ALANSA YKKÖNEN

3 / 2008

Vesistölämpö

on

– Espoo

urheiluopistolle

tuo

taidetta Viikon

hyvä

ratkaisu,

35 puistoonsa,

Marko

Ruti

Laura

sanoo.

Yli-Jama

kertoo. sivu 44

sivulla 36

Turun komein

maisema vapau-

tui vangeilta

luksuskotien

asukkaille sivu 16

Helsinki muutti

Arabianrannan

savikon eturivin

asuinalueen

perustaksi sivu 26

Aino-Maija

Luukkonen:

”Kaikki näyttää

nyt upealta.”

PORI

pelasti

palatsin

sivu 6

---

Kova ja Komee

Betonikiveys raskaan liikenteen alueille

Tehokkaasti koneella asentaen

Ajoväylän päällysteen on kestettävä raskaitten ajoneuvojen kulutusta, staattisia ja dynaamisia

pistekuormia, polttoöljyä ja muita kemikaaleja, lämpötilavaihteluita, jäätymistä, sulamista ja auringon

paahtavaa kuumuutta – painumatta tai siirtymättä paikoiltaan.

Betonikivipäällyste on komea ja kestävä pinta katujen, suojateiden, linja-autopysäkkien,

teollisuuspihojen, lastausalueiden, satamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällysteeksi.

Tutustu raskaan liikenteen betonikivipäällysteisiin

www.betoni.com/raskasliikenne

---

SISÄLTÖ 3 / 2008

• 22. huhtikuuta

16 Kakolan ovet avattiin

huhtikuussa turistiryhmille,

sillä keskusvankilan

arvokkaat rakennukset

ovat herättäneet

runsaasti kiinnostusta.

22 Brysselin keskustan yövalaistuksessa ei

juuri säästellä. Suomessa kuntien energiansäästöön

on kehitetty tehokkaita työkaluja.

26 Helsingin Arabianrannan rantapehmeiköstä

on saatu mittavilla pohjanvahvistustöillä

eturivin asuinalueen perusta.

44 Träskändan kartanopuisto koki loistokautensa

Aurora Karamzinin aikana. Se on

Espoon kaupungin viikon puisto elokuussa.

KIINTEISTÖT

Pori entisti yli satavuotiaan

kaupungintalonsa 6

Raahessa kerrostalot

muuttuvat rivitaloiksi 12

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotukseen

muutoksia 14

Kakolan kiviselleistä kuoriutuu

luksuskoteja 16

ENERGIA

Kunnat ja 16 prosentin

päästövähennys 22

Tietoa julkisten hankintojen

energiankulutuksesta 24

MAANKÄYTTÖ

Arabianranta muuttuu takapihasta

eturivin asuinalueeksi 26

YHDYSKUNTA

Kaupunkituotantoa ohjattujen

neuvottelujen avulla 30

Mervi Niemelä-Hytönen sai Itä-

Suomen esteettömyyspalkinnon 33

Vihervirtausten verkosto

Suur-Helsinkiin 2050 34

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 37

Kuntien Putkimestarit 41

UKTY 42

VIHERYMPÄRISTÖ

Helsinki, Espoo ja Vantaa

esittelevät viikon puistoja 44

VESIHUOLTO

Miten päästä hajuista eroon

viemärivesipumppaamoilla 50

JÄTEHUOLTO

Kuntien vastuuta jätehuollosta

on lisättävä 55

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Ostosparatiisissa 21

Kolumni/Mette Granberg:

Asenneongelma 49

LUKIJOILTA

Tapio Vesiluoma: Kestävä

suunnittelu – vain unelma 57

Uutisia 58

Henkilöuutiset 64

Tapahtumia 66

Palveluja 67

lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka 3/2008

3

---

Tee oikea siirto,

valitse ratkaisu!

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -

ja huoltokin on helpompaa.

Ultra V tuo potkua

pumppaukseen!

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät

pumput täysin uudelle tasolle.

Uskomattoman suorituskykyinen

Ultra V pystyy jopa 100 metrin

nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,

lietteen sekä kiinteät aineet.

Ultra V:n asennus ja huolto

tapahtuvat huomattavasti uppopumppua

helpommin, ja pystyt

ennakoimaan pumpun käyttökustannukset

tarkasti.

Maahantuoja:

SGN-tekniikka

Kysy lisää!

S.G. Nieminen Oy

SGN-tekniikka

PL 15, 02631 Espoo

(09) 502 811

www.sgnieminen.fi

---

lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

- Energia

- Geotekniikka

- Hankinta

- Jätehuolto

- Kiinteistöt

- Kunnallistekniikka

- Käyttö ja kunnossapito

- Liikuntapaikat

- Tietotekniikka

- Vesihuolto

- Väylät ja liikenne

- Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

3 / 2008

Vesistölämpö

on

– Espoo

urheiluopistolle

tuo

taidetta Viikon

hyvä

ratkaisu,

35 puistoonsa,

Marko

Ruti

Laura

sanoo.

Yli-Jama

kertoo. sivu

sivulla

44

36

Turun komein

maisema vapau-

tui vangeilta

luksuskotien

asukkaille sivu 16

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Faksi (09) 771 2486

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Juhani Sandström

Paavo Taipale

TILAUKSET

KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa

Puh. (09) 771 2314

tuula.vesa@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 65 €

Vuosikerta 72 €

Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Myyntipäällikkö Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS:

Faktor Oy

PAINOPAIKKA:

Forssan Kirjapaino Oy

Helsinki muutti

Arabianrannan

savikon eturivin

asuinalueen

perustaksi sivu 26

Aino-Maija

Luukkonen:

”Kaikki näyttää

nyt upealta.”

PORI

pelasti

palatsin sivu 6

ISSN 1238-125X

2. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/

Suomen Kuntaliitto ry

Suomen kuntatekniikan

yhdistys ry SKTY

Kannen kuva: Jussi Partanen

Kuntatekniikka 1/2008

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntaliitto.fi

Uuteen taloon

”

Matkani kotoa työpaikalle suuntautuu edelleen samaan taloon kuin aiemminkin.

Jyhkeä punatiilifasadi suurine erkkeri-ikkunoineen tervehtii tulijaa totutun

eleettömästi. Maaliskuun alusta olen kuitenkin tullut aamuisin myös uuteen taloon

aloitettuani työskentelyn tämän lehden päätoimittajana.

Olen tutustunut jo aiemmin tuntemaani lehtiyhtiön väkeen paremmin ja löytänyt

itse talostakin uusia sopukoita. Ja jos ei nyt ihan uusia, niin ainakin uudistettuja.

Koko KL-Kustannus Oy:n henkilöstö nimittäin siirtyi helmikuussa Kuntatalossa

sisäänkäyntikerroksessa sijaitseviin uusiin tiloihin.

Pian kolmekymppistä toimistotaloa voi siis ainakin henkilökohtaisena ajatusleikkinä

remontoida vaihtamalla työtehtäviä talon sisällä. Tässä lehtemme numerossa

esitellään konkreettisempia toimitilojen ja asuintalojen peruskorjaushankkeita.

Näissä hankkeissa on keskeistä aistia nykyisten ja tulevien käyttäjien

uudistuvat tarpeet, jotta tilat palvelisivat käyttäjiään mahdollisimman pitkään.

Ainakin Raahessa 60–70-lukujen elementtikerrostalot vastannevat tämän päivän

asukkaan odotuksiiin aiempaa paremmin pari kerrosta matalampina.

Korjausrakentamishankkeissa on usein haasteena vanhojen rakenteiden ja arvokkaan

arkkitehtonisen kokonaisuuden säilyttäminen samalla, kun esimerkiksi

talotekniikka uudistetaan kokonaan. Porin kaupungintalon peruskorjaus on oiva

esimerkki arvokohteen peruskorjauksesta. Kaupunki ansaitseekin kunniamaininnan

renesanssilinnansa kunnostuksesta aikana, jolloin kiinteistöliiketoiminta

näyttää muodostuvan yhä enemmän sijoittajien pelikentäksi.

Kuntien liikelaitokset “pahan akselina”

Euroopan komissio teki viime joulukuussa päätöksen nykyisen Destia Oy:n edeltäjän

Tieliikelaitoksen asemasta alan markkinoilla. Ratkaisu näyttää innoittaneen

eräät infra-alan toimijoiden edustajat kohtuullista kovempaan elämöintiin

kuntien liikelaitosten olemassaoloa vastaan. Se ei liene paras tapa edistää kuntien

infrapalvelumarkkinoiden avautumista.

Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että siinä taistellaan olematonta vihollista

vastaan. Kunnan liikelaitoksena infra-alalla toimivat tuotantoyksiköt eivät

vastoin esitettyjä väitteitä kilpaile markkinoilla eivätkä tulle sitä tekemään. Niinpä

kilpailuvääristymiäkään ei tällä alalla pitäisi syntyä. Paitsi sitten, jos yksityinen

palvelutarjonta keskittyy liian harvoihin käsiin.

SEURAAVAT NUMEROT

AINEISTO ILMESTYY TEEMA

Kuntatekniikka 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen

Kuntatekniikka 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu

Kuntatekniikka 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka

Kuntatekniikka 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus

Kuntatekniikka 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide

5

---

Renesanssirakennuksen entistys oli kaupungilta

kulttuurihistoriallinen uroteko

PORIN PALATSI

palasi loistoonsa

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen

kulkee tyytyväisenä juuri entistetyn

Junneliuksen palatsin pääsisäänkäynnin

portaikossa. Rakennus on Suomen

jopa upein uusrenesanssipalatsi.

Se on loistokkaine koristeineen harvinaisuus

pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vartijapatsaan lisäksi taloa suojaa

nykyaikainen turvatekniikka.

6 Kuntatekniikka 3/2008

---

KIINTEISTÖT

Junneliuksen palatsi valmistui 1895 silloisten Aleksandrankadun ja

Itäisen raatihuoneenkadun kulmaukseen.

Yli satavuotias Porin kaupungintalo herättää

eteläeurooppalaisen tunnelman. Siihen vaikuttavat

kaarevat ikkunat, vinoruutuiset ulkoseinät,

monet koristeet ja vekkulit gondolirenkaat, jotka

Porissa ovat aina olleet vain silmän ilo. Rakennus

on Junneliuksen palatsi, ja sana palatsi kuvaakin

sitä mainiosti. Sisällä loisto vain paranee:

koristeelliset kipsaukset ja maalaukset pakottavat

kävelemään niska kenossa kattoja tiiraten. Vasta

päätökseen saatu 2000-luvun suurremontti palautti

talon alkuperäiseen muotoonsa. Arvotalon

rakenteisiin on kuitenkin ammattiniksein

piilotettu uusinta nykytekniikkaa.

TEKSTIT Soila Ojanen

KUVAT Jussi Partanen, Pentti Pere ja Tiina Salminen

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija

Luukkonen on yksi

työntekijöistä, jotka muuttivat

uudistuneeseen työpaikkaansa

huhtikuussa. Muutto jää mieleen

siksikin, että remontti saatiin viimeistelyjä

vaille valmiiksi Porin

450-vuotisjuhlaan, jota vietettiin

maaliskuussa.

Porin pomon omaa sisustussormea

eivät talon muutokset kutittaneet,

vaan hän jätti remontin

kaikkine yksityiskohtineen ammattilaisten

käsiin.

Kaupunginjohtajan huoneen

kalustuskaan ei juuri muutu.

Pelkistetty työpöytä sekä kokouspöytä

ja puoli tusinaa tuoleja

ovat samat huonekalut, jotka

olivat huoneessa jo ennen remonttia.

Ne on nyt tosin hiottu

ja lakattu. Kristallikruunukin on

entinen. Luukkosta miellyttävät

parannukset, joiden ansiosta ennen

kaikuvan huoneen akustiikka

pehmeni.

Seinien ja maalausten entistäminen

vaihtoi huoneen värityksen.

Lisäksi sinne löytyi vaaleanpunertava

kakluuni, joka oli

ilmeisesti 1960-luvun pelkistävässä

remontissa viety välivarastoon.

Tuhannen tarinan talo

Aino-Maija Luukkonen ei ole

kronkeli. Jo ennen remonttia palatsin

kulmahuone kelpasi hyvin.

– Ihan siisti ja lämmin sisätila

tämä oli ennenkin. Toisaalta talon

kokoustekniikka oli vanhentunut,

mikä haittasi hieman töitä.

Kuntatekniikka 3/2008

7

---

REMONTTI

Kaupungintalon remonttibudjetti

oli 8,4 milj. euroa.

Kolmikerroksisen rakennuksen

kerrosala on 3 070 m 2 ja

kokonaisala 3 515 m 2 . Sen rakennustilavuus

on noin

15 250 m 3 . Rapattu kivitalo

on muurattu tiilestä.

Rakennuksen entistävän peruskorjauksen

suunnittelu alkoi

2003.

Porin kaupunki sai ainutlaatuisen

rakennuksensa korjausten

suunnittelijoiksi arkkitehti

Vilhelm Helanderin ja

Museoviraston antikvaarisen

asiantuntijan Pentti

Pietarilan.

Rakennuksen ulkopuoli

Hallituskadun ja Raatihuoneenpuiston

puolelta korjattiin

2004–05, varsinainen entisöivä

peruskorjaus aloitettiin

2006.

Tilojen käyttäjät muuttivat

takaisin taloon huhtikuussa

2008.

Kaunis kakluuni koristaa toisen kerroksen kokoushuonetta, jossa maalari Kari-Pekka Terho vielä viimeistelee

suurremonttia. Osa alkuperäisistä uuneista oli 1960-luvun remontissa siirretty varastoon,

mutta ne saatiin pelastettua. Myös kaupunginjohtajan omaan huoneeseen löytyi roosa kakluuni.

Pitkinä kuumina jaksoina täällä

oli aika tukahduttavaa. Vaikka

jäähdytystä ei nytkään asennettu,

uskon koneellisen ilmastoinnin

auttavan kuumuusongelmaan.

Sen kesä näyttää, Luukkonen

kuvaa työolojaan.

Esimerkiksi dataprojektoria

talon väki joutui ennen kuljettamaan

kärryillä kohteesta toiseen.

Nyt av-tekniikka on kiinteänä

huoneissa, joissa sitä tarvitaan.

Kaupunginjohtaja muistuttaa,

ettei remonttia tehty vain nykyistä

väkeä ajatellen vaan myös tuleville

sukupolville. Kaikkiaan hän

on erittäin tyytyväinen talon entistämiseen,

jota tekivät maan

huippukonservoijat.

– Kaikki näyttää nyt upealta.

On todella hienoja yksityiskohtia,

kuten valtuustosalin parketti.

Ovetkin ovat kauniita. Ruokasaleihin

saimme uudet tapetit ja valaisimet,

Luukkonen luettelee.

Porin virallisena syntymäpäivänä

maaliskuun alussa talossa

oli avoimet ovet. Silloin 3 600 ihmistä

kävi tarkastamassa remontin

virkistämän ilmeen.

– Vilkasta on muutenkin.

Monet Porissa vierailevat yhteisöt

haluavat tutustua palatsiin,

Luukkonen kertoo.

Hän sanoo itselleenkin avartuneen,

miten monisyisesti talon

historia kietoutuu tuhansien

ihmisten henkilöhistoriaan.

Vanhemmat muistavat yhä ajan,

jolloin palatsi oli yksityisasuntona.

Joku kertoo olleensa pikkutyttönä

lähettinä Rosenlewin perheelle.

Mielikuvia on yhtä monta

kuin kertojia.

– Minun huoneessani joku

muisti kuivaharjoitelleensa potilaan

kylvettämistä, kun talossa

toimi jonkin aikaa sairaanhoito-oppilaitos,

Luukkonen naurahtaa.

Iloinen löytö lisäsi menoja

Remontit harvoin sujuvat suunnitelmien

mukaan. Porin kaupungintalon

remontin noin kuuden

miljoonan euron kustannusarvio

oli alimitoitettu, ja kokonaiskustannukset

nousivat noin

8,4 miljoonaan euroon.

Talon suurremonttiin kuului

kolme isoa kokonaisuutta. Yksi

oli tekniikan uusiminen ja sen

piilottaminen vanhan talon rakenteisiin.

Toinen kokonaisuus olivat

monet rakennustekniset muutokset,

muun muassa talon tukirakenteiden

tarkastaminen sekä

uusien vessojen ja kertaalleen

poistettujen parvekkeiden uudelleen

rakentaminen. Liikuntaesteisiä

palvelemaan saatiin uusi

hissi.

Kolmas iso kokonaisuus oli

entistäminen. Sitä tekivät eri

puolilta Suomea Poriin kootut

huippuammattilaiset.

Kokonaisuuden muutosten

lopulliset suunnitelmat hoiti helsinkiläinen

professori, arkkitehti

Vilhelm Helander. Hän laati

jo 2000-luvun alussa toimenpideohjelman

kaupungintalon

korjaamiseksi. Silloin ajatuksena

oli, että remonttia voisi tehdä pala

kerrallaan.

– Työ paisui kuitenkin jatkuvasti.

Teimme lopulta suuren

suunnitelman kertaremonttiin,

joka tyhjensi talon, Vilhelm Helander

kertoo.

Talo yllätti korjaajansa. Se oli

1960-luvulla peruskorjattu ajalle

ominaiseen suoraviivaiseen tyyliin.

Koristemaalauksia oli maa-

Niin pääportaikon kattomaalauksen

kuin muutkin koristemaalaustyöt

teki alun perin Suomen

tunnetuimpiin kuuluva koristemaalausliike

Salomon Wuorio.

8 Kuntatekniikka 3/2008

---

KIINTEISTÖT

Komea sisäänkäynti toivottaa tulijan tervetulleeksi, mutta Aino-Maija Luukkonen korostaa ehostuneen estetiikan lisäksi talon

toiminnallisia parannuksia. Talon toiseen päähän rakennetut uudet hissit helpottavat liikuntaesteisten kulkua ja ruokatavaroiden

kuljetusta keittiöön.

Junnelius haki palatsilla vaimon

suvun suosiota

Kuvioidun tiilijulkisivun pintaremontti

alkoi jo 2005.

Nykyisen Hallituskadun puoleinen koristeellinen

ovi on pääsisäänkäynti palatsiin.

Porin raatihuoneenpuiston kupeessa

pörhistelee remontin jäljiltä upeakuntoinen

Junneliuksen palatsi, joka on ollut

Porin kaupungintalona vuodesta 1962.

Venetsialaistyylisen renesanssipalatsin

rakennuttivat aikoinaan apteekkari

Robert Junnelius ja konsuli Hugo Rosenlew.

Leena Teinilä-Huittisen Vanha Pori

-kirjassa (1978) arvellaan, että oululaisen

tervaporvarin pojalla Robert Junneliuksella

oli yltiökomean palatsin rakennuttamiseen

inhimillinen motiivi. Hän

halusi saada vaimonsa perheen, Rosenlewin

mahtisuvun, vakuuttuneeksi tuoreesta

vävypojasta.

Palatsin suunnitellut arkkitehti August

Krook otti rakennuttajien käskystä

estetiikalleen vauhtia Italiasta asti. Tulos

valmistui 1895, jolloin talosta tuli Porin

historiallisesti arvokkaan vanhan kivikaupungin

kohokohta. Vielä nykyäänkin

palatsin arvioidaan olevan Suomen

komeimpia ns. uusrenesanssikauden rakennuksia

pääkaupungin ulkopuolella.

Huoneissa olevat runsaat koristemaalaustyöt

teki aikoinaan Suomen ehkä

tunnetuin koristemaalausliike Salomon

Wuorio. Ne ovat rakennuksen kulttuurihistoriallisesti

arvokkainta antia.

Työtä vaativaa asumista

Alkuun palatsin kolmessa kerroksessa

asuivat Junneliuksen, Rosenlewin ja von

Frenckellin perheet.

Huoneissa oli paksut ruusukuvioiset

kokolattiamatot, jotka palvelusväki tomutti

Kokemäenjoen jäällä harvakseen

eli ei edes vuosittain. Korkeat huoneet

vaativat uurasta lämmittämistä.

Rakennuksessa toimi aikoinaan myös

Vaasan pankki, ruotsinkielisen Björneborgs

Tidning -lehden toimitus ja sairaanhoito-oppilaitos.

Sittemmin epäkäytännölliseksi

koettu rakennus aiottiin jopa

purkaa 1950-luvulla.

Porin kaupunki osti rakennuksen

1962. Pisimpään talon asukkaana oli

Junneliuksen langon Erik Rosenlewin

leski Karin, joka halusi jäädä palatsiin,

vaikka se muuttui pääosin virastoksi.

Yläkerran yksityishuoneistossa asunut

leskirouva kuoli 1968.

Kuntatekniikka 3/2008

9

---

KIINTEISTÖT

Kolmannen kerroksen ruokasalin katto on erityisen koristeellinen. Konservointia tekivät maan huippuosaajat. Koristemaalauksista osa

voitiin säilyttää alkuperäisinä, osa pinnoista paikattiin. Ylimaalattuja pintoja retusoitiin alusta asti.

lattu umpeen hillittyä virastomaisuutta

tavoitellen. Ikkunoita

ja ovia oli muurattu umpeen. Yllättäen

esimerkiksi valtuustosaliin

rakennettujen kasettikattojen

alta paljastuivat upeat kattomaalaukset.

– Näin entistettävät kohteet

lisääntyivät. Aluksi arvioimme

maalauksia olevan kymmenkunta.

Niitä olikin yli 30. Iloinen löytö

lisäsi tietenkin kustannuksia,

Helander kertoo.

Porin kaupungintalo on kokeneen

arkkitehdin työuran kiinnostavimpia

kohteita.

– Tämä on urallani yksi merkkipaalu.

Vertaan sitä yli 10 vuotta

sitten toteutettuun Säätytalon

remonttiin Helsingissä. Junneliuksen

palatsi on lähes Suomen

upein uusrenessanssipalatsi – ja

todellinen harvinaisuus Helsingin

ulkopuolella.

Arkkitehti joutuikin usein

lähtemään hälytysluonteisesti

tekemään päätöksiä siitä, miten

yllättäviin löytöihin suhtaudutaan.

– Toisaalta sain nivottua matkaan

myös omia pikkuretkiä,

vaikkapa korvasienten tai kivitattien

etsiskelyä, Helander naurahtaa.

Kunto ennakoitua

heikompi

Rakennuksen purkutyöt paljastivat

huomattavia lahovaurioita

välipohjissa.

Lisäksi keväällä 2007 sattui

lämpöjohtoverkostossa vuoto. Se

huomattiin heti, ja vesivahingoilta

vältyttiin. Vuoto pakotti lämpöjohtoverkoston

uudelleen arviointiin:

verkosto pattereineen

päätettiin uusia.

Nämä yllätykset lisäsivät työtä,

hidastivat aikataulua ja nostivat

kustannuksia. Alun perin remontin

piti olla valmis jo syksyllä

2007.

Kohteen rakennuttajana toimi

kaupungin puolesta Mauno

Aaltonen. Hänen lisäkseen kaupungin

omaa väkeä työmaalla

oli vain kourallinen, sillä iso työmaa

olisi imenyt liikaa resursseja

kaupungin tavallisista kohteista.

Työn tekivät pääosin ulkopuoliset

yritykset.

– Kaupungin työntekijöistä

kohteessa oli vain pari, kolme

konservoijaa. Lvi-, sähköja

maalaustöiden valvojat olivat

myös kaupungilta. Silti parhaimmillaan

väkeä talossa työskenteli

lähes 80 henkeä, Aaltonen ynnää.

Pääurakoitsijana oli MVR-Yhtymä,

jolle aliurakoita teki kymmenkunta

eri alan yritystä.

– Osin kustannuksia lisäsi talon

ennakoitua heikompi kunto,

mutta tässä ajassa myös rakennuskustannukset

nousevat, Aal-

Valtuustosalissa kattojen keskiosiin oli saatava valtava määrä

valaistusta ja teknisiä laitteita. Tilaa madaltanut 1960-luvun

kasettikatto uhrattiin, kun sen alta löytyi yllättäen upeita

koristemaalauksia. Ikkunasta näkyy osa toista

porilaista arvorakennusta: raatihuoneen torni.

10 Kuntatekniikka 3/2008

---

tonen sanoo.

Hän korostaa remontin helpottaneen

liikuntarajoitteisten

kulkua talossa. Nyt taloon saatiin

vihdoin hissi, johon myös pyörätuoli

mahtuu kunnolla.

Nykytekniikka piiloon

Talotekniikkaa hoitaville yrityksille

yli satavuotias kaunotar on

haaste. Lvi-töiden suunnitteluun

vaikuttaa se, ettei kunnollisia tiloja

reiteille ole olemassa, vaan ne

pitää loihtia ja saada kuitenkin visusti

piiloon.

– Harvoin teemme työtä, jossa

jokaista yksityiskohtaa valvovat

arkkitehdit ja Museovirasto,

osastopäällikkö Arto Huumonen

ilmastoinnista vastaavasta

K.T. Tähtinen Oy:stä kertoo.

Arkkitehdit tarkastivat esimerkiksi

jokaisen ilmastointiventtiilin

paikan.

– Suunniteltu venttiilinpaikka

saattoi siirtyä vaikkapa 10 senttiä,

jos se pisti liikaa silmään. Jokainen

yksityiskohta on hiottu, Huumonen

kuvaa.

Taloon asennettiin nykyaikaiset

tulo- ja poistoilmalaitteet,

mutta ei jäähdytystä, joka ei vielä

ole kovin yleinen laite kotimaisissa

virastoissa.

Putkiurakasta vastanneen

LVI-Helin Oy:n työ alkoi, kun

seinät, lattiat ja katot avattiin ja

rakenteiden sisään asennettiin

uusi putkisto.

– Periaatteessa kaikki oli ihan

tavallista lvi-materiaalia, mutta

toki ainutlaatuinen kohde teki

työstä haasteellista, lvi-insinööri

Sami Rakkolainen sanoo.

Putkiurakka myös paisui kolmanneksella

kesken työn, kun

vuoto pisti suunnitelmat uusiksi.

Putket piilotettiin rakenteisiin,

sillä talon arvokkaaseen yleisilmeeseen

eivät pinta-asennuksina

vedetyt putket istu.

– Toisaalta työtä teimme myös

erityisellä tarkkuudella. Koeponnistuksiakin

tehtiin yhteensä 15–

20, Rakkolainen selvittää.

Kamera seuraa ja suojaa

Myös turvatekniikka ja paloilmoittimet

piti piilottaa. Toisaalta

monirytminen talo vaati oman

turvafilosofiansa. Palopainikkeiden

pitää näkyä, vaikka katossa

olisikin komea koristemaalaus.

Tavallinen virastotalo on selkeästi

virka-aikainen, mutta kaupungintalolla

on valtuuston iltakokouksia,

joihin on kaikille vapaa

pääsy.

– Se aiheutti lisähaasteen kulunvalvonnalle,

joka halutaan

hoitaa käyttäjälle mahdollisimman

näkymättömästi ja hienotunteisesti,

turvaurakasta vastanneen

Satasecurity Porin Lukko

Oy:n toimitusjohtaja Jukka

Kehusmaa kuvaa.

Talossa oli aiemminkin hyvä

järjestelmä, joka nyt uusittiin.

Kamerat ja erilaiset ilmaisimet

tarkkailevat talon elämää.

Jos voro rikkoo ikkunan, särkymisen

ääni ja paineenmuutos hälyttävät

apua.

Kehusmaa kiittelee urakkaan

osallistuneiden yritysten hyvää

yhteistyötä.

– Kaikki ymmärsivät toisiaan,

vaikka prosessi yksityiskohtineen

oli pitkä.

Kapellimestarina toiminut

arkkitehti Vilhelm Helander on

suururakkaan tyytyväinen.

– Porin kaupunki antoi arvoa

Junneliuksen palatsille. Se

oli kulttuurihistoriallinen uroteko.

Erityisasumisen

viherympäristöt

-kilpailu 2008

Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti

järjestävät ympäristöministeriön tuella

ERITYISASUMISEN VIHERYMPÄRISTÖT

-KILPAILUN

Kilpailun tarkoituksena on innostaa erityisasumisen

asukkaita ja työntekijöitä sekä erityisasumisympäristöjen

suunnittelijoita, toteuttajia ja ylläpitäjiä

viherympäristöjen arvostamiseen.

Tavoitteena on Vihervuonna 2008 valita ja tuoda

julkisuuteen eritysasumisen ympäristö, jossa on

esimerkillisellä tavalla suunniteltu, rakennettu ja

hoidettu viherympäristö.

Erityisasumisella tarkoitetaan monenlaisia erityisryhmiä:

ikääntyviä, asunnottomia, nuoria ja liikuntarajoitteisia.

Kilpailuun voivat esittää ehdotuksiaan

kunnat, valtionhallinto, muu yhteisö, yritys tai

yksityinen henkilö.

Kilpailuehdotukset kilpailulomakkeelle laadittuina ja

liiteasiakirjoineen tulee toimittaa Suomen Kuntaliittoon

20.6. mennessä. Tulokset julkistetaan 10.9.

Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla.

Kilpailusäännöt ja ohjeet kilpailuasiakirjoista

löytyvät Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net /yty.

Lisätietoja kilpailusta antaa Kuntaliitossa

Markku Axelsson, puh. 050 564 1768.

KILPAILUN PALKINTOLAUTAKUNTA:

Toimitusjohtaja Risto

Parjanne, Suomen Kuntaliitto

(puheenjohtaja)

Päätoimittaja Olli Havu,

Kuntalehti

Yliarkkitehti Timo Saarinen,

ympäristöministeriö

Toimitusjohtaja Pekka

Leskinen, Viherympäristöliitto

Kaupunginpuutarhuri

Timo Koski, Kaupunginpuutarhurien

Seura

Maisema-arkkitehti

Camilla Rosengren, Suomen

maisema-arkkitehtiliitto

Arkkitehti

Markku Axelsson,

Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto

Kommunförbundet

Kuntatekniikka 3/2008

11

---

Raahen ratkaisu tyhjien vuokratalojen ongelmaan

KERROSTALOT MUUTTUVAT

TEKSTIT Pekka Moliis

KUVAT Harri Hagan

Kiinteistö Oy Kummatin

ongelmat ovat tuttuja.

Kun työpaikat Raahen

suurimmalla tehtaalla

vähenivät, niin samaan

aikaan väheni vuokraasuntojen

tarve. Tyhjien

vuokra-asuntojen kimppuun

on Raahessa käyty

tyhjentyneitä kerrostaloja

mataloittamalla.

Saneeraushankkeen alkuvaiheessa

lyödään kaksi kärpästä yhdellä

iskulla, sillä ilman mataloittamista

taloihin olisi pitänyt peruskorjauksen

yhteydessä rakentaa

hissit.

– Mataloittaminen koskee nelikerroksia

taloja, joissa osa talosta

jää kaksikerroksiseksi ja loppuosa

kustakin talosta madalletaan

yhden kerroksen korkuiseksi.

Mataloittamisella vältyttiin

hissien rakentamisella. Kun

ensimmäisessä vaiheessa on saneerattavana

kolme taloa, joissa

kussakin on kolme rappua, niin

200 000 euron hissihinnalla pelkkä

hissien rakentaminen olisi tullut

maksamaan 1,8 miljoonaa euroa,

kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja

Leo Sassi laskeskelee.

Neljännes tyhjillään

Kummatin alueen vuokrahuoneistoista

noin 25 prosenttia on

ollut jatkuvasti tyhjillään. Ensimmäisessä

vaiheessa Raahessa saneerataan

kolme taloa, joista tulee

3,5 miljoonan kustannukset.

Koko Kummatin alueella saneerauksen

kohteena on 13 taloa,

ja kustannusarviohaarukka

on 17–20 miljoonaa. Mittavan

hankkeen arvioidaan vievän

seitsemän vuotta.

– Ensimmäiset kolme taloa

valmistuvat tämän vuoden lopussa.

Tässä vaiheessa asuntojen

määrää putoaa noin 30:lla. Yhteen

taloista tulee myös osin käyttötarkoituksen

muutos, kun kiinteistöyhtiö

muuttaa sinne omat

toimintonsa, Sassi kertoo.

Saneerauksen yhteydessä kiinteistöille

on haettu vapautus aravarajoituksista.

Remontin myötä

huoneistojen vuokrataso nousee

nykyisestä seitsemästä eurosta

hieman yli kymmeneen euroon.

– Uudet asukkaat löytyvät nykyisistä

asiakkaistamme. Neliövuokrat

nousevat aina remontin

yhteydessä. Saamme saneerauksella

lisää pieniä asuntoja, joille

on aina kysyntää, Sassi muistuttaa.

Uutta Suomessa

Rautaruukin terästehtaan syntymisen

myötä 1960–70-luvuilla

rakennettiin Raaheen ja erityisesti

Kummatin alueelle runsaasti

vuokra-asuntoja. Vuodet vierivät,

eivätkä asunnot enää täytä tämän

päivän laatukriteerejä.

Alueen peruskorjaus oli väistämättä

edessä, ja samalla haluttiin

leikata pois ylimääräistä

vuokra-asuntokapasiteettia.

Kummatin alueella on noin 350

asuntoa, joista 120 poistuu saneerauksen

myötä.

– Mataloittamisen ohella huoneistokokoja

muutetaan ja osa

asunnoista jaetaan 33–44 neliön

yksiöiksi. Asunnot käyvät läpi

täyden peruskorjaukseen. Osaan

asunnoista tulee sauna, Leo Sassi

selvittää.

Ajatus kerrostalojen osittaisesta

purkamisesta ja niiden muuntamisesta

rivitaloiksi herätti melkoisesti

keskustelua. Ennakkoluulot

mallia kohtaan olivat suuret,

mutta valmistelun edetessä

avoimella keskustelulla ja tiedottamisella

asiat saatiin hoidettua.

– Ennakkoluulot olivat kauheat.

