30.12.2014 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

ALANSA YKKÖNEN<br />

3 / 2008<br />

Vesistölämpö<br />

on<br />

– Espoo<br />

urheiluopistolle<br />

tuo<br />

taidetta Viikon<br />

hyvä<br />

ratkaisu,<br />

35 puistoonsa,<br />

Marko<br />

Ruti<br />

Laura<br />

sanoo.<br />

Yli-Jama<br />

kertoo. sivu 44<br />

sivulla 36<br />

Turun komein<br />

maisema vapau-<br />

tui vangeilta<br />

luksuskotien<br />

asukkaille sivu 16<br />

Helsinki muutti<br />

Arabianrannan<br />

savikon eturivin<br />

asuinalueen<br />

perustaksi sivu 26<br />

Aino-Maija<br />

Luukkonen:<br />

”Kaikki näyttää<br />

nyt upealta.”<br />

PORI<br />

pelasti<br />

palatsin<br />

sivu 6


Kova ja Komee<br />

Betonikiveys raskaan liikenteen alueille<br />

Tehokkaasti koneella asentaen<br />

Ajoväylän päällysteen on kestettävä raskaitten ajoneuvojen kulutusta, staattisia ja dynaamisia<br />

pistekuormia, polttoöljyä ja muita kemikaaleja, lämpötilavaihteluita, jäätymistä, sulamista ja auringon<br />

paahtavaa kuumuutta – painumatta tai siirtymättä paikoiltaan.<br />

Betonikivipäällyste on komea ja kestävä pinta katujen, suojateiden, linja-autopysäkkien,<br />

teollisuuspihojen, lastausalueiden, satamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällysteeksi.<br />

Tutustu raskaan liikenteen betonikivipäällysteisiin<br />

www.betoni.com/raskasliikenne


SISÄLTÖ 3 / 2008<br />

• 22. huhtikuuta<br />

16 Kakolan ovet avattiin<br />

huhtikuussa turistiryhmille,<br />

sillä keskusvankilan<br />

arvokkaat rakennukset<br />

ovat herättäneet<br />

runsaasti kiinnostusta.<br />

22 Brysselin keskustan yövalaistuksessa ei<br />

juuri säästellä. Suomessa kuntien energiansäästöön<br />

on kehitetty tehokkaita työkaluja.<br />

26 Helsingin Arabianrannan rantapehmeiköstä<br />

on saatu mittavilla pohjanvahvistustöillä<br />

eturivin asuinalueen perusta.<br />

44 Träskändan kartanopuisto koki loistokautensa<br />

Aurora Karamzinin aikana. Se on<br />

Espoon kaupungin viikon puisto elokuussa.<br />

KIINTEISTÖT<br />

Pori entisti yli satavuotiaan<br />

kaupungintalonsa 6<br />

Raahessa kerrostalot<br />

muuttuvat rivitaloiksi 12<br />

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotukseen<br />

muutoksia 14<br />

Kakolan kiviselleistä kuoriutuu<br />

luksuskoteja 16<br />

ENERGIA<br />

Kunnat ja 16 prosentin<br />

päästövähennys 22<br />

Tietoa julkisten hankintojen<br />

energiankulutuksesta 24<br />

MAANKÄYTTÖ<br />

Arabianranta muuttuu takapihasta<br />

eturivin asuinalueeksi 26<br />

YHDYSKUNTA<br />

Kaupunkituotantoa ohjattujen<br />

neuvottelujen avulla 30<br />

Mervi Niemelä-Hytönen sai Itä-<br />

Suomen esteettömyyspalkinnon 33<br />

Vihervirtausten verkosto<br />

Suur-Helsinkiin 2050 34<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 37<br />

Kuntien Putkimestarit 41<br />

UKTY 42<br />

VIHERYMPÄRISTÖ<br />

Helsinki, Espoo ja Vantaa<br />

esittelevät viikon puistoja 44<br />

VESIHUOLTO<br />

Miten päästä hajuista eroon<br />

viemärivesipumppaamoilla 50<br />

JÄTEHUOLTO<br />

Kuntien vastuuta jätehuollosta<br />

on lisättävä 55<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Ostosparatiisissa 21<br />

Kolumni/Mette Granberg:<br />

Asenneongelma 49<br />

LUKIJOILTA<br />

Tapio Vesiluoma: Kestävä<br />

suunnittelu – vain unelma 57<br />

Uutisia 58<br />

Henkilöuutiset 64<br />

Tapahtumia 66<br />

Palveluja 67<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

3


Tee oikea siirto,<br />

valitse ratkaisu!<br />

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität<br />

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi<br />

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.<br />

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,<br />

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.<br />

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -<br />

ja huoltokin on helpompaa.<br />

Ultra V tuo potkua<br />

pumppaukseen!<br />

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät<br />

pumput täysin uudelle tasolle.<br />

Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin<br />

nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,<br />

lietteen sekä kiinteät aineet.<br />

Ultra V:n asennus ja huolto<br />

tapahtuvat huomattavasti uppopumppua<br />

helpommin, ja pystyt<br />

ennakoimaan pumpun käyttökustannukset<br />

tarkasti.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN-tekniikka<br />

Kysy lisää!<br />

S.G. Nieminen Oy<br />

SGN-tekniikka<br />

PL 15, 02631 Espoo<br />

(09) 502 811<br />

www.sgnieminen.fi


lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

- Energia<br />

- Geotekniikka<br />

- Hankinta<br />

- Jätehuolto<br />

- Kiinteistöt<br />

- Kunnallistekniikka<br />

- Käyttö ja kunnossapito<br />

- Liikuntapaikat<br />

- Tietotekniikka<br />

- Vesihuolto<br />

- Väylät ja liikenne<br />

- Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

3 / 2008<br />

Vesistölämpö<br />

on<br />

– Espoo<br />

urheiluopistolle<br />

tuo<br />

taidetta Viikon<br />

hyvä<br />

ratkaisu,<br />

35 puistoonsa,<br />

Marko<br />

Ruti<br />

Laura<br />

sanoo.<br />

Yli-Jama<br />

kertoo. sivu<br />

sivulla<br />

44<br />

36<br />

Turun komein<br />

maisema vapau-<br />

tui vangeilta<br />

luksuskotien<br />

asukkaille sivu 16<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Faksi (09) 771 2486<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />

Puh. 050 352 3155<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Heikki Lonka<br />

Juhani Sandström<br />

Paavo Taipale<br />

TILAUKSET<br />

KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa<br />

Puh. (09) 771 2314<br />

tuula.vesa@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 65 €<br />

Vuosikerta 72 €<br />

Irtonumero 8,50 €<br />

ILMOITUKSET<br />

Suomen Business Viestintä Oy<br />

Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti<br />

PL 356, 00101 Helsinki<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS:<br />

Faktor Oy<br />

PAINOPAIKKA:<br />

Forssan Kirjapaino Oy<br />

Helsinki muutti<br />

Arabianrannan<br />

savikon eturivin<br />

asuinalueen<br />

perustaksi sivu 26<br />

Aino-Maija<br />

Luukkonen:<br />

”Kaikki näyttää<br />

nyt upealta.”<br />

PORI<br />

pelasti<br />

palatsin sivu 6<br />

ISSN 1238-125X<br />

2. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/<br />

Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys ry SKTY<br />

Kannen kuva: Jussi Partanen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2008<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntaliitto.fi<br />

Uuteen taloon<br />

”<br />

Matkani kotoa työpaikalle suuntautuu edelleen samaan taloon kuin aiemminkin.<br />

Jyhkeä punatiilifasadi suurine erkkeri-ikkunoineen tervehtii tulijaa totutun<br />

eleettömästi. Maaliskuun alusta olen kuitenkin tullut aamuisin myös uuteen taloon<br />

aloitettuani työskentelyn tämän lehden päätoimittajana.<br />

Olen tutustunut jo aiemmin tuntemaani lehtiyhtiön väkeen paremmin ja löytänyt<br />

itse talostakin uusia sopukoita. Ja jos ei nyt ihan uusia, niin ainakin uudistettuja.<br />

Koko KL-Kustannus Oy:n henkilöstö nimittäin siirtyi helmikuussa Kuntatalossa<br />

sisäänkäyntikerroksessa sijaitseviin uusiin tiloihin.<br />

Pian kolmekymppistä toimistotaloa voi siis ainakin henkilökohtaisena ajatusleikkinä<br />

remontoida vaihtamalla työtehtäviä talon sisällä. Tässä lehtemme numerossa<br />

esitellään konkreettisempia toimitilojen ja asuintalojen peruskorjaushankkeita.<br />

Näissä hankkeissa on keskeistä aistia nykyisten ja tulevien käyttäjien<br />

uudistuvat tarpeet, jotta tilat palvelisivat käyttäjiään mahdollisimman pitkään.<br />

Ainakin Raahessa 60–70-lukujen elementtikerrostalot vastannevat tämän päivän<br />

asukkaan odotuksiiin aiempaa paremmin pari kerrosta matalampina.<br />

Korjausrakentamishankkeissa on usein haasteena vanhojen rakenteiden ja arvokkaan<br />

arkkitehtonisen kokonaisuuden säilyttäminen samalla, kun esimerkiksi<br />

talotekniikka uudistetaan kokonaan. Porin kaupungintalon peruskorjaus on oiva<br />

esimerkki arvokohteen peruskorjauksesta. Kaupunki ansaitseekin kunniamaininnan<br />

renesanssilinnansa kunnostuksesta aikana, jolloin kiinteistöliiketoiminta<br />

näyttää muodostuvan yhä enemmän sijoittajien pelikentäksi.<br />

Kuntien liikelaitokset “pahan akselina”<br />

Euroopan komissio teki viime joulukuussa päätöksen nykyisen Destia Oy:n edeltäjän<br />

Tieliikelaitoksen asemasta alan markkinoilla. Ratkaisu näyttää innoittaneen<br />

eräät infra-alan toimijoiden edustajat kohtuullista kovempaan elämöintiin<br />

kuntien liikelaitosten olemassaoloa vastaan. Se ei liene paras tapa edistää kuntien<br />

infrapalvelumarkkinoiden avautumista.<br />

Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että siinä taistellaan olematonta vihollista<br />

vastaan. Kunnan liikelaitoksena infra-alalla toimivat tuotantoyksiköt eivät<br />

vastoin esitettyjä väitteitä kilpaile markkinoilla eivätkä tulle sitä tekemään. Niinpä<br />

kilpailuvääristymiäkään ei tällä alalla pitäisi syntyä. Paitsi sitten, jos yksityinen<br />

palvelutarjonta keskittyy liian harvoihin käsiin.<br />

SEURAAVAT NUMEROT<br />

AINEISTO ILMESTYY TEEMA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide<br />

5


Renesanssirakennuksen entistys oli kaupungilta<br />

kulttuurihistoriallinen uroteko<br />

PORIN PALATSI<br />

palasi loistoonsa<br />

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen<br />

kulkee tyytyväisenä juuri entistetyn<br />

Junneliuksen palatsin pääsisäänkäynnin<br />

portaikossa. Rakennus on Suomen<br />

jopa upein uusrenesanssipalatsi.<br />

Se on loistokkaine koristeineen harvinaisuus<br />

pääkaupunkiseudun ulkopuolella.<br />

Vartijapatsaan lisäksi taloa suojaa<br />

nykyaikainen turvatekniikka.<br />

6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


KIINTEISTÖT<br />

Junneliuksen palatsi valmistui 1895 silloisten Aleksandrankadun ja<br />

Itäisen raatihuoneenkadun kulmaukseen.<br />

Yli satavuotias Porin kaupungintalo herättää<br />

eteläeurooppalaisen tunnelman. Siihen vaikuttavat<br />

kaarevat ikkunat, vinoruutuiset ulkoseinät,<br />

monet koristeet ja vekkulit gondolirenkaat, jotka<br />

Porissa ovat aina olleet vain silmän ilo. Rakennus<br />

on Junneliuksen palatsi, ja sana palatsi kuvaakin<br />

sitä mainiosti. Sisällä loisto vain paranee:<br />

koristeelliset kipsaukset ja maalaukset pakottavat<br />

kävelemään niska kenossa kattoja tiiraten. Vasta<br />

päätökseen saatu 2000-luvun suurremontti palautti<br />

talon alkuperäiseen muotoonsa. Arvotalon<br />

rakenteisiin on kuitenkin ammattiniksein<br />

piilotettu uusinta nykytekniikkaa.<br />

TEKSTIT Soila Ojanen<br />

KUVAT Jussi Partanen, Pentti Pere ja Tiina Salminen<br />

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija<br />

Luukkonen on yksi<br />

työntekijöistä, jotka muuttivat<br />

uudistuneeseen työpaikkaansa<br />

huhtikuussa. Muutto jää mieleen<br />

siksikin, että remontti saatiin viimeistelyjä<br />

vaille valmiiksi Porin<br />

450-vuotisjuhlaan, jota vietettiin<br />

maaliskuussa.<br />

Porin pomon omaa sisustussormea<br />

eivät talon muutokset kutittaneet,<br />

vaan hän jätti remontin<br />

kaikkine yksityiskohtineen ammattilaisten<br />

käsiin.<br />

Kaupunginjohtajan huoneen<br />

kalustuskaan ei juuri muutu.<br />

Pelkistetty työpöytä sekä kokouspöytä<br />

ja puoli tusinaa tuoleja<br />

ovat samat huonekalut, jotka<br />

olivat huoneessa jo ennen remonttia.<br />

Ne on nyt tosin hiottu<br />

ja lakattu. Kristallikruunukin on<br />

entinen. Luukkosta miellyttävät<br />

parannukset, joiden ansiosta ennen<br />

kaikuvan huoneen akustiikka<br />

pehmeni.<br />

Seinien ja maalausten entistäminen<br />

vaihtoi huoneen värityksen.<br />

Lisäksi sinne löytyi vaaleanpunertava<br />

kakluuni, joka oli<br />

ilmeisesti 1960-luvun pelkistävässä<br />

remontissa viety välivarastoon.<br />

Tuhannen tarinan talo<br />

Aino-Maija Luukkonen ei ole<br />

kronkeli. Jo ennen remonttia palatsin<br />

kulmahuone kelpasi hyvin.<br />

– Ihan siisti ja lämmin sisätila<br />

tämä oli ennenkin. Toisaalta talon<br />

kokoustekniikka oli vanhentunut,<br />

mikä haittasi hieman töitä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

7


REMONTTI<br />

Kaupungintalon remonttibudjetti<br />

oli 8,4 milj. euroa.<br />

Kolmikerroksisen rakennuksen<br />

kerrosala on 3 070 m 2 ja<br />

kokonaisala 3 515 m 2 . Sen rakennustilavuus<br />

on noin<br />

15 250 m 3 . Rapattu kivitalo<br />

on muurattu tiilestä.<br />

Rakennuksen entistävän peruskorjauksen<br />

suunnittelu alkoi<br />

2003.<br />

Porin kaupunki sai ainutlaatuisen<br />

rakennuksensa korjausten<br />

suunnittelijoiksi arkkitehti<br />

Vilhelm Helanderin ja<br />

Museoviraston antikvaarisen<br />

asiantuntijan Pentti<br />

Pietarilan.<br />

Rakennuksen ulkopuoli<br />

Hallituskadun ja Raatihuoneenpuiston<br />

puolelta korjattiin<br />

2004–05, varsinainen entisöivä<br />

peruskorjaus aloitettiin<br />

2006.<br />

Tilojen käyttäjät muuttivat<br />

takaisin taloon huhtikuussa<br />

2008.<br />

Kaunis kakluuni koristaa toisen kerroksen kokoushuonetta, jossa maalari Kari-Pekka Terho vielä viimeistelee<br />

suurremonttia. Osa alkuperäisistä uuneista oli 1960-luvun remontissa siirretty varastoon,<br />

mutta ne saatiin pelastettua. Myös kaupunginjohtajan omaan huoneeseen löytyi roosa kakluuni.<br />

Pitkinä kuumina jaksoina täällä<br />

oli aika tukahduttavaa. Vaikka<br />

jäähdytystä ei nytkään asennettu,<br />

uskon koneellisen ilmastoinnin<br />

auttavan kuumuusongelmaan.<br />

Sen kesä näyttää, Luukkonen<br />

kuvaa työolojaan.<br />

Esimerkiksi dataprojektoria<br />

talon väki joutui ennen kuljettamaan<br />

kärryillä kohteesta toiseen.<br />

Nyt av-tekniikka on kiinteänä<br />

huoneissa, joissa sitä tarvitaan.<br />

Kaupunginjohtaja muistuttaa,<br />

ettei remonttia tehty vain nykyistä<br />

väkeä ajatellen vaan myös tuleville<br />

sukupolville. Kaikkiaan hän<br />

on erittäin tyytyväinen talon entistämiseen,<br />

jota tekivät maan<br />

huippukonservoijat.<br />

– Kaikki näyttää nyt upealta.<br />

On todella hienoja yksityiskohtia,<br />

kuten valtuustosalin parketti.<br />

Ovetkin ovat kauniita. Ruokasaleihin<br />

saimme uudet tapetit ja valaisimet,<br />

Luukkonen luettelee.<br />

Porin virallisena syntymäpäivänä<br />

maaliskuun alussa talossa<br />

oli avoimet ovet. Silloin 3 600 ihmistä<br />

kävi tarkastamassa remontin<br />

virkistämän ilmeen.<br />

– Vilkasta on muutenkin.<br />

Monet Porissa vierailevat yhteisöt<br />

haluavat tutustua palatsiin,<br />

Luukkonen kertoo.<br />

Hän sanoo itselleenkin avartuneen,<br />

miten monisyisesti talon<br />

historia kietoutuu tuhansien<br />

ihmisten henkilöhistoriaan.<br />

Vanhemmat muistavat yhä ajan,<br />

jolloin palatsi oli yksityisasuntona.<br />

Joku kertoo olleensa pikkutyttönä<br />

lähettinä Rosenlewin perheelle.<br />

Mielikuvia on yhtä monta<br />

kuin kertojia.<br />

– Minun huoneessani joku<br />

muisti kuivaharjoitelleensa potilaan<br />

kylvettämistä, kun talossa<br />

toimi jonkin aikaa sairaanhoito-oppilaitos,<br />

Luukkonen naurahtaa.<br />

Iloinen löytö lisäsi menoja<br />

Remontit harvoin sujuvat suunnitelmien<br />

mukaan. Porin kaupungintalon<br />

remontin noin kuuden<br />

miljoonan euron kustannusarvio<br />

oli alimitoitettu, ja kokonaiskustannukset<br />

nousivat noin<br />

8,4 miljoonaan euroon.<br />

Talon suurremonttiin kuului<br />

kolme isoa kokonaisuutta. Yksi<br />

oli tekniikan uusiminen ja sen<br />

piilottaminen vanhan talon rakenteisiin.<br />

Toinen kokonaisuus olivat<br />

monet rakennustekniset muutokset,<br />

muun muassa talon tukirakenteiden<br />

tarkastaminen sekä<br />

uusien vessojen ja kertaalleen<br />

poistettujen parvekkeiden uudelleen<br />

rakentaminen. Liikuntaesteisiä<br />

palvelemaan saatiin uusi<br />

hissi.<br />

Kolmas iso kokonaisuus oli<br />

entistäminen. Sitä tekivät eri<br />

puolilta Suomea Poriin kootut<br />

huippuammattilaiset.<br />

Kokonaisuuden muutosten<br />

lopulliset suunnitelmat hoiti helsinkiläinen<br />

professori, arkkitehti<br />

Vilhelm Helander. Hän laati<br />

jo 2000-luvun alussa toimenpideohjelman<br />

kaupungintalon<br />

korjaamiseksi. Silloin ajatuksena<br />

oli, että remonttia voisi tehdä pala<br />

kerrallaan.<br />

– Työ paisui kuitenkin jatkuvasti.<br />

Teimme lopulta suuren<br />

suunnitelman kertaremonttiin,<br />

joka tyhjensi talon, Vilhelm Helander<br />

kertoo.<br />

Talo yllätti korjaajansa. Se oli<br />

1960-luvulla peruskorjattu ajalle<br />

ominaiseen suoraviivaiseen tyyliin.<br />

Koristemaalauksia oli maa-<br />

Niin pääportaikon kattomaalauksen<br />

kuin muutkin koristemaalaustyöt<br />

teki alun perin Suomen<br />

tunnetuimpiin kuuluva koristemaalausliike<br />

Salomon Wuorio.<br />

8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


KIINTEISTÖT<br />

Komea sisäänkäynti toivottaa tulijan tervetulleeksi, mutta Aino-Maija Luukkonen korostaa ehostuneen estetiikan lisäksi talon<br />

toiminnallisia parannuksia. Talon toiseen päähän rakennetut uudet hissit helpottavat liikuntaesteisten kulkua ja ruokatavaroiden<br />

kuljetusta keittiöön.<br />

Junnelius haki palatsilla vaimon<br />

suvun suosiota<br />

Kuvioidun tiilijulkisivun pintaremontti<br />

alkoi jo 2005.<br />

Nykyisen Hallituskadun puoleinen koristeellinen<br />

ovi on pääsisäänkäynti palatsiin.<br />

Porin raatihuoneenpuiston kupeessa<br />

pörhistelee remontin jäljiltä upeakuntoinen<br />

Junneliuksen palatsi, joka on ollut<br />

Porin kaupungintalona vuodesta 1962.<br />

Venetsialaistyylisen renesanssipalatsin<br />

rakennuttivat aikoinaan apteekkari<br />

Robert Junnelius ja konsuli Hugo Rosenlew.<br />

Leena Teinilä-Huittisen Vanha Pori<br />

-kirjassa (1978) arvellaan, että oululaisen<br />

tervaporvarin pojalla Robert Junneliuksella<br />

oli yltiökomean palatsin rakennuttamiseen<br />

inhimillinen motiivi. Hän<br />

halusi saada vaimonsa perheen, Rosenlewin<br />

mahtisuvun, vakuuttuneeksi tuoreesta<br />

vävypojasta.<br />

Palatsin suunnitellut arkkitehti August<br />

Krook otti rakennuttajien käskystä<br />

estetiikalleen vauhtia Italiasta asti. Tulos<br />

valmistui 1895, jolloin talosta tuli Porin<br />

historiallisesti arvokkaan vanhan kivikaupungin<br />

kohokohta. Vielä nykyäänkin<br />

palatsin arvioidaan olevan Suomen<br />

komeimpia ns. uusrenesanssikauden rakennuksia<br />

pääkaupungin ulkopuolella.<br />

Huoneissa olevat runsaat koristemaalaustyöt<br />

teki aikoinaan Suomen ehkä<br />

tunnetuin koristemaalausliike Salomon<br />

Wuorio. Ne ovat rakennuksen kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkainta antia.<br />

Työtä vaativaa asumista<br />

Alkuun palatsin kolmessa kerroksessa<br />

asuivat Junneliuksen, Rosenlewin ja von<br />

Frenckellin perheet.<br />

Huoneissa oli paksut ruusukuvioiset<br />

kokolattiamatot, jotka palvelusväki tomutti<br />

Kokemäenjoen jäällä harvakseen<br />

eli ei edes vuosittain. Korkeat huoneet<br />

vaativat uurasta lämmittämistä.<br />

Rakennuksessa toimi aikoinaan myös<br />

Vaasan pankki, ruotsinkielisen Björneborgs<br />

Tidning -lehden toimitus ja sairaanhoito-oppilaitos.<br />

Sittemmin epäkäytännölliseksi<br />

koettu rakennus aiottiin jopa<br />

purkaa 1950-luvulla.<br />

Porin kaupunki osti rakennuksen<br />

1962. Pisimpään talon asukkaana oli<br />

Junneliuksen langon Erik Rosenlewin<br />

leski Karin, joka halusi jäädä palatsiin,<br />

vaikka se muuttui pääosin virastoksi.<br />

Yläkerran yksityishuoneistossa asunut<br />

leskirouva kuoli 1968.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

9


KIINTEISTÖT<br />

Kolmannen kerroksen ruokasalin katto on erityisen koristeellinen. Konservointia tekivät maan huippuosaajat. Koristemaalauksista osa<br />

voitiin säilyttää alkuperäisinä, osa pinnoista paikattiin. Ylimaalattuja pintoja retusoitiin alusta asti.<br />

lattu umpeen hillittyä virastomaisuutta<br />

tavoitellen. Ikkunoita<br />

ja ovia oli muurattu umpeen. Yllättäen<br />

esimerkiksi valtuustosaliin<br />

rakennettujen kasettikattojen<br />

alta paljastuivat upeat kattomaalaukset.<br />

– Näin entistettävät kohteet<br />

lisääntyivät. Aluksi arvioimme<br />

maalauksia olevan kymmenkunta.<br />

Niitä olikin yli 30. Iloinen löytö<br />

lisäsi tietenkin kustannuksia,<br />

Helander kertoo.<br />

Porin kaupungintalo on kokeneen<br />

arkkitehdin työuran kiinnostavimpia<br />

kohteita.<br />

– Tämä on urallani yksi merkkipaalu.<br />

Vertaan sitä yli 10 vuotta<br />

sitten toteutettuun Säätytalon<br />

remonttiin Helsingissä. Junneliuksen<br />

palatsi on lähes Suomen<br />

upein uusrenessanssipalatsi – ja<br />

todellinen harvinaisuus Helsingin<br />

ulkopuolella.<br />

Arkkitehti joutuikin usein<br />

lähtemään hälytysluonteisesti<br />

tekemään päätöksiä siitä, miten<br />

yllättäviin löytöihin suhtaudutaan.<br />

– Toisaalta sain nivottua matkaan<br />

myös omia pikkuretkiä,<br />

vaikkapa korvasienten tai kivitattien<br />

etsiskelyä, Helander naurahtaa.<br />

Kunto ennakoitua<br />

heikompi<br />

Rakennuksen purkutyöt paljastivat<br />

huomattavia lahovaurioita<br />

välipohjissa.<br />

Lisäksi keväällä 2007 sattui<br />

lämpöjohtoverkostossa vuoto. Se<br />

huomattiin heti, ja vesivahingoilta<br />

vältyttiin. Vuoto pakotti lämpöjohtoverkoston<br />

uudelleen arviointiin:<br />

verkosto pattereineen<br />

päätettiin uusia.<br />

Nämä yllätykset lisäsivät työtä,<br />

hidastivat aikataulua ja nostivat<br />

kustannuksia. Alun perin remontin<br />

piti olla valmis jo syksyllä<br />

2007.<br />

Kohteen rakennuttajana toimi<br />

kaupungin puolesta Mauno<br />

Aaltonen. Hänen lisäkseen kaupungin<br />

omaa väkeä työmaalla<br />

oli vain kourallinen, sillä iso työmaa<br />

olisi imenyt liikaa resursseja<br />

kaupungin tavallisista kohteista.<br />

Työn tekivät pääosin ulkopuoliset<br />

yritykset.<br />

– Kaupungin työntekijöistä<br />

kohteessa oli vain pari, kolme<br />

konservoijaa. Lvi-, sähköja<br />

maalaustöiden valvojat olivat<br />

myös kaupungilta. Silti parhaimmillaan<br />

väkeä talossa työskenteli<br />

lähes 80 henkeä, Aaltonen ynnää.<br />

Pääurakoitsijana oli MVR-Yhtymä,<br />

jolle aliurakoita teki kymmenkunta<br />

eri alan yritystä.<br />

– Osin kustannuksia lisäsi talon<br />

ennakoitua heikompi kunto,<br />

mutta tässä ajassa myös rakennuskustannukset<br />

nousevat, Aal-<br />

Valtuustosalissa kattojen keskiosiin oli saatava valtava määrä<br />

valaistusta ja teknisiä laitteita. Tilaa madaltanut 1960-luvun<br />

kasettikatto uhrattiin, kun sen alta löytyi yllättäen upeita<br />

koristemaalauksia. Ikkunasta näkyy osa toista<br />

porilaista arvorakennusta: raatihuoneen torni.<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


tonen sanoo.<br />

Hän korostaa remontin helpottaneen<br />

liikuntarajoitteisten<br />

kulkua talossa. Nyt taloon saatiin<br />

vihdoin hissi, johon myös pyörätuoli<br />

mahtuu kunnolla.<br />

Nykytekniikka piiloon<br />

Talotekniikkaa hoitaville yrityksille<br />

yli satavuotias kaunotar on<br />

haaste. Lvi-töiden suunnitteluun<br />

vaikuttaa se, ettei kunnollisia tiloja<br />

reiteille ole olemassa, vaan ne<br />

pitää loihtia ja saada kuitenkin visusti<br />

piiloon.<br />

– Harvoin teemme työtä, jossa<br />

jokaista yksityiskohtaa valvovat<br />

arkkitehdit ja Museovirasto,<br />

osastopäällikkö Arto Huumonen<br />

ilmastoinnista vastaavasta<br />

K.T. Tähtinen Oy:stä kertoo.<br />

Arkkitehdit tarkastivat esimerkiksi<br />

jokaisen ilmastointiventtiilin<br />

paikan.<br />

– Suunniteltu venttiilinpaikka<br />

saattoi siirtyä vaikkapa 10 senttiä,<br />

jos se pisti liikaa silmään. Jokainen<br />

yksityiskohta on hiottu, Huumonen<br />

kuvaa.<br />

Taloon asennettiin nykyaikaiset<br />

tulo- ja poistoilmalaitteet,<br />

mutta ei jäähdytystä, joka ei vielä<br />

ole kovin yleinen laite kotimaisissa<br />

virastoissa.<br />

Putkiurakasta vastanneen<br />

LVI-Helin Oy:n työ alkoi, kun<br />

seinät, lattiat ja katot avattiin ja<br />

rakenteiden sisään asennettiin<br />

uusi putkisto.<br />

– Periaatteessa kaikki oli ihan<br />

tavallista lvi-materiaalia, mutta<br />

toki ainutlaatuinen kohde teki<br />

työstä haasteellista, lvi-insinööri<br />

Sami Rakkolainen sanoo.<br />

Putkiurakka myös paisui kolmanneksella<br />

kesken työn, kun<br />

vuoto pisti suunnitelmat uusiksi.<br />

Putket piilotettiin rakenteisiin,<br />

sillä talon arvokkaaseen yleisilmeeseen<br />

eivät pinta-asennuksina<br />

vedetyt putket istu.<br />

– Toisaalta työtä teimme myös<br />

erityisellä tarkkuudella. Koeponnistuksiakin<br />

tehtiin yhteensä 15–<br />

20, Rakkolainen selvittää.<br />

Kamera seuraa ja suojaa<br />

Myös turvatekniikka ja paloilmoittimet<br />

piti piilottaa. Toisaalta<br />

monirytminen talo vaati oman<br />

turvafilosofiansa. Palopainikkeiden<br />

pitää näkyä, vaikka katossa<br />

olisikin komea koristemaalaus.<br />

Tavallinen virastotalo on selkeästi<br />

virka-aikainen, mutta kaupungintalolla<br />

on valtuuston iltakokouksia,<br />

joihin on kaikille vapaa<br />

pääsy.<br />

– Se aiheutti lisähaasteen kulunvalvonnalle,<br />

joka halutaan<br />

hoitaa käyttäjälle mahdollisimman<br />

näkymättömästi ja hienotunteisesti,<br />

turvaurakasta vastanneen<br />

Satasecurity Porin Lukko<br />

Oy:n toimitusjohtaja Jukka<br />

Kehusmaa kuvaa.<br />

Talossa oli aiemminkin hyvä<br />

järjestelmä, joka nyt uusittiin.<br />

Kamerat ja erilaiset ilmaisimet<br />

tarkkailevat talon elämää.<br />

Jos voro rikkoo ikkunan, särkymisen<br />

ääni ja paineenmuutos hälyttävät<br />

apua.<br />

Kehusmaa kiittelee urakkaan<br />

osallistuneiden yritysten hyvää<br />

yhteistyötä.<br />

– Kaikki ymmärsivät toisiaan,<br />

vaikka prosessi yksityiskohtineen<br />

oli pitkä.<br />

Kapellimestarina toiminut<br />

arkkitehti Vilhelm Helander on<br />

suururakkaan tyytyväinen.<br />

– Porin kaupunki antoi arvoa<br />

Junneliuksen palatsille. Se<br />

oli kulttuurihistoriallinen uroteko.<br />

<br />

Erityisasumisen<br />

viherympäristöt<br />

-kilpailu 2008<br />

Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti<br />

järjestävät ympäristöministeriön tuella<br />

ERITYISASUMISEN VIHERYMPÄRISTÖT<br />

-KILPAILUN<br />

Kilpailun tarkoituksena on innostaa erityisasumisen<br />

asukkaita ja työntekijöitä sekä erityisasumisympäristöjen<br />

suunnittelijoita, toteuttajia ja ylläpitäjiä<br />

viherympäristöjen arvostamiseen.<br />

Tavoitteena on Vihervuonna 2008 valita ja tuoda<br />

julkisuuteen eritysasumisen ympäristö, jossa on<br />

esimerkillisellä tavalla suunniteltu, rakennettu ja<br />

hoidettu viherympäristö.<br />

Erityisasumisella tarkoitetaan monenlaisia erityisryhmiä:<br />

ikääntyviä, asunnottomia, nuoria ja liikuntarajoitteisia.<br />

Kilpailuun voivat esittää ehdotuksiaan<br />

kunnat, valtionhallinto, muu yhteisö, yritys tai<br />

yksityinen henkilö.<br />

Kilpailuehdotukset kilpailulomakkeelle laadittuina ja<br />

liiteasiakirjoineen tulee toimittaa Suomen Kuntaliittoon<br />

20.6. mennessä. Tulokset julkistetaan 10.9.<br />

Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla.<br />

Kilpailusäännöt ja ohjeet kilpailuasiakirjoista<br />

löytyvät Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net /yty.<br />

Lisätietoja kilpailusta antaa Kuntaliitossa<br />

Markku Axelsson, puh. 050 564 1768.<br />

KILPAILUN PALKINTOLAUTAKUNTA:<br />

Toimitusjohtaja Risto<br />

Parjanne, Suomen Kuntaliitto<br />

(puheenjohtaja)<br />

Päätoimittaja Olli Havu,<br />

Kuntalehti<br />

Yliarkkitehti Timo Saarinen,<br />

ympäristöministeriö<br />

Toimitusjohtaja Pekka<br />

Leskinen, Viherympäristöliitto<br />

Kaupunginpuutarhuri<br />

Timo Koski, Kaupunginpuutarhurien<br />

Seura<br />

Maisema-arkkitehti<br />

Camilla Rosengren, Suomen<br />

maisema-arkkitehtiliitto<br />

Arkkitehti<br />

Markku Axelsson,<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Kuntaliitto<br />

Kommunförbundet<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

11


Raahen ratkaisu tyhjien vuokratalojen ongelmaan<br />

KERROSTALOT MUUTTUVAT<br />

TEKSTIT Pekka Moliis<br />

KUVAT Harri Hagan<br />

Kiinteistö Oy Kummatin<br />

ongelmat ovat tuttuja.<br />

Kun työpaikat Raahen<br />

suurimmalla tehtaalla<br />

vähenivät, niin samaan<br />

aikaan väheni vuokraasuntojen<br />

tarve. Tyhjien<br />

vuokra-asuntojen kimppuun<br />

on Raahessa käyty<br />

tyhjentyneitä kerrostaloja<br />

mataloittamalla.<br />

Saneeraushankkeen alkuvaiheessa<br />

lyödään kaksi kärpästä yhdellä<br />

iskulla, sillä ilman mataloittamista<br />

taloihin olisi pitänyt peruskorjauksen<br />

yhteydessä rakentaa<br />

hissit.<br />

– Mataloittaminen koskee nelikerroksia<br />

taloja, joissa osa talosta<br />

jää kaksikerroksiseksi ja loppuosa<br />

kustakin talosta madalletaan<br />

yhden kerroksen korkuiseksi.<br />

Mataloittamisella vältyttiin<br />

hissien rakentamisella. Kun<br />

ensimmäisessä vaiheessa on saneerattavana<br />

kolme taloa, joissa<br />

kussakin on kolme rappua, niin<br />

200 000 euron hissihinnalla pelkkä<br />

hissien rakentaminen olisi tullut<br />

maksamaan 1,8 miljoonaa euroa,<br />

kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja<br />

Leo Sassi laskeskelee.<br />

Neljännes tyhjillään<br />

Kummatin alueen vuokrahuoneistoista<br />

noin 25 prosenttia on<br />

ollut jatkuvasti tyhjillään. Ensimmäisessä<br />

vaiheessa Raahessa saneerataan<br />

kolme taloa, joista tulee<br />

3,5 miljoonan kustannukset.<br />

Koko Kummatin alueella saneerauksen<br />

kohteena on 13 taloa,<br />

ja kustannusarviohaarukka<br />

on 17–20 miljoonaa. Mittavan<br />

hankkeen arvioidaan vievän<br />

seitsemän vuotta.<br />

– Ensimmäiset kolme taloa<br />

valmistuvat tämän vuoden lopussa.<br />

Tässä vaiheessa asuntojen<br />

määrää putoaa noin 30:lla. Yhteen<br />

taloista tulee myös osin käyttötarkoituksen<br />

muutos, kun kiinteistöyhtiö<br />

muuttaa sinne omat<br />

toimintonsa, Sassi kertoo.<br />

Saneerauksen yhteydessä kiinteistöille<br />

on haettu vapautus aravarajoituksista.<br />

Remontin myötä<br />

huoneistojen vuokrataso nousee<br />

nykyisestä seitsemästä eurosta<br />

hieman yli kymmeneen euroon.<br />

– Uudet asukkaat löytyvät nykyisistä<br />

asiakkaistamme. Neliövuokrat<br />

nousevat aina remontin<br />

yhteydessä. Saamme saneerauksella<br />

lisää pieniä asuntoja, joille<br />

on aina kysyntää, Sassi muistuttaa.<br />

Uutta Suomessa<br />

Rautaruukin terästehtaan syntymisen<br />

myötä 1960–70-luvuilla<br />

rakennettiin Raaheen ja erityisesti<br />

Kummatin alueelle runsaasti<br />

vuokra-asuntoja. Vuodet vierivät,<br />

eivätkä asunnot enää täytä tämän<br />

päivän laatukriteerejä.<br />

Alueen peruskorjaus oli väistämättä<br />

edessä, ja samalla haluttiin<br />

leikata pois ylimääräistä<br />

vuokra-asuntokapasiteettia.<br />

Kummatin alueella on noin 350<br />

asuntoa, joista 120 poistuu saneerauksen<br />

myötä.<br />

– Mataloittamisen ohella huoneistokokoja<br />

muutetaan ja osa<br />

asunnoista jaetaan 33–44 neliön<br />

yksiöiksi. Asunnot käyvät läpi<br />

täyden peruskorjaukseen. Osaan<br />

asunnoista tulee sauna, Leo Sassi<br />

selvittää.<br />

Ajatus kerrostalojen osittaisesta<br />

purkamisesta ja niiden muuntamisesta<br />

rivitaloiksi herätti melkoisesti<br />

keskustelua. Ennakkoluulot<br />

mallia kohtaan olivat suuret,<br />

mutta valmistelun edetessä<br />

avoimella keskustelulla ja tiedottamisella<br />

asiat saatiin hoidettua.<br />

– Ennakkoluulot olivat kauheat.<br />

Ihmisillä oli mitä ihmeellisimpiä<br />

luuloja asioista. Kaikki<br />

sujui kuitenkin niin kuin etukäteen<br />

ajateltiin. Kun elementit oli<br />

nosturilla paikalle nostettu, niin<br />

nosturilla ne saatiin myös pois,<br />

Sassi toteaa.<br />

Kierrätys kunniassa<br />

Purkutyölle urakoitsijaa valittaessa<br />

hankkeessa painotettiin teknistä<br />

osaamista 60 prosenttia ja<br />

hintaa 40 prosentin painoarvolla.<br />

Purkutyön kustannukset ovat olleet<br />

vajaat 60 euroa neliöltä.<br />

Purkutyössä talteen otettu<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


KIINTEISTÖT<br />

RAAHEN KUMMATTI<br />

ARA:n käyttöasteprojekti, kohteena<br />

Raahen kaupungin suurimmaksi<br />

osaksi omistama Kiinteistö<br />

Oy Kummatti<br />

Laajuus: 13 kerrostaloa, 364<br />

huoneistoa, käytöstä poistetaan<br />

120 huoneistoa<br />

Kohteet rakennettu 1967–80<br />

Saneerauskustannukset:<br />

– koko hankkeen kustannusarvio<br />

17–20 milj. €<br />

– ensimmäisen vaiheen kustannukset<br />

(3 taloa) 3,5 milj. € ja<br />

1 223 €/m 2<br />

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto<br />

Harri Hagan<br />

Toteutus: Rakennusliike<br />

Lehto Oy<br />

Kuvat kertovat, miten Raahen kaupungissa Ratsukatu 7B kuoriutuu kerrostalosta rivitaloksi:<br />

vas. alkuperäinen hahmo, purkukuva ja piirros tulevaisuudesta (syksyllä 2008).<br />

