Vuosikertomus 2008 - Kehittämiskeskus Oy Häme

kehittamiskeskus.fi

Vuosikertomus 2008 - Kehittämiskeskus Oy Häme

Sisällysluettelo

Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan

sekä Janakkalan kuntien omistama seudullinen elinkeinoyhtiö.

Toimitusjohtajan katsaus ......................................................................................... 3

Johto, hallinto ja markkinointi .................................................................................. 4

Yrityspalvelut ........................................................................................................... 6

Yritysasiamiehet ................................................................................................ 6

Virtaa Hämeeseen Oy ........................................................................................ 9

Matkailu .............................................................................................................. 10

Kehittämistoiminta .......................................................................................... 10

Matkailuhankkeet ............................................................................................ 12

Kokousmatkailu III ...................................................................................... 12

Matkailun pk-yritysten tuotekehitys ........................................................... 12

Matkailuneuvonta ............................................................................................ 13

Linnatuulen matkailupalvelut ...................................................................... 13

Hämeenlinnan matkailuneuvonta ............................................................... 14

Kauppakeskus Tuulosen infopiste .............................................................. 14

Aluekehitys ........................................................................................................... 15

Aluekeskusohjelma ......................................................................................... 15

Toimialojen kehittäminen ........................................................................... 16

Osaamisen kehittäminen ........................................................................... 17

Asuminen ja hyvinvointi ............................................................................. 18

Verkostojen toiminta .................................................................................. 18

Seudun EU-hankesalkku ............................................................................ 19

Pietarin palveluliiketoiminta ........................................................................ 20

Talous ja kehitysnäkymät ....................................................................................... 21

Tilinpäätös 2008 ..................................................................................................... 22

Edustukset ............................................................................................................ 25

Kehittämiskeskus Oy Hämeen asiakkailleen antama sitoumus

• Palvelemme ammattitaidolla kaikkia seudulla toimivia, aloittavia ja seudulle muuttavia

yrityksiä yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

• Hankimme asiantuntijaverkostomme kautta ratkaisun asiakkaan tarpeeseen.

• Ylläpidämme osaamistamme ja kehitämme toimintaamme saamamme palautteen

pohjalta.

• Sovimme tarjoamistamme palveluista asiakkaan kanssa palvelusisällön ja tavoiteaikataulun,

jonka puitteissa palvelu tarjotaan.

• Käsittelemme asiakkaidemme asioita luottamuksellisesti.

2


Toimitusjohtajan katsaus

Hämeenlinnan seudun hyvä kehitys

pysähtyi

Kaksi vuotta sitten tehdyn seudullisen

elinkeinostrategian tarkennuksen mukaan

halutaan seudusta muodostaa selkeä

kasvukeskus ja tukea elinkeinoelämän

kasvun tekijöitä. Tavoitteiden mukaisesti

Suomen parhaalla kasvualueella on

vuoteen 2010 mennessä vuosittain 400

uutta yritystä ja 700 uutta työpaikkaa,

yritysten liikevaihdon kasvaessa viisi prosenttia.

Seudun väestön kokonaismäärä

on tuolloin kaavailujen mukaan 92 000.

Seudulla näkyy tekemisen meininki ja

positiivista kehitystä tukevat suuret hankkeet

(mm. Verkatehdas, Innopark, moottoritien

kattaminen ja Asuntomessut).

Elinkeinoelämän myönteinen kehitys

jatkui alkuvuodesta, mutta loppuvuotta

kohden näkymät synkkenivät. Uusia yrityksiä

perustettiin 402 kappaletta vuonna

2008 ja lakkautettiin 215 yritystä. Vertailun

vuoksi vuonna 2000 vastaavat luvut

olivat 239 ja 117. Uusien yritysten perustanta

painottuu palvelualoihin, teollisuudessa

yrityskannassa oli jo näkyvissä

selkeää supistumista.

Alueen yritystoiminta kehittyi vuonna

2008 vielä pääosin myönteisesti, laajoja

irtisanomisia ei esiintynyt. Loppuvuodesta

käynnistyneiden yt-neuvottelujen määrä

ennakoi kuitenkin vaikeaa kevättä

2009. Metallin jalostus ja metallituotteiden

valmistus oli Hämeenlinnan seudulla

hyvässä kasvussa alkusyksyyn asti. Loppuvuodesta

Rautaruukki ilmoitti mittavista

tuotannon ja henkilöstön supistustarpeista,

mikä koskee Hämeenlinnassa n.

150 henkilöä. Toisen veturiyrityksen Patria

Vehiclesin toimintaa vaikeuttivat

vuoden aikana lahjussyytökset ja niistä

aiheutunut negatiivinen julkisuus. Konecranesille

ja alueen monille pk-yrityksille

vuosi 2008 oli vielä työntäyteinen ja tuloksekas.

Rakentamisessa suhdanteen muutos

näkyi ensimmäisenä ja selkeimmin.

Asuntorakentaminen käytännöllisesti

katsoen lähes pysähtyi loppuvuodesta ja

monet kiinteistörakentamishankkeet lykkääntyivät.

Julkinen rakentaminen on

kuitenkin jatkunut ja tulee jatkumaan

myös vuonna 2009 korkealla tasolla.

Uudistuvan Hämeenlinnan osalta on

sovittu useita mm. koulu- ja päiväkoti-investointeja.

Matkailu- ja kulttuuri-investoinneissa

vedettiin vuonna 2008 pitkälti

henkeä. Aulangolla käynnistyi lomaosakekiinteistöjen

rakentaminen Aulangonniemen

alueelle. Majoitustoiminnan käyttöaste

jatkui hyvänä (yli valtakunnan keskiarvon)

ja hotelli- ja ravintolatoiminnasta

saatava tulo kasvoi edelleen.

Seudun väestönkehitys oli vuonna

2008 ennätysmäistä. Väestönkasvua

kertyi yli 1000 henkilön verran. Hämeenlinnan

seutukunnan väkiluku 31.12.

2008 on ennakkotiedon mukaan 92 284.

Hämeenlinnan seudun elinkeinostrategian

vuodelle 2010 asettama 92 000 väestömäärä

ylitettiin jo syyskuussa. Merkittävää

väestönkasvussa oli seudun sisäisen

väestönkasvun plusmerkki eli syntyvyys

oli pitkästä aikaa kuolleisuutta suurempaa.

Tämä on seurausta vuonna

2000 alkaneesta nuorten aikuisten muuttovoitosta

Hämeenlinnan seudulle. Hämeenlinnan

seudun vetovoima on siis

edelleen jatkunut hyvänä.

Hämeenlinnan seudun toimintaympäristöä

on kehitetty viime vuosina määrätietoisesti,

mikä osaltaan helpottaa

taantumaan varautumista. Alueen sijainti

on hyvä pääkaupunkiseudun ja Tampereen

välisellä kasvukäytävällä. Koko alueen

kehittyminen on sidoksissa yhä laajentuvaan

pääkaupunkiseudun metropolialueeseen.

Työvoiman kysynnän vaihdos oli vuoden

aikana merkittävä. Rakentamista ja

teollisuustyötä vaivannut krooninen työvoimapula

vaihtui loppuvuodesta lomautuksiin.

Palvelusektorille ja hoitotyöhön

avautui koko vuoden ajan uusia työtehtäviä

ja avoimia työpaikkoja oli runsaasti

tarjolla myös loppuvuodesta. Taantuma

aiheuttaa työttömyyttä työväestössä,

mutta vaikeuttaa myös nuorten pääsyä

työmarkkinoille. Nuorisotyöttömyys kasvoikin

loppuvuonna huolestuttavasti.

Pendelöinti Hämeenlinnan seutukunnas-

sa on suurta pääkaupunkiseudulle. Alue

on kuitenkin lähes työpaikkaomavarainen.

Seutukunnan sisällä ympäristökunnista

käydään töissä lähinnä Hämeenlinnassa.

Yhdistymisen vuosi

Vuosi 2008 oli Kehittämiskeskuksen

seitsemäs kokonainen toimintavuosi.

Toimintavuotta leimasi

valmistautuminen kuntaja

palvelurakenneuudistukseen.

Vuoden 2009

alusta yhtiön omistajina

toimivat Hämeenlinnan

kaupunki ja

kaksi kuntaa; Hattula

ja Janakkala. Suoranaista

muutosta

kuntarakenteen

muutos ei tuo

yhtiön toimintaan,

koska se on jo

toiminut seudullisesti

ja yritystoimintaa

tasapainoisesti

palvellen

seudun

kaikkien kuntien

alueella. Janakkala

ja Hattula vastaavat

kuitenkin jatkossa itse

kunnan alueella toimivien

yritysten yritysneuvonnasta,

Kehittämiskeskuksen

vastatessa Hämeenlinnan

kaupungin

alueella toimivien yritysten

elinkeinoneuvonnasta. Matkailun

ja aluekehityksen osalta

yhtiön toiminta jatkuu normaaliin

tapaan seudullisena.

Jouni Haajanen, toimitusjohtaja

3


Johto, hallinto ja markkinointi

JOHTO JA HALLINTO

Jouni Haajanen, toimitusjohtaja

Seija Tähtivalo, toimistosihteeri

Kaarina Suvisuo, markkinointiassistentti

Hallitus

Johdon ja hallinnon tehtävänä on vastata

yrityksen johtamisesta, kehittämisestä,

tiedottamisesta, sidosryhmäsuhteista,

taloudesta ja henkilöstöhallinnosta.

Yhtiön johtamisesta on vastannut hallitus,

joka kokoontui vuoden aikana 8 kertaa.

Hallituksessa on puheenjohtajana

toiminut Tapani Hellstén Hämeenlinnasta

ja varapuheenjohtajana Esa Silvennoinen

Janakkalasta sekä jäseninä Kari

Ventola Hattulasta, Jukka Viitaniemi

Kalvolasta, Harri Kokkala Hauholta,

Matti K. Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta

ja Juha Kallioinen Hämeenlinnan

seudun yrittäjäyhdistysten edustajana

sekä varajäseninä Heikki Seppälä

Tuuloksesta ja Juha Mäkelä Rengosta.

Hallituksen jäsen Erkki Pekkanen Lammilta

poistui keskuudestamme loppukesästä.

Hallituksen tukena on toiminut

työvaliokunta, joka on muodostunut seudun

kunnanjohtajista. Työvaliokunta on

kokoontunut yhteensä 6 kertaa toimintavuoden

aikana.

Yrityksen johdon tehtävänä on yhtiön

päätöksenteon valmistelu ja esittely hallitukselle

ja työvaliokunnalle. Toimitusjohtaja

on lisäksi käynyt esittelemässä ajankohtaisia

asioita kutsuttuna seudun kuntien

hallituksissa ja valtuustoissa.

Verkottuminen

Yhtiö on nähty tärkeänä yhteistyökumppanina

omistajien, asiakkaiden ja eri

sidosryhmien keskuudessa seudun elinkeinoelämän

kehittäjänä. Toimintavuoden

aikana yhtiön henkilöstöä oli edustettuna

lukuisissa hallituksissa, johtokunnissa

ja työryhmissä. Yhteensä näitä

edustuksia oli toimintavuoden aikana 139

kappaletta. Edustusten kautta yhtiölle on

muodostunut keskeinen tehtävä seudun

elinkeinotoimintoihin liittyvän kehittämistyön

koordinoijana. Vuosikertomuksen

liitteenä on lista yhtiön kautta hoidetuista

edustuksista ja vastuuhenkilöistä.

Taloushallinto

Yrityksen kirjanpidosta on vastannut tilitoimisto

Vähätiitto Oy ja maksuliikennettä

on hoitanut toimistosihteeri. Toimitusjohtaja

on vastannut talouden seurannasta

ja hyväksynyt maksettavat laskut. Vuoden

lopulla valmistauduttiin siirtymään

uuteen kirjanpito-ohjelmistoon ja sähköiseen

laskutukseen.

Henkilöstöhallinto

Yhtiö on palvelulaitosten työnantajayhdistyksen

jäsen ja noudattaa alan työehtosopimusta.

Vuoden aikana käytiin henkilöstön

kanssa kehityskeskustelut sekä

tehtiin henkilöstötyytyväisyyskysely,

minkä vastauksia hyödynnettiin työilmapiirin

kehittämisessä. Yhtiön henkilöstö

osallistui aktiivisesti ulkopuolisiin omaa

työtehtävää kehittäviin koulutustilaisuuksiin.

Projekti- ja muu toiminta

Yhtiön hallinnoimaa projektitoimintaa ei

toimintavuoden aikana käytännössä ollut,

matkailun osalta projekteja toteutettiin

TE-keskuksen tilauksesta. Yhtiön johto

on myös osallistunut kaikkiin merkittäviin

yritys- ja hankeneuvotteluihin, jotka ovat

vaatineet omistajakuntien panostusta.

Yhtiön johdon vastuulla on ollut lisäksi

lausuntojen antaminen Hämeenlinnan

seudun elinkeinoasioista valtion viranomaisille

sekä seudun kunnille.

Viestintä ja markkinointi

Yhtiön tiedotusta hoidettiin aktiivisesti

sähköisen uutiskirjeen, Kehittämiskeskus

Oy Häme tiedottaa, internet-sivujen,

lehdistötilaisuuksien ja -tiedotteiden,

esitteiden ja muiden julkaisujen välityksellä.

