Suomi - Geological Survey of Finland

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 

GTK 

V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4

GTK:n visio 

Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia. 

GTK:n toiminta-ajatus 

GTK :n tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista 

tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja 

kestävää käyttöä. GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa 

ja sen luonnonvaroja, vastaa alansa kansallisesta 

tietopalvelusta sekä tuottaa asiakkaiden 

tarvitsemia palveluja ja toimii aktiivisesti kansainvälisissä 

projekteissa. 

Arkeeisen, yli 2 500 miljoonaa vuotta vanhan kallioperän kappaleita 

diabaasijuonessa. Kuva: Jorma Paavola, GTK 

GTK:sta lyhyesti 

• Geologian tutkimuskeskus (GTK) on 

kauppaja teollisuusministeriön (KTM) 

alainen asiantuntijaorganisaatio, joka aloitti 

toimintansa 1886. 

• GTK:lla on toimipaikat Espoossa, Kuopiossa 

ja Rovaniemellä. 

• Vuonna 2004 henkilöstöä oli 836 

(henkilötyövuodet). 

• Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 

55,4 milj. €. 

• Maksullisen toiminnan tulot olivat 

10,25 milj. €. 

• GTK:n toimintaa ohjaa 

kaksi strategista ohjelmaa: 

kallioperä ja raaka-aineet sekä 

maankäyttö ja ympäristö. 

SISÄLTÖ 

Ylijohtajan katsaus 2 

Johtokunnan tervehdys 3 

Kallioperä ja raaka-aineet 5 

Maankäyttö ja ympäristö 11 

Geopalvelut 17 

Kansainvälinen yhteistyö 21 

Tiedonhallinta 26 

Talous ja hallinto 28 

Indeksikartat 34 

GTK:n julkaisut ja raportit 

vuonna 2004 37 

GTK:n henkilökunnan julkaisut 

vuonna 2004 43 

Organisaatio ja johto 51 

Johtokunta 52 

Ryläyksen kiviputous. Kuva: Tapio Väänänen, GTK 

Kansikuva: Noin 15 metriä korkeat, Otavan kirkkokiviksi kutsutut kivipaadet sijaitsevat Otavan taajamassa Mikkelissä. Yhden kiven alla on suuri luola. 

Sisäkansi: Kaarnavuori on noin 50 metriä korkea pystysuora jyrkänne graniittikalliossa Mikkelin Anttolassa. Jyrkänne on kiipeilyharrastajien suosiossa. 

Kuvat: Jari Väätäinen, GTK 

1 • GTK 2004

Ylijohtajan katsaus 

Geologiasta kestävää 

kasvua ja hyvinvointia 

GTK:n ominta osaamista on maankamaran ja sen luonnonvarojen 

kartoitus. Tässä meillä on maailmanlaajuisestikin 

ainutlaatuista osaamista – siitä kiitos sitoutuneelle ja ammattitaitoiselle 

henkilöstöllemme. GTK:n tavoitteena on 

varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien 

raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö. Toiminnallaan 

GTK edistää taloudellista ja ympäristötekijät 

huomioonottavaa maankäyttöä sekä luo edellytykset alan 

teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle 

kehittymiselle. 

Kriittisiä menestystekijöitä ovat ainutlaatuisen osaamisemme 

lisäksi aktiivinen verkottuminen niin kotimaassa 

kuin kansainvälisestikin. Uusista yhteistyömuodoista yksi 

merkittävimpiä oli British Geological Surveyn kanssa 

solmittu lentogeofysiikkaa koskeva yhteistyösopimus. 

Ulkomaisia yhteistyökumppaneita oli eurooppalaisten 

tutkimuslaitosten lisäksi mm. Yhdysvalloista, Kanadasta 

ja Australiasta. Pietarilaisen VSEGEI-tutkimuslaitoksen 

kanssa jatkettiin yhteistyöprojekteja, joissa hyödynnettiin 

laitoksen korkeatasoista isotooppigeologista laboratoriota. 

Kotimaista yliopisto- ja tutkimusyhteistyötä vahvistettiin 

mm. liittymällä Oulun yliopiston koordinoimaan NorNetverkostoon, 

joka edistää yhteistyötä monien sektoritutkimuslaitosten 

välillä. 

Outokummussa sijaitseva mineraalitekniikan laboratorio 

integroitiin tutkimuskeskuksen toimintaorganisaatioon. 

Tämä osaaminen on tuonut uusia mahdollisuuksia palvella 

entistä tehokkaammin kaivosalan yrityksiä. Laboratoriota 

tullaan jatkossa kehittämään aktiivisesti myös ympäristöteknisiin 

tutkimuksiin. 

Tavoitteellinen toiminta jatkui suunnitelmien mukaisesti 

Vuoden 2004 aikana GTK:n toiminta jatkui kauppaja 

teollisuusministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden 

mukaisesti. Tutkimuskeskuksen palveluiden ja suoritteiden 

kysyntä kasvoi vuodesta 2003, ja tulotavoite ylitettiin sekä 

GTK 2004 • 2 

Kuva: Jari Väätäinen, GTK 

maksullisessa että yhteisrahoitteisessa toiminnassa. Tuloja 

ulkopuolinen rahoitus kattoi menoista 26%. Hyvä tulos 

johtui suurelta osin kaivannaistoiminnan kasvaneesta aktiivisuudesta 

Suomessa sekä merkittävistä vientiprojekteista 

Mosambikissa ja Tansaniassa. Myös kaivosympäristöihin 

kohdistuneiden tutkimuspalvelujen kysyntä oli aikaisempaa 

vilkkaampaa. 

Raaka-ainetutkimusten painopiste oli jalo- ja perusmetallien 

sekä teollisuusmineraalien ja -kivien etsinnässä 

ja turvetutkimuksessa. Raportoimme kauppaja teollisuusministeriölle 

kahdesta uudesta myyntikelpoisesta 

malminetsintäkohteesta. GTK edisti aktiivisesti kaivannaisteollisuuden 

toimintaedellytyksiä tuottamalla uutta 

kartoitus- ja tutkimustietoa erityisesti kallioperän raakaainepotentiaalin 

kannalta keskeisiltä alueilta. Yhteistyössä 

kauppaja teollisuusministeriön kanssa aloitettiin uusien 

valtausraporttien jakelu tietoverkon kautta. 

Maankäyttö- ja ympäristöohjelmassa merkittävä osa 

kiviaines- ja pohjavesihankkeista toteutettiin yhteisrahoitteisina. 

Kartoitustoiminnot keskitettiin elinkeinoelämän ja 

maankäytön suunnitteluun tarpeiden kannalta tärkeimmille 

alueille. Kiviaineshuollolle tärkeän tilinpitojärjestelmän rakentaminen 

GTK:n hallintajärjestelmään jatkui yhteistyössä 

ympäristöhallinnon kanssa. Geologisia arvoja selvitettiin 

valtakunnallisissa hankkeissa mm. Merenkurkun alueen 

maailmanperintöhakemukseen liittyvässä selvitystyössä. 

Tutkimuskeskuksen verkkopalvelujen laajentaminen 

jatkui ottamalla käyttöön turvetutkimustietoja koskeva 

palvelu, joka palvelee sekä turpeentuottajia että yksittäisiä 

maanomistajia. GTK:n internet-sivuilla rekisteröitiin 

toimintavuonna lähes puoli miljoonaa käyntiä. Tiedotusvälineissä 

tutkimuskeskuksen näkyvyys kasvoi edellisvuoteen 

verrattuna. GTK osallistui aktiivisesti myös 

valtakunnalliseen Kiven Vuosi -teemaan, jonka tavoitteena 

oli tehdä tunnetuksi luonnonkiviteollisuutta ja edistää 

kiven käyttöä. 

Suomen ja Venäjän väliseen velkakonversioon liittyvät ja 

EU-rahoitteiset tutkimushankkeet muodostivat keskeisen 

osan kansainvälisestä tutkimustoiminnasta. Outokummun 

alueelle kairattiin konversiorahoituksella 2,5 km syvä tutkimusreikä, 

joka antaa runsaasti uutta tietoa mm. maankuoren 

rakenteista, lämpötiloista sekä kalliovesien ja kaasujen 

pitoisuuksista. Näillä tiedoilla on tärkeä merkitys myös 

ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksissa ennakoitaessa 

kallioperän syvempien alueiden olosuhteita. 

Strategiaa tarkistetaan 

Toimintavuoden aikana valmisteltiin tutkimuskeskuksen 

uusi visio ja strategia sekä niitä tukevat organisaatiouudistukset. 

Uudistuksilla vahvistetaan edelleen laitostason 

ohjausta ja terävöitetään toiminnan kohdentumista ydintehtäviin 

sekä selkeytetään yksiköiden tehtäväjakoa. Muutoksia 

organisaatiorakenteeseen ja vastuisiin tehtiin Geopalvelut-yksikössä, 

tietohallinnossa sekä kansainvälisessä

Johtokunnan tervehdys 

projektiviennissä. Uusi valtakunnallinen palveluyksikkö 

nimettiin vastaamaan GTK:n hallintotehtävistä. 

Strategiatyö etenee syventävällä vaiheella vielä vuonna 

2005. Tutkimuskeskuksen toimintaa fokusoidaan entistä 

määrätietoisemmin maankamaran luonnonvarojen ja niiden 

kestävän käytön huippuosaajana sekä kansallisena geotietokeskuksena, 

joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden 

ja monipuolistuvan käytön yhteiskunnassa. 

Merkittävä uudistus oli kauppaja teollisuusministeriön 

päätös alueellistaa GTK:n toimintaa perustamalla Länsi- 

Suomen alueyksikkö Kokkolaan. GTK:lla on nyt kattava 

toimipisteverkko, joka entisestään tehostaa alueiden 

kehittämistä. Samalla GTK profiloi alueellisen toimintansa 

entistä paremmin vastaamaan alueiden haasteita ja 

mahdollisuuksia. 

GTK:n vahvuustekijä on sen osaava ja sitoutunut henkilöstö. 

Katsausvuoden lopulla tehtiin henkilöstökysely, 

jonka tavoitteena oli arvioida henkilöstön, työyhteisön ja 

organisaation tilaa, jotta kehittämistoimenpiteitä voidaan 

kohdistaa oikeaan suuntaan. Kysely antoi GTK:laisille 

mahdollisuuden vaikuttaa toiminnan kehittämiseen jokaisella 

organisaatiotasolla. Keväällä 2005 valmistuneet 

tutkimustulokset antavat viitteitä kehittämiskohdista. 

Jatkossa uusintakyselyt antavat myös tietoa kehittämisen 

onnistumisesta ja uudelleensuuntaamisen tarpeista. 

Geologia tutuksi kaikenikäisille 

Katsausvuoden aikana GTK panosti tieteenhaaransa 

tekemiseksi kansalaisille tutuksi. Kansannäytetoiminta 

keskitettiin Kuopioon ja toimintaa aktivoitiin julkaisemalla 

korkeatasoinen esite, Retkeilijän kiviopas. 

GTK jatkoi yhteistyötään Metsähallituksen ja Metlan 

kanssa toteuttaen useita geologisia näyttelykokonaisuuksia 

suojelualueiden ja kansallispuistojen opastuskeskusten 

yhteydessä. 

Kattavaa tieteellistä kirjaa Pohjois-Suomen maaperästä, 

sen maalajeista, niiden synnystä ja käytöstä työstettiin 

katsausvuoden aikana ja se julkistettiin maaliskuussa 2005. 

Se on yhteenveto ja selityskirja kartoitustyöstä, jonka tuloksena 

syntyi yhtenäinen, koko Pohjois-Suomen kattava 

maaperän yleiskartta. 

Espoon toimipisteessä panostettiin uudenlaisen geonäyttelyn 

rakentamiseen tavoitteena kertoa houkuttelevasti 

kaiken ikäisille geologiasta kiinnostuneille maapallon 

synnystä ja sen ilmiöistä. Varsinkin koululaisille geonäyttely 

avaa uudenlaisen maailman, sillä geologia ei ole 

oppiaineena kouluissa. Samalla näyttely esittelee GTK:ta 

ja sen toimintaa. 

Lopuksi haluan lausua kiitokseni kauppaja teollisuusministeriölle, 

kaikille sidosryhmillemme ja asiakkaillemme 

sekä GTK:n henkilökunnalle hyvästä yhteistyöstä. Yhdessä 

teemme visiostamme totta ja saamme ”Geologiasta kestävää 

kasvua ja hyvinvointia”. 

Elias Ekdahl 

GTK hyötyy 

metallimarkkinoiden 

kasvusta 

Maailmantalouden elpyminen vuonna 2004, joka pääosin johtui 

Kiinan ennennäkemättömästä talouskasvusta, on vaikuttanut 

myönteisesti myös GTK:n toimintaympäristöön. Kiinan teollisuustuotannon 

kasvu edellisvuoteen verrattuna oli noin 16 %, 

ja Kiinasta tuli yhtä suuri metallien kuluttaja kuin Eurooppa, 

joka on vuosikymmenien ajan ollut maailman johtava metallien 

käyttäjä. Globaali teollisuustuotannon kasvu oli 4,5 % Euroopan 

teollisuustuotannon kasvaessa vain vaatimattomat 1,7 %. 

Metallimarkkinoiden pitkään jatkunut matalasuhdanne taittui 

vuoden 2003 lopussa ja kasvu jatkui voimakkaana kertomusvuoden 

aikana. Esimerkkinä metallien kysynnän elpymisestä on 

kupari, jonka kysyntä maailmanlaajuisesti kasvoi 7 %. Kuparin 

kysyntä Euroopassa kasvoi vain 2 %, mutta Kiinassa jopa 14 

%. Tuotannon kasvu jäi jälkeen kulutuksen kasvusta, josta 

seurauksena oli raju hinnan nousu noin 1 750 US dollarista 

tonnilta alkusyksyllä 2003 noin 3 270 US dollariin tonnilta 

vuoden 2004 loppuun mennessä. 

Perinteisesti tällaiset raaka-ainepulasta johtuvat merkittävät 

hinnannousut aikaansaavat voimakkaan kasvun sekä malminetsintäinvestoinneissa 

että jo tunnettujen malmioiden 

hyväksikäytössä. Vuosi 2004 oli vuosi, jolloin voimakkaasti 

kasvavat pääomavirrat maailmanmarkkinoilla hakivat uusia 

sijoituskohteita luoden mahdollisuuksia malminetsintää toteuttavien 

yhtiöitten rahoittamiseen. 

Globaalit sijoitukset malminetsintään kasvoivat 58 % edellisvuodesta 

3 800 milj. US dollariin. Euroopassakin investoinnit 

kasvoivat 31 % ollen 110 miljoonaa euroa. Suomessa 

investonnit olivat 31 milj. euroa ja Ruotsissa 27 milj. euroa. 

Investoinnit kohdistuivat Fennoskandian alueelle muodostaen 

merkittävän eurooppalaisen malminetsintäalueen. Noin 

31 yhtiötä tekee aktiivista malminetsintätyötä Suomessa. 

Näistä suurin osa on ulkomaalaisia yhtiöitä, jotka hyödyntävät 

GTK:n palveluita ja dataa työssään. GTK:n tilauskanta olikin 

hyvä kertomusvuonna. Näillä näkymin satsaukset malminetsintään 

jatkuvat voimakkaina myös vuoden 2005 aikana. 

Tom O. Niemi 

puheenjohtaja 

3 GTK 2004

GTK 2004 • 4

Kallioperä & raaka-aineet 

Malminetsintä jatkui ennätysvilkkaana 

Kallioperä- ja raaka-aineet -tulosalueen 

tehtävänä on kartoittaa ja tutkia 

Suomen kallioperää ja sen raakaainepotentiaalia 

sekä tuottaa yhteiskunnan 

ja sidosryhmien tarvitsemaa 

geologista tietoa ja palveluja. Toiminnan 

tavoitteena on edistää kallioperän 

malmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkivivarojen 

hyödyntämistä kestävän 

kehityksen periaat teen mukaisesti 

sekä aktiivisesti luoda edellytyksiä 

alan teolliselle kehityk selle. 

Polvijärven kunnan kromirikkaalla alueella 

on Horsmanahon talkkikaivos, joka toimii 

avolouhoksena. Kuvassa näkyy kallion rako, 

johon on virrannut pintavettä. Kuvan poikkileikkaus 

on toistakymmentä metriä korkea. 


GTK kehitti kertomusvuonna kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä tuottamalla 

uutta tietoa ja tulkintoja erityisesti kallioperän raaka-ainepotentiaalin 

kannalta keskeisiltä alueilta sekä parantamalla geologisen tiedon saatavuutta. 

Metallisten malmien etsintä jatkui vilkkaana 

Malminetsintä oli Suomessa ennennäkemättömän vilkasta. Maassamme toimii 

aktiivisesti noin 30, valtaosin ulkomaista malminetsintäyritystä . Toiminta on 

heijastunut geologisen tiedon, asiantuntemuksen ja palveluiden lisääntyvänä 

kysyntänä. Käytännössä kaikki yhtiöt käyttävät GTK:n tietoaineistoja ja asiantuntemusta. 

GTK keskittyi strategiansa mukaisesti ensi vaiheen malminetsintään, joka 

perustuu syvälliseen geotieteelliseen osaamiseen, uusimpiin menetelmiin ja 

geotiedon monipuoliseen hyväksikäyttöön. Tavoitteena on tuottaa perustietoa 

Suomen kallioperän malmivaroista, kehittää niiden etsintämenetelmiä ja paikantaa 

uusia malmipotentiaalisia alueita. Löydetyt esiintymät raportoidaan kauppaja 

teollisuusministeriölle edelleen myytäviksi teollisuudelle jatkotutkimuksia 

ja mahdollista kaivostoimintaa varten. GTK:n tutkima Kittilän Kettukuusikon 

kultaesiintymä myytiin kansainvälisessä tarjouskilpailussa yhdysvaltalaiselle 

Taranis Resources -yhtiölle, joka aloitti esiintymän jatkotutkimukset. Kohonnut 

nikkelin maailmanmarkkinahinta on johtanut myös teollisuuden lisätutkimuksiin 

useissa GTK:n aiemmin löytämissä malmiaiheissa tavoitteena kaivostoiminnan 

aloittaminen. GTK nimitti uuden tutkimusprofessorin, jonka tehtävänä 

on kehittää jalometallien tutkimusta ja etsintää. Toimen sijoituspaikkana on 

Rovaniemi. 

Metallisten malmien osalta etsinnän painopiste oli kullassa, jossa on tällä 

hetkellä nähtävissä parhaat mahdollisuudet uuden kaivostoiminnan kannalta 

ja toisaalta suurin teollisuuden kiinnostus. Tärkeimmät kullanetsintähankkeet 

kohdistuivat Kittilän itäosiin sekä Porttipahdan ja Lokan tekoaltaiden ympäristöön, 

Kuhmoon, Kalajoen–Nivalan–Reisjärven alueelle ja Forssan–Huittisten 

alueelle tavoitteena paikantaa uusia kultapotentiaalisia vyöhykkeitä. Useita 

uusia malmiaiheita paikannettiin jatkotutkimuskohteiksi. Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen 

monivuotinen tutkimushanke päättyi. Se tuotti useita kulta- ja 

nikkelimalmiaiheita sekä erinomaisen perustietopaketin alueen geologiasta 

alueella toimivien malminetsintäyhtiöiden hyödynnettäviksi. 

Pohjois-Suomen kerrosintruusioiden platinametallipotentiaalin selvitykset 

keskittyivät Koillismaalle, josta paikannettiin kaksi pirotteista platinametalli–nikkeli–kupari-esiintymää. 

Keski-Lapin granitoidialueella selvitettiin ns. 

appiniiteiksi kutsuttujen kivilajien malmipotentiaalia. Vihannin ympäristöstä 

valmistui uusi sinkkimalmimalli, jonka soveltuvuutta malminetsintään testataan 

lähivuosina. 

GTK:lla aktiivinen rooli teollisuusmineraalien etsinnässä 

Vuonna 2004 teollisuusmineraalien etsinnässä keskityttiin pigmenttimineraaleihin 

kalsiittiin, ilmeniittiin ja kaoliiniin, sekä niiden lisäksi harvinaisia 

5 • 2004 GTK

Kalliosta otetaan näytepalaa kiilaamalla. 


Pernajan kallioalue löydettiin vuonna 

1999. Louhoksella tuotetaan mm. 

korkealaatuista asfaltin kiviainesta. 

Kuva: Mika Räisänen, GTK 

alkuaineita, lähinnä litiumia sisältäviin pegmatiitteihin. GTK:n etsintästrategian 

suunnittelun tueksi laadittiin raportti Suomen teollisuusmineraalien tuotannosta ja 

etsintätarpeesta. Raportin mukaan teollisuusmineraalien tuotannon jatkuvuuden ja 

kasvun kannalta GTK:n aktiivinen rooli uusien esiintymien etsinnässä ja tutkimisessa 

on välttämätön. Tutkimuskohteiden valinnassa otetaan huomioon mineraalipotentiaalisuuden 

ohella teollisuuden tarpeet ja sijainti. Panostusta kohdistetaan alueille, 

joilla on jo syntymässä uutta kaivosteollisuutta. 

Kalsiittia etsittiin Lounais-Suomessa, ja merkittävintä oli Nummi-Pusulan Kalkkimäen 

wollastoniittipitoisen karbonaattikiviesiintymän tutkimusten valmistuminen 

sekä raportointi KTM:lle. Tämän sijainniltaan keskeisen esiintymän noin 7 miljoonan 

tonnin varantoihin sisältyy puhdasta kalsiittimarmoria, kalsiittista dolomiittimarmoria 

ja wollastoniitti-kalsiittimarmoria. Pohjan Kuovilan wollastoniitti–kalsiittiesiintymän 

varannot kasvoivat huomattavasti vuoden 2004 kairauksissa. Esiintymän 

todettiin jatkuvan pystyasentoisena ainakin 150 metrin syvyyteen. Lisäksi Kuovilasta 

länteen Kiimasuolta paikannettiin 150 m leveä kalsiittikivijakso. Kuovilan 

kalsiittiesiintymä, kooltaan lähes 100 miljoonaa tonnia, on tulevaisuudessa tärkeä 

kotimainen raaka-ainevaranto alati kasvavalle mikrokalsiittituotannolle. Kalsiitin 

sivutuotteena esiintymästä olisi mahdollista saada wollastoniittia. 

Karbonaattikiviä kairattiin myös Virtasalmen Rajakankaan alueella, josta paikannettiin 

mittava kalsiitti–dolomiittikiviesiintymä. Sievissä tavoitettiin kairaamalla 

pitkään tunnettujen dolomiittilohkareiden emäkallio. Löydös saattaa synnyttää 

alueelle maatalouskalkin tuotantoa. 

Ilmeniittitutkimuksia tehtiin Kauhajoen Lumikankaalla, josta paikannettiin 

magneettisin ja gravimetrisin mittauksin sekä kairauksin yli 200 miljoonaa tonnia 

apatiitti–ilmeniitti–magnetiittigabroa, jossa malmimineraalien osuus on parikymmentä 

prosenttia. 

Kaoliininetsinnän painopiste oli Sallan Vittajängällä, jossa maastotutkimukset 

saatiin päätökseen. Esiintymän kooksi arvioitiin yli 10 miljoonaa tonnia kaoliinia, 

jonka kaoliniittipitoisuus on 30 %. Alustavien rikastuskokeiden perusteella kaoliinin 

vaaleus on noin 80 %, mikä on riittävä paperin täyteaineena käytettävälle 

kaoliinille. 

Spodumeenia sisältävien litium–pegmatiittien etsintä käynnistettiin Kaustisen alueella. 

Tutkimusten tarkoituksena on tukea alueelle kehitteillä olevaa kaivostoimintaa, 

jonka taustana on litiumin kasvava kysyntä tietokoneiden ja sähkökulkuneuvojen 

akuissa. Kohdealueen valintaan vaikutti runsaslukuiset spodumeenilohkareviuhkat, 

jotka pääosin oli löydetty jo Suomen Mineraali Oy:n 1960-luvun malmitutkimuksissa. 

GTK:n asiantuntemus yhteistyöverkostojen käyttöön 

GTK käynnisti Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan kehittämistä koskevan hankkeen, 

jonka keskeisimpänä sisältönä on laajojen yhteistyöhankkeiden suunnittelu 

sekä verkostoitumisen vahvistaminen pohjoisen Skandinavian ja Luoteis-Venäjän 

alueella. Hankkeen toiminta-aika on 2004-2006. GTK:n yhteistyökumppaneita 

hankkeessa ovat Lapin liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Oulun yliopiston 

NorNet-yhteistyöverkosto. 

Suomen ja Venäjän välisellä velkakonversiorahoituksella toteutetun syväseismisen 

FIRE-heijastusluotaushankkeen korkealaatuisen aineiston alustavat tulkinnat 

valmistuivat ja toivat täysin uutta tietoa Suomen maankamaran syvärakenteesta. 

Tuloksia tullaan hyödyntämään mm. malmipotentiaalin tutkimuksessa. Outokum- 

GTK 2004 • 6


mussa aloitettiin ennätyksellisen syvän tutkimusreiän kairaus niinikään velkakonversiorahoituksella. 

GTK on tilannut venäläiseltä syväkairaukseen erikoistuneelta 

valtionyritykseltä NEDRA:lta ja kauppahuone Machinoimportilta 2,5 km syvän 

tutkimusreiän kairauksen, joka toteutetaan vuosina 2004–2005. 

GTK esitteli ja markkinoi Suomen malmimahdollisuuksia alan teollisuudelle 

ja kehitti sidosryhmäsuhteitaan. Keskeisenä tapahtumana oli maailman johtava 

malminetsintäkonfrenssi, Prospectors and Developers Associationin (PDAC) 

vuosittain Torontossa järjestettävä kokous, jossa GTK:lla oli jo kymmenettä kertaa 

oma osastonsa. 

Alueelliset kartoitusohjelmat 

Kallioperäkartoituksen painopiste oli Kainuu–Kuusamon alueella, jossa jatkui 

tietokannan täydentäminen alueelliseen, 1:250 000 mittakaavaiseen kartoitukseen 

perustuen. Lapissa viimeisteltiin kahden 1:100 000 karttalehtialueen kartoitukset 

karttalehtien julkaisemista varten. Kartoitustavoite ylittyi reippaasti ennakoitua 

suuremman kausiharjoittelijamäärän ansiosta. Kartoitustietojen käytön helpottamiseksi 

kaikki julkaistut 1:100 000 karttalehtiselitykset vietiin internetjakeluun 

pdf-tiedostoina. 

Lentogeofysikaalinen kartoitusohjelma eteni hyvin ja vuoden mittaustavoite 

ylitettiin 40 %:lla. Hyvän tuloksen ansiosta ohjelman pinta-alakattavuus nousi jo 

86 prosenttiin. Lisäksi GTK:n hankkeissa tehtiin tavoitteen mukaisesti malmipotentiaalisten 

alueiden tihennysmittausta Kaustisissa, Vihannissa ja Sodankylässä. 

Alueelliset painovoimamittaukset etenivät suunnitelman mukaisesti. Mittauksilla 

selvitettiin mm. Koillismaan kerrosintruusioiden ja ns. Etelä-Suomen kaarikompleksin 

rakennetta sekä tuettiin Keski-Pohjanmaan teollisuusmineraaliesiintymien 

tutkimuksia. 

Kallioperä ja raaka-aineet 

Suoritteet 2004 2004 

suunniteltu toteutunut 

Malminetsintään liittyvät valtausraportit, kpl 13 16 

KTM:lle raportoidut, merkittävät malminetsintäkohteet kpl 4 2 

Aerogeofysikaalinen kartoitus, linjakm 

- kartoitusohjelma 40 000 56 000 

- tihennysmittaukset 15 000 15 293 

Painovoimakartoitus, km 2 2 000 2 038 

Kallioperäkartoitus, km 2 1 500 3 350 

Kallioperäkartat 1:000 000, kpl 4 3 

Uudet kallioperähavainnot, kpl 5 000 10 312 

Syväreiän kairaustorni Outokummussa. 


7 GTK 2004

Suomen syvin reikä kairattiin Outokummussa 

Syväkaira Outokummussa. 


> GTK aloitti huhtikuussa 2004 ennätyksellisen 

syvän tutkimusreiän kairauksen 

Outokummussa. Kairaus saatiin 

päätökseen helmikuussa 2005 hieman 

aikataulustaan edellä. Reiän syvyydeksi 

tuli 2 516 m. Hanke oli kertomusvuoden 

näkyvimpiä GTK:n hankkeita. 

Kairauksen urakoitsijana toimivat 

venäläinen kairauksiin erikoistunut 

valtionyritys NEDRA ja kauppahuone 

Machinoimport, jotka vastasivat kairauksen 

teknisestä toteuttamisesta. Kairaushanke 

perustui Suomen ja Venäjän 

hallitusten väliseen sopimukseen entisen 

Neuvostoliiton aikaisten valtionvelkojen 

osittaisesta kuittaamisesta Suomeen 

toimitettavilla tieteellisillä laitteilla ja 

tutkimuspalveluilla. 

GTK valitsi Outokummun tutkimuksen 

paikaksi sen vuoksi, että se on eräs tärkeimmistä 

ja mielenkiintoisimmista malmialueista 

Suomessa, vaikka varsinainen 

metallikaivostoiminta alueella päättyi jo 

1980-luvulla. Outokummun alueella on 

kallioperää tutkittu ja kairattu ahkerasti, 

ja alueesta on runsaasti aikaisempia 

tutkimuksia käytettävissä. Edelliset syväkairaukset 

ulottuivat syvimmilläänkin 

vain noin 1 150 m:n syvyyteen. GTK:n 

syväreikähankkeen tavoitteena oli kallioperän 

perustutkimus ja reiän käyttö 

”syvälaboratoriona” myös kairauksen 

jälkeen. Syväreikähanke on luonteeltaan 

perustutkimusta ja se hyödyttää 

maankuoren rakenteiden mallintamista 

yleensä ja erityisesti Outokumpu-jakson 

syvärakenteen selvittämistä sekä kalliopohjavesien 

koostumuksen ja alkuperän 

tutkimusta. 

Syväreikä selvitti Outokummun 

kallioperän rakenteen 

Yksi reiän keskeisistä tutkimustavoitteista 

oli selvittää Outokummusta havaitun 

seismisiä aaltoja voimakkaasti heijastavan 

kivilajikerroksen ominaisuudet. Kairaus 

lävisti seismistä havaintoa vastaavan 

kerroksen 1,3–1,5 km:n syvyydellä. 

Osoittautui, että seismisesti heijastava 

kerros edustaa samoja kivilajeja, joihin 

Outokummun malmit liittyivät. Samanlaisia 

heijastavia kerroksia esiintyy Itä- 

Suomessa Outokummun ympäristössä 

laajalla alueella. Havainto on merkittävä 

ja osoittaa, että heijastusseismisillä 

menetelmillä voidaan suoraan paikantaa 

malminetsinnän kannalta otollisia 

kivilajeja. 

Syväreiän pohjavesiolot osoittautuivat 

hyvin mielenkiintoisiksi. Kallion vedenjohtavuus 

oli varsin suuri ylimmällä 500 

m:llä, mutta pieneni nopeasti alaspäin 

mentäessä, ja yli 1000 m:n syvyydeltä 

saatiin pumpattua vain hyvin niukasti 

kalliopohjavesinäytteitä. Tulokset osoittavat 

kuitenkin, että Outokummun kallioperässä 

pohjavesi on hyvin suolaista 

ja kaasupitoista. Kaasu on etupäässä 

metaania. Mitään taloudellista merkitystä 

kaasulla ei ole, mutta havainto on tieteellisesti 

erittäin mielenkiintoinen. Kaasun 

alkuperä ei ole vielä tiedossa. 

