Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ALANSA YKKÖNEN<br />
4 /2010<br />
Lennart Erfors on<br />
seurannut<br />
Kristianstadin tietä<br />
hiilineutraaliksi jo<br />
sivulla 36<br />
20 vuotta. sivu 38<br />
Joensuun seudulle<br />
yhteinen yleiskaava<br />
sivu 24<br />
Kevennystä<br />
ympäristölupiin<br />
sivu 46<br />
Lahti sai<br />
vuotovedet<br />
kuriin sivu 50<br />
Teknisen toimen<br />
tuottavuus<br />
parani it:llä sivu 54<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän<br />
ASUMISEN IHMEMAA<br />
Asuntomessusivut 6–23
Maahantuoja:
SISÄLTÖ<br />
4 / 2010<br />
1. kesäkuuta<br />
18 Kuopion Lehtoniemen Helmen<br />
asuntomessualueella hulevedet matkaavat<br />
kosteikkopuiston kautta Kallaveteen.<br />
42 Markus Hirvonen, Juha Lemmetyinen ja<br />
Tero Toivanen selvittävät, voidaanko Joensuun<br />
Penttilänrantaa lämmittää jätevedellä.<br />
48 Pohjanmaalla halutaan tuhka pois kaatopaikkoja<br />
kuormittamasta esimerkiksi teiden ja<br />
parkkipaikkojen rakennusaineeksi.<br />
50 Lahti Aqua on saanut vuotovedet hallintaan.<br />
Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti<br />
painui alle kolmenkymmenen.<br />
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
Unelmia Kallaveden rannalla 6<br />
Kaavoituksen haasteina<br />
järvimaisema ja liito-oravat 10<br />
Viheralueet monimuotoisen<br />
luonnon helmi 14<br />
Kuopiosta Leikin pääkaupunki 16<br />
Hulevedet hallintaan kosteikkopuistoilla<br />
ja sadepuutarhoilla 18<br />
Pilottitaloissa tutkitaan asumisen<br />
terveyttä ja turvallisuutta 21<br />
Asuntomessuilla turvavarusteltu<br />
mallitalo 22<br />
YHDYSKUNTA<br />
Joensuun seudulle yhteinen<br />
yleiskaava 24<br />
Penttilänrantaan suunnitteilla<br />
kevyen liikenteen silta 26<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 27<br />
UKTY 31<br />
Kuntien Putkimestarit 32<br />
ENERGIA<br />
Kristianstad satsaa uusiutuvaan,<br />
päästöt vähentyneet jo 20 % 38<br />
Ruotsissa puu palaa suurissakin<br />
voimaloissa 41<br />
Penttilänrantaan etsitään vähäpäästöistä<br />
lämmitysratkaisua 42<br />
YMPÄRISTÖ<br />
Ympäristölupamenettely kevenee 46<br />
Tuhkat halutaan hyötykäyttöön<br />
Pohjanmaalla 48<br />
VESIHUOLTO<br />
Lahti sai vuotovedet kuriin 50<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
TEKNISET PALVELUT<br />
Joensuussa tuottavuutta it:llä<br />
ja ideoilla 54<br />
Toimintajärjestelmä toi tehoa<br />
Oulun teknisen keskuksen työhön 57<br />
Kuntarekry.fi käynnistyy syksyllä 58<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Oma koti vesimaisemassa 23<br />
Kolumni/Mette Granberg:<br />
Onnen pyörä 37<br />
Pakina/Eero Hiltunen:<br />
Pienten puolesta 49<br />
Lukijoilta/Jaakko Suomela:<br />
Termit selviksi 53<br />
Uutisia 59<br />
Palveluja 66<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010 3
paras!<br />
Valmistettu Suomessa<br />
laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti.<br />
Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta<br />
Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi<br />
Puh. 029 006 160 www.lining.fi<br />
Puh. 010 403 4600<br />
www.niemisenvalimo.fi<br />
kedm.fi
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
■ Energia<br />
■ Hankinnat<br />
■ Ilmastonmuutos<br />
■ Infra-IT<br />
■ Jätehuolto<br />
■ Kiinteistöt<br />
■ Kunnossapito<br />
■ Liikenne ja väylät<br />
■ Liikuntapaikat<br />
■ Maankäytön suunnittelu<br />
■ Maarakennus<br />
■ Rakentaminen<br />
■ Turvallisuus<br />
■ Uimahallit ja kylpylät<br />
■ Vesihuolto<br />
■ Viheralueet<br />
■ Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Joensuun seudulle<br />
yhteinen yleiskaava<br />
sivu 24<br />
4 /2010<br />
Kevennystä<br />
ympäristölupiin<br />
sivu 46<br />
Lennart Erfors on<br />
seurannut<br />
Kristianstadin tietä<br />
hiilineutraaliksi jo<br />
sivulla 36<br />
20 vuotta. sivu 38<br />
Lahti sai<br />
vuotovedet<br />
kuriin sivu 50<br />
Teknisen toimen<br />
tuottavuus<br />
parani it:llä sivu 54<br />
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän<br />
ASUMISEN IHMEMAA<br />
Asuntomessusivut 6–23<br />
Kannen kuva: Antero Tenhunen<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Kirsi Rontu<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
KL-Kustannus Oy<br />
Puh. (09) 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 70 €<br />
Vuosikerta 79 €<br />
Irtonumero 8,50 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
ISSN 1238-125X<br />
65. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
Iloinen Itä-Suomi isosti esillä<br />
”<br />
Minulla oli opiskeluaikana useamman vuoden ajan savolainen kämppäkaveri<br />
(nykyisen Kuopion) Vehmersalmelta. Maalaistalon poikana hän aika ajoin toi<br />
kotoaan ”evääksi” Tampereelle valtavia kotitekoisia kalakukkoja pakastettuna.<br />
Hämäläisenä pragmaatikkona kävin hänen kanssaan periaatteellista keskustelua<br />
usean kilon painoisen kalakukon kokonaisena pakastamisen järkevyydestä.<br />
Ehdotin, että kukko olisi pilkottu useampaan osaan, jolloin pakkasesta olisi tarpeen<br />
tullen voinut sulattaa sopivan kimpaleen syötäväksi.<br />
Tämän kuultuaan kämppis kauhistui. Vain karjalaiset kuulemma viipaloivat kalakukkoa.<br />
Oikeaoppisesti kukko piti avata keskeltä, kauhoa sisältö lautaselle ja<br />
syödä kuoret siinä sivussa. Myöhemmin emme juuri keskustelleet kukon nauttimistavoista,<br />
mutta joskus sulatettua kukkoa syötiin reilusti ja isolla porukalla.<br />
Kukkojen ja muiden herkkujen valmistuksen lisäksi Itä-Suomessa osataan paljon<br />
muutakin. Tuore Itä-Suomen yliopisto ehkä sekin osaltaan tuo aluetta ja sen<br />
osaamista aiempaa laajempaan tietoisuuteen. Tässä lehdessä kaksi itäisen Suomen<br />
maakuntaa ja kaupunkia esittelevät näyttävästi kuntatekniikan ratkaisujaan.<br />
Kuopio isännöi asuntomessuja jo toista kertaa. Messualueen ja sen lähiympäristön<br />
kaavoitus osana kaupungin täydennysrakentamista tuo oivallisesti esille tavoitteen<br />
kaupunkirakenteen tiivistämisestä samalla, kun hyödynnetään kaunista<br />
järvimaisemaa. Niin ikään ajankohtaista hulevesien hallintaa on pohdittu Lehtoniemen<br />
alueella perusteellisesti. Tuloksena on kosteikkojen ja sadepuutarhojen<br />
saaristo. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leikille ja liikunnalle omassa lähiympäristössä.<br />
Joensuun seudulla on viime vuosien kuntaliitosten myllerryksessä saatu aikaan<br />
kuntien yhteinen yleiskaava. Se ei itsessään takaa seudun elinvoimaa ja tasapainoista<br />
kehitystä mutta antaa näille tavoitteille aiempaa tukevamman selkänojan.<br />
Joensuun ytimeen rakentuvan Penttilänrannan alueen energiaratkaisut ovat parhaillaan<br />
puntarissa. Tavoitteena sielläkin on vähäiset hiilidioksidipäästöt ja kohtuulliset<br />
kustannukset. Talouden tiukentuessa myös kuntatekniikan tuottavuusvaatimukset<br />
kovenevat. Niihin Joensuussa on vastattu pienten askelten politiikalla<br />
ja ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa laajempaan käyttöön.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>a Karjalan kunnailla<br />
Kesän varmoja merkkejä ovat kukkuvat käet ja Kuntatekniikan päivät. Kesäkuun<br />
alussa kuntatekniikkaväki kukkuu käkien kanssa kilpaa Karjalan kunnailla Joensuussa.<br />
Näillä iloisen Itä-Suomen perinteisillä laulumailla on hyvä aloittaa kesä.<br />
Kuntatekniikan päivien asiantuntijaluentojen ohella kollegojen kanssa verkostoituminen<br />
antaa uutta virtaa sorvin ääreen niillekin, joilla kesäloma on vielä viikkojen<br />
päässä. Toivotan toimituksen puolesta virkistävää kesää kaikille!<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat<br />
6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät<br />
7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto<br />
8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus
Kuopion asuntomessualue<br />
UNELMIA<br />
Antero Tenhunen<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
on kiinteä osa Saaristokaupungin rakentamista<br />
KALLAVEDEN RANNALLA<br />
Kesän asuntomessut ovat Kuopiossa, Kallaveden<br />
rannalla, kuutisen kilometriä keskustasta.<br />
Messualue Lehtoniemen Helmi on kiinteä osa<br />
Saaristokaupunkia, jossa sijaitsee tulevina vuosina<br />
14 000 kuopiolaisen koti.<br />
● Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja,<br />
Kuopion kaupunki<br />
Saaristokaupungin projektipäällikkö<br />
Lokakuussa 2008 käyttöön otetun<br />
Saaristokadun avulla Kuopio<br />
ja Saaristokaupunki kasvavat kohti<br />
kaupungin keskustaa. Messualue<br />
on osa tätä normaalia järjestystä.<br />
Saaristokaupunkia on suunniteltu<br />
ja rakennettu projektityönä.<br />
Kuopiossa alueittaisella projektityöskentelyllä<br />
on pitkä perinne.<br />
Neulamäen kaupunginosaa sekä<br />
Petosen aluetta vietiin eteenpäin<br />
projektina.<br />
Saaristokaupunki on valtaisa<br />
hanke. Arvioimme 2005 tehdyssä<br />
laskelmassa koko Saaristokaupungin<br />
alueen rakentamiskustannuksiksi<br />
1 400 miljoonaa euroa, josta<br />
asuntojen osuus on 90 prosenttia.<br />
Saaristokaupunkilaiskoteja on nyt<br />
noin 1 500 ja asukkaita 5 300. Valmistuttuaan<br />
kokonaan Saaristokaupungissa<br />
on 6 000 kotia, joissa<br />
asuu 14 000 kuopiolaista.<br />
Harkiten suunnitellut<br />
asuntomessut<br />
Saaristokaupunki-projekti aloitti<br />
2003. Tuolloisen projektisuunnitelman<br />
mukaan läpitunkevia teemoja<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
7
Antero Tenhunen<br />
Messutalojen edessä on kosteikkopuisto, jonka kautta alueen hulevedet johdetaan viivyttämällä ja imeyttämällä Niittylahteen.<br />
■ Useat ison Saaristokaupunki-projektin<br />
osaprojektit<br />
ovat hyvin esillä tai heijasteina<br />
asuntomessuilla. Saaristokaupungin<br />
molempien<br />
projektikausien (2003–07,<br />
2008–12) teemoja on nähtävillä<br />
messuilla tai lähialueella.<br />
Näitä ovat mm. Saaristo-<br />
Gallerian taideteokset, jossa<br />
taide yhdistyy kunnallistekniikan<br />
rakentamiseen.<br />
Kauden 2003–07 Hyvän<br />
asumisen kulttuuriympäriskoko<br />
Saaristokaupungin suunnittelun<br />
ja rakentamisen ajan olivat<br />
● ympäristö,<br />
● vuorovaikutus ja<br />
osallisuus sekä<br />
● tulevaisuuden asuinalueen<br />
kehittäminen.<br />
Teemat näkyivät eri osaprojekteissa,<br />
joita oli yhteensä 12. Asuntomessut-selvitystyö<br />
oli tuolloin<br />
yksi osaprojekteista. Päätavoitteena<br />
oli asuntomessujen järjestäminen<br />
Saaristokaupungissa vuonna<br />
20xx. Selvitystyössä kuvattiin<br />
mm. kaupungin kustannukset ja<br />
tulot sekä mahdollisen messualueen<br />
sijainti. Parhaaksi messujen<br />
pitopaikaksi valikoitui varsin nopeasti<br />
Lehtoniemen Helmi.<br />
Jo vuonna 2002 oli visio, että<br />
jossakin Saaristokaupungin<br />
rakentamisvaiheessa haluamme<br />
Antero Tenhunen<br />
Viidellä messutalolla on oma rantasauna. Saunojen etäisyys rantaviivasta<br />
on lähimmillään vain kolme metriä.<br />
olla taas asuntomessukaupunki.<br />
Sitä olimme jo vuonna 1980. Keväällä<br />
2006 varmistui Saaristokadun<br />
rakentaminen. Välittömästi<br />
saatoimme messuhakemuksen –<br />
nyt uuden aiempaa täsmällisemmän<br />
selvityksen kera – luottamuselinten<br />
päätettäväksi.<br />
Kaupunginvaltuustomme haki<br />
messuja elokuussa, ja joulukuussa<br />
2006 Kuopiolle myönnettiin<br />
järjestettäväksi vuoden 2010<br />
asuntomessut.<br />
Kävimme tutustumassa Heinolan,<br />
Espoon ja Hämeenlinnan<br />
messualueisiin ja -järjestelyihin.<br />
Edellisten messukaupunkien<br />
kokemuksia kannattaa aina<br />
hyödyntää.<br />
Saaristokaupunki-projektit näkyvillä asuntomessuilla<br />
Kaivannonlahden kiertoliittymää<br />
elävöittää<br />
viime kesänä Saaristo-<br />
Galleria-ympäristötaidekilpailun<br />
voittaneiden<br />
Ari Tiilikaisen ja<br />
Iiro Murajan teos<br />
”Rantakala”.<br />
Ihmeellinen<br />
perusoivalluksemme<br />
Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan<br />
asukkaita varten. Siksi<br />
on tärkeää, että asukkaat ovat<br />
vahvasti mukana. Hyvin monet<br />
kaupunkisuunnittelijat ja projektityöntekijät<br />
tuntuvat olevan tämän<br />
oivalluksen kannalla. Vaikeus<br />
onkin siinä, miten se käytännössä<br />
toteutetaan.<br />
Saaristokaupungissa perustimme<br />
asukkaiden ja kaupungin<br />
organisaation yhteiselimen,<br />
aluetiimin ideoimaan toimintoja<br />
jo 2002. Nostimme asukasaktiivisuuden<br />
Saaristokaupunki-projektissa<br />
vahvasti esille. Eräs osatö<br />
jalostui ensin Taiteen<br />
Kaavaksi ja siitä edelleen<br />
SaaristoGalleriaksi. Sen<br />
taidehankkeita on esillä<br />
Saaristokadun kiertoliittymissä,<br />
S-Market<br />
Keilankannan torilla sekä<br />
Keilankanavan tukimuurissa.<br />
Kulttuuri ja taide ovat<br />
saaneet oman teemaviikon<br />
messuille. Taide näkyy<br />
ja tuntuu monimuotoisesti<br />
koko messualueella<br />
mm. Sarka-hankkeen<br />
ja pohjoissavolaisten<br />
taiteilijoiden tuottamana.<br />
Lasten ja nuorten<br />
osallisuus- sekä Lasten<br />
ja Nuorten Saaristo<br />
-osaprojektien kanssa<br />
samaa henkeä edustaa<br />
messujen 1. teemaviikko.<br />
Lähiliikunta Tutuksi<br />
-hankkeen sukulainen<br />
on messualueen lähiliikuntapuisto.<br />
Kosteikkopuistot-osaprojekti<br />
näyttäytyy kaikille<br />
messukävijöille jalostettuna<br />
perhepuistona.<br />
Terve Kuopio -ohjelman<br />
ideat ovat esillä<br />
monessa messukohteessa.<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Jätä<br />
ja hanki järkevästi<br />
projektimme oli ja on edelleen<br />
Vuorovaikutus ja osallisuus. Tavoitteenamme<br />
on tehokas kahdensuuntainen<br />
vuorovaikutus ja<br />
asukkaiden aito osallisuus. Haluamme,<br />
että asukkaat ovat subjekteja,<br />
aktiivisia toimijoita alueensa,<br />
Saaristokaupungin kehittämistyössä.<br />
Organisaatiomme ja saaristokaupunkilaisten<br />
tiivis vuorovaikutus<br />
on tuottanut molemmille<br />
hyötyjä. Asukkaat ovat kokeneet<br />
pystyvänsä vaikuttamaan<br />
asuinympäristöönsä. Kaupunki<br />
on puolestaan voinut todeta<br />
Saaristokaupunki-hankkeen<br />
etenevän juohevasti, lähes ilman<br />
valituksia.<br />
Tutkittua viihtymistä<br />
Asukkaat ovat tutkitusti (sosiaalipolitiikan<br />
pro gradututkielma<br />
2008) tyytyväisiä asumiseensa<br />
Saaristokaupungissa ja<br />
viihtyvät asuinalueellaan. Erittäin<br />
tai melko hyvin viihtyviä oli<br />
96 prosenttia vastaajista. Asukkaat<br />
kokevat Saaristokaupungin<br />
asuinalueeksi, joka sopii heidän<br />
elämäntapaansa ja jossa arki sujuu<br />
hyvin.<br />
Pienoinen yllätys oli, että<br />
useat olisivat vastauksissaan<br />
halunneet osallistua vieläkin<br />
enemmän asuinalueensa suunnitteluun.<br />
Tämän asiantilan kohentaminen<br />
on kauden 2008–12<br />
projektisuunnitelmassa kirjattu<br />
yhteisen tekemisen alueeksi sekä<br />
Saaristokaupunki-projektille<br />
että asukasyhdistykselle.<br />
Asuntomessualueen ja Lehtoniemen<br />
keskustan, Keilankan-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Saaristokadun ansiosta Lehtoniemen Helmestä on matkaa<br />
Kuopion torille vain kuusi kilometriä.<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
9
Antero Tenhunen<br />
Messualueen valvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa<br />
Koponen Hakolahdella, jonka rannalla sijaitsee alueen uimapaikka.<br />
Antero Tenhunen<br />
nan kaavatöitä teimme korostetun<br />
vuorovaikutteisesti. Mielsimme<br />
molemmat alueet äärettömän<br />
tärkeiksi koko Saaristokaupunkihankkeelle.<br />
Lisäksi kireät messuaikataulut<br />
asettivat kovia vaatimuksia<br />
teknisen viraston organisaatiolle.<br />
Asukkaiden ohella otimme<br />
myös rakennusliikkeet osallisiksi.<br />
Yhtiöt kommentoivat tehtyjä<br />
kaavaluonnoksia. Halusimme yhdessä<br />
onnistua laadukkaan asuinympäristön<br />
aikaansaamisessa.<br />
Saaristokaupungin keskusta<br />
korkeine siltavahtitaloineen ja<br />
palveluineen ovat messuvieraidenkin<br />
silmäiltävissä. Kaupan ja<br />
päiväkodin ohella messualueen<br />
kylkeen rakennettava Martti Ahtisaaren<br />
koulukin otetaan käyttöön<br />
jo elokuussa 2011.<br />
Toteutuvatko tavoitteet<br />
Uuden asuinalueen aikaansaaminen<br />
on Suomessa mielletty leimallisesti<br />
olevan suunnittelua,<br />
rahoitusta ja rakentamista. Saaristokaupungissa<br />
tuota kolmikuvioista<br />
”leimakirvestä” on pyritty<br />
välttämään. Projektiin on vahvasti<br />
leivottu sisään pehmeitä asioita,<br />
ihmisen arkea, juhlaa ja osallisuutta.<br />
Ihmisellä pitää olla unelmia,<br />
olen kuullut monen sanovan.<br />
Haaveilu kun ei maksa mitään.<br />
Me teknisessä virastossa olemme<br />
myös konkretian kannalla,<br />
pitää olla tavoitteita.<br />
Saaristokaupungin 2008–12<br />
projektisuunnitelman mukaan<br />
Saaristokaupungista tulee hyvin<br />
tunnettu uusi asuinalue koko<br />
maassa, Kuopio-kuva vahvistuu<br />
ja Kuopion tunnettuus viihtyisänä<br />
ja haluttuna asuinkaupunkina<br />
kasvaa.<br />
Samaisessa suunnitelmassa<br />
asuntomessujen 2010 tavoitteena<br />
on saada aikaan mieleen jäävä<br />
messualue ja -tapahtuma sekä<br />
nostaa Kuopion imagoa haluttuna<br />
asuinkaupunkina. <br />
LEHTONIEMEN<br />
HELMI<br />
■ 41. asuntomessut järjestetään<br />
Kuopion Saaristokaupungissa,<br />
Lehtoniemen Helmen<br />
alueella16.7.–15.8.2010.<br />
■ Noin 18 hehtaarin messualueella<br />
on yhteensä 34 omakotitaloa,<br />
yksi paritalo, kaksi<br />
rivitaloa ja viisi rantasaunaa,<br />
joista yksi esitellään. Messukohteita<br />
on yhteensä 39.<br />
■ Omakotitonttien keskikoko<br />
on noin 1 070 m 2 , hinnat 40–<br />
100 euroa/m 2 .<br />
■ Messualueelle on rakennettu<br />
vain omistusasuntoja. Rakentajista<br />
yli puolet on yksityisiä,<br />
loput talotehtaita, rakennusliikkeitä<br />
tai muita.<br />
■ Alueella on uimapaikka,<br />
luonnontilainen Velhometsä,<br />
lasten leikkipuisto ja Painija<br />
Eino Leinon puisto lähiliikuntapaikkoineen.<br />
■ Messujen oheiskohde on<br />
Kuopion Opiskelija-asunnot<br />
Oy:n pilottihanke, 0-energiakerrostalo.<br />
■ www.asuntomessut.fi/<br />
kuopio<br />
Asuntomessualue edustaa<br />
HAASTEINA<br />
Lehtoniemen Helmen asuntomessualue Saaristokaupungissa<br />
edustaa kuopiolaista pientaloalueen<br />
kaavoitusta parhaimmillaan. Kadut<br />
ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemaastoon<br />
ja luonnonympäristöön. Erityissisältöä<br />
alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri.<br />
Talouden taantuma puolestaan vähensi<br />
tonttikysyntää ja siirsi messualueen viereen<br />
rakennettavien rivi- ja kerrostalokortteleiden<br />
toteutumisen messujen jälkeen.<br />
● Leo Kosonen<br />
kaavoituspäällikkö<br />
Kuopion kaupunki<br />
Kuopion messualueella kadut<br />
ja talot on pyritty istuttamaan<br />
kauniisti rinnemastoon<br />
ja luonnonympäristöön. Erityisenä<br />
haasteena on ollut hienon<br />
järvimaiseman ottaminen huomioon<br />
siten, että rakentaminen<br />
sopeutuu maisemaan mutta<br />
tarjoaa samalla asunnoista<br />
ja pihoilta avautuvia järvinäkymiä.<br />
Tätä on harjoiteltu jo<br />
useiden vuosien ajan, sillä suurin<br />
osa Saaristokaupungin pientaloalueista<br />
on kaavoitettu vastaaville<br />
rinteille rannan läheisyyteen.<br />
Asuntomessualue edustaa<br />
siis kuopiolaista pientaloalueen<br />
kaavoitusta parhaimmillaan.<br />
Kaavaratkaisussa ei ole tavoiteltu<br />
mitään erityistä esteettistä<br />
muotoa. On luotettu siihen, että<br />
hyvä estetiikka syntyy luonnon<br />
ja rakennetun ympäristön vuoropuheluna<br />
ja yhteen sovittautumisena.<br />
Tietenkin myös messualueen<br />
toiminnot ja mitoitus<br />
ovat osaltaan vaikuttaneet kokonaisratkaisuun.<br />
Kaavoitus ja kaikki kaavoitukseen<br />
liittynyt suunnittelu on<br />
tehty kaupungin omana työnä.<br />
Asemakaavan laadinta, katusuunnittelu,<br />
puistojen suunnittelu<br />
sekä alueen kokonaisoh-<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
Erityisenä haasteena on ollut hienon<br />
järvimaiseman ottaminen huomioon.<br />
kuopiolaista pientalokaavoitusta parhaimmillaan<br />
järvimaisema ja liito-oravat<br />
Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi<br />
jelmointi ja luonnonsuojelu ovat<br />
lomittuneet toisiinsa ja vaikuttaneet<br />
lopputulokseen. Tässäkin on<br />
kyse käytännöstä, jota Kuopiossa<br />
on noudatettu jo vuosikymmenien<br />
ajan.<br />
Messualueen sijainti<br />
erinomainen<br />
Alueen sijainti on erinomainen.<br />
Alue on kauniissa maisemassa,<br />
sinne on hyvät liikenneyhteydet<br />
ja se liittyy saumattomasti viereen<br />
nouseviin kaupunginosiin. Myös<br />
tältä osin asuntomessualue viestii<br />
Saaristokaupungin kaavoituksen<br />
yleisperiaatteita, sillä Saaristokaupungissa<br />
omakotialueet liittyvät<br />
kerrostalokaupunginosiin<br />
ja rivitaloasutukseen.<br />
Näin Saaristokaupungista tulee<br />
monipuolinen, ja palveluiden<br />
lisäksi myös hyvä joukkoliikenne<br />
voidaan järjestää kaikille alueille.<br />
Saaristokaupunki on yhdistelmä<br />
joukkoliikennekaupunkia ja autokaupunkia.<br />
Kuopion yleiskaavan<br />
sormimallin mukaisesti ne<br />
liittyvät toisiinsa.<br />
Asuntomessualueella nämä<br />
periaatteet toteutuvat parhaalla<br />
mahdollisella tavalla. Kerrostalokaupunginosien<br />
palvelut ja joukkoliikenne<br />
ovat aivan vieressä ja<br />
hyvin saavutettavissa. Asuntomessualue<br />
puolestaan monipuolistaa<br />
kerrostalovaltaista kaupunkirakennetta<br />
ja nostaa koko Lehtoniemen<br />
arvostusta.<br />
Saaristokadun ansiosta asuntomessualue<br />
on keskustaan nähden<br />
pyöräilyetäisyydellä, ja asukkailla<br />
on käytettävissään viihtyisä<br />
pyöräilyreitti keskustan suuntaan.<br />
Liito-oravat asettivat<br />
haasteita suunnittelulle<br />
Erityissisältöä alueen kaavoitukseen<br />
toi liito-oravien elinpiiri, joka<br />
havaittiin vasta siinä vaiheessa,<br />
kun messualueen sijainnista<br />
oli jo päätetty ja asemakaavoitus<br />
käynnistetty. Messualueen paikkaa<br />
ei kuitenkaan haluttu vaihtaa,<br />
eikä se ollut tarpeellistakaan.<br />
Hyvän asiantuntemuksen ja toimintavalmiuden<br />
ansiosta elinpiirin<br />
rajat saatiin nopeasti määritettyä,<br />
ja korttelit sekä muut toiminnot<br />
ryhmitettiin uuteen järjestykseen<br />
liito-oravametsikön<br />
ympärille.<br />
Messualueeksi tarkoitettu<br />
kortteliryhmä jouduttiin jakamaan<br />
kahteen osaan. Tämä tietenkin<br />
osaltaan hajotti messualuetta<br />
sekä asetti uusia haasteita<br />
suunnittelulle.<br />
Pysyvän kaupunkirakenteen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
11
Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on Kuopion sormimallin mukaista täydennysrakentamista.<br />
Oranssilla värillä osoitettu joukkoliikennekaupunki ja keltaisella<br />
värillä osoitettu autokaupunkimainen pientaloasutus liittyvät toisiinsa.<br />
Uusi bussikaupunginosa, Helmi, jonka kokoavana julkisena kaupunkitilana on pieni<br />
pysäkkiaukio ja siitä rantaan johtava kerrostalojen reunustama kävelykatu.<br />
Lehtoniemeen rakennetaan ”helminauha”, johon tulee rakenteilla olevan Keilankannan<br />
ja Helmen lisäksi vielä kolme pientä bussikaupunginosaa. Yhteensä Lehtoniemeen<br />
tulee 6 000 asukasta.<br />
kannalta liito-oravametsikkö<br />
ei ole ongelmallinen,<br />
sillä se on alueen<br />
kaunein metsikkö ja säilyy<br />
nyt kaikkia asukkaita<br />
palvelevana virkistysalueena.<br />
Liito-oravien muut<br />
elinmahdollisuudet, kuten<br />
kulkureitit ja ruokailualueet,<br />
on turvattu erityisillä<br />
asemakaavamääräyksillä.<br />
Muita erityismääräyksiä<br />
vähän<br />
Muita erityismääräyksiä<br />
asemakaavassa on vähän.<br />
Kapeimmilla rantatonteilla<br />
on määrätty harjan<br />
suunta ja kuopiolaisen<br />
rännikadun mitoitusta<br />
noudattavan Lainekujan<br />
tonteilla on edellytetty,<br />
että rakennukset sijoittuvat<br />
katualueen rajalle.<br />
Muilta osin rakentamisen<br />
suunnittelua on ohjattu<br />
rakennustapaohjeella,<br />
joka tehtiin kaavan yhteydessä.<br />
Ohjeella on varmistettu<br />
talojen sijoittuminen<br />
tonteille siten, että<br />
hyvien pihojen ja tonttiliittymien<br />
toteuttaminen<br />
on ollut mahdollista.<br />
Ohjeita on annettu myös<br />
tonttien terassoinnista ja<br />
aitaamisesta sekä rakennusten<br />
suuntautumisesta,<br />
värityksestä ja kattomuodoista.<br />
Ohjeet ovat antaneet<br />
lähtökohdat rakennusten<br />
suunnittelulle sekä<br />
kehikon, jonka puitteissa<br />
rakennusvalvonta on ohjannut<br />
rakennusten suunnittelua<br />
ja kortteleiden kokonaisilmettä.<br />
Taantuma vaimensi<br />
tonttikysynnän<br />
Talouden taantumasta<br />
johtuen tonttikysyntä vaimeni<br />
ja uusien rakennushankkeiden<br />
käynnistyminen<br />
hidastui juuri hetkellä,<br />
jolloin tontit kuulutettiin<br />
haettaviksi ja asuntomessualueen<br />
kerrostalojen<br />
rakentamisen käynnistymisestä<br />
olisi pitänyt<br />
tehdä päätöksiä.<br />
Niinpä asuntomessualueen<br />
viereen nousevan<br />
pääalueen, Helmi-kaupunginosan<br />
ensimmäiset<br />
rivi- ja kerrostalokorttelit<br />
toteutuvat vasta messujen<br />
jälkeen. ”Paniikkijarrutus”<br />
vaikutti myös oma-<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
Keilankantaan rakennetaan Saaristokaupungin keskustaa.<br />
kotitonttien kysyntään ja kavensi laatuohjauksen<br />
mahdollisuuksia.<br />
Kansainvälistä ideointia<br />
Messujen ohessa kannattaa kuitenkin<br />
tutustua myös Keilankantaan – johon<br />
rakennetaan Saaristokaupungin keskusta<br />
– sekä messualueen viereen rakennettavan<br />
Helmi-kaupunginosan<br />
suunnitelmiin. Näiden alueiden kaavoihin<br />
on koottu kokemuksia<br />
ja hyviä käytäntöjä, joita<br />
lähiöiden suunnittelusta ja<br />
lähiöuudistuksesta on vuosien<br />
mittaan kertynyt.<br />
Helmen erityisenä suunnitteluvaiheena<br />
oli EURO-<br />
PAN 8 -kilpailu ja sen jatkoksi<br />
järjestetty monikansallinen<br />
työpaja. Niistä alueen<br />
suunnitteluun saatiin<br />
sekä rakenteellista runkoa<br />
että yksityiskohtaista ideointia<br />
ja vaikutteita.<br />
Uuden kaupunginosan<br />
ytimenä tulee olemaan pieni<br />
kävelykaupunkimainen<br />
pysäkkiaukio, jolta johtaa<br />
”Urban Street”, kerrostalojen<br />
reunustama kävelykuja<br />
rantakerrostaloille sekä<br />
edelleen rantapuistoon<br />
ja pieneen venesatamaan.<br />
Rantakerrostalot ja niiden<br />
venesatama suunniteltiin<br />
rinnan messualueen asemakaavan<br />
kanssa ja niiden<br />
oli tarkoitus olla osa<br />
messualuetta, mutta – kuten<br />
edellä on todettu – suhdannetilanne<br />
siirsi niiden<br />
toteutumista.<br />
Saaristokadun ansiosta<br />
Saaristokaupunki on muuttunut<br />
kaukaisesta reunaalueesta<br />
suurimittaiseksi<br />
täydennysrakennusalueeksi,<br />
ja Lehtoniemi tulee<br />
useiden vuosien ajan olemaan<br />
asuntorakentamisen<br />
pääalue. Lehtoniemen<br />
Helminauha ja siihen liittyvät<br />
pientaloalueet tulevat<br />
olemaan monipuolista<br />
ja viihtyisää asuinympäristöä,<br />
joka osaltaan vastaa<br />
kestävän kehityksen, terveen<br />
kaupungin ja ilmastonmuutoksen<br />
torjunnan<br />
haasteisiin. <br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
13
Asuntomessualueen viheralueet<br />
MONIMUOTOISE<br />
Antero Tenhunen<br />
Velhometsän puistossa viihtyy liito-oravakin.<br />
Lehtoniemen Helmen viher- ja<br />
virkistysalueet tarjoavat elämyksiä<br />
niin sielulle kuin ruumiillekin.<br />
Kosteikot ja liito-oravan elinympäristö<br />
tuovat kasveja ja siivekkäitä<br />
tutuiksi, ja Helmipuiston<br />
kallioilta avautuvat komeat Kallaveden<br />
maisemat. Painija Eino<br />
Leinon puisto puolestaan<br />
tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet<br />
myös liikuntaan.<br />
● Eila Pulkkinen<br />
ympäristönsuojelusuunnittelija<br />
Kuopion kaupunki<br />
Ympäristökeskus<br />
Asuntomessualueen luonnon<br />
monimuotoisuus perustuu suureksi<br />
osaksi maankäytön suunnittelun<br />
yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin.<br />
Alueen luonto inventoitiin<br />
ensimmäisen kerran Lehtoniemen<br />
osayleiskaavaa laadittaessa,<br />
jolloin sieltä ei löydetty erityisen<br />
arvokkaita luontokohteita.<br />
Luontoselvityksiä tarkennettiin<br />
asemakaavatyön yhteydessä.<br />
Luontoselvityksissä löytyi-<br />
Hakolahden uimaranta avataan messujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä pallopelejä varten.<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
ja puistot ovat<br />
N LUONNON HELMI<br />
Painija Eino Leinon puiston kosteikko rakenteilla kesäkuussa 2009...<br />
Asuntomessualueen puistot ja muut luontokohteet<br />
... ja jo syyskuussa 2009 kosteikko näytti näin valmiilta.<br />
Kosteikon reunamilla kasvava mirrinminttu houkuttelee perhosia.<br />
kin alueen kaiketi uhanalaisin<br />
asukas, liito-orava, joka muutti<br />
maankäyttösuunnitelmia olennaisesti.<br />
Asemakaavatyön rinnalla<br />
selviteltiin hulevesien hallintaa<br />
erillisessä EU-rahoitteisessa<br />
hankkeessa.<br />
Liito-oravalle varattu<br />
oma kotimetsä<br />
Alueen luonto on asemakaavassa<br />
pyritty ottamaan mahdollisimman<br />
hyvin huomioon. Liitooravan<br />
elinympäristö on turvattu<br />
varaamalla sille kotimetsä Velhometsän<br />
puistoon. Alueella on<br />
säilytettävä liito-oravan pesäpuut,<br />
niitä suojaavat puut sekä oravan<br />
ravinnonhankinnan ja liikkumisen<br />
kannalta riittävä puusto. Liiturin<br />
ruokailua varten säilytetään<br />
Hakolahden länsiranta lehtipuuvaltaisena<br />
ja sen kulkureitit turvataan<br />
puistovyöhykkeillä.<br />
Hakolahden länsiranta kosteine<br />
rantaluhtineen säilytetään<br />
muutoinkin mahdollisimman<br />
luonnonmukaisena. Maisemallisesti<br />
arvokkaat lahden etelärannan<br />
komeat kalliomänniköt<br />
on asemakaavassa säilytetty rajaamalla<br />
ne rakennusalueen ulkopuolelle.<br />
Luonnon monimuotoisuuden<br />
säilyttäminen ja kehittäminen on<br />
myös yksi alueelle laadittujen rakennustapaohjeiden<br />
tavoitteista.<br />
Luonnon monimuotoisuus<br />
viheraluesuunnittelussa<br />
Luonnon monimuotoisuus on ollut<br />
keskeinen tavoite myös puistoalueita<br />
suunniteltaessa ja rakennettaessa.<br />
Alueen kuivatus- ja<br />
sadevedet kootaan Painija Eino<br />
Leinon puiston kosteikkoon, joka<br />
istutuksineen on myös monipuolinen<br />
lähiluonnon keidas.<br />
Kasvilajivalikoimissa on otettu<br />
huomioon erityisesti perhoset,<br />
jotka lisäävät omalta osaltaan<br />
puiston monimuotoisuutta.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
15
Painija Eino Leinon puisto on messualueen suurin. Sen pinta-ala on yli<br />
3,5 hehtaaria. Puistossa on mm. pienten lasten toimintalue, jota rakennettiin<br />
viime syksynä.<br />
Toiminta-alue on päällystetty kokonaan hiekkatekonurmipinnalla,<br />
jonka alla putoamisalueilla on lisäksi<br />
safegrass-levy.<br />
Muutoinkin istutuksissa on suosittu<br />
perinnekasveja ja korvattu<br />
leikattavia nurmikoita helppohoitoisilla<br />
niityillä.<br />
Lehtoniemen Helmen monipuolinen<br />
luonto halutaan tehdä<br />
tutuksi sekä messuvieraille että<br />
alueen asukkaille. Alueelle rakennetaan<br />
liito-oravaa ja muita<br />
luonnon asukkaita esittelevä<br />
luontopolku.<br />
Kosteikosta, perhospuutarhasta<br />
ja jaloista lehtipuista kerrotaan<br />
opastetauluissa. Luontopolku<br />
ja opastetaulut jäävät alueelle<br />
pysyvästi asukkaiden, koulujen<br />
ja päiväkotien käytettäviksi<br />
asuntomessujen jälkeenkin.<br />
Puistot rakennettu<br />
helppohoitoisiksi<br />
Alueen puistojen suunnittelun<br />
lähtökohtana ovat olleet alueen<br />
asemakaava sekä Saaristokaupungin<br />
