Kemppi sambasi tuote
Kemppi sambasi tuote
Kemppi sambasi tuote
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suurnopeuskamera<br />
mukana tutkimustyössä<br />
Edellisessä Pronews-asiakaslehdessämme<br />
2/2005 käsiteltiin<br />
jo hieman suurnopeuskameran<br />
hyödyntämistä valokaaren hitsaustutkimuksissa.<br />
Järjestelmän avulla<br />
saadaan tarkkoja ja kuvaavia otoksia<br />
hitsausvalokaaren ja lisäaineen<br />
käyttäytymisestä hitsauksen aikana.<br />
Kaarityypit ja lisäaineensiirtyminen<br />
kuvallisena tietona<br />
Kaarityyppien tutkimuksissa löyde tään<br />
teoriassa esiintyviä lisäaineensiirtymisen<br />
muotoja. Aineensiirtyminen voi<br />
olla suuripisaraista, takaisintyöntävää,<br />
suunnattua, virtaavaa, pyörivää, räjähtävää<br />
tai oikosulkumaista. Kuvassa 1<br />
on esitetty eri aineensiirtymismuotoja<br />
suurnopeuskameralla kuvattuna.<br />
Teoriassa esitettyjen aineen siirtymismuotojen<br />
lisäksi tutkimuksissa huomataan<br />
erilaisia ilmiöitä, joita harvoin<br />
on päästy tutkimaan tai niistä ei<br />
ole ollut tietoa. Esimerkkinä kuumakaarialueella<br />
lisäainelangan kärkeen<br />
voi syntyä suuri sulapallo (kuva 2), joka<br />
painuu syntymisen jälkeen hetkessä<br />
kasaan ja siirtyy sulaan. Tapahtumaa<br />
voi kuvata paperipussin sisään ja ulos<br />
hengityksellä. Kyseessä ei ole kuitenkaan<br />
räjähtävä aineensiirtyminen, jossa<br />
suuri pisara pirstoutuu ja siirtyy sulaan<br />
pieninä pisaroina.<br />
Tulosten tulkinnan haasteellisuus<br />
Suurnopeuskameran avulla <strong>tuote</strong>kehitysprojekteissa<br />
tehdyt muutokset kyetään<br />
havaitsemaan konkreettisesti valokaaresta,<br />
ja pystytään sanomaan, onko<br />
kehityssuunta oikea. Hitsausvirtalähteiden<br />
kehitysprojektien lisäksi<br />
suurnopeuskameraa on käytetty eri<br />
kaarityyppien tutkimuksiin. Saadut tulokset<br />
ovat olleet samalla sekä havainnollisia<br />
että innostavia.<br />
Suurnopeuskameran tarkka kuva pal-<br />
a) b) c) d)<br />
e) f) g)<br />
Kuva 1.<br />
Aineensiirtymismuodot:<br />
a) suuripisarainen,<br />
b) takaisintyöntävä,<br />
c) suunnattu,<br />
d) virtaava,<br />
e) pyörivä,<br />
f) räjähtävä ja<br />
g) oikosulku<br />
© <strong>Kemppi</strong> Oy<br />
Kuva 2.<br />
Lisäainelangan kärkeen<br />
muodostuu sulapallo<br />
kuumakaarialueella<br />
Kuva 3.<br />
Levyn pinnalla pieniä<br />
irtopartikkeleita, joita on<br />
vaikea havaita paljaalla<br />
silmällä. Kuvassa<br />
lyhytkaariprosessi<br />
oikosulkuvaiheessa.<br />
Kuva 4.<br />
Iskukokeella on tutkittu<br />
virtalähteen ritiläosan<br />
kestävyyttä<br />
14 <strong>Kemppi</strong> ProNews 3 • 2005
Change language