Vuosikertomus 2006 - Kehittämiskeskus Oy Häme

kehittamiskeskus.fi

Vuosikertomus 2006 - Kehittämiskeskus Oy Häme

Sisällysluettelo

Toimitusjohtajan katsaus ...................................................................................... 3

Johto, hallinto ja markkinointi ............................................................................... 4

Yrityspalvelut ........................................................................................................ 6

Yritysasiamiehet ............................................................................................... 6

Virtaa Hämeeseen ky ........................................................................................ 9

Aulangon Kylpylä Oy ....................................................................................... 10

Matkailu .............................................................................................................. 11

Kehittämistoiminta ........................................................................................ 11

Matkailuhankkeet .......................................................................................... 12

Kokousmatkailu III -hanke ........................................................................ 12

Tapahtumat tuotepaketeiksi II -hanke ...................................................... 13

Matkailun pk-yritysten tuotekehitys -hanke ............................................. 13

Matkailuneuvonta ......................................................................................... 14

Linnatuuli ................................................................................................. 14

Aulankokeskus ........................................................................................ 14

Aluekehitys ......................................................................................................... 16

Ohjelmat ja hankkeet ..................................................................................... 16

Aluekeskusohjelma ................................................................................... 16

Yrittäjyyden Häme -hanke ......................................................................... 18

Täydennyskoulutuksen Häme -hanke ........................................................ 18

Baltic Entrepreneurship Partners BEPART -hanke ..................................... 19

Talous .................................................................................................................. 20

Kehitysnäkymät .................................................................................................. 21

Tilinpäätös ........................................................................................................... 22

Edustukset .......................................................................................................... 25

Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan seudun

kahdeksan kunnan omistama seudullinen elinkeinoyhtiö.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen asiakkailleen antama sitoumus.

• Palvelemme ammattitaidolla kaikkia seudulla toimivia, aloittavia ja

seudulle muuttavia yrityksiä yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

• Hankimme asiantuntijaverkostomme kautta ratkaisun asiakkaan

tarpeeseen.

• Ylläpidämme osaamistamme ja kehitämme toimintaamme saamamme

palautteen pohjalta..

• Sovimme tarjoamistamme palveluista asiakkaan kanssa palvelusisällön

ja tavoiteaikataulun, jonka puitteissa palvelu tarjotaan.

• Käsittelemme asiakkaidemme asioita luottamuksellisesti.

2


Toimitusjohtajan katsaus

Hämeenlinnan seudun kasvu

ennen kokematonta

Kuusi vuotta sitten tehdyn ensimmäisen

Hämeenlinnan seudun seutuja

elinkeinostrategian visiona oli, että

kymmenen vuoden päästä seutukunta

olisi 92 000 asukkaan kasvukeskus ja

haluttu elinympäristö Suomen 10 parhaan

seutukunnan joukossa. Tavoite

oli kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen

edellytti vahvaa kehitysotetta.

Strategian ajatusten taakse saatiinkin

laajat joukot seudun toimijoita. Viime

vuodet seudulla on eletty ennen

kokematonta kasvun aikaa. Seudun

yritysmäärän suotuinen kasvu (uusia

yrityksiä 438 kpl vuonna 2006) ja yritysten

liikevaihdon positiivinen kehitys

on luonut yli 2000 uutta työpaikkaa

ja työmahdollisuutta. Väestöä on

muuttanut seudulle runsaasti. Viime

vuonna Hämeenlinnan seudun väestönkasvu

oli huikeat 981, kasvua vuodesta

2001 on peräti 2 696 henkilöä.

Kuntaliiton julkistaman tuoreen rakennemuutoskatsauksen

mukaan Hämeenlinnan

seutu on noussut Suomen

kymmenen menestyksekkäimmän

seudun joukkoon sijalle yhdeksän

(vuonna 2001 sijoitus 19.).

Hämeenlinnan seudun kasvun

taustalta löytyy mielestäni monta positiivista

tekijää, joiden yhteisvaikutuksesta

olemme päässeet voimistuvalle

kasvu-uralle. Suomessa on 2000-luvun

vallinnut positiivinen taloussuhdanne –

vienti on vetänyt ja kotimarkkinakysyntä

on ollut hyvää, mikä on lisännyt

alueen yritysten tilauskantaa. Teollisuustyöpaikkojen

osalta on tapahtunut

rakenteellinen muutos, tuotannosta on

siirrytty enemmän tutkimukseen, tuotekehitykseen

sekä myyntiin ja markkinointiin.

Hyvänä esimerkkinä tästä

on Patria Vehicles Oy, missä vastakauppojen

seurauksena suurin osa

ajoneuvojen tuotannosta tapahtuu

kohdemaassa ja Hämeenlinnassa on

puolestaan samaan aikaan lisätty voimakkaasti

mm. T&K-henkilöstön määrää.

Vastaavasti Ruukki on muuttanut

omaa tuotantopainoitteista strategiaansa

ratkaisujen tekijäksi, minkä johdosta

Hämeenlinnassa on tarvittu yhä

koulutetumpaa työvoimaa. Logistiikan

merkitys on myös kasvanut yritysten

toiminnassa ja seudun hyvä logistinen

sijainti alkaa näin muodostua kilpailueduksi.

Esimerkiksi Nanso on parhaillaan

rakentamassa Moreenin yritysalueelle

terminaalia, minkä seurauksena

tuotannosta siirtyy tehtäviä logistiikan

puolelle ja uusia logistisia työpaikkoja

syntyy.

Seudun ikärakenteesta johtuva voimakas

eläköityminen on vauhdittanut

työpaikkojen uusiutumista ja avannut

uusia työmahdollisuuksia nuorille. Lisäksi

ikääntymisen ja väestön varallisuuden

nousun myötä hoiva- ja terveyspalveluiden

kysyntä on kasvanut.

Terveydenhoitopuolella on saatu jo kokeakin

työvoimapulaa, varsinkin sijaisten

saamisessa on ollut vaikeuksia.

Nyt päättyvä EU-ohjelmakausi on

myös lisännyt projekti– ja koulutushenkilöstöä

alueella, mikä on näkynyt

positiivisena työllisyyskehityksenä

seudun oppilaitoksissa.

Seudulla harjoitettu pitkäjänteinen

ja keskitetty markkinointi sekä alueen

hyvä imago on tuonut uusia asukkaita,

matkailijoita ja yritystoimintaa. Väestönkasvu

ja kulutuskysynnän kasvu on

vauhdittanut uusia kaupan investointeja

esim. Kalvolassa uusi S-market ja

Lasimäki sekä Hämeenlinnan Tiiriössä

Citymarketin laajennus, ABC-liikennemyymälä

ja Gigantti. Rakentaminen on

hyötynyt uusien asukkaiden ja yritysten

synnyttämästä asuin- ja tilatarpeesta

ja yritysten toimintaympäristöön

on määrätietoisesti panostettu

alueen yritysten ja myös kuntien toimesta

esim. Innopark, Innosteel, Moreeni,

Rastikangas, Aulanko ja Vanajanlinna.

Seudun yrittäjyysilmapiirissä

on myös tapahtunut myönteinen muutos

ja seudun oppilaitokset ovat lisänneet

voimakkaasti oppilaille suunnattua

yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjyys nähdään

yhä enemmän hyvänä uravaihtoehtona.

Kaiken kaikkiaan Hämeenlinnan

seudun kompakti aluerakenne on

edesauttanut eri toimijoiden keskinäistä

tuntemista ja mahdollistanut menestyksellisen

yhdessä tekemisen.

Kasvun tekijöitä tuetaan

Jouni Haajanen, toimitusjohtaja

Kaksi vuotta sitten tehdyn strategian

tarkennuksen mukaan halutaan

seudulla nyt tukea näitä kasvun tekijöitä.

Tavoitteiden mukaisesti Suomen

parhaalla kasvualueella on vuoteen

2010 mennessä vuosittain 400 uutta

yritystä ja 700 uutta työpaikkaa, yritysten

liikevaihdon kasvaessa viisi prosenttia.

Seudun väestön kokonaismäärä

on tuolloin kaavailujen mukaan

92 000. Seudulla näkyy tekemisen

meininki ja positiivista kehitystä tukevat

suuret hankkeet (mm. Verkatehdas,

Innopark, moottoritien kattaminen

ja Asuntomessut). Asiat eivät kuitenkaan

tapahdu itsestään, vaan kaikkien

seudun asukkaiden ja toimijoiden panos

on tärkeä.

Muuton vuosi

Vuosi 2006 oli Kehittämiskeskuksen

kuudes kokonainen toimintavuosi.

Toimintavuoden puolivälissä yhtiö

muutti uusiin toimitiloihin torin laidalle

entisen säästöpankin rakennukseen.

Toimitilaratkaisun kautta pystyttiin

muodostamaan seudullinen yrityspalvelukeskus,

missä saman käytävän

varrella sijaitsevat yhtiön lisäksi Hämeen

kauppakamari, Hämeen messut,

Hämeen uusyrityskeskus, Hämeen

TE-keskuksen yrityspalvelupiste, Hämeenlinnan

yrittäjät ja Hämeenlinnan

kaupunkikeskustayhdistys. Yrityspalvelukeskus

edesauttaa yrityspalvelutahojen

keskinäistä yhteistyötä ja helpottaa

resurssien yhteiskäyttöä, mikä

näkyy asiakkaille parempana ja kattavampana

palveluna.

3


Johto, hallinto ja markkinointi

JOHTO JA HALLINTO

Jouni Haajanen toimitusjohtaja

Seija Tähtivalo toimistosihteeri

Kaarina Suvisuo markkinointiassistentti

Yhtiön johtamisesta on vastannut

hallitus, joka kokoontui vuoden aikana

8 kertaa. Hallituksessa on puheenjohtajana

toiminut Tapani Hellstén Hämeenlinnasta

ja varapuheenjohtajana

Esko Syrjänen Janakkalasta sekä jäseninä

Kari Ventola Hattulasta, Jukka

Viitaniemi Kalvolasta, Erkki Pekkanen

Lammilta, Matti K. Hakala Hämeen

ammattikorkeakoulusta ja Juha Kallioinen

Hämeenlinnan seudun yrittäjäyhdistysten

edustajana sekä varajäseninä

Heikki Seppälä Tuuloksesta, Juha

Mäkelä Rengosta ja Harri Kokkala

Hauholta. Hallituksen tukena on toiminut

työvaliokunta, joka on muodostunut

seudun kunnanjohtajista. Työvaliokunta

on kokoontunut yhteensä 15

kertaa toimintavuoden aikana.

Johdon ja hallinnon tehtävänä on

vastata yrityksen johtamisesta, kehittämisestä,

tiedottamisesta, edustamisesta,

taloudesta ja henkilöstöhallinnosta.

Hallinto

Yrityksen johdon tehtävänä on yhtiön

päätöksenteon valmistelu ja esit-

Organisaatio

Elinkeinopoliittisessa neuvottelukunnassa on 16

jäsentä. Neuvottelukuntaan kuuluvat omistajakuntien

edustaja sekä elinkeinoelämän edustaja, yksi kustakin

kunnasta.

Hallituksessa on 7 jäsentä: 1 jäsen Hämeenlinnasta, 1

jäsen Hattulasta ja 1 jäsen Janakkalasta. Hauho,

Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos valitsevat 2 jäsentä,

siten, että paikat kiertävät vuosittain. Hämeen

Ammattikorkeakoulu 1 jäsen. Hämeenlinnan seudun

yrittäjäyhdistykset 1 jäsen.

Työvaliokuntaan kuuluvat omistajakuntien kunnan- ja

kaupunginjohtajat.

tely työvaliokunnalle ja hallitukselle.

Toimitusjohtaja on lisäksi käynyt esittelemässä

ajankohtaisia asioita kutsuttuna

seudun kunnanhallituksessa sekä

toiminut elinkeinoasioiden esittelijänä

seutuvaltuuskunnassa.

Verkottuminen

Yhtiö on nähty tärkeänä yhteistyökumppanina

omistajien, asiakkaiden ja

eri sidosryhmien keskuudessa seudun

elinkeinoelämän kehittäjänä. Toimintavuoden

aikana yhtiön henkilöstöä oli

edustettuna lukuisissa hallituksissa,

johtokunnissa, työryhmissä jne. Yhteensä

näitä edustuksia oli toimintavuoden

aikana 140 kpl. Edustusten

kautta yhtiölle on muodostunut keskeinen

tehtävä seudun elinkeinojen kehittämistyön

koordinoijana. Toimintakertomuksen

liitteenä on lista yhtiön eri

edustuksista ja vastuuhenkilöistä.

Taloushallinto

Yrityksen kirjanpidosta on vastannut

tilitoimisto Vähätiitto Ky ja maksuliikennettä

on hoitanut toimistosihteeri.

Toimitusjohtaja on vastannut talouden

seurannasta ja hyväksynyt maksettavat

laskut. Vuoden 2007 talousarvion

laadinnassa jatkettiin hyväksi

koettua toimintamallia eli eri toiminnoille

kohdistettiin sen menot ja tulot

sekä budjettivastuu. Näin yrityksen

johdon tehtäväksi jäi koota toimintalinjakohtaiset

esitykset yhtenäiseksi talousarviokokonaisuudeksi

ja hyväksyttää

ne yhtiön ja kuntien päättävissä

elimissä.

Henkilöstöhallinto

Yhtiö on palvelulaitosten työnantajayhdistyksen

jäsen ja noudattaa alan

työehtosopimusta. Vuoden aikana käytiin

henkilöstön kanssa kehityskeskustelut

sekä tehtiin henkilöstötyytyväisyyskysely,

minkä vastauksia hyödynnettiin

työilmapiirin kehittämisessä.

Yhtiön henkilöstö osallistui aktiivisesti

ulkopuolisiin omaa työtehtävää kehittäviin

koulutustilaisuuksiin, myös tieteellisiä

jatko-opintoja suoritettiin.

Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus

osallistua kerran viikossa työnantajan

kustannuksella Tyky-toimintaan, sulkapallovuoro

ja ohjattua liikuntaa tunti

viikossa.

Maaseudun kehittäminen

Yhtiön vastuulle on kuntien puolelta

annettu myös maaseudun kehittäminen.

Kehittämisasioita on pohdittu

yhtiön toimitusjohtajan johdolla erillisessä

maaseuturyhmässä. Ryhmän

jäseninä ovat toimineet Väinö Turpeinen

Hamk/Evo, Kari Hiisijärvi Hämeen

kauppakamari, Jussi Pakari ja Antti

Pitkänen Linnaseutu ry, Marja-Leena

Souru Lammin kunta, Hannu Jokisuo

MTK/Hattula, Aki Kaivola MTK/Lammi,

Aija Tuimala Tuuloksen kunta, Jouni

Lehtonen Hämeen heimoliitto, Arto

Laine Proagria, Timo Kärkkäinen Kehittämiskeskus

Oy Häme ja Timo Kukkonen

Hämeen TE-keskus. Ryhmässä on

mm. katsottu seudulla toimivien maaseutuhankkeiden

koordinointia ja vuoden

alussa saatiin valmiiksi seudullinen

maaseutuohjelmaa. Lisäksi ryhmä

on toiminut kaupunki-maaseutuohjelman,

Linnaseudun hankereppu ja eurooppalaisen

Original Sin II-hankkeen

johtoryhmänä.

Yhtiön johto vastaa viimekädessä

myös kaikista yhtiön projekteista, mitkä

on esitelty myöhemmin kohdassa

projektit. Lisäksi yhtiön johto on osallistunut

kaikkiin yritys- ja hankeneuvotteluihin,

jotka ovat vaatineet merkittävää

yhtiön tai omistajakuntien panostusta.

Yhtiön johdon vastuulla on myös

ollut lausuntojen antaminen elinkeinoasioista

valtion viranomaisille sekä

seudun kunnille.

Viestintä ja markkinointi

Yhtiön tiedotusta hoidettiin asia-

4


sa julkaisuissa. Yhtiön palveluja markkinoitiin

aktiivisesti sekä valtakunnallisissa

että seudullisissa yrityslehdissä

sekä kuntien palveluoppaissa.

Yhtiö on myös aktiivisesti mukana

SEKES ry:n (Seudullisten Elinkeinoyhtiöiden

liitto) toiminnassa.

Häme-kampanja

Hämettä tehtiin tutuksi Oma koti -messuilla

Helsingin Messukeskuksessa.

Maakunnallisen Häme-kampanjan

seutukoordinaattorina on toiminut Kaarina

Suvisuo. Häme-kampanja pokkasi

toukokuussa ensimmäistä kertaa järjestetyn

kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun

kultamitalin kuntasarjassa ja

matkailusarjassa tuli hopeaa. Hämekampanjan

markkinoinnin pääpaino oli

asumisessa sekä matkailussa.

Kampanjan seudullinen koordinointi

merkitsi sisällön tuottamista kampanjaan

yhteydenpidolla seudun yrityksiin

ja kuntien edustajiin, mainosten

ja markkinointimateriaalin suunnittelua,

messujen rakentamista ja messuosallistumista

yhdessä kuntien

edustajien kanssa mm. Omakoti 2006

-messuihin Helsingin Messukeskuksessa.

Häme-sivuilla esiteltiin seudun

yrittäjiä ja hankkeita neljä kertaa.

Syksyllä polkaistiin käyntiin maakunnallisesti

historiallinen rekrytointikampanja,

jolla houkutellaan Hämeeseen

työvoimaa helpottamaan hoivaalan

ja kone- ja metallialan työvoimapulaa.

Loppuvuodesta järjestettiin Hämeen

Asuntomessukesä 2007 -infotilaisuus/seututapaaminen

Hämeenlinnan

Raatihuoneella kuntajohtajille,

kuntien asumisen markkinoinnista

vastaaville sekä seudun yrittäjäyhdistysten

puheenjohtajille. Tähtäimenä on

tuoda lisäarvoa asuntomessujen tarjontaan

ja samalla seudullisesti hyödyntää

tulevat Hämeenlinnan Asuntomessut

2007 mahdollisimman tehokkaasti.

Seutukoordinaattori oli kutsuttuna

kahdesti Hämeenlinnan Raatihuoneella

järjestettyyn seudun esittelytilaisuukaslehden,

Internet-sivujen, lehdistötilaisuuksien

ja -tiedotteiden, esitteiden

ja muiden julkaisujen välityksellä.

Hämeenlinnan seudun yrityspalveluiden

yhteinen Hämeenlinnan seudun

yritysuutiset ilmestyi vuoden aikana 6

kertaa Hämeen Yrittäjäinfon ja Kauppakamarilehden

välissä sekä erillisjakeluna

kuntien päättäjille sekä eri sidosryhmille.

Yhtiön palveluista tiedotettiin

myös mm. Elomessuilla, kansainvälisessä

ITK´06 -tutkijatapaamisessa, valtakunnallisilla

yrittäjäjuhlilla sekä

KTM:n SILE –projektin RYSÄ – tapahtumassa.

Internet -sivujen uudistusprosessia

vietiin eteenpäin. Sivut tehdään

enemmän asiakastarvelähtöisiksi

kuin organisaatioesittelyksi.

Samalla uudistetaan sivujen ulkoinen

ilme ja poistetaan sisällöstä turhaa

päällekkäisyyttä muiden toimijoiden

sivuihin peilattuna ja tehdään sivujen

päivitys helpommaksi. Yhtiön

internet-sivut ovat edelleen hyvin

käytettyjä, niillä vieraili vuonna 2006

yli 93 000 kävijää, joka teki keskimäärin

noin 8000 kävijää kuukaudessa.

Sähköistä Kehke tiedottaa -tiedotetta

lähetettiin yli 800:lle seudun toimijalle

sähköpostitse 10 kertaa noin kuukauden

välein. Hämeenlinnan seudun

Aluekeskusohjelman sähköinen uutiskirje

– Ako Newsletter – lähetettiin

kolme kertaa sidosryhmien edustajien

sähköpostiin.

Edellisten lisäksi tiedotettiin seudun

medioille 11 kertaa. Tiedotteet julkaistiin

myös yhtiön internetsivuilla.

Yhtiön internet-sivuilla tiedotettiin ahkerasti

myös seudun eri toimijoiden

uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia.

Otettiin käyttöön myös www.kehittamiskeskus.com

-kuvapankki, jonka

sisältö on tuotettu pääasiassa yhtiön

hallinnoimien hankkeiden kuvausprojekteilla.

Yhtiön Intranet uusittiin M-

Files –dokumentin hallintajärjestelmäksi,

jonka toimittaja on Hämeenlinnan

Toimisto1 Oy.

Vuoden aikana Hämeenlinnan seutukunta

oli hyvin esillä valtakunnallisisteen,

jossa vieraana olivat valtion hajasijoitettavien

yksiköiden henkilökuntaa.

Toinen tapaaminen oli kaksipäiväinen

tilaisuus, lauantaina sekä sunnuntaina.

Vieraana oli Parolaan siirtyvän

Helsingin Ilmantorjuntarykmentin henkilöstö

Hyrylästä perheineen.

Yhtiö tarjosi vuonna 2006 näytön

paikkoja kahdelle markkinoinnin ja

viestinnän opiskelijalle. Heidi Lampsijärvi

Hämeen ammattikorkeakoulusta

oli talossa harjoittelijana 9.1.-8.5.2006

ja hän teki myös lopputyönään Hämeenlinnan

seudun yritysuutisten

lukijatutkimuksen. 1.11.2006 aloitti

markkinoinnin harjoittelijana Anne

Aaltonen. Molemmat edustivat Hämeen

ammattikorkeakoulun markkinoinnin

koulutusohjelmaa.

Hämeenlinnan seudun yrityspalvelutoimijat muuttivat

saman katon alle toimintavuoden aikana.

5


Yrityspalvelut

Yritysasiamiehet

Yritysasiamiespalveluiden tehtävänä

on tarjota perusneuvontaa sekä

välittää Kehittämiskeskuksen ja kunnan

palveluja yrittäjille ja yrityksille.

Lisäksi yritysasiamiehillä on vastuu

nimetyn toimialan seuraamisesta ja

kehittämisestä seudullisesti.

HATTULA

Jukka Pettersson

yritysasiamies, 3 pv/vko

Kenia on mahdollisuuksien maa. Seudun elinkeinoväki

sai vieraita Keniasta, Nakurun kaupungista.

Hattulan kunnassa toimivia yrityksiä

kehitettiin yritysneuvonnan avulla.

Yritysasiamiehellä oli 95 neuvontatapaamista,

jonka lisäksi pidettiin yhteyttä

puhelimitse ja sähköpostitse. Järjestettiin

neljä kahvitilaisuutta yritysalueilla

(Katinala, Parola, Mierola ja

Merve). Elokuussa järjestettiin yrittäjäristeily,

jossa palkittiin kunnan valitsema

Vuoden nuori yrittäjä Matti Pekonen

Matin Hirsi ja Puu Oy:stä. Yritystontteja

myytiin kolme kappaletta ja

yritysasiamies avusti kuntaan muuttaneita

yrityksiä. Kaikille vuoden aikana

perustetuille yrityksille lähetettiin tietoa

yrityspalveluista. Yritysasiamies

piti yhteyttä yrittäjiin käymällä Hattulan

Yrittäjät ry:n kokouksissa neljä kertaa.

Toinen yhteydenpidon väylä oli yhdeksän

kertaa kokoontunut kunnan Elinkeinotiimi,

jossa yrittäjäjärjestön puheenjohtaja

on jäsenenä.

Yritysasiamies oli yhteydessä tiedotusvälineisiin

artikkeleiden saamiseksi

kunnan elinkeinoasioista. Yritysasiamies

markkinoi kuntaa ja seutua.

Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä ja

muissa tapahtumissa sekä päivitti tietoverkoissa

ja painetussa aineistossa

olevia tietoja. Hattulan kunta oli tiiviisti

mukana Lepaan alueelle tehtävässä

teknologiakyläselvityksessä ja ohjausryhmässä.

Yritysasiamies on jäsenenä

Jylhä-hankkeen ohjausryhmässä.

Hankkeessa selvitetään seudullisten

yrityspalveluiden tehostamismahdollisuuksia.

Lisäksi jäsenyys on Varekehankkeen

ohjausryhmässä. Hankkeessa

kehitetään luontomatkailua ja tehdään

vesistönsuojelun toimenpiteitä.

Verkostoitumistyötä on tehty aiempaa

enemmän, jotta Hattulan kuntaan saadaan

tarvittavia resursseja ja löydetään

parhaita käytäntöjä. Maaliskuusta

alkaen yritysasiamies osallistui Ideamaakuntaryhmän

ja innovaatiotyöryhmän

toimintaan, joka toi lisää asiantuntijoita

käytettäväksi yrityskehitykseen.

HAUHO

Hauholla elinkeinotoiminnot hoidetaan

edelleen kunnan toimesta. Toiminnasta

on vastannut elinkeinoasiamies

Erkki Alhainen.

HÄMEENLINNA

Ari Räsänen, yritysasiamies 5 pv/vko

Yritysasiamies on järjestänyt aamukahvitilaisuuksia

kaupungin yrittäjille,

joihin on ottanut osaa myös kaupunginjohtajat.

Aamukahveja järjestettiin

6 kertaa ja osallistujia oli noin 150

henkilöä. Hämeen kauppakamarin Apila-ryhmä,

jonka vetäjänä yritysasiamies

toimii, tehtävänä on hyödyntää

tulevat Asuntomessut 2007 Hämeenlinnassa

myös kaupallisesti. Apila-ryhmä

kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Asuntomessujen puitteissa Räsänen

toimii myös Markkinointi- ja tiedotusryhmän

edustajana. Ryhmästä vastaa

Suomen Asuntomessut Osuuskunta.

Yritysasiamies on osallistunut Hämeenlinnan

yrittäjien hallituksen kokouksiin

asiantuntijajäsenenä. Lisäksi

yritysasiamies on toiminut aktiivisena

jäsenenä useiden elinkeinohankkeiden

ohjaus- ja työryhmissä. Coresma 2006

-tapahtumassa, Alihankinta 2006 -

messuilla sekä Hämeen yritysmafia

2006 -tapahtumassa yritysasiamies on

toiminut Kehittämiskeskus Oy Hämeen

puolesta koordinaattorina.

Yritysasiamiehen tärkein tehtävä

on kontaktointi yritysten kanssa. Vuonna

2006 Hämeenlinnan yritysasiamies

on hoitanut keskimäärin 4-5 kontaktia/

päivä eli yhteensä noin 540 kontaktia

ja tavannut lähes 250 eri yrityksen

edustajaa. Yrityskontaktit ovat sisältäneet

mm. seuraavia tehtäviä: rahoitushakemuksia,

hanke- ja hakemusneuvontaa,

toimitila/tonttikysymyksiä, kiinteistöyhtiön

perustamista sekä liiketoimintaan

liittyvää neuvontaa ja palvelua.

Yritysasiamies osallistuu aktiivisesti

yritysaluemarkkinointiin, joka kattaa

koko seudun. Lisäksi yritysasiamies

toimii aktiivisena In-tiimin eli

yhtiön Informaationhallintatiimin jäsenenä.

Hämeenlinnan yritysasiamies on

ottanut aktiivisesti osaa pohjoismaiseen

yhteistyöhön, jota on tehty Vattenfall

Oy:n välityksellä.