Syväreikähanke ei sisältänyt pelkkää 

kairausta, vaan myös koko joukon geofysikaalisia 

mittauksia halkaisijaltaan 

22-senttisessä reiässä. Reiästä mitattiin 

kallion sähköjohtavuutta, tiheyttä, magneettisia 

ominaisuuksia, lämpötilaa sekä 

kallion koostumusta erilaisten geofysikaalisten 

luotausten avulla. Lämpötila 

reiän pohjalla on noin +40 ºC. 

Tutkimukset jatkuvat 

kansainvälisenä yhteistyönä 

Outokummun syväreikä jää auki kairauksen 

jälkeen, jotta sitä voidaan käyttää syvälaboratoriona 

erilaisiin geofysikaalisiin 

ja geologisiin mittauksiin vielä vuosien 

ajan. Tutkimuksen teemat liittyvät mm. 

kallioperän pohjavesiolojen tarkempaan 

tutkimukseen ja vesinäytteiden pumppaamiseen 

kallion rakovyöhykkeistä 

ja kallioperässä mahdollisesti olevaan 

eliötoimintaan. Myös kallioperän seikkaperäistä 

rakennetta selvitetään reikäluotausten 

ja geofysikaalisten maanpintamittausten 

yhteistulkinnalla. Niinikään 

kallion jännitystila kiinnostaa tutkijoita. Yli 

2 km:n syvyydeltä nostetut kairasydämet 

katkeilivat ohuiksi kiekoiksi, minkä aiheuttaa 

kallioperän voimakas jännitystila. 

Syväreiän kairasydännäytteitä tullaan 

hyödyntämään laajasti kallioperän 

fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien 

tutkimuksessa. Syväreikää ja 

sen näyteaineistoja käytetään GTK:n 

johtamassa laajassa kansainvälisessä 

tutkimushankkeessa, johon osallistuu 

lähivuosina tutkimusryhmiä seitsemän 

eri maan tutkimuslaitoksista, yliopistoista 

ja alan yrityksistä. 

GTK 2004 • 8


Kiviaineksella on suuri merkitys yhteiskunnalle 

> Marraskuussa Helsingin yliopistossa 

tarkastettiin geologi Mika Räisäsen 

väitöstutkimus, jonka mukaan kiinnittämällä 

enemmän huomiota kiviainesten 

geologisiin ominaisuuksiin saavutetaan 

tuotannollisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia 

hyötyjä. 

Kiviaineksia tuotetaan murskaamalla 

kallioita. Kiviaineksilla tarkoitetaan kivirakeita, 

joita käytetään rakentamisen 

materiaaleina joko sidottuina, kuten 

asfaltti ja betoni, tai sitomattomina 

esimerkiksi teiden rakennekerroksissa, 

salaojissa ja rautateissä. 

Kiviaineksilla on suuri merkitys yhteiskunnan 

infrastruktuurin toimivuudelle. 

Tonneina mitattuna kiviainesteollisuus on 

Suomen suurin teollisuuden ala; meillä 

käytetään vuosittain noin 90 miljoonaa 

tonnia kiviaineksia, eli noin 18 tonnia 

asukasta kohden. Kiviainesten laatu riippuu 

niiden geologisista piirteistä, kuten 

mineraalikoostumuksesta ja rakenteesta, 

mutta myös niiden murskauksesta ja 

käyttökohteesta. Sama kiviaines voi olla 

korkealaatuinen rakennusaine esimerkiksi 

asfaltissa, mutta heikkolaatuinen 

esimerkiksi betonissa. Kiviainesten 

laatu riippuu niiden geologisista ominai- 

suuksista. Mika Räisäsen 

tutkimuksessa selvitettiin 

kiviainesten kartoituksen, 

testaamisen, ympäristöja 

lupa-asioiden ongelmia 

sekä arvioitiin kiviainesten 

laatua mm. kulumisen ja 

katupölyn muodostumisen 

kannalta. 

Julkaisu: Mika Räisänen, 

“From outcrops to dust 

- mapping, testing, and 

quality assessment of 

aggregates” Academic 

dissertation, University of 

Helsinki, 2004. Publications 

of the Department 

of Geology D1, ISSN 

1795-3499, ISBN 952- 

10-2145-4. 

Kiviblokkeja Taivassalon 

Graniitti Oy:n rapakivigaraniittilouhoksella 

Kivelässä Luumäellä. 


Kiven Vuosi 2004 teki luonnonkiveä tunnetuksi 

> Vuonna 2004 vietettiin Kiven teemavuotta, 

jonka oli ideoinut ja julistanut 

Kiviteollisuusliitto ry. Teemavuoden aikana 

kiviteollisuutta, luonnonkiven käyttöä 

ja geologiaa tehtiin tunnetuksi monin 

eri tavoin. Teemavuosi näkyi erityisesti 

tehostuneena luonnonkivialasta tiedottamisena. 

Vuoden aikana organisoitiin 

myös monipuolista kivialan koulutusta 

ja kehitystoimintaa. GTK oli mukana 

monissa tapahtumissa keskeisenä 

toimijana esitellen laajasti luonnonkiviosaamistaan. 

Teemavuosi sisälsi yhteistyön kehittämistä 

ja tiivistämistä niin kotimaisten kuin 

ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa 

luonnonkiven tunnetuksi tekemiseksi 

niin ammattialisten kuin tavallistenkin 

suomalaisten keskuudessa ikään katsomatta. 

Kiven Vuosi -teemavuoden 

kunniaksi GTK pystytti useita luonnonkivinäyttelyitä 

ja julkisti kiviaiheisia 

kilpailuja koululaisille. Teemavuoden 

aikana GTK osallistui kansainvälisiin kivimessuihin, 

Nordic Stone 2004, Turussa 

ja kansainvälisen luonnonkiviseminaarin 

Oulussa. Teemavuoden puitteissa järjestettiin 

useiden tahojen yhteistyönä myös 

suunnittelukilpailu, jonka kohteena oli 

GTK:n Kuopion toimitalon piha-alue. 

Kivien tunnistamista Geologian päivänä 

Nunnanlahdessa. Kuva: Nike Luodes 

9 • GTK 2004

GTK 2004 • 10

Maankäyttö & ympäristö 

Maankäytön kartoitus jatkui 

monipuolista tietoa tuottaen 

Maankäyttö ja ympäristö -tulosalueen 

tehtävänä on maaperän ja 

sen raaka-ainevarojen kartoitus ja 

tutkimus sekä ympäristögeologiset 

tutkimukset. Toiminnan tavoitteena 

on tuottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon, 

maankäytön suunnittelun 

ja elinkeinoelämän tarvitsemaa 

tietoa, sovelluksia ja palveluja 

kestävän kehityksen mukaisen 

raaka-ainehuollon sekä maankäytön 

turvaamiseksi. 

Luonnontilainen Kellolähde 

Hämeenkoskella. 


Tulosalueen toiminta vuonna 2004 oli kokonaisuutena asetettujen tavoitteiden 

mukaista. Sidosryhmä- ja asiakaslähtöisen toimintatavan ansiosta suuri osa 

hankkeista toteutettiin yhteisrahoitteisina. Vuoden aikana aloitettiin ennätykselliset 

yksitoista uutta yhteisrahoitteista hanketta, mikä mm. yhdessä lisääntyneen 

kaivosympäristötutkimusten kysynnän kanssa osoittaa tutkimuskeskuksen 

vahvistuvaa roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana 

asiantuntijana. Toiminnan hyödyllisyys ja vaikuttavuus varmistettiin 

keskittämällä kartoitus- ja etsintätoiminnat elinkeinoelämän ja maankäytön 

suunnittelun tarpeiden kannalta tärkeimmille alueille. 

Tutkimustoiminnassa panostettiin yhteiskunnan ja teollisuuden kannalta 

keskeisiin aiheisiin. Turveteollisuuden raaka-ainevarantojen turvaamiseksi 

raportoitiin 158 milj. m 3 tuotantokelpoista turvetta. 

Maa-ainesten varantotietoja täydennettiin keskeisten kulutusalueiden ympäristöissä, 

ja kiviainesten tilinpitojärjestelmän rakentaminen jatkui yhteistyössä 

ympäristöhallinnon kanssa. Pohjavesialueiden rakennetutkimuksia tehtiin 

yhteistutkimuksina useissa eri kohteissa yhteistyökumppaneiden kanssa. EUja 

lähialueyhteistyöhön osal listuttiin aktii visesti. Luoteis-Venäjälle painottunut 

mittava ympäristögeokemiallinen kartoitusprojekti päättyi. Hankkeen 

kansainvälistä merkittävyyttä kuvastaa, että projektin lopputulokset julkaisi 

kansainvälinen kustannusyhtiö Elsevier. 

Kartoitustoiminta 

Maaperän peruskartoitus 1:20 000/50 000-mittakaavassa kohdennettiin tehdyn 

valtakunnallisen tarveselvityksen pohjalta maankäytölli sesti tärkeille alueille 

Etelä-Suomen rannikkoseudulle sekä Vaasan ja Oulun ympäristöön. Kartoitustavoite 

ylittyi merkittävästi erityisesti Merenkurkun alueella saavutetun hyvän 

tuloksen ansiosta. 

Merigeologista kartoitusta ja luotausta voitiin tehdä merkittävästi alle tavoitteen 

uuden Merivoimien kanssa hankitun tutkimusaluksen käyttöönottotestausten 

vuoksi. 

Monivuotinen projekti yleismittakaavaisen digitaalisen maaperäaineiston 

tuottamiseksi koko maasta jatkui suunnitelman mukaisesti yhteistyössä 

MTT:n ja Metla:n kanssa. Hankkeen rahoitukseen osallistuu myös ympäristöministeriö. 

Projekti perustuu erilaisten maaperää koskevien lähtöaineistojen 

yhteiskäyttöön, analysointiin ja tulkintaan uudenaikaisten paikkatieto- ja 

kuvankäsittelyteknii koiden avulla. Lopputuloksena saadaan yhtenäinen numeerinen 

aineisto muuttumattomasta maaperästä ja maaperän muuttuneesta 

pintaosasta sekä niiden ominaisuuksista. Aineistot palvelevat kotimaassa erilaisia 

maankäytön, peltoviljelyn ja metsänhoidon tarpeita. EU:n maaperäsuojelu- ja 

muita tietotarpeita varten tulosaineistot tallennetaan myös EU:n maaperätoimiston 

(European Soil Bureau) tietojärjestelmiin. 

Helsingin seutukunnan alueella toteutettavan kolmivuotisen taajama- ja kasvualueiden 

rakentamista palvelevan KallioINFO-kehitysprojektin I-vaiheen 

loppuraportti hyväksyttiin ja II-vaihe aloitettiin. Projektin tavoitteena on kehittää 

11 • 2004 GTK

Susiluola sijaitsee Susivuoren pohjoisrinteellä 

116,5 metriä nykyisen 

merenpinnan yläpuolella ja Kristiinankaupungin 

puolella, mutta luola-alueen 

omistaa Karijoen kunta. GTK osallistuu 

luolan kivilöytöjen tutkimiseen. 


Maaperänäytteenottoa 

pellolla Kirkkonummella. 


geologinen informaatiojärjestelmä ja sen vaatimat tietomallit sekä käyttöliittymä, 

jonka avulla geologinen tieto saadaan asiakkaan käyttöön internetin kautta. Kallio- 

INFO-projekti kuuluu TEKESin Kalliorakentamisen kilpailu kyky -kehitysohjelmaan 

ja se kattaa Helsingin seutukunnan alueella yhdeksän kuntaa, jotka osallistuvat 

myös projektin rahoitukseen. Projektin II-vaiheessa keskeiseksi tavoitteeksi on 

nostettu valtakunnallisen maakairaustietojärjestelmän (pohjatutkimusrekisterin) 

kehittäminen ja testaus. 

Geologisesti ainutlaatuisella Merenkurkun alueella jatkettiin Ruotsin ja Suomen 

man ner- ja merialueet kattavaa GEONAT-kartoitusprojektia. Projektin tavoitteena 

on tukea aluetta koske via maankäytön ja ympäristöhuollon ratkaisuja kummassakin 

maassa sekä edistää alueen nimeämistä uudeksi maailmanperintökohteeksi geologisin 

perustein. Projekti kuuluu EU:n Interreg IIIA -ohjelmaan. Maailmanperintökohteen 

selvitystyö eteni vuoden aikana UNESCO:n aielistalle. Varsinainen maailmanperintöhakemus 

jätettiin v. 2005 alussa ympäristöministeriön toimesta. 

Maaperän raaka-aineet 

Kiviainesten tilinpitoa koskeva yhteistyö jatkui ympä ristöministeriön ja SYKE:n 

kanssa joskin viivästyneenä SYKE:n resurssointiongelmien vuoksi. Viivästys ei 

vaikuta järjestelmän suunnitelman mukaiseen valmistumisaikatauluun (järjestelmä 

käyttövalmis v. 2007), mutta järjestelmän lupa- ja ottoilmoituksia koskevan osan 

valmistuminen lykkääntyi vuoteen 2006. GTK vastaa sopimuksen mukaisesti 

tilinpitojärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta omassa tiedonhallinnassaan. 

Tilinpitojärjestelmä toimii internetin välityksellä ja se palvelee laajaa käyttäjäkuntaa 

ainestuottajista viranomaisiin ja kansalaisiin. Järjestelmän tavoitteena on turvata 

yhteiskunnan tar vitsema kiviaineshuolto ja lisätä materiaalitehokkuutta kestävän 

kehityk sen periaatteiden mukaisesti. 

Turvevarojen kartoituksen maastotöitä tehtiin Itä-Suomessa, Pohjanmaalla ja 

Länsi-Lapissa. Aluevalintojen tarkoituksenmukaisuus varmistettiin perinteisessä 

kauppaja teollisuusministeriön järjestä mässä turvetutkimusten koordinaatiokokouksessa, 

johon osallistuivat sekä turveteollisuuden että turvetuottajien edustajat. 

Vuoden 2004 kartoitustavoite saavutettiin 97 prosenttisesti. Turvevarojen kartoitustulokset 

julkaistiin tavoitteen mukaisesti kuuden kunnan alueelta. Raportoitu 

tuotantokelpoinen turvemäärä ylitti tavoitteen reilusti. Turvetietojen ja raporttien 

jakelukanava avattiin internetissä (http://vsa.gsf.fi/wwwsivut/Turvekartta/Index.htm) 

ja se sai heti suuren suosion käyttäjien keskuudessa. GTK osallistui merkittävällä 

panoksella kansainväliseen turvealan konferenssiin Tampereella, 12th International 

Peat Congress ”Wise Use of Peatlands” IPS 6.-11.6.2004. Konferenssin yhteydessä 

julkaistiin useita tutkimuksia suomalaisista soista ja niiden merkityksestä bioenergiahuollossa 

sekä turpeen uusiutumisnopeudesta ja ympäristövaikutuksista. 

GTK jatkoi vesihuollon kannalta merkittävimpien, taajamien lähistöllä olevien 

har jupohjavesi muodostumien kartoitusta koordinoidusti ja yhteisrahoitteisesti 

ympäristöhallinnon sekä vesiosuuskuntien kanssa. GTK:n osuutena on selvittää 

geologisin ja geofysi kaali sen menetelmin muodostumien geologiset rakenteet 

sekä pohjaveden varastoitumis- ja virtausolosuhteet, jotka muodostavat perustan 

pohjaveden kestävälle käytölle ja alueen muulle maankäytön suunnittelulle. Vihanninharjun 

laaja harjun rakennetutkimus ja pohjavesiselvitys valmistui. Suonenjoen 

Lintharjun pohjavesialueesta tehtiin riskitutkimus, jossa ampumaradan osoitettiin 

olevan merkittävä uhka pohjaveden laadulle. Työ jatkuu ampumaradan puhdistustekniikkaa 

kehittävässä hankkeessa Outokummun mineraalitekniikan koetehtaalla 

yhteisrahoitteisesti ympäristöministeriön ja puolustusvoimien kanssa. Hyvinkään 

ja Kempeleen pilottihanke johti hydrogeologiseen tutkimushankkeeseen. 

GTK 2004 • 12


Ympäristögeologinen tutkimus 

Raaka-ainevarojen käyttöön liittyvät ympäristögeologiset tutkimukset jatkuivat 

vilkkaina. Erityisesti kaivosympäristötutkimuksiin kohdistui aikaisempaa enemmän 

teollisuuden kysyntää. Kertomusvuonna jatkui Itä-Suomessa suljettujen 

sulfidikaivosten ympäristöjen tilaa ja kunnos tusratkaisuja kehittävä hanke. Soiden 

kasvunopeuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä koskeva tut kimus jatkui yhteistyössä 

Joensuun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Hanke kuuluu KTM:n johtamaan nelivuotiseen 

tutkimusohjelmaan ”Soiden ja turpeen käytön kasvihuonekaasuvaiku tukset 

Suomessa”, jonka tavoitteena on tuottaa tieteellisesti päteviä tulok sia kansallisia 

päästölaskelmia varten. 

Kolmivuotinen yritysryhmähanke ”Kaivostoiminnan ympäristötekniikka” jatkui 

Outokumpu Oyj:n johdolla ja TEKESin rahoitustuella. Hankkeeseen osallistuvat 

lisäksi VTT ja TIEL. Projektin ta voitteena on kehittää kaivosten sulkemiseen liittyvää 

vientikelpoista teknologiaa ja osaamista. Hankkeen kohdetyöt ja kansainvälinen 

lainsäädäntöselvitys valmistuivat suunnitelman mukaisesti. 

Alueiden käyttöä koskevissa tutkimuksissa jatkui ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksiin 

liit tyvä, ikiroutailmiötä tutkiva PERMAFROST-hanke voimayhtiöiden 

kanssa kansainvälisessä tutkimusverkostossa. KUNTO-hanke (työkalu metsäojituksen 

vesistökuormituksen torjuntaan) jatkui ympäristö klusterin jatkotutkimusohjelmassa. 

EU-rahoituksella jatkuivat Itämeren pinnanvaihte lujen vaikutuksia 

selvittävä SEAREG- ja luonnollisia ympäristöriskejä selvittävä ESPON-HAZARDS 

-tutkimushanke. Viisi uutta EU-osarahoitteista hanketta alkoi kertomusvuoden 

aikana maankäyttö- ja ympäristöaihepiireihin liittyen. 

Ympäristön tilaan liittyvät laajat kansainväliset kartoitushankkeet Barents 

Ecogeochemistry ja FOREGS/geokemiallinen kartoitus etenivät suunnitelman 

mukaisesti päätösvaiheisiin. Tutkimuskeskuksen johdolla yhdessä venäläisten organisaatioiden 

kanssa toteutetun Barents Ecogeochemistry -hankkeen loppuraportti 

valmistui. Kansainvälinen kustannusyhtiö Elsevier julkaisi tulokset näyttävänä 

geokemiallisena atlaksena. Euroopan laajuinen geokemiallinen kartoitus projekti 

FOREGS (Forum for European Geological Surveys) eteni raportointivaiheeseen. 

Laaja selvitys ”Arseeni Suomen luonnossa ja sen ympäristövaikutukset ja riskit” 

valmistui ja julkaistiin syksyllä. 

Yhteistyössä WSOY:n kanssa valmisteltu Suomen jääkausihistoriaa sekä maaperän 

ja maiseman syntyä kuvaava Jääkaudet-kirja ilmestyi keväällä 2004. Kirja on saanut 

hyvää palautetta monelta taholta. Suuren suosion saavuttanut kansallispuistojen 

opastuskeskuksia kiertävä Jääkauden jäljet -kiertonäyttely toteutui tutkimuskeskuksen 

ja Metsähallituksen yhteistyönä. 

Mäkrän siirtolohkare. 

Kuva: Tapani Tervo, GTK 

Tekopohjavesialtaassa järvivedestä 

tehdään maaperään imeyttämällä 

pohjavettä. 


Maankäyttö ja ympäristö 

Suoritteet 2004 2004 

suunniteltu toteutunut 

Pohjavesivarat, saatavuusselvitykset, kpl 10 9 

Turvekartoitus, km 2 300 291 

Raportoitava tuotantokelpoinen turvemäärä, milj. m 3 90 158 

Maaperäkartoitus 1:20 000/1:50 000, km 2 1 500 2 117 

Merigeologinen kartoitus, km 2 700 250 

Merigeologinen luotaus, linja-km 1 000 400 

Merigeologiset selvitykset, kpl 6 13 

Ympäristöselvitykset 75 48 

13 GTK 2004

GTK:ssa valmistui kertomusvuoden aikana kaksi väitöstutkimusta pohjavedestä. 

Korkeatasoisia 

väitöksiä pohjavedestä 

Pohjaveteen vaikuttavat 

monet tekijät 

> Filosofian lisensiaatti Ulpu Väisäsen 

väitöstutkimus pohjavedestä ja siihen 

vaikuttavista tekijöistä vertaisi pohjaveteen 

vaikuttavia tekijöitä Rovaniemen 

seudulla ja Länsi-Nicaraguassa. Väitöstutkimus 

tarkastettiin Oulun yliopiston 

Geologian osastolla. 

Pohjois-Suomessa Rovaniemen seudulla 

ja Nicaraguassa on tutkittu pohjaveden 

laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 

Nämä tutkimusalueet, joiden erilaisia 

pohjavesiolosuhteita verrataan toisiinsa, 

poikkeavat toisistaan huomattavasti 

myös geologian, ilmaston ja maankäytön 

suhteen. Suomen kallioperä on vanhaa, 

iältään jopa yli 2 700 miljoonaa vuotta, 

ja sitä peittävät viimeisen jääkauden 

jälkeen, 2-3 miljoonan vuoden aikana 

syntyneet keskimäärin ohuet maaperäkerrostumat. 

Nicaraguassa maaperä 

koostuu monin paikoin vanhoista, 

paksuista rapautumista ja eroosion kuluttamasta 

ja uudelleen kerrostamasta 

aineksesta. Nicaraguassa on myös lukuisia 

tulivuoria ja niiden purkaustuotteista 

syntyneitä kerrostumia. Tutkimus osoitti 

Rovaniemen seudun pohjavesien olevan 

lähes luonnontilaisia ja enimmäkseen 

hyvälaatuisia, kun taas Nicaraguassa 

pohja- ja pintavesien saastuminen on 

suuri ongelma. Yksipuoliset viljelymenetelmät 

ja aiemmin lähes yksinomaan 

harjoitettu puuvillan viljely ja runsas torjunta-aineiden 

käyttö ovat aiheuttaneet 

maaperän köyhtymistä ravinteista ja 

maaperän ja vesien saastumista. 

Pohjaveden laatu on 

parantunut Etelä-Suomessa 

> Geologi Birgitta Backmanin Birgitta 

Backmanin väitöksessä tutkittiin pohjaveden 

laadun, erityisesti happamoitumisen, 

muutoksia vuosina 1969-2002 Lammin 

ja Hämeenkosken kuntien alueella 

Etelä-Suomessa. Pohjaveden laatua 

seurattiin säännöllisesti kahdeksassa 

eri kohteessa. Kohteet olivat hiekka- ja 

moreenialueilla olevia talousvesikaivoja 

ja lähteitä. Näytteitä otettiin vuoteen 

Kallioperä, maaperä, ilmasto ja ihminen vaikuttavat pohjaveden laatuun Nicaraguassa. Tämä 

kaivo lähellä Télica-tulivuorta oli 87 perheen käytössä hirmumyrskyn tuhottua alueen muut 

kaivot. Kuva: Ulpu Väisänen, GTK 

1994 asti kuusi kertaa ja sen jälkeen neljä 

kertaa vuodessa. GTK jatkaa edelleen 

näytteenottoa. Väitöstutkimus tarkastettiin 

Helsingin yliopistossa. 

Näytteistä analysoitiin 26 eri vedenlaatumuuttujaa. 

Vuoden 2002 loppuun 

mennessä oli analysoitu 1 319 näytettä. 

Tutkimuksen aikana alueilla tapahtuneet 

muutokset kuten rakentaminen, hakkuut, 

ojittaminen ja maankäyttömuodon muuttuminen 

kirjattiin. Laajemmilla alueilla 

vaikuttavia muutoksia, kuten muutoksia 

päästöissä, laskeumassa ja lannoitteiden 

käyttömäärissä tarkasteltiin tilastotietojen 

perusteella. Tutkimuskohteiden pohjaveden 

laadussa tapahtui merkittäviä 

muutoksia 33 vuotta jatkuneen seuran- 

Lammin Jahkolan kylässä moreenirinteessä 

sijaitseva 6 metrin syvyinen rengaskaivo, 

jonka vedenlaatua on seurattu vuodesta 

1969 lähtien. Kuva: Arto Pullinen, GTK 

nan aikana. Osa havaituista muutoksista 

oli yhteisiä kaikille seurantakohteille 

ja osa ominaisia vain tietyille kohteille. 

Huomattavia muutoksia oli veden 

pH-arvoissa, sulfaattipitoisuuksissa ja 

puskurikykyä mittaavissa alkaliteettiarvoissa 

sekä raskasmetallipitoisuuksissa. 

Pohjavesien laatu parani merkittävästi 

1990-luvun aikana. Vuosituhannen 

vaihteessa pH-arvot tosin laskivat hetkellisesti 

uudestaan. 

Julkaisut saatavissa 

kirjallisessa muodossa 

Väisänen, Ulpu 2004: Groundwater and 

factors affecting its quality: examples 

from the Rovaniemi district of Northern 

Finland and western Nicaragua. 

Geological Survey of Finland, Bulletin, 

400. 145 p., 5 apps. ISBN: 951-690- 

874-8. Hinta on 27 euroa ALV:n kera, 

ja postitse lähetettäessä tulevat lisäksi 

postituskulut. 

Backman, Birgitta 2004: Groundwater 

quality, acidification, and recovery trends 

between 1969 and 2002 in South Finland. 

110 p.,8 apps. ISBN: 951-690-895-0. 

Hinta on ALV:n kera 22,50 euroa, ja 

postitse lähetettäessä hintaan lisätään 

postituskulut. 

Julkaisuja voi tilata Geologian tutkimuskeskuksen 

toimipaikoista Espoossa, 

Kuopiossa tai Rovaniemellä, puh. 

020 550 2450 (Espoo), 020 550 3250 

(Kuopio) ja 020 550 4131 (Rovaniemi) 

tai osoitteesta: http://www.gtk.fi/palvelut/info/julkaisumyynti.htm. 

GTK 2004 • 14

Merenkurkun saaristo 

on geologialtaan ainutlaatuinen 


GTK:n johtama GEONAT-projekti selvittää kestävän kehityksen mukaisen maankäytön suunnittelun ja ympäristönhuollon Merenkurkun alueella 

Kuva: Mustasaaren kunta 

> Merenkurkun Suomen puoleisella 

rannikolla sijaitsee saaristo, jossa on 

laskettu olevan noin 6 550 saarta ja 

luotoa sekä noin 2 840 kilometriä rantaviivaa. 

Merenkurkun alue on pinnanmuodoiltaan 

tasaista. Tästä huolimatta 

se on geologialtaan rikas ja vaihteleva. 

Erityisesti jääkausien jättämät jäljet ovat 

sille luonteenomaisia tehden siitä ainutlaatuisen. 

Viimeisen Veiksel-jääkauden 

jäljiltä maa nousee edelleen noin 8–9 

mm vuodessa. Uutta maata paljastuu 

meren alta noin 100 hehtaaria vuodessa 

(1 km 2 ). On laskettu, että noin vuonna 

4000 syntyy uusi maakannas Suomen ja 

Ruotsin välille. Maakannaksen halkaisee 

Perämerestä syntyvän Euroopan suurimman 

makeanvedenaltaan ”Peräjärven” 

suuri laskujoki. 

Geologialtaan ainutlaatuiseksi alueen 

tekee laajat De Geer -moreenien ja 

jäätikön virtaussuuntaan poikittaisten 

moreenimuodostumien mosaiikki. Leimaa 

antavaa alueelle on laajat lohkarekentät, 

pirunpellot ja matalien mäkien 

lakia peittävät rantakivikot. Viimeinen 

jääkausi on jättänyt alueelle myös runsaasti 

silokallioiden pintaan mm. uurteita 

ja kouruja, joiden perusteella jäätikön 

virtaussuunta on alueella vaihdellut jopa 

90 astetta. Kallioperän tyypillisin kivilaji 

on ns. Vaasan graniitti. Alueen laidalla on 

n. 520 miljoona vuotta vanha Söderfjärdenin 

meteoriittikraatteri. 

Lähes kaikkialla on merkkejä vanhasta 

maan nousun mukana edenneestä asutuksesta, 

kalastuksesta ja merenkäynnistä. 

Nykyisin sankkojenkin metsien 

keskellä sijaitsevien entisten rantakivikkojen 

keskelle on ladottu kivisiä vanhoja 

merimerkkejä, kummeleita, ja usein ympäristössä 

on myös kivikoissa kuoppia, 

joissa kalastajat ja hylkeenpyytäjät ovat 

majoittuneet purjekankaan antaessa 

suojaa tuulta ja sadetta vastaan. 

Alueen geologiaa tutkitaan 3-vuotisessa 

EU-hankkeessa Geonat – Geological 

information and nature values for the 

sustainable development of the Kvarken 

area. Hanketta koordinoi GTK ja sen 

merkittävin partneri on SGU. Hanke 

saa rahoitusta Interreg IIIA Kvarken 

Mitt-Skandia -ohjelmasta, Pohjanmaan 

liitolta, Vaasan kaupungilta, Mustasaaren 

kunnalta ja Metsähallitus/Länsi-Suomen 

luontopalveluilta. Hankkeen tavoitteena 

on kestävän kehityksen periaatteiden 

mukaisten maankäytön suunnittelun ja 

ympäristöaktiviteettien edistäminen sekä 

maailmanperintöstatuksen saaminen 

Merenkurkun saaristolle. 

Lisätietoja Geonat-projektista löytyy 

osoitteesta http://www.gtk.fi/tutkimus/ 

geonat. 

15 • GTK 2004

GTK 2004 • 16 

Tärykairanäytteenottoa 

T/A Geolalla Saaristomerellä 

VALKO-projektin yhteydessä. 

Kuva: Aarno Kotilainen, GTK

Geopalvelut 

Monipuolisten geopalvelujen 

kysyntä kasvoi 

Geopalvelukeskus on valtakunnallinen 

palveluyksikkö, joka tuottaa 

tai hankkii GTK:n tarvitsemat 

kemialliset laboratoriopalvelut, 

geofysikaaliset maasto-, meri- ja 

lentomittaukset sekä kenttätutkimuspalvelut. 

Toimintavuoden 

alusta yksikköön liitettiin myös 

mineraalitekniikan laboratorio 

Outokummussa. GTK:n geopalvelut 

muodostavat kansainvälisestikin 

merkittävän palvelukokonaisuuden 

”one stop”-periaatteella. 

Tutkimuskeskuksen sisäinen analyysi-, mittaus- ja näytteenottopalvelujen 

kysyntä kasvoi selvästi vuodesta 2003. Huolimatta samanaikaisesti voimakkaasti 

kasvaneesta ulkoisesta kysynnästä palvelut voitiin tuottaa kohtuullisella 

toimitusvarmuudella ja sisäisten palvelusopimusten mukaisesti. Palveluja tuotettiin 

maksullisina ja yhteisrahoitteisina hankkeina ulkopuolisille asiakkaille 

ja sidosryhmille yhteensä noin 6,1 milj. eurolla, josta uuden toimialueen, 

mineraalitekniikan, osuus oli vajaa kolmannes. Ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä 

oli kotimainen ja ulkomainen kaivosteollisuus ja malminetsintäyhtiöt. 