Sähköisen uutiskirjeen toimitti Viestintä

Mankonen, Jenni Mankonen ja se

välitettiin heinäkuuta lukuun ottamatta

kerran kuukaudessa noin tuhanteen seudun

toimijan sähköpostiin. Uutiskirjeen

ilmettä ja rakennetta uusittiin syyskesällä

ja samalla saatiin työstettävyydeltään

ja luettavuudeltaan kehittyneempi versio.

Yhtiön palveluista tiedotettiin myös mm.

Elomessuilla ja useissa muissa tapahtumissa,

tapaamisissa sekä seminaareissa.

Yhtiö järjesti viestinnän koulutusta

koko henkilökunnalle tehostamaan sisäistä

ja ulkoista viestintää.

Seudun medioita lähestyttiin Kehke

tiedottaa –tiedotteilla 13 kertaa sekä seudun

väestönkehityksestä sähköpostina

11 kertaa. Linnatuulen ja Kastellin matkailupalvelut

tiedottivat omilla tiedotteillaan

matkailupalveluista. Yhtiö julkaisi myös

yhteistiedotteita muiden seudun toimijoiden

kanssa. Kaikki tiedotteet julkaistiin

myös yhtiön www-sivuilla. Yhtiö ja sen

edustajat mainittiin varsin usein seudun

medioissa. Yhtiön www-sivuilla tiedotettiin

ahkerasti myös seudun muiden toimijoiden

uutisista ja ajankohtaisista tapahtumista.

Vuoden aikana Hämeenlinnan seutu

oli hyvin esillä valtakunnallisissa julkaisuissa.

Yhtiön palveluja markkinoitiin aktiivisesti

sekä valtakunnallisissa, maakunnallisissa,

että seudullisissa yrityslehdissä

sekä kuntien palveluoppaissa. Syyskuussa

Verkatehtaalla järjestetyssä kansainvälisessä

kiinteistösijoitustapahtumassa

INFIRE 2008:ssa, seutua markkinoitiin

osallistumalla tapahtumaan messuosastolla.

Markkinointiassistentti osallistui

tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen,

vastasi tapahtuman markkinoinnista

sekä koordinoi ja työskenteli seudun

messuosastolla.

Yhtiö oli vahvasti mukana tuottamassa

sisältöä maakunnalliseen talousjulkaisuun,

Taaleriin, joka ilmestyi kuusi kertaa.

Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen liitto

sekä Hämeenlinnan kaupunki teetättivät

seudullisella toimijalla esittely-DVD:n

markkinoimaan seutua ja maakuntaa. Ke-

4


Maakunnallinen markkinointisivusto,

www.hame.fi, keräsi vuoden 2008 aikana

lähes 100.000 vierailijaa.

mattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmaan

kuuluvan markkinoinnin

koulutusohjelman opiskelija Satu Kuusi.

Hän teki myös opinnäytetyönään yhtiölle

Verkostoituminen tapahtumamarkkinoinnin

keinoin, case: Tekijä 2008–tapahtuma.

Satu Kuusi jatkaa työharjoittelunsa

päätyttyä määräaikaisena vastuualueenaan

yhtiön sekä häme.fi–sivustojen päivittämisprojekti

vastaamaan vuodenvaihteen

kuntaliitoksen mukanaan tuomia

muutoksia. Matkailutiimin tarjoamat näytön

paikat on luettavissa matkailun osiossa.

Häme-kampanja

Maakunnallisen Häme-kampanjan seutukoordinaattorina

on toiminut Kaarina

Suvisuo, jonka vastuualueet olivat asumisen

markkinoiminen sekä kampanjan

rekrytointi- sekä toimitilaosiot. Häme-

hittämiskeskus Oy Häme koordinoi Hämeenlinnan

seudun yrityspalvelukeskuksen

yhteisen viestinnän ja sisäisen viestinnän.

Hämeenlinnan seudun yrityspalvelukeskuksen

toimijat ovat Hämeen

kauppakamari, Hämeen Messut, Hämeen

TE–keskuksen yritysneuvoja 28.2.

2008 saakka, Hämeen uusyrityskeskus,

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta, Hämeenlinnan

yrittäjät sekä Kehittämiskeskus

Oy Häme. Yhtiö on myös aktiivisesti

mukana SEKES ry:n (seudullisten elinkeinoyhtiöiden

yhdistys) toiminnassa.

Yhtiö tarjosi tapansa mukaan myös

vuonna 2008 näytön paikkoja opiskelijoille.

Tampereen yliopistossa aluetiedettä

opiskeleva Joanna Suikio oli harjoittelijana

toukokuusta elokuuhun. Hän tutki

harjoittelutyönään noin 25 seudullisen

EU-hankkeen läpivientiä ja tuloksia ja teki

tutkimustyöstään kattavan loppuraportin.

Kesäkuussa oman viiden kuukauden työharjoittelujaksonsa

aloitti Hämeen amkampanjan

markkinoinnin pääpaino oli

vuonna 2008 asumisessa, rekrytoinnissa,

toimitilamarkkinoinnissa sekä matkailussa.

Rekrytointikampanjalla lähestyttiin

pääkaupunkiseutulaisia hoito- ja hoiva-alan

ammattilaisia. Toimitilamarkkinoinnilla

tavoiteltiin pääkaupunkiseudun

yrityksiä. Kampanjalla osallistuttiin myös

valtakunnallisille Lääkäripäiville sekä Helsingissä

että Tampereella sekä valtakunnallisille

sairaanhoitajapäiville Helsingissä.

Mukana hoiva-alan rekrytointikampanjaa

toteuttamassa olivat Kanta-Hämeen

Sairaanhoitopiiri, Hämeenlinnan

seudun kansanterveystyön kuntayhtymä,

muiden kuntien terveyskeskukset,

Seutukeskus Oy Hämeen Sijaispalvelu,

Hämeenlinnan seudun työvoimatoimisto,

Hämeen ammattikorkeakoulu sekä

Hämeen liitto. Asumista markkinointiin

yhdessä kuntien edustajien kanssa muun

muassa Omakoti-2008 -messuilla Helsingin

Messukeskuksessa.

5


Yrityspalvelut

Yritysasiamiehet

Yritysasiamiespalveluiden tehtävänä on

tarjota perusneuvontaa sekä välittää Kehittämiskeskuksen

ja kunnan palveluja

yrittäjille sekä yrityksille. Lisäksi yritysasiamiehillä

on vastuu nimetyn toimialan

seuraamisesta ja kehittämisestä seudullisesti.

HATTULA

Markku Lindyritysasiamies, 3 pv/vko

Hattulan kunnassa toimivia yrityksiä kehitettiin

yritysneuvonnan avulla. Yritysten

määrä lisääntyi Hattulassa 22:lla. Yritysasiamiehellä

oli n. 45 neuvontatapaamista,

jonka lisäksi yhteyttä on pidetty mm.

puhelimitse. Aamukahvi/puuro -tilaisuuksia

järjestettiin 6 kertaa. Syyskuun alussa

järjestettiin perinteinen yrittäjäristeily

Vanajavedellä. Risteilyllä palkittiin kunnan

valitsema Vuoden nuori yrittäjä. Yritysasiamies

on hoitanut kunnan sisäistä ja

ulkoista yritysaluemarkkinointia sekä

markkinointimateriaalin valmistelua sekä

materiaalin jakelua. Yritystontteja myytiin

kaksi. Yritysasiamies osallistui Hattulan

Yrittäjät Ry:n kokouksiin. Kunnan Elinkeinotoimikunta,

jossa yrittäjäjärjestön puheenjohtaja

on jäsenenä, kokoontui 3 kertaa

ja yritysasiamies toimi sihteerinä.

Yritysasiamies oli yhteydessä tiedotusvälineisiin

artikkeleiden saamiseksi

kunnan elinkeinoasioista. Yritysasiamies

markkinoi kuntaa ja seutua osallistumalla

Lepaan puutarhamessuille elokuussa sekä

Alihankintamessuille syyskuussa ja

päivitti tietoverkoissa ja painetussa aineistossa

olevia tietoja. Seudullisesti yritysasiamies

on osallistunut Alihankintamessujen

järjestämiseen. Verkostoitumistyötä

on tehty aiempaa enemmän,

jotta Hattulan kuntaan saadaan tarvittavia

resursseja ja löydetään parhaita käytäntöjä.

Yritysasiamies on ollut yhteydessä

yrityksiin tiedustellen yritysten mielenkiintoa

kansainvälistymiseen ja kansainvälistymiskartoitus

on tehty 4 yrityksen

kanssa.

HAUHO

Hauholla elinkeinotoiminnot hoidettiin

edelleen kunnan toimesta. Toiminnasta

on vastannut elinkeinoasiamies Erkki

Alhainen.

HÄMEENLINNA

Ari Räsänen, yritysasiamies 5 pv/vko

Yritysasiamies järjesti aamukahvitilaisuuksia

kaupungin yrittäjille yhdessä

kaupunginjohtajien kanssa. Aamukahveja

järjestettiin 5 kertaa ja osallistujia oli

reilut 150 henkilöä. Ensimmäistä kertaa

aamukahvit järjestettiin alueellisina, mikä

sai hyvää palautetta yrittäjiltä ja toimijoilta.

Yritysasiamies osallistui Hämeenlinnan

yrittäjien hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä.

Lisäksi yritysasiamies

toimi aktiivisena jäsenenä useiden elinkeinohankkeiden

ohjaus- ja työryhmissä.

Kansainvälisen sijoitustapahtuman

INFIRE 2008, Alihankinta 2008 -messuilla

-tapahtumassa yritysasiamies toimi projektin

vetäjänä ja lisäksi Rekrytointitapahtuman

TEKIJÄ 2008-projektiryhmän puheenjohtajana.

2008 erityispiirteenä oli

hyvinvointitoimialaryhmän aktiivinen toiminta.

Yritysasiamies toimi toimialaryhmän

kokoonkutsujana.

Yritysasiamiehen tärkein tehtävä on

kontaktointi yritysten kanssa. Vuonna

2008 yritysasiamies hoiti keskimäärin 6

kontaktia päivässä ja vuodessa noin 800

kontaktia. Tämä tarkoittaa yli 400:n eri

yrityksen edustajan kohtaamista. Yrityskontaktit

sisälsivät mm. rahoitushakemuksia,

hanke- ja hakemusneuvontaa,

toimitila/tonttikysymyksiä, kiinteistöyhtiön

perustamista sekä liiketoimintaan

liittyvää neuvontaa ja palvelua. Yritysasiamies

osallistuu aktiivisesti seudulliseen

yritysaluemarkkinointiin.

JANAKKALA

Janakkalan yritysmiespalveluista vuonna

2008 on vastannut Janakkalan Teollisuusalueet

JTA Oy:n toimitusjohtaja Markus

Myhrberg.

KALVOLA

Jukka Pettersson, yritysasiamies, 2 pv/vko

Yritysasiamies on neuvonut yrityksiä

muun muassa liiketoiminnan kehittämisessä

ja ohjannut tarvittaessa erikoistuneiden

yrityspalveluiden piiriin. Neuvontatapaamisia

oli vuoden aikana 81 kertaa,

jonka lisäksi annettiin neuvoja myös puhelimitse.

Yritysasiamiehen verkostoitumistyön

avulla ylläpidettiin ja kehitettiin

yhteistyösuhteita niihin kumppaneihin,

joiden avulla turvattiin kunkin yrityksen

tarpeisiin sopiva palvelu. Yritysasiamiehen

rooliin kuului tiivistää yhteistyötä Kal-

6


volan kunnan ja elinkeinoelämän toimijoiden

välillä. Yritysasiamies osallistui

kunnan johtoryhmän, seudullisten yrityspalveluiden,

Kalvolan yrittäjien, Lasimäen

yrittäjien ja viranomaisten kokouksiin sekä

kunnassa järjestettyihin tapahtumiin.

Lasimäen yrittäjien ja sidosryhmien kanssa

ideoitiin Lasimäen markkinointia Ideala-konseptin

avulla, jossa syntynyttä

suunnitelmaa jalostettiin toteutettavaan

muotoon markkinoinnin asiantuntijoiden

kanssa. Yritysasiamies osallistui Naivistit

Iittalassa-säätiön suunnitteluun. Yritysasiamies

markkinoi Kalvolan kuntaa yrityksille

sijoittumispaikkana mm. Alihankintamessuilla

sekä tekemällä tarjouksia

yrityksille. Yritysasiamies osallistui myös

opastaulun hankkimiseen Valtatien yritysalueelle.

Vuoden aikana yritysasiamies

teki myös kuntaliitoksen valmisteluun

liittyviä tehtäviä.

LAMMI

Timo Kärkkäinen, yritysasiamies, 3 pv/vko

SYPVE III -hanke, 2 pv/vko

Yrityspalveluita tuotettiin lammilaisille yrityksille

kolme päivää viikossa ja kaksi päivää

viikossa sisälsi ProAgria Hämeen

kanssa toteutettavaa SYPVE III –hankkeen

toimenpiteitä. SYPVE III:n painopiste

oli yritysyhteistyön ja yrityspalvelujen

tuottajien yhteistyön edistämisessä.

Aloittavien yrittäjien neuvonta toteutettiin

yhdessä Uusyrityskeskuksen

kanssa.

Toimivien yritysten neuvonta sisälsi

investointeihin, rahoitukseen ja toimitiloihin

liittyviä kysymyksiä sekä muita

yritysten ajankohtaisia asioita. Vapaita

teollisuustontteja ja toimitiloja markkinoitiin

Myötätuulen kotisivuilla ja Kehittämiskeskus

Oy Hämeen toimitilarekisterissä.

