LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti

LUONNOSVAIHTOEHDOT SELOSTUS 

DNO 2009-01962 

LUONNOSVAIHTOEHDOT 

SELOSTUS 

10.11.2010 

Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö 1


DNO 2009-01962 

TIIVISTELMÄ 

Lahden nykyinen yleiskaava vuodelta 1998 on oikeusvaikutukseton ja monilta osiltaan vanhentunut. Yleiskaavan 

tarkistaminen oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi aloitettiin vuoden 2009 alussa laatimalla yleiskaavatyön 

lähtökohtia sisältävä tavoitemuistio Kehykset hyvälle elinympäristölle - Lahden yleiskaavoituksen 

suuntaviivoja (Airamo 2009) sekä laatimalla ja päivittämällä tarpeellisiksi todettuja selvityksiä. 

Yleiskaavatyön vireille tulosta tiedotettiin 4.3.2009 ilmestyneessä kaavoituskatsauksessa ja valmistelusta 

3.3.2010 kaavoituskatsauksessa. Yleiskaavatyö on ajoitettu vuosille 2009- 2012. Tekninen lautakunta asetti 

10.11.2009 § 260 ehdotuksen Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteiksi sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman 

(OAS) julkisesti nähtäville 19.11.- 2.12.2009. 

Yleiskaavan tavoitteet valmisteltiin syksyllä 2009 yhteistyössä osallisten kanssa. Yleiskaavan tavoitevuodeksi 

asetettiin kaupunginvaltuuston 1.6.2009 hyväksymän strategian tavoitevuosi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 

yleiskaavan 2025 tavoitteet ja OAS :n 18.1.2010 § 8. Tavoitteet on johdettu kaupungin strategiasta. 

Tavoitteena on, että Lahti kasvaa voimakkaasti ja yleiskaavassa osoitetaan kasvun suunnat ja periaatteet 

etsimällä vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin, mihin sijoitetaan uudet asukkaat ja yritykset nykyisten lahtelaisten 

elinympäristön laatua heikentämättä. Millainen kaupunkiympäristö houkuttelee uusia ihmisiä 

asumaan ja yrityksiä sijoittumaan Lahteen Tavoitteita ja selvityksiä koskeva yleisötilaisuus pidettiin 

11.2.2010. Tavoitteet on kirjattu erilliseen asiakirjaan. 

Yleiskaavan luonnosvaihtoehdot on laadittu Teknisen ja ympäristötoimen maankäytössä omana työnä. 

Työtä ovat ohjanneet kuukausittain kokoontuvat lähinnä teknisen ja ympäristötoimialan edustajista koostuva 

työryhmä, eri toimialojen edustajista koostuva ohjausryhmä sekä harvemmin kokoontuva viranomaisista 

ja eri yhteistyötahojen edustajista koostuva seurantaryhmä. 

Vuoden 2010 alussa laadittiin kolme idealuonnosta, joiden pohjalta valtuusto ohjeisti yleiskaavaluonnosvaihtoehdoissa 

tutkittavia aluevarauksia seminaarissa 21.4.2010. Idealuonnoksia käsiteltiin myös yleisötilaisuudessa 

25.5.2010. Saadun palautteen perusteella on laadittu kolme luonnosvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 

VE 0+ nykyisen yleiskaavan sisältöä on täydennetty vahvistetuilla oikeusvaikutteisilla osayleiskaavoilla sekä 

vireillä olevilla osayleiskaavoilla. Lisäksi vaihtoehdossa VE 0+ on huomioitu asemakaavoitetut alueet ja kaavarunkoalueet. 

Vaihtoehto VE1 hakee kerrostaloihin painottuvaa asutusta. Vaihtoehdossa kehitetään erityisesti 

keskustaa ja alakeskuksia. Vaihtoehto VE2:n asuntotarjonta painottuu tiiviiseen ja matalaan asuntorakentamiseen 

kuten kaupunkimaisiin pientaloihin. Vaihtoehtoja täydentävät erityisille muutosalueille 

laaditut teemakartat Niemestä, Sopenkorvesta, Paavolasta ja keskustasta. Lisäksi lähiöiden täydennysrakentamista 

on tutkittu Lähiöprojektin Ostari-hankkeen kohdelähiöissä Riihelässä, Metsäkankaalla ja Tonttilassa. 

Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on tarkasteltu myös Kivimaalla, Metsäpellossa ja Möysässä. 

Yleiskaavan 2025 valmistelun aikana on koottu, päivitetty ja laadittu laaja selvitysaineisto. Uusimmat selvitykset 

ovat nähtävillä kirjastoissa ja yleiskaavan internet-sivuilla www.lahti.fi/yleiskaava. 

Yleiskaavan 2025 valmistelussa on pyritty seuraamaan ajankohtaista tietoa ilmaston muutoksen hallinnasta, 

kestävän kehityksen mittareista ja energiahuollon tulevaisuuden tarpeista. 



DNO 2009-01962 

SISÄLLYSLUETTELO 

1 LÄHTÖTIEDOT ...................................................................................................................................... 5 

1.1 SUUNNITTELUTILANNE................................................................................................................ 5 

1.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet............................................................................... 5 

1.1.2 Maakuntakaava ...................................................................................................................... 5 

1.1.3 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040............................................................................ 7 

1.1.4 Yleiskaavat.............................................................................................................................. 8 

1.1.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset ............................................................................................ 9 

2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET...............................................................................................................10 

2.1 SUUNNITTELUN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT..........................................................................10 

2.2 SUUNNITTELUN SISÄLTÖVAATIMUKSET .....................................................................................10 

3 SUUNNITTELUPROSESSI ......................................................................................................................11 

3.1 SUUNNITTELUN HALLINNOLLINEN PROSESSI..............................................................................11 

3.1.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma.................................................................11 

3.1.2 Tavoitteet ..............................................................................................................................11 

3.1.3 Vuorovaikutus........................................................................................................................11 

3.1.4 Viranomaisyhteistyö ..............................................................................................................11 

3.2 SUUNNITTELUN SISÄLLÖLLINEN PROSESSI..................................................................................12 

3.2.1 Suunnittelun toteutus............................................................................................................12 

3.2.2 Idealuonnokset......................................................................................................................13 

3.2.3 Luonnosvaihtoehdot..............................................................................................................13 

4 YHDYSKUNTARAKENNE JA KESKEISET OHJAUSKEINOT.........................................................................13 

4.1 LÄHIÖIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN....................................................................................13 

4.2 PIENTALOALUEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN......................................................................16 

5 LUONNOSVAIHTOEHTOJEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT...........................................................................16 

5.1 VAIHTOEHTOJEN MAANKÄYTTÖ.................................................................................................16 

5.2 ASUMINEN JA VÄESTÖ ...............................................................................................................17 

5.2.1 VE 0+ - Tarkennettu yleiskaava 1998 ......................................................................................21 

5.2.2 VE 1 -Kerrostalopainotteinen .................................................................................................22 



DNO 2009-01962 

5.2.3 VE 2 –Tiivis pientalopainotteinen...........................................................................................24 

5.3 PALVELUT ..................................................................................................................................24 


5.3.2 VE 1-Kerrostalopainotteinen..................................................................................................25 

5.3.3 VE 2 -Tiivis pientalopainotteinen............................................................................................26 

5.4 TYÖPAIKAT JA OSAAMINEN........................................................................................................26 




5.5 LIIKENNE JA LIIKENNEVYÖHYKKEET ............................................................................................28 

5.6 VIRKISTYS JA VAPAA-AIKA ..........................................................................................................30 




5.7 MAISEMA JA YMPÄRISTÖ...........................................................................................................33 

5.8 SUOJELU ....................................................................................................................................35 

5.9 YHDYSKUNTATEKNIIKKA (ENERGIATUOTANTO, HULEVEDET…) ...................................................37 

5.10 TEEMAKARTAT...........................................................................................................................37 

5.10.1 Niemi.................................................................................................................................37 

5.10.2 Sopenkorpi ........................................................................................................................38 

5.10.3 Paavola..............................................................................................................................39 

5.10.4 Keskusta ............................................................................................................................40 

6 ARVIOINTI...........................................................................................................................................41 

6.1 Yleiskaavan vaikutusten arviointi................................................................................................41 

6.2 Arviointitaulukko........................................................................................................................41 

6.3 Seutukeke-mittarit.....................................................................................................................42 

7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN...............................................................42 

8 JATKOVALMISTELU..............................................................................................................................42 

9 LIITTEET ..............................................................................................................................................42 



DNO 2009-01962 

1 LÄHTÖTIEDOT 

1.1 SUUNNITTELUTILANNE 

1.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden ensisijaisena tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti 

merkittävien seikkojen huomioiminen kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa, ovat osa maankäyttö- ja 

rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 

on ryhmitelty kuuteen osakokonaisuuteen, jotka sisältävät yleis- ja erityistavoitteet. Alle on poimittu osakokonaisuuksista 

yleiskaavaan vaikuttavia asioita. 

Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava maanpuolustukselliset tarpeet turvaamalla 

riittävät alueelliset edellytykset varuskuntien toiminnalle. 

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleiskaavoituksen lähtökohtana tulee olla perusteltu 

väestönkehitysarvio ja erilaisia kehityksen vaihtoehtoja tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Yleiskaavassa 

selvitetään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuudet ja toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseudulla 

varmistetaan toimiva joukkoliikennejärjestelmä ja palveluiden saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä 

sekä jatkuva ja turvallinen kevyen liikenteen verkosto. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa tulee ehkäistä 

melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja ja pyrkiä vähentämään jo olevia haittoja. 

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä varmistetaan valtakunnallisesti 

merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvojen säilyminen. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset 

inventoinnit on otettava huomioon lähtökohtina alueidenkäytön suunnittelulle. Suunnittelussa 

huomioidaan ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luonnonalueet sekä pohja- ja 

pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 

eivät kohdistu Lahteen. 

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytön suunnittelussa turvataan olemassa olevien valtakunnallisesti 

merkittävien ratojen ja maanteiden kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä turvataan 

edellytykset julkisen liikenteen sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle varaamalla riittävät 

alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toiminnalle. Osana alueen energia- ja 

jätehuoltoa tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin. 

1.1.2 Maakuntakaava 

Maakuntavaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 20.2.2006 ja Ympäristöministeriö vahvisti 

maakuntakaavan 11.3.2008. 

Maakuntakaavassa Lahti on pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Lahden keskusta ja rautatieaseman 

ympäristö sekä Launeen keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Maakuntakaavassa osoitettuja 

keskustatoimintojen alakeskuksia (ca) ovat Kärpänen, Mukkula, Kiveriö, Ahtiala, Jalkaranta, Karisto, ja 

Renkomäki. Palvelukeskittymiä (P) varten on osoitettu merkinnät Uudenmaankadun varteen, Pekanmäen- 

Pippon alueelle, Holman risteysalueen ympäristöön sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan alueelle. Työpaikka-alueet 

(TP) sijoittuvat Kukonkosken ympäristöön, Pekanmäen ja Lotilan alueille, Holma-Kymijärven 

maantien tuntumaan, Lehmuksen alueelle sekä Niemeen. Teollisuus- ja varastoalueita (T) on osoitettu 



DNO 2009-01962 

Niemeen, Mukkulaan, Hennalaan, Kujalaan, Jokimaalle ja Ämmälään. Hennalassa on puolustusvoimien alue 

(EP), muita erityisalueita ovat Levon hautausmaa (EH1), Kujalan jätteenkäsittelyalue (EJ2) ja Kymijärven 

lämpövoimalaitos (EN1). Virkistysalueina (V) on merkitty pohjoisosan Pesäkallion ulkoilu- ja virkistysalue, 

Salpausselkä kaupungin länsiosassa sekä Kujalan, Renkomäen ja Jokimaan laajat viheralueet kaupungin 

eteläosissa. Viheryhteystarpeita (vy) on osoitettu väleille Ala-Okeroinen - Pirttiharju, Kujala – Karisto, Jokimaa 

– Renkomäki, Renkomäki – Kujala, Salpausselkä – Karisto, Karisto – Koiskala, Salpausselkä – Latokarkea, 

Karisto – Kouluharju. 

Maakuntakaavassa on osoitettu Lahden alueelle kolme kehittämisen kohdealuetta (kk), joihin kohdistuu 

maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueiden käytöllisiä kehittämistarpeita. Lahden keskustan kehittämisen 

kohdealueella (kk10) olevat kehittämistarpeet painottuvat osaamisen, asuin- ja luonnonympäristön, 

kulttuuri- ja maisema-arvojen, elinkeinoelämän ja liikennejärjestelyjen kehittämiseen. 

