HAAPAHUHDAN KOULUN ESIOPETUSSUUNNITELMA

HAAPAHUHDAN KOULUN
ESIOPETUSSUUNNITELMA

LUKIJALLE
Haapahuhdan koulun esiopetussuunnitelmassa tarkennetaan valtakunnallisissa esiopetuksen
perusteissa 2000 sekä Riihimäen kuntakohtaisessa esiopetussuunnitelmassa 2002 asetettuja
tavoitteita ja sisältöjä.
Haapahuhdan koulun esiopetussuunnitelma on liitetty värillisinä sivuina edellä mainittujen
opetussuunnitelmien joukkoon. Se esitellään Haapahuhdan näkökulma –otsakkeen alla.
HAAPAHUHDAN ESILUOKALLA LAPSI SAA
♦ tutustua omaan itseensä yksilönä ja oppijana
♦ monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia
♦ oppia leikin ja satujen kautta
♦ pehmeän alun koulutielle
♦ toimia luonnonläheisessä pihapiirissä
♦ kokea kiireettömyyttä
♦ tiivistä yhteistyötä kodin kanssa arvostavan ympäristön

Haapahuhdan näkökulma / Esiopetuksen järjestäminen
Haapahuhdan koulussa on toiminut esiluokka syksystä 2000 alkaen.
Esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi.
Esiluokkalaisten aamu- ja iltapäivähoidon järjestää perusturvatoimi.
Toimintaa toteutetaan yhteistyössä koulu- ja perusturvatoimen kesken ja tavoitteena on turvata
esiluokkalaisille turvallinen ja mahdollisimman yhtenäinen päivä samoilla toimintaperiaatteilla.
Haapahuhdan esiluokan läheisin yhteistyötaho on samassa rakennuksessa toimiva
kouluyhteisö. Erityisesti alkuopetuksen kanssa kehitetään yhtenäisiä oppimis- ja
kasvatuskäytäntöjä, jotta lapsen siirtyminen esiopetuksesta koulun puolelle on mahdollisimman
joustavaa.
VUOSITTAIN TOTEUTETTAVA YHTEISTYÖSUUNNITELMA
Siirtyminen esiluokalta ensimmäiselle luokalle
Tuleva ensimmäisen luokan opettaja tutustuu esiluokan toimintaan muutaman kerran kevään
aikana. Samaan aikaan esiluokan koulunkäyntiavustaja toimii hänen sijaisenaan.
Tuleva ensimmäisen luokan opettaja ottaa lapset luokkaansa tutustumaan 1-2 kertaa
loppukevään aikana.
Esiluokkalaisten vanhemmille järjestetään keväällä vanhempainilta, jossa tuleva ensimmäisen
luokan opettaja on mukana kertomassa koulunkäynnin alkuun liittyvistä asioista.
Keväällä tuleva ensimmäisen luokan opettaja, koulun erityisopettaja ja esiluokan opettaja
keskustelevat esiluokan oppilaista. Tarkoituksena on turvata mahdollisimman joustava
siirtyminen ensimmäiselle luokalle.
Syksyllä esiluokan opettaja ja ensimmäisen luokan opettaja pitävät palautepalaverin
esiluokkalaisten siirtymisestä koulun puolelle.
Tavoitteena on, että esiluokan opettaja voisi jatkaa opettamista ensimmäisellä luokalla 1h /
viikossa, jotta vuorovaikutus lasten kanssa ei katkea liian nopeasti.
Esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö
Järjestetään yhteisiä teemapäiviä ja projekteja, jolloin esi- ja alkuopetusikäiset voivat toimia
yhdessä. Myös opettajien erityistaitoja voidaan näin käyttää laajemmin hyväksi.
Laulu- ja pelihetkiä yms. järjestetään silloin tällöin.
Toteutetaan yhdessä laadittua ympäristö- ja luonnontiedon suunnitelmaa, jossa oppiaines on
jaettu kolmelle vuodelle. Suunnitelma löytyy 7§:stä.

Kummitoiminta
Koulun 5.luokalta valitaan jokaiselle esiluokkalaiselle 1-2 kummioppilasta, joiden tehtävänä on
toimia tukena ja turvana kaksi ensimmäistä kouluvuotta.
Kummioppilaiden kanssa järjestetään esim. kouluympäristöön tutustumista, peli- ja satuhetkiä
sekä retkiä.
Muu yhteistyö
Esiluokka osallistuu useimpiin koulun yhteisiin tapahtumiin.