Kunnan edustajista ja Lammin Kehitysosakeyhtiö

Myötätuulen osakkeenomistajista

koostuvan elinkeinoasioihin

kantaa ottava neuvottelukunta käsitteli

Myötätuulen roolia uudessa Hämeenlin-

nassa. Myötätuuli päädyttiin säilyttämään

lammilaisena voimavarana, joka

pyrkii osaltaan edistämään elinkeinoelämää

Kehittämiskeskus Oy Hämeen

ohella.

Lammilaisten kauppiaiden kanssa

työskenneltiin palvelun parantamiseksi ja

Lammin tulokset paranivat kesällä tehdyssä

Palvelumittaritutkimuksessa keskimääräistä

paremmin. Kirkonkylän vetovoiman

lisäämiseksi kauppiaat hankkivat

Sydänlammin kyläyhdistyksen hakemalla

Kukka-hankkeella kukkasia, joita saatiin

lopulta kahdeksaan ruukkuun ja 126 amppeliin.

Kirkonkylän uusi ilme huomattiin

ja sai kiitosta.

Hakkalan koulun kanssa jatkettiin

2006 alkanutta TET:n (työelämään tutustuminen)

kehittämistä kohti tiiviimpää

yritysyhteistyötä otsikolla “Tettiläiset

tulevaisuuden työvoimaa”. Tavoitetta tukivat

osaltaan myös kaksi koulun hanketta,

joilla kehitetään oppimisympäristöjä

ja oppilaanohjausta.

Pääjärven kuntayhtymän toimintaa

Ronnissa ollaan ajamassa alas ja siihen

liittyen alueen kehittämistä pohti työryhmä

koko vuoden ja tulevalle toiminnalle

rakennettiin visioita. Syksyllä päädyttiin

anomaan lahjoituksena toimintaa

varten annettu maa takaisin kunnalle.

Loppuvuodesta aloitettiin suunnittelu

pakolaistoiminnan käynnistämisestä.

Kuntokeskushanke siirtyi rakentamisvaiheeseen.

Uimahalli, yritystilat ja liikuntahalli

valmistuvat aikataulun mukaan jouluna

2009.

Myötätuuli päätti osaltaan olla perustamassa

Lammin biologisen aseman

ympäristötutkimuksen säätiötä, jonka

tarkoituksena on tukea Lammin biologisen

aseman toimintaa ja siellä tehtävää

tutkimusta.

Elintarvikealan yrittäjille tehtiin Kanta-

Hämeen kattava kysely luotaamaan alan

nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Tuloksia

ja jatkotoimenpidetarpeita arvioitiin

yrittäjien yhteistilaisuudessa Vanajanlinnassa

syksyllä. Yhteistyötahoina toimivat

Hämeen liitto, Agropolis, MTK-Häme ja

Hämeen elinkeinoyhtiöt.

RENKO

Markku Mäkeläinen

yritysasiamies, 1,5 pv/vko

Toiminta jatkui Rengossa entisen laajuisena.

Rengon kunnan väkiluku on kaiken

aikaa hienoisessa kasvussa. Aloittavien

yritysten lukumäärä on ollut suurempi

kuin lopettaneiden. Vaikka yritysten uusperustanta

on ollut yhä enemmän muuta

kuin perusmaataloudesta lähtevää, ovat

myös maatilayritykset joutuneet hakemaan

lisäansioita uusilta toimialoilta. Tiivis

yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on

antanut käytännön työlle suuntaviivat.

Samalla on saatu arvokasta taustatietoa

neuvonnan tueksi.

Rengon kunnan alueella ollut matkailuhanke

saatiin päätökseen. Sen tuloksena

syntyi pysyvä latupohja ja siihen

liittyvät aktiviteetit. Hanke on myös elvyttänyt

jo toimivia pienyrityksiä.

Kunnassa on lähdössä liikkeelle metsäenergiaan

perustuva lämpölaitoshanke.

Merkittävin teollinen tapahtuma oli

syksyllä toteutunut kiinteistökauppa, jolla

pitkään vajaakäytöllä ollut Oy DME-

Trading Ltd:n omistama kalustetehtaan

kiinteistö siirtyi alueella toimivalle metallialan

perheyritykselle. Kiinteistön saneeraustoimet

on aloitettu ja toiminta alkoi

vuonna 2008. Oulun Peltituote Oy:n

omistamalle kiinteistölle löytyi myös

alueella toimiva yrittäjäomistaja, jonka

tarkoituksena on käyttää hallia metallialan

toimintaan.

Säännölliset yrityskäynnit toimivissa

yrityksissä, yhteistyö eri asiantuntijatahojen

kanssa ja muut paikalliset kontaktit

ovat antaneet liikenevälle ajalle käyttöä.

Sukupolvenvaihdokset ovat osa pitkäaikaista

yhteistyötä vaativaa toimintaa.

7


Yrityspalvelut

Kauppakeskus Tuulonen

TUULOS

Markku Mäkeläinen

yritysasiamies, 3,5 pv/vko

Tuuloksen kunnan 10-vuotiskehitys on

ollut harvinaisen voimakasta. Vuonna

1998 Tuuloksen kunnan lähes kaikki tunnusluvut

olivat Hämeenlinnan seudun

kunnista heikoimmat. Nyt 2008 Hämeenlinnaan

liittymishetkellä nämä luvut olivat

kunnista parhaimmat. Tämä kuvastaa

Tuuloksen eri toimijatahojen hyvän ja

nykyaikaisen yhteistoiminnan tuloksia.

Kaikki merkittävät ratkaisut on tehty yhteistyössä

ja lähes yksimielisillä päätöksillä.

Elinkeinotoiminta Kehittämiskeskus

Oy Hämeen kautta on antanut hyvän verkostopohjan

ja asiantuntija-avun laajemmassa

mitassa. Tuuloksessa on jouduttu

ensin rakentamaan konseptit ja hankkimaan

sopivia yrittäjiä laajalta alueelta.

Sen jälkeen on etsitty sopivat maa-alueet

ja ostettu ne yrittäjien tarpeisiin ja kaavoitettu.

Tämä menettelytapa on ollut ainoa

mahdollinen.

Nyt kun alueen tunnettuus on laaja,

on mahdollista etukäteen suunnitella alueita

eri yrittäjien tarpeisiin ja kaavoittaa

niitä normaalisti. Tässä tilanteessa suurempien

resurssien saaminen Hämeenlinnaan

liittymällä varmistaa tulevaa

myönteistä kehitystä.

Tuulosen laajennushanke ja vanhan

osan saneeraus valmistuivat. Tiloista on

vuokrattu yli 90 %. Rakennettuja kerrosneliöitä

on noin 31.000 m2. Työpaikkoja

tuli lisää noin 130.

Teijotalot Oy solmi Järvenpään kaupungin

omistaman kiinteistöyhtiön kanssa

yli 40 talon kaupoista ja Hämeenlinnan

vuokrataloyhtiö rakensi Tuulokseen kymmenen

pientaloasuntoa. Teijotalot työllistää

n. 20 henkeä. Kantolan Kiinteistöt

Oy on mukana tuuloslaisen yrityksen

Herkkumaa Oy:n laajennushankkeessa.

Yhteistyö Hämeenlinnan kanssa oli jo hyvässä

vauhdissa ennen lopullista liittymistä

vuoden vaihteessa.

Kunta osti Pannujärven alueelta noin

36 hehtaaria maata, jonka kaavoitus on

parasta aikaa käynnissä.

Yrittäjien yhteydenotot lisääntyivät

loppuvuodesta. Kysymykset koskivat

lähinnä Kehittämiskeskus Oy Hämeen

toiminnan jatkumista Tuuloksen alueella.

Toiminta jatkuu entisen tyyppisenä.

Ydin-Hämeen yritysasiamiehet (Lammi ja

Tuulos) siirtävät konttorinsa Tuuloseen,

josta Hämeenlinnan kaupunki on vuokrannut

tilat yhteistoimintaa varten.

Mekaanisen metsäteollisuuden

toimialaryhmä

Toimialaa värittivät menekkivaikeudet ja

puunhankinnan toimimattomuus. Metsäenergian

riittävyys vaarantui metsäteollisuuden

alhaisen käyttöasteen vuoksi.

MHY Kanta-Hämeen ja Pro Agria Hämeen

valmistelemat metsäenergian hankintaketjua

ja laitosten rakentamista käsittelevät

hankkeet ovat edelleen rahoittajien

käsittelyssä. Ne ovat kuitenkin

omalla riskillä käynnissä. MHY:n hanke

keskittyy erityisesti raaka-aineen hankintaketjun

toimintamallin luomiseen ja Pro

Agria -hanke sisältää energialaitosten ja

lämpöverkkojen asiantuntija-apua ja taloudellista

tukea. Muun muassa kauppakeskus

Tuuloseen suunnitellaan hakelämpölaitosta.

Yritysasiamies on osallistunut

hankkeiden valmisteluun ja toimialan

tapahtumiin. Sen lisäksi projektipäällikkö

Matti Kymäläinen osallistui

energiatoimialan tapahtumiin ja seminaa-

8


Pääomasijoitusyhtiö Virtaa Hämeeseen Oy

reihin (Metko-messut, Fuel Supply

Chains -seminaari Jyväskylä ym).

AULANGON KYLPYLÄ OY

Yhtiön toiminnasta vastaaminen ostopalvelusopimuksella.

Jarmo Kulmala, kiinteistömanageri

Kiinteistöyhtiön hallinnointi siirtyi

1.4.2008 Kantolan Kiinteistöt Oy:lle.

Sampsa Sysi-Aho, toimitusjohtaja

Mika Huuskonen, controller

Yhtiön toimialana on pääomasijoitustoiminta.

Yhtiö tekee oman- ja vieraan

pääomanehtoisia sijoituksia ensisijaisesti

Hämeenlinnan seutukunnan alueelle rekisteröityihin

ja alueella toimiviin yrityksiin.

Sijoitusten avulla yhtiö vauhdittaa innovatiivisten

yritysten syntyä seudulle ja

turvaa seudulla olevien yritysten kasvua.

Yhtiö voi tehdä sijoituksia myös toisiin

rahastoihin.

Yhtiö on aloittanut toimintansa vuonna

2001 ja yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöksi

vuonna 2007. Yhtiön osakkaita

/ sijoittajia ovat Hämeenlinnan kaupunki,

Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki,

Veraventure Oy, Vattenfall Oy, Pohjantähti

Keskinäinen Vakuutusyhtiö, Janakkalan

Osuuspankki, Hauhon Osuuspankki

ja Kehittämiskeskus Oy Häme yhteensä

5,8 miljoonan euron pääomilla. Yhtiön

hallinnoinnista on hallinnointisopimuksen

perusteella vastannut Kehittämiskeskus

Oy Häme.

Varsinainen yhtiökokous on pidetty

17.3.2008. Toimintavuoden aikana on

pidetty kuusi hallituksen kokousta.

Osakeyhtiön hallituksen jäseninä

ovat toimineet: toimitusjohtaja Tapio Vekka

puheenjohtajana, jäseninä pankinjohtaja

Risto Salminen, talousjohtaja Tommi

Orkola, toimitusjohtaja Vesa Lehikoinen

17.3.2008 saakka ja rahoituspäällikkö

Antti Mettiäinen 17.3.2008 alkaen, aluejohtaja

Pasi Pirinen, sijoitusjohtaja Petri

J. Roininen sekä toimitusjohtaja Jouni

Haajanen. Esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja

Sampsa Sysi-Aho.

Rahastolle on esitetty toimintavuoden

aikana 22 sijoituskohdetta, joista

myönteisiä päätöksiä on tehty kolme kappaletta

ja yhteensä 250.000 euroa. Näistä

maksettiin 200.000 euroa vuonna 2008.

Myönnetyistä sijoituksista on nostamatta

3 kappaletta yhteensä 250.000 euroa.

Rahaston toiminta-aikana on tehty 44

myönteistä sijoituspäätöstä, yhteensä

4.425.200 euroa ja vastaavasti maksettu

sijoituksia yhteensä 2.431.332,96 euroa.

Ennenaikaisia sijoitusten takaisinmaksuja

on toiminnan aikana kirjattu kolmesta yhtiöstä.

Osa Virtaa Hämeeseen Oy:n vuoden

2008 tuloksesta on verotettu vuoden

2007 tulona.

Virtaa Hämeeseen Oy on yhtiömiehenä

/ sijoittajana Sention Kasvurahasto

Ky:ssä. Sention Kasvurahaston sijoitusneuvoston

jäsenenä on toiminut Sampsa

Sysi-Aho.

Vuosi 2009 tulee olemaan talouden

yleisistä trendeistä johtuen varsin haasteellinen.

Yritys on Suomen Pääomasijoitusyhdistys

ry:n jäsen.

9


Matkailu

Matkailutiimi

Leena Pitkänen, matkailupäällikkö

Anne Repola, assistentti

Mirva Lemmetty, vastaava matkailuneuvoja

Mari Ampuja-Valaja, matkailuneuvoja

Päivi Taskinen, matkailuneuvoja

KEHITTÄMISTOIMINTA

Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailutiimin

tehtävänä on edesauttaa Hämeenlinnan

seudun matkailuyritysten kehittymistä

sekä yritysten liiketoiminnan

kasvua. Toimenpiteisiin kuuluvat mm.

matkailuyhteistyön organisointi, yhteistyö

yritysten kanssa, yritysten ja muiden

toimijoiden verkostoiminen, yhteydenpito

rahoittajiin, alueen tunnetuksi tekeminen,

esitetuotanto sekä seudun matkailuneuvontojen,

Linnatuulen matkailupalveluiden

ja Hämeenlinnan matkailuneuvonnan

(Palvelupiste Kastelli), ylläpitäminen.