yleisten alueiden tavoitesuunnitelma.<br />
Tulevaa kunnossapitoa<br />
ajateltiin jo suunnittelun<br />
alkuvaiheessa. Puistorakentamisen<br />
tavoitteena on ollut helppohoitoisuus<br />
ja monimuotoisuus<br />
sekä alueiden muotoutuvuus ajan<br />
ja olosuhteiden mukaan.<br />
Puistojen rakentaminen aloitettiin<br />
pohja- ja täyttötöillä 2008<br />
alussa, jolloin tehtiin leikki- ja lähiliikunta-alueiden<br />
louhostäytöt.<br />
Kosteikkoalue muotoiltiin samassa<br />
yhteydessä. Suurin osa puistorakentamisesta<br />
tehtiin 2009 aikana,<br />
mutta viimeistelyä jatketaan<br />
vielä alkukesällä 2010.<br />
Erityyppiset puistot<br />
ovat alueen rikkaus<br />
Asuntomessualueella on kolme<br />
erityyppistä puistoa. Suurin on<br />
Painija Eino Leinon puisto, jolla<br />
on pinta-alaa reilut kolme ja<br />
puoli hehtaaria. Se on rakennettu<br />
suurimmaksi osaksi vanhalle<br />
peltoalueelle, jonka kautta kulkee<br />
vanha Lehtoniementie. Jatkossa<br />
vanha tielinja toimii jalankulkuväylänä,<br />
ja sen rooli alueen pääkulkuyhteytenä<br />
jää historiaan.<br />
Eino Leinon puistoon sijoittuvat<br />
kosteikon ja säilytettävän<br />
liito-oravan ruokailumetsän lisäksi<br />
myös rakennettu leikki- ja<br />
lähiliikunta-alue sekä Hakolahden<br />
ranta rakennettuine uimapaikkoineen.<br />
Velhometsä on rauhallinen<br />
metsäsaareke Painija Eino Leinon<br />
puiston kupeessa. Velhometsä<br />
on varattu liito-oravan<br />
kotimetsäksi. Reilun hehtaarin<br />
suuruisen Velhometsän kautta<br />
kulkee vanha metsätie, joka johtaa<br />
Hakolahden rannalla olevalle<br />
pienelle uimapaikalle. Liito-oravaa<br />
ja muita luonnon asukkaita<br />
esittelevä noin puolen kilometrin<br />
mittainen luontopolku kiertää<br />
Velhometsän kautta.<br />
Alueen koillisosan kalliomän-<br />
Kuopiosta Leikin pääkaupunki 2010 – kiitosta innovatiivisesta<br />
■ Kuopion kaupunki valittiin helmikuussa<br />
Leikin pääkaupungiksi<br />
2010 Euroopan leikkipaikkavälinevalmistajien<br />
yhdistyksen FEPI:n<br />
järjestämässä kilpailussa. Tavoitteena<br />
oli löytää kaikenikäisille soveltuvia<br />
innovatiivisia leikki- ja lähiliikuntapaikkoja<br />
koskevia ehdotuksia<br />
ja suunnitelmia. Suomessa<br />
ensimmäistä kertaa järjestetyllä<br />
kilpailulla haluttiin korostaa leikin<br />
ja liikunnan merkitystä osana<br />
kuntien ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelua.<br />
Kilpailuehdotuksia arvioineen<br />
tuomariston mielestä Kuopion<br />
kaupungin ehdotus ”Leikkiä kaiken<br />
ikää Kuopiossa” edustaa innovatiivista<br />
lähestymistapaa, jossa<br />
yhdistetään leikkiä, liikuntaa<br />
ja kulttuuria eri ikäryhmiä palvelevaksi<br />
kokonaisuudeksi. Leikkija<br />
lähiliikunta-alueiden suunnittelussa<br />
on huomioitu saavutettavuus<br />
ja esteettömyys.<br />
Posiolle tunnustusta<br />
Samassa kilpailussa alle 50 000<br />
asukkaan kuntien sarjassa kisanneelle<br />
Posiolle myönnettiin Vuoden<br />
leikkiteko 2009 -tunnustus.<br />
Posion kunnan kilpailuehdotus<br />
vastasi tuomariston näkemyksen<br />
mukaan yhteiskunnalliseen haasteeseen<br />
ja huomioi kyläkulttuurin<br />
leikin ja liikunnan edistäjänä.<br />
Sarjojen voittajat saivat tunnustusten<br />
lisäksi 15 000 euron<br />
arvoisen Lappset Group Oy:n<br />
leikkipaikkavälineen.<br />
Esimerkillistä yhteistyötä<br />
Kuopiossa<br />
Kaupungin laajentuminen on<br />
huomioitu taitavasti ja sen yhteydessä<br />
on otettu huomioon kaikki<br />
ikäluokat kattava moniammatillisesti<br />
ja moniulotteisesti tehtävä<br />
yhteistyö. Kilpailun tuomariston<br />
mielestä tiiviiseen yhteistyöhön<br />
perustuva eri hallintokuntien<br />
rajat ylittävä toimintatapa, johon<br />
kytketään kolmannen sektorin<br />
toimijat, edustaa uudenlaista<br />
ajattelua. Kuopion innovatiivinen<br />
toimintamalli kannustaa muitakin<br />
kaupunkeja ja kuntia kehittämään<br />
uusia yhteistyömuotoja leikin<br />
ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa.<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
Antero Tenhunen<br />
Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat<br />
muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä<br />
alueelta oma virtahepokin.<br />
nikköön sijoittuvasta pienestä<br />
Helmipuistosta avautuvat upeat<br />
maisemat Kallavedelle. Puistosta<br />
näkyy muun muassa Hietasalo<br />
kaupungin komeimpine hiekkarantoineen.<br />
Helmipuiston kohdalle<br />
on suunniteltu aallonmurtajaa<br />
ja venelaitureita, joita ei vielä<br />
ole rakennettu.<br />
Kentästö- ja kuntoilualue<br />
valmis messujen jälkeen<br />
Painija Eino Leinon puistossa voi<br />
harrastaa myös aktiivisempaa liikuntaa.<br />
Puiston lähiliikunta-alue<br />
muodostuu asuntomessuille valmistuvasta<br />
leikkialueesta ja messujen<br />
jälkeen toteutettavasta kentästö-<br />
ja kuntoilualueesta. Puiston<br />
toimintamallista<br />
Kaupungin tavoitteena on eri<br />
ikäryhmiä alueellisesti ja tasapuolisesti<br />
palveleva leikki- ja lähiliikuntapaikkaverkosto.<br />
Suunnittelussa<br />
kiinnitetään erityistä huomiota<br />
eri-ikäisten lisäksi erityisryhmiin<br />
muun muassa huomioimalla<br />
kalusteiden ja varusteiden<br />
saavutettavuus sekä käyttämällä<br />
synteettisiä ja pinnoitettuja alustoja.<br />
Isommissa hankkeissa kuullaan<br />
vammais- ja vanhusneuvostoa,<br />
joissa on myös kaupungin<br />
edustajat.<br />
keskivaiheille sijoittuvalla leikkialueella<br />
on omat osansa niin pienille<br />
lapsille kuin vähän varttuneemmallekin<br />
nuorisolle.<br />
Pallopelejä varten on rakennettu<br />
hiekkatekonurmipintainen<br />
monitoimiareena. Myös pienten<br />
lasten toiminta-alue on kokonaisuudessaan<br />
päällystetty hiekkatekonurmipinnalla,<br />
jonka alla<br />
putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy.<br />
Leikkivälineiden valinnassa<br />
on otettu huomioon eri ikäkaudet<br />
ja lapsen kehitys. Leikkejä<br />
vauhdittavat muun muassa<br />
erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet<br />
sekä kiipeily- ja tasapainovälineet.<br />
Löytyypä alueelta<br />
oma virtahepokin.<br />
Nuorisoalueella on keinuja,<br />
linnunpesäkeinu sekä kiipeilyja<br />
tasapainovälineitä. Vanhemmat<br />
voivat istahtaa leikkialueen<br />
penkeillä, ja sateen sattuessa suojaa<br />
voi hakea leikkialueen huvimajasta.<br />
Hakolahden rannan uimapaikka<br />
avataan asuntomessujen<br />
jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä<br />
kesäisiä pallopelejä<br />
varten. Uimapaikan penkeille voi<br />
istahtaa syömään eväitä tai ihailemaan<br />
rannalta avautuvia kauniita<br />
Kallaveden maisemia. <br />
Leikillä ja liikunnalla<br />
laaja-alainen merkitys<br />
Kilpailutöitä arvioineen tuomariston<br />
mielestä leikin ja liikunnan<br />
merkitystä ei vielä ole ymmärretty<br />
tarpeeksi laaja-alaisesti, minkä<br />
vuoksi leikki- ja lähiliikunta-alueiden<br />
kehittämiseen tulee panostaa<br />
nykyistä enemmän. Rakennettu<br />
ympäristö tukee lähiliikuntaa.<br />
Innovaatiot jalkautuvat kuntatasolle<br />
pitkällä viiveellä, minkä<br />
vuoksi Leikin pääkaupunki -tunnustuksella<br />
on selkeä yhteiskunnallinen<br />
näkökulma. Palkinto on<br />
hyvä tapa nostaa leikin ja liikunnan<br />
eteen tehdyn työn arvostusta.<br />
Euroopan leikkivälinevalmistajien<br />
yhdistys FEPI (Federation of<br />
European Play Industry) järjesti<br />
Vuoden leikkiteko 2009 -kilpailun<br />
samaan aikaan Suomessa<br />
ja Ruotsissa. Vastaavanlainen kilpailu<br />
on aikaisemmin järjestetty<br />
Ranskassa nimellä Prix de la Ville<br />
Ludique.<br />
KUOPION<br />
LEIKKIPAIKAT<br />
■ Kuopiossa on 0–15-vuotiaita<br />
lapsia runsaat 15 000.<br />
■ Leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisen<br />
investoinnit<br />
2009 olivat vajaat 1,1 miljoonaa<br />
euroa.<br />
■ Vuosittain leikkipaikkoja<br />
kunnostetaan 1–4 kpl, lähiliikuntapaikkoja<br />
rakennetaan<br />
1–2 kpl. Koulujen ja päiväkotien<br />
pihoja kunnostetaan vuosittain<br />
investointiraamin puitteissa.<br />
■ Lähiliikunta 2006–12 -ohjelmalla<br />
kehitetään erityisesti<br />
lasten ja nuorten liikkumisympäristöä.<br />
■ Kaupunki tarjoaa eri-ikäisille<br />
kuntalaisille monipuolisia<br />
leikkiin ja liikuntaan suunnattuja<br />
ympäristöjä ja mahdollisuuksia.<br />
■ 2009 leikkipuistoja oli<br />
78 kpl.<br />
■ 2009 lähiliikuntapaikkoja<br />
oli 8 kpl.<br />
■ Leikkipaikkoja ovat myös<br />
koulujen (33 peruskoulua) ja<br />
päiväkotien (38 kpl) pihat.<br />
■ Palvelutalojen pihoille, mm.<br />
Leväselle, Riistavedelle ja Puijonlaaksoon<br />
on sijoitettu senioreille<br />
liikuntavälineitä.<br />
■ Savilahden skeittipuisto on<br />
toiminnassa, Lippumäen lähiliikuntapaikalle<br />
tulee myös<br />
skeittialue.<br />
■ Puistometsät toimivat ”Leikkimetsinä”.<br />
■ Leikkipaikkojen saneerausten<br />
yhteydessä on kiinnitetty<br />
huomiota ympäröivien metsien<br />
raivauksiin ja harvennuksiin<br />
turvallisuusnäkökulmat huomioiden.<br />
■ Savutettavuuteen kiinnitetään<br />
erityistä huomiota – mm.<br />
valaistu reitti puistoon sekä<br />
talvikunnossapito sekä hyvät<br />
yhteydet puistokäytävä- ja latuverkostoon.<br />
■ Muita kohteita ovat muun<br />
muassa Valkeisenpuiston kupeessa<br />
sijaitseva Liikennepuisto<br />
ja tuleva Peikkometsän lähiliikunta-alueelta<br />
lähtevä<br />
18-korinen Frisbeegolf-rata.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
17
Kosteikkopuiston viivytysallas.<br />
Saaristokaupungissa hallintamenetelmät sovitettu<br />
HULEVEDET HALLINTAAN kos<br />
Kuopiossa hulevesien hallinnan<br />
lähtökohtana on ollut vesiensuojelu,<br />
koska vesistöt ovat tärkeä osa<br />
kaupungin vetovoimaa. Hulevedet on<br />
perinteisesti johdettu käsittelemättöminä<br />
ojiin tai vesistöihin, jolloin hulevesien<br />
haitalliset vaikutukset kohdistuvat<br />
erityisesti pieniin lampiin ja suljettuihin<br />
lahtiin. Saaristokaupungissa<br />
on hulevesikuormituksen pienentämiseksi<br />
rakennettu jo kymmenen<br />
kosteikkoa.<br />
● Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri<br />
Kuopion kaupungin tekninen virasto<br />
Kuopiossa rakennetuilta alueita tuleva<br />
hulevesikuormitus on otettu huomioon<br />
hyvin jo kaavoituksen eri vaiheissa.<br />
Asuntomessualue sijoittuu 2004 hyväksytylle<br />
Lehtoniemen osayleiskaava-alueelle.<br />
Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä<br />
vesihuollon yleissuunnitelmassa on tutkittu<br />
vesihuollon aluevaraukset. Tällöin<br />
hulevesien hallintaan ja käsittelyyn tarvittavat<br />
tilavaraukset on jo osayleiskaavavaiheessa<br />
pystytty kaavoittamaan viheralueeksi.<br />
Asuntomessualueen hulevesien perusratkaisut<br />
pohjautuvat 2007 Keilankannan<br />
asemakaavan yhteydessä laadittuun<br />
Keilankannan keskuksen hulevesien<br />
hallintasuunnitelmaan (ylin kartta<br />
s. 19), joka oli osa ”Hulevesien hallinta<br />
Kuopion Saaristokaupungissa”<br />
-nimistä EU-hanketta. Suunnittelussa<br />
hulevesien hallinnalle asetettiin määrällisten<br />
ja laadullisten tavoitteiden lisäksi<br />
kaupunkikuvallisia ja alueen imagoon<br />
liittyviä tavoitteita.<br />
Lähtökohtina olivat muodostuvien<br />
hulevesien viivyttäminen ja hallintamenetelmien<br />
sovittaminen osaksi kaupunkiympäristöä<br />
siten, etteivät ne veisi tilaa<br />
vaan olisivat osa sitä. Valuma-alueen latvaosilla<br />
pyrkimyksenä oli erityisesti hulevesien<br />
synnyn ehkäiseminen ja alueelta<br />
purkautuvien hulevesien hidastaminen.<br />
Muualla tavoitteena oli ensisijaisesti hulevesien<br />
viivyttäminen.<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
Suunnittelukeskus 2007<br />
Keilankannan keskustasta tuleva hulevesien purkuputki<br />
maisemoituna.<br />
Näkymä Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon (alla).<br />
Erityyppisten hulevesien<br />
hallintatoimien<br />
alueet Keilankannan<br />
keskuksessa.<br />
Yleiskuva asuntomessualueen<br />
hulevesien<br />
hallinnasta.<br />
osaksi kaupunkiympäristöä<br />
teikoilla ja sadepuutarhoilla<br />
Alueen topografian ja<br />
geologian haasteet<br />
Alueen topografiaa luonnehtii<br />
jääkauden luode-kaakkosuuntainen<br />
kalliomuodostuma, jossa<br />
kosteikkopuiston painanne jää<br />
kahden harjanteen väliin. Niittylahden<br />
laskuojan alue on alavaa<br />
ja painanteen loppuosa lähes<br />
Kallaveden pinnan tasossa.<br />
Asuntomessualueella on melko<br />
jyrkkiä rinteitä, mikä yhdessä<br />
kallioisen maaperän kanssa lisää<br />
pintavaluntaa ja hankaloittaa<br />
mahdollisia hulevesien hallintatoimia.<br />
Matkusniemen suunnassa<br />
korkeuserot ovat vähäisempiä,<br />
mutta vettä heikosti läpäisevä<br />
moreeni- ja silttimaa vaikeuttaa<br />
hulevesien imeyttämistä.<br />
Muun muassa edellä mainituilla<br />
perusteilla laadittua Keilankannan<br />
keskuksen hulevesien<br />
hallintasuunnitelmaa ei kaikilta<br />
osin pystytä toteuttamaan.<br />
Hulevedet johdetaan<br />
kosteikkopuiston kautta<br />
Asuntomessualueen hulevesien<br />
hallintatoimenpiteiden tavoitteena<br />
on yläpuolisilta alueilta purkautuvien<br />
hulevesien viivyttäminen<br />
ja puhdistaminen ennen niiden<br />
purkamista Kallaveden Niittylahteen.<br />
Niittylahti on matala<br />
lahti, jonka veden vaihtuvuus on<br />
varsin heikko. Lahden veden laatua<br />
ovat rasittaneet pelto- ja metsäalueelta<br />
tulevat valumavedet.<br />
Valuma-alueen pintavalunnan<br />
määrän on arvioitu rakentamisen<br />
jälkeen kasvavan lähes kaksinkertaiseksi,<br />
mistä johtuen hetkelliset<br />
kuormitushuiput ovat todennäköisesti<br />
suurempia kuin nykyään.<br />
Tämä voi aiheuttaa pitkällä<br />
aikavälillä veden laadun heikkenemistä<br />
ja altistaa sen nuhraantumiselle.<br />
Tällä perusteella Niittylahden<br />
osalta katsottiin olevan<br />
tarvetta hulevesien laadullisiin<br />
hallintatoimenpiteisiin.<br />
Asuntomessualueelta (12 ha:n<br />
valuma-alue) ja Keilankannan<br />
keskuksesta (24 ha:n valumaalue)<br />
tulevat hulevedet on johdettu<br />
hulevesien hallintasuunnitelman<br />
mukaisesti viivyttämällä<br />
ja imeyttämällä Painija Eino<br />
Leinon kosteikkopuiston kautta<br />
alas Niittylahteen. Kosteikkopuiston<br />
painanne ja siellä sijaitseva<br />
oja on jatkossakin merkittävin<br />
pintavalunnan purkureitti. Näin<br />
mahdollisuudet hulevesien keskitettyjen<br />
hallintamenetelmien,<br />
kuten alueellisten lammikoiden<br />
tai kosteikkojen toteuttamiseen<br />
olivat hyvät.<br />
Tavoitteisiin pääsemiseksi<br />
Painija Eino Leinon puistoon<br />
sijoittuvat viivytysalueet toteu-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
19
tettiin kosteikkona, joka muodostuu<br />
kahdesta tulo-ojastosta<br />
ja niiden jälkeisistä allasjaksoista<br />
(kuvat s. 19).<br />
Altaita on neljä, vesisyvyys<br />
vaihtelee 50–80 cm:iin ja altaiden<br />
pinta-ala on 0,6 prosenttia<br />
valuma-alueen koosta. Altaiden<br />
jälkeen hulevedet kulkevat vielä<br />
Leinonkadun jälkeisen louhospenkan<br />
läpi ennen Kallaveteen<br />
purkautumista. Noin neljän<br />
hehtaarin kokoiselle puistoalueelle<br />
sijoittuu leikki-, oleskeluja<br />
puistoalueita sekä pelikenttiä,<br />
joten alueen maankäyttö ei itsessään<br />
olisi edellyttänyt hulevesien<br />
hallintatoimia.<br />
Sadepuutarhat<br />
tonttivesien hallintaan<br />
Painikujan ja Matkusniemenkadun<br />
varressa sijaitsevien tonttien<br />
hulevedet kerätään läpäisemättömiltä<br />
pinnoilta imeyttämällä<br />
ja viivyttämällä tontilla sijaitsevan<br />
sadepuutarhan kautta<br />
Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon<br />
ja sieltä edelleen Niittylahteen<br />
(kaavamerkintä sp).<br />
Sadepuutarha on nimensä<br />
mukaisesti puutarhan ja pihan<br />
osa, joka suunnitellaan pihasuunnittelun<br />
yhteydessä kullekin<br />
tontille sopivaksi. Sadepuutarhaan<br />
istutettavat kasvit ovat<br />
kosteutta kestäviä ja helppohoitoisia.<br />
Sadepuutarha on Suomessa<br />
uusi tapa käsitellä sade- ja kuivatusvesiä<br />
ympäristöystävällisesti.<br />
Sadepuutarhojen toteuttamisesta<br />
on tehty rakentajille<br />
ohje. Asemakaavamääräyksistä<br />
huolimatta sadepuutarhojen toteuttamisvelvoite<br />
jää kiinteistön<br />
omistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen<br />
harkintaan.<br />
Kumppanuutta<br />
kustannustenjaossa<br />
Kustannusjaon periaatteena on<br />
ollut, että maatöiden osalta kustannukset<br />
jaetaan puoliksi teknisen<br />
viraston katurakentamisen<br />
ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen<br />
kanssa. Viimeistely- ja<br />
vihertöiden osalta kustannuksista<br />
vastaa teknisen viraston<br />
puistotoimisto. Kustannusten-<br />
Kosteikkopuiston painanne ja<br />
siellä sijaitseva oja on jatkossakin<br />
merkittävin pintavalunnan<br />
purkureitti.<br />
jaosta on käyty keskusteluja, ja<br />
näiltä osin mahdolliset lakimuutokset<br />
tulevat muuttamaan kustannustenjakoa.<br />
Keskitetty hulevesien käsittely<br />
edellyttää usein pitkien putkilinjojen<br />
rakentamista, jolloin rankkasateiden<br />
aiheuttamat tulvariskit<br />
lisääntyvät putkistossa. Myös<br />
huleveden määrän hallinnalla on<br />
todettu olevan merkittäviä vaikutuksia<br />
huleveden laatuun. Tämän<br />
vuoksi hulevesien hallintaa onkin<br />
syytä jatkossa tarkastella kokonaisuutena<br />
syntypaikalta purkupaikkaan<br />
paikalliskäsittelyn näkökulmasta.<br />
<br />
Lähteet: Suunnittelukeskus 2007.<br />
Keilankannan keskuksen hulevesien<br />
hallintasuunnitelma. Saatavilla osoitteessa<br />
www.kuopio.fi/attachments.nsf/<br />
<strong>Fi</strong>les/100907143609110/$<strong>Fi</strong>le/keilankannan_hallilntasuunn.fOpenElement<br />
KÄSITTEITÄ<br />
■ Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla<br />
alueella maan pinnalle<br />
tai muille vastaaville pinnoille<br />
kertyvää sade- tai sulamisvettä.<br />
■ Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan<br />
hulevesien kertymiseen<br />
vaikuttavia ja niiden johtamiseen<br />
ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
Pilottitutkimustalon paljastaa<br />
vain katolla oleva sääasema.<br />
Talon sisäilman laadusta tulee<br />
jatkuvaa mittaustietoa antureiden<br />
ja erityisen taloon rakennetun<br />
mittausputkiston<br />
kautta.<br />
KUVAT Ulla Vuori<br />
Anturit mittaavat homeet, bakteerit, radonin...<br />
ASUMISEN TERVEYS JA TURVALLISUUS<br />
tutkittavina messujen pilottitalossa<br />
Asumisen terveellisyys<br />
ja turvallisuus -kehittämishanke<br />
(TERTU) kerää<br />
pilottitutkimuskohteina<br />
toimivista pientaloista<br />
tutkimusaineistoa<br />
tavoitteena terveellisempi,<br />
kustannustehokkaampi<br />
ja hallitumpi rakentaminen<br />
ja asuminen.<br />
Pilottitalot sijaitsevat<br />
Saaristokaupungissa<br />
asuntomessualueen<br />
naapurissa.<br />
● Teija Meklin, projektipäällikkö<br />
Kuopio Innovation Oy<br />
Rakentamisen ratkaisujen,<br />
materiaalien ja toimintatapojenkin<br />
muuttuessa myös alan tutkimus<br />
saa uusia haasteita. Esimerkiksi<br />
mahdollisten sisäympäristöissä<br />
vallitsevien, haitallisten<br />
olosuhteiden ja epäpuhtaustekijöiden<br />
ehkäiseminen ja eliminointi<br />
edellyttää myös lähteiden<br />
tunnistamista. Haitallisten olosuhteiden<br />
erottamiseksi myös ta-<br />
vanomaiset, normaalit olosuhteet<br />
on tunnettava.<br />
Tätä ”tunnistustyötä” toteutetaan<br />
moniulotteisesti kuopiolaisessa<br />
kehittämishankkeessa, jossa<br />
mukana on tutkimusryhmiä<br />
Itä-Suomen yliopiston Kuopion<br />
kampukselta: Ilmatieteen laitoksen<br />
Kuopion yksikkö, Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitos, Savoniaammattikorkeakoulu<br />
sekä Savon<br />
ammatti- ja aikuisopisto.<br />
PILOTTITALOJEN<br />
MITTAUKSET<br />
Rakenteet<br />
■ Seinä- ja lattiarakenteiden<br />
lämpötila ja suhteellinen kosteus<br />
■ Rakennusmateriaalien sieniitiö-<br />
ja bakteeripitoisuus<br />
Sisäilma<br />
■ Lämpötila ja suhteellinen<br />
kosteus<br />
■ Ilmanpaine ja paine-ero sisäja<br />
ulkoilman välillä<br />
■ Hiilidioksidipitoisuus<br />
■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus<br />
■ Hiukkasten lukumääräkokojakauma<br />
sekä toksikologiset,<br />
kemialliset ja mikrobiologiset<br />
ominaisuudet<br />
■ Radon<br />
Ulkoilma<br />
■ Lämpötila, kosteus, ilmanpaine,<br />
tuulen nopeus ja suunta,<br />
sademäärää<br />
■ Sieni-itiö- ja bakteeripitoisuus<br />
Kiinteistö<br />
■ Veden, sähkön ja lämmitysenergian<br />
kokonaiskulutus<br />
■ Sähkölaitteiden on/off -tilatieto<br />
(kiuas, liesituuletin, keskuspölynimuri)<br />
■ Takan pellin ja tuuletusikkunoiden<br />
auki/kiinni -tilatieto<br />
Anturit tarkkailemassa<br />
rakenteita ja sisäilmaa<br />
Hankeyhteistyössä on suunniteltu<br />
ja toteutettu kahteen pientaloon<br />
tutkimus- ja kehittämistyön<br />
pilottiympäristö. Talot on<br />
rakennettu Savon ammatti- ja<br />
aikuisopiston oppilastyönä. Taloissa<br />
on esimerkiksi lattia- ja ulkoseinärakenteissa<br />
eri kerroksissa<br />
noin 30 anturia mittaamassa rakenteiden<br />
kosteutta ja lämpötilaa<br />
jatkuvatoimisesti.<br />
Kun anturit välittävät tietoa talon<br />
sisäilman ja rakenteiden olosuhteista<br />
ja samalla katolla oleva<br />
sääasema välittää reaaliaikaisen<br />
tiedon ulkoilman olosuhteista,<br />
voidaan mittaustiedon avulla<br />
selvittää rakenteiden kosteusfysikaalista<br />
käyttäytymistä vaihtelevissa<br />
olosuhteissa. Erityisen mielenkiintoinen<br />
seurattava on alapohjan<br />
maanvarainen ontelolaattarakenne.<br />
Asennettu radontuuletusputkisto<br />
toiminee myös aktiivisesti<br />
rakenteiden kuivuuden<br />
ylläpitäjänä.<br />
Pilottitaloissa voidaan hyvin<br />
kattavasti selvittää tavallisen<br />
rakentamisen ja tavanomaisen<br />
asumisen vaikutusta rakennuksen<br />
mikrobiologiseen tilaan,<br />
mikä tuo tarvittavaa lisätietoja<br />
poikkeuksellisten olosuhteiden<br />
havaitsemiseen.<br />
Talojen rakentamiseen käytettyjen<br />
materiaalien home- ja bakteeripitoisuudet<br />
on analysoitu rakentamisvaiheessa.<br />
Sen seurauksena<br />
rakentajataho on jo lähtenyt<br />
soveltamaan omaa laatujärjestelmäänsä<br />
rakentamisenaikaiseen<br />
materiaalien varastointiin.<br />
Monitorointijärjestelmä<br />
esillä messuilla<br />
Pienhiukkasiin liittyvää tutkimusta<br />
on tehty melko vähän sisätiloissa,<br />
joissa kuitenkin vietämme<br />
noin 90 prosenttia kokonaisajastamme.<br />
Pilottitutkimuskohteissa<br />
toteutuu uudenlainen<br />
mahdollisuus pienhiukkastutkimukselle.<br />
Näytemassaa saadaan<br />
ensimmäistä kerran niin paljon,<br />
että samoista näytteistä voidaan<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
21
KUOPION ASUNTOMESSUT<br />
tehdä sekä hiukkasten kemiallisia,<br />
mikrobiologisia että toksikologisia<br />
analyysejä.<br />
Veden, sähkön ja kokonaisenergian<br />
kulutusta seurataan koko<br />
ajan. Mittauksilla voidaan esimerkiksi<br />
selvittää ilmanvaihdon<br />
tehokkuuden merkitystä sisäilman<br />
laatuun eri tilanteissa ja arvioida,<br />
voidaanko tehokkuutta ja<br />
energiankulutusta jopa vähentää<br />
ilmanlaadun siitä kärsimättä.<br />
Työ on mm. luonut pohjaa<br />
Kuopion asuntomessuilla esiteltävälle<br />
asumisterveyden ja energiatehokkuuden<br />
monitorointijärjestelmälle,<br />
joka tuottaa palauteinformaatiota<br />
myös asukkaille<br />
käyttökelpoisessa muodossa. Kehitystyön<br />
takana on Itä-Suomen<br />
yliopiston ympäristöinformatiikan<br />
tutkimusryhmä.<br />
Mallia myös suurempien<br />
kiinteistöjen seurantaan<br />
Pilottitalojen asukkaat ovat kiinnostuneita<br />
tiedosta, jota tutkimus<br />
tuottaa, ja tuloksia pyritään purkamaan<br />
yhteistyössä nopeasti.<br />
Asukkaat myös osallistuvat tiedon<br />
tuottamiseen pitämällä sähköistä<br />
päiväkirjaa asumisen toimista.<br />
Kiinnostavia tuloksia voi<br />
tulla omien toimien, vaikkapa takassa<br />
puiden polttamisen vaikutuksesta<br />
sisäilmaan.<br />
Pilottitalojen mittaustiedon<br />
pohjalta voidaan todennäköisesti<br />
arvioida sitä, millaisen tiedon<br />
seuraamisesta tulisi tehdä<br />
”joka kodin” toimintatapa ja voidaanko<br />
esimerkiksi ulko-olosuhteiden<br />
muuttumisesta ennakoida<br />
olosuhteiden heikkenemistä<br />
sisätiloissa ja rakentaa tästä talotekniikkaan<br />
liitettäviä, ennakoivia<br />
säätö- ja hälytysjärjestelmiä.<br />
Keskeisiltä osin seurantaa<br />
ja mittausmallia kannattaa yleistää<br />
ja laajentaa myös suurempien<br />
kiinteistöjen seurantaan.<br />
Ajankohtaisia ovat erilaiset<br />
korjaustoimenpiteet, joilla myös<br />
kiinteistöjen energiatehokkuutta<br />
pyritään parantamaan. Mikä<br />
onkaan näiden toimenpiteiden<br />
vaikutus sisäilman laatuun<br />
ja olosuhteisiin Näissä merkeissä<br />
Kuopion tutkijatahot ovat yhteistyöstä<br />
hyvinkin kiinnostuneita<br />
myös kuntien ja viranomaistahojen<br />
kanssa. <br />
TERTU-hanketta koordinoi Kuopio<br />
Innovation Oy. Rahoittajina ovat Pohjois-Savon<br />
liitto, Kuopion kaupunki ja<br />
yrityskumppanit.<br />
www.kuopioinnovation.fi<br />
Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo<br />
Turvallisen rakentamisen ja<br />
asumisen kokonaismallia<br />
ei vielä ole, vaikka sellaista<br />
selvästi tarvitaan. Asumisturvallisuuteen<br />
liittyvien tekijöiden<br />
tulisi olla nykyistä<br />
paremmin rakentajien ja<br />
suunnittelijoiden tiedossa<br />
jo rakennushankkeen käynnistämisvaiheessa.<br />
■ Pelastusopiston koordinoimassa<br />
Turvallisen Rakentamisen ja Asumisen<br />
Edistämisen TUAS-hankkeessa<br />
on tavoitteena kehittää<br />
kokonaisvaltainen asumiseen liittyvä<br />
turvallisuusmalli, jolla tuodaan<br />
tietoa asumiseen liittyvistä<br />
turvaratkaisuista, onnettomuuksien<br />
ehkäisystä sekä oikeista toimintatavoista<br />
onnettomuuksien<br />
tapahtuessa.<br />
TUAS-hankkeen toiminnot liittyvät<br />
kiinteästi Kuopion asuntomessujen<br />
pääteemoihin, jotka<br />
ovat ”hyvinvointi ja elämänlaatu”.<br />
Asuntomessualueella on<br />
esitteillä turvavarusteltu mallitalo,<br />
joka esittelee alan asiantuntijoille<br />
ja messuvieraille asumisturvallisuutta<br />
parantavia ratkaisuja.<br />
TUAS-hankkeen mallitalo on messualueen kohde 18 osoitteessa<br />
Simpukankatu 3.<br />
Runsaasti turvallisuutta<br />
parantavaa tekniikkaa<br />
Mallitalona toimii Savon ammatti-<br />
ja aikuisopiston opiskelijatyönä<br />
rakentama Sami-talo. Mallitalon<br />
turvavarusteluun kuuluu automaattinen<br />
sammutuslaitteisto<br />
eli ns. sprinklerijärjestelmä, joka<br />
asennetaan talon kaikkiin huoneisiin.<br />
Uponor-sammutusjärjestelmä<br />
liitetään osaksi talon käyttövesijärjestelmää.<br />
Kiertävä vesi estää epäpuhtauksien<br />
kertymisen putkiin eikä<br />
järjestelmä vaadi huoltoa, koska<br />
vesikalusteiden kautta kiertävä<br />
vesi testaa järjestelmän monta<br />
kertaa päivässä. Automaattinen<br />
sammutus käynnistyy palotilanteessa<br />
ilman lämpötilan ylittäessä<br />
normaalilämpöisessä huoneessa<br />
68 astetta, jolloin sulkuventtiilinä<br />
toimiva nestetäytteinen lasikapseli<br />
rikkoutuu.<br />
Sprinklerijärjestelmän lisäksi<br />
mallitalon keittiöön asennetaan<br />
turvatekniikalla varustettu liesituuletin,<br />
jonka sammutinyksikkö<br />
sammuttaa mahdollisen liedellä<br />
syttyvän rasvapalon tai kiinteiden<br />
aineiden palon. Taloon asennetaan<br />
koko rakennuksen kattava<br />
hälytysjärjestelmä sisältäen<br />
palo- ja murtohälytyksen. Talon<br />
ilmanvaihtoa sekä sisä- ja ulkovalaistusta<br />
ohjataan kiinteistöön<br />
asennettavalla ohjausjärjestelmällä.<br />
Taloon asennetaan lisäksi Kuopion<br />
yliopiston ympäristötieteen<br />
laitoksen toimittama sääasema.<br />
Turvallisuuskoulutus<br />
painopisteenä<br />
Asuntomessuilla esiintymisen lisäksi<br />
yhtenä TUAS-hankkeen<br />
keskeisenä tehtävänä on turvallisen<br />
asumisen teemaan liittyvä<br />
koulutus. Hankkeessa on järjestetty<br />
koulutustilaisuuksia Kuopion<br />
asuntomessualueen pientalojen<br />
suunnittelijoille, rakentajille,<br />
tuleville asukkaille sekä rakennus-<br />
ja talotekniikan opettajille.<br />
Heille on annettu perustietoa alkusammutuksesta,<br />
hätäensiavusta<br />
ja rakenteellisesta paloturvallisuudesta.<br />
Myös Savon ammatti- ja aikuisopiston<br />
rakennus- ja talotekniikan<br />
kolmannen vuosikurssin<br />
opiskelijoita on koulutettu, jotta<br />
nämä työuransa aloittavat rakennusalan<br />
toimijat soveltaisivat paremmin<br />
turvallisen asumisen tekniikoita<br />
tulevaisuuden rakennusprojekteissa.<br />
Turvallisen asumisen koulutusta<br />
tullaan järjestämään Kuopion<br />
asuntomessualueelle muuttaville<br />
asukkaille TUAS-hankkeen päättymisen<br />
jälkeen. Näin huolehditaan<br />
siitä, että asukkaat tiedostavat<br />
turvavarustelun merkityksen<br />
kotona tapahtuvien onnettomuustilanteiden<br />
vähentämisessä<br />
ja heillä on perustaidot kodin<br />
onnettomuustilanteissa toimimiseksi.<br />
Koulutuksen lisäksi TUAShankkeessa<br />
tuotetaan turvalliseen<br />
asumiseen liittyvää valistusmateriaalia,<br />
mm. erilaisia kodin<br />
onnettomuustilanteita käsittelevä<br />
dvd, joka on valmistuttuaan vapaasti<br />
käytettävissä turvallisuusja<br />
pelastusalan koulutus- ja valistustilaisuuksissa.<br />
Tarpeen mukaan<br />
tehdään myös päivitettyä esitemateriaalia<br />
kodin onnettomuusja<br />
vaaratilanteista.<br />
Lokakuussa päättyvän, pääosin<br />
Euroopan sosiaalirahaston<br />
(ESR) rahoittaman hankkeen osatoteuttajina<br />
ovat Pohjois-Savon<br />
Pelastusalan Liitto, Pohjois-Savon<br />
pelastuslaitos ja Savon ammattija<br />
aikuisopisto.<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Oma koti vesimaisemassa<br />
Kirjasta Asuntomessut 1970–2000. Ajankuvia ja suuntalinjoja.<br />
Kuopion Asuntomessut kesällä<br />
2010 aloittavat viidennen vuosikymmenen<br />
Suomen Asuntomessujen<br />
historiassa. Toiminnasta on<br />
kehittynyt vuodesta toiseen elinvoimaisena<br />
jatkuva ulkoruokintakauden<br />
päätapahtuma.<br />
Kansallinen projekti<br />
Messuidean epäillään olevan Kalevi<br />
Sassin keksimä. Vahvat voimat<br />
saatiin heti mukaan, kuten ennen<br />
vanhaan Asuntosäätiön perustamiseen.<br />
Kolmas sektori hoitaa tunnetusti<br />
puoli Suomea.<br />
Avaus tapahtui vakuuttavasti<br />
1970 Tuusulan Lahelassa. Tuusula<br />
on pitänyt myös toiset messut<br />
2000, jolloin saavutettiin tähänastinen<br />
all time high -yleisö, yli neljännesmiljoona,<br />
vaikka messut pidettiin<br />
entisessä sorakuopassa ilman<br />
vesimaisemaa.<br />
Muutama muukin paikkakunta<br />
on messunnut kahdesti: Hämeenlinna,<br />
Vaasa, Oulu, Lahti, Kuopio.<br />
Kuntatekniikan kolumneissa Asuntomessut<br />
olivat edellisen kerran<br />
esillä numerossa 7/2003.<br />
Merkittävää vientitavaraa messukonseptista<br />
ei ole vielä tullut, mitä<br />
nyt vähän Pohjois-Eurooppaan, Venäjälle<br />
ja Viroon. Asuntomessut ovat<br />
järjestävälle kunnalle kova ponnistus,<br />
johon kaikkialla ei pystytä. Toteutusaikaa<br />
on vain jokunen vuosi. Siinä<br />
ajassa pitää tehdä kaavat ja kuntatekniikka,<br />
hakea rakentajat ja kehittää<br />
kokonainen pikkukaupunki.<br />
Kilpailutetaan kuin<br />
Olympiakisat<br />
Yksi Asuntomessujen menestysideoita<br />
on ollut, että messupaikat<br />
päätetään jo vuosia ennen. Nytkin<br />
tiedetään jo, että seuraavat pidetään<br />
2011 Kokkolassa, 2012 Tampereella<br />
ja 2013 Hyvinkäällä. 2014<br />
on tätä kirjoitettaessa vielä auki,<br />
mutta ainakin Jyväskylä ja Pori virittelevät<br />
kuvioitaan.<br />
Asuntomessuista kiinnostuneita<br />
kuntia tuntuu riittävän. Messuista<br />
