Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!
Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.
ALANSA YKKÖNEN<br />
3 / 2008<br />
Vesistölämpö<br />
on<br />
– Espoo<br />
urheiluopistolle<br />
tuo<br />
taidetta Viikon<br />
hyvä<br />
ratkaisu,<br />
35 puistoonsa,<br />
Marko<br />
Ruti<br />
Laura<br />
sanoo.<br />
Yli-Jama<br />
kertoo. sivu 44<br />
sivulla 36<br />
Turun komein<br />
maisema vapau-<br />
tui vangeilta<br />
luksuskotien<br />
asukkaille sivu 16<br />
Helsinki muutti<br />
Arabianrannan<br />
savikon eturivin<br />
asuinalueen<br />
perustaksi sivu 26<br />
Aino-Maija<br />
Luukkonen:<br />
”Kaikki näyttää<br />
nyt upealta.”<br />
PORI<br />
pelasti<br />
palatsin<br />
sivu 6
Kova ja Komee<br />
Betonikiveys raskaan liikenteen alueille<br />
Tehokkaasti koneella asentaen<br />
Ajoväylän päällysteen on kestettävä raskaitten ajoneuvojen kulutusta, staattisia ja dynaamisia<br />
pistekuormia, polttoöljyä ja muita kemikaaleja, lämpötilavaihteluita, jäätymistä, sulamista ja auringon<br />
paahtavaa kuumuutta – painumatta tai siirtymättä paikoiltaan.<br />
Betonikivipäällyste on komea ja kestävä pinta katujen, suojateiden, linja-autopysäkkien,<br />
teollisuuspihojen, lastausalueiden, satamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällysteeksi.<br />
Tutustu raskaan liikenteen betonikivipäällysteisiin<br />
www.betoni.com/raskasliikenne
SISÄLTÖ 3 / 2008<br />
• 22. huhtikuuta<br />
16 Kakolan ovet avattiin<br />
huhtikuussa turistiryhmille,<br />
sillä keskusvankilan<br />
arvokkaat rakennukset<br />
ovat herättäneet<br />
runsaasti kiinnostusta.<br />
22 Brysselin keskustan yövalaistuksessa ei<br />
juuri säästellä. Suomessa kuntien energiansäästöön<br />
on kehitetty tehokkaita työkaluja.<br />
26 Helsingin Arabianrannan rantapehmeiköstä<br />
on saatu mittavilla pohjanvahvistustöillä<br />
eturivin asuinalueen perusta.<br />
44 Träskändan kartanopuisto koki loistokautensa<br />
Aurora Karamzinin aikana. Se on<br />
Espoon kaupungin viikon puisto elokuussa.<br />
KIINTEISTÖT<br />
Pori entisti yli satavuotiaan<br />
kaupungintalonsa 6<br />
Raahessa kerrostalot<br />
muuttuvat rivitaloiksi 12<br />
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotukseen<br />
muutoksia 14<br />
Kakolan kiviselleistä kuoriutuu<br />
luksuskoteja 16<br />
ENERGIA<br />
Kunnat ja 16 prosentin<br />
päästövähennys 22<br />
Tietoa julkisten hankintojen<br />
energiankulutuksesta 24<br />
MAANKÄYTTÖ<br />
Arabianranta muuttuu takapihasta<br />
eturivin asuinalueeksi 26<br />
YHDYSKUNTA<br />
Kaupunkituotantoa ohjattujen<br />
neuvottelujen avulla 30<br />
Mervi Niemelä-Hytönen sai Itä-<br />
Suomen esteettömyyspalkinnon 33<br />
Vihervirtausten verkosto<br />
Suur-Helsinkiin 2050 34<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 37<br />
Kuntien Putkimestarit 41<br />
UKTY 42<br />
VIHERYMPÄRISTÖ<br />
Helsinki, Espoo ja Vantaa<br />
esittelevät viikon puistoja 44<br />
VESIHUOLTO<br />
Miten päästä hajuista eroon<br />
viemärivesipumppaamoilla 50<br />
JÄTEHUOLTO<br />
Kuntien vastuuta jätehuollosta<br />
on lisättävä 55<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Ostosparatiisissa 21<br />
Kolumni/Mette Granberg:<br />
Asenneongelma 49<br />
LUKIJOILTA<br />
Tapio Vesiluoma: Kestävä<br />
suunnittelu – vain unelma 57<br />
Uutisia 58<br />
Henkilöuutiset 64<br />
Tapahtumia 66<br />
Palveluja 67<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
3
Tee oikea siirto,<br />
valitse ratkaisu!<br />
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität<br />
tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi<br />
ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />
Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,<br />
joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.<br />
Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -<br />
ja huoltokin on helpompaa.<br />
Ultra V tuo potkua<br />
pumppaukseen!<br />
Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät<br />
pumput täysin uudelle tasolle.<br />
Uskomattoman suorituskykyinen<br />
Ultra V pystyy jopa 100 metrin<br />
nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,<br />
lietteen sekä kiinteät aineet.<br />
Ultra V:n asennus ja huolto<br />
tapahtuvat huomattavasti uppopumppua<br />
helpommin, ja pystyt<br />
ennakoimaan pumpun käyttökustannukset<br />
tarkasti.<br />
Maahantuoja:<br />
SGN-tekniikka<br />
Kysy lisää!<br />
S.G. Nieminen Oy<br />
SGN-tekniikka<br />
PL 15, 02631 Espoo<br />
(09) 502 811<br />
www.sgnieminen.fi
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
- Energia<br />
- Geotekniikka<br />
- Hankinta<br />
- Jätehuolto<br />
- Kiinteistöt<br />
- Kunnallistekniikka<br />
- Käyttö ja kunnossapito<br />
- Liikuntapaikat<br />
- Tietotekniikka<br />
- Vesihuolto<br />
- Väylät ja liikenne<br />
- Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
3 / 2008<br />
Vesistölämpö<br />
on<br />
– Espoo<br />
urheiluopistolle<br />
tuo<br />
taidetta Viikon<br />
hyvä<br />
ratkaisu,<br />
35 puistoonsa,<br />
Marko<br />
Ruti<br />
Laura<br />
sanoo.<br />
Yli-Jama<br />
kertoo. sivu<br />
sivulla<br />
44<br />
36<br />
Turun komein<br />
maisema vapau-<br />
tui vangeilta<br />
luksuskotien<br />
asukkaille sivu 16<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Faksi (09) 771 2486<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Juhani Sandström<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa<br />
Puh. (09) 771 2314<br />
tuula.vesa@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 65 €<br />
Vuosikerta 72 €<br />
Irtonumero 8,50 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS:<br />
Faktor Oy<br />
PAINOPAIKKA:<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
Helsinki muutti<br />
Arabianrannan<br />
savikon eturivin<br />
asuinalueen<br />
perustaksi sivu 26<br />
Aino-Maija<br />
Luukkonen:<br />
”Kaikki näyttää<br />
nyt upealta.”<br />
PORI<br />
pelasti<br />
palatsin sivu 6<br />
ISSN 1238-125X<br />
2. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/<br />
Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys ry SKTY<br />
Kannen kuva: Jussi Partanen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />
Uuteen taloon<br />
”<br />
Matkani kotoa työpaikalle suuntautuu edelleen samaan taloon kuin aiemminkin.<br />
Jyhkeä punatiilifasadi suurine erkkeri-ikkunoineen tervehtii tulijaa totutun<br />
eleettömästi. Maaliskuun alusta olen kuitenkin tullut aamuisin myös uuteen taloon<br />
aloitettuani työskentelyn tämän lehden päätoimittajana.<br />
Olen tutustunut jo aiemmin tuntemaani lehtiyhtiön väkeen paremmin ja löytänyt<br />
itse talostakin uusia sopukoita. Ja jos ei nyt ihan uusia, niin ainakin uudistettuja.<br />
Koko KL-Kustannus Oy:n henkilöstö nimittäin siirtyi helmikuussa Kuntatalossa<br />
sisäänkäyntikerroksessa sijaitseviin uusiin tiloihin.<br />
Pian kolmekymppistä toimistotaloa voi siis ainakin henkilökohtaisena ajatusleikkinä<br />
remontoida vaihtamalla työtehtäviä talon sisällä. Tässä lehtemme numerossa<br />
esitellään konkreettisempia toimitilojen ja asuintalojen peruskorjaushankkeita.<br />
Näissä hankkeissa on keskeistä aistia nykyisten ja tulevien käyttäjien<br />
uudistuvat tarpeet, jotta tilat palvelisivat käyttäjiään mahdollisimman pitkään.<br />
Ainakin Raahessa 60–70-lukujen elementtikerrostalot vastannevat tämän päivän<br />
asukkaan odotuksiiin aiempaa paremmin pari kerrosta matalampina.<br />
Korjausrakentamishankkeissa on usein haasteena vanhojen rakenteiden ja arvokkaan<br />
arkkitehtonisen kokonaisuuden säilyttäminen samalla, kun esimerkiksi<br />
talotekniikka uudistetaan kokonaan. Porin kaupungintalon peruskorjaus on oiva<br />
esimerkki arvokohteen peruskorjauksesta. Kaupunki ansaitseekin kunniamaininnan<br />
renesanssilinnansa kunnostuksesta aikana, jolloin kiinteistöliiketoiminta<br />
näyttää muodostuvan yhä enemmän sijoittajien pelikentäksi.<br />
Kuntien liikelaitokset “pahan akselina”<br />
Euroopan komissio teki viime joulukuussa päätöksen nykyisen Destia Oy:n edeltäjän<br />
Tieliikelaitoksen asemasta alan markkinoilla. Ratkaisu näyttää innoittaneen<br />
eräät infra-alan toimijoiden edustajat kohtuullista kovempaan elämöintiin<br />
kuntien liikelaitosten olemassaoloa vastaan. Se ei liene paras tapa edistää kuntien<br />
infrapalvelumarkkinoiden avautumista.<br />
Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että siinä taistellaan olematonta vihollista<br />
vastaan. Kunnan liikelaitoksena infra-alalla toimivat tuotantoyksiköt eivät<br />
vastoin esitettyjä väitteitä kilpaile markkinoilla eivätkä tulle sitä tekemään. Niinpä<br />
kilpailuvääristymiäkään ei tällä alalla pitäisi syntyä. Paitsi sitten, jos yksityinen<br />
palvelutarjonta keskittyy liian harvoihin käsiin.<br />
SEURAAVAT NUMEROT<br />
AINEISTO ILMESTYY TEEMA<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide<br />
5
Renesanssirakennuksen entistys oli kaupungilta<br />
kulttuurihistoriallinen uroteko<br />
PORIN PALATSI<br />
palasi loistoonsa<br />
Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen<br />
kulkee tyytyväisenä juuri entistetyn<br />
Junneliuksen palatsin pääsisäänkäynnin<br />
portaikossa. Rakennus on Suomen<br />
jopa upein uusrenesanssipalatsi.<br />
Se on loistokkaine koristeineen harvinaisuus<br />
pääkaupunkiseudun ulkopuolella.<br />
Vartijapatsaan lisäksi taloa suojaa<br />
nykyaikainen turvatekniikka.<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
KIINTEISTÖT<br />
Junneliuksen palatsi valmistui 1895 silloisten Aleksandrankadun ja<br />
Itäisen raatihuoneenkadun kulmaukseen.<br />
Yli satavuotias Porin kaupungintalo herättää<br />
eteläeurooppalaisen tunnelman. Siihen vaikuttavat<br />
kaarevat ikkunat, vinoruutuiset ulkoseinät,<br />
monet koristeet ja vekkulit gondolirenkaat, jotka<br />
Porissa ovat aina olleet vain silmän ilo. Rakennus<br />
on Junneliuksen palatsi, ja sana palatsi kuvaakin<br />
sitä mainiosti. Sisällä loisto vain paranee:<br />
koristeelliset kipsaukset ja maalaukset pakottavat<br />
kävelemään niska kenossa kattoja tiiraten. Vasta<br />
päätökseen saatu 2000-luvun suurremontti palautti<br />
talon alkuperäiseen muotoonsa. Arvotalon<br />
rakenteisiin on kuitenkin ammattiniksein<br />
piilotettu uusinta nykytekniikkaa.<br />
TEKSTIT Soila Ojanen<br />
KUVAT Jussi Partanen, Pentti Pere ja Tiina Salminen<br />
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija<br />
Luukkonen on yksi<br />
työntekijöistä, jotka muuttivat<br />
uudistuneeseen työpaikkaansa<br />
huhtikuussa. Muutto jää mieleen<br />
siksikin, että remontti saatiin viimeistelyjä<br />
vaille valmiiksi Porin<br />
450-vuotisjuhlaan, jota vietettiin<br />
maaliskuussa.<br />
Porin pomon omaa sisustussormea<br />
eivät talon muutokset kutittaneet,<br />
vaan hän jätti remontin<br />
kaikkine yksityiskohtineen ammattilaisten<br />
käsiin.<br />
Kaupunginjohtajan huoneen<br />
kalustuskaan ei juuri muutu.<br />
Pelkistetty työpöytä sekä kokouspöytä<br />
ja puoli tusinaa tuoleja<br />
ovat samat huonekalut, jotka<br />
olivat huoneessa jo ennen remonttia.<br />
Ne on nyt tosin hiottu<br />
ja lakattu. Kristallikruunukin on<br />
entinen. Luukkosta miellyttävät<br />
parannukset, joiden ansiosta ennen<br />
kaikuvan huoneen akustiikka<br />
pehmeni.<br />
Seinien ja maalausten entistäminen<br />
vaihtoi huoneen värityksen.<br />
Lisäksi sinne löytyi vaaleanpunertava<br />
kakluuni, joka oli<br />
ilmeisesti 1960-luvun pelkistävässä<br />
remontissa viety välivarastoon.<br />
Tuhannen tarinan talo<br />
Aino-Maija Luukkonen ei ole<br />
kronkeli. Jo ennen remonttia palatsin<br />
kulmahuone kelpasi hyvin.<br />
– Ihan siisti ja lämmin sisätila<br />
tämä oli ennenkin. Toisaalta talon<br />
kokoustekniikka oli vanhentunut,<br />
mikä haittasi hieman töitä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
7
REMONTTI<br />
Kaupungintalon remonttibudjetti<br />
oli 8,4 milj. euroa.<br />
Kolmikerroksisen rakennuksen<br />
kerrosala on 3 070 m 2 ja<br />
kokonaisala 3 515 m 2 . Sen rakennustilavuus<br />
on noin<br />
15 250 m 3 . Rapattu kivitalo<br />
on muurattu tiilestä.<br />
Rakennuksen entistävän peruskorjauksen<br />
suunnittelu alkoi<br />
2003.<br />
Porin kaupunki sai ainutlaatuisen<br />
rakennuksensa korjausten<br />
suunnittelijoiksi arkkitehti<br />
Vilhelm Helanderin ja<br />
Museoviraston antikvaarisen<br />
asiantuntijan Pentti<br />
Pietarilan.<br />
Rakennuksen ulkopuoli<br />
Hallituskadun ja Raatihuoneenpuiston<br />
puolelta korjattiin<br />
2004–05, varsinainen entisöivä<br />
peruskorjaus aloitettiin<br />
2006.<br />
Tilojen käyttäjät muuttivat<br />
takaisin taloon huhtikuussa<br />
2008.<br />
Kaunis kakluuni koristaa toisen kerroksen kokoushuonetta, jossa maalari Kari-Pekka Terho vielä viimeistelee<br />
suurremonttia. Osa alkuperäisistä uuneista oli 1960-luvun remontissa siirretty varastoon,<br />
mutta ne saatiin pelastettua. Myös kaupunginjohtajan omaan huoneeseen löytyi roosa kakluuni.<br />
Pitkinä kuumina jaksoina täällä<br />
oli aika tukahduttavaa. Vaikka<br />
jäähdytystä ei nytkään asennettu,<br />
uskon koneellisen ilmastoinnin<br />
auttavan kuumuusongelmaan.<br />
Sen kesä näyttää, Luukkonen<br />
kuvaa työolojaan.<br />
Esimerkiksi dataprojektoria<br />
talon väki joutui ennen kuljettamaan<br />
kärryillä kohteesta toiseen.<br />
Nyt av-tekniikka on kiinteänä<br />
huoneissa, joissa sitä tarvitaan.<br />
Kaupunginjohtaja muistuttaa,<br />
ettei remonttia tehty vain nykyistä<br />
väkeä ajatellen vaan myös tuleville<br />
sukupolville. Kaikkiaan hän<br />
on erittäin tyytyväinen talon entistämiseen,<br />
jota tekivät maan<br />
huippukonservoijat.<br />
– Kaikki näyttää nyt upealta.<br />
On todella hienoja yksityiskohtia,<br />
kuten valtuustosalin parketti.<br />
Ovetkin ovat kauniita. Ruokasaleihin<br />
saimme uudet tapetit ja valaisimet,<br />
Luukkonen luettelee.<br />
Porin virallisena syntymäpäivänä<br />
maaliskuun alussa talossa<br />
oli avoimet ovet. Silloin 3 600 ihmistä<br />
kävi tarkastamassa remontin<br />
virkistämän ilmeen.<br />
– Vilkasta on muutenkin.<br />
Monet Porissa vierailevat yhteisöt<br />
haluavat tutustua palatsiin,<br />
Luukkonen kertoo.<br />
Hän sanoo itselleenkin avartuneen,<br />
miten monisyisesti talon<br />
historia kietoutuu tuhansien<br />
ihmisten henkilöhistoriaan.<br />
Vanhemmat muistavat yhä ajan,<br />
jolloin palatsi oli yksityisasuntona.<br />
Joku kertoo olleensa pikkutyttönä<br />
lähettinä Rosenlewin perheelle.<br />
Mielikuvia on yhtä monta<br />
kuin kertojia.<br />
– Minun huoneessani joku<br />
muisti kuivaharjoitelleensa potilaan<br />
kylvettämistä, kun talossa<br />
toimi jonkin aikaa sairaanhoito-oppilaitos,<br />
Luukkonen naurahtaa.<br />
Iloinen löytö lisäsi menoja<br />
Remontit harvoin sujuvat suunnitelmien<br />
mukaan. Porin kaupungintalon<br />
remontin noin kuuden<br />
miljoonan euron kustannusarvio<br />
oli alimitoitettu, ja kokonaiskustannukset<br />
nousivat noin<br />
8,4 miljoonaan euroon.<br />
Talon suurremonttiin kuului<br />
kolme isoa kokonaisuutta. Yksi<br />
oli tekniikan uusiminen ja sen<br />
piilottaminen vanhan talon rakenteisiin.<br />
Toinen kokonaisuus olivat<br />
monet rakennustekniset muutokset,<br />
muun muassa talon tukirakenteiden<br />
tarkastaminen sekä<br />
uusien vessojen ja kertaalleen<br />
poistettujen parvekkeiden uudelleen<br />
rakentaminen. Liikuntaesteisiä<br />
palvelemaan saatiin uusi<br />
hissi.<br />
Kolmas iso kokonaisuus oli<br />
entistäminen. Sitä tekivät eri<br />
puolilta Suomea Poriin kootut<br />
huippuammattilaiset.<br />
Kokonaisuuden muutosten<br />
lopulliset suunnitelmat hoiti helsinkiläinen<br />
professori, arkkitehti<br />
Vilhelm Helander. Hän laati<br />
jo 2000-luvun alussa toimenpideohjelman<br />
kaupungintalon<br />
korjaamiseksi. Silloin ajatuksena<br />
oli, että remonttia voisi tehdä pala<br />
kerrallaan.<br />
– Työ paisui kuitenkin jatkuvasti.<br />
Teimme lopulta suuren<br />
suunnitelman kertaremonttiin,<br />
joka tyhjensi talon, Vilhelm Helander<br />
kertoo.<br />
Talo yllätti korjaajansa. Se oli<br />
1960-luvulla peruskorjattu ajalle<br />
ominaiseen suoraviivaiseen tyyliin.<br />
Koristemaalauksia oli maa-<br />
Niin pääportaikon kattomaalauksen<br />
kuin muutkin koristemaalaustyöt<br />
teki alun perin Suomen<br />
tunnetuimpiin kuuluva koristemaalausliike<br />
Salomon Wuorio.<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
KIINTEISTÖT<br />
Komea sisäänkäynti toivottaa tulijan tervetulleeksi, mutta Aino-Maija Luukkonen korostaa ehostuneen estetiikan lisäksi talon<br />
toiminnallisia parannuksia. Talon toiseen päähän rakennetut uudet hissit helpottavat liikuntaesteisten kulkua ja ruokatavaroiden<br />
kuljetusta keittiöön.<br />
Junnelius haki palatsilla vaimon<br />
suvun suosiota<br />
Kuvioidun tiilijulkisivun pintaremontti<br />
alkoi jo 2005.<br />
Nykyisen Hallituskadun puoleinen koristeellinen<br />
ovi on pääsisäänkäynti palatsiin.<br />
Porin raatihuoneenpuiston kupeessa<br />
pörhistelee remontin jäljiltä upeakuntoinen<br />
Junneliuksen palatsi, joka on ollut<br />
Porin kaupungintalona vuodesta 1962.<br />
Venetsialaistyylisen renesanssipalatsin<br />
rakennuttivat aikoinaan apteekkari<br />
Robert Junnelius ja konsuli Hugo Rosenlew.<br />
Leena Teinilä-Huittisen Vanha Pori<br />
-kirjassa (1978) arvellaan, että oululaisen<br />
tervaporvarin pojalla Robert Junneliuksella<br />
oli yltiökomean palatsin rakennuttamiseen<br />
inhimillinen motiivi. Hän<br />
halusi saada vaimonsa perheen, Rosenlewin<br />
mahtisuvun, vakuuttuneeksi tuoreesta<br />
vävypojasta.<br />
Palatsin suunnitellut arkkitehti August<br />
Krook otti rakennuttajien käskystä<br />
estetiikalleen vauhtia Italiasta asti. Tulos<br />
valmistui 1895, jolloin talosta tuli Porin<br />
historiallisesti arvokkaan vanhan kivikaupungin<br />
kohokohta. Vielä nykyäänkin<br />
palatsin arvioidaan olevan Suomen<br />
komeimpia ns. uusrenesanssikauden rakennuksia<br />
pääkaupungin ulkopuolella.<br />
Huoneissa olevat runsaat koristemaalaustyöt<br />
teki aikoinaan Suomen ehkä<br />
tunnetuin koristemaalausliike Salomon<br />
Wuorio. Ne ovat rakennuksen kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkainta antia.<br />
Työtä vaativaa asumista<br />
Alkuun palatsin kolmessa kerroksessa<br />
asuivat Junneliuksen, Rosenlewin ja von<br />
Frenckellin perheet.<br />
Huoneissa oli paksut ruusukuvioiset<br />
kokolattiamatot, jotka palvelusväki tomutti<br />
Kokemäenjoen jäällä harvakseen<br />
eli ei edes vuosittain. Korkeat huoneet<br />
vaativat uurasta lämmittämistä.<br />
Rakennuksessa toimi aikoinaan myös<br />
Vaasan pankki, ruotsinkielisen Björneborgs<br />
Tidning -lehden toimitus ja sairaanhoito-oppilaitos.<br />
Sittemmin epäkäytännölliseksi<br />
koettu rakennus aiottiin jopa<br />
purkaa 1950-luvulla.<br />
Porin kaupunki osti rakennuksen<br />
1962. Pisimpään talon asukkaana oli<br />
Junneliuksen langon Erik Rosenlewin<br />
leski Karin, joka halusi jäädä palatsiin,<br />
vaikka se muuttui pääosin virastoksi.<br />
Yläkerran yksityishuoneistossa asunut<br />
leskirouva kuoli 1968.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
9
KIINTEISTÖT<br />
Kolmannen kerroksen ruokasalin katto on erityisen koristeellinen. Konservointia tekivät maan huippuosaajat. Koristemaalauksista osa<br />
voitiin säilyttää alkuperäisinä, osa pinnoista paikattiin. Ylimaalattuja pintoja retusoitiin alusta asti.<br />
lattu umpeen hillittyä virastomaisuutta<br />
tavoitellen. Ikkunoita<br />
ja ovia oli muurattu umpeen. Yllättäen<br />
esimerkiksi valtuustosaliin<br />
rakennettujen kasettikattojen<br />
alta paljastuivat upeat kattomaalaukset.<br />
– Näin entistettävät kohteet<br />
lisääntyivät. Aluksi arvioimme<br />
maalauksia olevan kymmenkunta.<br />
Niitä olikin yli 30. Iloinen löytö<br />
lisäsi tietenkin kustannuksia,<br />
Helander kertoo.<br />
Porin kaupungintalo on kokeneen<br />
arkkitehdin työuran kiinnostavimpia<br />
kohteita.<br />
– Tämä on urallani yksi merkkipaalu.<br />
Vertaan sitä yli 10 vuotta<br />
sitten toteutettuun Säätytalon<br />
remonttiin Helsingissä. Junneliuksen<br />
palatsi on lähes Suomen<br />
upein uusrenessanssipalatsi – ja<br />
todellinen harvinaisuus Helsingin<br />
ulkopuolella.<br />
Arkkitehti joutuikin usein<br />
lähtemään hälytysluonteisesti<br />
tekemään päätöksiä siitä, miten<br />
yllättäviin löytöihin suhtaudutaan.<br />
– Toisaalta sain nivottua matkaan<br />
myös omia pikkuretkiä,<br />
vaikkapa korvasienten tai kivitattien<br />
etsiskelyä, Helander naurahtaa.<br />
Kunto ennakoitua<br />
heikompi<br />
Rakennuksen purkutyöt paljastivat<br />
huomattavia lahovaurioita<br />
välipohjissa.<br />
Lisäksi keväällä 2007 sattui<br />
lämpöjohtoverkostossa vuoto. Se<br />
huomattiin heti, ja vesivahingoilta<br />
vältyttiin. Vuoto pakotti lämpöjohtoverkoston<br />
uudelleen arviointiin:<br />
verkosto pattereineen<br />
päätettiin uusia.<br />
Nämä yllätykset lisäsivät työtä,<br />
hidastivat aikataulua ja nostivat<br />
kustannuksia. Alun perin remontin<br />
piti olla valmis jo syksyllä<br />
2007.<br />
Kohteen rakennuttajana toimi<br />
kaupungin puolesta Mauno<br />
Aaltonen. Hänen lisäkseen kaupungin<br />
omaa väkeä työmaalla<br />
oli vain kourallinen, sillä iso työmaa<br />
olisi imenyt liikaa resursseja<br />
kaupungin tavallisista kohteista.<br />
Työn tekivät pääosin ulkopuoliset<br />
yritykset.<br />
– Kaupungin työntekijöistä<br />
kohteessa oli vain pari, kolme<br />
konservoijaa. Lvi-, sähköja<br />
maalaustöiden valvojat olivat<br />
myös kaupungilta. Silti parhaimmillaan<br />
väkeä talossa työskenteli<br />
lähes 80 henkeä, Aaltonen ynnää.<br />
Pääurakoitsijana oli MVR-Yhtymä,<br />
jolle aliurakoita teki kymmenkunta<br />
eri alan yritystä.<br />
– Osin kustannuksia lisäsi talon<br />
ennakoitua heikompi kunto,<br />
mutta tässä ajassa myös rakennuskustannukset<br />
nousevat, Aal-<br />
Valtuustosalissa kattojen keskiosiin oli saatava valtava määrä<br />
valaistusta ja teknisiä laitteita. Tilaa madaltanut 1960-luvun<br />
kasettikatto uhrattiin, kun sen alta löytyi yllättäen upeita<br />
koristemaalauksia. Ikkunasta näkyy osa toista<br />
porilaista arvorakennusta: raatihuoneen torni.<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
tonen sanoo.<br />
Hän korostaa remontin helpottaneen<br />
liikuntarajoitteisten<br />
kulkua talossa. Nyt taloon saatiin<br />
vihdoin hissi, johon myös pyörätuoli<br />
mahtuu kunnolla.<br />
Nykytekniikka piiloon<br />
Talotekniikkaa hoitaville yrityksille<br />
yli satavuotias kaunotar on<br />
haaste. Lvi-töiden suunnitteluun<br />
vaikuttaa se, ettei kunnollisia tiloja<br />
reiteille ole olemassa, vaan ne<br />
pitää loihtia ja saada kuitenkin visusti<br />
piiloon.<br />
– Harvoin teemme työtä, jossa<br />
jokaista yksityiskohtaa valvovat<br />
arkkitehdit ja Museovirasto,<br />
osastopäällikkö Arto Huumonen<br />
ilmastoinnista vastaavasta<br />
K.T. Tähtinen Oy:stä kertoo.<br />
Arkkitehdit tarkastivat esimerkiksi<br />
jokaisen ilmastointiventtiilin<br />
paikan.<br />
– Suunniteltu venttiilinpaikka<br />
saattoi siirtyä vaikkapa 10 senttiä,<br />
jos se pisti liikaa silmään. Jokainen<br />
yksityiskohta on hiottu, Huumonen<br />
kuvaa.<br />
Taloon asennettiin nykyaikaiset<br />
tulo- ja poistoilmalaitteet,<br />
mutta ei jäähdytystä, joka ei vielä<br />
ole kovin yleinen laite kotimaisissa<br />
virastoissa.<br />
Putkiurakasta vastanneen<br />
LVI-Helin Oy:n työ alkoi, kun<br />
seinät, lattiat ja katot avattiin ja<br />
rakenteiden sisään asennettiin<br />
uusi putkisto.<br />
– Periaatteessa kaikki oli ihan<br />
tavallista lvi-materiaalia, mutta<br />
toki ainutlaatuinen kohde teki<br />
työstä haasteellista, lvi-insinööri<br />
Sami Rakkolainen sanoo.<br />
Putkiurakka myös paisui kolmanneksella<br />
kesken työn, kun<br />
vuoto pisti suunnitelmat uusiksi.<br />
Putket piilotettiin rakenteisiin,<br />
sillä talon arvokkaaseen yleisilmeeseen<br />
eivät pinta-asennuksina<br />
vedetyt putket istu.<br />
– Toisaalta työtä teimme myös<br />
erityisellä tarkkuudella. Koeponnistuksiakin<br />
tehtiin yhteensä 15–<br />
20, Rakkolainen selvittää.<br />
Kamera seuraa ja suojaa<br />
Myös turvatekniikka ja paloilmoittimet<br />
piti piilottaa. Toisaalta<br />
monirytminen talo vaati oman<br />
turvafilosofiansa. Palopainikkeiden<br />
pitää näkyä, vaikka katossa<br />
olisikin komea koristemaalaus.<br />
Tavallinen virastotalo on selkeästi<br />
virka-aikainen, mutta kaupungintalolla<br />
on valtuuston iltakokouksia,<br />
joihin on kaikille vapaa<br />
pääsy.<br />
– Se aiheutti lisähaasteen kulunvalvonnalle,<br />
joka halutaan<br />
hoitaa käyttäjälle mahdollisimman<br />
näkymättömästi ja hienotunteisesti,<br />
turvaurakasta vastanneen<br />
Satasecurity Porin Lukko<br />
Oy:n toimitusjohtaja Jukka<br />
Kehusmaa kuvaa.<br />
Talossa oli aiemminkin hyvä<br />
järjestelmä, joka nyt uusittiin.<br />
Kamerat ja erilaiset ilmaisimet<br />
tarkkailevat talon elämää.<br />
Jos voro rikkoo ikkunan, särkymisen<br />
ääni ja paineenmuutos hälyttävät<br />
apua.<br />
Kehusmaa kiittelee urakkaan<br />
osallistuneiden yritysten hyvää<br />
yhteistyötä.<br />
– Kaikki ymmärsivät toisiaan,<br />
vaikka prosessi yksityiskohtineen<br />
oli pitkä.<br />
Kapellimestarina toiminut<br />
arkkitehti Vilhelm Helander on<br />
suururakkaan tyytyväinen.<br />
– Porin kaupunki antoi arvoa<br />
Junneliuksen palatsille. Se<br />
oli kulttuurihistoriallinen uroteko.<br />
<br />
Erityisasumisen<br />
viherympäristöt<br />
-kilpailu 2008<br />
Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti<br />
järjestävät ympäristöministeriön tuella<br />
ERITYISASUMISEN VIHERYMPÄRISTÖT<br />
-KILPAILUN<br />
Kilpailun tarkoituksena on innostaa erityisasumisen<br />
asukkaita ja työntekijöitä sekä erityisasumisympäristöjen<br />
suunnittelijoita, toteuttajia ja ylläpitäjiä<br />
viherympäristöjen arvostamiseen.<br />
Tavoitteena on Vihervuonna 2008 valita ja tuoda<br />
julkisuuteen eritysasumisen ympäristö, jossa on<br />
esimerkillisellä tavalla suunniteltu, rakennettu ja<br />
hoidettu viherympäristö.<br />
Erityisasumisella tarkoitetaan monenlaisia erityisryhmiä:<br />
ikääntyviä, asunnottomia, nuoria ja liikuntarajoitteisia.<br />
Kilpailuun voivat esittää ehdotuksiaan<br />
kunnat, valtionhallinto, muu yhteisö, yritys tai<br />
yksityinen henkilö.<br />
Kilpailuehdotukset kilpailulomakkeelle laadittuina ja<br />
liiteasiakirjoineen tulee toimittaa Suomen Kuntaliittoon<br />
20.6. mennessä. Tulokset julkistetaan 10.9.<br />
Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla.<br />
Kilpailusäännöt ja ohjeet kilpailuasiakirjoista<br />
löytyvät Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net /yty.<br />
Lisätietoja kilpailusta antaa Kuntaliitossa<br />
Markku Axelsson, puh. 050 564 1768.<br />
KILPAILUN PALKINTOLAUTAKUNTA:<br />
Toimitusjohtaja Risto<br />
Parjanne, Suomen Kuntaliitto<br />
(puheenjohtaja)<br />
Päätoimittaja Olli Havu,<br />
Kuntalehti<br />
Yliarkkitehti Timo Saarinen,<br />
ympäristöministeriö<br />
Toimitusjohtaja Pekka<br />
Leskinen, Viherympäristöliitto<br />
Kaupunginpuutarhuri<br />
Timo Koski, Kaupunginpuutarhurien<br />
Seura<br />
Maisema-arkkitehti<br />
Camilla Rosengren, Suomen<br />
maisema-arkkitehtiliitto<br />
Arkkitehti<br />
Markku Axelsson,<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Kuntaliitto<br />
Kommunförbundet<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
11
Raahen ratkaisu tyhjien vuokratalojen ongelmaan<br />
KERROSTALOT MUUTTUVAT<br />
TEKSTIT Pekka Moliis<br />
KUVAT Harri Hagan<br />
Kiinteistö Oy Kummatin<br />
ongelmat ovat tuttuja.<br />
Kun työpaikat Raahen<br />
suurimmalla tehtaalla<br />
vähenivät, niin samaan<br />
aikaan väheni vuokraasuntojen<br />
tarve. Tyhjien<br />
vuokra-asuntojen kimppuun<br />
on Raahessa käyty<br />
tyhjentyneitä kerrostaloja<br />
mataloittamalla.<br />
Saneeraushankkeen alkuvaiheessa<br />
lyödään kaksi kärpästä yhdellä<br />
iskulla, sillä ilman mataloittamista<br />
taloihin olisi pitänyt peruskorjauksen<br />
yhteydessä rakentaa<br />
hissit.<br />
– Mataloittaminen koskee nelikerroksia<br />
taloja, joissa osa talosta<br />
jää kaksikerroksiseksi ja loppuosa<br />
kustakin talosta madalletaan<br />
yhden kerroksen korkuiseksi.<br />
Mataloittamisella vältyttiin<br />
hissien rakentamisella. Kun<br />
ensimmäisessä vaiheessa on saneerattavana<br />
kolme taloa, joissa<br />
kussakin on kolme rappua, niin<br />
200 000 euron hissihinnalla pelkkä<br />
hissien rakentaminen olisi tullut<br />
maksamaan 1,8 miljoonaa euroa,<br />
kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja<br />
Leo Sassi laskeskelee.<br />
Neljännes tyhjillään<br />
Kummatin alueen vuokrahuoneistoista<br />
noin 25 prosenttia on<br />
ollut jatkuvasti tyhjillään. Ensimmäisessä<br />
vaiheessa Raahessa saneerataan<br />
kolme taloa, joista tulee<br />
3,5 miljoonan kustannukset.<br />
Koko Kummatin alueella saneerauksen<br />
kohteena on 13 taloa,<br />
ja kustannusarviohaarukka<br />
on 17–20 miljoonaa. Mittavan<br />
hankkeen arvioidaan vievän<br />
seitsemän vuotta.<br />
– Ensimmäiset kolme taloa<br />
valmistuvat tämän vuoden lopussa.<br />
Tässä vaiheessa asuntojen<br />
määrää putoaa noin 30:lla. Yhteen<br />
taloista tulee myös osin käyttötarkoituksen<br />
muutos, kun kiinteistöyhtiö<br />
muuttaa sinne omat<br />
toimintonsa, Sassi kertoo.<br />
Saneerauksen yhteydessä kiinteistöille<br />
on haettu vapautus aravarajoituksista.<br />
Remontin myötä<br />
huoneistojen vuokrataso nousee<br />
nykyisestä seitsemästä eurosta<br />
hieman yli kymmeneen euroon.<br />
– Uudet asukkaat löytyvät nykyisistä<br />
asiakkaistamme. Neliövuokrat<br />
nousevat aina remontin<br />
yhteydessä. Saamme saneerauksella<br />
lisää pieniä asuntoja, joille<br />
on aina kysyntää, Sassi muistuttaa.<br />
Uutta Suomessa<br />
Rautaruukin terästehtaan syntymisen<br />
myötä 1960–70-luvuilla<br />
rakennettiin Raaheen ja erityisesti<br />
Kummatin alueelle runsaasti<br />
vuokra-asuntoja. Vuodet vierivät,<br />
eivätkä asunnot enää täytä tämän<br />
päivän laatukriteerejä.<br />
Alueen peruskorjaus oli väistämättä<br />
edessä, ja samalla haluttiin<br />
leikata pois ylimääräistä<br />
vuokra-asuntokapasiteettia.<br />
Kummatin alueella on noin 350<br />
asuntoa, joista 120 poistuu saneerauksen<br />
myötä.<br />
– Mataloittamisen ohella huoneistokokoja<br />
muutetaan ja osa<br />
asunnoista jaetaan 33–44 neliön<br />
yksiöiksi. Asunnot käyvät läpi<br />
täyden peruskorjaukseen. Osaan<br />
asunnoista tulee sauna, Leo Sassi<br />
selvittää.<br />
Ajatus kerrostalojen osittaisesta<br />
purkamisesta ja niiden muuntamisesta<br />
rivitaloiksi herätti melkoisesti<br />
keskustelua. Ennakkoluulot<br />
mallia kohtaan olivat suuret,<br />
mutta valmistelun edetessä<br />
avoimella keskustelulla ja tiedottamisella<br />
