Potilaslehti_2_10
31.12.2014 • Views
Share Embed Report

Potilaslehti_2_10

Potilaslehti_2_10

Potilaslehti_2_10

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
apricotoy

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Suomen<br />

lehti<br />

No 2 kesäkuu - syyskuu 20<strong>10</strong><br />

FINLANDS PATIENTTIDNING 2/20<strong>10</strong><br />

LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Suomen<br />

lehti<br />

Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten<br />

ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 19<br />

Suomen <strong>Potilaslehti</strong> 2/20<strong>10</strong><br />

Seuraavat numerot aineiston viimeinen toimituspäivä<br />

3/20<strong>10</strong> 6.9.20<strong>10</strong>, lehti ilmestyy 12.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong><br />

4/20<strong>10</strong> <strong>10</strong>.11.20<strong>10</strong>, lehti ilmestyy 20.12.20<strong>10</strong><br />

Pääkirjoitus: Sairaanhoidon laadunvalvonta<br />

parantaa potilasturvaa.................................................3<br />

Ledare: Sjukvårdens kvalitetsövervakning<br />

förbättrar patientsäkerheten........................................4<br />

Terveyden- ja vanhustenhoidon taso on turvattava.....5<br />

Reuman sairaala symbolisoi hyvää hoitoa<br />

ja kestäviä turvaverkkoja..............................................6<br />

Fyysinen haavoittuvuus................................................7<br />

Kun lääke vie terveyden...............................................9<br />

Potilaalla on lain mukaan oikeus hyvään ja<br />

laadukkaaseen hoitoon sekä siihen liittyvään<br />

kohteluun...................................................................<strong>10</strong><br />

Ojanne pohtii..............................................................12<br />

Potilasliitto on nyt katutasossa..................................13<br />

Potilasliiton vuosikokous Jyväskylässä.....................15<br />

Jäsenjärjestösivut................................................ 20–49<br />

Semper Ad Lucem – aina valoa kohden....................52<br />

Osakkeenomistajan kunnossapito ja muutostyöt<br />

uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan........................53<br />