Ulkomaan projektiviennin tulot olivat yhteensä noin 0,5 milj. euroa. 

Mineraalitekniikka integroitiin GTK:n toimintaan 

Outokummussa sijaitsevan mineraalitekniikan laboratorion integroiminen 

GTK:n toimintaorganisaatioon sujui hyvin. Yhteisiä hankkeita käynnistettiin ja 

laatujärjestelmää yhtenäistettiin. Laboratorion pitkän tähtäyksen kehittämissuunnitelma 

valmistui ja siihen liittyvät suositukset huomioitiin jo osittain vuoden 

2004 toiminnassa aikaistamalla eräitä oleellisimpia investointeja suunniteltua 

suuremman tulorahoituskertymän ansiosta. Sen sijaan mineraalitekniikan 

laboratorion tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei voitu toteuttaa tutkijaresurssien 

puutteen takia. Vuodesta 2003 voimakkaasti kasvanut tilauskanta sitoi 

tutkijaresurssit lähes kokonaan. 

Kemiallisen analytiikan sekä sisäinen että ulkoinen kysyntä kasvoi selvästi. 

Kokonaisuudessaan analysoitavien näytteiden määrä kasvoi 42 % vuodesta 

2003 (noin 90 000 näytteestä 130 000 näytteeseen). GTK:n päätoimipisteiden 

laboratorioiden lisäksi kaivoslaboratorio Sodankylässä jatkoi toimintaansa ja 

sen tilauskanta kasvoi edellisvuodesta. Tutkimuskeskus työllistää Sodankylässä 

la boratorio-, näytekäsittely- ja näytteenottotehtävissä pysyvästi noin 20 

henkilöä. 

Lentogeofysiikka kiinnosti kansainvälisesti 

Lentogeofysiikan kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista jatkettiin solmimalla 

sopimus alan ja siihen liittyvän tekniikan kehittämisestä yhteistyössä 

British Geological Surveyn (BGS) kanssa. Joint Airborne Capabilty (JAC) 

-yhteistyö käynnistyi vaiheittain katsausvuoden lopulla siten, että vuoden 2004 

lopulla toteutettiin ensimmäinen yhteishanke Skotlannissa sekä valmisteltiin 

Pohjois-Irlannissa vuosina 2005-2006 toteutettava TELLUS-hanke. GTK vastaa 

JAC-yhteistyön johtamisesta ja antaa asiantuntija-apua BGS:n toteuttamissa 

kansallisissa lentomittaushankkeissa. 

Twin Otter -lentokoneen omistus siirtyi BGS:lle syyskuussa ja lento-operoinnista 

vastasi edelleen Finnair. Sopimuksen myötä GTK koordinoi osapuolien 

osallistumista eurooppalaiseen lentotutkimusverkostoon EUFARiin (European 

Fleet for Airborne Research). 

Kotimaan kartoitusohjelmaa voitiin toteuttaa suunniteltua suuremmalla volyymillä 

alkuperäisellä rahoitusmäärällä. Tansanian lentokartoitushankkeen tulokset 

17 • 2004 GTK

luovutettiin tilaajalle ja esiteltiin muille sidosryhmille maaliskuussa 2004 Dar es 

Salaamissa järjestetyssä seminaarissa. Kirgistanin ympäristölentogeofysikaalinen 

hanke toteutettiin ja luovutettiin tilaajalle. 

Toiminnan ohjauksen kehittäminen jatkui 

Yhteistyötä Merivoimien tutkimuslaitoksen kanssa jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. 

Yhteisen Geomari-aluksen ensimmäinen purjehduskausi käytettiin aluksen ja 

siihen asennettujen laitteistojen testaukseen. 

Geopalveukeskuksen omana tuotantona tuotettiin kallionäytteenottoa porauskalustolla 

GTK:n hankkeisiin yhteensä noin 31 000 m, ylittäen hieman asetetun 

tavoitteen noin 1 000 m:llä. Ostopalveluina hankittiin kairausta noin 27 000 m, 

alittaen tavoitteen noin 8 000 m:llä. Ostopalveluun varattu määräraha kului hintojen 

nousun takia kuitenkin kokonaan. 

Laboratorion tiedonhallintajärjestelmän laajennus mineraalitekniikan laboratorioon 

aloitettiin. Tutkimuskeskuksen pilottihankkeena on jatkettu integroidun laatu-, 

turvallisuus- ja ympäristö hallintajärjestelmän (IMS) kehittämistä. IMS-käsikirjan 

käyttöönottoversio valmistui. Alustavat ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat on 

tunnistettu ja luokiteltu. Hanke on tavoiteaikataulustaan edelleen resurssipulasta 

johtuen hieman myöhässä. 

Toimintavuoden aikana siirryttiin ajoneuvojen leasing-järjestelyyn ja oma ajoneuvokanta 

saatiin pääosin myydyksi. 

Klassisella ns. Fire Assay -menetelmällä n. 1 100 C:ssa sulatettuja malminäytteitä puretaan uunista ja kaadetaan sulatusupokkaista valumuotteihin 

Rovaniemen Geolaboratoriossa. Vuonna 2004 tehtiin Geolaboratoriossa kaikkiaan n. 65 000 Fire Assay -analyysiin perustuvaa 

kullan, palladiumin ja platinan määritystä ennen kaikkea Suomessa toimiville malmi - ja kaivosyhtiöille. Kuva: Reijo Lampela, GTK 

GTK 2004 • 18

Geopalvelut 

GTK julkisti mittaamansa 

lentomittausaineiston Tansaniassa 

> GTK:n vuonna 2003 Tansaniassa mittaama 

laaja lentogeofysikaalinen aineisto 

luovutettiin tilaajalle 3.3.2004 Dar es 

Salaamissa GTK:n ja Tansanian energiaja 

mineraaliministeriön järjestämässä 

seminaarissa. Suomen Dar es Salaamin 

suurlähetystö osallistui tapahtuman 

järjestelyihin. Seminaariin osallistuivat 

Tansanian energiaja mineraaliministeri 

Daniel Yona, Commissioner for 

Minerals in Tansania Gray Mwakalukwa, 

Maailmanpankin edustaja Leo Marboli 

sekä lähes sata Tansaniassa toimivan 

kaivosteollisuuden edustajaa. GTK:sta 

paikalla oli mm. hankkeeseen osallistuneita 

henkilöitä ja ylintä johtoa. 

Tansanian geologinen tutkimuslaitos 

myy nyt valmistunutta uutta aineistoa 

malminetsintäyhtiöille. Uudet mittaustulokset 

ovatkin jo herättäneet huomattavaa 

mielenkiintoa. Lennetyt alueet 

rajoittuvat Tansanian pääasiallisen kullantuotantoalueen 

reunoille ja lisännevät 

jo nykyäänkin erittäin vilkasta etsintätoimintaa 

Tansaniassa. Tansania on Afrikan 

kolmanneksi suurin kullantuottaja, ja sillä 

on myös muuta merkittävää kaivostoimintaa, 

mm. timanttikaivoksia. 

Kuva: Kai Nyman, GTK 

Verkottumisella euroopanlaajuista yhteistyötä 

> European Fleet for Airborne Research 

(EUFAR) on EU:n kuudennesta puiteohjelmasta 

rahoitettu yhteistyöverkosto, 

jonka tehtävänä on edistää ja koordinoida 

eurooppalaisia tieteellisillä tutkimusvälineillä 

varustettujen lentokoneiden 

käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. 

EUFAR kuuluu Integrated Infrastructure 

Initiative –hankkeisiin. 

Yhteistyöverkostoon kuuluu 22 yliopistoa 

tai tutkimuslaitosta, jotka hallinnoivat 

kaikkiaan 23 tutkimuslentokonetta. GTK 

on BGS:n ohella ainoa tutkimuslaitos, 

joka tarjoaa maankamaran tutkimukseen 

liittyviä palveluja. Muut verkostoon 

kuuluvat tutkimuslaitokset keskittyvät 

lähinnä ilmakehän ominaisuuksien ja 

koostumuksen tutkimukseen. 

EUFARin tavoitteena on lentomittauksiin 

tukeutuvan eurooppalaisen tutkimusyhteistyön 

kehittäminen. Yhteistyö 

perustuu tiedonvaihtoon, yhteiseen 

kehitystyöhön ja yhteisten järjestelmien 

rakentamiseen sekä lentotutkimusmittausten 

tunnetuksi tekemiseen 

akateemisissa piireissä. Hanke edistää 

tutkimuslaitteistojen käyttöä tarjoamalla 

niitä tutkimusryhmille, joilla ei ole omaa 

laitteistoa, sekä edistää lentotutkimuslaitteistojen 

kehitystyötä. Hanketta 

rahoitetaan sekä EU- että kansallisin 

varoin. 

EUFARIN toiminta on jaettu verkottumistoimintoihin, 

kansainväliseen toimintaan 

ja yhteistyötutkimuksiin. Verkottumistoiminnot 

käsittävät mm. tutkimushankkeiden 

tieteellisen arvioinnin ja tutkimusten 

koordinoinnin, yhteiseurooppalaisen 

lentokonekannan ja laitteistojen kehittämisen 

sekä alan yhteisten ongelmien 

käsittelyn ratkaisumallien löytämiseksi. 

Kansainvälinen toiminta taas tarjoaa 

23 tutkimuslentokoneen kannasta sopivalla 

laitteistolla varustetun koneen 

tutkimusaineiston keruuseen ja avustaa 

mittausten suunnittelussa ja aineiston 

käsittelyssä. 

19 • GTK 2004

GTK 2004 • 20

Kansainvälinen yhteistyö 

GTK:n ammattitaitoa 

hyödynnettiin kansainvälisesti 

GTK:n kansainvälinen yhteistyö 

keskittyi lähialueella tehtäviin 

hankkeisiin, Afrikassa Pohjoismaiden 

kehitysrahaston ja Maailmanpankin 

rahoittamiin hankkeisiin sekä 

Euroopan unionin rahoittamiin 

tutkimushankkeisiin ja 

aluekehityshankkeisiin. 

Tansanian kallioperän kartoitusryhmä 

tutkimassa Biharamulon vaaka-asentoisia 

hiekkakiviä Luoteis-Tansaniassa. 

Kuva: Petri Virransalo, GTK 

Suomalais-venäläinen Barents-hanke valmistui suunnitelmien mukaisesti 

loppuraportteineen. Lopputuotteena oleva Geochemical Atlas of the Eastern 

Barents Region julkaistiin kirjana kansainvälisessä impaktisarjassa Journal of 

Geochemical Exploration. 

Outokummun syväreiän kairaus edistyi suunnitelmien mukaisesti ja saatiin 

päätökseen alkuvuonna 2005. Kairauksen urakoitsijoina toimivat venäläinen 

kairauksiin erikoistunut valtionyritys NEDRA ja kauppahuone Machinoimport. 

Syväseismisen heijastusluotauksen FIRE-hankkeen tuloksia esiteltiin 

mm. Kanadassa ja Saksassa sekä kansainvälisessä geologiakonferenssissa 

Firenzessä. Syväseismisen heijastusluotauksen jatkohankkeesta neuvoteltiin 

menestyksellisesti ja sen toteutuminen on mahdollista 2006. 

Afrikan meneillään olevat maksulliset hankkeet jatkuivat suunnitelmien 

mukaisesti. Mosambikissa saatiin kertomusvuoden lopulla päätökseen koko 

LOT 2 -alueen kartoitus ja keskityttiin LOT 3 -hankkeessa kartoitukseen alueen 

pohjoisosassa. Mosambikin teollisuusmineraali- ja geokemiahankesopimus 

allekirjoitettiin. 

Tansanian hankkeet etenivät suunnitelmien mukaisesti. GTK:n valmistelema 

lentogeofysikaalinen mittausaineisto esitettiin, luovutettiin ja julkaistiin Dar 

es Salaamissa. Geofysikaalisen ja geokemiallisen kartoitusprojektin vuotuinen 

seurantakokous pidettiin Dodomassa marraskuussa. Tansaniaan tilattu petrofysiikan 

laboratorio valmistui. 

Unkarin pohjavesihanke, Life-hanke RAMAS sekä EU:n 6:n puiteohjelman 

hankkeet ARMONIA ja Bioshale alkoivat kertomusvuonna edeten suunnitelmien 

mukaisesti. GTK:n johtama konsortio (MÁFI, SMARAGD-GSH, ELGOSCAR- 

2000, Unkari; HGN, Saksa; BRGM, Ranska) voitti tarjouskilpailun Unkarin 

pohjavesien tilan selvittämisprojektista, PHARE: Survey on the chemical status 

of groundwaters, Hungary. Projektin aloituskokous pidettiin marraskuussa 

Budapestissa. Seuranneissa kokouksissa sovittiin tutkimuksen yksityiskohdista 

ja tarkennettiin erittäin kireää aikataulua. Projekti päättyy lokakuussa 2005. 

Inception report (ns. aloitusraportti) ja 1 st Technical Report toimitettiin Unkarin 

Ympäristö- ja Vesiministeriöön aikataulun mukaisesti joulukuun lopussa. 

Seitsemän etiopialaisen geotieteilijän koulutusprojekti GTK:ssa järjestettiin 

elo-syyskuussa. GTK:n asiantuntijat olivat kouluttajina Espoon ja Rovaniemen 

yksiköissä. Koulutusohjelma sai erinomaista palautetta etiopialaisilta. 

Isotooppianalyyttinen yhteistyö jatkui pohjoismaisella yhteislaitteella 

NORDSIMIlla ja Venäjän tiedeakatemian VSEGEIn analyysiyhteistyö käynnistettiin. 

GTK ja Britannian Geologian tutkimuskeskus perustivat yhteistyöelimen 

JAC:n (Joint Airborne-geoscience Capability) yhdistämällä tutkimuslaitostensa 

nykyisen lentomittauslaitteiston ja asiantuntijoidensa voimavarat. Yhteistyön 

tavoite on varmistaa kummallekin osapuolelle kustannustehokas ja ajanmukainen 

asiantuntijaelin, joka hankkii huipputarkkaa lentomittausaineistoa molempien 

osapuolten strategisiin tutkimusohjelmiin. JAC on ensimmäinen esimerkki 

kahden eurooppalaisen geologian tutkimuskeskuksen yhteistyöelimestä, jonka 

21 • 2004 GTK

tavoitteena on laaja geotieteellinen yhteistyö. Yhteistyötä on mahdollista laajentaa 

ottamalla mukaan uusia toimijoita ja tuottaa merkittävää tietoaineistoa Euroopan 

yhteisöjen hyödyksi tärkeissä ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä tehtävissä. 

GTK:n koordinoima poikkitieteellinen kolmivuotinen GEONAT-hanke jatkui 

Merenkurkun alueella yhteistyössä SGU:n kanssa. Hankkeen välituloksena Merenkurkun 

saaristoa koskeva maailmanperintöhanke eteni valtioneuvoston vahvistamalle 

aieluettelolistalle. Hanke osallistui myös varsinaisen Unescon maailmanperintöhakemuksen 

Kvarken Archipelago -valmisteluun ja laati geologisen liiteraportin ja 

-kartat ympäristöministeriölle koottuun laajaan asiakirjaan. 

EU-rahoitteiset tutkimushankkeet ARMONIA, ENVRISK ESPON-HAZARDS, 

EUROSEISMIC, NANET, PERMAFROST, SEAREG ja WATERTOOL etenivät 

suunnitelmien mukaan. EU-hankkeiden rahoitusjärjestelyissä kotimaisen vastinrahoituksen 

hankkiminen sujui edellistä vuotta paremmin kun rahoitussäännöt 

vakiintuivat ja asiantuntemus näistä lisääntyi. 

Mr. Sudian Chiragwile tekemässä 

havaintoa Kahaman kartoitusalueella 

Tansaniassa elokuussa 2004. 

Kuva: Aimo Ruotsalainen, GTK 

Kuvassa Maruvuko Msechu (GST) 

tutustuu suomalaisen geologivasaran 

käyttöön. Vasaralla otetaan kivinäytettä 

Kahaman alueella. 

Kuva: Fadhil Moses, GST 

(Geological Survey of Tanzania) 

Projektivienti 

Vientihankkeita toteutettiin kuudessa kohdemaassa, ja kaikkiaan kymmenkunnan 

projektin kokonaislaskutus nousi yli 4 milj. euron. 

Mosambikissa jatkettiin kahta laajaa vuonna 2006 päättyvää geologista kartoitushanketta. 

Vuoden 2004 loppuun mennessä oli kartoitettu noin kaksi kolmasosaa 

vuonna 2002 aloitetusta maan keski- ja luoteisosaan sijoittuvasta kartoitusosiosta 

(185 000 km 2 ) ja puolet vuonna 2003 käynnistyneestä osiosta (240 000 km 2 ), joka 

kattaa maan eteläosat. 

Läntisessä ja lounaisessa Tansaniassa toteutettava geofysiikan ja geokemian 

kartoitusprojekti jatkuu vuodelle 2007. Projektissa painottuvat paikallisen tutkimuslaitoksen 

henkilöstön koulutus sekä tietohallinnon ja laboratorioiden uudenaikaistaminen. 

Kummassakin maassa projekteja rahoittavat maiden hallitukset, 

Maailmanpankin kehitysrahasto (IDA) ja Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF). 

Elo-syyskuussa järjestettiin Etiopian kaivosministeriön ja geologisen tutkimuslaitoksen 

avainhenkilöille räätälöity koulutusohjelma. Kahta osallistujaryhmää 

harjaannutettiin modernin malminetsinnän menetelmiin sekä geotiedon hallintaan. 

Ohjelma rakentui luennoista, harjoituksista ja kohdevierailuista. 

Unkarissa GTK aloitti kautta aikain ensimmäisen merkittävän Euroopan unionin 

kehitysyhteistyöllä (EuropeAid) rahoitettavan projektinsa, joka on samalla tärkeä 

päänavaus vesisektorilla. Projektin tarkoituksena on lisätä maan valmiuksia EU:n 

vesipuitedirektiivin noudattamisessa. 

GTK:n lentogeofysiikka on useiden vuosien aikana rakentanut yhteyksiä Keski- 

Aasian maihin. Kirgisian tasavallan ympäristö- ja hätätilaministeriölle toimitettiin 

lentohanke, jonka tavoitteena oli arvioida Kara-Baltan kaivoksen ympäristövaikutuksia. 

Lähialueyhteistyön kehittämiseen on suunnattu lisää voimavaroja. Lähialueilla toteutetaan 

kymmenkunta hanketta, joista suurin osa on yhteisrahoitteisia tutkimusprojekteja, 

lähinnä EU:n T&K-puiteohjelmissa ja Life-ohjelmassa. Konsulttiosaamisen 

vienti on kasvussa. Länsi-Venäjällä toteutettiin kaksi vuolukivien hyödyntämiseen 

tähtäävää hanketta, toinen Kainuun rajantakaisessa Karjalassa (EU/Interreg) ja 

toinen Kostamuksen alueella (EU/Tacis CBC). Ruskealan marmoriesiintymän 

käyttöönottoselvitystä ja Luoteis-Venäjän mineraalivarojen kehittämishanketta 

toteutettiin niinikään Interreg-rahoituksella. 

Fennoskandinaavisena yhteistyönä toteutettiin Euroopan aluerahoitteista projektia, 

jonka tavoitteena on edistää Pohjoismaiden ja Grönlannin pohjoisten alueiden 

luonnonkiviteollisuutta sekä johdettiin keskeisiä osia laajasta Euroopan kaivosteollisuusalueiden 

verkostoprojektista. 

GTK 2004 • 22

Kansainvälinen yhteistyö 

Viime vuosina toteutetut suuret Afrikan projektit ovat edelleen vahvistaneet 

GTK:n markkina-asemaa geologisen ja geofysikaalisen kartoituksen alueilla. Tämä 

on omiaan tukemaan tutkimuskeskuksen projektihankintaa tulevina vuosina, koska 

mm. Maailmanpankkiryhmän ja EuropeAid:in geologista osaamista kysyvät sektoriohjelmat 

keskittyvät 2010-luvun lopulle saakka paljolti juuri Afrikan maihin. 

Uusien EU-rahoitteisten hankkeiden palvellessa referensseinä on GTK:n kysyntä 

myös lähialueilla kasvussa. 

GTK:N VIENTIHANKKEITA 2004 

Projekti Asiakas Rahoittaja Kesto Laskutus *) 

milj. € 2004 

(yhteensä) 

MOSAMBIK: 

Maan keski- ja Mineraalivara- ja NDF/IDA 10/2002 - 1,0 

luoteisosien geologinen energiaministeriö 12/2006 (4,3) 

kartoitus (erä 2) 

MOSAMBIK: 

Maan eteläosien geologinen Mineraalivara- NDF/IDA 10/2003 - 0,7 

kartoitus (erä 3) ja energiaministeriö 12/2006 (2,0) 

TANSANIA: 

Geofysikaalinen ja Energia ja NDF/IDA 07/2003 - 0,9 

geokemiallinen kartoitus mineraaliministeriö 07/2007 (3,7) 

TANSANIA: 

Lentogeofysikaalinen Energia ja NDF/IDA 06/2003- 0,4 

mittaus mineraaliministeriö 03/2004 

ETIOPIA: 

Geoasiantuntijoiden Kaivosministeriö hallitus ja 08/2004 - 0,04 

koulutusohjelma Maailmanpankki 09/2004 

Kalliopaljastumasta otetaan näytteitä 

ja kirjataan geologisia tietoja havaintolomakkeelle 

Kahaman graniittialueella 

Pohjois-Tansaniassa. 

Kuva: Seppo Lahti, GTK 

UNKARI: 

Pohjavesien kemiallinen Kehitysasiain EuropeAid 10/2004 - 1,0 

laatuselvitys hallinto 11/2005 (1,7) 

KIRGISIAN TASAVALTA: 

Kohteellinen lentogeofysiikan Ympäristö- ja Suomen 04 - 0,14 

kartoitusohjelma hätätilaministeriö ulkoministeriö 09/2004 

VENÄJÄ: 

Neljä raaka-aineiden Paikalliset EU/Interreg ja 2003- 0,3 

käytön kehittämiseen ja geologiset Tacis CBC 2006 (0,5) 

ympäristökysymyksiin liittyvää 

lähialuehanketta 

organisaatiot 

mm. Karjalassa 

ja Kuolassa 

RUOTSI: 

Lentogeofysikaalinen mittaus Kaivosyhtiö - 2004 0,74 

*) Sisältää ennakkomaksuja ja GTK:n ulkopuolisille partnereille maksettavia eriä. 

Kahaman alueella Tansaniassa 

tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia, 

joilla saadaan arvokasta 

tietoa maaperän alla olevasta 

kallioperästä kallioperäkartoituksen 

tueksi. Kuvassa näkyvä valkoinen 

lieriö on magnetometrin anturi. 

Kuva: Aimo Ruotsalainen, GTK 

23 • 2004 GTK

Yhteenveto GTK:n merkittävimmistä kansainvälisistä 

tieteellisistä yhteistyöhankkeista ja yhteistyökumppaneita sektoreittain: 

Geologinen kartoitus 

• GEONAT EU -interreg-rahoituksella toteutettu poikkitieteellinen kolmivuotinen kartoitusprojekti aloitettiin 

vuoden alussa Merenkurkussa yhteistyössä SGU:n kanssa. 

• Armonia EU (Applied Multi Risk Mapping of Natural Hazards for Impact Assessment) teemana on koota tietoa 

EU-maiden suunnittelujärjestelmien nykytilanteesta ja selvittää, miten luontoriskit on suunnittelussa huomioitu eri 

kaavatasoilla sekä muualla aluesuunnittelussa. GTK:n tehtävänä on koota tietoa Suomessa. 

Sovellettu geofysiikka 

• Spetsgeofizika,Venäjä: Syväseisminen heijastusluotaus; Deep Reflection Seismic Survey in Finland, FIRE. 

Jatkona yhteistyölle GTK valmisteli esityksen uudeksi Suomen ja Venäjän väliseksi velkakonversio-ohjelmaksi 

tarkasta malmivyöhykkeiden heijastusluotausprojektista HIRE. 

• Svekalapko 3-D Suomen Akatemian rahoittama hanke päättyi lokakuun lopussa. 

Ympäristön tila ja kestävä kehitys 

• Barents Ecogeochemistry: Alueellinen geokemiallinen näytteenotto Venäjällä, Suomessa ja Norjassa 

projektialueen länsiosassa. S/C Mineral, Arkhangelskgeolrasvedka, Central Kola Expedition sekä S/C Mireko 

(ent. Poljarnouralgeologia) 

• FOREGS: Geochemistry Working Groupin yhteiseen käyttöön perustettiin GTK:n Foregs ftp-serveri, minne 

sijoitetaan valmiit kartat ja muut dokumentit. Tähän mennessä 20 maata on lunastanut käyttäjätunnuksen ja 

salasanan. Lopulliset vesien ja humusten alkuainepitoisuuskartat valmistuivat ja muiden materiaalien tietokannat 

saatiin laadunvarmistuksen jälkeen valmiiksi. 

• European seismic metadata and information centre, EUROSEISMIC-hankkeen päätöskokous pidettiin Pariisissa 

marraskuun lopulla. Euroopan merigeologinen metadata on tietokannassa, jota voi selata www.eu-seased.net 

-verkkosivujen kautta. 

• EUFAR, European Fleet of Airborne Geoscience, eurooppalainen 15 tutkimusorganisaatiota sisältävä 

kaukokartoitusyhteenliittymä. 

• Strategy development for long term pollution control in regions of extreme environmental risk, ENVRISK/INTAS. 

Seminaarit ja kokoukset pidettiin Venäjällä, Georgiassa ja Armeniassa. Projektin loppuraportti jätettiin elokuussa. 

• Sea level change effecting the spatial development in the Baltic Sea region, SEAREG/Interreg IIIB. 

• European Environmental Agency, EEA: European Topic Centre/Terrestrial Environment, ETC/TE: GTK isännöi 

Euroopan ympäristökeskuksen asiantuntijakokousta 30.9.-1.10., aiheena pilaantuneiden maiden 

arviointimenetelmät. 

• Permafrost (GTK, SKB, Posiva, Nirex, OPG). 

Mineraali- ja materiaalitutkimus, ympäristöyhteistyö 

• NEDRA ja Machinoimport Outokummun syväreikähanke. Suomi liittyi ICDP-ohjelmaan (mantereisen kuoren 

uusi porausohjelma ICDP). 

• NORDSIM, Naturhistoriska Riksmuseet, Stockholm: toiminta jatkuu vuonna 2003 allekirjoitetun sopimuksen mukaan. 

• All-Russian Geological Research Institute (VSEGEI), Pietari: yhteistyö on käynnistynyt ja SHRIMP:illä on tehty 

zirkonin sims -analyysejä. 

• Russian Academy of Sciences, St. Petersburg, Petrozavodsk and Apatity 

• Eesti geoloogiakeskus 

Vuoriteollisuuden edistäminen 

• James Cook University, Economic Geology Research Unit: Vihanti-Pyhäsalmi -vyöhyke, Keski-Lapin 

vihreäkivivyöhyke ja Lapin rautaoksidi-kupari-kultaesiintymät. 

• University of Queensland, Department of Earth Sciences: Etelä-Suomen rakennegeologinen tutkimus. 

• CSIRO (Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation): Joint research on komatites and 

mafic volcanic rocks in Finland; Outokummun malmiesiintymän mallinnus. 

Vesihuolto 

• Unkari: GTK:n johtama konsortio (MÁFI, SMARAGD-GSH, ELGOSCAR-2000, Unkari; HGN, Saksa; BRGM, 

Ranska) toteuttaa Unkarin pohjavesien tilan selvittämisprojektista osan: PHARE: Survey on the chemical status 

of groundwaters, Hungary. 

• University of Waterloo, Ontario, Canada: Water-Rock Interaction Project 

GTK 2004 • 24

Verkottuminen 

GTK:n kotimainen 

yhteistyöverkko 

GTK:n kansainvälinen 

yhteistyöverkko 

Culminatum (Uudenmaan osaamiskeskus) 

Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä 

Finnminers’ Group 

FINPRO 

FUNET/CSC 

Geodeettinen laitos 

Geologian valtakunnallinen tutkijakoulu 

Green Net Finland 

Helsingin yliopisto 

Joensuun yliopisto 

Kaivannaisteollisuusyhdistys 

Kansainvälisen turveyhdistyksen Suomen kansallinen komitea 

Kansallinen IPCC-ryhmä 

Kiviteollisuusliitto 

Kultamuseo 

Kuopion Food Safety Center 

Kuopion yliopisto 

Lapin liitto 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 

Maanrakennusalan neuvottelukunta 

Maaperäkartoituksen neuvottelukunta 

Mannerjalustatyöryhmä 

Merentutkimuslaitos 

Merivoimien tutkimuslaitos 

Metsäntutkimuslaitos METLA 

Museovirasto 

NorNet Northern Environmental Research Network 

Otaverkko 

Oulun yliopisto 

Paikkatietoalan yhdistys ProGIS 

Paikkatietoasiain neuvottelukunta 

Polaarialueiden tutkimuksen kansallinen komitea 

Pyhäjärven Maanalaisfysiikan keskus CUPP 

Seismologian laitos 

Sodankylän geofysiikan observatorio 

Suomalainen Tiedeakatemia 

Suomen Akatemia 

Suomen geodeettis-geofysikaalinen kansallinen komitea 

Suomen geologinen seura 

Suomen kansallinen geologian komitea 

Suomen Kivikeskus 

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea 

Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta 

Suomen ympäristökeskus SYKE 

Teknillinen korkeakoulu TKK 

Teknologian kehittämiskeskus TEKES 

Tiehallinto 

Tieteellisten seurain valtuuskunta 

Turun yliopisto 

Turveteollisuusliitto 

VTT 

Åbo Akademi 

CSIRO, Australia ,the Commonwealth Scientific and 

Industrial Research Organisation 

Commission for the Geological Map of the World (CGMW) 

EC/Nuclear Fission/ Natural Analogue Working Group (NAWG) 

EuroGeoSurveys (EGS) The association of the 

Geological Surveys of the European Union 

Eurolab 

European & International Federation of Natural Stone Industries 

European Association of Remote Sensing Laboratories (EARSeL) 

European Environment Agency (EEA / ETC-TE) 

European Science Foundation (ESF) 

Forum of the European Geological Surveys (FOREGS) 

Geoscience Information Consortium (GIC) 

International Airborne Geophysics Safety Association (IAGSA) 

International Atomic Energy Agency (IAEA) 

International Consortium of Geological Surveys (ICOGS) 

International Geological Correlation Programme (IGCP) 

International Geosphere – Biosphere Programme (IGBP) 

International Heat Flow Commission (IHFC) 

International Lithosphere Programme (ILP) 

International Mineralogical Association) (IMA) 

International Peat Society (IPS) 

International Science Initiative in the Russian Arctic (ISIRA) 

International Union for Quaternary Research (INQUA) 

International Union of Geodesy and Geophysics (IUGG) 

International Union of Geological Sciences (IUGS) 

Karelian Research Centre (KaRC) 

Ministry of Natural Resources of the Russian Federation 

NATO / Environmental Issues Associated with Nuclear 

Disarmament 

Nordic Arctic Research Programme (NARP) 

Nordic Laboratory for Luminescence dating (NLL) 

NORDSIM, Nordic Secondary Ion Mass Spectrometer 

OECD / Nuclear Energy Agency (NEA) 

ProGEO, European Association for the Conservation of the 

Geological Heritage 

Prospectors & Developers Association of Canada (PDAC) 

Scientific Committee on Antarctic Research (SCAR) 

UN ECOSOC, Committee on Energy and Natural Resources 

The All-Russian Geological Research Institute (VSEGEI) 

The U.S. Geological Survey of the Department of the interior 

of the United Sates of America 

Department of Geology University of Dar es Salaam 

University of Greifswald Saksa 

Geological Survey of Ghana 

James Cook University Australia 

25 • 2004 GTK

Geotietoa 

laajasti esillä internetissä 

GTK:n tiedonhallinnan 

päätehtävä on geotiedon saatavuuden 

ja pitkän aikavälin 

käytettävyyden turvaaminen sekä 

tietotekniikkapalvelujen järjestäminen 

toiminnan vaatimusten 

mukaisesti. 

