Uusi, muhkea 12-sivuinen! - Kehittämiskeskus Oy Häme
Uusi, muhkea 12-sivuinen! - Kehittämiskeskus Oy Häme
Uusi, muhkea 12-sivuinen! - Kehittämiskeskus Oy Häme
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4/2005<br />
Metalli<br />
vahvistui<br />
s. 2<br />
Hämeeseen<br />
suunnitellaan<br />
teknologiakyliä<br />
s. 6<br />
Uusyrityskeskukset<br />
myötätuulessa s. 11<br />
<strong>Uusi</strong>, <strong>muhkea</strong><br />
<strong>12</strong>-<strong>sivuinen</strong>!<br />
InnoSteel ja alueellinen elinkeinostrategia<br />
Kanta-Hämeen<br />
toimijat ja rahoittajat<br />
ovat<br />
yhdessä päättäneet<br />
toteuttaa<br />
alueen metalliteollisuuden<br />
toimintaedellytyksiä<br />
kehittävää työtä<br />
InnoSteelhankekokonaisuuden<br />
avulla. On<br />
merkittävä saavutus, että elinkeinostrategisia<br />
voimavaroja suunnataan<br />
ja kyetään suuntaamaan InnoSteeltoteutukseen<br />
monen toimijan yhteisesti<br />
kehittämän näkemyksen ja vision<br />
varassa. Tulokset tästä ovat varmasti<br />
paremmat kuin monen toimijan itsekseen<br />
aivoittelemat erilliset ja eriaikaiset<br />
ponnistukset olisivat aikaansaaneet.<br />
Hämeessä metalliteollisuus on<br />
merkittävin työtä antavista yksityisistä<br />
toimialoista.<br />
InnoSteel hankekokonaisuus toteutetaan<br />
kahtena osakokonaisuutena:<br />
(1) Hämeen ammattikorkeakoulun<br />
hallinnoimina hankkeina, jotka sisältävät<br />
koulutusta, tuotekehitystyötä,<br />
konsultointia, testausta, protojen<br />
valmistusta, tietojen keräämistä,<br />
kansainvälistymispalveluja jne. sekä<br />
(2) Innosteel Factory <strong>Oy</strong>:n muodossa,<br />
joka on alan yksityisten ja julkisten<br />
toimijoiden yhdessä omistama ja<br />
kehittämä koulutus- ja tuotekehitystehdas.<br />
Innosteel Factory <strong>Oy</strong> tarjoaa<br />
asiakkailleen mm. räätälöityjä koulutuspalveluja<br />
ja yrityskohtaisia projekteja<br />
(esimerkiksi Tekes -rahoitteisia<br />
tuotekehitysprojekteja), uuden teknologian<br />
käyttöönottoon liittyviä palveluja ja<br />
teknologian siirtoon liittyviä palveluja.<br />
Asiakkaita ovat sekä yritykset että<br />
oppilaitokset.<br />
Visiomme on, että InnoSteelistä<br />
muodostuu Hämeenlinnaan Suomen<br />
johtava kansainvälisen tason metallirakenteiden<br />
tuotekehitys- ja koulutuskeskus.<br />
Vision toteuttaminen merkitsee<br />
rakentavan yhteistyön jatkamista.<br />
Alkuvaiheessa InnoSteelissä toteutetaan<br />
useita projektimuotoisia hankkeita,<br />
joilla on toisiaan täydentäviä tavoitteita<br />
ja toimintamalleja.<br />
Ajan myötä InnoSteel tuottaa asiakkailleen<br />
mm. lisää liiketoiminnallisia<br />
mahdollisuuksia, uusia tuotteita, uusia<br />
asiakkaita ja kansainvälistymistä.<br />
Välillisesti se aikaansaa työllisyyden<br />
myönteistä kehittymistä. InnoSteel<br />
mahdollistaa alan yritysten entistä<br />
paremman menestyksen tarjoamalla<br />
toimivia tapoja myös uudenlaiseen<br />
verkottumiseen ja kehittyneeseen<br />
innovaatiotoimintaan.<br />
InnoSteel löytyy Moreenin teollisuusalueelta<br />
rakenteilla olevasta uudesta<br />
toimitilasta Laajamäentiellä Hämeenlinnassa<br />
jo loppuvuodesta 2005.<br />
Lauri Tenhunen<br />
Johtaja<br />
InnoSteel-hankekokonaisuus
2<br />
TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY T<br />
Tilauskantojen vahvistuminen vahvisti metallia<br />
Kone- ja metallituoteteollisuuden<br />
tilauskanta vahvistui euromääräisesti<br />
vuoden alkukuukausien<br />
aikana niin, että tilauskannan arvo<br />
oli maaliskuun lopussa 14 % suurempi<br />
kuin vuosi sitten ja seitsemän<br />
prosenttia suurempi kuin<br />
viime joulukuussa. Kaiken kaikkiaan<br />
liikevaihto alan yrityksissä oli<br />
kesään mennessä suurempi edellisvuodesta.<br />
Ryhmäpäällikkö Jukka<br />
Palokangas Teknologiateollisuus<br />
ry:stä sanoo, että tilanteen koheneminen<br />
on koskenut melko laajasti<br />
kone- ja metallituoteteollisuuden<br />
yrityksiä.<br />
Hän katsoo liikevaihdon ja tilauskannan<br />
nousun selittyvän osin metallien<br />
viime vuonna voimakkaasti nousseilla<br />
hinnoilla. Nyt yritykset ovat kyenneet<br />
hinnoittelemaan sen lopputuotteissa,<br />
mikä jossain määrin nostaa liikevaihdon<br />
arvoa.<br />
- Yritykset lisäävät myös palveluja,<br />
joka on osa uutta liiketoimintakonseptia.<br />
Kysyntää on nyt enemmän kasvun<br />
maissa Keski- ja Itä-Euroopassa sekä<br />
Aasiassa.<br />
Hämeen Teräsrakenteen karkaistuja lasiaskelmia käytettiin ensimmäisen kerran Oulun<br />
asuntomessuilla uudentyyppisessä kiertävässä portaassa.<br />
Rakennemuutos käynnissä<br />
Palokangas sanoo globaalin rakennemuutoksen<br />
tarkoittavan sitä, että<br />
suomalaisyrityksiä toimii ja kasvaa<br />
entistä enemmän ulkomailla ja kasvattaa<br />
henkilöstöä siellä.<br />
- Rakennemuutos on nyt käynnissä.<br />
Yritykset joutuvat miettimään, millä ne<br />
varmistavat kilpailukykynsä tulevaisuudessa.<br />
Niinpä investoinnit pääosin<br />
suuntautuvat ulkomaille. Ei ole näkyvissäkään,<br />
että kone- ja metallituoteteollisuuden<br />
henkilöstömäärä kasvaisi<br />
Suomessa, vakuuttaa Palokangas.<br />
Investointipäätökset ja yrityskaupat<br />
suuntautuvat pääosin ulkomaille.<br />
Suomeen tehtävät investoinnit tähtäävät<br />
enemmän kapasiteetin korvaamiseen<br />
tai tuotannon rationalisoimiseen,<br />
ei niinkään tuotantokapasiteetin<br />
laajentamiseen. Palokangas sanoo,<br />
että tulevaisuuttaan rakentavat yritykset<br />
toimivat pääosin siellä, missä<br />
markkinat kasvavat.<br />
- Tämä näkyy vähitellen myös<br />
alihankintaketjuissa, jotka joutuvat<br />
entistä enemmän panostamaan<br />
ulkomaille ollakseen konsernin tasolla.<br />
Valtion pitäisi panostaa<br />
tutkimukseen ja tuotekehitykseen<br />
Yritysten toimintaympäristö Suomessa<br />
on suurimpia huolenaiheitamme tällä<br />
hetkellä. Palokangas sanoo, että<br />
ensinnäkin tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit<br />
ovat viime vuosina vähentyneet.<br />
- Olemme vaatimassa, että hallituksen<br />
ja eduskunnan pitää herätä siihen,<br />
että nyt on viimeinen hetki panostaa<br />
julkiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen.<br />
Näin hyvin usein riskejä ottamaan<br />
joutuvat pk-yritykset olisivat<br />
rohkeampia. Toivomme, että riskiä<br />
jaettaisiin valtiovallan tullessa enemmän<br />
mukaan. Suomessa pitäisi<br />
panostaa enemmän opetuksen laatuun<br />
aina toisesta asteesta korkeakouluihin.<br />
Hallitus on verkkaisesti liikkeellä eikä<br />
täällä ole herätty siihen todellisuuteen,<br />
jonka edessä yritykset ovat, ihmettelee<br />
Palokangas.<br />
Teknologiateollisuus ry yrittää kaikin<br />
tavoin viestittää tästä tarpeesta ja siitä,<br />
että teollisuudessa tutkimus ja tuotekehityspanostus<br />
ovat kehittyneet aivan<br />
liian heikosti viime vuosina sen sijaan,<br />
että olisi kasvussa. Julkinen rahoitus<br />
olisi pk-yrityksille tositärkeää.<br />
- Henkilöstön eläköityminen nopeutuu<br />
lähivuosina räjähdysmäisesti. Koko<br />
teknologiateollisuudesta eläköityy<br />
vuosittain 5000- 6000 työntekijää.<br />
Alalle palkataan siten edelleen runsaasti<br />
osaajia, mutta mistä he löytyvät<br />
Useinkaan kyse ei ole niinkään<br />
määrällisestä ongelmasta, vaan<br />
palkattavan henkilöstön osaamisen<br />
tasosta. Ulkomailta tuotavia osaajia on<br />
voitava hyödyntää joustavasti, jos<br />
halutaan säilyttää tuotanto Suomessa.<br />
Vuokratyövoimaa tuodaan esimerkiksi<br />
Puolasta, jos ei Suomesta löydy<br />
kädentaitajia.<br />
Hämeenlinnan seudulla Innosteel<br />
kokonaisuutta rakennetaan parantamaan<br />
alueen tutkimus- ja tuotekehityspanostusta<br />
ja toisaalta kouluttamaan<br />
osaavaa henkilöstöä alueen yrityksille.
OIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY TOIMIALAESITTELY<br />
3<br />
Trendikäs puuteräsporras on<br />
nyt suosittu sisustuselementti<br />
Hämeen Teräsrakenne on parin<br />
viime vuoden aikana muuttanut<br />
tuotantoaan perinteisestä hallirakentajasta<br />
myös portaiden tekijäksi.<br />
Oman tuotekehittelyn tuloksena<br />
yritys on tällä hetkellä Suomen<br />
suurin teräs-puuportaiden<br />
valmistaja. Portaiden osuus on<br />
tuotannosta nyt 15 prosenttia,<br />
mutta toimitusjohtaja Matti Karimies<br />
tietää sen nousevan jo loppuvuoteen<br />
mennessä. Kehitteillä,<br />
mutta vielä salaisuuden varjossa<br />
olevalle uudelle parvekejärjestelmälle<br />
hän ennustaa 35-40 prosentin<br />
tuotanto-osuutta.<br />
Portaita yrityksessä on tehty kolmisen<br />
vuotta ja Karimiehen mukaan painettu<br />
kovaa. Jo seitsemän vuotta sitten,<br />
ollessaan Rautaruukilla töissä hän tiesi<br />
teräs-puuportaiden tuottajan voivan olla<br />
tyytyväinen, jos löytäisi 20 asiakasta<br />
vuodessa. Tänä vuonna Hämeen<br />
Teräsrakenne on myynyt jo 61:t Cantiportaat<br />
ja ollaan vasta puolivälissä<br />
vuotta. Mistä johtuu puu-teräsportaiden<br />
kova kysyntä<br />
- Portaat ovat nyt osa sisustamista.<br />
Kun katsot sisustuslehtiä, niin portaat<br />
ovat pääosassa, kun katsot tv-ohjelmia,<br />
niin portaat ovat usein esillä.<br />
Ostava yleisö on pitänyt tuotteestamme,<br />
joka sopii samalla sisustuselementiksi.<br />
Se on pitänyt toimivista<br />
ratkaisuistamme, joilla portaat saa liki<br />
mahdottomiin paikkoihin, myhäilee<br />
Karimies.<br />
Hämeen Teräsrakenne valmistaa<br />
kahta erityyppistä porrasta, joista<br />
kummatkin sopivat erityisesti kivitalorakentamiseen.<br />
Portaiden kaiteissa<br />
käytetty lasi antaa sisustuselementille<br />
läpinäkyvyyttä. Yrityksen julkisiin<br />
tiloihin ja yksityisiin koteihin valmistamia<br />
portaita katsellessa tuntuu siltä,<br />
että porrasrakentamisessa olisi astuttu<br />
aimo harppaus eteenpäin.<br />
- Ei tällaisia portaita olekaan aiemmin<br />
tuotteistettu. Yksin kappalein<br />
tehden ne olisivat melko kalliita. Vaikka<br />
asiakas pystyy tilaamaan sellaisen<br />
kun haluaa, ei hinta nouse pilviin,<br />
koska teemme tiettyjä osia sarjatuotantona.<br />
Ensimmäiset portaat olivat Kotkan<br />
asuntomessuilla esillä jo vuonna 2002.<br />
Canti-portaan markkinoinnin yritys<br />
siirsi kokonaan itselleen vasta keväällä<br />
2004. Lokakuussa 2004 Meidän Talolehdessä<br />
ollut porraskuva artikkelin<br />
“Lasin käyttö sisustamisessa” yhteydessä<br />
räjäytti pankin. Kuvatekstin<br />
mukaista “Viehättävän kepeää porrasta”<br />
halusivat kaikki.<br />
- Porras on helppo ostaa, koska sitä<br />
ei tarvitse suunnitella aina uudestaan.<br />
Asiakas voi valita mallin mukaan<br />
haluamansa ja valita vielä mieleisensä<br />
puulaadunkin. Canti-porras on myös<br />
laadukkaampi ja ulkonäöltään keveämpi<br />
kuin perinteinen puuporras. Kaikkiin<br />
paikkoihin puuportaita ei edes pysty<br />
toteuttamaan. Portaamme ovat myös<br />
mukavat käytössä, eivät nitise eivätkä<br />
natise, nauraa Karimies.<br />
Itse asiassa nykyrakentaminenkin<br />
suosii portaita, sillä yhä enemmän<br />
tehdään kaksikerroksisia taloja.<br />
Tuohon “ uuteen” sisustuselementtiin<br />
suhtaudutaan vakavasti. Yhä enemmän<br />
tulee asiakkaita, jotka haluavat<br />
vaihtaa vanhan portaan uuteen ja<br />
siihen valitaan tyyliin sopivaa puuta.<br />
Karkaistuja lasiaskelmia käytettiin<br />
ensimmäisen kerran Oulun asuntomessuille<br />
tulevassa uudentyyppisessä<br />
kiertävässä portaassa. Porras on<br />
italialaissyntyisen Venanzia Rizzin<br />
suunnittelema. Uutta on myös yrityksen<br />
suunnittelema keskipalkkinen<br />
porras. Porrasvalmistajan tulee olla<br />
myös turvallisuusvaatimusten asiantuntija,<br />
asiakkaiden toiveita joudutaan<br />
välillä rakentamismääräysten vuoksi<br />
karsimaan.<br />
www.hameenterasrakenne.fi<br />
Viktor Laan hitsaa espoolaisen omakotitalon kiertävää porrasrunkoa Hämeen Teräsrakenteen<br />
tuotantotilassa.