Velan vanhentumisesta..............................................55<br />

Suomen <strong>Potilaslehti</strong> pidättää itsellään oikeuden<br />

olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua<br />

materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista<br />

kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen<br />

on pyytämättä lähetetty.<br />

Suomen <strong>Potilaslehti</strong><br />

Finlands Patienttidning<br />

Suomen <strong>Potilaslehti</strong> ilmestyy 4 kertaa vuodessa,<br />

vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen<br />

kotimaassa). Paino: Newprint Oy – Loimaa<br />

Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Kuressaaren<br />

Piispanlinna, yksi sen torneista.<br />

Suomen Potilasliitto ry<br />

Finlands Patientförbund rf<br />

Toimisto:<br />

Helsinginkatu 14 A 1,<br />

00500 Helsinki<br />

puh. 09 562 2080<br />

fax 09 5123 3555<br />

Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fi<br />

kotisivut www.potilasliitto.fi<br />

Pankkiyhteys: Sampopankki 800012-662600<br />

Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., 0400 682<br />

337, paavo.koistinen@elisanet.fi, Inger Östergård,<br />

varapuh.joht, inger.ostergard@luukku.com,<br />

Jaakko Ojanne, talous, hallituksen sihteeri,<br />

jaakko.ojanne@welho.com<br />

Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki,<br />

Paula Määttä, Elsa Sipilä, Inka Svahn, Brita Pawli,<br />

Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho<br />

Palmroth, Arto Pyykkönen.<br />

ISSN 0784-5944, 33. vuosikerta<br />

Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm 0400 682 337<br />

Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm 041 461 6886<br />

Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki<br />

Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fi<br />

Kotisivut: www.potilasliitto.fi<br />

Puh. (09) 562 2080<br />

Painos: 7900 kpl<br />

2

Paavo Koistinen<br />

Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja<br />

Sairaanhoidon laadunvalvonta<br />

parantaa<br />

potilasturvaa<br />

Jos nyt kerrankin aloittaisi hiukan leikkisästi<br />

vakavasta asiasta kirjoittamisen,<br />

niin silloinhan voisi todeta, että suomalaisen<br />

on kovin vaikeaa ja raskasta<br />

myöntää, että ruotsalaiset ovat olleet<br />

oikeassa. Silti sellainen myönnytys on<br />

tehtävä, kun ajattelemme sairaanhoitojärjestelmän<br />

laadullista valvontaa.<br />

Ruotsissa sairaanhoitoa antavilla laitoksilla<br />

on ollut kauan aikaa käytössään<br />

laadunvalvontamittareita, joiden mukaan<br />

on ongelmakohdissa ollut suhteellisen<br />

helppoa ja perin nopeallakin aikataululla<br />

tehdä tarvittavia korjauksia. Jos jonkin<br />

sairauden tai hoitotoimenpiteen kohdalla<br />

ilmaantuu tilanne, jossa poikkeuksellisen<br />

suuri joukko potilaita tarvitsisi korjaavia<br />

toimenpiteitä tai joissa hoidon seurauksena<br />

syntyisi pysyviä haittoja tavallista<br />

tilastollista odotusarvoa enemmän, voidaan<br />

Ruotsissa käytössä olevilla laatumittareilla<br />

keskittyä ongelman nopeaan<br />

oikaisuun. Tarvinneeko tässä kohtaa edes<br />

erikseen kertoa, että Suomessa tällaista<br />

mittausjärjestelmää ei ole.<br />

On selvä asia, että aina paraskaan<br />

hoito ei auta. Paraskaan lääkäri tai hienoinkaan<br />

sairaanhoitoyksikkö ei kykene<br />

tekemään ihmeitä. Toimiva laatujärjestelmä<br />

sen sijaan kykenee rajaamaan<br />

vahinkojen määrää ja kohentamaan samalla<br />

potilasturvallisuutta. Siksi onkin<br />

jopa hiukan oudoksuttavaa, että samaan<br />

aikaan, kun Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

korostaa potilasturvallisuusstrategiassaan<br />

2009 – 2013 juuri potilaan<br />

turvallisuuden merkitystä, ei varsinaista<br />

työkalua ole vielä esitetty rakennettavaksi.<br />

Luonnollisesti kaikkien tahojen strategioissa,<br />

selvityksissä, lausunnoissa ja<br />

kannanotoissa julistetaan yhteen ääneen<br />

potilaan hyvää ja potilaan<br />

oikeutta hyvään<br />

hoitoon.<br />

Suomen Potilasliitto<br />

on lähestynyt 61:ttä<br />

erilaista yliopistollista,<br />

alueellista ja yksityistä<br />

sairaanhoitoa antavaa<br />

laitosta ja esittänyt näiden<br />

ylilääkäreille kaksi<br />

lyhyttä kysymyssarjaa,<br />

joilla kartoitetaan suomalaisen<br />

sairaanhoidon<br />

laadunvalvontaa<br />

käytännön tasolla.<br />

Kysymyksien laadintaan<br />

on lisäksemme<br />

osallistunut myös lääkärikunnan<br />

edustajia<br />

ja yleisempien kysymysten<br />

pohjana on käytetty nimenomaan<br />

edellä jo mainittua Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

potilasturvallisuusstrategiaa.<br />

Yksinkertaistettuna koko kysymysasettelu<br />

perustuu siihen, että kun laaditaan hienoja<br />

ja huolellisia strategioita, niin miten<br />

niiden toteuttamisesta huolehditaan valtakunnallisesti<br />

ja kaikkien tasapuolinen<br />

kohtelu päämääränä pitäen<br />

Kolmannen sektorin potilastyö saattaa<br />

toisinaan tuntua hiukan turhauttavalta,<br />

kun jatkuvasti saamme vastaanottaa toinen<br />

toistaan arvokkaampia tavoiteasetelmia,<br />

mutta samalla joudutaan toteamaan,<br />

että edelleen paljon asioita sovitaan ja<br />

neuvotellaan niin sanotusti potilaan<br />

ylitse. Se, että tavoitteiden seurannassa<br />

edelleen toimitaan lähinnä reaktiivisesti<br />

– siis jälkeenpäin reagoiden – kun tulisi<br />

toimia proaktiivisesti – siis ongelmiin jo<br />

etupainotteisesti puuttuen.<br />

Sairaanhoitojärjestelmämme sisällä<br />

toimivien ja laadunvalvontajärjestelmää<br />

kannattavien lääkäreiden ja sairaanhoitajien<br />

piirissä tunnetaan kuitenkin se ”hartaus”,<br />

jolla uusien järjestelmien vastaiset<br />

voimat toimivat. Kysymyksessä ei ole<br />

enää konservatiivisuus siinä mielessä<br />

kuin sana voidaan yleensä ymmärtää.<br />

Kysymyksessä on pikemminkin hyvin<br />

piintynyt asenteellisuus. Jotkut haluavat<br />

edelleen jääräpäisesti pitää kiinni siitä<br />

vanhasta kannastaan, jonka mukaan<br />

lääkäriä ei tarvitse tulla sen paremmin<br />

neuvomaan, vaivaamaan kysymyksillä<br />

kuin tyrkyttämään hänelle uusia toimintamalleja<br />

– etenkin, jos hän ei ole niitä<br />

itse esittänyt.<br />

Emme tietenkään voi mennä karkeasti<br />

yleistämään ja väittämään lääkärikuntaa<br />

asenteelliseksi. Oikeastaan asia on<br />

pienissä keskustelufoorumeissa ja kou-<br />

3

Suomen<br />

lehti<br />

lukunnissa aivan päinvastoin. Kuitenkin<br />

kaikkein asenteellisimmat ammatti- ja<br />

virkakunnan edustajat ovat juuri niitä,<br />

jotka käyttävät uusien asioiden vastustamiseen<br />

kaikkein eniten energiaa ja vaivannäköä.<br />

Jonkinlaisena outona lohdutuksena<br />

voimme kuitenkin todeta, että eihän tässä<br />

ilmiössä ole mitään uutta. Uudistuksia<br />

täytyy vain ajamalla ajaa ja niiden eteen<br />

täytyy tehdä työtä. Niinpä Potilasliiton<br />

laadunselvitystyö on nyt lähtenyt käyntiin.<br />

Tuloksia julkaisemme lehden sivuilla<br />

ja www-sivuillamme. Onneksi yleensä<br />

käy niin, että kun jonkin järjestelmän<br />

toimivuus voidaan jo jossakin osoittaa<br />

ja kun ihmisiä jossakin järkeväksi tunnustetussa<br />

asiassa innostetaan, niin he<br />

itsekin innostuvat ja ennen kaikkea, rohkaistuvat.<br />

Tämä lienee on sitä kaikkein selkeimmin<br />

potilastyöksi sanottua työtä ja tehtävää,<br />

jota me yhteisessä liitossamme nyt<br />

juuri teemme.<br />

Paavo Koistinen<br />

Ordförande för Finlands Patientförbund rf.<br />

Sjukvårdens kvalitetsövervakning<br />

förbättrar patientsäkerheten<br />

4<br />

Om jag nu för en gångs skull börjar litet<br />

lekfullt med att skriva om en allvarlig<br />

sak, så skulle vi kunna konstatera att<br />

finländaren har väldigt svårt att erkänna,<br />

att svenskarna har haft rätt. Ett sådant<br />

medgivande bör ges när vi tänker på den<br />

kvalitativa övervakningen av sjukvårdssystemet.<br />

I Sverige har det länge funnits<br />

kvalitetsmätare för vård som ges på institution.<br />

Mätarna påvisar om det uppstår<br />

problem och då är det lätt att göra behövliga<br />

korrigeringar inom rimlig tid. Om det<br />

uppstår en situation vid en viss sjukdom<br />

eller efter ett vårdingrepp, där speciellt<br />

många patienter behöver korrigerande<br />

ingrepp eller om speciellt många får bestående<br />

men, alltså fler än vad som är statistiskt<br />

förväntat, kan man i Sverige med<br />

de kvalitetsmätare som är i bruk snabbt<br />

finna problemet och lika snabbt rätta till<br />

det. Vi behöver knappast ens berätta att<br />

vi inte har ett likadant system i Finland.<br />

Det är klart, att inte ens den bästa vården<br />

alltid hjälper. Den bästa läkaren eller<br />

den finaste vårdenheten förmår inte göra<br />

under. Ett fungerande kvalitetssystem<br />

kan begränsa skademängden och samtidigt<br />

förbättra patientsäkerheten. Därför<br />

är det litet främmande, att samtidigt<br />

som Social- och hälsovårdsministeriet i<br />

patientsäkerhetsstrategin för år 2009 –<br />

2013 poängterar betydelsen av patientsäkerheten,<br />

inte framför tanken att utveckla<br />

verktyg för mätning av säkerheten. Naturligtvis<br />

innehåller alla strategier, utredningar,<br />

utlåtanden och deklarationer<br />

samstämmigt patientens väl och patientens<br />

rätt till god vård.<br />

Finlands Patientförbund har vänt sig<br />

till överläkarna på 61 olika universitets-,<br />

krets- och privata sjukvårdsinrättningar<br />

med två korta frågeserier. Frågeserien<br />

kartlägger den finska sjukvårdens kvalitetsövervakning<br />

på praktisk nivå. I arbetet<br />

med att utveckla frågorna har läkaroch<br />

föreningens representanter deltagit<br />

och för de allmänna frågorna har den<br />

tidigare nämnda Social- och hälsovårdens<br />

patientsäkerhetsstrategi används.<br />

Förenklat, hela frågeställningen grundar<br />

sig på att när fina, noggranna strategier<br />

görs upp, vem skall då se till att de förvekligas<br />

nationellt och att alla får ett jämlikt<br />

bemötande mot dessa mål<br />

Patientarbetet inom tredje sektorn kan<br />

ibland kännas frustrerande, när vi hela<br />

tiden tar emot den ena välformulerade<br />

målsättningen än den andra, men samtidigt<br />

måste vi konstatera att det fortfarande<br />

finns många saker som avgörs eller<br />

diskuteras så att säga över huvudet på<br />

patienten. Att man reagerar på uppföljningen<br />

av målsättningen närmast retroaktivt<br />

– i stället för att reagera efteråtborde<br />

man reagera proaktivt – alltså ta<br />

tag i problemen på förhand.<br />

De inom läkar- och sjukskötarkåren<br />

som anser att kvalitetsövervakningssystem<br />

inom vårt sjukvårdsystem är bra,<br />

känner också till de ”starka krafter” som<br />

motarbetar systemet. Då är det inte mera<br />

fråga om konservatism i den betydelsen<br />

som ordet antas ha. Det är frågan<br />

om mycket inpyrda attityder. Några vill<br />

fortfarande envist hålla fast vid sin gamla<br />

åsikt, enligt vilken läkaren inte behöver<br />

någon annans råd, eller besväras med<br />

frågor eller tvinga på honom nya verksamhetsmodeller<br />

- i synnerhet om han<br />

inte själv har föreslagit dem.<br />

Vi kan inte grovt generalisera och påstå<br />

att hela läkarkåren har negativa attityder.<br />

Egentligen är påståendet det motsatta<br />

i små diskussionsgrupper och skalor.<br />

Det är ändå så att de som har negativa<br />

attityderna inom yrkes- och tjänstemannakåren<br />

är de som använder den största<br />

mödan och energin på att motarbeta nya<br />

saker.<br />

Som tröst kan vi påstå att denhär företeelsen<br />

inte på något sätt är ny. Förändringar<br />

måste vi arbeta hårt på och för att<br />

få dem att gå igenom måste man arbeta<br />

ännu hårdare. Därför har Patientförbundets<br />

kvalitetsutredningsarbete nu börjat.<br />

Resultaten kommer att rapporteras på<br />

tidningens www-sidor. Som tur är brukar<br />

det gå så, att när man kan påvisa att<br />

systemet fungerar brukar människor bli<br />

aktivare och konstatera att de vill vara<br />

med och medverka och framför allt blir<br />

modigare.<br />

Detta torde vara det allra tydligaste<br />

patientarbetet och uppgiften som vi har<br />

just nu i samarbetet på vårt förbund.