1. luku Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet
Haapahuhdan näkökulma / 1 § Tehtävä
Esiopetusvuoden aikana lapsi saa tutustua laajasti omaan itseensä. Hän saa kokemuksia ja
elämyksiä mm. omasta kehostaan, tunteistaan, mielenkiinnon kohteistaan ja omasta
oppimisestaan. Jokainen lapsi on arvokas yksilö; vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Itsetuntemuksen kasvaminen vahvistaa tervettä itsetuntoa ja antaa itseluottamusta ja rohkeutta
jatkaa koulutielle.
Kun luottaa itseensä ja antaa itselleen luvan olla oma persoonansa, osaa varmasti antaa tilaa
myös toisille. Ryhmän lasten keskinäinen luottamus ja kunnioittaminen kasvaa yksilöllisyyttä ja
luovia ratkaisuja sallivassa oppimisympäristössä.
Esiluokalla aletaan koota lapsen kanssa omaa kasvunkansiota. Kasvunkansio siirtyy lapsen
mukana kouluun. Kansioon kertyy otoksia lapsesta yksilönä, hänen kasvustaan,
kehittymisestään ja oppimisestaan.
Esiopetuksessa painotetaan kiireettömän ilmapiirin syntymistä, jolloin vuorovaikutustilanteita ja
lapsia askarruttavia kysymyksiä ehditään käsitellä silloin kun se on ajankohtaista. Esille tuleviin
pieniinkin ongelmiin puututaan välittömästi ja tilanteet selvitetään loppuun asti.
Itsehallintataitoja ja vastuullista toimimista ryhmän jäsenenä harjoitellaan. Jokaisella on
oikeuksia ja myös velvollisuuksia. Jokainen lapsi suorittaa tietyt yhdessä sovitut tehtävät.
Omatoimisuutta erityisesti pukemistilanteissa harjoitellaan.
Ryhmässä luodaan yhteiset toimintasäännöt, jotta jokaisella olisi hyvä olla. Yhteydenpito
vanhempien kanssa on tärkeää.

Haapahuhdan näkökulma / 2 § Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet
Luottamuksellisen ja turvallisen vuorovaikutussuhteen syntyminen opettajan ja lapsen välille on
ensiarvoisen tärkeää. Opettaja huolehtii siitä, että jokainen lapsi huomataan positiivisesti
ainakin kerran päivässä. Esim. päivittäisessä aamupiirissä tämä onnistuu luontevasti. Päivän
päätteeksi reissuvihkoja jaettaessa tarjoutuu mahdollisuus pieneen kohtaamiseen. Viikonlopun
viettoon lähdetään kättelyn kautta.
Kahdenkeskisiä juttelu- tai pelihetkiä lapsen ja opettajan välille pyritään järjestämään
säännöllisesti.

Haapahuhdan näkökulma / 3 § Oppimiskäsitys
Uuden toiminnan / teeman alkaessa opettajalla ei saa olla liian tarkkaa toimintasuunnitelmaa.
Yhdessä lapsiryhmän kanssa keskustellen ja heidän kokemuksiaan kuunnellen, etsitään
opettajan valitsemaan aihepiiriin juuri näitä lapsia kiinnostava ja hyödyttävä näkökulma. Lapset
pääsevät vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja työskentelytapaan. Käsitekarttatyyppinen
työskentely on hyvä väline tähän.
Esiopetusvuoden toiminta suunnitellaan riittävän väljästi, jotta myös lapsilta tuleviin aiheisiin
pystytään tarttumaan hyödyntäen lasten mielenkiinto ja oppimisinto. Lapsia kannustetaan
esittämään omia ajatuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Kannustetaan luoviin ratkaisuihin.
Haluamme antaa tilaa ja aikaa lasten leikeille.