4<br />
Johanna Kokko:<br />
Kokousmatkailuprojekti ylitti kaikki odotukseni<br />
- Kokousmatkailu III –projekti ylitti<br />
kaikki odotukseni. Ikinä en aloittavana<br />
yrittäjänä olisi muuten saanut<br />
niin laajaa ja hyvää kontaktiverkostoa.<br />
Samaten koulutus on osunut<br />
kohdallani nappiin, ylistää ohjelmapalveluyrittäjä<br />
Johanna Kokko.<br />
Kokko sanoo, ettei ihmettele lainkaan,<br />
vaikka nyt Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme<br />
vetää jo kolmatta projektia. Yrittäjän<br />
mielestä koulutukseen satsattu raha<br />
on tuonut itsensä monin kerroin takaisin.<br />
- Sillä rahalla en olisi pystynyt<br />
yritystäni yksin markkinoimaan.<br />
Yhteismarkkinointi on ollut varmaan<br />
meille kaikille tuloksellista. Omalla<br />
aktiivisuudellaan hankkeesta saa irti<br />
juuri niin paljon kuin siihen itse panostaakin.<br />
Hankkeet ovat yksi nykypäivän<br />
tärkeimmistä työkaluista tällä alalla,<br />
uskoo vajaat kaksi vuotta sitten<br />
yrittäjänä aloittanut Kokko.<br />
Miekan Maaseuturavintolan nykyisiin<br />
kehittämisajatuksiin Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeen hallinnoima<br />
Kokousmatkailu III –projekti osui Päivi<br />
Kalliokosken sanoin paremmin kuin<br />
“nenä päähän”. Miekassa myydään<br />
jatkossa koko piha-aluetta ja miljöötä<br />
sekä erikoistutaan tapahtumien<br />
järjestämiseen.<br />
- Puolet toiminnastamme suuntautuu<br />
yritysasiakkaisiin ja kokousmatkailun<br />
kehittämiseen, joten meille oli<br />
tärkeätä lähteä mukaan heti ensimmäiseen<br />
projektiin ja olla mukana jatkossa.<br />
Yrityksen koko henkilökunta on<br />
osallistunut koulutukseen tehtäväkenttänsä<br />
mukaisesti, koska lyhyet koulutusjaksot<br />
on ollut helppo sijoittaa työn<br />
lomaan, sanoo Kalliokoski.<br />
Tutustumiskäynnit ovat yrittäjän<br />
mielestä olleet antoisia, sillä yksittäisenä<br />
asiakkaana moneen yritykseen<br />
olisi muuten mahdoton päästä käymään.<br />
Kokousmatkailu III -hanke jatkaa<br />
kokousmatkailupalveluita, luonto- ja<br />
maaseutupalveluita sekä liikelahjoja<br />
tuottavien yritysten verkottamista.<br />
Matkailupäällikkö Leena Pitkänen<br />
kertoo, että kymmenen alueen yritystä<br />
on ollut alusta asti mukana. Ensimmäisessä<br />
projektissa oli mukana 23,<br />
toisessa 35 ja kolmannessa 39 yritystä.<br />
Ohjelmapalveluyrittäjä Johanna Kokko on<br />
sekä koulutukseen että kontaktiverkostoon<br />
tyytyväinen.<br />
Tapahtumat<br />
tuotepaketeiksi<br />
-hankkeesta<br />
myönteistä<br />
palautetta<br />
Runsaasti myönteistä palautetta on<br />
tullut Tapahtumat tuotepaketeiksi –<br />
hankkeeseen osallistuneilta kuudeltatoista<br />
tapahtumanjärjestäjältä<br />
kautta linjan. Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong><br />
Hämeen hallinnoima hanke jatkui<br />
viimevuotiseen tapaan assistenttinaan<br />
Anita Miettunen. Tavoitteena<br />
oli tehdä tapahtumia tunnetuksi ja<br />
näin saada enemmän kävijöitä<br />
seudulle yöpymään ja viihtymään.<br />
- Verkottuminen onnistui hyvin ja<br />
hankkeessa mukanaolevat ovat<br />
oppineet tuntemaan toisensa. Uskon,<br />
että syntynyt yhteistyö jatkuu hankkeen<br />
päätyttyäkin, sanoo Miettunen.<br />
Osallistujille järjestetyt koulutustilaisuudet<br />
ovat antaneet tietotaitoa<br />
tapahtumien järjestämisestä ja niiden<br />
Kari Kaloinen Tuuloksen maaseutumarkkinoista<br />
on erityisen tyytyväinen Tapahtumat<br />
tuotepaketeiksi -hankkeen kokonaisjärjestelyyn<br />
ja tasokkaisiin toimintamalleihin.<br />
taloudenhoidosta. Opintomatkoilla on<br />
tutustuttu muihin vastaavien tapahtumien<br />
järjestäjiin uusia ideoita ja näkökulmia<br />
saaden.<br />
- Erinomaista hyötyä hankkeesta on<br />
nimenomaan ollut tutustuminen<br />
huippuosaajiin. Heidän haastattelunsa<br />
ovat auttaneet tietojen vahvistamisessa<br />
ja uusien ideoiden saamisessa,<br />
toteaa Kari Kaloinen Tuuloksen<br />
Maaseutumarkkinoista.<br />
Hänen vetämänsä tapahtuma<br />
keskittyi mainostamaan itseään<br />
pääasiassa paikallisissa lehdissä.<br />
Kaloinen on hyvin iloinen, että hankkeessa<br />
mukanaolevat ovat saaneet<br />
näkyvyyttä myös valtakunnallisessa<br />
ilmoittelussa.<br />
- Meille selvin hyöty on rahallinen,<br />
pamauttaa tuottaja Martti Töttölä<br />
Hämeenlinnan Kesäteatterista.<br />
Kesäteatterikin on hankkeen yhteismainonnan<br />
myötä päässyt valtakunnalliseen<br />
katsojaympäristöön ja<br />
Töttölän mielestä jopa järkevän kokoisin<br />
mainoksin.<br />
- Me olemme voineet panostaa<br />
paikkakunnan lehtiin. Katsomme, että<br />
yhteismainonnan luominen oli todella<br />
tärkeä ja jo odotettukin asia.<br />
Muuta konkreettista hyötyä teatterimies<br />
ei vielä tässä vaiheessa pysty<br />
mittaamaan, koska jatkuvuus on<br />
tärkeintä. <strong>Uusi</strong>a tuttavuuksia on tullut<br />
ja yhteistyötä tehty. Töttölä on mielissään,<br />
että kerrankin väkeä on saatu<br />
saman pöydän ääreen.<br />
Tapahtumat tuotepaketeiksi –hanke<br />
on vastannut sekä Kaloisen että<br />
Töttölän odotuksia. Mukana olevat<br />
tapahtumat ovat saaneet lisää markkina-arvoa<br />
ja he itse ovat saaneet uutta<br />
tietotaittoa niiden kehittämiseksi.
5<br />
InnoSteelistä pitäisi löytyä<br />
tuotantotiloja pk-yrityksille<br />
Menetelmä- ja tuotekehityksen<br />
erikoisyritys AWEL Technologies<br />
<strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja Mika Leinonen<br />
toivoo, että InnoSteelistä ajan<br />
mittaan löytyisi tuotantotiloja pkyrityksille.<br />
Hän tarttuu mielellään<br />
InnoSteelin mahdollisuuksiin sen<br />
pienosakkaana, yrittäjänä ja Inno-<br />
Steel Factoryn laitevalintoja suunnittelevan<br />
ryhmän jäsenenä.<br />
- Edustamme metalliteollisuuden alalla<br />
erilaista osaamista, elektroniikka- ja<br />
koneautomaatiota. Koen enemmän<br />
kuin luontevana yhteistyön InnoSteelin<br />
kanssa. Se tietää hyötyä kaikille<br />
osapuolille ja vahvistaa InnoSteelin<br />
toimintaa.<br />
Leinonen kaipaa nimenomaan<br />
sellaisia tuotantotiloja, joissa olisi<br />
mahdollisuus prototyyppien kehittämiseen<br />
ja kokeiluun. Tiloissa olisi<br />
Toimitusjohtaja Mika<br />
Leinonen (oik.) ja Heimo<br />
Leinonen prototyypin<br />
äärellä. - Tuotteemme<br />
suuntautuvat mikrobihallinnan<br />
järjestelmiin.<br />
Hyötyjänä on koko<br />
elintarviketeollisuus.<br />
myös mahdollista saada kontakteja<br />
muihin metalliteollisuuden osaajiin.<br />
Tuotekehitys- ja suunnitteluyritys<br />
tarvitsee jatkuvasti ohutlevytuotteita.<br />
Ne AWEL joutuu nyt teettämään<br />
muualla, mutta Leinosen haaveena<br />
olisi saada tekeminen oman tuotantotilan<br />