kilpaillaan kuin olympiakisoista, eikä<br />
usein luonnista ensi kerralla. Esimerkiksi<br />
Heinola veti ensin vesiperän,<br />
mutta sai sitten toisella yrittämällä<br />
2004 erinomaiset messut, joihin<br />
Esko Kahri loi järveen viettäviä<br />
kotikatuja. Yleensäkin messut ovat<br />
innovatiivisia ja saavat jatkuvasti<br />
paljon huomiota. Usein löytyy sopiva<br />
julkisuuden henkilö veturiksi.<br />
Asuntomessuvieras tulee parin<br />
sadan kilometrin säteeltä, joten<br />
eniten kävijöitä kertyy kesän messukuukauden<br />
aikana maan eteläosiin.<br />
Tähänastisia mitalipaikkoja<br />
pitävät hallussaan<br />
● 271 000 Tuusula (2000)<br />
● 262 000 Ylöjärvi (1996)<br />
● 228 000 Lappeenranta (1999).<br />
Perusunelma arkkitehti Jukka Sirénin piirroksena<br />
Varkauden asuntomessujen 1991 hartiapankkitalosta.<br />
Tyypillisesti asuntomessuilla vierailee<br />
nykyisin väkeä 150–200 000<br />
eli päivää kohti 5 000 henkeä. Se<br />
on paljon ja vaatii isot P-alueet,<br />
koska useimmat tulevat autoillaan.<br />
Kaksi kirjaa<br />
Merkkipaaluillaan Asuntomessut<br />
tapaa julkaista kirjoja. Ensimmäinen<br />
tehtiin 1992, kun organisaatio<br />
oli täyttänyt 25. Siinä on ensin<br />
Irmeli Wahlgrenin tutkimus Kestävä<br />
kehityksen asuntoalueesta ja<br />
sitten oppineiden keskustelu Hotelli<br />
Tornissa. Sen nimeksi ei kuitenkaan<br />
tullut Pidot Tornissa vaan Pidot<br />
lauhdutustornissa, jonka keksi<br />
loistava professorimme Raimo Salokangas.<br />
Seuraavassa häneltä pieni lainaus<br />
sivulla 56: ”1972 tehtiin rakennusten<br />
lämpötaloustutkimusta. Jäi<br />
kaivamaan valvovan toimikunnan<br />
puheenjohtaja Lasse Nevanlinnan<br />
lause: Kaukolämmössä olevat kerrostalothan<br />
ovat sähkötuotantolaitoksen<br />
lauhdutustorneja.”<br />
Toinen kirja syntyi 35 vuoden<br />
kunniaksi 2001, ja sen tekivät<br />
Asuntomessujen pitkäaikainen johtaja<br />
Erkki Kuoppamäki ja Juha<br />
Salmi. Se on eloisa kuvakavalkadi<br />
alkuvuosikymmenistä 1970–2000,<br />
aivan kuvaamansa toiminnan näköinen.<br />
Tänään näin. Kuopion asuntomessujen 2010<br />
LämpöHelmi on uuden ajan matalaenergiatalo.<br />
Pekka Rytilä on<br />
71-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
23
Viiden kunnan yhteistoiminta<br />
tiiviimmäksi 2020 mennessä<br />
JOENSUUN<br />
SEUDULLE<br />
yhteinen yleiskaava<br />
Joensuun seudulla tuli tammikuussa voimaan kaupunkiseutua koskeva<br />
yhteinen yleiskaava. Yleiskaavan laatimisella pyritään kytkemään<br />
seudun kuntien maankäyttö yhdeksi kokonaisuudeksi ja vahvistamaan<br />
yhteistoimintaa maankäytön ja liikenteen suunnittelussa.<br />
● Juha-Pekka Vartiainen<br />
kaavoituspäällikkö, Joensuu<br />
Joensuun seudun kunnat<br />
ovat laatineet yhdessä maankäyttö-<br />
ja rakennuslain 46<br />
§:n mukaisen yhteisen, oikeusvaikutteisen<br />
yleiskaavan.<br />
Joensuun seudun seutuvaltuusto<br />
hyväksyi kaavan<br />
2.12.2008, ja ympäristöministeriö<br />
vahvisti sen pääosiltaan<br />
29.12.2009.<br />
Kaava on nyt ollut vahvistetuilta<br />
osiltaan voimassa<br />
14.1.2010 alkaen. Yleiskaava<br />
on toinen laatuaan Suomessa<br />
– aiemmin vastaava kaupunkiseudun<br />
yhteinen yleiskaava<br />
on laadittu Oulun seudulle.<br />
Viisi kuntaa,<br />
110 000 asukasta<br />
Yleiskaava kattaa nykyisten<br />
Joensuun ja Outokummun<br />
kaupunkien sekä Kontiolahden,<br />
Liperin ja Polvijärven<br />
kuntien alueet. Suunnittelualueen<br />
pinta-ala on noin<br />
6 350 km 2 , ja alueella on tällä<br />
hetkellä noin 110 000 asukasta.<br />
Kaavan laatiminen käynnistettiin<br />
keväällä 2004, jolloin<br />
suunnittelualueella oli<br />
yhdeksän kuntaa.<br />
Vuosina 2005 ja 2009 tapahtuneiden<br />
kuntaliitosten<br />
myötä kuntien määrä on<br />
vähentynyt viiteen. Enon,<br />
Kiihtelysvaaran, Pyhäselän<br />
ja Tuupovaaran kunnat ovat<br />
liittyneet Joensuuhun.<br />
Kaavan laatimisen kustannukset<br />
olivat kaikkine selvityksineen<br />
yhteensä noin 1,3<br />
milj. euroa.<br />
Penttilänranta mittavin<br />
rakentamiskohde<br />
Yleiskaavan päätarkoitus on<br />
ohjata sitä, kuinka kunnat<br />
suunnitelmallisesti kehittävät<br />
kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta<br />
Joensuun seudun<br />
ydinalueella 2020 saakka,<br />
osin myös tämän jälkeen.<br />
Kaavassa esitetään kaupunkirakenteen<br />
nauhamainen<br />
kasvu Lehmon, Reijolan<br />
ja Ylämyllyn suuntiin (ns.<br />
Kolmilehti). Nämä taajamat<br />
ovat muodostuneet 1970-luvulta<br />
alkaen lähelle Joensuun<br />
rajaa Kontiolahden, Pyhäselän<br />
ja Liperin kuntien alueelle.<br />
Taajamat ovat kuitenkin<br />
käytännössä kiinteä osa<br />
kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta.<br />
Nauhamaisella, olemassa<br />
olevan kaupunkirakenteen<br />
pohjalle muodostuvalla rakenteella<br />
tavoitellaan jo toteutetun<br />
infrastruktuurin ja<br />
palveluiden parempaa hyödyntämistä<br />
ja luodaan potentiaalia<br />
joukkoliikenteen ja<br />
kevyen liikenteen runkoreitistön<br />
käytölle. Yleiskaavassa<br />
on esitetty myös tärkeimmät<br />
täydennysrakentamisen alueet,<br />
jotka sijoittuvat olemassa<br />
oleviin taajamiin ja Joensuun<br />
kaupungin alakeskuksiin.<br />
Mittavin täydennysrakentamiskohde<br />
on Joensuun<br />
Penttilänranta, joka<br />
kokonaan toteuduttuaan<br />
tulee olemaan noin 3 000–<br />
4 000 asukkaan kaupunkimainen<br />
yhteisö.<br />
Lisää kaavoitettuja<br />
pientalotontteja<br />
Vuonna 2005 asetettiin yleiskaavan<br />
mitoitustavoitteeksi<br />
115 000 asukkaan määrä<br />
Suomen Ilmakuva Oy<br />
Penttilänrannan alue Joensuun ydinkeskustassa<br />
on seudun tärkein täydennysrakentamiskohde.<br />
Rakentaminen alkaa 2012. Kuva<br />
Aittarannan alueelta, josta Penttilänrannan<br />
keskustamaisen alueen rakentaminen on jo<br />
käynnistynyt.<br />
Yleiskaavan laatimisen aikana neljä kuntaa<br />
liittyi kahdessa vaiheessa Joensuuhun. Kuvassa<br />
yleiskaava-alue on osoitettu keltaisella<br />
pohjavärillä ja Joensuun kaupungin nykyinen<br />
alue tummemmalla rajaviivalla.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
YHDYSKUNTA<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
seudulla vuonna 2020. Toteutunut<br />
väestönkehitys 2005–10 on<br />
vastannut tavoiteltua. Tavoitteen<br />
saavuttaminen edellyttää noin<br />
550–700 uuden asunnon toteuttamista<br />
vuosittain seudun ydinalueella.<br />
Koska Joensuun seudulla<br />
pientalorakentaminen muodostaa<br />
merkittävän osan asuntojen<br />
uudistuotannosta, kaavan toteuttamiseksi<br />
tarvittavan raakamaan<br />
vuotuinen määrä on varsin suuri,<br />
noin 100 ha/vuosi seudun ydinalueella.<br />
Yleiskaava antaa selvän<br />
suunnan kuntien maanhankinnalle<br />
sisältäen kuitenkin myös<br />
liikkumavaraa reservialueiden<br />
muodossa.<br />
Kaavoitetun pientalotonttitarjonnan<br />
lisääminen on nähty tärkeäksi<br />
keinoksi yhdyskuntarakenteen<br />
hajautumisen hillitsemiseksi<br />
seudulla. Pientalotonttien<br />
tarjonnan niukkuus keskeisillä<br />
alueilla on saattanut lisätä hajarakentamisen<br />
määrää taajamien<br />
liepeillä. Yleiskaavoituksen näkökulman<br />
muuttaminen kuntakeskeisestä<br />
seudulliseksi on avannut<br />
tässä suhteessa monien silmiä.<br />
Vaikka yhtiömuotoinen asuntorakentaminen<br />
on jatkossakin<br />
tärkeä osa asuntotuotantoa erityisesti<br />
kaupungin alueella, sen<br />
osuutta ei ole syytä ylikorostaa.<br />
Tällöin saatetaan tehdä tiivistämisen<br />
nimissä karhunpalvelus<br />
koko seudun yhdyskuntarakenteen<br />
eheydelle. Kysyntä on otettava<br />
vakavasti huomioon kokonaisvaltaisessa<br />
maankäytön<br />
suunnittelussa.<br />
Tärkein kysyntä suuntautuu<br />
toisaalta pientalorakentamiseen<br />
tiiviillä taajama-alueilla ja toisaalta<br />
yhtiömuotoiseen asumiseen<br />
parhaiden palveluiden äärellä.<br />
Hakeutuminen asumaan<br />
varsinaiselle maaseudulle kauas<br />
palveluista ei ole kysyntää tarkasteltaessa<br />
merkittävä ilmiö.<br />
Kaupan suuryksiköistä<br />
ei kiivasta kilpailua<br />
Kaupan suuryksiköiden osalta<br />
seutu on voinut kehittyä ilman<br />
kiivasta kuntien välistä kilpailua.<br />
Jo 2001 kuntien yhteistyönä<br />
laadittu kauppapaikkaselvitys on<br />
antanut perustan sekä maakuntakaavan<br />
että seudun yleiskaavan<br />
ratkaisuille keskustatoimintojen<br />
alueista ja kaupan suuryksiköistä.<br />
Keskustatoimintojen alueilla,<br />
myös alakeskusten ja taajamakeskusten<br />
alueilla, yleiskaava<br />
sallii kaupan suuryksiköiden toteuttamisen.<br />
Tämä vastaa todellista<br />
tarvetta lähellä sijaitseville<br />
kaupunginosapalveluille ja korjaa<br />
maakuntakaavan tältä osin<br />
puolivillaisen ratkaisun.<br />
Kevyt ja joukkoliikenne<br />
saavat laatukäytäviä<br />
Osana yleiskaavan laatimista on<br />
tehty suunnitelma Joensuun seudun<br />
liikennejärjestelmästä. Keskeisimmät<br />
liikenteen haasteet<br />
ovat henkilöautoriippuvuuden<br />
vähentäminen ja joukko- ja kevyen<br />
liikenteen mahdollisuuksien<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
25
YHDYSKUNTA<br />
parantaminen. Yleiskaavan mukainen<br />
maankäyttö yhdessä suunniteltujen<br />
kevyen ja joukkoliikenteen<br />
laatukäytävien toteuttamisen<br />
kanssa luo hyvät mahdollisuudet<br />
tavoitteen saavuttamiseen.<br />
Suuria haasteita tuottaa jatkossa<br />
tarve parantaa joukkoliikenteen<br />
palvelutasoa valtion rahoitustason<br />
vähetessä. Mahdollisuuksia<br />
nähdään avoimen joukkoliikenteen<br />
ja kuntien järjestämien<br />
kuljetusten yhteissuunnittelussa<br />
ja kuntayhteistyössä.<br />
Lupapolitiikkaa<br />
yhdennetään<br />
Yleiskaava sisältää myös kaksi<br />
tärkeää seudun lupapolitiikkaa<br />
yhdentävää elementtiä, jollaisia<br />
on aiemmin totuttu näkemään<br />
lähinnä kuntien rakennusjärjestyksissä.<br />
Yleiskaavassa on osoitettu<br />
yhtenäisin perustein suunnittelutarvealueet<br />
10 vuoden ajaksi<br />
koko viiden kunnan alueella. Tämä<br />
kaavan määräys ohjaa kuntien<br />
toimintaa yli rakennusjärjestysten.<br />
Samoin yleiskaavassa on<br />
määrätty rantarakentamisen pelisäännöistä<br />
kaavoittamattomilla<br />
ranta-alueilla ohi kuntien rakennusjärjestysten.<br />
Näiden päätösten tekeminen<br />
rakennusjärjestyksiä muuttamalla<br />
olisi edellyttänyt kaikkien kuntien<br />
erillistä valmistelua ja yhdenmukaisia,<br />
erillisiä päätöksiä. Nyt<br />
yhtenäistäminen voitiin tehdä kivuttomasti<br />
pienenä osana laajempaa<br />
suunnitteluprosessia.<br />
Yleiskaavasta pieniä osia<br />
vahvistamatta<br />
Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta<br />
pieniä osia yleiskaavasta:<br />
kolme pientaloaluevarausta<br />
ja yhden teollisuusalueen laajennusosan<br />
Liperin Ylämyllyllä. YM<br />
perusteli vahvistamatta jättämistä<br />
maakuntakaavan vastaisuudella.<br />
Ratkaisu on kuitenkin ollut<br />
tietoinen ja harkittu ja on Joensuun<br />
seudun näkemyksen mukaan<br />
myös laillinen, sillä MRL 48<br />
§ antaa mahdollisuuden perustelluista<br />
syistä laatia kuntien yhteisen<br />
yleiskaavan sisällöltään maakuntakaavasta<br />
poikkeavaksi.<br />
Joensuun seutu on valittanut<br />
YM:n päätöksestä korkeimpaan<br />
hallinto-oikeuteen ja hakee<br />
kyseiseen lainkohtaan pitävän<br />
tulkinnan. KHO:n ratkaisulla<br />
tulee todennäköisesti olemaan<br />
myös ennakkoratkaisun merkitys<br />
maakuntakaavan ja kuntien yhteisen<br />
yleiskaavan keskinäisestä<br />
asemasta.<br />
Avoin tiedonvaihto<br />
rakensi luottamusta<br />
Kaava laadittiin Joensuun kaupungin<br />
teknisen viraston kaavoituksen<br />
omana työnä. Vastuullinen<br />
kaavan laatija oli yleiskaavaarkkitehti<br />
Mika Ahonen. Ulkopuolisilla<br />
asiantuntijoilla teetettiin<br />
kaavaan liittyvät selvitykset ja<br />
erillissuunnitelmat. Seudun kunnat<br />
luovuttivat seutusopimuksella<br />
päätösvallan kaavan hyväksymisen<br />
osalta Joensuun seudun<br />
seutuvaltuustolle. Työn ohjausryhmänä<br />
toimi seutuhallitus.<br />
Pahimmat ristiriitojen karikot<br />
vältettiin pitämällä päättävät<br />
luottamuselimet ja kuntien valmistelua<br />
valvomaan nimeämät<br />
omat toimielimet jatkuvasti ajan<br />
tasalla kaavan laatimisen vaiheesta<br />
ja sisällöstä. Tällainen työ voi<br />
rakentua vain kuntien keskinäisen<br />
luottamuksen perustalle, mikä<br />
edellytti avointa valmistelua ja<br />
aktiivista tiedon jakamista.<br />
Merkittävä osansa luottamuksen<br />
rakentamisessa oli jo aiemmin<br />
yhdessä valmistellulla Joensuun,<br />
Kontiolahden ja Liperin<br />
osa-alueita koskevalla Marjala-Onttola-Puntarikoski-Pilkko<br />
-osayleiskaavalla (2004). Vastaavaa<br />
avoimen tiedonvaihdon periaatetta<br />
noudatettiin myös suhteessa<br />
muihin viranomaisiin.<br />
Aluevarauksista nousi<br />
esiin kiperiä kysymyksiä<br />
Hankalimmat kysymykset kaavan<br />
sisällössä liittyivät yleiskaavan<br />
tarkkuustasoon ja suunnittelualueen<br />
heterogeenisuuteen.<br />
Kaava pyrittiin laatimaan siten,<br />
että se sisältää perinteisen aluevarausyleiskaavan<br />
ja strategisen<br />
yleiskaavan piirteitä. Aluevarauksia<br />
haluttiin kaavassa osoittaa siksi,<br />
että se soveltuisi myös suoraan<br />
asemakaavoituksen perustaksi,<br />
ilman tarkentavaa suunnittelua<br />
esimerkiksi osayleiskaavalla.<br />
Aluevarausten käyttämisen<br />
myötä nousi esiin hankalasti ratkaistavia<br />
kysymyksiä esimerkiksi<br />
taajama-alueiden ulkopuolisten<br />
ranta-alueiden suunnittelun osalta.<br />
Samoin aluevarausten käyttäminen<br />
johti eräiden osa-alueiden<br />
liian tarkkaan suunnitteluun, mikä<br />
nosti esille ristiriitoja, jotka<br />
olisivat varsinaisesti kuuluneet<br />
tarkemmalle suunnittelutasolle.<br />
Käyttämällä väljempiä, strategisia<br />
merkintätapoja nämä ongelmat<br />
olisivat olleet vältettävissä,<br />
mutta samalla olisi todennäköisesti<br />
lisätty työmäärää tarkemmassa<br />
maankäytön suunnittelussa.<br />
Jälkeenpäin tarkasteltuna<br />
tarkkuustason valinta vaikuttaa<br />
edelleen tarkoituksenmukaiselta<br />
– yhteinen yleiskaava muodostaa<br />
riittävän välittävän linkin strategisen<br />
maakuntakaavan ja kunnan<br />
asemakaavoituksen välille. <br />
www.joensuunseutu.fi<br />
Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta<br />
❋ Tero Toivanen<br />
projektipäällikkö, Joensuu<br />
■ Penttilänrannan uudessa kaupunginosassa<br />
panostetaan erityisesti<br />
kevyen liikenteen yhteyksien<br />
sujuvuuteen ja laadukkaaseen<br />
toteuttamiseen. Näin vähennetään<br />
liikenteen energiankäyttöä<br />
ja luodaan lisäarvoa myös viereisen<br />
ruutukaava-alueen asukkaille.<br />
Pielisjoen ylittävän kevyen liikenteen<br />
sillan sekä siihen liittyvän<br />
rantaraitin toteuttaminen<br />
ovat olennainen osa alueen liikenneratkaisua.<br />
Silta ja rantaraitti tarjoavat suoran<br />
kulkuyhteyden Penttilänrannasta<br />
keskustaan, ja Pielisjoen<br />
virkistysreitit ja Kukkosensaaren<br />
luontoalue tulevat nykyistä useamman<br />
kaupunkilaisen lähettyville.<br />
Sillan toteuttaminen muodos-<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
Suunniteltu sillan sijainti (© Blom, 2008)<br />
taa kaupunkikuvallisesti näkyvän<br />
elementin ja mahdollistaa jokimaiseman<br />
tehokkaan hyödyntämisen.<br />
Silta suunnitellaan esteettömäksi.<br />
Niinivaaran ja Hukanhaudan<br />
laajenevien kaupunginosien<br />
asukkaille se tarjoaa suoremman<br />
ja tasaisemman kulkuyhteyden<br />
keskustaan kuin nykyinen reitti<br />
korkean Niinivaaran mäen yli.<br />
Vilkas vene- ja uittoliikenne Pielisjoella<br />
asettavat sillalle omat vaatimuksensa.<br />
Sillan esisuunnittelun<br />
yhteydessä määriteltiinkin joitakin<br />
reunaehtoja tulevaa insinööritaitokilpailua<br />
varten. Alikulkukorkeuden<br />
tulee olla 3,9 metriä (HW) ja<br />
siltapilarien väli laivaväylän kohdalla<br />
vähintään 20 metriä. Silta<br />
on noin 130 metriä pitkä ja<br />
hyötyleveys 5 metriä. Vaikka silta<br />
suunnitellaan kevyen liikenteen<br />
käyttöön, se tulee mitoittaa<br />
kunnossapitokaluston kuormille.<br />
Haasteellisuutta sillan suunnitteluun<br />
tuo vaatimus sillan avattavuudesta<br />
sekä toivomus puun<br />
käytöstä siltarakenteissa.<br />
Sillan suunnittelusta järjestetään<br />
insinööritaitokilpailu yhteistyössä<br />
Suomen Rakennusinsinöörien<br />
Liiton (RIL) kanssa 2010<br />
lopulla. Kilpailun ratkettua haetaan<br />
vesilain mukainen lupa sillan<br />
rakentamiselle, jonka jälkeen<br />
varsinainen rakentaminen ajoittuu<br />
vuosille 2012–14.<br />
■ Lisää Penttilänrannasta<br />
sivuilla 42–44
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Jyrki Meronen<br />
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />
PL 41, 04401 Järvenpää<br />
puh. 050 550 2146<br />
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 376 7414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef<br />
Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 462 7300<br />
dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 559 1435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan<br />
Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi<br />
puh. 050 380 1022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
Päivien jatkeeksi on mahdollisuus osallistua risteilylle Pielisjoella ja nauttia upeista<br />
kesäisistä jokimaisemista.<br />
Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6. luvassa asiaohjelmaa,<br />
mukavaa yhdessäoloa ja juhlatunnelmaa<br />
SUUNTA KOHTI JOENSUUTA<br />
Tänä keväänä monet matkasuunnitelmat<br />
ovat muuttuneet.<br />
Islannista levinnyt tuhka<br />
on rajoittanut lentoliikennettä,<br />
ja kuluneena talvena liikennöinti<br />
on ollut välillä vaikeaa<br />
myös muista syistä. Työasioita<br />
ja yhteyksiä onkin opittu<br />
hoitamaan entistä useammin<br />
etäyhteyksien avulla.<br />
Hyvä vuorovaikutus edellyttää<br />
kuitenkin myös henkilökohtaisia<br />
kohtaamisia ja mahdollisuuksia<br />
spontaaniin ajatusten<br />
vaihtoon. Tähän tarjoutuu<br />
kuntatekniikan ammattilaisilla<br />
erinomainen tilaisuus<br />
Kuntatekniikan päivillä 3.–5.6.<br />
Joensuussa<br />
Teemana “<strong>Kuntatekniikka</strong><br />
riskiaallokossa”<br />
Päivien teema ideoitiin jälleen<br />
kerran syksyn linjaseminaarissa<br />
ja teemana on tällä kertaa<br />
’<strong>Kuntatekniikka</strong> riskiaallokossa’.<br />
SKTY:n hallitus on yhdessä<br />
toimihenkilöiden kanssa hionut<br />
teeman konkreettiseksi<br />
ohjelmaksi, ja luvassa on hyviä<br />
asiantuntijaluentoja.<br />
Käytännön järjestelyjä Joensuun<br />
päässä on mietitty ja<br />
hoidettu kevään aikana Jyrki<br />
Vätön kanssa hyvässä yhteistyössä.<br />
Joensuu on valmis<br />
toivottamaan kollegat tervetulleiksi.<br />
Mukavaa yhdessäoloa ja<br />
juhlatunnelmaa<br />
Asiapitoisen ohjelman lisäksi<br />
luvassa on myös mukavaa yhdessäoloa<br />
ja juhlatunnelmaa.<br />
Päivien jatkeeksi on mahdollisuus<br />
osallistua risteilylle Pielisjoella<br />
ja nauttia upeista kesäisistä<br />
jokimaisemista. Toivottavasti<br />
riskit saadaan päivien aikana<br />
hallintaan ja aallokko on<br />
lauantaina mahdollisimman<br />
vähäistä.<br />
Joensuuhun on mahdollista<br />
saapua ilmateitse, kiskoja<br />
pitkin tai maanteitse – pääseepä<br />
tänne vesiteitsekin. Päiville<br />
osallistumisen ei siis pitäisi<br />
jäädä kiinni yllättävistä sääolosuhteista.<br />
Toimiva vaihtoehto<br />
löytyy kyllä. Olethan sinäkin<br />
tulossa tapaamaan kollegoita<br />
Joensuuhun!<br />
Tiesithän muuten, että parhaat<br />
karjalanpiirakat syödään<br />
Joensuun torilla Marttojen piirakkakojulla.<br />
Niitäkään ei voi<br />
maistella virtuaalisesti.<br />
Monta hyvää syytä tavata<br />
Joensuussa!<br />
● Anu Näätänen<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010 27
Jorma Vaskelainen ja Pietarin kansainvälisen toimiston johtaja<br />
Vladimir Sidelnikov.<br />
Yhteistyö Pietarin<br />
kanssa viritteillä<br />
Kansainvälisyys on ollut yksi Vaskelaisen<br />
Jorman IFME:n puheenjohtajakauden<br />
asioista, joita koetetaan<br />
viedä eteenpäin = saada enemmän<br />
maita mukaan toimintaan. Tästä<br />
syystä kävimme Pietarissakin solmimassa<br />
tuttavuuksia paikalliseen<br />
tiekomiteaan.<br />
IFME:ssä ollaan kovasti kiinnostuneita<br />
Venäjä-yhteyksistä, ja tämä<br />
vierailu oli alkusoittoa niille. Viimeisen<br />
parin vuoden aikana (jolloin<br />
SKTY:llä on ollut edustus puheenjohtajistossa)<br />
olemme jo saaneet<br />
mukaan Viron, Tanskan ja USA:n. Ja<br />
nyt katsellaan tosiaan Venäjän suuntaan<br />
(Pietarin lisäksi myös mm. Samaraan)<br />
ja Tšekkeihin, Slovakiaan,<br />
Meksikoon jne.<br />
Pietarin-vierailun tuloksena pyydettiin<br />
tiekomitean johtajaa osallistumaan<br />
päivillemme Joensuuhun.<br />
Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, tuleeko<br />
sieltä delegaatio vai ei, mutta<br />
ainakin pää sinne on saatu auki.<br />
● Danne Långström<br />
yhteyspäällikkö<br />
Viimeinen mahdollisuus<br />
ilmoittautua Bostonin-matkalle<br />
Tämä on muistutus elokuisesta<br />
Bostonin-matkasta, jonka SKTY<br />
järjestää. Matkalla meillä on tarkoitus<br />
olla vuorokausi Satujen saarella<br />
= Islannissa. Just sieltä palanneena<br />
voin vakuuttaa, että matka<br />
on EHDOTTOMASTI kokemisen<br />
arvoinen.<br />
Matkaohjelmaan kuuluu lisäksi<br />
viikko Bostonissa, jossa tutustutaan<br />
huippumielenkiintoisiin kohteisiin<br />
ja osallistutaan Amerikan<br />
kuntatekniikan yhdistyksen vuo-<br />
Näillä mennään. Icelandairin<br />
757 islantilaisessa maisemassa.<br />
sikokoukseen ja nähdään samalla<br />
iso kuntatekninen näyttely. Jätehuollosta<br />
kiinnostuneet voivat<br />
osallistua samaan aikaan ja hintaan<br />
kansallisen yhdistyksen järjestämään<br />
konferenssiin ja näyttelyyn!<br />
Paikkoja on vain muutama jäljellä,<br />
joten nyt kannattaa olla nopea,<br />
jos meinaa ehtiä ja päästä<br />
mukaan. Ilmoittautuminen tapahtuu<br />
osoitteessa www.kuntatekniikka.fi.<br />
Samoilta KunFon sivuilta löydät<br />
koko muunkin mielenkiintoisen<br />
ohjelman.<br />
Ja vaikka itse matkan järjestelijänä<br />
sanonkin, niin matka ei ole<br />
hinnalla pilattu. Samalla rahalla<br />
tuskin pääset edes kolmen vuorokauden<br />
Keski-Euroopan matkalle,<br />
ja nyt puhutaan 1,5 viikon matkasta<br />
Reykjavikiin ja Bostoniin. Mitä<br />
oikeastaan odottelet, mukaan<br />
vain!<br />
● Danne Långström<br />
yhteyspäällikkö<br />
Asialistalla sääntöuudistus, vaihtooppilaskokeilu<br />
ja tulivuorenpurkaus,<br />
joka sai insinöörinkin tuntemaan<br />
itsensä pieneksi<br />
NKS pohti Islannissa<br />
yhteistyökomitean<br />
tulevaisuuta<br />
Vuoden ensimmäinen<br />
NKS:n (pohjoismainen<br />
kuntatekninen yhteistyökomitea)<br />
kokous pidettiin<br />
toukokuun alkupuolella<br />
eksoottisessa paikassa<br />
eli Hvollsvollurissa, näköetäisyydellä<br />
purkautuvasta<br />
ja maailmalle tuhkaa<br />
työntäneestä tulivuoresta.<br />
Mietimme pitkään, pääseekö<br />
sinne ja uskaltaako sinne edes<br />
mennä. Paikalliset, jotka ovat tuollaiseen<br />
tottuneet, vakuuttivat että<br />
Jorma Vaskelainen piti islantilaisille<br />
isännillemme kiitospuheen.<br />
kyllä sinne voi mennä – ja niin<br />
siis mentiin.<br />
Tulivuori kiitteli meitä alkamalla<br />
puskea taas enemmän<br />
tuhkaa ja muuta tavaraa ilmaan.<br />
NKS:n sääntöjä uusitaan<br />
Islannin kokouksessa puhuttiin<br />
paljon koko NKS:n tulevaisuudesta.<br />
Tanskalaiset olivat puheenjohtajajärjestönä<br />
laatineet<br />
yhdistykselle uudet sääntöehdotukset,<br />
ja niistä seurasi paljonkin<br />
puhetta. Sääntöjä ollaan<br />
siis uusimassa, koska aikaisemmin<br />
mukana olivat vain<br />
Pohjoismaat, mutta myöhemmin<br />
Viro on tullut mukaan ja<br />
jatkossa ehkä myös muut Baltian<br />
maat.<br />
Tämän takia nimestä lähtien<br />
pitää muuttaa kaikki –<br />
myös kieli (skandinaviskasta<br />
englantiin). Eräiden (lue Ruotsi<br />
ja Norja) maiden toimiin ei oltu<br />
täysin tyytyväisiä ja tästäkin<br />
keskusteltiin. Menemättä yksityiskohtiin<br />
todettiin, että ”jos<br />
on mukana, niin sääntöjämme<br />
pitää noudattaa”.<br />
Suomalainen ”koekaniini”<br />
hakusessa<br />
Edellisessä NKS:n kokouksessa<br />
päätettiin, että Tanska ja<br />
Ruotsi kokeilevat jo aikaisemmin<br />
sovittua henkilövaihtoa –<br />
eräänlaista vaihto-oppilasjärjestelmää<br />
(olen kertonut tästä<br />
jo aikaisemmin näillä SKTY-sivuilla).<br />
Kokeilusta ei tullut mitään,<br />
koska Ruotsista ei puoleen<br />
vuoteen saatu nimettyä tällaista<br />
henkilöä. Sen takia mietittiin<br />
tanskalaisten kanssa, että<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
viä ilmaan… aivan älyttömän mahtava<br />
kokemuksena siis.<br />
Islantilaiset olivat jo pikkuisen<br />
huolestuneen näköisiä ja kertoivat,<br />
että viimeaikaiset (useampana<br />
vuonna ) purkaukset ovat olleet<br />
”turistipurkauksia”, joista ei ollut<br />
mitään haittaa. Ne ovat vain lisänneet<br />
turismia, kun ihmiset ovat<br />
menneet niitä katselemaan.<br />
Tämä purkaus on jo huolestuttava.<br />
Vielä pahempaa olisi, jos viereinen<br />
Ketla purkaantuisi, saati sitten<br />
jos Vattnajökullin alla oleva tulivuori<br />
heräisi henkiin. Ketlan päällä<br />
on ainakin viisinkertainen määrä<br />
jäätä nykyiseen verrattuna. Vattnajökullin<br />
jäätiköllä jäätä on useita<br />
kymmeniä kertoja enemmän. Jäät<br />
aiheuttavat vain tulvia (joiden takia<br />
tosin kolmannes Islannista voi joutua<br />
veden valtaan), sen lisäksi tuhka<br />
peittää kaiken alleen ja lisäksi<br />
ovat maanjäristykset…<br />
Kaikki tuo on tuttua, mutta<br />
miten ”Kevinin” purkaus vaikutti<br />
meidän kotimatkaamme Eyjafjallajökullin<br />
tulivuorella oli niin hankala<br />
nimi, että yksi tutkija risti sen<br />
Keviniksi.<br />
Islannin eteläosassa sijaitseva Eyjafjallajökullin jäätikkö kuuluu Islannin korkeimpiin, sen korkein huippu<br />
kohoaa 1 666 metriin. Jäätikön alla oleva tulivuori ”Kevin” kuvattuna jonkin matkan päästä.<br />
mitäpä jos Suomi ja SKTY yhdessä<br />
tanskalaisten kanssa ottaisivat harteilleen<br />
tämän kokeilun. Ja siinä sitä<br />
nyt mennään = pitää löytää sopiva<br />
”koekaniini” täältä meiltä, ja<br />
sitten vain homma käyntiin.<br />
Kokouksessa käsiteltiin tietenkin<br />
myös muita asioita, mutta koska<br />
palasimme Islannista vasta (nyt)<br />
8 tuntia sitten, käytössäni ei tietenkään<br />
ole vielä muistiota. Seuraavaan<br />
kokoukseen (lokakuussa Tallinnassa)<br />
mennessä koetetaan kuitenkin<br />
saada säännöt ja ”vaihtooppilaskokeilu”<br />
reilaan, jotta voisimme<br />
hyväksyä ne ja alkaa keskittyä<br />
muihin(kin) asioihin.<br />
Kevin huolestutti<br />
islantilaisisäntiämmekin<br />
Tulivuori riemastui, kun sai meidät<br />
paikan päälle katselemaan ja kokoontumaan.<br />
Niinpä se alkoi jyristä<br />
yhä kiivaammin. Isännät veivät<br />
meidät 4–5 kilometrin päähän<br />
vuoresta katsomaan purkausta.<br />
Kuten Jorma Vaskelainen totesi:<br />
”Siinä tuntee insinööri itsensä<br />
pieneksi.”<br />
Kraatteri on Helsinki-Vantaan<br />
lentoaseman kokoinen, jyrinä on<br />
jatkuvaa ja pahaenteistä sekä kovaäänistä,<br />
tuhkaa tulee mahtavalla<br />
voimalla, sieltä valuu laavaa ja välillä<br />
se sylkee pikkuauton kokoisia ki-<br />
Kotia kohti 38 tuntia<br />
Kierreltiin isäntien opastuksella<br />
”puoli Islantia” koko päivän, ja iltapäivällä<br />
hotellilla kerrottiin, että<br />
Reykjavikin kansainvälinen kenttä<br />
tulisi olemaan seuraavana päivänä<br />
suljettuna. Tästä syystä piti pakata<br />
tavarat ja kello 21:n aikoihin suunnata<br />
kohti bussiasemaa, mistä klo<br />
23 lähti bussi kohti varakenttää –<br />
bussimatka vaivaiset 5+ tuntia. Paikalla<br />
olimme siis 04:n aikoihin aamuyöstä.<br />
Tämän jälkeen tuli tieto, että<br />
varakentällä Glasgowissa oli niin<br />
paljon liikennettä, että kaikki lennot<br />
myöhästyvät 3–4 tuntia. Akureyrin<br />
kentän terminaalirakennukseen<br />
mahtuu noin 100 ihmistä kerralla,<br />
ja menijöitä oli yli 800 = jonkinmoinen<br />
hässäkkä siis.<br />
Lopulta päästiin lentämään<br />
Glasgowiin ja sieltä piti olla jatkoyhteys<br />
Osloon, mutta kone oli<br />
myöhässä ja lähti lopulta vasta<br />
kahdeksan tunnin päästä. Se taas<br />
tarkoitti sitä, että viimeinen <strong>Fi</strong>nnairin<br />
lento Helsinkiin oli jo mennyt.<br />
Kun päästiin Osloon, meille ehdotettiin<br />
lentoa Helsinkiin Kööpenhaminan<br />
kautta, mutta onneksi<br />
pikkuisen myöhäisemmällä lennolla<br />
pääsimme Tukholmaan. Siellä<br />
vaihdettiin taas konetta ja päästiin<br />
kotiin – ainoastaan 38 tunnin kuluttua<br />
siitä, kun viimeksi herättiin<br />
hotellistamme.<br />
Moneen otteeseen meinasi jo<br />
usko mennä. Mietittiinkin missä<br />
yövyttäisiin, kun aikataulut menivät<br />
uusiksi tunnin välein – ja aina<br />
huonompaan suuntaan. No onneksi<br />
päästiin kotiin, ja nyt tuo onkin<br />
vain yksi muisto ja kokemus lisää…<br />
● Danne Långström<br />
yhteyspäällikkö<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010 29
Vulkanutbrott och<br />
annat liknande<br />
NKS hade årets första möte,<br />
på Island i början av maj, och<br />
mycket nära vulkanen. Vi funderade<br />
länge på, att kommer<br />
man dit o vågar man åka dit,<br />
men islänningarna försäkrade<br />
oss om, att det är helt OK, så<br />
vi åkte – och vulkanen tackade<br />
oss, med att spruta ut mera<br />
aska.<br />
På NKS-mötet pratade vi om<br />
de nya reglerna. Nu när Estland<br />
har kommit med, så tyckte<br />
vi att det skulle vara skäl, att<br />
ändra reglerna börjande med<br />
namnet och att vi i fortsättningen<br />
också använder engelska<br />
som mötesspråk mm.<br />
Danmark som sitter som ordförande/sekreterare<br />
i år och i<br />
nästa år, hade lagt upp ett förslag<br />
som vi diskuterade. Inom en<br />
snar framtid kommer de (KTC)<br />
ut med det förnyade förslaget,<br />
som då är meningen att man<br />
skall godkänna på nästa möte,<br />
på hösten i Tallinn.<br />
Sverige och Danmark skulle<br />
starta ett utbytesprogram, som<br />
inte hade fått vind under vingarna,<br />
och nu på mötet beslöt<br />
vi, att vi kan försöka med<br />
det samma på axeln Danmark–<br />
<strong>Fi</strong>nland. Personligen hoppas<br />
jag verkligen på att det skulle<br />
lyckas, och om (när) det gör<br />
det, så kommer jag ut med<br />
mera fakta.<br />
Vulkanen och hemresan<br />
Vulkanen tycks ha blivit jätte<br />
Geysir<br />
glad, för att vi var där, för under<br />
tiden vi var där, så började han<br />
brumma mer, stöta upp mer aska...<br />
jätteglad alltså.<br />
Gästerna förde oss för att se<br />
på vulkanen, på ett 4–5 kilometers<br />
avstånd, och visst, det var<br />
minst sagt imponerande. Kratern<br />
är lika stor som ett internationellt<br />
flygfält och kraften den sprutade<br />
ut, aska, lava och stenar stora<br />
som en liten Toyota – helt obeskrivligt!<br />
Isländarna själva till och med<br />
var redan smått rädda, de sade<br />
att de tidigare utbrotten de<br />
minns, har varit ”turist utbrott”,<br />
men det här är på riktigt – och<br />
värre kan det bli om Ketla, eller<br />
vulkanen under Vattnajökull blir<br />
aktiva.<br />
Hur ”Kevin” inverkade på vår<br />
hemresa Jo, efter att det isländska<br />
mötet var över, så tog<br />
värdarna oss ut på en sightseeing,<br />
för att se på bland annat<br />
Geysir mm, så vi åkte omkring<br />
mest hela dagen. När vi kom<br />
till Reykjavik, så fick vi veta, att<br />
Keflavik var stängt, och att vi<br />
skulle åka över 400 km buss<br />
till resrev fältet. Bussen gick<br />