Haapahuhdan näkökulma / 4 § Oppimisympäristö
Haapahuhdan esiluokka toimii koulun yhteydessä. Tämä antaa mahdollisuuden pehmeään ja
kiireettömään oppimispolun alkuun. Koulun toimintakulttuuri tulee tutuksi ja kynnys
ensimmäisen luokan aloittamiseen madaltuu. Voimme hyödyntää myös ne mahdollisuudet,
joita koulu tiloineen ja välineineen tarjoaa (mm. liikuntasali, koulukirjasto ja käsityöluokat ).
Esiluokassa korostamme rauhallista ja turvallista ilmapiiriä. Jos tuntuu, että on kiire, silloin
viimeistään on aika rauhoittaa toimintaa. Rohkaistaan lapsia ilmaisemaan itseään ja
harjoitellaan yhdessä keskustelutaitoja.
Esiluokassa on tarjolla monipuolinen valikoima eritasoisia oppimispelejä ja -materiaaleja, jotka
on järjestetty omille paikoilleen avohyllyihin. Suurin osa materiaaleista on lasten saatavilla
vapaasti, osaa käytetään vain aikuisen ohjauksessa. Oppimispeleistä voidaan koota lomake,
johon merkitään tärkeimmät harjoitukset, jotka jokainen lapsi käy läpi esiopetusvuoden aikana.
Esiluokka on järjestelty siten, että siellä on mahdollisuuksia erityyppisille toiminnoille.
- Lasten pulpetit on ryhmitelty siten, että jokaisella on hyvä näköyhteys opetustaululle.
Jokaisen henkilökohtaiset tavarat löytyvät helposti omasta pulpetista.
- Pitkille penkeille on mukava kokoontua mm. aamupiiriin tai satuhetkeen.
- Lapsiryhmässä meneillään olevasta aihepiiristä löytyy kuva- ja tietokirjoja, joita voi tutkia
itsenäisesti.
- Tietokonenurkkauksessa toimitaan yksin tai parin kanssa.
- Koti- ja roolileikki sekä barbitalo muodostavat yhden leikkialueen.
- Rakenteluleikille on oma paikka.
- Esiluokassa sijaitseva näyttämö toimii mm. leikkitilana sekä mahdollistaa pienet
esiintymisharjoitukset.
- Eteinen on myös lasten leikkitilana käytössä, sillä märät ulkojalkineet jätetään
ulkoeteiseen.
- Vieressä oleva ruokasali tarjoaa mahdollisuuden jakaa ryhmää puoliksi.
Ulkona luonnonläheinen piha-alue pikkumetsikköineen ja leikkivälineineen tarjoaa
monipuolisesti mukavaa tekemistä. Pihalla on myös urheilukenttä, jossa voi pelata sekä talvella
luistella.
Esteettisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten töitä ja valokuvia toiminnasta
järjestetään esille. Tiloissa tulee näkyä ”lapsen maailma” ja lasten käden jälki.
Tavoitteena on rauhallisten leikki- ja toimintahetkien mahdollistava luokkatila, jolloin lapset
voivat jakaantua eri toimintapisteisiin.
Opettajan vastuulla on kehittää toimiva ja innostava leikki- ja oppimisympäristö. Järjestystä
voidaan muunnella tarpeiden ja havaintojen myötä.

Haapahuhdan näkökulma / 5 § Työtavat
Työskentelytapojen valinnassa otetaan huomioon lasten valmiudet ja jaksaminen. Vähitellen
kevättä kohden vaatimustaso esim. keskittymisen suhteen kuitenkin kasvaa.
Työtavat ovat vaihtelevia, jotta lasten innostus säilyy ja jokaiselle lapselle löytyy mieluisia
toimintatapoja. Keskittymistä vaativan hetken jälkeen tulee olla hetki omaehtoisempaa
toimintaa.
Esiluokan päivärytmi suunnitellaan melko säännölliseksi, jotta lapset tietävät mitä milloinkin
tapahtuu ja mitä on seuraavaksi odotettavissa. Päivän ohjelmaa käydään yhdessä läpi
aamupiirissä.
Toiminnassa käytetään runsaasti oppimispelejä ja muita konkreettisia välineitä ja –
materiaaleja. Uusia asioita käydään läpi ensisijaisesti itse tekemällä ja välineitä käyttämällä.
Tämän jälkeen opittu asia voidaan siirtää myös kirjalliseen muotoon esim. vihkoon tai
harjoituskirjaan.
Aiheisiin tutustuttaessa pyritään löytämään mahdollisimman autenttinen tutkimisympäristö,
jossa voi ”oikeasti” tutkia, kokeilla, tehdä havaintoja ja saada elämyksiä opittavasta asiasta.
Aiheiden valinnassa huomioidaan se, että niitä voidaan käsitellä lapsia kiinnostavalla tavalla ja
mahdollisimman oikeassa ympäristössä.
Parityöskentelyä harjoitellaan säännöllisesti mm. keskustelu- ja havainnointitehtävien avulla.
Leikki on tärkeä tapa työskennellä ja oppia. Aikuinen saa paljon tietoa lapsen ajattelusta
havainnoimalla tämän leikkiä. Leikille haluamme antaa viikoittain aikaa ja kehittää
esiopetustilaa myös leikkiympäristönä. Opettajan rooli on myös tarvittaessa ohjata leikkiä ja
antaa siihen lisää aineksia. Kun esiopetus tarjoaa lapsille monipuolisesti kokemuksia ja
elämyksiä eri aihepiireistä, ne siirtyvät lasten leikkiin.

3 luku Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt
Haapahuhdan näkökulma / 6 § Eheyttäminen
Kaikista aihepiireistä, joita esiopetusvuoden aikana käsitellään, pyritään etsimään lapsiryhmää
kiinnostava näkökulma. Lasten kokemuksia ja kiinnostuksen kohteita kartoitetaan
keskustelemalla. Koska eriopetusikäinen lapsi elää vielä kovin itsekeskeisessä
kehitysvaiheessa, tulee käsiteltävien asioiden liittyä läheisesti hänen elämänpiiriinsä. Hän saa
prosessin aikana kertoa aiemmista kokemuksistaan ja samalla yhdessä vertaisryhmän ja
opettajan kanssa laajentaa omaa kokemusmaailmaansa uusilla kokemuksilla ja tiedoilla.
Tavoitteena on, että esiopetusvuoden aikana lapsen käsitys omasta itsestään suhteessa
lähiympäristöönsä syventyy ja eheytyy. Hän löytää asiayhteyksiä, huomaa, että syyllä on
seuraus ja että elämä on itse asiassa suurta kokonaisuutta. Lapsen elämänhallintataidot ja
terve itsetunto saavat näin vahvistusta.
Kaikkien sisältöalueiden ei tarvitse muodostaa integroitua kokonaisuutta, vaikka siihen
pyritäänkin. Esim. kieli ja vuorovaikutus sekä matematiikka voivat toteutua omina itsenäisinä
kokonaisuuksinansa.