lähelle, jotta voisi kokeilla eri<br />
vaihtoehtoja. AWELilla on roppakaupalla<br />
tuoteaihioita, joita yritys odottaa<br />
pääsevänsä työstämään.<br />
- Tarvitsisimme tukea ja ammattitaitoa<br />
mekaniikan puolelta, jopa uusia<br />
ratkaisumalleja, toivoo Leinonen.<br />
Mekaniikan alalle tarvitaan lisää aivoja<br />
InnoSteelin esiselvitystyöryhmään<br />
parin vuoden ajan kuulunut M-<br />
Components <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja<br />
Juhani Lemström suhtautuu suurin<br />
odotuksin hankkeen toteutumiseen.<br />
Hän sanoo, että automatisoidussa<br />
tuotannossa tarvitaan perusprosessien<br />
todella hyvää hallintaa<br />
ja analyyttistä otetta. Perinteisen<br />
ammattimiehen taidot eivät enää<br />
riitä.<br />
Vaativien ajoneuvo- ja koneenosien<br />
valmistuksen erikoistuneessa yrityksessä<br />
ja yleensä toimialalla tarvitaan<br />
lisää aivoja, ihmisiä, jotka osaavat<br />
käyttää robotteja.<br />
- Mekaniikka on menettänyt aivoja<br />
liiaksikin muille aloille. Nyt pitää saada<br />
opiskelijat huomaamaan, että alalla<br />
riittää haasteita, korostaa Lemström<br />
pohtiessaan InnoSteelin tarjoamia<br />
mahdollisuuksia toimia metalliyritysten<br />
ja opiskelijoiden puolueettomana<br />
kohtaamis- ja koulutuspaikkana.<br />
<strong>Uusi</strong>en työntekijöiden kouluttaminen<br />
vaatii yrityksessä nykyään kohtuutto-<br />
man kovia ponnistuksia, perusosaamisenkin<br />
tasolla. Lemström odottaa<br />
toiveikkaana koulutustehtaan tuovan<br />
alalle uudenlaista osaamista.<br />
- Alan vetovoimaisuus on nyt huono.<br />
Opiskelijat eivät kerta kaikkiaan tunne<br />
mekaniikan antamia haasteita, sanoo<br />
Lemström.<br />
Aivan valmistuvan InnoSteel Factoryn<br />
kupeessa olevan, vuonna 1996<br />
perustetun M-Componentsin johtaja<br />
sanoo, että eteenpäin on mentävä<br />
myös tuotekehityksen puolella. Tuoteja<br />
menetelmäsuunnittelun vauhdilla<br />
kehittyvät ohjelmistot yhdistettynä<br />
alan vahvaan perusosaamiseen<br />
tarjoavat monesti halpatuontia paljon<br />
kilpailukykyisemmän vaihtoehdon, jos<br />
se oivalletaan.<br />
CNC-koneistaja Janne<br />
Kakkinen ja toimitusjohtaja<br />
Juhani Lemström<br />
työstökeskuksen<br />
äärellä
6<br />
Teknologiakeskuskonseptia sovelletaan<br />
teknologiakylissä – Lammi aloittaa ensimmäisenä<br />
Teknologiakeskuskonseptia sovelletaan<br />
jatkossa myös Hämeenlinnan<br />
seudulle. Tavoitteena on saada<br />
lisää osaamiseen perustuvaa<br />
teknologialähtöistä yritystoimintaa<br />
Hämeenlinnan Visamäkeen, Lammin<br />
Biologiselle asemalle, Lammin<br />
Evolle sekä Hattulan Lepaalle.<br />
Teknologiakeskus Innopark <strong>Oy</strong>:n<br />
toimitusjohtaja Pekka Jalava sanoo,<br />
että pääpainopisteenä ovat<br />
ympäristöteknologian hyödyntäminen<br />
sekä alan yritykset.<br />
Jo Hämeenlinnan seudun teknologiakeskuksen<br />
perustamisen yhteydessä<br />
vuonna 2001 varattiin aputoiminimi<br />
Hämeenlinnan seudun teknologiakylät.<br />
Jalava sanoo, että ensin piti rakentaa<br />
teknologiakeskus, joka tuottaa soveltuvin<br />
osin konseptinmukaiset palvelut.<br />
Nyt on aika lähteä levittämään teknologiakeskuskonseptia<br />
myös tilojen<br />
osalta Hämeenlinna seudulle. Konsepti<br />
tuo yrittäjälle tilat, palvelut, kehittämisen<br />
ja yhteyden tietoon.<br />
Teknologiakeskuksen teknologiakylien<br />
tavoitteena on nimenomaan<br />
tukea yritystoiminnan syntymistä<br />
ensisijaisesti ympäristöteknologiayrityksen<br />
lähtökohdista. Valitut seudulliset<br />
solmupisteet, Visamäki, Hämeenlinna<br />
(HAMK), Biologinen asema,<br />
Lammi(HY), Evo, Lammi (HAMK) ja<br />
Lepaa, Hattula (HAMK) tavoittelevat<br />
riittävää toiminnallinen volyymiä ja<br />
seudullista palvelukokonaisuutta.<br />
Asiakasyritysten sekä tutkimus- ja<br />
koulutusyksiköiden välille rakennetaan<br />
tiivis, lisäarvoa tuottava yhteistoimintamalli<br />
osaksi seudullista innovaatioketjua.<br />
Lammi aloittaa<br />
valle yritystoiminnalle. Ensimmäiseksi<br />
kohoaa kokeellisen ekologian tutkimushalli<br />
ja toimistotilaa. Lammilla<br />
aloitetaan, koska metapopulaatiotutkimiseen<br />
erikoistunut Suomen<br />
akatemian huippuyksikkö on ilmaissut<br />
halunsa siirtyä Lammille. Professori<br />
Hanskin ryhmä hyväksyttiin kesäkuussa<br />
Suomen Akatemian huippuyksiköksi<br />
jatkokaudelle 2006-2011.<br />
- Lammilla sijaitsevan teknologiakylän<br />
kokonaisvolyymiksi on suunniteltu<br />
vajaata 6000 neliötä. Ensimmäisessä<br />
vaiheessa ryhdytään ehkä ensi maaliskuussa<br />
rakentamaan 1300 bruttoneliömetrin<br />
suuruista, kustannuksiltaan 2,1<br />
miljoonan euron tutkimushallia. Sen<br />
yhteyteen on luonnosteltu lisää toimis-<br />
to-, aula- ja yhteistilaa 1700 neliötä.<br />
Rakentaminen jatkuu vaiheittain<br />
kysynnän mukaan. Rakennuttajana on<br />
Teknologiakeskus Innopark <strong>Oy</strong>, kertoo<br />
Jalava.<br />
- Kun Lammilla on jo 50 vuoden ajan<br />
toiminut yhteys yliopistomaailmaan ja<br />
päinvastoin, on teknologiakylän<br />
syntyminen kunnan kannalta erittäin<br />
merkittävä. Sehän tietää yritystoiminnan<br />
syntymistä ja kehittymistä yliopiston<br />
laitoksen rinnalle, sanoo Lammin<br />
vt. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi.<br />
Hirviniemi sanoo kunnan suhtautuvan<br />
myönteisesti kylän syntymiseen ja<br />
pitää asiaa seudullisestikin perin<br />
merkittävänä.<br />
Lammi aloittaa ja sinne rakennetaan<br />
vaiheittain toimitiloja Helsingin yliopistolle<br />
ja ympäristöteknologiaan perustu-<br />
Teknologiakylä ja kokeellisen ekologian tutkimushalli – kokonaisuus sijoitetaan Lammin biologisen<br />
aseman rakennusryhmän läheisyyteen. Kuvassa ylimmäisenä näkyy kolme ensimmäistä<br />
rakennusvaihetta
7<br />
Riskienhallintaa verkkoon eurooppalaisena<br />
yhteistyönä toteuttaa<br />
Hämeen osaamiskeskus keväällä<br />
alkaneen projektin avulla. Ohjelmajohtaja<br />
Tiina Front-Tammivirta<br />
kertoo, että Teknologiakeskus<br />
Innopark ja sitä kautta Hämeen<br />
osaaamiskeskus on partnerina EU:n<br />
Interreg III C:n Stiment –ohjelman<br />
projektissa eLearning Education<br />
Centre for SMEs(eLEC).<br />
Riskienhallintaa verkkoon<br />
- Tavoitteena on pk-yrittäjyyden kehittäminen<br />
ja yritysten toimintaedellytysten<br />
tukeminen verkko-oppimisen avulla.<br />
EU-rahoitteisen projektin aikana<br />
luodaan pilottikoulutus, jonka sisällöksi<br />
on valittu alueellisten koulutustarvekartoitusten<br />
tuloksena riskienhallinnan<br />
kehittäminen. Koulutus on kohdennettu<br />
metallialan pk-yrityksille projektin<br />