RIVITALOIKSI<br />

rakennusmateriaali on pystytty<br />

kierrättämään. Vain pieni määrä<br />

lasivillaa on viety kaatopaikalle.<br />

– Kaikki purettu rakennusmateriaali<br />

on kierrätetty. Seinäelementeistä<br />

on rakennettu navettoja<br />

ja sikaloita, välipohja on murskattu<br />

maanrakennusaineeksi ja metallit<br />

myyty rautakauppiaille, Leo<br />

Sassi kertoo.<br />

Haastava kohde<br />

Kohteen suunnittelusta järjestetyn<br />

arkkitehtikilpailun voitti<br />

Arkkitehtitoimisto Harri Hagan<br />

Helsingistä. Kokeneelle ja arvostetulle<br />

suunnittelijalle työtehtävä<br />

on ollut mielenkiintoinen.<br />

– Suomessa ei ole tehty tämäntyyppistä<br />

ratkaisua, ja muuallakin<br />

maailmassa tällaiset kohteet<br />

ovat hyvin harvinaisia. Ruotsissa<br />

on kyllä purettu, mutta sielläkään<br />

ei ole tämänkaltaista palapeliratkaisua<br />

tehty, arkkitehti<br />

Harri Hagan kertoo.<br />

Kohteen suunnittelija kannustaa<br />

rakennuttajia entistä enemmän<br />

rohkeisiin ratkaisuihin.<br />

– Kummatti on mielenkiintoinen<br />

kohde, kun haetaan uutta ilmettä<br />

ja houkuttelevuutta nukkuvalle<br />

lähiölle. Tällaisia 70-luvun<br />

uutta ilmettä kaipaavia vuokralähiöitä<br />

on paljon.<br />

Harri Haganin mielestä Suomessa<br />

pitäisi tehdä enemmän<br />

koerakentamista.<br />

– Hyvä kello kauas kuuluu ja<br />

itse nähtynä erilaiset koekohteet<br />

ovat paljon konkreettisempia,<br />

kuin paperilla olevat suunnitelmat.<br />

Uskon Kummatista tulevan<br />

hyvän esimerkin siitä, mitä näille<br />

vanhoille lähiöille voidaan tehdä,<br />

Hagan vakuuttaa. <br />

Tyhjiä vuokra-asuntoja tuplasti arvioitua enemmän<br />

Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus<br />

(ARA) selvittää vuosittain<br />

tyhjien vuokra-asuntojen<br />

määrää kunnille tehtävällä kyselyllä.<br />

Määrä on ollut viime vuosina<br />

noin 4 000–5 000 asuntoa.<br />

Todellisuudessa ongelma on suurempi.<br />

– Samalle määrälle tyhjiä asuntoja<br />

kunnat hakevat vapautusta<br />

aravarajoituksista, ja tätä kautta<br />

markkinoilta poistuu runsaasti<br />

asuntoja. Tyhjiä vuokra-asuntoja<br />

löytyy tuplamäärä viralliseen<br />

määrään verrattuna, Kuntaliiton<br />

erityisasiantuntija Eero Hiltunen<br />

arvioi.<br />

Keinot ovat olleet monia, kun<br />

tyhjien vuokra-asuntojen problematiikkaan<br />

on puututtu. Pari huonetta<br />

pois käytöstä ja kolmiosta<br />

tulee yksiö, vuokra-ale, koipussiin<br />

laittoon, kunnostaminen ja myynti<br />

ulkopuolisille ovat eräitä keinoja<br />

pitkältä listalta.<br />

– Tärkeintä on puuttua ongelmaan<br />

pikaisesti. Vetkutellessa<br />

ongelmat vain kasvavat. Esimerkiksi<br />

ns. koipussiin pannun vuokratalon<br />

kohdalla säästetään vain<br />

– Vuokra-asuntojen ylitarjonta<br />

johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen,<br />

Eero Hiltunen<br />

sanoo.<br />

Seppo Haavisto<br />

40 prosenttia kustannuksista, Hiltunen<br />

korostaa.<br />

Tyhjät vuokra-asunnot säteilevät<br />

vaikutustaan koko asuinympäristöön.<br />

– Vuokra-asuntojen ylitarjonta<br />

johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen.<br />

Kun vuokratulot<br />

jäävät vajaiksi, niin talon kunnossapitoon<br />

ei enää riitä rahaa.<br />

Huonokuntoiseen taloon taas ei<br />

löydy uusia vuokralaisia. Tilanne<br />

menee koko ajan huonompaan<br />

suuntaan, Eero Hiltunen muistuttaa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

13


KIINTEISTÖT<br />

Alv:n tarkistusoikeus ja -velvollisuus ostajalle<br />

KIINTEISTÖINVESTOINTIEN<br />

arvonlisäverotukseen muutoksia<br />

Arvonlisäverolaki on<br />

muuttunut vuoden<br />

2008 alusta. Muutokset<br />

koskevat kiinteistöinvestointien<br />

eli<br />

uudisrakentamisesta<br />

ja perusparantamisesta<br />

tehtäviä arvonlisäverovähennyksiä<br />

ja -palautuksia.<br />

Annika Suorto<br />

kehittämispäällikkö, kuntatalous<br />

Kuntaliitto<br />

Rakentamisesta ja perusparantamisesta<br />

saa edelleen vähentää<br />

arvonlisäverot, jos kiinteistö<br />

on vähennykseen tai kuntapalautukseen<br />

oikeuttavassa käytössä.<br />

Oikeus vähennykseen tai kuntapalautukseen<br />

ei ole muuttunut lakimuutoksen<br />

yhteydessä. Kiinteistön<br />

käyttötarkoituksen muutoksesta<br />

saattaa edelleen seurata<br />

arvonlisäveroseuraamuksia. Menettely<br />

on kuitenkin muuttunut<br />

merkittävästi monilta osin.<br />

Uusien säännösten myötä<br />

kiinteistön myynnin yhteydessä<br />

pääsääntö on, että myyjä ei joudu<br />

palauttamaan tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä<br />

tai -palautuksia.<br />

Kiinteistöinvestointien valmistumisesta<br />

seuraa kymmenen vuoden<br />

tarkistuskausi, jonka aikana<br />

tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä<br />

tulee tarkistaa, jos käyttötarkoitus<br />

muuttuu.<br />

Entisen lainsäädännön mukainen<br />

viiden vuoden saastumisaika<br />

on nyt korvattu kymmenen<br />

vuoden tarkistuskaudella. Kiinteistön<br />

luovutuksen yhteydessä<br />

myyjä ei tee arvonlisäverotarkistusta,<br />

ellei toisin sovita.<br />

Laki lähtee siitä, että arvonlisäveron<br />

tarkistusoikeus ja -velvollisuus<br />

siirtyvät ostajalle. Jos<br />

kiinteistön käyttötarkoitus ei luovutuksen<br />

yhteydessä muutu vähennys-<br />

ja palautusrajoitteiseen<br />

käyttöön, ei myynnin yhteydessä<br />

tarvitse palauttaa tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä.<br />

Ostaja on velvollinen palaut-<br />

AVANT - juuri oikean kokoinen !<br />

Suomalainen huipputuote<br />

• Tehokas, voimakas ja ulottuva<br />

• Huippuluokan ergonomia<br />

• Erinomainen ketteryys<br />

• Monikäyttöinen<br />

- yli 60 työlaitetta<br />

• Runko-ohjattu<br />

- ei vaurioita nurmikkoa<br />

• Portaaton voimansiirto<br />

• Hydraulinen neliveto<br />

• Mahtava työntövoima<br />

• Helppo ajaa<br />

• Alhaiset<br />

käyttökustannukset<br />

AVANT TECNO OY<br />

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Fax (03) 348 5511<br />

e-mail: sales@avanttecno.com<br />

www.avanttecno.com<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


“Uusien säännösten merkittävä<br />

uudistus on se, ettei mahdollisia<br />

arvonlisäveropalautuksia<br />

tarvitse tehdä täysimääräisenä<br />

vaan niissä otetaan huomioon<br />

ajan kuluminen.”<br />

CF ECHO II -<br />

TAATTUA TARKKUUTTA<br />

tamaan myyjän alun perin tekemiä<br />

vähennyksiä, jos ostaja<br />

muuttaa kiinteistön käyttötarkoituksen<br />

vähennysrajoitteiseksi<br />

tarkistuskauden aikana. Alkuperäinen<br />

tarkistuskausi jatkuu siis<br />

kiinteistön luovutuksen jälkeen,<br />

ja ostaja vastaa loppuajan tarkistuksista.<br />

Tarkistuskausi riippuu<br />

valmistumisajankohdasta<br />

Tarkistuskausi on 1.1.2008 jälkeen<br />

valmistuneiden kiinteistöinvestointien<br />

osalta kymmenen<br />

vuotta. 2004–07 valmistuneiden<br />

kiinteistöinvestointien<br />

osalta tarkistuskausi on kuitenkin<br />

viisi vuotta.<br />

Uusien säännösten myötä verovelvollisella<br />

on myös mahdollisuus<br />

saada tarkistuskauden aikana<br />

lisävähennyksiä, jos kiinteistön<br />

käyttötarkoitus muuttuu<br />

vähennysrajoitteisesta verolliseen<br />

tai kuntapalautukseen<br />

oikeuttavaan käyttöön.<br />

Uusien säännösten merkittävä<br />

uudistus on se, ettei mahdollisia<br />

arvonlisäveropalautuksia<br />

tarvitse tehdä täysimääräisenä<br />

vaan niissä otetaan huomioon<br />

ajan kuluminen. Vuosittain<br />

palautetaan vain 1/10 tehdyistä<br />

vähennyksistä (2004–07 valmistuneiden<br />

kiinteistöinvestointien<br />

osalta 1/5).<br />

Myyjän tekemä kertatarkistus<br />

mahdollinen<br />

Arvonlisäveron tarkistusoikeus<br />

ja -velvollisuus siirtyvät siis pääsääntöisesti<br />

ostajalle. Joissain tapauksissa<br />

voi kyseeseen kuitenkin<br />

tulla kertatarkistus, jonka<br />

myyjä tekee. Sellainen tilanne<br />

tulee kysymykseen esimerkiksi<br />

silloin, kun kiinteistö myydään<br />

vähennys- ja palautusrajoitteiseen<br />

käyttöön.<br />

Kertatarkistustilanteessa<br />

myyjä palauttaa valtiolle koko<br />

jäljellä olevan tarkistuskauden<br />

edellyttämät arvonlisäverot.<br />

Muutokset huomioon<br />

myös vuokrakiinteistöissä<br />

Vuokrattujen kiinteistöjen osalta<br />

arvonlisäveron tarkistusoikeus<br />

ja -velvollisuus ovat vuokranantajalla<br />

eli kiinteistön omistajalla.<br />

Jos kiinteistö siirtyy verollisesta<br />

käytöstä verottomaan, on vuokrankin<br />

oltava veroton. Vuokranantajan<br />

on silloin palautettava<br />

tarkistuskauden aikana mahdolliset<br />

kiinteistöinvestoinneista vähennetyt<br />

arvonlisäverot.<br />

Vastaavasti jos kiinteistön<br />

käyttö muuttuu verolliseksi,<br />

vuokranantajalla on oikeus tehdä<br />

lisävähennyksiä mahdollisista<br />

kiinteistöinvestointien arvonlisäveroista.<br />

Kunnilla ja kuntayhtymillä<br />

on suunnitteilla monia hankkeita,<br />

joissa kiinteistöjen arvonlisäverotus<br />

on syytä ottaa huomioon.<br />

Etenkin sosiaali- ja terveystoimessa<br />

saattaa tulla tilanteita,<br />

joissa on palautettava tehtyjä<br />

kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä.<br />

Nämä<br />

seikat on hyvä ottaa huomioon<br />

kustannusarvioissa. <br />

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksen muutosta<br />

on selostettu yksityiskohtaisemmin<br />

Verohallituksen ohjeessa, joka on<br />

Verohallituksen sivuilla www.vero.fi/<br />

artikkeli/5930.<br />

CF ECHO II on ultraäänitoiminen<br />

lämpömääränlaskin, joka<br />

säilyttää tarkkuutensa ja herkkyytensä<br />

muuttumattomana<br />

koko pitkän elinkaaren ajan.<br />

Vaivaton huollettavuus, monipuoliset<br />

toiminnot sekä käyttäjäystävällinen<br />

tiedonkeruu tekevät<br />

CF ECHO II:sta luotettavan<br />

kumppanin niin pien- ja<br />

kerrostaloissa kuin myös teollisuudessa<br />

ja julkisissa rakennuksissa.<br />

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI<br />

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604<br />

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com<br />

www. sgps.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

15


Suunnitteilla oleva kaava sallii joidenkin sellien väliseinien purkamisen,<br />

jolloin tilalle syntyisi tilavia perheasuntoja. Suunnittelukuvan asunnosta<br />

aukeaa Turun komein näköala.<br />

Kakolan ovet avattiin huhtikuussa opastetuille turistiryhmille,<br />

sillä keskusvankilan arvokkaat rakennukset ja<br />

ihmiskohtalot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


KIINTEISTÖT<br />

Keskusvankilan alueelle jopa 1 500 asukasta<br />

KAKOLAN KIVISELLEISTÄ<br />

kuoriutuu luksuskoteja<br />

Kakolan vanha keskusvankila on tyhjentynyt<br />

asukkaista, ja tilalle kaavaillaan<br />

viihtyisää kaupunginosaa. Turun rakennushistoriallisesti<br />

arvokkaasta keskustasta<br />

vapautuu 20 hehtaaria maata, jonne<br />

suunnitellaan asuntoja ja palveluja.<br />

Samalla pitäisi kunnostaa 1800-luvulta<br />

olevat suojellut vankilarakennukset<br />

uuteen käyttöön.<br />

TEKSTI Sari Järvinen<br />

KUVAT Lennart Holmberg ja Helin & Co Arkkitehdit<br />

Turun kaupungin asemakaavapäällikkö<br />

Timo Hintsasella on<br />

lapsuusmuisto Kakolanmäen vankilan<br />

ulkopuolelta. Aurinkoisena<br />

päivänä vahvimmat vangit vetivät<br />

itsensä ylhäällä oleviin länsisellin<br />

ikkunoihin. Kauempaakin Hintsanen<br />

erotti tatuoidut käsivarret, kun<br />

vangit katselivat Airistolle aukeavaa<br />

maisemaa.<br />

Vankilasta aukeava näkymä on<br />

yhä Turun komein näköala. Vangit<br />

jättivät sellinsä viime syksynä,<br />

ja nyt mäelle suunnitellaan monipuolista<br />

asuinaluetta, melkeinpä<br />

kokonaista kaupunginosaa. Maisema<br />

halutaan avata kaikille kaupunkilaisille.<br />

Neljänsadan vangitun tilalla<br />

Kakolanmäellä saattaa asua vuonna<br />

2014 jopa 1 500 asukasta. Siellä<br />

voi sijaita mm. hotelli, ravintola,<br />

toimistoja, terveyspalveluja ja vanhainkoti.<br />

Suunnitteilla olevaan kaavaan<br />

kerrostaloille on varattu lähes<br />

60 000 kerrosneliömetriä.<br />

Vehreiden jalopuiden välistä<br />

kulkee virkistysreitti, jota pitkin<br />

kaupunkilaiset voivat jatkossa<br />

kävellä keskustan suunnasta satamaan.<br />

Funikulaari, maisemahissi<br />

kuljettaa mäen päälle ne, jotka eivät<br />

jaksa kävellä.<br />

– Palvelulinjan bussin on suunniteltu<br />

tulevan mäen päälle. Muuten<br />

rinteestä tulee autoton. Parkkiluola<br />

sijoitetaan Kakolan alle kallion<br />

sisään, Hintsanen kertoo.<br />

Mäen sisässä sijaitsee jo Turun<br />

seudun jätevedenpuhdistamo.<br />

Louhittavaa kalliossa on kuitenkin<br />

sen verran, että parkkitilat<br />

voidaan sinne myös sijoittaa. Suurin<br />

haaste Kakolassa komeileekin<br />

mäen päällä: suojellut rakennukset<br />

tulisi säilyttää, mutta sulauttaa<br />

uuteen käyttöön.<br />

Suojelun ei tarvitse<br />

olla rasite<br />

Turussa on enemmän suojeltuja<br />

rakennuksia kuin millään muulla<br />

paikkakunnalla Suomessa. Voisi<br />

luulla, ettei se uudisrakentamisen<br />

kannalta välttämättä ole innostava<br />

tieto. Turussa on kuitenkin totuttu<br />

elämään vanhan kaupungin vaatimusten<br />

kanssa.<br />

– Suojelu ei ole rasite, sillä meillä<br />

se on käännetty voimavaraksi.<br />

Historia on Turun valtti, Hintsanen<br />

sanoo.<br />

Kakolanmäellä uuden ja vanhan<br />

yhdistämistä on pohjustettu<br />

yhteistyössä Museoviraston kanssa,<br />

joka suojelee Senaatti-kiinteistöjen<br />

omistamaa 1850-luvulla rakennettua<br />

vankilaa. Rakennuksia<br />

aiotaan hyödyntää muuttamalla<br />

niiden käyttötarkoitusta, mutta<br />

samalla pyritään säilyttämään<br />

kulttuurihistoriallisesti arvokas<br />

kohde.<br />

Päiväsellin osalta se tarkoittaa<br />

esimerkiksi sitä, että vanhat koristellut<br />

metalliportaat jäävät keskelle<br />

korkealle nousevaa käytävää. Sellien<br />

ja käytävien välisiä seiniä ei saa<br />

purkaa, mutta sellien välisiä seiniä<br />

sen sijaan voi siten, että vanha huonejako<br />

jää näkyviin kuten Katajanokan<br />

entisessä vankilassa Helsingissä.<br />

Yksiselitteisesti puhuttelevat<br />

ovet on tarkoitus jättää paikoilleen.<br />

Länsisellissä on lupa laajentaa selliä<br />

kohti leveää käytävää, jotta hotellihuoneeseen<br />

saa kylpytilan.<br />

Työtä tarjotaan yksityiselle sektorille.<br />

– Haasteena on rakentaa sa-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

17


Yksi vaihtoehto on saneerata vanha vankimielisairaala yksityiseksi<br />

lääkärikeskukseksi.<br />

Timo Hintsanen on huomannut Kakolan kiinnostavan, sillä Turun<br />

kaupungin asemakaavapäällikkö on kiertänyt puhumassa kaavasuunnitelmista<br />

Suomen lisäksi Islannissa asti.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

malla kertaa uutta ja vanhaa tasapuolisesti.<br />

Senaatti-kiinteistöt<br />

on hienosti yhdistänyt nämä<br />

markkinoinnissaan. Uudistontille<br />

rakentava sitoutuu samalla<br />

korjaamaan myös vanhaa, Hintsanen<br />

sanoo.<br />

Asiasta innostuneita rakentajia<br />

on riittänyt. Senaatti-kiinteistöt<br />

myy kohteet toteutuskokonaisuuksina<br />

myöhemmin pyydettävien<br />

tarjousten perusteella. Viime<br />

lokakuun alkuun mennessä<br />

kiinnostuneita pyydettiin ottamaan<br />

yhteyttä. Senaatti-kiinteistöjen<br />

johtava asiantuntija Erkki<br />

Vaalasranta sai luettavakseen 20<br />

ilmoitusta.<br />

– Siitä joukosta löytyi 10 potentiaalista,<br />

resursseiltaan riittävän<br />

suurta yritystä jatkoon.<br />

Mukana ovat kaikki mahdolliset<br />

suomalaiset tahot, joiden lisäksi<br />

Kakola on herättänyt kiinnostusta<br />

ulkomaillakin, Erkki<br />

Vaalasranta kertoo.<br />

Tarjouksia voidaan rakentajaehdokkailta<br />

pyytää vasta, kun<br />

kaavasta on päätetty. Vaalasranta<br />

toivoo, että asia etenisi kesäkuussa,<br />

jolloin Kakolanmäen asemakaava<br />

on menossa Turun kaupunginhallituksen<br />

käsittelyyn.<br />

Kaavoitus odotettua<br />

pidempi prosessi<br />

Kakolanmäen kaavoitus osoittautui<br />

pidemmäksi prosessiksi, kuin<br />

tekijät aluksi luulivat. Senaattikiinteistössä<br />

tavoitteena oli, että<br />

kun vangit muuttivat uuteen vankilaan<br />

syksyllä 2007, kaavapäätökset<br />

olisivat olleet valmiina.<br />

– Kansainvälinen arkkitehtikilpailu<br />

lykkäsi toteutusta kahdella<br />

ja puolella vuodella. Lisäksi<br />

Kakolan esitteleminen arkkitehdeille<br />

oli hankalaa, sillä rakennukset<br />

olivat täynnä vankeja,<br />

Vaalasranta kertoo.


KIINTEISTÖT<br />

KAKOLAN HISTORIA<br />

1839 Suomeen päätettiin<br />

rakentaa neljä työ- ja ojennuslaitosta<br />

1845 rakennustyöt alkavat<br />

Kakolanmäellä<br />

1853 renessanssityylinen päärakennus<br />

valmistuu<br />

1879 päivä- ja yöselliosastot<br />

valmistuvat, työhuonerakennukset,<br />

länsiselli ja henkilökunnan<br />

talot tehtiin myöhemmin<br />

1953 länsiselli eristetään pakkolaitokseksi<br />

vaarallisia rikoksenuusijoita<br />

varten<br />

1970-luvun alussa länsiselli<br />

muutettiin suljetuksi osastoksi<br />

Lähde www.kakola.fi<br />

Yksi vankimielisairaalassa<br />

kulkenut arkkitehti oli Jutta<br />

Haarti-Katajainen Helin & Co<br />

Arkkitehdeistä. Vierailu jäi mieleen<br />

väkevänä kokemuksena.<br />

– Kävin vankilassa, kun vangit<br />

olivat vielä siellä sisällä. Tunsin<br />

Kakolan maineen maan kovimpien<br />

jätkien paikkana. Ympäristö<br />

oli rangaistusmielessä karu,<br />

sillä siellä näkyivät 1800-luku ja<br />

ajan patina.<br />

Haarti-Katajainen oivalsi kuitenkin<br />

nopeasti paikan mahdollisuudet.<br />

Ensi vaikutelmasta huolimatta<br />

Kakolan kivirakennukset<br />

olivat vankkoja ja hyvin kunnossa<br />

pidettyjä.<br />

– Mielisairaalan graniittilinna<br />

on puhuttelevan kaunis. Sinne<br />

saa mahtavia, korkeita ja isoja<br />

huoneita. Välipohjat ovat kunnossa,<br />

ja äänieristys toimii. Rakennuksiin<br />

mahtuu perheasuntoja<br />

ja niihin voidaan kytkeä itsenäistyville<br />

nuorille tarkoitettuja<br />

pienempiä koteja.<br />

Arkkitehti Pekka Helinin ja<br />

Helin & Co Arkkitehtien laatima<br />

kehityssuunnitelma palkittiin kilpailussa<br />

yhdessä australialaisen<br />

Andrew Leen kanssa parhaaksi.<br />

Esitys oli muidenkin mieleen, sillä<br />

vuonna 2006 Kakolan suunnitelma<br />

sai kunniamaininnan Euroopan<br />

suurimmassa kiinteistöalan<br />

messutapahtumassa Cannesissa.<br />

– Olemme suunnitelleet ja<br />

ideoineet Kakolaa rinnan kaavoitusprosessin<br />

kanssa. Jokaiseen rakennukseen<br />

on tehty erilaisia toteutusvaihtoehtoja,<br />

joita on käytetty<br />

mm. markkinointiaineistossa,<br />

Haarti-Katajainen kertoo.<br />

Hintsanen suosittelee suunnittelukilpailun<br />

toteuttamista<br />

Kakolan kaltaisessa projektissa.<br />

Sen tuloksena syntyneet havainnekuvat<br />

konkretisoivat vaihtoehtoiset<br />

suunnitelmat poliitikoille ja<br />

maallikoille.<br />

Kakola mukana JYMY-hankkeessa<br />

Vankila avautuu<br />

turisteille<br />

Vankien lähdettyä Kakolasta Senaatti-kiinteistöjen<br />

Länsi-Suomen<br />

alueen kiinteistöpäällikkö<br />

Olli Jalonen sai käteensä neljä<br />

kiloa avaimia. Kaavoitusprosessin<br />

vuoksi tyhjillään seisovalle<br />

vankilalle on löytynyt väliaikaista<br />

käyttöä.<br />

Huhtikuussa Kakolan portit<br />

on avattu opastetuille turistiryhmille,<br />

sillä keskusvankilan arvokkaat<br />

rakennukset ja ihmiskohta-<br />

Kuntaliitto on tutkinut julkisen ja yksityisen<br />

sektorin välistä vuorovaikutusta maankäytön<br />

yhteistyöhankkeissa. Tulokset kerätään JY-<br />

MY-malliksi, joka auttaa parempaan suunnitelmallisuuteen<br />

ja riskien hallintaan vaativissa projekteissa.<br />

– JYMY on edennyt hyvin ja selvitys valmistuu<br />

toukokuussa. Pyrimme esittämään tulokset<br />

mahdollisimman havainnollisesti, sillä yhteistyö<br />

on monitahoista, Kuntaliiton maankäyttöinsinööri<br />

Matti Holopainen kertoo.<br />

Kakola on yksi JYMY-hankkeessa mukana olleista<br />

13 kohteesta. Holopainen toteaa vankila-alueen<br />

olevan tyypillinen yhteistyöhanke vanhan<br />

kaupungin keskustassa, jossa toiminta- ja<br />

käyttötarpeet ovat muuttuneet.<br />

Kakolassa on toistaiseksi ollut pääpaino kaupungin<br />

ja valtion välisessä yhteistyössä, mutta<br />

jatkossa mukaan tulee yksityinen taho. Timo<br />

Hintsanen uskoo suurimpien rakennusliikkeiden<br />

olevan tietoisia kuntien toimintatavoista,<br />

mutta JYMYstä saattaa olla hyötyä uusille<br />

rakennusliikkeille. Toinen kasvava ryhmä ovat<br />

kansainväliset kiinteistösijoittajat, joiden suomalaisten<br />

toimintamallien tuntemus on usein vähäistä.<br />

Kakolan 150 vuotta vanhat sellit tyhjenivät viime syksynä. Rakennusta aiotaan hyödyntää muuttamalla<br />

käyttötarkoitusta, mutta samalla pyritään säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Pienten<br />

sellien väliseinät voi purkaa, mutta ovet on jätettävä paikoilleen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

19


KIINTEISTÖT<br />

lot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.<br />

Alueen vaarallisuuden ja sokkeloisuuden<br />

takia yleisö ei voi tutustua omatoimisesti Kakolaan,<br />

vaan Turku Touring ja Turun Matkailuoppaat<br />

– Åbo Turistguider ry organisoivat<br />

kiertokäynnit.<br />

– Kakola on ensimmäinen rakennus Turun<br />

keskustassa, joka näkyy satamaan tulevasta<br />

ruotsinlaivasta, Hintsanen sanoo ja katsoo<br />

merelle ulos länsisellin ikkunasta. Ruutu<br />

on sama, jota hän kurkisteli poikana kaukaa<br />

mäen rinteeltä.<br />

Mikäli kaavoitus ja muut suunnitelmat etenevät,<br />

tulevaisuudessa näkymä voi aueta kenelle<br />

tahansa, sillä länsisellin yläkerrokseen<br />

ehdotetaan maisemaravintolaa. <br />

Turkulaisille kiinteistöille kiitosta<br />

Heikkilän kasarmin päärakennus on hyvä<br />

esimerkki 1900-luvun alun vanhasta venäläisestä<br />

kasarmirakentamisesta.<br />

Senaatti-kiinteistöjen<br />

Vuoden hankkeeksi<br />

2007 on valittu<br />

Heikkilän kasarmin<br />

päärakennuksen<br />

peruskorjaus Turussa.<br />

Arvokas, vuodelta<br />

1917 peräisin oleva<br />

rakennus peruskorjattiin<br />

Merivoimien<br />

Esikunnalle. Hanke<br />

on hyvä esimerkki<br />

vanhaa rakennusta<br />

hyödyntävästä kestävästä<br />

elinkaariajattelusta.<br />

Merivoimien Esikunta muutti puolustusvoimien<br />

organisaatiouudistuksen myötä viime<br />

vuoden lopussa Helsingistä Turkuun<br />

Heikkilän kasarmialueelle. Esikunta siirtyi<br />

Helsingin kahdesta eri toimipisteestä ja ahtaammista<br />

tiloista toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiin<br />

ja perinteikkäisiin tiloihin.<br />

Peruskorjauksessa päärakennuksen talotekniikka<br />

uusittiin kokonaan, mutta tilarakenne<br />

säilytettiin alkuperäisenä. Myös ulkoasu<br />

säilytettiin lukuun ottamatta katolle ilmanvaihtoa<br />

varten rakennettuja korotuksia,<br />

jotka sovitettiin<br />

luontevasti rakennukseen.<br />

Rakennuksen<br />

väritys entisöitiin<br />

vuosisadan alun<br />

tyyliin Museoviraston<br />

selvityksen perusteella.<br />

Peruskorjauksen<br />

arkkitehtisuunnittelijana<br />

toimi Arkkitehtitoimisto<br />

Lasse Kosunen<br />

Oy, rakennuttajakonsulttina<br />

ISS Proko Oy ja pääurakoitsijana<br />

Rakennustoimisto Laamo Oy.<br />

Senaatti-kiinteistöt antoi kunniamaininnan<br />

neljälle muulle hankkeelle. Niistä yksi oli<br />

Turun vankila, suunnittelijana LPR-arkkitehdit<br />

Oy. Turun Saramäen uuden vankilarakennuksen<br />

suunnittelussa pääpaino asetettiin<br />

turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen. Uusiin<br />

tiloihin siirtyivät viime syksynä Kakolanmäeltä<br />

Turun vankila, tutkintavankila sekä<br />

psykiatrinen vankisairaala.<br />

www.senaatti.fi > Kiinteistöt<br />

> 24/7 lupa rakentaa<br />

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Ostosparatiisissa<br />

Uusia kauppakeskuksia nousee<br />

lännessä, idässä ja Suomessa<br />

kuin sieniä sateella. Vanhojakin laajennetaan<br />

ja kehitetään. ”Kauppakeskus<br />

on yli 5 000 neliön liikekeskus,<br />

jossa liikkeet avautuvat yhteiseen sisätilaan”,<br />

valistaa Johanna Harjunmaa<br />

Sellosta, jossa on pinta-alaa<br />

97 000 neliötä ja liikkeitä yli 160.<br />

Ideapark-ilmiö<br />

Kun suunnitelmat Lempäälän Ideaparkista<br />

tulivat julkisuuteen, niin kokenut<br />

kauppa-asiantuntija Paavo S.<br />

Vepsä julkaisi näyttävästi varoituksen<br />

sanoja. Ei riitä asiakkaita. Hanke<br />

on tuomittu kuihtumaan. Muutama<br />

vuosi myöhemmin Lempäälän kolossi<br />

on ajettu sisään, ja Toivo Sukari<br />

on julkistanut kaksi uutta hanketta<br />

Pieksämäellä ja Vihdissä. Ottajia olisi<br />

muuallakin, jos vain tilaa järjestyisi<br />

sopivassa teiden risteyshangassa.<br />

Ilmiön takana on tietenkin nykyajan<br />

massa-autoilu, joka antaa ostavalle<br />

yleisölle mahdollisuuden hakeutua<br />

mihin tahansa, kuten Keskisen<br />

kyläkauppa Töysän Tuurissa osoittaa.<br />

Miehellä se on kun mylly pyörii, eikä<br />

paikalla. Sukari aloitti kiertävänä<br />

huonekalukauppiaana ja on kertonut,<br />

että ujous vaivasi kovasti, mutta<br />

löytyi sentään ystävällinen ensimmäinen<br />

asiakas, joka halusi välttämättä<br />

ostaa häneltä huonekaluja.<br />

Sukarin alkuperäinen kauppa pyörillä<br />

-konsepti miellyttää liikennesuoritteen<br />

minimoijia. Nythän verkkokauppaa<br />

yritetään ajaa kuin käärmettä<br />

pyssyyn, mutta näyttää siltä, että<br />

asiakas haluaa mieluummin itse tallustella<br />

ostosparatiisissa kuin odotella<br />

tylsällä kotipihalla jakelukuljetusta.<br />

Elämysmaailma<br />

Ideapark-lajityypin suosio perustuu<br />

siihen, että nykyajan ihmiset etsivät<br />

Leppävaaran Sello ponkaisi<br />

muutamassa vuodessa kolmen<br />

kärkeen kauppakeskusten kävijämäärissä.<br />

Saavutus selittyy sekä<br />

vahvalla tukiasutuksella että kaupunkiradan<br />

asemalla.<br />

Kuva Kauppakeskus Sello<br />

paitsi hyödykkeitä myös elämyksiä<br />

ja viihtyisyyttä. Viipymäajat uusissa<br />

keskuksissa ovat tunteja entisten<br />

kauppaminuuttien sijasta. Ne<br />

ovat merkittäviä työpaikkakeskittymiä<br />

jopa tuhansille ihmisille, joita<br />

ei enää tarvita alkutuotannossa<br />

ja teollisuudessa.<br />

Lempäälän Ideapark toi ensimmäisenä<br />

Suomeen myös jo kaivattua<br />

uutta liikennearkkitehtuuria:<br />

moottoritien mittakaavaan<br />

suhteutetun rakennuksen sitä pitkin.<br />

Alvar Aalto sanoi aikanaan<br />

Tieyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa<br />

1957, että ”liikenteen ja tieprobleeman<br />

negatiivisia puolia ei ole<br />

syytä peittää”. Ideaparkien arkkitehti<br />

Vesa Arosuo käy niihin<br />

käsiksi Alvar Suuren hengessä:<br />

”Nummelan keskeisenä ajatuksena<br />

on kaupunginmuuri, jonka sisällä<br />

on katuja ja keskellä tori.”<br />

Siinä se on oikea melueste.<br />

Energiasyöpöt ostosparatiisit<br />

Jos paikat ovat lähellä toisiaan,<br />

niiden väliset matkat ovat lyhyitä<br />

ja liikenteen suoritteet pieniä. Kilometriin<br />

saakka pääsee jalan ja<br />

viiteen pyörällä. Hyvä olisi kävellä<br />

pitempiäkin matkoja. Mutta ostokset<br />

painavat, päiväannos pikkuperheelle<br />

kuusi kiloa. Jos matkat<br />

ovat pitempiä, pitää käyntejä<br />

harventaa ja ottaa auto avuksi.<br />

Onkin tavallista, että perustarvikkeet<br />

haetaan isosta kauppakeskuksesta<br />

kerran viikossa.<br />

Ylijohtaja Pekka Raitanen<br />

kirjoitti Helsingin Sanomissa<br />

26.3.2008, että ostosparatiisit<br />

ovat energiasyöppöjä. ”Mammuttikeskukset<br />

kuluttavat paljon<br />

energiaa ja luonnonvaroja. Asiakkaat<br />

köröttelevät sinne autoillaan<br />

ja lisäävät ilmaston hiilidioksidikuormaa.”<br />

Tosi on sekin.<br />

Yhdyskuntien keskustoihin tai<br />

raideliikenteen asemille sijoitetut<br />

ostosparatiisit ovatkin kestävän<br />

kehityksen näkökulmasta selvästi<br />

parempia. Yleisö on samaa mieltä.<br />

Viime vuonna Kampin, Itäkeskuksen<br />

ja Sellon kävijämäärät olivat<br />

33, 22 ja 18 miljoonaa, Jumbon<br />

8 ja Ideaparkin 7.<br />

Sukari pääsee uusimmasta pälkähästään<br />

aikanaan, kun Nummelan<br />

Ideaparkin viereen tulee<br />

uuden Espoo-Lohja -kaupunkiradan<br />

asema. Siihen asti täytyy tyytyä<br />

autoilevan yleisön tavanomaiseen<br />

suosioon. Onneksi he ostavat<br />

kerralla selvästi enemmän kuin<br />

joukkoliikenne-käypäläiset.<br />

Pekka Rytilä on<br />

69-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti, joka toimii<br />

Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana<br />

ja Pöyry Infran<br />

erityisasiantuntijana.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

21


Käyttötapojen muutokset ja<br />

JA 16<br />

Energian tuottamisessa keskeistä on siirtyminen fossiilisista<br />

polttoaineista uusiutuviin.<br />

KUNNAT<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


ENERGIA<br />

säädöt säästävät tuntuvasti energiaa<br />

prosentin päästövähennys<br />

Suomen 16 prosentin<br />

päästövähennys ja uusiutuvan<br />

energian osuuden<br />

nostaminen ovat<br />

haasteita, jotka edellyttävät<br />

määrätietoisia toimia<br />

myös kunnissa. Hyviä<br />

työkaluja ovat kuntien<br />

energiaohjelma ja<br />

energiatehokkuussopimusjärjestelmä.<br />

vuoteen 2020 mennessä. Molemmat<br />

tavoitteet olisivat ehdotusten<br />

mukaan jäsenmaita sitovia.<br />

Päästökauppaa ehdotetaan<br />

muutettavaksi siten, että 2012<br />

jälkeen päästöoikeudet huutokaupattaisiin<br />

Euroopan komissiossa.<br />

Päästöoikeuksien ilmaisjako<br />

siis päättyisi ainakin sähköntuotannon<br />

osalta ja kustannukset<br />

siirtyisivät ”oikeasti” sähkön<br />

hintaan.<br />

Sitovia velvoitteita päästövähennyksiin<br />

ja uusiutuvan energian<br />

lisäämiseksi on jo ehditty<br />

kauhistella niin teollisuuden<br />

kuin myös energiantuottajien<br />

piirissä. Mihinkään paniikkiratkaisuihin<br />

ei silti ole aihetta. Tavoitteet<br />

sinällään ovat kuitenkin<br />

haastavia, eikä vähennys kunnissakaan<br />

tule kuin Manulle illallinen.<br />

Nyt tarvitaan määrätietoisia<br />

toimia kaikilta.<br />

Energiatehokkuussopimukset<br />

käyttöön<br />

Mitä kunnat ja kuntayhtymät sitten<br />

voivat tehdä Ensimmäinen<br />

ja tärkein tehtävä on saattaa oma<br />

EU:n energiavarannot ovat hiipumassa,<br />

mutta kulutus jatkaa<br />

kasvuaan. Brysselin keskustaa<br />

iltavalaistuksessa.<br />

Kuvat: European Union Audiovisual Services<br />

Kalevi Luoma<br />

energiainsinööri<br />

Kuntaliitto<br />

Tammikuussa EU-komissio<br />

julkisti jäsenmaita sitovan ilmasto-<br />

ja energiapakettinsa, jolla<br />

haetaan 20 prosentin kasvihuonekaasujen<br />

päästövähennyksiä<br />

vuoteen 2020 mennessä. Keskeisimmät<br />

toimenpidekokonaisuudet<br />

ovat päästökauppajärjestelmän<br />

uusiminen energiantuotannossa<br />

ja teollisuudessa, energiansäästö<br />

sekä uusiutuvan energian<br />

osuuden kasvattaminen niin<br />

energianlähteenä kuin liikennepolttoaineissakin.<br />

Kukin unionin jäsenmaa sai<br />

samalla oman, uuden yksilöllisen<br />

tavoitteensa päästövähennysten<br />

ja keskeisimpien keinojen kuten<br />

uusiutuvan energian lisäämisen<br />

osalta.<br />

Suomen osalta tämä taakanjako<br />

merkitsee 16 prosentin päästövähennystä<br />

ja uusiutuvan energian<br />

osuuden nostoa käytetystä kokonaisenergiasta<br />

noin 10 prosentilla<br />

verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.<br />

Nyt uusiutuvan energian<br />

osuus on 28,5 prosenttia, ja<br />

se tulisi nostaa 38 prosenttiin<br />

KUNTASEKTORILLA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA<br />

Taulukossa on esitetty 2001–06 käynnistyneiden 862 kuntasektorin<br />

katselmuskohteen (n. 15 milj. rm 3 ) kokonaiskulutukset, -kustannukset,<br />

investoinnit sekä keskimääräiset säästöpotentiaalit. Taulukossa<br />

näkyvä katselmusraporteissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden<br />

kokonaisinvestointitarve jakaantuu eri alueille (lämpö, sähkö, vesi)<br />

aiempien selvitysten perusteella karkeasti siten, että lähes 70 % kohdistuu<br />

lämpöenergian säästötoimenpiteisiin, noin 25 % sähköenergian<br />

säästötoimenpiteisiin ja loput veden säästötoimenpiteisiin.<br />

Yhteensä 1992–06 on kuntasektorilla katselmoitu yli 3 100 kohdetta,<br />

jotka vastaavat noin 54 milj. rm 3 . Lämpöenergian säästöpotentiaali<br />

on näissä kohteissa ollut keskimäärin 15 % (n. 390 GWh/a), sähköenergian<br />

säästöpotentiaali noin 7 % (n. 74 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali<br />

noin 8 % (n. 0,7 milj. m 3 ).<br />

Lähde www.motiva.fi<br />

Nykyinen kulutus<br />

862<br />

Lämpöenergia<br />

KUNTASEKTORI<br />

Säästöpotentiaali 2001–06<br />

646 500 MWh/a 78 988 MWh/a 12,2 %<br />

21 244 084 €/a 2 555 204 €/a 12,0 %<br />

Sähköenergia<br />

298 634 MWh/a 21 342 MWh/a 7,1 %<br />

17 241 850 €/a 1 469 912 €/a 8,5 %<br />

Vedenkulutus<br />

2 338 347 m 3 /a 148 006 m 3 /a 6,3 %<br />

5 122 340 €/a 329 603 €/a 6,4 %<br />

Kulutukset<br />

yhteensä<br />

Säästöt yhteensä<br />

Investoinnit<br />

yhteensä<br />

43 608 273 €/a 4 354 720 €/a 10,0 % 7 349 498 €<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