7 § Keskeiset sisältöalueet
Haapahuhdan näkökulma / Kieli ja vuorovaikutus
Esiluokassa lapsille luetaan päivittäin. Harjoitellaan erityyppisten ja eripituisten tekstien
kuuntelua. Kuullusta keskustellaan yhdessä.
Hyödynnetään kirjastoauton suomat mahdollisuudet sekä koulun oma kirjasto.
Kirjoja on aina luokassa vapaasti saatavilla.
Vanhempia rohkaistaan lukemaan lapsille.
Tutustutaan vanhoihin perinteisiin satuihin ja käsitellään niitä mm. työstämällä tarinaa eri
keinoilla esim. valmistamalla varjo- tai nukketeatteriesitys.
Kielellisiä valmiuksia pyritään harjaannuttamaan päivittäin. Syksyllä opettaja kartoittaa lasten
kielellisiä valmiuksia. Mahdollisuuksien mukaan kielellisiä taitoja harjoitellaan pienissä
ryhmissä, jotka on muodostettu lasten valmiuksien ja opettajan tekemien havaintojen mukaan.
Tutustumme kirjaimiin ja niitä vastaaviin äänteisiin satujen ja tarinoiden kautta. Tavoitteena on,
että lapsi esiopetusvuoden jälkeen tunnistaa mahdollisimman monta kirjainta. Suuraakkosten
muotoa harjoitellaan myös kynätehtävien muodossa. Kiinnitetään huomiota kirjainmuotojen
oikeaan tekojärjestykseen. Pienaakkosiin tutustutaan. Sanojen alku- ja loppuäänteitä
harjoitellaan kuulemaan ja tavuttamaan sanoja mm. taputtamalla. Opettaja kirjoittaa paljon
tekstiä taululle lasten nähden liu`uttaen.
Esiluokassa on seinällä kaikki kirjaimet.
Jokaiselle lapselle tulee tarjota mahdollisuus edetä kielellisissä valmiuksissa yksilöllisesti. Jo
lukemaan oppineille tarjotaan käyttää luku- ja/tai kirjoitustaitoaan. Opettaja seuraa lasten
oppimista ja suunnittelee opetustaan sen mukaan.
Kielellisiä harjoituksia voidaan helposti integroida muihin oppisisältöihin, mm. liikuntaan.

Haapahuhdan näkökulma / Matematiikka
Syksyllä opettaja kartoittaa lasten matemaattisia valmiuksia. Matematiikkaleikkejä ja –pelejä
voidaan toteuttaa ryhmissä, jotka on muodostettu lasten valmiudet huomioiden.
Matematiikan oppimisessa käytetään paljon oppimispelejä ja konkreettisia toimintavälineitä
kuten mm. nappeja, palikoita, naruja, pikkuesineitä ja kuvia.
Esiluokassa on lasten nähtävillä lukusuora, joka vahvistaa visuaalisesti numeromuotojen
oppimista ja lukujen järjestystä.
Tärkeää on, että lapsi ymmärtää ja oppii ajattelemaan.
Myös matematiikan ääneen puhuminen kehittää omaa ja toisten matemaattista ajattelua.
Matematiikan oppiminen on helppo integroida muihin oppisisältöihin, mm. liikuntaan.

Haapahuhdan näkökulma / Etiikka ja katsomus
1. Eettinen kasvatus
Esiopetusvuoden aikana lapsi saa tutustua laajasti omaan itseensä.
Jokainen lapsi on arvokas yksilö; vahvuuksineen ja heikkouksineen. Itsetuntemuksen
kasvaminen vahvistaa tervettä itsetuntoa ja antaa itseluottamusta ja rohkeutta jatkaa elämää.
Yhteistyötaitoja ja eettistä ajattelua harjoitellaan koko vuoden ajan. Käydään yhdessä
keskustellen läpi mm. seuraavia aiheita:
- mitä on turvallisuus
- mitä tunteet ovat
- omien tunteiden tunnistaminen – miltä minusta tuntuu
- tunteen ja teon erot – voiko töniä vai halata
- tunteiden näyttäminen yksin ja ryhmässä.
- sosiaaliset suhteet – kaverit tai yksinäisyys.
- itsetunto – minä kelpaan tällaisena.
- pelko ja rohkeus – mikä pelottaa tai rohkaisee
- kiusaaminen – miksi kiusataan Mikä on kiusaamista
- auttaminen – kuka voi auttaa Kuinka voin auttaa
- hyvä olo, paha olo – mitä minä haluan
- empatia – miltä toisesta tuntuu
( Lähde: Tunnemuksu ja mututoukka, tunnetaito-ohjelma esikouluun ja alkuopetukseen, Lasten
Keskus 2002 )
Vastuulliseen toimintatapaan ohjataan myös käsittelemällä mahdolliset sosiaaliset
konfliktitilanteet loppuun asti ja miettimällä yhdessä keinoja kuinka toimia jatkossa, jotta ko.
tilanne voitaisiin välttää. Aikuisen rooli on tärkeä.
2. Katsomuksellinen kasvatus
A. Kulttuurinen katsomuskasvatus
Tutustutaan lapsiryhmässä mahdollisesti edustettuina oleviin kulttuureihin asenteella
”erilaisuus on rikkautta”. Pyydetään lapsen vanhempia osallistumaan aiheen toteutukseen.