Ihmisillä oli mitä ihmeellisimpiä

luuloja asioista. Kaikki

sujui kuitenkin niin kuin etukäteen

ajateltiin. Kun elementit oli

nosturilla paikalle nostettu, niin

nosturilla ne saatiin myös pois,

Sassi toteaa.

Kierrätys kunniassa

Purkutyölle urakoitsijaa valittaessa

hankkeessa painotettiin teknistä

osaamista 60 prosenttia ja

hintaa 40 prosentin painoarvolla.

Purkutyön kustannukset ovat olleet

vajaat 60 euroa neliöltä.

Purkutyössä talteen otettu

12 Kuntatekniikka 3/2008

---

KIINTEISTÖT

RAAHEN KUMMATTI

ARA:n käyttöasteprojekti, kohteena

Raahen kaupungin suurimmaksi

osaksi omistama Kiinteistö

Oy Kummatti

Laajuus: 13 kerrostaloa, 364

huoneistoa, käytöstä poistetaan

120 huoneistoa

Kohteet rakennettu 1967–80

Saneerauskustannukset:

– koko hankkeen kustannusarvio

17–20 milj. €

– ensimmäisen vaiheen kustannukset

(3 taloa) 3,5 milj. € ja

1 223 €/m 2

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Harri Hagan

Toteutus: Rakennusliike

Lehto Oy

Kuvat kertovat, miten Raahen kaupungissa Ratsukatu 7B kuoriutuu kerrostalosta rivitaloksi:

vas. alkuperäinen hahmo, purkukuva ja piirros tulevaisuudesta (syksyllä 2008).

RIVITALOIKSI

rakennusmateriaali on pystytty

kierrättämään. Vain pieni määrä

lasivillaa on viety kaatopaikalle.

– Kaikki purettu rakennusmateriaali

on kierrätetty. Seinäelementeistä

on rakennettu navettoja

ja sikaloita, välipohja on murskattu

maanrakennusaineeksi ja metallit

myyty rautakauppiaille, Leo

Sassi kertoo.

Haastava kohde

Kohteen suunnittelusta järjestetyn

arkkitehtikilpailun voitti

Arkkitehtitoimisto Harri Hagan

Helsingistä. Kokeneelle ja arvostetulle

suunnittelijalle työtehtävä

on ollut mielenkiintoinen.

– Suomessa ei ole tehty tämäntyyppistä

ratkaisua, ja muuallakin

maailmassa tällaiset kohteet

ovat hyvin harvinaisia. Ruotsissa

on kyllä purettu, mutta sielläkään

ei ole tämänkaltaista palapeliratkaisua

tehty, arkkitehti

Harri Hagan kertoo.

Kohteen suunnittelija kannustaa

rakennuttajia entistä enemmän

rohkeisiin ratkaisuihin.

– Kummatti on mielenkiintoinen

kohde, kun haetaan uutta ilmettä

ja houkuttelevuutta nukkuvalle

lähiölle. Tällaisia 70-luvun

uutta ilmettä kaipaavia vuokralähiöitä

on paljon.

Harri Haganin mielestä Suomessa

pitäisi tehdä enemmän

koerakentamista.

– Hyvä kello kauas kuuluu ja

itse nähtynä erilaiset koekohteet

ovat paljon konkreettisempia,

kuin paperilla olevat suunnitelmat.

Uskon Kummatista tulevan

hyvän esimerkin siitä, mitä näille

vanhoille lähiöille voidaan tehdä,

Hagan vakuuttaa.

Tyhjiä vuokra-asuntoja tuplasti arvioitua enemmän

Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus

(ARA) selvittää vuosittain

tyhjien vuokra-asuntojen

määrää kunnille tehtävällä kyselyllä.

Määrä on ollut viime vuosina

noin 4 000–5 000 asuntoa.

Todellisuudessa ongelma on suurempi.

– Samalle määrälle tyhjiä asuntoja

kunnat hakevat vapautusta

aravarajoituksista, ja tätä kautta

markkinoilta poistuu runsaasti

asuntoja. Tyhjiä vuokra-asuntoja

löytyy tuplamäärä viralliseen

määrään verrattuna, Kuntaliiton

erityisasiantuntija Eero Hiltunen

arvioi.

Keinot ovat olleet monia, kun

tyhjien vuokra-asuntojen problematiikkaan

on puututtu. Pari huonetta

pois käytöstä ja kolmiosta

tulee yksiö, vuokra-ale, koipussiin

laittoon, kunnostaminen ja myynti

ulkopuolisille ovat eräitä keinoja

pitkältä listalta.

– Tärkeintä on puuttua ongelmaan

pikaisesti. Vetkutellessa

ongelmat vain kasvavat. Esimerkiksi

ns. koipussiin pannun vuokratalon

kohdalla säästetään vain

– Vuokra-asuntojen ylitarjonta

johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen,

Eero Hiltunen

sanoo.

Seppo Haavisto

40 prosenttia kustannuksista, Hiltunen

korostaa.

Tyhjät vuokra-asunnot säteilevät

vaikutustaan koko asuinympäristöön.

– Vuokra-asuntojen ylitarjonta

johtaa usein talon kurjistumiskierteeseen.

Kun vuokratulot

jäävät vajaiksi, niin talon kunnossapitoon

ei enää riitä rahaa.

Huonokuntoiseen taloon taas ei

löydy uusia vuokralaisia. Tilanne

menee koko ajan huonompaan

suuntaan, Eero Hiltunen muistuttaa.

Kuntatekniikka 3/2008

13

---

KIINTEISTÖT

Alv:n tarkistusoikeus ja -velvollisuus ostajalle

KIINTEISTÖINVESTOINTIEN

arvonlisäverotukseen muutoksia

Arvonlisäverolaki on

muuttunut vuoden

2008 alusta. Muutokset

koskevat kiinteistöinvestointien

eli

uudisrakentamisesta

ja perusparantamisesta

tehtäviä arvonlisäverovähennyksiä

ja -palautuksia.

Annika Suorto

kehittämispäällikkö, kuntatalous

Kuntaliitto

Rakentamisesta ja perusparantamisesta

saa edelleen vähentää

arvonlisäverot, jos kiinteistö

on vähennykseen tai kuntapalautukseen

oikeuttavassa käytössä.

Oikeus vähennykseen tai kuntapalautukseen

ei ole muuttunut lakimuutoksen

yhteydessä. Kiinteistön

käyttötarkoituksen muutoksesta

saattaa edelleen seurata

arvonlisäveroseuraamuksia. Menettely

on kuitenkin muuttunut

merkittävästi monilta osin.

Uusien säännösten myötä

kiinteistön myynnin yhteydessä

pääsääntö on, että myyjä ei joudu

palauttamaan tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä

tai -palautuksia.

Kiinteistöinvestointien valmistumisesta

seuraa kymmenen vuoden

tarkistuskausi, jonka aikana

tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä

tulee tarkistaa, jos käyttötarkoitus

muuttuu.

Entisen lainsäädännön mukainen

viiden vuoden saastumisaika

on nyt korvattu kymmenen

vuoden tarkistuskaudella. Kiinteistön

luovutuksen yhteydessä

myyjä ei tee arvonlisäverotarkistusta,

ellei toisin sovita.

Laki lähtee siitä, että arvonlisäveron

tarkistusoikeus ja -velvollisuus

siirtyvät ostajalle. Jos

kiinteistön käyttötarkoitus ei luovutuksen

yhteydessä muutu vähennys-

ja palautusrajoitteiseen

käyttöön, ei myynnin yhteydessä

tarvitse palauttaa tehtyjä arvonlisäverovähennyksiä.

Ostaja on velvollinen palaut-

AVANT - juuri oikean kokoinen !

Suomalainen huipputuote

• Tehokas, voimakas ja ulottuva

• Huippuluokan ergonomia

• Erinomainen ketteryys

• Monikäyttöinen

- yli 60 työlaitetta

• Runko-ohjattu

- ei vaurioita nurmikkoa

• Portaaton voimansiirto

• Hydraulinen neliveto

• Mahtava työntövoima

• Helppo ajaa

• Alhaiset

käyttökustannukset

AVANT TECNO OY

Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Fax (03) 348 5511

e-mail: sales@avanttecno.com

www.avanttecno.com

14 Kuntatekniikka 3/2008

---

“Uusien säännösten merkittävä

uudistus on se, ettei mahdollisia

arvonlisäveropalautuksia

tarvitse tehdä täysimääräisenä

vaan niissä otetaan huomioon

ajan kuluminen.”

CF ECHO II -

TAATTUA TARKKUUTTA

tamaan myyjän alun perin tekemiä

vähennyksiä, jos ostaja

muuttaa kiinteistön käyttötarkoituksen

vähennysrajoitteiseksi

tarkistuskauden aikana. Alkuperäinen

tarkistuskausi jatkuu siis

kiinteistön luovutuksen jälkeen,

ja ostaja vastaa loppuajan tarkistuksista.

Tarkistuskausi riippuu

valmistumisajankohdasta

Tarkistuskausi on 1.1.2008 jälkeen

valmistuneiden kiinteistöinvestointien

osalta kymmenen

vuotta. 2004–07 valmistuneiden

kiinteistöinvestointien

osalta tarkistuskausi on kuitenkin

viisi vuotta.

Uusien säännösten myötä verovelvollisella

on myös mahdollisuus

saada tarkistuskauden aikana

lisävähennyksiä, jos kiinteistön

käyttötarkoitus muuttuu

vähennysrajoitteisesta verolliseen

tai kuntapalautukseen

oikeuttavaan käyttöön.

Uusien säännösten merkittävä

uudistus on se, ettei mahdollisia

arvonlisäveropalautuksia

tarvitse tehdä täysimääräisenä

vaan niissä otetaan huomioon

ajan kuluminen. Vuosittain

palautetaan vain 1/10 tehdyistä

vähennyksistä (2004–07 valmistuneiden

kiinteistöinvestointien

osalta 1/5).

Myyjän tekemä kertatarkistus

mahdollinen

Arvonlisäveron tarkistusoikeus

ja -velvollisuus siirtyvät siis pääsääntöisesti

ostajalle. Joissain tapauksissa

voi kyseeseen kuitenkin

tulla kertatarkistus, jonka

myyjä tekee. Sellainen tilanne

tulee kysymykseen esimerkiksi

silloin, kun kiinteistö myydään

vähennys- ja palautusrajoitteiseen

käyttöön.

Kertatarkistustilanteessa

myyjä palauttaa valtiolle koko

jäljellä olevan tarkistuskauden

edellyttämät arvonlisäverot.

Muutokset huomioon

myös vuokrakiinteistöissä

Vuokrattujen kiinteistöjen osalta

arvonlisäveron tarkistusoikeus

ja -velvollisuus ovat vuokranantajalla

eli kiinteistön omistajalla.

Jos kiinteistö siirtyy verollisesta

käytöstä verottomaan, on vuokrankin

oltava veroton. Vuokranantajan

on silloin palautettava

tarkistuskauden aikana mahdolliset

kiinteistöinvestoinneista vähennetyt

arvonlisäverot.

Vastaavasti jos kiinteistön

käyttö muuttuu verolliseksi,

vuokranantajalla on oikeus tehdä

lisävähennyksiä mahdollisista

kiinteistöinvestointien arvonlisäveroista.

Kunnilla ja kuntayhtymillä

on suunnitteilla monia hankkeita,

joissa kiinteistöjen arvonlisäverotus

on syytä ottaa huomioon.

Etenkin sosiaali- ja terveystoimessa

saattaa tulla tilanteita,

joissa on palautettava tehtyjä

kiinteistöinvestointien arvonlisäverovähennyksiä.

Nämä

seikat on hyvä ottaa huomioon

kustannusarvioissa.

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksen muutosta

on selostettu yksityiskohtaisemmin

Verohallituksen ohjeessa, joka on

Verohallituksen sivuilla www.vero.fi/

artikkeli/5930.

CF ECHO II on ultraäänitoiminen

lämpömääränlaskin, joka

säilyttää tarkkuutensa ja herkkyytensä

muuttumattomana

koko pitkän elinkaaren ajan.

Vaivaton huollettavuus, monipuoliset

toiminnot sekä käyttäjäystävällinen

tiedonkeruu tekevät

CF ECHO II:sta luotettavan

kumppanin niin pien- ja

kerrostaloissa kuin myös teollisuudessa

ja julkisissa rakennuksissa.

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI

Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604

E-mail: sgps.finland@saint-gobain.com

www. sgps.fi

Kuntatekniikka 3/2008

15

---

Suunnitteilla oleva kaava sallii joidenkin sellien väliseinien purkamisen,

jolloin tilalle syntyisi tilavia perheasuntoja. Suunnittelukuvan asunnosta

aukeaa Turun komein näköala.

Kakolan ovet avattiin huhtikuussa opastetuille turistiryhmille,

sillä keskusvankilan arvokkaat rakennukset ja

ihmiskohtalot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

16 Kuntatekniikka 3/2008

---

KIINTEISTÖT

Keskusvankilan alueelle jopa 1 500 asukasta

KAKOLAN KIVISELLEISTÄ

kuoriutuu luksuskoteja

Kakolan vanha keskusvankila on tyhjentynyt

asukkaista, ja tilalle kaavaillaan

viihtyisää kaupunginosaa. Turun rakennushistoriallisesti

arvokkaasta keskustasta

vapautuu 20 hehtaaria maata, jonne

suunnitellaan asuntoja ja palveluja.

Samalla pitäisi kunnostaa 1800-luvulta

olevat suojellut vankilarakennukset

uuteen käyttöön.

TEKSTI Sari Järvinen

KUVAT Lennart Holmberg ja Helin & Co Arkkitehdit

Turun kaupungin asemakaavapäällikkö

Timo Hintsasella on

lapsuusmuisto Kakolanmäen vankilan

ulkopuolelta. Aurinkoisena

päivänä vahvimmat vangit vetivät

itsensä ylhäällä oleviin länsisellin

ikkunoihin. Kauempaakin Hintsanen

erotti tatuoidut käsivarret, kun

vangit katselivat Airistolle aukeavaa

maisemaa.

Vankilasta aukeava näkymä on

yhä Turun komein näköala. Vangit

jättivät sellinsä viime syksynä,

ja nyt mäelle suunnitellaan monipuolista

asuinaluetta, melkeinpä

kokonaista kaupunginosaa. Maisema

halutaan avata kaikille kaupunkilaisille.

Neljänsadan vangitun tilalla

Kakolanmäellä saattaa asua vuonna

2014 jopa 1 500 asukasta. Siellä

voi sijaita mm. hotelli, ravintola,

toimistoja, terveyspalveluja ja vanhainkoti.

Suunnitteilla olevaan kaavaan

kerrostaloille on varattu lähes

60 000 kerrosneliömetriä.

Vehreiden jalopuiden välistä

kulkee virkistysreitti, jota pitkin

kaupunkilaiset voivat jatkossa

kävellä keskustan suunnasta satamaan.

Funikulaari, maisemahissi

kuljettaa mäen päälle ne, jotka eivät

jaksa kävellä.

– Palvelulinjan bussin on suunniteltu

tulevan mäen päälle. Muuten

rinteestä tulee autoton. Parkkiluola

sijoitetaan Kakolan alle kallion

sisään, Hintsanen kertoo.

Mäen sisässä sijaitsee jo Turun

seudun jätevedenpuhdistamo.

Louhittavaa kalliossa on kuitenkin

sen verran, että parkkitilat

voidaan sinne myös sijoittaa. Suurin

haaste Kakolassa komeileekin

mäen päällä: suojellut rakennukset

tulisi säilyttää, mutta sulauttaa

uuteen käyttöön.

Suojelun ei tarvitse

olla rasite

Turussa on enemmän suojeltuja

rakennuksia kuin millään muulla

paikkakunnalla Suomessa. Voisi

luulla, ettei se uudisrakentamisen

kannalta välttämättä ole innostava

tieto. Turussa on kuitenkin totuttu

elämään vanhan kaupungin vaatimusten

kanssa.

– Suojelu ei ole rasite, sillä meillä

se on käännetty voimavaraksi.

Historia on Turun valtti, Hintsanen

sanoo.

Kakolanmäellä uuden ja vanhan

yhdistämistä on pohjustettu

yhteistyössä Museoviraston kanssa,

joka suojelee Senaatti-kiinteistöjen

omistamaa 1850-luvulla rakennettua

vankilaa. Rakennuksia

aiotaan hyödyntää muuttamalla

niiden käyttötarkoitusta, mutta

samalla pyritään säilyttämään

kulttuurihistoriallisesti arvokas

kohde.

Päiväsellin osalta se tarkoittaa

esimerkiksi sitä, että vanhat koristellut

metalliportaat jäävät keskelle

korkealle nousevaa käytävää. Sellien

ja käytävien välisiä seiniä ei saa

purkaa, mutta sellien välisiä seiniä

sen sijaan voi siten, että vanha huonejako

jää näkyviin kuten Katajanokan

entisessä vankilassa Helsingissä.

Yksiselitteisesti puhuttelevat

ovet on tarkoitus jättää paikoilleen.

Länsisellissä on lupa laajentaa selliä

kohti leveää käytävää, jotta hotellihuoneeseen

saa kylpytilan.

Työtä tarjotaan yksityiselle sektorille.

– Haasteena on rakentaa sa-

Kuntatekniikka 3/2008

17

---

Yksi vaihtoehto on saneerata vanha vankimielisairaala yksityiseksi

lääkärikeskukseksi.

Timo Hintsanen on huomannut Kakolan kiinnostavan, sillä Turun

kaupungin asemakaavapäällikkö on kiertänyt puhumassa kaavasuunnitelmista

Suomen lisäksi Islannissa asti.

18 Kuntatekniikka 3/2008

malla kertaa uutta ja vanhaa tasapuolisesti.

Senaatti-kiinteistöt

on hienosti yhdistänyt nämä

markkinoinnissaan. Uudistontille

rakentava sitoutuu samalla

korjaamaan myös vanhaa, Hintsanen

sanoo.

Asiasta innostuneita rakentajia

on riittänyt. Senaatti-kiinteistöt

myy kohteet toteutuskokonaisuuksina

myöhemmin pyydettävien

tarjousten perusteella. Viime

lokakuun alkuun mennessä

kiinnostuneita pyydettiin ottamaan

yhteyttä. Senaatti-kiinteistöjen

johtava asiantuntija Erkki

Vaalasranta sai luettavakseen 20

ilmoitusta.

– Siitä joukosta löytyi 10 potentiaalista,

resursseiltaan riittävän

suurta yritystä jatkoon.

Mukana ovat kaikki mahdolliset

suomalaiset tahot, joiden lisäksi

Kakola on herättänyt kiinnostusta

ulkomaillakin, Erkki

Vaalasranta kertoo.

Tarjouksia voidaan rakentajaehdokkailta

pyytää vasta, kun

kaavasta on päätetty. Vaalasranta

toivoo, että asia etenisi kesäkuussa,

jolloin Kakolanmäen asemakaava

on menossa Turun kaupunginhallituksen

käsittelyyn.

Kaavoitus odotettua

pidempi prosessi

Kakolanmäen kaavoitus osoittautui

pidemmäksi prosessiksi, kuin

tekijät aluksi luulivat. Senaattikiinteistössä

tavoitteena oli, että

kun vangit muuttivat uuteen vankilaan

syksyllä 2007, kaavapäätökset

olisivat olleet valmiina.

– Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

lykkäsi toteutusta kahdella

ja puolella vuodella. Lisäksi

Kakolan esitteleminen arkkitehdeille

oli hankalaa, sillä rakennukset

olivat täynnä vankeja,

Vaalasranta kertoo.

---

KIINTEISTÖT

KAKOLAN HISTORIA

1839 Suomeen päätettiin

rakentaa neljä työ- ja ojennuslaitosta

1845 rakennustyöt alkavat

Kakolanmäellä

1853 renessanssityylinen päärakennus

valmistuu

1879 päivä- ja yöselliosastot

valmistuvat, työhuonerakennukset,

länsiselli ja henkilökunnan

talot tehtiin myöhemmin

1953 länsiselli eristetään pakkolaitokseksi

vaarallisia rikoksenuusijoita

varten

1970-luvun alussa länsiselli

muutettiin suljetuksi osastoksi

Lähde www.kakola.fi

Yksi vankimielisairaalassa

kulkenut arkkitehti oli Jutta

Haarti-Katajainen Helin & Co

Arkkitehdeistä. Vierailu jäi mieleen

väkevänä kokemuksena.

– Kävin vankilassa, kun vangit

olivat vielä siellä sisällä. Tunsin

Kakolan maineen maan kovimpien

jätkien paikkana. Ympäristö

oli rangaistusmielessä karu,

sillä siellä näkyivät 1800-luku ja

ajan patina.

Haarti-Katajainen oivalsi kuitenkin

nopeasti paikan mahdollisuudet.

Ensi vaikutelmasta huolimatta

Kakolan kivirakennukset

olivat vankkoja ja hyvin kunnossa

pidettyjä.

– Mielisairaalan graniittilinna

on puhuttelevan kaunis. Sinne

saa mahtavia, korkeita ja isoja

huoneita. Välipohjat ovat kunnossa,

ja äänieristys toimii. Rakennuksiin

mahtuu perheasuntoja

ja niihin voidaan kytkeä itsenäistyville

nuorille tarkoitettuja

pienempiä koteja.

Arkkitehti Pekka Helinin ja

Helin & Co Arkkitehtien laatima

kehityssuunnitelma palkittiin kilpailussa

yhdessä australialaisen

Andrew Leen kanssa parhaaksi.

Esitys oli muidenkin mieleen, sillä

vuonna 2006 Kakolan suunnitelma

sai kunniamaininnan Euroopan

suurimmassa kiinteistöalan

messutapahtumassa Cannesissa.

– Olemme suunnitelleet ja

ideoineet Kakolaa rinnan kaavoitusprosessin

kanssa. Jokaiseen rakennukseen

on tehty erilaisia toteutusvaihtoehtoja,

joita on käytetty

mm. markkinointiaineistossa,

Haarti-Katajainen kertoo.

Hintsanen suosittelee suunnittelukilpailun

toteuttamista

Kakolan kaltaisessa projektissa.

Sen tuloksena syntyneet havainnekuvat

konkretisoivat vaihtoehtoiset

suunnitelmat poliitikoille ja

maallikoille.

Kakola mukana JYMY-hankkeessa

Vankila avautuu

turisteille

Vankien lähdettyä Kakolasta Senaatti-kiinteistöjen

Länsi-Suomen

alueen kiinteistöpäällikkö

Olli Jalonen sai käteensä neljä

kiloa avaimia. Kaavoitusprosessin

vuoksi tyhjillään seisovalle

vankilalle on löytynyt väliaikaista

käyttöä.

Huhtikuussa Kakolan portit

on avattu opastetuille turistiryhmille,

sillä keskusvankilan arvokkaat

rakennukset ja ihmiskohta-

Kuntaliitto on tutkinut julkisen ja yksityisen

sektorin välistä vuorovaikutusta maankäytön

yhteistyöhankkeissa. Tulokset kerätään JY-

MY-malliksi, joka auttaa parempaan suunnitelmallisuuteen

ja riskien hallintaan vaativissa projekteissa.

– JYMY on edennyt hyvin ja selvitys valmistuu

toukokuussa. Pyrimme esittämään tulokset

mahdollisimman havainnollisesti, sillä yhteistyö

on monitahoista, Kuntaliiton maankäyttöinsinööri

Matti Holopainen kertoo.

Kakola on yksi JYMY-hankkeessa mukana olleista

13 kohteesta. Holopainen toteaa vankila-alueen

olevan tyypillinen yhteistyöhanke vanhan

kaupungin keskustassa, jossa toiminta- ja

käyttötarpeet ovat muuttuneet.

Kakolassa on toistaiseksi ollut pääpaino kaupungin

ja valtion välisessä yhteistyössä, mutta

jatkossa mukaan tulee yksityinen taho. Timo

Hintsanen uskoo suurimpien rakennusliikkeiden

olevan tietoisia kuntien toimintatavoista,

mutta JYMYstä saattaa olla hyötyä uusille

rakennusliikkeille. Toinen kasvava ryhmä ovat

kansainväliset kiinteistösijoittajat, joiden suomalaisten

toimintamallien tuntemus on usein vähäistä.

Kakolan 150 vuotta vanhat sellit tyhjenivät viime syksynä. Rakennusta aiotaan hyödyntää muuttamalla

käyttötarkoitusta, mutta samalla pyritään säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Pienten

sellien väliseinät voi purkaa, mutta ovet on jätettävä paikoilleen.

Kuntatekniikka 3/2008

19

---

KIINTEISTÖT

lot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

Alueen vaarallisuuden ja sokkeloisuuden

takia yleisö ei voi tutustua omatoimisesti Kakolaan,

vaan Turku Touring ja Turun Matkailuoppaat

– Åbo Turistguider ry organisoivat

kiertokäynnit.

– Kakola on ensimmäinen rakennus Turun

keskustassa, joka näkyy satamaan tulevasta

ruotsinlaivasta, Hintsanen sanoo ja katsoo

merelle ulos länsisellin ikkunasta. Ruutu

on sama, jota hän kurkisteli poikana kaukaa

mäen rinteeltä.

Mikäli kaavoitus ja muut suunnitelmat etenevät,

tulevaisuudessa näkymä voi aueta kenelle

tahansa, sillä länsisellin yläkerrokseen

ehdotetaan maisemaravintolaa.

Turkulaisille kiinteistöille kiitosta

Heikkilän kasarmin päärakennus on hyvä

esimerkki 1900-luvun alun vanhasta venäläisestä

kasarmirakentamisesta.

Senaatti-kiinteistöjen

Vuoden hankkeeksi

2007 on valittu

Heikkilän kasarmin

päärakennuksen

peruskorjaus Turussa.

Arvokas, vuodelta

1917 peräisin oleva

rakennus peruskorjattiin

Merivoimien

Esikunnalle. Hanke

on hyvä esimerkki

vanhaa rakennusta

hyödyntävästä kestävästä

elinkaariajattelusta.

Merivoimien Esikunta muutti puolustusvoimien

organisaatiouudistuksen myötä viime

vuoden lopussa Helsingistä Turkuun

Heikkilän kasarmialueelle. Esikunta siirtyi

Helsingin kahdesta eri toimipisteestä ja ahtaammista

tiloista toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiin

ja perinteikkäisiin tiloihin.

Peruskorjauksessa päärakennuksen talotekniikka

uusittiin kokonaan, mutta tilarakenne

säilytettiin alkuperäisenä. Myös ulkoasu

säilytettiin lukuun ottamatta katolle ilmanvaihtoa

varten rakennettuja korotuksia,

jotka sovitettiin

luontevasti rakennukseen.

Rakennuksen

väritys entisöitiin

vuosisadan alun

tyyliin Museoviraston

selvityksen perusteella.

Peruskorjauksen

arkkitehtisuunnittelijana

toimi Arkkitehtitoimisto

Lasse Kosunen

Oy, rakennuttajakonsulttina

ISS Proko Oy ja pääurakoitsijana

Rakennustoimisto Laamo Oy.

Senaatti-kiinteistöt antoi kunniamaininnan

neljälle muulle hankkeelle. Niistä yksi oli

Turun vankila, suunnittelijana LPR-arkkitehdit

Oy. Turun Saramäen uuden vankilarakennuksen

suunnittelussa pääpaino asetettiin

turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen. Uusiin

tiloihin siirtyivät viime syksynä Kakolanmäeltä

Turun vankila, tutkintavankila sekä

psykiatrinen vankisairaala.

www.senaatti.fi > Kiinteistöt

> 24/7 lupa rakentaa

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.

20 Kuntatekniikka 3/2008

---

Ostosparatiisissa

Uusia kauppakeskuksia nousee

lännessä, idässä ja Suomessa

kuin sieniä sateella. Vanhojakin laajennetaan

ja kehitetään. ”Kauppakeskus

on yli 5 000 neliön liikekeskus,

jossa liikkeet avautuvat yhteiseen sisätilaan”,

valistaa Johanna Harjunmaa

Sellosta, jossa on pinta-alaa

97 000 neliötä ja liikkeitä yli 160.

Ideapark-ilmiö

Kun suunnitelmat Lempäälän Ideaparkista

tulivat julkisuuteen, niin kokenut

kauppa-asiantuntija Paavo S.

Vepsä julkaisi näyttävästi varoituksen

sanoja. Ei riitä asiakkaita. Hanke

on tuomittu kuihtumaan. Muutama

vuosi myöhemmin Lempäälän kolossi

on ajettu sisään, ja Toivo Sukari

on julkistanut kaksi uutta hanketta

Pieksämäellä ja Vihdissä. Ottajia olisi

muuallakin, jos vain tilaa järjestyisi

sopivassa teiden risteyshangassa.

Ilmiön takana on tietenkin nykyajan

massa-autoilu, joka antaa ostavalle

yleisölle mahdollisuuden hakeutua

mihin tahansa, kuten Keskisen

kyläkauppa Töysän Tuurissa osoittaa.

Miehellä se on kun mylly pyörii, eikä

paikalla. Sukari aloitti kiertävänä

huonekalukauppiaana ja on kertonut,

että ujous vaivasi kovasti, mutta

löytyi sentään ystävällinen ensimmäinen

asiakas, joka halusi välttämättä

ostaa häneltä huonekaluja.

Sukarin alkuperäinen kauppa pyörillä

-konsepti miellyttää liikennesuoritteen

minimoijia. Nythän verkkokauppaa

yritetään ajaa kuin käärmettä

pyssyyn, mutta näyttää siltä, että

asiakas haluaa mieluummin itse tallustella

ostosparatiisissa kuin odotella

tylsällä kotipihalla jakelukuljetusta.

Elämysmaailma

Ideapark-lajityypin suosio perustuu

siihen, että nykyajan ihmiset etsivät

Leppävaaran Sello ponkaisi

muutamassa vuodessa kolmen

kärkeen kauppakeskusten kävijämäärissä.

Saavutus selittyy sekä

vahvalla tukiasutuksella että kaupunkiradan

asemalla.

Kuva Kauppakeskus Sello

paitsi hyödykkeitä myös elämyksiä

ja viihtyisyyttä. Viipymäajat uusissa

keskuksissa ovat tunteja entisten

kauppaminuuttien sijasta. Ne

ovat merkittäviä työpaikkakeskittymiä

jopa tuhansille ihmisille, joita

ei enää tarvita alkutuotannossa

ja teollisuudessa.

Lempäälän Ideapark toi ensimmäisenä

Suomeen myös jo kaivattua

uutta liikennearkkitehtuuria:

moottoritien mittakaavaan

suhteutetun rakennuksen sitä pitkin.

Alvar Aalto sanoi aikanaan

Tieyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa

1957, että ”liikenteen ja tieprobleeman

negatiivisia puolia ei ole

syytä peittää”. Ideaparkien arkkitehti

Vesa Arosuo käy niihin

käsiksi Alvar Suuren hengessä:

”Nummelan keskeisenä ajatuksena

on kaupunginmuuri, jonka sisällä

on katuja ja keskellä tori.”

Siinä se on oikea melueste.

Energiasyöpöt ostosparatiisit

Jos paikat ovat lähellä toisiaan,

niiden väliset matkat ovat lyhyitä

ja liikenteen suoritteet pieniä. Kilometriin

saakka pääsee jalan ja

viiteen pyörällä. Hyvä olisi kävellä

pitempiäkin matkoja. Mutta ostokset

painavat, päiväannos pikkuperheelle

kuusi kiloa. Jos matkat

ovat pitempiä, pitää käyntejä

harventaa ja ottaa auto avuksi.

Onkin tavallista, että perustarvikkeet

haetaan isosta kauppakeskuksesta

kerran viikossa.

Ylijohtaja Pekka Raitanen

kirjoitti Helsingin Sanomissa

26.3.2008, että ostosparatiisit

ovat energiasyöppöjä. ”Mammuttikeskukset

kuluttavat paljon

energiaa ja luonnonvaroja. Asiakkaat

köröttelevät sinne autoillaan

ja lisäävät ilmaston hiilidioksidikuormaa.”

Tosi on sekin.

Yhdyskuntien keskustoihin tai

raideliikenteen asemille sijoitetut

ostosparatiisit ovatkin kestävän

kehityksen näkökulmasta selvästi

parempia. Yleisö on samaa mieltä.

Viime vuonna Kampin, Itäkeskuksen

ja Sellon kävijämäärät olivat

33, 22 ja 18 miljoonaa, Jumbon

8 ja Ideaparkin 7.

Sukari pääsee uusimmasta pälkähästään

aikanaan, kun Nummelan

Ideaparkin viereen tulee

uuden Espoo-Lohja -kaupunkiradan

asema. Siihen asti täytyy tyytyä

autoilevan yleisön tavanomaiseen

suosioon. Onneksi he ostavat

kerralla selvästi enemmän kuin

joukkoliikenne-käypäläiset.

Pekka Rytilä on

69-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Infran

erityisasiantuntijana.

Kuntatekniikka 3/2008

21

---

Käyttötapojen muutokset ja

JA 16

Energian tuottamisessa keskeistä on siirtyminen fossiilisista

polttoaineista uusiutuviin.

KUNNAT

22 Kuntatekniikka 3/2008

---

ENERGIA

säädöt säästävät tuntuvasti energiaa

prosentin päästövähennys

Suomen 16 prosentin

päästövähennys ja uusiutuvan

energian osuuden

nostaminen ovat

haasteita, jotka edellyttävät

määrätietoisia toimia

myös kunnissa. Hyviä

työkaluja ovat kuntien

energiaohjelma ja

energiatehokkuussopimusjärjestelmä.

vuoteen 2020 mennessä. Molemmat

tavoitteet olisivat ehdotusten

mukaan jäsenmaita sitovia.

Päästökauppaa ehdotetaan

muutettavaksi siten, että 2012

jälkeen päästöoikeudet huutokaupattaisiin

Euroopan komissiossa.