Tavoitteisiin pyritään tietopalvelujen asiakaslähtöisellä kehittämisellä, yhtenäisillä 

ja toimivilla tiedonhallinnan ratkaisuilla, vaatimukset täyttävällä tietoturvatoiminnalla 

sekä systemaattisella osaamisen ja menetelmien kehittämisellä. Tavoitteet 

toteutetaan tiiviissä yhteistoiminnassa kartoitus- ja tutkimustoiminnan kanssa. 

Tutkimustulosten ja muun geologisen tiedon levittäminen hyödyntäjien käyttöön 

ja yleisön tietoisuuteen on olennainen osa tiedonhallintaa. 

Tietovirtojen hallinnan ja tietojen käytettävyyden paran tamiseen tähtäävät ratkaisut 

muodostivat edelleen GTK:n tiedonhallinnan kehittämistoiminnan ytimen. 

Geotietoydin-hankkeessa on rakennettu tekniset ratkaisut kokonaan uudistetulle 

geologisten paikkatietojen hallin tajärjestelmälle. Geotietoydin kattaa koko tiedontuotantoprosessin 

kentältä karttatuotteiden valmis tukseen ja tiedonjakeluun asti. 

Kaikki keskeiset tekniset kysy mykset saatiin ratkaistua vuoden 2004 aikana, ja 

hankkeessa siirryttiin käyttöönottovaiheeseen. 

Geotietoydinteknologiaa esiteltiin kansainväliselle yleisölle mm. GIC-kokouksen 

yhteydessä Denverissä. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä tehtiin mm. monikieliseen 

geologian sanastoon (Multilingual Thesau rus), kansainväliseen geotietomalliin sekä 

INSPIRE-direktiiviluonnoksen kommentointiin liittyen. 

Internetpalveluja laajennettiin 

Asetetun tavoitteen mukaisesti pääosa GTK:n materiaalista on löydettävissä internetin 

välityksellä. Maaperäkarttapalvelun, Geoimage-rasteriaineistokokoelman ja 

malminetsintäyri tyksille suun natun Exploration-kokonaisuuden lisäksi internetin 

kautta tarjottavat karttapalvelut laajenivat turveaineistoihin. Turvepaikka esittelee 

GTK:n turvetutkimustietoa kunnittain karttakäyttöliittymän muodossa. 

Yhteistyössä KTM:n kanssa aloitettiin myös uusien valtausraporttien jakelu 

tietoverkon kautta. Lisäksi merkittävä osa GTK:n laajasta valokuvakokoelmasta 

on nyt selattavissa verkon välityksellä. Kävijöiden lukumäärä tutkimuskeskuksen 

internetsivuilla jatkoi vakaata kasvuaan, ja vuonna 2004 rekisteröi tiin yli 

480 000 käyntiä. 

Turvetutkimusta Juuan Asikankorvessa. 

Kuva: Raimo Nevalainen, GTK 

Tutkimusaineiston järjestäminen jatkui 

Outokumpu Oyj:n mittavien malminetsintäaineistojen siirto tutkimus keskuksen 

hallintaan jatkui. GTK vastaanotti numeerisia kartta- ja mittausaineistoja, tutkimusmateriaalia, 

raportteja sekä näyteaineistoa. Osa aineistoista siirrettiin suoraan 

osaksi GTK:n järjestelmiä, paperimuotoisia aineistoja järjesteltiin Outokummusta 

tarkoitusta varten vuokratuissa tiloissa, ja lähes 200 kilometriä kairasydämiä siirrettiin 

Lo pen kairasydänarkistoon. GTK:n oman tutkimusaineiston numeeris tamisen 

pääpaino oli vuonna 2004 vanhoja valtausalueita koskevissa aineistoissa. 

GTK 2004 • 26

Tiedonhallinta 

Turvepaikka löytyy internetistä 

> GTK on avannut internetsivuilleen 

ilmaiset Turvepaikka-palvelusivut, jossa 

on selailtavissa ja tulostettavissa 

GTK:n turvetutkimusraportteja paikkakunnittain. 

Raporteissa on useiden 

tuhansien tutkittujen soiden tietoja. 

Sivulta löytyy nyt noin 150 raporttia pdfformaatissa. 

Loput noin 300:sta turvetutkimusraportista 

talletetaan vähitellen 

palveluun. Raporttien yhteenlaskettu sivumäärä 

palvelimella tulee olemaan noin 

50 000 sivua. 

Turvepaikka-internetpalvelu helpottaa 

ja nopeuttaa tiedon hankkimista 

GTK:n tutkimista soista, korvaten vaivan, 

joka aiheutuu painettujen raporttien 

selailusta. Tämä palvelee erityisesti 

turvetuottajia tai voimalaitossuunnitte- 

lijoita, jotka voivat helposti kerätä tietoa 

GTK:n kartoittamista soista. Tietoa on 

tarjolla mm. tuotantoon soveltuvista 

suoalueista ja hyödynnettävissä olevista 

turvevaroista. 

Myös maakuntakaavoittajaa helpottaa 

palvelusta saatava tieto soiden soveltuvuudesta 

erilaisiin maankäyttömuotoihin. 

GTK:n raportit sisältävät myös 

tietoa soiden luontoarvoista, jota voidaan 

hyödyntää monenlaisessa suunnittelutyössä. 

Turvetietoa löytyy 

paikkakunnittain 

Turvepaikka-palvelusivuilta löytyy paikkakunnittaisen 

suotiedon lisäksi yleistietoa 

Suomen soista ja turvevaroista sekä 

GTK:n turvetutkimuksesta. Palvelusta 

löytyy myös Suomen turvevarat 2000 

-tutkimusraportti pdf-formaatissa. Tähän 

raporttiin on kerätty tieto Suomen 

nykyisin tunnetuista turvevaroista. 

GTK:n tavoitteena on turvata Suomen 

energiahuoltoa varmistamalla turveteollisuuden 

raaka-aineiden saanti 

kartoittamalla soita, raportoimalla turve-esiintymien 

käyttökelpoisuudesta ja 

pitämällä arkistoa esiintymien laadusta 

ja sijainnista. Toimilla hoidetaan energian 

saannin huoltovarmuus kriisiaikoja varten 

ja varmistetaan turvevarojen kestävän 

kehityksen mukainen käyttö. 

Tutustu Turvepaikkaan www-osoitteessa: http://vsa.gsf.fi/wwwsivut/Turvekartta/Index.htm 

27 GTK 2004

Tuloksellinen vuosi 2004 

GTK:n hallintotehtävistä vastasi uusi valtakunnallinen palveluyksikkö. Palveluyksikön 

keskeisiä tehtäviä perustoiminnan lisäksi olivat organisaatiomallin 

vahvistaminen, toimintakonseptien luominen sekä prosessien kehittäminen. 

Loppuvuodesta painopisteinä olivat yksikön johtamisen kehittäminen sekä 

henkilöstön työnjaon selkeyttäminen. Samalla valmistauduttiin IT-palvelujen 

liittämiseen yksikköön. Kehittämisessä seurattiin valtiokonsernin palvelukeskushankkeita. 

GTK:n strategisen henkilöstösuunnitelman runko määritettiin osaamisen kehittämisen 

ja rekrytoinnin tueksi osaamiskartoituksen ja eläköitymisanalyysin 

pohjalta. Eläköitymisen ja organisaatiomuutosten johdosta tehtiin yhteensä 

13 johto- ja esimiestehtäviin liittyvää virkanimitystä tai -järjestelyä. Lisäksi 

rekrytoitiin uusia tutkijoita strategisille painopistealueille sekä yhteensä 72 

kesätyöntekijää ja korkeakoulu- tai kansainvälistä harjoittelijaa. 

Keskeisenä henkilöstöstrategisena painopistealueena käynnistettiin vuonna 

2005 jatkuva työhyvinvointihanke, jossa toimenpiteet kohdistuvat johtamisen 

ja esimiestoiminnan sekä työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Palkkausjärjestelmän 

soveltamisen kehittämistä jatkettiin. Matkahallinnossa panostettiin 

uuteen matkanvarausjärjestelmään. 

Outokummun mineraalitekniikan tutkimusryhmä liitettiin GTK:een vuoden 

2004 alussa. 

Henkilöstö 

Henkilötyövuosien kokonaismäärä toimintavuotena oli 836, mikä on 50 henkilötyövuotta 

enemmän kuin vuonna 2003. Henkilötyövuosikertymät kasvoivat edelliseen 

vuoteen verrattuna sekä maksullisessa että muussa budjettirahoitteisessa 

toiminnassa: kasvu oli maksullisen toiminnan osalta 29 henkilötyövuotta ja muun 

kuin maksullisen toiminnan osalta 17 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien 

kasvu johtui pääasiallisesti Outokummun mineraalitekniikan tutkimusryhmän 

liittämisestä GTK:een vuonna 2004. 

GTK:n henkilöstöstä oli vuoden lopussa korkeakoulututkinnon suorittaneita 

43 %. Näistä tutkijakoulutuksen saaneita oli lähes kolmannes. Henkilöstöllä 

oli hallussaan 27 yliopistojen ja korkeakoulujen dosentuuria. 

Tulot asiakasryhmittäin vuonna 2004 Henkilöstön koulutusjaukauma vuonna 2004 

Vientihankkeet 

2,1 M€ 

(16 %) 

Muut 

0,4 M€ 

(3 %) 

Valtionhallinto 

1,5 M€ 

(12 %) 

Peruskoulu 

tai vastaava 

25% 

Tohtorit 

8 % 

Lisensiaatit 

5 % 

Ulkomaiset 

asiakkaat Suomessa 

2,1 M€ 

(16 %) 

Kuntasektori 

0,7 M€ 

(5 %) 

Tutkimushankkeiden 

EU-rahoitus 

0,3 M€ 

(2 %) 

Elinkeinoelämä 

Suomessa 

5,9 M€ 

(46 %) 

Keskiasteen 

kolutus 

33 % 

Muu 

korkeakoulututkinto 

30 % 

GTK 2004 • 28

Talous ja hallinto 

Tulot 

Tuloja kertyi vuonna 2004 yhteensä 13,0 milj. euroa, josta maksullisen toiminnan 

osuus oli 10,3 milj. euroa ja muun toiminnan osuus 2,7 milj. euroa. Kokonaisuutena 

tulot kasvoivat edellisestä vuodesta 18 %. Maksullisen toiminnan tulojen 

osalta kasvu jatkui 1,0 milj. eurolla vuodesta 2003. Muun kuin maksullisen 

toiminnan tulokertymä kasvoi 0,956 milj. eurolla, mihin vaikuttivat erityisesti 

laaja yhteisrahoitteinen toiminta sekä omalta osaltaan myyntitulot viraston 

omistuksessa olevista autoista leasingmenettelyyn siirtymisen takia. Kahden 

suurimman asiakasryhmän, kotimaisen elinkeinoelämän ja vientihankkeiden, 

tulot muuttuivat edellisestä vuodesta. Tulot kotimaiselta elinkeinoelämältä 

kasvoivat 2,7 milj. euroa, josta suurin osa kertyi kaivannaisteollisuudelta. 

Vientihankkeiden osuus tuloista pieneni 1,5 milj. euroa. 

GTK:n rahoitusrakenteessa tuloja ulkopuolisen rahoituksen osuus menoista 

(25 %) oli hieman suurempi kuin vuotta aikaisemmin (24 %). 

Tulot vuosina 2000 - 2004 

Milj. euroa 

 

 

 

 

Kustannukset 

Vuoden 2004 kokonaiskustannukset olivat 55,4 milj. euroa. Kasvua edelliseen 

vuoteen verrattuna oli 4,1 milj. euroa. Palkkauskustannusten osuus kokonaiskustannuksista 

oli 33,3 milj. euroa (60 %) ja käyttökustannusten osuus 

19,8 milj. euroa (36 %). Pääomakustannukset olivat 2,3 milj. euroa (4 %). 

Käyttöomaisuuden pääomakustannuksia kertyi 2,153 milj. euroa, mistä poistojen 

osuus oli 1,930 milj. euroa ja laskennallisten korkojen 0,223 milj. euroa 

(nimelliskorko 3,0 %). Vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennalliset 

korot olivat 0,121 milj. euroa (reaalikorko 2,1 %). 

 

 

 

 

 

 

 

Vuotuiset tulot 

Vuoden 2004 rahanarvon mukaan 

Toimitilat 

Vuoden 2004 lopussa GTK:lla oli hallinnassaan yhteensä 48 078 m 2 valtion 

omistamia toimitiloja. Espoon Otaniemessä sijaitsevan päätoimipaikan tilojen 

pinta-ala on 16 879 m 2 , Kuopion toimipisteen toimitalon 8 242 m 2 ja Rovaniemen 

toimipisteen toimitilojen yhteensä 5 978 m 2 . Outokummun mineraalitekniikan 

tutkimusryhmän toimitilojen pinta-ala on 5 457 m 2 ja Lopella sijaitsevan valtakunnallisen 

kairasydänarkiston rakennusten pinta-ala puolestaan 7 904 m 2 . 

Muita varasto- ja tukikohtatiloja GTK:lla oli hallussaan 3 618 m 2 . 

Menot vuosina 2000 - 2004 

Milj. euroa 

 

 

Tilinpäätöksen tarkastelua 

 

Tuotto- ja kululaskelma 1.1. - 31.12.2004 

Tilikauden kulujäämä vuodelta 2004 oli 43,2 milj. euroa. Kulujäämä kasvoi 

1,4 milj. euroa vuoteen 2003 verrattuna. Toiminnan kulut lisääntyivät merkittävästi. 

Suurin kuluerä oli henkilöstökulut (33,1 milj. euroa), joiden osuus 

toiminnan kuluista oli 53 % ja joissa kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 3,3 milj. 

euroa. Palvelujen ostot (12,4 milj. euroa) olivat samalla tasolla kuin vuonna 2003. 

Palvelujen ostot sisältävät Venäjän velkakonversiona suorittaman syväseismisen 

heijastusluotaushankkeen kuluja 4,3 milj. euroa (4,2 milj. euroa vuonna 2002). 

Vastaavasti konversiona saadut tuotot 4,3 milj. euroa on kirjattu satunnaisiin 

tuottoihin. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot säilyivät myös edellisen 

vuoden tasolla ja olivat 3,5 milj. euroa. Matkakulut lisääntyivät 0,2 milj. euroa 

edellisestä vuodesta ja olivat 3,1 milj. euroa. Suunnitelman mukaisia poistoja 

tehtiin 1,9 milj. euroa, mikä on vähemmän kuin toteutettujen investointien 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuotuiset menot 

Vuoden 2004 rahanarvon mukaan 

29 GTK 2004

määrä 2,9 milj. euroa. Investoinneista 0,252 milj. euroa käytettiin tutkimusaluksen 

hankintaan, joka toteutettiin yhdessä Merivoimien tutkimuslaitoksen 

kanssa. Vuoden 2004 aikana purettiin vuonna 2003 kirjattua keskeneräisten 

maksullisten hankkeiden valmistevarastoa 3,1 milj. euroa. 

Tase 31.12.2004 

Taseen loppusumma oli 14,9 milj. euroa. Vuoden 2003 lopun tilanteesta tase 

pieneni näin ollen 2,9 milj. euroa. 

Vastaavaa 

Käyttöomaisuuden arvo oli 7,7 milj. euroa, mikä oli 0,5 milj. euroa suurempi 

kuin vuotta aiemmin. Vaihto-omaisuuden arvo pieneni 46 % ja oli 4,0 milj. euroa. 

Vuonna 2003 vaihto-omaisuuden arvoa nosti suurten keskeneräisten maksullisten 

hankkeiden menojen aktivointi taseeseen. Myyntisaamiset kasvoivat hieman 

ja olivat 2,6 milj. euroa. 

Vastattavaa 

Oma pääoma oli 4,0 milj. euroa. Vähennystä vuoteen 2003 verrattuna oli 

3,1 milj. euroa. Vieras pääoma oli 10,9 milj. euroa. Saadut ennakot vähenivät 

Henkilöstö henkilötyövuosina 

2003 2004 

Maksullinen toiminta 79 108 

Muu toiminta 680 697 

Budjettirahoitus yhteensä 759 805 

Työllisyysvarat 15 14 

Muu ulkopuolinen rahoitus 12 17 

Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 27 31 

Kaikki yhteensä 786 836 

Henkilöstö, kustannukset ja tulot tulosalueittain 2003 ja 2004 

2003 2004 2004/2003 

htv/1 000 € % htv/1 000 € % Muutos % 

HENKILÖTYÖVUODET (htv) 

Kallioperä ja raaka-aineet 418 53 451 54 8 

Maankäyttö ja ympäristö 250 32 265 32 6 

Tiedonhallinta 118 15 120 14 1 

786 100 836 100 6 

KUSTANNUKSET (1 000 €) 

Kallioperä ja raaka-aineet 29 261 57 31 299 56 7 

Maankäyttö ja ympäristö 13 974 27 15 771 29 13 

Tiedonhallinta 8 106 16 8 356 15 3 

51 341 100 55 426 100 8 

TULOT (1 000 €) 

Kallioperä ja raaka-aineet 7 794 71 9 085 71 17 

Maankäyttö ja ympäristö 2 953 27 3 608 27 22 

Tiedonhallinta 272 2 297 2 9 

11 019 100 12 990 100 18 

GTK 2004 • 30

selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 1,3 milj. euroa. Vuoden 2003 

ennakot liittyivät pääosin laajuudeltaan merkittäviin Afrikan hankkeisiin. 

Siirtovelkoihin sisältyvät lomapalkkavelat (5,1 milj. euroa) lisääntyivät edelliseen 

vuoteen verrattuna uuden laskentajärjestelmän tuottamien tarkempien 

laskelmatietojen johdosta. 


Kustannukset vuosina 2003 ja 2004 

2003 2004 2004/2003 

1 000 € 1 000 € Muutos % 

Palkkauskustannukset 29 775 33 334 12,0 

Käyttökustannukset 19 130 19 818 3,6 

Pääomakustannukset 2 436 2 274 -6,7 

Kustannukset yhteensä 51 341 55 426 8,0 

Maksullisen toiminnan 

kustannusvastaavuuslaskelma 2003 ja 2004 

2003 2004 2004/2003 

1 000 € 1 000 € Muutos % 

Maksullisen toiminnan tuotot 9 232 10 247 11 

Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -7 468 -7 926 6 

Maksullisen toiminnan osuus 

yhteiskustannuksista -1 585 -2 300 45 

Maksullisen toiminnan 

kokonaiskustannukset yhteensä -9 053 -10 226 13 

Käyttöjäämä (Maksullisen toiminnan 

tuotot - erilliskustannukset) 1 764 2 321 32 

- % tuloista 19 23 

Ylijäämä (Maksullisen toiminnan 

tuotot - kokonaiskustannukset) 179 21 -88 

- % tuloista 2 0 

Tulot % kustannuksista 102 100 

Toiminnan laajuus yksiköittäin vuonna 2004 

Tulot Menot Henkilöstö 

1 000 € % 1 000 € % Htv % 

Espoon yksikkö 4 369 34 13 213 24 200 24 

Kuopion yksikkö 1 094 8 6 706 12 118 14 

Rovaniemen yksikkö 617 5 5 105 9 95 11 

Geopalvelukeskus 6 616 51 20 457 37 293 35 

Tietohallinto 84 1 4 092 7 49 6 

Johto ja hallinto 210 2 5 512 10 81 10 

GTK YHTEENSÄ 12 990 100 55 085 100 836 100 

31 GTK 2004

Tuotto- ja kululaskelma 

(1 000€) 

1.1.2004 - 31.12.2004 1.1.2003 - 31.12.2003 

Toiminnan tuotot 

Maksullisen toiminnan tuotot 13 573 5 902 

Muut toiminnan tuotot 2 731 16 304 2 455 8 357 

Toiminnan kulut 

Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 

Ostot tilikauden aikana 3 491 3 362 

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 337 281 

Henkilöstökulut 33 091 29 830 

Vuokrat 4 655 4 142 

Palvelujen ostot 12 354 12 335 

Muut kulut 3 418 3 292 

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 3 100 -2 987 

Valmistus omaan käyttöön (-) -185 -21 

Poistot 1 930 -62 191 1 992 -52 226 

Jäämä I -45 887 -43 869 

Rahoitustuotot ja -kulut 

Rahoitustuotot 5 4 

Rahoituskulut 10 -5 5 -1 

Satunnaiset tuotot ja kulut 

Satunnaiset tuotot 4 316 4 186 

Satunnaiset kulut 3 4 313 8 4 178 

Jäämä II -41 579 -39 692 

Siirtotalouden tuotot ja kulut 

Tuotot 

Käyttötalouden tuotot rahastotaloudesta 79 

Käyttötalouden tuotot EU:lta 319 398 

Jäämä III -41 181 -39 692 

Tuotot veroista ja pakollisista maksuista 

Perityt arvonlisäverot 1 692 1 135 

Suoritetut arvonlisäverot 3 725 -2 033 3 280 -2 145 

Tilikauden kulujäämä -43 214 -41 837 

GTK 2004 • 32


Tase 

(1 000 €) 

VASTAAVAA 

31.12.2004 31.12.2003 

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 

Aineettomat hyödykkeet 701 756 

Aineelliset hyödykkeet 6 952 6 447 

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut 

pitkäaikaiset sijoitukset 5 5 

7 658 7 208 

Vaihto- ja rahoitusomaisuus 

Vaihto-omaisuus 4 037 7 473 

Lyhytaikaiset saamiset 

Myyntisaamiset 2 632 2 508 

Siirtosaamiset 372 451 

Muut lyhytaikaiset saamiset 105 136 

Ennakkomaksut 81 29 

3 190 3 124 

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 3 2 

7 230 10 599 

Vastaavaa yhteensä 14 888 17 807 

VASTATTAVAA 

Oma pääoma 

Valtion pääoma 3 968 7 131 

Vieras pääoma 

Pitkäaikainen 

Muut pitkäaikaiset velat 3 3 

Lyhytaikainen 

Saadut ennakot 1 329 3 936 

Ostovelat 1 675 1 093 

Tilivirastojen väliset tilitykset 729 654 

Edelleen tilitettävät erät 535 438 

Siirtovelat 5 116 4 279 

Muut lyhytaikaiset velat 1 533 273 

10 917 10 673 

10 920 10 676 

Vastattavaa yhteensä 14 888 17 807 

33 GTK 2004

Indeksikartat 

GTK:n indeksikartta näyttää kartoitustilanteen karttalehdittäin. Värit kuvaavat meneillään olevaa kartoitusta, ja missä 

muodossa tulokset ovat saatavana. Kolmio viittaa julkaistuun karttaselitysvihkoon. 

39 

49 

39 

49 

18 

28 

38 

18 

28 

38 

1:400 000 27 37 47 

27 

37 

47 

C9 

D9 

B8 

C8 

D8 

B7 

B6 

C7 

C6 

D7 

D6 

26 

36 

46 

26 

36 

46 

B5 

C5 

D5 

B4 

C4 

D4 

B3 

C3 

D3 

25 

35 

45 

25 

35 

45 

B2 

C2 

D2 

A1 

B1 

C1 

D1 

24 

34 

44 

24 

34 

44 

13 

23 

33 

43 

13 

23 

33 

43 

12 

22 

32 

42 

12 

22 

32 

42 

11 

21 

31 

41 

11 

21 

31 

41 

10 

20 

30 

10 

20 

30 

Kallioperäkartat 1:100 000 

Berggrundskartor 

Maps of PreQuaternary Rocks 

Kartta julkaistu 2004 

Kartan publicerad 2004 

Sheet published 2004 

Selitys julkaistu 2004 

Beskrivningen publicerad 2004 

Explanation published 2004 

Kartta julkaistu ennen 2004 

Kartan publicerad före 2004 

Sheet published before 2004 

Selitys julkaistu ennen 2004 

Beskrivningen publicerad före 2004 

Explanation published before 2004 

Maaperäkartat 1:20 000/1:50 000 

Jordartskartor 

Maps of Quaternary Deposits 

Kartta saatavissa painettuna ja/tai numeerisena 2004 

Kartan publicerad och/eller tillgänglig i digital form 2004 

Sheet published and/or data released in digital form 2004 

Kartta saatavissa painettuna ja/tai numeerisena ennen 2004 

Kartan publicerad och/eller tillgänglig i digital form före 2004 

Sheet published and/or data released in digital form before 2004 

Kartoitettu ennen 2004 

Kartlagd före 2004 

Mapping completed before 2004 

Kartoitettavana 

Kartläggning pågår 

Mapping in progress 

Kartoitus käynnissä tai kartta tekeillä 

Kartläggning pågår 

Mapping in progress 

GTK 2004 • 34

39 

49 

39 

49 

18 

28 

38 

18 

28 

38 

27 

37 

47 

27 

37 

47 

26 

36 

46 

26 

36 

46 

25 

35 

45 

25 

35 

45 

24 

34 

44 

24 

34 

44 

13 

23 

33 

43 

13 

23 

33 

43 

12 

22 

32 

42 

12 

22 

32 

42 

11 

21 

31 

41 

11 

21 

31 

41 

10 

20 

30 

10 

20 

30 

Turveinventointi 

Torvinventering 

Peatland research 

Suoalasta inventoitu 75-100 % 

Inventerad andel 75-100 % 

Surveyed peatland area 75-100 % 

Suoalasta kartoitettu 50-75 % 



Matalalentomittaukset 

Aerogeofysiska mätningar på låg höjd 

Aerogeophysical low-altitude surveys 

Mitattu 2004 

Mätningen utförd 2004 

Surveys completed 2004 

Mitattu 1972-2003 

Mätningen utförd 1972-2003 

Surveys completed 1972-2003 

Suoalasta inventoitu 25-50 % 



Suoalasta inventoitu < 25 % 

Inventerad andel < 25 % 

Surveyed peatland area < 25 % 

Kartoitettavana 2004 

Inventering pågår 2004 

Survey in process 2004 

35 • GTK 2004

Hyrynsalmen Hiidenkirkko on rotkolaakso, jonka pohjalla lunta säilyy heinäkuuhun saakka. Kuva: Jari Väätäinen, GTK 

GTK 2004 • 36

GTK:n julkaisut 

ja raportit vuonna 2004 

Geological Survey of Finland, 

Bulletin 

400 Väisänen, Ulpu 2004: Groundwater 

and factors affecting its quality: Examples from 

the Rovaniemi district of northern Finland and 

western Nicaragua. 145 s., 5 liitettä. (väitöskirja). 

(27 €) 

401 Backman, Birgitta 2004.Groundwater 

quality, acidification, and recovery trends 

between 1969 and 2002 in South Finland.110 

s., 8 liitettä. (väitöskirja). (22,50 €) 

Geological Survey of Finland, 

Special Paper 

37 Högdahl, Karin; Andersson, Ulf 

B. & Eklund, Olav (eds.) 2004. The Transscandinavian 

Igneous Belt (TIB) in Sweden: 

A review of its character and evolution. 125 s. 

(40 €) 

Tutkimusraportti – 

Report of Investigation 

159 Tenhola, Markku; Lahermo, Pertti; 

Väänänen, Pauli & Lehto, Olli 2004. Alueellisessa 

geokemiallisessa purovesikartoituksessa 

todettujen fysikaalisten ominaisuuksien ja alkuainepitoisuuksien 

vertailu Suomessa vuosina 

1990, 1995 ja 2000. Summary: Comparison of 

physical properties and element concentrations 

in the regional geochemical mapping of stream 

water in Finland during 1990, 1995 and 2000. 

35 s. (18 €) 

160 Pajunen, Hannu 2004. Järvisedimentit 

kuiva-aineen ja hiilen varastona. Summary: 

Lake sediments as a store of dry matter 

and carbon. 308 s.,1 liite. (33,50 €) 

Turvetutkimusraportti – 

Report of Peat Investigation 

348 Luukkanen, Ari 2003. Kiuruvedellä 

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 6. 

Abstract: The peatlands and peat reserves of 

Kiuruvesi. Part 6. 62 s., 4 liitettä. (17 €) 

349 Häikiö, Jukka & Herranen, Teuvo 

2004. Merijärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 

Osa 1. Abstract: The peatlands and peat 

reserves of Merijärvi. Part 1. 45 s., 4 liitettä. 

(12 €) 

350 Kallinen, Riitta-Liisa 2004. Kaavilla 


Abstract: The peatlands and peat reserves in 

Kaavi. Part 2. 28 s., 3 liitettä. (10,50 €) 

351 Muurinen, Tapio & Aro, Ilkka 2004. 

Kiimingin suot, turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. 

Osa 2. Abstract: The peatlands of 

Kiiminki, peat reserves and their potential use. 

Part 2. 39 s., 2 liitettä. (11,50 €) 

352 Toivonen, Tapio 2004. Multialla 

tutkitut suot ja niiden käyttökelpoisuus. Osa 

2. Abstract: The mires of Multia and their 

usefulness. Part 2. 65 s., 4 liitettä. (10,50 €) 

353 Toivonen, Tapio 2004. Pernajassa 

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Abstract: The 

mires and peat reserves of Pernaja. Abstrakt: 

De undersökta myrarna i Pernå och deras 

torvtillgångar. 26 s., 4 liitettä. (10,50 €) 

354 Luukkanen, Ari 2004. Lapinlahdella 


Abstract: The peatlands and peat reserves of 

Lapinlahti. Part. 1. 50 s., 3 liitettä. (14,00 €) 

355 Leino, Jukka 2004. Tohmajärven 

kunnassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 

1. Abstract: The peatlands and peat reserves of 

Tohmajärvi. Part 1. 58 s., 4 liitettä. (10,50 €) 

356 Pajunen, Hannu 2004. Ylikiimingissä 

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 

9. Abstract: The mires and peat reserves of 

Ylikiiminki, Central Finland. Part 9. 51 s., 3 

liitettä. (10 €) 

357 Suomi, Timo & Korhonen, Riitta 

2004. Karviassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. 

Osa 2. Abstract: The peatlands and 

peat reserves of Karvia. Part 2. 42 s., 4 liitettä. 

(13 €) 

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset, 

tiedonanto – Nuclear Waste Disposal 

Research, Report 

119 Ruskeeniemi, Timo; Ahonen, Lasse; 

Paananen, Markku; Frape, Shaun; Stotler, 

Randy; Hobbs, Monique; Kaija, Juha; Degnan, 

Paul; Blomqvist, Runar; Jensen, Mark; Lehto, 

Kimmo; Moren, Lena; Puigdomenech, Ignasi 

& Snellman, Margit 2004. Permafrost at Lupin: 

Report of Phase II. 89 s. (13 €) 

120 Ojala, V. Juhani; Kuivamäki, Aimo 

& Vuorela, Paavo 2004. Postglacial deformation 

of bedrock in Finland. 23 s. (7 €) 

121 Ahonen, Lasse; Kaija, Juha; Paananen, 

Markku; Hakkarainen, Veikko & Ruskeeniemi, 

Timo 2004. Palmottu natural analogue: 

A summary of the studies. 39 s., 1 liite. (9 €) 

Vuosikertomus – Annual Report 

Geologian tutkimuskeskus GTK. Vuosikertomus 

2003. 55 s. 

Geological Survey of Finland GTK. Annual 

report 2003. 55 s. 

