Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista

Hulevesityöryhmä 

Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista 

Loppuraportti 

19.4.2007


Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista 

2997-C8070 

Tiivistelmä 

Sisältö: 

1 JOHDANTO ........................................................................................................................................................1 

2 HULEVESIEN HALLINNAN JA MAANKUIVATUKSEN OSAPUOLET ............................................................1 

3 HULEVESIÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA ALEMMAT NORMIT...............................................................1 

3.1 LAIT JA ASETUKSET .......................................................................................................................................................1 

3.2 RAKENNUSMÄÄRÄYSKOKOELMA.................................................................................................................................2 

3.3 RAKENNUSJÄRJESTYS ..................................................................................................................................................2 

3.4 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET..........................................................................................................................2 

3.5 VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT VUOTEEN 2015, VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS..............................3 

4 KAAVOITUS HULEVESIEN HALLINNASSA ....................................................................................................3 

4.1 KOHTI KOKONAISVALTAISTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA ..................................................................................3 

4.1.1 Maankäytön vaikutukset veden kiertokulkuun ................................................................................................................3 

4.1.2 Kaavoitus säätelee rakentamista....................................................................................................................................3 

4.1.3 Hulevedet yleiskaavassa ................................................................................................................................................3 

4.1.4 Hulevedet asemakaavassa ............................................................................................................................................4 

5 HULEVESIEN HALLINNAN ONGELMAT YHDYSKUNNISSA .........................................................................5 

5.1 YLEISET HULEVESIEN HALLINTAAN LIITTYVÄT ONGELMAT .....................................................................................5 

5.2 ONGELMAT HULEVESIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA..............................................................................................5 

5.2.1 Vesihuoltolaitoksen näkökulma ......................................................................................................................................5 

5.2.2 Teknisen yksikön näkökulma..........................................................................................................................................6 

6 KOKONAISVALTAINEN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU ...........................................................7 

7 HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISEN HALLINTOMALLIT ...............................................................8 

7.1 KUNTA VASTAA – JULKISEN PALVELUN MALLI ...........................................................................................................8 

7.1.1 Hulevesipalvelun lähtökohdat.........................................................................................................................................8 

7.1.2 Hulevesipalvelun rahoittaminen......................................................................................................................................9 

7.1.3 Kuntamallin edut.............................................................................................................................................................9 

7.1.4 Keskeiset ongelmat ........................................................................................................................................................9 

7.2 VESIHUOLTOLAITOKSEN LAAJENNETUN VASTUUN MALLI .....................................................................................10 

7.2.1 Vesihuoltolaitoksen ja kunnan vastuut..........................................................................................................................10 

7.2.2 Toiminta ja rahoitus ......................................................................................................................................................11 

7.2.3 Vesihuoltolaitoksen laajennetun vastuun mallin edut kuntamalliin verrattuna ..............................................................11 

7.2.4 Keskeiset ongelmat ......................................................................................................................................................11 

8 ORGANISOINTIMALLISTA RIIPPUMATTOMAT KEHITTÄMISTARPEET....................................................13 

8.1 HULEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUOHJEIDEN PÄIVITTÄMINEN .................................................................13 

8.2 HULEVEDET PAREMMIN HUOMIOON MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA ..............................................................13 

8.3 MAKSUJEN JA LIITTYMISEHTOJEN KEHITTÄMINEN .................................................................................................13 

8.4 HULEVESIPALVELUN TALOUDEN ERIYTTÄMINEN....................................................................................................13 

8.5 PALVELUALUE SIDOTAAN ASEMAKAAVA-ALUEESEEN............................................................................................13 

8.6 PADOTUSKORKEUDEN MUUTTAMINEN LAKITEITSE................................................................................................13 

8.7 HULEVESILAITTEIDEN SIJOITUSOIKEUS ...................................................................................................................14 

8.8 YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEISTAMINEN.................................................................................................................14 

8.9 KUNNAN HULEVESISTRATEGIAN LAATIMINEN .........................................................................................................14

LIITTEET: 

Liite 1. 

Liite 2. 

Yhteenveto eri toimijoiden vastuista, ongelmista ja rajapinnoista 

Yhteenveto hulevesiä koskevista säännöksistä


Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista 19.4.2007 

1 

1 JOHDANTO 

Esiselvityksen tavoitteena on tarkastella ja kehitellä tarkoituksenmukaisia työnjaon 

malleja yhdyskuntien hulevesien hallintaan. Kiinteistöjen osalta tarkastelu 

kattaa myös perustusten kuivatusvedet. Työssä käydään läpi eri toimijat (mm. 

vesihuoltolaitos, tekninen yksikkö, kaavoitus, ympäristöviranomaiset, kiinteistön 

omistajat) ja niiden nykyiset velvoitteet, hulevesiä koskeva lainsäädäntö, hulevesien 

hallinnan ongelmat ja niiden kehittämistarpeet. Esiselvityksessä esitellään 

kaksi toimintamallia, joissa tarkastellaan kunnan hulevesien hallinnan kokonaisvaltaista 

järjestämistä joko kunnan tuottamana julkisena palvelua tai vesihuoltolaitoksen 

tuottamana yksityisoikeudellisena palveluna. Mallien kehittelyssä 

ei ole sitouduttu olemassa olevaan lainsäädäntöön. Toimintamalleissa 

käydään läpi eri toimijoiden vastuita, rahoitusta ja kehittämistarpeita. 

Esiselvityksessä yhdyskuntien tulvasuojelua on tarkasteltu ainoastaan rankkasateiden 

aiheuttamien ongelmien näkökulmasta. Merenpinnan äkillisestä 

noususta tai vesistötulvista johtuvat tulvaongelmat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. 

Selvitys toimii tausta-aineistona koskien mm. hulevesiä koskevia lainsäädännön 

muutoksissa. 

Esiselvityksen on rahoittanut Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Suomen Kuntaliitto, 

Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, 

Tampereen Vesi, Lahden kaupunki, LV Lahti Vesi Oy, Jyväskylän kaupunki ja 

Jyväskylän Energia Oy. Esiselvityksen on laatinut Suunnittelukeskus Oy. 

2 HULEVESIEN HALLINNAN JA MAANKUIVATUKSEN OSAPUOLET 

Hulevesien hallinnassa ja maankuivatuksessa on useita eri osapuolia. Yhteenveto 

eri osapuolien vastuista, ongelmista, rahoituksesta ja rajapinnoista on esitetty 

liitteenä 1 olevassa taulukossa. 

3 HULEVESIÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA ALEMMAT NORMIT 

3.1 Lait ja asetukset 

Hulevesiin liittyviä säännöksiä löytyy useista eri laeista ja asetuksista. Keskeiset 

lait ovat vesihuoltolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesilaki. Hulevesien ja 

perustusten kuivatusvesien johtamista – suunnittelu, johtamisvelvollisuus ja – 

oikeus, kunnossapito ja korvaukset - koskevia säännöksiä on koottu liitteenä 2 

olevaan muistioon. 

Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vesihuollon järjestämisessä huolehtimisvelvollisuus. 

Kunnan huolehtimisvelvollisuus koskee myös hulevesiviemäröintiä. 

Vesihuoltolain huolehtimisvelvollisuus ei rajoitu kaavaalueelle. 

Hulevesijärjestelmille voidaan varata tilaa kaavoituksen yhteydessä. Asiaa on 

käsitelty tarkemmin kaavoitusta koskevassa luvussa (luku 4). 

Hulevesien johtamista vesistöön tai vesiin ei ole ympäristönsuojelulaissa säädetty 

luvanvaraiseksi toiminnaksi eikä laissa ole hule- tai kuivatusvesiä koskevia 

mainintoja. Hulevesien laadusta riippuen johtamista voidaan kuitenkin pitää 

toimintana, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Vesihuoltolaitok-



2 

3.2 Rakennusmääräyskokoelma 

3.3 Rakennusjärjestys 

3.4 Ympäristönsuojelumääräykset 

sen on näin ollen oltava selvillä johtamiensa hulevesien laadusta ja huolehdittava 

tarvittaessa hulevesien puhdistamisesta ennen vesistöön johtamista. 

Vesilain (264/1961) pohjaveden muuttamiskielto (1 luku 18 §) pitää ottaa huomioon 

pohjavesialueelle rakennettaessa mm. suunniteltaessa hulevesien poisjohtamista. 

Pohjavesialueilla olisikin pyrittävä ehkäisemään hulevesien syntyä 

imeytysratkaisuja suosimalla. 

Vesilainsäädännön kokonaisuudistus tullee muuttamaan luonnontilaisia puroja 

koskevaa sääntelyä (Vesilakitoimikunta, luonnos 2004). Vesilakityöryhmän mietinnön 

(2006) mukaan luonnontilaiset purot on otettava lainsäädännössä huomioon 

ja varmistettava, että niiden säilyminen ei vaarannu. Luonnontilaisia puroja 

koskevien lakimuutosten voimaantulo vaikuttanee myös hulevesien hallintaan 

mm. selvitystarpeita lisäämällä. 

Vesilain kokonaisuudistukseen liittyen vesilakitoimikunta on ehdottanut, että 

ympäristönsuojelulakiin lisätään jätevettä koskeva määritelmä. Vesilakitoimikunnan 

yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että jätevetenä pidettäisiin 

esimerkiksi varastoalueilta johdettavaa hulevettä. Sen sijaan yleisten tieliikennealueiden 

ja yleisessä käytössä olevien pysäköintialueiden hulevesiä ei pidettäisi 

jätevetenä. Vesilakitoimikunnan ehdotuksen toteutuessa varastoalueilta 

tarkoituksellisesti johdettavasta hulevedestä annettaisiin määräyksiä toiminnanharjoittajan 

ympäristöluvassa. 

Rakentamismääräyskokoelman osa D1 koskee kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista. 

Niissä mm. määrätään, että sadeveden poisto kiinteistön alueelta on järjestettävä 

luotettavalla tavalla ja siten, että siitä ei aiheudu vahingontai tapaturmanvaaraa, 

tulvimista tai muuta haittaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman 

osassa B3 "Pohjarakenteet" annetaan tarkempia määräyksiä ja ohjeita 

tulva- ja sortumariskialueille rakentamisesta ja osassa C2 "Kosteus" määräyksiä 

ja ohjeita kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämisestä rakentamisessa. 

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, 14 §) mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. 

Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa 

yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa 

on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksessä voidaan 

antaa mm. sade- ja sulamisvesien poisjohtamiseen ja imeyttämiseen liittyviä 

määräyksiä, esim. sade- ja pintavedet sekä salaojiin kertyvä vesi on maaperäolosuhteiden 

niin salliessa imeytettävä omalla tontilla. 

Kunnanvaltuusto voi ympäristönsuojelulain 19 §:n mukaan antaa lain täytäntöön 

panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen 

osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin lain mukaan luvanvaraista 

tai ilmoitusvelvollista toimintaa. 

Kohta soveltunee yleisten määräysten antamiseen esim. hulevesien hallintamenetelmiin 

liittyen, kun se on tarpeen hulevesien aiheuttaman kuormituksen 

tai eroosiohaittojen vähentämiseksi.



3 

3.5 Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös 

Vesiensuojelun suuntaviivoissa vuoteen 2015 yhdyskunnille on hulevesien 

osalta kirjattu mm. seuraavaa: 

”Hulevesien laatua ja merkitystä vesistöjen kuormittajana selvitetään edelleen. 

Alueilla, joilla hulevesien osuus pintavesien kuormittajana on merkitsevä ja 

vesien tilaa on tarpeen parantaa, toteutetaan suunnitelmallisia toimia hulevesien 

ravinnekuormituksen vähentämiseksi.” 

Vesiensuojelun suuntaviivat eivät sellaisenaan velvoita toiminnanharjoittajia. Ne 

kuitenkin ohjaavat viranomaistoimintaa. 

4 KAAVOITUS HULEVESIEN HALLINNASSA 

4.1 Kohti kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua 

4.1.1 Maankäytön vaikutukset veden kiertokulkuun 

4.1.2 Kaavoitus säätelee rakentamista 

4.1.3 Hulevedet yleiskaavassa 

Rakentamisen myötä veden luontainen kiertokulku muuttuu. Vettä pidättävän ja 

kokonaishaihduntaa lisäävän kasvillisuuden sekä maan pintakerroksen poistaminen, 

painanteiden tasaaminen, kaltevuuksien muuttaminen sekä heikosti vettä 

läpäisevien pintojen rakentaminen vähentävät veden imeytymismahdollisuuksia 

maaperään, mistä seuraa pintavalunnan kasvua ja nopeutumista. Lisääntynyt 

pintavalunta ja sen tehokas johtaminen aiheuttavat valunnan äärevöitymistä 

eli minimi- ja maksimivalunnan vaihteluvälin kasvua. 

