Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN 

3 / 2008 

Vesistölämpö 

on 

– Espoo 

urheiluopistolle 

tuo 

taidetta Viikon 

hyvä 

ratkaisu, 

35 puistoonsa, 

Marko 

Ruti 

Laura 

sanoo. 

Yli-Jama 

kertoo. sivu 44 

sivulla 36 

Turun komein 

maisema vapau- 

tui vangeilta 

luksuskotien 

asukkaille sivu 16 

Helsinki muutti 

Arabianrannan 

savikon eturivin 

asuinalueen 

perustaksi sivu 26 

Aino-Maija 

Luukkonen: 

”Kaikki näyttää 

nyt upealta.” 

PORI 

pelasti 

palatsin 

sivu 6

Kova ja Komee 

Betonikiveys raskaan liikenteen alueille 

Tehokkaasti koneella asentaen 

Ajoväylän päällysteen on kestettävä raskaitten ajoneuvojen kulutusta, staattisia ja dynaamisia 

pistekuormia, polttoöljyä ja muita kemikaaleja, lämpötilavaihteluita, jäätymistä, sulamista ja auringon 

paahtavaa kuumuutta – painumatta tai siirtymättä paikoiltaan. 

Betonikivipäällyste on komea ja kestävä pinta katujen, suojateiden, linja-autopysäkkien, 

teollisuuspihojen, lastausalueiden, satamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällysteeksi. 

Tutustu raskaan liikenteen betonikivipäällysteisiin 

www.betoni.com/raskasliikenne

SISÄLTÖ 3 / 2008 

• 22. huhtikuuta 

16 Kakolan ovet avattiin 

huhtikuussa turistiryhmille, 

sillä keskusvankilan 

arvokkaat rakennukset 

ovat herättäneet 

runsaasti kiinnostusta. 

22 Brysselin keskustan yövalaistuksessa ei 

juuri säästellä. Suomessa kuntien energiansäästöön 

on kehitetty tehokkaita työkaluja. 

26 Helsingin Arabianrannan rantapehmeiköstä 

on saatu mittavilla pohjanvahvistustöillä 

eturivin asuinalueen perusta. 

44 Träskändan kartanopuisto koki loistokautensa 

Aurora Karamzinin aikana. Se on 

Espoon kaupungin viikon puisto elokuussa. 

KIINTEISTÖT 

Pori entisti yli satavuotiaan 

kaupungintalonsa 6 

Raahessa kerrostalot 

muuttuvat rivitaloiksi 12 

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotukseen 

muutoksia 14 

Kakolan kiviselleistä kuoriutuu 

luksuskoteja 16 

ENERGIA 

Kunnat ja 16 prosentin 

päästövähennys 22 

Tietoa julkisten hankintojen 

energiankulutuksesta 24 

MAANKÄYTTÖ 

Arabianranta muuttuu takapihasta 

eturivin asuinalueeksi 26 

YHDYSKUNTA 

Kaupunkituotantoa ohjattujen 

neuvottelujen avulla 30 

Mervi Niemelä-Hytönen sai Itä- 

Suomen esteettömyyspalkinnon 33 

Vihervirtausten verkosto 

Suur-Helsinkiin 2050 34 

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME 

Suomen kuntatekniikan yhdistys 37 

Kuntien Putkimestarit 41 

UKTY 42 

VIHERYMPÄRISTÖ 

Helsinki, Espoo ja Vantaa 

esittelevät viikon puistoja 44 

VESIHUOLTO 

Miten päästä hajuista eroon 

viemärivesipumppaamoilla 50 

JÄTEHUOLTO 

Kuntien vastuuta jätehuollosta 

on lisättävä 55 

PALSTAT / KOLUMNIT 

Pääkirjoitus 5 

Rytilät/Pekka Rytilä: 

Ostosparatiisissa 21 

Kolumni/Mette Granberg: 

Asenneongelma 49 

LUKIJOILTA 

Tapio Vesiluoma: Kestävä 

suunnittelu – vain unelma 57 

Uutisia 58 

Henkilöuutiset 64 

Tapahtumia 66 

Palveluja 67 

lehti.kuntatekniikka.fi 

Kuntatekniikka 3/2008 

3

Tee oikea siirto, 

valitse ratkaisu! 

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität 

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi 

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. 

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, 

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. 

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu - 

ja huoltokin on helpompaa. 

Ultra V tuo potkua 

pumppaukseen! 

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät 

pumput täysin uudelle tasolle. 

Uskomattoman suorituskykyinen 

Ultra V pystyy jopa 100 metrin 

nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, 

lietteen sekä kiinteät aineet. 

Ultra V:n asennus ja huolto 

tapahtuvat huomattavasti uppopumppua 

helpommin, ja pystyt 

ennakoimaan pumpun käyttökustannukset 

tarkasti. 

Maahantuoja: 

SGN-tekniikka 

Kysy lisää! 

S.G. Nieminen Oy 

SGN-tekniikka 

PL 15, 02631 Espoo 

(09) 502 811 

www.sgnieminen.fi

lehti.kuntatekniikka.fi 

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI 

- Energia 

- Geotekniikka 

- Hankinta 

- Jätehuolto 

- Kiinteistöt 

- Kunnallistekniikka 

- Käyttö ja kunnossapito 

- Liikuntapaikat 

- Tietotekniikka 

- Vesihuolto 

- Väylät ja liikenne 

- Ympäristö 


3 / 2008 


on 

– Espoo 


tuo 


hyvä 

ratkaisu, 

35 puistoonsa, 

Marko 

Ruti 

Laura 

sanoo. 

Yli-Jama 

kertoo. sivu 

sivulla 

44 

36 

Turun komein 


tui vangeilta 

luksuskotien 


TOIMITUS 

Toinen linja 14, 00530 Helsinki 

Faksi (09) 771 2486 

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi 

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi 

Päätoimittaja DI Paavo Taipale 

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari 

Puh. 050 352 3155 

TOIMITUSNEUVOSTO 

Heikki Lonka 

Juhani Sandström 

Paavo Taipale 

TILAUKSET 

KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa 

Puh. (09) 771 2314 

tuula.vesa@kuntatekniikka.fi 

Vuodessa 8 numeroa 

Kestotilaus 65 € 

Vuosikerta 72 € 

Irtonumero 8,50 € 

ILMOITUKSET 

Suomen Business Viestintä Oy 

Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti 

PL 356, 00101 Helsinki 

Puh. 040 708 6640 

marianne.lohilahti@netti.fi 

TYÖPAIKKAILMOITUKSET 

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi 

Hinta 3,65 €/palstamm 

SIVUNVALMISTUS: 

Faktor Oy 

PAINOPAIKKA: 

Forssan Kirjapaino Oy 


Arabianrannan 


asuinalueen 


Aino-Maija 

Luukkonen: 



PORI 

pelasti 

palatsin sivu 6 

ISSN 1238-125X 

2. vuosikerta 

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT 

KL-Kustannus Oy/ 

Suomen Kuntaliitto ry 

Suomen kuntatekniikan 

yhdistys ry SKTY 

Kannen kuva: Jussi Partanen 


PÄÄKIRJOITUS 

Paavo Taipale 

paavo.taipale@kuntaliitto.fi 

Uuteen taloon 

” 

Matkani kotoa työpaikalle suuntautuu edelleen samaan taloon kuin aiemminkin. 

Jyhkeä punatiilifasadi suurine erkkeri-ikkunoineen tervehtii tulijaa totutun 

eleettömästi. Maaliskuun alusta olen kuitenkin tullut aamuisin myös uuteen taloon 

aloitettuani työskentelyn tämän lehden päätoimittajana. 

Olen tutustunut jo aiemmin tuntemaani lehtiyhtiön väkeen paremmin ja löytänyt 

itse talostakin uusia sopukoita. Ja jos ei nyt ihan uusia, niin ainakin uudistettuja. 

Koko KL-Kustannus Oy:n henkilöstö nimittäin siirtyi helmikuussa Kuntatalossa 

sisäänkäyntikerroksessa sijaitseviin uusiin tiloihin. 

Pian kolmekymppistä toimistotaloa voi siis ainakin henkilökohtaisena ajatusleikkinä 

remontoida vaihtamalla työtehtäviä talon sisällä. Tässä lehtemme numerossa 

esitellään konkreettisempia toimitilojen ja asuintalojen peruskorjaushankkeita. 

Näissä hankkeissa on keskeistä aistia nykyisten ja tulevien käyttäjien 

uudistuvat tarpeet, jotta tilat palvelisivat käyttäjiään mahdollisimman pitkään. 

Ainakin Raahessa 60–70-lukujen elementtikerrostalot vastannevat tämän päivän 

asukkaan odotuksiiin aiempaa paremmin pari kerrosta matalampina. 

Korjausrakentamishankkeissa on usein haasteena vanhojen rakenteiden ja arvokkaan 

arkkitehtonisen kokonaisuuden säilyttäminen samalla, kun esimerkiksi 

talotekniikka uudistetaan kokonaan. Porin kaupungintalon peruskorjaus on oiva 

esimerkki arvokohteen peruskorjauksesta. Kaupunki ansaitseekin kunniamaininnan 

renesanssilinnansa kunnostuksesta aikana, jolloin kiinteistöliiketoiminta 

näyttää muodostuvan yhä enemmän sijoittajien pelikentäksi. 

Kuntien liikelaitokset “pahan akselina” 

Euroopan komissio teki viime joulukuussa päätöksen nykyisen Destia Oy:n edeltäjän 

Tieliikelaitoksen asemasta alan markkinoilla. Ratkaisu näyttää innoittaneen 

eräät infra-alan toimijoiden edustajat kohtuullista kovempaan elämöintiin 

kuntien liikelaitosten olemassaoloa vastaan. Se ei liene paras tapa edistää kuntien 

infrapalvelumarkkinoiden avautumista. 

Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että siinä taistellaan olematonta vihollista 

vastaan. Kunnan liikelaitoksena infra-alalla toimivat tuotantoyksiköt eivät 

vastoin esitettyjä väitteitä kilpaile markkinoilla eivätkä tulle sitä tekemään. Niinpä 

kilpailuvääristymiäkään ei tällä alalla pitäisi syntyä. Paitsi sitten, jos yksityinen 

palvelutarjonta keskittyy liian harvoihin käsiin. 

SEURAAVAT NUMEROT 

AINEISTO ILMESTYY TEEMA 

Kuntatekniikka 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen 

Kuntatekniikka 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu 

Kuntatekniikka 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka 

Kuntatekniikka 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus 

Kuntatekniikka 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide 

5

Renesanssirakennuksen entistys oli kaupungilta 

kulttuurihistoriallinen uroteko 

PORIN PALATSI 

palasi loistoonsa 

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 

kulkee tyytyväisenä juuri entistetyn 

Junneliuksen palatsin pääsisäänkäynnin 

portaikossa. Rakennus on Suomen 

jopa upein uusrenesanssipalatsi. 

Se on loistokkaine koristeineen harvinaisuus 

pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

Vartijapatsaan lisäksi taloa suojaa 

nykyaikainen turvatekniikka. 

6 Kuntatekniikka 3/2008

KIINTEISTÖT 

Junneliuksen palatsi valmistui 1895 silloisten Aleksandrankadun ja 

Itäisen raatihuoneenkadun kulmaukseen. 

Yli satavuotias Porin kaupungintalo herättää 

eteläeurooppalaisen tunnelman. Siihen vaikuttavat 

kaarevat ikkunat, vinoruutuiset ulkoseinät, 

monet koristeet ja vekkulit gondolirenkaat, jotka 

Porissa ovat aina olleet vain silmän ilo. Rakennus 

on Junneliuksen palatsi, ja sana palatsi kuvaakin 

sitä mainiosti. Sisällä loisto vain paranee: 

koristeelliset kipsaukset ja maalaukset pakottavat 

kävelemään niska kenossa kattoja tiiraten. Vasta 

päätökseen saatu 2000-luvun suurremontti palautti 

talon alkuperäiseen muotoonsa. Arvotalon 

rakenteisiin on kuitenkin ammattiniksein 

piilotettu uusinta nykytekniikkaa. 

TEKSTIT Soila Ojanen 

KUVAT Jussi Partanen, Pentti Pere ja Tiina Salminen 

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija 

Luukkonen on yksi 

työntekijöistä, jotka muuttivat 

uudistuneeseen työpaikkaansa 

huhtikuussa. Muutto jää mieleen 

siksikin, että remontti saatiin viimeistelyjä 

vaille valmiiksi Porin 

450-vuotisjuhlaan, jota vietettiin 

maaliskuussa. 

Porin pomon omaa sisustussormea 

eivät talon muutokset kutittaneet, 

vaan hän jätti remontin 

kaikkine yksityiskohtineen ammattilaisten 

käsiin. 

Kaupunginjohtajan huoneen 

kalustuskaan ei juuri muutu. 

Pelkistetty työpöytä sekä kokouspöytä 

ja puoli tusinaa tuoleja 

ovat samat huonekalut, jotka 

olivat huoneessa jo ennen remonttia. 

Ne on nyt tosin hiottu 

ja lakattu. Kristallikruunukin on 

entinen. Luukkosta miellyttävät 

parannukset, joiden ansiosta ennen 

kaikuvan huoneen akustiikka 

pehmeni. 

Seinien ja maalausten entistäminen 

vaihtoi huoneen värityksen. 

Lisäksi sinne löytyi vaaleanpunertava 

kakluuni, joka oli 

ilmeisesti 1960-luvun pelkistävässä 

remontissa viety välivarastoon. 

Tuhannen tarinan talo 

Aino-Maija Luukkonen ei ole 

kronkeli. Jo ennen remonttia palatsin 

kulmahuone kelpasi hyvin. 

– Ihan siisti ja lämmin sisätila 

tämä oli ennenkin. Toisaalta talon 

kokoustekniikka oli vanhentunut, 

mikä haittasi hieman töitä. 


7

REMONTTI 

Kaupungintalon remonttibudjetti 

oli 8,4 milj. euroa. 

Kolmikerroksisen rakennuksen 

kerrosala on 3 070 m 2 ja 

kokonaisala 3 515 m 2 . Sen rakennustilavuus 

on noin 

15 250 m 3 . Rapattu kivitalo 

on muurattu tiilestä. 

Rakennuksen entistävän peruskorjauksen 

suunnittelu alkoi 

2003. 

Porin kaupunki sai ainutlaatuisen 

rakennuksensa korjausten 

suunnittelijoiksi arkkitehti 

Vilhelm Helanderin ja 

Museoviraston antikvaarisen 

asiantuntijan Pentti 

Pietarilan. 

Rakennuksen ulkopuoli 

Hallituskadun ja Raatihuoneenpuiston 

puolelta korjattiin 

2004–05, varsinainen entisöivä 

peruskorjaus aloitettiin 

2006. 

Tilojen käyttäjät muuttivat 

takaisin taloon huhtikuussa 

2008. 

Kaunis kakluuni koristaa toisen kerroksen kokoushuonetta, jossa maalari Kari-Pekka Terho vielä viimeistelee 

suurremonttia. Osa alkuperäisistä uuneista oli 1960-luvun remontissa siirretty varastoon, 

mutta ne saatiin pelastettua. Myös kaupunginjohtajan omaan huoneeseen löytyi roosa kakluuni. 

Pitkinä kuumina jaksoina täällä 

oli aika tukahduttavaa. Vaikka 

jäähdytystä ei nytkään asennettu, 

uskon koneellisen ilmastoinnin 

auttavan kuumuusongelmaan. 

Sen kesä näyttää, Luukkonen 

kuvaa työolojaan. 

Esimerkiksi dataprojektoria 

talon väki joutui ennen kuljettamaan 

kärryillä kohteesta toiseen. 

Nyt av-tekniikka on kiinteänä 

huoneissa, joissa sitä tarvitaan. 

Kaupunginjohtaja muistuttaa, 

ettei remonttia tehty vain nykyistä 

väkeä ajatellen vaan myös tuleville 

sukupolville. Kaikkiaan hän 

on erittäin tyytyväinen talon entistämiseen, 

jota tekivät maan 

huippukonservoijat. 

– Kaikki näyttää nyt upealta. 

On todella hienoja yksityiskohtia, 

kuten valtuustosalin parketti. 

Ovetkin ovat kauniita. Ruokasaleihin 

saimme uudet tapetit ja valaisimet, 

Luukkonen luettelee. 

Porin virallisena syntymäpäivänä 

maaliskuun alussa talossa 

oli avoimet ovet. Silloin 3 600 ihmistä 

kävi tarkastamassa remontin 

virkistämän ilmeen. 

– Vilkasta on muutenkin. 

Monet Porissa vierailevat yhteisöt 

haluavat tutustua palatsiin, 

Luukkonen kertoo. 

Hän sanoo itselleenkin avartuneen, 

miten monisyisesti talon 

historia kietoutuu tuhansien 

ihmisten henkilöhistoriaan. 

Vanhemmat muistavat yhä ajan, 

jolloin palatsi oli yksityisasuntona. 

Joku kertoo olleensa pikkutyttönä 

lähettinä Rosenlewin perheelle. 

Mielikuvia on yhtä monta 

kuin kertojia. 

– Minun huoneessani joku 

muisti kuivaharjoitelleensa potilaan 

kylvettämistä, kun talossa 

toimi jonkin aikaa sairaanhoito-oppilaitos, 

Luukkonen naurahtaa. 

Iloinen löytö lisäsi menoja 

Remontit harvoin sujuvat suunnitelmien 

mukaan. Porin kaupungintalon 

remontin noin kuuden 

miljoonan euron kustannusarvio 

oli alimitoitettu, ja kokonaiskustannukset 

nousivat noin 

8,4 miljoonaan euroon. 

Talon suurremonttiin kuului 

kolme isoa kokonaisuutta. Yksi 

oli tekniikan uusiminen ja sen 

piilottaminen vanhan talon rakenteisiin. 

Toinen kokonaisuus olivat 

monet rakennustekniset muutokset, 

muun muassa talon tukirakenteiden 

tarkastaminen sekä 

uusien vessojen ja kertaalleen 

poistettujen parvekkeiden uudelleen 

rakentaminen. Liikuntaesteisiä 

palvelemaan saatiin uusi 

hissi. 

Kolmas iso kokonaisuus oli 

entistäminen. Sitä tekivät eri 

puolilta Suomea Poriin kootut 

huippuammattilaiset. 

Kokonaisuuden muutosten 

lopulliset suunnitelmat hoiti helsinkiläinen 

professori, arkkitehti 

Vilhelm Helander. Hän laati 

jo 2000-luvun alussa toimenpideohjelman 

kaupungintalon 

korjaamiseksi. Silloin ajatuksena 

oli, että remonttia voisi tehdä pala 

kerrallaan. 

– Työ paisui kuitenkin jatkuvasti. 

Teimme lopulta suuren 

suunnitelman kertaremonttiin, 

joka tyhjensi talon, Vilhelm Helander 

kertoo. 

Talo yllätti korjaajansa. Se oli 

1960-luvulla peruskorjattu ajalle 

ominaiseen suoraviivaiseen tyyliin. 

Koristemaalauksia oli maa- 

Niin pääportaikon kattomaalauksen 

kuin muutkin koristemaalaustyöt 

teki alun perin Suomen 

tunnetuimpiin kuuluva koristemaalausliike 

Salomon Wuorio. 


KIINTEISTÖT 

Komea sisäänkäynti toivottaa tulijan tervetulleeksi, mutta Aino-Maija Luukkonen korostaa ehostuneen estetiikan lisäksi talon 

toiminnallisia parannuksia. Talon toiseen päähän rakennetut uudet hissit helpottavat liikuntaesteisten kulkua ja ruokatavaroiden 

kuljetusta keittiöön. 

Junnelius haki palatsilla vaimon 

suvun suosiota 

Kuvioidun tiilijulkisivun pintaremontti 

alkoi jo 2005. 

Nykyisen Hallituskadun puoleinen koristeellinen 

ovi on pääsisäänkäynti palatsiin. 

Porin raatihuoneenpuiston kupeessa 

pörhistelee remontin jäljiltä upeakuntoinen 

Junneliuksen palatsi, joka on ollut 

Porin kaupungintalona vuodesta 1962. 

Venetsialaistyylisen renesanssipalatsin 

rakennuttivat aikoinaan apteekkari 

Robert Junnelius ja konsuli Hugo Rosenlew. 

Leena Teinilä-Huittisen Vanha Pori 

-kirjassa (1978) arvellaan, että oululaisen 

tervaporvarin pojalla Robert Junneliuksella 

oli yltiökomean palatsin rakennuttamiseen 

inhimillinen motiivi. Hän 

halusi saada vaimonsa perheen, Rosenlewin 

mahtisuvun, vakuuttuneeksi tuoreesta 

vävypojasta. 

Palatsin suunnitellut arkkitehti August 

Krook otti rakennuttajien käskystä 

estetiikalleen vauhtia Italiasta asti. Tulos 

valmistui 1895, jolloin talosta tuli Porin 

historiallisesti arvokkaan vanhan kivikaupungin 

kohokohta. Vielä nykyäänkin 

palatsin arvioidaan olevan Suomen 

komeimpia ns. uusrenesanssikauden rakennuksia 

pääkaupungin ulkopuolella. 

Huoneissa olevat runsaat koristemaalaustyöt 

teki aikoinaan Suomen ehkä 

tunnetuin koristemaalausliike Salomon 

Wuorio. Ne ovat rakennuksen kulttuurihistoriallisesti 

arvokkainta antia. 

Työtä vaativaa asumista 

Alkuun palatsin kolmessa kerroksessa 

asuivat Junneliuksen, Rosenlewin ja von 

Frenckellin perheet. 

Huoneissa oli paksut ruusukuvioiset 

kokolattiamatot, jotka palvelusväki tomutti 

Kokemäenjoen jäällä harvakseen 

eli ei edes vuosittain. Korkeat huoneet 

vaativat uurasta lämmittämistä. 

Rakennuksessa toimi aikoinaan myös 

Vaasan pankki, ruotsinkielisen Björneborgs 

Tidning -lehden toimitus ja sairaanhoito-oppilaitos. 

Sittemmin epäkäytännölliseksi 

koettu rakennus aiottiin jopa 

purkaa 1950-luvulla. 

Porin kaupunki osti rakennuksen 

1962. Pisimpään talon asukkaana oli 

Junneliuksen langon Erik Rosenlewin 

leski Karin, joka halusi jäädä palatsiin, 

vaikka se muuttui pääosin virastoksi. 

Yläkerran yksityishuoneistossa asunut 

leskirouva kuoli 1968. 


9

KIINTEISTÖT 

Kolmannen kerroksen ruokasalin katto on erityisen koristeellinen. Konservointia tekivät maan huippuosaajat. Koristemaalauksista osa 

voitiin säilyttää alkuperäisinä, osa pinnoista paikattiin. Ylimaalattuja pintoja retusoitiin alusta asti. 

lattu umpeen hillittyä virastomaisuutta 

tavoitellen. Ikkunoita 

ja ovia oli muurattu umpeen. Yllättäen 

esimerkiksi valtuustosaliin 

rakennettujen kasettikattojen 

alta paljastuivat upeat kattomaalaukset. 

– Näin entistettävät kohteet 

lisääntyivät. Aluksi arvioimme 

maalauksia olevan kymmenkunta. 

Niitä olikin yli 30. Iloinen löytö 

lisäsi tietenkin kustannuksia, 

Helander kertoo. 

Porin kaupungintalo on kokeneen 

arkkitehdin työuran kiinnostavimpia 

kohteita. 

– Tämä on urallani yksi merkkipaalu. 

Vertaan sitä yli 10 vuotta 

sitten toteutettuun Säätytalon 

remonttiin Helsingissä. Junneliuksen 

palatsi on lähes Suomen 

upein uusrenessanssipalatsi – ja 

todellinen harvinaisuus Helsingin 

ulkopuolella. 

Arkkitehti joutuikin usein 

lähtemään hälytysluonteisesti 

tekemään päätöksiä siitä, miten 

yllättäviin löytöihin suhtaudutaan. 

– Toisaalta sain nivottua matkaan 

myös omia pikkuretkiä, 

vaikkapa korvasienten tai kivitattien 

etsiskelyä, Helander naurahtaa. 

Kunto ennakoitua 

heikompi 

Rakennuksen purkutyöt paljastivat 

huomattavia lahovaurioita 

välipohjissa. 

Lisäksi keväällä 2007 sattui 

lämpöjohtoverkostossa vuoto. Se 

huomattiin heti, ja vesivahingoilta 

vältyttiin. Vuoto pakotti lämpöjohtoverkoston 

uudelleen arviointiin: 

verkosto pattereineen 

päätettiin uusia. 

Nämä yllätykset lisäsivät työtä, 

hidastivat aikataulua ja nostivat 

kustannuksia. Alun perin remontin 

piti olla valmis jo syksyllä 

2007. 

Kohteen rakennuttajana toimi 

kaupungin puolesta Mauno 

Aaltonen. Hänen lisäkseen kaupungin 

omaa väkeä työmaalla 

oli vain kourallinen, sillä iso työmaa 

olisi imenyt liikaa resursseja 

kaupungin tavallisista kohteista. 

Työn tekivät pääosin ulkopuoliset 

yritykset. 

– Kaupungin työntekijöistä 

kohteessa oli vain pari, kolme 

konservoijaa. Lvi-, sähköja 

maalaustöiden valvojat olivat 

myös kaupungilta. Silti parhaimmillaan 

väkeä talossa työskenteli 

lähes 80 henkeä, Aaltonen ynnää. 

Pääurakoitsijana oli MVR-Yhtymä, 

jolle aliurakoita teki kymmenkunta 

eri alan yritystä. 

– Osin kustannuksia lisäsi talon 

ennakoitua heikompi kunto, 

mutta tässä ajassa myös rakennuskustannukset 

nousevat, Aal- 

Valtuustosalissa kattojen keskiosiin oli saatava valtava määrä 

valaistusta ja teknisiä laitteita. Tilaa madaltanut 1960-luvun 

kasettikatto uhrattiin, kun sen alta löytyi yllättäen upeita 

koristemaalauksia. Ikkunasta näkyy osa toista 

porilaista arvorakennusta: raatihuoneen torni. 


tonen sanoo. 

Hän korostaa remontin helpottaneen 

liikuntarajoitteisten 

kulkua talossa. Nyt taloon saatiin 

vihdoin hissi, johon myös pyörätuoli 

mahtuu kunnolla. 

Nykytekniikka piiloon 

Talotekniikkaa hoitaville yrityksille 

yli satavuotias kaunotar on 

haaste. Lvi-töiden suunnitteluun 

vaikuttaa se, ettei kunnollisia tiloja 

reiteille ole olemassa, vaan ne 

pitää loihtia ja saada kuitenkin visusti 

piiloon. 

– Harvoin teemme työtä, jossa 

jokaista yksityiskohtaa valvovat 

arkkitehdit ja Museovirasto, 

osastopäällikkö Arto Huumonen 

ilmastoinnista vastaavasta 

K.T. Tähtinen Oy:stä kertoo. 

Arkkitehdit tarkastivat esimerkiksi 

jokaisen ilmastointiventtiilin 

paikan. 

– Suunniteltu venttiilinpaikka 

saattoi siirtyä vaikkapa 10 senttiä, 

jos se pisti liikaa silmään. Jokainen 

yksityiskohta on hiottu, Huumonen 

kuvaa. 

Taloon asennettiin nykyaikaiset 

tulo- ja poistoilmalaitteet, 

mutta ei jäähdytystä, joka ei vielä 

ole kovin yleinen laite kotimaisissa 

virastoissa. 

Putkiurakasta vastanneen 

LVI-Helin Oy:n työ alkoi, kun 

seinät, lattiat ja katot avattiin ja 

rakenteiden sisään asennettiin 

uusi putkisto. 

– Periaatteessa kaikki oli ihan 

tavallista lvi-materiaalia, mutta 

toki ainutlaatuinen kohde teki 

työstä haasteellista, lvi-insinööri 

Sami Rakkolainen sanoo. 

Putkiurakka myös paisui kolmanneksella 

kesken työn, kun 

vuoto pisti suunnitelmat uusiksi. 

Putket piilotettiin rakenteisiin, 

sillä talon arvokkaaseen yleisilmeeseen 

eivät pinta-asennuksina 

vedetyt putket istu. 

– Toisaalta työtä teimme myös 

erityisellä tarkkuudella. Koeponnistuksiakin 

tehtiin yhteensä 15– 

20, Rakkolainen selvittää. 

Kamera seuraa ja suojaa 

Myös turvatekniikka ja paloilmoittimet 

piti piilottaa. Toisaalta 

monirytminen talo vaati oman 

turvafilosofiansa. Palopainikkeiden 

pitää näkyä, vaikka katossa 

olisikin komea koristemaalaus. 

Tavallinen virastotalo on selkeästi 

virka-aikainen, mutta kaupungintalolla 

on valtuuston iltakokouksia, 

joihin on kaikille vapaa 

pääsy. 

– Se aiheutti lisähaasteen kulunvalvonnalle, 

joka halutaan 

hoitaa käyttäjälle mahdollisimman 

näkymättömästi ja hienotunteisesti, 

turvaurakasta vastanneen 

Satasecurity Porin Lukko 

Oy:n toimitusjohtaja Jukka 

Kehusmaa kuvaa. 

Talossa oli aiemminkin hyvä 

järjestelmä, joka nyt uusittiin. 

Kamerat ja erilaiset ilmaisimet 

tarkkailevat talon elämää. 

Jos voro rikkoo ikkunan, särkymisen 

ääni ja paineenmuutos hälyttävät 

apua. 

Kehusmaa kiittelee urakkaan 

osallistuneiden yritysten hyvää 

yhteistyötä. 

– Kaikki ymmärsivät toisiaan, 

vaikka prosessi yksityiskohtineen 

oli pitkä. 

Kapellimestarina toiminut 

arkkitehti Vilhelm Helander on 

suururakkaan tyytyväinen. 

– Porin kaupunki antoi arvoa 

Junneliuksen palatsille. Se 

oli kulttuurihistoriallinen uroteko. 

 

Erityisasumisen 

viherympäristöt 

-kilpailu 2008 

Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti 

järjestävät ympäristöministeriön tuella 

ERITYISASUMISEN VIHERYMPÄRISTÖT 

-KILPAILUN 

Kilpailun tarkoituksena on innostaa erityisasumisen 

asukkaita ja työntekijöitä sekä erityisasumisympäristöjen 

suunnittelijoita, toteuttajia ja ylläpitäjiä 

viherympäristöjen arvostamiseen. 

Tavoitteena on Vihervuonna 2008 valita ja tuoda 

julkisuuteen eritysasumisen ympäristö, jossa on 

esimerkillisellä tavalla suunniteltu, rakennettu ja 

hoidettu viherympäristö. 

Erityisasumisella tarkoitetaan monenlaisia erityisryhmiä: 

ikääntyviä, asunnottomia, nuoria ja liikuntarajoitteisia. 

Kilpailuun voivat esittää ehdotuksiaan 

kunnat, valtionhallinto, muu yhteisö, yritys tai 

yksityinen henkilö. 

Kilpailuehdotukset kilpailulomakkeelle laadittuina ja 

liiteasiakirjoineen tulee toimittaa Suomen Kuntaliittoon 

20.6. mennessä. Tulokset julkistetaan 10.9. 

Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla. 

Kilpailusäännöt ja ohjeet kilpailuasiakirjoista 

löytyvät Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net /yty. 

Lisätietoja kilpailusta antaa Kuntaliitossa 

Markku Axelsson, puh. 050 564 1768. 

KILPAILUN PALKINTOLAUTAKUNTA: 

Toimitusjohtaja Risto 

Parjanne, Suomen Kuntaliitto 

(puheenjohtaja) 

Päätoimittaja Olli Havu, 

Kuntalehti 

Yliarkkitehti Timo Saarinen, 

ympäristöministeriö 

Toimitusjohtaja Pekka 

Leskinen, Viherympäristöliitto 

Kaupunginpuutarhuri 

Timo Koski, Kaupunginpuutarhurien 

Seura 

Maisema-arkkitehti 

Camilla Rosengren, Suomen 

maisema-arkkitehtiliitto 

Arkkitehti 

Markku Axelsson, 

Suomen Kuntaliitto 

Kuntaliitto 

Kommunförbundet 


11

Raahen ratkaisu tyhjien vuokratalojen ongelmaan 

KERROSTALOT MUUTTUVAT 

TEKSTIT Pekka Moliis 

KUVAT Harri Hagan 

Kiinteistö Oy Kummatin 

ongelmat ovat tuttuja. 

Kun työpaikat Raahen 

suurimmalla tehtaalla 

vähenivät, niin samaan 

aikaan väheni vuokraasuntojen 

tarve. Tyhjien 

vuokra-asuntojen kimppuun 

on Raahessa käyty 

tyhjentyneitä kerrostaloja 

mataloittamalla. 

Saneeraushankkeen alkuvaiheessa 

lyödään kaksi kärpästä yhdellä 

iskulla, sillä ilman mataloittamista 

taloihin olisi pitänyt peruskorjauksen 

yhteydessä rakentaa 

hissit. 

– Mataloittaminen koskee nelikerroksia 

taloja, joissa osa talosta 

jää kaksikerroksiseksi ja loppuosa 

kustakin talosta madalletaan 

yhden kerroksen korkuiseksi. 

Mataloittamisella vältyttiin 

hissien rakentamisella. Kun 

ensimmäisessä vaiheessa on saneerattavana 

kolme taloa, joissa 

kussakin on kolme rappua, niin 

200 000 euron hissihinnalla pelkkä 

hissien rakentaminen olisi tullut 

maksamaan 1,8 miljoonaa euroa, 

kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja 

Leo Sassi laskeskelee. 

Neljännes tyhjillään 

Kummatin alueen vuokrahuoneistoista 

noin 25 prosenttia on 

ollut jatkuvasti tyhjillään. Ensimmäisessä 

vaiheessa Raahessa saneerataan 

kolme taloa, joista tulee 

3,5 miljoonan kustannukset. 

Koko Kummatin alueella saneerauksen 

kohteena on 13 taloa, 

ja kustannusarviohaarukka 

on 17–20 miljoonaa. Mittavan 

hankkeen arvioidaan vievän 

seitsemän vuotta. 

– Ensimmäiset kolme taloa 

valmistuvat tämän vuoden lopussa. 

Tässä vaiheessa asuntojen 

määrää putoaa noin 30:lla. Yhteen 

taloista tulee myös osin käyttötarkoituksen 

muutos, kun kiinteistöyhtiö 

muuttaa sinne omat 

toimintonsa, Sassi kertoo. 

Saneerauksen yhteydessä kiinteistöille 

on haettu vapautus aravarajoituksista. 

Remontin myötä 

huoneistojen vuokrataso nousee 

nykyisestä seitsemästä eurosta 

hieman yli kymmeneen euroon. 

– Uudet asukkaat löytyvät nykyisistä 

asiakkaistamme. Neliövuokrat 

nousevat aina remontin 

yhteydessä. Saamme saneerauksella 

lisää pieniä asuntoja, joille 

on aina kysyntää, Sassi muistuttaa. 

Uutta Suomessa 

Rautaruukin terästehtaan syntymisen 

myötä 1960–70-luvuilla 

rakennettiin Raaheen ja erityisesti 

Kummatin alueelle runsaasti 

vuokra-asuntoja. Vuodet vierivät, 

eivätkä asunnot enää täytä tämän 

päivän laatukriteerejä. 

Alueen peruskorjaus oli väistämättä 

edessä, ja samalla haluttiin 

leikata pois ylimääräistä 

vuokra-asuntokapasiteettia. 

Kummatin alueella on noin 350 

asuntoa, joista 120 poistuu saneerauksen 

myötä. 