Päästöoikeuksien ilmaisjako

siis päättyisi ainakin sähköntuotannon

osalta ja kustannukset

siirtyisivät ”oikeasti” sähkön

hintaan.

Sitovia velvoitteita päästövähennyksiin

ja uusiutuvan energian

lisäämiseksi on jo ehditty

kauhistella niin teollisuuden

kuin myös energiantuottajien

piirissä. Mihinkään paniikkiratkaisuihin

ei silti ole aihetta. Tavoitteet

sinällään ovat kuitenkin

haastavia, eikä vähennys kunnissakaan

tule kuin Manulle illallinen.

Nyt tarvitaan määrätietoisia

toimia kaikilta.

Energiatehokkuussopimukset

käyttöön

Mitä kunnat ja kuntayhtymät sitten

voivat tehdä Ensimmäinen

ja tärkein tehtävä on saattaa oma

EU:n energiavarannot ovat hiipumassa,

mutta kulutus jatkaa

kasvuaan. Brysselin keskustaa

iltavalaistuksessa.

Kuvat: European Union Audiovisual Services

Kalevi Luoma

energiainsinööri

Kuntaliitto

Tammikuussa EU-komissio

julkisti jäsenmaita sitovan ilmasto-

ja energiapakettinsa, jolla

haetaan 20 prosentin kasvihuonekaasujen

päästövähennyksiä

vuoteen 2020 mennessä. Keskeisimmät

toimenpidekokonaisuudet

ovat päästökauppajärjestelmän

uusiminen energiantuotannossa

ja teollisuudessa, energiansäästö

sekä uusiutuvan energian

osuuden kasvattaminen niin

energianlähteenä kuin liikennepolttoaineissakin.

Kukin unionin jäsenmaa sai

samalla oman, uuden yksilöllisen

tavoitteensa päästövähennysten

ja keskeisimpien keinojen kuten

uusiutuvan energian lisäämisen

osalta.

Suomen osalta tämä taakanjako

merkitsee 16 prosentin päästövähennystä

ja uusiutuvan energian

osuuden nostoa käytetystä kokonaisenergiasta

noin 10 prosentilla

verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.

Nyt uusiutuvan energian

osuus on 28,5 prosenttia, ja

se tulisi nostaa 38 prosenttiin

KUNTASEKTORILLA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA

Taulukossa on esitetty 2001–06 käynnistyneiden 862 kuntasektorin

katselmuskohteen (n. 15 milj. rm 3 ) kokonaiskulutukset, -kustannukset,

investoinnit sekä keskimääräiset säästöpotentiaalit. Taulukossa

näkyvä katselmusraporteissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden

kokonaisinvestointitarve jakaantuu eri alueille (lämpö, sähkö, vesi)

aiempien selvitysten perusteella karkeasti siten, että lähes 70 % kohdistuu

lämpöenergian säästötoimenpiteisiin, noin 25 % sähköenergian

säästötoimenpiteisiin ja loput veden säästötoimenpiteisiin.

Yhteensä 1992–06 on kuntasektorilla katselmoitu yli 3 100 kohdetta,

jotka vastaavat noin 54 milj. rm 3 . Lämpöenergian säästöpotentiaali

on näissä kohteissa ollut keskimäärin 15 % (n. 390 GWh/a), sähköenergian

säästöpotentiaali noin 7 % (n. 74 GWh/a) ja veden säästöpotentiaali

noin 8 % (n. 0,7 milj. m 3 ).

Lähde www.motiva.fi

Nykyinen kulutus

862

Lämpöenergia

KUNTASEKTORI

Säästöpotentiaali 2001–06

646 500 MWh/a 78 988 MWh/a 12,2 %

21 244 084 €/a 2 555 204 €/a 12,0 %

Sähköenergia

298 634 MWh/a 21 342 MWh/a 7,1 %

17 241 850 €/a 1 469 912 €/a 8,5 %

Vedenkulutus

2 338 347 m 3 /a 148 006 m 3 /a 6,3 %

5 122 340 €/a 329 603 €/a 6,4 %

Kulutukset

yhteensä

Säästöt yhteensä

Investoinnit

yhteensä

43 608 273 €/a 4 354 720 €/a 10,0 % 7 349 498 €

Kuntatekniikka 3/2008

23

---

pesä eli kunnan tai kuntayhtymän

energiankäyttö asianmukaiseen

kuntoon. Ensiksi tarvitaan

ajan tasalla oleva kulutus- ja

kustannusseuranta. Useimmiten

jo melko yksinkertaiset käyttötapojen

muutokset ja säädöt voivat

tuoda tuntuvia säästöjä.

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet

on myös syytä

selvittää ja päivittää aiemmat

tarkastelut. Eri polttoaineiden ja

sähkön hinnat ovat muuttuneet

muutamassa vuodessa melkoisesti.

Energia-asioiden hoitoa varten

on tarjolla erityinen kuntien

energiaohjelma tai energiatehokkuussopimusjärjestelmä

vuosille

2008–16. Molemmat sisältävät

mahdollisuuden työ- ja elinkeinoministeriön

katselmus- ja energiainvestointitukiin.

Kuntaliitto on yleiskirjeellään

15.10.2007 suositellut kaikille

kunnille ja kuntayhtymille

joko energiatehokkuussopimuksen

tekoa työ- ja elinkeinoministeriön

kanssa tai liittymistä kuntien

energiaohjelmaan. Ohjelmalla

ja tehokkuussopimuksella pyritään

kattamaan rakennuskannan

lisäksi myös kunnan muut

energiankäyttökysymykset valaistusta

ja polttoaineiden käyttöä

myöten.

Rakennuksissa säästömahdollisuuksia

Energian säästämiseen on kunnissa

kuitenkin edelleen mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Motivan

kuntien 862 rakennuksen

energiakatselmuksista 2001–

06 keräämien tietojen mukaan

lämpöenergian vuotuiset säästömahdollisuudet

olivat keskimäärin

12 prosenttia, sähkön 7 ja veden

6 prosenttia. Säästöihin tarvittavien

investointien takaisinmaksuaika

oli koko aineistossa

alle 1 v 9 kk.

Investointien rahoitus ei välttämättä

ole ongelma, koska ne

voidaan myös rahoittaa kertyvillä

säästöillä ns. ESCO-mallia

käyttäen eli energiapalveluyritysten

avulla.

Energian tuotantotapa

vaikuttaa päästöihin

Keskeinen vaikuttamiskeino on

tarvittavan energian tuottamistapa

ja siirtyminen siinä fossiilisista

polttoaineista uusiutuviin.

Tämä on mahdollista rakennusten

lämmitystapamuutosten yhteydessä

ja kuntien omistamien

energialaitosten tai -yhtiöiden

investoinneissa ja polttoainevalinnoissa.

Myös uusia taajamien

aluelämpöratkaisuja voidaan

tarvita.

Kunnan kilpailuttaessa sähkön

toimittajaa, voidaan valintakriteeriksi

asettaa myös sähkön

alkuperä siten, että tietty osuus

on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä.

Hankinnoilla on väliä

Kunnat ovat merkittäviä tavaraja

palveluhankintojen tekijöitä.

Kuntien vaikuttamiskeinot liittyvät

erilaisiin omiin energiaa käyttäviin

kone- ja laite- tai ajoneuvohankintoihin

sekä uusien rakennusten

suunnitteluun. Näissä voidaan

painottaa mm. energiankulutusominaisuuksia.

Uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa

tulevaan

kulutukseen voidaan vaikuttaa

yleensä edullisimmin. Nykyisin

voimassa olevilla rakentamismääräyksillä

päästään uudisrakennusten

osalta korkeintaan

keskinkertaiseen kulutustasoon.

www.kunnat.net/ilmastoenergia

> Energiasäästön tietopalvelu

Tietoa julkisten hankintojen energiankulutuksesta

Suomessa julkiset hankinnat

ovat noin 22 miljardia euroa

vuodessa eli noin 15 prosenttia

bruttokansantuotteesta. Niistä

kolme neljäsosaa tehdään kuntasektorilla.

Yli puolet hankinnoista

kohdentuu palveluihin, loput kulutushankintoihin

ja kiinteistöjen

ylläpitoon.

Valtaosa julkisen sektorin

energiankäytöstä tapahtuu rakennuksissa

niiden käytön aikana,

joten suunnitteluvaiheessa

tehtävillä ratkaisuilla sekä käyttötottumuksilla

on suuri vaikutus

energiankulutukseen.

Toimistolaitteiden

hankintaan tarkkuutta

Muuhun kuin rakentamiseen liittyvistä

hankinnoista selvästi suurimmat

mahdollisuudet vaikuttaa

energiansäästöön ja energiankäytön

tehokkuuteen sekä

kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät

toimistolaitteiden hankintaan.

Jos uusien tietokoneiden

hankinnassa käytetään kriteerinä

Energy Star 2007 -vaatimuksia,

saavutetaan yli 14 000 megawattitunnin

säästö ja yli 3 200

tonnin CO 2

-päästöjen vähenemä

vuodessa.

Pöytätietokoneiden korvaaminen

kannettavilla koneilla tai

Energy Star 2007 -vaatimukset

täyttävien tulostimien ja kopiokoneiden

hankinta auttaa niin

ikään vähentämään energiankulutusta.

Julkisen sektorin hankintojen

vaikutusta energiankulutukseen

ja siitä johtuviin kasvihuonekaasupäästöihin

on tarkasteltu

Motiva Oy:n ja FCG Efeko Oy:n

JUHA-yhteisprojektissa, jota ovat

rahoittaneet ympäristöministeriön

ympäristöklusteriohjelma

sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Raportti on ladattavissa osoitteesta

www.motiva.fi/julkisethankinnat

Työkaluja

hankintojen tueksi

Osana kansainvälistä Green Labels

Purchase -hanketta on tuotettu ohjeistuksia

ja laskentatyökaluja eri laiteryhmien

hankintoihin.

It-laitteiden hankintaohje ja laskentatyökalu

www.efeko.fi/glp tai www.

motiva.fi/toimistonenergiansaasto

TopTen-Suomi verkkopalvelusta

löydät kunkin laiteryhmän

energiatehokkaimpia tuotteita.

Tällä hetkellä palvelussa ovat pakastimet,

jääkaapit ja energiansäästölamput,

mutta uusia laiteryhmiä

lisätään.

www.topten-suomi.fi

Kunnan energiankäyttö

kuntoon

Onko kuntanne jo solminut

energiatehokkuussopimuksen

tai kuntien energiaohjelman

Ne auttavat energiakustannusten

hallinnassa ja tarjoavat tavat

toteuttaa EU:n energiapalveludirektiivin

vaatimuksia.

Hyötyjä kunnalle ja kuntayhtymälle:

• Tavoitteisiin vapaaehtoisesti

• Tuloksia ja kustannussäästöjä

pitkäjänteisellä toiminnalla

• Vertailutietoa toimenpiteistä ja

tuloksista

• Työ- ja elinkeinoministeriön tuki

– energiakatselmuksiin

– energiansäästöinvestointeihin

– uusiutuvan energian käyttöä lisääviin

investointeihin

– sopimuskuntien yhteisiin kehittämishankkeisiin

Lue lisää Kuntien energiankäyttö

kuntoon -esitteestä, jota voi tilata

osoitteesta www.motiva.fi/julkaisut.

Lisätietoja myös

www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset.

Tietoiskut on koonnut

Päivi Laitila Motivasta.

24 Kuntatekniikka 3/2008

---

”Jopa 25 %

vähemmän häiriöitä!”

ABB:n taajuusmuuttajat

eivät saastuta sähköverkkoa.

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät

uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen

kuristimeen verrattuna.

www.abb.fi /drives

ABB Oy

Kotimaan tuotemyynti

---

Rantapehmeiköstä rakennuskelpoinen 78 miljoonalla

ARABIANRANTA muuttuu

takapihasta eturivin asuinalueeksi

Helsingin Arabianrantaan rakentuu uusi kaupunginosa, jonne vuosikymmenen

loppuun mennessä asettuu 10 000 asukasta, 8 000 työpaikkaa ja 6 000 opiskelijaa.

Ennen tätä on tehty mittavia pohjavahvistustöitä liejuisen savikon saamiseksi

rakennuskelpoiseksi. Oman haasteensa on tuonut alueella sijainnut kaatopaikka.

Esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen kustannusarvio on noin 78

miljoonaa euroa. Investoinnit vastaavat noin 40 prosenttia tonttimaan arvosta.

Osmo Korhonen

Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto,

geotekninen osasto

Arabianranta vuodelta 1980. Oikealla Arabian tehtaat, kaoliinin purkulaituri

ja posliinijätekasa. Vasemmalla Toukorannassa etualalla ns.

KTK:n penger ja Mertakadun penger. © Kaupunkimittausosasto

Arabianrannan aloituskortteli idästä 2004.

© Kaupunkimittausosasto

26 Kuntatekniikka 3/2008

---

MAANKÄYTTÖ

Arabianrannan asuinrakentamisen

kustannuksista

1–2 prosenttia käytetään

taiteeseen.

Kuva Seppo Haavisto

Arabian ranta-alue on ollut

pitkään teollisuus- ja varastokäytössä.

Kantavat ja rakentamiselle

edulliset tontit olivat käytössä

jo 1940-luvulla, jolloin täytetty

rantaviiva sijoittui likimain

pehmeikön reunaan. Jo kuningas

Kustaa Vaasa edellytti aikanaan,

että alueelle tulee rakentaa

satama vastaperustetun Helsingin

tarpeisiin.

Olisiko hanke silloisella tekniikalla

onnistunut Miksei, kyllä

ennenkin osattiin – onhan

Helsingin nykyinen keskustakin

pehmeiköllä.

Laajat ja yleisesti suunnittelemattomat

täytöt 1980-lukuun

mennessä ovat aiheuttaneet alueella

useita sortumia. Epämääräiset ja

usein likaantuneet täytöt painuvat

paksulla ja liejuisella savikolla miltei

silmissä. Saven rakenne on rikottu

moneen kertaan kuormittamalla

sitä yli kantokyvyn.

Suunnitellun korttelialueen

laajuus on noin 20 hehtaaria ja

pituus rantaviivan suunnassa

noin 1 km. Alueen suunniteltu

kerrospinta-ala on noin 300 000

kem 2 . Alueelle on tyypillistä sen

heikot pohjasuhteet rakentamisen

kannalta. Savea ja liejua esiintyy

kaikkialla. Saven paksuus kasvaa

itään päin ja on enimmillään

noin 20–25 m korttelialueen itäreunalla.

Saven päällä on rakennusjätettä

sisältävää täytettä, jonka

paksuus alueen pohjoisosassa

on enimmillään noin 5–6 m ja

eteläosassa Toukorannassa noin

10–25 m. Laajoilla alueilla täytteen

paksuus on alle 3–4 m, joten

siltä osin täyte ei merkittävästi

haittaa rakentamista.

Täytöt suurin ongelma

Paksut täytöt ovat saven varassa

kelluvia, miltei pohjaan sortuneita

mereen ajettuja louhepenkereitä,

jotka sijoittuvat silloisen

maankäytön suunnitelman mukaisille

tie- ja katualueille. Näitä

esiintyy vain Toukorannan alueella,

ja ne ovat suurin rakentamista

vaikeuttava tekijä alueella.

Penkereet tehtiin 1960-luvun alkuun

mennessä ruoppaamatta alle

jääviä savimassoja pois. Penkereet

liikkuvat sortumisten takia

sivusuunnassa edelleen hakien

tasapainotilaa.

Korttelialueen ja rannan väliin

jää noin 50–200 m leveä puis-

Kuntatekniikka 3/2008

27

---

MAANKÄYTTÖ

Arabianrannan kuusi viimeistä talonrakentamishanketta käynnistyvät tämän vuoden aikana.

tokaista, joka täytettiin mereen

1983–87. Silloin apuna oli polyesterikuidusta

valmistetut vahvistinkankaat,

joiden avulla rantaalueen

täytöt kelluvat hallitusti

liejumassojen päällä.

Silloisten rantatäyttöjen tavoitteena

oli selkeyttää sortumalla

muodostunut rantaviiva

ja muodostaa noin 2 km pitkä

rantapuisto. Suunnittelukriteerinä

oli nostaa varmuus sortumista

vastaan varmuustasolle noin 1,5,

käyttää rakenteilla olleen meriviemäritunnelin

louheet hyödyllisesti

alueella sekä mahdollistaa

muun rakennustoiminnan ylijäämämassojen

läjitys kantakaupunkialueen

tuntumassa.

Korttelialueen ja puiston rajalla

varmuus sortumista vastaan

oli ennen rakentamista noin 1,5–

2,0 eli rakentamisen kannalta liian

pieni. Täyttöjen sivusuuntaiset

siirtymät ja painumat olivat suuruusluokkaa

10–20 mm/vuosi.

Portaali Business Parkin kuudessa toimistotalossa on yhteensä 4 000 työpaikkaa. Arabianrannassa on

runsaasti pienyrityksiä, joilla on linkki muotoiluun ja mediaan.

ARABIANRANTA

Suunnittelusta ja toteutuksesta

ovat vastanneet kaavoituksen

osalta kaupunkisuunnitteluvirasto,

ohjelmoinnin

osalta talous- ja suunnittelukeskus,

suunnittelun ja investoinnin

osalta rakennusvirasto

ja pilaantuneen maan kunnostuksesta

kiinteistöviraston

tonttiosasto.

Infran suunnittelusta on

vastannut pääasiassa insinööritoimisto

Ramboll.

Geoteknisesta suunnittelusta

Arabianrannan osalta vastaavat

WSP-Yhtiöt ja Ramboll;

Toukorannan osalta kiinteistöviraston

geotekninen osasto.

Pikku-Huopalahden

kokemukset arvossaan

Pikku-Huopalahden aluerakentamiskohteen

kokemukset olivat arvossaan

Arabianrannan suunnittelussa.

Alueilla yhteisenä piirteenä

on meren rannalla oleva paksu savikko,

jolla on odotettavissa hallitsemattomat

siirtymät ja painumat,

ellei etukäteen suoriteta alueellista

esirakentamista. Alueellisella esirakentamisella

molemmissa kohteissa

tarkoitetaan niitä pohjavahvistustöitä,

joiden avulla tontit tehdään

rakentamiskelpoisiksi. Molemmilla

alueilla on sijainnut kaatopaikka.

Esirakentamiseen ja alueen

talonrakentamiseen liittyen eri

osa-alueille laadittiin talonrakentamisen

pohjarakennustöitä varten

suunnitteluohje. Ohje tarkoitettiin

alueen rakennuttajien ja

rakennusvalvontaviranomaisen

käyttöön. Ohjeessa esitettiin tiettyjä

pohjasuhteista ja esirakentamisesta

aiheutuvia rakennuttajiin

kohdistuvia toimenpiteitä.

Muun muassa määritettiin paalujen

asennusreikien tekeminen, saven

huokospaineen muodostumisen

estäminen ja maaperän tarkkailumittausten

järjestäminen.

Alimpien asuinrakennusten

lattiatasoksi valittiin taso +3,2–

+3,6, jotta kuivatus toimisi gravitaatiolla

ja veden kapillaarisen

nousun katkaiseva rakenne olisi

yksinkertainen. Rakennusten

perustusten rakenne tulee suunnitella

siten, että ne sallisivat rikkoutumatta

noin 50 mm suuruisen

maamassojen vaakasuoran

siirtymän. Lisäksi ympäristöviranomaiset

edellyttivät 1,5 m

paksuista puhtaasta sorasta rakennettua

suojakerrosta pilaantuneen

maan päälle.

Tontti- ja katualueiden painumakriteeriksi

valittiin enimmäisarvo

100 mm/50 vuotta. Käytännössä

meriveden nousuun varautuminen

ja suojatäytön tarve

johtivat alueelliseen paalulaattaan

Arabiassa.

Arabianrannassa paalulaattaa

ja salpaseinää

Jo Pikku-Huopalahden alueella

käytettiin samoja pohjarakentamisen

elementtejä kuin myöhemmin

Arabianrannassa. Pikku-Huopalahdessa

käytetyt alueelliset

pystyojitukset, syvästabiloinnit

ja pengerpaalutukset sekä

syvästabiloimalla tehty salpaseinä

jalostuivat Arabianrannassa paalulaataksi

ja salpaseinäksi. Salpaseinällä

tarkoitetaan yhtenäistä,

sementillä syvästabiloimalla savikerroksen

alapintaan ulottuvaa

kennorakennetta, jolla estetään

tai vähennetään heikosta stabiliteetista

aiheutuvia vaakasuoria

maaperän liikkeitä.

Toukorannassa tilanne on

vaikeampi paksujen louhetäyttöjen

takia. Salpaseinä korvattiin

Aukeaman kuvat Seppo Haavisto

28 Kuntatekniikka 3/2008

---

AQUATOPsadevesikansisto

on

enemmän kuin pelkkä ritilä.

Aquatop-kansiston kehys ja ritilä

toimivat saumattomasti yhdessä

ja poistavat vettä tehokkaammin

kuin perinteiset ratkaisut.

Arabianvillojen palkitun taloryhmän tunnus ovat lokit.

Aquatopin yli ei vesi pääse.

600–700 mm:n teräsputkipaaluista

tehdyllä paalupukkiseinällä,

jonka vaakasuora voimareaktio

vietiin vinopaaluilla kantavaan

pohjakerrokseen. Samalla

paksujen louhetäyttöjen vaakasuoraa

maanpainetta ja odotettavia

sivuliikkeitä vähennettiin

keventämällä louhepenkereet.

KTK:n penger kevennettiin

tasolle –3,0 ulottuvalla sementillä

stabiloidulla turpeella ja Mertakadun

penger tasolle –5,0 ulottuvalla

sementillä stabiloidulla ylijäämäsavella.

Esirakentamistoimenpiteet

ulotettiin Pikku-Huopalahdessa

asemakaavan mukaiseen rakennusalaan,

Arabiassa 1 m siitä

ulospäin. Esirakennetun alueen

sisään jäävän vahvistamattoman

rakennusalan pohjatyöt ja liittyminen

ympäristöön olivat ao. rakennuttajien

vastuulla.

Esirakentamisratkaisun toimivuus

ja mitoitus testattiin koerakenteella

1997 Arabianrannan

aloituskorttelissa. Koerakenne

(salpaseinä) kuormitettiin kaksinkertaisella

varmuustasolla lopulliseen

rakenteeseen nähden.

Rakenteen käyttäytymistä seurattiin

painuma-, sivusiirtymäja

huokospainemittauksin.

Missä mennään nyt

Arabianrannan esirakentaminen

alkoi 1997 koerakentamisella.

Varsinainen rakentaminen

alkoi 2000 aloituskorttelista alueen

keskiosassa. Rakentaminen

eteni pohjoiseen siten, että esirakentamistoimenpiteet

valmistuivat

2007 alussa Arabianrannan

pohjoisosassa.

Talonrakentaminen on edennyt

siten, että kuusi viimeistä talohanketta

käynnistyvät tämän

vuoden aikana ja valmistunevat

vuoteen 2010 mennessä. Etelässä

Toukorannassa esirakentaminen

käynnistyi 2006 lopulla alueen

eteläosasta. Esirakentamistoimenpiteet

valmistuvat ensi

syksynä. Ensimmäiset talonrakennusurakat

käynnistyvät tänä

keväänä.

Koko projekti valmistuu 2010-

luvun alkupuolella. Tämän hetken

kustannusarvio esirakentamisen

ja maaperän kunnostuksen

osalta on noin 78 miljoonaa

euroa hintatasossa 12/2007. Keskimäärin

kerrosneliön hinnaksi

muodostuu edellä mainittujen

toimenpiteiden osalta noin 260

euroa.

Tarkkailumittausten perusteella

Arabianrannan rakenteiden

liike on ollut rakentamisen

alusta enimmillään noin 10 mm,

joka vastaa käytännössä mittaustoleranssia.

Esirakentamiseen ja pilaantuneen

maan kunnostukseen tehdyt

investoinnit vastaavat noin

40 prosenttia tonttimaan käyvästä

arvosta. Jo nyt voidaan todeta,

että hanke on onnistunut sekä

teknisessä että taloudellisessa

mielessä.

Kuntatekniikka 3/2008

29

---

Täydennys- ja aluerakentamiseen uusi lähestymistapa

KAUPUNKITUOTANTOA

Urban Design Management

on uusi lähestymistapa

rakennetun

ympäristön tuotantoon.

Siinä eri osapuolien intressit

sovitetaan yhteen

ja avustetaan yhteisesti

hyödyttävien ratkaisujen

etsimisessä.

Harry Edelman

tekniikan tohtori, arkkitehti

Edelman Group Oy

Rakennetun ympäristön tuotannossa

on mukana monia osapuolia,

joilla on usein toisilleen

vastakkaisia intressejä. Kaupungin

kiinteistöpalveluyksikön huolenaiheina

voivat olla erilaiset kysymykset

kuin kaupunkisuunnitteluosastolla.

Yksityissektorin toimijoiden

esittämät hankkeet voivat

herättää ristiriitaisia käsityksiä

niin kaupungin virkamiesten

kuin poliitikkojen keskuudessa.

Vastaavasti kaupungit joutuvat

harkitsemaan minkälaisia hankkeita

käynnistävät, missä ja millä

tavalla. Miten rakennetun ympäristön

tuotantoa voitaisiin ohjata

tavalla, joka lisää arvoa ja mahdollisimman

monen osapuolen

tyytyväisyyttä

Urban Design Management

(UDM) on uusi lähestymistapa

rakennetun ympäristön tuotantoon.

Se tarkoittaa rakennetun

ympäristön tuotannon eri osapuolien

intressien yhteensovittamista

avustaen osapuolia yhteisesti

hyödyttävien ratkaisujen

etsimisessä eli integroivassa hankekehityksessä.

Integroiva hankekehitys

yhdistää osapuolien

intressejä eri mittakaavoissa ja

erilaisissa hankekehitys- ja suunnittelutilanteissa.

Kiinteistökehitystä ja kaupunkisuunnittelua

edustavien osa-

Tehokkuutta yhdyskuntainnovaatioihin Tekesin ohjelmalla

SADAN MILJOONAN EURON

Energia- ja ympäristöratkaisuiltaan

tehokas

ja silti toimiva, viihtyisä

yhdyskunta luo mahdollisuudet

uudenlaiselle

liiketoiminalle. Tekesin

Kestävä yhdyskunta

-ohjelman kautta voi

saada rahoitusta vaikkapa

kuntien uusien

yhdyskuntainnovaatioiden

toteuttamiseen.

TEKSTI Johanna Aatsalo-Sallinen

Työpaikkojen, asuntojen ja

palveluiden sijoittumisella on

merkittävä vaikutus liikkumistarpeeseen

sekä asumisen ja liikenteen

ympäristövaikutuksiin.

Kestävä kehitys tarjoaa haasteen

koko rakennusalalle paremman

tasapainon saavuttamiseksi ihmisen

ja luonnon välille. Toisaalta

ihmisten kulutustottumukset ja

arkipäivän valinnat vaikuttavat

ekotehokkaiden vaihtoehtojen

kysyntään ja tarjontaan.

Tutkimusten (Yliherva yms.

2007) mukaan uudet innovaatiot

ovat 44-prosenttisesti lähtöisin

asiakkailta ja käyttäjiltä. Uusista

energia- tai ympäristötehokkaista

keksinnöistä vain kymmenen

prosentin osuus syntyy tutkimus-

ja kehityslaboratorioissa.

Kestävän kehityksen innovointi

on hyvin kustannustehokasta.

Arvioiden mukaan olemassa

olevassa rakennuskannassa

voidaan energiatehokkuutta

kohentaa kolmen prosentin verran

käyttötoimia säätämällä, kun

taas uusien investointien kautta

tehokkuus kohenee enemmän

kuin seitsemän prosenttia.

– Esimerkiksi kunnissa on paljon

alan erikoisosaamista ja valmiutta

uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Erilaisten toimijoiden,

yritysten ja julkisten yhteisöjen

voimia yhdistämällä voidaan

synnyttää merkittävästi uutta ja

uudistuvaa liiketoimintaa kestävien

ja energiatehokkaiden alueiden

ja rakennusten suunnitteluun,

rakentamiseen ja ylläpitoon

sekä niiden korjaukseen, Kestävä

yhdyskunta -ohjelman päällikkö

Jarmo Heinonen luettelee.

Kestävä yhdyskunta -ohjelman

taustalla on myös elämän

muuttuminen yhä liikkuvammaksi.

Digitaalinen vallankumous

muuttaa tulevaisuudessa

yhdyskuntarakenteen. Ekologian

ja ekonomian yhdistäjät ovat

tulevaisuuden voittajia.

Tekesin käynnistämä Kestävä

yhdyskunta -ohjelma panostaa

seuraavan viiden vuoden ai-

30 Kuntatekniikka 3/2008

---

YHDYSKUNTA

Espoon Olarissa kartoitetaan

täydennysrakentamista

integroivan hankekehityksen

avulla kohteina erityisesti

alueen laajat parkkialueet.

ohjattujen neuvottelujen avulla

puolien näkökulmat ympäristön

tuotantoon ovat perinteisesti olleet

vaikeasti yhteen sovitettavia.

UDM:n tarjoaa integroivia neuvottelukäytäntöjä

yhteiseksi lähtökohdaksi.

Täydennys- ja aluerakentamisen

työkalu

Kaupungit vastaanottavat ja tekevät

aloitteita rakennetun ympäristön

tuottamiseksi. Molemmissa

tapauksissa ne voivat hyödyntää

Urban Design Managementia.

Aloitteet johtavat hankeneuvotteluihin,

joihin on mahdollista

valmistautua. Kaupungin tehdessä

itse hankealoitteita tai sen toteuttaessaan

tonttituotantoa valmistautumisen

voi kytkeä osaksi

strategista suunnittelua – kaupungin

valitsemaa tapaa toteuttaa

kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistöpalveluja.

UDM:n avulla voidaan etsiä

täydennysrakentamisen hankekehityskohteita

tai toteuttaa laajempia

aluerakennuttamishankkeita.

Täydennysrakentamista

voidaan toteuttaa myös ohjelmallisesti,

jolloin yksittäisiä kohteita

kuljetetaan eteenpäin samassa

neuvotteluprosessissa. UDM:n

avulla hankkeet voidaan paremmin

ja näkyvällä tavalla kytkeä

kaupunkien strategiaan kuten

maapoliittiseen ohjelmaan.

Kaupungit vastaanottavat

myös hankealoitteita erilaisilta

sijoittajilta, maanomistajilta, rakennusliikkeiltä,

kaupankeskusliikkeiltä

ja muilta institutionaalisilta

toimijoilta. Hankealoitteiden

vastaanottamisessa keskeistä on

pyrkiä aktiivisesti kuuntelemaan

ja ymmärtämään aloitteen tekijän

intressejä mahdollisesti varhaisessa

vaiheessa esitettyjen ratkaisujen

sijaan.

Usein hankekehittäjät pyrkivät

vakuuttamaan neuvotteluosapuolen

ratkaisunsa erinomaisuu-

mahdollisuus tarjolla

Jarmo Heinosen

mukaan energiaja

materiaalitehokkaan

teknologian

kysyntä kasvaa.

kana alan yritysten ja yhteisöjen

kanssa noin sata

miljoonaa euroa rakennus-

ja kiinteistöalan sekä

energia- ja ympäristöalan

liiketoiminnan kehittämiseen.

Megatrendeistä

uutta liiketoimintaa

Ohjelman suurimmat

haasteet liittyvät prosessi-

ja liiketoimintainnovaatioihin,

sillä jo nyt on

olemassa lukuisia tuotteita

ja järjestelmiä, joita

voisi tulevaisuudessa integroida

yhteensopiviksi.

Markkinat ovat maailmanlaajuiset.

Ammatilliset

ja kansalliset rajat

ylittävä verkottuminen

sekä julkisen ja yksityisen

sektorin yhteistyö

avaavat rajattomat

mahdollisuudet.

– Energian ja materiaalien

niukkuus on vallitseva

megatrendi, joka

johtaa vaatimukseen

käyttää rajallisia luonnonvaroja

entistä tehokkaammin.

Niukkuus

ja hinnannousu lisäävät

energia- ja materiaalitehokkaan

teknologian

kysyntää, Heinonen

sanoo.

Se, mihin ja miten

yhdyskuntia rakennetaan,

vaikuttaa kulutukseen

ja ympäristökuormitukseen.

Jotta hiilidioksiditaso

ulkoilmassa

ei enää kohoaisi, kulutus

on esimerkiksi uudistuotannossa

saatava seitsemänteen

tai kahdeksanteen

osaan nykymääräysten

tasosta.

Ohjelman tutkimushaku

avautuu syksyllä 2009.

Kunnat ja yritykset voivat

jättää hakemuksia ohjelmaan

jatkuvasti.

KESTÄVÄ

YHDYSKUNTA

Tekesin ohjelma 2007–12

Yli sadan miljoonan euron

resurssit, joista Tekesin osuus noin

puolet

Demonstraatiorahoitusta kaupungeille

ja kunnille

Ohjelman tavoitteet:

• Verkottaa eri osa-alueiden

toimijoita

• Vahvistaa julkisen ja yksityisen

sektorin vuorovaikutusta

• Luoda uusia liiketoimintamalleja,

palvelukonsepteja, järjestelmäratkaisuja

ja teknologisia

ratkaisuja

• Edistää teknologiaosaamisen

liiketoiminnallistamista

Ohjelman päällikkö

Jarmo J. Heinonen, Tekes

Ohjelman koordinaattori

Mikko Nousiainen, Pöyry

Building Services Oy

www.tekes.fi/yhdyskunta

Kuntatekniikka 3/2008

31

---

Täydennysrakentamista Espoon Olarissa

desta yksityiskohtaisesti mallinnetulla

markkinointiaineistolla.

