Me Rakentajat kesä 2008 - Rakentaja.fi

rakentaja.fi

Me Rakentajat kesä 2008 - Rakentaja.fi

Hinta 6,50 €

1


Ei dramatiikkaa asuntomarkkinoilla

Pientalorakentajan budjettiin sisältyy lähes aina vanhasta

asunnosta saatava hinta, jonka osuus kokonaisbudjetista

saattaa olla merkittäväkin. Myynnin oikea ajoitus on lisäksi

tärkeä tekijä. Kysymmekin, mitä mieltä Kiinteistömaailman

toimitusjohtaja Tommi Rytkönen on asuntokaupan

tilanteesta kesällä 2008.

Asuntokaupassa mennään vähintään viime vuoden tahdissa.

Suomen asuntokaupan kokonaisvolyymi on ollut pitkään

noin 95.000-100 000 asuntokauppaa vuodessa. Seuraamme

Kiinteistömaailmassa tietenkin koko ajan tilannetta

peilaten sitä pitkän ajanjakson kehittymiseen ja muutoksiin,

jotka saattavat olla paikallisesti merkittäviä, ei niinkään

valtakunnan tasolla. Asuntokaupan yleisin kohde on

kerrostalokaksio, jonka myyntiaika on tällä hetkellä noin

60 päivää, kun se on ollut aiemmin noin 45 päivää. Myyjän

kannalta tämä siis tarkoittaa vain noin parin viikon lisäaikaa.

Ostajan näkökulmasta

tilanne on

sellainen, että kun

myyntiaika on 30 %

aiempaa pidempi, on

markkinoilla vastaava

määrä asuntoja enemmän

tarjolla. Ei tämä

nyt sen dramaattisempaa

ole. Korostan vielä,

että valtakunnan

keskitaso ei toki kuvasta

tilannetta kaikilla

paikkakunnilla, joskaan

kovin suuria eroja

ei sittenkään ole ainakaan

eri isompien

kaupunkien välillä.

Pienempien paikkakuntien

osalta saattaa

kuukausitasolla näkyä

tilastoharhaa, kun volyymit

ovat pienempiä.

Asuntojen hintakehitys

jatkuu nyt maltillisempana

jatkuen

ennusteiden mukaan

noin 2-3 %:n vuosinousuna.

Asunnon

myyjän ei juurikaan

kannata odottaa, että

hintataso nousisi nopeasti

ja asunnosta

saisi esimerkiksi 1-2

vuoden kuluttua merkittävästi

paremman

hinnan. En toisaalta

usko hintojen myöskään laskevan, joten asuntoa ei kannata

sen pelossa myydä, varsinkaan, jos joutuu ottamaan tilalle

vuokra-asunnon, joka on kustannuserä sekin. Asuntokaupassa

näkyy nyt harkinnan lisääntyminen, jonka aiheuttajana

on tietysti inflaatiosta johtuva lievä koronnousu. Nyt

ollaan noin 6 %.n tasossa, joka on vielä ihan maltillsella

tasolla. Toisaalta, lainanottajahan voi aina harkita ottavansa

osan korosta vaihtuvana ja osan kiinteällä, eikä valitse automaattisesti

korkoa "päivän hinnoilla". Korot olisi osattava

mitoittaa niin, että jäisi hieman pelivaraa. Muutenkaan

Suomen taloudessa ei näy radikaaleja muutoksia, esimerkiksi

työllisyys näyttää pysyvän edelleen hyvällä tasolla.

Jos varovaisuus onkin lisääntynyt, niin toisaalta asuntomarkkinat

ovat myös vakautuneet, tilanteeseen on sopeuduttu.

Asunnon myynti on mietitty tai ratkaistu ennen ostopäätöstä

uudesta. Pari asiaa on lyhyen ajan sisällä muuttunut;

esimerkiksi 1Ω vuoden päässä valmistuvan asunnon

osto paperilla on vähentynyt.

Myös ostettavan

asunnon sijainti

ei ole enää niin tarkasti

määritelty alueellisesti.

Suomalaiset

vaihtavat asuntoa pääosin

tarpeen mukaan.

Kun tarvitaan yksi

huone lisää, ostetaan

sen verran isompi

asunto. Useat tietysti

harkitsevat esimerkiksi

perheen kasvaessa

myös omakotitalon

rakentamista, jonka

osarahoituksena käytetään

vanhasta asunnosta

saatavaa hintaa.

Itse suosittelisin esim.

rakentajalle, että asunnon

myynti aloitettaisiin

noin kuusi kuukautta

ennen muuttopäivää

ottamalla yhteyttä

kiinteistönvälittäjään,

joka tuntee

paikkakunnan hintatason

sekä kysynnän

ja tarjonnan volyymit.

Kun lähdetään keskimääräisestä

myyntiaikaennusteesta

ja jos

saadaan vielä sovittua

ostajan kanssa 2-3

kuukauden vapautumisaika,

niin aikataulu

pätee.

2


Sisällysluettelo

Länsirannikon merelliset messut ........................... 5

Tiilerin lomaparatiisi valmistuu aikataulussa ......... 6

Eikka-mökkiin Vallox-ilmanvaihto ......................... 9

Loma-asuntojen muutostöissä

on muistettava ilmanvaihtomäärykset.................... 9

Kattolaatta kruunaa hirsisen messutalon .............. 10

EU-normit alkavat olla arkipäivää ........................ 12

Meri ja kasvit ....................................................... 14

Vesikiertoinen lattialämmitys

lattiaremontin yhteydessä .................................... 16

Rakennetaan lasten kanssa ................................... 18

Hillityt pihakivetykset tulevat .............................. 20

Ei tuleva lastenhuone, vaan Monitoimihuone...... 22

Rakentaja.fi-seurantakohteissa jokaiselle jotakin .. 23

Metallinhohtoa ja kansainvälistä tunnelmaa

Pukkilan laatoilla ................................................. 24

Passiivitalo passaa Vantaalle .................................. 26

Rakentaja.fi-sivusto rakentaa oman

palveluosaston myös taloyhtiöille ........................ 28

Hyvin suunniteltu ja asennettu

ilmanvaihto toimii ............................................... 30

Kattolyhdyillä kuutamovaloa ............................... 32

Ilmanvaihto ja lattialämmitys

voivat hyödyntää toisiaan .................................... 34

Miksi ja milloin home kasvaa rakenteissa ............ 36

Onko rakentamisen laatu parantunut? ................. 38

Muista jätevesijärjestelmän huolto ....................... 40

Kolme tapaa rakentaa ........................................... 42

Mukavuus ja energiatehokkuus edellyttävät

tiiviitä ja hyvin eristettyjä rakenteita.................... 44

Rauman sydän on tori ......................................... 46

Rakentamisen kesä 2008 ..................................... 48

Uudet tuulet ........................................................ 50

Mistä energia?

Tässäkin lehdessä on jo muutaman vuoden ajan puhuttu

säännöllisesti energian tuottamisesta, sen muuntamisesta

ja tietenkin säästämisestä. Kaikki rakentajat

alkavat olla valistuneita siitä, että rakennusteknisin keinoin voidaan

talon lämmitystarvetta vähentää oleellisesti. Näitä keinojahan

ovat lämmöneristeen lisääminen, talon tiiveys, hallittu

ilmanvaihto lämmön talteenottoineen, parhaan energialuokan

kodinkoneet, hyvän u-arvon omaavien ikkunoiden ja ovien

valinta sekä hyvin suunnitellut rakenneratkaisut.

Aivan yhtä selvää lienee, että käyttötottumuksien pienellä

muutoksella ja moderneilla säätöratkaisuilla voidaan pienentää

asumisen aikaista energiankulutusta. Pitkälle viedyistä

matalaenergia- ja passiivitalotalohankkeistakin voi lukea jo

päivittäin. Kaikki myös tietävät: Rakentaminen on tänään

halvempaa kuin huomenna, energian hinta – riippumatta

tuotantotavasta – ei taida juurikaan laskea ja siinä missä energialampuilla

säästetään, se viihde-elektroniikassa tuhlataan.

Kolmas ulottuvuus ja näkökulma rakentamisessa on henkisen

ja fyysisen energian riittäminen. Tämä on jäänyt keskusteluissa

ja mielipidekirjoituksissa hieman taka-alalle. On

toki tärkeätä, että itse kukin miettii ja toimii parhain päin

ympäristön suojelemiseksi. Siinä meillä on kollektiivinen

vastuu. Itsestä ja perheestä huolehtiminen onkin sitten jo

enemmän yksilön mietittävää. Rakentamisessahan on kolme

merkittävää asiaa, jotka saattavat murentaa ihmisen ja perheen.

Ylimitoitettu tilantarve, ylioptimistinen aikataulu ja

yliarviointi omasta osaamisesta ja / tai omasta ajankäytöstä.

On helppo sanoa ja neuvoa, mutta olla samalla oikeassa: Tee

hieman pienempi, älä muuta jouluna vaan vasta pääsiäisenä,

varaa resursseja, muista hellittää, muista lomailla, muista

perhettäsi. Suo itsellesi laiskottelua, vapaapäiviä ja jopa lomaa.

Näin turvaat riittävän energiansaannin. Kun kerran huolehdit

talosi energiansäästöstä, niin älä tuhlaa omaasikaan.

Raimo Holopainen

päätoimittaja

3


Länsirannikon merelliset

messut

Suomen länsirannikolla asuvia hemmotellaan tänä kesänä

kaksilla asumisen messuilla. Vapaa-ajan asumisen

suurkatselmus järjestetään Porin Reposaaressa ja perinteiset

asuntomessut Vaasan Suvilahdessa.

Tämä vuosi on toistaiseksi viimeinen, kun samana kesänä

järjestetään molemmat asumisen messut. Varsinkin länsirannikon

ihmisille tämä on ainutlaatuinen tilaisuus vierailla

vaikka molemmissa merenrantamessuissa, sillä välimatkahan

on alle 200 km. Tosin samalla reissulla messuilu ei

onnistu, sillä Vaasan messuportit avautuvat viikko Porin tapahtuman

jälkeen. Tällä kertaa messuille - vaikka molemmille

- kannattaa kyllä tulla kauempaakin, sillä messujen

sisältö ja tarjonta ovat parasta vuosiin.

UUDISTUNUT REPOSAARI

Reposaari sijaitsee noin puolen tunnin päässä Porista, hieman

Yyteristä pohjoiseen. Messualue on Reposaaren kärjessä,

entisen Konepajan ja vehreän Kirkkorannan alueella.

Uusi vapaa-ajan asumisen alue ja historiallinen vanha rakennuskanta

pitsihuviloineen yhdistyvät luontevasti toisiinsa.

Messuilla esitellään 30 näyttelyasuntoa, jotka eroavat toisistaan

koon, materiaalien ja toteutustavan suhteen. Aivan

messualueen takareunassa on kaksi mielenkiintoista kohdetta:

vierasmaja Kutukämppä ja Eikan mökki. Alueen toisella

reunalla sijaitsevat paljon ennakkomielenkiintoa herättäneet

kelluvat asunnot. Välimaastossa on taas toinen toistaan

upeampia merenrantamökkejä, joita täydentävät yksi

omakotitalo, peruskorjauskohde ja Yyterin oheiskohteet.

MERI HALLITSEE MYÖS VAASASSA

Vaasan asuntomessut on rakennettu todelliselle "sisäfilepaikalle",

kauniiseen Suvilahteen, aivan meren rannalle siis

sekin. Jo ensi silmäys messualueen sydämessä kertoo alueen

luonnonläheisyyden ja kaupunkimaisen tiiviin rakentamisen

syvästä harmoniasta. Ja katsottavaa riittää, sillä näyttelykohteita

on lähes 50 ja niiden päälle muu kattava oheistarjonta

sekä upea alue kokonaisuutena. Et voi olla kiertämättä

aluetta kahden saaren kautta, joita yhdistää viehättävät

sillat, joilta voi aluetta katsella ja kuvailla loputtomiin.

Kummasteltavaa riittää myös alueen energiatekniikassa, jonka

suhteen Suvilahti on omavarainen, sillä sähkö- ja lämmitysenergiaa

tuotetaan niin meren pohjasta kuin läheiseltä

kaatopaikaltakin. Ja jotta mykistys olisi täydellinen, on

yhden kerrostalon katolla omakotityyppinen asunto. Vetovoimaisuutta

on täälläkin rakennusmateriaalien monipuolisuus.

Perinteisten puisten pohjalaistalojen rinnalla on hyvässä

sopusoinnussa jyhkeitä hirsitaloja, tiilitaloja ja kokonainen

kivitalokorttelikin.

Loma-asuntomessut Porin Reposaaressa 13.6.-6.7.2008

Avoinna joka päivä klo 10-18

Lippujen hinnat 11/8 Ä, perhelippu 25 Ä

Katso myös www.pori.fi/loma-asuntomessut

Asuntomessut Vaasassa 11.7.-10.8.2008

Avoinna joka päivä klo klo 10-18

Lippujen hinnat 15/10 Ä, perhelippu 30 Ä

Lisätietoa www.vaasa.fi/asuntomessut

5


Tiilerin lomaparatiisi

valmistuu aikataulussa

Syksy ja talvi on saatu seurata Pelkosen pariskunnan rakentamista hieman

uudella ajattelulla verrattuna tavalliseen lomarakentamiseen. Tiilerin

lomaparatiisi on tehty siten, että sen huolettomasta ja hoitovapaasta

rakenteesta nauttivat vielä seuraavatkin sukupolvet.

teksti Jari Seppälä, kuvat Suorakanava

6


Tiilirakentaminen ei vie tavallisesta

pitkästä tavarasta rakentamiseen

verrattuna sen enempää aikaa.

Lopputulosta rakentajapariskunta

kehuu vuolaasti ja toki tontilla on ollut

monta hämmästelijää, joita tämä

paikalla muurattu rakenne on saanut

ihmettelemään ja ihastelemaan.

Pelkosten rakennuksessa on huomioitu

myös ympärivuotinen asuminen

ja näin ollen lomaparatiisista tulee

paikka, jonka käyttöaste on korkea. Ja

mikä parasta – huvila sijaitsee erittäin

luonnonkauniilla paikalla.

TIILISEINÄN LÄMMÖNERISTYS

Tiiliseinä on työtavasta johtuen luontaisesti

ilmatiivis. Massiivinen rakenne

tasaa myös lämpötilojen vaihteluita

sisätiloissa. Tehokkaalla lämmöneristyksellä

tiilitalosta on helppo tehdä matalaenergiatalo

tai jopa passiivitalo.

Eristeiden kiinnittämiseen tiilirunkoon

tarvitaan tiilisiteet. Siteinä käytetään

metallisia, ruostumattomia n. 4

mm paksuisia puikkoja tai lankoja, joita

kutsutaan ramloiksi. Määrä on yleensä

4 kpl/m2. Nämä voidaan asentaa rungon

muuraustyön yhteydessä tiilen

saumaan tai sitten ne porataan ja propataan

julkisivutyön yhteydessä samalla

kun lämmöneristeet asennetaan.

Lämmöneristyskerroksen ja julkisivumuurauksen

väliin tulee jäädä vähintään

30 mm:n tuuletusväli. Alimmasta

tiilirivistä jätetään joka kolmas

pystysauma auki. Näin varmistetaan,

että rakenne hengittää ja toimii vuosikymmenestä

toiseen huoltovapaana.

Lämmöneristeen kokonaispaksuus

tulisi olla nykyisten suositusten mukaan

vähintään 180 mm. Tiilerin lomaparatiisissa

myös Pelkoset ovat noudattaneet

tätä ohjetta. Lämmöneristys

toteutettiin niin, että ensin asennetaan

pehmeä Paroc eXtra ja tämän päälle

tuulensuojaksi Paroc WPS 3. Kun on

kyseessä 2 eristekerrosta, asennetaan

seinään tiilisiteet ensin ja sitten siteisiin

painetaan eristekerrokset ja lukitaan

paikalleen tiilisiteeseen painettavalla

lukituslevyllä.

Saumat ja liittymät on rakennusmääräysten

ohjeiden mukaan tiivistettävä

tuulitiiviksi. Tarkoitukseen soveltuu tässä

kohteessa käytetty Paroc saumausteippi

tai kylmänä vuodenaikana jokin

tiivistysmassa.

INNOVATIIVISTA AJATTELUA

Suunnitelmallisuus ja hyvä aikataulutus

ovat pitäneet messurakentajat rauhallisina.

Juhanin vankka kokemus auttaa

siinä, ettei yllätyksiä juuri tule. Toki

messurakentaminen poikkeaa siinä

normaalista rakentamisesta, että valmistumispäivämäärä

on määrätty. Siksi

rakentajien on oltava suunnitelmallisia

ja hankittava tarpeen vaatiessa lisävoimia.

Pariskunnan innovatiivisuus on rakentamisen

aikana ollut kiitettävää. Siksi

kannattaa tulla vaikka kauempaakin

katsomaan mitä ideoita he ovat huvilaansa

keksineet. Suurin osa näistä on

hyödynnettävissä myös omakotirakentamiseen

sellaisenaan. Onhan Tiileri

lomaparatiisi ratkaisujensa myötä kuin

omakotitalo ja samoin energian kulutus

on myös huomioitu reilulla eristyksellä.

Tiilestä muuratut keittiökalusteiden

rungot ja saunanlauteiden rungot ovat

esimerkkejä vuosien tuomasta kokemuksesta

ja materiaalin monipuolisesta

käytöstä.

Tässä vaiheessa huvilan muodot ja

toiminnot alkavat hahmottua. Mirjami

on erityisen tyytyväinen takkaleivinuuni

Tyttiin, jossa hän aikoo tehdä

herkkuja kesän ja miksei syksynkin vieraille

ja ennen kaikkea lapsenlapsille.

Tyttiin saatiin modernia ilmettä käyttämällä

Tiilerin uutta Pusta tiiltä ja näin

vaalea sisustus sai arvokkaan monumentin

tulisijan muodossa. Tulisijaa

korotettiin vielä neljällä tiilivarvilla,

jotta se sopisi entistä paremmin korkeaan

tilaan. Takkaleivinuunin lämpimään

on mukava kokoontua tarinoimaan.

Tytti noudattaa uutta pelkistettyä tiililinjaa

eli hyllyt ja koristetiilet on jätetty

pois. Näin muodot ovat selkeät ja

ajattomat. Pienenä yksityiskohtana leivinuunin

päällä on teräspalkki, joka

ilmentää Tiileritulisijan mahdollisuuksia

muokattavuuden suhteen.

Uunin pystytys sujui nopeasti, sillä

paketissa tiilet olivat valmiiksi sahattuina

ja muutenkin pakettiin kuuluu

kaikki tarvittava: tiilet, laastit, metalliosat,

luukut ja kerroksittain etenevät

pystytysohjeet.

7


TIILERIN GRILLIT

OVAT TOIMIVIA PAKETTIRATKAISUJA

Kesällä Pelkoset nauttivat merinäköalan

lisäksi grilliherkkuja Tiilerin pihakeittiö

Pertistä. Tiilerin mallistosta löytyy

neljä erilaista grillipakettia alkaen

190Ä:sta. Tiilerin grillivalikoimassa on

samaa ajattelua kuin tulisijoissakin eli

kaikki tarvikkeet on valmiiksi paketissa

ja tiiletkin on määrämittaan sahattuja.

Tästä on helppo lähteä opettelemaan

muurausta vaikka itse, sillä savu

ainakin menee ulos. Lisäksi tästä aidosta

hiiligrillistä ei kaasu lopu.

TIILILATTIA ON KESTÄVÄ

JA VARAA HYVIN LÄMPÖÄ

On käynyt selväksi, että Pelkoset ovat

mieltyneet tiileen materiaalina ja siksi

ei ole yllätys, että he valitsivat myös

lattiamateriaalikseen Tiilerin tiililaattoja.

Arizona-Terrakotta laatta keittiössä

antaa ilmettä sisustukseen ja hillitty

punainen värikirjo sopii hyvin tunnelmaan.

Rooma laatta saunarakennuksessa

sopii hyvin tuohon miljööseen. Teknisenä

etuna on hyvä lämmönvarauskyky

ja tietenkin lämmin lattia lisää

asumisviihtyvyyttä. Huomioitavaa on

myös tiililaattalattian kestävyys. Siitä

esimerkkinä on se, ettei lattiaa suojata

erikseen messujen ajaksi. Toivottavasti

kymmenet tuhannet jalkaparit käyvät

tutustumassa kohteeseen. Messujen jälkeen

tehdään vain pesu ja vahaus ja

niin lattia on taas uuden veroinen. Pystyvätkö

muut materiaalit tähän?

