Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN

4 /2010

Lennart Erfors on

seurannut

Kristianstadin tietä

hiilineutraaliksi jo

sivulla 36

20 vuotta. sivu 38

Joensuun seudulle

yhteinen yleiskaava

sivu 24

Kevennystä

ympäristölupiin

sivu 46

Lahti sai

vuotovedet

kuriin sivu 50

Teknisen toimen

tuottavuus

parani it:llä sivu 54

KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän

ASUMISEN IHMEMAA

Asuntomessusivut 6–23


Maahantuoja:


SISÄLTÖ

4 / 2010

1. kesäkuuta

18 Kuopion Lehtoniemen Helmen

asuntomessualueella hulevedet matkaavat

kosteikkopuiston kautta Kallaveteen.

42 Markus Hirvonen, Juha Lemmetyinen ja

Tero Toivanen selvittävät, voidaanko Joensuun

Penttilänrantaa lämmittää jätevedellä.

48 Pohjanmaalla halutaan tuhka pois kaatopaikkoja

kuormittamasta esimerkiksi teiden ja

parkkipaikkojen rakennusaineeksi.

50 Lahti Aqua on saanut vuotovedet hallintaan.

Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti

painui alle kolmenkymmenen.

KUOPION ASUNTOMESSUT

Unelmia Kallaveden rannalla 6

Kaavoituksen haasteina

järvimaisema ja liito-oravat 10

Viheralueet monimuotoisen

luonnon helmi 14

Kuopiosta Leikin pääkaupunki 16

Hulevedet hallintaan kosteikkopuistoilla

ja sadepuutarhoilla 18

Pilottitaloissa tutkitaan asumisen

terveyttä ja turvallisuutta 21

Asuntomessuilla turvavarusteltu

mallitalo 22

YHDYSKUNTA

Joensuun seudulle yhteinen

yleiskaava 24

Penttilänrantaan suunnitteilla

kevyen liikenteen silta 26

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 27

UKTY 31

Kuntien Putkimestarit 32

ENERGIA

Kristianstad satsaa uusiutuvaan,

päästöt vähentyneet jo 20 % 38

Ruotsissa puu palaa suurissakin

voimaloissa 41

Penttilänrantaan etsitään vähäpäästöistä

lämmitysratkaisua 42

YMPÄRISTÖ

Ympäristölupamenettely kevenee 46

Tuhkat halutaan hyötykäyttöön

Pohjanmaalla 48

VESIHUOLTO

Lahti sai vuotovedet kuriin 50

lehti.kuntatekniikka.fi

TEKNISET PALVELUT

Joensuussa tuottavuutta it:llä

ja ideoilla 54

Toimintajärjestelmä toi tehoa

Oulun teknisen keskuksen työhön 57

Kuntarekry.fi käynnistyy syksyllä 58

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Oma koti vesimaisemassa 23

Kolumni/Mette Granberg:

Onnen pyörä 37

Pakina/Eero Hiltunen:

Pienten puolesta 49

Lukijoilta/Jaakko Suomela:

Termit selviksi 53

Uutisia 59

Palveluja 66

Kuntatekniikka 4/2010 3


paras!

Valmistettu Suomessa

laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti.

Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta

Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi

Puh. 029 006 160 www.lining.fi

Puh. 010 403 4600

www.niemisenvalimo.fi

kedm.fi


KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

■ Energia

■ Hankinnat

■ Ilmastonmuutos

■ Infra-IT

■ Jätehuolto

■ Kiinteistöt

■ Kunnossapito

■ Liikenne ja väylät

■ Liikuntapaikat

■ Maankäytön suunnittelu

■ Maarakennus

■ Rakentaminen

■ Turvallisuus

■ Uimahallit ja kylpylät

■ Vesihuolto

■ Viheralueet

■ Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Joensuun seudulle

yhteinen yleiskaava

sivu 24

4 /2010

Kevennystä

ympäristölupiin

sivu 46

Lennart Erfors on

seurannut

Kristianstadin tietä

hiilineutraaliksi jo

sivulla 36

20 vuotta. sivu 38

Lahti sai

vuotovedet

kuriin sivu 50

Teknisen toimen

tuottavuus

parani it:llä sivu 54

Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän

ASUMISEN IHMEMAA

Asuntomessusivut 6–23

Kannen kuva: Antero Tenhunen

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

KL-Kustannus Oy

Puh. (09) 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 70 €

Vuosikerta 79 €

Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSET

Suomen Business Viestintä Oy

Marianne Lohilahti

PL 356, 00101 Helsinki

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X

65. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Iloinen Itä-Suomi isosti esillä


Minulla oli opiskeluaikana useamman vuoden ajan savolainen kämppäkaveri

(nykyisen Kuopion) Vehmersalmelta. Maalaistalon poikana hän aika ajoin toi

kotoaan ”evääksi” Tampereelle valtavia kotitekoisia kalakukkoja pakastettuna.

Hämäläisenä pragmaatikkona kävin hänen kanssaan periaatteellista keskustelua

usean kilon painoisen kalakukon kokonaisena pakastamisen järkevyydestä.

Ehdotin, että kukko olisi pilkottu useampaan osaan, jolloin pakkasesta olisi tarpeen

tullen voinut sulattaa sopivan kimpaleen syötäväksi.

Tämän kuultuaan kämppis kauhistui. Vain karjalaiset kuulemma viipaloivat kalakukkoa.

Oikeaoppisesti kukko piti avata keskeltä, kauhoa sisältö lautaselle ja

syödä kuoret siinä sivussa. Myöhemmin emme juuri keskustelleet kukon nauttimistavoista,

mutta joskus sulatettua kukkoa syötiin reilusti ja isolla porukalla.

Kukkojen ja muiden herkkujen valmistuksen lisäksi Itä-Suomessa osataan paljon

muutakin. Tuore Itä-Suomen yliopisto ehkä sekin osaltaan tuo aluetta ja sen

osaamista aiempaa laajempaan tietoisuuteen. Tässä lehdessä kaksi itäisen Suomen

maakuntaa ja kaupunkia esittelevät näyttävästi kuntatekniikan ratkaisujaan.

Kuopio isännöi asuntomessuja jo toista kertaa. Messualueen ja sen lähiympäristön

kaavoitus osana kaupungin täydennysrakentamista tuo oivallisesti esille tavoitteen

kaupunkirakenteen tiivistämisestä samalla, kun hyödynnetään kaunista

järvimaisemaa. Niin ikään ajankohtaista hulevesien hallintaa on pohdittu Lehtoniemen

alueella perusteellisesti. Tuloksena on kosteikkojen ja sadepuutarhojen

saaristo. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leikille ja liikunnalle omassa lähiympäristössä.

Joensuun seudulla on viime vuosien kuntaliitosten myllerryksessä saatu aikaan

kuntien yhteinen yleiskaava. Se ei itsessään takaa seudun elinvoimaa ja tasapainoista

kehitystä mutta antaa näille tavoitteille aiempaa tukevamman selkänojan.

Joensuun ytimeen rakentuvan Penttilänrannan alueen energiaratkaisut ovat parhaillaan

puntarissa. Tavoitteena sielläkin on vähäiset hiilidioksidipäästöt ja kohtuulliset

kustannukset. Talouden tiukentuessa myös kuntatekniikan tuottavuusvaatimukset

kovenevat. Niihin Joensuussa on vastattu pienten askelten politiikalla

ja ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa laajempaan käyttöön.

Kuntatekniikkaa Karjalan kunnailla

Kesän varmoja merkkejä ovat kukkuvat käet ja Kuntatekniikan päivät. Kesäkuun

alussa kuntatekniikkaväki kukkuu käkien kanssa kilpaa Karjalan kunnailla Joensuussa.

Näillä iloisen Itä-Suomen perinteisillä laulumailla on hyvä aloittaa kesä.

Kuntatekniikan päivien asiantuntijaluentojen ohella kollegojen kanssa verkostoituminen

antaa uutta virtaa sorvin ääreen niillekin, joilla kesäloma on vielä viikkojen

päässä. Toivotan toimituksen puolesta virkistävää kesää kaikille!

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat

6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät

7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto

8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus


Kuopion asuntomessualue

UNELMIA

Antero Tenhunen

6 Kuntatekniikka 4/2010


KUOPION ASUNTOMESSUT

on kiinteä osa Saaristokaupungin rakentamista

KALLAVEDEN RANNALLA

Kesän asuntomessut ovat Kuopiossa, Kallaveden

rannalla, kuutisen kilometriä keskustasta.

Messualue Lehtoniemen Helmi on kiinteä osa

Saaristokaupunkia, jossa sijaitsee tulevina vuosina

14 000 kuopiolaisen koti.

● Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja,

Kuopion kaupunki

Saaristokaupungin projektipäällikkö

Lokakuussa 2008 käyttöön otetun

Saaristokadun avulla Kuopio

ja Saaristokaupunki kasvavat kohti

kaupungin keskustaa. Messualue

on osa tätä normaalia järjestystä.

Saaristokaupunkia on suunniteltu

ja rakennettu projektityönä.

Kuopiossa alueittaisella projektityöskentelyllä

on pitkä perinne.

Neulamäen kaupunginosaa sekä

Petosen aluetta vietiin eteenpäin

projektina.

Saaristokaupunki on valtaisa

hanke. Arvioimme 2005 tehdyssä

laskelmassa koko Saaristokaupungin

alueen rakentamiskustannuksiksi

1 400 miljoonaa euroa, josta

asuntojen osuus on 90 prosenttia.

Saaristokaupunkilaiskoteja on nyt

noin 1 500 ja asukkaita 5 300. Valmistuttuaan

kokonaan Saaristokaupungissa

on 6 000 kotia, joissa

asuu 14 000 kuopiolaista.

Harkiten suunnitellut

asuntomessut

Saaristokaupunki-projekti aloitti

2003. Tuolloisen projektisuunnitelman

mukaan läpitunkevia teemoja

Kuntatekniikka 4/2010

7


Antero Tenhunen

Messutalojen edessä on kosteikkopuisto, jonka kautta alueen hulevedet johdetaan viivyttämällä ja imeyttämällä Niittylahteen.

■ Useat ison Saaristokaupunki-projektin

osaprojektit

ovat hyvin esillä tai heijasteina

asuntomessuilla. Saaristokaupungin

molempien

projektikausien (2003–07,

2008–12) teemoja on nähtävillä

messuilla tai lähialueella.

Näitä ovat mm. Saaristo-

Gallerian taideteokset, jossa

taide yhdistyy kunnallistekniikan

rakentamiseen.

Kauden 2003–07 Hyvän

asumisen kulttuuriympäriskoko

Saaristokaupungin suunnittelun

ja rakentamisen ajan olivat

● ympäristö,

● vuorovaikutus ja

osallisuus sekä

● tulevaisuuden asuinalueen

kehittäminen.

Teemat näkyivät eri osaprojekteissa,

joita oli yhteensä 12. Asuntomessut-selvitystyö

oli tuolloin

yksi osaprojekteista. Päätavoitteena

oli asuntomessujen järjestäminen

Saaristokaupungissa vuonna

20xx. Selvitystyössä kuvattiin

mm. kaupungin kustannukset ja

tulot sekä mahdollisen messualueen

sijainti. Parhaaksi messujen

pitopaikaksi valikoitui varsin nopeasti

Lehtoniemen Helmi.

Jo vuonna 2002 oli visio, että

jossakin Saaristokaupungin

rakentamisvaiheessa haluamme

Antero Tenhunen

Viidellä messutalolla on oma rantasauna. Saunojen etäisyys rantaviivasta

on lähimmillään vain kolme metriä.

olla taas asuntomessukaupunki.

Sitä olimme jo vuonna 1980. Keväällä

2006 varmistui Saaristokadun

rakentaminen. Välittömästi

saatoimme messuhakemuksen –

nyt uuden aiempaa täsmällisemmän

selvityksen kera – luottamuselinten

päätettäväksi.

Kaupunginvaltuustomme haki

messuja elokuussa, ja joulukuussa

2006 Kuopiolle myönnettiin

järjestettäväksi vuoden 2010

asuntomessut.

Kävimme tutustumassa Heinolan,

Espoon ja Hämeenlinnan

messualueisiin ja -järjestelyihin.

Edellisten messukaupunkien

kokemuksia kannattaa aina

hyödyntää.

Saaristokaupunki-projektit näkyvillä asuntomessuilla

Kaivannonlahden kiertoliittymää

elävöittää

viime kesänä Saaristo-

Galleria-ympäristötaidekilpailun

voittaneiden

Ari Tiilikaisen ja

Iiro Murajan teos

”Rantakala”.

Ihmeellinen

perusoivalluksemme

Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan

asukkaita varten. Siksi

on tärkeää, että asukkaat ovat

vahvasti mukana. Hyvin monet

kaupunkisuunnittelijat ja projektityöntekijät

tuntuvat olevan tämän

oivalluksen kannalla. Vaikeus

onkin siinä, miten se käytännössä

toteutetaan.

Saaristokaupungissa perustimme

asukkaiden ja kaupungin

organisaation yhteiselimen,

aluetiimin ideoimaan toimintoja

jo 2002. Nostimme asukasaktiivisuuden

Saaristokaupunki-projektissa

vahvasti esille. Eräs osatö

jalostui ensin Taiteen

Kaavaksi ja siitä edelleen

SaaristoGalleriaksi. Sen

taidehankkeita on esillä

Saaristokadun kiertoliittymissä,

S-Market

Keilankannan torilla sekä

Keilankanavan tukimuurissa.

Kulttuuri ja taide ovat

saaneet oman teemaviikon

messuille. Taide näkyy

ja tuntuu monimuotoisesti

koko messualueella

mm. Sarka-hankkeen

ja pohjoissavolaisten

taiteilijoiden tuottamana.

Lasten ja nuorten

osallisuus- sekä Lasten

ja Nuorten Saaristo

-osaprojektien kanssa

samaa henkeä edustaa

messujen 1. teemaviikko.

Lähiliikunta Tutuksi

-hankkeen sukulainen

on messualueen lähiliikuntapuisto.

Kosteikkopuistot-osaprojekti

näyttäytyy kaikille

messukävijöille jalostettuna

perhepuistona.

Terve Kuopio -ohjelman

ideat ovat esillä

monessa messukohteessa.

8 Kuntatekniikka 4/2010


Jätä

ja hanki järkevästi

projektimme oli ja on edelleen

Vuorovaikutus ja osallisuus. Tavoitteenamme

on tehokas kahdensuuntainen

vuorovaikutus ja

asukkaiden aito osallisuus. Haluamme,

että asukkaat ovat subjekteja,

aktiivisia toimijoita alueensa,

Saaristokaupungin kehittämistyössä.

Organisaatiomme ja saaristokaupunkilaisten

tiivis vuorovaikutus

on tuottanut molemmille

hyötyjä. Asukkaat ovat kokeneet

pystyvänsä vaikuttamaan

asuinympäristöönsä. Kaupunki

on puolestaan voinut todeta

Saaristokaupunki-hankkeen

etenevän juohevasti, lähes ilman

valituksia.

Tutkittua viihtymistä

Asukkaat ovat tutkitusti (sosiaalipolitiikan

pro gradututkielma

2008) tyytyväisiä asumiseensa

Saaristokaupungissa ja

viihtyvät asuinalueellaan. Erittäin

tai melko hyvin viihtyviä oli

96 prosenttia vastaajista. Asukkaat

kokevat Saaristokaupungin

asuinalueeksi, joka sopii heidän

elämäntapaansa ja jossa arki sujuu

hyvin.

Pienoinen yllätys oli, että

useat olisivat vastauksissaan

halunneet osallistua vieläkin

enemmän asuinalueensa suunnitteluun.

Tämän asiantilan kohentaminen

on kauden 2008–12

projektisuunnitelmassa kirjattu

yhteisen tekemisen alueeksi sekä

Saaristokaupunki-projektille

että asukasyhdistykselle.

Asuntomessualueen ja Lehtoniemen

keskustan, Keilankan-









Saaristokadun ansiosta Lehtoniemen Helmestä on matkaa

Kuopion torille vain kuusi kilometriä.


Kuntatekniikka 4/2010

9


Antero Tenhunen

Messualueen valvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa

Koponen Hakolahdella, jonka rannalla sijaitsee alueen uimapaikka.

Antero Tenhunen

nan kaavatöitä teimme korostetun

vuorovaikutteisesti. Mielsimme

molemmat alueet äärettömän

tärkeiksi koko Saaristokaupunkihankkeelle.

Lisäksi kireät messuaikataulut

asettivat kovia vaatimuksia

teknisen viraston organisaatiolle.

Asukkaiden ohella otimme

myös rakennusliikkeet osallisiksi.

Yhtiöt kommentoivat tehtyjä

kaavaluonnoksia. Halusimme yhdessä

onnistua laadukkaan asuinympäristön

aikaansaamisessa.

Saaristokaupungin keskusta

korkeine siltavahtitaloineen ja

palveluineen ovat messuvieraidenkin

silmäiltävissä. Kaupan ja

päiväkodin ohella messualueen

kylkeen rakennettava Martti Ahtisaaren

koulukin otetaan käyttöön

jo elokuussa 2011.

Toteutuvatko tavoitteet

Uuden asuinalueen aikaansaaminen

on Suomessa mielletty leimallisesti

olevan suunnittelua,

rahoitusta ja rakentamista. Saaristokaupungissa

tuota kolmikuvioista

”leimakirvestä” on pyritty

välttämään. Projektiin on vahvasti

leivottu sisään pehmeitä asioita,

ihmisen arkea, juhlaa ja osallisuutta.

Ihmisellä pitää olla unelmia,

olen kuullut monen sanovan.

Haaveilu kun ei maksa mitään.

Me teknisessä virastossa olemme

myös konkretian kannalla,

pitää olla tavoitteita.

Saaristokaupungin 2008–12

projektisuunnitelman mukaan

Saaristokaupungista tulee hyvin

tunnettu uusi asuinalue koko

maassa, Kuopio-kuva vahvistuu

ja Kuopion tunnettuus viihtyisänä

ja haluttuna asuinkaupunkina

kasvaa.

Samaisessa suunnitelmassa

asuntomessujen 2010 tavoitteena

on saada aikaan mieleen jäävä

messualue ja -tapahtuma sekä

nostaa Kuopion imagoa haluttuna

asuinkaupunkina.

LEHTONIEMEN

HELMI

■ 41. asuntomessut järjestetään

Kuopion Saaristokaupungissa,

Lehtoniemen Helmen

alueella16.7.–15.8.2010.

■ Noin 18 hehtaarin messualueella

on yhteensä 34 omakotitaloa,

yksi paritalo, kaksi

rivitaloa ja viisi rantasaunaa,

joista yksi esitellään. Messukohteita

on yhteensä 39.

■ Omakotitonttien keskikoko

on noin 1 070 m 2 , hinnat 40–

100 euroa/m 2 .

■ Messualueelle on rakennettu

vain omistusasuntoja. Rakentajista

yli puolet on yksityisiä,

loput talotehtaita, rakennusliikkeitä

tai muita.

■ Alueella on uimapaikka,

luonnontilainen Velhometsä,

lasten leikkipuisto ja Painija

Eino Leinon puisto lähiliikuntapaikkoineen.

■ Messujen oheiskohde on

Kuopion Opiskelija-asunnot

Oy:n pilottihanke, 0-energiakerrostalo.

■ www.asuntomessut.fi/

kuopio

Asuntomessualue edustaa

HAASTEINA

Lehtoniemen Helmen asuntomessualue Saaristokaupungissa

edustaa kuopiolaista pientaloalueen

kaavoitusta parhaimmillaan. Kadut

ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemaastoon

ja luonnonympäristöön. Erityissisältöä

alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri.

Talouden taantuma puolestaan vähensi

tonttikysyntää ja siirsi messualueen viereen

rakennettavien rivi- ja kerrostalokortteleiden

toteutumisen messujen jälkeen.

● Leo Kosonen

kaavoituspäällikkö

Kuopion kaupunki

Kuopion messualueella kadut

ja talot on pyritty istuttamaan

kauniisti rinnemastoon

ja luonnonympäristöön. Erityisenä

haasteena on ollut hienon

järvimaiseman ottaminen huomioon

siten, että rakentaminen

sopeutuu maisemaan mutta

tarjoaa samalla asunnoista

ja pihoilta avautuvia järvinäkymiä.

Tätä on harjoiteltu jo

useiden vuosien ajan, sillä suurin

osa Saaristokaupungin pientaloalueista

on kaavoitettu vastaaville

rinteille rannan läheisyyteen.

Asuntomessualue edustaa

siis kuopiolaista pientaloalueen

kaavoitusta parhaimmillaan.

Kaavaratkaisussa ei ole tavoiteltu

mitään erityistä esteettistä

muotoa. On luotettu siihen, että

hyvä estetiikka syntyy luonnon

ja rakennetun ympäristön vuoropuheluna

ja yhteen sovittautumisena.

Tietenkin myös messualueen

toiminnot ja mitoitus

ovat osaltaan vaikuttaneet kokonaisratkaisuun.

Kaavoitus ja kaikki kaavoitukseen

liittynyt suunnittelu on

tehty kaupungin omana työnä.

Asemakaavan laadinta, katusuunnittelu,

puistojen suunnittelu

sekä alueen kokonaisoh-

10 Kuntatekniikka 4/2010


KUOPION ASUNTOMESSUT

Erityisenä haasteena on ollut hienon

järvimaiseman ottaminen huomioon.

kuopiolaista pientalokaavoitusta parhaimmillaan

järvimaisema ja liito-oravat

Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi

jelmointi ja luonnonsuojelu ovat

lomittuneet toisiinsa ja vaikuttaneet

lopputulokseen. Tässäkin on

kyse käytännöstä, jota Kuopiossa

on noudatettu jo vuosikymmenien

ajan.

Messualueen sijainti

erinomainen

Alueen sijainti on erinomainen.

Alue on kauniissa maisemassa,

sinne on hyvät liikenneyhteydet

ja se liittyy saumattomasti viereen

nouseviin kaupunginosiin. Myös

tältä osin asuntomessualue viestii

Saaristokaupungin kaavoituksen

yleisperiaatteita, sillä Saaristokaupungissa

omakotialueet liittyvät

kerrostalokaupunginosiin

ja rivitaloasutukseen.

Näin Saaristokaupungista tulee

monipuolinen, ja palveluiden

lisäksi myös hyvä joukkoliikenne

voidaan järjestää kaikille alueille.

Saaristokaupunki on yhdistelmä

joukkoliikennekaupunkia ja autokaupunkia.

Kuopion yleiskaavan

sormimallin mukaisesti ne

liittyvät toisiinsa.

Asuntomessualueella nämä

periaatteet toteutuvat parhaalla

mahdollisella tavalla. Kerrostalokaupunginosien

palvelut ja joukkoliikenne

ovat aivan vieressä ja

hyvin saavutettavissa. Asuntomessualue

puolestaan monipuolistaa

kerrostalovaltaista kaupunkirakennetta

ja nostaa koko Lehtoniemen

arvostusta.

Saaristokadun ansiosta asuntomessualue

on keskustaan nähden

pyöräilyetäisyydellä, ja asukkailla

on käytettävissään viihtyisä

pyöräilyreitti keskustan suuntaan.

Liito-oravat asettivat

haasteita suunnittelulle

Erityissisältöä alueen kaavoitukseen

toi liito-oravien elinpiiri, joka

havaittiin vasta siinä vaiheessa,

kun messualueen sijainnista

oli jo päätetty ja asemakaavoitus

käynnistetty. Messualueen paikkaa

ei kuitenkaan haluttu vaihtaa,

eikä se ollut tarpeellistakaan.

Hyvän asiantuntemuksen ja toimintavalmiuden

ansiosta elinpiirin

rajat saatiin nopeasti määritettyä,

ja korttelit sekä muut toiminnot

ryhmitettiin uuteen järjestykseen

liito-oravametsikön

ympärille.

Messualueeksi tarkoitettu

kortteliryhmä jouduttiin jakamaan

kahteen osaan. Tämä tietenkin

osaltaan hajotti messualuetta

sekä asetti uusia haasteita

suunnittelulle.

Pysyvän kaupunkirakenteen

Kuntatekniikka 4/2010

11


Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on Kuopion sormimallin mukaista täydennysrakentamista.

Oranssilla värillä osoitettu joukkoliikennekaupunki ja keltaisella

värillä osoitettu autokaupunkimainen pientaloasutus liittyvät toisiinsa.

Uusi bussikaupunginosa, Helmi, jonka kokoavana julkisena kaupunkitilana on pieni

pysäkkiaukio ja siitä rantaan johtava kerrostalojen reunustama kävelykatu.

Lehtoniemeen rakennetaan ”helminauha”, johon tulee rakenteilla olevan Keilankannan

ja Helmen lisäksi vielä kolme pientä bussikaupunginosaa. Yhteensä Lehtoniemeen

tulee 6 000 asukasta.

kannalta liito-oravametsikkö

ei ole ongelmallinen,

sillä se on alueen

kaunein metsikkö ja säilyy

nyt kaikkia asukkaita

palvelevana virkistysalueena.

Liito-oravien muut

elinmahdollisuudet, kuten

kulkureitit ja ruokailualueet,

on turvattu erityisillä

asemakaavamääräyksillä.

Muita erityismääräyksiä

vähän

Muita erityismääräyksiä

asemakaavassa on vähän.

Kapeimmilla rantatonteilla

on määrätty harjan

suunta ja kuopiolaisen

rännikadun mitoitusta

noudattavan Lainekujan

tonteilla on edellytetty,

että rakennukset sijoittuvat

katualueen rajalle.

Muilta osin rakentamisen

suunnittelua on ohjattu

rakennustapaohjeella,

joka tehtiin kaavan yhteydessä.

Ohjeella on varmistettu

talojen sijoittuminen

tonteille siten, että

hyvien pihojen ja tonttiliittymien

toteuttaminen

on ollut mahdollista.

Ohjeita on annettu myös

tonttien terassoinnista ja

aitaamisesta sekä rakennusten

suuntautumisesta,

värityksestä ja kattomuodoista.

Ohjeet ovat antaneet

lähtökohdat rakennusten

suunnittelulle sekä

kehikon, jonka puitteissa

rakennusvalvonta on ohjannut

rakennusten suunnittelua

ja kortteleiden kokonaisilmettä.

Taantuma vaimensi

tonttikysynnän

Talouden taantumasta

johtuen tonttikysyntä vaimeni

ja uusien rakennushankkeiden

käynnistyminen

hidastui juuri hetkellä,

jolloin tontit kuulutettiin

haettaviksi ja asuntomessualueen

kerrostalojen

rakentamisen käynnistymisestä

olisi pitänyt

tehdä päätöksiä.

Niinpä asuntomessualueen

viereen nousevan

pääalueen, Helmi-kaupunginosan

ensimmäiset

rivi- ja kerrostalokorttelit

toteutuvat vasta messujen

jälkeen. ”Paniikkijarrutus”

vaikutti myös oma-

12 Kuntatekniikka 4/2010


KUOPION ASUNTOMESSUT

Keilankantaan rakennetaan Saaristokaupungin keskustaa.

kotitonttien kysyntään ja kavensi laatuohjauksen

mahdollisuuksia.

Kansainvälistä ideointia

Messujen ohessa kannattaa kuitenkin

tutustua myös Keilankantaan – johon

rakennetaan Saaristokaupungin keskusta

– sekä messualueen viereen rakennettavan

Helmi-kaupunginosan

suunnitelmiin. Näiden alueiden kaavoihin

on koottu kokemuksia

ja hyviä käytäntöjä, joita

lähiöiden suunnittelusta ja

lähiöuudistuksesta on vuosien

mittaan kertynyt.

Helmen erityisenä suunnitteluvaiheena

oli EURO-

PAN 8 -kilpailu ja sen jatkoksi

järjestetty monikansallinen

työpaja. Niistä alueen

suunnitteluun saatiin

sekä rakenteellista runkoa

että yksityiskohtaista ideointia

ja vaikutteita.

Uuden kaupunginosan

ytimenä tulee olemaan pieni

kävelykaupunkimainen

pysäkkiaukio, jolta johtaa

”Urban Street”, kerrostalojen

reunustama kävelykuja

rantakerrostaloille sekä

edelleen rantapuistoon

ja pieneen venesatamaan.

Rantakerrostalot ja niiden

venesatama suunniteltiin

rinnan messualueen asemakaavan

kanssa ja niiden

oli tarkoitus olla osa

messualuetta, mutta – kuten

edellä on todettu – suhdannetilanne

siirsi niiden

toteutumista.

Saaristokadun ansiosta

Saaristokaupunki on muuttunut

kaukaisesta reunaalueesta

suurimittaiseksi

täydennysrakennusalueeksi,

ja Lehtoniemi tulee

useiden vuosien ajan olemaan

asuntorakentamisen

pääalue. Lehtoniemen

Helminauha ja siihen liittyvät

pientaloalueet tulevat

olemaan monipuolista

ja viihtyisää asuinympäristöä,

joka osaltaan vastaa

kestävän kehityksen, terveen

kaupungin ja ilmastonmuutoksen

torjunnan

haasteisiin.

Kuntatekniikka 4/2010

13


Asuntomessualueen viheralueet

MONIMUOTOISE

Antero Tenhunen

Velhometsän puistossa viihtyy liito-oravakin.

Lehtoniemen Helmen viher- ja

virkistysalueet tarjoavat elämyksiä

niin sielulle kuin ruumiillekin.

Kosteikot ja liito-oravan elinympäristö

tuovat kasveja ja siivekkäitä

tutuiksi, ja Helmipuiston

kallioilta avautuvat komeat Kallaveden

maisemat. Painija Eino

Leinon puisto puolestaan

tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet

myös liikuntaan.

● Eila Pulkkinen

ympäristönsuojelusuunnittelija

Kuopion kaupunki

Ympäristökeskus

Asuntomessualueen luonnon

monimuotoisuus perustuu suureksi

osaksi maankäytön suunnittelun

yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin.

Alueen luonto inventoitiin

ensimmäisen kerran Lehtoniemen

osayleiskaavaa laadittaessa,

jolloin sieltä ei löydetty erityisen

arvokkaita luontokohteita.

Luontoselvityksiä tarkennettiin

asemakaavatyön yhteydessä.

Luontoselvityksissä löytyi-

Hakolahden uimaranta avataan messujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä pallopelejä varten.

14 Kuntatekniikka 4/2010


KUOPION ASUNTOMESSUT

ja puistot ovat

N LUONNON HELMI

Painija Eino Leinon puiston kosteikko rakenteilla kesäkuussa 2009...

Asuntomessualueen puistot ja muut luontokohteet

... ja jo syyskuussa 2009 kosteikko näytti näin valmiilta.

Kosteikon reunamilla kasvava mirrinminttu houkuttelee perhosia.

kin alueen kaiketi uhanalaisin

asukas, liito-orava, joka muutti

maankäyttösuunnitelmia olennaisesti.

Asemakaavatyön rinnalla

selviteltiin hulevesien hallintaa

erillisessä EU-rahoitteisessa

hankkeessa.

Liito-oravalle varattu

oma kotimetsä

Alueen luonto on asemakaavassa

pyritty ottamaan mahdollisimman

hyvin huomioon. Liitooravan

elinympäristö on turvattu

varaamalla sille kotimetsä Velhometsän

puistoon. Alueella on

säilytettävä liito-oravan pesäpuut,

niitä suojaavat puut sekä oravan

ravinnonhankinnan ja liikkumisen

kannalta riittävä puusto. Liiturin

ruokailua varten säilytetään

Hakolahden länsiranta lehtipuuvaltaisena

ja sen kulkureitit turvataan

puistovyöhykkeillä.

Hakolahden länsiranta kosteine

rantaluhtineen säilytetään

muutoinkin mahdollisimman

luonnonmukaisena. Maisemallisesti

arvokkaat lahden etelärannan

komeat kalliomänniköt

on asemakaavassa säilytetty rajaamalla

ne rakennusalueen ulkopuolelle.

Luonnon monimuotoisuuden

säilyttäminen ja kehittäminen on

myös yksi alueelle laadittujen rakennustapaohjeiden

tavoitteista.

Luonnon monimuotoisuus

viheraluesuunnittelussa

Luonnon monimuotoisuus on ollut

keskeinen tavoite myös puistoalueita

suunniteltaessa ja rakennettaessa.

Alueen kuivatus- ja

sadevedet kootaan Painija Eino

Leinon puiston kosteikkoon, joka

istutuksineen on myös monipuolinen

lähiluonnon keidas.

Kasvilajivalikoimissa on otettu

huomioon erityisesti perhoset,

jotka lisäävät omalta osaltaan

puiston monimuotoisuutta.