– Mataloittamisen ohella huoneistokokoja 

muutetaan ja osa 

asunnoista jaetaan 33–44 neliön 

yksiöiksi. Asunnot käyvät läpi 

täyden peruskorjaukseen. Osaan 

asunnoista tulee sauna, Leo Sassi 

selvittää. 

Ajatus kerrostalojen osittaisesta 

purkamisesta ja niiden muuntamisesta 

rivitaloiksi herätti melkoisesti 

keskustelua. Ennakkoluulot 

mallia kohtaan olivat suuret, 

mutta valmistelun edetessä 

avoimella keskustelulla ja tiedottamisella 

asiat saatiin hoidettua. 

– Ennakkoluulot olivat kauheat. 

Ihmisillä oli mitä ihmeellisimpiä 

luuloja asioista. Kaikki 

sujui kuitenkin niin kuin etukäteen 

ajateltiin. Kun elementit oli 

nosturilla paikalle nostettu, niin 

nosturilla ne saatiin myös pois, 

Sassi toteaa. 

Kierrätys kunniassa 

Purkutyölle urakoitsijaa valittaessa 

hankkeessa painotettiin teknistä 

osaamista 60 prosenttia ja 

hintaa 40 prosentin painoarvolla. 

Purkutyön kustannukset ovat olleet 

vajaat 60 euroa neliöltä. 

Purkutyössä talteen otettu 


KIINTEISTÖT 

RAAHEN KUMMATTI 

ARA:n käyttöasteprojekti, kohteena 

Raahen kaupungin suurimmaksi 

osaksi omistama Kiinteistö 

Oy Kummatti 

Laajuus: 13 kerrostaloa, 364 

huoneistoa, käytöstä poistetaan 

120 huoneistoa 

Kohteet rakennettu 1967–80 

Saneerauskustannukset: 

– koko hankkeen kustannusarvio 

17–20 milj. € 

– ensimmäisen vaiheen kustannukset 

(3 taloa) 3,5 milj. € ja 

1 223 €/m 2 

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto 

Harri Hagan 

Toteutus: Rakennusliike 

Lehto Oy 

Kuvat kertovat, miten Raahen kaupungissa Ratsukatu 7B kuoriutuu kerrostalosta rivitaloksi: 

vas. alkuperäinen hahmo, purkukuva ja piirros tulevaisuudesta (syksyllä 2008). 

RIVITALOIKSI 

rakennusmateriaali on pystytty 

kierrättämään. Vain pieni määrä 

lasivillaa on viety kaatopaikalle. 

– Kaikki purettu rakennusmateriaali 

on kierrätetty. Seinäelementeistä 

on rakennettu navettoja 

ja sikaloita, välipohja on murskattu 

maanrakennusaineeksi ja metallit 

myyty rautakauppiaille, Leo 

Sassi kertoo. 

Haastava kohde 

Kohteen suunnittelusta järjestetyn 

arkkitehtikilpailun voitti 

Arkkitehtitoimisto Harri Hagan 

Helsingistä. Kokeneelle ja arvostetulle 

suunnittelijalle työtehtävä 

on ollut mielenkiintoinen. 

– Suomessa ei ole tehty tämäntyyppistä 

ratkaisua, ja muuallakin 

maailmassa tällaiset kohteet 

ovat hyvin harvinaisia. Ruotsissa 

on kyllä purettu, mutta sielläkään 

ei ole tämänkaltaista palapeliratkaisua 

tehty, arkkitehti 

Harri Hagan kertoo. 

Kohteen suunnittelija kannustaa 

rakennuttajia entistä enemmän 

rohkeisiin ratkaisuihin. 

– Kummatti on mielenkiintoinen 

kohde, kun haetaan uutta ilmettä 

ja houkuttelevuutta nukkuvalle 

lähiölle. Tällaisia 70-luvun 

uutta ilmettä kaipaavia vuokralähiöitä 

on paljon. 

Harri Haganin mielestä Suomessa 

pitäisi tehdä enemmän 

koerakentamista. 

– Hyvä kello kauas kuuluu ja 

itse nähtynä erilaiset koekohteet 

ovat paljon konkreettisempia, 

kuin paperilla olevat suunnitelmat. 

Uskon Kummatista tulevan 

hyvän esimerkin siitä, mitä näille 

vanhoille lähiöille voidaan tehdä, 

Hagan vakuuttaa. 

Tyhjiä vuokra-asuntoja tuplasti arvioitua enemmän 

Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus 

(ARA) selvittää vuosittain 

tyhjien vuokra-asuntojen 

määrää kunnille tehtävällä kyselyllä. 

Määrä on ollut viime vuosina 

noin 4 000–5 000 asuntoa. 

Todellisuudessa ongelma on suurempi. 

– Samalle määrälle tyhjiä asuntoja 

kunnat hakevat vapautusta 

aravarajoituksista, ja tätä kautta 

markkinoilta poistuu runsaasti 

asuntoja. Tyhjiä vuokra-asuntoja 

löytyy tuplamäärä viralliseen 

määrään verrattuna, Kuntaliiton 

erityisasiantuntija Eero Hiltunen 

arvioi. 

Keinot ovat olleet monia, kun 

tyhjien vuokra-asuntojen problematiikkaan 

on puututtu. Pari huonetta 

pois käytöstä ja kolmiosta 

tulee yksiö, vuokra-ale, koipussiin 

laittoon, kunnostaminen ja myynti 

ulkopuolisille ovat eräitä keinoja 

pitkältä listalta. 

– Tärkeintä on puuttua ongelmaan 

pikaisesti. Vetkutellessa 

ongelmat vain kasvavat. Esimerkiksi 

ns. koipussiin pannun vuokratalon 

kohdalla säästetään vain 

– Vuokra-asuntojen ylitarjonta 

johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen, 

Eero Hiltunen 

sanoo. 

Seppo Haavisto 

40 prosenttia kustannuksista, Hiltunen 

korostaa. 

Tyhjät vuokra-asunnot säteilevät 

vaikutustaan koko asuinympäristöön. 

– Vuokra-asuntojen ylitarjonta 

johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen. 

Kun vuokratulot 

jäävät vajaiksi, niin talon kunnossapitoon 

ei enää riitä rahaa. 

Huonokuntoiseen taloon taas ei 

löydy uusia vuokralaisia. Tilanne 

menee koko ajan huonompaan 

suuntaan, Eero Hiltunen muistuttaa. 


13

KIINTEISTÖT 

Alv:n tarkistusoikeus ja -velvollisuus ostajalle 

KIINTEISTÖINVESTOINTIEN 

arvonlisäverotukseen muutoksia 

Arvonlisäverolaki on 

muuttunut vuoden 

2008 alusta. Muutokset 

koskevat kiinteistöinvestointien 

eli 

uudisrakentamisesta 

ja perusparantamisesta 

tehtäviä arvonlisäverovähennyksiä 

ja -palautuksia. 

Annika Suorto 

kehittämispäällikkö, kuntatalous 

Kuntaliitto 

Rakentamisesta ja perusparantamisesta 

saa edelleen vähentää 

arvonlisäverot, jos kiinteistö 

on vähennykseen tai kuntapalautukseen 

oikeuttavassa käytössä. 

Oikeus vähennykseen tai kuntapalautukseen 

ei ole muuttunut lakimuutoksen 

yhteydessä. Kiinteistön 

käyttötarkoituksen muutoksesta 

saattaa edelleen seurata 

arvonlisäveroseuraamuksia. Menettely 

on kuitenkin muuttunut 

merkittävästi monilta osin. 

Uusien säännösten myötä 

kiinteistön myynnin yhteydessä 

pääsääntö on, että myyjä ei joudu 

palauttamaan tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä 

tai -palautuksia. 

Kiinteistöinvestointien valmistumisesta 

seuraa kymmenen vuoden 

tarkistuskausi, jonka aikana 

tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä 

tulee tarkistaa, jos käyttötarkoitus 

muuttuu. 

Entisen lainsäädännön mukainen 

viiden vuoden saastumisaika 

on nyt korvattu kymmenen 

vuoden tarkistuskaudella. Kiinteistön 

luovutuksen yhteydessä 

myyjä ei tee arvonlisäverotarkistusta, 

ellei toisin sovita. 

Laki lähtee siitä, että arvonlisäveron 

tarkistusoikeus ja -velvollisuus 

siirtyvät ostajalle. Jos 

kiinteistön käyttötarkoitus ei luovutuksen 

yhteydessä muutu vähennys- 

ja palautusrajoitteiseen 

käyttöön, ei myynnin yhteydessä 

tarvitse palauttaa tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä. 

Ostaja on velvollinen palaut- 

AVANT - juuri oikean kokoinen ! 

Suomalainen huipputuote 

• Tehokas, voimakas ja ulottuva 

• Huippuluokan ergonomia 

• Erinomainen ketteryys 

• Monikäyttöinen 

- yli 60 työlaitetta 

• Runko-ohjattu 

- ei vaurioita nurmikkoa 

• Portaaton voimansiirto 

• Hydraulinen neliveto 

• Mahtava työntövoima 

• Helppo ajaa 

• Alhaiset 

käyttökustannukset 

AVANT TECNO OY 

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI 

Puh. (03) 347 8800 

Fax (03) 348 5511 

e-mail: sales@avanttecno.com 

www.avanttecno.com 


“Uusien säännösten merkittävä 

uudistus on se, ettei mahdollisia 

arvonlisäveropalautuksia 

tarvitse tehdä täysimääräisenä 

vaan niissä otetaan huomioon 

ajan kuluminen.” 

CF ECHO II - 

TAATTUA TARKKUUTTA 

tamaan myyjän alun perin tekemiä 

vähennyksiä, jos ostaja 

muuttaa kiinteistön käyttötarkoituksen 

vähennysrajoitteiseksi 

tarkistuskauden aikana. Alkuperäinen 

tarkistuskausi jatkuu siis 

kiinteistön luovutuksen jälkeen, 

ja ostaja vastaa loppuajan tarkistuksista. 

Tarkistuskausi riippuu 

valmistumisajankohdasta 

Tarkistuskausi on 1.1.2008 jälkeen 

valmistuneiden kiinteistöinvestointien 

osalta kymmenen 

vuotta. 2004–07 valmistuneiden 

kiinteistöinvestointien 

osalta tarkistuskausi on kuitenkin 

viisi vuotta. 

Uusien säännösten myötä verovelvollisella 

on myös mahdollisuus 

saada tarkistuskauden aikana 

lisävähennyksiä, jos kiinteistön 

käyttötarkoitus muuttuu 

vähennysrajoitteisesta verolliseen 

tai kuntapalautukseen 

oikeuttavaan käyttöön. 

Uusien säännösten merkittävä 

uudistus on se, ettei mahdollisia 

arvonlisäveropalautuksia 

tarvitse tehdä täysimääräisenä 

vaan niissä otetaan huomioon 

ajan kuluminen. Vuosittain 

palautetaan vain 1/10 tehdyistä 

vähennyksistä (2004–07 valmistuneiden 

kiinteistöinvestointien 

osalta 1/5). 

Myyjän tekemä kertatarkistus 

mahdollinen 

Arvonlisäveron tarkistusoikeus 

ja -velvollisuus siirtyvät siis pääsääntöisesti 

ostajalle. Joissain tapauksissa 

voi kyseeseen kuitenkin 

tulla kertatarkistus, jonka 

myyjä tekee. Sellainen tilanne 

tulee kysymykseen esimerkiksi 

silloin, kun kiinteistö myydään 

vähennys- ja palautusrajoitteiseen 

käyttöön. 

Kertatarkistustilanteessa 

myyjä palauttaa valtiolle koko 

jäljellä olevan tarkistuskauden 

edellyttämät arvonlisäverot. 

Muutokset huomioon 

myös vuokrakiinteistöissä 

Vuokrattujen kiinteistöjen osalta 

arvonlisäveron tarkistusoikeus 

ja -velvollisuus ovat vuokranantajalla 

eli kiinteistön omistajalla. 

Jos kiinteistö siirtyy verollisesta 

käytöstä verottomaan, on vuokrankin 

oltava veroton. Vuokranantajan 

on silloin palautettava 

tarkistuskauden aikana mahdolliset 

kiinteistöinvestoinneista vähennetyt 

arvonlisäverot. 

Vastaavasti jos kiinteistön 

käyttö muuttuu verolliseksi, 

vuokranantajalla on oikeus tehdä 

lisävähennyksiä mahdollisista 

kiinteistöinvestointien arvonlisäveroista. 

Kunnilla ja kuntayhtymillä 

on suunnitteilla monia hankkeita, 

joissa kiinteistöjen arvonlisäverotus 

on syytä ottaa huomioon. 

Etenkin sosiaali- ja terveystoimessa 

saattaa tulla tilanteita, 

joissa on palautettava tehtyjä 

kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä. 

Nämä 

seikat on hyvä ottaa huomioon 

kustannusarvioissa. 

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksen muutosta 

on selostettu yksityiskohtaisemmin 

Verohallituksen ohjeessa, joka on 

Verohallituksen sivuilla www.vero.fi/ 

artikkeli/5930. 

CF ECHO II on ultraäänitoiminen 

lämpömääränlaskin, joka 

säilyttää tarkkuutensa ja herkkyytensä 

muuttumattomana 

koko pitkän elinkaaren ajan. 

Vaivaton huollettavuus, monipuoliset 

toiminnot sekä käyttäjäystävällinen 

tiedonkeruu tekevät 

CF ECHO II:sta luotettavan 

kumppanin niin pien- ja 

kerrostaloissa kuin myös teollisuudessa 

ja julkisissa rakennuksissa. 

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI 

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com 

www. sgps.fi 


15

Suunnitteilla oleva kaava sallii joidenkin sellien väliseinien purkamisen, 

jolloin tilalle syntyisi tilavia perheasuntoja. Suunnittelukuvan asunnosta 

aukeaa Turun komein näköala. 

Kakolan ovet avattiin huhtikuussa opastetuille turistiryhmille, 

sillä keskusvankilan arvokkaat rakennukset ja 

ihmiskohtalot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta. 


KIINTEISTÖT 

Keskusvankilan alueelle jopa 1 500 asukasta 

KAKOLAN KIVISELLEISTÄ 

kuoriutuu luksuskoteja 

Kakolan vanha keskusvankila on tyhjentynyt 

asukkaista, ja tilalle kaavaillaan 

viihtyisää kaupunginosaa. Turun rakennushistoriallisesti 

arvokkaasta keskustasta 

vapautuu 20 hehtaaria maata, jonne 

suunnitellaan asuntoja ja palveluja. 

Samalla pitäisi kunnostaa 1800-luvulta 

olevat suojellut vankilarakennukset 

uuteen käyttöön. 

TEKSTI Sari Järvinen 

KUVAT Lennart Holmberg ja Helin & Co Arkkitehdit 

Turun kaupungin asemakaavapäällikkö 

Timo Hintsasella on 

lapsuusmuisto Kakolanmäen vankilan 

ulkopuolelta. Aurinkoisena 

päivänä vahvimmat vangit vetivät 

itsensä ylhäällä oleviin länsisellin 

ikkunoihin. Kauempaakin Hintsanen 

erotti tatuoidut käsivarret, kun 

vangit katselivat Airistolle aukeavaa 

maisemaa. 

Vankilasta aukeava näkymä on 

yhä Turun komein näköala. Vangit 

jättivät sellinsä viime syksynä, 

ja nyt mäelle suunnitellaan monipuolista 

asuinaluetta, melkeinpä 

kokonaista kaupunginosaa. Maisema 

halutaan avata kaikille kaupunkilaisille. 

Neljänsadan vangitun tilalla 

Kakolanmäellä saattaa asua vuonna 

2014 jopa 1 500 asukasta. Siellä 

voi sijaita mm. hotelli, ravintola, 

toimistoja, terveyspalveluja ja vanhainkoti. 

Suunnitteilla olevaan kaavaan 

kerrostaloille on varattu lähes 

60 000 kerrosneliömetriä. 

Vehreiden jalopuiden välistä 

kulkee virkistysreitti, jota pitkin 

kaupunkilaiset voivat jatkossa 

kävellä keskustan suunnasta satamaan. 

Funikulaari, maisemahissi 

kuljettaa mäen päälle ne, jotka eivät 

jaksa kävellä. 

– Palvelulinjan bussin on suunniteltu 

tulevan mäen päälle. Muuten 

rinteestä tulee autoton. Parkkiluola 

sijoitetaan Kakolan alle kallion 

sisään, Hintsanen kertoo. 

Mäen sisässä sijaitsee jo Turun 

seudun jätevedenpuhdistamo. 

Louhittavaa kalliossa on kuitenkin 

sen verran, että parkkitilat 

voidaan sinne myös sijoittaa. Suurin 

haaste Kakolassa komeileekin 

mäen päällä: suojellut rakennukset 

tulisi säilyttää, mutta sulauttaa 

uuteen käyttöön. 

Suojelun ei tarvitse 

olla rasite 

Turussa on enemmän suojeltuja 

rakennuksia kuin millään muulla 

paikkakunnalla Suomessa. Voisi 

luulla, ettei se uudisrakentamisen 

kannalta välttämättä ole innostava 

tieto. Turussa on kuitenkin totuttu 

elämään vanhan kaupungin vaatimusten 

kanssa. 

– Suojelu ei ole rasite, sillä meillä 

se on käännetty voimavaraksi. 

Historia on Turun valtti, Hintsanen 

sanoo. 

Kakolanmäellä uuden ja vanhan 

yhdistämistä on pohjustettu 

yhteistyössä Museoviraston kanssa, 

joka suojelee Senaatti-kiinteistöjen 

omistamaa 1850-luvulla rakennettua 

vankilaa. Rakennuksia 

aiotaan hyödyntää muuttamalla 

niiden käyttötarkoitusta, mutta 

samalla pyritään säilyttämään 

kulttuurihistoriallisesti arvokas 

kohde. 

Päiväsellin osalta se tarkoittaa 

esimerkiksi sitä, että vanhat koristellut 

metalliportaat jäävät keskelle 

korkealle nousevaa käytävää. Sellien 

ja käytävien välisiä seiniä ei saa 

purkaa, mutta sellien välisiä seiniä 

sen sijaan voi siten, että vanha huonejako 

jää näkyviin kuten Katajanokan 

entisessä vankilassa Helsingissä. 

Yksiselitteisesti puhuttelevat 

ovet on tarkoitus jättää paikoilleen. 

Länsisellissä on lupa laajentaa selliä 

kohti leveää käytävää, jotta hotellihuoneeseen 

saa kylpytilan. 

Työtä tarjotaan yksityiselle sektorille. 

– Haasteena on rakentaa sa- 


17

Yksi vaihtoehto on saneerata vanha vankimielisairaala yksityiseksi 

lääkärikeskukseksi. 

Timo Hintsanen on huomannut Kakolan kiinnostavan, sillä Turun 

kaupungin asemakaavapäällikkö on kiertänyt puhumassa kaavasuunnitelmista 

Suomen lisäksi Islannissa asti. 

18 Kuntatekniikka 3/2008 

malla kertaa uutta ja vanhaa tasapuolisesti. 

Senaatti-kiinteistöt 

on hienosti yhdistänyt nämä 

markkinoinnissaan. Uudistontille 

rakentava sitoutuu samalla 

korjaamaan myös vanhaa, Hintsanen 

sanoo. 

Asiasta innostuneita rakentajia 

on riittänyt. Senaatti-kiinteistöt 

myy kohteet toteutuskokonaisuuksina 

myöhemmin pyydettävien 

tarjousten perusteella. Viime 

lokakuun alkuun mennessä 

kiinnostuneita pyydettiin ottamaan 

yhteyttä. Senaatti-kiinteistöjen 

johtava asiantuntija Erkki 

Vaalasranta sai luettavakseen 20 

ilmoitusta. 

– Siitä joukosta löytyi 10 potentiaalista, 

resursseiltaan riittävän 

suurta yritystä jatkoon. 

Mukana ovat kaikki mahdolliset 

suomalaiset tahot, joiden lisäksi 

Kakola on herättänyt kiinnostusta 

ulkomaillakin, Erkki 

Vaalasranta kertoo. 

Tarjouksia voidaan rakentajaehdokkailta 

pyytää vasta, kun 

kaavasta on päätetty. Vaalasranta 

toivoo, että asia etenisi kesäkuussa, 

jolloin Kakolanmäen asemakaava 

on menossa Turun kaupunginhallituksen 

käsittelyyn. 

Kaavoitus odotettua 

pidempi prosessi 

Kakolanmäen kaavoitus osoittautui 

pidemmäksi prosessiksi, kuin 

tekijät aluksi luulivat. Senaattikiinteistössä 

tavoitteena oli, että 

kun vangit muuttivat uuteen vankilaan 

syksyllä 2007, kaavapäätökset 

olisivat olleet valmiina. 

– Kansainvälinen arkkitehtikilpailu 

lykkäsi toteutusta kahdella 

ja puolella vuodella. Lisäksi 

Kakolan esitteleminen arkkitehdeille 

oli hankalaa, sillä rakennukset 

olivat täynnä vankeja, 

Vaalasranta kertoo.

KIINTEISTÖT 

KAKOLAN HISTORIA 

1839 Suomeen päätettiin 

rakentaa neljä työ- ja ojennuslaitosta 

1845 rakennustyöt alkavat 

Kakolanmäellä 

1853 renessanssityylinen päärakennus 

valmistuu 

1879 päivä- ja yöselliosastot 

valmistuvat, työhuonerakennukset, 

länsiselli ja henkilökunnan 

talot tehtiin myöhemmin 

1953 länsiselli eristetään pakkolaitokseksi 

vaarallisia rikoksenuusijoita 

varten 

1970-luvun alussa länsiselli 

muutettiin suljetuksi osastoksi 

Lähde www.kakola.fi 

Yksi vankimielisairaalassa 

kulkenut arkkitehti oli Jutta 

Haarti-Katajainen Helin & Co 

Arkkitehdeistä. Vierailu jäi mieleen 

väkevänä kokemuksena. 

– Kävin vankilassa, kun vangit 

olivat vielä siellä sisällä. Tunsin 

Kakolan maineen maan kovimpien 

jätkien paikkana. Ympäristö 

oli rangaistusmielessä karu, 

sillä siellä näkyivät 1800-luku ja 

ajan patina. 

Haarti-Katajainen oivalsi kuitenkin 

nopeasti paikan mahdollisuudet. 

Ensi vaikutelmasta huolimatta 

Kakolan kivirakennukset 

olivat vankkoja ja hyvin kunnossa 

pidettyjä. 

– Mielisairaalan graniittilinna 

on puhuttelevan kaunis. Sinne 

saa mahtavia, korkeita ja isoja 

huoneita. Välipohjat ovat kunnossa, 

ja äänieristys toimii. Rakennuksiin 

mahtuu perheasuntoja 

ja niihin voidaan kytkeä itsenäistyville 

nuorille tarkoitettuja 

pienempiä koteja. 

Arkkitehti Pekka Helinin ja 

Helin & Co Arkkitehtien laatima 

kehityssuunnitelma palkittiin kilpailussa 

yhdessä australialaisen 

Andrew Leen kanssa parhaaksi. 

Esitys oli muidenkin mieleen, sillä 

vuonna 2006 Kakolan suunnitelma 

sai kunniamaininnan Euroopan 

suurimmassa kiinteistöalan 

messutapahtumassa Cannesissa. 

– Olemme suunnitelleet ja 

ideoineet Kakolaa rinnan kaavoitusprosessin 

kanssa. Jokaiseen rakennukseen 

on tehty erilaisia toteutusvaihtoehtoja, 

joita on käytetty 

mm. markkinointiaineistossa, 

Haarti-Katajainen kertoo. 

Hintsanen suosittelee suunnittelukilpailun 

toteuttamista 

Kakolan kaltaisessa projektissa. 

Sen tuloksena syntyneet havainnekuvat 

konkretisoivat vaihtoehtoiset 

suunnitelmat poliitikoille ja 

maallikoille. 

Kakola mukana JYMY-hankkeessa 

Vankila avautuu 

turisteille 

Vankien lähdettyä Kakolasta Senaatti-kiinteistöjen 

Länsi-Suomen 

alueen kiinteistöpäällikkö 

Olli Jalonen sai käteensä neljä 

kiloa avaimia. Kaavoitusprosessin 

vuoksi tyhjillään seisovalle 

vankilalle on löytynyt väliaikaista 

käyttöä. 

Huhtikuussa Kakolan portit 

on avattu opastetuille turistiryhmille, 

sillä keskusvankilan arvokkaat 

rakennukset ja ihmiskohta- 

Kuntaliitto on tutkinut julkisen ja yksityisen 

sektorin välistä vuorovaikutusta maankäytön 

yhteistyöhankkeissa. Tulokset kerätään JY- 

MY-malliksi, joka auttaa parempaan suunnitelmallisuuteen 

ja riskien hallintaan vaativissa projekteissa. 

– JYMY on edennyt hyvin ja selvitys valmistuu 

toukokuussa. Pyrimme esittämään tulokset 

mahdollisimman havainnollisesti, sillä yhteistyö 

on monitahoista, Kuntaliiton maankäyttöinsinööri 

Matti Holopainen kertoo. 

Kakola on yksi JYMY-hankkeessa mukana olleista 

13 kohteesta. Holopainen toteaa vankila-alueen 

olevan tyypillinen yhteistyöhanke vanhan 

kaupungin keskustassa, jossa toiminta- ja 

käyttötarpeet ovat muuttuneet. 

Kakolassa on toistaiseksi ollut pääpaino kaupungin 

ja valtion välisessä yhteistyössä, mutta 

jatkossa mukaan tulee yksityinen taho. Timo 

Hintsanen uskoo suurimpien rakennusliikkeiden 

olevan tietoisia kuntien toimintatavoista, 

mutta JYMYstä saattaa olla hyötyä uusille 

rakennusliikkeille. Toinen kasvava ryhmä ovat 

kansainväliset kiinteistösijoittajat, joiden suomalaisten 

toimintamallien tuntemus on usein vähäistä. 

Kakolan 150 vuotta vanhat sellit tyhjenivät viime syksynä. Rakennusta aiotaan hyödyntää muuttamalla 

käyttötarkoitusta, mutta samalla pyritään säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Pienten 

sellien väliseinät voi purkaa, mutta ovet on jätettävä paikoilleen. 


19

KIINTEISTÖT 

lot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta. 

Alueen vaarallisuuden ja sokkeloisuuden 

takia yleisö ei voi tutustua omatoimisesti Kakolaan, 

vaan Turku Touring ja Turun Matkailuoppaat 

– Åbo Turistguider ry organisoivat 

kiertokäynnit. 

– Kakola on ensimmäinen rakennus Turun 

keskustassa, joka näkyy satamaan tulevasta 

ruotsinlaivasta, Hintsanen sanoo ja katsoo 

merelle ulos länsisellin ikkunasta. Ruutu 

on sama, jota hän kurkisteli poikana kaukaa 

mäen rinteeltä. 

Mikäli kaavoitus ja muut suunnitelmat etenevät, 

tulevaisuudessa näkymä voi aueta kenelle 

tahansa, sillä länsisellin yläkerrokseen 

ehdotetaan maisemaravintolaa. 

Turkulaisille kiinteistöille kiitosta 

Heikkilän kasarmin päärakennus on hyvä 

esimerkki 1900-luvun alun vanhasta venäläisestä 

kasarmirakentamisesta. 

Senaatti-kiinteistöjen 

Vuoden hankkeeksi 

2007 on valittu 

Heikkilän kasarmin 

päärakennuksen 

peruskorjaus Turussa. 

Arvokas, vuodelta 

1917 peräisin oleva 

rakennus peruskorjattiin 

Merivoimien 

Esikunnalle. Hanke 

on hyvä esimerkki 

vanhaa rakennusta 

hyödyntävästä kestävästä 

elinkaariajattelusta. 

Merivoimien Esikunta muutti puolustusvoimien 

organisaatiouudistuksen myötä viime 

vuoden lopussa Helsingistä Turkuun 

Heikkilän kasarmialueelle. Esikunta siirtyi 

Helsingin kahdesta eri toimipisteestä ja ahtaammista 

tiloista toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiin 

ja perinteikkäisiin tiloihin. 

Peruskorjauksessa päärakennuksen talotekniikka 

uusittiin kokonaan, mutta tilarakenne 

säilytettiin alkuperäisenä. Myös ulkoasu 

säilytettiin lukuun ottamatta katolle ilmanvaihtoa 

varten rakennettuja korotuksia, 

jotka sovitettiin 

luontevasti rakennukseen. 

Rakennuksen 

väritys entisöitiin 

vuosisadan alun 

tyyliin Museoviraston 

selvityksen perusteella. 

Peruskorjauksen 

arkkitehtisuunnittelijana 

toimi Arkkitehtitoimisto 

Lasse Kosunen 

Oy, rakennuttajakonsulttina 

ISS Proko Oy ja pääurakoitsijana 

Rakennustoimisto Laamo Oy. 

Senaatti-kiinteistöt antoi kunniamaininnan 

neljälle muulle hankkeelle. Niistä yksi oli 

Turun vankila, suunnittelijana LPR-arkkitehdit 

Oy. Turun Saramäen uuden vankilarakennuksen 

suunnittelussa pääpaino asetettiin 

turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen. Uusiin 

tiloihin siirtyivät viime syksynä Kakolanmäeltä 

Turun vankila, tutkintavankila sekä 

psykiatrinen vankisairaala. 

www.senaatti.fi > Kiinteistöt 

> 24/7 lupa rakentaa 

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7. 


Ostosparatiisissa 

Uusia kauppakeskuksia nousee 

lännessä, idässä ja Suomessa 

kuin sieniä sateella. Vanhojakin laajennetaan 

ja kehitetään. ”Kauppakeskus 

on yli 5 000 neliön liikekeskus, 

jossa liikkeet avautuvat yhteiseen sisätilaan”, 

valistaa Johanna Harjunmaa 

Sellosta, jossa on pinta-alaa 

97 000 neliötä ja liikkeitä yli 160. 

Ideapark-ilmiö 

Kun suunnitelmat Lempäälän Ideaparkista 

tulivat julkisuuteen, niin kokenut 

kauppa-asiantuntija Paavo S. 

Vepsä julkaisi näyttävästi varoituksen 

sanoja. Ei riitä asiakkaita. Hanke 

on tuomittu kuihtumaan. Muutama 

vuosi myöhemmin Lempäälän kolossi 

on ajettu sisään, ja Toivo Sukari 

on julkistanut kaksi uutta hanketta 

Pieksämäellä ja Vihdissä. Ottajia olisi 

muuallakin, jos vain tilaa järjestyisi 

sopivassa teiden risteyshangassa. 

Ilmiön takana on tietenkin nykyajan 

massa-autoilu, joka antaa ostavalle 

yleisölle mahdollisuuden hakeutua 

mihin tahansa, kuten Keskisen 

kyläkauppa Töysän Tuurissa osoittaa. 

Miehellä se on kun mylly pyörii, eikä 

paikalla. Sukari aloitti kiertävänä 

huonekalukauppiaana ja on kertonut, 

että ujous vaivasi kovasti, mutta 

löytyi sentään ystävällinen ensimmäinen 

asiakas, joka halusi välttämättä 

ostaa häneltä huonekaluja. 

Sukarin alkuperäinen kauppa pyörillä 

-konsepti miellyttää liikennesuoritteen 

minimoijia. Nythän verkkokauppaa 

yritetään ajaa kuin käärmettä 

pyssyyn, mutta näyttää siltä, että 

asiakas haluaa mieluummin itse tallustella 

ostosparatiisissa kuin odotella 

tylsällä kotipihalla jakelukuljetusta. 

Elämysmaailma 

Ideapark-lajityypin suosio perustuu 

siihen, että nykyajan ihmiset etsivät 

Leppävaaran Sello ponkaisi 

muutamassa vuodessa kolmen 

kärkeen kauppakeskusten kävijämäärissä. 

Saavutus selittyy sekä 

vahvalla tukiasutuksella että kaupunkiradan 

asemalla. 

Kuva Kauppakeskus Sello 

paitsi hyödykkeitä myös elämyksiä 

ja viihtyisyyttä. Viipymäajat uusissa 

keskuksissa ovat tunteja entisten 

kauppaminuuttien sijasta. Ne 

ovat merkittäviä työpaikkakeskittymiä 

jopa tuhansille ihmisille, joita 

ei enää tarvita alkutuotannossa 

ja teollisuudessa. 

Lempäälän Ideapark toi ensimmäisenä 

Suomeen myös jo kaivattua 

uutta liikennearkkitehtuuria: 

moottoritien mittakaavaan 

suhteutetun rakennuksen sitä pitkin. 

Alvar Aalto sanoi aikanaan 

Tieyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa 

1957, että ”liikenteen ja tieprobleeman 

negatiivisia puolia ei ole 

syytä peittää”. Ideaparkien arkkitehti 

Vesa Arosuo käy niihin 

käsiksi Alvar Suuren hengessä: 

”Nummelan keskeisenä ajatuksena 

on kaupunginmuuri, jonka sisällä 

on katuja ja keskellä tori.” 

Siinä se on oikea melueste. 

Energiasyöpöt ostosparatiisit 

Jos paikat ovat lähellä toisiaan, 

niiden väliset matkat ovat lyhyitä 

ja liikenteen suoritteet pieniä. Kilometriin 

saakka pääsee jalan ja 

viiteen pyörällä. Hyvä olisi kävellä 

pitempiäkin matkoja. Mutta ostokset 

painavat, päiväannos pikkuperheelle 

kuusi kiloa. Jos matkat 

ovat pitempiä, pitää käyntejä 

harventaa ja ottaa auto avuksi. 

Onkin tavallista, että perustarvikkeet 

haetaan isosta kauppakeskuksesta 

kerran viikossa. 

Ylijohtaja Pekka Raitanen 

kirjoitti Helsingin Sanomissa 

26.3.2008, että ostosparatiisit 

ovat energiasyöppöjä. ”Mammuttikeskukset 

kuluttavat paljon 

energiaa ja luonnonvaroja. Asiakkaat 

köröttelevät sinne autoillaan 

ja lisäävät ilmaston hiilidioksidikuormaa.” 

Tosi on sekin. 

Yhdyskuntien keskustoihin tai 

raideliikenteen asemille sijoitetut 

ostosparatiisit ovatkin kestävän 

kehityksen näkökulmasta selvästi 

parempia. Yleisö on samaa mieltä. 

Viime vuonna Kampin, Itäkeskuksen 

ja Sellon kävijämäärät olivat 

33, 22 ja 18 miljoonaa, Jumbon 

8 ja Ideaparkin 7. 

Sukari pääsee uusimmasta pälkähästään 

aikanaan, kun Nummelan 

Ideaparkin viereen tulee 

uuden Espoo-Lohja -kaupunkiradan 

asema. Siihen asti täytyy tyytyä 

autoilevan yleisön tavanomaiseen 

suosioon. Onneksi he ostavat 

kerralla selvästi enemmän kuin 

joukkoliikenne-käypäläiset. 

Pekka Rytilä on 

69-vuotias tekniikan 

lisensiaatti, joka toimii 

Liikennesuunnittelun 

Seuran puheenjohtajana 

ja Pöyry Infran 

erityisasiantuntijana. 


21

Käyttötapojen muutokset ja 

JA 16 

Energian tuottamisessa keskeistä on siirtyminen fossiilisista 

polttoaineista uusiutuviin. 

KUNNAT 


ENERGIA 

säädöt säästävät tuntuvasti energiaa 

prosentin päästövähennys 

Suomen 16 prosentin 

päästövähennys ja uusiutuvan 

energian osuuden 

nostaminen ovat 

haasteita, jotka edellyttävät 

määrätietoisia toimia 

myös kunnissa. Hyviä 

työkaluja ovat kuntien 

energiaohjelma ja 

energiatehokkuussopimusjärjestelmä. 

vuoteen 2020 mennessä. Molemmat 

tavoitteet olisivat ehdotusten 

mukaan jäsenmaita sitovia. 