Päivi Räsänen<br />

kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja (kd)<br />

Ensimmäisenä koulusyksynä pulpettikaverini<br />

Jussi sairastui ja pulpetti pysyi<br />

tyhjänä kolmisen viikkoa. Eräänä aamuna<br />

opettaja kertoi itkuisena, että Jussi oli<br />

yöllä menehtynyt verisyöpään. 60-luvulla<br />

kaikki leukemialapset kuolivat nopeasti.<br />

Nyt Jussin mahdollisuus parantua<br />

akuutista leukemiasta olisi dramaattisesti<br />

parempi. Peräti 85 % leukemiaan sairastuneista<br />

lapsista paranee sairaudestaan.<br />

Syöpätaudit ovat hyvä esimerkki<br />

siitä, miten voimme iloita tieteellisen<br />

tutkimustyön tuomasta nopeasta hoitojen<br />

kehityksestä, joka on huomattavasti<br />

parantanut monen sairauden ennustetta.<br />

Erityinen vahvuutemme on terveydenhuollon<br />

ammattihenkilöstön korkea<br />

koulutustaso.<br />

Väestön voimakas ikärakenteen muutos<br />

tuo kuitenkin haasteita niin terveydenhuollon<br />

kuin vanhustenhoidon tason<br />

turvaamiseen. Palvelujen tarve kasvaa<br />

samaan aikaan kun työikäisen väestön<br />

osuus vähenee. Terveys- ja vanhuspalvelujen<br />

poliittista painoarvoa tulee nostaa.<br />

Hallituksen esittämät määrärahat lähivuosien<br />

sosiaali- ja terveydenhuollon<br />

tarpeisiin ovat riittämättömät. Suomessa<br />

terveydenhoidon menojen osuus BKT:sta<br />

on tasoltaan Euroopan alhaisimpia.<br />

Suomessa niin kuolleisuudessa kuin<br />

sairastavuudessa on poikkeuksellisen<br />

voimakkaita eroja eri väestöryhmien välillä.<br />

Työterveyshuolto on ainoa maksuton<br />

ja saatavuudeltaan ylivertainen tapa<br />

päästä lääkäriin.<br />

Terveyden- ja vanhustenhoidon<br />

taso on turvattava<br />

Tällä vaalikaudella hallitus nosti<br />

terveydenhuollon asiakasmaksuja lähes<br />

17 %:lla, hammashuollon maksuja<br />

peräti 30 %:lla ja sen lisäksi muutti<br />

terveyskeskuksen sairaanhoitajakäynnit<br />

maksullisiksi. Suomessa niin lääkkeille,<br />

asiakasmaksuille kuin matkakuluille<br />

ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden<br />

yhteenlaskettu taso nousee n. 1400<br />

euroon – ja merkittävä osa terveyskuluista<br />

jää tyystin maksukaton ulkopuolelle.<br />

Suomalaisen potilaan omakustannusosuus<br />

terveydenhuollon kustannuksista<br />

on lähes kaksinkertainen 20 % eurooppalaiseen<br />

keskitasoon <strong>10</strong> %:iin verrattuna.<br />

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet yhtenäistä<br />

terveydenhuollon maksukattoa,<br />

johon sisältyisivät myös hammashuollon<br />

maksut. Tämä auttaisi etenkin paljon sairastavia.<br />

Joukko uusia, kustannustehokkaita<br />

lääkkeitä on jäänyt ilman korvattavuutta<br />

sosiaali- ja terveysministeriön alaisen<br />

Lääkkeiden hintalautakunnan linjausten<br />

vuoksi. Tämän seurauksena esimerkiksi<br />

diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien<br />

aiheuttamat kokonaiskustannukset yhteiskunnalle<br />

nousevat enemmän kuin puuttuvissa<br />

lääkekorvauksissa säästetään.<br />

Korkeat kustannukset vähentävät<br />

erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista.<br />

Hoidon ja tutkimusten viivästyminen<br />

nostaa kokonaiskustannuksia,<br />

joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa<br />

muuttua lisämenoiksi. Esimerkiksi hoitamaton<br />

verenpainetauti lisää vaaraa<br />

sairastua sekä sepelvaltimotautiin että<br />

erityisesti aivohalvaukseen, joiden kustannukset<br />

tulevat yhteiskunnalle entistä<br />

kalliimmaksi.<br />

”Kotiin tuotavan palvelun puute<br />

huutaa taivaaseen asti”. Näin luonnehti<br />

valiokunnassa kuultu asiantuntijaprofessori<br />

vanhusten kotipalvelujen tilaa.<br />

Monet vanhukset ovat jääneet palvelujen<br />

puutteessa kuin vangit lukkojen taakse<br />

koteihinsa. Kiireinen kotipalvelu käy<br />

kerran päivässä ja tarkistaa lääkityksen<br />

ja välttämättömimmät tarpeet. Lähtiessään<br />

hän lukitsee oven, ettei vanhus<br />

ulos pyrkiessään vahingoittaisi itseään.<br />

Vanhusten hoidon laitospaikkoja aiotaan<br />

voimakkaasti vähentää ja painottaa<br />

avopalveluja ja kotihoitoa. Mutta avohoito<br />

ei saa merkitä heitteille jättöä.<br />

Kotipalveluja on voimakkaasti lisättävä<br />

ja säädettävä niihin oikeus lailla. Muuten<br />

yksinäisten vanhusten kärsimys lisääntyy.<br />

Kaikille omaishoidonkriteerit<br />

täyttäville tulee myös taata oikeus<br />

omaishoidontukeen ja tarvittaviin tukipalveluihin.<br />

Vanhusten hoivapalveluihin tarvitaan<br />

lakisääteistä ohjausta, jolla turvataan<br />

vanhukselle tarpeen mukainen oikeus<br />

apuun. Tällä hetkellä vanhuspalveluja,<br />

esimerkiksi laitoshoidon henkilöstömitoitusta<br />

ohjataan suositusten kautta. Valitettavasti<br />

suositukset eivät ole kyenneet<br />

estämään pahoja puutteita vanhuspalveluissa,<br />

sillä ne eivät sido kuntia. Laitosvanhuksista<br />

joka kolmas potee aliravitsemusta.<br />

Vanhusten nälkiintyminen ei<br />

johdu ruokapuolasta, vaan aikapulasta,<br />

kun hoitajilla ei riitä aikaa vanhuksen<br />

kiireettömän ruokailun tukemiseen.<br />

Vanhuspalveluihin tarvitaan rahoituksen<br />

lisäksi myös selkeämpää normiohjausta,<br />

jonka avulla varmistetaan rahan<br />

kohdentuminen tarkoitettuun kohteeseen.<br />

Vanhuspalveluiden parantaminen<br />

maksaa, mutta kustannuksista huolehtiminen<br />

on kunniavelvollisuutemme.<br />

Vanhustenhoito on nostettava sellaiselle<br />

tasolle, jolla jokainen päättäjä ja työtätekevä<br />

veronmaksaja itse haluaisi vanhuutensa<br />

viettää. Tehtävämme on hoivata<br />

niitä, jotka ovat aikoinaan hoivanneet<br />

meitä.<br />

5

Suomen<br />

lehti<br />

Rakel Hiltunen<br />

kansanedustaja (sdp)<br />

Reuman sairaala symbolisoi<br />

hyvää hoitoa ja<br />

kestäviä turvaverkkoja<br />

Reuman sairaalan alasajo on ollut järkytys<br />

potilaille, henkilökunnalle ja suurelle<br />

yleisölle. Sairaalan konkurssi on symboli<br />

hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkojen<br />

kestävyydestä: toimiiko yhteiskuntamme<br />

silloin, kun ihmiset tarvitsevat<br />

apua. Mielestäni suomalainen hyvinvointiyhteiskunta<br />

sai vakavan pohjakosketuksen.<br />

Terveydenhoitolaki, jota eduskunnassa<br />

odottelemme, lähtee kokonaisvaltaisen<br />

hoidon ideasta. Kuitenkin Reuman<br />

sairaalan toimintojen loppuessa purkautuu<br />

sekä kansallinen että kansainvälinen<br />

huippuyksikkö. Se on pystynyt antamaan<br />

nimenomaan kokonaisvaltaista hoitoa<br />

reumasairaille. Reuma on potilaille elämänkumppani,<br />

jonka kanssa eletään viikosta,<br />

kuukaudesta ja vuodesta toiseen.<br />

Kaikille on itsestään selvää, että Heinolan<br />

reumasairaalan henkilöstö on ainutlaatuista<br />

osaamisessaan. Sairaala on<br />

muodostunut osaamispaikaksi ja tutki-<br />

mustyön hyväksi maaperäksi. Potilaat<br />

ovat saaneet moniammatillista apua,<br />

eikä potilasta ole vain heitelty osaajalta<br />

toiselle. Potilailla on ollut turvallinen<br />

olo ja hän on saanut hoitoa, joka on juuri<br />

hänelle räätälöityä.<br />

Nyt tämä kokonaisuus on<br />

hajotettu.<br />

Olemme suurien haasteiden edessä. Kunnissa<br />

on heikko taloudellinen tilanne ja<br />

siellä ei ainakaan vielä ole Reuman sairaalan<br />

tasoista, pitkän kokemuksen jälkeen<br />

saavutettua osaamista. Keskittäminen yhteen<br />

paikkaan on tuonut kokemusta.<br />

Reumasairauksien hoito siirretään<br />

keskussairaaloille ja yliopistosairaaloille.<br />

Tämä suunnitelma ei kuitenkaan<br />

vastaa akuuttiin hätään. Se ei myöskään<br />

vastaa siihen, miten säilyy se ainutkertainen<br />

osaaminen, joka ammattilaisille on<br />

Heinolassa kehittynyt.<br />

Meidän ei tule hyväksyä sitä, että<br />

vaikeasti reumasairaat lapset ja heidän<br />

perheensä joutuvat kestämään epätietoisuutta<br />

siitä, missä heidän hoitonsa järjestetään.<br />

Myös niille aikuiset, jotka ovat<br />

koko elämänsä ajan lapsesta saakka saaneet<br />

hoidon, kuntoutuksen ja henkisen<br />

tuen Reuman sairaalassa, on välittömästi<br />

turvattava hoito.<br />

Reuman sairaala on ollut reumapotilaille<br />

kuin tankkauspaikka. He ovat moniammatillista<br />

hoitoa ja kuntoutusta. Eri<br />

reumamuotoihin liittyvät erityistarpeet<br />

on osattu huomioida. Hoitoväsymyksen<br />

iskiessä asiansa osaava henkilökunta<br />

ja vertaistuki on antanut voimia jatkaa<br />

eteenpäin.<br />

Toivottavasti hallituksen lupaukset<br />

hoidon keskistämisestä kolmeen paikkaan<br />

toteutuvat, koska siten on mahdollista,<br />

että osaaminen, tieto ja taito<br />

karttuu. Ja jatkossakin potilaat saavat<br />

henkistä tukea toinen toisiltaan.<br />

Reumasairaalan kokemukset kertovat,<br />

että kun henkilöstö saa arvostusta<br />

omalle työlleen, ammattitaito ja välittäminen<br />

heijastuu potilaille. Näin potilaat<br />

saavat vahvaa tukea omaan jaksamiseensa.<br />

6

Brita Pawli<br />

Jannica Påfs-Jakobsson<br />

Fyysinen haavoittuvuus<br />

– fysioterapia laitoshoidon vanhuksille<br />

Vuoden 2009 aikana yhdistys De Sjukas<br />

Väl I huvudstadsregionen rf suoritti<br />

arviointia fysioterapiatoiminnasta, joka<br />

tapahtuu ruotsinkielisessä vanhustenhoidossa<br />

Helsingissä.<br />

On mielenkiintoista havaita, että keskustelu<br />

vanhemmalle väestölle suuntautuvasta<br />

kuntoutustoiminnasta on alkanut<br />

vähitellen herättää laajempaakin kiinnostusta.<br />

Vasta julkaistussa selvityksessä ehdotetaankin,<br />

että niin sanottu ”ylituotanto”<br />

olemassa olevista kuntoutusresursseista<br />

organisoitaisiin uudelleen ja tarjottaisiin<br />

nimenomaan vanhemmille ihmisille ja<br />

vanhuksiaan hoitaville omaishoitajille.<br />

Sitä mukaan kun väestö vanhenee,<br />

omaishoitajien määrä puolestaan lisääntyy.<br />

Sen kehityksen mukaan lisääntyy<br />

samalla tarve saada sekä ennaltaehkäisevää<br />

että kuntouttavaa hoitoa, joka on<br />

suunnattava vanhemmalle väestölle.<br />

On ilahduttavaa huomata että yhdistys<br />

De Sjukas Väl i huvudstadsregionen<br />

on tässä suhteessa tehnyt oikeata asiaa<br />

ja vieläpä oikeaan aikaan. Yhdistys on<br />

ylläpitänyt fysioterapiaa kunnallisessa,<br />

ruotsinkielisessä vanhustenhoidossa<br />

Helsingissä aina vuodesta 2003.<br />

Aloite fysioterapian aloittamiseksi<br />

syntyi, kun yhdistys oli järjestänyt hiukan<br />

voittoa tuottaneen seminaarin.<br />

Yhdistyksen hallitus on hyvin tehtäväänsä<br />

ja vanhusten hoitotilanteeseen<br />

orientoitunut. Hallituksen jäsenistö on<br />

hyvin tietoinen siitä, että vähentynyt fyysinen<br />

aktiviteetti yhdistettynä korkeaan<br />

ikään ja sairauksiin huonontaa lihasvoimaa.<br />

Se puolestaan aiheuttaa niveljäyk-<br />

kyyttä, mikä puolestaan hidastaa päivittäisiä<br />

toimintoja.<br />

Yhdistyksen hallitus tiesi myös, että<br />

vanhusten fyysinen ja sosiaalinen liikkuvuus<br />

vähenee. Laitoshoitoon siirtyminen<br />

synnyttää puolestaan kodittomuuden<br />

tunteen. Vanhemmat ihmiset tulevat helposti<br />

surulliseksi ja masentuneeksi. Tiedossa<br />

oli myös se, minkälainen arkipäivä<br />

on näillä ruotsinkielisillä vanhusten hoidon<br />

osastoilla Helsingissä. Siksi tehtiin<br />

aloite kokeilusta palkata fysioterapeutti,<br />

joka kuntouttaa osaston henkilökunnan<br />

valinnan mukaisesti eri potilaita.<br />

Kuntoutusta ja liikuntakykyä<br />

Kuntouttavaa fysioterapiaa annetaan<br />

vanhuksille kahtena päivänä viikossa ja<br />

se jatkuu niin kauan, kuin fysioterapeutti<br />

ja omahoitaja arvelevat potilaan hyötyvän<br />

terapiasta. Fysioterapeutin aktiivinen<br />

aika yhtä potilasta kohden on noin<br />

30–45 minuuttia. Sen aikana harjoitetaan<br />