klockan 22, och följande morgon<br />
efter 04:00 var vi framme<br />
till vårt första mål i Akureyri.<br />
Framme var det något av ett<br />
kaos, för flygterminalen rymde<br />
ca.100 personer, och där<br />
ute i kölden var vi ca. 800 st.<br />
Meningen var att forsla oss<br />
till Glasgow och därifrån vidare.<br />
Glasgow hade så mycket<br />
då, att inget flyg kom iväg på<br />
många timmar, men sen litet i<br />
gången gjorde man ju det.<br />
I Glasgow var det inte<br />
mycket bättre, och med allt<br />
strul och förseningar, så kom<br />
vi vidare till Oslo, om cirka 8h.<br />
Förseningarna betydde det,<br />
att det sista <strong>Fi</strong>nnair flyget från<br />
Oslo hade redan gott, men<br />
om en tid fick vi oss ombokade<br />
till SAS, så att vi först flög<br />
till Stockholm, bytte sen plan<br />
igen, och kom hem ungefär<br />
klockan 2 på natten – 38 timmar<br />
sen vi senast vaknade på<br />
hotellet på Island.<br />
Nåväl, vi kom ju hem och<br />
fick uppleva mycket (inklusive<br />
flygresan), så nu kan man lägga<br />
in det i ett fack om upplevelser<br />
och minnen.<br />
● Danne Långström<br />
kommunikationschef<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 126, 15141 Lahti<br />
puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. (09) 310 38806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Jouko Vehkakoski<br />
Espoon kaupungin tekninen keskus<br />
PL 41, 02070 Espoo<br />
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />
jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />
Insinöörirakentaminen<br />
PL 114, 00101 Helsinki<br />
puh. 020 719 2898, 040 8424804<br />
tero.pyssysalo@skanska.fi<br />
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />
tekninen toimiala<br />
PL 38, 53100 Lappeenranta<br />
puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />
jussi.salo@lappeenranta.fi<br />
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />
kaupunkisuunnitteluosasto<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />
leila.stromberg@jkl.fi<br />
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />
milko.tietavainen@tampere.fi<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 266 5137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />
PL 335, 20101 Turku<br />
puh. (02) 262 4610, 0500 789301<br />
kimmo.laula@turku.fi<br />
Mikä on Suomen kuntatekniikan yhdistys<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys<br />
(SKTY) on insinöörien,<br />
arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä<br />
toimivien kuntatekniikan<br />
ammattilaisten yhdysside<br />
ja tiedonvaihtofoorumi. Jäsenistöömme<br />
kuuluu yli 800 kuntatekniikan<br />
ammattilaista sekä<br />
kymmenkunta yhteisöjäsentä.<br />
Jäsenistön tehtävien moninaisuutta<br />
kuvaa yhdistyksen tunnus,<br />
jonka voi yhtä hyvin nähdä<br />
katukivinä tai asemakaavana.<br />
Yhdistyksen näkyvimmät<br />
toimintamuodot ovat jokavuotiset<br />
Kuntatekniikan päivät,<br />
Kuntatekniikan Foorumi<br />
(www.kuntatekniikka.fi), <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti<br />
sekä julkaisutoiminta.<br />
Joka toinen vuosi Kuntatekniikan<br />
päivien yhteydessä järjestetään<br />
alan suurin messutapahtuma<br />
– Yhdyskuntatekniikan<br />
näyttely – joka kokoaa<br />
ympärilleen eri alojen neuvottelupäiviä<br />
ja tapahtumia koko<br />
viikoksi.<br />
SKTY perustettiin vuonna<br />
1926, ja yhdistyksen nimeksi<br />
annettiin Suomen Kunnallisteknillinen<br />
yhdistys. <strong>Kuntatekniikka</strong>-lehti<br />
alkoi ilmestyä vuodesta<br />
1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka.<br />
1990-luvun puolivälissä<br />
yhdistyksen sekä lehden<br />
nimet muutettiin nykyisiin<br />
muotoihinsa.<br />
Näin haet jäseneksi<br />
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi<br />
voidaan hyväksyä<br />
a) korkeakoulussa, yliopistossa<br />
tai teknisessä opistossa tutkinnon<br />
suorittanut henkilö, joka<br />
toimii kuntatekniikan alalla<br />
sekä b) henkilö, joka toimii<br />
kunnan tai kuntayhtymän teknisessä<br />
hallinnossa merkittävissä<br />
johtotehtävissä tai joka opetus-<br />
tai muussa toiminnassa on<br />
erityisesti edistänyt yhdistyksen<br />
tarkoitusperiä.<br />
SKTY:n kotisivuilta<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
voit lähettää yhdistyksen<br />
jäsenhakemuksen.<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
www.ukty.fi<br />
VALTIOLTA HIENO TUKI<br />
hallien rakentamiseen ja<br />
peruskorjauksiin<br />
Kovan talven jälkeen on kevään lämpö antanut<br />
odottaa itseään. Kuitenkin kesä on vääjäämättä<br />
tulossa ja sen mukana kaikki kesän nautinnot, joista<br />
uiminen ei ole vähäisin.<br />
Uinnin olosuhteiden kehittäminen ja laadukas<br />
ylläpito on erittäin tärkeä tehtävä vaaliessamme<br />
olosuhteiden toimivuutta. Opetusministeriö, joka<br />
vastaa maassamme yhteiskunnan rahoituksesta eli<br />
veikkausvoittovaroista, on tehnyt tämän vuoden<br />
hakemuksista päätöksen. Kulttuuri- ja urheiluministeri<br />
Stefan Wallin on päätöksenteon yhteydessä<br />
antanut tiedotteen, jossa perustelee päätöksiä<br />
mm. uimahallien osalta seuraavasti:<br />
”Tänäkin vuonna painopisteenä avustuksia<br />
jaettaessa on ollut uimahallien rakentaminen ja<br />
peruskorjaukset. Uimahallit palvelevat kaikkien<br />
ikäryhmien liikkumista. Tämä on todella tärkeää<br />
kansanterveyttä ajatellen.<br />
Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi<br />
oli mielestäni tarpeen korottaa avustussummia. Uimahallien<br />
kohdalla allastilojen rakentamisen monipuolisuudesta<br />
riippuen avustussumma on enintään<br />
900 000 euroa. Viime vuosina se on ollut<br />
750 000 euroa. Näillä elvyttävillä toimenpiteillä pyritään<br />
varmistamaan hankkeiden käynnistyminen<br />
avustusvuonna.”<br />
Näin ministeriö on perustellut uimahallien merkittävyyttä<br />
kansanterveyttä ja kansantaloutta ajatellen.<br />
Neljä uimahallia on tänä vuonna saanut<br />
tuon kyseisen summan perusparannukseen tai uuden<br />
rakentamiseen. On rohkaisevaa, että valtiovaltakin<br />
näin hienosti on perustellut rahanjakoaan.<br />
Tämä tuo toivottavasti uskoa uimahallien ja kylpylähankkeiden<br />
ylläpitäjille.<br />
Rakentamisopas ilmestymässä,<br />
rekisteritietojen kerääminen alkamassa<br />
Em. perustelut aiheuttavat myös haasteita niin rakennuttajille,<br />
suunnittelijoille kuin toteuttajillekin<br />
laadukkaan, toimivan ja energiatehokkaan laitoksen<br />
aikaansaamiseksi. Työ vaatii kaikilta erikoisammattitaitoa.<br />
Tätä ammattitaitoa parantamaan on näinä<br />
päivinä ilmestyvä ”Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen”<br />
-opas tehty (OPM:n liikuntarakentamisen<br />
julkaisusarja, nro 97). Opas on pääasiassa yhdistyksemme<br />
uimahallien ja kylpylöiden erikoisammattitaidon<br />
omaavien henkilöiden yhteisponnistus.<br />
Haluan lausua kaikille työhön osallistuneille<br />
parhaat kiitokset, sillä työ on on tehty talkoovoimin.<br />
Yhdistyksemme toimintahan perustuu kaikilta<br />
osilta talkootyöhön, mikä on vierasta nykypäivän<br />
maailmassa mutta tuntuu toimivan yhdistyksessämme<br />
erinomaisesti. Siitä haluankin lausua<br />
kaikille jäsenillemme parhaat kiitokset.<br />
Yhdistyksemme käynnistää parhaillaan uimahallien<br />
ja kylpylöiden rekisteritietojen keräämisen.<br />
Tämä tulee olemaan yhdistykseltämme erittäin<br />
suuri voimainponnistus. Pidämme tietojen keräämistä<br />
tärkeänä, jotta tiedämme missä valtakunnan<br />
tasolla mennään. Myös perusparannussuunnittelussa<br />
tiedoista on hyötyä. Tähän kun lisätään<br />
VTT:n portaalin tiedot hallien energiankulutuksesta,<br />
meillä on paketti, jolla voidaan edesauttaa laadukkaiden<br />
ratkaisujen syntymistä.<br />
Tässä tuleekin haaste uimahallien ja kylpylöiden<br />
omistajille, että he liittyisivät portaaliin. Portaalihan<br />
palvelee suurelta osalta heitä itseään, jotta<br />
he tietävät, miten heidän laitoksensa kuluttaa<br />
energiaa, ja pystyvät seuraamaan, mitä vastaavissa<br />
laitoksissa muualla tapahtuu.<br />
Laitosten kokonaisvaltaisessa vastuuseurannassa<br />
on mielestäni ongelma. Kun liikuntatoimi hoitaa<br />
hallien toimintaa ja tilapalvelut tekniikkaa, niin<br />
näiden kahden eri toimijan keskinäinen yhteistyö<br />
ei toimi kunnolla. Tähän tulisi hallinnossa kiinnittää<br />
huomiota eikä toimia kuten eräässä hallissa,<br />
jossa asiaa selviteltäessä todettiin, että kuluttavathan<br />
ne koulutkin, ei täällä mitään erikoista tarkastelua<br />
tarvita. Toivottavasti näin ei ole muualla.<br />
Itävallan opintomatkasta kotisivuillamme<br />
Yhdistyksen sääntöjen määräämä vuosikokous pidettiin<br />
talvella Hyvinkään uimalassa, jossa valittiin<br />
vuoden 2009 hallitus jatkamaan tänäkin vuonna.<br />
Yhdistyksemme järjesti opintomatkan jäsenilleen<br />
5.–8.5. Matka suuntautui Itävallan uimahalleihin<br />
ja kylpylöihin. Paluumatkalla tutustuttiin vielä<br />
Euroopan suurimpaan Erlingin kylpylään Münchenin<br />
lähellä. Matka onnistui erittäin hyvin, ja sille<br />
osallistui 25 jäsentämme. Matkasta tarkemmin<br />
kotisivuillamme www.ukty.fi.<br />
Yhdistyksemme jäsenet, jotka eivät vielä ole<br />
ehtineet maksaa jäsenmaksuaan, hoitavat toivottavasti<br />
asian kuntoon mahdollisimman pian, jotta<br />
voivat nauttia yhdistyksemme palveluista mahdollisimman<br />
tehokkaasti.<br />
Toivotan kaikille työntäyteistä ja kaunista alkukesää!<br />
Tervehtien,<br />
● Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.fi<br />
s-posti: ukty@ukty.fi<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Kalle Kallio<br />
s-posti: kalle.kallio@ukty.fi<br />
puh. 0400 577 569<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
31
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
LUENTOAIHEITA kaivataan<br />
koulutuspäivillemme<br />
Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet<br />
edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen<br />
kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy<br />
edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa<br />
koittavat jälleen Putkimestaripäivät!<br />
Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään<br />
tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme<br />
tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin<br />
ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja<br />
lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien<br />
tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla<br />
opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.<br />
Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai<br />
jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että<br />
kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua<br />
olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat<br />
saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan<br />
arjen työelämää.<br />
Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten<br />
haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,<br />
kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla<br />
(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää<br />
oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus<br />
on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:<br />
● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten<br />
tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia<br />
koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi<br />
kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen<br />
esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän<br />
mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten<br />
kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.<br />
● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta<br />
– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten<br />
ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.<br />
Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien<br />
luonnista ja suorittamisesta.<br />
● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti<br />
muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä<br />
Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,<br />
niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte<br />
lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille<br />
(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).<br />
Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
rekry<br />
löytää pätevät tekijät<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:<br />
sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi<br />
Puhelinnumero on (09) 771 2442<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
LUENTOAIHEITA kaivataan<br />
koulutuspäivillemme<br />
Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet<br />
edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen<br />
kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy<br />
edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa<br />
koittavat jälleen Putkimestaripäivät!<br />
Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään<br />
tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme<br />
tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin<br />
ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja<br />
lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien<br />
tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla<br />
opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.<br />
Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai<br />
jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että<br />
kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua<br />
olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat<br />
saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan<br />
arjen työelämää.<br />
Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten<br />
haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,<br />
kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla<br />
(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää<br />
oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus<br />
on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:<br />
● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten<br />
tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia<br />
koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi<br />
kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen<br />
esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän<br />
mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten<br />
kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.<br />
● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta<br />
– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten<br />
ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.<br />
Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien<br />
luonnista ja suorittamisesta.<br />
● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti<br />
muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä<br />
Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,<br />
niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte<br />
lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille<br />
(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).<br />
Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
rekry<br />
löytää pätevät tekijät<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:<br />
sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi<br />
Puhelinnumero on (09) 771 2442<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
LUENTOAIHEITA kaivataan<br />
koulutuspäivillemme<br />
Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet<br />
edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen<br />
kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy<br />
edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa<br />
koittavat jälleen Putkimestaripäivät!<br />
Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään<br />
tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme<br />
tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin<br />
ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja<br />
lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien<br />
tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla<br />
opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.<br />
Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai<br />
jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että<br />
kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua<br />
olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat<br />
saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan<br />
arjen työelämää.<br />
Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten<br />
haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,<br />
kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla<br />
(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää<br />
oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus<br />
on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:<br />
● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten<br />
tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia<br />
koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi<br />
kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen<br />
esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän<br />
mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten<br />
kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.<br />
● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta<br />
– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten<br />
ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.<br />
Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien<br />
luonnista ja suorittamisesta.<br />
● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti<br />
muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä<br />
Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,<br />
niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte<br />
lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille<br />
(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).<br />
Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
rekry<br />
löytää pätevät tekijät<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:<br />
sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi<br />
Puhelinnumero on (09) 771 2442<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
LUENTOAIHEITA kaivataan<br />
koulutuspäivillemme<br />
Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet<br />
edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen<br />
kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy<br />
edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa<br />
koittavat jälleen Putkimestaripäivät!<br />
Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään<br />
tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme<br />
tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin<br />
ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja<br />
lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien<br />
tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla<br />
opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.<br />
Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai<br />
jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että<br />
kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua<br />
olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat<br />
saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan<br />
arjen työelämää.<br />
Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten<br />
haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,<br />
kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla<br />
(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää<br />
oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus<br />
on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:<br />
● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten<br />
tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia<br />
koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi<br />
kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen<br />
esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän<br />
mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten<br />
kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.<br />
● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta<br />
– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten<br />
ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.<br />
Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien<br />
luonnista ja suorittamisesta.<br />
● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti<br />
muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä<br />
Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,<br />
niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte<br />
lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille<br />
(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).<br />
Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
rekry<br />
löytää pätevät tekijät<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:<br />
sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi<br />
Puhelinnumero on (09) 771 2442<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
LUENTOAIHEITA kaivataan<br />
koulutuspäivillemme<br />
Jälleen kerran on talvi takana ja kesäkauden haasteet<br />
edessä. Kaikkien mielessä pyörii tuleva kesäloma, ja ennen<br />
kuin huomaammekaan, on loma jo takana ja syksy<br />
edessä. Mutta syksyä onkin kiva odotella, sillä lokakuussa<br />
koittavat jälleen Putkimestaripäivät!<br />
Perinteikkäät ja odotetut Putkimestaripäivät pidetään<br />
tänä vuonna Vaasassa. Pienoisnäyttelyssä tulemme<br />
tutustumaan materiaali- ja palvelutoimittajien uutuuksiin<br />
ja uusiin ajatuksiin. Veljesillassa verkostoidumme ja<br />
lujitamme ammatillista yhteenkuuluvuuttamme. Putkimestaripäivien<br />
tärkeimmässä tehtävässä eli luennoilla<br />
opimme uutta ja vaihdamme kokemuksia.<br />
Luennot ovat tärkein syy tulla Putkimestaripäiville tai<br />
jos ei ole, tulisi sen ainakin olla. Tarkoitan tällä sitä, että<br />
kun luennoille löydetään oikeat aiheet, kukaan ei halua<br />
olla niiltä poissa. Luentojen tulee olla sellaisia, että kuulijat<br />
saavat niistä todellisia työkaluja ja vinkkejä helpottamaan<br />
arjen työelämää.<br />
Oikeiden luentoaiheiden löytäminen onkin sitten<br />
haastavampi juttu. Parhaiten siinä onnistutaan,<br />
kun kuullaan jäsenkunnan tarpeita. KPM:n kotisivuilla<br />
(www.kuntienputkimestarit.fi) on kysely, johon voi jättää<br />
oman ehdotuksen luentoaiheeksi. Yhdistyksen hallitus<br />
on jo alustavasti miettinyt aiheita.Tässä muutama:<br />
● Vesihuollon jatkokoulutusmahdollisuudet ja laitosten<br />
tarpeet koulutukselle – jäsenistölle esitellään erilaisia<br />
koulutusohjelmia, miten esimerkiksi mestarista voi<br />
kouluttautua vesihuollon insinööriksi. Koulutusvaihtoehtojen<br />
esittelijät haluavat myös kuulla, miten meidän<br />
mielestämme koulutusohjelmia tulisi kehittää eli miten<br />
kohdentaa koulutusta paremmin soveltuvaksi tarpeisiimme.<br />
● Verkkotietojärjestelmien hyödyt käyttäjien näkökulmasta<br />
– Xpipe ja KeyAqua -käyttäjät esittelevät, miten<br />
ovat saaneet varsinaisen hyödyn irti verkkotietojärjestelmistä.<br />
Käytännön esimerkkejä erilaisten ohjelmien<br />
luonnista ja suorittamisesta.<br />
● Työmotivaation ylläpitäminen – miten jaksaa jatkuvasti<br />
muuttuvassa ja vaativammaksi muuttuvassa työelämässä<br />
Käykää nettisivuillamme antamassa luentovinkkejä,<br />
niin saamme Putkimestaripäivistä teitä palvelevat. Voitte<br />
lähettää ehdotuksia myös sähköpostilla minulle tai sihteerille<br />
(puheenjohtaja@kuntienputkimestarit.fi tai sihteeri@kuntienputkimestarit.fi).<br />
Oikein rauhallista alkavaa kesää kaikille!<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi,<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
rekry<br />
löytää pätevät tekijät<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
JÄTÄ ILMOITUS AVOIMESTA TYÖPAIKASTA SUORAAN TOIMITUKSEEN:<br />
sähköpostilla asiakaspalvelu@kuntalehti.fi tai verkkosivujen lomakkeella www.kuntalehti.fi<br />
Puhelinnumero on (09) 771 2442<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Onnen pyörä<br />
Joinakin päivinä tuntuu tapahtuvan<br />
ihmeellisiä asioita, jolloin<br />
päivää tai viikkoa leimaa yksi ainoa<br />
keskustelun aihe. Yhtenä päivänä<br />
islantilainen tulivuori on vaikuttanut<br />
koko Euroopan lentoliikenteeseen<br />
ja sitä huomaa, kuinka paljon,<br />
pitkälle ja usein nykyään liikutaan,<br />
kun joka toisen tutun läheinen on<br />
jumissa ympäri maailmaa. Toisena<br />
päivänä lööpit valtaa valuuttakriisi.<br />
Ja sitten on niitä päiviä, kun oma<br />
pieni elämänpiiri tuntuu toistavan<br />
jotain teemaa, joka näkyy ja tuntuu<br />
eri puolilla ympäröivässä yhteiskunnassa.<br />
Minulle jälkimmäisen kaltainen<br />
päivä oli eräs toukokuinen perjantai,<br />
jolloin niinkin ihana ja arkinen<br />
asia kuin pyöräily – siis loistava<br />
ja nopea kulkumuoto sekä hyötyliikunnan<br />
mahdollistaja – hyppäsi silmilleni<br />
kaikkialla.<br />
<br />
Aamuni alkoi lukemalla päivän<br />
lehdestä, kuinka poliisin polkupyöräpartio<br />
oli jakanut huomautuksia<br />
pyöräilijöille Helsingin keskustassa.<br />
Kiinnostavaa, ajattelin, poliisilla on<br />
siis resursseja valvoa pyöräilijöiden<br />
käyttäytymistä. Jutussa hauskaa oli,<br />
että haastattelussa oli nimenomaan<br />
fillaripoliisi, joka myös kehui pyörää<br />
oivaksi menopeliksi. Pyörästä kerrottiin<br />
olevan erityishyötyä poliisille,<br />
sillä ympäristön havainnointi on<br />
pyörän selästä helpompaa kuin autosta<br />
ja ruuhka-aikaan tapahtumapaikoille<br />
pääsee nopeimmin pyörällä.<br />
Satuin kuitenkin ilmeisesti nousemaan<br />
sellaisella (polku)jalalla, että<br />
kiinnitin huomiota artikkelissa oleviin<br />
pyöräilyyn liittyviin epäkohtiin.<br />
Senpä vuoksi silmääni töksähti jo<br />
otsikko ”Pyöräilijä, muista liikennesäännöt!”.<br />
Haastatellun poliisin antamissa<br />
vinkeissä pyöräilijää kehotettiin<br />
muun muassa sopeuttamaan<br />
ajonopeutensa tilanteeseen sekä<br />
olemaan luottamatta muihin liikkujiin<br />
ja ottamatta etuajo-oikeutta itsestäänselvyytenä.<br />
<br />
Aamutoimieni lomassa mietin,<br />
miksi poliisi kehottaa juuri pyöräilijöitä<br />
muistamaan liikennesäännöt.<br />
Eikö kaikkien tulisi muistaa liikennesäännöt,<br />
erityisesti autoilijoiden,<br />
joiden kulkuväline on osapuolena<br />
70 prosentissa kaikista pyöräilijöiden<br />
kuolemantapauksista ja tappaa<br />
vuosittain noin 20 pyöräilijää<br />
Entä sitten ajonopeuden sopeuttaminen,<br />
ei kai sekään kuulu<br />
vain pyöräilijöille Miksei autoilijoita<br />
kehoteta ajamaan varovasti, vaikka<br />
olisivatkin etuajo-oikeutettuja<br />
Ja miksi poliisin resurssit eivät riitä<br />
jakamaan sakkoja niille autoilijoille,<br />
jotka polkevat pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden<br />
oikeuksia<br />
Poliisin tavoite on toki hyvä: suojaamattomampana<br />
osapuolena<br />
pyöräilijän tulee huomioida nämä<br />
asiat oman turvallisuutensa vuoksi.<br />
Ja epäilemättä löytyy pyöräilijöitä,<br />
jotka voisivat noudattaa liikennesääntöjä<br />
nykyistä paremmin. Toisin<br />
kuin jutusta olisi voinut ymmärtää,<br />
pyöräily ei kuitenkaan varsinaisesti<br />
ole vaarallista. Autoilu sen sijaan<br />
on, erityisesti pyöräilijöille ja jalankulkijoille.<br />
<br />
Matkalla töihin näin pyörätielle<br />
pysäköidyn auton. Asiassa ei sinänsä<br />
ole mitään uutta, parin kilometrin<br />
työmatkallani pyörätielle<br />
pysäköityjä autoja esiintyy päivittäin<br />
keskimäärin 2–4. Tilanteessa<br />
huomioni kiinnittivät auton ulkopuolella<br />
patsastelevat kolme poliisia,<br />
jotka jututtivat tupakalla olevaa<br />
mieshenkilöä, ilmeisesti auton kuljettajaa.<br />
Kukaan heistä ei näyttänyt<br />
välittävän siitä, että auto tukki<br />
pyörätien ja osan jalkakäytävääkin<br />
eikä tehnyt elettäkään asian korjaamiseksi.<br />
Töissä sain sähköpostitiedotteen<br />
liikenne- ja viestintäministeriöstä.<br />
Liikenneministeri oli palkinnut ihmisiä<br />
moottoriliikenteen edistämisestä.<br />
Moottoriliikenteen ansiomitalin<br />
sai kahdeksan tieliikenteen toimintaa<br />
valtakunnallisesti edistänyttä<br />
henkilöä.<br />
Hämmennyin. Miksi moottoriliikenteen<br />
edistäjiä palkitaan Olivatko<br />
kyseiset ihmiset ehkä vaikuttaneet<br />
liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen<br />
tai päästöjen vähenemiseen<br />
Uutinen ei kertonut sitä,<br />
mutta epäilemättä palkitut olivat<br />
mitalinsa ansainneet. Silti tuntui,<br />
että jokin ei asenneilmapiirissä ollut<br />
ihan kohdallaan. Oliko onnenpyöräperjantaini<br />
sittenkin vain yhtä rosvosektoria<br />
<br />
Kotimatkani osoitti toisin. Näin<br />
kolme pyöräilijää, joista kukaan ei<br />
ollut pukeutunut trikoisiin. Yksi oli<br />
hevaripoika, joka polki jopollaan<br />
letti hulmuten. Toinen oli nainen,<br />
joka pyöräili hameessa ja puhui samalla<br />
puhelimeen. Kolmas oli nelikymppinen<br />
rokkikukko, joka poltti<br />
satulan selässä tupakkaa. Vaikka<br />
kaksi jälkimmäistä pyöräilijää epäilemättä<br />
aiheuttivat itselleen vaaraa,<br />
tuli silti mieleen, että huoleni ilmapiiristä<br />
saattoi olla turha.<br />
Virkavalta ja valtio voivat vaikuttaa<br />
pyöräilylle myönteisen asenneilmapiirin<br />
syntyyn, mutta ihmiset<br />
muodostavat sen. Jos hevari, rokkari<br />
ja pitkään hameeseen pukeutunut<br />
mahtuvat henkisesti pyörän<br />
selkään, ihan kaikki pyöräilyn asenneilmapiirissä<br />
ei voi olla hullusti.<br />
Mette Granberg<br />
on 33-vuotias liikennetekniikan<br />
DI, joka<br />
työskentelee liikennesuunnittelijana<br />
HSL<br />
Helsingin seudun<br />
liikenteessä.<br />
.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
37
Kaupungin hiilidioksidipäästöt<br />
KRISTIANSTAD<br />
Allöverketin yhdistetty lämmön ja sähkön tuotantolaitos<br />
Kristianstadissa polttaa pääosin haketta. Biopolttoaineen<br />
käyttö on vähentänyt vuotuisia hiilidioksidipäästöjä<br />
yli 100 000 tonnia.<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
ENERGIA<br />
ovat vähentyneet jo viidenneksen<br />
vun lopulla piti tehdä valintoja tulevaisuuden teknologioiden<br />
suhteen. Kaupunki päätti rakentaa yhdistettyä lämmön-<br />
ja sähköntuotantoa. Kiisteltiin sekajätteen poltosta,<br />
jota vastustettiin laajasti. Tuolloin 80-luvun lopulla päädyttiin<br />
biokaasulaitoksen rakentamiseen, Erfors kuvaa ilmastotyön<br />
alkuvaiheita.<br />
– Jo aiemmat öljykriisit ajoivat meitä vähentämään<br />
öljyriippuvuutta ja siirtymään kierrätyspolttoaineeseen<br />
ja bioenergiaan. Sittemmin poliittinen tuki vahvistui, ja<br />
nyt yksi ylimmän tason poliittisista tavoitteista kaupungissa<br />
on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Vuoteen<br />
1990 verrattuna kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat tähän<br />
mennessä vähentyneet jo 20 prosenttia.<br />
Erforsin mielestä asiasta innostuneet muutamat viranhaltijat<br />
eri toimialoilla ja yhtiöissä ovat olleet avainasesatsaa<br />
uusiutuvaan<br />
Koillis-Skoonessa sijaitseva 80 000 asukkaan<br />
Kristianstad on Ruotsin johtavia<br />
kaupunkeja ilmastotyön saralla. Jo vuonna<br />
1999 otettiin tavoitteeksi hiilineutraali<br />
kaupunki. Kaupungin oma energiayhtiö<br />
on ottanut monipuolisesti käyttöön uusiutuvia<br />