Kuntatekniikka 4/2010

15


Painija Eino Leinon puisto on messualueen suurin. Sen pinta-ala on yli

3,5 hehtaaria. Puistossa on mm. pienten lasten toimintalue, jota rakennettiin

viime syksynä.

Toiminta-alue on päällystetty kokonaan hiekkatekonurmipinnalla,

jonka alla putoamisalueilla on lisäksi

safegrass-levy.

Muutoinkin istutuksissa on suosittu

perinnekasveja ja korvattu

leikattavia nurmikoita helppohoitoisilla

niityillä.

Lehtoniemen Helmen monipuolinen

luonto halutaan tehdä

tutuksi sekä messuvieraille että

alueen asukkaille. Alueelle rakennetaan

liito-oravaa ja muita

luonnon asukkaita esittelevä

luontopolku.

Kosteikosta, perhospuutarhasta

ja jaloista lehtipuista kerrotaan

opastetauluissa. Luontopolku

ja opastetaulut jäävät alueelle

pysyvästi asukkaiden, koulujen

ja päiväkotien käytettäviksi

asuntomessujen jälkeenkin.

Puistot rakennettu

helppohoitoisiksi

Alueen puistojen suunnittelun

lähtökohtana ovat olleet alueen

asemakaava sekä Saaristokaupungin

yleisten alueiden tavoitesuunnitelma.

Tulevaa kunnossapitoa

ajateltiin jo suunnittelun

alkuvaiheessa. Puistorakentamisen

tavoitteena on ollut helppohoitoisuus

ja monimuotoisuus

sekä alueiden muotoutuvuus ajan

ja olosuhteiden mukaan.

Puistojen rakentaminen aloitettiin

pohja- ja täyttötöillä 2008

alussa, jolloin tehtiin leikki- ja lähiliikunta-alueiden

louhostäytöt.

Kosteikkoalue muotoiltiin samassa

yhteydessä. Suurin osa puistorakentamisesta

tehtiin 2009 aikana,

mutta viimeistelyä jatketaan

vielä alkukesällä 2010.

Erityyppiset puistot

ovat alueen rikkaus

Asuntomessualueella on kolme

erityyppistä puistoa. Suurin on

Painija Eino Leinon puisto, jolla

on pinta-alaa reilut kolme ja

puoli hehtaaria. Se on rakennettu

suurimmaksi osaksi vanhalle

peltoalueelle, jonka kautta kulkee

vanha Lehtoniementie. Jatkossa

vanha tielinja toimii jalankulkuväylänä,

ja sen rooli alueen pääkulkuyhteytenä

jää historiaan.

Eino Leinon puistoon sijoittuvat

kosteikon ja säilytettävän

liito-oravan ruokailumetsän lisäksi

myös rakennettu leikki- ja

lähiliikunta-alue sekä Hakolahden

ranta rakennettuine uimapaikkoineen.

Velhometsä on rauhallinen

metsäsaareke Painija Eino Leinon

puiston kupeessa. Velhometsä

on varattu liito-oravan

kotimetsäksi. Reilun hehtaarin

suuruisen Velhometsän kautta

kulkee vanha metsätie, joka johtaa

Hakolahden rannalla olevalle

pienelle uimapaikalle. Liito-oravaa

ja muita luonnon asukkaita

esittelevä noin puolen kilometrin

mittainen luontopolku kiertää

Velhometsän kautta.

Alueen koillisosan kalliomän-

Kuopiosta Leikin pääkaupunki 2010 – kiitosta innovatiivisesta

■ Kuopion kaupunki valittiin helmikuussa

Leikin pääkaupungiksi

2010 Euroopan leikkipaikkavälinevalmistajien

yhdistyksen FEPI:n

järjestämässä kilpailussa. Tavoitteena

oli löytää kaikenikäisille soveltuvia

innovatiivisia leikki- ja lähiliikuntapaikkoja

koskevia ehdotuksia

ja suunnitelmia. Suomessa

ensimmäistä kertaa järjestetyllä

kilpailulla haluttiin korostaa leikin

ja liikunnan merkitystä osana

kuntien ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelua.

Kilpailuehdotuksia arvioineen

tuomariston mielestä Kuopion

kaupungin ehdotus ”Leikkiä kaiken

ikää Kuopiossa” edustaa innovatiivista

lähestymistapaa, jossa

yhdistetään leikkiä, liikuntaa

ja kulttuuria eri ikäryhmiä palvelevaksi

kokonaisuudeksi. Leikkija

lähiliikunta-alueiden suunnittelussa

on huomioitu saavutettavuus

ja esteettömyys.

Posiolle tunnustusta

Samassa kilpailussa alle 50 000

asukkaan kuntien sarjassa kisanneelle

Posiolle myönnettiin Vuoden

leikkiteko 2009 -tunnustus.

Posion kunnan kilpailuehdotus

vastasi tuomariston näkemyksen

mukaan yhteiskunnalliseen haasteeseen

ja huomioi kyläkulttuurin

leikin ja liikunnan edistäjänä.

Sarjojen voittajat saivat tunnustusten

lisäksi 15 000 euron

arvoisen Lappset Group Oy:n

leikkipaikkavälineen.

Esimerkillistä yhteistyötä

Kuopiossa

Kaupungin laajentuminen on

huomioitu taitavasti ja sen yhteydessä

on otettu huomioon kaikki

ikäluokat kattava moniammatillisesti

ja moniulotteisesti tehtävä

yhteistyö. Kilpailun tuomariston

mielestä tiiviiseen yhteistyöhön

perustuva eri hallintokuntien

rajat ylittävä toimintatapa, johon

kytketään kolmannen sektorin

toimijat, edustaa uudenlaista

ajattelua. Kuopion innovatiivinen

toimintamalli kannustaa muitakin

kaupunkeja ja kuntia kehittämään

uusia yhteistyömuotoja leikin

ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa.

16 Kuntatekniikka 4/2010


KUOPION ASUNTOMESSUT

Antero Tenhunen

Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat

muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä

alueelta oma virtahepokin.

nikköön sijoittuvasta pienestä

Helmipuistosta avautuvat upeat

maisemat Kallavedelle. Puistosta

näkyy muun muassa Hietasalo

kaupungin komeimpine hiekkarantoineen.

Helmipuiston kohdalle

on suunniteltu aallonmurtajaa

ja venelaitureita, joita ei vielä

ole rakennettu.

Kentästö- ja kuntoilualue

valmis messujen jälkeen

Painija Eino Leinon puistossa voi

harrastaa myös aktiivisempaa liikuntaa.

Puiston lähiliikunta-alue

muodostuu asuntomessuille valmistuvasta

leikkialueesta ja messujen

jälkeen toteutettavasta kentästö-

ja kuntoilualueesta. Puiston

toimintamallista

Kaupungin tavoitteena on eri

ikäryhmiä alueellisesti ja tasapuolisesti

palveleva leikki- ja lähiliikuntapaikkaverkosto.

Suunnittelussa

kiinnitetään erityistä huomiota

eri-ikäisten lisäksi erityisryhmiin

muun muassa huomioimalla

kalusteiden ja varusteiden

saavutettavuus sekä käyttämällä

synteettisiä ja pinnoitettuja alustoja.

Isommissa hankkeissa kuullaan

vammais- ja vanhusneuvostoa,

joissa on myös kaupungin

edustajat.

keskivaiheille sijoittuvalla leikkialueella

on omat osansa niin pienille

lapsille kuin vähän varttuneemmallekin

nuorisolle.

Pallopelejä varten on rakennettu

hiekkatekonurmipintainen

monitoimiareena. Myös pienten

lasten toiminta-alue on kokonaisuudessaan

päällystetty hiekkatekonurmipinnalla,

jonka alla

putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy.

Leikkivälineiden valinnassa

on otettu huomioon eri ikäkaudet

ja lapsen kehitys. Leikkejä

vauhdittavat muun muassa

erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet

sekä kiipeily- ja tasapainovälineet.

Löytyypä alueelta

oma virtahepokin.

Nuorisoalueella on keinuja,

linnunpesäkeinu sekä kiipeilyja

tasapainovälineitä. Vanhemmat

voivat istahtaa leikkialueen

penkeillä, ja sateen sattuessa suojaa

voi hakea leikkialueen huvimajasta.

Hakolahden rannan uimapaikka

avataan asuntomessujen

jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä

kesäisiä pallopelejä

varten. Uimapaikan penkeille voi

istahtaa syömään eväitä tai ihailemaan

rannalta avautuvia kauniita

Kallaveden maisemia.

Leikillä ja liikunnalla

laaja-alainen merkitys

Kilpailutöitä arvioineen tuomariston

mielestä leikin ja liikunnan

merkitystä ei vielä ole ymmärretty

tarpeeksi laaja-alaisesti, minkä

vuoksi leikki- ja lähiliikunta-alueiden

kehittämiseen tulee panostaa

nykyistä enemmän. Rakennettu

ympäristö tukee lähiliikuntaa.

Innovaatiot jalkautuvat kuntatasolle

pitkällä viiveellä, minkä

vuoksi Leikin pääkaupunki -tunnustuksella

on selkeä yhteiskunnallinen

näkökulma. Palkinto on

hyvä tapa nostaa leikin ja liikunnan

eteen tehdyn työn arvostusta.

Euroopan leikkivälinevalmistajien

yhdistys FEPI (Federation of

European Play Industry) järjesti

Vuoden leikkiteko 2009 -kilpailun

samaan aikaan Suomessa

ja Ruotsissa. Vastaavanlainen kilpailu

on aikaisemmin järjestetty

Ranskassa nimellä Prix de la Ville

Ludique.

KUOPION

LEIKKIPAIKAT

■ Kuopiossa on 0–15-vuotiaita

lapsia runsaat 15 000.

■ Leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisen

investoinnit

2009 olivat vajaat 1,1 miljoonaa

euroa.

■ Vuosittain leikkipaikkoja

kunnostetaan 1–4 kpl, lähiliikuntapaikkoja

rakennetaan

1–2 kpl. Koulujen ja päiväkotien

pihoja kunnostetaan vuosittain

investointiraamin puitteissa.

■ Lähiliikunta 2006–12 -ohjelmalla

kehitetään erityisesti

lasten ja nuorten liikkumisympäristöä.

■ Kaupunki tarjoaa eri-ikäisille

kuntalaisille monipuolisia

leikkiin ja liikuntaan suunnattuja

ympäristöjä ja mahdollisuuksia.

■ 2009 leikkipuistoja oli

78 kpl.

■ 2009 lähiliikuntapaikkoja

oli 8 kpl.

■ Leikkipaikkoja ovat myös

koulujen (33 peruskoulua) ja

päiväkotien (38 kpl) pihat.

■ Palvelutalojen pihoille, mm.

Leväselle, Riistavedelle ja Puijonlaaksoon

on sijoitettu senioreille

liikuntavälineitä.

■ Savilahden skeittipuisto on

toiminnassa, Lippumäen lähiliikuntapaikalle

tulee myös

skeittialue.

■ Puistometsät toimivat ”Leikkimetsinä”.

■ Leikkipaikkojen saneerausten

yhteydessä on kiinnitetty

huomiota ympäröivien metsien

raivauksiin ja harvennuksiin

turvallisuusnäkökulmat huomioiden.

■ Savutettavuuteen kiinnitetään

erityistä huomiota – mm.

valaistu reitti puistoon sekä

talvikunnossapito sekä hyvät

yhteydet puistokäytävä- ja latuverkostoon.

■ Muita kohteita ovat muun

muassa Valkeisenpuiston kupeessa

sijaitseva Liikennepuisto

ja tuleva Peikkometsän lähiliikunta-alueelta

lähtevä

18-korinen Frisbeegolf-rata.

Kuntatekniikka 4/2010

17


Kosteikkopuiston viivytysallas.

Saaristokaupungissa hallintamenetelmät sovitettu

HULEVEDET HALLINTAAN kos

Kuopiossa hulevesien hallinnan

lähtökohtana on ollut vesiensuojelu,

koska vesistöt ovat tärkeä osa

kaupungin vetovoimaa. Hulevedet on

perinteisesti johdettu käsittelemättöminä

ojiin tai vesistöihin, jolloin hulevesien

haitalliset vaikutukset kohdistuvat

erityisesti pieniin lampiin ja suljettuihin

lahtiin. Saaristokaupungissa

on hulevesikuormituksen pienentämiseksi

rakennettu jo kymmenen

kosteikkoa.

● Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri

Kuopion kaupungin tekninen virasto

Kuopiossa rakennetuilta alueita tuleva

hulevesikuormitus on otettu huomioon

hyvin jo kaavoituksen eri vaiheissa.

Asuntomessualue sijoittuu 2004 hyväksytylle

Lehtoniemen osayleiskaava-alueelle.

Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä

vesihuollon yleissuunnitelmassa on tutkittu

vesihuollon aluevaraukset. Tällöin

hulevesien hallintaan ja käsittelyyn tarvittavat

tilavaraukset on jo osayleiskaavavaiheessa

pystytty kaavoittamaan viheralueeksi.

Asuntomessualueen hulevesien perusratkaisut

pohjautuvat 2007 Keilankannan

asemakaavan yhteydessä laadittuun

Keilankannan keskuksen hulevesien

hallintasuunnitelmaan (ylin kartta

s. 19), joka oli osa ”Hulevesien hallinta

Kuopion Saaristokaupungissa”

-nimistä EU-hanketta. Suunnittelussa

hulevesien hallinnalle asetettiin määrällisten

ja laadullisten tavoitteiden lisäksi

kaupunkikuvallisia ja alueen imagoon

liittyviä tavoitteita.

Lähtökohtina olivat muodostuvien

hulevesien viivyttäminen ja hallintamenetelmien

sovittaminen osaksi kaupunkiympäristöä

siten, etteivät ne veisi tilaa

vaan olisivat osa sitä. Valuma-alueen latvaosilla

pyrkimyksenä oli erityisesti hulevesien

synnyn ehkäiseminen ja alueelta

purkautuvien hulevesien hidastaminen.

Muualla tavoitteena oli ensisijaisesti hulevesien

viivyttäminen.

18 Kuntatekniikka 4/2010


KUOPION ASUNTOMESSUT

Suunnittelukeskus 2007

Keilankannan keskustasta tuleva hulevesien purkuputki

maisemoituna.

Näkymä Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon (alla).

Erityyppisten hulevesien

hallintatoimien

alueet Keilankannan

keskuksessa.

Yleiskuva asuntomessualueen

hulevesien

hallinnasta.

osaksi kaupunkiympäristöä

teikoilla ja sadepuutarhoilla

Alueen topografian ja

geologian haasteet

Alueen topografiaa luonnehtii

jääkauden luode-kaakkosuuntainen

kalliomuodostuma, jossa

kosteikkopuiston painanne jää

kahden harjanteen väliin. Niittylahden

laskuojan alue on alavaa

ja painanteen loppuosa lähes

Kallaveden pinnan tasossa.

Asuntomessualueella on melko

jyrkkiä rinteitä, mikä yhdessä

kallioisen maaperän kanssa lisää

pintavaluntaa ja hankaloittaa

mahdollisia hulevesien hallintatoimia.

Matkusniemen suunnassa

korkeuserot ovat vähäisempiä,

mutta vettä heikosti läpäisevä

moreeni- ja silttimaa vaikeuttaa

hulevesien imeyttämistä.

Muun muassa edellä mainituilla

perusteilla laadittua Keilankannan

keskuksen hulevesien

hallintasuunnitelmaa ei kaikilta

osin pystytä toteuttamaan.

Hulevedet johdetaan

kosteikkopuiston kautta

Asuntomessualueen hulevesien

hallintatoimenpiteiden tavoitteena

on yläpuolisilta alueilta purkautuvien

hulevesien viivyttäminen

ja puhdistaminen ennen niiden

purkamista Kallaveden Niittylahteen.

Niittylahti on matala

lahti, jonka veden vaihtuvuus on

varsin heikko. Lahden veden laatua

ovat rasittaneet pelto- ja metsäalueelta

tulevat valumavedet.

Valuma-alueen pintavalunnan

määrän on arvioitu rakentamisen

jälkeen kasvavan lähes kaksinkertaiseksi,

mistä johtuen hetkelliset

kuormitushuiput ovat todennäköisesti

suurempia kuin nykyään.

Tämä voi aiheuttaa pitkällä

aikavälillä veden laadun heikkenemistä

ja altistaa sen nuhraantumiselle.

Tällä perusteella Niittylahden

osalta katsottiin olevan

tarvetta hulevesien laadullisiin

hallintatoimenpiteisiin.

Asuntomessualueelta (12 ha:n

valuma-alue) ja Keilankannan

keskuksesta (24 ha:n valumaalue)

tulevat hulevedet on johdettu

hulevesien hallintasuunnitelman

mukaisesti viivyttämällä

ja imeyttämällä Painija Eino

Leinon kosteikkopuiston kautta

alas Niittylahteen. Kosteikkopuiston

painanne ja siellä sijaitseva

oja on jatkossakin merkittävin

pintavalunnan purkureitti. Näin

mahdollisuudet hulevesien keskitettyjen

hallintamenetelmien,

kuten alueellisten lammikoiden

tai kosteikkojen toteuttamiseen

olivat hyvät.

Tavoitteisiin pääsemiseksi

Painija Eino Leinon puistoon

sijoittuvat viivytysalueet toteu-

Kuntatekniikka 4/2010

19


tettiin kosteikkona, joka muodostuu

kahdesta tulo-ojastosta

ja niiden jälkeisistä allasjaksoista

(kuvat s. 19).

Altaita on neljä, vesisyvyys

vaihtelee 50–80 cm:iin ja altaiden

pinta-ala on 0,6 prosenttia

valuma-alueen koosta. Altaiden

jälkeen hulevedet kulkevat vielä

Leinonkadun jälkeisen louhospenkan

läpi ennen Kallaveteen

purkautumista. Noin neljän

hehtaarin kokoiselle puistoalueelle

sijoittuu leikki-, oleskeluja

puistoalueita sekä pelikenttiä,

joten alueen maankäyttö ei itsessään

olisi edellyttänyt hulevesien

hallintatoimia.

Sadepuutarhat

tonttivesien hallintaan

Painikujan ja Matkusniemenkadun

varressa sijaitsevien tonttien

hulevedet kerätään läpäisemättömiltä

pinnoilta imeyttämällä

ja viivyttämällä tontilla sijaitsevan

sadepuutarhan kautta

Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon

ja sieltä edelleen Niittylahteen

(kaavamerkintä sp).

Sadepuutarha on nimensä

mukaisesti puutarhan ja pihan

osa, joka suunnitellaan pihasuunnittelun

yhteydessä kullekin

tontille sopivaksi. Sadepuutarhaan

istutettavat kasvit ovat

kosteutta kestäviä ja helppohoitoisia.

Sadepuutarha on Suomessa

uusi tapa käsitellä sade- ja kuivatusvesiä

ympäristöystävällisesti.

Sadepuutarhojen toteuttamisesta

on tehty rakentajille

ohje. Asemakaavamääräyksistä

huolimatta sadepuutarhojen toteuttamisvelvoite

jää kiinteistön

omistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen

harkintaan.

Kumppanuutta

kustannustenjaossa

Kustannusjaon periaatteena on

ollut, että maatöiden osalta kustannukset

jaetaan puoliksi teknisen

viraston katurakentamisen

ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen

kanssa. Viimeistely- ja

vihertöiden osalta kustannuksista

vastaa teknisen viraston

puistotoimisto. Kustannusten-

Kosteikkopuiston painanne ja

siellä sijaitseva oja on jatkossakin

merkittävin pintavalunnan

purkureitti.

jaosta on käyty keskusteluja, ja

näiltä osin mahdolliset lakimuutokset

tulevat muuttamaan kustannustenjakoa.

Keskitetty hulevesien käsittely

edellyttää usein pitkien putkilinjojen

rakentamista, jolloin rankkasateiden

aiheuttamat tulvariskit

lisääntyvät putkistossa. Myös

huleveden määrän hallinnalla on

todettu olevan merkittäviä vaikutuksia

huleveden laatuun. Tämän

vuoksi hulevesien hallintaa onkin

syytä jatkossa tarkastella kokonaisuutena

syntypaikalta purkupaikkaan

paikalliskäsittelyn näkökulmasta.


Lähteet: Suunnittelukeskus 2007.

Keilankannan keskuksen hulevesien

hallintasuunnitelma. Saatavilla osoitteessa

www.kuopio.fi/attachments.nsf/

Files/100907143609110/$File/keilankannan_hallilntasuunn.fOpenElement

KÄSITTEITÄ

■ Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla

alueella maan pinnalle

tai muille vastaaville pinnoille

kertyvää sade- tai sulamisvettä.

■ Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan

hulevesien kertymiseen

vaikuttavia ja niiden johtamiseen

ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.


KUOPION ASUNTOMESSUT

Pilottitutkimustalon paljastaa

vain katolla oleva sääasema.

Talon sisäilman laadusta tulee

jatkuvaa mittaustietoa antureiden

ja erityisen taloon rakennetun

mittausputkiston

kautta.

KUVAT Ulla Vuori

Anturit mittaavat homeet, bakteerit, radonin...

ASUMISEN TERVEYS JA TURVALLISUUS

tutkittavina messujen pilottitalossa

Asumisen terveellisyys

ja turvallisuus -kehittämishanke

(TERTU) kerää

pilottitutkimuskohteina

toimivista pientaloista

tutkimusaineistoa

tavoitteena terveellisempi,

kustannustehokkaampi

ja hallitumpi rakentaminen

ja asuminen.

Pilottitalot sijaitsevat

Saaristokaupungissa

asuntomessualueen

naapurissa.

● Teija Meklin, projektipäällikkö

Kuopio Innovation Oy

Rakentamisen ratkaisujen,

materiaalien ja toimintatapojenkin

muuttuessa myös alan tutkimus

saa uusia haasteita. Esimerkiksi

mahdollisten sisäympäristöissä

vallitsevien, haitallisten

olosuhteiden ja epäpuhtaustekijöiden

ehkäiseminen ja eliminointi

edellyttää myös lähteiden

tunnistamista. Haitallisten olosuhteiden

erottamiseksi myös ta-

vanomaiset, normaalit olosuhteet

on tunnettava.

Tätä ”tunnistustyötä” toteutetaan

moniulotteisesti kuopiolaisessa

kehittämishankkeessa, jossa

mukana on tutkimusryhmiä

Itä-Suomen yliopiston Kuopion

kampukselta: Ilmatieteen laitoksen

Kuopion yksikkö, Terveyden

ja hyvinvoinnin laitos, Savoniaammattikorkeakoulu

sekä Savon

ammatti- ja aikuisopisto.

PILOTTITALOJEN

MITTAUKSET

Rakenteet

■ Seinä- ja lattiarakenteiden

lämpötila ja suhteellinen kosteus

■ Rakennusmateriaalien sieniitiö-

ja bakteeripitoisuus

Sisäilma

■ Lämpötila ja suhteellinen

kosteus

■ Ilmanpaine ja paine-ero sisäja

ulkoilman välillä

■ Hiilidioksidipitoisuus

■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus

■ Hiukkasten lukumääräkokojakauma

sekä toksikologiset,

kemialliset ja mikrobiologiset

ominaisuudet

■ Radon

Ulkoilma

■ Lämpötila, kosteus, ilmanpaine,

tuulen nopeus ja suunta,

sademäärää

■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus

Kiinteistö

■ Veden, sähkön ja lämmitysenergian

kokonaiskulutus

■ Sähkölaitteiden on/off -tilatieto

(kiuas, liesituuletin, keskuspölynimuri)

■ Takan pellin ja tuuletusikkunoiden

auki/kiinni -tilatieto

Anturit tarkkailemassa

rakenteita ja sisäilmaa

Hankeyhteistyössä on suunniteltu

ja toteutettu kahteen pientaloon

tutkimus- ja kehittämistyön

pilottiympäristö. Talot on

rakennettu Savon ammatti- ja

aikuisopiston oppilastyönä. Taloissa

on esimerkiksi lattia- ja ulkoseinärakenteissa

eri kerroksissa

noin 30 anturia mittaamassa rakenteiden

kosteutta ja lämpötilaa

jatkuvatoimisesti.

Kun anturit välittävät tietoa talon

sisäilman ja rakenteiden olosuhteista

ja samalla katolla oleva

sääasema välittää reaaliaikaisen

tiedon ulkoilman olosuhteista,

voidaan mittaustiedon avulla

selvittää rakenteiden kosteusfysikaalista

käyttäytymistä vaihtelevissa

olosuhteissa. Erityisen mielenkiintoinen

seurattava on alapohjan

maanvarainen ontelolaattarakenne.

Asennettu radontuuletusputkisto

toiminee myös aktiivisesti

rakenteiden kuivuuden

ylläpitäjänä.

Pilottitaloissa voidaan hyvin

kattavasti selvittää tavallisen

rakentamisen ja tavanomaisen

asumisen vaikutusta rakennuksen

mikrobiologiseen tilaan,

mikä tuo tarvittavaa lisätietoja

poikkeuksellisten olosuhteiden

havaitsemiseen.

Talojen rakentamiseen käytettyjen

materiaalien home- ja bakteeripitoisuudet

on analysoitu rakentamisvaiheessa.

Sen seurauksena

rakentajataho on jo lähtenyt

soveltamaan omaa laatujärjestelmäänsä

rakentamisenaikaiseen

materiaalien varastointiin.

Monitorointijärjestelmä

esillä messuilla

Pienhiukkasiin liittyvää tutkimusta

on tehty melko vähän sisätiloissa,

joissa kuitenkin vietämme

noin 90 prosenttia kokonaisajastamme.

Pilottitutkimuskohteissa

toteutuu uudenlainen

mahdollisuus pienhiukkastutkimukselle.

Näytemassaa saadaan

ensimmäistä kerran niin paljon,

että samoista näytteistä voidaan

Kuntatekniikka 4/2010

21


KUOPION ASUNTOMESSUT

tehdä sekä hiukkasten kemiallisia,

mikrobiologisia että toksikologisia

analyysejä.

Veden, sähkön ja kokonaisenergian

kulutusta seurataan koko

ajan. Mittauksilla voidaan esimerkiksi

selvittää ilmanvaihdon

tehokkuuden merkitystä sisäilman

laatuun eri tilanteissa ja arvioida,

voidaanko tehokkuutta ja

energiankulutusta jopa vähentää

ilmanlaadun siitä kärsimättä.

Työ on mm. luonut pohjaa

Kuopion asuntomessuilla esiteltävälle

asumisterveyden ja energiatehokkuuden

monitorointijärjestelmälle,

joka tuottaa palauteinformaatiota

myös asukkaille

käyttökelpoisessa muodossa. Kehitystyön

takana on Itä-Suomen

yliopiston ympäristöinformatiikan

tutkimusryhmä.

Mallia myös suurempien

kiinteistöjen seurantaan

Pilottitalojen asukkaat ovat kiinnostuneita

tiedosta, jota tutkimus

tuottaa, ja tuloksia pyritään purkamaan

yhteistyössä nopeasti.

Asukkaat myös osallistuvat tiedon

tuottamiseen pitämällä sähköistä

päiväkirjaa asumisen toimista.

Kiinnostavia tuloksia voi

tulla omien toimien, vaikkapa takassa

puiden polttamisen vaikutuksesta

sisäilmaan.

Pilottitalojen mittaustiedon

pohjalta voidaan todennäköisesti

arvioida sitä, millaisen tiedon

seuraamisesta tulisi tehdä

”joka kodin” toimintatapa ja voidaanko

esimerkiksi ulko-olosuhteiden

muuttumisesta ennakoida

olosuhteiden heikkenemistä

sisätiloissa ja rakentaa tästä talotekniikkaan

liitettäviä, ennakoivia

säätö- ja hälytysjärjestelmiä.

Keskeisiltä osin seurantaa

ja mittausmallia kannattaa yleistää

ja laajentaa myös suurempien

kiinteistöjen seurantaan.

Ajankohtaisia ovat erilaiset

korjaustoimenpiteet, joilla myös

kiinteistöjen energiatehokkuutta

pyritään parantamaan. Mikä

onkaan näiden toimenpiteiden

vaikutus sisäilman laatuun

ja olosuhteisiin Näissä merkeissä

Kuopion tutkijatahot ovat yhteistyöstä

hyvinkin kiinnostuneita

myös kuntien ja viranomaistahojen

kanssa.

TERTU-hanketta koordinoi Kuopio

Innovation Oy. Rahoittajina ovat Pohjois-Savon

liitto, Kuopion kaupunki ja

yrityskumppanit.

www.kuopioinnovation.fi

Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo

Turvallisen rakentamisen ja

asumisen kokonaismallia

ei vielä ole, vaikka sellaista

selvästi tarvitaan. Asumisturvallisuuteen

liittyvien tekijöiden

tulisi olla nykyistä

paremmin rakentajien ja

suunnittelijoiden tiedossa

jo rakennushankkeen käynnistämisvaiheessa.

■ Pelastusopiston koordinoimassa

Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen

Edistämisen TUAS-hankkeessa

on tavoitteena kehittää

kokonaisvaltainen asumiseen liittyvä

turvallisuusmalli, jolla tuodaan

tietoa asumiseen liittyvistä

turvaratkaisuista, onnettomuuksien

ehkäisystä sekä oikeista toimintatavoista

onnettomuuksien

tapahtuessa.

TUAS-hankkeen toiminnot liittyvät

kiinteästi Kuopion asuntomessujen

pääteemoihin, jotka

ovat ”hyvinvointi ja elämänlaatu”.

Asuntomessualueella on

esitteillä turvavarusteltu mallitalo,

joka esittelee alan asiantuntijoille

ja messuvieraille asumisturvallisuutta

parantavia ratkaisuja.

TUAS-hankkeen mallitalo on messualueen kohde 18 osoitteessa

Simpukankatu 3.

Runsaasti turvallisuutta

parantavaa tekniikkaa

Mallitalona toimii Savon ammatti-

ja aikuisopiston opiskelijatyönä

rakentama Sami-talo. Mallitalon

turvavarusteluun kuuluu automaattinen

sammutuslaitteisto

eli ns. sprinklerijärjestelmä, joka

asennetaan talon kaikkiin huoneisiin.

Uponor-sammutusjärjestelmä

liitetään osaksi talon käyttövesijärjestelmää.

Kiertävä vesi estää epäpuhtauksien

kertymisen putkiin eikä

järjestelmä vaadi huoltoa, koska

vesikalusteiden kautta kiertävä

vesi testaa järjestelmän monta

kertaa päivässä. Automaattinen

sammutus käynnistyy palotilanteessa

ilman lämpötilan ylittäessä

normaalilämpöisessä huoneessa

68 astetta, jolloin sulkuventtiilinä

toimiva nestetäytteinen lasikapseli

rikkoutuu.

Sprinklerijärjestelmän lisäksi

mallitalon keittiöön asennetaan

turvatekniikalla varustettu liesituuletin,

jonka sammutinyksikkö

sammuttaa mahdollisen liedellä

syttyvän rasvapalon tai kiinteiden

aineiden palon. Taloon asennetaan

koko rakennuksen kattava

hälytysjärjestelmä sisältäen

palo- ja murtohälytyksen. Talon

ilmanvaihtoa sekä sisä- ja ulkovalaistusta

ohjataan kiinteistöön

asennettavalla ohjausjärjestelmällä.

Taloon asennetaan lisäksi Kuopion

yliopiston ympäristötieteen

laitoksen toimittama sääasema.

Turvallisuuskoulutus

painopisteenä

Asuntomessuilla esiintymisen lisäksi

yhtenä TUAS-hankkeen

keskeisenä tehtävänä on turvallisen

asumisen teemaan liittyvä

koulutus. Hankkeessa on järjestetty

koulutustilaisuuksia Kuopion

asuntomessualueen pientalojen

suunnittelijoille, rakentajille,

tuleville asukkaille sekä rakennus-

ja talotekniikan opettajille.

Heille on annettu perustietoa alkusammutuksesta,

hätäensiavusta

ja rakenteellisesta paloturvallisuudesta.

Myös Savon ammatti- ja aikuisopiston

rakennus- ja talotekniikan

kolmannen vuosikurssin

opiskelijoita on koulutettu, jotta

nämä työuransa aloittavat rakennusalan

toimijat soveltaisivat paremmin

turvallisen asumisen tekniikoita

tulevaisuuden rakennusprojekteissa.

Turvallisen asumisen koulutusta

tullaan järjestämään Kuopion

asuntomessualueelle muuttaville

asukkaille TUAS-hankkeen päättymisen

jälkeen. Näin huolehditaan

siitä, että asukkaat tiedostavat

turvavarustelun merkityksen

kotona tapahtuvien onnettomuustilanteiden

vähentämisessä

ja heillä on perustaidot kodin

onnettomuustilanteissa toimimiseksi.