JANAKKALA

Markku Lind, yritysasiamies, 5 pv/vko

Yritysasiamiehellä on ollut 35 tutustumiskäyntiä

kunnassa toimiviin

yrityksiin toimintavuoden aikana. Aamukahvi/lounastilaisuuksia

on järjestetty

kunnassa toimiville yrityksille yhdessä

Janakkalan Osuuspankin kanssa

yhdeksän kertaa. Kunnan suurimpien

yritysten johtajien kanssa on järjestetty

myös vuotuinen yrittäjälounas

(joululounas).

Tervakosken koululla yritysasia-

6


mies on ollut kertomassa yrittäjiksi

aikoville oppilaille Kehittämiskeskuksen

toiminnasta. Yrittäjille on annettu

perusneuvontaa: toimitiloista (yhdessä

Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n

kanssa), yritystonteista, omistajanvaihdoksista,

yrityksen perustamisesta,

tukirahoituksista yms.

Yritysasiamies on hoitanut kunnan

sisäistä ja ulkoista yritysaluemarkkinointia

sekä markkinointimateriaalin

valmistelua. Seudullisesti yritysasiamies

on osallistunut Alihankintamessujen

järjestämiseen sekä Elomessuihin.

Yritysasiamies on ollut edustajana

myös Coresma-messuilla helmikuussa

2006.

Yritysasiamies on toiminut rakentamisen

toimialaryhmän sihteerinä ja

Innosteeliin kuuluvan teräsrakentamisen

koulutusketjut -hankkeen ohjausryhmän

jäsenenä. Yritysasiamies toimii

myös kunnan elinkeinotoimikunnan

sihteerinä, joka kokoontui kuusi

kertaa. Yritysasiamies toimii Rastikangas-projektin

ohjausryhmän puheenjohtajana.

Yritysasiamies on vastannut Rastikankaan

yritysalueen kehittämishankkeen

etenemisestä. Lisäksi yritysasiamies

on mukana työryhmässä valmistelemassa

Harvialan asuntoaluetta

vuoden 2007 asuntomessuihin sekä

kyseisten asuntomessujen hyödyntämistä

Janakkalassa.

KALVOLA

Rauno Jauhiainen

yritysasiamies,3 pv/vko

Elinkeinopalvelut

Yritysasiamies on avustanut yritysten

perustamiseen liittyvissä asioissa,

kuten perustamisasiakirjoissa, kannattavuuden

arvioinnissa ja liiketoimintasuunnitelman

laatimisessa. Yrittäjien

kanssa on käyty neuvotteluja kehittämistoiminnan

osalta. Seudullisiin toimitila-

ja tonttiyhteydenottoihin on vastattu

kunnan puolesta yhteistyössä

teknisen johtajan kanssa. Sukupolvenvaihdosasioissa

on oltu yhteydessä yli

10:een yritykseen tai yrittäjään. Yrityskontakteja

on vuoden 2006 aikana

ollut 30 kpl yrittäjien luona tai yrittäjät

ovat käyneet tapaamassa yritysasiamiestä.

Yritysasiamies osallistui tilaisuuteen,

johon oli kutsuttu Kalvolan kunnanhallitus

sekä Hattulan ja Kalvolan

yrittäjät ry:n hallitukset. Lisäksi osallistuttiin

Kalvolan yrittäjäjärjestön ja kunnanhallituksen

yhteiseen kokoukseen.

Kaikille uusille yrityksille tai yrittäjille

postitettiin perustiedot yritysneuvonnasta

kunnassa. Yritysasiamies on

osallistunut kunnan johtoryhmän kokouksiin

joka tiistaiaamu n. 35–40 krt/

vuosi sekä myös muutamiin ylimääräisiin.

Seudullisesti on osallistuttu yritysasiamiesten

palavereihin.

Oikeudelliset asiat

Yritysasiamies on hoitanut rajoitetun

määrän oikeudellisia toimeksiantoja,

tehnyt valituksia verotusasioissa,

antanut puhelimitse neuvoa lakikysymyksissä

sekä solminut vuokrasopimuksia

kunnan kiinteistöihin ja maaalueisiin.

Kunnan elinkeino-osakeyhtiön

juoksevat asiat ja lakisääteiset tehtävät

on hoidettu. Oikeudellisissa asioissa

ajan tasalla pysyminen vaatii

myös jatkuvaa seurantaa oikeuden

päätöksistä ja lakiuudistuksista ja lakien

valmisteluvaiheista. Liikennelupalausuntoja

on kirjoitettu Seutukeskus

Oy Hämeelle noin 40 kpl.

LAMMI

Timo Kärkkäinen

yritysasiamies, 3 pv/vko

Yrityspalveluita tuotettiin lammilaisille

yrityksille kolme päivää viikossa,

kaksi päivää viikossa jatkettiin yhteistyön

kehittämistä ProAgria Hämeen

kanssa SYPVE –hankkeen muodossa.

Lammilla syksyllä 2005 suoritetussa

yrityskyselyssä yrittäjät pitivät hyvin

Anu Väisäsen ja Kristiina Mäkisen unelmasta syntyi

lahjatavaraliike Santik Iittalan lasimäelle.

tärkeänä aloittavien yrittäjien neuvontaa

ja niinpä monivuotista yhteistyötä

Uusyrityskeskuksen kanssa kehitettiin

edelleen. Uusyrityskeskuksen kanssa

järjestettiin syksyllä yhteinen tiedotustilaisuus

toiminnan uudistuksista, jonka

ansiosta yhteydenotot lisääntyivät

loppuvuodesta.

Toimivien yritysten osalta omistajanvaihdoksien

edistämistä jatkettiin.

Neuvonta sisälsi lisäksi investointeihin,

rahoitukseen ja toimitiloihin liittyviä

kysymyksiä. HOIVI –hankkeen päätyttyä

hoivapalveluiden synnyttämistä

jatkettiin SYPVE -hankkeen kautta ja

Lammilla palvelutarjontaa päädyttiin

kehittämään yhteistyössä Hämeenkosken

Rattaan kanssa. SYPVE:n puitteissa

yhdessä MTK:n kanssa tehtiin

varastohotellikysely, jossa selvitettiin

mahdollisuuksia hyödyntää maaseudun

tiloja kesäasukkaiden irtaimiston

varastointiin; tarpeita ilmeni kuitenkin

vähän. Vapaita teollisuustontteja ja

toimitiloja markkinoitiin Myötätuulen

kotisivujen ja Kehittämiskeskus Oy

Hämeen toimitilarekisterin kautta.

Kunnan edustajista ja Lammin

Kehitysosakeyhtiö Myötätuulen osakkeenomistajista

koostuvan elinkeinoasioihin

kantaa ottavan neuvottelukunnan

toimintaa jatkettiin. Neuvottelukunnan

alulle panema Kuntokeskushanke

päätettiin pyrkiä toteuttamaan

uudisrakennuksena. Neuvottelukunnan

uutena hankkeena suoritettiin tutkimus

Lammin kirkonkylän palveluista

7


Yrityspalvelut

SYPVE-hanke antoi hirsirakentaja Jussi Karhulalle

lähtölaukauksen uudelle yritykselle.

ja kuluttajien ostokäyttäytymisestä,

minkä rahoitukseen osallistuivat myös

Lammin kunta, Lammin Yrittäjät, Kehittämiskeskus

Oy Häme ja SYPVE –

hanke.

Elintarviketoimialaryhmän “Food-

Tavast” –konsepti eteni ja keväällä

Agropoliksessa aloitti uusi yrityspalveluyksikkö.

Toimialaryhmä kokoontui

kerran, jolloin käsiteltiin kyseisen yrityspalveluyksikön

toiminnan käynnistämistä.

RENKO

Markku Mäkeläinen

yritysasiamies, 1,5 pv/vko

Rengon asukasluku on hienoisessa

kasvussa. Yritysten määrä on lisääntynyt.

Uudet yritykset ovat pääasiassa

pieniä yhden hengen yrityksiä.

Yritysneuvonnan tarve tuntuu kaiken

aikaa lisääntyvän. Pankkien ja uusyrityskeskuksen

alkuvaiheen neuvonnan

jälkeen uusi yritys tarvitsee tukea vuosien

ajan. Aikaisemmasta poiketen

Rengon alueen uudet yritykset eivät

ole enää maatalouslähtöisiä.

Käytännön neuvontatyö nivoutuu

tiiviiseen yhteistyöhön kunnanjohtajan

kanssa. Yhteisesti sovitut menettelytavat

kussakin hankkeessa johtavat

parhaaseen tulokseen.

Taloudellisia resursseja on haettu

hankkeiden kautta yritystoiminnan liikkeellesaamiseksi.

Esim. matkailuhankkeita

on menossa useita. Matkailuyrityksistä

voi esimerkkinä mainita Risto

Tanhuanpään omarahoitteisen Villa

Tanhuan, jossa maatila on muutettu

monipuoliseksi kokousmatkailuyritykseksi.

Yritys tarjoaa erikoisuutena suolasauna-

ja infrapunasaunapalveluja

sekä mönkijäajeluja. Alunperin puualan

hankkeena alkanut prosessi on

johtanut rakennusprojekteihin.

Ratsastuskeskus (MP Riding Center)

avasi kilpailutoiminnan syksyllä.

Kuntaan on virinnyt useiden ratsastustallien

ryhmittymä, jolla on mahdollisuus

hyödyntää kunnassa olevia palveluja

ja osallistua Ypäjän vetämään

alan hankkeeseen.

Yritysten sukupolvenvaihdokset

ovat kasvava työsarka. Prosessit kestävät

vähintään vuoden ja vaativat

tiivistä ja luottamuksellista kanssakäymistä.

Kolmannen sektorin yritystoiminta

on kehittynyt viimeisen vuoden aikana.

Loppuvuodesta kaikkeen toimintaan

on vaikuttanut valmisteilla oleva

kuntauudistus.

TUULOS

Markku Mäkeläinen

yritysasiamies, 3,5 pv/vko

Tuuloksen kunnassa on ollut useita

merkittäviä elinkeinohankkeita, jotka

ovat realisoituneet vuoden aikana.

Toimintamallina on elinkeino- ja yritystoiminnassa

yritysmäinen tapa hyödyntää

kunkin osapuolen vahvuuksia.

Tuuloksen sijainti ei sinänsä ole tuonut

kehitystä, vaan alueen toimijat ovat

luoneet ilmapiirin, johon suurillakin yrityksillä

on ollut halua sijoittua. Yrityksille

on tärkeää kunnan toiminnan uskottavuus

ja luotettavuus, jotka on

pystyttävä ennakoimaan.

Kauppakeskus Tuulosen laajennushanke

on eittämättä suurin vaikutuksiltaan.

Kunta ja Suomen Kauppayhtiöt

Oy tekivät tonttikaupan ja sitoutuivat

kaavoittamaan alueelle yli 20.000 m2

rakennusalaa. Vuoden 2006 lopussa

kaavaluonnos on valmistumassa. Laajennushankkeen

toimijat ovat lähes

kaikki tiedossa. Näillä näkymin rakentaminen

voisi alkaa keväällä 2007.

Rakennuspuolella Teijo-Talot Hämeen

tehdasrakennus valmistuu keväällä

2007. Yrityksen sijoittuminen

Tuulokseen vaati kunnalta joustavia

neuvotteluja. Myönteiset yritysuutiset

ja kunnan omat hankkeet (mm. uusi

koulu) ovat selvästi lisänneet kunnan

asukasmäärää. Vaikka yritysten mielenkiinto

on ollut runsasta, eivät

läheskään kaikki operaatiot onnistu.

Paikallisten ihmisten halu kokeilla

yrittäjyyttä on lisääntynyt ja laajennushankkeita

on myös useita. Mikäli v.

2006 alkaneet yrityshankkeet saadaan

onnistuneesti päätökseen, syntyy alueelle

yhä kattavampi palveluverkosto

ja uusien työpaikkojen määrä voi nousta

jopa kahteen sataan. Nämä elinkeinoelämän

rakenteet jäävät takaamaan

alueen uskottavuutta asuinpaikkana

olipa kuntakoko mikä tahansa.

Mekaanisen metsäteollisuuden

toimialaryhmä

Toimialaryhmän toiminta on aktivoitu

yhteistyössä Hamkin kanssa, jossa

yhteyshenkilönä toimii Pekko Häkli.

Toiminta on suuntautumassa metsäpalveluyrittämisen

ja kotimaisen energian

suuntaan. Kanta-Hämeen MHY:n

kanssa on suunnitteilla maakunnan

rajat ylittävä metsäenergian toimintaketjun

järjestämistä käsittävä hanke.

Toimialaryhmän kokoonpanoa päivitetään.

On osallistuttu mm. METSKO -

messuille Jämsänkoskella sekä alan

muihin tapahtumiin.

8


Virtaa Hämeeseen ky

Sampsa Sysi-Aho

rahastokoordinaattori

Yhtiön toimialana on pääomasijoitustoiminta.

Yhtiö tekee oman- ja vieraan

pääomanehtoisia sijoituksia ensisijaisesti

Hämeenlinnan seutukunnan

alueelle rekisteröityihin yrityksiin. Sijoitusten

avulla yhtiö vauhdittaa innovatiivisten

yritysten syntyä seudulle ja

turvaa seudulla olevien yritysten kasvua.

Yhtiö voi tehdä sijoituksia myös

toisiin rahastoihin.

Tilikausi 1.1.–31.12.2006 oli rahaston

viides tilikausi. Rahaston yhtiömiehiä

ovat: Vastuunalainen yhtiömies

Kehittämiskeskus Oy Häme ja äänettömät

yhtiömiehet Hämeenlinnan kaupunki,

Vattenfall Oy, Hämeenlinnan

Seudun Osuuspankki ja Janakkalan

Osuuspankki. Yhtiömiesten kokonaispanosten

määrä on 3.195.738,79 euroa.

Vuonna 2006 Virtaa Hämeeseen

teki sijoituksia kolmeen yritykseen

yhteensä 215.000 euroa.