Päästökauppaa ehdotetaan 

muutettavaksi siten, että 2012 

jälkeen päästöoikeudet huutokaupattaisiin 

Euroopan komissiossa. 

Päästöoikeuksien ilmaisjako 

siis päättyisi ainakin sähköntuotannon 

osalta ja kustannukset 

siirtyisivät ”oikeasti” sähkön 

hintaan. 

Sitovia velvoitteita päästövähennyksiin 

ja uusiutuvan energian 

lisäämiseksi on jo ehditty 

kauhistella niin teollisuuden 

kuin myös energiantuottajien 

piirissä. Mihinkään paniikkiratkaisuihin 

ei silti ole aihetta. Tavoitteet 

sinällään ovat kuitenkin 

haastavia, eikä vähennys kunnissakaan 

tule kuin Manulle illallinen. 

Nyt tarvitaan määrätietoisia 

toimia kaikilta. 

Energiatehokkuussopimukset 

käyttöön 

Mitä kunnat ja kuntayhtymät sitten 

voivat tehdä Ensimmäinen 

ja tärkein tehtävä on saattaa oma 

EU:n energiavarannot ovat hiipumassa, 

mutta kulutus jatkaa 

kasvuaan. Brysselin keskustaa 

iltavalaistuksessa. 

Kuvat: European Union Audiovisual Services 

Kalevi Luoma 

energiainsinööri 

Kuntaliitto 

Tammikuussa EU-komissio 

julkisti jäsenmaita sitovan ilmasto- 

ja energiapakettinsa, jolla 

haetaan 20 prosentin kasvihuonekaasujen 

päästövähennyksiä 

vuoteen 2020 mennessä. Keskeisimmät 

toimenpidekokonaisuudet 

ovat päästökauppajärjestelmän 

uusiminen energiantuotannossa 

ja teollisuudessa, energiansäästö 

sekä uusiutuvan energian 

osuuden kasvattaminen niin 

energianlähteenä kuin liikennepolttoaineissakin. 

Kukin unionin jäsenmaa sai 

samalla oman, uuden yksilöllisen 

tavoitteensa päästövähennysten 

ja keskeisimpien keinojen kuten 

uusiutuvan energian lisäämisen 

osalta. 

Suomen osalta tämä taakanjako 

merkitsee 16 prosentin päästövähennystä 

ja uusiutuvan energian 

osuuden nostoa käytetystä kokonaisenergiasta 

noin 10 prosentilla 

verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. 

Nyt uusiutuvan energian 

osuus on 28,5 prosenttia, ja 

se tulisi nostaa 38 prosenttiin 

KUNTASEKTORILLA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA 

Taulukossa on esitetty 2001–06 käynnistyneiden 862 kuntasektorin 

katselmuskohteen (n. 15 milj. rm 3 ) kokonaiskulutukset, -kustannukset, 

investoinnit sekä keskimääräiset säästöpotentiaalit. Taulukossa 

näkyvä katselmusraporteissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden 

kokonaisinvestointitarve jakaantuu eri alueille (lämpö, sähkö, vesi) 

aiempien selvitysten perusteella karkeasti siten, että lähes 70 % kohdistuu 

lämpöenergian säästötoimenpiteisiin, noin 25 % sähköenergian 

säästötoimenpiteisiin ja loput veden säästötoimenpiteisiin. 

Yhteensä 1992–06 on kuntasektorilla katselmoitu yli 3 100 kohdetta, 

jotka vastaavat noin 54 milj. rm 3 . Lämpöenergian säästöpotentiaali 

on näissä kohteissa ollut keskimäärin 15 % (n. 390 GWh/a), sähköenergian 

säästöpotentiaali noin 7 % (n. 74 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali 

noin 8 % (n. 0,7 milj. m 3 ). 

Lähde www.motiva.fi 

Nykyinen kulutus 

862 

Lämpöenergia 

KUNTASEKTORI 

Säästöpotentiaali 2001–06 

646 500 MWh/a 78 988 MWh/a 12,2 % 

21 244 084 €/a 2 555 204 €/a 12,0 % 

Sähköenergia 

298 634 MWh/a 21 342 MWh/a 7,1 % 

17 241 850 €/a 1 469 912 €/a 8,5 % 

Vedenkulutus 

2 338 347 m 3 /a 148 006 m 3 /a 6,3 % 

5 122 340 €/a 329 603 €/a 6,4 % 

Kulutukset 

yhteensä 

Säästöt yhteensä 

Investoinnit 

yhteensä 

43 608 273 €/a 4 354 720 €/a 10,0 % 7 349 498 € 


23

pesä eli kunnan tai kuntayhtymän 

energiankäyttö asianmukaiseen 

kuntoon. Ensiksi tarvitaan 

ajan tasalla oleva kulutus- ja 

kustannusseuranta. Useimmiten 

jo melko yksinkertaiset käyttötapojen 

muutokset ja säädöt voivat 

tuoda tuntuvia säästöjä. 

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet 

on myös syytä 

selvittää ja päivittää aiemmat 

tarkastelut. Eri polttoaineiden ja 

sähkön hinnat ovat muuttuneet 

muutamassa vuodessa melkoisesti. 

Energia-asioiden hoitoa varten 

on tarjolla erityinen kuntien 

energiaohjelma tai energiatehokkuussopimusjärjestelmä 

vuosille 

2008–16. Molemmat sisältävät 

mahdollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön 

katselmus- ja energiainvestointitukiin. 

Kuntaliitto on yleiskirjeellään 

15.10.2007 suositellut kaikille 

kunnille ja kuntayhtymille 

joko energiatehokkuussopimuksen 

tekoa työ- ja elinkeinoministeriön 

kanssa tai liittymistä kuntien 

energiaohjelmaan. Ohjelmalla 

ja tehokkuussopimuksella pyritään 

kattamaan rakennuskannan 

lisäksi myös kunnan muut 

energiankäyttökysymykset valaistusta 

ja polttoaineiden käyttöä 

myöten. 

Rakennuksissa säästömahdollisuuksia 

Energian säästämiseen on kunnissa 

kuitenkin edelleen mahdollisuuksia. 

Esimerkiksi Motivan 

kuntien 862 rakennuksen 

energiakatselmuksista 2001– 

06 keräämien tietojen mukaan 

lämpöenergian vuotuiset säästömahdollisuudet 

olivat keskimäärin 

12 prosenttia, sähkön 7 ja veden 

6 prosenttia. Säästöihin tarvittavien 

investointien takaisinmaksuaika 

oli koko aineistossa 

alle 1 v 9 kk. 

Investointien rahoitus ei välttämättä 

ole ongelma, koska ne 

voidaan myös rahoittaa kertyvillä 

säästöillä ns. ESCO-mallia 

käyttäen eli energiapalveluyritysten 

avulla. 

Energian tuotantotapa 

vaikuttaa päästöihin 

Keskeinen vaikuttamiskeino on 

tarvittavan energian tuottamistapa 

ja siirtyminen siinä fossiilisista 

polttoaineista uusiutuviin. 

Tämä on mahdollista rakennusten 

lämmitystapamuutosten yhteydessä 

ja kuntien omistamien 

energialaitosten tai -yhtiöiden 

investoinneissa ja polttoainevalinnoissa. 

Myös uusia taajamien 

aluelämpöratkaisuja voidaan 

tarvita. 

Kunnan kilpailuttaessa sähkön 

toimittajaa, voidaan valintakriteeriksi 

asettaa myös sähkön 

alkuperä siten, että tietty osuus 

on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. 

Hankinnoilla on väliä 

Kunnat ovat merkittäviä tavaraja 

palveluhankintojen tekijöitä. 

Kuntien vaikuttamiskeinot liittyvät 

erilaisiin omiin energiaa käyttäviin 

kone- ja laite- tai ajoneuvohankintoihin 

sekä uusien rakennusten 

suunnitteluun. Näissä voidaan 

painottaa mm. energiankulutusominaisuuksia. 

Uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa 

tulevaan 

kulutukseen voidaan vaikuttaa 

yleensä edullisimmin. Nykyisin 

voimassa olevilla rakentamismääräyksillä 

päästään uudisrakennusten 

osalta korkeintaan 

keskinkertaiseen kulutustasoon. 

 

www.kunnat.net/ilmastoenergia 

> Energiasäästön tietopalvelu 

Tietoa julkisten hankintojen energiankulutuksesta 

Suomessa julkiset hankinnat 

ovat noin 22 miljardia euroa 

vuodessa eli noin 15 prosenttia 

bruttokansantuotteesta. Niistä 

kolme neljäsosaa tehdään kuntasektorilla. 

Yli puolet hankinnoista 

kohdentuu palveluihin, loput kulutushankintoihin 

ja kiinteistöjen 

ylläpitoon. 

Valtaosa julkisen sektorin 

energiankäytöstä tapahtuu rakennuksissa 

niiden käytön aikana, 

joten suunnitteluvaiheessa 

tehtävillä ratkaisuilla sekä käyttötottumuksilla 

on suuri vaikutus 

energiankulutukseen. 

Toimistolaitteiden 

hankintaan tarkkuutta 

Muuhun kuin rakentamiseen liittyvistä 

hankinnoista selvästi suurimmat 

mahdollisuudet vaikuttaa 

energiansäästöön ja energiankäytön 

tehokkuuteen sekä 

kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät 

toimistolaitteiden hankintaan. 

Jos uusien tietokoneiden 

hankinnassa käytetään kriteerinä 

Energy Star 2007 -vaatimuksia, 

saavutetaan yli 14 000 megawattitunnin 

säästö ja yli 3 200 

tonnin CO 2 

-päästöjen vähenemä 

vuodessa. 

Pöytätietokoneiden korvaaminen 

kannettavilla koneilla tai 

Energy Star 2007 -vaatimukset 

täyttävien tulostimien ja kopiokoneiden 

hankinta auttaa niin 

ikään vähentämään energiankulutusta. 

Julkisen sektorin hankintojen 

vaikutusta energiankulutukseen 

ja siitä johtuviin kasvihuonekaasupäästöihin 

on tarkasteltu 

Motiva Oy:n ja FCG Efeko Oy:n 

JUHA-yhteisprojektissa, jota ovat 

rahoittaneet ympäristöministeriön 

ympäristöklusteriohjelma 

sekä työ- ja elinkeinoministeriö. 

Raportti on ladattavissa osoitteesta 

www.motiva.fi/julkisethankinnat 

Työkaluja 

hankintojen tueksi 

Osana kansainvälistä Green Labels 

Purchase -hanketta on tuotettu ohjeistuksia 

ja laskentatyökaluja eri laiteryhmien 

hankintoihin. 

It-laitteiden hankintaohje ja laskentatyökalu 

www.efeko.fi/glp tai www. 

motiva.fi/toimistonenergiansaasto 

TopTen-Suomi verkkopalvelusta 

löydät kunkin laiteryhmän 

energiatehokkaimpia tuotteita. 

Tällä hetkellä palvelussa ovat pakastimet, 

jääkaapit ja energiansäästölamput, 

mutta uusia laiteryhmiä 

lisätään. 

www.topten-suomi.fi 

Kunnan energiankäyttö 

kuntoon 

Onko kuntanne jo solminut 

energiatehokkuussopimuksen 

tai kuntien energiaohjelman 

Ne auttavat energiakustannusten 

hallinnassa ja tarjoavat tavat 

toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin 

vaatimuksia. 

Hyötyjä kunnalle ja kuntayhtymälle: 

• Tavoitteisiin vapaaehtoisesti 

• Tuloksia ja kustannussäästöjä 

pitkäjänteisellä toiminnalla 

• Vertailutietoa toimenpiteistä ja 

tuloksista 

• Työ- ja elinkeinoministeriön tuki 

– energiakatselmuksiin 

– energiansäästöinvestointeihin 

– uusiutuvan energian käyttöä lisääviin 

investointeihin 

– sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin 

Lue lisää Kuntien energiankäyttö 

kuntoon -esitteestä, jota voi tilata 

osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut. 

Lisätietoja myös 

www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset. 

Tietoiskut on koonnut 

Päivi Laitila Motivasta. 


”Jopa 25 % 

vähemmän häiriöitä!” 

ABB:n taajuusmuuttajat 

eivät saastuta sähköverkkoa. 

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät 

uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin 

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden 

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona 

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset 

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen 

kuristimeen verrattuna. 

www.abb.fi /drives 

ABB Oy 

Kotimaan tuotemyynti

Rantapehmeiköstä rakennuskelpoinen 78 miljoonalla 

ARABIANRANTA muuttuu 

takapihasta eturivin asuinalueeksi 

Helsingin Arabianrantaan rakentuu uusi kaupunginosa, jonne vuosikymmenen 

loppuun mennessä asettuu 10 000 asukasta, 8 000 työpaikkaa ja 6 000 opiskelijaa. 

Ennen tätä on tehty mittavia pohjavahvistustöitä liejuisen savikon saamiseksi 

rakennuskelpoiseksi. Oman haasteensa on tuonut alueella sijainnut kaatopaikka. 

Esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen kustannusarvio on noin 78 

miljoonaa euroa. Investoinnit vastaavat noin 40 prosenttia tonttimaan arvosta. 

Osmo Korhonen 

Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, 

geotekninen osasto 

Arabianranta vuodelta 1980. Oikealla Arabian tehtaat, kaoliinin purkulaituri 

ja posliinijätekasa. Vasemmalla Toukorannassa etualalla ns. 

KTK:n penger ja Mertakadun penger. © Kaupunkimittausosasto 

Arabianrannan aloituskortteli idästä 2004. 

© Kaupunkimittausosasto 


MAANKÄYTTÖ 

Arabianrannan asuinrakentamisen 

kustannuksista 

1–2 prosenttia käytetään 

taiteeseen. 

Kuva Seppo Haavisto 

Arabian ranta-alue on ollut 

pitkään teollisuus- ja varastokäytössä. 

Kantavat ja rakentamiselle 

edulliset tontit olivat käytössä 

jo 1940-luvulla, jolloin täytetty 

rantaviiva sijoittui likimain 

pehmeikön reunaan. Jo kuningas 

Kustaa Vaasa edellytti aikanaan, 

että alueelle tulee rakentaa 

satama vastaperustetun Helsingin 

tarpeisiin. 

Olisiko hanke silloisella tekniikalla 

onnistunut Miksei, kyllä 

ennenkin osattiin – onhan 

Helsingin nykyinen keskustakin 

pehmeiköllä. 

Laajat ja yleisesti suunnittelemattomat 

täytöt 1980-lukuun 

mennessä ovat aiheuttaneet alueella 

useita sortumia. Epämääräiset ja 

usein likaantuneet täytöt painuvat 

paksulla ja liejuisella savikolla miltei 

silmissä. Saven rakenne on rikottu 

moneen kertaan kuormittamalla 

sitä yli kantokyvyn. 

Suunnitellun korttelialueen 

laajuus on noin 20 hehtaaria ja 

pituus rantaviivan suunnassa 

noin 1 km. Alueen suunniteltu 

kerrospinta-ala on noin 300 000 

kem 2 . Alueelle on tyypillistä sen 

heikot pohjasuhteet rakentamisen 

kannalta. Savea ja liejua esiintyy 

kaikkialla. Saven paksuus kasvaa 

itään päin ja on enimmillään 

noin 20–25 m korttelialueen itäreunalla. 

Saven päällä on rakennusjätettä 

sisältävää täytettä, jonka 

paksuus alueen pohjoisosassa 

on enimmillään noin 5–6 m ja 

eteläosassa Toukorannassa noin 

10–25 m. Laajoilla alueilla täytteen 

paksuus on alle 3–4 m, joten 

siltä osin täyte ei merkittävästi 

haittaa rakentamista. 

Täytöt suurin ongelma 

Paksut täytöt ovat saven varassa 

kelluvia, miltei pohjaan sortuneita 

mereen ajettuja louhepenkereitä, 

jotka sijoittuvat silloisen 

maankäytön suunnitelman mukaisille 

tie- ja katualueille. Näitä 

esiintyy vain Toukorannan alueella, 

ja ne ovat suurin rakentamista 

vaikeuttava tekijä alueella. 

Penkereet tehtiin 1960-luvun alkuun 

mennessä ruoppaamatta alle 

jääviä savimassoja pois. Penkereet 

liikkuvat sortumisten takia 

sivusuunnassa edelleen hakien 

tasapainotilaa. 

Korttelialueen ja rannan väliin 

jää noin 50–200 m leveä puis- 


27

MAANKÄYTTÖ 

Arabianrannan kuusi viimeistä talonrakentamishanketta käynnistyvät tämän vuoden aikana. 

tokaista, joka täytettiin mereen 

1983–87. Silloin apuna oli polyesterikuidusta 

valmistetut vahvistinkankaat, 

joiden avulla rantaalueen 

täytöt kelluvat hallitusti 

liejumassojen päällä. 

Silloisten rantatäyttöjen tavoitteena 

oli selkeyttää sortumalla 

muodostunut rantaviiva 

ja muodostaa noin 2 km pitkä 

rantapuisto. Suunnittelukriteerinä 

oli nostaa varmuus sortumista 

vastaan varmuustasolle noin 1,5, 

käyttää rakenteilla olleen meriviemäritunnelin 

louheet hyödyllisesti 

alueella sekä mahdollistaa 

muun rakennustoiminnan ylijäämämassojen 

läjitys kantakaupunkialueen 

tuntumassa. 

Korttelialueen ja puiston rajalla 

varmuus sortumista vastaan 

oli ennen rakentamista noin 1,5– 

2,0 eli rakentamisen kannalta liian 

pieni. Täyttöjen sivusuuntaiset 

siirtymät ja painumat olivat suuruusluokkaa 

10–20 mm/vuosi. 

Portaali Business Parkin kuudessa toimistotalossa on yhteensä 4 000 työpaikkaa. Arabianrannassa on 

runsaasti pienyrityksiä, joilla on linkki muotoiluun ja mediaan. 

ARABIANRANTA 

Suunnittelusta ja toteutuksesta 

ovat vastanneet kaavoituksen 

osalta kaupunkisuunnitteluvirasto, 

ohjelmoinnin 

osalta talous- ja suunnittelukeskus, 

suunnittelun ja investoinnin 

osalta rakennusvirasto 

ja pilaantuneen maan kunnostuksesta 

kiinteistöviraston 

tonttiosasto. 

Infran suunnittelusta on 

vastannut pääasiassa insinööritoimisto 

Ramboll. 

Geoteknisesta suunnittelusta 

Arabianrannan osalta vastaavat 

WSP-Yhtiöt ja Ramboll; 

Toukorannan osalta kiinteistöviraston 

geotekninen osasto. 

Pikku-Huopalahden 

kokemukset arvossaan 

Pikku-Huopalahden aluerakentamiskohteen 

kokemukset olivat arvossaan 

Arabianrannan suunnittelussa. 

Alueilla yhteisenä piirteenä 

on meren rannalla oleva paksu savikko, 

jolla on odotettavissa hallitsemattomat 

siirtymät ja painumat, 

ellei etukäteen suoriteta alueellista 

esirakentamista. Alueellisella esirakentamisella 

molemmissa kohteissa 

tarkoitetaan niitä pohjavahvistustöitä, 

joiden avulla tontit tehdään 

rakentamiskelpoisiksi. Molemmilla 

alueilla on sijainnut kaatopaikka. 

Esirakentamiseen ja alueen 

talonrakentamiseen liittyen eri 

osa-alueille laadittiin talonrakentamisen 

pohjarakennustöitä varten 

suunnitteluohje. Ohje tarkoitettiin 

alueen rakennuttajien ja 

rakennusvalvontaviranomaisen 

käyttöön. Ohjeessa esitettiin tiettyjä 

pohjasuhteista ja esirakentamisesta 

aiheutuvia rakennuttajiin 

kohdistuvia toimenpiteitä. 

Muun muassa määritettiin paalujen 

asennusreikien tekeminen, saven 

huokospaineen muodostumisen 

estäminen ja maaperän tarkkailumittausten 

järjestäminen. 

Alimpien asuinrakennusten 

lattiatasoksi valittiin taso +3,2– 

+3,6, jotta kuivatus toimisi gravitaatiolla 

ja veden kapillaarisen 

nousun katkaiseva rakenne olisi 

yksinkertainen. Rakennusten 

perustusten rakenne tulee suunnitella 

siten, että ne sallisivat rikkoutumatta 

noin 50 mm suuruisen 

maamassojen vaakasuoran 

siirtymän. Lisäksi ympäristöviranomaiset 

edellyttivät 1,5 m 

paksuista puhtaasta sorasta rakennettua 

suojakerrosta pilaantuneen 

maan päälle. 

Tontti- ja katualueiden painumakriteeriksi 

valittiin enimmäisarvo 

100 mm/50 vuotta. Käytännössä 

meriveden nousuun varautuminen 

ja suojatäytön tarve 

johtivat alueelliseen paalulaattaan 

Arabiassa. 

Arabianrannassa paalulaattaa 

ja salpaseinää 

Jo Pikku-Huopalahden alueella 

käytettiin samoja pohjarakentamisen 

elementtejä kuin myöhemmin 

Arabianrannassa. Pikku-Huopalahdessa 

käytetyt alueelliset 

pystyojitukset, syvästabiloinnit 

ja pengerpaalutukset sekä 

syvästabiloimalla tehty salpaseinä 

jalostuivat Arabianrannassa paalulaataksi 

ja salpaseinäksi. Salpaseinällä 

tarkoitetaan yhtenäistä, 

sementillä syvästabiloimalla savikerroksen 

alapintaan ulottuvaa 

kennorakennetta, jolla estetään 

tai vähennetään heikosta stabiliteetista 

aiheutuvia vaakasuoria 

maaperän liikkeitä. 

Toukorannassa tilanne on 

vaikeampi paksujen louhetäyttöjen 

takia. Salpaseinä korvattiin 

Aukeaman kuvat Seppo Haavisto 


AQUATOPsadevesikansisto 

on 

enemmän kuin pelkkä ritilä. 

Aquatop-kansiston kehys ja ritilä 

toimivat saumattomasti yhdessä 

ja poistavat vettä tehokkaammin 

kuin perinteiset ratkaisut. 

Arabianvillojen palkitun taloryhmän tunnus ovat lokit. 

Aquatopin yli ei vesi pääse. 

600–700 mm:n teräsputkipaaluista 

tehdyllä paalupukkiseinällä, 

jonka vaakasuora voimareaktio 

vietiin vinopaaluilla kantavaan 

pohjakerrokseen. Samalla 

paksujen louhetäyttöjen vaakasuoraa 

maanpainetta ja odotettavia 

sivuliikkeitä vähennettiin 

keventämällä louhepenkereet. 

KTK:n penger kevennettiin 

tasolle –3,0 ulottuvalla sementillä 

stabiloidulla turpeella ja Mertakadun 

penger tasolle –5,0 ulottuvalla 

sementillä stabiloidulla ylijäämäsavella. 

Esirakentamistoimenpiteet 

ulotettiin Pikku-Huopalahdessa 

asemakaavan mukaiseen rakennusalaan, 

Arabiassa 1 m siitä 

ulospäin. Esirakennetun alueen 

sisään jäävän vahvistamattoman 

rakennusalan pohjatyöt ja liittyminen 

ympäristöön olivat ao. rakennuttajien 

vastuulla. 

Esirakentamisratkaisun toimivuus 

ja mitoitus testattiin koerakenteella 

1997 Arabianrannan 

aloituskorttelissa. Koerakenne 

(salpaseinä) kuormitettiin kaksinkertaisella 

varmuustasolla lopulliseen 

rakenteeseen nähden. 

Rakenteen käyttäytymistä seurattiin 

painuma-, sivusiirtymäja 

huokospainemittauksin. 

Missä mennään nyt 

Arabianrannan esirakentaminen 

alkoi 1997 koerakentamisella. 

Varsinainen rakentaminen 

alkoi 2000 aloituskorttelista alueen 

keskiosassa. Rakentaminen 

eteni pohjoiseen siten, että esirakentamistoimenpiteet 

valmistuivat 

2007 alussa Arabianrannan 

pohjoisosassa. 

Talonrakentaminen on edennyt 

siten, että kuusi viimeistä talohanketta 

käynnistyvät tämän 

vuoden aikana ja valmistunevat 

vuoteen 2010 mennessä. Etelässä 

Toukorannassa esirakentaminen 

käynnistyi 2006 lopulla alueen 

eteläosasta. Esirakentamistoimenpiteet 

valmistuvat ensi 

syksynä. Ensimmäiset talonrakennusurakat 

käynnistyvät tänä 

keväänä. 

Koko projekti valmistuu 2010- 

luvun alkupuolella. Tämän hetken 

kustannusarvio esirakentamisen 

ja maaperän kunnostuksen 

osalta on noin 78 miljoonaa 

euroa hintatasossa 12/2007. Keskimäärin 

kerrosneliön hinnaksi 

muodostuu edellä mainittujen 

toimenpiteiden osalta noin 260 

euroa. 

Tarkkailumittausten perusteella 

Arabianrannan rakenteiden 

liike on ollut rakentamisen 

alusta enimmillään noin 10 mm, 

joka vastaa käytännössä mittaustoleranssia. 

Esirakentamiseen ja pilaantuneen 

maan kunnostukseen tehdyt 

investoinnit vastaavat noin 

40 prosenttia tonttimaan käyvästä 

arvosta. Jo nyt voidaan todeta, 

että hanke on onnistunut sekä 

teknisessä että taloudellisessa 

mielessä. 


29

Täydennys- ja aluerakentamiseen uusi lähestymistapa 

KAUPUNKITUOTANTOA 

Urban Design Management 

on uusi lähestymistapa 

rakennetun 

ympäristön tuotantoon. 

Siinä eri osapuolien intressit 

sovitetaan yhteen 

ja avustetaan yhteisesti 

hyödyttävien ratkaisujen 

etsimisessä. 

Harry Edelman 

tekniikan tohtori, arkkitehti 

Edelman Group Oy 

Rakennetun ympäristön tuotannossa 

on mukana monia osapuolia, 

joilla on usein toisilleen 

vastakkaisia intressejä. Kaupungin 

kiinteistöpalveluyksikön huolenaiheina 

voivat olla erilaiset kysymykset 

kuin kaupunkisuunnitteluosastolla. 

Yksityissektorin toimijoiden 

esittämät hankkeet voivat 

herättää ristiriitaisia käsityksiä 

niin kaupungin virkamiesten 

kuin poliitikkojen keskuudessa. 

Vastaavasti kaupungit joutuvat 

harkitsemaan minkälaisia hankkeita 

käynnistävät, missä ja millä 

tavalla. Miten rakennetun ympäristön 

tuotantoa voitaisiin ohjata 

tavalla, joka lisää arvoa ja mahdollisimman 

monen osapuolen 

tyytyväisyyttä 

Urban Design Management 

(UDM) on uusi lähestymistapa 

rakennetun ympäristön tuotantoon. 

Se tarkoittaa rakennetun 

ympäristön tuotannon eri osapuolien 

intressien yhteensovittamista 

avustaen osapuolia yhteisesti 

hyödyttävien ratkaisujen 

etsimisessä eli integroivassa hankekehityksessä. 

Integroiva hankekehitys 

yhdistää osapuolien 

intressejä eri mittakaavoissa ja 

erilaisissa hankekehitys- ja suunnittelutilanteissa. 

Kiinteistökehitystä ja kaupunkisuunnittelua 

edustavien osa- 

Tehokkuutta yhdyskuntainnovaatioihin Tekesin ohjelmalla 

SADAN MILJOONAN EURON 

Energia- ja ympäristöratkaisuiltaan 

tehokas 

ja silti toimiva, viihtyisä 

yhdyskunta luo mahdollisuudet 

uudenlaiselle 

liiketoiminalle. Tekesin 

Kestävä yhdyskunta 

-ohjelman kautta voi 

saada rahoitusta vaikkapa 

kuntien uusien 

yhdyskuntainnovaatioiden 

toteuttamiseen. 

TEKSTI Johanna Aatsalo-Sallinen 

Työpaikkojen, asuntojen ja 

palveluiden sijoittumisella on 

merkittävä vaikutus liikkumistarpeeseen 

sekä asumisen ja liikenteen 

ympäristövaikutuksiin. 

Kestävä kehitys tarjoaa haasteen 

koko rakennusalalle paremman 

tasapainon saavuttamiseksi ihmisen 

ja luonnon välille. Toisaalta 

ihmisten kulutustottumukset ja 

arkipäivän valinnat vaikuttavat 

ekotehokkaiden vaihtoehtojen 

kysyntään ja tarjontaan. 

Tutkimusten (Yliherva yms. 

2007) mukaan uudet innovaatiot 

ovat 44-prosenttisesti lähtöisin 

asiakkailta ja käyttäjiltä. Uusista 

energia- tai ympäristötehokkaista 

keksinnöistä vain kymmenen 

prosentin osuus syntyy tutkimus- 

ja kehityslaboratorioissa. 

Kestävän kehityksen innovointi 

on hyvin kustannustehokasta. 

Arvioiden mukaan olemassa 

olevassa rakennuskannassa 

voidaan energiatehokkuutta 

kohentaa kolmen prosentin verran 

käyttötoimia säätämällä, kun 

taas uusien investointien kautta 

tehokkuus kohenee enemmän 

kuin seitsemän prosenttia. 

– Esimerkiksi kunnissa on paljon 

alan erikoisosaamista ja valmiutta 

uusien ratkaisujen käyttöönottoon. 

Erilaisten toimijoiden, 

yritysten ja julkisten yhteisöjen 

voimia yhdistämällä voidaan 

synnyttää merkittävästi uutta ja 

uudistuvaa liiketoimintaa kestävien 

ja energiatehokkaiden alueiden 

ja rakennusten suunnitteluun, 

rakentamiseen ja ylläpitoon 

sekä niiden korjaukseen, Kestävä 

yhdyskunta -ohjelman päällikkö 

Jarmo Heinonen luettelee. 

Kestävä yhdyskunta -ohjelman 

taustalla on myös elämän 

muuttuminen yhä liikkuvammaksi. 

Digitaalinen vallankumous 

muuttaa tulevaisuudessa 

yhdyskuntarakenteen. Ekologian 

ja ekonomian yhdistäjät ovat 

tulevaisuuden voittajia. 

Tekesin käynnistämä Kestävä 

yhdyskunta -ohjelma panostaa 

seuraavan viiden vuoden ai- 


YHDYSKUNTA 

Espoon Olarissa kartoitetaan 

täydennysrakentamista 

integroivan hankekehityksen 

avulla kohteina erityisesti 

alueen laajat parkkialueet. 

ohjattujen neuvottelujen avulla 

puolien näkökulmat ympäristön 

tuotantoon ovat perinteisesti olleet 

vaikeasti yhteen sovitettavia. 

UDM:n tarjoaa integroivia neuvottelukäytäntöjä 

yhteiseksi lähtökohdaksi. 

Täydennys- ja aluerakentamisen 

työkalu 

Kaupungit vastaanottavat ja tekevät 

aloitteita rakennetun ympäristön 

tuottamiseksi. Molemmissa 

tapauksissa ne voivat hyödyntää 

Urban Design Managementia. 

Aloitteet johtavat hankeneuvotteluihin, 

joihin on mahdollista 

valmistautua. Kaupungin tehdessä 

itse hankealoitteita tai sen toteuttaessaan 

tonttituotantoa valmistautumisen 

voi kytkeä osaksi 

strategista suunnittelua – kaupungin 

valitsemaa tapaa toteuttaa 

kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöpalveluja. 

UDM:n avulla voidaan etsiä 

täydennysrakentamisen hankekehityskohteita 

tai toteuttaa laajempia 

aluerakennuttamishankkeita. 

Täydennysrakentamista 

voidaan toteuttaa myös ohjelmallisesti, 

jolloin yksittäisiä kohteita 

kuljetetaan eteenpäin samassa 

neuvotteluprosessissa. UDM:n 

avulla hankkeet voidaan paremmin 

ja näkyvällä tavalla kytkeä 

kaupunkien strategiaan kuten 

maapoliittiseen ohjelmaan. 

Kaupungit vastaanottavat 

myös hankealoitteita erilaisilta 

sijoittajilta, maanomistajilta, rakennusliikkeiltä, 

kaupankeskusliikkeiltä 

ja muilta institutionaalisilta 

toimijoilta. Hankealoitteiden 

vastaanottamisessa keskeistä on 

pyrkiä aktiivisesti kuuntelemaan 

ja ymmärtämään aloitteen tekijän 

intressejä mahdollisesti varhaisessa 

vaiheessa esitettyjen ratkaisujen 

sijaan. 

Usein hankekehittäjät pyrkivät 

vakuuttamaan neuvotteluosapuolen 

ratkaisunsa erinomaisuu- 

mahdollisuus tarjolla 

Jarmo Heinosen 

mukaan energiaja 

materiaalitehokkaan 

teknologian 

kysyntä kasvaa. 

kana alan yritysten ja yhteisöjen 

kanssa noin sata 

miljoonaa euroa rakennus- 

ja kiinteistöalan sekä 

energiaja ympäristöalan 

liiketoiminnan kehittämiseen. 

Megatrendeistä 

uutta liiketoimintaa 

Ohjelman suurimmat 

haasteet liittyvät prosessi- 

ja liiketoimintainnovaatioihin, 

sillä jo nyt on 

olemassa lukuisia tuotteita 

ja järjestelmiä, joita 

voisi tulevaisuudessa integroida 

yhteensopiviksi. 

Markkinat ovat maailmanlaajuiset. 

Ammatilliset 

ja kansalliset rajat 

ylittävä verkottuminen 

sekä julkisen ja yksityisen 

sektorin yhteistyö 

avaavat rajattomat 

mahdollisuudet. 

– Energian ja materiaalien 

niukkuus on vallitseva 

megatrendi, joka 

johtaa vaatimukseen 

käyttää rajallisia luonnonvaroja 

entistä tehokkaammin. 

Niukkuus 

ja hinnannousu lisäävät 

energiaja materiaalitehokkaan 

teknologian 

kysyntää, Heinonen 

sanoo. 

Se, mihin ja miten 

yhdyskuntia rakennetaan, 

vaikuttaa kulutukseen 

ja ympäristökuormitukseen. 

Jotta hiilidioksiditaso 

ulkoilmassa 

ei enää kohoaisi, kulutus 

on esimerkiksi uudistuotannossa 

saatava seitsemänteen 

tai kahdeksanteen 

osaan nykymääräysten 

tasosta. 

Ohjelman tutkimushaku 

avautuu syksyllä 2009. 

Kunnat ja yritykset voivat 

jättää hakemuksia ohjelmaan 

jatkuvasti. 

KESTÄVÄ 

YHDYSKUNTA 

Tekesin ohjelma 2007–12 

Yli sadan miljoonan euron 

resurssit, joista Tekesin osuus noin 

puolet 

Demonstraatiorahoitusta kaupungeille 

ja kunnille 

Ohjelman tavoitteet: 

• Verkottaa eri osa-alueiden 

toimijoita 

• Vahvistaa julkisen ja yksityisen 

sektorin vuorovaikutusta 

• Luoda uusia liiketoimintamalleja, 

palvelukonsepteja, järjestelmäratkaisuja 

ja teknologisia 

ratkaisuja 

• Edistää teknologiaosaamisen 

liiketoiminnallistamista 

Ohjelman päällikkö 

Jarmo J. Heinonen, Tekes 

Ohjelman koordinaattori 

Mikko Nousiainen, Pöyry 

Building Services Oy 

www.tekes.fi/yhdyskunta 


31

Täydennysrakentamista Espoon Olarissa 

desta yksityiskohtaisesti mallinnetulla 

markkinointiaineistolla. 