Jos rakennusalan rautainen ammattilainen

valitsee kotimaisen Tiileritiilen,

niin varmasti sinunkin kannattaa

miettiä mistä talosi rakennat. Tervetuloa

tutustumaan Tiilerin laajaan valikoimaan

Tiilerin myyntipisteisiin ja Tiilerin

lomaparatiisiin. Juhani ja Mirjami

kertovat messujen aikana mielellään

oman kohteen eri vaiheista ja antavat

vinkkejä tiilihuvilan tai tiilitalon rakentajille.

Lisää tietoa löydät myös uusilta

nettisivuiltamme www.tiileri.fi. Tiilerin

lomaparatiisi on myös Rakentaja.fi

sivuston seurantakohteena. Nähdään

Reposaaressa!

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta

Tiileri-myynti:

Helsinki, puh. 09-878 5432

Tampere, puh. 03-368 5883

Turku, puh. 02-275 7500

Kouvola, puh. 05-886 1125

Kuopio, puh. 017-282 4805

Oulu, puh. 08-371 995

Seinäjoki, puh. 0500-565 906

Tiileritehtaat:

Tiileri Keramia, 25730 Mjösund

puh. 02-420 000, fax 02-420 300

Tiileri Seppälä

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki

puh. 02-484 300, fax 02-484 8919

Tiileri Ylivieska

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska

puh. 08-427 6000, fax 08-427 139

www.tiileri.fi

8


Eikka-mökkiin Vallox-ilmanvaihto

Loma-asuntojen muutostöissä

on muistettava ilmanvaihtomäärykset

Kun mökistä tehdään talviasumiseen

sopiva, sovelletaan siihen samoja ilmanvaihtoa

koskevia määräyksiä kuin

vakituisiin asuntoihinkin. Tällaiseen

loma-asuntoon tarvitaan lämmöntalteenotolla

varustettu ilmanvaihtokone.

Reposaaren loma-asuntomessualueelle

nousevassa Eino Grönin Eikka-mökissä

asia hoidetaan kompaktilla

Vallox 75 -ilmanvaihtokoneella.

Loma-asunnon rakentajille uudet

määräykset ovat jääneet vieraammiksi

kuin uudisrakentajille.

Epätietoisuutta loma-asuntojen ilmanvaihtoa

koskevista määräyksistä on jopa

suunnittelijoiden keskuudessa.

YMPÄRIVUOTINEN LOMA-ASUMINEN

EDELLYTTÄÄ LÄMMÖN TALTEENOTTOA

Epätietoisuutta on vapaa-ajanrakentamisessa

kautta linjan, mutta erityisen

suurta se on projekteissa, joissa on kyse

vanhan loma-asunnon muuttamisesta

ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi.

Ratkaisuksi yritetään tarjota yhä painovoimaista

ilmanvaihtoa, vaikka se ei

enää Rakentamismääräyskokoelman ilmanvaihtoa

koskevan D2 -osan vaatimuksia

täytä.

Nykyään tehdään paljon muutostöitä,

joissa loma-asuntoja muutetaan ympärivuotiseen

käyttöön soveltuviksi.

Eräänä taustatekijänä on tällaisen saneerauksen

loma-asunnon arvoa nostava

vaikutus. Muutostöissä tulee kuitenkin

muistaa, että perinteisiä kesämökkejä ja

talviasuttavia loma-asuntoja käsitellään

määräystasolla hyvin erilailla.

KESÄMÖKKIRAKENTAMISEN ILMAN-

VAIHDON PROBLEMATIIKKAA

Helppokäyttöinen,

toimintavarma

ja pieneen

tilaan asennettavissa

oleva Vallox

75 -ilmanvaihtokone

on omiaan

loma-asuntojen

ilmanvaihtoratkaisuksi.

Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun

kesämökin problematiikka on sama

kuin omakotitalossa. Talvikäyttöön tarkoitetun

rakennuksen tulee olla tiivis,

jolloin painovoimainen ilmanvaihto ei

enää riitä.

Tiiviisti eristetyssä rakennuksessa

ilma enää vaihdu hataran vaipan kautta.

Ilmanvaihto on suunniteltava uudelle

pohjalle, jotta riittävä ilman vaihtuvuus

ja laadukas sisäilma voidaan

varmistaa.

Tulo-poisto -ilmanvaihdolla myös ilman

kosteus saadaan pidettyä hallinnassa,

jolloin rakenteet pysyvät kuivina

ja sisäilma terveellisenä. Kosteuskuorma

lisääntyy aikoina, jolloin kiinteistössä

ei asuta ja sen lämpö pidetään

alhaisena. Lisäksi sisäilman laatua

saadaan parannettua suodattamalla tuloilmasta

siitepöly, itiöt, noki, hiekkapöly

ja muut tuulen kuljettamat hiukkaset,

jotka heikentävät erityisesti allergiasta

kärsivien elämisen laatua.

EIKKA-MÖKKIIN TOIMINTAVARMA

RATKAISU

Eikka-mökkiin valittu Vallox 75 -ilmanvaihtokone

soveltuu hyvin niin lomaasuntoihin

kuin pieniin omakotitaloihin

tai rivitaloasuntoihinkin. Energiatehokkaana

laitteena se on sopiva valinta

ekologiseen loma-asumiseen.

Vallox on saanut koneelle VTT:n sertifikaatin.

Laitteen hyötysuhteen ja sen

on todettu olevan selvästi vaadittua 30

% vuosihyötysuhdetta parempi. Laite,

joka on varmatoiminen ja yksinkertainen,

on hyvä ratkaisu kesämökkikäyttöön.

Kone on varustettu järjestelmällä,

jolla lämmöntalteenotto voidaan

ohittaa kesäaikana.

Vallox 75 ilmanvaihtokone on pienikokoinen,

jolloin sille on kesämökkiolosuhteissa

helpompi löytää sijoituspaikka.

Koneeseen on saatavana lisävarusteena

kattokiinnityslevy, jolloin

sen asentaminen helpottuu.

SIJOITUS OMAAN TILAANSA

Eikka-mökissä ilmanvaihtokone sijoitettiin

yläkerran parvelle rakennettuun

pieneen tekniseen tilaan.

Eikka-mökissä tehty ratkaisu teknisestä

tilasta oli järkevä. Ilmanvaihtokoneen

paikka on yksi keskeisimpiä ilmanvaihtoon

liittyviä asioita. Laite tulee

sijoittaa lämpimään, minimissään

kymmenenasteiseen sisätilaan, jossa se

ei häiritse asumista ja jossa sitä on

helppo aina tarvittaessa huoltaa.

Konetta ei tule sijoittaa kiinni makuuhuoneiden

vastaiseen seinään. Lisäksi

paikan valinnassa on huomioitava, että

koneen käyttö vaatii sähköä ja kondenssivesi

pitää saada viemäröityä. Myös jälkilämmitys

saattaa olla vesiperusteinen.

9


Minna Backman ja Hannu Hietanen rakensivat

Vaasan asuntomessuille unelmakotinsa

Kattolaatta

kruunaa hirsisen messutalon

Vaasan asuntomessualueella tehdään

kesäkuussa viimeistelytöitä. Talot

ovat valmiin näköisiä, mutta puuhaa

riittää sisätiloissa vielä viimeisinä

päivinä ennen messujen alkamista.

Hartiapankkirakentajat Minna Backman

ja Hannu Hietanen ovat myös

oman urakkansa loppusuoralla.

TEksti ja kuvat. Icopal Oy

Halusimme perinteisen näköisen

hirsitalon, tavallisten ihmisten

kodikkaan kodin, johon saamme

persoonallisen otteen itse tehden.

Olemme molemmat puutaloihmisiä,

Minna Backman kertoo. Talotehdas

Finnlamelli teki pariskunnalle suunnitelman

talosta, ehdotus hyväksyttiin ja

siitä alkoi Hietasen ja Backmanin vuoden

kestänyt rakennusprojekti.

Vaikka kyseessä on talopaketti, on

työtä riittänyt silti paljon. Pariskunta

ei halunnut uutta kotiaan "avaimet-käteen"-ratkaisuna

vaan oman käden jälki

saa uudessa kodissa näkyä. Finnlamelli

pystytti rungon ja asensi ovet ja ikkunat,

mutta muuten pariskunta teki

työn ja hankinnat pääosin itse. Ja vaikea

olisi ollut antaa projektia kokonaan

muiden tehtäväksi, kun rakennusosaa-

10


mista löytyy omasta takaa: Hannu Hietanen

on ammatiltaan kirvesmies.

Töiden onnistunut aikataulutus ja yhteistyön

sujuvuus materiaalitoimittajien

kanssa on pitänyt Backmanin ja Hietasen

projektin suunnitelmien mukaisena.

Materiaalivalinnoissa panostettiin laatuun

ja helppouteen. – Haimme sellaisia

materiaalitoimittajia, joilta saisimme

useampia tuotteita samalla kertaa. Mitä

vähemmän paperinpyöritystä ja säätämistä,

sen parempi, Minna Backman kertoo.

– Oli itsestään selvää että hirsitaloomme

tulee katteeksi bitumikattolaatta.

Icopal taas oli laadultaan parasta, joten

valinta oli selvä. Kun samalta toimittajalta

saatiin lisäksi perusmuurieristeet,

rännit ja pation suojaksi Fastlock Uni -

valokate, käyttivät rakentajat tilaisuutta

hyväkseen. – Mitä vähemmän toimittajia,

sen helpommalla pääsee! Icopalin Plano-kattolaatat

olivat Backmanin mukaan

helppo asentaa ja lopputulos on juuri sellainen

kuin odotettiin.

MESSUJEN JÄLKEEN

ON AIKAA PERHEELLE

Vaikkei onni olisi messutonttien jaossa

suosinut, Backman ja Hietanen olisivat

silti ryhtyneet rakentajiksi. – Rakentamisen

aikataulu tosin olisi ollut

huomattavasti väljempi, jos tontti olisi

ollut muualta kuin messualueelta!

Loistava sijainti ja luonnonkaunis ympäristö

kompensoivat Backmanin mukaan

rakennusprojektin tiukkaa aikataulua.

– Kokonaisuus ratkaisee. Alue

on upea ja onhan se hienoa, että kaikki

talot valmistuvat samaan aikaan. Kun

messut ovat ohi, ohi ovat myös ympäristön

rakennustyömaat. Saamme kaikki

muuttaa valmiille asuinalueelle, se

on iso plussa.

– Tiesimme että messurakentaminen

vaatii paljon työtä ja venymistä, mutta

homman rankkuus yllätti silti, Minna

Backman kertoo. Pariskunnalla oli realistisen

odotukset itse rakentamisesta,

mutta muu messuprojektiin liittyvä

työn määrä, erityisesti mediamylläkkä

on vienyt aikaa enemmän kun rakentajat

olisivat osanneet arvata. – Aikataulujen

suhteen ei jouston varaa ole

ollut. Muuhun kuin rakentamiseen liittyvät

messuasiat ovat vieneet paljon

aikaa ja voimia nekin, etenkin nyt projektin

loppupuolella.

"Vältetään niin paljon kuin mahdollista!"

huudahtaa Minna Backman kun

kysyn, aikooko pariskunta käydä messualueella

messujen aikana. – Tässä ollaan

oltu vuoden verran niin kiinni,

että nyt täytyy saada ajatukset muualle.

Tämä on ollut todella rankka rutistus,

mutta aivan varmasti sen arvoista.

Alue on upea ja kodista tulee juuri sellainen

josta olemme haaveilleet. Kun

koti on saatu valmiiksi ja hälinä messualueella

vaimennut, alkaa Backman-

Hietasen perheessä hieman toisenlainen

vaihe: Minna Backman jää syksyllä

äitiyslomalle. Messujen jälkeen uudessa

kodissa on aikaa ja rauhaa keskittyä

perheeseen.

11


EU-normit

alkavat olla

arkipäivää

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat rakennusten energiatehokkuutta

koskevan direktiivin (2002/91/EY) 16. joulukuuta 2002. Tavoitteet liittyvät

energiatalouteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Jäsenvaltioiden oli

määrä saattaa direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset

voimaan viimeistään vuoden 2006 alkuun mennessä. Suomi on tapojensa

mukaisesti toiminut mallioppilaan tavoin saattaen omat säännöksensä ajan tasalle

jotakuinkin määräaikaan mennessä.

Teksti: Aarno Partanen, Paroc Oy Ab Tekniset eristeet

12


RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIÄ

ENNÄTYSTAHTIIN

Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana

on julkaistu kymmenen talotekniikkaa,

rakennusten energiatehokkuutta

ja paloturvallisuutta olennaisesti

koskevaa rakentamismääräyskokoelman

asetusta. Siis keskimäärin kaksi

asetusta vuodessa, mikä saattaa olla lajinsa

Suomen ennätys: E1 (2002) Rakennusten

paloturvallisuus, E7 (2003)

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus,

E2 (2005) Tuotanto- ja varastorakennusten

paloturvallisuus, E4 (2005)

Autosuojien paloturvallisuus, E9

(2005) Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen

paloturvallisuus, E3

(2007) Pienten savupiippujen rakenteet

ja paloturvallisuus, C3 (2007)

Rakennuksen lämmöneristys, D1

(2007) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot,

D3 (2007) Rakennusten

energiatehokkuus sekä D5 (2007) Rakennuksen

energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen

laskenta. Tällainen

tahti on ollut Suomessa uutta.

Vaikka ainakin reilun vuosikymmenen

ajan tiedettiin kysellä ja odottaa

erilaisia "euronormeja", ne koettiin

etäisinä ja epämääräisinä, alettiinpa jo

olla sitäkin mieltä, etteivät ne ikinä valmistu.

Niinpä sitten niiden tulo asetusten

muodossa rakentamisen arkitodellisuudeksi

on saattanut yllättää monet

toimijat, niin tavarantoimittajat

kuin osan suunnittelijoista ja jopa viranomaisistakin.

ERISTYKSET MUKANA MUUTOKSESSA

Mitä suurimmassa määrin mm. lvieristyksiä

koskeva uusiutuvien säännösten

vyöry aiheutti tehotoiminnan

kauden alan yrityksissä ja tuotteita testaavissa

laitoksissa. Kustannuksetkaan

eivät ole olleet aivan vähäiset.

Paroc on ehtinyt muutokseen mukaan

selvittämällä hyvissä ajoin jo

vuoden 2006 puolella kaikkien toimittamiensa

talotekniikkatuotteiden

uudet paloluokat. Kaikki Parocin valmistamat

talotekniikan ja teollisuuden

villaeristeet on paloluokitettu standardin

EN 13501-1:2007 mukaisten testien

perusteella. Niitä voidaan paloluokkansa

perusteella rajoituksetta

käyttää kaikkiin paloluokkiin kuuluvissa

rakennuksissa kaikissa tiloissa

tilojen käyttötarkoituksesta riippumatta.

Muovipohjaisten tuotteiden

käyttö on rajoitettua, mikä tulee ottaa

huomioon hanke- ja tilakohtaisesti.

Ennen uusien asetusten voimaanastumista

vireille pantujen hankkeiden

aika alkaa olla ohi ja uusia luokitusvaatimuksia

siis noudatetaan.

VALINNANVAPAUTTA JA VASTUUTA

Vaikka paljon on tapahtunut, kyse ei

ole kuitenkaan siitä, että määräyksiä

tulisi loputtomasti lisää, vaan normiohjauksen

kohdistamista ja painotuksia

on määritelty uudelleen. Aikaisemmin

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa

energiatalous- ja paloturvallisuusvaatimukset

asetettiin tiettyjen

rakennusosien teknisille ominaisuuksille.

Direktiivien mukaisesti tätä lähestymistapaa

on muutettu siten, että normitus

kohdistuu rakennuksen teknisten

ominaisuuksien perusteella laskettuihin

energiamääriin sekä testattuun

palokäyttäytymiseen.

Tällainen vaatimusten asettelu tuo

tuotevalintaan tiettyä vapautta, mutta

lisää myös olennaisesti vastuuta; rakennuttaja

ja rakentaja kantavat aina lopulta

vastuun tekemistään ratkaisuista. Vastuullisuutta

kysytään myös kaikilta toimijoilta

suunnittelusta ja tuotevalmistuksesta

aina jakeluportaaseen ja asennukseen

saakka. Vastuun ottamisen tekee

mahdolliseksi tietenkin kunkin toimijaosapuolen

asiantuntijuus, mutta

myös niin tuotteiden teknisen laadun

kuin toimintatapojenkin avoimuus ja

läpinäkyvyys. Kun saatavilla pidetään

aina tutkittu tieto tuotteista, niiden

ominaisuuksista ja luokituksista, eivät

lisääntyneetkään normit ole rasite vaan

tuki, asiakkaille ja toimittajille.

13


Meri ja kasvit

Meren rannalla kasvit ovat alttiina suolaveden pärskeille ja armottomalle

tuulelle. Näihin tavallista rajumpiin olosuhteisiin kannattaa valita perinteisiä

ja kestäviä maatiaiskasveja tai jalostamattomia luonnonkasveja – arat

kasvit kannattaa unohtaa. Kasvuvyöhykesuosituksetkin auttavat kasvien valinnassa.

Yksi valintaperuste voi olla myös se, ettei kasvia tarvitse suojata

talveksi. Kasvit kannattaa istuttaa suuriksi ja selkeiksi alueiksi, jolloin ne

saavat vielä toisistaan tukea ja suojaa. Merenrantatontistakin saa oikein viihtyisän,

kun muistaa muutamia perusohjeita…

Teksti ja kuvat: www.puutarha.net

MEREN RANNALLA

TARVITAAN TUULENSUOJAA

Tuulensuojakasvillisuus pitää muistaa

valita siten, ettei se myöhemmin varjosta

ja pimennä koko pihaa. Kasvia

valitessa pitää aina tietää, minkä kokoiseksi

se kasvaa: peittääkö se koko

oleskelualueen, kasvaako se seinään

kiinni. Leikattava pensasaita tai vapaasti

kasvava pensasaidanne on hyvä tuulen

vaimentaja. Liian tiivis istutus tai aita

ei vaimenna tuulta, vaan tuuli kiertää

sen yli ja muutaman metrin päässä aidasta

on taas tuulista. Tuulen- ja näkösuojaa

voi saada jo muutamalla strategiseen

paikkaan istutetulla kookkaalla

pensaalla tai puulla. Tuulta kestäviä kasveja

ovat mm. lepät (Alnus), tuomipihlajat

(Amelanchier), aroniat (Aronia),

happomarjat (Berberis), kanukat

(Cornus), kiiltotuhkapensas (Cotoneaster

lucidus), pensashanhikit (Dasiphora),

tyrni (Hippophae rhamnoides),

kotikataja (Juniperus communis),

lehtikuuset (Larix), vuorimänty

(Pinus mugo), tammi (Quercus robur),

taikinamarja (Ribes alpinum),

kurtturuusu (Rosa rugosa), pajut (Salix)

paitsi hopeapaju, pihlajat (Sorbus),

terttuselja (Sambucus racemosa) ja

piha- ja puistosyreenit (Syringa).

KASVIEN SUOLANSIETOKYKY

KOETUKSELLA

Meriveden suolaiset pärskeet voivat

olla rannan kasveille liikaa. On myös

muistettava, ettei merivettä voi suolaisuutensa

vuoksi käyttää kasteluvetenä,

sillä meriveden suola imee kasvin veden

itseensä ja kuihduttaa kasvin. Eräät

kasvit kestävät suolaa paremmin: lepät

(Alnus), tuomipihlajat (Amelanchier),

aroniat (Aronia), kanukat (Cornus),

kurtturuusu (Rosa rugosa), siperianhernepensas

(Caragana arborescens),

tyrni (Hippophae rhamnoides), sini-

(Lonicera caerulea), lehto- (L. xylosteum)

ja kaunokuusama (L. x bella 'Zabelii'),

lännenheisiangervo, (Physocarpus

opulifolius), tammi (Quercus robur),

punapaju (Salix purpurea), valkolumimarja

(Symphoricarpos albus

var. laevigatus), vuorijalava (Ulmus

glabra).