Koulutuksen lisäksi TUAShankkeessa

tuotetaan turvalliseen

asumiseen liittyvää valistusmateriaalia,

mm. erilaisia kodin

onnettomuustilanteita käsittelevä

dvd, joka on valmistuttuaan vapaasti

käytettävissä turvallisuusja

pelastusalan koulutus- ja valistustilaisuuksissa.

Tarpeen mukaan

tehdään myös päivitettyä esitemateriaalia

kodin onnettomuusja

vaaratilanteista.

Lokakuussa päättyvän, pääosin

Euroopan sosiaalirahaston

(ESR) rahoittaman hankkeen osatoteuttajina

ovat Pohjois-Savon

Pelastusalan Liitto, Pohjois-Savon

pelastuslaitos ja Savon ammattija

aikuisopisto.

22 Kuntatekniikka 4/2010


Oma koti vesimaisemassa

Kirjasta Asuntomessut 1970–2000. Ajankuvia ja suuntalinjoja.

Kuopion Asuntomessut kesällä

2010 aloittavat viidennen vuosikymmenen

Suomen Asuntomessujen

historiassa. Toiminnasta on

kehittynyt vuodesta toiseen elinvoimaisena

jatkuva ulkoruokintakauden

päätapahtuma.

Kansallinen projekti

Messuidean epäillään olevan Kalevi

Sassin keksimä. Vahvat voimat

saatiin heti mukaan, kuten ennen

vanhaan Asuntosäätiön perustamiseen.

Kolmas sektori hoitaa tunnetusti

puoli Suomea.

Avaus tapahtui vakuuttavasti

1970 Tuusulan Lahelassa. Tuusula

on pitänyt myös toiset messut

2000, jolloin saavutettiin tähänastinen

all time high -yleisö, yli neljännesmiljoona,

vaikka messut pidettiin

entisessä sorakuopassa ilman

vesimaisemaa.

Muutama muukin paikkakunta

on messunnut kahdesti: Hämeenlinna,

Vaasa, Oulu, Lahti, Kuopio.

Kuntatekniikan kolumneissa Asuntomessut

olivat edellisen kerran

esillä numerossa 7/2003.

Merkittävää vientitavaraa messukonseptista

ei ole vielä tullut, mitä

nyt vähän Pohjois-Eurooppaan, Venäjälle

ja Viroon. Asuntomessut ovat

järjestävälle kunnalle kova ponnistus,

johon kaikkialla ei pystytä. Toteutusaikaa

on vain jokunen vuosi. Siinä

ajassa pitää tehdä kaavat ja kuntatekniikka,

hakea rakentajat ja kehittää

kokonainen pikkukaupunki.

Kilpailutetaan kuin

Olympiakisat

Yksi Asuntomessujen menestysideoita

on ollut, että messupaikat

päätetään jo vuosia ennen. Nytkin

tiedetään jo, että seuraavat pidetään

2011 Kokkolassa, 2012 Tampereella

ja 2013 Hyvinkäällä. 2014

on tätä kirjoitettaessa vielä auki,

mutta ainakin Jyväskylä ja Pori virittelevät

kuvioitaan.

Asuntomessuista kiinnostuneita

kuntia tuntuu riittävän. Messuista

kilpaillaan kuin olympiakisoista, eikä

usein luonnista ensi kerralla. Esimerkiksi

Heinola veti ensin vesiperän,

mutta sai sitten toisella yrittämällä

2004 erinomaiset messut, joihin

Esko Kahri loi järveen viettäviä

kotikatuja. Yleensäkin messut ovat

innovatiivisia ja saavat jatkuvasti

paljon huomiota. Usein löytyy sopiva

julkisuuden henkilö veturiksi.

Asuntomessuvieras tulee parin

sadan kilometrin säteeltä, joten

eniten kävijöitä kertyy kesän messukuukauden

aikana maan eteläosiin.

Tähänastisia mitalipaikkoja

pitävät hallussaan

● 271 000 Tuusula (2000)

● 262 000 Ylöjärvi (1996)

● 228 000 Lappeenranta (1999).

Perusunelma arkkitehti Jukka Sirénin piirroksena

Varkauden asuntomessujen 1991 hartiapankkitalosta.

Tyypillisesti asuntomessuilla vierailee

nykyisin väkeä 150–200 000

eli päivää kohti 5 000 henkeä. Se

on paljon ja vaatii isot P-alueet,

koska useimmat tulevat autoillaan.

Kaksi kirjaa

Merkkipaaluillaan Asuntomessut

tapaa julkaista kirjoja. Ensimmäinen

tehtiin 1992, kun organisaatio

oli täyttänyt 25. Siinä on ensin

Irmeli Wahlgrenin tutkimus Kestävä

kehityksen asuntoalueesta ja

sitten oppineiden keskustelu Hotelli

Tornissa. Sen nimeksi ei kuitenkaan

tullut Pidot Tornissa vaan Pidot

lauhdutustornissa, jonka keksi

loistava professorimme Raimo Salokangas.

Seuraavassa häneltä pieni lainaus

sivulla 56: ”1972 tehtiin rakennusten

lämpötaloustutkimusta. Jäi

kaivamaan valvovan toimikunnan

puheenjohtaja Lasse Nevanlinnan

lause: Kaukolämmössä olevat kerrostalothan

ovat sähkötuotantolaitoksen

lauhdutustorneja.”

Toinen kirja syntyi 35 vuoden

kunniaksi 2001, ja sen tekivät

Asuntomessujen pitkäaikainen johtaja

Erkki Kuoppamäki ja Juha

Salmi. Se on eloisa kuvakavalkadi

alkuvuosikymmenistä 1970–2000,

aivan kuvaamansa toiminnan näköinen.

Tänään näin. Kuopion asuntomessujen 2010

LämpöHelmi on uuden ajan matalaenergiatalo.

Pekka Rytilä on

71-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry Finland Oy:n

erityisasiantuntijana.

Kuntatekniikka 4/2010

23


Viiden kunnan yhteistoiminta

tiiviimmäksi 2020 mennessä

JOENSUUN

SEUDULLE

yhteinen yleiskaava

Joensuun seudulla tuli tammikuussa voimaan kaupunkiseutua koskeva

yhteinen yleiskaava. Yleiskaavan laatimisella pyritään kytkemään

seudun kuntien maankäyttö yhdeksi kokonaisuudeksi ja vahvistamaan

yhteistoimintaa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.

● Juha-Pekka Vartiainen

kaavoituspäällikkö, Joensuu

Joensuun seudun kunnat

ovat laatineet yhdessä maankäyttö-

ja rakennuslain 46

§:n mukaisen yhteisen, oikeusvaikutteisen

yleiskaavan.

Joensuun seudun seutuvaltuusto

hyväksyi kaavan

2.12.2008, ja ympäristöministeriö

vahvisti sen pääosiltaan

29.12.2009.

Kaava on nyt ollut vahvistetuilta

osiltaan voimassa

14.1.2010 alkaen. Yleiskaava

on toinen laatuaan Suomessa

– aiemmin vastaava kaupunkiseudun

yhteinen yleiskaava

on laadittu Oulun seudulle.

Viisi kuntaa,

110 000 asukasta

Yleiskaava kattaa nykyisten

Joensuun ja Outokummun

kaupunkien sekä Kontiolahden,

Liperin ja Polvijärven

kuntien alueet. Suunnittelualueen

pinta-ala on noin

6 350 km 2 , ja alueella on tällä

hetkellä noin 110 000 asukasta.

Kaavan laatiminen käynnistettiin

keväällä 2004, jolloin

suunnittelualueella oli

yhdeksän kuntaa.

Vuosina 2005 ja 2009 tapahtuneiden

kuntaliitosten

myötä kuntien määrä on

vähentynyt viiteen. Enon,

Kiihtelysvaaran, Pyhäselän

ja Tuupovaaran kunnat ovat

liittyneet Joensuuhun.

Kaavan laatimisen kustannukset

olivat kaikkine selvityksineen

yhteensä noin 1,3

milj. euroa.

Penttilänranta mittavin

rakentamiskohde

Yleiskaavan päätarkoitus on

ohjata sitä, kuinka kunnat

suunnitelmallisesti kehittävät

kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta

Joensuun seudun

ydinalueella 2020 saakka,

osin myös tämän jälkeen.

Kaavassa esitetään kaupunkirakenteen

nauhamainen

kasvu Lehmon, Reijolan

ja Ylämyllyn suuntiin (ns.

Kolmilehti). Nämä taajamat

ovat muodostuneet 1970-luvulta

alkaen lähelle Joensuun

rajaa Kontiolahden, Pyhäselän

ja Liperin kuntien alueelle.

Taajamat ovat kuitenkin

käytännössä kiinteä osa

kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta.

Nauhamaisella, olemassa

olevan kaupunkirakenteen

pohjalle muodostuvalla rakenteella

tavoitellaan jo toteutetun

infrastruktuurin ja

palveluiden parempaa hyödyntämistä

ja luodaan potentiaalia

joukkoliikenteen ja

kevyen liikenteen runkoreitistön

käytölle. Yleiskaavassa

on esitetty myös tärkeimmät

täydennysrakentamisen alueet,

jotka sijoittuvat olemassa

oleviin taajamiin ja Joensuun

kaupungin alakeskuksiin.

Mittavin täydennysrakentamiskohde

on Joensuun

Penttilänranta, joka

kokonaan toteuduttuaan

tulee olemaan noin 3 000–

4 000 asukkaan kaupunkimainen

yhteisö.

Lisää kaavoitettuja

pientalotontteja

Vuonna 2005 asetettiin yleiskaavan

mitoitustavoitteeksi

115 000 asukkaan määrä

Suomen Ilmakuva Oy

Penttilänrannan alue Joensuun ydinkeskustassa

on seudun tärkein täydennysrakentamiskohde.

Rakentaminen alkaa 2012. Kuva

Aittarannan alueelta, josta Penttilänrannan

keskustamaisen alueen rakentaminen on jo

käynnistynyt.

Yleiskaavan laatimisen aikana neljä kuntaa

liittyi kahdessa vaiheessa Joensuuhun. Kuvassa

yleiskaava-alue on osoitettu keltaisella

pohjavärillä ja Joensuun kaupungin nykyinen

alue tummemmalla rajaviivalla.

24 Kuntatekniikka 4/2010


YHDYSKUNTA

KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

seudulla vuonna 2020. Toteutunut

väestönkehitys 2005–10 on

vastannut tavoiteltua. Tavoitteen

saavuttaminen edellyttää noin

550–700 uuden asunnon toteuttamista

vuosittain seudun ydinalueella.

Koska Joensuun seudulla

pientalorakentaminen muodostaa

merkittävän osan asuntojen

uudistuotannosta, kaavan toteuttamiseksi

tarvittavan raakamaan

vuotuinen määrä on varsin suuri,

noin 100 ha/vuosi seudun ydinalueella.

Yleiskaava antaa selvän

suunnan kuntien maanhankinnalle

sisältäen kuitenkin myös

liikkumavaraa reservialueiden

muodossa.

Kaavoitetun pientalotonttitarjonnan

lisääminen on nähty tärkeäksi

keinoksi yhdyskuntarakenteen

hajautumisen hillitsemiseksi

seudulla. Pientalotonttien

tarjonnan niukkuus keskeisillä

alueilla on saattanut lisätä hajarakentamisen

määrää taajamien

liepeillä. Yleiskaavoituksen näkökulman

muuttaminen kuntakeskeisestä

seudulliseksi on avannut

tässä suhteessa monien silmiä.

Vaikka yhtiömuotoinen asuntorakentaminen

on jatkossakin

tärkeä osa asuntotuotantoa erityisesti

kaupungin alueella, sen

osuutta ei ole syytä ylikorostaa.

Tällöin saatetaan tehdä tiivistämisen

nimissä karhunpalvelus

koko seudun yhdyskuntarakenteen

eheydelle. Kysyntä on otettava

vakavasti huomioon kokonaisvaltaisessa

maankäytön

suunnittelussa.

Tärkein kysyntä suuntautuu

toisaalta pientalorakentamiseen

tiiviillä taajama-alueilla ja toisaalta

yhtiömuotoiseen asumiseen

parhaiden palveluiden äärellä.

Hakeutuminen asumaan

varsinaiselle maaseudulle kauas

palveluista ei ole kysyntää tarkasteltaessa

merkittävä ilmiö.

Kaupan suuryksiköistä

ei kiivasta kilpailua

Kaupan suuryksiköiden osalta

seutu on voinut kehittyä ilman

kiivasta kuntien välistä kilpailua.

Jo 2001 kuntien yhteistyönä

laadittu kauppapaikkaselvitys on

antanut perustan sekä maakuntakaavan

että seudun yleiskaavan

ratkaisuille keskustatoimintojen

alueista ja kaupan suuryksiköistä.

Keskustatoimintojen alueilla,

myös alakeskusten ja taajamakeskusten

alueilla, yleiskaava

sallii kaupan suuryksiköiden toteuttamisen.

Tämä vastaa todellista

tarvetta lähellä sijaitseville

kaupunginosapalveluille ja korjaa

maakuntakaavan tältä osin

puolivillaisen ratkaisun.

Kevyt ja joukkoliikenne

saavat laatukäytäviä

Osana yleiskaavan laatimista on

tehty suunnitelma Joensuun seudun

liikennejärjestelmästä. Keskeisimmät

liikenteen haasteet

ovat henkilöautoriippuvuuden

vähentäminen ja joukko- ja kevyen

liikenteen mahdollisuuksien

Kuntatekniikka 4/2010

25


YHDYSKUNTA

parantaminen. Yleiskaavan mukainen

maankäyttö yhdessä suunniteltujen

kevyen ja joukkoliikenteen

laatukäytävien toteuttamisen

kanssa luo hyvät mahdollisuudet

tavoitteen saavuttamiseen.

Suuria haasteita tuottaa jatkossa

tarve parantaa joukkoliikenteen

palvelutasoa valtion rahoitustason

vähetessä. Mahdollisuuksia

nähdään avoimen joukkoliikenteen

ja kuntien järjestämien

kuljetusten yhteissuunnittelussa

ja kuntayhteistyössä.

Lupapolitiikkaa

yhdennetään

Yleiskaava sisältää myös kaksi

tärkeää seudun lupapolitiikkaa

yhdentävää elementtiä, jollaisia

on aiemmin totuttu näkemään

lähinnä kuntien rakennusjärjestyksissä.

Yleiskaavassa on osoitettu

yhtenäisin perustein suunnittelutarvealueet

10 vuoden ajaksi

koko viiden kunnan alueella. Tämä

kaavan määräys ohjaa kuntien

toimintaa yli rakennusjärjestysten.

Samoin yleiskaavassa on

määrätty rantarakentamisen pelisäännöistä

kaavoittamattomilla

ranta-alueilla ohi kuntien rakennusjärjestysten.

Näiden päätösten tekeminen

rakennusjärjestyksiä muuttamalla

olisi edellyttänyt kaikkien kuntien

erillistä valmistelua ja yhdenmukaisia,

erillisiä päätöksiä. Nyt

yhtenäistäminen voitiin tehdä kivuttomasti

pienenä osana laajempaa

suunnitteluprosessia.

Yleiskaavasta pieniä osia

vahvistamatta

Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta

pieniä osia yleiskaavasta:

kolme pientaloaluevarausta

ja yhden teollisuusalueen laajennusosan

Liperin Ylämyllyllä. YM

perusteli vahvistamatta jättämistä

maakuntakaavan vastaisuudella.

Ratkaisu on kuitenkin ollut

tietoinen ja harkittu ja on Joensuun

seudun näkemyksen mukaan

myös laillinen, sillä MRL 48

§ antaa mahdollisuuden perustelluista

syistä laatia kuntien yhteisen

yleiskaavan sisällöltään maakuntakaavasta

poikkeavaksi.

Joensuun seutu on valittanut

YM:n päätöksestä korkeimpaan

hallinto-oikeuteen ja hakee

kyseiseen lainkohtaan pitävän

tulkinnan. KHO:n ratkaisulla

tulee todennäköisesti olemaan

myös ennakkoratkaisun merkitys

maakuntakaavan ja kuntien yhteisen

yleiskaavan keskinäisestä

asemasta.

Avoin tiedonvaihto

rakensi luottamusta

Kaava laadittiin Joensuun kaupungin

teknisen viraston kaavoituksen

omana työnä. Vastuullinen

kaavan laatija oli yleiskaavaarkkitehti

Mika Ahonen. Ulkopuolisilla

asiantuntijoilla teetettiin

kaavaan liittyvät selvitykset ja

erillissuunnitelmat. Seudun kunnat

luovuttivat seutusopimuksella

päätösvallan kaavan hyväksymisen

osalta Joensuun seudun

seutuvaltuustolle. Työn ohjausryhmänä

toimi seutuhallitus.

Pahimmat ristiriitojen karikot

vältettiin pitämällä päättävät

luottamuselimet ja kuntien valmistelua

valvomaan nimeämät

omat toimielimet jatkuvasti ajan

tasalla kaavan laatimisen vaiheesta

ja sisällöstä. Tällainen työ voi

rakentua vain kuntien keskinäisen

luottamuksen perustalle, mikä

edellytti avointa valmistelua ja

aktiivista tiedon jakamista.

Merkittävä osansa luottamuksen

rakentamisessa oli jo aiemmin

yhdessä valmistellulla Joensuun,

Kontiolahden ja Liperin

osa-alueita koskevalla Marjala-Onttola-Puntarikoski-Pilkko

-osayleiskaavalla (2004). Vastaavaa

avoimen tiedonvaihdon periaatetta

noudatettiin myös suhteessa

muihin viranomaisiin.

Aluevarauksista nousi

esiin kiperiä kysymyksiä

Hankalimmat kysymykset kaavan

sisällössä liittyivät yleiskaavan

tarkkuustasoon ja suunnittelualueen

heterogeenisuuteen.

Kaava pyrittiin laatimaan siten,

että se sisältää perinteisen aluevarausyleiskaavan

ja strategisen

yleiskaavan piirteitä. Aluevarauksia

haluttiin kaavassa osoittaa siksi,

että se soveltuisi myös suoraan

asemakaavoituksen perustaksi,

ilman tarkentavaa suunnittelua

esimerkiksi osayleiskaavalla.

Aluevarausten käyttämisen

myötä nousi esiin hankalasti ratkaistavia

kysymyksiä esimerkiksi

taajama-alueiden ulkopuolisten

ranta-alueiden suunnittelun osalta.

Samoin aluevarausten käyttäminen

johti eräiden osa-alueiden

liian tarkkaan suunnitteluun, mikä

nosti esille ristiriitoja, jotka

olisivat varsinaisesti kuuluneet

tarkemmalle suunnittelutasolle.

Käyttämällä väljempiä, strategisia

merkintätapoja nämä ongelmat

olisivat olleet vältettävissä,

mutta samalla olisi todennäköisesti

lisätty työmäärää tarkemmassa

maankäytön suunnittelussa.

Jälkeenpäin tarkasteltuna

tarkkuustason valinta vaikuttaa

edelleen tarkoituksenmukaiselta

– yhteinen yleiskaava muodostaa

riittävän välittävän linkin strategisen

maakuntakaavan ja kunnan

asemakaavoituksen välille.

www.joensuunseutu.fi

Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta

❋ Tero Toivanen

projektipäällikkö, Joensuu

■ Penttilänrannan uudessa kaupunginosassa

panostetaan erityisesti

kevyen liikenteen yhteyksien

sujuvuuteen ja laadukkaaseen

toteuttamiseen. Näin vähennetään

liikenteen energiankäyttöä

ja luodaan lisäarvoa myös viereisen

ruutukaava-alueen asukkaille.

Pielisjoen ylittävän kevyen liikenteen

sillan sekä siihen liittyvän

rantaraitin toteuttaminen

ovat olennainen osa alueen liikenneratkaisua.

Silta ja rantaraitti tarjoavat suoran

kulkuyhteyden Penttilänrannasta

keskustaan, ja Pielisjoen

virkistysreitit ja Kukkosensaaren

luontoalue tulevat nykyistä useamman

kaupunkilaisen lähettyville.

Sillan toteuttaminen muodos-

26 Kuntatekniikka 4/2010

Suunniteltu sillan sijainti (© Blom, 2008)

taa kaupunkikuvallisesti näkyvän

elementin ja mahdollistaa jokimaiseman

tehokkaan hyödyntämisen.

Silta suunnitellaan esteettömäksi.

Niinivaaran ja Hukanhaudan

laajenevien kaupunginosien

asukkaille se tarjoaa suoremman

ja tasaisemman kulkuyhteyden

keskustaan kuin nykyinen reitti

korkean Niinivaaran mäen yli.

Vilkas vene- ja uittoliikenne Pielisjoella

asettavat sillalle omat vaatimuksensa.

Sillan esisuunnittelun

yhteydessä määriteltiinkin joitakin

reunaehtoja tulevaa insinööritaitokilpailua

varten. Alikulkukorkeuden

tulee olla 3,9 metriä (HW) ja

siltapilarien väli laivaväylän kohdalla

vähintään 20 metriä. Silta

on noin 130 metriä pitkä ja

hyötyleveys 5 metriä. Vaikka silta

suunnitellaan kevyen liikenteen

käyttöön, se tulee mitoittaa

kunnossapitokaluston kuormille.

Haasteellisuutta sillan suunnitteluun

tuo vaatimus sillan avattavuudesta

sekä toivomus puun

käytöstä siltarakenteissa.

Sillan suunnittelusta järjestetään

insinööritaitokilpailu yhteistyössä

Suomen Rakennusinsinöörien

Liiton (RIL) kanssa 2010

lopulla. Kilpailun ratkettua haetaan

vesilain mukainen lupa sillan

rakentamiselle, jonka jälkeen

varsinainen rakentaminen ajoittuu

vuosille 2012–14.

■ Lisää Penttilänrannasta

sivuilla 42–44


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Jyrki Meronen

Järvenpään kaupunki, tekninen toimi

PL 41, 04401 Järvenpää

puh. 050 550 2146

jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 376 7414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef

Dan-Henrik ”Danne” Långström

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 462 7300

dan-henrik.langstrom@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 050 559 1435

jyrki.vatto@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan

Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Kari Haapaniemi

puh. 050 380 1022

kari.haapaniemi@hel.fi

Päivien jatkeeksi on mahdollisuus osallistua risteilylle Pielisjoella ja nauttia upeista

kesäisistä jokimaisemista.

Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6. luvassa asiaohjelmaa,

mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa

SUUNTA KOHTI JOENSUUTA

Tänä keväänä monet matkasuunnitelmat

ovat muuttuneet.

Islannista levinnyt tuhka

on rajoittanut lentoliikennettä,

ja kuluneena talvena liikennöinti

on ollut välillä vaikeaa

myös muista syistä. Työasioita

ja yhteyksiä onkin opittu

hoitamaan entistä useammin

etäyhteyksien avulla.

Hyvä vuorovaikutus edellyttää

kuitenkin myös henkilökohtaisia

kohtaamisia ja mahdollisuuksia

spontaaniin ajatusten

vaihtoon. Tähän tarjoutuu

kuntatekniikan ammattilaisilla

erinomainen tilaisuus

Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6.

Joensuussa

Teemana “Kuntatekniikka

riskiaallokossa”

Päivien teema ideoitiin jälleen

kerran syksyn linjaseminaarissa

ja teemana on tällä kertaa

Kuntatekniikka riskiaallokossa’.

SKTY:n hallitus on yhdessä

toimihenkilöiden kanssa hionut

teeman konkreettiseksi

ohjelmaksi, ja luvassa on hyviä

asiantuntijaluentoja.

Käytännön järjestelyjä Joensuun

päässä on mietitty ja

hoidettu kevään aikana Jyrki

Vätön kanssa hyvässä yhteistyössä.

Joensuu on valmis

toivottamaan kollegat tervetulleiksi.

Mukavaa yhdessäoloa ja

juhlatunnelmaa

Asiapitoisen ohjelman lisäksi

luvassa on myös mukavaa yhdessäoloa

ja juhlatunnelmaa.

Päivien jatkeeksi on mahdollisuus

osallistua risteilylle Pielisjoella

ja nauttia upeista kesäisistä

jokimaisemista. Toivottavasti

riskit saadaan päivien aikana

hallintaan ja aallokko on

lauantaina mahdollisimman

vähäistä.

Joensuuhun on mahdollista

saapua ilmateitse, kiskoja

pitkin tai maanteitse – pääseepä

tänne vesiteitsekin. Päiville

osallistumisen ei siis pitäisi

jäädä kiinni yllättävistä sääolosuhteista.

Toimiva vaihtoehto

löytyy kyllä. Olethan sinäkin

tulossa tapaamaan kollegoita

Joensuuhun!

Tiesithän muuten, että parhaat

karjalanpiirakat syödään

Joensuun torilla Marttojen piirakkakojulla.

Niitäkään ei voi

maistella virtuaalisesti.

Monta hyvää syytä tavata

Joensuussa!

● Anu Näätänen

KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

Kuntatekniikka 4/2010 27


Jorma Vaskelainen ja Pietarin kansainvälisen toimiston johtaja

Vladimir Sidelnikov.

Yhteistyö Pietarin

kanssa viritteillä

Kansainvälisyys on ollut yksi Vaskelaisen

Jorman IFME:n puheenjohtajakauden

asioista, joita koetetaan

viedä eteenpäin = saada enemmän

maita mukaan toimintaan. Tästä

syystä kävimme Pietarissakin solmimassa

tuttavuuksia paikalliseen

tiekomiteaan.

IFME:ssä ollaan kovasti kiinnostuneita

Venäjä-yhteyksistä, ja tämä

vierailu oli alkusoittoa niille. Viimeisen

parin vuoden aikana (jolloin

SKTY:llä on ollut edustus puheenjohtajistossa)

olemme jo saaneet

mukaan Viron, Tanskan ja USA:n. Ja

nyt katsellaan tosiaan Venäjän suuntaan

(Pietarin lisäksi myös mm. Samaraan)

ja Tšekkeihin, Slovakiaan,

Meksikoon jne.

Pietarin-vierailun tuloksena pyydettiin

tiekomitean johtajaa osallistumaan

päivillemme Joensuuhun.

Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, tuleeko

sieltä delegaatio vai ei, mutta

ainakin pää sinne on saatu auki.

● Danne Långström

yhteyspäällikkö

Viimeinen mahdollisuus

ilmoittautua Bostonin-matkalle

Tämä on muistutus elokuisesta

Bostonin-matkasta, jonka SKTY

järjestää. Matkalla meillä on tarkoitus

olla vuorokausi Satujen saarella

= Islannissa. Just sieltä palanneena

voin vakuuttaa, että matka

on EHDOTTOMASTI kokemisen

arvoinen.

Matkaohjelmaan kuuluu lisäksi

viikko Bostonissa, jossa tutustutaan

huippumielenkiintoisiin kohteisiin

ja osallistutaan Amerikan

kuntatekniikan yhdistyksen vuo-

Näillä mennään. Icelandairin

757 islantilaisessa maisemassa.

sikokoukseen ja nähdään samalla

iso kuntatekninen näyttely. Jätehuollosta

kiinnostuneet voivat

osallistua samaan aikaan ja hintaan

kansallisen yhdistyksen järjestämään

konferenssiin ja näyttelyyn!

Paikkoja on vain muutama jäljellä,

joten nyt kannattaa olla nopea,

jos meinaa ehtiä ja päästä

mukaan. Ilmoittautuminen tapahtuu

osoitteessa www.kuntatekniikka.fi.

Samoilta KunFon sivuilta löydät

koko muunkin mielenkiintoisen

ohjelman.

Ja vaikka itse matkan järjestelijänä

sanonkin, niin matka ei ole

hinnalla pilattu. Samalla rahalla

tuskin pääset edes kolmen vuorokauden

Keski-Euroopan matkalle,

ja nyt puhutaan 1,5 viikon matkasta

Reykjavikiin ja Bostoniin. Mitä

oikeastaan odottelet, mukaan

vain!

● Danne Långström

yhteyspäällikkö

Asialistalla sääntöuudistus, vaihtooppilaskokeilu

ja tulivuorenpurkaus,

joka sai insinöörinkin tuntemaan

itsensä pieneksi

NKS pohti Islannissa

yhteistyökomitean

tulevaisuuta

Vuoden ensimmäinen

NKS:n (pohjoismainen

kuntatekninen yhteistyökomitea)

kokous pidettiin

toukokuun alkupuolella

eksoottisessa paikassa

eli Hvollsvollurissa, näköetäisyydellä

purkautuvasta

ja maailmalle tuhkaa

työntäneestä tulivuoresta.

Mietimme pitkään, pääseekö

sinne ja uskaltaako sinne edes

mennä. Paikalliset, jotka ovat tuollaiseen

tottuneet, vakuuttivat että

Jorma Vaskelainen piti islantilaisille

isännillemme kiitospuheen.

kyllä sinne voi mennä – ja niin

siis mentiin.

Tulivuori kiitteli meitä alkamalla

puskea taas enemmän

tuhkaa ja muuta tavaraa ilmaan.

NKS:n sääntöjä uusitaan

Islannin kokouksessa puhuttiin

paljon koko NKS:n tulevaisuudesta.

Tanskalaiset olivat puheenjohtajajärjestönä

laatineet

yhdistykselle uudet sääntöehdotukset,

ja niistä seurasi paljonkin

puhetta. Sääntöjä ollaan

siis uusimassa, koska aikaisemmin

mukana olivat vain

Pohjoismaat, mutta myöhemmin

Viro on tullut mukaan ja

jatkossa ehkä myös muut Baltian

maat.

Tämän takia nimestä lähtien

pitää muuttaa kaikki –

myös kieli (skandinaviskasta

englantiin). Eräiden (lue Ruotsi

ja Norja) maiden toimiin ei oltu

täysin tyytyväisiä ja tästäkin

keskusteltiin. Menemättä yksityiskohtiin

todettiin, että ”jos

on mukana, niin sääntöjämme

pitää noudattaa”.

Suomalainen ”koekaniini”

hakusessa

Edellisessä NKS:n kokouksessa

päätettiin, että Tanska ja

Ruotsi kokeilevat jo aikaisemmin

sovittua henkilövaihtoa –

eräänlaista vaihto-oppilasjärjestelmää

(olen kertonut tästä

jo aikaisemmin näillä SKTY-sivuilla).

Kokeilusta ei tullut mitään,

koska Ruotsista ei puoleen

vuoteen saatu nimettyä tällaista

henkilöä. Sen takia mietittiin

tanskalaisten kanssa, että

28 Kuntatekniikka 4/2010


viä ilmaan… aivan älyttömän mahtava

kokemuksena siis.

Islantilaiset olivat jo pikkuisen

huolestuneen näköisiä ja kertoivat,

että viimeaikaiset (useampana

vuonna ) purkaukset ovat olleet

”turistipurkauksia”, joista ei ollut

mitään haittaa. Ne ovat vain lisänneet

turismia, kun ihmiset ovat

menneet niitä katselemaan.

Tämä purkaus on jo huolestuttava.

Vielä pahempaa olisi, jos viereinen

Ketla purkaantuisi, saati sitten

jos Vattnajökullin alla oleva tulivuori

heräisi henkiin. Ketlan päällä

on ainakin viisinkertainen määrä

jäätä nykyiseen verrattuna. Vattnajökullin

jäätiköllä jäätä on useita

kymmeniä kertoja enemmän. Jäät

aiheuttavat vain tulvia (joiden takia

tosin kolmannes Islannista voi joutua

veden valtaan), sen lisäksi tuhka

peittää kaiken alleen ja lisäksi

ovat maanjäristykset…

Kaikki tuo on tuttua, mutta

miten ”Kevinin” purkaus vaikutti

meidän kotimatkaamme Eyjafjallajökullin

tulivuorella oli niin hankala

nimi, että yksi tutkija risti sen

Keviniksi.

Islannin eteläosassa sijaitseva Eyjafjallajökullin jäätikkö kuuluu Islannin korkeimpiin, sen korkein huippu

kohoaa 1 666 metriin. Jäätikön alla oleva tulivuori ”Kevin” kuvattuna jonkin matkan päästä.

mitäpä jos Suomi ja SKTY yhdessä

tanskalaisten kanssa ottaisivat harteilleen

tämän kokeilun. Ja siinä sitä

nyt mennään = pitää löytää sopiva

”koekaniini” täältä meiltä, ja

sitten vain homma käyntiin.

Kokouksessa käsiteltiin tietenkin

myös muita asioita, mutta koska

palasimme Islannista vasta (nyt)

8 tuntia sitten, käytössäni ei tietenkään

ole vielä muistiota. Seuraavaan

kokoukseen (lokakuussa Tallinnassa)

mennessä koetetaan kuitenkin

saada säännöt ja ”vaihtooppilaskokeilu”

reilaan, jotta voisimme

hyväksyä ne ja alkaa keskittyä

muihin(kin) asioihin.