Rahaston toiminta-aikana on maksettu

sijoituksia yhteensä

2.021.022,35 euroa. Rahasto on kirjannut

pääomapalautuksia

153.084,58 euroa vuonna 2006.

Rahastolle on esitetty tilikauden aikana

31 sijoituskohdetta, joista myönteisiä

päätöksiä on tehty 8 kpl ja yhteensä

655.000 euroa.

Sijoituksista on tehty päätös sijoitusneuvostossa.

Sijoitusneuvoston jäseninä

ovat toimineet: Toimitusjohtaja

Tapio Vekka, business controller Tommi

Orkola, toimitusjohtaja Jouni Haajanen,

pankinjohtaja Risto Salminen ja

rahoituspäällikkö Jaakko Muhos. Asiantuntijoina

kokouksissa ovat olleet

läsnä: aluejohtaja Pasi Pirinen ja apulaisaluejohtaja

Eero Vesalainen. Esittelijänä

on toiminut rahastokoordinaattori

Sampsa Sysi-Aho. Sijoitusneuvosto

on pitänyt 7 kokousta vuonna 2006.

Virtaa Hämeeseen ky on yhtiömiehenä

Sention kasvurahasto Ky:ssä.

Sention Kasvurahaston sijoitusneuvosto

on kokoontunut tilikauden aikana

3 kertaa. Sention Kasvurahaston sijoitusneuvoston

jäsenenä on toiminut

Sampsa Sysi-Aho. Rahastokoordinaattori

Sampsa Sysi-Aho on Hämeen

kauppakamarin finanssivaliokunnan

jäsen.

Yhtiön tilikauden voitto on

19.558,80 euroa.Tilikaudella on tehty

sijoitussaatavista 68.000 euron alaskirjaukset

.

Rahasto on edustajansa kautta hoitanut

alueella kahta valtakunnallista

kehittämispilotointia; “Innovaatioseteliä”,

jonka avulla toteutettiin 7 kehitysprojektia,

joissa tuki oli max. 4.000

Rahastokoordinaattori Sampsa Sysi-Aho

euroa per yritys sekä “Kehittämispalvelurahaa”,

jota toteutettiin yhdessä

Jyväskylä ja Tampereen toimijoiden

keskeisessä konsortiossa. Alueellemme

tuli kaksi myönteistä päätöstä á

20.000 euroa.

Pääomasijoitusyhtiö Virtaa Hämeeseen

Ky tultaneen muuttamaan osakeyhtiömuotoiseksi

alkuvuonna 2007 ja

samalla yhtiö saa uusia osakkaita ja

lähes kaksinkertaistaa sijoituspääomansa.

9


Yrityspalvelut

Aulangon Kylpylä Oy

Yhtiön toiminnasta vastaaminen ostopalvelusopimuksella

Jarmo Kulmala, kiinteistömanageri

Päättynyt tilikausi oli Aulangon

Kylpylä Oy:n kolmas. Yhtiö on Hämeenlinnan

kaupungin 51%:sti omistama

tytäryhtiö. Yhtiön muut omistajat

ovat Kiinteistöosakeyhtiö Karlberg ja

Rantasipi Oy, molemmat 24,5 %:n

omistusosuudella. Yhtiö sai kuluvalla

tilikaudella Kylpylän ja monitoimihallin

uudisrakennuksen sekä Rantasipi Aulangon

hotellirakennuksen saneerauksen

valmiiksi. Hämeen TE-keskuksen

myöntämästä investointituesta käyty

oikeudenkäynti päätyi Aulangon Kylpylä

Oy:n tappioon KHO:ssa. Yhtiö teki

osakassopimuksen mukaisen vuokrasopimuksen

Rantasipi Aulangon kanssa.

Kylpylä avattiin yleisölle 15.3. ja

monitoimihalli 1.4.

Vuoden aikana kylpylässä vieraili

yli 100 000 asiakasta ja hotellin käyttöaste

nousi yli 60%:n. Rantasipi Aulangosta

tuli vuoden kuluessa liikevaihdoltaan

Restelketjun suurin yksikkö.

Aulangolle luotiin vuoden aikana lähes

70 uutta työpaikkaa. Ongelmaksi alkoi

muodostua työvoiman saaminen.

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet

Jorma Hassinen pj., Aulis Lähde ja Jari

Laine.

Ohjausryhmässä ovat toimineet

Tapani Hellstén ja Juha Isosuo Hämeenlinnan

kaupungista, Sinikka Kauranen

Hämeen TE -keskuksesta, Aulis

Lähde Dividum Oy:stä, Jari Laine Restel

Oy:stä, Jouni Haajanen Kehittämiskeskus

Oy Hämeestä ja Jarmo Kulmala

Aulangon Kylpylä Oy:stä.

10


Matkailu

Kehittämistoiminta

Leena Pitkänen (opintovapaalla 1.11.2006

alkaen), matkailupäällikkö,

Kirsi Sippola vs. matkailupäällikkö,

Hannu Malkala, matkailusihteeri,

Anne Repola, projektiassistentti,

Anita Miettunen, projektiassistentti

(15.2.2006 saakka),

Päivi Taskinen, projektityöntekijä,

Kaarina Suvisuo, markkinointiassistentti,

Häme-kampanja

Kehittämiskeskus Oy Hämeen

matkailutiimin toiminnan tavoitteena

on edesauttaa Hämeenlinnan seudun

matkailuyritysten kehittymistä sekä

yritysten liiketoiminnan kasvua. Kehittämiskeskuksen

tehtäviin kuuluvat

myös matkailuyhteistyön organisointi,

yritysten verkottaminen, yhteydenpito

rahoittajiin sekä seudun matkailuneuvontapisteiden

ylläpitäminen.

Kehittämiskeskuksen matkailussa

panostetaan vahvasti hanketyöhön.

Kokousmatkailuhankkeiden avulla alueen

kokousmatkailua on kehitetty jo

usean vuoden ajan. Hankkeessa on

mukana 38 kokousmatkailun parissa

ahertavaa yritystä. Vuoden 2006 aikana

tehtiin myös uusi aluevaltaus, kun

Matkailun pk –yritysten tuotekehityshanke

sai 30 matkailuyrittäjää/toimijaa

mukaan hankkeeseen. Hankkeen koulutuspäivien

aikana matkailuyrittäjät ja

käyntikohteiden toimijat tuotteistivat

innolla uusia vapaa-ajan matkailutuotteita

Hämeenlinnan seudulle.

Yritysneuvonta

Seudun matkailuyrityksille suunnattua

yritysneuvontaa on tehty järjestämällä

mielenkiintoisia koulutuspäiviä

ja käymällä yrityskohtaisia neuvotteluja

eri yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden

kanssa. Neuvotteluissa on keskusteltu

muun muassa yritysten rahoitukseen,

liikeideaan ja markkinointiin

liittyvistä asioista. Lisäksi matkailuyritykset

ja –toimijat ovat osallistuneet

kiitettävästi Kehittämiskeskus Oy Hämeen

kolmeen matkailuprojektiin.

Kokousmatkailu III -hankkeen aktiivinen yrittäjä, kartanonherra Karl Fazer Hahkialan

kartanosta Hauholta.

Tapahtumat tuotepaketiksi II –hanke

päättyi maaliskuussa 2006, mutta Kokousmatkailu

III ja Matkailun pk-yritysten

tuotekehitysprojekti jatkuivat täysipainoisesti

koko vuoden ajan.

Hämeenlinnan kaupungin

matkailutoimesta vastaaminen

Hämeenlinnan kaupunki osti matkailutoimen

palvelut Kehittämiskeskus

Oy Hämeeltä. Palveluihin kuuluivat

Aulankokeskuksen operatiivisesta toiminnasta

vastaaminen, Promis –tietokannan

päivittäminen, yritysten ja toimijoiden

verkottaminen sekä markkinointi

ja ilmoittelu.

Markkinointitoimenpiteinä osallistuttiin

muun muassa Häme-esitteeseen,

Matka 2006-messuille ja Finland

Purpuri –tapahtumaan. Matkailupäällikkö

oli mukana myös Aulanko-Hämeenlinna

matkailuyhdistyksen hallituksessa,

brändihankkeen ohjausryhmässä

sekä Hämeen Härkätien yhteistyötiimissä.

Yhteistyö Hämeen Matkailun

kanssa

Hämeen Matkailu Oy:n kanssa tehtiin

yhteistyötä useissa markkinointiin

liittyvissä toimenpiteissä, kuten Finland

Purpuri myyntitapahtumassa,

Matka – ja Kongressimessuilla sekä

Sihteeri & Assistentti -päivillä. Lisäksi

matkailupäällikkö on ollut edustajana

Hämeen Matkailu Oy:n hallituksessa,

jossa hän on toiminut Hml:n seudun

matkailun toimijoiden toiveiden ja yhteistyömahdollisuuksien

esille tuojana.

Yhteiset markkinointitoimenpiteet

Yhteisten markkinointitoimenpiteiden

tavoitteena on ollut alueen Hämebrandin

vahvistaminen. Yhtenäisen

Häme-ilmeen avulla on alueen markkinointia

viety eteenpäin jo usean vuoden

ajan. Matkailun markkinointitoimenpiteitä

olivat muun muassa messut,

TapahtumienHäme- ja Kokous-

Häme –esitteet, KokousTarmon käyttöönotto,

HämeJournee –retket ja ilmoittelu

eri medioissa.

Hämeenlinnan seutu esittäytyi neljällä

aukeamalla Häme 2006 -esitteessä.

Sivut koottiin yhteistyössä kunkin

kunnan yritysasiamiehen tai markkinointisihteerin

kanssa. Vapaa-ajan

matkailijoille kerrottiin Hämeenlinnan

seudun matkailutarjonnasta, ostos- ja

käyntikohteista, aktiviteeteista ja

muista palveluista painattamalla Hä-

11


Matkailu

meenlinnan seudun matkailupalvelut –

esite (5000 kpl). Esitettä jaettiin Hämeenlinnan

seudun matkailuyrityksiin,

kauppakeskuksiin ja matkailuneuvontoihin.

Hämeenlinnan seudun kartta

toteutettiin yhteistyössä Hämeen Matkailu

Oy:n kanssa. Kartan painosmäärä

oli 70 000 kpl. Matkailijat ja muut karttaa

tarvitsevat saivat kartan mukaansa

Kauppakeskus Tuulosen, Puuhamaan

ja Iittalan lasikeskuksen kartta-automaateista.

Lisäksi karttaa oli jaossa

alueen matkailuneuvontapisteissä.

Talvituotteiden menekkiä aktivoitiin

Hämeen Sanomien välissä ilmestyneellä

TalviHäme –tabloid -lehdellä,

joka toteutettiin yhteistyössä Hämeen

Sanomien ja Hämeen Matkailu Oy:n

kanssa.

Tiedottaminen

Matkailutiimin asioista tiedotettiin

printtimediassa, sähköisessä julkaisussa

ja henkilökohtaisesti eri yhteyksissä

vuoden aikana. Hämeenlinnan

seudun Yritysuutisissa matkailuasioista

kerrottiin neljässä lehdessä. Hämeen

Matkailu Oy:n kanssa toteutettiin

oma tiedotuslehti, joka ilmestyi

1.4. Kehke tiedottaa –tiedotuskirjeissä

matkailu oli esillä kahdesti. Lisäksi

asioista tiedotettiin myös henkilökohtaisesti

esittelemällä Kehken matkailutoimintaa

erilaisissa kokouksissa, tapahtumissa,

koulutuspäivien aikana

sekä opintomatkoilla.

Oppilaitosyhteistyö

Oppilaitosyhteistyötä on tehty

usean oppilaitoksen kanssa ottamalla

työharjoittelijoita matkailuneuvontapisteisiin

ja Kehittämiskeskuksen matkailuprojekteihin.

Lisäksi opiskelijoilta

on tilattu erilaisia selvityksiä ja opinnäytetöitä.

Yhteistyökumppaneina

ovat olleet muun muassa Koulutuskeskus

Tavastia, Kiipulan ammattioppilaitos,

Hämeen ammatti-instituutti ja

Hämeen ammattikorkeakoulun matkailun

koulutusohjelma sekä Traves -

osaamiskeskittymä.

Matkailuhankkeet

Kehittämiskeskus Oy Hämeen

tuottamiin matkailuhankkeisiin osallistui

yhteensä 86 matkailuyritystä ja -

toimijaa, joista 81 oli Hämeenlinnan

seudulta. Kolme yritystä seudulta osallistui

useampaan kuin yhteen projektiin

vuoden aikana.

Kokousmatkailu III,

1.2.2004 – 30.9.2007

Loman Paikka -yrittäjät käväisivät opintoretkellä

lumisessa maastossa Jämsän seudulla.

Kokousmatkailu III –hanke tunnetaan

myös KokousHäme –tuotenimellä.

Vuonna 2006 projektissa oli mukana

38 matkailuyrittäjää ja -toimijaa Hämeenlinnan

seudulta,

Riihimäeltä ja Lopelta.

Projektin tavoitteena

on jatkaa

kokousmatkailupalveluita,

luonto- ja maaseutupalveluita

sekä

liikelahjoja tuottavien

yritysten verkottamista,

kehittää

kokousmatkailupalveluille

brandilupaus

sekä panostaa erityisesti

mukana olevien

yritysten ja kohteiden

laadun parantamiseen.

Vuoden 2006

aikana järjestettiin

seitsemän yhteistä koulutuspäivää,

joissa käsiteltiin mm. matkailuyrittäjän

lakitietoa, sähköistä kaupankäyntiä ja

paikallisuuden, historian ja tarinoiden

hyödyntämistä kokousmatkailutuotteiden

tuotekehityksessä. Koulutuspäivien

lisäksi toteutettiin yksi yritysvierailupäivä

sekä kaksi opintomatkaa.

Opintomatkat tehtiin Kolille ja Unkariin.