B. Uskontokasvatus
Uskontokasvatukseen osallistumisesta sovitaan syksyllä vanhempien kanssa.
Esiluokan oma uskontohetki pidetään viikottain. Korostamme lämmintä ja turvallista
ilmapiiriä sekä mielenkiintoisia elämyksiä. Käytämme kertomuksia, jotka liittyvät läheisesti
lapsen elämänpiiriin ja samalla kirkkovuoden tapahtumiin. Musiikki ja hiljentyminen
kuuluvat tärkeänä osana uskontohetkeen. Kirkkovuoden juhlat näkyvät oman
alttaripöydän esineissä ja väreissä.
Esiluokka osallistuu koulun yhteisiin kirkkovuoden kulkuun liittyviin tapahtumiin
(joulukirkko, pääsiäistilaisuus ) sekä silloin tällöin koulun päivänavauksiin.

Haapahuhdan näkökulma / Ympäristö- ja luonnontieto
Hyödynnetään Haapahuhdan koulun luonnonläheinen sijainti metsien lähellä, pellon laidassa.
Lähimetsiköstä / pihapiiristä valitaan lasten kanssa kohde, jonka elämää ja muutoksia
havainnoidaan säännöllisesti vuodenaikojen vaihdellessa.
Luontoretkillä korostetaan myös luonnossa leikkimisen mahdollisuuksia, aina ei tarvita aikuisen
tarkkaa ohjelmaa vaan lapsille annetaan mahdollisuus itse keksiä ja kokea luontoa omalla
tavallaan.
Haapahuhdan koulun esi- ja alkuopetus on jakanut ympäristö- ja luonnontiedon osa-alueiden
käsittelyä kolmelle vuodelle ( esi – 1lk –2lk ).
Samaa aihepiiriä saatetaan käsitellä yhtäaikaa eri luokka-asteilla, mutta painottaen sovittuja
näkökulmia. Näin voidaan syventyä yhteen asiaan paremmin eikä vältytään turhalta
päällekkäisyydeltä. Samanaikainen aihepiirien käsittely mahdollistaa myös yhteiset projektit
esi- ja alkuopetuksen kesken.

Haapahuhdan näkökulma / Terveys
Liikuntahetkissä salilla pukeudutaan liikuntavaatteisiin ja liikunnan jälkeen lapsia ohjataan
peseytymään.
Ohjattua liikuntaa esiopetuksessa on n. kaksi kertaa viikossa.
Käsienpesusta huolehditaan etenkin ennen ruokailua.
Pyrimme vaikuttamaan terveellisten ruokailutottumusten lisääntymiseen.
Kaikkia ruokalajeja harjoitellaan syömään. Syksyn sadosta valmistetaan myös itse salaattia
tms.
Ruokailutilanne on rauhallinen hetki, jossa keskitytään ensisijaisesti ruokailuun, mutta
harjoitellaan myös kohteliaita pöytätapoja.
Koulun terveydenhoitajaa pyydetään vierailemaan esiluokassa. Aiheena voi olla jokin
terveyskasvatuksen osa-alue esim. tapaturmien ehkäisy ja ensiapu.

Haapahuhdan näkökulma / Fyysinen ja motorinen kehitys
Esiluokalla on kaksi kertaa viikossa oma vuoro liikuntahallissa. Ohjattua sisäliikuntaa
toteutetaan koko ryhmänä tai puolikkaana ryhmänä. Liikuntahallille on n. 10min. kävelymatka ja
sekin on terveellistä hyötyliikuntaa.
Haapahuhdan koulun piha-alue mahdollistaa monipuolisen omaehtoisen ja myös ohjatun
liikunnan harrastamisen. Pihapiirissä voi mm. leikkiä liikuntaleikkejä, kiipeillä, pelata palloa,
hiihtää ja luistella.
Esiluokka osallistuu koulun urheilutapahtumiin mm. syksyiseen yleisurheilupäivään.
Esiopetuksen muita sisältöalueita kuten matematiikkaa ja kielellisiä harjoituksia sekä musiikkia
integroidaan liikuntaan.