Tämä on esimerkki kilpailullisesta

neuvottelustrategiasta, jossa

avauksen tekevä osapuoli ottaa

määrättyyn ratkaisuun liittyvän

neuvotteluaseman.

Täydennysrakentamismahdollisuuksia

kartoitetaan Espoon

Olarissa integroivan hankekehityksen

avulla. Työssä tunnistetaan

aloitteellisten osapuolien –

Espoon kaupunki, Tapiolan Lämpö

Oy ja Olarin Huolto Oy – toimesta

mahdollisia kohteita ja

menettelyjä Olarin täydennysrakentamiseen.

Erityisinä neuvottelukysymyksinä

ovat laajojen parkkialueiden

hyödyntämisen mahdollisuudet

ja esteet asuinrakentamiselle.

Työssä etsitään alueen eri osapuolille,

kuten asunto-osakeyhtiölle,

arvoa lisääviä ratkaisuja,

joiden avulla on mahdollista

päästä sopimukseen täydennysrakentamisesta.

Keskeisinä toimijoina

ovat pysäköintialan yritykset

yhdessä asuntotuottajien

kanssa.

Työn lähtökohtina ovat laadukkaamman

ympäristön tuottaminen,

palvelurakenteen kehittäminen

ja taloudellisten resurssien

kohdentaminen perusparannuksiin,

jolloin täydennysrakentaminen

on helpommin

hyväksyttävää myös ympäröivien

asunto-osakeyhtiöiden

asukkaille.

Ulkopuolinen meditaattori

hyödyllinen

Ongelmana on sitoutuminen liian

aikaisessa vaiheessa puolustamaan

esitettyä ratkaisua, joka on

ainoastaan yksi tapa täyttää hankekehittäjän

intressejä. Tärkeämpää

varhaisten ratkaisujen sijaan

olisi keskittyä eri osapuolien intresseihin

ja niiden mahdollisten

yhtymäkohtien löytämiseen.

Yhteisten perusteiden löytäminen

on keskeinen polttoaine tehokkaille

ja arvoa lisääville neuvotteluille.

Kaupungin edustajien tulisi

kyetä tunnistamaan neuvottelun

kulkuun liittyvät ominaisuudet

ja auttaa ohjaamaan keskustelua

kohti intressejä integroivia

ratkaisuja, joista myös kaupunki

voisi paremmin hyötyä. Kaupungin

tavoitteena on ajaa omia

”valistuneita intressejään” hankeneuvotteluissa

ottaen huomioo

samalla muiden osapuolien tarpeet.

Usein on hyödyllistä käyttää

apuna ulkopuolista ”mediaattoria”,

arkkitehtikonsulttia, joka

hallitsee myös neuvottelukäytännöt

kyeten asiantuntemuksen

avulla ehdottamaan osapuolille

arvoa lisääviä ratkaisuja.

UDM:n käyttö on riippumaton

käyttötarkoituksista tai mittakaavoista.

Lähestymistapaa voidaan

hyödyntää yksittäisten kohteiden,

kuten vaikka sairaalalaajennuksen

tai pienen paviljonkirakennuksen

sijoittamisessa vaikeaan,

suojelu- tai luonnonarvojen

kannalta kiistanalaiseen paikkaan.

Laajemmassa mittakaavassa

UDM:n avulla voidaan avustaa

kuntien välisen maankäytön järjestämisessä

tai aluerakennuttamiskohteiden

kehittämisessä.

Laajempia kohteita kehitettäessä

ohjattujen neuvottelujen sarjat

jatkuvat useita kuukausia tai

jopa vuosia. Alkuvaiheen neuvottelut

keskittyvät hankekehityskohteiden

tunnistamiseen jatkuen

aina ensimmäisten kohteiden

rakentumiseen.

Neuvotteluosaamisen

lisääminen tärkeää

Kaupunkien ja muiden ympäristöä

tuottavien organisaatioiden

henkilöstön neuvotteluosaamisen

lisääminen on tärkeä osa integroivaa

hankekehitystä. Valmentaminen

liittyykin luontevimmin

käynnissä olevien hank-

32 Kuntatekniikka 3/2008

---

YHDYSKUNTA

keiden mahdollisuuksien ja ongelmien

tarkasteluun.

Teoriataustan lisäksi on tärkeää

säilyttää osaamisen lisäämisessä

jatkuva yhteys hankkeisiin.

Samalla valmennusta

voi hyödyntää joka tapauksessa

edessä olevien työtehtävien

suorittamiseen. Valmennuksen

osaksi otetaankin usein pilot-hankkeita

tai tapauksia organisaation

käynnissä olevista

tai valmisteilla olevista projekteista.

Jaettu johtajuus tarpeen

Kaupunkien suunnittelujohtajat,

kaupunginarkkitehdit, kiinteistöpalvelujohtajat

ja muut

avainhenkilöt ovat keskeisessä

asemassa hyödynnettäessä

UDM:n tarjoamia mahdollisuuksia.

UDM ja integroiva

hankekehitys vaativat jaettua

johtajuutta. Käytännössä hankekehityksen,

kaupunkisuunnitteluprojektien

tai valmennustilaisuuksien

toteutuksen

kannalta on ulkopuolisella mediaattorilla

suurin vetovastuu.

Edellytyksenä on kuitenkin

organisaation sitoutuminen valittuun

strategiseen toimintatapaan.

Luottamuksen ja neuvotteluvoiman

lisääminen syntyy

vain pitkäaikaisella työllä, joka

osaltaan vaikuttaa kaupungin

menestymiseen ja haluttavuuden

lisäämiseen esimerkiksi investointien

kohteena.

Toimintamalleista olisikin

hyvä keskustella ja järjestää

workshop-tilaisuuksia henkilöstön

keskuudessa. Ohjattuja

workshopeja voidaan käyttää

myös kaupunkisuunnittelu-

ja kiinteistöpalvelukeskusten

asiakkaiden kanssa tehtävässä

hankeyhteistyössä.

Kirjoittaja on työskennellyt Massachusetts

Institute of Technologyssa

2005–07 vierailevana tutkijana. Tutkimustyön

tuloksena syntyi uusi lähestymistapa

rakennetun ympäristön

tuotantoon integroivana hankekehityksenä

– Urban Design Management.

Akateemisen työnsä lisäksi

Edelman hyödyntää tutkimustuloksia

konsulttiyritys Edelman Group

Oy:ssä.

Palkittu Mervi Niemelä-Hytönen:

ESTEETTÖMYYS

on mahdollistamista

– Esteettömyys koostuu

kolmesta osa-alueesta:

rakennetusta ympäristöstä,

apuvälineiden

käytön mahdollistamisesta

ja toisten ihmisten

avusta, Mervi

Niemelä-Hytönen

määrittelee. Hän on

saanut ensimmäistä

kertaa jaetun Itä-Suomen

läänin esteettömyyspalkinnon.

TEKSTI Anna-Mari Tyyrilä

KUVA Pentti Potkonen

Sisällöllisesti esteettömyys

sisältää liikkumisen, näkemisen,

kuulemisen, ymmärtämisen,

hahmottamisen, turvallisuuden

ja rakennusinsinööri Mervi

Niemelä-Hytösen mielestä myös

viihtyvyyden.

Esteettömyyden vaatimus löytyy

lainsäädännöstä: rakentamisen

puolella maankäyttö- ja rakennuslaki

edellyttää käyttäjien

huomioon ottamisen. Lisäksi on

rakennusmääräyksiä sekä erilaisia

mitoitusohjeita ja käytäntöjä.

Esteettömän liikkumisen tarpeellisuuden

allekirjoittavat kaikki,

mutta juhlapuheista käytännön

toimiin on pitkä matka.

– Kun aletaan puhua käytännöstä,

kysytään mitä se maksaa,

kuka maksaa ja paljonko siitä saadaan

markkinataloudellista hyötyä.

Jos esteettömyyteen liittyvät

ratkaisut sisällytettäisiin perustamisratkaisuihin,

ne olisivat toteutettavissa

edullisemmin kuin

jälkikäteen rakennettuina, Mervi

Niemelä-Hytönen sanoo.

Joensuulaiselle Mervi Niemelä-Hytöselle esteettömyyden

edistäminen on elämäntehtävä.

Yksi esteettömyyden yleistymistä

hidastava tekijä tulee vastaan

suunnittelussa.

– Suunnittelija purkaa saamaansa

tehtävää kokemustensa

ja näkemyksiensä kautta. Kun

tullaan esteettömyyden osa-alueille

ja aletaan puhua apuvälineiden

käyttäjistä, kokemuksellista

tietoa on aika harvalla suunnittelijalla.

Esteettömyysyhdistys

palvelee koko maata

Niemelä-Hytönen oli mukana

kotikaupunkinsa Joensuun hankkeessa,

jossa koulutettiin 14 käyttäjäarvioijaa

vammaisjärjestöistä.

Syntyi esteettömyyden arviointimalli,

jossa teknisen koulutuksen

omaava henkilö ja vammaisjärjestöjen

edustajat käyvät läpi esimerkiksi

rakennushankkeen esteettömyyden

pulmakohtia. Rakennuksen

omistaja on hankkeessa

mukana, jotta tieto siirtyy

toteuttavalle puolelle.

Kun koulutushanke päättyi,

mietittiin,

kuinka arviointia

voidaan ylläpitää.

Näin syntyi

Suomen ensimmäinen

esteettömyysyhdistys.

Niemelä-Hytönen

on sen puheenjohtaja,

ja

yhdistys tarjoaa

palvelujaan koko

Suomeen.

Mervi Niemelä-Hytönen

törmäsi

omakohtaisesti

esteettömyyteen,

kun hänen

näkönsä heikkeni

opiskeluaikana

diabeteksen vuoksi.

Marjalan asuntomessuilla

1995 hän oli vastaavien

ongelmien edessä, kun hän

Pohjois-Karjalan Näkövammaisten

puheenjohtajana oli viemässä

terveisiä näkemisolosuhteiden kehittämiseen

liittyvistä asioista.

Sittemmin esteettömyyden

edistämisestä on tullut elämäntehtävä.

Niemelä-Hytönen mm.

luennoi aiheesta Pohjois-Karjalan

ammattikorkeakoulun rakennusinsinööriopiskelijoille.

– Kaupungin tekninen virasto

pyytää arvioita, kun vastaan tulee

esteettömyyteen liittyviä kysymyksiä.

Nyt valmistelussa on esteettömyys-/vanhusasiamiehen

palkkaaminen,

Niemelä-Hytönen kertoo.

Hän toimi 2002–04 Suomen ensimmäisenä

kunnallisena esteettömyysasiamiehenä

Joensuussa.

– Esteettömyysasiamies neuvoo,

ohjaa ja pitää yllä keskustelua,

jotta myös kiinteistöjen

omistajat olisivat tietoisia, mitä

esteettömyys tarkoittaa.

www.esteettomyys.net

Kuntatekniikka 3/2008

33

---

SUUR-HELSINGIN YTIMENÄ

laaja vihervirtausten verkos

Greater Helsinki Vision 2050 antaa vaihtoehtoja ma

Metropolialue nähtynä pohjoisesta,

etualalla pikkukaupunkien

verkosto keskustoja ympäröivine

viljelysalueineen.

34 Kuntatekniikka 3/2008

---

YHDYSKUNTA

ankäyttöön ja liikenteeseen

toimii

to

Mihin asettuisit, jos olisit

suuryrityksen johtaja ja etsimässä

uutta sijaintia pääkonttorille

Entä kosmopoliitti

perhe etsimässä parasta

paikkaa asua, harrastaa

ja tehdä työtä Perusta

Helsingin seudun kilpailukyvyn

kehittämiselle on

kuntien yhteisessä

tahtotilassa.

Jenni Lautso, arkkitehti SAFA

Ilona Mansikka, arkkitehti SAFA

Ulla Troberg, viestintäkoordinaattori

WSP Finland Oy

Vihervirtausten verkosto vaihtuu luontoympäristöstä

urbaaniksi maisemaksi tiiviissä kaupunkirakenteessa.

Rakentaminen tiivistyy laajan viherverkoston

äärelle. Verkosto toimii kaupunkilaisten julkisena

olohuoneena tarjoten tiloja kulttuurille ja virkistäytymiselle.

Ideoita siihen, miten kiinnostava

Helsingin seutu voisi olla 40 vuoden

kuluttua, haettiin kansainvälisellä pääkaupunkiseudun

kehittämiseen tähtäävällä

Greater Helsinki Vision 2050

-ideakilpailulla. Kilpailuun osallistui

yhteensä 86 ehdotusta. Ensimmäisen

palkinnon sai monialainen WSP Finlandin

tiimi ehdotuksellaan Emerald.

Aatekilpailun järjestivät pääkaupunkiseudun

kunnat Helsinki, Espoo,

Vantaa, Kauniainen, Kerava, Tuusula,

Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen,

Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti

ja Sipoo sekä ympäristöministeriö.

Kilpailun tarkoituksena oli visioida

ennakkoluulottomasti uusia kestävän

kehityksen mukaisia strategioita

ja konkreettisia ratkaisuja Helsingin

seudun maankäyttöön ja liikenteeseen.

Lähtökohtina olivat mm.

700 000 uuden asukkaan ja noin 70

miljoonan uudiskerrosneliömetrin

sijoittaminen seudulle vuoteen 2050

mennessä.

Laadukas elinympäristö

houkuttelee

Helsingin seudun vetovoimatekijöitä

kansainvälisesti ovat mm. luovuus,

valintojen vapaus, luonnonläheisyys

ja sujuva arki. Lisäksi viheralueiden ja

julkisten kaupunkitilojen laadukkuus

ja saavutettavuus ovat keskeisiä elinympäristön

laatutekijöitä. Metropolialueella

on strateginen sijainti idän ja

lännen, muun Suomen ja Euroopan

välissä.

WSP:n ehdotus Emerald painottaa

Kuntatekniikka 3/2008

35

---

eheytyvää, tiivistä ja tasapainoista

yhdyskuntarakennetta, jonka

ytimenä toimii laaja vihervirtausten

verkosto.

– Ehdotuksemme vastasi kilpailun

tavoitteisiin kokonaisvaltaisesti.

Se sisältää maankäytön

vision lisäksi kuvauksen tulevaisuuden

elämäntavoista,

asumisesta, työstä, liikenteestä,

maisemasta ja energiasta,

WSP:n tiimin jäsen, arkkitehti

Jenni Lautso kertoo.

Kilpailuvoiton perusteluina

olivat mm. ehdotuksen innovatiivisuus

ja monipuolisuus, seuturakenteen

tasapainoisuus, onnistuneet

liikenneratkaisut, monet

ekologiseen elämäntapaan

kannustavat palveluinnovaatiot

sekä elämänlaadun pohdinta erilaisten

ja eri-ikäisten asukkaiden

kannalta.

Tiimi käytti kilpailuehdotusta

laatiessaan WSP Design Studion

kehittämää mielikuvamenetel-

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

OLD TOWN AND NEW ARCHIPELAGO

Classic dense grid city structure completed by

extremely dense new archipelago structure

SUB-CENTER, area effi ency 1,0

DENSE CITY STRUCTURE, area effi ency 0,75

New dense structure along green bay edges

URBAN STRUCTURE, area effi ency 0,5

METROPOLITAN HOUSING,

area effi ency 0,18

SMALL TOWN WITH CENTER IN THE

MIDDLE, area effi ency 0,25–0,5

ECO-TECHNOLOGICAL PRODUCTION AREA,

area effi ency 0,05–0,1

Agricultural greenhouses, shell structures and farm

lands with fl uent connections to rail links

RURAL VILLAGES

Existing village communities

Suur-Helsingin visioalue 2050 muodostuu tiiviistä metropolista meren rannalla

ja elävistä pikkukaupungeista sisämaassa. 700 000 uudesta asukkaasta sijoittuu

89 prosenttia metropolialueelle ja kehyskaupungeihin 10.

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

Eettinen kuluttaminen helpoksi

Metropolialueen suunnittelussa on varauduttava ilmastonmuutoksen

torjuntaan. Arjen liikkumisen ja kuluttamisen

valinnoissa on ekologisimman vaihtoehdon oltava

edullisin, houkuttelevin ja helpoin. Emeraldissa esitettiin

innovaatioita 2050-luvun ekologisempaan arkeen:

Henkilökohtainen ilmastobonuskortti kannustaa liikkumaan

ekologisemmin.

Myymälämetro tuo päivittäisostokset ihmisen luo, enää

ei tarvitse matkustaa automarketteihin.

Naapurikorttelin työkeitaalle voi kävellä tekemään etätyötä.

Korttelikohtaisessa liikkumiskeskuksessa saa päiväkohtaisen

matkasuunnitelman ja sopivat vuokrakulkuneuvot

käyttöönsä.

mää. Jokainen tiimin jäsen tiivisti

yhdelle sivulle valikoiman sanoja

ja kuvia, joista valittiin ne, jotka

parhaiten kuvaavat yhteisiä mielikuvia

tulevaisuuden kaupungista.

Emerald-workshopiin osallistui

asiantuntijoita myös Ruotsin

WSP:stä. Heiltä saatiin työn eri

vaiheissa ehdotukseen tärkeää

ulkopuolista näkemystä.

– Suunnittelun lähtökohdiksi

kiteytyivät tietyt teemat: pohjoismaisuus,

rakkaus luontoon ja vesi,

tiimin vetäjä, arkkitehti Juha

Eskolin kertoo.

Ideoista fyysiseen

suunnitteluun

Kymmenestä idealuonnoksesta

muotoutui yksi konsepti. Tuloksena

syntyi elävä monikeskuksinen

pääkaupunkialue, jonka sydämenä

on merellinen Helsingin

vanha keskusta.

– Uudet vetovoimaiset aluekeskukset

metropolin sisällä tasapainottavat

metropolialuetta,

WSP:n tiimin jäsen arkkitehti

Ilona Mansikka sanoo.

Sisämaan pikkukaupunkien

helminauhat tukevat metropolia

tuottaen ruokaa ja energiaa metropolin

tarpeisiin sekä tarjoavat

turisteille matkailuun ja virkistykseen

liittyviä palveluita.

Visiossa eheä viherverkosto

sitoo yhteen erilaiset kaupunginosat.

Viherverkostot ulottuvat

mereltä sisämaan metsiin, ja niiden

lähtökohtana ovat nykyiset

vihersormet ja merenlahdet. Vihervirtaukset

ovat paikoin luonnontilaisia

mutta paikoin myös

hyvin rakennettuja yhteisiä olohuoneita,

viljelypalstoja tai puistoja.

Luonto ja virkistysmahdollisuudet

ovat mahdollisimman

monen saavutettavissa.

Liikkuva pääkaupunkiseutu

Emerald hyödyntää Helsingin

asemaa liikenteellisenä ja logistisena

solmupisteenä. Supernopeat

junat yhdistävät alueen itään

Pietariin, länteen Tukholmaan ja

etelään Tallinnaan. Junayhteydet

risteävät lentoasemalla, metropolin

ja kehysalueen rajapinnassa.

Sekoittunut ja monikeskuksinen

kaupunkirakenne lähipalveluineen

vähentää osaltaan liikkumisen

tarvetta ja parantaa ajansäästön

myötä elämänlaatua. Liityntäpysäköintikeskukset

liikenneverkoston

solmukohdissa houkuttelevat

metropoliin saapuvia

vaihtamaan yksityisauton joukkoliikenteeseen.

– Emme halua kieltää tai poistaa

yksityisautoilua, mutta haluamme

korostaa joukkoliikenteen

houkuttelevuutta, liikenneinsinööri

Risto Jounila sanoo.

Greater Helsinki Vision 2050

-kilpailu tuotti suuren määrän

innovaatioita ja erilaisia visioita

seudun tulevaisuudesta. Kilpailun

palkintolautakunta suositteli,

että seudun neljätoista kuntaa

aloittavat yhteisen metropolialueen

maankäyttöön painottuvan

visio- ja strategiaprosessin yhdessä

palkittujen ehdotusten tekijöiden

kanssa.

WSP:n ydintiimissä olivat mukana Yhdyskunta-

ja Arkkitehtuuriyksikön päällikkö

arkkitehti Juha Eskolin (tiimin vetäjä),

arkkitehdit Jenni Lautso, Ilona

Mansikka ja Tuomas Vuorinen.

36 Kuntatekniikka 3/2008

---

KEVÄTTÄ ILMASSA

... ja Kuntatekniikan päivät tulossa

Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Jyrki Meronen

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. 050 550 2146

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 376 7414

kyosti.oasmaa@hel.fi

■ Maaliskuun loppupuolen lumisateesta huolimatta

– kevättä pukkaa. Jo ennen lumisadetta

näkyi leskenlehtiä etelärinteessä, ja työkaverit

kertovat nähneensä sinivuokkojakin. Lehden

ilmestyttyä Espoon päiviin on aikaa vain kuusi

viikkoa, ja Tampereen päivätkin ovat jo aivan

nurkan takana. Huhtikuun puolenvälin aikoihin

menemme ensimmäisen kerran Tampereelle

katsomaan paikkoja ja tapaamaan heidän

edustajiaan.

Päivien ja YT-näyttelyn pääpaikka tulee olemaan

Pirkka-halli, ja edellisen kerran kun kävin

Tampereella, varasin jo Hotelli Ilveksen Ball Roomin

juhlaillallispaikaksi. Tampereen kaupungin

edustajana päivien järjestelyissä tulee olemaan

Milko Teräväinen. Ne jotka ovat lukeneet jäsenkirjamateriaalin

tarkasti huomaavat, että Milko

tullee ensi vuonna mukaan myös hallitustyöskentelyyn.

Hallitus kokoontui helmikuun lopulla

Hallitus piti vuoden toisen kokouksensa Helsingissä

helmikuun lopulla. Kokouksessa käytiin läpi Espoo-päivien

materiaali sekä järjestelytilanne. Kokouksessa

käsiteltiin myös julkilausumaehdotusta

ja mietittiin mahdollisia kunniamainintoja, joista

enemmän Espoo-päivien yhteydessä.

Hallitus hyväksyi kokouksessaan uusiksi jäseniksi

seuraavat henkilöt: DI Jaakko Koskipalo

Hollolasta, DI Allan Nyholm Helsingistä, ins.

(AMK) Ville Vastamäki Vantaalta, DI Mari Päätalo

Keravalta, ins. (AMK) Heidi Jokinen Liedosta

ja ins. (AMK) Markku Riekko Espoosta.

Seuraava kokous pidetään Espoossa Kuntatekniikan

päivien yhteydessä 5.6.

Uusi maita IFME:n jäseniksi

IFME:n hallituksen seuraava kokous pidetään

Malmössä 11.–12.5.2008. Puheenjohtaja Chris

Champion on lähettänyt kokousmateriaalin.

Kokouksessa tullaan edelleen keskustelemaan

yhteenliittymän nettisivuista sekä edellisessä

kokouksessa sovituista kolmesta asiasta: infrastruktuurista,

koulutetun henkilökunnan puutteesta

sekä ilmastomuutoksesta. Kokouksessa

keskustellaan myös siitä, miten saamme jokai-

Yhteyspäällikkö/Relationschef

Dan-Henrik ”Danne” Långström

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 432 7300

dan-henrik.langstrom@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 559 1435

jyrki.vatto@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi

puh. 050 380 1022

kari.haapaniemi@hel.fi

Vaihtoterminaali Nuevos Ministerios

Madridissa.

Frank Gehryn suunnittelema Guggenheimmuseo

Bilbaossa Nervión-joen rannalla.

Tutustu Bilbao-ilmiöön ja näe Madridin uudet

joukkoliikenteen ratkaisut matkallamme lokakuussa

■ SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät

kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan

Bilbaoon ja Madridiin ensi lokakuussa viikolla

42. Matkalla tutustutaan mm. Bilbao-ilmiöön ja

Madridin uusiin joukkoliikenneterminaaleihin.

Bilbaossa on käynnissä ainutlaatuinen

keskustan uudistusprojekti, joka alkoi Guggenheim-museon

rakentamisesta ja käsittää

nyt koko joenrannan kehittämisen kauppakeskuksineen,

hotelleineen, toimistoineen, asuntoineen,

rantabulevardeineen ja puistoineen

sekä uudet metro- ja raitiovaunujärjestelmät.

Madridissa on myös panostettu merkittävästi

joukkoliikenteen kehittämiseen. Viime

vuosina on rakennettu useita maanalaisia

vaihtoterminaaleja bussiliikenteelle, metrolle ja

liityntäpysäköinnille.

Neljän vuorokauden matkan alustava hinta

(lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset,

oppaan palvelut) on 1 800 euroa kahden

hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden

hengen huoneessa.

Ennakkoilmoittautumiset marita.laatikainen@sito.fi,

lisätietoa matkasta kuntatekniikan

foorumista www.kuntatekniikka.fi > premium

> matkapalvelut.

Kuntatekniikka 3/2008 37

---

sen yhdistyksen jäsenille mahdollisimman

paljon hyötyä yhteistyöstä

(KunFo:n sivuilta löydät

jo nyt linkit IFME-jäsenyhdistysten

nettisivuille).

IFME:en ollaan kovasti

hankkimassa lisää jäsenmaita

ja yhdistyksiä. Tanska liittyi mukaan

viime vuoden loppupuolella,

ja Suomi (SKTY) on – niin

kuin olen aikaisemminkin näillä

sivuilla kertonut – keskustellut

asiasta Viron, Islannin ja Pietarin

kanssa. Viro on tässä vaiheessa

vakavasti harkitsemassa

jäsenyyttä. Muita maita, joihin

IFME:stä on oltu yhteydessä

ja jotka harkitsevat liittymistä,

ovat ainakin Uusi-Seelanti,

Espanja, Tsekki, Korea, Irlanti,

Hongkong ja Intia.

Australian yhdistys

tulossa Helsinkiin

Australian yhdistys tekee vuosittain

opintomatkoja, joista

yksi on malliltaan pitkä ja kattava.

Tänä vuonna he menevät

elokuussa Yhdysvaltoihin

(Los Angeles, Portland ja New

York).

USA:n jälkeen he suuntaavat

matkansa Helsinkiin, missä

ne viipyvät kolmatta vuorokautta

ennen kuin suuntaavat

Lontoon kautta takaisin kotiin.

Tätä on varmaan pidettävä

kunnianosoituksena suomalaista

osaamista kohtaan, jos

kerran vaivautuvat tulemaan

tänne katselemaan ja kuuntelemaan,

miten me asioita hoidamme.

HKR ja siis Matti-

Pekka Rasilainen sekä allekirjoittanut

ovat delegaation isäntinä

Helsingissä.

Taas on sunnuntaipäivä kulunut

mukavasti muiden viikonloppurientojen

keskellä tätä

kirjoitellessa... Nyt sitten vain

odottamaan sitä oikeaa kevättä

(joka siis on pitkällä, kun luette

tätä juttua) ja tietenkin Espoo-päiviä!

Kuntatekniikan päivät Espoossa 2008 – Päivien

Torstai 5.6.2008

Kokouspaikka: Sellosali,

Espoon Leppävaara

8.30 Ilmoittautuminen

10.00 Juhlapäivien avaus

SKTY:n puheenjohtaja

Matti-Pekka Rasilainen

10.10 Espoon kaupungin

tervehdys

Kaupunginjohtaja

Marketta Kokkonen,

Espoon kaupunki

10.30 Espoon ajankohtaiset

hankkeet

Toimialajohtaja Olavi Louko,

Espoon kaupunki

11.00 Kuntatekniikan koulutusta

järjestellään – miten

Rehtori Matti Pursula,

Teknillinen korkeakoulu

11.30 Tauko ja tutustuminen

KT2008-näyttelyyn

11.45 Vuoden kuntatekniikan

saavutus

12.10 SKTY:n vuosikokous ja

julkilausuma

12.40 (suunnilleen) Tiedotustilaisuus

aulassa

12.50 Ryhmäkuva

13.00 Espoon kaupungin lounas,

Vermon raviradan ravintola

14.30 Espoon kuntatekniikan

kiertoajelut (kiertoajelut

päättyvät Sellosalille)

16.00 Tutustuminen Kuntatekniikka

KT2008-näyttelyyn/ohjelmaa

19.00- Illanvietto – get together,

22.00 Leppävaaran kansantalo,

Vallikatu 15

Perjantai 6.6.2008

Kokouspaikka: Sellosali,

Espoon Leppävaara

9.00 Asiakas on tärkeä kumppani

TkT Aija Staffans, TKK/

arkkitehtuurin laitos

Arkkitehti Suvi Tyynilä,

Helsingin kaupunki

9.40 Yrittäjille toimivaa kaupunkia

Varatoimitusjohtaja Sampsa

Saralehto, Helsingin seudun

kauppakamari

10.05 Oulu uudisti tapojaa

Asemakaavapäällikkö Matti

Karhula, Oulun kaupunki

10.30 Tauko ja tutustuminen

KT2008-näyttelyyn

Perjantai 6.6.2008

Kokouspaikka: Sellosali,

Espoon Leppävaara

10.45 Suurpellon toimisto- ja

asuinalue rakentuu

Projektinjohtaja Pekka

Vikkula, Espoon kaupunki

11.15 Palvelutuotannon

kehittäminen

Johtaja Esko Pyykkönen,

Destia

11.45 Lounas, Ravintola Fennia,

Kauppakeskus Sello

13.00 Ympäristörakentaminen

tänään

Maisema-arkkitehti Hanna

Keskinen, Vantaan kaupunki

13.30 Muuttuva katuvalaistus

DI Pentti Hautala, SITO

14.00 Tauko ja tutustuminen

KT2008-näyttelyyn

14.15 Yrittämällä yli rajojen

Toimitusjohtaja Heikki

Anipai, Teho As (Viro)

14.45 Kuntatekniikan foorumi –

mitä hyötyä meille

TkL Päivi Ahlroos,

Helsingin kaupunki

DI Jussi Nykänen, SITO

15.15 Kuntatekniikan foorumi 7 –

paneeli ja paja

”YRITETÄÄN YHDESSÄ”

Puheenjohtajana toimii

Matti-Pekka Rasilainen

16.00 Yhteenveto ja luentojen

päättäminen

16.30- Alkulämmittelyt

18.30 Dipoli / TKK

19.00- Juhlapäivällinen

Kevätterveisin,

Danne Långström

yhteyspäällikkö

Taustakuvassa on maisema

Espoon Keilaniemestä.

38 Kuntatekniikka 3/2008

---

teema ”Yritetään yhdessä”

Lauantai 7.6.2008

Laivaretki Espoon Keilaniemestä

Suomen St. Tropeziin – Haukilahteen

08.30 Lähtö busseilla hotellilta Keilaniemeen

09.00 Laivaretki Keilaniemestä Espoon saaristoon

13.00 Paluu Haukilahden venesatamaan, josta bussikuljetus hotellille

Ensin koulutetaan aktiivisimmat käyttäjät

KUNTAKIERTUE

innoittaa KunFon hyödyntämiseen

Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut

Ilmoittaudu Kuntatekniikan päiville 27.4.2008 mennessä Kuntatekniikan

foorumin sivuilla (www.kuntatekniikka.fi) tai palauttamalla ilmoittautumislomake

SKTY:n kokousmestari Jyrki Vätölle osoitteeseen

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki.

Päivien osallistumismaksu on jäseniltä 295 euroa (eläkeläis- ja opiskelijajäsenet

75 euroa) ja ei-jäseniltä 400 euroa. Huomatkaa, että majoitus ei

kuulu hintaan. Lauantain laivaretki maksaa 65 euroa. Osallistumismaksut

maksetaan 10.5.2008 mennessä SKTY:n tilille 800018-95235. Tämän

jälkeen ilmoittautumismaksut nousevat ollen 350 / 100 / 450 €.

Kuntatekniikan päivien kokouspaikka sijaitsee Espoon Leppävaaran

Sellosalissa. Kokouspaikalle on hyvät kulkuyhteydet, sillä Leppävaaran

juna-asema sijaitsee aivan kokouspaikan läheisyydessä. Paikalle pääsee

helposti myös linja-autoilla, ja lähistöllä on runsaasti paikoitustilaa myös

omille autoille.

Golf-kisa keskiviikkona 4.6.

Golf-kisa järjestetään keskiviikkona 4.6.2008 Espoon golfkentällä.

Ilmoittautumisia otetaan vastaan Kuntatekniikan foorumin sivuilla

(www.kuntatekniikka.fi) tai sähköpostitse helena.strom@hel.fi.

Lisätietoja golf-kisasta saa Helena Strömiltä, puh. (09) 310 38571.

KunFon koulutustilaisuuksissa opitaan oman portaalin hyödyntämisen

salat.

KunFon kuntakierros pyörähtää

käyntiin kevään

aikana. Koulutustilaisuuksissa

opiskellaan portaalin

hyödyntämistä.

Kuntatekniikan portaalin KunFon

toinen toimintavuosi on pyörähtänyt

käyntiin. Käyttäjiä sivustolla on enemmän

kuin on osattu odottaakaan: julkisilla

sivuilla jopa 2 000–3 000 käyntiä

päivittäin, mutta kaikkia sen ominaisuuksia

ei kyselyiden perusteella

vielä oikein osata hyödyntää.

Tilanteen korjaamiseksi KunFon

johtoryhmä on ideoinut kevään ja kesän

aikana toteutettavan kuntakoulutuskiertueen.

Sen tarkoituksena on

kertoa KunFosta ja sen mahdollisuuksista

konsortiokunnissa. Käyttäjäpohjan

vankistaminen ja käytön aktivoiminen

kehittävät samalla KunFon sisältöä,

sillä aktiivikäyttäjät osallistuvat

osaltaan myös sisällön tuottamiseen

mm. uutisia ja tapahtumia ilmiantamalla.