Tämä on esimerkki kilpailullisesta 

neuvottelustrategiasta, jossa 

avauksen tekevä osapuoli ottaa 

määrättyyn ratkaisuun liittyvän 

neuvotteluaseman. 

Täydennysrakentamismahdollisuuksia 

kartoitetaan Espoon 

Olarissa integroivan hankekehityksen 

avulla. Työssä tunnistetaan 

aloitteellisten osapuolien – 

Espoon kaupunki, Tapiolan Lämpö 

Oy ja Olarin Huolto Oy – toimesta 

mahdollisia kohteita ja 

menettelyjä Olarin täydennysrakentamiseen. 

Erityisinä neuvottelukysymyksinä 

ovat laajojen parkkialueiden 

hyödyntämisen mahdollisuudet 

ja esteet asuinrakentamiselle. 

Työssä etsitään alueen eri osapuolille, 

kuten asunto-osakeyhtiölle, 

arvoa lisääviä ratkaisuja, 

joiden avulla on mahdollista 

päästä sopimukseen täydennysrakentamisesta. 

Keskeisinä toimijoina 

ovat pysäköintialan yritykset 

yhdessä asuntotuottajien 

kanssa. 

Työn lähtökohtina ovat laadukkaamman 

ympäristön tuottaminen, 

palvelurakenteen kehittäminen 

ja taloudellisten resurssien 

kohdentaminen perusparannuksiin, 

jolloin täydennysrakentaminen 

on helpommin 

hyväksyttävää myös ympäröivien 

asunto-osakeyhtiöiden 

asukkaille. 

Ulkopuolinen meditaattori 

hyödyllinen 

Ongelmana on sitoutuminen liian 

aikaisessa vaiheessa puolustamaan 

esitettyä ratkaisua, joka on 

ainoastaan yksi tapa täyttää hankekehittäjän 

intressejä. Tärkeämpää 

varhaisten ratkaisujen sijaan 

olisi keskittyä eri osapuolien intresseihin 

ja niiden mahdollisten 

yhtymäkohtien löytämiseen. 

Yhteisten perusteiden löytäminen 

on keskeinen polttoaine tehokkaille 

ja arvoa lisääville neuvotteluille. 

Kaupungin edustajien tulisi 

kyetä tunnistamaan neuvottelun 

kulkuun liittyvät ominaisuudet 

ja auttaa ohjaamaan keskustelua 

kohti intressejä integroivia 

ratkaisuja, joista myös kaupunki 

voisi paremmin hyötyä. Kaupungin 

tavoitteena on ajaa omia 

”valistuneita intressejään” hankeneuvotteluissa 

ottaen huomioo 

samalla muiden osapuolien tarpeet. 

Usein on hyödyllistä käyttää 

apuna ulkopuolista ”mediaattoria”, 

arkkitehtikonsulttia, joka 

hallitsee myös neuvottelukäytännöt 

kyeten asiantuntemuksen 

avulla ehdottamaan osapuolille 

arvoa lisääviä ratkaisuja. 

UDM:n käyttö on riippumaton 

käyttötarkoituksista tai mittakaavoista. 

Lähestymistapaa voidaan 

hyödyntää yksittäisten kohteiden, 

kuten vaikka sairaalalaajennuksen 

tai pienen paviljonkirakennuksen 

sijoittamisessa vaikeaan, 

suojelu- tai luonnonarvojen 

kannalta kiistanalaiseen paikkaan. 

Laajemmassa mittakaavassa 

UDM:n avulla voidaan avustaa 

kuntien välisen maankäytön järjestämisessä 

tai aluerakennuttamiskohteiden 

kehittämisessä. 

Laajempia kohteita kehitettäessä 

ohjattujen neuvottelujen sarjat 

jatkuvat useita kuukausia tai 

jopa vuosia. Alkuvaiheen neuvottelut 

keskittyvät hankekehityskohteiden 

tunnistamiseen jatkuen 

aina ensimmäisten kohteiden 

rakentumiseen. 

Neuvotteluosaamisen 

lisääminen tärkeää 

Kaupunkien ja muiden ympäristöä 

tuottavien organisaatioiden 

henkilöstön neuvotteluosaamisen 

lisääminen on tärkeä osa integroivaa 

hankekehitystä. Valmentaminen 

liittyykin luontevimmin 

käynnissä olevien hank- 


YHDYSKUNTA 

keiden mahdollisuuksien ja ongelmien 

tarkasteluun. 

Teoriataustan lisäksi on tärkeää 

säilyttää osaamisen lisäämisessä 

jatkuva yhteys hankkeisiin. 

Samalla valmennusta 

voi hyödyntää joka tapauksessa 

edessä olevien työtehtävien 

suorittamiseen. Valmennuksen 

osaksi otetaankin usein pilot-hankkeita 

tai tapauksia organisaation 

käynnissä olevista 

tai valmisteilla olevista projekteista. 

Jaettu johtajuus tarpeen 

Kaupunkien suunnittelujohtajat, 

kaupunginarkkitehdit, kiinteistöpalvelujohtajat 

ja muut 

avainhenkilöt ovat keskeisessä 

asemassa hyödynnettäessä 

UDM:n tarjoamia mahdollisuuksia. 

UDM ja integroiva 

hankekehitys vaativat jaettua 

johtajuutta. Käytännössä hankekehityksen, 

kaupunkisuunnitteluprojektien 

tai valmennustilaisuuksien 

toteutuksen 

kannalta on ulkopuolisella mediaattorilla 

suurin vetovastuu. 

Edellytyksenä on kuitenkin 

organisaation sitoutuminen valittuun 

strategiseen toimintatapaan. 

Luottamuksen ja neuvotteluvoiman 

lisääminen syntyy 

vain pitkäaikaisella työllä, joka 

osaltaan vaikuttaa kaupungin 

menestymiseen ja haluttavuuden 

lisäämiseen esimerkiksi investointien 

kohteena. 

Toimintamalleista olisikin 

hyvä keskustella ja järjestää 

workshop-tilaisuuksia henkilöstön 

keskuudessa. Ohjattuja 

workshopeja voidaan käyttää 

myös kaupunkisuunnittelu- 

ja kiinteistöpalvelukeskusten 

asiakkaiden kanssa tehtävässä 

hankeyhteistyössä. 

Kirjoittaja on työskennellyt Massachusetts 

Institute of Technologyssa 

2005–07 vierailevana tutkijana. Tutkimustyön 

tuloksena syntyi uusi lähestymistapa 

rakennetun ympäristön 

tuotantoon integroivana hankekehityksenä 

– Urban Design Management. 

Akateemisen työnsä lisäksi 

Edelman hyödyntää tutkimustuloksia 

konsulttiyritys Edelman Group 

Oy:ssä. 

Palkittu Mervi Niemelä-Hytönen: 

ESTEETTÖMYYS 

on mahdollistamista 

– Esteettömyys koostuu 

kolmesta osa-alueesta: 

rakennetusta ympäristöstä, 

apuvälineiden 

käytön mahdollistamisesta 

ja toisten ihmisten 

avusta, Mervi 

Niemelä-Hytönen 

määrittelee. Hän on 

saanut ensimmäistä 

kertaa jaetun Itä-Suomen 

läänin esteettömyyspalkinnon. 

TEKSTI Anna-Mari Tyyrilä 

KUVA Pentti Potkonen 

Sisällöllisesti esteettömyys 

sisältää liikkumisen, näkemisen, 

kuulemisen, ymmärtämisen, 

hahmottamisen, turvallisuuden 

ja rakennusinsinööri Mervi 

Niemelä-Hytösen mielestä myös 

viihtyvyyden. 

Esteettömyyden vaatimus löytyy 

lainsäädännöstä: rakentamisen 

puolella maankäyttö- ja rakennuslaki 

edellyttää käyttäjien 

huomioon ottamisen. Lisäksi on 

rakennusmääräyksiä sekä erilaisia 

mitoitusohjeita ja käytäntöjä. 

Esteettömän liikkumisen tarpeellisuuden 

allekirjoittavat kaikki, 

mutta juhlapuheista käytännön 

toimiin on pitkä matka. 

– Kun aletaan puhua käytännöstä, 

kysytään mitä se maksaa, 

kuka maksaa ja paljonko siitä saadaan 

markkinataloudellista hyötyä. 

Jos esteettömyyteen liittyvät 

ratkaisut sisällytettäisiin perustamisratkaisuihin, 

ne olisivat toteutettavissa 

edullisemmin kuin 

jälkikäteen rakennettuina, Mervi 

Niemelä-Hytönen sanoo. 

Joensuulaiselle Mervi Niemelä-Hytöselle esteettömyyden 

edistäminen on elämäntehtävä. 

Yksi esteettömyyden yleistymistä 

hidastava tekijä tulee vastaan 

suunnittelussa. 

– Suunnittelija purkaa saamaansa 

tehtävää kokemustensa 

ja näkemyksiensä kautta. Kun 

tullaan esteettömyyden osa-alueille 

ja aletaan puhua apuvälineiden 

käyttäjistä, kokemuksellista 

tietoa on aika harvalla suunnittelijalla. 

Esteettömyysyhdistys 

palvelee koko maata 

Niemelä-Hytönen oli mukana 

kotikaupunkinsa Joensuun hankkeessa, 

jossa koulutettiin 14 käyttäjäarvioijaa 

vammaisjärjestöistä. 

Syntyi esteettömyyden arviointimalli, 

jossa teknisen koulutuksen 

omaava henkilö ja vammaisjärjestöjen 

edustajat käyvät läpi esimerkiksi 

rakennushankkeen esteettömyyden 

pulmakohtia. Rakennuksen 

omistaja on hankkeessa 

mukana, jotta tieto siirtyy 

toteuttavalle puolelle. 

Kun koulutushanke päättyi, 

mietittiin, 

kuinka arviointia 

voidaan ylläpitää. 

Näin syntyi 

Suomen ensimmäinen 

esteettömyysyhdistys. 

Niemelä-Hytönen 

on sen puheenjohtaja, 

ja 

yhdistys tarjoaa 

palvelujaan koko 

Suomeen. 

Mervi Niemelä-Hytönen 

törmäsi 

omakohtaisesti 

esteettömyyteen, 

kun hänen 

näkönsä heikkeni 

opiskeluaikana 

diabeteksen vuoksi. 

Marjalan asuntomessuilla 

1995 hän oli vastaavien 

ongelmien edessä, kun hän 

Pohjois-Karjalan Näkövammaisten 

puheenjohtajana oli viemässä 

terveisiä näkemisolosuhteiden kehittämiseen 

liittyvistä asioista. 

Sittemmin esteettömyyden 

edistämisestä on tullut elämäntehtävä. 

Niemelä-Hytönen mm. 

luennoi aiheesta Pohjois-Karjalan 

ammattikorkeakoulun rakennusinsinööriopiskelijoille. 

– Kaupungin tekninen virasto 

pyytää arvioita, kun vastaan tulee 

esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä. 

Nyt valmistelussa on esteettömyys-/vanhusasiamiehen 

palkkaaminen, 

Niemelä-Hytönen kertoo. 

Hän toimi 2002–04 Suomen ensimmäisenä 

kunnallisena esteettömyysasiamiehenä 

Joensuussa. 

– Esteettömyysasiamies neuvoo, 

ohjaa ja pitää yllä keskustelua, 

jotta myös kiinteistöjen 

omistajat olisivat tietoisia, mitä 

esteettömyys tarkoittaa. 

www.esteettomyys.net 


33

SUUR-HELSINGIN YTIMENÄ 

laaja vihervirtausten verkos 

Greater Helsinki Vision 2050 antaa vaihtoehtoja ma 

Metropolialue nähtynä pohjoisesta, 

etualalla pikkukaupunkien 

verkosto keskustoja ympäröivine 

viljelysalueineen. 


YHDYSKUNTA 

ankäyttöön ja liikenteeseen 

toimii 

to 

Mihin asettuisit, jos olisit 

suuryrityksen johtaja ja etsimässä 

uutta sijaintia pääkonttorille 

Entä kosmopoliitti 

perhe etsimässä parasta 

paikkaa asua, harrastaa 

ja tehdä työtä Perusta 

Helsingin seudun kilpailukyvyn 

kehittämiselle on 

kuntien yhteisessä 

tahtotilassa. 

Jenni Lautso, arkkitehti SAFA 

Ilona Mansikka, arkkitehti SAFA 

Ulla Troberg, viestintäkoordinaattori 

WSP Finland Oy 

Vihervirtausten verkosto vaihtuu luontoympäristöstä 

urbaaniksi maisemaksi tiiviissä kaupunkirakenteessa. 

Rakentaminen tiivistyy laajan viherverkoston 

äärelle. Verkosto toimii kaupunkilaisten julkisena 

olohuoneena tarjoten tiloja kulttuurille ja virkistäytymiselle. 

Ideoita siihen, miten kiinnostava 

Helsingin seutu voisi olla 40 vuoden 

kuluttua, haettiin kansainvälisellä pääkaupunkiseudun 

kehittämiseen tähtäävällä 

Greater Helsinki Vision 2050 

-ideakilpailulla. Kilpailuun osallistui 

yhteensä 86 ehdotusta. Ensimmäisen 

palkinnon sai monialainen WSP Finlandin 

tiimi ehdotuksellaan Emerald. 

Aatekilpailun järjestivät pääkaupunkiseudun 

kunnat Helsinki, Espoo, 

Vantaa, Kauniainen, Kerava, Tuusula, 

Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, 

Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti 

ja Sipoo sekä ympäristöministeriö. 

Kilpailun tarkoituksena oli visioida 

ennakkoluulottomasti uusia kestävän 

kehityksen mukaisia strategioita 

ja konkreettisia ratkaisuja Helsingin 

seudun maankäyttöön ja liikenteeseen. 

Lähtökohtina olivat mm. 

700 000 uuden asukkaan ja noin 70 

miljoonan uudiskerrosneliömetrin 

sijoittaminen seudulle vuoteen 2050 

mennessä. 

Laadukas elinympäristö 

houkuttelee 

Helsingin seudun vetovoimatekijöitä 

kansainvälisesti ovat mm. luovuus, 

valintojen vapaus, luonnonläheisyys 

ja sujuva arki. Lisäksi viheralueiden ja 

julkisten kaupunkitilojen laadukkuus 

ja saavutettavuus ovat keskeisiä elinympäristön 

laatutekijöitä. Metropolialueella 

on strateginen sijainti idän ja 

lännen, muun Suomen ja Euroopan 

välissä. 

WSP:n ehdotus Emerald painottaa 


35

eheytyvää, tiivistä ja tasapainoista 

yhdyskuntarakennetta, jonka 

ytimenä toimii laaja vihervirtausten 

verkosto. 

– Ehdotuksemme vastasi kilpailun 

tavoitteisiin kokonaisvaltaisesti. 

Se sisältää maankäytön 

vision lisäksi kuvauksen tulevaisuuden 

elämäntavoista, 

asumisesta, työstä, liikenteestä, 

maisemasta ja energiasta, 

WSP:n tiimin jäsen, arkkitehti 

Jenni Lautso kertoo. 

Kilpailuvoiton perusteluina 

olivat mm. ehdotuksen innovatiivisuus 

ja monipuolisuus, seuturakenteen 

tasapainoisuus, onnistuneet 

liikenneratkaisut, monet 

ekologiseen elämäntapaan 

kannustavat palveluinnovaatiot 

sekä elämänlaadun pohdinta erilaisten 

ja eri-ikäisten asukkaiden 

kannalta. 

Tiimi käytti kilpailuehdotusta 

laatiessaan WSP Design Studion 

kehittämää mielikuvamenetel- 

Antti-matonpesualtaat 

ja -mattomankelit 

Puhdasta mukavuutta 

matonpesuun. 

- moduulimitoitus, altaiden määrää 

helppo lisätä 

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään 

- oikea ergonomia 

OLD TOWN AND NEW ARCHIPELAGO 

Classic dense grid city structure completed by 

extremely dense new archipelago structure 

SUB-CENTER, area effi ency 1,0 

DENSE CITY STRUCTURE, area effi ency 0,75 

New dense structure along green bay edges 

URBAN STRUCTURE, area effi ency 0,5 

METROPOLITAN HOUSING, 

area effi ency 0,18 

SMALL TOWN WITH CENTER IN THE 

MIDDLE, area effi ency 0,25–0,5 

ECO-TECHNOLOGICAL PRODUCTION AREA, 

area effi ency 0,05–0,1 

Agricultural greenhouses, shell structures and farm 

lands with fl uent connections to rail links 

RURAL VILLAGES 

Existing village communities 

Suur-Helsingin visioalue 2050 muodostuu tiiviistä metropolista meren rannalla 

ja elävistä pikkukaupungeista sisämaassa. 700 000 uudesta asukkaasta sijoittuu 

89 prosenttia metropolialueelle ja kehyskaupungeihin 10. 

Kysy lisätietoja 

ja pyydä tarjous! 

Koskentie 89, 25340 KANUNKI 

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 

project@antti-teollisuus.fi 

www.antti-teollisuus.fi 

Eettinen kuluttaminen helpoksi 

Metropolialueen suunnittelussa on varauduttava ilmastonmuutoksen 

torjuntaan. Arjen liikkumisen ja kuluttamisen 

valinnoissa on ekologisimman vaihtoehdon oltava 

edullisin, houkuttelevin ja helpoin. Emeraldissa esitettiin 

innovaatioita 2050-luvun ekologisempaan arkeen: 

Henkilökohtainen ilmastobonuskortti kannustaa liikkumaan 

ekologisemmin. 

Myymälämetro tuo päivittäisostokset ihmisen luo, enää 

ei tarvitse matkustaa automarketteihin. 

Naapurikorttelin työkeitaalle voi kävellä tekemään etätyötä. 

Korttelikohtaisessa liikkumiskeskuksessa saa päiväkohtaisen 

matkasuunnitelman ja sopivat vuokrakulkuneuvot 

käyttöönsä. 

mää. Jokainen tiimin jäsen tiivisti 

yhdelle sivulle valikoiman sanoja 

ja kuvia, joista valittiin ne, jotka 

parhaiten kuvaavat yhteisiä mielikuvia 

tulevaisuuden kaupungista. 

Emerald-workshopiin osallistui 

asiantuntijoita myös Ruotsin 

WSP:stä. Heiltä saatiin työn eri 

vaiheissa ehdotukseen tärkeää 

ulkopuolista näkemystä. 

– Suunnittelun lähtökohdiksi 

kiteytyivät tietyt teemat: pohjoismaisuus, 

rakkaus luontoon ja vesi, 

tiimin vetäjä, arkkitehti Juha 

Eskolin kertoo. 

Ideoista fyysiseen 

suunnitteluun 

Kymmenestä idealuonnoksesta 

muotoutui yksi konsepti. Tuloksena 

syntyi elävä monikeskuksinen 

pääkaupunkialue, jonka sydämenä 

on merellinen Helsingin 

vanha keskusta. 

– Uudet vetovoimaiset aluekeskukset 

metropolin sisällä tasapainottavat 

metropolialuetta, 

WSP:n tiimin jäsen arkkitehti 

Ilona Mansikka sanoo. 

Sisämaan pikkukaupunkien 

helminauhat tukevat metropolia 

tuottaen ruokaa ja energiaa metropolin 

tarpeisiin sekä tarjoavat 

turisteille matkailuun ja virkistykseen 

liittyviä palveluita. 

Visiossa eheä viherverkosto 

sitoo yhteen erilaiset kaupunginosat. 

Viherverkostot ulottuvat 

mereltä sisämaan metsiin, ja niiden 

lähtökohtana ovat nykyiset 

vihersormet ja merenlahdet. Vihervirtaukset 

ovat paikoin luonnontilaisia 

mutta paikoin myös 

hyvin rakennettuja yhteisiä olohuoneita, 

viljelypalstoja tai puistoja. 

Luonto ja virkistysmahdollisuudet 

ovat mahdollisimman 

monen saavutettavissa. 

Liikkuva pääkaupunkiseutu 

Emerald hyödyntää Helsingin 

asemaa liikenteellisenä ja logistisena 

solmupisteenä. Supernopeat 

junat yhdistävät alueen itään 

Pietariin, länteen Tukholmaan ja 

etelään Tallinnaan. Junayhteydet 

risteävät lentoasemalla, metropolin 

ja kehysalueen rajapinnassa. 

Sekoittunut ja monikeskuksinen 

kaupunkirakenne lähipalveluineen 

vähentää osaltaan liikkumisen 

tarvetta ja parantaa ajansäästön 

myötä elämänlaatua. Liityntäpysäköintikeskukset 

liikenneverkoston 

solmukohdissa houkuttelevat 

metropoliin saapuvia 

vaihtamaan yksityisauton joukkoliikenteeseen. 

– Emme halua kieltää tai poistaa 

yksityisautoilua, mutta haluamme 

korostaa joukkoliikenteen 

houkuttelevuutta, liikenneinsinööri 

Risto Jounila sanoo. 

Greater Helsinki Vision 2050 

-kilpailu tuotti suuren määrän 

innovaatioita ja erilaisia visioita 

seudun tulevaisuudesta. Kilpailun 

palkintolautakunta suositteli, 

että seudun neljätoista kuntaa 

aloittavat yhteisen metropolialueen 

maankäyttöön painottuvan 

visio- ja strategiaprosessin yhdessä 

palkittujen ehdotusten tekijöiden 

kanssa. 

WSP:n ydintiimissä olivat mukana Yhdyskunta- 

ja Arkkitehtuuriyksikön päällikkö 

arkkitehti Juha Eskolin (tiimin vetäjä), 

arkkitehdit Jenni Lautso, Ilona 

Mansikka ja Tuomas Vuorinen. 


KEVÄTTÄ ILMASSA 

... ja Kuntatekniikan päivät tulossa 

Suomen kuntatekniikan 

yhdistys 

PL 51, 

00131 Helsinki, 

puh. (09) 693 3384 

www.kuntatekniikka.fi 

Finlands kommuntekniska 

förening 

Box 51, 

00131 Helsingfors, 

tel. (09) 693 3384 


TOIMIHENKILÖT 

Toiminnanjohtaja/ 

Verksamhetsledare 

Jyrki Meronen 

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi 

PL 41, 04401 Järvenpää 

puh. 050 550 2146 

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi 

Talouspäällikkö/Ekonomichef 

Kyösti Oasmaa 

Helsingin kaupunki, TasKe, 

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki 

puh. 050 376 7414 

kyosti.oasmaa@hel.fi 

■ Maaliskuun loppupuolen lumisateesta huolimatta 

– kevättä pukkaa. Jo ennen lumisadetta 

näkyi leskenlehtiä etelärinteessä, ja työkaverit 

kertovat nähneensä sinivuokkojakin. Lehden 

ilmestyttyä Espoon päiviin on aikaa vain kuusi 

viikkoa, ja Tampereen päivätkin ovat jo aivan 

nurkan takana. Huhtikuun puolenvälin aikoihin 

menemme ensimmäisen kerran Tampereelle 

katsomaan paikkoja ja tapaamaan heidän 

edustajiaan. 

Päivien ja YT-näyttelyn pääpaikka tulee olemaan 

Pirkka-halli, ja edellisen kerran kun kävin 

Tampereella, varasin jo Hotelli Ilveksen Ball Roomin 

juhlaillallispaikaksi. Tampereen kaupungin 

edustajana päivien järjestelyissä tulee olemaan 

Milko Teräväinen. Ne jotka ovat lukeneet jäsenkirjamateriaalin 

tarkasti huomaavat, että Milko 

tullee ensi vuonna mukaan myös hallitustyöskentelyyn. 

Hallitus kokoontui helmikuun lopulla 

Hallitus piti vuoden toisen kokouksensa Helsingissä 

helmikuun lopulla. Kokouksessa käytiin läpi Espoo-päivien 

materiaali sekä järjestelytilanne. Kokouksessa 

käsiteltiin myös julkilausumaehdotusta 

ja mietittiin mahdollisia kunniamainintoja, joista 

enemmän Espoo-päivien yhteydessä. 

Hallitus hyväksyi kokouksessaan uusiksi jäseniksi 

seuraavat henkilöt: DI Jaakko Koskipalo 

Hollolasta, DI Allan Nyholm Helsingistä, ins. 

(AMK) Ville Vastamäki Vantaalta, DI Mari Päätalo 

Keravalta, ins. (AMK) Heidi Jokinen Liedosta 

ja ins. (AMK) Markku Riekko Espoosta. 

Seuraava kokous pidetään Espoossa Kuntatekniikan 

päivien yhteydessä 5.6. 

Uusi maita IFME:n jäseniksi 

IFME:n hallituksen seuraava kokous pidetään 

Malmössä 11.–12.5.2008. Puheenjohtaja Chris 

Champion on lähettänyt kokousmateriaalin. 

Kokouksessa tullaan edelleen keskustelemaan 

yhteenliittymän nettisivuista sekä edellisessä 

kokouksessa sovituista kolmesta asiasta: infrastruktuurista, 

koulutetun henkilökunnan puutteesta 

sekä ilmastomuutoksesta. Kokouksessa 

keskustellaan myös siitä, miten saamme jokai- 

Yhteyspäällikkö/Relationschef 

Dan-Henrik ”Danne” Långström 

HKR, Katu- ja puisto-osasto 


puh. 050 432 7300 

dan-henrik.langstrom@hel.fi 

Kokousmestari/Konferensmästare 

Jyrki Vättö 

HKR, Katu- ja puisto-osasto 


puh. 050 559 1435 

jyrki.vatto@hel.fi 

SKTY:n julkaisujen myynti 

Yliopistokirjakaupan 

Otaniemen myymälä 

Otakaari 1 F, 02150 Espoo 

(TKK:n päärakennuksen aula) 

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 

Tiedekirja 

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki 

(Säätytalon vieressä) 

puh. (09) 635 177 

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa 

Kari Haapaniemi 

puh. 050 380 1022 

kari.haapaniemi@hel.fi 

Vaihtoterminaali Nuevos Ministerios 

Madridissa. 

Frank Gehryn suunnittelema Guggenheimmuseo 

Bilbaossa Nervión-joen rannalla. 

Tutustu Bilbao-ilmiöön ja näe Madridin uudet 

joukkoliikenteen ratkaisut matkallamme lokakuussa 

■ SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät 

kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan 

Bilbaoon ja Madridiin ensi lokakuussa viikolla 

42. Matkalla tutustutaan mm. Bilbao-ilmiöön ja 

Madridin uusiin joukkoliikenneterminaaleihin. 

Bilbaossa on käynnissä ainutlaatuinen 

keskustan uudistusprojekti, joka alkoi Guggenheim-museon 

rakentamisesta ja käsittää 

nyt koko joenrannan kehittämisen kauppakeskuksineen, 

hotelleineen, toimistoineen, asuntoineen, 

rantabulevardeineen ja puistoineen 

sekä uudet metro- ja raitiovaunujärjestelmät. 

Madridissa on myös panostettu merkittävästi 

joukkoliikenteen kehittämiseen. Viime 

vuosina on rakennettu useita maanalaisia 

vaihtoterminaaleja bussiliikenteelle, metrolle ja 

liityntäpysäköinnille. 

Neljän vuorokauden matkan alustava hinta 

(lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset, 

oppaan palvelut) on 1 800 euroa kahden 

hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden 

hengen huoneessa. 

Ennakkoilmoittautumiset marita.laatikainen@sito.fi, 

lisätietoa matkasta kuntatekniikan 

foorumista www.kuntatekniikka.fi > premium 

> matkapalvelut. 

Kuntatekniikka 3/2008 37

sen yhdistyksen jäsenille mahdollisimman 

paljon hyötyä yhteistyöstä 

(KunFo:n sivuilta löydät 

jo nyt linkit IFME-jäsenyhdistysten 

nettisivuille). 

IFME:en ollaan kovasti 

hankkimassa lisää jäsenmaita 

ja yhdistyksiä. Tanska liittyi mukaan 

viime vuoden loppupuolella, 

ja Suomi (SKTY) on – niin 

kuin olen aikaisemminkin näillä 

sivuilla kertonut – keskustellut 

asiasta Viron, Islannin ja Pietarin 

kanssa. Viro on tässä vaiheessa 

vakavasti harkitsemassa 

jäsenyyttä. Muita maita, joihin 

IFME:stä on oltu yhteydessä 

ja jotka harkitsevat liittymistä, 

ovat ainakin Uusi-Seelanti, 

Espanja, Tsekki, Korea, Irlanti, 

Hongkong ja Intia. 

Australian yhdistys 

tulossa Helsinkiin 

Australian yhdistys tekee vuosittain 

opintomatkoja, joista 

yksi on malliltaan pitkä ja kattava. 

Tänä vuonna he menevät 

elokuussa Yhdysvaltoihin 

(Los Angeles, Portland ja New 

York). 

USA:n jälkeen he suuntaavat 

matkansa Helsinkiin, missä 

ne viipyvät kolmatta vuorokautta 

ennen kuin suuntaavat 

Lontoon kautta takaisin kotiin. 

Tätä on varmaan pidettävä 

kunnianosoituksena suomalaista 

osaamista kohtaan, jos 

kerran vaivautuvat tulemaan 

tänne katselemaan ja kuuntelemaan, 

miten me asioita hoidamme. 

HKR ja siis Matti- 

Pekka Rasilainen sekä allekirjoittanut 

ovat delegaation isäntinä 

Helsingissä. 

Taas on sunnuntaipäivä kulunut 

mukavasti muiden viikonloppurientojen 

keskellä tätä 

kirjoitellessa... Nyt sitten vain 

odottamaan sitä oikeaa kevättä 

(joka siis on pitkällä, kun luette 

tätä juttua) ja tietenkin Espoo-päiviä! 

Kuntatekniikan päivät Espoossa 2008 – Päivien 

Torstai 5.6.2008 

Kokouspaikka: Sellosali, 

Espoon Leppävaara 

8.30 Ilmoittautuminen 

10.00 Juhlapäivien avaus 

SKTY:n puheenjohtaja 

Matti-Pekka Rasilainen 

10.10 Espoon kaupungin 

tervehdys 

Kaupunginjohtaja 

Marketta Kokkonen, 

Espoon kaupunki 

10.30 Espoon ajankohtaiset 

hankkeet 

Toimialajohtaja Olavi Louko, 


11.00 Kuntatekniikan koulutusta 

järjestellään – miten 

Rehtori Matti Pursula, 

Teknillinen korkeakoulu 

11.30 Tauko ja tutustuminen 

KT2008-näyttelyyn 

11.45 Vuoden kuntatekniikan 

saavutus 

12.10 SKTY:n vuosikokous ja 

julkilausuma 

12.40 (suunnilleen) Tiedotustilaisuus 

aulassa 

12.50 Ryhmäkuva 

13.00 Espoon kaupungin lounas, 

Vermon raviradan ravintola 

14.30 Espoon kuntatekniikan 

kiertoajelut (kiertoajelut 

päättyvät Sellosalille) 

16.00 Tutustuminen Kuntatekniikka 

KT2008-näyttelyyn/ohjelmaa 

19.00- Illanvietto – get together, 

22.00 Leppävaaran kansantalo, 

Vallikatu 15 

Perjantai 6.6.2008 



9.00 Asiakas on tärkeä kumppani 

TkT Aija Staffans, TKK/ 

arkkitehtuurin laitos 

Arkkitehti Suvi Tyynilä, 

Helsingin kaupunki 

9.40 Yrittäjille toimivaa kaupunkia 

Varatoimitusjohtaja Sampsa 

Saralehto, Helsingin seudun 

kauppakamari 

10.05 Oulu uudisti tapojaa 

Asemakaavapäällikkö Matti 

Karhula, Oulun kaupunki 



Perjantai 6.6.2008 



10.45 Suurpellon toimistoja 

asuinalue rakentuu 

Projektinjohtaja Pekka 

Vikkula, Espoon kaupunki 

11.15 Palvelutuotannon 

kehittäminen 

Johtaja Esko Pyykkönen, 

Destia 

11.45 Lounas, Ravintola Fennia, 

Kauppakeskus Sello 

13.00 Ympäristörakentaminen 

tänään 

Maisema-arkkitehti Hanna 

Keskinen, Vantaan kaupunki 

13.30 Muuttuva katuvalaistus 

DI Pentti Hautala, SITO 



14.15 Yrittämällä yli rajojen 

Toimitusjohtaja Heikki 

Anipai, Teho As (Viro) 

14.45 Kuntatekniikan foorumi – 

mitä hyötyä meille 

TkL Päivi Ahlroos, 

Helsingin kaupunki 

DI Jussi Nykänen, SITO 

15.15 Kuntatekniikan foorumi 7 – 

paneeli ja paja 

”YRITETÄÄN YHDESSÄ” 

Puheenjohtajana toimii 


16.00 Yhteenveto ja luentojen 

päättäminen 

16.30- Alkulämmittelyt 

18.30 Dipoli / TKK 

19.00- Juhlapäivällinen 

Kevätterveisin, 

Danne Långström 

yhteyspäällikkö 

Taustakuvassa on maisema 

Espoon Keilaniemestä. 


teema ”Yritetään yhdessä” 

Lauantai 7.6.2008 

Laivaretki Espoon Keilaniemestä 

Suomen St. Tropeziin – Haukilahteen 

08.30 Lähtö busseilla hotellilta Keilaniemeen 

09.00 Laivaretki Keilaniemestä Espoon saaristoon 

13.00 Paluu Haukilahden venesatamaan, josta bussikuljetus hotellille 

Ensin koulutetaan aktiivisimmat käyttäjät 

KUNTAKIERTUE 

innoittaa KunFon hyödyntämiseen 

Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut 

Ilmoittaudu Kuntatekniikan päiville 27.4.2008 mennessä Kuntatekniikan 

foorumin sivuilla (www.kuntatekniikka.fi) tai palauttamalla ilmoittautumislomake 

SKTY:n kokousmestari Jyrki Vätölle osoitteeseen 

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki. 

Päivien osallistumismaksu on jäseniltä 295 euroa (eläkeläis- ja opiskelijajäsenet 

75 euroa) ja ei-jäseniltä 400 euroa. Huomatkaa, että majoitus ei 

kuulu hintaan. Lauantain laivaretki maksaa 65 euroa. Osallistumismaksut 

maksetaan 10.5.2008 mennessä SKTY:n tilille 800018-95235. Tämän 

jälkeen ilmoittautumismaksut nousevat ollen 350 / 100 / 450 €. 

Kuntatekniikan päivien kokouspaikka sijaitsee Espoon Leppävaaran 

Sellosalissa. Kokouspaikalle on hyvät kulkuyhteydet, sillä Leppävaaran 

juna-asema sijaitsee aivan kokouspaikan läheisyydessä. Paikalle pääsee 

helposti myös linja-autoilla, ja lähistöllä on runsaasti paikoitustilaa myös 

omille autoille. 

Golf-kisa keskiviikkona 4.6. 

Golf-kisa järjestetään keskiviikkona 4.6.2008 Espoon golfkentällä. 

Ilmoittautumisia otetaan vastaan Kuntatekniikan foorumin sivuilla 

(www.kuntatekniikka.fi) tai sähköpostitse helena.strom@hel.fi. 

Lisätietoja golf-kisasta saa Helena Strömiltä, puh. (09) 310 38571. 

KunFon koulutustilaisuuksissa opitaan oman portaalin hyödyntämisen 

salat. 

KunFon kuntakierros pyörähtää 

käyntiin kevään 

aikana. Koulutustilaisuuksissa 

opiskellaan portaalin 

hyödyntämistä. 

Kuntatekniikan portaalin KunFon 

toinen toimintavuosi on pyörähtänyt 

käyntiin. Käyttäjiä sivustolla on enemmän 

kuin on osattu odottaakaan: julkisilla 

sivuilla jopa 2 000–3 000 käyntiä 

päivittäin, mutta kaikkia sen ominaisuuksia 

ei kyselyiden perusteella 

vielä oikein osata hyödyntää. 

