Me Rakentajat kesä 2008 - Rakentaja.fi
31.10.2014 • Views
Share Embed Report

Me Rakentajat kesä 2008 - Rakentaja.fi

Me Rakentajat kesä 2008 - Rakentaja.fi

Me Rakentajat kesä 2008 - Rakentaja.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rakentaja.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Hinta 6,50 €<br />

1

Ei dramatiikkaa asuntomarkkinoilla<br />

Pientalorakentajan budjettiin sisältyy lähes aina vanhasta<br />

asunnosta saatava hinta, jonka osuus kokonaisbudjetista<br />

saattaa olla merkittäväkin. Myynnin oikea ajoitus on lisäksi<br />

tärkeä tekijä. Kysymmekin, mitä mieltä Kiinteistömaailman<br />

toimitusjohtaja Tommi Rytkönen on asuntokaupan<br />

tilanteesta kesällä <strong>2008</strong>.<br />

Asuntokaupassa mennään vähintään viime vuoden tahdissa.<br />

Suomen asuntokaupan kokonaisvolyymi on ollut pitkään<br />

noin 95.000-100 000 asuntokauppaa vuodessa. Seuraamme<br />

Kiinteistömaailmassa tietenkin koko ajan tilannetta<br />

peilaten sitä pitkän ajanjakson kehittymiseen ja muutoksiin,<br />

jotka saattavat olla paikallisesti merkittäviä, ei niinkään<br />

valtakunnan tasolla. Asuntokaupan yleisin kohde on<br />

kerrostalokaksio, jonka myyntiaika on tällä hetkellä noin<br />

60 päivää, kun se on ollut aiemmin noin 45 päivää. Myyjän<br />

kannalta tämä siis tarkoittaa vain noin parin viikon lisäaikaa.<br />

Ostajan näkökulmasta<br />

tilanne on<br />

sellainen, että kun<br />

myyntiaika on 30 %<br />

aiempaa pidempi, on<br />

markkinoilla vastaava<br />

määrä asuntoja enemmän<br />

tarjolla. Ei tämä<br />

nyt sen dramaattisempaa<br />

ole. Korostan vielä,<br />

että valtakunnan<br />

keskitaso ei toki kuvasta<br />

tilannetta kaikilla<br />

paikkakunnilla, joskaan<br />

kovin suuria eroja<br />

ei sittenkään ole ainakaan<br />

eri isompien<br />

kaupunkien välillä.<br />

Pienempien paikkakuntien<br />

osalta saattaa<br />

kuukausitasolla näkyä<br />

tilastoharhaa, kun volyymit<br />

ovat pienempiä.<br />

Asuntojen hintakehitys<br />

jatkuu nyt maltillisempana<br />

jatkuen<br />

ennusteiden mukaan<br />

noin 2-3 %:n vuosinousuna.<br />

Asunnon<br />

myyjän ei juurikaan<br />

kannata odottaa, että<br />

hintataso nousisi nopeasti<br />

ja asunnosta<br />

saisi esimerkiksi 1-2<br />

vuoden kuluttua merkittävästi<br />

paremman<br />

hinnan. En toisaalta<br />

usko hintojen myöskään laskevan, joten asuntoa ei kannata<br />

sen pelossa myydä, varsinkaan, jos joutuu ottamaan tilalle<br />

vuokra-asunnon, joka on kustannuserä sekin. Asuntokaupassa<br />

näkyy nyt harkinnan lisääntyminen, jonka aiheuttajana<br />

on tietysti inflaatiosta johtuva lievä koronnousu. Nyt<br />

ollaan noin 6 %.n tasossa, joka on vielä ihan maltillsella<br />

tasolla. Toisaalta, lainanottajahan voi aina harkita ottavansa<br />

osan korosta vaihtuvana ja osan kiinteällä, eikä valitse automaattisesti<br />

korkoa "päivän hinnoilla". Korot olisi osattava<br />

mitoittaa niin, että jäisi hieman pelivaraa. Muutenkaan<br />

Suomen taloudessa ei näy radikaaleja muutoksia, esimerkiksi<br />

työllisyys näyttää pysyvän edelleen hyvällä tasolla.<br />

Jos varovaisuus onkin lisääntynyt, niin toisaalta asuntomarkkinat<br />

ovat myös vakautuneet, tilanteeseen on sopeuduttu.<br />

Asunnon myynti on mietitty tai ratkaistu ennen ostopäätöstä<br />

uudesta. Pari asiaa on lyhyen ajan sisällä muuttunut;<br />

esimerkiksi 1Ω vuoden päässä valmistuvan asunnon<br />

osto paperilla on vähentynyt.<br />

Myös ostettavan<br />

asunnon sijainti<br />

ei ole enää niin tarkasti<br />

määritelty alueellisesti.<br />

Suomalaiset<br />

vaihtavat asuntoa pääosin<br />

tarpeen mukaan.<br />

Kun tarvitaan yksi<br />

huone lisää, ostetaan<br />

sen verran isompi<br />

asunto. Useat tietysti<br />

harkitsevat esimerkiksi<br />

perheen kasvaessa<br />

myös omakotitalon<br />

rakentamista, jonka<br />

osarahoituksena käytetään<br />

vanhasta asunnosta<br />

saatavaa hintaa.<br />

Itse suosittelisin esim.<br />

rakentajalle, että asunnon<br />

myynti aloitettaisiin<br />

noin kuusi kuukautta<br />

ennen muuttopäivää<br />

ottamalla yhteyttä<br />

kiinteistönvälittäjään,<br />

joka tuntee<br />

paikkakunnan hintatason<br />

sekä kysynnän<br />

ja tarjonnan volyymit.<br />

Kun lähdetään keskimääräisestä<br />

myyntiaikaennusteesta<br />

ja jos<br />

saadaan vielä sovittua<br />

ostajan kanssa 2-3<br />

kuukauden vapautumisaika,<br />

niin aikataulu<br />

pätee.<br />

2

Sisällysluettelo<br />

Länsirannikon merelliset messut ........................... 5<br />

Tiilerin lomaparatiisi valmistuu aikataulussa ......... 6<br />

Eikka-mökkiin Vallox-ilmanvaihto ......................... 9<br />

Loma-asuntojen muutostöissä<br />

on muistettava ilmanvaihtomäärykset.................... 9<br />

Kattolaatta kruunaa hirsisen messutalon .............. 10<br />

EU-normit alkavat olla arkipäivää ........................ 12<br />

<strong>Me</strong>ri ja kasvit ....................................................... 14<br />

Vesikiertoinen lattialämmitys<br />

lattiaremontin yhteydessä .................................... 16<br />

Rakennetaan lasten kanssa ................................... 18<br />

Hillityt pihakivetykset tulevat .............................. 20<br />

Ei tuleva lastenhuone, vaan Monitoimihuone...... 22<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>-seurantakohteissa jokaiselle jotakin .. 23<br />

<strong>Me</strong>tallinhohtoa ja kansainvälistä tunnelmaa<br />

Pukkilan laatoilla ................................................. 24<br />

Passiivitalo passaa Vantaalle .................................. 26<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>-sivusto rakentaa oman<br />

palveluosaston myös taloyhtiöille ........................ 28<br />

Hyvin suunniteltu ja asennettu<br />

ilmanvaihto toimii ............................................... 30<br />

Kattolyhdyillä kuutamovaloa ............................... 32<br />

Ilmanvaihto ja lattialämmitys<br />

voivat hyödyntää toisiaan .................................... 34<br />

Miksi ja milloin home kasvaa rakenteissa ............ 36<br />

Onko rakentamisen laatu parantunut? ................. 38<br />

Muista jätevesijärjestelmän huolto ....................... 40<br />

Kolme tapaa rakentaa ........................................... 42<br />

Mukavuus ja energiatehokkuus edellyttävät<br />

tiiviitä ja hyvin eristettyjä rakenteita.................... 44<br />

Rauman sydän on tori ......................................... 46<br />

Rakentamisen kesä <strong>2008</strong> ..................................... 48<br />

Uudet tuulet ........................................................ 50<br />

Mistä energia?<br />

Tässäkin lehdessä on jo muutaman vuoden ajan puhuttu<br />

säännöllisesti energian tuottamisesta, sen muuntamisesta<br />

ja tietenkin säästämisestä. Kaikki rakentajat<br />

alkavat olla valistuneita siitä, että rakennusteknisin keinoin voidaan<br />

talon lämmitystarvetta vähentää oleellisesti. Näitä keinojahan<br />

ovat lämmöneristeen lisääminen, talon tiiveys, hallittu<br />

ilmanvaihto lämmön talteenottoineen, parhaan energialuokan<br />

kodinkoneet, hyvän u-arvon omaavien ikkunoiden ja ovien<br />

valinta sekä hyvin suunnitellut rakenneratkaisut.<br />

Aivan yhtä selvää lienee, että käyttötottumuksien pienellä<br />

muutoksella ja moderneilla säätöratkaisuilla voidaan pienentää<br />

asumisen aikaista energiankulutusta. Pitkälle viedyistä<br />

matalaenergia- ja passiivitalotalohankkeistakin voi lukea jo<br />

päivittäin. Kaikki myös tietävät: Rakentaminen on tänään<br />

halvempaa kuin huomenna, energian hinta – riippumatta<br />

tuotantotavasta – ei taida juurikaan laskea ja siinä missä energialampuilla<br />

säästetään, se viihde-elektroniikassa tuhlataan.<br />

Kolmas ulottuvuus ja näkökulma rakentamisessa on henkisen<br />

ja fyysisen energian riittäminen. Tämä on jäänyt keskusteluissa<br />

ja mielipidekirjoituksissa hieman taka-alalle. On<br />

toki tärkeätä, että itse kukin miettii ja toimii parhain päin<br />

ympäristön suojelemiseksi. Siinä meillä on kollektiivinen<br />

vastuu. Itsestä ja perheestä huolehtiminen onkin sitten jo<br />

enemmän yksilön mietittävää. Rakentamisessahan on kolme<br />

merkittävää asiaa, jotka saattavat murentaa ihmisen ja perheen.<br />

Ylimitoitettu tilantarve, ylioptimistinen aikataulu ja<br />

yliarviointi omasta osaamisesta ja / tai omasta ajankäytöstä.<br />

On helppo sanoa ja neuvoa, mutta olla samalla oikeassa: Tee<br />

hieman pienempi, älä muuta jouluna vaan vasta pääsiäisenä,<br />

varaa resursseja, muista hellittää, muista lomailla, muista<br />

perhettäsi. Suo itsellesi laiskottelua, vapaapäiviä ja jopa lomaa.<br />

Näin turvaat riittävän energiansaannin. Kun kerran huolehdit<br />

talosi energiansäästöstä, niin älä tuhlaa omaasikaan.<br />

Raimo Holopainen<br />

päätoimittaja<br />

3

Länsirannikon merelliset<br />

messut<br />

Suomen länsirannikolla asuvia hemmotellaan tänä kesänä<br />

kaksilla asumisen messuilla. Vapaa-ajan asumisen<br />

suurkatselmus järjestetään Porin Reposaaressa ja perinteiset<br />

asuntomessut Vaasan Suvilahdessa.<br />

Tämä vuosi on toistaiseksi viimeinen, kun samana kesänä<br />

järjestetään molemmat asumisen messut. Varsinkin länsirannikon<br />

ihmisille tämä on ainutlaatuinen tilaisuus vierailla<br />

vaikka molemmissa merenrantamessuissa, sillä välimatkahan<br />

on alle 200 km. Tosin samalla reissulla messuilu ei<br />

onnistu, sillä Vaasan messuportit avautuvat viikko Porin tapahtuman<br />

jälkeen. Tällä kertaa messuille - vaikka molemmille<br />

- kannattaa kyllä tulla kauempaakin, sillä messujen<br />

sisältö ja tarjonta ovat parasta vuosiin.<br />

UUDISTUNUT REPOSAARI<br />

Reposaari sijaitsee noin puolen tunnin päässä Porista, hieman<br />

Yyteristä pohjoiseen. <strong>Me</strong>ssualue on Reposaaren kärjessä,<br />

entisen Konepajan ja vehreän Kirkkorannan alueella.<br />

Uusi vapaa-ajan asumisen alue ja historiallinen vanha rakennuskanta<br />

pitsihuviloineen yhdistyvät luontevasti toisiinsa.<br />

<strong>Me</strong>ssuilla esitellään 30 näyttelyasuntoa, jotka eroavat toisistaan<br />

koon, materiaalien ja toteutustavan suhteen. Aivan<br />

messualueen takareunassa on kaksi mielenkiintoista kohdetta:<br />

vierasmaja Kutukämppä ja Eikan mökki. Alueen toisella<br />

reunalla sijaitsevat paljon ennakkomielenkiintoa herättäneet<br />

kelluvat asunnot. Välimaastossa on taas toinen toistaan<br />

upeampia merenrantamökkejä, joita täydentävät yksi<br />

omakotitalo, peruskorjauskohde ja Yyterin oheiskohteet.<br />

MERI HALLITSEE MYÖS VAASASSA<br />

Vaasan asuntomessut on rakennettu todelliselle "sisä<strong>fi</strong>lepaikalle",<br />

kauniiseen Suvilahteen, aivan meren rannalle siis<br />

sekin. Jo ensi silmäys messualueen sydämessä kertoo alueen<br />

luonnonläheisyyden ja kaupunkimaisen tiiviin rakentamisen<br />

syvästä harmoniasta. Ja katsottavaa riittää, sillä näyttelykohteita<br />

on lähes 50 ja niiden päälle muu kattava oheistarjonta<br />

sekä upea alue kokonaisuutena. Et voi olla kiertämättä<br />

aluetta kahden saaren kautta, joita yhdistää viehättävät<br />

sillat, joilta voi aluetta katsella ja kuvailla loputtomiin.<br />

Kummasteltavaa riittää myös alueen energiatekniikassa, jonka<br />

suhteen Suvilahti on omavarainen, sillä sähkö- ja lämmitysenergiaa<br />

tuotetaan niin meren pohjasta kuin läheiseltä<br />

kaatopaikaltakin. Ja jotta mykistys olisi täydellinen, on<br />

yhden kerrostalon katolla omakotityyppinen asunto. Vetovoimaisuutta<br />

on täälläkin rakennusmateriaalien monipuolisuus.<br />

Perinteisten puisten pohjalaistalojen rinnalla on hyvässä<br />

sopusoinnussa jyhkeitä hirsitaloja, tiilitaloja ja kokonainen<br />

kivitalokorttelikin.<br />

Loma-asuntomessut Porin Reposaaressa 13.6.-6.7.<strong>2008</strong><br />

Avoinna joka päivä klo 10-18<br />

Lippujen hinnat 11/8 Ä, perhelippu 25 Ä<br />

Katso myös www.pori.<strong>fi</strong>/loma-asuntomessut<br />

Asuntomessut Vaasassa 11.7.-10.8.<strong>2008</strong><br />

Avoinna joka päivä klo klo 10-18<br />

Lippujen hinnat 15/10 Ä, perhelippu 30 Ä<br />

Lisätietoa www.vaasa.<strong>fi</strong>/asuntomessut<br />

5

Tiilerin lomaparatiisi<br />

valmistuu aikataulussa<br />

Syksy ja talvi on saatu seurata Pelkosen pariskunnan rakentamista hieman<br />

uudella ajattelulla verrattuna tavalliseen lomarakentamiseen. Tiilerin<br />

lomaparatiisi on tehty siten, että sen huolettomasta ja hoitovapaasta<br />

rakenteesta nauttivat vielä seuraavatkin sukupolvet.<br />

teksti Jari Seppälä, kuvat Suorakanava<br />

6

Tiilirakentaminen ei vie tavallisesta<br />

pitkästä tavarasta rakentamiseen<br />

verrattuna sen enempää aikaa.<br />

Lopputulosta rakentajapariskunta<br />

kehuu vuolaasti ja toki tontilla on ollut<br />

monta hämmästelijää, joita tämä<br />

paikalla muurattu rakenne on saanut<br />

ihmettelemään ja ihastelemaan.<br />

Pelkosten rakennuksessa on huomioitu<br />

myös ympärivuotinen asuminen<br />

ja näin ollen lomaparatiisista tulee<br />

paikka, jonka käyttöaste on korkea. Ja<br />

mikä parasta – huvila sijaitsee erittäin<br />

luonnonkauniilla paikalla.<br />

TIILISEINÄN LÄMMÖNERISTYS<br />

Tiiliseinä on työtavasta johtuen luontaisesti<br />

ilmatiivis. Massiivinen rakenne<br />

tasaa myös lämpötilojen vaihteluita<br />

sisätiloissa. Tehokkaalla lämmöneristyksellä<br />

tiilitalosta on helppo tehdä matalaenergiatalo<br />

tai jopa passiivitalo.<br />

Eristeiden kiinnittämiseen tiilirunkoon<br />

tarvitaan tiilisiteet. Siteinä käytetään<br />

metallisia, ruostumattomia n. 4<br />

mm paksuisia puikkoja tai lankoja, joita<br />

kutsutaan ramloiksi. Määrä on yleensä<br />

4 kpl/m2. Nämä voidaan asentaa rungon<br />

muuraustyön yhteydessä tiilen<br />

saumaan tai sitten ne porataan ja propataan<br />

julkisivutyön yhteydessä samalla<br />

kun lämmöneristeet asennetaan.<br />

Lämmöneristyskerroksen ja julkisivumuurauksen<br />

väliin tulee jäädä vähintään<br />

30 mm:n tuuletusväli. Alimmasta<br />

tiilirivistä jätetään joka kolmas<br />

pystysauma auki. Näin varmistetaan,<br />

että rakenne hengittää ja toimii vuosikymmenestä<br />

toiseen huoltovapaana.<br />

Lämmöneristeen kokonaispaksuus<br />

tulisi olla nykyisten suositusten mukaan<br />

vähintään 180 mm. Tiilerin lomaparatiisissa<br />

myös Pelkoset ovat noudattaneet<br />

tätä ohjetta. Lämmöneristys<br />

toteutettiin niin, että ensin asennetaan<br />

pehmeä Paroc eXtra ja tämän päälle<br />

tuulensuojaksi Paroc WPS 3. Kun on<br />

kyseessä 2 eristekerrosta, asennetaan<br />

seinään tiilisiteet ensin ja sitten siteisiin<br />

painetaan eristekerrokset ja lukitaan<br />

paikalleen tiilisiteeseen painettavalla<br />

lukituslevyllä.<br />

Saumat ja liittymät on rakennusmääräysten<br />

ohjeiden mukaan tiivistettävä<br />

tuulitiiviksi. Tarkoitukseen soveltuu tässä<br />

kohteessa käytetty Paroc saumausteippi<br />

tai kylmänä vuodenaikana jokin<br />

tiivistysmassa.<br />

INNOVATIIVISTA AJATTELUA<br />

Suunnitelmallisuus ja hyvä aikataulutus<br />

ovat pitäneet messurakentajat rauhallisina.<br />

Juhanin vankka kokemus auttaa<br />

siinä, ettei yllätyksiä juuri tule. Toki<br />

messurakentaminen poikkeaa siinä<br />

normaalista rakentamisesta, että valmistumispäivämäärä<br />

on määrätty. Siksi<br />

rakentajien on oltava suunnitelmallisia<br />

ja hankittava tarpeen vaatiessa lisävoimia.<br />

Pariskunnan innovatiivisuus on rakentamisen<br />

aikana ollut kiitettävää. Siksi<br />

kannattaa tulla vaikka kauempaakin<br />

katsomaan mitä ideoita he ovat huvilaansa<br />

keksineet. Suurin osa näistä on<br />

hyödynnettävissä myös omakotirakentamiseen<br />

sellaisenaan. Onhan Tiileri<br />

lomaparatiisi ratkaisujensa myötä kuin<br />

omakotitalo ja samoin energian kulutus<br />

on myös huomioitu reilulla eristyksellä.<br />

Tiilestä muuratut keittiökalusteiden<br />

rungot ja saunanlauteiden rungot ovat<br />

esimerkkejä vuosien tuomasta kokemuksesta<br />

ja materiaalin monipuolisesta<br />

käytöstä.<br />

Tässä vaiheessa huvilan muodot ja<br />

toiminnot alkavat hahmottua. Mirjami<br />

on erityisen tyytyväinen takkaleivinuuni<br />

Tyttiin, jossa hän aikoo tehdä<br />

herkkuja kesän ja miksei syksynkin vieraille<br />

ja ennen kaikkea lapsenlapsille.<br />

Tyttiin saatiin modernia ilmettä käyttämällä<br />

Tiilerin uutta Pusta tiiltä ja näin<br />

vaalea sisustus sai arvokkaan monumentin<br />

tulisijan muodossa. Tulisijaa<br />

korotettiin vielä neljällä tiilivarvilla,<br />

jotta se sopisi entistä paremmin korkeaan<br />

tilaan. Takkaleivinuunin lämpimään<br />

on mukava kokoontua tarinoimaan.<br />

Tytti noudattaa uutta pelkistettyä tiililinjaa<br />

eli hyllyt ja koristetiilet on jätetty<br />

pois. Näin muodot ovat selkeät ja<br />

ajattomat. Pienenä yksityiskohtana leivinuunin<br />

päällä on teräspalkki, joka<br />

ilmentää Tiileritulisijan mahdollisuuksia<br />

muokattavuuden suhteen.<br />

Uunin pystytys sujui nopeasti, sillä<br />

paketissa tiilet olivat valmiiksi sahattuina<br />

ja muutenkin pakettiin kuuluu<br />

kaikki tarvittava: tiilet, laastit, metalliosat,<br />

luukut ja kerroksittain etenevät<br />

pystytysohjeet.<br />

7

TIILERIN GRILLIT<br />

OVAT TOIMIVIA PAKETTIRATKAISUJA<br />

Kesällä Pelkoset nauttivat merinäköalan<br />

lisäksi grilliherkkuja Tiilerin pihakeittiö<br />

Pertistä. Tiilerin mallistosta löytyy<br />

neljä erilaista grillipakettia alkaen<br />

190Ä:sta. Tiilerin grillivalikoimassa on<br />

samaa ajattelua kuin tulisijoissakin eli<br />

kaikki tarvikkeet on valmiiksi paketissa<br />

ja tiiletkin on määrämittaan sahattuja.<br />

Tästä on helppo lähteä opettelemaan<br />

muurausta vaikka itse, sillä savu<br />

ainakin menee ulos. Lisäksi tästä aidosta<br />

hiiligrillistä ei kaasu lopu.<br />

TIILILATTIA ON KESTÄVÄ<br />

JA VARAA HYVIN LÄMPÖÄ<br />

On käynyt selväksi, että Pelkoset ovat<br />

mieltyneet tiileen materiaalina ja siksi<br />

ei ole yllätys, että he valitsivat myös<br />

lattiamateriaalikseen Tiilerin tiililaattoja.<br />

Arizona-Terrakotta laatta keittiössä<br />

antaa ilmettä sisustukseen ja hillitty<br />

punainen värikirjo sopii hyvin tunnelmaan.<br />

Rooma laatta saunarakennuksessa<br />

sopii hyvin tuohon miljööseen. Teknisenä<br />

etuna on hyvä lämmönvarauskyky<br />

ja tietenkin lämmin lattia lisää<br />

asumisviihtyvyyttä. Huomioitavaa on<br />

myös tiililaattalattian kestävyys. Siitä<br />

esimerkkinä on se, ettei lattiaa suojata<br />

erikseen messujen ajaksi. Toivottavasti<br />

kymmenet tuhannet jalkaparit käyvät<br />

tutustumassa kohteeseen. <strong>Me</strong>ssujen jälkeen<br />

tehdään vain pesu ja vahaus ja<br />

niin lattia on taas uuden veroinen. Pystyvätkö<br />

muut materiaalit tähän?<br />

Jos rakennusalan rautainen ammattilainen<br />

valitsee kotimaisen Tiileritiilen,<br />

niin varmasti sinunkin kannattaa<br />

miettiä mistä talosi rakennat. Tervetuloa<br />

tutustumaan Tiilerin laajaan valikoimaan<br />

Tiilerin myyntipisteisiin ja Tiilerin<br />

lomaparatiisiin. Juhani ja Mirjami<br />

kertovat messujen aikana mielellään<br />

oman kohteen eri vaiheista ja antavat<br />

vinkkejä tiilihuvilan tai tiilitalon rakentajille.<br />

Lisää tietoa löydät myös uusilta<br />

nettisivuiltamme www.tiileri.<strong>fi</strong>. Tiilerin<br />

lomaparatiisi on myös <strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong><br />