Kaavoitus on tehokas työkalu hulevesien hallintaan. Ongelmana on, että kaavoituksen 

velvoitteet astuvat voimaan vasta rakennushankkeiden käynnistyessä. 

Kaavoituksen keinot hulevesikysymyksissä ovat rajalliset jo rakennetuilla 

alueilla, jossa uudisrakentaminen on vähäistä. 

Yleiskaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava laadittaessa 

on otettava huomioon mm. vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen 

ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla sekä 

ympäristöhaittojen vähentäminen. Selvitysten riittävyyttä valvoo alueellinen ympäristökeskus. 

Hulevesien vaikutusten selvittämiseksi ja tarkoituksenmukaisen hallinnan järjestämiseksi 

on joissakin tapauksissa ollut tarpeen laatia yleiskaavan yhteydessä 

erityinen hulevesien hallintasuunnitelma. Sen teettää yleensä kaavoittaja, ja se 

on tarkoituksenmukaista tehdä kaavoitusprosessin alkuvaiheessa, jotta sillä olisi 

kaavoitusta ohjaavaa vaikutusta. Yleiskaavoitusta palvelevassa hulevesisuunnitelmassa 

määritetään hulevesien hallinnan periaatteet (mm. imeytys vs. 

poisjohtaminen), hulevesivalunnan reitit (luontaisten reittien ja painaumien hyödyntäminen), 

nk. alueellisten menetelmien (kosteikot, lammikot tms.) tilantarve 

ja sopivin sijoituspaikka sekä varmistetaan kaavamääräyksin tai ohjein riittävästä 

ohjausvaikutuksesta asemakaavoitusta silmällä pitäen. Mikäli katujen varsille 

on tarkoitus varata painanteita hulevesien johtamiseksi, voi jo yleiskaavatasolla 

olla tarvetta huomioida karkeasti näiden vaatima tilantarve. Yleiskaavatasolla



4 

4.1.4 Hulevedet asemakaavassa 

tehtävien tarkasteluiden ja suunnitelmien tavoitteena on saada tilanteesta kokonaisvaltainen 

kuva ennen etenemistä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. 

Otollisimmat kohteet hulevesien hallinnan suunnittelulle ovat uudisrakentamisen 

alueet, koska tällöin voidaan helpommin tehdä tilavarauksia hulevesien hallintamenetelmille 

rakennettujen alueiden sisällä sekä huomioida ennaltaehkäisevät 

toimet, kuten luontaisten kosteikkojen ja maastonpainaumien säilyttäminen 

sekä päällystettyjen pintojen minimointi. 

Hulevesien hallintaa koskevat yleiskaavamerkinnät voivat koskea tätä tarkoitusta 

varten varattavia alueita. Ne voivat olla myös ohjeellisia. Aluevaraukseen 

voidaan liittää hulevesijärjestelmän suorituskykyyn liittyviä määräyksiä. 

Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävässä suunnittelussa ratkaistaan viimeistään 

käytettävät menetelmät, tarvittavat rakenteelliset ratkaisut, niiden mitoitus 

ja sijoitus. Usein on tarvetta tehdä tässä vaiheessa jo yksityiskohtaisempia 

suunnitelmia käytettävistä rakenteista. Tulvareittien suunnittelu on yksi keskeinen 

osa alueen kokonaisvaltaista suunnittelua. Myös perustusten kuivatusvesien 

johtaminen tulee huomioida hulevesirakenteiden suunnittelussa. Joillakin 

alueilla hulevesien hallintatoimien suunnittelu ei rajoitu pelkästään yleisille alueille. 

Tarvittaessa hulevesien hallintaan liittyviä järjestelyjä voidaan edellyttää 

asemaakaavassa myös tonttikohtaisesti. 

Ympäristöministeriön laatimassa Asemakaavamerkinnät ja –määräykset – 

oppaassa ei ole suoraan viitattu hulevesien johtamisesta annettaviin merkintöihin 

ja määräyksiin, mutta vesiensuojelullisista syistä ja ympäristön huomioon 

ottamiseksi asemakaavassa voidaan antaa muitakin kuin oppaan mukaisia 

merkintöjä. Asemakaavoissa voidaan käyttää mm. seuraavia hulevesien hallintaan 

liittyviä merkintöjä tai määräyksiä: 

• aluevaraukset hulevesien pidättämistä/imeyttämistä tai avo-ojissa johtamista 

varten 

• aluevaraukset, joissa määritellään vettä läpäisevä pinnoite (esim. betoni-, 

tiili- tai luonnonkivi) 

• tulvareitit 

• katujen ja muihin yleisiin alueisiin liittyvät viherpainanteet 

• tonttikohtaisesti/korttelikohtaisesti voidaan määrätä hulevesien pidättämisestä/imeyttämisestä 

(esim. liike- ja teollisuustonteilla) 

Määräyksiin voi liittyä hulevesien hallintaan liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä 

(esim. viivytystilavuudesta ja tyhjentymisnopeudesta). 

Asemakaavoissa määrätään aina rakennuspaikan kerrosala ja sallittu kerrosten 

määrä. Erikseen voidaan sallia kellarikerroksen rakentaminen. Tulvariski tulee 

kaavan laadinnan yhteydessä aina arvioida. Tarvittaessa tulvariskiä voidaan 

asemakaavassa hallita määrittelemällä alin sallittu rakennuskorkeus. 

Kaava-alueelle voidaan laatia myös rakentamistapaohjeita, jotka kunnan kaavoitus- 

ja rakennusvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyössä. Näillä ei ole välittömiä 

oikeudellisia vaikutuksia. Kaavamääräyksiin voidaan liittää myös velvoite 

pihasuunnitelman tekemisestä, joka on jätettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. 

Pihasuunnitelmalla voidaan valvoa kaavamääräysten noudattamista 

piha-aluetta rakennettaessa.



5 

Tontin luovutussopimuksiin ja maankäyttösopimuksiin voidaan ottaa ehtoja 

esimerkiksi tarpeellisista yhteisjärjestelyistä (ojanteet tai vihersormet hulevesien 

johtamisessa). Sopimukseen voidaan ottaa myös määräys korttelisuunnitelman 

tai vastaavan tekemisestä ja saattamisesta kunnan viranomaisen hyväksyttäväksi 

(Asemakaavamerkinnät 2003). 

5 HULEVESIEN HALLINNAN ONGELMAT YHDYSKUNNISSA 

5.1 Yleiset hulevesien hallintaan liittyvät ongelmat 

• Hulevesijärjestelmien valtakunnalliset mitoitussuositukset ovat vanhoja eivätkä 

vastaa nykykäsitystä riittävästä varmuudesta. Lisäksi ilmastonmuutos 

lisännee sateiden rankkuuksia, mikä lisää kaupunkitulvien määriä. Tulvareittien 

suunnittelu ja toteutus on usein laiminlyöty. 

• Viranomaisten suhtautumisessa hulevesiin on alueellisia eroja. Eräillä alueilla 

alueelliset/paikalliset viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota hulevesien 

laatukysymyksiin. Hulevesien kuormittavuuden arviointiin vastaanottavassa 

vesistössä ei ole olemassa valtakunnallisia ohjeita. Eri menetelmien 

(mm. viivyttäminen) tehosta vähentää hulevesikuormitusta Suomen olosuhteissa 

ei ole täsmällistä tietoa. 

• Hulevesiin liittyviä asioita käsitellään useissa eri virastossa (maankäytön 

suunnittelu, ympäristöviranomaiset, tekninen tilaajaorganisaatio) ja laitoksessa 

(vesihuoltolaitos, tekninen tuotanto). Kokonaisuus kunnissa ei ole 

kenenkään hallinnassa, jolloin selkeä kokonaisnäkemys koko hulevesikysymyksestä 

puuttuu. Ongelmat ratkaistaan tapauskohtaisesti. 

• Uusia alueita kaavoitettaessa hulevesikysymykset voidaan haluttaessa ottaa 

ko. kaava-aluetta koskien asianmukaisesti huomioon edellyttäen, että 

yhteistyö eri osapuolien kanssa toimii. Pinnoitettujen alueiden lisääntyminen 

vanhoilla kaava-alueilla on vaikeammin hallittavissa ja on toisinaan johtanut 

olemassa olevan hulevesijärjestelmän ylikuormittumiseen. Lisäksi on saatettu 

ottaa rakentamiskäyttöön alavia alueita, joissa huonon vedenläpäisevyyden 

vuoksi syntyy runsaasti hulevesiä. 

• Maankäytön suunnittelun ja hulevesiverkoston suunnittelun ja rakentamisen 

koordinointi ei toimi tehokkaasti; hulevesijärjestelmän kapasiteetti loppuu 

ajan kuluessa esim. täydennysrakentamisen johdosta tai aiheutetaan tulvia 

suunnittelualueen ulkopuolella hulevesiviemäreiden purkupaikassa. 

• Luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoittamisesta, käyttämisestä ja 

soveltuvuudesta meille tyypillisissä olosuhteissa on vain vähän kokemusta. 

• Rakennusten kellarikerrosten käyttötarkoituksia muutetaan sellaisiksi (mm. 

asuinkäyttöön), etteivät ne kestä kosteutta alkuperäiseen tarkoitukseen tarkoitetulla 

tavalla. 

5.2 Ongelmat hulevesipalvelujen tuottamisessa 

5.2.1 Vesihuoltolaitoksen näkökulma 

Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen ja käsittely on toimintaa, 

jonka palveluympäristö poikkeaa oleellisesti talousvesi- ja jätevesihuollosta. 

Hulevesipalveluja on vaikea järjestää liikelaitosmaisena toimintana. 

Hulevesipalvelujen tarve ja hyötyjät poikkeavat vesi- ja jätevesipalveluista mm. 

seuraavilta osin:



6 

5.2.2 Teknisen yksikön näkökulma 

• Hulevesiä ja kuivatusvesiä syntyy luonnonvoimien (sateen) vaikutuksesta. 

Hulevesiä muodostuu myös rakentamattomilla alueilla. Palvelutarpeen syntyminen 

johtuu vain osittain ihmisten tekemistä päätöksistä. 

• Maankäytön suunnittelu vaikuttaa merkittävästi palvelutarpeeseen eri alueilla. 

Esimerkiksi samankokoinen tontti eri alueilla voi vaatia täysin erilaiset 

ratkaisut hulevesien määrän hallinnassa. Päätösvalta hulevesimäärästä on 

vain osittain kiinteistön omistajalla (lähinnä pinnoitteen osalta). 

• Hulevesiverkostosta hyötyvät myös sellaiset kiinteistöt, joita ei ole siihen 

fyysisesti liitetty. Hulevesiverkosto toimii alueellisena kuivatusjärjestelmänä. 

Hulevesiverkoston ansiosta muiden hulevedet eivät joudu sellaisen kiinteistön 

alueelle, joka ei ole liittynyt järjestelmään. 

• Hulevesiverkostossa voi olla osia, jotka eivät ole hulevesilaitoksen täydessä 

hallinnassa (esim. yhteiset ojat). 

Vesihuoltolaitosten tuottamat hulevesipalvelut rajoittuvat maassamme pääasiassa 

hulevesien johtamiseen putki tai avouomaverkostossa. Ongelmia on koettu 

syntyvän silloin kun hulevesijärjestelmään liitetään käsittelyratkaisuja, joiden 

rakentamisesta ja ylläpitämisestä laitoksilla ei ole kokemusta. Viime vuosina 

ympäristöviranomaiset ovat yhä enenevässä määrin kiinnittäneet huomiota hulevesien 

kuormitukseen, mikä on lisännyt ns. luonnonmukaisten hulevesien johtamismenetelmien 

suosiota. Luonnonmukaisissa menetelmissä hulevesien johtaminen 

perustuu avouomiin tai painanteisiin, viivästysrakenteisiin (lammikot/kosteikot) 

sekä imeyttämiseen. Luonnonmukaisten järjestelmien kokonaiskustannuksista 

ei tällä hetkellä tiedetä riittävästi, sillä niiden ruoppauksiin ja 

perkauksiin perustuvan ylläpidon kustannuksista Suomen olosuhteissa ei ole 

kokemusperäistä tietoa. 