Tilanteen korjaamiseksi KunFon 

johtoryhmä on ideoinut kevään ja kesän 

aikana toteutettavan kuntakoulutuskiertueen. 

Sen tarkoituksena on 

kertoa KunFosta ja sen mahdollisuuksista 

konsortiokunnissa. Käyttäjäpohjan 

vankistaminen ja käytön aktivoiminen 

kehittävät samalla KunFon sisältöä, 

sillä aktiivikäyttäjät osallistuvat 

osaltaan myös sisällön tuottamiseen 

mm. uutisia ja tapahtumia ilmiantamalla. 

Kunnissa on tarkoitus kouluttaa 

ensin aktiivisimmat käyttäjät, esimerkiksi 

10 käyttäjää/kunta. Tapauskohtaisesti 

voidaan lisäinfoa antaa myös 

esimerkiksi projektiryhmille ja sektoritai 

teematoiminnan vetämisestä kiinnostuneille. 

Tarkoituksena on ensi sijassa tavoittaa 

kustakin mukana olevasta 

kunnasta aktiiviset kuntateknikot, kuten 

viestinnästä vastaavat henkilöt, innokkaat 

kynäniekat ja valokuvaajat. 

Samalla pyritään löytämään myös erilaisiin 

foorumiprojekteihin, sektoreihin 

ja teemoihin aktiivisia toimijoita. 

– Ennen kierroksen käynnistymistä 

uudistamme KunFo-portaalia entistäkin 

toimivammaksi ja valmistamme 

toimivan, selkeän koulutusmateriaalin, 

jota voimme koulutustilaisuuksissa 

käyttää. Järjestelmätoimittaja on 

siirtänyt palvelut uudelle teknologiaalustalle, 

joka koulutusvaiheen kautta 

lanseerataan korvaamaan nykyinen 

alustaratkaisu. Uusi alusta parantaa sivuston 

käyttöoikeuksien hallittavuutta 

ja uusien palveluiden kehittämismahdollisuuksia, 

Jussi Nykänen KunFosta 

kertoo. 

Tietoa ja käytön 

opastusta 

– Varsinaiset tilaisuudet järjestää kunta 

itse. Emme väkisin tunge minnekään, 

vaan käymme esittelemässä 

KunFon toimintaa siellä, minne meidät 

kutsutaan, Nykänen painottaa. 

Ennen tilaisuutta KunFoon kannattaa 

käydä tutustumassa ja kirjata ylös 

kysymyksiä ja ehdotuksia, jotta niitä 

voidaan tilaisuudessa käsitellä. 

Tilaisuudet räätälöidään kunnan 

tarpeisiin ja aikatauluun. Puolipäiväiset 

tilaisuudet aloitetaan KunFon 

yleisesittelyllä. Portaalin toimintaperiaatteet 

käydään läpi osioineen. Jä- 


SKTY:N HALLITUS 

senosion ominaisuuksiin, peruskäyttöön 

ja sen harjoitteluun perehdytetään 

kädestä pitäen. Kiinnostuneille 

on mahdollisuus tietohallinnon 

tukipalveluihin tutustumiseen. 

Siinä voidaan käydä läpi 

esimerkiksi foorumihankkeisiin 

liittyviä tukipalveluja, kuten project 

managementia, esimerkkinä 

kunnossapitosuunnitelma-hanke 

sekä sektori- ja teematoimintaa, 

esimerkkinä teknisen toimen toimintajärjestelmätyö. 

Tilaisuudet 

päätetään loppukeskusteluun. 

Tilaisuudet voivat käynnistyä 

huhtikuusta lähtien. Mahdollisimman 

suuri osa niistä pyritään käymään 

läpi ennen Kuntatekniikan 

päiviä kesäkuun alussa. 

– Ensimmäinen tilaisuus on 

Vaasassa huhtikuun lopulla, minkä 

jälkeen suunnataan Espooseen, 

Jussi Nykänen kertoo. 

Tilaisuuteen osallistuvat Kun- 

Fon kumppanuuskonsultti Jussi 

Nykänen Sitosta ja järjestelmätoimittajan 

edustajana Laura Uusitalo 

Webforumista. 

KunFon konsortiokunnat voivat 

käydä varaamassa aikaa vierailulle 

KunFon keskustelupalstalta. 

Aktiivisuutta 

uutistoimintaan 

Yksi kuntakierroksen tavoitteista 

on aktivoida konsortiokuntien uutisvälitystä. 

KunFon aktiivisimpia 

palveluita ovat olleet uutistoimitus, 

tapahtumatiedotus sekä rekryfoorumi. 

KunFon ensimmäisen 

toimintavuoden aikana kuntateknisiä 

uutisia säännöllisesti toimittavien 

kuntien määrä on kasvanut, 

mutta parantamisen varaa 

on edelleen. 

Nyt uutisissa painottuvat lähinnä 

viranomaistahojen kuntatekniikkaa 

koskettavat uutiset. Alan 

omat viestit ovat vielä jääneet vähemmälle. 

Erityisesti kaivataan 

uutisia liikuntatoimen ja satamarakentamisen 

alueelta. 

Tiedotteiden välittämistä Kun- 

Fo-uutisten käyttöön on pyydetty 

useampaankin otteeseen mukana 

olevilta kunnilta. Tiedonvälityksessään 

aktiivisimmat kunnat 

ovat liittäneet KunFon normaaliin 

tiedotevälitykseensä. Systeemi on 

hyvä, sillä näin kaikki viestit tulevat 

varmasti perille. Niistä kuntatekniikan 

alaan liittyvien valitseminen 

on pieni vaiva. 

Mikään viesti ei ole 

merkityksetön 

KunFon uutisten tarkoituksena on 

toisaalta välittää myös pienimuotoisempaa 

kuntateknistä tietoa, 

sellaista, jota kunnan viestintä ei 

edes katso välittämisen arvoiseksi. 

Kuinka katuosasto on kehittänyt 

hiekanpoistoaan Montako 

asukasta osallistui puiston kevätsiivoustalkoisiin 

Paljonko tilahallinto 

uskoo säästävänsä energiansäästölamppuihin 

siirtymällä Miten 

urheilukentän ylläpito kannattaisi 

järjestää 

Mikään kuntatekniikkaan liittyvä 

uutinen ei ole liian pieni kerrottavaksi 

muille. Joku lukija on 

varmasti kiinnostunut ja kiitollinen 

esimerkistä tai vinkistä. Kun- 

Foon lähetettävän uutisen ei tarvitse 

olla viimeistelty, riittää, kun 

perusasiat ovat mukana ja yhteystiedot, 

mistä lisäinformaatiota voi 

tarvittaessa hankkia. Ja kuva on 

kiva yllätys. 

Dakota Lavento 

KunFo Uutiset siis tiedotelistalle 

ja kaikki uutiset/tiedotteet/ 

tapahtumat osoitteeseen 

dakota.lavento@kuntatekniikka.fi 

Puheenjohtaja/Ordförande 


HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki 

puh. (09) 3103 8801, 0500 439595 

matti-pekka.rasilainen@hel.fi 

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande 

Anu Näätänen 

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto 

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu 

puh. (013) 267 3500, 050 5505490 

anu.naatanen@jns.fi 

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande 

Jouko Vehkakoski 

Espoon kaupungin tekninen keskus 

PL 41, 02070 Espoo 

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030 

jouko.vehkakoski@espoo.fi 

Muut jäsenet 

Matti Karhula, Oulun kaupungin 

tekninen keskus 

PL 32, 90015 Oulun kaupunki 

puh. (08) 5584 2410, 044 7032410 

matti.karhula@ouka.fi 

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto 

Toinen linja 14, 00530 Helsinki. 

puh. (09) 771 2560, 050 367 5840 

jussi.kauppi@kuntaliitto.fi 

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki, 

Kuntatekniikan keskus 

Kielotie 13, 01300 Vantaa 

puh. (09) 8392 2699, 0400 417436 

jouko.lehtonen@vantaa.fi 

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy 

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo 

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914 

mikko.leppanen@ramboll.fi 

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki, 

tekninen toimi 

PL 41, 04401 Järvenpää 

puh. (09) 2719 2831, 040 3152831 

tero.pyssysalo@jarvenpaa.fi 

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, 

tekninen toimiala 

PL 38, 53100 Lappeenranta 

puh. (05) 616 2433, 040 5215503 

jussi.salo@lappeenranta.fi 

Vår i luften! 

Före Påsken såg jag redan tussilagon 

i en södersluttning i Esbo, och 

kompisar samt kollegor som bor på 

varmare trakter (som i Åbo), berättar 

om att det också finns blåsippor mm. 

Sen kom det 20 cm snö, men vår 

i luften som det är, så smälter den 

med rekord fart. 

När tidningen kommer ut, så är 

det bara 6 veckor till årsdagarna i Esbo 

– och även 2009-dagarna i Tammerfors 

står bakom knuten. I Tammerfors 

kommer vi att samlas både 

för de egentliga dagarna som utställningen 

i Pirkka-hallen och förra gången 

jag var i Tammerfors, så reserverade 

jag också Ball Room på Hotel Ilves 

för festmiddagen. 

FKTF:s styrelse höll sitt senaste 

möte i slutet av februari, och på mötet 

gick man igenom programmet 

samt annat material angående Esbo-dagarna 

och godkände det. Man 

rustade också resolutionen och funderade 

på vem man kunde tänka 

ge möjliga hedersomnämnande åt – 

men mera om dem i Esbo. 

6 ansökan om medlemskap godkändes 

också, och man fastslog, att styrelsens 

nästa möte kommer att äga 

rum i Esbo, i samband med årsdagarna. 

IFME:s nästa möte kommer att 

hållas i maj i Malmö. Chris 

Champion har redan sänt ut agendan 

och tidtabellerna, och enligt 

dem, så skall vi än en gång behandla 

frågan om IFME:s webbsidor, om nya 

medlemmar, infrastrukturen, brist på 

skolad personal, klimatförändring 

och om hur vi skall få ut så mycket 

som möjligt av vårt samarbete mm. 

Den australienska föreningen gör 

studieresor årligen, och i augusti är 

de på väg, via Los Angeles, Portland 

och New York, till Helsingfors för att 

se efter hur vi går tillväga inom kommuntekniken. 

Från Helsingfors fortsätter 

dom sedan via London tillbaks 

hem. 

Med varma vårhälsningar, 

Danne Långström 

kommunikationschef 


VESIJOHTOVERKOSTOJEN HYGIENIA 

PÄÄTEEMANA KEVÄTSEMINAARISSA 

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén ojentaa 

yhdistyksen viirin Kaj-Erik Kvarnströmille. 

Kuntien putkimestarit ry:n kevään 

laivaseminaari pidettiin 

4.–6.3.2008 Silja Serenadella. 

Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, 

ja osallistujia oli lähes sata. 

Osallistuminen oli kiitettävän 

hyvää, mielenkiintoa riitti kummankin 

seminaaripäivän luennoille 

oikein mukavasti. 

Tänä vuonna pääteemana oli hygienia vesijohtoverkostoissa, 

ja Nokian tapahtumat olivat 

vahvasti tilaisuudessa esillä. Luennoitsijoina oli 

mm. Anneli Tiainen VVY:stä, joka luennoi vesilaitoksen 

vastuista vahinkotapauksissa. Esko 

Haume, Tapio Tolvanen ja Petteri Niemi kertoivat 

Nokian vesikriisiin liittyvistä verkostojen 

puhdistustöistä ja käytetyistä menetelmistä. 

Pertti Vuoriranta Tampereen teknillisestä yliopistosta 

piti luennot sekä vesijohtoverkostossa 

elävistä pieneliöistä, verkoston desinfioinnista että 

talousvedelle esitetyistä vaatimuksista. Ääneen 

pääsivät myös Pekka Laakkonen, Risto Bergbacka 

sekä Eero Varis, jotka kertoivat omista kokemuksistaan 

hygienian huomioonottamisessa 

vesijohtojen ylläpitotilanteissa. 

Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Rosengrén 

kertoi vesijohtoverkostojen rakentamiseen ja ylläpitoon 

liittyvistä vaaratekijöistä. 

Vaikka vierailukäynti Tukholman vesilaitoksella 

peruuntuikin yllättävästi, korvaavaa toimintaa 

onnistuttiin kuitenkin järjestämään. 

Tukholman infrastruktuuriin ja rakentamiskulttuuriin 

päästiin tutustumaan monipuolisen opastetun 

kiertoajelun muodossa. 

Yhdistyksen viirin sai alalla pitkään toiminut, ja 

nyt eläkkeelle jäävä Kaj-Erik Kvarnström Ulefos NV 

Oy:stä. 

Yhdistykseen 12 uutta jäsentä 

Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 3.3.2008 päätettiin 

valita yhdistykseen yhteensä 12 uutta jäsentä. 

Kuntien putkimestarit ry toivottaa tervetulleeksi seuraavat 

uudet jäsenet: 

Pekka Saukkonen, Parikkala 

Lassi Jutila, Tuusula 

Petteri Laaksonen, Tuusula 

Pirjo-Liisa Saartenkorpi, Hämeenlinna 

Risto Koskela, Turku 

Kari Pitkänen, Vääksy 

Aki Teini, Lieto 

Oili Järvi, Rauma 

Saara Noponen, Vantaa 

Mikko Kunttu, Turku 

Markku Ranta, Vantaa 

Jarkko Aho, Lahti 

Yhdistyksen hallitukseen valittiin Helsingin ja Uudenmaan 

edustajaksi Sami Sillsten Helsingin Vedestä. Syksyn 

koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Sokos Hotelli 

Vantaalla 8.–10.10.2008. Päivien ohjelmaa työstetään 

parhaillaan. Alustavasta ohjelmasta tiedotetaan mm. yhdistyksen 

kotisivuilla heti, kun se on mahdollista. Tervetuloa 

mukaan! Luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia 

vesihuoltoalaan liittyviä luentoja sekä perinteinen yhteistoimintaan 

kuuluvien toimijoiden tuotenäyttely. 

Yhdistyksen jäseneksi voi parhaiten liittyä ottamalla 

yhteyttä joko oman alueen yhdyshenkilöön, yhdistyksen 

puheenjohtajaan tai sihteeriin. Yhteystiedot ja muuta tietoa 

yhdistyksen toiminnasta löytyy uusituilta kotisivuilta 

www.kuntienputkimestarit.fi 

Hyvää kevättä! 

Anders Öström 

yhdistyksen sihteeri 

Pertti Vuoriranta pitämässä luentoa vesijohtoverkostojen 

pieneliöistä. 

Kuntien Putkimestarit 

Kuntien Putkimestarit ry (KPM) 

on perustettu 1975 suomalaisten 

vesihuoltolaitosten vesi- ja 

viemäriverkostojen suunnittelu-, 

rakentamis-, rakennuttamis-, 

ylläpito- ja hankintatoiminnoista 

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan 

ja ammattitaidon 

kehittämiseksi. Tarkoitusta 

toteutetaan tutkimalla uusia 

työmenetelmiä, tiedottamalla 

niistä jäsenistölle, järjestämällä 

alan kursseja ja työnäytöksiä 

sekä muita ammattitaitoa 

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia. 

Varsinaisia jäseniä on noin 

300, ja he ovat kunnallisissa ja 

osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa 

tai vesiosuuskunnissa 

työskentelevät työnjohtajat, 

teknikot, rakennusmestarit, 

insinöörit sekä hankintoja 

tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö 

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, 

joita on noin 

80. Jäsenmaksu on 30 euroa. 

Yhteystiedot: 

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén, 

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi 

puh. 050 522 7371 

Sihteeri, s-posti: 

anders.ostrom@turku.fi 

Internet: www.kuntienputkimestarit.fi 

Kuntien putkimestarit ry:n jäseniä tutustumassa 

Tukholman infraan. 


41

Uimahalli- ja kylpylätekninen 

yhdistys Ukty 

Yhdistyksen tarkoituksena on 

kehittää ja ylläpitää Suomen 

uimaloiden, uimahallien ja 

kylpylöiden toiminnallista ja 

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. 

Yhdistyksen 

tärkeimpiä toimintamuotoja 

ovat vuosittaisen koulutus- ja 

keskustelutilaisuuden (Uimahalli- 

ja kylpyläpäivät) järjestäminen, 

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- 

ja koulutustilaisuudet, 

sekä hallituksen työskentely. 

Yhdistyksessä on jäseniä noin 

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä 

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan 

työnsä tai harrastuksensa perusteella 

perehtynyt henkilö. 

Alalla toimivat oikeuskelpoiset 

yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen 

kannatusjäseniksi. 

Yhteystiedot 

Internet: www.ukty.net 

s-posti: info@ukty.net 

Yhdistyksen puheenjohtaja 

Pertti Kärpänen 

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi 

puh. 0400 205 296 

Yhdistyksen varapuheenjohtaja 

Kalle Kallio 

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi 

puh. 0400 577 569 

SAUNOJEN LASIOVET – 

uhka hallien ja kylpylöiden 

käyttäjien turvallisuudelle 

Kulunut talvi on ollut uimahalli- ja kylpylätoiminnoille 

otollista aikaa. Normaalit talviharrastukset 

lumessa ovat jääneet vähiin, niinpä esimerkiksi 

uimahalli- ja kylpyläpuolella ovat kävijämäärät 

kasvaneet. Olemmeko pystyneet vastaamaan lisääntyneisiin 

haasteisiin 

Uimahalleissa ja kylpylöissä on normaalikäytön 

– uimisen, virkistäytymisen, puhdistautumisen, 

uimaopetuksen ym. perinteisten toimintojen 

– lisäksi tulleet voimakkaasti mukaan erilaiset fyysistä 

kuntoa parantavat toiminnat kuten vesijumpat 

ja -juoksut. 

Ne ovat saavuttaneet monin paikoin erittäin 

suurta suosiota, ja ovat aiheuttaneet erilaisia järjestelyjä 

hallien käytön joustavan toiminnan turvaamiseksi. 

Halleihin on normaalien yksilökäyntien 

lisäksi tullut huomattava määrä ns. ryhmätoimintoja 

erilaisten ryhmätapahtumien lisäksi. 

Näin on myös hallien toiminta ja kävijämäärät lisääntyneet, 

mikä on erittäin positiivista. 

Tästä tuleekin mieleen kysymys: Pysyykö 

hallien tekninen valmius mukana muutoksessa 

Tässä onkin hallien saneerausten ja laajennusten 

suunnittelijoille ja päättäjille kova haaste: on pystyttävä 

vastaamaan tulevaisuuden näkymiin, joille 

on tyypillistä erilaisten toimintojen monipuolistuminen. 

Tämä johtaa siihen tosiasiaan, että on oltava 

enenevässä määrin erisyvyisiä ja -lämpöisiä altaita. 

Vesivoimistelussa täytyy olla erisyvyinen vesi 

henkilölle, joka on 165 cm pitkä kuin henkilölle, 

joka on 180–185 cm pitkä. Meillä on tehty monessa 

paikassa esimerkiksi 120 cm:n syvyisiä terapia-altaita, 

jotka eivät sovellu lainkaan normaalipituisille 

miehille (180–185) vesivoimisteluun. 

Kyseistä altaan pohjan muotoa ja syvyyttä tulee 

tarkoin harkita suunnitteluvaiheessa. Jälkeenpäin 

muutoksen tekeminen on käytännössä täysin 

mahdotonta. 

Yllättäviä teknisiä ongelmia 

Tämän kevään aikana on tullut ilmi yllättäviä teknisiä 

ongelmia, nimittäin saunoissa käytettävien 

lasiovien rikkoutuminen. Kahdessa uimahallissa 

ovat käytön aikana saunan lasiovet ”räjähtäneet” 

syliin. Onnettomuuden syyt ovat tällä 

hetkellä selvityksen alla. Virheitä voi vain arvailla. 

Ovatko ne työ-, materiaali-, valmistus- vai käyttövirheitä 

Asia on kuitenkin niin vakava, että tällaisten 

onnettomuuksien selvittäminen on tarpeen. 

Korviini ei ole aikaisemmin tullut vastaavia tapauksia. 

Olen kuitenkin tehnyt pientä selvittelytyötä 

ja antanut itselleni kertoa, että esimerkiksi 

kotioloissa on tapahtunut useitakin vastaavia 

tapauksia. Jos ja kun näin on tapahtunut, vaatii 

se todella tarkkaa selvitystä. Ainakin uimahalleissa 

ja kylpylöissä on turvallisuus etusijalla, eikä siitä 

saa tinkiä. 

Tulossa InterBad-matka ja 

yhdistyksen 15-vuotisjuhla 

Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin 17.3.2008 

Lohjan uimahallilla. Kokouksen aluksi yhdistys 

luovutti Lohjan uimahallin toimitusjohtajalle ja 

yhdistyksemme pitkäaikaiselle jäsenelle Jorma 

Aaltoselle yhdistyksemme standaarin kiitokseksi 

pitkäaikaisesta työstä yhdistyksemme ja uimahallien 

hyväksi. 

Vuosikokous antoi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden 

ja hyväksyi toimintasuunnitelman 

ja talousarvion. 

Vuosikokous valitsi edelleen puheenjohtajaksi 

Pertti Kärpäsen ja jäseniksi Kalle Kallion,Tapio 

Ala-Peijarin, Tapani Lahden, Tapio Jauhiaisen 

ja Martti Matsisen. Tilintarkastajaksi valittiin 

Keijo Alastalo Turusta. 

Vuoden tärkeimmiksi toiminnoiksi vuotuisten 

uimahalli-kylpyläpäivien lisäksi kirjattiin 15-vuotisjuhla, 

InterBad-messut ja opintomatka Stuttgartiin. 

Lisäksi osallistutaan erilaisiin tutkimustyöryhmiin. 

Tarkemmat tiedot 15-vuotisjuhlista ja Inter- 

Bad-matkasta lähetetään kevään aikana erityisellä 

jäsenkirjeellä. 

Jäsenlehtenä toimii edelleen Kuntatekniikka-lehti. 

Niin on tämäkin vuosi edennyt jo näin pitkälle. 

Hallitus toivoo jäseniltä aktiivisuutta ja ehdotuksia, 

miten toimintaamme voitaisiin kehittää jäseniämme 

mahdollisimman hyvin palvelevaksi. 

Hyvää ja kaunista kevättä kaikille! 

Pertti Kärpänen 

puheenjohtaja 

42 

Kuntatekniikka 3/2008

Kuntatalo, Helsinki 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merkitse päivät kalenteriisi 

– tervetuloa mukaan yksin tai porukalla! 

 

Tule sinäkin kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot 

kuntauudistuksesta, kuntavaaleista, ilmastonmuutoksesta 

ja paljosta muusta!

Espoossa 10, Helsingissä 

Ari Mononen 

– Kirkkosillanpuistoa lähellä Espoon vanhaa kirkkoa uudistetaan parhaillaan, 

maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama kertoo. 

VIIKON PUIS 

Träskändan puisto on Espoon helmi 

Träskändan kartanopuisto on rauhoitettu 

luonnonsuojelualueeksi 1961. Se on Espoon 

vanhimpia luonnonsuojelualueita ja Suomen 

merkittävimpiä historiallisia puistoja. 

Träskändan kartanopuiston rakentaminen 

aloitettiin 1700-luvulla, kun Carl Nathanael af 

Klercker osti Storträskin tilan Espoon 

Träskändan kylästä. Carl Johan Walleen 

suunnitteli puiston uudelleen 1800-luvulla. Aurora 

Karamzinin aikana puisto koki loistokautensa. 

Kartanorakennus tuhoutui tulipalossa 

1888. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta. 

Espoon kunta osti kartanon 1923 ja sijoitti 

päärakennukseen kunnalliskodin. Rakennus 

toimi osana vanhainkotia vuoteen 2005. Nyt 

se on tyhjillään. 1961 Träskändan kartanon 

alueelle muodostettiin luonnonsuojelualue. 

Kartanoalueelle laadittiin 1970-luvulla käyttösuunnitelma 

ja myöhemmin erillinen kunnostussuunnitelma. 

1980-luvulta lähtien alueella 

on kunnostettu mm. työväenrakennusten 

pihapiiri, Aurora Karamzinin kukkatarha 

ja terassipuutarha. 

Kartanopuistolle on laadittu uusi hoito- ja 

käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on palauttaa 

puisto Aurora Karamzinin aikaiseen 

loistokauteen. Suunnitelmaan kuuluu maisemapuiston 

ja metsäalueiden käyttöä ja hoitoa. 

Lähde Espoon kaupunki 



18 ja Vantaalla 9 viherkeidasta esittäytyvät 

TO viettelee virkistymään 

Vihervuoden kunniaksi pääkaupunkiseudun 

puistoja esitellään 

poikkeuksellisen laajalti. Helsinki, 

Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet 

Viikon puisto -hankkeen, jossa kaupungit 

esittelevät vuoroviikoin yhden 

puistoistaan. Puistoissa järjestetään 

opastettuja kävelykierroksia ja muita 

tapahtumia. 

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen 


Yhteisen Viikon puisto 

-teeman avulla pääkaupunkiseudun 

kolme kaupunkia 

haluavat tehdä entistä tunnetummiksi 

kiinnostavia 

rakennettuja viheralueita 

ja puistoja. Asukkaille annetaan 

mahdollisuus tutustua 

sekä oman kaupunkinsa 

että naapurikaupungin 

puistoihin. 

Puistotapahtumat alkoivat 

18. helmikuuta Helsingin 

Sinebrychoffin puistosta. 

Vihervuoden päättäjäistapahtuma 

pidetään 

14. marraskuuta Viikissä. 

Siihen mennessä yleisölle 

on tarkoitus esitellä 18 

puistoa Helsingistä, kymmenen 

Espoosta ja yhdeksän 

Vantaalta. 

Tapahtumilla ja puistojen 

esittelyllä halutaan 

kiinnittää huomiota myös 

siihen, että asukkaiden 

mieluisilla viheralueilla on 

merkitystä mielialan kannalta. 

Puistoissa elvytään 

stressistä, ja mieliala kohentuu. 

Tutkimusten mukaan 

pääkaupunkiseudulla 

asuvien mielipaikka omalla 

asuinalueella onkin yleisimmin 

puisto, metsikkö, ranta 

tai ulkoilupolku. 

Myös melulta haetaan 

suojaa luontoympäristöstä. 

Espoossa esitellään 

monenlaisia puistoja 

– Yhteishankkeen avulla 

Espoo, Helsinki ja Vantaa 

pyrkivät lisäämään asukkaiden 

puistotietoutta ja 

kiintymystä puistoihin, Espoon 

kaupungin maisemaarkkitehti 

Laura Yli-Jama 

kertoo. 

Vaikka kyseessä on kaupunkien 

yhteishanke, kukin 

mukana oleva kaupunki 

suunnittelee ja toteuttaa 

omien puistojensa esittelyn 

itsenäisesti. 

– Espoossa hankkeeseen 

on valittu useita erilaisia 

puistoja, koska pääkaupunkiseudulla 

niitä on 

valtava kirjo, Yli-Jama selostaa. 

Mukana on hienoja 


45


Illenpuistoon Vantaan Kartanonkosken uudella asuinalueella on rakennettu 

huvimaja. 

Satu Nätynki 

Haagan Rodopuiston yleisötapahtumat Helsingissä 

ovat keränneet paljon osanottajia. 

edustuspuistoja, kartanopuistoja, 

käyttö- ja leikkipuistoja – ja 

myös koirapuisto. 

– Jokaisella valinnalla on oma 

historiansa. Esittelemme vanhoja, 

historiallisia puistoja sekä aivan 

uusiakin puistoja. Esimerkiksi 

Espoon Haukilahdessa on Pattistenpellon 

puisto, jonka avajaisia 

juhlitaan 17. syyskuuta. 

– Helsingissä vietetään avajaisia 

Viikin Maaherran puistossa marraskuussa, 

jolloin siellä on myös 

valotapahtuma. Lisäksi Meilahden 

Arboretum juhlii uudistetun 

ruusutarhansa avajaisia kesäkuun 

lopulla, Yli-Jama luettelee. 

Kirkkosillanpuisto 

perusparannuskohteena 

Espoon tunnetusta puutarhakaupunginosasta 

Tapiolasta Viikon 

puisto -hankkeeseen on valittu 

Silkkiniitty. 

– Espoolla on myös paljon 

merenrantoja, joista Matinkylän 

uimaranta on tutustumisen arvoinen. 

Matinkylän uimaranta 

ja Rantaraitti ovat esittelyssä viikolla 

28. Rantaraitilla järjestetään 

lisäksi Rantaraittipatikointi aina 

vapusta syyskuun loppuun, Yli- 

Jama kertoo. 

Kirkkosillanpuisto taas on valittu 

muun muassa siksi, että Espoon 

kirkko täyttää kuluvana 

vuonna 550 vuotta. Elokuun viimeinen 

viikko – viikko 35 – on 

kaupungin juhlaviikko. 

– Kirkkosillanpuistoa tuomiokirkon 

ja Espoon keskuksen virastokeskuksen 

välissä perusparannetaan 

kesän loppuun mennessä. 

Juhlaviikolla siellä avataan 

uusi kivisilta, Kannusilta. 

– Puistossa on tuolloin myös 

taideteoksia. Espoo on järjestänyt 

taidekilpailun, ja voittaneita 

töitä esitellään Kirkkosillanpuistossa, 

Yli-Jama mainitsee. 

Toisaalta puistojen valinnoilla 

pyritään tuomaan esiin kaupungin 

eri ilmeitä ja ilmentymiä sekä 

aikaan sidottuja tapahtumia. 

– Meillä on esimerkiksi Marketan 

puisto, joka on pääkaupunkiseudun 

ainoa pysyvä näyttelypuisto. 

Se on erilaisten viherrakentamiseen 

liittyvien toimijoiden 

näyttelypaikka. Marketan 

puistossa pidetään 7.6. puutarhamarkkinat. 

Puistot osaksi 

kaupunkikuvaa 

Yli-Jama arvioi, että jokaista Viikon 

puistoa hoidetaan nyt ehkä 

tavallistakin huolellisemmin. 

– Joissakin vanhoissa puistoissa 

on jo tehty perusparannustyötä. 

Esimerkiksi Träskändan puistossa 

kasvillisuutta on hoidettu. 

Nämä perusparannukset liittyvät 

projekteihin, jotka ovat olleet 

suunnitteilla jo ennen Viikon 

puistot -hanketta. 

Espoossa opastettuja puistokävelyitä 

on Yli-Jaman mukaan 

järjestetty aiemminkin. 

– Esimerkiksi Träskändan 

puistossa puistokävelyitä on ollut 

joka kesä. Espoossa niistä ja 

muistakin luontoretkistä on aikaisempina 

vuosina huolehtinut 

kaupungin ympäristökeskus. 

Träskändan ohella Yli-Jamaa 

inspiroi Espoossa erityisesti Kirkkosillanpuisto. 

– Nythän koko Espoon keskustaa 

ollaan uudistamassa aivan 

vanhan kirkon lähellä. Lisäksi 

samaan viheraluekokonaisuuteen 

liittyy Espoonjokilaakso, 

joka on Espoon maisemarakenteen 

pääkohtia. 

– Kirkkosillanpuiston on tarkoitus 

olla keskeinen osa Espoonjokilaakson 

viheralueyhteyttä. 

Espoon keskuksen keskustakortteleiden 

ja kaupungintalon 

ideakilpailu on käynnissä, 

ja monta muutakin hanketta on 

parhaillaan vireillä. Kymmenen 

vuoden kuluttua tämä paikka on 

Vantaan kaupunki 

Ari Mononen 

Hiiriharjunpuiston perenna-aluetta Vantaan Simonkylässä 

esitellään Viikon puistona heinäkuussa. 

Vantaan maisema-arkkitehti Hanna Keskinen 

ja Helsingin rakennusviraston 

aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen haluavat 

lisätä ihmisten puistotietoutta ja 

kiintymystä puistoihin. 

Urpon putous on Vantaan Korson 

keskuspuiston nähtävyys. 

Satu Nätynki 


Mikko Koivistoinen 

varmaankin aivan erinäköinen, 

Laura Yli-Jama uskoo. 

Kulttuurimaisemia 

Vantaan puistoissa 

– Vantaalla Viikon puistoiksi haluttiin 

valita eri puolilta kaupunkia 

sellaisia viheralueita, joilla 

on yleistä mielenkiintoa, maisema-arkkitehti 

Hanna Keskinen 

Vantaan kaupungin kuntatekniikan 

keskuksesta kertoo. 

– Mukana on myös kulttuuri- 

ja ympäristökohteita. Esimerkiksi 

Vantaankosken puistossa 

on hienoa se, että siellä yhdistyvät 

luontomaisema ja vanha 

kulttuuri. Alueella on vanha silta 

ja jäänteitä vanhoista rakennuksista. 

– Vantaankosken puiston 

kehittäminen on edistynyt, kun 

vanha viilatehdas kunnostettiin. 

Alueelle on rakennettu virkistysreittejä 

ja uusi kevyen liikenteen 

silta. Nyt kosken ympäri pääsee 

kulkemaan. 

Mukaan on Vantaallakin valittu 

myös uusia puistoja. 

– Kartanonkosken Illenpuisto 

valmistui 2005. Viime kesänä 

siellä kuvattiin Mari Rantasilan 

ohjaamaa Risto Räppääjä -elokuvaa, 

Keskinen mainitsee. 

Håkansbölen kartanopuisto 

Hakunilassa oli aiemmin yksityisomistuksessa 

– salainen ja 

suljettu alue. Sinne on tähän asti 

voinut katsoa aidan takaa ja arvailla, 

mitä siellä tehdään. Kun 

kaupunki osti puiston 2005, siitä 

tuli julkinen alue, jolla saa 

liikkua vapaasti. Puisto aiotaan 

kunnostaa 1900-luvun alun mukaiseksi. 

Kartanosta on tulossa 

edustustila konsertti- ja kokouskäyttöön. 

Puistoista saa tietoa 

myös puhelimella 

– Toukokuussa Vantaalla järjestetään 

kahdet puistojuhlat, Koivuhaan 

Arboretumissa ja Länsi- 

Vantaalla Louhelan Jokiuomanpuistossa. 

Ne sopivat erityisen 

hyvin perhetapahtumiksi, ohjelmaa 

on lapsille ja aikuisille, 

Keskinen kertoo. 

– Puistokävelyt taas on suunnattu 

erityisesti niille, jotka ovat 

kiinnostuneita kuulemaan puistoista 

enemmän – kasvillisuudesta 

ja historiasta. Paikalle on 

tulossa myös puistosuunnittelijoita 

esittelemään kohteita. 

Viikon puisto -tapahtumissa 

voi kuunnella puiston esittelynauhoitusta 

kolmella kielellä omalla 

matkapuhelimella. Puistoissa on 

julisteita, joissa annetaan puhelinnumero 

tätä varten. 

– Vantaalla kunkin puiston 

vastuuhenkilö on kirjoittanut 

esittelytekstin. Sen jälkeen 

kaupungin metsätalousinsinööri 

Pekka Salminen on lukenut 

tekstit nauhalle. Olemme käyttäneet 

Vernissan äänistudiota 

nauhojen valmistuksessa. Esittelytekstit 

ja ääninauhat julkaistaan 

myös internetissä, Keskinen 

kertoo. 

– Aika paljon työtä hanke on 

vaatinut. Tietysti toivomme, että 

ihmiset kävisivät mahdollisimman 

paljon tutustumassa näihin 

kohteisiin. Helsingissä opastetut 

puistokävelyt keränneet paikalle 

jopa pari sataa ihmistä. Vantaalla 

sellaisia ei tätä ennen ole juurikaan 

järjestetty. 

Hanna Keskisen suosikkeja 

ovat jokivarren puistot, ja niiden 

joukossa erityisesti ympäristöt, 

joissa näkyy kulttuurihistoria – 

vaikkapa Vantaankoskella. 