sivuston seurantakohteena. Nähdään<br />

Reposaaressa!<br />

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta<br />

Tiileri-myynti:<br />

Helsinki, puh. 09-878 5432<br />

Tampere, puh. 03-368 5883<br />

Turku, puh. 02-275 7500<br />

Kouvola, puh. 05-886 1125<br />

Kuopio, puh. 017-282 4805<br />

Oulu, puh. 08-371 995<br />

Seinäjoki, puh. 0500-565 906<br />

Tiileritehtaat:<br />

Tiileri Keramia, 25730 Mjösund<br />

puh. 02-420 000, fax 02-420 300<br />

Tiileri Seppälä<br />

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki<br />

puh. 02-484 300, fax 02-484 8919<br />

Tiileri Ylivieska<br />

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska<br />

puh. 08-427 6000, fax 08-427 139<br />

www.tiileri.<strong>fi</strong><br />

8

Eikka-mökkiin Vallox-ilmanvaihto<br />

Loma-asuntojen muutostöissä<br />

on muistettava ilmanvaihtomäärykset<br />

Kun mökistä tehdään talviasumiseen<br />

sopiva, sovelletaan siihen samoja ilmanvaihtoa<br />

koskevia määräyksiä kuin<br />

vakituisiin asuntoihinkin. Tällaiseen<br />

loma-asuntoon tarvitaan lämmöntalteenotolla<br />

varustettu ilmanvaihtokone.<br />

Reposaaren loma-asuntomessualueelle<br />

nousevassa Eino Grönin Eikka-mökissä<br />

asia hoidetaan kompaktilla<br />

Vallox 75 -ilmanvaihtokoneella.<br />

Loma-asunnon rakentajille uudet<br />

määräykset ovat jääneet vieraammiksi<br />

kuin uudisrakentajille.<br />

Epätietoisuutta loma-asuntojen ilmanvaihtoa<br />

koskevista määräyksistä on jopa<br />

suunnittelijoiden keskuudessa.<br />

YMPÄRIVUOTINEN LOMA-ASUMINEN<br />

EDELLYTTÄÄ LÄMMÖN TALTEENOTTOA<br />

Epätietoisuutta on vapaa-ajanrakentamisessa<br />

kautta linjan, mutta erityisen<br />

suurta se on projekteissa, joissa on kyse<br />

vanhan loma-asunnon muuttamisesta<br />

ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi.<br />

Ratkaisuksi yritetään tarjota yhä painovoimaista<br />

ilmanvaihtoa, vaikka se ei<br />

enää Rakentamismääräyskokoelman ilmanvaihtoa<br />

koskevan D2 -osan vaatimuksia<br />

täytä.<br />

Nykyään tehdään paljon muutostöitä,<br />

joissa loma-asuntoja muutetaan ympärivuotiseen<br />

käyttöön soveltuviksi.<br />

Eräänä taustatekijänä on tällaisen saneerauksen<br />

loma-asunnon arvoa nostava<br />

vaikutus. Muutostöissä tulee kuitenkin<br />

muistaa, että perinteisiä kesämökkejä ja<br />

talviasuttavia loma-asuntoja käsitellään<br />

määräystasolla hyvin erilailla.<br />

KESÄMÖKKIRAKENTAMISEN ILMAN-<br />

VAIHDON PROBLEMATIIKKAA<br />

Helppokäyttöinen,<br />

toimintavarma<br />

ja pieneen<br />

tilaan asennettavissa<br />

oleva Vallox<br />

75 -ilmanvaihtokone<br />

on omiaan<br />

loma-asuntojen<br />

ilmanvaihtoratkaisuksi.<br />

Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun<br />

kesämökin problematiikka on sama<br />

kuin omakotitalossa. Talvikäyttöön tarkoitetun<br />

rakennuksen tulee olla tiivis,<br />

jolloin painovoimainen ilmanvaihto ei<br />

enää riitä.<br />

Tiiviisti eristetyssä rakennuksessa<br />

ilma enää vaihdu hataran vaipan kautta.<br />

Ilmanvaihto on suunniteltava uudelle<br />

pohjalle, jotta riittävä ilman vaihtuvuus<br />

ja laadukas sisäilma voidaan<br />

varmistaa.<br />

Tulo-poisto -ilmanvaihdolla myös ilman<br />

kosteus saadaan pidettyä hallinnassa,<br />

jolloin rakenteet pysyvät kuivina<br />

ja sisäilma terveellisenä. Kosteuskuorma<br />

lisääntyy aikoina, jolloin kiinteistössä<br />

ei asuta ja sen lämpö pidetään<br />

alhaisena. Lisäksi sisäilman laatua<br />

saadaan parannettua suodattamalla tuloilmasta<br />

siitepöly, itiöt, noki, hiekkapöly<br />

ja muut tuulen kuljettamat hiukkaset,<br />

jotka heikentävät erityisesti allergiasta<br />

kärsivien elämisen laatua.<br />

EIKKA-MÖKKIIN TOIMINTAVARMA<br />

RATKAISU<br />

Eikka-mökkiin valittu Vallox 75 -ilmanvaihtokone<br />

soveltuu hyvin niin lomaasuntoihin<br />

kuin pieniin omakotitaloihin<br />

tai rivitaloasuntoihinkin. Energiatehokkaana<br />

laitteena se on sopiva valinta<br />

ekologiseen loma-asumiseen.<br />

Vallox on saanut koneelle VTT:n serti<strong>fi</strong>kaatin.<br />

Laitteen hyötysuhteen ja sen<br />

on todettu olevan selvästi vaadittua 30<br />

% vuosihyötysuhdetta parempi. Laite,<br />

joka on varmatoiminen ja yksinkertainen,<br />

on hyvä ratkaisu kesämökkikäyttöön.<br />

Kone on varustettu järjestelmällä,<br />

jolla lämmöntalteenotto voidaan<br />

ohittaa kesäaikana.<br />

Vallox 75 ilmanvaihtokone on pienikokoinen,<br />

jolloin sille on kesämökkiolosuhteissa<br />

helpompi löytää sijoituspaikka.<br />

Koneeseen on saatavana lisävarusteena<br />

kattokiinnityslevy, jolloin<br />

sen asentaminen helpottuu.<br />

SIJOITUS OMAAN TILAANSA<br />

Eikka-mökissä ilmanvaihtokone sijoitettiin<br />

yläkerran parvelle rakennettuun<br />

pieneen tekniseen tilaan.<br />

Eikka-mökissä tehty ratkaisu teknisestä<br />

tilasta oli järkevä. Ilmanvaihtokoneen<br />

paikka on yksi keskeisimpiä ilmanvaihtoon<br />

liittyviä asioita. Laite tulee<br />

sijoittaa lämpimään, minimissään<br />

kymmenenasteiseen sisätilaan, jossa se<br />

ei häiritse asumista ja jossa sitä on<br />

helppo aina tarvittaessa huoltaa.<br />

Konetta ei tule sijoittaa kiinni makuuhuoneiden<br />

vastaiseen seinään. Lisäksi<br />

paikan valinnassa on huomioitava, että<br />

koneen käyttö vaatii sähköä ja kondenssivesi<br />

pitää saada viemäröityä. Myös jälkilämmitys<br />

saattaa olla vesiperusteinen.<br />

9

Minna Backman ja Hannu Hietanen rakensivat<br />

Vaasan asuntomessuille unelmakotinsa<br />

Kattolaatta<br />

kruunaa hirsisen messutalon<br />

Vaasan asuntomessualueella tehdään<br />

kesäkuussa viimeistelytöitä. Talot<br />

ovat valmiin näköisiä, mutta puuhaa<br />

riittää sisätiloissa vielä viimeisinä<br />

päivinä ennen messujen alkamista.<br />

Hartiapankkirakentajat Minna Backman<br />

ja Hannu Hietanen ovat myös<br />

oman urakkansa loppusuoralla.<br />

TEksti ja kuvat. Icopal Oy<br />

Halusimme perinteisen näköisen<br />

hirsitalon, tavallisten ihmisten<br />

kodikkaan kodin, johon saamme<br />

persoonallisen otteen itse tehden.<br />

Olemme molemmat puutaloihmisiä,<br />

Minna Backman kertoo. Talotehdas<br />

Finnlamelli teki pariskunnalle suunnitelman<br />

talosta, ehdotus hyväksyttiin ja<br />

siitä alkoi Hietasen ja Backmanin vuoden<br />

kestänyt rakennusprojekti.<br />

Vaikka kyseessä on talopaketti, on<br />

työtä riittänyt silti paljon. Pariskunta<br />

ei halunnut uutta kotiaan "avaimet-käteen"-ratkaisuna<br />

vaan oman käden jälki<br />

saa uudessa kodissa näkyä. Finnlamelli<br />

pystytti rungon ja asensi ovet ja ikkunat,<br />

mutta muuten pariskunta teki<br />

työn ja hankinnat pääosin itse. Ja vaikea<br />

olisi ollut antaa projektia kokonaan<br />

muiden tehtäväksi, kun rakennusosaa-<br />

10

mista löytyy omasta takaa: Hannu Hietanen<br />

on ammatiltaan kirvesmies.<br />

Töiden onnistunut aikataulutus ja yhteistyön<br />

sujuvuus materiaalitoimittajien<br />

kanssa on pitänyt Backmanin ja Hietasen<br />

projektin suunnitelmien mukaisena.<br />

Materiaalivalinnoissa panostettiin laatuun<br />

ja helppouteen. – Haimme sellaisia<br />

materiaalitoimittajia, joilta saisimme<br />

useampia tuotteita samalla kertaa. Mitä<br />

vähemmän paperinpyöritystä ja säätämistä,<br />

sen parempi, Minna Backman kertoo.<br />

– Oli itsestään selvää että hirsitaloomme<br />

tulee katteeksi bitumikattolaatta.<br />

Icopal taas oli laadultaan parasta, joten<br />

valinta oli selvä. Kun samalta toimittajalta<br />

saatiin lisäksi perusmuurieristeet,<br />

rännit ja pation suojaksi Fastlock Uni -<br />

valokate, käyttivät rakentajat tilaisuutta<br />

hyväkseen. – Mitä vähemmän toimittajia,<br />

sen helpommalla pääsee! Icopalin Plano-kattolaatat<br />

olivat Backmanin mukaan<br />

helppo asentaa ja lopputulos on juuri sellainen<br />

kuin odotettiin.<br />

MESSUJEN JÄLKEEN<br />

ON AIKAA PERHEELLE<br />

Vaikkei onni olisi messutonttien jaossa<br />

suosinut, Backman ja Hietanen olisivat<br />

silti ryhtyneet rakentajiksi. – Rakentamisen<br />

aikataulu tosin olisi ollut<br />

huomattavasti väljempi, jos tontti olisi<br />

ollut muualta kuin messualueelta!<br />

Loistava sijainti ja luonnonkaunis ympäristö<br />

kompensoivat Backmanin mukaan<br />

rakennusprojektin tiukkaa aikataulua.<br />

– Kokonaisuus ratkaisee. Alue<br />

on upea ja onhan se hienoa, että kaikki<br />

talot valmistuvat samaan aikaan. Kun<br />

messut ovat ohi, ohi ovat myös ympäristön<br />

rakennustyömaat. Saamme kaikki<br />

muuttaa valmiille asuinalueelle, se<br />

on iso plussa.<br />

– Tiesimme että messurakentaminen<br />

vaatii paljon työtä ja venymistä, mutta<br />

homman rankkuus yllätti silti, Minna<br />

Backman kertoo. Pariskunnalla oli realistisen<br />

odotukset itse rakentamisesta,<br />

mutta muu messuprojektiin liittyvä<br />

työn määrä, erityisesti mediamylläkkä<br />

on vienyt aikaa enemmän kun rakentajat<br />

olisivat osanneet arvata. – Aikataulujen<br />

suhteen ei jouston varaa ole<br />

ollut. Muuhun kuin rakentamiseen liittyvät<br />

messuasiat ovat vieneet paljon<br />

aikaa ja voimia nekin, etenkin nyt projektin<br />

loppupuolella.<br />

"Vältetään niin paljon kuin mahdollista!"<br />

huudahtaa Minna Backman kun<br />

kysyn, aikooko pariskunta käydä messualueella<br />

messujen aikana. – Tässä ollaan<br />

oltu vuoden verran niin kiinni,<br />

että nyt täytyy saada ajatukset muualle.<br />

Tämä on ollut todella rankka rutistus,<br />

mutta aivan varmasti sen arvoista.<br />

Alue on upea ja kodista tulee juuri sellainen<br />

josta olemme haaveilleet. Kun<br />

koti on saatu valmiiksi ja hälinä messualueella<br />

vaimennut, alkaa Backman-<br />

Hietasen perheessä hieman toisenlainen<br />

vaihe: Minna Backman jää syksyllä<br />

äitiyslomalle. <strong>Me</strong>ssujen jälkeen uudessa<br />

kodissa on aikaa ja rauhaa keskittyä<br />

perheeseen.<br />

11

EU-normit<br />

alkavat olla<br />

arkipäivää<br />

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat rakennusten energiatehokkuutta<br />

koskevan direktiivin (2002/91/EY) 16. joulukuuta 2002. Tavoitteet liittyvät<br />

energiatalouteen, turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun. Jäsenvaltioiden oli<br />

määrä saattaa direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset<br />

voimaan viimeistään vuoden 2006 alkuun mennessä. Suomi on tapojensa<br />

mukaisesti toiminut mallioppilaan tavoin saattaen omat säännöksensä ajan tasalle<br />

jotakuinkin määräaikaan mennessä.<br />

Teksti: Aarno Partanen, Paroc Oy Ab Tekniset eristeet<br />

12

RAKENTAMISMÄÄRÄYKSIÄ<br />

ENNÄTYSTAHTIIN<br />

Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana<br />

on julkaistu kymmenen talotekniikkaa,<br />

rakennusten energiatehokkuutta<br />

ja paloturvallisuutta olennaisesti<br />

koskevaa rakentamismääräyskokoelman<br />

asetusta. Siis keskimäärin kaksi<br />

asetusta vuodessa, mikä saattaa olla lajinsa<br />

Suomen ennätys: E1 (2002) Rakennusten<br />

paloturvallisuus, E7 (2003)<br />

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus,<br />

E2 (2005) Tuotanto- ja varastorakennusten<br />

paloturvallisuus, E4 (2005)<br />

Autosuojien paloturvallisuus, E9<br />

(2005) Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen<br />

paloturvallisuus, E3<br />

(2007) Pienten savupiippujen rakenteet<br />

ja paloturvallisuus, C3 (2007)<br />

Rakennuksen lämmöneristys, D1<br />

(2007) Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot,<br />

D3 (2007) Rakennusten<br />

energiatehokkuus sekä D5 (2007) Rakennuksen<br />

energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen<br />

laskenta. Tällainen<br />

tahti on ollut Suomessa uutta.<br />

Vaikka ainakin reilun vuosikymmenen<br />

ajan tiedettiin kysellä ja odottaa<br />

erilaisia "euronormeja", ne koettiin<br />

etäisinä ja epämääräisinä, alettiinpa jo<br />

olla sitäkin mieltä, etteivät ne ikinä valmistu.<br />

Niinpä sitten niiden tulo asetusten<br />

muodossa rakentamisen arkitodellisuudeksi<br />

on saattanut yllättää monet<br />

toimijat, niin tavarantoimittajat<br />

kuin osan suunnittelijoista ja jopa viranomaisistakin.<br />

ERISTYKSET MUKANA MUUTOKSESSA<br />

Mitä suurimmassa määrin mm. lvieristyksiä<br />

koskeva uusiutuvien säännösten<br />

vyöry aiheutti tehotoiminnan<br />

kauden alan yrityksissä ja tuotteita testaavissa<br />

laitoksissa. Kustannuksetkaan<br />

eivät ole olleet aivan vähäiset.<br />

Paroc on ehtinyt muutokseen mukaan<br />

selvittämällä hyvissä ajoin jo<br />

vuoden 2006 puolella kaikkien toimittamiensa<br />

talotekniikkatuotteiden<br />

uudet paloluokat. Kaikki Parocin valmistamat<br />

talotekniikan ja teollisuuden<br />

villaeristeet on paloluokitettu standardin<br />

EN 13501-1:2007 mukaisten testien<br />

perusteella. Niitä voidaan paloluokkansa<br />

perusteella rajoituksetta<br />

käyttää kaikkiin paloluokkiin kuuluvissa<br />

rakennuksissa kaikissa tiloissa<br />

tilojen käyttötarkoituksesta riippumatta.<br />

Muovipohjaisten tuotteiden<br />

käyttö on rajoitettua, mikä tulee ottaa<br />

huomioon hanke- ja tilakohtaisesti.<br />

Ennen uusien asetusten voimaanastumista<br />

vireille pantujen hankkeiden<br />

aika alkaa olla ohi ja uusia luokitusvaatimuksia<br />

siis noudatetaan.<br />

VALINNANVAPAUTTA JA VASTUUTA<br />

Vaikka paljon on tapahtunut, kyse ei<br />

ole kuitenkaan siitä, että määräyksiä<br />

tulisi loputtomasti lisää, vaan normiohjauksen<br />

kohdistamista ja painotuksia<br />

on määritelty uudelleen. Aikaisemmin<br />

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa<br />

energiatalous- ja paloturvallisuusvaatimukset<br />

asetettiin tiettyjen<br />

rakennusosien teknisille ominaisuuksille.<br />

Direktiivien mukaisesti tätä lähestymistapaa<br />

on muutettu siten, että normitus<br />

kohdistuu rakennuksen teknisten<br />

ominaisuuksien perusteella laskettuihin<br />

energiamääriin sekä testattuun<br />

palokäyttäytymiseen.<br />

Tällainen vaatimusten asettelu tuo<br />

tuotevalintaan tiettyä vapautta, mutta<br />

lisää myös olennaisesti vastuuta; rakennuttaja<br />

ja rakentaja kantavat aina lopulta<br />

vastuun tekemistään ratkaisuista. Vastuullisuutta<br />

kysytään myös kaikilta toimijoilta<br />

suunnittelusta ja tuotevalmistuksesta<br />

aina jakeluportaaseen ja asennukseen<br />

saakka. Vastuun ottamisen tekee<br />

mahdolliseksi tietenkin kunkin toimijaosapuolen<br />

asiantuntijuus, mutta<br />

myös niin tuotteiden teknisen laadun<br />

kuin toimintatapojenkin avoimuus ja<br />

läpinäkyvyys. Kun saatavilla pidetään<br />

aina tutkittu tieto tuotteista, niiden<br />

ominaisuuksista ja luokituksista, eivät<br />

lisääntyneetkään normit ole rasite vaan<br />

tuki, asiakkaille ja toimittajille.<br />

13

<strong>Me</strong>ri ja kasvit<br />

<strong>Me</strong>ren rannalla kasvit ovat alttiina suolaveden pärskeille ja armottomalle<br />

tuulelle. Näihin tavallista rajumpiin olosuhteisiin kannattaa valita perinteisiä<br />

ja kestäviä maatiaiskasveja tai jalostamattomia luonnonkasveja – arat<br />

kasvit kannattaa unohtaa. Kasvuvyöhykesuosituksetkin auttavat kasvien valinnassa.<br />