asiat saatiin hoidettua.<br />
– Ennakkoluulot olivat kauheat.<br />
Ihmisillä oli mitä ihmeellisimpiä<br />
luuloja asioista. Kaikki<br />
sujui kuitenkin niin kuin etukäteen<br />
ajateltiin. Kun elementit oli<br />
nosturilla paikalle nostettu, niin<br />
nosturilla ne saatiin myös pois,<br />
Sassi toteaa.<br />
Kierrätys kunniassa<br />
Purkutyölle urakoitsijaa valittaessa<br />
hankkeessa painotettiin teknistä<br />
osaamista 60 prosenttia ja<br />
hintaa 40 prosentin painoarvolla.<br />
Purkutyön kustannukset ovat olleet<br />
vajaat 60 euroa neliöltä.<br />
Purkutyössä talteen otettu<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
KIINTEISTÖT<br />
RAAHEN KUMMATTI<br />
ARA:n käyttöasteprojekti, kohteena<br />
Raahen kaupungin suurimmaksi<br />
osaksi omistama Kiinteistö<br />
Oy Kummatti<br />
Laajuus: 13 kerrostaloa, 364<br />
huoneistoa, käytöstä poistetaan<br />
120 huoneistoa<br />
Kohteet rakennettu 1967–80<br />
Saneerauskustannukset:<br />
– koko hankkeen kustannusarvio<br />
17–20 milj. €<br />
– ensimmäisen vaiheen kustannukset<br />
(3 taloa) 3,5 milj. € ja<br />
1 223 €/m 2<br />
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto<br />
Harri Hagan<br />
Toteutus: Rakennusliike<br />
Lehto Oy<br />
Kuvat kertovat, miten Raahen kaupungissa Ratsukatu 7B kuoriutuu kerrostalosta rivitaloksi:<br />
vas. alkuperäinen hahmo, purkukuva ja piirros tulevaisuudesta (syksyllä 2008).<br />
RIVITALOIKSI<br />
rakennusmateriaali on pystytty<br />
kierrättämään. Vain pieni määrä<br />
lasivillaa on viety kaatopaikalle.<br />
– Kaikki purettu rakennusmateriaali<br />
on kierrätetty. Seinäelementeistä<br />
on rakennettu navettoja<br />
ja sikaloita, välipohja on murskattu<br />
maanrakennusaineeksi ja metallit<br />
myyty rautakauppiaille, Leo<br />
Sassi kertoo.<br />
Haastava kohde<br />
Kohteen suunnittelusta järjestetyn<br />
arkkitehtikilpailun voitti<br />
Arkkitehtitoimisto Harri Hagan<br />
Helsingistä. Kokeneelle ja arvostetulle<br />
suunnittelijalle työtehtävä<br />
on ollut mielenkiintoinen.<br />
– Suomessa ei ole tehty tämäntyyppistä<br />
ratkaisua, ja muuallakin<br />
maailmassa tällaiset kohteet<br />
ovat hyvin harvinaisia. Ruotsissa<br />
on kyllä purettu, mutta sielläkään<br />
ei ole tämänkaltaista palapeliratkaisua<br />
tehty, arkkitehti<br />
Harri Hagan kertoo.<br />
Kohteen suunnittelija kannustaa<br />
rakennuttajia entistä enemmän<br />
rohkeisiin ratkaisuihin.<br />
– Kummatti on mielenkiintoinen<br />
kohde, kun haetaan uutta ilmettä<br />
ja houkuttelevuutta nukkuvalle<br />
lähiölle. Tällaisia 70-luvun<br />
uutta ilmettä kaipaavia vuokralähiöitä<br />
on paljon.<br />
Harri Haganin mielestä Suomessa<br />
pitäisi tehdä enemmän<br />
koerakentamista.<br />
– Hyvä kello kauas kuuluu ja<br />
itse nähtynä erilaiset koekohteet<br />
ovat paljon konkreettisempia,<br />
kuin paperilla olevat suunnitelmat.<br />
Uskon Kummatista tulevan<br />
hyvän esimerkin siitä, mitä näille<br />
vanhoille lähiöille voidaan tehdä,<br />
Hagan vakuuttaa. <br />
Tyhjiä vuokra-asuntoja tuplasti arvioitua enemmän<br />
Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus<br />
(ARA) selvittää vuosittain<br />
tyhjien vuokra-asuntojen<br />
määrää kunnille tehtävällä kyselyllä.<br />
Määrä on ollut viime vuosina<br />
noin 4 000–5 000 asuntoa.<br />
Todellisuudessa ongelma on suurempi.<br />
– Samalle määrälle tyhjiä asuntoja<br />
kunnat hakevat vapautusta<br />
aravarajoituksista, ja tätä kautta<br />
markkinoilta poistuu runsaasti<br />
asuntoja. Tyhjiä vuokra-asuntoja<br />
löytyy tuplamäärä viralliseen<br />
määrään verrattuna, Kuntaliiton<br />
erityisasiantuntija Eero Hiltunen<br />
arvioi.<br />
Keinot ovat olleet monia, kun<br />
tyhjien vuokra-asuntojen problematiikkaan<br />
on puututtu. Pari huonetta<br />
pois käytöstä ja kolmiosta<br />
tulee yksiö, vuokra-ale, koipussiin<br />
laittoon, kunnostaminen ja myynti<br />
ulkopuolisille ovat eräitä keinoja<br />
pitkältä listalta.<br />
– Tärkeintä on puuttua ongelmaan<br />
pikaisesti. Vetkutellessa<br />
ongelmat vain kasvavat. Esimerkiksi<br />
ns. koipussiin pannun vuokratalon<br />
kohdalla säästetään vain<br />
– Vuokra-asuntojen ylitarjonta<br />
johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen,<br />
Eero Hiltunen<br />
sanoo.<br />
Seppo Haavisto<br />
40 prosenttia kustannuksista, Hiltunen<br />
korostaa.<br />
Tyhjät vuokra-asunnot säteilevät<br />
vaikutustaan koko asuinympäristöön.<br />
– Vuokra-asuntojen ylitarjonta<br />
johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen.<br />
Kun vuokratulot<br />
jäävät vajaiksi, niin talon kunnossapitoon<br />
ei enää riitä rahaa.<br />
Huonokuntoiseen taloon taas ei<br />
löydy uusia vuokralaisia. Tilanne<br />
menee koko ajan huonompaan<br />
suuntaan, Eero Hiltunen muistuttaa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
13
KIINTEISTÖT<br />
Alv:n tarkistusoikeus ja -velvollisuus ostajalle<br />
KIINTEISTÖINVESTOINTIEN<br />
arvonlisäverotukseen muutoksia<br />
Arvonlisäverolaki on<br />
muuttunut vuoden<br />
2008 alusta. Muutokset<br />
koskevat kiinteistöinvestointien<br />
eli<br />
uudisrakentamisesta<br />
ja perusparantamisesta<br />
tehtäviä arvonlisäverovähennyksiä<br />
ja -palautuksia.<br />
Annika Suorto<br />
kehittämispäällikkö, kuntatalous<br />
Kuntaliitto<br />
Rakentamisesta ja perusparantamisesta<br />
saa edelleen vähentää<br />
arvonlisäverot, jos kiinteistö<br />
on vähennykseen tai kuntapalautukseen<br />
oikeuttavassa käytössä.<br />
Oikeus vähennykseen tai kuntapalautukseen<br />
ei ole muuttunut lakimuutoksen<br />
yhteydessä. Kiinteistön<br />
käyttötarkoituksen muutoksesta<br />
saattaa edelleen seurata<br />
arvonlisäveroseuraamuksia. Menettely<br />
on kuitenkin muuttunut<br />
merkittävästi monilta osin.<br />
Uusien säännösten myötä<br />
kiinteistön myynnin yhteydessä<br />
pääsääntö on, että myyjä ei joudu<br />
palauttamaan tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä<br />
tai -palautuksia.<br />
Kiinteistöinvestointien valmistumisesta<br />
seuraa kymmenen vuoden<br />
tarkistuskausi, jonka aikana<br />
tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä<br />
tulee tarkistaa, jos käyttötarkoitus<br />
muuttuu.<br />
Entisen lainsäädännön mukainen<br />
viiden vuoden saastumisaika<br />
on nyt korvattu kymmenen<br />
vuoden tarkistuskaudella. Kiinteistön<br />
luovutuksen yhteydessä<br />
myyjä ei tee arvonlisäverotarkistusta,<br />
ellei toisin sovita.<br />
Laki lähtee siitä, että arvonlisäveron<br />
tarkistusoikeus ja -velvollisuus<br />
siirtyvät ostajalle. Jos<br />
kiinteistön käyttötarkoitus ei luovutuksen<br />
yhteydessä muutu vähennys-<br />
ja palautusrajoitteiseen<br />
käyttöön, ei myynnin yhteydessä<br />
tarvitse palauttaa tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä.<br />
Ostaja on velvollinen palaut-<br />
AVANT - juuri oikean kokoinen !<br />
Suomalainen huipputuote<br />
• Tehokas, voimakas ja ulottuva<br />
• Huippuluokan ergonomia<br />
• Erinomainen ketteryys<br />
• Monikäyttöinen<br />
- yli 60 työlaitetta<br />
• Runko-ohjattu<br />
- ei vaurioita nurmikkoa<br />
• Portaaton voimansiirto<br />
• Hydraulinen neliveto<br />
• Mahtava työntövoima<br />
• Helppo ajaa<br />
• Alhaiset<br />
käyttökustannukset<br />
AVANT TECNO OY<br />
Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Fax (03) 348 5511<br />
e-mail: sales@avanttecno.com<br />
www.avanttecno.com<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
“Uusien säännösten merkittävä<br />
uudistus on se, ettei mahdollisia<br />
arvonlisäveropalautuksia<br />
tarvitse tehdä täysimääräisenä<br />
vaan niissä otetaan huomioon<br />
ajan kuluminen.”<br />
CF ECHO II -<br />
TAATTUA TARKKUUTTA<br />
tamaan myyjän alun perin tekemiä<br />
vähennyksiä, jos ostaja<br />
muuttaa kiinteistön käyttötarkoituksen<br />
vähennysrajoitteiseksi<br />
tarkistuskauden aikana. Alkuperäinen<br />
tarkistuskausi jatkuu siis<br />
kiinteistön luovutuksen jälkeen,<br />
ja ostaja vastaa loppuajan tarkistuksista.<br />
Tarkistuskausi riippuu<br />
valmistumisajankohdasta<br />
Tarkistuskausi on 1.1.2008 jälkeen<br />
valmistuneiden kiinteistöinvestointien<br />
osalta kymmenen<br />
vuotta. 2004–07 valmistuneiden<br />
kiinteistöinvestointien<br />
osalta tarkistuskausi on kuitenkin<br />
viisi vuotta.<br />
Uusien säännösten myötä verovelvollisella<br />
on myös mahdollisuus<br />
saada tarkistuskauden aikana<br />
lisävähennyksiä, jos kiinteistön<br />
käyttötarkoitus muuttuu<br />
vähennysrajoitteisesta verolliseen<br />
tai kuntapalautukseen<br />
oikeuttavaan käyttöön.<br />
Uusien säännösten merkittävä<br />
uudistus on se, ettei mahdollisia<br />
arvonlisäveropalautuksia<br />
tarvitse tehdä täysimääräisenä<br />
vaan niissä otetaan huomioon<br />
ajan kuluminen. Vuosittain<br />
palautetaan vain 1/10 tehdyistä<br />
vähennyksistä (2004–07 valmistuneiden<br />
kiinteistöinvestointien<br />
osalta 1/5).<br />
Myyjän tekemä kertatarkistus<br />
mahdollinen<br />
Arvonlisäveron tarkistusoikeus<br />
ja -velvollisuus siirtyvät siis pääsääntöisesti<br />
ostajalle. Joissain tapauksissa<br />
voi kyseeseen kuitenkin<br />
tulla kertatarkistus, jonka<br />
myyjä tekee. Sellainen tilanne<br />
tulee kysymykseen esimerkiksi<br />
silloin, kun kiinteistö myydään<br />
vähennys- ja palautusrajoitteiseen<br />
käyttöön.<br />
Kertatarkistustilanteessa<br />
myyjä palauttaa valtiolle koko<br />
jäljellä olevan tarkistuskauden<br />
edellyttämät arvonlisäverot.<br />
Muutokset huomioon<br />
myös vuokrakiinteistöissä<br />
Vuokrattujen kiinteistöjen osalta<br />
arvonlisäveron tarkistusoikeus<br />
ja -velvollisuus ovat vuokranantajalla<br />
eli kiinteistön omistajalla.<br />
Jos kiinteistö siirtyy verollisesta<br />
käytöstä verottomaan, on vuokrankin<br />
oltava veroton. Vuokranantajan<br />
on silloin palautettava<br />
tarkistuskauden aikana mahdolliset<br />
kiinteistöinvestoinneista vähennetyt<br />
arvonlisäverot.<br />
Vastaavasti jos kiinteistön<br />
käyttö muuttuu verolliseksi,<br />
vuokranantajalla on oikeus tehdä<br />
lisävähennyksiä mahdollisista<br />
kiinteistöinvestointien arvonlisäveroista.<br />
Kunnilla ja kuntayhtymillä<br />
on suunnitteilla monia hankkeita,<br />
joissa kiinteistöjen arvonlisäverotus<br />
on syytä ottaa huomioon.<br />
Etenkin sosiaali- ja terveystoimessa<br />
saattaa tulla tilanteita,<br />
joissa on palautettava tehtyjä<br />
kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä.<br />
Nämä<br />
seikat on hyvä ottaa huomioon<br />
kustannusarvioissa. <br />
Kiinteistöjen arvonlisäverotuksen muutosta<br />
on selostettu yksityiskohtaisemmin<br />
Verohallituksen ohjeessa, joka on<br />
Verohallituksen sivuilla www.vero.fi/<br />
artikkeli/5930.<br />
CF ECHO II on ultraäänitoiminen<br />
lämpömääränlaskin, joka<br />
säilyttää tarkkuutensa ja herkkyytensä<br />
muuttumattomana<br />
koko pitkän elinkaaren ajan.<br />
Vaivaton huollettavuus, monipuoliset<br />
toiminnot sekä käyttäjäystävällinen<br />
tiedonkeruu tekevät<br />
CF ECHO II:sta luotettavan<br />
kumppanin niin pien- ja<br />
kerrostaloissa kuin myös teollisuudessa<br />
ja julkisissa rakennuksissa.<br />
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604<br />
E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />
www. sgps.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
15
Suunnitteilla oleva kaava sallii joidenkin sellien väliseinien purkamisen,<br />
jolloin tilalle syntyisi tilavia perheasuntoja. Suunnittelukuvan asunnosta<br />
aukeaa Turun komein näköala.<br />
Kakolan ovet avattiin huhtikuussa opastetuille turistiryhmille,<br />
sillä keskusvankilan arvokkaat rakennukset ja<br />
ihmiskohtalot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
KIINTEISTÖT<br />
Keskusvankilan alueelle jopa 1 500 asukasta<br />
KAKOLAN KIVISELLEISTÄ<br />
kuoriutuu luksuskoteja<br />
Kakolan vanha keskusvankila on tyhjentynyt<br />
asukkaista, ja tilalle kaavaillaan<br />
viihtyisää kaupunginosaa. Turun rakennushistoriallisesti<br />
arvokkaasta keskustasta<br />
vapautuu 20 hehtaaria maata, jonne<br />
suunnitellaan asuntoja ja palveluja.<br />
Samalla pitäisi kunnostaa 1800-luvulta<br />
olevat suojellut vankilarakennukset<br />
uuteen käyttöön.<br />
TEKSTI Sari Järvinen<br />
KUVAT Lennart Holmberg ja Helin & Co Arkkitehdit<br />
Turun kaupungin asemakaavapäällikkö<br />
Timo Hintsasella on<br />
lapsuusmuisto Kakolanmäen vankilan<br />
ulkopuolelta. Aurinkoisena<br />
päivänä vahvimmat vangit vetivät<br />
itsensä ylhäällä oleviin länsisellin<br />
ikkunoihin. Kauempaakin Hintsanen<br />
erotti tatuoidut käsivarret, kun<br />
vangit katselivat Airistolle aukeavaa<br />
maisemaa.<br />
Vankilasta aukeava näkymä on<br />
yhä Turun komein näköala. Vangit<br />
jättivät sellinsä viime syksynä,<br />
ja nyt mäelle suunnitellaan monipuolista<br />
asuinaluetta, melkeinpä<br />
kokonaista kaupunginosaa. Maisema<br />
halutaan avata kaikille kaupunkilaisille.<br />
Neljänsadan vangitun tilalla<br />
Kakolanmäellä saattaa asua vuonna<br />
2014 jopa 1 500 asukasta. Siellä<br />
voi sijaita mm. hotelli, ravintola,<br />
toimistoja, terveyspalveluja ja vanhainkoti.<br />
Suunnitteilla olevaan kaavaan<br />
kerrostaloille on varattu lähes<br />
60 000 kerrosneliömetriä.<br />
Vehreiden jalopuiden välistä<br />
kulkee virkistysreitti, jota pitkin<br />
kaupunkilaiset voivat jatkossa<br />
kävellä keskustan suunnasta satamaan.<br />
Funikulaari, maisemahissi<br />
kuljettaa mäen päälle ne, jotka eivät<br />
jaksa kävellä.<br />
– Palvelulinjan bussin on suunniteltu<br />
tulevan mäen päälle. Muuten<br />
rinteestä tulee autoton. Parkkiluola<br />
sijoitetaan Kakolan alle kallion<br />
sisään, Hintsanen kertoo.<br />
Mäen sisässä sijaitsee jo Turun<br />
seudun jätevedenpuhdistamo.<br />
Louhittavaa kalliossa on kuitenkin<br />
sen verran, että parkkitilat<br />
voidaan sinne myös sijoittaa. Suurin<br />
haaste Kakolassa komeileekin<br />
mäen päällä: suojellut rakennukset<br />
tulisi säilyttää, mutta sulauttaa<br />
uuteen käyttöön.<br />
Suojelun ei tarvitse<br />
olla rasite<br />
Turussa on enemmän suojeltuja<br />
rakennuksia kuin millään muulla<br />
paikkakunnalla Suomessa. Voisi<br />
luulla, ettei se uudisrakentamisen<br />
kannalta välttämättä ole innostava<br />
tieto. Turussa on kuitenkin totuttu<br />
elämään vanhan kaupungin vaatimusten<br />
kanssa.<br />
– Suojelu ei ole rasite, sillä meillä<br />
se on käännetty voimavaraksi.<br />
Historia on Turun valtti, Hintsanen<br />
sanoo.<br />
Kakolanmäellä uuden ja vanhan<br />
yhdistämistä on pohjustettu<br />
yhteistyössä Museoviraston kanssa,<br />
joka suojelee Senaatti-kiinteistöjen<br />
omistamaa 1850-luvulla rakennettua<br />
vankilaa. Rakennuksia<br />
aiotaan hyödyntää muuttamalla<br />
niiden käyttötarkoitusta, mutta<br />
samalla pyritään säilyttämään<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokas<br />
kohde.<br />
Päiväsellin osalta se tarkoittaa<br />
esimerkiksi sitä, että vanhat koristellut<br />
metalliportaat jäävät keskelle<br />
korkealle nousevaa käytävää. Sellien<br />
ja käytävien välisiä seiniä ei saa<br />
purkaa, mutta sellien välisiä seiniä<br />
sen sijaan voi siten, että vanha huonejako<br />
jää näkyviin kuten Katajanokan<br />
entisessä vankilassa Helsingissä.<br />
Yksiselitteisesti puhuttelevat<br />
ovet on tarkoitus jättää paikoilleen.<br />
Länsisellissä on lupa laajentaa selliä<br />
kohti leveää käytävää, jotta hotellihuoneeseen<br />
saa kylpytilan.<br />
Työtä tarjotaan yksityiselle sektorille.<br />
– Haasteena on rakentaa sa-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
17
Yksi vaihtoehto on saneerata vanha vankimielisairaala yksityiseksi<br />
lääkärikeskukseksi.<br />
Timo Hintsanen on huomannut Kakolan kiinnostavan, sillä Turun<br />
kaupungin asemakaavapäällikkö on kiertänyt puhumassa kaavasuunnitelmista<br />
Suomen lisäksi Islannissa asti.<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
malla kertaa uutta ja vanhaa tasapuolisesti.<br />
Senaatti-kiinteistöt<br />
on hienosti yhdistänyt nämä<br />
markkinoinnissaan. Uudistontille<br />
rakentava sitoutuu samalla<br />
korjaamaan myös vanhaa, Hintsanen<br />
sanoo.<br />
Asiasta innostuneita rakentajia<br />
on riittänyt. Senaatti-kiinteistöt<br />
myy kohteet toteutuskokonaisuuksina<br />
myöhemmin pyydettävien<br />
tarjousten perusteella. Viime<br />
lokakuun alkuun mennessä<br />
kiinnostuneita pyydettiin ottamaan<br />
yhteyttä. Senaatti-kiinteistöjen<br />
johtava asiantuntija Erkki<br />
Vaalasranta sai luettavakseen 20<br />
ilmoitusta.<br />
– Siitä joukosta löytyi 10 potentiaalista,<br />
resursseiltaan riittävän<br />
suurta yritystä jatkoon.<br />
Mukana ovat kaikki mahdolliset<br />
suomalaiset tahot, joiden lisäksi<br />
Kakola on herättänyt kiinnostusta<br />
ulkomaillakin, Erkki<br />
Vaalasranta kertoo.<br />
Tarjouksia voidaan rakentajaehdokkailta<br />
pyytää vasta, kun<br />
kaavasta on päätetty. Vaalasranta<br />
toivoo, että asia etenisi kesäkuussa,<br />
jolloin Kakolanmäen asemakaava<br />
on menossa Turun kaupunginhallituksen<br />
käsittelyyn.<br />
Kaavoitus odotettua<br />
pidempi prosessi<br />
Kakolanmäen kaavoitus osoittautui<br />
pidemmäksi prosessiksi, kuin<br />
tekijät aluksi luulivat. Senaattikiinteistössä<br />
tavoitteena oli, että<br />
kun vangit muuttivat uuteen vankilaan<br />
syksyllä 2007, kaavapäätökset<br />
olisivat olleet valmiina.<br />
– Kansainvälinen arkkitehtikilpailu<br />
lykkäsi toteutusta kahdella<br />
ja puolella vuodella. Lisäksi<br />
Kakolan esitteleminen arkkitehdeille<br />
oli hankalaa, sillä rakennukset<br />
olivat täynnä vankeja,<br />
Vaalasranta kertoo.
KIINTEISTÖT<br />
KAKOLAN HISTORIA<br />
1839 Suomeen päätettiin<br />
rakentaa neljä työ- ja ojennuslaitosta<br />
1845 rakennustyöt alkavat<br />
Kakolanmäellä<br />
1853 renessanssityylinen päärakennus<br />
valmistuu<br />
1879 päivä- ja yöselliosastot<br />
valmistuvat, työhuonerakennukset,<br />
länsiselli ja henkilökunnan<br />
talot tehtiin myöhemmin<br />
1953 länsiselli eristetään pakkolaitokseksi<br />
vaarallisia rikoksenuusijoita<br />
varten<br />
1970-luvun alussa länsiselli<br />
muutettiin suljetuksi osastoksi<br />
Lähde www.kakola.fi<br />
Yksi vankimielisairaalassa<br />
kulkenut arkkitehti oli Jutta<br />
Haarti-Katajainen Helin & Co<br />
Arkkitehdeistä. Vierailu jäi mieleen<br />
väkevänä kokemuksena.<br />
– Kävin vankilassa, kun vangit<br />
olivat vielä siellä sisällä. Tunsin<br />
Kakolan maineen maan kovimpien<br />
jätkien paikkana. Ympäristö<br />
oli rangaistusmielessä karu,<br />
sillä siellä näkyivät 1800-luku ja<br />
ajan patina.<br />
Haarti-Katajainen oivalsi kuitenkin<br />
nopeasti paikan mahdollisuudet.<br />
Ensi vaikutelmasta huolimatta<br />
Kakolan kivirakennukset<br />
olivat vankkoja ja hyvin kunnossa<br />
pidettyjä.<br />
– Mielisairaalan graniittilinna<br />
on puhuttelevan kaunis. Sinne<br />
saa mahtavia, korkeita ja isoja<br />
huoneita. Välipohjat ovat kunnossa,<br />
ja äänieristys toimii. Rakennuksiin<br />
mahtuu perheasuntoja<br />
ja niihin voidaan kytkeä itsenäistyville<br />
nuorille tarkoitettuja<br />
pienempiä koteja.<br />
Arkkitehti Pekka Helinin ja<br />
Helin & Co Arkkitehtien laatima<br />
kehityssuunnitelma palkittiin kilpailussa<br />
yhdessä australialaisen<br />
Andrew Leen kanssa parhaaksi.<br />
Esitys oli muidenkin mieleen, sillä<br />
vuonna 2006 Kakolan suunnitelma<br />
sai kunniamaininnan Euroopan<br />
suurimmassa kiinteistöalan<br />
messutapahtumassa Cannesissa.<br />
– Olemme suunnitelleet ja<br />
ideoineet Kakolaa rinnan kaavoitusprosessin<br />
kanssa. Jokaiseen rakennukseen<br />
on tehty erilaisia toteutusvaihtoehtoja,<br />
joita on käytetty<br />
mm. markkinointiaineistossa,<br />
Haarti-Katajainen kertoo.<br />
Hintsanen suosittelee suunnittelukilpailun<br />
toteuttamista<br />
Kakolan kaltaisessa projektissa.<br />
Sen tuloksena syntyneet havainnekuvat<br />
konkretisoivat vaihtoehtoiset<br />
suunnitelmat poliitikoille ja<br />
maallikoille.<br />
Kakola mukana JYMY-hankkeessa<br />
Vankila avautuu<br />
turisteille<br />
Vankien lähdettyä Kakolasta Senaatti-kiinteistöjen<br />
Länsi-Suomen<br />
alueen kiinteistöpäällikkö<br />
Olli Jalonen sai käteensä neljä<br />
kiloa avaimia. Kaavoitusprosessin<br />
vuoksi tyhjillään seisovalle<br />
vankilalle on löytynyt väliaikaista<br />
käyttöä.<br />
Huhtikuussa Kakolan portit<br />
on avattu opastetuille turistiryhmille,<br />
sillä keskusvankilan arvokkaat<br />
rakennukset ja ihmiskohta-<br />
Kuntaliitto on tutkinut julkisen ja yksityisen<br />
sektorin välistä vuorovaikutusta maankäytön<br />
yhteistyöhankkeissa. Tulokset kerätään JY-<br />
MY-malliksi, joka auttaa parempaan suunnitelmallisuuteen<br />
ja riskien hallintaan vaativissa projekteissa.<br />
– JYMY on edennyt hyvin ja selvitys valmistuu<br />
toukokuussa. Pyrimme esittämään tulokset<br />
mahdollisimman havainnollisesti, sillä yhteistyö<br />
on monitahoista, Kuntaliiton maankäyttöinsinööri<br />
Matti Holopainen kertoo.<br />
Kakola on yksi JYMY-hankkeessa mukana olleista<br />
13 kohteesta. Holopainen toteaa vankila-alueen<br />
olevan tyypillinen yhteistyöhanke vanhan<br />
kaupungin keskustassa, jossa toiminta- ja<br />
käyttötarpeet ovat muuttuneet.<br />
Kakolassa on toistaiseksi ollut pääpaino kaupungin<br />
ja valtion välisessä yhteistyössä, mutta<br />
jatkossa mukaan tulee yksityinen taho. Timo<br />
Hintsanen uskoo suurimpien rakennusliikkeiden<br />
olevan tietoisia kuntien toimintatavoista,<br />
mutta JYMYstä saattaa olla hyötyä uusille<br />
rakennusliikkeille. Toinen kasvava ryhmä ovat<br />
kansainväliset kiinteistösijoittajat, joiden suomalaisten<br />
toimintamallien tuntemus on usein vähäistä.<br />
Kakolan 150 vuotta vanhat sellit tyhjenivät viime syksynä. Rakennusta aiotaan hyödyntää muuttamalla<br />
käyttötarkoitusta, mutta samalla pyritään säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Pienten<br />
sellien väliseinät voi purkaa, mutta ovet on jätettävä paikoilleen.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
19
KIINTEISTÖT<br />
lot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.<br />
Alueen vaarallisuuden ja sokkeloisuuden<br />
takia yleisö ei voi tutustua omatoimisesti Kakolaan,<br />
vaan Turku Touring ja Turun Matkailuoppaat<br />
– Åbo Turistguider ry organisoivat<br />
kiertokäynnit.<br />
– Kakola on ensimmäinen rakennus Turun<br />
keskustassa, joka näkyy satamaan tulevasta<br />
ruotsinlaivasta, Hintsanen sanoo ja katsoo<br />
merelle ulos länsisellin ikkunasta. Ruutu<br />
on sama, jota hän kurkisteli poikana kaukaa<br />
mäen rinteeltä.<br />
Mikäli kaavoitus ja muut suunnitelmat etenevät,<br />
tulevaisuudessa näkymä voi aueta kenelle<br />
tahansa, sillä länsisellin yläkerrokseen<br />
ehdotetaan maisemaravintolaa. <br />
Turkulaisille kiinteistöille kiitosta<br />
Heikkilän kasarmin päärakennus on hyvä<br />
esimerkki 1900-luvun alun vanhasta venäläisestä<br />
kasarmirakentamisesta.<br />
Senaatti-kiinteistöjen<br />
Vuoden hankkeeksi<br />
2007 on valittu<br />
Heikkilän kasarmin<br />
päärakennuksen<br />
peruskorjaus Turussa.<br />
Arvokas, vuodelta<br />
1917 peräisin oleva<br />
rakennus peruskorjattiin<br />
Merivoimien<br />
Esikunnalle. Hanke<br />
on hyvä esimerkki<br />
vanhaa rakennusta<br />
hyödyntävästä kestävästä<br />
elinkaariajattelusta.<br />
Merivoimien Esikunta muutti puolustusvoimien<br />
organisaatiouudistuksen myötä viime<br />
vuoden lopussa Helsingistä Turkuun<br />
Heikkilän kasarmialueelle. Esikunta siirtyi<br />
Helsingin kahdesta eri toimipisteestä ja ahtaammista<br />
tiloista toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiin<br />
ja perinteikkäisiin tiloihin.<br />
Peruskorjauksessa päärakennuksen talotekniikka<br />
uusittiin kokonaan, mutta tilarakenne<br />
säilytettiin alkuperäisenä. Myös ulkoasu<br />
säilytettiin lukuun ottamatta katolle ilmanvaihtoa<br />
varten rakennettuja korotuksia,<br />
jotka sovitettiin<br />
luontevasti rakennukseen.<br />
Rakennuksen<br />
väritys entisöitiin<br />
vuosisadan alun<br />
tyyliin Museoviraston<br />
selvityksen perusteella.<br />
Peruskorjauksen<br />
arkkitehtisuunnittelijana<br />
toimi Arkkitehtitoimisto<br />
Lasse Kosunen<br />
Oy, rakennuttajakonsulttina<br />
ISS Proko Oy ja pääurakoitsijana<br />
Rakennustoimisto Laamo Oy.<br />
Senaatti-kiinteistöt antoi kunniamaininnan<br />
neljälle muulle hankkeelle. Niistä yksi oli<br />
Turun vankila, suunnittelijana LPR-arkkitehdit<br />
Oy. Turun Saramäen uuden vankilarakennuksen<br />
suunnittelussa pääpaino asetettiin<br />
turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen. Uusiin<br />
tiloihin siirtyivät viime syksynä Kakolanmäeltä<br />
Turun vankila, tutkintavankila sekä<br />
psykiatrinen vankisairaala.<br />
www.senaatti.fi > Kiinteistöt<br />
> 24/7 lupa rakentaa<br />
> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Ostosparatiisissa<br />
Uusia kauppakeskuksia nousee<br />
lännessä, idässä ja Suomessa<br />
kuin sieniä sateella. Vanhojakin laajennetaan<br />
ja kehitetään. ”Kauppakeskus<br />
on yli 5 000 neliön liikekeskus,<br />
jossa liikkeet avautuvat yhteiseen sisätilaan”,<br />
valistaa Johanna Harjunmaa<br />
Sellosta, jossa on pinta-alaa<br />
97 000 neliötä ja liikkeitä yli 160.<br />
Ideapark-ilmiö<br />
Kun suunnitelmat Lempäälän Ideaparkista<br />
tulivat julkisuuteen, niin kokenut<br />
kauppa-asiantuntija Paavo S.<br />
Vepsä julkaisi näyttävästi varoituksen<br />
sanoja. Ei riitä asiakkaita. Hanke<br />
on tuomittu kuihtumaan. Muutama<br />
vuosi myöhemmin Lempäälän kolossi<br />
on ajettu sisään, ja Toivo Sukari<br />
on julkistanut kaksi uutta hanketta<br />
Pieksämäellä ja Vihdissä. Ottajia olisi<br />
muuallakin, jos vain tilaa järjestyisi<br />
sopivassa teiden risteyshangassa.<br />
Ilmiön takana on tietenkin nykyajan<br />
massa-autoilu, joka antaa ostavalle<br />
yleisölle mahdollisuuden hakeutua<br />
mihin tahansa, kuten Keskisen<br />
kyläkauppa Töysän Tuurissa osoittaa.<br />
Miehellä se on kun mylly pyörii, eikä<br />
paikalla. Sukari aloitti kiertävänä<br />
huonekalukauppiaana ja on kertonut,<br />
että ujous vaivasi kovasti, mutta<br />
löytyi sentään ystävällinen ensimmäinen<br />
asiakas, joka halusi välttämättä<br />
ostaa häneltä huonekaluja.<br />
Sukarin alkuperäinen kauppa pyörillä<br />
-konsepti miellyttää liikennesuoritteen<br />
minimoijia. Nythän verkkokauppaa<br />
yritetään ajaa kuin käärmettä<br />
pyssyyn, mutta näyttää siltä, että<br />
asiakas haluaa mieluummin itse tallustella<br />
ostosparatiisissa kuin odotella<br />
tylsällä kotipihalla jakelukuljetusta.<br />
Elämysmaailma<br />
Ideapark-lajityypin suosio perustuu<br />
siihen, että nykyajan ihmiset etsivät<br />
Leppävaaran Sello ponkaisi<br />
muutamassa vuodessa kolmen<br />
kärkeen kauppakeskusten kävijämäärissä.<br />
Saavutus selittyy sekä<br />
vahvalla tukiasutuksella että kaupunkiradan<br />
asemalla.<br />
Kuva Kauppakeskus Sello<br />
paitsi hyödykkeitä myös elämyksiä<br />
ja viihtyisyyttä. Viipymäajat uusissa<br />
keskuksissa ovat tunteja entisten<br />
kauppaminuuttien sijasta. Ne<br />
ovat merkittäviä työpaikkakeskittymiä<br />
jopa tuhansille ihmisille, joita<br />
ei enää tarvita alkutuotannossa<br />
ja teollisuudessa.<br />
Lempäälän Ideapark toi ensimmäisenä<br />
Suomeen myös jo kaivattua<br />
uutta liikennearkkitehtuuria:<br />
moottoritien mittakaavaan<br />
suhteutetun rakennuksen sitä pitkin.<br />
Alvar Aalto sanoi aikanaan<br />
Tieyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa<br />
1957, että ”liikenteen ja tieprobleeman<br />
negatiivisia puolia ei ole<br />
syytä peittää”. Ideaparkien arkkitehti<br />
Vesa Arosuo käy niihin<br />
käsiksi Alvar Suuren hengessä:<br />
”Nummelan keskeisenä ajatuksena<br />
on kaupunginmuuri, jonka sisällä<br />
on katuja ja keskellä tori.”<br />
Siinä se on oikea melueste.<br />
Energiasyöpöt ostosparatiisit<br />
Jos paikat ovat lähellä toisiaan,<br />
niiden väliset matkat ovat lyhyitä<br />
ja liikenteen suoritteet pieniä. Kilometriin<br />
saakka pääsee jalan ja<br />
viiteen pyörällä. Hyvä olisi kävellä<br />
pitempiäkin matkoja. Mutta ostokset<br />
painavat, päiväannos pikkuperheelle<br />
kuusi kiloa. Jos matkat<br />
ovat pitempiä, pitää käyntejä<br />
harventaa ja ottaa auto avuksi.<br />
Onkin tavallista, että perustarvikkeet<br />
haetaan isosta kauppakeskuksesta<br />
kerran viikossa.<br />
Ylijohtaja Pekka Raitanen<br />
kirjoitti Helsingin Sanomissa<br />
26.3.2008, että ostosparatiisit<br />
ovat energiasyöppöjä. ”Mammuttikeskukset<br />
kuluttavat paljon<br />
energiaa ja luonnonvaroja. Asiakkaat<br />
köröttelevät sinne autoillaan<br />
ja lisäävät ilmaston hiilidioksidikuormaa.”<br />
Tosi on sekin.<br />
Yhdyskuntien keskustoihin tai<br />
raideliikenteen asemille sijoitetut<br />
ostosparatiisit ovatkin kestävän<br />
kehityksen näkökulmasta selvästi<br />
parempia. Yleisö on samaa mieltä.<br />
Viime vuonna Kampin, Itäkeskuksen<br />
ja Sellon kävijämäärät olivat<br />
33, 22 ja 18 miljoonaa, Jumbon<br />
8 ja Ideaparkin 7.<br />
Sukari pääsee uusimmasta pälkähästään<br />
aikanaan, kun Nummelan<br />
Ideaparkin viereen tulee<br />
uuden Espoo-Lohja -kaupunkiradan<br />
asema. Siihen asti täytyy tyytyä<br />
autoilevan yleisön tavanomaiseen<br />
suosioon. Onneksi he ostavat<br />
kerralla selvästi enemmän kuin<br />
joukkoliikenne-käypäläiset.<br />
Pekka Rytilä on<br />
69-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry Infran<br />
erityisasiantuntijana.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
21
Käyttötapojen muutokset ja<br />
JA 16<br />
Energian tuottamisessa keskeistä on siirtyminen fossiilisista<br />
polttoaineista uusiutuviin.<br />
KUNNAT<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
ENERGIA<br />
säädöt säästävät tuntuvasti energiaa<br />
prosentin päästövähennys<br />
Suomen 16 prosentin<br />
päästövähennys ja uusiutuvan<br />
energian osuuden<br />
nostaminen ovat<br />
haasteita, jotka edellyttävät<br />
määrätietoisia toimia<br />
myös kunnissa. Hyviä<br />
työkaluja ovat kuntien<br />
energiaohjelma ja<br />
energiatehokkuussopimusjärjestelmä.<br />
vuoteen 2020 mennessä. Molemmat<br />
tavoitteet olisivat ehdotusten<br />
mukaan jäsenmaita sitovia.<br />
Päästökauppaa ehdotetaan<br />
muutettavaksi siten, että 2012<br />
jälkeen päästöoikeudet huutokaupattaisiin<br />
Euroopan komissiossa.<br />
Päästöoikeuksien ilmaisjako<br />
siis päättyisi ainakin sähköntuotannon<br />
osalta ja kustannukset<br />
siirtyisivät ”oikeasti” sähkön<br />
hintaan.<br />
Sitovia velvoitteita päästövähennyksiin<br />
ja uusiutuvan energian<br />
lisäämiseksi on jo ehditty<br />
kauhistella niin teollisuuden<br />
kuin myös energiantuottajien<br />
piirissä. Mihinkään paniikkiratkaisuihin<br />
ei silti ole aihetta. Tavoitteet<br />
sinällään ovat kuitenkin<br />