Kevin huolestutti

islantilaisisäntiämmekin

Tulivuori riemastui, kun sai meidät

paikan päälle katselemaan ja kokoontumaan.

Niinpä se alkoi jyristä

yhä kiivaammin. Isännät veivät

meidät 4–5 kilometrin päähän

vuoresta katsomaan purkausta.

Kuten Jorma Vaskelainen totesi:

”Siinä tuntee insinööri itsensä

pieneksi.”

Kraatteri on Helsinki-Vantaan

lentoaseman kokoinen, jyrinä on

jatkuvaa ja pahaenteistä sekä kovaäänistä,

tuhkaa tulee mahtavalla

voimalla, sieltä valuu laavaa ja välillä

se sylkee pikkuauton kokoisia ki-

Kotia kohti 38 tuntia

Kierreltiin isäntien opastuksella

”puoli Islantia” koko päivän, ja iltapäivällä

hotellilla kerrottiin, että

Reykjavikin kansainvälinen kenttä

tulisi olemaan seuraavana päivänä

suljettuna. Tästä syystä piti pakata

tavarat ja kello 21:n aikoihin suunnata

kohti bussiasemaa, mistä klo

23 lähti bussi kohti varakenttää –

bussimatka vaivaiset 5+ tuntia. Paikalla

olimme siis 04:n aikoihin aamuyöstä.

Tämän jälkeen tuli tieto, että

varakentällä Glasgowissa oli niin

paljon liikennettä, että kaikki lennot

myöhästyvät 3–4 tuntia. Akureyrin

kentän terminaalirakennukseen

mahtuu noin 100 ihmistä kerralla,

ja menijöitä oli yli 800 = jonkinmoinen

hässäkkä siis.

Lopulta päästiin lentämään

Glasgowiin ja sieltä piti olla jatkoyhteys

Osloon, mutta kone oli

myöhässä ja lähti lopulta vasta

kahdeksan tunnin päästä. Se taas

tarkoitti sitä, että viimeinen Finnairin

lento Helsinkiin oli jo mennyt.

Kun päästiin Osloon, meille ehdotettiin

lentoa Helsinkiin Kööpenhaminan

kautta, mutta onneksi

pikkuisen myöhäisemmällä lennolla

pääsimme Tukholmaan. Siellä

vaihdettiin taas konetta ja päästiin

kotiin – ainoastaan 38 tunnin kuluttua

siitä, kun viimeksi herättiin

hotellistamme.

Moneen otteeseen meinasi jo

usko mennä. Mietittiinkin missä

yövyttäisiin, kun aikataulut menivät

uusiksi tunnin välein – ja aina

huonompaan suuntaan. No onneksi

päästiin kotiin, ja nyt tuo onkin

vain yksi muisto ja kokemus lisää…

● Danne Långström

yhteyspäällikkö

Kuntatekniikka 4/2010 29


Vulkanutbrott och

annat liknande

NKS hade årets första möte,

på Island i början av maj, och

mycket nära vulkanen. Vi funderade

länge på, att kommer

man dit o vågar man åka dit,

men islänningarna försäkrade

oss om, att det är helt OK, så

vi åkte – och vulkanen tackade

oss, med att spruta ut mera

aska.

På NKS-mötet pratade vi om

de nya reglerna. Nu när Estland

har kommit med, så tyckte

vi att det skulle vara skäl, att

ändra reglerna börjande med

namnet och att vi i fortsättningen

också använder engelska

som mötesspråk mm.

Danmark som sitter som ordförande/sekreterare

i år och i

nästa år, hade lagt upp ett förslag

som vi diskuterade. Inom en

snar framtid kommer de (KTC)

ut med det förnyade förslaget,

som då är meningen att man

skall godkänna på nästa möte,

på hösten i Tallinn.

Sverige och Danmark skulle

starta ett utbytesprogram, som

inte hade fått vind under vingarna,

och nu på mötet beslöt

vi, att vi kan försöka med

det samma på axeln Danmark–

Finland. Personligen hoppas

jag verkligen på att det skulle

lyckas, och om (när) det gör

det, så kommer jag ut med

mera fakta.

Vulkanen och hemresan

Vulkanen tycks ha blivit jätte

Geysir

glad, för att vi var där, för under

tiden vi var där, så började han

brumma mer, stöta upp mer aska...

jätteglad alltså.

Gästerna förde oss för att se

på vulkanen, på ett 4–5 kilometers

avstånd, och visst, det var

minst sagt imponerande. Kratern

är lika stor som ett internationellt

flygfält och kraften den sprutade

ut, aska, lava och stenar stora

som en liten Toyota – helt obeskrivligt!

Isländarna själva till och med

var redan smått rädda, de sade

att de tidigare utbrotten de

minns, har varit ”turist utbrott”,

men det här är på riktigt – och

värre kan det bli om Ketla, eller

vulkanen under Vattnajökull blir

aktiva.

Hur ”Kevin” inverkade på vår

hemresa Jo, efter att det isländska

mötet var över, så tog

värdarna oss ut på en sightseeing,

för att se på bland annat

Geysir mm, så vi åkte omkring

mest hela dagen. När vi kom

till Reykjavik, så fick vi veta, att

Keflavik var stängt, och att vi

skulle åka över 400 km buss

till resrev fältet. Bussen gick

klockan 22, och följande morgon

efter 04:00 var vi framme

till vårt första mål i Akureyri.

Framme var det något av ett

kaos, för flygterminalen rymde

ca.100 personer, och där

ute i kölden var vi ca. 800 st.

Meningen var att forsla oss

till Glasgow och därifrån vidare.

Glasgow hade så mycket

då, att inget flyg kom iväg på

många timmar, men sen litet i

gången gjorde man ju det.

I Glasgow var det inte

mycket bättre, och med allt

strul och förseningar, så kom

vi vidare till Oslo, om cirka 8h.

Förseningarna betydde det,

att det sista Finnair flyget från

Oslo hade redan gott, men

om en tid fick vi oss ombokade

till SAS, så att vi först flög

till Stockholm, bytte sen plan

igen, och kom hem ungefär

klockan 2 på natten – 38 timmar

sen vi senast vaknade på

hotellet på Island.

Nåväl, vi kom ju hem och

fick uppleva mycket (inklusive

flygresan), så nu kan man lägga

in det i ett fack om upplevelser

och minnen.

● Danne Långström

kommunikationschef

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. (03) 814 2425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. (09) 310 38806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Jouko Vehkakoski

Espoon kaupungin tekninen keskus

PL 41, 02070 Espoo

puh. (09) 8162 5222, 050 5666030

jouko.vehkakoski@espoo.fi

Muut jäsenet

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,

Insinöörirakentaminen

PL 114, 00101 Helsinki

puh. 020 719 2898, 040 8424804

tero.pyssysalo@skanska.fi

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,

tekninen toimiala

PL 38, 53100 Lappeenranta

puh. (05) 616 2433, 040 5215503

jussi.salo@lappeenranta.fi

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,

kaupunkisuunnitteluosasto

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 625 089, 040 7718867

leila.stromberg@jkl.fi

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki

PL 487, 33101 Tampere

puh. (03) 5656 6250, 040 5068600

milko.tietavainen@tampere.fi

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. (014) 266 5137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos

PL 335, 20101 Turku

puh. (02) 262 4610, 0500 789301

kimmo.laula@turku.fi

Mikä on Suomen kuntatekniikan yhdistys

Suomen kuntatekniikan yhdistys

(SKTY) on insinöörien,

arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä

toimivien kuntatekniikan

ammattilaisten yhdysside

ja tiedonvaihtofoorumi. Jäsenistöömme

kuuluu yli 800 kuntatekniikan

ammattilaista sekä

kymmenkunta yhteisöjäsentä.

Jäsenistön tehtävien moninaisuutta

kuvaa yhdistyksen tunnus,

jonka voi yhtä hyvin nähdä

katukivinä tai asemakaavana.

Yhdistyksen näkyvimmät

toimintamuodot ovat jokavuotiset

Kuntatekniikan päivät,

Kuntatekniikan Foorumi

(www.kuntatekniikka.fi), Kuntatekniikka-lehti

sekä julkaisutoiminta.

Joka toinen vuosi Kuntatekniikan

päivien yhteydessä järjestetään

alan suurin messutapahtuma

– Yhdyskuntatekniikan

näyttely – joka kokoaa

ympärilleen eri alojen neuvottelupäiviä

ja tapahtumia koko

viikoksi.

SKTY perustettiin vuonna

1926, ja yhdistyksen nimeksi

annettiin Suomen Kunnallisteknillinen

yhdistys. Kuntatekniikka-lehti

alkoi ilmestyä vuodesta

1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka.

1990-luvun puolivälissä

yhdistyksen sekä lehden

nimet muutettiin nykyisiin

muotoihinsa.

Näin haet jäseneksi

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi

voidaan hyväksyä

a) korkeakoulussa, yliopistossa

tai teknisessä opistossa tutkinnon

suorittanut henkilö, joka

toimii kuntatekniikan alalla

sekä b) henkilö, joka toimii

kunnan tai kuntayhtymän teknisessä

hallinnossa merkittävissä

johtotehtävissä tai joka opetus-

tai muussa toiminnassa on

erityisesti edistänyt yhdistyksen

tarkoitusperiä.

SKTY:n kotisivuilta

www.kuntatekniikka.fi

voit lähettää yhdistyksen

jäsenhakemuksen.

30 Kuntatekniikka 4/2010


www.ukty.fi

VALTIOLTA HIENO TUKI

hallien rakentamiseen ja

peruskorjauksiin

Kovan talven jälkeen on kevään lämpö antanut

odottaa itseään. Kuitenkin kesä on vääjäämättä

tulossa ja sen mukana kaikki kesän nautinnot, joista

uiminen ei ole vähäisin.

Uinnin olosuhteiden kehittäminen ja laadukas

ylläpito on erittäin tärkeä tehtävä vaaliessamme

olosuhteiden toimivuutta. Opetusministeriö, joka

vastaa maassamme yhteiskunnan rahoituksesta eli

veikkausvoittovaroista, on tehnyt tämän vuoden

hakemuksista päätöksen. Kulttuuri- ja urheiluministeri

Stefan Wallin on päätöksenteon yhteydessä

antanut tiedotteen, jossa perustelee päätöksiä

mm. uimahallien osalta seuraavasti:

”Tänäkin vuonna painopisteenä avustuksia

jaettaessa on ollut uimahallien rakentaminen ja

peruskorjaukset. Uimahallit palvelevat kaikkien

ikäryhmien liikkumista. Tämä on todella tärkeää

kansanterveyttä ajatellen.

Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi

oli mielestäni tarpeen korottaa avustussummia. Uimahallien

kohdalla allastilojen rakentamisen monipuolisuudesta

riippuen avustussumma on enintään

900 000 euroa. Viime vuosina se on ollut

750 000 euroa. Näillä elvyttävillä toimenpiteillä pyritään

varmistamaan hankkeiden käynnistyminen

avustusvuonna.”

Näin ministeriö on perustellut uimahallien merkittävyyttä

kansanterveyttä ja kansantaloutta ajatellen.

Neljä uimahallia on tänä vuonna saanut

tuon kyseisen summan perusparannukseen tai uuden

rakentamiseen. On rohkaisevaa, että valtiovaltakin

näin hienosti on perustellut rahanjakoaan.

Tämä tuo toivottavasti uskoa uimahallien ja kylpylähankkeiden

ylläpitäjille.

Rakentamisopas ilmestymässä,

rekisteritietojen kerääminen alkamassa

Em. perustelut aiheuttavat myös haasteita niin rakennuttajille,

suunnittelijoille kuin toteuttajillekin

laadukkaan, toimivan ja energiatehokkaan laitoksen

aikaansaamiseksi. Työ vaatii kaikilta erikoisammattitaitoa.

Tätä ammattitaitoa parantamaan on näinä

päivinä ilmestyvä ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen”

-opas tehty (OPM:n liikuntarakentamisen

julkaisusarja, nro 97). Opas on pääasiassa yhdistyksemme

uimahallien ja kylpylöiden erikoisammattitaidon

omaavien henkilöiden yhteisponnistus.

Haluan lausua kaikille työhön osallistuneille

parhaat kiitokset, sillä työ on on tehty talkoovoimin.

Yhdistyksemme toimintahan perustuu kaikilta

osilta talkootyöhön, mikä on vierasta nykypäivän

maailmassa mutta tuntuu toimivan yhdistyksessämme

erinomaisesti. Siitä haluankin lausua

kaikille jäsenillemme parhaat kiitokset.

Yhdistyksemme käynnistää parhaillaan uimahallien

ja kylpylöiden rekisteritietojen keräämisen.

Tämä tulee olemaan yhdistykseltämme erittäin

suuri voimainponnistus. Pidämme tietojen keräämistä

tärkeänä, jotta tiedämme missä valtakunnan

tasolla mennään. Myös perusparannussuunnittelussa

tiedoista on hyötyä. Tähän kun lisätään

VTT:n portaalin tiedot hallien energiankulutuksesta,

meillä on paketti, jolla voidaan edesauttaa laadukkaiden

ratkaisujen syntymistä.

Tässä tuleekin haaste uimahallien ja kylpylöiden

omistajille, että he liittyisivät portaaliin. Portaalihan

palvelee suurelta osalta heitä itseään, jotta

he tietävät, miten heidän laitoksensa kuluttaa

energiaa, ja pystyvät seuraamaan, mitä vastaavissa

laitoksissa muualla tapahtuu.

Laitosten kokonaisvaltaisessa vastuuseurannassa

on mielestäni ongelma. Kun liikuntatoimi hoitaa

hallien toimintaa ja tilapalvelut tekniikkaa, niin

näiden kahden eri toimijan keskinäinen yhteistyö

ei toimi kunnolla. Tähän tulisi hallinnossa kiinnittää

huomiota eikä toimia kuten eräässä hallissa,

jossa asiaa selviteltäessä todettiin, että kuluttavathan

ne koulutkin, ei täällä mitään erikoista tarkastelua

tarvita. Toivottavasti näin ei ole muualla.

Itävallan opintomatkasta kotisivuillamme

Yhdistyksen sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiin

talvella Hyvinkään uimalassa, jossa valittiin

vuoden 2009 hallitus jatkamaan tänäkin vuonna.

Yhdistyksemme järjesti opintomatkan jäsenilleen

5.–8.5. Matka suuntautui Itävallan uimahalleihin

ja kylpylöihin. Paluumatkalla tutustuttiin vielä

Euroopan suurimpaan Erlingin kylpylään Münchenin

lähellä. Matka onnistui erittäin hyvin, ja sille

osallistui 25 jäsentämme. Matkasta tarkemmin

kotisivuillamme www.ukty.fi.

Yhdistyksemme jäsenet, jotka eivät vielä ole

ehtineet maksaa jäsenmaksuaan, hoitavat toivottavasti

asian kuntoon mahdollisimman pian, jotta

voivat nauttia yhdistyksemme palveluista mahdollisimman

tehokkaasti.

Toivotan kaikille työntäyteistä ja kaunista alkukesää!

Tervehtien,

● Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

■ Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä noin

100. Uktyn jäseneksi voi liittyä

uimahalli- ja kylpylätekniikkaan

työnsä tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Kalle Kallio

s-posti: kalle.kallio@ukty.fi

puh. 0400 577 569

Kuntatekniikka 4/2010

31


Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

LUENTOAIHEITA kaivataan

koulutuspäivillemme

Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet

edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen

kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy

edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa

koittavat jälleen Putkimestaripäivät!

Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään

tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme

tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin

ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja

lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien

tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla

opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.

Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai

jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että

kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua

olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat

saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan

arjen työelämää.

Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten

haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,

kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla

(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää

oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus

on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:

● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten

tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia

koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi

kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen

esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän

mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten

kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.

● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta

– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten

ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.

Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien

luonnista ja suorittamisesta.

● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti

muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä

Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,

niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte

lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille

(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).

Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

rekry

löytää pätevät tekijät





JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:

sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi

Puhelinnumero on (09) 771 2442

32 Kuntatekniikka 4/2010


Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

LUENTOAIHEITA kaivataan

koulutuspäivillemme

Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet

edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen

kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy

edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa

koittavat jälleen Putkimestaripäivät!

Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään

tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme

tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin

ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja

lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien

tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla

opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.

Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai

jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että

kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua

olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat

saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan

arjen työelämää.

Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten

haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,

kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla

(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää

oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus

on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:

● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten

tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia

koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi

kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen

esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän

mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten

kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.

● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta

– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten

ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.

Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien

luonnista ja suorittamisesta.

● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti

muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä

Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,

niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte

lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille

(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).

Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

rekry

löytää pätevät tekijät





JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:

sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi

Puhelinnumero on (09) 771 2442

32 Kuntatekniikka 4/2010


Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

LUENTOAIHEITA kaivataan

koulutuspäivillemme

Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet

edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen

kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy

edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa

koittavat jälleen Putkimestaripäivät!

Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään

tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme

tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin

ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja

lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien

tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla

opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.

Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai

jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että

kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua

olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat

saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan

arjen työelämää.

Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten

haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,

kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla

(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää

oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus

on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:

● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten

tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia

koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi

kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen

esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän

mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten

kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.

● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta

– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten

ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.

Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien

luonnista ja suorittamisesta.

● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti

muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä

Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,

niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte

lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille

(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).

Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

rekry

löytää pätevät tekijät





JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:

sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi

Puhelinnumero on (09) 771 2442

32 Kuntatekniikka 4/2010


Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

LUENTOAIHEITA kaivataan

koulutuspäivillemme

Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet

edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen

kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy

edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa

koittavat jälleen Putkimestaripäivät!

Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään

tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme

tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin

ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja

lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien

tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla

opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.

Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai

jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että

kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua

olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat

saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan

arjen työelämää.

Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten

haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,

kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla

(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää

oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus

on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:

● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten

tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia

koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi

kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen

esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän

mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten

kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.

● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta

– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten

ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.

Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien

luonnista ja suorittamisesta.

● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti

muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä

Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,

niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte

lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille

(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).

Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

rekry

löytää pätevät tekijät





JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:

sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi

Puhelinnumero on (09) 771 2442

32 Kuntatekniikka 4/2010


Kuntien Putkimestarit

■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan

ja ammattitaidon kehittämiseksi.

Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,

joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi

LUENTOAIHEITA kaivataan

koulutuspäivillemme

Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet

edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen

kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy

edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa

koittavat jälleen Putkimestaripäivät!

Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään

tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme

tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin

ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja

lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien

tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla

opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.

Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai

jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että

kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua

olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat

saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan

arjen työelämää.

Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten

haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,

kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla

(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää

oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus

on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:

● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten

tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia

koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi

kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen

esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän

mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten

kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.

● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta

– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten

ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.

Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien

luonnista ja suorittamisesta.

● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti

muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä

Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,

niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte

lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille

(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).

Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!

Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,

● Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

rekry

löytää pätevät tekijät





JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:

sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi

Puhelinnumero on (09) 771 2442

32 Kuntatekniikka 4/2010


Onnen pyörä

Joinakin päivinä tuntuu tapahtuvan

ihmeellisiä asioita, jolloin

päivää tai viikkoa leimaa yksi ainoa

keskustelun aihe. Yhtenä päivänä

islantilainen tulivuori on vaikuttanut

koko Euroopan lentoliikenteeseen

ja sitä huomaa, kuinka paljon,

pitkälle ja usein nykyään liikutaan,

kun joka toisen tutun läheinen on

jumissa ympäri maailmaa. Toisena

päivänä lööpit valtaa valuuttakriisi.

Ja sitten on niitä päiviä, kun oma

pieni elämänpiiri tuntuu toistavan

jotain teemaa, joka näkyy ja tuntuu

eri puolilla ympäröivässä yhteiskunnassa.

Minulle jälkimmäisen kaltainen

päivä oli eräs toukokuinen perjantai,

jolloin niinkin ihana ja arkinen

asia kuin pyöräily – siis loistava

ja nopea kulkumuoto sekä hyötyliikunnan

mahdollistaja – hyppäsi silmilleni

kaikkialla.


Aamuni alkoi lukemalla päivän

lehdestä, kuinka poliisin polkupyöräpartio

oli jakanut huomautuksia

pyöräilijöille Helsingin keskustassa.

Kiinnostavaa, ajattelin, poliisilla on

siis resursseja valvoa pyöräilijöiden

käyttäytymistä. Jutussa hauskaa oli,

että haastattelussa oli nimenomaan

fillaripoliisi, joka myös kehui pyörää

oivaksi menopeliksi. Pyörästä kerrottiin

olevan erityishyötyä poliisille,

sillä ympäristön havainnointi on

pyörän selästä helpompaa kuin autosta

ja ruuhka-aikaan tapahtumapaikoille

pääsee nopeimmin pyörällä.

Satuin kuitenkin ilmeisesti nousemaan

sellaisella (polku)jalalla, että

kiinnitin huomiota artikkelissa oleviin

pyöräilyyn liittyviin epäkohtiin.

Senpä vuoksi silmääni töksähti jo

otsikko ”Pyöräilijä, muista liikennesäännöt!”.

Haastatellun poliisin antamissa

vinkeissä pyöräilijää kehotettiin

muun muassa sopeuttamaan

ajonopeutensa tilanteeseen sekä

olemaan luottamatta muihin liikkujiin

ja ottamatta etuajo-oikeutta itsestäänselvyytenä.


Aamutoimieni lomassa mietin,

miksi poliisi kehottaa juuri pyöräilijöitä

muistamaan liikennesäännöt.

Eikö kaikkien tulisi muistaa liikennesäännöt,

erityisesti autoilijoiden,

joiden kulkuväline on osapuolena

70 prosentissa kaikista pyöräilijöiden

kuolemantapauksista ja tappaa

vuosittain noin 20 pyöräilijää

Entä sitten ajonopeuden sopeuttaminen,

ei kai sekään kuulu

vain pyöräilijöille Miksei autoilijoita

kehoteta ajamaan varovasti, vaikka

olisivatkin etuajo-oikeutettuja

Ja miksi poliisin resurssit eivät riitä

jakamaan sakkoja niille autoilijoille,

jotka polkevat pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden

oikeuksia

Poliisin tavoite on toki hyvä: suojaamattomampana

osapuolena

pyöräilijän tulee huomioida nämä

asiat oman turvallisuutensa vuoksi.

Ja epäilemättä löytyy pyöräilijöitä,

jotka voisivat noudattaa liikennesääntöjä

nykyistä paremmin. Toisin

kuin jutusta olisi voinut ymmärtää,

pyöräily ei kuitenkaan varsinaisesti

ole vaarallista. Autoilu sen sijaan

on, erityisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille.


Matkalla töihin näin pyörätielle

pysäköidyn auton. Asiassa ei sinänsä

ole mitään uutta, parin kilometrin

työmatkallani pyörätielle

pysäköityjä autoja esiintyy päivittäin

keskimäärin 2–4. Tilanteessa

huomioni kiinnittivät auton ulkopuolella

patsastelevat kolme poliisia,

jotka jututtivat tupakalla olevaa

mieshenkilöä, ilmeisesti auton kuljettajaa.

Kukaan heistä ei näyttänyt

välittävän siitä, että auto tukki

pyörätien ja osan jalkakäytävääkin

eikä tehnyt elettäkään asian korjaamiseksi.

Töissä sain sähköpostitiedotteen

liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Liikenneministeri oli palkinnut ihmisiä

moottoriliikenteen edistämisestä.

Moottoriliikenteen ansiomitalin

sai kahdeksan tieliikenteen toimintaa

valtakunnallisesti edistänyttä

henkilöä.

Hämmennyin. Miksi moottoriliikenteen

edistäjiä palkitaan Olivatko

kyseiset ihmiset ehkä vaikuttaneet

liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen

tai päästöjen vähenemiseen

Uutinen ei kertonut sitä,

mutta epäilemättä palkitut olivat

mitalinsa ansainneet. Silti tuntui,

että jokin ei asenneilmapiirissä ollut

ihan kohdallaan. Oliko onnenpyöräperjantaini

sittenkin vain yhtä rosvosektoria


Kotimatkani osoitti toisin. Näin

kolme pyöräilijää, joista kukaan ei

ollut pukeutunut trikoisiin. Yksi oli

hevaripoika, joka polki jopollaan

letti hulmuten. Toinen oli nainen,

joka pyöräili hameessa ja puhui samalla

puhelimeen. Kolmas oli nelikymppinen

rokkikukko, joka poltti

satulan selässä tupakkaa. Vaikka

kaksi jälkimmäistä pyöräilijää epäilemättä

aiheuttivat itselleen vaaraa,

tuli silti mieleen, että huoleni ilmapiiristä

saattoi olla turha.

Virkavalta ja valtio voivat vaikuttaa

pyöräilylle myönteisen asenneilmapiirin

syntyyn, mutta ihmiset

muodostavat sen. Jos hevari, rokkari

ja pitkään hameeseen pukeutunut

mahtuvat henkisesti pyörän

selkään, ihan kaikki pyöräilyn asenneilmapiirissä

ei voi olla hullusti.

Mette Granberg

on 33-vuotias liikennetekniikan

DI, joka

työskentelee liikennesuunnittelijana

HSL

Helsingin seudun

liikenteessä.

.

Kuntatekniikka 4/2010

37


Kaupungin hiilidioksidipäästöt

KRISTIANSTAD

Allöverketin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos

Kristianstadissa polttaa pääosin haketta. Biopolttoaineen

käyttö on vähentänyt vuotuisia hiilidioksidipäästöjä

yli 100 000 tonnia.

38 Kuntatekniikka 4/2010


ENERGIA

ovat vähentyneet jo viidenneksen

vun lopulla piti tehdä valintoja tulevaisuuden teknologioiden

suhteen. Kaupunki päätti rakentaa yhdistettyä lämmön-

ja sähköntuotantoa. Kiisteltiin sekajätteen poltosta,

jota vastustettiin laajasti. Tuolloin 80-luvun lopulla päädyttiin

biokaasulaitoksen rakentamiseen, Erfors kuvaa ilmastotyön

alkuvaiheita.

– Jo aiemmat öljykriisit ajoivat meitä vähentämään

öljyriippuvuutta ja siirtymään kierrätyspolttoaineeseen

ja bioenergiaan. Sittemmin poliittinen tuki vahvistui, ja

nyt yksi ylimmän tason poliittisista tavoitteista kaupungissa

on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Vuoteen

1990 verrattuna kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat tähän

mennessä vähentyneet jo 20 prosenttia.

Erforsin mielestä asiasta innostuneet muutamat viranhaltijat

eri toimialoilla ja yhtiöissä ovat olleet avainasesatsaa

uusiutuvaan

Koillis-Skoonessa sijaitseva 80 000 asukkaan

Kristianstad on Ruotsin johtavia

kaupunkeja ilmastotyön saralla. Jo vuonna

1999 otettiin tavoitteeksi hiilineutraali

kaupunki. Kaupungin oma energiayhtiö

on ottanut monipuolisesti käyttöön uusiutuvia

energialähteitä. Kaupunkisuunnittelulla

ja rakentamisen ohjauksella pyritään

päästöjen vähentämiseen.

– Yksi ylimmän tason poliittisista

tavoitteista kaupungissa on

hiilidioksidipäästöjen vähentäminen,

ilmastostrategiajohtaja

Lennart Erfors sanoo.

TEKSTI Paavo Taipale

KUVAT Kristianstadin

kaupunki ja

Paavo Taipale

Kristianstadin

ilmastostrategiajohtaja

Lennart Erfors

on viranhaltijana

seurannut kaupungin

tietä hiilineutraaliksi

jo parikymmentä

vuotta. Alkuvuosina

hän toimi

jätehuollon parissa

mutta on vuodesta

1997 lähtien ollut

päätoiminen ilmastomies.

– Kaikki alkoi oikeastaan

jätehuollon

haasteista. 1980-lu-

Kuntatekniikka 4/2010

39


”Vuoteen 1990 verrattuna

kaupungin

hiilidioksidipäästöt

ovat tähän mennessä

vähentyneet jo 20

prosenttia.”

massa. Kaupunki omistaa sekä

energiatuotantoa että jakeluverkon.

Lämpöä myydään vain kaupungin

alueelle, mutta sähkö on

luonnollisesti markkinatavaraa.

Haketta, pellettiä ja

biokaasua

Yhdistetty lämmön ja sähkön

tuotantolaitos Allöverket valmistui

1994. Sen pääpolttoaineena on

hake. Myös pellettiä ja biokaasua

käytetään jonkin verran.

Laitoksen lämpöteho on 60

MW ja sähköteho 15 MW. Polttoainevalintojen

ansiosta vuotuiset

KRISTIANSTADIN

TAVOITTEET

■ Kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen

vähennys 40 %:a

vuoteen 2020 mennessä vuoden

1990 tasosta.

■ Asukasta kohden laskettuna

15 %:n vähennys energiankulutuksessa

vuoteen 2020 mennessä

vuoteen 2008 verrattuna.

■ Liikennebiokaasun tuotannon

kolminkertaistaminen vuoteen

2020 mennessä, jolloin tuotanto

vastaisi 200 GWh vuodessa.

■ Vuotuinen tuulivoimatuotanto

500 GWh maalla ja 500 GWh

offshore-puistoissa.

■ Seudullinen joukkoliikenne

ei käytä fossiilisia polttoaineita

vuoden 2018 jälkeen.

■ 40 %:n lisäys julkisen liikenteen

käytössä vuodesta 2005

vuoteen 2020.

■ Lisää maatalouden lantaa mädätykseen.

Kristianstadin kaupungin yhtiöllä on kolme biokaasulaitosta, joista

suurimman teho on 40 MW. Useat kaupungin omistamat autot ja

kaikki 25 bussia kulkevat biokaasulla samoin kuin monet jätteenkuljetusautot.

hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet

yli 100 000 tonnia.

Kaupungin kaatopaikka suljettiin

vuonna 2001. Silloin aloitti

toimintansa Snårarpin kierrätyskeskus.

Lajittelun jälkeen hyötykäyttöön

saadaan huomattava

osa jätteestä.

Kaupunki omistaa biokaasuyhtiön,

jolla on kolme laitosta.

Yksi hyödyntää suljetun kaatopaikan

kaasua, toinen kotitalouksien

ja teollisuuden biojätteitä

ja kolmas jätevedenpuhdistamon

lietteitä. Yhteensä laitokset

tuottavat energiaa 63 GWh. Lisäksi

teollisuuden suunnitelmissa

on 120 GWh:n verran biokaasutuotantoa.

Kaupungin autot käyvät

biokaasulla

Nykyinen Karpalundin mädättämö

käyttää lajiteltua kotitalousjätettä

ja elintarviketeollisuuden

orgaanista jätettä sekä lantaa.

Lopputuotteena on biokaasu, jota

käytetään lämmitykseen ja liikennepolttoaineena.

Ennen liikennekäyttöä

biokaasua vielä jatkojalostetaan

niin, että metaanipitoisuus

nousee 97 prosenttiin.

Useat kaupungin omistamat

autot ja kaikki 25 bussia kulkevat

biokaasulla samoin kuin monet

jätteenkuljetusautot. Kaupungissa

on useita biokaasun tankkauspisteitä.

Tavoitteena on saada

myös alueellinen liikenneoperaattori

Skånetrafiken 2018 mennessä

käyttämään ainoastaan sellaista

kalustoa, joka ei käytä fossiilisia

polttoaineita.

Tuulivoimaa ei unohdeta

Kaupunki ei itse rakenna tuulivoimaa,

mutta sillä on oma roolinsa

kaupungin ilmastostrategiassa.

Uutta teknologiaa uskotaan

saatavan pian käyttöön.

– Tuulivoimaa kehitetään

myös, mutta se on yksityisten toimijoiden

varassa. Olemme laatineet

tuulivoimasuunnitelman ja

siitä keskustellaan parhaillaan

vilkkaasti, koska siinä avataan

mahdollisuudet rakentaa suuri

määrä tuulivoimaloita, Erfors

paljastaa.

Myös offshore-teknologiaa

ollaan ottamassa käyttöön.

Kaupunki käsittelee parhaillaan

offshore-tuulipuiston lupahakemusta,

joten kovin kaukana tämänkään

teknologian käyttöönotosta

ei olla.

Energiaremontit

päästövähennyskeinona

Kaupunki tarjoaa energianeuvontapalveluja

ja kanavoi valtion

tukea korjausrakentamiseen.

Myös passiivitalojen rakentamiseen

kannustetaan.