Yksi valintaperuste voi olla myös se, ettei kasvia tarvitse suojata<br />

talveksi. Kasvit kannattaa istuttaa suuriksi ja selkeiksi alueiksi, jolloin ne<br />

saavat vielä toisistaan tukea ja suojaa. <strong>Me</strong>renrantatontistakin saa oikein viihtyisän,<br />

kun muistaa muutamia perusohjeita…<br />

Teksti ja kuvat: www.puutarha.net<br />

MEREN RANNALLA<br />

TARVITAAN TUULENSUOJAA<br />

Tuulensuojakasvillisuus pitää muistaa<br />

valita siten, ettei se myöhemmin varjosta<br />

ja pimennä koko pihaa. Kasvia<br />

valitessa pitää aina tietää, minkä kokoiseksi<br />

se kasvaa: peittääkö se koko<br />

oleskelualueen, kasvaako se seinään<br />

kiinni. Leikattava pensasaita tai vapaasti<br />

kasvava pensasaidanne on hyvä tuulen<br />

vaimentaja. Liian tiivis istutus tai aita<br />

ei vaimenna tuulta, vaan tuuli kiertää<br />

sen yli ja muutaman metrin päässä aidasta<br />

on taas tuulista. Tuulen- ja näkösuojaa<br />

voi saada jo muutamalla strategiseen<br />

paikkaan istutetulla kookkaalla<br />

pensaalla tai puulla. Tuulta kestäviä kasveja<br />

ovat mm. lepät (Alnus), tuomipihlajat<br />

(Amelanchier), aroniat (Aronia),<br />

happomarjat (Berberis), kanukat<br />

(Cornus), kiiltotuhkapensas (Cotoneaster<br />

lucidus), pensashanhikit (Dasiphora),<br />

tyrni (Hippophae rhamnoides),<br />

kotikataja (Juniperus communis),<br />

lehtikuuset (Larix), vuorimänty<br />

(Pinus mugo), tammi (Quercus robur),<br />

taikinamarja (Ribes alpinum),<br />

kurtturuusu (Rosa rugosa), pajut (Salix)<br />

paitsi hopeapaju, pihlajat (Sorbus),<br />

terttuselja (Sambucus racemosa) ja<br />

piha- ja puistosyreenit (Syringa).<br />

KASVIEN SUOLANSIETOKYKY<br />

KOETUKSELLA<br />

<strong>Me</strong>riveden suolaiset pärskeet voivat<br />

olla rannan kasveille liikaa. On myös<br />

muistettava, ettei merivettä voi suolaisuutensa<br />

vuoksi käyttää kasteluvetenä,<br />

sillä meriveden suola imee kasvin veden<br />

itseensä ja kuihduttaa kasvin. Eräät<br />

kasvit kestävät suolaa paremmin: lepät<br />

(Alnus), tuomipihlajat (Amelanchier),<br />

aroniat (Aronia), kanukat (Cornus),<br />

kurtturuusu (Rosa rugosa), siperianhernepensas<br />

(Caragana arborescens),<br />

tyrni (Hippophae rhamnoides), sini-<br />

(Lonicera caerulea), lehto- (L. xylosteum)<br />

ja kaunokuusama (L. x bella 'Zabelii'),<br />

lännenheisiangervo, (Physocarpus<br />

opulifolius), tammi (Quercus robur),<br />

punapaju (Salix purpurea), valkolumimarja<br />

(Symphoricarpos albus<br />

var. laevigatus), vuorijalava (Ulmus<br />

glabra).<br />

14

KASVEJA RANNAN TUNTUMAAN<br />

Kukkivan ja vehreän rantavyöhykkeen<br />

perustaminen on helppoa, kun valitsee<br />

kasveiksi jo luonnostaan kosteissa<br />

olosuhteissa viihtyviä lajeja. Rannan<br />

maastoa sitovat hyvin mm. pajut (Salix)<br />

ja ruokohelpi (Phalaris arundinacea).<br />

Vesirajassa viihtyviä kasveja ovat<br />

mm. tervaleppä (Alnus glutinosa), rentukka<br />

(Caltha palustris), rantatyräkki<br />

(Euphorbia palustris), keto- (Filipendula<br />

purpurea) ja mesiangervo (F. ulmaria),<br />

keltakurjenmiekka (Iris pseudocorus),<br />

suikeroalpi (Lysimachia<br />

nummularia), ranta-alpi (Lysimachia<br />

vulgaris), rantakukka (Lythrum salicaria),<br />

ranta- (Myosotis caespitosa) ja<br />

luhtalemmikki (M. scorpioides) ja osmankäämit<br />

(Typha).<br />

YMPÄRÖIVÄN LUONNON EHDOILLA<br />

Rantatontilta voi toki löytyä suojaisiakin<br />

paikkoja, joilla menestyvät samat<br />

kasvit kuin kaupunkipihassakin. Tällöin<br />

ympäröivän luonnon ja miljöön sekä<br />

rakennusten henki vaikuttavat kasvivalintoihin.<br />

<strong>Me</strong>tsäiselle rantatontille eivät<br />

sovi tiukat muurikivirakennelmat<br />

runkoruusuineen, ja kallioiselle paikalle<br />

on hyödytöntä ja tyylitöntä istuttaa<br />

pallohortensiaa. Suojaiselle ja aurinkoiselle<br />

paikalle voi mainiosti perustaa<br />

pienen hyötytarhankin: omenapuu,<br />

marjapensaat sekä salaatti- ja perunamaa<br />

voivat nousta kesän herkkuhetkien<br />

perustaksi.<br />

15

Sähkölämmitteinen tai vesikiertoisilla<br />

pattereilla varustettu rakennus<br />

voidaan muuttaa vesikiertoisella lattialämmityksellä<br />

lämpiäväksi, jos talossa<br />

muutenkin tehdään lattiaremonttia.<br />

Myös kosteiden tilojen<br />

muuttaminen vesikiertoisella lattialämmityksellä<br />

toimivaksi onnistuu<br />

tarkoitukseen suunnitellulla saneerauspaketilla<br />

helposti. Vesikiertoisella<br />

lämmönjaolla varustetussa talossa,<br />

ei kosteissa tiloissa kannata käyttää<br />

sähkölämmitystä.<br />

Teksti: Uponor/VCA<br />

Lattialämmityksen suunnittelussa<br />

otetaan huomioon lattian materiaalit,<br />

rakenne, eristys ja se,<br />

kuinka paljon vanhaa lattiaa on varaa<br />

nostaa. Kohteesta tulee myös tehdä<br />

lämmitystehontarvelaskelma.<br />

Uponor-lattialämmityslevyjen avulla<br />

rakennetun kelluvan lattian voi asentaa<br />

sekä puu- että betonilattian päälle.<br />

Matalan rakennekorkeutensa ansiosta<br />

Uponor 12 -lattialämmitys sopii hyvin<br />

saneeraukseen. Putken halkaisija on<br />

vain 12 millimetriä. Puulattiassa korotuskorkeus<br />

on 25 mm ja betonilattiassa<br />

30 mm. Jos lattian korko nousee liikaa,<br />

on usein mahdollista lyhentää<br />

oven alareunaa ja karmeja.<br />

Vanha puulattia peitetään esimerkiksi<br />

aluspahvilla. Lattialämmityslevyt sijoitetaan<br />

aluspahvin päälle ja putket asennetaan<br />

uriin. Uusi lattiapinnoite sijoitetaan<br />

näiden päälle.<br />

Vesikiertoinen lattialämmitys<br />

lattiaremontin yhteydessä<br />

Uponor 12 -lattialämmitys on tarkoitettu saneerauskohteisiin.Kuvassa Uponor<br />

12 -lattialämmitys matalassa betonirakenteessa kiinnitettynä olemassaolevaan<br />

lattiaan. Ratkaisu sopii myös kosteiden tilojen saneeraukseen.<br />

Uponor 12 -lattialämmitys kiinnitettynä lattialämmityslevyyn.<br />

Matala rakenne sopii kuivan tilan saneeraukseen.<br />

16

Kun lattialämmityssaneerausta tehdään tilanteessa, jossa<br />

kyseessä on laaja remontti, muistuttaa saneeraus paljolti<br />

uudisrakentamista. (kuva Nina Dahl)<br />

Mikäli lattian pintaa ei voida nostaa,<br />

voidaan menetelminä käyttää vanhan betonin<br />

urittamista tai sen piikkaamista auki<br />

ja lattian rakentamista uudelleen.<br />

LANGATON SÄÄTÖAUTOMATIIKKA<br />

ON KÄTEVÄ SANEERAUKSESSA<br />

Langaton Uponor Control System -säätöjärjestelmä<br />

soveltuu hyvin saneerattaviin<br />

lattialämmityskohteisiin. Koska termostaatteihin<br />

ei tarvitse vetää johtoja, on<br />

asennus nopeaa ja helppoa. Huonetermostaatti<br />

asennetaan huoneeseen, jonka<br />

lämpötilaa halutaan ohjata. Langaton termostaatin<br />

sijaintipaikka on vapaasti valittavissa<br />

ja muutettavissa.<br />

Uponor Control System -järjestelmä<br />

koostuu keskusyksiköstä, käyttöpaneelista<br />

ja termostaateista. Lattialämmitysjakotukin<br />

yhteyteen sijoitettava keskusyksikkö<br />

ottaa vastaan termostaattien välittämää<br />

tietoa ja säätää sen perusteella lattialämmityksessä<br />

kiertävän veden lämpötilaa.<br />

KOSTEISIIN TILOIHIN<br />

SANEERAUSPAKETTI<br />

NORMAALI PUTKIKOKO LAAJOILLE PINNOILLE<br />

Laajoissa tiloissa on myös saneerauksessa edullisempaa käyttää<br />

mahdollisuuksien mukaan normaalia 20 mm:n putkikokoa.<br />

Vanhan rakenteen päälle asennetaan 30 millimetrin<br />

uritettu solumuovilevy, 20 millimetrin lattialämmitysputket<br />

ja lämmönluovutuslevyt ja edelleen pintamateriaali.<br />

Puulattiaan asennettavassa lattialämmityksessä toimitaan<br />

soveltaen kuten uudisrakentamisessa. Harvalaudoitusta voidaan<br />

käyttää rakentamalla se joko puuvasojen päälle tai vasojen<br />

väliin niiden suuntaisesti ja asentaa sen päälle lattialämmitysputket<br />

ja lämmönluovutuslevy.<br />

Putkipiirit voidaan kiinnittää myös valmiiksi uritettuihin<br />

lattialevyihin. Uponor-lattialämmityskasetti soveltuu käytettäväksi,<br />

kun lattiavasojen asennusväli on 600 mm.<br />

Uponor-saneerauspaketti sopii pienimuotoiseen<br />

korjausrakentamiseen ja lämmityksen<br />

muutostöihin esimerkiksi kosteissa<br />

tiloissa, joissa on lämpöpatterein varustettu<br />

vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.<br />

Saneerauspaketti sopii myös vanhojen<br />

käyttövesiverkostoon kytkettyjen kosteiden<br />

tilojen lattialämmityksen saneeraukseen<br />

nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi.<br />

Paketti sisältää kaikki lattialämmityksen asennuksessa tarvittavat<br />

materiaalit ja Uponor Push 12 -pumppu- ja sekoitusryhmän,<br />

joka kierrättää lämmitysvettä lattialämmityspiireissä ja<br />

sekoittaa siihen kuumempaa vettä patteriverkostosta.<br />

LATTIALÄMMITYS BETONILATTIAAN<br />

Kosteiden tilojen betonilattialle saadaan yksinkertainen ja<br />

taloudellinen lattialämmitysratkaisu käyttämällä vanhan betonin<br />

päällä Uponor -putkipidikelistaa ja valamalla 12 millimetrin<br />

lattialämmitysputket tasoitemassaan. Etäisyys putkien<br />

yläpinnasta valmiiseen lattiapintaan on oltava vähintään<br />

30 millimetriä. Mahdollinen klinkkeri voidaan laskea<br />

mukaan kokonaiskorkeuteen.<br />

Kirkkonummella sijaitsevan<br />

1960-luvun<br />

omakotitalon<br />

perusteellisessa<br />

saneerauksessa taloon<br />

asennettiin<br />

Uponori-lattialämmitys.<br />

17

Rakennetaan lasten kanssa<br />

“Lähdetäänpäs lapset tontille. Ääääh,<br />

ei taas, siellä on tylsää!”<br />

teksti: Sonja Saukkosaari, kuvat: Suorakanava Oy<br />

Tuttu tilanne? Talo on rakenteilla,<br />

omaa intoa ja kuntoa vielä löytyy,<br />

mutta lapset eivät innostu<br />

ajatuksesta. Sukulaisiakaan ei voi, tai ei<br />

viitsisi, vaivata päivittäin, eikä iltahoitopaikkaa<br />

ole tarjolla. Mikä siis neuvoksi<br />

kun rakentamista on jatkettava?<br />

Lapset ovat luovia, kekseliäitä ja mielikuvituksensa<br />

avulla he saavat ajan kulumaan.<br />

Kunhan hieman antaa virikkeitä.<br />

Talonrakennusprojektin aikana on<br />

kuin onkin monia eri mahdollisuuksia<br />

saada lapsetkin viihtymään, kunhan<br />

huolehtii turvallisuudesta. Perustusvaiheessa<br />

tai muissa vastaavissa lapsilla ei<br />

vielä ole asiaa työmaalle, mutta projektin<br />

edetessä puuhaa riittää.<br />

Aluksihan tontti täytyy usein raivata,<br />

jotta perustustyöt voidaan aloittaa. Pieni<br />

porkkana saa lapsetkin raivaustöihin.<br />

Ehkä minimaalinen palkkio per kerätty<br />

risu tms. synnyttää lasten sisäisen työmyyrän?<br />

Tai vaikkapa vihje, että löydetyt<br />

kivenmurikat käytetään tulevan leikkimökin<br />

ympäristön koristeluun. Näin<br />

lapset tuntevat itsensä tarpeellisiksi, eivätkä<br />

suinkaan ole tiellä. Hehän kehuvat<br />

mielellään aikaansaannoksiaan, joten<br />

leikkimökin tupaantuliaisissa voi<br />

hyvinkin olla vastaanottamassa tyytyväinen<br />

emäntä tahi isäntä, joka kertoo itse<br />

keränneensä koristekivet.<br />

Pohjatöiden myötä syntyy lapsille<br />

upea seikkailumaa, liukumäkien kera.<br />

Aikuisen silmissä ne näyttävät lähinnä<br />

hiekkakasoilta mutta lapset nauttivat<br />

varmasti päästessään temmeltämään<br />

kasoilla. Vanhat hiekkalelutkin saavat<br />

uuden merkityksen.<br />

SADEPÄIVÄN PELASTUS<br />

Asuntovaunu on vielä nykypäivänäkin<br />

näppärä ratkaisu rakennusaikaiseksi<br />

taukotuvaksi. Osan vaunusta voi luovuttaa<br />

lasten käyttöön jolloin sadepäivätkin<br />

on pelastettu. Lapsillahan on<br />

tapana innostua uusista asioista pidemmäksikin<br />

aikaa, joten asuntovaunuleikit<br />

saattavat hyvinkin riittää siihen asti<br />

että rakennustyömaa on turvallinen<br />

myös lapsille.<br />

OMAN TYÖN PALKKIO<br />

18

MUURARIN PIKKU APULAINEN<br />

Mikäli talonrakentaminen sisältää muurausvaiheen,<br />

miksei lapsille voisi antaa<br />

oman muurausprojektin. Innokas pikku<br />

muurari ottaa varmasti innolla mallia<br />

varsinaisesta muurauksesta ja oppii<br />

toki siinä samalla oikeaa tekniikkaa. Jälleen<br />

tämäkin puuha antaa loistavia<br />

muistoja lapsuudesta, ja vähintäänkin<br />

valokuva lopputuloksista on paikallaan.<br />

PUUSEPPÄÄ AINA TARVITAAN<br />

Pienet nikkarointitehtävät innostavat niin<br />

ikään lapsia, tarvikkeiksi riittää puupalikka<br />

ja kasa nauloja. Jälkeä syntyy varmasti,<br />

käyttötarkoitushan ei ole niin tärkeä<br />

kuin luomisen into. Sadepäivänä<br />

puuhan voi siirtää sisälle tai muulloinkin<br />

aikuisten lähelle, jolloin koko perhe<br />

voi työn lomassa viettää arvokasta aikaa<br />

yhdessä. Nikkaroinnin ei suinkaan tarvitse<br />

olla päätöntä, lasten itse tekemä<br />

naulakko päässee kunniapaikalle. Harvoin<br />

silti aikuisten tarvitsee kahdesti käskeä<br />

mitä tehdä, vasara käteen ja mielikuvitus<br />

alkaa laukkaamaan oitis.<br />

TAITEILIJA TYÖSSÄÄN<br />

Pintamateriaalit jättävät alleen rakenteet,<br />

joten niiden ei tarvitse olla koskemattomia,<br />

vain sileä pinta on tärkeää.<br />

Levypinnat seinissä, betonipinta lattiassaÖ<br />

Koko talo tarjoaa mieluista taiteilualustaa<br />

lasten piirroksille, huone<br />

kerrallaan syntyy varmasti hienoja luomuksia.<br />

Ja lapset viihtyvät varmasti!<br />

Mikäli vuosien kuluttua pintamateriaalit<br />

vaihdetaan, taideteokset löytyvät<br />

pintojen alta ja ilahduttavat löytäjäänsä,<br />

kuten mikä tahansa aarre.<br />

VASTUUTA<br />

Sisustamisessa kannattaa tietysti kuunnella<br />

myös lapsen toiveita. Yhteisesti<br />

voidaan sopia vaikkapa niin, että lapsi<br />

saa itse päättää osan huoneensa sisustuksesta.<br />

Yksi seinä tai kalusteet, jokin<br />

sisustuselementti tai kaapin paikka on<br />

pieni osa rakennusprojektia, mutta<br />

suuri asia lapselle itselleen. Kun kyseessä<br />

on vain osa kokonaisuutta, ei rajoja<br />

tarvitse suuremmin asettaa, sillä mielipiteen<br />

vaihtuessa ei tarvitse koko<br />

huonetta laittaa uusiksi.<br />

TESTIKÄYTTÄJÄT<br />

Projektin loppumetreillä lapsillakin alkaa<br />

uusi kausi leikeissään. Silloin päästään<br />

jo leikkimään uudessa omassa<br />

huoneessa. Ehkä sisätiloista siis kannattaisi<br />

ensimmäisenä tehdä lastenhuone<br />

valmiiksi. Uutuuttaan kiiltävä huone<br />

tekee tutuista leikeistä jälleen mielenkiintoisia.<br />

TAUON PAIKKA<br />

Vaikka lapset ovatkin mestareita erilaisten<br />

leikkien keksimiseen, eivät hekään<br />

jaksa päivittäistä tontilla oleskelua. Sopikaa<br />

valmiiksi vaikkapa tietty päivä<br />

viikosta, jolloin koko perhe on kotona<br />

eikä tontilla.<br />

Iltapalakin maistuu aivan uudelta<br />

kun se nautitaan muualla kuin keittiön<br />

pöydän äärellä. Retkivarusteiksi ei<br />

tarvita hienouksia, leivät syödään vaikka<br />

lautakasan vierellä, mutta silti suurella<br />

ruokahalulla.<br />

19

Elävin piha syntyy luontevasti erilaisia materiaaleja<br />

yhdistämällä. Sekä ammattilaisten että<br />

yksityisten pihanrakentajien viime vuoden suosikkiuutuus<br />

Patina kerää lisää ihailijoita myös<br />

tänä vuonna. Kooltaan 210 x 140 x 60 valmiiksi<br />

antiikkiselta vaikuttavaa Patina-kiveä on kaikkiaan<br />

neljä väriä: harmaa, musta, punainen ja<br />

puna-musta. Kuva: Rudus Betonituote Oy.<br />

Pihakivetysten suosio vain kasvaa.<br />

Eipä kumma, sillä betonikivi on monikäyttöinen,<br />

tyylikäs, yksilöllinen,<br />

kestävä ja ekologinen ratkaisu pihapäällysteeksi.<br />

Teksti: Dakota Lavento<br />

Ahtailla kaupunkitonteilla koko pihan<br />

päällystäminen modernilla betonikivellä<br />

voi olla hyvinkin järkevä ratkaisu.<br />

Haluttu kasvillisuus istutetaan istutusaltaisiin<br />

ja ruukkuihin. Miljöö on<br />

yhtenäinen ja pelkistetyn tyylikäs.<br />

Pihan polut, käytävät ja muut pihan<br />

kulkureitit saadaan viihtyisiksi ja helppohoitoisiksi<br />

betonisilla pihakivillä ja<br />

laatoilla. Kiveyksillä vähennetään myös<br />

siivoustyön tarvetta: jalkineissa ja lemmikkieläinten<br />

tassuissa sisään kulkeutuu<br />

vähemmän likaa kivetetyltä pihalta.<br />

Pihakivet ja -laatat sopivat pihateiden,<br />

autotallin edustan, auton kääntöpaikan<br />

tai pysäköintialueen, pihakäytävien<br />

ja polkujen sekä oleskelu- ja grillialueen<br />

päällystämiseen. Sopivia muotokiviä<br />

on esimerkiksi seinän viereiseen<br />

laatoitukseen ja pihakaivojen reunustamiseen.<br />

Sadeveden ohjaukseen on<br />

omat kourumaiset kivituotteensa. Kivetyksellä<br />

voi rakentaa myös pihamuureja,<br />

reunustaa kukkapenkkejä tai suihkulähteitä.<br />

Kivipäällysteiset portaat ovat<br />

turvalliset kulkea, sillä ne ovat tukevat<br />

ja helppo pitää puhtaana.<br />

Eri väreillä, muodoilla ja kokovaihtoehdoilla<br />

on helppo luoda paitsi vaihtelevaa<br />

pintaa, myös esimerkiksi ohjata<br />

kulkua tai erottaa tiloja toiminnallisesti<br />

toisistaan. Vaihteleva struktuuri tuo myös<br />

elävyyttä laajoille kivetyille alueille.<br />

Hillityt pihakivetykset tulevat<br />

Oikein valituilla pintamateriaaleilla on<br />

suuri merkitys paitsi pihan kestävyyden,<br />

myös viihtyisyyden kannalta. Hyvät<br />

pihakivet kestävät vaikka sata vuotta.<br />

Betonikivi on monikäyttöisenä ja<br />

pitkäikäisenä erinomainen materiaali.<br />

Pihan korjauksissa ja muutostöissä se<br />

voidaan purkaa ja asentaa taas paikalleen<br />

kätevästi. Pienehköt pinnat ovat<br />

myös helposti itse asennettavissa.<br />

KIVELLÄ KAUNISTA PINTAA<br />

Maisemasuunnittelija<br />

Mikael Ahlfors auttaa<br />

kaikenkokoisissa pihapulmissa.<br />

Eri väreillä ja kiveä eri suuntiin ryhmittelemällä<br />

laajastakin pinnasta saa<br />

moniulotteisen, jopa silmää hämäävän<br />

pintastruktuurin. Kesän muodoltaan<br />

hauskin uutuus on herkullisen salmiakkikuvioinen<br />

Rudus Betonituotteen<br />

Romba.<br />

KAIKKI PIHAT KUNTOON<br />

Maisemasuunnittelija, hortonomi<br />

(AMK) Mikael Ahlforsilla on kokemusta<br />

kaikenkokoisten pihojen suunnittelusta<br />

aina 30 neliön rivitalopihasta<br />

opinnäytetyönsä 14 hehtaarin alueeseen.<br />

Hän korostaakin, ettei mikään pihaongelma<br />

ole suunnittelijalle liian<br />

pieni ratkaistavaksi ja suurestakin pihasta<br />

saa varmasti toimivan, kun siihen<br />

ammattilainen saa rauhassa paneutua.<br />

Hän sanoo, että pihasuunnittelijan<br />

käytössä epäröidään aivan suotta: – Ei<br />

tarvitse kuvitella, että pihasuunnittelija<br />

tyrkyttää asiakkaalle omia lennok-<br />

Rudus Betonituote Oy:n<br />

uutuus on hauska salmiakin<br />

muotoinen betonikivi.<br />

20

kaita näkemyksiään väkisin. Sitä suunnitellaan,<br />

mitä ihmiset haluavat.<br />

Ennen suunnittelutoimeksiantoa<br />

kannattaa yhdessä sopia siitä, mitä itse<br />

asiassa tilataan. – Asiakkaalle riittää hyvinkin<br />

yleisluontoinen kuvaus siitä,<br />

miltä piha valmiina näyttäisi. Urakoitsija<br />

sen sijaan tarvitsee yksityiskohtaiset<br />

työohjeet, Ahlfors huomauttaa.<br />

Mikael Ahlfors sanookin, että hintahaitarin<br />

laajuus urakkatarjouksissa paljastaa<br />

suunnitelman laadun ja yksityiskohtaisuuden.<br />

Mitä laajempi haitari,<br />

sitä ylimalkaisemmat suunnitelmat.<br />

- Suurimmillaan haitari voi olla 40-<br />

50 000 euron työssä jopa 20 000 euroa,<br />

pienimmillään 50 euron luokkaa.<br />

Jos urakoitsijalta puuttuvat tarvittavat<br />

tiedot, hän tietysti laskee tarjouksensa<br />

kalleimman vaihtoehdon mukaan. Toisaalta<br />

hän saattaa toteuttaa sen halvimman<br />

mukaan ja asiakas ei silloin tietenkään<br />

ole tyytyväinen, hän sanoo.<br />

HILLITTY TOIMII PITKÄÄN<br />

Nyt, kun pihakivetysten käyttö on opittu,<br />

suurimmat ylilyönnit pinnan kirjavuudessa<br />

alkavat jäädä. Nykyisin Ahlforsin<br />

mukaan halutaan toimivaa, siistiä<br />

ja hillittyä kivetyspintaa. – Suosituin<br />

vaihtoehto taitaa olla musta Kartanokivi,<br />

hän sanoo. Vaihtelua pintaan<br />

saa esimerkiksi erivärisillä reunoilla ja<br />

ladontakuvioilla.<br />

- Kannattaa muistaa, että joitakin vuosia<br />

sitten hyvin suositut paljon kiven<br />

leikkaamista vaativat kompassikuviot<br />

ovat kalliita toteuttaa, hän huomauttaa.<br />

VALITSE PAIKAN PÄÄLLÄ JA TILAA<br />

VERKOSTA<br />

Parhaiten erilaisiin vaihtoehtoihin pääsee<br />

tutustumaan Rudus Betonituotteen<br />

Tuusulan Ristikiven tehtaanmyymälän<br />

lähes 800 neliön näyttelyalueella, jol-<br />

le on rakennettu erilaisia teemapihoja.<br />

Näyttelypihaan voi käydä tutustumassa<br />

milloin vain. Sen osoite on Ristikiventie<br />

2, Tuusula.<br />

Pihakivet voi myös ostaa sähköisesti.<br />

Rudus Betonituote Oy:n verkkokauppa,<br />

www.ruduskivikauppa.<strong>fi</strong>, vapauttaa<br />

piharakentajan myymälöiden<br />

tungoksesta. Pihasuunnittelua voi tehdä<br />

rauhassa omatoimisesti tai yhdessä<br />

ammattisuunnittelijan kanssa paikan<br />

päällä mittailemalla, käyttäen Internetistä<br />

saatavaa tietoa sekä esitteitä ja tilata<br />

sitten ostokset verkkokaupasta kotipihalle<br />

toimitettuna.<br />

Postissa ostos ei sentään kotipihalle<br />

saavu. Pihakivitoimitukset hoitaa tilaajaa<br />

lähinnä oleva Rudus Betonituotteen<br />

tehdas. Toimitusajat ovat lyhyet: tilatut<br />

kivet tulevat kotipihalle jopa seitsemän<br />

työpäivän kuluessa.<br />

Rudus Oy. kiviainekset, valmisbetoni,<br />

perustukset, runko, pihkakivet<br />

ja -kalusteet, Rudus Kivitalo<br />

www.rudus.<strong>fi</strong><br />

www.ruduskivikauppa.<strong>fi</strong><br />

www.ruduskivitalo.<strong>fi</strong><br />

Kuvat: Mikael Ahlfors<br />

Rauhallinen kiveys toimii kontrastina värikkäälle aidalle.<br />

Yhdistelemällä betonikiveä ja luonnonkiveä<br />

saadaan ilmettä pihalle.<br />

Hillitty kiveys, jossa elävyyttä saadaan ladontakuvion suuntaa vaihtamalla.<br />