14


KASVEJA RANNAN TUNTUMAAN

Kukkivan ja vehreän rantavyöhykkeen

perustaminen on helppoa, kun valitsee

kasveiksi jo luonnostaan kosteissa

olosuhteissa viihtyviä lajeja. Rannan

maastoa sitovat hyvin mm. pajut (Salix)

ja ruokohelpi (Phalaris arundinacea).

Vesirajassa viihtyviä kasveja ovat

mm. tervaleppä (Alnus glutinosa), rentukka

(Caltha palustris), rantatyräkki

(Euphorbia palustris), keto- (Filipendula

purpurea) ja mesiangervo (F. ulmaria),

keltakurjenmiekka (Iris pseudocorus),

suikeroalpi (Lysimachia

nummularia), ranta-alpi (Lysimachia

vulgaris), rantakukka (Lythrum salicaria),

ranta- (Myosotis caespitosa) ja

luhtalemmikki (M. scorpioides) ja osmankäämit

(Typha).

YMPÄRÖIVÄN LUONNON EHDOILLA

Rantatontilta voi toki löytyä suojaisiakin

paikkoja, joilla menestyvät samat

kasvit kuin kaupunkipihassakin. Tällöin

ympäröivän luonnon ja miljöön sekä

rakennusten henki vaikuttavat kasvivalintoihin.

Metsäiselle rantatontille eivät

sovi tiukat muurikivirakennelmat

runkoruusuineen, ja kallioiselle paikalle

on hyödytöntä ja tyylitöntä istuttaa

pallohortensiaa. Suojaiselle ja aurinkoiselle

paikalle voi mainiosti perustaa

pienen hyötytarhankin: omenapuu,

marjapensaat sekä salaatti- ja perunamaa

voivat nousta kesän herkkuhetkien

perustaksi.

15


Sähkölämmitteinen tai vesikiertoisilla

pattereilla varustettu rakennus

voidaan muuttaa vesikiertoisella lattialämmityksellä

lämpiäväksi, jos talossa

muutenkin tehdään lattiaremonttia.

Myös kosteiden tilojen

muuttaminen vesikiertoisella lattialämmityksellä

toimivaksi onnistuu

tarkoitukseen suunnitellulla saneerauspaketilla

helposti. Vesikiertoisella

lämmönjaolla varustetussa talossa,

ei kosteissa tiloissa kannata käyttää

sähkölämmitystä.

Teksti: Uponor/VCA

Lattialämmityksen suunnittelussa

otetaan huomioon lattian materiaalit,

rakenne, eristys ja se,

kuinka paljon vanhaa lattiaa on varaa

nostaa. Kohteesta tulee myös tehdä

lämmitystehontarvelaskelma.

Uponor-lattialämmityslevyjen avulla

rakennetun kelluvan lattian voi asentaa

sekä puu- että betonilattian päälle.

Matalan rakennekorkeutensa ansiosta

Uponor 12 -lattialämmitys sopii hyvin

saneeraukseen. Putken halkaisija on

vain 12 millimetriä. Puulattiassa korotuskorkeus

on 25 mm ja betonilattiassa

30 mm. Jos lattian korko nousee liikaa,

on usein mahdollista lyhentää

oven alareunaa ja karmeja.

Vanha puulattia peitetään esimerkiksi

aluspahvilla. Lattialämmityslevyt sijoitetaan

aluspahvin päälle ja putket asennetaan

uriin. Uusi lattiapinnoite sijoitetaan

näiden päälle.

Vesikiertoinen lattialämmitys

lattiaremontin yhteydessä

Uponor 12 -lattialämmitys on tarkoitettu saneerauskohteisiin.Kuvassa Uponor

12 -lattialämmitys matalassa betonirakenteessa kiinnitettynä olemassaolevaan

lattiaan. Ratkaisu sopii myös kosteiden tilojen saneeraukseen.

Uponor 12 -lattialämmitys kiinnitettynä lattialämmityslevyyn.

Matala rakenne sopii kuivan tilan saneeraukseen.

16


Kun lattialämmityssaneerausta tehdään tilanteessa, jossa

kyseessä on laaja remontti, muistuttaa saneeraus paljolti

uudisrakentamista. (kuva Nina Dahl)

Mikäli lattian pintaa ei voida nostaa,

voidaan menetelminä käyttää vanhan betonin

urittamista tai sen piikkaamista auki

ja lattian rakentamista uudelleen.

LANGATON SÄÄTÖAUTOMATIIKKA

ON KÄTEVÄ SANEERAUKSESSA

Langaton Uponor Control System -säätöjärjestelmä

soveltuu hyvin saneerattaviin

lattialämmityskohteisiin. Koska termostaatteihin

ei tarvitse vetää johtoja, on

asennus nopeaa ja helppoa. Huonetermostaatti

asennetaan huoneeseen, jonka

lämpötilaa halutaan ohjata. Langaton termostaatin

sijaintipaikka on vapaasti valittavissa

ja muutettavissa.

Uponor Control System -järjestelmä

koostuu keskusyksiköstä, käyttöpaneelista

ja termostaateista. Lattialämmitysjakotukin

yhteyteen sijoitettava keskusyksikkö

ottaa vastaan termostaattien välittämää

tietoa ja säätää sen perusteella lattialämmityksessä

kiertävän veden lämpötilaa.

KOSTEISIIN TILOIHIN

SANEERAUSPAKETTI

NORMAALI PUTKIKOKO LAAJOILLE PINNOILLE

Laajoissa tiloissa on myös saneerauksessa edullisempaa käyttää

mahdollisuuksien mukaan normaalia 20 mm:n putkikokoa.

Vanhan rakenteen päälle asennetaan 30 millimetrin

uritettu solumuovilevy, 20 millimetrin lattialämmitysputket

ja lämmönluovutuslevyt ja edelleen pintamateriaali.

Puulattiaan asennettavassa lattialämmityksessä toimitaan

soveltaen kuten uudisrakentamisessa. Harvalaudoitusta voidaan

käyttää rakentamalla se joko puuvasojen päälle tai vasojen

väliin niiden suuntaisesti ja asentaa sen päälle lattialämmitysputket

ja lämmönluovutuslevy.

Putkipiirit voidaan kiinnittää myös valmiiksi uritettuihin

lattialevyihin. Uponor-lattialämmityskasetti soveltuu käytettäväksi,

kun lattiavasojen asennusväli on 600 mm.

Uponor-saneerauspaketti sopii pienimuotoiseen

korjausrakentamiseen ja lämmityksen

muutostöihin esimerkiksi kosteissa

tiloissa, joissa on lämpöpatterein varustettu

vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.

Saneerauspaketti sopii myös vanhojen

käyttövesiverkostoon kytkettyjen kosteiden

tilojen lattialämmityksen saneeraukseen

nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi.

Paketti sisältää kaikki lattialämmityksen asennuksessa tarvittavat

materiaalit ja Uponor Push 12 -pumppu- ja sekoitusryhmän,

joka kierrättää lämmitysvettä lattialämmityspiireissä ja

sekoittaa siihen kuumempaa vettä patteriverkostosta.

LATTIALÄMMITYS BETONILATTIAAN

Kosteiden tilojen betonilattialle saadaan yksinkertainen ja

taloudellinen lattialämmitysratkaisu käyttämällä vanhan betonin

päällä Uponor -putkipidikelistaa ja valamalla 12 millimetrin

lattialämmitysputket tasoitemassaan. Etäisyys putkien

yläpinnasta valmiiseen lattiapintaan on oltava vähintään

30 millimetriä. Mahdollinen klinkkeri voidaan laskea

mukaan kokonaiskorkeuteen.

Kirkkonummella sijaitsevan

1960-luvun

omakotitalon

perusteellisessa

saneerauksessa taloon

asennettiin

Uponori-lattialämmitys.

17


Rakennetaan lasten kanssa

“Lähdetäänpäs lapset tontille. Ääääh,

ei taas, siellä on tylsää!”

teksti: Sonja Saukkosaari, kuvat: Suorakanava Oy

Tuttu tilanne? Talo on rakenteilla,

omaa intoa ja kuntoa vielä löytyy,

mutta lapset eivät innostu

ajatuksesta. Sukulaisiakaan ei voi, tai ei

viitsisi, vaivata päivittäin, eikä iltahoitopaikkaa

ole tarjolla. Mikä siis neuvoksi

kun rakentamista on jatkettava?

Lapset ovat luovia, kekseliäitä ja mielikuvituksensa

avulla he saavat ajan kulumaan.

Kunhan hieman antaa virikkeitä.

Talonrakennusprojektin aikana on

kuin onkin monia eri mahdollisuuksia

saada lapsetkin viihtymään, kunhan

huolehtii turvallisuudesta. Perustusvaiheessa

tai muissa vastaavissa lapsilla ei

vielä ole asiaa työmaalle, mutta projektin

edetessä puuhaa riittää.

Aluksihan tontti täytyy usein raivata,

jotta perustustyöt voidaan aloittaa. Pieni

porkkana saa lapsetkin raivaustöihin.

Ehkä minimaalinen palkkio per kerätty

risu tms. synnyttää lasten sisäisen työmyyrän?

Tai vaikkapa vihje, että löydetyt

kivenmurikat käytetään tulevan leikkimökin

ympäristön koristeluun. Näin

lapset tuntevat itsensä tarpeellisiksi, eivätkä

suinkaan ole tiellä. Hehän kehuvat

mielellään aikaansaannoksiaan, joten

leikkimökin tupaantuliaisissa voi

hyvinkin olla vastaanottamassa tyytyväinen

emäntä tahi isäntä, joka kertoo itse

keränneensä koristekivet.

Pohjatöiden myötä syntyy lapsille

upea seikkailumaa, liukumäkien kera.

Aikuisen silmissä ne näyttävät lähinnä

hiekkakasoilta mutta lapset nauttivat

varmasti päästessään temmeltämään

kasoilla. Vanhat hiekkalelutkin saavat

uuden merkityksen.

SADEPÄIVÄN PELASTUS

Asuntovaunu on vielä nykypäivänäkin

näppärä ratkaisu rakennusaikaiseksi

taukotuvaksi. Osan vaunusta voi luovuttaa

lasten käyttöön jolloin sadepäivätkin

on pelastettu. Lapsillahan on

tapana innostua uusista asioista pidemmäksikin

aikaa, joten asuntovaunuleikit

saattavat hyvinkin riittää siihen asti

että rakennustyömaa on turvallinen

myös lapsille.

OMAN TYÖN PALKKIO

18


MUURARIN PIKKU APULAINEN

Mikäli talonrakentaminen sisältää muurausvaiheen,

miksei lapsille voisi antaa

oman muurausprojektin. Innokas pikku

muurari ottaa varmasti innolla mallia

varsinaisesta muurauksesta ja oppii

toki siinä samalla oikeaa tekniikkaa. Jälleen

tämäkin puuha antaa loistavia

muistoja lapsuudesta, ja vähintäänkin

valokuva lopputuloksista on paikallaan.

PUUSEPPÄÄ AINA TARVITAAN

Pienet nikkarointitehtävät innostavat niin

ikään lapsia, tarvikkeiksi riittää puupalikka

ja kasa nauloja. Jälkeä syntyy varmasti,

käyttötarkoitushan ei ole niin tärkeä

kuin luomisen into. Sadepäivänä

puuhan voi siirtää sisälle tai muulloinkin

aikuisten lähelle, jolloin koko perhe

voi työn lomassa viettää arvokasta aikaa

yhdessä. Nikkaroinnin ei suinkaan tarvitse

olla päätöntä, lasten itse tekemä

naulakko päässee kunniapaikalle. Harvoin

silti aikuisten tarvitsee kahdesti käskeä

mitä tehdä, vasara käteen ja mielikuvitus

alkaa laukkaamaan oitis.

TAITEILIJA TYÖSSÄÄN

Pintamateriaalit jättävät alleen rakenteet,

joten niiden ei tarvitse olla koskemattomia,

vain sileä pinta on tärkeää.

Levypinnat seinissä, betonipinta lattiassaÖ

Koko talo tarjoaa mieluista taiteilualustaa

lasten piirroksille, huone

kerrallaan syntyy varmasti hienoja luomuksia.

Ja lapset viihtyvät varmasti!

Mikäli vuosien kuluttua pintamateriaalit

vaihdetaan, taideteokset löytyvät

pintojen alta ja ilahduttavat löytäjäänsä,

kuten mikä tahansa aarre.

VASTUUTA

Sisustamisessa kannattaa tietysti kuunnella

myös lapsen toiveita. Yhteisesti

voidaan sopia vaikkapa niin, että lapsi

saa itse päättää osan huoneensa sisustuksesta.

Yksi seinä tai kalusteet, jokin

sisustuselementti tai kaapin paikka on

pieni osa rakennusprojektia, mutta

suuri asia lapselle itselleen. Kun kyseessä

on vain osa kokonaisuutta, ei rajoja

tarvitse suuremmin asettaa, sillä mielipiteen

vaihtuessa ei tarvitse koko

huonetta laittaa uusiksi.

TESTIKÄYTTÄJÄT

Projektin loppumetreillä lapsillakin alkaa

uusi kausi leikeissään. Silloin päästään

jo leikkimään uudessa omassa

huoneessa. Ehkä sisätiloista siis kannattaisi

ensimmäisenä tehdä lastenhuone

valmiiksi. Uutuuttaan kiiltävä huone

tekee tutuista leikeistä jälleen mielenkiintoisia.

TAUON PAIKKA

Vaikka lapset ovatkin mestareita erilaisten

leikkien keksimiseen, eivät hekään

jaksa päivittäistä tontilla oleskelua. Sopikaa

valmiiksi vaikkapa tietty päivä

viikosta, jolloin koko perhe on kotona

eikä tontilla.

Iltapalakin maistuu aivan uudelta

kun se nautitaan muualla kuin keittiön

pöydän äärellä. Retkivarusteiksi ei

tarvita hienouksia, leivät syödään vaikka

lautakasan vierellä, mutta silti suurella

ruokahalulla.

19


Elävin piha syntyy luontevasti erilaisia materiaaleja

yhdistämällä. Sekä ammattilaisten että

yksityisten pihanrakentajien viime vuoden suosikkiuutuus

Patina kerää lisää ihailijoita myös

tänä vuonna. Kooltaan 210 x 140 x 60 valmiiksi

antiikkiselta vaikuttavaa Patina-kiveä on kaikkiaan

neljä väriä: harmaa, musta, punainen ja

puna-musta. Kuva: Rudus Betonituote Oy.

Pihakivetysten suosio vain kasvaa.

Eipä kumma, sillä betonikivi on monikäyttöinen,

tyylikäs, yksilöllinen,

kestävä ja ekologinen ratkaisu pihapäällysteeksi.

Teksti: Dakota Lavento

Ahtailla kaupunkitonteilla koko pihan

päällystäminen modernilla betonikivellä

voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu.

Haluttu kasvillisuus istutetaan istutusaltaisiin

ja ruukkuihin. Miljöö on

yhtenäinen ja pelkistetyn tyylikäs.

Pihan polut, käytävät ja muut pihan

kulkureitit saadaan viihtyisiksi ja helppohoitoisiksi

betonisilla pihakivillä ja

laatoilla. Kiveyksillä vähennetään myös

siivoustyön tarvetta: jalkineissa ja lemmikkieläinten

tassuissa sisään kulkeutuu

vähemmän likaa kivetetyltä pihalta.

Pihakivet ja -laatat sopivat pihateiden,

autotallin edustan, auton kääntöpaikan

tai pysäköintialueen, pihakäytävien

ja polkujen sekä oleskelu- ja grillialueen

päällystämiseen. Sopivia muotokiviä

on esimerkiksi seinän viereiseen

laatoitukseen ja pihakaivojen reunustamiseen.

Sadeveden ohjaukseen on

omat kourumaiset kivituotteensa. Kivetyksellä

voi rakentaa myös pihamuureja,

reunustaa kukkapenkkejä tai suihkulähteitä.

Kivipäällysteiset portaat ovat

turvalliset kulkea, sillä ne ovat tukevat

ja helppo pitää puhtaana.

Eri väreillä, muodoilla ja kokovaihtoehdoilla

on helppo luoda paitsi vaihtelevaa

pintaa, myös esimerkiksi ohjata

kulkua tai erottaa tiloja toiminnallisesti

toisistaan. Vaihteleva struktuuri tuo myös

elävyyttä laajoille kivetyille alueille.

Hillityt pihakivetykset tulevat

Oikein valituilla pintamateriaaleilla on

suuri merkitys paitsi pihan kestävyyden,

myös viihtyisyyden kannalta. Hyvät

pihakivet kestävät vaikka sata vuotta.

Betonikivi on monikäyttöisenä ja

pitkäikäisenä erinomainen materiaali.

Pihan korjauksissa ja muutostöissä se

voidaan purkaa ja asentaa taas paikalleen

kätevästi. Pienehköt pinnat ovat

myös helposti itse asennettavissa.

KIVELLÄ KAUNISTA PINTAA

Maisemasuunnittelija

Mikael Ahlfors auttaa

kaikenkokoisissa pihapulmissa.

Eri väreillä ja kiveä eri suuntiin ryhmittelemällä

laajastakin pinnasta saa

moniulotteisen, jopa silmää hämäävän

pintastruktuurin. Kesän muodoltaan

hauskin uutuus on herkullisen salmiakkikuvioinen

Rudus Betonituotteen

Romba.

KAIKKI PIHAT KUNTOON

Maisemasuunnittelija, hortonomi

(AMK) Mikael Ahlforsilla on kokemusta

kaikenkokoisten pihojen suunnittelusta

aina 30 neliön rivitalopihasta

opinnäytetyönsä 14 hehtaarin alueeseen.

Hän korostaakin, ettei mikään pihaongelma

ole suunnittelijalle liian

pieni ratkaistavaksi ja suurestakin pihasta

saa varmasti toimivan, kun siihen

ammattilainen saa rauhassa paneutua.

Hän sanoo, että pihasuunnittelijan

käytössä epäröidään aivan suotta: – Ei

tarvitse kuvitella, että pihasuunnittelija

tyrkyttää asiakkaalle omia lennok-

Rudus Betonituote Oy:n

uutuus on hauska salmiakin

muotoinen betonikivi.

20


kaita näkemyksiään väkisin. Sitä suunnitellaan,

mitä ihmiset haluavat.

Ennen suunnittelutoimeksiantoa

kannattaa yhdessä sopia siitä, mitä itse

asiassa tilataan. – Asiakkaalle riittää hyvinkin

yleisluontoinen kuvaus siitä,

miltä piha valmiina näyttäisi. Urakoitsija

sen sijaan tarvitsee yksityiskohtaiset

työohjeet, Ahlfors huomauttaa.

Mikael Ahlfors sanookin, että hintahaitarin

laajuus urakkatarjouksissa paljastaa

suunnitelman laadun ja yksityiskohtaisuuden.

Mitä laajempi haitari,

sitä ylimalkaisemmat suunnitelmat.

- Suurimmillaan haitari voi olla 40-

50 000 euron työssä jopa 20 000 euroa,

pienimmillään 50 euron luokkaa.

Jos urakoitsijalta puuttuvat tarvittavat

tiedot, hän tietysti laskee tarjouksensa

kalleimman vaihtoehdon mukaan. Toisaalta

hän saattaa toteuttaa sen halvimman

mukaan ja asiakas ei silloin tietenkään

ole tyytyväinen, hän sanoo.

HILLITTY TOIMII PITKÄÄN

Nyt, kun pihakivetysten käyttö on opittu,

suurimmat ylilyönnit pinnan kirjavuudessa

alkavat jäädä. Nykyisin Ahlforsin

mukaan halutaan toimivaa, siistiä

ja hillittyä kivetyspintaa. – Suosituin

vaihtoehto taitaa olla musta Kartanokivi,

hän sanoo. Vaihtelua pintaan

saa esimerkiksi erivärisillä reunoilla ja

ladontakuvioilla.

- Kannattaa muistaa, että joitakin vuosia

sitten hyvin suositut paljon kiven

leikkaamista vaativat kompassikuviot

ovat kalliita toteuttaa, hän huomauttaa.

VALITSE PAIKAN PÄÄLLÄ JA TILAA

VERKOSTA

Parhaiten erilaisiin vaihtoehtoihin pääsee

tutustumaan Rudus Betonituotteen

Tuusulan Ristikiven tehtaanmyymälän

lähes 800 neliön näyttelyalueella, jol-

le on rakennettu erilaisia teemapihoja.