Kokousmatkailuun liittyvät

markkinointitoimenpiteet

• KokousHäme -esite yhteistyössä

Hämeen Matkailu Oy:n kanssa. Jakelu

pääkaupunkiseudulle S&A- ja

Secretarius -lehtien välissä. Painosmäärä

13 500 kpl.

• Lanseerattiin Suomen ensimmäinen

sähköinen kokoushakujärjestelmä

KokousTarmo yhteistyössä Hämeen

Matkailu Oy:n kanssa.

• Kongressimessut 2006 ja Sihteeri-

Assistentti -päivät 2006.

• Journee Hämeeseen myyntitilaisuudet

2 x 2 pv. Journeelle osallistui 45

12


henkilöä Helsingin seudulta.

• Kaksi ilmoitusliitettä Kauppalehden

välissä. 8-sivuinen liite yhteistyössä

Hämeen Matkailu Oy:n kanssa, jakelu

82 000 kpl keväällä ja syksyllä.

Tapahtumat tuotepaketiksi II -

hanke, 1.2.2005 – 31.3.2006

Tapahtumat tuotepaketeiksi -hanke

tunnetaan myös TapahtumienHäme –

tuotenimellä. Keväällä 2006 loppuneessa

projektissa oli mukana 16 Hämeenlinnan

seudun tapahtuman tuottajaa.

Projektissa koulutettiin tapahtumajärjestäjiä

toimimaan taloudellisesti

kannattavalla perustalla. Projektin tavoitteena

oli liiketaloudellisen osaamisen

kasvattaminen ja tapahtumien laadun

parantaminen. Projektin tuloksena

voidaan pitää tapahtumien verkottumista

matkailuyrittäjien ja toisten tapahtumanjärjestäjien

kanssa. Verkottumisen

avulla kehitettiin muun muassa

uusia tuotepaketteja markkinoille.

Matkailun pk-yritysten tuotekehitys,

1.4.2005 – 31.1.2008

Matkailun pk-yritysten tuotekehityshanke

tunnetaan myös markkinointinimellä

Loman Paikka. Vuoden 2006

aikana mukana olevien kohteiden

määrä vakiintui 30 matkailutoimijaan.

Mukana olevat matkailutoimijat ovat

majoitus, käynti- ja ostos- ja aktiviteettikohteita.

Hankkeen tavoitteena on parantaa

matkailun parissa toimivien pk-yritysten

avainhenkilöiden valmiuksia harjoittaa

kannattavaa liiketoimintaa järjestetyn

koulutuksen avulla. Verkottamisen

avulla kannustetaan yrityksiä

yhteistyöhön muiden alan toimijoiden

sekä matkailun myyntiorganisaatioiden

kanssa. Projektin tavoitteena on

tuotekehitystyön avulla saada alueelle

uusia tuotteita ja tuotepaketteja. Kunnilta

saatava kuntarahoitusosuus käytetään

kohteiden ja projektin aikana

syntyneiden tuotteiden markkinointiin.

Kokousprojektilaiset tekivät opintomatkan Unkariin syyskuussa

Koulutus

Vuoden 2006 aikana järjestettiin

seitsemän koulutuspäivää, kaksi opintomatkaa

ja kuusi yritysvierailupäivää.

Koulutuspäivien teemoina olivat sähköinen

markkinointi matkailussa, matkailuyrittäjän

lakitieto, hinnoittelu, tuotekehitys

ja asiakaskeskeinen markkinointi.

Yrittäjille pidettiin koulutuspäivien

lisäksi tuoteklinikka, jossa tiimityönä

työstettiin yrityskohtaisia matkailutuotteita.

Markkinointitoimenpiteet

• Projekti oli näytteilleasettajana Hämeen

Matkailun Häme-osastolla

Matka 2006 –messuilla 19.1.-

22.1.2006. Messuille osallistui 19

projektin kohdetta.

• Kesällä 2006 projektin kohteet valokuvattiin

(30 kohdetta). Kukin kohde

sai haltuunsa 10 valokuvaa kohteestaan

kaikilla käyttöoikeuksilla. Kehittämiskeskuksen

kuvapankkiin lisättiin

300 uutta matkailukuvaa.

• Loman paikka. Hämeenlinnan seutu

–esite oli koko vuoden Comma

Groupin kautta esitetilauspalvelussa

sekä lehdissä LomaSuomi/Matkalehti

kesä 2006 että sähköisesti

osoitteista www.lomasuomi.fi ja

www.matkalehti.fi. Esitteitä tilattiin

em. palvelujen kautta 800 kpl. Tilaajien

osoiterekisteri jäi projektin käyttöön.

• Syksyllä 2006 toteutettiin yrityskohtaiset

tuotekortit. Kohteille painettiin

yrityskohtaista tuotekorttia 1000

kpl/yritys. Tuotekorteista koottiin

kaksi esitettä: Ryhmäretket ja Lomamatkat.

Molempia esitteitä painettiin

5000 kpl.

• Loman paikka. –yhteismarkkinointia

tukeva ilmoitus toteutettiin: Häme

2006 –esite, Hämeenlinnan seutukartta

2006, Hämeen Sanomien TalviHäme

–liite 2006 ja Matkailulehti

nrot 1/2006 ja 2/2006, Niskavuoren

Sanomat kesä 2006.

• Projektin matkailukohteiden tiedot

ja kuvat päivitti www.hame.fi –sivuille

Linnatuulen matkailupalvelut.

• Loman paikka. Hämeenlinnan seutu

–tavaramerkin rekisteröintihakemus

jätettiin keväällä 2006.

• www.lomanpaikka.fi –domain

hankittiin kevällä 2006.

• esitepäivitys vuoden 2007 Kokous-

Häme esitteeseen.

13


Matkailu

Matkailuneuvonta

Linnatuulen matkailupalvelut,

vastaava matkailuneuvoja Mirva Anttonen (vas.)

ja matkailuneuvoja Mari Ampuja-Valaja

Matkailuneuvonnan tehtävänä on

houkutella seudulle lisää matkailijoita

ja opastaa heitä käyttämään seudun

matkailuyritysten palveluita. Matkailuneuvonta

tarjoaa seudun yrityksille ja

kunnille mahdollisuuden esitellä ja

myydä palveluitaan seudulla matkaa

tekeville henkilöille.

Linnatuuli

Mirva Anttonen, vastaavana matkailuneuvojana,

Mari Ampuja-Valaja huhtikuun

loppuun ja Susanne Romström 1.5. alkaen

matkailu-neuvojana. Kesätyöntekijänä

Pauliina Karlakari. Extraajat Sanna Simola,

Elina Simola, Johanna Mäkelä, Kaisa

Sistola.

Tiehallinnon Hämeen Tiepiiri ja Kehittämiskeskus

Oy Häme huolehtivat

Linnatuulen matkailuneuvonnan ylläpidosta

yhteisesti. Toiminnan kehittämisestä

ja päätöksistä vastasi työryhmä,

joka kokoontui vuoden 2006 aikana

kolme kertaa. Työryhmän jäseninä

olivat:

• Mirva Anttonen Linnatuulen

matkailu-neuvonta

• Matti Höyssä, Tiehallinto

• Ninni Pulli, Riihimäki

• Tuula Pirinen, Loppi

• Leena Pitkänen/Kirsi Sippola ja

Jouni Haajanen, Kehittämiskeskus

Oy Häme

• Markku Kivinen, Pikoil Oy

Matkailuneuvonnan avoimet tilat

palvelivat edelleen tielläliikkujia 24 h/

vrk. Tieinfo-automaatti ja asiakasinternetpääte

olivat käytettävissä yötä päivää.

Neuvonnan laajasta esitevalikoimasta

oli saatavilla vuorokauden ympäri

tietoa tapahtumista, nähtävyyksistä,

Tiehallinnon palveluista, matkailualueista,

matkailukohteista, ruokailu- ja

majoitusmahdollisuuksista lähialueelta

sekä muualta Suomesta.

Matkailuneuvonnan palveluja käytti

vuoden 2006 aikana hieman yli 108

000 kävijää, mikä on noin 9 % vähemmän

kuin vuonna 2005.

Matkailuneuvoja opasti tielläliikkujia

maanantaista lauantaihin 9–17, kesäaikana

1.6.–15.8. ma–to klo 9–19,

pe–la klo 9–21 ja sunnuntaisin klo 11–

19. Matkailuneuvojat olivat paikalla

myös juhlapyhinä sekä koulujen talvilomien

aikaan sunnuntaisin viikoilla 8

ja 9.

Koko Suomea kattavan tiedon jaon

lisäksi matkailuneuvojat päivittivät sekä

tarvittaessa lisäsivät lähikuntien tapahtumia

ja yritystietoja hame.fi ja

virpi.net -sivustoille internetiin.

Lippupalvelu Oy:n lipunmyynnin kautta

matkailuneuvonnassa myytiin vuoden

2006 aikana noin 4100 lippua. Matkailuneuvonta

välitti Linnatuulen

14


käytävällä sijaitsevaa käytäväkolmiota

lähikuntien käsityöläisille itse tehtyjen

tuotteiden myyntiin.

Matkailuneuvonta järjesti vuoden

2006 aikana myös erilaisia pientapahtumia.

Käsityötori järjestettiin keväällä

äitienpäivän aikaan ja joulutori joulukuussa.

Syksyllä Martat pitivät valtakunnallisen

sienipäivän Linnatuulessa.

Lokakuussa vietettiin Turvallisesti tiellä

–teemapäivää yhteistyössä Tiehallinnon,

Liikenneturvan, poliisin ja

HAMK:n liikennekoulutuksen kanssa.

Yleisön vastaanotto molemmissa teemapäivissä

ja käsityötoreissa oli positiivista.

Linnatuuli markkinoi toimintaansa

muiden muassa Matkamessu-risteilyllä

ja Matkamessuilla. Lisäksi ilmoituksia

oli Häme 2006 esitteessä, Autopokkarissa,

LomaPiste ja Lomamökki

lehdissä, Hämeenlinnan seudun kesälehdissä

sekä Hollolan seudun kesälehdessä.

Aulankokeskus

Malkala Hannu, matkailusihteeri,

vakituinen

Puumalainen Anni, matkailuneuvoja

5.6.-20.8.

Taskinen Meri, matkailuneuvoja 30.5.-13.8.

Pöllönen Anna-Mari, osaamisnäyttö

30.5.-6.8.

Savornin Irja, osaamisnäyttö 30.5.-6.8.

Mäkelä Johanna, sijainen kutsuttaessa

Saarinen Seppo, sijainen kutsuttaessa

Aulankokeskus palveli asiakkaitaan

270 päivää vuonna 2006. Aukioloajat

olivat 1.1.-31.5. ke-su klo 11-18, 1.6.-

13.8. ma-su klo 10-20 ja 16.8.-17.12.

ke-su klo 11-18. Kävijöitä vuoden aikana

oli 4590, joista suurin osa vieraili

kesäaikaan (3652). Aulankokeskuksen

palveluista tiedotettiin muun muassa

Häme-, Hämeenlinna puistojen kaupunki-

ja Hämeenlinnan seudun matkailupalvelut

-esitteissä sekä Loma-

Suomi –lehdessä. Kesäaikaan Aulankokeskuksesta

lainattiin kaupunkipyöriä

matkailijoille. Tätä tarkoitusta varten

Aulankokeskuksessa oli neljä polkupyörää.

Vuonna 2006 Aulankokeskuksen

pysyvän näyttelyn teemana olivat:

Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto,

Vanajaveden laakso sekä Aulangon

luonto ja historia. Vaihtuva

näyttelyn aiheena oli Luontokoulu

Ilveksen toiminta. Näyttelyn suunnitteli

ja toteutti “Luonto-Aulanko” -hanke.

Kesällä 2006 kysyttiin Aulankokeskuksen

kävijöiltä lomakekyselyllä mielipidettä

ja vaikutelmaa Aulankokeskuksesta

käyntikohteena. Kävijöitä

pyydettiin arvioimaan neljää osa-aluetta

(näyttelyt, luontokoulu, matkailuneuvonta,

matkamuistot) asteikolla 1-5.

Kyselyyn saatiin 32 vastausta ja keskiarvot

muodostuivat seuraaviksi:

näyttelyt 3,9, matkailuneuvonta 4,3 ja

matkamuistoesineet 1,9.

Matkailuneuvontapiste täytti kansainväliset

sopimukset i-kilven käyttämisestä.

Jaossa oli painettua materiaalia

erityisesti Hämeenlinnan kansallisen

kaupunkipuiston alueen matkailupalveluista,

mutta myös maakunnallista

ja valtakunnallista materiaalia. Työvälineinä

oli käytettävissä myös alan

keskeisimmät, valtakunnalliset hakuteokset,

internet, sähköpostit ja puhelin.

Myynnissä pidettiin kuutta erilaista

matkamuistoartikkelia sekä karttoja,

opaskirjasia, kalastuslupia, postimerkkejä

ja Miniteatterin pääsylippuja. Piste

huolehti myös MEK:in Promis-tietokannan

päivittämisestä.

Kevään ja syksyn matkailijamäärä

oli todella vähäinen ja tästä syystä

Aulankokeskus suljettiin toistaiseksi

18.12.2006.

Matkailuinfo Kauppakeskus

Tuulosessa

Tuulosen kauppakeskuksessa on

pienimuotoinen matkailuesitepiste,

jossa on ollut esillä Hämeenlinnan

seudun matkailuesitteitä.

Matkailuesitepiste Kauppakeskus Tuulosessa,

Tuuloksessa.