Lontoon Matkamessuilla (WTM) Suomi

esittäytyi Skandinavian yhteisosastolla.

Yritysneuvonta

Seudun matkailuyrityksille suunnattu yritysneuvonta

on sisältänyt henkilökohtaisia

keskusteluja joko puhelimitse tai tapaamalla

yrittäjiä ja heidän edustajiaan.

Neuvotteluissa on keskusteltu muun

muassa yritysten rahoitukseen, liikeideaan

ja markkinointiin liittyvistä asioista.

Projektien ulkopuolista yritysneuvontaa

oli vuoden 2008 aikana viisi kertaa.

Hämeenlinnan kaupungin matkailutoimesta

vastaaminen

Kehittämiskeskus Oy Häme vastaa Hämeenlinnan

kaupungin matkailun markkinoinnista.

Markkinointitoimenpiteinä osallistuttiin

muun muassa Häme-esitteeseen,

Matkailupalvelut -esitteeseen, Suomen

Hopealinja–esitteeseen, Matka 2008

messuille, Journee Hämeeseen -asiakastilaisuuksiin

sekä HCB Club–tilaisuuteen

Verkatehtaalla. Ilmoittelulla markkinoitiin

Aulangon aluetta ja kaupungissa sijaitsevia

tehtaanmyymälöitä. Aulangon markkinointi

toteutettiin yhdessä Aulanko-Hämeenlinna

Matkailu ry:n kanssa ja tehtaanmyymälöitä

markkinoitiin yhdessä

seudun ostoskohteiden kanssa joulun

ajan ostoskampanjassa. Omana esitetuotantona

toteutettiin Hämeenlinnan

kaupunki ja seutu -esite, -kartta ja –palveluhakemisto.

Vuoden 2009 Valkeakosken

asuntomessuihin liittyen toteutettiin

yhteistyössä Valkeakosken kaupungin

kanssa Lintula–lehti. Lehteä jaettiin Vaasan

Asuntomessuilla, IdeaParkissa ja

Tampereella.

Uudenmuotoista yhteistyötä aloitettiin

mm. Hämeen Wanhan Linnan Kilta

ry:n ja museoiden kanssa. Yhdessä

Hotelli Rantasipi Aulangon kanssa hankittiin

yksi aukeama Jorma Hemmin tuottamaan

kirjaan “Matka Suomen talveen

ja jouluun”.

Matkailupäällikkö oli mukana Hämeenlinnan

kaupungin nimeämänä

edustajana Aulanko-Hämeenlinna Matkailu

ry:n hallituksessa, Hämeen Matkailu

Oy:n hallituksessa, Suomen Hopealinja

ry:n hallituksessa, Hämeen Matkailu ry:n

vuosikokouksessa sekä Häme Convention

Bureau (HCB) Hämeenlinnan johtoryhmässä.

Yhteistyö Hämeen Matkailun kanssa

Hämeen Matkailu Oy toteuttaa maakunnallista

matkailun yhteismarkkinointia,

jossa Kehittämiskeskus Oy Häme tekee

yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin ja

seudun osalta. Hämeen Matkailu Oy:n

kanssa tehtiin yhteistyötä Matka- ja

Kongressimessuilla sekä osallistuttiin

esitteisiin ostamalla niistä ilmoitustilaa

yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

Hämeenlinnan seudun

markkinointitoimenpiteet

Matkailun markkinoinnissa on käytetty

Häme-ilmettä jo usean vuoden ajan.

Seudullisia markkinointitoimenpiteitä

olivat muun muassa Matkailupalvelut

2008 –esitteen tuottaminen sekä Hämeenlinnan

kaupunki ja seutu–esitteen

ja -kartan toteuttaminen. Projekteihin liittyneet

markkinointitoimenpiteet esitellään

myöhemmin erikseen.

Esitteiden ja kartan paikallisjakelu toteutettiin

Hämeenlinnan seudun matkailuyrityksiin,

kauppakeskuksiin ja matkailuneuvontoihin.

Lisäksi karttaa sai Kauppakeskus

Tuulosen, Puuhamaan ja Iittalan

lasikeskuksen kartta-automaateista.

Matkailuneuvonnat postittivat Hämeenlinnan

kaupungin ja seudun esitteitä ympäri

Suomea vuoden aikana useita tuhansia

kappaleita. Jouluostoskampanja kohdistui

kaupungin ja seudun tehtaanmyymälöihin

sekä kauppakeskuksiin. Ilmoittelu

toteutettiin iltapäivälehdissä ja KaupunkiPlus–lehtien

levikkialueella Forssan,

Lahden, Tampereen, Espoon ja Vantaan

seuduilla.

Tiedottaminen

Hämeenlinnan seudun matkailuasioista

tiedotettiin mm. Taalerissa, Kehke tiedot-

10


taa –uutiskirjeissä, Hämeen Matkailu

Oy:n toimittamassa maakunnan matkailutiedotteessa

ja sekä henkilökohtaisesti

eri yhteyksissä vuoden aikana. Lehdistötilaisuuksia

järjestettiin kaksi ja yksittäisiä

tiedotteita lähetettiin kolme kappaletta.

Oppilaitosyhteistyö

Vuonna 2008 oppilaitosyhteistyö toteutui

muun muassa ottamalla työharjoittelijoita

matkailuneuvontapisteisiin. Oppilaita on

ollut Koulutuskeskus Tavastiasta, Hämeen

ammattikorkeakoulusta ja Lahden

Ammattikorkeakoulusta.

Leena Pitkänen, Päivi Taskinen ja

Mirva Lemmetty ovat Koulutuskeskus

Tavastian matkailualan neuvottelukunnan

jäseniä. He vuorottelivat kokouksiin osallistumista.

Lisäksi Kehittämiskeskus Oy

Häme oli mukana Koulutuskeskus Tavastian

partnerina ruokamatkailuhankkeessa,

jossa muut partnerit ovat Italiasta,

Ruotsista ja Unkarista. Matkailutiimi

organisoi myös INFIRE 08-tapahtuman

Info–pisteen toiminnan sekä Kotikonnut

tutuiksi – matkailukohteiden tutustumispäivät

- yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian

oppilaiden kanssa. Kiipulasäätiön

kanssa käytiin yhteistyöneuvotteluja

mahdollisen ylikansallisen hankkeen

toteuttamisesta.

Matkailupäällikkö teki pro gradu -työn

Joensuun yliopistoon aiheesta “Lähimarkkinoiltako

kasvua Hämeen kokousmatkailuun”.

Muuta

CreaMentors Oy toteutti Hämeenlinnan

seudun matkailustrategian kesän ja syksyn

aikana. Strategiatyöhön haastateltiin

70 toimijaa ja sähköiseen kyselyyn vastasi

69 matkailuyrittäjää tai -toimijaa. Matkailupäällikkö

osallistui strategiatyöhön

olemalla mukana seudun kunnanjohtajien

haastatteluissa. Haastattelujen yhteydessä

selvitettiin samalla myös Hämeenlinnaan

liittyvien kuntien tahtotila

matkailun hoitamisesta sekä Hattulan ja

Matkailutiimi tutustui Lontoossa matkailunneuvontoihin.

Janakkalan osalta halukkuus yhteistyön

jatkamiseen. Matkailustrategiasta nousee

alueen toimijoiden tahtotila matkailun

hoitamisesta. Matkailutiimi on työstänyt

matkailustrategiaa syksyn ajan ja

luonut toimintamallia strategiassa nousseiden

asioiden eteenpäin viemiseksi.

Strategiatyön lisäksi toteutettiin kolme

muuta selvitystä, jotka liittyivät kulttuurimatkailun,

tapahtumatuotannon ja

kansainvälisen toiminnan kehittämiseen.

Selvityksistä saatuja tietoja käytetään

apuna mm. mahdollisten uusien hankkeiden

valmistelussa vuoden 2009 aikana.

Syksyllä 2008 matkailupäällikkö kartoitti

uuden rahoituskauden mahdollisuuksia

olemalla yhteydessä muun

muassa seuraaviin yhteistyökumppaneihin:

Tekes, TE-keskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

(TEM) ja Opetusministeriö.

Matkailupäällikkö oli mukana Bizkon

yhteistyössä, järjestämällä tapaamisia

Pietarista saapuneiden delegaatioiden

jäsenille paikallisten museotoimijoiden

kanssa. Tapaamisia Hämeenlinnassa oli

kaksi.

Matkailupäällikkö osallistui Pohjoisen

ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaan,

Hattula-Janakkala-Nyahururu, jossa hän

mm. tutustutti Nyhururun kunnan edustajia

Hämeenlinnan seudun matkailutoimintaan

yhdessä Janakkalan kunnan

viestintäpäällikön kanssa.

Matkailupäällikkö nimitettiin Suomen

Hopealinja ry:n hallitukseen. Hallitustyöskentelyn

tarkoituksena on syventää yhteistyötä

Suomen Hopealinjan laivojen liikennöintialueella.

Tapaamisia syksyllä oli

kolme.

Matkailupäällikkö toimi Rengon luontomatkailuhankkeen

ohjausryhmän puheenjohtajana.

Matkailutiimi kokoontui kerran kuussa

käyden läpi matkailuun liittyviä yhteisiä

asioita.

Matkailutiimi kävi opintomatkalla Lontoossa

9.–13.11.2008. Opintomatkan

pääkohteena oli WTM -messut (World

Travel Market).

11


Matkailu

MATKAILUHANKKEET

Kehittämiskeskus Oy Häme sai jatkoaikaa

Kokousmatkailu III ja Matkailun pk–

yritysten tuotekehitys -projekteihin niin,

että ne jatkuivat kevääseen 2008 saakka.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen tuottamiin

matkailuhankkeisiin osallistui yhteensä

68 matkailuyritystä ja -toimijaa,

joista 63 oli Hämeenlinnan seudulta. Kolme

yritystä seudulta osallistui useampaan

kuin yhteen projektiin vuoden aikana.

Kokousmatkailu III, 1.2.2004 –

30.9.2007, jatko-osa 1.7.2007 –

30.4.2008

Projektissa oli mukana 38 matkailuyrittäjää

ja -toimijaa Hämeenlinnan seudulta,

Riihimäeltä ja Lopelta. Projektin tavoitteena

oli jatkaa kokousmatkailupalveluita,

luonto- ja maaseutupalveluita sekä liikelahjoja

tuottavien yritysten verkostoimista,

kehittää kokousmatkailupalveluille

brändilupaus sekä panostaa erityisesti

Parolan Panssarimuseo oli yksi Matkailun

pk-yritysten tuotekehitysprojektin

osanottajista.

mukana olevien yritysten ja kohteiden

laadun parantamiseen. Projektin jatkoosassa

paneuduttiin erityisesti uusien

ideoiden hakemiseen, luovuuteen ja

kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin.

Kevään 2008 aikana projektissa järjestettiin

viisi puolenpäivän mittaista

koulutustilaisuutta. Koulutuspäivien teemat

liittyivät ruokakulttuuriin, kulttuuriohjelmiin,

kokous- ja juhlatilojen sisustukseen

sekä kansainvälistymiseen. Opintomatka

toteutettiin Ranskaan. Markkinointitoimenpiteet

olivat KokousHäme-esite,

painos 15 500 kpl, osallistuminen Kongressi

2008 -tapahtumaan sekä Kokous-

Tarmon päivitykset. Journee Hämeeseen

asiakastilaisuuksia järjestettiin kolme

kappaletta (5pv) ja niihin osallistui 80

uutta asiakasta.

Kevään koulutuspäiviin osallistui keskimäärin

14 kokousprojektilaista ja koulutuspäivien

palautteiden keskiarvo oli

4,2 (asteikolla 1-5).

Matkailun pk-yritysten tuotekehitys

-projekti, 1.4.2005 – 30.11.2007,

jatko-osa 1.12.-31.3.2008

Koulutusajalle haettiin pidennystä koska

mukana olevat yritykset olivat erittäin aktiivisia

ja kiinnostuneita oman toimintansa

jatkokehittämisestä. Jatkoajalla toteutettiin

koulutusohjelma, jonka erityisosaalueina

oli mm. sähköisen kaupankäynnin

edistäminen, tuotekehitystyön jatkaminen,

verkostoiminen sekä yrityskohtainen

konsultointi. Vuoden 2008 keväällä

koulutuksen pääteema oli kansainvälistyminen.

Hankkeeseen lähti syksyllä 2005 mukaan

31 Hämeenlinnan seudun matkailukohdetta:

13 majoituskohdetta, 14 käynti-

ja ostoskohdetta ja neljä aktiviteettikohdetta.

Vuoden 2007 - 2008 aikana

mukana olevien kohteiden määräksi vakiintui

30.

Tavoite

Hankkeen tavoitteena oli parantaa matkailun

toimialalla toimivien pk-yritysten

avainhenkilöiden valmiuksia harjoittaa

kannattavaa liiketoimintaa järjestetyn

koulutuksen avulla. Verkostoimisen avulla

kannustettiin mukana olevia pk-yrityksiä

liiketoiminnalliseen yhteistoimintaan

sekä erityisesti ohjattiin verkottumaan

muihin alan toimijoihin sekä markkinoinnin

jakeluteihin.