Näyttelypihaan voi käydä tutustumassa

milloin vain. Sen osoite on Ristikiventie

2, Tuusula.

Pihakivet voi myös ostaa sähköisesti.

Rudus Betonituote Oy:n verkkokauppa,

www.ruduskivikauppa.fi, vapauttaa

piharakentajan myymälöiden

tungoksesta. Pihasuunnittelua voi tehdä

rauhassa omatoimisesti tai yhdessä

ammattisuunnittelijan kanssa paikan

päällä mittailemalla, käyttäen Internetistä

saatavaa tietoa sekä esitteitä ja tilata

sitten ostokset verkkokaupasta kotipihalle

toimitettuna.

Postissa ostos ei sentään kotipihalle

saavu. Pihakivitoimitukset hoitaa tilaajaa

lähinnä oleva Rudus Betonituotteen

tehdas. Toimitusajat ovat lyhyet: tilatut

kivet tulevat kotipihalle jopa seitsemän

työpäivän kuluessa.

Rudus Oy. kiviainekset, valmisbetoni,

perustukset, runko, pihkakivet

ja -kalusteet, Rudus Kivitalo

www.rudus.fi

www.ruduskivikauppa.fi

www.ruduskivitalo.fi

Kuvat: Mikael Ahlfors

Rauhallinen kiveys toimii kontrastina värikkäälle aidalle.

Yhdistelemällä betonikiveä ja luonnonkiveä

saadaan ilmettä pihalle.

Hillitty kiveys, jossa elävyyttä saadaan ladontakuvion suuntaa vaihtamalla.

Suunnitelmassa määritellään mm. kiveyksen

toteutuksen yksityiskohdat.

21


Ei tuleva

lastenhuone, vaan

Monitoimihuone

Usein muistutetaan taloa suunnittelevia miettimään vuosien

päähän päätöksiä tehtäessä. Elinkaariajattelu huomioidaan

muun muassa esteettömyydessä, jotta vanhemmat

voisivat asua talossa myös vanhuuden päivinä. Valitettavan

usein ei kuitenkaan oteta elinkaariajattelun lähtökohdaksi

lasten kotona asumisen, ja sen jälkeistä, aikaa.

Teksti: Sonja Saukkosaari, kuvat: Keijo Aulu

YKSI HUONE = NELJÄ TARKOITUSTA

Kärjistäen yhtä huonetta voidaan väittää käytettävän neljään

eri tarkoitukseen. Alunperin huoneesta tehdään

työhuone. Jokin aika talon valmistumisen jälkeen saadaan

perheenlisäystä, jolloin syntyy tarve lastenhuoneelle. Vastasyntynyt

ei vielä kuitenkaan vaadi lisähuonetta käyttöönsä,

joten vanhempien makuuhuoneeseen sijoitettu pinnasänky

riittänee.

Jälkikasvun varttuessa pinnasänky jää pieneksi ja lelutkin

alkavat valtaamaan lattia-alaa. Tuolloin työhuoneen kalusteet

väistyvät ja tilalle hankitaan pienen lapsen sänky ja pöytä,

kirjahyllyn voinee sen sijaan hyödyntää sellaisenaan. Pikkuhiljaa

lapsi opettelee nukkumaan koko yön omassa huoneessaan,

jolloin viimeistään työhuone on historiaa.

Lastenhuone tuo luonnollisesti etuja, jo varhaisessa vaiheessa.

Naapurista leikkimään tulleet lapset voivat keskittää lelukavalkadinsa

lastenhuoneeseen, eikä vastarakennettu junarata

aiheuta eripuraa, vaan ihailua. Paitsi aikuiset, myös lapset

saavat oman rauhansa lastenhuoneen myötä.

TEINI JÄTTÄÄ JÄLKEENSÄ TYHJÄN HUONEEN

Vuodet vierivät ja lapsi saavuttaa teini-iän. Tässä vaiheessa

lastenkalusteet on jo vaihdettu muutamaan otteeseen isompiin

ja sisustusta on vaihdettu lapsen kulloisenkin mieltymyksen

mukaan. Harva ymmärtänee silti huokaista helpotuksesta,

että muokkauksen alla on ollut vain yksi huone, eikä

esimerkiksi vanhempien makuuhuonetta ole tarvinnut sisustaa

kokonaan uudelleen sointumaan vaihtuvien kiinnostuksen

kohteiden kanssa. Kirjoituspöytä olohuoneen nurkassa

lienee niin ikään enemmän piristävä vaihtoehto, kuin väkisin

ahdettu ratkaisu, jos katsoo oikealta kantilta.

Teini-ikäisen unelmien täyttymys on usein huone, jonka

oven saa lukittua. Eivätpähän vanhemmat pääse häiritsemään

tärkeää surffailua internetin aalloilla, saati elintärkeää keskustelua

illan ohjelmasta. Lastenhuone on siis muuttanut muotoaan

teinin salaiseksi kammioksi. Aikuisuuden portilla teini

hakee itsenäisyyttään lukittavan oven avulla, mutta jonain

päivänä koittaa se oikea hetki, kun lintu lentää pesästä. Tuolloin

ympyrä sulkeutuu ja huone voidaan palauttaa takaisin

alkuperäiseen tarkoitukseensa, työhuoneeksi.

22


Rakentaja.fi-seurantakohteissa

jokaiselle jotakin

Reposaaren loma-asuntomessujen

kohde numero 22, Eikka-mökki, rakennettiin

Rakentaja.fi-seurantakohteena.

Mökki syntyi yhteistyössä

Suorakanava Oy:n ja rakennusteollisuuden

yritysten kanssa.

YHTEYDENPITO TÄRKEÄÄ

Yhteydenpito oli tietenkin tärkeintä, ja

se onnistui niin sähköisesti kuin henkilökohtaisestikin.

Aloituspalaverista lähtien kokouksissa

olivat aina läsnä kaikki tarvittavat

henkilöt, Eino Grönkin osallistui palavereihin

aina Suomessa ollessaan.

Muulloin vastaava mestari toimi yhteyslinkkinä

rakentajien sekä rakennuttajan

välillä.

SEURANTAKOHTEISSA

TYÖVAIHEET ESITETÄÄN

Seurantakohteiden työvaiheet sekä kohteissa

käytettävien tuotteiden asennusohjeet

esitetään selkeänä Rakentaja.fi TVesityksenä.

TV-esityksen avulla on helppo

seurata työvaiheita ja näin saada oikea

kuva rakentamisprojektista. Esityksessä

tuodaan myös esiin mitä tuotteita

kohteessa on käytetty ja ohjataan tuotekohtaiseen

tuotemappiin, josta löytyy

vieläkin tarkempia tietoja ja asennusohjeita.

Eikka-kohdetta seurattiin

Rakentaja.fi -sivustolla viikoittain, jolloin

julkaistiin aina uusi tv-esitys tehdyistä

työvaiheista. Kaikki työvaiheet

kerätään ns. tuotemappiin, josta voi lukea

koko projektin työvaiheet, aloituspalaverista

aina loppukuviin saakka.

KOHDE VALMISTUI

AIKATAULUN MUKAISESTI

Messukohteena Eikka-mökillä oli luonnollisesti

aikaraja, jolloin kaiken oli

oltava valmis. Yhteistyö ammattilaisten

välillä takasi ettei aikaraja ylittynyt,

vaan Eikka-mökki valmistuikin Lomaasuntomessujen

avajaispäiväksi.

SEURANTAKOHTEISSA

NIIN UUDIS- KUIN

REMONTOINTIKOHTEITA

Rakentaja.fi -sivuston seurantakohteista

löytyy jokaiselle jotakin. On uudiskohteita,

rintamamiestalojen ja kerrostalo-osakkeiden

remontointikohteita

jne. Myös yksittäisiä keittiöremontteja,

vesikattoremontteja ja jopa tulisijan

vaihto on esitetty loogisesti ja ymmärrettävästi.

Joka viikko sivustolla

seurataan muutamaa käynnissä olevaa

erilaista projektia, alusta loppuun saakka.

Projektien valmistuttua kohteet löytyvät

sivustolta vuosienkin kuluttua.

Eikka-mökin sekä muut seurantakohteet

löydät www.rakentaja.fi etusivun

alareunasta, Seurantakohteet -osiosta.

Toki ehdit vielä nähdä Eikan mökin vielä

ihan konkreettisestikin, sillä Reposaaren

messut jatkuvat aina 6.7.2008. saakka.

23


Informal Wood

Pukkilan vuoden 2008 ulkomaisista laattauutuuksista ei puutu loistoa ja

näyttävyyttä. Lähes 20 laattasarjauutuuden voimalla sisustat helposti pienet

ja suuret tilat, kodin ja julkiset tilat lattiasta kattoon. Keskeistä roolia

näyttelee metalli yhdistettynä struktuureihin tai ornamentteihin. Lisäpontta

sisustamiseen tarjoavat sarjojen monipuoliset laattakoot ja upeat

koristelistat.

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab

YLELLISTÄ HOHTOA

Seitsemän kansainvälistä seinälaattauutuutta

To Touch, Ashanti, Seventies,

New York, Moonlight, Matrix ja Reflex

Design tuovat tuulahduksen Euroopan

tuoreimmista sisustustrendeistä.

To Touch-, Ashanti- ja Seventies-sarjoissa

on tarjolla uutuuskoko 20 x 50

cm, joka mahdollistaa mielenkiintoisten

linjojen luomisen tilaan. Siinä missä

To Touch-laatat hehkuvat aurinkoa

ja iloa raikkaan keltaisen, punaisen ja

turkoosinsinisen sävyissä, Ashanti luottaa

graafisempaan mustaan, valkoiseen,

punaiseen ja siniseen. Laatan pinnassa

on kiehtovan hento kukkakuvio, joka

on kuin häilyvä kuvajainen veden pinnassa.

Niinikään kiinnostavien kukkien

pintaa edustaa himmeäpintainen

Seventies-uutuuslaatta, jossa yhdistyvät

romanttinen akvarellimainen kukka-aihe,

runsasdetaljinen struktuuri ja

pehmeäntäyteläinen värimaailma.

Himmeäpintainen New York on modernin

trendikäs seinälaatta, jonka

struktuuripinnan metallinhohto tuo

Metropolitan stone

Metallinhohtoa ja

kansainvälistä tunnelmaa

Pukkilan laatoilla

24


tilaan kaunista välkettä. Moonlight

Kiinnostava kontrasti

syntyy yhdistämällä valkoisen

ja hiekan väriseen

laattaan tumma metallioranssi

tai metallisininen

laatta. Sarjaan kuuluu

myös kolme näyttävää

koristelistaa. Moonlight-sarjan

lasitettu porcellanato

on serenadi

metallin ja pinnan yhdistelmälle,

joka kutsuu

koskettamaan. Pronssinhohtoisten

kuviolaattojen

valkoiset lasiupotukset

hohtavat kuutamon

taianomaista valoa.

Kuunsiltoja seinään luovat

kapeat hopea- tai

kultalistat.

Metallinhohtoisten

laattojen kiistämättömät

kuningattaret ovat Matrix

ja Reflex Design, jotka

sopivat vaikka olohuoneen

seinään. Himmeäpintaisen

Matrixin

kuparinhohtoinen kukkaköynnös

ei todellakaan

jää seinäruusuksi.

Sarjan eri kokoja yhdistelemällä

voi vielä luoda

mielenkiintoista rytmiä

pintoihin. Reflex

Design-laatan pinnan struktuuri säkenöi

kolmiulotteista vaikutelmaa. Valittavana

on neljä eri metallinhohtoista

sävyä: kulta, hopea, timantti sekä musta

onyksi.

Moonlight, Reflex Design ja Matrix

peruslaatat soveltuvat ominaisuuksien

Ashanti

ansiosta sekä seinä- että lattiamateriaaleiksi,

esimerkiksi korkean tason

edustus- ja designtiloihin, missä suositaan

ylellisyyttä ja vahvoja tunnelmia.

MONIPUOLISUUTTA JA TYYLIKKYYTTÄ

Yhtä lailla niin lattiaan kun seinään laitettavaksi

sopivat näyttävät porcellanato

-laattauutuudet Informal Wood, Metropolitan

Stone ja Essere.

Informal Wood tuo aivan uuden

merkityksen puukuosille. Upeasti hohtavat

pinnat, eri koot ja värit antavat

mahdollisuuden innovatiivisille laatoitusideoille.

Kalibroituja laattoja voi

vapaasti yhdistellä, vain mielikuvitus

asettaa rajat. Sarjan mosaiikki täydentää

upean kokonaisuuden. Kansainvälisyyttä

ja näyttävyyttä julkisiin tiloihin

ja moderniin kodin sisustamiseen

tuo puolestaan Metropolitan Stone-sarja,

jossa voi aistia laatan kivimäisen

luonteen. Sarjassa on suurkaupunkien

inspiroimat värit – esimerkiksi Pariisi

on aistikkaan beige kuin kupillinen

cafÈ au lait'a. Sarjaan kuuluu useita yhdisteltäviä

kokoja upeilla

himmeillä ja puolikiiltävillä

pinnoilla.

Essere on korkeatasoinen

laatta, joka soveltuu

erinomaisesti julkistiloihin,

kuten hotelleihin ja

ravintoloihin. Viisi yhteensointuvaa

värivaihtoehtoa

varmistavat

näyttävän ja takuutyylikkään

lopputuloksen. Sarjan

upeat mosaiikkilaatat

mahdollistavat kuvion

jatkumisen seinästä

lattiaan.

Väri- ja kokovalikoimaa

lisäävät Milestoneja

Geolite- sarjojen lasittamattomat

porcellanatot

sekä lasitetut Basicsarjan

mustat ja valkoiset

porcellanatot. Uutuuksien

joukkoon kuuluu

myös Cotto Lombardo,

eteläeurooppalaistyylinen

marmorikuvioitu

lasitettu porcellanato-laatta,

jonka klassiset

värit musta, vaalea ja

ruskeanbeige ovat kestosuosikkeja.

Monipuoliset

lattialaatat kodin arjen

laajaan ja monipuoliseen

käyttöön löytyvät

lasitetusta Lavagne-laatasta sekä lasitetuista

klinkkerilaatoista, Living, Terre

Naturali ja Hercules. Esimerkiksi Hercules

on erinomainen ratkaisu lattioihin,

joissa vaaditaan kulutuksenkestoa.

Lisätietoja:

www.pukkila.com

Reflex Design

25


Passiivitalo passaa Vantaalle

Vantaan kaupungin rakennusvalvonnassa

suhtaudutaan varsin myönteisesti

kaikkiin energiaa säästäviin rakenneratkaisuihin.

Niinpä passiivitalonkin

rakennuslupahanke käsiteltiin

varsin ripeästi, noin neljässä viikossa.

Tarkastusrakennusmestari Seppo

Heikkiläkin on jopa innoissaan, kun

hänen kohdalleen tuli Suomessa varsin

poikkeuksellinen hanke.

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

En ollut juurikaan perehtynyt pas

siivitaloihin ennen tätä hakemus

ta. Edes matalaenergiatalolle ei

pöydälleni ole hakemusta tullut. Lämmöneristävyyden

suhteen ei tosin tavanomaisinkin

ratkaisuin toteutettaviin

pientalohakemuksiin ole juurikaan tarvinnut

puuttua. Tässä passiivitalossa

määräykset tosin täyttyvät jopa moninkertaisesti.

Ulkoseinän vahvuus onkin

peräti 61 cm, tosin määräykset mahdollistivat

noin 24 m 2 :n ylityksen kerrosalaan.

ÄLYTTÖMÄN HYVÄ JUTTU

– Kun hanke esiteltiin ensimmäistä kertaa,

mielenkiintoni heräsi heti. Sitä lisäsi,

että hankkeen takana on hyvä suunnittelija,

Kimmo Lylykangas. Ihan pieni

varaus minulla silti on, kun näistä

Suomen säätiloista ei koskaan oikein tiedä,

aprikoi Heikkilä. Mutta jos nämä

vaativatkin tekniset ratkaisut saadaan

meillä toimimaan, onhan se älyttömän

hyvä juttu. Onhan toimivuudesta tietysti

tuhansien talojen kokemus Keski-

Euroopassa ja Ruotsistakin on jo saatu

hyviä ja rohkaisevia tuloksia. Meidän

tehtävämme on tietysti seurata ensisijaisesti

rakentamista ja rakenteita, mutta

seuraamme ilman muuta myös tätä

energianäkökulman toteutumista. Ja jos

kokemukset ovat myönteisiä, saattaahan

olla, että Vantaalla joskus toteutetaan

jopa kokonainen passiivitalo-asuinalue

tai ainakin kortteli. Tätä ei tosin päätetä

rakennusvalvontavirastossa, sanoo Heikkilä

hymyssä suin.

LÄMMITYSKULUT

NOUSEVAT KOKO AJAN

– On hyvä, että uusia ratkaisuja tulee

energiakulujen pudottamiseksi, sillä

lämmityskulut ovat jo nyt leijonanosassa

kiinteistön ylläpidossa. Niinpä tämäntapaiset

investoinnit lämpötalouteen on

saatavissa takaisin kenties hyvinkin lyhyessä

ajassa, sillä taitavat nuo lämmitysenergiakulut

vaan nousta koko ajan,

arvelee Heikkilä. Ympäristöministeriössähän

ollaan kiristämässä energiamääräyksiä

ja uudet ohjeet tulevat voimaan

jo ihan lähivuosina. Odotamme myös

mielenkiinnolla, mitä ministeriön ohjaama

normitalkoot -kampanja tuo rakentamiseen.

Toivottavasti myös joitain

rakentamiskustannuksiakin pudottavia

päätöksiä. Meillähän on täällä Vantaalla

ihan omana erityisongelmana lentomelu,

jonka torjumiseen käytetään hieman

eri ratkaisuja kuin lämmöneristävyyden

parantamisessa.

RAKENTAMINEN JATKUU

Vantaalla myönnetään vuosittain noin

2 500 rakennuslupaa, joista noin kolmannes

on omakotitaloja. Kaupunki

luovuttaa vuosittain muutamia kymmeniä

tontteja, tänä vuonna Koivukylästä,

Nikinmäestä ja rakentamisen keskeisimmästä

painopisteestä Kivistöstä.

Uusimman asuinalueen, Leinelän,

suunnittelukilpailu on juuri ratkaistu.

Alueelle tulee asuntoja noin 2 500

hengelle. – Olen ollut nyt tässä virassa

viitisen vuotta ja selvänä muutoksena

on ollut rakentamisen tuleminen ympärivuotiseksi,

mikä on sinänsä hyvä

tasapainottava asia, mutta kenties myös

merkki jostain, mistä pitäisi olla huolissaan,

tuumaa tarkastajarakennusmestari

Seppo Heikkilä.

TYÖMAALLA EDETÄÄN

SUUNNITELMIEN MUKAISESTI

Passiivitalotyömaalla ei hötkyillä, kaikki

tehdään huolella. – Kun myös anturat

on lämpöeristetty ympäriinsä, on jo

pohjan tasaukset tehty melkeinpä millimetrien

tarkkuudella, sanoo Jorma

Vuoritsalo, toinen paritalon rakentajista.

Kyllä tässä muutaman viikon päästä

ollaan silti jo harjakorkeudessa, sanoo

rakentaja kesäkuun alkupuolella.

Kellarin elementit asennettu kesäkuun alkupäivinä.

26


Pohjan tasaus tehtiin huolella.

Anturan allekin asennettiin eristekerros, ollaan

huhtikuun lopussa.

Valu on tehty ja pinta käsitelty hartsilla.

Kalenterissa toukokuun puoliväli.

27


28

Taloyhtiöprojektilla


yhtiöiden asiat hallintaan

Rakentaja.fi tuottaa oman palveluosaston

myös taloyhtiöille, jotta mm.

näiden kiinteistönhuolto tulevine

remonttitarpeineen ja samalla yhtiön

kaikkien asioiden hallinta saadaan

yhden kaiken kattavan palvelun

alle. Nyt tarjolla olevien portaalien

palvelut kattavat vain osan taloyhtiön

moninaisista tarpeista.

Taloyhtiöillä on seuraavien vuosien

aikana yhä enenevässä määrin

tulossa eteen suuret remonttitarpeet.