Helsingin puistoissa 

jokaiselle jotakin 

Aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen 

Helsingin kaupungin 

rakennusvirastosta sanoo, 

että pääkaupungissa hankkeeseen 

valittiin mukaan vähän joka 

lajin puistoja – ei vain edustuspuistoja. 

– Ei ole mikään itsetarkoitus, 

että kaupungin hienoimmat tai 

tunnetuimmat puistot olisivat 

mukana. Pyrimme tekemään 

erilaisia puistoja tunnetuiksi, 

Koivistoinen täsmentää. 

– Tässä on vähän kotiseutumatkailuajatustakin 

mukana. 

Joskus tuntuu siltä, että kaupunkilaiset 

tuntevat paremmin 

Lontoon puistoja kuin lähialueella 

olevia. 

– Eri puistoissa esitellään 

luonto- ja esteettisiä elämyksiä, 

sotahistoriaa ja linnoituslaittei- 

Säästä jopa 50 % 

käyttökustannuksissa 

uudella patentoidulla 

pumppaamotekniikalla. 

Wilo-EMUPORT. 

1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö 

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö 

Wilo- EMUPORT 

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun, 

joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa. 

Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton. 

Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla 

10 vuoden takuu. 

WILO Finland Oy, 

puh. 0207401540 

www.wilo.fi 


47


Helsingissä viheralueiden hoitoon on varattu tälle 

vuodelle 21,2 milj. €, josta puistorakentamiseen 

16,5 miljoonaa. Ilkivallasta kertyy noin 

1,5 miljoonan korjauskulut vuosittain. 

ta. Ihmiset ovat kiinnostuneita 

eri asioista. 

Koivistoinen muistuttaa, että 

Helsingissä on järjestetty puistokävelyjä 

jo monen vuoden ajan. 

– Päällimmäinen tarkoitus 

Viikon puisto -hankkeessa on 

tehdä puistoista tuttuja ja saada 

ihmisiä kiinnostumaan niistä. 

Asukkaat eivät aina tule ajatelleeksi, 

että puistot vaativat suunnittelua, 

päätöksiä ja rahaa. 

Pääkaupunkiseudun Viikon 

puistoille ei ole erillistä budjettia. 

– Rahoitukseen on irrotettu 

pieniä summia normaalibudjetista. 

Niitä sitten käytetään tapahtumiin 

ja järjestelyihin. Kaupunkien 

henkilöstö on hankkeessa 

mukana oman toimen ohella, 

Koivistoinen selostaa. 

– Aluksi hankkeessa oli kolmen 

kaupungin työryhmä, joka 

ideoi Viikon puisto -kokonaisuuden. 

Toteutukseen on lähdetty 

niin, että joka kaupungissa asiat 

hoidetaan itsenäisesti. Hankkeella 

ei siis ole päävetäjää. 

Ilkivalta aiheuttaa 

turhia kustannuksia 

Helsingillä on hoidettuja puistoja 

runsaat tuhat hehtaaria. Kaikkiaan 

kaupungin viheralueita, metsät 

mukaan lukien on 6 368 hehtaaria. 

Koivistoinen toivoisi ihmisten 

kohtelevan puistoja hyvin. Tällöin 

määrärahat riittäisivät myös 

puistojen kehittämiseen eikä vain 

roskien siivoamiseen ja ilkivallan 

korjaamiseen. 

– Viheralueiden hoitoon Helsingissä 

on budjetoitu 21,2 miljoonaa 

euroa tälle vuodelle. Puistorakentamiseen 

on varattu 16,5 

miljoonaa, mikä on kolme prosenttia 

enemmän kuin edellisenä 

vuonna. Budjettia on kasvattanut 

etenkin uusi Eiranrannan puisto, 

joka on kallis hanke. 

Ilkivalta on niin yleistä, että 

sen korjaaminen määritetään 

osaksi ylläpitoa. Niinpä ilkivallanteoista 

koostuvaa summaa 

pääkaupunkiseudulla ei voida 

tarkasti laskea. Joidenkin arvioiden 

mukaan Helsingissä kuluisi 

vuosittain noin 1,5 miljoonaa 

euroa puistojen ylläpitomäärärahoista 

sellaisiin korjaustöihin, 

jotka johtuvat ilkivallasta. 

Esimerkiksi pienen roska-astian 

tuhoaminen aiheuttaa noin 

250 euron kulut. Puistonpenkin 

tai istutetun puun hinta voi olla 

tuhat euroa tai enemmän. Kiipeilytelineen 

hinta voi nousta jo 

20 000 euroon. 

– Aika paljon rahaa joudutaan 

käyttämään myös siivoamiseen: 

puistoista löytyy olutpakkauksia 

ja muuta. Samalla rahalla saisi 

paljon kivaa aikaan, jos sitä ei 

tarvitsisi käyttää turhiin puhdistustöihin, 

Koivistoinen pohtii. 

Omiksi suosikkipuistoikseen 

Helsingissä Koivistoinen mainitsee 

Keskuspuiston, Kaivopuiston 

ja Haagan Rodopuiston. 

– Keskuspuisto on Helsingin 

suurin ja ehkä monipuolisinkin 

ulkoilualue. Kaivopuisto 

taas on vanha perinteinen puisto, 

jossa on meren läheisyys mukana, 

Mikko Koivistoinen perustelee. 

 


Asenneongelma 

senne on konsultin tärkein 

”A ominaisuus”, kertoi eräs 

virkamies minulle joitakin vuosia 

sitten. Lausahdus muistui elävästi 

mieleeni pari viikkoa sitten joukkoliikennematkani 

jälkimainingeissa. 

Asenne on nimittäin tärkeä 

muillekin kuin konsulteille. 

Olin matkalla töihin, ja kannettavan 

tietokoneeni lisäksi mukanani 

oli kaksi kassillista tavaraa sekä 

puolitoistametrinen julisteputkilo. 

Olin juuri jäämässä viimeisenä 

matkustajana pois bussin takaovesta, 

kun kuljettaja sulkikin 

ovet nenäni edessä. Painoin pysäytysnappia 

ja huudahdin kuljettajalle 

”Anteeksi, minäkin olisin 

vielä jäämässä”. Vastaukseksi sain 

etupeilin kautta annetun vihaisen 

tuijotuksen, jota kuljettaja ryyditti 

painamalla kaasun pohjaan. Kiihdytyksen 

seurauksena heilahtelin 

ympäri bussin keskiosaa kantamuksineni 

kuin superpallo. 

Jäin pois seuraavalla pysäkillä ja 

kiehuin raivosta tarpoessani kohti 

toimistoa. Kuumia tunnetilojani 

eivät viilentäneet edes tavallista 

pidempi kävelymatka tai kahvilautasen 

kokoiset räntäpisarat, joita 

tuli taivaan täydeltä. Saapuessani 

toimistolle keskeytin huonetovereideni 

työn avautuessani tuoreesta 

bussikokemuksestani. Kerroin 

voimasanojen ryydittämänä 

myös senhetkisestä mielipiteestäni, 

jonka perusteella joukkoliikennepalvelu 

voitaisiin korvata termillä 

”joukkoliikennekeljuilu” (jälkimmäinen 

sana on siistitty alkuperäisestä). 

 

Tiedän, että bussinkuljettajilla 

on todella haastava työ. Työvuorot 

ovat usein rankkoja ja kuljettaja 

vastaa päivänsä aikana satojen 

ihmisten hengestä teillä ja kaduilla, 

jotka hän joutuu jakamaan yhden 

jos toisenkin autoilevan 

idiootin kanssa. Aikataulut ovat 

tiukkoja ja jo pelkkien asiakkaiden 

odotukset helposti ristiriitaisia. 

Muistan eräänkin bussimatkan, 

jossa kuljettaja odotti juoksevia 

matkustajia pysäkeillä yhteensä 

viisi kertaa. Kyydissä olevia 

matkustajia – minä mukaan lukien 

– pitkähköt pysähdykset turhauttivat. 

Toisaalta nöyryyttävää 

on myös juosta kuin viimeistä päivää 

bussiin vain nähdäkseen ovien 

pamahtavan kiinni sekunnin 

liian aikaisiin ja kulkuvälineen kaasuttavan 

kaukaisuuteen. 

Bussinkuljettajien palkkakaan ei 

käsitykseni mukaan päätä huimaa 

ja sitä pitäisikin kasvattaa ensi tilassa. 

Eikä ainoa syy tilipussin kasvattamistarpeeseen 

ole nykyisen 

kuljettajapulan helpottaminen. 

Liksaa tulisi maksaa lisää myös, 

jotta kuljettajat, no, jos eivät nyt 

jaksaisi aina ja kaikille hymyillä, 

niin voisivat ainakin teoriassa kustantaa 

itselleen vaikkapa vihanhallintakursseja. 

Jonkinlaista kurssitusta olisi voinut 

tarvita eräskin kuljettaja vuosia 

sitten. Olin vasta palannut kesätöistä 

ulkomailta, enkä ollut vielä 

ehtinyt hankkia kausilippua. 

Tuolloin kaupungin sisäinen kertalippu 

maksoi seitsemän markkaa. 

Annoin kuljettajalle kahdenkymmenen 

markan setelin ja kaksi 

markan kolikkoa. Takaisin sain 13 

markkaa, antamani kaksi markkaa 

ja vihaisen tiuskahduksen 

”vie raha-asias pankkiin!”. 

 

Miksen sitten hanki autoa, jos 

kuljettajapalvelu niin harmittaa 

Jo pelkät taloudelliset syyt riittäisivät 

minulle: autoilu on hemmetin 

kallista. Päätäni huimaa, kun ajattelenkin 

autoilun kustannuksia 

kulkupelin hankinnasta huoltoon, 

vakuutuksiin ja polttoaineen hintaan. 

Minua ei myöskään kiinnosta 

aamuruuhkissa ajelu: jätän 

sen enemmän kuin mielelläni ammattilaiselle, 

jonka ajaessa voin itse 

keskittyä työasioihin, musiikin 

kuunteluun tai mikä etenkin aamuisin 

usein parasta, olla keskittymättä 

yhtään mihinkään. 

Lisäksi työtehtäväni liittyvät kestävien 

kulkumuotojen edistämiseen 

ja saattaisin kokea vähintäänkin 

lievää kaksinaismoralistista 

ahdistusta, jos kruisailisin yksityisautolla 

joukkoliikenteen ja kevyen 

liikenteen projektien kokouksiin. 

Sitä paitsi autoillessa voisi 

vieraantua joukkoliikenteen, pyöräilyn 

ja kävelyn arjesta. Miten sitä 

silloin osaisi ottaa kantaa niiden 

kehittämisprojekteihin Kuinka 

samaistuisi joukkoliikennettä kuukauden 

kokeilleeseen autoilijaan, 

joka kertoo kuljettajan ilkeilystä 

Bussinkuljettajilla on huono 

maine. Sekin on tietynlainen 

asenneongelma. On hyvä muistaa, 

että kuljettajatkin ovat vain 

ihmisiä. Ja toisaalta ihmiset näkevät 

asiat herkästi omalta kantiltaan. 

Jos aivan rehellisiä ollaan, 

alun kuljettajakielteisessä tapahtumassa 

taisin itsekin olla kaikkine 

kasseineni harvinaisen myöhässä 

ulko-ovella… 

 

Muitakin kuin kielteisiä kokemuksia 

löytyy myös minun bussihistoriastani. 

Lapsuuteni kotiseuduilta 

kaupunkiin kulkevia busseja 

ajoivat vakiokuljettajat, joista 

osasta tuli tutumpia kuin saman 

rapun naapureista. Noin vuosi sitten 

olin tulossa keskustan bussilla 

kokouksesta töihin. 

Näytin pysähtymismerkin bussille, 

joka pysähtyikin aivan kohdalleni. 

Astuin sisään ja hämmästykseni 

oli suuri, kun bussia ajoikin 

lähes parinkymmenen vuoden 

takainen tuttuni, kotilinjani kuljettaja. 

Kuljettaja ei epäröinyt hetkeäkään, 

vaan tunnisti minut oitis 

ja tokaisi ”Kato, suakin näkee!” 

”Samat sanat!” vastasin ilahtuneena. 

Tuli hyvä mieli. 

Mette Granberg 

on 31-vuotias liikennetekniikan 

DI, joka 

toimii projektipäällikkönä 

WSP Finland Oy:ssä. 


49

VESIHUOLTO 

Viemärivesipumppaamojen pohja- ja pintaliettyminen 

HAJUISTA EROON 

pumppausteknisin keinoin 

Viemärivesipumppaamosta 

voi tulla hajuongelma. 

Pumppaamossa 

saattaa muodostua 

myös pohja- ja 

pintaliettymistä, jotka 

lisäävät hajuongelmaa. 

Hajuongelmia esiintyy 

erityisesti pitkissä siirtoviemäripumppauksissa. 

Ongelmiin voidaan 

vaikuttaa pumppausja 

pumppaamoteknisin 

keinoin. 

● Hannu Sarvanne 

insinööri, Oy Grundfos 

Environment Finland Ab 

■■ Pumppaamon suunnitteluvaiheessa 

on vaikeaa ennustaa, 

syntyykö hajuongelma. Se riippuu 

myös pumppaamon sijainnista. 

Pumppaamo saattaa sijaita 

paikassa, jossa hajusta ei ole juurikaan 

haittaa tai paikassa, jossa 

siitä on haittaa. 

Ei myöskään tiedetä, millä viipymällä 

painelinjaolosuhteissa 

syntyy anaerobinen tila. Todennäköisesti 

se voitaisiin tutkimalla 

määrittää jollakin tarkkuudella, 

jos tutkimukseen haluttaisiin 

panostaa. Sen voisi tehdä tutkimalla 

jo käytössä olevista linjapumppaamoista 

“hajupitoisuudet” 

ja viipymät. Jos mukaan tulee 

teollisuuden jätevesiä, tilanne 

muuttuu. 

Ennen kuin hajuongelmaa 

ryhtyy ratkaisemaan ilmanpuhdistuslaitteilla 

tai kemikaalisyötöillä, 

kannattaa selvittää ja mahdollisesti 

kokeilla mahdollisuuksia 

ratkaista tai lieventää hajuongelmaa 

pumppausja pumppaamoteknisin 

keinoin. 

Imualtaiden teholliset 

tilavuudet valittava oikein 

On tärkeää, että ON/OFF -käytöllä 

toimivien perättäisten pumppaamoiden 

imualtaiden teholliset 

tilavuudet valitaan oikein. 

Jälkimmäiseen tai jälkimmäisiin 

pumppaamoihin valitaan 

pienemmät teholliset tilavuudet 

(pintaohjaustasoilla) kuin ensimmäiseen 

pumppaamoon. Tehollinen 

tilavuus on käynnistys- ja pysäytyspintojen 

välinen tilavuus. 

Tällöin jälkimmäisen pumppaamon 

pumppu aina käynnistyy 

ensimmäisen pumppaamon 

pumpun käydessä, jolloin jälkimmäisessä 

pumppaamossa jää pinta 

aina pysäytystasolle odottamaan 

seuraavaa käyntijaksoa, ja 

näin saadaan minimoitua pumppaamossa 

seisova vesimäärä. 

Myös seuraaviin pumppaamoihin 

valitaan sama tehollinen 

tilavuus kuin toiseen pumppaamoon. 

Jos jälkimmäisen pumppaamon 

tehollinen tilavuus olisi suurempi 

kuin ensimmäisen, niin 

joka toisella käyntijaksolla pinta 

jäisi jälkimmäisessä pumppaamossa 

korkealle, käyntitason alapuolelle 

(suuri vesimäärä) odottamaan 

seuraavaa käyntijaksoa ja 

joka toisella käyntijaksolla pysäytystasolle. 

Jos pumput on valittu eri 

pumppaamoihin siten, että niillä 

on jokseenkin sama tilavuusvirta, 

niin jälkimmäisiin pumppaamoihin 

voidaan alustavasti valita tehollinen 

tilavuus, joka on 70 prosenttia 

ensimmäisen pumppaamon 

tehollisesta tilavuudesta. 

Koska todelliset tilavuusvirrat 

poikkeavat teoreettisista, niin 

pumppaamoiden koekäyttöjen 

aikana on varmistuttava siitä, että 

jokaisen pumppaamon pinta jää 

aina pysäytystasolle odottamaan 

seuraavaa ensimmäisen pumppaamon 

käyntijaksoa. On testattava 

vähintään kahden käyntijakson 

tilanne. Jos näin ei käy, kohotetaan 

tai lasketaan joko ensimmäisen 

tai jälkimmäisen pumppaamon 

käynnistystasoa. 

Tällöin saadaan seuraavat 

edut: 

● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä 

on vähemmän kaasua 

ja se tuottaa vähemmän kaasua, 

jolloin hajuhaitta minimoituu. 

● Kun pinnan korkeus kohoaa 

jälkimmäisissä pumppaamoissa 

vähemmän, työntyy niistä myös 

vähemmän kerralla ulos ilmaa 

vaimentaen hajupulssia. 

● Viipymä putkistolinjassa vähenee 

jossain määrin vähentäen 

hajuhaittaa. 

● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä 

on vähemmän pintaja 

pohjaliettymistä aiheuttavia 

kiintoaineita. 

Vaikka jälkimmäisten pumppaamoiden 

teholliset tilavuudet 

ovat pienempiä, eivät käynnistystiheydet 

lisäänny vaan ovat samat 

kuin ensimmäisen pumppaamon 

johtuen pumppujen samanaikaisesta 

käynnistä. 

Jotta käynnistys- ja pysäytystasot 

saadaan riittävän lähelle toisiaan, 

saattaa olla tarpeen säätää 

kaksi- tai kolmetoimisen vipan 

paino aivan vipan juureen. 

Taajuusmuuttajakäytäntö 

ja taajuusohjelmointi 

Taajuusmuuttajakäytöillä voidaan 

haju- ja liettymisongelmia minimoida, 

kun pinta pidetään vakiona 

ja alhaalla. Tällöin pumppaamossa 

on aina minimi vesimäärä, 

ja lisäksi se on koko ajan liikkeessä 

minimoiden haju- ja liettymisongelmia. 

Jos ensimmäiseen pumppaamoon 

tulee hyvin epätasaisesti 

vettä niin, että minimivirtausnopeuden 

takia joudutaan 

pumppaus välillä pysäyttämään 

pysäytystasolle, tällöin kannattaa 

myös jälkimmäisten pumppujen 

käyntiohjelmoinnit tehdä 

niin, että myös niissä pinnat jäävät 

aina pysäytystasoille odottamaan. 

Käynnistysohjelmointi tehdään 

niin, että käynnistystaso 

on pumppupesän yläpuolella ja 

korkeudella, josta pumppu lähtee 

pumppaamaan. Tämän jälkeen 

riittävällä taajuudella pumpataan 

pinta alemmaksi lähelle 

pysäytysrajaa. Pumppu jää käymään 

tällä pinnankorkeudella, 

jolloin imualtaassa oleva vesimäärä 

minimoituu ja sekoitusta 

aiheuttavat vaakanopeudet maksimoituvat 

estäen liettymisten 

muodostumista. Pitämällä pinta 

vakiona vältytään myös pinnankohoamisen 

aiheuttamalta hajupulssilta. 

Tulovirtaamat 

useammalta taholta 

Tulovirtaamat voivat tulla joko 

viettona tai pumppaamalla. Tällöin 

ne on huomioitava tapauskohtaisesti 

tehollisen tilavuuden 

(käynnistystason) määrityksessä 

ja etsittävä kokeellisesti niin, että 

pinta jää aina alas odottamaan 

seuraavaa edeltävän tai edeltävien 

pumppaamoiden käyntijaksoja. 

Pieniin pumppaamoihin 

pienet teholliset tilavuudet 

Pumppaamoissa, joihin tulee 

korkeintaan noin 30 asunnon 

viemärivedet, tulee keskimääräinen 

käynnistystiheys ole- 


VESIHUOLTO 

lisäävät ongelmaa 

maan paljon pienempi kuin 

yleisesti suunnittelussa käytetty 

käynnistystiheys, joka perustuu 

pumpun tilavuusvirtaan eikä tulevaan 

tilavuusvirtaan. Pumpun 

tilavuusvirta määräytyy DN 100 

paineputken miniminopeuden 

mukaan (esim. 0,7 m/s) liettymisen 

välttämiseksi, jolloin se 

on noin Q I 

= 5 l/s. 

Tällöin voidaan pumppaamon 

tehollista tilavuutta pienentää 

(alentaa käynnistystasoa), 

jolloin saadaan pumppaamossa 

seisova vesimäärä minimoitua 

vähentäen hajuhaittaa 

sekä pintaja pohjaliettymistä 

ilman korkeita käynnistystiheyksiä. 

Tällöin sopiva tehollinen 

tilavuus voidaan määrittää likimain 

seuraavasti: 

käynnistystasot) määritetään 

koekäytön yhteydessä niin, että 

ajetaan pumpulla pintaa alas, 

kunnes pumppu alkaa imeä ilmaa. 

Pysäytystaso asetetaan siitä 

esimerkiksi 10 cm korkeammalle. 

EDI-ilmastusjärjestelmät 

kunnallisille ja teollisille jätevedenpuhdistamoille 

MJK-pinnansäätölaitteet ja -virtausmittarit 

Vh red 

≈ 

2 · Qin 

Q I 

· Vh 

Qin = Keskimääräinen tuleva tilavuusvirta 

Q I 

= Pumpun tilavuusvirta 

Vh = Normaalisti määritetty tehollinen tilavuus (esim. nomogrammista) 

perustuen pumpun tilavuusvirtaan 

puh. (09) 4174 5070 • www.septek.fi 

Ei pudotusta 

imualtaaseen 

Edeltävästä pumppaamosta tuleva 

tuloputki tulisi olla mieluimmin 

veden pinnan tasolla tai sen 

alapuolella edellyttäen, että edeltävässä 

pumppaamossa on takaiskuventtiili. 

Tällöin vältytään 

veden putoamiselta ja sen aiheuttamalta 

hajua muodostavalta 

aerosoli-ilmiöltä. 

Jos kyseessä on vanha pumppaamo, 

jossa putki on korkealla, 

voidaan putkea jatkaa imualtaassa 

alaspäin pysäytystason alapuolelle. 

Pysäytystasot mahdollisimman 

alas 

Vastaavasti alennetaan käynnistystasoja. 

Tällöin saadaan minimoitua 

tehotonta tilavuutta ja 

pumppaamossa seisovaa vesimäärää. 

Lisäksi imualtaaseen saadaan 

suuremmat vaakanopeudet 

sekoittamalla vettä paremmin. 

Lopulliset pysäytystasot (ja 

Imualtaan peseminen 

Pesemällä määrävälein – esimerkiksi 

kerran tai kaksi kertaa 

vuodessa – pumppaamon 

imuallas painepesurilla voidaan 

myös jossain määrin vähentää 

haju- ja liettymisongelmia. 

Pienemmissä pumppaamoissa 

voidaan painepesurilla sekoittaa 

myös pohjalietettä viemällä 

painepesurin pää veden alle ja 

liikuttelemalla sitä siellä. 

Jos joudutaan imualtaan pesun 

vuoksi laskeutumaan alas, 

on varmistettava, etteivät pesun 

yhteydessä vapautuvat 

kaasut vaaranna työturvallisuutta. 

Akuutti haju- ja 

liettymisongelma 

Akuutissa haju- ja liettymisongelmassa 

on tapauskohtaisesti 

harkittava ratkaisukeinoja. 

Tietenkin olisi parempi, 

että niihin voitaisiin vaikuttaa 

mieluummin edellä esitetyillä 

keinoilla kuin lisäämällä ilmanpuhdistuslaite 

tai kemikaalisyöttö. 

Allekirjoittaneella on kokemustieto 

eräästä paikasta, 

jossa sekä haju- että pintaliettymisongelma 

ratkesi muuttamalla 

jälkimmäisen pumppaamon 

tehollinen tilavuus 

pienemmäksi kuin ensimmäisen 

pumppaamon. Tilavuudet 

olivat ennen päinvastoin. ■ 

Ourex 

Turvallista laatua. 

Tunnetusti. 

• EI30-paloluokitus 

• Myös Atex-hyväksyttynä 

puh. 03 212 8000 

www.ourex.fi 


51

PERUSKORJAUS 

Helsingin Veden Vanhankaupungin 

vedenpuhdistuslaitoksella Vantaanjoen 

raakaveden laatu vaikuttaaa 

etenkin saostus- ja selkeytysprosesseihin. 

Kemikaaleja on käytettävä 

hieman enemmän. 

– Korjaukseen on 

valmistauduttu 

huolellisesti, Jukka 

Piekkari korostaa. 

– 70-luvulla suunnittelijoilla 

oli optimistinen 

käsitys kallioperän 

kestävyydestä, 

Ilkka Hirsto sanoo. 

■ Päijänne-tunnelin eteläpää 

peruskorjataan kahdessa 

vaiheessa. 

■ Vaihe I: 15.4.–13.8. Vantaa– 

Nurmijärvi (Korpimäen pumppaamo), 

pituus 29 km 

■ Vaihe II: 14.8.–4.12. Nurmijärvi–Hausjärvi 

(Kalliomäen 

voimalaitos), pituus 27 km 

■ Tunnelia vahvistetaan 9 100 

kalliopultilla ja 141 000 neliömetrillä 

ruiskubetonointia 

■ Tunnelin täyttö Päijänteen 

vedellä on tarkoitus aloittaa 

5.12.2008 

■ Pääurakoitsija Kalliorakennus-Yhtiö 

Oy; urakassa enimmillään 

mukana 80 henkilöä 

■ Hankkeen kokonaiskustannusarvio 

18 milj. euroa 

Vantaanjoesta talousvettä pääkaupunkiseudulle 

Päijänne-tunnelia korjataan 56 kilometriä 

Helsinkiin ja sen lähialueille 

raakavettä tuovan 

Päijänne-tunnelin 

eteläosan peruskorjaus 

alkoi huhtikuussa. 

Kahdeksan kuukauden 

urakan aikana pääkaupunkiseudun 

talousvesi 

valmistetaan Vantaanjoen 

vedestä. 

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen 

KUVAT Ari Mononen 

■■ Standardi SFS-EN 1717 ”Vesilaitteistossa 

olevan talousveden 

suojaaminen saastumiselta ja laitteille 

asetetut yleiset vaatimukset 

takaisinvirtauksen aiheuttaman 

saastumisen ehkäisemiseksi” on 

2000 valmistunut eurooppalainen 

standardi. Nyt standardi on kokonaan 

käännetty suomen kielelle. 

■■ Päijänne-tunneli rakennettiin 

1973–82. Kalliotunneli johtaa vettä 

Asikkalanselältä Silvolan tekoaltaalle. 

Sen kokonaispituus on 120 

kilometriä. Kun tunnelia 70-luvulla 

louhittiin, kalliorakennetta 

ei alkujaan vahvistettu pulteilla. 

Myöskään kattoa tai seiniä ei kokonaan 

suojattu ruiskubetonilla. 

Tunnelin pohjoisosaa peruskorjattiin 

64 kilometrin matkalta 

2001, kun tunnelissa oli havaittu 

alkuvaiheessa olevia sortumia. 

Ensimmäinen sortumakohta 

jouduttiin korjaamaan jo 

1990-luvun lopulla. 

Päijänne-tunnelin eteläosaa 

tutkittiin 2003 sukellusrobotin 

avulla. Alkavia sortumia ei havaittu, 

mutta tunnelin pohjalla oli monin 

paikoin pudonnutta kiveä. 

– Oikeastaan nyt suoritettava 

tunnelin peruskorjaus on jatkoa 

vuoden 2001 töille, Helsingin Veden 

toimitusjohtaja Jukka Piekkari 

toteaa. 

– Korjauksella varmistetaan, 

ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan. 

Tunneli saadaan normaalikäyttöön 

vuodenvaihteeseen 

mennessä. 

Standardi talousveden suojaamiseen saastumiselta 

Vesilaitteistojen takaisinimusuojausohjeet 

ovat osa 2007 uudistetun 

Suomen rakentamismääräyskokoelman 

D1 ”Kiinteistöjen vesi- 

ja viemärilaitteistot” kattavuutta. 

Siinä annetaan ohjeita suojauksille, 

joissa käytetään ilmaväliä 

sekä tyhjiö- ja yksisuuntaventtiiliä. 

Ohje määrittelee myös käytettävän 

vähimmäissuojauksen takaisinimua 

vastaan vesikalusteissa ja 

laitteissa. 

Standardissa on yksiselitteinen 

matriisitaulukko takaisinimusuojien 

käytettävyydestä erilaisten nesteluokkien 

takaisinvirtauksen ehkäisemisessä. 

Standardin liitteessä 

on takaisinimusuojien listaus, 

Vedenhankinnassa 

poikkeusjärjestelyjä 

Päijänne-tunnelin eteläosa Hausjärven 

ja Vantaan välillä kunnostetaan 

kahdessa vaiheessa. 

– Peruskorjausta valmistelevia 

töitä on itse asiassa tehty jo viime 

syyskuusta lähtien, tunnelin korjauksesta 

vastaavan Pääkaupunkiseudun 

Vesi Oy:n toimitusjohtaja 

Ilkka Hirsto kertoo. 

– Etukäteen on rakennettu uusia 

ajotunneleita Päijänne-tunneliin, 

joka sijaitsee 40–100 metrin 

syvyydessä maan alla. Nyt käytettävissä 

on yhteensä viisi ajotunnelia. 

Ensimmäinen työvaihe on 

tunnelin tyhjentäminen vedestä 

29 kilometrin matkalta Vantaanjoen 

vesistöön ajotunnelien 

kautta. Vettä pumpataan tunnelista 

kolmen viikon aikana miljoona 

kuutiota. 

Helsingin Vesi tuottaa pääkaupunkiseudulle 

vuorokaudessa 

noin 250 000 kuutiota talousvettä. 

Korjaustöiden aikana raakavettä 

otetaan Vantaanjoesta Pitkäkosken 

ja Vanhankaupungin 

pumppaamoilla. Piekkarin mukaan 

lisävettä saadaan tarvittaessa 

Vantaanjoen latvajärvistä, Hiidenvedestä 

sekä Espoon pieneltä 

vedenottamolta. 

– Jos kesästä tulee poikkeuksellisen 

kuiva, peruskorjauksen 

toinen vaihe voidaan hätätilassa 

siirtää myöhemmäksi, Piekkari 

arvioi. ■ 

jossa suojat on jaoteltu toiminnallisiin 

tuoteperheisiin alkaen ilmavälistä 

ja päättyen paineella toimivaan 

tyhjiöventtiiliin, joka avautuu 

alipaineessa. Tyyppiratkaisuja näissä 

tuoteperheissä on 23. ■ 

Standardi on hankittavissa Suomen 

Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta 

www.sfs.fi. 


VESIHUOLTO 

VESIALALLE 

VALMISTEILLA 

LAAJA OHJELMA 

■■ Suomi on useammassa kansainvälisessä 

selvityksessä arvioitu vesivaroiltaan 

maailman vauraimmaksi maaksi. Tarkastelunäkökulmina 

on käytetty esimerkiksi 

makean veden määrää, vesihuollon 

kattavuutta ja laatua, vesihallinnon tilaa 

jne. Kaikissa olemme maailman valiojoukkoa. 

Laakereille emme kuitenkaan voi jäädä 

lepäämään. Niinpä 2006 käynnistyi 

maaja metsätalousministeriön aloitteesta 

kansallisen monitieteisen vesiohjelman 

valmistelu. Kuluvan vuoden 

maaliskuussa maailman vesipäivän Suomen 

seminaarissa julkistettiin ohjelman 

valmisteluraportti ”Suomen vesiohjelma 

– Kansallisaarteesta elämän lähteeksi”. 

Raportin toimittivat ohjelmavalmistelun 

selvitysmiehet, professorit Björn Klöve 

Oulun yliopistosta ja Riku Vahala Teknillisestä 

korkeakoulusta. 

Työtä ohjasi parinkymmenen hengen 

johtoryhmä ja selvitysmiehet haastattelivat 

raporttia varten kolmisenkymmentä 

alan johtavaa professoria, tutkijaa, viranomaista 

ja muuta alan asiantuntijaa. 

Raportissa on arvioitu Suomen vesisektorin 

vahvuuksia ja heikkouksia ja siinä 

tehdään ehdotus monitieteisen yhteisohjelman 

painopisteistä ja sen toimeenpanon 

keskeisistä elementeistä. 

Ohjelman ensimmäisen toimintavuoden 

aikana maaliskuuhun 2009 mennessä 

tavoitteena on valmistella varsinainen 

ohjelma-aloite Suomen Akatemialle 

tutkimusohjelman käynnistämiseksi. 

Yhteistyö Tekesin Vesi-ohjelman 

kanssa on kiinteää. Vesisektorin koulutustilanne 

ja osaamistarpeet kartoitetaan 

ja luodaan edellytykset ohjelman 

jatkumolle vuoteen 2013 saakka. 

VVY julkaisi ensimmäisen 

yhteenvetoraportin 

Vesihuoltolaitosten 

vertailu vie laadun 

lähteille 

■■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

VVY julkaisi vuoden 

2006 tietoihin perustuvan 

yhteenvetoraportin vesihuoltolaitosten 

tunnuslukujärjestelmässä 

mukana olevien 

38 laitoksen toimintatiedoista 

helmikuussa. Laitoskohtaiset 

arvot eri indeksien 

osalta vaihtelevat huomattavasti. 

Usein vaihtelulle 

löytyy hyvä syy, mutta tulosten 

vertailu auttaa laitoksia 

kiinnittämään huomiota 

olennaisiin toiminnan kehittämiskohteisiin. 

Ympäristölupien ehdot 

näyttävät raportin mukaan 

täyttyvän jätevedenpuhdistamoilla 

yleisesti ottaen 

erinomaisesti. Jätevesiviemärien 

vuotovesien osuus 

kokonaisjätevesimäärästä 

vaihtelee runsaasta kymmenestä 

prosentista yli 60 

prosenttiin. Osasyynä suuriin 

vuotovesimääriin on sekaviemäröinti 

eräissä vanhoissa 

kaupunkikeskustoissa. 

Aineiston keskiarvo 

oli 38,3 prosenttia, jota voidaan 

pitää suurehkona. Se 

osaltaan osoittaa huomattavan 

viemärisaneerausten 

tarpeen. 

Laskuttamattoman veden 

osuus verkostoon 

pumpatusta talousvedestä 

vaihtelee puolestaan viidestä 

prosentista lähes neljäänkymmeneen 

prosenttiin. 

Vuotovesien osuus on 

useimmiten suurempi harvaan 

asuttujen alueiden vesihuoltolaitoksissa, 

joissa on 

pitkät johtoverkot. 

Liikeylijäämissä 

suuret vaihtelut 

Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset 

laskutettua 

vesikuutiometriä kohti 

vaihtelevat vertailutietokannassa 

mukana olevissa 

laitoksissa Helsingin 0,43 

eurosta Kirkkonummen 

1,66 euroon. Kokonaiskustannukset 

laskutettua vesikuutiometriä 

kohti puolestaan 

vaihtelevat Helsingin 

0,76 eurosta Kirkkonummen 

2,78 euroon. 

Kun asiakkaiden maksamat 

veden ja jäteveden käyttömaksut 

vaihtelevat muutamaa 

poikkeusta lukuun 

ottamatta valtakunnassa 

varsin vähän, seuraa edellä 

kerrotuista kustannuseroista 

väistämättä huomattavat 

erot laitosten liikeylijäämissä. 

Liikeylijäämän osuus 

liikevaihdosta vaihteleekin 

vertailutietokannan laitoksilla 

vajaasta prosentista aina 

42 prosenttiin. 