lihasvoimaa - maaten, istuen tai seisten –<br />

nivelten liikkuvuutta, siirtymistä paikasta<br />

toiseen, tasapainoa sekä kävelemistä<br />

apuvälineillä tai ilman niitä. Tavoitteena<br />

on parantaa vanhuksien yleistä liikkuvuus-<br />

ja toimintakykyä.<br />

Mikäli liikuntakykyä ei ole mahdollista<br />

parantaa, pyrkii fysioterapeutti ylläpitämään<br />

liikkuvuutta ja voimaa siten,<br />

että vanhus voi kuitenkin osallistua niin<br />

moneen päivittäiseen aktiviteettiin, kuin<br />

suinkin vain mahdollista.<br />

Kun vanhus ei itse pysty liikkuttamaan<br />

käsiään tai jalkojaan, annetaan hänelle<br />

passiivista liikeharjoittelua. Tällöin<br />

nivelten liikeradat käydään huolellisesti<br />

läpi, jotta voidaan ylläpitää niiden liikkuvuutta<br />

ja estää väärien asentojen syntymistä<br />

ja jäämistä pysyviksi.<br />

Päivät ovat aina erilaisia<br />

Kun kysymyksessä on pitkäaikaishoidossa<br />

olevia potilaita, heidän terveydentilansa<br />

saattaa vaihdella päivästä<br />

toiseen. Vaikka jokin asia toimii hyvin<br />

tänään, ei se välttämättä toimikaan hyvin<br />

enää huomenna. Toisina päivinä vanhus<br />

ei esimerkiksi ollenkaan jaksa olla aktiivinen<br />

silloin, kun fysioterapeutti tulee<br />

osastolle.<br />

Muistihäiriöisillä ja dementoituneilla<br />

vanhuksilla on usein voimakkaasti<br />

rajoittunut puhekyky ja heillä on vaikeuksia<br />

ymmärtää ja tulla ymmärretyksi,<br />

kun heille puhutaan. Heille on hyvin<br />

tärkeää tehdä erilaisia liikeharjoituksia,<br />

jotka samalla harjoittavat päivittäistä<br />

ADL-kykyä *). He saattavat myös<br />

unohtaa, miten asioita tehdään jos niitä<br />

ei harjoiteta – syömistä, pesemistä, nousemista<br />

jne. Esimerkiksi viemällä käden<br />

taaksepäin niskaa kohden harjoitetaan<br />

kampaamista ja samalla olkanivelen<br />

liikkuvuutta.<br />

Yhdistyksen tekemä fysioterapian<br />

vaikutuksen arviointi on tehty havainnoimalla,<br />

haastattelemalla ja pyytämällä<br />

vastauksia kyselykaavakkeisiin.<br />

Havainnointi tehtiin samalla, kun fysioterapeutti<br />

aktivoi vanhuksia erilaisilla<br />

harjoituksilla. Havainnoinnin tukena<br />

käytettiin kaavaketta, mihin potilaan<br />

ADL-kyky ja kognitiivinen ja psyko-<br />

7

Suomen<br />

lehti<br />

sosiaalinen tila kirjattiin. Fysioterapian<br />

hyöty näkyy tuloksissa:<br />

”Potilaani ei tule paremmaksi, mutta<br />

hän ei jäykisty niin paljon. On helpompaa<br />

tehdä päivittäisiä toimia.<br />

Potilaani on mennyt paljon eteenpäin<br />

fysioterapian ansiosta.<br />

Kun fysioterapeutti tulee säännöllisesti,<br />

on tämä hyvä potilaille. Eniten<br />

hyötyä saavat potilaat, jotka ovat ylhäällä<br />

ja liikkuvat esim. kävelevät. Makuuasennossa<br />

oleville potilaille on hyvä, että<br />

tarkistetaan liikkeitä ja makuuasentoja,<br />

jotta voidaan estää vääriä asentoja.<br />

Potilas ei toimi fyysisesti, jos hän ei<br />

liiku ollenkaan.”<br />

Psykososiaalinen hyöty<br />

nousee seuraavissa<br />

väittämissä:<br />

Potilas on useammin iloinen ja paremmalla<br />

tuulella fysioterapian jälkeen.<br />

Olen kokenut, että” vierailuni” potilaan<br />

luona on viikon kohokohta joidenkin<br />

potilaiden kohdalla, koska päivät ovat<br />

hyvin samankaltaisia. Olen huomannut<br />

että potilaat, joilla on taipumus huutaa<br />

ja olla levottomia, ovat rauhallisempia<br />

pidempiä aikoja fysioterapian jälkeen.<br />

Fysioterapia koetaan<br />

myönteisenä ja vanhukset<br />

odottavat sitä:<br />

Potilaat, jotka eivät ole dementoituneita<br />

ovat sitä mieltä että on ihanaa, kun joku<br />

hieroo tai antaa heille huomionsa. Vaikka<br />

fyysinen hyöty ei olisi niin suuri, on pyskososiaalisella<br />

hyödyllä suuri merkitys<br />

potilaalle, kun joku antaa hänelle aikaa.<br />

Kosketus on tärkeä.<br />

Omaisten kommentit:<br />

8<br />

Fysioterapeutti Jannica Påfs-Jakobson työssään.<br />

Äitini on paljon iloisempi/../ hän haluaa<br />

liikkua paljon enemmän, kuin aikaisemmin.<br />

Hän puhuu paljon nyt sen jälkeen,<br />

kun hän rupesi saamaan fysioterapia.<br />

Tämä arviointi näyttää selvästi että<br />

ADL-kyky vanhuksilla tarvitsee huomiota<br />

ja säännöllistä harjoittelua. Kävelyharjoituksilla<br />

ja erilaisilla voimisteluharjoituksilla<br />

voidaan ylläpitää voimaa<br />

ja koordinaatiokykyä lihaksistossa,<br />

parantaa vanhuksien tasapainoa ja ruumiintuntemusta.<br />

Tämä antaa vanhukselle<br />

paremmat mahdollisuudet selviytyä<br />

päivittäisissä toiminnoissaan. Vanhemman<br />

ihmisen terveysdimensio on haavoittuvainen.<br />

Ruumis on hauraampi ja<br />

heikompi. Haavoittuvuuden seurauksena<br />

syntyy puutteita terveydentilassa ja henkilökohtaisella<br />

tasolla koetaan huonovointisuutta.<br />

Fysioterapia antaa hyviä tuloksia. Kävelymatkat<br />

pitenevät ja lihasvoima kasvaa.<br />

Liikkuvuus lisääntyy ja mieliala kohenee.<br />

Vanhus pystyy toimimaan ja liik-<br />

kumaan aktiivisemmin. Liikkuvuuden<br />

lisääntyessä ja kohentuessa levottomuus<br />

samalla vähenee. Joillakin kuntoutus on<br />

johtanut siihen, että vanhus on voinut jopa<br />

muuttaa kotiinsa tai johonkin muuhun<br />

kevyempään asumismuotoon.<br />

Tällä tutkimuspohjalla voidaan todistaa,<br />

että vanhusten fysioterapeuttisella<br />

kuntouttamisella olisi erittäin paljon<br />

voitettavaa sekä vanhuksille itselleen<br />

että heidän omaisilleen ja koko suomalaiselle<br />

kansantaloudelle.<br />

*)= ADL takoittaa activities of/in daily living<br />

Arviointiraportti on saatavana Brita Pawlilta puh.<br />

040-5539599 sähköposti: brita.pawli@hoitmail.<br />

com tai Inger Östergård puh. 050-5557780 sähköposti<br />

inger.ostergard@luukku.com

Inka Svahn, Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen ja<br />

potilasasiainvaliokunnan jäsen<br />

Kun lääke vie terveyden<br />

On kevättalvi 2006. Jouni, kolmekymppinen<br />

perusterve mies, saa virtsatieinfektion.<br />

Hän menee tietysti lääkäriin. ”Jos<br />

olisin silloin tiennyt mitä tiedän nyt,<br />

en olisi sitä liikettä ikipäivänä tehnyt.<br />

Jos olisin aavistanut, että koko elämäni<br />

kääntyisi päälaelleen tuon varttitunnin<br />

lääkärikäynnin ansiosta, olisin pysynyt<br />

visusti kotona ja yrittänyt hoitaa<br />

vaivan luontaisin menetelmin.”, kertoo<br />

Jouni.<br />

Hän saa terveyskeskuslääkäriltä<br />

antibioottireseptin (Fluorokinolonia) ja<br />

pian on ensimmäinen pilleri jo nielaistu.<br />

Kuluu parisen tuntia. Äkkiä koko kehossa<br />

tapahtuu kuin ydinräjähdys, kuvailee<br />

Jouni oloaan tuolloin. Mielessä jyllää<br />

pelko. Sydäninfarktiko Aivoverenvuoto,<br />

hermoromahdus ”Luulin kuolevani<br />

siihen paikkaan. Riudun tunteja sekasortoisen<br />

olon vallassa kunnes tajuan ottaa<br />

vapiseviin käsiini lääkkeen tuoteselosteen<br />

- ja sitten kaikki onkin selvää.”<br />

Jouni lukee tuoteselosteen:<br />

”Harvinaiset haittavaikutukset: voimattomuus,<br />

lihas-, nivel- ja jännekipu,<br />

jännetulehdus, jänteenrepeämät, sydämen<br />

tykytys, uneliaisuus, vapina, tuntoharhat,<br />

tuskatilat, depressio...” Jouni<br />

soittaa keskellä yötä päivystykseen.<br />

Pelästynyt naisääni käskee lopettamaan<br />

lääkkeen välittömästi. Jouni toimii ohjeen<br />

mukaan ja otaksuu oireiden häviävän<br />

yhtä nopeasti kuin ne olivat alkaneetkin.<br />

Mutta toisin käy. Tämä onkin<br />

vasta alkua.<br />

Jouni jää heti sairaslomalle.” Tuntuu<br />

kuin koko keskushermostoni olisi<br />

räjähtänyt tuhannen pirstaleiksi. Vapisen<br />

ja tutisen kuin aaveen nähnyt ilman<br />

mitään järjellistä syytä, olen rauhaton ja<br />

tuskainen enkä pysty keskittymään mihinkään.<br />

Sitten kivut iskevät toden teolla<br />

jänteisiin ja niveliin ja kävelyni vaikeutuu<br />

huomattavasti. Laihdun luurangoksi<br />

muutamassa viikossa vaikka syön kuten<br />

ennenkin. Uusia oireita putkahtelee<br />

esiin seuraavina viikkoina ja kuukausina.<br />

Elän täydessä painajaisessa”, jatkaa Jouni<br />

kertomustaan. Internet paljastaa, ettei<br />

hän ole läheskään ainoa jolle on käynyt<br />

näin. Jotkut aiemmin elämänsä kunnossa<br />

olleet ihmiset ovat romahtaneet<br />

samasta lääkkeestä täydellisesti. Jouni<br />

perehtyy kaikkeen tietoon mitä irti vain<br />

saa.<br />

Alkaa loputon lääkärikierre. On neurologia,<br />

sisätautilääkäriä, ihotautilääkäriä,<br />

psykiatria, reumalääkäriä ja ties mitä.<br />

Jouni kertoo tietysti heille miten kaikki<br />

alkoi antibiootista ja näyttää tuoteselostettakin.”<br />

Vastaukseksi minua katsotaan<br />

kuin kaistapäistä tai sitten lausettani ei<br />

huomioida mitenkään. Sen sijaan minulta<br />

kysellään että onko minulla anoreksia<br />

tai tarpeeksi ystäviä,”kummastelee Jouni<br />

lääkäreiden asennetta. Pian hän tajuaa<br />

vain hukkaavansa aikaansa lääkäreihin,<br />

joista joiltakin saa vielä kaiken lisäksi<br />

hyvin tylyä ja töykeää kohtelua.<br />

Mutta onneksi Suomen oikeusvaltiossa<br />

ei jää kansalainen pulaan tällaisessakaan<br />

tilanteessa, onhan olemassa laitos<br />

nimeltä lääkevahinkovakuutuspooli.<br />

Jouni tekee sinne valituksen ja vihdoin<br />

loppuvuodesta 2006 tulee vastaus: Kyllä,<br />

”lievä” yhden kuukauden kestänyt<br />

lääkevahinko on toden totta tapahtunut,<br />

josta korvauksena muutama sata euroa.<br />

Tuossa vaiheessa Jouni on edelleen työkyvytön<br />

ja oireita on tullut lisää, joten<br />

päätöksestä tehdään valitus. Se tulee bumerangina<br />

takaisin. ”Samoin käy myös<br />

pari vuotta myöhemmin valitettuani<br />

päätöksestä lääkevahinkovakuutuslautakunnalle<br />

lakiasiantoimiston kautta.<br />

Muutaman rivin perustelut on tehty hutaisemalla<br />

todistusaineistoon kunnolla<br />

perehtymättä,”kummastelee Jouni asianajajansa<br />

kanssa.<br />

Pikakelaus vuoteen 20<strong>10</strong>. Kevättalvesta<br />

2006 alkanut kivun, kärsimyksen,<br />

pelon ja epätietoisuuden ajanjakso on<br />

jatkunut tähän päivään asti. Työkyvyttömyyden<br />

viikot muuttuivat nopeasti<br />

kuukausiksi ja lopulta vuosiksi, koska<br />

”lievän” lääkevahingon aiheuttamat<br />

haittavaikutukset eivät hävinneetkään<br />

mihinkään. Elämä on silkkaa eloonjäämiskamppailua<br />

viheliäisten ääreishermosto-,<br />

keskushermosto- sekä nivel- ja<br />

jänneoireiden vuoksi.<br />

Yksi asia on tänä aikana tullut Jounille<br />

hyvin selväksi: Lääkevahingon uhri<br />

jää Suomessa harvinaisen yksin, hänen<br />

puoliaan ei pidä kukaan. ”Useimmat lääkärit<br />

ottavat heti etäisyyttä kun kuulevat<br />

olevan kyse lääkevahingosta ja melkein-<br />

9

Suomen<br />

lehti<br />

pä juoksevat pakoon valkotakit viuhuen.<br />

Toiset yrittävät keksiä oireiston aiheuttajaa<br />

väen väkisin mistä tahansa muualta<br />

kuin lääkkeestä vaikka syy-yhteys on<br />

ajallisesti ja muidenkin tietojen valossa<br />

päivänselvä – ja helpointa on tietysti<br />

laittaa kaikki potilaan psyyken piikkiin<br />

kun ei muutakaan keksitä,”jatkaa Jouni<br />

tuohtuneena.<br />

Suomessa lääkevahinkovakuutuspoolin/lautakunnan<br />

pitäisi tulla potilaan<br />

avuksi tällaisissa tilanteissa mutta Jounin<br />

kokemus paljastaa koko systeemin<br />

täydeksi kuplaksi. Mitä voi sairastunut<br />

kansalainen tehdä kun hän ei saa sieltäkään<br />

oikeutta ja asianmukaisia korvauksia<br />

Haastaa laitos oikeuteen Mistä<br />

ensinnäkin rahat ja toiseksi asiantuntijatodistajat,<br />

kun kukaan ei halua koskea<br />

asiaan pitkällä tikullakaan Ei mistään.<br />

Potilas jää vain yksin nuolemaan näppejään<br />

ja haavojaan ja odottamaan ihmettä<br />

tapahtuvaksi.<br />

Elämä on melkoista arpapeliä. On<br />

lääkkeitä, jotka voivat pelastaa elämän<br />

mutta on myös lääkkeitä, jotka voivat<br />