Miekkiön- Renkomäen – Pennalan (kk4) alueelle sijoittuvalla kehittämisen kohdealueella on asumisen ja 

siitä seuraavan palvelutuotannon kehittämisen paineita. Moottoritien risteysalueesta johtuen alueelle kohdistuu 

myös paineita kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen toteuttamisen suhteen. Nostavan – Hollolan 

– Messilän kehittämisen kohdealue (kk13) ulottuu Lahden puolelle Okeroisten ja Salpausselän alueilla. Kohdealueella 

on raideliikenteeseen tukeutuvan logistiikan, elinkeinoelämän, asumisen ja virkistyksen tarpeita. 

Okeroisten alueella on kulttuuriympäristö- ja maisema-arvoja. 

Maakuntakaavassa Lahden eteläinen kehätie on osoitettu Launeen linjauksen mukaisesti, nykyinen Valtatie12 

on Lahden osalta osoitettu Hollolan rajalta VT4:n liittymään saakka kaksiajorataisena pääkatuna. 

Maakuntakaavassa on myös esitetty ohjeellisena pääratana Lahti-Mikkeli ratalinjaus. 

Päijät-Hämeen liitto on käynnistänyt Päijät-Hämeen maakuntakaavan tarkistamisen. Maakuntakaavaehdotuksen 

hyväksymisen tavoitevuosi on 2014. Lahden yleiskaavaa valmistellaan yhteistyössä maakuntakaavatyön 

kanssa. 



DNO 2009-01962 

Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 

1.1.3 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 on laadittu yhteistyössä kuntien kesken ja se linjaa kaupunkiseudun 

maankäytön kehittämisen periaatteet. Seutuvaltuusto hyväksyi Lahden kaupunkiseudun rakennemallin 

2.12.2004. Lahden kaupunkiseudun rakennemallin pääperiaatteena on kaupunki- ja kuntakeskusten 

tiivistäminen ja täydentäminen. Erityisesti Lahden eteläpuolelle rakentuu rakennemallin mukaan seudun 

merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue, Valtatie 4:n itäpuoli kehittyy tiiviinä, mutta luonnonläheisenä 

asuinalueena. 



DNO 2009-01962 

1.1.4 Yleiskaavat 

Voimassa oleva Lahden yleiskaava 1998 on kaupunginvaltuuston 9.11.1998 hyväksymä oikeusvaikutukseton 

yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2010. 

Lahdessa on neljä voimassa olevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, joista Alasenjärven ja Salalammin 

ranta-alueiden osayleiskaava (Y-100) on vahvistettu 12.12.1984, Ankkurin osayleiskaavan (Y-150) 

20.10.1992, Salpausselän osayleiskaava (Y-160) 24.5.1994 ja Enonsaaren osayleiskaava (Y-165) on vahvistettu 

17.7.2000. 



DNO 2009-01962 

Lisäksi vireillä ovat Okeroisten kulttuurialueen osayleiskaava sekä Miekkiön, Renkomäen ja Ämmälän 

osayleiskaava. 

Lahden yleiskaava 1998, johon on merkitty punaisella ruudutuksella oikeusvaikutteiset osayleiskaavat. 

1.1.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset 

Yleiskaavatyö perustuu aiemmin laadittuihin ja päivitettyihin sekä yleiskaavatyön aikana laadittuihin luonnonympäristöä, 

maisemaa, liikennettä ja palveluita käsitteleviin selvityksiin. Yleiskaavatason maankäytön 

kannalta merkittäviä uusia selvityksiä ovat Lahden maisemarakenne ja viheralueet 2010, Viheralueiden 

arvottaminen 2010, Yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 2010 ja Lahden kaupungin hiljaisten alueiden 



DNO 2009-01962 

kartoitus 2010. Kaupallisten palveluiden selvityksiä on täydennetty Vähittäiskaupan palvelujen ja markkinoiden 

kehitysselvityksellä 2010. 

Yleiskaavan aluevarausten vaikutusta liikenneverkkoon voidaan tarkastella vielä vireillä olevan Lahden seudun 

liikennemallin ja Päijät-Hämeen joukkoliikennesuunnitelman valmistuessa vuoden 2011 alussa. Muita 

vireillä olevia selvityksiä ovat mm. Lahden ekologisen verkoston arvoluokitus ja merkitys viheralueille sekä 

Moderni rakennusperintö (jatkoa selvitykselle Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista). 

Yleiskaavatyössä on hyödynnetty myös ajankohtaisia valtakunnallisia ja paikallisia hankkeita kuten: Autoriippuvainen 

yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja TKK:n tutkimushanke, 

Kestävä seudullinen yhdyskuntarakenne (Seutu-keke), SYKEen tutkimushanke ja Paikallisin teoin 

ilmastonmuutoksen hillintään (IMMU), TKK:n EAKR-hanke. 

Selvitykset on esitelty tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 

2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 

2.1 SUUNNITTELUN TARKOITUS JA LÄHTÖKOHDAT 

Nyt laadittavasta yleiskaavasta tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. 

Yleiskaavalla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa. Yleiskaava ohjaa 

asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Nykyinen yleiskaava vuodelta 

1998 on oikeusvaikutukseton. Sen tavoitevuosi 2010 ja tavoiteväestö 100 000 asukasta ovat toteutuneet. 

Oikeusvaikutukseton yleiskaava ohjaa kaupungin päätöksentekoa, mutta vasta oikeusvaikutteinen yleiskaava 

on lain mukaan sitova. 

Yleiskaavassa otetaan huomioon kaupunginvaltuuston 1.6.2009 hyväksymä kaupungin strategia sekä muut 

edellisen yleiskaavan jälkeen valmistuneet tai parhaillaan vireillä olevat strategiset suunnitelmat. Yleiskaava 

laaditaan Lahden kaupungin alueelle ja suunnittelu tehdään yhteistyössä naapurikuntien ja Päijät-Hämeen 

liiton kanssa 

Yleiskaavassa määritetään kaupungin yhdyskuntarakenne ja maankäyttö yleisellä tasolla, kunnallisten ja 

yksityisten palvelujen palveluverkko, rakentamisen alueet mm. asumiseen, työpaikkoja varten, keskustatoiminnoille 

ja julkiselle rakentamiselle, liikenneverkko, viher- ja virkistysalueverkko, suojelualueet sekä 

energia-, vesi- ja jätehuolto. 

2.2 SUUNNITTELUN SISÄLTÖVAATIMUKSET 

Yleiskaavan suunnittelun tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjä sisältövaatimuksia ja 

ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavan. 



DNO 2009-01962 

3 SUUNNITTELUPROSESSI 

3.1 SUUNNITTELUN HALLINNOLLINEN PROSESSI 

3.1.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

Teknisen lautakunnan, Lahden seudun ympäristölautakunnan ja rakennuslautakunnan yhteisseminaarissa 

18.10.2008 esiteltiin Lahden yleiskaavan tarkistamisen perusteita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.12.2008 

vuoden 2009 talousarvion, jossa Teknisen ja ympäristötoimialan maankäytön tulosyksikön tärkeimmäksi 

tehtäväksi on annettu koko kaupungin yleiskaavan tarkistaminen vuosien 2009-2011 aikana. Yleiskaavatyön 

vireille tulosta on tiedotettu 4.3.2009 ilmestyneessä kaavoituskatsauksessa ja valmistelusta 2.3.2010 ilmestyneessä 

kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) versio 1.0 laadittiin 5.6.2009. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva viranomaisten työneuvottelu pidettiin 16.9.2009 ja MRL 66 

§:n mukainen viranomaisneuvottelu OAS :sta pidettiin 20.10.2009. Tekninen lautakunta asetti 10.11.2009 § 

260 ehdotuksen Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteiksi sekä OAS v2.0:n julkisesti nähtäville ajalle 19.11.- 

2.12.2009. 

3.1.2 Tavoitteet 

Yleiskaavan tavoitteet valmisteltiin syksyllä 2009 yhteistyössä asiantuntijoiden, päättäjien, kansalaisten ja 

muiden osallisten kanssa. Yleiskaavan tavoitevuodeksi määriteltiin kaupunginvaltuuston 1.6.2009 hyväksymän 

strategian tavoitevuosi. Tavoitteita koskeva nettikysely suoritettiin 18.6.- 14.8.2009. Tekninen lautakunta 

asetti 10.11.2009 § 260 ehdotuksen Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteiksi sekä OAS version 2.0 julkisesti 

nähtäville 19.11.- 2.12.2009. Kaupunginhallitus käsitteli yleiskaavan 2025 tavoitteet ja OAS :n 

21.12.2009 § 777 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi ne 18.1.2010 § 8. Yleiskaavaan liittyvää selvitysaineistoa 

ja ehdotus tavoitteiksi esiteltiin valtuustoinfossa 13.1.2010. 

Tavoitekyselystä saatua palautetta käsiteltiin yleisötilaisuudessa 1.10.2009 ja valtuuston hyväksymiä tavoitteita 

ja selvitysaineistoa 11.2.2010. 

Yleiskaavan tavoitteista on laadittu erillinen asiakirja. 

3.1.3 Vuorovaikutus 

Yleiskaavan selvityksistä pidettiin asiantuntijaseminaari 22.1.2010. Yleiskaavan 2025 selvityksiä koskeva 

yleisötilaisuus pidettiin 11.2.2010. Yleiskaavan tavoitteita, selvityksiä ja valmistelua esiteltiin Keskustellaan 

kestävästi - tilaisuudessa Ympäristöneuvonnassa 22.4.2010. Yleiskaavan 2025 luonnosvaihtoehtojen valmistelua 

koskeva yleisötilaisuus pidettiin 25.5.2010. Lisäksi yleiskaavan valmistelusta on kerrottu Lähiöprojektin 

tilaisuuksissa toukokuussa 2010. 

Yleiskaavan 2025 OAS ja kaavan valmisteluun liittyvää selvitysaineistoa on ollut nähtävillä Lahden pääkirjastossa 

ja sivukirjastoissa, teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä ja yleiskaavan internet-svivuilla 

www.lahti.fi/yleiskaava. 

3.1.4 Viranomaisyhteistyö 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva viranomaisten työneuvottelu pidettiin 16.9.2009 ja MRL 66 

§:n mukainen viranomaisneuvottelu OAS :sta pidettiin 20.10.2009. Yleiskaavatyön etenemistä on käsitelty 



DNO 2009-01962 

Hämeen ELY-keskuksen kanssa käytävissä kaavaneuvotteluissa. Kaavaneuvotteluissa on ollut edustus myös 

Uudenmaan ELY-keskuksesta. Viranomaiset ovat osallistuneet myös seurantaryhmän kokouksiin. 

3.2 SUUNNITTELUN SISÄLLÖLLINEN PROSESSI 

3.2.1 Suunnittelun toteutus 

Yleiskaavan tavoitteita on arvioitu viranomaistahojen, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa keskustelutilaisuuksissa. 

Valtuutetuille, sidosryhmille ja kuntalaisille tehtiin sähköinen kysely strategian ja yleiskaavan 

liittymäkohdista 18.6.- 14.8.2009. Saadun palautteen pohjalta selvitettiin yleiskaavassa esitettäviä toimintoja 

ja esitystapaa sekä erityisesti tutkittavia osa-alueita ja lisäselvitystarpeita. Yleiskaavaa on laadittu tiiviissä 

yhteistyössä osallisten, kaupungin toimialojen, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. 