energialähteitä. Kaupunkisuunnittelulla<br />
ja rakentamisen ohjauksella pyritään<br />
päästöjen vähentämiseen.<br />
– Yksi ylimmän tason poliittisista<br />
tavoitteista kaupungissa on<br />
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen,<br />
ilmastostrategiajohtaja<br />
Lennart Erfors sanoo.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
KUVAT Kristianstadin<br />
kaupunki ja<br />
Paavo Taipale<br />
Kristianstadin<br />
ilmastostrategiajohtaja<br />
Lennart Erfors<br />
on viranhaltijana<br />
seurannut kaupungin<br />
tietä hiilineutraaliksi<br />
jo parikymmentä<br />
vuotta. Alkuvuosina<br />
hän toimi<br />
jätehuollon parissa<br />
mutta on vuodesta<br />
1997 lähtien ollut<br />
päätoiminen ilmastomies.<br />
– Kaikki alkoi oikeastaan<br />
jätehuollon<br />
haasteista. 1980-lu-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
39
”Vuoteen 1990 verrattuna<br />
kaupungin<br />
hiilidioksidipäästöt<br />
ovat tähän mennessä<br />
vähentyneet jo 20<br />
prosenttia.”<br />
massa. Kaupunki omistaa sekä<br />
energiatuotantoa että jakeluverkon.<br />
Lämpöä myydään vain kaupungin<br />
alueelle, mutta sähkö on<br />
luonnollisesti markkinatavaraa.<br />
Haketta, pellettiä ja<br />
biokaasua<br />
Yhdistetty lämmön ja sähkön<br />
tuotantolaitos Allöverket valmistui<br />
1994. Sen pääpolttoaineena on<br />
hake. Myös pellettiä ja biokaasua<br />
käytetään jonkin verran.<br />
Laitoksen lämpöteho on 60<br />
MW ja sähköteho 15 MW. Polttoainevalintojen<br />
ansiosta vuotuiset<br />
KRISTIANSTADIN<br />
TAVOITTEET<br />
■ Kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen<br />
vähennys 40 %:a<br />
vuoteen 2020 mennessä vuoden<br />
1990 tasosta.<br />
■ Asukasta kohden laskettuna<br />
15 %:n vähennys energiankulutuksessa<br />
vuoteen 2020 mennessä<br />
vuoteen 2008 verrattuna.<br />
■ Liikennebiokaasun tuotannon<br />
kolminkertaistaminen vuoteen<br />
2020 mennessä, jolloin tuotanto<br />
vastaisi 200 GWh vuodessa.<br />
■ Vuotuinen tuulivoimatuotanto<br />
500 GWh maalla ja 500 GWh<br />
offshore-puistoissa.<br />
■ Seudullinen joukkoliikenne<br />
ei käytä fossiilisia polttoaineita<br />
vuoden 2018 jälkeen.<br />
■ 40 %:n lisäys julkisen liikenteen<br />
käytössä vuodesta 2005<br />
vuoteen 2020.<br />
■ Lisää maatalouden lantaa mädätykseen.<br />
Kristianstadin kaupungin yhtiöllä on kolme biokaasulaitosta, joista<br />
suurimman teho on 40 MW. Useat kaupungin omistamat autot ja<br />
kaikki 25 bussia kulkevat biokaasulla samoin kuin monet jätteenkuljetusautot.<br />
hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet<br />
yli 100 000 tonnia.<br />
Kaupungin kaatopaikka suljettiin<br />
vuonna 2001. Silloin aloitti<br />
toimintansa Snårarpin kierrätyskeskus.<br />
Lajittelun jälkeen hyötykäyttöön<br />
saadaan huomattava<br />
osa jätteestä.<br />
Kaupunki omistaa biokaasuyhtiön,<br />
jolla on kolme laitosta.<br />
Yksi hyödyntää suljetun kaatopaikan<br />
kaasua, toinen kotitalouksien<br />
ja teollisuuden biojätteitä<br />
ja kolmas jätevedenpuhdistamon<br />
lietteitä. Yhteensä laitokset<br />
tuottavat energiaa 63 GWh. Lisäksi<br />
teollisuuden suunnitelmissa<br />
on 120 GWh:n verran biokaasutuotantoa.<br />
Kaupungin autot käyvät<br />
biokaasulla<br />
Nykyinen Karpalundin mädättämö<br />
käyttää lajiteltua kotitalousjätettä<br />
ja elintarviketeollisuuden<br />
orgaanista jätettä sekä lantaa.<br />
Lopputuotteena on biokaasu, jota<br />
käytetään lämmitykseen ja liikennepolttoaineena.<br />
Ennen liikennekäyttöä<br />
biokaasua vielä jatkojalostetaan<br />
niin, että metaanipitoisuus<br />
nousee 97 prosenttiin.<br />
Useat kaupungin omistamat<br />
autot ja kaikki 25 bussia kulkevat<br />
biokaasulla samoin kuin monet<br />
jätteenkuljetusautot. Kaupungissa<br />
on useita biokaasun tankkauspisteitä.<br />
Tavoitteena on saada<br />
myös alueellinen liikenneoperaattori<br />
Skånetrafiken 2018 mennessä<br />
käyttämään ainoastaan sellaista<br />
kalustoa, joka ei käytä fossiilisia<br />
polttoaineita.<br />
Tuulivoimaa ei unohdeta<br />
Kaupunki ei itse rakenna tuulivoimaa,<br />
mutta sillä on oma roolinsa<br />
kaupungin ilmastostrategiassa.<br />
Uutta teknologiaa uskotaan<br />
saatavan pian käyttöön.<br />
– Tuulivoimaa kehitetään<br />
myös, mutta se on yksityisten toimijoiden<br />
varassa. Olemme laatineet<br />
tuulivoimasuunnitelman ja<br />
siitä keskustellaan parhaillaan<br />
vilkkaasti, koska siinä avataan<br />
mahdollisuudet rakentaa suuri<br />
määrä tuulivoimaloita, Erfors<br />
paljastaa.<br />
Myös offshore-teknologiaa<br />
ollaan ottamassa käyttöön.<br />
Kaupunki käsittelee parhaillaan<br />
offshore-tuulipuiston lupahakemusta,<br />
joten kovin kaukana tämänkään<br />
teknologian käyttöönotosta<br />
ei olla.<br />
Energiaremontit<br />
päästövähennyskeinona<br />
Kaupunki tarjoaa energianeuvontapalveluja<br />
ja kanavoi valtion<br />
tukea korjausrakentamiseen.<br />
Myös passiivitalojen rakentamiseen<br />
kannustetaan.<br />
– Valtio on tukenut kotitalouksia<br />
lämmitysjärjestelmän vaihtamisessa<br />
uusiutuviin energialähteisiin<br />
perustuvaksi. Kaupunki<br />
toimii tukirahoituksen välittäjänä<br />
hankkeisiin ryhtyvien lupahakemusten<br />
käsittelyn yhteydessä,<br />
Erfors kertoo.<br />
Kaupungin omia kiinteistöjä<br />
on liitetty yhä enemmän kaukolämmön<br />
piiriin, ja useissa kiinteistökohtaisissa<br />
lämpökeskuksissa<br />
on siirrytty biopolttoaineisiin.<br />
Näihin investointeihin on<br />
saatu 25 prosenttia valtion tukea.<br />
Se on Erforsin mielestä nopeuttanut<br />
investointien toteutusta. Tukiohjelma<br />
ei kuitenkaan ole enää<br />
käytössä lukuun ottamatta pientalojen<br />
liittämistä kaukolämpöverkkoon.<br />
Sitä vastoin suomalaisen<br />
kotitalousvähennyksen tapainen<br />
veroetuus on edelleen hyödynnettävissä.<br />
– Nyt näyttää siltä, että pellettilämmitys<br />
ei enää lisäänny entiseen<br />
tahtiin. Lämpöpumppuja rakennetaan<br />
enemmän, ja pelletin<br />
hinta on noussut selvästi. Jotkut<br />
pitävät pellettilämmitystä myös<br />
työläänä, Erfors arvioi pientalojen<br />
lämmitysratkaisujen tulevaisuutta.<br />
Seurantaa ja<br />
sopeutumistakin tarvitaan<br />
Valtion ympäristöhallinto seuraa<br />
yleisellä tasolla päästöjen kehitystä<br />
ja raportoi siitä EU:lle. Kristianstad<br />
seuraa omia päästöjään<br />
toimialoittain. Pääpaino on liikenteen<br />
päästöissä.<br />
– Kuntien keskinäinen vertailu<br />
olisi kiinnostavaa, mutta<br />
sen luotettavuus on kyseenalainen,<br />
sillä teollisuuslaitosten ja läpikulkuliikenteen<br />
päästöt aiheuttavat<br />
virhelähteitä, Lennart Erfors<br />
toteaa.<br />
Määrätietoisista päästöjen<br />
vähennystoimenpiteistä huolimatta<br />
myös ilmastonmuutoksen<br />
vaikutuksiin sopeutumista tarvitaan.<br />
Kristianstadissa on Ruotsin<br />
rakennettujen alueiden alavimmat<br />
kohdat, joista osa sijaitsee 2,4<br />
metriä merenpinnan alapuolella.<br />
Kaupungilla onkin vireillä 20<br />
miljoonan euron hankkeet tulvapenkereiden<br />
rakentamiseksi näille<br />
alueille. <br />
Kristianstadin kaupungin ilmastostrategiajohtaja<br />
Lennart Erfors esitteli<br />
Kristianstadin saavutuksia uusiutuvan<br />
energian käytössä Kuntien ilmastokonferenssissa<br />
Tampereella toukokuussa.<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
ENERGIA<br />
Söderenergin puuta ja kierrätysmateriaaleja<br />
käyttävä<br />
Igelstan biovoimala Södertäljessä<br />
on Ruotsin suurin.<br />
Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa<br />
VEROETU vauhditti pelletinpolttoa<br />
Ruotsi on puupelletin<br />
polton suurvalta. Keskeisenä<br />
taustatekijänä<br />
biopolttoaineiden esiinmarssille<br />
on maassa jo<br />
pitkään käytössä ollut<br />
hiilidioksidivero, joka on<br />
olennaisesti parantanut<br />
biopolttoaineiden hintakilpailukykyä.<br />
Kevyen<br />
polttoöljyn verotus on<br />
Suomen tasoon nähden<br />
yli nelinkertainen.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
Pellettiä käytetään erityisesti<br />
pientalojen lämmitykseen, mutta<br />
Ruotsissa myös monet suuremmat<br />
kuntien lämpölaitokset käyttävät<br />
polttoaineena joko haketta<br />
tai pellettiä. Pelletillä lämpiää yli<br />
150 000 ruotsalaista pientaloa,<br />
mikä on yli kuusikertaisesti Suomeen<br />
verrattuna.<br />
Ruotsi on maailman suurin<br />
pelletin polttaja. Maassa käytetään<br />
pellettiä lähes kaksi miljoonaa<br />
tonnia vuodessa. Perässä seuraavat<br />
Yhdysvallat runsaalla 1,6<br />
miljoonalla tonnilla sekä Saksa,<br />
Tanska ja Italia noin miljoonan<br />
tonnin käyttäjinä. Yli puolet Suomessa<br />
valmistetuista pelleteistä<br />
viedään Ruotsiin.<br />
Pelletin tuottajat arvioivat<br />
läntisen Euroopan pelletin käytön<br />
jopa kymmenkertaistuvan<br />
nykyisestä noin 6,5 miljoonasta<br />
tonnista alkaneen vuosikymmenen<br />
aikana. Bioenergia on tärkeässä<br />
roolissa ilmastotavoitteiden<br />
saavuttamisessa.<br />
Vuoteen 2020 mennessä EU:n<br />
tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä<br />
20 prosenttia ja tuottaa 20<br />
prosenttia energiastaan uusiutuvilla<br />
energianlähteillä. Kesäkuussa<br />
jäsenvaltioiden on määrä julkistaa<br />
omat suunnitelmansa siitä,<br />
miten tähän ns. 202020 -tavoitteeseen<br />
päästään.<br />
Ruotsin suurin biovoimala<br />
Tukholman seudulla<br />
Pientalojen lisäksi ruotsalaiskuntien<br />
lämpölaitokset ovat ottaneet<br />
biopolttoaineet laajasti käyttöön.<br />
Södertäljen, Botkyrkan ja Huddingen<br />
kuntien omistaman Söderenergin<br />
uusin ja suurin puuta<br />
ja kierrätysmateriaaleja polttava<br />
Igelstan CHP-laitos käynnistyi<br />
joulukuussa 2009 Södertäljessä.<br />
Igelstan biovoimala tuottaa<br />
enimmillään 200 MW lämpöä ja<br />
85 MW sähköä. Osakaskuntien<br />
lisäksi lämpöä myydään ajoittain<br />
Tukholmaan saakka.<br />
Operaattori Marko Ikäheimo (vas.) ja työnjohtaja Johan Persson pitävät<br />
<strong>Fi</strong>ttjan lämpövoimalan siirtymistä pellettiin onnistuneena.<br />
Paavo Taipale<br />
Voimala kuluttaa täydellä teholla<br />
noin 17 000 tonnia polttoainetta<br />
viikossa.Yhtiön polttoaineen<br />
varastotilan tarve on kymmenessä<br />
vuodessa kuusinkertaistunut,<br />
kun hiilestä on siirrytty<br />
puuhun. Samalla energiantuotannon<br />
hiilidioksidipäästöt ovat<br />
pienentyneet 80 prosenttia.<br />
<strong>Fi</strong>ttjassa siirryttiin<br />
pellettiin 2006<br />
Söderenergillä on yhteensä kolme<br />
tavanomaisessa tuotantokäytössä<br />
olevaa laitosta ja kaksi varavoimalaa.<br />
Botkyrkan kunnassa sijaitseva<br />
<strong>Fi</strong>ttjan lämpölaitos siirtyi<br />
käyttämään pellettiä 2006. Alun<br />
perin laitos käytti polttoöljyä ja<br />
vuodesta 1995 lähtien mäntyöljyä.<br />
Vuonna 2006 polttoaineesta<br />
noin kolmasosa oli kierrätyspolttoainetta.<br />
Nykyisessä kattilassa voi käyttää<br />
eri polttoaineita. Yhtiö pitää<br />
monipolttoainekattilaa välttämättömänä<br />
polttoaineiden arvaamattoman<br />
hintakehityksen vuoksi.<br />
Pellettiin siirtymisen jälkeen<br />
<strong>Fi</strong>ttjan lämmöntuotantokapasiteetti<br />
on 130 MW. Pelletit jauhetaan<br />
ennen syöttöä kattilaan. Täydellä<br />
teholla ajettaessa laitoksessa<br />
palaa 30 tonnia pellettiä tunnissa,<br />
mikä vastaa pariakymmentä rekkakuormaa<br />
vuorokaudessa. <br />
Fotomontaasi/Scheiwiller Svensson Arkitektkontor AB<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
41
Uudelle asuinalueelle etsitään vähäpäästöistä ja<br />
JOENSUUN PENTTILÄNRAN<br />
Joensuun keskustaan<br />
nousevasta Penttilänrannan<br />
asuinlueesta<br />
suunnitellaan mahdollisimman<br />
vähäpäästöistä.<br />
Vaikka alueen rakentaminen<br />
kestää 20–<br />
30 vuotta, jo nyt sinne<br />
etsitään mahdollisimman<br />
ilmastoystävällistä<br />
ja kustannustehokasta<br />
lämmitysratkaisua.<br />
Selvitettävänä on viisi<br />
vaihtoehtoa.<br />
TEKSTI Kirsti Kärkkäinen<br />
Rakennusten energiatehokkuuden<br />
parantuminen, teknologian<br />
nopea kehittyminen, polttoaineiden<br />
hintakehitys sekä tiukentuvat<br />
päästönormit asettavat<br />
haasteita uuden Penttilänrannan<br />
asuinalueen lämmitysjärjestelmän<br />
valinnalle. Oman mausteensa<br />
tähän tuo alueen rakentamisen<br />
ajoittuminen pitkälle 20–<br />
30 vuoden aikajänteelle.<br />
Rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia<br />
kiristettiin vuoden<br />
alusta, ja ne kiristyvät entisestään<br />
2012, ennen kuin Penttilänrannan<br />
alueen rakentaminen<br />
pääsee vauhtiin. Uudet määräykset<br />
varmistavat, että Penttilänrantaan<br />
rakennettavat talot ovat<br />
energiatehokkaita.<br />
Lämmitysratkaisujen arvioinnissa<br />
on tärkeää selvittää koko<br />
niiden elinkaaren aikaiset päästöt<br />
ja kustannukset. Lappeenrannan<br />
teknillisessä yliopistossa<br />
kehitettiin tietokonemalli, jolla<br />
arvioitiin hiilijalanjäljet viidelle<br />
vaihtoehtoiselle lämmitysratkaisulle.<br />
Arviointi toteutettiin GaBi<br />
4.3 -elinkaarimallinnusohjelmistoa<br />
käyttäen. Viidestä vaihtoehdosta<br />
neljä perustui kaukolämmitysratkaisuihin<br />
ja yksi rakennuskohtaisiin,<br />
matalalämpöistä<br />
verkostoa hyödyntäviin lämpöpumppuihin.<br />
Biomassa- ja CHP-laitos<br />
vähäpäästöisimpiä<br />
Biomassaa käyttävä lämpölaitos<br />
ja pieni sähköä ja lämpöä tuottava<br />
voimalaitos (CHP-laitos) ovat<br />
hiilidioksidipäästöjen kannalta<br />
parhaat vaihtoehdot. Molempien<br />
ratkaisujen osalta alueen rakentamisen<br />
pitkä aikajänne ja sitä<br />
kautta melko hitaasti kasvava<br />
Penttilänranta-hankkeen projektipäällikkö Tero Toivanen (oik.),<br />
Joensuun Veden toimitusjohtaja Juha Lemmetyinen ja tekniikan ylioppilas<br />
Markus Hirvonen selvittävät jätevedestä talteenotettavan<br />
lämmön hyödyntämistä Penttilänrannan lämmitykseen.<br />
lämpökuorma vaikuttavat merkittävästi<br />
laitoksen taloudellisuuteen,<br />
investoinnin optimaaliseen<br />
ajankohtaan ja mitoitukseen.<br />
CHP-laitoksen investointikustannukset<br />
ovat suhteellisen suuret<br />
lämpökeskukseen verrattuna.<br />
Kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi<br />
tuotetusta sähköstä saatava<br />
hinta ja uusiutuvien energialähteiden<br />
käytölle myönnettävät<br />
investointi- tai tariffituet, joita<br />
parhaillaan käsitellään eduskunnassa.<br />
CHP-laitoksessa haasteena<br />
on myös riittävän lämmityskuorman<br />
löytyminen kesäaikaan.<br />
– Pienen CHP-laitoksen teknologia<br />
on Penttilänrannan vaatimassa,<br />
noin 2 MW:n lämpötehon<br />
luokassa vielä kehitys- ja<br />
kaupallistumisvaiheessa. Selvittämme<br />
myös vaihtoehtoa tuottaa<br />
lämpöä ensi vaiheessa siirrettävällä<br />
lämpökontilla. Varsinainen<br />
lämpökeskus tai pieni CHP-laitos<br />
rakennettaisiin myöhemmin, kun<br />
Penttilänrannan kaavoitus käynnissä – alueen toteuttaminen<br />
■ Tiivis yhdyskuntarakenne ja kevyttä<br />
liikennettä suosivat liikkumisratkaisut<br />
antavat hyvän lähtökohdan<br />
Penttilänrantaan rakennettavan<br />
uuden asuntoalueen<br />
päästöjen pienentämiselle.<br />
Penttilänrannan rakentaminen<br />
on 20–30 vuoden hanke. Alueelle<br />
rakennetaan 970 asuntoa ja<br />
siellä tulee olemaan lähes 2 000<br />
asukasta.<br />
Alue kaavoitetaan vaiheittain.<br />
Penttilänrannan 1. osan asemakaavoitus<br />
on meneillään, ja kaavan<br />
uskotaan valmistuvan 2011<br />
alkuun mennessä. Ensimmäinen<br />
kaava-alue sisältää noin puolet<br />
alueelle suunnitellusta kokonaisrakennusoikeudesta.<br />
Rakennusoikeutta on noin<br />
94 700 kerrosneliömetriä (k-m²),<br />
josta asumiseen on osoitettu<br />
noin 72 400 k-m². Rakennukset<br />
ovat valtaosin 4–6-kerroksisia<br />
kerrostaloja, kaikkiaan niitä on<br />
50–60 kpl. Rivitalojen rakentaminen<br />
on mahdollista yhdessä korttelissa<br />
Pajamäen rinnealueella.<br />
Puurakentaminen on mahdollista<br />
ainakin venesataman taakse<br />
42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
ENERGIA<br />
kustannustehokasta lämmitysratkaisua<br />
NASSA hiilipäästöt kuriin<br />
alueen rakentaminen on edennyt,<br />
lämpökuorma kasvanut ja teknologia<br />
tullut markkinoille, kertoo<br />
Penttilänrannan projektipäällikkö<br />
Tero Toivanen Joensuun kaupungin<br />
teknisestä virastosta.<br />
Kaukolämpöverkkoa suunnitellaan<br />
koko alueelle ja rakennetaan<br />
alusta asti huomioiden rakentamisen<br />
eteneminen ja kasvavat<br />
tarpeet.<br />
vie 20–30 vuotta<br />
sijoittuvassa korttelissa 96, jossa<br />
on rakennusoikeutta 24 900<br />
k-m 2 (noin 20 kerrostaloa).<br />
Tontinluovutuskilpailu käynnistyi<br />
keväällä, ja alueelle tulevat<br />
rakennusliikkeet osallistuvat<br />
kaavan viimeistelyyn. Tätä ns.<br />
kumppanuuskaavoitusmenettelyä<br />
sovelletaan Joensuussa nyt<br />
ensimmäistä kertaa.<br />
■ Lue myös Penttilänrannan entisen<br />
sahan maiden puhdistuksesta, Kuntatekniikassa<br />
5/2009, s. 44. Pdf löytyy<br />
os. http://lehti.kuntatekniikka.fi><br />
Lehtiarkisto<br />
kgCO 2<br />
eq/MWh<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Fortum<br />
Lämpölaitos<br />
Pien-<br />
CHP<br />
Keskitetyssä ratkaisussa ulosvirtaavan puhdistetun<br />
jäteveden lämpöenergia hyödynnetään jätevesilaitokselle<br />
sijoitettavalla lämpöpumpulla.<br />
Lämpöpumpulla tuotettu 70-asteinen kaukolämpövesi<br />
johdetaan Penttilänrannan alueelle normaalia<br />
kaukolämpöverkkoa pitkin.<br />
Jätevedenpuhdistamon<br />
hukkalämpö talteen<br />
– Penttilänrannan lähellä sijaitseva<br />
Kuhasalon jätevedenpuhdistamo<br />
herätti kiinnostuksen jäteveden<br />
hukkalämpöjen hyödyntämiseen<br />
lämpöpumppuja hyväksikäyttäen,<br />
Toivanen kertoo.<br />
Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat<br />
hänen mukaansa joko keskitetty<br />
tai hajautettu lämpöpumppuratkaisu.<br />
Keskitetyssä ratkaisussa<br />
ulosvirtaavan puhdistetun jäteveden<br />
lämpöenergia hyödynnetään<br />
jätevesilaitokselle sijoitettavalla<br />
neljän, jopa viiden megawatin<br />
lämpöpumpulla, jolla tuotettu<br />
70-asteinen kaukolämpövesi<br />
johdetaan Penttilänrannan alueelle<br />
normaalia kaukolämpöverkkoa<br />
pitkin.<br />
– Lämpöä tulee reilusti enemmän<br />
kuin mitä alueen lämmittäminen<br />
vaatii. Ylijäämälämpö voitaisiin<br />
hyödyntää myös Penttilänrannan<br />
ulkopuolella yhdistämällä<br />
verkosto kaupungin nykyiseen<br />
kaukolämpöverkkoon, Toivanen<br />
kaavailee.<br />
Jätevedenpuhdistamossa syntyvä<br />
biokaasu hyödynnetään jo<br />
puhdistamolla sekä sähkönä että<br />
lämpönä. Biokaasulla tuotetaan<br />
noin neljännes jätevesilaitoksen<br />
energiatarpeesta.<br />
– Lämpöpumppuvaihtoehdon<br />
yhteydessä selvitämme myös<br />
mahdollisuutta korvata ainakin<br />
osa kevyellä polttoöljyllä tuotetusta<br />
prosessilämmöstä lämpöpumpulla,<br />
Joensuun Veden toimitusjohtaja<br />
Juha Lemmetyinen<br />
sanoo.<br />
Lämmitysvaihtoehtojen ominaispäästöt<br />
Lämpöteho jätevedestä 2,7 MW<br />
210 kg/s 10 o C 7 o C<br />
Sähköteho<br />
1,1 MW<br />
LÄMPÖPUMPPU<br />
COP 3,5<br />
Puhdistettu jätevesi<br />
Kaukolämpövesi<br />
70 o C 40 o C<br />
Lämpöteho 3,8 MW<br />
Keskitetty Hajautetut<br />
lämpö-<br />
jv-lämpöpumpppumput<br />
Pumppausenergia<br />
Lämmöntuotanto<br />
Polttoainehuolto<br />
Sähkön päästökertoimena on käytetty keskimääräistä Suomessa tuotetun sähkön päästökerrointa<br />
(200 kgCO 2<br />
eq/MWh).<br />
Järjestelmien omakustannehinnat, /MWh<br />
Fortum<br />
76 <br />
Lämpölaitos<br />
60 <br />
Pien-CHP<br />
79 <br />
Keskitetty jätevesilämpöpumppu 59 <br />
Hajautetut lämpöpumput 61 <br />
Lopullisessa Penttilänrannalle lasketussa kulutusrakenteessa<br />
vaihtoehtoisille järjestelmille saatiin taulukossa<br />
esitetyt elinkaaren aikaiset omakustannehinnat (alv<br />
0 %) tiloihin toimitettua lämpöenergiayksikköä (MWh)<br />
kohden. Energiantuotannon hinnat on laskettu annuiteetteina<br />
tekniselle pitoajalle 5 %:n reaalikorolla ja tämänhetkisillä<br />
energianhinnoilla alv 0 %: sähkö 82 €/<br />
MWh, hake 20 €/MWh, POR 40 €/MWh ja CHP-sähkön<br />
myynti 50€/MWh. Fortumin lämmön hinta perustuu tämänhetkisiin<br />
listahintoihin.<br />
Matalalämpöistä vettä<br />
kohdealueelle<br />
Hajautetussa lämpöpumppuratkaisussa<br />
jäteveden lämpöenergia<br />
otetaan talteen jätevedenpuhdistamolla<br />
lämmönsiirtimellä<br />
ja johdetaan lämpöverkkoa<br />
pitkin matalalämpöisenä<br />
vetenä kohdealueelle. Kiinteistöjen<br />
lämmitys- ja käyttöveden<br />
lämpötila nostetaan kiinteistökohtaisilla<br />
lämpöpumpuilla tarvittavaan<br />
lämpötilaan.<br />
Matalaenergiaverkon lämpötilataso<br />
on alimmillaan noin 5 astetta<br />
riippuen jäteveden puhdistamon<br />
ulosvirtaavan jäteveden<br />
lämpötilatasosta.<br />
– Lämpötila on alimmillaankin<br />
riittävä kiinteistökohtaisten<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
lämpöpumppujen lämmönlähteeksi,<br />
tosin vettä tarvitaan paljon.<br />
Tässä ratkaisussa lisäkustannuksia<br />
ja -päästöjä aiheuttavat<br />
suuret vesivirtaamat ja niiden<br />
pumppauskustannukset, toteaa<br />
tekniikan ylioppilas Markus<br />
Hirvonen, jonka juuri valmistuneeseen<br />
diplomityöhön tulokset<br />
perustuvat.<br />
Hiilivapaata sähköä<br />
tarvitaan<br />
Lämpöpumpputeknologiaan<br />
pohjautuvien lämmitysvaihtoehtojen<br />
hiilijalanjälki riippuu<br />
käytettävän sähkön päästökertoimesta<br />
ja lämpöpumppujen<br />
COP-kertoimesta. COP-kerroin<br />
ilmaisee, kuinka paljon lämpöä<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
43
ENERGIA<br />
PÄÄSTÖT<br />
PUNTARISSA<br />
■ Lappeenrannan teknillisen yliopiston<br />
selvitys on laadittu Lähilämpöverkot<br />
matalaenergiarakentamisessa<br />
-projektissa, joka<br />
on osa Tekesin Kestävä yhdyskunta<br />
-ohjelmaa.<br />
■ Tulokset on julkaistu Markus<br />
Hirvosen tuoreessa diplomityössä<br />
”Uudisrakennusalueen lämmitysratkaisujen<br />
valinta – tulevaisuuden<br />
haasteet ja niihin vastaaminen”.<br />
■ Lähilämpöverkot matalaenergiarakentamisessa<br />
-projektia koordinoi<br />
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.<br />
Tutkimukseen osallistuvat<br />
myös Oulun yliopisto ja Lappeenrannan<br />
teknillinen yliopisto.<br />
Hankkeessa ovat mukana Joensuun<br />
ja Kontiolahden kunnat sekä<br />
useita pohjoiskarjalaisia yrityksiä.<br />
■ Penttilänranta-hankkeesta lisätietoa<br />
projektipäällikkö Tero Toivaselta,<br />
tero.toivanen@jns.fi ja<br />
os. www.jns.fi/penttilanranta<br />
tuotetaan käytettyä sähköyksikköä<br />
kohti. COP-kertoimen vaihteluväli<br />
on 2,7–3,5.<br />
Kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla<br />
voidaan päästä keskitettyä<br />
lämpöpumppua parempiin<br />
COP-kertoimiin, kun lämmitysveden<br />
lämpötilaa ei missään vaiheessa<br />
tarvitse nostaa kovin korkeaksi.<br />
Rakennusten lämmönjakojärjestelmät<br />
toteutetaan matalissa<br />
lämpötiloissa lattialämmityksenä.<br />
Matalat lämpötilatasot<br />
sopivat matala- ja passiivienergiarakennusten<br />
lämmönjakoon.<br />
Ratkaisevaa hiilidioksidipäästöjen<br />
kannalta on, millä lämpöpumppujen<br />
käyttämä sähkö tuotetaan.<br />
Jos lämpöpumppu käyttää<br />
uusiutuvilla tuotettua sähköä,<br />
Penttilänranta on lähes hiilivapaa<br />
alue. Sähköntuotantomahdollisuuksia<br />
biokaasulla ja jopa tuulivoimalla<br />
vielä selvitetään.<br />
Kaukolämpöverkon<br />
päästöt liian suuret<br />
Fortumin kaukolämpöverkko tulee<br />
aivan Penttilänrannan alueen<br />
viereen. Perinteinen vaihtoehto<br />
olisikin liittää alue nykyiseen<br />
kaukolämpöverkkoon. Joensuun<br />
keskusta-alueen lämpö tuotetaan<br />
Fortumin turvetta ja puuta käyttävässä<br />
CHP-laitoksessa ja juuri<br />
valmistuneessa puupolttoaineita<br />
käyttävässä lämpökattilassa.<br />
CHP-laitoksessa polttoaineena<br />
käytetään myös pieniä määriä<br />
voimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevan<br />
kaatopaikan kaatopaikkakaasuja.<br />
Huippu- ja varavoima<br />
tuotetaan raskaalla polttoöljyllä.<br />
Tuotannon hiilidioksidipäästöihin<br />
vaikuttavat eniten turpeen<br />
ja puupolttoaineiden osuudet.<br />
Puupolttoaineiden osuuden on<br />
arvioitu kasvavan noin 60 prosenttiin<br />
kaikista käytetyistä polttoaineista.<br />
Ratkaisujen johdosta<br />
Joensuussa myytävän kaukolämmön<br />
hiilidioksidipäästöt ovat<br />
hiukan yli 150 kiloa tuotettua<br />
megawattituntia kohden. Muihin<br />
selvitettyihin vaihtoehtoihin<br />
verrattuna päästöt ovat yli kaksinkertaiset,<br />
mikä selittyy pääasiallisesti<br />
turpeen käytöllä.<br />
Lämpölaitos- ja pien-CHPvaihtoehtojen<br />
alhaiset päästöt<br />
saadaan aikaan suurella puun<br />
osuudella. Kahdessa lämpöpumppuvaihtoehdossa<br />
päästöjä<br />
alentaa puhdistetun jäteveden<br />
hukkalämmön suuri osuus lämmöntuotannosta.<br />
Vaihtoehdot osoittautuivat<br />
pääosin sekä kustannusten että<br />
hiilidioksidipäästöjen osalta toteuttamiskelpoisiksi.<br />
Nykyisillä<br />
energiahinnoilla ja investointikustannuksilla<br />
lämpöpumppuvaihtoehdot<br />
osoittautuivat lähes<br />
samansuuruisiksi lämpölaitosvaihtoehdon<br />
kanssa.<br />
– Fortumin kaukolämpöverkon<br />
päästöt ovat liian suuria<br />
Penttilänrannan tavoitteisiin<br />
nähden. Tarvitaan uusia vähäpäästöisiä<br />
tuotantovaihtoehtoja.<br />
Päätöksiä alueen lämmitysvaihtoehdoista<br />
ja yhteistyökumppaneista<br />
tehdään alkusyksyllä, Tero<br />
Toivanen toteaa. <br />
Yksi kone, monta työtä<br />
• Auraus<br />
• Hiekoitus<br />
• Harjaus<br />
• Kadunpesu<br />
• Ruohonleikkaus<br />
• Massojen siirto ja tasaus<br />
• Lehtien keräys<br />
• Jyrsintä<br />
• Kaivaminen<br />
<br />
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti<br />
perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta<br />
huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan<br />
koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa<br />
töitä ympärivuoden.<br />
Ylötie 1<br />
33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
Hinnat alkaen 11.700 € sis. alv<br />
www.avanttecno.com<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
”Tämä lehti<br />
on luettava”<br />
Kehittämispäällikkö Elina Pekkarinen<br />
Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela<br />
Karkkilan kaupunki<br />
Tapio Jokela<br />
hakee <strong>Kuntatekniikka</strong>lehdestä<br />
muun muassa tietoa<br />
yrityksistä ja niiden palveluista.<br />
Elina Pekkarinen lukee <strong>Kuntatekniikka</strong>a<br />
pysyäkseen alan kehityksen kyydissä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee<br />
Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija<br />
on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.<br />
Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko<br />
hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden.<br />
Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta<br />
on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.<br />
Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
4 /2010<br />
Joensuun seudulle Kevennystä Lahti sai<br />
yhteinen yleiskaava<br />
sivu 24 lupiin sivu 46 kuriin sivu<br />
ympäristö-<br />
vuotovedet<br />
50<br />
Lennart Erfors on<br />
seurannut<br />
Kristianstadin tietä<br />
hiilineutraaliksi jo<br />
sivulla 36<br />
20 vuotta. sivu 38<br />
Teknisen toimen<br />
tuottavuus<br />
parani it:llä sivu 54<br />
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän<br />
ASUMISEN IHMEMAA<br />
Asuntomessusivut 6–23<br />
Tilaukset: (09) 771 2442, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliitto<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi
Pirjo Valtakari<br />
Rekisteröinti ja toimialakohtaiset asetukset avuksi<br />
Ympäristölupamenettely kevenee<br />
Ympäristölupamenettelyä<br />
on kevennetty ympäristönsuojeluasetuksen<br />
muutoksilla. Eräitä<br />
toimintoja poistettiin lupamenettelystä,<br />
joillekin<br />
asetettiin uusia luvanvaraisuuskynnyksiä<br />
ja<br />
joidenkin kynnystä nostettiin.<br />
Samalla muutettiin<br />
kuntien ja valtion<br />
työnjakoa ympäristölupien<br />
käsittelyssä sekä<br />
tehtiin valtion aluehallinnon<br />
uudistamiseen<br />
liittyvät muutokset.<br />
● Leena Eränkö, ympäristölakimies<br />
● Vesa Valpasvuo, ympäristöasiantuntija<br />
Suomen Kuntaliitto<br />
Kokonaan ympäristölupamenettelystä<br />
poistettiin ilmakaasutehdas,<br />
pintavettä käyttävä raakaveden<br />
puhdistuslaitos, voiteluöljytehdas<br />
ja kuitusementtilevytehdas.<br />
Joitakin toimintoja poistettiin<br />
tietyin ehdoin kuten suljetun<br />
vesienkäsittelyjärjestelmän käytön<br />
perusteella. Eräille toiminnoille<br />
tuli uusi lupakynnys. Lupamenettelystä<br />
poistuvat pienet<br />
ympäristövaikutuksiltaan haitattomat<br />
toiminnot.<br />
Lupakynnyksen nostaminen<br />
oli pääasiallisin ympäristölupamenettelyn<br />
keventämiskeino, ja<br />
kohdistui ympäristönsuojeluasetuksen<br />
laitosluettelon toimintoihin.<br />
Luvantarve muilla perusteilla<br />
säilyy ennallaan.<br />
Luvanvaraisuuden tulkintaa<br />
on täsmennetty tarkistamalla<br />
prosessikuvauksia. Näillä muutoksilla<br />
ei ole merkittävää vaikutusta<br />
luvanvaraisten toimintojen<br />
kokonaismäärään.<br />
Myös valtion ja kunnan lupaviranomaisten<br />
välistä toimivaltajakoa<br />
selkeytettiin. Valtiolta siirrettiin<br />
kuntiin joitakin pieniä ja<br />
vähän haittaa aiheuttavia toimintoja.<br />
Nämä toiminnot ovat prosesseiltaan<br />
ja ympäristövaikutuksiltaan<br />
samantyyppisiä kuin<br />
kunnassa ennenkin käsitellyt<br />
asiat. Kunnalta siirrettiin valtiolle<br />
kaikki IPPC-direktiivin mukaiset<br />
laitokset.<br />
Toimialoille ympäristönsuojeluvaatimusasetuksia<br />
Ympäristönsuojeluvaatimusasetukset<br />
koskevat<br />
asfalttiasemia,<br />
nestemäisten polttoaineiden<br />
jakeluasemia,<br />
polttoaineteholtaan alle 50<br />
megawatin energiantuotantoyksiköitä<br />
sekä<br />
kivenlouhimoita, kivenlouhintaa<br />
ja kivenmurskaamoja.<br />
Asfalttiasemat, jakeluasemat<br />
ja energiantuotantolaitokset siirtyvät<br />
jatkossa pois lupamenettelystä<br />
jälkivalvontaan. Toiminnanharjoittajan<br />
tulee tehdä näistä<br />
toiminnoista ilmoitus ympäristönsuojelun<br />
tietojärjestelmään<br />
rekisteröimistä varten.<br />
Kivenlouhimot, kivenlouhinta<br />
ja kivenmurskaamot eivät jää<br />
pois ympäristölupamenettelystä.<br />
Asetuksella tullaan antamaan toimialan<br />
ympäristönsuojelulle vähimmäisvaatimukset.<br />
Vaatimukset<br />
koskevat sekä alle 50 päivän<br />
toimintaa että ympäristöluvanvaraista<br />
toimintaa.<br />
Ympäristöministeriön mukaan<br />
1.1.2010 jälkeen toiminnanharjoittaja<br />
on voinut toimia<br />
yhdellä toimipaikalla kertaalleen<br />
yhteensä 50 päivää ilman ympäristölupaa.<br />
Jos toimintaa on tarpeen<br />
harjoittaa samalla paikalla<br />
yli 50 päivää, tulee toiminnalle<br />
hakea ympäristölupa. Tämä<br />
50-päivän säännön täsmennys<br />
on tällä hetkellä ainoa kiviainestuotantoa<br />
koskeva muutos.<br />
Rekisteröintimenettely<br />
jälkivalvonnan työkaluksi<br />
Ympäristölupaa ei jatkossa tarvita<br />
tiettyihin toimintoihin, joiden<br />
ympäristönsuojeluvaatimuksista<br />
on säädetty asetuksella. Näiden<br />
osalta siirrytään jälkivalvontaan.<br />
Siirtyminen jälkivalvontaan ei<br />
kuitenkaan merkitse toiminnan<br />
ympäristönsuojeluvaatimusten<br />
lieventämistä.<br />
Toiminnanharjoittajan on tehtävä<br />
toiminnasta ilmoitus ympäristönsuojelun<br />
tietojärjestelmään<br />
merkitsemistä varten. Ilmoitus<br />
tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