Normaalien remonttien lisäksi

ajankohtaisia tarpeita ovat nyt

vesi- ja viemäriputkistojen täydellinen

uusiminen, hissiremontit sekä energian

hintojen nousun myötä erilaiset

energiaa säästävät toimenpiteet kuten

lisälämmöneristämiset, ikkunoiden

uusimiset, lämmitysjärjestelmäremontit

sekä ilmanvaihtojärjestelmän nykyaikaistaminen.

UUSI PALVELU ON

VASTAUS KENTÄN PYYNTÖIHIN

Pyyntö palvelun aloittamiseen on tullut

suoraan kentältä, eli taloyhtiöiden isännöitsijöiltä

ja jäseniltä itseltään. Valtaosa

taloyhtiöistä on pieniä yhden tai kahden

talon yhtiöitä joita hoitaville isännöitsijöille

nyt eteen tuleva tilanne on täysin

uusi ja hallitsematon. Pahimmassa tapauksessa

remontteja lykätään kunnollisen

tiedon puuttuessa liian pitkälle, mikä aiheuttaa

huomattavia lisäkustannuksia. Todella

ongelmalliseksi tilanne muodostuukin

silloin jos yhtiön asunnot joudutaan

tyhjentämään toimenpiteiden vuoksi.

Esimerkiksi vesijohtojen äkillisestä pettämisestä

aiheutuvat korjaus- ja uusintatyöt

tyhjentää taloyhtiön useaksi kuukaudeksi.

Ongelmaa ei helpota myöskään se,

että taloyhtiöiden hallitukset koostuvat

lähes yksinomaan rakennusalaa tuntemattomista

henkilöistä. Tiedon tarve ja

tulevien ongelmien tiedostaminen on

kuitenkin saanut nämä taloyhtiöistä vastaavat

henkilöt jo pidempään vaatimaan

rakentaja.fi-sivustolta palvelun tarjontaa

myös suoraan taloyhtiöiden tarpeisiin.

Nyt aloitetun Taloyhtiöprojektin avulla

nämä edellä mainitut ongelmat on tarkoitus

poistaa ja antaa taloyhtiöille sekä

yhtiössä päätöksiä tekeville henkilöille

väline jonka avulla voidaan estää ongelmien

eteneminen liian pitkälle.

TALOYHTIÖPROJEKTIN

KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET

Taloyhtiöprojektin kohteena ovat taloyhtiöiden

isännöitsijät, hallituksen jäsenet,

omistajaosakkaat, taloyhtiöiden

asukkaat sekä huoltotoimenpiteitä suorittavat

yritykset. Hankkeen tavoitteena

on luoda taloyhtiöitä valtakunnan laajuudella

palveleva kokonaisuus. Hankkeella

on myös merkittävä vaikutus kansallisomaisuutemme

arvon, eli olemassa

olevan kiinteistökannan säilyttämisessä.

LAAJA PALVELU KATTAA MYÖS ITSE

ASUKKAIDEN TARPEET – ILMAISEKSI

Rakentaja.fi sivuston jo tutuksi tulleeseen

tyyliin myös tälle uudelle kohderyhmälle

on tarkoitus heti alusta asti tarjota mahdollisimman

laaja palvelukokonaisuus ja

vaikka palvelun ensisijainen tehtävä on

palvella taloyhtiöiden kunnostamista ja

kunnossapitämistä ei yhtään taloyhtiön

osapuolta olla unohdettu. Isännöitsijät ja

hallituksen jäsenet saavat palvelusta apua

mm. korjaustarpeiden, kuntoarvioiden

ja -tutkimusten teossa, tietoa eri työvaiheiden

kustannuksista, neuvoa töiden aikatauluttamiseen,

suunnitteluun ja erilaisten

viranomaislupien sekä urakkatarjouspyyntöjen

ja sopimusten tekoon.

Osakkaat ja asukkaat puolestaan löytävät

palvelusta kaikki taloyhtiötä ja omaa osaketta

koskevat tiedot, ohjeet ja kaavakkeet

vuokrasopimusten ja kauppakirjojen

tekoon, huoneiston sisäpuolisten remonttien

ohjeistukset ja kustannusarvioohjelmat,

taloyhtiön sisäisen tiedotusvälineen

ym. ym. Huoltoyhtiöille suurimmat

avut löytyvät erilaisten vikailmoitusten

ja tiedotusten yksinkertaistumisen

muodossa.

HANKKEESSA MUKANA

RAKENNUSTEOLLISUUS JA TEKES

Taloyhtiöiden ongelmat olivat laajasti

jo etukäteen tiedossa ja heti kun hanketta

lähdettiin suunnittelemaan ilmoitti

yli 20 rakennusteollisuuden yritystä

halukkuutensa olla mukana hankkeen

kehittämisessä jo alusta asti.

Taloyhtiöprojekti -nimellä kulkevassa

hankkeessa on mukana myös valtion

teknologian ja innovaa- tioiden kehittämiskeskus,

eli TEKES.

Taloyhtiöprojektin toteutusaikataulu

kestää aina helmikuulle 2010 mutta

ensimmäiset palvelut avataan taloyhtiöille

jo tämän vuoden aikana.

Lisätietoja:

Kehitysjohtaja Pentti Teponoja,

Suorakanava Oy, p. 0440 591 906

Toimitusjohtaja Hannu Myöhänen,

Suorakanava Oy, p. 0440 532 592

www.rakentaja.fi

29


Hyvin suunniteltu ja asennettu

ilmanvaihto toimii

Hyvän sisäilman takaavat toimiva ilmanvaihtolaitteisto, puhtaat kanavat sekä oikein säädetty ja oikein mitoitettu

järjestelmä. Jotta kaikki osat osuisivat kohdalleen, on syytä käyttää ammattimaista suunnittelijaa ja valvojaa ilmanvaihtotöissä.

Teksti: Essi Routasuo/VCA

Sisäilman terveysvaikutuksiin

kiinnitetään yhä enemmän

huomiota. Jopa 90 prosenttia

ihmisen kuluttamasta ilmasta on sisäilmaa,

ja sitä kuluu tuhansia litroja vuorokaudessa.

Ilmanvaihdon tehtävä on

tuoda puhdasta ilmaa hengitettäväksi

ja poistaa rakennuksen ilmassa olevat

epäpuhtaudet.

Tavallisimmin ilmanvaihdon toteutuksessa

mennään metsään jättämällä

huomioimatta korvausilmareitit.

– Silloin ilma ei liiku rakennuksessa

oikealla tavalla. Ilmanvaihtojärjestelmän

tarkoituksenahan on, että ilmavirrat

ikään kuin huuhtelevat rakennusta,

LVI-työteknikko ja yrittäjä Pekka

Salakka LVI-Heltecon Oy:stä sanoo.

Salakalla on 35 vuoden kokemus alan

suunnittelu- ja valvontatehtävistä.

Usein siirtoilmareitit jäävät Salakan

mukaan rakentajan harteille, eikä niitä

silloin aina muisteta.

Muoviputki on helppo sahata oikeaan mittaan.

Jos kylmissä tiloissa olevat kanavat jätetään

eristämättä, seuraa kondensoitumista.

Tämä aiheuttaa esimerkiksi

ullakolla kosteutta ja katosta tippuvaa

vettä.

– Ilmanvaihtokoneiden kiinnitys on

toisinaan virheellistä ja se aiheuttaa

resonanssia seiniin. Äänikysymykseen

ei välttämättä kiinnitetä huomiota

asennusvaiheessa ja suunnitelmia oikaistaan.

Ammattimainen suunnittelu onkin

Salakan mukaan ainoa tapa saada ilmanvaihto

hallintaan ja onnistunut

lopputulos aikaan. Ilmanvaihto vaatii

oikean mitoituksen ja ohjeistuksen.

ÄÄNIHAITAT MINIMOIDAAN

Suunnitelmien noudattamisen varmistamiseksi

ilmanvaihtoasennuksiin tarvitaan

valvoja, sillä rakentaja ei ole LVIalan

ammattilainen. Suunnittelija tai

– Korvausilmareitit unohtuvat helposti, jos ilmanvaihtoa

ei ole suunniteltu huolellisesti,

Pekka Salakka sanoo.

LVI-alan pätevyyden omaava asiantuntija

käy ilmanvaihtotöiden valvojaksi.

Pääkaupunkiseudulla rakennusvalvontavirasto

edellyttää, että LVI-töiden

valvontaan on ilmoitettu vastuuhenkilöt

rakentamismääräyskokoelman vaatimusten

mukaisesti. Muualla maassa

valvonta ei ole yhtä tiukkaa, mutta on

rakentajan edun mukaista, että määräyksiä

noudatetaan.

Tärkeä huomioonotettava asia niin

suunnittelussa kuin toteutuksessa on

Pekka Salakan mukaan se, ettei ilmanvaihto

aiheuta häiritsevää ääntä. Kanavistoon

asennetaan äänenvaimentimet.

Venttiilit ja koko järjestelmä säädetään

niin, ettei ilman nopeus nouse liian

suureksi ja aiheuta siten ääntä.

Äänihaittoja minimoidaan myös sillä,

ettei lämmön talteenottokonetta sijoiteta

makuuhuoneen vastaiselle seinälle,

missä se voi aiheuttaa häiritseviä

runkoääniä.

– Oikea asennuspaikka ja -tapa ovat

olennaisia asioita, Salakka kiteyttää.

30


RAITISILMA TALON

VIILEÄLTÄ PUOLELTA

– Määräysten mukaiset laitteet vastaavat

tämän päivän energiatehokkuusvaatimuksia,

Pekka Salakka vakuuttaa.

Ilmanvaihtojärjestelmä tulee mitoittaa

annettujen normien mukaan joko

neliö- tai asukaslukumäärään perustuen.

Suunnittelun merkitys tuleekin

esiin juuri siinä, kuinka varmistetaan

riittävä ilmanvaihto, joka ei kuitenkaan

aiheuta esimerkiksi äänihaittaa tai vedon

tunnetta.

– Venttiilit tulee sijoittaa eri puolille

huonetta niin, että huuhteluvaikutus

on mahdollisimman suuri. Tuloventtiilien

ei tule olla lähellä oviaukkoja, Salakka

sanoo.

– Ilmanvaihtojärjestelmässä käytettävä

raitisilma otetaan talon viileämmältä

eli pohjoispuolelta, ja sitten ilmanvaihtokoneella

puhalletaan huoneisiin.

Ilmanvaihtokone kannattaa Salakan

mukaan sijoittaa tekniseen tilaan. Jos

sellaista ei ole, esimerkiksi kodinhoitohuone

soveltuu hyvin, koska laite

tulee viemäröidä.

MUOVIKANAVAT HELPPOJA KÄSITELLÄ

Uponor on kehittänyt erityisesti pientaloihin

sopivan nykyaikaisen ilmanvaihtokanaviston,

joka on valmistettu

antistaattisesta ja syöpymättömästä

polypropeenimuovista.

– Muovikanavat ovat helppoja asentaa

ja työstää ja niiden puhdistettavuus

on hyvä. Asennustyötä voi näin tehdä

muukin kuin alan koulutuksen saanut

henkilö, Pekka Salakka sanoo.

– Muovikanava on helppo katkaista

sahalla, se on kevyt ja osien saatavuus

on nykyisin hyvä. Tuotekehitys on

mennyt tässä eteenpäin.

Antistaattinen sileä kanavisto ei kerää

pölyä, hajuja tai bakteereita aiheuttavia

epäpuhtauksia.

Suunnittelu ei Salakan mukaan poikkea

tavanomaisesta muovikanavien

kohdalla, eivätkä ne aseta erityisiä vaatimuksia.

Muovikanavaa voi myös käyttää

kaikkialla kodissa lukuunottamatta

liesituulettimen poistoilmaputkea.

– Muoviputki on perinteistä kestävämpi,

sehän ei ruostu kostuessaan, Salakka

huomauttaa.

Muoviputket ovat kevyitä ja helppoja käsitellä.

Asennuksesta selviää, vaikkei olisikaan ammattilainen.

Muoviset kanavistoputket ovat tiiviisti

tulpattuina ja kanaviston osat yksittäin

pakattuina muovipusseissaan asennushetkeen

asti. Kaikki kanavat pitää

tulpata rakennusaikana, jotta niihin ei

pääse rakennuspölyä tms. epäpuhtauksia.

Pientalon ilmanvaihtotyöt onnistuvat kerralla, kun suunnittelu ja valvonta ovat kohdallaan.

31


Kattolyhdyillä kuutamovaloa

Melko tyypillinen ratkaisu on ainakin pienille tonteille

rakennettavissa omakotitaloissa 11/2-kerroksinen, jossa

on myös usein yläpohjaan asti ylettyä 5-6 metriä korkea

olohuone, joka antaa ilmavuutta ja valoa toiseen kerrokseen.

Lisävaloa saadaan esimerkiksi kattoikkunoilla,

mutta vaihtoehtona saattaa olla myös kattolyhty, jonka

läpi voi katsella taivaan tähtiä ja kuuta.

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy

Kattolyhty ei ole mikään uusi muotivillitys, sillä niitä

näkee kaikkien kaupunkien sata vuotta vanhoilla

pientaloalueilla. Kattolyhdyn tehtävänä on antaa valoa,

mutta myös pääkorkeutta, jos yläkerta on kovin matala

tai jyrkkäkattoinen. Kattolyhdyn alla on mm. erinomainen

työpöydän paikka. Jos pesuhuone on ihan ulkoseinällä antaa

kattolyhty paitsi valoa, myös mukavasti seisomatilaa vaikkapa

hampaiden pesuun. Useimmiten kattolyhdyt sijoittuvat

yläkerran keskitiloihin joissa ei muuten ole saatu normaalia

luonnonvaloa aikaiseksi. Ilman kattolyhtyjä nämä

keskiosat ovat perinteisesti jääneet joko kylmiksi ullakkotiloiksi

tai eteistiloiksi. Kattolyhtyjen avulla sinne on usein

saatu rakennettua ylimääräinen makuuhuone.

HANKALAHKO RAKENNE

Kattolyhty antaa mukavan lisäelementin talon julkisivulle

ja ulkonäölle, mutta sen tekeminen on suoraan sanoen hieman

hankalaa puuhaa. Homma on osattava. Lisävaatimuksia

tulee myös vesikaton tiiveydelle, joten niksit on hallittava.

Erityisesti on huolehdittava vinon katonosan ja kattolyhdyn

sivujen pystyseinien liitoskohdan vesitiiviydestä.

Helpoimmalla taisivat aikanaan – ja miksei nykyisinkin -

konesaumatun peltikaton valinneet. Ei kattolyhty kuitenkaan

omakotitalon rakentamisen vaikein paikka ole. Hyvään

lopputulokseen pääsee tekemällä piirustusten mukaan.

Kattolyhdyn voi toki tehdä myös vanhaan taloon, kunhan

on selvittänyt asian ensin rakennusvalvontaviraston kanssa.

Katolyhdyn voi hankkia myös valmiina elementtinä.

MYÖS PARVEKKEELLA

Kattolyhty voi olla myös niin mittava, että sitä kautta on

kulku parvekkeelle, jonka tyypillinen versio on sellainen,

että se on rakennettu linjakkaasti sisääntulokuistin päälle.

Tämmöinen parvekeratkaisu asettaa tietysti omat haasteensa

sadeveden ja lumen sulamisvesien poistamiselle. Kattolyhty

antaa rakennukselle näyttävyyttä julkisivuun, mutta

voi huonosti toteutettuna pilata talon ulkonäön, joten sen

suunnitteluun kannattaa nähdä vaivaa. Katolyhtyjä talossa

voi olla useampiakin

32


Ilmanvaihto ja lattialämmitys

voivat hyödyntää toisiaan

Vesikiertoinen lattialämmitys on yleisin lämmönjakotapa Suomessa.

Sen valitsee lähes 60 prosenttia pientalorakentajista.

Rakentajat eivät kuitenkaan vielä yleisesti tiedä, että myös ilmanvaihtolaite

voidaan valita niin, että se on mahdollista kytkeä

suoraan yhteen vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.

Vallox Oy on kehittänyt lattialämmitys- ja maalämpötaloille soveltuvia

ilmanvaihtoratkaisuja.

teksti: Vallox Oy

Suuntaus on se, että tulevaisuudessa

ilmanvaihtokoneilta edellytetään

huomattavasti nykyistä

parempaa vuosihyötysuhdetta. Nykyäänhän

30 prosentin vuosihyötysuhde

on minimivaatimus, vaikka markkinoilla

on toki saatavissa huomattavasti

tätä tehokkaampiakin laitteita.

Mitä parempi ilmanvaihtokoneen hyötysuhde

on, sen vähemmän jälkilämmitystä

tarvitaan. Tietty jälkilämmityksen

tarve pohjoisessa ilmanalassa kuitenkin

on aina olemassa, arvioi toimitusjohtaja

Risto Pääjärvi forssalaisesta

Senewa Oy:stä.

Ilmanvaihdon tuloilman sähköisten

jälkilämmitysten suuri määrä on yllättävä,

koska vastaavia pattereita on saatavana

myös vesikiertoisina. Sähköisen jälkilämmityksen

suuri määrä on ongelmallinen

muun muassa pakkashuippuina,

jolloin valtakunnan sähköntuotantokapasiteetti

on muutenkin tiukoilla.

– Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmityksen

hoitaminen sähkölämmitteisenä

on nykyään varsin kallista puuhaa,

Pääjärvi toteaa.

TAVOITTEENA ENERGIATEHOKAS

KOKONAISUUS

Vesikiertoisen jälkilämmityspatterin

valinta sähköpatterin sijaan on perusteltu

ratkaisu silloin, kun talon lämmönlähteenä

on maalämpö-, kaukolämpö-,

puu-, öljy- tai ylipäänsä joku

muu lämmönlähde kuin sähkö. Näiden

lämmönlähteiden energiahinta on

vaihtoehtona olevaa suorasähkötariffia

alhaisempi.

Risto Pääjärvi pitää järkevänä, että valitaan

sellainen ilmanvaihtolaite, joka

on vuosihyötysuhteeltaan mahdollisimman

hyvä. Ilmanvaihdon esilämmi-

Vallox 140 -ilmanvaihtokone ja maalämpöratkaisu

omakotitalossa. Maalämpötaloissa lämmönjako

tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Oikeanlaisella ilmanvaihtokoneella ilmanvaihto

voidaan kytkeä suoraan lattialämmitykseen,

jolloin se hyödyntää lattialämmitystä

tuloilman jälkilämmityksessä. Vallox 140 MLV

VKL -ilmanvaihtokone on suunniteltu erityisesti

lattialämmityskytkentään ja se sopii hyvin maalämpötaloissa

käytettäväksi.

Kuva: Nina Dahl

34


Kokenut LVI-suunnittelija ja Senewa Oy:n toimitusjohtaja Risto Pääjärvi

painottaa hyvän hyötysuhteen merkitystä ilmanvaihtokoneen valinnassa.

Jos hyötysuhde on hyvä, tarvitsee tuloilma vähemmän jälkilämmitystä.

Taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, kannattaa hänen

mukaansa myös ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmitys hoitaa vesipatterilla.

Kuva: Jaana Lindfors

tys voidaan hoitaa esimerkiksi maalämpöä

hyödyntäen. Jälkilämmityksessä tarve,

jossa ilma nostetaan noin +17

°C:een, jää näin varsin pieneksi. Se hoidetaan

sitten kytkemällä ilmanvaihdon

vesikiertoinen jälkilämmityspatteri vesikiertoiseen

lattialämmitykseen.

– Jälkilämmityksessä ei ole syytä nostaa

ilman lämpötilaa liian korkeaksi, sillä

hieman huoneilmaa viileämpää ilmaa

sisään puhaltamalla saadaan aikaan tehokas

ilmanvaihdon huuteluvaikutus.

Viileämpi ilma lämpenee sekoittuessaan

lämpimämpään huoneilmaan ja raikastaa

asunnon sisäilman.

MAALÄMMÖN EDUT

MYÖS ILMANVAIHTOON

Oikeanlaisella ilmanvaihtokoneella ilmanvaihto

voidaan kytkeä suoraan lattialämmitykseen.

Tällöin tuloilma jälkilämmitetään

lattialämmityksestä otettavalla

lämmöllä.