Vesihuoltolaki mahdollistaa maksujen keräämisen hulevesijärjestelmän rakentamisen 

lisäksi sen ylläpidosta. Pääosin hulevesiverkoston rakentaminen ja ylläpito 

rahoitetaan jätevesimaksuilla (liittymismaksu, perusmaksu, käyttömaksu) 

eikä sitä taksoissa ole eritelty. Jätevesimaksusta keskimäärin 20 % kohdistuu 

putkitetun hulevesiverkoston rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Jätevesimaksukertymän 

hulevesiverkostoon kohdistuva osuus vaihtelee kuitenkin paljon eri 

kunnissa. 

Erillinen hulevesiverkoston liittymismaksu oli vuonna 2006 käytössä noin 40 vesihuoltolaitoksessa 

ja perusmaksu/käyttömaksu –luonteinen hulevesimaksu 

noin 15 vesihuoltolaitoksessa. 

Hulevesimaksuihin liittyviä ongelmia: 

• vaikea perustella hulevesien liittymismaksua ja hulevesien perus/käyttömaksua 

toiminta-alueen kiinteistöille, jotka eivät ole fyysisesti hulevesijärjestelmään 

liittyneet 

• sopimuksen tekeminen maksujen keräämisestä toiminta-alueen kiinteistöltä, 

joka ei liity fyysisesti hulevesijärjestelmään eikä sijaitse talous/jätevesihuollon 

toiminta-alueella 

• maksuperusteet perustuvat pääosin rakennettuun kerrosalaan tai rakennusoikeuteen, 

jotka eivät ole aiheuttamisperiaatteen mukaisia 

Kunnan tekninen yksikkö saa rahoituksen kaupungin talousarviossa osoitetuista 

määrärahoista. Kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen teknisten yksiköiden 

määrärahat ovat vuosi vuodelta niukemmat ja toimintaa on jouduttu 

sopeuttamaan sen mukaisesti.



7 

Hulevesiviemäröinnin hoitaminen kunnan yleistenalueiden ja kadunpidosta vastaavan 

yksikön toimesta aiheuttaa sen, että yksikkö voidaan tulkita vesihuoltolain 

mukaan vesihuoltolaitokseksi, jonka tehtävänä on hulevesiviemäröinti. Tällöin 

yksikön toimintaan hulevesiviemäröinnin osalta sovelletaan vesihuoltolakia. 

Vesihuoltolain mukaisen hulevesipalvelun tuottaminen on vaativa, hallintoa lisäävä 

ja työllistävä tehtävä: 

• Uudelle vesihuoltolaitokselle on hyväksyttävä toiminta-alue (sisältää laajan 

kuulemismenettelyn), jolla se vastaa hulevesiviemäröinnistä ja jossa kiinteistöillä 

on liittymisvelvollisuus 

• Valtuuston on päätettävä taksan perusteista (käyttömaksu pakollinen), joiden 

mukaan laitos päättää ja laskuttaa laskut 

• Laitoksen on pitkällä aikavälillä katettava maksutuloillaan menonsa 

• Laitoksen kirjanpito on eriytettävä kunnan kirjanpidossa 

• Huolehdittava palvelutoiminnan järjestämisestä kuten liittymiskohtien määräämisestä 

ja sopimusten tekemisestä 

• Vastattava palvelussa tapahtuvista virheista 

Erillisen hulevesilaitoksen malli johtaisi siihen, että kunnalla olisi yleensä kaksi 

vesihuoltolaitosta; entinen vedenjakelua ja viemäröintiä hoitava ja uusi hulevesiviemäröintiä 

hoitava laitos. 

Erillisiä vain hulevesiviemäröinnistä huolehtivia vesihuoltolaitoksia ei tiettävästi 

ole perustettu. Pienemmissä kunnissa, joissa tekninen toimi vastaa niin kaduista 

ja yleisistä alueista kuin vesihuollostakin, jää käytännössä lähinnä kirjanpidolliseksi 

kysymykseksi, tulkitaanko hulevesiviemäröinti vesihuoltoon vai yleisiin 

alueisiin kuuluvaksi. 

Teknisellä yksiköllä on osaamista sekä putkitetun järjestelmän rakentamisessa 

että avo-ojien rakentamisessa. Teknisellä yksiköllä ei ole valmista osaamista 

luonnonmukaisten hulevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisessa, joskin 

valmiudet ovat viherrakentamisosaamisesta johtuen paremmat kuin vesihuoltolaitoksella. 

Teknisellä yksiköllä ei ole kokemusta vesihuoltolain mukaisen palvelutoiminnan 

järjestämisestä niissä kunnissa, joissa vesihuoltotoiminta on eriytetty 

kunnan teknisestä toimesta. 

6 KOKONAISVALTAINEN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU 

Hulevesisuunnittelussa on huomioitava ja sovitettava yhteen useita näkökohtia: 

ympäristönsuojelu, rakenteiden kuivatus, taloudellisuus ja esteettisyys. Hulevesien 

hallinta edellyttääkin monialaista suunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan 

usein mm. hydrologian, vesihuollon ja kadunrakentamisen, ympäristönsuojelun, 

ympäristösuunnittelun (maisema, kasvillisuus, esteettisyys) ja kaavoituksen 

asiantuntijoita. 

Pääsääntöisesti Suomessa hulevesien hallintaa on lähestytty ratkaisemalla esille 

tulleet ongelmat tapauskohtaisesti. Selkeän toimintamallin puute tekee lähestymistavasta 

työlään, jolloin myös kynnys ongelmien ratkaisemiseen on tavanomaista 

korkeammalla (vain ”pakon” edessä). Suositeltavaa olisikin, että hulevesien 

hallinnan eri osapuolet (kaavoitus, tekninen yksikkö, vesihuoltolaitos, 

ympäristöviranomainen) laatisivat yhteistyössä strategisen asiakirjan hulevesien 

hallinnan suuntaviivoista (ns. hulevesistrategian). Kunnan hulevesistrategia 

voisi sisältää mm. seuraavia asioita: 

• Vesialueiden luokittelu niiden herkkyyden mukaan ottaen huomioon hulevesikuorman 

lisäksi mahdolliset virtaamavaihteluista aiheutuvat eroosiohai-



8 

tat. Johdettaessa hulevesiä hulevesille herkille vesialueille tulee hallinnassa 

ottaa huomioon kuormituksen vähentäminen ja/tai virtaaman tasaaminen. 

• Rakennettujen alueiden tulvaherkkyyden kartoittaminen sekä tulvien syiden 

selvittäminen. Tarkoituksena on selvittää ne rakennetut alueet, joissa tulee 

kiinnittää huomiota kaupunkitulvien torjuntaan eri osapuolien välisellä yhteistyöllä. 

Strategiassa voisi luoda yleisellä tasolla katsauksen keinoihin, 

joille olemassa olevia ongelmia voidaan eri osapuolien taholta pienentää tai 

lisäongelmien syntymistä välttää. 

• Eri alueilta kerääntyvien hulevesien pääpurkureittien määrittäminen 

• Hulevesijärjestelmän rakentamisen ja ylläpidon vastuutahojen sopiminen, 

pohjana vesihuoltolaitoksen hulevesiä koskeva toiminta-alue 

• Yhteistyömallista sopiminen kaavahankkeissa ja alueellisten hulevesisuunnitelmien 

laadinnassa 

• Lisäselvitystarpeiden määrittely ja aikataulutus 

Strategian tarkoituksena on sitouttaa hulevesien ja maankuivatuksen hallinasta 

vastaavat osapuolet yhteisiin tavoitteisiin. Strategia lisää tiedonvaihtoa eri yksiköiden 

välillä. 

Strategiatyö edellyttää taustaselvityksenä ainakin hulevesikuormituksen kohteena 

olevien vesialueiden herkkyyden määrittelyn. Lisäksi se voi edellyttää 

olemassa olevien järjestelmien kapasiteettien selvittämistä. 

7 HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISEN HALLINTOMALLIT 

7.1 Kunta vastaa – julkisen palvelun malli 

7.1.1 Hulevesipalvelun lähtökohdat 

Julkisen palvelun mallissa kunta vastaa hulevesipalvelun järjestämisestä asemakaava-alueella. 

Kunta voi tarjota hulevesipalveluja erillisellä päätöksellä 

myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Tällöin hulevesipalvelun tuottamisen 

lähtökohtana on kuitenkin sopimuspohjainen toiminta, sillä julkisoikeudellisessa 

toiminnassa kunnalla ei ole haja-asutusalueella samanlaisia oikeuksia kuin 

asemakaava-alueilla. Pääsääntö on, että kiinteistönomistajat vastaavat hulevesipalvelusta 

asemakaava-alueiden ulkopuolella. Mikäli kunnan järjestämisvelvoite 

koskee myös asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita, tulee selvittää 

asian edellyttämät muutostarpeet julkisen hallinnon oikeuksissa ja velvoitteiden 

täsmällinen sisältö. 

Julkisen palvelun mallissa kunta päättää, miten se organisoi hulevesipalvelun 

tuottamisen. Todennäköisin ratkaisu on sijoittaa hulevesipalvelu kadunpidosta 

vastaavaan yksikköön, mutta mahdollista on myös eriyttää hulevesipalvelu 

omaksi yksikökseen. Kunta voi halutessaan ostaa osan toiminnasta kunnan 

muilta yksiköiltä (vesihuoltolaitos, puistoyksikkö) tai yksityisiltä yrityksiltä. Kunta 

joutunee ainakin isoissa kaupungeissa ostamaan osan palveluista vesihuoltolaitokselta, 

joilla osaamista mm. putkiviemäreiden kunnossapidosta. 

Mallissa vastuunjako selkenee ja rajapinnat vähenevät, kun hulevesijärjestelmän 

kokonaisvastuu on normaalitilanteessa ja tulvatilanteessa samassa yksikössä. 

Tällä hetkellä yleiset alueet palvelevat tulvavesien poisjohtamista, jolloin 

vesihuoltolaitoksella on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tulvareittien mitoitukseen 

ja sitä kautta syntyvään korvausriskin suuruuteen. Mallia voi myös perustella 

sillä, että vesihuoltotoiminta eriytyy tulevaisuudessa todennäköisesti yhä 

enemmän kunnan muusta toiminnasta ja alueelliset laitokset yleistyvät. Lisäksi



9 

7.1.2 Hulevesipalvelun rahoittaminen 

7.1.3 Kuntamallin edut 

7.1.4 Keskeiset ongelmat 

rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja niiden hallinta ovat vain yksi osa tulvasuojelua. 

On tarkoituksenmukaista, että tulvasuojelukysymykset ovat kunnassa yhden 

toimijan vastuulla. 

Julkisen palvelun mallissa kiinteistön ja kunnan keskinäiset suhteet ovat julkisoikeudellisia 

ja kunta määrää mm. liittymisestä. Riitatapaukset yms. käsitellään 

kunnallisessa päätöksenteossa vastaavalla tavalla kuin muita yleisiä palveluja 

ja maankäyttöä koskevat riidat. 

Julkisen palvelun mallissa kunnalle säädetään oikeus periä asemakaavaalueella 

hulevesimaksua. Maksua voidaan periä kaikilta asemakaava-alueen 

kiinteistöiltä riippumatta siitä, onko kiinteistö liittynyt hulevesiverkostoon. Jos 

kunta tarjoaa hulevesipalvelua asemakaava-alueen ulkopuolella, se sopii erikseen 

ko. kiinteistöjen kanssa maksuista. Maksuperusteena on tarkoituksenmukaista 

käyttää tontin kokoa ja käyttötarkoitusta. Jos kunta kerää hulevesimaksuja, 

läpinäkyvyyden varmistamiseksi hulevesipalveluun tulee oma talouden seuranta 

eriyttämällä kirjanpito vähintään laskennallisesti. Hulevesipalvelu ei saa 

tuottaa omistajalleen voittoa. Vesihuoltolaitosten hallinnassa oleva hulevesiverkosto 

siirretään taseesta kunnan yleiseen palveluyksikköön ja oikeus hulevesimaksujen 

keräämiseen vesihuoltolaitokselta poistuu. Vesihuoltolaitosten 

perimät jätevesimaksut alentuvat siltä osin, kun niillä on rahoitettu hulevesijärjestelmän 

rakentamista ja ylläpitämistä. 