haastavia, eikä vähennys kunnissakaan<br />
tule kuin Manulle illallinen.<br />
Nyt tarvitaan määrätietoisia<br />
toimia kaikilta.<br />
Energiatehokkuussopimukset<br />
käyttöön<br />
Mitä kunnat ja kuntayhtymät sitten<br />
voivat tehdä Ensimmäinen<br />
ja tärkein tehtävä on saattaa oma<br />
EU:n energiavarannot ovat hiipumassa,<br />
mutta kulutus jatkaa<br />
kasvuaan. Brysselin keskustaa<br />
iltavalaistuksessa.<br />
Kuvat: European Union Audiovisual Services<br />
Kalevi Luoma<br />
energiainsinööri<br />
Kuntaliitto<br />
Tammikuussa EU-komissio<br />
julkisti jäsenmaita sitovan ilmasto-<br />
ja energiapakettinsa, jolla<br />
haetaan 20 prosentin kasvihuonekaasujen<br />
päästövähennyksiä<br />
vuoteen 2020 mennessä. Keskeisimmät<br />
toimenpidekokonaisuudet<br />
ovat päästökauppajärjestelmän<br />
uusiminen energiantuotannossa<br />
ja teollisuudessa, energiansäästö<br />
sekä uusiutuvan energian<br />
osuuden kasvattaminen niin<br />
energianlähteenä kuin liikennepolttoaineissakin.<br />
Kukin unionin jäsenmaa sai<br />
samalla oman, uuden yksilöllisen<br />
tavoitteensa päästövähennysten<br />
ja keskeisimpien keinojen kuten<br />
uusiutuvan energian lisäämisen<br />
osalta.<br />
Suomen osalta tämä taakanjako<br />
merkitsee 16 prosentin päästövähennystä<br />
ja uusiutuvan energian<br />
osuuden nostoa käytetystä kokonaisenergiasta<br />
noin 10 prosentilla<br />
verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.<br />
Nyt uusiutuvan energian<br />
osuus on 28,5 prosenttia, ja<br />
se tulisi nostaa 38 prosenttiin<br />
KUNTASEKTORILLA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA<br />
Taulukossa on esitetty 2001–06 käynnistyneiden 862 kuntasektorin<br />
katselmuskohteen (n. 15 milj. rm 3 ) kokonaiskulutukset, -kustannukset,<br />
investoinnit sekä keskimääräiset säästöpotentiaalit. Taulukossa<br />
näkyvä katselmusraporteissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden<br />
kokonaisinvestointitarve jakaantuu eri alueille (lämpö, sähkö, vesi)<br />
aiempien selvitysten perusteella karkeasti siten, että lähes 70 % kohdistuu<br />
lämpöenergian säästötoimenpiteisiin, noin 25 % sähköenergian<br />
säästötoimenpiteisiin ja loput veden säästötoimenpiteisiin.<br />
Yhteensä 1992–06 on kuntasektorilla katselmoitu yli 3 100 kohdetta,<br />
jotka vastaavat noin 54 milj. rm 3 . Lämpöenergian säästöpotentiaali<br />
on näissä kohteissa ollut keskimäärin 15 % (n. 390 GWh/a), sähköenergian<br />
säästöpotentiaali noin 7 % (n. 74 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali<br />
noin 8 % (n. 0,7 milj. m 3 ).<br />
Lähde www.motiva.fi<br />
Nykyinen kulutus<br />
862<br />
Lämpöenergia<br />
KUNTASEKTORI<br />
Säästöpotentiaali 2001–06<br />
646 500 MWh/a 78 988 MWh/a 12,2 %<br />
21 244 084 €/a 2 555 204 €/a 12,0 %<br />
Sähköenergia<br />
298 634 MWh/a 21 342 MWh/a 7,1 %<br />
17 241 850 €/a 1 469 912 €/a 8,5 %<br />
Vedenkulutus<br />
2 338 347 m 3 /a 148 006 m 3 /a 6,3 %<br />
5 122 340 €/a 329 603 €/a 6,4 %<br />
Kulutukset<br />
yhteensä<br />
Säästöt yhteensä<br />
Investoinnit<br />
yhteensä<br />
43 608 273 €/a 4 354 720 €/a 10,0 % 7 349 498 €<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
23
pesä eli kunnan tai kuntayhtymän<br />
energiankäyttö asianmukaiseen<br />
kuntoon. Ensiksi tarvitaan<br />
ajan tasalla oleva kulutus- ja<br />
kustannusseuranta. Useimmiten<br />
jo melko yksinkertaiset käyttötapojen<br />
muutokset ja säädöt voivat<br />
tuoda tuntuvia säästöjä.<br />
Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet<br />
on myös syytä<br />
selvittää ja päivittää aiemmat<br />
tarkastelut. Eri polttoaineiden ja<br />
sähkön hinnat ovat muuttuneet<br />
muutamassa vuodessa melkoisesti.<br />
Energia-asioiden hoitoa varten<br />
on tarjolla erityinen kuntien<br />
energiaohjelma tai energiatehokkuussopimusjärjestelmä<br />
vuosille<br />
2008–16. Molemmat sisältävät<br />
mahdollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön<br />
katselmus- ja energiainvestointitukiin.<br />
Kuntaliitto on yleiskirjeellään<br />
15.10.2007 suositellut kaikille<br />
kunnille ja kuntayhtymille<br />
joko energiatehokkuussopimuksen<br />
tekoa työ- ja elinkeinoministeriön<br />
kanssa tai liittymistä kuntien<br />
energiaohjelmaan. Ohjelmalla<br />
ja tehokkuussopimuksella pyritään<br />
kattamaan rakennuskannan<br />
lisäksi myös kunnan muut<br />
energiankäyttökysymykset valaistusta<br />
ja polttoaineiden käyttöä<br />
myöten.<br />
Rakennuksissa säästömahdollisuuksia<br />
Energian säästämiseen on kunnissa<br />
kuitenkin edelleen mahdollisuuksia.<br />
Esimerkiksi Motivan<br />
kuntien 862 rakennuksen<br />
energiakatselmuksista 2001–<br />
06 keräämien tietojen mukaan<br />
lämpöenergian vuotuiset säästömahdollisuudet<br />
olivat keskimäärin<br />
12 prosenttia, sähkön 7 ja veden<br />
6 prosenttia. Säästöihin tarvittavien<br />
investointien takaisinmaksuaika<br />
oli koko aineistossa<br />
alle 1 v 9 kk.<br />
Investointien rahoitus ei välttämättä<br />
ole ongelma, koska ne<br />
voidaan myös rahoittaa kertyvillä<br />
säästöillä ns. ESCO-mallia<br />
käyttäen eli energiapalveluyritysten<br />
avulla.<br />
Energian tuotantotapa<br />
vaikuttaa päästöihin<br />
Keskeinen vaikuttamiskeino on<br />
tarvittavan energian tuottamistapa<br />
ja siirtyminen siinä fossiilisista<br />
polttoaineista uusiutuviin.<br />
Tämä on mahdollista rakennusten<br />
lämmitystapamuutosten yhteydessä<br />
ja kuntien omistamien<br />
energialaitosten tai -yhtiöiden<br />
investoinneissa ja polttoainevalinnoissa.<br />
Myös uusia taajamien<br />
aluelämpöratkaisuja voidaan<br />
tarvita.<br />
Kunnan kilpailuttaessa sähkön<br />
toimittajaa, voidaan valintakriteeriksi<br />
asettaa myös sähkön<br />
alkuperä siten, että tietty osuus<br />
on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä.<br />
Hankinnoilla on väliä<br />
Kunnat ovat merkittäviä tavaraja<br />
palveluhankintojen tekijöitä.<br />
Kuntien vaikuttamiskeinot liittyvät<br />
erilaisiin omiin energiaa käyttäviin<br />
kone- ja laite- tai ajoneuvohankintoihin<br />
sekä uusien rakennusten<br />
suunnitteluun. Näissä voidaan<br />
painottaa mm. energiankulutusominaisuuksia.<br />
Uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa<br />
tulevaan<br />
kulutukseen voidaan vaikuttaa<br />
yleensä edullisimmin. Nykyisin<br />
voimassa olevilla rakentamismääräyksillä<br />
päästään uudisrakennusten<br />
osalta korkeintaan<br />
keskinkertaiseen kulutustasoon.<br />
<br />
www.kunnat.net/ilmastoenergia<br />
> Energiasäästön tietopalvelu<br />
Tietoa julkisten hankintojen energiankulutuksesta<br />
Suomessa julkiset hankinnat<br />
ovat noin 22 miljardia euroa<br />
vuodessa eli noin 15 prosenttia<br />
bruttokansantuotteesta. Niistä<br />
kolme neljäsosaa tehdään kuntasektorilla.<br />
Yli puolet hankinnoista<br />
kohdentuu palveluihin, loput kulutushankintoihin<br />
ja kiinteistöjen<br />
ylläpitoon.<br />
Valtaosa julkisen sektorin<br />
energiankäytöstä tapahtuu rakennuksissa<br />
niiden käytön aikana,<br />
joten suunnitteluvaiheessa<br />
tehtävillä ratkaisuilla sekä käyttötottumuksilla<br />
on suuri vaikutus<br />
energiankulutukseen.<br />
Toimistolaitteiden<br />
hankintaan tarkkuutta<br />
Muuhun kuin rakentamiseen liittyvistä<br />
hankinnoista selvästi suurimmat<br />
mahdollisuudet vaikuttaa<br />
energiansäästöön ja energiankäytön<br />
tehokkuuteen sekä<br />
kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät<br />
toimistolaitteiden hankintaan.<br />
Jos uusien tietokoneiden<br />
hankinnassa käytetään kriteerinä<br />
Energy Star 2007 -vaatimuksia,<br />
saavutetaan yli 14 000 megawattitunnin<br />
säästö ja yli 3 200<br />
tonnin CO 2<br />
-päästöjen vähenemä<br />
vuodessa.<br />
Pöytätietokoneiden korvaaminen<br />
kannettavilla koneilla tai<br />
Energy Star 2007 -vaatimukset<br />
täyttävien tulostimien ja kopiokoneiden<br />
hankinta auttaa niin<br />
ikään vähentämään energiankulutusta.<br />
Julkisen sektorin hankintojen<br />
vaikutusta energiankulutukseen<br />
ja siitä johtuviin kasvihuonekaasupäästöihin<br />
on tarkasteltu<br />
Motiva Oy:n ja FCG Efeko Oy:n<br />
JUHA-yhteisprojektissa, jota ovat<br />
rahoittaneet ympäristöministeriön<br />
ympäristöklusteriohjelma<br />
sekä työ- ja elinkeinoministeriö.<br />
Raportti on ladattavissa osoitteesta<br />
www.motiva.fi/julkisethankinnat<br />
Työkaluja<br />
hankintojen tueksi<br />
Osana kansainvälistä Green Labels<br />
Purchase -hanketta on tuotettu ohjeistuksia<br />
ja laskentatyökaluja eri laiteryhmien<br />
hankintoihin.<br />
It-laitteiden hankintaohje ja laskentatyökalu<br />
www.efeko.fi/glp tai www.<br />
motiva.fi/toimistonenergiansaasto<br />
TopTen-Suomi verkkopalvelusta<br />
löydät kunkin laiteryhmän<br />
energiatehokkaimpia tuotteita.<br />
Tällä hetkellä palvelussa ovat pakastimet,<br />
jääkaapit ja energiansäästölamput,<br />
mutta uusia laiteryhmiä<br />
lisätään.<br />
www.topten-suomi.fi<br />
Kunnan energiankäyttö<br />
kuntoon<br />
Onko kuntanne jo solminut<br />
energiatehokkuussopimuksen<br />
tai kuntien energiaohjelman<br />
Ne auttavat energiakustannusten<br />
hallinnassa ja tarjoavat tavat<br />
toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin<br />
vaatimuksia.<br />
Hyötyjä kunnalle ja kuntayhtymälle:<br />
• Tavoitteisiin vapaaehtoisesti<br />
• Tuloksia ja kustannussäästöjä<br />
pitkäjänteisellä toiminnalla<br />
• Vertailutietoa toimenpiteistä ja<br />
tuloksista<br />
• Työ- ja elinkeinoministeriön tuki<br />
– energiakatselmuksiin<br />
– energiansäästöinvestointeihin<br />
– uusiutuvan energian käyttöä lisääviin<br />
investointeihin<br />
– sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin<br />
Lue lisää Kuntien energiankäyttö<br />
kuntoon -esitteestä, jota voi tilata<br />
osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut.<br />
Lisätietoja myös<br />
www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset.<br />
Tietoiskut on koonnut<br />
Päivi Laitila Motivasta.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
”Jopa 25 %<br />
vähemmän häiriöitä!”<br />
ABB:n taajuusmuuttajat<br />
eivät saastuta sähköverkkoa.<br />
Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät<br />
uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin<br />
vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden<br />
aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona<br />
muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset<br />
yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen<br />
kuristimeen verrattuna.<br />
www.abb.fi /drives<br />
ABB Oy<br />
Kotimaan tuotemyynti
Rantapehmeiköstä rakennuskelpoinen 78 miljoonalla<br />
ARABIANRANTA muuttuu<br />
takapihasta eturivin asuinalueeksi<br />
Helsingin Arabianrantaan rakentuu uusi kaupunginosa, jonne vuosikymmenen<br />
loppuun mennessä asettuu 10 000 asukasta, 8 000 työpaikkaa ja 6 000 opiskelijaa.<br />
Ennen tätä on tehty mittavia pohjavahvistustöitä liejuisen savikon saamiseksi<br />
rakennuskelpoiseksi. Oman haasteensa on tuonut alueella sijainnut kaatopaikka.<br />
Esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen kustannusarvio on noin 78<br />
miljoonaa euroa. Investoinnit vastaavat noin 40 prosenttia tonttimaan arvosta.<br />
Osmo Korhonen<br />
Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto,<br />
geotekninen osasto<br />
Arabianranta vuodelta 1980. Oikealla Arabian tehtaat, kaoliinin purkulaituri<br />
ja posliinijätekasa. Vasemmalla Toukorannassa etualalla ns.<br />
KTK:n penger ja Mertakadun penger. © Kaupunkimittausosasto<br />
Arabianrannan aloituskortteli idästä 2004.<br />
© Kaupunkimittausosasto<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
MAANKÄYTTÖ<br />
Arabianrannan asuinrakentamisen<br />
kustannuksista<br />
1–2 prosenttia käytetään<br />
taiteeseen.<br />
Kuva Seppo Haavisto<br />
Arabian ranta-alue on ollut<br />
pitkään teollisuus- ja varastokäytössä.<br />
Kantavat ja rakentamiselle<br />
edulliset tontit olivat käytössä<br />
jo 1940-luvulla, jolloin täytetty<br />
rantaviiva sijoittui likimain<br />
pehmeikön reunaan. Jo kuningas<br />
Kustaa Vaasa edellytti aikanaan,<br />
että alueelle tulee rakentaa<br />
satama vastaperustetun Helsingin<br />
tarpeisiin.<br />
Olisiko hanke silloisella tekniikalla<br />
onnistunut Miksei, kyllä<br />
ennenkin osattiin – onhan<br />
Helsingin nykyinen keskustakin<br />
pehmeiköllä.<br />
Laajat ja yleisesti suunnittelemattomat<br />
täytöt 1980-lukuun<br />
mennessä ovat aiheuttaneet alueella<br />
useita sortumia. Epämääräiset ja<br />
usein likaantuneet täytöt painuvat<br />
paksulla ja liejuisella savikolla miltei<br />
silmissä. Saven rakenne on rikottu<br />
moneen kertaan kuormittamalla<br />
sitä yli kantokyvyn.<br />
Suunnitellun korttelialueen<br />
laajuus on noin 20 hehtaaria ja<br />
pituus rantaviivan suunnassa<br />
noin 1 km. Alueen suunniteltu<br />
kerrospinta-ala on noin 300 000<br />
kem 2 . Alueelle on tyypillistä sen<br />
heikot pohjasuhteet rakentamisen<br />
kannalta. Savea ja liejua esiintyy<br />
kaikkialla. Saven paksuus kasvaa<br />
itään päin ja on enimmillään<br />
noin 20–25 m korttelialueen itäreunalla.<br />
Saven päällä on rakennusjätettä<br />
sisältävää täytettä, jonka<br />
paksuus alueen pohjoisosassa<br />
on enimmillään noin 5–6 m ja<br />
eteläosassa Toukorannassa noin<br />
10–25 m. Laajoilla alueilla täytteen<br />
paksuus on alle 3–4 m, joten<br />
siltä osin täyte ei merkittävästi<br />
haittaa rakentamista.<br />
Täytöt suurin ongelma<br />
Paksut täytöt ovat saven varassa<br />
kelluvia, miltei pohjaan sortuneita<br />
mereen ajettuja louhepenkereitä,<br />
jotka sijoittuvat silloisen<br />
maankäytön suunnitelman mukaisille<br />
tie- ja katualueille. Näitä<br />
esiintyy vain Toukorannan alueella,<br />
ja ne ovat suurin rakentamista<br />
vaikeuttava tekijä alueella.<br />
Penkereet tehtiin 1960-luvun alkuun<br />
mennessä ruoppaamatta alle<br />
jääviä savimassoja pois. Penkereet<br />
liikkuvat sortumisten takia<br />
sivusuunnassa edelleen hakien<br />
tasapainotilaa.<br />
Korttelialueen ja rannan väliin<br />
jää noin 50–200 m leveä puis-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
27
MAANKÄYTTÖ<br />
Arabianrannan kuusi viimeistä talonrakentamishanketta käynnistyvät tämän vuoden aikana.<br />
tokaista, joka täytettiin mereen<br />
1983–87. Silloin apuna oli polyesterikuidusta<br />
valmistetut vahvistinkankaat,<br />
joiden avulla rantaalueen<br />
täytöt kelluvat hallitusti<br />
liejumassojen päällä.<br />
Silloisten rantatäyttöjen tavoitteena<br />
oli selkeyttää sortumalla<br />
muodostunut rantaviiva<br />
ja muodostaa noin 2 km pitkä<br />
rantapuisto. Suunnittelukriteerinä<br />
oli nostaa varmuus sortumista<br />
vastaan varmuustasolle noin 1,5,<br />
käyttää rakenteilla olleen meriviemäritunnelin<br />
louheet hyödyllisesti<br />
alueella sekä mahdollistaa<br />
muun rakennustoiminnan ylijäämämassojen<br />
läjitys kantakaupunkialueen<br />
tuntumassa.<br />
Korttelialueen ja puiston rajalla<br />
varmuus sortumista vastaan<br />
oli ennen rakentamista noin 1,5–<br />
2,0 eli rakentamisen kannalta liian<br />
pieni. Täyttöjen sivusuuntaiset<br />
siirtymät ja painumat olivat suuruusluokkaa<br />
10–20 mm/vuosi.<br />
Portaali Business Parkin kuudessa toimistotalossa on yhteensä 4 000 työpaikkaa. Arabianrannassa on<br />
runsaasti pienyrityksiä, joilla on linkki muotoiluun ja mediaan.<br />
ARABIANRANTA<br />
Suunnittelusta ja toteutuksesta<br />
ovat vastanneet kaavoituksen<br />
osalta kaupunkisuunnitteluvirasto,<br />
ohjelmoinnin<br />
osalta talous- ja suunnittelukeskus,<br />
suunnittelun ja investoinnin<br />
osalta rakennusvirasto<br />
ja pilaantuneen maan kunnostuksesta<br />
kiinteistöviraston<br />
tonttiosasto.<br />
Infran suunnittelusta on<br />
vastannut pääasiassa insinööritoimisto<br />
Ramboll.<br />
Geoteknisesta suunnittelusta<br />
Arabianrannan osalta vastaavat<br />
WSP-Yhtiöt ja Ramboll;<br />
Toukorannan osalta kiinteistöviraston<br />
geotekninen osasto.<br />
Pikku-Huopalahden<br />
kokemukset arvossaan<br />
Pikku-Huopalahden aluerakentamiskohteen<br />
kokemukset olivat arvossaan<br />
Arabianrannan suunnittelussa.<br />
Alueilla yhteisenä piirteenä<br />
on meren rannalla oleva paksu savikko,<br />
jolla on odotettavissa hallitsemattomat<br />
siirtymät ja painumat,<br />
ellei etukäteen suoriteta alueellista<br />
esirakentamista. Alueellisella esirakentamisella<br />
molemmissa kohteissa<br />
tarkoitetaan niitä pohjavahvistustöitä,<br />
joiden avulla tontit tehdään<br />
rakentamiskelpoisiksi. Molemmilla<br />
alueilla on sijainnut kaatopaikka.<br />
Esirakentamiseen ja alueen<br />
talonrakentamiseen liittyen eri<br />
osa-alueille laadittiin talonrakentamisen<br />
pohjarakennustöitä varten<br />
suunnitteluohje. Ohje tarkoitettiin<br />
alueen rakennuttajien ja<br />
rakennusvalvontaviranomaisen<br />
käyttöön. Ohjeessa esitettiin tiettyjä<br />
pohjasuhteista ja esirakentamisesta<br />
aiheutuvia rakennuttajiin<br />
kohdistuvia toimenpiteitä.<br />
Muun muassa määritettiin paalujen<br />
asennusreikien tekeminen, saven<br />
huokospaineen muodostumisen<br />
estäminen ja maaperän tarkkailumittausten<br />
järjestäminen.<br />
Alimpien asuinrakennusten<br />
lattiatasoksi valittiin taso +3,2–<br />
+3,6, jotta kuivatus toimisi gravitaatiolla<br />
ja veden kapillaarisen<br />
nousun katkaiseva rakenne olisi<br />
yksinkertainen. Rakennusten<br />
perustusten rakenne tulee suunnitella<br />
siten, että ne sallisivat rikkoutumatta<br />
noin 50 mm suuruisen<br />
maamassojen vaakasuoran<br />
siirtymän. Lisäksi ympäristöviranomaiset<br />
edellyttivät 1,5 m<br />
paksuista puhtaasta sorasta rakennettua<br />
suojakerrosta pilaantuneen<br />
maan päälle.<br />
Tontti- ja katualueiden painumakriteeriksi<br />
valittiin enimmäisarvo<br />
100 mm/50 vuotta. Käytännössä<br />
meriveden nousuun varautuminen<br />
ja suojatäytön tarve<br />
johtivat alueelliseen paalulaattaan<br />
Arabiassa.<br />
Arabianrannassa paalulaattaa<br />
ja salpaseinää<br />
Jo Pikku-Huopalahden alueella<br />
käytettiin samoja pohjarakentamisen<br />
elementtejä kuin myöhemmin<br />
Arabianrannassa. Pikku-Huopalahdessa<br />
käytetyt alueelliset<br />
pystyojitukset, syvästabiloinnit<br />
ja pengerpaalutukset sekä<br />
syvästabiloimalla tehty salpaseinä<br />
jalostuivat Arabianrannassa paalulaataksi<br />
ja salpaseinäksi. Salpaseinällä<br />
tarkoitetaan yhtenäistä,<br />
sementillä syvästabiloimalla savikerroksen<br />
alapintaan ulottuvaa<br />
kennorakennetta, jolla estetään<br />
tai vähennetään heikosta stabiliteetista<br />
aiheutuvia vaakasuoria<br />
maaperän liikkeitä.<br />
Toukorannassa tilanne on<br />
vaikeampi paksujen louhetäyttöjen<br />
takia. Salpaseinä korvattiin<br />
Aukeaman kuvat Seppo Haavisto<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
AQUATOPsadevesikansisto<br />
on<br />
enemmän kuin pelkkä ritilä.<br />
Aquatop-kansiston kehys ja ritilä<br />
toimivat saumattomasti yhdessä<br />
ja poistavat vettä tehokkaammin<br />
kuin perinteiset ratkaisut.<br />
Arabianvillojen palkitun taloryhmän tunnus ovat lokit.<br />
Aquatopin yli ei vesi pääse.<br />
600–700 mm:n teräsputkipaaluista<br />
tehdyllä paalupukkiseinällä,<br />
jonka vaakasuora voimareaktio<br />
vietiin vinopaaluilla kantavaan<br />
pohjakerrokseen. Samalla<br />
paksujen louhetäyttöjen vaakasuoraa<br />
maanpainetta ja odotettavia<br />
sivuliikkeitä vähennettiin<br />
keventämällä louhepenkereet.<br />
KTK:n penger kevennettiin<br />
tasolle –3,0 ulottuvalla sementillä<br />
stabiloidulla turpeella ja Mertakadun<br />
penger tasolle –5,0 ulottuvalla<br />
sementillä stabiloidulla ylijäämäsavella.<br />
Esirakentamistoimenpiteet<br />
ulotettiin Pikku-Huopalahdessa<br />
asemakaavan mukaiseen rakennusalaan,<br />
Arabiassa 1 m siitä<br />
ulospäin. Esirakennetun alueen<br />
sisään jäävän vahvistamattoman<br />
rakennusalan pohjatyöt ja liittyminen<br />
ympäristöön olivat ao. rakennuttajien<br />
vastuulla.<br />
Esirakentamisratkaisun toimivuus<br />
ja mitoitus testattiin koerakenteella<br />
1997 Arabianrannan<br />
aloituskorttelissa. Koerakenne<br />
(salpaseinä) kuormitettiin kaksinkertaisella<br />
varmuustasolla lopulliseen<br />
rakenteeseen nähden.<br />
Rakenteen käyttäytymistä seurattiin<br />
painuma-, sivusiirtymäja<br />
huokospainemittauksin.<br />
Missä mennään nyt<br />
Arabianrannan esirakentaminen<br />
alkoi 1997 koerakentamisella.<br />
Varsinainen rakentaminen<br />
alkoi 2000 aloituskorttelista alueen<br />
keskiosassa. Rakentaminen<br />
eteni pohjoiseen siten, että esirakentamistoimenpiteet<br />
valmistuivat<br />
2007 alussa Arabianrannan<br />
pohjoisosassa.<br />
Talonrakentaminen on edennyt<br />
siten, että kuusi viimeistä talohanketta<br />
käynnistyvät tämän<br />
vuoden aikana ja valmistunevat<br />
vuoteen 2010 mennessä. Etelässä<br />
Toukorannassa esirakentaminen<br />
käynnistyi 2006 lopulla alueen<br />
eteläosasta. Esirakentamistoimenpiteet<br />
valmistuvat ensi<br />
syksynä. Ensimmäiset talonrakennusurakat<br />
käynnistyvät tänä<br />
keväänä.<br />
Koko projekti valmistuu 2010-<br />
luvun alkupuolella. Tämän hetken<br />
kustannusarvio esirakentamisen<br />
ja maaperän kunnostuksen<br />
osalta on noin 78 miljoonaa<br />
euroa hintatasossa 12/2007. Keskimäärin<br />
kerrosneliön hinnaksi<br />
muodostuu edellä mainittujen<br />
toimenpiteiden osalta noin 260<br />
euroa.<br />
Tarkkailumittausten perusteella<br />
Arabianrannan rakenteiden<br />
liike on ollut rakentamisen<br />
alusta enimmillään noin 10 mm,<br />
joka vastaa käytännössä mittaustoleranssia.<br />
Esirakentamiseen ja pilaantuneen<br />
maan kunnostukseen tehdyt<br />
investoinnit vastaavat noin<br />
40 prosenttia tonttimaan käyvästä<br />
arvosta. Jo nyt voidaan todeta,<br />
että hanke on onnistunut sekä<br />
teknisessä että taloudellisessa<br />
mielessä. <br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
29
Täydennys- ja aluerakentamiseen uusi lähestymistapa<br />
KAUPUNKITUOTANTOA<br />
Urban Design Management<br />
on uusi lähestymistapa<br />
rakennetun<br />
ympäristön tuotantoon.<br />
Siinä eri osapuolien intressit<br />
sovitetaan yhteen<br />
ja avustetaan yhteisesti<br />
hyödyttävien ratkaisujen<br />
etsimisessä.<br />
Harry Edelman<br />
tekniikan tohtori, arkkitehti<br />
Edelman Group Oy<br />
Rakennetun ympäristön tuotannossa<br />
on mukana monia osapuolia,<br />
joilla on usein toisilleen<br />
vastakkaisia intressejä. Kaupungin<br />
kiinteistöpalveluyksikön huolenaiheina<br />
voivat olla erilaiset kysymykset<br />
kuin kaupunkisuunnitteluosastolla.<br />
Yksityissektorin toimijoiden<br />
esittämät hankkeet voivat<br />
herättää ristiriitaisia käsityksiä<br />
niin kaupungin virkamiesten<br />
kuin poliitikkojen keskuudessa.<br />
Vastaavasti kaupungit joutuvat<br />
harkitsemaan minkälaisia hankkeita<br />
käynnistävät, missä ja millä<br />
tavalla. Miten rakennetun ympäristön<br />
tuotantoa voitaisiin ohjata<br />
tavalla, joka lisää arvoa ja mahdollisimman<br />
monen osapuolen<br />
tyytyväisyyttä<br />
Urban Design Management<br />
(UDM) on uusi lähestymistapa<br />
rakennetun ympäristön tuotantoon.<br />
Se tarkoittaa rakennetun<br />
ympäristön tuotannon eri osapuolien<br />
intressien yhteensovittamista<br />
avustaen osapuolia yhteisesti<br />
hyödyttävien ratkaisujen<br />
etsimisessä eli integroivassa hankekehityksessä.<br />
Integroiva hankekehitys<br />
yhdistää osapuolien<br />
intressejä eri mittakaavoissa ja<br />
erilaisissa hankekehitys- ja suunnittelutilanteissa.<br />
Kiinteistökehitystä ja kaupunkisuunnittelua<br />
edustavien osa-<br />
Tehokkuutta yhdyskuntainnovaatioihin Tekesin ohjelmalla<br />
SADAN MILJOONAN EURON<br />
Energia- ja ympäristöratkaisuiltaan<br />
tehokas<br />
ja silti toimiva, viihtyisä<br />
yhdyskunta luo mahdollisuudet<br />
uudenlaiselle<br />
liiketoiminalle. Tekesin<br />
Kestävä yhdyskunta<br />
-ohjelman kautta voi<br />
saada rahoitusta vaikkapa<br />
kuntien uusien<br />
yhdyskuntainnovaatioiden<br />
toteuttamiseen.<br />
TEKSTI Johanna Aatsalo-Sallinen<br />
Työpaikkojen, asuntojen ja<br />
palveluiden sijoittumisella on<br />
merkittävä vaikutus liikkumistarpeeseen<br />
sekä asumisen ja liikenteen<br />
ympäristövaikutuksiin.<br />
Kestävä kehitys tarjoaa haasteen<br />
koko rakennusalalle paremman<br />
tasapainon saavuttamiseksi ihmisen<br />
ja luonnon välille. Toisaalta<br />
ihmisten kulutustottumukset ja<br />
arkipäivän valinnat vaikuttavat<br />
ekotehokkaiden vaihtoehtojen<br />
kysyntään ja tarjontaan.<br />
Tutkimusten (Yliherva yms.<br />
2007) mukaan uudet innovaatiot<br />
ovat 44-prosenttisesti lähtöisin<br />
asiakkailta ja käyttäjiltä. Uusista<br />
energia- tai ympäristötehokkaista<br />
keksinnöistä vain kymmenen<br />
prosentin osuus syntyy tutkimus-<br />
ja kehityslaboratorioissa.<br />
Kestävän kehityksen innovointi<br />
on hyvin kustannustehokasta.<br />
Arvioiden mukaan olemassa<br />
olevassa rakennuskannassa<br />
voidaan energiatehokkuutta<br />
kohentaa kolmen prosentin verran<br />
käyttötoimia säätämällä, kun<br />
taas uusien investointien kautta<br />
tehokkuus kohenee enemmän<br />
kuin seitsemän prosenttia.<br />
– Esimerkiksi kunnissa on paljon<br />
alan erikoisosaamista ja valmiutta<br />
uusien ratkaisujen käyttöönottoon.<br />
Erilaisten toimijoiden,<br />
yritysten ja julkisten yhteisöjen<br />
voimia yhdistämällä voidaan<br />
synnyttää merkittävästi uutta ja<br />
uudistuvaa liiketoimintaa kestävien<br />
ja energiatehokkaiden alueiden<br />
ja rakennusten suunnitteluun,<br />
rakentamiseen ja ylläpitoon<br />
sekä niiden korjaukseen, Kestävä<br />
yhdyskunta -ohjelman päällikkö<br />
Jarmo Heinonen luettelee.<br />
Kestävä yhdyskunta -ohjelman<br />
taustalla on myös elämän<br />
muuttuminen yhä liikkuvammaksi.<br />
Digitaalinen vallankumous<br />
muuttaa tulevaisuudessa<br />
yhdyskuntarakenteen. Ekologian<br />
ja ekonomian yhdistäjät ovat<br />
tulevaisuuden voittajia.<br />
Tekesin käynnistämä Kestävä<br />
yhdyskunta -ohjelma panostaa<br />
seuraavan viiden vuoden ai-<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
YHDYSKUNTA<br />
Espoon Olarissa kartoitetaan<br />
täydennysrakentamista<br />
integroivan hankekehityksen<br />
avulla kohteina erityisesti<br />
alueen laajat parkkialueet.<br />
ohjattujen neuvottelujen avulla<br />
puolien näkökulmat ympäristön<br />
tuotantoon ovat perinteisesti olleet<br />
vaikeasti yhteen sovitettavia.<br />
UDM:n tarjoaa integroivia neuvottelukäytäntöjä<br />
yhteiseksi lähtökohdaksi.<br />
Täydennys- ja aluerakentamisen<br />
työkalu<br />
Kaupungit vastaanottavat ja tekevät<br />
aloitteita rakennetun ympäristön<br />
tuottamiseksi. Molemmissa<br />
tapauksissa ne voivat hyödyntää<br />
Urban Design Managementia.<br />
Aloitteet johtavat hankeneuvotteluihin,<br />
joihin on mahdollista<br />
valmistautua. Kaupungin tehdessä<br />
itse hankealoitteita tai sen toteuttaessaan<br />
tonttituotantoa valmistautumisen<br />
voi kytkeä osaksi<br />
strategista suunnittelua – kaupungin<br />
valitsemaa tapaa toteuttaa<br />
kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöpalveluja.<br />
UDM:n avulla voidaan etsiä<br />
täydennysrakentamisen hankekehityskohteita<br />
tai toteuttaa laajempia<br />
aluerakennuttamishankkeita.<br />
Täydennysrakentamista<br />
voidaan toteuttaa myös ohjelmallisesti,<br />
jolloin yksittäisiä kohteita<br />
kuljetetaan eteenpäin samassa<br />
neuvotteluprosessissa. UDM:n<br />
avulla hankkeet voidaan paremmin<br />
ja näkyvällä tavalla kytkeä<br />
kaupunkien strategiaan kuten<br />
maapoliittiseen ohjelmaan.<br />
Kaupungit vastaanottavat<br />
myös hankealoitteita erilaisilta<br />
sijoittajilta, maanomistajilta, rakennusliikkeiltä,<br />
kaupankeskusliikkeiltä<br />
ja muilta institutionaalisilta<br />
toimijoilta. Hankealoitteiden<br />
vastaanottamisessa keskeistä on<br />
pyrkiä aktiivisesti kuuntelemaan<br />
ja ymmärtämään aloitteen tekijän<br />
intressejä mahdollisesti varhaisessa<br />
vaiheessa esitettyjen ratkaisujen<br />
sijaan.<br />
Usein hankekehittäjät pyrkivät<br />
vakuuttamaan neuvotteluosapuolen<br />
ratkaisunsa erinomaisuu-<br />
mahdollisuus tarjolla<br />
Jarmo Heinosen<br />
mukaan energiaja<br />
materiaalitehokkaan<br />
teknologian<br />
kysyntä kasvaa.<br />
kana alan yritysten ja yhteisöjen<br />
kanssa noin sata<br />
miljoonaa euroa rakennus-<br />
ja kiinteistöalan sekä<br />
energia- ja ympäristöalan<br />
liiketoiminnan kehittämiseen.<br />
Megatrendeistä<br />
uutta liiketoimintaa<br />
Ohjelman suurimmat<br />
haasteet liittyvät prosessi-<br />
ja liiketoimintainnovaatioihin,<br />
sillä jo nyt on<br />
olemassa lukuisia tuotteita<br />
ja järjestelmiä, joita<br />
voisi tulevaisuudessa integroida<br />
yhteensopiviksi.<br />
Markkinat ovat maailmanlaajuiset.<br />
Ammatilliset<br />
ja kansalliset rajat<br />
ylittävä verkottuminen<br />
sekä julkisen ja yksityisen<br />
sektorin yhteistyö<br />
avaavat rajattomat<br />
mahdollisuudet.<br />
– Energian ja materiaalien<br />
niukkuus on vallitseva<br />
megatrendi, joka<br />
johtaa vaatimukseen<br />
käyttää rajallisia luonnonvaroja<br />
entistä tehokkaammin.<br />
Niukkuus<br />
ja hinnannousu lisäävät<br />
energia- ja materiaalitehokkaan<br />
teknologian<br />
kysyntää, Heinonen<br />
sanoo.<br />
Se, mihin ja miten<br />
yhdyskuntia rakennetaan,<br />
vaikuttaa kulutukseen<br />
ja ympäristökuormitukseen.<br />
Jotta hiilidioksiditaso<br />
ulkoilmassa<br />
ei enää kohoaisi, kulutus<br />
on esimerkiksi uudistuotannossa<br />
saatava seitsemänteen<br />
tai kahdeksanteen<br />
osaan nykymääräysten<br />
tasosta. <br />
Ohjelman tutkimushaku<br />
avautuu syksyllä 2009.<br />
Kunnat ja yritykset voivat<br />
jättää hakemuksia ohjelmaan<br />
jatkuvasti.<br />
KESTÄVÄ<br />
YHDYSKUNTA<br />
Tekesin ohjelma 2007–12<br />
Yli sadan miljoonan euron<br />
resurssit, joista Tekesin osuus noin<br />
puolet<br />
Demonstraatiorahoitusta kaupungeille<br />
ja kunnille<br />
Ohjelman tavoitteet:<br />
• Verkottaa eri osa-alueiden<br />
toimijoita<br />
• Vahvistaa julkisen ja yksityisen<br />
sektorin vuorovaikutusta<br />
• Luoda uusia liiketoimintamalleja,<br />
palvelukonsepteja, järjestelmäratkaisuja<br />
ja teknologisia<br />
ratkaisuja<br />
• Edistää teknologiaosaamisen<br />
liiketoiminnallistamista<br />
Ohjelman päällikkö<br />
Jarmo J. Heinonen, Tekes<br />
Ohjelman koordinaattori<br />
Mikko Nousiainen, Pöyry<br />
Building Services Oy<br />
www.tekes.fi/yhdyskunta<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
31
Täydennysrakentamista Espoon Olarissa<br />
desta yksityiskohtaisesti mallinnetulla<br />
markkinointiaineistolla.<br />
Tämä on esimerkki kilpailullisesta<br />
neuvottelustrategiasta, jossa<br />
avauksen tekevä osapuoli ottaa<br />