– Valtio on tukenut kotitalouksia

lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa

uusiutuviin energialähteisiin

perustuvaksi. Kaupunki

toimii tukirahoituksen välittäjänä

hankkeisiin ryhtyvien lupahakemusten

käsittelyn yhteydessä,

Erfors kertoo.

Kaupungin omia kiinteistöjä

on liitetty yhä enemmän kaukolämmön

piiriin, ja useissa kiinteistökohtaisissa

lämpökeskuksissa

on siirrytty biopolttoaineisiin.

Näihin investointeihin on

saatu 25 prosenttia valtion tukea.

Se on Erforsin mielestä nopeuttanut

investointien toteutusta. Tukiohjelma

ei kuitenkaan ole enää

käytössä lukuun ottamatta pientalojen

liittämistä kaukolämpöverkkoon.

Sitä vastoin suomalaisen

kotitalousvähennyksen tapainen

veroetuus on edelleen hyödynnettävissä.

– Nyt näyttää siltä, että pellettilämmitys

ei enää lisäänny entiseen

tahtiin. Lämpöpumppuja rakennetaan

enemmän, ja pelletin

hinta on noussut selvästi. Jotkut

pitävät pellettilämmitystä myös

työläänä, Erfors arvioi pientalojen

lämmitysratkaisujen tulevaisuutta.

Seurantaa ja

sopeutumistakin tarvitaan

Valtion ympäristöhallinto seuraa

yleisellä tasolla päästöjen kehitystä

ja raportoi siitä EU:lle. Kristianstad

seuraa omia päästöjään

toimialoittain. Pääpaino on liikenteen

päästöissä.

– Kuntien keskinäinen vertailu

olisi kiinnostavaa, mutta

sen luotettavuus on kyseenalainen,

sillä teollisuuslaitosten ja läpikulkuliikenteen

päästöt aiheuttavat

virhelähteitä, Lennart Erfors

toteaa.

Määrätietoisista päästöjen

vähennystoimenpiteistä huolimatta

myös ilmastonmuutoksen

vaikutuksiin sopeutumista tarvitaan.

Kristianstadissa on Ruotsin

rakennettujen alueiden alavimmat

kohdat, joista osa sijaitsee 2,4

metriä merenpinnan alapuolella.

Kaupungilla onkin vireillä 20

miljoonan euron hankkeet tulvapenkereiden

rakentamiseksi näille

alueille.

Kristianstadin kaupungin ilmastostrategiajohtaja

Lennart Erfors esitteli

Kristianstadin saavutuksia uusiutuvan

energian käytössä Kuntien ilmastokonferenssissa

Tampereella toukokuussa.

40 Kuntatekniikka 4/2010


ENERGIA

Söderenergin puuta ja kierrätysmateriaaleja

käyttävä

Igelstan biovoimala Södertäljessä

on Ruotsin suurin.

Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa

VEROETU vauhditti pelletinpolttoa

Ruotsi on puupelletin

polton suurvalta. Keskeisenä

taustatekijänä

biopolttoaineiden esiinmarssille

on maassa jo

pitkään käytössä ollut

hiilidioksidivero, joka on

olennaisesti parantanut

biopolttoaineiden hintakilpailukykyä.

Kevyen

polttoöljyn verotus on

Suomen tasoon nähden

yli nelinkertainen.

TEKSTI Paavo Taipale

Pellettiä käytetään erityisesti

pientalojen lämmitykseen, mutta

Ruotsissa myös monet suuremmat

kuntien lämpölaitokset käyttävät

polttoaineena joko haketta

tai pellettiä. Pelletillä lämpiää yli

150 000 ruotsalaista pientaloa,

mikä on yli kuusikertaisesti Suomeen

verrattuna.

Ruotsi on maailman suurin

pelletin polttaja. Maassa käytetään

pellettiä lähes kaksi miljoonaa

tonnia vuodessa. Perässä seuraavat

Yhdysvallat runsaalla 1,6

miljoonalla tonnilla sekä Saksa,

Tanska ja Italia noin miljoonan

tonnin käyttäjinä. Yli puolet Suomessa

valmistetuista pelleteistä

viedään Ruotsiin.

Pelletin tuottajat arvioivat

läntisen Euroopan pelletin käytön

jopa kymmenkertaistuvan

nykyisestä noin 6,5 miljoonasta

tonnista alkaneen vuosikymmenen

aikana. Bioenergia on tärkeässä

roolissa ilmastotavoitteiden

saavuttamisessa.

Vuoteen 2020 mennessä EU:n

tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä

20 prosenttia ja tuottaa 20

prosenttia energiastaan uusiutuvilla

energianlähteillä. Kesäkuussa

jäsenvaltioiden on määrä julkistaa

omat suunnitelmansa siitä,

miten tähän ns. 202020 -tavoitteeseen

päästään.

Ruotsin suurin biovoimala

Tukholman seudulla

Pientalojen lisäksi ruotsalaiskuntien

lämpölaitokset ovat ottaneet

biopolttoaineet laajasti käyttöön.

Södertäljen, Botkyrkan ja Huddingen

kuntien omistaman Söderenergin

uusin ja suurin puuta

ja kierrätysmateriaaleja polttava

Igelstan CHP-laitos käynnistyi

joulukuussa 2009 Södertäljessä.

Igelstan biovoimala tuottaa

enimmillään 200 MW lämpöä ja

85 MW sähköä. Osakaskuntien

lisäksi lämpöä myydään ajoittain

Tukholmaan saakka.

Operaattori Marko Ikäheimo (vas.) ja työnjohtaja Johan Persson pitävät

Fittjan lämpövoimalan siirtymistä pellettiin onnistuneena.

Paavo Taipale

Voimala kuluttaa täydellä teholla

noin 17 000 tonnia polttoainetta

viikossa.Yhtiön polttoaineen

varastotilan tarve on kymmenessä

vuodessa kuusinkertaistunut,

kun hiilestä on siirrytty

puuhun. Samalla energiantuotannon

hiilidioksidipäästöt ovat

pienentyneet 80 prosenttia.

Fittjassa siirryttiin

pellettiin 2006

Söderenergillä on yhteensä kolme

tavanomaisessa tuotantokäytössä

olevaa laitosta ja kaksi varavoimalaa.

Botkyrkan kunnassa sijaitseva

Fittjan lämpölaitos siirtyi

käyttämään pellettiä 2006. Alun

perin laitos käytti polttoöljyä ja

vuodesta 1995 lähtien mäntyöljyä.

Vuonna 2006 polttoaineesta

noin kolmasosa oli kierrätyspolttoainetta.

Nykyisessä kattilassa voi käyttää

eri polttoaineita. Yhtiö pitää

monipolttoainekattilaa välttämättömänä

polttoaineiden arvaamattoman

hintakehityksen vuoksi.

Pellettiin siirtymisen jälkeen

Fittjan lämmöntuotantokapasiteetti

on 130 MW. Pelletit jauhetaan

ennen syöttöä kattilaan. Täydellä

teholla ajettaessa laitoksessa

palaa 30 tonnia pellettiä tunnissa,

mikä vastaa pariakymmentä rekkakuormaa

vuorokaudessa.

Fotomontaasi/Scheiwiller Svensson Arkitektkontor AB

Kuntatekniikka 4/2010

41


Uudelle asuinalueelle etsitään vähäpäästöistä ja

JOENSUUN PENTTILÄNRAN

Joensuun keskustaan

nousevasta Penttilänrannan

asuinlueesta

suunnitellaan mahdollisimman

vähäpäästöistä.

Vaikka alueen rakentaminen

kestää 20–

30 vuotta, jo nyt sinne

etsitään mahdollisimman

ilmastoystävällistä

ja kustannustehokasta

lämmitysratkaisua.

Selvitettävänä on viisi

vaihtoehtoa.

TEKSTI Kirsti Kärkkäinen

Rakennusten energiatehokkuuden

parantuminen, teknologian

nopea kehittyminen, polttoaineiden

hintakehitys sekä tiukentuvat

päästönormit asettavat

haasteita uuden Penttilänrannan

asuinalueen lämmitysjärjestelmän

valinnalle. Oman mausteensa

tähän tuo alueen rakentamisen

ajoittuminen pitkälle 20–

30 vuoden aikajänteelle.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia

kiristettiin vuoden

alusta, ja ne kiristyvät entisestään

2012, ennen kuin Penttilänrannan

alueen rakentaminen

pääsee vauhtiin. Uudet määräykset

varmistavat, että Penttilänrantaan

rakennettavat talot ovat

energiatehokkaita.

Lämmitysratkaisujen arvioinnissa

on tärkeää selvittää koko

niiden elinkaaren aikaiset päästöt

ja kustannukset. Lappeenrannan

teknillisessä yliopistossa

kehitettiin tietokonemalli, jolla

arvioitiin hiilijalanjäljet viidelle

vaihtoehtoiselle lämmitysratkaisulle.

Arviointi toteutettiin GaBi

4.3 -elinkaarimallinnusohjelmistoa

käyttäen. Viidestä vaihtoehdosta

neljä perustui kaukolämmitysratkaisuihin

ja yksi rakennuskohtaisiin,

matalalämpöistä

verkostoa hyödyntäviin lämpöpumppuihin.

Biomassa- ja CHP-laitos

vähäpäästöisimpiä

Biomassaa käyttävä lämpölaitos

ja pieni sähköä ja lämpöä tuottava

voimalaitos (CHP-laitos) ovat

hiilidioksidipäästöjen kannalta

parhaat vaihtoehdot. Molempien

ratkaisujen osalta alueen rakentamisen

pitkä aikajänne ja sitä

kautta melko hitaasti kasvava

Penttilänranta-hankkeen projektipäällikkö Tero Toivanen (oik.),

Joensuun Veden toimitusjohtaja Juha Lemmetyinen ja tekniikan ylioppilas

Markus Hirvonen selvittävät jätevedestä talteenotettavan

lämmön hyödyntämistä Penttilänrannan lämmitykseen.

lämpökuorma vaikuttavat merkittävästi

laitoksen taloudellisuuteen,

investoinnin optimaaliseen

ajankohtaan ja mitoitukseen.

CHP-laitoksen investointikustannukset

ovat suhteellisen suuret

lämpökeskukseen verrattuna.

Kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi

tuotetusta sähköstä saatava

hinta ja uusiutuvien energialähteiden

käytölle myönnettävät

investointi- tai tariffituet, joita

parhaillaan käsitellään eduskunnassa.

CHP-laitoksessa haasteena

on myös riittävän lämmityskuorman

löytyminen kesäaikaan.

– Pienen CHP-laitoksen teknologia

on Penttilänrannan vaatimassa,

noin 2 MW:n lämpötehon

luokassa vielä kehitys- ja

kaupallistumisvaiheessa. Selvittämme

myös vaihtoehtoa tuottaa

lämpöä ensi vaiheessa siirrettävällä

lämpökontilla. Varsinainen

lämpökeskus tai pieni CHP-laitos

rakennettaisiin myöhemmin, kun

Penttilänrannan kaavoitus käynnissä – alueen toteuttaminen

■ Tiivis yhdyskuntarakenne ja kevyttä

liikennettä suosivat liikkumisratkaisut

antavat hyvän lähtökohdan

Penttilänrantaan rakennettavan

uuden asuntoalueen

päästöjen pienentämiselle.

Penttilänrannan rakentaminen

on 20–30 vuoden hanke. Alueelle

rakennetaan 970 asuntoa ja

siellä tulee olemaan lähes 2 000

asukasta.

Alue kaavoitetaan vaiheittain.

Penttilänrannan 1. osan asemakaavoitus

on meneillään, ja kaavan

uskotaan valmistuvan 2011

alkuun mennessä. Ensimmäinen

kaava-alue sisältää noin puolet

alueelle suunnitellusta kokonaisrakennusoikeudesta.

Rakennusoikeutta on noin

94 700 kerrosneliömetriä (k-m²),

josta asumiseen on osoitettu

noin 72 400 k-m². Rakennukset

ovat valtaosin 4–6-kerroksisia

kerrostaloja, kaikkiaan niitä on

50–60 kpl. Rivitalojen rakentaminen

on mahdollista yhdessä korttelissa

Pajamäen rinnealueella.

Puurakentaminen on mahdollista

ainakin venesataman taakse

42 Kuntatekniikka 4/2010


ENERGIA

kustannustehokasta lämmitysratkaisua

NASSA hiilipäästöt kuriin

alueen rakentaminen on edennyt,

lämpökuorma kasvanut ja teknologia

tullut markkinoille, kertoo

Penttilänrannan projektipäällikkö

Tero Toivanen Joensuun kaupungin

teknisestä virastosta.

Kaukolämpöverkkoa suunnitellaan

koko alueelle ja rakennetaan

alusta asti huomioiden rakentamisen

eteneminen ja kasvavat

tarpeet.

vie 20–30 vuotta

sijoittuvassa korttelissa 96, jossa

on rakennusoikeutta 24 900

k-m 2 (noin 20 kerrostaloa).

Tontinluovutuskilpailu käynnistyi

keväällä, ja alueelle tulevat

rakennusliikkeet osallistuvat

kaavan viimeistelyyn. Tätä ns.

kumppanuuskaavoitusmenettelyä

sovelletaan Joensuussa nyt

ensimmäistä kertaa.

■ Lue myös Penttilänrannan entisen

sahan maiden puhdistuksesta, Kuntatekniikassa

5/2009, s. 44. Pdf löytyy

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi>

Lehtiarkisto

kgCO 2

eq/MWh

200

150

100

50

0

Fortum

Lämpölaitos

Pien-

CHP

Keskitetyssä ratkaisussa ulosvirtaavan puhdistetun

jäteveden lämpöenergia hyödynnetään jätevesilaitokselle

sijoitettavalla lämpöpumpulla.

Lämpöpumpulla tuotettu 70-asteinen kaukolämpövesi

johdetaan Penttilänrannan alueelle normaalia

kaukolämpöverkkoa pitkin.

Jätevedenpuhdistamon

hukkalämpö talteen

– Penttilänrannan lähellä sijaitseva

Kuhasalon jätevedenpuhdistamo

herätti kiinnostuksen jäteveden

hukkalämpöjen hyödyntämiseen

lämpöpumppuja hyväksikäyttäen,

Toivanen kertoo.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat

hänen mukaansa joko keskitetty

tai hajautettu lämpöpumppuratkaisu.

Keskitetyssä ratkaisussa

ulosvirtaavan puhdistetun jäteveden

lämpöenergia hyödynnetään

jätevesilaitokselle sijoitettavalla

neljän, jopa viiden megawatin

lämpöpumpulla, jolla tuotettu

70-asteinen kaukolämpövesi

johdetaan Penttilänrannan alueelle

normaalia kaukolämpöverkkoa

pitkin.

– Lämpöä tulee reilusti enemmän

kuin mitä alueen lämmittäminen

vaatii. Ylijäämälämpö voitaisiin

hyödyntää myös Penttilänrannan

ulkopuolella yhdistämällä

verkosto kaupungin nykyiseen

kaukolämpöverkkoon, Toivanen

kaavailee.

Jätevedenpuhdistamossa syntyvä

biokaasu hyödynnetään jo

puhdistamolla sekä sähkönä että

lämpönä. Biokaasulla tuotetaan

noin neljännes jätevesilaitoksen

energiatarpeesta.

– Lämpöpumppuvaihtoehdon

yhteydessä selvitämme myös

mahdollisuutta korvata ainakin

osa kevyellä polttoöljyllä tuotetusta

prosessilämmöstä lämpöpumpulla,

Joensuun Veden toimitusjohtaja

Juha Lemmetyinen

sanoo.

Lämmitysvaihtoehtojen ominaispäästöt

Lämpöteho jätevedestä 2,7 MW

210 kg/s 10 o C 7 o C

Sähköteho

1,1 MW

LÄMPÖPUMPPU

COP 3,5

Puhdistettu jätevesi

Kaukolämpövesi

70 o C 40 o C

Lämpöteho 3,8 MW

Keskitetty Hajautetut

lämpö-

jv-lämpöpumpppumput

Pumppausenergia

Lämmöntuotanto

Polttoainehuolto

Sähkön päästökertoimena on käytetty keskimääräistä Suomessa tuotetun sähkön päästökerrointa

(200 kgCO 2

eq/MWh).

Järjestelmien omakustannehinnat, /MWh

Fortum

76

Lämpölaitos

60

Pien-CHP

79

Keskitetty jätevesilämpöpumppu 59

Hajautetut lämpöpumput 61

Lopullisessa Penttilänrannalle lasketussa kulutusrakenteessa

vaihtoehtoisille järjestelmille saatiin taulukossa

esitetyt elinkaaren aikaiset omakustannehinnat (alv

0 %) tiloihin toimitettua lämpöenergiayksikköä (MWh)

kohden. Energiantuotannon hinnat on laskettu annuiteetteina

tekniselle pitoajalle 5 %:n reaalikorolla ja tämänhetkisillä

energianhinnoilla alv 0 %: sähkö 82 €/

MWh, hake 20 €/MWh, POR 40 €/MWh ja CHP-sähkön

myynti 50€/MWh. Fortumin lämmön hinta perustuu tämänhetkisiin

listahintoihin.

Matalalämpöistä vettä

kohdealueelle

Hajautetussa lämpöpumppuratkaisussa

jäteveden lämpöenergia

otetaan talteen jätevedenpuhdistamolla

lämmönsiirtimellä

ja johdetaan lämpöverkkoa

pitkin matalalämpöisenä

vetenä kohdealueelle. Kiinteistöjen

lämmitys- ja käyttöveden

lämpötila nostetaan kiinteistökohtaisilla

lämpöpumpuilla tarvittavaan

lämpötilaan.

Matalaenergiaverkon lämpötilataso

on alimmillaan noin 5 astetta

riippuen jäteveden puhdistamon

ulosvirtaavan jäteveden

lämpötilatasosta.

– Lämpötila on alimmillaankin

riittävä kiinteistökohtaisten

KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

lämpöpumppujen lämmönlähteeksi,

tosin vettä tarvitaan paljon.

Tässä ratkaisussa lisäkustannuksia

ja -päästöjä aiheuttavat

suuret vesivirtaamat ja niiden

pumppauskustannukset, toteaa

tekniikan ylioppilas Markus

Hirvonen, jonka juuri valmistuneeseen

diplomityöhön tulokset

perustuvat.

Hiilivapaata sähköä

tarvitaan

Lämpöpumpputeknologiaan

pohjautuvien lämmitysvaihtoehtojen

hiilijalanjälki riippuu

käytettävän sähkön päästökertoimesta

ja lämpöpumppujen

COP-kertoimesta. COP-kerroin

ilmaisee, kuinka paljon lämpöä

Kuntatekniikka 4/2010

43


ENERGIA

PÄÄSTÖT

PUNTARISSA

■ Lappeenrannan teknillisen yliopiston

selvitys on laadittu Lähilämpöverkot

matalaenergiarakentamisessa

-projektissa, joka

on osa Tekesin Kestävä yhdyskunta

-ohjelmaa.

■ Tulokset on julkaistu Markus

Hirvosen tuoreessa diplomityössä

”Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen

valinta – tulevaisuuden

haasteet ja niihin vastaaminen”.

■ Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa

-projektia koordinoi

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.

Tutkimukseen osallistuvat

myös Oulun yliopisto ja Lappeenrannan

teknillinen yliopisto.

Hankkeessa ovat mukana Joensuun

ja Kontiolahden kunnat sekä

useita pohjoiskarjalaisia yrityksiä.

■ Penttilänranta-hankkeesta lisätietoa

projektipäällikkö Tero Toivaselta,

tero.toivanen@jns.fi ja

os. www.jns.fi/penttilanranta

tuotetaan käytettyä sähköyksikköä

kohti. COP-kertoimen vaihteluväli

on 2,7–3,5.

Kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla

voidaan päästä keskitettyä

lämpöpumppua parempiin

COP-kertoimiin, kun lämmitysveden

lämpötilaa ei missään vaiheessa

tarvitse nostaa kovin korkeaksi.

Rakennusten lämmönjakojärjestelmät

toteutetaan matalissa

lämpötiloissa lattialämmityksenä.

Matalat lämpötilatasot

sopivat matala- ja passiivienergiarakennusten

lämmönjakoon.

Ratkaisevaa hiilidioksidipäästöjen

kannalta on, millä lämpöpumppujen

käyttämä sähkö tuotetaan.

Jos lämpöpumppu käyttää

uusiutuvilla tuotettua sähköä,

Penttilänranta on lähes hiilivapaa

alue. Sähköntuotantomahdollisuuksia

biokaasulla ja jopa tuulivoimalla

vielä selvitetään.

Kaukolämpöverkon

päästöt liian suuret

Fortumin kaukolämpöverkko tulee

aivan Penttilänrannan alueen

viereen. Perinteinen vaihtoehto

olisikin liittää alue nykyiseen

kaukolämpöverkkoon. Joensuun

keskusta-alueen lämpö tuotetaan

Fortumin turvetta ja puuta käyttävässä

CHP-laitoksessa ja juuri

valmistuneessa puupolttoaineita

käyttävässä lämpökattilassa.

CHP-laitoksessa polttoaineena

käytetään myös pieniä määriä

voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevan

kaatopaikan kaatopaikkakaasuja.

Huippu- ja varavoima

tuotetaan raskaalla polttoöljyllä.

Tuotannon hiilidioksidipäästöihin

vaikuttavat eniten turpeen

ja puupolttoaineiden osuudet.

Puupolttoaineiden osuuden on

arvioitu kasvavan noin 60 prosenttiin

kaikista käytetyistä polttoaineista.

Ratkaisujen johdosta

Joensuussa myytävän kaukolämmön

hiilidioksidipäästöt ovat

hiukan yli 150 kiloa tuotettua

megawattituntia kohden. Muihin

selvitettyihin vaihtoehtoihin

verrattuna päästöt ovat yli kaksinkertaiset,

mikä selittyy pääasiallisesti

turpeen käytöllä.

Lämpölaitos- ja pien-CHPvaihtoehtojen

alhaiset päästöt

saadaan aikaan suurella puun

osuudella. Kahdessa lämpöpumppuvaihtoehdossa

päästöjä

alentaa puhdistetun jäteveden

hukkalämmön suuri osuus lämmöntuotannosta.

Vaihtoehdot osoittautuivat

pääosin sekä kustannusten että

hiilidioksidipäästöjen osalta toteuttamiskelpoisiksi.

Nykyisillä

energiahinnoilla ja investointikustannuksilla

lämpöpumppuvaihtoehdot

osoittautuivat lähes

samansuuruisiksi lämpölaitosvaihtoehdon

kanssa.

– Fortumin kaukolämpöverkon

päästöt ovat liian suuria

Penttilänrannan tavoitteisiin

nähden. Tarvitaan uusia vähäpäästöisiä

tuotantovaihtoehtoja.

Päätöksiä alueen lämmitysvaihtoehdoista

ja yhteistyökumppaneista

tehdään alkusyksyllä, Tero

Toivanen toteaa.

Yksi kone, monta työtä

• Auraus

• Hiekoitus

• Harjaus

• Kadunpesu

• Ruohonleikkaus

• Massojen siirto ja tasaus

• Lehtien keräys

• Jyrsintä

• Kaivaminen


Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti

perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta

huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan

koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa

töitä ympärivuoden.

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Hinnat alkaen 11.700 € sis. alv

www.avanttecno.com

44 Kuntatekniikka 4/2010


KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

”Tämä lehti

on luettava”

Kehittämispäällikkö Elina Pekkarinen

Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela

Karkkilan kaupunki

Tapio Jokela

hakee Kuntatekniikkalehdestä

muun muassa tietoa

yrityksistä ja niiden palveluista.

Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa

pysyäkseen alan kehityksen kyydissä.

Kuntatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee

Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija

on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.

Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko

hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden.

Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta

on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.

Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy

ALANSA YKKÖNEN

4 /2010

Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai

yhteinen yleiskaava

sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu

ympäristö-

vuotovedet

50

Lennart Erfors on

seurannut

Kristianstadin tietä

hiilineutraaliksi jo

sivulla 36

20 vuotta. sivu 38

Teknisen toimen

tuottavuus

parani it:llä sivu 54

Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän

ASUMISEN IHMEMAA

Asuntomessusivut 6–23

Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto

http://lehti.kuntatekniikka.fi


Pirjo Valtakari

Rekisteröinti ja toimialakohtaiset asetukset avuksi

Ympäristölupamenettely kevenee

Ympäristölupamenettelyä

on kevennetty ympäristönsuojeluasetuksen

muutoksilla. Eräitä

toimintoja poistettiin lupamenettelystä,

joillekin

asetettiin uusia luvanvaraisuuskynnyksiä

ja

joidenkin kynnystä nostettiin.

Samalla muutettiin

kuntien ja valtion

työnjakoa ympäristölupien

käsittelyssä sekä

tehtiin valtion aluehallinnon

uudistamiseen

liittyvät muutokset.

● Leena Eränkö, ympäristölakimies

● Vesa Valpasvuo, ympäristöasiantuntija

Suomen Kuntaliitto

Kokonaan ympäristölupamenettelystä

poistettiin ilmakaasutehdas,

pintavettä käyttävä raakaveden

puhdistuslaitos, voiteluöljytehdas

ja kuitusementtilevytehdas.

Joitakin toimintoja poistettiin

tietyin ehdoin kuten suljetun

vesienkäsittelyjärjestelmän käytön

perusteella. Eräille toiminnoille

tuli uusi lupakynnys. Lupamenettelystä

poistuvat pienet

ympäristövaikutuksiltaan haitattomat

toiminnot.

Lupakynnyksen nostaminen

oli pääasiallisin ympäristölupamenettelyn

keventämiskeino, ja

kohdistui ympäristönsuojeluasetuksen

laitosluettelon toimintoihin.

Luvantarve muilla perusteilla

säilyy ennallaan.

Luvanvaraisuuden tulkintaa

on täsmennetty tarkistamalla

prosessikuvauksia. Näillä muutoksilla

ei ole merkittävää vaikutusta

luvanvaraisten toimintojen

kokonaismäärään.

Myös valtion ja kunnan lupaviranomaisten

välistä toimivaltajakoa

selkeytettiin. Valtiolta siirrettiin

kuntiin joitakin pieniä ja

vähän haittaa aiheuttavia toimintoja.

Nämä toiminnot ovat prosesseiltaan

ja ympäristövaikutuksiltaan

samantyyppisiä kuin

kunnassa ennenkin käsitellyt

asiat. Kunnalta siirrettiin valtiolle

kaikki IPPC-direktiivin mukaiset

laitokset.

Toimialoille ympäristönsuojeluvaatimusasetuksia

Ympäristönsuojeluvaatimusasetukset

koskevat

asfalttiasemia,

nestemäisten polttoaineiden

jakeluasemia,

polttoaineteholtaan alle 50

megawatin energiantuotantoyksiköitä

sekä

kivenlouhimoita, kivenlouhintaa

ja kivenmurskaamoja.

Asfalttiasemat, jakeluasemat

ja energiantuotantolaitokset siirtyvät

jatkossa pois lupamenettelystä

jälkivalvontaan. Toiminnanharjoittajan

tulee tehdä näistä

toiminnoista ilmoitus ympäristönsuojelun

tietojärjestelmään

rekisteröimistä varten.

Kivenlouhimot, kivenlouhinta

ja kivenmurskaamot eivät jää

pois ympäristölupamenettelystä.

Asetuksella tullaan antamaan toimialan

ympäristönsuojelulle vähimmäisvaatimukset.

Vaatimukset

koskevat sekä alle 50 päivän

toimintaa että ympäristöluvanvaraista

toimintaa.

Ympäristöministeriön mukaan

1.1.2010 jälkeen toiminnanharjoittaja

on voinut toimia

yhdellä toimipaikalla kertaalleen

yhteensä 50 päivää ilman ympäristölupaa.

Jos toimintaa on tarpeen

harjoittaa samalla paikalla

yli 50 päivää, tulee toiminnalle

hakea ympäristölupa. Tämä

50-päivän säännön täsmennys

on tällä hetkellä ainoa kiviainestuotantoa

koskeva muutos.

Rekisteröintimenettely

jälkivalvonnan työkaluksi

Ympäristölupaa ei jatkossa tarvita

tiettyihin toimintoihin, joiden

ympäristönsuojeluvaatimuksista

on säädetty asetuksella. Näiden

osalta siirrytään jälkivalvontaan.

Siirtyminen jälkivalvontaan ei

kuitenkaan merkitse toiminnan

ympäristönsuojeluvaatimusten

lieventämistä.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä

toiminnasta ilmoitus ympäristönsuojelun

tietojärjestelmään

merkitsemistä varten. Ilmoitus

tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle

viimeistään 90

päivää ennen toiminnan aloittamista.

Toimialakohtaisissa asetuksissa

on säädetty ilmoituksen

sisällöstä. Ympäristöministeriössä

on laadittu ilmoituslomakkeet

täyttöohjeineen.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

tehtävänä on rekisteröidä

ilmoitettu toiminta ympäristönsuojelun

tietojärjestelmään.

Ilmoituksen saavuttua katsotaan,

onko ilmoitus täytetty oikein ja

sen tiedot riittäviä. Selvitetään,

onko kyse toiminnasta, joka ei

46 Kuntatekniikka 4/2010


YMPÄRISTÖ

Kivenlouhinta ei jää pois

ympäristölupamenettelystä.

Kallio saa väistyä yritysalue

West 51:n tieltä Kirkkonummen

Jorvaksessa.

ole millään muulla perusteella

luvanvarainen.

Lisäksi selvitetään, onko toiminta

kaavan mukaista. Ympäristönsuojelulain

muutetun 30 §:n

mukaan rekisteröintimenettelyssä

olevaa toimintaa ei saa sijoittaa

asemakaavan vastaisesti. Säännös

vastaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä.

Kaavanvastaiselle

toiminnalle ei voida myöntää

ympäristölupaa eikä sitä voi merkitä

rekisteriin.

Jos ilmoitus on täytetty oikein,

toiminta ei ole kaavan vastaista

eikä ole kyse luvanvaraisesta

toiminnasta, toiminta rekisteröidään.

Rekisteröinnissä ei

tehdä ilmoituksen johdosta hallinnollista

päätöstä eikä käsittelyssä

ole mahdollista antaa määräyksiä.

Toiminnanharjoittajalle

lähetetään tieto rekisteröinnistä.

Rekisteri-ilmoituksen käsittelystä

voidaan periä kunnan

ympäristönsuojeluviranomaisen

käsittelytaksan mukainen maksu.

Käsittelylasku voidaan lähettää

samalla kuin ilmoitus rekisteröinnistä.

Rekisteröinti ympäristönsuojelun

tietojärjestelmään tulisi

suorittaa ns. Kunta-Vahti -palvelussa.

Käytännössä palvelu on

kuntien kannalta hankala. Jos rekisteröinti

ei onnistu, kunnan on

syytä neuvotella ELY-keskuksen

kanssa siitä, mitä tietoja (esim.

toimiala, toiminnanharjoittajan

tiedot, toimintapaikka, koordinaatit)

lähetetään ELY-keskukselle

rekisteröintiä varten kunnes

järjestelmä toimii kunnissa.

Tarkoituksena on jatkossa

helpottaa Kunta-Vahti -palvelun

käyttämistä. Toisessa vaiheessa

tarkoitus on muodostaa rajapintayhteys

kunnan ja valtion sähköisten

järjestelmien, kuten ympäristönsuojelun

tietojärjestelmän

välille. Tulevaisuudessa rekisteröinti-ilmoitusten

tekeminen ja

käsittely siirretään sähköiseksi.

Luvanvaraisuuden

kriteerit täsmentyivät

Ympäristölupa vaaditaan edelleen

sellaiseen toimintaan, joka

on luvanvaraista muun säännöksen

kuin ympäristönsuojelulain

28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen

1 §:n luettelon

perusteella. Siten luvanvaraista

on edelleenkin

toiminta, josta saattaa aiheutua

vesistön pilaantumista eikä

kyse ole vesilain 1:19:ssä tarkoitetusta

toiminnasta,

jätevesien johtaminen, josta

saattaa aiheutua vesilain 1:2:ssä

tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista,

toiminta, josta saattaa ympäristössä

aiheutua eräistä naapuruussuhteista

annetun lain 17

§:n 1 momentissa tarkoitettua

kohtuutonta rasitusta ja

tiettyjä haitallisia aineita vesiin

päästävät toiminnot, joiden luvanvaraisuudesta

on erikseen säädetty

valtioneuvoston asetuksella.

Lisäksi ympäristölupa vaaditaan

aina toimintaan, joka

sijaitsee tärkeällä tai muulla

vedenhankintakäyttöön soveltuvalla

pohjavesialueella,

todennäköisesti aiheuttaa

luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettuja

seurauksia tai

on osa luvanvaraista ympäristön

pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa

toimintaa.