Vesihuoltolaitosten omavaraisuusaste 

on varsin korkea. 

Vertailuaineistossa oli 

vain kolme laitosta, joiden 

omavaraisuusaste 2006 oli 

alle 30 prosenttia. Omavaraisuusasteen 

keskiarvo oli 

71,4 prosenttia. 

● Paavo Taipale 

Tunnusluvut hyvä väline arviointiin 

● Paavo Taipale 

Raportti on ladattavissa 

maaja 

metsätalousministeriön 

verkkosivulta 

www.mmm.fi 

> vesivarat 

■■ Suomi on yksi harvoista Euroopan 

maista, jossa vesihuoltolaitosten palvelutasoa 

ja hinnanmuodostusta ei valvo ulkopuolinen 

viranomainen. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

VVY käynnisti 2005 kehittämishankkeen 

omaehtoisen yhteisen 

tunnuslukujärjestelmän rakentamiseksi 

laitosten keskinäisen vertailukehittämisen 

(benchmarking) pohjaksi. Tunnuslukujärjestelmä 

tarjoaa myös laitosten omistajaorganisaatioille 

– siis myös kunnille – 

erinomaisen välineen laitosten toiminnan 

arviointiin ja kehittämiseen. 

Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien 

vesihuoltolaitosten tiedoista on tarkoitus 

julkaista yhteenvetoraportti jatkossa 

vuosittain. Tavoitteena on saada 

vielä huomattavasti lisää vesihuoltolaitoksia 

liittymään järjestelmän käyttäjäksi. 

Tällöin lisäkustannuksia aiheuttavaa 

erillistä viranomaisvalvontaa ei välttämättä 

tarvittaisi. 

Yhteenvetojulkaisu ”Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän 

raportti 2006” (VVY:n 

monistesarja nro 21) on saatavana painettuna 

VVY:stä. Yhdistyksen jäsenille ja yhteistoimintajäsenille 

hinta on 15 € ja muille 25 € Hintoihin 

sisältyy alv 8 %. 

www.vvy.fi 


53

JÄTEHUOLTO 

Kuntaliiton hallitus linjasi uutta lakia 

KUNTIEN VASTUUTA 

jätehuollosta on lisättävä 

Kuntaliitto on huolissaan yhdyskuntien 

jätepalveluiden jatkuvuudesta 

ja ympäristövaikutuksista. 

Jätehuoltoa ei voi jättää 

yritysten vastuulle. Uudella jätelailla 

kuntien vastuuta jätehuollosta 

pitää lisätä. Jätelain 

kokonaisuudistusta valmistelevan 

ympäristöministeriön työryhmän 

määräaika päättyy huhtikuussa 

2010. Kuntaliiton hallitus 

linjasi tulevaisuuden yhdyskuntajätehuollon 

mallia maaliskuun 

kokouksessaan. 

● Leena Eränkö 

ympäristölakimies 

Kuntaliitto 

■■ Yhdyskuntajätettä syntyy 

Suomessa noin 2,4 miljoonaa 

tonnia. Tämä on alle 

5 prosenttia kaikesta jätteestä. 

Yhdyskuntajätehuolto on 

kuitenkin erityinen sääntelyn 

ja yritystoiminnan mielenkiinnon 

kohde EU-tasolla 

ja kansallisesti. Yhdyskuntajätteistä 

kierrätetään 

nykyään 30 prosenttia, 

hyödynnetään energiana 10 

prosenttia ja sijoitetaan kaatopaikoille 

60 prosenttia. 

Kaatopaikalle sijoitettavan 

jätteen määrää pyritään 

vähentämään jätteen 

synnyn ehkäisyllä, materiaalikierrätyksellä 

ja energiahyötykäytöllä. 

EU:n uuden 

jätedirektiivin valmistelun 

yhteydessä on parlamentin 

käsittelyssä ehdotettu 

50 prosentin kierrätystavoitetta. 

Yhdyskuntajätehuollon 

palveluiden kokonaisrahavirta 

on noin 1 

miljardi euroa. Yhdyskuntajätteen 

kaatopaikkoja on 

nykyään noin 40. Kuntien 

vastuulla on yhdyskuntajätteestä 

noin 60 prosenttia, 

loput ovat jätteen tuottajien 

omalla vastuulla. 

Yhdyskuntajätteeseen 

kuuluu kunnan vastuulla 

olevan asumisjätteen ja julkisen 

palvelutoiminnan jätteen 

lisäksi elinkeinotoiminnan 

jätteitä. Kesällä 2007 

voimaan tulleessa osittaisuudistuksessa 

vastuu elinkeinotoiminnan 

– kaupan, 

majoitus- ja ravitsemustoiminnan 

sekä yksityisen 

palvelutoiminnan – jätteestä 

siirtyi kunnilta toiminnan 

harjoittajille itselleen. 

Ns. tuottajavastuun piiriin 

eli tuotteen valmistajien 

ja maahantuojien vastuulle 

on siirretty jo aiemmin keräyspaperi, 

romurenkaat, 

sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 

ja romuajoneuvot 

sekä pakkaukset siltä osin 

kuin tuottajayhteisöt huolehtivat 

niistä. Tuottajavastuun 

piiriin ovat menossa 

myös paristot ja akut. 

Yhdyskuntajätteen 

käsittelymaksu 2007, 105€/tonni 

Arvonlisävero 

19 €/t 

Kuva YTV 

YTV on uudistamassa pääkaupunkiseudun alueellisia 

keräyspisteitä, joissa kerätään pienmetallia, lasia, paristoja, 

kartonkia, paperia ja vaatteita. Pisteissä on myös 

roska-astia muovipusseille. Niihin kaikkiin tulevat ulkoasultaan 

samantyyppiset, tummanharmaat keräysastiat. 

Syväkeräysastioita Vantaan Tammistossa. 

Jätevero 

30 €/t 

Lähde Kuntaliitto 

Käsittelymaksu 

56 €/t 


55

AVOIMET TYÖPAIKAT 

Kajaanin kaupunki hakee ympäristöteknisen palvelukeskuksen 

kunnallistekniikka-tulosalueelle toistaiseksi voimassa olevaan 

työsuhteeseen kunnallistekniikan rakentamiseen ja katujen 

kunnossapitoon 

TYÖNJOHTAJAA 

Hakijalla toivotaan olevan soveltuva tekninen koulutus esimerkiksi 

rakennusmestarin, insinöörin tai insinööri amk:n tutkinto ja 

kokemusta kunnallistekniikan rakentamisesta ja katujen kunnossapidosta. 

Tieturva- ja työturvallisuuspätevyys sekä vesihygieniapassi 

lasketaan eduksi. 

Arvostamme yhteistyökykyä, esimiestaitoja, oma-aloitteellisuutta 

sekä hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa. 

Palkka määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Toimen täytössä 

noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen 

toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus 

terveydentilastaan. 

Lisätietoja tehtävästä antavat tekninen johtaja Timo Soininen 

(044 7100 263) tai rakennuttajainsinööri Matti Nousiainen 

(044 7100 176). 

Kajaanin kaupunki voi käyttää valinnassa ulkopuolista konsulttia. 

Hakemus tulee toimittaa 30.4.2008 klo 14 mennessä osoitteeseen: 

KAJAANIN KAUPUNKI, Ympäristötekninen palvelukeskus, 

Neuvokki, Pohjolankatu 13, 87100 KAJAANI 

Kuoressa tulee olla merkintä ”työnjohtaja”. 

YMPÄRISTÖTEKNINEN PALVELUKESKUS 

KAJAANIN KAUPUNKI 

Kunnat järjestävät jätehuollon 

suurilta osin yhteistyössä 

mm. kuntien jäteyhtiöissä. Laajan 

ja harvaanasutun maamme 

olosuhteissa aidosti kilpailevien 

jätehuoltopalveluiden luominen 

on haasteellista. Kuntien yhteistyöllä 

ja kilpailuttamisella on pystytty 

tuottamaan jätehuoltopalvelut 

tehokkaasti ja taloudellisesti. 

Kuntayhteistyöllä pystytään arvioimaan 

jätehuoltoa kokonaisuutena 

ja tekemään ympäristöä 

säästäviä ratkaisuja. 

Kuntien jätelaitokset eivät 

tuota kaikkea jätehuoltopalvelua 

itse vaan kilpailuttavat toimintoja. 

Yhdyskuntajätteen kuljetuksen 

hoitavat käytännössä yrittäjät. 

Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 

ovat kuntien jätelaitosten 

hallinnassa, mutta niidenkin hoidossa 

käytetään yrittäjien palveluja. 

Hyödyntäminen tapahtuu 

pääasiassa yrityksissä. 

Hajauttamisen ongelmat 

oikaistava 

Kuntaliitto vaatii osittaisuudistuksen 

ongelmien korjaamista. 

Kunnan asukkaille ja sen alueen 

elinkeinonharjoittajille on tärkeää 

saada korkealaatuiset jätehuoltopalvelut 

kohtuulliseen hintaan. 

Osittaisuudistus hajautti jätehuollon 

vastuita liikaa. Uudella 

jätelailla kuntien vastuuta jätehuollosta 

pitää lisätä. Jätehuollon 

järjestämisessä voidaan edelleen 

hyödyntää yksityistä palveluntarjontaa 

ja edistää kilpailua. 

Kuntien hankinnoilla on keskeinen 

merkitys jätealan palveluiden 

kehittämisessä. Järkeväl- 

lä jätehuoltopalveluiden suunnittelulla 

edistetään paikallista 

kilpailua ja monimuotoista palvelujen 

tarjontaa, mikä antaa 

mahdollisuuden myös pienille 

yrittäjille. Kilpailuttamistaitoa 

kehittämällä voidaan luoda entistä 

avoimemmat ja monipuolisemmat 

jätehuoltopalvelujen 

markkinat. 

Kuntien yhteistoiminta soveltuu 

hyvin alkuperäisen jätelain 

laajuiseen yhdyskuntajätehuollon 

järjestämiseen. Kunnallisen 

palvelun piiriin sopivat 

luontevasti asumisessa syntynyt 

jäte sekä siihen rinnastettava 

hallinto- ja palvelutoiminnan 

sekä elinkeinotoiminnan – 

kauppojen, ravitsemus- ja majoitusliikkeitten 

yms. – yhdyskuntajäte. 

Nämä jätteet syntyvät 

samoilla alueilla sijaitsevilla 

kiinteistöillä. Niiden tehokas 

hallinta edellyttää, että niitä 

voidaan tarkastella yhtenä 

kokonaisuutena ympäristöystävällistä 

logistiikkaa suunniteltaessa. 

Koko maan kannalta 

kuntien järjestämä jätehuolto 

on taloudellisin vaihtoehto. 

EU:n uudistuvan jätedirektiivin 

toteuttaminen vaatii tehokasta 

jätehuoltoa ja julkisen vallan 

vastuuta jätehuollosta. 

Jätelain yhteistoimintaa koskevat 

säännökset tulee kirjoittaa 

niin, että ne soveltuvat kaikkiin 

yhteistoimintamuotoihin. Tässä 

tulee ottaa huomioon kuntien 

jäteyhtiöt ja mallit, joissa viranomaispäätösvaltaa 

käytetään yhteistyöalueen 

kuntien yhteisessä 

FAKTOJA JÄTEHUOLLOSTA 

toimielimessä esim. yhteislautakunnassa 

tai kuntayhtymässä. 

Jätelain uudistamisen yhteydessä 

tulee selvitettäväksi myös 

yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä. 

Nykyään kunnat voivat 

päättää kuljetusjärjestelmästä. 

Lähtökohtana on kunnan 

järjestämä ja kilpailuttama 

kuljetus. Kunnat voivat kuitenkin 

päättää jättää jätteenkuljetuksen 

sovittavaksi yksittäisin 

sopimuksin kiinteistönhaltijoiden 

ja kuljetusyrittäjien kesken 

eli sopimusperusteiseksi jätteenkuljetukseksi. 

Liiton hallitus on 

pitänyt tätä päätösvaltaa asianmukaisena 

hyväksyessään jätestrategiset 

kannanotot vuonna 

2000. Kuntaliiton hallitus ei 

tässä vaiheessa muuttanut linjanvetoaan. 

Jätteiden energiakäyttöä 

lisättävä 

Jätteiden energiahyödyntäminen 

on otettava huomioon jätelain 

uudistuksessa unohtamatta 

jätteen synnyn ehkäisyä ja raaka-aineena 

hyödyntämistä. Jätteiden 

energiakäyttöä on lisättävä 

EU:n asettamien biohajoavan 

yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen 

vähentämistavoitteiden 

ja jätteiden hyödyntämistavoitteiden 

saavuttamiseksi. 

Jäte voidaan polttaa 

joko sellaisenaan tai erottamalla 

jätteestä poltettavaksi parhaiten 

energiahyödyntämiseen soveltuva 

osuus. Jätteen synnyn ehkäisyyn 

tähtäävän neuvonnan 

vastuita tulee selkiyttää. 

■ Kuntien vastuulla on yhdyskuntajätteistä noin 

60 prosenttia. Muista jätteistä ovat vastuussa niiden tuottajat. 

■ Yhdyskuntajätteitä syntyy noin 2,4 miljoonaa tonnia 

(alle 5 % jätteiden kokonaismäärästä). 

Niistä 

■ kierrätetään 30 %, 

■ hyödynnetään energiana 10 % ja 

■ sijoitetaan kaatopaikoille 60 %. 

■ Jätteiden energiakäyttö on lisääntymässä. 

■ Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätehuollossa liikkuu 

noin miljardin euron rahavirta. 


Jätehuollon kustannukset tulee kattaa 

jatkossakin kuntien perimillä jätemaksuilla. 

Käyttöön perustuvat jätemaksut kannustavat 

järkevään lajitteluun, ympäristöhaittojen 

ehkäisyyn ja jätteen määrän vähentämiseen. 

Kuntalaiset maksavat nykyisin 

jätehuollosta keskimäärin 50 euroa 

vuodessa. 

Kunnille ei kuulu ns. tuottajavastuujätteen 

jätehuolto. Tehokkaan keräysverkoston 

luomiseksi ja käyttämiseksi kuntien jätelaitokset 

tarjoavat laajasti sopimusperusteista 

keräyspalvelua mm. kotitalouksien 

sähkö- ja elektroniikkaromun osalta tuottajayhteisöille 

näiden maksamaa korvausta 

vastaan. Nykyisessä järjestelmässä kunnat 

vastaavat siitä osasta yhdyskuntajätteenä 

syntyvää pakkausjätettä, jota tuottaja ei ole 

ottanut vastuulleen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä 

ja tehottomuutta palvelujen suunnittelussa. 

Kunnan rooli tuottajavastuujätteen 

keräilyssä tulee selkiyttää. 

Kunnat voivat jätelain erityisen säännöksen 

nojalla kuntalain mukaisen yleisen 

toimialansa puitteissa tarjota muitakin 

jätehuollon palveluita mm. elinkeinoelämän 

infrastruktuurin luomiseksi markkinaehtoisten 

palvelujen puuttuessa. Tämä 

on tarpeen erityisesti syrjäisemmillä seuduilla 

ja haja-asutusalueella. Mahdollinen 

elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luova 

muu kuin yhdyskuntajätehuolto tapahtuu 

sopimukseen perustuen, ja siitä aiheutuvat 

kustannukset katetaan yksityisoikeudellisella 

maksulla. ■ 

KUNTALIITTO: 

■ Kunnille laaja vastuu yhdyskuntajätehuollosta. 

■ Yhdyskuntajätehuolto yhteistyössä ja 

kilpailuttaen. 

■ Elinkeinoelämän tarvitsema jätehuolto 

sopimuksin. 

■ Selkiytettävä roolit jätteen synnyn ehkäisyssä, 

jäteneuvonnassa, tuottajavastuussa 

ja taloudellisessa ohjauksessa. 

■ Ratkaistava jäteveron kilpailuneutraliteettiongelma. 

■ Energiahyödyntäminen huomioon 

unohtamatta jätteen synnyn ehkäisyä ja 

raaka-aineena hyödyntämistä. 

■ Jätteenkuljetusjärjestelmästä entinen 

kanta (24.2.2000): kunnat päättävät, onko 

kunnan järjestämä (kilpailuttama) vai 

sopimusperusteinen. 

■ Jätelaki uudistettava kuluvalla eduskuntavaalikaudella 

ja korjattava osittaisuudistuksen 

ongelmat, kuten hajautettu 

vastuu jätehuollosta. 

KESTÄVÄ 

SUUNNITTELU – 

VAIN UNELMA 

Kestävää suunnittelua ja rakentamista ei voida 

toteuttaa ilman tietomallipohjaista suunnittelua, 

johon liittyy saumattomasti myös älykäs 

3D-suunnittelu. 

■ Kestävän suunnittelun ja 

rakentamisen ideat ovat tulossa 

hitaasti mutta varmasti 

rakentamiseen. Siihen, että 

kestävä suunnittelu ja rakentaminen 

normittaisivat 

jokaista rakennusprojektia 

Suomessa, on toki matkaa, 

mutta tälle tielle ollaan jo 

lähdössä sekä rakennuttajaettä 

suunnittelupuolella. 

Kestävä kehitys rakentamisessa 

on tällä hetkellä 

unelma, jonka todentamiseksi 

tarvitaan ratkaisuja. 

Kestävän suunnittelun 

ja rakentamisen määrittely 

ei ole ollut aivan helppoa. 

Onko ilmiössä kyse materiaalivalinnoista, 

tehokkaista 

energia- tai vesitalouden 

ratkaisuista, rakennusten 

elinkaaresta tai mahdollisesti 

laajemmista ekologiseen 

vastuullisuuteen liittyvistä 

asioista 

Loppupelissä kyse on 

kaikesta tästä. 

Suunnittelun kannalta asia 

on ainakin selvä: kestävää 

suunnittelua ja rakentamista 

ei voida toteuttaa ilman tietomallipohjaista 

suunnittelua, 

johon liittyy saumattomasti 

myös älykäs 3D-suunnittelu. 

Ainoastaan tietomallipohjainen 

suunnittelu takaa 

sen, että rakennuksia suunnittelevat 

arkkitehdit ja insinöörit 

pystyvät tarkastelemaan 

rakennuksia koko 

suunnitteluprosessin ajan 

tulevaisuus mielessä. 

Kyse on tällöin ennen 

kaikkea suunnitteluvaihtoehtojen 

simuloinnista ja 

analysoinnista etukäteen, 

ennen kuin itse rakentamiseen 

ryhdytään. Mitä tarkemmin 

suunnittelu tehdään 

ja mitä jouhevammin 

rakentamista koskeva tieto 

kulkee eri osapuolten kesken, 

sen vähemmän rakennusvaiheessa 

tuhlataan työtä, 

materiaaleja ja laajemmin 

luonnonvaroja. Näin rakennetaan 

kestävän kehityksen 

normien mukaisesti. 

Sekin tiedetään, että rakennusten 

ylläpito maksaa 

enemmän kuin itse rakentaminen. 

Mikä olisikaan tärkeämpää 

asunnon tai rakennuksen 

omistajalle kuin 

saada tarkkaa tietoa rakennuksen 

koko elinkaarta koskevista 

kustannuksista Silloin 

ei putkiremonttikaan 

voisi tulla täytenä yllätyksenä 

asunnon omistajalle. 

Tähänkin tietomallipohjainen 

suunnittelu antaa ratkaisun. 

Käytännössä tietomallipohjainen 

suunnittelu 

aikaansaa rakennuksia, jotka 

sijaitsevat oikeilla paikoilla, 

ovat tehokkaita, säästeliäitä 

ja hallitun pitkäikäisiä. 

Ei enää riitä, että kestävän 

kehityksen arvo tunnustetaan 

periaatteen tasolla, 

vaan se pitää pystyä tuotteistamaan 

rakennuttajille. 

Kun rakennuttajat saavat 

kestävästä kehityksestä sel- 

■ Kuntatekniikan toimitus 

ottaa mielihyvin tälle 

palstalle lukijoidensa 

mielipiteitä, palautetta, 

keskustelunherätyksiä tai 

pohdintoja ajankohtaisista 

ja ajattomista aiheista. 

Toiveena ovat tiiviit 

kirjoitukset, enintään 

noin 3 000 merkkiä. 

Lähetä kirjoituksesi 

sähköpostiosoitteeseen 

toimitus@kuntatekniikka.fi 

vää lisäarvoa, he voivat itse käyttää 

sitä myyntivalttina omille asiakkailleen 

kuten kiinteistösijoittajille. 

On selvää, että rakentamisen 

noususuhdanteessa tällaiselle lisäarvolle 

ei ole tullut tarvetta. Tilanne 

voi olla toinen, kun noususuhdanne 

taittuu ja rakennusalakin 

joutuu hakemaan uudessa tilanteessa 

lisäargumentteja myynnilleen. 

Tapio Vesiluoma 

Autodesk rakennusalan 

ohjelmistoratkaisut, 

Suomi ja Baltia 


57

Syyskuun 10.–11. odotetaan Kuntatalon jälleen täyttyvän Kuntamarkkinavieraista. Viime 

vuonna osallistujia oli 6 900, näytteilleasettajia 169 ja tarjolla 240 luentoa ja seminaaria. 

ILMASTONMUUTOS PUHUTTAA MYÖS SYKSYN 

KUNTAMARKKINOILLA 

● Kuntamarkkinat ovat ensi syksynä15. kerran. 

Tapahtuma on edelleen kunta-alan Suomen suurin 

ammattitapahtuma. Järjestäjinä ovat Kuntaliitto 

ja Kuntalehti. Syyskuun 10.–11. järjestettävien 

Kuntamarkkinoiden teemoina ovat kuntavaalit, 

ilmastonmuutos ja kuntarakenne. 

Kuntamarkkinoille odotetaan yli 6 000 kävijää. 

Näytteilleasettajiksi on jo nyt ilmoittautunut 

yli 100 yritystä. Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 

-sektoria edustavat yritykset löytyvät näytteilleasettajaluettelosta 

osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi 

toimialahaun kautta. 

Kuntaliitto-konserni ja mukana olevat yritykset 

tarjoavat Kuntamarkkinoiden osanottajille 

tuoreinta täsmätietoa kunta-alan eri sektoreilta 

asiantuntijaseminaareissa ja tietoiskuissa. 

Ohjelmassa on kahden päivän aikana parisen 

sataa eri tilaisuutta. Runsaasta ohjelmatarjonnasta 

on helppo löytää kiinnostavimmat 

kohteet hakutoiminnon avulla aihealueittain tai 

luennoitsijatiedoilla. 

Kuntaliiton YTY-yksikkö vahvasti 

mukana järjestelyissä 

Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 

-yksikkö on vahvasti mukana järjestämässä 

oman sektorinsa ohjelmaa. Jo nyt on tiedossa 

luentoja seuraavista aiheista: 

● Kunta- ja palvelurakenne uudistuu 

kaupunkiseudulla 

● Vesihuoltopalvelut arjen turvaajina 

● Rakennusvalvonnan tila ja tulevaisuus 

● Erityisasumisen seminaari, jossa Erityisasumisen 

Viherympäristöt 2008 -kilpailun tulokset 

julkistetaan 

● Maankäytön yhteistyö 

● Kunnan paikkatietopalvelu 

Torstaina 11.9. järjestetään Puolueiden Ilmastopaneeli 

ja seminaari aiheesta “Mitä uutta kuuluu 

jäterintamalle”. Lisäksi on mahdollista tavata 

liiton asiantuntijoita YTY-yksikön omissa tiloissa 

tai henkilökohtaisesti sovittavina aikoina. 

Lisäetuna Messukeskuksen anti 

Kuntamarkkinavieraille tarjotaan mahdollisuus 

tutustua myös Suomen Messujen Ympäristötekniikka08 

ja Arena08 -tapahtumiin. Vieraat 

voivat jättää autonsa Messukeskuksen paikoitusalueelle 

ja tulla Kuntatalon Kuntamarkkinoille 

ilmaisella bussikyydillä. 

Molempien tapahtumien sisäänpääsy ja ohjelmatilaisuudet 

ovat maksuttomia. Kävijäksi voi 

rekisteröityä osoitteessa www.kuntamarkkinat. 

fi, tulostaa oman kutsunsa ja vierailla samalla 

kutsulla molemmissa tapahtumissa. 

Tonttimaan myynti kunnalle väliaikaisesti verovapaaksi 

Rakentamis- ja 

kaavamääräysten 

keventämistä 

kokeillaan 

● Ympäristöministeriö on kutsunut 

45 Helsingin, Tampereen, Turun, 

Lahden, Jyväskylän ja Oulun 

kuntaa mukaan kokeiluun, joka tekee 

mahdolliseksi rakentamisen kevennetyillä 

rakentamis- ja kaavamääräyksillä. 

Kokeilu on osa valtioneuvoston 

asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. 

Kunnat valitsevat alueen, jolla 

kokeilu käynnistettäisiin, ja määrittelevät 

alueen toteuttamistavan ja 

rakentamisaikataulun. Kunnat saavat 

itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia 

kevennettyjä rakentamis- tai 

kaavamääräyksiä alueella käytettäisiin. 

Kuntien on ilmoittauduttava 

kokeiluun 1.9. mennessä. 

www.ymparisto.fi 

VTT laati ohjeet 

liikennetärinän 

arviointiin 

● Liikennetärinä saattaa aiheuttaa 

asukkaille häiriöitä erityisesti rakennettaessa 

pehmeälle savikkoalueelle 

lähelle rautatietä tai maantietä. 

VTT on laatinut maankäytön ja rakennusten 

suunnittelijoiden käyttöön 

ohjeet, miten arvioida tärinälle 

altistuvan alueen soveltuvuus 

asuinrakentamiseen. Maaperän ja 

rakennuksen ominaisuudet sekä liikennetyyppi 

ovat keskeisiä määritettäessä 

rakennuksen etäisyyttä liikenneväylästä. 

Liikennetärinän vaikutukset 

on arvioitava jo kaavoitusvaiheessa. 

Liikennetärinän arviointiohjeet 

ovat yhteenveto kolmivuotisesta LII- 

KEVÄ -projektista. 

www.vtt.fi 

● Eduskunta on hyväksynyt 

hallituksen esityksen tuloverolain 

väliaikaisesta muuttamisesta. 

Luonnollisen henkilön 

tai kuolinpesän myydessä 

kiinteää omaisuutta kunnalle 

myyntivoitto on verovapaata 

tuloa. 

Kiinteistön luovutusvoiton 

verovapautta sovelletaan 

kauppoihin, jotka on tehty 

1.2.2008–31.3.2009 välisenä 

aikana. Laki tuli voimaan 16.4. 

ja se on voimassa 31.3.2009 

saakka. Lakia sovelletaan ensimmäisen 

kerran tältä vuodelta 

toimitettavassa verotuksessa. 

Asuntojen vähäinen tarjonta 

ja asumismenojen kalleus 

ovat muodostuneet ongelmaksi 

suurimmissa kasvukeskuksissa. 

Väliaikaisen verovapauden 

tarkoituksena on 

kannustaa kiinteistön omistajia 

myymään maata kunnille. 

Asukas voi kokea liikenteen aiheuttaman 

värähtelyn tärinänä 

tai runko- ja liikennemeluna. 

58 

Kuntatekniikka 3/2008

Biopolttoöljyjen kokeilut alkoivat 

testitaloissa 

● Öljyala on aloittanut 

kenttätutkimuksen, jossa 

seurataan biopolttoöljyjen 

toimivuutta omakotitalojen 

öljylämmitysjärjestelmissä 

parin vuoden ajan. 

Hankkeessa testataan erityyppisten 

biopolttoöljyseosten 

soveltuvuutta tavallisiin 

öljylämmityslaitteisiin 

ja seosten säilyvyyttä. 

Taloissa käytetään kokeilukauden 

aikana tavallisesta 

lämmitysöljystä ja eri biopolttoöljyistä 

valmistettuja 

seoksia. 

Kenttätesteissä on 

kahden lämmityskauden 

aikana mukana kaikkiaan 

runsaat parikymmentä 

omakotitaloa, jotka sijaitsevat 

pääosin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. 

Kotimaiset laitevalmistajat ovat testanneet biopolttoöljyjä 

pienemmässä mittakaavassa aiemmin, ja ne ovat toimineet 

hyvin nykyaikaisissa öljykattiloissa. 

Kenttäkokeet pohjustavat biopolttoöljyjen tuloa asteittain 

öljylämmittäjien käyttöön. Öljy-yhtiöt ovat asettaneet alan yhteisen 

tavoitteen, jonka mukaan biopolttoöljyn osuus lämmityspolttonesteistä 

olisi kaksi prosenttia 2009 ja kasvaisi kymmeneen 

prosenttiin 2016 mennessä. 

YH-Suomi on nyt Avara 

● YH-Suomi Oy muutti nimensä 6.3. alkaen Avaraksi. Nimenmuutos 

liittyy yrityksen uudistettuun strategiaan. Avaran 

tavoitteena on nousta 2012 mennessä Suomen tunnetuimmaksi 

asumisen moniosaajaksi. 

Avara Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukun mukaan 

yhtiö keskittyy jatkossa selkeästi vapaarahoitteisiin asumistuotteisiin 

rakennuttamisessa ja kiinteistösijoittamisessa. 

Sibeliuksentien alikulku ympäristöineen on saanut tunnustusta. 

VUODEN SILTA 2008 -TUNNUSTUSPALKINTO 

KERAVALLE 

● Suomen Rakennusinsinöörien Liitto 

RIL on myöntänyt Vuoden silta 2008 

-tunnustuspalkinnon Keravan kaupunkisilloille. 

Palkinto annettiin Sibeliuksentien 

ja Tuusulantien liittymän 

kahden alikulkusillan ja ympäristön 

muodostamalle kokonaisuudelle. 

Arvioinnissa tuomaristo kiinnitti 

huomiota kohteen esteettiseen toteutukseen, 

työn laatutasoon, vaikeusasteeseen 

ja innovatiivisuuteen. Alikulkujen 

avara mitoitus, sekä käytetyt 

korkealuokkaiset materiaalit osoittavat 

halua panostaa ihmisten jokapäiväiseen 

lähiympäristöön. Lopputuloksena 

on korkealuokkainen katutila, 

jossa liikkuminen on miellyttävää. 

– Tunnustus on meille erittäin tärkeä. 

Se osoittaa, että keskustaan sijoittuva 

alikulkutunneli voi olla ympäristöä 

kaunistava ja viihtyisyyttä lisäävä 

elementti. Strategiassamme olemme 

aina panostaneet laatuun ja turvallisuuteen, 

tekninen johtaja Arimo 

Hermalahti Keravan Kaupunkitekniikasta 

kertoo. 

Suunnittelukohteen sijainti vilkasliikenteisten 

pääkatujen ja kevytväylien 

yhtymäkohdassa vaati suunnittelijoilta 

erityistä perehtymistä jokaiseen 

työvaiheeseen. Liikenteen sujuvuuden 

ja häiriöttömyyden turvaamiseksi toteutus 

tehtiin vaiheittain panostamalla 

erityisesti tiedottamiseen. 

Vuoden silta -tunnustuspalkinto 

jaettiin nyt seitsemännen kerran. 

Ekotallaaja arvioi 

kulutuksen jäljet 

● Ekotallaaja on tamperelainen internet-laskuri, 

jolla voi laskea oman 

ekologisen jalanjälkensä. Ekologinen 

jalanjälki on arvio siitä, kuinka 

suuri maa-alue tarvitaan tuottamaan 

henkilön vuoden kulutuksen 

tarvitsemat luonnonvarat ja palauttamaan 

siitä aiheutuneet päästöt ja 

jätteet takaisin luontoon. 

Ensimmäinen Ekotallaaja-laskuri 

on ollut kaupunkilaisten käytössä 

jo viitisen vuotta. Yli 65 000 henkilöä 

on arvioinut ekologisen jalanjälkensä 

suositulla laskurilla. Nyt päivitetty 

versio vastaa kansainvälistä 

ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää. 

www.tampereenkaupunki.net/ 

ekotallaaja 


Geofysikaalinen 

lentoaineisto kattaa 

koko Suomen 

● Geologian tutkimuskeskus (GTK) 

on saanut päätökseen koko Suomen 

kattavan geofysikaalisen lentokartoitusohjelman. 

Maamme kallioperän 

ja maaperän fysikaalisia 

ominaisuuksia – sähkönjohtavuutta, 

magneettikenttää ja luonnon 

taustasäteilyä – on mitattu järjestelmällisesti 

matalalentokartoituksella 

1972−2007. 

Maankamaran geofysikaalista 

tietoa käytetään mm. geologisen 

kartoituksen tueksi, malminetsinnässä, 

rakennus- ja ympäristökaavoituksissa 

ja pohjavesitutkimuksissa. 

Suomen kartoitusmittauslennot 

tehtiin 30 metrin korkeudelta pitkin 

yhdensuuntaisia mittauslinjoja, 

joiden välinen etäisyys oli 200 metriä. 

Mittavan kartoitusohjelman aikana 

suomalaisryhmä on lentänyt 

Nykyinen mittauslentokone varusteineen, 

sähkömagneettisen 

laitteen mittauskelat siivenkärjissä, 

magnetometri nokkaputkessa 

ja spektrometrin 

kidepaketit koneen sisällä. 

Kuva GTK 

yhteensä kaksi miljoonaa linjakilometriä 

ja yli 15 000 lentotuntia. 

Matalalentomittaukset tulivat 

ajankohtaisiksi 1972, jolloin geofysikaalinen 

korkealentomittaus oli 

tullut valmiiksi. Matalalentomittauksen 

myötä siirryttiin siihen aikaan 

edistykselliseen digitaaliseen tiedon 

tallennukseen, aineiston käsittelyyn 

ja karttatuotteisiin. 

Huippuosaajaksi kehittynyt lentoryhmä 

on kehittänyt mittausmenetelmiä 

ohjelman aikana, vaikka 

pohjatyö tehtiin 1950- ja 1960- 

luvuilla korkealentokartoituksen 

myötä. Suuri osa laitteistosta ja järjestelmistä 

on suunniteltu, valmistettu 

ja asennettu koneisiin itse. 

www.gtk.fi/aerogeo/ 

Läntisen Päijät-Hämeen jätteet 

Riihimäelle poltettaviksi 

● Ekokem-yhtiöt ja 

Päijät-Hämeen Jätehuolto 

Oy (PHJ) ovat 

sopineet syntypaikkalajitellun 

kaatopaikkajätteen 

hyödyntämisestä 

energiana. Jätetoimitukset 

PHJ:n 

läntiseltä toimialueelta 

käynnistyvät tämän 

vuoden aikana. 

Tavanomaisen jätteen 

sijoittaminen 

kaatopaikalle lähes 

loppuu Päijät-Hämeen 

Jätehuollon 

ympäristötavoitteiden 

mukaisesti. 

Päijät-Hämeen Jätehuollon Tuula 

Honkanen ja Ekokemin Esa Tommila 

ovat tyytyväisiä tehtyyn sopimukseen. 

– Logistisesti, taloudellisesti ja kuljetuksien aiheuttamien 

päästöjen kannalta on järkevää ohjata Päijät-Hämeen läntisen 

alueen jätteet Ekokemin uuteen jätevoimalaan. Tämä on meidän 

ilmastotekomme, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja 

Tuula Honkanen sanoo. 

Ekokemin viiime vuoden lopulla käynnistynyt jätevoimala 

on alusta alkaen toiminut tehokkaasti energiaa tuottaen. 

Myös päästöt ovat olleet reilusti alle lupaehtojen. 

Suunnittelukuva/arkkitehti Patrick Eriksson 

Kouvolan Kasarminmäen yrityspuistoon 

on kaavailtu hotelli- ja 

asuintorneja. 