määrättyyn ratkaisuun liittyvän<br />
neuvotteluaseman.<br />
Täydennysrakentamismahdollisuuksia<br />
kartoitetaan Espoon<br />
Olarissa integroivan hankekehityksen<br />
avulla. Työssä tunnistetaan<br />
aloitteellisten osapuolien –<br />
Espoon kaupunki, Tapiolan Lämpö<br />
Oy ja Olarin Huolto Oy – toimesta<br />
mahdollisia kohteita ja<br />
menettelyjä Olarin täydennysrakentamiseen.<br />
Erityisinä neuvottelukysymyksinä<br />
ovat laajojen parkkialueiden<br />
hyödyntämisen mahdollisuudet<br />
ja esteet asuinrakentamiselle.<br />
Työssä etsitään alueen eri osapuolille,<br />
kuten asunto-osakeyhtiölle,<br />
arvoa lisääviä ratkaisuja,<br />
joiden avulla on mahdollista<br />
päästä sopimukseen täydennysrakentamisesta.<br />
Keskeisinä toimijoina<br />
ovat pysäköintialan yritykset<br />
yhdessä asuntotuottajien<br />
kanssa.<br />
Työn lähtökohtina ovat laadukkaamman<br />
ympäristön tuottaminen,<br />
palvelurakenteen kehittäminen<br />
ja taloudellisten resurssien<br />
kohdentaminen perusparannuksiin,<br />
jolloin täydennysrakentaminen<br />
on helpommin<br />
hyväksyttävää myös ympäröivien<br />
asunto-osakeyhtiöiden<br />
asukkaille.<br />
Ulkopuolinen meditaattori<br />
hyödyllinen<br />
Ongelmana on sitoutuminen liian<br />
aikaisessa vaiheessa puolustamaan<br />
esitettyä ratkaisua, joka on<br />
ainoastaan yksi tapa täyttää hankekehittäjän<br />
intressejä. Tärkeämpää<br />
varhaisten ratkaisujen sijaan<br />
olisi keskittyä eri osapuolien intresseihin<br />
ja niiden mahdollisten<br />
yhtymäkohtien löytämiseen.<br />
Yhteisten perusteiden löytäminen<br />
on keskeinen polttoaine tehokkaille<br />
ja arvoa lisääville neuvotteluille.<br />
Kaupungin edustajien tulisi<br />
kyetä tunnistamaan neuvottelun<br />
kulkuun liittyvät ominaisuudet<br />
ja auttaa ohjaamaan keskustelua<br />
kohti intressejä integroivia<br />
ratkaisuja, joista myös kaupunki<br />
voisi paremmin hyötyä. Kaupungin<br />
tavoitteena on ajaa omia<br />
”valistuneita intressejään” hankeneuvotteluissa<br />
ottaen huomioo<br />
samalla muiden osapuolien tarpeet.<br />
Usein on hyödyllistä käyttää<br />
apuna ulkopuolista ”mediaattoria”,<br />
arkkitehtikonsulttia, joka<br />
hallitsee myös neuvottelukäytännöt<br />
kyeten asiantuntemuksen<br />
avulla ehdottamaan osapuolille<br />
arvoa lisääviä ratkaisuja.<br />
UDM:n käyttö on riippumaton<br />
käyttötarkoituksista tai mittakaavoista.<br />
Lähestymistapaa voidaan<br />
hyödyntää yksittäisten kohteiden,<br />
kuten vaikka sairaalalaajennuksen<br />
tai pienen paviljonkirakennuksen<br />
sijoittamisessa vaikeaan,<br />
suojelu- tai luonnonarvojen<br />
kannalta kiistanalaiseen paikkaan.<br />
Laajemmassa mittakaavassa<br />
UDM:n avulla voidaan avustaa<br />
kuntien välisen maankäytön järjestämisessä<br />
tai aluerakennuttamiskohteiden<br />
kehittämisessä.<br />
Laajempia kohteita kehitettäessä<br />
ohjattujen neuvottelujen sarjat<br />
jatkuvat useita kuukausia tai<br />
jopa vuosia. Alkuvaiheen neuvottelut<br />
keskittyvät hankekehityskohteiden<br />
tunnistamiseen jatkuen<br />
aina ensimmäisten kohteiden<br />
rakentumiseen.<br />
Neuvotteluosaamisen<br />
lisääminen tärkeää<br />
Kaupunkien ja muiden ympäristöä<br />
tuottavien organisaatioiden<br />
henkilöstön neuvotteluosaamisen<br />
lisääminen on tärkeä osa integroivaa<br />
hankekehitystä. Valmentaminen<br />
liittyykin luontevimmin<br />
käynnissä olevien hank-<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
YHDYSKUNTA<br />
keiden mahdollisuuksien ja ongelmien<br />
tarkasteluun.<br />
Teoriataustan lisäksi on tärkeää<br />
säilyttää osaamisen lisäämisessä<br />
jatkuva yhteys hankkeisiin.<br />
Samalla valmennusta<br />
voi hyödyntää joka tapauksessa<br />
edessä olevien työtehtävien<br />
suorittamiseen. Valmennuksen<br />
osaksi otetaankin usein pilot-hankkeita<br />
tai tapauksia organisaation<br />
käynnissä olevista<br />
tai valmisteilla olevista projekteista.<br />
Jaettu johtajuus tarpeen<br />
Kaupunkien suunnittelujohtajat,<br />
kaupunginarkkitehdit, kiinteistöpalvelujohtajat<br />
ja muut<br />
avainhenkilöt ovat keskeisessä<br />
asemassa hyödynnettäessä<br />
UDM:n tarjoamia mahdollisuuksia.<br />
UDM ja integroiva<br />
hankekehitys vaativat jaettua<br />
johtajuutta. Käytännössä hankekehityksen,<br />
kaupunkisuunnitteluprojektien<br />
tai valmennustilaisuuksien<br />
toteutuksen<br />
kannalta on ulkopuolisella mediaattorilla<br />
suurin vetovastuu.<br />
Edellytyksenä on kuitenkin<br />
organisaation sitoutuminen valittuun<br />
strategiseen toimintatapaan.<br />
Luottamuksen ja neuvotteluvoiman<br />
lisääminen syntyy<br />
vain pitkäaikaisella työllä, joka<br />
osaltaan vaikuttaa kaupungin<br />
menestymiseen ja haluttavuuden<br />
lisäämiseen esimerkiksi investointien<br />
kohteena.<br />
Toimintamalleista olisikin<br />
hyvä keskustella ja järjestää<br />
workshop-tilaisuuksia henkilöstön<br />
keskuudessa. Ohjattuja<br />
workshopeja voidaan käyttää<br />
myös kaupunkisuunnittelu-<br />
ja kiinteistöpalvelukeskusten<br />
asiakkaiden kanssa tehtävässä<br />
hankeyhteistyössä. <br />
Kirjoittaja on työskennellyt Massachusetts<br />
Institute of Technologyssa<br />
2005–07 vierailevana tutkijana. Tutkimustyön<br />
tuloksena syntyi uusi lähestymistapa<br />
rakennetun ympäristön<br />
tuotantoon integroivana hankekehityksenä<br />
– Urban Design Management.<br />
Akateemisen työnsä lisäksi<br />
Edelman hyödyntää tutkimustuloksia<br />
konsulttiyritys Edelman Group<br />
Oy:ssä.<br />
Palkittu Mervi Niemelä-Hytönen:<br />
ESTEETTÖMYYS<br />
on mahdollistamista<br />
– Esteettömyys koostuu<br />
kolmesta osa-alueesta:<br />
rakennetusta ympäristöstä,<br />
apuvälineiden<br />
käytön mahdollistamisesta<br />
ja toisten ihmisten<br />
avusta, Mervi<br />
Niemelä-Hytönen<br />
määrittelee. Hän on<br />
saanut ensimmäistä<br />
kertaa jaetun Itä-Suomen<br />
läänin esteettömyyspalkinnon.<br />
TEKSTI Anna-Mari Tyyrilä<br />
KUVA Pentti Potkonen<br />
Sisällöllisesti esteettömyys<br />
sisältää liikkumisen, näkemisen,<br />
kuulemisen, ymmärtämisen,<br />
hahmottamisen, turvallisuuden<br />
ja rakennusinsinööri Mervi<br />
Niemelä-Hytösen mielestä myös<br />
viihtyvyyden.<br />
Esteettömyyden vaatimus löytyy<br />
lainsäädännöstä: rakentamisen<br />
puolella maankäyttö- ja rakennuslaki<br />
edellyttää käyttäjien<br />
huomioon ottamisen. Lisäksi on<br />
rakennusmääräyksiä sekä erilaisia<br />
mitoitusohjeita ja käytäntöjä.<br />
Esteettömän liikkumisen tarpeellisuuden<br />
allekirjoittavat kaikki,<br />
mutta juhlapuheista käytännön<br />
toimiin on pitkä matka.<br />
– Kun aletaan puhua käytännöstä,<br />
kysytään mitä se maksaa,<br />
kuka maksaa ja paljonko siitä saadaan<br />
markkinataloudellista hyötyä.<br />
Jos esteettömyyteen liittyvät<br />
ratkaisut sisällytettäisiin perustamisratkaisuihin,<br />
ne olisivat toteutettavissa<br />
edullisemmin kuin<br />
jälkikäteen rakennettuina, Mervi<br />
Niemelä-Hytönen sanoo.<br />
Joensuulaiselle Mervi Niemelä-Hytöselle esteettömyyden<br />
edistäminen on elämäntehtävä.<br />
Yksi esteettömyyden yleistymistä<br />
hidastava tekijä tulee vastaan<br />
suunnittelussa.<br />
– Suunnittelija purkaa saamaansa<br />
tehtävää kokemustensa<br />
ja näkemyksiensä kautta. Kun<br />
tullaan esteettömyyden osa-alueille<br />
ja aletaan puhua apuvälineiden<br />
käyttäjistä, kokemuksellista<br />
tietoa on aika harvalla suunnittelijalla.<br />
Esteettömyysyhdistys<br />
palvelee koko maata<br />
Niemelä-Hytönen oli mukana<br />
kotikaupunkinsa Joensuun hankkeessa,<br />
jossa koulutettiin 14 käyttäjäarvioijaa<br />
vammaisjärjestöistä.<br />
Syntyi esteettömyyden arviointimalli,<br />
jossa teknisen koulutuksen<br />
omaava henkilö ja vammaisjärjestöjen<br />
edustajat käyvät läpi esimerkiksi<br />
rakennushankkeen esteettömyyden<br />
pulmakohtia. Rakennuksen<br />
omistaja on hankkeessa<br />
mukana, jotta tieto siirtyy<br />
toteuttavalle puolelle.<br />
Kun koulutushanke päättyi,<br />
mietittiin,<br />
kuinka arviointia<br />
voidaan ylläpitää.<br />
Näin syntyi<br />
Suomen ensimmäinen<br />
esteettömyysyhdistys.<br />
Niemelä-Hytönen<br />
on sen puheenjohtaja,<br />
ja<br />
yhdistys tarjoaa<br />
palvelujaan koko<br />
Suomeen.<br />
Mervi Niemelä-Hytönen<br />
törmäsi<br />
omakohtaisesti<br />
esteettömyyteen,<br />
kun hänen<br />
näkönsä heikkeni<br />
opiskeluaikana<br />
diabeteksen vuoksi.<br />
Marjalan asuntomessuilla<br />
1995 hän oli vastaavien<br />
ongelmien edessä, kun hän<br />
Pohjois-Karjalan Näkövammaisten<br />
puheenjohtajana oli viemässä<br />
terveisiä näkemisolosuhteiden kehittämiseen<br />
liittyvistä asioista.<br />
Sittemmin esteettömyyden<br />
edistämisestä on tullut elämäntehtävä.<br />
Niemelä-Hytönen mm.<br />
luennoi aiheesta Pohjois-Karjalan<br />
ammattikorkeakoulun rakennusinsinööriopiskelijoille.<br />
– Kaupungin tekninen virasto<br />
pyytää arvioita, kun vastaan tulee<br />
esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä.<br />
Nyt valmistelussa on esteettömyys-/vanhusasiamiehen<br />
palkkaaminen,<br />
Niemelä-Hytönen kertoo.<br />
Hän toimi 2002–04 Suomen ensimmäisenä<br />
kunnallisena esteettömyysasiamiehenä<br />
Joensuussa.<br />
– Esteettömyysasiamies neuvoo,<br />
ohjaa ja pitää yllä keskustelua,<br />
jotta myös kiinteistöjen<br />
omistajat olisivat tietoisia, mitä<br />
esteettömyys tarkoittaa. <br />
www.esteettomyys.net<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
33
SUUR-HELSINGIN YTIMENÄ<br />
laaja vihervirtausten verkos<br />
Greater Helsinki Vision 2050 antaa vaihtoehtoja ma<br />
Metropolialue nähtynä pohjoisesta,<br />
etualalla pikkukaupunkien<br />
verkosto keskustoja ympäröivine<br />
viljelysalueineen.<br />
34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
YHDYSKUNTA<br />
ankäyttöön ja liikenteeseen<br />
toimii<br />
to<br />
Mihin asettuisit, jos olisit<br />
suuryrityksen johtaja ja etsimässä<br />
uutta sijaintia pääkonttorille<br />
Entä kosmopoliitti<br />
perhe etsimässä parasta<br />
paikkaa asua, harrastaa<br />
ja tehdä työtä Perusta<br />
Helsingin seudun kilpailukyvyn<br />
kehittämiselle on<br />
kuntien yhteisessä<br />
tahtotilassa.<br />
Jenni Lautso, arkkitehti SAFA<br />
Ilona Mansikka, arkkitehti SAFA<br />
Ulla Troberg, viestintäkoordinaattori<br />
WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
Vihervirtausten verkosto vaihtuu luontoympäristöstä<br />
urbaaniksi maisemaksi tiiviissä kaupunkirakenteessa.<br />
Rakentaminen tiivistyy laajan viherverkoston<br />
äärelle. Verkosto toimii kaupunkilaisten julkisena<br />
olohuoneena tarjoten tiloja kulttuurille ja virkistäytymiselle.<br />
Ideoita siihen, miten kiinnostava<br />
Helsingin seutu voisi olla 40 vuoden<br />
kuluttua, haettiin kansainvälisellä pääkaupunkiseudun<br />
kehittämiseen tähtäävällä<br />
Greater Helsinki Vision 2050<br />
-ideakilpailulla. Kilpailuun osallistui<br />
yhteensä 86 ehdotusta. Ensimmäisen<br />
palkinnon sai monialainen WSP <strong>Fi</strong>nlandin<br />
tiimi ehdotuksellaan Emerald.<br />
Aatekilpailun järjestivät pääkaupunkiseudun<br />
kunnat Helsinki, Espoo,<br />
Vantaa, Kauniainen, Kerava, Tuusula,<br />
Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen,<br />
Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti<br />
ja Sipoo sekä ympäristöministeriö.<br />
Kilpailun tarkoituksena oli visioida<br />
ennakkoluulottomasti uusia kestävän<br />
kehityksen mukaisia strategioita<br />
ja konkreettisia ratkaisuja Helsingin<br />
seudun maankäyttöön ja liikenteeseen.<br />
Lähtökohtina olivat mm.<br />
700 000 uuden asukkaan ja noin 70<br />
miljoonan uudiskerrosneliömetrin<br />
sijoittaminen seudulle vuoteen 2050<br />
mennessä.<br />
Laadukas elinympäristö<br />
houkuttelee<br />
Helsingin seudun vetovoimatekijöitä<br />
kansainvälisesti ovat mm. luovuus,<br />
valintojen vapaus, luonnonläheisyys<br />
ja sujuva arki. Lisäksi viheralueiden ja<br />
julkisten kaupunkitilojen laadukkuus<br />
ja saavutettavuus ovat keskeisiä elinympäristön<br />
laatutekijöitä. Metropolialueella<br />
on strateginen sijainti idän ja<br />
lännen, muun Suomen ja Euroopan<br />
välissä.<br />
WSP:n ehdotus Emerald painottaa<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
35
eheytyvää, tiivistä ja tasapainoista<br />
yhdyskuntarakennetta, jonka<br />
ytimenä toimii laaja vihervirtausten<br />
verkosto.<br />
– Ehdotuksemme vastasi kilpailun<br />
tavoitteisiin kokonaisvaltaisesti.<br />
Se sisältää maankäytön<br />
vision lisäksi kuvauksen tulevaisuuden<br />
elämäntavoista,<br />
asumisesta, työstä, liikenteestä,<br />
maisemasta ja energiasta,<br />
WSP:n tiimin jäsen, arkkitehti<br />
Jenni Lautso kertoo.<br />
Kilpailuvoiton perusteluina<br />
olivat mm. ehdotuksen innovatiivisuus<br />
ja monipuolisuus, seuturakenteen<br />
tasapainoisuus, onnistuneet<br />
liikenneratkaisut, monet<br />
ekologiseen elämäntapaan<br />
kannustavat palveluinnovaatiot<br />
sekä elämänlaadun pohdinta erilaisten<br />
ja eri-ikäisten asukkaiden<br />
kannalta.<br />
Tiimi käytti kilpailuehdotusta<br />
laatiessaan WSP Design Studion<br />
kehittämää mielikuvamenetel-<br />
Antti-matonpesualtaat<br />
ja -mattomankelit<br />
Puhdasta mukavuutta<br />
matonpesuun.<br />
- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />
helppo lisätä<br />
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />
- oikea ergonomia<br />
OLD TOWN AND NEW ARCHIPELAGO<br />
Classic dense grid city structure completed by<br />
extremely dense new archipelago structure<br />
SUB-CENTER, area effi ency 1,0<br />
DENSE CITY STRUCTURE, area effi ency 0,75<br />
New dense structure along green bay edges<br />
URBAN STRUCTURE, area effi ency 0,5<br />
METROPOLITAN HOUSING,<br />
area effi ency 0,18<br />
SMALL TOWN WITH CENTER IN THE<br />
MIDDLE, area effi ency 0,25–0,5<br />
ECO-TECHNOLOGICAL PRODUCTION AREA,<br />
area effi ency 0,05–0,1<br />
Agricultural greenhouses, shell structures and farm<br />
lands with fl uent connections to rail links<br />
RURAL VILLAGES<br />
Existing village communities<br />
Suur-Helsingin visioalue 2050 muodostuu tiiviistä metropolista meren rannalla<br />
ja elävistä pikkukaupungeista sisämaassa. 700 000 uudesta asukkaasta sijoittuu<br />
89 prosenttia metropolialueelle ja kehyskaupungeihin 10.<br />
Kysy lisätietoja<br />
ja pyydä tarjous!<br />
Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />
project@antti-teollisuus.fi<br />
www.antti-teollisuus.fi<br />
Eettinen kuluttaminen helpoksi<br />
Metropolialueen suunnittelussa on varauduttava ilmastonmuutoksen<br />
torjuntaan. Arjen liikkumisen ja kuluttamisen<br />
valinnoissa on ekologisimman vaihtoehdon oltava<br />
edullisin, houkuttelevin ja helpoin. Emeraldissa esitettiin<br />
innovaatioita 2050-luvun ekologisempaan arkeen:<br />
Henkilökohtainen ilmastobonuskortti kannustaa liikkumaan<br />
ekologisemmin.<br />
Myymälämetro tuo päivittäisostokset ihmisen luo, enää<br />
ei tarvitse matkustaa automarketteihin.<br />
Naapurikorttelin työkeitaalle voi kävellä tekemään etätyötä.<br />
Korttelikohtaisessa liikkumiskeskuksessa saa päiväkohtaisen<br />
matkasuunnitelman ja sopivat vuokrakulkuneuvot<br />
käyttöönsä.<br />
mää. Jokainen tiimin jäsen tiivisti<br />
yhdelle sivulle valikoiman sanoja<br />
ja kuvia, joista valittiin ne, jotka<br />
parhaiten kuvaavat yhteisiä mielikuvia<br />
tulevaisuuden kaupungista.<br />
Emerald-workshopiin osallistui<br />
asiantuntijoita myös Ruotsin<br />
WSP:stä. Heiltä saatiin työn eri<br />
vaiheissa ehdotukseen tärkeää<br />
ulkopuolista näkemystä.<br />
– Suunnittelun lähtökohdiksi<br />
kiteytyivät tietyt teemat: pohjoismaisuus,<br />
rakkaus luontoon ja vesi,<br />
tiimin vetäjä, arkkitehti Juha<br />
Eskolin kertoo.<br />
Ideoista fyysiseen<br />
suunnitteluun<br />
Kymmenestä idealuonnoksesta<br />
muotoutui yksi konsepti. Tuloksena<br />
syntyi elävä monikeskuksinen<br />
pääkaupunkialue, jonka sydämenä<br />
on merellinen Helsingin<br />
vanha keskusta.<br />
– Uudet vetovoimaiset aluekeskukset<br />
metropolin sisällä tasapainottavat<br />
metropolialuetta,<br />
WSP:n tiimin jäsen arkkitehti<br />
Ilona Mansikka sanoo.<br />
Sisämaan pikkukaupunkien<br />
helminauhat tukevat metropolia<br />
tuottaen ruokaa ja energiaa metropolin<br />
tarpeisiin sekä tarjoavat<br />
turisteille matkailuun ja virkistykseen<br />
liittyviä palveluita.<br />
Visiossa eheä viherverkosto<br />
sitoo yhteen erilaiset kaupunginosat.<br />
Viherverkostot ulottuvat<br />
mereltä sisämaan metsiin, ja niiden<br />
lähtökohtana ovat nykyiset<br />
vihersormet ja merenlahdet. Vihervirtaukset<br />
ovat paikoin luonnontilaisia<br />
mutta paikoin myös<br />
hyvin rakennettuja yhteisiä olohuoneita,<br />
viljelypalstoja tai puistoja.<br />
Luonto ja virkistysmahdollisuudet<br />
ovat mahdollisimman<br />
monen saavutettavissa.<br />
Liikkuva pääkaupunkiseutu<br />
Emerald hyödyntää Helsingin<br />
asemaa liikenteellisenä ja logistisena<br />
solmupisteenä. Supernopeat<br />
junat yhdistävät alueen itään<br />
Pietariin, länteen Tukholmaan ja<br />
etelään Tallinnaan. Junayhteydet<br />
risteävät lentoasemalla, metropolin<br />
ja kehysalueen rajapinnassa.<br />
Sekoittunut ja monikeskuksinen<br />
kaupunkirakenne lähipalveluineen<br />
vähentää osaltaan liikkumisen<br />
tarvetta ja parantaa ajansäästön<br />
myötä elämänlaatua. Liityntäpysäköintikeskukset<br />
liikenneverkoston<br />
solmukohdissa houkuttelevat<br />
metropoliin saapuvia<br />
vaihtamaan yksityisauton joukkoliikenteeseen.<br />
– Emme halua kieltää tai poistaa<br />
yksityisautoilua, mutta haluamme<br />
korostaa joukkoliikenteen<br />
houkuttelevuutta, liikenneinsinööri<br />
Risto Jounila sanoo.<br />
Greater Helsinki Vision 2050<br />
-kilpailu tuotti suuren määrän<br />
innovaatioita ja erilaisia visioita<br />
seudun tulevaisuudesta. Kilpailun<br />
palkintolautakunta suositteli,<br />
että seudun neljätoista kuntaa<br />
aloittavat yhteisen metropolialueen<br />
maankäyttöön painottuvan<br />
visio- ja strategiaprosessin yhdessä<br />
palkittujen ehdotusten tekijöiden<br />
kanssa. <br />
WSP:n ydintiimissä olivat mukana Yhdyskunta-<br />
ja Arkkitehtuuriyksikön päällikkö<br />
arkkitehti Juha Eskolin (tiimin vetäjä),<br />
arkkitehdit Jenni Lautso, Ilona<br />
Mansikka ja Tuomas Vuorinen.<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
KEVÄTTÄ ILMASSA<br />
... ja Kuntatekniikan päivät tulossa<br />
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Jyrki Meronen<br />
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />
PL 41, 04401 Järvenpää<br />
puh. 050 550 2146<br />
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 376 7414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
■ Maaliskuun loppupuolen lumisateesta huolimatta<br />
– kevättä pukkaa. Jo ennen lumisadetta<br />
näkyi leskenlehtiä etelärinteessä, ja työkaverit<br />
kertovat nähneensä sinivuokkojakin. Lehden<br />
ilmestyttyä Espoon päiviin on aikaa vain kuusi<br />
viikkoa, ja Tampereen päivätkin ovat jo aivan<br />
nurkan takana. Huhtikuun puolenvälin aikoihin<br />
menemme ensimmäisen kerran Tampereelle<br />
katsomaan paikkoja ja tapaamaan heidän<br />
edustajiaan.<br />
Päivien ja YT-näyttelyn pääpaikka tulee olemaan<br />
Pirkka-halli, ja edellisen kerran kun kävin<br />
Tampereella, varasin jo Hotelli Ilveksen Ball Roomin<br />
juhlaillallispaikaksi. Tampereen kaupungin<br />
edustajana päivien järjestelyissä tulee olemaan<br />
Milko Teräväinen. Ne jotka ovat lukeneet jäsenkirjamateriaalin<br />
tarkasti huomaavat, että Milko<br />
tullee ensi vuonna mukaan myös hallitustyöskentelyyn.<br />
Hallitus kokoontui helmikuun lopulla<br />
Hallitus piti vuoden toisen kokouksensa Helsingissä<br />
helmikuun lopulla. Kokouksessa käytiin läpi Espoo-päivien<br />
materiaali sekä järjestelytilanne. Kokouksessa<br />
käsiteltiin myös julkilausumaehdotusta<br />
ja mietittiin mahdollisia kunniamainintoja, joista<br />
enemmän Espoo-päivien yhteydessä.<br />
Hallitus hyväksyi kokouksessaan uusiksi jäseniksi<br />
seuraavat henkilöt: DI Jaakko Koskipalo<br />
Hollolasta, DI Allan Nyholm Helsingistä, ins.<br />
(AMK) Ville Vastamäki Vantaalta, DI Mari Päätalo<br />
Keravalta, ins. (AMK) Heidi Jokinen Liedosta<br />
ja ins. (AMK) Markku Riekko Espoosta.<br />
Seuraava kokous pidetään Espoossa Kuntatekniikan<br />
päivien yhteydessä 5.6.<br />
Uusi maita IFME:n jäseniksi<br />
IFME:n hallituksen seuraava kokous pidetään<br />
Malmössä 11.–12.5.2008. Puheenjohtaja Chris<br />
Champion on lähettänyt kokousmateriaalin.<br />
Kokouksessa tullaan edelleen keskustelemaan<br />
yhteenliittymän nettisivuista sekä edellisessä<br />
kokouksessa sovituista kolmesta asiasta: infrastruktuurista,<br />
koulutetun henkilökunnan puutteesta<br />
sekä ilmastomuutoksesta. Kokouksessa<br />
keskustellaan myös siitä, miten saamme jokai-<br />
Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />
Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 432 7300<br />
dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 559 1435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan<br />
Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi<br />
puh. 050 380 1022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
Vaihtoterminaali Nuevos Ministerios<br />
Madridissa.<br />
Frank Gehryn suunnittelema Guggenheimmuseo<br />
Bilbaossa Nervión-joen rannalla.<br />
Tutustu Bilbao-ilmiöön ja näe Madridin uudet<br />
joukkoliikenteen ratkaisut matkallamme lokakuussa<br />
■ SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät<br />
kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan<br />
Bilbaoon ja Madridiin ensi lokakuussa viikolla<br />
42. Matkalla tutustutaan mm. Bilbao-ilmiöön ja<br />
Madridin uusiin joukkoliikenneterminaaleihin.<br />
Bilbaossa on käynnissä ainutlaatuinen<br />
keskustan uudistusprojekti, joka alkoi Guggenheim-museon<br />
rakentamisesta ja käsittää<br />
nyt koko joenrannan kehittämisen kauppakeskuksineen,<br />
hotelleineen, toimistoineen, asuntoineen,<br />
rantabulevardeineen ja puistoineen<br />
sekä uudet metro- ja raitiovaunujärjestelmät.<br />
Madridissa on myös panostettu merkittävästi<br />
joukkoliikenteen kehittämiseen. Viime<br />
vuosina on rakennettu useita maanalaisia<br />
vaihtoterminaaleja bussiliikenteelle, metrolle ja<br />
liityntäpysäköinnille.<br />
Neljän vuorokauden matkan alustava hinta<br />
(lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset,<br />
oppaan palvelut) on 1 800 euroa kahden<br />
hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden<br />
hengen huoneessa.<br />
Ennakkoilmoittautumiset marita.laatikainen@sito.fi,<br />
lisätietoa matkasta kuntatekniikan<br />
foorumista www.kuntatekniikka.fi > premium<br />
> matkapalvelut.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 37
sen yhdistyksen jäsenille mahdollisimman<br />
paljon hyötyä yhteistyöstä<br />
(KunFo:n sivuilta löydät<br />
jo nyt linkit IFME-jäsenyhdistysten<br />
nettisivuille).<br />
IFME:en ollaan kovasti<br />
hankkimassa lisää jäsenmaita<br />
ja yhdistyksiä. Tanska liittyi mukaan<br />
viime vuoden loppupuolella,<br />
ja Suomi (SKTY) on – niin<br />
kuin olen aikaisemminkin näillä<br />
sivuilla kertonut – keskustellut<br />
asiasta Viron, Islannin ja Pietarin<br />
kanssa. Viro on tässä vaiheessa<br />
vakavasti harkitsemassa<br />
jäsenyyttä. Muita maita, joihin<br />
IFME:stä on oltu yhteydessä<br />
ja jotka harkitsevat liittymistä,<br />
ovat ainakin Uusi-Seelanti,<br />
Espanja, Tsekki, Korea, Irlanti,<br />
Hongkong ja Intia.<br />
Australian yhdistys<br />
tulossa Helsinkiin<br />
Australian yhdistys tekee vuosittain<br />
opintomatkoja, joista<br />
yksi on malliltaan pitkä ja kattava.<br />
Tänä vuonna he menevät<br />
elokuussa Yhdysvaltoihin<br />
(Los Angeles, Portland ja New<br />
York).<br />
USA:n jälkeen he suuntaavat<br />
matkansa Helsinkiin, missä<br />
ne viipyvät kolmatta vuorokautta<br />
ennen kuin suuntaavat<br />
Lontoon kautta takaisin kotiin.<br />
Tätä on varmaan pidettävä<br />
kunnianosoituksena suomalaista<br />
osaamista kohtaan, jos<br />
kerran vaivautuvat tulemaan<br />
tänne katselemaan ja kuuntelemaan,<br />
miten me asioita hoidamme.<br />
HKR ja siis Matti-<br />
Pekka Rasilainen sekä allekirjoittanut<br />
ovat delegaation isäntinä<br />
Helsingissä.<br />
Taas on sunnuntaipäivä kulunut<br />
mukavasti muiden viikonloppurientojen<br />
keskellä tätä<br />
kirjoitellessa... Nyt sitten vain<br />
odottamaan sitä oikeaa kevättä<br />
(joka siis on pitkällä, kun luette<br />
tätä juttua) ja tietenkin Espoo-päiviä!<br />
Kuntatekniikan päivät Espoossa 2008 – Päivien<br />
Torstai 5.6.2008<br />
Kokouspaikka: Sellosali,<br />
Espoon Leppävaara<br />
8.30 Ilmoittautuminen<br />
10.00 Juhlapäivien avaus<br />
SKTY:n puheenjohtaja<br />
Matti-Pekka Rasilainen<br />
10.10 Espoon kaupungin<br />
tervehdys<br />
Kaupunginjohtaja<br />
Marketta Kokkonen,<br />
Espoon kaupunki<br />
10.30 Espoon ajankohtaiset<br />
hankkeet<br />
Toimialajohtaja Olavi Louko,<br />
Espoon kaupunki<br />
11.00 Kuntatekniikan koulutusta<br />
järjestellään – miten<br />
Rehtori Matti Pursula,<br />
Teknillinen korkeakoulu<br />
11.30 Tauko ja tutustuminen<br />
KT2008-näyttelyyn<br />
11.45 Vuoden kuntatekniikan<br />
saavutus<br />
12.10 SKTY:n vuosikokous ja<br />
julkilausuma<br />
12.40 (suunnilleen) Tiedotustilaisuus<br />
aulassa<br />
12.50 Ryhmäkuva<br />
13.00 Espoon kaupungin lounas,<br />
Vermon raviradan ravintola<br />
14.30 Espoon kuntatekniikan<br />
kiertoajelut (kiertoajelut<br />
päättyvät Sellosalille)<br />
16.00 Tutustuminen <strong>Kuntatekniikka</strong><br />
KT2008-näyttelyyn/ohjelmaa<br />
19.00- Illanvietto – get together,<br />
22.00 Leppävaaran kansantalo,<br />
Vallikatu 15<br />
Perjantai 6.6.2008<br />
Kokouspaikka: Sellosali,<br />
Espoon Leppävaara<br />
9.00 Asiakas on tärkeä kumppani<br />
TkT Aija Staffans, TKK/<br />
arkkitehtuurin laitos<br />
Arkkitehti Suvi Tyynilä,<br />
Helsingin kaupunki<br />
9.40 Yrittäjille toimivaa kaupunkia<br />
Varatoimitusjohtaja Sampsa<br />
Saralehto, Helsingin seudun<br />
kauppakamari<br />
10.05 Oulu uudisti tapojaa<br />
Asemakaavapäällikkö Matti<br />
Karhula, Oulun kaupunki<br />
10.30 Tauko ja tutustuminen<br />
KT2008-näyttelyyn<br />
Perjantai 6.6.2008<br />
Kokouspaikka: Sellosali,<br />
Espoon Leppävaara<br />
10.45 Suurpellon toimisto- ja<br />
asuinalue rakentuu<br />
Projektinjohtaja Pekka<br />
Vikkula, Espoon kaupunki<br />
11.15 Palvelutuotannon<br />
kehittäminen<br />
Johtaja Esko Pyykkönen,<br />
Destia<br />
11.45 Lounas, Ravintola Fennia,<br />
Kauppakeskus Sello<br />
13.00 Ympäristörakentaminen<br />
tänään<br />
Maisema-arkkitehti Hanna<br />
Keskinen, Vantaan kaupunki<br />
13.30 Muuttuva katuvalaistus<br />
DI Pentti Hautala, SITO<br />
14.00 Tauko ja tutustuminen<br />
KT2008-näyttelyyn<br />
14.15 Yrittämällä yli rajojen<br />
Toimitusjohtaja Heikki<br />
Anipai, Teho As (Viro)<br />
14.45 Kuntatekniikan foorumi –<br />
mitä hyötyä meille<br />
TkL Päivi Ahlroos,<br />
Helsingin kaupunki<br />
DI Jussi Nykänen, SITO<br />
15.15 Kuntatekniikan foorumi 7 –<br />
paneeli ja paja<br />
”YRITETÄÄN YHDESSÄ”<br />
Puheenjohtajana toimii<br />
Matti-Pekka Rasilainen<br />
16.00 Yhteenveto ja luentojen<br />
päättäminen<br />
16.30- Alkulämmittelyt<br />
18.30 Dipoli / TKK<br />
19.00- Juhlapäivällinen<br />
Kevätterveisin,<br />
Danne Långström<br />
yhteyspäällikkö<br />
Taustakuvassa on maisema<br />
Espoon Keilaniemestä.<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
teema ”Yritetään yhdessä”<br />
Lauantai 7.6.2008<br />
Laivaretki Espoon Keilaniemestä<br />
Suomen St. Tropeziin – Haukilahteen<br />
08.30 Lähtö busseilla hotellilta Keilaniemeen<br />
09.00 Laivaretki Keilaniemestä Espoon saaristoon<br />
13.00 Paluu Haukilahden venesatamaan, josta bussikuljetus hotellille<br />
Ensin koulutetaan aktiivisimmat käyttäjät<br />
KUNTAKIERTUE<br />
innoittaa KunFon hyödyntämiseen<br />
Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut<br />
Ilmoittaudu Kuntatekniikan päiville 27.4.2008 mennessä Kuntatekniikan<br />
foorumin sivuilla (www.kuntatekniikka.fi) tai palauttamalla ilmoittautumislomake<br />
SKTY:n kokousmestari Jyrki Vätölle osoitteeseen<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki.<br />
Päivien osallistumismaksu on jäseniltä 295 euroa (eläkeläis- ja opiskelijajäsenet<br />
75 euroa) ja ei-jäseniltä 400 euroa. Huomatkaa, että majoitus ei<br />
kuulu hintaan. Lauantain laivaretki maksaa 65 euroa. Osallistumismaksut<br />
maksetaan 10.5.2008 mennessä SKTY:n tilille 800018-95235. Tämän<br />
jälkeen ilmoittautumismaksut nousevat ollen 350 / 100 / 450 €.<br />
Kuntatekniikan päivien kokouspaikka sijaitsee Espoon Leppävaaran<br />
Sellosalissa. Kokouspaikalle on hyvät kulkuyhteydet, sillä Leppävaaran<br />
juna-asema sijaitsee aivan kokouspaikan läheisyydessä. Paikalle pääsee<br />
helposti myös linja-autoilla, ja lähistöllä on runsaasti paikoitustilaa myös<br />
omille autoille.<br />
Golf-kisa keskiviikkona 4.6.<br />
Golf-kisa järjestetään keskiviikkona 4.6.2008 Espoon golfkentällä.<br />
Ilmoittautumisia otetaan vastaan Kuntatekniikan foorumin sivuilla<br />
(www.kuntatekniikka.fi) tai sähköpostitse helena.strom@hel.fi.<br />
Lisätietoja golf-kisasta saa Helena Strömiltä, puh. (09) 310 38571.<br />
KunFon koulutustilaisuuksissa opitaan oman portaalin hyödyntämisen<br />
salat.<br />
KunFon kuntakierros pyörähtää<br />
käyntiin kevään<br />
aikana. Koulutustilaisuuksissa<br />
opiskellaan portaalin<br />
hyödyntämistä.<br />
Kuntatekniikan portaalin KunFon<br />
toinen toimintavuosi on pyörähtänyt<br />
käyntiin. Käyttäjiä sivustolla on enemmän<br />
kuin on osattu odottaakaan: julkisilla<br />
sivuilla jopa 2 000–3 000 käyntiä<br />
päivittäin, mutta kaikkia sen ominaisuuksia<br />
ei kyselyiden perusteella<br />
vielä oikein osata hyödyntää.<br />
Tilanteen korjaamiseksi KunFon<br />
johtoryhmä on ideoinut kevään ja kesän<br />
aikana toteutettavan kuntakoulutuskiertueen.<br />
Sen tarkoituksena on<br />
kertoa KunFosta ja sen mahdollisuuksista<br />
konsortiokunnissa. Käyttäjäpohjan<br />
vankistaminen ja käytön aktivoiminen<br />
kehittävät samalla KunFon sisältöä,<br />
sillä aktiivikäyttäjät osallistuvat<br />
osaltaan myös sisällön tuottamiseen<br />
mm. uutisia ja tapahtumia ilmiantamalla.<br />
Kunnissa on tarkoitus kouluttaa<br />
ensin aktiivisimmat käyttäjät, esimerkiksi<br />
10 käyttäjää/kunta. Tapauskohtaisesti<br />
voidaan lisäinfoa antaa myös<br />
esimerkiksi projektiryhmille ja sektoritai<br />
teematoiminnan vetämisestä kiinnostuneille.<br />
Tarkoituksena on ensi sijassa tavoittaa<br />
kustakin mukana olevasta<br />
kunnasta aktiiviset kuntateknikot, kuten<br />
viestinnästä vastaavat henkilöt, innokkaat<br />
kynäniekat ja valokuvaajat.<br />
Samalla pyritään löytämään myös erilaisiin<br />
foorumiprojekteihin, sektoreihin<br />