tuhota sen. Ensiksi mainitussa tapauksessa<br />

lääketiedettä syystäkin ylistetään.<br />

Jälkimmäisessä koko asia usein lakaistaan<br />

maton alle eikä kukaan halua ottaa<br />

siitä vastuuta. Asiasta on tehty hiljattain<br />

dokumentti nimeltä Certain Adverse<br />

Events, joka on katsottavissa youtube<br />

-sivustolta. Tietoa aiheesta löytyy<br />

myös osoitteesta www.fqresearch.org<br />

Jouni on maaliskuussa joutunut pyörätuoliin<br />

ja kertoo sähköpostissaan<br />

näin:”Tämän täytyy olla seurausta ko.<br />

lääkkeestä, sillä muutakaan selitystä ei<br />

ole löytynyt. Näiden lääkemyrkytysten<br />

yksi tuntomerkki on, että jännevauriot<br />

saattavat tulla hyvinkin pitkällä viiveellä.”<br />

Jouni jatkaa vielä:”Mädännäisyys<br />

ja moraalittomuus tässä asiassa on järkyttävää.<br />

Monet lääkärit tietävät tämän<br />

lääkkeen vaarallisuuden mutta eivät tee<br />

asialle mitään, lääketeollisuudesta puhumattakaan”<br />

Inka Svahn, Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen ja<br />

potilasasiainvaliokunnan jäsen<br />

Potilaalla on lain mukaan oikeus hyvään<br />

ja laadukkaaseen hoitoon sekä siihen<br />

liittyvään kohteluun<br />

Potilailta kuulee usein hoitovirheiden<br />

lisäksi huonosta kohtelusta. Viimeaikaiset<br />

mediakirjoitukset ovat käsitelleet<br />

niitä pahimmasta päästä. On insuliinimurhaa,<br />

hoidon laiminlyöntiä mikä on<br />

johtanut potilaan kuolemaan jne. Virkavelvollisuuden<br />

laiminlyönnin ohella olisi<br />

suotavaa myös ottaa huomioon ,mitä<br />

laki potilaan oikeuksista sanoo. On ikävää<br />

vuodesta toiseen kuulla potilailta,<br />

miten huono kohtelu sairastuttaa lisää.<br />

Lääkäri on huutanut, vinoillut, ivannut<br />

ja jopa käynyt käsiksi. Tietenkään potilas<br />

ei kaikkea voi näyttää edes todeksi<br />

,joten on tärkeää keksiä keinoja, miten<br />

tällaiseen voisi vaikuttaa. Yksi keino on,<br />

että potilas ottaa tukihenkilön mukaan<br />

vastaanotolle. Myös potilasasiamiestä<br />

voi käyttää tähän tehtävään jos ei muita<br />

löydy.Itse olen ollut usein mukana vas-<br />

<strong>10</strong><br />

taanotoilla. Useat lääkärit hyväksyvät<br />

asian mukisematta mutta on toki niitäkin,<br />

jotka kokevat sen huonoksi asiaksi. Eräs<br />

vanhempi rouva kertoi, miten lääkäri<br />

oli paiskannut oven tukihenkilön nenän<br />

edestä sanoen, että vain lapset tarvitsevat<br />

saattajaa! Tällaiseen käytökseen ei<br />

missään nimessä pidä tyytyä, sillä kyse<br />

on potilaan asioista, ei lääkärin. Muistan<br />

kyllä itsekin yhden kauhean tapaamisen<br />

sairaalan johtajaylilääkärin luona. Olin<br />

tehnyt kantelun erään Mikkeliläisen lääkärin<br />

käytöksestä potilaan pyynnöstä,<br />

kun hän ei ollut kokenut saaneensa apua<br />

potilasasiamieheltä. Johtajaylilääkäri oli<br />

kutsunut potilaan keskusteluun ja potilas<br />

halusi minut mukaan sinne, kun ei uskaltanut<br />

yksin mennä. Heti ovella ylilääkäri<br />

mulkaisi minua ja sanoi etten voi tulla<br />

sisään tietosuojalain perusteella. Vastasin<br />

tietysti että potilaalla ei ole vaitiolovelvollisuutta<br />

omiin asioihinsa ja potilas<br />

on pyytänyt minut mukaan. Ylilääkäri<br />

kirjoitutti todistuksen asiasta, jonka me<br />

molemmat allekirjoitimme. Sitten istuttiin<br />

pöytään ja potilas alkoi kertoa samaa<br />

tapahtumaa, mistä sisäinen muistutus oli<br />

jo tehty. Ylilääkäri istui vaivautuneena<br />

sanaakaan sanomatta. Kun potilas pääsi<br />

kertomuksessaan kohtaan, missä hän<br />

kertoi sanoista, jotka olilvat erityisesti<br />

häntä loukanneet, huomautin ylilääkärille,<br />

että muutkin potilaat ovat tästä<br />

samasta asiasta kyseessä olevan lääkärin<br />

kohdalla kertoneet ja siihen olisi<br />

nyt puututtava. Silloin ylilääkäri nousi<br />

palliltaan, katsoi minua murhaavasti ja<br />

huusi potilaalle:”Emmekö voisi jatkaa<br />

kahden kesken keskustelua” Potilas<br />

säikähti, vanha kun oli, ja pyysi minua

odottamaani sitten ulkopuolella. Ylilääkäri<br />

mahtipontisesti avasi oven ja paiskasi<br />

sen perässäni kiinni. Potilaan tarve<br />

tukihenkilöön jäi siis noteeraamatta.<br />

Jonkun ajan kuluttua potilas tuli ovesta<br />

myös ulos itkeneen näköisenä. Saatoin<br />

hänet taksiin ja kyselin tietysti oliko asiat<br />

saatu hoidettua. Hän kertoi että ylilääkäriä<br />

oli enemmän kiinnostanut se, mistä<br />

potilas minut tunsi kuin itse asia, mutta<br />

oli luvannut potilasasiakirjoihin merkitä,<br />

että potilas voi vaihtaa lääkäriä. Kyseiselle<br />

lääkärille ei ilmeisesti mennyt edes<br />

viestiä huonosta käytöksestä. Tätä ei pidä<br />

ihmetelläkään, sillä ylilääkärin oma<br />

käytös oli pohjanoteeraus. Laatu lähtee<br />

johdosta. Kun parannetaan laatua, ensiksi<br />

kiinnitetään huomio asenteisiin,<br />

sitten toimintatapoihin ja viimeisenä resursseihin.<br />

MTV 3 teki taannoin tutkimuksen<br />

siitä, missä sairaaloissa tehdään<br />

eniten hoitovirheitä, Mikkeli oli sijalla<br />

3. Tämäkään tulos ei tullut minulle yllätyksenä,<br />

sillä niin paljon olin Mikkeliläisenä<br />

kuullut paikallisten potilaiden<br />

kokemuksia. Onneksi johtajaylilääkäri<br />

on vaihtunut kuten myös muutama muu<br />

jäänyt eläkkeelle, joista eniten valitettiin.<br />

Mielestäni oli vain kohtuutonta että he<br />

kerkesivät tehdä niin paljon tuhoa kenenkään<br />

puuttumatta. Valituskin ko. potilaan<br />

asiasta tuli bumerangina takaisin sanoilla:<br />

“Ei anna aihetta toimenpiteisiin”.<br />

Niin, herää kysymys, miksi valvovat viranomaiset<br />

sallivat potilaiden kohtelun<br />

vastoin potilaslainsäädäntöä<br />

Tässä samalla voisi pohtia, miksi potilasta<br />

ei kohdella asiakkaana Yksi suuri<br />

huolenaihe on ollut lääkärille pääsy. Puheaika<br />

kuluu pimputuksia kuunnellessa<br />

ja kun joskus joku sattuu vastaamaan,<br />

kerrotaan ettei ole aikoja. Miksi ei voida<br />

muuttaa asioita niin, että kun potilas soittaa<br />

ja jättää vaikka soittopyynnön, siihen<br />

vastataan. Ajat annetaan lain vaatimissa<br />

rajoissa, sillä meillähän on hoitotakuulaki<br />

olemassa. Jos lääkäreitä ei ole omassa<br />

puljussa, kirjoitetaan lähete toiseen<br />

hoitopaikkaan, sillä laki mahdollistaa<br />

sen. Potilaat kyllä mielellään ohjataan<br />

yksityiselle, mutta omalla kustannuksellaan.<br />

Potilaidenko pitää olla tietoisia<br />

lain sisällöstä ja omista oikeuksistaan vai<br />

olisiko oikeudenmukaisempaa että terveydenhuollon<br />

henkilökunta sisäistäsi<br />

lainsäädännöt ja toimisi niiden mukaan.<br />

Terveydenhuollon koulutus meillä on<br />

hyvää, niin jokaisella pitäisi olla myös<br />

hallussaan hyvän hoidon opit. Ja nyt kun<br />

aloitin artikkelini kohtelusta, voin todeta<br />

että hyvä kohtelu ei maksa mitään. Henkiset<br />

kärsimykset eivät ole korvattavia<br />

potilasvahinkoja, mutta se ei tarkoita sitä<br />

etteikö jotain korjattavaa olisi. Olenkin<br />

ollut toistuvasti sitä mieltä, että potilaslainsäädännön<br />

noudattamatta jättäminen<br />

tulisi saada sanktiolliseksi teoksi ja lakien<br />

noudattamista varten tulee saada<br />

valvova elin johon kuuluu potilasasiantuntijoita.<br />

On kovin outoa, että potilaiden<br />

valituksia käsiteltäessä ei oteta<br />

huomioon uusinta saatavilla olevaa lääketieteellistä<br />

tietoa, vaan lausuntoja voi<br />

antaa eläkkeelle siirtynyt lääkäri jonka<br />

tiedot ovat hamasta menneisyydestä ja<br />

joka ei edes tunne potilaslainsäädäntöä.<br />

Nykyinen valitusjärjestelmämmekin on<br />

niin sekava ettei potilas välttämättä tiedä<br />

mihin hänen tulee valittaa. Ei ole ihme<br />

että potilasasiamiesten “haaviin” jää suuri<br />

osa, kun neuvonta on puutteellista ja<br />

potilasasiamiehetkin sairaalan omaa organisaatiota.<br />

Paljon on meillä tehtävää.<br />

Terveydenhuoltomme on saatava potilasta<br />

palvelevaksi organisaatioksi.Se ei<br />

tapahdu ennenkuin lääkärit ymmärtävät<br />

että he ovat potilasta varten eikä potilas<br />

heitä varten.Potilaiden valituksilla tulee<br />

myös olla toimintoja korjaava vaikutus<br />

kuten muillakin aloilla on.<br />

11

Suomen<br />

lehti<br />

OJANNE POHTII<br />

Uskottavuus on<br />

suhteellinen käsite<br />

Jos joskus saan selville sen tyypin, joka<br />

lanseerasi kauniiseen suomenkieleemme<br />

sanakammotuksen ”katu-uskottavuus”<br />

vedän hänet taatusti kölin alitse. Tai vetäisin,<br />

jos minulla olisi laiva ja voisin<br />

pitää samanlaista komentoa kuin Jack<br />

Londonin kuvaama ”Merisusi” Larsen.<br />

On hyvin tärkeää korostaa tässä yhteydessä<br />

konditionaalimuotoa aikomuksieni<br />

osalta sekä kytkeä koko uhkaus lapselliseen<br />

jossitteluun. Tämän tiedän Helsingin<br />

käräjäoikeuden lautamiehenä olevan<br />

tarpeen, jotta minua ei alettaisi epäillä<br />

sellaisessa tapauksessa, että saisin katuuskottavuuden<br />

keksijän kiinni ja hän katoaisi<br />

selittämättömällä tavalla.<br />

Vahinko on kuitenkin jo tapahtunut<br />

ja uskottavuudesta on tullut todellinen<br />

maanvaiva. Kaikki voidaan perustella<br />

uskottavuuden perusteella. On leikattava<br />

menoja, jotta säilyy taloudellinen<br />

uskottavuus. On hankittava ydinvoimaa,<br />

jotta säilyy uskottavuus elinkeinoelämän<br />

silmissä. On justeerattava kilpailutusjärjestelmiä,<br />

jotta säilyy uskottavuus<br />

investoijien silmissä. On pidennettävä<br />

työaikoja, jotta OECD uskoisi meitä. On<br />

hankittava tuulipuistoja, jotta olisimme<br />

vihertaloudellisesti ja energiaedistyksellisesti<br />

uskottavia.<br />

Sairaanhoidon ja vanhustenhoidon<br />

kuluja on leikattava, että julkishallinnon<br />

taloudenpito säilyttää uskottavuutensa.<br />

Ja tällä sarallahan uskottavuuden eteen<br />

vasta onkin oikein raatamalla raadettu.<br />

Tätä menoa koko Suomi on aivan uskomattoman<br />

uskottava maa. Ei uskoisi<br />

silmiään, jos kymmenenkin vuotta sitten<br />

manalle menneet hyvinvointi-Suomen<br />

rakentajat nousisivat haudastaan katselemaan<br />

maan menoa. Uskottavaa olisi,<br />

12<br />

että pyörähtäisivät nopeasti kannoillaan<br />

ja kipaisisivat takaisin puupalttoonsa<br />

huomaan ikiuntaan tutimaan.<br />

Onhan se uskomatonta, että pissavaippoja<br />

säännöstellään vanhuksille, joilla<br />

on vaikeuksia liikkua vessaan, kun ei<br />

ole riittävästi hoitajia sinne auttamaan.<br />

Syynä on tietysti se, että vaipat ovat tavallaan<br />

turhia, jos näitä vanhuksia joku<br />

vessaan olisi auttamassa. Mutta kun ei<br />

ole, niin otetaan vaippoja vähemmiksi.<br />

Luulleeko joku byrokraatti, että pissan ja<br />

kakan haju saisi hoitavan henkilökunnan<br />

kipittämään kierroksiaan nopeammin ja<br />

näin näiden turhien vaippojen määrää<br />

voitaisiin karsia<br />

Seurauksena on tietysti ahdistuneisuutta,<br />

jota lääkitään lääkkeillä. Ja kun<br />

potilas on kanttuvei tästä maailmasta,<br />

niin eipä hän sen vertaa ole vaatimassa<br />

sen paremmin vessaan menoa kuin uusia<br />

vaippojakaan. Säästöt kasvavat ja taloudellinen<br />

uskottavuus sen kun kohenee<br />

jotta kohina käy.<br />

Olen uteliaana ihmisenä koettanut<br />

hahmottaa uskottavuuden logiikkaa ainakin<br />

itselleni. Minkälaiset asiat ovat<br />

niitä, jotka saavat esimerkiksi minut itseni<br />

luottamaan ja uskomaan johonkin<br />

toiseen ihmiseen Enhän esimerkiksi<br />

palkkaisi juopottelevaa puliukkoa tekemään<br />

remonttia kotiini. En nimittäin<br />

pitäisi uskottavana, että humalahakuinen<br />

tyyppi kykenisi suoriutumaan asiallisesti,<br />

saati sitten tietyn määräajan puitteissa,<br />

remonttitöistä. Pultsari ei ole uskottava<br />

työsuoritteen tarjoaja.<br />

Samaa logiikkaa käyttäen voisi kysyä,<br />