Julkisen palvelun mallin edut ovat: 

• Vesihuoltolaitosten välisestä yhteistyöstä (esim. seudullisen yhtiön perustaminen) 

on helpompi sopia, sillä yhteisen hulevesilaitostoiminnan käynnistäminen 

on eräissä tapauksissa koettu ongelmalliseksi 

• Hulevesipalvelut luonteeltaan tahdosta riippumaton palvelu sopii paremmin 

julkiseksi palveluksi teknisen yksikön alaisuuteen kuin liiketoiminnaksi 

vesihuoltolaitokselle 

• Hulevesiverkostoon sijoitetulle pääomalle ei kerätä tuottoa periaatteessa 

pienemmät maksut kuin nykyjärjestelmässä 

• Vähemmän organisaatioiden välisiä vastuurajapintoja, mikä voi edistää mm. 

luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien käyttöä 

Julkisoikeudelliset maksut ja liittymissopimukset 

Esitetty hulevesimaksu olisi selkeä julkisoikeudellinen maksu, jonka voisi periä 

kaikilta yhtäläisin perustein. Maksuperusteen tulisi olla selkeä ja maksu tulisi olla 

helposti laskettavissa. Maksuperusteena voisi olla esim. tontin koko ja mahdollisesti 

käyttötarkoitus, sillä tontilla muodostuvien hulevesien määrään vaikuttaa 

tontin koon ohella myös sen läpäisemättömien pinnoitteiden määrä. Maksua 

tulisi voida periä myös rakentamattomilta kiinteistöiltä. Vesihuoltolain mukainen 

taksarakenne (perusmaksu, käyttömaksu ja liittymismaksu) on raskas, mutta 

vastaisi aiheuttamisperiaatetta yhtä maksua paremmin. Julkisen palvelun mallissa 

aiheuttamisperiaatetta lisäisi se, että esitettyä hulevesimaksua voitaisiin 

erityisistä syistä pienentää, esim. jos olemassa oleva teollisuus/varastokiinteistö 

rakentaa hulevesille tasausjärjestelmän ennen yleiseen verkostoon johtamista.



10 

Uusia alueita rakennettaessa liittymismaksut ovat vesihuoltolaitoksille nykyisin 

tärkeä rahoituskanava verkostojen rakentamisessa. Hulevesimaksun osalta 

voisikin harkita sitä, että kunta voisi halutessaan erillisellä päätöksellä päättää 

uusien rakennettavien alueiden hulevesimaksun korkeammaksi kuin jo rakennetuilla 

alueilla. 

Esitetyssä mallissa hulevesipalvelu on julkinen palvelu, jolloin kunta määrää liittymiskohdan. 

Myös rakentamattomat kiinteistöt ovat velvollisia huolehtimaan 

hulevesistään joko johtamalla ne hulevesiviemäriin tai muulla hyväksyttävällä 

tavalla. Liittymiskohdan lisäksi kunta voisi antaa lisämääräyksiä hulevesien 

määrään ja laatuun liittyen, joiden perusteista olisi säädettävä laissa. 

Organisaatioiden toiminta ja vastuukysymykset 

Liittymiskohdan määrääminen on vastaava toimintaprosessi kuin nykyinen vesihuoltolaitoksin 

liittymiskäytäntö. Kunta joutuisi käytännössä ostamaan liittymisprosessin 

asiakaspalvelut vesihuoltolaitokselta, jotta vesihuoltoverkostoihin 

liittyvä kiinteistön omistaja voisi hoitaa liittymisen vesihuoltoverkostoihin samalla 

kertaa yhdessä palvelupisteessä. Tällaisessa tilanteessa syntyy uusi vastuurajapinta 

kunnan ja vesihuoltolaitoksen välille. Lisäkoordinoinnin tarvetta syntyy 

johtoverkkoja rakennettaessa tai saneerattaessa, sillä vastuutahona on kunnan 

lisäksi vesihuoltolaitos. 

Myös sekaviemäröidyt alueet muodostavat toimintamallissa uuden rajapinnan. 

Vesihuoltolaitos vastaa jätevedenpuhdistamon toiminnasta myös poikkeustilanteissa 

kuten rankkasateiden aiheuttamien huippuvirtaamien aikana. Malli ei saa 

uhata sekaviemäröinnin muuttamista erillisviemäröinniksi. Lienee tarkoituksenmukaista, 

että sekaviemärit jäävät vesihuoltolaitoksen vastuulle. Jos kiinteistö 

johtaa jätevesiä sekaviemäriin, vesihuoltolaitos perii siltä taksan mukaisen jätevesimaksun. 

Jos kiinteistö johtaa sekaviemäriin jätevesien lisäksi hulevesiä 

ja/tai perustusten kuivatusvesiä, vesihuoltolaitoksella on vesihuoltolain mukaan 

mahdollisuus korottaa jätevesimaksua. Erikseen tulisi sopia kunnan kanssa siitä, 

miten menetellään yleisten alueiden suhteen, silloin kun niiden hulevedet 

johdetaan sekaviemäriin. Vesihuoltolakiin tulisikin jättää mahdollisuus periä 

kunnalta korvausta yleisten alueiden hulevesien johtamisesta ja käsittelystä sekaviemäröidyillä 

alueilla. 

Hulevesiverkosto-omaisuuden siirto 

Hulevesiverkosto ei pääsääntöisesti sisällä rakennuksia eikä laitoksia, joten varainsiirtoveroseuraamuksia 

ei käytännössä ole. Muut vaikutukset vesihuoltolaitoksen 

talouteen tulee kuitenkin selvittää. 

7.2 Vesihuoltolaitoksen laajennetun vastuun malli 

7.2.1 Vesihuoltolaitoksen ja kunnan vastuut 

Kunnalla on kokonaisvastuu yhdyskuntien hulevesipalvelun järjestämisestä. 

Kunta voi halutessaan sopia hulevesipalvelun järjestämisen kokonaisvastuun 

siirtämisestä vesihuoltolaitokselle. Tällöin vesihuoltolaitos vastaa kiinteistöjen 

hulevesipalvelujen lisäksi yleisten alueiden ja katujen hulevesien hallinnasta ja 

hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta yhdyskunnassa. Mallissa on tuotu 

esille erot julkisen palvelun malliin. Tarkastelussa ei oteta huomioon nykyisten 

toimintamallien tai lainsäädännön esittämiä reunaehtoja.



11 

7.2.2 Toiminta ja rahoitus 

Vesihuoltolaitos vastaa kokonaisuudessaan hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella. 

Asemaakaava-alueen kaikkia kiinteistöjä ei ole tarkoitus liittää hulevesiverkostoon. 

Asemakaava-alueelle tulisi jättää mahdollisuus hulevesiverkoston 

toiminta-alueen perustamiselle, johon kiinteistöt liittyvät (joutuvat liittymään) 

yksityisoikeudellisena sopimuskumppanina. Vesihuoltolaitos voi tarjota 

palveluja tarvittaessa myös asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentamalla ja ylläpitämällä 

hulevesiverkostopalvelua. 

Vesihuoltolaitos perii toiminnastaan maksuja. Maksut voivat olla hulevesien perusmaksu 

ja hulevesien liittymismaksu. Kaikissa maksuissa maksuperusteena 

on tontin koko ja käyttötarkoitus. Hulevesien perusmaksua voidaan periä kaikilta 

asemakaava-alueen kiinteistöiltä riippumatta siitä, onko kiinteistö liittynyt fyysisesti 

järjestelmään vai ei (oikeus perusmaksun perimisestä kirjattava lakiin). 

Perusmaksulla voidaan haluttaessa kattaa koko asemakaava-alueen hulevesien 

hallinnan kustannuksia, sisältäen yleisten alueiden kuivatuksen suunnittelun, 

rakentamisen ja ylläpidon. Laajasti ottaen tämä on lähellä aiheuttamisperiaatetta, 

sillä yleisten alueiden hyödynsaajat asuvat pääosin ko. alueella. Perusmaksun 

keräämisoikeudella varmistetaan vesihuoltolaitoksen maksutulot myös 

kunnan yleisten alueiden hulevesihuollon osalta. 

Hulevesien liittymismaksua voidaan periä silloin, kun kiinteistö liittyy yleiseen 

hulevesijärjestelmään (putkiviemäriin tai avo-ojaan) yksityisoikeudellisen sopimuskumppanina. 

Maksu on kertaluonteinen ja se peritään liittymisen yhteydessä. 

Maksuja voidaan alentaa, jos kiinteistö tasaa virtaamia ja korottaa, jos kiinteistö 

lisää virtaamien äärevöitymistä. Erillistä hulevesien johtamismaksua ei 

ole tarkoituksenmukaista periä, sillä se ei luonteeltaan juurikaan poikkeaisi perusmaksusta. 

7.2.3 Vesihuoltolaitoksen laajennetun vastuun mallin edut kuntamalliin verrattuna 

7.2.4 Keskeiset ongelmat 

Mallin edut julkisen palvelun malliin verrattuna ovat: 

• Muutos nykyiseen käytäntöön (mm. sopimusrutiinit, sopimuksen yksityisoikeudellinen 

luonne, sopimuskumppani) on pienempi kuin julkisen palvelun 

mallissa eli muutos olisi kuntaorganisaatiossa sujuvammin toteutettavissa. 

• Sekaviemäröinnin kehittämisessä ei eturistiriitoja kunnan ja vesihuoltolaitoksen 

välillä 

Vastuunjakoon liittyvät kysymykset 

Vesihuoltolaitoksen laajan vastuunmallissa kiinteistöjen hulevesipalvelut ja yhdyskunnan 

kuivatuksen palvelut on keskitetty vesihuoltolaitokseen. Mallin keskeisenä 

ongelmana ovat vastuunjakoon liittyvät kysymykset etenkin katujen ja 

yleisten alueiden suunnittelussa ja ylläpidossa: 

• Kaduilta ja yleisiltä alueilta tulee runsaasti hulevesiä ja ne toimivat usein 

myös tulvauomina. Jotta vesihuoltolaitos voisi vastata toiminnastaan kolmansille 

osapuolille, sillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kyseisten alueiden 

suunnitelmien sisältöön siltä osin kun ne koskevat kuivatusta ja tulvasuojelua. 

Käytäntö olisi uusi ja haastava niissä kunnissa, joissa vesihuoltolaitos 

on selkeästi eriytetty kunnan muusta teknisestä palvelutoiminnasta. 

Vesihuoltolaitoksella ei automaattisesti ole em. osaamista, vaan se olisi organisaatioon 

hankittava.



12 

• Maankäytön suunnitteluun liittyvissä hulevesikysymyksissä yhteistyökumppanina 

on pääasiassa vesihuoltolaitos. Teknisellä yksiköllä voi kuitenkin olla 

ristiriitaiset intressit alueen hulevesikysymyksen hallinnan suhteen esim. 

luonnonmukaisten menetelmien osalta. Luonnonmukaisissa hallintamenetelmissä 

hulevesiä johdetaan myös yleisten alueiden pintoja pitkin (esim. viherpainanteet) 

ilman fyysisiä liityntöjä. Lisäksi kaduilla ja torialueilla voidaan 

käyttää esim. vettä läpäiseviä pinnoitteita. Luonnonmukaiset järjestelmissä 

tilatarve on suurempi, maanhankintakustannukset isommat ja ylläpito osin 

vaativampaa. 

• Päätöksenteko yksityisoikeudellisissa vesihuoltolaitoksissa on eriytetty kunnan 

päätöksenteosta. Toimintamalli edellyttää, että kunnan päätöksenteossa 

otetaan huomioon yksityisoikeudellisten vesihuoltolaitosten tarpeet mm. 

maankäyttösopimuksiin ja tontin luovutusehtoihin sekä kaavoitukseen liittyvissä 

kysymyksissä. Kunta voi maankäyttösopimuksissa sopia mm. hulevesien 

hallintaan liittyvistä yksityiskohdista maanomistajan kanssa. 

• Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet muodostavat tietyissä kunnissa 

vain osan tulvariskien hallintaan liittyvästä kokonaisuudesta. Vesistötulvien 

ja merenpinnan nousun aiheuttamiin tulvauhkiin kunnissa joudutaan joka 

tapauksessa varautumaan. Varautumisesta vastaa kunta eikä ko. tehtävää 

ole mielekästä delegoida vesihuoltolaitokselle. 

• Viivästysaltaiden ja -lammikoiden sekä imeytysalueiden suunnittelu, rakentaminen 

ja ylläpito eivät ole vesihuoltolaitoksen perusosaamista ja edellyttäisi 

palvelun ostamista kunnan tekniseltä yksiköltä tai viheryksiköltä. 