15


Aluekehitys

Ohjelmat ja hankkeet

Aluekeskusohjelma

Pekka Komulainen, ohjelmajohtaja,

Markku Lind, 2 pv/vko 31.7.2005 lähtien,

Jukka Pettersson 2 pv/vko

Sampsa Sysi-Aho

Outi Myllymaa, sihteeri 2,5 pv/vko

Eeva Torttila, 1.1.-31.3.2006 ASSI -hanke

Sini Hirvonen, 1.6.-31.8.2006,

museotarinoiden keruuhanke -

matkailuhanke

ALUEKESKUSOHJELMAN

TOIMINTAKERTOMUS

VUODELTA 2006

Ohjelman koordinointi, hallinnointi

ja tiedotustoimet

Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma

on toiminut vuonna 2006

koordinaattori-, osa-aikainen toimistosihteeri-

ja osa-aikainen yritysasiamies

-miehityksellä ja ohjelman ohjausryhmä

on kokoontunut seitsemän kertaa

kaudella 2006. Tiedotustoimina aluekeskusohjelman

kautta on tuotettu

vuonna 2006 seudulliset yritysuutiset

lehti 6 numeroa/a. Ako -sähköinen

Newsletter 4 numeroa/a. Lisäksi on

uudistettu mm. aluekeskusohjelman

www- sivut sekä sähköinen seudullinen

EU-hankerekisteritietojärjestelmä.

Yritysuutisten levikki on n. 4000 kpl ja

se jaetaan seudun pk -yrityksiin, kehittämisyhtiön

muille sidosryhmille sekä

mm. kaikille kuntien luottamushenkilöille.

Tämän lisäksi ohjelma on osallistunut

muuhun seudun markkinointiviestintään

mm. Suuri Seikkailu -tapahtuman

ohessa toteutettuun seudun

matkailupalveluiden valtakunnalliseen

markkinointiin.

Yritysten toimintaympäristöjen

kehittäminen

Aluekeskusohjelman väkeä: Sampsa Sysi-Aho, Outi Myllymaa ja Pekka Komulainen.

Toimintaympäristöjen kehittäminen

on ollut Hämeenlinnan aluekeskusohjelman

päätoimintaa. Vuonna 2006

Aluekeskusohjelma on osallistunut

menestyksellisesti seuraavien yritysympäristöjen

kehittämiseen:

Janakkalan Rastikangas (kevätkaudella

2006, markkinointi- ja laajennussuunnitelma),

Kalvolan–Iittalan lasikeskus

(uudistettu ja laajennettu lasikeskus

avattiin käyttöön huhtikuussa

2006), Lammin uimahallin kuntokartoitus

ja konseptinsuunnittelu (tehdyn

esiselvityksen uudishalli toteutuu

omana erillishankkeenaan 2007-2010

Lammin kunnanhallituksen päätöksellä).

Lepaan (Hattula) ja Evon (Lammi)

teknologiakylät (kaavallinen ja konseptinen

esisuunnittelu käynnissä 2006,

Lammin teknologiakylärakennuksen

harjannostajaistilaisuus pidetty lokakuussa

2006 ja jatkuu omana erillishankkeena.

Hauhon Luotian kehittämistä

koskeva sähköinen kansalaispalautejärjestelmä

ja suunnattu liikeideakilpailu

ammattikorkeakoulun opiskelijoille,

kaavallinen esisuunnittelu ja

konseptin kehitys, rakennusyhtiöneuvottelut

sekä arkkitehtikuvien toteutus.

Aluekeskusohjelma on myös rahoittanut

seudullisen toimitilayhtiön

perustamisselvitystä sekä seudullista

yritysalueiden merkintähanketta. Uudella

kaudella keskeiset kehittämiskohteet

ovat hyvinvointipalveluiden

keskittymä, ns. Virvelinranta-konsepti

sekä Hämeenlinnan kaupungin satama-alueen

ja palveluiden uudistaminen.

Seudun elinkeinotoiminnan ja

yritysklustereiden kehittäminen

Klustereiden kehittämisessä toteutettiin

seudun toimialaryhmäkokoukset

(9 toimialaryhmää, kokoukset n. 1-2

krt/v).

Erityisen aktiivisesti on toiminut

hyvinvointitoimialaryhmä, jossa tuotettiin

seudullinen palveluhakemisto,

käynnistettiin itsenäiseen suoriutumiseen

liittyvä InnoElli -senior erillishanke,

Teknisten tekstiilien kehittämiseen

liittyvä esiselvitys seudun toimijoiden

Tampereen (Ako) ja teknillisen yliopiston

välisenä yhteistyönä jne. Seudun

vahvojen klustereiden kone- ja metallialan

InnoSteel sekä Matkailun kehittämiseen

ja klustereiden itseuudistumiseen

liittyen käynnistettiin Tampereen

yliopiston aluetutkimuksen toteuttama

luovien tilojen SERE -tutkimushanke.

Projekti on 3-vuotinen kansainvälinen

TEKES –hanke ja sen muina tutkittavina

case alueina Hämeenlinnan ohella

ovat Helsingin ja Oulun seudun esittämät

kohdeklusterit. Edelleen matkailun

ja kulttuurituotannon hankkeena

toteutettiin kesällä 2006 mm. kokous

ja kongressimatkailua sekä museoiden

toimintaa ja tuotteistusta edistävä

16


museotarinoiden keruuhanke.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämisen toimintalinjalla

aluekeskusohjelman päätulos

on seudullinen korkeakouluohjelmastrategia

2006-2008. Asiakirjassa

määritellään seudun kk-yksiköiden

omaehtoinen keskinäinen yhteistyö,

profiloituminen, kärkialat ja toimenpidelinjat.

Klusterikehittämiseen liittyen,

korkeakouluohjelmatyöllä on edistetty

mm. Ammattikorkeakoulun K&T -keskusten

(4kpl) vahvistumista, Tampereen

Yliopiston sähköisen Entrenet -

yrittäjyyskasvatusverkoston kehittymistä.

Seudun osaamisvahvuuksien

kehittämisessä keskeinen panostus

on myös ollut vuonna 2006 Lammin

ympäristöprofessuurin rahoittaminen.

Professuuri liittyy laajemmin seudun

ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen

ja toimialan teknologiakylän käynnistämiseen,

panostusten seurauksena

vuonna 2007 seudulle tulee asettumaan

työskentelemään mm. kansainvälisen

huippututkijan Ilkka Hanskin

perhostutkijaryhmä.

Osaamisen kehittämisen toimintalinjalla

toteutettiin edelleen myös oylakiuudistukseen

liittyvä hallitustyöskentelykoulutus

sekä seudullinen hankintakoulutus

kuntien henkilöstölle ja

hankintaorganisaatiolle. Osaamisen

kehittämisessä päättyi kolmivuotinen

Täydennyskoulutuksen Häme –hanke.

Asuminen, hyvinvointi ja

turvallisuus

Toimintalinjalla saatettiin päätökseen

Asuntomessut 2007 seudullinen

asumispalveluiden kehityshanke ASSI.

Hankkeessa kehitettiin yhteisen minimistandardin

mukaiseksi kuntien tarjoamia

muuttajapalveluita sekä tuotettiin

uusia yhteisiä tuotteita ja tiedotuspalveluita

kuntien ja seudulle muuttavien

käyttöön. Erillishankkeena toteutettiin

hyvinvointipalveluiden laatutuotteistus

ja kilpailutus hanke (TULAKI),

hanke jatkuu ensi vuonna ja tukee

osaltaan hyvinvointiklusterin kehittymistä.

vuoden 2006 loppupuolella toteutettiin

seudullisen turvallisuussuunnittelutyön

loppuosio puuttuvien kuntien

osalta.

Aluekeskusohjelman verkostojen

toiminta Hämeenlinnan seudulla

Ruukki on sijoittanut InnoSteeliin Ruukki

Construction teknologiakeskuksen Pohjois-

Euroopan hallintokeskuksen,jota vetää

teknologiakeskuspäällikkö Pekka Roivio.

Vuonna 2006 Hämeenlinnan seutu

toimi neljässä Ako -verkostossa:

Kansallisista verkostoista toimimme

hyvinvointiverkoston itsenäisen

suoriutumisen teemaryhmässä, jonka

kautta käynnistyi mm. kaksi aiemmin

mainittua hyvinvointiklusterin kehityshanketta,

lisäksi paikallinen toimialaryhmä

tuotti sähköisen palveluhakemuksen.

Verkoston kautta yhteistyö

mm. Lahden, Forssan ja Porin seudun

hyvinvointitoimijoihin tiivistyi.

Innovaatioverkostossa toteutettiin

maakunnallinen innovaatiostrategiaa

koskeva selvitys osana Ideamaakunta

työryhmän toimintaa, toteutettiin Advancis

Oy:n yhteistyöstrategiailtapäivä

Hämeenlinnan InnoSteel ja Forssan

BiFeel -klustereiden välillä, käynnistettiin

ns. innovaatioaktivointityö sekä

toteutettiin Seinäjoen teknologiakeskuksen

koordinoima innovaatiosetelikokeilu.

Setelikokeilu muodostui hyvin

suosituksi. Se edisti innovaatiopalveluiden

käyttöä tavoitteensa mukaisesti

ja sai toimivuudestaan myönteisen

palautteen seudun pk-yrityksiltä.

Kulttuuriverkoston toiminta haki

vielä 2006 Hämeenlinnan seudulla

muotoaan. Teemaverkoston toiminta

liittyy kuitenkin vahvasti seudun suurimpaan

yksittäiseen EU-hankkeeseen,

kulttuurin toimialan Verkatehdaskokonaisuuteen,

joka valmistuu vuonna

2007. Osana luovien toimialojen

kehittämistä kokoontui muotoilun

round table -ryhmä kahdesti vuoden

aikana. Kulttuuriverkoston toiminta

liittyy seudulla kiinteästi myös museoiden

toiminnan kehittämiseen (museotarinat)

sekä koko matkailuklusterin

laaja-alaiseen kehittämiseen.

Neljän aluekeskuksen omaehtoisesti

muodostama Helsinki-Hämeenlinna-Tampere

HHT -verkosto toimi

myös erittäin aktiivisesti vuonna 2006

kokoontuen lähes kuukausittain. Verkostossa

toteutettiin mm. pilottiluonteisesti

joukkoliikennettä ja pendelöintiä

edistävä Mobiili -joustotyöhanke

JOJO, Vanajaveden reitin kehittämistä

koskevat selvityshankkeet (2 kpl) sekä

Riihimäen- Hyvinkään seudun palveluiden

kehittämisselvitys. HHT oli näkyvästi

julkisuudessa. Hankkeessa järjestettiin

kesäkuun alussa myös vyöhykkeelle

jalkautunut kasvukäytäväseminaari

sekä koordinaattoripäivä,

lisäksi toteutettiin yhteistä edunvalvontaa

mm. Pendolino -liikennöinnin

säilyttämiseksi sekä toteutettiin teemoitettuja

tiedotuskampanjoita (yritysten

sijoittuminen, seudullisten yhteishankkeiden

info, sekä vesistöreittiselvityksen

tuloksia koskeva tiedotuskampanja).

Todettakoon mm. että

joustotyöpilottihankkeessa tärkein

jatkumotulos oli se ,että JOJO -teema

on saanut oman kokonaisen toimenpideosionsa

uuteen kansalliseen tietoyhteiskuntastrategiaan

vuosille 2007-

17


Aluekehitys

2015, joka on vahva väline uudenlaisten

mobiilityökäytäntöjen laajentamiseksi

ja vakiinnuttamiseksi. Teknologinen

kehittely jatkuu myös VR:n Juna

-hankkeessa mm. kokoaikaisen toimivan

laajakaistayhteyden luomiseksi

(kolmea eri teknologiaa käyttäen) ja

ylipäätänsä junassa työskentelyolosuhteiden

edelleen kehittämiseksi.

Muut tulokset

Muina keskeisinä tuloksina todettakoon,

että Hämeenlinnan seudun

aluekeskusohjelma rahoitti suomalaisittain

edelläkävijän roolissa Hämeen

bio-etanolitehdasta koskevan yhteiskuntataloudellisen

selvityksen. Toteutuessaan

tehdashankkeen kokonaisarvo

nousee 50-65 Meuroon ja on yksi

lähitulevaisuuden keskeisistä klusterihankkeista.

Ohjelmavalmistelun osalta aluekeskusohjelma

osallistui Hämeen

maakuntaohjelman, toteuttamissuunnitelman

2007-2008 sekä rakennerahasto-ohjelmaluonnosten

valmisteluun.

Avoimia seudullisia tilaisuuksia

pidettiin yhteensä kolme kpl.

Syksyllä 2006 aluekeskusohjelmassa

käynnistettiin vielä ns. korkorahahankkeina

Iittalan Naivistikeskuksen

kehityshanke, seudullisten sähköisten

palvelulomakkeiden kehityshanke

sekä seudullisen ruokapalveluhuollon

kehityshanke, nämä hankkeet

etenevät suunnitelman mukaan ja

päättyvät ohjelmakauden loppuun

maaliskuuhun 2007 mennessä.

Vuoden 2006 loppukeväästä käynnistyi

ohjelmakauden 2007-2010 hakuprosessi,

jossa toteutettiin sähköinen

kuulemismenettely ja seututilaisuus.

Hakuprosessin ja kuluneen kauden

arvioinnin ja tulosten pohjalta seutu

hyväksyttiinkin marraskuussa 2006

mukaan uudelle ohjelmakaudelle

2007-2010 toteuttamaan omaa seudun

kasvuun, sijaintiin ja laaja-alaiseen

elinkeinopolitiikkaan perustuvaa kehittämistyötä.

TÄYDENNYSKOULUTUKSEN HÄME

(hankkeen kokonaiskesto

1.3.2004–31.7.2006)

Liisa Mikkola, projektipäällikkö ja

Johanna Ranta, projektiassistentti

Vuosi 2006 oli Etelä-Suomen lääninhallituksen

kautta ESR-rahoitetun

Täydennyskoulutuksen Häme-hankkeen

viimeinen toimintavuosi, hanke

päättyi 31.7.2006. Kevätkausi käytettiin

monien hankkeessa aloitettujen

kehitysosioiden loppuun saattamiseen,

saavutettujen tulosten arviointiin

ja jatkotoimenpiteistä sopimiseen.