viimeistään 90<br />
päivää ennen toiminnan aloittamista.<br />
Toimialakohtaisissa asetuksissa<br />
on säädetty ilmoituksen<br />
sisällöstä. Ympäristöministeriössä<br />
on laadittu ilmoituslomakkeet<br />
täyttöohjeineen.<br />
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
tehtävänä on rekisteröidä<br />
ilmoitettu toiminta ympäristönsuojelun<br />
tietojärjestelmään.<br />
Ilmoituksen saavuttua katsotaan,<br />
onko ilmoitus täytetty oikein ja<br />
sen tiedot riittäviä. Selvitetään,<br />
onko kyse toiminnasta, joka ei<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
YMPÄRISTÖ<br />
Kivenlouhinta ei jää pois<br />
ympäristölupamenettelystä.<br />
Kallio saa väistyä yritysalue<br />
West 51:n tieltä Kirkkonummen<br />
Jorvaksessa.<br />
ole millään muulla perusteella<br />
luvanvarainen.<br />
Lisäksi selvitetään, onko toiminta<br />
kaavan mukaista. Ympäristönsuojelulain<br />
muutetun 30 §:n<br />
mukaan rekisteröintimenettelyssä<br />
olevaa toimintaa ei saa sijoittaa<br />
asemakaavan vastaisesti. Säännös<br />
vastaa ympäristöluvan myöntämisedellytyksiä.<br />
Kaavanvastaiselle<br />
toiminnalle ei voida myöntää<br />
ympäristölupaa eikä sitä voi merkitä<br />
rekisteriin.<br />
Jos ilmoitus on täytetty oikein,<br />
toiminta ei ole kaavan vastaista<br />
eikä ole kyse luvanvaraisesta<br />
toiminnasta, toiminta rekisteröidään.<br />
Rekisteröinnissä ei<br />
tehdä ilmoituksen johdosta hallinnollista<br />
päätöstä eikä käsittelyssä<br />
ole mahdollista antaa määräyksiä.<br />
Toiminnanharjoittajalle<br />
lähetetään tieto rekisteröinnistä.<br />
Rekisteri-ilmoituksen käsittelystä<br />
voidaan periä kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
käsittelytaksan mukainen maksu.<br />
Käsittelylasku voidaan lähettää<br />
samalla kuin ilmoitus rekisteröinnistä.<br />
Rekisteröinti ympäristönsuojelun<br />
tietojärjestelmään tulisi<br />
suorittaa ns. Kunta-Vahti -palvelussa.<br />
Käytännössä palvelu on<br />
kuntien kannalta hankala. Jos rekisteröinti<br />
ei onnistu, kunnan on<br />
syytä neuvotella ELY-keskuksen<br />
kanssa siitä, mitä tietoja (esim.<br />
toimiala, toiminnanharjoittajan<br />
tiedot, toimintapaikka, koordinaatit)<br />
lähetetään ELY-keskukselle<br />
rekisteröintiä varten kunnes<br />
järjestelmä toimii kunnissa.<br />
Tarkoituksena on jatkossa<br />
helpottaa Kunta-Vahti -palvelun<br />
käyttämistä. Toisessa vaiheessa<br />
tarkoitus on muodostaa rajapintayhteys<br />
kunnan ja valtion sähköisten<br />
järjestelmien, kuten ympäristönsuojelun<br />
tietojärjestelmän<br />
välille. Tulevaisuudessa rekisteröinti-ilmoitusten<br />
tekeminen ja<br />
käsittely siirretään sähköiseksi.<br />
Luvanvaraisuuden<br />
kriteerit täsmentyivät<br />
Ympäristölupa vaaditaan edelleen<br />
sellaiseen toimintaan, joka<br />
on luvanvaraista muun säännöksen<br />
kuin ympäristönsuojelulain<br />
28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen<br />
1 §:n luettelon<br />
perusteella. Siten luvanvaraista<br />
on edelleenkin<br />
toiminta, josta saattaa aiheutua<br />
vesistön pilaantumista eikä<br />
kyse ole vesilain 1:19:ssä tarkoitetusta<br />
toiminnasta,<br />
jätevesien johtaminen, josta<br />
saattaa aiheutua vesilain 1:2:ssä<br />
tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista,<br />
toiminta, josta saattaa ympäristössä<br />
aiheutua eräistä naapuruussuhteista<br />
annetun lain 17<br />
§:n 1 momentissa tarkoitettua<br />
kohtuutonta rasitusta ja<br />
tiettyjä haitallisia aineita vesiin<br />
päästävät toiminnot, joiden luvanvaraisuudesta<br />
on erikseen säädetty<br />
valtioneuvoston asetuksella.<br />
Lisäksi ympäristölupa vaaditaan<br />
aina toimintaan, joka<br />
sijaitsee tärkeällä tai muulla<br />
vedenhankintakäyttöön soveltuvalla<br />
pohjavesialueella,<br />
todennäköisesti aiheuttaa<br />
luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettuja<br />
seurauksia tai<br />
on osa luvanvaraista ympäristön<br />
pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa<br />
toimintaa.<br />
Taksat ja suojelumääräykset<br />
ajan tasalle<br />
Kunnissa on syytä tarkistaa, onko<br />
kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen<br />
taksassa ilman muutoksia<br />
perusteet periä ympäristönsuojelulain<br />
65 §:n mukaisesta<br />
tehtävästä maksua. Tähän ei tarvita<br />
nimenomaista mainintaa, jos<br />
taksassa on ”kaatokohta” esim.<br />
tuntiperusteisesti laskutettavista<br />
muista asian käsittelyistä.<br />
Toiminnan tulee noudattaa<br />
toimialakohtaisessa ympäristönsuojeluvaatimusasetuksessa<br />
säädettyjä<br />
velvoitteita, mitä kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomainen<br />
valvoo ns. jälkivalvontana. Valvonnassa<br />
on mahdollisuus puuttua<br />
asetuksen vastaisiin tilanteisiin<br />
mm. ympäristönsuojelulain<br />
nojalla annettavilla määräyksillä.<br />
Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä<br />
ei saa ympäristönsuojelulain<br />
muutoksen jälkeen<br />
olla sellaisia määräyksiä, jotka<br />
koskevat rekisteröitäviä toimintoja.<br />
Tällaisia voivat olla esimerkiksi<br />
toiminnan sijoituspaikkaa<br />
koskevat määräykset. Mikäli tällaisia<br />
määräyksissä on, ei niitä sovelleta<br />
1.6.2010 jälkeen. <br />
SÄÄDÖSMUUTOKSET<br />
■ Ympäristönsuojeluasetuksen<br />
muutoksella (1792/2009) kevennettiin<br />
ympäristölupamenettelyä<br />
poistamalla eräitä toimintoja lupamenettelystä,<br />
asettamalla uusia luvanvaraisuuskynnyksiä<br />
ja nostamalla<br />
joidenkin toimintojen luvanvaraisuuskynnystä.<br />
Samalla muutettiin<br />
kuntien ja valtion työnjakoa<br />
ympäristölupien käsittelyssä sekä<br />
tehtiin valtion aluehallinnon uudistamiseen<br />
liittyvät muutokset. Asetusmuutos<br />
tuli voimaan 1.1.2010.<br />
■ Ympäristönsuojeluasetuksen 4<br />
b §:ää on muutettu (235/2010)<br />
ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä<br />
johtuen. Samalla on tehty eräitä<br />
teknisiä täsmennyksiä. Asetusmuutos<br />
tuli voimaan 13.4.2010, ja<br />
sitä sovelletaan 1.1.2010 lukien.<br />
■ Ympäristönsuojeluasetuksen<br />
muuttamisesta annetun asetuksen<br />
(1792/2009) voimaantulosäännöstä<br />
on muutettu<br />
(248/2010) lisäämällä uudet 5<br />
ja 6 momentit. Niiden mukaan<br />
1.1.2010 vireillä olleisiin ympäristölupa-asioihin<br />
sovellettaisiin lisätietoja<br />
pohjavesialueella koskevaa<br />
ympäristönsuojeluasetuksen<br />
13 §:ää sellaisena kuin se oli<br />
31.12.2009. Asfalttiasemille palautettaisiin<br />
2010 loppuun luvanvaraisuutta<br />
rajaava 50 päivän aikaraja.<br />
Asetusmuutos tuli voimaan<br />
16.4.2010, ja sitä sovelletaan<br />
1.1.2010 lukien.<br />
■ Toimialakohtaiset ympäristönsuojeluvaatimukset<br />
mahdollistava<br />
ympäristönsuojelulain muutos<br />
(253/2010) tuli voimaan 1.6.2010<br />
samaan aikaan toimialakohtaisten<br />
asetusten kanssa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
47
YMPÄRISTÖ<br />
Tulevaisuuden liiketoimintaa ja kestävää kehitystä<br />
TUHKAT halutaan hyötykäyttöön Poh<br />
Teollisessa toiminnassa<br />
syntyvän tuhkan hyötykäyttö<br />
ja tämän liiketoiminnan<br />
tuotteistaminen<br />
ovat tavoitteina<br />
jäteyhtiö Lakeuden<br />
Etappi Oy:n ja Vaskiluodon<br />
Voima Oy:n käynnistämässä<br />
hankkeessa,<br />
jolla pyritään edistämään<br />
tuhkan hyötykäyttöä<br />
Suomessa. Tarkoituksena<br />
on rakentaa<br />
edullisia teitä ja parkkipaikkoja<br />
niin, että säästetään<br />
sekä vero- että<br />
luonnonvaroja.<br />
TEKSTI JA KUVAT<br />
● Hannele Lyytikäinen-Käppi<br />
tiedottaja, Lakeuden Etappi Oy<br />
Lakeuden Etapin ja Vaskiluodon<br />
Voiman yhteishankkeessa<br />
tutkitaan Seinäjoki-Vaasa -alueella<br />
syntyvien tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia.<br />
Asiantuntijatahona<br />
toimii Ramboll <strong>Fi</strong>nland ja<br />
yhtenä rahoittajana Tekes. Lakeuden<br />
Etapin suurin intressi on<br />
päästä palvelemaan omistaja-alueitaan<br />
ja niiden ongelmia tuhkien<br />
kanssa. Tavoitteena on, että kaikki<br />
alueella syntyvät tuhkat voitaisiin<br />
tulevaisuudessa hyödyntää.<br />
– Etappi on Mustasaareen rakennettavan<br />
Westenergy Oy:n<br />
jätevoimalan suurimpana omistajana<br />
kiinnostunut toiminnassa<br />
syntyvän tuhkan hyötykäytöstä.<br />
Etapin omistajakuntien alueella<br />
on myös pieniä tuhkantuottajia<br />
ja syntyy tuhkia, joiden hyötykäyttö<br />
pienissä erissä ei ole kannattavaa.<br />
Tässä pyritään saamaan<br />
synergiaetua myös heille, kertoo<br />
tuotantopäällikkö Pekka Kontio<br />
Lakeuden Etapista.<br />
Jätevoimalan on määrä valmistua<br />
Mustasaareen 2012.<br />
Tuhkien hyötykäytön tuotteistus<br />
ja liiketoiminnan kehittämi-<br />
Tuhka on haasteellinen hyödynnettävä<br />
Lakeuden Etappi suunnittelee omaa pienimuotoista tuhkan hyödyntämistä.<br />
Jätehuoltokeskuksessa tullaan käyttämään esimerkiksi<br />
lämpölaitosten tuhkia loppusijoitusalueen rakenteissa. Kuvassa on<br />
käynnissä tuhkan käsittelykokeita.<br />
nen -projektin taustalla on tosiseikka,<br />
että Suomessa syntyy vuosittain<br />
yli miljoona tonnia tuhkaa,<br />
jota voisi hyödyntää nykyistä<br />
enemmän. Tuhkaa syntyy pääasiassa<br />
voima- ja kaukolämpölaitoksilla<br />
mm. kivihiilen, turpeen<br />
ja puun tai jätteen poltosta.<br />
Vaskiluodon Voiman tuhkia<br />
on hyödynnetty Seinäjoen lentokentän<br />
alueella ja Vaasassa erilaisten<br />
parkki- ja paikoitusalueitten<br />
pohjarakenteissa. Hankkeen<br />
avulla on kuitenkin tarkoitus<br />
tuotteistaa tuhkat, jotta jo suunnitteluvaiheessa<br />
tiedetään, millaisesta<br />
tuotteesta on kysymys.<br />
Hyödyntämiskohteita<br />
on vähän<br />
– Tuhkan hyötykäyttö on loppunut<br />
laitoksissamme pitkän hyvän<br />
hyödyntämisjakson jälkeen, ja<br />
tarvitsemme uusia ideoita. Tuh-<br />
■ Tuhkia on mahdollista hyödyntää<br />
maanparannuksessa, teollisuuden<br />
raaka-aineiden komponenttina<br />
ja maanrakennuksessa.<br />
Etapin hankkeessa keskitytään<br />
jälkimmäiseen eli maanrakennukseen.<br />
Esimerkiksi tierakenteet,<br />
paikoitusalueet ja muut teitten<br />
parannuskohteet ovat hankkeessa<br />
päällimmäisinä kiinnostuksen<br />
kohteina.<br />
Ongelman tuhkien hyödyntämiselle<br />
muodostaa tuhkan luokittelu<br />
jätteeksi, jolloin se tulee käsitellä<br />
jätteen lailla. Nykyisin suuri<br />
osa tuhkasta päätyykin loppusijoitukseen<br />
kaatopaikalle.<br />
Asiaa vaikeuttaa myös se, että<br />
eri laitoksilla syntyvä tuhka<br />
on ominaisuuksiltaan erilaista ja<br />
laatuvaihtelut ovat suuria. Niinpä<br />
tuhkan ominaisuudet on aina<br />
tutkittava tapauskohtaisesti.<br />
Tuhka sisältää myös erilaisia haitta-aineita,<br />
mikä saattaa rajoittaa<br />
hyötykäyttöä. Tuhkan on pääosin<br />
täytettävä hyödynnettävälle jätteelle<br />
asetetut raja-arvot, jotta sitä<br />
saa käyttää maanrakennuksessa.<br />
Hyötykäytölle tarvitaan myös<br />
ympäristölupa.<br />
Hankaluutena on lisäksi se, että<br />
tuhkaa syntyy pääsääntöisesti<br />
talvella, mutta sille olisi tarvetta<br />
kesällä. Tuhkalla on siksi välivarastointitarve.<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
pakina<br />
Lämpölaitosten turvetuhka<br />
on käsittelemättömänä kuivaa<br />
ja pölisevää. Ennen hyödyntämistä<br />
siihen pitää sekoittaa<br />
vettä, jotta se pystytään<br />
tiivistämään.<br />
Pienten puolesta<br />
janmaalla<br />
kan hyötykäyttökohteita ei ole<br />
Seinäjoen seudulta löytynyt kesäkuun<br />
2009 jälkeen, ja tuhka on<br />
jouduttu sijoittamaan välivarastoon<br />
laitoksen biokentälle. Lentotuhkan<br />
hyötykäyttökohteita ei ole<br />
Vaasan seudulta löytynyt maaliskuun<br />
2009 jälkeen. Tuhkan hyötykäytön<br />
tekniikasta ja taloudellisista<br />
eduista ei myöskään tiedetä tarpeeksi<br />
laajalti, Matti Tiilikka Vaskiluodon<br />
Voima Oy:stä sanoo.<br />
Tiilikka odottaa projektilta ennen<br />
kaikkea yhteistyön lisäämistä<br />
tuhkan tuottajien kesken, kiinnostuksen<br />
heräämistä tuhkan hyödyntäjien<br />
keskuudessa ja uusia ”reseptejä”<br />
eli käyttösovellutuksia.<br />
– Lähivuosina rakentaminen<br />
Seinäjoen ja Vaasan ympäristössä<br />
kiihtyy ja tuhkalle tulee taas<br />
kysyntää. Erityisesti odotamme<br />
Seinäjoen itäistä ja Vaasan Suvilahden<br />
ohitustietä ja niiden yhteyteen<br />
tulevia liike- ja teollisuuskeskuksia<br />
suurine parkkipaikkoineen,<br />
Tiilikka visioi.<br />
Hankkeessa on yhtenä tavoitteena<br />
saada tuhkien hyötykäytön<br />
luvittaminen ja käsittelyketju<br />
nopeutumaan. Hankkeen aikana<br />
kehitetään logistinen järjestelmä<br />
tuhkan kuljettamiselle,<br />
tuhkat tuotteistetaan, käytön esteet<br />
pyritään poistamaan ja toiminnalle<br />
laaditaan liiketoimintasuunnitelma.<br />
– Hanke on siinä vaiheessa,<br />
että mukana olevien tuhkia<br />
tutkitaan ja kerätään verkostoa<br />
hankkeen ympärille, Pekka Kontio<br />
kertoo. <br />
Pienet asunnot ovat monitahoinen<br />
ongelma suomalaisessa<br />
asuntopolitiikassa. Ongelman<br />
tekee erikoiseksi se, että pieniä<br />
asuntoja on samaan aikaan liikaa<br />
ja liian vähän. Suomessa asutaan<br />
muita Euroopan maita ahtaammin.<br />
Kaupungeissa asutaan ahtaammin<br />
kuin maaseudulla. Kyseenalaista<br />
kärkisijaa ahtaasti asumisessa pitää<br />
Helsinki. Tässä suhteessa maamme<br />
asuntokanta on liian pienasuntovaltaista.<br />
Joidenkin arvovaltaisten asuntopolitiikan<br />
asiantuntijoiden mukaan<br />
Suomeen ei tästä syystä tarvita lisää<br />
pienasuntoja.<br />
<br />
Samanaikaisesti pienistä vuokra-asunnoista<br />
on pulaa. Lähes joka<br />
kunnan vuokra-asuntojonossa suurin<br />
kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin.<br />
Jopa sellaisissa kunnissa, joissa<br />
suurempia asuntoja on tyhjillään,<br />
jonotetaan pieniin vuokra-asuntoihin.<br />
Kaupungeissa tilanne on vielä<br />
huonompi. Esimerkiksi Helsingissä<br />
noin 80 prosenttia kaupungin<br />
vuokra-asuntoa hakevista hakee nimenomaan<br />
pientä asuntoa. Pientä<br />
vuokra-asuntoa jonottavan on vaikea<br />
ymmärtää, että pieniä asuntoja<br />
olisi liikaa.<br />
<br />
Pieni asunto on määrittelykysymys.<br />
Eri ihmiset ymmärtävät pienellä<br />
asunnolla eri asioita ja tämä vaikuttaa<br />
suhtautumiseen. Valtio tuki aravalainoituksen<br />
lisäksi vuosina 1948–<br />
1962 vuokra-asuntotuotantoa verohuojennuslaeilla.<br />
Järjestelmällä haluttiin<br />
lisätä yksityisiä vuokra-asuntosijoituksia.<br />
Tuotetut asunnot olivat<br />
suurelta osin pieniä yksiöitä. Selvää<br />
on, että tuolloin tuotetut 20 neliömetrin<br />
suuruiset tai jopa sitä pienemmät<br />
asunnot eivät täytä nykyaikana<br />
asumiselle asetettavia vaatimuksia.<br />
Moni mieltää pienen asunnon pelkästään<br />
näiksi koppiyksiöiksi.<br />
<br />
Perhekoko pienenee ja yksin asuminen<br />
yleistyy koko ajan. Helsingissä<br />
noin puolet kotitalouksista on yhden<br />
hengen talouksia. Pieniä asuntoja<br />
tarvitaan ikähaitarin molemmissa<br />
päissä. Nuorilla itsenäistymisen esteenä<br />
on usein asunnonsaantivaikeudet.<br />
Yksin asuvat vanhukset haluaisivat<br />
usein siirtyä pienempään ja edullisempaan<br />
asuntoon.<br />
<br />
Valtion rahoittamassa vuokraasuntokannassa<br />
käytetään vuokrien<br />
jyvitystä. Se tarkoittaa, että pienemmän<br />
asunnon neliövuokra on kalliimpi<br />
kuin suuremman asunnon. Jyvitystä<br />
perustellaan sinänsä aiheellisesti<br />
sillä, että pienen asunnon rakennuskustannukset<br />
neliötä kohden ovat<br />
korkeammat kuin suuremman asunnon.<br />
Toinen peruste on haettu markkinoilta.<br />
Kun kerran pieniin asuntoihin<br />
kohdistuu suuri kysyntä, niiden<br />
vuokria voidaan korottaa. Jälkimmäinen<br />
peruste ontuu, koska pieniin<br />
asuntoihin kohdistuva kysyntä ei<br />
ole maksukykyistä kysyntää. Asumiskustannukset<br />
rassaavat yksinasujaa<br />
enemmän, kun ei ole toista henkilöä<br />
niitä jakamassa.<br />
Pientä asuntoa haetaan yleensä taloudellisen<br />
pakon edessä, ei sen vuoksi,<br />
että se olisi muuten niin haluttu.<br />
<br />
On rakennettava uusia pienasuntoja<br />
ja tehostettava kiertoa olemassa<br />
olevassa pienasuntokannassa esimerkiksi<br />
auttamalla yksinäisiä asumistuen<br />
avulla väljempään asuntoon.<br />
Pienasunto voidaan suunnitella ja rakentaa<br />
niin, että se on helposti yhdistettävissä<br />
viereiseen asuntoon,<br />
jos pienten asuntojen kysyntä hiipuu.<br />
Myös vanhassa asuntokannassa<br />
asuntoja voidaan perusparannuksen<br />
yhteydessä jakaa niin, että vähemmän<br />
haluttujen asuntotyyppien tilalle<br />
muodostuu pienasuntoja. Jotain asialle<br />
on tehtävä, ei ihmisille voi jatkuvasti<br />
tarjota ”ei-oota”.<br />
Eero Hiltunen<br />
on 62-vuotias<br />
erityisasiantuntija.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
49
Tehokkuus kunnossapidossa ja saneerauksessa sekä<br />
VESIJOHTOVERKOSTON VUOTO<br />
Verkostoasentaja tutkimassa virtauksia nopeasti siirrettävällä mittauslaitteella.<br />
Satavuotias Lahti Aqua Oy on saanut<br />
vesijohtoverkostonsa vuotovedet kuriin.<br />
Hyvä tulos vaatii määrätietoista<br />
otetta kunnossapidossa ja saneerauksessa<br />
sekä säännöllistä seurantaa.<br />
Nyt yhtiö on käynnistänyt jätevesiviemäriverkostonsa<br />
vuotovesihankkeen.<br />
Ensimmäiset tulokset näyttävät<br />
lupaavilta. Viime vuonna viemärien<br />
vuotovesiprosentti painui alle<br />
kolmenkymmenen.<br />
● Ari Jousmäki, verkostopäällikkö<br />
Lahti Aqua-konserni/Aqua Palvelu Oy<br />
Kiinteästi asennettu virtausmittauslaite<br />
kaivossa.<br />
Lahti Aqua Oy:n vesijohtoverkostossa<br />
vuotovesien osuus oli vuonna 2008<br />
Suomen pienimpiä. Ainoastaan 5,7 prosenttia<br />
pumpatusta vedestä ei laskutettu.<br />
Tulosta voidaan pitää todella hyvänä,<br />
kun ottaa huomioon mittausvirheet<br />
ja lukuun sisältyvät verkoston huuhteluvedet.<br />
Toiminta-alueella on vanhojakin<br />
putkia, koska laitos on juuri täyttänyt<br />
100 vuotta.<br />
Hyvä tulos perustuu jokapäiväiseen<br />
verkoston hallintaan. Se vaatii hyvää<br />
verkoston kuntoa, päivittäistä verkoston<br />
seurantaa, verkoston tuntemusta ja oikeisiin<br />
kohteisiin suunnattuja saneerauksia.<br />
Vastaava tavanomainen luku Suo-<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
VESIHUOLTO<br />
säännöllinen seuranta tuottaneet tulosta<br />
VEDET hallinnassa Lahdessa<br />
messa on 10–20 prosenttia, paikoin<br />
huomattavasti ylikin riippuen<br />
mm. verkoston iästä.<br />
Kohtuullisena voidaan pitää<br />
alle 10 prosentin laskuttamattoman<br />
veden osuutta. Vuonna<br />
2009 vastaava luku Lahdessa oli<br />
8,2 prosenttia, jota myös voidaan<br />
pitää loistavana. Hyvän tason säilyttämiseksi<br />
on kuitenkin tehtävä<br />
töitä koko ajan.<br />
Jätevesiviemärien<br />
vuotovesiprojekti<br />
Vuonna 2009 Aqua Palvelu Oy<br />
esitti emoyhtiö Lahti Aqua Oy:lle,<br />
että erääksi liiketoimintasuunnitelman<br />
painopisteeksi olisi valittava<br />
jätevesiverkoston vuotovesien<br />
vähentäminen. Tällä on merkitystä<br />
erityisesti jätevesipumppaamoiden<br />
ja -puhdistamoiden<br />
toimintavarmuuteen ja energiatalouteen<br />
sekä kustannuksiin.<br />
Projektiohjelma käsiteltiin<br />
konsernin johtoryhmässä ja sen<br />
vetäjäksi valittiin tämän artikkelin<br />
kirjoittaja. Projektin pituudeksi<br />
määriteltiin 4 vuotta eli vuodet<br />
2009–12. Tavoitteeksi määriteltiin<br />
25 prosentin tason saavuttaminen.<br />
Vuonna 2009 tavoite oli<br />
37 prosenttia, joka alitettiin reippaasti<br />
vuotovesiprosentin ollessa<br />
29,5 prosenttia. Toisaalta myös<br />
sadanta oli pienempi edellisvuoteen<br />
verrattuna.<br />
Jätevesiviemäreiden vuotovesimäärät<br />
ovat olleet kasvussa<br />
monissa laitoksissa. Vuonna<br />
2007 vuotovesiä oli keskimäärin<br />
43 prosenttia puhdistamoille tulevasta<br />
vesimäärästä (vaihteluväli<br />
30–45 %). Viemäriverkostot sijaitsevat<br />
maassa poissa nähtäviltä.<br />
Siksi niiden olemassaolo helposti<br />
unohdetaan, vaikka niissä on<br />
suurin osa laitoksen omaisuudesta.<br />
Viemäriverkoston suuret vuotovesimäärät<br />
ovat merkki niiden<br />
Kuntotutkimuksia<br />
maastossa<br />
Tutkimushavaintoja maastossa<br />
on tehty runsaasti, ja tietoja on<br />
raportoitu myöhempää käyttöä<br />
varten. Osa tehdyistä löydöistä<br />
on korjattu välittömästi. Osasta<br />
on tehty esitys emoyhtiölle seuraavan<br />
vuoden investointikohteiksi.<br />
Tutkimustulosten seurauksena<br />
on löytynyt mm. vuotavia kaisadanta<br />
(mm)<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus<br />
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012<br />
Sadanta<br />
Vuotuinen sadanta ja vuotovesien osuus Lahti Aquan jätevesiverkostossa.<br />
Vuotovesiprosentit vuosilta 2006–09 ovat toteutumia ja<br />
vuosien 2010–12 osalta tavoitteita.<br />
huonosta kunnosta varsinkin, jos<br />
vuotovedet kasvavat vuosittain.<br />
Tarkastelussa pitää ottaa huomioon<br />
myös sadanta ja keväällä<br />
lumien haihtuminen. Kuivina kesäkuukausina<br />
vuotovesiä ei juuri<br />
synny, ja keväällä sulamisvesien<br />
tai runsaiden sateiden aikaan<br />
niitä voi syntyä moninkertaisia<br />
määriä joillakin verkoston alueilla.<br />
Kustannuksia kertyy, kun sama<br />
vesi voidaan pumpata usean<br />
pumppaamon kautta ennen kuin<br />
se on puhdistamolla.<br />
Yhteistyötä monella<br />
taholla<br />
Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan<br />
yhteistyötä koko konsernin<br />
sisällä. Niinpä asioita on käsitelty<br />
päivittäisessä työskentelyssä<br />
sekä erikseen pidetyissä kokouksissa.<br />
Näissä on ollut edustettuina<br />
asiakaspalveluyksikkö, suunnitteluyksikkö<br />
ja Aqua Palvelu Oy.<br />
Nykyään uusilla asutusalueilla<br />
rakennetaan poikkeuksetta erillisviemäröinti,<br />
ja liitokset otetaan<br />
huomioon jo suunnitteluvaiheessa<br />
sekä rakennettaessa. Vanhoilla<br />
rakennetuilla alueilla, joissa ei<br />
Vuotovesi-%<br />
50<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
vuotovesi-%<br />
ole hulevesijärjestelmää, viemäreiden<br />
vuotovedet ovat ongelmallisia,<br />
koska ainakin osa kuivatusvesistä<br />
sekä sadevesistä kulkeutuu<br />
tai johdetaan jätevesiverkostoon.<br />
Näillä alueilla asia korjaantuu<br />
pääsääntöisesti myöhemmin<br />
saneerausten yhteydessä, jolloin<br />
alueelle yleensä rakennetaan hulevesiverkosto.<br />
Ehkä jotain korjaustoimia<br />
voidaan tehdä ja on<br />
myös kannattavaa tehdä ennen<br />
saneerausta, koska se voi olla<br />
kymmenien vuosien päässä.<br />
Hulevesijärjestelmään<br />
liittymisestä kehotus<br />
Saneerausten yhteydessä kiinteistöille<br />
tiedotetaan työstä ja kehotetaan<br />
tekemään sopimus ja liittymään<br />
hulevesijärjestelmään. Tällöin<br />
liittymisestä saa myös alennusta.<br />
Vuosien mittaan kaikki<br />
eivät ole kuitenkaan liittyneet, ja<br />
nyt on lähestytty uudelleen kiinteistöjen<br />
omistajia kirjeitse. Asiasta<br />
on tiedotettu myös yhtiön<br />
nettisivuilla.<br />
Asiakaspalvelu on postittanut<br />
asiakkaille kirjeitä, joissa on<br />
kysytty hulevesien johtamisesta.<br />
Lahti Aqua Oy:n vesihuollon<br />
yleisten toimitusehtojen mukaan<br />
kiinteistön tulee liittyä hulevesiviemäriin,<br />
jos hulevesiviemäri<br />
on alueelle rakennettu. Kirjeitä<br />
on lähetetty niille asiakkaille, joiden<br />
tiedot ovat epäselvät tai puutteelliset.<br />
Tähän on annettu kohtuullinen<br />
vastausaika ja yleensä<br />
3 vuoden rakentamisaika. Tällöin<br />
sopimus asiakkaan kanssa<br />
tulee uusia.<br />
Osa kiinteistöjen omistajista<br />
ei tiedä itsekään, kuinka hulevedet<br />
on hoidettu. Mikäli hulevesiä<br />
johdetaan määräajan päättymisen<br />
jälkeen jätevesiviemäriin,<br />
niin jäteveden poisjohtamisesta<br />
peritään kiinteistöltä korotettu jätevesimaksu.<br />
Yleisissä toimitusehdoissa<br />
ja hinnastossa on mainittu,<br />
että laitos voi periä korotettua<br />
jätevesimaksua kiinteistöltä,<br />
jos kiinteistön hulevesiä johdetaan<br />
jätevesiviemäriin ilman yhtiön<br />
lupaa.<br />
Lahdessa on vielä jonkin verran<br />
poistettavia sekaviemäreitä ja<br />
niiden osia. Näitä on käyty läpi ja<br />
korjauksia tehdään jo tänä vuonna<br />
budjettiin varatuilla rahoilla.<br />
Ydinkeskustassa on tarkoituksella<br />
sekaviemäri, jotta likaisimmat<br />
hulevedet saadaan puhdistettua.<br />
Myös tulevina vuosina näihin on<br />
saatava rahaa, jotta pysytään tavoitteessa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
51
voja ja muita verkoston osia, jätevesiverkostoon<br />
liitettyjä hulevesiliitoksia<br />
sekä kadunkuivatuskaivoja,<br />
kaukolämmön kaivojen<br />
kytkentöjä viemäriverkostoon<br />
ja yksityisiä kiinteistöliitoskytkentöjä.<br />
Pystymme verkkotietojärjestelmästä<br />
saamaan ennakkotiedon<br />
myytävästä vesimäärästä jollakin<br />
pumppaamoalueella. Sitä<br />
voimme verrata pumpattuun jätevesimäärään<br />
ja saamme selville<br />
vuotovesimäärän. Tämä edellyttää<br />
pumppaamojen mittausten<br />
oikeellisuutta. Vanhoissa pumppaamoissa<br />
mittaustarkkuus ei ole<br />
luotettava ja niitä pitää parantaa<br />
uusilla mittalaitteilla.<br />
Apuna virtausmittauslaitteet<br />
ja tv-kuvaus<br />
Viime syksynä hankimme nopeasti<br />
siirrettävän virtausmittauslaitteen.<br />
Kun mitataan kohteesta<br />
virtaustieto ja vesipatsaan<br />
korkeus sekä syötetään ne putkikoon<br />
tiedot mukaan lukien<br />
taulukkoon, saadaan tieto virtaamasta<br />
kohteessa. Yhden pisteen<br />
(esim. kaivo) mittaamiseen<br />
menee aikaa vain 5–15 minuuttia.<br />
Lisäksi mittaamme kohteista<br />
lämpötilat.<br />
Käytössämme on myös kiinteitä<br />
virtausmittauslaitteita. Näin<br />
voimme mitata pumppaamoalueen<br />
vuotovesimäärät melko tarkasti<br />
joltain alueelta. Tarvittaessa<br />
voimme myös käyttää tv-kuvausta<br />
tai muita menetelmiä apuna.<br />
Lisäksi olemme ostaneet osan<br />
tutkimustöistä ulkopuolisilta toimijoilta<br />
suurimpien vuotovesien<br />
aikaan. Vastaavasti taas jotain<br />
olemme tutkineet kuivaan aikaan,<br />
jolloin saamme vertailuaineistoa.<br />
Maaperä ja joskus myös pohjavesi<br />
vaikuttavat vuotovesiin.<br />
Kesällä kuivaan aikaan muutaman<br />
päivän sade ei vaikuta tuloksiin,<br />
mutta maaperän ollessa<br />
kyllästynyt jo yksikin rankkasade<br />
voidaan havaita tuloksissa. Tutkimukset<br />
eri vuodenaikoina eivät<br />
olekaan vertailukelpoisia.<br />
Tietojen dokumentointi on<br />
tärkeää. Myös rakentamisen<br />
laatuun ja valvontaan tulee kiinnittää<br />
riittävästi huomiota, jotta<br />
vuotovesien määrä pysyy hallinnassa<br />
myös tulevaisuudessa.<br />
Virtaaman pienenemisestä<br />
säästöä pumppaamoille<br />
Jätevesiverkostossa havaittujen<br />
virheiden korjaaminen – esimerkiksi<br />
hulevesiliitosten poistaminen<br />
– vaatii investointeja.<br />
Samoin jätevesipumppaamoiden<br />
virtaamamittauksien parantaminen<br />
on välttämätöntä vuotovesitutkimuksessa.<br />
Myös jätevesipumppaamoiden<br />
ylivuotorakenteiden<br />
valvonta- ja takaisinvirtauslaitteissa<br />
on puutteita.<br />
Virtaaman pienentyminen<br />
näkyy suoraan pumppaamoiden<br />
energiakulutuksen vähentymisenä.<br />
Arvion mukaan 1 prosentti<br />
vastaa vähintään 10 000 euron<br />
vuosittaista säästöä, joka tietysti<br />
kertautuu vuosien saatossa. Sitä<br />
vastoin jätevesipuhdistusprosessin<br />
energiakulutukseen vesimäärän<br />
vähentyminen ei näytä vaikuttavan<br />
merkittävästi.<br />
Tutkimustoimenpiteiden lisäksi<br />
tarvitaan aktiivista yhteydenpitoa<br />
asiakkaisiin. On ollut<br />
ilo nähdä, kuinka koko henkilöstö<br />
on perehtynyt asiaan ja ennakkoluulottomasti<br />
ratkonut niitä<br />
satoja pikku kohteita, joista viemäriverkoston<br />
vuotovedet johtuvat.<br />
Projekti jatkuu edelleen. Tulevaisuudessa<br />
asioihin pitää panostaa<br />
jatkuvasti ja ottaa saadut<br />
kokemukset käyttöön jokapäiväisessä<br />
toiminnassa. <br />
LAHTI AQUA OY<br />
■ Lahti Aqua Oy tuottaa vesihuoltopalvelut<br />
Lahden ja Hollolan<br />
alueen asukkaille.<br />
■ Lahti Aqua Oy:n tytäryhtiö<br />
Aqua Palvelu Oy hoitaa kaikki<br />
operatiiviset käyttö- ja kunnossapitopalvelut<br />
emoyhtiölle.<br />
■ Tärkeimpänä tehtävänä on<br />
huolehtia asiakkaiden vesihuollosta<br />
ja kertoa emoyhtiölle<br />
omaisuuden kunnosta ja investointitarpeista.<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Korjausmenetelmien terminologiassa on selventämisen varaa<br />
SUJUTUSTEN RINNASTAMINEN<br />
PINNOITUKSIIN ON VÄÄRIN<br />
■ Kaivamattomien korjaustekniikoiden<br />
käyttö kunnallistekniikan<br />
korjaamisessa on ollut itsestäänselvyys<br />
rakennetuilla alueilla. Nopea<br />
urakka-aika ja vähäiset häiriöt<br />
alueen normaalille käytölle ovat<br />
olleet selkeitä sujutusmenetelmien<br />
käyttöä tukevia valintaperusteita.<br />
Ensimmäiset kiinteistöjen<br />
viemäreihin soveltuvat sujutusmenetelmät<br />
ovat täsmälleen samoja,<br />
joita on aiemmin käytetty kunnallistekniikassa.<br />
Kunnallistekniikassa käytettyjen<br />
menetelmien soveltaminen kiinteistöihin<br />
on tehty vain putkien<br />
halkaisijoita pienentämällä ja putkien<br />
asennustekniikkaa keventämällä.<br />
Perinteisiä sujutusmenetelmiä<br />
tekevät kiinteistöihin samat<br />
urakoitsijat, jotka ovat toimineet<br />
kunnallistekniikan korjausurakoissa<br />
vuosia.<br />
Termit selviksi<br />
Tänä päivänä pitäisi viemäreiden<br />
sujuttamista pitää jo perinteisenä<br />
menetelmänä. Sujutusten rinnastaminen<br />
erilaisiin viemäreiden<br />
pinnoituksiin on harhaanjohtavaa<br />
ja antaa väärän kuvan sujutusmenetelmien<br />
alkuperäisestä tarkoituksesta.<br />
Vain pienellä osalla<br />
putkiremonttien suunnittelijoista,<br />
alan erilaisista asiantuntijoista ja<br />
uusista menetelmistä lausuntoja<br />
antavista henkilöistä on riittävästi<br />
tietoa erilaisista menetelmistä ja<br />
tuotteista.<br />
Tästä kertovat useissa työselityksissä<br />
esiintyvät maininnat;<br />
”sujutetaan tai pinnoitetaan” tai<br />
”sujutetaan/sukitetaan/pinnoitetaan”.<br />
Tällaiset määritelmät työselityksissä<br />
antavat urakoitsijalle<br />
täysin vapaat kädet käyttää mitä<br />
tahansa tekniikkaa näiden viemäriosuuksien<br />
kunnostamiseen eikä<br />
työn tilaajalla ole viime kädessä<br />
mitään tietoa, millä tekniikalla<br />
putket lopulta kunnostettiin.<br />
Alan terminologiassa olisikin<br />
paljon parantamisen varaa. Monet<br />
pinnoitusmenetelmiä markkinoivat<br />
yritykset ovat kehittäneet<br />
omille menetelmilleen termejä ja<br />
tuotenimiä, joiden ymmärtäminen<br />
voi tuottaa vaikeuksia etenkin taloyhtiöiden<br />
päättäjille. Pinnoitusmenetelmän<br />
nimittäminen putkitukseksi<br />
tai lopputuotetta putkitteeksi<br />
kertoo hauskasti, että kyseessä<br />
on melkein kuin putki.<br />
Käytännössä esimerkiksi viemäreiden<br />
putkistosaneerauksissa<br />
käytettävät menetelmät jakaantuvat<br />
selkeästi kahteen ryhmään:<br />
sujutukseen ja pinnoitukseen. Sujutusmenetelmien<br />
osalta käytössä<br />
on kiinteistöissä edelleen kaksi tapaa,<br />
sukka- ja muotoputkisujutus.<br />
Kiinteistössä on syytä ottaa<br />
käyttöön samat jo vuosia No Dig<br />
-alalla käytössä olleet termit. Sukkasujutus<br />
tarkoittaa paikoilleen<br />
kovetettavaa putkea ja muotoputki<br />
tehdasvalmisteista paikoilleen<br />
asennettavaa putkea. Pinnoitteita<br />
ei ole alalla määritelty<br />
uusiksi putkiksi, koska niiden katsotaan<br />
No Dig -maailmassa olevan<br />
lähinnä vanhan putken käyttöikää<br />
pidentäviä ratkaisuja, ei<br />
uusia putkia.<br />
Etukäteissuunnittelu tärkeää<br />
Toinen vastaava tilanne on, kun<br />