ja teemoihin aktiivisia toimijoita.<br />
– Ennen kierroksen käynnistymistä<br />
uudistamme KunFo-portaalia entistäkin<br />
toimivammaksi ja valmistamme<br />
toimivan, selkeän koulutusmateriaalin,<br />
jota voimme koulutustilaisuuksissa<br />
käyttää. Järjestelmätoimittaja on<br />
siirtänyt palvelut uudelle teknologiaalustalle,<br />
joka koulutusvaiheen kautta<br />
lanseerataan korvaamaan nykyinen<br />
alustaratkaisu. Uusi alusta parantaa sivuston<br />
käyttöoikeuksien hallittavuutta<br />
ja uusien palveluiden kehittämismahdollisuuksia,<br />
Jussi Nykänen KunFosta<br />
kertoo.<br />
Tietoa ja käytön<br />
opastusta<br />
– Varsinaiset tilaisuudet järjestää kunta<br />
itse. Emme väkisin tunge minnekään,<br />
vaan käymme esittelemässä<br />
KunFon toimintaa siellä, minne meidät<br />
kutsutaan, Nykänen painottaa.<br />
Ennen tilaisuutta KunFoon kannattaa<br />
käydä tutustumassa ja kirjata ylös<br />
kysymyksiä ja ehdotuksia, jotta niitä<br />
voidaan tilaisuudessa käsitellä.<br />
Tilaisuudet räätälöidään kunnan<br />
tarpeisiin ja aikatauluun. Puolipäiväiset<br />
tilaisuudet aloitetaan KunFon<br />
yleisesittelyllä. Portaalin toimintaperiaatteet<br />
käydään läpi osioineen. Jä-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 39
SKTY:N HALLITUS<br />
senosion ominaisuuksiin, peruskäyttöön<br />
ja sen harjoitteluun perehdytetään<br />
kädestä pitäen. Kiinnostuneille<br />
on mahdollisuus tietohallinnon<br />
tukipalveluihin tutustumiseen.<br />
Siinä voidaan käydä läpi<br />
esimerkiksi foorumihankkeisiin<br />
liittyviä tukipalveluja, kuten project<br />
managementia, esimerkkinä<br />
kunnossapitosuunnitelma-hanke<br />
sekä sektori- ja teematoimintaa,<br />
esimerkkinä teknisen toimen toimintajärjestelmätyö.<br />
Tilaisuudet<br />
päätetään loppukeskusteluun.<br />
Tilaisuudet voivat käynnistyä<br />
huhtikuusta lähtien. Mahdollisimman<br />
suuri osa niistä pyritään käymään<br />
läpi ennen Kuntatekniikan<br />
päiviä kesäkuun alussa.<br />
– Ensimmäinen tilaisuus on<br />
Vaasassa huhtikuun lopulla, minkä<br />
jälkeen suunnataan Espooseen,<br />
Jussi Nykänen kertoo.<br />
Tilaisuuteen osallistuvat Kun-<br />
Fon kumppanuuskonsultti Jussi<br />
Nykänen Sitosta ja järjestelmätoimittajan<br />
edustajana Laura Uusitalo<br />
Webforumista.<br />
KunFon konsortiokunnat voivat<br />
käydä varaamassa aikaa vierailulle<br />
KunFon keskustelupalstalta.<br />
Aktiivisuutta<br />
uutistoimintaan<br />
Yksi kuntakierroksen tavoitteista<br />
on aktivoida konsortiokuntien uutisvälitystä.<br />
KunFon aktiivisimpia<br />
palveluita ovat olleet uutistoimitus,<br />
tapahtumatiedotus sekä rekryfoorumi.<br />
KunFon ensimmäisen<br />
toimintavuoden aikana kuntateknisiä<br />
uutisia säännöllisesti toimittavien<br />
kuntien määrä on kasvanut,<br />
mutta parantamisen varaa<br />
on edelleen.<br />
Nyt uutisissa painottuvat lähinnä<br />
viranomaistahojen kuntatekniikkaa<br />
koskettavat uutiset. Alan<br />
omat viestit ovat vielä jääneet vähemmälle.<br />
Erityisesti kaivataan<br />
uutisia liikuntatoimen ja satamarakentamisen<br />
alueelta.<br />
Tiedotteiden välittämistä Kun-<br />
Fo-uutisten käyttöön on pyydetty<br />
useampaankin otteeseen mukana<br />
olevilta kunnilta. Tiedonvälityksessään<br />
aktiivisimmat kunnat<br />
ovat liittäneet KunFon normaaliin<br />
tiedotevälitykseensä. Systeemi on<br />
hyvä, sillä näin kaikki viestit tulevat<br />
varmasti perille. Niistä kuntatekniikan<br />
alaan liittyvien valitseminen<br />
on pieni vaiva.<br />
Mikään viesti ei ole<br />
merkityksetön<br />
KunFon uutisten tarkoituksena on<br />
toisaalta välittää myös pienimuotoisempaa<br />
kuntateknistä tietoa,<br />
sellaista, jota kunnan viestintä ei<br />
edes katso välittämisen arvoiseksi.<br />
Kuinka katuosasto on kehittänyt<br />
hiekanpoistoaan Montako<br />
asukasta osallistui puiston kevätsiivoustalkoisiin<br />
Paljonko tilahallinto<br />
uskoo säästävänsä energiansäästölamppuihin<br />
siirtymällä Miten<br />
urheilukentän ylläpito kannattaisi<br />
järjestää<br />
Mikään kuntatekniikkaan liittyvä<br />
uutinen ei ole liian pieni kerrottavaksi<br />
muille. Joku lukija on<br />
varmasti kiinnostunut ja kiitollinen<br />
esimerkistä tai vinkistä. Kun-<br />
Foon lähetettävän uutisen ei tarvitse<br />
olla viimeistelty, riittää, kun<br />
perusasiat ovat mukana ja yhteystiedot,<br />
mistä lisäinformaatiota voi<br />
tarvittaessa hankkia. Ja kuva on<br />
kiva yllätys.<br />
Dakota Lavento<br />
KunFo Uutiset siis tiedotelistalle<br />
ja kaikki uutiset/tiedotteet/<br />
tapahtumat osoitteeseen<br />
dakota.lavento@kuntatekniikka.fi<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Matti-Pekka Rasilainen<br />
HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. (09) 3103 8801, 0500 439595<br />
matti-pekka.rasilainen@hel.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Anu Näätänen<br />
Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />
Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />
puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />
anu.naatanen@jns.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Jouko Vehkakoski<br />
Espoon kaupungin tekninen keskus<br />
PL 41, 02070 Espoo<br />
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />
jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Matti Karhula, Oulun kaupungin<br />
tekninen keskus<br />
PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />
puh. (08) 5584 2410, 044 7032410<br />
matti.karhula@ouka.fi<br />
Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki.<br />
puh. (09) 771 2560, 050 367 5840<br />
jussi.kauppi@kuntaliitto.fi<br />
Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,<br />
Kuntatekniikan keskus<br />
Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />
puh. (09) 8392 2699, 0400 417436<br />
jouko.lehtonen@vantaa.fi<br />
Mikko Leppänen, Ramboll <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />
puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />
mikko.leppanen@ramboll.fi<br />
Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,<br />
tekninen toimi<br />
PL 41, 04401 Järvenpää<br />
puh. (09) 2719 2831, 040 3152831<br />
tero.pyssysalo@jarvenpaa.fi<br />
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />
tekninen toimiala<br />
PL 38, 53100 Lappeenranta<br />
puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />
jussi.salo@lappeenranta.fi<br />
Vår i luften!<br />
Före Påsken såg jag redan tussilagon<br />
i en södersluttning i Esbo, och<br />
kompisar samt kollegor som bor på<br />
varmare trakter (som i Åbo), berättar<br />
om att det också finns blåsippor mm.<br />
Sen kom det 20 cm snö, men vår<br />
i luften som det är, så smälter den<br />
med rekord fart.<br />
När tidningen kommer ut, så är<br />
det bara 6 veckor till årsdagarna i Esbo<br />
– och även 2009-dagarna i Tammerfors<br />
står bakom knuten. I Tammerfors<br />
kommer vi att samlas både<br />
för de egentliga dagarna som utställningen<br />
i Pirkka-hallen och förra gången<br />
jag var i Tammerfors, så reserverade<br />
jag också Ball Room på Hotel Ilves<br />
för festmiddagen.<br />
FKTF:s styrelse höll sitt senaste<br />
möte i slutet av februari, och på mötet<br />
gick man igenom programmet<br />
samt annat material angående Esbo-dagarna<br />
och godkände det. Man<br />
rustade också resolutionen och funderade<br />
på vem man kunde tänka<br />
ge möjliga hedersomnämnande åt –<br />
men mera om dem i Esbo.<br />
6 ansökan om medlemskap godkändes<br />
också, och man fastslog, att styrelsens<br />
nästa möte kommer att äga<br />
rum i Esbo, i samband med årsdagarna.<br />
IFME:s nästa möte kommer att<br />
hållas i maj i Malmö. Chris<br />
Champion har redan sänt ut agendan<br />
och tidtabellerna, och enligt<br />
dem, så skall vi än en gång behandla<br />
frågan om IFME:s webbsidor, om nya<br />
medlemmar, infrastrukturen, brist på<br />
skolad personal, klimatförändring<br />
och om hur vi skall få ut så mycket<br />
som möjligt av vårt samarbete mm.<br />
Den australienska föreningen gör<br />
studieresor årligen, och i augusti är<br />
de på väg, via Los Angeles, Portland<br />
och New York, till Helsingfors för att<br />
se efter hur vi går tillväga inom kommuntekniken.<br />
Från Helsingfors fortsätter<br />
dom sedan via London tillbaks<br />
hem.<br />
Med varma vårhälsningar,<br />
Danne Långström<br />
kommunikationschef<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
VESIJOHTOVERKOSTOJEN HYGIENIA<br />
PÄÄTEEMANA KEVÄTSEMINAARISSA<br />
Puheenjohtaja Reijo Rosengrén ojentaa<br />
yhdistyksen viirin Kaj-Erik Kvarnströmille.<br />
Kuntien putkimestarit ry:n kevään<br />
laivaseminaari pidettiin<br />
4.–6.3.2008 Silja Serenadella.<br />
Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut,<br />
ja osallistujia oli lähes sata.<br />
Osallistuminen oli kiitettävän<br />
hyvää, mielenkiintoa riitti kummankin<br />
seminaaripäivän luennoille<br />
oikein mukavasti.<br />
Tänä vuonna pääteemana oli hygienia vesijohtoverkostoissa,<br />
ja Nokian tapahtumat olivat<br />
vahvasti tilaisuudessa esillä. Luennoitsijoina oli<br />
mm. Anneli Tiainen VVY:stä, joka luennoi vesilaitoksen<br />
vastuista vahinkotapauksissa. Esko<br />
Haume, Tapio Tolvanen ja Petteri Niemi kertoivat<br />
Nokian vesikriisiin liittyvistä verkostojen<br />
puhdistustöistä ja käytetyistä menetelmistä.<br />
Pertti Vuoriranta Tampereen teknillisestä yliopistosta<br />
piti luennot sekä vesijohtoverkostossa<br />
elävistä pieneliöistä, verkoston desinfioinnista että<br />
talousvedelle esitetyistä vaatimuksista. Ääneen<br />
pääsivät myös Pekka Laakkonen, Risto Bergbacka<br />
sekä Eero Varis, jotka kertoivat omista kokemuksistaan<br />
hygienian huomioonottamisessa<br />
vesijohtojen ylläpitotilanteissa.<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Rosengrén<br />
kertoi vesijohtoverkostojen rakentamiseen ja ylläpitoon<br />
liittyvistä vaaratekijöistä.<br />
Vaikka vierailukäynti Tukholman vesilaitoksella<br />
peruuntuikin yllättävästi, korvaavaa toimintaa<br />
onnistuttiin kuitenkin järjestämään.<br />
Tukholman infrastruktuuriin ja rakentamiskulttuuriin<br />
päästiin tutustumaan monipuolisen opastetun<br />
kiertoajelun muodossa.<br />
Yhdistyksen viirin sai alalla pitkään toiminut, ja<br />
nyt eläkkeelle jäävä Kaj-Erik Kvarnström Ulefos NV<br />
Oy:stä.<br />
Yhdistykseen 12 uutta jäsentä<br />
Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 3.3.2008 päätettiin<br />
valita yhdistykseen yhteensä 12 uutta jäsentä.<br />
Kuntien putkimestarit ry toivottaa tervetulleeksi seuraavat<br />
uudet jäsenet:<br />
Pekka Saukkonen, Parikkala<br />
Lassi Jutila, Tuusula<br />
Petteri Laaksonen, Tuusula<br />
Pirjo-Liisa Saartenkorpi, Hämeenlinna<br />
Risto Koskela, Turku<br />
Kari Pitkänen, Vääksy<br />
Aki Teini, Lieto<br />
Oili Järvi, Rauma<br />
Saara Noponen, Vantaa<br />
Mikko Kunttu, Turku<br />
Markku Ranta, Vantaa<br />
Jarkko Aho, Lahti<br />
Yhdistyksen hallitukseen valittiin Helsingin ja Uudenmaan<br />
edustajaksi Sami Sillsten Helsingin Vedestä. Syksyn<br />
koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Sokos Hotelli<br />
Vantaalla 8.–10.10.2008. Päivien ohjelmaa työstetään<br />
parhaillaan. Alustavasta ohjelmasta tiedotetaan mm. yhdistyksen<br />
kotisivuilla heti, kun se on mahdollista. Tervetuloa<br />
mukaan! Luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia<br />
vesihuoltoalaan liittyviä luentoja sekä perinteinen yhteistoimintaan<br />
kuuluvien toimijoiden tuotenäyttely.<br />
Yhdistyksen jäseneksi voi parhaiten liittyä ottamalla<br />
yhteyttä joko oman alueen yhdyshenkilöön, yhdistyksen<br />
puheenjohtajaan tai sihteeriin. Yhteystiedot ja muuta tietoa<br />
yhdistyksen toiminnasta löytyy uusituilta kotisivuilta<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Hyvää kevättä!<br />
Anders Öström<br />
yhdistyksen sihteeri<br />
Pertti Vuoriranta pitämässä luentoa vesijohtoverkostojen<br />
pieneliöistä.<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon<br />
kehittämiseksi. Tarkoitusta<br />
toteutetaan tutkimalla uusia<br />
työmenetelmiä, tiedottamalla<br />
niistä jäsenistölle, järjestämällä<br />
alan kursseja ja työnäytöksiä<br />
sekä muita ammattitaitoa<br />
lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.<br />
Varsinaisia jäseniä on noin<br />
300, ja he ovat kunnallisissa ja<br />
osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa<br />
tai vesiosuuskunnissa<br />
työskentelevät työnjohtajat,<br />
teknikot, rakennusmestarit,<br />
insinöörit sekä hankintoja<br />
tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin<br />
80. Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />
s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />
puh. 050 522 7371<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
Internet: www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Kuntien putkimestarit ry:n jäseniä tutustumassa<br />
Tukholman infraan.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
41
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet,<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen<br />
kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.net<br />
s-posti: info@ukty.net<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Kalle Kallio<br />
s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />
puh. 0400 577 569<br />
SAUNOJEN LASIOVET –<br />
uhka hallien ja kylpylöiden<br />
käyttäjien turvallisuudelle<br />
Kulunut talvi on ollut uimahalli- ja kylpylätoiminnoille<br />
otollista aikaa. Normaalit talviharrastukset<br />
lumessa ovat jääneet vähiin, niinpä esimerkiksi<br />
uimahalli- ja kylpyläpuolella ovat kävijämäärät<br />
kasvaneet. Olemmeko pystyneet vastaamaan lisääntyneisiin<br />
haasteisiin<br />
Uimahalleissa ja kylpylöissä on normaalikäytön<br />
– uimisen, virkistäytymisen, puhdistautumisen,<br />
uimaopetuksen ym. perinteisten toimintojen<br />
– lisäksi tulleet voimakkaasti mukaan erilaiset fyysistä<br />
kuntoa parantavat toiminnat kuten vesijumpat<br />
ja -juoksut.<br />
Ne ovat saavuttaneet monin paikoin erittäin<br />
suurta suosiota, ja ovat aiheuttaneet erilaisia järjestelyjä<br />
hallien käytön joustavan toiminnan turvaamiseksi.<br />
Halleihin on normaalien yksilökäyntien<br />
lisäksi tullut huomattava määrä ns. ryhmätoimintoja<br />
erilaisten ryhmätapahtumien lisäksi.<br />
Näin on myös hallien toiminta ja kävijämäärät lisääntyneet,<br />
mikä on erittäin positiivista.<br />
Tästä tuleekin mieleen kysymys: Pysyykö<br />
hallien tekninen valmius mukana muutoksessa<br />
Tässä onkin hallien saneerausten ja laajennusten<br />
suunnittelijoille ja päättäjille kova haaste: on pystyttävä<br />
vastaamaan tulevaisuuden näkymiin, joille<br />
on tyypillistä erilaisten toimintojen monipuolistuminen.<br />
Tämä johtaa siihen tosiasiaan, että on oltava<br />
enenevässä määrin erisyvyisiä ja -lämpöisiä altaita.<br />
Vesivoimistelussa täytyy olla erisyvyinen vesi<br />
henkilölle, joka on 165 cm pitkä kuin henkilölle,<br />
joka on 180–185 cm pitkä. Meillä on tehty monessa<br />
paikassa esimerkiksi 120 cm:n syvyisiä terapia-altaita,<br />
jotka eivät sovellu lainkaan normaalipituisille<br />
miehille (180–185) vesivoimisteluun.<br />
Kyseistä altaan pohjan muotoa ja syvyyttä tulee<br />
tarkoin harkita suunnitteluvaiheessa. Jälkeenpäin<br />
muutoksen tekeminen on käytännössä täysin<br />
mahdotonta.<br />
Yllättäviä teknisiä ongelmia<br />
Tämän kevään aikana on tullut ilmi yllättäviä teknisiä<br />
ongelmia, nimittäin saunoissa käytettävien<br />
lasiovien rikkoutuminen. Kahdessa uimahallissa<br />
ovat käytön aikana saunan lasiovet ”räjähtäneet”<br />
syliin. Onnettomuuden syyt ovat tällä<br />
hetkellä selvityksen alla. Virheitä voi vain arvailla.<br />
Ovatko ne työ-, materiaali-, valmistus- vai käyttövirheitä<br />
Asia on kuitenkin niin vakava, että tällaisten<br />
onnettomuuksien selvittäminen on tarpeen.<br />
Korviini ei ole aikaisemmin tullut vastaavia tapauksia.<br />
Olen kuitenkin tehnyt pientä selvittelytyötä<br />
ja antanut itselleni kertoa, että esimerkiksi<br />
kotioloissa on tapahtunut useitakin vastaavia<br />
tapauksia. Jos ja kun näin on tapahtunut, vaatii<br />
se todella tarkkaa selvitystä. Ainakin uimahalleissa<br />
ja kylpylöissä on turvallisuus etusijalla, eikä siitä<br />
saa tinkiä.<br />
Tulossa InterBad-matka ja<br />
yhdistyksen 15-vuotisjuhla<br />
Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin 17.3.2008<br />
Lohjan uimahallilla. Kokouksen aluksi yhdistys<br />
luovutti Lohjan uimahallin toimitusjohtajalle ja<br />
yhdistyksemme pitkäaikaiselle jäsenelle Jorma<br />
Aaltoselle yhdistyksemme standaarin kiitokseksi<br />
pitkäaikaisesta työstä yhdistyksemme ja uimahallien<br />
hyväksi.<br />
Vuosikokous antoi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden<br />
ja hyväksyi toimintasuunnitelman<br />
ja talousarvion.<br />
Vuosikokous valitsi edelleen puheenjohtajaksi<br />
Pertti Kärpäsen ja jäseniksi Kalle Kallion,Tapio<br />
Ala-Peijarin, Tapani Lahden, Tapio Jauhiaisen<br />
ja Martti Matsisen. Tilintarkastajaksi valittiin<br />
Keijo Alastalo Turusta.<br />
Vuoden tärkeimmiksi toiminnoiksi vuotuisten<br />
uimahalli-kylpyläpäivien lisäksi kirjattiin 15-vuotisjuhla,<br />
InterBad-messut ja opintomatka Stuttgartiin.<br />
Lisäksi osallistutaan erilaisiin tutkimustyöryhmiin.<br />
Tarkemmat tiedot 15-vuotisjuhlista ja Inter-<br />
Bad-matkasta lähetetään kevään aikana erityisellä<br />
jäsenkirjeellä.<br />
Jäsenlehtenä toimii edelleen <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti.<br />
Niin on tämäkin vuosi edennyt jo näin pitkälle.<br />
Hallitus toivoo jäseniltä aktiivisuutta ja ehdotuksia,<br />
miten toimintaamme voitaisiin kehittää jäseniämme<br />
mahdollisimman hyvin palvelevaksi.<br />
Hyvää ja kaunista kevättä kaikille!<br />
Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
42<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Kuntatalo, Helsinki<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Merkitse päivät kalenteriisi<br />
– tervetuloa mukaan yksin tai porukalla!<br />
<br />
Tule sinäkin kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot<br />
kuntauudistuksesta, kuntavaaleista, ilmastonmuutoksesta<br />
ja paljosta muusta!
Espoossa 10, Helsingissä<br />
Ari Mononen<br />
– Kirkkosillanpuistoa lähellä Espoon vanhaa kirkkoa uudistetaan parhaillaan,<br />
maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama kertoo.<br />
VIIKON PUIS<br />
Träskändan puisto on Espoon helmi<br />
Träskändan kartanopuisto on rauhoitettu<br />
luonnonsuojelualueeksi 1961. Se on Espoon<br />
vanhimpia luonnonsuojelualueita ja Suomen<br />
merkittävimpiä historiallisia puistoja.<br />
Träskändan kartanopuiston rakentaminen<br />
aloitettiin 1700-luvulla, kun Carl Nathanael af<br />
Klercker osti Storträskin tilan Espoon<br />
Träskändan kylästä. Carl Johan Walleen<br />
suunnitteli puiston uudelleen 1800-luvulla. Aurora<br />
Karamzinin aikana puisto koki loistokautensa.<br />
Kartanorakennus tuhoutui tulipalossa<br />
1888. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.<br />
Espoon kunta osti kartanon 1923 ja sijoitti<br />
päärakennukseen kunnalliskodin. Rakennus<br />
toimi osana vanhainkotia vuoteen 2005. Nyt<br />
se on tyhjillään. 1961 Träskändan kartanon<br />
alueelle muodostettiin luonnonsuojelualue.<br />
Kartanoalueelle laadittiin 1970-luvulla käyttösuunnitelma<br />
ja myöhemmin erillinen kunnostussuunnitelma.<br />
1980-luvulta lähtien alueella<br />
on kunnostettu mm. työväenrakennusten<br />
pihapiiri, Aurora Karamzinin kukkatarha<br />
ja terassipuutarha.<br />
Kartanopuistolle on laadittu uusi hoito- ja<br />
käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on palauttaa<br />
puisto Aurora Karamzinin aikaiseen<br />
loistokauteen. Suunnitelmaan kuuluu maisemapuiston<br />
ja metsäalueiden käyttöä ja hoitoa.<br />
Lähde Espoon kaupunki<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
VIHERYMPÄRISTÖ<br />
18 ja Vantaalla 9 viherkeidasta esittäytyvät<br />
TO viettelee virkistymään<br />
Vihervuoden kunniaksi pääkaupunkiseudun<br />
puistoja esitellään<br />
poikkeuksellisen laajalti. Helsinki,<br />
Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet<br />
Viikon puisto -hankkeen, jossa kaupungit<br />
esittelevät vuoroviikoin yhden<br />
puistoistaan. Puistoissa järjestetään<br />
opastettuja kävelykierroksia ja muita<br />
tapahtumia.<br />
TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen<br />
Espoon kaupunki<br />
Yhteisen Viikon puisto<br />
-teeman avulla pääkaupunkiseudun<br />
kolme kaupunkia<br />
haluavat tehdä entistä tunnetummiksi<br />
kiinnostavia<br />
rakennettuja viheralueita<br />
ja puistoja. Asukkaille annetaan<br />
mahdollisuus tutustua<br />
sekä oman kaupunkinsa<br />
että naapurikaupungin<br />
puistoihin.<br />
Puistotapahtumat alkoivat<br />
18. helmikuuta Helsingin<br />
Sinebrychoffin puistosta.<br />
Vihervuoden päättäjäistapahtuma<br />
pidetään<br />
14. marraskuuta Viikissä.<br />
Siihen mennessä yleisölle<br />
on tarkoitus esitellä 18<br />
puistoa Helsingistä, kymmenen<br />
Espoosta ja yhdeksän<br />
Vantaalta.<br />
Tapahtumilla ja puistojen<br />
esittelyllä halutaan<br />
kiinnittää huomiota myös<br />
siihen, että asukkaiden<br />
mieluisilla viheralueilla on<br />
merkitystä mielialan kannalta.<br />
Puistoissa elvytään<br />
stressistä, ja mieliala kohentuu.<br />
Tutkimusten mukaan<br />
pääkaupunkiseudulla<br />
asuvien mielipaikka omalla<br />
asuinalueella onkin yleisimmin<br />
puisto, metsikkö, ranta<br />
tai ulkoilupolku.<br />
Myös melulta haetaan<br />
suojaa luontoympäristöstä.<br />
Espoossa esitellään<br />
monenlaisia puistoja<br />
– Yhteishankkeen avulla<br />
Espoo, Helsinki ja Vantaa<br />
pyrkivät lisäämään asukkaiden<br />
puistotietoutta ja<br />
kiintymystä puistoihin, Espoon<br />
kaupungin maisemaarkkitehti<br />
Laura Yli-Jama<br />
kertoo.<br />
Vaikka kyseessä on kaupunkien<br />
yhteishanke, kukin<br />
mukana oleva kaupunki<br />
suunnittelee ja toteuttaa<br />
omien puistojensa esittelyn<br />
itsenäisesti.<br />
– Espoossa hankkeeseen<br />
on valittu useita erilaisia<br />
puistoja, koska pääkaupunkiseudulla<br />
niitä on<br />
valtava kirjo, Yli-Jama selostaa.<br />
Mukana on hienoja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
45
VIHERYMPÄRISTÖ<br />
Illenpuistoon Vantaan Kartanonkosken uudella asuinalueella on rakennettu<br />
huvimaja.<br />
Satu Nätynki<br />
Haagan Rodopuiston yleisötapahtumat Helsingissä<br />
ovat keränneet paljon osanottajia.<br />
edustuspuistoja, kartanopuistoja,<br />
käyttö- ja leikkipuistoja – ja<br />
myös koirapuisto.<br />
– Jokaisella valinnalla on oma<br />
historiansa. Esittelemme vanhoja,<br />
historiallisia puistoja sekä aivan<br />
uusiakin puistoja. Esimerkiksi<br />
Espoon Haukilahdessa on Pattistenpellon<br />
puisto, jonka avajaisia<br />
juhlitaan 17. syyskuuta.<br />
– Helsingissä vietetään avajaisia<br />
Viikin Maaherran puistossa marraskuussa,<br />
jolloin siellä on myös<br />
valotapahtuma. Lisäksi Meilahden<br />
Arboretum juhlii uudistetun<br />
ruusutarhansa avajaisia kesäkuun<br />
lopulla, Yli-Jama luettelee.<br />
Kirkkosillanpuisto<br />
perusparannuskohteena<br />
Espoon tunnetusta puutarhakaupunginosasta<br />
Tapiolasta Viikon<br />
puisto -hankkeeseen on valittu<br />
Silkkiniitty.<br />
– Espoolla on myös paljon<br />
merenrantoja, joista Matinkylän<br />
uimaranta on tutustumisen arvoinen.<br />
Matinkylän uimaranta<br />
ja Rantaraitti ovat esittelyssä viikolla<br />
28. Rantaraitilla järjestetään<br />
lisäksi Rantaraittipatikointi aina<br />
vapusta syyskuun loppuun, Yli-<br />
Jama kertoo.<br />
Kirkkosillanpuisto taas on valittu<br />
muun muassa siksi, että Espoon<br />
kirkko täyttää kuluvana<br />
vuonna 550 vuotta. Elokuun viimeinen<br />
viikko – viikko 35 – on<br />
kaupungin juhlaviikko.<br />
– Kirkkosillanpuistoa tuomiokirkon<br />
ja Espoon keskuksen virastokeskuksen<br />
välissä perusparannetaan<br />
kesän loppuun mennessä.<br />
Juhlaviikolla siellä avataan<br />
uusi kivisilta, Kannusilta.<br />
– Puistossa on tuolloin myös<br />
taideteoksia. Espoo on järjestänyt<br />
taidekilpailun, ja voittaneita<br />
töitä esitellään Kirkkosillanpuistossa,<br />
Yli-Jama mainitsee.<br />
Toisaalta puistojen valinnoilla<br />
pyritään tuomaan esiin kaupungin<br />
eri ilmeitä ja ilmentymiä sekä<br />
aikaan sidottuja tapahtumia.<br />
– Meillä on esimerkiksi Marketan<br />
puisto, joka on pääkaupunkiseudun<br />
ainoa pysyvä näyttelypuisto.<br />
Se on erilaisten viherrakentamiseen<br />
liittyvien toimijoiden<br />
näyttelypaikka. Marketan<br />
puistossa pidetään 7.6. puutarhamarkkinat.<br />
Puistot osaksi<br />
kaupunkikuvaa<br />
Yli-Jama arvioi, että jokaista Viikon<br />
puistoa hoidetaan nyt ehkä<br />
tavallistakin huolellisemmin.<br />
– Joissakin vanhoissa puistoissa<br />
on jo tehty perusparannustyötä.<br />
Esimerkiksi Träskändan puistossa<br />
kasvillisuutta on hoidettu.<br />
Nämä perusparannukset liittyvät<br />
projekteihin, jotka ovat olleet<br />
suunnitteilla jo ennen Viikon<br />
puistot -hanketta.<br />
Espoossa opastettuja puistokävelyitä<br />
on Yli-Jaman mukaan<br />
järjestetty aiemminkin.<br />
– Esimerkiksi Träskändan<br />
puistossa puistokävelyitä on ollut<br />
joka kesä. Espoossa niistä ja<br />
muistakin luontoretkistä on aikaisempina<br />
vuosina huolehtinut<br />
kaupungin ympäristökeskus.<br />
Träskändan ohella Yli-Jamaa<br />
inspiroi Espoossa erityisesti Kirkkosillanpuisto.<br />
– Nythän koko Espoon keskustaa<br />
ollaan uudistamassa aivan<br />
vanhan kirkon lähellä. Lisäksi<br />
samaan viheraluekokonaisuuteen<br />
liittyy Espoonjokilaakso,<br />
joka on Espoon maisemarakenteen<br />
pääkohtia.<br />
– Kirkkosillanpuiston on tarkoitus<br />
olla keskeinen osa Espoonjokilaakson<br />
viheralueyhteyttä.<br />
Espoon keskuksen keskustakortteleiden<br />
ja kaupungintalon<br />
ideakilpailu on käynnissä,<br />
ja monta muutakin hanketta on<br />
parhaillaan vireillä. Kymmenen<br />
vuoden kuluttua tämä paikka on<br />
Vantaan kaupunki<br />
Ari Mononen<br />
Hiiriharjunpuiston perenna-aluetta Vantaan Simonkylässä<br />
esitellään Viikon puistona heinäkuussa.<br />
Vantaan maisema-arkkitehti Hanna Keskinen<br />
ja Helsingin rakennusviraston<br />
aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen haluavat<br />
lisätä ihmisten puistotietoutta ja<br />
kiintymystä puistoihin.<br />
Urpon putous on Vantaan Korson<br />
keskuspuiston nähtävyys.<br />
Satu Nätynki<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Mikko Koivistoinen<br />
varmaankin aivan erinäköinen,<br />
Laura Yli-Jama uskoo.<br />
Kulttuurimaisemia<br />
Vantaan puistoissa<br />
– Vantaalla Viikon puistoiksi haluttiin<br />
valita eri puolilta kaupunkia<br />
sellaisia viheralueita, joilla<br />
on yleistä mielenkiintoa, maisema-arkkitehti<br />
Hanna Keskinen<br />
Vantaan kaupungin kuntatekniikan<br />
keskuksesta kertoo.<br />
– Mukana on myös kulttuuri-<br />
ja ympäristökohteita. Esimerkiksi<br />
Vantaankosken puistossa<br />
on hienoa se, että siellä yhdistyvät<br />
luontomaisema ja vanha<br />
kulttuuri. Alueella on vanha silta<br />
ja jäänteitä vanhoista rakennuksista.<br />
– Vantaankosken puiston<br />
kehittäminen on edistynyt, kun<br />
vanha viilatehdas kunnostettiin.<br />
Alueelle on rakennettu virkistysreittejä<br />
ja uusi kevyen liikenteen<br />
silta. Nyt kosken ympäri pääsee<br />
kulkemaan.<br />
Mukaan on Vantaallakin valittu<br />
myös uusia puistoja.<br />
– Kartanonkosken Illenpuisto<br />
valmistui 2005. Viime kesänä<br />
siellä kuvattiin Mari Rantasilan<br />
ohjaamaa Risto Räppääjä -elokuvaa,<br />
Keskinen mainitsee.<br />
Håkansbölen kartanopuisto<br />
Hakunilassa oli aiemmin yksityisomistuksessa<br />
– salainen ja<br />
suljettu alue. Sinne on tähän asti<br />
voinut katsoa aidan takaa ja arvailla,<br />
mitä siellä tehdään. Kun<br />
kaupunki osti puiston 2005, siitä<br />
tuli julkinen alue, jolla saa<br />
liikkua vapaasti. Puisto aiotaan<br />
kunnostaa 1900-luvun alun mukaiseksi.<br />
Kartanosta on tulossa<br />
edustustila konsertti- ja kokouskäyttöön.<br />
Puistoista saa tietoa<br />
myös puhelimella<br />
– Toukokuussa Vantaalla järjestetään<br />
kahdet puistojuhlat, Koivuhaan<br />
Arboretumissa ja Länsi-<br />
Vantaalla Louhelan Jokiuomanpuistossa.<br />
Ne sopivat erityisen<br />
hyvin perhetapahtumiksi, ohjelmaa<br />
on lapsille ja aikuisille,<br />
Keskinen kertoo.<br />
– Puistokävelyt taas on suunnattu<br />
erityisesti niille, jotka ovat<br />
kiinnostuneita kuulemaan puistoista<br />
enemmän – kasvillisuudesta<br />
ja historiasta. Paikalle on<br />
tulossa myös puistosuunnittelijoita<br />
esittelemään kohteita.<br />
Viikon puisto -tapahtumissa<br />
voi kuunnella puiston esittelynauhoitusta<br />
kolmella kielellä omalla<br />
matkapuhelimella. Puistoissa on<br />
julisteita, joissa annetaan puhelinnumero<br />
tätä varten.<br />
– Vantaalla kunkin puiston<br />
vastuuhenkilö on kirjoittanut<br />
esittelytekstin. Sen jälkeen<br />
kaupungin metsätalousinsinööri<br />
Pekka Salminen on lukenut<br />
tekstit nauhalle. Olemme käyttäneet<br />
Vernissan äänistudiota<br />
nauhojen valmistuksessa. Esittelytekstit<br />
ja ääninauhat julkaistaan<br />
myös internetissä, Keskinen<br />
kertoo.<br />
– Aika paljon työtä hanke on<br />
vaatinut. Tietysti toivomme, että<br />
ihmiset kävisivät mahdollisimman<br />
paljon tutustumassa näihin<br />
kohteisiin. Helsingissä opastetut<br />
puistokävelyt keränneet paikalle<br />
jopa pari sataa ihmistä. Vantaalla<br />
sellaisia ei tätä ennen ole juurikaan<br />
järjestetty.<br />
Hanna Keskisen suosikkeja<br />
ovat jokivarren puistot, ja niiden<br />
joukossa erityisesti ympäristöt,<br />
joissa näkyy kulttuurihistoria –<br />
vaikkapa Vantaankoskella.<br />
Helsingin puistoissa<br />
jokaiselle jotakin<br />
Aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen<br />
Helsingin kaupungin<br />
rakennusvirastosta sanoo,<br />
että pääkaupungissa hankkeeseen<br />
valittiin mukaan vähän joka<br />
lajin puistoja – ei vain edustuspuistoja.<br />
– Ei ole mikään itsetarkoitus,<br />
että kaupungin hienoimmat tai<br />
tunnetuimmat puistot olisivat<br />
mukana. Pyrimme tekemään<br />
erilaisia puistoja tunnetuiksi,<br />
Koivistoinen täsmentää.<br />
– Tässä on vähän kotiseutumatkailuajatustakin<br />
mukana.<br />
Joskus tuntuu siltä, että kaupunkilaiset<br />
tuntevat paremmin<br />
Lontoon puistoja kuin lähialueella<br />
olevia.<br />
– Eri puistoissa esitellään<br />
luonto- ja esteettisiä elämyksiä,<br />
sotahistoriaa ja linnoituslaittei-<br />
Säästä jopa 50 %<br />
käyttökustannuksissa<br />
uudella patentoidulla<br />
pumppaamotekniikalla.<br />
Wilo-EMUPORT.<br />
1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö<br />