onko yhteiskuntamme nykyisellään<br />

uskottava Oletetaanpa nyt, että meillä<br />

on työkaveri, joka kertoo aamukahvilla<br />

leppoisan hilpeään tapaan, että hänpä se<br />

jätti taas aamulla invalidiäitinsä kotiin<br />

yksin. Juttu vaan paranisi, kun tämä työkaveri<br />

natustaisi pullaa ja kertoisi rupattelevaan<br />

sävyyn, että tuli vielä niin kiirus<br />

siinä aamulla lähtiessä, että ei kerinnyt<br />

muoria edes vessassa käyttää. Sinne se<br />

jäi sänkyyn jotakin mökeltämään. Taitaa<br />

olla parasta viikonloppuna pestä pyykkiä.<br />

Kyllä se siihen saakka saa niissä kosteissa<br />

muhia, kun kerran ovat jo sottaiset.<br />

Noin arkipäivän psykologiaa tuntevana<br />

uskallan väittää, että tällaisia<br />

suustaan päästävä työkaveri menettäisi<br />

vähintäänkin kunnioituksen työyhteisön<br />

muiden jäsenten silmissä.<br />

Voi olla, että muut alkaisivat jo soitella<br />

viranomaisille, jos sama tyyppi kehtaisi<br />

vielä kertoa, että harmittaa, kun piti<br />

lukot sarjoittaa uudelleen, ettei mielenterveysongelmista<br />

kärsivä teini-ikäinen<br />

lapsi pääsisi päiväsaikaan kotiin sekoittamaan<br />

paikkoja, kun vanhemmat ovat<br />

töissä ja harrastuksiensa parissa. Hyvähän<br />

sen on ulkona päiväsaikaan pyöriä.<br />

Saa virikkeitäkin ja onhan sillä taskussa<br />

rasiallinen tabletteja, jos oikein paha olo<br />

tulee.<br />

Viimeistään siinä vaiheessa panisi vihaksi,<br />

jos tämä työpaikan piristäjä kehtaisi<br />

vielä kertoa puolisostaan, joka oli

pakko panna työmatkalla ulos autosta ja<br />

puistoon hengittämään syvään, kun alkoi<br />

työmatkalla autossa oksennella verta.<br />

Toipukoon siellä puistossa ettei sotke<br />

autoa. Ja jos ei olo kohene, niin kaipa<br />

hän nyt, aikuinen ihminen, osaa konkata<br />

lääkäriin puhumaan vaivastaan.<br />

Oletettavasti tällainen työkaveri kieputeltaisiin<br />

jo ennen lounasta tervassa<br />

ja höyhenissä. Kunnan ja kaupungin<br />

toimiessa samalla tavalla me tyydymme<br />

päivittelemään tilannetta, mutta pidämme<br />

sitä toki taloudellisesti hyvin uskottavana.<br />

Potilasliitto on nyt<br />

katutasossa<br />

Suomen Potilasliitto on muuttanut huhtikuussa<br />

uuteen osoitteeseen. Toimiston<br />

osoite on nyt Helsinginkatu 14 A 1,<br />

Kalliossa. Vanhassa osoitteessa Kaisaniemenkadun<br />

kolmannessa kerroksessa<br />

sijaitsevassa toimistohotellissa oltiin<br />

vajaat neljä vuotta.<br />

Uusissa tiloissa Helsinginkadulla toimi<br />

– ja toimii edelleenkin – liiton jäsenjärjestö<br />

Ersy. Päävuokralaisena tiloissa<br />

toimii kuitenkin nyt Potilasliitto ja tila on<br />

jäsenjärjestöjen vapaassa käytössä tiistaista<br />

sunnuntaihin. Maanantaisin tilat<br />

on varattu ersy:n psa-mittauksia varten.<br />

Ersy maksaa tilojen kustannuksista 40<br />

%, joten tällainen toiminnallinen pysyväisvaraus<br />

on perusteltua.<br />

Syitä muutolle oli useita. Kun Suomen<br />

Potilasliitto joutui vuonna 2006 muuttamaan<br />

Lapinlahdenkadun toimitiloistaan,<br />

oli tärkeimpänä ajatuksena valita tilat siten,<br />

että sinne on mahdollisimman selkeä<br />

ja esteetön kulku. On tärkeää jo periaatteellisistakin<br />

syistä muistaa, että olemme<br />

potilasjärjestö ja kaikki sellaisen kulun<br />

esteet ja kynnykset, jotka haittaavat<br />

ikääntyneiden tai liikunnallisesti rajoittuneiden<br />

ihmisten pääsyä liiton tiloihin,<br />

on karsittava minimiin. Kaisaniemenkadulla<br />

tähän ei aivan täydellisesti päästy,<br />

vaikka muutettaessa tilan vuokraajaa<br />

vaadittiin hankkimaan alaovelle erillinen<br />

luiska pyörätuoleja varten.<br />

Tuolloinen muutto oli kuitenkin<br />

enemmän tai vähemmän kiireellisen aikataulun<br />

alla tapahtunut, sillä Lapinlahdenkadun<br />

tiloja ryhdyttiin muuttamaan<br />

asunnoiksi. Kuriositeettina voidaankin<br />

kertoa, että tuossa vanhassa toimistossa<br />

asutaan tänä päivänä.<br />

Hiljainen haku uusien tilojen osalta<br />

oli kuitenkin koko ajan päällä. Kun vuosi<br />

sitten ryhdyttiin vakavasti pohtimaan<br />

hallituksessa keinoja kulujen säästämiseksi<br />

ja samalla toimivampien tilojen<br />

hankkimiseksi, kääntyi hallituksen – ja<br />

johtoryhmän – huomio Helsinginkadun<br />

suuntaan. Paitsi, että tämä toimistotila oli<br />

katutason liikehuoneisto, jonne päästään<br />

vaivattomasti sekä kadun puolen ovesta,<br />

myös porraskäytävän sivuovesta, oli kokonaisvuokrakin<br />

edullisempi kuin pikkuruisen<br />

toimistohotellihuoneen. Nyt<br />

oli lisäksi mahdollisuus jakaa tämä pienempikin<br />

vuokra yhden jäsenjärjestön<br />

kanssa suhteessa 60 % ja 40 %, mistä<br />

siis jälkimmäisen osuuden maksaa kuukausittain<br />

Ersy. Vastaava kustannusjako<br />

voidaan tehdä toimiston henkilökunnan<br />

osalta. Aikaisemmin kummallakin yhdistyksellä<br />

oli oma palkattu toimihenkilönsä.<br />

Nyt saadaan luontevaa synergiaetua<br />

ja kustannussäästöä tässäkin suhteessa.<br />

Itse muutto ja toimistossa tehty pintaremontti<br />

tapahtui perinteisellä talkootyöllä.<br />

Vuokranantaja kustansi maalit ja<br />

uuden pesualtaan hanoineen, Ersyn ja<br />

Potilasliiton vapaaehtoiset talkoolaiset<br />

pakkasivat ja kuljettivat tavarat ja toiset<br />

talkoolaiset siivosivat, puunasivat<br />

ja maalaisivat paikat asianmukaiseen<br />

kuntoon. Nyt toimistossa on avaraa, valoisaa<br />

ja viihtyisää. Ennen kaikkea siellä<br />

on tilaa kahdellekin kokoukselle samanaikaisesti.<br />

Toimistossa jäsenistöä palvelee Elena<br />

Teider, joka on Suomenkielen maisterin<br />

koulutuksen saanut pitkäaikainen Kilpirauhasliiton<br />

entinen toimistosihteeri.<br />

Usean vuoden kokemuksella hänellä on<br />

erinomaiset valmiudet huolehtia toimiston<br />

juoksevista asioista, jäsenrekisteristä<br />

ja Potilaslehden materiaalin kokoamisesta.<br />

Kenttä on myös tullut entuudestaan<br />

tutuksi, joten tässäkään suhteessa ei<br />

suuremmin uutta opeteltavaa ole. Tämä<br />

onkin helpottanut suuresti sitä muuttokiirettä,<br />

joka toimistojen fyysisestä yhdistämisestä<br />

vääjäämättä on koitunut.<br />

Teider on kielitaitonsakin puolesta liiton<br />

järjestölle arvokas voimavara.<br />

Työtilaa ja toimistotilaa<br />

Koska tilat ovat nyt kokonaan Potilasliiton<br />

omia, voivat jäsenjärjestöt lunastaa<br />

käyttöönsä toimistoon avaimen 50 €:n<br />

panttisummasta. Summa tietysti palautetaan<br />

jäsenjärjestölle, mikäli avain halutaan<br />

palauttaa takaisin. Summa vastaa<br />

jotakuinkin sitä hintaa, jolla erikoisavain<br />

teetetään avainliikkeessä.<br />

Toimiston kokoustilan voivat jäsenjärjestöt<br />

varata käyttöönsä hallitusten<br />

ja vuosikokousten pitämistä varten hallituksen<br />

sopimaa nimellistä varaussummaa<br />

vastaan. Summaksi hallitus päätti<br />

kokouksessaan 25. helmikuuta <strong>10</strong> €. Tällä<br />

tavalla halutaan varmistaa se, että varaukset<br />

todella käytetään, eikä synny sitä<br />

13

Suomen<br />

lehti<br />

tilannetta, että varauksia tehtäisiin, mutta<br />

jätettäisiin käyttämättä samalla, kun joku<br />

toinen jäsenjärjestö jäisi samaan aikaan<br />

ilman tarvitsemaansa kokoustilaa. Muita<br />

kustannuksia ei ole ollut tarkoituksena<br />

veloittaa.<br />

Tällä järjestelmällä jokainen jäsenjärjestö<br />

voi myös vapaammin ja joustavammin<br />

hyödyntää sitä yhteistä tilaa,<br />

joka on kunnostettu potilaskäyttöön.<br />

Ymmärrettävistä syistä Helsinginkadun<br />

tilan hankinnassa ennakoidaan myös<br />

liiton jäsenmäärän kasvua. Rahoittajien<br />

ja yleensä kolmannen sektorin järjestökentän<br />

yleinen linjaus on ollut se, että<br />

useampien järjestöjen on viisainta ryhtyä<br />

tekemään enemmän ja useampia asioita<br />

yhdessä ja keskitetysti. Tässä suhteessa<br />

Potilasliitto toimii jopa eräänlaisena pioneerityöntekijänä.<br />

Alkukesästä jäsenjärjestöjen edustajat<br />

kutsutaan uuteen toimistoon avointen<br />

ovien merkeissä. Silloin esitellään tiloja<br />

ja niissä olevia toimistoja. Samalla on<br />

tilaisuus koota niitä näkemyksiä, joiden<br />

pohjalta toimivuutta ja toiminnallisuutta<br />

voidaan kehittää edelleen kohden vielä<br />

parempaa.<br />

Potilasliitto näkyy<br />

Kallio on tilastollisesti koko Euroopankin<br />

mitassa tiheinten asuttua aluetta.<br />

Syynä on tiivis urbaani rakennuskanta,<br />

paljon yksiöitä, nuoria asukkaita,<br />

runsaasti palveluita sekä pääkaupunkiseudun<br />

vilkkaimmat valtaväylät välittömässä<br />

läheisyydessä. Jollakin tavalla<br />

alueen suosiota kuvannee esimerkiksi<br />

se, että koko Helsinginkadun mitalla ei<br />

ole vapaana, vuokrattavana tai myytävänä,<br />

yhden yhtä liikehuoneistoa. Niinpä<br />

Suomen Potilasliitto on nyt niin keskellä<br />

ja näkyvillä kuin näillä taloudellisilla<br />

resursseilla suinkin on mahdollista. Potilasliiton<br />

toimisto ei enää ole kätkettynä<br />

jonkun rakennuksen pihasiipeen tai<br />

toimistohotellin kerroksiin. Toimisto on<br />

nyt konkreettinen näyteikkuna sille tärkeälle<br />

ja arvokkaalle työlle, jota me potilasjärjestöissämme<br />

teemme suomalaisen<br />

14<br />

potilaan ja terveydenhuollon palveluiden<br />

käyttäjien hyväksi. Samalla lehtemme<br />

toimitus ja näkyvyys tulee luontevasti<br />

esille.<br />

Kolmannen sektorin toimijoille annetaan<br />

jatkuvasti yhä suurempia haasteita<br />

ja niille ladataan jatkuvasti kasvavia<br />

odotuksia. On paikallaan myös astua<br />

esille siellä, missä ihmiset liikkuvat ja<br />

näkevät.<br />

Erinomaiset kulkuyhteydet<br />

Uuteen toimistoon pääsee helposti kaikkia<br />

valtaväyliä ja julkisia kulkuneuvoja<br />

käyttäen.<br />

Omalla autolla kulkeva pääsee kääntymään<br />

Helsinginkadulle joko Mannerheimintieltä,<br />

kun kääntyy Kansallisoopperan<br />

kulmasta tai Hämeentietä, kun<br />

kääntyy niin sanotun ”Kurvin kulmalta”<br />

eli Sörnäisten metroaseman kohdalta.<br />

Näiden valtaväylien löytäminen on helppoa<br />

ja Helsinginkatu löytyy sujuvasti.<br />

Koska parkkipaikan löytäminen on<br />

perinteisesti Helsingissä ollut aina hiukan<br />

hankalampaa kuin itse autolla ajaminen,<br />

saattaa julkisen liikenteen käyttäminen<br />

olla suotavaa. Niinpä Helsingin<br />

rautatieasemalta tai Pasilan asemalta<br />

kannattaa nousta raitiovaunuun numero<br />

9 ja huristella sen kyydissä Helsinginkadulle,<br />

jossa pysäkki sijaitsee toimiston<br />

läheisyydessä. Toinen suora ja selkeä<br />

linja on nousta raitiovaunuun numero<br />

8. Se ajaa kantakaupungin halki Ruoholahdesta<br />

Arabiaan ja pysäkki sijaitsee<br />

lähestulkoon vastapäätä toimistoamme.<br />

Helsinginkatu 14:a löytäminen ei taatusti<br />

tuota ongelmia.<br />

Paikallaan on vielä sanoa, että Kallio<br />

ja naapurissa sijaitseva Sörnäinen ovat<br />

paljon mainettaan parempia alueita. Tilastollisesti<br />

häiriöitä ja kahnauksia sattuukin<br />

eniten Helsingin Kaivokadun ja<br />

Kampin alueilla, ei suinkaan Kalliossa.<br />

Itse asiassa Helsinginkadun varrella, Linnanmäen<br />

suuntaan mentäessä, valmistui<br />

juuri vuosi sitten uudisrakennuskohde.<br />

Entinen käsityöopettajien ammattiopisto<br />

muutettiin luksusasunnoiksi, jotka on<br />

pääasiassa jo myyty. Kallion asuntojen<br />

neliöhinnat ovat nousseet voimakkaasti<br />

viimeisen viiden vuoden aikana, mikä<br />

kertoo koko alueen rakennemuutoksesta.<br />

Potilasliitto on osa tuota muutosta.<br />

Kalliossa me näymme, työskentelemme<br />

ja kohtaamme ne ihmiset, joiden asioita<br />

me ajamme ja joiden hyvinvoinnista me<br />

haluamme toiminnallamme olla huolehtimassa.<br />

Jaakko Ojanne<br />

Potilasliiton toimistossa on nyt myös oma kokoustila käytössä.