Hulevesipalvelu on luonteeltaan julkista palvelutoimintaa 

Hulevesipalvelu on luonteeltaan erilainen kuin talous- ja jätevesihuoltopalvelu, 

josta on vesihuoltolain voimaantulon myötä tullut liikelaitosmaista palvelutoimintaa. 

Talousvesi- ja jätevesihuoltopalvelusta sovitaan sopimuksilla. Ilman sopimusta 

vesihuoltolaitoksella ei ole velvollisuutta talousveden toimittamiseen eikä 

jätevesien vastaanottamiseen, jolloin kiinteistö hoitaa vesihuollon itsenäisesti. 

Hulevesiä ja kuivatusvesiä syntyy sateen vaikutuksesta kaikkialla, myös rakentamattomilla 

kiinteistöillä. Palvelutarpeen syntyminen johtuu vain osittain ihmisten 

tekemistä päätöksistä. Palvelun tarve syntyy, vaikka kiinteistö ei ole liittyneenä 

vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoihin. Hulevesiviemäröinti on 

osa yhdyskuntien kuivatusta ja sen vuoksi luonteeltaan julkinen palvelu, joka 

paremmin sopisi kunnan hoidettavaksi. 

Yksityisoikeudelliset perus- ja liittymismaksut 

Jotta vesihuoltolaitos voisi vastata kunnan asemakaava-alueiden hulevesipalvelusta, 

sillä tulee olla oikeus kerätä perusmaksua kaikilta kaava-alueen kiinteistöiltä. 

Perusmaksun keräämisoikeus yksityisoikeudellisena maksuna tulee 

kirjata lakiin, vaikka vesihuoltolaitoksella ei ole kiinteistön kanssa voimassa olevia 

sopimuksia. Käytännössä vesihuoltolaitoksella on vaikea tehdä sopimuksia 

kiinteistöjen kanssa, jotka eivät ole verkostoihin liittyneet.



13 

8 ORGANISOINTIMALLISTA RIIPPUMATTOMAT KEHITTÄMISTARPEET 

8.1 Hulevesijärjestelmien suunnitteluohjeiden päivittäminen 

Hulevesijärjestelmien kapasiteettia koskevat mitoitussuositukset tulee päivittää 

ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Mitoitussuosituksissa tulee 

ohjeistaa paitsi viemärijärjestelmän mitoitus myös tulvaväylien suunnittelu- ja 

mitoitusohjeet (tulvaväylän toimittava myös erittäin harvinaisilla sadetapahtumilla). 

Tietämystä luonnonmukaisten menetelmien suunnittelusta, rakentamisesta 

ja ylläpidosta tulee lisätä. 

8.2 Hulevedet paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa 

Maankäytön suunnittelulla on keskeinen rooli uusien alueiden hulevesien hallinnassa. 

Uusilla alueilla vaadittavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa jo 

olemassa olevalla lainsäädännöllä. Asia tuodaan säännönmukaisesti esille. 

Rakennetuilla alueilla tehdään tarvittaessa erillisselvitys, jonka perusteella voidaan 

arvioida kaupunkitulvien aiheuttama kaavan muutostarve. 

8.3 Maksujen ja liittymisehtojen kehittäminen 

Hulevesilaitostoiminnan maksuja tulee kehittää niin, että perusmaksua voisi periä 

kaikilta hyödynsaajilta riippumatta fyysisestä liitynnästä. Maksuperusteena 

tulisi käyttää tontin pinta-alaa ja käyttötarkoitusta. Maksuja tulisi olla mahdollisuus 

alentaa tai korottaa riippuen sen aiheuttamasta virtaamapiikistä (tasaaminen 

alentaa, poikkeuksellinen pinnoitteen määrä lisää). Oikeutta maksujen korottamiseen 

ja hyvittämiseen pitäisi voida käyttää myös vanhoissa liittymissä, 

sillä niillä on ohjaavaa vaikutusta hulevesien määrään rakennetuilla alueilla. Lisäksi 

laaditaan nykyistä täsmällisemmät suositukset/määräykset hulevesien 

johtamisesta hulevesiverkostoon koskien virtaamien tasausta ja hulevesien laatua. 

8.4 Hulevesipalvelun talouden eriyttäminen 

Hulevesitoiminnan talous eriytetään jätevesihuoltolaitoksen taloudesta (oma tase 

ja tuloslaskelma), jos kerätään hulevesimaksuja. Hulevesipalvelu tulisi voida 

säilyttää taloudellisesti erillisenä yksikkönä (oma taksa, oma talous), vaikka laitoksen 

hoitamisesta vastaisikin esim. seudullinen vesihuoltoyhtiö. 

8.5 Palvelualue sidotaan asemakaava-alueeseen 

Kunta velvoitetaan järjestämään yhdyskuntien hulevesien hallinta asemakaavaalueella. 

Vesihuoltolainsäädäntö mahdollistaa hulevesilaitoksen toiminta-alueen 

sijaitsevan myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Palvelun luonne huomioon 

ottaen kiinteistön omistajilla tulisi olla kaava-alueiden ulkopuolella hulevesien 

hallinnasta täydellinen vastuu, jonne hulevesipalvelun tuottaja voisi yksityisoikeudellisin 

sopimuksin myydä palvelujaan. Hulevesipalvelujen tuottamisen reunaehdot 

asemakaava-alueen ulkopuolella tulisi selvittää erikseen. 

8.6 Padotuskorkeuden muuttaminen lakiteitse 

Vanhojen padotuskorkeuksien lakisääteinen muuttaminen samaksi kaikilla liittyjillä 

voi olla vaikeaa ja asian juridiset kysymykset tulisikin erikseen selvittää. 

Samassa yhteydessä voisi tutkia, voiko mahdollisesti uudistuva vakuutuskäytäntö 

luoda sellaisen mallin, joka kannustaa kiinteistöjä vanhojen sopimusten 

päivittämisen padotuskorkeuden osalta.



14 

8.7 Hulevesilaitteiden sijoitusoikeus 

8.8 Ympäristöhallinnon ohjeistaminen 

Padotuskorkeuden määritelmää tulee laajentaa, sillä tällä hetkellä määritelmä 

koskee liittymistä tonttijohdolla sadevesiviemäriin. Määritelmässä tulee ottaa 

huomioon, että liittyminen voi tapahtua myös avouomalla tai ilman fyysistä liityntää. 

Tulvaongelmista kärsivällä rakennetulla alueella tulisi voida tilapuutteen vuoksi 

sijoittaa yksityiselle maalle hulevesien hallintaan liittyviä ”laitoksia” (viivästysaltaita, 

imeytyspaikkoja tms.) ilman rasitteen perustamista. MRL 161§ sallii nykyisin 

vähäisen laitoksen tekemisen, mutta laissa ei erikseen maininta hulevesiin 

liittyviä rakenteita eikä myöskään ole tiedossa, mitä tarkoitettaisiin vähäisellä 

hulevesien käsittelylaitteella. 

Ympäristöviranomaisten suhtautumisessa hulevesien hallintaan on alueellisia 

eroja. Hulevesien kuormittavuuden arviointiin vastaanottavassa vesistössä ei 

ole olemassa valtakunnallisia toimintatapoja. Ympäristöhallinnon tulisi laatia yhteistyössä 

eri etujärjestöjen kanssa valtakunnallisesti yhteiset periaatteet, joilla 

hulevesien vesistövaikutuksia kunnissa arvioidaan ja pienennetään. 

Toimintamallissa tulisi ottaa kantaa hulevesien vesistökuormituksen arviointiin 

ja mahdollisten puhdistusvaatimusten valvontaan. Yhdyskunnan hulevesien 

kuormitukseen voi ennen purkupaikkaa sekoittua kuormitusta myös muualta valuma-alueelta 

eikä yksistään purkupaikan tarkkailu anna oikeaa kuvaa yhdyskuntien 

aiheuttamasta hulevesikuormituksesta. Kuormituksen suuruuden arviointia 

vaikeuttaa myös hulevesikuormituksen voimakas riippuvuus valunnasta. 

Kuormitusta on käytännössä mahdotonta selvittää tarkasti eikä näin ollen näytteenottoon 

perustuva kuormitustarkkailu ja siihen liittyvät lupaehdot ole ratkaisuna 

mielekäs. Hulevesien kuormituksen hallinnan tulisikin perustua kuormitustarkkailun 

sijasta hulevesien hallinnassa käytettäviin menetelmiin, joiden tehosta 

eri kuormitustekijöiden poistossa tulee olla Suomen oloissa tutkittua tietoa. 

8.9 Kunnan hulevesistrategian laatiminen 

Hulevesien hallinnan eri osapuolet (kaavoitus, hulevesijärjestelmästä vastaavat 

ja ympäristöviranomainen) laativat yhteistyössä asiakirjan hulevesien hallinnan 

suuntaviivoista (ns. hulevesistrategian). Strategian laatiminen on vapaaehtoista 

ja sen tarkoituksena on sitouttaa hulevesien ja maankuivatuksen hallinnasta 

vastaavat osapuolet yhteisiin tavoitteisiin sekä lisätä tiedonvaihtoa eri yksiköiden 

välillä. 

Suunnittelukeskus Oy 

Laatinut: 

Jukka Meriluoto, tekn.lis. 

Tarkastanut: 

Satu Lehtikangas, dipl.ins.



15 

KIRJALLISUUS 

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, 2003. Maankäyttö- ja rakennuslaki 

2000, opas 12. Ympäristöministeriö 

Vesilakitoimikunta, lakiehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut, luonnos 

4.6.2004 

Vesilakityöryhmän mietintö 2006 

Yleiskaavamerkinnät ja –määräykset, 2003. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, 

opas 11. Ympäristöministeriö 

P:\Tampere\Yritykset\Vesi_Viemärilaitosyhdistys\C8070_hulevesi\C_Suunnitelmat\Loppuraportti\loppuraportti.doc

LIITE 1 

Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista 19.4.2007

Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista 19.4.2007 LIITE 1 

Vastuutaho / 

toimija 

Kunta 

kaavoittajana 

Ympäristöviranomainen/ 

alueellinen 

ympäristökeskus 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastuut / Tehtävät 

Alueiden käytön suunnittelu sekä 

rakentamisen ohjaus maankäyttö- ja 

rakennuslakiin perustuen 

Kaavojen ajantasaisuuden arviointi 

liittyen mm. tulviin 

Yleis- ja asemakaavojen laatiminen 

Yleiskaavojen pohjaksi on laadittava 

riittävät erillisselvitykset, mm. 

hulevesiselvitykset 

Kaavoissa voidaan antaa hulevesien 

hallintaan liittyviä määräyksiä 

(kellarien rakentaminen, alimmat 

tasot, hulevesijärjestelmiä koskevat 

yleiset tai tonttikohtaiset 

aluevaraukset) 

Ohjaa yhteistyössä kunnan 

ympäristöviranomaisen kanssa tulvaalueiden 

kaavojen muutostarvetta, 

kaavoitettavien alueiden 

hulevesikuormitusta ja sen hallinnan 

selvitystarpeita. 

Valvoo, että alueiden käytössä 

otetaan huomioon asianmukaiset 

tavoitteet ja säännökset. 

Toimii ohjaajana erityisesti 

valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia 

maankäyttötavoitteita koskevissa tai 

muutoin merkittävissä 

Tekninen 

vastuualue 

Ongelmat Rahoitus Rajapinnat 

Kunnan alue Hulevesien hallintaan Maankäytön 

Yhteistyö kunnan eri 

liittyvien kaavallisten suunnittelun rahoitus yksiköiden kesken, 

menetelmien 

tulee kunnan 

mm. katuyksikkö, 

puuttuminen ja 

budjetissa 

vesihuoltolaitos, 

käyttämättä jättäminen kaavoitukseen 

rakennusvalvonta 

Riittämättömät 

varatuista 

Kaavan 

erillisselvitykset 

määrärahoista; 

kuulemismenettelyissä 

Erillisselvitysten 

teknisten verkostojen yleisöllä ja osallisilla 

sisältämä tieto ei välity suunnittelun 

mahdollisuus lausua 

kaavaan 

määräraha saattaa mielipiteensä 

Jo rakennetun 

tulla eri momentilta. (muistutukset) 

rakennuspaikan Yksityinen 

Yhteydenpidot 

tulvasuojeluratkaisuihin maanomistaja vastaa alueellisen 

tai niiden puuttumiseen omasta aloitteestaan ympäristökeskuksen 

ei maankäyttö- ja 

omistamalleen maalle kanssa 

rakennuslain keinoin laaditun pääasiassa kaavahankkeista 

ole mahdollista 

yksityisen edun 

(lausunnot, kannanotot 

jälkikäteen vaikuttaa vaatiman 

viranomaisneuvotteluis 

Maankäytön 

kaavahankkeen 

sa) 

suunnittelun ja 

kustannuksista. 

hulevesiverkoston 

suunnittelun ja 

rakentamisen 

koordinointi ei toimi 

tehokkaasti; 

hulevesijärjestelmän 

kapasiteetti loppuu 

Toimialueensa 

kunnat 

 

 

ajan kuluessa 

Resurssien puute 

valvonnassa ja 

ohjauksessa 

Hulevesien hallintaan 

liittyvien 

toimintamallien ja 

käytäntöjen alueelliset 

erot, koska 

ympäristöhallinnalla ei 

ole yhtenäistä linjaa 

Määräraha valtion 

talousarviossa 

 

 

 

Yhteistyö kuntien 

kaavoittajien ja 

ympäristösuojeluviranomaisten 

kanssa. 