Tavoitteena oli tuotekehitystyön avulla

saada alueelle sellaisia pk-yritysten yksittäisiä

tai yhteisiä tuotteita ja tuotepaketteja,

joita eri jakelutiet voivat myydä

ja tuovat näin lisäarvoa seudun pk-yrityksille.

Kunnilta saatu kuntarahoitusosuus

käytettiin kohteiden ja projektin aikana

syntyneiden tuotteiden markkinoimiseen.

Koulutus

Kevään 2008 aikana järjestettiin 5 puolenpäivän

mittaista koulutuspäivää. Koulutuspäivät

järjestettiin yhdessä Kokousmatkailuhankkeen

kanssa. Keskiarvopalaute/koulutuspäivä

oli 4,1 (asteikolla 1-

5). Koulutuksen pääteemana oli kansainvälisyys,

jossa aiheina ovat Kansainvälisiä

asiakastilaisuuksia Suomessa järjestävien

tahojen näkemyksiä ja ohjeita tilaisuuksien

tuottajille, Kiinalainen ja venäläinen

kulttuuri, Kokous- ja juhlatilan sisustaminen,

Kulttuuriohjelmat kansainvälisissä

tilaisuuksissa – suomalaisia kulttuurielämyksiä,

Ruokatarjoilu kansainvälisissä

tilaisuuksissa.

Yrityskohtaisia konsultointeja järjestettiin

kolme (3 x 3,5h).

Markkinointitoimenpiteet

Projekti oli näytteilleasettajana Hämeosastolla

Matka 2008–messuilla. Messuille

osallistui 11 projektin kohdetta.

Messuilla kaikki projektin kohteet olivat

esillä Loman paikan kuvaesityksessä.

Yhteismarkkinoinnin toimenpiteet:

• Loman paikan yhteisilmoitus Hämeenlinnan

kaupunki- ja seutukartassa, painos

100 000 kpl.

• Loman paikan–aukeaman ilmoitus Ke-

12


säHäme 2008–esitteessä, painos 230

000 kpl. Suorajakeluna esitettä jaettiin

Helsingin seudun kotitalouksiin 100

000 kpl. Lisäksi esite ilmestyi Loma-

Suomi–lehden (5/08) välissä.

KYSELY

Projektiin osallistuneille kohteille tehtiin

sähköinen kysely, jonka avulla kerättiin

palautetta projektista ja projektin vaikuttavuudesta.

Kyselyn toteuttaja oli Linnatuulen

matkailupalvelut.

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Kyselyyn vastasi 21 henkilöä / 20 kohdetta

kolmestakymmenestä. Vastausprosentti

oli 66.

Palautekyselyn keskiarvotaulukon

mukaan toimenpiteet sekä koulutuksen

että markkinoinnin osalta saivat yleisarvosanan

kiitettävä.

Palautekyselyn mukaan 57 prosentilla

vastaajista (12 kpl) liikevaihto oli

kasvanut, 43 prosentilla (9 kpl) palveluiden

ja tuotteiden määrä oli kasvanut, 57

prosentilla (12 kpl) asiakasmäärät olivat

kasvaneet. Liikevaihdon muutos vaihteli

5 – 50 % välillä ja liikevaihdon muutos

euroina vaihteli välillä 200 – 10 000 e.

Palveluiden ja tuotteiden määrä oli lisääntynyt

10 – 40 %. Projektin sisältö ja sen

anti, toimintatapa, projektista tiedottaminen

sekä työntekijän sopivuus projektin

vetäjäksi saivat keskiarvon 9,5 (10=

erittäin hyvä… 6=erittäin huono).

Kaikki vastaajat totesivat, että projektin

myötä heidän ammatillinen osaaminen

oli lisääntynyt joko erittäin paljon

tai melko paljon. 76 % vastaajista oli sitä

mieltä, että yrityksen tunnettuus oli kasvanut

erittäin tai melko paljon.

Palautekyselyn vastausten perustella

pk-yritysten liiketoiminnan kehittyminen,

yrittäjyyden edistyminen, työssä olevien

henkilöiden osaamistason lisääntyminen

ja Hämeenlinnan seudun pk-yritysten

tunnettuuden lisääntyminen saavutettiin

projektin myötä onnistuneesti.

MATKAILUNEUVONTA

Mirva Lemmetty, vastaava matkailuneuvoja

Mari Ampuja-Valaja matkailuneuvoja

Päivi Taskinen, matkailuneuvoja

Elina Simola, matkailuneuvoja,

Tuulosen i-piste

Päivi Esselström, kesätyöntekijä

Sanna Ranki, kaupunkiopastus

Extraajat: Sanna Simola, Päivi Esselström,

Kati Surma-aho, Anni Hopeela

Kehittämiskeskus Oy Häme hallinnoi

Hämeenlinnan seudun kahta matkailuneuvontapistettä:

Linnatuulen matkailupalveluita

ja Hämeenlinnan matkailuneuvontaa

Palvelupiste Kastellissa.

Matkailuneuvontojen tehtävänä on

houkutella Hämeenlinnan seudulle lisää

kotimaisia ja ulkomaalaisia matkailijoita

ja opastaa heitä käyttämään seudun matkailuyritysten

palveluita. Matkailupisteet

tarjoavat seudun kohteille, yrityksille ja

kunnille mahdollisuuden esitellä ja samalla

myydä palveluitaan matkailijoille.

Matkailuneuvojat ovat myös mukana

keräämässä ja työstämässä aineistoa

Hämeenlinnan kaupunkia ja seutua esitteleviin

matkailuesitteisiin ja karttoihin.

Matkailuneuvontojen toimintaa markkinoitiin

seudun ja maakunnan matkailupalveluita

esittelevissä materiaaleissa,

yhteistyökumppaneiden internetsivuilla,

seudun kesälehdissä, Matka–messuilla

ja Suoma ry:n myyntipäivillä. Lisäksi matkailuneuvojat

tutustuivat seudun kohteisiin

ja esittelivät toimintaansa yritysvierailuilla.

Linnatuulen Matkailupalvelut

Kehittämiskeskus Oy Häme vastasi Linnatuulen

matkailupalveluiden ylläpidosta

omatoimisesti Tiehallinnon rahoitusosuuden

päätyttyä 31.12.2007. Lisäksi toimintaa

oli rahoittamassa Riihimäen kaupunki

ja Lopen kunta. Matkailupalveluiden toiminnan

linjauksista ja kehittämisestä vastasi

työryhmä, joka kokoontui vuoden

2008 aikana kerran.

13


Matkailu

Työryhmän jäseninä olivat:

Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus Oy

Häme

Eija Heinonen, Riihimäen kaupunki

Heikki Ikonen, Tiehallinto, Hämeen tiepiiri

Jari Lehtoväre, Riihimäen kaupunki

Mirva Lemmetty, Linnatuulen matkailupalvelut

Tuula Pirinen, Lopen kunta

Leena Pitkänen, Kehittämiskeskus Oy

Häme

Linnatuulen matkailupalveluiden tilat

palvelivat tielläliikkujia 24 h/vrk. Asiakasinternetpääte

ja toukokuun loppuun

palvellut Tiehallinnon tieinfoautomaatti

olivat käytettävissä yötä päivää omatoimiseen

tietojen hakuun. Matkailupalveluiden

laajasta esitevalikoimasta oli

saatavilla vuorokauden ympäri tietoa tapahtumista,

nähtävyyksistä, matkailualueista,

matkailukohteista, ruokailu- ja majoitusmahdollisuuksista

lähialueelta sekä

Matkailuneuvoja Päivi Taskinen kertoo

asiakkaalle seudun parhaat käyntikohteet.

muualta Suomesta ja Tiehallinnon palveluista.

Koko Suomea kattavan tiedon jaon

lisäksi matkailuneuvojat päivittivät sekä

tarvittaessa lisäsivät lähikuntien tapahtumia,

matkailu- ja kokouskohdetietoja

hame.fi- ja kokoustarmo.fi -sivustoille, välittivät

Linnatuulen käytävällä sijaitsevaa

käytäväkolmiota lähikuntien käsityöläisille,

myivät lahjatavaroita, vuokrasivat ja

markkinoivat esitejakelupaikkoja muun

Suomen matkailuyrittäjille, myivät Lippupalvelu

Oy:n ja Lippupiste Oy:n tapahtumalippuja

sekä avustivat Kauppakeskus

Tuulosen infopisteen toiminnan käynnistämisessä.

Matkailupalveluissa kävi vuonna

2008 noin 81 000 matkailijaa ja tielläliikkujaa,

mikä on 8 % vähemmän kuin

vuonna 2007. Matkailuneuvojat opastivat

tielläliikkujia maanantaista lauantaihin 9–

17 ja kesäaikana 1.6.–15.8. maanantaista

lauantaihin klo 9–19 sekä sunnuntaisin

klo 11–19.

Linnatuulen matkailupalveluissa suorittivat

matkailun neuvontatyöharjoittelunsa

Päivi Esselström Koulutuskeskus

Salpauksesta ja Koulutuskeskus Tavastian

matkailualan opiskelijat Kati Surmaaho

ja Kirsi Seppälä.

Hämeenlinnan matkailuneuvonta

Kehittämiskeskus Oy Häme vastaa Palvelupiste

Kastellissa sijaitsevan Hämeenlinnan

matkailuneuvonnan hoitamisesta.

Hämeenlinnan matkailuneuvonnassa

on maksutta jaossa kotimaisille ja ulkomaalaisille

matkailijoille esitteitä ja karttoja

Hämeenlinnan seudulta sekä koko

Suomesta. Matkailuneuvonta noudatti

Palvelupisteen aukioloaikoja; maanantaisin

matkailuneuvoja oli paikalla klo 9–17

ja tiistaista perjantaihin klo 9–16.15. Toukokuusta

elokuuhun matkailuneuvonta

palveli myös lauantaisin klo 10–14.

Hämeenlinnan matkailuneuvonta

huolehti hameenlinna.fi-matkailuosion

sekä virpi.net-tapahtumakalenterin päivityksistä.

Hämeenlinnan matkailuneuvonta

vastasi myös ulkopaikkakuntalaisille,

Suomen muille infopisteille sekä

ulkomaille lähetettävien Hämeenlinnan

matkailuesitteiden postituksista.

Kiertävänä kaupunkioppaana heinäkuun

ajan toimi Sanna Ranki. Kaupunkioppaan

työaika oli tiistaista perjantaihin

klo 10–15. Opas kierteli jalkaisin Hämeenlinnan

keskustan alueella neuvoen

matkailijoita. Oppaalta kyseltiin muun

muassa kohteiden sijaintia, esitteitä, karttoja,

tapahtumia sekä sisävesiristeilyjä.

Koulutuskeskus Tavastian matkailualan

opiskelijat Anni Hopeela, Ilana

Jussila, Jonna Kainulainen ja Bozena

Czapnik-Minkkinen suorittivat kesällä

matkailun neuvontapalveluiden näyttötutkinnon

osan Hämeenlinnan matkailuneuvonnassa.

Lisäksi harjoittelijat toimivat

vuorotellen kaupunkioppaan päivystysparina.

Sanna Ranki suoritti opastutkintoon

liittyvän ammattinäytön matkailuneuvonnassa

syksyllä 2008. Lisäksi Hämeen

Ammattikorkeakoulusta Juha-

Matti Salomaa suoritti restonomin opintoihin

sisältyvän harjoittelujakson Hämeenlinnan

matkailuneuvonnassa.

Kauppakeskus Tuulosen infopiste

Kauppakeskus Tuuloseen rakennettiin

Tuuloksen kunnan toimesta aulaan infopiste.

Toiminta käynnistyi 15.5.2008 ja

sen mahdollisti Tuuloksen kunnan lisäksi

Kehittämiskeskus Oy Häme ja Kauppakeskus

Tuulosen kauppiasyhdistys. Infopisteessä

oli jaossa Hämeenlinnan seudun

matkailuesitteitä ja karttoja sekä

Tuuloksen kunnan tonttimarkkinointimateriaalia.

Matkailuneuvonnan lisäksi piste

toimi kauppakeskuksen i-pisteenä josta

sai tietoa muiden muassa liikkeistä ja

niiden aukioloajoista. Syksyllä Tuulosen

infopisteen kautta toteutettiin Kehittämiskeskuksen

markkinointikampanja,

jossa markkinoitiin Kauppakeskus Tuulosta

ja Iittalan lasikeskusta kotimaisille

matkanjärjestäjille.

Infopiste oli avoinna kesällä maanantaista

lauantaihin klo 10–18 ja 1.9.–

31.12. maanantaista perjantaihin klo

8.30–16.30.

14


Aluekehitys

Ohjelmat ja hankkeet

Aluekeskusohjelma

Mikko Koivulehto, ohjelmajohtaja,

Markku Lind, 2 pv/vko

Jukka Pettersson , 2 pv/vko

Ohjelman koordinointi, hallinnointi

ja tiedotustoimet

Aluekeskusohjelmaa toteutettiin vuonna

2008 ohjelma-asiakirjan 2007–2010 mukaisesti.

Kehittämistoiminnan painopisteet

ovat:

1) toimialojen kehittäminen

2) osaamisen kehittäminen

3) toimintaympäristön kehittäminen

4) asuminen ja hyvinvointi.