taloyhtiö pyytää tarjousta viemäreiden<br />
korjaamisesta rakenteita<br />
rikkomatta olemassa olevien<br />
pohjakuvien mukaisesti. Tarjousten<br />
antajat tarjoavat korjaustyöt<br />
käyttämällään menetelmällä ja lisäävät<br />
tarjoukseen lisäehtoja, jos<br />
todellinen tilanne poikkeaa alkuperäisistä<br />
kuvista. Taloyhtiö ei tarjouksia<br />
vertaillessaan voi ennen<br />
töiden aloitusta tietää, mitä yllätyksiä<br />
putkistoista löytyy. Tällaisen<br />
urakan todellista sisältöä ja kustannuksia<br />
on mahdotonta arvioida<br />
etukäteen.<br />
Sujutusten käyttäminen edellyttää<br />
aina viemäreiden paikantamista,<br />
sujutuskelpoisuuden varmistamista<br />
ja suunnitelman tekemistä<br />
halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.<br />
Suomessa pitkään<br />
toimineet sujuttajat ovat kiinnittäneet<br />
erityistä huomiota siihen,<br />
että käytetyt menetelmät<br />
ovat vähintään uutta putkea<br />
vastaavia, toimivat suomalaisissa<br />
olosuhteissa ja ovat liitettävissä<br />
meillä tavanomaisiin putkiosiin.<br />
Näillä periaatteilla viemäreitä<br />
on sujutettu ja sujutusmenetelmiä<br />
kehitetty Suomessa<br />
jo 1980-luvulta lähtien.<br />
Jaakko Suomela<br />
NRG Kiinteistöt Oy<br />
Kirjoittaja on toiminut vuodesta<br />
2001 viemärisujutusten<br />
ja -huollon parissa.<br />
<br />
■ Kuntatekniikan toimitus<br />
ottaa mielihyvin tälle<br />
palstalle lukijoidensa<br />
mielipiteitä, palautetta,<br />
keskustelunherätyksiä tai<br />
pohdintoja ajankohtaisista<br />
ja ajattomista aiheista.<br />
toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
53
Seppo Eschnerin ajaman harja-auton<br />
kulkureitti siirtyy automaattisesti kunnossapidon<br />
seurantajärjestelmään.<br />
Eschner on ollut mukana käyttämässä ja<br />
kehittämässä seurantajärjestelmää sen<br />
alkuhetkistä saakka.<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
TEKNISET PALVELUT<br />
Joensuu säästää uusilla ideoilla ja tietotekniikalla<br />
TUOTTAVUUS syntyy<br />
pienistä paloista<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
Kunto-järjestelmän kautta voi myös tehdä työmääräyksiä<br />
”lennosta”. Tämä kaappien kunnostusmääräys on tehty<br />
kamerakännykällä paikan päältä.<br />
Kunto-järjestelmästä otettu kuvakaappaus näyttää, kuinka ruutukaavan<br />
kadut oli aurattu ja hiekoitettu eräänä helmikuun päivänä.<br />
Pienistä puroista kasvavat<br />
suuret virrat. Sama<br />
pätee myös teknisen<br />
toimen tuottavuuden<br />
parantamiseen.<br />
Joensuussa tuottavuutta<br />
on tehostettu ennakkoluulottomalla<br />
ajattelulla<br />
ja tietotekniikalla.<br />
Pati on ajomiehille tuttu kaveri,<br />
jolle pirautetaan aina työvuoron<br />
alussa.<br />
TEKSTI JA KUVAT<br />
Ville Moilanen, tiedotustoimittaja<br />
Joensuun kaupunki<br />
Joensuun kaupungin teknisessä<br />
virastossa on mietitty ennakkoluulottomasti<br />
uusia ideoita,<br />
joilla pystyttäisiin tehostamaan<br />
toimintaa. Apuun ovat tulleet<br />
tietotekniikkaan perustuvat<br />
järjestelmät, jotka ovat vapauttaneet<br />
työntekijät ”oikeisiin” töihin,<br />
kun työnseuranta ja erilaisten ohjausjärjestelmien<br />
käyttäminen ei<br />
vie enää niin paljon aikaa.<br />
Joensuun kaupungininsinööri<br />
Ari Varonen listaa helposti puolenkymmentä<br />
asiaa, joilla teknisen<br />
toimen tuottavuutta on parannettu<br />
viime vuosien aikana.<br />
Listalla on muun muassa kunnossapidon<br />
seurantajärjestelmän<br />
kehittämistä, katuvalojen ohjaustekniikan<br />
uusimista sekä lupien<br />
ja sopimusten hallinnan ja tarjouspyyntöprosessien<br />
siirtämistä<br />
internetiin.<br />
Työ on ollut myös pitkäjänteistä.<br />
Esimerkiksi kunnossapidon<br />
seurantajärjestelmää, Kuntoa<br />
on kehitetty vuodesta 2005.<br />
Soitto Patille riittää<br />
työvuoron alussa<br />
Internetpohjainen Kunto-järjestelmä<br />
antaa reaaliaikaista tietoa<br />
kunnossapidon yksiköiden<br />
sijainnista ja niiden tekemistä<br />
töistä. Aikaisemmat käsin kirjoitetut<br />
konekohtaiset työilmoitukset<br />
ja toimenpidepäiväkirjat<br />
ovat vaihtuneet koneen kopissa<br />
olevaan, Patiksi kutsuttuun laitteeseen,<br />
joka hoitaa ”toimistotyöt”<br />
automaattisesti.<br />
– Alussa Patillekin piti kuitata<br />
tehdyt työt. Nyt homma hoituu<br />
pelkällä yhdellä vuoron alussa<br />
tehdyllä puhelinsoitolla, järjestelmää<br />
alusta saakka käyttänyt<br />
kuljettaja Seppo Eschner<br />
sanoo.<br />
Kunto-järjestelmä antaa automatisoidun<br />
töiden kirjauksen lisäksi<br />
muitakin etuja. Kunnossapidon<br />
tekemät toimenpiteet ovat<br />
nyt tarkkaan selvillä. Esimerkiksi<br />
liukastumisonnettomuuksien<br />
osalta voidaan todentaa aukottomasti,<br />
oliko kyseinen katu<br />
onnettomuushetkellä hiekoitettu.<br />
Myös toimenpiteiden kustannusten<br />
selvittäminen ja arvioiminen<br />
on entistä tarkempaa. Lisäksi<br />
järjestelmästä saadaan ulos<br />
monenlaisia raportteja.<br />
– Nyt pyrimme yhdistämään<br />
järjestelmään henkilöiden työaikatiedot<br />
ja kaluston työtoteumat.<br />
Tavoitteena on saada nämäkin<br />
tiedot järjestelmästä ulos ilman<br />
käsin tehtäviä toimenpiteitä,<br />
Varonen kertoo.<br />
Varosen mukaan järjestelmän<br />
on laskettu tuottavan jatkossa<br />
noin 70 000 euron vuotuiset<br />
säästöt.<br />
Kunto-järjestelmä on kehitetty<br />
alun perin Joensuussa. Nykyisin<br />
se on käytössä Joensuun lisäksi<br />
muun muassa Kouvolassa,<br />
Jyväskylässä ja Kuopiossa. Valtakunnan<br />
tasolla järjestelmää<br />
käyttää YIT.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
55
LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN<br />
AMMATTITUTKINTO, 40 ov<br />
Tutkinto soveltuu sinulle, liikunta-alasta kiinnostunut<br />
palveluhenkinen tiimipelaaja. Saat tiedolliset ja<br />
taidolliset valmiudet liikuntapaikkojen itsenäiseen<br />
hoitotyöhön. Koulutus toteutetaan monimuotoisena<br />
aikuiskoulutuksena alkaen tammikuussa 2011 ja<br />
päättyen toukokuussa 2012.<br />
Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa<br />
netistä www.vierumaki.fi opiskelu- ja koulutusosion<br />
alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,<br />
Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai<br />
jaana.halla@vierumaki.fi.<br />
HAKUAIKA PÄÄTTYY 29.10.2010.<br />
www.vierumaki.fi<br />
Antti-matonpesualtaat<br />
ja -mattomankelit<br />
Puhdasta mukavuutta<br />
matonpesuun.<br />
- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />
helppo lisätä<br />
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />
- oikea ergonomia<br />
Kysy lisätietoja<br />
ja pyydä tarjous!<br />
Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />
project@antti-teollisuus.fi<br />
www.antti-teollisuus.fi<br />
Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen pystyy hoitamaan<br />
entistä useampia tehtäviä tietokoneeltaan käsin.<br />
Valot pois ja päälle<br />
kännykällä<br />
Säästöjä on haettu myös ulkovalaistuksesta.<br />
Elohopeahöyrylamppuja<br />
on korvattu energiatehokkaammilla<br />
vaihtoehdoilla,<br />
mutta suurempi yksittäinen toimenpide<br />
on katuvalojen ohjausjärjestelmän<br />
uusiminen.<br />
Aikaisemmin valoja ohjattiin<br />
sähköverkon omistajan kautta<br />
verkkokäskyillä.<br />
– Nyt pystymme ohjaamaan<br />
jokaista yksittäistäkin keskusta<br />
itse joko internetselaimen tai<br />
matkapuhelimen avulla, Varonen<br />
kertoo.<br />
Rahallisia säästöjä järjestelmä<br />
tuo erityisesti huoltotöiden<br />
yhteydessä, jolloin ei tarvitse<br />
enää pitää päällä laajoja alueita.<br />
Myös paloaikoja voidaan hallita<br />
tarkemmin keskuskohtaisesti.<br />
Uuden ohjausjärjestelmän<br />
on laskettu tuovan energiakustannuksiin<br />
noin viiden ja huoltokustannuksiin<br />
noin kolmen<br />
prosentin säästöt.<br />
– Järjestelmä maksaa itsensä<br />
takaisin viidessä vuodessa, Varonen<br />
ennakoi.<br />
Joensuun lisäksi järjestelmä<br />
on käytössä muun muassa Liikennevirastolla.<br />
– Meillä on kuitenkin tällä<br />
hetkellä ainoana Suomessa<br />
käytössä laajat raportointimahdollisuudet,<br />
joilla voidaan seurata<br />
ja säätää järjestelmää, Varonen<br />
sanoo.<br />
Luvat nettiin<br />
Joensuussa on lisäksi kehitteillä<br />
lupien ja sopimusten hallinnan<br />
siirtäminen internetiin. Mallia<br />
on otettu toisilta kaupungeilta.<br />
Ensimmäisinä verkkoon ovat<br />
siirtymässä katualueiden käyttöön<br />
liittyvät luvat.<br />
– Esimerkiksi johtoyhtiöt<br />
laittavat hakemukset liitteineen<br />
suoraan järjestelmään, ja koko<br />
lupaprosessi etenee sähköisesti,<br />
Varonen kertoo.<br />
Myös teknisen viraston kadunrakentamiseen<br />
liittyvä kilpailuttaminen<br />
on siirretty paperilta<br />
internetiin. Aikaisemmin<br />
tarjouspyynnöt toimitettiin urakoitsijoille<br />
postitse. Yhtä kilpailutusta<br />
varten asiakirjoja saattoi<br />
olla kahden mapin verran,<br />
ja mappeja lähettiin 15–17 urakoitsijalle.<br />
Näitä tarjouspyyntöjä<br />
lähtee vuosittain 50–60.<br />
Säästöä ja avoimuutta<br />
Nyt asiakirjat siirretään internetissä<br />
olevaan portaaliin, josta<br />
urakoitsijat käyvät niitä lukemassa<br />
ja tulostavat itselleen tarvittavat<br />
paperit.<br />
Säästöjä uudistuksella on laskettu<br />
saavan pelkistä materiaali-,<br />
kopiointi- ja postituskuluista<br />
noin 15 000 euroa vuodessa.<br />
Uudistus teki urakoiden kilpailuttamisesta<br />
myös entistä julkisempaa,<br />
kun kuka tahansa<br />
voi käydä milloin tahansa katsomassa<br />
avoimet tarjouspyynnöt<br />
teknisen viraston internetsivuilta.<br />
Sekä lupien että tarjouspyyntöjen<br />
siirtyminen verkkoon vähentää<br />
toimistotyötä ja helpottaa<br />
asiakirjojen käsittelyä. <br />
56 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Oulun kaupungin teknisen<br />
keskuksen toimintajärjestelmä<br />
on sertifi -<br />
oitu. Sertifi kaatit kattavat<br />
kaupungin maa- ja<br />
asuntopolitiikan toteuttamisen,<br />
maanhankinnan<br />
ja maan omistamisen,<br />
asemakaavoituksen,<br />
liikenteen, katujen<br />
ja ympäristön suunnittelun<br />
ja toteuttamisen.<br />
Arvioinnin kohteina olivat<br />
sekä teknisen keskuksen<br />
ydin- että tukiprosessit.<br />
● Päivi Saari, hallintopäällikkö<br />
Oulun kaupungin tekninen keskus<br />
Tekniselle keskukselle on<br />
myönnetty johtamisjärjestelmästandardien<br />
ISO 9001:2008 ja<br />
ISO 14001:2004 mukaiset sertifikaatit.<br />
ISO 9001 -sertifikaatti todistaa,<br />
että laatujohtamisjärjestelmä<br />
on sertifioitu parhaiden käytäntöjen<br />
ja standardien mukaisesti<br />
ja että se täyttää kaikki standardin<br />
asettamat vaatimukset.<br />
ISO 14001 -sertifikaatti todistaa,<br />
että ympäristöjohtamisjärjestelmää<br />
on verrattu parhaisiin käytäntöihin<br />
ja standardeihin ja että<br />
se täyttää kaikki standardin asettamat<br />
vaatimukset. Sertifikaatti kertoo<br />
asiakkaille, että organisaatio<br />
minimoi aktiivisesti prosessien,<br />
tuotteiden ja palvelujen ympäristölle<br />
aiheuttamaa rasitusta.<br />
Pitkäjänteistä laatutyötä<br />
Tarkkaa ajankohtaa laatutyön<br />
aloittamiselle on vaikea määritellä.<br />
Tekninen keskus laati 1990-lu-<br />
TEKNISET PALVELUT<br />
Sertifiointiin valmistautuminen kesti yli vuoden<br />
TOIMINTAJÄRJESTELMÄSTÄ tehoa<br />
Oulun teknisen keskuksen työhön<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Teknisen keskuksen prosessikartta<br />
Tekevän<br />
kehittäminen<br />
Ulkoinen<br />
auditointi<br />
Tekevän rakentaminen<br />
Jatkuva parantaminen<br />
Sertifikaatin<br />
hakeminen<br />
Teknisen keskuksen laatupolku<br />
Sertifiointi<br />
Tekevän tarkistaminen/<br />
standardit<br />
Sisäinen<br />
arviointi<br />
EFQM<br />
EFQM<br />
Miksi sertifiointi<br />
Yhtä vastausta, miksi sertifiointiprosessi<br />
aloitettiin, ei ole. Vastaus<br />
löytyy useammasta asiako-<br />
Laatupalkintokilpailuhakemus<br />
<br />
<br />
<br />
Oppiva<br />
organisaatio<br />
2002–07 2008 2009 2010 2011<br />
vun puolivälissä ensimmäiset laatukäsikirjat<br />
toimintayksiköilleen.<br />
Toiminnan kehittäminen nousi<br />
uudelleen esille 2000-luvun alussa.<br />
Tuolloin ei enää puhuttu laatujärjestelmästä<br />
vaan siirryttiin<br />
toimintajärjestelmän kehittämiseen.<br />
Tekninen keskus rakensi<br />
2002–05 prosessipohjaisen toimintajärjestelmän<br />
Tekevän. Taustalta<br />
löytyvät teknisen keskuksen<br />
organisaatiossa ja toimintatavassa<br />
2002 alussa tapahtuneet muutokset:<br />
henkilöstömäärä pieneni<br />
ja tilaajana toimiminen vahvistui.<br />
Yksikkökohtaiset laatujärjestelmät<br />
olivat vanhentuneita ja<br />
rajapinnat muihin yksiköihin oli<br />
kuvaamatta. Syntyi konkreettinen<br />
tarve koko teknisen keskuksen<br />
eri yksiköt ylittävien prosessien<br />
tunnistamiseen ja yhteisten<br />
toimintatapojen kehittämiseen.<br />
Tekniselle keskukselle määriteltiin<br />
vuonna 2008 laatupolku,<br />
jonka tavoitteena on oppiva organisaatio.<br />
Toimintajärjestelmän<br />
sertifiointi on yksi etappi laatupolulla.<br />
Tämän vuoden aikana<br />
perehdytään EFQM:n käyttöön<br />
itsearviointityökaluna, seuraavana<br />
vuonna tavoitteena on erinomainen<br />
sijoitus laatupalkintokilpailussa.<br />
Kehittämistyön tavoitteet<br />
ja toteuttaminen<br />
Toimintajärjestelmän kehittämiselle<br />
määriteltiin tavoitteet johtamisen,<br />
toimintatapojen, tuotteiden<br />
ja toiminnan laadun sekä<br />
osaamisen näkökulmista. Johtamisen<br />
tavoitteiksi asetettiin teknisen<br />
keskuksen strategisten tavoitteiden<br />
ja vision toteutumisen<br />
varmistaminen, ohjaus- ja johtamiskäytäntöjen<br />
kehittäminen sekä<br />
arviointi- ja mittausmenetelmien<br />
kehittäminen. Tavoitteet on<br />
saavutettu.<br />
Toimintajärjestelmän rakentamisen<br />
myötä tunnistettiin teknisen<br />
keskuksen prosessit, kehitettiin<br />
ja dokumentoitiin yhteisiä<br />
menettelytapoja ja edistettiin<br />
kustannustehokkuutta prosesseja<br />
ja resurssien hallintaa kehittämällä.<br />
Toimintajärjestelmän rakentaminen<br />
projektoitiin, samoin sertifikaattien<br />
hakemiseen valmistautuminen.<br />
Projektointi antoi<br />
ryhtiä kehittämistyölle.<br />
Teknisen keskuksen toimintajärjestelmä<br />
sisältää sekä laatu-,<br />
ympäristö- että turvallisuusjärjestelmät.<br />
Teknisen keskuksen<br />
ydin- ja tukiprosessit ja toimintaohjeet<br />
on kuvattu Tekevään. Koko<br />
Oulu-konsernia koskevien toimintojen<br />
kuvaukset on linkitetty<br />
Tekevästä Oulun kaupungin intrassa<br />
oleviin ohjeisiin. TTT-osiolle<br />
ei ole haettu sertifikaattia. Se<br />
on tulevaisuuden asia.<br />
Prosessikuvauksiin ja toimintaohjeiden<br />
laatimiseen ja kehittämiseen<br />
osallistui koko henkilöstö.<br />
Henkilöstön näkökulmasta tärkein<br />
tavoite oli rakentaa yhteinen<br />
näkemys teknisen keskuksen toiminnasta<br />
ja oman työn liittymisestä<br />
siihen. Tavoitteena oli myös<br />
varmistaa henkilöstön osaamista<br />
ja kehittymistä muuttuvassa toimintaympäristössä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
57
TEKNISET PALVELUT<br />
konaisuudesta.<br />
Motivaatio toimintajärjestelmän<br />
ylläpitoon ja kehittämiseen<br />
hiipuu, jos ei ole tahoa, joka<br />
asettaa vaatimuksia kehittämiselle.<br />
Toiminnan kehittämisen pitää<br />
olla systemaattista ja jatkuvaa.<br />
Sertifikaatti velvoittaa organisaation<br />
jatkuvaan kehittämiseen ja<br />
oman toiminnan arviointiin. Sisäiset<br />
auditoinnit toteutetaan<br />
vuosisuunnitelman mukaisesti.<br />
Johdon katselmuksissa seurataan<br />
kehittämistoimien etenemistä<br />
ja sovitaan seuraavat kehittämishankkeet.<br />
Niiden valinta pohjautuu<br />
sisäisissä auditoinneissa esille<br />
nousseisiin kehittämistoimenpiteisiin,<br />
asiakaspalautteeseen, toimintaympäristön<br />
muutosten arviointiin<br />
ja mittarien tuloksiin.<br />
Sertifikaatti edellyttää myös, että<br />
järjestelmässä kuvatut asiat hoidetaan<br />
suunnitelmallisesti.<br />
Teknisessä keskuksessa kehittämistyötä<br />
on tehty monta vuotta<br />
omana työnä. Osaaminen ja ymmärrys<br />
toiminnan kehittämisestä<br />
on syntynyt vähitellen. Pitkän kehittämistyön<br />
arviointi tuli ajankohtaiseksi.<br />
Halusimme altistaa<br />
kehittämistoimemme ulkoiselle<br />
arvioinnille.<br />
Arviointiprosessi oli meille<br />
oppimisen aikaa. Kävimme syvällisiä<br />
keskusteluja arvioijien<br />
kanssa, ja ymmärryksemme jatkuvasta<br />
parantamisesta kasvoi ja<br />
sitoutuminen siihen vahvistui.<br />
Valmistautuminen kesti<br />
yli vuoden<br />
Sertifiointiin valmistautuminen<br />
kesti yli vuoden, vaikka laatutyötä<br />
oli tehty jo useamman vuoden<br />
ajan. Erityisen haastavaksi valmistautumisen<br />
teki ympäristösertifikaatin<br />
hakeminen. Myös<br />
asiakasnäkökulma, asiakkuuksien<br />
hallinta ja korjaavat toimenpiteet<br />
olivat isoja haasteita ja vaativat<br />
vielä paljon työtä.<br />
Teknisellä keskuksella on käytössä<br />
mittaristo, jolla arvioidaan<br />
toiminnan tuloksia. Osa mittareista<br />
toimii myös tulospalkkion<br />
Hallintopäällikkö Päivi Saari (vas.), hallintosihteeri Sirkka-Liisa Kangasharju<br />
ja rakennuttajavalvoja Sauli Heikinheimo kehittävät yhdessä<br />
teknisen keskuksen toimintajärjestelmää.<br />
perusteina. Prosessimittareita on<br />
myös otettu käyttöön. Mittariston<br />
kehittämistyössä otetaan huomioon<br />
EFQM:n vaatimukset.<br />
Sertifikaatin hakemisprosessi<br />
on ollut pitkä ja haastava, mutta<br />
myös palkitseva. Tärkeintä eivät<br />
ole sertifikaatit vaan se, mitä<br />
olemme tehneet ja oppineet. Sertifikaatit<br />
osoittavat että toimintamme<br />
vastaa standardien vaatimuksia.<br />
Sertifioinnin aikana<br />
määriteltiin toimintamme laatutaso,<br />
johon edistymistämme tulevaisuudessa<br />
verrataan. Olemme<br />
sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen<br />
ja jatkamme eteenpäin<br />
laatupolullamme. <br />
Kuntarekry.fi – ykköskanava kuntatyöhön<br />
■ Kunnat saavat syksyllä uuden<br />
työvälineen henkilöstöhankintansa<br />
ja työnantajamaineensa kehittämiseen,<br />
kun uusi Kuntarekry.fi<br />
palvelu avataan. Kuntaliitossa on<br />
reilun vuoden ajan kehitetty uutta<br />
rekrytointipalvelua, jonka avulla<br />
voidaan varmistaa ja helpottaa<br />
kunta-alan työvoiman saatavuutta.<br />
Palvelun perustamisen rahoitus<br />
on tullut valtiovarainministeriöstä<br />
kuntien valtionosuuksista.<br />
Hanketta on viety eteenpäin<br />
Kuntaliiton sisällä yhdessä<br />
kuntien rekrytointiasiantuntijoiden<br />
kanssa. Palvelun tuottajaksi<br />
perustetaan Kuntaliiton omistama<br />
osakeyhtiö. Palvelua tuottamaan<br />
tullee alkuvaiheessa 3–5<br />
henkilöä.<br />
Tehokkuutta rekrytointien<br />
sähköisellä hallinnalla<br />
Kunta-ala kohtaa merkittävän<br />
työvoimapoistuman tulevina vuosina.<br />
Väestön ikääntyminen lisää<br />
palvelujen tarvetta, mutta samalla<br />
itse palvelujen tuottajiakin jää<br />
eläkkeelle, jolloin haasteet henkilöstöhankinnassa<br />
lisääntyvät.<br />
Kuntarekry.fi antaa uusia<br />
mahdollisuuksia työvoiman saamiseen<br />
kaikenkokoisille ja eri<br />
toimialoilla toimiville kuntaorganisaatioille.<br />
Erityisen kiinnostuneita<br />
kunnat ja kuntayhtymät<br />
ovat olleet lyhytaikaisten sijaisten<br />
hallinnointiin tulevista työvälineistä.<br />
– Valtaosalla kuntatyönantajista<br />
ei tällä hetkellä ole omaa<br />
rekrytointijärjestelmää. Kuitenkin<br />
nykyaikainen tapa rekrytoida<br />
verkossa edistää positiivista<br />
ja aktiivista työnantajakuvaa,<br />
projektipäällikkö Tuula Nurminen<br />
sanoo.<br />
Rekrytointien sähköinen hallinta<br />
vähentää huomattavasti<br />
manuaalista työtä.<br />
Käyttöönoton helppous<br />
viehättää<br />
Kunnat ovat palvelusta hyvin<br />
kiinnostuneita. Erityisesti viehättää<br />
se, että rekrytointityön määrän<br />
jatkuvasti kasvaessa kunta<br />
saa uuden palvelun helposti<br />
käyttöönsä.<br />
– Kunnan kannalta kyseessä<br />
on palvelun hankinta, ei tietojärjestelmäprojekti.<br />
Julkisen hankintalain<br />
mukainen kuntien yhteishankintayksikkö<br />
KL-Kuntahankinnat<br />
Oy on kilpailuttanut tietojärjestelmän,<br />
Tuula Nurminen<br />
korostaa.<br />
Uudenlaisia mobiilipalveluja<br />
tarjolla<br />
Kuntarekry.fi toimii niin, että yksittäinen<br />
kunta tekee järjestelmässä<br />
työpaikkailmoituksensa ja<br />
julkaisee sen haluamissaan verkkopalveluissa,<br />
kuten www.mol.<br />
fi:ssä ja www.kuntarekry.fi:ssä.<br />
Hakemukset otetaan vastaan ja<br />
käsitellään sähköisesti, myös hakijayhteenveto<br />
saadaan järjestelmästä.<br />
Koko rekrytointiprosessi hallinnoidaan<br />
järjestelmän avulla.<br />
Samalla kunta voi rakentaa<br />
työnantajakuvaansa. Kunta, jolla<br />
on jo oma rekrytointijärjestelmä,<br />
voi myös ilmoittaa Kuntarekry.<br />
fi:ssä avoimet työpaikkansa ja<br />
hallinnoida ne omassa järjestelmässään.<br />
Lyhytaikaisten sijaisuuksien<br />
hallintaan on tarjolla uudenlaisia<br />
tehokkaita mobiilipalveluja. Palvelu<br />
tarjoaa tukea myös organisaation<br />
sisäisen työvoimaliikkuvuuden<br />
edistämiseen.<br />
Palvelu käynnistyy<br />
ensi syksynä<br />
Tavoitteena on, että palvelu on<br />
käyttöönotettavissa tulevana<br />
syksynä. Vielä tämän kevään aikana<br />
selviää palvelun hinnoittelu<br />
kunnille, jolloin ne voivat aloittaa<br />
mahdollisen mukaantulon<br />
valmistelun. Kuntarekry.fi -palvelun<br />
käyttöönotto ei edellytä<br />
omia raskaita tietojärjestelmäinvestointeja,<br />
koska palvelun tuottaja<br />
on ne jo tehnyt. Palvelu on<br />
käytettävissä normaaleilla verkkoselaimilla.<br />
Liity ilmaiseksi seurantaryhmään,<br />
150 henkilön ja 100 kuntaorganisaation<br />
verkostoon ja<br />
pysyt ajan tasalla, miten Kuntarekry.fi<br />
palvelu kehittyy.<br />
Lisätietoja saa Tuula Nurmiselta,<br />
tuula.nurminen@kuntaliitto.fi,<br />
www.kuntarekry.fi<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
POHJOISMAIDEN SUURIN kaatopaikkakaasua<br />
hyödyntävä voimalaitos käynnistyi Espoossa<br />
Sarlin Oy Ab toimitti Ämmässuon kaasuvoimalaan<br />
neljä saksalaista MWM TCG2032 V16<br />
-kaasumoottoria kaasunkäsittelylaitteineen.<br />
Ne ovat suurimpia yksittäisiä biokaasua käyttäviä<br />
kaasumoottoreita maailmassa.<br />
● Pohjoismaiden suurin ja Euroopan<br />
mittakaavassakin suurimpiin<br />
lukeutuva kaatopaikkakaasua<br />
hyödyntävä HSY Jätehuollon<br />
voimalaitos vihittiin käyttöön<br />
21.5. Espoon Ämmässuolla. Laitoksen<br />
sähköteho on 15 megawattia<br />
ja sähköntuotannon hyötysuhde<br />
on yli 40 prosenttia. Voimalaitos<br />
tuottaa vuodessa sähköä<br />
noin 120 gigawattituntia.<br />
Kaasuvoimalan kokonaisinvestointikustannus<br />
on noin 15 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Biokaasua syntyy jätteen hajoamisprosessissa.<br />
Siitä jopa 70<br />
prosenttia on metaania, joka on<br />
voimakas kasvihuonekaasu. Kaasunkeräyksen<br />
ansiosta kaatopaikkakaasun<br />
haitat ilmakehälle saadaan<br />
poistettua lähes kokonaan.<br />
Lisäksi hajuhaitat vähenevät.<br />
Vihkimisen suorittaneen ministeri<br />
Mauri Pekkarisen mukaan<br />
Suomea on vietävä kohti<br />
nollajäteyhteiskuntaa, jossa jätteet<br />
kierrätetään ja hyödynnetään<br />
tehokkaasti.<br />
– Ämmässuon kaasuvoimalaitos<br />
on monelta kannalta oiva<br />
esimerkki yhteisen tavoitteemme<br />
mukaisesta energian tuotantolaitoksesta,<br />
Pekkarinen sanoi.<br />
Kaatopaikkakaasun kerääminen<br />
aloitettiin Ämmässuon<br />
jätteenkäsittelykeskuksessa jo<br />
1996. Vuodesta 2004 kaatopaikkakaasua<br />
on toimitettu Kivenlahden<br />
lämpökeskukseen käytettäväksi<br />
kaukolämmön tuotantoon<br />
Kaasuvoimalan kokonaisinvestointi on noin<br />
15 miljoonaa euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön<br />
investointitukea on 3,4 miljoonaa.<br />
Summaan sisältyy ensi vuonna valmistuva<br />
toisen vaiheen ORC-prosessi.<br />
etupäässä talviaikaan.<br />
Voimalan toinen vaihe eli<br />
ORC (Organic Rankine Cycle)<br />
-prosessi valmistuu 2011. ORCprosessin<br />
avulla voidaan tuottaa<br />
lisäsähköä hyödyntämällä kaasumoottoreiden<br />
pakokaasuista<br />
talteenotettavaa lämpöä.<br />
SHOKIT KIINNOSTAVAT TEKNOLOGIAVÄKEÄ<br />
● Strategisen huippuosaamisen<br />
keskittymät SHOKit kiinnostavat<br />
teknologiaväkeä. Huhtikuussa järjestetty<br />
ensimmäinen SHOK Summit<br />
veti satoja huippuosaamisesta<br />
kiinnostuneita asiantuntijoita,<br />
tutkijoita ja liike-elämän edustajia<br />
Helsingin Messukeskukseen.<br />
Strategisen huippuosaamisen<br />
keskittymiä on perustettu kuusi,<br />
joista rakennetun ympäristön<br />
RYM Oy on yksi. RYM Oy:n perustaminen<br />
jaksoi edelleen ilahduttaa<br />
tilaisuudessa puhunutta<br />
työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö<br />
Erkki Virtasta.<br />
Anssi Vanjoki visioi maailman muuttumisen<br />
vaikutuksia.<br />
– Rakennusala kykeni esittämään<br />
ohjelman, joka täytti vetämäni<br />
johtoryhmän kriteerit.<br />
SHOKien tavoitteena on vain ja<br />
ainoastaan maailman kärki. Niissä<br />
jaetaan tietoa eikä piilotella sitä.<br />
Tämä on suuri edistysaskel.<br />
Yhtiöiden toimitusjohtajilta saamani<br />
alkuvaiheen viestit ovat hyvin<br />
positiivisia, Virtanen iloitsi.<br />
Nokian markkinointijohtaja<br />
Anssi Vanjoki visioi maailman<br />
muuttumisen vaikutuksia kansalaisten<br />
käyttäytymiseen. Hän otti<br />
esimerkin kamerakännykästä,<br />
jonka kehityksessä oli itse vahvasti<br />
mukana.<br />
– Kukaan ei vielä<br />
90-luvun lopullakaan<br />
uskonut, että kameralla<br />
voisi olla mitään tekemistä<br />
kännykän kanssa<br />
ja että joku sellaista tuotetta<br />
käyttäisi.<br />
Vanjoen mielestä virtuaalimaailma<br />
ja sähköinen<br />
media muuttavat<br />
oleellisesti ihmisten toimintatapoja<br />
tulevan parin<br />
vuosikymmenen aikana.<br />
– Digimaailmasta riippuva,<br />
omia alueitaan aitaava (media)<br />
teollisuus murskaantuu. Kun<br />
nuorelle polvelle todellisuuden<br />
virtuaalinen dimensio tulee yhtä<br />
tärkeäksi kuin luonnollinen todellisuus,<br />
ollaan aivan uudessa tilanteessa,<br />
Vanjoki ennusti.<br />
RYM Oy keskittyy tulevaisuudessakin<br />
fyysisen ympäristön kehittämiseen.<br />
Tavoitteena on, että<br />
Suomessa on maailman parhaisiin<br />
kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän<br />
ja yhteiskunnan toimintaympäristö,<br />
joka vastaa kestävän<br />
kehityksen haasteisiin. Tutkimusstrategian<br />
teema-alueita<br />
ovat energiatehokkuus, toimintamallit<br />
ja prosessit, kilpailukykyinen<br />
yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset<br />
tilat.<br />
RYM Oy:n toimitusjohtajana<br />
on vuoden alusta työskennellyt<br />
TkT Ari Ahonen. Yhtiön osakkaina<br />
on myös neljä kaupunkia: Espoo,<br />
Helsinki, Lahti ja Tampere.<br />
● Paavo Taipale<br />
SKOL liittyy<br />
Teknologiateollisuuteen<br />
● Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen<br />
liitto SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen.<br />
SKOLin<br />
vuosikokous 12.4. hyväksyi<br />
liittymisen 2011 alusta.<br />
Työmarkkinoille muodostuu<br />
entistä vahvempi toimija,<br />
kun SKOLin jäsenkunnan<br />
Suomessa työllistämät noin<br />
10 000 ylempää toimihenkilöä<br />
ja 4 000 toimihenkilöä tulevat<br />
Teknologiateollisuuden<br />
piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden<br />
yritykset<br />
edustavat noin 35 000 toimihenkilöä<br />
ja yli 60 000 ylempää<br />
toimihenkilöä.<br />
SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti<br />
suunnittelu- ja konsulttialaa<br />
koskevat elinkeinoja<br />
yrittäjäpoliittiset tehtävät.<br />
Teknologiateollisuus puolestaan<br />
vastaa työmarkkinatoiminnasta<br />
ja yleisestä elinkeinopolitiikasta.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010 59
Kaupunkipuistoon kuuluu Vanha Porvoo ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen.<br />
KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO PORVOOSEEN<br />
● Porvooseen on perustettu<br />
kansallinen kaupunkipuisto.<br />
Sen perustaminen on yksi<br />
YK:n luonnon monimuotoisuuden<br />
teemavuoden ja Euroopan<br />
rakennusperintövuoden valtakunnallisista<br />
hankkeista. Puisto<br />
on viides Suomessa.<br />
Porvoon kansallinen kaupunkipuisto<br />
on runsaat 2 000<br />
hehtaaria. Puistoon kuuluu<br />
muun muassa Linnamäen rautakautinen<br />
kalmisto ja keskiaikainen<br />
muinaislinna, Vanha Porvoo<br />
ranta-aittoineen ja mukulakivikatuineen,<br />
kansainvälisestikin<br />
arvokas Ruskiksen luonnonsuojelualue,<br />
Stormossenin<br />
keidassuo, Stensbölen kartanon<br />
vanhat metsät sekä Haikon kartano<br />
puistoineen.<br />
Asuntoministeri Jan Vapaavuoren<br />
mukaan kaupunkipuisto<br />
on voimakkaasti kasvavalle<br />
kaupungille vetovoimatekijä,<br />
joka säilyttää Porvoolle ominaisen<br />
historiallisen ja luonnonläheisen<br />
joenvarsiympäristön keskustassa.<br />
– Jokivartta myötäilevänä<br />
puisto edistää osaltaan kestävää<br />
maankäyttöä ja auttaa varautumaan<br />
myös ilmastonmuutoksen<br />
mahdollisiin vaikutuksiin<br />
Vapaavuori sanoi puiston vihkimistilaisuudessa<br />
18.5.<br />
Kaupunginjohtaja Jukka-<br />
Pekka Ujula kertoi, että Porvoossa<br />
myös yksityiset maanomistajat<br />
ovat lähteneet innokkaasti<br />
mukaan kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen.<br />
Mukana<br />
on noin 150 kiinteistönomistajaa.<br />
– Missään muussa kansallisessa<br />
kaupunkipuistossa yksityisten<br />
panos ei ole näin merkittävä,<br />
Ujula sanoi.<br />
ESPOON<br />
valtuustotalo<br />
kaupungintaloksi<br />
● Vuosia kestänyt odotus Espoon<br />
kaupungintalon kohtalosta<br />
ratkesi, kun kaupunginvaltuusto<br />
päätti huhtikuussa<br />
purkaa Espoon keskuksessa sijaitsevan<br />
kaupungintalon. Sen<br />
takana sijaitsevaa nykyistä valtuustotaloa<br />
laajennetaan rakentamalla<br />
muun muassa kaupunginhallitukselle<br />
kokoustilat<br />
sekä työtilat kaupunginjohtajalle<br />
ja hänen esikunnalleen. Samalla<br />
valtuustotalon nimi muutetaan<br />
kaupungintaloksi.<br />
Purettavan kaupungintalon<br />
tilalle suunnitellaan kaupunkiaukio,<br />
jota reunustamaan kohoaa<br />
asuinrakennuksia ja niiden<br />
yhteyteen toteutettavia<br />
pienliiketiloja. Kaupungintalotontin<br />
asuin- ja liikerakennusoikeudella<br />
voidaan kustantaa valtuustotalon<br />
muutostyöt.<br />
Tampereen Kansi<br />
ja Keskusareena<br />
etenevät<br />
● Tampereen keskustaan, ratapihan<br />
päälle on toteutumassa<br />
Suomen oloissa ainutlaatuinen<br />
kokonaisuus, jossa yhdistyvät<br />
yli 10 000 katsojan monitoimiareena,<br />
toimisto- ja liiketiloja,<br />
asuntoja ja hotelli.<br />
Kaupunginvaltuusto hyväksyi<br />
toukokuussa kaupunginhallituksen<br />
esityksen Tampereen<br />
Kannen ja Keskusareenan rakentamisesta.<br />
Kaupunki vuokraa<br />
monitoimiareenan, harjoitushallin<br />
ja pysäköintilaitoksen<br />
tontin 60 vuodeksi hallikiinteistöosakeyhtiölle.<br />
Kaupunki osallistuu kokonaiskustannuksiltaan<br />
400 miljoonan<br />
hankkeeseen enintään<br />
18,7 miljoonalla eurolla edellyttäen,<br />
että asemakavassa oleva<br />
rasite raideliikenteelle voidaan<br />
toteuttaa.<br />
Kaupunki avustaa 30 vuoden<br />
ajan kiinteistöyhtiötä tontinvuokran<br />
ja kiinteistöveron<br />
verran. Lisäksi kaupunki ostaa<br />
monitoimiareenasta palveluita<br />
500 000 eurolla vuodessa<br />
15 vuoden ajan.<br />
Monitoimiareenan valmistuttua<br />
Hakametsän jäähalli 1.<br />
poistetaan jäähallikäytöstä ja<br />
muutetaan sisäurheilukeskukseksi.<br />
