Koko raportti pdf-muodossa - TTS
Koko raportti pdf-muodossa - TTS
Koko raportti pdf-muodossa - TTS
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LIITE 4<br />
Sähkön käytön energiatehokkuusindeksi lasketaan vastaavasti kuten<br />
lämmön käytön energitehokkuusindeksi.<br />
4<br />
Laskennallisen energiankulutuksen, E lask. , termien määrittäminen<br />
käytännössä vaatii useimmilla toimialoilla ensin tehdas- ja<br />
tuotantolinjakohtaisesti energian käytön ja sitä selittävien tekijöiden<br />
riippuvuussuhteiden selvittämistä. Energiankäyttö- ja<br />
enrgiansäästöselvityksistä (mm. energia-analyysit) voi saada tähän hyvää<br />
perustietoa.<br />
Käytännössä perusenergian, C 0 , määrittämiseksi voidaan tehdä mittauksia<br />
tuotantoyksikön energian käytöstä tilanteessa, kun tuotanto ei ole käynnissä<br />
(esim. seisakin aikana). Lämmitykseen käytetyn perusenergian<br />
määrittämiseksi mittaukset tulisi tehdä ajankohtana, jolloin ulkoilman<br />
lämpötila on lähellä paikkakunnan lämmityskauden keskilämpötilaa.<br />
Perusenergian määrittäminen on helppoa, jos tuotantoyksikön energian<br />
käyttöä mitataan erikseen. Joillakin toimialoilla perusenergiaa ei kannata<br />
ottaa laskennassa mukaan omana tekijänä, jos tämän osuus koko<br />
tuotantoyksikön energian käytöstä on hyvin pieni.<br />
Rakenteellisten korjaustekijöiden vaikutus (M) tarkasteluvuonna on summa<br />
perusenergiaan ja muuttuvaan energiaan tehtävistä korjauksista. Korjaukset<br />
tehdään, jotta perusvuosi ja tarkasteluvuosi saadaan keskenään<br />
vertailukelpoisiksi. Käytännössä M on summafunktio<br />
tuotantoyksikkökohtaisesti hyvin erilaisista korjaustekijöistä.<br />
Jos energiatehokkuuden muutosten tarkastelu tehtäisiin julkisten palvelujen<br />
tapauksessa samalla periaatteella, merkitsisi se esimerkikisi sairaaloiden<br />
kohdalla sitä, että peruskulutus (palvelujen so. hoitopäivien,<br />
laboratoriotutkimusten yms. määrästä riippumaton kulutus) tulisi olemaan<br />
suuri suhteessa kokonaiskulutukseen ja laskennallinen palvelujen<br />
(tuotannon) määrien perusteella perusvuoden kulutukseksi korjattava<br />
kulutus jakautuisi hyvin moniin palvelukomponentteihin, joiden<br />
ominaiskulutuksen määritys vaatisi joka tapauksessa tapaus- ja<br />
kohdekohtaista tutkimusta ja mittausta. Tämän johdosta teollisuuslaitoksille<br />
esitettyä energiatehokkuuden muutosten tarkastelutapaa ei suoraan voida<br />
ehdottaa sovellettavaksi julkisten palvelujen vastaaviin tarkasteluihin.<br />
Energy Efficiency Trends in Canada, Demand policy and analysis<br />
division , Energy Efficiency Branch, April 1996, Energy Efficiency<br />
Indicators, Natural Resources Canada
Change language