6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö<br />
Wilo- EMUPORT<br />
Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,<br />
joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.<br />
Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.<br />
Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla<br />
10 vuoden takuu.<br />
WILO <strong>Fi</strong>nland Oy,<br />
puh. 0207401540<br />
www.wilo.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
47
VIHERYMPÄRISTÖ<br />
Helsingissä viheralueiden hoitoon on varattu tälle<br />
vuodelle 21,2 milj. €, josta puistorakentamiseen<br />
16,5 miljoonaa. Ilkivallasta kertyy noin<br />
1,5 miljoonan korjauskulut vuosittain.<br />
ta. Ihmiset ovat kiinnostuneita<br />
eri asioista.<br />
Koivistoinen muistuttaa, että<br />
Helsingissä on järjestetty puistokävelyjä<br />
jo monen vuoden ajan.<br />
– Päällimmäinen tarkoitus<br />
Viikon puisto -hankkeessa on<br />
tehdä puistoista tuttuja ja saada<br />
ihmisiä kiinnostumaan niistä.<br />
Asukkaat eivät aina tule ajatelleeksi,<br />
että puistot vaativat suunnittelua,<br />
päätöksiä ja rahaa.<br />
Pääkaupunkiseudun Viikon<br />
puistoille ei ole erillistä budjettia.<br />
– Rahoitukseen on irrotettu<br />
pieniä summia normaalibudjetista.<br />
Niitä sitten käytetään tapahtumiin<br />
ja järjestelyihin. Kaupunkien<br />
henkilöstö on hankkeessa<br />
mukana oman toimen ohella,<br />
Koivistoinen selostaa.<br />
– Aluksi hankkeessa oli kolmen<br />
kaupungin työryhmä, joka<br />
ideoi Viikon puisto -kokonaisuuden.<br />
Toteutukseen on lähdetty<br />
niin, että joka kaupungissa asiat<br />
hoidetaan itsenäisesti. Hankkeella<br />
ei siis ole päävetäjää.<br />
Ilkivalta aiheuttaa<br />
turhia kustannuksia<br />
Helsingillä on hoidettuja puistoja<br />
runsaat tuhat hehtaaria. Kaikkiaan<br />
kaupungin viheralueita, metsät<br />
mukaan lukien on 6 368 hehtaaria.<br />
Koivistoinen toivoisi ihmisten<br />
kohtelevan puistoja hyvin. Tällöin<br />
määrärahat riittäisivät myös<br />
puistojen kehittämiseen eikä vain<br />
roskien siivoamiseen ja ilkivallan<br />
korjaamiseen.<br />
– Viheralueiden hoitoon Helsingissä<br />
on budjetoitu 21,2 miljoonaa<br />
euroa tälle vuodelle. Puistorakentamiseen<br />
on varattu 16,5<br />
miljoonaa, mikä on kolme prosenttia<br />
enemmän kuin edellisenä<br />
vuonna. Budjettia on kasvattanut<br />
etenkin uusi Eiranrannan puisto,<br />
joka on kallis hanke.<br />
Ilkivalta on niin yleistä, että<br />
sen korjaaminen määritetään<br />
osaksi ylläpitoa. Niinpä ilkivallanteoista<br />
koostuvaa summaa<br />
pääkaupunkiseudulla ei voida<br />
tarkasti laskea. Joidenkin arvioiden<br />
mukaan Helsingissä kuluisi<br />
vuosittain noin 1,5 miljoonaa<br />
euroa puistojen ylläpitomäärärahoista<br />
sellaisiin korjaustöihin,<br />
jotka johtuvat ilkivallasta.<br />
Esimerkiksi pienen roska-astian<br />
tuhoaminen aiheuttaa noin<br />
250 euron kulut. Puistonpenkin<br />
tai istutetun puun hinta voi olla<br />
tuhat euroa tai enemmän. Kiipeilytelineen<br />
hinta voi nousta jo<br />
20 000 euroon.<br />
– Aika paljon rahaa joudutaan<br />
käyttämään myös siivoamiseen:<br />
puistoista löytyy olutpakkauksia<br />
ja muuta. Samalla rahalla saisi<br />
paljon kivaa aikaan, jos sitä ei<br />
tarvitsisi käyttää turhiin puhdistustöihin,<br />
Koivistoinen pohtii.<br />
Omiksi suosikkipuistoikseen<br />
Helsingissä Koivistoinen mainitsee<br />
Keskuspuiston, Kaivopuiston<br />
ja Haagan Rodopuiston.<br />
– Keskuspuisto on Helsingin<br />
suurin ja ehkä monipuolisinkin<br />
ulkoilualue. Kaivopuisto<br />
taas on vanha perinteinen puisto,<br />
jossa on meren läheisyys mukana,<br />
Mikko Koivistoinen perustelee.<br />
<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Asenneongelma<br />
senne on konsultin tärkein<br />
”A ominaisuus”, kertoi eräs<br />
virkamies minulle joitakin vuosia<br />
sitten. Lausahdus muistui elävästi<br />
mieleeni pari viikkoa sitten joukkoliikennematkani<br />
jälkimainingeissa.<br />
Asenne on nimittäin tärkeä<br />
muillekin kuin konsulteille.<br />
Olin matkalla töihin, ja kannettavan<br />
tietokoneeni lisäksi mukanani<br />
oli kaksi kassillista tavaraa sekä<br />
puolitoistametrinen julisteputkilo.<br />
Olin juuri jäämässä viimeisenä<br />
matkustajana pois bussin takaovesta,<br />
kun kuljettaja sulkikin<br />
ovet nenäni edessä. Painoin pysäytysnappia<br />
ja huudahdin kuljettajalle<br />
”Anteeksi, minäkin olisin<br />
vielä jäämässä”. Vastaukseksi sain<br />
etupeilin kautta annetun vihaisen<br />
tuijotuksen, jota kuljettaja ryyditti<br />
painamalla kaasun pohjaan. Kiihdytyksen<br />
seurauksena heilahtelin<br />
ympäri bussin keskiosaa kantamuksineni<br />
kuin superpallo.<br />
Jäin pois seuraavalla pysäkillä ja<br />
kiehuin raivosta tarpoessani kohti<br />
toimistoa. Kuumia tunnetilojani<br />
eivät viilentäneet edes tavallista<br />
pidempi kävelymatka tai kahvilautasen<br />
kokoiset räntäpisarat, joita<br />
tuli taivaan täydeltä. Saapuessani<br />
toimistolle keskeytin huonetovereideni<br />
työn avautuessani tuoreesta<br />
bussikokemuksestani. Kerroin<br />
voimasanojen ryydittämänä<br />
myös senhetkisestä mielipiteestäni,<br />
jonka perusteella joukkoliikennepalvelu<br />
voitaisiin korvata termillä<br />
”joukkoliikennekeljuilu” (jälkimmäinen<br />
sana on siistitty alkuperäisestä).<br />
<br />
Tiedän, että bussinkuljettajilla<br />
on todella haastava työ. Työvuorot<br />
ovat usein rankkoja ja kuljettaja<br />
vastaa päivänsä aikana satojen<br />
ihmisten hengestä teillä ja kaduilla,<br />
jotka hän joutuu jakamaan yhden<br />
jos toisenkin autoilevan<br />
idiootin kanssa. Aikataulut ovat<br />
tiukkoja ja jo pelkkien asiakkaiden<br />
odotukset helposti ristiriitaisia.<br />
Muistan eräänkin bussimatkan,<br />
jossa kuljettaja odotti juoksevia<br />
matkustajia pysäkeillä yhteensä<br />
viisi kertaa. Kyydissä olevia<br />
matkustajia – minä mukaan lukien<br />
– pitkähköt pysähdykset turhauttivat.<br />
Toisaalta nöyryyttävää<br />
on myös juosta kuin viimeistä päivää<br />
bussiin vain nähdäkseen ovien<br />
pamahtavan kiinni sekunnin<br />
liian aikaisiin ja kulkuvälineen kaasuttavan<br />
kaukaisuuteen.<br />
Bussinkuljettajien palkkakaan ei<br />
käsitykseni mukaan päätä huimaa<br />
ja sitä pitäisikin kasvattaa ensi tilassa.<br />
Eikä ainoa syy tilipussin kasvattamistarpeeseen<br />
ole nykyisen<br />
kuljettajapulan helpottaminen.<br />
Liksaa tulisi maksaa lisää myös,<br />
jotta kuljettajat, no, jos eivät nyt<br />
jaksaisi aina ja kaikille hymyillä,<br />
niin voisivat ainakin teoriassa kustantaa<br />
itselleen vaikkapa vihanhallintakursseja.<br />
Jonkinlaista kurssitusta olisi voinut<br />
tarvita eräskin kuljettaja vuosia<br />
sitten. Olin vasta palannut kesätöistä<br />
ulkomailta, enkä ollut vielä<br />
ehtinyt hankkia kausilippua.<br />
Tuolloin kaupungin sisäinen kertalippu<br />
maksoi seitsemän markkaa.<br />
Annoin kuljettajalle kahdenkymmenen<br />
markan setelin ja kaksi<br />
markan kolikkoa. Takaisin sain 13<br />
markkaa, antamani kaksi markkaa<br />
ja vihaisen tiuskahduksen<br />
”vie raha-asias pankkiin!”.<br />
<br />
Miksen sitten hanki autoa, jos<br />
kuljettajapalvelu niin harmittaa<br />
Jo pelkät taloudelliset syyt riittäisivät<br />
minulle: autoilu on hemmetin<br />
kallista. Päätäni huimaa, kun ajattelenkin<br />
autoilun kustannuksia<br />
kulkupelin hankinnasta huoltoon,<br />
vakuutuksiin ja polttoaineen hintaan.<br />
Minua ei myöskään kiinnosta<br />
aamuruuhkissa ajelu: jätän<br />
sen enemmän kuin mielelläni ammattilaiselle,<br />
jonka ajaessa voin itse<br />
keskittyä työasioihin, musiikin<br />
kuunteluun tai mikä etenkin aamuisin<br />
usein parasta, olla keskittymättä<br />
yhtään mihinkään.<br />
Lisäksi työtehtäväni liittyvät kestävien<br />
kulkumuotojen edistämiseen<br />
ja saattaisin kokea vähintäänkin<br />
lievää kaksinaismoralistista<br />
ahdistusta, jos kruisailisin yksityisautolla<br />
joukkoliikenteen ja kevyen<br />
liikenteen projektien kokouksiin.<br />
Sitä paitsi autoillessa voisi<br />
vieraantua joukkoliikenteen, pyöräilyn<br />
ja kävelyn arjesta. Miten sitä<br />
silloin osaisi ottaa kantaa niiden<br />
kehittämisprojekteihin Kuinka<br />
samaistuisi joukkoliikennettä kuukauden<br />
kokeilleeseen autoilijaan,<br />
joka kertoo kuljettajan ilkeilystä<br />
Bussinkuljettajilla on huono<br />
maine. Sekin on tietynlainen<br />
asenneongelma. On hyvä muistaa,<br />
että kuljettajatkin ovat vain<br />
ihmisiä. Ja toisaalta ihmiset näkevät<br />
asiat herkästi omalta kantiltaan.<br />
Jos aivan rehellisiä ollaan,<br />
alun kuljettajakielteisessä tapahtumassa<br />
taisin itsekin olla kaikkine<br />
kasseineni harvinaisen myöhässä<br />
ulko-ovella…<br />
<br />
Muitakin kuin kielteisiä kokemuksia<br />
löytyy myös minun bussihistoriastani.<br />
Lapsuuteni kotiseuduilta<br />
kaupunkiin kulkevia busseja<br />
ajoivat vakiokuljettajat, joista<br />
osasta tuli tutumpia kuin saman<br />
rapun naapureista. Noin vuosi sitten<br />
olin tulossa keskustan bussilla<br />
kokouksesta töihin.<br />
Näytin pysähtymismerkin bussille,<br />
joka pysähtyikin aivan kohdalleni.<br />
Astuin sisään ja hämmästykseni<br />
oli suuri, kun bussia ajoikin<br />
lähes parinkymmenen vuoden<br />
takainen tuttuni, kotilinjani kuljettaja.<br />
Kuljettaja ei epäröinyt hetkeäkään,<br />
vaan tunnisti minut oitis<br />
ja tokaisi ”Kato, suakin näkee!”<br />
”Samat sanat!” vastasin ilahtuneena.<br />
Tuli hyvä mieli.<br />
Mette Granberg<br />
on 31-vuotias liikennetekniikan<br />
DI, joka<br />
toimii projektipäällikkönä<br />
WSP <strong>Fi</strong>nland Oy:ssä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
49
VESIHUOLTO<br />
Viemärivesipumppaamojen pohja- ja pintaliettyminen<br />
HAJUISTA EROON<br />
pumppausteknisin keinoin<br />
Viemärivesipumppaamosta<br />
voi tulla hajuongelma.<br />
Pumppaamossa<br />
saattaa muodostua<br />
myös pohja- ja<br />
pintaliettymistä, jotka<br />
lisäävät hajuongelmaa.<br />
Hajuongelmia esiintyy<br />
erityisesti pitkissä siirtoviemäripumppauksissa.<br />
Ongelmiin voidaan<br />
vaikuttaa pumppausja<br />
pumppaamoteknisin<br />
keinoin.<br />
● Hannu Sarvanne<br />
insinööri, Oy Grundfos<br />
Environment <strong>Fi</strong>nland Ab<br />
■■ Pumppaamon suunnitteluvaiheessa<br />
on vaikeaa ennustaa,<br />
syntyykö hajuongelma. Se riippuu<br />
myös pumppaamon sijainnista.<br />
Pumppaamo saattaa sijaita<br />
paikassa, jossa hajusta ei ole juurikaan<br />
haittaa tai paikassa, jossa<br />
siitä on haittaa.<br />
Ei myöskään tiedetä, millä viipymällä<br />
painelinjaolosuhteissa<br />
syntyy anaerobinen tila. Todennäköisesti<br />
se voitaisiin tutkimalla<br />
määrittää jollakin tarkkuudella,<br />
jos tutkimukseen haluttaisiin<br />
panostaa. Sen voisi tehdä tutkimalla<br />
jo käytössä olevista linjapumppaamoista<br />
“hajupitoisuudet”<br />
ja viipymät. Jos mukaan tulee<br />
teollisuuden jätevesiä, tilanne<br />
muuttuu.<br />
Ennen kuin hajuongelmaa<br />
ryhtyy ratkaisemaan ilmanpuhdistuslaitteilla<br />
tai kemikaalisyötöillä,<br />
kannattaa selvittää ja mahdollisesti<br />
kokeilla mahdollisuuksia<br />
ratkaista tai lieventää hajuongelmaa<br />
pumppaus- ja pumppaamoteknisin<br />
keinoin.<br />
Imualtaiden teholliset<br />
tilavuudet valittava oikein<br />
On tärkeää, että ON/OFF -käytöllä<br />
toimivien perättäisten pumppaamoiden<br />
imualtaiden teholliset<br />
tilavuudet valitaan oikein.<br />
Jälkimmäiseen tai jälkimmäisiin<br />
pumppaamoihin valitaan<br />
pienemmät teholliset tilavuudet<br />
(pintaohjaustasoilla) kuin ensimmäiseen<br />
pumppaamoon. Tehollinen<br />
tilavuus on käynnistys- ja pysäytyspintojen<br />
välinen tilavuus.<br />
Tällöin jälkimmäisen pumppaamon<br />
pumppu aina käynnistyy<br />
ensimmäisen pumppaamon<br />
pumpun käydessä, jolloin jälkimmäisessä<br />
pumppaamossa jää pinta<br />
aina pysäytystasolle odottamaan<br />
seuraavaa käyntijaksoa, ja<br />
näin saadaan minimoitua pumppaamossa<br />
seisova vesimäärä.<br />
Myös seuraaviin pumppaamoihin<br />
valitaan sama tehollinen<br />
tilavuus kuin toiseen pumppaamoon.<br />
Jos jälkimmäisen pumppaamon<br />
tehollinen tilavuus olisi suurempi<br />
kuin ensimmäisen, niin<br />
joka toisella käyntijaksolla pinta<br />
jäisi jälkimmäisessä pumppaamossa<br />
korkealle, käyntitason alapuolelle<br />
(suuri vesimäärä) odottamaan<br />
seuraavaa käyntijaksoa ja<br />
joka toisella käyntijaksolla pysäytystasolle.<br />
Jos pumput on valittu eri<br />
pumppaamoihin siten, että niillä<br />
on jokseenkin sama tilavuusvirta,<br />
niin jälkimmäisiin pumppaamoihin<br />
voidaan alustavasti valita tehollinen<br />
tilavuus, joka on 70 prosenttia<br />
ensimmäisen pumppaamon<br />
tehollisesta tilavuudesta.<br />
Koska todelliset tilavuusvirrat<br />
poikkeavat teoreettisista, niin<br />
pumppaamoiden koekäyttöjen<br />
aikana on varmistuttava siitä, että<br />
jokaisen pumppaamon pinta jää<br />
aina pysäytystasolle odottamaan<br />
seuraavaa ensimmäisen pumppaamon<br />
käyntijaksoa. On testattava<br />
vähintään kahden käyntijakson<br />
tilanne. Jos näin ei käy, kohotetaan<br />
tai lasketaan joko ensimmäisen<br />
tai jälkimmäisen pumppaamon<br />
käynnistystasoa.<br />
Tällöin saadaan seuraavat<br />
edut:<br />
● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä<br />
on vähemmän kaasua<br />
ja se tuottaa vähemmän kaasua,<br />
jolloin hajuhaitta minimoituu.<br />
● Kun pinnan korkeus kohoaa<br />
jälkimmäisissä pumppaamoissa<br />
vähemmän, työntyy niistä myös<br />
vähemmän kerralla ulos ilmaa<br />
vaimentaen hajupulssia.<br />
● Viipymä putkistolinjassa vähenee<br />
jossain määrin vähentäen<br />
hajuhaittaa.<br />
● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä<br />
on vähemmän pintaja<br />
pohjaliettymistä aiheuttavia<br />
kiintoaineita.<br />
Vaikka jälkimmäisten pumppaamoiden<br />
teholliset tilavuudet<br />
ovat pienempiä, eivät käynnistystiheydet<br />
lisäänny vaan ovat samat<br />
kuin ensimmäisen pumppaamon<br />
johtuen pumppujen samanaikaisesta<br />
käynnistä.<br />
Jotta käynnistys- ja pysäytystasot<br />
saadaan riittävän lähelle toisiaan,<br />
saattaa olla tarpeen säätää<br />
kaksi- tai kolmetoimisen vipan<br />
paino aivan vipan juureen.<br />
Taajuusmuuttajakäytäntö<br />
ja taajuusohjelmointi<br />
Taajuusmuuttajakäytöillä voidaan<br />
haju- ja liettymisongelmia minimoida,<br />
kun pinta pidetään vakiona<br />
ja alhaalla. Tällöin pumppaamossa<br />
on aina minimi vesimäärä,<br />
ja lisäksi se on koko ajan liikkeessä<br />
minimoiden haju- ja liettymisongelmia.<br />
Jos ensimmäiseen pumppaamoon<br />
tulee hyvin epätasaisesti<br />
vettä niin, että minimivirtausnopeuden<br />
takia joudutaan<br />
pumppaus välillä pysäyttämään<br />
pysäytystasolle, tällöin kannattaa<br />
myös jälkimmäisten pumppujen<br />
käyntiohjelmoinnit tehdä<br />
niin, että myös niissä pinnat jäävät<br />
aina pysäytystasoille odottamaan.<br />
Käynnistysohjelmointi tehdään<br />
niin, että käynnistystaso<br />
on pumppupesän yläpuolella ja<br />
korkeudella, josta pumppu lähtee<br />
pumppaamaan. Tämän jälkeen<br />
riittävällä taajuudella pumpataan<br />
pinta alemmaksi lähelle<br />
pysäytysrajaa. Pumppu jää käymään<br />
tällä pinnankorkeudella,<br />
jolloin imualtaassa oleva vesimäärä<br />
minimoituu ja sekoitusta<br />
aiheuttavat vaakanopeudet maksimoituvat<br />
estäen liettymisten<br />
muodostumista. Pitämällä pinta<br />
vakiona vältytään myös pinnankohoamisen<br />
aiheuttamalta hajupulssilta.<br />
Tulovirtaamat<br />
useammalta taholta<br />
Tulovirtaamat voivat tulla joko<br />
viettona tai pumppaamalla. Tällöin<br />
ne on huomioitava tapauskohtaisesti<br />
tehollisen tilavuuden<br />
(käynnistystason) määrityksessä<br />
ja etsittävä kokeellisesti niin, että<br />
pinta jää aina alas odottamaan<br />
seuraavaa edeltävän tai edeltävien<br />
pumppaamoiden käyntijaksoja.<br />
Pieniin pumppaamoihin<br />
pienet teholliset tilavuudet<br />
Pumppaamoissa, joihin tulee<br />
korkeintaan noin 30 asunnon<br />
viemärivedet, tulee keskimääräinen<br />
käynnistystiheys ole-<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
VESIHUOLTO<br />
lisäävät ongelmaa<br />
maan paljon pienempi kuin<br />
yleisesti suunnittelussa käytetty<br />
käynnistystiheys, joka perustuu<br />
pumpun tilavuusvirtaan eikä tulevaan<br />
tilavuusvirtaan. Pumpun<br />
tilavuusvirta määräytyy DN 100<br />
paineputken miniminopeuden<br />
mukaan (esim. 0,7 m/s) liettymisen<br />
välttämiseksi, jolloin se<br />
on noin Q I<br />
= 5 l/s.<br />
Tällöin voidaan pumppaamon<br />
tehollista tilavuutta pienentää<br />
(alentaa käynnistystasoa),<br />
jolloin saadaan pumppaamossa<br />
seisova vesimäärä minimoitua<br />
vähentäen hajuhaittaa<br />
sekä pinta- ja pohjaliettymistä<br />
ilman korkeita käynnistystiheyksiä.<br />
Tällöin sopiva tehollinen<br />
tilavuus voidaan määrittää likimain<br />
seuraavasti:<br />
käynnistystasot) määritetään<br />
koekäytön yhteydessä niin, että<br />
ajetaan pumpulla pintaa alas,<br />
kunnes pumppu alkaa imeä ilmaa.<br />
Pysäytystaso asetetaan siitä<br />
esimerkiksi 10 cm korkeammalle.<br />
EDI-ilmastusjärjestelmät<br />
kunnallisille ja teollisille jätevedenpuhdistamoille<br />
MJK-pinnansäätölaitteet ja -virtausmittarit<br />
Vh red<br />
≈<br />
2 · Qin<br />
Q I<br />
· Vh<br />
Qin = Keskimääräinen tuleva tilavuusvirta<br />
Q I<br />
= Pumpun tilavuusvirta<br />
Vh = Normaalisti määritetty tehollinen tilavuus (esim. nomogrammista)<br />
perustuen pumpun tilavuusvirtaan<br />
puh. (09) 4174 5070 • www.septek.fi<br />
Ei pudotusta<br />
imualtaaseen<br />
Edeltävästä pumppaamosta tuleva<br />
tuloputki tulisi olla mieluimmin<br />
veden pinnan tasolla tai sen<br />
alapuolella edellyttäen, että edeltävässä<br />
pumppaamossa on takaiskuventtiili.<br />
Tällöin vältytään<br />
veden putoamiselta ja sen aiheuttamalta<br />
hajua muodostavalta<br />
aerosoli-ilmiöltä.<br />
Jos kyseessä on vanha pumppaamo,<br />
jossa putki on korkealla,<br />
voidaan putkea jatkaa imualtaassa<br />
alaspäin pysäytystason alapuolelle.<br />
Pysäytystasot mahdollisimman<br />
alas<br />
Vastaavasti alennetaan käynnistystasoja.<br />
Tällöin saadaan minimoitua<br />
tehotonta tilavuutta ja<br />
pumppaamossa seisovaa vesimäärää.<br />
Lisäksi imualtaaseen saadaan<br />
suuremmat vaakanopeudet<br />
sekoittamalla vettä paremmin.<br />
Lopulliset pysäytystasot (ja<br />
Imualtaan peseminen<br />
Pesemällä määrävälein – esimerkiksi<br />
kerran tai kaksi kertaa<br />
vuodessa – pumppaamon<br />
imuallas painepesurilla voidaan<br />
myös jossain määrin vähentää<br />
haju- ja liettymisongelmia.<br />
Pienemmissä pumppaamoissa<br />
voidaan painepesurilla sekoittaa<br />
myös pohjalietettä viemällä<br />
painepesurin pää veden alle ja<br />
liikuttelemalla sitä siellä.<br />
Jos joudutaan imualtaan pesun<br />
vuoksi laskeutumaan alas,<br />
on varmistettava, etteivät pesun<br />
yhteydessä vapautuvat<br />
kaasut vaaranna työturvallisuutta.<br />
Akuutti haju- ja<br />
liettymisongelma<br />
Akuutissa haju- ja liettymisongelmassa<br />
on tapauskohtaisesti<br />
harkittava ratkaisukeinoja.<br />
Tietenkin olisi parempi,<br />
että niihin voitaisiin vaikuttaa<br />
mieluummin edellä esitetyillä<br />
keinoilla kuin lisäämällä ilmanpuhdistuslaite<br />
tai kemikaalisyöttö.<br />
Allekirjoittaneella on kokemustieto<br />
eräästä paikasta,<br />
jossa sekä haju- että pintaliettymisongelma<br />
ratkesi muuttamalla<br />
jälkimmäisen pumppaamon<br />
tehollinen tilavuus<br />
pienemmäksi kuin ensimmäisen<br />
pumppaamon. Tilavuudet<br />
olivat ennen päinvastoin. ■<br />
Ourex<br />
Turvallista laatua.<br />
Tunnetusti.<br />
• EI30-paloluokitus<br />
• Myös Atex-hyväksyttynä<br />
puh. 03 212 8000<br />
www.ourex.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
51
PERUSKORJAUS<br />
Helsingin Veden Vanhankaupungin<br />
vedenpuhdistuslaitoksella Vantaanjoen<br />
raakaveden laatu vaikuttaaa<br />
etenkin saostus- ja selkeytysprosesseihin.<br />
Kemikaaleja on käytettävä<br />
hieman enemmän.<br />
– Korjaukseen on<br />
valmistauduttu<br />
huolellisesti, Jukka<br />
Piekkari korostaa.<br />
– 70-luvulla suunnittelijoilla<br />
oli optimistinen<br />
käsitys kallioperän<br />
kestävyydestä,<br />
Ilkka Hirsto sanoo.<br />
■ Päijänne-tunnelin eteläpää<br />
peruskorjataan kahdessa<br />
vaiheessa.<br />
■ Vaihe I: 15.4.–13.8. Vantaa–<br />
Nurmijärvi (Korpimäen pumppaamo),<br />
pituus 29 km<br />
■ Vaihe II: 14.8.–4.12. Nurmijärvi–Hausjärvi<br />
(Kalliomäen<br />
voimalaitos), pituus 27 km<br />
■ Tunnelia vahvistetaan 9 100<br />
kalliopultilla ja 141 000 neliömetrillä<br />
ruiskubetonointia<br />
■ Tunnelin täyttö Päijänteen<br />
vedellä on tarkoitus aloittaa<br />
5.12.2008<br />
■ Pääurakoitsija Kalliorakennus-Yhtiö<br />
Oy; urakassa enimmillään<br />
mukana 80 henkilöä<br />
■ Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />
18 milj. euroa<br />
Vantaanjoesta talousvettä pääkaupunkiseudulle<br />
Päijänne-tunnelia korjataan 56 kilometriä<br />
Helsinkiin ja sen lähialueille<br />
raakavettä tuovan<br />
Päijänne-tunnelin<br />
eteläosan peruskorjaus<br />
alkoi huhtikuussa.<br />
Kahdeksan kuukauden<br />
urakan aikana pääkaupunkiseudun<br />
talousvesi<br />
valmistetaan Vantaanjoen<br />
vedestä.<br />
TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen<br />
KUVAT Ari Mononen<br />
■■ Standardi SFS-EN 1717 ”Vesilaitteistossa<br />
olevan talousveden<br />
suojaaminen saastumiselta ja laitteille<br />
asetetut yleiset vaatimukset<br />
takaisinvirtauksen aiheuttaman<br />
saastumisen ehkäisemiseksi” on<br />
2000 valmistunut eurooppalainen<br />
standardi. Nyt standardi on kokonaan<br />
käännetty suomen kielelle.<br />
■■ Päijänne-tunneli rakennettiin<br />
1973–82. Kalliotunneli johtaa vettä<br />
Asikkalanselältä Silvolan tekoaltaalle.<br />
Sen kokonaispituus on 120<br />
kilometriä. Kun tunnelia 70-luvulla<br />
louhittiin, kalliorakennetta<br />
ei alkujaan vahvistettu pulteilla.<br />
Myöskään kattoa tai seiniä ei kokonaan<br />
suojattu ruiskubetonilla.<br />
Tunnelin pohjoisosaa peruskorjattiin<br />
64 kilometrin matkalta<br />
2001, kun tunnelissa oli havaittu<br />
alkuvaiheessa olevia sortumia.<br />
Ensimmäinen sortumakohta<br />
jouduttiin korjaamaan jo<br />
1990-luvun lopulla.<br />
Päijänne-tunnelin eteläosaa<br />
tutkittiin 2003 sukellusrobotin<br />
avulla. Alkavia sortumia ei havaittu,<br />
mutta tunnelin pohjalla oli monin<br />
paikoin pudonnutta kiveä.<br />
– Oikeastaan nyt suoritettava<br />
tunnelin peruskorjaus on jatkoa<br />
vuoden 2001 töille, Helsingin Veden<br />
toimitusjohtaja Jukka Piekkari<br />
toteaa.<br />
– Korjauksella varmistetaan,<br />
ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan.<br />
Tunneli saadaan normaalikäyttöön<br />
vuodenvaihteeseen<br />
mennessä.<br />
Standardi talousveden suojaamiseen saastumiselta<br />
Vesilaitteistojen takaisinimusuojausohjeet<br />
ovat osa 2007 uudistetun<br />
Suomen rakentamismääräyskokoelman<br />
D1 ”Kiinteistöjen vesi-<br />
ja viemärilaitteistot” kattavuutta.<br />
Siinä annetaan ohjeita suojauksille,<br />
joissa käytetään ilmaväliä<br />
sekä tyhjiö- ja yksisuuntaventtiiliä.<br />
Ohje määrittelee myös käytettävän<br />
vähimmäissuojauksen takaisinimua<br />
vastaan vesikalusteissa ja<br />
laitteissa.<br />
Standardissa on yksiselitteinen<br />
matriisitaulukko takaisinimusuojien<br />
käytettävyydestä erilaisten nesteluokkien<br />
takaisinvirtauksen ehkäisemisessä.<br />
Standardin liitteessä<br />
on takaisinimusuojien listaus,<br />
Vedenhankinnassa<br />
poikkeusjärjestelyjä<br />
Päijänne-tunnelin eteläosa Hausjärven<br />
ja Vantaan välillä kunnostetaan<br />
kahdessa vaiheessa.<br />
– Peruskorjausta valmistelevia<br />
töitä on itse asiassa tehty jo viime<br />
syyskuusta lähtien, tunnelin korjauksesta<br />
vastaavan Pääkaupunkiseudun<br />
Vesi Oy:n toimitusjohtaja<br />
Ilkka Hirsto kertoo.<br />
– Etukäteen on rakennettu uusia<br />
ajotunneleita Päijänne-tunneliin,<br />
joka sijaitsee 40–100 metrin<br />
syvyydessä maan alla. Nyt käytettävissä<br />
on yhteensä viisi ajotunnelia.<br />
Ensimmäinen työvaihe on<br />
tunnelin tyhjentäminen vedestä<br />
29 kilometrin matkalta Vantaanjoen<br />
vesistöön ajotunnelien<br />
kautta. Vettä pumpataan tunnelista<br />
kolmen viikon aikana miljoona<br />
kuutiota.<br />
Helsingin Vesi tuottaa pääkaupunkiseudulle<br />
vuorokaudessa<br />
noin 250 000 kuutiota talousvettä.<br />
Korjaustöiden aikana raakavettä<br />
otetaan Vantaanjoesta Pitkäkosken<br />
ja Vanhankaupungin<br />
pumppaamoilla. Piekkarin mukaan<br />
lisävettä saadaan tarvittaessa<br />
Vantaanjoen latvajärvistä, Hiidenvedestä<br />
sekä Espoon pieneltä<br />
vedenottamolta.<br />
– Jos kesästä tulee poikkeuksellisen<br />
kuiva, peruskorjauksen<br />
toinen vaihe voidaan hätätilassa<br />
siirtää myöhemmäksi, Piekkari<br />
arvioi. ■<br />
jossa suojat on jaoteltu toiminnallisiin<br />
tuoteperheisiin alkaen ilmavälistä<br />
ja päättyen paineella toimivaan<br />
tyhjiöventtiiliin, joka avautuu<br />
alipaineessa. Tyyppiratkaisuja näissä<br />
tuoteperheissä on 23. ■<br />
Standardi on hankittavissa Suomen<br />
Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta<br />
www.sfs.fi.<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
VESIHUOLTO<br />
VESIALALLE<br />
VALMISTEILLA<br />
LAAJA OHJELMA<br />
■■ Suomi on useammassa kansainvälisessä<br />
selvityksessä arvioitu vesivaroiltaan<br />
maailman vauraimmaksi maaksi. Tarkastelunäkökulmina<br />
on käytetty esimerkiksi<br />
makean veden määrää, vesihuollon<br />
kattavuutta ja laatua, vesihallinnon tilaa<br />
jne. Kaikissa olemme maailman valiojoukkoa.<br />
Laakereille emme kuitenkaan voi jäädä<br />
lepäämään. Niinpä 2006 käynnistyi<br />
maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta<br />
kansallisen monitieteisen vesiohjelman<br />
valmistelu. Kuluvan vuoden<br />
maaliskuussa maailman vesipäivän Suomen<br />
seminaarissa julkistettiin ohjelman<br />
valmisteluraportti ”Suomen vesiohjelma<br />
– Kansallisaarteesta elämän lähteeksi”.<br />
Raportin toimittivat ohjelmavalmistelun<br />
selvitysmiehet, professorit Björn Klöve<br />
Oulun yliopistosta ja Riku Vahala Teknillisestä<br />
korkeakoulusta.<br />
Työtä ohjasi parinkymmenen hengen<br />
johtoryhmä ja selvitysmiehet haastattelivat<br />
raporttia varten kolmisenkymmentä<br />
alan johtavaa professoria, tutkijaa, viranomaista<br />
ja muuta alan asiantuntijaa.<br />
Raportissa on arvioitu Suomen vesisektorin<br />
vahvuuksia ja heikkouksia ja siinä<br />
tehdään ehdotus monitieteisen yhteisohjelman<br />
painopisteistä ja sen toimeenpanon<br />
keskeisistä elementeistä.<br />
Ohjelman ensimmäisen toimintavuoden<br />
aikana maaliskuuhun 2009 mennessä<br />
tavoitteena on valmistella varsinainen<br />
ohjelma-aloite Suomen Akatemialle<br />
tutkimusohjelman käynnistämiseksi.<br />
Yhteistyö Tekesin Vesi-ohjelman<br />
kanssa on kiinteää. Vesisektorin koulutustilanne<br />
ja osaamistarpeet kartoitetaan<br />
ja luodaan edellytykset ohjelman<br />
jatkumolle vuoteen 2013 saakka.<br />
VVY julkaisi ensimmäisen<br />
yhteenvetoraportin<br />
Vesihuoltolaitosten<br />
vertailu vie laadun<br />
lähteille<br />
■■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />
VVY julkaisi vuoden<br />
2006 tietoihin perustuvan<br />
yhteenvetoraportin vesihuoltolaitosten<br />
tunnuslukujärjestelmässä<br />
mukana olevien<br />
38 laitoksen toimintatiedoista<br />
helmikuussa. Laitoskohtaiset<br />
arvot eri indeksien<br />
osalta vaihtelevat huomattavasti.<br />
Usein vaihtelulle<br />
löytyy hyvä syy, mutta tulosten<br />
vertailu auttaa laitoksia<br />
kiinnittämään huomiota<br />
olennaisiin toiminnan kehittämiskohteisiin.<br />
Ympäristölupien ehdot<br />
näyttävät raportin mukaan<br />
täyttyvän jätevedenpuhdistamoilla<br />
yleisesti ottaen<br />
erinomaisesti. Jätevesiviemärien<br />
vuotovesien osuus<br />
kokonaisjätevesimäärästä<br />
vaihtelee runsaasta kymmenestä<br />
prosentista yli 60<br />
prosenttiin. Osasyynä suuriin<br />
vuotovesimääriin on sekaviemäröinti<br />
eräissä vanhoissa<br />
kaupunkikeskustoissa.<br />
Aineiston keskiarvo<br />
oli 38,3 prosenttia, jota voidaan<br />
pitää suurehkona. Se<br />
osaltaan osoittaa huomattavan<br />
viemärisaneerausten<br />
tarpeen.<br />
Laskuttamattoman veden<br />
osuus verkostoon<br />
pumpatusta talousvedestä<br />
vaihtelee puolestaan viidestä<br />
prosentista lähes neljäänkymmeneen<br />
prosenttiin.<br />
Vuotovesien osuus on<br />
useimmiten suurempi harvaan<br />
asuttujen alueiden vesihuoltolaitoksissa,<br />
joissa on<br />
pitkät johtoverkot.<br />
Liikeylijäämissä<br />
suuret vaihtelut<br />
Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset<br />
laskutettua<br />
vesikuutiometriä kohti<br />
vaihtelevat vertailutietokannassa<br />
mukana olevissa<br />
laitoksissa Helsingin 0,43<br />
eurosta Kirkkonummen<br />
1,66 euroon. Kokonaiskustannukset<br />
laskutettua vesikuutiometriä<br />
kohti puolestaan<br />
vaihtelevat Helsingin<br />
0,76 eurosta Kirkkonummen<br />
2,78 euroon.<br />
Kun asiakkaiden maksamat<br />
veden ja jäteveden käyttömaksut<br />
vaihtelevat muutamaa<br />
poikkeusta lukuun<br />
ottamatta valtakunnassa<br />
varsin vähän, seuraa edellä<br />
kerrotuista kustannuseroista<br />
väistämättä huomattavat<br />
erot laitosten liikeylijäämissä.<br />
Liikeylijäämän osuus<br />
liikevaihdosta vaihteleekin<br />
vertailutietokannan laitoksilla<br />
vajaasta prosentista aina<br />
42 prosenttiin.<br />
Vesihuoltolaitosten omavaraisuusaste<br />
on varsin korkea.<br />
Vertailuaineistossa oli<br />
vain kolme laitosta, joiden<br />
omavaraisuusaste 2006 oli<br />
alle 30 prosenttia. Omavaraisuusasteen<br />
keskiarvo oli<br />
71,4 prosenttia.<br />
● Paavo Taipale<br />
Tunnusluvut hyvä väline arviointiin<br />
● Paavo Taipale<br />
Raportti on ladattavissa<br />
maaja<br />
metsätalousministeriön<br />
verkkosivulta<br />
www.mmm.fi<br />
> vesivarat<br />
■■ Suomi on yksi harvoista Euroopan<br />
maista, jossa vesihuoltolaitosten palvelutasoa<br />
ja hinnanmuodostusta ei valvo ulkopuolinen<br />
viranomainen. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />
VVY käynnisti 2005 kehittämishankkeen<br />
omaehtoisen yhteisen<br />
tunnuslukujärjestelmän rakentamiseksi<br />
laitosten keskinäisen vertailukehittämisen<br />
(benchmarking) pohjaksi. Tunnuslukujärjestelmä<br />
tarjoaa myös laitosten omistajaorganisaatioille<br />
– siis myös kunnille –<br />
erinomaisen välineen laitosten toiminnan<br />
arviointiin ja kehittämiseen.<br />
Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien<br />
vesihuoltolaitosten tiedoista on tarkoitus<br />
julkaista yhteenvetoraportti jatkossa<br />
vuosittain. Tavoitteena on saada<br />
vielä huomattavasti lisää vesihuoltolaitoksia<br />