1. Millä kuvatuista vaihtoehdoista (I-IV) tulisi mielestäsi ohjata kaupungin kasvua ja uudisrakentamisen sijoittumista yleiskaavassa 

ssa 

Laita tärkeysjärjestykseen (1=paras, 4=heikoin). (Yhteenveto) (N=19) 

Vaihtoehto I: Tehokkaampi rakentaminen nykyisen 

yleiskaavan vielä rakentamattomille, rakentamiseen 

osoitetuille alueille 

5 4 80 

Vaihtoehto II: Kokonaan uusien alueiden rakentaminen 

3 2 2 11 

Vaihtoehto III: Tiivistäminen ja täydennysrakentaminen 

5 5 2 4 

Vaihtoehto IV: Käyttötarkoituksen muutos 

5 6 5 1 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 

1 2 3 4 

1 Tehokkaampi rakentaminen nykyisen yleiskaavan vielä rakentamattomille, rakentamiseen osoitetuille 

alueille 

2. Kokonaan uusille alueille rakentaminen 

3. Tiivistäminen ja täydennysrakentaminen 

4. Käyttötarkoituksen muutos paras------- huonoin keino 

Yleiskaavan luonnosvaihtoehdot on valmisteltu kaupungin omana työnä Teknisen ja ympäristötoimialan 

maankäytössä. Yleiskaavatyöstä vastaa yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki. Luonnosvaiheen valmistelusta 

vuoden 2010 aikana on vastannut kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen. Yleiskaavatyötä 

tukemaan ja ohjaamaan on nimetty työryhmä ja ohjausryhmä, jotka kokoontuvat kerran kuussa. Lisäksi on 

perustettu harvemmin kokoontuva seurantaryhmä, johon on kutsuttu kaupungin muiden hallintokuntien, 

viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen edustajia, kuten Päijät-Hämeen liitosta, Hämeen elinkeino-, liikenne- 

ja ympäristökeskuksesta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Lahti Energia 



DNO 2009-01962 

Oy:stä ja Lahti Aqua Oy:stä sekä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen puolelta. Ryhmien kokoonpano on esitelty 

tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 

3.2.2 Idealuonnokset 

Yleiskaavan tavoitteiden täsmentämiseksi, tutkittavien erityistoimintojen sekä luonnosvaiheessa laadittavien 

vaihtoehtojen määrittämiseksi kaupunkisuunnittelussa laadittiin helmi-maaliskuussa 2010 kolme idealuonnosta, 

joissa kaikissa oli tavoitteena esittää ennakkoluulottomasti uusia asumisen ja työpaikkarakentamisen 

alueita ja toteuttaa samalla kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakennetta, viihtyisää asuinympäristöä 

ja viheralueita koskevat tavoitteet. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ryhmä 1 tutki erityisesti tornitalojen 

mahdollisia sijoituspaikkoja ja ideoi maanalaista rakentamista. Ryhmä2 selvitti joukkoliikenneverkon 

hyödyntämistä, kehittämistä ja muuttamista sekä matkailun tarpeita. Ryhmän 3 erityisaiheita olivat virkistys, 

tuulivoima ja muut energialähteet. 

3.2.3 Luonnosvaihtoehdot 

Idealuonnosten pohjalta valtuutetuille tehtiin 14.4.2010 kysely yleiskaavan tavoitteiden mahdollisista painotuksista 

ja luonnosvaiheessa tutkittavista toiminnoista. Kyselyn tulokset käsiteltiin valtuuston seminaarissa 

21.4.2010 ja esiteltiin yleisötilaisuudessa 25.5.2010. Kyselyn ja seminaarin palautteen perusteella päädyttiin 

laatimaan kolme vaihtoehtoluonnosta: Vaihtoehto VE1 hakee kerrostaloihin painottuvaa asutusta, 

kehittäen erityisesti keskustaa ja alakeskuksia. Vaihtoehto VE2:n asuntotarjonta painottuu tiiviiseen ja matalaan 

asuntorakentamiseen. Kaikkia vaihtoehtoja täydentävät erityisille muutosalueille laaditut teemakartat 

keskustasta, Paavolasta, Niemestä ja Sopenkorvesta. Lisäksi luonnosvaihtoehdoissa tuli tutkia matkailuvaunualueen 

ja siirtolapuutarha-alueen sijoittamista Lahteen sekä tuulivoiman ja muiden uusiutuvien 

energiamuotojen vaatimia aluevarauksia. 

4 YHDYSKUNTARAKENNE JA KESKEISET OHJAUSKEINOT 

4.1 LÄHIÖIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN 

Valtakunnallinen lähiöprojekti keskittyy Lahdessa 1970-luvuilla toteutettuihin Riihelän, Metsäkankaan ja 

Tonttilan ostoskeskuksiin. Projektin yhteydessä selvitettiin ostoskeskusten kehittämiskeinoja ideasuunni- 



DNO 2009-01962 

telmien pohjalta. Ostoskeskusten rakennusten uusiminen ja rakennusoikeuden, erityisesti asumisen lisääminen 

osoittautui kaikissa kohteissa parhaaksi kehittämismalliksi. 

Yleiskaavaan liittyen tutkittiin Riihelän, Metsäkankaan ja Tonttilan lähiöiden lisäksi täydennysrakentamismahdollisuuksia 

myös Kivimaan, Metsäpellon ja Möysän alueilla. Tarkasteluissa on pyritty tutkimaan asuinalueiden 

täydennysrakentamista ennakkoluulottomasti. Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu 

yksityisten asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöiden omistamille tonteille. Joillakin alueilla esimerkiksi Kivimaalla 

täydennysrakentamista on osoitettu myös kaupungin omistamalle lähivirkistysalueelle. 

Pääosin yksityisille tonteille sijoittuva täydennysrakentaminen toteutuu hitaasti ja sen ohjaaminen on vaikeaa. 

Mukkulan alueelle laadittiin Mukkulan täydennysrakentamissuunnitelma vuonna 1997 (Arkkitehtityö 

Oy). Suunnitelmassa esitettiin Mukkulan alueelle uutta asumisen rakennusoikeutta yhteensä noin 79 900 k- 

m2, josta on toteutunut tai asemakaavoitettu noin 6 300 k-m2. Uutta liiketilaa esitettiin 1 200 k-m2 ja siitä 

on Mukkulan ostoskeskuksen laajennuksen yhteydessä toteutunut noin 700 k-m2. Lisäksi Mukkulan ostoskeskuksen 

taakse on kaavoitettu uusi kerrostalokortteli, 6 600 k-m2 ja 9 600 k-m2:n palvelukeskus. 

Lähiötarkastelu on olennainen osa yleiskaavan tavoitetta tiivistää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta 

ja siten hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja turvata palvelujen säilyminen ja kehittäminen. Esitetty 

täydennysrakentaminen mahdollistaisi toteutuessaan noin 5 000 - 6 000 asukkaan sijoittumisen tarkasteltuihin 

lähiöihin. Mukkulan selvityksen ja toteutuksen perusteella voidaan ennakoida lähiöiden täydennyssuunnitelmasta 

rakentuvan noin 10-20 % eli noin 600-1 200 asukasta yleiskaavan tavoitevuoteen mennessä. 

Tulevaisuuden energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät korjausvaatimukset voivat edesauttaa toteutumaa. 

Lähiöiden täydennysrakentamismahdollisuuksia on esitelty tarkemmin erillisessä selvityksessä. 

Tonttilan ostoskeskuksen ympäristö 



DNO 2009-01962 

Tonttilaan 

Uutta kerrosalaa palvelukeskuksessa: 

Uutta kerrosalaa koko tarkastelualueella: 

Liiketilaa 

noin 3 000 k-m2 

Liiketilaa 

noin 4 500 k-m2 

Julkista tilaa 

noin 1 000 k-m2 

Julkista tilaa 

noin 1 000 k-m2 

Asumista 

noin 17 800 k-m2 

Asumista 

noin 65 000 k-m2 

josta kaupungin maalle noin 12 100 k-m2 

josta kaupungin maalla noin 12 100 k-m2 

Metsäkankaalle 


Liiketilaa yht. 2 900 k-m2 

Asumista yht. 9 400 k-m2 


Liiketilaa yht. 4 400 k-m2 

Asumista yht. 45 400 – 53 400 k-m 

Riihelään 



Liiketilaa 

yht. 1 100 k-m2 

Liiketilaa 

yht. 1 100 k-m2 

Julkista 

yht. 1 000 k-m2 

Julkista 

yht. 1 000 k-m2 

Asumista 

yht. 6 450 k-m2 

Asumista 

yht. 1 2550 k-m2 

Kivimaalle 

Uutta kerrosalaa tarkastelualueella: 

Toimitilaa 

Asumista 

yht. 18 000 k-m2 

yht. 61 500 k-m2 

Metsäpeltoon 


Asumista yht. 27 000 k-m2 

Möysään 


Liiketilaa 

Asumista 

yht. 5 000 k-m2 

yht. 29 700 k-m2 



DNO 2009-01962 

4.2 PIENTALOALUEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN 

Maankäytössä laaditaan vuosittain noin 5 asemakaavan muutosta, joissa suuren omakotitalotontin jakaminen 

on edellyttänyt rakennusoikeuden lisäämistä. Tonttijaon muutoksilla jaetaan vuosittain noin 10 suurta 

tonttia, joiden rakennusoikeus on niin suuri, että toisen asuinrakennuksen rakentaminen on mahdollista. 

Syyskuussa 2010 Lahdessa oli 756 vähintään 2000 neliön suuruista omakotitalotonttia. Niille osoitetusta 

rakennusoikeudesta on käytetty 55,40 % ja 46 tontille on jo asemakaavassa osoitettu kaksi rakennusalaa. 

Osa suurista tonteista sijoittuu kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai maastollisesti 

sellaiselle alueelle, ettei tontin jakaminen tai täydennysrakentaminen ole mahdollista. Tonttien jakaminen 

voi edellyttää uuden katuyhteyden toteuttamista tai korttelialueen laajentamista esimerkiksi viereiselle 

lähivirkistysalueelle. Täydennysrakentaminen edellyttää yleensä koko korttelin tai vielä laajemman 

alueen tarkastelua. 

5 LUONNOSVAIHTOEHTOJEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 

5.1 VAIHTOEHTOJEN MAANKÄYTTÖ 

Vaihtoehdoissa esitetty maankäyttö jakautuu seuraavasti: 



DNO 2009-01962 

Vaihtoehdoissa on esitetty päätoiminnoille aluevarauksia seuraavasti: 

Vaihtoehto VE 0+ Vaihtoehto VE 1 Vaihtoehto VE 2 

Asumisen alueita (A) 4 647 ha 5 036 ha 5 016 ha 

Palvelujen alueita (K,P,PY) 254 ha 515 ha 283 ha 

Työpaikka-alueita (T) 1 331 ha 963 ha 1 320 ha 

Viher- ja suojelualueita (V,S) 4 108 ha 4 185 ha 4 156 ha 

Keskusta-alue (C) 126 ha 207 ha 182 ha 

5.2 ASUMINEN JA VÄESTÖ 

Lahden kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti 60-luvulta aina vuoteen 1977 asti saavuttaen 95 000 asukkaan 

rajan. Tämän jälkeen väkiluku kääntyi laskuun aina vuoden 1989 loppuun, jolloin Lahden asukasmäärä oli 

93 100. Tästä lähtien on Lahden kaupungin väkiluku joka vuosi kasvanut. Keskimääräinen kasvu vuosina 

1990-2009 on ollut 0,4 %/v. Vuosina 2008 ja 2009 väkimäärän kasvu kiihtyi 0,8 %:iin, noin 800 asukkaaseen 

vuodessa, ja 100 000 asukkaan raja saavutettiin vuonna 2008. Syyskuussa 2010 Lahden kaupungin väkiluku 

oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 101 434. 

Väestökehitys ja suunnitteet 

Yleiskaavan väestösuunnite v. 1990 vastasi toteutunutta 

väestökehitystä 

Tilastokeskuksen trendi- ja omavaraisennusteet 

90-luvun alussa ennakoivat kaupungin väkiluvun 

voimakasta laskua. 



DNO 2009-01962 

Kaupunginvaltuuston kesällä 2009 hyväksymässä strategiassa ja tammikuussa 2010 hyväksytyissä yleiskaavan 

tavoitteissa on väestönkasvun vuotuiseksi tavoitteeksi asetettu vähintään 1 %. Tilastokeskuksen viimeisimmän 

trendiennusteen mukaan Lahden väkiluvun vuotuinen kasvu vähenisi asteittain nykyisestä noin 0,8 

%:sta 0,5 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Yleiskaavan tavoitteen mukaisen väestösuunnitteen ja tilastokeskuksen 

trendiennusteen välinen ero kokonaisväkimäärässä ei ole kovin merkittävä, noin 7 000 asukasta. 

Väestörakenteen ja kaupungin elinvoimaisuuden kannalta ero on kuitenkin merkittävä, koska vasta noin 1 

%:n vuotuinen väestönkasvu ylläpitää väestön luontaista uusiutumista, niin että syntyvyys on kuolleisuutta 

suurempi koko suunnitelmakauden ajan. Yleiskaavan tavoitteen mukainen väestökasvu edellyttää keskimäärin 

1050…1100 asukkaan vuotuista muuttovoittoa. Trendiennuste perustuu nykytason mukaiseen noin 

750 asukkaan vuotuiseen muuttovoittoon. 