Kunnan kanssa 

vuosittain käytävät 

kehittämiskeskustelut 

alueiden käytön 

suunnitteluun liittyen 

(voi koskea myös 

hulevesikysymyksiä) 

Antaa lausuntonsa 

kaavaehdotuksesta ja


Vastuutaho / 

toimija 

Ympäristöviranomainen/ 

kunta 

Tiehallinto 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


kaavahankkeissa. 

Valvoo vesilain ja sen nojalla 

annettujen säännösten ja määräysten 

noudattamista sekä antaa 

hakemuksesta määräyksen 

ojitustoimituksen tekemisestä. 

Valvoo ympäristönsuojelulain 

säädösten noudattamista alueellaan 

Vastaa vesihuoltolain noudattamisen 

yleisestä valvonnasta. 

Kunnan 

ympäristösuojeluviranomaisella on 

ojituksiin liittyvissä riitakysymyksissä 

päätösvaltaa. 

Huolehtii kunnalle kuuluvista 

ympäristönsuojelulain mukaisista 

lupa- ja valvontatehtävistä 

Vapauttaa kiinteistön 

liittymisvelvollisuudesta 

vesihuoltolaitokseen 

Kunnan 

ympäristönsuojeluviranomainen voi 

tarpeen mukaan antaa vesilaissa 

mainitun oikeuden johtaa hulevesiä 

toisen ojaan kuten maantien 

sivuojaan 

Tiehallinto suhtautuu kielteisesti 

hulevesien ja puhdistettujen 

jätevesien johtamiseen maantien 

sivuojaan sekä asemakaava-alueilla 

että asemakaava-alueen ulkopuolella. 

Sopimus hulevesien johtamisesta 

maantien sivuojaan voidaan tehdä, 

jos hulevesien määrä ja laatu 

Tekninen 

vastuualue 

Kunnan alue Hulevesien hallinnan 

kokonaisnäkemys 

puutteellinen, 

ongelmien 

tapauskohtainen 

selvittäminen 

Maantiealueet 

sivuojineen 


Määräraha kunnan 


 

 

Huleveden johtaja 

kustantaa lisävesien 

johtamisesta 

aiheutuvat sivuojan ja 

ojarummun 

suurentamis- ja 

kunnostustoimet. 

Jos kyse on 

 

 

 

 

 

 

esittää kannanottonsa 

kaavasta 

viranomaisneuvotteluis 

sa. 

Valvoo, että kunta 

ryhtyy toimenpiteisiin 

tarvetta vastaavan 

vesihuoltolaitoksen 

perustamiseen tai 

olemassa olevan 

toiminta-alueen 

laajentamiseen 

vesihuoltolain 

mukaisesti 

Antaa lausunnon 


toiminta-alueesta 

Lausuntomenettelyt ja 

muu yhteistyö kunnan 

muiden yksiköiden ja 

alueellisen 

ympäristökeskuksen 

kanssa. 

Kiinteistönomistajat 

Kunnan 

ympäristönsuojeluviranomainen 

Mikäli hulevesien 

johtaminen edellyttää 

ympäristölupaa, 

toimivaltainen 

viranomainen ratkaisee


Vastuutaho / 

toimija 

Ratahallintoke 

skus 

Kunnan 

tekninen 

yksikkö 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


(haitallisuus) on vähäistä 

Jos sopimusta ei hulevesien johtavan 

kanssa tehdä, oikeutta vesien 

johtamiseen voi hakea kunnan 

ympäristönsuojeluviranomaiselta tai 

ympäristölupaviranomaiselta 

Ojitusta koskeva asia voidaan siirtää 

käsiteltäväksi vesilaissa tarkoitetussa 

ojitustoimituksessa 

Jos rautatien kuivattamiseksi on 

tarpeen perustaa oikeus laskuojan 

pitämiseen toisen maalla tai oikeus 

johtaa kuivatusvettä toisen ojaan tai 

puroon, on tästä mainittava 

ratasuunnitelmassa, jossa on 

osoitettava laskuojaksi tarvittava alue 

Radanpitäjälle perustetaan 

rasiteoikeus ratasuunnitelmassa 

osoitettuun laskuoja-alueeseen 

Ojitusta koskeva asia voidaan siirtää 

käsiteltäväksi vesilaissa tarkoitetussa 

ojitustoimituksessa 

Vastaa yleisten alueiden 

toteutuksesta ja kunnossapidosta. 

Vastaa kadun ja muiden kunnan 

omistuksessa olevien yleisten 

alueiden kuivatuksesta. 

Yleiset alueet kuten kadut toimivat 

tulvavesien johtamisreitteinä 

Katualueen ritiläkaivot 

yhdysviemäreineen sekä katualueen 

kuivatusta palvelevat avo-ojat 

kuuluvat yleensä teknisen yksikön 

vastuulle. 

Vesihuoltolaitoksen vastuulla olevan, 

katurakenteeseen sijoittuvan 

hulevesiviemärin suunnittelu ja 

Tekninen 

vastuualue 

Rautatiealueet 

laskuojineen 

 

 

 

 

Yleiset 

alueet 

Kadut 

Katualuee 

n 

kuivatusta 

palvelevat 

avo-ojat ja 

ritiläkaivot 

yhdysviem 

äreineen 

Kunnan 

hoitamat 

avo-ojat 

 

 


Ongelmat vastuujaosta 

ja kunnossapidosta: 

Hulevesilaitos vastaa 

järjestelmän 

runkolinjasta (putkista), 

kunnan tekninen 

yksikkö yleisistä 

alueista ja avo-ojista 

Vesihuoltolain 

mukaisen 

hulevesilaitoksen 

perustaminen on 

hallinnollisesti vaativa 

tehtävä 

 

 

maankuivatusvesien 

johtamisesta, silta ja 

rumpu on tehtävä ja 

kunnossapidettävä 

perustuksineen 

tienpitäjän 

kustannuksella. 

Mikäli toimet palvelevat 

myös Tiehallinnon 

etua, Tiehallinto 

osallistuu 

kustannuksiin. 

Ojitustoimituksessa 

määrätään yhteisestä 

ojitusvelvollisuudesta, 

ojan kunnossapidosta 

ja korvauksista 

Määrärahat kunnan 


 

 

 

 

 

asian (kunta / 

ympäristökeskus / 

ympäristölupavirasto) 

Hulevesiverkoston 

toiminta-alueella 

tiealueita voidaan 

käsitellä 


liittyjinä, milloin 

kuivatusvedet 

johdetaan 


hulevesiverkostoon 

Ympäristöviranomainen 

(alueellinen 

ympäristökeskus) 

Hulevesiverkoston 

toiminta-alueella rataalueita 

voidaan 

käsitellä 


liittyjinä, milloin 

kuivatusvedet 

johdetaan 


hulevesiverkostoon 

Hulevesien 

johtamisjärjestelmän 

suunnittelu-, 

rakentamis- ja 

kunnossapito yleensä 

ulkoistettu 

vesihuoltolaitokselta 

kunnan tekniselle 

yksikölle. 

Yhteistyö kunnan eri 

yksiköiden kesken, 

mm. kaavoittaja, 


rakennusvalvonta


Vastuutaho / 

toimija 

Vesihuoltolaitos 

 

 

 

 

 


Tekninen 

vastuualue 

rakentaminen on tavallisesti 

ulkoistettu tekniselle yksikölle. 

Vastaa kunnan vastuulla olevien ojien 

kunnossapidosta silloin kun ojat eivät 

ole osana vesihuoltolaitoksen 

hulevesien johtamisjärjestelmää. 

Vesihuoltolaitoksen vastuulla ovat 

asutuksen ja asutukseen rinnastuvan 

elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan 

vesihuolto sisältäen kiinteistöjen 

hulevedet ja perustusten 

kuivatusvedet vesihuoltolaissa 

määrätyin perustein. 

Vastuu hulevesien poisjohtamisesta 

Vastuu hulevesien laadusta, milloin 

ympäristöviranomainen asettaa 

tapauskohtaisesti sille vaatimuksia 

Suunnittelu-, rakentamis- ja 

kunnossapitovastuu hulevesien 

johtamisjärjestelmästä toimintaalueella 

Hulevesiverkosto 


toimintaalueella 

 

 

 

 

 


Ongelmat vastuujaosta 

ja kunnossapidosta: 

Hulevesilaitos vastaa 

yleensä järjestelmän 

runkolinjasta (putkista), 

kunnan tekninen 

yksikkö yleisistä 

alueista ja avo-ojista 

Suurtulvatilanteissa 

merkittävä osa vedestä 

kulkeutuu maanpintoja 

(esim. katuja) pitkin 

aiheuttaen 

kaupunkitulvan. 

Vesihuoltolaitoksella ei 

ole mahdollisuutta 

vaikuttaa veden 

kulkuun pinnoilla. 

Hulevesijärjestelmässä 

voi olla osia, jotka eivät 

ole hulevesilaitoksen 

täydessä hallinnassa 

(esim. yhteiset ojat) 

Hulevesijärjestelmään 

voidaan liittää 

alueellisia 

käsittelyratkaisuja 

kuten luonnonmukaisia 

menetelmiä, joiden 

rakentamisesta ja 

ylläpitämisestä 

laitoksilla ei ole 

kokemusta 

Hulevesijärjestelmään 

liittymättömiltä 

 

 

Kiinteistöiltä perittävät 

liittymis-, perus- ja 

käyttömaksut. 

Mahdollinen tuki 

julkisista varoista 

 

 

 

 

Yhteistyö ja vastuujako 

kunnan teknisen 

yksikön kanssa. 

Hulevesien 

johtamisjärjestelmän 

suunnittelu-, 

rakentamis- ja 

kunnossapito yleensä 

ulkoistettu kunnan 

tekniselle yksikölle. 

Yhteydet 

ympäristöviranomaisiin 

Kiinteistöjen omistajat


Vastuutaho / 

toimija 


Tekninen 

vastuualue 


hyödynsaajilta vaikea 

kerätä vesihuoltolain 

mukaisia maksuja 

Kunta 

Kiinteistön 

omistaja 

 

 

 

 

 

 

 

Vesihuoltolain mukaan kunnalla on 

vesihuollon järjestämisessä 

huolehtimisvelvollisuus. 

Tarvetta vastaavan 

vesihuoltolaitoksen perustaminen, 

olevan toiminta-alueen laajentaminen 

ja toiminta-alueen hyväksyminen on 

kunnan vastuulla. 

Rakennuspaikan pohjaolojen ja niiden 

mukaisen rakennustavan 

selvittäminen rakennuslupaa varten 

Huolehtimisvelvollisuus rakennuksen 

suunnittelemisesta ja rakentamisesta 

rakentamista koskevien säännösten ja 

määräysten mukaisesti 

Omistaja vastaa kiinteistönsä 

vesihuollosta, hulevesien 

poisjohtamisesta alueeltaan 

hulevesilaitoksen osoittamaan 

paikkaan hulevesijärjestelmässä 

(laitoksen toiminta-alueella). 

Luonnollista vedenjuoksua 

muutettaessa huolehdittava, ettei 

naapureille aiheudu huomattavaa 

haittaa 

Tulvavahingon uhatessa velvollisuus 

mahdollisuuksien mukaan estää tai 

Kunnan alue Selkeä 

kokonaisnäkemys 

hulevesikysymyksistä 

kunnissa puuttuu. 