liittymään järjestelmän käyttäjäksi.<br />
Tällöin lisäkustannuksia aiheuttavaa<br />
erillistä viranomaisvalvontaa ei välttämättä<br />
tarvittaisi.<br />
Yhteenvetojulkaisu ”Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän<br />
raportti 2006” (VVY:n<br />
monistesarja nro 21) on saatavana painettuna<br />
VVY:stä. Yhdistyksen jäsenille ja yhteistoimintajäsenille<br />
hinta on 15 € ja muille 25 € Hintoihin<br />
sisältyy alv 8 %.<br />
www.vvy.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
53
JÄTEHUOLTO<br />
Kuntaliiton hallitus linjasi uutta lakia<br />
KUNTIEN VASTUUTA<br />
jätehuollosta on lisättävä<br />
Kuntaliitto on huolissaan yhdyskuntien<br />
jätepalveluiden jatkuvuudesta<br />
ja ympäristövaikutuksista.<br />
Jätehuoltoa ei voi jättää<br />
yritysten vastuulle. Uudella jätelailla<br />
kuntien vastuuta jätehuollosta<br />
pitää lisätä. Jätelain<br />
kokonaisuudistusta valmistelevan<br />
ympäristöministeriön työryhmän<br />
määräaika päättyy huhtikuussa<br />
2010. Kuntaliiton hallitus<br />
linjasi tulevaisuuden yhdyskuntajätehuollon<br />
mallia maaliskuun<br />
kokouksessaan.<br />
● Leena Eränkö<br />
ympäristölakimies<br />
Kuntaliitto<br />
■■ Yhdyskuntajätettä syntyy<br />
Suomessa noin 2,4 miljoonaa<br />
tonnia. Tämä on alle<br />
5 prosenttia kaikesta jätteestä.<br />
Yhdyskuntajätehuolto on<br />
kuitenkin erityinen sääntelyn<br />
ja yritystoiminnan mielenkiinnon<br />
kohde EU-tasolla<br />
ja kansallisesti. Yhdyskuntajätteistä<br />
kierrätetään<br />
nykyään 30 prosenttia,<br />
hyödynnetään energiana 10<br />
prosenttia ja sijoitetaan kaatopaikoille<br />
60 prosenttia.<br />
Kaatopaikalle sijoitettavan<br />
jätteen määrää pyritään<br />
vähentämään jätteen<br />
synnyn ehkäisyllä, materiaalikierrätyksellä<br />
ja energiahyötykäytöllä.<br />
EU:n uuden<br />
jätedirektiivin valmistelun<br />
yhteydessä on parlamentin<br />
käsittelyssä ehdotettu<br />
50 prosentin kierrätystavoitetta.<br />
Yhdyskuntajätehuollon<br />
palveluiden kokonaisrahavirta<br />
on noin 1<br />
miljardi euroa. Yhdyskuntajätteen<br />
kaatopaikkoja on<br />
nykyään noin 40. Kuntien<br />
vastuulla on yhdyskuntajätteestä<br />
noin 60 prosenttia,<br />
loput ovat jätteen tuottajien<br />
omalla vastuulla.<br />
Yhdyskuntajätteeseen<br />
kuuluu kunnan vastuulla<br />
olevan asumisjätteen ja julkisen<br />
palvelutoiminnan jätteen<br />
lisäksi elinkeinotoiminnan<br />
jätteitä. Kesällä 2007<br />
voimaan tulleessa osittaisuudistuksessa<br />
vastuu elinkeinotoiminnan<br />
– kaupan,<br />
majoitus- ja ravitsemustoiminnan<br />
sekä yksityisen<br />
palvelutoiminnan – jätteestä<br />
siirtyi kunnilta toiminnan<br />
harjoittajille itselleen.<br />
Ns. tuottajavastuun piiriin<br />
eli tuotteen valmistajien<br />
ja maahantuojien vastuulle<br />
on siirretty jo aiemmin keräyspaperi,<br />
romurenkaat,<br />
sähkö- ja elektroniikkalaiteromu<br />
ja romuajoneuvot<br />
sekä pakkaukset siltä osin<br />
kuin tuottajayhteisöt huolehtivat<br />
niistä. Tuottajavastuun<br />
piiriin ovat menossa<br />
myös paristot ja akut.<br />
Yhdyskuntajätteen<br />
käsittelymaksu 2007, 105€/tonni<br />
Arvonlisävero<br />
19 €/t<br />
Kuva YTV<br />
YTV on uudistamassa pääkaupunkiseudun alueellisia<br />
keräyspisteitä, joissa kerätään pienmetallia, lasia, paristoja,<br />
kartonkia, paperia ja vaatteita. Pisteissä on myös<br />
roska-astia muovipusseille. Niihin kaikkiin tulevat ulkoasultaan<br />
samantyyppiset, tummanharmaat keräysastiat.<br />
Syväkeräysastioita Vantaan Tammistossa.<br />
Jätevero<br />
30 €/t<br />
Lähde Kuntaliitto<br />
Käsittelymaksu<br />
56 €/t<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
55
AVOIMET TYÖPAIKAT<br />
Kajaanin kaupunki hakee ympäristöteknisen palvelukeskuksen<br />
kunnallistekniikka-tulosalueelle toistaiseksi voimassa olevaan<br />
työsuhteeseen kunnallistekniikan rakentamiseen ja katujen<br />
kunnossapitoon<br />
TYÖNJOHTAJAA<br />
Hakijalla toivotaan olevan soveltuva tekninen koulutus esimerkiksi<br />
rakennusmestarin, insinöörin tai insinööri amk:n tutkinto ja<br />
kokemusta kunnallistekniikan rakentamisesta ja katujen kunnossapidosta.<br />
Tieturva- ja työturvallisuuspätevyys sekä vesihygieniapassi<br />
lasketaan eduksi.<br />
Arvostamme yhteistyökykyä, esimiestaitoja, oma-aloitteellisuutta<br />
sekä hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa.<br />
Palkka määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Toimen täytössä<br />
noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen<br />
toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus<br />
terveydentilastaan.<br />
Lisätietoja tehtävästä antavat tekninen johtaja Timo Soininen<br />
(044 7100 263) tai rakennuttajainsinööri Matti Nousiainen<br />
(044 7100 176).<br />
Kajaanin kaupunki voi käyttää valinnassa ulkopuolista konsulttia.<br />
Hakemus tulee toimittaa 30.4.2008 klo 14 mennessä osoitteeseen:<br />
KAJAANIN KAUPUNKI, Ympäristötekninen palvelukeskus,<br />
Neuvokki, Pohjolankatu 13, 87100 KAJAANI<br />
Kuoressa tulee olla merkintä ”työnjohtaja”.<br />
YMPÄRISTÖTEKNINEN PALVELUKESKUS<br />
KAJAANIN KAUPUNKI<br />
Kunnat järjestävät jätehuollon<br />
suurilta osin yhteistyössä<br />
mm. kuntien jäteyhtiöissä. Laajan<br />
ja harvaanasutun maamme<br />
olosuhteissa aidosti kilpailevien<br />
jätehuoltopalveluiden luominen<br />
on haasteellista. Kuntien yhteistyöllä<br />
ja kilpailuttamisella on pystytty<br />
tuottamaan jätehuoltopalvelut<br />
tehokkaasti ja taloudellisesti.<br />
Kuntayhteistyöllä pystytään arvioimaan<br />
jätehuoltoa kokonaisuutena<br />
ja tekemään ympäristöä<br />
säästäviä ratkaisuja.<br />
Kuntien jätelaitokset eivät<br />
tuota kaikkea jätehuoltopalvelua<br />
itse vaan kilpailuttavat toimintoja.<br />
Yhdyskuntajätteen kuljetuksen<br />
hoitavat käytännössä yrittäjät.<br />
Yhdyskuntajätteen kaatopaikat<br />
ovat kuntien jätelaitosten<br />
hallinnassa, mutta niidenkin hoidossa<br />
käytetään yrittäjien palveluja.<br />
Hyödyntäminen tapahtuu<br />
pääasiassa yrityksissä.<br />
Hajauttamisen ongelmat<br />
oikaistava<br />
Kuntaliitto vaatii osittaisuudistuksen<br />
ongelmien korjaamista.<br />
Kunnan asukkaille ja sen alueen<br />
elinkeinonharjoittajille on tärkeää<br />
saada korkealaatuiset jätehuoltopalvelut<br />
kohtuulliseen hintaan.<br />
Osittaisuudistus hajautti jätehuollon<br />
vastuita liikaa. Uudella<br />
jätelailla kuntien vastuuta jätehuollosta<br />
pitää lisätä. Jätehuollon<br />
järjestämisessä voidaan edelleen<br />
hyödyntää yksityistä palveluntarjontaa<br />
ja edistää kilpailua.<br />
Kuntien hankinnoilla on keskeinen<br />
merkitys jätealan palveluiden<br />
kehittämisessä. Järkeväl-<br />
lä jätehuoltopalveluiden suunnittelulla<br />
edistetään paikallista<br />
kilpailua ja monimuotoista palvelujen<br />
tarjontaa, mikä antaa<br />
mahdollisuuden myös pienille<br />
yrittäjille. Kilpailuttamistaitoa<br />
kehittämällä voidaan luoda entistä<br />
avoimemmat ja monipuolisemmat<br />
jätehuoltopalvelujen<br />
markkinat.<br />
Kuntien yhteistoiminta soveltuu<br />
hyvin alkuperäisen jätelain<br />
laajuiseen yhdyskuntajätehuollon<br />
järjestämiseen. Kunnallisen<br />
palvelun piiriin sopivat<br />
luontevasti asumisessa syntynyt<br />
jäte sekä siihen rinnastettava<br />
hallinto- ja palvelutoiminnan<br />
sekä elinkeinotoiminnan –<br />
kauppojen, ravitsemus- ja majoitusliikkeitten<br />
yms. – yhdyskuntajäte.<br />
Nämä jätteet syntyvät<br />
samoilla alueilla sijaitsevilla<br />
kiinteistöillä. Niiden tehokas<br />
hallinta edellyttää, että niitä<br />
voidaan tarkastella yhtenä<br />
kokonaisuutena ympäristöystävällistä<br />
logistiikkaa suunniteltaessa.<br />
Koko maan kannalta<br />
kuntien järjestämä jätehuolto<br />
on taloudellisin vaihtoehto.<br />
EU:n uudistuvan jätedirektiivin<br />
toteuttaminen vaatii tehokasta<br />
jätehuoltoa ja julkisen vallan<br />
vastuuta jätehuollosta.<br />
Jätelain yhteistoimintaa koskevat<br />
säännökset tulee kirjoittaa<br />
niin, että ne soveltuvat kaikkiin<br />
yhteistoimintamuotoihin. Tässä<br />
tulee ottaa huomioon kuntien<br />
jäteyhtiöt ja mallit, joissa viranomaispäätösvaltaa<br />
käytetään yhteistyöalueen<br />
kuntien yhteisessä<br />
FAKTOJA JÄTEHUOLLOSTA<br />
toimielimessä esim. yhteislautakunnassa<br />
tai kuntayhtymässä.<br />
Jätelain uudistamisen yhteydessä<br />
tulee selvitettäväksi myös<br />
yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä.<br />
Nykyään kunnat voivat<br />
päättää kuljetusjärjestelmästä.<br />
Lähtökohtana on kunnan<br />
järjestämä ja kilpailuttama<br />
kuljetus. Kunnat voivat kuitenkin<br />
päättää jättää jätteenkuljetuksen<br />
sovittavaksi yksittäisin<br />
sopimuksin kiinteistönhaltijoiden<br />
ja kuljetusyrittäjien kesken<br />
eli sopimusperusteiseksi jätteenkuljetukseksi.<br />
Liiton hallitus on<br />
pitänyt tätä päätösvaltaa asianmukaisena<br />
hyväksyessään jätestrategiset<br />
kannanotot vuonna<br />
2000. Kuntaliiton hallitus ei<br />
tässä vaiheessa muuttanut linjanvetoaan.<br />
Jätteiden energiakäyttöä<br />
lisättävä<br />
Jätteiden energiahyödyntäminen<br />
on otettava huomioon jätelain<br />
uudistuksessa unohtamatta<br />
jätteen synnyn ehkäisyä ja raaka-aineena<br />
hyödyntämistä. Jätteiden<br />
energiakäyttöä on lisättävä<br />
EU:n asettamien biohajoavan<br />
yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen<br />
vähentämistavoitteiden<br />
ja jätteiden hyödyntämistavoitteiden<br />
saavuttamiseksi.<br />
Jäte voidaan polttaa<br />
joko sellaisenaan tai erottamalla<br />
jätteestä poltettavaksi parhaiten<br />
energiahyödyntämiseen soveltuva<br />
osuus. Jätteen synnyn ehkäisyyn<br />
tähtäävän neuvonnan<br />
vastuita tulee selkiyttää.<br />
■ Kuntien vastuulla on yhdyskuntajätteistä noin<br />
60 prosenttia. Muista jätteistä ovat vastuussa niiden tuottajat.<br />
■ Yhdyskuntajätteitä syntyy noin 2,4 miljoonaa tonnia<br />
(alle 5 % jätteiden kokonaismäärästä).<br />
Niistä<br />
■ kierrätetään 30 %,<br />
■ hyödynnetään energiana 10 % ja<br />
■ sijoitetaan kaatopaikoille 60 %.<br />
■ Jätteiden energiakäyttö on lisääntymässä.<br />
■ Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätehuollossa liikkuu<br />
noin miljardin euron rahavirta.<br />
56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Jätehuollon kustannukset tulee kattaa<br />
jatkossakin kuntien perimillä jätemaksuilla.<br />
Käyttöön perustuvat jätemaksut kannustavat<br />
järkevään lajitteluun, ympäristöhaittojen<br />
ehkäisyyn ja jätteen määrän vähentämiseen.<br />
Kuntalaiset maksavat nykyisin<br />
jätehuollosta keskimäärin 50 euroa<br />
vuodessa.<br />
Kunnille ei kuulu ns. tuottajavastuujätteen<br />
jätehuolto. Tehokkaan keräysverkoston<br />
luomiseksi ja käyttämiseksi kuntien jätelaitokset<br />
tarjoavat laajasti sopimusperusteista<br />
keräyspalvelua mm. kotitalouksien<br />
sähkö- ja elektroniikkaromun osalta tuottajayhteisöille<br />
näiden maksamaa korvausta<br />
vastaan. Nykyisessä järjestelmässä kunnat<br />
vastaavat siitä osasta yhdyskuntajätteenä<br />
syntyvää pakkausjätettä, jota tuottaja ei ole<br />
ottanut vastuulleen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä<br />
ja tehottomuutta palvelujen suunnittelussa.<br />
Kunnan rooli tuottajavastuujätteen<br />
keräilyssä tulee selkiyttää.<br />
Kunnat voivat jätelain erityisen säännöksen<br />
nojalla kuntalain mukaisen yleisen<br />
toimialansa puitteissa tarjota muitakin<br />
jätehuollon palveluita mm. elinkeinoelämän<br />
infrastruktuurin luomiseksi markkinaehtoisten<br />
palvelujen puuttuessa. Tämä<br />
on tarpeen erityisesti syrjäisemmillä seuduilla<br />
ja haja-asutusalueella. Mahdollinen<br />
elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luova<br />
muu kuin yhdyskuntajätehuolto tapahtuu<br />
sopimukseen perustuen, ja siitä aiheutuvat<br />
kustannukset katetaan yksityisoikeudellisella<br />
maksulla. ■<br />
KUNTALIITTO:<br />
■ Kunnille laaja vastuu yhdyskuntajätehuollosta.<br />
■ Yhdyskuntajätehuolto yhteistyössä ja<br />
kilpailuttaen.<br />
■ Elinkeinoelämän tarvitsema jätehuolto<br />
sopimuksin.<br />
■ Selkiytettävä roolit jätteen synnyn ehkäisyssä,<br />
jäteneuvonnassa, tuottajavastuussa<br />
ja taloudellisessa ohjauksessa.<br />
■ Ratkaistava jäteveron kilpailuneutraliteettiongelma.<br />
■ Energiahyödyntäminen huomioon<br />
unohtamatta jätteen synnyn ehkäisyä ja<br />
raaka-aineena hyödyntämistä.<br />
■ Jätteenkuljetusjärjestelmästä entinen<br />
kanta (24.2.2000): kunnat päättävät, onko<br />
kunnan järjestämä (kilpailuttama) vai<br />
sopimusperusteinen.<br />
■ Jätelaki uudistettava kuluvalla eduskuntavaalikaudella<br />
ja korjattava osittaisuudistuksen<br />
ongelmat, kuten hajautettu<br />
vastuu jätehuollosta.<br />
KESTÄVÄ<br />
SUUNNITTELU –<br />
VAIN UNELMA<br />
Kestävää suunnittelua ja rakentamista ei voida<br />
toteuttaa ilman tietomallipohjaista suunnittelua,<br />
johon liittyy saumattomasti myös älykäs<br />
3D-suunnittelu.<br />
■ Kestävän suunnittelun ja<br />
rakentamisen ideat ovat tulossa<br />
hitaasti mutta varmasti<br />
rakentamiseen. Siihen, että<br />
kestävä suunnittelu ja rakentaminen<br />
normittaisivat<br />
jokaista rakennusprojektia<br />
Suomessa, on toki matkaa,<br />
mutta tälle tielle ollaan jo<br />
lähdössä sekä rakennuttajaettä<br />
suunnittelupuolella.<br />
Kestävä kehitys rakentamisessa<br />
on tällä hetkellä<br />
unelma, jonka todentamiseksi<br />
tarvitaan ratkaisuja.<br />
Kestävän suunnittelun<br />
ja rakentamisen määrittely<br />
ei ole ollut aivan helppoa.<br />
Onko ilmiössä kyse materiaalivalinnoista,<br />
tehokkaista<br />
energia- tai vesitalouden<br />
ratkaisuista, rakennusten<br />
elinkaaresta tai mahdollisesti<br />
laajemmista ekologiseen<br />
vastuullisuuteen liittyvistä<br />
asioista<br />
Loppupelissä kyse on<br />
kaikesta tästä.<br />
Suunnittelun kannalta asia<br />
on ainakin selvä: kestävää<br />
suunnittelua ja rakentamista<br />
ei voida toteuttaa ilman tietomallipohjaista<br />
suunnittelua,<br />
johon liittyy saumattomasti<br />
myös älykäs 3D-suunnittelu.<br />
Ainoastaan tietomallipohjainen<br />
suunnittelu takaa<br />
sen, että rakennuksia suunnittelevat<br />
arkkitehdit ja insinöörit<br />
pystyvät tarkastelemaan<br />
rakennuksia koko<br />
suunnitteluprosessin ajan<br />
tulevaisuus mielessä.<br />
Kyse on tällöin ennen<br />
kaikkea suunnitteluvaihtoehtojen<br />
simuloinnista ja<br />
analysoinnista etukäteen,<br />
ennen kuin itse rakentamiseen<br />
ryhdytään. Mitä tarkemmin<br />
suunnittelu tehdään<br />
ja mitä jouhevammin<br />
rakentamista koskeva tieto<br />
kulkee eri osapuolten kesken,<br />
sen vähemmän rakennusvaiheessa<br />
tuhlataan työtä,<br />
materiaaleja ja laajemmin<br />
luonnonvaroja. Näin rakennetaan<br />
kestävän kehityksen<br />
normien mukaisesti.<br />
Sekin tiedetään, että rakennusten<br />
ylläpito maksaa<br />
enemmän kuin itse rakentaminen.<br />
Mikä olisikaan tärkeämpää<br />
asunnon tai rakennuksen<br />
omistajalle kuin<br />
saada tarkkaa tietoa rakennuksen<br />
koko elinkaarta koskevista<br />
kustannuksista Silloin<br />
ei putkiremonttikaan<br />
voisi tulla täytenä yllätyksenä<br />
asunnon omistajalle.<br />
Tähänkin tietomallipohjainen<br />
suunnittelu antaa ratkaisun.<br />
Käytännössä tietomallipohjainen<br />
suunnittelu<br />
aikaansaa rakennuksia, jotka<br />
sijaitsevat oikeilla paikoilla,<br />
ovat tehokkaita, säästeliäitä<br />
ja hallitun pitkäikäisiä.<br />
Ei enää riitä, että kestävän<br />
kehityksen arvo tunnustetaan<br />
periaatteen tasolla,<br />
vaan se pitää pystyä tuotteistamaan<br />
rakennuttajille.<br />
Kun rakennuttajat saavat<br />
kestävästä kehityksestä sel-<br />
■ Kuntatekniikan toimitus<br />
ottaa mielihyvin tälle<br />
palstalle lukijoidensa<br />
mielipiteitä, palautetta,<br />
keskustelunherätyksiä tai<br />
pohdintoja ajankohtaisista<br />
ja ajattomista aiheista.<br />
Toiveena ovat tiiviit<br />
kirjoitukset, enintään<br />
noin 3 000 merkkiä.<br />
Lähetä kirjoituksesi<br />
sähköpostiosoitteeseen<br />
toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
vää lisäarvoa, he voivat itse käyttää<br />
sitä myyntivalttina omille asiakkailleen<br />
kuten kiinteistösijoittajille.<br />
On selvää, että rakentamisen<br />
noususuhdanteessa tällaiselle lisäarvolle<br />
ei ole tullut tarvetta. Tilanne<br />
voi olla toinen, kun noususuhdanne<br />
taittuu ja rakennusalakin<br />
joutuu hakemaan uudessa tilanteessa<br />
lisäargumentteja myynnilleen.<br />
Tapio Vesiluoma<br />
Autodesk rakennusalan<br />
ohjelmistoratkaisut,<br />
Suomi ja Baltia<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
57
Syyskuun 10.–11. odotetaan Kuntatalon jälleen täyttyvän Kuntamarkkinavieraista. Viime<br />
vuonna osallistujia oli 6 900, näytteilleasettajia 169 ja tarjolla 240 luentoa ja seminaaria.<br />
ILMASTONMUUTOS PUHUTTAA MYÖS SYKSYN<br />
KUNTAMARKKINOILLA<br />
● Kuntamarkkinat ovat ensi syksynä15. kerran.<br />
Tapahtuma on edelleen kunta-alan Suomen suurin<br />
ammattitapahtuma. Järjestäjinä ovat Kuntaliitto<br />
ja Kuntalehti. Syyskuun 10.–11. järjestettävien<br />
Kuntamarkkinoiden teemoina ovat kuntavaalit,<br />
ilmastonmuutos ja kuntarakenne.<br />
Kuntamarkkinoille odotetaan yli 6 000 kävijää.<br />
Näytteilleasettajiksi on jo nyt ilmoittautunut<br />
yli 100 yritystä. Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö<br />
-sektoria edustavat yritykset löytyvät näytteilleasettajaluettelosta<br />
osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi<br />
toimialahaun kautta.<br />
Kuntaliitto-konserni ja mukana olevat yritykset<br />
tarjoavat Kuntamarkkinoiden osanottajille<br />
tuoreinta täsmätietoa kunta-alan eri sektoreilta<br />
asiantuntijaseminaareissa ja tietoiskuissa.<br />
Ohjelmassa on kahden päivän aikana parisen<br />
sataa eri tilaisuutta. Runsaasta ohjelmatarjonnasta<br />
on helppo löytää kiinnostavimmat<br />
kohteet hakutoiminnon avulla aihealueittain tai<br />
luennoitsijatiedoilla.<br />
Kuntaliiton YTY-yksikkö vahvasti<br />
mukana järjestelyissä<br />
Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö<br />
-yksikkö on vahvasti mukana järjestämässä<br />
oman sektorinsa ohjelmaa. Jo nyt on tiedossa<br />
luentoja seuraavista aiheista:<br />
● Kunta- ja palvelurakenne uudistuu<br />
kaupunkiseudulla<br />
● Vesihuoltopalvelut arjen turvaajina<br />
● Rakennusvalvonnan tila ja tulevaisuus<br />
● Erityisasumisen seminaari, jossa Erityisasumisen<br />
Viherympäristöt 2008 -kilpailun tulokset<br />
julkistetaan<br />
● Maankäytön yhteistyö<br />
● Kunnan paikkatietopalvelu<br />
Torstaina 11.9. järjestetään Puolueiden Ilmastopaneeli<br />
ja seminaari aiheesta “Mitä uutta kuuluu<br />
jäterintamalle”. Lisäksi on mahdollista tavata<br />
liiton asiantuntijoita YTY-yksikön omissa tiloissa<br />
tai henkilökohtaisesti sovittavina aikoina.<br />
Lisäetuna Messukeskuksen anti<br />
Kuntamarkkinavieraille tarjotaan mahdollisuus<br />
tutustua myös Suomen Messujen Ympäristötekniikka08<br />
ja Arena08 -tapahtumiin. Vieraat<br />
voivat jättää autonsa Messukeskuksen paikoitusalueelle<br />
ja tulla Kuntatalon Kuntamarkkinoille<br />
ilmaisella bussikyydillä.<br />
Molempien tapahtumien sisäänpääsy ja ohjelmatilaisuudet<br />
ovat maksuttomia. Kävijäksi voi<br />
rekisteröityä osoitteessa www.kuntamarkkinat.<br />
fi, tulostaa oman kutsunsa ja vierailla samalla<br />
kutsulla molemmissa tapahtumissa.<br />
Tonttimaan myynti kunnalle väliaikaisesti verovapaaksi<br />
Rakentamis- ja<br />
kaavamääräysten<br />
keventämistä<br />
kokeillaan<br />
● Ympäristöministeriö on kutsunut<br />
45 Helsingin, Tampereen, Turun,<br />
Lahden, Jyväskylän ja Oulun<br />
kuntaa mukaan kokeiluun, joka tekee<br />
mahdolliseksi rakentamisen kevennetyillä<br />
rakentamis- ja kaavamääräyksillä.<br />
Kokeilu on osa valtioneuvoston<br />
asuntopoliittista toimenpideohjelmaa.<br />
Kunnat valitsevat alueen, jolla<br />
kokeilu käynnistettäisiin, ja määrittelevät<br />
alueen toteuttamistavan ja<br />
rakentamisaikataulun. Kunnat saavat<br />
itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia<br />
kevennettyjä rakentamis- tai<br />
kaavamääräyksiä alueella käytettäisiin.<br />
Kuntien on ilmoittauduttava<br />
kokeiluun 1.9. mennessä.<br />
www.ymparisto.fi<br />
VTT laati ohjeet<br />
liikennetärinän<br />
arviointiin<br />
● Liikennetärinä saattaa aiheuttaa<br />
asukkaille häiriöitä erityisesti rakennettaessa<br />
pehmeälle savikkoalueelle<br />
lähelle rautatietä tai maantietä.<br />
VTT on laatinut maankäytön ja rakennusten<br />
suunnittelijoiden käyttöön<br />
ohjeet, miten arvioida tärinälle<br />
altistuvan alueen soveltuvuus<br />
asuinrakentamiseen. Maaperän ja<br />
rakennuksen ominaisuudet sekä liikennetyyppi<br />
ovat keskeisiä määritettäessä<br />
rakennuksen etäisyyttä liikenneväylästä.<br />
Liikennetärinän vaikutukset<br />
on arvioitava jo kaavoitusvaiheessa.<br />
Liikennetärinän arviointiohjeet<br />
ovat yhteenveto kolmivuotisesta LII-<br />
KEVÄ -projektista.<br />
www.vtt.fi<br />
● Eduskunta on hyväksynyt<br />
hallituksen esityksen tuloverolain<br />
väliaikaisesta muuttamisesta.<br />
Luonnollisen henkilön<br />
tai kuolinpesän myydessä<br />
kiinteää omaisuutta kunnalle<br />
myyntivoitto on verovapaata<br />
tuloa.<br />
Kiinteistön luovutusvoiton<br />
verovapautta sovelletaan<br />
kauppoihin, jotka on tehty<br />
1.2.2008–31.3.2009 välisenä<br />
aikana. Laki tuli voimaan 16.4.<br />
ja se on voimassa 31.3.2009<br />
saakka. Lakia sovelletaan ensimmäisen<br />
kerran tältä vuodelta<br />
toimitettavassa verotuksessa.<br />
Asuntojen vähäinen tarjonta<br />
ja asumismenojen kalleus<br />
ovat muodostuneet ongelmaksi<br />
suurimmissa kasvukeskuksissa.<br />
Väliaikaisen verovapauden<br />
tarkoituksena on<br />
kannustaa kiinteistön omistajia<br />
myymään maata kunnille.<br />
Asukas voi kokea liikenteen aiheuttaman<br />
värähtelyn tärinänä<br />
tai runko- ja liikennemeluna.<br />
58<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Biopolttoöljyjen kokeilut alkoivat<br />
testitaloissa<br />
● Öljyala on aloittanut<br />
kenttätutkimuksen, jossa<br />
seurataan biopolttoöljyjen<br />
toimivuutta omakotitalojen<br />
öljylämmitysjärjestelmissä<br />
parin vuoden ajan.<br />
Hankkeessa testataan erityyppisten<br />
biopolttoöljyseosten<br />
soveltuvuutta tavallisiin<br />
öljylämmityslaitteisiin<br />
ja seosten säilyvyyttä.<br />
Taloissa käytetään kokeilukauden<br />
aikana tavallisesta<br />
lämmitysöljystä ja eri biopolttoöljyistä<br />
valmistettuja<br />
seoksia.<br />
Kenttätesteissä on<br />
kahden lämmityskauden<br />
aikana mukana kaikkiaan<br />
runsaat parikymmentä<br />
omakotitaloa, jotka sijaitsevat<br />
pääosin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.<br />
Kotimaiset laitevalmistajat ovat testanneet biopolttoöljyjä<br />
pienemmässä mittakaavassa aiemmin, ja ne ovat toimineet<br />
hyvin nykyaikaisissa öljykattiloissa.<br />
Kenttäkokeet pohjustavat biopolttoöljyjen tuloa asteittain<br />
öljylämmittäjien käyttöön. Öljy-yhtiöt ovat asettaneet alan yhteisen<br />
tavoitteen, jonka mukaan biopolttoöljyn osuus lämmityspolttonesteistä<br />
olisi kaksi prosenttia 2009 ja kasvaisi kymmeneen<br />
prosenttiin 2016 mennessä.<br />
YH-Suomi on nyt Avara<br />
● YH-Suomi Oy muutti nimensä 6.3. alkaen Avaraksi. Nimenmuutos<br />
liittyy yrityksen uudistettuun strategiaan. Avaran<br />
tavoitteena on nousta 2012 mennessä Suomen tunnetuimmaksi<br />
asumisen moniosaajaksi.<br />
Avara Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukun mukaan<br />
yhtiö keskittyy jatkossa selkeästi vapaarahoitteisiin asumistuotteisiin<br />
rakennuttamisessa ja kiinteistösijoittamisessa.<br />
Sibeliuksentien alikulku ympäristöineen on saanut tunnustusta.<br />
VUODEN SILTA 2008 -TUNNUSTUSPALKINTO<br />
KERAVALLE<br />
● Suomen Rakennusinsinöörien Liitto<br />
RIL on myöntänyt Vuoden silta 2008<br />
-tunnustuspalkinnon Keravan kaupunkisilloille.<br />
Palkinto annettiin Sibeliuksentien<br />
ja Tuusulantien liittymän<br />
kahden alikulkusillan ja ympäristön<br />
muodostamalle kokonaisuudelle.<br />
Arvioinnissa tuomaristo kiinnitti<br />
huomiota kohteen esteettiseen toteutukseen,<br />
työn laatutasoon, vaikeusasteeseen<br />
ja innovatiivisuuteen. Alikulkujen<br />
avara mitoitus, sekä käytetyt<br />
korkealuokkaiset materiaalit osoittavat<br />
halua panostaa ihmisten jokapäiväiseen<br />
lähiympäristöön. Lopputuloksena<br />
on korkealuokkainen katutila,<br />
jossa liikkuminen on miellyttävää.<br />
– Tunnustus on meille erittäin tärkeä.<br />
Se osoittaa, että keskustaan sijoittuva<br />
alikulkutunneli voi olla ympäristöä<br />
kaunistava ja viihtyisyyttä lisäävä<br />
elementti. Strategiassamme olemme<br />
aina panostaneet laatuun ja turvallisuuteen,<br />
tekninen johtaja Arimo<br />
Hermalahti Keravan Kaupunkitekniikasta<br />
kertoo.<br />
Suunnittelukohteen sijainti vilkasliikenteisten<br />
pääkatujen ja kevytväylien<br />
yhtymäkohdassa vaati suunnittelijoilta<br />
erityistä perehtymistä jokaiseen<br />
työvaiheeseen. Liikenteen sujuvuuden<br />
ja häiriöttömyyden turvaamiseksi toteutus<br />
tehtiin vaiheittain panostamalla<br />
erityisesti tiedottamiseen.<br />
Vuoden silta -tunnustuspalkinto<br />
jaettiin nyt seitsemännen kerran.<br />
Ekotallaaja arvioi<br />
kulutuksen jäljet<br />
● Ekotallaaja on tamperelainen internet-laskuri,<br />
jolla voi laskea oman<br />
ekologisen jalanjälkensä. Ekologinen<br />
jalanjälki on arvio siitä, kuinka<br />
suuri maa-alue tarvitaan tuottamaan<br />
henkilön vuoden kulutuksen<br />
tarvitsemat luonnonvarat ja palauttamaan<br />
siitä aiheutuneet päästöt ja<br />
jätteet takaisin luontoon.<br />
Ensimmäinen Ekotallaaja-laskuri<br />
on ollut kaupunkilaisten käytössä<br />
jo viitisen vuotta. Yli 65 000 henkilöä<br />
on arvioinut ekologisen jalanjälkensä<br />
suositulla laskurilla. Nyt päivitetty<br />
versio vastaa kansainvälistä<br />
ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää.<br />
www.tampereenkaupunki.net/<br />
ekotallaaja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 59
Geofysikaalinen<br />
lentoaineisto kattaa<br />
koko Suomen<br />
● Geologian tutkimuskeskus (GTK)<br />
on saanut päätökseen koko Suomen<br />
kattavan geofysikaalisen lentokartoitusohjelman.<br />
Maamme kallioperän<br />
ja maaperän fysikaalisia<br />
ominaisuuksia – sähkönjohtavuutta,<br />
magneettikenttää ja luonnon<br />
taustasäteilyä – on mitattu järjestelmällisesti<br />
matalalentokartoituksella<br />
1972−2007.<br />
Maankamaran geofysikaalista<br />
tietoa käytetään mm. geologisen<br />
kartoituksen tueksi, malminetsinnässä,<br />
rakennus- ja ympäristökaavoituksissa<br />
ja pohjavesitutkimuksissa.<br />
Suomen kartoitusmittauslennot<br />
tehtiin 30 metrin korkeudelta pitkin<br />
yhdensuuntaisia mittauslinjoja,<br />
joiden välinen etäisyys oli 200 metriä.<br />
Mittavan kartoitusohjelman aikana<br />
suomalaisryhmä on lentänyt<br />
Nykyinen mittauslentokone varusteineen,<br />
sähkömagneettisen<br />
laitteen mittauskelat siivenkärjissä,<br />
magnetometri nokkaputkessa<br />
ja spektrometrin<br />
kidepaketit koneen sisällä.<br />
Kuva GTK<br />
yhteensä kaksi miljoonaa linjakilometriä<br />
ja yli 15 000 lentotuntia.<br />
Matalalentomittaukset tulivat<br />
ajankohtaisiksi 1972, jolloin geofysikaalinen<br />
korkealentomittaus oli<br />
tullut valmiiksi. Matalalentomittauksen<br />
myötä siirryttiin siihen aikaan<br />
edistykselliseen digitaaliseen tiedon<br />
tallennukseen, aineiston käsittelyyn<br />
ja karttatuotteisiin.<br />
Huippuosaajaksi kehittynyt lentoryhmä<br />
on kehittänyt mittausmenetelmiä<br />
ohjelman aikana, vaikka<br />
pohjatyö tehtiin 1950- ja 1960-<br />
luvuilla korkealentokartoituksen<br />
myötä. Suuri osa laitteistosta ja järjestelmistä<br />
on suunniteltu, valmistettu<br />
ja asennettu koneisiin itse.<br />
www.gtk.fi/aerogeo/<br />
Läntisen Päijät-Hämeen jätteet<br />
Riihimäelle poltettaviksi<br />
● Ekokem-yhtiöt ja<br />
Päijät-Hämeen Jätehuolto<br />
Oy (PHJ) ovat<br />
sopineet syntypaikkalajitellun<br />
kaatopaikkajätteen<br />
hyödyntämisestä<br />
energiana. Jätetoimitukset<br />
PHJ:n<br />
läntiseltä toimialueelta<br />
käynnistyvät tämän<br />
vuoden aikana.<br />
Tavanomaisen jätteen<br />
sijoittaminen<br />
kaatopaikalle lähes<br />
loppuu Päijät-Hämeen<br />
Jätehuollon<br />
ympäristötavoitteiden<br />
mukaisesti.<br />
Päijät-Hämeen Jätehuollon Tuula<br />
Honkanen ja Ekokemin Esa Tommila<br />
ovat tyytyväisiä tehtyyn sopimukseen.<br />
– Logistisesti, taloudellisesti ja kuljetuksien aiheuttamien<br />
päästöjen kannalta on järkevää ohjata Päijät-Hämeen läntisen<br />
alueen jätteet Ekokemin uuteen jätevoimalaan. Tämä on meidän<br />
ilmastotekomme, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja<br />
Tuula Honkanen sanoo.<br />
Ekokemin viiime vuoden lopulla käynnistynyt jätevoimala<br />
on alusta alkaen toiminut tehokkaasti energiaa tuottaen.<br />
Myös päästöt ovat olleet reilusti alle lupaehtojen.<br />
Suunnittelukuva/arkkitehti Patrick Eriksson<br />
Kouvolan Kasarminmäen yrityspuistoon<br />
on kaavailtu hotelli- ja<br />
asuintorneja.<br />
Uusi Kouvola ja visio<br />
yrittäjäpuistosta<br />
● Ensi vuoden alussa syntyvä kuuden<br />
kunnan ja kolmen kuntayhtymän<br />
uusi Kouvola on liki 90 000<br />
asukkaan kaupunki. Kasarminmäen<br />
alueelle suunnitellulla yrittäjäpuistolla<br />
luodaan uutta kaupunkirakennetta.<br />
Yrittäjäpuisto muodostuu<br />
mm. yrittäjäkylästä, korkeakoulukampuksesta,<br />
uusista asuinalueista<br />
ja raidebussijärjestelmästä.<br />
Vision toteuttamisen on tarkoitus<br />
käynnistyä ensi vuoden aikana<br />
kaupungin, rahoittajien ja yrittäjien<br />
yhteistyönä.<br />
Vihdin Ideaparkiin on suunnitteilla uusia elämystoimintoja, jotka sopivat pääkaupunkiseudulle<br />
sijoittuvaan liikekaupunkiin.<br />
KOLMAS IDEAPARK<br />
NOUSEE VIHTIIN<br />
● Suomen kolmatta Ideaparkia suunnitellaan<br />
Vihtiin. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen<br />
viimeistään 2010. 15 hehtaarin liikekaupunki<br />
sijoittuu Turun moottoritien ja Porintien liittymäkohtaan,<br />
jonne on kaavailtu noin 50 hehtaarin<br />
työpaikka-aluetta.<br />
Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkösen<br />
mukaan Ideapark-hanke on ylivoimaisesti<br />
suurin elinkeinohanke Vihdin historiassa.<br />
– Hanke tulee käynnistämään kunnassa<br />
ennennäkemättömän laajan kaavoitusponnistelun,<br />
joka kattaa koko eteläisen Nummelan.<br />
Kunnan tavoitteena on edesauttaa junaradan<br />
saamista Espoosta Vihdin kautta Lohjalle.<br />
Lisäksi tavoitteena on vastata valtion ja<br />
Helsingin seudun kuntien välillä solmitussa<br />
aiesopimuksessa esitettyihin asuntotuotantotavoitteisiin,<br />
Härkönen sanoo.<br />
Pääkaupunkiseudun metropolialue on<br />