Taksat ja suojelumääräykset

ajan tasalle

Kunnissa on syytä tarkistaa, onko

kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen

taksassa ilman muutoksia

perusteet periä ympäristönsuojelulain

65 §:n mukaisesta

tehtävästä maksua. Tähän ei tarvita

nimenomaista mainintaa, jos

taksassa on ”kaatokohta” esim.

tuntiperusteisesti laskutettavista

muista asian käsittelyistä.

Toiminnan tulee noudattaa

toimialakohtaisessa ympäristönsuojeluvaatimusasetuksessa

säädettyjä

velvoitteita, mitä kunnan

ympäristönsuojeluviranomainen

valvoo ns. jälkivalvontana. Valvonnassa

on mahdollisuus puuttua

asetuksen vastaisiin tilanteisiin

mm. ympäristönsuojelulain

nojalla annettavilla määräyksillä.

Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä

ei saa ympäristönsuojelulain

muutoksen jälkeen

olla sellaisia määräyksiä, jotka

koskevat rekisteröitäviä toimintoja.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi

toiminnan sijoituspaikkaa

koskevat määräykset. Mikäli tällaisia

määräyksissä on, ei niitä sovelleta

1.6.2010 jälkeen.

SÄÄDÖSMUUTOKSET

■ Ympäristönsuojeluasetuksen

muutoksella (1792/2009) kevennettiin

ympäristölupamenettelyä

poistamalla eräitä toimintoja lupamenettelystä,

asettamalla uusia luvanvaraisuuskynnyksiä

ja nostamalla

joidenkin toimintojen luvanvaraisuuskynnystä.

Samalla muutettiin

kuntien ja valtion työnjakoa

ympäristölupien käsittelyssä sekä

tehtiin valtion aluehallinnon uudistamiseen

liittyvät muutokset. Asetusmuutos

tuli voimaan 1.1.2010.

■ Ympäristönsuojeluasetuksen 4

b §:ää on muutettu (235/2010)

ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä

johtuen. Samalla on tehty eräitä

teknisiä täsmennyksiä. Asetusmuutos

tuli voimaan 13.4.2010, ja

sitä sovelletaan 1.1.2010 lukien.

■ Ympäristönsuojeluasetuksen

muuttamisesta annetun asetuksen

(1792/2009) voimaantulosäännöstä

on muutettu

(248/2010) lisäämällä uudet 5

ja 6 momentit. Niiden mukaan

1.1.2010 vireillä olleisiin ympäristölupa-asioihin

sovellettaisiin lisätietoja

pohjavesialueella koskevaa

ympäristönsuojeluasetuksen

13 §:ää sellaisena kuin se oli

31.12.2009. Asfalttiasemille palautettaisiin

2010 loppuun luvanvaraisuutta

rajaava 50 päivän aikaraja.

Asetusmuutos tuli voimaan

16.4.2010, ja sitä sovelletaan

1.1.2010 lukien.

■ Toimialakohtaiset ympäristönsuojeluvaatimukset

mahdollistava

ympäristönsuojelulain muutos

(253/2010) tuli voimaan 1.6.2010

samaan aikaan toimialakohtaisten

asetusten kanssa.

Kuntatekniikka 4/2010

47


YMPÄRISTÖ

Tulevaisuuden liiketoimintaa ja kestävää kehitystä

TUHKAT halutaan hyötykäyttöön Poh

Teollisessa toiminnassa

syntyvän tuhkan hyötykäyttö

ja tämän liiketoiminnan

tuotteistaminen

ovat tavoitteina

jäteyhtiö Lakeuden

Etappi Oy:n ja Vaskiluodon

Voima Oy:n käynnistämässä

hankkeessa,

jolla pyritään edistämään

tuhkan hyötykäyttöä

Suomessa. Tarkoituksena

on rakentaa

edullisia teitä ja parkkipaikkoja

niin, että säästetään

sekä vero- että

luonnonvaroja.

TEKSTI JA KUVAT

● Hannele Lyytikäinen-Käppi

tiedottaja, Lakeuden Etappi Oy

Lakeuden Etapin ja Vaskiluodon

Voiman yhteishankkeessa

tutkitaan Seinäjoki-Vaasa -alueella

syntyvien tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia.

Asiantuntijatahona

toimii Ramboll Finland ja

yhtenä rahoittajana Tekes. Lakeuden

Etapin suurin intressi on

päästä palvelemaan omistaja-alueitaan

ja niiden ongelmia tuhkien

kanssa. Tavoitteena on, että kaikki

alueella syntyvät tuhkat voitaisiin

tulevaisuudessa hyödyntää.

– Etappi on Mustasaareen rakennettavan

Westenergy Oy:n

jätevoimalan suurimpana omistajana

kiinnostunut toiminnassa

syntyvän tuhkan hyötykäytöstä.

Etapin omistajakuntien alueella

on myös pieniä tuhkantuottajia

ja syntyy tuhkia, joiden hyötykäyttö

pienissä erissä ei ole kannattavaa.

Tässä pyritään saamaan

synergiaetua myös heille, kertoo

tuotantopäällikkö Pekka Kontio

Lakeuden Etapista.

Jätevoimalan on määrä valmistua

Mustasaareen 2012.

Tuhkien hyötykäytön tuotteistus

ja liiketoiminnan kehittämi-

Tuhka on haasteellinen hyödynnettävä

Lakeuden Etappi suunnittelee omaa pienimuotoista tuhkan hyödyntämistä.

Jätehuoltokeskuksessa tullaan käyttämään esimerkiksi

lämpölaitosten tuhkia loppusijoitusalueen rakenteissa. Kuvassa on

käynnissä tuhkan käsittelykokeita.

nen -projektin taustalla on tosiseikka,

että Suomessa syntyy vuosittain

yli miljoona tonnia tuhkaa,

jota voisi hyödyntää nykyistä

enemmän. Tuhkaa syntyy pääasiassa

voima- ja kaukolämpölaitoksilla

mm. kivihiilen, turpeen

ja puun tai jätteen poltosta.

Vaskiluodon Voiman tuhkia

on hyödynnetty Seinäjoen lentokentän

alueella ja Vaasassa erilaisten

parkki- ja paikoitusalueitten

pohjarakenteissa. Hankkeen

avulla on kuitenkin tarkoitus

tuotteistaa tuhkat, jotta jo suunnitteluvaiheessa

tiedetään, millaisesta

tuotteesta on kysymys.

Hyödyntämiskohteita

on vähän

– Tuhkan hyötykäyttö on loppunut

laitoksissamme pitkän hyvän

hyödyntämisjakson jälkeen, ja

tarvitsemme uusia ideoita. Tuh-

■ Tuhkia on mahdollista hyödyntää

maanparannuksessa, teollisuuden

raaka-aineiden komponenttina

ja maanrakennuksessa.

Etapin hankkeessa keskitytään

jälkimmäiseen eli maanrakennukseen.

Esimerkiksi tierakenteet,

paikoitusalueet ja muut teitten

parannuskohteet ovat hankkeessa

päällimmäisinä kiinnostuksen

kohteina.

Ongelman tuhkien hyödyntämiselle

muodostaa tuhkan luokittelu

jätteeksi, jolloin se tulee käsitellä

jätteen lailla. Nykyisin suuri

osa tuhkasta päätyykin loppusijoitukseen

kaatopaikalle.

Asiaa vaikeuttaa myös se, että

eri laitoksilla syntyvä tuhka

on ominaisuuksiltaan erilaista ja

laatuvaihtelut ovat suuria. Niinpä

tuhkan ominaisuudet on aina

tutkittava tapauskohtaisesti.

Tuhka sisältää myös erilaisia haitta-aineita,

mikä saattaa rajoittaa

hyötykäyttöä. Tuhkan on pääosin

täytettävä hyödynnettävälle jätteelle

asetetut raja-arvot, jotta sitä

saa käyttää maanrakennuksessa.

Hyötykäytölle tarvitaan myös

ympäristölupa.

Hankaluutena on lisäksi se, että

tuhkaa syntyy pääsääntöisesti

talvella, mutta sille olisi tarvetta

kesällä. Tuhkalla on siksi välivarastointitarve.

48 Kuntatekniikka 4/2010


pakina

Lämpölaitosten turvetuhka

on käsittelemättömänä kuivaa

ja pölisevää. Ennen hyödyntämistä

siihen pitää sekoittaa

vettä, jotta se pystytään

tiivistämään.

Pienten puolesta

janmaalla

kan hyötykäyttökohteita ei ole

Seinäjoen seudulta löytynyt kesäkuun

2009 jälkeen, ja tuhka on

jouduttu sijoittamaan välivarastoon

laitoksen biokentälle. Lentotuhkan

hyötykäyttökohteita ei ole

Vaasan seudulta löytynyt maaliskuun

2009 jälkeen. Tuhkan hyötykäytön

tekniikasta ja taloudellisista

eduista ei myöskään tiedetä tarpeeksi

laajalti, Matti Tiilikka Vaskiluodon

Voima Oy:stä sanoo.

Tiilikka odottaa projektilta ennen

kaikkea yhteistyön lisäämistä

tuhkan tuottajien kesken, kiinnostuksen

heräämistä tuhkan hyödyntäjien

keskuudessa ja uusia ”reseptejä”

eli käyttösovellutuksia.

– Lähivuosina rakentaminen

Seinäjoen ja Vaasan ympäristössä

kiihtyy ja tuhkalle tulee taas

kysyntää. Erityisesti odotamme

Seinäjoen itäistä ja Vaasan Suvilahden

ohitustietä ja niiden yhteyteen

tulevia liike- ja teollisuuskeskuksia

suurine parkkipaikkoineen,

Tiilikka visioi.

Hankkeessa on yhtenä tavoitteena

saada tuhkien hyötykäytön

luvittaminen ja käsittelyketju

nopeutumaan. Hankkeen aikana

kehitetään logistinen järjestelmä

tuhkan kuljettamiselle,

tuhkat tuotteistetaan, käytön esteet

pyritään poistamaan ja toiminnalle

laaditaan liiketoimintasuunnitelma.

– Hanke on siinä vaiheessa,

että mukana olevien tuhkia

tutkitaan ja kerätään verkostoa

hankkeen ympärille, Pekka Kontio

kertoo.

Pienet asunnot ovat monitahoinen

ongelma suomalaisessa

asuntopolitiikassa. Ongelman

tekee erikoiseksi se, että pieniä

asuntoja on samaan aikaan liikaa

ja liian vähän. Suomessa asutaan

muita Euroopan maita ahtaammin.

Kaupungeissa asutaan ahtaammin

kuin maaseudulla. Kyseenalaista

kärkisijaa ahtaasti asumisessa pitää

Helsinki. Tässä suhteessa maamme

asuntokanta on liian pienasuntovaltaista.

Joidenkin arvovaltaisten asuntopolitiikan

asiantuntijoiden mukaan

Suomeen ei tästä syystä tarvita lisää

pienasuntoja.


Samanaikaisesti pienistä vuokra-asunnoista

on pulaa. Lähes joka

kunnan vuokra-asuntojonossa suurin

kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin.

Jopa sellaisissa kunnissa, joissa

suurempia asuntoja on tyhjillään,

jonotetaan pieniin vuokra-asuntoihin.

Kaupungeissa tilanne on vielä

huonompi. Esimerkiksi Helsingissä

noin 80 prosenttia kaupungin

vuokra-asuntoa hakevista hakee nimenomaan

pientä asuntoa. Pientä

vuokra-asuntoa jonottavan on vaikea

ymmärtää, että pieniä asuntoja

olisi liikaa.


Pieni asunto on määrittelykysymys.

Eri ihmiset ymmärtävät pienellä

asunnolla eri asioita ja tämä vaikuttaa

suhtautumiseen. Valtio tuki aravalainoituksen

lisäksi vuosina 1948–

1962 vuokra-asuntotuotantoa verohuojennuslaeilla.

Järjestelmällä haluttiin

lisätä yksityisiä vuokra-asuntosijoituksia.

Tuotetut asunnot olivat

suurelta osin pieniä yksiöitä. Selvää

on, että tuolloin tuotetut 20 neliömetrin

suuruiset tai jopa sitä pienemmät

asunnot eivät täytä nykyaikana

asumiselle asetettavia vaatimuksia.

Moni mieltää pienen asunnon pelkästään

näiksi koppiyksiöiksi.


Perhekoko pienenee ja yksin asuminen

yleistyy koko ajan. Helsingissä

noin puolet kotitalouksista on yhden

hengen talouksia. Pieniä asuntoja

tarvitaan ikähaitarin molemmissa

päissä. Nuorilla itsenäistymisen esteenä

on usein asunnonsaantivaikeudet.

Yksin asuvat vanhukset haluaisivat

usein siirtyä pienempään ja edullisempaan

asuntoon.


Valtion rahoittamassa vuokraasuntokannassa

käytetään vuokrien

jyvitystä. Se tarkoittaa, että pienemmän

asunnon neliövuokra on kalliimpi

kuin suuremman asunnon. Jyvitystä

perustellaan sinänsä aiheellisesti

sillä, että pienen asunnon rakennuskustannukset

neliötä kohden ovat

korkeammat kuin suuremman asunnon.

Toinen peruste on haettu markkinoilta.

Kun kerran pieniin asuntoihin

kohdistuu suuri kysyntä, niiden

vuokria voidaan korottaa. Jälkimmäinen

peruste ontuu, koska pieniin

asuntoihin kohdistuva kysyntä ei

ole maksukykyistä kysyntää. Asumiskustannukset

rassaavat yksinasujaa

enemmän, kun ei ole toista henkilöä

niitä jakamassa.

Pientä asuntoa haetaan yleensä taloudellisen

pakon edessä, ei sen vuoksi,

että se olisi muuten niin haluttu.


On rakennettava uusia pienasuntoja

ja tehostettava kiertoa olemassa

olevassa pienasuntokannassa esimerkiksi

auttamalla yksinäisiä asumistuen

avulla väljempään asuntoon.

Pienasunto voidaan suunnitella ja rakentaa

niin, että se on helposti yhdistettävissä

viereiseen asuntoon,

jos pienten asuntojen kysyntä hiipuu.

Myös vanhassa asuntokannassa

asuntoja voidaan perusparannuksen

yhteydessä jakaa niin, että vähemmän

haluttujen asuntotyyppien tilalle

muodostuu pienasuntoja. Jotain asialle

on tehtävä, ei ihmisille voi jatkuvasti

tarjota ”ei-oota”.

Eero Hiltunen

on 62-vuotias

erityisasiantuntija.

Kuntatekniikka 4/2010

49


Tehokkuus kunnossapidossa ja saneerauksessa sekä

VESIJOHTOVERKOSTON VUOTO

Verkostoasentaja tutkimassa virtauksia nopeasti siirrettävällä mittauslaitteella.

Satavuotias Lahti Aqua Oy on saanut

vesijohtoverkostonsa vuotovedet kuriin.

Hyvä tulos vaatii määrätietoista

otetta kunnossapidossa ja saneerauksessa

sekä säännöllistä seurantaa.

Nyt yhtiö on käynnistänyt jätevesiviemäriverkostonsa

vuotovesihankkeen.

Ensimmäiset tulokset näyttävät

lupaavilta. Viime vuonna viemärien

vuotovesiprosentti painui alle

kolmenkymmenen.

● Ari Jousmäki, verkostopäällikkö

Lahti Aqua-konserni/Aqua Palvelu Oy

Kiinteästi asennettu virtausmittauslaite

kaivossa.

Lahti Aqua Oy:n vesijohtoverkostossa

vuotovesien osuus oli vuonna 2008

Suomen pienimpiä. Ainoastaan 5,7 prosenttia

pumpatusta vedestä ei laskutettu.

Tulosta voidaan pitää todella hyvänä,

kun ottaa huomioon mittausvirheet

ja lukuun sisältyvät verkoston huuhteluvedet.

Toiminta-alueella on vanhojakin

putkia, koska laitos on juuri täyttänyt

100 vuotta.

Hyvä tulos perustuu jokapäiväiseen

verkoston hallintaan. Se vaatii hyvää

verkoston kuntoa, päivittäistä verkoston

seurantaa, verkoston tuntemusta ja oikeisiin

kohteisiin suunnattuja saneerauksia.

Vastaava tavanomainen luku Suo-

50 Kuntatekniikka 4/2010


VESIHUOLTO

säännöllinen seuranta tuottaneet tulosta

VEDET hallinnassa Lahdessa

messa on 10–20 prosenttia, paikoin

huomattavasti ylikin riippuen

mm. verkoston iästä.

Kohtuullisena voidaan pitää

alle 10 prosentin laskuttamattoman

veden osuutta. Vuonna

2009 vastaava luku Lahdessa oli

8,2 prosenttia, jota myös voidaan

pitää loistavana. Hyvän tason säilyttämiseksi

on kuitenkin tehtävä

töitä koko ajan.

Jätevesiviemärien

vuotovesiprojekti

Vuonna 2009 Aqua Palvelu Oy

esitti emoyhtiö Lahti Aqua Oy:lle,

että erääksi liiketoimintasuunnitelman

painopisteeksi olisi valittava

jätevesiverkoston vuotovesien

vähentäminen. Tällä on merkitystä

erityisesti jätevesipumppaamoiden

ja -puhdistamoiden

toimintavarmuuteen ja energiatalouteen

sekä kustannuksiin.

Projektiohjelma käsiteltiin

konsernin johtoryhmässä ja sen

vetäjäksi valittiin tämän artikkelin

kirjoittaja. Projektin pituudeksi

määriteltiin 4 vuotta eli vuodet

2009–12. Tavoitteeksi määriteltiin

25 prosentin tason saavuttaminen.

Vuonna 2009 tavoite oli

37 prosenttia, joka alitettiin reippaasti

vuotovesiprosentin ollessa

29,5 prosenttia. Toisaalta myös

sadanta oli pienempi edellisvuoteen

verrattuna.

Jätevesiviemäreiden vuotovesimäärät

ovat olleet kasvussa

monissa laitoksissa. Vuonna

2007 vuotovesiä oli keskimäärin

43 prosenttia puhdistamoille tulevasta

vesimäärästä (vaihteluväli

30–45 %). Viemäriverkostot sijaitsevat

maassa poissa nähtäviltä.

Siksi niiden olemassaolo helposti

unohdetaan, vaikka niissä on

suurin osa laitoksen omaisuudesta.

Viemäriverkoston suuret vuotovesimäärät

ovat merkki niiden

Kuntotutkimuksia

maastossa

Tutkimushavaintoja maastossa

on tehty runsaasti, ja tietoja on

raportoitu myöhempää käyttöä

varten. Osa tehdyistä löydöistä

on korjattu välittömästi. Osasta

on tehty esitys emoyhtiölle seuraavan

vuoden investointikohteiksi.

Tutkimustulosten seurauksena

on löytynyt mm. vuotavia kaisadanta

(mm)

1000

800

600

400

200

0

Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Sadanta

Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus Lahti Aquan jätevesiverkostossa.

Vuotovesiprosentit vuosilta 2006–09 ovat toteutumia ja

vuosien 2010–12 osalta tavoitteita.

huonosta kunnosta varsinkin, jos

vuotovedet kasvavat vuosittain.

Tarkastelussa pitää ottaa huomioon

myös sadanta ja keväällä

lumien haihtuminen. Kuivina kesäkuukausina

vuotovesiä ei juuri

synny, ja keväällä sulamisvesien

tai runsaiden sateiden aikaan

niitä voi syntyä moninkertaisia

määriä joillakin verkoston alueilla.

Kustannuksia kertyy, kun sama

vesi voidaan pumpata usean

pumppaamon kautta ennen kuin

se on puhdistamolla.

Yhteistyötä monella

taholla

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

yhteistyötä koko konsernin

sisällä. Niinpä asioita on käsitelty

päivittäisessä työskentelyssä

sekä erikseen pidetyissä kokouksissa.

Näissä on ollut edustettuina

asiakaspalveluyksikkö, suunnitteluyksikkö

ja Aqua Palvelu Oy.

Nykyään uusilla asutusalueilla

rakennetaan poikkeuksetta erillisviemäröinti,

ja liitokset otetaan

huomioon jo suunnitteluvaiheessa

sekä rakennettaessa. Vanhoilla

rakennetuilla alueilla, joissa ei

Vuotovesi-%

50

45

40

35

30

25

20

vuotovesi-%

ole hulevesijärjestelmää, viemäreiden

vuotovedet ovat ongelmallisia,

koska ainakin osa kuivatusvesistä

sekä sadevesistä kulkeutuu

tai johdetaan jätevesiverkostoon.

Näillä alueilla asia korjaantuu

pääsääntöisesti myöhemmin

saneerausten yhteydessä, jolloin

alueelle yleensä rakennetaan hulevesiverkosto.

Ehkä jotain korjaustoimia

voidaan tehdä ja on

myös kannattavaa tehdä ennen

saneerausta, koska se voi olla

kymmenien vuosien päässä.

Hulevesijärjestelmään

liittymisestä kehotus

Saneerausten yhteydessä kiinteistöille

tiedotetaan työstä ja kehotetaan

tekemään sopimus ja liittymään

hulevesijärjestelmään. Tällöin

liittymisestä saa myös alennusta.

Vuosien mittaan kaikki

eivät ole kuitenkaan liittyneet, ja

nyt on lähestytty uudelleen kiinteistöjen

omistajia kirjeitse. Asiasta

on tiedotettu myös yhtiön

nettisivuilla.

Asiakaspalvelu on postittanut

asiakkaille kirjeitä, joissa on

kysytty hulevesien johtamisesta.

Lahti Aqua Oy:n vesihuollon

yleisten toimitusehtojen mukaan

kiinteistön tulee liittyä hulevesiviemäriin,

jos hulevesiviemäri

on alueelle rakennettu. Kirjeitä

on lähetetty niille asiakkaille, joiden

tiedot ovat epäselvät tai puutteelliset.

Tähän on annettu kohtuullinen

vastausaika ja yleensä

3 vuoden rakentamisaika. Tällöin

sopimus asiakkaan kanssa

tulee uusia.

Osa kiinteistöjen omistajista

ei tiedä itsekään, kuinka hulevedet

on hoidettu. Mikäli hulevesiä

johdetaan määräajan päättymisen

jälkeen jätevesiviemäriin,

niin jäteveden poisjohtamisesta

peritään kiinteistöltä korotettu jätevesimaksu.

Yleisissä toimitusehdoissa

ja hinnastossa on mainittu,

että laitos voi periä korotettua

jätevesimaksua kiinteistöltä,

jos kiinteistön hulevesiä johdetaan

jätevesiviemäriin ilman yhtiön

lupaa.

Lahdessa on vielä jonkin verran

poistettavia sekaviemäreitä ja

niiden osia. Näitä on käyty läpi ja

korjauksia tehdään jo tänä vuonna

budjettiin varatuilla rahoilla.

Ydinkeskustassa on tarkoituksella

sekaviemäri, jotta likaisimmat

hulevedet saadaan puhdistettua.

Myös tulevina vuosina näihin on

saatava rahaa, jotta pysytään tavoitteessa.

Kuntatekniikka 4/2010

51


voja ja muita verkoston osia, jätevesiverkostoon

liitettyjä hulevesiliitoksia

sekä kadunkuivatuskaivoja,

kaukolämmön kaivojen

kytkentöjä viemäriverkostoon

ja yksityisiä kiinteistöliitoskytkentöjä.

Pystymme verkkotietojärjestelmästä

saamaan ennakkotiedon

myytävästä vesimäärästä jollakin

pumppaamoalueella. Sitä

voimme verrata pumpattuun jätevesimäärään

ja saamme selville

vuotovesimäärän. Tämä edellyttää

pumppaamojen mittausten

oikeellisuutta. Vanhoissa pumppaamoissa

mittaustarkkuus ei ole

luotettava ja niitä pitää parantaa

uusilla mittalaitteilla.

Apuna virtausmittauslaitteet

ja tv-kuvaus

Viime syksynä hankimme nopeasti

siirrettävän virtausmittauslaitteen.

Kun mitataan kohteesta

virtaustieto ja vesipatsaan

korkeus sekä syötetään ne putkikoon

tiedot mukaan lukien

taulukkoon, saadaan tieto virtaamasta

kohteessa. Yhden pisteen

(esim. kaivo) mittaamiseen

menee aikaa vain 5–15 minuuttia.

Lisäksi mittaamme kohteista

lämpötilat.

Käytössämme on myös kiinteitä

virtausmittauslaitteita. Näin

voimme mitata pumppaamoalueen

vuotovesimäärät melko tarkasti

joltain alueelta. Tarvittaessa

voimme myös käyttää tv-kuvausta

tai muita menetelmiä apuna.

Lisäksi olemme ostaneet osan

tutkimustöistä ulkopuolisilta toimijoilta

suurimpien vuotovesien

aikaan. Vastaavasti taas jotain

olemme tutkineet kuivaan aikaan,

jolloin saamme vertailuaineistoa.

Maaperä ja joskus myös pohjavesi

vaikuttavat vuotovesiin.

Kesällä kuivaan aikaan muutaman

päivän sade ei vaikuta tuloksiin,

mutta maaperän ollessa

kyllästynyt jo yksikin rankkasade

voidaan havaita tuloksissa. Tutkimukset

eri vuodenaikoina eivät

olekaan vertailukelpoisia.

Tietojen dokumentointi on

tärkeää. Myös rakentamisen

laatuun ja valvontaan tulee kiinnittää

riittävästi huomiota, jotta

vuotovesien määrä pysyy hallinnassa

myös tulevaisuudessa.

Virtaaman pienenemisestä

säästöä pumppaamoille

Jätevesiverkostossa havaittujen

virheiden korjaaminen – esimerkiksi

hulevesiliitosten poistaminen

– vaatii investointeja.

Samoin jätevesipumppaamoiden

virtaamamittauksien parantaminen

on välttämätöntä vuotovesitutkimuksessa.

Myös jätevesipumppaamoiden

ylivuotorakenteiden

valvonta- ja takaisinvirtauslaitteissa

on puutteita.

Virtaaman pienentyminen

näkyy suoraan pumppaamoiden

energiakulutuksen vähentymisenä.

Arvion mukaan 1 prosentti

vastaa vähintään 10 000 euron

vuosittaista säästöä, joka tietysti

kertautuu vuosien saatossa. Sitä

vastoin jätevesipuhdistusprosessin

energiakulutukseen vesimäärän

vähentyminen ei näytä vaikuttavan

merkittävästi.

Tutkimustoimenpiteiden lisäksi

tarvitaan aktiivista yhteydenpitoa

asiakkaisiin. On ollut

ilo nähdä, kuinka koko henkilöstö

on perehtynyt asiaan ja ennakkoluulottomasti

ratkonut niitä

satoja pikku kohteita, joista viemäriverkoston

vuotovedet johtuvat.

Projekti jatkuu edelleen. Tulevaisuudessa

asioihin pitää panostaa

jatkuvasti ja ottaa saadut

kokemukset käyttöön jokapäiväisessä

toiminnassa.

LAHTI AQUA OY

■ Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut

Lahden ja Hollolan

alueen asukkaille.

■ Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö

Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki

operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut

emoyhtiölle.

■ Tärkeimpänä tehtävänä on

huolehtia asiakkaiden vesihuollosta

ja kertoa emoyhtiölle

omaisuuden kunnosta ja investointitarpeista.

52 Kuntatekniikka 4/2010


Korjausmenetelmien terminologiassa on selventämisen varaa

SUJUTUSTEN RINNASTAMINEN

PINNOITUKSIIN ON VÄÄRIN

■ Kaivamattomien korjaustekniikoiden

käyttö kunnallistekniikan

korjaamisessa on ollut itsestäänselvyys

rakennetuilla alueilla. Nopea

urakka-aika ja vähäiset häiriöt

alueen normaalille käytölle ovat

olleet selkeitä sujutusmenetelmien

käyttöä tukevia valintaperusteita.

Ensimmäiset kiinteistöjen

viemäreihin soveltuvat sujutusmenetelmät

ovat täsmälleen samoja,

joita on aiemmin käytetty kunnallistekniikassa.

Kunnallistekniikassa käytettyjen

menetelmien soveltaminen kiinteistöihin

on tehty vain putkien

halkaisijoita pienentämällä ja putkien

asennustekniikkaa keventämällä.

Perinteisiä sujutusmenetelmiä

tekevät kiinteistöihin samat

urakoitsijat, jotka ovat toimineet

kunnallistekniikan korjausurakoissa

vuosia.

Termit selviksi

Tänä päivänä pitäisi viemäreiden

sujuttamista pitää jo perinteisenä

menetelmänä. Sujutusten rinnastaminen

erilaisiin viemäreiden

pinnoituksiin on harhaanjohtavaa

ja antaa väärän kuvan sujutusmenetelmien

alkuperäisestä tarkoituksesta.

Vain pienellä osalla

putkiremonttien suunnittelijoista,

alan erilaisista asiantuntijoista ja

uusista menetelmistä lausuntoja

antavista henkilöistä on riittävästi

tietoa erilaisista menetelmistä ja

tuotteista.

Tästä kertovat useissa työselityksissä

esiintyvät maininnat;

”sujutetaan tai pinnoitetaan” tai

”sujutetaan/sukitetaan/pinnoitetaan”.

Tällaiset määritelmät työselityksissä

antavat urakoitsijalle

täysin vapaat kädet käyttää mitä

tahansa tekniikkaa näiden viemäriosuuksien

kunnostamiseen eikä

työn tilaajalla ole viime kädessä

mitään tietoa, millä tekniikalla

putket lopulta kunnostettiin.

Alan terminologiassa olisikin

paljon parantamisen varaa. Monet

pinnoitusmenetelmiä markkinoivat

yritykset ovat kehittäneet

omille menetelmilleen termejä ja

tuotenimiä, joiden ymmärtäminen

voi tuottaa vaikeuksia etenkin taloyhtiöiden

päättäjille. Pinnoitusmenetelmän

nimittäminen putkitukseksi

tai lopputuotetta putkitteeksi

kertoo hauskasti, että kyseessä

on melkein kuin putki.

Käytännössä esimerkiksi viemäreiden

putkistosaneerauksissa

käytettävät menetelmät jakaantuvat

selkeästi kahteen ryhmään:

sujutukseen ja pinnoitukseen. Sujutusmenetelmien

osalta käytössä

on kiinteistöissä edelleen kaksi tapaa,

sukka- ja muotoputkisujutus.

Kiinteistössä on syytä ottaa

käyttöön samat jo vuosia No Dig

-alalla käytössä olleet termit. Sukkasujutus

tarkoittaa paikoilleen

kovetettavaa putkea ja muotoputki

tehdasvalmisteista paikoilleen

asennettavaa putkea. Pinnoitteita

ei ole alalla määritelty

uusiksi putkiksi, koska niiden katsotaan

No Dig -maailmassa olevan

lähinnä vanhan putken käyttöikää

pidentäviä ratkaisuja, ei

uusia putkia.

Etukäteissuunnittelu tärkeää

Toinen vastaava tilanne on, kun

taloyhtiö pyytää tarjousta viemäreiden

korjaamisesta rakenteita

rikkomatta olemassa olevien

pohjakuvien mukaisesti. Tarjousten

antajat tarjoavat korjaustyöt

käyttämällään menetelmällä ja lisäävät

tarjoukseen lisäehtoja, jos

todellinen tilanne poikkeaa alkuperäisistä

kuvista. Taloyhtiö ei tarjouksia

vertaillessaan voi ennen

töiden aloitusta tietää, mitä yllätyksiä

putkistoista löytyy. Tällaisen

urakan todellista sisältöä ja kustannuksia

on mahdotonta arvioida

etukäteen.

Sujutusten käyttäminen edellyttää

aina viemäreiden paikantamista,

sujutuskelpoisuuden varmistamista

ja suunnitelman tekemistä

halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

Suomessa pitkään

toimineet sujuttajat ovat kiinnittäneet

erityistä huomiota siihen,

että käytetyt menetelmät

ovat vähintään uutta putkea

vastaavia, toimivat suomalaisissa

olosuhteissa ja ovat liitettävissä

meillä tavanomaisiin putkiosiin.

Näillä periaatteilla viemäreitä

on sujutettu ja sujutusmenetelmiä

kehitetty Suomessa

jo 1980-luvulta lähtien.

Jaakko Suomela

NRG Kiinteistöt Oy

Kirjoittaja on toiminut vuodesta

2001 viemärisujutusten

ja -huollon parissa.


■ Kuntatekniikan toimitus

ottaa mielihyvin tälle

palstalle lukijoidensa

mielipiteitä, palautetta,

keskustelunherätyksiä tai

pohdintoja ajankohtaisista

ja ajattomista aiheista.

toimitus@kuntatekniikka.fi



Kuntatekniikka 4/2010

53


Seppo Eschnerin ajaman harja-auton

kulkureitti siirtyy automaattisesti kunnossapidon

seurantajärjestelmään.