23


pesä eli kunnan tai kuntayhtymän<br />

energiankäyttö asianmukaiseen<br />

kuntoon. Ensiksi tarvitaan<br />

ajan tasalla oleva kulutus- ja<br />

kustannusseuranta. Useimmiten<br />

jo melko yksinkertaiset käyttötapojen<br />

muutokset ja säädöt voivat<br />

tuoda tuntuvia säästöjä.<br />

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet<br />

on myös syytä<br />

selvittää ja päivittää aiemmat<br />

tarkastelut. Eri polttoaineiden ja<br />

sähkön hinnat ovat muuttuneet<br />

muutamassa vuodessa melkoisesti.<br />

Energia-asioiden hoitoa varten<br />

on tarjolla erityinen kuntien<br />

energiaohjelma tai energiatehokkuussopimusjärjestelmä<br />

vuosille<br />

2008–16. Molemmat sisältävät<br />

mahdollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön<br />

katselmus- ja energiainvestointitukiin.<br />

Kuntaliitto on yleiskirjeellään<br />

15.10.2007 suositellut kaikille<br />

kunnille ja kuntayhtymille<br />

joko energiatehokkuussopimuksen<br />

tekoa työ- ja elinkeinoministeriön<br />

kanssa tai liittymistä kuntien<br />

energiaohjelmaan. Ohjelmalla<br />

ja tehokkuussopimuksella pyritään<br />

kattamaan rakennuskannan<br />

lisäksi myös kunnan muut<br />

energiankäyttökysymykset valaistusta<br />

ja polttoaineiden käyttöä<br />

myöten.<br />

Rakennuksissa säästömahdollisuuksia<br />

Energian säästämiseen on kunnissa<br />

kuitenkin edelleen mahdollisuuksia.<br />

Esimerkiksi Motivan<br />

kuntien 862 rakennuksen<br />

energiakatselmuksista 2001–<br />

06 keräämien tietojen mukaan<br />

lämpöenergian vuotuiset säästömahdollisuudet<br />

olivat keskimäärin<br />

12 prosenttia, sähkön 7 ja veden<br />

6 prosenttia. Säästöihin tarvittavien<br />

investointien takaisinmaksuaika<br />

oli koko aineistossa<br />

alle 1 v 9 kk.<br />

Investointien rahoitus ei välttämättä<br />

ole ongelma, koska ne<br />

voidaan myös rahoittaa kertyvillä<br />

säästöillä ns. ESCO-mallia<br />

käyttäen eli energiapalveluyritysten<br />

avulla.<br />

Energian tuotantotapa<br />

vaikuttaa päästöihin<br />

Keskeinen vaikuttamiskeino on<br />

tarvittavan energian tuottamistapa<br />

ja siirtyminen siinä fossiilisista<br />

polttoaineista uusiutuviin.<br />

Tämä on mahdollista rakennusten<br />

lämmitystapamuutosten yhteydessä<br />

ja kuntien omistamien<br />

energialaitosten tai -yhtiöiden<br />

investoinneissa ja polttoainevalinnoissa.<br />

Myös uusia taajamien<br />

aluelämpöratkaisuja voidaan<br />

tarvita.<br />

Kunnan kilpailuttaessa sähkön<br />

toimittajaa, voidaan valintakriteeriksi<br />

asettaa myös sähkön<br />

alkuperä siten, että tietty osuus<br />

on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä.<br />

Hankinnoilla on väliä<br />

Kunnat ovat merkittäviä tavaraja<br />

palveluhankintojen tekijöitä.<br />

Kuntien vaikuttamiskeinot liittyvät<br />

erilaisiin omiin energiaa käyttäviin<br />

kone- ja laite- tai ajoneuvohankintoihin<br />

sekä uusien rakennusten<br />

suunnitteluun. Näissä voidaan<br />

painottaa mm. energiankulutusominaisuuksia.<br />

Uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa<br />

tulevaan<br />

kulutukseen voidaan vaikuttaa<br />

yleensä edullisimmin. Nykyisin<br />

voimassa olevilla rakentamismääräyksillä<br />

päästään uudisrakennusten<br />

osalta korkeintaan<br />

keskinkertaiseen kulutustasoon.<br />

<br />

www.kunnat.net/ilmastoenergia<br />

> Energiasäästön tietopalvelu<br />

Tietoa julkisten hankintojen energiankulutuksesta<br />

Suomessa julkiset hankinnat<br />

ovat noin 22 miljardia euroa<br />

vuodessa eli noin 15 prosenttia<br />

bruttokansantuotteesta. Niistä<br />

kolme neljäsosaa tehdään kuntasektorilla.<br />

Yli puolet hankinnoista<br />

kohdentuu palveluihin, loput kulutushankintoihin<br />

ja kiinteistöjen<br />

ylläpitoon.<br />

Valtaosa julkisen sektorin<br />

energiankäytöstä tapahtuu rakennuksissa<br />

niiden käytön aikana,<br />

joten suunnitteluvaiheessa<br />

tehtävillä ratkaisuilla sekä käyttötottumuksilla<br />

on suuri vaikutus<br />

energiankulutukseen.<br />

Toimistolaitteiden<br />

hankintaan tarkkuutta<br />

Muuhun kuin rakentamiseen liittyvistä<br />

hankinnoista selvästi suurimmat<br />

mahdollisuudet vaikuttaa<br />

energiansäästöön ja energiankäytön<br />

tehokkuuteen sekä<br />

kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät<br />

toimistolaitteiden hankintaan.<br />

Jos uusien tietokoneiden<br />

hankinnassa käytetään kriteerinä<br />

Energy Star 2007 -vaatimuksia,<br />

saavutetaan yli 14 000 megawattitunnin<br />

säästö ja yli 3 200<br />

tonnin CO 2<br />

-päästöjen vähenemä<br />

vuodessa.<br />

Pöytätietokoneiden korvaaminen<br />

kannettavilla koneilla tai<br />

Energy Star 2007 -vaatimukset<br />

täyttävien tulostimien ja kopiokoneiden<br />

hankinta auttaa niin<br />

ikään vähentämään energiankulutusta.<br />

Julkisen sektorin hankintojen<br />

vaikutusta energiankulutukseen<br />

ja siitä johtuviin kasvihuonekaasupäästöihin<br />

on tarkasteltu<br />

Motiva Oy:n ja FCG Efeko Oy:n<br />

JUHA-yhteisprojektissa, jota ovat<br />

rahoittaneet ympäristöministeriön<br />

ympäristöklusteriohjelma<br />

sekä työ- ja elinkeinoministeriö.<br />

Raportti on ladattavissa osoitteesta<br />

www.motiva.fi/julkisethankinnat<br />

Työkaluja<br />

hankintojen tueksi<br />

Osana kansainvälistä Green Labels<br />

Purchase -hanketta on tuotettu ohjeistuksia<br />

ja laskentatyökaluja eri laiteryhmien<br />

hankintoihin.<br />

It-laitteiden hankintaohje ja laskentatyökalu<br />

www.efeko.fi/glp tai www.<br />

motiva.fi/toimistonenergiansaasto<br />

TopTen-Suomi verkkopalvelusta<br />

löydät kunkin laiteryhmän<br />

energiatehokkaimpia tuotteita.<br />

Tällä hetkellä palvelussa ovat pakastimet,<br />

jääkaapit ja energiansäästölamput,<br />

mutta uusia laiteryhmiä<br />

lisätään.<br />

www.topten-suomi.fi<br />

Kunnan energiankäyttö<br />

kuntoon<br />

Onko kuntanne jo solminut<br />

energiatehokkuussopimuksen<br />

tai kuntien energiaohjelman<br />

Ne auttavat energiakustannusten<br />

hallinnassa ja tarjoavat tavat<br />

toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin<br />

vaatimuksia.<br />

Hyötyjä kunnalle ja kuntayhtymälle:<br />

• Tavoitteisiin vapaaehtoisesti<br />

• Tuloksia ja kustannussäästöjä<br />

pitkäjänteisellä toiminnalla<br />

• Vertailutietoa toimenpiteistä ja<br />

tuloksista<br />

• Työ- ja elinkeinoministeriön tuki<br />

– energiakatselmuksiin<br />

– energiansäästöinvestointeihin<br />

– uusiutuvan energian käyttöä lisääviin<br />

investointeihin<br />

– sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin<br />

Lue lisää Kuntien energiankäyttö<br />

kuntoon -esitteestä, jota voi tilata<br />

osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut.<br />

Lisätietoja myös<br />

www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset.<br />

Tietoiskut on koonnut<br />

Päivi Laitila Motivasta.<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


”Jopa 25 %<br />

vähemmän häiriöitä!”<br />

ABB:n taajuusmuuttajat<br />

eivät saastuta sähköverkkoa.<br />

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät<br />

uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin<br />

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden<br />

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona<br />

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset<br />

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen<br />

kuristimeen verrattuna.<br />

www.abb.fi /drives<br />

ABB Oy<br />

Kotimaan tuotemyynti


Rantapehmeiköstä rakennuskelpoinen 78 miljoonalla<br />

ARABIANRANTA muuttuu<br />

takapihasta eturivin asuinalueeksi<br />

Helsingin Arabianrantaan rakentuu uusi kaupunginosa, jonne vuosikymmenen<br />

loppuun mennessä asettuu 10 000 asukasta, 8 000 työpaikkaa ja 6 000 opiskelijaa.<br />

Ennen tätä on tehty mittavia pohjavahvistustöitä liejuisen savikon saamiseksi<br />

rakennuskelpoiseksi. Oman haasteensa on tuonut alueella sijainnut kaatopaikka.<br />

Esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen kustannusarvio on noin 78<br />

miljoonaa euroa. Investoinnit vastaavat noin 40 prosenttia tonttimaan arvosta.<br />

Osmo Korhonen<br />

Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto,<br />

geotekninen osasto<br />

Arabianranta vuodelta 1980. Oikealla Arabian tehtaat, kaoliinin purkulaituri<br />

ja posliinijätekasa. Vasemmalla Toukorannassa etualalla ns.<br />

KTK:n penger ja Mertakadun penger. © Kaupunkimittausosasto<br />

Arabianrannan aloituskortteli idästä 2004.<br />

© Kaupunkimittausosasto<br />

26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


MAANKÄYTTÖ<br />

Arabianrannan asuinrakentamisen<br />

kustannuksista<br />

1–2 prosenttia käytetään<br />

taiteeseen.<br />

Kuva Seppo Haavisto<br />

Arabian ranta-alue on ollut<br />

pitkään teollisuus- ja varastokäytössä.<br />

Kantavat ja rakentamiselle<br />

edulliset tontit olivat käytössä<br />

jo 1940-luvulla, jolloin täytetty<br />

rantaviiva sijoittui likimain<br />

pehmeikön reunaan. Jo kuningas<br />

Kustaa Vaasa edellytti aikanaan,<br />

että alueelle tulee rakentaa<br />

satama vastaperustetun Helsingin<br />

tarpeisiin.<br />

Olisiko hanke silloisella tekniikalla<br />

onnistunut Miksei, kyllä<br />

ennenkin osattiin – onhan<br />

Helsingin nykyinen keskustakin<br />

pehmeiköllä.<br />

Laajat ja yleisesti suunnittelemattomat<br />

täytöt 1980-lukuun<br />

mennessä ovat aiheuttaneet alueella<br />

useita sortumia. Epämääräiset ja<br />

usein likaantuneet täytöt painuvat<br />

paksulla ja liejuisella savikolla miltei<br />

silmissä. Saven rakenne on rikottu<br />

moneen kertaan kuormittamalla<br />

sitä yli kantokyvyn.<br />

Suunnitellun korttelialueen<br />

laajuus on noin 20 hehtaaria ja<br />

pituus rantaviivan suunnassa<br />

noin 1 km. Alueen suunniteltu<br />

kerrospinta-ala on noin 300 000<br />

kem 2 . Alueelle on tyypillistä sen<br />

heikot pohjasuhteet rakentamisen<br />

kannalta. Savea ja liejua esiintyy<br />

kaikkialla. Saven paksuus kasvaa<br />

itään päin ja on enimmillään<br />

noin 20–25 m korttelialueen itäreunalla.<br />

Saven päällä on rakennusjätettä<br />

sisältävää täytettä, jonka<br />

paksuus alueen pohjoisosassa<br />

on enimmillään noin 5–6 m ja<br />

eteläosassa Toukorannassa noin<br />

10–25 m. Laajoilla alueilla täytteen<br />

paksuus on alle 3–4 m, joten<br />

siltä osin täyte ei merkittävästi<br />

haittaa rakentamista.<br />

Täytöt suurin ongelma<br />

Paksut täytöt ovat saven varassa<br />

kelluvia, miltei pohjaan sortuneita<br />

mereen ajettuja louhepenkereitä,<br />

jotka sijoittuvat silloisen<br />

maankäytön suunnitelman mukaisille<br />

tie- ja katualueille. Näitä<br />

esiintyy vain Toukorannan alueella,<br />

ja ne ovat suurin rakentamista<br />

vaikeuttava tekijä alueella.<br />

Penkereet tehtiin 1960-luvun alkuun<br />

mennessä ruoppaamatta alle<br />

jääviä savimassoja pois. Penkereet<br />

liikkuvat sortumisten takia<br />

sivusuunnassa edelleen hakien<br />

tasapainotilaa.<br />

Korttelialueen ja rannan väliin<br />

jää noin 50–200 m leveä puis-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

27


MAANKÄYTTÖ<br />

Arabianrannan kuusi viimeistä talonrakentamishanketta käynnistyvät tämän vuoden aikana.<br />

tokaista, joka täytettiin mereen<br />

1983–87. Silloin apuna oli polyesterikuidusta<br />

valmistetut vahvistinkankaat,<br />

joiden avulla rantaalueen<br />

täytöt kelluvat hallitusti<br />

liejumassojen päällä.<br />

Silloisten rantatäyttöjen tavoitteena<br />

oli selkeyttää sortumalla<br />

muodostunut rantaviiva<br />

ja muodostaa noin 2 km pitkä<br />

rantapuisto. Suunnittelukriteerinä<br />

oli nostaa varmuus sortumista<br />

vastaan varmuustasolle noin 1,5,<br />

käyttää rakenteilla olleen meriviemäritunnelin<br />

louheet hyödyllisesti<br />

alueella sekä mahdollistaa<br />

muun rakennustoiminnan ylijäämämassojen<br />

läjitys kantakaupunkialueen<br />

tuntumassa.<br />

Korttelialueen ja puiston rajalla<br />

varmuus sortumista vastaan<br />

oli ennen rakentamista noin 1,5–<br />

2,0 eli rakentamisen kannalta liian<br />

pieni. Täyttöjen sivusuuntaiset<br />

siirtymät ja painumat olivat suuruusluokkaa<br />

10–20 mm/vuosi.<br />

Portaali Business Parkin kuudessa toimistotalossa on yhteensä 4 000 työpaikkaa. Arabianrannassa on<br />

runsaasti pienyrityksiä, joilla on linkki muotoiluun ja mediaan.<br />

ARABIANRANTA<br />

Suunnittelusta ja toteutuksesta<br />

ovat vastanneet kaavoituksen<br />

osalta kaupunkisuunnitteluvirasto,<br />

ohjelmoinnin<br />

osalta talous- ja suunnittelukeskus,<br />

suunnittelun ja investoinnin<br />

osalta rakennusvirasto<br />

ja pilaantuneen maan kunnostuksesta<br />

kiinteistöviraston<br />

tonttiosasto.<br />

Infran suunnittelusta on<br />

vastannut pääasiassa insinööritoimisto<br />

Ramboll.<br />

Geoteknisesta suunnittelusta<br />

Arabianrannan osalta vastaavat<br />

WSP-Yhtiöt ja Ramboll;<br />

Toukorannan osalta kiinteistöviraston<br />

geotekninen osasto.<br />

Pikku-Huopalahden<br />

kokemukset arvossaan<br />

Pikku-Huopalahden aluerakentamiskohteen<br />

kokemukset olivat arvossaan<br />

Arabianrannan suunnittelussa.<br />

Alueilla yhteisenä piirteenä<br />

on meren rannalla oleva paksu savikko,<br />

jolla on odotettavissa hallitsemattomat<br />

siirtymät ja painumat,<br />

ellei etukäteen suoriteta alueellista<br />

esirakentamista. Alueellisella esirakentamisella<br />

molemmissa kohteissa<br />

tarkoitetaan niitä pohjavahvistustöitä,<br />

joiden avulla tontit tehdään<br />

rakentamiskelpoisiksi. Molemmilla<br />

alueilla on sijainnut kaatopaikka.<br />

Esirakentamiseen ja alueen<br />

talonrakentamiseen liittyen eri<br />

osa-alueille laadittiin talonrakentamisen<br />

pohjarakennustöitä varten<br />

suunnitteluohje. Ohje tarkoitettiin<br />

alueen rakennuttajien ja<br />

rakennusvalvontaviranomaisen<br />

käyttöön. Ohjeessa esitettiin tiettyjä<br />

pohjasuhteista ja esirakentamisesta<br />

aiheutuvia rakennuttajiin<br />

kohdistuvia toimenpiteitä.<br />

Muun muassa määritettiin paalujen<br />

asennusreikien tekeminen, saven<br />

huokospaineen muodostumisen<br />

estäminen ja maaperän tarkkailumittausten<br />

järjestäminen.<br />

Alimpien asuinrakennusten<br />

lattiatasoksi valittiin taso +3,2–<br />

+3,6, jotta kuivatus toimisi gravitaatiolla<br />

ja veden kapillaarisen<br />

nousun katkaiseva rakenne olisi<br />

yksinkertainen. Rakennusten<br />

perustusten rakenne tulee suunnitella<br />

siten, että ne sallisivat rikkoutumatta<br />

noin 50 mm suuruisen<br />

maamassojen vaakasuoran<br />

siirtymän. Lisäksi ympäristöviranomaiset<br />

edellyttivät 1,5 m<br />

paksuista puhtaasta sorasta rakennettua<br />

suojakerrosta pilaantuneen<br />

maan päälle.<br />

Tontti- ja katualueiden painumakriteeriksi<br />

valittiin enimmäisarvo<br />

100 mm/50 vuotta. Käytännössä<br />

meriveden nousuun varautuminen<br />

ja suojatäytön tarve<br />

johtivat alueelliseen paalulaattaan<br />

Arabiassa.<br />

Arabianrannassa paalulaattaa<br />

ja salpaseinää<br />

Jo Pikku-Huopalahden alueella<br />

käytettiin samoja pohjarakentamisen<br />

elementtejä kuin myöhemmin<br />

Arabianrannassa. Pikku-Huopalahdessa<br />

käytetyt alueelliset<br />

pystyojitukset, syvästabiloinnit<br />

ja pengerpaalutukset sekä<br />

syvästabiloimalla tehty salpaseinä<br />

jalostuivat Arabianrannassa paalulaataksi<br />

ja salpaseinäksi. Salpaseinällä<br />

tarkoitetaan yhtenäistä,<br />

sementillä syvästabiloimalla savikerroksen<br />

alapintaan ulottuvaa<br />

kennorakennetta, jolla estetään<br />

tai vähennetään heikosta stabiliteetista<br />

aiheutuvia vaakasuoria<br />

maaperän liikkeitä.<br />

Toukorannassa tilanne on<br />

vaikeampi paksujen louhetäyttöjen<br />

takia. Salpaseinä korvattiin<br />

Aukeaman kuvat Seppo Haavisto<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


AQUATOPsadevesikansisto<br />

on<br />

enemmän kuin pelkkä ritilä.<br />

Aquatop-kansiston kehys ja ritilä<br />

toimivat saumattomasti yhdessä<br />

ja poistavat vettä tehokkaammin<br />

kuin perinteiset ratkaisut.<br />

Arabianvillojen palkitun taloryhmän tunnus ovat lokit.<br />

Aquatopin yli ei vesi pääse.<br />

600–700 mm:n teräsputkipaaluista<br />

tehdyllä paalupukkiseinällä,<br />

jonka vaakasuora voimareaktio<br />

vietiin vinopaaluilla kantavaan<br />

pohjakerrokseen. Samalla<br />

paksujen louhetäyttöjen vaakasuoraa<br />

maanpainetta ja odotettavia<br />

sivuliikkeitä vähennettiin<br />

keventämällä louhepenkereet.<br />

KTK:n penger kevennettiin<br />

tasolle –3,0 ulottuvalla sementillä<br />

stabiloidulla turpeella ja Mertakadun<br />

penger tasolle –5,0 ulottuvalla<br />

sementillä stabiloidulla ylijäämäsavella.<br />

Esirakentamistoimenpiteet<br />

ulotettiin Pikku-Huopalahdessa<br />

asemakaavan mukaiseen rakennusalaan,<br />

Arabiassa 1 m siitä<br />

ulospäin. Esirakennetun alueen<br />

sisään jäävän vahvistamattoman<br />

rakennusalan pohjatyöt ja liittyminen<br />

ympäristöön olivat ao. rakennuttajien<br />

vastuulla.<br />

Esirakentamisratkaisun toimivuus<br />

ja mitoitus testattiin koerakenteella<br />

1997 Arabianrannan<br />

aloituskorttelissa. Koerakenne<br />

(salpaseinä) kuormitettiin kaksinkertaisella<br />

varmuustasolla lopulliseen<br />

rakenteeseen nähden.<br />

Rakenteen käyttäytymistä seurattiin<br />

painuma-, sivusiirtymäja<br />

huokospainemittauksin.<br />

Missä mennään nyt<br />

Arabianrannan esirakentaminen<br />

alkoi 1997 koerakentamisella.<br />

Varsinainen rakentaminen<br />

alkoi 2000 aloituskorttelista alueen<br />

keskiosassa. Rakentaminen<br />

eteni pohjoiseen siten, että esirakentamistoimenpiteet<br />

valmistuivat<br />

2007 alussa Arabianrannan<br />

pohjoisosassa.<br />

Talonrakentaminen on edennyt<br />

siten, että kuusi viimeistä talohanketta<br />

käynnistyvät tämän<br />

vuoden aikana ja valmistunevat<br />

vuoteen 2010 mennessä. Etelässä<br />

Toukorannassa esirakentaminen<br />

käynnistyi 2006 lopulla alueen<br />

eteläosasta. Esirakentamistoimenpiteet<br />

valmistuvat ensi<br />

syksynä. Ensimmäiset talonrakennusurakat<br />

käynnistyvät tänä<br />

keväänä.<br />

Koko projekti valmistuu 2010-<br />

luvun alkupuolella. Tämän hetken<br />

kustannusarvio esirakentamisen<br />

ja maaperän kunnostuksen<br />

osalta on noin 78 miljoonaa<br />

euroa hintatasossa 12/2007. Keskimäärin<br />

kerrosneliön hinnaksi<br />

muodostuu edellä mainittujen<br />

toimenpiteiden osalta noin 260<br />

euroa.<br />

Tarkkailumittausten perusteella<br />

Arabianrannan rakenteiden<br />

liike on ollut rakentamisen<br />

alusta enimmillään noin 10 mm,<br />

joka vastaa käytännössä mittaustoleranssia.<br />

Esirakentamiseen ja pilaantuneen<br />

maan kunnostukseen tehdyt<br />

investoinnit vastaavat noin<br />

40 prosenttia tonttimaan käyvästä<br />

arvosta. Jo nyt voidaan todeta,<br />

että hanke on onnistunut sekä<br />

teknisessä että taloudellisessa<br />

mielessä. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

29


Täydennys- ja aluerakentamiseen uusi lähestymistapa<br />

KAUPUNKITUOTANTOA<br />

Urban Design Management<br />

on uusi lähestymistapa<br />

rakennetun<br />

ympäristön tuotantoon.<br />

Siinä eri osapuolien intressit<br />

sovitetaan yhteen<br />

ja avustetaan yhteisesti<br />

hyödyttävien ratkaisujen<br />

etsimisessä.<br />

Harry Edelman<br />

tekniikan tohtori, arkkitehti<br />

Edelman Group Oy<br />

Rakennetun ympäristön tuotannossa<br />

on mukana monia osapuolia,<br />

joilla on usein toisilleen<br />

vastakkaisia intressejä. Kaupungin<br />

kiinteistöpalveluyksikön huolenaiheina<br />

voivat olla erilaiset kysymykset<br />

kuin kaupunkisuunnitteluosastolla.<br />

Yksityissektorin toimijoiden<br />

esittämät hankkeet voivat<br />

herättää ristiriitaisia käsityksiä<br />

niin kaupungin virkamiesten<br />

kuin poliitikkojen keskuudessa.<br />

Vastaavasti kaupungit joutuvat<br />

harkitsemaan minkälaisia hankkeita<br />

käynnistävät, missä ja millä<br />

tavalla. Miten rakennetun ympäristön<br />

tuotantoa voitaisiin ohjata<br />

tavalla, joka lisää arvoa ja mahdollisimman<br />

monen osapuolen<br />

tyytyväisyyttä<br />

Urban Design Management<br />

(UDM) on uusi lähestymistapa<br />

rakennetun ympäristön tuotantoon.<br />

Se tarkoittaa rakennetun<br />

ympäristön tuotannon eri osapuolien<br />

intressien yhteensovittamista<br />

avustaen osapuolia yhteisesti<br />

hyödyttävien ratkaisujen<br />

etsimisessä eli integroivassa hankekehityksessä.<br />

Integroiva hankekehitys<br />

yhdistää osapuolien<br />

intressejä eri mittakaavoissa ja<br />

erilaisissa hankekehitys- ja suunnittelutilanteissa.<br />

Kiinteistökehitystä ja kaupunkisuunnittelua<br />

edustavien osa-<br />

Tehokkuutta yhdyskuntainnovaatioihin Tekesin ohjelmalla<br />

SADAN MILJOONAN EURON<br />

Energia- ja ympäristöratkaisuiltaan<br />

tehokas<br />

ja silti toimiva, viihtyisä<br />

yhdyskunta luo mahdollisuudet<br />

uudenlaiselle<br />

liiketoiminalle. Tekesin<br />

Kestävä yhdyskunta<br />

-ohjelman kautta voi<br />

saada rahoitusta vaikkapa<br />

kuntien uusien<br />

yhdyskuntainnovaatioiden<br />

toteuttamiseen.<br />

TEKSTI Johanna Aatsalo-Sallinen<br />

Työpaikkojen, asuntojen ja<br />

palveluiden sijoittumisella on<br />

merkittävä vaikutus liikkumistarpeeseen<br />

sekä asumisen ja liikenteen<br />

ympäristövaikutuksiin.<br />

Kestävä kehitys tarjoaa haasteen<br />

koko rakennusalalle paremman<br />

tasapainon saavuttamiseksi ihmisen<br />

ja luonnon välille. Toisaalta<br />

ihmisten kulutustottumukset ja<br />

arkipäivän valinnat vaikuttavat<br />

ekotehokkaiden vaihtoehtojen<br />

kysyntään ja tarjontaan.<br />

Tutkimusten (Yliherva yms.<br />

2007) mukaan uudet innovaatiot<br />

ovat 44-prosenttisesti lähtöisin<br />

asiakkailta ja käyttäjiltä. Uusista<br />

energia- tai ympäristötehokkaista<br />

keksinnöistä vain kymmenen<br />

prosentin osuus syntyy tutkimus-<br />

ja kehityslaboratorioissa.<br />

Kestävän kehityksen innovointi<br />

on hyvin kustannustehokasta.<br />

Arvioiden mukaan olemassa<br />

olevassa rakennuskannassa<br />

voidaan energiatehokkuutta<br />

kohentaa kolmen prosentin verran<br />

käyttötoimia säätämällä, kun<br />

taas uusien investointien kautta<br />

tehokkuus kohenee enemmän<br />

kuin seitsemän prosenttia.<br />

– Esimerkiksi kunnissa on paljon<br />

alan erikoisosaamista ja valmiutta<br />

uusien ratkaisujen käyttöönottoon.<br />

Erilaisten toimijoiden,<br />

yritysten ja julkisten yhteisöjen<br />

voimia yhdistämällä voidaan<br />

synnyttää merkittävästi uutta ja<br />

uudistuvaa liiketoimintaa kestävien<br />

ja energiatehokkaiden alueiden<br />

ja rakennusten suunnitteluun,<br />

rakentamiseen ja ylläpitoon<br />

sekä niiden korjaukseen, Kestävä<br />

yhdyskunta -ohjelman päällikkö<br />

Jarmo Heinonen luettelee.<br />

Kestävä yhdyskunta -ohjelman<br />

taustalla on myös elämän<br />

muuttuminen yhä liikkuvammaksi.<br />

Digitaalinen vallankumous<br />

muuttaa tulevaisuudessa<br />

yhdyskuntarakenteen. Ekologian<br />

ja ekonomian yhdistäjät ovat<br />

tulevaisuuden voittajia.<br />

Tekesin käynnistämä Kestävä<br />

yhdyskunta -ohjelma panostaa<br />

seuraavan viiden vuoden ai-<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