Haapahuhdan näkökulma / Taide ja kulttuuri
1. Musiikkikasvatus
Tavoitteena on innostaa koko ryhmää laulamaan, leikkimään, soittamaan ja kuuntelemaan.
Musiikkikasvatuksen ollessa iloista, monipuolista ja ryhmän tarpeet huomioivaa, tavoitteeseen
voidaan päästä.
Jokaiseen päivään liittyy musiikkia jollain tavalla. Aamupiirissä harjoitellaan kuuntelutaitoa.
Varsinainen musiikkihetki on viikottain. Musiikkia integroidaan mahdollisimman usein myös
liikuntaan, kuvataiteeseen ja ilmaisuun. Esiluokassa on käytössä piano, kitara ja laadukkaat
rytmisoittimet koko lapsiryhmälle.
Opettaja suunnittelee lauluvalikoiman, joka liittyy käsiteltäviin aihepiireihin. Lauluvalikoiman ei
tarvitse olla kovin laaja, vaan pyritään siihen, että lauluja voidaan vuoden aikana syventää ja
monipuolistaa keho- ja rytmisoittimin, liikkein yms. Tutuista lauluista syntyy pieniä esityksiä
esim. vanhemmille.
Musiikkihetkissä ollaan vuorovaikutuksessa lapsiryhmän kanssa ja otetaan myös heidän
ajatuksiaan huomioon toteutuksessa.
2. Kuvataidekasvatus
Esiluokalla painotetaan elämyksellistä tutustumista väreihin. Väreihin voidaan integroida mm.
tunne-kokemuksia, ilmaisua, satuja, lauluja ja äänimaailmoja, kokemista ja luomista.
Lapset tutustuvat pää- ja väliväreihin tekemällä kokeiluja ja maalauksia.
Lasten töitä asetetaan kauniisti esille ja niihin lisätään kerrontaa siitä, mitä lapsi on työssään
halunnut kuvata.
Lapsia ohjataan tekemään työnsä rauhassa loppuun ja tarkastelemaan omaa sekä myös
toisten töitä.
Luoviin ratkaisuihin kannustetaan antamalla sopivasti vapautta sovitun aihepiirin sisällä.
3. Kädentaidot
Kädentaitoja harjoitellaan runsaasti ja monipuolisesti. Aiheet liittyvät käsiteltäviin aihepiireihin.
Valmiita malleja käytetään mahdollisimman vähän, jotta lasten töistä tulisi mahdollisimman
omaperäisiä.

4. Ilmaisukasvatus
Lapsia rohkaistaan kertomaan ajatuksiaan ja osallistumaan keskusteluihin.
Itseilmaisua sisältyy erityisesti liikuntaan ja musiikkikasvatukseen kuten myös
kuvataidekasvatukseen.
Harjoitellaan pieniä esityksiä.
Jokaisella lapsella on oma pari, jonka kanssa voi harjoitella yhteistyötaitoja.
5. Mediakasvatus
Esiluokan käytössä olevaa tietokonetta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Jokainen
lapsi pääsee käyttämään opetusohjelmia, joissa harjoitellaan mm. kielellisiä ja matemaattisia
valmiuksia.
Kirjoitustaitoiset voivat harjoitella kirjoittamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla.
Aikakausi- ja sanomalehtiä tutkitaan esim. etsimällä niistä kirjaimia tai numeroita.
Hyödynnetään esiopetukseen soveltuvia koulu-tv – tai muita opetusohjelmia.

4 luku Esiopetuksen yleinen tuki
Haapahuhdan näkökulma / 8 § Yhteistyö huoltajien kanssa
Lasten vanhempien kanssa pyritään mahdollisimman avoimeen ja luottamukselliseen
vuorovaikutukseen. Opettaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan vastaamaan erilaisten perheiden
tarpeisiin.
Vanhempien kanssa pyritään tapaamaan mahdollisimman paljon päivittäin. Heitä rohkaistaan
tulemaan tutustumaan esiluokan toimintaan. Kysellään onko heillä on erityistaitoja, joita voisi
hyödyntää lapsiryhmän toiminnassa.
Esiluokalle ilmoittautumisessa keväällä on esiluokanopettaja paikalla. Silloin luodaan
ensimmäinen kontakti perheisiin.
Keväällä järjestetään lapsille esiopetuksen tutustumispäivä ja perheet saavat tietoa
esiopetukseen liittyvistä asioista tiedotteen. Jokaiselle jaetaan kyselykaavake, jossa
vanhemmat voivat kertoa omasta lapsestaan ja hänen erityispiirteistään. Kaavakkeeseen voi
myös kirjoittaa toiveitaan esiopetukselle. Kaavakkeet palautetaan heti esiopetuksen alkaessa
elokuussa.
Esiopetuksen alussa järjestetään esiluokan vanhemmille vanhempainilta, jossa käydään läpi
käytännön asioita ja esiopetussuunnitelman pääperiaatteita. Tarvittaessa vanhempainiltoja
järjestetään enemmänkin.
Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tulla henkilökohtaisesti keskustelemaan
esiluokanopettajan kanssa jo syksyllä. Kaikkien kanssa järjestettävät arviointikeskustelut
pidetään kevätlukukauden alkuvaiheessa.
Esiluokan perheille järjestään 1-2 illanviettoa vuoden aikana. Niissä voi olla jokin teema.
Tapahtumien järjestämisessä huomioidaan perheiden tarpeet ja toiveet yhteistyölle.
Jokaisella lapsella on reissuvihko, joka kulkee päivittäin repussa kodin ja esiopetuksen välillä.
Sen avulla voi välittää viestejä puolin ja toisin.
Opettaja lähettää kotiin viikottain tiedotteen, jossa vanhemmille kerrotaan esiopetuksen
ajankohtaisista asioista.