Väkiluvun kasvu 

trendiennuste ja YK-suunnite 

Syntyneiden enemmyys 

Väestön määrä kasvaa lähes kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta nykyisten 50-65-vuotiaiden suurten 

ikäluokkien ryhmiä. 0-9-vuotiaiden lasten määrä kasvaa noin 2 500 lapsella, 10-19-vuotiaiden määrä kasvaa 

700, 20-29-vuotiaiden 1 400, 30-64-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 2 500 hengellä, kasvun kohdistuessa 

voimakkaimmin tavoitteiden mukaisesti 30-44-vuotiaiden ikäryhmiin. 65-74-vuotiaiden ikäryhmä 

kasvaa noin 3 200 ja yli 75-vuotiaiden määrä yli 6 500 hengellä. 

Tavoitteiden mukainen väestönkasvu ei ole itsestäänselvyys, vaan edellyttää pitkäjänteisiä toimenpiteitä 

asuinympäristöjen, palvelujen ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi niin kuin kaupungin strategiassa 

ja yleiskaavan tavoitteissa on kuvattu. 



DNO 2009-01962 

Asumisväljyys on kasvanut 40 vuoden ajan koko ajan. Vuodesta 1960 vuoteen 1980 asumisväljyyden kasvu 

perustui siihen, että asuntokuntien määrä oli koko ajanjakson suurempi kuin asuntojen määrä. Osa asuntokunnista 

asui alivuokralaisina, ihmiset asuivat ahtaasti ja kaupunkiin muuttaville rakennettiin vuosittain 

ennätysmäärin uusia asuntoja. 80-luvulla asuntotuotanto jatkui edelleen vilkkaana, mutta väestön kokonaismäärä 

ei kasvanut. Asumisväljyyden kasvu 80-luvulla perustui uusien, entistä pienempien asuntokuntien 

syntymiseen. 90-luvulle tultaessa kaupungin asuntovarauma saavutti nykyisinkin vallitsevan tasonsa, 

noin 4 000…5 000 asuntoa. Samalla asumisväljyyden kasvu on vähitellen hidastunut. 

Asuntokuntien/ 

asuntojen määrä 

Väestön määrä 

Keskimääräisen asuntokuntakoon pieneneminen selittää kaikkein voimakkaimmin asumisväljyyden kasvun 

ja myös osoittaa, ettei kehitys voi enää samansuuruisena jatkua. Vuonna 2008 oli kerrostaloissa asuvista 

asuntokunnista noin 90 % 1-2 hengen asuntokuntia, mutta myös omakotitaloissa asuvista asuntokunnista 

yli puolet oli 1-2 hengen asuntokuntia. Koko kaupungin keskimääräinen asuntokuntakoko oli 1,89. 



DNO 2009-01962 

Asuntotuotannon ennusteet perustuvat arvioihin asuntokunnan keskikoon tulevasta kehityksestä, poistuman 

määrästä, ennakoidusta asumismuotokysynnästä sekä alueiden maankäytön antamista mahdollisuuksista. 

Yleiskaavan luonnosvaiheessa on tarkasteltu kokonaistuotannon tarvetta ja sen alustavaa jakautumista 

talotyypeittäin. Vaihtoehdoissa on kuvattu erilaisia maankäytöllisiä linjauksia, joiden toteutumismahdollisuuksia 

ja vaikutuksia suhteessa yleiskaavan tavoitteisiin on tarkoitus arvioida. 

Kokonaistuotannon tarpeen arvioimisessa on luonnosvaiheessa ennakoitu, että asuntokunnan keskikoon 

pieneneminen hidastuu ja pysähtyy, asuntovarauma kasvaa 5….6 000 asuntoon (keskim. 8 %) ja vuotuinen 

asuntojen poistuma on 0,3 % kannasta (n. 170 as./v). Kokonaistuotannon tarpeessa ei ole otettu huomioon 

laitosasuntojen tarvetta, mikä arvioidaan erikseen. 

Asuntojen kysyntäennuste 

Asuntotuotanto 

1980-luku 

1990-luku 

2000-luku 

820 as/v 

700 as/v 

620 as/v 

Tuotantoennusteet 

ei sisällä asuntovaraumaa 

Trendi 1 %-kasvu 

2010-15 530 670 as/v 

2016-20 440 670 as/v 

2021-25 440 770 as/v 

Yhteensä 7 500 as 11 200 as 

Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyvät täydennysrakentamisen mahdollisuudet osoittavat asunnot noin 5 000- 

6 000 asukkaalle, eli noin 3 000 asuntoa, minkä lisäksi poistuman korvaavan tuotannon voidaan ajatella 



DNO 2009-01962 

sijoittuvan nykyisille alueille. Tämä merkitsee noin 2 500 asuntoa. Omakotitonttien jakamisen kautta muodostuu 

noin 200 -300 asuntoa. 

Viuhan, Kytölän, Nikkilän ja Ala-Okeroisten aluevaraukset ovat pääosin samanlaiset kaikissa vaihtoehdoissa. 

Tässä selostuksessa ei ole mainittu myöskään niitä muutosalueita, jotka on jo asemakaavoitettu tai asemakaava 

on vireillä, vaikka ne on esitetty muutosalueina VE 1:ssa ja VE 2:ssa. Kyseiset muutokset on esitetty 

vaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 kartoissa, mutta ne koskevat myös vaihtoehtoa VE 0+(esim. Ranta-Kartano, Kariston 

kauppakeskus). 

5.2.1 VE 0+ - Tarkennettu yleiskaava 1998 

Yleiskaavan 1998 tavoitevuosi on ollut 2010 ja aluevarausten lähtökohtana oli 100 000 asukasta. Väestötavoite 

on toteutunut ja rakentaminen on noudattanut pääosin yleiskaavassa 1998 esitettyjä aluevarauksia. 

Osayleiskaavoilla ja kaavarungoilla on tarkennettu joitakin laajennusalueita ja asemakaavoitus etenee jo 

kaikilla laajemmilla asumisen aluevarausalueilla. Maa- ja metsätalousalueita, jotka on varattu pääasiassa 

asumistoimintojen reservialueiksi, ei ole vielä asemakaavoitettu. Mahdollisina asumisen alueina (SE/A) 

selvitettäville Niemen ja Koneharjun alueille on laadittu luonnoksia, mutta alueet ovat edelleen selvitettäviä. 

Laajimmat vielä toteuttamattomat asuinaluevaraukset sijaitsevat Kytölässä ja Karistossa sekä Renkomäen- 

Ämmälän alueella. Ämmälän alueelle esitetty teollisuuden toimitila-alue on muutettu selvitysalueeksi tavoitteena 

osoittaa alueelle asumista sitten, kun Päijät-Hämeen maakuntakaava sen mahdollistaa. Uusia 

kaavarunkotarkasteluilla tutkittuja aluevarauksia on esitetty Ala-Okeroisiin ja Viuhaan. 

Vaihtoehdossa VE 0+ on osoitettu asumiseen 4 647 ha, josta on asemakaavoittamatta 1190 ha. Yleiskaavan 

2025 mukainen väestötavoite edellyttää vaihtoehdossa VE 0+ esitettyjen asumisen aluevarausten toteuttamista 

erityisen tiiviinä. 

Vaihtoehto VE 0+ sisältää 2,9 % enemmän asuinaluevarauksia kuin yleiskaava 1998. 



DNO 2009-01962 

Yleiskaavan 1998 asumisen aluevaraukset 

5.2.2 VE 1 -Kerrostalopainotteinen 

Vaihtoehdossa VE 1 tarjotaan sopivia asumismuotoja eri asukasryhmille; perheellisille, pienille yhden/kahden 

hengen asuntokunnille ja yksineläville cityasujille. Erityisesti kasvavan ikääntyvän väestönosan 

tarpeet tulee huomioida toteuttamalla tuki- ja palveluasumista keskustaan ja lähipalvelukeskusten äärelle 

(esim. Paavola/Möysä, Mukkulan ostarin ja Kilpiäisten alue, Jalkarannan sairaalan alue + uudistettavat ostaritalueet 

esim. kivijalkakauppa + tukiasuminen päällä) sekä tehostetun palveluasumisen keskittämistä Kil- 



DNO 2009-01962 

piäinen, Jalkaranta, Paavolan/Möysän alueelle. Kerrostaloalueiden lisäksi myös tiivistä pienkerrostalomaista 

asumista, jossa arkipalvelut ja joukkoliikenne sujuvat, sekä yhtiömuotoista matalaa/tiivistä rakentamista. 

Erillispientalotonttien tarjontaa vähäisessä määrin, tonttikoko 600-800(900)m2. Kerrostaloasuntoja tulee 

kehittää. Uusia asumismuotoja: ryhmäasumista esim. yksinelävien muodostama yhteisö, opiskelijille/tutkijoille/lyhytaikaiseen 

työhön liittyvää asumista, eri kulttuuritaustasta tuleville. Rakentamista tulee 

kehittää: terassitaloja, kattopihoja, oma ovi&oma piha, loft-asuntoja (Sopenkorpi) tilaa työskentelylle 

asunnon yhteydessä/lähellä, panostamalla ulkoalueiden viihtyisyyteen, tilaa piha-alueille rakentamalla paikoitusta 

maan alle tai muu rakenteellinen paikoitus. 

Vaihtoehdossa VE 1 ydinkeskustaa (jalankulkukeskusta) on laajennettu ja uutta asumista on esitetty lähinnä 

yksittäisinä täydennysrakennuskohteina esimerkiksi ullakkoasuntoina toteutettavaksi Hollolankadun 

varteen (C- 50 ja C-51), Puu-Paavola (C-72 ja C-73) ja Yrjölänkadun eteläpuolelle (C-81). Laajempi muutosalue 

on esitetty Paavolaan (C-80). Keskusta-alueen laajennus käsittää radan eteläpuolelta Strakin (C-47 )ja 

Lepikon (C-105 ja AK- 56)nykyiset teollisuusalueet 

Keskustan kehälle (3km säteellä, tiheävuoroinen citybussi) on esitetty asumista muutosalueille Niemessä 

(AK-76, AK-61 ja AK-64) ja Sopenkorven-Varikon alueella (TP/A-45,TP/A-46). Niemeen on esitetty erilaisia 

toimintoja ja Sopenkorpeen tarkemmin asemakaavoituksessa tutkittavana mahdollisuus yhdistää asuminen 

ja työtilat. 

Radan hyödyntäminen (seisakemahdollisuus) tulevaisuudessa on mahdollista Metsä-Hennalan asuinalueen 

laajennuksella (AK-18, AP-113, AP-112 ja AK-111) ja Ahtialan Lehmuksen alueella (AK/SE-27). 

Uusia kerrostaloalueita on vaihtoehdossa VE 1 esitetty Hollolan kunnanrajalle Messiläntien varteen (AK-13), 

Keskussairaalankadun varteen (AK-12), Joutjärven kirkon pohjoispuolelle (AK- 67, AK-71), Kariston valtateiden 

risteysalueelle (AK-33 ja Ak-34)ja vt 12 varteen (AK-104) ja Koiskalantien risteyksen läheisyyteen (AK-74 

jaAK-96) sekä Kujalan-Ämmälän alueella uuden tieyhteyden varteen (AK-20ja AK-117). Kerrostaloalueina 

toteutettaviksi esitetään myös Renkomäen sorakuopan reunaa (AK-162), Uuden Orimattilantien vartta (AK- 

148 ja AK-149) sekä alueen keskelle osoitetun palvelualueen läheisyyteen sijoittuvia alueita(AK-22 ja AK 

145). Ahtialan Lehmuksen alue on esitetty asuinkerrostaloalueeksi selvitettävänä alueena (AK/SE-27). 

Kerrostaloalueiksi muutettavia jo asemakaavoitettuja aluevarauksia on esitetty Koneharjun alueelle (AK- 

10), Holmaan Merrasjärven eteläpäähän (AK-40), Ilmarisentien varteen (AK-15)ja paloaseman tontin länsiosaan 

(AK-91). Täydennettävinä esitetään kerrostaloja Mukkulaan (AK-17 ja AK-24)ja Metsäpellon Hörölänmäelle 

(AK-75) sekä lähiöissä Metsäkankaalle (AK-59), Tonttilaan (AK-70) ja Kivimaalle (AK-85). 

Pientaloalueet on osoitettu pääosin tiiviille rivitalorakentamiselle. Uusia pientaloalueita on esitetty Holmaan 

Merrasjärven läheisyyteen (AP-16, AP-42),Korvenrannantien varteen (AP-116), Kaukkarin alueelle(AP-110, 

AP-37, AP-29, AP-36 ja AP/SE-28) ja Ämmälän nykyiselle selvitysalueelle (AP-118, AP-141). 