YHDYSKUNTA<br />

Espoon Olarissa kartoitetaan<br />

täydennysrakentamista<br />

integroivan hankekehityksen<br />

avulla kohteina erityisesti<br />

alueen laajat parkkialueet.<br />

ohjattujen neuvottelujen avulla<br />

puolien näkökulmat ympäristön<br />

tuotantoon ovat perinteisesti olleet<br />

vaikeasti yhteen sovitettavia.<br />

UDM:n tarjoaa integroivia neuvottelukäytäntöjä<br />

yhteiseksi lähtökohdaksi.<br />

Täydennys- ja aluerakentamisen<br />

työkalu<br />

Kaupungit vastaanottavat ja tekevät<br />

aloitteita rakennetun ympäristön<br />

tuottamiseksi. Molemmissa<br />

tapauksissa ne voivat hyödyntää<br />

Urban Design Managementia.<br />

Aloitteet johtavat hankeneuvotteluihin,<br />

joihin on mahdollista<br />

valmistautua. Kaupungin tehdessä<br />

itse hankealoitteita tai sen toteuttaessaan<br />

tonttituotantoa valmistautumisen<br />

voi kytkeä osaksi<br />

strategista suunnittelua – kaupungin<br />

valitsemaa tapaa toteuttaa<br />

kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöpalveluja.<br />

UDM:n avulla voidaan etsiä<br />

täydennysrakentamisen hankekehityskohteita<br />

tai toteuttaa laajempia<br />

aluerakennuttamishankkeita.<br />

Täydennysrakentamista<br />

voidaan toteuttaa myös ohjelmallisesti,<br />

jolloin yksittäisiä kohteita<br />

kuljetetaan eteenpäin samassa<br />

neuvotteluprosessissa. UDM:n<br />

avulla hankkeet voidaan paremmin<br />

ja näkyvällä tavalla kytkeä<br />

kaupunkien strategiaan kuten<br />

maapoliittiseen ohjelmaan.<br />

Kaupungit vastaanottavat<br />

myös hankealoitteita erilaisilta<br />

sijoittajilta, maanomistajilta, rakennusliikkeiltä,<br />

kaupankeskusliikkeiltä<br />

ja muilta institutionaalisilta<br />

toimijoilta. Hankealoitteiden<br />

vastaanottamisessa keskeistä on<br />

pyrkiä aktiivisesti kuuntelemaan<br />

ja ymmärtämään aloitteen tekijän<br />

intressejä mahdollisesti varhaisessa<br />

vaiheessa esitettyjen ratkaisujen<br />

sijaan.<br />

Usein hankekehittäjät pyrkivät<br />

vakuuttamaan neuvotteluosapuolen<br />

ratkaisunsa erinomaisuu-<br />

mahdollisuus tarjolla<br />

Jarmo Heinosen<br />

mukaan energiaja<br />

materiaalitehokkaan<br />

teknologian<br />

kysyntä kasvaa.<br />

kana alan yritysten ja yhteisöjen<br />

kanssa noin sata<br />

miljoonaa euroa rakennus-<br />

ja kiinteistöalan sekä<br />

energia- ja ympäristöalan<br />

liiketoiminnan kehittämiseen.<br />

Megatrendeistä<br />

uutta liiketoimintaa<br />

Ohjelman suurimmat<br />

haasteet liittyvät prosessi-<br />

ja liiketoimintainnovaatioihin,<br />

sillä jo nyt on<br />

olemassa lukuisia tuotteita<br />

ja järjestelmiä, joita<br />

voisi tulevaisuudessa integroida<br />

yhteensopiviksi.<br />

Markkinat ovat maailmanlaajuiset.<br />

Ammatilliset<br />

ja kansalliset rajat<br />

ylittävä verkottuminen<br />

sekä julkisen ja yksityisen<br />

sektorin yhteistyö<br />

avaavat rajattomat<br />

mahdollisuudet.<br />

– Energian ja materiaalien<br />

niukkuus on vallitseva<br />

megatrendi, joka<br />

johtaa vaatimukseen<br />

käyttää rajallisia luonnonvaroja<br />

entistä tehokkaammin.<br />

Niukkuus<br />

ja hinnannousu lisäävät<br />

energia- ja materiaalitehokkaan<br />

teknologian<br />

kysyntää, Heinonen<br />

sanoo.<br />

Se, mihin ja miten<br />

yhdyskuntia rakennetaan,<br />

vaikuttaa kulutukseen<br />

ja ympäristökuormitukseen.<br />

Jotta hiilidioksiditaso<br />

ulkoilmassa<br />

ei enää kohoaisi, kulutus<br />

on esimerkiksi uudistuotannossa<br />

saatava seitsemänteen<br />

tai kahdeksanteen<br />

osaan nykymääräysten<br />

tasosta. <br />

Ohjelman tutkimushaku<br />

avautuu syksyllä 2009.<br />

Kunnat ja yritykset voivat<br />

jättää hakemuksia ohjelmaan<br />

jatkuvasti.<br />

KESTÄVÄ<br />

YHDYSKUNTA<br />

Tekesin ohjelma 2007–12<br />

Yli sadan miljoonan euron<br />

resurssit, joista Tekesin osuus noin<br />

puolet<br />

Demonstraatiorahoitusta kaupungeille<br />

ja kunnille<br />

Ohjelman tavoitteet:<br />

• Verkottaa eri osa-alueiden<br />

toimijoita<br />

• Vahvistaa julkisen ja yksityisen<br />

sektorin vuorovaikutusta<br />

• Luoda uusia liiketoimintamalleja,<br />

palvelukonsepteja, järjestelmäratkaisuja<br />

ja teknologisia<br />

ratkaisuja<br />

• Edistää teknologiaosaamisen<br />

liiketoiminnallistamista<br />

Ohjelman päällikkö<br />

Jarmo J. Heinonen, Tekes<br />

Ohjelman koordinaattori<br />

Mikko Nousiainen, Pöyry<br />

Building Services Oy<br />

www.tekes.fi/yhdyskunta<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

31


Täydennysrakentamista Espoon Olarissa<br />

desta yksityiskohtaisesti mallinnetulla<br />

markkinointiaineistolla.<br />

Tämä on esimerkki kilpailullisesta<br />

neuvottelustrategiasta, jossa<br />

avauksen tekevä osapuoli ottaa<br />

määrättyyn ratkaisuun liittyvän<br />

neuvotteluaseman.<br />

Täydennysrakentamismahdollisuuksia<br />

kartoitetaan Espoon<br />

Olarissa integroivan hankekehityksen<br />

avulla. Työssä tunnistetaan<br />

aloitteellisten osapuolien –<br />

Espoon kaupunki, Tapiolan Lämpö<br />

Oy ja Olarin Huolto Oy – toimesta<br />

mahdollisia kohteita ja<br />

menettelyjä Olarin täydennysrakentamiseen.<br />

Erityisinä neuvottelukysymyksinä<br />

ovat laajojen parkkialueiden<br />

hyödyntämisen mahdollisuudet<br />

ja esteet asuinrakentamiselle.<br />

Työssä etsitään alueen eri osapuolille,<br />

kuten asunto-osakeyhtiölle,<br />

arvoa lisääviä ratkaisuja,<br />

joiden avulla on mahdollista<br />

päästä sopimukseen täydennysrakentamisesta.<br />

Keskeisinä toimijoina<br />

ovat pysäköintialan yritykset<br />

yhdessä asuntotuottajien<br />

kanssa.<br />

Työn lähtökohtina ovat laadukkaamman<br />

ympäristön tuottaminen,<br />

palvelurakenteen kehittäminen<br />

ja taloudellisten resurssien<br />

kohdentaminen perusparannuksiin,<br />

jolloin täydennysrakentaminen<br />

on helpommin<br />

hyväksyttävää myös ympäröivien<br />

asunto-osakeyhtiöiden<br />

asukkaille.<br />

Ulkopuolinen meditaattori<br />

hyödyllinen<br />

Ongelmana on sitoutuminen liian<br />

aikaisessa vaiheessa puolustamaan<br />

esitettyä ratkaisua, joka on<br />

ainoastaan yksi tapa täyttää hankekehittäjän<br />

intressejä. Tärkeämpää<br />

varhaisten ratkaisujen sijaan<br />

olisi keskittyä eri osapuolien intresseihin<br />

ja niiden mahdollisten<br />

yhtymäkohtien löytämiseen.<br />

Yhteisten perusteiden löytäminen<br />

on keskeinen polttoaine tehokkaille<br />

ja arvoa lisääville neuvotteluille.<br />

Kaupungin edustajien tulisi<br />

kyetä tunnistamaan neuvottelun<br />

kulkuun liittyvät ominaisuudet<br />

ja auttaa ohjaamaan keskustelua<br />

kohti intressejä integroivia<br />

ratkaisuja, joista myös kaupunki<br />

voisi paremmin hyötyä. Kaupungin<br />

tavoitteena on ajaa omia<br />

”valistuneita intressejään” hankeneuvotteluissa<br />

ottaen huomioo<br />

samalla muiden osapuolien tarpeet.<br />

Usein on hyödyllistä käyttää<br />

apuna ulkopuolista ”mediaattoria”,<br />

arkkitehtikonsulttia, joka<br />

hallitsee myös neuvottelukäytännöt<br />

kyeten asiantuntemuksen<br />

avulla ehdottamaan osapuolille<br />

arvoa lisääviä ratkaisuja.<br />

UDM:n käyttö on riippumaton<br />

käyttötarkoituksista tai mittakaavoista.<br />

Lähestymistapaa voidaan<br />

hyödyntää yksittäisten kohteiden,<br />

kuten vaikka sairaalalaajennuksen<br />

tai pienen paviljonkirakennuksen<br />

sijoittamisessa vaikeaan,<br />

suojelu- tai luonnonarvojen<br />

kannalta kiistanalaiseen paikkaan.<br />

Laajemmassa mittakaavassa<br />

UDM:n avulla voidaan avustaa<br />

kuntien välisen maankäytön järjestämisessä<br />

tai aluerakennuttamiskohteiden<br />

kehittämisessä.<br />

Laajempia kohteita kehitettäessä<br />

ohjattujen neuvottelujen sarjat<br />

jatkuvat useita kuukausia tai<br />

jopa vuosia. Alkuvaiheen neuvottelut<br />

keskittyvät hankekehityskohteiden<br />

tunnistamiseen jatkuen<br />

aina ensimmäisten kohteiden<br />

rakentumiseen.<br />

Neuvotteluosaamisen<br />

lisääminen tärkeää<br />

Kaupunkien ja muiden ympäristöä<br />

tuottavien organisaatioiden<br />

henkilöstön neuvotteluosaamisen<br />

lisääminen on tärkeä osa integroivaa<br />

hankekehitystä. Valmentaminen<br />

liittyykin luontevimmin<br />

käynnissä olevien hank-<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


YHDYSKUNTA<br />

keiden mahdollisuuksien ja ongelmien<br />

tarkasteluun.<br />

Teoriataustan lisäksi on tärkeää<br />

säilyttää osaamisen lisäämisessä<br />

jatkuva yhteys hankkeisiin.<br />

Samalla valmennusta<br />

voi hyödyntää joka tapauksessa<br />

edessä olevien työtehtävien<br />

suorittamiseen. Valmennuksen<br />

osaksi otetaankin usein pilot-hankkeita<br />

tai tapauksia organisaation<br />

käynnissä olevista<br />

tai valmisteilla olevista projekteista.<br />

Jaettu johtajuus tarpeen<br />

Kaupunkien suunnittelujohtajat,<br />

kaupunginarkkitehdit, kiinteistöpalvelujohtajat<br />

ja muut<br />

avainhenkilöt ovat keskeisessä<br />

asemassa hyödynnettäessä<br />

UDM:n tarjoamia mahdollisuuksia.<br />

UDM ja integroiva<br />

hankekehitys vaativat jaettua<br />

johtajuutta. Käytännössä hankekehityksen,<br />

kaupunkisuunnitteluprojektien<br />

tai valmennustilaisuuksien<br />

toteutuksen<br />

kannalta on ulkopuolisella mediaattorilla<br />

suurin vetovastuu.<br />

Edellytyksenä on kuitenkin<br />

organisaation sitoutuminen valittuun<br />

strategiseen toimintatapaan.<br />

Luottamuksen ja neuvotteluvoiman<br />

lisääminen syntyy<br />

vain pitkäaikaisella työllä, joka<br />

osaltaan vaikuttaa kaupungin<br />

menestymiseen ja haluttavuuden<br />

lisäämiseen esimerkiksi investointien<br />

kohteena.<br />

Toimintamalleista olisikin<br />

hyvä keskustella ja järjestää<br />

workshop-tilaisuuksia henkilöstön<br />

keskuudessa. Ohjattuja<br />

workshopeja voidaan käyttää<br />

myös kaupunkisuunnittelu-<br />

ja kiinteistöpalvelukeskusten<br />

asiakkaiden kanssa tehtävässä<br />

hankeyhteistyössä. <br />

Kirjoittaja on työskennellyt Massachusetts<br />

Institute of Technologyssa<br />

2005–07 vierailevana tutkijana. Tutkimustyön<br />

tuloksena syntyi uusi lähestymistapa<br />

rakennetun ympäristön<br />

tuotantoon integroivana hankekehityksenä<br />

– Urban Design Management.<br />

Akateemisen työnsä lisäksi<br />

Edelman hyödyntää tutkimustuloksia<br />

konsulttiyritys Edelman Group<br />

Oy:ssä.<br />

Palkittu Mervi Niemelä-Hytönen:<br />

ESTEETTÖMYYS<br />

on mahdollistamista<br />

– Esteettömyys koostuu<br />

kolmesta osa-alueesta:<br />

rakennetusta ympäristöstä,<br />

apuvälineiden<br />

käytön mahdollistamisesta<br />

ja toisten ihmisten<br />

avusta, Mervi<br />

Niemelä-Hytönen<br />

määrittelee. Hän on<br />

saanut ensimmäistä<br />

kertaa jaetun Itä-Suomen<br />

läänin esteettömyyspalkinnon.<br />

TEKSTI Anna-Mari Tyyrilä<br />

KUVA Pentti Potkonen<br />

Sisällöllisesti esteettömyys<br />

sisältää liikkumisen, näkemisen,<br />

kuulemisen, ymmärtämisen,<br />

hahmottamisen, turvallisuuden<br />

ja rakennusinsinööri Mervi<br />

Niemelä-Hytösen mielestä myös<br />

viihtyvyyden.<br />

Esteettömyyden vaatimus löytyy<br />

lainsäädännöstä: rakentamisen<br />

puolella maankäyttö- ja rakennuslaki<br />

edellyttää käyttäjien<br />

huomioon ottamisen. Lisäksi on<br />

rakennusmääräyksiä sekä erilaisia<br />

mitoitusohjeita ja käytäntöjä.<br />

Esteettömän liikkumisen tarpeellisuuden<br />

allekirjoittavat kaikki,<br />

mutta juhlapuheista käytännön<br />

toimiin on pitkä matka.<br />

– Kun aletaan puhua käytännöstä,<br />

kysytään mitä se maksaa,<br />

kuka maksaa ja paljonko siitä saadaan<br />

markkinataloudellista hyötyä.<br />

Jos esteettömyyteen liittyvät<br />

ratkaisut sisällytettäisiin perustamisratkaisuihin,<br />

ne olisivat toteutettavissa<br />

edullisemmin kuin<br />

jälkikäteen rakennettuina, Mervi<br />

Niemelä-Hytönen sanoo.<br />

Joensuulaiselle Mervi Niemelä-Hytöselle esteettömyyden<br />

edistäminen on elämäntehtävä.<br />

Yksi esteettömyyden yleistymistä<br />

hidastava tekijä tulee vastaan<br />

suunnittelussa.<br />

– Suunnittelija purkaa saamaansa<br />

tehtävää kokemustensa<br />

ja näkemyksiensä kautta. Kun<br />

tullaan esteettömyyden osa-alueille<br />

ja aletaan puhua apuvälineiden<br />

käyttäjistä, kokemuksellista<br />

tietoa on aika harvalla suunnittelijalla.<br />

Esteettömyysyhdistys<br />

palvelee koko maata<br />

Niemelä-Hytönen oli mukana<br />

kotikaupunkinsa Joensuun hankkeessa,<br />

jossa koulutettiin 14 käyttäjäarvioijaa<br />

vammaisjärjestöistä.<br />

Syntyi esteettömyyden arviointimalli,<br />

jossa teknisen koulutuksen<br />

omaava henkilö ja vammaisjärjestöjen<br />

edustajat käyvät läpi esimerkiksi<br />

rakennushankkeen esteettömyyden<br />

pulmakohtia. Rakennuksen<br />

omistaja on hankkeessa<br />

mukana, jotta tieto siirtyy<br />

toteuttavalle puolelle.<br />

Kun koulutushanke päättyi,<br />

mietittiin,<br />

kuinka arviointia<br />

voidaan ylläpitää.<br />

Näin syntyi<br />

Suomen ensimmäinen<br />

esteettömyysyhdistys.<br />

Niemelä-Hytönen<br />

on sen puheenjohtaja,<br />

ja<br />

yhdistys tarjoaa<br />

palvelujaan koko<br />

Suomeen.<br />

Mervi Niemelä-Hytönen<br />

törmäsi<br />

omakohtaisesti<br />

esteettömyyteen,<br />

kun hänen<br />

näkönsä heikkeni<br />

opiskeluaikana<br />

diabeteksen vuoksi.<br />

Marjalan asuntomessuilla<br />

1995 hän oli vastaavien<br />

ongelmien edessä, kun hän<br />

Pohjois-Karjalan Näkövammaisten<br />

puheenjohtajana oli viemässä<br />

terveisiä näkemisolosuhteiden kehittämiseen<br />

liittyvistä asioista.<br />

Sittemmin esteettömyyden<br />

edistämisestä on tullut elämäntehtävä.<br />

Niemelä-Hytönen mm.<br />

luennoi aiheesta Pohjois-Karjalan<br />

ammattikorkeakoulun rakennusinsinööriopiskelijoille.<br />

– Kaupungin tekninen virasto<br />

pyytää arvioita, kun vastaan tulee<br />

esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä.<br />

Nyt valmistelussa on esteettömyys-/vanhusasiamiehen<br />

palkkaaminen,<br />

Niemelä-Hytönen kertoo.<br />

Hän toimi 2002–04 Suomen ensimmäisenä<br />

kunnallisena esteettömyysasiamiehenä<br />

Joensuussa.<br />

– Esteettömyysasiamies neuvoo,<br />

ohjaa ja pitää yllä keskustelua,<br />

jotta myös kiinteistöjen<br />

omistajat olisivat tietoisia, mitä<br />

esteettömyys tarkoittaa. <br />

www.esteettomyys.net<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

33


SUUR-HELSINGIN YTIMENÄ<br />

laaja vihervirtausten verkos<br />

Greater Helsinki Vision 2050 antaa vaihtoehtoja ma<br />

Metropolialue nähtynä pohjoisesta,<br />

etualalla pikkukaupunkien<br />

verkosto keskustoja ympäröivine<br />

viljelysalueineen.<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


YHDYSKUNTA<br />

ankäyttöön ja liikenteeseen<br />

toimii<br />

to<br />

Mihin asettuisit, jos olisit<br />

suuryrityksen johtaja ja etsimässä<br />

uutta sijaintia pääkonttorille<br />

Entä kosmopoliitti<br />

perhe etsimässä parasta<br />

paikkaa asua, harrastaa<br />

ja tehdä työtä Perusta<br />

Helsingin seudun kilpailukyvyn<br />

kehittämiselle on<br />

kuntien yhteisessä<br />

tahtotilassa.<br />

Jenni Lautso, arkkitehti SAFA<br />

Ilona Mansikka, arkkitehti SAFA<br />

Ulla Troberg, viestintäkoordinaattori<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Vihervirtausten verkosto vaihtuu luontoympäristöstä<br />

urbaaniksi maisemaksi tiiviissä kaupunkirakenteessa.<br />

Rakentaminen tiivistyy laajan viherverkoston<br />

äärelle. Verkosto toimii kaupunkilaisten julkisena<br />

olohuoneena tarjoten tiloja kulttuurille ja virkistäytymiselle.<br />

Ideoita siihen, miten kiinnostava<br />

Helsingin seutu voisi olla 40 vuoden<br />

kuluttua, haettiin kansainvälisellä pääkaupunkiseudun<br />

kehittämiseen tähtäävällä<br />

Greater Helsinki Vision 2050<br />

-ideakilpailulla. Kilpailuun osallistui<br />

yhteensä 86 ehdotusta. Ensimmäisen<br />

palkinnon sai monialainen WSP <strong>Fi</strong>nlandin<br />

tiimi ehdotuksellaan Emerald.<br />

Aatekilpailun järjestivät pääkaupunkiseudun<br />

kunnat Helsinki, Espoo,<br />

Vantaa, Kauniainen, Kerava, Tuusula,<br />

Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen,<br />

Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti<br />

ja Sipoo sekä ympäristöministeriö.<br />

Kilpailun tarkoituksena oli visioida<br />

ennakkoluulottomasti uusia kestävän<br />

kehityksen mukaisia strategioita<br />

ja konkreettisia ratkaisuja Helsingin<br />

seudun maankäyttöön ja liikenteeseen.<br />

Lähtökohtina olivat mm.<br />

700 000 uuden asukkaan ja noin 70<br />

miljoonan uudiskerrosneliömetrin<br />

sijoittaminen seudulle vuoteen 2050<br />

mennessä.<br />

Laadukas elinympäristö<br />

houkuttelee<br />

Helsingin seudun vetovoimatekijöitä<br />

kansainvälisesti ovat mm. luovuus,<br />

valintojen vapaus, luonnonläheisyys<br />

ja sujuva arki. Lisäksi viheralueiden ja<br />

julkisten kaupunkitilojen laadukkuus<br />

ja saavutettavuus ovat keskeisiä elinympäristön<br />

laatutekijöitä. Metropolialueella<br />

on strateginen sijainti idän ja<br />

lännen, muun Suomen ja Euroopan<br />

välissä.<br />

WSP:n ehdotus Emerald painottaa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

35


eheytyvää, tiivistä ja tasapainoista<br />

yhdyskuntarakennetta, jonka<br />

ytimenä toimii laaja vihervirtausten<br />

verkosto.<br />

– Ehdotuksemme vastasi kilpailun<br />

tavoitteisiin kokonaisvaltaisesti.<br />

Se sisältää maankäytön<br />

vision lisäksi kuvauksen tulevaisuuden<br />

elämäntavoista,<br />

asumisesta, työstä, liikenteestä,<br />

maisemasta ja energiasta,<br />

WSP:n tiimin jäsen, arkkitehti<br />

Jenni Lautso kertoo.<br />

Kilpailuvoiton perusteluina<br />

olivat mm. ehdotuksen innovatiivisuus<br />

ja monipuolisuus, seuturakenteen<br />

tasapainoisuus, onnistuneet<br />

liikenneratkaisut, monet<br />

ekologiseen elämäntapaan<br />

kannustavat palveluinnovaatiot<br />

sekä elämänlaadun pohdinta erilaisten<br />

ja eri-ikäisten asukkaiden<br />

kannalta.<br />

Tiimi käytti kilpailuehdotusta<br />

laatiessaan WSP Design Studion<br />

kehittämää mielikuvamenetel-<br />

Antti-matonpesualtaat<br />

ja -mattomankelit<br />

Puhdasta mukavuutta<br />

matonpesuun.<br />

- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />

helppo lisätä<br />

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />

- oikea ergonomia<br />

OLD TOWN AND NEW ARCHIPELAGO<br />

Classic dense grid city structure completed by<br />

extremely dense new archipelago structure<br />

SUB-CENTER, area effi ency 1,0<br />

DENSE CITY STRUCTURE, area effi ency 0,75<br />

New dense structure along green bay edges<br />

URBAN STRUCTURE, area effi ency 0,5<br />

METROPOLITAN HOUSING,<br />

area effi ency 0,18<br />

SMALL TOWN WITH CENTER IN THE<br />

MIDDLE, area effi ency 0,25–0,5<br />

ECO-TECHNOLOGICAL PRODUCTION AREA,<br />

area effi ency 0,05–0,1<br />

Agricultural greenhouses, shell structures and farm<br />

lands with fl uent connections to rail links<br />

RURAL VILLAGES<br />

Existing village communities<br />

Suur-Helsingin visioalue 2050 muodostuu tiiviistä metropolista meren rannalla<br />

ja elävistä pikkukaupungeista sisämaassa. 700 000 uudesta asukkaasta sijoittuu<br />

89 prosenttia metropolialueelle ja kehyskaupungeihin 10.<br />

Kysy lisätietoja<br />

ja pyydä tarjous!<br />

Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />

project@antti-teollisuus.fi<br />

www.antti-teollisuus.fi<br />

Eettinen kuluttaminen helpoksi<br />

Metropolialueen suunnittelussa on varauduttava ilmastonmuutoksen<br />

torjuntaan. Arjen liikkumisen ja kuluttamisen<br />

valinnoissa on ekologisimman vaihtoehdon oltava<br />

edullisin, houkuttelevin ja helpoin. Emeraldissa esitettiin<br />

innovaatioita 2050-luvun ekologisempaan arkeen:<br />

Henkilökohtainen ilmastobonuskortti kannustaa liikkumaan<br />

ekologisemmin.<br />

Myymälämetro tuo päivittäisostokset ihmisen luo, enää<br />

ei tarvitse matkustaa automarketteihin.<br />

Naapurikorttelin työkeitaalle voi kävellä tekemään etätyötä.<br />

Korttelikohtaisessa liikkumiskeskuksessa saa päiväkohtaisen<br />

matkasuunnitelman ja sopivat vuokrakulkuneuvot<br />

käyttöönsä.<br />

mää. Jokainen tiimin jäsen tiivisti<br />

yhdelle sivulle valikoiman sanoja<br />

ja kuvia, joista valittiin ne, jotka<br />

parhaiten kuvaavat yhteisiä mielikuvia<br />

tulevaisuuden kaupungista.<br />

Emerald-workshopiin osallistui<br />

asiantuntijoita myös Ruotsin<br />

WSP:stä. Heiltä saatiin työn eri<br />

vaiheissa ehdotukseen tärkeää<br />

ulkopuolista näkemystä.<br />

– Suunnittelun lähtökohdiksi<br />

kiteytyivät tietyt teemat: pohjoismaisuus,<br />

rakkaus luontoon ja vesi,<br />

tiimin vetäjä, arkkitehti Juha<br />

Eskolin kertoo.<br />

Ideoista fyysiseen<br />

suunnitteluun<br />

Kymmenestä idealuonnoksesta<br />

muotoutui yksi konsepti. Tuloksena<br />

syntyi elävä monikeskuksinen<br />

pääkaupunkialue, jonka sydämenä<br />

on merellinen Helsingin<br />

vanha keskusta.<br />

– Uudet vetovoimaiset aluekeskukset<br />

metropolin sisällä tasapainottavat<br />

metropolialuetta,<br />

WSP:n tiimin jäsen arkkitehti<br />

Ilona Mansikka sanoo.<br />

Sisämaan pikkukaupunkien<br />

helminauhat tukevat metropolia<br />

tuottaen ruokaa ja energiaa metropolin<br />

tarpeisiin sekä tarjoavat<br />

turisteille matkailuun ja virkistykseen<br />

liittyviä palveluita.<br />

Visiossa eheä viherverkosto<br />

sitoo yhteen erilaiset kaupunginosat.<br />

Viherverkostot ulottuvat<br />

mereltä sisämaan metsiin, ja niiden<br />

lähtökohtana ovat nykyiset<br />

vihersormet ja merenlahdet. Vihervirtaukset<br />

ovat paikoin luonnontilaisia<br />

mutta paikoin myös<br />

hyvin rakennettuja yhteisiä olohuoneita,<br />

viljelypalstoja tai puistoja.<br />

Luonto ja virkistysmahdollisuudet<br />

ovat mahdollisimman<br />

monen saavutettavissa.<br />

Liikkuva pääkaupunkiseutu<br />

Emerald hyödyntää Helsingin<br />

asemaa liikenteellisenä ja logistisena<br />

solmupisteenä. Supernopeat<br />

junat yhdistävät alueen itään<br />

Pietariin, länteen Tukholmaan ja<br />

etelään Tallinnaan. Junayhteydet<br />

risteävät lentoasemalla, metropolin<br />

ja kehysalueen rajapinnassa.<br />

Sekoittunut ja monikeskuksinen<br />

kaupunkirakenne lähipalveluineen<br />

vähentää osaltaan liikkumisen<br />

tarvetta ja parantaa ajansäästön<br />

myötä elämänlaatua. Liityntäpysäköintikeskukset<br />

liikenneverkoston<br />

solmukohdissa houkuttelevat<br />

metropoliin saapuvia<br />

vaihtamaan yksityisauton joukkoliikenteeseen.<br />

– Emme halua kieltää tai poistaa<br />

yksityisautoilua, mutta haluamme<br />

korostaa joukkoliikenteen<br />

houkuttelevuutta, liikenneinsinööri<br />

Risto Jounila sanoo.<br />

Greater Helsinki Vision 2050<br />

-kilpailu tuotti suuren määrän<br />

innovaatioita ja erilaisia visioita<br />

seudun tulevaisuudesta. Kilpailun<br />

palkintolautakunta suositteli,<br />

että seudun neljätoista kuntaa<br />

aloittavat yhteisen metropolialueen<br />

maankäyttöön painottuvan<br />

visio- ja strategiaprosessin yhdessä<br />

palkittujen ehdotusten tekijöiden<br />

kanssa. <br />

WSP:n ydintiimissä olivat mukana Yhdyskunta-<br />

ja Arkkitehtuuriyksikön päällikkö<br />

arkkitehti Juha Eskolin (tiimin vetäjä),<br />

arkkitehdit Jenni Lautso, Ilona<br />

Mansikka ja Tuomas Vuorinen.<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


KEVÄTTÄ ILMASSA<br />

... ja Kuntatekniikan päivät tulossa<br />

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Jyrki Meronen<br />

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. 050 550 2146<br />

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 376 7414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

■ Maaliskuun loppupuolen lumisateesta huolimatta<br />

– kevättä pukkaa. Jo ennen lumisadetta<br />

näkyi leskenlehtiä etelärinteessä, ja työkaverit<br />

kertovat nähneensä sinivuokkojakin. Lehden<br />

ilmestyttyä Espoon päiviin on aikaa vain kuusi<br />

viikkoa, ja Tampereen päivätkin ovat jo aivan<br />

nurkan takana. Huhtikuun puolenvälin aikoihin<br />

menemme ensimmäisen kerran Tampereelle<br />

katsomaan paikkoja ja tapaamaan heidän<br />

edustajiaan.<br />

Päivien ja YT-näyttelyn pääpaikka tulee olemaan<br />

Pirkka-halli, ja edellisen kerran kun kävin<br />

Tampereella, varasin jo Hotelli Ilveksen Ball Roomin<br />

juhlaillallispaikaksi. Tampereen kaupungin<br />

edustajana päivien järjestelyissä tulee olemaan<br />

Milko Teräväinen. Ne jotka ovat lukeneet jäsenkirjamateriaalin<br />

tarkasti huomaavat, että Milko<br />

tullee ensi vuonna mukaan myös hallitustyöskentelyyn.<br />

Hallitus kokoontui helmikuun lopulla<br />

Hallitus piti vuoden toisen kokouksensa Helsingissä<br />

helmikuun lopulla. Kokouksessa käytiin läpi Espoo-päivien<br />

materiaali sekä järjestelytilanne. Kokouksessa<br />

käsiteltiin myös julkilausumaehdotusta<br />

ja mietittiin mahdollisia kunniamainintoja, joista<br />

enemmän Espoo-päivien yhteydessä.<br />

Hallitus hyväksyi kokouksessaan uusiksi jäseniksi<br />

seuraavat henkilöt: DI Jaakko Koskipalo<br />

Hollolasta, DI Allan Nyholm Helsingistä, ins.<br />

(AMK) Ville Vastamäki Vantaalta, DI Mari Päätalo<br />

Keravalta, ins. (AMK) Heidi Jokinen Liedosta<br />

ja ins. (AMK) Markku Riekko Espoosta.<br />

Seuraava kokous pidetään Espoossa Kuntatekniikan<br />

päivien yhteydessä 5.6.<br />

Uusi maita IFME:n jäseniksi<br />

IFME:n hallituksen seuraava kokous pidetään<br />

Malmössä 11.–12.5.2008. Puheenjohtaja Chris<br />

Champion on lähettänyt kokousmateriaalin.<br />

Kokouksessa tullaan edelleen keskustelemaan<br />

yhteenliittymän nettisivuista sekä edellisessä<br />

kokouksessa sovituista kolmesta asiasta: infrastruktuurista,<br />

koulutetun henkilökunnan puutteesta<br />

sekä ilmastomuutoksesta. Kokouksessa<br />

keskustellaan myös siitä, miten saamme jokai-<br />

Yhteyspäällikkö/Relationschef<br />

Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 432 7300<br />

dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Jyrki Vättö<br />

HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 050 559 1435<br />

jyrki.vatto@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan<br />

Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />

Kari Haapaniemi<br />

puh. 050 380 1022<br />

kari.haapaniemi@hel.fi<br />

Vaihtoterminaali Nuevos Ministerios<br />

Madridissa.<br />

Frank Gehryn suunnittelema Guggenheimmuseo<br />

Bilbaossa Nervión-joen rannalla.<br />

Tutustu Bilbao-ilmiöön ja näe Madridin uudet<br />

joukkoliikenteen ratkaisut matkallamme lokakuussa<br />

■ SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät<br />

kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan<br />

Bilbaoon ja Madridiin ensi lokakuussa viikolla<br />

42. Matkalla tutustutaan mm. Bilbao-ilmiöön ja<br />

Madridin uusiin joukkoliikenneterminaaleihin.<br />

Bilbaossa on käynnissä ainutlaatuinen<br />

keskustan uudistusprojekti, joka alkoi Guggenheim-museon<br />

rakentamisesta ja käsittää<br />

nyt koko joenrannan kehittämisen kauppakeskuksineen,<br />

hotelleineen, toimistoineen, asuntoineen,<br />

rantabulevardeineen ja puistoineen<br />

sekä uudet metro- ja raitiovaunujärjestelmät.<br />

Madridissa on myös panostettu merkittävästi<br />

joukkoliikenteen kehittämiseen. Viime<br />

vuosina on rakennettu useita maanalaisia<br />

vaihtoterminaaleja bussiliikenteelle, metrolle ja<br />

liityntäpysäköinnille.<br />

Neljän vuorokauden matkan alustava hinta<br />

(lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset,<br />

oppaan palvelut) on 1 800 euroa kahden<br />

hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden<br />

hengen huoneessa.<br />

Ennakkoilmoittautumiset marita.laatikainen@sito.fi,<br />

lisätietoa matkasta kuntatekniikan<br />

foorumista www.kuntatekniikka.fi > premium<br />

> matkapalvelut.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 37


sen yhdistyksen jäsenille mahdollisimman<br />

paljon hyötyä yhteistyöstä<br />

(KunFo:n sivuilta löydät<br />

jo nyt linkit IFME-jäsenyhdistysten<br />

nettisivuille).<br />

IFME:en ollaan kovasti<br />

hankkimassa lisää jäsenmaita<br />

ja yhdistyksiä. Tanska liittyi mukaan<br />

viime vuoden loppupuolella,<br />

ja Suomi (SKTY) on – niin<br />

kuin olen aikaisemminkin näillä<br />

sivuilla kertonut – keskustellut<br />

asiasta Viron, Islannin ja Pietarin<br />

kanssa. Viro on tässä vaiheessa<br />

vakavasti harkitsemassa<br />

jäsenyyttä. Muita maita, joihin<br />

IFME:stä on oltu yhteydessä<br />

ja jotka harkitsevat liittymistä,<br />

ovat ainakin Uusi-Seelanti,<br />

Espanja, Tsekki, Korea, Irlanti,<br />

Hongkong ja Intia.<br />

Australian yhdistys<br />

tulossa Helsinkiin<br />

Australian yhdistys tekee vuosittain<br />

opintomatkoja, joista<br />

yksi on malliltaan pitkä ja kattava.<br />

Tänä vuonna he menevät<br />

elokuussa Yhdysvaltoihin<br />

(Los Angeles, Portland ja New<br />

York).<br />

USA:n jälkeen he suuntaavat<br />

matkansa Helsinkiin, missä<br />

ne viipyvät kolmatta vuorokautta<br />

ennen kuin suuntaavat<br />

Lontoon kautta takaisin kotiin.<br />

Tätä on varmaan pidettävä<br />

kunnianosoituksena suomalaista<br />

osaamista kohtaan, jos<br />

kerran vaivautuvat tulemaan<br />

tänne katselemaan ja kuuntelemaan,<br />

miten me asioita hoidamme.<br />

HKR ja siis Matti-<br />

Pekka Rasilainen sekä allekirjoittanut<br />

ovat delegaation isäntinä<br />

Helsingissä.<br />

Taas on sunnuntaipäivä kulunut<br />

mukavasti muiden viikonloppurientojen<br />

keskellä tätä<br />

kirjoitellessa... Nyt sitten vain<br />

odottamaan sitä oikeaa kevättä<br />

(joka siis on pitkällä, kun luette<br />

tätä juttua) ja tietenkin Espoo-päiviä!<br />

Kuntatekniikan päivät Espoossa 2008 – Päivien<br />

Torstai 5.6.2008<br />

Kokouspaikka: Sellosali,<br />

Espoon Leppävaara<br />

8.30 Ilmoittautuminen<br />

10.00 Juhlapäivien avaus<br />

SKTY:n puheenjohtaja<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

10.10 Espoon kaupungin<br />

tervehdys<br />

Kaupunginjohtaja<br />

Marketta Kokkonen,<br />

Espoon kaupunki<br />

10.30 Espoon ajankohtaiset<br />

hankkeet<br />

Toimialajohtaja Olavi Louko,<br />

Espoon kaupunki<br />

11.00 Kuntatekniikan koulutusta<br />

järjestellään – miten<br />

Rehtori Matti Pursula,<br />

Teknillinen korkeakoulu<br />

11.30 Tauko ja tutustuminen<br />

KT2008-näyttelyyn<br />

11.45 Vuoden kuntatekniikan<br />

saavutus<br />

12.10 SKTY:n vuosikokous ja<br />

julkilausuma<br />

12.40 (suunnilleen) Tiedotustilaisuus<br />

aulassa<br />

12.50 Ryhmäkuva<br />

13.00 Espoon kaupungin lounas,<br />

Vermon raviradan ravintola<br />

14.30 Espoon kuntatekniikan<br />

kiertoajelut (kiertoajelut<br />

päättyvät Sellosalille)<br />

16.00 Tutustuminen <strong>Kuntatekniikka</strong><br />

KT2008-näyttelyyn/ohjelmaa<br />

19.00- Illanvietto – get together,<br />

22.00 Leppävaaran kansantalo,<br />

Vallikatu 15<br />

Perjantai 6.6.2008<br />

Kokouspaikka: Sellosali,<br />

Espoon Leppävaara<br />

9.00 Asiakas on tärkeä kumppani<br />

TkT Aija Staffans, TKK/<br />

arkkitehtuurin laitos<br />

Arkkitehti Suvi Tyynilä,<br />

Helsingin kaupunki<br />

9.40 Yrittäjille toimivaa kaupunkia<br />

Varatoimitusjohtaja Sampsa<br />

Saralehto, Helsingin seudun<br />

kauppakamari<br />

10.05 Oulu uudisti tapojaa<br />

Asemakaavapäällikkö Matti<br />

Karhula, Oulun kaupunki<br />

10.30 Tauko ja tutustuminen<br />

KT2008-näyttelyyn<br />

Perjantai 6.6.2008<br />

Kokouspaikka: Sellosali,<br />

Espoon Leppävaara<br />

10.45 Suurpellon toimisto- ja<br />

asuinalue rakentuu<br />

Projektinjohtaja Pekka<br />

Vikkula, Espoon kaupunki<br />

11.15 Palvelutuotannon<br />

kehittäminen<br />

Johtaja Esko Pyykkönen,<br />

Destia<br />

11.45 Lounas, Ravintola Fennia,<br />

Kauppakeskus Sello<br />

13.00 Ympäristörakentaminen<br />

tänään<br />

Maisema-arkkitehti Hanna<br />

Keskinen, Vantaan kaupunki<br />

13.30 Muuttuva katuvalaistus<br />

DI Pentti Hautala, SITO<br />

14.00 Tauko ja tutustuminen<br />

KT2008-näyttelyyn<br />

14.15 Yrittämällä yli rajojen<br />

Toimitusjohtaja Heikki<br />

Anipai, Teho As (Viro)<br />

14.45 Kuntatekniikan foorumi –<br />

mitä hyötyä meille<br />

TkL Päivi Ahlroos,<br />

Helsingin kaupunki<br />

DI Jussi Nykänen, SITO<br />

15.15 Kuntatekniikan foorumi 7 –<br />

paneeli ja paja<br />

”YRITETÄÄN YHDESSÄ”<br />

Puheenjohtajana toimii<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

16.00 Yhteenveto ja luentojen<br />

päättäminen<br />

16.30- Alkulämmittelyt<br />

18.30 Dipoli / TKK<br />

19.00- Juhlapäivällinen<br />

Kevätterveisin,<br />

Danne Långström<br />

yhteyspäällikkö<br />

Taustakuvassa on maisema<br />

Espoon Keilaniemestä.<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


teema ”Yritetään yhdessä”<br />

Lauantai 7.6.2008<br />

Laivaretki Espoon Keilaniemestä<br />

Suomen St. Tropeziin – Haukilahteen<br />

08.30 Lähtö busseilla hotellilta Keilaniemeen<br />

09.00 Laivaretki Keilaniemestä Espoon saaristoon<br />

13.00 Paluu Haukilahden venesatamaan, josta bussikuljetus hotellille<br />

Ensin koulutetaan aktiivisimmat käyttäjät<br />

KUNTAKIERTUE<br />

innoittaa KunFon hyödyntämiseen<br />

Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut<br />

Ilmoittaudu Kuntatekniikan päiville 27.4.2008 mennessä Kuntatekniikan<br />

foorumin sivuilla (www.kuntatekniikka.fi) tai palauttamalla ilmoittautumislomake<br />

SKTY:n kokousmestari Jyrki Vätölle osoitteeseen<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki.<br />

Päivien osallistumismaksu on jäseniltä 295 euroa (eläkeläis- ja opiskelijajäsenet<br />