HAAPAHUHDAN ESILUOKKA
Pvm.___________________
Lapsen nimi: __________________________ Synt.aika:______________
KYSELY VANHEMMILLE ESIOPETUKSEN ALKAESSA
1. ESIOPETUKSEN ALOITTAMINEN
- Tuleeko lapsenne mielellään esiopetukseen
- Onko lapsi pelokas tai jännittynyt
- Mitä tulisi huomioida, jotta lapsenne esiopetusvuosi alkaisi
mahdollisimman hyvin
- Onko lapsenne ollut aikaisemmin hoidossa kodin ulkopuolella Missä
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
2. MILLAISIA ODOTUKSIA LAPSELLANNE / TEILLÄ ON
ESIOPETUKSESTA
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
3. MITKÄ OVAT LAPSENNE VAHVAT ALUEET
- tiedot, taidot, harrastukset, mielenkiinnon kohteet yms.
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
4. LAPSEMME TARVITSEE TUKEA SEURAAVISSA ASIOISSA:
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
5. OPETUSSUUNNITELMA:

Esiopetus pohjautuu opetussuunnitelmaan , jossa määritellään
sisältöalueet (kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus,
ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys, taide ja
kulttuuri)
ONKO JOTAIN ERITYISTÄ, MITÄ TOIVOISITTE PAINOTETTAVAN
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
6. ONKO TEILLÄ ELÄMÄNKATSOMUKSEENNE LIITTYVIÄ ASIOITA,
JOITA HALUATTE HUOMIOITAVAN
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
7. HUOMIOITAVAA JOKAPÄIVÄISISSÄ TILANTEISSA:
- ruokailu, pukeutuminen, siisteyskasvatus, ulkoilu yms.
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
8. MILLAISIA YHTEISTYÖMUOTOJA TOIVOTTE ESIOPETUKSEN JA
KODIN VÄLILLE
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
9. MUITA TERVEISIÄ, AJATUKSIA TAI TOIVEITA:
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________
_______________________________________________________________

Haapahuhdan näkökulma / 9 § Lapsen esiopetuksen suunnitelma
Esiopetuksen alussa opettaja ja lapsi laativat kahden kesken kullekin lapselle oman
esiopetuksen suunnitelman.
Tilanteessa lapsi on pääosassa kertoen omasta itsestään ja oppimistoiveistaan. Yhdessä
laadittu suunnitelma menee kotiin vanhempien ja lapsen tarkasteltavaksi ja suunnitelmaa
voidaan halutessa kotona täydentää.
Lapsen esiopetussuunnitelmaan liitetään myös koko ryhmälle asetetut tavoitteet. Niistä
keskustellaan yhdessä lasten kanssa.

Haapahuhdan näkökulma / 10 § Arviointi
On tärkeää, että aikuinen jatkuvasti havainnoi lasten toimintaa ja oppimista.
Silloin palautetta ja kannustusta voi antaa lapselle pitkin vuotta. Onnistumisista ja
innokkuudesta annetaan positiivista palautetta. Toisaalta voidaan myös pohtia yhdessä kuinka
voisi seuraavan kerran toimia, jotta epätoivottava tilanne voitaisiin välttää. Tärkeää on, että
lapsi kokee itsensä hyväksytyksi ja olonsa turvalliseksi juuri sellaisena kuin on.
Kasvunkansioon keräämme lasten töitä ja dokumentointia oppimisprosesseista mm. valokuvin.
Lapsi osallistuu kasvunkansiotoimintaan valikoimalla sinne töitä, joissa hän kokee
onnistuneensa erityisen hyvin tai jotka ovat hänelle erityisen merkityksellisiä. Kasvunkansio
siirtyy lapsen mukana ensimmäiselle luokalle ja se on mukava otos lapsesta tulevalle
opettajalle. Kun kasvunkansioon kertyy tuotoksia usealta vuodelta, lapsi pystyy huomaamaan
omaa kasvuaan ja oppimistaan.
Lasten vanhempien kanssa pyritään avoimeen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Heitä
rohkaistaan antamaan palautetta esiopetusvuoden aikana. Yhteisessä arviointikeskustelussa (
mukana lapsi, vanhemmat ja opettaja) kevätlukukaudella arvioidaan esiopetuksen tavoitteiden
toteutumista kunkin lapsen kohdalla. Samalla voidaan asettaa uusia tavoitteita loppukevääksi
.Opettajan tulee olla riittävän rohkea ottamaan esille myös vaikeita asioita kuten mahdollisia
oppimisvaikeuksia tai käytösongelmia. Riittävän varhainen puuttuminen edesauttaa lapsen
etua hänen myöhempää oppimistaan ajatellen.
Keväällä vanhemmat saavat täyttää kyselylomakkeen, jossa he arvioivat tyytyväisyyttään
esiopetusvuoteen.
Viimeisenä esiopetuspäivänä lapsi saa todistuksen osallistumisestaan esiopetukseen.