Vaihtoehdosta VE0+ poikkeavaa rantarakentamista on esitetty Ruoriniemen itäpuoliseen lahteen (AK-64). 

Vaihtoehdossa VE 1 on osoitettu asumiseen 5 036 ha, mikä sisältää 11,8% enemmän asuinaluevarauksia 

kuin yleiskaava 1998. 


5.2.3 VE 2 –Tiivis pientalopainotteinen 


DNO 2009-01962 

Vaihtoehdossa on haettu nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentäviä kaupunkimaisen pientaloasumisen 

alueita ja uusille laajennusalueillekin esitetään nykyistä tiiviimpää rakentamista: rivitaloja ja kytkettyjä pientaloja 

tai yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti enintään 800 neliön omakotitalotontteja. Vaihtoehdossa on 

esitetty myös kerrostalorakentamista erityisesti olemassa olevia kerrostaloalueita täydentäen. Hyviä kevyen 

liikenteen yhteyksiä ja virkistysalueiden läheisyyttä on pyritty korostamaan. 

Vaihtoehdossa VE 2 on ydinkeskustaa (jalankulkukeskusta) laajennettu harjulla Vesijärvenkadun itäpuolelle 

(C-114) ja radan varressa Mytäjäisiin ja Upon sillalle (C-81, C-82 ja C-113). Keskustan uudet asunnot toteutetaan 

lähinnä yksittäisinä täydennysrakennuskohteina. Keskustarajaukseen kiinteästi liittyen on esitetty 

Strakin kerrostaloalue(AK-80 )ja Lepikon pientaloalue(AP-79)nykyisille teollisuusalueille. 

Keskustan kehälle (3km säteellä, tiheävuoroinen citybussi) on esitetty asumista Kiveriön pientaloaluetta (A- 

74) ja Hörölänmäen kerrostaloaluetta (AK-73) täydentäen. Myös muutosalueille Niemessä (TP/A-70 ja TP/A- 

72) ja Sopenkorvessa (TP/A-85) on esitetty asumista. Niemen alueen muuttamisessa osittain asumiseen 

täytyy ottaa huomioon nykyinen yritys- ja teollisuustoiminta. Satama-alueen laajentaminen etelään, rantabulevardi 

Vesijärven rantaan (rannan täyttö) ja silta Joutjoen yli. Sopenkorpeen esitetään työpaikkojen ja 

pääasiassa kerrostaloasumisen seka-aluetta, jossa ekologisuus voidaan ottaa huomioon kuten sekoitetut 

toiminnot, rakennusten uusiokäyttö ja keskustan läheisyys. 

Uusia pientaloalueita on esitetty Jalkarantaan täydentäen (AO- 93-96, AP-97 ja AR/A-98), Hennalan asuinalueen 

laajennuksille (AP-107, AP/AO-108 , AP-10 ja AR/T-11), Ämmälän selvitysalueelle ( AP-16-18), Holmassa 

Savontien ja Merrasjärven väliin ( AO-66-67, AR-60 ja AR-68) ja Joutjärven kirkon pohjoispuolelle 

(AP-67-77). Asumismuodon tehokkuuden suhteen vielä tutkittavia uusia alueita ovat Venetsian kentän eteläpuoli 

(A-130), Korvenrannantien varsi (A-29), Kariston alueet (A-35-38 ja A-117), Kaukkarin alue ( A-40- 

45), Kytölän itäosa (A-54) ja Hiekkanummi (A-48) sekä Koneharjun muutosalue (A-92). 

Uutta kerrostaloasumista on esitetty Pekanmäen risteysalueen pohjoispuolelle Kariston uuden yhteyden 

varteen (A-32 ja AK-33), Jalkarantaan (AK-98) ja Holmaan (AK-63 ja A-59). Kariston valtateiden risteykseen 

sijoittuvalle uudelle alueelle on esitetty työpaikkojen ja asumisen seka-aluetta (TP/A-111 ja TP/A-112). 

Radan hyödyntäminen (seisakemahdollisuus) tulevaisuudessa Ahtialan Lehmuksen alueella edellyttää 

maankäytön lisäämistä alueella (A- 118, A-126, AP-46 sekä TP-128 ja TP-127). 

Vaihtoehdosta VE0+ poikkeavaa rantarakentamista on esitetty Kaukkariin Kymijärven rantaan (A 41-43). 

Vaihtoehdossa VE 2 on osoitettu asumiseen 5 016 ha, mikä sisältää 11.1% enemmän asuinaluevarauksia 

kuin yleiskaava 1998. 

5.3 PALVELUT 

Palvelujen järjestämistavoitteet ja -periaatteet liittyvät kiinteästi yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja 

tiivistämiseen sekä palvelujen saavutettavuuteen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen vyöhykkeillä. Nykyisistä 

julkisista palveluista valtaosa (80 %) sijaitsee alueilla, joilla väkimäärä ei juurikaan lisäänny. Sen sijaan 

vain pieni osa julkisista palveluista sijaitsee alueilla, joille tullaan seuraavan viidentoista vuoden aikana rakentamaan 

uusia asuinalueita, joiden tulisi voida houkutella mm. nuoria lapsiperheitä. Palvelujen saavutettavuutta 

ja palvelutasoa heikentämättä on jatkossa palvelujen sijoittumispaikkoja tarkasteltava uudelleen 

väestön muutos huomioiden. Esimerkiksi lähiöitä voidaan kehittää niiden rakennuskantaa peruskorjaamalla 



DNO 2009-01962 

ja täydennysrakentamalla sekä lähiöiden palvelualueita että lähiöiden asuntoalueita. Näin tehden voidaan 

luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen säilymiselle ja uudistumiselle. 

Kaupan palvelujen kehittämisessä on avainasemassa keskustan kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytysten 

turvaaminen ja samalla sen varmistaminen että myös lähipalvelut ja koko maakuntaa laajempaa 

aluetta palvelevat erikoiskaupan sijoittumisedellytykset turvataan. 

Päivittäistavarakaupan palveluverkon 

rakenne ja palvelujen saavutettavuus 

kaupungin alueella on jo nykyisellään 

melko hyvä. Kasvualueilla varaudutaan 

lähikaupan toteutumiseen. 

Yleiskaavaluonnoksissa ei ole tarkoitus 

esittää nykyisestä maakuntakaavasta 

poikkeavia uusia vähittäiskaupan suuryksiköille 

varattavia alueita. Keskustan 

ulkopuolisille työpaikka- ja palvelualueille 

varaudutaan osoittamaan toteutusmahdollisuuksia 

myös paljon tilaa 

vaativalle erikoistavarakaupalle. 

Lähiöprojektin ostoskeskusten kehittämistä koskevan palautteen perusteella lähikauppa ja päiväkoti ovat 

tärkeimmät lähipalvelut. 


Nykyisen yleiskaavan julkisten palveluiden alueista on osa jo muutettu muuhun, pääosin asuinkäyttöön 

(esim. Kaarikatu-Keijutie). Pääosin kaupallisten palveluiden alueet ovat toteutuneet lukuun ottamatta Renkomäen 

liittymän itäpuolta ja Renkomäen asuinalueen uutta varausta sekä Pippon aluetta. Holman liittymän 

ympäristö on toteutunut osittain. Lisäksi Metsä-Pietilän alueella on toteutumattomat palvelualueet. 

Vaihtoehdossa VE 0+ on osoitettu palvelujen alueita 254 ha. 

5.3.2 VE 1-Kerrostalopainotteinen 

Julkisen palvelun alueet ovat pääosin jo toteutuneita sairaala-alueita (PY-11, PY-14), Niemen alueen toteutuvia 

(PY-78 ja PY-88) sekä täydennettäviä oppilaitosalueita keskustassa ja Karistossa(PY-54, PY-55, PY-103). 

Uusia pääosin kaupallisten palvelujen alueita on esitetty Renkomäen liittymään täydentäen (P-133, P-150- 

151), Karistoon valtateiden risteykseen (P-35) ja Koiskalantien risteykseen (P-31, P-53 ja P-97), Kivimaalle 

Lahdenkadun varteen (P-107) sekä Teivaan ja Niemen satamaan (P-66 ja P-139 ). Palvelualueiksi muutettaviksi 

esitetään Jokimaan raviradan aluetta (P-62, P/VU-63) ja Holman työpaikka-aluetta (P/TP-39)sekä läntisen 

hautausmaan viereistä aluetta (P-44). Lisäksi Uudenmaankadun varren palvelualueet on esitetty täydennettäväksi. 

Vaihtoehdossa VE 1 on osoitettu palvelujen alueita 515 ha. 


5.3.3 VE 2 -Tiivis pientalopainotteinen 


DNO 2009-01962 

Merkittävin uusi julkisten palvelujen alue on esitetty entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen alueelle 

(PY/YO-25). Kaupallisen palvelun alueita on esitetty uuden eteläisen kehätien risteyksen tuntumaan Pippoon 

(P-21-22, P/KTY-24). Varikon alue on esitetty palvelujen alueeksi (P/TP- 84). Pieni palvelujen alue on 

esitetty Sopenkorven pohjoispuolelle (P-88, P-87, P/AK-86), Jalkarantaan (P/A-99) ja Ala-Okeroisten uudelle 

asuinalueelle (P-103). 

Vaihtoehdossa VE 2 on osoitettu palvelujen alueita 283 ha. 

5.4 TYÖPAIKAT JA OSAAMINEN 

Työpaikkojen määrä on Lahdessa kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2008 runsaalla 9 500 työpaikalla. Työpaikkojen 

kokonaismäärä Lahdessa vuonna 2008 oli 47 921. Lahtelaisten työllisten määrä samana ajankohtana 

oli 43 237, mikä tarkoittaa sitä, että 43,2 % väestöstä on työllisiä. Lahtelaisista työllisistä oli töissä Lahdessa 

32 857 (76,0 %), pääkaupunkiseudulla 2 469 (5,7 %) ja Lahden kaupunkiseudulla 5 130 (11,9 %). Lahden 

työpaikkaomavaraisuus vuonna 2008 oli 110,8 %. 

Työpaikkojen määrä on kasvanut kaikilla muilla toimialoilla paitsi teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa. 

Teollisuustyöpaikkojen absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus kaikista työpaikoista on vähentynyt. 

1995 2000 2005 2007 

Työpaikat yhteensä 38283 44041 44588 47485 

Maa- ja metsätalous 191 181 124 117 

0,5 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 

Teollisuus 9946 10137 9201 9269 

26,0 % 23,0 % 20,6 % 19,5 % 

Rakentaminen 1551 2701 3001 3764 

4,1 % 6,1 % 6,7 % 7,9 % 

Kauppa 6552 7592 8011 8578 

17,1 % 17,2 % 18,0 % 18,1 % 

Liikenne ja logistiikka 2622 3338 3367 3312 

6,8 % 7,6 % 7,6 % 7,0 % 

Rahoitus- ja kiinteistöpalvelut 4440 5640 6270 6684 

11,6 % 12,8 % 14,1 % 14,1 % 

Julkiset ja muut palvelut 12981 14452 14614 15761 

33,9 % 32,8 % 32,8 % 33,2 % 

Vaikka pendelöinti Lahdesta pääkaupunkiseudulle on ollut hienoisessa kasvussa ja merkittävä osa lahtelaisista 

käy työssä naapurikunnissa, on kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntakehityksen turvaamiseksi varmistettava 

riittävä työpaikkamäärä Lahden alueella myös tulevaisuudessa. Yleiskaavan tavoitteena on osoittaa 

maankäytölliset ja toiminnalliset edellytykset 50 000 työpaikalle Lahden kaupungin alueella ja samalla varmistaa 

vähintään 110 %:n työpaikkaomavaraisuus. 



DNO 2009-01962 

Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan teollisuustyöpaikkojen määrän edelleen hieman vähenevän. Odotettavaa 

on, että Lahden seudulla teollisuustyöpaikkojen määrä kuitenkin lisääntyy (Hollola, Orimattila, Nastola). 

Merkittävintä työpaikkojen kasvun odotetaan olevan kaupan (sis. matkailun), rakentamisen, liikenteen ja 

logistiikan rahoitus- ja kiinteistöpalvelujen aloilla. 