Omakotitaloissa asia on erittäin ajankohtainen muun

muassa maalämmön yleistymisen johdosta. Kerrostalot puolestaan

ovat usein kaukolämmön piirissä. Kerrostaloissa sekä

hajautetut ilmanvaihtojärjestelmät että vesikiertoinen lattialämmitys

ovat yleistymässä.

ILMANVAIHTOKONEITA ERIKOISOMINAISUUKSIN

LATTIALÄMMITYSTALOILLE

Vallox on tuonut markkinoille sarjan ilmanvaihtokoneita,

jotka on suunniteltu erityisesti suoraan lattialämmityskytkentään

sopiviksi ja näin ne pystyvät hyödyntämään esimerkiksi

maalämmöllä tuotettua edullista energiaa.

Lattialämmitykseen suoralla kytkennällä liittyvissä Vallox

VKL -koneissa on perinteisiä ilmanvaihtokonemalleja kehittyneemmät

jäätymisenestoratkaisut, jotka tekevät niiden

liittämisen matalalämpöiseen lattialämmitykseen entistä turvallisemmaksi.

Ilmanvaihdon toiminta saadaan mahdollisimman

hyvin sekä sisäilman laatuvaatimukset että

energiatalous huomioivaksi, kun ilmanvaihdon

toimintaa ohjataan automaattisesti asunnon kulloistenkin

olosuhteiden mukaan. Ohjaus voi

tapahtua joko sisäilman hiilidioksidi- tai kosteuspitoisuuden

perusteella.

Kuvat: Nina Dahl

Ratkaisut suojaavat koneita jäätymiseltä mahdollisten sähkökatkosten

aikana, jolloin viileää ilmaa saattaisi virrata ulkoja

jäteilmakanavista ilmanvaihtokoneelle.

Teknisenä innovaationa Valloxin vesikeskuslämmitysmallistossa

on vakiovarusteina sekä ulkoilma- että jäteilmakanavasta

tulevaa kylmän ilman virtausta ehkäisevät suojapellit

sekä tehokas tuloilman jälkilämmityspatteri.

ILMANVAIHDON ESILÄMMITYS MAALÄMMÖN AVULLA

Vallox MLV -patteri on maalämpötaloille sopiva ilmanvaihdon

ulkoilman lämmitys- ja jäähdytyspatteri. Sen avulla voidaan

talviaikana säästää energiakuluissa ja kesäaikana viilentää

sisäilmaa energiatehokkaasti. Patteri liitetään ulkoilmakanavistoon

ennen ilmanvaihtokonetta.

Markkinoilla on ollut ratkaisuja, joissa maalämpöä käytetään

sisään tuotavan ilman viilentämiseen. Valloxin MLVpatteri

antaa mahdollisuuden hyödyntää maan lämpöä myös

ulkoilman esilämmityksessä ja pienentää

näin energiankulutusta ja lämmöntalteenottokennon

jäätymisriskiä.

Vallox 140 MLV VKL -ilmanvaihtokone

on suunniteltu soveltuvaksi erityisesti

maalämpöjärjestelmiin ja siinä

MLV-patteri on integroitu koneen sisälle.

Koneen hyötysuhde yltää 85 prosenttiin

ja se on varustettu energiatehokkailla

tasavirtapuhaltimilla.

AUTOMAATTINEN SÄÄTÖ OLEELLINEN

OSA ENERGIATEHOKKUUTTA

Ilmanvaihdon energiatehokkuuteen

vaikuttaa myös ilmanvaihtokoneen säätöautomatiikka,

jonka tehtävänä on varmistaa

ilmanvaihdon tarpeenmukainen

toiminta ja sen avulla hyvä sisäilman

laatu.

Jos ilmanvaihtolaiteen toimintaa ohjataan

niin, että se toimii automaattisesti

joko asunnon kosteus- tai hiilidioksidipitoisuuden

mukaan ohjautuen,

reagoi ilmanvaihto mahdolliseen tehostamistarpeeseen

välittömästi, mutta

mukautuu vastaavasti oikea-aikaisesti myös pienentyneeseen

ilmanvaihtotarpeeseen.

Ilmanvaihto toimii aina todellisen tarpeen eikä asukkaiden

muistin tai viitseliäisyyden mukaan ohjautuen. Tämä

varmistaa sekä ilmanvaihdon energiatehokkaan toiminnan

että hyvän sisäilman laadun.

Vallox 140 VKL -ilmanvaihtokoneessa

on korkea hyötysuhde

ja tehokkaat

jälkilämmityspatterit,

jotka soveltuvat

hyvin käyttöön,

jossa ilmanvaihtokone

kytketään

suoraan vesikiertoiseen

lattialämmitykseen.

35


Miksi ja milloin

home kasvaa rakenteissa

Homeen kasvulla on oltava kolme suotuisaa edellytystä. Riittävästi kosteutta,

riittävä lämpötila sekä riittävästi aikaa ja ruokaa. Ajan tarve riippuu

lähinnä lämpötilasta ja kasvualustasta, eli materiaalista ja jossain

määrin myös kosteudesta. Kaikki materiaalit homehtuvat kun kosteus

ja lämpöolot ovat sopivat ja aikaa on riittävästi.

Teksti: Pekka Rönkkö, kuvat: Hengitysliitto/Juhani Pirinen

Homeet ovat välttämättömiä elä

vässä luonnossa. Kuten tulikin,

home on hyvä palvelija, mutta

huono isäntä. Jos homeilla on erittäin

hyvät kosteus- ja lämpöolot, kasvu alkaa

kiihtyä, kuten millä tahansa elävällä

organismilla.

Eri ihmiset reagoivat eri tavoin eri

homemäärille eikä yksiselitteistä rajaa

voida tästä syystä sanoa. Vaikuttaa siltä,

että nykyisin ihmiset elävät varhaislapsuuden

erittäin steriileissä olosuhteissa,

jolloin luontaista vastustuskykyä

ei kehity. Sietoraja homeille jää tällöin

hyvin alhaiseksi. Kun mennään ajassa

reilut 50 vuotta taaksepäin, olivat joka

talossa maaseudulla selvästi näkyvät

homekasvustot yleisiä, eikä niihin reagoitu.

Niiden kanssa oli opittu elämään.

Samanlainen tilanne on edelleen

kostean ja lämpimän ilmanalan mais-

Alapohjan tuulettumisen estyminen oli

johtanut lahovaurioihin. Alapohja oli

jo osittain romahtanut ja siellä oli orgaanista

jätettä ja multamaista maata.

36


sade voi kastella kaikki rakenteet, mutta

jotka alkavat välittömästi kuivua sateen

lakattua. Homeen riskiä ei myöskään

ole myöhään syksyllä ja talvella, jolloin

lämpötila on nollan paikkeilla tai

sen alle. Home ei näissä lämpötiloissa

voi kasvaa. Rakenteilla olevan talon rakenteet

kastuvat usein syksyllä ja talvella,

mutta heti keväällä kun lämpötila

nousee, vesi höyrystyy ja rakenne

kuivuu. Vesihöyry on hieman kuivaa

ilmaa kevyempää ja rakenteen luontainen

kuivumissuunta on ylöspäin. Ylöspäin

avoimet rakenteet ovat tästä syystä

erittäin turvallisia.

KUINKA HOMEEN TUNNISTAA

Pitkälle edennyt home on tuhonnut merkittävästi rakennuksen runko-osia ja jopa kantavia rakenteita.

sa. Mitä vanhempi talo sitä enemmän

hometta, sillä silloin homeilla on ollut

aikaa kehittyä. Näin totesi hometaloista

ja rakennusvirheistä väitellyt tohtori

Juhani Pirinen Hengitysliitto Helistä.

RAKENNUSVIRHEET JA

HUOLIMATTOMUUS YLEISIN SYY

Yleisimmät homeongelmat esiintyvät

maanvaraisissa lattioissa, joissa maakosteus

pääsee nousemaan kapillaarisesti

rakenteisiin. Toinen iso ryhmä on

viime vuosikymmeninä tehdyt levyrakenteiset

kylpyhuoneet sen aikaisilla

kosteussuluilla ja työohjeilla. Sitten

voinee todeta, että jokaiseen taloon

tulee jossain vaiheessa vesivaurio putkistoista

tai vettä käyttävistä laitteista,

jos niitä ei uusita ennen elinkaaren loppua.

Jos rakenteessa olevan ilman suhteellinen

kosteus on yli 80 %, ollaan

selvästi homekasvun alueella. Rakenteessa

on tuolloin joku virhe. Ensimmäisenä

homehtuvat orgaaniset materiaalit,

kuten pahvit ja kartongit sekä

käsittelemätön puu. Suotuisten olosuhteiden

jatkuessa home alkaa kasvaa

myös epäorgaanisissa materiaaleissa,

kuten mineraalivillassa, tiilessä, lasissa

jne. Home ottaa tarvitsemaansa ravintoa

myös ilmasta, joten alustan merkitys

on vain kasvun nopeudessa.

TUULETTUVA RAKENNE EI HOMEHDU

Hetkellinen kastuminen ei aiheuta homekasvua,

jos rakenne on hyvin tuulettuva,

eli materiaalit kuivuvat niin

nopeasti että homeen kasvulle ei ole

riittävää aikaa. Hyvä esimerkki on puurunkoinen

talo, jossa runkovaiheessa

Ulko- ja sisäilmassa olevat mikrobikannat

eroavat jossain määrin toisistaan ja

myös homeiden ilmenemismuodot

vaihtelevat. Puurakenteissa ulkopinnoilla

on tyypillistä rakennuksen pohjois-

ja itäsivuilla vaaleilla puupinnoilla

näkyvä tumma kasvusto. Tällöin on

kyseessä vain kosmeettinen haitta.

Home voi aiheuttaa näkyvää kasvustoa

myös talon sisällä olevien materiaalien

pinnoilla kosteusvauriotapauksissa.

Rakenteiden sisällä kasvava home

on usein silmin vaikeasti havaittavissa.

Nenä aistii homekasvuston parhaiten.

Kun taloon astuu sisälle, ensimmäiset

sekunnit ovat aistimisen kannalta ratkaisevat.

Jos tuntuu tunkkainen maakellarin

haju, se on varma vaurion

merkki. Tarvittaessa otetaan materiaalista

näyte ja laboratoriossa siiten homeen

määrä ja laatu selviävät tarkemmin.

Hometalon asukkaan voi joskus

tunnistaa yleisön joukossa vaatteisiin

tarttuneesta homeen hajusta. Homeen

haju tarttuu tekstiileihin ja pehmeisiin

huonekaluihin ja ne usein joudutaankin

pahoissa tapauksissa hävittämään.

Vanhoja rakenteita avattaessa löytyy

aina eristevilloja, joiden pinnoilla näkyy

epämääräisiä tummia alueita.

Nämä eivät ole homeita, vaan ulkoilmasta

villan kuiturakenteen pintaan

suotautuneita epäpuhtauksia, lähinnä

nokea ja öljyä.

Niin kauan kun taloja ulkona rakennetaan,

ne myös kastuvat. Mutta kun

rakenteet voivat helposti kuivua, ei

ongelmia tule. Homeet ovat kehittyneet

maapallolla jo ennen meitä ja tulevat

myös meidän jälkeemme tänne

jäämään.

37


Onko rakentamisen

laatu parantunut?

Tutkimuksen aihe on ollut haastava:

Kohti yksilöllisempää –

Asuntotuotannon laatumuutokset

1990-2005. Vaikka tutkimus painottuukin

rivi- ja kerrostaloihin, peilannee

se alan yleistä toimintaympäristöä

ja rakentamiskulttuuria sekä

myös massatuotannon suuntautumista

ja mahdollisuuksia yksilöllisten tilaja

materiaalitoiveiden toteuttamiseksi.

Vuoden 1990 Suomi oli monelta osin hyvin erilainen kuin 2005. Niin myös

asuntorakentamisessa. Suuri taloudellinen murros oli juuri alkamassa, tosin

1990 rakentamisen suunnitelmat oli tehty vielä nousukiidon aikaan. Viiteentoista

vuoteen mahtuikin sitten monenlaisia rakentajia; osaajia, osaamattomia

ja tarkoituksellisten oikopolkujen kulkijoita. VTT:n erikoistutkija

Terttu Vainion raportissa on vedetty yhteen ko. ajanjakson rakentamista

useasta näkökulmasta, jotka kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella myös laatukuvaan.

ASUNTOTUOTANNON KESKITTYMISTÄ

Erikoistutkija Vainio muistuttaa yhteenvedossaan

niistä rajuista 90-luvun alun

muutoksista, jolloin mm. vapaarahoitteinen

asuntotuotanto romahti puoleksi

vuosikymmeneksi sekä toteaa vuokratalojen

omistamisen ja rakennuttamisen

keskittymisen muutamille isoille

yrityksille. Samoin hän toteaa koko

asuntorakentamisen voimakkaan

maantieteellisen keskittymisen ja asuntopolitiikan

painopisteen siirtymisen

juuri näiden kasvualueiden ongelmien

ratkaisemiseen.

PALJON TEKNISIÄ PARANNUKSIA

Rakentamisen teknisistä ratkaisuista

Vainio nostaa esiin mm. turvallisuuden

lisääntymisen. Paloturvallisuutta on

parannettu verkkokäyttöisillä palovaroittimilla

ja asutomaattisilla sammutusjärjestelmillä.

Omaisuuden ja yksityisyyden

suojaa turvaavat uudet, tehokkaammat

lukitusjärjestelmät sekä

alaovien ja jätekatosten lukitseminen

ja uusimpana ovipuhelimien lisääntyminen.

Sen sijaan kameravalvonta on

vielä harvinaista asuintaloissa. Asunnot

ovat myös terveellisempiä johtuen haitallisten

materiaalipäästöjen vähentymisestä

sekä ilmanvaihdon hallitusta

tehostamisesta, johon kuuluu myös

lämmön talteenottojärjestelmä. Märkätilojen

vedeneristys on parantunut ja

vuotovahdit yleistyneet. Talojen ää-

38


neneristystä on parannettu paksummilla

ja kehittyneemmillä rakenteilla.

Myös ikkunat ovat kehittyneet ääneneristyksen

suhteen.

ENERGIAA SÄÄSTETÄÄN

– JA KULUTETAAN

Rakennusten energiatehokkuus on lisääntynyt

ulkovaipan lämmöneristystä

paksuntamalla ja mm. asuntokohtaisilla

säätö- ja ohjausjärjestelmillä.

myös kodinkoneet ovat vähemmän

energiaa kuluttavia. Toisaalta esimerkiksi

nyt yleinen märkätilojen lattialämmitys

lisää energiankulutusta. Tutkimuksen

mukaan oli varsin yleistä, että

kaukolämpöön liitetyissä taloissa käytettiin

sähköä lattialämmitykseen.

Huoneistokohtaisen vesimittarin puute

ei ohjaa asukkaiden käyttötottumuksia.

MONIMUOTOISUUS LISÄÄNTYNYT

Kerroskorkeuden kasvattaminen, tietokoneavusteiset

suunnittelumenetelmät,

tuotannon kehittyminen ja asuntohallituksen

suunnitteluohjelmista luopuminen

ovat tuoneet enemmän vapautta

asuntojen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Päällekkäisten huoneistojen ei

enää tarvitse olla identtisiä vaan niihin

voidaan tehdä asukkaan tarpeen

mukaan yksilöllisiä ratkaisuja. Asuntojen

julkisivut ovat monimuotoisempia,

niissä voidaan yhdistellä eri materiaaleja

ja värejä. Parvekkeet ovat saanet lisää

pinta-alaa ja lasituksilla niiden käyttöaika

on pidentynyt.

LISÄÄ TILAA SÄILYTYKSEEN

Makuuhuoneiden koko on tarkastelujaksolla

kasvanut ja säilytystiloja on lisätty.

Toisaalta saunan tultua vakioksi

myös kerrostaloihin, vie se neliöitä

muilta tiloilta samoin kuin erillinen

wc. Keittiö on hieman koneellistunut,

samoin tietotekniikan yleistyminen

mahdollistaa uusien palveluiden liittämisen

asumistoimintoihin. Keraaminen

laatta on syrjäyttänyt märkätiloissa

muovimaton. Pihan suunnittelussa

huomioidaan auto kodin vakiovarusteena

ja autopaikoissa on myös lämmityspistorasiat

vakiovarusteena. Esteettömyysvaatimus

on huomioitu

yleensä hyvin.

LAATU MAKSAA

Talojen parantunut lämpötalous ja

asuntojen lisääntynyt varustus ovat

nostaneet vertailujaksolla rakentamiskustannuksia

10-38 prosenttia, mutta

pienemmät lämmityskulut, lämmön

talteenottolaitteet, vähemmän energiaa

kuluttavat laitteet ovat vastaavasti

pudottaneet ylläpitokustannuksia. Lisääntyneet

elektroniset laitteet ja muu

ns. mukavuustekniikka ovat sitten taas

asumiskustannuksia nostavia tekijöitä.

Yleisenä piirteenä erikoistutkija Terttu

Vainio peräänkuuluttaa asukkaiden

huomioonottamista jo kaupunkisuunnittelussa.

Kustannustieto kaivataan lisää.

Asuntorakentamisen talotekniikkaa

ja tulisi saada uudenaikaisemmaksi,

jotta ne toisivat asuntoihin muuntojoustoa

ja apua arkipäivän asumiseen.

39


Muista

jätevesijärjestelmän

huolto

Biologis-kemialliset pienpuhdistamot ovat yleistyvä puhdistamotyyppi ympärivuotiseen

asumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä. Paraskaan puhdistamo ei täytä jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia,

jos sen huolto laiminlyödään.

Teksti ja kuva: Uponor

Pienpuhdistamoiden toimintaa kenttäolosuhteissa

on selvittänyt muun muassa

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistys.

Tutkimuksessa otettiin näytteitä

32 jatkuvassa käytössä olevasta pienpuhdistamosta

Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä.

Asianmukaisesti toimivien pienpuhdistamoiden

puhdistusteho on selvästi parempi kuin betonikaivojen

varassa olevilla järjestelmillä. Valitettavan

usein määräysten vaatimustaso jäi kuitenkin

saavuttamatta. Suurimpana syynä tähän

oli puhdistamon vaadittavien huoltotoimenpiteiden

laiminlyönti.

Tyypillisimpiä laitteen käyttöön liittyviä ongelmia

ovat kemikaalien päästäminen loppumaan

ja se, että kertyvää lietettä ei poisteta.

Osassa puhdistamoja prosessin läpikäyneen

veden purkupaikka oli valittu huonosti. Kun

näin tapahtuu, ei laitteella enää saavuteta vaadittavia

puhdistustuloksia.

HELPPOHOITOINEN

EI OLE SAMA KUIN HUOLTOVAPAA

Uponor-panospuhdistamo on suunniteltu siten,

että se on toimintavarma ja sen huolto on

tehty mahdollisimman helpoksi.

Puhdistamon säiliöiden sisällä ei ole liikkuvia

tai sähköisiä osia eikä vaihdettavia suodattimia.

Kaikki huoltoa vaativat liikkuvat osat ovat

maan päällä sijaitsevassa ohjauskeskuksessa.

Puhdistamon mukana toimitettava omistajakäsikirja

antaa hyvät ohjeet puhdistamon edellyttämistä

huoltotoimista.

Puhdistamon erinomainen toimintavarmuus

perustuu Uponor-panospuhdistamoissa

käytettyyn yhden puhaltimen avulla tapahtuvaan

jäteveden pumppaukseen.

Uponor-panospuhdistamon korkeatasoiset

fosforinpoisto-ominaisuudet perustuvat kemialliseen

saostukseen. Jotta saostusprosessi

toimisi suunnitellusti, on saostussäiliö täytettävä

2-6 kuukauden välein. Ohjauskeskuksen

merkkivalo muistuttaa kemikaalisäiliön vaatiessa

täyttöä.

Puhdistamosta kannattaa yleisesti seurata

merkkivaloa (valo sammuu jos kemikaali pääsee

loppumaan), panosten muodostumista,

hajua ja lähtevän veden laatua.

LIETTEET POIS KÄTEVÄSTI LOKA-AUTOLLA

Saostussäiliöiden tyhjentäminen ei edellytä

kiinteistön omistajalta lietteen käsittelyä. Lietepusseja

tai suodattimia ei tarvitse vaihtaa,

sillä lietteen poisto hoituu vaivattomasti kaksi

kertaa vuodessa loka-autolla.