partnerimaissa Puolassa ja Ruotsissa.<br />
Verkko-opiskelua tuodaan tuetusti ja<br />
tärkeäksi koetulla aiheella pk-yritysten<br />
saataville ja tietoisuuteen. Riskienhallinnan<br />
perusteiden esittelyyn tuotettiin<br />
lyhyet itseopiskelujaksot, jotka sisältävät<br />
pieniä testejä ja interaktiivisia<br />
tehtäviä. Osallistujilla oli mahdollisuus<br />
Ohjelmajohtaja Tiina Front-Tammivirran takana näkyy K-talo, jossa Hämeen osaamiskeskus on<br />
huhtikuun alkuun saakka.<br />
tehdä ohjatusti yrityskohtainen haavoittuvuusanalyysi<br />
sekä riskienhallinnan<br />
toimintasuunnitelma.<br />
- Projektissa esille tulleita asioita on<br />
jokaisen pk-yrityksen syytä käydä läpi.<br />
Uskon, että oppimista tapahtui kaikilla<br />
ja työkaluja löytyi, sanoo tuotantopäällikkö<br />
Jari Lauttia riihimäkeläisestä<br />
LaserPlusasta.<br />
Sen sijaan pilottihankkeen tekninen<br />
puoli ei hänen mielestään sujunut<br />
suunnitelmien mukaisesti. Lauttia<br />
toivoo, että tällainen palvelu olisi<br />
testattu ennen kuin se otetaan käyttöön.<br />
Yrityksien työskentelylle on<br />
tärkeää, että hankkeessa voidaan<br />
edetä sovitun aikataulun mukaisesti.<br />
ICT Agents tarjoaa: it-asiantuntemusta pk-yrityksille<br />
Maaliskuussa käynnistynyt ICT<br />
Agents –projekti tarjoaa eteläsuomalaisille<br />
elintarvikealan, hyvinvointialan<br />
ja metallin pk-yrityksille<br />
it-asiantuntija- ja kansainvälistämispalvelua.<br />
Projekti toimii Etelä-<br />
Suomen alueella ja lisäksi sillä on<br />
yhteistyökumppanit Italian Lombardian,<br />
Ranskan Lorrainen ja Ruotsin<br />
Övre Norrlandin maakunnissa.<br />
Projektiin mukaan ilmoittautuvat<br />
yritykset saavat puolueetonta it-alan<br />
asiantuntijapalvelua. Projektin palkkaama<br />
asiantuntija tutustuu aluksi yrityksen<br />
toimintaan esittäen ratkaisuja, joita<br />
yritys voisi käyttää toimintansa tehostamiseen<br />
tietotekniikkaa hyväksikäyttäen.<br />
Ratkaisut saattavat liittyä mm.<br />
laskutukseen, asiakkaan hallintaan tai<br />
sähköpostin hyödyntämiseen.<br />
- Asiantuntijamme ehdottaa, millainen<br />
järjestelmä saattaisi auttaa. Kaikki<br />
ehdotukset tehdään yrittäjälähtöisesti.<br />
Tietotekniikka on yritystä varten eikä<br />
päinvastoin. Kaiken lähtökohtana on<br />
kuitenkin luonnollisesti yrittäjän oma<br />
halu kehittää yritystään, selvittää<br />
projektipäällikkö Petri Halonen.<br />
Lyhyesti sanoen, yritys ostaa<br />
palveluna it-alan kartoituksen ICT<br />
Agents -projektilta sekä hankkii järjestelmän<br />
ja käyttöönoton mistä haluaa.<br />
Osallistuminen on yritykselle kannattavaa,<br />
sillä ICT Agents kattaa suurimman<br />
osan kustannuksista.<br />
Halonen toivoo, että syksyn alkaessa<br />
mukana olisi viisitoista yritystä.<br />
Tavoitteena on saada yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa yhteisiä kokemuksia,<br />
joita voidaan vertailla projektin kansainvälisten<br />
kumppaneiden kanssa.<br />
Kokemukset dokumentoidaan, jotta<br />
tietotaito ja kokemus olisivat kaikkien<br />
käytössä.<br />
Mukana olevat it-alan yritykset sekä<br />
pk-yritykset voivat luoda kontakteja ja<br />
yhteistyökumppanuuksia neljässä<br />
maassa.<br />
Projektipäällikkö Petri Halonen toivoo, että<br />
mahdollisimman moni elintarvikealan, metallin<br />
ja hyvinvointialan yritys seudulta lähtisi<br />
projektiin mukaan. – Hyviä kontakteja ja<br />
kumppanuuksia voi syntyä eri puolille Eurooppaa<br />
yhteistyökumppaneidemme kautta.<br />
Projektista lisätietoja: www.innopark.fi projektit ICT Agents
8<br />
Hämeenlinnan työvoimatoimiston imago<br />
muuttuu työnhakukeskuksen myötä<br />
Hämeenlinnan työvoimatoimisto on<br />
yksi kuudestatoista pilottitoimistosta,<br />
joissa palvelumalli uudistuu<br />
tämän vuoden aikana. Työvoimatoimiston<br />
alakertaan avautuu syyskuun<br />
puolivälissä työnhakukeskus,<br />
joka esimiehensä Merja Ylipaavalniemen<br />
mukaan on irrallaan perinteisestä<br />
työttömyysturvaan kytkeytyvästä<br />
toimintaympäristöstä ja<br />
imagosta.<br />
Katutason tilasta rakennetaan työnantajien,<br />
työnhakijoiden ja kouluttajien<br />
kohtaamispaikka, jossa on uusi tapa<br />
toimia ja palvella.<br />
- Tarjoamme modernin ja joustavan<br />
palveluvaihtoehdon työtä ja koulutusta<br />
hakeville henkilöille sekä areenan<br />
yrityksille ja oppilaitoksille.<br />
Ylipaavalniemi kertoo, että työnhakukeskuksessa<br />
on yrittäjille, työnantajille<br />
ja kouluttajille varattu paikka, jossa<br />
olla esillä. Työnhakukeskuksessa<br />
voidaan järjestää mm. yritysesittelyjä,<br />
rekrytointitapahtumia, minimessuja tai<br />
koulutusesittelyjä. Tila on käytössä<br />
täysin maksutta ja työvoimatoimisto<br />
huolehtii myös tapahtumien markkinoinnista.<br />
- Tänne voi tulla mikä tahansa yritys<br />
kertomaan itsestään kaikille taloon<br />
poikkeaville. Ja omalla ideallakin<br />
kannattaa lähestyä.<br />
Työnhakukeskuksessa on tarjolla<br />
runsaasti tietokoneita työnhakijoiden<br />
tai koulutusta etsivien tiedonhankintaa<br />
varten. Asiakas saa henkilökohtaista<br />
tukea ja opastusta työnhakuun sekä<br />
koulutusetsintään ja työhallinnon<br />
verkkopalvelujen käyttöön. Alakerran<br />
kaikki yhdeksän työntekijää ovat<br />
avonaisessa tilassa ja heitä on helppo<br />
lähestyä, sillä väliseinät on poistettu.<br />
Ainoastaan asiakashaastattelut<br />
käydään lasiseinien takana.<br />
- Olemme jo opetelleet opastamaan<br />
asiakkaita nettikäyttöön. Nyt lisääm-<br />
me isommilla volyymeillä työnantajatietämystämme<br />
ja lisäämme myös<br />
työnantajakäyntejä.<br />
Työnhakukeskuksessa palvelevat<br />
seuraavat työvoimatoimiston palvelut:<br />
Työnantajapalvelut, HenkilöstöRatkaisut,<br />
EURES ja työluvat eli kansainväliset<br />
palvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelu,<br />
verkkopalvelut ja työnhakuvalmennus.<br />
Työhakukeskuksen toiminta kytkeytyy<br />
kiinteästi perinteisen toisessa<br />
kerroksessa olevan työvoimatoimiston<br />
ja torin laidalla sijaitsevan Työvoiman<br />
palvelukeskuksen toimintaan. Työnhakukeskuksessa<br />
ei käsitellä työttömyysturvaan<br />
liittyviä asioita.<br />
Asiointi työnhakukeskuksessa ei<br />
myöskään vaadi rekisteröitymistä<br />
työvoimatoimiston asiakkaaksi. Siellä<br />
voi asioida täysin anonyymisti oli sitten<br />
työtön, työssä oleva, opiskelija tai<br />
muuten liikkeellä oleva.<br />
Johtava työvoimaneuvoja Simo Hänninen, työnhakukeskuksen esimies Merja Ylipaavalniemi ja työvoimaneuvojat Jari Lartama ja Liisa Lahti<br />
kertovat saaneensa hyvää myönteistä palautetta asiakkailta uudesta imagosta ja pehmeämmästä tyylistä.