Suunnitelmassa määritellään mm. kiveyksen<br />

toteutuksen yksityiskohdat.<br />

21

Ei tuleva<br />

lastenhuone, vaan<br />

Monitoimihuone<br />

Usein muistutetaan taloa suunnittelevia miettimään vuosien<br />

päähän päätöksiä tehtäessä. Elinkaariajattelu huomioidaan<br />

muun muassa esteettömyydessä, jotta vanhemmat<br />

voisivat asua talossa myös vanhuuden päivinä. Valitettavan<br />

usein ei kuitenkaan oteta elinkaariajattelun lähtökohdaksi<br />

lasten kotona asumisen, ja sen jälkeistä, aikaa.<br />

Teksti: Sonja Saukkosaari, kuvat: Keijo Aulu<br />

YKSI HUONE = NELJÄ TARKOITUSTA<br />

Kärjistäen yhtä huonetta voidaan väittää käytettävän neljään<br />

eri tarkoitukseen. Alunperin huoneesta tehdään<br />

työhuone. Jokin aika talon valmistumisen jälkeen saadaan<br />

perheenlisäystä, jolloin syntyy tarve lastenhuoneelle. Vastasyntynyt<br />

ei vielä kuitenkaan vaadi lisähuonetta käyttöönsä,<br />

joten vanhempien makuuhuoneeseen sijoitettu pinnasänky<br />

riittänee.<br />

Jälkikasvun varttuessa pinnasänky jää pieneksi ja lelutkin<br />

alkavat valtaamaan lattia-alaa. Tuolloin työhuoneen kalusteet<br />

väistyvät ja tilalle hankitaan pienen lapsen sänky ja pöytä,<br />

kirjahyllyn voinee sen sijaan hyödyntää sellaisenaan. Pikkuhiljaa<br />

lapsi opettelee nukkumaan koko yön omassa huoneessaan,<br />

jolloin viimeistään työhuone on historiaa.<br />

Lastenhuone tuo luonnollisesti etuja, jo varhaisessa vaiheessa.<br />

Naapurista leikkimään tulleet lapset voivat keskittää lelukavalkadinsa<br />

lastenhuoneeseen, eikä vastarakennettu junarata<br />

aiheuta eripuraa, vaan ihailua. Paitsi aikuiset, myös lapset<br />

saavat oman rauhansa lastenhuoneen myötä.<br />

TEINI JÄTTÄÄ JÄLKEENSÄ TYHJÄN HUONEEN<br />

Vuodet vierivät ja lapsi saavuttaa teini-iän. Tässä vaiheessa<br />

lastenkalusteet on jo vaihdettu muutamaan otteeseen isompiin<br />

ja sisustusta on vaihdettu lapsen kulloisenkin mieltymyksen<br />

mukaan. Harva ymmärtänee silti huokaista helpotuksesta,<br />

että muokkauksen alla on ollut vain yksi huone, eikä<br />

esimerkiksi vanhempien makuuhuonetta ole tarvinnut sisustaa<br />

kokonaan uudelleen sointumaan vaihtuvien kiinnostuksen<br />

kohteiden kanssa. Kirjoituspöytä olohuoneen nurkassa<br />

lienee niin ikään enemmän piristävä vaihtoehto, kuin väkisin<br />

ahdettu ratkaisu, jos katsoo oikealta kantilta.<br />

Teini-ikäisen unelmien täyttymys on usein huone, jonka<br />

oven saa lukittua. Eivätpähän vanhemmat pääse häiritsemään<br />

tärkeää surffailua internetin aalloilla, saati elintärkeää keskustelua<br />

illan ohjelmasta. Lastenhuone on siis muuttanut muotoaan<br />

teinin salaiseksi kammioksi. Aikuisuuden portilla teini<br />

hakee itsenäisyyttään lukittavan oven avulla, mutta jonain<br />

päivänä koittaa se oikea hetki, kun lintu lentää pesästä. Tuolloin<br />

ympyrä sulkeutuu ja huone voidaan palauttaa takaisin<br />

alkuperäiseen tarkoitukseensa, työhuoneeksi.<br />

22

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>-seurantakohteissa<br />

jokaiselle jotakin<br />

Reposaaren loma-asuntomessujen<br />

kohde numero 22, Eikka-mökki, rakennettiin<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>-seurantakohteena.<br />

Mökki syntyi yhteistyössä<br />

Suorakanava Oy:n ja rakennusteollisuuden<br />

yritysten kanssa.<br />

YHTEYDENPITO TÄRKEÄÄ<br />

Yhteydenpito oli tietenkin tärkeintä, ja<br />

se onnistui niin sähköisesti kuin henkilökohtaisestikin.<br />

Aloituspalaverista lähtien kokouksissa<br />

olivat aina läsnä kaikki tarvittavat<br />

henkilöt, Eino Grönkin osallistui palavereihin<br />

aina Suomessa ollessaan.<br />

Muulloin vastaava mestari toimi yhteyslinkkinä<br />

rakentajien sekä rakennuttajan<br />

välillä.<br />

SEURANTAKOHTEISSA<br />

TYÖVAIHEET ESITETÄÄN<br />

Seurantakohteiden työvaiheet sekä kohteissa<br />

käytettävien tuotteiden asennusohjeet<br />

esitetään selkeänä <strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> TVesityksenä.<br />

TV-esityksen avulla on helppo<br />

seurata työvaiheita ja näin saada oikea<br />

kuva rakentamisprojektista. Esityksessä<br />

tuodaan myös esiin mitä tuotteita<br />

kohteessa on käytetty ja ohjataan tuotekohtaiseen<br />

tuotemappiin, josta löytyy<br />

vieläkin tarkempia tietoja ja asennusohjeita.<br />

Eikka-kohdetta seurattiin<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> -sivustolla viikoittain, jolloin<br />

julkaistiin aina uusi tv-esitys tehdyistä<br />

työvaiheista. Kaikki työvaiheet<br />

kerätään ns. tuotemappiin, josta voi lukea<br />

koko projektin työvaiheet, aloituspalaverista<br />

aina loppukuviin saakka.<br />

KOHDE VALMISTUI<br />

AIKATAULUN MUKAISESTI<br />

<strong>Me</strong>ssukohteena Eikka-mökillä oli luonnollisesti<br />

aikaraja, jolloin kaiken oli<br />

oltava valmis. Yhteistyö ammattilaisten<br />

välillä takasi ettei aikaraja ylittynyt,<br />

vaan Eikka-mökki valmistuikin Lomaasuntomessujen<br />

avajaispäiväksi.<br />

SEURANTAKOHTEISSA<br />

NIIN UUDIS- KUIN<br />

REMONTOINTIKOHTEITA<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> -sivuston seurantakohteista<br />

löytyy jokaiselle jotakin. On uudiskohteita,<br />

rintamamiestalojen ja kerrostalo-osakkeiden<br />

remontointikohteita<br />

jne. Myös yksittäisiä keittiöremontteja,<br />

vesikattoremontteja ja jopa tulisijan<br />

vaihto on esitetty loogisesti ja ymmärrettävästi.<br />

Joka viikko sivustolla<br />

seurataan muutamaa käynnissä olevaa<br />

erilaista projektia, alusta loppuun saakka.<br />

Projektien valmistuttua kohteet löytyvät<br />

sivustolta vuosienkin kuluttua.<br />

Eikka-mökin sekä muut seurantakohteet<br />

löydät www.rakentaja.<strong>fi</strong> etusivun<br />

alareunasta, Seurantakohteet -osiosta.<br />

Toki ehdit vielä nähdä Eikan mökin vielä<br />

ihan konkreettisestikin, sillä Reposaaren<br />

messut jatkuvat aina 6.7.<strong>2008</strong>. saakka.<br />

23

Informal Wood<br />

Pukkilan vuoden <strong>2008</strong> ulkomaisista laattauutuuksista ei puutu loistoa ja<br />

näyttävyyttä. Lähes 20 laattasarjauutuuden voimalla sisustat helposti pienet<br />

ja suuret tilat, kodin ja julkiset tilat lattiasta kattoon. Keskeistä roolia<br />

näyttelee metalli yhdistettynä struktuureihin tai ornamentteihin. Lisäpontta<br />

sisustamiseen tarjoavat sarjojen monipuoliset laattakoot ja upeat<br />

koristelistat.<br />

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab<br />

YLELLISTÄ HOHTOA<br />

Seitsemän kansainvälistä seinälaattauutuutta<br />

To Touch, Ashanti, Seventies,<br />

New York, Moonlight, Matrix ja Reflex<br />

Design tuovat tuulahduksen Euroopan<br />

tuoreimmista sisustustrendeistä.<br />

To Touch-, Ashanti- ja Seventies-sarjoissa<br />

on tarjolla uutuuskoko 20 x 50<br />

cm, joka mahdollistaa mielenkiintoisten<br />

linjojen luomisen tilaan. Siinä missä<br />

To Touch-laatat hehkuvat aurinkoa<br />

ja iloa raikkaan keltaisen, punaisen ja<br />

turkoosinsinisen sävyissä, Ashanti luottaa<br />

graa<strong>fi</strong>sempaan mustaan, valkoiseen,<br />

punaiseen ja siniseen. Laatan pinnassa<br />

on kiehtovan hento kukkakuvio, joka<br />

on kuin häilyvä kuvajainen veden pinnassa.<br />

Niinikään kiinnostavien kukkien<br />

pintaa edustaa himmeäpintainen<br />

Seventies-uutuuslaatta, jossa yhdistyvät<br />

romanttinen akvarellimainen kukka-aihe,<br />

runsasdetaljinen struktuuri ja<br />

pehmeäntäyteläinen värimaailma.<br />

Himmeäpintainen New York on modernin<br />

trendikäs seinälaatta, jonka<br />

struktuuripinnan metallinhohto tuo<br />

<strong>Me</strong>tropolitan stone<br />

<strong>Me</strong>tallinhohtoa ja<br />

kansainvälistä tunnelmaa<br />

Pukkilan laatoilla<br />

24

tilaan kaunista välkettä. Moonlight<br />

Kiinnostava kontrasti<br />

syntyy yhdistämällä valkoisen<br />

ja hiekan väriseen<br />

laattaan tumma metallioranssi<br />

tai metallisininen<br />

laatta. Sarjaan kuuluu<br />

myös kolme näyttävää<br />

koristelistaa. Moonlight-sarjan<br />

lasitettu porcellanato<br />

on serenadi<br />

metallin ja pinnan yhdistelmälle,<br />

joka kutsuu<br />

koskettamaan. Pronssinhohtoisten<br />

kuviolaattojen<br />

valkoiset lasiupotukset<br />

hohtavat kuutamon<br />

taianomaista valoa.<br />

Kuunsiltoja seinään luovat<br />

kapeat hopea- tai<br />

kultalistat.<br />

<strong>Me</strong>tallinhohtoisten<br />

laattojen kiistämättömät<br />

kuningattaret ovat Matrix<br />

ja Reflex Design, jotka<br />

sopivat vaikka olohuoneen<br />

seinään. Himmeäpintaisen<br />

Matrixin<br />

kuparinhohtoinen kukkaköynnös<br />

ei todellakaan<br />

jää seinäruusuksi.<br />

Sarjan eri kokoja yhdistelemällä<br />

voi vielä luoda<br />

mielenkiintoista rytmiä<br />

pintoihin. Reflex<br />

Design-laatan pinnan struktuuri säkenöi<br />

kolmiulotteista vaikutelmaa. Valittavana<br />

on neljä eri metallinhohtoista<br />

sävyä: kulta, hopea, timantti sekä musta<br />

onyksi.<br />

Moonlight, Reflex Design ja Matrix<br />

peruslaatat soveltuvat ominaisuuksien<br />

Ashanti<br />

ansiosta sekä seinä- että lattiamateriaaleiksi,<br />

esimerkiksi korkean tason<br />

edustus- ja designtiloihin, missä suositaan<br />

ylellisyyttä ja vahvoja tunnelmia.<br />

MONIPUOLISUUTTA JA TYYLIKKYYTTÄ<br />

Yhtä lailla niin lattiaan kun seinään laitettavaksi<br />

sopivat näyttävät porcellanato<br />

-laattauutuudet Informal Wood, <strong>Me</strong>tropolitan<br />

Stone ja Essere.<br />

Informal Wood tuo aivan uuden<br />

merkityksen puukuosille. Upeasti hohtavat<br />

pinnat, eri koot ja värit antavat<br />

mahdollisuuden innovatiivisille laatoitusideoille.<br />

Kalibroituja laattoja voi<br />

vapaasti yhdistellä, vain mielikuvitus<br />

asettaa rajat. Sarjan mosaiikki täydentää<br />

upean kokonaisuuden. Kansainvälisyyttä<br />

ja näyttävyyttä julkisiin tiloihin<br />

ja moderniin kodin sisustamiseen<br />

tuo puolestaan <strong>Me</strong>tropolitan Stone-sarja,<br />

jossa voi aistia laatan kivimäisen<br />

luonteen. Sarjassa on suurkaupunkien<br />

inspiroimat värit – esimerkiksi Pariisi<br />

on aistikkaan beige kuin kupillinen<br />

cafÈ au lait'a. Sarjaan kuuluu useita yhdisteltäviä<br />

kokoja upeilla<br />

himmeillä ja puolikiiltävillä<br />

pinnoilla.<br />

Essere on korkeatasoinen<br />

laatta, joka soveltuu<br />

erinomaisesti julkistiloihin,<br />

kuten hotelleihin ja<br />

ravintoloihin. Viisi yhteensointuvaa<br />

värivaihtoehtoa<br />

varmistavat<br />

näyttävän ja takuutyylikkään<br />

lopputuloksen. Sarjan<br />

upeat mosaiikkilaatat<br />

mahdollistavat kuvion<br />

jatkumisen seinästä<br />

lattiaan.<br />

Väri- ja kokovalikoimaa<br />

lisäävät Milestoneja<br />

Geolite- sarjojen lasittamattomat<br />

porcellanatot<br />

sekä lasitetut Basicsarjan<br />

mustat ja valkoiset<br />

porcellanatot. Uutuuksien<br />

joukkoon kuuluu<br />

myös Cotto Lombardo,<br />

eteläeurooppalaistyylinen<br />

marmorikuvioitu<br />

lasitettu porcellanato-laatta,<br />

jonka klassiset<br />

värit musta, vaalea ja<br />

ruskeanbeige ovat kestosuosikkeja.<br />

Monipuoliset<br />

lattialaatat kodin arjen<br />

laajaan ja monipuoliseen<br />

käyttöön löytyvät<br />

lasitetusta Lavagne-laatasta sekä lasitetuista<br />

klinkkerilaatoista, Living, Terre<br />

Naturali ja Hercules. Esimerkiksi Hercules<br />

on erinomainen ratkaisu lattioihin,<br />

joissa vaaditaan kulutuksenkestoa.<br />

Lisätietoja:<br />

www.pukkila.com<br />

Reflex Design<br />

25

Passiivitalo passaa Vantaalle<br />

Vantaan kaupungin rakennusvalvonnassa<br />

suhtaudutaan varsin myönteisesti<br />

kaikkiin energiaa säästäviin rakenneratkaisuihin.<br />

Niinpä passiivitalonkin<br />

rakennuslupahanke käsiteltiin<br />

varsin ripeästi, noin neljässä viikossa.<br />

Tarkastusrakennusmestari Seppo<br />

Heikkiläkin on jopa innoissaan, kun<br />

hänen kohdalleen tuli Suomessa varsin<br />

poikkeuksellinen hanke.<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

En ollut juurikaan perehtynyt pas<br />

siivitaloihin ennen tätä hakemus<br />

ta. Edes matalaenergiatalolle ei<br />

pöydälleni ole hakemusta tullut. Lämmöneristävyyden<br />

suhteen ei tosin tavanomaisinkin<br />

ratkaisuin toteutettaviin<br />

pientalohakemuksiin ole juurikaan tarvinnut<br />

puuttua. Tässä passiivitalossa<br />

määräykset tosin täyttyvät jopa moninkertaisesti.<br />

Ulkoseinän vahvuus onkin<br />

peräti 61 cm, tosin määräykset mahdollistivat<br />

noin 24 m 2 :n ylityksen kerrosalaan.<br />

ÄLYTTÖMÄN HYVÄ JUTTU<br />

– Kun hanke esiteltiin ensimmäistä kertaa,<br />

mielenkiintoni heräsi heti. Sitä lisäsi,<br />

että hankkeen takana on hyvä suunnittelija,<br />

Kimmo Lylykangas. Ihan pieni<br />

varaus minulla silti on, kun näistä<br />

Suomen säätiloista ei koskaan oikein tiedä,<br />

aprikoi Heikkilä. Mutta jos nämä<br />

vaativatkin tekniset ratkaisut saadaan<br />

meillä toimimaan, onhan se älyttömän<br />

hyvä juttu. Onhan toimivuudesta tietysti<br />

tuhansien talojen kokemus Keski-<br />

Euroopassa ja Ruotsistakin on jo saatu<br />

hyviä ja rohkaisevia tuloksia. <strong>Me</strong>idän<br />

tehtävämme on tietysti seurata ensisijaisesti<br />

rakentamista ja rakenteita, mutta<br />

seuraamme ilman muuta myös tätä<br />

energianäkökulman toteutumista. Ja jos<br />

kokemukset ovat myönteisiä, saattaahan<br />

olla, että Vantaalla joskus toteutetaan<br />

jopa kokonainen passiivitalo-asuinalue<br />

tai ainakin kortteli. Tätä ei tosin päätetä<br />

rakennusvalvontavirastossa, sanoo Heikkilä<br />

hymyssä suin.<br />

LÄMMITYSKULUT<br />

NOUSEVAT KOKO AJAN<br />

– On hyvä, että uusia ratkaisuja tulee<br />

energiakulujen pudottamiseksi, sillä<br />

lämmityskulut ovat jo nyt leijonanosassa<br />

kiinteistön ylläpidossa. Niinpä tämäntapaiset<br />

investoinnit lämpötalouteen on<br />

saatavissa takaisin kenties hyvinkin lyhyessä<br />

ajassa, sillä taitavat nuo lämmitysenergiakulut<br />

vaan nousta koko ajan,<br />

arvelee Heikkilä. Ympäristöministeriössähän<br />

ollaan kiristämässä energiamääräyksiä<br />

ja uudet ohjeet tulevat voimaan<br />

jo ihan lähivuosina. Odotamme myös<br />

mielenkiinnolla, mitä ministeriön ohjaama<br />

normitalkoot -kampanja tuo rakentamiseen.<br />

Toivottavasti myös joitain<br />

rakentamiskustannuksiakin pudottavia<br />

päätöksiä. <strong>Me</strong>illähän on täällä Vantaalla<br />

ihan omana erityisongelmana lentomelu,<br />

jonka torjumiseen käytetään hieman<br />

eri ratkaisuja kuin lämmöneristävyyden<br />

parantamisessa.<br />

RAKENTAMINEN JATKUU<br />

Vantaalla myönnetään vuosittain noin<br />

2 500 rakennuslupaa, joista noin kolmannes<br />

on omakotitaloja. Kaupunki<br />

luovuttaa vuosittain muutamia kymmeniä<br />

tontteja, tänä vuonna Koivukylästä,<br />

Nikinmäestä ja rakentamisen keskeisimmästä<br />

painopisteestä Kivistöstä.<br />

Uusimman asuinalueen, Leinelän,<br />

suunnittelukilpailu on juuri ratkaistu.<br />

Alueelle tulee asuntoja noin 2 500<br />

hengelle. – Olen ollut nyt tässä virassa<br />

viitisen vuotta ja selvänä muutoksena<br />

on ollut rakentamisen tuleminen ympärivuotiseksi,<br />

mikä on sinänsä hyvä<br />

tasapainottava asia, mutta kenties myös<br />

merkki jostain, mistä pitäisi olla huolissaan,<br />

tuumaa tarkastajarakennusmestari<br />

Seppo Heikkilä.<br />

TYÖMAALLA EDETÄÄN<br />

SUUNNITELMIEN MUKAISESTI<br />

Passiivitalotyömaalla ei hötkyillä, kaikki<br />

tehdään huolella. – Kun myös anturat<br />

on lämpöeristetty ympäriinsä, on jo<br />

pohjan tasaukset tehty melkeinpä millimetrien<br />

tarkkuudella, sanoo Jorma<br />

Vuoritsalo, toinen paritalon rakentajista.<br />

Kyllä tässä muutaman viikon päästä<br />

ollaan silti jo harjakorkeudessa, sanoo<br />

rakentaja kesäkuun alkupuolella.<br />

Kellarin elementit asennettu kesäkuun alkupäivinä.<br />

26

Pohjan tasaus tehtiin huolella.<br />

Anturan allekin asennettiin eristekerros, ollaan<br />

huhtikuun lopussa.<br />

Valu on tehty ja pinta käsitelty hartsilla.<br />

Kalenterissa toukokuun puoliväli.<br />

27

28<br />

Taloyhtiöprojektilla

yhtiöiden asiat hallintaan<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> tuottaa oman palveluosaston<br />