Asiakastyö, markkinointi ja

yhteistyökumppanit

Asiakastyö jatkui pitkälle kevääseen,

tehtiin asiakaskäyntejä, annettiin

koulutustarjouksia sekä järjestettiin

asiakastilaisuuksia. Hankkeen kon-

Täydennyskoulutus Hämeen tarmokkaat puuhanaiset Johanna Ranta ja Liisa Mikkola (1. ja 2. vas.).

18


taktoimille lähes sadalle asiakkaalle

tehtiin asiakastyytyväisyyskysely, jonka

mukaan hanke on selkeyttänyt seudun

täydennyskoulutustarjontaa. Hanke

teki myös itseanalyysia asiakastyöstään

ja saavutetuista tuloksista.

Molempia analyyseja käsiteltiin toimijoiden

ja asiakkaiden yhteisseminaarissa.

Hanke tiedotti ja markkinoi täydennyskoulutuspalveluita

sekä seudun

että valtakunnallisissa lehdissä. Hankkeella

oli messuosasto ITK-konferenssissa

sekä Koulutuskeskus Tavastian

ja HAMKin asiakas- ja yritystapaamisissa.

Hankkeella oli yhteistyötapaamisia

lukuisten muiden koulutusorganisaatioiden

kanssa sekä matkailutoimijoiden

kanssa.

Toimijoiden koulutus

Toimijoille järjestettiin kielenhuollon

koulutusta, koulutusten arviointia

tehostava koulutus vaeltavan koulutuksen

menetelmällä sekä osaamisenhallintatyöpajoja,

joissa tutustuttiin

syvällisesti yhteen osaamisenhallintajärjestelmään.

Kehittämistyö ja sen arviointi

Neljä toimijaorganisaatoista koottua

työryhmää teki kehitystyötä. Alkukeväästä

mallinnettiin toimijaorganisaatioiden

räätälöintiosaamista hiljaisen

tiedon menetelmällä. Myös tarjouspyyntöjä

mallinnettiin. Toimijaorganisaatioiden

henkilöstölle ja keskeisille

sidosryhmille tehtiin itsearviointikysely,

joka kertoi, että hankkeen parhaimmat

tulokset ovat täydennyskoulutuksen

näkyvyyden ja tunnettuuden

lisääntyminen ja yhteistyöverkostojen

laajentuminen. Yhteistä kehittymistä,

yhden luukun toimintatapaa, markkinointiyhteistyötä

ja kärkituotteita pidettiin

parhaimpina tuloksina. Tuloksia

käsiteltiin itsearviointiseminaarissa.

Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja

päättäminen

Hanke kävi kevään aikana neuvotteluja

Häme Busines Education Forumin

kanssa toiminnallisen jatkon yhdistämisestä,

mutta yhteistä näkemystä

ei syntynyt. Hanke asetti toimijaorganisaatioiden

edustajista jatkotyöryhmän,

joka otti vastuun yhdessä sovituista

jatkotoimenpiteistä hankkeen

päättymisen jälkeen.

Hankkeen päätösseminaarissa käsiteltiin

hankkeen tuloksia ja lujitettiin

jatkoyhteistyötä. Seminaarissa myös

julkistettiin raportti hankkeen toteutuksesta,

tuloksista ja suosituksista.

BEPART-HANKE

(hankkeen kokonaiskesto 2004– 2007)

Hillevi Ahonen, projektipäällikkö

Marja Laurikainen, projektiassistentti

Seudullista toimintamallia kuvannee

mm. vuoden 2004 heinäkuussa

Interreg IIIC -rahoituksella käynnistynyt

Baltic Entrepreneurship Partners -

hanke, jonka suunnitteluun, käynnistykseen

ja toteutukseen osallistui

myös Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma.

Tässä Bepart -hankkeessa

edistetään seudun yritystoimintaa,

seudullisen yrityspolitiikan toteutumista,

yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyteen

liittyvää korkea-asteen koulutusta kansainvälisen

asiantuntijaverkoston avulla.

Hankkeessa parannetaan mukana

olevien alueiden yrittäjyysvalmiuksia

sekä kehitetään alueiden yrittäjyyteen

liittyvää toimintaympäristöä osana alueiden

strategista kehittämistä.

Bepartissa on mukana yhteensä 11

partneria: taloustieteiden, liiketoiminnan

ja yrittäjyyskoulutuksen yksiköitä,

yrityshautomoita sekä kehitysyhtiöitä

seitsemästä eri maasta Itämeren ympäriltä.

Hankkeen kokonaisarvo on

noin 1.600.000 e.

Hillevi Ahonen ja Marja Laurikainen pilotoivat Suomen

ensimmäiset yrityspalveluesitteet malliksi muille.

Hämeenlinnan seudun asumista markkinoidaan

aktiivisesti muun muassa eri messuilla.

Bepartin tavoitteena on kolmen

vuoden aikana luoda liiketoimintasuhteita

partnerialueisiin, edistää oman

alueen elinkeinotoiminnan kansainvälistymistä

sekä paikallista Seudulliset

Yrityspalvelut -mallia. Hanke palvelee

myös seudun muiden yrityspalveluyksiköiden

henkilöstön koulutustarpeita.

Sen kautta haetaan apua yrittäjyyskoulutusmateriaalin

kehitystyölle

kouluasteen lukio-opetukseen, korkeaasteen

koulutuksessa puolestaan verkoston

kunnianhimoisena tavoitteena

on tuottaa Euroopan Unionin hyväksymä

yrittäjyyskasvatuksen masters -

tutkinnon malli. Tähän liittyen projektissa

järjestetään pilottikoulutus, joka

19


Aluekehitys

koostuu moduleista, eri aihealueista.

Koulutus järjestetään partneriorganisaatioiden

toimesta.

Hämeen ammattikorkeakoulun

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

yhteistyössä Tampereen yliopiston

Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen

kanssa tarjoaa pilottikoulutukseen

yhden modulin, ’Learning

of Entrepreneurial Competences’.

Tämä moduli, ja koko pilottikoulutus,

on avoin kaikille seudun opettajille,

luennoitsijoille, yrityshautomoiden vetäjille

ja yritysneuvojille.

JULKISTEN YRITYSPALVELUIDEN

LAATU HÄMEESSÄ ELI JYLHÄ-

HANKE

(hankkeen kokonaiskesto

1.9.2005–31.8.2007)

Hillevi Ahonen, projektipäällikkö

Marja Laurikainen, projektiassistentti

Projektin kuvaus ja tavoitteet

JYLHÄ -projekti liittyy oleellisesti

valtakunnalliseen yrityspalvelujärjestelmän

kehittämistyöhön (valtiosihteeri

Anssi Paasivirran raportti, KTM

31.5.2005) ja sen tavoitteisiin, mutta

myös Hämeenlinnan seudun Elinkeinostrategiassa

esitettyihin linjauksiin.

Projektin avulla voidaan myös vahvistaa

edellytyksiä ja luoda otollista maaperää

valtakunnallisen kehittämisprosessin

uusille toimintamalleille kuntatasolla,

kuten esim. omaneuvojajärjestelmä,

palvelusetelijärjestelmä jne.

Projektin tavoitteena on rakentaa

seutukuntaa ja sen strategisia tavoitteita

parhaiten palveleva julkisten yrityspalveluiden

toimintokokonaisuus,

jossa seudullinen yrityspalveluverkosto

toimii asiakaslähtöisesti, proaktiivisesti

ja laadukkaasti, yhteistyössä

markkinaehtoisten yksityisten palveluiden

kanssa.

Projektin aikana syntyneitä käytäntöjä

ja toimintamalleja tullaan toteuttamaan

myös maakunnallisesti. Projektin

tarkoituksena on yrityspalveluiden

uudistus ja asiakaspalvelun parantaminen.

Projektin toimenpiteet

Asiakkaalle näkyvän yrityspalvelujärjestelmän

palveluprosessin kehittämisessä

olennaista on luoda asiakasnäkökulmasta

katsottuna laadullisesti

yhtenäinen, tietyllä systeemillä toimiva,

mutta silti joustava ja proaktiivinen

seudullinen yrityspalveluiden toimintamalli.

Lähtökohtana tässä on Paasivirran

työryhmän suunnitelma Yritys-

Suomi –brandin alla toimivista viidestä

palveluprosessista (1. Vuorovaikutteinen

internet-palvelu, jossa valtakunnallisen

yhteisen osoitteen tukena/alla

paikalliset sivustot (www.hame.fi), 2.

Valtakunnallinen puhelinpalvelu (call

center), 3. Proaktiivinen seudullinen

yrityspalvelupisteverkko, 4. Kasvuyrityspalvelu

ja 5. Innovaatiopalvelu) sekä

omaneuvoja-järjestelmästä.

Konkreettisina toimenpiteinä tässä

projektissa ovat:

1. palveluprosessien kuvaus ja toimijoiden

roolien selkiyttäminen ja päällekkäisyyksien

karsiminen seudullisesti

ja maakunnallisesti

2. asiakasrajapinnassa toimivien palveluneuvojien

työnkuvien määrittely

ja osaamisen kartoitus sekä kompetenssien

määrittely

3. asiakaspalveluhenkilöstön kouluttaminen

uuden mallin mukaisiksi proaktiivisiksi

toimijoiksi

4. palveluiden tehokkaampi tiedotus ja

markkinointi yrityksille ja yrittäjiksi

aikoville (mm. esitteet, nettisivut)

seudullisesti ja maakunnallisesti.

Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä

tehdään tiivistä yhteistyötä

valtakunnallisen työryhmän

kanssa “omaneuvoja” -koulutuksen

kehittämiseksi. Pilottikoulutus starttaa

vuoden 2007 maaliskuussa ja päättyy

saman vuoden marras-/joulukuussa.

Koulutus painottuu erityisesti innovaatio-

ja kasvuyritysneuvontaan ja –neuvojiin.

Koulutus järjestetään modulimaisena

ja se koostuu 5 osa-alueesta:

1. Yritysneuvoja odotusten

ristipaineessa, 2. Tuumasta toimeen –

ideasta markkinoille, 3. Strategioinnin

työkalut, 4. Yritysneuvonta ohjaus- ja

vuorovaikutustilanteena, 5. Seudullinen

menestyminen ja neuvonnan tulevaisuus.

Pilottikoulutus toimii pohjana

Opetushallitukselle tehtävään ehdotukseen

yritysneuvojien erikoisammattitutkinnosta.

Projektin kautta saatavat tulokset

Tuloksena on uusi, tehokas asiakaslähtöinen

palvelujärjestelmä, joka

tukee ja auttaa Hämeen maakunnallisen

strategian ja Hämeenlinnan seudun

seudullisen elinkeinostrategian

toteuttamista ja mitattavien tulosten

(uudet yritykset, lisääntyvät työpaikat,

osaamistason kehittyminen, kansainvälistyminen,

liikevaihdon ja kannattavuuden

kasvu jne) toteutumista. Uudistuneen

palvelujärjestelmän avulla

yrityspalveluista tulee kustannustehokkaampia

– päällekkäisyyksiä karsitaan

ja toimintoja tehostetaan.

Tuloksena on myös asiakasrajapinnalla

toimivien henkilöiden osaamistason

nousu, parantunut toimialatuntemus

ja toimintakenttätuntemus

sekä kyky tehdä analyysi yrityksen

tarvitsemista toimenpiteistä kehittämistä

edellyttävässä tilanteessa.

20


Talous ja kehitysnäkymät

Yhtiön liikevaihto ja tuotot pysyivät

edellisvuoden tasolla. Yhtiön toiminta

on vuonna 2006 jatkunut kannattavana.

Taseen puolella yhtiön käyttöpääomaa

aiemmin rasittanut lyhytaikaisten

saamisten määrä aleni jo kohtuulliselle

tasolle. Saamiset koostuvat pääasiassa

projektilaskutuksista, jotka

maksetaan jälkikäteen toteutuneiden

kustannusten mukaan. Asiaan on

myös vaikuttanut yhtiön oman projektitoiminnan

vähentyminen EU-ohjelmakauden

päättyessä.

Voitonjakoesitys

Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

että tilikauden voitto 11 655,64 euroa

kirjataan yhtiön voitto/tappiotilille ja

ettei tilikaudelta jaeta osinkoa

Tulot v. 2006

Menot v. 2006

Yhtiön toimintaa kehitetään toimintaprosesseihin

panostamalla ja yhteistyön

hyötyjä hakemalla niin yhtiön sisältä

kuin muista alueen yrityspalvelutahoista.

Asiakkaiden vaatimusten

kasvaessa ja toimintaympäristön

muuttuessa yhtiö joutuu panostamaan

uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen

mm. seudullisiin toimitilaratkaisuihin.

Uusien palveluiden tuottamiseen

tarvittavat resurssit pyritään

hakemaan pitkälle muita toimintoja supistamalla

ja yhteistuotannon avulla,

sillä omistajakuntien kiristyvä talous

tulee edelleen vaikeuttamaan yhtiön

resurssointia. EU-ohjelmakauden päättyessä

tulee seudulla tapahtumaan

voimakas aluekehitysvarojen lasku,

mikä näkyy vähentyvänä kehittämistoimintana.

Yhtiön toimintakenttä eli

seudun elinkeinoelämä tulee jatkamaan

voimistuvalla kasvu-uralla yritysten

määrän, liikevaihdon ja työpaikkojen

suhteen, mikä lisää edelleen yhtiön

palveluiden kysyntää ja asettaa kiristyviä

vaatimuksia niiden laadulle ja

saatavuudelle.