75 euroa) ja ei-jäseniltä 400 euroa. Huomatkaa, että majoitus ei<br />

kuulu hintaan. Lauantain laivaretki maksaa 65 euroa. Osallistumismaksut<br />

maksetaan 10.5.2008 mennessä SKTY:n tilille 800018-95235. Tämän<br />

jälkeen ilmoittautumismaksut nousevat ollen 350 / 100 / 450 €.<br />

Kuntatekniikan päivien kokouspaikka sijaitsee Espoon Leppävaaran<br />

Sellosalissa. Kokouspaikalle on hyvät kulkuyhteydet, sillä Leppävaaran<br />

juna-asema sijaitsee aivan kokouspaikan läheisyydessä. Paikalle pääsee<br />

helposti myös linja-autoilla, ja lähistöllä on runsaasti paikoitustilaa myös<br />

omille autoille.<br />

Golf-kisa keskiviikkona 4.6.<br />

Golf-kisa järjestetään keskiviikkona 4.6.2008 Espoon golfkentällä.<br />

Ilmoittautumisia otetaan vastaan Kuntatekniikan foorumin sivuilla<br />

(www.kuntatekniikka.fi) tai sähköpostitse helena.strom@hel.fi.<br />

Lisätietoja golf-kisasta saa Helena Strömiltä, puh. (09) 310 38571.<br />

KunFon koulutustilaisuuksissa opitaan oman portaalin hyödyntämisen<br />

salat.<br />

KunFon kuntakierros pyörähtää<br />

käyntiin kevään<br />

aikana. Koulutustilaisuuksissa<br />

opiskellaan portaalin<br />

hyödyntämistä.<br />

Kuntatekniikan portaalin KunFon<br />

toinen toimintavuosi on pyörähtänyt<br />

käyntiin. Käyttäjiä sivustolla on enemmän<br />

kuin on osattu odottaakaan: julkisilla<br />

sivuilla jopa 2 000–3 000 käyntiä<br />

päivittäin, mutta kaikkia sen ominaisuuksia<br />

ei kyselyiden perusteella<br />

vielä oikein osata hyödyntää.<br />

Tilanteen korjaamiseksi KunFon<br />

johtoryhmä on ideoinut kevään ja kesän<br />

aikana toteutettavan kuntakoulutuskiertueen.<br />

Sen tarkoituksena on<br />

kertoa KunFosta ja sen mahdollisuuksista<br />

konsortiokunnissa. Käyttäjäpohjan<br />

vankistaminen ja käytön aktivoiminen<br />

kehittävät samalla KunFon sisältöä,<br />

sillä aktiivikäyttäjät osallistuvat<br />

osaltaan myös sisällön tuottamiseen<br />

mm. uutisia ja tapahtumia ilmiantamalla.<br />

Kunnissa on tarkoitus kouluttaa<br />

ensin aktiivisimmat käyttäjät, esimerkiksi<br />

10 käyttäjää/kunta. Tapauskohtaisesti<br />

voidaan lisäinfoa antaa myös<br />

esimerkiksi projektiryhmille ja sektoritai<br />

teematoiminnan vetämisestä kiinnostuneille.<br />

Tarkoituksena on ensi sijassa tavoittaa<br />

kustakin mukana olevasta<br />

kunnasta aktiiviset kuntateknikot, kuten<br />

viestinnästä vastaavat henkilöt, innokkaat<br />

kynäniekat ja valokuvaajat.<br />

Samalla pyritään löytämään myös erilaisiin<br />

foorumiprojekteihin, sektoreihin<br />

ja teemoihin aktiivisia toimijoita.<br />

– Ennen kierroksen käynnistymistä<br />

uudistamme KunFo-portaalia entistäkin<br />

toimivammaksi ja valmistamme<br />

toimivan, selkeän koulutusmateriaalin,<br />

jota voimme koulutustilaisuuksissa<br />

käyttää. Järjestelmätoimittaja on<br />

siirtänyt palvelut uudelle teknologiaalustalle,<br />

joka koulutusvaiheen kautta<br />

lanseerataan korvaamaan nykyinen<br />

alustaratkaisu. Uusi alusta parantaa sivuston<br />

käyttöoikeuksien hallittavuutta<br />

ja uusien palveluiden kehittämismahdollisuuksia,<br />

Jussi Nykänen KunFosta<br />

kertoo.<br />

Tietoa ja käytön<br />

opastusta<br />

– Varsinaiset tilaisuudet järjestää kunta<br />

itse. Emme väkisin tunge minnekään,<br />

vaan käymme esittelemässä<br />

KunFon toimintaa siellä, minne meidät<br />

kutsutaan, Nykänen painottaa.<br />

Ennen tilaisuutta KunFoon kannattaa<br />

käydä tutustumassa ja kirjata ylös<br />

kysymyksiä ja ehdotuksia, jotta niitä<br />

voidaan tilaisuudessa käsitellä.<br />

Tilaisuudet räätälöidään kunnan<br />

tarpeisiin ja aikatauluun. Puolipäiväiset<br />

tilaisuudet aloitetaan KunFon<br />

yleisesittelyllä. Portaalin toimintaperiaatteet<br />

käydään läpi osioineen. Jä-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 39


SKTY:N HALLITUS<br />

senosion ominaisuuksiin, peruskäyttöön<br />

ja sen harjoitteluun perehdytetään<br />

kädestä pitäen. Kiinnostuneille<br />

on mahdollisuus tietohallinnon<br />

tukipalveluihin tutustumiseen.<br />

Siinä voidaan käydä läpi<br />

esimerkiksi foorumihankkeisiin<br />

liittyviä tukipalveluja, kuten project<br />

managementia, esimerkkinä<br />

kunnossapitosuunnitelma-hanke<br />

sekä sektori- ja teematoimintaa,<br />

esimerkkinä teknisen toimen toimintajärjestelmätyö.<br />

Tilaisuudet<br />

päätetään loppukeskusteluun.<br />

Tilaisuudet voivat käynnistyä<br />

huhtikuusta lähtien. Mahdollisimman<br />

suuri osa niistä pyritään käymään<br />

läpi ennen Kuntatekniikan<br />

päiviä kesäkuun alussa.<br />

– Ensimmäinen tilaisuus on<br />

Vaasassa huhtikuun lopulla, minkä<br />

jälkeen suunnataan Espooseen,<br />

Jussi Nykänen kertoo.<br />

Tilaisuuteen osallistuvat Kun-<br />

Fon kumppanuuskonsultti Jussi<br />

Nykänen Sitosta ja järjestelmätoimittajan<br />

edustajana Laura Uusitalo<br />

Webforumista.<br />

KunFon konsortiokunnat voivat<br />

käydä varaamassa aikaa vierailulle<br />

KunFon keskustelupalstalta.<br />

Aktiivisuutta<br />

uutistoimintaan<br />

Yksi kuntakierroksen tavoitteista<br />

on aktivoida konsortiokuntien uutisvälitystä.<br />

KunFon aktiivisimpia<br />

palveluita ovat olleet uutistoimitus,<br />

tapahtumatiedotus sekä rekryfoorumi.<br />

KunFon ensimmäisen<br />

toimintavuoden aikana kuntateknisiä<br />

uutisia säännöllisesti toimittavien<br />

kuntien määrä on kasvanut,<br />

mutta parantamisen varaa<br />

on edelleen.<br />

Nyt uutisissa painottuvat lähinnä<br />

viranomaistahojen kuntatekniikkaa<br />

koskettavat uutiset. Alan<br />

omat viestit ovat vielä jääneet vähemmälle.<br />

Erityisesti kaivataan<br />

uutisia liikuntatoimen ja satamarakentamisen<br />

alueelta.<br />

Tiedotteiden välittämistä Kun-<br />

Fo-uutisten käyttöön on pyydetty<br />

useampaankin otteeseen mukana<br />

olevilta kunnilta. Tiedonvälityksessään<br />

aktiivisimmat kunnat<br />

ovat liittäneet KunFon normaaliin<br />

tiedotevälitykseensä. Systeemi on<br />

hyvä, sillä näin kaikki viestit tulevat<br />

varmasti perille. Niistä kuntatekniikan<br />

alaan liittyvien valitseminen<br />

on pieni vaiva.<br />

Mikään viesti ei ole<br />

merkityksetön<br />

KunFon uutisten tarkoituksena on<br />

toisaalta välittää myös pienimuotoisempaa<br />

kuntateknistä tietoa,<br />

sellaista, jota kunnan viestintä ei<br />

edes katso välittämisen arvoiseksi.<br />

Kuinka katuosasto on kehittänyt<br />

hiekanpoistoaan Montako<br />

asukasta osallistui puiston kevätsiivoustalkoisiin<br />

Paljonko tilahallinto<br />

uskoo säästävänsä energiansäästölamppuihin<br />

siirtymällä Miten<br />

urheilukentän ylläpito kannattaisi<br />

järjestää<br />

Mikään kuntatekniikkaan liittyvä<br />

uutinen ei ole liian pieni kerrottavaksi<br />

muille. Joku lukija on<br />

varmasti kiinnostunut ja kiitollinen<br />

esimerkistä tai vinkistä. Kun-<br />

Foon lähetettävän uutisen ei tarvitse<br />

olla viimeistelty, riittää, kun<br />

perusasiat ovat mukana ja yhteystiedot,<br />

mistä lisäinformaatiota voi<br />

tarvittaessa hankkia. Ja kuva on<br />

kiva yllätys.<br />

Dakota Lavento<br />

KunFo Uutiset siis tiedotelistalle<br />

ja kaikki uutiset/tiedotteet/<br />

tapahtumat osoitteeseen<br />

dakota.lavento@kuntatekniikka.fi<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Matti-Pekka Rasilainen<br />

HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. (09) 3103 8801, 0500 439595<br />

matti-pekka.rasilainen@hel.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Anu Näätänen<br />

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto<br />

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu<br />

puh. (013) 267 3500, 050 5505490<br />

anu.naatanen@jns.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Jouko Vehkakoski<br />

Espoon kaupungin tekninen keskus<br />

PL 41, 02070 Espoo<br />

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />

jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Matti Karhula, Oulun kaupungin<br />

tekninen keskus<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. (08) 5584 2410, 044 7032410<br />

matti.karhula@ouka.fi<br />

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki.<br />

puh. (09) 771 2560, 050 367 5840<br />

jussi.kauppi@kuntaliitto.fi<br />

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,<br />

Kuntatekniikan keskus<br />

Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />

puh. (09) 8392 2699, 0400 417436<br />

jouko.lehtonen@vantaa.fi<br />

Mikko Leppänen, Ramboll <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo<br />

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914<br />

mikko.leppanen@ramboll.fi<br />

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,<br />

tekninen toimi<br />

PL 41, 04401 Järvenpää<br />

puh. (09) 2719 2831, 040 3152831<br />

tero.pyssysalo@jarvenpaa.fi<br />

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />

tekninen toimiala<br />

PL 38, 53100 Lappeenranta<br />

puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />

jussi.salo@lappeenranta.fi<br />

Vår i luften!<br />

Före Påsken såg jag redan tussilagon<br />

i en södersluttning i Esbo, och<br />

kompisar samt kollegor som bor på<br />

varmare trakter (som i Åbo), berättar<br />

om att det också finns blåsippor mm.<br />

Sen kom det 20 cm snö, men vår<br />

i luften som det är, så smälter den<br />

med rekord fart.<br />

När tidningen kommer ut, så är<br />

det bara 6 veckor till årsdagarna i Esbo<br />

– och även 2009-dagarna i Tammerfors<br />

står bakom knuten. I Tammerfors<br />

kommer vi att samlas både<br />

för de egentliga dagarna som utställningen<br />

i Pirkka-hallen och förra gången<br />

jag var i Tammerfors, så reserverade<br />

jag också Ball Room på Hotel Ilves<br />

för festmiddagen.<br />

FKTF:s styrelse höll sitt senaste<br />

möte i slutet av februari, och på mötet<br />

gick man igenom programmet<br />

samt annat material angående Esbo-dagarna<br />

och godkände det. Man<br />

rustade också resolutionen och funderade<br />

på vem man kunde tänka<br />

ge möjliga hedersomnämnande åt –<br />

men mera om dem i Esbo.<br />

6 ansökan om medlemskap godkändes<br />

också, och man fastslog, att styrelsens<br />

nästa möte kommer att äga<br />

rum i Esbo, i samband med årsdagarna.<br />

IFME:s nästa möte kommer att<br />

hållas i maj i Malmö. Chris<br />

Champion har redan sänt ut agendan<br />

och tidtabellerna, och enligt<br />

dem, så skall vi än en gång behandla<br />

frågan om IFME:s webbsidor, om nya<br />

medlemmar, infrastrukturen, brist på<br />

skolad personal, klimatförändring<br />

och om hur vi skall få ut så mycket<br />

som möjligt av vårt samarbete mm.<br />

Den australienska föreningen gör<br />

studieresor årligen, och i augusti är<br />

de på väg, via Los Angeles, Portland<br />

och New York, till Helsingfors för att<br />

se efter hur vi går tillväga inom kommuntekniken.<br />

Från Helsingfors fortsätter<br />

dom sedan via London tillbaks<br />

hem.<br />

Med varma vårhälsningar,<br />

Danne Långström<br />

kommunikationschef<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


VESIJOHTOVERKOSTOJEN HYGIENIA<br />

PÄÄTEEMANA KEVÄTSEMINAARISSA<br />

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén ojentaa<br />

yhdistyksen viirin Kaj-Erik Kvarnströmille.<br />

Kuntien putkimestarit ry:n kevään<br />

laivaseminaari pidettiin<br />

4.–6.3.2008 Silja Serenadella.<br />

Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut,<br />

ja osallistujia oli lähes sata.<br />

Osallistuminen oli kiitettävän<br />

hyvää, mielenkiintoa riitti kummankin<br />

seminaaripäivän luennoille<br />

oikein mukavasti.<br />

Tänä vuonna pääteemana oli hygienia vesijohtoverkostoissa,<br />

ja Nokian tapahtumat olivat<br />

vahvasti tilaisuudessa esillä. Luennoitsijoina oli<br />

mm. Anneli Tiainen VVY:stä, joka luennoi vesilaitoksen<br />

vastuista vahinkotapauksissa. Esko<br />

Haume, Tapio Tolvanen ja Petteri Niemi kertoivat<br />

Nokian vesikriisiin liittyvistä verkostojen<br />

puhdistustöistä ja käytetyistä menetelmistä.<br />

Pertti Vuoriranta Tampereen teknillisestä yliopistosta<br />

piti luennot sekä vesijohtoverkostossa<br />

elävistä pieneliöistä, verkoston desinfioinnista että<br />

talousvedelle esitetyistä vaatimuksista. Ääneen<br />

pääsivät myös Pekka Laakkonen, Risto Bergbacka<br />

sekä Eero Varis, jotka kertoivat omista kokemuksistaan<br />

hygienian huomioonottamisessa<br />

vesijohtojen ylläpitotilanteissa.<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Rosengrén<br />

kertoi vesijohtoverkostojen rakentamiseen ja ylläpitoon<br />

liittyvistä vaaratekijöistä.<br />

Vaikka vierailukäynti Tukholman vesilaitoksella<br />

peruuntuikin yllättävästi, korvaavaa toimintaa<br />

onnistuttiin kuitenkin järjestämään.<br />

Tukholman infrastruktuuriin ja rakentamiskulttuuriin<br />

päästiin tutustumaan monipuolisen opastetun<br />

kiertoajelun muodossa.<br />

Yhdistyksen viirin sai alalla pitkään toiminut, ja<br />

nyt eläkkeelle jäävä Kaj-Erik Kvarnström Ulefos NV<br />

Oy:stä.<br />

Yhdistykseen 12 uutta jäsentä<br />

Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 3.3.2008 päätettiin<br />

valita yhdistykseen yhteensä 12 uutta jäsentä.<br />

Kuntien putkimestarit ry toivottaa tervetulleeksi seuraavat<br />

uudet jäsenet:<br />

Pekka Saukkonen, Parikkala<br />

Lassi Jutila, Tuusula<br />

Petteri Laaksonen, Tuusula<br />

Pirjo-Liisa Saartenkorpi, Hämeenlinna<br />

Risto Koskela, Turku<br />

Kari Pitkänen, Vääksy<br />

Aki Teini, Lieto<br />

Oili Järvi, Rauma<br />

Saara Noponen, Vantaa<br />

Mikko Kunttu, Turku<br />

Markku Ranta, Vantaa<br />

Jarkko Aho, Lahti<br />

Yhdistyksen hallitukseen valittiin Helsingin ja Uudenmaan<br />

edustajaksi Sami Sillsten Helsingin Vedestä. Syksyn<br />

koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Sokos Hotelli<br />

Vantaalla 8.–10.10.2008. Päivien ohjelmaa työstetään<br />

parhaillaan. Alustavasta ohjelmasta tiedotetaan mm. yhdistyksen<br />

kotisivuilla heti, kun se on mahdollista. Tervetuloa<br />

mukaan! Luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia<br />

vesihuoltoalaan liittyviä luentoja sekä perinteinen yhteistoimintaan<br />

kuuluvien toimijoiden tuotenäyttely.<br />

Yhdistyksen jäseneksi voi parhaiten liittyä ottamalla<br />

yhteyttä joko oman alueen yhdyshenkilöön, yhdistyksen<br />

puheenjohtajaan tai sihteeriin. Yhteystiedot ja muuta tietoa<br />

yhdistyksen toiminnasta löytyy uusituilta kotisivuilta<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Hyvää kevättä!<br />

Anders Öström<br />

yhdistyksen sihteeri<br />

Pertti Vuoriranta pitämässä luentoa vesijohtoverkostojen<br />

pieneliöistä.<br />

Kuntien Putkimestarit<br />

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />

on perustettu 1975 suomalaisten<br />

vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />

viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />

rakentamis-, rakennuttamis-,<br />

ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />

ja ammattitaidon<br />

kehittämiseksi. Tarkoitusta<br />

toteutetaan tutkimalla uusia<br />

työmenetelmiä, tiedottamalla<br />

niistä jäsenistölle, järjestämällä<br />

alan kursseja ja työnäytöksiä<br />

sekä muita ammattitaitoa<br />

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.<br />

Varsinaisia jäseniä on noin<br />

300, ja he ovat kunnallisissa ja<br />

osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa<br />

tai vesiosuuskunnissa<br />

työskentelevät työnjohtajat,<br />

teknikot, rakennusmestarit,<br />

insinöörit sekä hankintoja<br />

tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö<br />

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />

joita on noin<br />

80. Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />

Yhteystiedot:<br />

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,<br />

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi<br />

puh. 050 522 7371<br />

Sihteeri, s-posti:<br />

anders.ostrom@turku.fi<br />

Internet: www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Kuntien putkimestarit ry:n jäseniä tutustumassa<br />

Tukholman infraan.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

41


Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena on<br />

kehittää ja ylläpitää Suomen<br />

uimaloiden, uimahallien ja<br />

kylpylöiden toiminnallista ja<br />

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen<br />

tärkeimpiä toimintamuotoja<br />

ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet,<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />

työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />

perehtynyt henkilö.<br />

Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />

yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen<br />

kannatusjäseniksi.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.net<br />

s-posti: info@ukty.net<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kallio<br />

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />

puh. 0400 577 569<br />

SAUNOJEN LASIOVET –<br />

uhka hallien ja kylpylöiden<br />

käyttäjien turvallisuudelle<br />

Kulunut talvi on ollut uimahalli- ja kylpylätoiminnoille<br />

otollista aikaa. Normaalit talviharrastukset<br />

lumessa ovat jääneet vähiin, niinpä esimerkiksi<br />

uimahalli- ja kylpyläpuolella ovat kävijämäärät<br />

kasvaneet. Olemmeko pystyneet vastaamaan lisääntyneisiin<br />

haasteisiin<br />

Uimahalleissa ja kylpylöissä on normaalikäytön<br />

– uimisen, virkistäytymisen, puhdistautumisen,<br />

uimaopetuksen ym. perinteisten toimintojen<br />

– lisäksi tulleet voimakkaasti mukaan erilaiset fyysistä<br />

kuntoa parantavat toiminnat kuten vesijumpat<br />

ja -juoksut.<br />

Ne ovat saavuttaneet monin paikoin erittäin<br />

suurta suosiota, ja ovat aiheuttaneet erilaisia järjestelyjä<br />

hallien käytön joustavan toiminnan turvaamiseksi.<br />

Halleihin on normaalien yksilökäyntien<br />

lisäksi tullut huomattava määrä ns. ryhmätoimintoja<br />

erilaisten ryhmätapahtumien lisäksi.<br />

Näin on myös hallien toiminta ja kävijämäärät lisääntyneet,<br />

mikä on erittäin positiivista.<br />

Tästä tuleekin mieleen kysymys: Pysyykö<br />

hallien tekninen valmius mukana muutoksessa<br />

Tässä onkin hallien saneerausten ja laajennusten<br />

suunnittelijoille ja päättäjille kova haaste: on pystyttävä<br />

vastaamaan tulevaisuuden näkymiin, joille<br />

on tyypillistä erilaisten toimintojen monipuolistuminen.<br />

Tämä johtaa siihen tosiasiaan, että on oltava<br />

enenevässä määrin erisyvyisiä ja -lämpöisiä altaita.<br />

Vesivoimistelussa täytyy olla erisyvyinen vesi<br />

henkilölle, joka on 165 cm pitkä kuin henkilölle,<br />

joka on 180–185 cm pitkä. Meillä on tehty monessa<br />

paikassa esimerkiksi 120 cm:n syvyisiä terapia-altaita,<br />

jotka eivät sovellu lainkaan normaalipituisille<br />

miehille (180–185) vesivoimisteluun.<br />

Kyseistä altaan pohjan muotoa ja syvyyttä tulee<br />

tarkoin harkita suunnitteluvaiheessa. Jälkeenpäin<br />

muutoksen tekeminen on käytännössä täysin<br />

mahdotonta.<br />

Yllättäviä teknisiä ongelmia<br />

Tämän kevään aikana on tullut ilmi yllättäviä teknisiä<br />

ongelmia, nimittäin saunoissa käytettävien<br />

lasiovien rikkoutuminen. Kahdessa uimahallissa<br />

ovat käytön aikana saunan lasiovet ”räjähtäneet”<br />

syliin. Onnettomuuden syyt ovat tällä<br />

hetkellä selvityksen alla. Virheitä voi vain arvailla.<br />

Ovatko ne työ-, materiaali-, valmistus- vai käyttövirheitä<br />

Asia on kuitenkin niin vakava, että tällaisten<br />

onnettomuuksien selvittäminen on tarpeen.<br />

Korviini ei ole aikaisemmin tullut vastaavia tapauksia.<br />

Olen kuitenkin tehnyt pientä selvittelytyötä<br />

ja antanut itselleni kertoa, että esimerkiksi<br />

kotioloissa on tapahtunut useitakin vastaavia<br />

tapauksia. Jos ja kun näin on tapahtunut, vaatii<br />

se todella tarkkaa selvitystä. Ainakin uimahalleissa<br />

ja kylpylöissä on turvallisuus etusijalla, eikä siitä<br />

saa tinkiä.<br />

Tulossa InterBad-matka ja<br />

yhdistyksen 15-vuotisjuhla<br />

Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin 17.3.2008<br />

Lohjan uimahallilla. Kokouksen aluksi yhdistys<br />

luovutti Lohjan uimahallin toimitusjohtajalle ja<br />

yhdistyksemme pitkäaikaiselle jäsenelle Jorma<br />

Aaltoselle yhdistyksemme standaarin kiitokseksi<br />

pitkäaikaisesta työstä yhdistyksemme ja uimahallien<br />

hyväksi.<br />

Vuosikokous antoi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden<br />

ja hyväksyi toimintasuunnitelman<br />

ja talousarvion.<br />

Vuosikokous valitsi edelleen puheenjohtajaksi<br />

Pertti Kärpäsen ja jäseniksi Kalle Kallion,Tapio<br />

Ala-Peijarin, Tapani Lahden, Tapio Jauhiaisen<br />

ja Martti Matsisen. Tilintarkastajaksi valittiin<br />

Keijo Alastalo Turusta.<br />

Vuoden tärkeimmiksi toiminnoiksi vuotuisten<br />

uimahalli-kylpyläpäivien lisäksi kirjattiin 15-vuotisjuhla,<br />

InterBad-messut ja opintomatka Stuttgartiin.<br />

Lisäksi osallistutaan erilaisiin tutkimustyöryhmiin.<br />

Tarkemmat tiedot 15-vuotisjuhlista ja Inter-<br />

Bad-matkasta lähetetään kevään aikana erityisellä<br />

jäsenkirjeellä.<br />

Jäsenlehtenä toimii edelleen <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti.<br />

Niin on tämäkin vuosi edennyt jo näin pitkälle.<br />

Hallitus toivoo jäseniltä aktiivisuutta ja ehdotuksia,<br />

miten toimintaamme voitaisiin kehittää jäseniämme<br />

mahdollisimman hyvin palvelevaksi.<br />

Hyvää ja kaunista kevättä kaikille!<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

42<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Kuntatalo, Helsinki<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Merkitse päivät kalenteriisi<br />

– tervetuloa mukaan yksin tai porukalla!<br />

<br />

Tule sinäkin kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot<br />

kuntauudistuksesta, kuntavaaleista, ilmastonmuutoksesta<br />

ja paljosta muusta!


Espoossa 10, Helsingissä<br />

Ari Mononen<br />

– Kirkkosillanpuistoa lähellä Espoon vanhaa kirkkoa uudistetaan parhaillaan,<br />

maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama kertoo.<br />

VIIKON PUIS<br />

Träskändan puisto on Espoon helmi<br />

Träskändan kartanopuisto on rauhoitettu<br />

luonnonsuojelualueeksi 1961. Se on Espoon<br />

vanhimpia luonnonsuojelualueita ja Suomen<br />

merkittävimpiä historiallisia puistoja.<br />

Träskändan kartanopuiston rakentaminen<br />

aloitettiin 1700-luvulla, kun Carl Nathanael af<br />

Klercker osti Storträskin tilan Espoon<br />

Träskändan kylästä. Carl Johan Walleen<br />

suunnitteli puiston uudelleen 1800-luvulla. Aurora<br />

Karamzinin aikana puisto koki loistokautensa.<br />

Kartanorakennus tuhoutui tulipalossa<br />

1888. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.<br />

Espoon kunta osti kartanon 1923 ja sijoitti<br />

päärakennukseen kunnalliskodin. Rakennus<br />

toimi osana vanhainkotia vuoteen 2005. Nyt<br />

se on tyhjillään. 1961 Träskändan kartanon<br />

alueelle muodostettiin luonnonsuojelualue.<br />

Kartanoalueelle laadittiin 1970-luvulla käyttösuunnitelma<br />

ja myöhemmin erillinen kunnostussuunnitelma.<br />

1980-luvulta lähtien alueella<br />

on kunnostettu mm. työväenrakennusten<br />

pihapiiri, Aurora Karamzinin kukkatarha<br />

ja terassipuutarha.<br />

Kartanopuistolle on laadittu uusi hoito- ja<br />

käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on palauttaa<br />

puisto Aurora Karamzinin aikaiseen<br />

loistokauteen. Suunnitelmaan kuuluu maisemapuiston<br />

ja metsäalueiden käyttöä ja hoitoa.<br />

Lähde Espoon kaupunki<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


VIHERYMPÄRISTÖ<br />

18 ja Vantaalla 9 viherkeidasta esittäytyvät<br />

TO viettelee virkistymään<br />

Vihervuoden kunniaksi pääkaupunkiseudun<br />

puistoja esitellään<br />

poikkeuksellisen laajalti. Helsinki,<br />

Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet<br />

Viikon puisto -hankkeen, jossa kaupungit<br />

esittelevät vuoroviikoin yhden<br />

puistoistaan. Puistoissa järjestetään<br />

opastettuja kävelykierroksia ja muita<br />

tapahtumia.<br />

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen<br />

Espoon kaupunki<br />

Yhteisen Viikon puisto<br />

-teeman avulla pääkaupunkiseudun<br />

kolme kaupunkia<br />

haluavat tehdä entistä tunnetummiksi<br />

kiinnostavia<br />

rakennettuja viheralueita<br />

ja puistoja. Asukkaille annetaan<br />

mahdollisuus tutustua<br />

sekä oman kaupunkinsa<br />

että naapurikaupungin<br />

puistoihin.<br />

Puistotapahtumat alkoivat<br />

18. helmikuuta Helsingin<br />

Sinebrychoffin puistosta.<br />

Vihervuoden päättäjäistapahtuma<br />

pidetään<br />

14. marraskuuta Viikissä.<br />

Siihen mennessä yleisölle<br />

on tarkoitus esitellä 18<br />

puistoa Helsingistä, kymmenen<br />

Espoosta ja yhdeksän<br />

Vantaalta.<br />

Tapahtumilla ja puistojen<br />

esittelyllä halutaan<br />

kiinnittää huomiota myös<br />

siihen, että asukkaiden<br />

mieluisilla viheralueilla on<br />

merkitystä mielialan kannalta.<br />

Puistoissa elvytään<br />

stressistä, ja mieliala kohentuu.<br />

Tutkimusten mukaan<br />

pääkaupunkiseudulla<br />

asuvien mielipaikka omalla<br />

asuinalueella onkin yleisimmin<br />

puisto, metsikkö, ranta<br />

tai ulkoilupolku.<br />

Myös melulta haetaan<br />

suojaa luontoympäristöstä.<br />

Espoossa esitellään<br />

monenlaisia puistoja<br />

– Yhteishankkeen avulla<br />

Espoo, Helsinki ja Vantaa<br />

pyrkivät lisäämään asukkaiden<br />

puistotietoutta ja<br />

kiintymystä puistoihin, Espoon<br />

kaupungin maisemaarkkitehti<br />

Laura Yli-Jama<br />

kertoo.<br />

Vaikka kyseessä on kaupunkien<br />

yhteishanke, kukin<br />

mukana oleva kaupunki<br />

suunnittelee ja toteuttaa<br />

omien puistojensa esittelyn<br />

itsenäisesti.<br />

– Espoossa hankkeeseen<br />

on valittu useita erilaisia<br />

puistoja, koska pääkaupunkiseudulla<br />

niitä on<br />

valtava kirjo, Yli-Jama selostaa.<br />

Mukana on hienoja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

45


VIHERYMPÄRISTÖ<br />

Illenpuistoon Vantaan Kartanonkosken uudella asuinalueella on rakennettu<br />

huvimaja.<br />

Satu Nätynki<br />

Haagan Rodopuiston yleisötapahtumat Helsingissä<br />

ovat keränneet paljon osanottajia.<br />

edustuspuistoja, kartanopuistoja,<br />

käyttö- ja leikkipuistoja – ja<br />

myös koirapuisto.<br />

– Jokaisella valinnalla on oma<br />

historiansa. Esittelemme vanhoja,<br />

historiallisia puistoja sekä aivan<br />

uusiakin puistoja. Esimerkiksi<br />

Espoon Haukilahdessa on Pattistenpellon<br />

puisto, jonka avajaisia<br />

juhlitaan 17. syyskuuta.<br />

– Helsingissä vietetään avajaisia<br />

Viikin Maaherran puistossa marraskuussa,<br />

jolloin siellä on myös<br />

valotapahtuma. Lisäksi Meilahden<br />

Arboretum juhlii uudistetun<br />

ruusutarhansa avajaisia kesäkuun<br />

lopulla, Yli-Jama luettelee.<br />

Kirkkosillanpuisto<br />

perusparannuskohteena<br />

Espoon tunnetusta puutarhakaupunginosasta<br />

Tapiolasta Viikon<br />

puisto -hankkeeseen on valittu<br />

Silkkiniitty.<br />

– Espoolla on myös paljon<br />

merenrantoja, joista Matinkylän<br />

uimaranta on tutustumisen arvoinen.<br />

Matinkylän uimaranta<br />

ja Rantaraitti ovat esittelyssä viikolla<br />

28. Rantaraitilla järjestetään<br />

lisäksi Rantaraittipatikointi aina<br />

vapusta syyskuun loppuun, Yli-<br />

Jama kertoo.<br />

Kirkkosillanpuisto taas on valittu<br />

muun muassa siksi, että Espoon<br />

kirkko täyttää kuluvana<br />

vuonna 550 vuotta. Elokuun viimeinen<br />

viikko – viikko 35 – on<br />

kaupungin juhlaviikko.<br />

– Kirkkosillanpuistoa tuomiokirkon<br />

ja Espoon keskuksen virastokeskuksen<br />

välissä perusparannetaan<br />

kesän loppuun mennessä.<br />

Juhlaviikolla siellä avataan<br />

uusi kivisilta, Kannusilta.<br />

– Puistossa on tuolloin myös<br />

taideteoksia. Espoo on järjestänyt<br />

taidekilpailun, ja voittaneita<br />

töitä esitellään Kirkkosillanpuistossa,<br />

Yli-Jama mainitsee.<br />

Toisaalta puistojen valinnoilla<br />

pyritään tuomaan esiin kaupungin<br />

eri ilmeitä ja ilmentymiä sekä<br />

aikaan sidottuja tapahtumia.<br />

– Meillä on esimerkiksi Marketan<br />

puisto, joka on pääkaupunkiseudun<br />

ainoa pysyvä näyttelypuisto.<br />

Se on erilaisten viherrakentamiseen<br />

liittyvien toimijoiden<br />

näyttelypaikka. Marketan<br />

puistossa pidetään 7.6. puutarhamarkkinat.<br />

Puistot osaksi<br />

kaupunkikuvaa<br />

Yli-Jama arvioi, että jokaista Viikon<br />

puistoa hoidetaan nyt ehkä<br />

tavallistakin huolellisemmin.<br />

– Joissakin vanhoissa puistoissa<br />

on jo tehty perusparannustyötä.<br />

Esimerkiksi Träskändan puistossa<br />

kasvillisuutta on hoidettu.<br />

Nämä perusparannukset liittyvät<br />

projekteihin, jotka ovat olleet<br />

suunnitteilla jo ennen Viikon<br />

puistot -hanketta.<br />

Espoossa opastettuja puistokävelyitä<br />

on Yli-Jaman mukaan<br />

järjestetty aiemminkin.<br />

– Esimerkiksi Träskändan<br />

puistossa puistokävelyitä on ollut<br />

joka kesä. Espoossa niistä ja<br />

muistakin luontoretkistä on aikaisempina<br />

vuosina huolehtinut<br />

kaupungin ympäristökeskus.<br />

Träskändan ohella Yli-Jamaa<br />

inspiroi Espoossa erityisesti Kirkkosillanpuisto.<br />

– Nythän koko Espoon keskustaa<br />

ollaan uudistamassa aivan<br />

vanhan kirkon lähellä. Lisäksi<br />

samaan viheraluekokonaisuuteen<br />

liittyy Espoonjokilaakso,<br />

joka on Espoon maisemarakenteen<br />

pääkohtia.<br />

– Kirkkosillanpuiston on tarkoitus<br />

olla keskeinen osa Espoonjokilaakson<br />

viheralueyhteyttä.<br />

Espoon keskuksen keskustakortteleiden<br />

ja kaupungintalon<br />

ideakilpailu on käynnissä,<br />

ja monta muutakin hanketta on<br />

parhaillaan vireillä. Kymmenen<br />

vuoden kuluttua tämä paikka on<br />

Vantaan kaupunki<br />

Ari Mononen<br />

Hiiriharjunpuiston perenna-aluetta Vantaan Simonkylässä<br />

esitellään Viikon puistona heinäkuussa.<br />

Vantaan maisema-arkkitehti Hanna Keskinen<br />

ja Helsingin rakennusviraston<br />

aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen haluavat<br />

lisätä ihmisten puistotietoutta ja<br />

kiintymystä puistoihin.<br />

Urpon putous on Vantaan Korson<br />

keskuspuiston nähtävyys.<br />

Satu Nätynki<br />

46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Mikko Koivistoinen<br />

varmaankin aivan erinäköinen,<br />

Laura Yli-Jama uskoo.<br />

Kulttuurimaisemia<br />

Vantaan puistoissa<br />

– Vantaalla Viikon puistoiksi haluttiin<br />

valita eri puolilta kaupunkia<br />

sellaisia viheralueita, joilla<br />

on yleistä mielenkiintoa, maisema-arkkitehti<br />

Hanna Keskinen<br />

Vantaan kaupungin kuntatekniikan<br />

keskuksesta kertoo.<br />

– Mukana on myös kulttuuri-<br />

ja ympäristökohteita. Esimerkiksi<br />

Vantaankosken puistossa<br />

on hienoa se, että siellä yhdistyvät<br />

luontomaisema ja vanha<br />

kulttuuri. Alueella on vanha silta<br />

ja jäänteitä vanhoista rakennuksista.<br />

– Vantaankosken puiston<br />

kehittäminen on edistynyt, kun<br />

vanha viilatehdas kunnostettiin.<br />

Alueelle on rakennettu virkistysreittejä<br />

ja uusi kevyen liikenteen<br />

silta. Nyt kosken ympäri pääsee<br />

kulkemaan.<br />

Mukaan on Vantaallakin valittu<br />

myös uusia puistoja.<br />

– Kartanonkosken Illenpuisto<br />

valmistui 2005. Viime kesänä<br />

siellä kuvattiin Mari Rantasilan<br />

ohjaamaa Risto Räppääjä -elokuvaa,<br />

Keskinen mainitsee.<br />

Håkansbölen kartanopuisto<br />

Hakunilassa oli aiemmin yksityisomistuksessa<br />

– salainen ja<br />

suljettu alue. Sinne on tähän asti<br />

voinut katsoa aidan takaa ja arvailla,<br />

mitä siellä tehdään. Kun<br />

kaupunki osti puiston 2005, siitä<br />

tuli julkinen alue, jolla saa<br />

liikkua vapaasti. Puisto aiotaan<br />

kunnostaa 1900-luvun alun mukaiseksi.<br />

Kartanosta on tulossa<br />

edustustila konsertti- ja kokouskäyttöön.<br />

Puistoista saa tietoa<br />

myös puhelimella<br />

– Toukokuussa Vantaalla järjestetään<br />

kahdet puistojuhlat, Koivuhaan<br />

Arboretumissa ja Länsi-<br />

Vantaalla Louhelan Jokiuomanpuistossa.<br />

Ne sopivat erityisen<br />

hyvin perhetapahtumiksi, ohjelmaa<br />

on lapsille ja aikuisille,<br />

Keskinen kertoo.<br />

– Puistokävelyt taas on suunnattu<br />

erityisesti niille, jotka ovat<br />

kiinnostuneita kuulemaan puistoista<br />

enemmän – kasvillisuudesta<br />

ja historiasta. Paikalle on<br />

tulossa myös puistosuunnittelijoita<br />

esittelemään kohteita.<br />

Viikon puisto -tapahtumissa<br />

voi kuunnella puiston esittelynauhoitusta<br />

kolmella kielellä omalla<br />

matkapuhelimella. Puistoissa on<br />

julisteita, joissa annetaan puhelinnumero<br />

tätä varten.<br />

– Vantaalla kunkin puiston<br />

vastuuhenkilö on kirjoittanut<br />

esittelytekstin. Sen jälkeen<br />

kaupungin metsätalousinsinööri<br />

Pekka Salminen on lukenut<br />

tekstit nauhalle. Olemme käyttäneet<br />

Vernissan äänistudiota<br />

nauhojen valmistuksessa. Esittelytekstit<br />

ja ääninauhat julkaistaan<br />

myös internetissä, Keskinen<br />

kertoo.<br />

– Aika paljon työtä hanke on<br />

vaatinut. Tietysti toivomme, että<br />

ihmiset kävisivät mahdollisimman<br />

paljon tutustumassa näihin<br />

kohteisiin. Helsingissä opastetut<br />

puistokävelyt keränneet paikalle<br />

jopa pari sataa ihmistä. Vantaalla<br />

sellaisia ei tätä ennen ole juurikaan<br />

järjestetty.<br />

Hanna Keskisen suosikkeja<br />

ovat jokivarren puistot, ja niiden<br />

joukossa erityisesti ympäristöt,<br />

joissa näkyy kulttuurihistoria –<br />

vaikkapa Vantaankoskella.<br />

Helsingin puistoissa<br />

jokaiselle jotakin<br />

Aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen<br />

Helsingin kaupungin<br />

rakennusvirastosta sanoo,<br />

että pääkaupungissa hankkeeseen<br />

valittiin mukaan vähän joka<br />

lajin puistoja – ei vain edustuspuistoja.<br />

– Ei ole mikään itsetarkoitus,<br />

että kaupungin hienoimmat tai<br />

tunnetuimmat puistot olisivat<br />

mukana. Pyrimme tekemään<br />

erilaisia puistoja tunnetuiksi,<br />

Koivistoinen täsmentää.<br />

– Tässä on vähän kotiseutumatkailuajatustakin<br />

mukana.<br />

Joskus tuntuu siltä, että kaupunkilaiset<br />

tuntevat paremmin<br />

Lontoon puistoja kuin lähialueella<br />

olevia.<br />

– Eri puistoissa esitellään<br />

luonto- ja esteettisiä elämyksiä,<br />

sotahistoriaa ja linnoituslaittei-<br />

Säästä jopa 50 %<br />

käyttökustannuksissa<br />

uudella patentoidulla<br />

pumppaamotekniikalla.<br />

Wilo-EMUPORT.<br />

1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö<br />

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö<br />

Wilo- EMUPORT<br />

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,<br />

joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.<br />

Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.<br />

Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla<br />

10 vuoden takuu.<br />

WILO <strong>Fi</strong>nland Oy,<br />

puh. 0207401540<br />

www.wilo.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

47


VIHERYMPÄRISTÖ<br />

Helsingissä viheralueiden hoitoon on varattu tälle<br />

vuodelle 21,2 milj. €, josta puistorakentamiseen<br />

16,5 miljoonaa. Ilkivallasta kertyy noin<br />

1,5 miljoonan korjauskulut vuosittain.<br />

ta. Ihmiset ovat kiinnostuneita<br />

eri asioista.<br />

Koivistoinen muistuttaa, että<br />

Helsingissä on järjestetty puistokävelyjä<br />

jo monen vuoden ajan.<br />

– Päällimmäinen tarkoitus<br />

Viikon puisto -hankkeessa on<br />

tehdä puistoista tuttuja ja saada<br />

ihmisiä kiinnostumaan niistä.<br />

Asukkaat eivät aina tule ajatelleeksi,<br />

että puistot vaativat suunnittelua,<br />

päätöksiä ja rahaa.<br />

Pääkaupunkiseudun Viikon<br />

puistoille ei ole erillistä budjettia.<br />

– Rahoitukseen on irrotettu<br />

pieniä summia normaalibudjetista.<br />

Niitä sitten käytetään tapahtumiin<br />

ja järjestelyihin. Kaupunkien<br />

henkilöstö on hankkeessa<br />

mukana oman toimen ohella,<br />

Koivistoinen selostaa.<br />

– Aluksi hankkeessa oli kolmen<br />

kaupungin työryhmä, joka<br />

ideoi Viikon puisto -kokonaisuuden.<br />

Toteutukseen on lähdetty<br />

niin, että joka kaupungissa asiat<br />

hoidetaan itsenäisesti. Hankkeella<br />

ei siis ole päävetäjää.<br />

Ilkivalta aiheuttaa<br />

turhia kustannuksia<br />

Helsingillä on hoidettuja puistoja<br />

runsaat tuhat hehtaaria. Kaikkiaan<br />

kaupungin viheralueita, metsät<br />

mukaan lukien on 6 368 hehtaaria.<br />

Koivistoinen toivoisi ihmisten<br />

kohtelevan puistoja hyvin. Tällöin<br />

määrärahat riittäisivät myös<br />

puistojen kehittämiseen eikä vain<br />

roskien siivoamiseen ja ilkivallan<br />

korjaamiseen.<br />

– Viheralueiden hoitoon Helsingissä<br />

on budjetoitu 21,2 miljoonaa<br />

euroa tälle vuodelle. Puistorakentamiseen<br />

on varattu 16,5<br />

miljoonaa, mikä on kolme prosenttia<br />

enemmän kuin edellisenä<br />

vuonna. Budjettia on kasvattanut<br />

etenkin uusi Eiranrannan puisto,<br />

joka on kallis hanke.<br />

Ilkivalta on niin yleistä, että<br />

sen korjaaminen määritetään<br />

osaksi ylläpitoa. Niinpä ilkivallanteoista<br />

koostuvaa summaa<br />

pääkaupunkiseudulla ei voida<br />

tarkasti laskea. Joidenkin arvioiden<br />

mukaan Helsingissä kuluisi<br />

vuosittain noin 1,5 miljoonaa<br />

euroa puistojen ylläpitomäärärahoista<br />

sellaisiin korjaustöihin,<br />

jotka johtuvat ilkivallasta.<br />

Esimerkiksi pienen roska-astian<br />

tuhoaminen aiheuttaa noin<br />

250 euron kulut. Puistonpenkin<br />

tai istutetun puun hinta voi olla<br />

tuhat euroa tai enemmän. Kiipeilytelineen<br />

hinta voi nousta jo<br />

20 000 euroon.<br />

– Aika paljon rahaa joudutaan<br />

käyttämään myös siivoamiseen:<br />

puistoista löytyy olutpakkauksia<br />

ja muuta. Samalla rahalla saisi<br />

paljon kivaa aikaan, jos sitä ei<br />

tarvitsisi käyttää turhiin puhdistustöihin,<br />

Koivistoinen pohtii.<br />

Omiksi suosikkipuistoikseen<br />

Helsingissä Koivistoinen mainitsee<br />

Keskuspuiston, Kaivopuiston<br />

ja Haagan Rodopuiston.<br />

– Keskuspuisto on Helsingin<br />

suurin ja ehkä monipuolisinkin<br />

ulkoilualue. Kaivopuisto<br />

taas on vanha perinteinen puisto,<br />

jossa on meren läheisyys mukana,<br />

Mikko Koivistoinen perustelee.<br />

<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Asenneongelma<br />

senne on konsultin tärkein<br />

”A ominaisuus”, kertoi eräs<br />

virkamies minulle joitakin vuosia<br />

sitten. Lausahdus muistui elävästi<br />

mieleeni pari viikkoa sitten joukkoliikennematkani<br />

jälkimainingeissa.<br />

Asenne on nimittäin tärkeä<br />

muillekin kuin konsulteille.<br />

Olin matkalla töihin, ja kannettavan<br />

tietokoneeni lisäksi mukanani<br />

oli kaksi kassillista tavaraa sekä<br />

puolitoistametrinen julisteputkilo.<br />

Olin juuri jäämässä viimeisenä<br />

matkustajana pois bussin takaovesta,<br />

kun kuljettaja sulkikin<br />

ovet nenäni edessä. Painoin pysäytysnappia<br />

ja huudahdin kuljettajalle<br />

”Anteeksi, minäkin olisin<br />

vielä jäämässä”. Vastaukseksi sain<br />

etupeilin kautta annetun vihaisen<br />

tuijotuksen, jota kuljettaja ryyditti<br />

painamalla kaasun pohjaan. Kiihdytyksen<br />

seurauksena heilahtelin<br />

ympäri bussin keskiosaa kantamuksineni<br />

kuin superpallo.<br />

Jäin pois seuraavalla pysäkillä ja<br />

kiehuin raivosta tarpoessani kohti<br />

toimistoa. Kuumia tunnetilojani<br />

eivät viilentäneet edes tavallista<br />

pidempi kävelymatka tai kahvilautasen<br />

kokoiset räntäpisarat, joita<br />

tuli taivaan täydeltä. Saapuessani<br />

toimistolle keskeytin huonetovereideni<br />

työn avautuessani tuoreesta<br />

bussikokemuksestani. Kerroin<br />

voimasanojen ryydittämänä<br />

myös senhetkisestä mielipiteestäni,<br />

jonka perusteella joukkoliikennepalvelu<br />

voitaisiin korvata termillä<br />

”joukkoliikennekeljuilu” (jälkimmäinen<br />

sana on siistitty alkuperäisestä).<br />

<br />

Tiedän, että bussinkuljettajilla<br />

on todella haastava työ. Työvuorot<br />

ovat usein rankkoja ja kuljettaja<br />

vastaa päivänsä aikana satojen<br />

ihmisten hengestä teillä ja kaduilla,<br />

jotka hän joutuu jakamaan yhden<br />

jos toisenkin autoilevan<br />

idiootin kanssa. Aikataulut ovat<br />

tiukkoja ja jo pelkkien asiakkaiden<br />

odotukset helposti ristiriitaisia.<br />

Muistan eräänkin bussimatkan,<br />

jossa kuljettaja odotti juoksevia<br />

matkustajia pysäkeillä yhteensä<br />

viisi kertaa. Kyydissä olevia<br />

matkustajia – minä mukaan lukien<br />

– pitkähköt pysähdykset turhauttivat.<br />

Toisaalta nöyryyttävää<br />

on myös juosta kuin viimeistä päivää<br />

bussiin vain nähdäkseen ovien<br />

pamahtavan kiinni sekunnin<br />

liian aikaisiin ja kulkuvälineen kaasuttavan<br />

kaukaisuuteen.<br />

Bussinkuljettajien palkkakaan ei<br />

käsitykseni mukaan päätä huimaa<br />

ja sitä pitäisikin kasvattaa ensi tilassa.<br />

Eikä ainoa syy tilipussin kasvattamistarpeeseen<br />

ole nykyisen<br />

kuljettajapulan helpottaminen.<br />

Liksaa tulisi maksaa lisää myös,<br />

jotta kuljettajat, no, jos eivät nyt<br />

jaksaisi aina ja kaikille hymyillä,<br />

niin voisivat ainakin teoriassa kustantaa<br />

itselleen vaikkapa vihanhallintakursseja.<br />

Jonkinlaista kurssitusta olisi voinut<br />

tarvita eräskin kuljettaja vuosia<br />

sitten. Olin vasta palannut kesätöistä<br />

ulkomailta, enkä ollut vielä<br />

ehtinyt hankkia kausilippua.<br />

Tuolloin kaupungin sisäinen kertalippu<br />

maksoi seitsemän markkaa.<br />

Annoin kuljettajalle kahdenkymmenen<br />

markan setelin ja kaksi<br />

markan kolikkoa. Takaisin sain 13<br />

markkaa, antamani kaksi markkaa<br />

ja vihaisen tiuskahduksen<br />

”vie raha-asias pankkiin!”.<br />

<br />

Miksen sitten hanki autoa, jos<br />

kuljettajapalvelu niin harmittaa<br />

Jo pelkät taloudelliset syyt riittäisivät<br />

minulle: autoilu on hemmetin<br />

kallista. Päätäni huimaa, kun ajattelenkin<br />

autoilun kustannuksia<br />

kulkupelin hankinnasta huoltoon,<br />

vakuutuksiin ja polttoaineen hintaan.<br />

Minua ei myöskään kiinnosta<br />

aamuruuhkissa ajelu: jätän<br />

sen enemmän kuin mielelläni ammattilaiselle,<br />

jonka ajaessa voin itse<br />

keskittyä työasioihin, musiikin<br />

kuunteluun tai mikä etenkin aamuisin<br />

usein parasta, olla keskittymättä<br />

yhtään mihinkään.<br />

Lisäksi työtehtäväni liittyvät kestävien<br />

kulkumuotojen edistämiseen<br />

ja saattaisin kokea vähintäänkin<br />

lievää kaksinaismoralistista<br />

ahdistusta, jos kruisailisin yksityisautolla<br />

joukkoliikenteen ja kevyen<br />

liikenteen projektien kokouksiin.<br />

Sitä paitsi autoillessa voisi<br />

vieraantua joukkoliikenteen, pyöräilyn<br />

ja kävelyn arjesta. Miten sitä<br />

silloin osaisi ottaa kantaa niiden<br />

kehittämisprojekteihin Kuinka<br />

samaistuisi joukkoliikennettä kuukauden<br />

kokeilleeseen autoilijaan,<br />

joka kertoo kuljettajan ilkeilystä<br />

Bussinkuljettajilla on huono<br />

maine. Sekin on tietynlainen<br />

asenneongelma. On hyvä muistaa,<br />

että kuljettajatkin ovat vain<br />

ihmisiä. Ja toisaalta ihmiset näkevät<br />

asiat herkästi omalta kantiltaan.<br />

Jos aivan rehellisiä ollaan,<br />

alun kuljettajakielteisessä tapahtumassa<br />

taisin itsekin olla kaikkine<br />

kasseineni harvinaisen myöhässä<br />

ulko-ovella…<br />

<br />

Muitakin kuin kielteisiä kokemuksia<br />

löytyy myös minun bussihistoriastani.<br />

Lapsuuteni kotiseuduilta<br />

kaupunkiin kulkevia busseja<br />

ajoivat vakiokuljettajat, joista<br />

osasta tuli tutumpia kuin saman<br />

rapun naapureista. Noin vuosi sitten<br />

olin tulossa keskustan bussilla<br />

kokouksesta töihin.<br />

Näytin pysähtymismerkin bussille,<br />

joka pysähtyikin aivan kohdalleni.<br />

Astuin sisään ja hämmästykseni<br />

oli suuri, kun bussia ajoikin<br />

lähes parinkymmenen vuoden<br />

takainen tuttuni, kotilinjani kuljettaja.<br />

Kuljettaja ei epäröinyt hetkeäkään,<br />

vaan tunnisti minut oitis<br />

ja tokaisi ”Kato, suakin näkee!”<br />

”Samat sanat!” vastasin ilahtuneena.<br />

Tuli hyvä mieli.<br />

Mette Granberg<br />

on 31-vuotias liikennetekniikan<br />

DI, joka<br />

toimii projektipäällikkönä<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland Oy:ssä.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

49


VESIHUOLTO<br />

Viemärivesipumppaamojen pohja- ja pintaliettyminen<br />

HAJUISTA EROON<br />

pumppausteknisin keinoin<br />

Viemärivesipumppaamosta<br />

voi tulla hajuongelma.<br />

Pumppaamossa<br />

saattaa muodostua<br />

myös pohja- ja<br />

pintaliettymistä, jotka<br />

lisäävät hajuongelmaa.<br />

Hajuongelmia esiintyy<br />

erityisesti pitkissä siirtoviemäripumppauksissa.<br />

Ongelmiin voidaan<br />

vaikuttaa pumppausja<br />

pumppaamoteknisin<br />

keinoin.<br />

● Hannu Sarvanne<br />

insinööri, Oy Grundfos<br />

Environment <strong>Fi</strong>nland Ab<br />

■■ Pumppaamon suunnitteluvaiheessa<br />

on vaikeaa ennustaa,<br />

syntyykö hajuongelma. Se riippuu<br />

myös pumppaamon sijainnista.<br />

Pumppaamo saattaa sijaita<br />

paikassa, jossa hajusta ei ole juurikaan<br />

haittaa tai paikassa, jossa<br />

siitä on haittaa.<br />

Ei myöskään tiedetä, millä viipymällä<br />

painelinjaolosuhteissa<br />

syntyy anaerobinen tila. Todennäköisesti<br />

se voitaisiin tutkimalla<br />

määrittää jollakin tarkkuudella,<br />

jos tutkimukseen haluttaisiin<br />

panostaa. Sen voisi tehdä tutkimalla<br />

jo käytössä olevista linjapumppaamoista<br />

“hajupitoisuudet”<br />

ja viipymät. Jos mukaan tulee<br />

teollisuuden jätevesiä, tilanne<br />

muuttuu.<br />

Ennen kuin hajuongelmaa<br />

ryhtyy ratkaisemaan ilmanpuhdistuslaitteilla<br />

tai kemikaalisyötöillä,<br />

kannattaa selvittää ja mahdollisesti<br />

kokeilla mahdollisuuksia<br />

ratkaista tai lieventää hajuongelmaa<br />

pumppaus- ja pumppaamoteknisin<br />

keinoin.<br />

Imualtaiden teholliset<br />

tilavuudet valittava oikein<br />

On tärkeää, että ON/OFF -käytöllä<br />

toimivien perättäisten pumppaamoiden<br />

imualtaiden teholliset<br />

tilavuudet valitaan oikein.<br />

Jälkimmäiseen tai jälkimmäisiin<br />

pumppaamoihin valitaan<br />

pienemmät teholliset tilavuudet<br />

(pintaohjaustasoilla) kuin ensimmäiseen<br />

pumppaamoon. Tehollinen<br />

tilavuus on käynnistys- ja pysäytyspintojen<br />

välinen tilavuus.<br />

Tällöin jälkimmäisen pumppaamon<br />

pumppu aina käynnistyy<br />

ensimmäisen pumppaamon<br />

pumpun käydessä, jolloin jälkimmäisessä<br />

pumppaamossa jää pinta<br />

aina pysäytystasolle odottamaan<br />

seuraavaa käyntijaksoa, ja<br />

näin saadaan minimoitua pumppaamossa<br />

seisova vesimäärä.<br />

Myös seuraaviin pumppaamoihin<br />

valitaan sama tehollinen<br />

tilavuus kuin toiseen pumppaamoon.<br />

Jos jälkimmäisen pumppaamon<br />

tehollinen tilavuus olisi suurempi<br />

kuin ensimmäisen, niin<br />

joka toisella käyntijaksolla pinta<br />

jäisi jälkimmäisessä pumppaamossa<br />

korkealle, käyntitason alapuolelle<br />

(suuri vesimäärä) odottamaan<br />

seuraavaa käyntijaksoa ja<br />

joka toisella käyntijaksolla pysäytystasolle.<br />

Jos pumput on valittu eri<br />

pumppaamoihin siten, että niillä<br />

on jokseenkin sama tilavuusvirta,<br />

niin jälkimmäisiin pumppaamoihin<br />

voidaan alustavasti valita tehollinen<br />

tilavuus, joka on 70 prosenttia<br />

ensimmäisen pumppaamon<br />

tehollisesta tilavuudesta.<br />

Koska todelliset tilavuusvirrat<br />

poikkeavat teoreettisista, niin<br />

pumppaamoiden koekäyttöjen<br />

aikana on varmistuttava siitä, että<br />

jokaisen pumppaamon pinta jää<br />

aina pysäytystasolle odottamaan<br />

seuraavaa ensimmäisen pumppaamon<br />

käyntijaksoa. On testattava<br />

vähintään kahden käyntijakson<br />

tilanne. Jos näin ei käy, kohotetaan<br />

tai lasketaan joko ensimmäisen<br />

tai jälkimmäisen pumppaamon<br />

käynnistystasoa.<br />

Tällöin saadaan seuraavat<br />

edut:<br />

● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä<br />

on vähemmän kaasua<br />

ja se tuottaa vähemmän kaasua,<br />

jolloin hajuhaitta minimoituu.<br />

● Kun pinnan korkeus kohoaa<br />

jälkimmäisissä pumppaamoissa<br />

vähemmän, työntyy niistä myös<br />

vähemmän kerralla ulos ilmaa<br />

vaimentaen hajupulssia.<br />

● Viipymä putkistolinjassa vähenee<br />

jossain määrin vähentäen<br />

hajuhaittaa.<br />

● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä<br />

on vähemmän pintaja<br />

pohjaliettymistä aiheuttavia<br />

kiintoaineita.<br />

Vaikka jälkimmäisten pumppaamoiden<br />

teholliset tilavuudet<br />

ovat pienempiä, eivät käynnistystiheydet<br />

lisäänny vaan ovat samat<br />

kuin ensimmäisen pumppaamon<br />

johtuen pumppujen samanaikaisesta<br />

käynnistä.<br />

Jotta käynnistys- ja pysäytystasot<br />

saadaan riittävän lähelle toisiaan,<br />

saattaa olla tarpeen säätää<br />

kaksi- tai kolmetoimisen vipan<br />

paino aivan vipan juureen.<br />

Taajuusmuuttajakäytäntö<br />

ja taajuusohjelmointi<br />

Taajuusmuuttajakäytöillä voidaan<br />

haju- ja liettymisongelmia minimoida,<br />

kun pinta pidetään vakiona<br />

ja alhaalla. Tällöin pumppaamossa<br />

on aina minimi vesimäärä,<br />

ja lisäksi se on koko ajan liikkeessä<br />

minimoiden haju- ja liettymisongelmia.<br />

Jos ensimmäiseen pumppaamoon<br />

tulee hyvin epätasaisesti<br />

vettä niin, että minimivirtausnopeuden<br />

takia joudutaan<br />

pumppaus välillä pysäyttämään<br />

pysäytystasolle, tällöin kannattaa<br />

myös jälkimmäisten pumppujen<br />

käyntiohjelmoinnit tehdä<br />

niin, että myös niissä pinnat jäävät<br />

aina pysäytystasoille odottamaan.<br />

Käynnistysohjelmointi tehdään<br />

niin, että käynnistystaso<br />

on pumppupesän yläpuolella ja<br />

korkeudella, josta pumppu lähtee<br />

pumppaamaan. Tämän jälkeen<br />

riittävällä taajuudella pumpataan<br />

pinta alemmaksi lähelle<br />

pysäytysrajaa. Pumppu jää käymään<br />

tällä pinnankorkeudella,<br />

jolloin imualtaassa oleva vesimäärä<br />

minimoituu ja sekoitusta<br />

aiheuttavat vaakanopeudet maksimoituvat<br />

estäen liettymisten<br />

muodostumista. Pitämällä pinta<br />

vakiona vältytään myös pinnankohoamisen<br />

aiheuttamalta hajupulssilta.<br />

Tulovirtaamat<br />

useammalta taholta<br />

Tulovirtaamat voivat tulla joko<br />

viettona tai pumppaamalla. Tällöin<br />

ne on huomioitava tapauskohtaisesti<br />

tehollisen tilavuuden<br />

(käynnistystason) määrityksessä<br />

ja etsittävä kokeellisesti niin, että<br />

pinta jää aina alas odottamaan<br />

seuraavaa edeltävän tai edeltävien<br />

pumppaamoiden käyntijaksoja.<br />

Pieniin pumppaamoihin<br />

pienet teholliset tilavuudet<br />

Pumppaamoissa, joihin tulee<br />

korkeintaan noin 30 asunnon<br />

viemärivedet, tulee keskimääräinen<br />

käynnistystiheys ole-<br />

50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


VESIHUOLTO<br />

lisäävät ongelmaa<br />

maan paljon pienempi kuin<br />

yleisesti suunnittelussa käytetty<br />

käynnistystiheys, joka perustuu<br />

pumpun tilavuusvirtaan eikä tulevaan<br />

tilavuusvirtaan. Pumpun<br />

tilavuusvirta määräytyy DN 100<br />

paineputken miniminopeuden<br />

mukaan (esim. 0,7 m/s) liettymisen<br />

välttämiseksi, jolloin se<br />

on noin Q I<br />

= 5 l/s.<br />

Tällöin voidaan pumppaamon<br />

tehollista tilavuutta pienentää<br />

(alentaa käynnistystasoa),<br />

jolloin saadaan pumppaamossa<br />

seisova vesimäärä minimoitua<br />

vähentäen hajuhaittaa<br />

sekä pinta- ja pohjaliettymistä<br />

ilman korkeita käynnistystiheyksiä.<br />

Tällöin sopiva tehollinen<br />

tilavuus voidaan määrittää likimain<br />

seuraavasti:<br />

käynnistystasot) määritetään<br />

koekäytön yhteydessä niin, että<br />

ajetaan pumpulla pintaa alas,<br />

kunnes pumppu alkaa imeä ilmaa.<br />

Pysäytystaso asetetaan siitä<br />

esimerkiksi 10 cm korkeammalle.<br />

EDI-ilmastusjärjestelmät<br />

kunnallisille ja teollisille jätevedenpuhdistamoille<br />

MJK-pinnansäätölaitteet ja -virtausmittarit<br />

Vh red<br />

≈<br />

2 · Qin<br />

Q I<br />

· Vh<br />

Qin = Keskimääräinen tuleva tilavuusvirta<br />

Q I<br />

= Pumpun tilavuusvirta<br />

Vh = Normaalisti määritetty tehollinen tilavuus (esim. nomogrammista)<br />

perustuen pumpun tilavuusvirtaan<br />

puh. (09) 4174 5070 • www.septek.fi<br />

Ei pudotusta<br />

imualtaaseen<br />

Edeltävästä pumppaamosta tuleva<br />

tuloputki tulisi olla mieluimmin<br />

veden pinnan tasolla tai sen<br />

alapuolella edellyttäen, että edeltävässä<br />

pumppaamossa on takaiskuventtiili.<br />

Tällöin vältytään<br />

veden putoamiselta ja sen aiheuttamalta<br />

hajua muodostavalta<br />

aerosoli-ilmiöltä.<br />

Jos kyseessä on vanha pumppaamo,<br />

jossa putki on korkealla,<br />

voidaan putkea jatkaa imualtaassa<br />

alaspäin pysäytystason alapuolelle.<br />

Pysäytystasot mahdollisimman<br />

alas<br />

Vastaavasti alennetaan käynnistystasoja.<br />

Tällöin saadaan minimoitua<br />

tehotonta tilavuutta ja<br />

pumppaamossa seisovaa vesimäärää.<br />

Lisäksi imualtaaseen saadaan<br />

suuremmat vaakanopeudet<br />

sekoittamalla vettä paremmin.<br />

Lopulliset pysäytystasot (ja<br />

Imualtaan peseminen<br />

Pesemällä määrävälein – esimerkiksi<br />

kerran tai kaksi kertaa<br />

vuodessa – pumppaamon<br />

imuallas painepesurilla voidaan<br />

myös jossain määrin vähentää<br />

haju- ja liettymisongelmia.<br />

Pienemmissä pumppaamoissa<br />

voidaan painepesurilla sekoittaa<br />

myös pohjalietettä viemällä<br />

painepesurin pää veden alle ja<br />

liikuttelemalla sitä siellä.<br />

Jos joudutaan imualtaan pesun<br />

vuoksi laskeutumaan alas,<br />

on varmistettava, etteivät pesun<br />

yhteydessä vapautuvat<br />

kaasut vaaranna työturvallisuutta.<br />

Akuutti haju- ja<br />

liettymisongelma<br />

Akuutissa haju- ja liettymisongelmassa<br />

on tapauskohtaisesti<br />

harkittava ratkaisukeinoja.<br />

Tietenkin olisi parempi,<br />

että niihin voitaisiin vaikuttaa<br />

mieluummin edellä esitetyillä<br />

keinoilla kuin lisäämällä ilmanpuhdistuslaite<br />

tai kemikaalisyöttö.<br />

Allekirjoittaneella on kokemustieto<br />

eräästä paikasta,<br />

jossa sekä haju- että pintaliettymisongelma<br />

ratkesi muuttamalla<br />

jälkimmäisen pumppaamon<br />

tehollinen tilavuus<br />

pienemmäksi kuin ensimmäisen<br />

pumppaamon. Tilavuudet<br />

olivat ennen päinvastoin. ■<br />

Ourex<br />

Turvallista laatua.<br />

Tunnetusti.<br />

• EI30-paloluokitus<br />

• Myös Atex-hyväksyttynä<br />

puh. 03 212 8000<br />

www.ourex.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

51


PERUSKORJAUS<br />

Helsingin Veden Vanhankaupungin<br />

vedenpuhdistuslaitoksella Vantaanjoen<br />

raakaveden laatu vaikuttaaa<br />

etenkin saostus- ja selkeytysprosesseihin.<br />

Kemikaaleja on käytettävä<br />

hieman enemmän.<br />

– Korjaukseen on<br />

valmistauduttu<br />

huolellisesti, Jukka<br />

Piekkari korostaa.<br />

– 70-luvulla suunnittelijoilla<br />

oli optimistinen<br />

käsitys kallioperän<br />

kestävyydestä,<br />

Ilkka Hirsto sanoo.<br />

■ Päijänne-tunnelin eteläpää<br />

peruskorjataan kahdessa<br />

vaiheessa.<br />

■ Vaihe I: 15.4.–13.8. Vantaa–<br />

Nurmijärvi (Korpimäen pumppaamo),<br />

pituus 29 km<br />

■ Vaihe II: 14.8.–4.12. Nurmijärvi–Hausjärvi<br />

(Kalliomäen<br />

voimalaitos), pituus 27 km<br />

■ Tunnelia vahvistetaan 9 100<br />

kalliopultilla ja 141 000 neliömetrillä<br />

ruiskubetonointia<br />

■ Tunnelin täyttö Päijänteen<br />

vedellä on tarkoitus aloittaa<br />

5.12.2008<br />

■ Pääurakoitsija Kalliorakennus-Yhtiö<br />

Oy; urakassa enimmillään<br />

mukana 80 henkilöä<br />

■ Hankkeen kokonaiskustannusarvio<br />

18 milj. euroa<br />

Vantaanjoesta talousvettä pääkaupunkiseudulle<br />

Päijänne-tunnelia korjataan 56 kilometriä<br />

Helsinkiin ja sen lähialueille<br />

raakavettä tuovan<br />

Päijänne-tunnelin<br />

eteläosan peruskorjaus<br />

alkoi huhtikuussa.<br />

Kahdeksan kuukauden<br />

urakan aikana pääkaupunkiseudun<br />

talousvesi<br />

valmistetaan Vantaanjoen<br />

vedestä.<br />

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen<br />

KUVAT Ari Mononen<br />

■■ Standardi SFS-EN 1717 ”Vesilaitteistossa<br />

olevan talousveden<br />

suojaaminen saastumiselta ja laitteille<br />

asetetut yleiset vaatimukset<br />

takaisinvirtauksen aiheuttaman<br />

saastumisen ehkäisemiseksi” on<br />

2000 valmistunut eurooppalainen<br />

standardi. Nyt standardi on kokonaan<br />

käännetty suomen kielelle.<br />

■■ Päijänne-tunneli rakennettiin<br />

1973–82. Kalliotunneli johtaa vettä<br />

Asikkalanselältä Silvolan tekoaltaalle.<br />

Sen kokonaispituus on 120<br />

kilometriä. Kun tunnelia 70-luvulla<br />

louhittiin, kalliorakennetta<br />

ei alkujaan vahvistettu pulteilla.<br />

Myöskään kattoa tai seiniä ei kokonaan<br />

suojattu ruiskubetonilla.<br />

Tunnelin pohjoisosaa peruskorjattiin<br />

64 kilometrin matkalta<br />

2001, kun tunnelissa oli havaittu<br />

alkuvaiheessa olevia sortumia.<br />

Ensimmäinen sortumakohta<br />

jouduttiin korjaamaan jo<br />

1990-luvun lopulla.<br />

Päijänne-tunnelin eteläosaa<br />

tutkittiin 2003 sukellusrobotin<br />

avulla. Alkavia sortumia ei havaittu,<br />

mutta tunnelin pohjalla oli monin<br />

paikoin pudonnutta kiveä.<br />

– Oikeastaan nyt suoritettava<br />

tunnelin peruskorjaus on jatkoa<br />

vuoden 2001 töille, Helsingin Veden<br />

toimitusjohtaja Jukka Piekkari<br />

toteaa.<br />

– Korjauksella varmistetaan,<br />

ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan.<br />

Tunneli saadaan normaalikäyttöön<br />

vuodenvaihteeseen<br />

mennessä.<br />

Standardi talousveden suojaamiseen saastumiselta<br />

Vesilaitteistojen takaisinimusuojausohjeet<br />

ovat osa 2007 uudistetun<br />

Suomen rakentamismääräyskokoelman<br />

D1 ”Kiinteistöjen vesi-<br />

ja viemärilaitteistot” kattavuutta.<br />

Siinä annetaan ohjeita suojauksille,<br />

joissa käytetään ilmaväliä<br />

sekä tyhjiö- ja yksisuuntaventtiiliä.<br />

Ohje määrittelee myös käytettävän<br />

vähimmäissuojauksen takaisinimua<br />

vastaan vesikalusteissa ja<br />

laitteissa.<br />

Standardissa on yksiselitteinen<br />

matriisitaulukko takaisinimusuojien<br />

käytettävyydestä erilaisten nesteluokkien<br />

takaisinvirtauksen ehkäisemisessä.<br />

Standardin liitteessä<br />

on takaisinimusuojien listaus,<br />

Vedenhankinnassa<br />

poikkeusjärjestelyjä<br />

Päijänne-tunnelin eteläosa Hausjärven<br />

ja Vantaan välillä kunnostetaan<br />

kahdessa vaiheessa.<br />

– Peruskorjausta valmistelevia<br />

töitä on itse asiassa tehty jo viime<br />

syyskuusta lähtien, tunnelin korjauksesta<br />

vastaavan Pääkaupunkiseudun<br />

Vesi Oy:n toimitusjohtaja<br />

Ilkka Hirsto kertoo.<br />

– Etukäteen on rakennettu uusia<br />

ajotunneleita Päijänne-tunneliin,<br />

joka sijaitsee 40–100 metrin<br />

syvyydessä maan alla. Nyt käytettävissä<br />

on yhteensä viisi ajotunnelia.<br />

Ensimmäinen työvaihe on<br />

tunnelin tyhjentäminen vedestä<br />

29 kilometrin matkalta Vantaanjoen<br />

vesistöön ajotunnelien<br />

kautta. Vettä pumpataan tunnelista<br />

kolmen viikon aikana miljoona<br />

kuutiota.<br />

Helsingin Vesi tuottaa pääkaupunkiseudulle<br />

vuorokaudessa<br />

noin 250 000 kuutiota talousvettä.<br />

Korjaustöiden aikana raakavettä<br />

otetaan Vantaanjoesta Pitkäkosken<br />

ja Vanhankaupungin<br />

pumppaamoilla. Piekkarin mukaan<br />

lisävettä saadaan tarvittaessa<br />

Vantaanjoen latvajärvistä, Hiidenvedestä<br />

sekä Espoon pieneltä<br />

vedenottamolta.<br />

– Jos kesästä tulee poikkeuksellisen<br />

kuiva, peruskorjauksen<br />

toinen vaihe voidaan hätätilassa<br />

siirtää myöhemmäksi, Piekkari<br />

arvioi. ■<br />

jossa suojat on jaoteltu toiminnallisiin<br />

tuoteperheisiin alkaen ilmavälistä<br />

ja päättyen paineella toimivaan<br />

tyhjiöventtiiliin, joka avautuu<br />

alipaineessa. Tyyppiratkaisuja näissä<br />

tuoteperheissä on 23. ■<br />

Standardi on hankittavissa Suomen<br />

Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta<br />

www.sfs.fi.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


VESIHUOLTO<br />

VESIALALLE<br />

VALMISTEILLA<br />

LAAJA OHJELMA<br />

■■ Suomi on useammassa kansainvälisessä<br />

selvityksessä arvioitu vesivaroiltaan<br />

maailman vauraimmaksi maaksi. Tarkastelunäkökulmina<br />

on käytetty esimerkiksi<br />

makean veden määrää, vesihuollon<br />

kattavuutta ja laatua, vesihallinnon tilaa<br />

jne. Kaikissa olemme maailman valiojoukkoa.<br />

Laakereille emme kuitenkaan voi jäädä<br />

lepäämään. Niinpä 2006 käynnistyi<br />

maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta<br />

kansallisen monitieteisen vesiohjelman<br />

valmistelu. Kuluvan vuoden<br />

maaliskuussa maailman vesipäivän Suomen<br />

seminaarissa julkistettiin ohjelman<br />

valmisteluraportti ”Suomen vesiohjelma<br />

– Kansallisaarteesta elämän lähteeksi”.<br />

Raportin toimittivat ohjelmavalmistelun<br />

selvitysmiehet, professorit Björn Klöve<br />

Oulun yliopistosta ja Riku Vahala Teknillisestä<br />

korkeakoulusta.<br />

Työtä ohjasi parinkymmenen hengen<br />

johtoryhmä ja selvitysmiehet haastattelivat<br />

raporttia varten kolmisenkymmentä<br />

alan johtavaa professoria, tutkijaa, viranomaista<br />

ja muuta alan asiantuntijaa.<br />

Raportissa on arvioitu Suomen vesisektorin<br />

vahvuuksia ja heikkouksia ja siinä<br />

tehdään ehdotus monitieteisen yhteisohjelman<br />

painopisteistä ja sen toimeenpanon<br />

keskeisistä elementeistä.<br />

Ohjelman ensimmäisen toimintavuoden<br />

aikana maaliskuuhun 2009 mennessä<br />

tavoitteena on valmistella varsinainen<br />

ohjelma-aloite Suomen Akatemialle<br />

tutkimusohjelman käynnistämiseksi.<br />

Yhteistyö Tekesin Vesi-ohjelman<br />

kanssa on kiinteää. Vesisektorin koulutustilanne<br />

ja osaamistarpeet kartoitetaan<br />

ja luodaan edellytykset ohjelman<br />

jatkumolle vuoteen 2013 saakka.<br />

VVY julkaisi ensimmäisen<br />

yhteenvetoraportin<br />

Vesihuoltolaitosten<br />

vertailu vie laadun<br />

lähteille<br />

■■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

VVY julkaisi vuoden<br />

2006 tietoihin perustuvan<br />

yhteenvetoraportin vesihuoltolaitosten<br />

tunnuslukujärjestelmässä<br />

mukana olevien<br />

38 laitoksen toimintatiedoista<br />

helmikuussa. Laitoskohtaiset<br />

arvot eri indeksien<br />

osalta vaihtelevat huomattavasti.<br />

Usein vaihtelulle<br />

löytyy hyvä syy, mutta tulosten<br />

vertailu auttaa laitoksia<br />

kiinnittämään huomiota<br />

olennaisiin toiminnan kehittämiskohteisiin.<br />

Ympäristölupien ehdot<br />

näyttävät raportin mukaan<br />

täyttyvän jätevedenpuhdistamoilla<br />

yleisesti ottaen<br />

erinomaisesti. Jätevesiviemärien<br />

vuotovesien osuus<br />

kokonaisjätevesimäärästä<br />

vaihtelee runsaasta kymmenestä<br />

prosentista yli 60<br />

prosenttiin. Osasyynä suuriin<br />

vuotovesimääriin on sekaviemäröinti<br />

eräissä vanhoissa<br />

kaupunkikeskustoissa.<br />

Aineiston keskiarvo<br />

oli 38,3 prosenttia, jota voidaan<br />

pitää suurehkona. Se<br />

osaltaan osoittaa huomattavan<br />

viemärisaneerausten<br />

tarpeen.<br />

Laskuttamattoman veden<br />

osuus verkostoon<br />

pumpatusta talousvedestä<br />

vaihtelee puolestaan viidestä<br />

prosentista lähes neljäänkymmeneen<br />

prosenttiin.<br />

Vuotovesien osuus on<br />

useimmiten suurempi harvaan<br />

asuttujen alueiden vesihuoltolaitoksissa,<br />

joissa on<br />

pitkät johtoverkot.<br />

Liikeylijäämissä<br />

suuret vaihtelut<br />

Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset<br />

laskutettua<br />

vesikuutiometriä kohti<br />

vaihtelevat vertailutietokannassa<br />

mukana olevissa<br />

laitoksissa Helsingin 0,43<br />

eurosta Kirkkonummen<br />

1,66 euroon. Kokonaiskustannukset<br />

laskutettua vesikuutiometriä<br />

kohti puolestaan<br />

vaihtelevat Helsingin<br />

0,76 eurosta Kirkkonummen<br />

2,78 euroon.<br />

Kun asiakkaiden maksamat<br />

veden ja jäteveden käyttömaksut<br />

vaihtelevat muutamaa<br />

poikkeusta lukuun<br />

ottamatta valtakunnassa<br />

varsin vähän, seuraa edellä<br />

kerrotuista kustannuseroista<br />

väistämättä huomattavat<br />

erot laitosten liikeylijäämissä.<br />

Liikeylijäämän osuus<br />

liikevaihdosta vaihteleekin<br />

vertailutietokannan laitoksilla<br />

vajaasta prosentista aina<br />

42 prosenttiin.<br />

Vesihuoltolaitosten omavaraisuusaste<br />

on varsin korkea.<br />

Vertailuaineistossa oli<br />

vain kolme laitosta, joiden<br />

omavaraisuusaste 2006 oli<br />

alle 30 prosenttia. Omavaraisuusasteen<br />

keskiarvo oli<br />

71,4 prosenttia.<br />

● Paavo Taipale<br />

Tunnusluvut hyvä väline arviointiin<br />

● Paavo Taipale<br />

Raportti on ladattavissa<br />

maaja<br />

metsätalousministeriön<br />

verkkosivulta<br />

www.mmm.fi<br />

> vesivarat<br />

■■ Suomi on yksi harvoista Euroopan<br />

maista, jossa vesihuoltolaitosten palvelutasoa<br />

ja hinnanmuodostusta ei valvo ulkopuolinen<br />

viranomainen. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

VVY käynnisti 2005 kehittämishankkeen<br />

omaehtoisen yhteisen<br />

tunnuslukujärjestelmän rakentamiseksi<br />

laitosten keskinäisen vertailukehittämisen<br />

(benchmarking) pohjaksi. Tunnuslukujärjestelmä<br />

tarjoaa myös laitosten omistajaorganisaatioille<br />

– siis myös kunnille –<br />

erinomaisen välineen laitosten toiminnan<br />

arviointiin ja kehittämiseen.<br />

Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien<br />

vesihuoltolaitosten tiedoista on tarkoitus<br />

julkaista yhteenvetoraportti jatkossa<br />

vuosittain. Tavoitteena on saada<br />

vielä huomattavasti lisää vesihuoltolaitoksia<br />

liittymään järjestelmän käyttäjäksi.<br />

Tällöin lisäkustannuksia aiheuttavaa<br />

erillistä viranomaisvalvontaa ei välttämättä<br />

tarvittaisi.<br />

Yhteenvetojulkaisu ”Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän<br />