Erillisjulkaisut – 

Miscellaneous publications 

Breilin, Olli; Kotilainen, Aarno; Nenonen, 

Keijo; Virransalo, Petri; Ojalainen, Jukka & 

Stén, Carl-Göran 2004: Geology of the Kvarken 

Archipelago. 47 s. 

Grönholm, Sari (toim.); Alviola, Reijo; Kinnunen, 

Kari A.; Kojonen, Kari; Kärkkäinen, Niilo 

& Mäkitie, Hannu 2004. Retkeilijän kiviopas. 

88 s. (Maksuton, jälleenmyyjille 2 €) 

Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti & Lahermo, Pertti 

(toim.) 2004. Arseeni Suomen luonnossa: ympäristövaikutukset 

ja riskit. Synopsis: Arsenic 

in Finland: Distribution, Environmental Impacts 

and Risks. 173 s. (30 €) 

Suomen geologinen kartta – 

Geological map of Finland, 1 : 100 000 

- Kallioperäkarttojen selitykset – 

Explanation to the maps of Pre-Quaternary 

rocks (8 €) 

Karhunen, Ritva 2004. Iniön ja Turun karttaalueiden 

kallioperä: Berggrunden inom Iniö och 

Åbo kartblad. Summary: Pre-Quaternary rocks 

of the Iniö and Turku map-sheet areas. Lehdet 

1041 ja 1043. 76 s., 1 karttaliite. 

Mäkitie, Hannu &Lahti, Seppo I. 2004. Jalasjärven 

kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre- 

Quaternary rocks of the Jalasjärvi map-sheet 

area. Suomen geologinen kartta 1:100 000, 

kallioperäkarttojen selitykset. Lehti 2221. 61 

s., 2 liitettä. 

Vaarma, Markus & Pipping, Fredrik 2003. 

Kyyjärvi - Perho kartta-alueen kallioperä. 

Summary: Pre-Quaternary rocks of Kyyjärvi 

and Perho map-sheet areas. Lehdet 2331 ja 

2332. 54 s. 

Väänänen, Jukka 2004. Sieppijärven ja Pasmajärven 

kartta-alueiden kallioperä. Summary: 

Pre-Quaternary rocks of the Sieppijärvi and 

Pasmajärvi map-sheet areas. Lehdet 2624 ja 

2642. 55 s., 3 liitettä. 

- Kallioperäkartat – 

Pre-Quaternary rocks (8 €) 

3432 Paltaniemi Kontinen, Asko & Meriläinen, 

Kauko 

Erikoiskartat – 

Miscellaneous maps 

Räsänen, Jorma; Iljina, Markku; Karinen, 

Tuomo; Lauri, Laura; Salmirinne, Heikki & 

Vuollo, Jouni (comp.) 2004. Geological map 

of the Koillismaa area, Northeastern Finland 

1 : 200 000. (10 €) 

37 • GTK 2004

Maaperäkartta 1:20 000/1:50 000, selitykset – 

Explanation to the maps of Quaternary Deposits 1:20 000 

2121 01 Kauvatsa Kejonen, Aimo; Herola, Erkki & Stén, Carl-Göran 

2121 02 Kiikoinen Kejonen, Aimo; Herola, Erkki & Stén, Carl-Göran 

2121 03 Kuorsumaa Kejonen, Aimo; Herola, Erkki & Stén, Carl-Göran 

2121 04 Kiikka Kejonen, Aimo; Herola, Erkki & Stén, Carl-Göran 

2121 05 Lakkiniemi Kejonen, Aimo & Stén, Carl-Göran 

2121 06 Suodenniemi Kejonen, Aimo; Herola, Erkki & Stén, Carl-Göran 

2121 07 Vammala Kejonen, Aimo; Herola, Erkki & Stén, Carl-Göran 

2121 08 Karkku Kejonen, Aimo; Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki 

2121 09 Mouhijärvi Kejonen, Aimo; Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki 

2121 10 Lantula Kejonen, Aimo; Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki 

2121 11 Suoniemi Kejonen, Aimo; Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki 

2121 12 Häijää Kejonen, Aimo; Stén, Carl-Göran & Herola, Erkki 

2444 04 Lumijoki Johansson, Peter; Maunu, Matti & Väisänen, Ulpu 

2444 05 Lumijoenselkä Johansson, Peter & Väisänen, Ulpu 

2542 07 Kalkkimaa Nenonen, Jari; Maunu, Matti; Perttunen, Vesa &Väisänen, Ulpu 

2613 10 Pekanpää Räisänen, Jukka; Perttunen, Vesa & Väisänen, Ulpu 

2713 11 Kolari Väisänen, Ulpu & Muurinen, Tapio 

3233 03 Lahnalahti Huttunen, Timo 

3233 05 Tuusmäki Huttunen, Timo 

3233 06 Kolkontaipale Huttunen, Timo 

3244 11 Tuusniemi Saarelainen, Jouko 

3244 12 Pajumäki Saarelainen, Jouko & Leino, Jukka 

3514 10 Pudasjärvi Johansson, Peter; Räisänen, Jukka & Väisänen, Ulpu 

3532 01 Kivarijärvi Johansson, Peter; Räisänen, Jukka & Väisänen, Ulpu 

3714 07 Sattanen Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti 

4224 01 Käsämänsalmi Saarelainen, Jouko 

Vuonna 2004 valmistuneet 

numeeristetut maaperäkartat 

1 : 20 000/1:50 000 

(suluissa vastaava geologi): 

1242 02 Korsnäs (Esa Kukkonen) 

1242 05 Korsbäck (Esa Kukkonen) 

1243 10 Sahankylä (Timo Huttunen) 

1243 11 Pitkämönkylä (Timo Huttunen) 

1244 07 Nopankylä (Timo Huttunen) 

1244 10 Koskenkorva (Timo Huttunen) 

1244 11 Huissinkylä (Timo Huttunen) 

1343 07 Vexala (Timo Huttunen) 

2121 03 Kuorsumaa (Aimo Kejonen) 

2124 02 Viljakkala (Heikki Rainio) 

2124 03 Luhalahti (Heikki Rainio) 

2124 05 Kyrönlahti (Heikki Rainio) 

2124 06 Paulajärvi (Heikki Rainio) 

2222 08 Seinäjoki (Esa Kukkonen) 

2241 02 Ähtäri (Heikki Rainio) 

2241 03 Ähtärinsalmi (Heikki Rainio) 

2312 07 Alahärmä (Esa Kukkonen) 

2321 08 Pedersöre (Timo Huttunen) 

2321 09 Lepplax (Timo Huttunen) 

2321 11 Esse (Timo Huttunen) 

2322 01 Kackursfjärden (Timo Huttunen) 

2322 04 Kackursfjärden (Timo Huttunen) 

2322 05 Kallberggloppen (Timo Huttunen) 

2322 06 Tankar (Timo Huttunen) 

2322 07 Larsmo (Timo Huttunen) 

2322 08 Öja (Timo Huttunen) 

2322 09 Tankar II (Timo Huttunen) 

2324 11 Kannus (Timo Huttunen) 

2324 12 Väli-Kannus (Timo Huttunen) 

2342 08 Sievi (Timo Huttunen) 

2342 09 Jyrinki (Timo Huttunen) 

2431 07 Ylivieska (Pentti Lindroos) 

2431 08 Niemelänkylä (Pentti Lindroos) 

2444 04 Lumijoki (Peter Johansson) 

2444 05 Lumijoenselkä (Peter Johansson) 

2542 07 Kalkkimaa (Jari Nenonen) 

2613 10 Pekanpää (Jukka Räisänen) 

2713 08 Kolari (Ulpu Väisänen) 

2713 11 Kolari (Ulpu Väisänen) 

2723 1 Kangosvaara (Peter Johansson) 

3042 03 Sippola (Heikki Rainio) 

3042 06 Pyhältö (Heikki Rainio) 

3333 01 Jännevirta (Jouko Saarelainen) 

3411 09 Piippola (Timo Huttunen) 

3412 06 Rantsila (Timo Huttunen) 

3412 07 Pulkkila (Timo Huttunen) 

3433 08 Sotkamo (Timo Huttunen) 

3514 10 Pudasjärvi (Peter Johansson) 

3532 01 Kivarijärvi (Peter Johansson) 

3714 07 Sattanen (Ulpu Väisänen) 

4214 06 Oravisalo (Timo Huttunen) 

4214 08 Rasivaara (Timo Huttunen) 

4214 09 Rääkkylä (Timo Huttunen) 

4223 01 Leppälahti (Timo Huttunen) 

4223 02 Liperi (Timo Huttunen) 

4223 04 Tutjunniemi (Timo Huttunen) 

4223 05 Roukalahti (Timo Huttunen) 

4223 07 Tikansaari (Timo Huttunen) 

4223 10 Pyhäselkä (Timo Huttunen) 

4223 11 Niittylahti (Timo Huttunen) 

4224 01 Käsämänsalmi (Jouko Saarelainen) 

4224 11 Kontiolahti (Jouko Saarelainen) 

4231 03 Kitee (Timo Huttunen) 

4321 07 Savikylä (Aimo Kejonen) 

4321 08 Karhunpää (Aimo Kejonen) 

4322 11 Portinsalo (Jouko Saarelainen) 

4331 01 Ukkola (Jouko Saarelainen) 

4331 06 Sokojärvi (Esa Kukkonen) 

GTK:n päätearkistoon 

saapuneet raportit 

M-sarja (malmitutkimukset) 

Al-Ani, Thair; Lintinen, Panu & Karhunen, 

Jukka 2004. Mineralogical Description and 

Preliminary Processing of the Vittajänkä Kaolin 

Deposit, Salla, Northeastern Finland. 33 s., 36 

liites. M19/4621/2004/1/82. 

Al-Ani, Thair; Sarapää, Olli & Lehtinen, Markku 

2004. Occurrence of halloysite in Virtasalmi 

kaolin and its effect on rheological properties. 26 

s., 25 liites. M19/3231-3232/2004/1/82. 

Alviola, Reijo 1994. Yksityiskohtainen selostus 

Vihdin kunnassa, valtausalueilla Suopelto 

1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 4892/1 ja 

5024/1) vuosina 1990-1992 suoritetuista teollisuusmineraalitutkimuksista. 

11 s., 15 liites., 

M19/2041/94/1/84. 

Alviola, Reijo 2003. Pegmatiittien malmipotentiaalista 

Suomessa. 5 s., 1 liites. 

M 10/2003/1/85. 

Alviola, Reijo 2004. Oriveden Seppälä-Viitaniemi 

alueen pegmatiittitutkimus vv. 2003- 

2004. 9 s., 60 liites. M19/2141/2004/1/85. 

Chernet, Tegist 2004. International Convention, 

Trade Show and Investors Exchange, PDAC, 

Toronto, March 7-10, 2004. Image analysis 

training, CANMET-MMSL. Ottawa, March 

11-25, 2004. Travel/Training report. 10 s. 

M10.3/2004/2. 

Chernet, Tegist; Sarapää, Olli; Johansson, 

Bo & Pakkanen, Lassi 2004. Petrological 

and mineralogical studies on Lumikangas 

ilmenite-magnetite-apatite bearing gabbro, 

Kauhajoki, Western Finland. 25 s., 3 liites. 

M19/1234/2004/1/42. 

Eilu, Pasi (ed.) 2004. Iron oxide-copper-gold 

excursion and workshop. Northern Finland 

and Sweden 31.5.-4.6.2004. 97 s., 8 liites. 

M10.3/2004/1. 

Halkoaho, Tapio & Niskanen, Matti 2004. 

Tutkimustyöselostus Lieksan kaupungissa 

valtausalueella Jamali 1 (kaivosrekisterinumero 

7626/1) suoritetuista nikkelimalmitutkimuksista 

vuosina 2002-2003. 14 s. URL: http://arkisto.gsf.fi/m6/M06_4314_2004_1_10. 

pdf. 

M06/4314/2004/1/10. 

Halkoaho, Tapio & Niskanen, Matti 2004. 

Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa 

valtausalueilla Haverisensuo 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 

7426/1 ja 7628/1) suoritetuista 

nikkelimalmitutkimuksista vuosina 2002-2004. 

16 s., 33 liites. CD-levy. URL: http://arkisto.gsf.fi/m6/m06_4411_2004_1_10. 

pdf. 

M06/4411/2004/1/10. 

Hartikainen, Aimo; Pietikäinen, Kimmo & 

Niskanen, Matti 2004. Tutkimustyöselostus 

Kuhmon kaupungin länsipuolella sijaitsevien 

valtausten Pahasuo 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 

7468/1 ja 7486/1) alueilla 

tehdyistä kultatutkimuksista. 16 s., 3 liites. 

M06/4413/2004/1/10. 

Heino, Timo 1999. KUOPIO, Vehmasjoki 

1 (kaivosrekisterinumero 6329/1) ja KUO- 

PIO, KARTTULA, Vehmasjoki 4 (kaivosrekisterinumero 

6371/1) nikkeliesiintymän 

mineraalivarantoarvio. 4 s., 27 liites. URL: 

http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_3242_99_1_10. 

pdf. M19/3242/99/1/10. 

Ikävalko, Ossi 1980. Selostus Korpijärvi-Mietiäinen 

alueen kallioperän tutkimuksista kesällä 

1980. 11 s. URL: http://arkisto.gsf.fi/m11/ 

M11.7_3142_80_1. pdf. M11.7/3142/80/1. 

Iljina, Markku 2004. Tutkimustyöselostus valtausalueilla 

Koskiaho 1-2, Kuusi 4-23, Maaselkä 

1-14, Murto 1-2 sekä Portti 1-37 Pudasjärven, 

Taivalkosken ja Posion kunnissa suoritetuista 

tutkimuksista vuosina 1996-2002. 36 s., 28 

liites. URL: http://arkisto.gsf.fi/m6/m06_3543_ 

2004_1_10. pdf. M06/3543/2004/1/10. 

GTK 2004 • 38

Isomaa, Jorma 2004. Tutkimustyöselostus 

Rovaniemen maalaiskunnassa valtausalueilla 

Ulkujärvi 1 ja Ulkujärvi 2.(kaivosrekisterinumerot 

7337/1 ja 7337/2) suoritetuista tutkimuksista 

vuonna 2002. 6 s., 16 liites. URL: 

http://arkisto.gsf.fi/m6/m06_3611_2004_1_10. 

pdf. M06/3611/2004/1/10. 

Kinnunen, Kari A. 2004. Lemmenjoen alueen 

Kivikkopurolta lapiokaivuulla kesäkuussa 2003 

löydetyn Tapio-kultahipun (128 g) tutkimus. 14 

s. URL: http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_3812_ 

2004_1. pdf. M19/3812/2004/1. 

Kinnunen, Kari, A. 2004. Länsi-Suomen rannikon 

yllä heinäkuussa 2004 havaittuihin tulipalloihin 

ajallisesti liittyvien laskeumanäytteiden 

mahdollisten mikrometeoriittien tutkimus. 5 

s. URL: http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_2413_ 

2004_1. pdf. M19/2413/2004/1. 

Kinnunen, Kari A. 2004. Tutkimusselostus 

Orimattilasta tavatusta korumateriaaliksi soveltuvasta 

kordieriitin muunnoksesta. 20 s. URL: 

http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_3111_2004_1. 

pdf. M19/3111/2004/1. 

Kinnunen, Kari, A.; Johansson, Bo & Karhunen, 

Pentti 2004. Miessijoelta heinäkuussa 2004 löydetyn 

282 g painoisen kultahipun petrografian, 

mineraalikemian ja löytöhistorian dokumentaatio. 

13 s. URL: http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_ 

3812_2004_2. pdf. M19/3812/2004/2. 

Kärkkäinen, Niilo 2004. Hämeenkyrön Turkkilan 

kulta-aiheen tutkimukset kesällä 2003. 6 

s., 4 liites. M19/2324/2004/1/10. 

Kärkkäinen, Niilo 2004. Tutkimustyöselostus 

Lohtajan kunnassa, valtausalueella Kokkoharju 

2 (kaivosrekisterinumero 5795/1) suoritetuista 

kultatutkimuksista vuosina 1994-2000. 31 

s., 32 liites. CD-levy. URL: http://arkisto.gsf.fi/m6/m06_2342_2004_10_1. 

pdf. 

M06/2342/2004/1/10. 

Kärkkäinen, Niilo & Lehto, Tapio 2004. 

GTK:n kultatutkimukset Etelä- ja Länsi- 

Suomessa. Vuorimiesyhdistyksen ekskursio 

28.9.2004-29.9.2004. 11 s. URL: http://arkisto. 

gsf.fi/m19/m19_2024_2004_2_10. pdf. M 

19/2024/2004/2/10. 

Lehto, Tapio 2004. Kultatutkimukset Lempäälän 

Kaitajärvellä vuosina 2000-2001. 

9 s., 9 liites., CD-levy. URL: http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_2123_2004_1_10.pdf. 

M19/2123/2004/1/10. 

Lehto, Tapio &Vuori, Saku 2004. Kultatutkimukset 

Hämeenkyrön Lavajärvellä, Pässärinvuoren 

ja Lepomäen alueilla vuosina 1997- 

2003. 23 s., 26 liites. M19/2124/2004/1/10. 

Lehtonen, Marja 2004. Lahtojoen kimberliitin 

viereltä löydetyn uuden esiintymän indikaattorimineraalien 

mikroanalyysien tulkintaa. 5 s., 

4 liites. M19/4311/2004/1/41. 

Lintinen, Panu 2004. Kaoliinitutkimukset 

Sallan Pennasessa ja Varpuselässä 1999-2001. 

11 s., 10 liites., CD-levy. URL: http://arkisto. 

gtk.fi/m19/M19_4621-4622_2004_1_82. pdf. 

M19/4621,4622/2004/1/82. 

Luukas, Jouni; Nikander, Jarmo; Kousa, Jukka 

& Ruotsalainen, Aimo 2004. Kallioperä- ja sinkkimalmitutkimukset 

Keiteleen Kangasjärven 

alueella Keski-Suomessa. 58 s., 1 liitekartta. 

URL: http://arkisto.gsf.fi/m10/M10_4_2004_1. 

pdf. M10.4/2004/1. 

Makkonen, Hannu 2004. Nikkelimalmitutkimukset 

Sulkavan Kaukosenlammen 

kohteissa vuosina 1993 ja 1998. 10 s. 

M19/3144/2004/2/10. 

Makkonen, Hannu & Forss, Heikki 1999. 

Tutkimustyöselostus Kuopion ja Karttulan 

kunnissa valtausalueilla Vehmasjoki 1 (kaivosrekisterinumero 

6329/1), Vehmasjoki 4 

(kaivosrekisterinumero 6371/1), Vehmasjoki 

5 (kaivosrekisterinumero 6502/1) ja Vehmasjoki 

6 (kaivosrekisterinumero 6502/2) 

suoritetuista nikkelimalmitutkimuksista 

vuosina 1996-1998. 12 s., 7 liites. URL: http:// 

arkisto.gsf.fi/m6/m06_3242_99_1_10. pdf. 

M06/3242/99/1/10. 

Makkonen, Hannu & Forss, Heikki 2004. 

Nikkelimalmitutkimukset Enonkosken - 

Savonlinnan-Kerimäen alueella vuosina 

1998-2002. 15 s., 3 liites. URL: http://arkisto.gsf.fi/m19/m19_4211_2004_1_10.pdf. 

M19/4211/2004/1/10. 

Makkonen, Hannu; Kontoniemi, Olavi; Lempiäinen, 

Rauli; Lestinen, Pekka; Mursu, Juha & 

Mäkinen, Jari 2003. Raahe–Laatokka -vyöhyke, 

nikkelin ja kullan etsintähankkeen (2108001) 

toiminta vuosina 1999-2003. 90 s., 19 liites., 

CD-levy. URL: http://arkisto.gsf.fi/m10/M10_ 

4_2003_5_10. pdf. M10.4/2003/5/10. 

Makkonen, Hannu & Mursu, Juha 2004. Nikkelimalmitutkimukset 

Anttolan Pihlajasalon 

kohteessa vuosina 2000 ja 2001. 8 s., 4 liites. 

M19/3144/2004/1/10. 

Makkonen, Hannu & Mursu, Juha 2004. 

Tutkimustyöselostus Pielaveden kunnassa 

valtausalueilla Saarela 1 ja 2 (kaivosrekisterinumerot 

7294/1 ja 7572/1) suoritetuista 

nikkelimalmitutkimuksista vuosina 1999-2003. 

15 s., 6 liites., CD-levyke. URL: http://arkisto.gsf.fi/m6/m06_3314_2004_1_10. 

pdf. 

M06/3314/2004/1/10. 

Mäkinen, Jari 2003. Raportti Suonenjoen 

kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen 

suoritetuista malminetsintätutkimuksista 

vuosina 1999 ja 2000. 7 s., 3 liites. URL: 

http://arkisto.gsf.fi/m19/M19_3241_03_1_10. 

pdf. M19/3241/2003/1/10. 

Reinikainen, Jukka; Herola, Erkki & Kaunismäki, 

Jukka 2003. Tutkimustyöselostus Karjalohjan 

kunnassa, valtausalueella Pellonkylä 

(kaivosrekisterinumero 6995/1) tehdyistä karbonaattikivitutkimuksista 

vuosina 1999-2003. 

17 s., 10 liites. M06/2014/2003/1/84. 

Saikkonen, Reijo 1963. Kiteen, Parikkalan 

ja Kajaanin maalaiskunnan pegmatiittitutkimukset 

kesällä 1963. 17 s., 4 liites. M17/ 

Ki,Par,Kaj/1963/1/85. 

Saltikoff, Boris 2004. Vanhojen kansannäytelähettäjäkortistojen 

hakemistot tiedostoina. 98 

s. M13.1/2004/1. 

Sarapää, Olli & Kärkkäinen, Niilo 2003. Tutkimustyöselostus 

Toholammen kunnassa valtausalueella 

Lylyneva 1-2 (kaivosrekisterinumero 

6141/1-2) suoritetuista ilmeniittitutkimuksista 

vuosina 1994-1997. 34 s. M06/2341/2003/1. 

Seppänen, Hannu 2004. Etelä- ja Länsi-Suomen 

kultavarojen kartoitukseen liittyviä uraani-, 

torium- ja kaliummäärityksiä monikanava-analysaattorilla. 

5 s., 9 liites. M19/2024/2004/1. 

Vartiainen, Risto 2004. Keski-Lapin rakennuskiviprojekti 

2002-2003. Väliraportti vuosien 

2002-2003 tutkimuksista. 7 s., 50 liites. 

M10.1/2004/1/86. 

K-sarja (kallioperätutkimukset) 

Perttunen, Vesa 2004. Pulmangin-Sevetin 

kartoitushanke 2606003. Loppuraportti. 13 s., 

8 liites. URL: http://arkisto.gsf.fi/k/K_31_4_ 

2004_1.pdf. K31.4/2004/1 

Sipilä, Pekka 1992. Sulfidimalmikaivosten 

jätealueiden ympäristövaikutusten tutkimukset 

Kanadassa, Ruotsissa ja Norjassa. Kirjallisuustutkimus. 

51 s. KA61/92/1. 

Sipilä, Pekka 2004. Kallioperän kartoituskurssi. 

Haveri. 17 - 28.5.2004.48 s., 3 liites. 

K21.42/2004/1. 

Väisänen, Markku 2004. Mynämäen karttalehden 

1044 kallioperäkartoituksen loppuraportti. 

22 s. K21.42/2004/2. 

P-sarja (maaperätutkimukset) 

Julkaisut 

Rauhaniemi, Tom; Jarva, Jaana & Palmu, Jukka-Pekka 

2004. Moreenimuodostumien inventointiprojekti 

Etelä-Pohjanmaalla: Geologia ja 

aluerajaukset. 20 s., 24 liites. P31.4.043. 

Rauhaniemi, Tom; Jarva, Jaana & Palmu, 

Jukka-Pekka 2004. Moreenimuodostumien 

inventointiprojekti Pohjanmaalla: geologia ja 

aluerajaukset. 21 s., 49 liites. P31.4.44. 

Rauhaniemi, Tom; Jarva, Jaana; Palmu, 

Jukka-Pekka & Korvenpää, Turkka 2004. 

Moreenimuodostumien valtakunnallinen inventointiprojekti 

Varsinais-Suomessa. 21 s., 

90 liites. P31.4.046. 

Rauhaniemi, Tom; Palmu, Jukka-Pekka & 

Teeriaho, Jari 2004. Moreenimuodostumien 

valtakunnallinen inventointiprojekti Päijät- 

Hämeessä. 20 s., 49 liites. P31.4.045. 

1976. Kenttätyöopas. No.1. Maaperäkartoitus. 

Maaperäosaston kartoitus ja tutkimusryhmä 

1976. 24 s., 12 liites. P13.7.2.016. 

Q-sarja (geofysikaaliset tutkimukset) 

Elo, Seppo 2004. Kompostointitunneliin sijoitetun 

kompostin tiheys painovoimaa mittaamalla. 

7 s. Q16.1/2004/1. 

Lanne, Erkki 2004. Enontekiön Kaamajoen 

kerrosintruusio painovoimahavaintojen 

valossa. 12 s. Q19/1834/2004/1/21. 

Mertanen, Satu (ed.) 2004. Supercontinents, 

remagnetizations and geomagnetic modelling. 

5th Nordic Paleomagnetic Workshop. Suitia–Helsinki, 

Finland. September 25-30, 2004. 

Extended Abstracts. Workshop and Symposium. 

139 s. Q29.1/2004/1. 

Mertanen, Satu; Kukkonen, Ilmo & Manninen, 

Tarja 2004. Toimintakertomus 2003. 

Espoon yksikkö. Geofysiikan tutkimus. 76 s. 

Q10/2004/1. 

39 • GTK 2004

Turunen, Pertti 2004. Geofysikaalisista reikäluotauksista. 

109 s. Q19/52/2004/1. 

S-sarja (geokemialliset tutkimukset) 

Salminen, R.; Gregorauskiene, V. & Tarvainen, 

T. 2004. Application of NORMA software in 

defining the normative mineralogical composition 

of soil horizons in soils developed 

on different parent materials in north western 

Russia, northwest Norway and Finland. 35 s. 

S/41/0000/1/2004. 

Väisänen, Ulpu 2004. Hammaslahden kaivosalueen 

veden laatu havaintoputkissa v, 

2001-2002. 25 s. CD-levy. URL: http://arkisto.gsf.fi/s44/S_44_0000_1_2004. 

pdf. 

S/44/0000/2004/1. 

Y-sarja 

(ydinjätteiden sijoitustutkimukset) 

Ahonen, Lasse; Hakkarainen, Veikko & Blomqvist, 

Runar 1989. Hydrauliset mittaukset ja 

vesinäytteenotto Nummi-Pusulan Palmotun 

analogiakohteessa vuonna 1989. Työraportti 

1-90. 24 s., 15 liites. Y30/90/1. 

Blomqvist, Runar 1996. Transport of Radionuclides 

in a Natural Flow System at Palmottu. 

Technical Annex. 19 s. Y50/96/01. 



Technical Annex Phase II. Contract No. F14W- 

CT95-0010. 16 s. Y50/97/14. 



3rd 12-monthly Progress Report 1998-02-01 

– 1999-01-31. Contract No. FI4W-CT95-00100, 

DG 12-WSME. 26 s. Y50/99/11. 

Blomqvist, Runar & Kaija, Juha 1998. Transport 

of Radionuclides in a Natural Flow System at 

Palmottu. 2nd 12-monthly Progress Report 

1997-01-01 – 1998-01-31. Contract No. FI4W- 

CT95-0010, DG 12-WSME. 41 s. Y50/98/01. 

Blomqvist, Runar & Ruskeeniemi, Timo 1997. 

Transport of Radionuclides in a Natural Flow 

System at Palmottu. 2nd 6-monthly Progress 

Report 1997-01-01 – 1997-06-30. Contract 

No. F14W-CT95-0010, DG 12-WSME. 17 s., 

1 liites. Y50/97/15. 

Blomqvist, Runar; Smellie, John; Paananen, 

Markku; Ludvigson, Jan-Erik; Ahonen, Lasse; 

Korkealaakso, Juhani; Galarza, German & 

Grundfelt, Bert 1996. Transport of Radionuclides 

in a Natural Flow System at Palmottu. 1st 

6-monthly Progress Report 1996-01-01 – 1996- 

06-31. Contract No F14W-CT95-0010, DG 

12-WSME. 19 s., 7 liites. Y50/96/05. 

Blomqvist, Runar; Smellie, John; Ruskeeniemi, 

Timo & Cruz de la, Berta 1997. Transport of 

Radionuclides in a Natural Flow System at 

Palmottu. 1st 12-monthly Progress Report 1996- 

01-01 – 1996-12-31. Contract No. F14W-CT95- 

0010, DG 12 WSME. 53 p. Y50/97/01. 

Bruno, Jordi & Cera, Ester 1996. Influence of 

UO2/UO2.33 and Fe (II)/Fe(OH)3 redox pairs 

on the RDC of the Palmottu system – Methodological 

approach. 28 s. Y50/96/09. 

Bruno, Jordi; Cera, Esther; Duro, Lara; Rollin, 

Claire; Gimeno, Maria; Peña, Javier; Ahonen, 

Lasse; Luukkonen, Ari & Kaija, Juha 1999. 

Blind prediction modelling in Palmottu system. 

72 s., 6 liites. Y50/99/17. 

Carlsten, Seje 1996. Detailed borehole radar 

measurements at the Palmottu natural analogue 

study site, Finland. 46 s. Y50/96/04. 

Carlsten, Seje 1997. Detailed borehole radar 

measurements in R385 and R386, the Palmottu 

Natural Analogue Study Site, Finland 1997. 31 

s. Y50/97/19. 

Cera, E.; Bruno, J.; Grivé, M.; Rollin, C.; Ahonen, 

L.; Kaija, J.; Blomqvist, R.; El Aamrani, 

F.Z.; Casas, I. & de Pablo, J. 1999. Redox 

prosesses in the Palmottu uranium deposit. 77 

s. Y50/99/19. 

Gimeno, M. J. & Peña, J. 1999. Geochemical 

modelling of groundwater evolution in the 

Palmottu natural system. 30 s. Y50/99/04. 

Gustafsson, Erik; Carlsson, Ann-Charlotte; 

Wass, Eva & Ahonen, Lasse 1998. Tracer Test 

in the Eastern Granite, between boreholes R302, 

R335 and R384, Palmottu Natural Analogue 

Study Site. 32 s., 15 liites. Y50/98/02. 

Hartikainen, K.; Hartikainen, J. & Kasa, S. 1999. 

Porosity and diffusivity results of Palmottu drill 

core samples measured by He-gas method. 9 

s. Y50/99/02. 

Kaija, Juha; Blomqvist, Runar; Ahonen, Lasse 

& Hakkarainen, Veikko 1998. The hydrogeochemical 

database of Palmottu. 4 s., 56 

liites. Y50/98/08. 

Koskinen, Lasse & Kattilakoski, Eero 1997. 

Modelling of deep groudwater flow under 

natural conditions at the Palmottu site. 36 s., 

25 liites. Y50/97/03. 

Kuivamäki, Aimo 1997. Hydrogeological 

classification of fracture zones in the Palmottu 

area. 10 s., 3 liites. Y50/97/02. 

Laaksoharju, M. & Degueldre, C. 1999. Palmottu 

colloid study. 18 s. Y50/99/05. 

Laaksoharju, Marcus; Gurban, Ioana & Andersson, 

Cecilia 1999. Indications of origin 

and evolution of the groundwater at Palmottu. 

34 s., 2 liites. Y50/99/03. 

Laaksoharju, Marcus; Gurban, Ioana & Skårman, 

Christina 1997. Indications of the origin 

and evolution of the groundwater at Palmottu. 

