fonologisessa tunnistuksessa

sana pilkotaan pienemmiksi osiksi eli segmentoidaan.

• Aloittelevalle kirjoittajalle myös sanojen väliset rajat ovat

epäselviä. Sanojen virta on purettava ensin yksittäisiksi

sanoiksi, nämä edelleen tavuiksi ja kirjaimiksi (Lerkkanen

2006, 29).


Lotta Uusitalo-Malmivaara

87


• Ferreiro on jakanut kirjoittamisen alkutaipaleen kolmeen

vaiheeseen (1990, 15-22).

1) Aluksi lapsen kirjoittaminen muistuttaa piirtämistä.

”Teksti” sisältää piirrosmaisia kuvioita, suoria ja kaaria.

2) Seuraavaksi sanojen sisältämien kirjainten määrä,

mutta ei vielä muoto, alkaa kiinnostaa lasta. Hän alkaa

kopioida havaitsemiaan merkkejä omiksi kirjaimikseen

jäljitelleen havaitsemiensa sanojen pituutta. Lapsella on

myös jo tietoa siitä, että erilaisia merkkejä tarvitaan

erilaisiin sanoihin.

3) Kolmannessa vaiheessa kirjaimet alkavat kiinnostaa

äännetasolla.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

88


• Ferreiron, kuten myös Tragetonin (2007) mukaan, alkava

lukija kehittää enemmän taitojaan kirjoittamisen kuin

lukemisen kautta. Monille lapsille on helpompaa

analysoida kuulemansa sanan sisältö foneemeiksi ja

grafeemeiksi kuin muuntaa kirjoitetun sanan grafeemit

foneemeiksi ja sanan kokonaisuudeksi.

• Tragetonin lukemaan opettamisen menetelmä perustuu

tietokoneella kirjoittamiseen.

Lotta Uusitalo-Malmivaara

89


• Berningerin (2000; Berninger ym. 2002) luomassa kirjoittamisen

yksinkertaisessa mallissa, The Simple View of Writing,

kirjoittamisen kehitys esitetään kolmiona, jossa transkriptio eli

kirjainmerkkien tuottaminen ja oikeinkirjoitus muodostavat kolmion

pohjan toisen kärkipisteen ja itsesäätelytaidot pohjan toisen

kärkipisteen. Kolmion huipulla on tekstin muodostaminen, ja koko

kolmion ympäristönä toimii työmuisti.

Tekstin

muodostaminen

työmuisti

transkriptio

itsesäätelytaidot

Lotta Uusitalo-Malmivaara

90


• Hayesin ja Flowerin (1980) mukaan kirjoitelman teossa kirjoittaja

tarvitsee strategian, jolla poimia tarvittava tieto- ja kokemusaines

säilömuistista.

• Työmuisti käsittelee säilömuistista haetut tiedot ja muokkaa niitä

ennen tekstin tuottamista. Säilömuistista haku ja käsittely

työmuistissa tapahtuu monta kertaa kirjoittamisen aikana.

• Aloittelevalle kirjoittajalle muistitiedon hakeminen ja jäsentäminen

on vaikeaa, koska soveltuva strategia puuttuu.

• Kirjoittaminen onkin vaativimmillaan luovassa kognitiivisessa

kirjoitusprosessissa, jossa strategian on oltava joustava

mahdollistaen uusien ajatuskulkujen luomisen ja maailmankuvan

laajentamisen (mm. Vähäpassi 1982).

Lotta Uusitalo-Malmivaara

91


Kirjoittamaan oppimisesta

•Kirjoittamisen perusta on puheessa ja

äänneanalyysissa

• teknisesti motorinen tapahtuma

• kuultuihin tai muistettuihin fonologisiin hahmoihin

yhdistetään tietyt visuaaliset hahmot eli kirjaimet

•Kirjoittamisessa voidaan käyttää joko

ortografista tai fonologista strategiaa

• taitava kirjoittaja käyttää molempia strategioita

joustavasti

• tutut sanat kirjoitetaan ortografisesti

• automatisoituminen

• vrt. vierasperäiset sanat


Kirjoittamaan oppiminen

•Alkavat lukijat: Kognitiiviset kirjoituskyvyt

•suunnittelu – tavoitteet ja ajatusten

luominen

•kääntäminen – edellisen ilmaisu

kirjoittamalla

•tarkistaminen ja muokkaaminen

•Itsesäätely

•edellytys tasojen rinnakkaiselle

käyttämiselle

•Muisti

•Motivationaalis-affektiiviset tekijät,

tehtäväympäristö


Kirjoittamisen alataidot

•Kirjoittamisen kehitys on yhteydessä lapsen

visaalis-motorisiin kykyihin

•Suullinen kieli

• sanavarasto heikko – teksti niukkaa

• sanojen ortografinen edustus heikko – oikeinkirjoitus

•Oikeinkirjoitus (vaatimuksena äänne-kirjain

vastaavuuden hahmottaminen)

• automatisoituminen

• työmuistivaatimukset


•Itsesäätely

•tavoitteiden asettaminen, itseohjautuvuus,

itsearviointi, palkitseminen

•kirjoittamiseen liittyvät prosessit on

pidettävä työmuistissa ja koordinoida niiden

käyttöä

•Diskurssin tuottaminen

•skeema -ilmaisussa vaikutelma

järjestyksestä

•kerronnan selkeys

•kommunikoinnin tavoite


TUOTTAVA

KIRJOITTAMINEN

OIKEIN-

KIRJOITUS

KÄSIALA

PUHEEN

TUOTTAMINEN

More magazines by this user
Similar magazines