Eschner on ollut mukana käyttämässä ja

kehittämässä seurantajärjestelmää sen

alkuhetkistä saakka.

54 Kuntatekniikka 4/2010


TEKNISET PALVELUT

Joensuu säästää uusilla ideoilla ja tietotekniikalla

TUOTTAVUUS syntyy

pienistä paloista

KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

Kunto-järjestelmän kautta voi myös tehdä työmääräyksiä

”lennosta”. Tämä kaappien kunnostusmääräys on tehty

kamerakännykällä paikan päältä.

Kunto-järjestelmästä otettu kuvakaappaus näyttää, kuinka ruutukaavan

kadut oli aurattu ja hiekoitettu eräänä helmikuun päivänä.

Pienistä puroista kasvavat

suuret virrat. Sama

pätee myös teknisen

toimen tuottavuuden

parantamiseen.

Joensuussa tuottavuutta

on tehostettu ennakkoluulottomalla

ajattelulla

ja tietotekniikalla.

Pati on ajomiehille tuttu kaveri,

jolle pirautetaan aina työvuoron

alussa.

TEKSTI JA KUVAT

Ville Moilanen, tiedotustoimittaja

Joensuun kaupunki

Joensuun kaupungin teknisessä

virastossa on mietitty ennakkoluulottomasti

uusia ideoita,

joilla pystyttäisiin tehostamaan

toimintaa. Apuun ovat tulleet

tietotekniikkaan perustuvat

järjestelmät, jotka ovat vapauttaneet

työntekijät ”oikeisiin” töihin,

kun työnseuranta ja erilaisten ohjausjärjestelmien

käyttäminen ei

vie enää niin paljon aikaa.

Joensuun kaupungininsinööri

Ari Varonen listaa helposti puolenkymmentä

asiaa, joilla teknisen

toimen tuottavuutta on parannettu

viime vuosien aikana.

Listalla on muun muassa kunnossapidon

seurantajärjestelmän

kehittämistä, katuvalojen ohjaustekniikan

uusimista sekä lupien

ja sopimusten hallinnan ja tarjouspyyntöprosessien

siirtämistä

internetiin.

Työ on ollut myös pitkäjänteistä.

Esimerkiksi kunnossapidon

seurantajärjestelmää, Kuntoa

on kehitetty vuodesta 2005.

Soitto Patille riittää

työvuoron alussa

Internetpohjainen Kunto-järjestelmä

antaa reaaliaikaista tietoa

kunnossapidon yksiköiden

sijainnista ja niiden tekemistä

töistä. Aikaisemmat käsin kirjoitetut

konekohtaiset työilmoitukset

ja toimenpidepäiväkirjat

ovat vaihtuneet koneen kopissa

olevaan, Patiksi kutsuttuun laitteeseen,

joka hoitaa ”toimistotyöt”

automaattisesti.

– Alussa Patillekin piti kuitata

tehdyt työt. Nyt homma hoituu

pelkällä yhdellä vuoron alussa

tehdyllä puhelinsoitolla, järjestelmää

alusta saakka käyttänyt

kuljettaja Seppo Eschner

sanoo.

Kunto-järjestelmä antaa automatisoidun

töiden kirjauksen lisäksi

muitakin etuja. Kunnossapidon

tekemät toimenpiteet ovat

nyt tarkkaan selvillä. Esimerkiksi

liukastumisonnettomuuksien

osalta voidaan todentaa aukottomasti,

oliko kyseinen katu

onnettomuushetkellä hiekoitettu.

Myös toimenpiteiden kustannusten

selvittäminen ja arvioiminen

on entistä tarkempaa. Lisäksi

järjestelmästä saadaan ulos

monenlaisia raportteja.

– Nyt pyrimme yhdistämään

järjestelmään henkilöiden työaikatiedot

ja kaluston työtoteumat.

Tavoitteena on saada nämäkin

tiedot järjestelmästä ulos ilman

käsin tehtäviä toimenpiteitä,

Varonen kertoo.

Varosen mukaan järjestelmän

on laskettu tuottavan jatkossa

noin 70 000 euron vuotuiset

säästöt.

Kunto-järjestelmä on kehitetty

alun perin Joensuussa. Nykyisin

se on käytössä Joensuun lisäksi

muun muassa Kouvolassa,

Jyväskylässä ja Kuopiossa. Valtakunnan

tasolla järjestelmää

käyttää YIT.

Kuntatekniikka 4/2010

55


LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN

AMMATTITUTKINTO, 40 ov

Tutkinto soveltuu sinulle, liikunta-alasta kiinnostunut

palveluhenkinen tiimipelaaja. Saat tiedolliset ja

taidolliset valmiudet liikuntapaikkojen itsenäiseen

hoitotyöhön. Koulutus toteutetaan monimuotoisena

aikuiskoulutuksena alkaen tammikuussa 2011 ja

päättyen toukokuussa 2012.

Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa

netistä www.vierumaki.fi opiskelu- ja koulutusosion

alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,

Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai

jaana.halla@vierumaki.fi.

HAKUAIKA PÄÄTTYY 29.10.2010.

www.vierumaki.fi

Antti-matonpesualtaat

ja -mattomankelit

Puhdasta mukavuutta

matonpesuun.

- moduulimitoitus, altaiden määrää

helppo lisätä

- liitetään suoraan viemärijärjestelmään

- oikea ergonomia

Kysy lisätietoja

ja pyydä tarjous!

Koskentie 89, 25340 KANUNKI

puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777

project@antti-teollisuus.fi

www.antti-teollisuus.fi

Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen pystyy hoitamaan

entistä useampia tehtäviä tietokoneeltaan käsin.

Valot pois ja päälle

kännykällä

Säästöjä on haettu myös ulkovalaistuksesta.

Elohopeahöyrylamppuja

on korvattu energiatehokkaammilla

vaihtoehdoilla,

mutta suurempi yksittäinen toimenpide

on katuvalojen ohjausjärjestelmän

uusiminen.

Aikaisemmin valoja ohjattiin

sähköverkon omistajan kautta

verkkokäskyillä.

– Nyt pystymme ohjaamaan

jokaista yksittäistäkin keskusta

itse joko internetselaimen tai

matkapuhelimen avulla, Varonen

kertoo.

Rahallisia säästöjä järjestelmä

tuo erityisesti huoltotöiden

yhteydessä, jolloin ei tarvitse

enää pitää päällä laajoja alueita.

Myös paloaikoja voidaan hallita

tarkemmin keskuskohtaisesti.

Uuden ohjausjärjestelmän

on laskettu tuovan energiakustannuksiin

noin viiden ja huoltokustannuksiin

noin kolmen

prosentin säästöt.

– Järjestelmä maksaa itsensä

takaisin viidessä vuodessa, Varonen

ennakoi.

Joensuun lisäksi järjestelmä

on käytössä muun muassa Liikennevirastolla.

– Meillä on kuitenkin tällä

hetkellä ainoana Suomessa

käytössä laajat raportointimahdollisuudet,

joilla voidaan seurata

ja säätää järjestelmää, Varonen

sanoo.

Luvat nettiin

Joensuussa on lisäksi kehitteillä

lupien ja sopimusten hallinnan

siirtäminen internetiin. Mallia

on otettu toisilta kaupungeilta.

Ensimmäisinä verkkoon ovat

siirtymässä katualueiden käyttöön

liittyvät luvat.

– Esimerkiksi johtoyhtiöt

laittavat hakemukset liitteineen

suoraan järjestelmään, ja koko

lupaprosessi etenee sähköisesti,

Varonen kertoo.

Myös teknisen viraston kadunrakentamiseen

liittyvä kilpailuttaminen

on siirretty paperilta

internetiin. Aikaisemmin

tarjouspyynnöt toimitettiin urakoitsijoille

postitse. Yhtä kilpailutusta

varten asiakirjoja saattoi

olla kahden mapin verran,

ja mappeja lähettiin 15–17 urakoitsijalle.

Näitä tarjouspyyntöjä

lähtee vuosittain 50–60.

Säästöä ja avoimuutta

Nyt asiakirjat siirretään internetissä

olevaan portaaliin, josta

urakoitsijat käyvät niitä lukemassa

ja tulostavat itselleen tarvittavat

paperit.

Säästöjä uudistuksella on laskettu

saavan pelkistä materiaali-,

kopiointi- ja postituskuluista

noin 15 000 euroa vuodessa.

Uudistus teki urakoiden kilpailuttamisesta

myös entistä julkisempaa,

kun kuka tahansa

voi käydä milloin tahansa katsomassa

avoimet tarjouspyynnöt

teknisen viraston internetsivuilta.

Sekä lupien että tarjouspyyntöjen

siirtyminen verkkoon vähentää

toimistotyötä ja helpottaa

asiakirjojen käsittelyä.

56 Kuntatekniikka 4/2010


Oulun kaupungin teknisen

keskuksen toimintajärjestelmä

on sertifi -

oitu. Sertifi kaatit kattavat

kaupungin maa- ja

asuntopolitiikan toteuttamisen,

maanhankinnan

ja maan omistamisen,

asemakaavoituksen,

liikenteen, katujen

ja ympäristön suunnittelun

ja toteuttamisen.

Arvioinnin kohteina olivat

sekä teknisen keskuksen

ydin- että tukiprosessit.

● Päivi Saari, hallintopäällikkö

Oulun kaupungin tekninen keskus

Tekniselle keskukselle on

myönnetty johtamisjärjestelmästandardien

ISO 9001:2008 ja

ISO 14001:2004 mukaiset sertifikaatit.

ISO 9001 -sertifikaatti todistaa,

että laatujohtamisjärjestelmä

on sertifioitu parhaiden käytäntöjen

ja standardien mukaisesti

ja että se täyttää kaikki standardin

asettamat vaatimukset.

ISO 14001 -sertifikaatti todistaa,

että ympäristöjohtamisjärjestelmää

on verrattu parhaisiin käytäntöihin

ja standardeihin ja että

se täyttää kaikki standardin asettamat

vaatimukset. Sertifikaatti kertoo

asiakkaille, että organisaatio

minimoi aktiivisesti prosessien,

tuotteiden ja palvelujen ympäristölle

aiheuttamaa rasitusta.

Pitkäjänteistä laatutyötä

Tarkkaa ajankohtaa laatutyön

aloittamiselle on vaikea määritellä.

Tekninen keskus laati 1990-lu-

TEKNISET PALVELUT

Sertifiointiin valmistautuminen kesti yli vuoden

TOIMINTAJÄRJESTELMÄSTÄ tehoa

Oulun teknisen keskuksen työhön








Teknisen keskuksen prosessikartta

Tekevän

kehittäminen

Ulkoinen

auditointi

Tekevän rakentaminen

Jatkuva parantaminen

Sertifikaatin

hakeminen

Teknisen keskuksen laatupolku

Sertifiointi

Tekevän tarkistaminen/

standardit

Sisäinen

arviointi

EFQM

EFQM

Miksi sertifiointi

Yhtä vastausta, miksi sertifiointiprosessi

aloitettiin, ei ole. Vastaus

löytyy useammasta asiako-

Laatupalkintokilpailuhakemus




Oppiva

organisaatio

2002–07 2008 2009 2010 2011

vun puolivälissä ensimmäiset laatukäsikirjat

toimintayksiköilleen.

Toiminnan kehittäminen nousi

uudelleen esille 2000-luvun alussa.

Tuolloin ei enää puhuttu laatujärjestelmästä

vaan siirryttiin

toimintajärjestelmän kehittämiseen.

Tekninen keskus rakensi

2002–05 prosessipohjaisen toimintajärjestelmän

Tekevän. Taustalta

löytyvät teknisen keskuksen

organisaatiossa ja toimintatavassa

2002 alussa tapahtuneet muutokset:

henkilöstömäärä pieneni

ja tilaajana toimiminen vahvistui.

Yksikkökohtaiset laatujärjestelmät

olivat vanhentuneita ja

rajapinnat muihin yksiköihin oli

kuvaamatta. Syntyi konkreettinen

tarve koko teknisen keskuksen

eri yksiköt ylittävien prosessien

tunnistamiseen ja yhteisten

toimintatapojen kehittämiseen.

Tekniselle keskukselle määriteltiin

vuonna 2008 laatupolku,

jonka tavoitteena on oppiva organisaatio.

Toimintajärjestelmän

sertifiointi on yksi etappi laatupolulla.

Tämän vuoden aikana

perehdytään EFQM:n käyttöön

itsearviointityökaluna, seuraavana

vuonna tavoitteena on erinomainen

sijoitus laatupalkintokilpailussa.

Kehittämistyön tavoitteet

ja toteuttaminen

Toimintajärjestelmän kehittämiselle

määriteltiin tavoitteet johtamisen,

toimintatapojen, tuotteiden

ja toiminnan laadun sekä

osaamisen näkökulmista. Johtamisen

tavoitteiksi asetettiin teknisen

keskuksen strategisten tavoitteiden

ja vision toteutumisen

varmistaminen, ohjaus- ja johtamiskäytäntöjen

kehittäminen sekä

arviointi- ja mittausmenetelmien

kehittäminen. Tavoitteet on

saavutettu.

Toimintajärjestelmän rakentamisen

myötä tunnistettiin teknisen

keskuksen prosessit, kehitettiin

ja dokumentoitiin yhteisiä

menettelytapoja ja edistettiin

kustannustehokkuutta prosesseja

ja resurssien hallintaa kehittämällä.

Toimintajärjestelmän rakentaminen

projektoitiin, samoin sertifikaattien

hakemiseen valmistautuminen.

Projektointi antoi

ryhtiä kehittämistyölle.

Teknisen keskuksen toimintajärjestelmä

sisältää sekä laatu-,

ympäristö- että turvallisuusjärjestelmät.

Teknisen keskuksen

ydin- ja tukiprosessit ja toimintaohjeet

on kuvattu Tekevään. Koko

Oulu-konsernia koskevien toimintojen

kuvaukset on linkitetty

Tekevästä Oulun kaupungin intrassa

oleviin ohjeisiin. TTT-osiolle

ei ole haettu sertifikaattia. Se

on tulevaisuuden asia.

Prosessikuvauksiin ja toimintaohjeiden

laatimiseen ja kehittämiseen

osallistui koko henkilöstö.

Henkilöstön näkökulmasta tärkein

tavoite oli rakentaa yhteinen

näkemys teknisen keskuksen toiminnasta

ja oman työn liittymisestä

siihen. Tavoitteena oli myös

varmistaa henkilöstön osaamista

ja kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kuntatekniikka 4/2010

57


TEKNISET PALVELUT

konaisuudesta.

Motivaatio toimintajärjestelmän

ylläpitoon ja kehittämiseen

hiipuu, jos ei ole tahoa, joka

asettaa vaatimuksia kehittämiselle.

Toiminnan kehittämisen pitää

olla systemaattista ja jatkuvaa.

Sertifikaatti velvoittaa organisaation

jatkuvaan kehittämiseen ja

oman toiminnan arviointiin. Sisäiset

auditoinnit toteutetaan

vuosisuunnitelman mukaisesti.

Johdon katselmuksissa seurataan

kehittämistoimien etenemistä

ja sovitaan seuraavat kehittämishankkeet.

Niiden valinta pohjautuu

sisäisissä auditoinneissa esille

nousseisiin kehittämistoimenpiteisiin,

asiakaspalautteeseen, toimintaympäristön

muutosten arviointiin

ja mittarien tuloksiin.

Sertifikaatti edellyttää myös, että

järjestelmässä kuvatut asiat hoidetaan

suunnitelmallisesti.

Teknisessä keskuksessa kehittämistyötä

on tehty monta vuotta

omana työnä. Osaaminen ja ymmärrys

toiminnan kehittämisestä

on syntynyt vähitellen. Pitkän kehittämistyön

arviointi tuli ajankohtaiseksi.

Halusimme altistaa

kehittämistoimemme ulkoiselle

arvioinnille.

Arviointiprosessi oli meille

oppimisen aikaa. Kävimme syvällisiä

keskusteluja arvioijien

kanssa, ja ymmärryksemme jatkuvasta

parantamisesta kasvoi ja

sitoutuminen siihen vahvistui.

Valmistautuminen kesti

yli vuoden

Sertifiointiin valmistautuminen

kesti yli vuoden, vaikka laatutyötä

oli tehty jo useamman vuoden

ajan. Erityisen haastavaksi valmistautumisen

teki ympäristösertifikaatin

hakeminen. Myös

asiakasnäkökulma, asiakkuuksien

hallinta ja korjaavat toimenpiteet

olivat isoja haasteita ja vaativat

vielä paljon työtä.

Teknisellä keskuksella on käytössä

mittaristo, jolla arvioidaan

toiminnan tuloksia. Osa mittareista

toimii myös tulospalkkion

Hallintopäällikkö Päivi Saari (vas.), hallintosihteeri Sirkka-Liisa Kangasharju

ja rakennuttajavalvoja Sauli Heikinheimo kehittävät yhdessä

teknisen keskuksen toimintajärjestelmää.

perusteina. Prosessimittareita on

myös otettu käyttöön. Mittariston

kehittämistyössä otetaan huomioon

EFQM:n vaatimukset.

Sertifikaatin hakemisprosessi

on ollut pitkä ja haastava, mutta

myös palkitseva. Tärkeintä eivät

ole sertifikaatit vaan se, mitä

olemme tehneet ja oppineet. Sertifikaatit

osoittavat että toimintamme

vastaa standardien vaatimuksia.

Sertifioinnin aikana

määriteltiin toimintamme laatutaso,

johon edistymistämme tulevaisuudessa

verrataan. Olemme

sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen

ja jatkamme eteenpäin

laatupolullamme.

Kuntarekry.fi – ykköskanava kuntatyöhön

■ Kunnat saavat syksyllä uuden

työvälineen henkilöstöhankintansa

ja työnantajamaineensa kehittämiseen,

kun uusi Kuntarekry.fi

palvelu avataan. Kuntaliitossa on

reilun vuoden ajan kehitetty uutta

rekrytointipalvelua, jonka avulla

voidaan varmistaa ja helpottaa

kunta-alan työvoiman saatavuutta.

Palvelun perustamisen rahoitus

on tullut valtiovarainministeriöstä

kuntien valtionosuuksista.

Hanketta on viety eteenpäin

Kuntaliiton sisällä yhdessä

kuntien rekrytointiasiantuntijoiden

kanssa. Palvelun tuottajaksi

perustetaan Kuntaliiton omistama

osakeyhtiö. Palvelua tuottamaan

tullee alkuvaiheessa 3–5

henkilöä.

Tehokkuutta rekrytointien

sähköisellä hallinnalla

Kunta-ala kohtaa merkittävän

työvoimapoistuman tulevina vuosina.

Väestön ikääntyminen lisää

palvelujen tarvetta, mutta samalla

itse palvelujen tuottajiakin jää

eläkkeelle, jolloin haasteet henkilöstöhankinnassa

lisääntyvät.

Kuntarekry.fi antaa uusia

mahdollisuuksia työvoiman saamiseen

kaikenkokoisille ja eri

toimialoilla toimiville kuntaorganisaatioille.

Erityisen kiinnostuneita

kunnat ja kuntayhtymät

ovat olleet lyhytaikaisten sijaisten

hallinnointiin tulevista työvälineistä.

– Valtaosalla kuntatyönantajista

ei tällä hetkellä ole omaa

rekrytointijärjestelmää. Kuitenkin

nykyaikainen tapa rekrytoida

verkossa edistää positiivista

ja aktiivista työnantajakuvaa,

projektipäällikkö Tuula Nurminen

sanoo.

Rekrytointien sähköinen hallinta

vähentää huomattavasti

manuaalista työtä.

Käyttöönoton helppous

viehättää

Kunnat ovat palvelusta hyvin

kiinnostuneita. Erityisesti viehättää

se, että rekrytointityön määrän

jatkuvasti kasvaessa kunta

saa uuden palvelun helposti

käyttöönsä.

– Kunnan kannalta kyseessä

on palvelun hankinta, ei tietojärjestelmäprojekti.

Julkisen hankintalain

mukainen kuntien yhteishankintayksikkö

KL-Kuntahankinnat

Oy on kilpailuttanut tietojärjestelmän,

Tuula Nurminen

korostaa.

Uudenlaisia mobiilipalveluja

tarjolla

Kuntarekry.fi toimii niin, että yksittäinen

kunta tekee järjestelmässä

työpaikkailmoituksensa ja

julkaisee sen haluamissaan verkkopalveluissa,

kuten www.mol.

fi:ssä ja www.kuntarekry.fi:ssä.

Hakemukset otetaan vastaan ja

käsitellään sähköisesti, myös hakijayhteenveto

saadaan järjestelmästä.

Koko rekrytointiprosessi hallinnoidaan

järjestelmän avulla.

Samalla kunta voi rakentaa

työnantajakuvaansa. Kunta, jolla

on jo oma rekrytointijärjestelmä,

voi myös ilmoittaa Kuntarekry.

fi:ssä avoimet työpaikkansa ja

hallinnoida ne omassa järjestelmässään.

Lyhytaikaisten sijaisuuksien

hallintaan on tarjolla uudenlaisia

tehokkaita mobiilipalveluja. Palvelu

tarjoaa tukea myös organisaation

sisäisen työvoimaliikkuvuuden

edistämiseen.

Palvelu käynnistyy

ensi syksynä

Tavoitteena on, että palvelu on

käyttöönotettavissa tulevana

syksynä. Vielä tämän kevään aikana

selviää palvelun hinnoittelu

kunnille, jolloin ne voivat aloittaa

mahdollisen mukaantulon

valmistelun. Kuntarekry.fi -palvelun

käyttöönotto ei edellytä

omia raskaita tietojärjestelmäinvestointeja,

koska palvelun tuottaja

on ne jo tehnyt. Palvelu on

käytettävissä normaaleilla verkkoselaimilla.

Liity ilmaiseksi seurantaryhmään,

150 henkilön ja 100 kuntaorganisaation

verkostoon ja

pysyt ajan tasalla, miten Kuntarekry.fi

palvelu kehittyy.

Lisätietoja saa Tuula Nurmiselta,

tuula.nurminen@kuntaliitto.fi,

www.kuntarekry.fi

58 Kuntatekniikka 4/2010


POHJOISMAIDEN SUURIN kaatopaikkakaasua

hyödyntävä voimalaitos käynnistyi Espoossa

Sarlin Oy Ab toimitti Ämmässuon kaasuvoimalaan

neljä saksalaista MWM TCG2032 V16

-kaasumoottoria kaasunkäsittelylaitteineen.

Ne ovat suurimpia yksittäisiä biokaasua käyttäviä

kaasumoottoreita maailmassa.

● Pohjoismaiden suurin ja Euroopan

mittakaavassakin suurimpiin

lukeutuva kaatopaikkakaasua

hyödyntävä HSY Jätehuollon

voimalaitos vihittiin käyttöön

21.5. Espoon Ämmässuolla. Laitoksen

sähköteho on 15 megawattia

ja sähköntuotannon hyötysuhde

on yli 40 prosenttia. Voimalaitos

tuottaa vuodessa sähköä

noin 120 gigawattituntia.

Kaasuvoimalan kokonaisinvestointikustannus

on noin 15 miljoonaa

euroa.

Biokaasua syntyy jätteen hajoamisprosessissa.

Siitä jopa 70

prosenttia on metaania, joka on

voimakas kasvihuonekaasu. Kaasunkeräyksen

ansiosta kaatopaikkakaasun

haitat ilmakehälle saadaan

poistettua lähes kokonaan.

Lisäksi hajuhaitat vähenevät.

Vihkimisen suorittaneen ministeri

Mauri Pekkarisen mukaan

Suomea on vietävä kohti

nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet

kierrätetään ja hyödynnetään

tehokkaasti.

– Ämmässuon kaasuvoimalaitos

on monelta kannalta oiva

esimerkki yhteisen tavoitteemme

mukaisesta energian tuotantolaitoksesta,

Pekkarinen sanoi.

Kaatopaikkakaasun kerääminen

aloitettiin Ämmässuon

jätteenkäsittelykeskuksessa jo

1996. Vuodesta 2004 kaatopaikkakaasua

on toimitettu Kivenlahden

lämpökeskukseen käytettäväksi

kaukolämmön tuotantoon

Kaasuvoimalan kokonaisinvestointi on noin

15 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön

investointitukea on 3,4 miljoonaa.

Summaan sisältyy ensi vuonna valmistuva

toisen vaiheen ORC-prosessi.

etupäässä talviaikaan.

Voimalan toinen vaihe eli

ORC (Organic Rankine Cycle)

-prosessi valmistuu 2011. ORCprosessin

avulla voidaan tuottaa

lisäsähköä hyödyntämällä kaasumoottoreiden

pakokaasuista

talteenotettavaa lämpöä.

SHOKIT KIINNOSTAVAT TEKNOLOGIAVÄKEÄ

● Strategisen huippuosaamisen

keskittymät SHOKit kiinnostavat

teknologiaväkeä. Huhtikuussa järjestetty

ensimmäinen SHOK Summit

veti satoja huippuosaamisesta

kiinnostuneita asiantuntijoita,

tutkijoita ja liike-elämän edustajia

Helsingin Messukeskukseen.

Strategisen huippuosaamisen

keskittymiä on perustettu kuusi,

joista rakennetun ympäristön

RYM Oy on yksi. RYM Oy:n perustaminen

jaksoi edelleen ilahduttaa

tilaisuudessa puhunutta

työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö

Erkki Virtasta.

Anssi Vanjoki visioi maailman muuttumisen

vaikutuksia.

– Rakennusala kykeni esittämään

ohjelman, joka täytti vetämäni

johtoryhmän kriteerit.

SHOKien tavoitteena on vain ja

ainoastaan maailman kärki. Niissä

jaetaan tietoa eikä piilotella sitä.

Tämä on suuri edistysaskel.

Yhtiöiden toimitusjohtajilta saamani

alkuvaiheen viestit ovat hyvin

positiivisia, Virtanen iloitsi.

Nokian markkinointijohtaja

Anssi Vanjoki visioi maailman

muuttumisen vaikutuksia kansalaisten

käyttäytymiseen. Hän otti

esimerkin kamerakännykästä,

jonka kehityksessä oli itse vahvasti

mukana.

– Kukaan ei vielä

90-luvun lopullakaan

uskonut, että kameralla

voisi olla mitään tekemistä

kännykän kanssa

ja että joku sellaista tuotetta

käyttäisi.

Vanjoen mielestä virtuaalimaailma

ja sähköinen

media muuttavat

oleellisesti ihmisten toimintatapoja

tulevan parin

vuosikymmenen aikana.

– Digimaailmasta riippuva,

omia alueitaan aitaava (media)

teollisuus murskaantuu. Kun

nuorelle polvelle todellisuuden

virtuaalinen dimensio tulee yhtä

tärkeäksi kuin luonnollinen todellisuus,

ollaan aivan uudessa tilanteessa,

Vanjoki ennusti.

RYM Oy keskittyy tulevaisuudessakin

fyysisen ympäristön kehittämiseen.

Tavoitteena on, että

Suomessa on maailman parhaisiin

kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän

ja yhteiskunnan toimintaympäristö,

joka vastaa kestävän

kehityksen haasteisiin. Tutkimusstrategian

teema-alueita

ovat energiatehokkuus, toimintamallit

ja prosessit, kilpailukykyinen

yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset

tilat.

RYM Oy:n toimitusjohtajana

on vuoden alusta työskennellyt

TkT Ari Ahonen. Yhtiön osakkaina

on myös neljä kaupunkia: Espoo,

Helsinki, Lahti ja Tampere.

● Paavo Taipale

SKOL liittyy

Teknologiateollisuuteen

● Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen

liitto SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen.

SKOLin

vuosikokous 12.4. hyväksyi

liittymisen 2011 alusta.

Työmarkkinoille muodostuu

entistä vahvempi toimija,

kun SKOLin jäsenkunnan

Suomessa työllistämät noin

10 000 ylempää toimihenkilöä

ja 4 000 toimihenkilöä tulevat

Teknologiateollisuuden

piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden

yritykset

edustavat noin 35 000 toimihenkilöä

ja yli 60 000 ylempää

toimihenkilöä.

SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti

suunnittelu- ja konsulttialaa

koskevat elinkeinoja

yrittäjäpoliittiset tehtävät.

Teknologiateollisuus puolestaan

vastaa työmarkkinatoiminnasta

ja yleisestä elinkeinopolitiikasta.

Kuntatekniikka 4/2010 59


Kaupunkipuistoon kuuluu Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO PORVOOSEEN

● Porvooseen on perustettu

kansallinen kaupunkipuisto.

Sen perustaminen on yksi

YK:n luonnon monimuotoisuuden

teemavuoden ja Euroopan

rakennusperintövuoden valtakunnallisista

hankkeista. Puisto

on viides Suomessa.

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto

on runsaat 2 000

hehtaaria. Puistoon kuuluu

muun muassa Linnamäen rautakautinen

kalmisto ja keskiaikainen

muinaislinna, Vanha Porvoo

ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen,

kansainvälisestikin

arvokas Ruskiksen luonnonsuojelualue,

Stormossenin

keidassuo, Stensbölen kartanon

vanhat metsät sekä Haikon kartano

puistoineen.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren

mukaan kaupunkipuisto

on voimakkaasti kasvavalle

kaupungille vetovoimatekijä,

joka säilyttää Porvoolle ominaisen

historiallisen ja luonnonläheisen

joenvarsiympäristön keskustassa.

– Jokivartta myötäilevänä

puisto edistää osaltaan kestävää

maankäyttöä ja auttaa varautumaan

myös ilmastonmuutoksen

mahdollisiin vaikutuksiin

Vapaavuori sanoi puiston vihkimistilaisuudessa

18.5.

Kaupunginjohtaja Jukka-

Pekka Ujula kertoi, että Porvoossa

myös yksityiset maanomistajat

ovat lähteneet innokkaasti

mukaan kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen.

Mukana

on noin 150 kiinteistönomistajaa.

– Missään muussa kansallisessa

kaupunkipuistossa yksityisten

panos ei ole näin merkittävä,

Ujula sanoi.

ESPOON

valtuustotalo

kaupungintaloksi

● Vuosia kestänyt odotus Espoon

kaupungintalon kohtalosta

ratkesi, kun kaupunginvaltuusto

päätti huhtikuussa

purkaa Espoon keskuksessa sijaitsevan

kaupungintalon. Sen

takana sijaitsevaa nykyistä valtuustotaloa

laajennetaan rakentamalla

muun muassa kaupunginhallitukselle

kokoustilat

sekä työtilat kaupunginjohtajalle

ja hänen esikunnalleen. Samalla

valtuustotalon nimi muutetaan

kaupungintaloksi.

Purettavan kaupungintalon

tilalle suunnitellaan kaupunkiaukio,

jota reunustamaan kohoaa

asuinrakennuksia ja niiden

yhteyteen toteutettavia

pienliiketiloja. Kaupungintalotontin

asuin- ja liikerakennusoikeudella

voidaan kustantaa valtuustotalon

muutostyöt.

Tampereen Kansi

ja Keskusareena

etenevät

● Tampereen keskustaan, ratapihan

päälle on toteutumassa

Suomen oloissa ainutlaatuinen

kokonaisuus, jossa yhdistyvät

yli 10 000 katsojan monitoimiareena,

toimisto- ja liiketiloja,

asuntoja ja hotelli.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi

toukokuussa kaupunginhallituksen

esityksen Tampereen

Kannen ja Keskusareenan rakentamisesta.

Kaupunki vuokraa

monitoimiareenan, harjoitushallin

ja pysäköintilaitoksen

tontin 60 vuodeksi hallikiinteistöosakeyhtiölle.

Kaupunki osallistuu kokonaiskustannuksiltaan

400 miljoonan

hankkeeseen enintään

18,7 miljoonalla eurolla edellyttäen,

että asemakavassa oleva

rasite raideliikenteelle voidaan

toteuttaa.

Kaupunki avustaa 30 vuoden

ajan kiinteistöyhtiötä tontinvuokran

ja kiinteistöveron

verran. Lisäksi kaupunki ostaa

monitoimiareenasta palveluita

500 000 eurolla vuodessa

15 vuoden ajan.

Monitoimiareenan valmistuttua

Hakametsän jäähalli 1.

poistetaan jäähallikäytöstä ja

muutetaan sisäurheilukeskukseksi.

Hankkeen puuhamiesten,

Rikard Bjurströmin ja Harry

Harkimon mukaan tavoitteena

on areenan valmistuminen

kevään 2013 jääkiekon MMkisoihin.

www.tampereenkeskusareena.fi

Tampereen Kansi ja Keskusareena

muodostuvat monitoimihallista,

toimistoista, asuinrakennuksista ja

kaupunginosia yhdistävistä kevyenliikenteen

alueista.