43 s. Y50/97/06. 

Lampinen, Pauliina 1997. Interpretation of 

hydraulic head measurements at Palmottu. 19 

s., 43 liites. Y50/97/13. 

Lampinen, Pauliina; Ahonen, Lasse & Blomqvist, 

Runar 1996. Hydraulic connections at 

Palmottu. Evaluation based on down-hole 

spinner tests and drawdown observations. 30 

s., 68 liites. Y50/96/02. 

Lampinen, Pauliina; Korkealaakso, Juhani; 

Kuusela-Lahtinen, Auli & Ahonen, Lasse 1997. 

Interpretation of hydraulic interference tests at 

Palmottu. 33 s., 29 liites. Y50/97/04. 

Lampinen, Pauliina & Talvisto, Tatjana 1995. 

Sources and present-day transportation of 

uranium at Palmottu. Work Report 1-95. 6 s. 

Y30/95/1. 

Le Guern, C.; Baranger, Ph.; Suksi, J. & Ruskeeniemi, 

T. 1999. Experimental and preliminary 

modelling approach to uranium sorption on 

granitic fractures – Desorption results. 16 s. 

Y50/99/08. 

Le Guern, Cécile; Baranger, Philippe & Casanova, 

Joël 1999. Coupled transport modelling 

at Palmottu. 8 s. Y50/99/09. 

Leveinen, Jussi & Ahonen, Lasse 1998. Shortterm 

pumping tests in boreholes R389 and R390 

at Palmottu. 14 s. Y50/98/13. 

Ludvigson, Jan-Erik 1997. Qualitative and 

quantitative interpretation of crosshole tests at 

Palmottu. 20 s., 61 liites. Y50/97/09. 

Negrel, Philippe & Casanova, Joel 1997. Strontium 

isotopic characterisation of the Palmottu 

hydrosystem. 7 s., 10 liites. Y50/97/07. 

Niini, Heikki; Ahonen, Lasse; Smellie, John; 

Blomqvist, Runar & Ruskeeniemi, Timo 1996. 

General Meeting Minutes of Palmottu Initial 

Workshop at Saariselkä, Finland, March 11-14, 

1996. 13 s., 90 liites. Y50/96/10. 

Nissinen, Pasi & Ruskeeniemi, Timo 1996. Mineralogy 

and Petrography at Palmottu. 1. Main 

rock types. 23 s., 24 liites. Y50/96/03. 

Nordman, Henrik & Rasilainen, Kalevi 1999. 

Migration modelling exercise of the Palmottu 

Project-PA approach. 47 s. Y50/99/18. 

Paananen, Markku 1998. Database description, 

and modelling and visualisation tools used by 

GTK at Palmottu. 14 s. Y50/98/12. 

Paulamäki, Seppo 1997. Fracture observations 

by TVprobe in boreholes R304, R332, R334, 

R335, R340, R343, R348, R354, R355 and 

R373 of the Palmottu study site. 67 liites. 

Y50/97/18. 

Paulamäki, Seppo & Lindberg Antero 1997. 

Palmotun tutkimusalueen kairareikien R323, 

R332, R334, R335, R337, R356 ja R385 TVluotauksen 

rakohavainnot. Työraportti 1-97. 

29 s. Y30/97/1. 

Paulamäki, Seppo; Lindberg, Antero; Paananen, 

Markku & Blomqvist, Runar 1997. Structural 

modelling of water-conductivite fractures and 

fracture zones of the Eastern Granite in the 

Palmottu study site, based on hydraulic data and 

TV-logging of open fractures. 15 s., 11 liites. 

Y50/97/17. 

Pedersen, Karsten & Haveman, Shelley 1999. 

Analysis of diversity and distribution of 

microorganisms in Palmottu groundwater and 

evaluation of their influence on redox potential 

and uranium (VI) reduction. 12 s. Y50/99/14. 

Pena, Javier; Gimeno, Maria Jose; Tallos, 

Alberto & Turrero, Maria Jesus 1997. Statistical 

approach to the geochemical modelling 

of waters in Palmottu natural analogue. 14 s. 

Y50/97/08. 

Perez del Villar, L.; Campos, R.; Cozar, J. S.; 

Pelayo, M.; Pardillo, J. & Labajos, M. A. 1997. 

Structural, lithogical and mineralogical analyses 

of borehole R-385 (386) from the Palmottu Site, 

Finland. 15 s., 18 liites. Y50/97/05. 

GTK 2004 • 40

Pérez del Villar, L.; Cózar, J.S.; Reyes, E.; Delgado, 

A.; Núñez, R.; Crespo, M.T.; Sánchez de 

Ledesma, D.M.; Gimeno, M.J.; Peña, J.; Yllera 

del Llano, A. & Garcia, M. 1999. Activities and 

main results obtained by Ciemat in the Palmottu 

Project during 1998. 17 s. Y50/99/06. 

Rasilainen, Kalevi; Read, David; Ayora, Carlos; 

Le Guern, Cécile; Suksi, Juhani; Pedersen, 

Karsten & Ruskeeniemi, Timo 1999. Migration 

of Radionuclides – Summary report of WP4. 

37 s. Y50/99/24. 

Rasilainen, Kalevi; Ruskeeniemi, Timo; Suksi, 

Juhani; Read, David & Blomqvist, Runar 1999. 

Uranium inventories at Palmottu. 18 s., 1 liites. 

Y50/99/21. 

Read, David; Rasilainen, Kari; Blomqvist, Runar; 

Ruskeeniemi, Timo; Kaija, Juha; Ahonen, 

Lasse & Paananen, Markku 1998. Experimental 

Database for Migration Modelling Exercise at 

Palmottu. 16 s. Y50/98/07. 

Read, David; Ruskeeniemi, Timo; Rasilainen, 

Kalevi; Blomqvist, Runar; Kaija, Juha & Paananen, 

Markku 1999. Experimental Database 

for Migration Modelling Exercise at Palmottu: 

Phase 2. 20 s. Y50/99/10. 

Rouhiainen, Pekka 1996. Difference flow 

measurements at the Palmottu site in boreholes 

R385 and R386. 9 s., 8 liites. Y50/96/06. 

Rouhiainen, Pekka & Heikkinen, Petri 1998. 

Difference flow measurements at the Palmottu 

site in boreholes R387 and R388. 14 s., 38 

liites. Y50/98/03. 

Ruskeeniemi, Timo; Blomqvist, Runar & Ahonen, 

Lasse 1998. Hydrogeological description of 

the Eastern Flow System at the Palmottu Natural 

Analogue System. 16 s. Y50/98/11. 

Ruskeeniemi, Timo; del Villar, Luis Perez; 

Smellie, John & Lindgerg, Antero 1997. Deep 

geochemical borehole at Palmottu – preliminary 

geological report of boreholes R385 and 

R386.38 s., 79 liites. Y50/97/16. 

Ruskeeniemi, Timo; Kaija, Juha; Blomqvist, 

Runar; Ahonen, Lasse; Smellie, John; Almen, 

Kalle & Hernan, Pedro 1996. Deep geochemical 

borehole at Palmottu – Drilling activities 

of boreholes R385 and R386.27 s., 16 liites. 

Y50/96/08. 

Ruskeeniemi, Timo & Lindberg, Antero 1998. 

Mineralogical and geochemical database of the 

Palmottu site. 12 s., 28 liites. Y50/98/10. 

Salas, J. & Ayora, C. 1999. Migration modelling 

exercise at Palmottu: Phase 2. Progress Report. 

18 s. Y50/99/20. 

Siitari-Kauppi, M.; Marcos, N.; Klobes, P.; 

Goebbles, J.; Timonen, J. & Hellmuth, K.-H. 

1999. Physical rock matrix characterization. 45 

s., 18 liites. Y50/99/12. 

Stråhle, Allan 1996. BIP image investigations 

at Palmottu study site, Finland. 3 s., 64 liites. 

Y50/96/07. 

Suksi, Juhani; Juntunen, Paula & Ervanne, 

Heini 1999. Study of natural uranium sorption 

and fixation. 9 s. Y50/99/25. 

Suksi, Juhani; Juntunen, Paula; Ervanne, 

Heini & Ruskeeniemi, Timo 1999. Study of U 

migration between fracture and rock matrix. 

16 s. Y50/99/26. 

Talvisto, Tatjana 1995. Nummi-Pusulan Palmotun 

gammasäteilyn totaali-intensiteettimittaukset 

maanpinnalta: datan digitaalinen käsittely ja 

tulkinta. Työraportti 25. 6 s. Y30/95/2. 

Turrero, Maria; Gomez, Paloma & Melon, Ana 

Maria 1996. Sampling and characterization of 

colloids in groundwater in Palmottu, Finland. 

12 s. Y50/96/11. 

UT-sarja (kansainvälinen toiminta) 

Kukkonen, M.; Rainio, H. & Väisänen, U. 

1998. Tiedon kokoaminen ympäristön tilaan 

sekä maatalouteen ja vesihuoltoon liittyvistä 

hankkeista Nicaraguassa. Osa I. Tiedon 

kokoaminen kehitysyhteistyöprojekteista ja 

muista tutkimuksista ja niiden arviointi. 41 s. 

UT/Nicaragua/1999/2. 

Kukkonen, M.; Rainio, H. & Väisänen, U. 

1998. Tiedon kokoaminen ympäristön tilaan 

sekä maatalouteen ja vesihuoltoon liittyvistä 

hankkeista Nicaraguassa. Osa II. Selvitys 

ympäristöhaitoista ja niiden syistä kahdella 

tuotannollisesti ja geologisesti erilaisella 

alueella Nicaraguassa. 61 s., 18 liites. UT/Nicaragua/1999/3. 

Kukkonen, Marjatta; Väisänen, Ulpu; Rainio, 

Heikki; Balmaceda Murillo, Luis & Guzman 

Guillén, Fidel 1998. Estudio de los problemas 

ecologicos y sus causas en dos zonas productivamente 

y geologicamente diferentes en Nicaragua. 

71 s., 11 liites. UT/Nicaragua/1999/1. 

Julkaisujen ja karttojen myynti 

Geologian tutkimuskeskus 

Julkaisumyynti 

PL 96, 02151 ESPOO 

Käyntiosoite: Betonimiehenkuja 4 

Puh. 020 550 2450 

Fax 020 550 12 

Sähköposti: julkaisumyynti@gtk.fi 

www.gtk.fi 

Julkaisuja myyvät myös GTK:n 

Itä- ja Pohjois-Suomen 

yksikköjen kirjastot: 


Itä-Suomen yksikkö 

Kirjasto 

PL 1237, 70211 KUOPIO 

Käyntiosoite: Neulaniementie 5 

Puh. 020 550 3250 

Fax 020 550 13 

Sähköposti: kuolibrary@gtk.fi 


Pohjois-Suomen yksikkö 

Kirjasto 

PL 77, 96101 ROVANIEMI 

Käyntiosoite: Lähteentie 2 

Puh. 020 550 4131 

Fax 020 550 14 

Sähköposti: roilibrary@gtk.fi 

Hintoihin sisältyy ALV 

(julkaisut 8 %, kartat 22 %) 

Julkaisut 

Geologi tutkii rakennuskiviesiintymää. Kuva: Jari Väätäinen, GTK 

41 • GTK 2004

Epäorgaanisia rakopinnalle syntyneitä rakenteita tieleikkauksessa Heinävedellä. 


GTK 2004 • 42

GTK:n henkilökunnan 

julkaisut vuonna 2004 

Luettelossa on 15.3.2005 mennessä FINGEO-tietokantaan rekisteröidyt vuonna 2004 painetut julkaisut, joiden 

tekijöistä vähintään yksi on kuulunut GTK:n henkilökuntaan (239 kpl) sekä vuonna 2003 painetuista julkaisuista ne, 

jotka eivät olleet mukana edellisessä vuosikertomuksessa (22 kpl). 

Ahonen, Lasse; Kaija, Juha; Paananen, Markku; 

Ruskeeniemi, Timo; Hakkarainen, Veikko 

2004. Palmottu natural analogue: A summary 

of the studies. Tiivistelmä: Palmotun luonnonanalogiatutkimus: 

yhteenveto tutkimuksista. 

Geologian tutkimuskeskus. Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. 

Tiedonanto YST-121. 39 

p. + 1 app. 

Ahtola, Timo; Reinikainen, Jukka; Seppänen, 

Hannu 2004. Paleoproterozoic marbles in the 

Svecofennian Domain, Finland. In: Castor, 

S. B., Papke, K. G. & Meeuwig, R. O. (eds.) 

Betting on industrial minerals: Proceedings of 

the 39th Forum on the Geology of Industrial 

Minerals, Reno/Sparks, Nevada, May 18-24, 

2003. Nevada Bureau of Mines and Geology. 

Special Publication 33, 11-15. 

Airo, M.-L.; Loukola-Ruskeeniemi, K. 2004. 

Characterization of sulfide deposits by airborne 

magnetic and gamma-ray responses in eastern 

Finland. In: Coveney, R. M. & Pasava, J. (eds.) 

Ores and organic matter. Ore Geology Reviews 

24 (1-2), 67-84. 

Alenius, Teija 2004. Siitepölyanalyysi maankäytön 

ja kasvillisuushistorian tutkimusvälineenä. 

In: Korpela, J. (author) Viipurin läänin 

historia. Osa 2: Viipurin linnaläänin synty. 

Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino, 288-289. 

Alenius, Teija; Grönlund, Elisabeth; Simola, 

Heikki; Saksa, Aleksandr 2004. Land-use 

history of Riekkalansaari Island in the northern 

archipelago of Lake Ladoga, Karelian Republic, 

Russia. Vegetation History and Archaeobotany 

13 (1), 23-31. 

Alenius, Teija; Haggrén, Georg; Jansson, 

Henrik; Miettinen, Arto 2004. Ulkosaariston 

asutuksesta autiokyläksi – Inkoon Ors poikkitieteellisenä 

tutkimuskohteena. SKAS (1), 4-19. 

Alenius, Teija; Ojala, Antti; Tiljander, Mia 2004. 

Paleomagnetic dating of pollen stratigraphy 

from lake sediment based on PSV master curve 

from central Finland. In: 34th International 

Symposium on Archaeometry, 3-7 May 2004, 

Zaragoza, (Spain): Program and abstracts. 

Zaragoza: Barcelona: University of Zaragoza: 

University of Barcelona, 37. 

Andrén, T.; Best, G.; Flodén, T.; Harff, J.; 

Jensen, J. B.; Korja, A.; Kotilainen, A.; Lemke, 

W.; Meschede, M.; Puura, V.; Uscinowicz, S.; 

Vejbæk, O. 2004. Towards a Baltic Sea IODP. 

In: Puura, I., Tuuling, I. & Hang, T. (eds.) The 

Baltic: The Eighth Marine Geological Conference, 

September 23-28, 2004, Tartu, Estonia: 

Abstracts, excursion guide. Tartu: University 

of Tartu, Institute of Geology, 7. 

Backman, Birgitta 2004. Groundwater quality, 

acidification, and recovery trends between 1969 

and 2002 in South Finland. Geological Survey 

of Finland. Bulletin 401. 110 p. + 8 app. 

Backman, Birgitta; Lahermo, Pertti 2004. 

Arseeni pohjavesissä. Summary: Arsenic in 

groundwater. In: Loukola-Ruskeeniemi, K. & 

Lahermo, P. (eds.) Arseeni Suomen luonnossa, 

ympäristövaikutukset ja riskit. Espoo: Geologian 

tutkimuskeskus, 103-112. 

Balykin, P. A.; Polyakov, G. V.; Hanski, E.; 

Walker, R. J.; Huhma, H.; Tran, T. H.; Ngô, 

T. P.; Hoàng, H. T.; Tran, Q. H.; Glotov, A. 

I.; Petrova, T. E. 2004. The Late Permian 

komatiite-basalt complex in the Sông Dà Rift, 

northwestern Viêt Nam. Journal of Geology. 

Series B (23), 52-64. 

Barkov, Andrei Y.; Fleet, Michael E.; Martin, 

Robert F.; Halkoaho, Tapio A. A. 2004. A potentially 

new konderite-like sulfide of Fe, Pb, 

Cu, Rh, Pd, and Ir from the Penikat layered 

complex, Finland. In: Mungall, J. E., Meurer, 

W. P. & Martin, R. F. (eds.) Platinum-group 

elements: Petrology, geochemistry, mineralogy. 

The Canadian Mineralogist 42 (2), 499-513. 

Blyth, Alexander; Frape, Shaun; Ruskeeniemi, 

Timo; Blomqvist, Runar 2004. Origins, closed 

system formation and preservation of calcites in 

glaciated crystalline bedrock: Evidence from the 

Palmottu natural analogue site, Finland. Applied 

Geochemistry 19 (5), 675-686. 

Breilin, O.; Elhammer, A.; Björk, L.; Edén, P.; 

Fredén, C.; Kero, L.; Kotilainen, A.; Nenonen, 

K.; Ojalainen, J.; Ransed, G.; Rodhe, L.; Stén, 

C.-G.; Sigurdson, O.; Sohlenius, G.; Virransalo, 

P. 2004. Geonat – Geological information and 

nature values for the sustainable development 

of the northern Kvarken area – A new co-operation 

project 2003-2005. In: Mansfeld, J. (ed.) 

The 26th Nordic Geological Winter Meeting, 

January 6th - 9th 2004, Uppsala, Sweden: 

Abstract volume. GFF 126 (1), 142. 


Keijo; Räsänen, Matti; Ollqvist, Sanna 2004. 

The unique moraine morphology, stratotypes 

and ongoing geological processes at the Kvarken 

Archipelago on the land uplift area in the 

western coast of Finland. In: 32nd International 

Geological Congress, Florence, Italy, August 

20-28, 2004: Abstracts. Part 1, 627. 


Keijo; Virransalo, Petri; Ojalainen, Jukka; Stén, 

Carl-Göran 2004. Geology of the Kvarken 

Archipelago. Espoo: Geological Survey of 

Finland. 47 p. 

Bruneton, M.; Pedersen, H. A.; Farra, V.; Arndt, 

N.; Kukkonen, I.; Vacher, P. 2004. Evolution of 

Precambrian lithosphere in Finland as inferred 

from seismic surface and mantle xenoliths 

[Electronic resource]. In: EGU General Assembly 

2004, Nice, France, 25-30 April 2004. 

Geophysical Research Abstracts 6, 1 p. Optical 

disc (CD-ROM). 

Bruneton, Marianne; Pedersen, Helle A.; Vacher, 

Pierre; Kukkonen, Ilmo T.; Arndt, Nicholas 

T.; Funke, Sigward; Friederich, Wolfgang; 

Farra, Véronique 2004. Layered lithospheric 

mantle in the central Baltic Shield from surface 

waves and xenolith analysis. Earth and Planetary 

Science Letters 226 (1-2), 41-52. 

Carlson, Liisa 2004. Bentonite mineralogy. 

Part 1: Methods of investigation – A literature 

review. Part 2: Mineralogical research of 

selected bentonites. Posiva. Working report 

2004-02. 105 p. 

Cermak, V. (ed.); Kukkonen, I. T. (ed.) 2003. 

Heat flow and the structure of the lithosphere. 

Physics and Chemistry of the Earth 28 (9-11), 

345-519. 

Charman, Dan; Mäkilä, Markku 2003. Climate 

reconstruction from peatlands. PAGES Newsletter 

11 (2-3), 15-17. 

Chernet, T.; Marmo, J. 2003. Direct comparison 

on mechanical and digital size analyses of Kemi 

chromite [Electronic resource]. In: Applied mineralogy 

’03, Helsinki, Finland, March 17-18, 

2003, 3 p. Optical disc (CD-ROM). 

Chevrel, S.; Kuosmanen, V.; Grösel, K.; Marsh, 

S.; Tukiainen, T.; Schäffer, U.; Quental, L.; 

Vosen, P.; Loudjani, P.; Kuronen, E.; Aastrup, 

P. 2003. Remote-sensing monitoring of environmental 

impacts. Mining Environmental 

Management 11 (6), 19-23. 

Chevrel, Stéphane; Kuosmanen, Viljo; Grösel, 

Klemens H. J.; Marsh, Stuart; Tukiainen, Tapani; 

Schäffer, Uwe; Quental, Lidia; Vosen, Peter; 

Loudjani, Philippe; Aastrup, Peter 2004. Hyperspectral 

remote-sensing assessment of mining-related 

environmental impacts – Examples 

from the MINEO project. In: 32nd International 



43 • GTK 2004

Ciobanu, Cristiana L.; Cook, Nigel J.; Sundblad, 

Krister; Kojonen, Kari 2004. Tellurides and 

selenides in Au ores from the Fennoscandian 

Shield: A status report. In: 32nd International 



Demidov, Igor N.; Houmark-Nielsen, Michael; 

Kjær, Kurt H.; Larsen, Eiliv; Lyså, Astrid; 

Funder, Svend; Lunkka, Juha Pekka; Saarnisto, 

Matti 2004. Valdaian glacial maxima in the 

Arkhangelsk district of northwestern Russia. 

In: Ehlers, J. & Gibbard, P. L. (eds.) Quaternary 

glaciations: Extent and chronology. Part 1: 

Europe. Developments in Quaternary Science 

2, 321-336. 

Edfelt, Åsa; Eilu, Pasi; Martinsson, Olof; Niiranen, 

Tero; Weihed, Pär 2004. The northern 

Fennoscandia IOCG-province. SGA News 

(18), 1, 4-9. 

Ehlers, Carl; Skiöld, Torbjörn; Vaasjoki, Matti 

2004. Timing of Svecofennian crustal growth 

and collisional tectonics in Åland, SW Finland. 

Bulletin of the Geological Society of Finland 

76 (1-2), 63-91. 

Eilu, Pasi; Lahtinen, Raimo 2004. Arseeni 

kallioperässä ja malmiutuneissa vyöhykkeissä. 

Summary: Anomalous arsenic in bedrock and 

ores in Finland. In: Loukola-Ruskeeniemi, K. 

& Lahermo, P. (eds.) Arseeni Suomen luonnossa, 

ympäristövaikutukset ja riskit. Espoo: 

Geologian tutkimuskeskus, 29-43. 

Elo, Seppo 2003. Gravity operations of the 

Geological Survey of Finland. In: Poutanen, 

M., Jokela, J. & Ollikainen, M. (eds.) Geodetic 

operations in Finland 2000-2003. Helsinki: 

Geodeettinen laitos, 31-33. 

Elo, Seppo; Uusihakala, Mauri 2004. GPSgravity 

applications at a waste treatment 

centre [Electronic resource]. In: Sharing the 

Earth: EAGE 66th Conference & Exhibition, 

Paris, France, 7-10 June 2004: Extended 

abstracts. Houten: EAGE, 4 p. Optical disc 

(CD-ROM). 

Frape, S. K.; Blyth, A.; Blomqvist, R.; McNutt, 

R. H.; Gascoyne, M. 2003. Deep fluids in the 

continents: II. Crystalline rocks. In: Holland, 

H. D., Turekian, K. K. & Drever, J. I. (ed.) 

Treatise on geochemistry. Vol. 5: Surface and 

ground water, weathering, and soils. Oxford: 

Elsevier, 541-580. 

Frape, Shaun K.; Shouakar-Stash, Orfan; Blomqvist, 

Runar; Blyth, Alec R.; McNutt, Robert 

H.; Gascoyne, Mel 2004. Information gained 

from isotope geochemistry on evolution of 

brines in crystalline rocks. In: 32nd International 



Frindt, Stephen; Haapala, Ilmari; Pakkanen, 

Lassi 2004. Anorogenic Gross Spitzkoppe 

granite stock in central western Namibia: Part 

I. Petrology and geochemistry. American Mineralogist 

89 (5-6), 841-856. 

Geologian tutkimuskeskus GTK: Vuosikertomus 

2003. 2004. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 

55 p. 

Geological Survey of Finland GTK: Annual 

report 2003. 2004. Espoo: Geological Survey 

of Finland. 55 p. 

Gervilla, F.; Cabri, L. J.; Kojonen, K. K. R.; 

Oberthür, T.; Weiser, T.; Johanson, B.; Sie, S. 

H.; Campbell, J. L.; Teesdale, W. J.; Laflamme, 

J. H. G. 2003. Understanding the distribution 

of platinum-group elements in some mineral 

deposits: Comparison of trace element analyses 

obtained by electron microprobe and 

micro-PIXE. In: EMAS 2003: 8th European 

Workshop on Modern Developments and 

Applications in Microbeam Analysis, 18 to 22 

May 2003, Chiclana de la Frontera (Cádiz), 

Spain. [S.l.]: European Microbeam Analysis 

Society, 121-135. 

Gervilla, Fernando; Cabri, Louis J.; Kojonen, 

Kari; Oberthür, Thomas; Weiser, Thorolf W.; 

Johanson, Bo; Sie, Soey H.; Campbell, John L.; 

Teesdale, Williams J.; Laflamme, J. H. Gilles 

2004. Platinum-group element distribution 

in some ore deposits: Results of EPMA and 

micro-PIXE analyses. Microchimica Acta 147 

(3), 167-173. 

Gornostayev, S.; Hiltunen, R.; Mutanen, T.; 

Härkki, J. 2003. Mineralogical research on 

chromitites of the Akanvaara deposit, northern 

Finland and products of their reduction 

[Electronic resource]. In: Applied mineralogy 

’03, Helsinki, Finland, March 17-18, 2003, 2 

p. Optical disc (CD-ROM). 

Gornostayev, S. S.; Mutanen, T.; Härkki, J. 

2003. The platinum-group minerals (PGM) 

in some chromitite layers of the Akanvaara 

deposit, northern Finland (Electronic resource). 

In: Vancouver 2003. Geological Association of 

Canada, Mineralogical Association of Canada 

& Society of Economic Geologists joint annual 

meeting, Vancouver, B.C., Canada, May 25-28, 

2003. Optical disc (CD-ROM). GAC-MAC 

program with abstracts 28, 1 p. 

Gornostayev, S. S.; Walker, R. J.; Hanski, E. 

J.; Popovchenko, S. E. 2004. Evidence for the 

emplacement of ca. 3.0 Ga mantle-derived 

mafic-ultramafic bodies in the Ukrainian Shield. 

Precambrian Research 132 (4), 349-362. 

Grönholm, Sari (ed.); Alviola, Reijo; Kinnunen, 

Kari A.; Kojonen, Kari; Kärkkäinen, Niilo; 

Mäkitie, Hannu 2004. Retkeilijän kiviopas. 

Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 88 p. 

Haavisto-Hyvärinen, Maija; Korhonen, Riitta; 

Mäkilä, Markku 2004. Tuovi Kankainen in 

memoriam. Geologi 56 (7), 165. 

Hanski, Eero; Walker, Richard J.; Huhma, Hannu; 

Polyakov, Gleb V.; Balykin, Pavel A.; Tran, 

Trong Hoa; Ngô, Thi Phuong 2004. Origin of 

the Permian-Triassic komatiites, northwestern 

Vietnam. Contributions to Mineralogy and 

Petrology 147 (4), 453-469. 

Heikkinen, P. M.; Räisänen, M. L. 2003. Mineralogical 

and geochemical evidence of nickel 

mobility and retention in the Hitura sulphide 

mine tailings [Electronic resource]. In: Applied 

mineralogy ’03, Helsinki, Finland, March 17- 

18, 2003, 3 p. Optical disc (CD-ROM). 

Hellstén, Pasi; Nystén, Taina; Salminen, Jani; 

Granlund, Kirsti; Huotari, Taija; Vallinkoski, 

Veli-Matti 2004. Kaliumformiaatin hajoaminen 

maaperässä ja pohjavedessä: MIDAS-loppuraportti. 

Abstract: Biodegradation of potassium 

formiate in soil and groundwater – Final report 

of studies on alternative de-icing chemicals. 

Suomen ympäristö 675. 53 p. 

Helmens, K. F.; Eskola, K. O.; Johansson, P. 

W.; Räsänen, M. E. 2004. The Last Interglacial/ 

Glacial Cycle recorded in a nearly continuous 

sediment sequence from the Sokli Basin in 

Finnish Lapland. In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th 

Nordic Geological Winter Meeting, January 6th 

- 9th 2004, Uppsala, Sweden: Abstract volume. 

GFF 126 (1), 135. 

Hongisto, H.; Jokinen, J.; Jokinen, T.; Säävuori, 

H.; Oksama, M. 2004. Full scale EM modelling 

on sea ice [Electronic resource]. In: Sharing the 

Earth: EAGE 66th Conference & Exhibition, 

Paris, France, 7-10 June, 2004: Extended 

abstracts. Houten: EAGE, 4 p. Optical disc 

(CD-ROM). 

Hubberten, H. W.; Andreev, A.; Astakhov, V. I.; 

Demidov, I.; Dowdeswell, J. A.; Henriksen, M.; 

Hjort, C.; Houmark-Nielsen, M.; Jakobsson, 

M.; Kuzmina, S.; Larsen, E.; Lunkka, J. P.; 

Lyså, A.; Mangerud, J.; Möller, P.; Saarnisto, 

M.; Schirrmeister, L.; Sher, A. V.; Siegert, C.; 

Siegert, M. J.; Svendsen, J. I. 2004. The periglacial 

climate and environment in northern 

Eurasia during the last glaciation. In: Thiede, J. 

(ed.) Quaternary environments of the Eurasian 

North (QUEEN). Quaternary Science Reviews 

23 (11-13), 1333-1357. 

Huhma, H.; Mutanen, T.; Whitehouse, M. 2004. 

Oldest rocks of the Fennoscandian Shield: 

The 3.5 Ga Siurua trondhjemite gneiss in the 

Archaean Pudasjärvi Granulite Belt, Finland. 

In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th Nordic Geological 

Winter Meeting, January 6th - 9th 2004, 

Uppsala, Sweden: Abstract volume. GFF 126 

(1), 10. 

Huotari, T.; Vanhala, H.; Hellstén, P.; Vaittinen, 

K. 2004. Monitoring an alternative de-icer 

in salt contaminated aquifer using ERT. In: 

Near surface 2004: 10th European Meeting of 

Environmental and Engineering Geophysics, 

Utrecht, The Netherlands, 6-9 September 

2004: Extended abstracts book. Houten: 

EAGE, 4 p. 

Huotari, Taija; Kukkonen, Ilmo 2004. Thermal 

expansion properties of rocks: Literature survey 

and estimation of thermal expansion coefficient 

for Olkiluoto mica gneiss. Tiivistelmä: 

Kivien lämpölaajenemisominaisuudet: kirjallisuustutkimus 

sekä Olkiluodon kiillegneissin 

lämpölaajenemiskertoimen estimointi. Posiva. 

Working report 2004-04. 62 p. 

Huttunen, Timo; Johansson, Peter; Putkinen, 

Satu; Haavisto-Hyvärinen, Maija 2004 . 

Maaperäkartan sovelluksia yhdyskuntasuunnitteluun. 

In: Kaakinen, A. (ed.) Geologian 3. 

tutkijapäivät, 10.-11.3.2004, Helsinki. Helsinki: 

Helsingin yliopisto, geologian laitos, 73. 

Häikiö, Jukka; Herranen, Teuvo 2004. Merijärvellä 

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 

1. Abstract: The peatlands and peat reserves of 

Merijärvi. Part 1. Geologian tutkimuskeskus. 

Turvetutkimusraportti 349. 45 p. + 4 app. 

Iljina, M. 2004. The unique Konttijärvi marginal 

series PGE ore of the Portimo Layered Igneous 

Complex, Finland [Electronic resource]. In: 

St. Catharines 2004. Geological Association 

of Canada & Mineralogical Association of 

Canada joint annual meeting, St. Catharines, 

Ontario, Canada, May 12-14, 2004. GAC- 

MAC program with abstracts 29, 255. Optical 


GTK 2004 • 44

Iljina, Markku (ed.); Sullivan, John (ed.) 2004. 