Kunnissa on tarkoitus kouluttaa

ensin aktiivisimmat käyttäjät, esimerkiksi

10 käyttäjää/kunta. Tapauskohtaisesti

voidaan lisäinfoa antaa myös

esimerkiksi projektiryhmille ja sektoritai

teematoiminnan vetämisestä kiinnostuneille.

Tarkoituksena on ensi sijassa tavoittaa

kustakin mukana olevasta

kunnasta aktiiviset kuntateknikot, kuten

viestinnästä vastaavat henkilöt, innokkaat

kynäniekat ja valokuvaajat.

Samalla pyritään löytämään myös erilaisiin

foorumiprojekteihin, sektoreihin

ja teemoihin aktiivisia toimijoita.

– Ennen kierroksen käynnistymistä

uudistamme KunFo-portaalia entistäkin

toimivammaksi ja valmistamme

toimivan, selkeän koulutusmateriaalin,

jota voimme koulutustilaisuuksissa

käyttää. Järjestelmätoimittaja on

siirtänyt palvelut uudelle teknologiaalustalle,

joka koulutusvaiheen kautta

lanseerataan korvaamaan nykyinen

alustaratkaisu. Uusi alusta parantaa sivuston

käyttöoikeuksien hallittavuutta

ja uusien palveluiden kehittämismahdollisuuksia,

Jussi Nykänen KunFosta

kertoo.

Tietoa ja käytön

opastusta

– Varsinaiset tilaisuudet järjestää kunta

itse. Emme väkisin tunge minnekään,

vaan käymme esittelemässä

KunFon toimintaa siellä, minne meidät

kutsutaan, Nykänen painottaa.

Ennen tilaisuutta KunFoon kannattaa

käydä tutustumassa ja kirjata ylös

kysymyksiä ja ehdotuksia, jotta niitä

voidaan tilaisuudessa käsitellä.

Tilaisuudet räätälöidään kunnan

tarpeisiin ja aikatauluun. Puolipäiväiset

tilaisuudet aloitetaan KunFon

yleisesittelyllä. Portaalin toimintaperiaatteet

käydään läpi osioineen. Jä-

Kuntatekniikka 3/2008 39

---

SKTY:N HALLITUS

senosion ominaisuuksiin, peruskäyttöön

ja sen harjoitteluun perehdytetään

kädestä pitäen. Kiinnostuneille

on mahdollisuus tietohallinnon

tukipalveluihin tutustumiseen.

Siinä voidaan käydä läpi

esimerkiksi foorumihankkeisiin

liittyviä tukipalveluja, kuten project

managementia, esimerkkinä

kunnossapitosuunnitelma-hanke

sekä sektori- ja teematoimintaa,

esimerkkinä teknisen toimen toimintajärjestelmätyö.

Tilaisuudet

päätetään loppukeskusteluun.

Tilaisuudet voivat käynnistyä

huhtikuusta lähtien. Mahdollisimman

suuri osa niistä pyritään käymään

läpi ennen Kuntatekniikan

päiviä kesäkuun alussa.

– Ensimmäinen tilaisuus on

Vaasassa huhtikuun lopulla, minkä

jälkeen suunnataan Espooseen,

Jussi Nykänen kertoo.

Tilaisuuteen osallistuvat Kun-

Fon kumppanuuskonsultti Jussi

Nykänen Sitosta ja järjestelmätoimittajan

edustajana Laura Uusitalo

Webforumista.

KunFon konsortiokunnat voivat

käydä varaamassa aikaa vierailulle

KunFon keskustelupalstalta.

Aktiivisuutta

uutistoimintaan

Yksi kuntakierroksen tavoitteista

on aktivoida konsortiokuntien uutisvälitystä.

KunFon aktiivisimpia

palveluita ovat olleet uutistoimitus,

tapahtumatiedotus sekä rekryfoorumi.

KunFon ensimmäisen

toimintavuoden aikana kuntateknisiä

uutisia säännöllisesti toimittavien

kuntien määrä on kasvanut,

mutta parantamisen varaa

on edelleen.

Nyt uutisissa painottuvat lähinnä

viranomaistahojen kuntatekniikkaa

koskettavat uutiset. Alan

omat viestit ovat vielä jääneet vähemmälle.

Erityisesti kaivataan

uutisia liikuntatoimen ja satamarakentamisen

alueelta.

Tiedotteiden välittämistä Kun-

Fo-uutisten käyttöön on pyydetty

useampaankin otteeseen mukana

olevilta kunnilta. Tiedonvälityksessään

aktiivisimmat kunnat

ovat liittäneet KunFon normaaliin

tiedotevälitykseensä. Systeemi on

hyvä, sillä näin kaikki viestit tulevat

varmasti perille. Niistä kuntatekniikan

alaan liittyvien valitseminen

on pieni vaiva.

Mikään viesti ei ole

merkityksetön

KunFon uutisten tarkoituksena on

toisaalta välittää myös pienimuotoisempaa

kuntateknistä tietoa,

sellaista, jota kunnan viestintä ei

edes katso välittämisen arvoiseksi.

Kuinka katuosasto on kehittänyt

hiekanpoistoaan Montako

asukasta osallistui puiston kevätsiivoustalkoisiin

Paljonko tilahallinto

uskoo säästävänsä energiansäästölamppuihin

siirtymällä Miten

urheilukentän ylläpito kannattaisi

järjestää

Mikään kuntatekniikkaan liittyvä

uutinen ei ole liian pieni kerrottavaksi

muille. Joku lukija on

varmasti kiinnostunut ja kiitollinen

esimerkistä tai vinkistä. Kun-

Foon lähetettävän uutisen ei tarvitse

olla viimeistelty, riittää, kun

perusasiat ovat mukana ja yhteystiedot,

mistä lisäinformaatiota voi

tarvittaessa hankkia. Ja kuva on

kiva yllätys.

Dakota Lavento

KunFo Uutiset siis tiedotelistalle

ja kaikki uutiset/tiedotteet/

tapahtumat osoitteeseen

dakota.lavento@kuntatekniikka.fi

Puheenjohtaja/Ordförande

Matti-Pekka Rasilainen

HKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 3103 8801, 0500 439595

matti-pekka.rasilainen@hel.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Anu Näätänen

Joensuun kaupunki, Tekninen virasto

Muuntamotie 5, 80100 Joensuu

puh. (013) 267 3500, 050 5505490

anu.naatanen@jns.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Jouko Vehkakoski

Espoon kaupungin tekninen keskus

PL 41, 02070 Espoo

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030

jouko.vehkakoski@espoo.fi

Muut jäsenet

Matti Karhula, Oulun kaupungin

tekninen keskus

PL 32, 90015 Oulun kaupunki

puh. (08) 5584 2410, 044 7032410

matti.karhula@ouka.fi

Jussi Kauppi, Suomen Kuntaliitto

Toinen linja 14, 00530 Helsinki.

puh. (09) 771 2560, 050 367 5840

jussi.kauppi@kuntaliitto.fi

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,

Kuntatekniikan keskus

Kielotie 13, 01300 Vantaa

puh. (09) 8392 2699, 0400 417436

jouko.lehtonen@vantaa.fi

Mikko Leppänen, Ramboll Finland Oy

Piispanmäentie 5, 02241 Espoo

puh. (020) 755 6300, 0400 425 914

mikko.leppanen@ramboll.fi

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,

tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. (09) 2719 2831, 040 3152831

tero.pyssysalo@jarvenpaa.fi

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,

tekninen toimiala

PL 38, 53100 Lappeenranta

puh. (05) 616 2433, 040 5215503

jussi.salo@lappeenranta.fi

Vår i luften!

Före Påsken såg jag redan tussilagon

i en södersluttning i Esbo, och

kompisar samt kollegor som bor på

varmare trakter (som i Åbo), berättar

om att det också finns blåsippor mm.

Sen kom det 20 cm snö, men vår

i luften som det är, så smälter den

med rekord fart.

När tidningen kommer ut, så är

det bara 6 veckor till årsdagarna i Esbo

– och även 2009-dagarna i Tammerfors

står bakom knuten. I Tammerfors

kommer vi att samlas både

för de egentliga dagarna som utställningen

i Pirkka-hallen och förra gången

jag var i Tammerfors, så reserverade

jag också Ball Room på Hotel Ilves

för festmiddagen.

FKTF:s styrelse höll sitt senaste

möte i slutet av februari, och på mötet

gick man igenom programmet

samt annat material angående Esbo-dagarna

och godkände det. Man

rustade också resolutionen och funderade

på vem man kunde tänka

ge möjliga hedersomnämnande åt –

men mera om dem i Esbo.

6 ansökan om medlemskap godkändes

också, och man fastslog, att styrelsens

nästa möte kommer att äga

rum i Esbo, i samband med årsdagarna.

IFME:s nästa möte kommer att

hållas i maj i Malmö. Chris

Champion har redan sänt ut agendan

och tidtabellerna, och enligt

dem, så skall vi än en gång behandla

frågan om IFME:s webbsidor, om nya

medlemmar, infrastrukturen, brist på

skolad personal, klimatförändring

och om hur vi skall få ut så mycket

som möjligt av vårt samarbete mm.

Den australienska föreningen gör

studieresor årligen, och i augusti är

de på väg, via Los Angeles, Portland

och New York, till Helsingfors för att

se efter hur vi går tillväga inom kommuntekniken.

Från Helsingfors fortsätter

dom sedan via London tillbaks

hem.

Med varma vårhälsningar,

Danne Långström

kommunikationschef

40 Kuntatekniikka 3/2008

---

VESIJOHTOVERKOSTOJEN HYGIENIA

PÄÄTEEMANA KEVÄTSEMINAARISSA

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén ojentaa

yhdistyksen viirin Kaj-Erik Kvarnströmille.

Kuntien putkimestarit ry:n kevään

laivaseminaari pidettiin

4.–6.3.2008 Silja Serenadella.

Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut,

ja osallistujia oli lähes sata.

Osallistuminen oli kiitettävän

hyvää, mielenkiintoa riitti kummankin

seminaaripäivän luennoille

oikein mukavasti.

Tänä vuonna pääteemana oli hygienia vesijohtoverkostoissa,

ja Nokian tapahtumat olivat

vahvasti tilaisuudessa esillä. Luennoitsijoina oli

mm. Anneli Tiainen VVY:stä, joka luennoi vesilaitoksen

vastuista vahinkotapauksissa. Esko

Haume, Tapio Tolvanen ja Petteri Niemi kertoivat

Nokian vesikriisiin liittyvistä verkostojen

puhdistustöistä ja käytetyistä menetelmistä.

Pertti Vuoriranta Tampereen teknillisestä yliopistosta

piti luennot sekä vesijohtoverkostossa

elävistä pieneliöistä, verkoston desinfioinnista että

talousvedelle esitetyistä vaatimuksista. Ääneen

pääsivät myös Pekka Laakkonen, Risto Bergbacka

sekä Eero Varis, jotka kertoivat omista kokemuksistaan

hygienian huomioonottamisessa

vesijohtojen ylläpitotilanteissa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Rosengrén

kertoi vesijohtoverkostojen rakentamiseen ja ylläpitoon

liittyvistä vaaratekijöistä.

Vaikka vierailukäynti Tukholman vesilaitoksella

peruuntuikin yllättävästi, korvaavaa toimintaa

onnistuttiin kuitenkin järjestämään.

Tukholman infrastruktuuriin ja rakentamiskulttuuriin

päästiin tutustumaan monipuolisen opastetun

kiertoajelun muodossa.

Yhdistyksen viirin sai alalla pitkään toiminut, ja

nyt eläkkeelle jäävä Kaj-Erik Kvarnström Ulefos NV

Oy:stä.

Yhdistykseen 12 uutta jäsentä

Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 3.3.2008 päätettiin

valita yhdistykseen yhteensä 12 uutta jäsentä.

Kuntien putkimestarit ry toivottaa tervetulleeksi seuraavat

uudet jäsenet:

Pekka Saukkonen, Parikkala

Lassi Jutila, Tuusula

Petteri Laaksonen, Tuusula

Pirjo-Liisa Saartenkorpi, Hämeenlinna

Risto Koskela, Turku

Kari Pitkänen, Vääksy

Aki Teini, Lieto

Oili Järvi, Rauma

Saara Noponen, Vantaa

Mikko Kunttu, Turku

Markku Ranta, Vantaa

Jarkko Aho, Lahti

Yhdistyksen hallitukseen valittiin Helsingin ja Uudenmaan

edustajaksi Sami Sillsten Helsingin Vedestä. Syksyn

koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Sokos Hotelli

Vantaalla 8.–10.10.2008. Päivien ohjelmaa työstetään

parhaillaan. Alustavasta ohjelmasta tiedotetaan mm. yhdistyksen

kotisivuilla heti, kun se on mahdollista. Tervetuloa

mukaan! Luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia

vesihuoltoalaan liittyviä luentoja sekä perinteinen yhteistoimintaan

kuuluvien toimijoiden tuotenäyttely.

Yhdistyksen jäseneksi voi parhaiten liittyä ottamalla

yhteyttä joko oman alueen yhdyshenkilöön, yhdistyksen

puheenjohtajaan tai sihteeriin. Yhteystiedot ja muuta tietoa

yhdistyksen toiminnasta löytyy uusituilta kotisivuilta

www.kuntienputkimestarit.fi

Hyvää kevättä!

Anders Öström

yhdistyksen sihteeri

Pertti Vuoriranta pitämässä luentoa vesijohtoverkostojen

pieneliöistä.

Kuntien Putkimestarit

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon

kehittämiseksi. Tarkoitusta

toteutetaan tutkimalla uusia

työmenetelmiä, tiedottamalla

niistä jäsenistölle, järjestämällä

alan kursseja ja työnäytöksiä

sekä muita ammattitaitoa

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.

Varsinaisia jäseniä on noin

300, ja he ovat kunnallisissa ja

osakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissa

tai vesiosuuskunnissa

työskentelevät työnjohtajat,

teknikot, rakennusmestarit,

insinöörit sekä hankintoja

tekevät henkilöt. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin

80. Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,

s-posti: reijo.rosengren@turku.fi

puh. 050 522 7371

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

Internet: www.kuntienputkimestarit.fi

Kuntien putkimestarit ry:n jäseniä tutustumassa

Tukholman infraan.

Kuntatekniikka 3/2008

41

---

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet,

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen

kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.net

s-posti: info@ukty.net

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalle Kallio

s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi

puh. 0400 577 569

SAUNOJEN LASIOVET –

uhka hallien ja kylpylöiden

käyttäjien turvallisuudelle

Kulunut talvi on ollut uimahalli- ja kylpylätoiminnoille

otollista aikaa. Normaalit talviharrastukset

lumessa ovat jääneet vähiin, niinpä esimerkiksi

uimahalli- ja kylpyläpuolella ovat kävijämäärät

kasvaneet. Olemmeko pystyneet vastaamaan lisääntyneisiin

haasteisiin

Uimahalleissa ja kylpylöissä on normaalikäytön

– uimisen, virkistäytymisen, puhdistautumisen,

uimaopetuksen ym. perinteisten toimintojen

– lisäksi tulleet voimakkaasti mukaan erilaiset fyysistä

kuntoa parantavat toiminnat kuten vesijumpat

ja -juoksut.

Ne ovat saavuttaneet monin paikoin erittäin

suurta suosiota, ja ovat aiheuttaneet erilaisia järjestelyjä

hallien käytön joustavan toiminnan turvaamiseksi.

Halleihin on normaalien yksilökäyntien

lisäksi tullut huomattava määrä ns. ryhmätoimintoja

erilaisten ryhmätapahtumien lisäksi.

Näin on myös hallien toiminta ja kävijämäärät lisääntyneet,

mikä on erittäin positiivista.

Tästä tuleekin mieleen kysymys: Pysyykö

hallien tekninen valmius mukana muutoksessa

Tässä onkin hallien saneerausten ja laajennusten

suunnittelijoille ja päättäjille kova haaste: on pystyttävä

vastaamaan tulevaisuuden näkymiin, joille

on tyypillistä erilaisten toimintojen monipuolistuminen.

Tämä johtaa siihen tosiasiaan, että on oltava

enenevässä määrin erisyvyisiä ja -lämpöisiä altaita.

Vesivoimistelussa täytyy olla erisyvyinen vesi

henkilölle, joka on 165 cm pitkä kuin henkilölle,

joka on 180–185 cm pitkä. Meillä on tehty monessa

paikassa esimerkiksi 120 cm:n syvyisiä terapia-altaita,

jotka eivät sovellu lainkaan normaalipituisille

miehille (180–185) vesivoimisteluun.

Kyseistä altaan pohjan muotoa ja syvyyttä tulee

tarkoin harkita suunnitteluvaiheessa. Jälkeenpäin

muutoksen tekeminen on käytännössä täysin

mahdotonta.

Yllättäviä teknisiä ongelmia

Tämän kevään aikana on tullut ilmi yllättäviä teknisiä

ongelmia, nimittäin saunoissa käytettävien

lasiovien rikkoutuminen. Kahdessa uimahallissa

ovat käytön aikana saunan lasiovet ”räjähtäneet”

syliin. Onnettomuuden syyt ovat tällä

hetkellä selvityksen alla. Virheitä voi vain arvailla.

Ovatko ne työ-, materiaali-, valmistus- vai käyttövirheitä

Asia on kuitenkin niin vakava, että tällaisten

onnettomuuksien selvittäminen on tarpeen.

Korviini ei ole aikaisemmin tullut vastaavia tapauksia.

Olen kuitenkin tehnyt pientä selvittelytyötä

ja antanut itselleni kertoa, että esimerkiksi

kotioloissa on tapahtunut useitakin vastaavia

tapauksia. Jos ja kun näin on tapahtunut, vaatii

se todella tarkkaa selvitystä. Ainakin uimahalleissa

ja kylpylöissä on turvallisuus etusijalla, eikä siitä

saa tinkiä.

Tulossa InterBad-matka ja

yhdistyksen 15-vuotisjuhla

Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin 17.3.2008

Lohjan uimahallilla. Kokouksen aluksi yhdistys

luovutti Lohjan uimahallin toimitusjohtajalle ja

yhdistyksemme pitkäaikaiselle jäsenelle Jorma

Aaltoselle yhdistyksemme standaarin kiitokseksi

pitkäaikaisesta työstä yhdistyksemme ja uimahallien

hyväksi.

Vuosikokous antoi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden

ja hyväksyi toimintasuunnitelman

ja talousarvion.

Vuosikokous valitsi edelleen puheenjohtajaksi

Pertti Kärpäsen ja jäseniksi Kalle Kallion,Tapio

Ala-Peijarin, Tapani Lahden, Tapio Jauhiaisen

ja Martti Matsisen. Tilintarkastajaksi valittiin

Keijo Alastalo Turusta.

Vuoden tärkeimmiksi toiminnoiksi vuotuisten

uimahalli-kylpyläpäivien lisäksi kirjattiin 15-vuotisjuhla,

InterBad-messut ja opintomatka Stuttgartiin.

Lisäksi osallistutaan erilaisiin tutkimustyöryhmiin.

Tarkemmat tiedot 15-vuotisjuhlista ja Inter-

Bad-matkasta lähetetään kevään aikana erityisellä

jäsenkirjeellä.

Jäsenlehtenä toimii edelleen Kuntatekniikka-lehti.

Niin on tämäkin vuosi edennyt jo näin pitkälle.

Hallitus toivoo jäseniltä aktiivisuutta ja ehdotuksia,

miten toimintaamme voitaisiin kehittää jäseniämme

mahdollisimman hyvin palvelevaksi.

Hyvää ja kaunista kevättä kaikille!

Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

42

Kuntatekniikka 3/2008

---

Kuntatalo, Helsinki

Merkitse päivät kalenteriisi

– tervetuloa mukaan yksin tai porukalla!

Tule sinäkin kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot

kuntauudistuksesta, kuntavaaleista, ilmastonmuutoksesta

ja paljosta muusta!

---

Espoossa 10, Helsingissä

Ari Mononen

– Kirkkosillanpuistoa lähellä Espoon vanhaa kirkkoa uudistetaan parhaillaan,

maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama kertoo.

VIIKON PUIS

Träskändan puisto on Espoon helmi

Träskändan kartanopuisto on rauhoitettu

luonnonsuojelualueeksi 1961. Se on Espoon

vanhimpia luonnonsuojelualueita ja Suomen

merkittävimpiä historiallisia puistoja.

Träskändan kartanopuiston rakentaminen

aloitettiin 1700-luvulla, kun Carl Nathanael af

Klercker osti Storträskin tilan Espoon

Träskändan kylästä. Carl Johan Walleen

suunnitteli puiston uudelleen 1800-luvulla. Aurora

Karamzinin aikana puisto koki loistokautensa.

Kartanorakennus tuhoutui tulipalossa

1888. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.

Espoon kunta osti kartanon 1923 ja sijoitti

päärakennukseen kunnalliskodin. Rakennus

toimi osana vanhainkotia vuoteen 2005. Nyt

se on tyhjillään. 1961 Träskändan kartanon

alueelle muodostettiin luonnonsuojelualue.

Kartanoalueelle laadittiin 1970-luvulla käyttösuunnitelma

ja myöhemmin erillinen kunnostussuunnitelma.

1980-luvulta lähtien alueella

on kunnostettu mm. työväenrakennusten

pihapiiri, Aurora Karamzinin kukkatarha

ja terassipuutarha.

Kartanopuistolle on laadittu uusi hoito- ja

käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on palauttaa

puisto Aurora Karamzinin aikaiseen

loistokauteen. Suunnitelmaan kuuluu maisemapuiston

ja metsäalueiden käyttöä ja hoitoa.

Lähde Espoon kaupunki

44 Kuntatekniikka 3/2008

---

VIHERYMPÄRISTÖ

18 ja Vantaalla 9 viherkeidasta esittäytyvät

TO viettelee virkistymään

Vihervuoden kunniaksi pääkaupunkiseudun

puistoja esitellään

poikkeuksellisen laajalti. Helsinki,

Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet

Viikon puisto -hankkeen, jossa kaupungit

esittelevät vuoroviikoin yhden

puistoistaan. Puistoissa järjestetään

opastettuja kävelykierroksia ja muita

tapahtumia.

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen

Espoon kaupunki

Yhteisen Viikon puisto

-teeman avulla pääkaupunkiseudun

kolme kaupunkia

haluavat tehdä entistä tunnetummiksi

kiinnostavia

rakennettuja viheralueita

ja puistoja. Asukkaille annetaan

mahdollisuus tutustua

sekä oman kaupunkinsa

että naapurikaupungin

puistoihin.

Puistotapahtumat alkoivat

18. helmikuuta Helsingin

Sinebrychoffin puistosta.

Vihervuoden päättäjäistapahtuma

pidetään

14. marraskuuta Viikissä.

Siihen mennessä yleisölle

on tarkoitus esitellä 18

puistoa Helsingistä, kymmenen

Espoosta ja yhdeksän

Vantaalta.

Tapahtumilla ja puistojen

esittelyllä halutaan

kiinnittää huomiota myös

siihen, että asukkaiden

mieluisilla viheralueilla on

merkitystä mielialan kannalta.

Puistoissa elvytään

stressistä, ja mieliala kohentuu.

Tutkimusten mukaan

pääkaupunkiseudulla

asuvien mielipaikka omalla

asuinalueella onkin yleisimmin

puisto, metsikkö, ranta

tai ulkoilupolku.

Myös melulta haetaan

suojaa luontoympäristöstä.

Espoossa esitellään

monenlaisia puistoja

– Yhteishankkeen avulla

Espoo, Helsinki ja Vantaa

pyrkivät lisäämään asukkaiden

puistotietoutta ja

kiintymystä puistoihin, Espoon

kaupungin maisemaarkkitehti

Laura Yli-Jama

kertoo.

Vaikka kyseessä on kaupunkien

yhteishanke, kukin

mukana oleva kaupunki

suunnittelee ja toteuttaa

omien puistojensa esittelyn

itsenäisesti.

– Espoossa hankkeeseen

on valittu useita erilaisia

puistoja, koska pääkaupunkiseudulla

niitä on

valtava kirjo, Yli-Jama selostaa.

Mukana on hienoja

Kuntatekniikka 3/2008

45

---

VIHERYMPÄRISTÖ

Illenpuistoon Vantaan Kartanonkosken uudella asuinalueella on rakennettu

huvimaja.

Satu Nätynki

Haagan Rodopuiston yleisötapahtumat Helsingissä

ovat keränneet paljon osanottajia.

edustuspuistoja, kartanopuistoja,

käyttö- ja leikkipuistoja – ja

myös koirapuisto.

– Jokaisella valinnalla on oma

historiansa. Esittelemme vanhoja,

historiallisia puistoja sekä aivan

uusiakin puistoja. Esimerkiksi

Espoon Haukilahdessa on Pattistenpellon

puisto, jonka avajaisia

juhlitaan 17. syyskuuta.

– Helsingissä vietetään avajaisia

Viikin Maaherran puistossa marraskuussa,

jolloin siellä on myös

valotapahtuma. Lisäksi Meilahden

Arboretum juhlii uudistetun

ruusutarhansa avajaisia kesäkuun

lopulla, Yli-Jama luettelee.

Kirkkosillanpuisto

perusparannuskohteena

Espoon tunnetusta puutarhakaupunginosasta

Tapiolasta Viikon

puisto -hankkeeseen on valittu

Silkkiniitty.

– Espoolla on myös paljon

merenrantoja, joista Matinkylän

uimaranta on tutustumisen arvoinen.

Matinkylän uimaranta

ja Rantaraitti ovat esittelyssä viikolla

28. Rantaraitilla järjestetään

lisäksi Rantaraittipatikointi aina

vapusta syyskuun loppuun, Yli-

Jama kertoo.

Kirkkosillanpuisto taas on valittu

muun muassa siksi, että Espoon

kirkko täyttää kuluvana

vuonna 550 vuotta. Elokuun viimeinen

viikko – viikko 35 – on

kaupungin juhlaviikko.

– Kirkkosillanpuistoa tuomiokirkon

ja Espoon keskuksen virastokeskuksen

välissä perusparannetaan

kesän loppuun mennessä.

Juhlaviikolla siellä avataan

uusi kivisilta, Kannusilta.

– Puistossa on tuolloin myös

taideteoksia. Espoo on järjestänyt

taidekilpailun, ja voittaneita

töitä esitellään Kirkkosillanpuistossa,

Yli-Jama mainitsee.

Toisaalta puistojen valinnoilla

pyritään tuomaan esiin kaupungin

eri ilmeitä ja ilmentymiä sekä

aikaan sidottuja tapahtumia.

– Meillä on esimerkiksi Marketan

puisto, joka on pääkaupunkiseudun

ainoa pysyvä näyttelypuisto.

Se on erilaisten viherrakentamiseen

liittyvien toimijoiden

näyttelypaikka. Marketan

puistossa pidetään 7.6. puutarhamarkkinat.

Puistot osaksi

kaupunkikuvaa

Yli-Jama arvioi, että jokaista Viikon

puistoa hoidetaan nyt ehkä

tavallistakin huolellisemmin.

– Joissakin vanhoissa puistoissa

on jo tehty perusparannustyötä.

Esimerkiksi Träskändan puistossa

kasvillisuutta on hoidettu.

Nämä perusparannukset liittyvät

projekteihin, jotka ovat olleet

suunnitteilla jo ennen Viikon

puistot -hanketta.

Espoossa opastettuja puistokävelyitä

on Yli-Jaman mukaan

järjestetty aiemminkin.

– Esimerkiksi Träskändan

puistossa puistokävelyitä on ollut

joka kesä. Espoossa niistä ja

muistakin luontoretkistä on aikaisempina

vuosina huolehtinut

kaupungin ympäristökeskus.

Träskändan ohella Yli-Jamaa

inspiroi Espoossa erityisesti Kirkkosillanpuisto.

– Nythän koko Espoon keskustaa

ollaan uudistamassa aivan

vanhan kirkon lähellä. Lisäksi

samaan viheraluekokonaisuuteen

liittyy Espoonjokilaakso,

joka on Espoon maisemarakenteen

pääkohtia.

– Kirkkosillanpuiston on tarkoitus

olla keskeinen osa Espoonjokilaakson

viheralueyhteyttä.

Espoon keskuksen keskustakortteleiden

ja kaupungintalon

ideakilpailu on käynnissä,

ja monta muutakin hanketta on

parhaillaan vireillä. Kymmenen

vuoden kuluttua tämä paikka on

Vantaan kaupunki

Ari Mononen

Hiiriharjunpuiston perenna-aluetta Vantaan Simonkylässä

esitellään Viikon puistona heinäkuussa.

Vantaan maisema-arkkitehti Hanna Keskinen

ja Helsingin rakennusviraston

aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen haluavat

lisätä ihmisten puistotietoutta ja

kiintymystä puistoihin.

Urpon putous on Vantaan Korson

keskuspuiston nähtävyys.

Satu Nätynki

46 Kuntatekniikka 3/2008

---

Mikko Koivistoinen

varmaankin aivan erinäköinen,

Laura Yli-Jama uskoo.

Kulttuurimaisemia

Vantaan puistoissa

– Vantaalla Viikon puistoiksi haluttiin

valita eri puolilta kaupunkia

sellaisia viheralueita, joilla

on yleistä mielenkiintoa, maisema-arkkitehti

Hanna Keskinen

Vantaan kaupungin kuntatekniikan

keskuksesta kertoo.

– Mukana on myös kulttuuri-

ja ympäristökohteita. Esimerkiksi

Vantaankosken puistossa

on hienoa se, että siellä yhdistyvät

luontomaisema ja vanha

kulttuuri. Alueella on vanha silta

ja jäänteitä vanhoista rakennuksista.

– Vantaankosken puiston

kehittäminen on edistynyt, kun

vanha viilatehdas kunnostettiin.

Alueelle on rakennettu virkistysreittejä

ja uusi kevyen liikenteen

silta. Nyt kosken ympäri pääsee

kulkemaan.

Mukaan on Vantaallakin valittu

myös uusia puistoja.

– Kartanonkosken Illenpuisto

valmistui 2005. Viime kesänä

siellä kuvattiin Mari Rantasilan

ohjaamaa Risto Räppääjä -elokuvaa,

Keskinen mainitsee.

Håkansbölen kartanopuisto

Hakunilassa oli aiemmin yksityisomistuksessa

– salainen ja

suljettu alue. Sinne on tähän asti

voinut katsoa aidan takaa ja arvailla,

mitä siellä tehdään. Kun

kaupunki osti puiston 2005, siitä

tuli julkinen alue, jolla saa

liikkua vapaasti. Puisto aiotaan

kunnostaa 1900-luvun alun mukaiseksi.

Kartanosta on tulossa

edustustila konsertti- ja kokouskäyttöön.

Puistoista saa tietoa

myös puhelimella

– Toukokuussa Vantaalla järjestetään

kahdet puistojuhlat, Koivuhaan

Arboretumissa ja Länsi-

Vantaalla Louhelan Jokiuomanpuistossa.

Ne sopivat erityisen

hyvin perhetapahtumiksi, ohjelmaa

on lapsille ja aikuisille,

Keskinen kertoo.

– Puistokävelyt taas on suunnattu

erityisesti niille, jotka ovat

kiinnostuneita kuulemaan puistoista

enemmän – kasvillisuudesta

ja historiasta. Paikalle on

tulossa myös puistosuunnittelijoita

esittelemään kohteita.

Viikon puisto -tapahtumissa

voi kuunnella puiston esittelynauhoitusta

kolmella kielellä omalla

matkapuhelimella. Puistoissa on

julisteita, joissa annetaan puhelinnumero

tätä varten.

– Vantaalla kunkin puiston

vastuuhenkilö on kirjoittanut

esittelytekstin. Sen jälkeen

kaupungin metsätalousinsinööri

Pekka Salminen on lukenut

tekstit nauhalle. Olemme käyttäneet

Vernissan äänistudiota

nauhojen valmistuksessa. Esittelytekstit

ja ääninauhat julkaistaan

myös internetissä, Keskinen

kertoo.

– Aika paljon työtä hanke on

vaatinut. Tietysti toivomme, että

ihmiset kävisivät mahdollisimman

paljon tutustumassa näihin

kohteisiin. Helsingissä opastetut

puistokävelyt keränneet paikalle

jopa pari sataa ihmistä. Vantaalla

sellaisia ei tätä ennen ole juurikaan

järjestetty.

Hanna Keskisen suosikkeja

ovat jokivarren puistot, ja niiden

joukossa erityisesti ympäristöt,

joissa näkyy kulttuurihistoria –

vaikkapa Vantaankoskella.

Helsingin puistoissa

jokaiselle jotakin

Aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen

Helsingin kaupungin

rakennusvirastosta sanoo,

että pääkaupungissa hankkeeseen

valittiin mukaan vähän joka

lajin puistoja – ei vain edustuspuistoja.

– Ei ole mikään itsetarkoitus,

että kaupungin hienoimmat tai

tunnetuimmat puistot olisivat

mukana. Pyrimme tekemään

erilaisia puistoja tunnetuiksi,

Koivistoinen täsmentää.

– Tässä on vähän kotiseutumatkailuajatustakin

mukana.

Joskus tuntuu siltä, että kaupunkilaiset

tuntevat paremmin

Lontoon puistoja kuin lähialueella

olevia.

– Eri puistoissa esitellään

luonto- ja esteettisiä elämyksiä,

sotahistoriaa ja linnoituslaittei-

Säästä jopa 50 %

käyttökustannuksissa

uudella patentoidulla

pumppaamotekniikalla.

Wilo-EMUPORT.

1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö

Wilo- EMUPORT

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,

joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.

Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.

Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla

10 vuoden takuu.

WILO Finland Oy,

puh. 0207401540

www.wilo.fi

Kuntatekniikka 3/2008

47

---

VIHERYMPÄRISTÖ

Helsingissä viheralueiden hoitoon on varattu tälle

vuodelle 21,2 milj. €, josta puistorakentamiseen

16,5 miljoonaa. Ilkivallasta kertyy noin

1,5 miljoonan korjauskulut vuosittain.

ta. Ihmiset ovat kiinnostuneita

eri asioista.