Uponor-panospuhdistamot ylittävät oikein

käytettynä jätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset,

jotka ovat orgaanisen aineksen osalta

vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään

85 % ja kokonaistypen osalta vähintään

40 %.

Näillä varsin helpoilla huoltotoimenpiteillä

saavutetaan niin korkeatasoinen puhdistustulos,

että puhdistunut vesi voidaan johtaa ojaan,

maahan imeytykseen tai maasuodatukseen

riippuen paikallisista olosuhteista ja vaatimuksista.

40


UPONOR-PUHDISTAMOILLA VUOSIEN NÄYTÖT RUOTSISTA

Ruotsissa käynnissä olevassa Bra Små Avlopp -projektissa

on seurattu pienpuhdistamojen toimintaa jo vuodesta 2000

alkaen. Seitsenvuotisen seurannan aikana Uponor-panospuhdistamo

on saavuttanut loistavat tulokset.

Ruotsalaiset puhdistustehovaatimukset ovat Suomeakin

tiukemmat ja Uponor-panospuhdistamo on täyttänyt kaikki

vaatimukset niin fosforin-, typen- kuin orgaanisen aineen

kuormituksen osalta.

KYSY JÄTEVEDEN SUUNNITTELIJAPALVELUSTA

Toimivan jätevesiratkaisun rakentaminen käynnistyy yhteydenotolla

ammattitaitoiseen suunnittelijaan. Uponor on

luonut palvelun, josta saa tietoja jätevesisuunnittelijoista eri

puolella Suomea. Lisätietoa suunnittelijapalvelusta saa osoitteesta

www.uponor.fi.

Uponor-panospuhdistamon etuna on sen matalanmallinen muotoilu, minkä ansiosta puhdistamon kaivanto edellyttää vain 10 m 2 :n tilan. Säiliö

toimitetaan asennusvalmiina ja se on päivässä käyttövalmis, mikä pienentää asennuskustannuksia.

41


Kolme tapaa rakentaa

Omakotitalosta haaveilevalla on monta eri vaihtoehtoa päästä oman tuvan

hallitsijaksi. Talon voi periä, sen voi ostaa joko uutena tai vanhana. Jos itse

alkaa rakennuttajaksi tai rakentajaksi, on perusvaihtoehtoja kolme; paikalla

rakentaminen, elementtitoteutuksena tai valmistalona.

Teksti ja kuvat Suorakanava Oy

Toteutustavan valinnassa on monta

muuttuvaa tekijää, joista rakentamiskustannukset

on usein merkittävin.

Talousnäkökulman lisäksi tulee

oma osaaminen ja ajankäyttö, materiaalien

ja työvoiman saatavuus ja ohjauselementtinä

kaava- ja rakennusmääräykset.

Nämä summana tai jonkun

vahva painoarvo ratkaisee, minkä

kolmesta toteutustavasta kukin rakentaja

valitsee.

PAIKALLA RAKENTAMINEN

Pitkästä rakentaminen on tietty käsite,

mikä tarkoittaa paikalla rakentamista eli

työmaalle tilataan tavaraa metreittäin,

kiloittain ja kappaleittain ja lähes kaikki

työ tehdään työmaalla. Itse runkorakenne

voi sitten olla puuta, tiiltä, harkkoja,

betonia tai terästä.

Puurunkoinen talo tehdään siten,

että alajuoksupuun päälle kiinnitetään

runkotolpat, jotka reivataan pystysuoraan.

Oviaukot huomioidaan tolppajaossa,

samoin usein standardi-ikkunat,

mutta ikkuna-aukotukset voi tehdä

helposti myös jälkeenkinpäin. Runkorakenteeseen

kiinnitetään sitten tuulensuoja,

asennetaan eristeet ja sisäpinnan

materiaali. Rungon päälle tehdään

sitten vesikattorakenteet. Julkisivumateriaalissa

on useita vaihtoehtoja. Puurungon

voi tehdä myös ns. Platformmenetelmällä,

jolloin yksi seinä tehdään

vaakatasossa ja nostetaan sitten

pystyyn ja kiinnitetään kokonaisuutena.

Tiili- ja harkkotalot muurataan yksin

kappalein, mutta esimerkiksi aukonylityspalkit

ja vastaavat ovat tilattu

työmaalle erikoismitoin, valmiina.

Pientalo voidaan tehdä myös betonista

valutekniikalla. Vastaavasti kuin kerros-

ja rivitalot.

Hirsirakentaminen ja ns. pre cut -

menetelmä ovat tavallaan hieman pidemmälle

vietyä paikalla rakentamista,

ovathan rakennusosat katkaistu valmiiksi

jo tehtaalla. Kaikkia menetelmiä

koskee myös ala-, välipohja-, ja jopa

yläpohjaelementtien määrämittaisuus.

Hirsi on samalla lopullinen julkisivu

ja usein myös sisäpinta.

ELEMENTTIRAKENTAMINEN

Valtaosa suomalaista pientalorakentamista

on elementeillä tehtävää. Talotehtaat

toivat aikanaan markkinoille 1 200

mm peruselementin. Monet käyttivät

300 mm modulimitoitusta. Myöhemmin

elementit ovat tulleet isoimmiksi,

niinpä puhutaankin jo suurelementeistä.

Myös elementtien valmiusaste on

noussut, ulko- ja jopa sisäpinnatkin ovat

asennettu lopullisella materiaalilla. Ulkoverhoukset

ovat myös valmiiksi maalattu

ja vastaavasti sisäpinnat, maalattu,

tapetoitu, laatoitettu tai muuten pinnoitettu.

Tiettyjä rakenneosia tehdään myös

yhä valmiimpana. Kattoristikot on tehty

jo vuosikymmeniä erikoistehtailla.

Nykyisin voidaan työmaalle tuoda erillinen

märkätilaelementti, jossa ovat täysin

valmis sauna, pesutilat ja WC.

VALMISTALOISSAKIN VAIHTOEHTOJA

Suurelementistä seuraava vaihe onkin

jo, että talo tuodaan työmaalle vain

muutamana yksikkönä tai jopa ihan

valmiina. Usea valmistajan toteutusta-

42


pa on sellainen, että talo on ikään kuin

pituussuunnassa halkaistu ja osat nostetaan

valmiille perustuksille, liitetään

yhteen ja kattoelementit nostetaan paikoilleen.

Työmaa-asennus kestää viikon

tai kaksi. Valmistus- ja kuljetustekniikka

mahdollistavat myös talon tekemisen

täysin valmiiksi jo tehtaalla sisältäen

myös perustukset. Talo tuodaankin

sitten yhtenä kappaleena rakennuspaikalle

ja lasketaan tasatulle ja tiivistetylle

maalle. Paikalla talo kytketään

sitten kunnallistekniikkaan ja sähköverkkoon

ja asumaan pääsee milteipä

saman tien. Kiinnostus yhä valmiimpia

ratkaisuja kohtaan on ilmeisesti lisääntymässä.

Varsinkin, kun yhä monipuolisemmat

pohjaratkaisut ovat

mahdollisia. Eräänlainen valmistalo on

myös rakennusliikkeen toteuttama,

aluerakentamistyyppinen ratkaisu, jonka

materiaaleihin ja joihinkin rakenneratkaisuihin

on voinut vaikuttaa.

Kummatkin vaihtoehdot ovat pitkälti

Avaimet käteen -sopimuksella tehtyjä.

MITÄ EROA RAKENTAJALLE

Oleellisin ero eri ratkaisujen välillä on

työmaalla tehtävän työn määrä. Mikäli

rakentajalla on aikaa, omaa osaamista

tai edullista ja luotettavaa työvoimaa,

saattaa paikalla rakentaminen olla edullisin

toteutustapa. Mitä enemmän on

epävarmuuksia näissä lähtökohdissa,

sitä houkuttelevampia ovat tietysti valmiimmat

ratkaisut. Toisaalta taas, mitä

valmiimman ratkaisun valitsee, sitä helpompaa

on budjetoiminen ja varsinkin

budjetin pitäminen. Toki paikalla rakentamisessakin

ovat kaikki käytettävät ja

tarvittavat materiaalit hinnoiteltavissa

erikseen ja tarkastikin. Samoin työn hinta

on ennakoitavissa, mutta jotta pysytään

budjetissa, on kaiken sujuttava

suunnitelmien ja lupausten mukaan.

Pienelementeissä, ns. talopaketeissa on

talotehtaan toimituksen osuus kenties

vain 30-40 % kokonaiskuluista, mikä

on muistettava. Suurelementtitalossa

ollaan jo 70-80 %.n tasossa riippuen

toimitussisällöstä. Valmis talo

kattaakin sitten jo 90-95 %,

jopa enemmänkin. Riippuen

mm. hallinnollisten ja viranomaiskulujen

maksajasta.

Materiaalivaihtoehdoista

puu on valtakunnallisesti

edelleen käytetyin rungossa

ja julkisivuissa, mutta pääkaupunkiseudulla

on kivirakenteisten

talojen osuus

noussut ainakin tilastojen

mukaan suositummaksi.

Jollekin saattaa olla valintaa ohjaavana

usko ja tahto omaan tekemiseen:

"Kyllä joka mies nyt yhden talon tekee".

No, useimmat varmaan, mutta

millä laatutasolla, millä aikataululla ja

millä kustannuksilla. Ei ole kuin muutama

vuosikymmen, kun lähes kaikki

talot tehtiin hartiapankkiratkaisuna. Eli

silloin, kun kala haettiin järvestä, marjat

metsästä ja vaatteet ommeltiin itse.

43


Mukavuus ja

energiatehokkuus

edellyttävät tiiviitä ja

hyvin eristettyjä

rakenteita

Vähän energiaa kuluttavan talon vaippa on tehokkaasti lämmöneristetty

ja mahdollisimman ilmatiivis. "Hengittävä" hataruus ei kuulu energiatehokkaaseen

nykytaloon. Nykyisten uusien talojen tiiviysluku on 3-

4, kun Rakennusmääräysten tavoite on 1. VTT:n mukaan Passiivitalon

tiiveysluku tulee olla alle 0,6. Yhden tiiveysluokan parannus merkitsee

noin 5 % energiansäästöä.

Teksti Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy

44


Mitatuissa uudehkoissa taloissa tiiveysluvut vaihtelivat

1 ja 10 välillä ja oli useimmiten 3-4.

Tiiviyden merkitys on aiemmin ymmärretty lähinnä

mukavuustekijänä, mutta energiatehokkuudessa merkitys

edelleen korostuu.

Tiiviit rakenteet poistavat epämiellyttävän vedon ja hallitsemattoman

ilmanvaihdon. Ilma kulkee vain suunniteltuja

reittejä ja lämpö voidaan ottaa talteen poistuvasta ilmasta

lämmönvaihtimessa. Lämmönvaihtimen todellinen

teho riippuu siis myös talon tiiveydestä. Talon tiiveysluku

on mittauksen tulos. Mitattaessa talon suunnitellut ilmanvaihtoreitit

tukitaan ja oven tilalle asetetaan tiivis levy, jossa

on puhallin. Puhaltimella säädetään 50 Pa paine-eroa sisäja

ulkoilman välille ja sitten mitataan montako kertaa tunnissa

ilma vaihtuu hataruuksien kautta, kun talon tilavuus

tiedetään. Vaihtuvaa ilmatilavuutta kuvaa n50-luku. Jos luku

on 4, se tarkoittaa että mittauksen paine-erolla ilma vaihtuu

4 kertaa tunnissa hataruuksien kautta.

HYVÄ TIIVIYS ON OSAAMISTA, EI KUSTANNUKSIA

Hyvä rakenteiden ilmatiiveys on vain asian tärkeyden ymmärtämistä

työmaalla. Suunnitelmissa tiiveyden ja tiivistystapojen

ohjeistaminen on kuitenkin tarpeen.

Energian säästön merkityksen korostaminen tarkoittaa

myös työmaalla asennemuutoksia ja tii-

veyden merkityksen ymmärtämistä. Uuden asian oppiminen

ja omaksuminen vie kuitenkin aikaa ja vastuu on aluksi

suunnittelijoilla ja työnjohdolla. Tyypilliset vuotopaikat

tiedetään, joten ohjeistaminen on verrattain helppoa. Kivirakenteiset

talot ovat jo työtavasta johtuen verrattain tiiviitä.

Puurakennus sen sijaan tarvitsee yhtenäisen rakenteiden

ja materiaalien rajat ylittävän ilmatiiviin kalvon. Muutamien

todettujen ongelmakohtien osalta on ollut tähän saakka

vain ylimalkainen ohje "tiivistetään teippaamalla". Pelkkä

teippaus ei ole tavoitteiden mukainen pysyvä tiivistys.

Teipin liima vanhentuessa kovenee ja teipit yleensä irtoavat

vuoden parin kuluessa.

ENERGIAMERKISSÄ HYVÄ TIIVIYS PALKITAAN

Tehokkaan lämmöneristyksen ohella hyvällä tiiveydellä on

suuri merkitys kun lasketaan millaisen energialuokan talo

saa. Rakennuslupaa haettaessa käytetään tiiveyslukua 4,

mikäli ei voida parempaa tiiveyttä luotettavasti osoittaa. Sitten

kun talo on siinä vaiheessa, että voidaan mitata talon

tiiveys, voi luvan yhteydessä laskettua energialuokkaa vielä

muuttaa. Jos tiiveysluvuksi saadaan 1, joka onnistuu hyvin

kun tiiveyden merkitys on ymmärretty, on energiatehokkuus

lähes 20 % parempi kuin lupavaiheessa laskettuna. Kun

talo on valmis, pääsuunnittelijan on tarkistettava

talon energiatehokkuuslaskenta ja tehtävä tarvittavat

muutokset. Siinä yhteydessä voidaan myös mitattu

tiiveys viedä energialaskentaan.

45


Rauman kauppatori 1910-luvulla. Kuva: Rauman Museo

Rauman sydän on tori

Rauma tunnetaan parhaiten kenties vanhasta puukaupungista,

joka valittiin myös maailmanperintökohteeksi

vuonna 1991. Vanhimmat puutalot Vanhassa Raumassa

ovat peräisin 1700-luvulta ja kyseessä ei ole laaja museoalue,

vaan asuntoja sekä vilkasta liiketoimintaa sisältävä

elävä osa kaupunkia.

Raumalla on 2000-luvulla rakennettu vilkkaasti uusia

asuntoja ja näkyvimpiä rakennuskohteita ovat

olleet lähelle kaupungin ydintä rakennetut ja laajennetut

pienimuotoiset kauppakeskukset. Johtavilla vähittäiskauppaketjuilla

on molemmilla omat yksikkönsä vain

kiven heiton päässä Vanhasta Raumasta ja sen sydämestä

torista, joka niinikään on kokenut hiljattain muodonmuutoksen

osittaisen kattamisen muodossa.

PUOLESTA JA VASTAAN

Kuten aina kaupungin mittakaavassa merkittävät rakennushankkeet

aiheuttavat vilkasta keskustelua, niin myös Raumalla.

Suurehkon kauppakeskuksen rakentaminen lähelle

elävää ja vilkasta Vanhaa Raumaa, joka monipuolisine liikkeineen

on muodostanut eräänlaisen kauppakeskuksen, on

koettu myös uhkatekijäksi Vahan Rauman kauppiaille. Onpa

asia kuitenkin nähty myös toisin, sillä kauppakeskuksen on

arveltu vetovoimallaan tuovan asiakkaita myös Vanhan Rauman

liikkeisiin. Tätä ajatusta puoltaa ainakin se, että kauppakeskukset

sijaitsevat hyvin lähellä Vanhaa Raumaa, eivätkä

jossain ulosmenoteiden varrella. Vajaan vuoden verran

toiminut suurkauppojen keskittymä ei ainakaan vielä ole

aiheuttanut silminnähtävää muutosta, mutta aika näyttää

miten pienten erikoisliikkeiden käy. Turistit varmaan viihtyvät

paljon mieluummin idyllisessä Vanhassa Raumassa,

kuin Suomenkin mittapuun mukaan varsin pienissä kauppakeskuksissa

ja on hyvä muistaa, että tori on ollut aikansa

tavaratalo ja sopii näin hyvinkin kauppakeskusten läheisyyteen.

TORIN UUSI ILME

Torin suunnittelun lähtökohtana on ollut torin alueiden ja

toimintojen jäsentely. Keskeisin osa on tietysti varsinainen

torikauppa, joka nykyisellään toimii niin, että kauppiaat

asettavat myyntitiskinsä asiakkaille tarkoitettua aluetta kiertävän

katoksen alle ja voivat samalla ajaa autonsa katoksen

ulkokehälle ja myös säilyttää ajoneuvoaan siinä varastotilana,

josta voi helposti siirtää myytäviä tuotteita esille. Ostoksille

saapuvat, torilla ystäviään tapaavat ja "toriparlamen-

46


taarikot" sijoittuvat katosten keskelle

jäävälle aukiolle. Liikennöinti

torille on varsi vaivatonta, vaikka

toria neljältä sivulta rajaavista kaduista

yksi muutettiin kävelykaduksi.

Kävelykatua voidaan tarvittaessa

hyödyntää toritilan jatkeena.

Jäsentelyillä saatiin alueelle

myös lisää pysäköintililaa, joka

keskittyy nykyisin omalle pysäköintialueelle.

Torille haluttiin

myös paremmat olosuhteet, joihin

kuuluivat mm. torikauppiaille

omat sosiaalitilat lämpimine vesineen.

Rauman kaupungin kunnallistekniikan

päällikkö Antti Kolehmainen arvioikin nykyistä

Rauman toria Suomen parhaaksi, torikauppiaille järjestetyn

varustelun osalta. Torin parannustöiden yhteydessä sinne

haluttiin saada myös WC asiakkaiden käyttöön. Muutostöiden

yhteydessä aikoinaan asfalttipinnan saanut tori haluttiin

niinikään pinnoittaa kokonaan perinteiseen tapaan

ja nykyisin koko torialuetta peittääkin kaunis luonnonkivipinta.

PALJON PUHUTUT KATOKSET

Torin katosten rakentamiselle riitti myös vastustajia, joiden

mielestä katokset pilasivat torin yleisilmeen ja varmasti löytyy

myös niitä, jotka pitivät moisia katoksia yhteisten rahavarojen

haaskauksena. Katokset kuitenkin istuvat varsin

hyvin ympärillä olevaan rakennuskantaan ja jos asiaa tarkastellaan

vähän pidemmällä ajanjaksolla, niin havaitaan että

ei tori nykyisessä mittakaavassaan ole ollut vielä montaakaan

kymmentä vuotta. Tori on vanhan kaupungin historian

saatossa muuttanut muotoaan ja kokoaan useampaan kertaan

ja torin paikalla on aikoinaan sijainnut useita rakennuksia,

aikana jolloin tori oli vasta Kauppakadun laajentuma.

Katosten muoto ja korkeus eivät ole mitenkään satunnaisia,

vaan niiden räystäs ja harjakorkeudet on valittu hyvin

tarkasti katosten paikoilla sijainneiden rakennusten mukaan.

Samalla katokset palauttivat

vanhan raatihuoneentorin lähelle

alkuperäistä muotoaan. Torialueen

laajeneminen on aikoinaan ollut

varsin monivaiheinen. Ensimmäiset

talot torin alta on purettu jo

1800-luvun lopulla ja viimeinen

1920-luvulla.

VUOSITUHANNEN HANKE

Antti Kolehmainen kertoi hankkeen

kestäneen 2000-luvun alus-

Torin katokset iltavalaistuksessaan. Taustalla Raatihuone.

Kuva Hans Lehtinen

ta asti, jolloin keskustan kehityssuunnitelma

hyväksyttiin. Tähän

suunnitelmaan liittyi myös torin saneeraus. Suunnittelua

varten perustettiin oma ohjausryhmä, johon kuului yhteensä

13 henkilöä, joista seitsemän oli arkkitehtejä. Mukana

mm. vanhoihin puukaupunkeihin erikoistuneet Timo

Tuomola, Jukka Koivula, Markus Bernoulli ja kaupungin

taholta Vanhan Rauman korjauksiin erikoistunut Kalle Saarinen.

Torin kunnostuksen yhteyteen haluttiin muutakin

kuin pelkkä pinnan uusiminen. Lopulta ohjausryhmä täysin

yksimielisesti päätyi katosten rakentamiseen ja asia laitettiin

vireille. Hanke sai alkuunsa suurtakin vastustusta ja

laitettiin vuodeksi jäihin, jona aikana kuitenkin käytettiin

nykyteknologian eri mahdollisuuksia mallintaa tuleva torinäkymä.