Fennoscandian seminar, March 5, 2004, [Toronto]: 

Agenda, abstracts and biographies. 15 p. 

Iljina, Markku J. 2004. Fennoscandian layered 

mafic intrusions and related Cu-Ni-PGE deposits. 

In: Iljina, M. & Sullivan, J. (eds.) Fennoscandian 

seminar, March 5, 2004, [Toronto]: 

Agenda, abstracts and biographies, 2 p. 

Johansson, Carl Erik; Andersen, Steen; Erikstad, 

Lars; Suominen, Veli 2004. Geodiversity in Nordic 

nature conservation. In: 32nd International 



Johansson, Peter 2004. Esker systems of 

different ages in eastern Finnish Lapland. In: 

Zelcs, V. & Seglins, V. (eds.) International field 

symposium on Quaternary geology and modern 

terrestrial processes, western Latvia, September 

12-17, 2004: Abstracts of papers and posters. 

Riga: University of Latvia, 18-19 . 

Johansson, Peter 2004. Evidences of glaciation 

and deglaciation in western Finnish Lapland. 

In: Lappalainen, E. (ed.) Vitality and peace of 

mind from Great Teuravuoma aapa mire: Post 

congress excursion to Lapland, 11-16 June, 

2004, 52-58. 

Johansson, Peter 2004. Jäätikköjokimuodostumat. 

In: Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. Helsinki: 

WSOY, 139-151. 

Johansson, Peter 2004. Maaperäkartoituksen 

keskeiset kehittämistavoitteet. In: Kaakinen, A. 

(ed.) Geologian 3. tutkijapäivät, 10.-11.3.2004, 

Helsinki. Helsinki: Helsingin yliopisto, geologian 

laitos, 10. 

Johansson, Peter; Haavisto-Hyvärinen, Maija; 

Huttunen, Timo; Putkinen, Satu 2004 . Maaperäkartan 

sovelluksia maaperän ja pohjaveden 

suojeluun Siilinjärvellä. Abstract: Applications 

of the map of surficial geology to soil and 

groundwater conservation in Siilinjärvi, central 

Finland. In: Seppälä, J. & Idman, H. (eds.) Maaperänsuojelu: 

Geologian tutkimuskeskuksen ja 

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusseminaari 

5.11.2004. Suomen ympäristö 726, 63-66. 

Johansson, Peter; Koivisto, Marjatta 2004. 

Moreenimuodostumat. In: Koivisto, M. (ed.) 

Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 130-138. 

Johansson, Peter; Manninen, Tuomo 2004. 

Maankamaran synty ja kehitys. In: Kajala, L. 

(ed.) Lemmenjoki: Suomen suurin kansallispuisto 

– The largest national park in Finland. 

Ivalo: Metsähallitus, 150-173. 

Johansson, Peter; Rainio, Heikki; Kejonen, 

Aimo 2004. Mannerjäätikön reunalla – tuulikerrostumat 

ja pölymaat. In: Koivisto, M. (ed.) 


Juntunen, Risto; Vartiainen, Sirkka; Pullinen, 

Arto 2004. Arseeni Pirkanmaan porakaivovesissä. 

Summary: Arsenic in water from drilled 

bedrock wells in Pirkanmaa, southern Finland. 

In: Loukola-Ruskeeniemi, K. & Lahermo, 

P. (eds.) Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset 

ja riskit. Espoo: Geologian 


Juvonen, Riitta; Bartha, Andras; Lakomaa, 

Tuula M.; Soikkeli, Leena A.; Bertalan, Éva; 

Kallio, Eeva I.; Ballók, Maria 2004. Comparison 

of recoveries by lead fire assay and nickel sulfide 

fire assay in the determination of gold, platinum, 

palladium and rhenium in sulfide ore samples. 

In: Kane, J. S. [et al.] (eds.) Geoanalysis 2003. 

Geostandards and Geoanalytical Research 28 

(1), 123-130. 

Kahelin, Hanna; Kallio, Eeva 2004. Arseenin 

kemiallinen analysointi. Summary: Determination 

of arsenic concentrations in geological and 

environmental samples. In: Loukola-Ruskeeniemi, 

K. & Lahermo, P. (eds.) Arseeni Suomen 

luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. 

Espoo: Geologian tutkimuskeskus, 19-28. 

Kakkuri, Juhani; Virkki, Hanna 2004. Maa nousee. 


WSOY, 168-178. 

Kallinen, Riitta-Liisa 2004. Kaavilla tutkitut 

suot ja niiden turvevarat. Osa 2. Abstract: The 

peatlands and peat reserves in Kaavi. Part 2. 

Geologian tutkimuskeskus. Turvetutkimusraportti 

350. 28 p. + 3 app. 

Kananoja, Tapio 2004. Kallioperän suojelu- ja 

opetuskohteita Kainuussa. Abstract: Sites for 

geological protection and education in Kainuu. 


Kananoja, Tapio 2004. Kallioperän suojelu- ja 

opetuskohteita Pohjois-Pohjanmaalla. Abstract: 

Sites for geological protection and education 

in northern Ostrobothnia (Pohjois-Pohjanmaa). 


Kane, Jean S. (ed.); Niskavaara, Heikki (ed.); 

Hämäläinen, Lea (ed.); Sandström, Harry (ed.); 

Ramsey, Michael H. (ed.) 2004. Geoanalysis 

2003. Geostandards and Geoanalytical Research 

28 (1), 9-136. 

Karhu, Eila 2003. Suomen Kivikeskus aloitti 

toimintansa Juuassa. Tietohippu (3-4 ), 4-6. 

Karhunen, Ritva 2004. Iniön ja Turun karttaalueiden 

kallioperä: Berggrunden inom Iniö 

och Åbo kartblad. Summary: Pre-Quaternary 

rocks of the Iniö and Turku map-sheet areas. 

Suomen geologinen kartta 1:100 000: kallioperäkarttojen 

selitykset lehdet 1041 ja 1043. 

76 p. + 1 app. map. 

Kauniskangas, Esa; Saijos, Henri 2004. 

Geologian tutkimuskeskukselle geologisten 

karttojen tuotantojärjestelmä. ESRI Finland 

uutiset (2), 3-5. 

Kejonen, Aimo 2004. Kansanuskomuksia ja 

geologiaa. In: Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. 

Helsinki: WSOY, 226-233. 

Kejonen, Aimo 2004. Kiinalaisen kadonnut 

kultakaivos. Kivi 22 (2), 24-25. 

Kejonen, Aimo 2004. Mannerjäätikön reunalla 

– routiva maa. In: Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. 


Kejonen, Aimo 2004. On the Finnish pseudokarsts. 

In: Gaál, L. (ed.) Proceedings of the 8th 

International Symposium on Pseudokarst, Teply 

Vrch – Slovakia, 2004. Liptovsky Mikulás: 

Slovak Caves Administration, 24-31. 

Kejonen, Aimo 2004. Suomi ennen jääkautta. 


WSOY, 11-13. 

Julkaisut 

Kejonen, Aimo; Johansson, Peter 2004. Geologiset 

maisema-alueet. In: Koivisto, M. (ed.) 


Kejonen, Aimo; Kejonen, Eetu 2004. Lahden 

kivimessuilla uusi pitopaikka ja järjestäjä. 

Geologi 56 (7), 162-164. 

Keskitalo, Katriina (ed.); Kurkinen, Ilpo; Malkavaara, 

Terhi; Liljeqvist, Lasse; Lyytikäinen, 

Ari; Nurmi, Heikki; Ranta, Panu; Sahala, Lauri; 

Timperi, Jukka; Tossavainen, Jyrki; Vallinkoski, 

Veli-Matti; Britschgi, Ritva 2004. Pohjavesien 

suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen 

– Kymenlaakson loppuraportti. Abstract: 

The adjustment of groundwater protection with 

aggregate service – Final report from Kymenlaakso 

region. Alueelliset ympäristöjulkaisut 

349. 134 p. + 3 app. maps. 

Kinnunen, Kari A. 2004. Hohtokordieriitti, uusi 

kotimainen korukivi. Kivi 22 (1) , 8-21. 

Kinnunen, Kari A. 2004. Karijoen Susiluolasta 

tunnistettu jaspista. Kivi 22 (3), 14-19. 

Kinnunen, Kari A. 2004. Kulta kiteytyi kvartsijuoneen. 

Prospäkkäri 28 (4), 14-20 . 

Kinnunen, Kari A. 2004. Kultaa ja kalsedonia 

samassa hipussa. Kivi 22 (2), 26-27 . 

Kinnunen, Kari A. 2004. Puskuojalta kultapitoista 

kalsedonia. Prospäkkäri 28 (2) , 8-13. 

Kinnunen, Kari A. 2004. Tapio-kultahipun 

tutkimus. Prospäkkäri 28 (1), 14-20. 

Koistinen, Tapio; Stephens, Michael; Bogatchev, 

Vladimir; Nordgulen, Oystein; Wennerström, 

Marit; Korhonen, Juha Ville 2004. 

Geological map of the Fennoscandian Shield 

1:2 000 000. In: 32nd International Geological 

Congress, Florence, Italy, August 20-28, 2004: 

Abstracts. Part 1, 565. 

Koivisto, Marjatta (ed.) 2004. Jääkaudet. Helsinki: 

WSOY. 233 p. 

Koivisto, Marjatta 2004. Jäätikkökuljetus. In: 

Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 

152-156. 

Koivisto, Marjatta 2004. Jäätikön jäljet. In: 

Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 

58-62. 

Koivisto, Marjatta 2004. Moreeni. In: Koivisto, 

M. (ed.) Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 

121-126. 

Koivisto, Marjatta 2004. Moreenin tutkimus. 


WSOY, 127-129. 

Koivisto, Marjatta 2004. Rantakerrostumat. 


WSOY, 179-184. 

Koivisto, Marjatta 2004. Suomen maaperän 

mineraalit. In: Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. 


Koivisto, Marjatta 2004. Uutta tietoa Lappajärvestä. 


WSOY, 164-167. 

Koivisto, Marjatta; Kejonen, Aimo 2004. Maalajit. 


45 • GTK 2004

WSOY, 117-120. 

Kojonen, K.; Isomäki, O.-P.; Pulkkinen, K.; 

Knauf, V. 2003. Mineral processing of base 

metal sulphides and platinum group minerals 

(PGM) at the Proterozoic Hitura Ni-Cu-PGE 

deposit, western Finland [Electronic resource]. 

In: Applied mineralogy ’03, Helsinki, 

Finland, March 17-18, 2003, 4 p. Optical disc 

(CD-ROM). 

Kojonen, Kari 2004. Tarkianiitti (Cu,Fe)(Re, 

Mo)4S8 uusi sulfidimineraali Hituran kaivoksesta 

Nivalasta. Kivi 22 (3), 20-25. 

Kojonen, Kari; Isomäki, Olli-Pekka 2004. Tarkianiitti 

(Cu,Fe)(Re,Mo)4S8 – uusi mineraali 

Hituran kaivoksesta. Materia 61 (3), 36-41. 

Kojonen, Kari; Välimaa, Jukka; Gervilla, 

Fernando; Parkkinen, Jyrki 2004. Platinumgroup 

element mineralization pipes of the 

early Proterozoic Keivitsa mafic-ultramafic 

intrusion, Sodankylä, northern Finland. In: 32nd 

International Geological Congress, Florence, 

Italy, August 20-28, 2004: Abstracts. Part 2, 

1267-1268. 

Kojonen, Kari K.; Roberts, Andrew C.; 

Isomäki, Olli-Pekka; Knauf, Vladimir V.; Johanson, 

Bo; Pakkanen, Lassi 2004. Tarkianite, 

(Cu,Fe)(Re,Mo) 4S8, a new mineral species 

from the Hitura mine, Nivala, Finland. In: 

Mungall, J. E., Meurer, W. P. & Martin, R. F. 

(eds.) Platinum-group elements: petrology, 

geochemistry, mineralogy. The Canadian Mineralogist 

42 (2), 539-544. 

Kontinen, Asko; Meriläinen, Kauko 2004. 

Paltaniemi. Suomen geologinen kartta 1:100 

000: kallioperäkartta: Geological map of Finland 

1:100 000: Pre-Quaternary rocks lehti: 

Sheet 3432. 

Korhonen, Juha Ville; Aaro, Sven; All, Tarmo; 

Elo, Seppo; Kulinich, Anatoly; Skilbrei, Jan 

Reidar; Säävuori, Heikki; Vaher, Rein; Zhdanova, 

Ludmila; Koistinen, Tapio 2004. Bouguer 

anomaly map of the Fennoscandian Shield 1:2 

000 000. In: 32nd International Geological 



Korhonen, Juha Ville; Aaro, Sven; All, Tarmo; 

Nevanlinna, Heikki; Skilbrei, Jan Reidar; Säävuori, 

Heikki; Zhdanova, Ludmila; Koistinen, 

Tapio 2004. Magnetic anomaly map of the 

Fennoscandian Shield 1:2 000 000. In: 32nd 



565. 

Korhonen, Juha Ville; Lahtinen, Raimo 2004. 

Magnetization components of Precambrian 

rocks in Finland, central Fennoscandian Shield. 

In: 32nd International Geological Congress, 

Florence, Italy, August 20-28, 2004: Abstracts. 

Part 2, 1348-1349. 

Korhonen, Juha Ville; Reeves, Colin; Ghidella, 

Marta; Maus, Stefan; McClean, Susan; Ravat, 

Dhananjay 2004. World Digital Magnetic Anomaly 

Map. In: 32nd International Geological 



Korhonen, Juha Ville; Säävuori, Heikki; Koistinen, 

Tapio 2004. Bulk density and magnetic 

properties of central Fennoscandian Shield in 

time and space. In: 32nd International Geological 

Congress, Florence, Italy, August 20-28, 

2004: Abstracts. Part 2, 951-952. 

Korja, Annakaisa; Lahtinen, Raimo; Nironen, 

Mikko; Heikkinen, Pekka; Kukkonen, Ilmo T. 

2004. The growth of Fennoscandia by Paleoproterozoic 

accretionary orogenies – Results 

from FIRE and BABEL reflection profiles. 

In: 32nd Internatioal Geological Congress, 


Part 2, 1225. 

Kortelainen, N. M.; Karhu, J. A. 2004. Tracing 

the decomposition of dissolved organic carbon 

in artificial recharge by carbon isotope ratios. 

In: Isotope hydrology and integrated water 

resources management: International symposium 

held in Vienna, 19-23 May 2003: Unedited 

proceedings. IAEA Conference & Symposium 

Papers 23/P, 123-124. 

Kortelainen, N. M.; Karhu, J. A.; Lallukka, H.; 

Lindqvist, K. 2004. Evolution of groundwater 

in a carbonate-bearing glacigenic aquifer, SW 

Finland: hydrochemical and isotopic evidence. 

In: International conference on isotopes in 

environmental studies – Aquatic forum 2004, 

Monte-Carlo, Monaco, 25-29 October 2004: 

Book of extended synopses. Vienna: IAEA, 

141-142. 

Kortelainen, Nina; Gustavsson, Nils 2004. 

Virttaankankaan pohjaveden ja Kokemäenjoen 

jokiveden hapen ja vedyn isotooppikoostumusseuranta: 

seossuhteiden virhetarkastelu 

simuloinneilla. Summary: The oxygen and 

hydrogen isotope ratio in Virttaankangas 

groundwater and Kokemäenjoki river water 

monitoring program. Turun Seudun Vesi Oy:n 

julkaisu 1/2004. 30 p. 

Kortelainen, Nina M.; Karhu, Juha A. 2004. 

Regional and seasonal trends in the oxygen 

and hydrogen isotope ratios of Finnish groundwaters: 

A key for mean annual precipitation. 

Journal of Hydrology 285 (1-4), 143-157. 

Kortelainen, P.; Pajunen, H.; Rantakari, M.; 

Saarnisto, M. 2004. Carbon pool in boreal 

Holocene lake sediments. In: SIL XXIX Congress, 

Lahti, Finland, 8-14 August 2004: book 

of abstracts. Lahti: Societas Internationalis 

Limnologiae (SIL), 241. 

Kortelainen, Pirkko; Pajunen, Hannu; Rantakari, 

Miitta; Saarnisto, Matti 2004. A large 

carbon pool and small sink in boreal Holocene 

lake sediments. Global Change Biology 10 

(10), 1648-1653. 

Kotilainen, A. T.; Alvi, K.; Hämäläinen, J. 

M. S.; Kotilainen, M. M.; Rantataro, J. 2004. 

The North Atlantic Oscillation and the Baltic 

Sea during the past 8000 years. In: Puura, I., 

Tuuling, I. & Hang, T. (eds.) The Baltic: The 

Eighth Marine Geological Conference, September 

23-28, 2004, Tartu, Estonia: Abstracts, 

excursion guide. Tartu: University of Tartu, 

Institute of Geology, 26. 

Kotilainen, Aarno; Hutri, Kaisa-Leena 2004. 

Submarine Holocene sedimentary disturbances 

in the Olkiluoto area of the Gulf of Bothnia, 

Baltic Sea: A case of postglacial palaeoseismicity. 

Quaternary Science Reviews 23 (9-10), 

1125-1135 . 

Kotilainen, Aarno; Hämäläinen, Jyrki; Kohonen, 

Jarmo; Korja, Annakaisa; Mertanen, 

Satu; Ojala, Juhani; Rämö, Tapani; Sundblad, 

Krister; Vaarma, Markus 2004. Syväkairausta 

Itämerellä –haaveista totta tällä vuosituhannella. 

Summary: A geological drilling programme 

for the Baltic Sea Basin – Will the dreams 

come true in this millennium Geologi 56 

(9-10), 204-207. 

Kousa, A.; Moltchanova, E.; Viik-Kajander, M.; 

Rytkönen, M.; Tuomilehto, J.; Tarvainen, T.; 

Karvonen, M. 2004. Geochemistry of ground 

water and the incidence of acute myocardial 

infarction in Finland. Journal of Epidemiology 

and Community Health 58 (2), 136-139. 

Kousa, Anne; Moltchanova, Elena; Taskinen, 

Olli; Nikkarinen, Maria; Tuomilehto, Jaakko; 

Karvonen, Marjatta 2004. Geochemistry of 

local ground water in relation to the incidence 

of acute myocardial infarction (AMI) in Finland. 



Part 2, 1371-1372. 

Kozlovskaya, E.; Elo, S.; Hjelt, S.-E.; Yliniemi, 

J.; Pirttijärvi, M. 2004. 3-D density model of the 

crust of southern and central Finland obtained 

from joint interpretation of the SVEKALAPKO 

crustal P-wave velocity models and gravity 

data. Geophysical Journal International 158 

(3), 827-848. 

Kozlovskaya, E.; Hjelt, S.-E.; Yliniemi, J.; 

Ushakov, A.; Elo, S.; Pirttijärvi, M. 2004. 3-D 

inversion of P- and S-wave arrivals from local 

events recorded during the SVEKALAPKO 

deep seismic experiment [Electronic resource]. 

In: EGU General Assembly 2004, Nice, France, 

25-30 April 2004. Geophysical Research 

Abstracts 6, 2 p. Optical disc (CD-ROM). 

Kukkonen, I. T.; Kinnunen, K.; Peltonen, P. 

2004. Mantle xenoliths and thick lithosphere 

in the Fennoscandian Shield – Geophysical 

implications. In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th 

Nordic Geological Winter Meeting, January 6th 

- 9th 2004, Uppsala, Sweden: Abstract volume. 

GFF 126 (1), 12. 

Kukkonen, Ilmo 2004. Suomen kallioperän 

seismiset heijastusluotaukset päätökseen. 

Materia 61 (1), 24-27. 

Kukkonen, Ilmo 2004. Suomen syvimmän reiän 

kairaus käynnissä Outokummussa.Vuorityö ja 

-tekniikka, 26-27. 

Kukkonen, Ilmo; Korja, Annakaisa; Lahtinen, 

Raimo; Heikkinen, Pekka 2004. Thermal 

modelling of crustal stacking and exhumation 

during the Palaeoproterozoic orogenic growth 

of the central Fennoscandian Shield. In: 32nd 



1467-1468. 

Kuusisto, Erna 2004. Arseeni kasveissa. Summary: 

Arsenic in plants. In: Loukola-Ruskeeniemi, 


luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. 

Espoo: Geologian tutkimuskeskus, 67-71. 

Käpyaho, A.; Mänttäri, I.; Huhma, H. 2004. 

Episodic Archaean crustal growth and crustal 

recycling in Kuhmo, eastern Finland: U-Pb 

zircon and Sm-Nd whole-rock study of plutonic 

rocks. In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th Nordic 

Geological Winter Meeting, January 6th - 9th 

GTK 2004 • 46

2004, Uppsala, Sweden: Abstract volume. 

GFF 126 (1), 11. 

Lahtinen, Raimo; Korja, Annakaisa; Nironen, 

Mikko 2004. Paleoproterozoic evolution of the 

Fennoscandian (Baltic) Shield. In: 32nd International 

Geological Congress, Florence, Italy, 

August 20-28, 2004: Abstracts. Part 1, 563. 

Lambie, Katherine; Frape, Shaun; Stotler, 

Randy; Ruskeeniemi, Timo; Hobbs, Monique 

2004. Site characterization techniques 

using fracture minerals for radioactive waste 

disposal. In: Geoscience in a changing world: 

GSA Annual Meeting and Exposition, Denver, 

Colorado, November 7-10, 2004. Geological 

Society of America. Abstracts with Programs 

36 (5), 358-359. 

Lehtonen, M. L.; O’Brien, H. E.; Peltonen, P.; 

Johanson, B. S.; Pakkanen, L. K. 2004. Layered 

lithospheric mantle at the edge of the Karelian 

Craton: P-T and compositions of kimberlitic 

xenocrysts and xenoliths from Kaavi-Kuopio, 

Finland. In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th Nordic 



GFF 126 (1), 12. 

Lehtonen, Marja 2004. Kaavin Lahtojoen sekä 

Kuhmon Seitaperän kimberliittien indikaatiot 

pohjamoreenissa. Summary: Glacial dispersion 

studies of two eastern Finland kimberlites in 

Quaternary till. Geologi 56 (4-5), 92-103. 

Leino, Jukka 2004. Tohmajärven kunnassa tutkitut 

suot ja niiden turvevarat. Osa 1. Abstract: 

The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi. 

Part 1. Geologian tutkimuskeskus. Turvetutkimusraportti 

355. 58 p. + 4 app. 

Leivuori, Mirja; Vallius, Henry 2004. Arseeni 

merisedimenteissä. Summary: Arsenic in marine 

sediments. In: Loukola-Ruskeeniemi, K. & 




Lindholm, Tapio; Heikkilä, Raimo; Kuznetsov, 

Oleg; Mäkilä, Markku 2004. Ypäyssuo, a huge 

East Fennoscandian proposed RAMSAR mire 

site in Russian Karelia . In: Barry, M. (comp.) 

IMCG Scientific Symposium, 24-25 September 

2004, [Paarl, South Africa]: Management 

challenges for wetlands, mires and peatlands 

in the 21st century, 1 p. 

Loukola-Ruskeeniemi, K.; Tanskanen, H.; 

Lahermo, P.; Backman, B.; Juntunen, R.; 

Pullinen, A.; Vartiainen, S. 2003. Naturally 

high arsenic contents in groundwater in areas 

with abundant gold occurrences, Finland. In: 

Gobran, G. R. & Lepp, N. (eds.) 7th International 

Conference on the Biogeochemistry 

of Trace Elements, Uppsala, Sweden, June 

15-19, 2003: Conference proceedings. Vol. 

2: Symposia. Uppsala: Swedish University of 

Agricultural Sciences, 86. 

Lunkka, Juha Pekka; Johansson, Peter; Saarnisto, 

Matti; Sallasmaa, Olli 2004. Glaciation 

of Finland. In: Ehlers, J. & Gibbard, P. L. (eds.) 

Quaternary glaciations: Extent and chronology. 

Part 1: Europe. Developments in Quaternary 

Science 2, 93-100. 

Luukkanen, Ari 2003. Kiuruvedellä tutkitut 


peatlands and peat reserves of Kiuruvesi. Part 

6. Geologian tutkimuskeskus. Turvetutkimusraportti 

348. 62 p. + 4 app. 

Luukkanen, Ari 2004. Lapinlahdella tutkitut 


peatlands and peat reserves of Lapinlahti. Part 


354. 50 p. + 3 app. 

Makarikhin, Vladimir; Suominen, Veli; Systra, 

Ylo 2004. Unique objects of the Early Precambrian 

in the eastern Fennoscandian Shield. 



Part 1, 580. 

Makkonen, Hannu Veli; Mäkinen, Jari 2004. 

The Palaeoproterozoic (1.9 Ga) Rytky nickel 

sulphide deposit: Discovery and geology. 



Part 1, 474. 

Mangerud, J.; Jakobsson, M.; Alexanderson, 

H.; Astakhov, V.; Clarke, G. K. C.; Henriksen, 

M.; Hjort, C.; Krinner, G.; Lunkka, J. P.; Möller, 

P.; Murray, A.; Nikolskaya, O.; Saarnisto, M.; 

Svendsen, J. I. 2004. Ice-dammed lakes and 

rerouting of the drainage of northern Eurasia 

during the last glaciation. In: Thiede, J. (ed.) 

Quaternary environments of the Eurasian North 

(QUEEN). Quaternary Science Reviews 23 

(11-13), 1313-1332. 

Marmo, J.; Vareikiene, O. 2004. Development 

of standard procedures for multidisciplinary 

approach using physical, chemical and mineralogical 

methods for explanation of geochemical 

anomalies in soil, Lithuania [Electronic 

resource ]. In: EGU General Assembly 2004, 

Nice, France, 25-30 April 2004. Geophysical 

Research Abstracts 6, 2 p. Optical disc (CD- 

ROM). 

Marmo, Jukka 2004. Kolin alueen kallioperän 

tutkimukset. In: Lovén, L. (ed.) Tutkittu 

ja tuntematon Koli: Kolin kansallispuiston 

tutkimusseminaari 24.-25.2.2002. Metsäntutkimuslaitoksen 

tiedonantoja 915, 15-18. 

Moisanen, Markku 2004. Vegetation development 

in the Teuravuoma mire complex and its 

environment as revealed by a pollen diagram. 

In: Lappalainen, E. (ed.) Vitality and peace 

of mind from Great Teuravuoma aapa mire: 

Post congress excursion to Lapland, 11-16 

June, 2004, 42-49. 

Moore, Tim; Blodau, Christian; Turunen, 

Jukka 2004. Patterns of N and S accumulation 

and retention in bogs, eastern Canada. 

In: 7th INTECOL International Wetlands 

Conference, Utrecht, The Netherlands, 25-30 

July 2004: Book of abstracts. Utrecht: Utrecht 

University, 212. 

Moore, Tim R.; Turunen, Jukka 2004. Carbon 

accumulation and storage in mineral subsoil 

beneath peat. Soil Science Society of America 

Journal 68 (2), 690-696. 

Mutanen, T.; Väänänen, J. 2004. PGE-Au-Cu- 

Ni potential of postkinematic appinitic (1.79 

Ga) intrusions in Finland. In: McPhie, J. & 

McGoldrick, P. (eds.) Dynamic earth: Past, 

present and future: 17th Australian Geological 

Convention, 8-13 February 2004, Hobart, 

Tasmania, Australia: Abstracts and program. 

Geological Society of Australia. Abstracts 

73, 104. 

Julkaisut 

Muurinen, Tapio; Aro, Ilkka 2004. Kiimingin 

suot, turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. 

Osa 2. Abstract: The peatlands of Kiiminki, 

peat reserves and their potential use. Part 2. 

Geologian tutkimuskeskus. Turvetutkimusraportti 

351 . 39 p. + 2 app. 

Mäkilä, Markku 2004. Electric conductivity 

within a raised bog in southeastern Finland: 

implications for bog development. In: 7th 

INTECOL International Wetlands Conference, 

Utrecht, The Netherlands, 25-30 July 2004: 

Book of abstracts. Utrecht: Utrecht University, 

191-192. 

Mäkilä, Markku; Saarnisto, Matti 2004. An 

aapa mire in northern Finland as a carbon 

sink and source during the Holocene. In: 7th 

INTECOL International Wetlands Conference, 

Utrecht, The Netherlands, 25-30 July 2004: 

Book of abstracts. Utrecht: Utrecht University, 

191. 

Mäkinen, Jari 2004. Arseeni järvisedimenteissä. 

Summary: Arsenic in lake sediments. 





Mäkinen, Jari; Makkonen, Hannu V. 2004. 

Petrology and structure of the Palaeoproterozoic 

(1.9 Ga) Rytky nickel sulphide deposit, 

central Finland: A comparison with the Kotalahti 

nickel deposit. Mineralium Deposita 39 

(4), 405-421. 

Mäkinen, Jari; Pajunen, Hannu 2004. Two 

opposite composition trends in boreal lake 

sediment columns. In: 32nd International Geological 


2004: Abstracts. Part 2, 1360-1361. 

Mäkitie, Hannu; Lahti, Seppo I. 2004. Jalasjärven 

kartta-alueen kallioperä. Summary: 

Pre-Quaternary rocks of the Jalasjärvi mapsheet 

area. Suomen geologinen kartta 1:100 

000: kallioperäkarttojen selitykset lehti 2221. 

63 p. + 1 app., 1 app. map. 

Mänttäri, Irmeli; Kohonen, Jarmo; Kujala, 

Hannu; Pihlaja, Pekka 2004. A revised age for 

the Sääksjärvi meteorite impact, south-western 

Finland: The connexion with a Caledonian foreland 

basin. In: 32nd International Geological 



Nenonen, Jari 2004. Till stratigraphy and 

problems with concrete-like till in the Haukipudas 

area, North of Oulu city. In: Zelcs, V. & 

Seglins, V. (eds.) International field symposium 

on Quaternary geology and modern terrestrial 

processes, western Latvia, September 12-17, 

2004: Abstracts of papers and posters. Riga: 

University of Latvia, 44. 

Nenonen, Keijo 2004. Kvartäärikausi ja jääkausiaika. 

In: Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. 


Nenonen, Keijo 2004. Maapallo jäähtyy. 


WSOY, 40-41. 

Nenonen, Keijo 2004. Maapallon ikivanhat jäätiköitymiset. 


47 • GTK 2004


Nenonen, Keijo 2004. Mikä on jääkausi 


WSOY, 14-15. 

Nenonen, Keijo; Eriksson, Brita 2004. Muinaiset 

jääkaudet ja interglasiaalit Suomessa. 


WSOY, 45-52. 

Nenonen, Keijo; Eriksson, Brita 2004. Veiksel-jääkausi. 



Nenonen, Keijo; Hotakainen, Markus 2004. 

Jäätiköitymisten syyt ja ilmastonmuutokset. 


WSOY, 32-39. 

Nenonen, Keijo; Määttä, Matti; Lovén, Lasse; 

Flander, Jukka-Pekka 2004. Saimaa–Pielinen 

Lake System as an example of major glaciations 

and earth’s crust development. In: 32nd International 



Nevalainen, Raimo 2004. Geologiset tiedot 

verkossa – Geokarttapaikka ja muut verkkopalvelut. 

Ajankohtaista ympäristöstä Pohjois- 

Savossa 9 (1), 36-38. 

Nikkarinen, Maria; Mertanen, Enni 2004. 

Impact of geological origin on trace element 

composition of edible mushrooms. Journal 

of Food Composition and Analysis 17 (3-4), 

301-310. 