Toimiala Työpaikat 2025 % 

Yhteensä 50 000 100 % 

Maa- ja metsätalous 100 0,2 % 

Teollisuus 8 500 17,0 % 

Rakentaminen 4 250 8,5 % 

Kauppa 9750 19,5 % 

Liikenne- ja logistiikka 4 000 8,0 % 

Rahoitus- ja kiinteistöpalv. 7 500 15,0 % 

Julkiset ja muut palvelut 15 900 31,8 % 


Yleiskaavan kokonaan tai pääosin toteutumattomat työpaikka-alueet sijoittuvat Helsingintien länsipuolelle, 

Karistoon valtateiden risteysalueelle ja Kariston itäosaan, Kujala-Pippo-alueelle, Holmassa Merrasjärven 

eteläpäähän ja Savontien varteen, Kymijärvi-Holma -maantien koillispuolelle ja Koiskalantien risteykseen. 

Metsä-Pietilän alue on toteutunut osittain ja radan vartta voidaan täydentää. 

Yleiskaavan 1998 toimitila-aluevaraukset 

Vaihtoehdossa VE 0+ on osoitettu työpaikka-alueita noin 1 331 ha. 


Vaihtoehdon VE 1 uudet työpaikka-alueet ovat kaikki muutos- tai täydennysalueita ja sijoittuvat Sopenkorven 

ja Varikon (TP/A-45, TP/A-46) sekä Niemen (TP-65,TP-79, TP-89) muutosalueille, Holmaan (TP-41, TP- 

38) sekä Hirsimetsäntien länsiosaan (TP-86). 

Vaihtoehdossa VE 1 on osoitettu työpaikka-alueita noin 963 ha. 




DNO 2009-01962 

Uusia työpaikka-alueita on esitetty Helsingintien länsipuolelle (TP-104),Koiskalantien risteykseen (TP-126- 

127) ja Savontien varteen (TP-69). 

Radan vartta on esitetty kehitettäväksi voimakkaasti toimitila-alueena, jopa radan päälle rakentaen. 

Keskustaan liittyvä työpaikka-alue ulottuu Upon sillalle (TP-116). 

Työpaikka-alueena ja osin asumisen alueena kehitettäväksi esitetään Niemeä (TP-71,TP/AK-70, TP/A-72) ja 

Sopenkorpea (TP/A-85). Muita kehitettäviä työpaikka-alueita ovat Koneharju (TP-119), Ilmarisentien varsi 

(TP-75) ja Hörölä (TP-123). Lisäksi esitetään Metsä-Pietilän ja Kujalan kehittämistä kuten muissakin vaihtoehdoissa. 

Vaihtoehdossa VE 2 on osoitettu työpaikka-alueita noin 1320ha. 

5.5 LIIKENNE JA LIIKENNEVYÖHYKKEET 

Yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Tavoitteena on laajentaa 

jalankulkuvyöhykkeen ja joukkoliikenteen vyöhykkeen osuutta eheyttämällä ja tiivistämällä maankäyttöä. 

Tilanne vuonna 2010 

Liikenneverkkoa ei ole luonnosvaihtoehdoissa vielä tarkistettu. Kaikkia vaihtoehtoja koskeva merkittävin 

liikenneverkkomuutos on Mannerheiminkadun muuttaminen pääkaduksi ja valtatien aluevarauksen osoittaminen 

eteläisen kehätien linjauksen mukaisesti. Uusia tärkeitä katuyhteystarpeita on mm. yhteys Ahtialasta 

Heinlammintielle. Keskustan pääkatuverkko esitetään yleiskaavaehdotuksessa. Tarkasteltavana on 

mm. etelästä pohjoiseen kulkeva pääkatulinjaus ( vaihtoehto Vesijärvenkadulle). 

Uudessa yleiskaavassa on tavoitteena osoittaa kevyen liikenteen laatukäytävien yhteystarpeet. Laatukäytävät 

palvelevat erityisesti keskustaan suuntautuvaa pyöräilyä, esim. työmatkaliikennettä. Laatukäytävät ovat 

esteettömiä, viihtyisiä, tasokkaita ja nopeita reittejä. 



DNO 2009-01962 

Kevyen liikenteen yhteystarpeita ovat mm. Joutjärven eteläpuolelle kevyen liikenteen yhteys yli radan (Valimon 

ja Pekanmäen välillä), yhteydet esimerkiksi Kärpäseen ja Hennalaan, Launeen marketalueen kevyen 

liikenteen yhteydet, Laune-Sopenkorpi kevyen liikenteen yhteys (radan yli/ali) ja Kytölästä kevyen liikenteen 

yhteys keskustaan Mustankalliomäen tunnelin kautta. 

Kaikissa vaihtoehdoissa uudet laajemmat aluevaraukset sijoittuvat vuoden 2010 liikennevyöhykkeillä autovyöhykkeelle 

ja edellyttävät uutta katuverkostoa. Keskustan ja etenkin radan varren ratkaisuilla, kuten matkakeskuksella 

voi olla huomattavia toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. 

Kesällä 2010 tehdyn henkilöliikennetutkimuksen ja tammikuussa 2011 valmistuvan liikennemallin avulla 

voidaan tarkentaa liikkumisen tarpeita Lahdessa sekä tarkastella uusien asuinalueiden, työpaikka-alueiden 

ja palvelujen sijoittumisen vaikutusta liikenteeseen. 


Vaihtoehdossa jalankulkualueelle tai sen reunavyöhykkeelle on esitetty asumisen alueita Kivimaalle (AK-85) 

sekä keskustaa laajentaville alueille Hollolankadun varteen (C-50 C-51), Puu-Paavolaan (C-72, C-73), Yrjölänkadun 

eteläpuolelle (C-81) ja Lepikon alueelle (C-105). 

Joukkoliikennevyöhykkeelle sijoittuvia uusia kerrostaloalueita on sijoitettu Keskussairaalankadun varteen 

(AK-12), Joutjärven kirkon pohjoispuolelle (AK-67 ja AK-71) ja Renkomäen sorakuopan reunaan (AK-162). 

Kerrostaloasumiseen muutettavia jo asemakaavoitettuja alueita joukkoliikennevyöhykkeellä on esitetty 

Ilmarisentien varteen (AK-15), paloaseman tontin länsiosaan (AK-91), Lepikon alueelle (AK-56). Joukkoliikennevyöhykkeelle 

sijoittuvia täydennettäviä kerrostaloalueita esitetään Mukkulaan (AK-17, AK-24), Tonttilaan 

(AK-70) Metsäpellon Hörölänmäelle (AK-75) sekä Metsäkankaalle (AK-59) ja Kivimaalle (AK-85). Muutosalueille 

esitettyjä asumisen alueita on Niemessä (AK-61 ja AK-64) ja Sopenkorvessa (TP/A-45). 

Vaihtoehdossa esitetyt pientaloalueet sijoittuvat autovyöhykkeelle. 




DNO 2009-01962 

Keskustan laajenemisalueet Vesijärvenkadun itäpuolella (C-114) ja radan varressa Upon sillan tuntumassa 

(C-113) sijoittuvat jalankulkuvyöhykkeelle. Lepikon pientaloalue (AP-79) ja Kiveriön pientaloalueen laajennus 

(AP-79) sijoittuvat jalankulun reunavyöhykkeelle. 

Joukkoliikennevyöhykkeelle esitettyjä asumisen alueita ovat Starkin kerrostaloalue (AK-80), Hörölänmäen 

kerrostaloalueen laajennus (AK-73), uudet kerrostaloalueet Jalkarannassa (AK-98) ja Holmassa (AK-63). 

Myös muutosalueet Niemessä (TP/A-70 ja TP/A-72) ja Sopenkorvessa (TP/A-85) sijoittuvat joukkoliikennevyöhykkeelle. 

Pientaloalueet Jalkarannassa (AO- 93, AR-97 ) sekä Holmassa Savontien ja Merrasjärven välissä (AO-67 ja 

AR-68) sijoittuvat joukkoliikennevyöhykkeelle. 

5.6 VIRKISTYS JA VAPAA-AIKA 

Lahden maisemarakennetta ja viheralueita koskeva selvitys esittelee Lahden nykyisessä yleiskaavassa 1998 

ja asemakaavoissa osoitetut viheralueet ja niiden erityispiirteitä. Kyseisten viheralueiden riittävyyttä ja niiden 

sijoittumista suhteessa nykyiseen asutukseen on käsitelty Lahden viheralueiden arvottaminenraportissa. 

Raportissa on esitelty myös joitakin yleiskaavatasolla käytettyjä virkistysalueiden riittävyyttä 

kuvaavia mitoituslukuja. 



DNO 2009-01962 

Lahden viheralueille ominainen piirre on niiden pirstaleisuus. Kaupungin laajat viheralueet sijaitsevat Salpausselällä, 

Pesäkalliossa, Kerinkalliolla ja Lehmuksessa. 

Viheralueiden riittävyyden kokemukseen vaikuttavat viheralueiden koko ja muoto. Pienet ja pirstoutuneet 

viheralueet eivät korvaa yhtenäistä ja ehyttä viheraluetta. Riittävyyden kokemukseen vaikuttaa myös viheralueiden 

helppo saavutettavuus. Yleiskaavan tavoitteen mukaisessa tiiviissä kaupunkiympäristössä on erityisen 

tärkeää, että laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille pääsee helposti kävellen, pyöräillen tai julkisilla 

kulkuvälineillä ja viheralueiden verkostot ovat yhtenäisiä. Ekologisten verkostojen toteutuminen liittyy kiinteästi 

viheralueverkoston toteutumiseen. 

Hiljaiset alueet 

Lahden hiljaisia alueita koskeva kartoitus valmistui syyskuussa 2010. Selvityksessä kartoitettiin vielä rakentamattomat 

alueet, joilla voidaan saavuttaa hiljaisten alueiden kriteerit. Tällaisia alueita löytyi Lahdesta 

kaikkiaan 56 kappaletta. Hiljaiset alueet arvotettiin kahteen luokkaan suhteessa rakentamiseen. Hiljaisia 

alueita, joille ei tulisi osoittaa rakentamista, on selvityksen mukaan 48 % selvityksen alueista. Pinta-alaltaan 

ne muodostavat 53 %. Muut alueet saattavat soveltua rakentamiseen, kun lähialueille jätetään edelleen 

lähivirkistykseen soveltuvia alueita. 

Valtuustoseminaarin palautteen mukaisesti vaihtoehdoissa on tutkittu myös matkailuvaunualueen ja uuden 

siirtolapuutarha-alueen sijoittamista Lahteen. 


Vaihtoehdon 0+ uusi rakentaminen sijoittuu yleiskaavassa 1998 esitetyille asumisen, toimitila- ja palvelujen 

alueille, joten viheralueet ja niiden saavutettavuus sekä hiljaiset alueet ovat kyseisten selvitysten mukaisia. 

Yleiskaavaa 1998 tarkentavilla osayleiskaava- ja kaavarunkoalueilla on viheralueyhteyksiä täsmennetty. 

Keskustan tärkeä Salpausselän viheryhteys urheilukeskuksesta itään on esitetty pääulkoilureittinä. 

Mukkulan matkailupalvelujen alue sisältää nykyisen matkailuvaunualueen ja Kotiniemen nykyinen siirtolapuutarha-alue 

on esitetty jo yleiskaavassa 1998. Vaihtoehto ei sisällä uusia matkailutoimintojen aluevarauksia. 


Vaihtoehto tarjoaa mahdollisuuden mennä bussilla tai pyörällä lomalle, mahdollisuus ”kesämökkiin kaupungissa”, 

siirtolapuutarhatoimintaan (useita eri puolilla kaupunkia/pohjoinen itäinen eteläinen…(Kerinkallio, 

Rälssi, Koiskala,..), palstaviljely, uimarannat, keskustasta vesille, veneily, kanootti, soturetkeily… 

yhteinen loma-alue saaressa, Enonsaaren hyödyntäminen, viikonloppuretkeily metsissä yhteydet 

lähivirkistysalueille, laavuille, laajempiin seudullisiin viheralueisiin, Mukkulan/Urheilukeskuksen ympäristön 

hyvinvointipalvelujen kehittäminen liikunta, kylpylä, oheisliiketoiminnat. 

Vaihtoehdossa VE 1 on esitetty vähäisessä määrin uusia alueita, pääasiassa nykyisiä asumisen alueita laajentaen, 

yleiskaavan 1998 viheralueille mm. Hollolan kunnanrajalle Messiläntien varteen (AK-13), Keskussairaalankadun 

varteen (AK-12), Kivimaalla Lahdenkadun varteen (PK 107), Kytölässä (AP-127),Joutjärven 

kirkon pohjoispuolelle (AK- 67, AK-71), Kariston itäosan laajennus (AP-108) sekä Kujalan-Ämmälän alueella 

uuden tieyhteyden(AK-20) ja Korvenrannantien varteen (AP-116). Uutta asutusta on esitetty myös Kaukka- 



DNO 2009-01962 

rin maa- ja metsätalousalueelle, joka on yleiskaavaan 1998 perustuvassa viheralueselvityksessä esitetty 

osaksi viheralueverkkoa (AP-37, AP-29, AP-36 ja AP/SE-26). 