Aluekeskusohjelman vuoden 2008 toimintasuunnitelma

toteutui kokonaisuudessaan

ja asetetut tavoitteet saavutettiin.

Aluekeskusohjelman ydinprosessit

säilyivät ennallaan ja olivat 1) ohjelman

johtaminen ja hallinnointi, 2) seudun kehittämistarpeiden

jatkuva kartoittaminen,

3) ohjelmahankkeiden määrittely, suunnittelu

ja käynnistäminen, 4) ohjelman

prosessien ja hankkeiden johtaminen/ tukeminen,

5) tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

seuranta ja 6) viestintä. Aluekeskusohjelman

kautta tunnistetaan kehittämisen

kohteet, rakennetaan yhteistyön

edellyttämät verkostot, käynnistetään ja

koordinoidaan yhteistyö. Aluekeskusohjelman

siemenrahoitukselle odotetaan

huomattavaa generoivaa vaikutusta. Pelkästään

aluekeskusohjelman toimintaympäristöjen

kehittämiseen liittyvien

hankkeiden arvioitu generoiva vaikutus

on yli 100 Me.

Aluekeskusohjelmassa on vuonna

2008 toiminut aluekehityspäällikkö ohjelman

johtajana sekä osa-aikaiset sihteeri

ja yritysasiamies. Sen lisäksi Kehittämiskeskus

Oy Hämeen henkilökunta on

osallistunut lähes kokonaisuudessaan

aluekeskusohjelman hankkeiden toteuttamiseen.

Ohjelman erityiseksi teemaksi

valittiin 2007 uudelle ohjelmakaudelle

“Työtä yhdessä”. Ohjelmatyöhön osallistui

vuonna 2008 useita kymmeniä organisaatioita

ja satoja henkilöitä.

Vuonna 2008 aluekeskusohjelman ja

osaamiskeskusohjelman linjaamiseksi ja

yhteensovittamiseksi perustettu SONI,

Seudun ohjelmaneuvosto, on tiivistänyt

strategisten ohjelmien yhteistyötä seudulla.

SONI:ssa on laaja edustus yrityksistä,

oppilaitoksista sekä valtion ja kuntien

toimijoilta. Aluekeskusohjelman

juridisesta päätöksenteosta ja operatiivisesta

toiminnasta vastaa edelleen Kehittämiskeskus

Oy Hämeen hallitus. Uudella

organisoitumismallilla on myös parannettu

ohjelmien yrityslähtöistä toteuttamista.

Aluekeskusohjelma oli tiiviisti mukana

HämePro -prosessissa, jonka tavoitteena

oli rakentaa Kanta-Hämeen alueella

toimivien kehittämisorganisaatioiden

yhteistä kehittämisnäkemystä tulevaisuuteen.

15


Aluekehitys

Prosessissa valikoitui viisi osa-aluetta

joihin keskitytään:

1) tarvelähtöisen innovaatiotoiminnan

kehittäminen

2) työvoiman määrän, laadun ja rakenteen

hallinta

3) saavutettavuus

4) kansainvälistyminen

5) vetovoimaisuus, Häme-brändin vahvistaminen

ja markkinointi

Toimenpiteistä ja tuloksista viestittiin

aktiivisesti eri välinein mm. Kehke tiedottaa

-tiedotteissa aluekeskusohjelma

esiintyi kahdeksan kertaa. Hämeenlinnan

seudun aluekeskusohjelma mainittiin

myös usein yhteistyökumppaneiden

tiedotteissa. Aluekeskusohjelmasta toimitettiin

myös artikkeleita maakunnalliseen

Taaleri-julkaisuun sekä Hämeen

Kauppakamarin asiakaslehteen. Vuoden

mittaan järjestetyistä lehdistötilaisuuksista

neljässä aiheena oli joku Aluekeskusohjelman

toimenpiteistä.

TOIMIALOJEN KEHITTÄMINEN

Toimialojen kehittämisen erityisinä painopisteinä

vuonna 2008 olivat kansainvälistyminen

ja toimialojen uusiutuminen.

Kansainvälistyminen

Toimialojen kehittämisen kansainvälistymisosio

muodostui kahdesta kokonaisuudesta,

jotka ovat Pietarin palveluliiketoiminnan

käynnistäminen ja kansainvälistymisstrategian

toteutumista tukevat

toimenpiteet. Vuoden 2008 aikana rakennettiin

Pietarin toimintojen organisointimalli.

Toiminnan perustana on yhteistyösopimus

Hämeenlinnan Pietarin yrityskontaktikeskuksesta,

jonka osapuolina

ovat Pietarin kaupunki, Bizcon ja Kehittämiskeskus

Oy Häme. Pietarin yrityskontaktikeskus

perustetaan Hämeenlinnaan

palvelupiste Kastelliin. Palveluiden

tuottamisessa tehdään yhteistyötä

JYKESin (Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö)

kanssa. Maakunnallisesti teh-dään

yhteistyötä Forssan seudun kanssa ja

neuvottelut Hyvinkää-Riihimäen talousalueen

sekä Valkeakosken seudun

kanssa on aloitettu. Tulevaisuudessa yhteistyö

voi laajeta kattamaan myös muita

alueita. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisten

kehittämisyhtiöiden yhdistyksen,

Sekesin, kanssa. Vuoden aikana toimintaalueen

yrityksiä palvelun pilotoinnissa oli

mukana noin 20 kpl. Yritysten palveluprosessi

on kuvattu ja sitä toteutetaan.

Vuonna 2007 tehtiin Kanta- Hämeen

kansainvälistymisstrategia. Aluekeskusohjelman

avulla on tuettu strategian

toteutusta. Vuonna 2008 Kanta-Hämeen

kv-strategian toteutus integroitiin Häme-

Pro -prosessiin. Tavoitteena on jatkossa

edistää maakunnallista yhteistoimintaa

kansainvälistymistoimissa. Perustettu

seudullinen kv-toimijoiden ryhmä toimi

aktiivisesti Kehittämiskeskuksen johdolla.

Hankeosaamisen kehittämiseksi rakennettiin

maakunnallinen kehittämishanke,

jonka avulla tuetaan laajojen kansainvälisten

kehittämishankkeiden valmistelua.

Hämeenlinnassa järjestettiin

kansainvälinen INFIRE 08 Sijoita ja sijoitu

viisaasti -tapahtuma, johon osallistui

muun muassa 14 seutukuntaa.

Toimialojen uusiutuminen

Toimialojen uusiutumisen tukemisen

osio muodostui kolmesta kokonaisuudesta:

1) SERE-klusterien itseuusiutumisen kapasiteetti

-tutkimushanke

2) toimialaryhmien ja klusterien rakenteen

kehittäminen

3) wellbeing-klusterin kehittäminen.

Bizkonin toimitusjohtaja Alexey Varshavsky ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja

Jouni Haajanen allekirjoittivat yhteistyösopimuksen INFIRE08-tapahtuman yhteydessä.

Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen

yksikkö Sente toteuttaa

SERE-tutkimushanketta, jonka tavoitteena

on tutkia kaupunkiseutujen itseuudistumisen

kapasiteettia. Mukana hankkeessa

ovat Oulu, Helsinki ja Hämeenlinnan

seutu. Hämeenlinnan seudun

16


tutkimuskohteena on kaksi seudun

kannalta merkittävää kypsää toimialaa eli

matkailu (kokousmatkailu) ja metalli

(InnoSteel). Hankkeessa selvitetään näiden

toimialojen uusiutumisen edellytyksiä

ja mahdollisuuksia ja sitä kautta tuetaan

niiden kehitystä.

Hanke on edennyt suunnitellusti ja

sen tuloksia hyödynnetään metallialan

osalta InnoSteel kokonaisuudessa. Matkailun

osalta tuloksia hyödynnettiin mm.

matkailustrategian tekemisessä.

Toimialaryhmien toiminnan kehittämisessä

pääpaino oli wellbeing-klusterissa

(hyvinvointi, luovat alat ja matkailu) ja elintarvikealalla.

Hyvinvointitoimialaryhmä

toimi aktiivisesti ja sen toiminta kytkettiin

tiiviisti Virvelinranta-kokonaisuuteen.

Luovien alojen toimialaryhmä, Luoto,

aloitti toimintansa. Sekä hyvinvointi, että

luovien alojen kehittämiseen valmisteltiin

useita kehittämishankkeita. Matkailun

kehittämisen tehostamiseksi laadittiin

uusi matkailustrategia ja sitä tukeva kulttuurimatkailuselvitys.

Klusterien kehittämisessä

panostettiin mm. maakunnallisten

klusterien (valmistava teollisuus, ympäristö

ja wellbeing) edellytysten rakentamiseen.

Toimintaympäristön kehittäminen

Toimintaympäristöjen kehittämisen osio

muodostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta:

1) palvelumittaritutkimus

2) toimintaympäristöhankkeet

3) maankäytön strategia (erillishanke)

Kehittämiskeskus Oy Hämeen koordinoima INFIRE08 sijoitustapahtuma kokosi

Verkatehtaalle lähes 500 asiantuntijaa.

Hämeenlinnan seudun kuntien toimintaympäristö

on vahvasti muuttumassa.

Seudun kuusi kuntaa, Hämeenlinna, Tuulos,

Renko, Hauho, Kalvola ja Lammi

yhdistyvät 2009. Hattula ja Janakkala jäivät

liitoksen ulkopuolelle. Seutukunta

muodostuu yhdistymisen jälkeen kolmesta

kunnasta. Vastaavasti Hämeenlinna

on tulevaisuudessa kaupunki, jolla

on monta keskusta. Muutokseen vastaaminen

edellyttää palvelujen ja toimintaympäristön

jatkuvaa kehittämistä muutokset

huomioiden.

Vuonna 2008 toteutettiin palvelumittaritutkimus

jo toista kertaa. Tutkimuksessa

selvitettiin mm. yksityisten ja julkisten

palveluiden laatua ja tarjontaa.

Ohjelmakaudella palvelujen kehittämistä

mitataan vuosittain. Tuloksia hyödynnettiin

vuonna 2008 monin tavoin, mm.

kuntaliitoksen valmistelussa. Kuntien

toimintaympäristöhankkeet muodostavat

keskeisen osan aluekeskusohjelman

toimintaympäristön kehittämisen kokonaisuudesta.

Ohjelman tavoitteena on

käynnistää ja tukea kuntien omiin vahvuuksiin

pohjautuvia ja niiden tavoitteiden

mukaista profiloitumista tukevia ja

kehittäviä hankkeita. Vuoden 2008 aikana

jatkettiin vuonna 2007 aloitettuja hankkeita

ja käynnistettiin uusia. Hankkeita

olivat mm. Janakkalan Turengin keskusta-alueen

kehittäminen, Hattulan Ratasillan

ja Hämeenlinnan Moreenin yritysalueet,

Pääjärven Ky:n Ronnin alueen kiinteistöhanke,

Hämeenlinnan kaupungin

satama-alue, Hauhon Luotian matkailualue,

Hattulan Lepaan alueen teknologiakylä,

Kalvolan naivistitaiteen keskus sekä

Tuuloksen kauppakeskuksen toinen vaihe.

Aluekeskusohjelma osallistui myös

maankäytön kehityskuvatyöhön, joka toteutettiin

seutukunnallisesti maankäytön

tehostamiseksi.

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Hämeenlinnan seudun aluekeskus- ja

osaamiskeskusohjelma (digitaaliset

sisällöt, asuminen, älykkäät koneet) muodostavat

tiiviin kokonaisuuden. Aluekeskusohjelman

kehittämiskohteena ovat

osaamisen näkökulmasta teräsrakentaminen

ja ohutlevyteknologia (erillishanke),

ympäristöala ja elintarvikeala (erillishanke).

Aluekeskusohjelman osalta teräsrakentamisen

ja ohutlevyteknologian kehittämisen

panostus kohdentuu InnoSteelkokonaisuuteen.

Yhteistyön perustana

on Hämeen ammattikorkeakoulun, Rautaruukin

ja Hämeenlinnan seudun (Kehittämiskeskus

Oy Häme) puitesopimus

teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian

osaamisen kehittämisestä. Tavoitteena

on yhteisen puiteohjelman avulla

hankkia näille alueille noin miljoonan euron

vuosittainen kehityspanos viiden vuoden

ajan.

Vuonna 2008 aluekeskusohjelman elintarvikealan

kehittämisessä panostuskoh-

17


Aluekehitys

teena oli Agropolis Oy:n osallistuminen

maakunnallisena toimijana liitännäisjäsenenä

osaamiskeskusohjelmaan.

Vuoden 2008 aluekeskusohjelman

keskeisenä toimenpiteenä olivat Lammin

biologisen aseman kehittäminen ja ympäristöprofessuurin

tukeminen, jotka

ovat keskeinen osa ympäristötoimialan

kokonaiskehittämistä ja ympäristötoimialaan

liittyvän yritystoiminnan kehittämistä.

Aluekeskusohjelma on osallistunut

aktiivisesti Häme Open Campuksen

(HOC) kehittämiseen. Tavoitteena on

rakentaa uudentyyppinen yhteinen toimintamalli

maakunnan korkeakoulu- ja

tutkimusyksiköille. Toiminnalle on määritelty

kolme kokonaisuutta: HOC innovation,

HOC education ja HOC citizenship.