myös taloyhtiöille, jotta mm.<br />

näiden kiinteistönhuolto tulevine<br />

remonttitarpeineen ja samalla yhtiön<br />

kaikkien asioiden hallinta saadaan<br />

yhden kaiken kattavan palvelun<br />

alle. Nyt tarjolla olevien portaalien<br />

palvelut kattavat vain osan taloyhtiön<br />

moninaisista tarpeista.<br />

Taloyhtiöillä on seuraavien vuosien<br />

aikana yhä enenevässä määrin<br />

tulossa eteen suuret remonttitarpeet.<br />

Normaalien remonttien lisäksi<br />

ajankohtaisia tarpeita ovat nyt<br />

vesi- ja viemäriputkistojen täydellinen<br />

uusiminen, hissiremontit sekä energian<br />

hintojen nousun myötä erilaiset<br />

energiaa säästävät toimenpiteet kuten<br />

lisälämmöneristämiset, ikkunoiden<br />

uusimiset, lämmitysjärjestelmäremontit<br />

sekä ilmanvaihtojärjestelmän nykyaikaistaminen.<br />

UUSI PALVELU ON<br />

VASTAUS KENTÄN PYYNTÖIHIN<br />

Pyyntö palvelun aloittamiseen on tullut<br />

suoraan kentältä, eli taloyhtiöiden isännöitsijöiltä<br />

ja jäseniltä itseltään. Valtaosa<br />

taloyhtiöistä on pieniä yhden tai kahden<br />

talon yhtiöitä joita hoitaville isännöitsijöille<br />

nyt eteen tuleva tilanne on täysin<br />

uusi ja hallitsematon. Pahimmassa tapauksessa<br />

remontteja lykätään kunnollisen<br />

tiedon puuttuessa liian pitkälle, mikä aiheuttaa<br />

huomattavia lisäkustannuksia. Todella<br />

ongelmalliseksi tilanne muodostuukin<br />

silloin jos yhtiön asunnot joudutaan<br />

tyhjentämään toimenpiteiden vuoksi.<br />

Esimerkiksi vesijohtojen äkillisestä pettämisestä<br />

aiheutuvat korjaus- ja uusintatyöt<br />

tyhjentää taloyhtiön useaksi kuukaudeksi.<br />

Ongelmaa ei helpota myöskään se,<br />

että taloyhtiöiden hallitukset koostuvat<br />

lähes yksinomaan rakennusalaa tuntemattomista<br />

henkilöistä. Tiedon tarve ja<br />

tulevien ongelmien tiedostaminen on<br />

kuitenkin saanut nämä taloyhtiöistä vastaavat<br />

henkilöt jo pidempään vaatimaan<br />

rakentaja.<strong>fi</strong>-sivustolta palvelun tarjontaa<br />

myös suoraan taloyhtiöiden tarpeisiin.<br />

Nyt aloitetun Taloyhtiöprojektin avulla<br />

nämä edellä mainitut ongelmat on tarkoitus<br />

poistaa ja antaa taloyhtiöille sekä<br />

yhtiössä päätöksiä tekeville henkilöille<br />

väline jonka avulla voidaan estää ongelmien<br />

eteneminen liian pitkälle.<br />

TALOYHTIÖPROJEKTIN<br />

KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET<br />

Taloyhtiöprojektin kohteena ovat taloyhtiöiden<br />

isännöitsijät, hallituksen jäsenet,<br />

omistajaosakkaat, taloyhtiöiden<br />

asukkaat sekä huoltotoimenpiteitä suorittavat<br />

yritykset. Hankkeen tavoitteena<br />

on luoda taloyhtiöitä valtakunnan laajuudella<br />

palveleva kokonaisuus. Hankkeella<br />

on myös merkittävä vaikutus kansallisomaisuutemme<br />

arvon, eli olemassa<br />

olevan kiinteistökannan säilyttämisessä.<br />

LAAJA PALVELU KATTAA MYÖS ITSE<br />

ASUKKAIDEN TARPEET – ILMAISEKSI<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> sivuston jo tutuksi tulleeseen<br />

tyyliin myös tälle uudelle kohderyhmälle<br />

on tarkoitus heti alusta asti tarjota mahdollisimman<br />

laaja palvelukokonaisuus ja<br />

vaikka palvelun ensisijainen tehtävä on<br />

palvella taloyhtiöiden kunnostamista ja<br />

kunnossapitämistä ei yhtään taloyhtiön<br />

osapuolta olla unohdettu. Isännöitsijät ja<br />

hallituksen jäsenet saavat palvelusta apua<br />

mm. korjaustarpeiden, kuntoarvioiden<br />

ja -tutkimusten teossa, tietoa eri työvaiheiden<br />

kustannuksista, neuvoa töiden aikatauluttamiseen,<br />

suunnitteluun ja erilaisten<br />

viranomaislupien sekä urakkatarjouspyyntöjen<br />

ja sopimusten tekoon.<br />

Osakkaat ja asukkaat puolestaan löytävät<br />

palvelusta kaikki taloyhtiötä ja omaa osaketta<br />

koskevat tiedot, ohjeet ja kaavakkeet<br />

vuokrasopimusten ja kauppakirjojen<br />

tekoon, huoneiston sisäpuolisten remonttien<br />

ohjeistukset ja kustannusarvioohjelmat,<br />

taloyhtiön sisäisen tiedotusvälineen<br />

ym. ym. Huoltoyhtiöille suurimmat<br />

avut löytyvät erilaisten vikailmoitusten<br />

ja tiedotusten yksinkertaistumisen<br />

muodossa.<br />

HANKKEESSA MUKANA<br />

RAKENNUSTEOLLISUUS JA TEKES<br />

Taloyhtiöiden ongelmat olivat laajasti<br />

jo etukäteen tiedossa ja heti kun hanketta<br />

lähdettiin suunnittelemaan ilmoitti<br />

yli 20 rakennusteollisuuden yritystä<br />

halukkuutensa olla mukana hankkeen<br />

kehittämisessä jo alusta asti.<br />

Taloyhtiöprojekti -nimellä kulkevassa<br />

hankkeessa on mukana myös valtion<br />

teknologian ja innovaa- tioiden kehittämiskeskus,<br />

eli TEKES.<br />

Taloyhtiöprojektin toteutusaikataulu<br />

kestää aina helmikuulle 2010 mutta<br />

ensimmäiset palvelut avataan taloyhtiöille<br />

jo tämän vuoden aikana.<br />

Lisätietoja:<br />

Kehitysjohtaja Pentti Teponoja,<br />

Suorakanava Oy, p. 0440 591 906<br />

Toimitusjohtaja Hannu Myöhänen,<br />

Suorakanava Oy, p. 0440 532 592<br />

www.rakentaja.<strong>fi</strong><br />

29

Hyvin suunniteltu ja asennettu<br />

ilmanvaihto toimii<br />

Hyvän sisäilman takaavat toimiva ilmanvaihtolaitteisto, puhtaat kanavat sekä oikein säädetty ja oikein mitoitettu<br />

järjestelmä. Jotta kaikki osat osuisivat kohdalleen, on syytä käyttää ammattimaista suunnittelijaa ja valvojaa ilmanvaihtotöissä.<br />

Teksti: Essi Routasuo/VCA<br />

Sisäilman terveysvaikutuksiin<br />

kiinnitetään yhä enemmän<br />

huomiota. Jopa 90 prosenttia<br />

ihmisen kuluttamasta ilmasta on sisäilmaa,<br />

ja sitä kuluu tuhansia litroja vuorokaudessa.<br />

Ilmanvaihdon tehtävä on<br />

tuoda puhdasta ilmaa hengitettäväksi<br />

ja poistaa rakennuksen ilmassa olevat<br />

epäpuhtaudet.<br />

Tavallisimmin ilmanvaihdon toteutuksessa<br />

mennään metsään jättämällä<br />

huomioimatta korvausilmareitit.<br />

– Silloin ilma ei liiku rakennuksessa<br />

oikealla tavalla. Ilmanvaihtojärjestelmän<br />

tarkoituksenahan on, että ilmavirrat<br />

ikään kuin huuhtelevat rakennusta,<br />

LVI-työteknikko ja yrittäjä Pekka<br />

Salakka LVI-Heltecon Oy:stä sanoo.<br />

Salakalla on 35 vuoden kokemus alan<br />

suunnittelu- ja valvontatehtävistä.<br />

Usein siirtoilmareitit jäävät Salakan<br />

mukaan rakentajan harteille, eikä niitä<br />

silloin aina muisteta.<br />

Muoviputki on helppo sahata oikeaan mittaan.<br />

Jos kylmissä tiloissa olevat kanavat jätetään<br />

eristämättä, seuraa kondensoitumista.<br />

Tämä aiheuttaa esimerkiksi<br />

ullakolla kosteutta ja katosta tippuvaa<br />

vettä.<br />

– Ilmanvaihtokoneiden kiinnitys on<br />

toisinaan virheellistä ja se aiheuttaa<br />

resonanssia seiniin. Äänikysymykseen<br />

ei välttämättä kiinnitetä huomiota<br />

asennusvaiheessa ja suunnitelmia oikaistaan.<br />

Ammattimainen suunnittelu onkin<br />

Salakan mukaan ainoa tapa saada ilmanvaihto<br />

hallintaan ja onnistunut<br />

lopputulos aikaan. Ilmanvaihto vaatii<br />

oikean mitoituksen ja ohjeistuksen.<br />

ÄÄNIHAITAT MINIMOIDAAN<br />

Suunnitelmien noudattamisen varmistamiseksi<br />

ilmanvaihtoasennuksiin tarvitaan<br />

valvoja, sillä rakentaja ei ole LVIalan<br />

ammattilainen. Suunnittelija tai<br />

– Korvausilmareitit unohtuvat helposti, jos ilmanvaihtoa<br />

ei ole suunniteltu huolellisesti,<br />

Pekka Salakka sanoo.<br />

LVI-alan pätevyyden omaava asiantuntija<br />

käy ilmanvaihtotöiden valvojaksi.<br />

Pääkaupunkiseudulla rakennusvalvontavirasto<br />

edellyttää, että LVI-töiden<br />

valvontaan on ilmoitettu vastuuhenkilöt<br />

rakentamismääräyskokoelman vaatimusten<br />

mukaisesti. Muualla maassa<br />

valvonta ei ole yhtä tiukkaa, mutta on<br />

rakentajan edun mukaista, että määräyksiä<br />

noudatetaan.<br />

Tärkeä huomioonotettava asia niin<br />

suunnittelussa kuin toteutuksessa on<br />

Pekka Salakan mukaan se, ettei ilmanvaihto<br />

aiheuta häiritsevää ääntä. Kanavistoon<br />

asennetaan äänenvaimentimet.<br />

Venttiilit ja koko järjestelmä säädetään<br />

niin, ettei ilman nopeus nouse liian<br />

suureksi ja aiheuta siten ääntä.<br />

Äänihaittoja minimoidaan myös sillä,<br />

ettei lämmön talteenottokonetta sijoiteta<br />

makuuhuoneen vastaiselle seinälle,<br />

missä se voi aiheuttaa häiritseviä<br />

runkoääniä.<br />

– Oikea asennuspaikka ja -tapa ovat<br />

olennaisia asioita, Salakka kiteyttää.<br />

30

RAITISILMA TALON<br />

VIILEÄLTÄ PUOLELTA<br />

– Määräysten mukaiset laitteet vastaavat<br />

tämän päivän energiatehokkuusvaatimuksia,<br />

Pekka Salakka vakuuttaa.<br />

Ilmanvaihtojärjestelmä tulee mitoittaa<br />

annettujen normien mukaan joko<br />

neliö- tai asukaslukumäärään perustuen.<br />

Suunnittelun merkitys tuleekin<br />

esiin juuri siinä, kuinka varmistetaan<br />

riittävä ilmanvaihto, joka ei kuitenkaan<br />

aiheuta esimerkiksi äänihaittaa tai vedon<br />

tunnetta.<br />

– Venttiilit tulee sijoittaa eri puolille<br />

huonetta niin, että huuhteluvaikutus<br />

on mahdollisimman suuri. Tuloventtiilien<br />

ei tule olla lähellä oviaukkoja, Salakka<br />

sanoo.<br />

– Ilmanvaihtojärjestelmässä käytettävä<br />

raitisilma otetaan talon viileämmältä<br />

eli pohjoispuolelta, ja sitten ilmanvaihtokoneella<br />

puhalletaan huoneisiin.<br />

Ilmanvaihtokone kannattaa Salakan<br />

mukaan sijoittaa tekniseen tilaan. Jos<br />

sellaista ei ole, esimerkiksi kodinhoitohuone<br />

soveltuu hyvin, koska laite<br />

tulee viemäröidä.<br />

MUOVIKANAVAT HELPPOJA KÄSITELLÄ<br />

Uponor on kehittänyt erityisesti pientaloihin<br />

sopivan nykyaikaisen ilmanvaihtokanaviston,<br />

joka on valmistettu<br />

antistaattisesta ja syöpymättömästä<br />

polypropeenimuovista.<br />

– Muovikanavat ovat helppoja asentaa<br />

ja työstää ja niiden puhdistettavuus<br />

on hyvä. Asennustyötä voi näin tehdä<br />

muukin kuin alan koulutuksen saanut<br />

henkilö, Pekka Salakka sanoo.<br />

– Muovikanava on helppo katkaista<br />

sahalla, se on kevyt ja osien saatavuus<br />

on nykyisin hyvä. Tuotekehitys on<br />

mennyt tässä eteenpäin.<br />

Antistaattinen sileä kanavisto ei kerää<br />

pölyä, hajuja tai bakteereita aiheuttavia<br />

epäpuhtauksia.<br />

Suunnittelu ei Salakan mukaan poikkea<br />

tavanomaisesta muovikanavien<br />

kohdalla, eivätkä ne aseta erityisiä vaatimuksia.<br />

Muovikanavaa voi myös käyttää<br />

kaikkialla kodissa lukuunottamatta<br />

liesituulettimen poistoilmaputkea.<br />

– Muoviputki on perinteistä kestävämpi,<br />

sehän ei ruostu kostuessaan, Salakka<br />

huomauttaa.<br />

Muoviputket ovat kevyitä ja helppoja käsitellä.<br />

Asennuksesta selviää, vaikkei olisikaan ammattilainen.<br />

Muoviset kanavistoputket ovat tiiviisti<br />

tulpattuina ja kanaviston osat yksittäin<br />

pakattuina muovipusseissaan asennushetkeen<br />

asti. Kaikki kanavat pitää<br />

tulpata rakennusaikana, jotta niihin ei<br />

pääse rakennuspölyä tms. epäpuhtauksia.<br />

Pientalon ilmanvaihtotyöt onnistuvat kerralla, kun suunnittelu ja valvonta ovat kohdallaan.<br />

31

Kattolyhdyillä kuutamovaloa<br />

<strong>Me</strong>lko tyypillinen ratkaisu on ainakin pienille tonteille<br />

rakennettavissa omakotitaloissa 11/2-kerroksinen, jossa<br />

on myös usein yläpohjaan asti ylettyä 5-6 metriä korkea<br />

olohuone, joka antaa ilmavuutta ja valoa toiseen kerrokseen.<br />

Lisävaloa saadaan esimerkiksi kattoikkunoilla,<br />

mutta vaihtoehtona saattaa olla myös kattolyhty, jonka<br />

läpi voi katsella taivaan tähtiä ja kuuta.<br />

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy<br />

Kattolyhty ei ole mikään uusi muotivillitys, sillä niitä<br />

näkee kaikkien kaupunkien sata vuotta vanhoilla<br />

pientaloalueilla. Kattolyhdyn tehtävänä on antaa valoa,<br />

mutta myös pääkorkeutta, jos yläkerta on kovin matala<br />

tai jyrkkäkattoinen. Kattolyhdyn alla on mm. erinomainen<br />

työpöydän paikka. Jos pesuhuone on ihan ulkoseinällä antaa<br />

kattolyhty paitsi valoa, myös mukavasti seisomatilaa vaikkapa<br />

hampaiden pesuun. Useimmiten kattolyhdyt sijoittuvat<br />

yläkerran keskitiloihin joissa ei muuten ole saatu normaalia<br />

luonnonvaloa aikaiseksi. Ilman kattolyhtyjä nämä<br />

keskiosat ovat perinteisesti jääneet joko kylmiksi ullakkotiloiksi<br />

tai eteistiloiksi. Kattolyhtyjen avulla sinne on usein<br />

saatu rakennettua ylimääräinen makuuhuone.<br />

HANKALAHKO RAKENNE<br />

Kattolyhty antaa mukavan lisäelementin talon julkisivulle<br />

ja ulkonäölle, mutta sen tekeminen on suoraan sanoen hieman<br />

hankalaa puuhaa. Homma on osattava. Lisävaatimuksia<br />

tulee myös vesikaton tiiveydelle, joten niksit on hallittava.<br />

Erityisesti on huolehdittava vinon katonosan ja kattolyhdyn<br />

sivujen pystyseinien liitoskohdan vesitiiviydestä.<br />

Helpoimmalla taisivat aikanaan – ja miksei nykyisinkin -<br />

konesaumatun peltikaton valinneet. Ei kattolyhty kuitenkaan<br />

omakotitalon rakentamisen vaikein paikka ole. Hyvään<br />

lopputulokseen pääsee tekemällä piirustusten mukaan.<br />

Kattolyhdyn voi toki tehdä myös vanhaan taloon, kunhan<br />

on selvittänyt asian ensin rakennusvalvontaviraston kanssa.<br />

Katolyhdyn voi hankkia myös valmiina elementtinä.<br />

MYÖS PARVEKKEELLA<br />

Kattolyhty voi olla myös niin mittava, että sitä kautta on<br />

kulku parvekkeelle, jonka tyypillinen versio on sellainen,<br />

että se on rakennettu linjakkaasti sisääntulokuistin päälle.<br />

Tämmöinen parvekeratkaisu asettaa tietysti omat haasteensa<br />

sadeveden ja lumen sulamisvesien poistamiselle. Kattolyhty<br />

antaa rakennukselle näyttävyyttä julkisivuun, mutta<br />

voi huonosti toteutettuna pilata talon ulkonäön, joten sen<br />

suunnitteluun kannattaa nähdä vaivaa. Katolyhtyjä talossa<br />

voi olla useampiakin<br />

32

Ilmanvaihto ja lattialämmitys<br />

voivat hyödyntää toisiaan<br />

Vesikiertoinen lattialämmitys on yleisin lämmönjakotapa Suomessa.<br />

Sen valitsee lähes 60 prosenttia pientalorakentajista.<br />

<strong><strong>Rakentaja</strong>t</strong> eivät kuitenkaan vielä yleisesti tiedä, että myös ilmanvaihtolaite<br />