Koivistoinen muistuttaa, että

Helsingissä on järjestetty puistokävelyjä

jo monen vuoden ajan.

– Päällimmäinen tarkoitus

Viikon puisto -hankkeessa on

tehdä puistoista tuttuja ja saada

ihmisiä kiinnostumaan niistä.

Asukkaat eivät aina tule ajatelleeksi,

että puistot vaativat suunnittelua,

päätöksiä ja rahaa.

Pääkaupunkiseudun Viikon

puistoille ei ole erillistä budjettia.

– Rahoitukseen on irrotettu

pieniä summia normaalibudjetista.

Niitä sitten käytetään tapahtumiin

ja järjestelyihin. Kaupunkien

henkilöstö on hankkeessa

mukana oman toimen ohella,

Koivistoinen selostaa.

– Aluksi hankkeessa oli kolmen

kaupungin työryhmä, joka

ideoi Viikon puisto -kokonaisuuden.

Toteutukseen on lähdetty

niin, että joka kaupungissa asiat

hoidetaan itsenäisesti. Hankkeella

ei siis ole päävetäjää.

Ilkivalta aiheuttaa

turhia kustannuksia

Helsingillä on hoidettuja puistoja

runsaat tuhat hehtaaria. Kaikkiaan

kaupungin viheralueita, metsät

mukaan lukien on 6 368 hehtaaria.

Koivistoinen toivoisi ihmisten

kohtelevan puistoja hyvin. Tällöin

määrärahat riittäisivät myös

puistojen kehittämiseen eikä vain

roskien siivoamiseen ja ilkivallan

korjaamiseen.

– Viheralueiden hoitoon Helsingissä

on budjetoitu 21,2 miljoonaa

euroa tälle vuodelle. Puistorakentamiseen

on varattu 16,5

miljoonaa, mikä on kolme prosenttia

enemmän kuin edellisenä

vuonna. Budjettia on kasvattanut

etenkin uusi Eiranrannan puisto,

joka on kallis hanke.

Ilkivalta on niin yleistä, että

sen korjaaminen määritetään

osaksi ylläpitoa. Niinpä ilkivallanteoista

koostuvaa summaa

pääkaupunkiseudulla ei voida

tarkasti laskea. Joidenkin arvioiden

mukaan Helsingissä kuluisi

vuosittain noin 1,5 miljoonaa

euroa puistojen ylläpitomäärärahoista

sellaisiin korjaustöihin,

jotka johtuvat ilkivallasta.

Esimerkiksi pienen roska-astian

tuhoaminen aiheuttaa noin

250 euron kulut. Puistonpenkin

tai istutetun puun hinta voi olla

tuhat euroa tai enemmän. Kiipeilytelineen

hinta voi nousta jo

20 000 euroon.

– Aika paljon rahaa joudutaan

käyttämään myös siivoamiseen:

puistoista löytyy olutpakkauksia

ja muuta. Samalla rahalla saisi

paljon kivaa aikaan, jos sitä ei

tarvitsisi käyttää turhiin puhdistustöihin,

Koivistoinen pohtii.

Omiksi suosikkipuistoikseen

Helsingissä Koivistoinen mainitsee

Keskuspuiston, Kaivopuiston

ja Haagan Rodopuiston.

– Keskuspuisto on Helsingin

suurin ja ehkä monipuolisinkin

ulkoilualue. Kaivopuisto

taas on vanha perinteinen puisto,

jossa on meren läheisyys mukana,

Mikko Koivistoinen perustelee.

48 Kuntatekniikka 3/2008

---

Asenneongelma

senne on konsultin tärkein

”A ominaisuus”, kertoi eräs

virkamies minulle joitakin vuosia

sitten. Lausahdus muistui elävästi

mieleeni pari viikkoa sitten joukkoliikennematkani

jälkimainingeissa.

Asenne on nimittäin tärkeä

muillekin kuin konsulteille.

Olin matkalla töihin, ja kannettavan

tietokoneeni lisäksi mukanani

oli kaksi kassillista tavaraa sekä

puolitoistametrinen julisteputkilo.

Olin juuri jäämässä viimeisenä

matkustajana pois bussin takaovesta,

kun kuljettaja sulkikin

ovet nenäni edessä. Painoin pysäytysnappia

ja huudahdin kuljettajalle

”Anteeksi, minäkin olisin

vielä jäämässä”. Vastaukseksi sain

etupeilin kautta annetun vihaisen

tuijotuksen, jota kuljettaja ryyditti

painamalla kaasun pohjaan. Kiihdytyksen

seurauksena heilahtelin

ympäri bussin keskiosaa kantamuksineni

kuin superpallo.

Jäin pois seuraavalla pysäkillä ja

kiehuin raivosta tarpoessani kohti

toimistoa. Kuumia tunnetilojani

eivät viilentäneet edes tavallista

pidempi kävelymatka tai kahvilautasen

kokoiset räntäpisarat, joita

tuli taivaan täydeltä. Saapuessani

toimistolle keskeytin huonetovereideni

työn avautuessani tuoreesta

bussikokemuksestani. Kerroin

voimasanojen ryydittämänä

myös senhetkisestä mielipiteestäni,

jonka perusteella joukkoliikennepalvelu

voitaisiin korvata termillä

”joukkoliikennekeljuilu” (jälkimmäinen

sana on siistitty alkuperäisestä).

Tiedän, että bussinkuljettajilla

on todella haastava työ. Työvuorot

ovat usein rankkoja ja kuljettaja

vastaa päivänsä aikana satojen

ihmisten hengestä teillä ja kaduilla,

jotka hän joutuu jakamaan yhden

jos toisenkin autoilevan

idiootin kanssa. Aikataulut ovat

tiukkoja ja jo pelkkien asiakkaiden

odotukset helposti ristiriitaisia.

Muistan eräänkin bussimatkan,

jossa kuljettaja odotti juoksevia

matkustajia pysäkeillä yhteensä

viisi kertaa. Kyydissä olevia

matkustajia – minä mukaan lukien

– pitkähköt pysähdykset turhauttivat.

Toisaalta nöyryyttävää

on myös juosta kuin viimeistä päivää

bussiin vain nähdäkseen ovien

pamahtavan kiinni sekunnin

liian aikaisiin ja kulkuvälineen kaasuttavan

kaukaisuuteen.

Bussinkuljettajien palkkakaan ei

käsitykseni mukaan päätä huimaa

ja sitä pitäisikin kasvattaa ensi tilassa.

Eikä ainoa syy tilipussin kasvattamistarpeeseen

ole nykyisen

kuljettajapulan helpottaminen.

Liksaa tulisi maksaa lisää myös,

jotta kuljettajat, no, jos eivät nyt

jaksaisi aina ja kaikille hymyillä,

niin voisivat ainakin teoriassa kustantaa

itselleen vaikkapa vihanhallintakursseja.

Jonkinlaista kurssitusta olisi voinut

tarvita eräskin kuljettaja vuosia

sitten. Olin vasta palannut kesätöistä

ulkomailta, enkä ollut vielä

ehtinyt hankkia kausilippua.

Tuolloin kaupungin sisäinen kertalippu

maksoi seitsemän markkaa.

Annoin kuljettajalle kahdenkymmenen

markan setelin ja kaksi

markan kolikkoa. Takaisin sain 13

markkaa, antamani kaksi markkaa

ja vihaisen tiuskahduksen

”vie raha-asias pankkiin!”.

Miksen sitten hanki autoa, jos

kuljettajapalvelu niin harmittaa

Jo pelkät taloudelliset syyt riittäisivät

minulle: autoilu on hemmetin

kallista. Päätäni huimaa, kun ajattelenkin

autoilun kustannuksia

kulkupelin hankinnasta huoltoon,

vakuutuksiin ja polttoaineen hintaan.

Minua ei myöskään kiinnosta

aamuruuhkissa ajelu: jätän

sen enemmän kuin mielelläni ammattilaiselle,

jonka ajaessa voin itse

keskittyä työasioihin, musiikin

kuunteluun tai mikä etenkin aamuisin

usein parasta, olla keskittymättä

yhtään mihinkään.

Lisäksi työtehtäväni liittyvät kestävien

kulkumuotojen edistämiseen

ja saattaisin kokea vähintäänkin

lievää kaksinaismoralistista

ahdistusta, jos kruisailisin yksityisautolla

joukkoliikenteen ja kevyen

liikenteen projektien kokouksiin.

Sitä paitsi autoillessa voisi

vieraantua joukkoliikenteen, pyöräilyn

ja kävelyn arjesta. Miten sitä

silloin osaisi ottaa kantaa niiden

kehittämisprojekteihin Kuinka

samaistuisi joukkoliikennettä kuukauden

kokeilleeseen autoilijaan,

joka kertoo kuljettajan ilkeilystä

Bussinkuljettajilla on huono

maine. Sekin on tietynlainen

asenneongelma. On hyvä muistaa,

että kuljettajatkin ovat vain

ihmisiä. Ja toisaalta ihmiset näkevät

asiat herkästi omalta kantiltaan.

Jos aivan rehellisiä ollaan,

alun kuljettajakielteisessä tapahtumassa

taisin itsekin olla kaikkine

kasseineni harvinaisen myöhässä

ulko-ovella…

Muitakin kuin kielteisiä kokemuksia

löytyy myös minun bussihistoriastani.

Lapsuuteni kotiseuduilta

kaupunkiin kulkevia busseja

ajoivat vakiokuljettajat, joista

osasta tuli tutumpia kuin saman

rapun naapureista. Noin vuosi sitten

olin tulossa keskustan bussilla

kokouksesta töihin.

Näytin pysähtymismerkin bussille,

joka pysähtyikin aivan kohdalleni.

Astuin sisään ja hämmästykseni

oli suuri, kun bussia ajoikin

lähes parinkymmenen vuoden

takainen tuttuni, kotilinjani kuljettaja.

Kuljettaja ei epäröinyt hetkeäkään,

vaan tunnisti minut oitis

ja tokaisi ”Kato, suakin näkee!”

”Samat sanat!” vastasin ilahtuneena.

Tuli hyvä mieli.

Mette Granberg

on 31-vuotias liikennetekniikan

DI, joka

toimii projektipäällikkönä

WSP Finland Oy:ssä.

Kuntatekniikka 3/2008

49

---

VESIHUOLTO

Viemärivesipumppaamojen pohja- ja pintaliettyminen

HAJUISTA EROON

pumppausteknisin keinoin

Viemärivesipumppaamosta

voi tulla hajuongelma.

Pumppaamossa

saattaa muodostua

myös pohja- ja

pintaliettymistä, jotka

lisäävät hajuongelmaa.

Hajuongelmia esiintyy

erityisesti pitkissä siirtoviemäripumppauksissa.

Ongelmiin voidaan

vaikuttaa pumppausja

pumppaamoteknisin

keinoin.

● Hannu Sarvanne

insinööri, Oy Grundfos

Environment Finland Ab

■■ Pumppaamon suunnitteluvaiheessa

on vaikeaa ennustaa,

syntyykö hajuongelma. Se riippuu

myös pumppaamon sijainnista.

Pumppaamo saattaa sijaita

paikassa, jossa hajusta ei ole juurikaan

haittaa tai paikassa, jossa

siitä on haittaa.

Ei myöskään tiedetä, millä viipymällä

painelinjaolosuhteissa

syntyy anaerobinen tila. Todennäköisesti

se voitaisiin tutkimalla

määrittää jollakin tarkkuudella,

jos tutkimukseen haluttaisiin

panostaa. Sen voisi tehdä tutkimalla

jo käytössä olevista linjapumppaamoista

“hajupitoisuudet”

ja viipymät. Jos mukaan tulee

teollisuuden jätevesiä, tilanne

muuttuu.

Ennen kuin hajuongelmaa

ryhtyy ratkaisemaan ilmanpuhdistuslaitteilla

tai kemikaalisyötöillä,

kannattaa selvittää ja mahdollisesti

kokeilla mahdollisuuksia

ratkaista tai lieventää hajuongelmaa

pumppaus- ja pumppaamoteknisin

keinoin.

Imualtaiden teholliset

tilavuudet valittava oikein

On tärkeää, että ON/OFF -käytöllä

toimivien perättäisten pumppaamoiden

imualtaiden teholliset

tilavuudet valitaan oikein.

Jälkimmäiseen tai jälkimmäisiin

pumppaamoihin valitaan

pienemmät teholliset tilavuudet

(pintaohjaustasoilla) kuin ensimmäiseen

pumppaamoon. Tehollinen

tilavuus on käynnistys- ja pysäytyspintojen

välinen tilavuus.

Tällöin jälkimmäisen pumppaamon

pumppu aina käynnistyy

ensimmäisen pumppaamon

pumpun käydessä, jolloin jälkimmäisessä

pumppaamossa jää pinta

aina pysäytystasolle odottamaan

seuraavaa käyntijaksoa, ja

näin saadaan minimoitua pumppaamossa

seisova vesimäärä.

Myös seuraaviin pumppaamoihin

valitaan sama tehollinen

tilavuus kuin toiseen pumppaamoon.

Jos jälkimmäisen pumppaamon

tehollinen tilavuus olisi suurempi

kuin ensimmäisen, niin

joka toisella käyntijaksolla pinta

jäisi jälkimmäisessä pumppaamossa

korkealle, käyntitason alapuolelle

(suuri vesimäärä) odottamaan

seuraavaa käyntijaksoa ja

joka toisella käyntijaksolla pysäytystasolle.

Jos pumput on valittu eri

pumppaamoihin siten, että niillä

on jokseenkin sama tilavuusvirta,

niin jälkimmäisiin pumppaamoihin

voidaan alustavasti valita tehollinen

tilavuus, joka on 70 prosenttia

ensimmäisen pumppaamon

tehollisesta tilavuudesta.

Koska todelliset tilavuusvirrat

poikkeavat teoreettisista, niin

pumppaamoiden koekäyttöjen

aikana on varmistuttava siitä, että

jokaisen pumppaamon pinta jää

aina pysäytystasolle odottamaan

seuraavaa ensimmäisen pumppaamon

käyntijaksoa. On testattava

vähintään kahden käyntijakson

tilanne. Jos näin ei käy, kohotetaan

tai lasketaan joko ensimmäisen

tai jälkimmäisen pumppaamon

käynnistystasoa.

Tällöin saadaan seuraavat

edut:

● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä

on vähemmän kaasua

ja se tuottaa vähemmän kaasua,

jolloin hajuhaitta minimoituu.

● Kun pinnan korkeus kohoaa

jälkimmäisissä pumppaamoissa

vähemmän, työntyy niistä myös

vähemmän kerralla ulos ilmaa

vaimentaen hajupulssia.

● Viipymä putkistolinjassa vähenee

jossain määrin vähentäen

hajuhaittaa.

● Pienemmässä seisovassa vesimäärässä

on vähemmän pintaja

pohjaliettymistä aiheuttavia

kiintoaineita.

Vaikka jälkimmäisten pumppaamoiden

teholliset tilavuudet

ovat pienempiä, eivät käynnistystiheydet

lisäänny vaan ovat samat

kuin ensimmäisen pumppaamon

johtuen pumppujen samanaikaisesta

käynnistä.

Jotta käynnistys- ja pysäytystasot

saadaan riittävän lähelle toisiaan,

saattaa olla tarpeen säätää

kaksi- tai kolmetoimisen vipan

paino aivan vipan juureen.

Taajuusmuuttajakäytäntö

ja taajuusohjelmointi

Taajuusmuuttajakäytöillä voidaan

haju- ja liettymisongelmia minimoida,

kun pinta pidetään vakiona

ja alhaalla. Tällöin pumppaamossa

on aina minimi vesimäärä,

ja lisäksi se on koko ajan liikkeessä

minimoiden haju- ja liettymisongelmia.

Jos ensimmäiseen pumppaamoon

tulee hyvin epätasaisesti

vettä niin, että minimivirtausnopeuden

takia joudutaan

pumppaus välillä pysäyttämään

pysäytystasolle, tällöin kannattaa

myös jälkimmäisten pumppujen

käyntiohjelmoinnit tehdä

niin, että myös niissä pinnat jäävät

aina pysäytystasoille odottamaan.

Käynnistysohjelmointi tehdään

niin, että käynnistystaso

on pumppupesän yläpuolella ja

korkeudella, josta pumppu lähtee

pumppaamaan. Tämän jälkeen

riittävällä taajuudella pumpataan

pinta alemmaksi lähelle

pysäytysrajaa. Pumppu jää käymään

tällä pinnankorkeudella,

jolloin imualtaassa oleva vesimäärä

minimoituu ja sekoitusta

aiheuttavat vaakanopeudet maksimoituvat

estäen liettymisten

muodostumista. Pitämällä pinta

vakiona vältytään myös pinnankohoamisen

aiheuttamalta hajupulssilta.

Tulovirtaamat

useammalta taholta

Tulovirtaamat voivat tulla joko

viettona tai pumppaamalla. Tällöin

ne on huomioitava tapauskohtaisesti

tehollisen tilavuuden

(käynnistystason) määrityksessä

ja etsittävä kokeellisesti niin, että

pinta jää aina alas odottamaan

seuraavaa edeltävän tai edeltävien

pumppaamoiden käyntijaksoja.

Pieniin pumppaamoihin

pienet teholliset tilavuudet

Pumppaamoissa, joihin tulee

korkeintaan noin 30 asunnon

viemärivedet, tulee keskimääräinen

käynnistystiheys ole-

50 Kuntatekniikka 3/2008

---

VESIHUOLTO

lisäävät ongelmaa

maan paljon pienempi kuin

yleisesti suunnittelussa käytetty

käynnistystiheys, joka perustuu

pumpun tilavuusvirtaan eikä tulevaan

tilavuusvirtaan. Pumpun

tilavuusvirta määräytyy DN 100

paineputken miniminopeuden

mukaan (esim. 0,7 m/s) liettymisen

välttämiseksi, jolloin se

on noin Q I

= 5 l/s.

Tällöin voidaan pumppaamon

tehollista tilavuutta pienentää

(alentaa käynnistystasoa),

jolloin saadaan pumppaamossa

seisova vesimäärä minimoitua

vähentäen hajuhaittaa

sekä pinta- ja pohjaliettymistä

ilman korkeita käynnistystiheyksiä.

Tällöin sopiva tehollinen

tilavuus voidaan määrittää likimain

seuraavasti:

käynnistystasot) määritetään

koekäytön yhteydessä niin, että

ajetaan pumpulla pintaa alas,

kunnes pumppu alkaa imeä ilmaa.

Pysäytystaso asetetaan siitä

esimerkiksi 10 cm korkeammalle.

EDI-ilmastusjärjestelmät

kunnallisille ja teollisille jätevedenpuhdistamoille

MJK-pinnansäätölaitteet ja -virtausmittarit

Vh red

≈

2 · Qin

Q I

· Vh

Qin = Keskimääräinen tuleva tilavuusvirta

Q I

= Pumpun tilavuusvirta

Vh = Normaalisti määritetty tehollinen tilavuus (esim. nomogrammista)

perustuen pumpun tilavuusvirtaan

puh. (09) 4174 5070 • www.septek.fi

Ei pudotusta

imualtaaseen

Edeltävästä pumppaamosta tuleva

tuloputki tulisi olla mieluimmin

veden pinnan tasolla tai sen

alapuolella edellyttäen, että edeltävässä

pumppaamossa on takaiskuventtiili.

Tällöin vältytään

veden putoamiselta ja sen aiheuttamalta

hajua muodostavalta

aerosoli-ilmiöltä.

Jos kyseessä on vanha pumppaamo,

jossa putki on korkealla,

voidaan putkea jatkaa imualtaassa

alaspäin pysäytystason alapuolelle.

Pysäytystasot mahdollisimman

alas

Vastaavasti alennetaan käynnistystasoja.

Tällöin saadaan minimoitua

tehotonta tilavuutta ja

pumppaamossa seisovaa vesimäärää.

Lisäksi imualtaaseen saadaan

suuremmat vaakanopeudet

sekoittamalla vettä paremmin.

Lopulliset pysäytystasot (ja

Imualtaan peseminen

Pesemällä määrävälein – esimerkiksi

kerran tai kaksi kertaa

vuodessa – pumppaamon

imuallas painepesurilla voidaan

myös jossain määrin vähentää

haju- ja liettymisongelmia.

Pienemmissä pumppaamoissa

voidaan painepesurilla sekoittaa

myös pohjalietettä viemällä

painepesurin pää veden alle ja

liikuttelemalla sitä siellä.

Jos joudutaan imualtaan pesun

vuoksi laskeutumaan alas,

on varmistettava, etteivät pesun

yhteydessä vapautuvat

kaasut vaaranna työturvallisuutta.

Akuutti haju- ja

liettymisongelma

Akuutissa haju- ja liettymisongelmassa

on tapauskohtaisesti

harkittava ratkaisukeinoja.

Tietenkin olisi parempi,

että niihin voitaisiin vaikuttaa

mieluummin edellä esitetyillä

keinoilla kuin lisäämällä ilmanpuhdistuslaite

tai kemikaalisyöttö.

Allekirjoittaneella on kokemustieto

eräästä paikasta,

jossa sekä haju- että pintaliettymisongelma

ratkesi muuttamalla

jälkimmäisen pumppaamon

tehollinen tilavuus

pienemmäksi kuin ensimmäisen

pumppaamon. Tilavuudet

olivat ennen päinvastoin. ■

Ourex

Turvallista laatua.

Tunnetusti.

• EI30-paloluokitus

• Myös Atex-hyväksyttynä

puh. 03 212 8000

www.ourex.fi

Kuntatekniikka 3/2008

51

---

PERUSKORJAUS

Helsingin Veden Vanhankaupungin

vedenpuhdistuslaitoksella Vantaanjoen

raakaveden laatu vaikuttaaa

etenkin saostus- ja selkeytysprosesseihin.

Kemikaaleja on käytettävä

hieman enemmän.

– Korjaukseen on

valmistauduttu

huolellisesti, Jukka

Piekkari korostaa.

– 70-luvulla suunnittelijoilla

oli optimistinen

käsitys kallioperän

kestävyydestä,

Ilkka Hirsto sanoo.

■ Päijänne-tunnelin eteläpää

peruskorjataan kahdessa

vaiheessa.

■ Vaihe I: 15.4.–13.8. Vantaa–

Nurmijärvi (Korpimäen pumppaamo),

pituus 29 km

■ Vaihe II: 14.8.–4.12. Nurmijärvi–Hausjärvi

(Kalliomäen

voimalaitos), pituus 27 km

■ Tunnelia vahvistetaan 9 100

kalliopultilla ja 141 000 neliömetrillä

ruiskubetonointia

■ Tunnelin täyttö Päijänteen

vedellä on tarkoitus aloittaa

5.12.2008

■ Pääurakoitsija Kalliorakennus-Yhtiö

Oy; urakassa enimmillään

mukana 80 henkilöä

■ Hankkeen kokonaiskustannusarvio

18 milj. euroa

Vantaanjoesta talousvettä pääkaupunkiseudulle

Päijänne-tunnelia korjataan 56 kilometriä

Helsinkiin ja sen lähialueille

raakavettä tuovan

Päijänne-tunnelin

eteläosan peruskorjaus

alkoi huhtikuussa.

Kahdeksan kuukauden

urakan aikana pääkaupunkiseudun

talousvesi

valmistetaan Vantaanjoen

vedestä.

TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen

KUVAT Ari Mononen

■■ Standardi SFS-EN 1717 ”Vesilaitteistossa

olevan talousveden

suojaaminen saastumiselta ja laitteille

asetetut yleiset vaatimukset

takaisinvirtauksen aiheuttaman

saastumisen ehkäisemiseksi” on

2000 valmistunut eurooppalainen

standardi. Nyt standardi on kokonaan

käännetty suomen kielelle.

■■ Päijänne-tunneli rakennettiin

1973–82. Kalliotunneli johtaa vettä

Asikkalanselältä Silvolan tekoaltaalle.

Sen kokonaispituus on 120

kilometriä. Kun tunnelia 70-luvulla

louhittiin, kalliorakennetta

ei alkujaan vahvistettu pulteilla.

Myöskään kattoa tai seiniä ei kokonaan

suojattu ruiskubetonilla.

Tunnelin pohjoisosaa peruskorjattiin

64 kilometrin matkalta

2001, kun tunnelissa oli havaittu

alkuvaiheessa olevia sortumia.

Ensimmäinen sortumakohta

jouduttiin korjaamaan jo

1990-luvun lopulla.

Päijänne-tunnelin eteläosaa

tutkittiin 2003 sukellusrobotin

avulla. Alkavia sortumia ei havaittu,

mutta tunnelin pohjalla oli monin

paikoin pudonnutta kiveä.

– Oikeastaan nyt suoritettava

tunnelin peruskorjaus on jatkoa

vuoden 2001 töille, Helsingin Veden

toimitusjohtaja Jukka Piekkari

toteaa.

– Korjauksella varmistetaan,

ettei mitään ikävää pääse tapahtumaan.

Tunneli saadaan normaalikäyttöön

vuodenvaihteeseen

mennessä.

Standardi talousveden suojaamiseen saastumiselta

Vesilaitteistojen takaisinimusuojausohjeet

ovat osa 2007 uudistetun

Suomen rakentamismääräyskokoelman

D1 ”Kiinteistöjen vesi-

ja viemärilaitteistot” kattavuutta.

Siinä annetaan ohjeita suojauksille,

joissa käytetään ilmaväliä

sekä tyhjiö- ja yksisuuntaventtiiliä.

Ohje määrittelee myös käytettävän

vähimmäissuojauksen takaisinimua

vastaan vesikalusteissa ja

laitteissa.

Standardissa on yksiselitteinen

matriisitaulukko takaisinimusuojien

käytettävyydestä erilaisten nesteluokkien

takaisinvirtauksen ehkäisemisessä.

Standardin liitteessä

on takaisinimusuojien listaus,

Vedenhankinnassa

poikkeusjärjestelyjä

Päijänne-tunnelin eteläosa Hausjärven

ja Vantaan välillä kunnostetaan

kahdessa vaiheessa.

– Peruskorjausta valmistelevia

töitä on itse asiassa tehty jo viime

syyskuusta lähtien, tunnelin korjauksesta

vastaavan Pääkaupunkiseudun

Vesi Oy:n toimitusjohtaja

Ilkka Hirsto kertoo.

– Etukäteen on rakennettu uusia

ajotunneleita Päijänne-tunneliin,

joka sijaitsee 40–100 metrin

syvyydessä maan alla. Nyt käytettävissä

on yhteensä viisi ajotunnelia.

Ensimmäinen työvaihe on

tunnelin tyhjentäminen vedestä

29 kilometrin matkalta Vantaanjoen

vesistöön ajotunnelien

kautta. Vettä pumpataan tunnelista

kolmen viikon aikana miljoona

kuutiota.

Helsingin Vesi tuottaa pääkaupunkiseudulle

vuorokaudessa

noin 250 000 kuutiota talousvettä.

Korjaustöiden aikana raakavettä

otetaan Vantaanjoesta Pitkäkosken

ja Vanhankaupungin

pumppaamoilla. Piekkarin mukaan

lisävettä saadaan tarvittaessa

Vantaanjoen latvajärvistä, Hiidenvedestä

sekä Espoon pieneltä

vedenottamolta.

– Jos kesästä tulee poikkeuksellisen

kuiva, peruskorjauksen

toinen vaihe voidaan hätätilassa

siirtää myöhemmäksi, Piekkari

arvioi. ■

jossa suojat on jaoteltu toiminnallisiin

tuoteperheisiin alkaen ilmavälistä

ja päättyen paineella toimivaan

tyhjiöventtiiliin, joka avautuu

alipaineessa. Tyyppiratkaisuja näissä

tuoteperheissä on 23. ■

Standardi on hankittavissa Suomen

Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta

www.sfs.fi.

52 Kuntatekniikka 3/2008

---

VESIHUOLTO

VESIALALLE

VALMISTEILLA

LAAJA OHJELMA

■■ Suomi on useammassa kansainvälisessä

selvityksessä arvioitu vesivaroiltaan

maailman vauraimmaksi maaksi. Tarkastelunäkökulmina

on käytetty esimerkiksi

makean veden määrää, vesihuollon

kattavuutta ja laatua, vesihallinnon tilaa

jne. Kaikissa olemme maailman valiojoukkoa.

Laakereille emme kuitenkaan voi jäädä

lepäämään. Niinpä 2006 käynnistyi

maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta

kansallisen monitieteisen vesiohjelman

valmistelu. Kuluvan vuoden

maaliskuussa maailman vesipäivän Suomen

seminaarissa julkistettiin ohjelman

valmisteluraportti ”Suomen vesiohjelma

– Kansallisaarteesta elämän lähteeksi”.

Raportin toimittivat ohjelmavalmistelun

selvitysmiehet, professorit Björn Klöve

Oulun yliopistosta ja Riku Vahala Teknillisestä

korkeakoulusta.

Työtä ohjasi parinkymmenen hengen

johtoryhmä ja selvitysmiehet haastattelivat

raporttia varten kolmisenkymmentä

alan johtavaa professoria, tutkijaa, viranomaista

ja muuta alan asiantuntijaa.

Raportissa on arvioitu Suomen vesisektorin

vahvuuksia ja heikkouksia ja siinä

tehdään ehdotus monitieteisen yhteisohjelman

painopisteistä ja sen toimeenpanon

keskeisistä elementeistä.

Ohjelman ensimmäisen toimintavuoden

aikana maaliskuuhun 2009 mennessä

tavoitteena on valmistella varsinainen

ohjelma-aloite Suomen Akatemialle

tutkimusohjelman käynnistämiseksi.

Yhteistyö Tekesin Vesi-ohjelman

kanssa on kiinteää. Vesisektorin koulutustilanne

ja osaamistarpeet kartoitetaan

ja luodaan edellytykset ohjelman

jatkumolle vuoteen 2013 saakka.

VVY julkaisi ensimmäisen

yhteenvetoraportin

Vesihuoltolaitosten

vertailu vie laadun

lähteille

■■ Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

VVY julkaisi vuoden

2006 tietoihin perustuvan

yhteenvetoraportin vesihuoltolaitosten

tunnuslukujärjestelmässä

mukana olevien

38 laitoksen toimintatiedoista

helmikuussa. Laitoskohtaiset

arvot eri indeksien

osalta vaihtelevat huomattavasti.

Usein vaihtelulle

löytyy hyvä syy, mutta tulosten

vertailu auttaa laitoksia

kiinnittämään huomiota

olennaisiin toiminnan kehittämiskohteisiin.

Ympäristölupien ehdot

näyttävät raportin mukaan

täyttyvän jätevedenpuhdistamoilla

yleisesti ottaen

erinomaisesti. Jätevesiviemärien

vuotovesien osuus

kokonaisjätevesimäärästä

vaihtelee runsaasta kymmenestä

prosentista yli 60

prosenttiin. Osasyynä suuriin

vuotovesimääriin on sekaviemäröinti

eräissä vanhoissa

kaupunkikeskustoissa.

Aineiston keskiarvo

oli 38,3 prosenttia, jota voidaan

pitää suurehkona. Se

osaltaan osoittaa huomattavan

viemärisaneerausten

tarpeen.

Laskuttamattoman veden

osuus verkostoon

pumpatusta talousvedestä

vaihtelee puolestaan viidestä

prosentista lähes neljäänkymmeneen

prosenttiin.

Vuotovesien osuus on

useimmiten suurempi harvaan

asuttujen alueiden vesihuoltolaitoksissa,

joissa on

pitkät johtoverkot.

Liikeylijäämissä

suuret vaihtelut

Vesihuoltolaitosten käyttökustannukset

laskutettua

vesikuutiometriä kohti

vaihtelevat vertailutietokannassa

mukana olevissa

laitoksissa Helsingin 0,43

eurosta Kirkkonummen

1,66 euroon. Kokonaiskustannukset

laskutettua vesikuutiometriä

kohti puolestaan

vaihtelevat Helsingin

0,76 eurosta Kirkkonummen

2,78 euroon.

Kun asiakkaiden maksamat

veden ja jäteveden käyttömaksut

vaihtelevat muutamaa

poikkeusta lukuun

ottamatta valtakunnassa

varsin vähän, seuraa edellä

kerrotuista kustannuseroista

väistämättä huomattavat

erot laitosten liikeylijäämissä.

Liikeylijäämän osuus

liikevaihdosta vaihteleekin

vertailutietokannan laitoksilla

vajaasta prosentista aina

42 prosenttiin.

Vesihuoltolaitosten omavaraisuusaste

on varsin korkea.

Vertailuaineistossa oli

vain kolme laitosta, joiden

omavaraisuusaste 2006 oli

alle 30 prosenttia. Omavaraisuusasteen

keskiarvo oli

71,4 prosenttia.

● Paavo Taipale

Tunnusluvut hyvä väline arviointiin

● Paavo Taipale

Raportti on ladattavissa

maaja

metsätalousministeriön

verkkosivulta

www.mmm.fi

> vesivarat

■■ Suomi on yksi harvoista Euroopan

maista, jossa vesihuoltolaitosten palvelutasoa

ja hinnanmuodostusta ei valvo ulkopuolinen

viranomainen. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

VVY käynnisti 2005 kehittämishankkeen

omaehtoisen yhteisen

tunnuslukujärjestelmän rakentamiseksi

laitosten keskinäisen vertailukehittämisen

(benchmarking) pohjaksi. Tunnuslukujärjestelmä

tarjoaa myös laitosten omistajaorganisaatioille

– siis myös kunnille –

erinomaisen välineen laitosten toiminnan

arviointiin ja kehittämiseen.