Nurmi, Pekka; Kuivamäki, Aimo; Lampio, 

Eero; Airo, Meri-Liisa; Wennerström, Marit 

2004. A new Internet based information 

system for land use planning in the Helsinki 

capital region, Finland. In: 32nd International 



Nyström, Annika; Selonen, Olavi 2004. Rapakivien 

rapautumisprosessissa liukenevat aineet. 

Geologi 56 (9-10), 208-212. 

O’Brien, H. E.; Lehtonen, M. L. 2004. Karelian 

craton 250 km thick lithospheric mantle, eastern 

Finland. In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th Nordic 



GFF 126 (1), 13. 

Oberthür, Thomas; Weiser, Thorolf W.; Gast, 

Lothar; Kojonen, Kari 2003. Geochemistry 

and mineralogy of platinum-group elements 

at Hartley Platinum Mine, Zimbabwe. Part 1: 

Primary distribution patterns in pristine ores 

of the Main Sulfide Zone of the Great Dyke. 

Mineralium Deposita 38 (3), 327-343. 

Oberthür, Thomas; Weiser, Thorolf W.; Gast, 

Lothar; Kojonen, Kari 2003. Geochemistry 

and mineralogy of platinum-group elements 

at Hartley Platinum Mine, Zimbabwe. Part 2: 

Supergene redistribution in the oxidized Main 

Sulfide Zone of the Great Dyke, and alluvial 

platinum-group minerals. Mineralium Deposita 

38 (3) , 344-355. 

Ojala, V. Juhani 2004. Gold metallogeny of 

the Fennoscandian Shield. In: Iljina, M. & 

Sullivan, J. (eds.) Fennoscandian seminar, 

March 5, 2004, [Toronto]: Agenda, abstracts 

and biographies, 1 p. 

Ojala, V. Juhani; Kuivamäki, Aimo; Vuorela, 

Paavo 2004. Postglacial deformation of bedrock 

in Finland. Geologian tutkimuskeskus. 

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. Tiedonanto 

YST-120. 23 p. 

Paananen, M.; Lehtimäki, J.; Ruskeeniemi, 

T.; Degnan, P.; Frape, S.; Lehto, K.; Moren, 

L. 2004. Electromagnetic soundings in deep 

permafrost, Lupin Mine, northern Canada 

[Electronic resource]. In: EGU General Assembly 

2004, Nice, France, 25-30 April 2004. 

Geophysical Research Abstracts 6, 2 p. Optical 


Pajunen, H. 2004. Lake sediments as a sink 

of carbon – Long-term accumulation data 

from Finland. In: SIL XXIX Congress, Lahti, 

Finland, 8-14 August 2004: Book of abstracts. 

Lahti: Societas Internationalis Limnologiae 

(SIL), 293. 

Pajunen, Hannu 2004. Järvisedimentit kuivaaineen 

ja hiilen varastona. Summary: Lake 

sediments as a store of dry matter and carbon. 

Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 

160. 308 p. + 1 app. 

Pankka, Heikki; Vanhanen, Erkki 2004. Au- 

Bi-Se-Te minerals in the Fe-Co-Au-U deposits 

in the Kuusamo Paleoproterozoic schist belt, 

northern Finland. In: 32nd International Geological 


2004: Abstracts. Part 1, 274. 

Partridge, Tim C.; Lowe, John J.; Barker, 

Philip; Hoelzmann, Philipp; Magri, Donatella; 

Saarnisto, Matti; Vandenberghe, Jef; Street- 

Perrott, F. Alayne; Gasse, Françoise 2004. 

Climate variability in Europe and Africa: A 

PAGES-PEP III time stream II synthesis. In: 

Battarbee, R. W., Gasse, F. & Stickley, C. E. 

(eds.) Past climate variability through Europe 

and Africa. Developments in Paleoenvironmental 

Research 6, 583-603. 

Peltonen, P.; Kukkonen, I. T.; Kinnunen, K. A.; 

Huhma, H. 2004. Composition and structure 

of the 250 km thick Fennoscandian cratonic 

root. In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th Nordic 



GFF 126 (1), 13. 

Peltonen, Petri; Mänttäri, Irmeli 2004. Zircons 

from the mantle: Timing the mantle veining and 

metasomatism in the passive margin – Type Jormua 

Ophiolite (Finland). In: 32nd International 



Penttinen, Sari; Alakukku, Laura; Hänninen, 

Pekka; Jaakkola, Antti; Ristolainen, Antti 2004. 

Soil electrical conductivity and fertilization. 



Part 1, 36. 

Penttinen, Sari; Finér, Leena; Hänninen, Pekka; 

Mannerkoski, Hannu; Koivusalo, Harri; Kokkonen, 

Teemu; Laurén, Ari; Nenonen, Keijo 

2004. Monitoring of behavior of forest soils. 



Part 1, 35-36. 

Perttilä, M. (ed.); Albrecht, H.; Carman, R.; Jensen, 

A.; Jonsson, P.; Kankaanpää, H.; Larsen, 

B.; Leivuori, M.; Niemistö, L.; Uscinowicz, 

S.; Winterhalter, B. 2003. Contaminants in 

the Baltic Sea sediments: Results of the 1993 

ICES/HELCOM Sediment Baseline Study. 

Meri. Report series of the Finnish Institute of 

Marine Research 50. 69 p. 

Perttilä, Matti; Jonsson, Per; Larsen, Birger; 

Niemistö, Lauri; Winterhalter, Boris; Axelsson, 

Walter 2003. The 1993 HELCOM/ICES Baltic 

Sea Sediment Baseline Study –Conduct of the 

study and conclusions. In: Perttilä, M. (ed.) 

Contaminants in the Baltic Sea sediments: 

Results of the 1993 ICES/HELCOM Sediment 

Baseline Study. Meri. Report series of the Finnish 

Institute of Marine Research 50, 9-20. 

Pesonen, Lauri J.; Mader, Dieter; Gurov, Eugene 

P.; Koeberl, Christian; Kinnunen, Kari 

A.; Donadini, Fabio; Handler, Robert 2004. 

Paleomagnetism and Ar-40/Ar-39 age determinations 

of impactites from the Ilyinets structure, 

Ukraine. In: Dypvik, H., Burchell, M. & Claeys, 

P. (eds.) Cratering in marine environments and 

on ice. Berlin: Springer, 251-280. 

Peuraniemi, Vesa Juhani; Roman, Seija; 

Lahermo, Pertti 2004. Groundwater ponds 

acidified by natural weathering processes in 

the northern Ostrobothnia, northern Finland. 



Part 1, 358. 

Pihlaja, Jouni 2004. Mapping of Quaternary 

geology in Finland at 1:20,000 and 1:50,000. 

In: Zelcs, V. & Seglins, V. (eds.) International 

field symposium on Quaternary geology and 

modern terrestrial processes, western Latvia, 

September 12-17, 2004: Abstracts of papers and 

posters. Riga: University of Latvia, 46-47 . 

Pirttijärvi, M.; Kozlovskaya, E.; Elo, S.; Hjelt, 

S.-E.; Yliniemi, J. 2004. 3-D potential field 

modeling using a block model [Electronic 

resource]. In: EGU General Assembly 2004, 

Nice, France, 25-30 April 2004. Geophysical 

Research Abstracts 6, 1 p. Optical disc (CD- 

ROM). 

Pomiès, C.; Hamelin, B.; Lancelot, J.; Blomqvist, 

R. 2004. Pb-207/Pb-206 and U-238/Th- 

230 dating of uranium migration in carbonate 

fractures from the Palmottu uranium ore 

(southern Finland). Applied Geochemistry 19 

(3), 273-288. 

Rainio, Heikki 2004. J. W. Snellman geologian 

asiamiehenä. Snellmanien tiedotuslehti Domus 

Nostra 2004, 9-12. 

Rainio, Heikki 2004. Mahtavat Salpausselät. 


WSOY, 87-105. 

Rainio, Heikki 2004. Uskomattoman suurenmoisia 

ajatuksia Suomen maaperän synnystä. 


WSOY, 19-31. 

Rainio, Heikki; Johansson, Peter 2004. Jäätikkö 

sulaa. In: Koivisto, M. (ed.) Jääkaudet. 


Rasilainen, Kari; Suksi, Juhani; Ruskeeniemi, 

Timo; Pitkänen, Petteri 2004. The feasibility of 

USD method in tracking past hydrogeochemical 

changes in the Fennoscandian Shield. In: 

Oversby, V. M. & Werme, L. O. (eds.) Scientific 

Basis for Nuclear Waste Management XXVII. 

GTK 2004 • 48

Symposium held June 15-19, 2003, Kalmar, 

Sweden. Materials Research Society symposium 

proceedings 807, 565-570. 

Rask, Markku 2004. Sapokan rakennuskivipuisto 

on valmis. Suomalainen kivi (3), 20-21. 

Read, David; Siitari-Kauppi, Marja; Kelokaski, 

Maarit; Black, Stuart; Buckby, Tracy; Marcos, 

Nuria; Kaija, Juha; Hellmuth, Karl-Heinz 2004. 

Natural geochemical fluxes in Finland as indicators 

of nuclear repository safety. Teknillinen 

korkeakoulu. Kalliotekniikan laboratorio. A. 

Tutkimusraportti 34. 58 p. 

Reimann, Clemens; Siewers, Ulrich; Tarvainen, 

Timo; Bityukova, Liidia; Eriksson, Jan; Gilucis, 

Aivars; Gregorauskiene, Virgilija; Lukashev, 

Valentin K.; Matinian, Natalia N.; Pasieczna, 

Anna 2003. Agricultural soils in northern 

Europe: A geochemical atlas. Geologisches 

Jahrbuch. Sonderhefte. Reihe D SD 5. 279 p. 

+ CD-ROM 

Roberts, Michael D.; Oliver, Nicholas H. S.; 

Lahtinen, Raimo 2004. Geology, lithogeochemistry 

and paleotectonic setting of the host 

sequence to the Kangasjärvi Zn-Cu deposit, 

central Finland: Implications for volcanogenic 

massive sulphide exploration in the Vihanti- 

Pyhäsalmi district. Bulletin of the Geological 

Society of Finland 76 (1-2), 31-62. 

Ruotoistenmäki, Tapio 2004. Geophysical and 

tectonic characteristic of ore potential: Outokumpu 

area in South-East Finland. In: 32nd 



479-480. 

Rusanen, Kaisa; Finér, Leena; Antikainen, 

Merja; Korkka-Niemi, Kirsti; Backman, 

Birgitta; Britschgi, Ritva 2004. The effect of 

forest cutting on the quality of groundwater in 

large aquifers in Finland. Boreal Environment 

Research 9 (3), 253-261. 

Ruskeeniemi, Timo; Ahonen, Lasse; Paananen, 

Markku; Frape, Shaun; Stotler, Randy; Hobbs, 

Monique; Kaija, Juha; Degnan, Paul; Blomqvist, 

Runar; Jensen, Mark; Lehto, Kimmo; 

Morén, Lena; Puigdomenech, Ignasi; Snellman, 

Margit 2004. Permafrost at Lupin: Report of 

phase 2. Tiivistelmä: Lupinin ikirouta: raportti 2 

tutkimusvaiheesta. Geologian tutkimuskeskus. 

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset. Tiedonanto 

YST-119. 89 p. 

Räisänen, Marja Liisa 2004. After-care plans of 

the old Luikonlahti Cu-Zn-Co mine and tailings 

facility previously used in a talc operation, eastern 

Finland. In: SPILM 2004: The international 

conference Sustainable Post-Industrial Land 

Management, 4-6 November, 2004, Kraków, 

Poland: conference proceedings, 28. 

Räisänen, Marja Liisa 2004. Kosteikot kaivosympäristön 

vesien puhdistajana. Geologi 

56 (2), 44-49. 

Räisänen, Mika 2004. From outcrops to dust 

– Mapping, testing, and quality assessment of 

aggregates. Publications of the department of 

geology D 1. 80 p. 

Räsänen, Johanna; Kauppila, Tommi; Salonen, 

Veli-Pekka 2004. Paleolimnologiset menetelmät 

vesipuitedirektiivin toimeenpanon valmistelussa 

– esimerkkinä luontaisesti rehevät järvet. 

Summary: Use of paleolimnological methods in 

preparing for implementation of the EU Water 

Framework Directive –The example of naturally 

eutrophic lakes. Geologi 56 (8), 188-193. 

Räsänen, Jorma; Iljina, Markku; Karinen, Tuomo; 

Lauri, Laura; Salmirinne, Heikki; Vuollo, 

Jouni 2004. Geologic map of the Koillismaa 

area, northeastern Finland, 1:200 000. Rovaniemi: 

Geological Survey of Finland. 

Saarnisto, Matti 2004. Karjalan maanviljelyn 

pitkä esihistoria: siitepöly ja siemenet paljastavat 

maanviljelyn salat. Joulukannel. Ajankohtaista 

karjalaista asiaa (4), 15-17. 

Saarnisto, Matti 2004. Muinainen Kymijoki. 

In: Uino, P. (ed.) Ammoin Ankkapurhassa: 

Kymenlaaksossa kivikaudella. Helsinki: Museovirasto, 

38-41. 

Saarnisto, Matti; Karhu, Juha 2004. The last 

mammoths – Palaeoenvironment of the Holocene 

mammoth on Wrangel Island. Quaternary 

Perspectives 14 (1), 126-129. 

Saarnisto, Matti; Lunkka, Juha P. 2004. Climate 

variability during the last interglacial-glacial 

cycle in NW Eurasia. In: Battarbee, R. W., Gasse, 

F. & Stickley, C. E. (eds.) Past climate variability 

through Europe and Africa. Developments in 

Paleoenvironmental Research 6, 443-464. 

Saarnisto, Matti; Saksa, Alexander 2004. 

Radiocarbon dates from archaeological excavations 

in Viipuri – The corner site of former 

Uudenportinkatu and Etelävalli. Fennoscandia 

archaeologica 21, 37-42. 

Saarnisto, Matti; Saksa, Aleksandr 2004. 

Radiohiiliajoituksia Viipurin arkeologisilta 

kaivauksilta. In: Korpela, J. (author) Viipurin 

läänin historia. Osa 2: Viipurin linnaläänin 

synty. Lappeenranta: Karjalan Kirjapaino, 

259-261. 

Saksa, Aleksander; Saarnisto, Matti; Taavitsainen, 

Jussi-Pekka 2003. 1200-luvun lopun 

radiohiiliajoitus Viipurista. SKAS (3), 15-20. 

Salminen, R.; Chekushin, V.; Tenhola, M.; 

Bogatyrev, I.; Glavatskikh, S. P.; Fedotova, E.; 

Gregorauskiene, V.; Kashulina, G.; Niskavaara, 

H.; Polischuok, A.; Rissanen, K.; Selenok, L.; 

Tomilina, O.; Zhdanova, L. 2004. Geochemical 

atlas of the eastern Barents region. Journal of 

Geochemical Exploration 83 (1-3), 1-530. 

Salminen, R.; Chekushin, V.; Tenhola, M.; 

Bogatyrev, I.; Glavatskikh, S. P.; Fedotova, E.; 

Gregorauskiene, V.; Kashulina, G.; Niskavaara, 

H.; Polischuok, A.; Rissanen, K.; Selenok, L.; 

Tomilina, O.; Zhdanova, L. 2004. Geochemical 

atlas of the eastern Barents region. Amsterdam: 

Elsevier. 548 p. 

Salminen, Reijo; Gilucis, Aivars; Gregorauskiene, 

Virgilija; Petersell, Valter; Tomilina, 

Olga 2004. Influence of human activities in the 

geochemical baselines in the Baltic countries, 

Finland and NW Russia. In: 32nd International 



Salmirinne, H.; Iljina, M. 2004. 3-D gravity 

modeling of unexposed feeder intrusion connecting 

western and eastern part of the Koillismaa 

Layered Igneous Complex, Finland [Electronic 

resource]. In: St. Catharines 2004. Geological 

Julkaisut 

Association of Canada & Mineralogical Association 

of Canada joint annual meeting, St. 

Catharines, Ontario, Canada, May 12-14, 2004. 

GAC-MAC program with abstracts 29, 258. 

Optical disc (CD-ROM). 

Sarala, Pertti 2004. Deglaciation pattern and 

glacial dynamics of the southern Finnish Lapland. 

In: Mansfeld, J. (ed.) The 26th Nordic 


2004, Uppsala, Sweden: Abstract volume. GFF 

126 (1), 124. 

Sarala, Pertti 2004. Glasiaalimorfologia ja 

moreenistratigrafia glasiaalidynamiikan ilmentäjinä. 

In: Kaakinen, A. (ed.) Geologian 3. 

tutkijapäivät, 10.-11.3.2004, Helsinki. Helsinki: 

Helsingin yliopisto, geologian laitos, 56-58. 

Satkunas, Jonas; Ransed, Gunnel; Suominen, 

Veli; Taht, Krista; Raudsep, Rein; Mikulenas, 

Vidas; Vdovets, Marina; Makarikhin, Vladimir; 

Cleal, Chris; Erikstad, Lars 2004. Geosites 

listings for northern Europe – A status report. 



Part 1, 581. 

Schmidt-Thomé, Philipp; Greiving, Stefan; 

Kallio, Hilkka; Fleischhauer, Mark; Jarva, 

Jaana 2004. Natural hazard and risk maps 

for European regions. In: 32nd International 



Schmidt-Thomé, Philipp; Kallio, Hilkka; 

Staudt, Michael Gerhard 2004. Developing 

tools for planners concerning spatial impacts 

of sea level rise in the Baltic Sea Region. In: 

32nd International Geological Congress, Florence, 

Italy, August 20-28, 2004: Abstracts. 

Part 1, 351-352. 

Schultz, Eija; Joutti, Anneli; Räisänen, Marja 

Liisa; Lintinen, Petri; Martikainen, Esko; Lehto, 

Olli 2004. Extractability of metals and ecotoxicity 

of soils from two old wood impregnation sites 

in Finland. Science of the Total Environment 

326 (1-3), 71-84. 

Selonen, Olavi 2004. GTK kartoittaa laajasti 

Suomen kallioperää. Suomalainen kivi (3), 

28-29. 

Selonen, Olavi 2004. Kiviala esimerkki kestävästä 

kehityksestä. Suomalainen kivi (4), 

30-31. 

Selonen, Olavi 2004. Liuskekiviä käytetään 

verhouksissa ja ympäristörakentamisessa. 

Suomalainen kivi (1), 22-24. 

Skyttä, Pietari 2004. Rakennegeologisia tutkimuksia 

eteläisessä Suomessa Inkoon–Kiskon 

alueella. Summary: Structural geology investigations 

in the Inkoo–Kisko area, southern 

Finland. Geologi 56 (3), 68-72. 

Suominen, Meeri; Kontas, Esko; Niskavaara, 

Heikki 2004. Comparison of silver and gold 

inquarting in the fire assay determination of 

palladium, platinum and rhodium in geological 

samples. In: Kane, J. S. [et al.] (eds.) Geoanalysis 

2003. Geostandards and Geoanalytical Research 

28 (1), 131-136. 

Suppala, I.; Hongisto, H.; Oksama, M. 2004. 

Effect of the conducting aircraft to fixed-wing 

airborne electromagnetic measurements [Elec- 

49 • GTK 2004

tronic resource]. In: Sharing the Earth: EAGE 

66th Conference & Exhibition, Paris, France, 

7-10 June 2004: Extended abstracts. Houten: 

EAGE, 4 p. Optical disc (CD-ROM). 

Svendsen, J. I.; Alexanderson, H.; Astakhov, 

V. I.; Demidov, I.; Dowdeswell, J. A.; Funder, 

S.; Gataullin, V.; Henriksen, M.; Hjort, C.; 

Houmark-Nielsen, M.; Hubberten, H. W.; 

Ingólfsson, Ó.; Jakobsson, M.; Kjær, K. H.; 

Larsen, E.; Lokrantz, H.; Lunkka, J. P.; Lyså, 

A.; Mangerud, J.; Matiouchkov, A.; Murray, 

A.; Möller, P.; Niessen, F.; Nikolskaya, O.; 

Polyak, L.; Saarnisto, M.; Siegert, C.; Siegert, 

M. J.; Spielhagen, R. F.; Stein, R. 2004. Late 

Quaternary ice sheet history of northern Eurasia. 

In: Thiede, J. (ed.) Quaternary environments 

of the Eurasian North (QUEEN). Quaternary 

Science Reviews 23 (11-13), 1229-1271. 

Svetov, S. A.; Huhma, H.; Svetova, A. I.; Nazarova, 

T. N. 2004. The oldest adakites of the 

Fennoscandian Shield. Doklady Earth Sciences 

397A (6), 878-882. 

Taavitsainen, Jussi-Pekka; Sepänmaa, Timo; 

Miettinen, Mirja; Storå, Jan; Saarnisto, Matti 

2004. Hietamäki in Jämsä – A multi-period 

dwelling site in central Finland. Fennoscandia 

archaeologica 21, 3-21. 

Tanskanen, Heikki; Lahermo, Pertti; Loukola- 

Ruskeeniemi, Kirsti 2004. Arseeni Kittilän 

pohjavesissä Keski-Lapissa. Summary: Arsenic 

in groundwater in Kittilä, Finnish Lapland. 





Tarvainen, Timo 2004. Arseeni maaperässä. 

Summary: Arsenic in soils. In: Loukola-Ruskeeniemi, 


luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit. Espoo: 

Geologian tutkimuskeskus, 45-49. 

Tarvainen, Timo; Mannio, Jaakko 2004. Arseeni 

pintavesissä ja purosedimenteissä. Summary: 

Arsenic in surface waters and stream sediments. 





Tenhola, Markku; Lahermo, Pertti; Väänänen, 

Pauli; Lehto, Olli 2004. Alueellisessa geokemiallisessa 

purovesikartoituksessa todettujen 

fysikaalisten ominaisuuksien ja alkuainepitoisuuksien 

vertailu Suomessa vuosina 1990, 

1995 ja 2000. Summary: Comparison of physical 

properties and element concentrations in 

the regional geochemical mapping of stream 

water in Finland during 1990, 1995, and 2000. 

Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 

159. 35 p. 

Toivonen, Tapio 2004. Multialla tutkitut suot 

ja niiden käyttökelpoisuus. Osa 2. Abstract: 

The mires of Multia and their usefulness. Part 


352. 65 p. + 4 app. 

Toivonen, Tapio 2004. Pernajassa tutkitut suot ja 

niiden turvevarat. Abstract: The mires and peat 

reserves of Pernaja. Geologian tutkimuskeskus. 

Turvetutkimusraportti 353. 26 p. + 4 app. 

Turunen, Pertti 2004. On the use of the VLF 

method in mineral exploration – Experiences 

from the northern Finland. In: VLF Workshop 

2004, Sodankylä Geophysical Observatory, 

27th September - 1st October 2004: Abstracts. 

Sodankylä Geophysical Observatory publications 

96, 25. 

Vaarma, Markus; Pipping, Fredrik 2003. Kyyjärvi–Perho-kartta-alueen 

kallioperä . Summary: 

Pre-Quaternary rocks of the Kyyjärvi and 

Perho map-sheet areas. Suomen geologinen 

kartta 1:100 000: kallioperäkarttojen selitykset 

lehdet 2331 ja 2332. 54 p. 

Valjus, T.; Breilin, O.; Vanhala, H.; Lehtimäki, 

J. 2004. Detailed geophysical study of glaciofluvial 

aquifer at Kempele, western Finland. In: 



Utrecht, The Netherlands, 6-9 September 2004: 

extended abstracts book. Houten: EAGE, 4 p. 

Vallius, Henry; Leivuori, Mirja 2003. Classification 

of heavy metal contaminated sediments 

of the Gulf of Finland. Baltica 16, 3-12. 

Vanhala, H.; Räisänen, M. L.; Huotari, T.; 

Valjus, T.; Lehtimäki, J.; Suppala, I. 2004. 

Characterizing tailings impoundment at the 

closed Hammaslahti Cu-Zn mine, Finland. In: 



Utrecht, The Netherlands, 6-9 September 

2004: Extended abstracts book. Houten: 

EAGE, 4 p. 

Vanhala, H.; Suppala, I.; Lintinen, P. 2004. 

Integrated geophysical study of acid sulphate 

soil area near Seinäjoki, southern Finland [Electronic 

resource]. In: Sharing the Earth: EAGE 

66th Conference & Exhibition, Paris, France, 

7-10 June 2004: Extended abstracts. Houten: 

EAGE, 4 p. Optical disc (CD-ROM). 

Vareikiene, Olga; Lehtonen, Marja 2004. Heavy 

minerals in the study of soil: Techniques, 

their limitations and advantages. Geologija 

(46), 1-7. 

Veski, Siim; Seppä, Heikki; Ojala, Antti E. K. 

2004. Cold event at 8200 yr B.P. recorded in 

annually laminated lake sediments in eastern 

Europe. Geology 32 (8), 681-684. 

Vesterbacka, P.; Mäkeläinen, I.; Tarvainen, 

T.; Hatakka, T.; Arvela, H. 2004. Kaivoveden 

luonnollinen radioaktiivisuus – otantatutkimus 

2001. Abstract: Natural radioactivity in private 

wells in Finland – A representative survey 2001 

. Säteilyturvakeskus. STUK-A 199. 51 p. 

Virtanen, Kimmo 2004. Arseeni Pohjois-Pohjanmaan 

soiden turvekerrostumissa. Summary: 

Arsenic in peat in the Ostrobothnian area, northern 

Finland. In: Loukola-Ruskeeniemi, K. & 




Virtanen, Kimmo 2004. Peat geological surveys 

and peat resources in Finland. Peatlands 

International (2), 40-41. 

Virtanen, Kimmo; Lerssi, Jouni 2004. Airborne 

gamma radiation data: Use of peat thickness 

estimation. In: Lappalainen, E. (ed.) Vitality 

and peace of mind from Great Teuravuoma 

aapa mire: post-congress excursion to Lapland, 

11-16 June, 2004, 50-51. 

Virtasalo, Joonas; Kotilainen, Aarno 2004. 

Julkaisut 

Tracking post-glacial environmental change in 

the Archipelago Sea using biogenic sediment 

structures. In: Puura, I., Tuuling, I. & Hang, T. 

(eds.) The Baltic: The Eighth Marine Geological 

Conference, September 23-28, 2004, Tartu, 

Estonia: Abstracts, excursion guide. Tartu: 

University of Tartu, Institute of Geology, 59. 

Vuori, Saku K. 2004. Petrogenesis of the Jurassic 

gabbroic intrusions of Vestfjella, Dronning 

Maud Land, Antarctica. Helsinki: University 

of Helsinki. 102 p. 

Väisänen, Ulpu 2004. Groundwater and factors 

affecting its quality: Examples from the Rovaniemi 

district of northern Finland and western 

Nicaragua. Geological Survey of Finland. 

Bulletin 400. 145 p. + 5 app. 

Väisänen, Ulpu Mirja 2004. Groundwater and 

factors affecting its quality: Examples from 

northern Finland and Nicaragua. In: 32nd International 



Väänänen, Jukka 2004. Sieppijärven ja Pasmajärven 

kartta-alueiden kallioperä. Summary: 

Pre-Quaternary rocks of the Sieppijärvi and 

Pasmajärvi map-sheet areas. Suomen geologinen 

kartta 1:100 000: kallioperäkarttojen 

selitykset lehdet 2624 ja 2642. 55 p. + 1 app., 

2 app. maps. 

Werme, Lars; King, Fraser; Ahonen, Lasse; 

Taxén, Claes; Vuorinen, Ulla 2004. KBS-TR-90 

twenty-five years on – Progress in the understanding 

of the long-term corrosion behaviour 

of copper canisters. In: Oversby, V. M. & 

Werme, L. O. (eds.) Scientific Basis for Nuclear 

Waste Management XXVII. Symposium held 

June 15-19, 2003, Kalmar, Sweden. Materials 

Research Society symposium proceedings 

807, 417-422. 

GTK 2004 • 50

Organisaatio ja johto 

Geologian tutkimuskeskuksen toimintaorganisaatio 2004 

KTM 

JOHTOKUNTA 

YLIJOHTAJA 

JOHDON ESIKUNTA 

JOHTORYHMÄ 

ESPOON 

YKSIKKÖ 

KUOPION 

YKSIKKÖ 

ROVANIEMEN 

YKSIKKÖ 

GEOPALVELU- 

KESKUS 

TIETO- 

HALLINTO 

TALOUS 

JA HALLINTO 

• Kallioperä 

ja raaka-aineet 

• Maaperä 

ja ympäristö 

• Geofysiikan 

tutkimus 

• Tutkimuslaboratorio 



• Maankäyttö 


• Tietopalvelut 

• Hallinto 



• Maankäyttö 


• Tietopalvelut 

• Hallinto 

• Geolaboratorio 

• Tekniset 

palvelut 

• Geofysiikan 

palvelut 

• Mineraalitekniikka 

• IT-palvelut 

• Informaatiopalvelut 

• Sovelluskehitys 

• Suunnittelu 

• Laskenta 

• Hallinto 

• Geotietopalvelut 

HANKKEET 

Organisaatio uudistettu 1.1.2005 

GTK:n johto 31.12.2004 

Ylijohtaja Elias Ekdahl 

Hallintojohtaja Jorma Järvinen 

Johdon esikunta 

Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi 

(Kallioperä ja raaka-aineet) 

Tutkimusjohtaja Keijo Nenonen 

(Maankäyttö ja ympäristö) 

Ohjelmajohtaja Hannu Idman 

(Maankäyttö ja ympäristö) 

Johtaja Markku Mäkelä 

(Kansainväliset palvelut) 

Viestintäjohtaja Caj Kortman 

Yksiköiden johtajat 

Espoon yksikkö Karita Åker 

Kuopion yksikkö Kari Pääkkönen 

Rovaniemen yksikkö Ahti Silvennoinen 

Geopalvelukeskus Harry Sandström 

Tietohallinto Jarmo Kohonen 

Hallintopalvelukeskus Pekka Suomela 

51 • GTK 2004

Johtokunta 

Toimikausi 1.3.2004 - 29.2.2008 

Johtokunta tutustui elokuussa 2004 Bolidenin Aitik-kuparikaivokseen Gällivaressa. Kuvassa vasemmalta: Alpo Kuparinen, Pirkko Selin, 

Tom Niemi, isäntänä toiminut kaivoksen johtaja Bert-Ove Johansson, Jukka Noponen, Eija Hyvönen, Elias Ekdahl, Jorma Järvinen 

ja Helena Korhonen. 

Tom Niemi 

Puheenjohtaja 

Varatoimitusjohtaja 

New Boliden AB 

Alpo Kuparinen 

Varapuheenjohtaja 

Teollisuusneuvos 

Kauppa- ja teollisuusministeriö 

Helena Korhonen 

Hallitusneuvos 

ympäristöministeriö 

Jukka Noponen 

Kaupallinen johtaja 

Jaakko Pöyry Infra 

Pirkko Selin 

Ympäristöjohtaja 

Vapo Oy 

Elias Ekdahl 

Ylijohtaja 

Geologian tutkimuskeskus (GTK) 

Eija Hyvönen 

Geofyysikko 


Jorma Järvinen 

Johtokunnan sihteeri 

Hallintojohtaja 


GTK 2004 • 52 

Serpentiniittikallion rapautunutta pintaa Polvijärven talkkilouhokselta. Louhos ei enää ole toiminnassa. 

Kuva: Jari Väätäinen, GTK


PL 96 

(Betonimiehenkuja 4) 

02151 Espoo 

Puh. 020 550 11 

Telekopio 020 550 12 

GTK, Kuopion yksikkö 

PL 1237 

(Neulaniementie 5) 

70211 Kuopio 

Puh. 020 550 30 


GTK, Rovaniemen yksikkö 

PL 77 

(Lähteentie 2) 

96101 Rovaniemi 

Puh. 020 550 40 


www.gtk.fi

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?