Kuntaliitto palkitsi

ilmastotyössä

ansioituneita

● Kuntaliitto palkitsi ilmastoasioissa

ansioituneita toimijoita

Kuntien ilmastokonferenssissa

Tampereella 6.5. Kuntien ilmastokampanjaan

liittyvät kunniamaininnat

menivät ilmastostrategiassaan

kunnostautuneelle Lahden

kaupungille sekä alueensa

kuntien ilmastotyötä edistäneelle

Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.

Ilmastotyötä edistäneen henkilön

kunniakirjan sai professori

Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.

Lahden kaupunki on ollut aktiivinen

kampanjan kehittäjä sekä

seudullisen yhteistyön ja monipuolisen

kansainvälisen toiminnan

rakentaja. Kaupunginvaltuusto

asetti 2009 tavoitteen

puolittaa päästöt 2025 mennessä.

Lahti on kytkenyt ilmastotyöhön

mukaan kaupungin toimialat,

liikelaitokset ja yhtiöt sekä

kiinnittänyt huomiota energiansäästöön

ja energiatehokkuuden

parantamiseen.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

on tehnyt perusteellisen taustaselvityksen

keväällä 2010 käynnistyneen

maakunnan ilmastoja

energiaohjelman 2020 tueksi.

Ohjelman tavoitteena on, että

2020 maakunta mm. siirtyy

lämmityksessä ja sähkön tuotannossa

fossiilisista polttoaineista

uusiutuvaan energiaan ja maakunnassa

käytetyistä liikennepolttoaineista

20 prosenttia valmistetaan

uusiutuvista raaka-aineista.

Professori Jyri Seppälä on toiminut

aloitteellisesti, ennakkoluulottomasti

ja pitkäjänteisesti

kuntien hyväksi hiilineutraalien

kuntien HINKU-hankkeessa.

Hankkeen vetäjänä hän on

ideoinut ja kannustanut viidestä

kunnasta muodostettua kuntaryhmää

ja kuntakohtaista toimintaa.

60 Kuntatekniikka 4/2010


Oulun kaupunki

Oulun rakennushistoriallisesti arvokas kaupungintalo sai remontin

yhteydessä huippuvarustellun valtuustosalin.

Oulun kaupungintalon

remontti

valmistui

● Oulun kaupungintalon peruskorjaus

on valmis. Tärkein remonttikohde

oli taloteknisten järjestelmien

uusiminen ja rakenteellisten

vaurioiden korjaaminen, jotta toiminta

arvokkaassa rakennuksessa

voi jatkua.

Kaupungintalon kaikki lämpöön,

veteen ja ilmastointiin liittyvät

putket ja laitteet on uusittu, samoin

kulunvalvonta ja talon informaatiotekniikka.

Sähköverkko on

uusittu osittain. Ensimmäisen kerroksen

kokous- ja esitystekniikka

on tehty kaikki kokoushuoneet kattavaksi.

Kokoushuoneiden määrä

lisääntyi viidellä, ja niitä on nyt 11.

Oulun kaupungintalolla on todennäköisesti

Suomen parhaat

työskentelytilat valtuustoryhmille.

Valtuustosalin uusi kokousjärjestelmä

on täysin digitaalinen ja tietokoneohjattu.

Kokouksen hallinta

tapahtuu kosketusnäyttöpohjaisilla

laitteilla ja osallistujat tunnistetaan

henkilökohtaisella älykortilla.

Suomessa kokousjärjestelmä on ainoa

laatuaan.

Ota vastaan

ILMASTOHAASTE

– osallistu kilpailuun

Itämeren alueelle sekä Pohjoismaihin suunnatussa kansainvälisessä

kilpailussa etsitään kunnille sekä muille paikallis- ja aluetason toimijoille

uusia tai vielä vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja

ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen hillintään. Kilpailun voittajille

on luvassa asiakaskontakteja, julkisuutta ja konkreettista asiantuntija-apua

ratkaisujen markkinointiin.

Itämeren alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Useilla alueen kunnilla

on ilmastostrategia, mutta heiltä saattaa puuttua toimenpiteitä

strategian jalkauttamiseksi. Eri yrityksiltä ja yhteisöiltä saattaa löytyä

käytännönläheisiä sekä toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään,

mutta ne eivät ole välttämättä löytäneet niille käyttäjiä. Kilpailun

tavoitteena on saattaa yhteen ratkaisujen tuottajat ja heidän uudet

asiakkaansa Itämeren alueelta sekä Pohjoismaista.

Kilpailu on osa Turussa 31.1.–2.2.2011 pidettävää Itämeren alueen ja

Pohjoismaat kattavaa kestävän kehityksen konferenssia. Tässä Ratkaisuja

lähellä, yhdessä -konferenssissa esitellään käytännön ratkaisuja ja

innostetaan osallistujia konkreettisiin toimiin. Konferenssi tuo yhteen

yli 600 eri toimijaa paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta tasoilta Itämeren

alueelta. Tapahtuma ja kilpailu järjestetään laajana yhteistyönä,

jossa mukana on muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvosto, kuntajärjestöjä,

ministeriöitä ja rahoituslaitoksia Itämeren alueelta.

Kilpailussa etsitään hankkeita, jotka

hillitsevät ilmastonmuutosta,

tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia,

johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten

toimintatavoissa ja

ovat toteutettavissa hyvänä käytäntönä laajasti.

LED-VALOPUTKET

VAARALLISIA

● Loisteputkia korvaavissa ledvaloputkissa

on todettu vakava

puute, joka vaarantaa lampun

vaihtajan turvallisuuden. Led-valoputkea

vaihdettaessa on mahdollista

saada sähköisku putken

toisesta päästä toisen pään ollessa

kiinni lampunpitimessä.

Kaikki Tukesin testauttamat

led-valoputket ovat rakenteeltaan

sellaisia, että ne voidaan

asentaa standardinmukaisesti

mitoitettujen loisteputkien tilalle

tavallisiin loistelamppuvalaisimiin.

Riskin aiheuttavia LED-valoputkia

on Tukesin arvioiden mukaan

käytössä Suomessa useita

tuhansia.

www.tukes.fi

Joukkoliikenteen

valtionapuperusteet

muuttuvat

● Joukkoliikenteen valtionavustusperusteita

uusitaan 22.4. annetulla

asetusmuutoksella. Matkalippujen

hintavelvoitteen korvaamisessa

siirrytään noudattamaan

EU:n palvelusopimusasetusta.

Näin varmistetaan, ettei avustusta

saavalle liikenteenharjoittajalle

makseta liikaa korvauksia matkustajamäärän

kasvaessa.

Joukkoliikennetukea voidaan

jatkossa myöntää joustavammin

kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudun

liityntälippu on lisätty

matkalippujen hinnanalennusta

koskevan avustuksen piiriin. Matkakeskuksia

ja muita henkilöliikenteen

asemia koskeva avustus

laajenee koskemaan myös vaihtopysäkkien

parantamista.

OSALLISTU KILPAILUUN

Kilpailuun voivat osallistua yritykset, kunnat ja muut yhteisöt Itämeren

alueella ja Pohjoismaissa. Kilpailuehdotukset voivat olla uusia tai

toistaiseksi vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja tai

toimintatapoja, jotka edesauttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kilpailuehdotukset tulee jättää nettiosoitteesta www.ratkaisuja2011.fi/

contest löytyvällä kilpailulomakkeella 30.9.2010 mennessä suomeksi,

ruotsiksi tai englanniksi. Kansainvälinen tuomaristo valitsee ehdotuksista

3–5 parasta ratkaisua. Voittajat julistetaan virallisesti 1.2.2011

Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa.

Lisätietoa valintakriteereistä sekä kilpailusäännöistä löytyy kilpailun

verkkosivuilta www.ratkaisuja2011.fi/contest

Kuntatekniikka 4/2010

61


Porvoon

Taidetehtaan

rakentaminen

käynnistyy

● Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan

Taidetehtaan alueen rakennus-

ja kunnostustyöt ovat

käynnistymässä. Alueen kaava

on vahvistettu, ja Porvoon kaupunki

on allekirjoittanut rakennusosakeyhtiö

Hartelan kanssa

alueen rakentamissopimukset.

Porvoon ydinkeskustaan nousee

parin vuoden kuluttua uusi,

lähes viiden hehtaarin suuruinen

Taidetehtaan alueelle on tulossa noin 400–500 uutta asukasta,

kymmeniä uusia yrityksiä sekä noin 200–400 uutta työpaikkaa.

keskus taiteen, kulttuurin, matkailun

ja kaupan palveluille.

Taidetehtaan alueelle rakennetaan

tapahtumatiloja kulttuurille,

kokouksille ja kongresseille,

mediakeskus monikäyttöisine

elokuva- ja auditoriosaleineen,

taitelijoiden työtiloja, näyttelytiloja,

kävelykatu erikoisliikkeineen

ja viihde- ja ravintolapalveluineen,

päivittäistavarakauppa,

160 huoneen hotelli, kongressi-

ja matkailupalveluita sekä

asuntoja.

– Taidetehtaan alue on tarkoitus

kehittää eläväksi kaupunkitilaksi

ja vetovoimaiseksi osaksi

Porvoon keskustaa. Tämä on

lähtölaukaus koko Länsirannan

alueen suunnittelulle ja rakentamiselle,

apulaiskaupunginjohtaja

Fredrick von Schoultz kertoo.

Lappeenrannassa Kaukaan tehdasalueella sijaitseva biovoimala

käynnistyi viime marraskuussa.

UUSI BIOVOIMALA

käyttää kiinteää

puupolttoainetta

● Pohjolan Voiman, Lappeenrannan

Energian ja UPM:n yhteishankkeena

rakennetun Kaukaan

Voima Oy:n biovoimalaitos

vihittiin käyttöön 7.5. UPM:n

Kaukaan tehdasalueen yhteydessä

sijaitseva voimalaitos on ollut

täydessä toiminnassa marraskuusta

lähtien.

Lämpöteholtaan 385 MW:n

voimalaitos käyttää polttoaineenaan

kuorta, oksia, latvuksia,

kantoja, pienpuuta sekä turvetta.

Voimalaitos on Suomen

suurin kiinteän puupolttoaineen

käyttäjä.

– Laitos korvaa tulevaisuudessa

merkittävän osan UPM:n ja

Lappeenrannan Energian aiemmin

maakaasulla tuotetusta energiasta,

sanoo Kaukaan Voiman

toimitusjohtaja Jukka Kiuru.

Laitos käyttää vuodessa polttoaineita

noin 2 000 GWh, mistä

noin 80 prosenttia on biopolttoaineita.

Niistä noin puolet

on Kaukaan sahan sekä sellu- ja

paperitehtaiden käyttämän puuraaka-aineen

kuorta. Voimalaitos

kykenee tuottamaan sähköä 125

MW:n teholla.

– Laitos valmistui pari viikkoa

etuajassa ja alitti 244 miljoonan

euron budjettinsa, projektijohtaja

Erkki Repo kertoo.

Direktiivi parantaa

uusien talojen

energiatehokkuutta

● Euroopan parlamentti on hyväksynyt

uudistetun rakennusten

energiatehokkuutta parantavan

direktiivin. Direktiivi tulee

voimaan alkukesästä, ja kansallisten

säädösten tulee olla valmiina

kesällä 2012.

Direktiivi muuttaa rakentamista

koko EU:n alueella. Uusien

rakennusten tulee olla lähes

nollaenergiarakennuksia 2020

loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia

vaatimus koskee jo

2019 alusta. Suomi siirtyi matalaenergiarakentamisen

suuntaan

jo tämän vuoden alusta

30 prosenttia tiukentuneilla rakentamismääräyksillä.

Määräyksiä

kiristetään edelleen 20 prosentilla

2012.

Direktiivin myötä myös energiatodistusten

painoarvo kasvaa.

Esimerkiksi tieto rakennuksen

energiatehokkuudesta on näyttävä

jo myynti- ja vuokrausilmoituksissa.

Energiatodistukset vaaditaan

myös isoissa julkisissa rakennuksissa.

HAITISSA rakennetaan raunioista uusia taloja

● Suomalaisella talonrakennusmenetelmällä

aiotaan tehdä Haitissa

uusia, kestäviä rakennuksia

hyödyntäen maanjäristyksen rakennusjätettä.

Kirkon Ulkomaanapu

valmistelee parhaillaan mallitalon

rakentamista Haitiin.

Arkkitehti Matti Kuittisen

suunnittelemassa uudisrakennuksessa

raunioituneiden rakennusten

kiviaineksella täytetään

metallikoreja ja kehikoita, joita

käytetään kantavien seinien ja

perustusten rakentamiseen.

Tammikuun maanjäristyksestä

kärsineillä alueilla rauniot peittävät

edelleen laajoja alueita. Rakennusjäte

on merkittävä ympäristö-

ja turvallisuusongelma. Kirkon

Ulkomaanavun ja Kuittisen

ideoima rakennusmalli ratkaisee

myös tätä ongelmaa.

Kirkon Ulkomaanapu tulee

käyttämään menetelmää erityisesti

Haitin koulujen uudisrakentamisessa.

Samaa ideaa voidaan

soveltaa muuhunkin

jälleenrakennukseen.

Talomallin yksinkertaisen

rakenteen vuoksi

rakentamisessa voidaan

käyttää paikallista

kouluttamatonta

työvoimaa.

Koulujen rakentaminen

on ensimmäisenä

Haitin hallituksen

rakennussuunnitelmissa.

Havainnekuva Matti Kuittinen/Kirkon Ulkomaanapu

Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee

130 pysyvän koulurakennuksen tekemistä

Haitiin. Se tarkoittaisi lähes

80 000 lapsen pääsyä kouluun.

62 Kuntatekniikka 4/2010


TIETOKONESALEISTA

LÄMPÖÄ

RAKENNUKSILLE

● Helsingin Energia on saanut ensimmäisen

palkinnon (2010 Uptime

Institute Green Enterprise IT Award)

vuosittaisessa Uptime Institute Symposiumissa

New Yorkissa. Palkinto

myönnettiin Helsingin Energian

teknologialle, jossa uudella tavalla

hyödynnetään tietokoneiden tuottamaa

lämpöä rakennusten ja käyttöveden

lämmittämiseen.

Ensimmäinen konseptin mukainen

ratkaisu toteutettiin yhteistyössä

ICT-palveluja tarjoavan Academica

Oy:n kanssa. Yrityksen tietokonesali

sijaitsee Helsingissä luolatilassa

Uspenskin kallion alla. Tietokoneiden

tuottama lämpö johdetaan

kaukolämpöverkkoon lämmittämään

helsinkiläisiä rakennuksia ja

käyttövettä. Tietokoneet jäähdytetään

kaukojäähdytyksellä, joka tuo-

Tietokoneiden tuottama lämpö

johdetaan kaukolämpöverkkoon

lämmittämään rakennuksia ja

käyttövettä.

tetaan lämpöpumppujen, kylmän

meriveden ja energiatuotannossa

muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian

avulla. Energiatehokkuudeltaan

tietokonesali on maailman

huippuluokkaa.

Helsingin Energian tähtäimessä

on konesaliteknologian laajentaminen.

Nykykapasiteetilla Helsingin

Energia voi suunnata 100 MW

kaukojäähdytystä konesaleille. Tämä

määrä vastaa kaukolämpötehoa,

jolla voisi lämmittää 30 000

asukkaan kaupungin.

Missä on Suomen

paras maisema

● Ympäristöministeriö etsii valtakunnallisella

kilpailulla Suomen parasta

maisemahanketta. Kilpailun

voittajasta tulee Suomen ehdokas

Euroopan neuvoston maisemapalkinnon

saajaksi. Palkinto myönnettiin

ensimmäisen kerran 2009. Tuolloin

Suomea kilpailussa edusti Hämeenkyrön

kansallismaisema.

Maisemapalkinto on tunnustus

toimista, jotka tähtäävät oman alueen

maisemien suojeluun, hoitoon

tai suunnitteluun, ja jotka voivat

toimia esimerkkinä koko Euroopan

alueella. Kilpailuun voivat osallistua

kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai

alueelliset viranomaiset.

Kilpailuaika päättyy 30.8. Kansallisen

kilpailun tulokset julkistetaan

12.10.

Entä vuoden

ympäristörakenne

● Puutarhaliitto ja Rakennustuoteteollisuus

RTT järjestävät Vuoden

Ympäristörakenne -kilpailun

20. kerran. Tunnustus annetaan

luontoa ja sen eri tekijöitä arvostavasta

suunnittelusta ja rakentamisesta.

Kilpailukohde voi olla julkinen tai

yksityinen, laaja tai suppea kokonaisuus.

Kilpailuehdotukset on jätettävä

23.6. mennessä Puutarhaliittoon.

Tulokset julkistetaan syksyllä.

www.puutarhaliitto.fi

www.betoni.com

Leica Linot heijastavat linjoja tai pisteitä millimetrin

tarkkuudella ja kompensoivat automaattisesti

± 4 astetta pienempiä virheitä itsetasauksella.

Uusia piste- ja linjalasereita

● Leica Geosystems on

tuonut kolme uutta Linoa

Leica Lino L2 -ristiviivalaserin

rinnalle. Yhteistä

kaikille ovat kirkkaat pisteet

ja linjat tarjoava optiikka.

Leica Lino P3 tekee

suorat linjat helposti 3-pistelaserilla

ylös ja alas. Tarvittavat

pisteet ovat siirrettävissä

nopeasti ja tarkasti.

Ominaisuuksiin kuuluvat

Power Range Technology,

monitoiminen

magneettijalusta ja itsetasaus.

Leica Lino P5 heijastaa

viisi lasersädettä, jotka

ovat täsmälleen suorassa

kulmassa toisiinsa

nähden. Luotisuora-säteiden

lisäksi laite heijastaa

kolme pistettä täsmälleen

samalla korkeudella.

Ikkunoiden, sisäseinäjakojen

ja muiden rakennuselementtien

asentaminen

onnistuu tarkasti

ja nopeasti.

Leica Lino L2P5 tarjoaa

saman erittäin kirkkaan

ristiviivan kuin Lino

L2, mutta myös pistelasereiden

luotisuorat säteet

ylös ja alas, 180°:n suoran

ja 90°:n kulman.

SÄÄSTÖÄ

jätevesien

pumppauskuluihin

● Oy Grundfos Pumput

Ab:n patentoidun keksinnön

avulla voi säästää jopa

40 prosenttia jätevesipumppaamoiden

energiakustannuksista.

Uudessa

keksinnössä pumppaamon

tuloputki on liitetty

suoraan pumpun imuaukkoon,

jolloin tuloviemärin

lakikorkeuden korkeusero

pumppaamoon nähden

voidaan hyödyntää.

Korkeuserosta johtuva

potentiaalienergia sekä

jäteveden liike-energia

käytetään uudella pumppaamolla

hyödyksi, jolloin

pumppaus seuraavalle

pumppaamolle tapahtuu

huomattavasti pienemmällä

energiamäärällä

kuin perinteisessä pumppaamossa.

Tekniikan testaamiseksi

Grundfosilla on koepumppaamo

aidossa jätevesiympäristössä.

– Koepumppaamolla

saavutetut energiansäästöt

ovat olleet jopa merkittävästi

suuremmat kuin

Lappeenrannan teknillisessä

yliopistossa tehtyyn diplomityöhön

liittyvät testiajot

osoittivat, keksinnön

isä Jorma Räsänen Grundfosilta

kertoo.

www.grundfos.com

MAANSUOJAA

viheralueille

● Landtek Oy:n Greendeck-maansuojamatot

toimivat ajolevyinä estäen

ajoneuvojen kiinnijuuttumisen

ja alustan tärveltymisen

huonoissakin maasto-

ja sääolosuhteissa.

Maansuojamatot vähentävät

turhia vahinkoja

viheralueiden hoidossa.

Niiden avulla on helppo

järjestää tilapäinen tieyhteys

niin koneille kuin jalankulkijoillekin.

Ne suojaavat

nurmikenttiä ja kasveja

kovalta rasitukselta esimerkiksi

puistoissa järjestettävissä

massatapahtumissa.

http://greendeck.net

Maansuojalevyt ovat turkkilevykuvioitua kestävää

ympäristöystävällistä HDPE-polyeteeniä.

Kuntatekniikka 4/2010

63


Pöyry Finland Oy

Kaupunki ja liikenne -liiketoimintaryhmän

Kiinteistöprojektinjohdon

Suomen uudistettu organisaatio

tuli voimaan 1.4.

Könnö Turkuun ja RI Ilkka

Yliaho Vaasaan.

Ramboll

Finland Oy

on nimitetty rakennuttajainsinööriksi

Tampereen

Infrayksikköön.

riksi kalliosuunnitteluyksikköön

Helsinkiin.

Etelä-Suomen aluejohtajaksi

nimitettiin DI Petri

Piirala. Etelä-Suomen

alueyksikköön kuuluvat

Pääkaupunkiseudun ja

Lappeenrannan toimistot

sekä uutena aloittava

Lahden toimipiste.

Aluepäälliköiksi on nimitetty

RI Pekka Kurki

Lappeenrantaan ja RI

Harry Nordström Lahteen.

Keski- ja Länsi-Suomen

aluejohtajaksi nimitettiin

RI Kari Jylhä. Alueyksikköön

kuuluvat Jyväskylän,

Tampereen, Turun ja Vaasan

toimistot.

Aluepäälliköiksi on nimitetty

rkm Hannu Leskinen

Jyväskylään, RI

Markku Karislahti Tampereelle,

RI Markku

Itä- ja Pohjois-Suomen

aluejohtajaksi nimitettiin

RI Pertti Kalevo. Alueyksikköön

kuuluvat Kuopion

toimisto Kalevon suorassa

alaisuudessa sekä Oulun

toimisto, jonka aluepäälliköksi

on nimitetty DI Harri

Karjula.

Suomen Kiinteistöprojektinjohdon

tutkimus- ja

kehitystoiminnasta vastaavaksi

kehityspäälliköksi

nimitettiin DI, FM Marika

Latvala. Hän jatkaa myös

talonrakennushankkeiden

projektipäällikkönä pääkaupunkiseudulla.

Ekokem Oy Ab

Myyntipäälliköksi on nimitetty

Anders Lindbäck.

Ekokem-Palvelu Oy

Myyntipäälliköksi on nimitetty

FM Raakel Jaloniemi.

HT Mia Toivanen on

nimitetty Senior Consultantiksi

Ramboll Management

Consultingiin Espoossa.

DI Turo Auvinen on nimitetty

suunnittelijaksi Espoon

Geosuunnitteluyksikköön.

DI Eeva Rantanen on

nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi

Infran hallinta

-yksikköön Tampereelle.

Ins. Mikko Vellamo

Ins. AMK Tomi Väisänen

on nimitetty rakennuttajainsinööriksi

Oulun

Infrayksikköön.

DI Risto Roivainen on

nimitetty projektipäälliköksi

Ramboll RST:hen.

WSP Finland Oy

Arkkitehti Timo Metsälä

on nimitetty yhdyskunta

ja arkkitehtuuri -yksikköön

Helsinkiin

DI Jukka Repo on nimitetty

projekti-insinöö-

Hortonomi Maija Elo

on nimitetty projektipäälliköksi

maisema ja ympäristö

-yksikköön Helsinkiin.

Maanmittausinsinööri

Jukka Haikara on nimitetty

asiantuntijaksi mittausyksikköön

Jyväskylään.

Maanmittausteknikko

Arto Hukka on nimitetty

asiantuntijaksi mittausyksikköön

Ouluun.

Mittausyksikköön Järvenpäähän

on nimitetty

mittauspäälliköksi maanmittausinsinööri

Tuukka

Sanaksenaho sekä

asiantuntijoiksi DI Tommi

Turkka, maanmittausteknikko

Petri Huotari,

maanmittausteknikko

Kjell Tuominen ja maanmittausteknikko

Jarmo

Mikkola.

Jätehuollon tunnustuksia ansiokkaasta työstä

Hannele Lyytikäinen-

Käppi

Jätelaitospäivillä toukokuussa

jaettiin julkisen

jätehuollon tunnustuksia

ansiokkaasta

Petri Kouvo

työstä. Vuoden vääntäjä

-palkinnon sai toimialajohtaja

Petri Kouvo

HSY Jätehuollosta

ja vastuullisen jätehuollon

veturi -kunniamaininnan Lakeuden

Etappi Oy:n tiedottaja

Hannele Lyytikäinen-

Käppi.

Kouvo palkittiin erityisesti

jätteen energiahyödyntämisen

eteen tehdystä työstä.

Hän on ollut käynnistämässä

YTV:n jätevoimalahanketta,

joka aloittaa Vantaan Långmossebergenissä

2014. Kouvo

on valmistellut myös YTV

Jätehuollon rakennuttamisyksikön

kanssa kaasuvoimalahanketta

Espoon Ämmässuolla.

Kunniamaininnan saanut

Hannele Lyytikäinen-Käppi

on kehittänyt aktiivisesti kunnallisen

jäteyhtiön Lakeuden

Etapin viestintää ja on osallistunut

valtakunnallisen jätehuoltoalan

viestinnän suunnitteluun.

Lyytikäinen-Käppi

tuottaa myös alueellista Jäteaviisi-lehteä

ja viikoittain

Etappi Radio -ohjelmaa, joilla

jaetaan tietoa jätehuollosta

ja lajittelusta kuntalaisille.

DI Tom Schneider on

nimitetty valaistussuunnittelijaksi

Design Studioon

Helsinkiin.

RI Petri Petäjäjärvi on

nimitetty yksikönpäälliköksi

tutkimuspalvelut-yksikköön

Ouluun.

64

Kuntatekniikka 4/2010


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Ins. (AMK) Aleksi Kuha

on nimitetty projektiinsinööriksi

tutkimustoimialalle

Ouluun.

RI Janne Koskinen on

nimitetty Tampereen ja

Jyväskylän infrayksikön

päälliköksi.

Suunnitteluhortonomi

(AMK) Eila Sihvola on

nimitetty suunnittelijaksi

maisema ja ympäristö -yksikköön

Helsinkiin.

YTM Suvi Järvinen on

nimitetty projektisuunnittelijaksi

yhdyskunta ja arkkitehtuuri

-yksikköön Helsinkiin.

KTM Outi Nietola on

nimitetty logistiikan projektipäälliköksi

liikenteen

konsultaatio -yksikköön.

Hortonomi (AMK) Jari

Usvajärvi on nimitetty

ympäristösuunnittelijaksi

maisema ja ympäristö -yksikköön

Tampereelle.

Vuoden

Tieisännöitsijä

Vuoden Tieisännöitsijäksi

on valittu Jari Kärkkäinen

Siilinjärveltä.

Kärkkäinen avustaa pohjoissavolaisten

tiekuntien

lisäksi projektiluonteisesti

Huittisten ja Kokemäen

kuntia Satakunnassa.

Viherympäristöliitto

Europarlamentaarikko

Sirpa Pietikäinen on valittu

Viherympäristöliiton

puheenjohtajaksi. Pietikäinen

oli ympäristöministerinä

1991–95. Lisäksi hän

on monipuolisesti mukana

suomalaisissa ja kansainvälisissä

ympäristöalan

järjestöissä.

Tekla Oyj

Infra & Energy -liiketoiminta-alueella

Software

Manager -tehtävään on

nimitetty Teemu Väre,

Software Engineer -tehtävään

Tuukka Tuomisto,

Vellu Sorvari, Tuomas

Saarela ja Pauli Toivola.

Building & Construction

-liiketoiminta-alueella

Business Analyst -tehtävään

on nimitetty Daniel

Miles, CRM Developer

-tehtävään Aditaya Parkash.

Molok Oy

Asennuspäälliköksi on

nimitetty Kimmo Rasimus.

Betonityön johtajaksi

on nimitetty Mika Kiikkinen.

2010

Kuntatekniikan päivät

3.–5.6.2010 Joensuu

www.kuntatekniikka.fi

Maankäyttösopimukset

7.6.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Maapolitiikkaseminaari

8.6.2010 Helsinki

www.fcg.fi

Asuntomessut

16.7.–15.8.2010 Kuopio

www.asuntomessut.fi

Vesiosaajat yhteen II

26.8.2010 Pori

www.prizz.fi/vesiosaajat

Habitare-messut

Valo-tapahtuma

1.–5.9.2010 Helsinki

www.habitare.fi

FinnMETKO 2010

2.–4.9.2010 Jämsä

www.finnmetko.fi

Teknisten palvelujen

tulevaisuus

2.–4.9.2010 Helsinki-Pietari-Helsinki

www.fcg.fi

Katupäivät

6.–7.9.2010 Kuopio

www.fcg.fi

Rakennuttajan

työturvallisuusseminaari –

uudisrakennuttaminen

6.9.2010 Helsinki

www.kiinko.fi

Turvallisuus-,

Kiinteistöturvallisuusja

Työhyvinvointi-messut

8.–10.9.2010 Tampere

www.tampereenmessut.fi

Neuvottelumenettelyt

julkisissa hankinnoissa

14.9.2010 Helsinki

www.ptcs.fi

Kuntamarkkinat

15.–16.9.2010 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

Rakennuttajan työturvallisuusseminaari

– infrarakennuttaminen

15.9.2010 Helsinki

www.kiinko.fi

Sustainable Community

- buildingSMART

22.–24.9.2010 Espoo

www.sb10.fi

Asuntopoliittiset

neuvottelupäivät

30.9.–1.10.2010 Tampere

www.fcg.fi

Kuntien toimitilapäivät

4.–6.10.2010 Hki-Tukholma-Hki

www.fcg.fi

FinnBuild-messut

6.–9.10.2010 Helsinki

www.finnbuild.fi

Ympäristö, Yhdyskunta,

Vesi & Viemäri,

Jäte & Kierrätys 2010

6.–9.10.2010 Helsinki

www.ymparistotekniikkamessut.fi

Väylät ja liikenne

13.–14.10.2010 Jyväskylä

www.tieyhdistys.fi

ENERGIAFORUM10

ENERGIA 10 -messut

25.–28.10.2010 Tampere

www.energiaforum.com

www.energiamessut.fi

Paikkatietomarkkinat

2.–3.11.2010 Helsinki

www.maanmittauslaitos.fi/

paikkatiedot

2011

Sportec 2011

24.–25.3.2011 Tampere

www.sportec.fi

Yhdyskuntatekniikka

YT11-näyttely

18.–20.5.2011 Turku

anna-maija.hallikas@vvy.fi

Stone+tec

22.–25.6.2011 Nürnberg

www.stone-tec.com

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 4/2010 65


GTK:n

palveluja

kunnille

Geologiset tietoaineistot

Maa- ja kiviainekset

Pohjavesi

Ympäristöselvitykset

Luontomatkailu

Vihreällä teknologialla kohti

tuottoisampaa huomista

CAVIA – Kavitaatio yksikkö

Lisää biokaasua!

Vähemmän jäännöslietettä!

Soveltuu sekä suunniteltaviin että

olemassa oleviin mädätysprosesseihin!

Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.


www.gtk.fi



DEWACO Oy

www.dewaco.fi sales@dewaco.fi

Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Ilmoitus PALVELUJA -sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

KunFo tietää!

www. kuntatekniikka.fi

on yhteinen verkostomme,

josta löydät mm. tuoreimmat

uutiset ja tapahtumat,

rekryfoorumin, matkapalveluja

ja kuvapankin.

www.poyry.fi

YHDYSKUNTATEKNIIKAN

ASIANTUNTIJA

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI

Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,

faksi (019) 31274

www.finnmap-infra.fi

ALANSA YKKÖNEN

Joensuun seudulle

yhteinen yleiskaava

sivu 24

4 /2010

Kevennystä

ympäristölupiin

sivu 46

Lennart Erfors on

seurannut

Kristianstadin tietä

hiilineutraaliksi jo

20 vuotta. sivu 38

Lahti sai

vuotovedet

kuriin sivu 50

sivulla 36

Teknisen toimen

tuottavuus

parani it:llä sivu 54

KUNTA-

TEKNIIKKA

JOENSUUSSA

3.–5.6.

Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän

ASUMISEN IHMEMAA

Asuntomessusivut 6–23

Tilaa Kuntatekniikka!

2010

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle

syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero

8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os.

http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442.

66 Kuntatekniikka 4/2010


Tarkat

laitos ja kunta

sääasemat,

ukkostutkaimet,

tuulimittarit.

Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n

a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t

pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,

kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset

kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset

p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi

















VESIHUOLTOPALVELUA






Kuntatekniikka 4/2010

67


www.ymparistotekniikkamessut.fi

More magazines by this user
Similar magazines