Tunnuslukujärjestelmässä mukana olevien

vesihuoltolaitosten tiedoista on tarkoitus

julkaista yhteenvetoraportti jatkossa

vuosittain. Tavoitteena on saada

vielä huomattavasti lisää vesihuoltolaitoksia

liittymään järjestelmän käyttäjäksi.

Tällöin lisäkustannuksia aiheuttavaa

erillistä viranomaisvalvontaa ei välttämättä

tarvittaisi.

Yhteenvetojulkaisu ”Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän

raportti 2006” (VVY:n

monistesarja nro 21) on saatavana painettuna

VVY:stä. Yhdistyksen jäsenille ja yhteistoimintajäsenille

hinta on 15 € ja muille 25 € Hintoihin

sisältyy alv 8 %.

www.vvy.fi

Kuntatekniikka 3/2008

53

---

JÄTEHUOLTO

Kuntaliiton hallitus linjasi uutta lakia

KUNTIEN VASTUUTA

jätehuollosta on lisättävä

Kuntaliitto on huolissaan yhdyskuntien

jätepalveluiden jatkuvuudesta

ja ympäristövaikutuksista.

Jätehuoltoa ei voi jättää

yritysten vastuulle. Uudella jätelailla

kuntien vastuuta jätehuollosta

pitää lisätä. Jätelain

kokonaisuudistusta valmistelevan

ympäristöministeriön työryhmän

määräaika päättyy huhtikuussa

2010. Kuntaliiton hallitus

linjasi tulevaisuuden yhdyskuntajätehuollon

mallia maaliskuun

kokouksessaan.

● Leena Eränkö

ympäristölakimies

Kuntaliitto

■■ Yhdyskuntajätettä syntyy

Suomessa noin 2,4 miljoonaa

tonnia. Tämä on alle

5 prosenttia kaikesta jätteestä.

Yhdyskuntajätehuolto on

kuitenkin erityinen sääntelyn

ja yritystoiminnan mielenkiinnon

kohde EU-tasolla

ja kansallisesti. Yhdyskuntajätteistä

kierrätetään

nykyään 30 prosenttia,

hyödynnetään energiana 10

prosenttia ja sijoitetaan kaatopaikoille

60 prosenttia.

Kaatopaikalle sijoitettavan

jätteen määrää pyritään

vähentämään jätteen

synnyn ehkäisyllä, materiaalikierrätyksellä

ja energiahyötykäytöllä.

EU:n uuden

jätedirektiivin valmistelun

yhteydessä on parlamentin

käsittelyssä ehdotettu

50 prosentin kierrätystavoitetta.

Yhdyskuntajätehuollon

palveluiden kokonaisrahavirta

on noin 1

miljardi euroa. Yhdyskuntajätteen

kaatopaikkoja on

nykyään noin 40. Kuntien

vastuulla on yhdyskuntajätteestä

noin 60 prosenttia,

loput ovat jätteen tuottajien

omalla vastuulla.

Yhdyskuntajätteeseen

kuuluu kunnan vastuulla

olevan asumisjätteen ja julkisen

palvelutoiminnan jätteen

lisäksi elinkeinotoiminnan

jätteitä. Kesällä 2007

voimaan tulleessa osittaisuudistuksessa

vastuu elinkeinotoiminnan

– kaupan,

majoitus- ja ravitsemustoiminnan

sekä yksityisen

palvelutoiminnan – jätteestä

siirtyi kunnilta toiminnan

harjoittajille itselleen.

Ns. tuottajavastuun piiriin

eli tuotteen valmistajien

ja maahantuojien vastuulle

on siirretty jo aiemmin keräyspaperi,

romurenkaat,

sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

ja romuajoneuvot

sekä pakkaukset siltä osin

kuin tuottajayhteisöt huolehtivat

niistä. Tuottajavastuun

piiriin ovat menossa

myös paristot ja akut.

Yhdyskuntajätteen

käsittelymaksu 2007, 105€/tonni

Arvonlisävero

19 €/t

Kuva YTV

YTV on uudistamassa pääkaupunkiseudun alueellisia

keräyspisteitä, joissa kerätään pienmetallia, lasia, paristoja,

kartonkia, paperia ja vaatteita. Pisteissä on myös

roska-astia muovipusseille. Niihin kaikkiin tulevat ulkoasultaan

samantyyppiset, tummanharmaat keräysastiat.

Syväkeräysastioita Vantaan Tammistossa.

Jätevero

30 €/t

Lähde Kuntaliitto

Käsittelymaksu

56 €/t

Kuntatekniikka 3/2008

55

---

AVOIMET TYÖPAIKAT

Kajaanin kaupunki hakee ympäristöteknisen palvelukeskuksen

kunnallistekniikka-tulosalueelle toistaiseksi voimassa olevaan

työsuhteeseen kunnallistekniikan rakentamiseen ja katujen

kunnossapitoon

TYÖNJOHTAJAA

Hakijalla toivotaan olevan soveltuva tekninen koulutus esimerkiksi

rakennusmestarin, insinöörin tai insinööri amk:n tutkinto ja

kokemusta kunnallistekniikan rakentamisesta ja katujen kunnossapidosta.

Tieturva- ja työturvallisuuspätevyys sekä vesihygieniapassi

lasketaan eduksi.

Arvostamme yhteistyökykyä, esimiestaitoja, oma-aloitteellisuutta

sekä hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa.

Palkka määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Toimen täytössä

noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen

toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus

terveydentilastaan.

Lisätietoja tehtävästä antavat tekninen johtaja Timo Soininen

(044 7100 263) tai rakennuttajainsinööri Matti Nousiainen

(044 7100 176).

Kajaanin kaupunki voi käyttää valinnassa ulkopuolista konsulttia.

Hakemus tulee toimittaa 30.4.2008 klo 14 mennessä osoitteeseen:

KAJAANIN KAUPUNKI, Ympäristötekninen palvelukeskus,

Neuvokki, Pohjolankatu 13, 87100 KAJAANI

Kuoressa tulee olla merkintä ”työnjohtaja”.

YMPÄRISTÖTEKNINEN PALVELUKESKUS

KAJAANIN KAUPUNKI

Kunnat järjestävät jätehuollon

suurilta osin yhteistyössä

mm. kuntien jäteyhtiöissä. Laajan

ja harvaanasutun maamme

olosuhteissa aidosti kilpailevien

jätehuoltopalveluiden luominen

on haasteellista. Kuntien yhteistyöllä

ja kilpailuttamisella on pystytty

tuottamaan jätehuoltopalvelut

tehokkaasti ja taloudellisesti.

Kuntayhteistyöllä pystytään arvioimaan

jätehuoltoa kokonaisuutena

ja tekemään ympäristöä

säästäviä ratkaisuja.

Kuntien jätelaitokset eivät

tuota kaikkea jätehuoltopalvelua

itse vaan kilpailuttavat toimintoja.

Yhdyskuntajätteen kuljetuksen

hoitavat käytännössä yrittäjät.

Yhdyskuntajätteen kaatopaikat

ovat kuntien jätelaitosten

hallinnassa, mutta niidenkin hoidossa

käytetään yrittäjien palveluja.

Hyödyntäminen tapahtuu

pääasiassa yrityksissä.

Hajauttamisen ongelmat

oikaistava

Kuntaliitto vaatii osittaisuudistuksen

ongelmien korjaamista.

Kunnan asukkaille ja sen alueen

elinkeinonharjoittajille on tärkeää

saada korkealaatuiset jätehuoltopalvelut

kohtuulliseen hintaan.

Osittaisuudistus hajautti jätehuollon

vastuita liikaa. Uudella

jätelailla kuntien vastuuta jätehuollosta

pitää lisätä. Jätehuollon

järjestämisessä voidaan edelleen

hyödyntää yksityistä palveluntarjontaa

ja edistää kilpailua.

Kuntien hankinnoilla on keskeinen

merkitys jätealan palveluiden

kehittämisessä. Järkeväl-

lä jätehuoltopalveluiden suunnittelulla

edistetään paikallista

kilpailua ja monimuotoista palvelujen

tarjontaa, mikä antaa

mahdollisuuden myös pienille

yrittäjille. Kilpailuttamistaitoa

kehittämällä voidaan luoda entistä

avoimemmat ja monipuolisemmat

jätehuoltopalvelujen

markkinat.

Kuntien yhteistoiminta soveltuu

hyvin alkuperäisen jätelain

laajuiseen yhdyskuntajätehuollon

järjestämiseen. Kunnallisen

palvelun piiriin sopivat

luontevasti asumisessa syntynyt

jäte sekä siihen rinnastettava

hallinto- ja palvelutoiminnan

sekä elinkeinotoiminnan –

kauppojen, ravitsemus- ja majoitusliikkeitten

yms. – yhdyskuntajäte.

Nämä jätteet syntyvät

samoilla alueilla sijaitsevilla

kiinteistöillä. Niiden tehokas

hallinta edellyttää, että niitä

voidaan tarkastella yhtenä

kokonaisuutena ympäristöystävällistä

logistiikkaa suunniteltaessa.

Koko maan kannalta

kuntien järjestämä jätehuolto

on taloudellisin vaihtoehto.

EU:n uudistuvan jätedirektiivin

toteuttaminen vaatii tehokasta

jätehuoltoa ja julkisen vallan

vastuuta jätehuollosta.

Jätelain yhteistoimintaa koskevat

säännökset tulee kirjoittaa

niin, että ne soveltuvat kaikkiin

yhteistoimintamuotoihin. Tässä

tulee ottaa huomioon kuntien

jäteyhtiöt ja mallit, joissa viranomaispäätösvaltaa

käytetään yhteistyöalueen

kuntien yhteisessä

FAKTOJA JÄTEHUOLLOSTA

toimielimessä esim. yhteislautakunnassa

tai kuntayhtymässä.

Jätelain uudistamisen yhteydessä

tulee selvitettäväksi myös

yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä.

Nykyään kunnat voivat

päättää kuljetusjärjestelmästä.

Lähtökohtana on kunnan

järjestämä ja kilpailuttama

kuljetus. Kunnat voivat kuitenkin

päättää jättää jätteenkuljetuksen

sovittavaksi yksittäisin

sopimuksin kiinteistönhaltijoiden

ja kuljetusyrittäjien kesken

eli sopimusperusteiseksi jätteenkuljetukseksi.

Liiton hallitus on

pitänyt tätä päätösvaltaa asianmukaisena

hyväksyessään jätestrategiset

kannanotot vuonna

2000. Kuntaliiton hallitus ei

tässä vaiheessa muuttanut linjanvetoaan.

Jätteiden energiakäyttöä

lisättävä

Jätteiden energiahyödyntäminen

on otettava huomioon jätelain

uudistuksessa unohtamatta

jätteen synnyn ehkäisyä ja raaka-aineena

hyödyntämistä. Jätteiden

energiakäyttöä on lisättävä

EU:n asettamien biohajoavan

yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen

vähentämistavoitteiden

ja jätteiden hyödyntämistavoitteiden

saavuttamiseksi.

Jäte voidaan polttaa

joko sellaisenaan tai erottamalla

jätteestä poltettavaksi parhaiten

energiahyödyntämiseen soveltuva

osuus. Jätteen synnyn ehkäisyyn

tähtäävän neuvonnan

vastuita tulee selkiyttää.

■ Kuntien vastuulla on yhdyskuntajätteistä noin

60 prosenttia. Muista jätteistä ovat vastuussa niiden tuottajat.

■ Yhdyskuntajätteitä syntyy noin 2,4 miljoonaa tonnia

(alle 5 % jätteiden kokonaismäärästä).

Niistä

■ kierrätetään 30 %,

■ hyödynnetään energiana 10 % ja

■ sijoitetaan kaatopaikoille 60 %.

■ Jätteiden energiakäyttö on lisääntymässä.

■ Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätehuollossa liikkuu

noin miljardin euron rahavirta.

56 Kuntatekniikka 3/2008

---

Jätehuollon kustannukset tulee kattaa

jatkossakin kuntien perimillä jätemaksuilla.

Käyttöön perustuvat jätemaksut kannustavat

järkevään lajitteluun, ympäristöhaittojen

ehkäisyyn ja jätteen määrän vähentämiseen.

Kuntalaiset maksavat nykyisin

jätehuollosta keskimäärin 50 euroa

vuodessa.

Kunnille ei kuulu ns. tuottajavastuujätteen

jätehuolto. Tehokkaan keräysverkoston

luomiseksi ja käyttämiseksi kuntien jätelaitokset

tarjoavat laajasti sopimusperusteista

keräyspalvelua mm. kotitalouksien

sähkö- ja elektroniikkaromun osalta tuottajayhteisöille

näiden maksamaa korvausta

vastaan. Nykyisessä järjestelmässä kunnat

vastaavat siitä osasta yhdyskuntajätteenä

syntyvää pakkausjätettä, jota tuottaja ei ole

ottanut vastuulleen, mikä aiheuttaa epäselvyyttä

ja tehottomuutta palvelujen suunnittelussa.

Kunnan rooli tuottajavastuujätteen

keräilyssä tulee selkiyttää.

Kunnat voivat jätelain erityisen säännöksen

nojalla kuntalain mukaisen yleisen

toimialansa puitteissa tarjota muitakin

jätehuollon palveluita mm. elinkeinoelämän

infrastruktuurin luomiseksi markkinaehtoisten

palvelujen puuttuessa. Tämä

on tarpeen erityisesti syrjäisemmillä seuduilla

ja haja-asutusalueella. Mahdollinen

elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luova

muu kuin yhdyskuntajätehuolto tapahtuu

sopimukseen perustuen, ja siitä aiheutuvat

kustannukset katetaan yksityisoikeudellisella

maksulla. ■

KUNTALIITTO:

■ Kunnille laaja vastuu yhdyskuntajätehuollosta.

■ Yhdyskuntajätehuolto yhteistyössä ja

kilpailuttaen.

■ Elinkeinoelämän tarvitsema jätehuolto

sopimuksin.

■ Selkiytettävä roolit jätteen synnyn ehkäisyssä,

jäteneuvonnassa, tuottajavastuussa

ja taloudellisessa ohjauksessa.

■ Ratkaistava jäteveron kilpailuneutraliteettiongelma.

■ Energiahyödyntäminen huomioon

unohtamatta jätteen synnyn ehkäisyä ja

raaka-aineena hyödyntämistä.

■ Jätteenkuljetusjärjestelmästä entinen

kanta (24.2.2000): kunnat päättävät, onko

kunnan järjestämä (kilpailuttama) vai

sopimusperusteinen.

■ Jätelaki uudistettava kuluvalla eduskuntavaalikaudella

ja korjattava osittaisuudistuksen

ongelmat, kuten hajautettu

vastuu jätehuollosta.

KESTÄVÄ

SUUNNITTELU –

VAIN UNELMA

Kestävää suunnittelua ja rakentamista ei voida

toteuttaa ilman tietomallipohjaista suunnittelua,

johon liittyy saumattomasti myös älykäs

3D-suunnittelu.

■ Kestävän suunnittelun ja

rakentamisen ideat ovat tulossa

hitaasti mutta varmasti

rakentamiseen. Siihen, että

kestävä suunnittelu ja rakentaminen

normittaisivat

jokaista rakennusprojektia

Suomessa, on toki matkaa,

mutta tälle tielle ollaan jo

lähdössä sekä rakennuttajaettä

suunnittelupuolella.

Kestävä kehitys rakentamisessa

on tällä hetkellä

unelma, jonka todentamiseksi

tarvitaan ratkaisuja.

Kestävän suunnittelun

ja rakentamisen määrittely

ei ole ollut aivan helppoa.

Onko ilmiössä kyse materiaalivalinnoista,

tehokkaista

energia- tai vesitalouden

ratkaisuista, rakennusten

elinkaaresta tai mahdollisesti

laajemmista ekologiseen

vastuullisuuteen liittyvistä

asioista

Loppupelissä kyse on

kaikesta tästä.

Suunnittelun kannalta asia

on ainakin selvä: kestävää

suunnittelua ja rakentamista

ei voida toteuttaa ilman tietomallipohjaista

suunnittelua,

johon liittyy saumattomasti

myös älykäs 3D-suunnittelu.

Ainoastaan tietomallipohjainen

suunnittelu takaa

sen, että rakennuksia suunnittelevat

arkkitehdit ja insinöörit

pystyvät tarkastelemaan

rakennuksia koko

suunnitteluprosessin ajan

tulevaisuus mielessä.

Kyse on tällöin ennen

kaikkea suunnitteluvaihtoehtojen

simuloinnista ja

analysoinnista etukäteen,

ennen kuin itse rakentamiseen

ryhdytään. Mitä tarkemmin

suunnittelu tehdään

ja mitä jouhevammin

rakentamista koskeva tieto

kulkee eri osapuolten kesken,

sen vähemmän rakennusvaiheessa

tuhlataan työtä,

materiaaleja ja laajemmin

luonnonvaroja. Näin rakennetaan

kestävän kehityksen

normien mukaisesti.

Sekin tiedetään, että rakennusten

ylläpito maksaa

enemmän kuin itse rakentaminen.

Mikä olisikaan tärkeämpää

asunnon tai rakennuksen

omistajalle kuin

saada tarkkaa tietoa rakennuksen

koko elinkaarta koskevista

kustannuksista Silloin

ei putkiremonttikaan

voisi tulla täytenä yllätyksenä

asunnon omistajalle.

Tähänkin tietomallipohjainen

suunnittelu antaa ratkaisun.

Käytännössä tietomallipohjainen

suunnittelu

aikaansaa rakennuksia, jotka

sijaitsevat oikeilla paikoilla,

ovat tehokkaita, säästeliäitä

ja hallitun pitkäikäisiä.

Ei enää riitä, että kestävän

kehityksen arvo tunnustetaan

periaatteen tasolla,

vaan se pitää pystyä tuotteistamaan

rakennuttajille.

Kun rakennuttajat saavat

kestävästä kehityksestä sel-

■ Kuntatekniikan toimitus

ottaa mielihyvin tälle

palstalle lukijoidensa

mielipiteitä, palautetta,

keskustelunherätyksiä tai

pohdintoja ajankohtaisista

ja ajattomista aiheista.

Toiveena ovat tiiviit

kirjoitukset, enintään

noin 3 000 merkkiä.

Lähetä kirjoituksesi

sähköpostiosoitteeseen

toimitus@kuntatekniikka.fi

vää lisäarvoa, he voivat itse käyttää

sitä myyntivalttina omille asiakkailleen

kuten kiinteistösijoittajille.

On selvää, että rakentamisen

noususuhdanteessa tällaiselle lisäarvolle

ei ole tullut tarvetta. Tilanne

voi olla toinen, kun noususuhdanne

taittuu ja rakennusalakin

joutuu hakemaan uudessa tilanteessa

lisäargumentteja myynnilleen.

Tapio Vesiluoma

Autodesk rakennusalan

ohjelmistoratkaisut,

Suomi ja Baltia

Kuntatekniikka 3/2008

57

---

Syyskuun 10.–11. odotetaan Kuntatalon jälleen täyttyvän Kuntamarkkinavieraista. Viime

vuonna osallistujia oli 6 900, näytteilleasettajia 169 ja tarjolla 240 luentoa ja seminaaria.

ILMASTONMUUTOS PUHUTTAA MYÖS SYKSYN

KUNTAMARKKINOILLA

● Kuntamarkkinat ovat ensi syksynä15. kerran.

Tapahtuma on edelleen kunta-alan Suomen suurin

ammattitapahtuma. Järjestäjinä ovat Kuntaliitto

ja Kuntalehti. Syyskuun 10.–11. järjestettävien

Kuntamarkkinoiden teemoina ovat kuntavaalit,

ilmastonmuutos ja kuntarakenne.

Kuntamarkkinoille odotetaan yli 6 000 kävijää.

Näytteilleasettajiksi on jo nyt ilmoittautunut

yli 100 yritystä. Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö

-sektoria edustavat yritykset löytyvät näytteilleasettajaluettelosta

osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi

toimialahaun kautta.

Kuntaliitto-konserni ja mukana olevat yritykset

tarjoavat Kuntamarkkinoiden osanottajille

tuoreinta täsmätietoa kunta-alan eri sektoreilta

asiantuntijaseminaareissa ja tietoiskuissa.

Ohjelmassa on kahden päivän aikana parisen

sataa eri tilaisuutta. Runsaasta ohjelmatarjonnasta

on helppo löytää kiinnostavimmat

kohteet hakutoiminnon avulla aihealueittain tai

luennoitsijatiedoilla.

Kuntaliiton YTY-yksikkö vahvasti

mukana järjestelyissä

Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö

-yksikkö on vahvasti mukana järjestämässä

oman sektorinsa ohjelmaa. Jo nyt on tiedossa

luentoja seuraavista aiheista:

● Kunta- ja palvelurakenne uudistuu

kaupunkiseudulla

● Vesihuoltopalvelut arjen turvaajina

● Rakennusvalvonnan tila ja tulevaisuus

● Erityisasumisen seminaari, jossa Erityisasumisen

Viherympäristöt 2008 -kilpailun tulokset

julkistetaan

● Maankäytön yhteistyö

● Kunnan paikkatietopalvelu

Torstaina 11.9. järjestetään Puolueiden Ilmastopaneeli

ja seminaari aiheesta “Mitä uutta kuuluu

jäterintamalle”. Lisäksi on mahdollista tavata

liiton asiantuntijoita YTY-yksikön omissa tiloissa

tai henkilökohtaisesti sovittavina aikoina.

Lisäetuna Messukeskuksen anti

Kuntamarkkinavieraille tarjotaan mahdollisuus

tutustua myös Suomen Messujen Ympäristötekniikka08

ja Arena08 -tapahtumiin. Vieraat

voivat jättää autonsa Messukeskuksen paikoitusalueelle

ja tulla Kuntatalon Kuntamarkkinoille

ilmaisella bussikyydillä.

Molempien tapahtumien sisäänpääsy ja ohjelmatilaisuudet

ovat maksuttomia. Kävijäksi voi

rekisteröityä osoitteessa www.kuntamarkkinat.

fi, tulostaa oman kutsunsa ja vierailla samalla

kutsulla molemmissa tapahtumissa.

Tonttimaan myynti kunnalle väliaikaisesti verovapaaksi

Rakentamis- ja

kaavamääräysten

keventämistä

kokeillaan

● Ympäristöministeriö on kutsunut

45 Helsingin, Tampereen, Turun,

Lahden, Jyväskylän ja Oulun

kuntaa mukaan kokeiluun, joka tekee

mahdolliseksi rakentamisen kevennetyillä

rakentamis- ja kaavamääräyksillä.

Kokeilu on osa valtioneuvoston

asuntopoliittista toimenpideohjelmaa.

Kunnat valitsevat alueen, jolla

kokeilu käynnistettäisiin, ja määrittelevät

alueen toteuttamistavan ja

rakentamisaikataulun. Kunnat saavat

itse tehdä ehdotuksia siitä, millaisia

kevennettyjä rakentamis- tai

kaavamääräyksiä alueella käytettäisiin.

Kuntien on ilmoittauduttava

kokeiluun 1.9. mennessä.

www.ymparisto.fi

VTT laati ohjeet

liikennetärinän

arviointiin

● Liikennetärinä saattaa aiheuttaa

asukkaille häiriöitä erityisesti rakennettaessa

pehmeälle savikkoalueelle

lähelle rautatietä tai maantietä.

VTT on laatinut maankäytön ja rakennusten

suunnittelijoiden käyttöön

ohjeet, miten arvioida tärinälle

altistuvan alueen soveltuvuus

asuinrakentamiseen. Maaperän ja

rakennuksen ominaisuudet sekä liikennetyyppi

ovat keskeisiä määritettäessä

rakennuksen etäisyyttä liikenneväylästä.

Liikennetärinän vaikutukset

on arvioitava jo kaavoitusvaiheessa.

Liikennetärinän arviointiohjeet

ovat yhteenveto kolmivuotisesta LII-

KEVÄ -projektista.

www.vtt.fi

● Eduskunta on hyväksynyt

hallituksen esityksen tuloverolain

väliaikaisesta muuttamisesta.

Luonnollisen henkilön

tai kuolinpesän myydessä

kiinteää omaisuutta kunnalle

myyntivoitto on verovapaata

tuloa.

Kiinteistön luovutusvoiton

verovapautta sovelletaan

kauppoihin, jotka on tehty

1.2.2008–31.3.2009 välisenä

aikana. Laki tuli voimaan 16.4.

ja se on voimassa 31.3.2009

saakka. Lakia sovelletaan ensimmäisen

kerran tältä vuodelta

toimitettavassa verotuksessa.

Asuntojen vähäinen tarjonta

ja asumismenojen kalleus

ovat muodostuneet ongelmaksi

suurimmissa kasvukeskuksissa.

Väliaikaisen verovapauden

tarkoituksena on

kannustaa kiinteistön omistajia

myymään maata kunnille.

Asukas voi kokea liikenteen aiheuttaman

värähtelyn tärinänä

tai runko- ja liikennemeluna.

58

Kuntatekniikka 3/2008

---

Biopolttoöljyjen kokeilut alkoivat

testitaloissa

● Öljyala on aloittanut

kenttätutkimuksen, jossa

seurataan biopolttoöljyjen

toimivuutta omakotitalojen

öljylämmitysjärjestelmissä

parin vuoden ajan.

Hankkeessa testataan erityyppisten

biopolttoöljyseosten

soveltuvuutta tavallisiin

öljylämmityslaitteisiin

ja seosten säilyvyyttä.

Taloissa käytetään kokeilukauden

aikana tavallisesta

lämmitysöljystä ja eri biopolttoöljyistä

valmistettuja

seoksia.

Kenttätesteissä on

kahden lämmityskauden

aikana mukana kaikkiaan

runsaat parikymmentä

omakotitaloa, jotka sijaitsevat

pääosin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla.

Kotimaiset laitevalmistajat ovat testanneet biopolttoöljyjä

pienemmässä mittakaavassa aiemmin, ja ne ovat toimineet

hyvin nykyaikaisissa öljykattiloissa.

Kenttäkokeet pohjustavat biopolttoöljyjen tuloa asteittain

öljylämmittäjien käyttöön. Öljy-yhtiöt ovat asettaneet alan yhteisen

tavoitteen, jonka mukaan biopolttoöljyn osuus lämmityspolttonesteistä

olisi kaksi prosenttia 2009 ja kasvaisi kymmeneen

prosenttiin 2016 mennessä.

YH-Suomi on nyt Avara

● YH-Suomi Oy muutti nimensä 6.3. alkaen Avaraksi. Nimenmuutos

liittyy yrityksen uudistettuun strategiaan. Avaran

tavoitteena on nousta 2012 mennessä Suomen tunnetuimmaksi

asumisen moniosaajaksi.

Avara Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukun mukaan

yhtiö keskittyy jatkossa selkeästi vapaarahoitteisiin asumistuotteisiin

rakennuttamisessa ja kiinteistösijoittamisessa.

Sibeliuksentien alikulku ympäristöineen on saanut tunnustusta.

VUODEN SILTA 2008 -TUNNUSTUSPALKINTO

KERAVALLE

● Suomen Rakennusinsinöörien Liitto

RIL on myöntänyt Vuoden silta 2008

-tunnustuspalkinnon Keravan kaupunkisilloille.

Palkinto annettiin Sibeliuksentien

ja Tuusulantien liittymän

kahden alikulkusillan ja ympäristön

muodostamalle kokonaisuudelle.

Arvioinnissa tuomaristo kiinnitti

huomiota kohteen esteettiseen toteutukseen,

työn laatutasoon, vaikeusasteeseen

ja innovatiivisuuteen. Alikulkujen

avara mitoitus, sekä käytetyt

korkealuokkaiset materiaalit osoittavat

halua panostaa ihmisten jokapäiväiseen

lähiympäristöön. Lopputuloksena

on korkealuokkainen katutila,

jossa liikkuminen on miellyttävää.

– Tunnustus on meille erittäin tärkeä.

Se osoittaa, että keskustaan sijoittuva

alikulkutunneli voi olla ympäristöä

kaunistava ja viihtyisyyttä lisäävä

elementti. Strategiassamme olemme

aina panostaneet laatuun ja turvallisuuteen,

tekninen johtaja Arimo

Hermalahti Keravan Kaupunkitekniikasta

kertoo.

Suunnittelukohteen sijainti vilkasliikenteisten

pääkatujen ja kevytväylien

yhtymäkohdassa vaati suunnittelijoilta

erityistä perehtymistä jokaiseen

työvaiheeseen. Liikenteen sujuvuuden

ja häiriöttömyyden turvaamiseksi toteutus

tehtiin vaiheittain panostamalla

erityisesti tiedottamiseen.

Vuoden silta -tunnustuspalkinto

jaettiin nyt seitsemännen kerran.

Ekotallaaja arvioi

kulutuksen jäljet

● Ekotallaaja on tamperelainen internet-laskuri,

jolla voi laskea oman

ekologisen jalanjälkensä. Ekologinen

jalanjälki on arvio siitä, kuinka

suuri maa-alue tarvitaan tuottamaan

henkilön vuoden kulutuksen

tarvitsemat luonnonvarat ja palauttamaan

siitä aiheutuneet päästöt ja

jätteet takaisin luontoon.

Ensimmäinen Ekotallaaja-laskuri

on ollut kaupunkilaisten käytössä

jo viitisen vuotta. Yli 65 000 henkilöä

on arvioinut ekologisen jalanjälkensä

suositulla laskurilla. Nyt päivitetty

versio vastaa kansainvälistä

ekologisen jalanjäljen laskentamenetelmää.

www.tampereenkaupunki.net/

ekotallaaja

Kuntatekniikka 3/2008 59

---

Geofysikaalinen

lentoaineisto kattaa

koko Suomen

● Geologian tutkimuskeskus (GTK)

on saanut päätökseen koko Suomen

kattavan geofysikaalisen lentokartoitusohjelman.

Maamme kallioperän

ja maaperän fysikaalisia

ominaisuuksia – sähkönjohtavuutta,

magneettikenttää ja luonnon

taustasäteilyä – on mitattu järjestelmällisesti

matalalentokartoituksella

1972−2007.

Maankamaran geofysikaalista

tietoa käytetään mm. geologisen

kartoituksen tueksi, malminetsinnässä,

rakennus- ja ympäristökaavoituksissa

ja pohjavesitutkimuksissa.

Suomen kartoitusmittauslennot

tehtiin 30 metrin korkeudelta pitkin

yhdensuuntaisia mittauslinjoja,

joiden välinen etäisyys oli 200 metriä.

Mittavan kartoitusohjelman aikana

suomalaisryhmä on lentänyt

Nykyinen mittauslentokone varusteineen,

sähkömagneettisen

laitteen mittauskelat siivenkärjissä,

magnetometri nokkaputkessa

ja spektrometrin

kidepaketit koneen sisällä.

Kuva GTK

yhteensä kaksi miljoonaa linjakilometriä

ja yli 15 000 lentotuntia.

Matalalentomittaukset tulivat

ajankohtaisiksi 1972, jolloin geofysikaalinen

korkealentomittaus oli

tullut valmiiksi. Matalalentomittauksen

myötä siirryttiin siihen aikaan

edistykselliseen digitaaliseen tiedon

tallennukseen, aineiston käsittelyyn

ja karttatuotteisiin.

Huippuosaajaksi kehittynyt lentoryhmä

on kehittänyt mittausmenetelmiä

ohjelman aikana, vaikka

pohjatyö tehtiin 1950- ja 1960-

luvuilla korkealentokartoituksen

myötä. Suuri osa laitteistosta ja järjestelmistä

on suunniteltu, valmistettu

ja asennettu koneisiin itse.

www.gtk.fi/aerogeo/

Läntisen Päijät-Hämeen jätteet

Riihimäelle poltettaviksi

● Ekokem-yhtiöt ja

Päijät-Hämeen Jätehuolto

Oy (PHJ) ovat

sopineet syntypaikkalajitellun

kaatopaikkajätteen

hyödyntämisestä

energiana. Jätetoimitukset

PHJ:n

läntiseltä toimialueelta

käynnistyvät tämän

vuoden aikana.

Tavanomaisen jätteen

sijoittaminen

kaatopaikalle lähes

loppuu Päijät-Hämeen

Jätehuollon

ympäristötavoitteiden

mukaisesti.

Päijät-Hämeen Jätehuollon Tuula

Honkanen ja Ekokemin Esa Tommila

ovat tyytyväisiä tehtyyn sopimukseen.

– Logistisesti, taloudellisesti ja kuljetuksien aiheuttamien

päästöjen kannalta on järkevää ohjata Päijät-Hämeen läntisen

alueen jätteet Ekokemin uuteen jätevoimalaan. Tämä on meidän

ilmastotekomme, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja

Tuula Honkanen sanoo.

Ekokemin viiime vuoden lopulla käynnistynyt jätevoimala

on alusta alkaen toiminut tehokkaasti energiaa tuottaen.

Myös päästöt ovat olleet reilusti alle lupaehtojen.

Suunnittelukuva/arkkitehti Patrick Eriksson

Kouvolan Kasarminmäen yrityspuistoon

on kaavailtu hotelli- ja

asuintorneja.

Uusi Kouvola ja visio

yrittäjäpuistosta

● Ensi vuoden alussa syntyvä kuuden

kunnan ja kolmen kuntayhtymän

uusi Kouvola on liki 90 000

asukkaan kaupunki. Kasarminmäen

alueelle suunnitellulla yrittäjäpuistolla

luodaan uutta kaupunkirakennetta.

Yrittäjäpuisto muodostuu

mm. yrittäjäkylästä, korkeakoulukampuksesta,

uusista asuinalueista

ja raidebussijärjestelmästä.

Vision toteuttamisen on tarkoitus

käynnistyä ensi vuoden aikana

kaupungin, rahoittajien ja yrittäjien

yhteistyönä.

Vihdin Ideaparkiin on suunnitteilla uusia elämystoimintoja, jotka sopivat pääkaupunkiseudulle

sijoittuvaan liikekaupunkiin.