Suomen Potilasliitto ry:n<br />

vuosikokous Jyväskylässä<br />

Liiton historian 40. vuosikokous<br />

31.3.20<strong>10</strong> oli ensimmäinen liiton vuosikokous<br />

joka pidettin Helsingin ulkopuolella,<br />

Jyväskylässä. Tämä järjestely<br />

sai positiivista palautetta kokoukseen<br />

osallistuneilta jäseniltä joita paikalla oli<br />

21 henkilökohtaisesti tai valtakirjalla<br />

edustettuina.<br />

Ennen varsinaista kokousta kuulimme<br />

kaksi alustusta, josta ensimmäisen,<br />

Jyväskylän kumppanuustalo ry:n toiminnanohjaajan<br />

Alpo Pulkkisen alustuksen<br />

aiheena oli; kuinka 20 järjestöä<br />

toimii saman katon alla. Pulkkinen toi<br />

esiin sen miten tällainen järjestely antaa<br />

toimintaedellytykset hyvin erilaisille ja<br />

erikokoisille järjestöille, mainittakoon<br />

mm. sosiaali- ja terveysala. Järjestöt<br />

voivat tarjota myös palvelujaan ja osaamistaan,<br />

eli toimia erilaisten palvelujen<br />

tuottajina. Kumppanuustalon tiloissa toimivista<br />

yhdistyksistä mainittakoon mm.<br />

Työttömien yhdistys joka tarjoaa eri alojen<br />

osaamista niitä tarvitseville.<br />

Toinen alustuksen pitäjä, Keski-Suomen<br />

sairaanhoitopiirin potilasasiamies<br />

Riitta Kumpulainen kertoi työstään,<br />

joka on tullut erittäin vaativaksi mm.<br />

EU:n myötä. Hän toi esiin myös sen, että<br />

potilasasiamiehet, jotta voisivat vastata<br />

nykypäivän haasteisiin omassa työssään,<br />

tarvitsevat jatko- ja täydennyskoulutusta<br />

säännöllisesti. Potilasasiamiesten työmäärä<br />

on lisääntynyt jatkuvasti ja hän<br />

totesikin, että he tarvisevat myös henkilöresursseja<br />

lisää.<br />

Jatkokeskustelussa heräsi samat kysymykset<br />

jotka ovat meitä potilaita askarruttaneet,<br />

ovatko potilasasiamiehet<br />

riippumatomia ja onko heidän koulutustasonsa<br />

riittävä Liittona olemme sitä<br />

mieltä, että potilasasiamiehillä, selviytyäkseen<br />

nykypäivän haasteista, pitäisi<br />

olla ylempi korkeakoulututkinto. Samoin<br />

potilasasiamiehen tulisi olla riippumaton<br />

kaikkiin tahoihin nähden ja tähän loisi<br />

edellytykset myös se, että toimi olisi kokopäiväinen.<br />

Lisäksi potilasjärjestöjen olisi tehtävä<br />

valtakunnallisesti tiivistä yhteistyötä Potilasasiamiesyhdistyksen<br />

kanssa, unohtamatta<br />

myöskään paikallista yhteistyötä.<br />

Tätä yhteistyötä tulemme aktiivisesti lisäämään<br />

tulevaisuudessa Potilasliitossa.<br />

Vuosikokouksessa käsiteltiin liiton<br />

sääntömääräiset asiat, mm. suoritettiin<br />

henkilövalinnat niin puheenjohtajan kuin<br />

uusien hallitusjäsentenkin osalta. Valinnat<br />

olivat yksimielisiä eikä äänestyksiä<br />

tarvittu. Samoin liiton sääntöjen osalta<br />

sääntömuutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti<br />

esitetyssä muodossaan. Kahden<br />

liitosta erotetun jäsenen osalta jätettiin<br />

kaksi suullista eriävää mielipidettä<br />

pöytäkirjaan merkittäväksi.<br />

Vuoden 2011 vuosikokouksen kokouspaikkakuntaa<br />

ei lyöty vielä lukkoon.<br />

Teksti ja kuvat Paavo Koistinen<br />

Vuosikokouksen osanottajia Jyväskylässä.<br />

Alpo Pulkkinen<br />

Riitta Kumpulainen<br />

15

Suomen<br />

lehti<br />

Potilasliiton sääntömuutos<br />

Suomen Potilasliitto ry uudisti sääntöjään<br />

Jyväskylässä 31.3.20<strong>10</strong> pitämässään<br />

vuosikokouksessa.<br />

Muutokset tehtiin § 8 ja § 11. Molemmat<br />

on alleviivattu tässä numerossa<br />

julkaistuista yhdistyksemme säännöistä.<br />

Julkaisemme säännöt kuitenkin kokonaisuudessaan,<br />

sillä näin jokainen jäsenjärjestön<br />

jäsen tai henkilöjäsen voi<br />

laittaa uusimmat säännöt talteen itselleen.<br />

Muutoksen henki oli tehdä suurempien<br />

jäsenjärjestöjen äänimäärää sellaiseksi,<br />

että se oikeudenmukaisesti vastaa sitä<br />

jäsenmäärää, jota ne liitossa edustavat.<br />

Kuitenkin siten, että ei toisaalta pääse<br />

syntymään tilannetta, jossa yksi suuri<br />

toimija voisi sanella kokonaan muiden<br />

toimintaa.<br />

Yksi ääni alkavaa 50:ä jäsentä kohden<br />

kannustaa jäsenjärjestöjä myös omaan<br />

jäsentenhankintakampanjaan.<br />

Hallituksen jäsenmäärästä päättäminen<br />

kussakin vuosikokouksessa antaa<br />

samalla joustavuutta hallinnon järjestämiseen.<br />

Näin ollen ei ole vaaraa joutua<br />

tilanteeseen, jossa hallitukseen olisi väen<br />

vängällä etsittävä väkeä, mutta toisaalta<br />

kokoa voidaan pitää laajempanakin,<br />

mikäli aktiivisuutta ja kiinnostuneisuutta<br />

olisi runsaamminkin.<br />

Suomen Potilasliitto ry:n säännöt<br />

Hyväksytty vuosikokouksessa 31.3.20<strong>10</strong><br />

Nimi ja kotipaikka<br />

1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Potilasliitto ry, Finlands<br />

Patientförbund rf. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä<br />

kutsutaan Potilasliitoksi tai liitoksi, kotipaikka on<br />

Helsingin kaupunki.<br />

Tarkoitus ja toiminnan laatu<br />

2 § Potilasliiton tarkoituksena on kehittää ja edistää<br />

terveyden- ja sosiaalihuollon potilasasiakkaan sosiaali- ja<br />

oikeusturvaa ja edistää yleistä terveydenhuoltoa maassamme.<br />

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Potilasliitto * kiinnittää<br />

sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten sekä alaan liittyvien<br />

opetus- ym. viranomaisten ja alan ammattijärjestöjen<br />

huomiota ko. alalla vallitseviin epäkohtiin ja tekee<br />

esityksiä niiden poistamiseksi, * seuraa, että terveyden- ja<br />

sosiaalihuollon potilasasiakkaiden oikeuksia kunnioitetaan<br />

ja että he saavat asiallisen kohtelun, * seuraa, että terveydenhuollon<br />

potilasasiakkaat saavat mahdollisimman<br />

huolellisen tutkimuksen ja hyvän hoidon, * jakaa ”Potilaan<br />

kiitos” -tunnustusta ansioituneelle terveyden- tai<br />

sosiaalihuoltoalan ammattihenkilölle tai henkilöryhmälle<br />

tai muulle terveyden- tai sosiaalihuollon potilasasiakkaiden<br />

hyväksi toimineelle henkilölle tai henkilöryhmälle, *<br />

harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, järjestää yleisötilaisuuksia,<br />

neuvonta- ja muita terveydenhuollon potilasasiakkaan<br />

tarvitsemia palveluja ja virkistystoimintaa.<br />

3 § Potilasliitto on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti<br />

sitoutumaton.<br />

4 § Toimintansa tukemiseksi Potilasliitto anoo julkisoikeudellisia<br />

määrärahoja, kerää jäsenmaksuja, järjestää<br />

konsertteja, hyväntekeväisyystilaisuuksia, arpajaisia ja<br />

rahankeräyksiä sekä ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia<br />

ja testamentteja. Potilasliitto voi perustaa säätiöitä ja<br />

rahastoja.<br />

Jäsenet<br />

5 § Potilasliiton jäseniksi voivat liittyä sellaiset potilaitten<br />

terveyden- ja sosiaalihuollon ja oikeusturvan<br />

edistämiseksi rekisteröidyt yhdistykset, joiden säännöt<br />

liiton hallitus hyväksyy, sekä Suomessa asuvat yksityiset<br />

henkilöt, jotka haluavat edistää liiton tarkoitusta ja jotka<br />

hallitus hyväksyy jäseneksi.<br />

6 § Potilasliiton varsinaisia jäseniä ovat potilasyhdistykset<br />

sekä yksityiset henkilöt. Potilasliitolla voi olla<br />

myös kannattavina jäseninä niin yksityisiä henkilöitä kuin<br />

liiton toimintaa tukevia oikeuskelpoisia yhteisöjä.<br />

Potilasliitto voi kutsua kunniapuheenjohtajiksi ja kunniajäseniksi<br />

henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti toimineet<br />

Potilasliiton hyväksi.<br />

7 § Jäsenet suorittavat Potilasliitolle liiton varsinaisessa<br />

kokouksessa määrätyn vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu<br />

on erisuuruinen varsinaisilla henkilö- ja yhdistysjäsenillä<br />

sekä kannattavilla jäsenillä. Kunniapuheenjohtajat<br />

ja kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.<br />

16

8 § Potilasliiton kokouksissa on liiton läsnä olevilla<br />

varsinaisilla henkilöjäsenillä kullakin yksi ääni ja jäsenenä<br />

olevilla potilasyhdistyksillä yksi ääni kutakin alkavaa<br />

viittäkymmentä jäsentä kohden, jota käyttää yhdistyksen<br />

valtuuttama edustaja. Jäsenyhdistys ei kuitenkaan voi<br />

käyttää kymmentä ääntä suurempaa äänimäärää. Henkilöjäsen,<br />

joka käyttää Potilasliiton kokouksessa omaa<br />

ääntänsä, voi käyttää samassa äänestyksessä myös valtuutuksen<br />

nojalla edustamansa jäsenyhdistyksen ääniä.<br />

Henkilöjäsen ei voi valtuuttaa toista henkilöä käyttämään<br />

ääntänsä. Kannattavilla jäsenillä, kunniapuheenjohtajilla<br />

ja kunniajäsenillä, ei ole äänioikeutta.<br />

9 §<br />

Jäsen voi erota Potilasliitosta ilmoittamalla siitä yhdistyslain<br />

määräämällä tavalla. Jäsen katsotaan eronneeksi<br />

Potilasliitosta, jos hän ei ole kalenterivuoden loppuun<br />

mennessä maksanut vuodelle määrättyä jäsenmaksua.<br />

<strong>10</strong> § Jos jäsen toiminnallaan tai käyttäytymisellään<br />

vahingoittaa Potilasliiton tarkoitusta tai toimintaa, voi<br />

hallitus erottaa hänet siten kuin yhdistyslaissa säädetään.<br />

Erotettu jäsen voi valittaa hallituksen päätöksestä Potilasliiton<br />

kokoukselle jättämällä 30 päivän kuluessa päätöksestä<br />

tiedon saatuaan kirjallisen valituksen hallituksen<br />

puheenjohtajalle.<br />

Hallitus<br />

11 § Potilasliiton asioita hoitaa ja toimintaa johtaa<br />

hallitus. Hallitukseen kuuluvat Potilasliiton varsinaisessa<br />

kokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja<br />

ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut 8 – 12<br />

muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi<br />

voidaan valita jäsenyhdistyksen ehdolle asettama henkilö<br />

tai henkilö, joka on Potilasliiton henkilöjäsen. Hallitus<br />

valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa keskuudestaan<br />

tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan<br />

sekä vahvistamansa vastuualuejaon mukaiset muut<br />

toimihenkilöt. Hallitus voi asettaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan<br />