21


Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2006–31.12.2006

Tuloslaskelma

1.1.–31.12.2006 1.1.–31.12.2005

LIIKEVAIHTO 2 890 889,75 2 719 270,60

Liiketoiminnan muut tuotot 641 585,59 851 367,07

Materiaalit ja palvelut

Aineet ja tarvikkeet/Tavarat

Ostot tilikauden aikana 3 554,93 13 363,43

Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 1 193,91 1 957,16

Ulkopuoliset palvelut 1 772 449,15 1 666 981,47

Materiaalit ja palvelut yhteensä -1 777 197,99 -1 682 302,06

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 813 891,81 874 630,14

Henkilösivukulut

Eläkekulut 142 723,36 152 161,07

Muut henkilösivukulut 34 936,93 39 150,80

Henkilöstökulut yhteensä -991 552,10 -1 065 942,01

Poistot ja arvonalennukset

Suunnitelman mukaiset poistot -13 276,12 -15 561,24

Liiketoiminnan muut kulut -738 829,33 -817 012,84

LIIKEVOITTO / LIIKETAPPIO 11 619,80 -10 180,48

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot 8 383,59 5 964,74

Korkokulut ja muut rahoituskulut -1 666,51 -380,58

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 6 717,08 5 584,16

VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 18 336,88 -4 596,32

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILIPÄÄTÖS-

SIIRTOJA JA VEROJA 18 336,88 -4 596,32

Tuloverot -6 681,24 7,97

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 11 655,64 -4 588,35

22


Tase | vastaavaa

31.12.2006 31.12.2005

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 231,44 6 652,23

231,44 6 652,23

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto 20 565,99 7 421,32

20 565,99 27 421,32

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 4 344,69 4 344,69

4 344,69 4 344,69

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Valmiit tuotteet/Tavarat 1 087,20 2 281,11

1 087,20 2 281,11

Saamiset, lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 212 334,03 272 278,70

Muut saamiset 924,62 6 551,76

Siirtosaamiset 409 606,47 463 553,24

622 865,12 742 383,70

Rahat ja pankkisaamiset 347 998,68 135 739,64

VASTAAVAA YHTEENSÄ 997 093,12 918 822,69

23


Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2006–31.12.2006

Tase | vastattavaa

OMA PÄÄOMA

31.12.2006 31.12.2005

Osakepääoma 42 046,98 42 046,98

Edell.tilik. voitto/tappio 94 693,73 99 282,08

Tilikauden voitto/tappio 11 655,64 -4 588,35

148 396,35 136 740,71

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 39 826,50

Saadut ennakot 282 819,20 299 858,40

Ostovelat 328 912,30 181 409,04

Muut velat 86 976,85 92 799,16

Siirtovelat 149 988,42 168 188,88

848 696,77 782 081,98

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 997 093,12 918 822,69

24


Kehittämiskeskuksen edustukset

TAHO TEHTÄVÄ HENKILÖ

YHTIÖT JA YHTEISÖT (hallitus)

Agropolis Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Aulanko-Hämeenlinna matkailu ry hallituksen jäsen Leena Pitkänen

Balanssi Oy hallituksen jäsen Ari Räsänen

Finn-korkki Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hansalogistiikka Oy hallituksen jäsen Ari Räsänen

Hopealinja ry hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Hämeen kauppakamari ry hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hämeen matkailu Oy hallituksen jäsen Leena Pitkänen

Hämeen messut Oy hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Hämeen uusyrityskeskus ry hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Hämeen uusyrityskeskus ry työvaliokunnan jäsen Ari Räsänen

Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätiö hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kulmala

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry hallituksen jäsen Ari Räsänen

Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry työvaliokunnan jäsen Ari Räsänen

Innosteel Factory Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Innoventure Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Innoventure Oy hallituksen varajäsen Ari Räsänen

Kantolan kiinteistöt Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Kiinteistö Oy Iittalan lasimäki hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Laiva Oy Matkailu hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Linnaseutu ry hallituksen jäsen Erkki Alhainen

Pikespo Oy ltd hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Pikespo Oy ltd hallituksen varajäsen Ari Räsänen

Profile Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Rakennustietokeskus Tawastica Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

Starttihautomo osuuskunnan hallituksen jäsen Hillevi Ahonen

Sention Kasvurahasto Ky sijoitusneuvoston jäsen Sampsa Sysi-Aho

Teknologiakeskus Innopark Oy hallituksen puheenjohtaja Jouni Haajanen

Virtaa Hämeeseen Ky sijoitusneuvoston jäsen Jouni Haajanen

Wetterhoff Oy hallituksen jäsen Jouni Haajanen

OHJELMAT JA PROJEKTIT

Aluekeskus -ohjelma ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Ankkuri-hanke ohjausryhmän jäsen Jukka Pettersson

Askel-projektin ohjausryhmän jäsen Liisa Mikkola

Asuntomessut 2007 markkinointiryh. jäsen Ari Räsänen

Aulangon vapaa-aikakeskus ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Aulanko brändi-hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Aulanko brändi -hanke ohjausryhmän jäsen Ari Räsänen

Aulanko brändi -hanke ohjausryhmän jäsen Leena Pitkänen

Bepart -hanke ohjausryhmän jäsen Pekka Komulainen

Cement ohjausryhmän jäsen Ari Räsänen

Ehäme -hanke ohjausryhmän jäsen Hillevi Ahonen

Ekoverkko -hanke ohjausryhmän jäsen Pekka Komulainen

Elacc -hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Elacc-hanke ohjausryhmän jäsen Ari Räsänen

Elacc/eLearning -projektiohjausryhmän jäsen

Sampsa Sysi-Aho

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämishanke ohjausryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Entredu -hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Etanoli- ja biokaasutehdas Hämeeseen 2 ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

25


Kehittämiskeskuksen edustukset

TAHO TEHTÄVÄ HENKILÖ

Hoivi -hanke ohjausryhmän jäsen Pekka Komulainen

Hämeen kauppakamari asiamies Ari Räsänen

Häme ammattikorkeakoulu Yrittäjyys-ohjelma hanke ohjausryhmän jäsen Hillevi Ahonen

Hämeenlinna Conventioin Bureaun (HCB) johtoryhmän jäsen Leena Pitkänen

Hämeenlinnan kaupungin rakennuslautakunta puheenjohtaja Jarmo Kulmala

Häme-markkinointi -hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Häme-markkinointi -hanke markkinointityöryhmän jäsen Kaarina Suvisuo

Innopark -hanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Innosteel factory /käynnistyshanke ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Jylhä-henke ohjausryhmän jäsen Jukka Pettersson

Kaupunki-maaseutuohjelma ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Kaupunki-maaseutuohjelma ohjausryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Kokousmatkailu-hanke ohjausryhmän jäsen Liisa Mikkola

Lepaan teknologiakylä-projekti jäsen Jukka Pettersson

Linjajohto, Hämeen liitto ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Linnaseudun hankereppu ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Linnaseudun hankereppu ohjausryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Linum -hanke ohjausryhmän jäsen Pekka Komulainen

Luontomatkailua Renkoon -hanke ohjausryhmän jäsen / pj. Leena Pitkänen

Luotia-hanke ohjausryhmän sihteeri Erkki Alhainen

Promo -pk-yritysten markkinointi -hanke 1.8.2006- ohjausryhmän jäsen Kaarina Suvisuo

Make-hanke-pk-yritysten markkin. kehitys, päättyi 31.7. ohjausryhmän jäsen Kaarina Suvisuo

Metallin toimialaryhmä ( Kanta-Häme) jäsen Ari Räsänen

Osaaminen tuotteeksi - hanke (HKKK) ohjausryhmän jäsen Liisa Mikkola

Osaamiskeskus -ohjelma ohjausryhmän puheenjoht. Jouni Haajanen

Osaamiskeskus -ohjelma / ammattillinen osaaminen ohjausryhmän jäsen Liisa Mikkola

Pk-yritysten johtamiskoulutusohjelma PK-JOKO ohjausryhmän jäsen Liisa Mikkola

Seudun tietoyhteiskunta hanke, STYKKI ohjausryhmän jäsen Ari Räsänen

Seudulliset yrityspalveluverkostot Hämeessä (Sypve) ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Taito-Häme ohjausryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Tour Know -hanke/Traves ohjausryhmän puheenjohtaja Leena Pitkänen

Tulihäme II ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Täydennyskoulutuksen Häme ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Haajanen

Valma -hanke/Traves ohjausryhmän jäsen Leena Pitkänen

Voimax-hanke ohjausryhmän jäsen Hillevi Ahonen

Yrittäjyyden Häme -hanke ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Haajanen

Yrittäjyys ja innovaatiot metallituotteiden alalla ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

YritysHäme ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Yritys-Suomi-palvelujärjestelmän alueellinen ohjausryhmä ohjausryhmän jäsen Jouni Haajanen

Vareke-hanke ohjausryhmän puheenjohtaja Jukka Pettersson

TYÖRYHMÄT JA MUUT

Ako koordinaattorit edustaja Pekka Komulainen

Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta esittelijä Jouni Haajanen

Elintarviketoimiala ryhmä sihteeri Timo Kärkkäinen

Etelä-Suomen läänin ammatillisen koulutuksen nk. jäsen Liisa Mikkola

Evon alueen kehittämistyöryhmä kutsuttuna Leena Pitkänen

Evon neuvottelukunta puheenjohtaja Jouni Haajanen

Hauhon kunnan markkinointi- ja elinkeinotoimikunta esittelijä / sihteeri Erkki Alhainen

Hauhon kunta Maaseutuelinkeinolautakunta esittelijä Erkki Alhainen

Hauhon Yrittäjät ry hallituksen kutsuttu jäsen Erkki Alhainen

Hattulan kunta elinkeinoryhmän jäsen Jukka Pettersson

26


TAHO TEHTÄVÄ HENKILÖ

Hattulan yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Jukka Pettersson

HHT -Kasvuvyöhyke yhteistyöverkoston edustaja Pekka Komulainen

Hml kaupunki, laajennettu johtoryhmä jäsen Ari Räsänen

Hml kaupunki, Kehittämis- ja hallintopalvelut ohjausryhmän jäsen Ari Räsänen

Hml kaupunki tonttiryhmän jäsen Ari Räsänen

Hml kaupunki, kaupunkikehitystiimi jäsen Jouni Haajanen

Hml kaupunki, valtuusto jäsen Jarmo Kulmala

Hml:n yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Ari Räsänen

Häme-markkinointi -hanke Ohry/Jouni Haajasen varajäsen Kaarina Suvisuo

Hämeen ideamaakunta työryhmä jäsen Pekka Komulainen

Hämeen Kauppakamarin koulutusvaliokunta jäsen Liisa Mikkola

Hämeen Kauppakamarin teollisuusvaliokunta valiokunnan jäsen Jouni Haajanen

Hämeen kauppakamarin rahoitusvaliokunta valiokunnan jäsen Sampsa Sysi-Aho

Hämeen kauppakamarin asuntomessut 2007 jäsen Ari Räsänen

Hämeen Kauppakamari ulkomaankauppavaliokunta jäsen Pekka Komulainen

Hämeen kauppakamarin tavarantarkastajavaliokunta varapuheenjohtaja Jarmo Kulmala

Hämeen maakunnallinen koulutus neuvottelukunnan jäsen Liisa Mikkola

Hämeen maakunnallinen koulutus aikuiskoulutusjaosto neuvottelukunnan jäsen Liisa Mikkola

Hämeen MYR-sihteeristö Hml:n seutukunnan edustaja Pekka Komulainen

Hämeen tiedottajat jäsen Kaarina Suvisuo

Hämeenlinnan seudun kunnanjohtajakokous esittelijä Jouni Haajanen

Hämeenlinnan seudun seutuvaltuuskunta esittelijä Jouni Haajanen

Ideamaakuntaryhmä jäsen Jukka Pettersson

Iittalan lasimäen kehittäminen työryhmän jäsen Jouni Haajanen

Innovaatioverkosto edustaja Pekka Komulainen

Innovaatiotyöryhmä jäsen Jukka Pettersson

Interreg III toimijoiden verkosto jäsen Pekka Komulainen

Janakkalan kunnan elinkeinotiimi jäsen Markku Lind

Janakkalan kunnan rastikangas-projekti ohjausryhmä ohjausryhmän jäsen Markku Lind

Janakkalan Yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Markku Lind

Kiipulan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus johtokunnan jäsen Jouni Haajanen

Kone- ja metallitoimialaryhmä ryhmän jäsen Ari Räsänen

Lammin Yrittäjät ry hallituksen asiantuntijajäsen Timo Kärkkäinen

Linnatuulen työryhmä jäsen Jouni Haajanen

Linnatuulen työryhmä jäsen Leena Pitkänen

Linnatuulen työryhmä sihteeri Mirva Anttonen

Lomalaidun/Aavan meren tällä puolen… työryhmän jäsen Leena Pitkänen

Maakunnan liittojen kv-toimijoiden verkosto jäsen Pekka Komulainen

Maaseuturyhmä työryhmän puheenjohtaja Jouni Haajanen

Maaseuturyhmä työryhmän jäsen Timo Kärkkäinen

Opetushallitus / matkailualan koulutustoimikunta jäsen Hannu Malkala

Matkailun koordinaatioryhmä jäsen Jouni Haajanen

Moottoritien kattaminen työryhmän jäsen Jouni Haajanen

Opettajakoulutuksen neuvottelukunta (AOKK) varajäsen Jouni Haajanen

Poikkeusolot ohjausryhmän jäsen Jari Kattainen

Rakentamisen toimialaryhmä sihteeri Jari Kattainen

Rakentamisen toimialaryhmä sihteeri Markku Lind

Sekes ry tiedotusvastaavien jäsen Kaarina Suvisuo

Sekes ry tilintarkastaja Jouni Haajanen

Seudulliset Yrityspalvelut työryhmän jäsen Kaarina Suvisuo

Teräsrakentamisen ohjausryhmä ohjausryhmän jäsen Markku Lind

Innovaatioyritysten kehittämiskonsortio konsortion jäsen Sampsa Sysi-Aho

27

More magazines by this user
Similar magazines