9<br />
Hämeenlinnan seudun kesäkuussa<br />
vahvistetun elinkeinostrategian<br />
tavoitteiden mukaisesti Suomen<br />
parhaalla kasvualueella on vuoteen<br />
2010 mennessä vuosittain 400 uutta<br />
yritystä ja 700 uutta työpaikkaa<br />
yritysten liikevaihdon kasvaessa<br />
viisi prosenttia. Seudun väestön<br />
kokonaismäärä on tuolloin kaavailujen<br />
mukaan 92 000.<br />
Elinkeinostrategiassa todetaan, että<br />
yritysten nettomäärä on nyt nousussa ja<br />
elinkeinorakenne monipuolinen. Vahvuuksien<br />
lista on pitkä. Seudulla näkyy<br />
tekemisen meininki ja positiivinen kierre<br />
etenkin suurten hankkeiden myötä.<br />
Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö<br />
on päässyt hyvään vauhtiin ja yritysilmasto<br />
on muutenkin kohentumassa.<br />
Tähän oman lisänsä tuo oppilaitosten<br />
panostus yrittäjyyskoulutukseen sekä<br />
yrittäjäopisto. Tilaa on saatu myös<br />
uusille erikoiskaupan ratkaisuille.<br />
Henkilöstö ja yrittäjät ikääntyvät ja<br />
ikäluokat pienenevät. Se tietää kilpailua<br />
työvoimasta ja ammattitaitoisen työvoi-<br />
Elinkeinostrategiassa pitäydytään<br />
edelleenkin vahvaan kasvuun<br />
man puutetta. Elinkeinostrategia on tehty<br />
tukemaan seudun nykyisten yritysten<br />
kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia.<br />
Osaamis- ja innovaatioympäristöä<br />
vahvistetaan tiivistämällä yhteyksiä<br />
Helsinkiin ja Tampereelle, panostamalla<br />
koulutus- ja tutkimuskeskuksiin ja<br />
hyödyntämällä valtakunnallisia innovaatioverkostoja<br />
sekä edistämällä<br />
yritysklustereiden rakentamista.<br />
Hämeenlinnan seudun heikkoudeksi<br />
lasketaan se, että alueella on muutamien<br />
suuryritysten lisäksi pääasiassa<br />
pieniä, muutaman hengen yrityksiä,<br />
keskisuurten loistaessa harvalukuisuudellaan.<br />
Työmarkkinoilta poistuu<br />
enemmän henkilöitä kun sinne tulee ja<br />
ero kasvaa melkoisesti vuoteen 2010<br />
mennessä. Puutteina pidetään teknillisen<br />
ja kaupallisen yliopisto-opetuksen<br />
puutetta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan<br />
vähäisyyttä. Vaikka Hämeenlinnan<br />
seutu on vahvaa kasvualuetta ja<br />
Elinkeinostrategian julkistamistilaisuuden<br />
paneelissa puhuivat maakuntajohtaja Juhani<br />
Honka, HAMK:in rehtori Veijo Hintsanen ja<br />
Hämeen TE-keskuksen johtaja Pekka<br />
Savolainen.<br />
seudulle muuttajat aktiivi-ikäisiä, on<br />
kasvuhakuisuus seudulla laimeaa.<br />
Keskisuurta yritystoimintaa ja vientihalukkuutta<br />
kaivattaisiin lisää alueella.<br />
Seutuyhteistyön puute saattaa antaa<br />
valtiovallalle aihetta omiin ratkaisuihinsa.<br />
Elinkeinostrategia löytyy Ajankohtaisista<br />
osoitteessa:<br />
www.kehittamiskeskus.com<br />
Kirsi Tuomi välittää Hämeen kokousmatkailupalveluita<br />
Hämeen Matkailun kokousmyyntipäällikkö<br />
Kirsi Tuomi markkinoi ja<br />
välittää työkseen hämäläisten<br />
kokousmatkailuyrittäjien palveluita.<br />
Hän kertoo yrittäjien tuotteista<br />
Hämeeseen saapuville asiakkaille ja<br />
välittää kokouspaketteja “monenlaisine<br />
lisukkeineen” Hämeen<br />
Matkailu <strong>Oy</strong>:n alueellisen keskusvaraamon<br />
kautta.<br />
Kirsi Tuomi sanoo Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeen vetämän kokousmatkailuprojektin<br />
koonneen hyvin yhteen sekä<br />
yrittäjät että palvelut, niin että kokonaisuuksia<br />
on helppo myydä. Pitkäjänteisen<br />
työn ansiosta aletaan kokousasiakkaidenkin<br />
parissa saada vahva<br />
luotettavuus.<br />
Yhdessä yrittäjien kanssa ja Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Hämeen kokousprojektin<br />
kanssa on järjestetty useita asiakastilaisuuksia<br />
esimerkiksi sihteereille.<br />
Niissä kerrotaan Hämeen kokouspalveluista<br />
ja oheisohjelmista,<br />
esitellään matkailuyrityksiä paikan<br />
päällä, jaetaan esitteitä ja kutsuja<br />
messuille. Sihteeriryhmiä on kutsuttu<br />
mm. HPK:n peleihin.<br />
- Aina se työ on tuottanut tulosta.<br />
Tällaisten tilaisuuksien jälkeen tulee<br />
oitis pari-kolme huomattavaa tilausta,<br />
sanoo Tuomi.<br />
Hän ylistää Hämeen monipuolista<br />
tarjontaa, josta asiakas voi valita<br />
itselleen ja silloiselle ryhmälleen juuri<br />
sopivan kokouskohteen sopivine<br />
palveluineen. Eri palvelutuottajien<br />
tuotteita pystytään niputtamaan yhteen<br />
asiakkaille, jotka saattavat tulla tänne<br />
hyvinkin eri rooleissa. Tämän hetken<br />
trendi näyttää olevan virkistäytymis - ja<br />
hemmottelupäivät.<br />
- Kaiken tämän saa nykyisin yhdestä<br />
numerosta, Hämeen Matkailu<br />
<strong>Oy</strong>:stä. Olemme olleet edelläkävijöitä<br />
Suomessa palvelu- ja varausjärjestelmäämme<br />
luotaessa. Ensi syksynä<br />
käymme käsiksi asiakashallintajärjestelmän<br />
kehittämiseen, joka on jatkossa<br />
suurena apuna asiakkuuksien<br />
hoidossa<br />
Näemme, mitä kaikkea kenenkin<br />
asiakkaan kanssa milloinkin on toteutettu<br />
ja voimme tehdä uusia suunnitelmia<br />
sen mukaan, sanoo Tuomi.<br />
Kokousmyyntipäällikkö Kirsi Tuomi sanoo, että<br />
varsinkin kokousten “ammattitilaajille”<br />
Hämeen Matkailun palvelut ovat suuri<br />
helpotus. – Usein riittää vain yksi puhelinsoitto.<br />
Me hoidamme kaiken muun, kunhan asiakas<br />
kertoo, mitä haluaa.
10<br />
YritysHäme –verkostoprojekti<br />
selkeyttää yrityspalvelujen rooleja<br />
Hämeen TE-keskus on maaliskuun<br />
puolessa välissä käynnistänyt<br />
YritysHäme –verkostoprojektin,<br />
jonka tarkoituksena on kirkastaa<br />
sekä Päijät- että Kanta-Hämeen<br />
seudullisten yrityspalvelujen<br />
rooleja asiakkaan näkökulmasta.<br />
Tehtävän on ottanut hoitaakseen<br />
KTM Irene Väkevä-Harjula, jolla on<br />
takanaan lähes 20 vuoden työkokemus<br />
kymenlaaksolaisen metsäteollisuuden<br />
kansainvälisissä viestintä-,<br />
PR- ja kehittämistehtävissä.<br />
YritysHäme-hankekokonaisuuteen on<br />
koottu TE-keskuksen yritys-, työvoima-<br />
ja maaseutuosastojen sekä<br />
työvoimatoimistojen alkaville yrittäjille<br />
suunnatut palvelut sekä palvelujen<br />
rahoitus. Projekti on TE-keskuksen<br />
hallinnoima ja osittain Euroopan<br />
sosiaalirahaston rahoittama ja sen on<br />
arvioitu kestävän vuoden 2008 helmikuun<br />
loppuun saakka.<br />
Siihen mennessä Irene Väkevä-<br />
Harjula uskoo virittäneensä ensiluokkaisen<br />
asiantuntijaverkoston, joka<br />
palvelee yrittäjäksi aikovaa asiakasta<br />
kaikissa alueen yrityspalvelupisteissä<br />
ns. yhden kosketuksen periaatteella.<br />
- Osaamista sekä kokemusperäistä<br />
tietoa verkostossa on todella paljon,<br />
mutta sitä olisi opittava jakamaan<br />
verkoston sisällä. Toisilta oppimisesta<br />
hyötyvät sekä asiakas että asiantuntijaverkosto.<br />
Kun asiakas saa välittömästi<br />
vastauksen ongelmaansa tai<br />
hänet ohjataan oikeaan osoitteeseen,<br />
hänen ei tarvitse juosta luukulta<br />
luukulle. Asiakkaasta otetaan ensi<br />
kosketuksessa “koppi” ja hänen<br />
kanssaan kuljetaan yhtä jalkaa, kertoo<br />
Väkevä-Harjula.<br />
YritysHäme-projektissa selvitetään<br />
eri toimijoiden roolit analysoimalla<br />
asiakasprosesseja yksityiskohtaisesti<br />
esimerkiksi, miten asiakkaan yhteydenotto<br />
verkostoon tulee ja minkälainen<br />
on alkavan yrittäjän palvelutarve<br />
yritysidean kehittyessä toimivaksi<br />
yritykseksi. Asiakkaalle annetaan heti<br />
alussa mahdollisimman oikea kuva<br />
siitä, minkälaista palvelua ja neuvon-<br />
Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan ensimmäiset kuukaudet YritysHäme-projektissa ovat<br />
olleet tutustumista ja verkostoitumista Kanta- ja Päijät-Hämeen toimijoihin.<br />
taa on saatavilla. Projekti toimii verkostoveturina<br />
Hämeessä alkaville yrittäjille<br />
palveluja antavien organisaatioiden<br />
yhteistyön kehittämisessä sekä pyrkii<br />
edistämään yritysneuvontaa antavan<br />
henkilöstön osaamista, verkostoitumismahdollisuuksia<br />
sekä toisilta<br />
oppimista. Vuoden alusta voimaan<br />
tullut starttirahauudistus on jo selvästi<br />
lisännyt alkavien yrittäjien neuvontatarpeita.<br />
Väkevä-Harjula sanoo projektin<br />
pyrkivän omalta osaltaan tukemaan<br />
myös alueen työvoimatoimistojen<br />
roolin vahvistamista osana aloittavien<br />
yritysten seudullisia palveluita. Hankekokonaisuuteen<br />
kuuluvat myös omistajan<br />
ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvä<br />
neuvonta sekä yrityshautomot. Yritys-<br />
Häme-projektin strategisina kumppaneina<br />
toimivat Kanta-Hämeen ja Päijät-<br />
Hämeen työvoimatoimistot, uusyrityskeskukset,<br />
kehittämisyhtiöt sekä<br />
kaikki seudulliset yrityspalveluorganisaatiot,<br />
joiden kanssa on solmittu<br />
seudulliset yrityspalvelusopimukset.<br />
Operatiivisia kumppaneita ovat kaikki<br />
yritystoiminnan kehittäjä- ja kouluttajatahot<br />
koko Hämeessä.<br />
Projektin ohjausryhmän kautta<br />
hanke kytkeytyy sisällöllisesti valtakunnan<br />
tason hankkeisiin ja toimii<br />
samalla alueellisena viestinvälittäjänä.<br />
Asiantuntijaverkoston organisaatioiden<br />
tiedotteita, ministeriöiden sekä TEkeskuksen<br />
tiedotteita välitetään<br />
projektin toimesta koko verkostolle.<br />
Tavoitteena on lisätä verkoston sitoutumista<br />
projektiin, viestintämyönteisyyttä,<br />
avoimuutta sekä ennen kaikkea<br />
luottamusta kaikkien alueen toimijoiden<br />
kesken.