Ongelmat ratkaistaan 

tapauskohtaisesti. 

Jo rakennetun 

rakennuspaikan 

tulvasuojeluratkaisuihin 

tai niiden puuttumiseen 

ei maankäyttö- ja 

rakennuslain keinoin 

ole mahdollista 

Oman 

kiinteistön alue 

 

 

jälkikäteen vaikuttaa 

Eri osapuolien 

(maankäytön 

suunnittelu, tekninen 

yksikkö, 


kiinteistön omistaja) 

vastuurajat ovat osin 

epäselviä 

Kiinteistön omistaja ei 

välttämättä osaa 

parhaalla mahdollisella 

tavalla huolehtia 

tonttinsa hulevesistä 

eikä tiedä esim. 

luonnonmukaisista 

käsittelymenetelmistä 

Verotulot ja muut 

yleiskatteiset tulot 

 

Kiinteistöjen omistajien 

ja haltijoiden 

kuuleminen 

Oma rahoitus Rakennuslupamenettel 

yt kunnan kanssa 

Vesihuollon järjestelyt 

kunnan ja 


kanssa: liittymiskohdat, 

padotuskorkeus 

Naapurien huomioon 

ottaminen vahinkojen 

ja haittojen 

ehkäisemiseksi


Vastuutaho / 

toimija 


rajoittaa vahinkoja 

Tekninen 

vastuualue 


Pelastusviranomainen 

 

Pelastustoiminnan johtaminen 

tulvatilanteessa: veden pois 

pumppaaminen, rakennusten 

suojaaminen, väestönsiirrot 

Pelastusalue Alueen kuntien 

maksuosuudet 

 

Tiedonvaihto ja 

riskikartoitukset 

ympäristöviranomaiste 

n, kiinteistöjen, kunnan 

ja vesihuoltolaitoksen 

kanssa 

P:\Tampere\Yritykset\Vesi_Viemärilaitosyhdistys\C8070_hulevesi\C_Suunnitelmat\Liite_2_korjattu280207.doc

LIITE 2 

Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen 

- Suunnittelua, johtamisvelvollisuutta ja -oikeutta, 

kunnossapitoa ja korvauksia koskevia säädöksiä 

Muistio 25.9.06

(1/7) 

LIITE 2 

Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen 

- Suunnittelua, johtamisvelvollisuutta ja -oikeutta, kunnossapitoa ja korvauksia 

koskevia säädöksiä 

Muistio 25.9.06/pk 

KatuL = laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 

KML = kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) 

LunastusL = laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta (603/1977) 

MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 

MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 

VahKL = vahingonkorvauslaki (412/1974) 

VHL = vesihuoltolaki (119/2001) 

VL = vesilaki (264/1961) 

YSL = ympäristönsuojelulaki (86/2000) 

YVL = laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 

hulevedet = hule- ja perustusten kuivatusvedet, jollei erikseen mainittu 

muu alue = muu kuin asemakaava-alue tai vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 

1. Suunnitteluvelvollisuus 

Kunnan on huolehdittava tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä 

mm. maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi. Yleiskaava voi myös suoraan ohjata maankäyttöä 

ja rakentamista määrätyllä alueella (MRL 35.1 §). Yleiskaavassa on otettava 

huomioon mahdollisuudet vesihuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. 

Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla kunnan kehityksen ja maankäytön 

ohjaustarpeen mukaan (MRL 51 §). Asemakaavassa on otettava huomioon yleiskaava tai, 

jollei alueella ole yleiskaavaa, em. yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 54 §). 

Asemakaava-alueella katualueen kuivatus- ja sadevesien johtamisratkaisut on 

otettava katusuunnitelmaan (MRL 85 §, MRA 41.2 §). Sama koskee soveltuvin osin myös 

asemakaava-alueen muiden yleisten alueiden suunnittelua (MRL 90.4 §, MRA 46 §). 

2. Velvollisuus vesien johtamiseen 

Kiinteistön omistajalla/haltijalla ei ole yleistä velvollisuutta poistaa kiinteistön hulevesiä 

hallitusti kiinteistön ulkopuolelle. 

Jos kuitenkin kiinteistön luonnollista vedenjuoksua on muutettu ja toimenpide liittyy 

kiinteistön käyttämiseen rakennuspaikkana, omistaja/haltija on velvollinen huolehtimaan 

siitä, ettei vesistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille (MRL 165 §). Edellä sanottu 

koskee kaikkia kiinteistöjä kaavoitustilanteesta riippumatta. Velvollisuus estää tällainen 

huomattava haitta koskee myös asemakaavassa osoitetun kadun, liikennealueen ja muun 

yleisen alueen omistajaa. 

Asemakaava-alueella kaavamääräykset voivat koskea myös hulevesien johtamista (MRL 

57 §; mm. haitallisten ympäristövaikutusten estäminen ja rajoittaminen). Lisäksi määräyksiä 

voidaan antaa rakennusluvassa (MRL 135 §). 

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella laitoksen velvollisuus on johtaa hulevedet ja 

perustusten kuivatusvedet hyväksymispäätöksen mukaisesti (VHL 9 §). Kiinteistöltä, jolla ei 

ole velvollisuutta liittyä hulevesiviemäriin, omistajan/haltijan on poistettava vedet muutoin 

asianmukaisesti, eli niistä ei saa aiheutua vahingontai tapaturman vaaraa, tulvimista tai 

muuta haittaa naapurikiinteistölle (VHL 10 §, 11 §).

(2/7) 

Muulla alueella määräyksiä hulevesien johtamisesta voidaan antaa rakennusluvassa 

(MRL 136 §). Myös yleiskaava voi sisältää yleisiä määräyksiä hulevesien johtamisesta 

(MRL 41 §; rakentamisen erityinen ohjaus tietyllä alueella, haitallisten ympäristövaikutusten 

estäminen ja rajoittaminen). 

Kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan antaa paikallisten olosuhteiden vaatimia 

määräyksiä kiinteistön hulevesien johtamisesta (MRL 14 §). Määräykset voivat olla erilaisia 

kunnan eri alueilla, ja ne voivat koskea myös yleistä aluetta. 1 

3. Oikeus vesien poisjohtamiseen 

Vesilaki sisältää yleiset säännökset maanomistajan oikeudesta poistaa alueen käyttöä 

haittaavat vedet (VL 6 luku). Tätä varten maanomistajalla on oikeus tietyin edellytyksin 

käyttää toiselle kuuluvaa maata ja toisen rakenteita (ojat, putkiojat). Vastaavat oikeudet 

voidaan myöntää viemäriä varten (VL 10 luku). 

Vesilain säännöksiä sovelletaan myös asemakaava-alueella ja vesihuoltolaitoksen 

toiminta-alueella, jollei MRL:sta tai VHL:sta muuta johdu (VL 6:35 §, VL 10:18 §). 

Kun VL tulee sovellettavaksi, vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriä (sekä avoviemäriä 

että putkiviemäriä) koskevat VL 6 luvun ojitussäännökset (VL 10:18 ja 6:35.2 §). 

Kiinteistön omistaja ja haltija on MRL 161.1 §:n mukaan velvollinen sallimaan yhdyskuntaa 

tai kiinteistöä palvelevan johdon ja siihen liittyvän vähäisen laitteen, rakennelman ja 

laitoksen sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle. Säännös ei koske 

avoviemäriä/-ojaa. Vesihuoltolaitoksen viemäri (sekä avoviemäri että putkiviemäri) voidaan 

kuitenkin MRL 161.4 §:n nojalla sijoittaa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella toisen 

alueelle (sekä yksityiselle kiinteistölle että yleiselle alueelle) MRL 161.1 §:ää soveltaen 

silloinkin, kun tarvittava oikeus olisi perustettavissa myös VL:n nojalla. 2 

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella VL:ia sovelletaan lähinnä suhteeseen maanomistaja 

maanomistaja sekä laitos maanomistaja, ja jälkimmäisessä suhteessa lähinnä 

vesien johtamisesta aiheutuvan vahingon korvaamiseen (alueiden käyttöoikeudet voidaan 

järjestää MRL:n mukaisesti). Kiinteistönomistajan oikeudesta/velvollisuudesta johtaa vesiä 

vesihuoltolaitoksen viemäriin säädetään VHL:ssa. 

Asemakaava-alueella kokoojaviemärit ja vastaavat rakenteet tehdään yleensä katualueelle, 

joka asemakaavan hyväksymisen ja kiinteistötoimituksen myötä siirtyy / on jo 

siirtynyt kunnan omistukseen (MRL 83 §, 94 §). 

Vastaavia oikeuksia toiselle kuuluvan alueen käyttämiseen voidaan perustaa myös 

kiinteistörasitteina joko sopimuksella tai kiinteistötoimitusten yhteydessä (KML 154 §, 156 

§). 

Oikeus käyttää hulevesien johtamiseen toiselle kuuluvaa (viemäri)ojaa tai putkea 

voidaan myöntää vain VL:n perusteella (VL 6 ja 10 luku). 

1 Suomen kuntaliiton rakennusjärjestysmallissa (1999) yleiset alueet asemakaava-alueella ja julkinen 

kaupunkitila on mainittu omana pääkohtanaan. 

2 Valmisteltavana olevan vesilakiehdotuksen mukaan MRL 161 §:ää muutettaisiin siten, että vesi- ja 

viemärijohdon ja niihin liittyvien vähäisten rakenteiden sijoittaminen perustuisi jatkossa pääsääntöisesti MRL 

161 §:ään. Säännös ei muutettunakaan koskisi avoviemäriä/-ojaa. Putkiviemäriä säännös koskisi silloin, jos 

se sijoitettaisiin samanaikaisesti ja samaan kaivantoon vedenottolupaan kuuluvan vesijohdon kanssa.

4. Kunnossapito 

(3/7) 

Ojan käyttäjän on pidettävä toisen maalle tekemänsä oja kunnossa (VL 6:7). Maanomistajalla 

ei ole yleistä velvollisuutta pitää kunnossa omalla maallaan olevaa ojaa. 

Velvollisuus kunnossapitoon (tai kustannuksiin osallistumiseen) on silloin, jos oja sisältyy 

yhteiseen ojitukseen ja maanomistaja on yksi hyödynsaajista (VL 6:32). 

Viemärin kunnossapidosta vastaa viemärin omistaja (VL10:9, yhteinen viemäri VL 10:12- 

17). 

VL:n kunnossapitosäännökset koskevat yhtälailla vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäreitä/-ojia. 

Näin myös siinä tapauksessa, että oikeus rakenteen tekemiseen 

toiselle kuuluvalle alueelle on myönnetty muun kuin VL:n perusteella. 3 

Asemakaava-alueella olevien katuojien ja muiden katualueeseen kuuluvien vesienjohtamisrakenteiden 

kunnossapidosta säädetään KatuL:ssa. KatuL:n systematiikan 

mukaan toimenpiteet jaetaan kadun kunnossapitoon ja kadun puhtaanapitoon, mutta 

molempiin ryhmiin kuuluvilla toimilla voidaan ylläpitää rakenteiden vedenjohtamiskykyä. 

Kadun kunnossapitoa koskevan Katul 2 luvun mukaan kunnan on pidettävä talviaikaan 

avoinna katuojat, sadevesikourut ja sadevesikaivot (KatuL 3.3 ja 4.1). Tontinomistajan 

velvollisuutena on kuitenkin pitää tontin kohdalla jalkakäytävän viereinen katuoja ja 

sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä (KatuL 4.1). Kadun puhtaanapitoa koskevan 

KatuL 3 luvun mukaan tontinomistajalla on velvollisuus pitää katu puhtaana tietyltä alueelta. 

Toisin kuin KatuL 2 luvussa, KatuL 3 luvussa ei mainita erikseen sadevesien johtamiseen 

käytettäviä rakenteita, mutta puhtaanapitovelvollisuuteen kuulunee esim. sadevesikourun 

puhdistaminen roskista. Muiden kuin tontinomistajan vastuuseen kuuluvien alueiden osalta 

kadun puhtaanapito kuuluu kunnalle. Kunnalla on KatuL 8 ja 13:n mukaan oikeus ottaa 

kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluvat kadun kunnossa- ja 

puhtaanapitotehtävät. 

Muut yleiset alueet kuin katualue (esim. virkistysalueet ja niihin verrattavat, MRL 83.1 §) 

on pidettävä kunnossa asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla (MRL 90.3 §). 