Viheralueiden yhteyksien toteuttamiseksi vaihtoehdossa on esitetty viheralueita ja erityisesti viherväyliä 

mm. Metsä- Hennalan asuinalueen ja radan väliselle Halkomäelle Holmassa Merrasjärven eteläpuolella, 

Karistossa. 

Mukkulan kartanon ympäristö on säilytetty matkailupalvelujen alueena, mutta sen lisäksi on Ahtialan Herrasmannin 

viheralueelle esitetty matkailupalvelujen alue (RM-43), joka mahdollistaa matkailuvaunualueen 

toteuttamisen. Teivaan sataman alue on esitetty uutena palvelutoimintojen alueena (P-66). Uusia mahdollisia 

siirtolapuutarha-alueita on esitetty Kerinkallioon (RP-57) ja Ahtialan Lehmuksen alueelle (RP-32). 


Vaihtoehdossa on tavoiteltu viheryhteyksiä mm. kiilamainen viheralue Anttilanmäeltä Linnaistensuolle, 

Karjusaaressa ulkoilureittiyhteys Vesijärven rantaan ja Kilpiäistenlahdesta etelään. Jokivarsien säilyttämistä 

virkistyskäytössä: Porvoonjoki, Luhdanjoki, Renkojoki, Paskurinoja. Lehmusreittien ym. (esim. sauvakävelyreittien) 

säilyminen sekä Salpausselän harjun nivominen yhteen huom. epäjatkuvuuskohtien korjaaminen 

esim. rakentamalla siltoja tms porttirakenteita. 

Vaihtoehdossa VE 2 on esitetty vähäisessä määrin uusia alueita, pääasiassa nykyisiä asumisen alueita laajentaen, 

yleiskaavan 1998 viheralueille mm. Jalkarannantien varressa (A-15 ,A-94, A-95 ja A-96), Metsä- 

Hennalan asuinalueen luoteispuolelle (AP-107) ja kaakkoispuolelle (AR/T-11), Orimattilankadun ja Uudenmaankadun 

risteykseen (A-130), Kiveriöön (A-74), Holmassa Savontien ja Merrasjärven väliin ( AO-67, AR- 

68), Kytölän itäosaan (A-54), Kariston itäosaan (A-37) ja Latomäkeen (AK-33) sekä Korvenrannantien varteen 

(A-29). Uutta asutusta on esitetty myös Koiskalan maa- ja metsätalousalueelle, joka on yleiskaavaan 

1998 perustuvassa viheralueselvityksessä esitetty osaksi viheralueverkkoa ( A-41-45). 

Viheralueiden yhteyksien toteuttamiseksi vaihtoehdossa on tarkennettu erityisesti viherväyliä mm. Metsä- 

Hennalan asuinalueen ja radan väliselle Halkomäelle, Holmassa Merrasjärven eteläpuolella ja Karistossa. 

Mukkulan matkailualuetta tulisi kehittää ja siirtää asuntovaunut ja leirintäalue pois. Herrasmanniin on esitetty 

matkailuvaunujen sijoittamisen mahdollistava matkailutoimintojen alue (RM-55). Teivaan satamaan 

on esitetty uutena matkailupalvelujen alueena (RM-83) ja Teivaan rinne viheralueeksi. Vanhaa ravirataa 



DNO 2009-01962 

esitetään tutkittavaksi esim. urheilumatkailun kehittämisen kannalta (RM-89). Uusi mahdollinen siirtolapuutarha-alue 

on esitetty Karistoon (RP 39). 

5.7 MAISEMA JA YMPÄRISTÖ 

Maisema ja ympäristö on käsitelty tarkemmin erillisessä Lahden maisemarakenne ja viheralueet – 

selvityksessä. 

Maisemamaakunnat ja maisema-alueet 

Salpausselän eteläpuoli on osa Eteläistä rantamaata ja sen eteläistä viljelyseutua, pohjoispuoli Hämeen 

viljely- ja järvimaata ja Päijänteen seutua. Salpausselkä muodostaa voimakkaan rajan näiden kahden maisematyypin 

välille. Porvoonjoen laakso viljelymaisemineen kuuluu vanhaan kulttuuri-Suomeen ja tärkeään 

viljelyseutuun. Kaupungin pohjoispuolta luonnehtivat kallioiset, pienpiirteisesti vaihtelevat mäkiselänteet 

rehevine havumetsineen sekä niiden lomassa sijaitsevat järvet pienvesineen. 

Kallio- ja maaperä 

Eteläisissä kaupunginosissa ja Kariniemestä keskustan halki ulottuvalla alueella kallioperä on graniittia. Salpausselän 

pohjoispuolella kallioperä on pääosin kiillegneissiä. Poikkeuksen muodostaa Ahtiala, jossa kallioperä 

on kvartsi- ja granodioriittia. Myös läntisten kaupunginosien kallioperä on pääosin kvartsi- ja granodioriittia. 

Tiirismaa on Etelä-Suomen korkein kohta. Jääkausi on vaikuttanut merkittävästi alueen maaperään. 

Alueen halki kulkee yhtenäinen hiekkamoreenimuodostuma, Salpausselkä, joka jakaa kaupungin 

pienpiirteisesti vaihtelevaan, järviä ja kallioselänteitä sisältävään Pohjois-Lahteen ja topografialtaan tasaiseen, 

hienojakoisten maiden peittämään Etelä-Lahteen. Lahden maaperä on hyvin monivivahteista. Alueella 

on runsaasti muinaisrantoja ja isoja siirtolohkareita. Karkeiden kivennäismaalajien johdosta alueella 

muodostuu myös runsaasti pohjavettä. 


Topografia 


DNO 2009-01962 

Läntisissä osissa, alueilla missä kallioperä on kovaa kvartsiittia, korkein taso on 174 m mpy. Alin taso 64 m 

mpy, löytyy kaupungin eteläisimmässä osassa, Porvoonjoen laakson kohdalta. Salpausselkä on Lahdessa 

korkeimmillaan. Vesijärven ja Salpausselän välinen korkeusero on enimmillään 80 m. Lahdessa on useita 

hyvinkin jyrkkiä rinteitä. Rinnekaltevuus on monissa kohdissa vähintään 30 %, esimerkiksi Teivaanrinteessä 

yli 50 %. 

Ilmasto, vesiolosuhteet ja kasvillisuus 

Yhtenäisistä itä-länsisuuntaisista harjujonoista johtuen huomattava osa etelästä ja lounaasta tulevista matalapaineista 

antaa ensimmäiset sateensa Salpausselkävyöhykkeelle. Keväisin Lahti kuuluu maan lämpimimpään 

vyöhykkeeseen. Maaperästä ja vesistöjen vaikutuksesta johtuen Lahti sijaitsee kasvien kannalta 

ilmastollisesti suotuisasti. Lahti kuuluu yhteen Suomen seitsemästä lehtokeskuksesta ja sijaitsee myös 

vuokkovyöhykkeellä. 

Salpausselkä rajaa alueen kahteen suureen valuma-alueeseen, Kymijoen ja Porvoonjoen valuma-alueisiin. 

Pääpiirteissään kaupungin eteläosa vuorostaan jakautuu Luhdanjoen alaosan, Hangasmäen-Hennalan, Vartio-ojan, 

Rengonjoen sekä Köyliönjoen valuma-alueisiin ja kaupungin pohjoisosa Vesijärven, Joutjoen, Merrasjärven, 

Alasenjärven, Kymijärven, Arrajoen ja Iso-Kukkasen-Kärkjärven valuma-alueisiin. Lahdessa on 

runsaasti lähteitä. 

Maisemarakenne ja arvokkaat maisema-alueet 

Lahden maisemarakenne on kaupunkiympäristön selkein vahvuus. Maiseman juuret ulottuvat pitkälle 

menneisyyteen, jääkauteen ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Kulttuurimaisemat ovat pitkän historiallisen kehityksen 

tulosta, johtuen sijainnista ikivanhojen kulkureittien äärellä, maaperästä, lähteisyydestä ja luonnonoloista 

kaiken kaikkiaan. 

Reunamuodostuman ja vesistön kohtaamisesta johtuen Salpausselältä ja järveltä rantoineen avautuu komeita 

pitkiä näkymiä. Salpausselkä muodostaa tärkeän identiteettitekijän kaupungille. On tärkeää että nämä 

ominaispiirteet voi hahmottaa kaupunkirakenteessa. Varsinkin eteläsuunnan avarista näkymistä on 

syytä pitää kiinni kaupunkia rakennettaessa. 

Kaupungille tyypillisiä ovat myös kaupunkirakenteen keskellä vielä paikoin hahmotettavissa olevat ikivanhat 

tieosuudet, kuten Ylinen Viipurintien ja Vanhan Ahtialantien osia, Okeroisten kautta kulkeva vanha tie, Kytölän 

Selkätie, Koiskalantie ym. Arvokkaita maisema-alueita ja maisemakokonaisuuksia muodostavat Salpausselkä, 

Pesäkallio, Koiskalan ja Okeroisten kulttuurimaisemat, Ämmälän kylämaisema ja Porvoonjoen 

laakso. 

Rakennettu ympäristö ja alueen kylähistoria 

Kaupungin rajojen sisältä löytyy seitsemän keskiaikaista kylänpaikkaa. Viitteitä niistä on säilynyt paikoin, 

mm. Mukkulan kartanon alueella, Koiskalan kartanon ympäristössä, Okeroisissa, Simolassa ja Ahtialassa. 

Kulttuurihistorialliset ympäristöt rikastuttavat kaupunkimiljöötä ja niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan, 

tavalla tai toisella, vaalia. 



DNO 2009-01962 

Kaikkien luonnosvaihtoehtojen valmistelussa on maiseman ja ympäristön maamerkkejä ja arvokkaita piirteitä 

pyritty huomioimaan, mutta varsinaista maisematarkastelua ei ole tässä vaiheessa vielä laadittu. 

5.8 SUOJELU 

Lahti sijaitsee maisemarakenteellisesti ja luonnonympäristön kannalta merkittävässä solmukohdassa. Salpausselän 

harjumuodostelmalla on merkittävä vaikutus maiseman ja maaperän lisäksi kasvillisuuteen ja 

eläimistöön, koko luonnon ympäristöön, muinaishistoriaan ja pohjaveden muodostumiseen. Yleiskaavatyön 

aikana on tarkennettu jo olemassa olevaa maisemaa-, luontoa- ja eläimistöä koskevan suojelun tietoja. 

Rakennussuojelu 

Valtioneuvoston 22.12.2009 hyväksymiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luetteloon (VAT) 

valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä kuuluvat Lahdessa Anttilanmäen esikaupunkiasutus, 

Fellmanin puisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit, Koiskalan kartanon 

alue, Hennalan kasarmialue, Lahden urheilukeskus, Salpausselkä, Lahden ydinkeskusta ja Tapanilan puutaloalue. 

Päijät-Hämeen maakuntakaavan yhteydessä laadittu selvitys Päijät-Hämeen maakunnallisesti arvokkaat 

rakennetut ympäristöt käsittää VAT-kohteiden lisäksi mm. Mukkulan kartanon ympäristöineen. 

Yleiskaavatyön yhteydessä laaditaan Lahden modernien, pääosin rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloa, 

joka jatkaa vuonna 2000 valmistunutta Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloa. 

Selvityksen käsittely yleiskaavassa päätetään selvityksen valmistuessa. 


Natura- ja luonnonsuojelualueet 


DNO 2009-01962 

Lahden Natura-alueita ovat Pesäkallion luonnonsuojelualue (1989) ja Linnaistensuo (1998). Luonnonsuojelulain 

perusteella suojeltuja luontokohteita ovat Mukkulan Ritamäki, Kytölän Kiiliäisvuori, Kilpiäistenpohjan 

lintuvesialue ja Luhdanjoen luonnonsuojelualue. Lisäksi Lahdessa on kartoitettu erityisiä luonnon monimuotoisuuden 

turvaavia nk. LUMO-alueita. 

Rakennus- ja luonnonsuojelun alueet on esitetty tarkemmin Lahden maisemarakenne ja viheralueet - 

selvityksessä. 