KYSELY HAAPAHUHDAN ESIKOIDEN VANHEMMILLE /
kevät 200_ ______________________________________
lapsen nimi
Arvioikaa esiopetusvuoden toimintaa oman kokemuksenne pohjalta. Haluamme edelleen
kehittää toimintaa ja olemme kaikesta palautteesta kiitollisia!
Arviointiasteikko:
5=erittäin hyvä, 4=melko hyvä, 3=kohtalainen, 2=melko huono, 1=erittäin huono
ESKARIN ILMAPIIRI 5 4 3 2 1
Lapsi lähtee mielellään eskariin ___ ___ ___ ___ ___
Lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ___ ___ ___ ___ ___
Suhtautuminen lapsiin yksilöinä ___ ___ ___ ___ ___
Suhtautuminen lapsiin tasapuolisesti ___ ___ ___ ___ ___
KASVATUS JA OPETUS 5 4 3 2 1
Tiedottaminen eskariin liittyvistä asioista ___ ___ ___ ___ ___
Lapsi on oppinut yhteistyötaitoja ___ ___ ___ ___ ___
Kotitehtävien määrä ___ ___ ___ ___ ___
Lapsi on oppinut jotain uutta ___ ___ ___ ___ ___
Oppimisinto on säilynyt tai kasvanut ___ ___ ___ ___ ___
Vaatimustason sopivuus lapselleni ___ ___ ___ ___ ___
Lapsen omatoimisuuden kasvaminen ___ ___ ___ ___ ___
YHTEISTYÖ 5 4 3 2 1
Vanhempien luottamus opettajaan ___ ___ ___ ___ ___
Henk.koht. tapaamisten määrä ___ ___ ___ ___ ___
Vanhempainiltojen tms.määrä ___ ___ ___ ___ ___
Tiedonsaanti omasta lapsesta ___ ___ ___ ___ ___
VASTASIKO ESKARIVUOSI ODOTUKSIANNE MITEN
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
MILLÄ MIELELLÄ EKALLE LUOKALLE
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
RUUSUJA JA RISUJA
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________
_____________________________________________________________________

Haapahuhdan näkökulma / 11 § Tukipalvelut
Esiluokanopettaja osallistuu koulun oppilashuoltoryhmän kokoontumisiin. Ryhmä kokoontuu
kuukausittain ja siihen kuuluvat koulun opettajien lisäksi terveydenhoitaja, erityisopettaja ja
koulupsykologi.
Ryhmässä käydään läpi mahdollisia oppimisvaikeuksia ja muita ammatillista puuttumista
vaativia asioita.
On tärkeää, että mahdolliset ongelmat tulevat käsittelyyn jo esiopetusvuoden aikana, jotta
lapselle voidaan turvata mahdollisimman hyvä koulunalku oikeassa paikassa ja oikeaan
aikaan.
Oppilashuoltoryhmä on opettajalle tärkeä tuki.
Koulun erityisopettaja on käytettävissä viikottain. Hän tekee esiluokkalaisten kanssa
testityyppisiä tehtäviä, joilla kartoitetaan ryhmän oppimisvalmiuksia. Erityisopettaja antaa myös
puheopetusta sitä tarvitseville. Resursseista riippuen pyritään siihen, että erityisopettaja voi
pitää myös pienryhmiä tarpeen mukaan.

7 luku Esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen
Haapahuhdan näkökulma / 19§ Opetussuunnitelman laatimisen järjestelyt
Haapahuhdan koulun oman esiopetussuunnitelman on laatinut esiluokanopettaja Hannele
Saari yhteistyössä koko koulun opettajakunnan kanssa.
Esiopetussuunnitelman tärkeimmät sisällöt esitellään vanhemmille toimintavuoden alkaessa.
Esiopetussuunnitelma on myös nähtävissä koulun www-sivuilla.