5. Korvaukset 

Kun oikeus toiselle kuuluvan alueen tai rakenteen käyttämiseen on myönnetty VL:n 

perusteella, korvauksiin sovelletaan VL 11 lukua. MRL:n tai KML:n nojalla perustetut 

oikeudet korvataan sanottujen lakien mukaisesti (pääasiassa LunastusL, MRL 103 §). 

Korvaus hulevesiviemäristä/-ojasta aiheutuvasta vahingosta määräytyy VL 6, 10 ja 11 

lukujen perusteella. Tämä koskee myös vesihuoltolaitoksen viemäriä/ojaa ja siitä 

ulkopuoliselle (ei siis laitokseen sopimussuhteessa olevalle asiakkaalle) aiheutuvaa 

vahinkoa. Hulevesien johtamisesta aiheutuvan ympäristövahingon korvaamiseen 

sovelletaan YVL:ia. 

Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu laitoksen kanssa sopimussuhteessa olevaan nähden 

määräytyy VHL 28 §:n perusteella. 

6. Hulevesien puhdistaminen 

Hulevesien vesistöön johtamista (mukaan lukien hallittu johtaminen esimerkiksi putkessa) 

pidetään tavallisesti hajapäästönä, jota YSL:n mukainen luvanvaraisuus ei koske (YSL 28.2 

§; toiminta, josta voi aiheutua vesistön pilaantumista). 4 Vesihuollossa, jossa hulevedet 

3 Esimerkiksi rakennuksen ja ympäristön kunnossapitoa koskevat MRL 166 ja 167 § eivät sisällä tältä osin säännöksiä, 

joista voisi "johtua muuta" suhteessa VL:iin. 

4 Vesilakiehdotukseen liittyen YSL:iin on esitetty otettavaksi jäteveden määritelmä, johon sisältyisi myös ympäristön

(4/7) 

kootaan laajalta alueelta ja johdetaan yhdestä pisteestä vesistöön, hulevesiä ei kuitenkaan 

katsota hajapäästöksi. Hulevesien laadusta riippuen johtamista voidaan tällöin pitää 

YSL:ssa tarkoitettuna toimintana, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. 

Vesihuoltolaitoksen on näin ollen oltava selvillä johtamiensa hulevesien laadusta ja 

huolehdittava tarvittaessa hulevesien puhdistamisesta ennen vesistöön johtamista. 

Taulukko: Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamista koskevia säännöksiä 

asemakaava-alueella, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja näihin kuulumattomalla 

muulla alueella. 

Asemakaava-alue 5 

Vesihuoltolaitoksen 

toiminta-alue 6 

Muu alue 

1. Suunnitteluvelvollisuus 

Kunta 

Yleiskaava tai sen sisältövaatimukset 

huomioon 

asemakaavassa (MRL 54.1 

§, 54.4 §) 

-> yleiskaavassa otettava 

huomioon mahdollisuudet 

vesihuollon tarkoituksenmukaiseen 

järjestämiseen 

(MRL 39.2 § 4) 

Kunta 

Yleiskaava voidaan laatia 

myös maankäytön ja 

rakentamisen ohjaamiseksi 

tietyllä alueella (MRL 35.1 §) 





(MRL 39.2 § 4) 

Kunta 

Yleiskaava voidaan laatia 

myös maankäytön ja 

rakentamisen ohjaamiseksi 

tietyllä alueella (MRL 35.1 §) 





(MRL 39.2 § 4) 

Katualue: 

kuivatus- ja sadevesien 

johtaminen otettava 

katusuunnitelmaan 

(MRL 85 §, MRA 41.2 §) 

Muu yleinen alue: 

suunniteltava soveltuvin osin 

kuten katualue 

(MRL 90.4 §, MRA 46 §) 

Alueellinen yleissuunnittelu, 

vesihuollon kehittämissuunnitelma 

(VHL 5 §) 



(VHL 5 §) 



(VHL 5 §) 

2. Velvollisuus 

vesien 

hallittuun 

johtamiseen 

kiinteistöltä / 

yleiseltä 

alueelta 

Ei yleistä velvollisuutta 

kiinteistönomistajalla 

Asemakaavamääräykset 

voivat koskea myös 

hulevesiä (MRL 57 §) 

Rakennuslupamääräykset 

(MRL 135 §) 



Yleiskaavamääräykset 




(MRL 136 §) 



Yleiskaavamääräykset 




(MRL 136 §) 

pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettava vesi, jos siitä voisi aiheutua ympäristön 

pilaantumista. 

5 Yleensä asemakaava-alue on myös vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta, eli lisäksi VHL:n säännökset soveltuvin osin. 

6 Soveltuvin osin myös asemakaava-aluetta koskevat säännökset, jos toiminta-alue on asemakaava-alueella. Vesilain 

säännöksillä merkitystä vain suhteessa maanomistaja maanomistaja tai laitos maanomistaja (ei siis laitos 

asiakas).

(5/7) 




Muu alue 

Jos rakennuspaikan, kadun, 

liikennealueen, muun 

yleisen alueen luonnollista 

vedenjuoksua muutetaan -> 

omistajan / haltijan 

estettävä huomattava haitta 

naapurille (MRL 165 §) 

Jos rakennuspaikan 

luonnollista vedenjuoksua 

muutetaan -> omistajan / 

haltijan estettävä huomattava 

haitta naapurille (MRL 165 §) 

Jos rakennuspaikan 

luonnollista vedenjuoksua 

muutetaan -> omistajan / 

haltijan estettävä huomattava 

haitta naapurille (MRL 165 §) 

Asuin- ja siihen rinnastuvan 

kiinteistön omistajan / 

haltijan ensisijainen vastuu 

VHL:n ja muun lain 

mukaisesti (VHL 6.1 §) 











Usean kiinteistön yhteiset 

järjestelyt asemakaavan 

toteuttamiseksi; rakennusvalvontaviranomainen 

voi 

määrätä kiinteistön omistajan 

aloitteesta (MRL 164 §) 

Kiinteistö, jota ei ole liitetty 

hulevesiviemäriin: 

hulevedet on poistettava 

muutoin asianmukaisesti 

= ei saa aiheutua vahingontai 

tapaturman vaaraa, 

tulvimista tai muuta haittaa 

naapurikiinteistölle (VHL 10 

§, 11 §) 

Laitoksen velvollisuus 

hyväksymispäätöksen 

mukaisesti (VHL 9 §) 

Kunnan rakennusjärjestys 

(MRL 14 §) 


(MRL 14 §) 


(MRL 14 §) 

3. Oikeus 

vesien poisjohtamiseen 

3.1 Rakenteiden 

sijoittaminen 

toisen 

maalle 

Yhdyskuntaa tai kiinteistöä 

palveleva viemäriputki (ei 

avoviemäri/-oja) ja siihen 

liittyvät vähäiset laitteet ym. 

toisen alueelle, myös yleiselle 

alueelle (MRL 161.1 §) 

Vesihuoltolaitoksen viemäriputki 

(myös avoviemäri/- 

oja) ja siihen liittyvät vähäiset 

laitteet ym. toisen alueelle, 

myös yleiselle alueelle (MRL 

161.1 ja 161.4 §) 

Yhdyskuntaa tai kiinteistöä 

palveleva viemäriputki (ei 

avoviemäri/-oja) ja siihen 

liittyvät vähäiset laitteet ym. 

toisen alueelle, myös yleiselle 

alueelle (MRL 161.1 §) 

Oja, suojapenger, pumppuasema 

alueen käyttöä haittaavan 

veden poistamiseksi, 

myös avoviemäri/-oja; 

kiinteistöä varten perustettava 

oikeus (VL 6:35 § -> VL 

6:4 §) 



veden poistamiseksi; 

hulevesiviemärin(-ojan) 

osalta myös vesihuoltolaitosta 

varten perustettava 


6:35 § -> VL 6:4 §) 



veden poistamiseksi; 

kiinteistöä varten perustettava 

oikeus (VL 6:4 §), 





6:35 § -> VL 6:4 §) 

Viemäri jäteveden tarkoituksenmukaista 

johtamista 

varten, myös avoviemäri (VL 

10:7 §) 

Viemäri = oja (ks. edellä: 

VL 10:18 § -> VL 6:35.1 § -> 

VL 10:7 §) 

Viemäri jäteveden tarkoituksenmukaista 

johtamista 

varten (VL 10:7 §)

(6/7) 




Muu alue 

Katualue, jolle rakenteet 

tehdään, siirtyy kunnalle 

(MRL 83 §, 94 §) 

Rasite; myös kuntaa varten 

(KML 155 §); voidaan 

perustaa ilman suostumusta, 

jos kiinteistölle tai kunnalle 

tärkeä (KML 154 § 2, 156 §); 

Sopimukseen perustuva 

rasite (kiinteistön, ei 

vesihuoltolaitoksen hyväksi); 

ilman suostumusta, jos 

tarpeen kiinteistönmuodostuksessa 

(KML 154 § 2, 

156 §) 

Sopimukseen perustuva 

rasite; ilman suostumusta, 

jos tarpeen kiinteistönmuodostuksessa 

(KML 154 § 2, 

156 §) 

3.2 Toiselle 

kuuluvien 

rakenteiden 

käyttäminen 

Toiselle kuluvan ojan / 

putkiojan käyttäminen; 

maanomistajan oikeus 

maansa kuivattamiseksi (VL 

6:35 § -> VL 6:9 §) 





6:35 § -> VL 6:9 §) 





6:35 § -> VL 6:9 §) 





6:9 §) 

Viemäri / oja (VL 10:10 § / 

VL 10:6 §) 

Muu kuin vesihuoltolaitokselle 

kuuluva viemäri / oja 

(VL 10:10 § / VL 10:6 §) 

Viemäri / oja (VL 10:10 § / 

VL 10:6 §) 

Oikeus/velvollisuus käyttää 

vesihuoltolaitoksen rakenteita 

(VHL 10 § ym.) 

4. Rakenteiden 

kunnossapito 

Ojan käyttäjä (VL 6:35 § -> 

VL 6:7 §) 

Ojan (=hulevesiviemärin) 

käyttäjä: vesihuoltolaitos 

(VL 10:18 § -> VL 6:35 § -> 

VL 6:7 §) 

Ojan käyttäjä (VL 6:7 §) 

Viemärin omistaja (VL 

10:18 § -> VL 6:35.1 § -> 

VL 10:9 §) 

Viemäri = oja (ks. edellä: 

VL 10:18 § -> VL 6:35 § -> 

VL 6:7 §) 

Viemärin omistaja (VL 10:9 

§) 

Kunnan pidettävä avoinna 

katuojat, sadevesikourut ja - 

kaivot (KatuL 3.2 §) 

Tontinomistajan pidettävä 

lumettomana ja jäättömänä 

jalkakäytävän viereinen 

katuoja ja sadevesikouru 

tontin kohdalla (KatuL 4 §) 

5. Korvaukset 

5.1 Alueesta / 

rakenteiden 

käyttämisestä 

Yleiskaavan ja asemakaavan 

toteuttaminen: 

MRL 14 luku -> LunastusL 

Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemärin 

sijoittaminen: 

MRL 161.4 § -> MRL 161.3 § 

-> sopimus tai LunastusL

(7/7) 




Muu alue 

VL 6:35 § -> VL 11 luku 

VL 6:35 § -> VL 11 luku 

VL 11 luku 

Kiinteistötoimitusten 

yhteydessä -> KML 





5.2 Vahingot 

Veden johtamisesta 

aiheutuva: 

VL 6:35 § -> VL 11 luku 


aiheutuva (laitoksen ja 

asiakkaan sopimussuhteeseen 

liittymätön vahinko): 

VL 6:35 § -> VL 11 luku 


aiheutuva: 

VL 11 luku 

VHL 28 § (sopimussuhteeseen 

liittyvä vahinko) 

6. Hulevesien 

puhdistaminen 

YSL 28.2 §: 

toiminnanharjoittaja 

(todennäköisesti vain silloin, 

kun toiminta muutenkin 

edellyttää ympäristölupaa) 

YSL 28.2 §: 

vesihuoltolaitos toiminnanharjoittajana; 

keskitetty hulevesien 

johtaminen voi jo sinänsä 

edellyttää ympäristölupaa 

YSL 28.2 §: 

toiminnanharjoittaja 

(todennäköisesti vain silloin, 

kun toiminta muutenkin 

edellyttää ympäristölupaa)

Hulevesien hallinta – esiselvitys organisointimalleista

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?