EU-direktiivein suojeltujen eläinlajien esiintymiä koskevia selvityksiä kuten lepakko- ja linnustoselvitystä on 

päivitetty ja täydennetty tämän yleiskaavatyön yhteydessä. Ekologisten verkostojen toteutumista koskeva 

selvitys valmistuu tammikuussa 2011. Näiden tietojen osalta vaihtoehtoja arvioidaan viheralueiden kautta 

ja tarkempi arviointi yleiskaavan vaikutuksista tehdään yleiskaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 

Pohjaveden suojelu 

Lahden kaupunki sijaitsee valtakunnallisestikin merkittävällä pohjaveden muodostumis- ja pohjavesialueella. 

Tämä vaikuttaa uusien teollisuusaluevarausten tai muiden pohjaveden suojelun vaarantavien toimintojen 

sijoittamiseen pohjavesialueelle. Pohjavesialueen suojelutarve ohjaa myös olemassa olevan taajamarakenteen 

tiivistämisen ja edellyttää riittävien pintavesien ohjaamiseksi ja imeyttämiseksi tarvittavien alueiden 

varaamista. 



DNO 2009-01962 

Yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla tulee vahvistaa ympäristökaupunkiimagoa 

ja parantaa kaupungin ominaispiirteiden, kuten maiseman, historian ja maamerkkien näkyvyyttä 

kaupunkikuvassa. 

Vaihtoehtojen laadinnassa on otettu huomioon suojelualueet vaihtoehdon VE 0+ mukaisesti. Tarkempaa 

arviointia ei ole luonnosvaihtoehtojen osalta tehty. Aluevarausten osoittaminen viheralueille on esitetty 

kohdassa virkistys ja vapaa-aika. 

5.9 YHDYSKUNTATEKNIIKKA (ENERGIATUOTANTO, HULEVEDET) 

Yhdyskuntatekniikan verkostojen osalta yleiskaavan luonnosvaiheessa ei esitetä vaihtoehtoisia aluevarauksia. 

Energiahuollon perusratkaisuna on yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon perustuen mahdollisimman 

suuren kaukolämmitysasteen varmistaminen. Tämän tavoitteen lähtökohtana on kuitenkin se, että 

energiatuotannon raaka-aineessa fossiilisten polttoaineiden käyttö selvästi vähenee. Yleiskaavaluonnoksissa 

on esitetty suppea aluevaraus kolmen- neljän tuulivoimalan (2…3 MW) sijoittamiseksi Kujalan alueelle. 

Yleiskaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä selvitetään yhdessä Lahti Energian kanssa tarpeet sekä mahdollisuudet 

yhden tai kahden biomassan polttoon perustuvan yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotantolaitoksen 

sijoittamiselle. Tuulivoiman laajempaa hyväksikäyttöä selvitetään ensisijaisesti Päijät-Hämeessä maakuntakaavoituksen 

yhteydessä Lahden rajojen ulkopuolella sekä Suomen rannikkoseudulla. Maalämmön ja 

aurinkoenergian käytön lisääminen on tavoitteellista, mutta ei ole yleiskaavallinen kysymys. Maalämmön 

hyväksikäyttöä pohjavesialueilla tullaan rajoittamaan tai kokonaan kieltämään. Sähkönsiirron suurjänniteverkko 

muuntoasemineen tullaan esittämään ehdotusvaiheessa. 

Vesihuollon pääverkostot ja laitokset esitetään yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Yleiskaavan perusselvityksiin 

on sisältynyt tulvariskikartoitus, minkä pohjalta tullaan esittämään hulevesien käsittelyn yleiset periaatteet 

sekä mahdollisesti tarvittavat aluevaraukset yleiskaavan ehdotusvaiheessa. 

Yhdyskuntatekniikan aluevaraukset sijoittuvat kaikissa vaihtoehdoissa pääosin samoille alueille. 

Vaihtoehdossa VE 0+ on esitetty yhdyskuntateknisen huollon alueita noin 299 ha, vaihtoehdossa VE 1 noin 

280 ha ja vaihtoehdossa VE 2 noin 266 ha. 

5.10 TEEMAKARTAT 

5.10.1 Niemi 

Niemen aluetta on käsitelty muutosalueena Tiede- ja yrityspuiston toimintojen voimakkaalle laajentumiselle 

sekä asumiselle turvaten olevan yritystoiminnan kehittäminen. Muutoksia on esitelty tarkemmin Niemen 

teemakartan liitteessä. 



DNO 2009-01962 

Niemen alueen teemakartan mukainen 

KÄYTTÖTAKOITUS NOIN PINTA-ALA NOIN k-m2 

Satama-aluetta (LV) 

noin 1000 k-m2 

Teollisuutta (T) 7,4 ha 94 000 k-m2 

Työpaikka-aluetta (TP) 28,2 ha 116 000-156 000 k-m2 

Palvelualuetta (P) 3,1 ha 12 000 k-m2 

Julkista palvelualuetta (PY) 6,1 ha 45 000 k-m2 

Asumista (AK) 21,1 ha 115 000 k-m2 

5.10.2 Sopenkorpi 

Sopenkorven ja Varikon alueet käsittävässä teemakartassa esitetään työpaikkojen ja pääasiassa kerrostaloasumisen 

seka-aluetta, jossa ekologisuus voidaan ottaa huomioon: sekoitetut toiminnot, kevyt liikenne, 

ekologinen rakentaminen, energiatehokkuus, rakennusten uusiokäyttö, keskustan läheisyys. Teemakartassa 

on Sopenkorven alueelle esitetty työpaikkarakentamista 30 % ja asumista 70 % alueelle suunnitellusta rakennusoikeudesta 

ja Varikon alueelle 50 % molempia. Muutoksia on esitelty tarkemmin Sopenkorven teemakartassa. 



DNO 2009-01962 

Sopenkorven ja Varikon alueen teemakartan mukainen 

KÄYTTÖTAKOITUS 

NOIN k-m2 

Työpaikkarakentamista 134 000 k-m2 

Asumista (AK) 

281 000 k-m2 

5.10.3 Paavola 

Paavolan alueen kehittäminen liittyy keskustan asumisen täydentämiseen, keskustan päivittäistavarakaupan 

luonteeseen ja palvelualueen kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen sekä koko keskustan liikennejärjestelyjen 

yhteydessä tehtäviin valintoihin. Muutoksia on esitelty tarkemmin Paavolan teemakartassa. 



DNO 2009-01962 

5.10.4 Keskusta 

Keskustan alueen osoittaminen yleiskaavassa noudattaa erikseen toteutettavien keskustan kehittämissuunnitelman 

ja matkakeskussuunnitelman ratkaisuja. Yleiskaavassa esitettävät keskustaa koskevat toiminnot 

tarkentuvat vielä ehdotusvaiheessa. Muutoksia on esitelty tarkemmin Keskustan teemakartassa. 



DNO 2009-01962 

Keskustan täydennysrakentamis- ja kehitysalueita 

6 ARVIOINTI 

6.1 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti yleiskaavan vaikutuksia arvioidaan suhteessa yleiskaavan 

tavoitteisiin yhteistyössä osallisten kanssa kaavaluonnosvaiheessa vuonna 2010 ja ehdotusvaiheessa vuonna 

2011. Vaikutuksia arvioidaan kahdella tasolla: yhtäältä jatkuvasti suunnittelutyön kuluessa, toisaalta 

systemaattisesti ja kootusti. Luonnosvaiheessa verrataan toisiinsa vaihtoehtoisia yleiskaavaluonnoksia, 

joista yksi on nykytilaa vastaavaksi tarkennettu voimassa oleva yleiskaava 1998. Arviointi tehdään taulukon 

avulla vaihtoehtojen välisten erojen hahmottamiseksi. Ehdotusvaiheessa arvioidaan erityisesti OAS:ssa esitettyjä 

vaikutuksia sekä ehdotuksen suhdetta asetettuihin yleiskaavan tavoitteisiin. 

6.2 ARVIOINTITAULUKKO 

Luonnosvaihtoehtojen arviointitaulukko on laadittu tavoitteiden pääkohtien perusteella. Luonnosvaihtoehtojen 

nähtävillä oloaikana pyritään tarkastelemaan myös vaihtoehtojen suhdetta selvitys- ja lähtötietoaineistoon. 

Arvioinnin tekee ensisijaisesti yleiskaavan seurantaryhmässä edustetut tahot asiantuntijatyönä. 

Arviointitaulukko on myös muiden osallisten ja kuntalaisten käytettävissä ja näin saatu arviointipalaute 



DNO 2009-01962 

otetaan myös huomioon kuten muukin osallisten tuottama tieto, mielipiteet ja kommentit. Arviointitaulukko 

liitteenä. 

6.3 SEUTUKEKE-MITTARIT 

Lahden seutu on ollut Oulun seudun kanssa pilottialueena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämässä 

Seudullisen kestävän maankäytön ja liikenteen mittareiden valmistelussa (Seutukeke). Lahden yleiskaavan 

2025 luonnosvaihtoehtoja on tarkoitus arvioida osalla näistä mittareista. Käytettäväksi esitettävien Seutukeke-mittareiden 

luettelo liitteenä. 

Eri arvioinneista saadut tulokset kirjataan kaavaselostukseen, joka tulee nähtäville kaavaehdotusvaiheessa. 

Arviointien ja luonnosvaihtoehtojen nähtävillä ollessa saatavan palautteen perusteella laaditaan yksi kaavakartta 

yleiskaavaehdotuksen pohjaksi. 

7 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitettyä osallisten listaa täydennetään tarvittaessa. Osalliseksi 

voi ilmoittautua koko yleiskaavatyön ajan yleiskaavatyön tekijöille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 

oli nähtävillä 19.11.-2.12.2009 ja koko kaavatyön ajan. Osallistumisen mahdollisuuksia eri kaavavaiheissa 

on esitetty OAS:n prosessikaaviossa. 

Yleiskaavan valmistelua ja erityisesti luonnosvaihtoehtoja koskevia yleisötilaisuuksia järjestetään marraskuussa 

2010 seitsemän eri puolilla kaupunkia: 18.11.2010 Mukkulan koulu, 22.11.2010 Kivimaan koulu, 

23.11.2010 Lahden kaupungin kirjaston auditorio, 24.11.2010 Ahtialan koulu, 25.11.2010 Launeen koulu 

29.11.2010 Kariston koulu, 30.11.2010 Metsäkankaan koulu. 

8 JATKOVALMISTELU 

Yleiskaavan 2025 valmisteluaikataulun mukaisesti luonnosvaihtoehtojen kuulemisen yhteydessä saadun 

palautteen ja arvioinnin perusteella laaditaan yksi kaavakartta ehdotuksen pohjaksi vuoden 2011 keväällä 

ja yleiskaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville syksyllä 2011. Yleiskaavan 2025 ehdotus on tavoite saada 

hyväksyttäväksi keväällä 2012. 

Lahdessa 10.11.2010 

Anne Karvinen-Jussilainen 

kaupunginarkkitehti 

9 LIITTEET 

Teemakartta Lähiöt 


Teemakartta Niemi 


DNO 2009-01962 

Teemakartta Sopenkorpi 

Teemakartta Paavola 

Teemakartta keskusta 

Arviointitaulukko 

Seutukeke-mittareiden luettelo 

Lisätietoja yleiskaavoituksesta antavat 

Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunginarkkitehti 

puh. (03) 814 2183 

gsm. (050) 387 8715 

email anne.karvinen-jussilainen@lahti.fi 

Johanna Palomäki, yleiskaava-arkkitehti (1.3.2011 lähtien) 

puh. (03) 814 2161 

gsm. (050) 518 4445 

email johanna.palomaki@lahti.fi 

Henna Kurosawa, yleiskaavasihteeri 

puh. (03) 814 2161 

gsm. (044) 716 1119 


email 

henna.kurosawa@lahti.fi 


DNO 2009-01962 

Veli-Pekka Toivonen, maankäytön johtaja 

puh. (03) 814 2164 

gsm. (050) 63 890 

emai veli-pekka.toivonen@lahti.fi 

Matti Hoikkanen, liikenneinsinööri 

puh. (03) 814 2428 

gsm. (050) 559 4139 

email matti.hoikkanen@lahti.fi 

Tekninen ja ympäristötoimiala 

Vesijärvenkatu 11 C / PL 126 

15140 Lahti 

Yleiskaavan kotisivu: 

www.lahti.fi\yleiskaava

LUONNOSVAIHTOEHDOT - Lahti

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?