raportti 2006” (VVY:n<br />

monistesarja nro 21) on saatavana painettuna<br />

VVY:stä. Yhdistyksen jäsenille ja yhteistoimintajäsenille<br />

hinta on 15 € ja muille 25 € Hintoihin<br />

sisältyy alv 8 %.<br />

www.vvy.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

53


JÄTEHUOLTO<br />

Kuntaliiton hallitus linjasi uutta lakia<br />

KUNTIEN VASTUUTA<br />

jätehuollosta on lisättävä<br />

Kuntaliitto on huolissaan yhdyskuntien<br />

jätepalveluiden jatkuvuudesta<br />

ja ympäristövaikutuksista.<br />

Jätehuoltoa ei voi jättää<br />

yritysten vastuulle. Uudella jätelailla<br />

kuntien vastuuta jätehuollosta<br />

pitää lisätä. Jätelain<br />

kokonaisuudistusta valmistelevan<br />

ympäristöministeriön työryhmän<br />

määräaika päättyy huhtikuussa<br />

2010. Kuntaliiton hallitus<br />

linjasi tulevaisuuden yhdyskuntajätehuollon<br />

mallia maaliskuun<br />

kokouksessaan.<br />

● Leena Eränkö<br />

ympäristölakimies<br />

Kuntaliitto<br />

■■ Yhdyskuntajätettä syntyy<br />

Suomessa noin 2,4 miljoonaa<br />

tonnia. Tämä on alle<br />

5 prosenttia kaikesta jätteestä.<br />

Yhdyskuntajätehuolto on<br />

kuitenkin erityinen sääntelyn<br />

ja yritystoiminnan mielenkiinnon<br />

kohde EU-tasolla<br />

ja kansallisesti. Yhdyskuntajätteistä<br />

kierrätetään<br />

nykyään 30 prosenttia,<br />

hyödynnetään energiana 10<br />

prosenttia ja sijoitetaan kaatopaikoille<br />

60 prosenttia.<br />

Kaatopaikalle sijoitettavan<br />

jätteen määrää pyritään<br />

vähentämään jätteen<br />

synnyn ehkäisyllä, materiaalikierrätyksellä<br />

ja energiahyötykäytöllä.<br />

EU:n uuden<br />

jätedirektiivin valmistelun<br />

yhteydessä on parlamentin<br />

käsittelyssä ehdotettu<br />

50 prosentin kierrätystavoitetta.<br />

Yhdyskuntajätehuollon<br />

palveluiden kokonaisrahavirta<br />

on noin 1<br />

miljardi euroa. Yhdyskuntajätteen<br />

kaatopaikkoja on<br />

nykyään noin 40. Kuntien<br />

vastuulla on yhdyskuntajätteestä<br />

noin 60 prosenttia,<br />

loput ovat jätteen tuottajien<br />

omalla vastuulla.<br />

Yhdyskuntajätteeseen<br />

kuuluu kunnan vastuulla<br />

olevan asumisjätteen ja julkisen<br />

palvelutoiminnan jätteen<br />

lisäksi elinkeinotoiminnan<br />

jätteitä. Kesällä 2007<br />

voimaan tulleessa osittaisuudistuksessa<br />

vastuu elinkeinotoiminnan<br />

– kaupan,<br />

majoitus- ja ravitsemustoiminnan<br />

sekä yksityisen<br />

palvelutoiminnan – jätteestä<br />

siirtyi kunnilta toiminnan<br />

harjoittajille itselleen.<br />

Ns. tuottajavastuun piiriin<br />

eli tuotteen valmistajien<br />

ja maahantuojien vastuulle<br />

on siirretty jo aiemmin keräyspaperi,<br />

romurenkaat,<br />

sähkö- ja elektroniikkalaiteromu<br />

ja romuajoneuvot<br />

sekä pakkaukset siltä osin<br />

kuin tuottajayhteisöt huolehtivat<br />

niistä. Tuottajavastuun<br />

piiriin ovat menossa<br />

myös paristot ja akut.<br />

Yhdyskuntajätteen<br />

käsittelymaksu 2007, 105€/tonni<br />

Arvonlisävero<br />

19 €/t<br />

Kuva YTV<br />

YTV on uudistamassa pääkaupunkiseudun alueellisia<br />

keräyspisteitä, joissa kerätään pienmetallia, lasia, paristoja,<br />

kartonkia, paperia ja vaatteita. Pisteissä on myös<br />

roska-astia muovipusseille. Niihin kaikkiin tulevat ulkoasultaan<br />

samantyyppiset, tummanharmaat keräysastiat.<br />

Syväkeräysastioita Vantaan Tammistossa.<br />

Jätevero<br />

30 €/t<br />

Lähde Kuntaliitto<br />

Käsittelymaksu<br />

56 €/t<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

55


AVOIMET TYÖPAIKAT<br />

Kajaanin kaupunki hakee ympäristöteknisen palvelukeskuksen<br />

kunnallistekniikka-tulosalueelle toistaiseksi voimassa olevaan<br />

työsuhteeseen kunnallistekniikan rakentamiseen ja katujen<br />

kunnossapitoon<br />

TYÖNJOHTAJAA<br />

Hakijalla toivotaan olevan soveltuva tekninen koulutus esimerkiksi<br />

rakennusmestarin, insinöörin tai insinööri amk:n tutkinto ja<br />

kokemusta kunnallistekniikan rakentamisesta ja katujen kunnossapidosta.<br />

Tieturva- ja työturvallisuuspätevyys sekä vesihygieniapassi<br />

lasketaan eduksi.<br />

Arvostamme yhteistyökykyä, esimiestaitoja, oma-aloitteellisuutta<br />

sekä hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa.<br />

Palkka määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Toimen täytössä<br />

noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen<br />

toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus<br />

terveydentilastaan.<br />

Lisätietoja tehtävästä antavat tekninen johtaja Timo Soininen<br />

(044 7100 263) tai rakennuttajainsinööri Matti Nousiainen<br />

(044 7100 176).<br />

Kajaanin kaupunki voi käyttää valinnassa ulkopuolista konsulttia.<br />

Hakemus tulee toimittaa 30.4.2008 klo 14 mennessä osoitteeseen:<br />

KAJAANIN KAUPUNKI, Ympäristötekninen palvelukeskus,<br />

Neuvokki, Pohjolankatu 13, 87100 KAJAANI<br />

Kuoressa tulee olla merkintä ”työnjohtaja”.<br />

YMPÄRISTÖTEKNINEN PALVELUKESKUS<br />

KAJAANIN KAUPUNKI<br />

Kunnat järjestävät jätehuollon<br />

suurilta osin yhteistyössä<br />

mm. kuntien jäteyhtiöissä. Laajan<br />

ja harvaanasutun maamme<br />

olosuhteissa aidosti kilpailevien<br />

jätehuoltopalveluiden luominen<br />

on haasteellista. Kuntien yhteistyöllä<br />

ja kilpailuttamisella on pystytty<br />

tuottamaan jätehuoltopalvelut<br />

tehokkaasti ja taloudellisesti.<br />

Kuntayhteistyöllä pystytään arvioimaan<br />

jätehuoltoa kokonaisuutena<br />

ja tekemään ympäristöä<br />

säästäviä ratkaisuja.<br />

Kuntien jätelaitokset eivät<br />

tuota kaikkea jätehuoltopalvelua<br />

itse vaan kilpailuttavat toimintoja.<br />

Yhdyskuntajätteen kuljetuksen<br />

hoitavat käytännössä yrittäjät.<br />

Yhdyskuntajätteen kaatopaikat<br />

ovat kuntien jätelaitosten<br />

hallinnassa, mutta niidenkin hoidossa<br />

käytetään yrittäjien palveluja.<br />

Hyödyntäminen tapahtuu<br />

pääasiassa yrityksissä.<br />

Hajauttamisen ongelmat<br />

oikaistava<br />

Kuntaliitto vaatii osittaisuudistuksen<br />

ongelmien korjaamista.<br />

Kunnan asukkaille ja sen alueen<br />

elinkeinonharjoittajille on tärkeää<br />

saada korkealaatuiset jätehuoltopalvelut<br />

kohtuulliseen hintaan.<br />

Osittaisuudistus hajautti jätehuollon<br />

vastuita liikaa. Uudella<br />

jätelailla kuntien vastuuta jätehuollosta<br />

pitää lisätä. Jätehuollon<br />

järjestämisessä voidaan edelleen<br />

hyödyntää yksityistä palveluntarjontaa<br />

ja edistää kilpailua.<br />

Kuntien hankinnoilla on keskeinen<br />

merkitys jätealan palveluiden<br />

kehittämisessä. Järkeväl-<br />

lä jätehuoltopalveluiden suunnittelulla<br />

edistetään paikallista<br />

kilpailua ja monimuotoista palvelujen<br />

tarjontaa, mikä antaa<br />

mahdollisuuden myös pienille<br />

yrittäjille. Kilpailuttamistaitoa<br />

kehittämällä voidaan luoda entistä<br />

avoimemmat ja monipuolisemmat<br />

jätehuoltopalvelujen<br />

markkinat.<br />

Kuntien yhteistoiminta soveltuu<br />

hyvin alkuperäisen jätelain<br />

laajuiseen yhdyskuntajätehuollon<br />

järjestämiseen. Kunnallisen<br />

palvelun piiriin sopivat<br />

luontevasti asumisessa syntynyt<br />

jäte sekä siihen rinnastettava<br />

hallinto- ja palvelutoiminnan<br />

sekä elinkeinotoiminnan –<br />

kauppojen, ravitsemus- ja majoitusliikkeitten<br />

yms. – yhdyskuntajäte.<br />

Nämä jätteet syntyvät<br />

samoilla alueilla sijaitsevilla<br />

kiinteistöillä. Niiden tehokas<br />

hallinta edellyttää, että niitä<br />

voidaan tarkastella yhtenä<br />

kokonaisuutena ympäristöystävällistä<br />

logistiikkaa suunniteltaessa.<br />

Koko maan kannalta<br />

kuntien järjestämä jätehuolto<br />

on taloudellisin vaihtoehto.<br />

EU:n uudistuvan jätedirektiivin<br />

toteuttaminen vaatii tehokasta<br />

jätehuoltoa ja julkisen vallan<br />

vastuuta jätehuollosta.<br />

Jätelain yhteistoimintaa koskevat<br />

säännökset tulee kirjoittaa<br />

niin, että ne soveltuvat kaikkiin<br />

yhteistoimintamuotoihin. Tässä<br />

tulee ottaa huomioon kuntien<br />

jäteyhtiöt ja mallit, joissa viranomaispäätösvaltaa<br />

käytetään yhteistyöalueen<br />

kuntien yhteisessä<br />

FAKTOJA JÄTEHUOLLOSTA<br />

toimielimessä esim. yhteislautakunnassa<br />

tai kuntayhtymässä.<br />

Jätelain uudistamisen yhteydessä<br />

tulee selvitettäväksi myös<br />

yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä.<br />

Nykyään kunnat voivat<br />

päättää kuljetusjärjestelmästä.<br />

Lähtökohtana on kunnan<br />

järjestämä ja kilpailuttama<br />

kuljetus. Kunnat voivat kuitenkin<br />

päättää jättää jätteenkuljetuksen<br />

sovittavaksi yksittäisin<br />

sopimuksin kiinteistönhaltijoiden<br />

ja kuljetusyrittäjien kesken<br />

eli sopimusperusteiseksi jätteenkuljetukseksi.<br />

Liiton hallitus on<br />

pitänyt tätä päätösvaltaa asianmukaisena<br />

hyväksyessään jätestrategiset<br />

kannanotot vuonna<br />

2000. Kuntaliiton hallitus ei<br />

tässä vaiheessa muuttanut linjanvetoaan.<br />

Jätteiden energiakäyttöä<br />

lisättävä<br />

Jätteiden energiahyödyntäminen<br />

on otettava huomioon jätelain<br />

uudistuksessa unohtamatta<br />

jätteen synnyn ehkäisyä ja raaka-aineena<br />

hyödyntämistä. Jätteiden<br />

energiakäyttöä on lisättävä<br />

EU:n asettamien biohajoavan<br />

yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen<br />

vähentämistavoitteiden<br />

ja jätteiden hyödyntämistavoitteiden<br />

saavuttamiseksi.<br />

Jäte voidaan polttaa<br />

joko sellaisenaan tai erottamalla<br />

jätteestä poltettavaksi parhaiten<br />

energiahyödyntämiseen soveltuva<br />

osuus. Jätteen synnyn ehkäisyyn<br />

tähtäävän neuvonnan<br />

vastuita tulee selkiyttää.<br />

■ Kuntien vastuulla on yhdyskuntajätteistä noin<br />

60 prosenttia. Muista jätteistä ovat vastuussa niiden tuottajat.<br />

■ Yhdyskuntajätteitä syntyy noin 2,4 miljoonaa tonnia<br />

(alle 5 % jätteiden kokonaismäärästä).<br />

Niistä<br />

■ kierrätetään 30 %,<br />

■ hyödynnetään energiana 10 % ja<br />

■ sijoitetaan kaatopaikoille 60 %.<br />

■ Jätteiden energiakäyttö on lisääntymässä.<br />

■ Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätehuollossa liikkuu<br />

noin miljardin euron rahavirta.<br />

56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Jätehuollon kustannukset tulee kattaa<br />

jatkossakin kuntien perimillä jätemaksuilla.<br />

Käyttöön perustuvat jätemaksut kannustavat<br />

järkevään lajitteluun, ympäristöhaittojen<br />

ehkäisyyn ja jätteen määrän vähentämiseen.<br />

Kuntalaiset maksavat nykyisin<br />

jätehuollosta keskimäärin 50 euroa<br />

vuodessa.<br />

Kunnille ei kuulu ns. tuottajavastuujätteen<br />

jätehuolto. Tehokkaan keräysverkoston<br />

luomiseksi ja käyttämiseksi kuntien jätelaitokset<br />

tarjoavat laajasti sopimusperusteista<br />

keräyspalvelua mm. kotitalouksien<br />

sähkö- ja elektroniikkaromun osalta tuottajayhteisöille<br />

näiden maksamaa korvausta<br />

vastaan. Nykyisessä järjestelmässä kunnat<br />

vastaavat siitä osasta yhdyskuntajätteenä<br />

syntyvää pakkausjätettä, jota tuottaja ei ole<br />

ottanut vastuulleen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä<br />

ja tehottomuutta palvelujen suunnittelussa.<br />

Kunnan rooli tuottajavastuujätteen<br />

keräilyssä tulee selkiyttää.<br />

Kunnat voivat jätelain erityisen säännöksen<br />

nojalla kuntalain mukaisen yleisen<br />

toimialansa puitteissa tarjota muitakin<br />

jätehuollon palveluita mm. elinkeinoelämän<br />

infrastruktuurin luomiseksi markkinaehtoisten<br />

palvelujen puuttuessa. Tämä<br />

on tarpeen erityisesti syrjäisemmillä seuduilla<br />

ja haja-asutusalueella. Mahdollinen<br />

elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luova<br />

muu kuin yhdyskuntajätehuolto tapahtuu<br />

sopimukseen perustuen, ja siitä aiheutuvat<br />

kustannukset katetaan yksityisoikeudellisella<br />

maksulla. ■<br />

KUNTALIITTO:<br />

■ Kunnille laaja vastuu yhdyskuntajätehuollosta.<br />

■ Yhdyskuntajätehuolto yhteistyössä ja<br />

kilpailuttaen.<br />

■ Elinkeinoelämän tarvitsema jätehuolto<br />

sopimuksin.<br />

■ Selkiytettävä roolit jätteen synnyn ehkäisyssä,<br />

jäteneuvonnassa, tuottajavastuussa<br />

ja taloudellisessa ohjauksessa.<br />

■ Ratkaistava jäteveron kilpailuneutraliteettiongelma.<br />

■ Energiahyödyntäminen huomioon<br />

unohtamatta jätteen synnyn ehkäisyä ja<br />

raaka-aineena hyödyntämistä.<br />

■ Jätteenkuljetusjärjestelmästä entinen<br />

kanta (24.2.2000): kunnat päättävät, onko<br />

kunnan järjestämä (kilpailuttama) vai<br />

sopimusperusteinen.<br />

■ Jätelaki uudistettava kuluvalla eduskuntavaalikaudella<br />

ja korjattava osittaisuudistuksen<br />

ongelmat, kuten hajautettu<br />

vastuu jätehuollosta.<br />

KESTÄVÄ<br />

SUUNNITTELU –<br />

VAIN UNELMA<br />

Kestävää suunnittelua ja rakentamista ei voida<br />

toteuttaa ilman tietomallipohjaista suunnittelua,<br />

johon liittyy saumattomasti myös älykäs<br />

3D-suunnittelu.<br />

■ Kestävän suunnittelun ja<br />

rakentamisen ideat ovat tulossa<br />

hitaasti mutta varmasti<br />

rakentamiseen. Siihen, että<br />

kestävä suunnittelu ja rakentaminen<br />

normittaisivat<br />

jokaista rakennusprojektia<br />

Suomessa, on toki matkaa,<br />

mutta tälle tielle ollaan jo<br />

lähdössä sekä rakennuttajaettä<br />

suunnittelupuolella.<br />

Kestävä kehitys rakentamisessa<br />

on tällä hetkellä<br />

unelma, jonka todentamiseksi<br />

tarvitaan ratkaisuja.<br />

Kestävän suunnittelun<br />

ja rakentamisen määrittely<br />

ei ole ollut aivan helppoa.<br />

Onko ilmiössä kyse materiaalivalinnoista,<br />

tehokkaista<br />

energia- tai vesitalouden<br />

ratkaisuista, rakennusten<br />

elinkaaresta tai mahdollisesti<br />

laajemmista ekologiseen<br />

vastuullisuuteen liittyvistä<br />

asioista<br />

Loppupelissä kyse on<br />

kaikesta tästä.<br />

Suunnittelun kannalta asia<br />

on ainakin selvä: kestävää<br />

suunnittelua ja rakentamista<br />

ei voida toteuttaa ilman tietomallipohjaista<br />

suunnittelua,<br />

johon liittyy saumattomasti<br />

myös älykäs 3D-suunnittelu.<br />

Ainoastaan tietomallipohjainen<br />

suunnittelu takaa<br />

sen, että rakennuksia suunnittelevat<br />

arkkitehdit ja insinöörit<br />

pystyvät tarkastelemaan<br />

rakennuksia koko<br />

suunnitteluprosessin ajan<br />

tulevaisuus mielessä.<br />

Kyse on tällöin ennen<br />

kaikkea suunnitteluvaihtoehtojen<br />

simuloinnista ja<br />

analysoinnista etukäteen,<br />

ennen kuin itse rakentamiseen<br />

ryhdytään. Mitä tarkemmin<br />

suunnittelu tehdään<br />

ja mitä jouhevammin<br />

rakentamista koskeva tieto<br />

kulkee eri osapuolten kesken,<br />

sen vähemmän rakennusvaiheessa<br />

tuhlataan työtä,<br />

materiaaleja ja laajemmin<br />

luonnonvaroja. Näin rakennetaan<br />

kestävän kehityksen<br />

normien mukaisesti.<br />

Sekin tiedetään, että rakennusten<br />

ylläpito maksaa<br />

enemmän kuin itse rakentaminen.<br />

Mikä olisikaan tärkeämpää<br />

asunnon tai rakennuksen<br />

omistajalle kuin<br />

saada tarkkaa tietoa rakennuksen<br />

koko elinkaarta koskevista<br />

kustannuksista Silloin<br />

ei putkiremonttikaan<br />

voisi tulla täytenä yllätyksenä<br />

asunnon omistajalle.<br />

Tähänkin tietomallipohjainen<br />

suunnittelu antaa ratkaisun.<br />

Käytännössä tietomallipohjainen<br />

suunnittelu<br />

aikaansaa rakennuksia, jotka<br />

sijaitsevat oikeilla paikoilla,<br />

ovat tehokkaita, säästeliäitä<br />

ja hallitun pitkäikäisiä.<br />

Ei enää riitä, että kestävän<br />

kehityksen arvo tunnustetaan<br />

periaatteen tasolla,<br />

vaan se pitää pystyä tuotteistamaan<br />

rakennuttajille.<br />

Kun rakennuttajat saavat<br />

kestävästä kehityksestä sel-<br />

■ Kuntatekniikan toimitus<br />

ottaa mielihyvin tälle<br />

palstalle lukijoidensa<br />

mielipiteitä, palautetta,<br />

keskustelunherätyksiä tai<br />

pohdintoja ajankohtaisista<br />

ja ajattomista aiheista.<br />

Toiveena ovat tiiviit<br />

kirjoitukset, enintään<br />

noin 3 000 merkkiä.<br />

Lähetä kirjoituksesi<br />

sähköpostiosoitteeseen<br />

toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

vää lisäarvoa, he voivat itse käyttää<br />

sitä myyntivalttina omille asiakkailleen<br />

kuten kiinteistösijoittajille.<br />

On selvää, että rakentamisen<br />

noususuhdanteessa tällaiselle lisäarvolle<br />

ei ole tullut tarvetta. Tilanne<br />

voi olla toinen, kun noususuhdanne<br />

taittuu ja rakennusalakin<br />

joutuu hakemaan uudessa tilanteessa<br />

lisäargumentteja myynnilleen.<br />

Tapio Vesiluoma<br />

Autodesk rakennusalan<br />

ohjelmistoratkaisut,<br />

Suomi ja Baltia<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

57


Syyskuun 10.–11. odotetaan Kuntatalon jälleen täyttyvän Kuntamarkkinavieraista. Viime<br />

vuonna osallistujia oli 6 900, näytteilleasettajia 169 ja tarjolla 240 luentoa ja seminaaria.<br />

ILMASTONMUUTOS PUHUTTAA MYÖS SYKSYN<br />

KUNTAMARKKINOILLA<br />

● Kuntamarkkinat ovat ensi syksynä15. kerran.<br />

Tapahtuma on edelleen kunta-alan Suomen suurin<br />

ammattitapahtuma. Järjestäjinä ovat Kuntaliitto<br />

ja Kuntalehti. Syyskuun 10.–11. järjestettävien<br />

Kuntamarkkinoiden teemoina ovat kuntavaalit,<br />

ilmastonmuutos ja kuntarakenne.<br />

Kuntamarkkinoille odotetaan yli 6 000 kävijää.<br />

Näytteilleasettajiksi on jo nyt ilmoittautunut<br />

yli 100 yritystä. Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö<br />

-sektoria edustavat yritykset löytyvät näytteilleasettajaluettelosta<br />

osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi<br />

toimialahaun kautta.<br />

Kuntaliitto-konserni ja mukana olevat yritykset<br />

tarjoavat Kuntamarkkinoiden osanottajille<br />

tuoreinta täsmätietoa kunta-alan eri sektoreilta<br />

asiantuntijaseminaareissa ja tietoiskuissa.<br />

Ohjelmassa on kahden päivän aikana parisen<br />

sataa eri tilaisuutta. Runsaasta ohjelmatarjonnasta<br />

on helppo löytää kiinnostavimmat<br />

kohteet hakutoiminnon avulla aihealueittain tai<br />

luennoitsijatiedoilla.<br />

Kuntaliiton YTY-yksikkö vahvasti<br />

mukana järjestelyissä<br />

Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö<br />

-yksikkö on vahvasti mukana järjestämässä<br />

oman sektorinsa ohjelmaa. Jo nyt on tiedossa<br />

luentoja seuraavista aiheista:<br />

● Kunta- ja palvelurakenne uudistuu<br />

kaupunkiseudulla<br />

● Vesihuoltopalvelut arjen turvaajina<br />

● Rakennusvalvonnan tila ja tulevaisuus<br />

● Erityisasumisen seminaari, jossa Erityisasumisen<br />

Viherympäristöt 2008 -kilpailun tulokset<br />

julkistetaan<br />

● Maankäytön yhteistyö<br />

● Kunnan paikkatietopalvelu<br />

Torstaina 11.9. järjestetään Puolueiden Ilmastopaneeli<br />

ja seminaari aiheesta “Mitä uutta kuuluu<br />

jäterintamalle”. Lisäksi on mahdollista tavata<br />

liiton asiantuntijoita YTY-yksikön omissa tiloissa<br />

tai henkilökohtaisesti sovittavina aikoina.<br />

Lisäetuna Messukeskuksen anti<br />

Kuntamarkkinavieraille tarjotaan mahdollisuus<br />

tutustua myös Suomen Messujen Ympäristötekniikka08<br />

ja Arena08 -tapahtumiin. Vieraat<br />

voivat jättää autonsa Messukeskuksen paikoitusalueelle<br />

ja tulla Kuntatalon Kuntamarkkinoille<br />

ilmaisella bussikyydillä.<br />

Molempien tapahtumien sisäänpääsy ja ohjelmatilaisuudet<br />

ovat maksuttomia. Kävijäksi voi<br />

rekisteröityä osoitteessa www.kuntamarkkinat.<br />

fi, tulostaa oman kutsunsa ja vierailla samalla<br />

kutsulla molemmissa tapahtumissa.<br />

Tonttimaan myynti kunnalle väliaikaisesti verovapaaksi<br />

Rakentamis- ja<br />

kaavamääräysten<br />

keventämistä<br />

kokeillaan<br />

● Ympäristöministeriö on kutsunut<br />

45 Helsingin, Tampereen, Turun,<br />

Lahden, Jyväskylän ja Oulun<br />

kuntaa mukaan kokeiluun, joka tekee<br />

mahdolliseksi rakentamisen kevennetyillä<br />

rakentamis- ja kaavamääräyksillä.<br />

Kokeilu on osa valtioneuvoston<br />

asuntopoliittista toimenpideohjelmaa.<br />

Kunnat valitsevat alueen, jolla<br />

kokeilu käynnistettäisiin, ja määrittelevät<br />

alueen toteuttamistavan ja<br />

rakentamisaikataulun. Kunnat saavat<br />

itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia<br />

kevennettyjä rakentamis- tai<br />

kaavamääräyksiä alueella käytettäisiin.<br />

Kuntien on ilmoittauduttava<br />

kokeiluun 1.9. mennessä.<br />

www.ymparisto.fi<br />

VTT laati ohjeet<br />

liikennetärinän<br />

arviointiin<br />

● Liikennetärinä saattaa aiheuttaa<br />

asukkaille häiriöitä erityisesti rakennettaessa<br />

pehmeälle savikkoalueelle<br />

lähelle rautatietä tai maantietä.<br />

VTT on laatinut maankäytön ja rakennusten<br />

suunnittelijoiden käyttöön<br />

ohjeet, miten arvioida tärinälle<br />

altistuvan alueen soveltuvuus<br />

asuinrakentamiseen. Maaperän ja<br />

rakennuksen ominaisuudet sekä liikennetyyppi<br />

ovat keskeisiä määritettäessä<br />

rakennuksen etäisyyttä liikenneväylästä.<br />

Liikennetärinän vaikutukset<br />

on arvioitava jo kaavoitusvaiheessa.<br />

Liikennetärinän arviointiohjeet<br />

ovat yhteenveto kolmivuotisesta LII-<br />

KEVÄ -projektista.<br />

www.vtt.fi<br />

● Eduskunta on hyväksynyt<br />

hallituksen esityksen tuloverolain<br />

väliaikaisesta muuttamisesta.<br />

Luonnollisen henkilön<br />

tai kuolinpesän myydessä<br />

kiinteää omaisuutta kunnalle<br />

myyntivoitto on verovapaata<br />

tuloa.<br />

Kiinteistön luovutusvoiton<br />

verovapautta sovelletaan<br />

kauppoihin, jotka on tehty<br />

1.2.2008–31.3.2009 välisenä<br />

aikana. Laki tuli voimaan 16.4.<br />

ja se on voimassa 31.3.2009<br />

saakka. Lakia sovelletaan ensimmäisen<br />

kerran tältä vuodelta<br />

toimitettavassa verotuksessa.<br />

Asuntojen vähäinen tarjonta<br />

ja asumismenojen kalleus<br />

ovat muodostuneet ongelmaksi<br />

suurimmissa kasvukeskuksissa.<br />

Väliaikaisen verovapauden<br />

tarkoituksena on<br />

kannustaa kiinteistön omistajia<br />

myymään maata kunnille.<br />

Asukas voi kokea liikenteen aiheuttaman<br />

värähtelyn tärinänä<br />

tai runko- ja liikennemeluna.<br />

58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Biopolttoöljyjen kokeilut alkoivat<br />

testitaloissa<br />

● Öljyala on aloittanut<br />

kenttätutkimuksen, jossa<br />

seurataan biopolttoöljyjen<br />

toimivuutta omakotitalojen<br />

öljylämmitysjärjestelmissä<br />

parin vuoden ajan.<br />

Hankkeessa testataan erityyppisten<br />

biopolttoöljyseosten<br />

soveltuvuutta tavallisiin<br />

öljylämmityslaitteisiin<br />

ja seosten säilyvyyttä.<br />

Taloissa käytetään kokeilukauden<br />

aikana tavallisesta<br />

lämmitysöljystä ja eri biopolttoöljyistä<br />

valmistettuja<br />

seoksia.<br />

Kenttätesteissä on<br />

kahden lämmityskauden<br />

aikana mukana kaikkiaan<br />

runsaat parikymmentä<br />

omakotitaloa, jotka sijaitsevat<br />

pääosin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.<br />

Kotimaiset laitevalmistajat ovat testanneet biopolttoöljyjä<br />

pienemmässä mittakaavassa aiemmin, ja ne ovat toimineet<br />

hyvin nykyaikaisissa öljykattiloissa.<br />

Kenttäkokeet pohjustavat biopolttoöljyjen tuloa asteittain<br />

öljylämmittäjien käyttöön. Öljy-yhtiöt ovat asettaneet alan yhteisen<br />

tavoitteen, jonka mukaan biopolttoöljyn osuus lämmityspolttonesteistä<br />

olisi kaksi prosenttia 2009 ja kasvaisi kymmeneen<br />

prosenttiin 2016 mennessä.<br />

YH-Suomi on nyt Avara<br />

● YH-Suomi Oy muutti nimensä 6.3. alkaen Avaraksi. Nimenmuutos<br />

liittyy yrityksen uudistettuun strategiaan. Avaran<br />

tavoitteena on nousta 2012 mennessä Suomen tunnetuimmaksi<br />

asumisen moniosaajaksi.<br />

Avara Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukun mukaan<br />

yhtiö keskittyy jatkossa selkeästi vapaarahoitteisiin asumistuotteisiin<br />

rakennuttamisessa ja kiinteistösijoittamisessa.<br />

Sibeliuksentien alikulku ympäristöineen on saanut tunnustusta.<br />

VUODEN SILTA 2008 -TUNNUSTUSPALKINTO<br />

KERAVALLE<br />

● Suomen Rakennusinsinöörien Liitto<br />

RIL on myöntänyt Vuoden silta 2008<br />

-tunnustuspalkinnon Keravan kaupunkisilloille.<br />

Palkinto annettiin Sibeliuksentien<br />

ja Tuusulantien liittymän<br />

kahden alikulkusillan ja ympäristön<br />

muodostamalle kokonaisuudelle.<br />

Arvioinnissa tuomaristo kiinnitti<br />

huomiota kohteen esteettiseen toteutukseen,<br />

työn laatutasoon, vaikeusasteeseen<br />

ja innovatiivisuuteen. Alikulkujen<br />

avara mitoitus, sekä käytetyt<br />

korkealuokkaiset materiaalit osoittavat<br />

halua panostaa ihmisten jokapäiväiseen<br />

lähiympäristöön. Lopputuloksena<br />

on korkealuokkainen katutila,<br />

jossa liikkuminen on miellyttävää.<br />

– Tunnustus on meille erittäin tärkeä.<br />

Se osoittaa, että keskustaan sijoittuva<br />

alikulkutunneli voi olla ympäristöä<br />

kaunistava ja viihtyisyyttä lisäävä<br />

elementti. Strategiassamme olemme<br />

aina panostaneet laatuun ja turvallisuuteen,<br />

tekninen johtaja Arimo<br />

Hermalahti Keravan Kaupunkitekniikasta<br />

kertoo.<br />

Suunnittelukohteen sijainti vilkasliikenteisten<br />

pääkatujen ja kevytväylien<br />

yhtymäkohdassa vaati suunnittelijoilta<br />

erityistä perehtymistä jokaiseen<br />

työvaiheeseen. Liikenteen sujuvuuden<br />

ja häiriöttömyyden turvaamiseksi toteutus<br />

tehtiin vaiheittain panostamalla<br />

erityisesti tiedottamiseen.<br />

Vuoden silta -tunnustuspalkinto<br />

jaettiin nyt seitsemännen kerran.<br />

Ekotallaaja arvioi<br />

kulutuksen jäljet<br />

● Ekotallaaja on tamperelainen internet-laskuri,<br />

jolla voi laskea oman<br />

ekologisen jalanjälkensä. Ekologinen<br />

jalanjälki on arvio siitä, kuinka<br />

suuri maa-alue tarvitaan tuottamaan<br />

henkilön vuoden kulutuksen<br />

tarvitsemat luonnonvarat ja palauttamaan<br />

siitä aiheutuneet päästöt ja<br />

jätteet takaisin luontoon.<br />

Ensimmäinen Ekotallaaja-laskuri<br />

on ollut kaupunkilaisten käytössä<br />

jo viitisen vuotta. Yli 65 000 henkilöä<br />

on arvioinut ekologisen jalanjälkensä<br />

suositulla laskurilla. Nyt päivitetty<br />

versio vastaa kansainvälistä<br />

ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää.<br />

www.tampereenkaupunki.net/<br />

ekotallaaja<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 59


Geofysikaalinen<br />

lentoaineisto kattaa<br />

koko Suomen<br />

● Geologian tutkimuskeskus (GTK)<br />

on saanut päätökseen koko Suomen<br />

kattavan geofysikaalisen lentokartoitusohjelman.<br />

Maamme kallioperän<br />

ja maaperän fysikaalisia<br />

ominaisuuksia – sähkönjohtavuutta,<br />

magneettikenttää ja luonnon<br />

taustasäteilyä – on mitattu järjestelmällisesti<br />

matalalentokartoituksella<br />

1972−2007.<br />

Maankamaran geofysikaalista<br />

tietoa käytetään mm. geologisen<br />

kartoituksen tueksi, malminetsinnässä,<br />

rakennus- ja ympäristökaavoituksissa<br />

ja pohjavesitutkimuksissa.<br />

Suomen kartoitusmittauslennot<br />

tehtiin 30 metrin korkeudelta pitkin<br />

yhdensuuntaisia mittauslinjoja,<br />

joiden välinen etäisyys oli 200 metriä.<br />

Mittavan kartoitusohjelman aikana<br />

suomalaisryhmä on lentänyt<br />

Nykyinen mittauslentokone varusteineen,<br />

sähkömagneettisen<br />

laitteen mittauskelat siivenkärjissä,<br />

magnetometri nokkaputkessa<br />

ja spektrometrin<br />

kidepaketit koneen sisällä.<br />

Kuva GTK<br />

yhteensä kaksi miljoonaa linjakilometriä<br />

ja yli 15 000 lentotuntia.<br />

Matalalentomittaukset tulivat<br />

ajankohtaisiksi 1972, jolloin geofysikaalinen<br />

korkealentomittaus oli<br />

tullut valmiiksi. Matalalentomittauksen<br />

myötä siirryttiin siihen aikaan<br />

edistykselliseen digitaaliseen tiedon<br />

tallennukseen, aineiston käsittelyyn<br />

ja karttatuotteisiin.<br />

Huippuosaajaksi kehittynyt lentoryhmä<br />

on kehittänyt mittausmenetelmiä<br />

ohjelman aikana, vaikka<br />

pohjatyö tehtiin 1950- ja 1960-<br />

luvuilla korkealentokartoituksen<br />

myötä. Suuri osa laitteistosta ja järjestelmistä<br />

on suunniteltu, valmistettu<br />

ja asennettu koneisiin itse.<br />

www.gtk.fi/aerogeo/<br />

Läntisen Päijät-Hämeen jätteet<br />

Riihimäelle poltettaviksi<br />

● Ekokem-yhtiöt ja<br />

Päijät-Hämeen Jätehuolto<br />

Oy (PHJ) ovat<br />

sopineet syntypaikkalajitellun<br />

kaatopaikkajätteen<br />

hyödyntämisestä<br />

energiana. Jätetoimitukset<br />

PHJ:n<br />

läntiseltä toimialueelta<br />

käynnistyvät tämän<br />

vuoden aikana.<br />

Tavanomaisen jätteen<br />

sijoittaminen<br />

kaatopaikalle lähes<br />

loppuu Päijät-Hämeen<br />

Jätehuollon<br />

ympäristötavoitteiden<br />

mukaisesti.<br />

Päijät-Hämeen Jätehuollon Tuula<br />

Honkanen ja Ekokemin Esa Tommila<br />

ovat tyytyväisiä tehtyyn sopimukseen.<br />

– Logistisesti, taloudellisesti ja kuljetuksien aiheuttamien<br />

päästöjen kannalta on järkevää ohjata Päijät-Hämeen läntisen<br />

alueen jätteet Ekokemin uuteen jätevoimalaan. Tämä on meidän<br />

ilmastotekomme, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja<br />

Tuula Honkanen sanoo.<br />

Ekokemin viiime vuoden lopulla käynnistynyt jätevoimala<br />

on alusta alkaen toiminut tehokkaasti energiaa tuottaen.<br />

Myös päästöt ovat olleet reilusti alle lupaehtojen.<br />

Suunnittelukuva/arkkitehti Patrick Eriksson<br />

Kouvolan Kasarminmäen yrityspuistoon<br />

on kaavailtu hotelli- ja<br />

asuintorneja.<br />

Uusi Kouvola ja visio<br />

yrittäjäpuistosta<br />

● Ensi vuoden alussa syntyvä kuuden<br />

kunnan ja kolmen kuntayhtymän<br />

uusi Kouvola on liki 90 000<br />

asukkaan kaupunki. Kasarminmäen<br />

alueelle suunnitellulla yrittäjäpuistolla<br />

luodaan uutta kaupunkirakennetta.<br />

Yrittäjäpuisto muodostuu<br />

mm. yrittäjäkylästä, korkeakoulukampuksesta,<br />

uusista asuinalueista<br />

ja raidebussijärjestelmästä.<br />

Vision toteuttamisen on tarkoitus<br />

käynnistyä ensi vuoden aikana<br />

kaupungin, rahoittajien ja yrittäjien<br />

yhteistyönä.<br />

Vihdin Ideaparkiin on suunnitteilla uusia elämystoimintoja, jotka sopivat pääkaupunkiseudulle<br />