KOLMAS IDEAPARK

NOUSEE VIHTIIN

● Suomen kolmatta Ideaparkia suunnitellaan

Vihtiin. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen

viimeistään 2010. 15 hehtaarin liikekaupunki

sijoittuu Turun moottoritien ja Porintien liittymäkohtaan,

jonne on kaavailtu noin 50 hehtaarin

työpaikka-aluetta.

Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkösen

mukaan Ideapark-hanke on ylivoimaisesti

suurin elinkeinohanke Vihdin historiassa.

– Hanke tulee käynnistämään kunnassa

ennennäkemättömän laajan kaavoitusponnistelun,

joka kattaa koko eteläisen Nummelan.

Kunnan tavoitteena on edesauttaa junaradan

saamista Espoosta Vihdin kautta Lohjalle.

Lisäksi tavoitteena on vastata valtion ja

Helsingin seudun kuntien välillä solmitussa

aiesopimuksessa esitettyihin asuntotuotantotavoitteisiin,

Härkönen sanoo.

Pääkaupunkiseudun metropolialue on

Suomen ostovoimaisin. Noin viidennes Suomen

väestöstä asuu alueella.

60 Kuntatekniikka 3/2008

---

PUROT KUNTOON

● Maa- ja metsätalouden toimenpiteet

ovat muuttaneet voimakkaasti

purojen tilaa. Sitä voidaan parantaa

puroja kunnostamalla sekä aiempaa

ympäristöystävällisempien peruskuivatusmenetelmien

avulla.

Uusi opas “Purot

– elävää maaseutua”

antaa eväitä kalaston

elinoloja parantavan

purokunnostuksen

suunnitteluun ja

toteutukseen. Esitteessä

“Purojen hoito

maatalousalueilla

– luonnonmukainen

peruskuivatus”

puolestaan

esitellään menetelmiä,

joiden avulla

uomia voidaan kunnostaa ja samalla

huolehtia aktiivisessa viljelyssä olevien

peltoalueiden kuivatuksesta.

www.ymparisto.fi

ASUMISTERVEYSOPAS UUDISTUI

InfraRYL-SARJA TÄYDENTYY

● InfraRYL -sarjan uusin osuus Sillat ja rakennustekniset

osat julkaistaan sekä kirjana

että internetissä. InfraRYL Net -palvelu täydentyy,

kun myös Tarviketieto Netin käyttöoikeus

lisätään palveluun. InfraRYL Net -palvelu

sisältää kirjoinakin ilmestyneet Väylät ja

alueet, Vesihuolto sekä Rakennusosa- ja hankenimikkeistö,

määrämittausohje. Äskettäin

● Asumisterveysoppaan tarkistettu toinen

painos on ilmestynyt. Oppaassa kerrotaan

asunnoissa esiintyvistä terveyshaitoista ja niiden

aiheuttajien tutkimisesta ja tutkimustulosten

luotettavasta tulkinnasta. Oppaassa

käsitellään terveydellisiä olosuhteita ja niiden

valvontaa, huoneilman lämpötilavaatimuksia,

pintalämpötiloja ja vetoa, ilmanvaihtoa ja sisäilman

laatua, huoneilman kosteutta ja kosteusongelmia,

rakennekosteutta ilmiönä ja

kosteuden torjuntaa, mikrobihaittoja ja mikrobien

aiheuttamia terveyshaittoja, radonia

ja sen torjuntaa, meluhaittoja ja niiden tutkimista,

kemiallisia

epäpuhtauksia,

asuinhuoneistojen

varusteita,

haittaeläimiä ja

niiden tunnistamista

sekä

torjuntaa.

Oppaassa

on sivuja

200, kustantaja

Ympäristö ja Terveys-lehti ja

hinta 38 euroa (sis. alv. 8 %).

ilmestyi RT-infraselostus CC sisältäen ohjelman,

joka ohjaa infraselostuksen laadintaa.

CD:llä on Infra 2006 -rakennusosanimikkeistön

mukainen sisältörunko, malliselostuksia

ja laadintaohjeet.

www.infraryl.fi

Tilaukset http://kauppa.rakennustieto.fi

Ruuhkamaksut

selvitetään

● Liikenne- ja viestintäministeriö

aloittaa ruuhkamaksujen

selvityksen. Selvitys käynnistyy

konsulttien tekemillä

sidosryhmien haastatteluilla.

Ruuhkamaksujärjestelmän

tavoitteet määritellään

työpajoissa. Varsinaiset konsulttiselvitykset

aloitetaan

kesällä. Työ kestää runsaan

vuoden.

Puolet Tukesin

toiminnoista

Tampereelle

● Puolet Turvatekniikan keskuksen

(Tukes) toiminnoista

sijoitetaan Tampereelle.

Muutos toteutetaan vuosien

2008–10 aikana. Tampereelle

siirtyy noin 60 henkilöä.

Muutos tehdään siten,

että tuote- ja laitteistovalvonnasta

sähkötuote- ja

sähkölaitteistovalvonta sekä

laitosvalvonnasta prosessiturvallisuusvalvonta

siirtyvät

Tampereelle. Keskuksen

johdosta, hallinnosta sekä

tuki- ja kehitystoiminnoista

Tampereelle siirtyy noin kolmasosa.

Tukesin henkilöstömäärä

on 120.

Satamalaki

uusiksi

● Liikenne- ja viestintäministeriö

uudistaa satamalakia.

Selvitettäväksi tulee mm. se,

onko tarpeen ohjata satamatoimintaa

pykälin ja toimiluvin.

Pohdittavana on myös,

miten satamien viranomaistoiminnot

tulisi hoitaa ja tulisiko

lain kattaa sekä yksityiset

että yleiset satamat.

Tavoitteena on, että uusittu

lainsäädäntö olisi voimassa

2010 alusta.

Suomessa on yli 50 satamaa,

joissa on kansainvälistä

liikennettä. Näistä 23 on niin

sanottuja talvisatamia, joihin

valtio pitää väylät auki ympäri

vuoden.

Puulajipuistoja on Jyväskylässä syntynyt lähinnä poistettujen taimitarhojen

alueille, kuvassa Salmirannan mäntypuisto.

Jyväskylän viherpalveluohjelman

valmistelu etenee

● Jyväskylän viherpalveluohjelman valmistelutyöt

etenevät. Tällä hetkellä valmisteilla

ovat esimerkiksi oleskelupuistot,

asuntoalueiden kohtaamispaikat.

Yhdyskuntatoimen rakennuttajahortonomi

Leena Rapo kertoo, että valmisteilla

ovat myös edustuspuistot, teemapuistot,

kasvitieteelliset kohteet, aukiot,

avoimet alueet, ylläpito sekä eri osa-alueiden

yhteenvetona toimiva loppuraportti.

Aiemmin ovat jo valmistuneet leikkipuistojen,

koirapalveluiden, uimarantojen,

skeittipuistojen ja kenttien osaalueet.

Loppuraportissa kootaan viherpalvelujen

eri osa-alueiden sisältö. Palvelut

ja suunnitellut toimenpiteet kootaan

paikkatieto- ja kartta-aineistoksi. Kartta-aineistossa

esitellään viherpalveluohjelman

kaikki toimenpiteet aikatauluineen.

Raporteissa esitettyjen toimenpiteiden

ja niiden vaatimien kustannusten

perusteella laaditaan viherpalveluiden

alustava vuositason investointiarvio

vuoteen 2015 saakka.

www3.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/

kapu/vpo/index.html

Kuntatekniikka 3/2008 61

---

Vastavalettua betonikattoa valmistellaan kuivatusta

varten.

MUOTTIÖLJYRUISKU

RAKENNUSTYÖMAALLE

● Saksalainen Mesto on tuonut markkinoille Ferrox-muottiöljyruiskun.

Laitetta on testattu työmaalla, jossa Baresel rakensi

entisestä sotilaspiirin toimistorakennuksesta kaupunkiasuntoja.

Ferrox-ruisku oli käytössä betonitöissä kellon ympäri.

Käyttäjien mukaan työ eteni nopeasti ja siististi.

– Laite istuu hyvin käteen ja on helppo kantaa. Myös joustava

kierreletku osoittautui erinomaiseksi, he kertovat.

Laitteen likaantuminen on lähes mahdotonta pumpun

suppilokannen sekä pysäytysventtiilin ja suuttimen edessä

olevan suodattimen ansiosta. Integroitu pumppupidike huolehtii

siitä, ettei pumppua tarvitse asettaa maahan täyttöä

varten eikä se näin ollen pääse likaantumaan.

www.tecalemit.fi

Meistream on saatavana B- ja C-

luokan mittareina DN 40–150.

Tehomittari

vesilaitoksille

● Sensus Metering Systems on kehittänyt

täysin uudenlaisen Woltmann-tyyppisen

kylmävesimittarin,

jossa on yhdistetty pysty- ja vaakamittareiden

tekniset erityispiirteet.

Laakerointia, hydrauliikkaa ja

siipipyörän muotoilua on kehitetty

niin, että mittarin virtausala on saatu

erittäin laajaksi. Meistream soveltuukin

vesilaitoksille verkoston valvontaan,

ja sen avulla laskutus on

entistä tarkempaa.

www.sgps.fi

VIEMÄRIHUOLLOSSA

SÄÄSTYY VETTÄ

● L&T on täydentänyt kalustoaan

Pohjoismaiden ensimmäisellä vettä

kierrättävällä imupaineyhdistelmäautolla.

Ympäristöhaitat viemärihuollossa

vähenevät veden kierrätyksen

ja vedenhaussa säästyvien

ajokilometrien ansiosta.

Kierrätysvesiyhdistelmäauto

puhdistaa viemäreistä ja sadevesiputkistoista

imemänsä jäteveden

käytettäväksi uudelleen pesuvetenä.

Koska samaa pesuvettä puhdistetaan

koko työskentelyn ajan, vesisäiliön

täyttöön tai vedenhakuun

ei kulu aikaa. Työkohteeseen, jossa

on riittävästi jätevettä, voidaan

mennä tyhjillä säiliöillä.

Kierrätysvesiyhdistelmäauto tehostaa

kuntien ja teollisuuden viemäriverkostojen

puhdistustöitä ja

soveltuu myös muihin pesu- ja imutöihin,

kuten esimerkiksi säiliötöihin.

jouni.minkkinen@lassila-tikanoja.fi

Äkäslompolon

kauppaan

päästötöntä

kylmätekniikkaa

● Lapin suurimman kyläkaupan,

Jounin kaupan uudisrakennukseen

Äkäslompoloon

rakennetaan Suomen edistyksellisin

lämmitys- ja jäähdytysratkaisu,

joka hyödyntää

uusiutuvia energialähteitä

ja kylmälaitteista vapautuvaa

lauhdelämpöä. Kauppaan

tulee myös kylmäjärjestelmä,

jonka kylmäaine ei

sisällä lainkaan ympäristölle

vaarallisia kasvihuonekaasuja.

Lämmitys- ja jäähdytysenergia

otetaan maasta ja ilmasta

sekä kaupan kylmälaitteiden

lauhdelämmöstä.

– Suomessa ei ole tehty

vielä yhtään Jounin kauppaan

tulevan kaltaista, täysin

hiilidioksidilla toimivaa kaupan

kylmäjärjestelmää, aluemyyntijohtaja

Jukka Myllylä

Are Oy:stä kertoo.

www.are.fi

Pinnan tunnistus mikroaaltokytkimillä

● Uutta mikroaaltokytkintä käytetään

siilojen/suppiloiden pintakytkimenä sekä

ajoneuvojen ovien/porttien asennon valvontaan.

Välimatka voi olla 40 metriin asti.

Mikroaaltokytkin MWS toimii GHz:n taajuusalueella,

joka on terveydelle vaaraton,

eikä se tarvitse käyttölupaa.

Järjestelmään kuuluu lähetin (MWS-ST) ja vastaanotin (MWS-SR).

Lähetin ja vastaanotin asennetaan toisiaan vasten. Lähettimeltä lähetetään

mikroaaltopulssit 24 GHz vastaanottimelle. Tunnistettava aine

vaimentaa vastaanottimelle tulevan energian, jolloin vastaanottimen

lähtörele kytkeytyy. Kytkimessä on herkkyyden säätöpotentiometri ja

vastaanotetun signaalin (tehon) näyttö.

www.autrol.fi

Äkäslompoloon nousevan Jounin kaupan kiinteistön

tilavuus on 36 300 m 3 . Matalaenergiakeskuksella ohjataan

kiinteistön sisäisiä ja ulkoisia energialähteitä.

Kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kylmäaineena

hiilidioksidia.

62 Kuntatekniikka 3/2008

Joensuun

kaupungille

yleisten alueiden

hallintajärjestelmä

● Joensuun kaupunki tehostaa kadulla

ja yleisillä alueilla tapahtuvan

rakentamisen ohjausta, venepaikkojen

vuokrausta sekä ulkovalaistusverkon

kunnossapitoa Keypro

Oy:n kehittämillä selainpohjaisilla

KeyWinkki ja KeyLight -järjestelmillä.

Järjestelmät on kehitetty

yhteistyössä Joensuun kaupungin

kanssa Tekes-hankkeena vastaamaan

Joensuun kaupungin toimintamallia.

Joensuun kaupungin teknisen

viraston työtä hallintajärjestelmä

helpottaa ja tehostaa.

– Tämä näkyy jatkossa esimerkiksi

parantuneena asiakaspalveluna,

tiedonvälityksen tehostumisena

ja yhteisrakentamismahdollisuuksien

lisääntymisenä, kunnossapitopäällikkö

Ari Varonen Joensuun

kaupungilta kertoo.

janne.nivajarvi@keypro.fi

---

Mukaantulo on mahdollista

kaikille niille, jotka ovat näytteilleasettajina

messuilla ja ilmoittavat

Kuntatekniikan messunumerossa

vähintään koko sivulla.

Kuntatekniikka-lehti toteuttaa yhteistyössä

Suomen Messujen kanssa osastollaan Kuntatekniikan

uutuudet -näyttelyn Ympäristötekniikka

08 -messuilla syyskuussa 2008.

Kuntatekniikan uutuudet -näyttely

esittelee tapahtuman mielenkiintoisimmat

uudet tuotteet, palvelut ja ideat sekä

tapahtumassa osastollamme että myös

virallisessa messulehdessämme.

Kuntatekniikka 5/2008 ilmestyy 26.8.

ja on jaossa ovilla kaikille messukävijöille.

Näyttely on keskeisellä paikalla

tapahtumassa sijaitseva näyttävä kokonaisuus,

jossa esitellään mukaan tulevien tahojen

uutuudet joko tuotteena, kuvana tai

kuvauksena. Messuyleisön mielenkiintoa

pidetään yllä myös kilpailulla, jossa

äänestetään mielenkiintoisin uutuus.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:

Marianne Lohilahti

puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

---

Kunta-asunnot Oy

on nimitetty projektikoordinaattoriksi,

Helsinki.

suunnittelijaksi, Kuopio.

Pilaantuneet maat

• Kunta-asunnot Oy:n

hallitus on nimittänyt yhtiön

toimitusjohtajaksi

valtiotieteiden maisteri

Kalervo Haverisen. Haverinen,

55, on toiminut

aikaisemmin yhtiön kehitysjohtajana.

• Yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja

Veijo Lehto

siirtyy varatoimitusjohtajaksi

ja hän jatkaa

tehtävässä eläkkeelle siirtymiseensä

asti syyskuun

lopussa.

• Talousjohtaja Sabah

Samaletdin on nimetty

yhtiön toiseksi varatoimitusjohtajaksi.

Hän on

myös toimitusjohtajan varamies.

• Asiakkuuspäälliköksi on

nimitetty yo-merkonomi

Elisabeth Aspara.

WSP Finland Oy

• FM Olga Borovkova

on nimitetty toimitusjohtajan

ja vientitoiminnan

assistentiksi hallintoon

Helsinkiin.

• Tekn. yo Veera Hakala

on nimitetty avustavaksi

suunnittelijaksi ympäristötoimialalle

Helsinkiin.

• Taru Niskanen on nimitetty

arkkitehdiksi ympäristötoimialalle

Helsinkiin.

• Olli Hakala on nimitetty

suunnittelijaksi infratoimialalle

Helsinkiin.

• Ins. AMK Jari-Jukka

Elo on nimitetty katu- ja

alueyksikön päälliköksi

infratoimialalle Helsinkiin.

• Tekn. yo Emilia Myllys

on nimitetty avustavaksi

suunnittelijaksi infratoimialalle

Tampereelle.

• Tekn. yo Tuomas Rantanen

on nimitetty avustavaksi

suunnittelijaksi

pohjarakennus- ja kalliosuunnittelutoimialalle

Helsinkiin.

• DI Andrea Colussi on

nimitetty betonirakenneyksikön

päälliköksi teollisuustoimialalle

Helsinkiin.

• FM Annukka Engström

on nimitetty avustavaksi

suunnittelijaksi ympäristötoimialalle

Helsinkiin.

• DI Piia Alho on nimitetty

suunnittelijaksi infratoimialalle

Tampereelle.

• Tekn.yo Laura Niittylä

on nimitetty avustavaksi

suunnittelijaksi liikennetoimialalle

Tampereelle.

• DI Jukka Huopainen

on nimitetty tutkimustoimialan

yksikön päälliköksi

Tampereelle.

• Mauri Parviainen

on nimitetty kokeneeksi

CAD-suunnitteluavustajaksi

talotoimialalle Helsinkiin.

FCG Efeko Oy

• Merkonomi Paula Kurkipää

on nimitetty koulutussihteeriksi,

Helsinki.

• Tradenomi, hallintotiet.

yo Iida Vuokko on nimitetty

koulutuskoordinaattoriksi,

Helsinki.

FCG MentorIT Oy

• DI Jarmo Riipinen on

nimitetty konsultiksi, Helsinki.

• HM Ilkka Wennberg

• TkL Markku Nikkola

on nimitetty konsultiksi,

Helsinki.

• VM Karin Niiniharju

on nimitetty projektikoordinaattoriksi,

Helsinki.

FCG Planeko Oy

Tietekniikka

• Ins. Pirkka Hartikainen

on nimitetty Tietekniikan

toimialapäälliköksi.

Hän toimii myös Lapin

aluepäällikkönä toimipaikkanaan

Rovaniemi.

Jätehuolto

• Ins. AMK Santtu Massinen

on nimitetty suunnitteluinsinööriksi,

Turku.

Verkosto- ja

yleissuunnittelu

• Ins. Antti Smolander

on nimitetty suunnittelupäälliköksi,

Jyväskylä.

• Ins. AMK Anne-Marie

Paljakka on nimitetty

projekti-insinööriksi,

Turku.

Maankäyttö ja

maisema

• Maisema-arkkit.

Iivo Vänskä on nimitetty

• FT Kari Koponen on

nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi,

Helsinki.

Nurmijärven kunta

• Nurmijärven kunnan

teknisen johtajan virkaan

on valittu arkkitehti Ilkka

Ruutu. Ruutu on Helsingin

kaupungin projektijohtajana

Töölönlahden aluerakentamishankkeessa.

Hän on aiemmin toiminut

Hämeenlinnan kaupungin

asuntomessujen projektipäällikkönä.

• Henkilöstön kehittämispäällikön

virkaan on valittu

FM Kirsi Rantanen

Nurmijärveltä. Rantanen

on toiminut aikaisemmin

mm. Kemira GrowHow

Oyj:n henkilöstön kehittämispäällikkönä.

• Kehitysjohtajan virkaan

on valittu diplomi-insinööri

Merja Vikman-Kanerva.

Hän toimi aiemmin

Mäntsälän kunnan kaavoitusjohtajana.

Energiateollisuus ry

• Varatuomari Kari Laaksonen

on nimitetty Energiateollisuus

ry:n (ET) työmarkkinajohtajaksi.

Hän

siirtyy ET:hen 15.5. Satamaoperaattorit

ry:stä.

Kuuskoski

Consulting Oy

• Espoon hissiasiamiehen

tehtäviä hoitaa toistaiseksi

diplomi-insinööri Pekka

Kuuskoski kaupungin

kanssa tekemällään

konsulttisopimuksella.

Kuuskoski neuvoo ja auttaa

espoolaisia asuntoyhtiöitä,

kunnes vakinainen

hissiasiamies valitaan.

Kuuskoski toimii omassa

yrityksessään Kuuskoski

Consulting Oy:ssä.

64 Kuntatekniikka 3/2008

---

Cramo Oyj

• Psykologian maisteri

Pirjo Saarni, 43, on nimitetty

Cramo Oyj:n henkilöstön

kehitysjohtajaksi

(Vice President, Human

Resource Development.

Nobultec Oy

• DI Eero Knuutila, 29,

on aloittanut Nobultec

Oy:n myyntijohtajana.

Ramboll

Finland Oy

• Markku Sahi on nimitetty

Ramboll Finlandin

uudeksi henkilöstöjohtajaksi

ja johtoryhmän jäseneksi.

Sahi vastaa yhtiön

koko henkilöstön kehittämisestä.

• OTK Jussi Tervahauta

on nimitetty Ramboll Finland

Oy:n lakimieheksi.

• Ins.AMK Daniel Grönroos

on nimitetty suunnittelijaksi

Talo-toimialalle

Tammisaareen.

• DI Jukka Räsänen on

nimitetty projektipäälliköksi

Liikenne-yksikköön

Espooseen.

• FM Reetta Suni on nimitetty

suunnittelijaksi

Maisema-yksikköön Espooseen.

• Rak.ins. Mika Saharinen

on nimitetty projektipäälliköksi

Geo-,TKA- ja

jätehuoltoyksikköön Hollolassa.

• DI Ilkka Taipale on nimitetty

projektipäälliköksi

Geo-,TKA- ja jätehuoltoyksikköön

Hollolassa.

• M.Sc (DI) Michael

Mengelt on nimitetty

projektipäälliköksi Geosuunnittelu-yksikössä

Espoossa.

• RI Hannu Lauhakari

on nimitetty projektipäälliköksi

Espoon Geosuunnittelu-yksikössä.

• Ins. AMK Tero Lassila

on nimitetty suunnittelijaksi

Tampereella Konsultointi-yksikössä.

• RKM Kari Mönkäre on

nimitetty ryhmäpäälliköksi

Geo-, TKA- ja jätehuolto-yksikköön

Lahteen.

• DI Mari Järvinen on

nimitetty projektipäälliköksi

Helsingin Infra-yksikössä.

• Ins. AMK Teemu Matilainen

on nimitetty

projektipäälliköksi Helsingin

Infra-yksikössä. Hänen

toimipaikkanaan on

Kuopio.

• DI Juho Siipo on nimitetty

yksikön päälliköksi

Liikenneväylät-yksikköön

Espoossa. Yksikön päällikkönä

aiemmin toiminut

DI Martti Lehtinen jatkaa

suunnittelupäällikkönä

samassa yksikössä.

• Ekonomi, DI, M. Sc

Yrjö Orispää on nimitetty

yksikön päälliköksi

Energia-yksikköön Espoossa

Teollisuus ja

energia -toimialalle. Energiayksikön

päällikkönä

aiemmin toiminut Vesa

Hurskainen jatkaa projektoinnin

kehittämisen

vastuuhenkilönä.

• DI Ari Sirkiä on nimitetty

projektipäälliköksi

Espoon Liikenne-yksikköön.

• Arkkitehti Jari Mäkynen

on nimitetty maankäytön

ja maisemasuunnittelun

johtavaksi

konsultiksi Espooseen.

• FM Mari Karjalainen

on nimitetty suunnittelijaksi

Espoon Ympäristökonsultointi-yksikköön.

• FM Jenni Takala on nimitetty

suunnittelijaksi

Hollolan Ympäristökonsultointi-yksikköön.

• KTM Juha-Matti Kantanen

on nimitetty controlleriksi

Control-yksikköön

Espoossa.

• DI Tommi Rissanen on

nimitetty konsultiksi Espoon

Sillat-yksikköön.

• DI Antti Larkela on nimitetty

suunnittelijaksi Espoon

Geotekniikka-yksikköön.

• Tekn. yo Maija Saarinen

on nimitetty suunnittelijaksi

Tampereen Infrayksikköön.

Ramboll

Analytics Oy

• FM Minna Ruokolainen

on nimitetty ympäristöasiantuntijaksi.

• Fil. yo Eerik Järvinen

on nimitetty tutkimuspäälliköksi.

Rotator Oy

• Piiripäälliköksi on nimitetty

Jouko Salomäki

vastuualueenaan Hitachimaarakennuskoneet,

Bomag-maantiivistyskoneet,

Furukawa-iskuvasarat ja

-purkutyökalut sekä

Ljungbymaskin-pyöräkuormaajat.

• Juha Penttilä on nimitetty

varaosavastaavaksi

vastuualueenaan varaosamyynti

ja kauhat, tiltit

yms. lisävarusteet.

Rudus Oy

• Rakennusinsinööri

(AMK) Ville Routama

(34) on nimitetty Rudus

Oy:n Kiviaines Etelä-Suomen

aluejohtajaksi. Hän

seuraa toimessa Timo

Palokangasta, joka siirtyi

yhtiössä Valmisbetoni

ja Kiviaines Suomen

asiakkuuspäälliköksi.

SWECO CMU

• SWECO CMU:n uudeksi

toimitusjohtajaksi on valittu

diplomi-insinööri Jyrki

Keinänen (47). Nykyinen

toimitusjohtaja Risto

Ketola siirtyy eläkkeelle

kevään aikana. Keinänen

siirtyy uuteen tehtäväänsä

1.6. RIL Sovittelu Oy:stä.

Valad Finland Oy

• Valad Finland Oy:n Financial

Controlleriksi on

nimitetty KTM Johanna

Hammarberg.

• Kiinteistöassistentiksi on

nimitetty Mari Mannila.

• Asset Manageriksi on

nimitetty tradenomi Jaana

Takamäki.

• Maajohtajana jatkaa

Risto Linnankoski.

Keski-Suomen

pelastuslaitos

• Keski-Suomen pelastuslaitoksen

johtajaksi on

valittu Simo Tarvainen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

SPEK:n toimitusjohtajan

tehtävistä.

Keski-Suomen nykyinen

pelastusjohtaja Markku

Mensala jää eläkkeelle

kesäkuussa.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

• VVY:n vesihuoltoinsinöörinä

on aloittanut

tekniikan tohtori Riina

Liikanen. Hän vastaa

asiantuntijapalveluista talousveteen

ja vesihuollon

tutkimukseen liittyvissä

asioissa sekä valmiuspäällikkönä

vesihuoltopoolin

toiminnasta.

Vuoden

rakennustarkastaja

• Vuoden rakennustarkastajaksi

on valittu Tampereen

rakennustarkastaja,

DI Kalevi Lammi. Lammi

on ollut kehittämässä

erityisesti rakentamisen

tietojärjestelmiä. Hän

on myös ollut kehittämässä

Tampereen kaupungin

uutta hallintomallia.

Lammi vastaa koko viranomaispalvelujen

tuotantoyksiköstä

rakennustarkastajan

virkansa ohella.

Kuntatekniikka 3/2008

65

---

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja,

seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

tapahtumakalenteri

2008

Kuntien ilmastokonferenssi

6.–7.5.2008 Tampere

www.kunnat.net/ilmastokonferenssi

IFAT 2008

5.–9.5.2008 München

www.ifat.de

Osakeyhtiökonferenssi

12.–14.5.2008 Helsinki-Tukholma

www.efeko.fi

Jätelaitospäivät 2008

14.–15.5.2008 Helsinki

www.jly.fi > tapahtuma

Kunnossapito 08

21.–22.5.2008 Oulu

www.expomark.fi/kunnossapito

EnergyTech

23.–25.5.2008 Hannover Langenhagen

www.solarenergy-berlin.de

Elmia Recycling

27.–20.5.2008 Jönköping

www.elmia.se

International NODig 2008

2.–5.6.2008 Moskova

http://nodig2008sibico.com

Ecwatech 2008

3.–6.6.2008 Moskova

www.ecwatech.ru

Vesihuolto 2008

4.–5.6.2008 Kuopio

www.vvy.fi

Kuntatekniikan päivät

5.–7.6.2008 Espoo

www.kuntatekniikka.fi

6. Pohjoismainen

juomavesikonferenssi

9.–11.6.2008 Oslo

www.norvar.no/nvk2008/forside

Via Nordica 2008

9.–11.6.2008 Helsinki

www.vianordica2008.fi

Loma-asuntomessut

13.–19.6. ja 23.6.–7.7. Porin Reposaari

http://asuntomessut.rakentaja.fi

Asuntomessut

11.7.–10.8.2008 Vaasa, Suvilahti

www.asuntomessut.fi

Finnmetko

28.–30.8.2008 Jämsänkoski

www.finnmetko.fi

Pohjoismainen seminaari

talousveden ja materiaalien

vuorovaikutuksesta

2.–3.9.2008 Pori

www.prizz.fi

Kansainvälisen vesijärjestön

IWA:n maailmankongressi

7.–12.9.2008 Wien

www.iwa2008vienna.org

Kuntamarkkinat

10.–11.9.2008 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Ympäristötekniikka 08

10.–12.9.2008 Helsinki

www.finnexpo.fi

Paikkatietomarkkinat

22.–24.9.2008 Helsinki

www.finnexpo.fi

FinnBuild 08

24.–27.9.2008 Helsinki

www.finnexpo.fi

Miljöteknik 2008

7.–9.10.2008 Göteborg

www.miljoteknik.com

Väylät ja liikenne

8.–9.10.2008. Tampere

www.tieyhdistys.fi

Kuntien Putkimestareiden

koulutus- ja neuvottelupäivät

8.–10.10.2008 Vantaa

www.kuntienputkimestarit.fi

Interbad

15.–18.10.2008 Stuttgart

http://cms.messe-stuttgart.de/cms/interbad-start.0.html

glasstec 2008

21.–25.10.2008 Düsseldorf

www.glasstec.de

Kommunalteknikk 2008/

Miljø & Teknikk

29.–31.10.2008 Lillestrøm

www.kommunalteknikk.no

ALANSA YKKÖNEN

3 / 2008

Vesistölämpö

–

on

Espoo

urheiluopistolle

tuo

taidetta Viikon

hyvä

35

ratkaisu,

puistoonsa,

Marko

Laura

Ruti sanoo.

Yli-Jama

kertoo. sivu 44

sivulla 36

Turun komein

maisema vapau-

tui vangeilta

luksuskotien

asukkaille sivu 16

Helsinki muutti

Arabianrannan

savikon eturivin

asuinalueen

perustaksi sivu 26

Aino-Maija

Luukkonen:

”Kaikki näyttää

nyt upealta.”

PORI

pelasti

palatsin

sivu 6

VesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5

Tilaa

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta

jatkuvana kestotilauksena

67 euroa. Saat kaupan päälle

toukokuussa ilmestyvän

Vesihuollon osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen

voi hoitaa kätevimmin osoitteessa

http://lehti.kuntatekniikka.fi

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.

Water Expo China

10.-12.11. 2008 Beijing

info@china.messefrankfurt.com

2009

Wasser Berlin 2009

30.3.–3.4.2009

www.wasser-berlin.com

Yhdyskuntatekniikka YT 09

27.–29.5.2009 Tampere

www.yhdyskuntatekniikka.fi

66 Kuntatekniikka 3/2008

---

Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

SITO on liikenteen, ympäristön ja

infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja

tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa

konsultoinnin, suunnittelun,

rakennuttamisen ja tietotekniikan.

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI

• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri

• Geotekniikka ja kenttätutkimukset

• Geotieteellinen konsultointi

• Kalliorakennus-, rakenne- ja

tunnelisuunnittelu

• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi

• Liikenteen konsultointi

• Maisema- ja vihersuunnittelu

• Paikkatietopalvelut

• Siltasuunnittelu

• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu

• Vesi- ja ympäristötekniikka

• Ympäristökonsultointi

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-

TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE

LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIDEA OY

www.liidea.fi

08-8810300

Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULU

Marjaniementie 29a, 00930 HELSINKI

LAADUKASTA OSAAMISTA

YHTEISTYÖKYKYISESTI

YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA

Golder Associates Oy

Helsinki · Oulu · Tampere · Turku

puh. (09) 5617 210 www.golder.fi

• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden

tutkiminen ja kunnostus

• Jäteluokitukset

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit

• Hyötykäyttöarvioinnit

maanrakentamisessa

• Vesistöjen ja ranta-alueiden

sedimenttitutkimukset ja kunnostus

• Ympäristöriskien arvioinnit

• Vanhojen kaatopaikkojen

kunnostussuunnittelu

Pöyry Environment Oy

Pöyry Infra Oy

Jaakonkatu 3, 01620 Vantaa

Puh. 010 33 11

www.environment.poyry.fi

www.infra.poyry.fi

Hitsaajankatu 4 c

00810 Helsinki

puh. 044 091 77 77

info@veela.fi

www.veela.fi

VESIHUOLTOPALVELUA

•osaamistestaus

•vesihuollon projektinhoito

•suunnittelun valvonta

•palveluhankintojen kilpailutus

•osuuskuntien isännöinti

GEOPALVELU OY

Ristimäenkatu 2

G

33310 Tampere

P

Puh (03) 2767 200

Faksi (03) 2767 222

geopalvelu@geopalvelu.fi

Kuntatekniikka 3/2008

67

---

Varma ja kestävä

Weholite-säiliö

Weholite-säiliöt

kokonaistoimituksina

Esimerkkisovelluksia:

• Alavesisäiliöt

• Tasausaltaat

• Alkalointisäiliöt • Ylivuotosäiliöt

• Kemikaalisäiliöt • Tulvavesien keräilyaltaat

• Saostussäiliöt

WehoPutspienpuhdistamot

• Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot

• Tutkitusti parhaat puhdistustulokset

• Vähäinen huollontarve

Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan

2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m 3 . Sisähalkaisijaltaan

2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.

www.kwhpipe.fi