Hankkeen puuhamiesten,<br />
Rikard Bjurströmin ja Harry<br />
Harkimon mukaan tavoitteena<br />
on areenan valmistuminen<br />
kevään 2013 jääkiekon MMkisoihin.<br />
www.tampereenkeskusareena.fi<br />
Tampereen Kansi ja Keskusareena<br />
muodostuvat monitoimihallista,<br />
toimistoista, asuinrakennuksista ja<br />
kaupunginosia yhdistävistä kevyenliikenteen<br />
alueista.<br />
Kuntaliitto palkitsi<br />
ilmastotyössä<br />
ansioituneita<br />
● Kuntaliitto palkitsi ilmastoasioissa<br />
ansioituneita toimijoita<br />
Kuntien ilmastokonferenssissa<br />
Tampereella 6.5. Kuntien ilmastokampanjaan<br />
liittyvät kunniamaininnat<br />
menivät ilmastostrategiassaan<br />
kunnostautuneelle Lahden<br />
kaupungille sekä alueensa<br />
kuntien ilmastotyötä edistäneelle<br />
Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.<br />
Ilmastotyötä edistäneen henkilön<br />
kunniakirjan sai professori<br />
Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.<br />
Lahden kaupunki on ollut aktiivinen<br />
kampanjan kehittäjä sekä<br />
seudullisen yhteistyön ja monipuolisen<br />
kansainvälisen toiminnan<br />
rakentaja. Kaupunginvaltuusto<br />
asetti 2009 tavoitteen<br />
puolittaa päästöt 2025 mennessä.<br />
Lahti on kytkenyt ilmastotyöhön<br />
mukaan kaupungin toimialat,<br />
liikelaitokset ja yhtiöt sekä<br />
kiinnittänyt huomiota energiansäästöön<br />
ja energiatehokkuuden<br />
parantamiseen.<br />
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto<br />
on tehnyt perusteellisen taustaselvityksen<br />
keväällä 2010 käynnistyneen<br />
maakunnan ilmastoja<br />
energiaohjelman 2020 tueksi.<br />
Ohjelman tavoitteena on, että<br />
2020 maakunta mm. siirtyy<br />
lämmityksessä ja sähkön tuotannossa<br />
fossiilisista polttoaineista<br />
uusiutuvaan energiaan ja maakunnassa<br />
käytetyistä liikennepolttoaineista<br />
20 prosenttia valmistetaan<br />
uusiutuvista raaka-aineista.<br />
Professori Jyri Seppälä on toiminut<br />
aloitteellisesti, ennakkoluulottomasti<br />
ja pitkäjänteisesti<br />
kuntien hyväksi hiilineutraalien<br />
kuntien HINKU-hankkeessa.<br />
Hankkeen vetäjänä hän on<br />
ideoinut ja kannustanut viidestä<br />
kunnasta muodostettua kuntaryhmää<br />
ja kuntakohtaista toimintaa.<br />
60 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Oulun kaupunki<br />
Oulun rakennushistoriallisesti arvokas kaupungintalo sai remontin<br />
yhteydessä huippuvarustellun valtuustosalin.<br />
Oulun kaupungintalon<br />
remontti<br />
valmistui<br />
● Oulun kaupungintalon peruskorjaus<br />
on valmis. Tärkein remonttikohde<br />
oli taloteknisten järjestelmien<br />
uusiminen ja rakenteellisten<br />
vaurioiden korjaaminen, jotta toiminta<br />
arvokkaassa rakennuksessa<br />
voi jatkua.<br />
Kaupungintalon kaikki lämpöön,<br />
veteen ja ilmastointiin liittyvät<br />
putket ja laitteet on uusittu, samoin<br />
kulunvalvonta ja talon informaatiotekniikka.<br />
Sähköverkko on<br />
uusittu osittain. Ensimmäisen kerroksen<br />
kokous- ja esitystekniikka<br />
on tehty kaikki kokoushuoneet kattavaksi.<br />
Kokoushuoneiden määrä<br />
lisääntyi viidellä, ja niitä on nyt 11.<br />
Oulun kaupungintalolla on todennäköisesti<br />
Suomen parhaat<br />
työskentelytilat valtuustoryhmille.<br />
Valtuustosalin uusi kokousjärjestelmä<br />
on täysin digitaalinen ja tietokoneohjattu.<br />
Kokouksen hallinta<br />
tapahtuu kosketusnäyttöpohjaisilla<br />
laitteilla ja osallistujat tunnistetaan<br />
henkilökohtaisella älykortilla.<br />
Suomessa kokousjärjestelmä on ainoa<br />
laatuaan.<br />
Ota vastaan<br />
ILMASTOHAASTE<br />
– osallistu kilpailuun<br />
Itämeren alueelle sekä Pohjoismaihin suunnatussa kansainvälisessä<br />
kilpailussa etsitään kunnille sekä muille paikallis- ja aluetason toimijoille<br />
uusia tai vielä vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja<br />
ja toimintatapoja ilmastonmuutoksen hillintään. Kilpailun voittajille<br />
on luvassa asiakaskontakteja, julkisuutta ja konkreettista asiantuntija-apua<br />
ratkaisujen markkinointiin.<br />
Itämeren alueella asuu noin 100 miljoonaa ihmistä. Useilla alueen kunnilla<br />
on ilmastostrategia, mutta heiltä saattaa puuttua toimenpiteitä<br />
strategian jalkauttamiseksi. Eri yrityksiltä ja yhteisöiltä saattaa löytyä<br />
käytännönläheisiä sekä toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään,<br />
mutta ne eivät ole välttämättä löytäneet niille käyttäjiä. Kilpailun<br />
tavoitteena on saattaa yhteen ratkaisujen tuottajat ja heidän uudet<br />
asiakkaansa Itämeren alueelta sekä Pohjoismaista.<br />
Kilpailu on osa Turussa 31.1.–2.2.2011 pidettävää Itämeren alueen ja<br />
Pohjoismaat kattavaa kestävän kehityksen konferenssia. Tässä Ratkaisuja<br />
lähellä, yhdessä -konferenssissa esitellään käytännön ratkaisuja ja<br />
innostetaan osallistujia konkreettisiin toimiin. Konferenssi tuo yhteen<br />
yli 600 eri toimijaa paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta tasoilta Itämeren<br />
alueelta. Tapahtuma ja kilpailu järjestetään laajana yhteistyönä,<br />
jossa mukana on muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvosto, kuntajärjestöjä,<br />
ministeriöitä ja rahoituslaitoksia Itämeren alueelta.<br />
Kilpailussa etsitään hankkeita, jotka<br />
hillitsevät ilmastonmuutosta,<br />
tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia,<br />
johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten<br />
toimintatavoissa ja<br />
ovat toteutettavissa hyvänä käytäntönä laajasti.<br />
LED-VALOPUTKET<br />
VAARALLISIA<br />
● Loisteputkia korvaavissa ledvaloputkissa<br />
on todettu vakava<br />
puute, joka vaarantaa lampun<br />
vaihtajan turvallisuuden. Led-valoputkea<br />
vaihdettaessa on mahdollista<br />
saada sähköisku putken<br />
toisesta päästä toisen pään ollessa<br />
kiinni lampunpitimessä.<br />
Kaikki Tukesin testauttamat<br />
led-valoputket ovat rakenteeltaan<br />
sellaisia, että ne voidaan<br />
asentaa standardinmukaisesti<br />
mitoitettujen loisteputkien tilalle<br />
tavallisiin loistelamppuvalaisimiin.<br />
Riskin aiheuttavia LED-valoputkia<br />
on Tukesin arvioiden mukaan<br />
käytössä Suomessa useita<br />
tuhansia.<br />
www.tukes.fi<br />
Joukkoliikenteen<br />
valtionapuperusteet<br />
muuttuvat<br />
● Joukkoliikenteen valtionavustusperusteita<br />
uusitaan 22.4. annetulla<br />
asetusmuutoksella. Matkalippujen<br />
hintavelvoitteen korvaamisessa<br />
siirrytään noudattamaan<br />
EU:n palvelusopimusasetusta.<br />
Näin varmistetaan, ettei avustusta<br />
saavalle liikenteenharjoittajalle<br />
makseta liikaa korvauksia matkustajamäärän<br />
kasvaessa.<br />
Joukkoliikennetukea voidaan<br />
jatkossa myöntää joustavammin<br />
kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudun<br />
liityntälippu on lisätty<br />
matkalippujen hinnanalennusta<br />
koskevan avustuksen piiriin. Matkakeskuksia<br />
ja muita henkilöliikenteen<br />
asemia koskeva avustus<br />
laajenee koskemaan myös vaihtopysäkkien<br />
parantamista.<br />
OSALLISTU KILPAILUUN<br />
Kilpailuun voivat osallistua yritykset, kunnat ja muut yhteisöt Itämeren<br />
alueella ja Pohjoismaissa. Kilpailuehdotukset voivat olla uusia tai<br />
toistaiseksi vakiintumattomia teknologioita, liiketoimintakonsepteja tai<br />
toimintatapoja, jotka edesauttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä.<br />
Kilpailuehdotukset tulee jättää nettiosoitteesta www.ratkaisuja2011.fi/<br />
contest löytyvällä kilpailulomakkeella 30.9.2010 mennessä suomeksi,<br />
ruotsiksi tai englanniksi. Kansainvälinen tuomaristo valitsee ehdotuksista<br />
3–5 parasta ratkaisua. Voittajat julistetaan virallisesti 1.2.2011<br />
Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssissa.<br />
Lisätietoa valintakriteereistä sekä kilpailusäännöistä löytyy kilpailun<br />
verkkosivuilta www.ratkaisuja2011.fi/contest<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
61
Porvoon<br />
Taidetehtaan<br />
rakentaminen<br />
käynnistyy<br />
● Porvoonjoen länsirannalla sijaitsevan<br />
Taidetehtaan alueen rakennus-<br />
ja kunnostustyöt ovat<br />
käynnistymässä. Alueen kaava<br />
on vahvistettu, ja Porvoon kaupunki<br />
on allekirjoittanut rakennusosakeyhtiö<br />
Hartelan kanssa<br />
alueen rakentamissopimukset.<br />
Porvoon ydinkeskustaan nousee<br />
parin vuoden kuluttua uusi,<br />
lähes viiden hehtaarin suuruinen<br />
Taidetehtaan alueelle on tulossa noin 400–500 uutta asukasta,<br />
kymmeniä uusia yrityksiä sekä noin 200–400 uutta työpaikkaa.<br />
keskus taiteen, kulttuurin, matkailun<br />
ja kaupan palveluille.<br />
Taidetehtaan alueelle rakennetaan<br />
tapahtumatiloja kulttuurille,<br />
kokouksille ja kongresseille,<br />
mediakeskus monikäyttöisine<br />
elokuva- ja auditoriosaleineen,<br />
taitelijoiden työtiloja, näyttelytiloja,<br />
kävelykatu erikoisliikkeineen<br />
ja viihde- ja ravintolapalveluineen,<br />
päivittäistavarakauppa,<br />
160 huoneen hotelli, kongressi-<br />
ja matkailupalveluita sekä<br />
asuntoja.<br />
– Taidetehtaan alue on tarkoitus<br />
kehittää eläväksi kaupunkitilaksi<br />
ja vetovoimaiseksi osaksi<br />
Porvoon keskustaa. Tämä on<br />
lähtölaukaus koko Länsirannan<br />
alueen suunnittelulle ja rakentamiselle,<br />
apulaiskaupunginjohtaja<br />
Fredrick von Schoultz kertoo.<br />
Lappeenrannassa Kaukaan tehdasalueella sijaitseva biovoimala<br />
käynnistyi viime marraskuussa.<br />
UUSI BIOVOIMALA<br />
käyttää kiinteää<br />
puupolttoainetta<br />
● Pohjolan Voiman, Lappeenrannan<br />
Energian ja UPM:n yhteishankkeena<br />
rakennetun Kaukaan<br />
Voima Oy:n biovoimalaitos<br />
vihittiin käyttöön 7.5. UPM:n<br />
Kaukaan tehdasalueen yhteydessä<br />
sijaitseva voimalaitos on ollut<br />
täydessä toiminnassa marraskuusta<br />
lähtien.<br />
Lämpöteholtaan 385 MW:n<br />
voimalaitos käyttää polttoaineenaan<br />
kuorta, oksia, latvuksia,<br />
kantoja, pienpuuta sekä turvetta.<br />
Voimalaitos on Suomen<br />
suurin kiinteän puupolttoaineen<br />
käyttäjä.<br />
– Laitos korvaa tulevaisuudessa<br />
merkittävän osan UPM:n ja<br />
Lappeenrannan Energian aiemmin<br />
maakaasulla tuotetusta energiasta,<br />
sanoo Kaukaan Voiman<br />
toimitusjohtaja Jukka Kiuru.<br />
Laitos käyttää vuodessa polttoaineita<br />
noin 2 000 GWh, mistä<br />
noin 80 prosenttia on biopolttoaineita.<br />
Niistä noin puolet<br />
on Kaukaan sahan sekä sellu- ja<br />
paperitehtaiden käyttämän puuraaka-aineen<br />
kuorta. Voimalaitos<br />
kykenee tuottamaan sähköä 125<br />
MW:n teholla.<br />
– Laitos valmistui pari viikkoa<br />
etuajassa ja alitti 244 miljoonan<br />
euron budjettinsa, projektijohtaja<br />
Erkki Repo kertoo.<br />
Direktiivi parantaa<br />
uusien talojen<br />
energiatehokkuutta<br />
● Euroopan parlamentti on hyväksynyt<br />
uudistetun rakennusten<br />
energiatehokkuutta parantavan<br />
direktiivin. Direktiivi tulee<br />
voimaan alkukesästä, ja kansallisten<br />
säädösten tulee olla valmiina<br />
kesällä 2012.<br />
Direktiivi muuttaa rakentamista<br />
koko EU:n alueella. Uusien<br />
rakennusten tulee olla lähes<br />
nollaenergiarakennuksia 2020<br />
loppuun mennessä. Julkisia rakennuksia<br />
vaatimus koskee jo<br />
2019 alusta. Suomi siirtyi matalaenergiarakentamisen<br />
suuntaan<br />
jo tämän vuoden alusta<br />
30 prosenttia tiukentuneilla rakentamismääräyksillä.<br />
Määräyksiä<br />
kiristetään edelleen 20 prosentilla<br />
2012.<br />
Direktiivin myötä myös energiatodistusten<br />
painoarvo kasvaa.<br />
Esimerkiksi tieto rakennuksen<br />
energiatehokkuudesta on näyttävä<br />
jo myynti- ja vuokrausilmoituksissa.<br />
Energiatodistukset vaaditaan<br />
myös isoissa julkisissa rakennuksissa.<br />
HAITISSA rakennetaan raunioista uusia taloja<br />
● Suomalaisella talonrakennusmenetelmällä<br />
aiotaan tehdä Haitissa<br />
uusia, kestäviä rakennuksia<br />
hyödyntäen maanjäristyksen rakennusjätettä.<br />
Kirkon Ulkomaanapu<br />
valmistelee parhaillaan mallitalon<br />
rakentamista Haitiin.<br />
Arkkitehti Matti Kuittisen<br />
suunnittelemassa uudisrakennuksessa<br />
raunioituneiden rakennusten<br />
kiviaineksella täytetään<br />
metallikoreja ja kehikoita, joita<br />
käytetään kantavien seinien ja<br />
perustusten rakentamiseen.<br />
Tammikuun maanjäristyksestä<br />
kärsineillä alueilla rauniot peittävät<br />
edelleen laajoja alueita. Rakennusjäte<br />
on merkittävä ympäristö-<br />
ja turvallisuusongelma. Kirkon<br />
Ulkomaanavun ja Kuittisen<br />
ideoima rakennusmalli ratkaisee<br />
myös tätä ongelmaa.<br />
Kirkon Ulkomaanapu tulee<br />
käyttämään menetelmää erityisesti<br />
Haitin koulujen uudisrakentamisessa.<br />
Samaa ideaa voidaan<br />
soveltaa muuhunkin<br />
jälleenrakennukseen.<br />
Talomallin yksinkertaisen<br />
rakenteen vuoksi<br />
rakentamisessa voidaan<br />
käyttää paikallista<br />
kouluttamatonta<br />
työvoimaa.<br />
Koulujen rakentaminen<br />
on ensimmäisenä<br />
Haitin hallituksen<br />
rakennussuunnitelmissa.<br />
Havainnekuva Matti Kuittinen/Kirkon Ulkomaanapu<br />
Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee<br />
130 pysyvän koulurakennuksen tekemistä<br />
Haitiin. Se tarkoittaisi lähes<br />
80 000 lapsen pääsyä kouluun.<br />
62 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
TIETOKONESALEISTA<br />
LÄMPÖÄ<br />
RAKENNUKSILLE<br />
● Helsingin Energia on saanut ensimmäisen<br />
palkinnon (2010 Uptime<br />
Institute Green Enterprise IT Award)<br />
vuosittaisessa Uptime Institute Symposiumissa<br />
New Yorkissa. Palkinto<br />
myönnettiin Helsingin Energian<br />
teknologialle, jossa uudella tavalla<br />
hyödynnetään tietokoneiden tuottamaa<br />
lämpöä rakennusten ja käyttöveden<br />
lämmittämiseen.<br />
Ensimmäinen konseptin mukainen<br />
ratkaisu toteutettiin yhteistyössä<br />
ICT-palveluja tarjoavan Academica<br />
Oy:n kanssa. Yrityksen tietokonesali<br />
sijaitsee Helsingissä luolatilassa<br />
Uspenskin kallion alla. Tietokoneiden<br />
tuottama lämpö johdetaan<br />
kaukolämpöverkkoon lämmittämään<br />
helsinkiläisiä rakennuksia ja<br />
käyttövettä. Tietokoneet jäähdytetään<br />
kaukojäähdytyksellä, joka tuo-<br />
Tietokoneiden tuottama lämpö<br />
johdetaan kaukolämpöverkkoon<br />
lämmittämään rakennuksia ja<br />
käyttövettä.<br />
tetaan lämpöpumppujen, kylmän<br />
meriveden ja energiatuotannossa<br />
muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian<br />
avulla. Energiatehokkuudeltaan<br />
tietokonesali on maailman<br />
huippuluokkaa.<br />
Helsingin Energian tähtäimessä<br />
on konesaliteknologian laajentaminen.<br />
Nykykapasiteetilla Helsingin<br />
Energia voi suunnata 100 MW<br />
kaukojäähdytystä konesaleille. Tämä<br />
määrä vastaa kaukolämpötehoa,<br />
jolla voisi lämmittää 30 000<br />
asukkaan kaupungin.<br />
Missä on Suomen<br />
paras maisema<br />
● Ympäristöministeriö etsii valtakunnallisella<br />
kilpailulla Suomen parasta<br />
maisemahanketta. Kilpailun<br />
voittajasta tulee Suomen ehdokas<br />
Euroopan neuvoston maisemapalkinnon<br />
saajaksi. Palkinto myönnettiin<br />
ensimmäisen kerran 2009. Tuolloin<br />
Suomea kilpailussa edusti Hämeenkyrön<br />
kansallismaisema.<br />
Maisemapalkinto on tunnustus<br />
toimista, jotka tähtäävät oman alueen<br />
maisemien suojeluun, hoitoon<br />
tai suunnitteluun, ja jotka voivat<br />
toimia esimerkkinä koko Euroopan<br />
alueella. Kilpailuun voivat osallistua<br />
kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai<br />
alueelliset viranomaiset.<br />
Kilpailuaika päättyy 30.8. Kansallisen<br />
kilpailun tulokset julkistetaan<br />
12.10.<br />
Entä vuoden<br />
ympäristörakenne<br />
● Puutarhaliitto ja Rakennustuoteteollisuus<br />
RTT järjestävät Vuoden<br />
Ympäristörakenne -kilpailun<br />
20. kerran. Tunnustus annetaan<br />
luontoa ja sen eri tekijöitä arvostavasta<br />
suunnittelusta ja rakentamisesta.<br />
Kilpailukohde voi olla julkinen tai<br />
yksityinen, laaja tai suppea kokonaisuus.<br />
Kilpailuehdotukset on jätettävä<br />
23.6. mennessä Puutarhaliittoon.<br />
Tulokset julkistetaan syksyllä.<br />
www.puutarhaliitto.fi<br />
www.betoni.com<br />
Leica Linot heijastavat linjoja tai pisteitä millimetrin<br />
tarkkuudella ja kompensoivat automaattisesti<br />
± 4 astetta pienempiä virheitä itsetasauksella.<br />
Uusia piste- ja linjalasereita<br />
● Leica Geosystems on<br />
tuonut kolme uutta Linoa<br />
Leica Lino L2 -ristiviivalaserin<br />
rinnalle. Yhteistä<br />
kaikille ovat kirkkaat pisteet<br />
ja linjat tarjoava optiikka.<br />
Leica Lino P3 tekee<br />
suorat linjat helposti 3-pistelaserilla<br />
ylös ja alas. Tarvittavat<br />
pisteet ovat siirrettävissä<br />
nopeasti ja tarkasti.<br />
Ominaisuuksiin kuuluvat<br />
Power Range Technology,<br />
monitoiminen<br />
magneettijalusta ja itsetasaus.<br />
Leica Lino P5 heijastaa<br />
viisi lasersädettä, jotka<br />
ovat täsmälleen suorassa<br />
kulmassa toisiinsa<br />
nähden. Luotisuora-säteiden<br />
lisäksi laite heijastaa<br />
kolme pistettä täsmälleen<br />
samalla korkeudella.<br />
Ikkunoiden, sisäseinäjakojen<br />
ja muiden rakennuselementtien<br />
asentaminen<br />
onnistuu tarkasti<br />
ja nopeasti.<br />
Leica Lino L2P5 tarjoaa<br />
saman erittäin kirkkaan<br />
ristiviivan kuin Lino<br />
L2, mutta myös pistelasereiden<br />
luotisuorat säteet<br />
ylös ja alas, 180°:n suoran<br />
ja 90°:n kulman.<br />
SÄÄSTÖÄ<br />
jätevesien<br />
pumppauskuluihin<br />
● Oy Grundfos Pumput<br />
Ab:n patentoidun keksinnön<br />
avulla voi säästää jopa<br />
40 prosenttia jätevesipumppaamoiden<br />
energiakustannuksista.<br />
Uudessa<br />
keksinnössä pumppaamon<br />
tuloputki on liitetty<br />
suoraan pumpun imuaukkoon,<br />
jolloin tuloviemärin<br />
lakikorkeuden korkeusero<br />
pumppaamoon nähden<br />
voidaan hyödyntää.<br />
Korkeuserosta johtuva<br />
potentiaalienergia sekä<br />
jäteveden liike-energia<br />
käytetään uudella pumppaamolla<br />
hyödyksi, jolloin<br />
pumppaus seuraavalle<br />
pumppaamolle tapahtuu<br />
huomattavasti pienemmällä<br />
energiamäärällä<br />
kuin perinteisessä pumppaamossa.<br />
Tekniikan testaamiseksi<br />
Grundfosilla on koepumppaamo<br />
aidossa jätevesiympäristössä.<br />
– Koepumppaamolla<br />
saavutetut energiansäästöt<br />
ovat olleet jopa merkittävästi<br />
suuremmat kuin<br />
Lappeenrannan teknillisessä<br />
yliopistossa tehtyyn diplomityöhön<br />
liittyvät testiajot<br />
osoittivat, keksinnön<br />
isä Jorma Räsänen Grundfosilta<br />
kertoo.<br />
www.grundfos.com<br />
MAANSUOJAA<br />
viheralueille<br />
● Landtek Oy:n Greendeck-maansuojamatot<br />
toimivat ajolevyinä estäen<br />
ajoneuvojen kiinnijuuttumisen<br />
ja alustan tärveltymisen<br />
huonoissakin maasto-<br />
ja sääolosuhteissa.<br />
Maansuojamatot vähentävät<br />
turhia vahinkoja<br />
viheralueiden hoidossa.<br />
Niiden avulla on helppo<br />
järjestää tilapäinen tieyhteys<br />
niin koneille kuin jalankulkijoillekin.<br />
Ne suojaavat<br />
nurmikenttiä ja kasveja<br />
kovalta rasitukselta esimerkiksi<br />
puistoissa järjestettävissä<br />
massatapahtumissa.<br />
http://greendeck.net<br />
Maansuojalevyt ovat turkkilevykuvioitua kestävää<br />
ympäristöystävällistä HDPE-polyeteeniä.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
63
Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
Kaupunki ja liikenne -liiketoimintaryhmän<br />
Kiinteistöprojektinjohdon<br />
Suomen uudistettu organisaatio<br />
tuli voimaan 1.4.<br />
Könnö Turkuun ja RI Ilkka<br />
Yliaho Vaasaan.<br />
Ramboll<br />
<strong>Fi</strong>nland Oy<br />
on nimitetty rakennuttajainsinööriksi<br />
Tampereen<br />
Infrayksikköön.<br />
riksi kalliosuunnitteluyksikköön<br />
Helsinkiin.<br />
Etelä-Suomen aluejohtajaksi<br />
nimitettiin DI Petri<br />
Piirala. Etelä-Suomen<br />
alueyksikköön kuuluvat<br />
Pääkaupunkiseudun ja<br />
Lappeenrannan toimistot<br />
sekä uutena aloittava<br />
Lahden toimipiste.<br />
Aluepäälliköiksi on nimitetty<br />
RI Pekka Kurki<br />
Lappeenrantaan ja RI<br />
Harry Nordström Lahteen.<br />
Keski- ja Länsi-Suomen<br />
aluejohtajaksi nimitettiin<br />
RI Kari Jylhä. Alueyksikköön<br />
kuuluvat Jyväskylän,<br />
Tampereen, Turun ja Vaasan<br />
toimistot.<br />
Aluepäälliköiksi on nimitetty<br />
rkm Hannu Leskinen<br />
Jyväskylään, RI<br />
Markku Karislahti Tampereelle,<br />
RI Markku<br />
Itä- ja Pohjois-Suomen<br />
aluejohtajaksi nimitettiin<br />
RI Pertti Kalevo. Alueyksikköön<br />
kuuluvat Kuopion<br />
toimisto Kalevon suorassa<br />
alaisuudessa sekä Oulun<br />
toimisto, jonka aluepäälliköksi<br />
on nimitetty DI Harri<br />
Karjula.<br />
Suomen Kiinteistöprojektinjohdon<br />
tutkimus- ja<br />
kehitystoiminnasta vastaavaksi<br />
kehityspäälliköksi<br />
nimitettiin DI, FM Marika<br />
Latvala. Hän jatkaa myös<br />
talonrakennushankkeiden<br />
projektipäällikkönä pääkaupunkiseudulla.<br />
Ekokem Oy Ab<br />
Myyntipäälliköksi on nimitetty<br />
Anders Lindbäck.<br />
Ekokem-Palvelu Oy<br />
Myyntipäälliköksi on nimitetty<br />
FM Raakel Jaloniemi.<br />
HT Mia Toivanen on<br />
nimitetty Senior Consultantiksi<br />
Ramboll Management<br />
Consultingiin Espoossa.<br />
DI Turo Auvinen on nimitetty<br />
suunnittelijaksi Espoon<br />
Geosuunnitteluyksikköön.<br />
DI Eeva Rantanen on<br />
nimitetty vanhemmaksi asiantuntijaksi<br />
Infran hallinta<br />
-yksikköön Tampereelle.<br />
Ins. Mikko Vellamo<br />
Ins. AMK Tomi Väisänen<br />
on nimitetty rakennuttajainsinööriksi<br />
Oulun<br />
Infrayksikköön.<br />
DI Risto Roivainen on<br />
nimitetty projektipäälliköksi<br />
Ramboll RST:hen.<br />
WSP <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
Arkkitehti Timo Metsälä<br />
on nimitetty yhdyskunta<br />
ja arkkitehtuuri -yksikköön<br />
Helsinkiin<br />
DI Jukka Repo on nimitetty<br />
projekti-insinöö-<br />
Hortonomi Maija Elo<br />
on nimitetty projektipäälliköksi<br />
maisema ja ympäristö<br />
-yksikköön Helsinkiin.<br />
Maanmittausinsinööri<br />
Jukka Haikara on nimitetty<br />
asiantuntijaksi mittausyksikköön<br />
Jyväskylään.<br />
Maanmittausteknikko<br />
Arto Hukka on nimitetty<br />
asiantuntijaksi mittausyksikköön<br />
Ouluun.<br />
Mittausyksikköön Järvenpäähän<br />
on nimitetty<br />
mittauspäälliköksi maanmittausinsinööri<br />
Tuukka<br />
Sanaksenaho sekä<br />
asiantuntijoiksi DI Tommi<br />
Turkka, maanmittausteknikko<br />
Petri Huotari,<br />
maanmittausteknikko<br />
Kjell Tuominen ja maanmittausteknikko<br />
Jarmo<br />
Mikkola.<br />
Jätehuollon tunnustuksia ansiokkaasta työstä<br />
Hannele Lyytikäinen-<br />
Käppi<br />
Jätelaitospäivillä toukokuussa<br />
jaettiin julkisen<br />
jätehuollon tunnustuksia<br />
ansiokkaasta<br />
Petri Kouvo<br />
työstä. Vuoden vääntäjä<br />
-palkinnon sai toimialajohtaja<br />
Petri Kouvo<br />
HSY Jätehuollosta<br />
ja vastuullisen jätehuollon<br />
veturi -kunniamaininnan Lakeuden<br />
Etappi Oy:n tiedottaja<br />
Hannele Lyytikäinen-<br />
Käppi.<br />
Kouvo palkittiin erityisesti<br />
jätteen energiahyödyntämisen<br />
eteen tehdystä työstä.<br />
Hän on ollut käynnistämässä<br />
YTV:n jätevoimalahanketta,<br />
joka aloittaa Vantaan Långmossebergenissä<br />
2014. Kouvo<br />
on valmistellut myös YTV<br />
Jätehuollon rakennuttamisyksikön<br />
kanssa kaasuvoimalahanketta<br />
Espoon Ämmässuolla.<br />
Kunniamaininnan saanut<br />
Hannele Lyytikäinen-Käppi<br />
on kehittänyt aktiivisesti kunnallisen<br />
jäteyhtiön Lakeuden<br />
Etapin viestintää ja on osallistunut<br />
valtakunnallisen jätehuoltoalan<br />
viestinnän suunnitteluun.<br />
Lyytikäinen-Käppi<br />
tuottaa myös alueellista Jäteaviisi-lehteä<br />
ja viikoittain<br />
Etappi Radio -ohjelmaa, joilla<br />
jaetaan tietoa jätehuollosta<br />
ja lajittelusta kuntalaisille.<br />
DI Tom Schneider on<br />
nimitetty valaistussuunnittelijaksi<br />
Design Studioon<br />
Helsinkiin.<br />
RI Petri Petäjäjärvi on<br />
nimitetty yksikönpäälliköksi<br />
tutkimuspalvelut-yksikköön<br />
Ouluun.<br />
64<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
vuosina 2010 ja 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
Ins. (AMK) Aleksi Kuha<br />
on nimitetty projektiinsinööriksi<br />
tutkimustoimialalle<br />
Ouluun.<br />
RI Janne Koskinen on<br />
nimitetty Tampereen ja<br />
Jyväskylän infrayksikön<br />
päälliköksi.<br />
Suunnitteluhortonomi<br />
(AMK) Eila Sihvola on<br />
nimitetty suunnittelijaksi<br />
maisema ja ympäristö -yksikköön<br />
Helsinkiin.<br />
YTM Suvi Järvinen on<br />
nimitetty projektisuunnittelijaksi<br />
yhdyskunta ja arkkitehtuuri<br />
-yksikköön Helsinkiin.<br />
KTM Outi Nietola on<br />
nimitetty logistiikan projektipäälliköksi<br />
liikenteen<br />
konsultaatio -yksikköön.<br />
Hortonomi (AMK) Jari<br />
Usvajärvi on nimitetty<br />
ympäristösuunnittelijaksi<br />
maisema ja ympäristö -yksikköön<br />
Tampereelle.<br />
Vuoden<br />
Tieisännöitsijä<br />
Vuoden Tieisännöitsijäksi<br />
on valittu Jari Kärkkäinen<br />
Siilinjärveltä.<br />
Kärkkäinen avustaa pohjoissavolaisten<br />
tiekuntien<br />
lisäksi projektiluonteisesti<br />
Huittisten ja Kokemäen<br />
kuntia Satakunnassa.<br />
Viherympäristöliitto<br />
Europarlamentaarikko<br />
Sirpa Pietikäinen on valittu<br />
Viherympäristöliiton<br />
puheenjohtajaksi. Pietikäinen<br />
oli ympäristöministerinä<br />
1991–95. Lisäksi hän<br />
on monipuolisesti mukana<br />
suomalaisissa ja kansainvälisissä<br />
ympäristöalan<br />
järjestöissä.<br />
Tekla Oyj<br />
Infra & Energy -liiketoiminta-alueella<br />
Software<br />
Manager -tehtävään on<br />
nimitetty Teemu Väre,<br />
Software Engineer -tehtävään<br />
Tuukka Tuomisto,<br />
Vellu Sorvari, Tuomas<br />
Saarela ja Pauli Toivola.<br />
Building & Construction<br />
-liiketoiminta-alueella<br />
Business Analyst -tehtävään<br />
on nimitetty Daniel<br />
Miles, CRM Developer<br />
-tehtävään Aditaya Parkash.<br />
Molok Oy<br />
Asennuspäälliköksi on<br />
nimitetty Kimmo Rasimus.<br />
Betonityön johtajaksi<br />
on nimitetty Mika Kiikkinen.<br />
2010<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
3.–5.6.2010 Joensuu<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Maankäyttösopimukset<br />
7.6.2010 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Maapolitiikkaseminaari<br />
8.6.2010 Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Asuntomessut<br />
16.7.–15.8.2010 Kuopio<br />
www.asuntomessut.fi<br />
Vesiosaajat yhteen II<br />
26.8.2010 Pori<br />
www.prizz.fi/vesiosaajat<br />
Habitare-messut<br />
Valo-tapahtuma<br />
1.–5.9.2010 Helsinki<br />
www.habitare.fi<br />
<strong>Fi</strong>nnMETKO 2010<br />
2.–4.9.2010 Jämsä<br />
www.finnmetko.fi<br />
Teknisten palvelujen<br />
tulevaisuus<br />
2.–4.9.2010 Helsinki-Pietari-Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Katupäivät<br />
6.–7.9.2010 Kuopio<br />
www.fcg.fi<br />
Rakennuttajan<br />
työturvallisuusseminaari –<br />
uudisrakennuttaminen<br />
6.9.2010 Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Turvallisuus-,<br />
Kiinteistöturvallisuusja<br />
Työhyvinvointi-messut<br />
8.–10.9.2010 Tampere<br />
www.tampereenmessut.fi<br />
Neuvottelumenettelyt<br />
julkisissa hankinnoissa<br />
14.9.2010 Helsinki<br />
www.ptcs.fi<br />
Kuntamarkkinat<br />
15.–16.9.2010 Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
Rakennuttajan työturvallisuusseminaari<br />
– infrarakennuttaminen<br />
15.9.2010 Helsinki<br />
www.kiinko.fi<br />
Sustainable Community<br />
- buildingSMART<br />
22.–24.9.2010 Espoo<br />
www.sb10.fi<br />
Asuntopoliittiset<br />
neuvottelupäivät<br />
30.9.–1.10.2010 Tampere<br />
www.fcg.fi<br />
Kuntien toimitilapäivät<br />
4.–6.10.2010 Hki-Tukholma-Hki<br />
www.fcg.fi<br />
<strong>Fi</strong>nnBuild-messut<br />
6.–9.10.2010 Helsinki<br />
www.finnbuild.fi<br />
Ympäristö, Yhdyskunta,<br />
Vesi & Viemäri,<br />
Jäte & Kierrätys 2010<br />
6.–9.10.2010 Helsinki<br />
www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />
Väylät ja liikenne<br />
13.–14.10.2010 Jyväskylä<br />
www.tieyhdistys.fi<br />
ENERGIAFORUM10<br />
ENERGIA 10 -messut<br />
25.–28.10.2010 Tampere<br />
www.energiaforum.com<br />
www.energiamessut.fi<br />
Paikkatietomarkkinat<br />
2.–3.11.2010 Helsinki<br />
www.maanmittauslaitos.fi/<br />
paikkatiedot<br />
2011<br />
Sportec 2011<br />
24.–25.3.2011 Tampere<br />
www.sportec.fi<br />
Yhdyskuntatekniikka<br />
YT11-näyttely<br />
18.–20.5.2011 Turku<br />
anna-maija.hallikas@vvy.fi<br />
Stone+tec<br />
22.–25.6.2011 Nürnberg<br />
www.stone-tec.com<br />
tapahtumakalenteri<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010 65
GTK:n<br />
palveluja<br />
kunnille<br />
Geologiset tietoaineistot<br />
Maa- ja kiviainekset<br />
Pohjavesi<br />
Ympäristöselvitykset<br />
Luontomatkailu<br />
Vihreällä teknologialla kohti<br />
tuottoisampaa huomista<br />
CAVIA – Kavitaatio yksikkö<br />
Lisää biokaasua!<br />
Vähemmän jäännöslietettä!<br />
Soveltuu sekä suunniteltaviin että<br />
olemassa oleviin mädätysprosesseihin!<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun<br />
tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä<br />
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme<br />
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.<br />
<br />
www.gtk.fi<br />
<br />
<br />
DEWACO Oy<br />
www.dewaco.fi sales@dewaco.fi<br />
Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />
Ilmoitus PALVELUJA -sivuillamme tuo tulosta.<br />
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
Pöyry <strong>Fi</strong>nland Oy<br />
Puh. 010 3311<br />
KunFo tietää!<br />
www. kuntatekniikka.fi<br />
on yhteinen verkostomme,<br />
josta löydät mm. tuoreimmat<br />
uutiset ja tapahtumat,<br />
rekryfoorumin, matkapalveluja<br />
ja kuvapankin.<br />
www.poyry.fi<br />
YHDYSKUNTATEKNIIKAN<br />
ASIANTUNTIJA<br />
Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI<br />
Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850<br />
Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,<br />
faksi (019) 31274<br />
www.finnmap-infra.fi<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Joensuun seudulle<br />
yhteinen yleiskaava<br />
sivu 24<br />
4 /2010<br />
Kevennystä<br />
ympäristölupiin<br />
sivu 46<br />
Lennart Erfors on<br />
seurannut<br />
Kristianstadin tietä<br />
hiilineutraaliksi jo<br />
20 vuotta. sivu 38<br />
Lahti sai<br />
vuotovedet<br />
kuriin sivu 50<br />
sivulla 36<br />
Teknisen toimen<br />
tuottavuus<br />
parani it:llä sivu 54<br />
KUNTA-<br />
TEKNIIKKA<br />
JOENSUUSSA<br />
3.–5.6.<br />
Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän<br />
ASUMISEN IHMEMAA<br />
Asuntomessusivut 6–23<br />
Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
2010<br />
Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />
kestotilauksena 70 euroa. Saat kaupan päälle<br />
syyskuussa 2010 ilmestyvän Vesihuollon<br />
osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa 79 euroa, irtonumero<br />
8,50 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen voi hoitaa kätevimmin os.<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. (09) 771 2442.<br />
66 <strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
Y m p ä r i s t ö t e k n i i k a n<br />
a s i a n t u n t i j a p a l v e l u t<br />
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,<br />
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset<br />
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset<br />
p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
VESIHUOLTOPALVELUA<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2010<br />
67
www.ymparistotekniikkamessut.fi
Change language