Uusi Kouvola ja visio 

yrittäjäpuistosta 

● Ensi vuoden alussa syntyvä kuuden 

kunnan ja kolmen kuntayhtymän 

uusi Kouvola on liki 90 000 

asukkaan kaupunki. Kasarminmäen 

alueelle suunnitellulla yrittäjäpuistolla 

luodaan uutta kaupunkirakennetta. 

Yrittäjäpuisto muodostuu 

mm. yrittäjäkylästä, korkeakoulukampuksesta, 

uusista asuinalueista 

ja raidebussijärjestelmästä. 

Vision toteuttamisen on tarkoitus 

käynnistyä ensi vuoden aikana 

kaupungin, rahoittajien ja yrittäjien 

yhteistyönä. 

Vihdin Ideaparkiin on suunnitteilla uusia elämystoimintoja, jotka sopivat pääkaupunkiseudulle 

sijoittuvaan liikekaupunkiin. 

KOLMAS IDEAPARK 

NOUSEE VIHTIIN 

● Suomen kolmatta Ideaparkia suunnitellaan 

Vihtiin. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen 

viimeistään 2010. 15 hehtaarin liikekaupunki 

sijoittuu Turun moottoritien ja Porintien liittymäkohtaan, 

jonne on kaavailtu noin 50 hehtaarin 

työpaikka-aluetta. 

Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkösen 

mukaan Ideapark-hanke on ylivoimaisesti 

suurin elinkeinohanke Vihdin historiassa. 

– Hanke tulee käynnistämään kunnassa 

ennennäkemättömän laajan kaavoitusponnistelun, 

joka kattaa koko eteläisen Nummelan. 

Kunnan tavoitteena on edesauttaa junaradan 

saamista Espoosta Vihdin kautta Lohjalle. 

Lisäksi tavoitteena on vastata valtion ja 

Helsingin seudun kuntien välillä solmitussa 

aiesopimuksessa esitettyihin asuntotuotantotavoitteisiin, 

Härkönen sanoo. 

Pääkaupunkiseudun metropolialue on 

Suomen ostovoimaisin. Noin viidennes Suomen 

väestöstä asuu alueella. 


PUROT KUNTOON 

● Maa- ja metsätalouden toimenpiteet 

ovat muuttaneet voimakkaasti 

purojen tilaa. Sitä voidaan parantaa 

puroja kunnostamalla sekä aiempaa 

ympäristöystävällisempien peruskuivatusmenetelmien 

avulla. 

Uusi opas “Purot 

– elävää maaseutua” 

antaa eväitä kalaston 

elinoloja parantavan 

purokunnostuksen 

suunnitteluun ja 

toteutukseen. Esitteessä 

“Purojen hoito 

maatalousalueilla 

– luonnonmukainen 

peruskuivatus” 

puolestaan 

esitellään menetelmiä, 

joiden avulla 

uomia voidaan kunnostaa ja samalla 

huolehtia aktiivisessa viljelyssä olevien 

peltoalueiden kuivatuksesta. 

www.ymparisto.fi 

ASUMISTERVEYSOPAS UUDISTUI 

InfraRYL-SARJA TÄYDENTYY 

● InfraRYL -sarjan uusin osuus Sillat ja rakennustekniset 

osat julkaistaan sekä kirjana 

että internetissä. InfraRYL Net -palvelu täydentyy, 

kun myös Tarviketieto Netin käyttöoikeus 

lisätään palveluun. InfraRYL Net -palvelu 

sisältää kirjoinakin ilmestyneet Väylät ja 

alueet, Vesihuolto sekä Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, 

määrämittausohje. Äskettäin 

● Asumisterveysoppaan tarkistettu toinen 

painos on ilmestynyt. Oppaassa kerrotaan 

asunnoissa esiintyvistä terveyshaitoista ja niiden 

aiheuttajien tutkimisesta ja tutkimustulosten 

luotettavasta tulkinnasta. Oppaassa 

käsitellään terveydellisiä olosuhteita ja niiden 

valvontaa, huoneilman lämpötilavaatimuksia, 

pintalämpötiloja ja vetoa, ilmanvaihtoa ja sisäilman 

laatua, huoneilman kosteutta ja kosteusongelmia, 

rakennekosteutta ilmiönä ja 

kosteuden torjuntaa, mikrobihaittoja ja mikrobien 

aiheuttamia terveyshaittoja, radonia 

ja sen torjuntaa, meluhaittoja ja niiden tutkimista, 

kemiallisia 

epäpuhtauksia, 

asuinhuoneistojen 

varusteita, 

haittaeläimiä ja 

niiden tunnistamista 

sekä 

torjuntaa. 

Oppaassa 

on sivuja 

200, kustantaja 

Ympäristö ja Terveys-lehti ja 

hinta 38 euroa (sis. alv. 8 %). 

ilmestyi RT-infraselostus CC sisältäen ohjelman, 

joka ohjaa infraselostuksen laadintaa. 

CD:llä on Infra 2006 -rakennusosanimikkeistön 

mukainen sisältörunko, malliselostuksia 

ja laadintaohjeet. 

www.infraryl.fi 

Tilaukset http://kauppa.rakennustieto.fi 

Ruuhkamaksut 

selvitetään 

● Liikenne- ja viestintäministeriö 

aloittaa ruuhkamaksujen 

selvityksen. Selvitys käynnistyy 

konsulttien tekemillä 

sidosryhmien haastatteluilla. 

Ruuhkamaksujärjestelmän 

tavoitteet määritellään 

työpajoissa. Varsinaiset konsulttiselvitykset 

aloitetaan 

kesällä. Työ kestää runsaan 

vuoden. 

Puolet Tukesin 

toiminnoista 

Tampereelle 

● Puolet Turvatekniikan keskuksen 

(Tukes) toiminnoista 

sijoitetaan Tampereelle. 

Muutos toteutetaan vuosien 

2008–10 aikana. Tampereelle 

siirtyy noin 60 henkilöä. 

Muutos tehdään siten, 

että tuote- ja laitteistovalvonnasta 

sähkötuote- ja 

sähkölaitteistovalvonta sekä 

laitosvalvonnasta prosessiturvallisuusvalvonta 

siirtyvät 

Tampereelle. Keskuksen 

johdosta, hallinnosta sekä 

tuki- ja kehitystoiminnoista 

Tampereelle siirtyy noin kolmasosa. 

Tukesin henkilöstömäärä 

on 120. 

Satamalaki 

uusiksi 

● Liikenne- ja viestintäministeriö 

uudistaa satamalakia. 

Selvitettäväksi tulee mm. se, 

onko tarpeen ohjata satamatoimintaa 

pykälin ja toimiluvin. 

Pohdittavana on myös, 

miten satamien viranomaistoiminnot 

tulisi hoitaa ja tulisiko 

lain kattaa sekä yksityiset 

että yleiset satamat. 

Tavoitteena on, että uusittu 

lainsäädäntö olisi voimassa 

2010 alusta. 

Suomessa on yli 50 satamaa, 

joissa on kansainvälistä 

liikennettä. Näistä 23 on niin 

sanottuja talvisatamia, joihin 

valtio pitää väylät auki ympäri 

vuoden. 

Puulajipuistoja on Jyväskylässä syntynyt lähinnä poistettujen taimitarhojen 

alueille, kuvassa Salmirannan mäntypuisto. 

Jyväskylän viherpalveluohjelman 

valmistelu etenee 

● Jyväskylän viherpalveluohjelman valmistelutyöt 

etenevät. Tällä hetkellä valmisteilla 

ovat esimerkiksi oleskelupuistot, 

asuntoalueiden kohtaamispaikat. 

Yhdyskuntatoimen rakennuttajahortonomi 

Leena Rapo kertoo, että valmisteilla 

ovat myös edustuspuistot, teemapuistot, 

kasvitieteelliset kohteet, aukiot, 

avoimet alueet, ylläpito sekä eri osa-alueiden 

yhteenvetona toimiva loppuraportti. 

Aiemmin ovat jo valmistuneet leikkipuistojen, 

koirapalveluiden, uimarantojen, 

skeittipuistojen ja kenttien osaalueet. 

Loppuraportissa kootaan viherpalvelujen 

eri osa-alueiden sisältö. Palvelut 

ja suunnitellut toimenpiteet kootaan 

paikkatieto- ja kartta-aineistoksi. Kartta-aineistossa 

esitellään viherpalveluohjelman 

kaikki toimenpiteet aikatauluineen. 

Raporteissa esitettyjen toimenpiteiden 

ja niiden vaatimien kustannusten 

perusteella laaditaan viherpalveluiden 

alustava vuositason investointiarvio 

vuoteen 2015 saakka. 

www3.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/ 

kapu/vpo/index.html 


Vastavalettua betonikattoa valmistellaan kuivatusta 

varten. 

MUOTTIÖLJYRUISKU 

RAKENNUSTYÖMAALLE 

● Saksalainen Mesto on tuonut markkinoille Ferrox-muottiöljyruiskun. 

Laitetta on testattu työmaalla, jossa Baresel rakensi 

entisestä sotilaspiirin toimistorakennuksesta kaupunkiasuntoja. 

Ferrox-ruisku oli käytössä betonitöissä kellon ympäri. 

Käyttäjien mukaan työ eteni nopeasti ja siististi. 

– Laite istuu hyvin käteen ja on helppo kantaa. Myös joustava 

kierreletku osoittautui erinomaiseksi, he kertovat. 

Laitteen likaantuminen on lähes mahdotonta pumpun 

suppilokannen sekä pysäytysventtiilin ja suuttimen edessä 

olevan suodattimen ansiosta. Integroitu pumppupidike huolehtii 

siitä, ettei pumppua tarvitse asettaa maahan täyttöä 

varten eikä se näin ollen pääse likaantumaan. 

www.tecalemit.fi 

Meistream on saatavana B- ja C- 

luokan mittareina DN 40–150. 

Tehomittari 

vesilaitoksille 

● Sensus Metering Systems on kehittänyt 

täysin uudenlaisen Woltmann-tyyppisen 

kylmävesimittarin, 

jossa on yhdistetty pysty- ja vaakamittareiden 

tekniset erityispiirteet. 

Laakerointia, hydrauliikkaa ja 

siipipyörän muotoilua on kehitetty 

niin, että mittarin virtausala on saatu 

erittäin laajaksi. Meistream soveltuukin 

vesilaitoksille verkoston valvontaan, 

ja sen avulla laskutus on 

entistä tarkempaa. 

www.sgps.fi 

VIEMÄRIHUOLLOSSA 

SÄÄSTYY VETTÄ 

● L&T on täydentänyt kalustoaan 

Pohjoismaiden ensimmäisellä vettä 

kierrättävällä imupaineyhdistelmäautolla. 

Ympäristöhaitat viemärihuollossa 

vähenevät veden kierrätyksen 

ja vedenhaussa säästyvien 

ajokilometrien ansiosta. 

Kierrätysvesiyhdistelmäauto 

puhdistaa viemäreistä ja sadevesiputkistoista 

imemänsä jäteveden 

käytettäväksi uudelleen pesuvetenä. 

Koska samaa pesuvettä puhdistetaan 

koko työskentelyn ajan, vesisäiliön 

täyttöön tai vedenhakuun 

ei kulu aikaa. Työkohteeseen, jossa 

on riittävästi jätevettä, voidaan 

mennä tyhjillä säiliöillä. 

Kierrätysvesiyhdistelmäauto tehostaa 

kuntien ja teollisuuden viemäriverkostojen 

puhdistustöitä ja 

soveltuu myös muihin pesu- ja imutöihin, 

kuten esimerkiksi säiliötöihin. 

jouni.minkkinen@lassila-tikanoja.fi 

Äkäslompolon 

kauppaan 

päästötöntä 

kylmätekniikkaa 

● Lapin suurimman kyläkaupan, 

Jounin kaupan uudisrakennukseen 

Äkäslompoloon 

rakennetaan Suomen edistyksellisin 

lämmitys- ja jäähdytysratkaisu, 

joka hyödyntää 

uusiutuvia energialähteitä 

ja kylmälaitteista vapautuvaa 

lauhdelämpöä. Kauppaan 

tulee myös kylmäjärjestelmä, 

jonka kylmäaine ei 

sisällä lainkaan ympäristölle 

vaarallisia kasvihuonekaasuja. 

Lämmitys- ja jäähdytysenergia 

otetaan maasta ja ilmasta 

sekä kaupan kylmälaitteiden 

lauhdelämmöstä. 

– Suomessa ei ole tehty 

vielä yhtään Jounin kauppaan 

tulevan kaltaista, täysin 

hiilidioksidilla toimivaa kaupan 

kylmäjärjestelmää, aluemyyntijohtaja 

Jukka Myllylä 

Are Oy:stä kertoo. 

www.are.fi 

Pinnan tunnistus mikroaaltokytkimillä 

● Uutta mikroaaltokytkintä käytetään 

siilojen/suppiloiden pintakytkimenä sekä 

ajoneuvojen ovien/porttien asennon valvontaan. 

Välimatka voi olla 40 metriin asti. 

Mikroaaltokytkin MWS toimii GHz:n taajuusalueella, 

joka on terveydelle vaaraton, 

eikä se tarvitse käyttölupaa. 

Järjestelmään kuuluu lähetin (MWS-ST) ja vastaanotin (MWS-SR). 

Lähetin ja vastaanotin asennetaan toisiaan vasten. Lähettimeltä lähetetään 

mikroaaltopulssit 24 GHz vastaanottimelle. Tunnistettava aine 

vaimentaa vastaanottimelle tulevan energian, jolloin vastaanottimen 

lähtörele kytkeytyy. Kytkimessä on herkkyyden säätöpotentiometri ja 

vastaanotetun signaalin (tehon) näyttö. 

www.autrol.fi 

Äkäslompoloon nousevan Jounin kaupan kiinteistön 

tilavuus on 36 300 m 3 . Matalaenergiakeskuksella ohjataan 

kiinteistön sisäisiä ja ulkoisia energialähteitä. 

Kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kylmäaineena 

hiilidioksidia. 

62 Kuntatekniikka 3/2008 

Joensuun 

kaupungille 

yleisten alueiden 

hallintajärjestelmä 

● Joensuun kaupunki tehostaa kadulla 

ja yleisillä alueilla tapahtuvan 

rakentamisen ohjausta, venepaikkojen 

vuokrausta sekä ulkovalaistusverkon 

kunnossapitoa Keypro 

Oy:n kehittämillä selainpohjaisilla 

KeyWinkki ja KeyLight -järjestelmillä. 

Järjestelmät on kehitetty 

yhteistyössä Joensuun kaupungin 

kanssa Tekes-hankkeena vastaamaan 

Joensuun kaupungin toimintamallia. 

Joensuun kaupungin teknisen 

viraston työtä hallintajärjestelmä 

helpottaa ja tehostaa. 

– Tämä näkyy jatkossa esimerkiksi 

parantuneena asiakaspalveluna, 

tiedonvälityksen tehostumisena 

ja yhteisrakentamismahdollisuuksien 

lisääntymisenä, kunnossapitopäällikkö 

Ari Varonen Joensuun 

kaupungilta kertoo. 

janne.nivajarvi@keypro.fi

Mukaantulo on mahdollista 

kaikille niille, jotka ovat näytteilleasettajina 

messuilla ja ilmoittavat 

Kuntatekniikan messunumerossa 

vähintään koko sivulla. 

Kuntatekniikka-lehti toteuttaa yhteistyössä 

Suomen Messujen kanssa osastollaan Kuntatekniikan 

uutuudet -näyttelyn Ympäristötekniikka 

08 -messuilla syyskuussa 2008. 

Kuntatekniikan uutuudet -näyttely 

esittelee tapahtuman mielenkiintoisimmat 

uudet tuotteet, palvelut ja ideat sekä 

tapahtumassa osastollamme että myös 

virallisessa messulehdessämme. 

Kuntatekniikka 5/2008 ilmestyy 26.8. 

ja on jaossa ovilla kaikille messukävijöille. 

Näyttely on keskeisellä paikalla 

tapahtumassa sijaitseva näyttävä kokonaisuus, 

jossa esitellään mukaan tulevien tahojen 

uutuudet joko tuotteena, kuvana tai 

kuvauksena. Messuyleisön mielenkiintoa 

pidetään yllä myös kilpailulla, jossa 

äänestetään mielenkiintoisin uutuus. 

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: 

Marianne Lohilahti 

puh. 040 708 6640 

marianne.lohilahti@netti.fi

Kunta-asunnot Oy 

on nimitetty projektikoordinaattoriksi, 

Helsinki. 

suunnittelijaksi, Kuopio. 

Pilaantuneet maat 

• Kunta-asunnot Oy:n 

hallitus on nimittänyt yhtiön 

toimitusjohtajaksi 

valtiotieteiden maisteri 

Kalervo Haverisen. Haverinen, 

55, on toiminut 

aikaisemmin yhtiön kehitysjohtajana. 

• Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja 

Veijo Lehto 

siirtyy varatoimitusjohtajaksi 

ja hän jatkaa 

tehtävässä eläkkeelle siirtymiseensä 

asti syyskuun 

lopussa. 

• Talousjohtaja Sabah 

Samaletdin on nimetty 

yhtiön toiseksi varatoimitusjohtajaksi. 

Hän on 

myös toimitusjohtajan varamies. 

• Asiakkuuspäälliköksi on 

nimitetty yo-merkonomi 

Elisabeth Aspara. 

WSP Finland Oy 

• FM Olga Borovkova 

on nimitetty toimitusjohtajan 

ja vientitoiminnan 

assistentiksi hallintoon 

Helsinkiin. 

• Tekn. yo Veera Hakala 

on nimitetty avustavaksi 

suunnittelijaksi ympäristötoimialalle 

Helsinkiin. 

• Taru Niskanen on nimitetty 

arkkitehdiksi ympäristötoimialalle 

Helsinkiin. 

• Olli Hakala on nimitetty 

suunnittelijaksi infratoimialalle 

Helsinkiin. 

• Ins. AMK Jari-Jukka 

Elo on nimitetty katuja 

alueyksikön päälliköksi 

infratoimialalle Helsinkiin. 

• Tekn. yo Emilia Myllys 



Tampereelle. 

• Tekn. yo Tuomas Rantanen 


suunnittelijaksi 

pohjarakennus- ja kalliosuunnittelutoimialalle 

Helsinkiin. 

• DI Andrea Colussi on 

nimitetty betonirakenneyksikön 

päälliköksi teollisuustoimialalle 

Helsinkiin. 

• FM Annukka Engström 


suunnittelijaksi ympäristötoimialalle 

Helsinkiin. 

• DI Piia Alho on nimitetty 


Tampereelle. 

• Tekn.yo Laura Niittylä 


suunnittelijaksi liikennetoimialalle 

Tampereelle. 

• DI Jukka Huopainen 

on nimitetty tutkimustoimialan 

yksikön päälliköksi 

Tampereelle. 

• Mauri Parviainen 

on nimitetty kokeneeksi 

CAD-suunnitteluavustajaksi 

talotoimialalle Helsinkiin. 

FCG Efeko Oy 

• Merkonomi Paula Kurkipää 

on nimitetty koulutussihteeriksi, 

Helsinki. 

• Tradenomi, hallintotiet. 

yo Iida Vuokko on nimitetty 

koulutuskoordinaattoriksi, 

Helsinki. 

FCG MentorIT Oy 

• DI Jarmo Riipinen on 

nimitetty konsultiksi, Helsinki. 

• HM Ilkka Wennberg 

• TkL Markku Nikkola 

on nimitetty konsultiksi, 

Helsinki. 

• VM Karin Niiniharju 

on nimitetty projektikoordinaattoriksi, 

Helsinki. 

FCG Planeko Oy 

Tietekniikka 

• Ins. Pirkka Hartikainen 

on nimitetty Tietekniikan 

toimialapäälliköksi. 

Hän toimii myös Lapin 

aluepäällikkönä toimipaikkanaan 

Rovaniemi. 

Jätehuolto 

• Ins. AMK Santtu Massinen 

on nimitetty suunnitteluinsinööriksi, 

Turku. 

Verkosto- ja 

yleissuunnittelu 

• Ins. Antti Smolander 

on nimitetty suunnittelupäälliköksi, 

Jyväskylä. 

• Ins. AMK Anne-Marie 

Paljakka on nimitetty 

projekti-insinööriksi, 

Turku. 

Maankäyttö ja 

maisema 

• Maisema-arkkit. 

Iivo Vänskä on nimitetty 

• FT Kari Koponen on 

nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi, 

Helsinki. 

Nurmijärven kunta 

• Nurmijärven kunnan 

teknisen johtajan virkaan 

on valittu arkkitehti Ilkka 

Ruutu. Ruutu on Helsingin 

kaupungin projektijohtajana 

Töölönlahden aluerakentamishankkeessa. 

Hän on aiemmin toiminut 

Hämeenlinnan kaupungin 

asuntomessujen projektipäällikkönä. 

• Henkilöstön kehittämispäällikön 

virkaan on valittu 

FM Kirsi Rantanen 

Nurmijärveltä. Rantanen 

on toiminut aikaisemmin 

mm. Kemira GrowHow 

Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkönä. 

• Kehitysjohtajan virkaan 

on valittu diplomi-insinööri 

Merja Vikman-Kanerva. 

Hän toimi aiemmin 

Mäntsälän kunnan kaavoitusjohtajana. 

Energiateollisuus ry 

• Varatuomari Kari Laaksonen 

on nimitetty Energiateollisuus 

ry:n (ET) työmarkkinajohtajaksi. 

Hän 

siirtyy ET:hen 15.5. Satamaoperaattorit 

ry:stä. 

Kuuskoski 

Consulting Oy 

• Espoon hissiasiamiehen 

tehtäviä hoitaa toistaiseksi 

diplomi-insinööri Pekka 

Kuuskoski kaupungin 

kanssa tekemällään 

konsulttisopimuksella. 

Kuuskoski neuvoo ja auttaa 

espoolaisia asuntoyhtiöitä, 

kunnes vakinainen 

hissiasiamies valitaan. 

Kuuskoski toimii omassa 

yrityksessään Kuuskoski 

Consulting Oy:ssä. 


Cramo Oyj 

• Psykologian maisteri 

Pirjo Saarni, 43, on nimitetty 

Cramo Oyj:n henkilöstön 

kehitysjohtajaksi 

(Vice President, Human 

Resource Development. 

Nobultec Oy 

• DI Eero Knuutila, 29, 

on aloittanut Nobultec 

Oy:n myyntijohtajana. 

Ramboll 

Finland Oy 

• Markku Sahi on nimitetty 

Ramboll Finlandin 

uudeksi henkilöstöjohtajaksi 

ja johtoryhmän jäseneksi. 

Sahi vastaa yhtiön 

koko henkilöstön kehittämisestä. 

• OTK Jussi Tervahauta 

on nimitetty Ramboll Finland 

Oy:n lakimieheksi. 

• Ins.AMK Daniel Grönroos 

on nimitetty suunnittelijaksi 

Talo-toimialalle 

Tammisaareen. 

• DI Jukka Räsänen on 

nimitetty projektipäälliköksi 

Liikenne-yksikköön 

Espooseen. 

• FM Reetta Suni on nimitetty 


Maisema-yksikköön Espooseen. 

• Rak.ins. Mika Saharinen 

on nimitetty projektipäälliköksi 

Geo-,TKA- ja 

jätehuoltoyksikköön Hollolassa. 

• DI Ilkka Taipale on nimitetty 

projektipäälliköksi 

Geo-,TKA- ja jätehuoltoyksikköön 

Hollolassa. 

• M.Sc (DI) Michael 

Mengelt on nimitetty 

projektipäälliköksi Geosuunnittelu-yksikössä 

Espoossa. 

• RI Hannu Lauhakari 

on nimitetty projektipäälliköksi 

Espoon Geosuunnittelu-yksikössä. 

• Ins. AMK Tero Lassila 


Tampereella Konsultointi-yksikössä. 

• RKM Kari Mönkäre on 

nimitetty ryhmäpäälliköksi 

Geo-, TKA- ja jätehuolto-yksikköön 

Lahteen. 

• DI Mari Järvinen on 

nimitetty projektipäälliköksi 

Helsingin Infra-yksikössä. 

• Ins. AMK Teemu Matilainen 

on nimitetty 

projektipäälliköksi Helsingin 

Infra-yksikössä. Hänen 

toimipaikkanaan on 

Kuopio. 

• DI Juho Siipo on nimitetty 


Liikenneväylät-yksikköön 

Espoossa. Yksikön päällikkönä 

aiemmin toiminut 

DI Martti Lehtinen jatkaa 

suunnittelupäällikkönä 

samassa yksikössä. 

• Ekonomi, DI, M. Sc 

Yrjö Orispää on nimitetty 


Energia-yksikköön Espoossa 

Teollisuus ja 

energia -toimialalle. Energiayksikön 

päällikkönä 

aiemmin toiminut Vesa 

Hurskainen jatkaa projektoinnin 

kehittämisen 

vastuuhenkilönä. 

• DI Ari Sirkiä on nimitetty 

projektipäälliköksi 

Espoon Liikenne-yksikköön. 

• Arkkitehti Jari Mäkynen 

on nimitetty maankäytön 

ja maisemasuunnittelun 

johtavaksi 

konsultiksi Espooseen. 

• FM Mari Karjalainen 


Espoon Ympäristökonsultointi-yksikköön. 

• FM Jenni Takala on nimitetty 


Hollolan Ympäristökonsultointi-yksikköön. 

• KTM Juha-Matti Kantanen 

on nimitetty controlleriksi 

Control-yksikköön 

Espoossa. 

• DI Tommi Rissanen on 

nimitetty konsultiksi Espoon 

Sillat-yksikköön. 

• DI Antti Larkela on nimitetty 

suunnittelijaksi Espoon 

Geotekniikka-yksikköön. 

• Tekn. yo Maija Saarinen 


Tampereen Infrayksikköön. 

Ramboll 

Analytics Oy 

• FM Minna Ruokolainen 

on nimitetty ympäristöasiantuntijaksi. 

• Fil. yo Eerik Järvinen 

on nimitetty tutkimuspäälliköksi. 

Rotator Oy 

• Piiripäälliköksi on nimitetty 

Jouko Salomäki 

vastuualueenaan Hitachimaarakennuskoneet, 

Bomag-maantiivistyskoneet, 

Furukawa-iskuvasarat ja 

-purkutyökalut sekä 

Ljungbymaskin-pyöräkuormaajat. 

• Juha Penttilä on nimitetty 

varaosavastaavaksi 

vastuualueenaan varaosamyynti 

ja kauhat, tiltit 

yms. lisävarusteet. 

Rudus Oy 

• Rakennusinsinööri 

(AMK) Ville Routama 

(34) on nimitetty Rudus 

Oy:n Kiviaines Etelä-Suomen 

aluejohtajaksi. Hän 

seuraa toimessa Timo 

Palokangasta, joka siirtyi 

yhtiössä Valmisbetoni 

ja Kiviaines Suomen 

asiakkuuspäälliköksi. 

SWECO CMU 

• SWECO CMU:n uudeksi 

toimitusjohtajaksi on valittu 

diplomi-insinööri Jyrki 

Keinänen (47). Nykyinen 

toimitusjohtaja Risto 

Ketola siirtyy eläkkeelle 

kevään aikana. Keinänen 

siirtyy uuteen tehtäväänsä 

1.6. RIL Sovittelu Oy:stä. 

Valad Finland Oy 

• Valad Finland Oy:n Financial 

Controlleriksi on 

nimitetty KTM Johanna 

Hammarberg. 

• Kiinteistöassistentiksi on 

nimitetty Mari Mannila. 

• Asset Manageriksi on 

nimitetty tradenomi Jaana 

Takamäki. 

• Maajohtajana jatkaa 

Risto Linnankoski. 

Keski-Suomen 

pelastuslaitos 

• Keski-Suomen pelastuslaitoksen 

johtajaksi on 

valittu Simo Tarvainen 

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 

SPEK:n toimitusjohtajan 

tehtävistä. 

Keski-Suomen nykyinen 

pelastusjohtaja Markku 

Mensala jää eläkkeelle 

kesäkuussa. 

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys 

• VVY:n vesihuoltoinsinöörinä 

on aloittanut 

tekniikan tohtori Riina 

Liikanen. Hän vastaa 

asiantuntijapalveluista talousveteen 

ja vesihuollon 

tutkimukseen liittyvissä 

asioissa sekä valmiuspäällikkönä 

vesihuoltopoolin 

toiminnasta. 

Vuoden 

rakennustarkastaja 

• Vuoden rakennustarkastajaksi 

on valittu Tampereen 

rakennustarkastaja, 

DI Kalevi Lammi. Lammi 

on ollut kehittämässä 

erityisesti rakentamisen 

tietojärjestelmiä. Hän 

on myös ollut kehittämässä 

Tampereen kaupungin 

uutta hallintomallia. 

Lammi vastaa koko viranomaispalvelujen 

tuotantoyksiköstä 

rakennustarkastajan 

virkansa ohella. 


65

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, 

seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. 

tapahtumakalenteri 

2008 

Kuntien ilmastokonferenssi 

6.–7.5.2008 Tampere 

www.kunnat.net/ilmastokonferenssi 

IFAT 2008 

5.–9.5.2008 München 

www.ifat.de 

Osakeyhtiökonferenssi 

12.–14.5.2008 Helsinki-Tukholma 

www.efeko.fi 

Jätelaitospäivät 2008 

14.–15.5.2008 Helsinki 

www.jly.fi > tapahtuma 

Kunnossapito 08 

21.–22.5.2008 Oulu 

www.expomark.fi/kunnossapito 

EnergyTech 

23.–25.5.2008 Hannover Langenhagen 

www.solarenergy-berlin.de 

Elmia Recycling 

27.–20.5.2008 Jönköping 

www.elmia.se 

International NODig 2008 

2.–5.6.2008 Moskova 

http://nodig2008sibico.com 

Ecwatech 2008 

3.–6.6.2008 Moskova 

www.ecwatech.ru 

Vesihuolto 2008 

4.–5.6.2008 Kuopio 

www.vvy.fi 

Kuntatekniikan päivät 

5.–7.6.2008 Espoo 


6. Pohjoismainen 

juomavesikonferenssi 

9.–11.6.2008 Oslo 

www.norvar.no/nvk2008/forside 

Via Nordica 2008 

9.–11.6.2008 Helsinki 

www.vianordica2008.fi 

Loma-asuntomessut 

13.–19.6. ja 23.6.–7.7. Porin Reposaari 

http://asuntomessut.rakentaja.fi 

Asuntomessut 

11.7.–10.8.2008 Vaasa, Suvilahti 

www.asuntomessut.fi 

Finnmetko 

28.–30.8.2008 Jämsänkoski 

www.finnmetko.fi 

Pohjoismainen seminaari 

talousveden ja materiaalien 

vuorovaikutuksesta 

2.–3.9.2008 Pori 

www.prizz.fi 

Kansainvälisen vesijärjestön 

IWA:n maailmankongressi 

7.–12.9.2008 Wien 

www.iwa2008vienna.org 

Kuntamarkkinat 

10.–11.9.2008 Helsinki 

www.kuntamarkkinat.fi 

Ympäristötekniikka 08 

10.–12.9.2008 Helsinki 

www.finnexpo.fi 

Paikkatietomarkkinat 

22.–24.9.2008 Helsinki 


FinnBuild 08 

24.–27.9.2008 Helsinki 


Miljöteknik 2008 

7.–9.10.2008 Göteborg 

www.miljoteknik.com 

Väylät ja liikenne 

8.–9.10.2008. Tampere 

www.tieyhdistys.fi 

Kuntien Putkimestareiden 

koulutus- ja neuvottelupäivät 

8.–10.10.2008 Vantaa 

www.kuntienputkimestarit.fi 

Interbad 

15.–18.10.2008 Stuttgart 

http://cms.messe-stuttgart.de/cms/interbad-start.0.html 

glasstec 2008 

21.–25.10.2008 Düsseldorf 

www.glasstec.de 

Kommunalteknikk 2008/ 

Miljø & Teknikk 

29.–31.10.2008 Lillestrøm 

www.kommunalteknikk.no 


3 / 2008 


– 

on 

Espoo 


tuo 


hyvä 

35 

ratkaisu, 

puistoonsa, 

Marko 

Laura 

Ruti sanoo. 

Yli-Jama 

kertoo. sivu 44 

sivulla 36 

Turun komein 


tui vangeilta 

luksuskotien 



Arabianrannan 


asuinalueen 


Aino-Maija 

Luukkonen: 



PORI 

pelasti 

palatsin 

sivu 6 

VesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5 

Tilaa 

Kuntatekniikka! 

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta 

jatkuvana kestotilauksena 

67 euroa. Saat kaupan päälle 

toukokuussa ilmestyvän 

Vesihuollon osto-oppaan. 

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus 

(8 numeroa) maksaa 

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa. 

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen 

voi hoitaa kätevimmin osoitteessa 

http://lehti.kuntatekniikka.fi 

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa. 

Water Expo China 

10.-12.11. 2008 Beijing 

info@china.messefrankfurt.com 

2009 

Wasser Berlin 2009 

30.3.–3.4.2009 

www.wasser-berlin.com 

Yhdyskuntatekniikka YT 09 

27.–29.5.2009 Tampere 

www.yhdyskuntatekniikka.fi 


Tarkat 

laitos ja kunta 

sääasemat, 

ukkostutkaimet, 

tuulimittarit. 

 

SITO on liikenteen, ympäristön ja 

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja 

tuottava moniosaaja. 

Palvelutarjontamme kattaa 

konsultoinnin, suunnittelun, 

rakennuttamisen ja tietotekniikan. 

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI 

• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri 

• Geotekniikka ja kenttätutkimukset 

• Geotieteellinen konsultointi 

• Kalliorakennus-, rakenne- ja 

tunnelisuunnittelu 

• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi 

• Liikenteen konsultointi 

• Maisema- ja vihersuunnittelu 

• Paikkatietopalvelut 

• Siltasuunnittelu 

• Tie-, katuja ratasuunnittelu 

• Vesi- ja ympäristötekniikka 

• Ympäristökonsultointi 

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE- 

TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE 

LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA 

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O 

LIIDEA OY 

www.liidea.fi 

08-8810300 

Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU 

Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI 

LAADUKASTA OSAAMISTA 

YHTEISTYÖKYKYISESTI 

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA 

Golder Associates Oy 

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku 

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi 

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden 

tutkiminen ja kunnostus 

• Jäteluokitukset 

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit 

• Hyötykäyttöarvioinnit 

maanrakentamisessa 

• Vesistöjen ja ranta-alueiden 

sedimenttitutkimukset ja kunnostus 

• Ympäristöriskien arvioinnit 

• Vanhojen kaatopaikkojen 

kunnostussuunnittelu 

Pöyry Environment Oy 

Pöyry Infra Oy 

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa 

Puh. 010 33 11 

www.environment.poyry.fi 

www.infra.poyry.fi 

Hitsaajankatu 4 c 

00810 Helsinki 

puh. 044 091 77 77 

info@veela.fi 

www.veela.fi 

VESIHUOLTOPALVELUA 

•osaamistestaus 

•vesihuollon projektinhoito 

•suunnittelun valvonta 

•palveluhankintojen kilpailutus 

•osuuskuntien isännöinti 

GEOPALVELU OY 

Ristimäenkatu 2 

G 

33310 Tampere 

P 

Puh (03) 2767 200 

Faksi (03) 2767 222 

geopalvelu@geopalvelu.fi 


67

Varma ja kestävä 

Weholite-säiliö 

Weholite-säiliöt 

kokonaistoimituksina 

Esimerkkisovelluksia: 

• Alavesisäiliöt 

• Tasausaltaat 

• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt 

• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat 

• Saostussäiliöt 

WehoPutspienpuhdistamot 

• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot 

• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset 

• Vähäinen huollontarve 

Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan 

2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan 

2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän. 

www.kwhpipe.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?