Kun torin kunnostus sitten otettiin uudelleen esille,

oli vastustus jo vähäisempää ja hanke saatiin alulle vuonna

2006 maanalaisten rakenteiden osalta. Torin alle vedettiin

sähköjä ja viemäröintejä ja rakennettiin perustat tuleville

katoksille. Töiden aikana tehdyt arkeologiset löydöt ja tutkimukset

ottivat oman aikansa ja lopulta keväällä 2007 päästiin

katosten rakentamisen ja torin pinnoitustöiden alkuun.

Katokset valmistuivat saman vuoden syksyllä ja tilapäisesti

Rauman kanaalin varteen järjestetty tilapäinen toritoiminta

pääsi muuttamaan vanhalle paikalleen, mutta parannettuihin

olosuhteisiin joulukuun 10. päivä 2007. Viralliset

avajaisjuhlallisuudet vietettiin lopulta kuluvan vuoden toukokuussa.

Rauman kauppatori

vuonna 2008. Torin

katokset mallintavat

paikalla aiemmin olleita

ja torin laajennustarpeen

takia sittemmin

purettuja rakennuksia.

47


Rakentamisen kesä 2008

Rakentaminen näyttäisi jatkuvan jo merkittävästikin pienenevinä kuutioina

ja myös asuntorakentamisessa ollaan antamassa hieman periksi. Siltäkin rintamalta

on kyllä kuulunut hyviäkin uutisia, jopa yllättävältäkin taholta, sillä

useissa maakuntakaupungeissa uusien asuntojen kauppa on käynyt hyvin. Energiaratkaisut

ja tiivis rakentaminen leimaavat asuntotuotannon linjoja. Korot,

vanhan asunnon myyntihinta ja työvoiman saatavuus harkituttavat omakotitalojen

rakentamisen aloituspäätöstä. Merkillepantavaa on, että rakentamisen

ja asumisen energiatehokkuuden asumisviihtyvyyden parantamista pohditaan

ministeriössä ja eri kattojärjestöissä varsin ponnekkaasti.

ASUNTOKAUPPA KÄY KUITENKIN

Kyllä Suomessa asunnot käyvät edelleen

kaupaksi. Määrät ovat entiset,

myyntiajat ovat tosin kasvaneet ja hinnannousu

taittunut. Hinnat eivät silti

ole laskusuunnassa, uskovat Kiinteistömaailman

asiantuntijat eli kiinteistönvälittäjät.

Eniten myydyimmän

asuntotyypin, kerrostalokaksion hintakehitysgraafi

(Kiinteistömaailma) kuvaa

hyvin markkinoiden vakautta viimeisen

11/2 vuoden aikana.

RAKENTAMISEN NORMITALKOOT

Ympäristöministeriössä on käynnistymässä

tutkimushanke, jolla ministeriö

haluaa selvittää mm. missä määrin

kuntien laatimissa kaavoissa ja Suomen

rakentamismääräyskokoelmassa on tarpeettomasti

rakennuskustannuksia kohottavia

määräyksiä ja millaiset määräykset

asuntorakentamisen rakennuskustannuksia

tarpeettomasti kohottavat.

Tarkastelun kohteena on sekä uudistuotanto

että korjausrakentaminen.

Kysely suunnataan sekä ammattilaisille

- rakennusliikkeille, järjestöille ja

kuntien rakennustarkastajille - että

omatoimisille rakentajille. Hankkeella

saadun tiedon perusteella ministeriö

vertaa tuloksia kansainvälisen aineistoon

ja tekee tarvittavat säädösmuutokset

ja julkistaa yhteenvedon alkuvuodesta

2009. Hankkeen käynnistämisen

vauhdittajana on ollut asuntoministeri

Jan Vapaavuori.

TIIVISTÄ JA MATALAA

Asuntoministerin kannanotot ostoskeskusrakentamisessa

ovat varmaan

tavoittaneet kaikki asiasta kiinnostuneet.

Siltä osin keskustelu tullee vielä

jatkumaan. Suurempi yksimielisyys

näyttäisi sentään olevan asuntorakentamisen

painopisteen suuntaamisella

lähemmäs palveluita tai ainakin lähelle

joukkoliikennettä. Lienevätkö kohonneet

polttoaineen kustannukset

avittaneet ajattelua?

KOROT JA INFLAATIO

Käytännön korkotaso alkaa olla jo kuuden

prosentin pinnassa. Silti asuntolainaa

otetaan ja rakennustyömaita käynnistetään

lähes entiseen malliin. Ei niin

pahaa, jotta ei jotain hyvääkin, sopii

korkojen ja inflaation kilpajuoksuun.

Tämä siis vain rakentajan näkökulmasta.

Tosin ekonomistit lupaavat jo, että talvipakkasilla

inflaatio alkaa taittumaan.

PORIN REPOSAARI

JULISTI LOMARAUHAN

Reposaaressa vietettiin vielä 1990-luvun

puolivälissä siestaa eteläeurooppa-

48


laiseen tyyliin. Kaikki liikkeet, mukaan

lukien Suomen pienin Alko, olivat suljettuina

iltapäivällä pari tuntia. Saaressa

on totuttu jo paljon aiemminkin

kansainväliseen meininkiin, kun purjelaivat

ympäri maailmaa seilasivat aikoinaan

Pohjoismaiden suurimpaan

satamaan 1800-luvulla. Ikään kuin

yhtenä jatkumona unhoon jääneelle

siestalle, Porin loma-asuntomessut

päätti aloittaa ihan uuden perinteen.

Reposaari julisti torstaina 19. kesäkuuta

koko Suomelle lomarauhan. Juhlahetkeä

vietettiin Eikanpuistossa kello 12.

Lomarauhan julistuksesta on tarkoitus

tehdä perinne. Ensimmäisen lomarauhan

julisti Reposaaren oma poika

Eino Grön. Vastedes joka vuosi juhannusviikolla

aina uusi henkilö saa kunnian

lukea lomarauhatekstin Reposaaressa.

Onko tempaus Porin vastaus länsirannikon

muille kaupungeille; Turun

Joulurauhan julistukselle ja Naantalin

Unikeonpäivälle.

ASUMISVIIHTYVYYSKAMPANJA

Toukotalkoot-kampanja, jonka taustayhteisöt

ovat LVI-talotekniikkateollisuus ry,

Suomen Kiinteistöliitto ry, Asunto-, toimitila-

ja rakennuttajaliitto RAKLI ry,

Turvatekniikan keskus Tukes, Sähkö- ja

teleurakoitsijaliitto STUL ry, Suomen

Isännöintiliitto ry, Vuokralaisten Keskusliitto

ry, Suomen Vuokranantajat ry ja

Suomen Omakotiliitto ry, muistutti

kampanjallaan siitä, kuinka kodin talotekniset

huoltotoimet parantavat asumisviihtyvyyttä.

Joka kodissa on laitteita

ja järjestelmiä, joita kutsutaan yhteisnimityksellä

talotekniikka. Ne kattavat

mm. ilmanvaihto-, vesi- ja viemärijärjestelmät,

sähköön ja lämmitykseen sekä

paloturvallisuuteen liittyvät laitteet.

Helposti ajatellaan, että niiden kunnossapito

ja huolto kuuluvat jollekin muulle

- taloyhtiölle, vuokranantajalle tai

huoltoyhtiölle. Yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä

on kuitenkin jokaisen asukkaan

hyvä tehdä jo oman turvallisuutensa

ja energian- sekä rahansäästön

nimissä.

Lisätietoja kampanjasta sekä kerrosja

pientaloasukkaiden check-listat saa

kampanjan verkkosivuilta http://

www.toukotalkoot.info

PIETARIN ASUNTOMESSUT

Suomalaiset rakentajat ovat suuntaamassa

katsettaan yhä vankemmin Venäjän

suuntaan. Muutama yritys on jo rohkeasti

rakentamassa Pietariin suomalaistyyppisiä

asuntomessuja, jotka ovat

avoinna syyskuun puolivälistä marraskuun

puoliväliin. Hanketta johtaa YIT,

jonka lisäksi suomalaisia toteuttajia ovat

Honkarakenne, Finndomo, Vehasen

Saha ja PL-Rakennuttaja. Alueelle valmistuu

kaikkiaan 26 lapsiperheille suunnattua

pientaloa. Suunnittelussa on huomioitu

mm. pihojen yksityisyys. Kymenlaakson

liitto on ollut mukana alueen

kehittämisessä. Messujen teemoina

ovat suomalaisen pientalorakentamisen

ammattitaito ja laatu, korkeatasoinen

tilasuunnittelu sekä harkitut materiaalit.

Asunnot ovat maltillisen kokoisia,

84-191 m2 ja niissä on autotalli tai -

katos sekä pieni pihaterassi ja puutarha.

Tonttikoot ovat pääosin 500 m2.

Mielenkiintoinen ekologis-tekninen yksityiskohta

on alueellinen vesikiertoinen

lattialämmitys. Talotyypit ovat suomalaista

pientalomallistoa, joihin on yhdistetty

venäläisten sisustustottumukset.

Pääosa rakennusmateriaaleista toimitetaan

Suomesta pintamateriaaleja ja keittiökalusteita

myöten.

49


Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –

SANOMA DIGITAL OSTI SUORAKANAVAN OSAKE-ENEMMISTÖN

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua

eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä

tai mukavaa luettavaa? Merkitse rastilla kolme

parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio tästä

sivusta numeroon 02-634 6449.

Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen

osoitteeseen Suorakanava Oy/Me Rakentajat

-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori.

Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta

osoitteessa www.rakentaja.fi > Viikon tapahtumat

ja aktiviteetit.

Vastausaika on elokuun loppuun asti.

Kiitos avustasi lehden kehittämisessä.

Kaikkien

vastanneiden kesken arvomme

kolme Suomalainen

Koti -sisustuskirjaa.

Voittajien nimet julkaistaan

syksy 2008 numerossa.

SanomaWSOY-konserniin kuuluva Sanoma Digital Oy on

ostanut osake-enemmistön Suorakanava Oy:stä sen kolmelta

pääomistajalta Hannu Myöhäseltä, Pentti Teponojalta

ja Aulis Ruotsalaiselta, sekä yhtiön pienosakkailta,

jotka jatkavat yhtiön palveluksessa ja vähemmistöosakkaina

Sanoma Digitalin toimitusjohtaja Liisa Kotilainen totesi

kaupasta: "Suorakanava vahvistaa verkkoliiketoimintaamme

lisäämällä tuoteporfolioon rakentamisen verkkopalveluja.

Suorakanava on kyennyt luomaan kuluttajalle

arvokkaan palvelutarjonnan sekä kohdistetun suoramarkkinoinnin

mallin, jossa on paljon mahdollisuuksia.

Kehitämme sitä yhdessä mm. Sanoma Uniikin,

Huuto.netin ja Keltaisen Pörssin kanssa. Lisäksi yhteistyömahdollisuuksia

on Oikotie.fi:n, Sanoma Magazinesin

erikoislehtien sekä Nelonen Median remontoimiseen

ja sisustamiseen liittyvien ohjelmien kanssa"

Hannu Myöhänen arvioi kauppaa Suorakanavan näkökulmasta:

"Verkon mahdollisuudet ovat rakennusalalla

vielä osin käyttämättä. Kauppa antaa meille mahdollisuuden

nopeuttaa konseptimme kehittämistä niin, että

rakentajille voidaan tarjota palveluita ja tuotteita entistä

kohdistetummin, myös personoidusti. Vahvuutenamme

oleva hyvin asiakaslähtöinen toimintatapa korostuu näin

jatkossa. Kauppa vahvistaa myös rooliamme rakentamisen

johtavana verkkopalveluna sekä antaa entistä vahvemman

pohjan luoda rakentamisen ja remontoinnin alueille

uusia interaktiivisia ratkaisuja"

Suorakanavan kuluttajille tarjoamista palveluista on

Rakentaja.fi tunnetuin ollen myös selkeä markkinajohtaja rakentamisen

ja remontoinnin kuluttajainfon ja palveluiden tuottamisessa.

Myös Puutarha.net on erittäin käytetty ja alalla arvostettu

pihaan ja puutarhaan liittyvien asioiden kokoajana.

Yhdessä uusimman tuotteen, Sisustaja.comin kanssa palveluilla

on jo 240 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Ei dramatiikkaa asuntomarkkinoilla................................. 2

Mistä energia?.................................................................. 3

Länsirannikon merelliset messut ..................................... 5

Tiilerin lomaparatiisi valmistuu aikataulussa ................... 6

Eikka-mökkiin Vallox-ilmanvaihto ................................... 9

Loma-asuntojen muutostöiden ilmanvaihtomäärykset .... 9

Kattolaatta kruunaa hirsisen messutalon ........................ 10

EU-normit alkavat olla arkipäivää .................................. 12

Meri ja kasvit ................................................................. 14

Vesikiertoinen lattialämmitys lattiaremontin yhteydessä 16

Rakennetaan lasten kanssa ............................................. 18

Hillityt pihakivetykset tulevat ........................................ 20

Ei tuleva lastenhuone, vaan Monitoimihuone ................ 22

Rakentaja.fi-seurantakohteissa jokaiselle jotakin ............ 23

Metallinhohtoa ja kansainvälistä tunnelmaa laatoilla ..... 24

Passiivitalo passaa Vantaalle ............................................ 26

Rakentaja.fi-sivusto rakentaa palveluosaston taloyhtiöille28

Hyvin suunniteltu ja asennettu ilmanvaihto toimii ....... 30

Kattolyhdyillä kuutamovaloa ......................................... 32

Ilmanvaihto ja lattialämmitys voivat hyödyntää toisiaan 34

Miksi ja milloin home kasvaa rakenteissa ...................... 36

Onko rakentamisen laatu parantunut? ........................... 38

Muista jätevesijärjestelmän huolto ................................. 40

Kolme tapaa rakentaa ..................................................... 42

Energiatehokkuuden edellyttämät rakenteet .................. 44

Rauman sydän on tori ................................................... 46

Rakentamisen kesä 2008 ............................................... 48

Uusia tuulia ................................................................... 50

50


Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia

RUDUS PUUTARHAN RAKENTAJAN YHTEISTYÖKUMPPANINA

ENGLANTILAISESTA PUUTARHASTA PUUTARHAN SISUSTAMISEEN JA EIJA’S GARDENIIN RUOTSINPYHTÄÄLLÄ

ENGLANTI, LÄNSIMAISEN

PUUTARHAKULTTUURIN KEHTO

Englannin linnojen ja kartanoiden

puistot mykistävät massiivisuudellaan

ja loistollaan. Cottage gardenit ja omakotitalojen

paljon pienemmät ja uudemmat

puutarhat kertovat oleellisen.

Niistä löytyy onnistuneita ratkaisuja

yksityisyyden säilyttämiseen tiheään

asutuilla alueilla. Huimaavan monipuolisen

kasvivalikoiman lisäksi puutarhaan

on saatu sijoitettua harkittuja

yksityiskohtia, jotka saavat mielenkiinnon

syttymään. Englannissa puutarha

on lähes poikkeuksetta omistajalleen

ylpeyden aihe, jota vaalitaan suurella

rakkaudella. Viikonloppuisin käydään

hakemassa inspiraatioita lukemattomista

yleisölle avoimista yksityisistä tai

säätiöiden omistamista puutarhoista.

Syystä voikin sanoa, että Englanti on

länsimaisen puutarhakulttuurin kehto.

PUUTARHAN SISUSTAMINEN MEILLÄ

Englannista tuodut ideat ja parantunut

elintasomme ovat saaneet aikaan sen,

että puutarhan ja parvekkeen viihtyvyyteen

halutaan panostaa entistä enemmän.

Puutarhassa viihdytään ja sen sisustamiseen

käytetään enemmän aikaa

ja vaivaa, mikä näkyy ilahduttavasti

myös tuotevalikoimien monipuolistumisena:

Vesiaiheet, kesäkeittiöt, kylpytynnyrit,

erilaiset pergolarakennelmat ja

graniittikivi- sekä muut esineet ovat vakiinnuttamassa

suosiotaan. Halutaan

kestäviä ja mikä tärkeintä suomalaiseen

maisemaan hyvin istuvia tuotteita.

EIJA’S GARDEN, PUUTARHAMATKA

RUOTSINPYHTÄÄLLE

Elämyspuutarhan perustamisidea

Ruotsinpyhtäälle kehittyi useiden vuo-

sien aikana Englantiin tekemieni puutarhavierailuiden

tuloksena.

Suuri merkitys oli myös puutarhurin

opintoihin liittyvällä työjaksollani

v. 1997 Keski-Englannissa sijaitsevan

Snowshill Manorin mykistyttävän herkässä

puutarhassa. Työskentely siellä

synnytti ajatuksen siitä, kuinka voisin

viestittää kokemaani mieltä rauhoittavaa

kauneutta suomalaisille.

Keväällä 2009 ilmestyy WSOY:n kustantamana

Torpan puutarhassa - kirja,

joka perustuu Ruotsinpyhtäällä sijaitsevan

torppani puutarhaan.

Minulle tulee paljon tiedusteluja siitä,

onko Suomessa yhtään Englantilainen

puutarha-kirjassani esiteltyjen kaltaisia

yleisölle avoimia puutarhoja. Toiveenani

onkin rakentaa ennen näkemätön

yleisölle avoin puutarhakokonaisuus

meille Suomeen.

Hankkeen avulla voidaan edesauttaa

tiedon lisäämistä puutarhan hoidon sekä

siellä oleskelun positiivisesta vaikutuksesta

muun muassa mielenterveyteen.

Puutarha-suunnitteluun sekä henkiseen

hyvinvointiin liittyvät luennot

sekä kurssit ovat olennainen osa tätä

hanketta.

Puutarhan on tarkoitus olla toimiva

kokonaisuus, josta voi löytää monia

mieltä rentouttavia ja rauhoittavia tunnelmia

ja yksityiskohtia. Yhtenä merkittävimpänä

tarkoituksena on antaa

ideoita sekä inspiraatiota kävijöiden

omiin pihoihin ja puutarhoihin. Vierailukohteena

puutarha palvelee muun

muassa alan opiskelijoita, turisteja, eläkeläisiä,

eri yhdistyksiä sekä kaikkia

muita puutarhakärpäsen puremia harrastajia.

Puutarha palvelee myös ulkotaidenäyttelyiden

paikkana sekä taiteenharrastajien

luovuuden lähteenä.

PAIKKA

Puutarha sijaitsee Ahvenkoskella osoitteessa

Elimäentie 74. Alueen koko on

noin 1 ha. Vierailijoita ajatellen alueen

sijainti on hyvä. Vilkkaalta 7-tieltä on

vai 640 metrin matka puutarhaan ja

myymälään.

Puutarha jaetaan seuraaviin puutarhahuoneisiin:

Myymälä, parkkialue,

pihlajikko, nurmikkoalue, hyötypuutarha,

muotopuutarha, alppiruusupuutarha,

muuripuutarha/salainen puutarha,

karppilampi, enkelipuutarha, Cottage

Garden, suomalainen perinnemaisema

niittyineen, pylväikköpuutarha,

perennapenkki

www.pihalla.net

ISSN 0787-0531

Julkaisija

Me Rakentajat yhteistyöryhmä

Toimitus

Suorakanava Oy

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori

Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449

Painopaikka

Punamusta

Päätoimittaja

Raimo Holopainen

raimo.holopainen@rakentaja.fi

Toimituskunta

Mirja Forsman

Marianne Junkkarinen

Tuula Nordberg

Heikki Perkiö

Anna Tanninen

Tord Holmlund

Markku Mäenpää

Tapio Näslund

Jari Seppälä

Anna-Kaisa Tuomi

Taitto ja ulkoasu

Virve Rintasalo

virve.rintasalo@rakentaja.fi

Osoitteenmuutokset

Tilaukset

Kirsi Hankimaa

kirsi.hankimaa@rakentaja.fi

Puh. 02-634 6400

51


Rakentaja.fille

TASAVALLAN PRESIDENTIN

INNOSUOMI-PALKINTO

Liity jäseneksi heti!

Meitä on jo 230.000 tyytyväistä jäsentä.

Jäsenyys on maksutonta!

52

More magazines by this user
Similar magazines