11<br />
Uusyrityskeskuksilta selkeät näytöt<br />
neuvonnan hyvistä tuloksista<br />
Kolmenkymmenen alueellisen<br />
uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestön,<br />
Suomen Jobs and<br />
Societyn toimitusjohtaja Tuomo<br />
Haavisto katsoo uusyrityskeskusten<br />
antaneen selkeät näytöt siitä,<br />
että laadukas aloittavien yrittäjien<br />
neuvonta tuo hyviä tuloksia. Tästä<br />
johtuu, että uusyrityskeskusverkoston<br />
asema YritysSuomi- yrityspalvelujärjestelmän<br />
luomisessa ja<br />
neuvotteluissa on vakaa. Haavisto<br />
pitää tärkeänä uusyrityskeskusten<br />
neuvontamallin saamista mukaan<br />
uuteen järjestelmään.<br />
Haavisto sanoo, että toteutunut kolmikantamalli<br />
on parhaimmillaan juuri<br />
Hämeenlinnan seudulla. Elinkeinoelämä<br />
on työssä vahvasti mukana, valtio<br />
panostaa ja etuja ajetaan seudun<br />
omista tarpeista katsottuna.<br />
- Uusyrityskeskuksella ei ole “elämisen<br />
oikeutta”, jollei elinkeinoelämän<br />
asiantuntijaverkosto toimi. Verkosto on<br />
pidettävä mielessä koko ajan. Saadessaan<br />
liiketoimintasuunnitelmiinsa ja<br />
laskelmiinsa kommentteja useammalta<br />
taholta, uusi yrittäjä saa päätöksentekoonsa<br />
varmuuden tunteen. Yrittäjän<br />
mennessä pankinjohtajan pakeille<br />
liiketoimintasuunnitelmansa kanssa<br />
pankinjohtaja on asiantuntijan roolissa,<br />
ei pankinjohtajana, lupaa Haavisto.<br />
Järjestössä tehdään koko ajan työtä<br />
asiantuntijatoiminnan kehittämiseksi<br />
maanlaajuisesti. Jobs on mukana<br />
kehittämässä uusyrityskeskusverkoston<br />
yhteisiä työkaluja. Hämeenlinna on<br />
Haaviston mielestä eturintamassa<br />
erilaisten www- ja vastaavien seudullisten<br />
yrityspalvelutyökalujen kehittämisessä.<br />
Asiakas vielä eksyksissä<br />
- Palveluntarjoajia ja palvelutuotteita on<br />
lukematon määrä ja asiakkaan on<br />
vaikea löytää se oikea. Hän on vielä<br />
eksyksissä eikä hahmota, mihin pitää<br />
neuvontaa tarvitessaan ottaa yhteyttä<br />
Haavisto viittaakin valtiosihteeri<br />
Suomen Jobs and Society-järjestön toimitusjohtaja Tuomo Haavisto sanoo, että nyt tarvitaan<br />
toimivien yrittäjien myönteisiä kannanottoja yrittäjyydestä. – Yritysneuvonta ei yksin riitä!<br />
Anssi Paasivirran kehittämistyöryhmän<br />
valmisteluihin saada aikaan<br />
esitys yrityspalvelujen kokonaisuudistukseksi.<br />
Uudistuksen päämäärä on,<br />
että yrittäjät ja yrittäjyyttä harkitsevat<br />
pääsevät kiinni julkisiin yrityspalveluihin<br />
merkittävästi nykyistä helpommin.<br />
- Palvelut tarjotaan niin, että asiakas<br />
saa tiedon kaikkien eri organisaatioiden<br />
palveluvaihtoehdoista. Yhteyden saa<br />
kerralla joko puhelimitse, internetistä,<br />
seudullisista yrityspalvelupisteistä,<br />
kasvuyrityspalveluista tai innovaatiopalveluista<br />
kautta maan.<br />
Kaikkien palveluprosessien yhteinen<br />
nimittäjä on YritysSuomi, joka pohjustaa<br />
asiakkaiden palvelemista sekä<br />
julkisen että yksityisen sektorin<br />
palveluntarjoajien yhteisellä tietojärjestelmällä.<br />
Tavoitteena on saada esitys<br />
vuoden 2006 budjettiin ja järjestelmä<br />
käyttöön vuonna 2007.<br />
<strong>Uusi</strong>a yrittäjiä tarvitaan<br />
Suomessa tarvitaan kaikkiaan satatuhatta<br />
pk-yrittäjää seuraavan kymmenen<br />
vuoden aikana. 50 000 uutta<br />
yrittäjää tarvitaan eläkkeelle siirtyvien<br />
yrittäjien jatkajiksi ja saman verran<br />
uusia yrittäjiä tarvitaan korvaamaan<br />
suuryritysten supistuvaa työllistävyyttä<br />
Suomessa.<br />
- Siinä meille on kova haaste, että<br />
löydämme määrällisesti että laadullisesti<br />
yrittäjiksi sopivia henkilöitä.<br />
Yrittäjyyskasvatuksella pitää luoda<br />
motivaatiota yrittämiseen. Starttirahalla<br />
ja kotitalousvähennyksellä on<br />
omat myönteiset vaikutuksensa<br />
yrittämisen aloittamiseen. <strong>Uusi</strong>a<br />
yrittäjiä pitäisi löytyä myös työelämästä,<br />
toivoo Haavisto.<br />
Jotta yrittäminen kiinnostaisi, pitää<br />
yrittämisen toimintaympäristöä<br />
parantaa. Se tarkoittaa lakeja ja asetuksia,<br />
byrokratiaa, verotusta ja<br />
verkottumista. Haaviston mukaan<br />
tarvitaan myös toimivien yrittäjien<br />
positiivisia kannanottoja yrittämisestä,<br />
motivoitumista ja porkkanavetovoimaa.<br />
Jos yrittäjinä toimivat eivät pidä<br />
yrittämistä positiivisena asiana, on<br />
erittäin vaikeaa motivoida muitakaan<br />
yrittäjiksi.