sijoittuvaan liikekaupunkiin.<br />

KOLMAS IDEAPARK<br />

NOUSEE VIHTIIN<br />

● Suomen kolmatta Ideaparkia suunnitellaan<br />

Vihtiin. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen<br />

viimeistään 2010. 15 hehtaarin liikekaupunki<br />

sijoittuu Turun moottoritien ja Porintien liittymäkohtaan,<br />

jonne on kaavailtu noin 50 hehtaarin<br />

työpaikka-aluetta.<br />

Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkösen<br />

mukaan Ideapark-hanke on ylivoimaisesti<br />

suurin elinkeinohanke Vihdin historiassa.<br />

– Hanke tulee käynnistämään kunnassa<br />

ennennäkemättömän laajan kaavoitusponnistelun,<br />

joka kattaa koko eteläisen Nummelan.<br />

Kunnan tavoitteena on edesauttaa junaradan<br />

saamista Espoosta Vihdin kautta Lohjalle.<br />

Lisäksi tavoitteena on vastata valtion ja<br />

Helsingin seudun kuntien välillä solmitussa<br />

aiesopimuksessa esitettyihin asuntotuotantotavoitteisiin,<br />

Härkönen sanoo.<br />

Pääkaupunkiseudun metropolialue on<br />

Suomen ostovoimaisin. Noin viidennes Suomen<br />

väestöstä asuu alueella.<br />

60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


PUROT KUNTOON<br />

● Maa- ja metsätalouden toimenpiteet<br />

ovat muuttaneet voimakkaasti<br />

purojen tilaa. Sitä voidaan parantaa<br />

puroja kunnostamalla sekä aiempaa<br />

ympäristöystävällisempien peruskuivatusmenetelmien<br />

avulla.<br />

Uusi opas “Purot<br />

– elävää maaseutua”<br />

antaa eväitä kalaston<br />

elinoloja parantavan<br />

purokunnostuksen<br />

suunnitteluun ja<br />

toteutukseen. Esitteessä<br />

“Purojen hoito<br />

maatalousalueilla<br />

– luonnonmukainen<br />

peruskuivatus”<br />

puolestaan<br />

esitellään menetelmiä,<br />

joiden avulla<br />

uomia voidaan kunnostaa ja samalla<br />

huolehtia aktiivisessa viljelyssä olevien<br />

peltoalueiden kuivatuksesta.<br />

www.ymparisto.fi<br />

ASUMISTERVEYSOPAS UUDISTUI<br />

InfraRYL-SARJA TÄYDENTYY<br />

● InfraRYL -sarjan uusin osuus Sillat ja rakennustekniset<br />

osat julkaistaan sekä kirjana<br />

että internetissä. InfraRYL Net -palvelu täydentyy,<br />

kun myös Tarviketieto Netin käyttöoikeus<br />

lisätään palveluun. InfraRYL Net -palvelu<br />

sisältää kirjoinakin ilmestyneet Väylät ja<br />

alueet, Vesihuolto sekä Rakennusosa- ja hankenimikkeistö,<br />

määrämittausohje. Äskettäin<br />

● Asumisterveysoppaan tarkistettu toinen<br />

painos on ilmestynyt. Oppaassa kerrotaan<br />

asunnoissa esiintyvistä terveyshaitoista ja niiden<br />

aiheuttajien tutkimisesta ja tutkimustulosten<br />

luotettavasta tulkinnasta. Oppaassa<br />

käsitellään terveydellisiä olosuhteita ja niiden<br />

valvontaa, huoneilman lämpötilavaatimuksia,<br />

pintalämpötiloja ja vetoa, ilmanvaihtoa ja sisäilman<br />

laatua, huoneilman kosteutta ja kosteusongelmia,<br />

rakennekosteutta ilmiönä ja<br />

kosteuden torjuntaa, mikrobihaittoja ja mikrobien<br />

aiheuttamia terveyshaittoja, radonia<br />

ja sen torjuntaa, meluhaittoja ja niiden tutkimista,<br />

kemiallisia<br />

epäpuhtauksia,<br />

asuinhuoneistojen<br />

varusteita,<br />

haittaeläimiä ja<br />

niiden tunnistamista<br />

sekä<br />

torjuntaa.<br />

Oppaassa<br />

on sivuja<br />

200, kustantaja<br />

Ympäristö ja Terveys-lehti ja<br />

hinta 38 euroa (sis. alv. 8 %).<br />

ilmestyi RT-infraselostus CC sisältäen ohjelman,<br />

joka ohjaa infraselostuksen laadintaa.<br />

CD:llä on Infra 2006 -rakennusosanimikkeistön<br />

mukainen sisältörunko, malliselostuksia<br />

ja laadintaohjeet.<br />

www.infraryl.fi<br />

Tilaukset http://kauppa.rakennustieto.fi<br />

Ruuhkamaksut<br />

selvitetään<br />

● Liikenne- ja viestintäministeriö<br />

aloittaa ruuhkamaksujen<br />

selvityksen. Selvitys käynnistyy<br />

konsulttien tekemillä<br />

sidosryhmien haastatteluilla.<br />

Ruuhkamaksujärjestelmän<br />

tavoitteet määritellään<br />

työpajoissa. Varsinaiset konsulttiselvitykset<br />

aloitetaan<br />

kesällä. Työ kestää runsaan<br />

vuoden.<br />

Puolet Tukesin<br />

toiminnoista<br />

Tampereelle<br />

● Puolet Turvatekniikan keskuksen<br />

(Tukes) toiminnoista<br />

sijoitetaan Tampereelle.<br />

Muutos toteutetaan vuosien<br />

2008–10 aikana. Tampereelle<br />

siirtyy noin 60 henkilöä.<br />

Muutos tehdään siten,<br />

että tuote- ja laitteistovalvonnasta<br />

sähkötuote- ja<br />

sähkölaitteistovalvonta sekä<br />

laitosvalvonnasta prosessiturvallisuusvalvonta<br />

siirtyvät<br />

Tampereelle. Keskuksen<br />

johdosta, hallinnosta sekä<br />

tuki- ja kehitystoiminnoista<br />

Tampereelle siirtyy noin kolmasosa.<br />

Tukesin henkilöstömäärä<br />

on 120.<br />

Satamalaki<br />

uusiksi<br />

● Liikenne- ja viestintäministeriö<br />

uudistaa satamalakia.<br />

Selvitettäväksi tulee mm. se,<br />

onko tarpeen ohjata satamatoimintaa<br />

pykälin ja toimiluvin.<br />

Pohdittavana on myös,<br />

miten satamien viranomaistoiminnot<br />

tulisi hoitaa ja tulisiko<br />

lain kattaa sekä yksityiset<br />

että yleiset satamat.<br />

Tavoitteena on, että uusittu<br />

lainsäädäntö olisi voimassa<br />

2010 alusta.<br />

Suomessa on yli 50 satamaa,<br />

joissa on kansainvälistä<br />

liikennettä. Näistä 23 on niin<br />

sanottuja talvisatamia, joihin<br />

valtio pitää väylät auki ympäri<br />

vuoden.<br />

Puulajipuistoja on Jyväskylässä syntynyt lähinnä poistettujen taimitarhojen<br />

alueille, kuvassa Salmirannan mäntypuisto.<br />

Jyväskylän viherpalveluohjelman<br />

valmistelu etenee<br />

● Jyväskylän viherpalveluohjelman valmistelutyöt<br />

etenevät. Tällä hetkellä valmisteilla<br />

ovat esimerkiksi oleskelupuistot,<br />

asuntoalueiden kohtaamispaikat.<br />

Yhdyskuntatoimen rakennuttajahortonomi<br />

Leena Rapo kertoo, että valmisteilla<br />

ovat myös edustuspuistot, teemapuistot,<br />

kasvitieteelliset kohteet, aukiot,<br />

avoimet alueet, ylläpito sekä eri osa-alueiden<br />

yhteenvetona toimiva loppuraportti.<br />

Aiemmin ovat jo valmistuneet leikkipuistojen,<br />

koirapalveluiden, uimarantojen,<br />

skeittipuistojen ja kenttien osaalueet.<br />

Loppuraportissa kootaan viherpalvelujen<br />

eri osa-alueiden sisältö. Palvelut<br />

ja suunnitellut toimenpiteet kootaan<br />

paikkatieto- ja kartta-aineistoksi. Kartta-aineistossa<br />

esitellään viherpalveluohjelman<br />

kaikki toimenpiteet aikatauluineen.<br />

Raporteissa esitettyjen toimenpiteiden<br />

ja niiden vaatimien kustannusten<br />

perusteella laaditaan viherpalveluiden<br />

alustava vuositason investointiarvio<br />

vuoteen 2015 saakka.<br />

www3.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/<br />

kapu/vpo/index.html<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008 61


Vastavalettua betonikattoa valmistellaan kuivatusta<br />

varten.<br />

MUOTTIÖLJYRUISKU<br />

RAKENNUSTYÖMAALLE<br />

● Saksalainen Mesto on tuonut markkinoille Ferrox-muottiöljyruiskun.<br />

Laitetta on testattu työmaalla, jossa Baresel rakensi<br />

entisestä sotilaspiirin toimistorakennuksesta kaupunkiasuntoja.<br />

Ferrox-ruisku oli käytössä betonitöissä kellon ympäri.<br />

Käyttäjien mukaan työ eteni nopeasti ja siististi.<br />

– Laite istuu hyvin käteen ja on helppo kantaa. Myös joustava<br />

kierreletku osoittautui erinomaiseksi, he kertovat.<br />

Laitteen likaantuminen on lähes mahdotonta pumpun<br />

suppilokannen sekä pysäytysventtiilin ja suuttimen edessä<br />

olevan suodattimen ansiosta. Integroitu pumppupidike huolehtii<br />

siitä, ettei pumppua tarvitse asettaa maahan täyttöä<br />

varten eikä se näin ollen pääse likaantumaan.<br />

www.tecalemit.fi<br />

Meistream on saatavana B- ja C-<br />

luokan mittareina DN 40–150.<br />

Tehomittari<br />

vesilaitoksille<br />

● Sensus Metering Systems on kehittänyt<br />

täysin uudenlaisen Woltmann-tyyppisen<br />

kylmävesimittarin,<br />

jossa on yhdistetty pysty- ja vaakamittareiden<br />

tekniset erityispiirteet.<br />

Laakerointia, hydrauliikkaa ja<br />

siipipyörän muotoilua on kehitetty<br />

niin, että mittarin virtausala on saatu<br />

erittäin laajaksi. Meistream soveltuukin<br />

vesilaitoksille verkoston valvontaan,<br />

ja sen avulla laskutus on<br />

entistä tarkempaa.<br />

www.sgps.fi<br />

VIEMÄRIHUOLLOSSA<br />

SÄÄSTYY VETTÄ<br />

● L&T on täydentänyt kalustoaan<br />

Pohjoismaiden ensimmäisellä vettä<br />

kierrättävällä imupaineyhdistelmäautolla.<br />

Ympäristöhaitat viemärihuollossa<br />

vähenevät veden kierrätyksen<br />

ja vedenhaussa säästyvien<br />

ajokilometrien ansiosta.<br />

Kierrätysvesiyhdistelmäauto<br />

puhdistaa viemäreistä ja sadevesiputkistoista<br />

imemänsä jäteveden<br />

käytettäväksi uudelleen pesuvetenä.<br />

Koska samaa pesuvettä puhdistetaan<br />

koko työskentelyn ajan, vesisäiliön<br />

täyttöön tai vedenhakuun<br />

ei kulu aikaa. Työkohteeseen, jossa<br />

on riittävästi jätevettä, voidaan<br />

mennä tyhjillä säiliöillä.<br />

Kierrätysvesiyhdistelmäauto tehostaa<br />

kuntien ja teollisuuden viemäriverkostojen<br />

puhdistustöitä ja<br />

soveltuu myös muihin pesu- ja imutöihin,<br />

kuten esimerkiksi säiliötöihin.<br />

jouni.minkkinen@lassila-tikanoja.fi<br />

Äkäslompolon<br />

kauppaan<br />

päästötöntä<br />

kylmätekniikkaa<br />

● Lapin suurimman kyläkaupan,<br />

Jounin kaupan uudisrakennukseen<br />

Äkäslompoloon<br />

rakennetaan Suomen edistyksellisin<br />

lämmitys- ja jäähdytysratkaisu,<br />

joka hyödyntää<br />

uusiutuvia energialähteitä<br />

ja kylmälaitteista vapautuvaa<br />

lauhdelämpöä. Kauppaan<br />

tulee myös kylmäjärjestelmä,<br />

jonka kylmäaine ei<br />

sisällä lainkaan ympäristölle<br />

vaarallisia kasvihuonekaasuja.<br />

Lämmitys- ja jäähdytysenergia<br />

otetaan maasta ja ilmasta<br />

sekä kaupan kylmälaitteiden<br />

lauhdelämmöstä.<br />

– Suomessa ei ole tehty<br />

vielä yhtään Jounin kauppaan<br />

tulevan kaltaista, täysin<br />

hiilidioksidilla toimivaa kaupan<br />

kylmäjärjestelmää, aluemyyntijohtaja<br />

Jukka Myllylä<br />

Are Oy:stä kertoo.<br />

www.are.fi<br />

Pinnan tunnistus mikroaaltokytkimillä<br />

● Uutta mikroaaltokytkintä käytetään<br />

siilojen/suppiloiden pintakytkimenä sekä<br />

ajoneuvojen ovien/porttien asennon valvontaan.<br />

Välimatka voi olla 40 metriin asti.<br />

Mikroaaltokytkin MWS toimii GHz:n taajuusalueella,<br />

joka on terveydelle vaaraton,<br />

eikä se tarvitse käyttölupaa.<br />

Järjestelmään kuuluu lähetin (MWS-ST) ja vastaanotin (MWS-SR).<br />

Lähetin ja vastaanotin asennetaan toisiaan vasten. Lähettimeltä lähetetään<br />

mikroaaltopulssit 24 GHz vastaanottimelle. Tunnistettava aine<br />

vaimentaa vastaanottimelle tulevan energian, jolloin vastaanottimen<br />

lähtörele kytkeytyy. Kytkimessä on herkkyyden säätöpotentiometri ja<br />

vastaanotetun signaalin (tehon) näyttö.<br />

www.autrol.fi<br />

Äkäslompoloon nousevan Jounin kaupan kiinteistön<br />

tilavuus on 36 300 m 3 . Matalaenergiakeskuksella ohjataan<br />

kiinteistön sisäisiä ja ulkoisia energialähteitä.<br />

Kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kylmäaineena<br />

hiilidioksidia.<br />

62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

Joensuun<br />

kaupungille<br />

yleisten alueiden<br />

hallintajärjestelmä<br />

● Joensuun kaupunki tehostaa kadulla<br />

ja yleisillä alueilla tapahtuvan<br />

rakentamisen ohjausta, venepaikkojen<br />

vuokrausta sekä ulkovalaistusverkon<br />

kunnossapitoa Keypro<br />

Oy:n kehittämillä selainpohjaisilla<br />

KeyWinkki ja KeyLight -järjestelmillä.<br />

Järjestelmät on kehitetty<br />

yhteistyössä Joensuun kaupungin<br />

kanssa Tekes-hankkeena vastaamaan<br />

Joensuun kaupungin toimintamallia.<br />

Joensuun kaupungin teknisen<br />

viraston työtä hallintajärjestelmä<br />

helpottaa ja tehostaa.<br />

– Tämä näkyy jatkossa esimerkiksi<br />

parantuneena asiakaspalveluna,<br />

tiedonvälityksen tehostumisena<br />

ja yhteisrakentamismahdollisuuksien<br />

lisääntymisenä, kunnossapitopäällikkö<br />

Ari Varonen Joensuun<br />

kaupungilta kertoo.<br />

janne.nivajarvi@keypro.fi


Mukaantulo on mahdollista<br />

kaikille niille, jotka ovat näytteilleasettajina<br />

messuilla ja ilmoittavat<br />

Kuntatekniikan messunumerossa<br />

vähintään koko sivulla.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti toteuttaa yhteistyössä<br />

Suomen Messujen kanssa osastollaan Kuntatekniikan<br />

uutuudet -näyttelyn Ympäristötekniikka<br />

08 -messuilla syyskuussa 2008.<br />

Kuntatekniikan uutuudet -näyttely<br />

esittelee tapahtuman mielenkiintoisimmat<br />

uudet tuotteet, palvelut ja ideat sekä<br />

tapahtumassa osastollamme että myös<br />

virallisessa messulehdessämme.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2008 ilmestyy 26.8.<br />

ja on jaossa ovilla kaikille messukävijöille.<br />

Näyttely on keskeisellä paikalla<br />

tapahtumassa sijaitseva näyttävä kokonaisuus,<br />

jossa esitellään mukaan tulevien tahojen<br />

uutuudet joko tuotteena, kuvana tai<br />

kuvauksena. Messuyleisön mielenkiintoa<br />

pidetään yllä myös kilpailulla, jossa<br />

äänestetään mielenkiintoisin uutuus.<br />

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:<br />

Marianne Lohilahti<br />

puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi


Kunta-asunnot Oy<br />

on nimitetty projektikoordinaattoriksi,<br />

Helsinki.<br />

suunnittelijaksi, Kuopio.<br />

Pilaantuneet maat<br />

• Kunta-asunnot Oy:n<br />

hallitus on nimittänyt yhtiön<br />

toimitusjohtajaksi<br />

valtiotieteiden maisteri<br />

Kalervo Haverisen. Haverinen,<br />

55, on toiminut<br />

aikaisemmin yhtiön kehitysjohtajana.<br />

• Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja<br />

Veijo Lehto<br />

siirtyy varatoimitusjohtajaksi<br />

ja hän jatkaa<br />

tehtävässä eläkkeelle siirtymiseensä<br />

asti syyskuun<br />

lopussa.<br />

• Talousjohtaja Sabah<br />

Samaletdin on nimetty<br />

yhtiön toiseksi varatoimitusjohtajaksi.<br />

Hän on<br />

myös toimitusjohtajan varamies.<br />

• Asiakkuuspäälliköksi on<br />

nimitetty yo-merkonomi<br />

Elisabeth Aspara.<br />

WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

• FM Olga Borovkova<br />

on nimitetty toimitusjohtajan<br />

ja vientitoiminnan<br />

assistentiksi hallintoon<br />

Helsinkiin.<br />

• Tekn. yo Veera Hakala<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi ympäristötoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Taru Niskanen on nimitetty<br />

arkkitehdiksi ympäristötoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Olli Hakala on nimitetty<br />

suunnittelijaksi infratoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• Ins. AMK Jari-Jukka<br />

Elo on nimitetty katu- ja<br />

alueyksikön päälliköksi<br />

infratoimialalle Helsinkiin.<br />

• Tekn. yo Emilia Myllys<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi infratoimialalle<br />

Tampereelle.<br />

• Tekn. yo Tuomas Rantanen<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi<br />

pohjarakennus- ja kalliosuunnittelutoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• DI Andrea Colussi on<br />

nimitetty betonirakenneyksikön<br />

päälliköksi teollisuustoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• FM Annukka Engström<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi ympäristötoimialalle<br />

Helsinkiin.<br />

• DI Piia Alho on nimitetty<br />

suunnittelijaksi infratoimialalle<br />

Tampereelle.<br />

• Tekn.yo Laura Niittylä<br />

on nimitetty avustavaksi<br />

suunnittelijaksi liikennetoimialalle<br />

Tampereelle.<br />

• DI Jukka Huopainen<br />

on nimitetty tutkimustoimialan<br />

yksikön päälliköksi<br />

Tampereelle.<br />

• Mauri Parviainen<br />

on nimitetty kokeneeksi<br />

CAD-suunnitteluavustajaksi<br />

talotoimialalle Helsinkiin.<br />

FCG Efeko Oy<br />

• Merkonomi Paula Kurkipää<br />

on nimitetty koulutussihteeriksi,<br />

Helsinki.<br />

• Tradenomi, hallintotiet.<br />

yo Iida Vuokko on nimitetty<br />

koulutuskoordinaattoriksi,<br />

Helsinki.<br />

FCG MentorIT Oy<br />

• DI Jarmo Riipinen on<br />

nimitetty konsultiksi, Helsinki.<br />

• HM Ilkka Wennberg<br />

• TkL Markku Nikkola<br />

on nimitetty konsultiksi,<br />

Helsinki.<br />

• VM Karin Niiniharju<br />

on nimitetty projektikoordinaattoriksi,<br />

Helsinki.<br />

FCG Planeko Oy<br />

Tietekniikka<br />

• Ins. Pirkka Hartikainen<br />

on nimitetty Tietekniikan<br />

toimialapäälliköksi.<br />

Hän toimii myös Lapin<br />

aluepäällikkönä toimipaikkanaan<br />

Rovaniemi.<br />

Jätehuolto<br />

• Ins. AMK Santtu Massinen<br />

on nimitetty suunnitteluinsinööriksi,<br />

Turku.<br />

Verkosto- ja<br />

yleissuunnittelu<br />

• Ins. Antti Smolander<br />

on nimitetty suunnittelupäälliköksi,<br />

Jyväskylä.<br />

• Ins. AMK Anne-Marie<br />

Paljakka on nimitetty<br />

projekti-insinööriksi,<br />

Turku.<br />

Maankäyttö ja<br />

maisema<br />

• Maisema-arkkit.<br />

Iivo Vänskä on nimitetty<br />

• FT Kari Koponen on<br />

nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi,<br />

Helsinki.<br />

Nurmijärven kunta<br />

• Nurmijärven kunnan<br />

teknisen johtajan virkaan<br />

on valittu arkkitehti Ilkka<br />

Ruutu. Ruutu on Helsingin<br />

kaupungin projektijohtajana<br />

Töölönlahden aluerakentamishankkeessa.<br />

Hän on aiemmin toiminut<br />

Hämeenlinnan kaupungin<br />

asuntomessujen projektipäällikkönä.<br />

• Henkilöstön kehittämispäällikön<br />

virkaan on valittu<br />

FM Kirsi Rantanen<br />

Nurmijärveltä. Rantanen<br />

on toiminut aikaisemmin<br />

mm. Kemira GrowHow<br />

Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkönä.<br />

• Kehitysjohtajan virkaan<br />

on valittu diplomi-insinööri<br />

Merja Vikman-Kanerva.<br />

Hän toimi aiemmin<br />

Mäntsälän kunnan kaavoitusjohtajana.<br />

Energiateollisuus ry<br />

• Varatuomari Kari Laaksonen<br />

on nimitetty Energiateollisuus<br />

ry:n (ET) työmarkkinajohtajaksi.<br />

Hän<br />

siirtyy ET:hen 15.5. Satamaoperaattorit<br />

ry:stä.<br />

Kuuskoski<br />

Consulting Oy<br />

• Espoon hissiasiamiehen<br />

tehtäviä hoitaa toistaiseksi<br />

diplomi-insinööri Pekka<br />

Kuuskoski kaupungin<br />

kanssa tekemällään<br />

konsulttisopimuksella.<br />

Kuuskoski neuvoo ja auttaa<br />

espoolaisia asuntoyhtiöitä,<br />

kunnes vakinainen<br />

hissiasiamies valitaan.<br />

Kuuskoski toimii omassa<br />

yrityksessään Kuuskoski<br />

Consulting Oy:ssä.<br />

64 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Cramo Oyj<br />

• Psykologian maisteri<br />

Pirjo Saarni, 43, on nimitetty<br />

Cramo Oyj:n henkilöstön<br />

kehitysjohtajaksi<br />

(Vice President, Human<br />

Resource Development.<br />

Nobultec Oy<br />

• DI Eero Knuutila, 29,<br />

on aloittanut Nobultec<br />

Oy:n myyntijohtajana.<br />

Ramboll<br />

<strong>Fi</strong>nland Oy<br />

• Markku Sahi on nimitetty<br />

Ramboll <strong>Fi</strong>nlandin<br />

uudeksi henkilöstöjohtajaksi<br />

ja johtoryhmän jäseneksi.<br />

Sahi vastaa yhtiön<br />

koko henkilöstön kehittämisestä.<br />

• OTK Jussi Tervahauta<br />

on nimitetty Ramboll <strong>Fi</strong>nland<br />

Oy:n lakimieheksi.<br />

• Ins.AMK Daniel Grönroos<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Talo-toimialalle<br />

Tammisaareen.<br />

• DI Jukka Räsänen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Liikenne-yksikköön<br />

Espooseen.<br />

• FM Reetta Suni on nimitetty<br />

suunnittelijaksi<br />

Maisema-yksikköön Espooseen.<br />

• Rak.ins. Mika Saharinen<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

Geo-,TKA- ja<br />

jätehuoltoyksikköön Hollolassa.<br />

• DI Ilkka Taipale on nimitetty<br />

projektipäälliköksi<br />

Geo-,TKA- ja jätehuoltoyksikköön<br />

Hollolassa.<br />

• M.Sc (DI) Michael<br />

Mengelt on nimitetty<br />

projektipäälliköksi Geosuunnittelu-yksikössä<br />

Espoossa.<br />

• RI Hannu Lauhakari<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

Espoon Geosuunnittelu-yksikössä.<br />

• Ins. AMK Tero Lassila<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Tampereella Konsultointi-yksikössä.<br />

• RKM Kari Mönkäre on<br />

nimitetty ryhmäpäälliköksi<br />

Geo-, TKA- ja jätehuolto-yksikköön<br />

Lahteen.<br />

• DI Mari Järvinen on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Helsingin Infra-yksikössä.<br />

• Ins. AMK Teemu Matilainen<br />

on nimitetty<br />

projektipäälliköksi Helsingin<br />

Infra-yksikössä. Hänen<br />

toimipaikkanaan on<br />

Kuopio.<br />

• DI Juho Siipo on nimitetty<br />

yksikön päälliköksi<br />

Liikenneväylät-yksikköön<br />

Espoossa. Yksikön päällikkönä<br />

aiemmin toiminut<br />

DI Martti Lehtinen jatkaa<br />

suunnittelupäällikkönä<br />

samassa yksikössä.<br />

• Ekonomi, DI, M. Sc<br />

Yrjö Orispää on nimitetty<br />

yksikön päälliköksi<br />

Energia-yksikköön Espoossa<br />

Teollisuus ja<br />

energia -toimialalle. Energiayksikön<br />

päällikkönä<br />

aiemmin toiminut Vesa<br />

Hurskainen jatkaa projektoinnin<br />

kehittämisen<br />

vastuuhenkilönä.<br />

• DI Ari Sirkiä on nimitetty<br />

projektipäälliköksi<br />

Espoon Liikenne-yksikköön.<br />

• Arkkitehti Jari Mäkynen<br />

on nimitetty maankäytön<br />

ja maisemasuunnittelun<br />

johtavaksi<br />

konsultiksi Espooseen.<br />

• FM Mari Karjalainen<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Espoon Ympäristökonsultointi-yksikköön.<br />

• FM Jenni Takala on nimitetty<br />

suunnittelijaksi<br />

Hollolan Ympäristökonsultointi-yksikköön.<br />

• KTM Juha-Matti Kantanen<br />

on nimitetty controlleriksi<br />

Control-yksikköön<br />

Espoossa.<br />

• DI Tommi Rissanen on<br />

nimitetty konsultiksi Espoon<br />

Sillat-yksikköön.<br />

• DI Antti Larkela on nimitetty<br />

suunnittelijaksi Espoon<br />

Geotekniikka-yksikköön.<br />

• Tekn. yo Maija Saarinen<br />

on nimitetty suunnittelijaksi<br />

Tampereen Infrayksikköön.<br />

Ramboll<br />

Analytics Oy<br />

• FM Minna Ruokolainen<br />

on nimitetty ympäristöasiantuntijaksi.<br />

• <strong>Fi</strong>l. yo Eerik Järvinen<br />

on nimitetty tutkimuspäälliköksi.<br />

Rotator Oy<br />

• Piiripäälliköksi on nimitetty<br />

Jouko Salomäki<br />

vastuualueenaan Hitachimaarakennuskoneet,<br />

Bomag-maantiivistyskoneet,<br />

Furukawa-iskuvasarat ja<br />

-purkutyökalut sekä<br />

Ljungbymaskin-pyöräkuormaajat.<br />

• Juha Penttilä on nimitetty<br />

varaosavastaavaksi<br />

vastuualueenaan varaosamyynti<br />

ja kauhat, tiltit<br />

yms. lisävarusteet.<br />

Rudus Oy<br />

• Rakennusinsinööri<br />

(AMK) Ville Routama<br />

(34) on nimitetty Rudus<br />

Oy:n Kiviaines Etelä-Suomen<br />

aluejohtajaksi. Hän<br />

seuraa toimessa Timo<br />

Palokangasta, joka siirtyi<br />

yhtiössä Valmisbetoni<br />

ja Kiviaines Suomen<br />

asiakkuuspäälliköksi.<br />

SWECO CMU<br />

• SWECO CMU:n uudeksi<br />

toimitusjohtajaksi on valittu<br />

diplomi-insinööri Jyrki<br />

Keinänen (47). Nykyinen<br />

toimitusjohtaja Risto<br />

Ketola siirtyy eläkkeelle<br />

kevään aikana. Keinänen<br />

siirtyy uuteen tehtäväänsä<br />

1.6. RIL Sovittelu Oy:stä.<br />

Valad <strong>Fi</strong>nland Oy<br />

• Valad <strong>Fi</strong>nland Oy:n <strong>Fi</strong>nancial<br />

Controlleriksi on<br />

nimitetty KTM Johanna<br />

Hammarberg.<br />

• Kiinteistöassistentiksi on<br />

nimitetty Mari Mannila.<br />

• Asset Manageriksi on<br />

nimitetty tradenomi Jaana<br />

Takamäki.<br />

• Maajohtajana jatkaa<br />

Risto Linnankoski.<br />

Keski-Suomen<br />

pelastuslaitos<br />

• Keski-Suomen pelastuslaitoksen<br />

johtajaksi on<br />

valittu Simo Tarvainen<br />

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön<br />

SPEK:n toimitusjohtajan<br />

tehtävistä.<br />

Keski-Suomen nykyinen<br />

pelastusjohtaja Markku<br />

Mensala jää eläkkeelle<br />

kesäkuussa.<br />

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys<br />

• VVY:n vesihuoltoinsinöörinä<br />

on aloittanut<br />

tekniikan tohtori Riina<br />

Liikanen. Hän vastaa<br />

asiantuntijapalveluista talousveteen<br />

ja vesihuollon<br />

tutkimukseen liittyvissä<br />

asioissa sekä valmiuspäällikkönä<br />

vesihuoltopoolin<br />

toiminnasta.<br />

Vuoden<br />

rakennustarkastaja<br />

• Vuoden rakennustarkastajaksi<br />

on valittu Tampereen<br />

rakennustarkastaja,<br />

DI Kalevi Lammi. Lammi<br />

on ollut kehittämässä<br />

erityisesti rakentamisen<br />

tietojärjestelmiä. Hän<br />

on myös ollut kehittämässä<br />

Tampereen kaupungin<br />

uutta hallintomallia.<br />

Lammi vastaa koko viranomaispalvelujen<br />

tuotantoyksiköstä<br />

rakennustarkastajan<br />

virkansa ohella.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

65


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja,<br />

seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

tapahtumakalenteri<br />

2008<br />

Kuntien ilmastokonferenssi<br />

6.–7.5.2008 Tampere<br />

www.kunnat.net/ilmastokonferenssi<br />

IFAT 2008<br />

5.–9.5.2008 München<br />

www.ifat.de<br />

Osakeyhtiökonferenssi<br />

12.–14.5.2008 Helsinki-Tukholma<br />

www.efeko.fi<br />

Jätelaitospäivät 2008<br />

14.–15.5.2008 Helsinki<br />

www.jly.fi > tapahtuma<br />

Kunnossapito 08<br />

21.–22.5.2008 Oulu<br />

www.expomark.fi/kunnossapito<br />

EnergyTech<br />

23.–25.5.2008 Hannover Langenhagen<br />

www.solarenergy-berlin.de<br />

Elmia Recycling<br />

27.–20.5.2008 Jönköping<br />

www.elmia.se<br />

International NODig 2008<br />

2.–5.6.2008 Moskova<br />

http://nodig2008sibico.com<br />

Ecwatech 2008<br />

3.–6.6.2008 Moskova<br />

www.ecwatech.ru<br />

Vesihuolto 2008<br />

4.–5.6.2008 Kuopio<br />

www.vvy.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

5.–7.6.2008 Espoo<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

6. Pohjoismainen<br />

juomavesikonferenssi<br />

9.–11.6.2008 Oslo<br />

www.norvar.no/nvk2008/forside<br />

Via Nordica 2008<br />

9.–11.6.2008 Helsinki<br />

www.vianordica2008.fi<br />

Loma-asuntomessut<br />

13.–19.6. ja 23.6.–7.7. Porin Reposaari<br />

http://asuntomessut.rakentaja.fi<br />

Asuntomessut<br />

11.7.–10.8.2008 Vaasa, Suvilahti<br />

www.asuntomessut.fi<br />

<strong>Fi</strong>nnmetko<br />

28.–30.8.2008 Jämsänkoski<br />

www.finnmetko.fi<br />

Pohjoismainen seminaari<br />

talousveden ja materiaalien<br />

vuorovaikutuksesta<br />

2.–3.9.2008 Pori<br />

www.prizz.fi<br />

Kansainvälisen vesijärjestön<br />

IWA:n maailmankongressi<br />

7.–12.9.2008 Wien<br />

www.iwa2008vienna.org<br />

Kuntamarkkinat<br />

10.–11.9.2008 Helsinki<br />

www.kuntamarkkinat.fi<br />

Ympäristötekniikka 08<br />

10.–12.9.2008 Helsinki<br />

www.finnexpo.fi<br />

Paikkatietomarkkinat<br />

22.–24.9.2008 Helsinki<br />

www.finnexpo.fi<br />

<strong>Fi</strong>nnBuild 08<br />

24.–27.9.2008 Helsinki<br />

www.finnexpo.fi<br />

Miljöteknik 2008<br />

7.–9.10.2008 Göteborg<br />

www.miljoteknik.com<br />

Väylät ja liikenne<br />

8.–9.10.2008. Tampere<br />

www.tieyhdistys.fi<br />

Kuntien Putkimestareiden<br />

koulutus- ja neuvottelupäivät<br />

8.–10.10.2008 Vantaa<br />

www.kuntienputkimestarit.fi<br />

Interbad<br />

15.–18.10.2008 Stuttgart<br />

http://cms.messe-stuttgart.de/cms/interbad-start.0.html<br />

glasstec 2008<br />

21.–25.10.2008 Düsseldorf<br />

www.glasstec.de<br />

Kommunalteknikk 2008/<br />

Miljø & Teknikk<br />

29.–31.10.2008 Lillestrøm<br />

www.kommunalteknikk.no<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

3 / 2008<br />

Vesistölämpö<br />

–<br />

on<br />

Espoo<br />

urheiluopistolle<br />

tuo<br />

taidetta Viikon<br />

hyvä<br />

35<br />

ratkaisu,<br />

puistoonsa,<br />

Marko<br />

Laura<br />

Ruti sanoo.<br />

Yli-Jama<br />

kertoo. sivu 44<br />

sivulla 36<br />

Turun komein<br />

maisema vapau-<br />

tui vangeilta<br />

luksuskotien<br />

asukkaille sivu 16<br />

Helsinki muutti<br />

Arabianrannan<br />

savikon eturivin<br />

asuinalueen<br />

perustaksi sivu 26<br />

Aino-Maija<br />

Luukkonen:<br />

”Kaikki näyttää<br />

nyt upealta.”<br />

PORI<br />

pelasti<br />

palatsin<br />

sivu 6<br />

VesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5<br />

Tilaa<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta<br />

jatkuvana kestotilauksena<br />

67 euroa. Saat kaupan päälle<br />

toukokuussa ilmestyvän<br />

Vesihuollon osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) maksaa<br />

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />

voi hoitaa kätevimmin osoitteessa<br />

http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.<br />

Water Expo China<br />

10.-12.11. 2008 Beijing<br />

info@china.messefrankfurt.com<br />

2009<br />

Wasser Berlin 2009<br />

30.3.–3.4.2009<br />

www.wasser-berlin.com<br />

Yhdyskuntatekniikka YT 09<br />

27.–29.5.2009 Tampere<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

66 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008


Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

<br />

SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />

tuottava moniosaaja.<br />

Palvelutarjontamme kattaa<br />

konsultoinnin, suunnittelun,<br />

rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI<br />

• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri<br />

• Geotekniikka ja kenttätutkimukset<br />

• Geotieteellinen konsultointi<br />

• Kalliorakennus-, rakenne- ja<br />

tunnelisuunnittelu<br />

• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi<br />

• Liikenteen konsultointi<br />

• Maisema- ja vihersuunnittelu<br />

• Paikkatietopalvelut<br />

• Siltasuunnittelu<br />

• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu<br />

• Vesi- ja ympäristötekniikka<br />

• Ympäristökonsultointi<br />

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-<br />

TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE<br />

LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA<br />

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O<br />

LIIDEA OY<br />

www.liidea.fi<br />

08-8810300<br />

Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU<br />

Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI<br />

LAADUKASTA OSAAMISTA<br />

YHTEISTYÖKYKYISESTI<br />

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />

Golder Associates Oy<br />

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />

tutkiminen ja kunnostus<br />

• Jäteluokitukset<br />

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />

• Hyötykäyttöarvioinnit<br />

maanrakentamisessa<br />

• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />

sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />

• Ympäristöriskien arvioinnit<br />

• Vanhojen kaatopaikkojen<br />

kunnostussuunnittelu<br />

Pöyry Environment Oy<br />

Pöyry Infra Oy<br />

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa<br />

Puh. 010 33 11<br />

www.environment.poyry.fi<br />

www.infra.poyry.fi<br />

Hitsaajankatu 4 c<br />

00810 Helsinki<br />

puh. 044 091 77 77<br />

info@veela.fi<br />

www.veela.fi<br />

VESIHUOLTOPALVELUA<br />

•osaamistestaus<br />

•vesihuollon projektinhoito<br />

•suunnittelun valvonta<br />

•palveluhankintojen kilpailutus<br />

•osuuskuntien isännöinti<br />

GEOPALVELU OY<br />

Ristimäenkatu 2<br />

G<br />

33310 Tampere<br />

P<br />

Puh (03) 2767 200<br />

Faksi (03) 2767 222<br />

geopalvelu@geopalvelu.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2008<br />

67


Varma ja kestävä<br />

Weholite-säiliö<br />

Weholite-säiliöt<br />

kokonaistoimituksina<br />

Esimerkkisovelluksia:<br />

• Alavesisäiliöt<br />

• Tasausaltaat<br />

• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt<br />

• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat<br />

• Saostussäiliöt<br />

WehoPutspienpuhdistamot<br />

• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot<br />

• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset<br />

• Vähäinen huollontarve<br />

Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan<br />

2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan<br />

2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.<br />

www.kwhpipe.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!