voidaan valita niin, että se on mahdollista kytkeä<br />

suoraan yhteen vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa.<br />

Vallox Oy on kehittänyt lattialämmitys- ja maalämpötaloille soveltuvia<br />

ilmanvaihtoratkaisuja.<br />

teksti: Vallox Oy<br />

Suuntaus on se, että tulevaisuudessa<br />

ilmanvaihtokoneilta edellytetään<br />

huomattavasti nykyistä<br />

parempaa vuosihyötysuhdetta. Nykyäänhän<br />

30 prosentin vuosihyötysuhde<br />

on minimivaatimus, vaikka markkinoilla<br />

on toki saatavissa huomattavasti<br />

tätä tehokkaampiakin laitteita.<br />

Mitä parempi ilmanvaihtokoneen hyötysuhde<br />

on, sen vähemmän jälkilämmitystä<br />

tarvitaan. Tietty jälkilämmityksen<br />

tarve pohjoisessa ilmanalassa kuitenkin<br />

on aina olemassa, arvioi toimitusjohtaja<br />

Risto Pääjärvi forssalaisesta<br />

Senewa Oy:stä.<br />

Ilmanvaihdon tuloilman sähköisten<br />

jälkilämmitysten suuri määrä on yllättävä,<br />

koska vastaavia pattereita on saatavana<br />

myös vesikiertoisina. Sähköisen jälkilämmityksen<br />

suuri määrä on ongelmallinen<br />

muun muassa pakkashuippuina,<br />

jolloin valtakunnan sähköntuotantokapasiteetti<br />

on muutenkin tiukoilla.<br />

– Lisäksi ilmanvaihdon jälkilämmityksen<br />

hoitaminen sähkölämmitteisenä<br />

on nykyään varsin kallista puuhaa,<br />

Pääjärvi toteaa.<br />

TAVOITTEENA ENERGIATEHOKAS<br />

KOKONAISUUS<br />

Vesikiertoisen jälkilämmityspatterin<br />

valinta sähköpatterin sijaan on perusteltu<br />

ratkaisu silloin, kun talon lämmönlähteenä<br />

on maalämpö-, kaukolämpö-,<br />

puu-, öljy- tai ylipäänsä joku<br />

muu lämmönlähde kuin sähkö. Näiden<br />

lämmönlähteiden energiahinta on<br />

vaihtoehtona olevaa suorasähkötarif<strong>fi</strong>a<br />

alhaisempi.<br />

Risto Pääjärvi pitää järkevänä, että valitaan<br />

sellainen ilmanvaihtolaite, joka<br />

on vuosihyötysuhteeltaan mahdollisimman<br />

hyvä. Ilmanvaihdon esilämmi-<br />

Vallox 140 -ilmanvaihtokone ja maalämpöratkaisu<br />

omakotitalossa. Maalämpötaloissa lämmönjako<br />

tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä.<br />

Oikeanlaisella ilmanvaihtokoneella ilmanvaihto<br />

voidaan kytkeä suoraan lattialämmitykseen,<br />

jolloin se hyödyntää lattialämmitystä<br />

tuloilman jälkilämmityksessä. Vallox 140 MLV<br />

VKL -ilmanvaihtokone on suunniteltu erityisesti<br />

lattialämmityskytkentään ja se sopii hyvin maalämpötaloissa<br />

käytettäväksi.<br />

Kuva: Nina Dahl<br />

34

Kokenut LVI-suunnittelija ja Senewa Oy:n toimitusjohtaja Risto Pääjärvi<br />

painottaa hyvän hyötysuhteen merkitystä ilmanvaihtokoneen valinnassa.<br />

Jos hyötysuhde on hyvä, tarvitsee tuloilma vähemmän jälkilämmitystä.<br />

Taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, kannattaa hänen<br />

mukaansa myös ilmanvaihdon tuloilman jälkilämmitys hoitaa vesipatterilla.<br />

Kuva: Jaana Lindfors<br />

tys voidaan hoitaa esimerkiksi maalämpöä<br />

hyödyntäen. Jälkilämmityksessä tarve,<br />

jossa ilma nostetaan noin +17<br />

°C:een, jää näin varsin pieneksi. Se hoidetaan<br />

sitten kytkemällä ilmanvaihdon<br />

vesikiertoinen jälkilämmityspatteri vesikiertoiseen<br />

lattialämmitykseen.<br />

– Jälkilämmityksessä ei ole syytä nostaa<br />

ilman lämpötilaa liian korkeaksi, sillä<br />

hieman huoneilmaa viileämpää ilmaa<br />

sisään puhaltamalla saadaan aikaan tehokas<br />

ilmanvaihdon huuteluvaikutus.<br />

Viileämpi ilma lämpenee sekoittuessaan<br />

lämpimämpään huoneilmaan ja raikastaa<br />

asunnon sisäilman.<br />

MAALÄMMÖN EDUT<br />

MYÖS ILMANVAIHTOON<br />

Oikeanlaisella ilmanvaihtokoneella ilmanvaihto<br />

voidaan kytkeä suoraan lattialämmitykseen.<br />

Tällöin tuloilma jälkilämmitetään<br />

lattialämmityksestä otettavalla<br />

lämmöllä.<br />

Omakotitaloissa asia on erittäin ajankohtainen muun<br />

muassa maalämmön yleistymisen johdosta. Kerrostalot puolestaan<br />

ovat usein kaukolämmön piirissä. Kerrostaloissa sekä<br />

hajautetut ilmanvaihtojärjestelmät että vesikiertoinen lattialämmitys<br />

ovat yleistymässä.<br />

ILMANVAIHTOKONEITA ERIKOISOMINAISUUKSIN<br />

LATTIALÄMMITYSTALOILLE<br />

Vallox on tuonut markkinoille sarjan ilmanvaihtokoneita,<br />

jotka on suunniteltu erityisesti suoraan lattialämmityskytkentään<br />

sopiviksi ja näin ne pystyvät hyödyntämään esimerkiksi<br />

maalämmöllä tuotettua edullista energiaa.<br />

Lattialämmitykseen suoralla kytkennällä liittyvissä Vallox<br />

VKL -koneissa on perinteisiä ilmanvaihtokonemalleja kehittyneemmät<br />

jäätymisenestoratkaisut, jotka tekevät niiden<br />

liittämisen matalalämpöiseen lattialämmitykseen entistä turvallisemmaksi.<br />

Ilmanvaihdon toiminta saadaan mahdollisimman<br />

hyvin sekä sisäilman laatuvaatimukset että<br />

energiatalous huomioivaksi, kun ilmanvaihdon<br />

toimintaa ohjataan automaattisesti asunnon kulloistenkin<br />

olosuhteiden mukaan. Ohjaus voi<br />

tapahtua joko sisäilman hiilidioksidi- tai kosteuspitoisuuden<br />

perusteella.<br />

Kuvat: Nina Dahl<br />

Ratkaisut suojaavat koneita jäätymiseltä mahdollisten sähkökatkosten<br />

aikana, jolloin viileää ilmaa saattaisi virrata ulkoja<br />

jäteilmakanavista ilmanvaihtokoneelle.<br />

Teknisenä innovaationa Valloxin vesikeskuslämmitysmallistossa<br />

on vakiovarusteina sekä ulkoilma- että jäteilmakanavasta<br />

tulevaa kylmän ilman virtausta ehkäisevät suojapellit<br />

sekä tehokas tuloilman jälkilämmityspatteri.<br />

ILMANVAIHDON ESILÄMMITYS MAALÄMMÖN AVULLA<br />

Vallox MLV -patteri on maalämpötaloille sopiva ilmanvaihdon<br />

ulkoilman lämmitys- ja jäähdytyspatteri. Sen avulla voidaan<br />

talviaikana säästää energiakuluissa ja kesäaikana viilentää<br />

sisäilmaa energiatehokkaasti. Patteri liitetään ulkoilmakanavistoon<br />

ennen ilmanvaihtokonetta.<br />

Markkinoilla on ollut ratkaisuja, joissa maalämpöä käytetään<br />

sisään tuotavan ilman viilentämiseen. Valloxin MLVpatteri<br />

antaa mahdollisuuden hyödyntää maan lämpöä myös<br />

ulkoilman esilämmityksessä ja pienentää<br />

näin energiankulutusta ja lämmöntalteenottokennon<br />

jäätymisriskiä.<br />

Vallox 140 MLV VKL -ilmanvaihtokone<br />

on suunniteltu soveltuvaksi erityisesti<br />

maalämpöjärjestelmiin ja siinä<br />

MLV-patteri on integroitu koneen sisälle.<br />

Koneen hyötysuhde yltää 85 prosenttiin<br />

ja se on varustettu energiatehokkailla<br />

tasavirtapuhaltimilla.<br />

AUTOMAATTINEN SÄÄTÖ OLEELLINEN<br />

OSA ENERGIATEHOKKUUTTA<br />

Ilmanvaihdon energiatehokkuuteen<br />

vaikuttaa myös ilmanvaihtokoneen säätöautomatiikka,<br />

jonka tehtävänä on varmistaa<br />

ilmanvaihdon tarpeenmukainen<br />

toiminta ja sen avulla hyvä sisäilman<br />

laatu.<br />

Jos ilmanvaihtolaiteen toimintaa ohjataan<br />

niin, että se toimii automaattisesti<br />

joko asunnon kosteus- tai hiilidioksidipitoisuuden<br />

mukaan ohjautuen,<br />

reagoi ilmanvaihto mahdolliseen tehostamistarpeeseen<br />

välittömästi, mutta<br />

mukautuu vastaavasti oikea-aikaisesti myös pienentyneeseen<br />

ilmanvaihtotarpeeseen.<br />

Ilmanvaihto toimii aina todellisen tarpeen eikä asukkaiden<br />

muistin tai viitseliäisyyden mukaan ohjautuen. Tämä<br />

varmistaa sekä ilmanvaihdon energiatehokkaan toiminnan<br />

että hyvän sisäilman laadun.<br />

Vallox 140 VKL -ilmanvaihtokoneessa<br />

on korkea hyötysuhde<br />

ja tehokkaat<br />

jälkilämmityspatterit,<br />

jotka soveltuvat<br />

hyvin käyttöön,<br />

jossa ilmanvaihtokone<br />

kytketään<br />

suoraan vesikiertoiseen<br />

lattialämmitykseen.<br />

35

Miksi ja milloin<br />

home kasvaa rakenteissa<br />

Homeen kasvulla on oltava kolme suotuisaa edellytystä. Riittävästi kosteutta,<br />

riittävä lämpötila sekä riittävästi aikaa ja ruokaa. Ajan tarve riippuu<br />

lähinnä lämpötilasta ja kasvualustasta, eli materiaalista ja jossain<br />

määrin myös kosteudesta. Kaikki materiaalit homehtuvat kun kosteus<br />

ja lämpöolot ovat sopivat ja aikaa on riittävästi.<br />

Teksti: Pekka Rönkkö, kuvat: Hengitysliitto/Juhani Pirinen<br />

Homeet ovat välttämättömiä elä<br />

vässä luonnossa. Kuten tulikin,<br />

home on hyvä palvelija, mutta<br />

huono isäntä. Jos homeilla on erittäin<br />

hyvät kosteus- ja lämpöolot, kasvu alkaa<br />

kiihtyä, kuten millä tahansa elävällä<br />

organismilla.<br />

Eri ihmiset reagoivat eri tavoin eri<br />

homemäärille eikä yksiselitteistä rajaa<br />

voida tästä syystä sanoa. Vaikuttaa siltä,<br />

että nykyisin ihmiset elävät varhaislapsuuden<br />

erittäin steriileissä olosuhteissa,<br />

jolloin luontaista vastustuskykyä<br />

ei kehity. Sietoraja homeille jää tällöin<br />

hyvin alhaiseksi. Kun mennään ajassa<br />

reilut 50 vuotta taaksepäin, olivat joka<br />

talossa maaseudulla selvästi näkyvät<br />

homekasvustot yleisiä, eikä niihin reagoitu.<br />

Niiden kanssa oli opittu elämään.<br />

Samanlainen tilanne on edelleen<br />

kostean ja lämpimän ilmanalan mais-<br />

Alapohjan tuulettumisen estyminen oli<br />

johtanut lahovaurioihin. Alapohja oli<br />

jo osittain romahtanut ja siellä oli orgaanista<br />

jätettä ja multamaista maata.<br />

36

sade voi kastella kaikki rakenteet, mutta<br />

jotka alkavat välittömästi kuivua sateen<br />

lakattua. Homeen riskiä ei myöskään<br />

ole myöhään syksyllä ja talvella, jolloin<br />

lämpötila on nollan paikkeilla tai<br />

sen alle. Home ei näissä lämpötiloissa<br />

voi kasvaa. Rakenteilla olevan talon rakenteet<br />

kastuvat usein syksyllä ja talvella,<br />

mutta heti keväällä kun lämpötila<br />

nousee, vesi höyrystyy ja rakenne<br />

kuivuu. Vesihöyry on hieman kuivaa<br />

ilmaa kevyempää ja rakenteen luontainen<br />

kuivumissuunta on ylöspäin. Ylöspäin<br />

avoimet rakenteet ovat tästä syystä<br />

erittäin turvallisia.<br />

KUINKA HOMEEN TUNNISTAA<br />

Pitkälle edennyt home on tuhonnut merkittävästi rakennuksen runko-osia ja jopa kantavia rakenteita.<br />

sa. Mitä vanhempi talo sitä enemmän<br />

hometta, sillä silloin homeilla on ollut<br />

aikaa kehittyä. Näin totesi hometaloista<br />

ja rakennusvirheistä väitellyt tohtori<br />

Juhani Pirinen Hengitysliitto Helistä.<br />

RAKENNUSVIRHEET JA<br />

HUOLIMATTOMUUS YLEISIN SYY<br />

Yleisimmät homeongelmat esiintyvät<br />

maanvaraisissa lattioissa, joissa maakosteus<br />

pääsee nousemaan kapillaarisesti<br />

rakenteisiin. Toinen iso ryhmä on<br />

viime vuosikymmeninä tehdyt levyrakenteiset<br />

kylpyhuoneet sen aikaisilla<br />

kosteussuluilla ja työohjeilla. Sitten<br />

voinee todeta, että jokaiseen taloon<br />

tulee jossain vaiheessa vesivaurio putkistoista<br />

tai vettä käyttävistä laitteista,<br />

jos niitä ei uusita ennen elinkaaren loppua.<br />

Jos rakenteessa olevan ilman suhteellinen<br />

kosteus on yli 80 %, ollaan<br />

selvästi homekasvun alueella. Rakenteessa<br />

on tuolloin joku virhe. Ensimmäisenä<br />

homehtuvat orgaaniset materiaalit,<br />

kuten pahvit ja kartongit sekä<br />

käsittelemätön puu. Suotuisten olosuhteiden<br />

jatkuessa home alkaa kasvaa<br />

myös epäorgaanisissa materiaaleissa,<br />

kuten mineraalivillassa, tiilessä, lasissa<br />

jne. Home ottaa tarvitsemaansa ravintoa<br />

myös ilmasta, joten alustan merkitys<br />

on vain kasvun nopeudessa.<br />

TUULETTUVA RAKENNE EI HOMEHDU<br />

Hetkellinen kastuminen ei aiheuta homekasvua,<br />

jos rakenne on hyvin tuulettuva,<br />

eli materiaalit kuivuvat niin<br />

nopeasti että homeen kasvulle ei ole<br />

riittävää aikaa. Hyvä esimerkki on puurunkoinen<br />

talo, jossa runkovaiheessa<br />

Ulko- ja sisäilmassa olevat mikrobikannat<br />

eroavat jossain määrin toisistaan ja<br />

myös homeiden ilmenemismuodot<br />

vaihtelevat. Puurakenteissa ulkopinnoilla<br />

on tyypillistä rakennuksen pohjois-<br />

ja itäsivuilla vaaleilla puupinnoilla<br />

näkyvä tumma kasvusto. Tällöin on<br />

kyseessä vain kosmeettinen haitta.<br />

Home voi aiheuttaa näkyvää kasvustoa<br />

myös talon sisällä olevien materiaalien<br />

pinnoilla kosteusvauriotapauksissa.<br />

Rakenteiden sisällä kasvava home<br />

on usein silmin vaikeasti havaittavissa.<br />

Nenä aistii homekasvuston parhaiten.<br />

Kun taloon astuu sisälle, ensimmäiset<br />

sekunnit ovat aistimisen kannalta ratkaisevat.<br />

Jos tuntuu tunkkainen maakellarin<br />

haju, se on varma vaurion<br />

merkki. Tarvittaessa otetaan materiaalista<br />

näyte ja laboratoriossa siiten homeen<br />

määrä ja laatu selviävät tarkemmin.<br />

Hometalon asukkaan voi joskus<br />

tunnistaa yleisön joukossa vaatteisiin<br />

tarttuneesta homeen hajusta. Homeen<br />

haju tarttuu tekstiileihin ja pehmeisiin<br />

huonekaluihin ja ne usein joudutaankin<br />

pahoissa tapauksissa hävittämään.<br />

Vanhoja rakenteita avattaessa löytyy<br />

aina eristevilloja, joiden pinnoilla näkyy<br />

epämääräisiä tummia alueita.<br />

Nämä eivät ole homeita, vaan ulkoilmasta<br />

villan kuiturakenteen pintaan<br />

suotautuneita epäpuhtauksia, lähinnä<br />

nokea ja öljyä.<br />

Niin kauan kun taloja ulkona rakennetaan,<br />

ne myös kastuvat. Mutta kun<br />

rakenteet voivat helposti kuivua, ei<br />

ongelmia tule. Homeet ovat kehittyneet<br />

maapallolla jo ennen meitä ja tulevat<br />

myös meidän jälkeemme tänne<br />

jäämään.<br />

37

Onko rakentamisen<br />

laatu parantunut?<br />

Tutkimuksen aihe on ollut haastava:<br />

Kohti yksilöllisempää –<br />

Asuntotuotannon laatumuutokset<br />

1990-2005. Vaikka tutkimus painottuukin<br />

rivi- ja kerrostaloihin, peilannee<br />

se alan yleistä toimintaympäristöä<br />

ja rakentamiskulttuuria sekä<br />

myös massatuotannon suuntautumista<br />

ja mahdollisuuksia yksilöllisten tilaja<br />

materiaalitoiveiden toteuttamiseksi.<br />

Vuoden 1990 Suomi oli monelta osin hyvin erilainen kuin 2005. Niin myös<br />

asuntorakentamisessa. Suuri taloudellinen murros oli juuri alkamassa, tosin<br />

1990 rakentamisen suunnitelmat oli tehty vielä nousukiidon aikaan. Viiteentoista<br />

vuoteen mahtuikin sitten monenlaisia rakentajia; osaajia, osaamattomia<br />

ja tarkoituksellisten oikopolkujen kulkijoita. VTT:n erikoistutkija<br />

Terttu Vainion raportissa on vedetty yhteen ko. ajanjakson rakentamista<br />

useasta näkökulmasta, jotka kaikki vaikuttavat tavalla tai toisella myös laatukuvaan.<br />

ASUNTOTUOTANNON KESKITTYMISTÄ<br />

Erikoistutkija Vainio muistuttaa yhteenvedossaan<br />

niistä rajuista 90-luvun alun<br />

muutoksista, jolloin mm. vapaarahoitteinen<br />

asuntotuotanto romahti puoleksi<br />

vuosikymmeneksi sekä toteaa vuokratalojen<br />

omistamisen ja rakennuttamisen<br />

keskittymisen muutamille isoille<br />

yrityksille. Samoin hän toteaa koko<br />

asuntorakentamisen voimakkaan<br />

maantieteellisen keskittymisen ja asuntopolitiikan<br />

painopisteen siirtymisen<br />

juuri näiden kasvualueiden ongelmien<br />

ratkaisemiseen.<br />

PALJON TEKNISIÄ PARANNUKSIA<br />

Rakentamisen teknisistä ratkaisuista<br />

Vainio nostaa esiin mm. turvallisuuden<br />

lisääntymisen. Paloturvallisuutta on<br />

parannettu verkkokäyttöisillä palovaroittimilla<br />

ja asutomaattisilla sammutusjärjestelmillä.<br />

Omaisuuden ja yksityisyyden<br />

suojaa turvaavat uudet, tehokkaammat<br />

lukitusjärjestelmät sekä<br />

alaovien ja jätekatosten lukitseminen<br />

ja uusimpana ovipuhelimien lisääntyminen.<br />

Sen sijaan kameravalvonta on<br />

vielä harvinaista asuintaloissa. Asunnot<br />

ovat myös terveellisempiä johtuen haitallisten<br />

materiaalipäästöjen vähentymisestä<br />

sekä ilmanvaihdon hallitusta<br />

tehostamisesta, johon kuuluu myös<br />

lämmön talteenottojärjestelmä. Märkätilojen<br />

vedeneristys on parantunut ja<br />

vuotovahdit yleistyneet. Talojen ää-<br />

38

neneristystä on parannettu paksummilla<br />

ja kehittyneemmillä rakenteilla.<br />

Myös ikkunat ovat kehittyneet ääneneristyksen<br />

suhteen.<br />

ENERGIAA SÄÄSTETÄÄN<br />

– JA KULUTETAAN<br />

Rakennusten energiatehokkuus on lisääntynyt<br />

ulkovaipan lämmöneristystä<br />

paksuntamalla ja mm. asuntokohtaisilla<br />

säätö- ja ohjausjärjestelmillä.<br />

myös kodinkoneet ovat vähemmän<br />

energiaa kuluttavia. Toisaalta esimerkiksi<br />

nyt yleinen märkätilojen lattialämmitys<br />

lisää energiankulutusta. Tutkimuksen<br />

mukaan oli varsin yleistä, että<br />

kaukolämpöön liitetyissä taloissa käytettiin<br />

sähköä lattialämmitykseen.<br />

Huoneistokohtaisen vesimittarin puute<br />

ei ohjaa asukkaiden käyttötottumuksia.<br />

MONIMUOTOISUUS LISÄÄNTYNYT<br />

Kerroskorkeuden kasvattaminen, tietokoneavusteiset<br />

suunnittelumenetelmät,<br />

tuotannon kehittyminen ja asuntohallituksen<br />

suunnitteluohjelmista luopuminen<br />

ovat tuoneet enemmän vapautta<br />

asuntojen suunnitteluun ja rakentamiseen.<br />

Päällekkäisten huoneistojen ei<br />

enää tarvitse olla identtisiä vaan niihin<br />

voidaan tehdä asukkaan tarpeen<br />

mukaan yksilöllisiä ratkaisuja. Asuntojen<br />

julkisivut ovat monimuotoisempia,<br />

niissä voidaan yhdistellä eri materiaaleja<br />

ja värejä. Parvekkeet ovat saanet lisää<br />

pinta-alaa ja lasituksilla niiden käyttöaika<br />

on pidentynyt.<br />

LISÄÄ TILAA SÄILYTYKSEEN<br />

Makuuhuoneiden koko on tarkastelujaksolla<br />

kasvanut ja säilytystiloja on lisätty.<br />

Toisaalta saunan tultua vakioksi<br />

myös kerrostaloihin, vie se neliöitä<br />

muilta tiloilta samoin kuin erillinen<br />

wc. Keittiö on hieman koneellistunut,<br />

samoin tietotekniikan yleistyminen<br />

mahdollistaa uusien palveluiden liittämisen<br />

asumistoimintoihin. Keraaminen<br />

laatta on syrjäyttänyt märkätiloissa<br />

muovimaton. Pihan suunnittelussa<br />

huomioidaan auto kodin vakiovarusteena<br />

ja autopaikoissa on myös lämmityspistorasiat<br />

vakiovarusteena. Esteettömyysvaatimus<br />

on huomioitu<br />

yleensä hyvin.<br />

LAATU MAKSAA<br />

Talojen parantunut lämpötalous ja<br />

asuntojen lisääntynyt varustus ovat<br />

nostaneet vertailujaksolla rakentamiskustannuksia<br />

10-38 prosenttia, mutta<br />

pienemmät lämmityskulut, lämmön<br />

talteenottolaitteet, vähemmän energiaa<br />

kuluttavat laitteet ovat vastaavasti<br />

pudottaneet ylläpitokustannuksia. Lisääntyneet<br />

elektroniset laitteet ja muu<br />

ns. mukavuustekniikka ovat sitten taas<br />

asumiskustannuksia nostavia tekijöitä.<br />

Yleisenä piirteenä erikoistutkija Terttu<br />

Vainio peräänkuuluttaa asukkaiden<br />

huomioonottamista jo kaupunkisuunnittelussa.<br />

Kustannustieto kaivataan lisää.<br />

Asuntorakentamisen talotekniikkaa<br />

ja tulisi saada uudenaikaisemmaksi,<br />

jotta ne toisivat asuntoihin muuntojoustoa<br />

ja apua arkipäivän asumiseen.<br />

39

Muista<br />

jätevesijärjestelmän<br />

huolto<br />

Biologis-kemialliset pienpuhdistamot ovat yleistyvä puhdistamotyyppi ympärivuotiseen<br />

asumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä. Paraskaan puhdistamo ei täytä jätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia,<br />

jos sen huolto laiminlyödään.<br />

Teksti ja kuva: Uponor<br />

Pienpuhdistamoiden toimintaa kenttäolosuhteissa<br />

on selvittänyt muun muassa<br />

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistys.<br />

Tutkimuksessa otettiin näytteitä<br />

32 jatkuvassa käytössä olevasta pienpuhdistamosta<br />

Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä.<br />

Asianmukaisesti toimivien pienpuhdistamoiden<br />

puhdistusteho on selvästi parempi kuin betonikaivojen<br />

varassa olevilla järjestelmillä. Valitettavan<br />

usein määräysten vaatimustaso jäi kuitenkin<br />

saavuttamatta. Suurimpana syynä tähän<br />

oli puhdistamon vaadittavien huoltotoimenpiteiden<br />

laiminlyönti.<br />

Tyypillisimpiä laitteen käyttöön liittyviä ongelmia<br />

ovat kemikaalien päästäminen loppumaan<br />

ja se, että kertyvää lietettä ei poisteta.<br />

Osassa puhdistamoja prosessin läpikäyneen<br />

veden purkupaikka oli valittu huonosti. Kun<br />

näin tapahtuu, ei laitteella enää saavuteta vaadittavia<br />

puhdistustuloksia.<br />

HELPPOHOITOINEN<br />

EI OLE SAMA KUIN HUOLTOVAPAA<br />

Uponor-panospuhdistamo on suunniteltu siten,<br />

että se on toimintavarma ja sen huolto on<br />

tehty mahdollisimman helpoksi.<br />

Puhdistamon säiliöiden sisällä ei ole liikkuvia<br />

tai sähköisiä osia eikä vaihdettavia suodattimia.<br />

Kaikki huoltoa vaativat liikkuvat osat ovat<br />

maan päällä sijaitsevassa ohjauskeskuksessa.<br />

Puhdistamon mukana toimitettava omistajakäsikirja<br />

antaa hyvät ohjeet puhdistamon edellyttämistä<br />

huoltotoimista.<br />

Puhdistamon erinomainen toimintavarmuus<br />

perustuu Uponor-panospuhdistamoissa<br />

käytettyyn yhden puhaltimen avulla tapahtuvaan<br />

jäteveden pumppaukseen.<br />

Uponor-panospuhdistamon korkeatasoiset<br />

fosforinpoisto-ominaisuudet perustuvat kemialliseen<br />

saostukseen. Jotta saostusprosessi<br />

toimisi suunnitellusti, on saostussäiliö täytettävä<br />

2-6 kuukauden välein. Ohjauskeskuksen<br />

merkkivalo muistuttaa kemikaalisäiliön vaatiessa<br />

täyttöä.<br />

Puhdistamosta kannattaa yleisesti seurata<br />

merkkivaloa (valo sammuu jos kemikaali pääsee<br />

loppumaan), panosten muodostumista,<br />

hajua ja lähtevän veden laatua.<br />

LIETTEET POIS KÄTEVÄSTI LOKA-AUTOLLA<br />

Saostussäiliöiden tyhjentäminen ei edellytä<br />

kiinteistön omistajalta lietteen käsittelyä. Lietepusseja<br />

tai suodattimia ei tarvitse vaihtaa,<br />

sillä lietteen poisto hoituu vaivattomasti kaksi<br />

kertaa vuodessa loka-autolla.<br />

Uponor-panospuhdistamot ylittävät oikein<br />

käytettynä jätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset,<br />

jotka ovat orgaanisen aineksen osalta<br />

vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään<br />

85 % ja kokonaistypen osalta vähintään<br />

40 %.<br />

Näillä varsin helpoilla huoltotoimenpiteillä<br />

saavutetaan niin korkeatasoinen puhdistustulos,<br />

että puhdistunut vesi voidaan johtaa ojaan,<br />

maahan imeytykseen tai maasuodatukseen<br />

riippuen paikallisista olosuhteista ja vaatimuksista.<br />

40

UPONOR-PUHDISTAMOILLA VUOSIEN NÄYTÖT RUOTSISTA<br />

Ruotsissa käynnissä olevassa Bra Små Avlopp -projektissa<br />

on seurattu pienpuhdistamojen toimintaa jo vuodesta 2000<br />

alkaen. Seitsenvuotisen seurannan aikana Uponor-panospuhdistamo<br />

on saavuttanut loistavat tulokset.<br />

Ruotsalaiset puhdistustehovaatimukset ovat Suomeakin<br />

tiukemmat ja Uponor-panospuhdistamo on täyttänyt kaikki<br />

vaatimukset niin fosforin-, typen- kuin orgaanisen aineen<br />

kuormituksen osalta.<br />

KYSY JÄTEVEDEN SUUNNITTELIJAPALVELUSTA<br />

Toimivan jätevesiratkaisun rakentaminen käynnistyy yhteydenotolla<br />

ammattitaitoiseen suunnittelijaan. Uponor on<br />

luonut palvelun, josta saa tietoja jätevesisuunnittelijoista eri<br />

puolella Suomea. Lisätietoa suunnittelijapalvelusta saa osoitteesta<br />

www.uponor.<strong>fi</strong>.<br />

Uponor-panospuhdistamon etuna on sen matalanmallinen muotoilu, minkä ansiosta puhdistamon kaivanto edellyttää vain 10 m 2 :n tilan. Säiliö<br />

toimitetaan asennusvalmiina ja se on päivässä käyttövalmis, mikä pienentää asennuskustannuksia.<br />