Häme Open Campus -hankkeen

ideointivaiheessa mukana ovat mm. Hämeen

ammattikorkeakoulu, Hämeen kesäyliopisto,

Helsingin ja Tampereen yliopistoyksiköt

sekä maakunnassa sijaitsevat

tutkimuslaitokset Maa- ja elintarviketalouden

tutkimuskeskus (MTT) ja Lihateollisuuden

tutkimuskeskus (LTK).

ASUMINEN JA HYVINVOINTI

Asuminen ja hyvinvointi -osio muodostuu

kahdesta kokonaisuudesta

1) Virvelinranta-konseptihanke

2) asumisen markkinointi (erillishanke)

Virvelinrannan vaikeavammaisten ja

haasteellisesti käyttäytyvien resurssi- ja

innovaatiokeskuksen kehittämishanke

eteni suunnitellusti. Hankkeen tavoitteena

on ollut uuden innovatiivisen toimintamallin

luominen yhteistyölle, jossa

ovat mukana Pääjärven ky, Hämeenlinnan

perusturva, HAMK, Uudenmaan

Vammaispalvelut Oy, Kehitysvammaisten

tuki ry sekä kehittämisorganisaatiot

ja toimialan yritykset. Nykyisellään hanke

on yli 10 Me kehittämiskokonaisuus.

Aluekeskusohjelman kautta on luotu

toimintakonsepti kehittämiselle ja yhteistyölle

ja sitä toteutetaan monin tavoin jo

käytännössä. Yhteistoiminta tullaan järjestämään

yhtiövetoisesti. Virvelinrantaan

liittyvä kehittämistoiminta ja hankekanta

on kasvanut merkittävästi. Konseptia

tukeva tuotteistus on aloitettu mm.

matkailualalla. Virvelinrantakonsepti on

integroitu rakennushankkeeseen, toimialaryhmätoimintaan

ja kansalliseen hyvinvointiverkostoon.

Erillishankkeet mahdollistavat

mm. yritysten toiminnan kehittämisen

osana Virvelinrantaa sekä innovaatiotoiminnan

tukemisen. Seudun asumisen

markkinointi esitellään Hämekampanja

-osuudessa.

ALUEKESKUSOHJELMAN

VERKOSTOJEN TOIMINTA

HÄMEENLINNAN SEUDULLA

Vuonna 2008 Hämeenlinnan seutu

toimi kolmessa kansallisessa aluekeskusohjelman

verkostossa, jotka ovat hyvinvointi-,

innovaatio- ja kulttuuriverkosto.

Havainnekuva Virvelinranta-konseptista.

Verkostojen laajuus on merkittävä; hyvinvointiverkostossa

on mukana 28

aluetta, innovaatioverkostossa 24 aluetta

ja kulttuuriverkostossa 27 aluetta. Hämeenlinnan

seudulla toimii hyvinvointiyrittäjien

ryhmä, joka linkittyy kansalliseen

hyvinvointiverkostoon. Innovaatioverkoston

maakunnallisena vastinparina

toimii ideamaakuntaryhmä. Kulttuuriverkoston

vastinparina toimii perutettu luovien

alojen toimialaryhmä, Luoto.

Toiminnan painopiste on ollut kansallisten

verkostojen toiminnan seudullisessa

hyödyntämisessä, joka näkyy erityisesti

yhteistyönä hankevalmistelussa ja

parhaiden käytäntöjen hankkimisessa

seudulla hyödynnettäväksi. Hyvinvointiverkoston

muodostamalle perustalle

tehtiin Hämeenlinnan aloitteesta viiden

seutukunnan yhteinen rahoitushakemus

EAKR-teemahakuun, joka toi merkittävän

hankerahoituksen Virvelinrantakokonaisuuden

kehittämiseen. Hyvinvointiverkoston

järjestämään yrityskehityskoulutukseen

osallistui seudulta edustajia.

18


Kulttuuriverkoston kautta järjestettyjen

workshoppien kautta käynnistettiin seudulla

Luoto-toimialaryhmän toiminta.

Innovaatioverkoston kautta järjestettiin

mm. Kanta-Hämeen kolmen seutukunnan

yhteinen workshop, jolla tuettiin

innovaatiojärjestelmän kehittämistä.

Workshop integroitiin maakunnalliseen

innovaatiostrategiatyöhön ja Ideamaakuntaryhmän

työhön. Kansallisen Innovaatioverkoston

työ tulee jatkamaan osana

TEM:in toimintaa.

SEUDUN EU-HANKESALKKU

Kehittämiskeskus Oy Häme hallinnoi Hämeenlinnan

seudun kuntarahoitusta elinkeinohankkeiden

osalta. Vuoden 2008

aikana seutukunnan hankerahoitus oli 17

e / asukas ollen yhteensä 1 456 341 e.

Hankkeet toteuttavat Hämeenlinnan seudun

elinkeinostrategiaa 2005–2010 ja

kohdentuvat erityisesti seudun tärkeiden

toimialojen kehittämiseen. Hanketoiminnan

generoiva vaikutus on merkittävä ja

vuonna 2007 hankesalkun kokonaisvolyymi

oli n. 14 Me. Toiminnan painopisteenä

vuonna 2008 oli hanketoiminnan

tuloksellisuuden parantaminen. Toimintavuonna

toteutettiin jo toista kertaa opiskelijatyönä

yhteistyössä Tampereen yliopiston

kanssa hankearviointi seudun

kuntarahoitusta saaneista hankkeista

2007. Ensimmäistä kertaa Kehittämiskeskus

Oy Häme myönsi hankelaatupalkinnon

hyvin toteutetulle hankkeelle.

Palkinnon sai Hämeen ammattikorkeakoulun

InnoSteel, yrittäjyys ja innovaatiot

metallituotteiden alalla -hanke.

VUODEN 2009 HAASTEET

Vuonna 2008 aloitettiin valmistautuminen

uuteen Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan

(KOKO), jota tullaan toteuttamaan

2010 - 2013. Ohjelmassa kootaan

yhteen yhdeksi ohjelmaksi aluekeskusohjelma

(AKO), alueellinen maaseutuohjelma

(AMO) ja saaristo-ohjelma. Tavoitteena

on vähentää erityisohjelmien

määrää ja parantaa niiden tuloksellisuutta.

Tästä johtuen vuosi 2009 jää aluekeskusohjelman

viimeiseksi. Vuoden 2009

ohjelman toteutus sisältää siis myös

KOKO-ohjelman valmistelun. Tehtyjen

linjausten mukaisesti Hämeenlinnan

seutu tulee hakemaan ohjelmaan Hämeenlinnan

kaupungin, Hattulan ja Janakkalan

kuntien muodostamana seutukuntana.

Vuoden 2009 kevään aikana

seudun tulee määrittää hakemusta varten

tulevan ohjelman sisältö, ohjelman

rooli seutukunnan kehittämisessä sekä

ohjelman alueellinen laajuus. Ohjelman

alueellisen laajuuden suhteen on nähtävissä

pyrkimys suurempiin kokonaisuuksiin

mm. maakuntatasolla. Kehittämistoiminnan

tulee kuitenkin lähteä edelleen

seutukunnan ja kuntien tarpeista.

Hämeenlinnan seudun EU-rahoituksen

taso on pienentynyt voimakkaasti.

Tällä hetkellä kuitenkin seutukunta on

pystynyt vastaamaan korvamerkityn rahoituksen

puutteeseen hyvin. Seutu on

onnistunut korvaamaan rahoitusta mm.

EAKR-teemarahoituksen kautta. Suurena

edessä olevana haasteena on näkyvissä

kuitenkin vuosi 2013, jonka jälkeen todennäköisesti

Suomi jää ilman merkittäviä

rakennerahastotukia. Edelleen seutukunnan

osaaminen ja valmiudet hakea

rahoitusta kansainvälisistä lähteistä ovat

puutteelliset. Tulevaisuudessa kehittämistoiminnan

volyymin turvaamisen kannalta

tähän haasteeseen vastaaminen on

keskeinen asia. Lisäksi tarvitaan myös

kansallisen rahoituksen tason selvää

nostamista ja valmiuksia hyödyntää entistä

enemmän teknologiarahoituksen

mahdollisuuksia.

19


Aluekehitys

Pietarin palveluliiketoiminta

Anastasia Kanervisto, assistentti

Kehittämiskeskus Oy Häme on panostanut

vuoden 2008 aikana Hämeenlinnan

ja Forssan seutujen kansainvälisen liiketoiminnan

kehittämiseen. Pääpainoalueena

on ollut Pietarin ja Luoteis-Venäjän

sekä Hämeenlinnan ja Forssan seutujen

yhteistyömahdollisuuksien laajentaminen

ja uusien yhteistyöverkostojen hankinta

sekä alueiden pk-yrittäjien kansainvälistymisedellytysten

parantaminen.

Vuonna 2007 toteutetun Hämeenlinnan

ja Forssan seutujen pk-yritysten kartoituksen

tuloksena on tullut esille alueen

yrittäjien kiinnostus kansainvälistymiseen.

Seudun pk-yrittäjät ovat erityisesti

kiinnostuneita Venäjän markkinoista.

Näistä lähtökohdista on aloitettu Pietarin

palveluliiketoimintaprosessin kehittäminen.

Vuoden 2008 aikana jo tehdyn

kartoituksen esille tuomat, kansainvälistymisestä

kiinnostuneet yritykset, on

pystytty palvelemaan asiakaslähtöisesti.

Yritysasiamiehet ovat suorittaneet noin

20 pk-yrityksessä kansainvälistymiskartoituksen,

jonka pohjalta kohdeyritysten

kansainvälistymisedellytykset ja tarpeet

on pystytty arvioimaan yksilöllisesti.

Forssan seudulta näissä kartoituksissa

on ollut mukana neljä yritystä.

Luotua palvelukonseptia on kehitetty

kuluneen vuoden aikana. Palveluliiketoimintaprosessi

on kuvattu ja läpimenoajat

arvioitu. Yritysten kanssa tehtävä pilotointityö

on toiminut tuloksellisesti. Yrityksille

on tuotettu palveluja yhteistyössä

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön

(JYKES) kanssa.

Yhteistyörakennetta Pietarin kaupungin

kanssa on vahvistettu ja laajennettu

Pietarin kaupungin ja yrityskontaktikeskus

Bizkonin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen

avulla. Yhteistyösopimus on

tärkeä askel kohti Venäjän ja Suomen

yhteistyön vahvistamista ja laajentamista.

Sopimuksen osapuolet perustavat

yhdessä Hämeenlinnan alueelle Pietarin

yrityskontaktikeskuksen palvelupiste

Kastelliin, joka tulee tarjoamaan yrityksille

monipuolista tietoa Pietarin kaupungin

mahdollisuuksista ja venäläisistä yhteistyökumppaneista.

Maakunnallisen yrityskontaktikeskuksen

suunnittelutyö on

saatu päätökseen vuoden 2008 aikana.

Yrityskontaktikeskus avataan virallisesti

19. helmikuuta 2009.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen palvelukseen

on palkattu syyskuussa 2008

kansainvälisen liiketoiminnan assistentti,

Anastasia Kanervisto, hoitamaan ja kehittämään

Pietarin palveluliiketoimintaa ja

vastaamaan Pietarin yrityskontaktikeskuksen

toiminnasta.

Hämeenlinnan ja Forssan seudun

yrittäjille on järjestetty vuoden aikana

ensimmäinen yrityskontaktointimatka

yhteistyössä JYKES:in kanssa. Matkan

aikana solmittiin yritysten kansainvälistymisen

kannalta tärkeitä kontakteja. Yhteistyö

JYKES:in kanssa todettiin toimivaksi.

Yrityskontaktointimatkakonseptia

tullaan kehittämään toimialakohtaisesti

vuoden 2009 aikana.

Syyskuussa 2008 järjestettyyn IN-

FIRE 08 sijoitusmessutapahtumaan

Hämeenlinnassa osallistui myös 20 yrittäjän

delegaatio Pietarista. Tapahtuman

yhteydessä järjestettiin seminaari ja

kontaktointitilaisuus Hämeenlinnan seudun

ja Pietarin kaupungin museo- ja kulttuurialan

asiantuntijoille. Sijoitusmessut

onnistuivat kokoamaan yhteen sijoituskohteita

Suomen eri alueilta ja tärkeitä,

yhteistyöhön johtaneita kontakteja on

syntynyt messuille osallistuneiden venäläisten

sijoittajien ja suomalaisten sijoituskohteiden

välille. INFIRE 08 -tapahtumaan

osallistui lisäksi moskovalaisen holdingyhtiön

“Center of Strategic Partnership”

(CSP) toimitusjohtaja, Viktor

Kuznetsov. Hänen tarkoituksenaan oli

tutustua sijoitusmessuihin ja neuvotella

vastaavaan konseptin mukaan järjestettävästä

sijoitustapahtumasta, joka järjestettäisiin

yhteistyössä Kehittämiskeskus

Oy Hämeen ja CSP:n kanssa. Neuvottelut

tuottivat tulosta ja yhteisen tapahtuman

suunnittelu on aloitettu lokakuussa

2008 ja se on tarkoitus järjestää Helsingissä

syksyllä 2009.

20


Talous ja kehitysnäkymät

KEHITYSNÄKYMÄT

Vuonna 2009 varaudutaan taantuman

aiheuttamien seurausten torjuntaan. Alkuvuodesta

valmistellaan rakennemuutossuunnitelma.