<strong>12</strong><br />
Matkailun pk-yrityksille on aloitettu<br />
uusi kaksi vuotta kestävä seudullinen<br />
tuotekehityshanke. ESR-rahoitteista<br />
projektia hallinnoi Kehittämiskeskus<br />
<strong>Oy</strong> Häme ja sitä vetää Päivi Taskinen.<br />
Tavoitteena on matkailun toimialalla<br />
toimivien pk-yritysten avainhenkilöiden<br />
valmiuksien parantaminen harjoittaa<br />
kannattavaa liiketoimintaa. - Järjestämme<br />
koulutusta ja verkottamisen<br />
avulla kannustetaan yrityksiä liiketoiminnalliseen<br />
yhteistoimintaan sekä<br />
erityisesti ohjataan verkottumaan<br />
muihin alan toimijoihin sekä markkinoinnin<br />
jakeluteihin. Päivi Taskinen<br />
toivoo, että tuotekehitystyön avulla<br />
saadaan alueelle sellaisia pk-yritysten<br />
yksittäisiä tai yhteisiä tuotteita ja<br />
tuotepaketteja, joita eri jakelutiet voivat<br />
myydä ja jotka<br />
tuovat lisäarvoa<br />
seudun pk-yrityksille.<br />
Päivi Taskinen, puh.<br />
621 2647, 040 869<br />
0102, paivi.taskinen@kehittamiskeskus.com<br />
Innoparkin osana toimivalle Hämeen<br />
osaamiskeskukselle kuuluu<br />
uusia. Keskus on evakossa K-talossa,<br />
kunnes pääsee siirtymään uusiin<br />
tiloihin ensi huhtikuussa. Tiina Front-<br />
Tammivirta aloitti ohjelmajohtajana<br />
keväällä Riikka Rahikaisen siirryttyä<br />
Tampereelle. Tiina Muukan äitiyslomasijaisena<br />
on Tarja Immonen.<br />
Projektipäällikkö Jarkko Savijoki<br />
hoitaa eStartti-projektin ohella myös e-<br />
oppimisen ohjelmakoordinaattorin<br />
tehtäviä. Hankeassistenttina jatkaa<br />
Sari Pousi-Heinonen.<br />
Mierolan uusittu vierasvenesatama<br />
ja kahvilarakennus vihittiin juhlallisesti<br />
käyttöön sopivasti kesäkauden alussa<br />
kesäkuun puolivälissä. Kiinnostunutta<br />
väkeä siunaantui paikalle runsaasti<br />
avajaisiin ja sen jälkeenkin pitkin<br />
kesää. Kahvilaemäntä Piia Parri<br />
Mierolan Silta Cafésta kertoo, että<br />
kesän mittaan kahvilalle on kertynyt<br />
lukuisia vakioasiakkaita, jotka ovat<br />
ottaneet tavakseen poiketa melkeinpä<br />
päivittäin. – Satamasta on tullut<br />
tapaamispaikka, jonne tullaan jopa<br />
ajankohtaista<br />
ympäristökunnista saakka, iloitsee<br />
Parri. Hämeen TE-keskuksen työvoimaosasto<br />
myönsi vierasvenesataman<br />
rakentamista varten tukea 200 000<br />
euroa, mikä on 50 % kokonaiskustannuksista.<br />
Ravintola- ja palvelurakennuksen<br />
rakentamisesta ja rahoittamisesta<br />
vastasi yrittäjä<br />
Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtaja<br />
Seppo Kankkunen, kauppias Reijo Riihimäki,<br />
ministeri Tarja Filatov ja kunnanvaltuuston<br />
puheenjohtaja Eero Vesala leikkasivat<br />
juhlallisesti poikki nauhan ja päästivät yleisön<br />
satama-alueelle. Takana Hämeen yrittäjien<br />
toimitusjohtaja Kyösti Vehmas ja satamahanketta<br />
innokkaasti ajanut yritysasiamies<br />
Jukka Pettersson.<br />
Yrittäjyyden edistämisessä ja<br />
seudullisten yrittäjien toimintaedellytysten<br />
vahvistamisessa on niin valtavan<br />
laaja ja jatkuva työkenttä, että<br />
projektin mahdollisuus on vain “raapaista<br />
pintaa”. Olisi erittäin tärkeää<br />
että seudullisesti saataisiin aikaan<br />
yhteinen näkemys ja tahtotila siitä,<br />
miten yrittäjyyttä edistetään ja vahvistetaan<br />
pysyvällä ja jatkuvasti kehittyvällä<br />
toimintamallilla. Yrittäjyyden<br />
edistäminen alakoulusta yliopistoon ja<br />
yhden hengen pienyrityksestä keskisuureen<br />
työllistävään ja kasvavaan<br />
yrittäjävetoiseen yritykseen tulisi olla<br />
yksi kuntien tärkeimmistä panostuksen<br />
kohteista, sanoo juuri päättyneen<br />
Yrittäjyyden Häme-projektin vetäjä<br />
Hillevi Ahonen. Hän on huomannut,<br />
että Hämeessä on aito tahto kehittää ja<br />
vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä<br />
sekä yrityspalveluiden tehokkuutta ja<br />
vaikuttavuutta maakunnassa.<br />
Kehittämiskeskus <strong>Oy</strong> Häme esitteli<br />
toimintojaan ja palveluitaan Elomessujen<br />
yrittäjäteltassa yhdessä Hämeen<br />
Yrittäjien, TE-keskuksen sekä Hämeen<br />
Uusyrityskeskuksen kanssa.<br />
Aulangon kylpylän, Innoparkin ja<br />
InnoSteelin peruskiviä on muurattu.<br />
Aulangolla vietettiin samalla<br />
myös harjannostajaisia, mutta Innosteelissä<br />
ja Innoparkissa nostajaiset<br />
ovat elokuun lopussa ja syyskuun<br />
alussa.<br />
Ekonomi Markku Lind on valittu<br />
Janakkalan yritysasiamieheksi.<br />
Elokuun alussa aloittanut Lind sanoo<br />
ottavansa uuden tehtävän vastaan<br />
nöyränä ja haasteita vastaanottavana,<br />
koska on koko elämänsä työskennellyt<br />
aina vientipuolella. Ensi töikseen hän<br />
aikoo tutustua Janakkalan yrityselämään,<br />
joka on jäänyt vähiin muualla<br />
työskentelyn vuoksi<br />
Peräti 27 vuotta vientitehtävissä<br />
isoissa ja pienissä yrityksissä työskennellyt<br />
Lind sanoo olleen jo aikakin<br />
luopua matkalaukkuelämästä ja<br />
keskittyä Turengin kotiin. Se olikin<br />
ainoa syy, miksi hän<br />
jätti vientipäällikön<br />
hommat Hangossa.<br />
Ekonomi Markku<br />
Lind, puh. 680 <strong>12</strong>30,<br />
050 411 8051,<br />
markku.lind@kehittamiskeskus.com<br />
Hetkessä Häme -tapahtuma oli<br />
suksee! Kesäkuinen Hämeen esittäytyminen<br />
Senaatintorilla ylitti tavoitteet.Häme<br />
vei kesän mennessään!<br />
Näytteilleasettajia oli 145 ja ohjelmatarjonta<br />
runsas ja upea. Mm. Hämeenlinnan<br />
Kesäteatterin maistiaiset saivat<br />
väkeä maakuntaan. Torin kävijämäärä<br />
oli hulppeat 200 000. Tori oli myös hyvä<br />
paikka uutuuksien lanseeramiseen ja<br />
koemarkkinointiin, mm. Miekan<br />
Maatilan taatusti hämäläinen mämmijäätelö<br />
vietiin käsistä. Työpaitoina<br />
olleet haemaelaeinen ja Made in Häme<br />
-t-paidat meinattiin ostaa esittelijöiden<br />
päältä. Valiokuntaneuvos Arajärvi<br />
ihastui paitaan ja sellainen hänelle toki<br />
toimitettiin.<br />
Etukansi: Robottihitsaaja Joni Kosola tarkastaa<br />
M-Componentsin tuotantotiloissa, että<br />
tuote on valmis robottihitsattavaksi.<br />
PÄÄTOIMITTAJA<br />
Jouni Haajanen<br />
jouni.haajanen@kehittamiskeskus.com<br />
TOIMITUS<br />
Anneli Heräjärvi<br />
anneli.herajarvi@mail.htk.fi<br />
puhelin (03) 675 9303, 0400 357 322<br />
Seuraava lehti ilmestyy: 5/2005 vko 43, 6/2005 vko 48<br />
LAY-OUT<br />
Hämeenlinnan City-Mainos <strong>Oy</strong><br />
SIVUNVALMISTUS JA PAINO<br />
Suomalainen Kirjapaino <strong>Oy</strong><br />
KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME<br />
Linnankatu 6, 13100 Hämeenlinna<br />
puhelin (03) 621 2879, faksi (03) 621 2366<br />
e-mail: etunimi.sukunimi@<br />
kehittamiskeskus.com<br />
www.kehittamiskeskus.com