41

Kolme tapaa rakentaa<br />

Omakotitalosta haaveilevalla on monta eri vaihtoehtoa päästä oman tuvan<br />

hallitsijaksi. Talon voi periä, sen voi ostaa joko uutena tai vanhana. Jos itse<br />

alkaa rakennuttajaksi tai rakentajaksi, on perusvaihtoehtoja kolme; paikalla<br />

rakentaminen, elementtitoteutuksena tai valmistalona.<br />

Teksti ja kuvat Suorakanava Oy<br />

Toteutustavan valinnassa on monta<br />

muuttuvaa tekijää, joista rakentamiskustannukset<br />

on usein merkittävin.<br />

Talousnäkökulman lisäksi tulee<br />

oma osaaminen ja ajankäyttö, materiaalien<br />

ja työvoiman saatavuus ja ohjauselementtinä<br />

kaava- ja rakennusmääräykset.<br />

Nämä summana tai jonkun<br />

vahva painoarvo ratkaisee, minkä<br />

kolmesta toteutustavasta kukin rakentaja<br />

valitsee.<br />

PAIKALLA RAKENTAMINEN<br />

Pitkästä rakentaminen on tietty käsite,<br />

mikä tarkoittaa paikalla rakentamista eli<br />

työmaalle tilataan tavaraa metreittäin,<br />

kiloittain ja kappaleittain ja lähes kaikki<br />

työ tehdään työmaalla. Itse runkorakenne<br />

voi sitten olla puuta, tiiltä, harkkoja,<br />

betonia tai terästä.<br />

Puurunkoinen talo tehdään siten,<br />

että alajuoksupuun päälle kiinnitetään<br />

runkotolpat, jotka reivataan pystysuoraan.<br />

Oviaukot huomioidaan tolppajaossa,<br />

samoin usein standardi-ikkunat,<br />

mutta ikkuna-aukotukset voi tehdä<br />

helposti myös jälkeenkinpäin. Runkorakenteeseen<br />

kiinnitetään sitten tuulensuoja,<br />

asennetaan eristeet ja sisäpinnan<br />

materiaali. Rungon päälle tehdään<br />

sitten vesikattorakenteet. Julkisivumateriaalissa<br />

on useita vaihtoehtoja. Puurungon<br />

voi tehdä myös ns. Platformmenetelmällä,<br />

jolloin yksi seinä tehdään<br />

vaakatasossa ja nostetaan sitten<br />

pystyyn ja kiinnitetään kokonaisuutena.<br />

Tiili- ja harkkotalot muurataan yksin<br />

kappalein, mutta esimerkiksi aukonylityspalkit<br />

ja vastaavat ovat tilattu<br />

työmaalle erikoismitoin, valmiina.<br />

Pientalo voidaan tehdä myös betonista<br />

valutekniikalla. Vastaavasti kuin kerros-<br />

ja rivitalot.<br />

Hirsirakentaminen ja ns. pre cut -<br />

menetelmä ovat tavallaan hieman pidemmälle<br />

vietyä paikalla rakentamista,<br />

ovathan rakennusosat katkaistu valmiiksi<br />

jo tehtaalla. Kaikkia menetelmiä<br />

koskee myös ala-, välipohja-, ja jopa<br />

yläpohjaelementtien määrämittaisuus.<br />

Hirsi on samalla lopullinen julkisivu<br />

ja usein myös sisäpinta.<br />

ELEMENTTIRAKENTAMINEN<br />

Valtaosa suomalaista pientalorakentamista<br />

on elementeillä tehtävää. Talotehtaat<br />

toivat aikanaan markkinoille 1 200<br />

mm peruselementin. Monet käyttivät<br />

300 mm modulimitoitusta. Myöhemmin<br />

elementit ovat tulleet isoimmiksi,<br />

niinpä puhutaankin jo suurelementeistä.<br />

Myös elementtien valmiusaste on<br />

noussut, ulko- ja jopa sisäpinnatkin ovat<br />

asennettu lopullisella materiaalilla. Ulkoverhoukset<br />

ovat myös valmiiksi maalattu<br />

ja vastaavasti sisäpinnat, maalattu,<br />

tapetoitu, laatoitettu tai muuten pinnoitettu.<br />

Tiettyjä rakenneosia tehdään myös<br />

yhä valmiimpana. Kattoristikot on tehty<br />

jo vuosikymmeniä erikoistehtailla.<br />

Nykyisin voidaan työmaalle tuoda erillinen<br />

märkätilaelementti, jossa ovat täysin<br />

valmis sauna, pesutilat ja WC.<br />

VALMISTALOISSAKIN VAIHTOEHTOJA<br />

Suurelementistä seuraava vaihe onkin<br />

jo, että talo tuodaan työmaalle vain<br />

muutamana yksikkönä tai jopa ihan<br />

valmiina. Usea valmistajan toteutusta-<br />

42

pa on sellainen, että talo on ikään kuin<br />

pituussuunnassa halkaistu ja osat nostetaan<br />

valmiille perustuksille, liitetään<br />

yhteen ja kattoelementit nostetaan paikoilleen.<br />

Työmaa-asennus kestää viikon<br />

tai kaksi. Valmistus- ja kuljetustekniikka<br />

mahdollistavat myös talon tekemisen<br />

täysin valmiiksi jo tehtaalla sisältäen<br />

myös perustukset. Talo tuodaankin<br />

sitten yhtenä kappaleena rakennuspaikalle<br />

ja lasketaan tasatulle ja tiivistetylle<br />

maalle. Paikalla talo kytketään<br />

sitten kunnallistekniikkaan ja sähköverkkoon<br />

ja asumaan pääsee milteipä<br />

saman tien. Kiinnostus yhä valmiimpia<br />

ratkaisuja kohtaan on ilmeisesti lisääntymässä.<br />

Varsinkin, kun yhä monipuolisemmat<br />

pohjaratkaisut ovat<br />

mahdollisia. Eräänlainen valmistalo on<br />

myös rakennusliikkeen toteuttama,<br />

aluerakentamistyyppinen ratkaisu, jonka<br />

materiaaleihin ja joihinkin rakenneratkaisuihin<br />

on voinut vaikuttaa.<br />

Kummatkin vaihtoehdot ovat pitkälti<br />

Avaimet käteen -sopimuksella tehtyjä.<br />

MITÄ EROA RAKENTAJALLE<br />

Oleellisin ero eri ratkaisujen välillä on<br />

työmaalla tehtävän työn määrä. Mikäli<br />

rakentajalla on aikaa, omaa osaamista<br />

tai edullista ja luotettavaa työvoimaa,<br />

saattaa paikalla rakentaminen olla edullisin<br />

toteutustapa. Mitä enemmän on<br />

epävarmuuksia näissä lähtökohdissa,<br />

sitä houkuttelevampia ovat tietysti valmiimmat<br />

ratkaisut. Toisaalta taas, mitä<br />

valmiimman ratkaisun valitsee, sitä helpompaa<br />

on budjetoiminen ja varsinkin<br />

budjetin pitäminen. Toki paikalla rakentamisessakin<br />

ovat kaikki käytettävät ja<br />

tarvittavat materiaalit hinnoiteltavissa<br />

erikseen ja tarkastikin. Samoin työn hinta<br />

on ennakoitavissa, mutta jotta pysytään<br />

budjetissa, on kaiken sujuttava<br />

suunnitelmien ja lupausten mukaan.<br />

Pienelementeissä, ns. talopaketeissa on<br />

talotehtaan toimituksen osuus kenties<br />

vain 30-40 % kokonaiskuluista, mikä<br />

on muistettava. Suurelementtitalossa<br />

ollaan jo 70-80 %.n tasossa riippuen<br />

toimitussisällöstä. Valmis talo<br />

kattaakin sitten jo 90-95 %,<br />

jopa enemmänkin. Riippuen<br />

mm. hallinnollisten ja viranomaiskulujen<br />

maksajasta.<br />

Materiaalivaihtoehdoista<br />

puu on valtakunnallisesti<br />

edelleen käytetyin rungossa<br />

ja julkisivuissa, mutta pääkaupunkiseudulla<br />

on kivirakenteisten<br />

talojen osuus<br />

noussut ainakin tilastojen<br />

mukaan suositummaksi.<br />

Jollekin saattaa olla valintaa ohjaavana<br />

usko ja tahto omaan tekemiseen:<br />

"Kyllä joka mies nyt yhden talon tekee".<br />

No, useimmat varmaan, mutta<br />

millä laatutasolla, millä aikataululla ja<br />

millä kustannuksilla. Ei ole kuin muutama<br />

vuosikymmen, kun lähes kaikki<br />

talot tehtiin hartiapankkiratkaisuna. Eli<br />

silloin, kun kala haettiin järvestä, marjat<br />

metsästä ja vaatteet ommeltiin itse.<br />

43

Mukavuus ja<br />

energiatehokkuus<br />

edellyttävät tiiviitä ja<br />

hyvin eristettyjä<br />

rakenteita<br />

Vähän energiaa kuluttavan talon vaippa on tehokkaasti lämmöneristetty<br />

ja mahdollisimman ilmatiivis. "Hengittävä" hataruus ei kuulu energiatehokkaaseen<br />

nykytaloon. Nykyisten uusien talojen tiiviysluku on 3-<br />

4, kun Rakennusmääräysten tavoite on 1. VTT:n mukaan Passiivitalon<br />

tiiveysluku tulee olla alle 0,6. Yhden tiiveysluokan parannus merkitsee<br />

noin 5 % energiansäästöä.<br />

Teksti Pekka Rönkkö, kuvat Paroc Oy<br />

44

Mitatuissa uudehkoissa taloissa tiiveysluvut vaihtelivat<br />

1 ja 10 välillä ja oli useimmiten 3-4.<br />

Tiiviyden merkitys on aiemmin ymmärretty lähinnä<br />

mukavuustekijänä, mutta energiatehokkuudessa merkitys<br />

edelleen korostuu.<br />

Tiiviit rakenteet poistavat epämiellyttävän vedon ja hallitsemattoman<br />

ilmanvaihdon. Ilma kulkee vain suunniteltuja<br />

reittejä ja lämpö voidaan ottaa talteen poistuvasta ilmasta<br />

lämmönvaihtimessa. Lämmönvaihtimen todellinen<br />

teho riippuu siis myös talon tiiveydestä. Talon tiiveysluku<br />

on mittauksen tulos. Mitattaessa talon suunnitellut ilmanvaihtoreitit<br />

tukitaan ja oven tilalle asetetaan tiivis levy, jossa<br />

on puhallin. Puhaltimella säädetään 50 Pa paine-eroa sisäja<br />

ulkoilman välille ja sitten mitataan montako kertaa tunnissa<br />

ilma vaihtuu hataruuksien kautta, kun talon tilavuus<br />

tiedetään. Vaihtuvaa ilmatilavuutta kuvaa n50-luku. Jos luku<br />

on 4, se tarkoittaa että mittauksen paine-erolla ilma vaihtuu<br />

4 kertaa tunnissa hataruuksien kautta.<br />

HYVÄ TIIVIYS ON OSAAMISTA, EI KUSTANNUKSIA<br />

Hyvä rakenteiden ilmatiiveys on vain asian tärkeyden ymmärtämistä<br />

työmaalla. Suunnitelmissa tiiveyden ja tiivistystapojen<br />

ohjeistaminen on kuitenkin tarpeen.<br />

Energian säästön merkityksen korostaminen tarkoittaa<br />

myös työmaalla asennemuutoksia ja tii-<br />

veyden merkityksen ymmärtämistä. Uuden asian oppiminen<br />

ja omaksuminen vie kuitenkin aikaa ja vastuu on aluksi<br />

suunnittelijoilla ja työnjohdolla. Tyypilliset vuotopaikat<br />

tiedetään, joten ohjeistaminen on verrattain helppoa. Kivirakenteiset<br />

talot ovat jo työtavasta johtuen verrattain tiiviitä.<br />

Puurakennus sen sijaan tarvitsee yhtenäisen rakenteiden<br />

ja materiaalien rajat ylittävän ilmatiiviin kalvon. Muutamien<br />

todettujen ongelmakohtien osalta on ollut tähän saakka<br />

vain ylimalkainen ohje "tiivistetään teippaamalla". Pelkkä<br />

teippaus ei ole tavoitteiden mukainen pysyvä tiivistys.<br />

Teipin liima vanhentuessa kovenee ja teipit yleensä irtoavat<br />

vuoden parin kuluessa.<br />

ENERGIAMERKISSÄ HYVÄ TIIVIYS PALKITAAN<br />

Tehokkaan lämmöneristyksen ohella hyvällä tiiveydellä on<br />

suuri merkitys kun lasketaan millaisen energialuokan talo<br />

saa. Rakennuslupaa haettaessa käytetään tiiveyslukua 4,<br />

mikäli ei voida parempaa tiiveyttä luotettavasti osoittaa. Sitten<br />

kun talo on siinä vaiheessa, että voidaan mitata talon<br />

tiiveys, voi luvan yhteydessä laskettua energialuokkaa vielä<br />

muuttaa. Jos tiiveysluvuksi saadaan 1, joka onnistuu hyvin<br />

kun tiiveyden merkitys on ymmärretty, on energiatehokkuus<br />

lähes 20 % parempi kuin lupavaiheessa laskettuna. Kun<br />

talo on valmis, pääsuunnittelijan on tarkistettava<br />

talon energiatehokkuuslaskenta ja tehtävä tarvittavat<br />

muutokset. Siinä yhteydessä voidaan myös mitattu<br />

tiiveys viedä energialaskentaan.<br />

45

Rauman kauppatori 1910-luvulla. Kuva: Rauman Museo<br />

Rauman sydän on tori<br />

Rauma tunnetaan parhaiten kenties vanhasta puukaupungista,<br />

joka valittiin myös maailmanperintökohteeksi<br />

vuonna 1991. Vanhimmat puutalot Vanhassa Raumassa<br />

ovat peräisin 1700-luvulta ja kyseessä ei ole laaja museoalue,<br />

vaan asuntoja sekä vilkasta liiketoimintaa sisältävä<br />

elävä osa kaupunkia.<br />

Raumalla on 2000-luvulla rakennettu vilkkaasti uusia<br />

asuntoja ja näkyvimpiä rakennuskohteita ovat<br />

olleet lähelle kaupungin ydintä rakennetut ja laajennetut<br />

pienimuotoiset kauppakeskukset. Johtavilla vähittäiskauppaketjuilla<br />

on molemmilla omat yksikkönsä vain<br />

kiven heiton päässä Vanhasta Raumasta ja sen sydämestä<br />

torista, joka niinikään on kokenut hiljattain muodonmuutoksen<br />

osittaisen kattamisen muodossa.<br />

PUOLESTA JA VASTAAN<br />

Kuten aina kaupungin mittakaavassa merkittävät rakennushankkeet<br />

aiheuttavat vilkasta keskustelua, niin myös Raumalla.<br />

Suurehkon kauppakeskuksen rakentaminen lähelle<br />

elävää ja vilkasta Vanhaa Raumaa, joka monipuolisine liikkeineen<br />

on muodostanut eräänlaisen kauppakeskuksen, on<br />

koettu myös uhkatekijäksi Vahan Rauman kauppiaille. Onpa<br />

asia kuitenkin nähty myös toisin, sillä kauppakeskuksen on<br />

arveltu vetovoimallaan tuovan asiakkaita myös Vanhan Rauman<br />

liikkeisiin. Tätä ajatusta puoltaa ainakin se, että kauppakeskukset<br />

sijaitsevat hyvin lähellä Vanhaa Raumaa, eivätkä<br />

jossain ulosmenoteiden varrella. Vajaan vuoden verran<br />

toiminut suurkauppojen keskittymä ei ainakaan vielä ole<br />

aiheuttanut silminnähtävää muutosta, mutta aika näyttää<br />

miten pienten erikoisliikkeiden käy. Turistit varmaan viihtyvät<br />

paljon mieluummin idyllisessä Vanhassa Raumassa,<br />

kuin Suomenkin mittapuun mukaan varsin pienissä kauppakeskuksissa<br />

ja on hyvä muistaa, että tori on ollut aikansa<br />

tavaratalo ja sopii näin hyvinkin kauppakeskusten läheisyyteen.<br />

TORIN UUSI ILME<br />

Torin suunnittelun lähtökohtana on ollut torin alueiden ja<br />

toimintojen jäsentely. Keskeisin osa on tietysti varsinainen<br />

torikauppa, joka nykyisellään toimii niin, että kauppiaat<br />

asettavat myyntitiskinsä asiakkaille tarkoitettua aluetta kiertävän<br />

katoksen alle ja voivat samalla ajaa autonsa katoksen<br />

ulkokehälle ja myös säilyttää ajoneuvoaan siinä varastotilana,<br />

josta voi helposti siirtää myytäviä tuotteita esille. Ostoksille<br />

saapuvat, torilla ystäviään tapaavat ja "toriparlamen-<br />

46

taarikot" sijoittuvat katosten keskelle<br />

jäävälle aukiolle. Liikennöinti<br />

torille on varsi vaivatonta, vaikka<br />

toria neljältä sivulta rajaavista kaduista<br />

yksi muutettiin kävelykaduksi.<br />

Kävelykatua voidaan tarvittaessa<br />

hyödyntää toritilan jatkeena.<br />

Jäsentelyillä saatiin alueelle<br />

myös lisää pysäköintililaa, joka<br />

keskittyy nykyisin omalle pysäköintialueelle.<br />

Torille haluttiin<br />

myös paremmat olosuhteet, joihin<br />

kuuluivat mm. torikauppiaille<br />

omat sosiaalitilat lämpimine vesineen.<br />

Rauman kaupungin kunnallistekniikan<br />

päällikkö Antti Kolehmainen arvioikin nykyistä<br />

Rauman toria Suomen parhaaksi, torikauppiaille järjestetyn<br />

varustelun osalta. Torin parannustöiden yhteydessä sinne<br />

haluttiin saada myös WC asiakkaiden käyttöön. Muutostöiden<br />

yhteydessä aikoinaan asfalttipinnan saanut tori haluttiin<br />

niinikään pinnoittaa kokonaan perinteiseen tapaan<br />

ja nykyisin koko torialuetta peittääkin kaunis luonnonkivipinta.<br />

PALJON PUHUTUT KATOKSET<br />

Torin katosten rakentamiselle riitti myös vastustajia, joiden<br />

mielestä katokset pilasivat torin yleisilmeen ja varmasti löytyy<br />

myös niitä, jotka pitivät moisia katoksia yhteisten rahavarojen<br />

haaskauksena. Katokset kuitenkin istuvat varsin<br />

hyvin ympärillä olevaan rakennuskantaan ja jos asiaa tarkastellaan<br />

vähän pidemmällä ajanjaksolla, niin havaitaan että<br />

ei tori nykyisessä mittakaavassaan ole ollut vielä montaakaan<br />

kymmentä vuotta. Tori on vanhan kaupungin historian<br />

saatossa muuttanut muotoaan ja kokoaan useampaan kertaan<br />

ja torin paikalla on aikoinaan sijainnut useita rakennuksia,<br />

aikana jolloin tori oli vasta Kauppakadun laajentuma.<br />

Katosten muoto ja korkeus eivät ole mitenkään satunnaisia,<br />

vaan niiden räystäs ja harjakorkeudet on valittu hyvin<br />

tarkasti katosten paikoilla sijainneiden rakennusten mukaan.<br />

Samalla katokset palauttivat<br />

vanhan raatihuoneentorin lähelle<br />

alkuperäistä muotoaan. Torialueen<br />

laajeneminen on aikoinaan ollut<br />

varsin monivaiheinen. Ensimmäiset<br />

talot torin alta on purettu jo<br />

1800-luvun lopulla ja viimeinen<br />

1920-luvulla.<br />

VUOSITUHANNEN HANKE<br />

Antti Kolehmainen kertoi hankkeen<br />

kestäneen 2000-luvun alus-<br />

Torin katokset iltavalaistuksessaan. Taustalla Raatihuone.<br />

Kuva Hans Lehtinen<br />

ta asti, jolloin keskustan kehityssuunnitelma<br />

hyväksyttiin. Tähän<br />

suunnitelmaan liittyi myös torin saneeraus. Suunnittelua<br />

varten perustettiin oma ohjausryhmä, johon kuului yhteensä<br />

13 henkilöä, joista seitsemän oli arkkitehtejä. Mukana<br />

mm. vanhoihin puukaupunkeihin erikoistuneet Timo<br />

Tuomola, Jukka Koivula, Markus Bernoulli ja kaupungin<br />

taholta Vanhan Rauman korjauksiin erikoistunut Kalle Saarinen.<br />

Torin kunnostuksen yhteyteen haluttiin muutakin<br />

kuin pelkkä pinnan uusiminen. Lopulta ohjausryhmä täysin<br />

yksimielisesti päätyi katosten rakentamiseen ja asia laitettiin<br />

vireille. Hanke sai alkuunsa suurtakin vastustusta ja<br />

laitettiin vuodeksi jäihin, jona aikana kuitenkin käytettiin<br />

nykyteknologian eri mahdollisuuksia mallintaa tuleva torinäkymä.<br />

Kun torin kunnostus sitten otettiin uudelleen esille,<br />

oli vastustus jo vähäisempää ja hanke saatiin alulle vuonna<br />

2006 maanalaisten rakenteiden osalta. Torin alle vedettiin<br />

sähköjä ja viemäröintejä ja rakennettiin perustat tuleville<br />

katoksille. Töiden aikana tehdyt arkeologiset löydöt ja tutkimukset<br />

ottivat oman aikansa ja lopulta keväällä 2007 päästiin<br />

katosten rakentamisen ja torin pinnoitustöiden alkuun.<br />

Katokset valmistuivat saman vuoden syksyllä ja tilapäisesti<br />

Rauman kanaalin varteen järjestetty tilapäinen toritoiminta<br />

pääsi muuttamaan vanhalle paikalleen, mutta parannettuihin<br />

olosuhteisiin joulukuun 10. päivä 2007. Viralliset<br />

avajaisjuhlallisuudet vietettiin lopulta kuluvan vuoden toukokuussa.<br />

Rauman kauppatori<br />

vuonna <strong>2008</strong>. Torin<br />

katokset mallintavat<br />

paikalla aiemmin olleita<br />

ja torin laajennustarpeen<br />

takia sittemmin<br />

purettuja rakennuksia.<br />

47

Rakentamisen kesä <strong>2008</strong><br />

Rakentaminen näyttäisi jatkuvan jo merkittävästikin pienenevinä kuutioina<br />

ja myös asuntorakentamisessa ollaan antamassa hieman periksi. Siltäkin rintamalta<br />