Suomen ostovoimaisin. Noin viidennes Suomen<br />
väestöstä asuu alueella.<br />
60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
PUROT KUNTOON<br />
● Maa- ja metsätalouden toimenpiteet<br />
ovat muuttaneet voimakkaasti<br />
purojen tilaa. Sitä voidaan parantaa<br />
puroja kunnostamalla sekä aiempaa<br />
ympäristöystävällisempien peruskuivatusmenetelmien<br />
avulla.<br />
Uusi opas “Purot<br />
– elävää maaseutua”<br />
antaa eväitä kalaston<br />
elinoloja parantavan<br />
purokunnostuksen<br />
suunnitteluun ja<br />
toteutukseen. Esitteessä<br />
“Purojen hoito<br />
maatalousalueilla<br />
– luonnonmukainen<br />
peruskuivatus”<br />
puolestaan<br />
esitellään menetelmiä,<br />
joiden avulla<br />
uomia voidaan kunnostaa ja samalla<br />
huolehtia aktiivisessa viljelyssä olevien<br />
peltoalueiden kuivatuksesta.<br />
www.ymparisto.fi<br />
ASUMISTERVEYSOPAS UUDISTUI<br />
InfraRYL-SARJA TÄYDENTYY<br />
● InfraRYL -sarjan uusin osuus Sillat ja rakennustekniset<br />
osat julkaistaan sekä kirjana<br />
että internetissä. InfraRYL Net -palvelu täydentyy,<br />
kun myös Tarviketieto Netin käyttöoikeus<br />
lisätään palveluun. InfraRYL Net -palvelu<br />
sisältää kirjoinakin ilmestyneet Väylät ja<br />
alueet, Vesihuolto sekä Rakennusosa- ja hankenimikkeistö,<br />
määrämittausohje. Äskettäin<br />
● Asumisterveysoppaan tarkistettu toinen<br />
painos on ilmestynyt. Oppaassa kerrotaan<br />
asunnoissa esiintyvistä terveyshaitoista ja niiden<br />
aiheuttajien tutkimisesta ja tutkimustulosten<br />
luotettavasta tulkinnasta. Oppaassa<br />
käsitellään terveydellisiä olosuhteita ja niiden<br />
valvontaa, huoneilman lämpötilavaatimuksia,<br />
pintalämpötiloja ja vetoa, ilmanvaihtoa ja sisäilman<br />
laatua, huoneilman kosteutta ja kosteusongelmia,<br />
rakennekosteutta ilmiönä ja<br />
kosteuden torjuntaa, mikrobihaittoja ja mikrobien<br />
aiheuttamia terveyshaittoja, radonia<br />
ja sen torjuntaa, meluhaittoja ja niiden tutkimista,<br />
kemiallisia<br />
epäpuhtauksia,<br />
asuinhuoneistojen<br />
varusteita,<br />
haittaeläimiä ja<br />
niiden tunnistamista<br />
sekä<br />
torjuntaa.<br />
Oppaassa<br />
on sivuja<br />
200, kustantaja<br />
Ympäristö ja Terveys-lehti ja<br />
hinta 38 euroa (sis. alv. 8 %).<br />
ilmestyi RT-infraselostus CC sisältäen ohjelman,<br />
joka ohjaa infraselostuksen laadintaa.<br />
CD:llä on Infra 2006 -rakennusosanimikkeistön<br />
mukainen sisältörunko, malliselostuksia<br />
ja laadintaohjeet.<br />
www.infraryl.fi<br />
Tilaukset http://kauppa.rakennustieto.fi<br />
Ruuhkamaksut<br />
selvitetään<br />
● Liikenne- ja viestintäministeriö<br />
aloittaa ruuhkamaksujen<br />
selvityksen. Selvitys käynnistyy<br />
konsulttien tekemillä<br />
sidosryhmien haastatteluilla.<br />
Ruuhkamaksujärjestelmän<br />
tavoitteet määritellään<br />
työpajoissa. Varsinaiset konsulttiselvitykset<br />
aloitetaan<br />
kesällä. Työ kestää runsaan<br />
vuoden.<br />
Puolet Tukesin<br />
toiminnoista<br />
Tampereelle<br />
● Puolet Turvatekniikan keskuksen<br />
(Tukes) toiminnoista<br />
sijoitetaan Tampereelle.<br />
Muutos toteutetaan vuosien<br />
2008–10 aikana. Tampereelle<br />
siirtyy noin 60 henkilöä.<br />
Muutos tehdään siten,<br />
että tuote- ja laitteistovalvonnasta<br />
sähkötuote- ja<br />
sähkölaitteistovalvonta sekä<br />
laitosvalvonnasta prosessiturvallisuusvalvonta<br />
siirtyvät<br />
Tampereelle. Keskuksen<br />
johdosta, hallinnosta sekä<br />
tuki- ja kehitystoiminnoista<br />
Tampereelle siirtyy noin kolmasosa.<br />
Tukesin henkilöstömäärä<br />
on 120.<br />
Satamalaki<br />
uusiksi<br />
● Liikenne- ja viestintäministeriö<br />
uudistaa satamalakia.<br />
Selvitettäväksi tulee mm. se,<br />
onko tarpeen ohjata satamatoimintaa<br />
pykälin ja toimiluvin.<br />
Pohdittavana on myös,<br />
miten satamien viranomaistoiminnot<br />
tulisi hoitaa ja tulisiko<br />
lain kattaa sekä yksityiset<br />
että yleiset satamat.<br />
Tavoitteena on, että uusittu<br />
lainsäädäntö olisi voimassa<br />
2010 alusta.<br />
Suomessa on yli 50 satamaa,<br />
joissa on kansainvälistä<br />
liikennettä. Näistä 23 on niin<br />
sanottuja talvisatamia, joihin<br />
valtio pitää väylät auki ympäri<br />
vuoden.<br />
Puulajipuistoja on Jyväskylässä syntynyt lähinnä poistettujen taimitarhojen<br />
alueille, kuvassa Salmirannan mäntypuisto.<br />
Jyväskylän viherpalveluohjelman<br />
valmistelu etenee<br />
● Jyväskylän viherpalveluohjelman valmistelutyöt<br />
etenevät. Tällä hetkellä valmisteilla<br />
ovat esimerkiksi oleskelupuistot,<br />
asuntoalueiden kohtaamispaikat.<br />
Yhdyskuntatoimen rakennuttajahortonomi<br />
Leena Rapo kertoo, että valmisteilla<br />
ovat myös edustuspuistot, teemapuistot,<br />
kasvitieteelliset kohteet, aukiot,<br />
avoimet alueet, ylläpito sekä eri osa-alueiden<br />
yhteenvetona toimiva loppuraportti.<br />
Aiemmin ovat jo valmistuneet leikkipuistojen,<br />
koirapalveluiden, uimarantojen,<br />
skeittipuistojen ja kenttien osaalueet.<br />
Loppuraportissa kootaan viherpalvelujen<br />
eri osa-alueiden sisältö. Palvelut<br />
ja suunnitellut toimenpiteet kootaan<br />
paikkatieto- ja kartta-aineistoksi. Kartta-aineistossa<br />
esitellään viherpalveluohjelman<br />
kaikki toimenpiteet aikatauluineen.<br />
Raporteissa esitettyjen toimenpiteiden<br />
ja niiden vaatimien kustannusten<br />
perusteella laaditaan viherpalveluiden<br />
alustava vuositason investointiarvio<br />
vuoteen 2015 saakka.<br />
www3.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/<br />
kapu/vpo/index.html<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 61
Vastavalettua betonikattoa valmistellaan kuivatusta<br />
varten.<br />
MUOTTIÖLJYRUISKU<br />
RAKENNUSTYÖMAALLE<br />
● Saksalainen Mesto on tuonut markkinoille Ferrox-muottiöljyruiskun.<br />
Laitetta on testattu työmaalla, jossa Baresel rakensi<br />
entisestä sotilaspiirin toimistorakennuksesta kaupunkiasuntoja.<br />
Ferrox-ruisku oli käytössä betonitöissä kellon ympäri.<br />
Käyttäjien mukaan työ eteni nopeasti ja siististi.<br />
– Laite istuu hyvin käteen ja on helppo kantaa. Myös joustava<br />
kierreletku osoittautui erinomaiseksi, he kertovat.<br />
Laitteen likaantuminen on lähes mahdotonta pumpun<br />
suppilokannen sekä pysäytysventtiilin ja suuttimen edessä<br />
olevan suodattimen ansiosta. Integroitu pumppupidike huolehtii<br />
siitä, ettei pumppua tarvitse asettaa maahan täyttöä<br />
varten eikä se näin ollen pääse likaantumaan.<br />
www.tecalemit.fi<br />
Meistream on saatavana B- ja C-<br />
luokan mittareina DN 40–150.<br />
Tehomittari<br />
vesilaitoksille<br />
● Sensus Metering Systems on kehittänyt<br />
täysin uudenlaisen Woltmann-tyyppisen<br />
kylmävesimittarin,<br />
jossa on yhdistetty pysty- ja vaakamittareiden<br />
tekniset erityispiirteet.<br />
Laakerointia, hydrauliikkaa ja<br />
siipipyörän muotoilua on kehitetty<br />
niin, että mittarin virtausala on saatu<br />
erittäin laajaksi. Meistream soveltuukin<br />
vesilaitoksille verkoston valvontaan,<br />
ja sen avulla laskutus on<br />
entistä tarkempaa.<br />
www.sgps.fi<br />
VIEMÄRIHUOLLOSSA<br />
SÄÄSTYY VETTÄ<br />
● L&T on täydentänyt kalustoaan<br />
Pohjoismaiden ensimmäisellä vettä<br />
kierrättävällä imupaineyhdistelmäautolla.<br />
Ympäristöhaitat viemärihuollossa<br />
vähenevät veden kierrätyksen<br />
ja vedenhaussa säästyvien<br />
ajokilometrien ansiosta.<br />
Kierrätysvesiyhdistelmäauto<br />
puhdistaa viemäreistä ja sadevesiputkistoista<br />
imemänsä jäteveden<br />
käytettäväksi uudelleen pesuvetenä.<br />
Koska samaa pesuvettä puhdistetaan<br />
koko työskentelyn ajan, vesisäiliön<br />
täyttöön tai vedenhakuun<br />
ei kulu aikaa. Työkohteeseen, jossa<br />
on riittävästi jätevettä, voidaan<br />
mennä tyhjillä säiliöillä.<br />
Kierrätysvesiyhdistelmäauto tehostaa<br />
kuntien ja teollisuuden viemäriverkostojen<br />
puhdistustöitä ja<br />
soveltuu myös muihin pesu- ja imutöihin,<br />
kuten esimerkiksi säiliötöihin.<br />
jouni.minkkinen@lassila-tikanoja.fi<br />
Äkäslompolon<br />
kauppaan<br />
päästötöntä<br />
kylmätekniikkaa<br />
● Lapin suurimman kyläkaupan,<br />
Jounin kaupan uudisrakennukseen<br />
Äkäslompoloon<br />
rakennetaan Suomen edistyksellisin<br />
lämmitys- ja jäähdytysratkaisu,<br />
joka hyödyntää<br />
uusiutuvia energialähteitä<br />
ja kylmälaitteista vapautuvaa<br />
lauhdelämpöä. Kauppaan<br />
tulee myös kylmäjärjestelmä,<br />
jonka kylmäaine ei<br />
sisällä lainkaan ympäristölle<br />
vaarallisia kasvihuonekaasuja.<br />
Lämmitys- ja jäähdytysenergia<br />
otetaan maasta ja ilmasta<br />
sekä kaupan kylmälaitteiden<br />
lauhdelämmöstä.<br />
– Suomessa ei ole tehty<br />
vielä yhtään Jounin kauppaan<br />
tulevan kaltaista, täysin<br />
hiilidioksidilla toimivaa kaupan<br />
kylmäjärjestelmää, aluemyyntijohtaja<br />
Jukka Myllylä<br />
Are Oy:stä kertoo.<br />
www.are.fi<br />
Pinnan tunnistus mikroaaltokytkimillä<br />
● Uutta mikroaaltokytkintä käytetään<br />
siilojen/suppiloiden pintakytkimenä sekä<br />
ajoneuvojen ovien/porttien asennon valvontaan.<br />
Välimatka voi olla 40 metriin asti.<br />
Mikroaaltokytkin MWS toimii GHz:n taajuusalueella,<br />
joka on terveydelle vaaraton,<br />
eikä se tarvitse käyttölupaa.<br />
Järjestelmään kuuluu lähetin (MWS-ST) ja vastaanotin (MWS-SR).<br />
Lähetin ja vastaanotin asennetaan toisiaan vasten. Lähettimeltä lähetetään<br />
mikroaaltopulssit 24 GHz vastaanottimelle. Tunnistettava aine<br />
vaimentaa vastaanottimelle tulevan energian, jolloin vastaanottimen<br />
lähtörele kytkeytyy. Kytkimessä on herkkyyden säätöpotentiometri ja<br />
vastaanotetun signaalin (tehon) näyttö.<br />
www.autrol.fi<br />
Äkäslompoloon nousevan Jounin kaupan kiinteistön<br />
tilavuus on 36 300 m 3 . Matalaenergiakeskuksella ohjataan<br />
kiinteistön sisäisiä ja ulkoisia energialähteitä.<br />
Kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kylmäaineena<br />
hiilidioksidia.<br />
62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
Joensuun<br />
kaupungille<br />
yleisten alueiden<br />
hallintajärjestelmä<br />
● Joensuun kaupunki tehostaa kadulla<br />
ja yleisillä alueilla tapahtuvan<br />
rakentamisen ohjausta, venepaikkojen<br />
vuokrausta sekä ulkovalaistusverkon<br />
kunnossapitoa Keypro<br />
Oy:n kehittämillä selainpohjaisilla<br />
KeyWinkki ja KeyLight -järjestelmillä.<br />
Järjestelmät on kehitetty<br />
yhteistyössä Joensuun kaupungin<br />
kanssa Tekes-hankkeena vastaamaan<br />
Joensuun kaupungin toimintamallia.<br />
Joensuun kaupungin teknisen<br />
viraston työtä hallintajärjestelmä<br />
helpottaa ja tehostaa.<br />
– Tämä näkyy jatkossa esimerkiksi<br />
parantuneena asiakaspalveluna,<br />
tiedonvälityksen tehostumisena<br />
ja yhteisrakentamismahdollisuuksien<br />
lisääntymisenä, kunnossapitopäällikkö<br />
Ari Varonen Joensuun<br />
kaupungilta kertoo.<br />
janne.nivajarvi@keypro.fi
Mukaantulo on mahdollista<br />
kaikille niille, jotka ovat näytteilleasettajina<br />
messuilla ja ilmoittavat<br />
Kuntatekniikan messunumerossa<br />
vähintään koko sivulla.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti toteuttaa yhteistyössä<br />
Suomen Messujen kanssa osastollaan Kuntatekniikan<br />
uutuudet -näyttelyn Ympäristötekniikka<br />
08 -messuilla syyskuussa 2008.<br />
Kuntatekniikan uutuudet -näyttely<br />
esittelee tapahtuman mielenkiintoisimmat<br />
uudet tuotteet, palvelut ja ideat sekä<br />
tapahtumassa osastollamme että myös<br />
virallisessa messulehdessämme.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 ilmestyy 26.8.<br />
ja on jaossa ovilla kaikille messukävijöille.<br />
Näyttely on keskeisellä paikalla<br />
tapahtumassa sijaitseva näyttävä kokonaisuus,<br />
jossa esitellään mukaan tulevien tahojen<br />
uutuudet joko tuotteena, kuvana tai<br />
kuvauksena. Messuyleisön mielenkiintoa<br />
pidetään yllä myös kilpailulla, jossa<br />
äänestetään mielenkiintoisin uutuus.<br />
ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:<br />
Marianne Lohilahti<br />
puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi
Kunta-asunnot Oy<br />
on nimitetty projektikoordinaattoriksi,<br />
Helsinki.<br />
suunnittelijaksi, Kuopio.<br />
Pilaantuneet maat<br />
• Kunta-asunnot Oy:n<br />
hallitus on nimittänyt yhtiön<br />
toimitusjohtajaksi<br />
valtiotieteiden maisteri<br />
Kalervo Haverisen. Haverinen,<br />
55, on toiminut<br />
aikaisemmin yhtiön kehitysjohtajana.<br />
• Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja<br />
Veijo Lehto<br />
siirtyy varatoimitusjohtajaksi<br />
ja hän jatkaa<br />
tehtävässä eläkkeelle siirtymiseensä<br />
asti syyskuun<br />
lopussa.<br />
• Talousjohtaja Sabah<br />
Samaletdin on nimetty<br />
yhtiön toiseksi varatoimitusjohtajaksi.<br />
Hän on<br />
myös toimitusjohtajan varamies.<br />
• Asiakkuuspäälliköksi on<br />
nimitetty yo-merkonomi<br />
Elisabeth Aspara.<br />
WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
• FM Olga Borovkova<br />
on nimitetty toimitusjohtajan<br />
ja vientitoiminnan<br />
assistentiksi hallintoon<br />
Helsinkiin.<br />
• Tekn. yo Veera Hakala<br />
on nimitetty avustavaksi<br />
suunnittelijaksi ympäristötoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
• Taru Niskanen on nimitetty<br />
arkkitehdiksi ympäristötoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
• Olli Hakala on nimitetty<br />
suunnittelijaksi infratoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
• Ins. AMK Jari-Jukka<br />
Elo on nimitetty katu- ja<br />
alueyksikön päälliköksi<br />
infratoimialalle Helsinkiin.<br />
• Tekn. yo Emilia Myllys<br />
on nimitetty avustavaksi<br />
suunnittelijaksi infratoimialalle<br />
Tampereelle.<br />
• Tekn. yo Tuomas Rantanen<br />
on nimitetty avustavaksi<br />
suunnittelijaksi<br />
pohjarakennus- ja kalliosuunnittelutoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
• DI Andrea Colussi on<br />
nimitetty betonirakenneyksikön<br />
päälliköksi teollisuustoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
• FM Annukka Engström<br />
on nimitetty avustavaksi<br />
suunnittelijaksi ympäristötoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
• DI Piia Alho on nimitetty<br />
suunnittelijaksi infratoimialalle<br />
Tampereelle.<br />
• Tekn.yo Laura Niittylä<br />
on nimitetty avustavaksi<br />
suunnittelijaksi liikennetoimialalle<br />
Tampereelle.<br />
• DI Jukka Huopainen<br />
on nimitetty tutkimustoimialan<br />
yksikön päälliköksi<br />
Tampereelle.<br />
• Mauri Parviainen<br />
on nimitetty kokeneeksi<br />
CAD-suunnitteluavustajaksi<br />
talotoimialalle Helsinkiin.<br />
FCG Efeko Oy<br />
• Merkonomi Paula Kurkipää<br />
on nimitetty koulutussihteeriksi,<br />
Helsinki.<br />
• Tradenomi, hallintotiet.<br />
yo Iida Vuokko on nimitetty<br />
koulutuskoordinaattoriksi,<br />
Helsinki.<br />
FCG MentorIT Oy<br />
• DI Jarmo Riipinen on<br />
nimitetty konsultiksi, Helsinki.<br />
• HM Ilkka Wennberg<br />
• TkL Markku Nikkola<br />
on nimitetty konsultiksi,<br />
Helsinki.<br />
• VM Karin Niiniharju<br />
on nimitetty projektikoordinaattoriksi,<br />
Helsinki.<br />
FCG Planeko Oy<br />
Tietekniikka<br />
• Ins. Pirkka Hartikainen<br />
on nimitetty Tietekniikan<br />
toimialapäälliköksi.<br />
Hän toimii myös Lapin<br />
aluepäällikkönä toimipaikkanaan<br />
Rovaniemi.<br />
Jätehuolto<br />
• Ins. AMK Santtu Massinen<br />
on nimitetty suunnitteluinsinööriksi,<br />
Turku.<br />
Verkosto- ja<br />
yleissuunnittelu<br />
• Ins. Antti Smolander<br />
on nimitetty suunnittelupäälliköksi,<br />
Jyväskylä.<br />
• Ins. AMK Anne-Marie<br />
Paljakka on nimitetty<br />
projekti-insinööriksi,<br />
Turku.<br />
Maankäyttö ja<br />
maisema<br />
• Maisema-arkkit.<br />
Iivo Vänskä on nimitetty<br />
• FT Kari Koponen on<br />
nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi,<br />
Helsinki.<br />
Nurmijärven kunta<br />
• Nurmijärven kunnan<br />
teknisen johtajan virkaan<br />
on valittu arkkitehti Ilkka<br />
Ruutu. Ruutu on Helsingin<br />
kaupungin projektijohtajana<br />
Töölönlahden aluerakentamishankkeessa.<br />
Hän on aiemmin toiminut<br />
Hämeenlinnan kaupungin<br />
asuntomessujen projektipäällikkönä.<br />
• Henkilöstön kehittämispäällikön<br />
virkaan on valittu<br />
FM Kirsi Rantanen<br />
Nurmijärveltä. Rantanen<br />
on toiminut aikaisemmin<br />
mm. Kemira GrowHow<br />
Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkönä.<br />
• Kehitysjohtajan virkaan<br />
on valittu diplomi-insinööri<br />
Merja Vikman-Kanerva.<br />
Hän toimi aiemmin<br />
Mäntsälän kunnan kaavoitusjohtajana.<br />
Energiateollisuus ry<br />
• Varatuomari Kari Laaksonen<br />
on nimitetty Energiateollisuus<br />
ry:n (ET) työmarkkinajohtajaksi.<br />
Hän<br />
siirtyy ET:hen 15.5. Satamaoperaattorit<br />
ry:stä.<br />
Kuuskoski<br />
Consulting Oy<br />
• Espoon hissiasiamiehen<br />
tehtäviä hoitaa toistaiseksi<br />
diplomi-insinööri Pekka<br />
Kuuskoski kaupungin<br />
kanssa tekemällään<br />
konsulttisopimuksella.<br />
Kuuskoski neuvoo ja auttaa<br />
espoolaisia asuntoyhtiöitä,<br />
kunnes vakinainen<br />
hissiasiamies valitaan.<br />
Kuuskoski toimii omassa<br />
yrityksessään Kuuskoski<br />
Consulting Oy:ssä.<br />
64 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Cramo Oyj<br />
• Psykologian maisteri<br />
Pirjo Saarni, 43, on nimitetty<br />
Cramo Oyj:n henkilöstön<br />
kehitysjohtajaksi<br />
(Vice President, Human<br />
Resource Development.<br />
Nobultec Oy<br />
• DI Eero Knuutila, 29,<br />
on aloittanut Nobultec<br />
Oy:n myyntijohtajana.<br />
Ramboll<br />
<strong>Fi</strong>nland Oy<br />
• Markku Sahi on nimitetty<br />
Ramboll <strong>Fi</strong>nlandin<br />
uudeksi henkilöstöjohtajaksi<br />
ja johtoryhmän jäseneksi.<br />
Sahi vastaa yhtiön<br />
koko henkilöstön kehittämisestä.<br />
• OTK Jussi Tervahauta<br />
on nimitetty Ramboll <strong>Fi</strong>nland<br />
Oy:n lakimieheksi.<br />
• Ins.AMK Daniel Grönroos<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Talo-toimialalle<br />
Tammisaareen.<br />
• DI Jukka Räsänen on<br />
nimitetty projektipäälliköksi<br />
Liikenne-yksikköön<br />
Espooseen.<br />
• FM Reetta Suni on nimitetty<br />
suunnittelijaksi<br />
Maisema-yksikköön Espooseen.<br />
• Rak.ins. Mika Saharinen<br />
on nimitetty projektipäälliköksi<br />
Geo-,TKA- ja<br />
jätehuoltoyksikköön Hollolassa.<br />
• DI Ilkka Taipale on nimitetty<br />
projektipäälliköksi<br />
Geo-,TKA- ja jätehuoltoyksikköön<br />
Hollolassa.<br />
• M.Sc (DI) Michael<br />
Mengelt on nimitetty<br />
projektipäälliköksi Geosuunnittelu-yksikössä<br />
Espoossa.<br />
• RI Hannu Lauhakari<br />
on nimitetty projektipäälliköksi<br />
Espoon Geosuunnittelu-yksikössä.<br />
• Ins. AMK Tero Lassila<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Tampereella Konsultointi-yksikössä.<br />
• RKM Kari Mönkäre on<br />
nimitetty ryhmäpäälliköksi<br />
Geo-, TKA- ja jätehuolto-yksikköön<br />
Lahteen.<br />
• DI Mari Järvinen on<br />
nimitetty projektipäälliköksi<br />
Helsingin Infra-yksikössä.<br />
• Ins. AMK Teemu Matilainen<br />
on nimitetty<br />
projektipäälliköksi Helsingin<br />
Infra-yksikössä. Hänen<br />
toimipaikkanaan on<br />
Kuopio.<br />
• DI Juho Siipo on nimitetty<br />
yksikön päälliköksi<br />
Liikenneväylät-yksikköön<br />
Espoossa. Yksikön päällikkönä<br />
aiemmin toiminut<br />
DI Martti Lehtinen jatkaa<br />
suunnittelupäällikkönä<br />
samassa yksikössä.<br />
• Ekonomi, DI, M. Sc<br />
Yrjö Orispää on nimitetty<br />
yksikön päälliköksi<br />
Energia-yksikköön Espoossa<br />
Teollisuus ja<br />
energia -toimialalle. Energiayksikön<br />
päällikkönä<br />
aiemmin toiminut Vesa<br />
Hurskainen jatkaa projektoinnin<br />
kehittämisen<br />
vastuuhenkilönä.<br />
• DI Ari Sirkiä on nimitetty<br />
projektipäälliköksi<br />
Espoon Liikenne-yksikköön.<br />
• Arkkitehti Jari Mäkynen<br />
on nimitetty maankäytön<br />
ja maisemasuunnittelun<br />
johtavaksi<br />
konsultiksi Espooseen.<br />
• FM Mari Karjalainen<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Espoon Ympäristökonsultointi-yksikköön.<br />
• FM Jenni Takala on nimitetty<br />
suunnittelijaksi<br />
Hollolan Ympäristökonsultointi-yksikköön.<br />
• KTM Juha-Matti Kantanen<br />
on nimitetty controlleriksi<br />
Control-yksikköön<br />
Espoossa.<br />
• DI Tommi Rissanen on<br />
nimitetty konsultiksi Espoon<br />
Sillat-yksikköön.<br />
• DI Antti Larkela on nimitetty<br />
suunnittelijaksi Espoon<br />
Geotekniikka-yksikköön.<br />
• Tekn. yo Maija Saarinen<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
Tampereen Infrayksikköön.<br />
Ramboll<br />
Analytics Oy<br />
• FM Minna Ruokolainen<br />
on nimitetty ympäristöasiantuntijaksi.<br />
• <strong>Fi</strong>l. yo Eerik Järvinen<br />
on nimitetty tutkimuspäälliköksi.<br />
Rotator Oy<br />
• Piiripäälliköksi on nimitetty<br />
Jouko Salomäki<br />
vastuualueenaan Hitachimaarakennuskoneet,<br />
Bomag-maantiivistyskoneet,<br />
Furukawa-iskuvasarat ja<br />
-purkutyökalut sekä<br />
Ljungbymaskin-pyöräkuormaajat.<br />
• Juha Penttilä on nimitetty<br />
varaosavastaavaksi<br />
vastuualueenaan varaosamyynti<br />
ja kauhat, tiltit<br />
yms. lisävarusteet.<br />
Rudus Oy<br />
• Rakennusinsinööri<br />
(AMK) Ville Routama<br />
(34) on nimitetty Rudus<br />
Oy:n Kiviaines Etelä-Suomen<br />
aluejohtajaksi. Hän<br />
seuraa toimessa Timo<br />
Palokangasta, joka siirtyi<br />
yhtiössä Valmisbetoni<br />
ja Kiviaines Suomen<br />
asiakkuuspäälliköksi.<br />
SWECO CMU<br />
• SWECO CMU:n uudeksi<br />
toimitusjohtajaksi on valittu<br />
diplomi-insinööri Jyrki<br />
Keinänen (47). Nykyinen<br />
toimitusjohtaja Risto<br />
Ketola siirtyy eläkkeelle<br />
kevään aikana. Keinänen<br />
siirtyy uuteen tehtäväänsä<br />
1.6. RIL Sovittelu Oy:stä.<br />
Valad <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
• Valad <strong>Fi</strong>nland Oy:n <strong>Fi</strong>nancial<br />
Controlleriksi on<br />
nimitetty KTM Johanna<br />
Hammarberg.<br />
• Kiinteistöassistentiksi on<br />
nimitetty Mari Mannila.<br />
• Asset Manageriksi on<br />
nimitetty tradenomi Jaana<br />
Takamäki.<br />
• Maajohtajana jatkaa<br />
Risto Linnankoski.<br />
Keski-Suomen<br />
pelastuslaitos<br />
• Keski-Suomen pelastuslaitoksen<br />
johtajaksi on<br />
valittu Simo Tarvainen<br />
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön<br />
SPEK:n toimitusjohtajan<br />
tehtävistä.<br />
Keski-Suomen nykyinen<br />
pelastusjohtaja Markku<br />
Mensala jää eläkkeelle<br />
kesäkuussa.<br />
Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />
• VVY:n vesihuoltoinsinöörinä<br />
on aloittanut<br />
tekniikan tohtori Riina<br />
Liikanen. Hän vastaa<br />
asiantuntijapalveluista talousveteen<br />
ja vesihuollon<br />
tutkimukseen liittyvissä<br />
asioissa sekä valmiuspäällikkönä<br />
vesihuoltopoolin<br />
toiminnasta.<br />
Vuoden<br />
rakennustarkastaja<br />
• Vuoden rakennustarkastajaksi<br />
on valittu Tampereen<br />
rakennustarkastaja,<br />
DI Kalevi Lammi. Lammi<br />
on ollut kehittämässä<br />
erityisesti rakentamisen<br />
tietojärjestelmiä. Hän<br />
on myös ollut kehittämässä<br />
Tampereen kaupungin<br />
uutta hallintomallia.<br />
Lammi vastaa koko viranomaispalvelujen<br />
tuotantoyksiköstä<br />
rakennustarkastajan<br />
virkansa ohella.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
65
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja,<br />
seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
tapahtumakalenteri<br />
2008<br />
Kuntien ilmastokonferenssi<br />
6.–7.5.2008 Tampere<br />
www.kunnat.net/ilmastokonferenssi<br />
IFAT 2008<br />
5.–9.5.2008 München<br />
www.ifat.de<br />
Osakeyhtiökonferenssi<br />
12.–14.5.2008 Helsinki-Tukholma<br />
www.efeko.fi<br />
Jätelaitospäivät 2008<br />
14.–15.5.2008 Helsinki<br />
www.jly.fi > tapahtuma<br />
Kunnossapito 08<br />
21.–22.5.2008 Oulu<br />
www.expomark.fi/kunnossapito<br />
EnergyTech<br />
23.–25.5.2008 Hannover Langenhagen<br />
www.solarenergy-berlin.de<br />
Elmia Recycling<br />
27.–20.5.2008 Jönköping<br />
www.elmia.se<br />
International NODig 2008<br />
2.–5.6.2008 Moskova<br />
http://nodig2008sibico.com<br />
Ecwatech 2008<br />
3.–6.6.2008 Moskova<br />
www.ecwatech.ru<br />
Vesihuolto 2008<br />
4.–5.6.2008 Kuopio<br />
www.vvy.fi<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
5.–7.6.2008 Espoo<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
6. Pohjoismainen<br />
juomavesikonferenssi<br />
9.–11.6.2008 Oslo<br />
www.norvar.no/nvk2008/forside<br />
Via Nordica 2008<br />
9.–11.6.2008 Helsinki<br />
www.vianordica2008.fi<br />
Loma-asuntomessut<br />
13.–19.6. ja 23.6.–7.7. Porin Reposaari<br />
http://asuntomessut.rakentaja.fi<br />
Asuntomessut<br />
11.7.–10.8.2008 Vaasa, Suvilahti<br />
www.asuntomessut.fi<br />
<strong>Fi</strong>nnmetko<br />
28.–30.8.2008 Jämsänkoski<br />
www.finnmetko.fi<br />
Pohjoismainen seminaari<br />
talousveden ja materiaalien<br />
vuorovaikutuksesta<br />
2.–3.9.2008 Pori<br />
www.prizz.fi<br />
Kansainvälisen vesijärjestön<br />
IWA:n maailmankongressi<br />
7.–12.9.2008 Wien<br />
www.iwa2008vienna.org<br />
Kuntamarkkinat<br />
10.–11.9.2008 Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
Ympäristötekniikka 08<br />
10.–12.9.2008 Helsinki<br />
www.finnexpo.fi<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
22.–24.9.2008 Helsinki<br />
www.finnexpo.fi<br />
<strong>Fi</strong>nnBuild 08<br />
24.–27.9.2008 Helsinki<br />
www.finnexpo.fi<br />
Miljöteknik 2008<br />
7.–9.10.2008 Göteborg<br />
www.miljoteknik.com<br />
Väylät ja liikenne<br />
8.–9.10.2008. Tampere<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
Kuntien Putkimestareiden<br />
koulutus- ja neuvottelupäivät<br />
8.–10.10.2008 Vantaa<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
Interbad<br />
15.–18.10.2008 Stuttgart<br />
http://cms.messe-stuttgart.de/cms/interbad-start.0.html<br />
glasstec 2008<br />
21.–25.10.2008 Düsseldorf<br />
www.glasstec.de<br />
Kommunalteknikk 2008/<br />
Miljø & Teknikk<br />
29.–31.10.2008 Lillestrøm<br />
www.kommunalteknikk.no<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
3 / 2008<br />
Vesistölämpö<br />
–<br />
on<br />
Espoo<br />
urheiluopistolle<br />
tuo<br />
taidetta Viikon<br />
hyvä<br />
35<br />
ratkaisu,<br />
puistoonsa,<br />
Marko<br />
Laura<br />
Ruti sanoo.<br />
Yli-Jama<br />
kertoo. sivu 44<br />
sivulla 36<br />
Turun komein<br />
maisema vapau-<br />
tui vangeilta<br />
luksuskotien<br />
asukkaille sivu 16<br />
Helsinki muutti<br />
Arabianrannan<br />
savikon eturivin<br />
asuinalueen<br />
perustaksi sivu 26<br />
Aino-Maija<br />
Luukkonen:<br />
”Kaikki näyttää<br />
nyt upealta.”<br />
PORI<br />
pelasti<br />
palatsin<br />
sivu 6<br />
VesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5<br />
Tilaa<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta<br />
jatkuvana kestotilauksena<br />
67 euroa. Saat kaupan päälle<br />
toukokuussa ilmestyvän<br />
Vesihuollon osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa<br />
76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />
voi hoitaa kätevimmin osoitteessa<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.<br />
Water Expo China<br />
10.-12.11. 2008 Beijing<br />
info@china.messefrankfurt.com<br />
2009<br />
Wasser Berlin 2009<br />
30.3.–3.4.2009<br />
www.wasser-berlin.com<br />
Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />
27.–29.5.2009 Tampere<br />
www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />
66 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
<br />
SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />
infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />
tuottava moniosaaja.<br />
Palvelutarjontamme kattaa<br />
konsultoinnin, suunnittelun,<br />
rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />
ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI<br />
• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />
• Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />
• Geotieteellinen konsultointi<br />
• Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />
tunnelisuunnittelu<br />
• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />
• Liikenteen konsultointi<br />
• Maisema- ja vihersuunnittelu<br />
• Paikkatietopalvelut<br />
• Siltasuunnittelu<br />
• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />
• Vesi- ja ympäristötekniikka<br />
• Ympäristökonsultointi<br />
LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-<br />
TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE<br />
LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA<br />
I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />
LIIDEA OY<br />
www.liidea.fi<br />
08-8810300<br />
Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU<br />
Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI<br />
LAADUKASTA OSAAMISTA<br />
YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />
Golder Associates Oy<br />
Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />
puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />
• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />
tutkiminen ja kunnostus<br />
• Jäteluokitukset<br />
• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />
• Hyötykäyttöarvioinnit<br />
maanrakentamisessa<br />
• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />
sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />
• Ympäristöriskien arvioinnit<br />
• Vanhojen kaatopaikkojen<br />
kunnostussuunnittelu<br />
Pöyry Environment Oy<br />
Pöyry Infra Oy<br />
Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />
Puh. 010 33 11<br />
www.environment.poyry.fi<br />
www.infra.poyry.fi<br />
Hitsaajankatu 4 c<br />
00810 Helsinki<br />
puh. 044 091 77 77<br />
info@veela.fi<br />
www.veela.fi<br />
VESIHUOLTOPALVELUA<br />
•osaamistestaus<br />
•vesihuollon projektinhoito<br />
•suunnittelun valvonta<br />
•palveluhankintojen kilpailutus<br />
•osuuskuntien isännöinti<br />
GEOPALVELU OY<br />
Ristimäenkatu 2<br />
G<br />
33310 Tampere<br />
P<br />
Puh (03) 2767 200<br />
Faksi (03) 2767 222<br />
geopalvelu@geopalvelu.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />
67
Varma ja kestävä<br />
Weholite-säiliö<br />
Weholite-säiliöt<br />
kokonaistoimituksina<br />
Esimerkkisovelluksia:<br />
• Alavesisäiliöt<br />
• Tasausaltaat<br />
• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt<br />
• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat<br />
• Saostussäiliöt<br />
WehoPutspienpuhdistamot<br />
• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot<br />
• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset<br />
• Vähäinen huollontarve<br />
Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan<br />
2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan<br />
2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.<br />
www.kwhpipe.fi