Kehittämiskeskukselta

vuosi 2009 tulee vaatimaan yhä aktiivisempaa

yhteydenpitoa seudun yrityksiin

ja nopeaa reagointia muuttuvissa

taloustilanteissa. Elinkeinopalveluja tarjoavista

kunnallista rahoitusta saavista

tahoista muodostetaan hallinnollinen

konsernirakenne, minkä avulla pyritään

tehostamaan palveluiden tuottavuutta ja

tehokkuutta.

TALOUS

Yhtiön liikevaihto ja tuotot pysyivät edellisvuoden

tasolla. Yhtiön toiminta on

vuonna 2008 jatkunut kannattavana.

Taseen puolella yhtiön käyttöpääomaa

aiemmin rasittanut lyhytaikaisten saamisten

määrä on alentunut merkittävästi.

Asiaan on vaikuttanut yhtiön oman projektitoiminnan

vähentyminen EU-ohjelmakauden

päättyessä.

Voitonjakoesitys

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

tilikauden voitto 22 376,93 euroa kirjataan

yhtiön voitto/tappiotilille ja ettei tilikaudelta

jaeta osinkoa.

21


Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2008–31.12.2008

Tuloslaskelma

1.1.–31.12.2008 1.1.–31.12.2007

LIIKEVAIHTO 2 820 640,60 2 638 142,39

Liiketoiminnan muut tuotot 527 193,32 562 219,31

Materiaalit ja palvelut

Aineet ja tarvikkeet/Tavarat

Ostot tilikauden aikana 2 559,52 2 353,31

Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 219,11 -507,24

Ulkopuoliset palvelut 1 752 998,94 1 693 128,58

Materiaalit ja palvelut yhteensä -1 755 777,57 -1 694 974,65

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 661 418,28 619 565,46

Henkilösivukulut

Eläkekulut 113 947,04 122 021,97

Muut henkilösivukulut 24 355,78 27 871,30

Henkilöstökulut yhteensä -799 721,10 -769 458,73

Poistot ja arvonalennukset

Suunnitelman mukaiset poistot -5 314,46 -6 804,61

Liiketoiminnan muut kulut -772 302,65 -711 383,48

LIIKEVOITTO / LIIKETAPPIO 14 718,14 17 740,23

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot 19 010,00 12 704,89

Korkokulut ja muut rahoituskulut -102,66 -275,68

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 18 907,34 12 429,21

VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 33 625,48 30 169,44

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIPÄÄTÖSSIIRTOJA

JA VEROJA 33 625,48 30 169,44

Tuloverot -11 248,55 -7 616,45

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 22 376,93 22 552,99

22


Tase | vastaavaa

31.12.2008 31.12.2007

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 824,99 223,33

824,99 223,33

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 14 538,37 19 384,49

14 538,37 19 384,49

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 28 914,44 31 573,19

28 914,44 31 573,19

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Valmiit tuotteet/Tavarat 1 375,33 1 594,44

1 375,33 1 594,44

Saamiset, lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 62 000,66 227 388,98

Muut saamiset 10 736,00 924,62

Siirtosaamiset 540 869,57 133 882,46

613 606,23 362 196,06

Rahat ja pankkisaamiset 488 027,29 558 547,29

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 147 286,65 973 518,80

23


Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2008–31.12.2008

Tase | vastattavaa

31.12.2008 31.12.2007

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 42 046,98 42 046,98

Edell.tilik. voitto/tappio 128 902,36 106 349,37

Tilikauden voitto/tappio 22 376,93 22 552,99

193 326,27 170 949,34

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 356 711,21 354 665,55

Ostovelat 396 747,62 263 614,01

Muut velat 75 922,52 73 500,64

Siirtovelat 124 579,03 110 789,26

953 960,38 802 569,46

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 147 286,65 973 518,80

24


Kehittämiskeskuksen edustukset

TAHO TEHTÄVÄ HENKILÖ

YHTIÖT JA YHTEISÖT (hallitus)

Agropolis Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry hallituksen jäsen Leena Pitkänen

Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry hallituksen varajäsen Ari Räsänen

Finn-Korkki Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hansalogistiikka Oy hallituksen jäsen Ari Räsänen

Hopealinja ry hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Hopealinja ry hallituksen jäsen Leena Pitkänen

Hämeen kauppakamari ry hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hämeen matkailu Oy hallituksen jäsen Leena Pitkänen

Hämeen messut Oy hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Hämeen teknologiateollisuus ry hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hämeen uusyrityskeskus ry hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hämeen uusyrityskeskus ry työvaliokunnan jäsen Jouni Haajanen

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry hallituksen jäsen Ari Räsänen

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry työvaliokunnan jäsen Ari Räsänen

Innosteel Factory Oy hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Innoventure Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Kantolan kiinteistöt Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Kiinteistö Oy Iittalan lasimäki hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Laiva Oy Matkailu hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Linnaseutu ry hallituksen jäsen Ari Räsänen

Linnaseutu ry hallituksen jäsen Erkki Alhainen

Pikespo Oy ltd hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Pikespo Oy ltd hallituksen varajäsen Ari Räsänen

Pikespo Invest Oy Ltd hallituksen varajäsen Sampsa Sysi-Aho

Rakennustietokeskus Tawastica Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Sention Kasvurahasto Ky sijoitusneuvoston jäsen Sampsa Sysi-Aho

Teknologiakeskus Innopark Oy hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Virtaa Hämeeseen Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Wetterhoff Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

OHJELMAT JA PROJEKTIT

Aluekeskusohjelma ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Hämeen Bioenergia -hanke, Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet ohjausryhmän jäsen Markku Mäkeläinen

Hämeen kauppakamari asiamies Ari Räsänen

Hämeenlinna Convention Bureaun (HCB) johtoryhmän jäsen Leena Pitkänen

Häme-markkinointi -hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Häme-markkinointi -hanke markkinointityöryhmän jäsen Kaarina Suvisuo

Innopark -hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Innosteel factory /käynnistyshanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Innosteel factory oy metaloske -ohjausryhmä ohjausryhmän pj. Ari Räsänen

Kalvolan naivistikeskus -hanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Lepaan teknologiakylä -hanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Linjajohto, Hämeen liitto ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Luontomatkailua Renkoon -hanke ohjausryhmän pj. Leena Pitkänen

Luontomatkailua Renkoon -hanke ohjausryhmän jäsen Markku Mäkeläinen

25


Kehittämiskeskuksen edustukset

TAHO TEHTÄVÄ HENKILÖ

Luotia-hanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Luotia-hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Luotia-hanke ohjausryhmän sihteeri Erkki Alhainen

Merven alueen kehittämishanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Metallin toimialaryhmä ( Kanta-Häme) jäsen Ari Räsänen

Metka-hanke ohjausryhmän jäsen Markku Mäkeläinen

Moreenin kehittämishanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Naivistit Iittalassa-projekti suunnitteluryhmän jäsen Jukka Pettersson

Oppilaanohjauksen kehittäminen-hanke (Hakkalan koulu) ohjausryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Oppimisympäristöt tutuksi-hanke (Hakkalan koulu) ohjausryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Osaamiskeskusohjelma ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Haajanen

Pietarin palveluliiketoiminta ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Koivulehto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Tourism-komponentin jäsen Leena Pitkänen

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma ohjausryhmän jäsen Jukka Pettersson

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma ohjausryhmän jäsen Leena Pitkänen

RegInno ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

SERE-hanke johtoryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Seudulliset yrityspalveluverkostot Hämeessä (Sypve) ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Stroi-hanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Teräs- ja ohutlevyrakentamisen puitesopimus ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Turengin keskustan kehittämishanke ohjausryhmän jäsen Mikko Koivulehto

Vareke-hanke ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Koivulehto

Virvelinrannan konseptihanke ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Koivulehto

Yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Yritys-Suomi-palvelujärjestelmä alueellisen ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

TYÖRYHMÄT JA MUUT

Agropolis Tiedepuisto johtoryhmä jäsen Mikko Koivulehto

Agropolis Tiedepuisto liiketoimintaryhmä jäsen Mikko Koivulehto

Alueelliset maaseudun matkailun kehittäjät -työryhmä jäsen Leena Pitkänen

Aluekeskusohjelman ohjelmajohtaja jäsen Mikko Koivulehto

Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta esittelijä Jouni Haajanen

Elinkeinotiimi Hattulassa sihteeri Markku Lind

Elintarviketoimialaryhmä sihteeri Timo Kärkkäinen

Evon alueen kehittämistyöryhmä kutsuttuna Leena Pitkänen

Evon neuvottelukunta puheenjohtaja Jouni Haajanen

Hauhon kunnan markkinointi- ja elinkeinotoimikunta esittelijä / sihteeri Erkki Alhainen

Hauhon kunta Maaseutuelinkeinolautakunta esittelijä Erkki Alhainen

Hauhon Yrittäjät ry hallituksen kutsuttu jäsen Erkki Alhainen

Hattulan Yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Markku Lind

HHT -Kasvuvyöhyke jäsen Mikko Koivulehto

Hml kaupunki, strategisen kehittämisen johtoryhmä jäsen Jouni Haajanen

Hml:n yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Ari Räsänen

HOC-ohjausryhmä jäsen Mikko Koivulehto

HOC-projektiryhmä puheenjohtaja Mikko Koivulehto

Hyvinvointiverkosto jäsen Mikko Koivulehto

Häme-markkinointi -hanke Ohry/Jouni Haajasen varajäsen Kaarina Suvisuo

HämePro jäsen Mikko Koivulehto

26


TAHO TEHTÄVÄ HENKILÖ

HämePro ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Hämeen kauppakamarin finanssivaliokunta valiokunnan jäsen Sampsa Sysi-Aho

Hämeen liitto markkinointityöryhmän jäsen Leena Pitkänen

Hämeen tiedottajat jäsen Kaarina Suvisuo

Hämeenlinnan seudun kunnanjohtajakokous esittelijä Jouni Haajanen

Hämeenlinnan seudun kv-toimijat sihteeri Anastasia Kanervisto

Hämeenlinnan seudun seutuvaltuuskunta esittelijä Jouni Haajanen

Ideamaakuntaryhmä jäsen Mikko Koivulehto

Innovaatioverkosto jäsen Mikko Koivulehto

Kalvolan yrittäjät ry asiantuntijajäsen Jukka Pettersson

Kalvolan kunnan johtoryhmä asiantuntijajäsen Jukka Pettersson

Kanta-Hämeen innovaatiotyöryhmä jäsen Mikko Koivulehto

Kiipulan ammattiopisto johtokunnan jäsen Jouni Haajanen

Kone- ja metallitoimialaryhmä ryhmän jäsen Ari Räsänen

Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta jäsen Mirva Lemmetty

Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta jäsen Leena Pitkänen

Koulutuskeskus Tavastia, matkailun neuvottelukunta jäsen Päivi Taskinen

Kulttuuriverkosto jäsen Mikko Koivulehto

Lammin Yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Timo Kärkkäinen

Lasimäen yrittäjien markkinointiryhmä asiantuntijajäsen Jukka Pettersson

Linnatuulen työryhmä puheenjohtaja Jouni Haajanen

Linnatuulen työryhmä jäsen Leena Pitkänen

Linnatuulen työryhmä sihteeri Mirva Lemmetty

Lomalaidun/Aavan meren tällä puolen… työryhmän jäsen Leena Pitkänen

Maakunnan kv-tiimi jäsen Mikko Koivulehto

Maakunnan liittojen kv-toimijoiden verkosto jäsen Mikko Koivulehto

Maakunnan yhteistyöryhmä asiantuntijajäsen Mikko Koivulehto

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Hml:n seutukunnan edustaja Mikko Koivulehto

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Mikko Koivulehdon varajäsen Anne Repola

Mekaanisen metsäteollisuuden toimialaryhmä vastuuhenkilö Markku Mäkeläinen

Opettajakoulutuksen neuvottelukunta (AOKK) varajäsen Jouni Haajanen

Pietarin palveluliiketoimintaryhmä jäsen Anastasia Kanervisto

Pietarin palveluliiketoimintaryhmä jäsen Jukka Pettersson

Rakentamisen toimialaryhmä sihteeri Markku Lind

Ratasilta-projekti jäsen Markku Lind

Sekes ry tiedotusvastaavien jäsen Kaarina Suvisuo

Sekes ry tilintarkastaja Jouni Haajanen

Sekes ry / Kansainvälisten asioiden teemaryhmä jäsen Anastasia Kanervisto

Sekes ry / Kansainvälisten asioiden teemaryhmä puheenjohtaja Jouni Haajanen

Seudulliset Yrityspalvelut työryhmän jäsen Kaarina Suvisuo

Seudun hallintojohtajakokous jäsen Mikko Koivulehto

Seudun kv-toimijoiden ryhmä puheenjohtaja Mikko Koivulehto

Seudun ohjelmaneuvosto SONI esittelijä Mikko Koivulehto

Seudun ohjelmaneuvosto SONI sihteeri Jouni Haajanen

Strateginen kehittäminen ja maankäyttötyöryhmä jäsen Mikko Koivulehto

Tekes / Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus arviointiryhmän jäsen Sampsa Sysi-Aho

Teräsrakentamisen ohjausryhmä ohjausryhmän jäsen Markku Lind

Tuuloksen Yrittäjät ry tilintarkastaja Markku Mäkeläinen

Yritys-Suomi innovaatiopalvelut työryhmä jäsen Mikko Koivulehto

27

More magazines by this user
Similar magazines