on kyllä kuulunut hyviäkin uutisia, jopa yllättävältäkin taholta, sillä<br />

useissa maakuntakaupungeissa uusien asuntojen kauppa on käynyt hyvin. Energiaratkaisut<br />

ja tiivis rakentaminen leimaavat asuntotuotannon linjoja. Korot,<br />

vanhan asunnon myyntihinta ja työvoiman saatavuus harkituttavat omakotitalojen<br />

rakentamisen aloituspäätöstä. <strong>Me</strong>rkillepantavaa on, että rakentamisen<br />

ja asumisen energiatehokkuuden asumisviihtyvyyden parantamista pohditaan<br />

ministeriössä ja eri kattojärjestöissä varsin ponnekkaasti.<br />

ASUNTOKAUPPA KÄY KUITENKIN<br />

Kyllä Suomessa asunnot käyvät edelleen<br />

kaupaksi. Määrät ovat entiset,<br />

myyntiajat ovat tosin kasvaneet ja hinnannousu<br />

taittunut. Hinnat eivät silti<br />

ole laskusuunnassa, uskovat Kiinteistömaailman<br />

asiantuntijat eli kiinteistönvälittäjät.<br />

Eniten myydyimmän<br />

asuntotyypin, kerrostalokaksion hintakehitysgraa<strong>fi</strong><br />

(Kiinteistömaailma) kuvaa<br />

hyvin markkinoiden vakautta viimeisen<br />

11/2 vuoden aikana.<br />

RAKENTAMISEN NORMITALKOOT<br />

Ympäristöministeriössä on käynnistymässä<br />

tutkimushanke, jolla ministeriö<br />

haluaa selvittää mm. missä määrin<br />

kuntien laatimissa kaavoissa ja Suomen<br />

rakentamismääräyskokoelmassa on tarpeettomasti<br />

rakennuskustannuksia kohottavia<br />

määräyksiä ja millaiset määräykset<br />

asuntorakentamisen rakennuskustannuksia<br />

tarpeettomasti kohottavat.<br />

Tarkastelun kohteena on sekä uudistuotanto<br />

että korjausrakentaminen.<br />

Kysely suunnataan sekä ammattilaisille<br />

- rakennusliikkeille, järjestöille ja<br />

kuntien rakennustarkastajille - että<br />

omatoimisille rakentajille. Hankkeella<br />

saadun tiedon perusteella ministeriö<br />

vertaa tuloksia kansainvälisen aineistoon<br />

ja tekee tarvittavat säädösmuutokset<br />

ja julkistaa yhteenvedon alkuvuodesta<br />

2009. Hankkeen käynnistämisen<br />

vauhdittajana on ollut asuntoministeri<br />

Jan Vapaavuori.<br />

TIIVISTÄ JA MATALAA<br />

Asuntoministerin kannanotot ostoskeskusrakentamisessa<br />

ovat varmaan<br />

tavoittaneet kaikki asiasta kiinnostuneet.<br />

Siltä osin keskustelu tullee vielä<br />

jatkumaan. Suurempi yksimielisyys<br />

näyttäisi sentään olevan asuntorakentamisen<br />

painopisteen suuntaamisella<br />

lähemmäs palveluita tai ainakin lähelle<br />

joukkoliikennettä. Lienevätkö kohonneet<br />

polttoaineen kustannukset<br />

avittaneet ajattelua?<br />

KOROT JA INFLAATIO<br />

Käytännön korkotaso alkaa olla jo kuuden<br />

prosentin pinnassa. Silti asuntolainaa<br />

otetaan ja rakennustyömaita käynnistetään<br />

lähes entiseen malliin. Ei niin<br />

pahaa, jotta ei jotain hyvääkin, sopii<br />

korkojen ja inflaation kilpajuoksuun.<br />

Tämä siis vain rakentajan näkökulmasta.<br />

Tosin ekonomistit lupaavat jo, että talvipakkasilla<br />

inflaatio alkaa taittumaan.<br />

PORIN REPOSAARI<br />

JULISTI LOMARAUHAN<br />

Reposaaressa vietettiin vielä 1990-luvun<br />

puolivälissä siestaa eteläeurooppa-<br />

48

laiseen tyyliin. Kaikki liikkeet, mukaan<br />

lukien Suomen pienin Alko, olivat suljettuina<br />

iltapäivällä pari tuntia. Saaressa<br />

on totuttu jo paljon aiemminkin<br />

kansainväliseen meininkiin, kun purjelaivat<br />

ympäri maailmaa seilasivat aikoinaan<br />

Pohjoismaiden suurimpaan<br />

satamaan 1800-luvulla. Ikään kuin<br />

yhtenä jatkumona unhoon jääneelle<br />

siestalle, Porin loma-asuntomessut<br />

päätti aloittaa ihan uuden perinteen.<br />

Reposaari julisti torstaina 19. kesäkuuta<br />

koko Suomelle lomarauhan. Juhlahetkeä<br />

vietettiin Eikanpuistossa kello 12.<br />

Lomarauhan julistuksesta on tarkoitus<br />

tehdä perinne. Ensimmäisen lomarauhan<br />

julisti Reposaaren oma poika<br />

Eino Grön. Vastedes joka vuosi juhannusviikolla<br />

aina uusi henkilö saa kunnian<br />

lukea lomarauhatekstin Reposaaressa.<br />

Onko tempaus Porin vastaus länsirannikon<br />

muille kaupungeille; Turun<br />

Joulurauhan julistukselle ja Naantalin<br />

Unikeonpäivälle.<br />

ASUMISVIIHTYVYYSKAMPANJA<br />

Toukotalkoot-kampanja, jonka taustayhteisöt<br />

ovat LVI-talotekniikkateollisuus ry,<br />

Suomen Kiinteistöliitto ry, Asunto-, toimitila-<br />

ja rakennuttajaliitto RAKLI ry,<br />

Turvatekniikan keskus Tukes, Sähkö- ja<br />

teleurakoitsijaliitto STUL ry, Suomen<br />

Isännöintiliitto ry, Vuokralaisten Keskusliitto<br />

ry, Suomen Vuokranantajat ry ja<br />

Suomen Omakotiliitto ry, muistutti<br />

kampanjallaan siitä, kuinka kodin talotekniset<br />

huoltotoimet parantavat asumisviihtyvyyttä.<br />

Joka kodissa on laitteita<br />

ja järjestelmiä, joita kutsutaan yhteisnimityksellä<br />

talotekniikka. Ne kattavat<br />

mm. ilmanvaihto-, vesi- ja viemärijärjestelmät,<br />

sähköön ja lämmitykseen sekä<br />

paloturvallisuuteen liittyvät laitteet.<br />

Helposti ajatellaan, että niiden kunnossapito<br />

ja huolto kuuluvat jollekin muulle<br />

- taloyhtiölle, vuokranantajalle tai<br />

huoltoyhtiölle. Yksinkertaisia huoltotoimenpiteitä<br />

on kuitenkin jokaisen asukkaan<br />

hyvä tehdä jo oman turvallisuutensa<br />

ja energian- sekä rahansäästön<br />

nimissä.<br />

Lisätietoja kampanjasta sekä kerrosja<br />

pientaloasukkaiden check-listat saa<br />

kampanjan verkkosivuilta http://<br />

www.toukotalkoot.info<br />

PIETARIN ASUNTOMESSUT<br />

Suomalaiset rakentajat ovat suuntaamassa<br />

katsettaan yhä vankemmin Venäjän<br />

suuntaan. Muutama yritys on jo rohkeasti<br />

rakentamassa Pietariin suomalaistyyppisiä<br />

asuntomessuja, jotka ovat<br />

avoinna syyskuun puolivälistä marraskuun<br />

puoliväliin. Hanketta johtaa YIT,<br />

jonka lisäksi suomalaisia toteuttajia ovat<br />

Honkarakenne, Finndomo, Vehasen<br />

Saha ja PL-Rakennuttaja. Alueelle valmistuu<br />

kaikkiaan 26 lapsiperheille suunnattua<br />

pientaloa. Suunnittelussa on huomioitu<br />

mm. pihojen yksityisyys. Kymenlaakson<br />

liitto on ollut mukana alueen<br />

kehittämisessä. <strong>Me</strong>ssujen teemoina<br />

ovat suomalaisen pientalorakentamisen<br />

ammattitaito ja laatu, korkeatasoinen<br />

tilasuunnittelu sekä harkitut materiaalit.<br />

Asunnot ovat maltillisen kokoisia,<br />

84-191 m2 ja niissä on autotalli tai -<br />

katos sekä pieni pihaterassi ja puutarha.<br />

Tonttikoot ovat pääosin 500 m2.<br />

Mielenkiintoinen ekologis-tekninen yksityiskohta<br />

on alueellinen vesikiertoinen<br />

lattialämmitys. Talotyypit ovat suomalaista<br />

pientalomallistoa, joihin on yhdistetty<br />

venäläisten sisustustottumukset.<br />

Pääosa rakennusmateriaaleista toimitetaan<br />

Suomesta pintamateriaaleja ja keittiökalusteita<br />

myöten.<br />

49

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –<br />

SANOMA DIGITAL OSTI SUORAKANAVAN OSAKE-ENEMMISTÖN<br />

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua<br />

eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä<br />

tai mukavaa luettavaa? <strong>Me</strong>rkitse rastilla kolme<br />

parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio tästä<br />

sivusta numeroon 02-634 6449.<br />

Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen<br />

osoitteeseen Suorakanava Oy/<strong>Me</strong> <strong><strong>Rakentaja</strong>t</strong><br />

-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori.<br />

Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta<br />

osoitteessa www.rakentaja.<strong>fi</strong> > Viikon tapahtumat<br />

ja aktiviteetit.<br />

Vastausaika on elokuun loppuun asti.<br />

Kiitos avustasi lehden kehittämisessä.<br />

Kaikkien<br />

vastanneiden kesken arvomme<br />

kolme Suomalainen<br />

Koti -sisustuskirjaa.<br />

Voittajien nimet julkaistaan<br />

syksy <strong>2008</strong> numerossa.<br />

SanomaWSOY-konserniin kuuluva Sanoma Digital Oy on<br />

ostanut osake-enemmistön Suorakanava Oy:stä sen kolmelta<br />

pääomistajalta Hannu Myöhäseltä, Pentti Teponojalta<br />

ja Aulis Ruotsalaiselta, sekä yhtiön pienosakkailta,<br />

jotka jatkavat yhtiön palveluksessa ja vähemmistöosakkaina<br />

Sanoma Digitalin toimitusjohtaja Liisa Kotilainen totesi<br />

kaupasta: "Suorakanava vahvistaa verkkoliiketoimintaamme<br />

lisäämällä tuoteporfolioon rakentamisen verkkopalveluja.<br />

Suorakanava on kyennyt luomaan kuluttajalle<br />

arvokkaan palvelutarjonnan sekä kohdistetun suoramarkkinoinnin<br />

mallin, jossa on paljon mahdollisuuksia.<br />

Kehitämme sitä yhdessä mm. Sanoma Uniikin,<br />

Huuto.netin ja Keltaisen Pörssin kanssa. Lisäksi yhteistyömahdollisuuksia<br />

on Oikotie.<strong>fi</strong>:n, Sanoma Magazinesin<br />

erikoislehtien sekä Nelonen <strong>Me</strong>dian remontoimiseen<br />

ja sisustamiseen liittyvien ohjelmien kanssa"<br />

Hannu Myöhänen arvioi kauppaa Suorakanavan näkökulmasta:<br />

"Verkon mahdollisuudet ovat rakennusalalla<br />

vielä osin käyttämättä. Kauppa antaa meille mahdollisuuden<br />

nopeuttaa konseptimme kehittämistä niin, että<br />

rakentajille voidaan tarjota palveluita ja tuotteita entistä<br />

kohdistetummin, myös personoidusti. Vahvuutenamme<br />

oleva hyvin asiakaslähtöinen toimintatapa korostuu näin<br />

jatkossa. Kauppa vahvistaa myös rooliamme rakentamisen<br />

johtavana verkkopalveluna sekä antaa entistä vahvemman<br />

pohjan luoda rakentamisen ja remontoinnin alueille<br />

uusia interaktiivisia ratkaisuja"<br />

Suorakanavan kuluttajille tarjoamista palveluista on<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> tunnetuin ollen myös selkeä markkinajohtaja rakentamisen<br />

ja remontoinnin kuluttajainfon ja palveluiden tuottamisessa.<br />

Myös Puutarha.net on erittäin käytetty ja alalla arvostettu<br />

pihaan ja puutarhaan liittyvien asioiden kokoajana.<br />

Yhdessä uusimman tuotteen, Sisustaja.comin kanssa palveluilla<br />

on jo 240 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.<br />

Ei dramatiikkaa asuntomarkkinoilla................................. 2<br />

Mistä energia?.................................................................. 3<br />

Länsirannikon merelliset messut ..................................... 5<br />

Tiilerin lomaparatiisi valmistuu aikataulussa ................... 6<br />

Eikka-mökkiin Vallox-ilmanvaihto ................................... 9<br />

Loma-asuntojen muutostöiden ilmanvaihtomäärykset .... 9<br />

Kattolaatta kruunaa hirsisen messutalon ........................ 10<br />

EU-normit alkavat olla arkipäivää .................................. 12<br />

<strong>Me</strong>ri ja kasvit ................................................................. 14<br />

Vesikiertoinen lattialämmitys lattiaremontin yhteydessä 16<br />

Rakennetaan lasten kanssa ............................................. 18<br />

Hillityt pihakivetykset tulevat ........................................ 20<br />

Ei tuleva lastenhuone, vaan Monitoimihuone ................ 22<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>-seurantakohteissa jokaiselle jotakin ............ 23<br />

<strong>Me</strong>tallinhohtoa ja kansainvälistä tunnelmaa laatoilla ..... 24<br />

Passiivitalo passaa Vantaalle ............................................ 26<br />

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>-sivusto rakentaa palveluosaston taloyhtiöille28<br />

Hyvin suunniteltu ja asennettu ilmanvaihto toimii ....... 30<br />

Kattolyhdyillä kuutamovaloa ......................................... 32<br />

Ilmanvaihto ja lattialämmitys voivat hyödyntää toisiaan 34<br />

Miksi ja milloin home kasvaa rakenteissa ...................... 36<br />

Onko rakentamisen laatu parantunut? ........................... 38<br />

Muista jätevesijärjestelmän huolto ................................. 40<br />

Kolme tapaa rakentaa ..................................................... 42<br />

Energiatehokkuuden edellyttämät rakenteet .................. 44<br />

Rauman sydän on tori ................................................... 46<br />

Rakentamisen kesä <strong>2008</strong> ............................................... 48<br />

Uusia tuulia ................................................................... 50<br />

50

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia<br />

RUDUS PUUTARHAN RAKENTAJAN YHTEISTYÖKUMPPANINA<br />

ENGLANTILAISESTA PUUTARHASTA PUUTARHAN SISUSTAMISEEN JA EIJA’S GARDENIIN RUOTSINPYHTÄÄLLÄ<br />

ENGLANTI, LÄNSIMAISEN<br />

PUUTARHAKULTTUURIN KEHTO<br />

Englannin linnojen ja kartanoiden<br />

puistot mykistävät massiivisuudellaan<br />

ja loistollaan. Cottage gardenit ja omakotitalojen<br />

paljon pienemmät ja uudemmat<br />

puutarhat kertovat oleellisen.<br />

Niistä löytyy onnistuneita ratkaisuja<br />

yksityisyyden säilyttämiseen tiheään<br />

asutuilla alueilla. Huimaavan monipuolisen<br />

kasvivalikoiman lisäksi puutarhaan<br />

on saatu sijoitettua harkittuja<br />

yksityiskohtia, jotka saavat mielenkiinnon<br />

syttymään. Englannissa puutarha<br />

on lähes poikkeuksetta omistajalleen<br />

ylpeyden aihe, jota vaalitaan suurella<br />

rakkaudella. Viikonloppuisin käydään<br />

hakemassa inspiraatioita lukemattomista<br />

yleisölle avoimista yksityisistä tai<br />

säätiöiden omistamista puutarhoista.<br />

Syystä voikin sanoa, että Englanti on<br />

länsimaisen puutarhakulttuurin kehto.<br />

PUUTARHAN SISUSTAMINEN MEILLÄ<br />

Englannista tuodut ideat ja parantunut<br />

elintasomme ovat saaneet aikaan sen,<br />

että puutarhan ja parvekkeen viihtyvyyteen<br />

halutaan panostaa entistä enemmän.<br />

Puutarhassa viihdytään ja sen sisustamiseen<br />

käytetään enemmän aikaa<br />

ja vaivaa, mikä näkyy ilahduttavasti<br />

myös tuotevalikoimien monipuolistumisena:<br />

Vesiaiheet, kesäkeittiöt, kylpytynnyrit,<br />

erilaiset pergolarakennelmat ja<br />

graniittikivi- sekä muut esineet ovat vakiinnuttamassa<br />

suosiotaan. Halutaan<br />

kestäviä ja mikä tärkeintä suomalaiseen<br />

maisemaan hyvin istuvia tuotteita.<br />

EIJA’S GARDEN, PUUTARHAMATKA<br />

RUOTSINPYHTÄÄLLE<br />

Elämyspuutarhan perustamisidea<br />

Ruotsinpyhtäälle kehittyi useiden vuo-<br />

sien aikana Englantiin tekemieni puutarhavierailuiden<br />

tuloksena.<br />

Suuri merkitys oli myös puutarhurin<br />

opintoihin liittyvällä työjaksollani<br />

v. 1997 Keski-Englannissa sijaitsevan<br />

Snowshill Manorin mykistyttävän herkässä<br />

puutarhassa. Työskentely siellä<br />

synnytti ajatuksen siitä, kuinka voisin<br />

viestittää kokemaani mieltä rauhoittavaa<br />

kauneutta suomalaisille.<br />

Keväällä 2009 ilmestyy WSOY:n kustantamana<br />

Torpan puutarhassa - kirja,<br />

joka perustuu Ruotsinpyhtäällä sijaitsevan<br />

torppani puutarhaan.<br />

Minulle tulee paljon tiedusteluja siitä,<br />

onko Suomessa yhtään Englantilainen<br />

puutarha-kirjassani esiteltyjen kaltaisia<br />

yleisölle avoimia puutarhoja. Toiveenani<br />

onkin rakentaa ennen näkemätön<br />

yleisölle avoin puutarhakokonaisuus<br />

meille Suomeen.<br />

Hankkeen avulla voidaan edesauttaa<br />

tiedon lisäämistä puutarhan hoidon sekä<br />

siellä oleskelun positiivisesta vaikutuksesta<br />

muun muassa mielenterveyteen.<br />

Puutarha-suunnitteluun sekä henkiseen<br />

hyvinvointiin liittyvät luennot<br />

sekä kurssit ovat olennainen osa tätä<br />

hanketta.<br />

Puutarhan on tarkoitus olla toimiva<br />

kokonaisuus, josta voi löytää monia<br />

mieltä rentouttavia ja rauhoittavia tunnelmia<br />

ja yksityiskohtia. Yhtenä merkittävimpänä<br />

tarkoituksena on antaa<br />

ideoita sekä inspiraatiota kävijöiden<br />

omiin pihoihin ja puutarhoihin. Vierailukohteena<br />

puutarha palvelee muun<br />

muassa alan opiskelijoita, turisteja, eläkeläisiä,<br />

eri yhdistyksiä sekä kaikkia<br />

muita puutarhakärpäsen puremia harrastajia.<br />

Puutarha palvelee myös ulkotaidenäyttelyiden<br />

paikkana sekä taiteenharrastajien<br />

luovuuden lähteenä.<br />

PAIKKA<br />

Puutarha sijaitsee Ahvenkoskella osoitteessa<br />

Elimäentie 74. Alueen koko on<br />

noin 1 ha. Vierailijoita ajatellen alueen<br />

sijainti on hyvä. Vilkkaalta 7-tieltä on<br />

vai 640 metrin matka puutarhaan ja<br />

myymälään.<br />

Puutarha jaetaan seuraaviin puutarhahuoneisiin:<br />

Myymälä, parkkialue,<br />

pihlajikko, nurmikkoalue, hyötypuutarha,<br />

muotopuutarha, alppiruusupuutarha,<br />

muuripuutarha/salainen puutarha,<br />

karppilampi, enkelipuutarha, Cottage<br />

Garden, suomalainen perinnemaisema<br />

niittyineen, pylväikköpuutarha,<br />

perennapenkki<br />

www.pihalla.net<br />

ISSN 0787-0531<br />

Julkaisija<br />

<strong>Me</strong> <strong><strong>Rakentaja</strong>t</strong> yhteistyöryhmä<br />

Toimitus<br />

Suorakanava Oy<br />

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori<br />

Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449<br />

Painopaikka<br />

Punamusta<br />

Päätoimittaja<br />

Raimo Holopainen<br />

raimo.holopainen@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Toimituskunta<br />

Mirja Forsman<br />

Marianne Junkkarinen<br />

Tuula Nordberg<br />

Heikki Perkiö<br />

Anna Tanninen<br />

Tord Holmlund<br />

Markku Mäenpää<br />

Tapio Näslund<br />

Jari Seppälä<br />

Anna-Kaisa Tuomi<br />

Taitto ja ulkoasu<br />

Virve Rintasalo<br />

virve.rintasalo@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Osoitteenmuutokset<br />

Tilaukset<br />

Kirsi Hankimaa<br />

kirsi.hankimaa@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Puh. 02-634 6400<br />

51

<strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong>lle<br />

TASAVALLAN PRESIDENTIN<br />

INNOSUOMI-PALKINTO<br />

Liity jäseneksi heti!<br />

<strong>Me</strong>itä on jo 230.000 tyytyväistä jäsentä.<br />

Jäsenyys on maksutonta!<br />

52

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!