työvaliokunnan ja määrätä sen tehtävät. Hallitus<br />

voi keskuudestaan nimetä johtoryhmän valvomaan ja<br />

johtamaan Potilasliiton hallinnollisia rutiineita ja raportoimaan<br />

niistä hallitukselle. Hallitus voi valita avukseen<br />

asiantuntijoista muodostetun valiokunnan, joka avustaa<br />

hallitusta erikoistietoa ja -taitoa vaativissa asioissa.<br />

12 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä<br />

ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he<br />

katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme<br />

hallituksen jäsentä sitä vaativat. Hallitus on päätösvaltainen,<br />

kun vähintään puolet jäsenistä, puheenjohtaja tai<br />

varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan<br />

yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten<br />

mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa<br />

asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja<br />

on yhtynyt.<br />

Henkilökunta<br />

13 § Potilasliitolla voi olla palkattua henkilökuntaa,<br />

jonka hallitus ottaa ja erottaa ja päättää heidän työsuhdeasioistaan.<br />

Potilasliiton nimen kirjoittaminen 14 § Potilasliiton<br />

nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja<br />

yksin tai sihteeri ja taloudenhoitaja yhdessä, tai hallituksen<br />

tähän tehtävään määräämät hallituksen jäsenet tai toimihenkilöt<br />

kaksi yhdessä.<br />

Tilikausi ja tilintarkastus<br />

15 § Potilasliiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös<br />

tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus<br />

on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme<br />

viikkoa ennen varsinaista kokousta. Tilintarkastajien tulee<br />

antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään<br />

kaksi viikkoa ennen varsinaista kokousta.<br />

16 § Potilasliiton hallintoa ja tilejä tarkastavat liiton<br />

varsinaisessa kokouksessa vuodeksi kerrallaan valitut tilintarkastajat.<br />

Kokoukset<br />

17 § Potilasliiton varsinainen kokous pidetään vuosittain<br />

maaliskuun loppuun mennessä. Muita Potilasliiton<br />

kokouksia pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi<br />

tai kun 1/<strong>10</strong> liiton henkilöjäsenistä tai kaksi jäsenyhdistystä<br />

tai 1/<strong>10</strong> koko äänioikeutetusta jäsenmäärästä sitä<br />

kirjallisesti vaatii tietyn asian käsittelemiseksi. Kokoukset<br />

kutsutaan koolle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta<br />

Suomen Potilaslehdessä julkaistulla ilmoituksella<br />

tai vähintään seitsemän päivää ennen kokousta jäsenille<br />

lähetetyllä kirjeellä. Päätökset kokouksissa tehdään<br />

yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta<br />

sääntöjen 20 § ja 21 §:ssä mainittuja poikkeuksia. Äänten<br />

mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa<br />

asioissa se mielipide voittaa, johon puheenjohtaja on<br />

yhtynyt.<br />

18 § Potilasliiton varsinaisessa kokouksessa käsitellään<br />

seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus, 2. valitaan kokoukselle<br />

puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkistajaa<br />

ja kaksi äänten laskijaa, 3. todetaan kokouksen laillisuus<br />

ja päätösvaltaisuus, 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,<br />

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien<br />

lausunto, 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta<br />

17

Suomen<br />

lehti<br />

ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille<br />

tilivelvollisille, 7. vahvistetaan hallituksen kulumassa olevalle<br />

tilikaudelle laatimat toimintasuunnitelma, tulo- ja<br />

menoarvio sekä seuraavan tilikauden aikana kerättävien<br />

jäsenmaksujen suuruudet, 8. valitaan liiton puheenjohtaja<br />

istuvan puheenjohtajan kaksivuotisen vaalikauden päättyessä<br />

sekä muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.<br />

9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat,<br />

sekä päätetään heidän palkkioistaan <strong>10</strong>.<br />

päätetään ”Potilaan kiitos” -tunnustuksen myöntämisestä<br />

sekä mahdollisesta hallituksen esittämästä Potilasliiton<br />

kunniajäsenen ja kunniapuheenjohtajan kutsumisesta, 11.<br />

käsitellään muut hallituksen tai jäsenten esittämät asiat<br />

ottaen huomioon sääntöjen 19 §:n ja yhdistyslain määräykset.<br />

19 §<br />

Mikäli Potilasliiton jäsen haluaa saada tietyn asian liiton<br />

kokouksessa päätettäväksi, tehköön siitä kirjallisen<br />

esityksen hallitukselle 30 päivää ennen liiton varsinaista<br />

kokousta.<br />

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen<br />

20 § Potilasliiton sääntöjä voidaan muuttaa liiton varsinaisessa<br />

kokouksessa, jos asiasta on mainittu kokouskutsussa<br />

ja jos muutosta kannattaa vähintään 3/4 annetuista<br />

äänistä.<br />

21 § Päätös Potilasliiton purkamisesta on tehtävä kahdessa,<br />

vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä liiton<br />

kokouksessa kummassakin vähintään 3/4 äänten enemmistöllä<br />

annetuista äänistä ja asiasta on ilmoitettava kokouskutsussa.<br />

22 § Jos Potilasliitto purkautuu, on sen varat käytettävä<br />

liiton tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisesta<br />

viimeksi päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti.<br />

Potilasliiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat<br />

samaan tarkoitukseen.<br />

Siirtymäkausi<br />

23 § Siirtymäkauden hallitus ja puheenjohtaja. Näiden<br />

sääntöjen tultua voimaan edellisten sääntöjen mukaisesti<br />

valittu hallitus ja puheenjohtaja toimivat toimikautensa<br />

loppuun ja lisäksi sen siirtymäkauden ajan, jonka jälkeen<br />

uusi puheenjohtaja valitaan ja uutta hallitusta täydennetään<br />

seuraavana täytenä kalenterivuotena pidettävässä<br />

uusien sääntöjen mukaisessa sääntömääräisessä vuosikokouksessa.<br />

24 § Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.<br />

18

Suomen Potilasliitto ry:n<br />

jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät<br />

Aivolisäkepotilasyhdistys Sella ry<br />

Pj. Sirpa Sarin 044 294 4525<br />

info@sellanet.com<br />

APECED ja ADDISON ry<br />

Pj. Arja Nurmela 040 877 6932<br />

pj@apeced.org<br />

De Sjukas Väl rf<br />

Ordf. Inger Östergård 050 555 7780<br />

inger.ostergard@luukku.com<br />

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY<br />

Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki<br />

toimisto 09 71<strong>10</strong>50<br />

tukipuhelin 040 828 0000<br />

toimisto.ersy@kolumbus.fi<br />

www.psa.fi<br />

Pj. Paavo Koistinen 0400 682 337<br />

paavo.koistinen@elisanet.fi<br />

Exitus ry<br />

Pj. Jaakko Ojanne 041 461 6886<br />

jaakko.ojanne@welho.com<br />

Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry<br />

www.imppu.fi<br />

Pj. Minna Nappa 040 594 2529<br />

puheenjohtaja@imppu.fi<br />

Potilasyhdistys Trasek ry<br />

PL 202, 00531 Helsinki, puh. 041-546 1565<br />

www.trasek.net<br />

Pj. Antti Karanki, puheenjohtaja@trasek.net,<br />

Suomen Amyloidoosiyhdistys ry<br />

samy@suomenamyloidoosiyhdistys.fi<br />

www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi<br />

Pj. Matti Haimi 0400 329664<br />

Suomen Kilpirauhasliitto ry<br />

Vilhonkatu 4 B, 00<strong>10</strong>0 Helsinki<br />

09 8684 6550<br />

toimisto@kilpirauhasliitto.fi<br />

jasenasiat@kilpirauhasliitto.fi<br />

www.kilpirauhasliitto.fi<br />

Pj. Kirsti Hänninen 050 436 6959<br />

puheenjohtaja@kilpirauhasliitto.fi<br />

tukipuhelin torstaisin klo 18–21<br />

050 400 6800<br />

Suomen Sähköyliherkät ry<br />

PL <strong>10</strong>40, 04431 Järvenpää 09 2796 3680<br />

Pj. Erja Tamminen<br />

erja.tamminen@jippii.fi<br />

www.suomensyh.fi<br />

REDY ry<br />

Pj. Vesa Nopanen 0400 757333<br />

vesa.nopanen@redy.info<br />

Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat<br />

Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.),<br />

Kalevi Järvinen, Jorma Nurmi, Jaakko<br />

Ojanne, Inger Östergard<br />

Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen<br />

(puh.joht.), Jorma Nurmi, Brita Pawli, Inka<br />

Svahn, Inger Östergård, Paula Määttä,<br />

Elsa Sipilä<br />

Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen<br />

(puh.joht.), Jaakko Ojanne, Brita Pawli<br />

19

Suomen<br />

lehti<br />

Kirsti Hänninen,<br />

puheenjohtaja<br />

Suomen Kilpirauhasliitto ry<br />

Ihmisyys – katoava luonnonvara<br />

Tätä kirjoittaessani olemme juuri toipumassa<br />

tuhkapilvestä. Luonto halusi taas<br />

kerran näyttää ihmiskunnalle kuka tätä<br />

maailmaa kuitenkin hallitsee. Muutamassa<br />

kymmenessä vuodessa maailma<br />

on teknologisoitunut kovaa vauhtia. Viimeiset<br />

parikymmentä vuotta ovat olleet<br />

todella kovavauhtisia. Lähes kaikilla on<br />

esimerkiksi kännykkä. On oltava koko<br />

ajan tavoitettavissa. Tuntee huonoa<br />

omaatuntoa kun joskus sulkee kännykän<br />

tai laittaa sen äänettömälle. Kun matkustajat<br />

pursuavat ulos lentokoneesta, niin<br />

kännykkä ensimmäiseksi päälle. Onko<br />

tullut viestejä Olinhan niin ja niin monta<br />

tuntia tavoittamattomissa. Toki se on<br />

tarpeellinen, koska vaikkapa onnettomuustilanteissa<br />

ei se lankapuhelin olisi<br />

ollut taskussa.<br />

Onneksi Suomessa on vielä paljon<br />

metsäkansan piirteitä. Meitä on vielä<br />

paljon jotka nauttivat sähköttömästä mökistä<br />

ja saunaveden kantamisesta. Minulla<br />

on välillä kauhuskenaario siitä miten<br />

siirrytään entistä enemmän teknologiaa<br />

kohti. Mihin se ihmisen sitten sijoittuu<br />

Inhimillisyys vähenisi hurjasti. Nyt jo<br />

kaikilla on kova kiire jonnekin. Ihminen<br />

alkaa olla vain pieni numero jossain tilastossa<br />

– pahimmillaan.<br />

Jonotin laboratoriossa ja kuuntelin ihmisten<br />

keskusteluja. Kaksi 70+ rouvaa<br />

20<br />

jutteli keskenään yksinäisestä vanhuudesta.<br />

Siitä pelosta ja turvattomuuden<br />

tunteesta jota Suomessakin on niin paljon.<br />

Sairastaminen tuo vielä lisää kipua<br />

elämään, myös henkistä kipua. Elinikä<br />

kohoaa, mutta monelle se tuo mukanaan<br />

lisää kremppoja. Tulee huoli monesta<br />

asiasta. Kuka käy kaupassa, kuka annostelee<br />

lääkkeet. Yksinäisyys saattaa<br />

tuntua silloin siltä, että seinät kaatuvat<br />

päälle. Eikä se ole iästä kiinni, se pelko<br />

yksinäisyydestä tai avuttomuudesta. Niin<br />

monet ovat Suomessa yksin ja avuntarve<br />

olisi silti suuri.<br />

Olisiko meillä pieni hetki aikaa silloin<br />

tällöin auttaa sellaista ihmistä joka tarvitsee<br />

apua, tai joka elää<br />

yksinäisyydessä. Puhelinsoittokin<br />

saattaisi tuoda paljon iloa sen ihmisen<br />

elämään. Muistan lapsuudesta kuinka<br />

paljon silloin tehtiin töitä talkoilla. Mukana<br />

olivat kaikki - vauvoista vaariin.<br />

Mitään hienoa ei tarvinnut olla. Välittäminen,<br />

yhteenkuuluvaisuuden tunne,<br />

toisen auttamisesta kumpuava ilo. Ne<br />

olivat palkkoja talkoissa hyvän kotiruuan<br />

lisäksi.<br />

Elvytetään se perinne. Näytetään<br />

lapsillemme ja lapsenlapsille miten ihmisyys<br />

ei katoa mihinkään. Me olemme<br />

niitä onnekkaita jotka olemme saaneet<br />

sen kokea.<br />

Kiertäessäni Suomea yksi ongelma<br />

on tullut vahvasti esiin. Terveyskeskuksissa,<br />

paitsi vaihtuvat lääkärit, niin<br />

nykyään on paljon lääkäreitä, joiden<br />

suomen- tai ruotsinkielen taito on aika<br />

puutteellinen. Meillä täytyy olla oikeus<br />

puhua sairauksistamme omalla äidinkielellämme.<br />

Kilpirauhassairauksissakin on<br />

niin paljon erilaisia oireita. Jos lääkäri<br />

ei ymmärrä sitä sanaa millä kuvaamme<br />

oiretta, niin miten sen selittäisi ymmärrettävästi,<br />

kun ei oikein itsekään osaa sitä<br />

kuvata ”tykyttää, vapisuttaa, kipunoi,<br />

vaikkapa”. Ja murre on tietysti vielä oma<br />

asiansa. Meillä elää monta sukupolvea,<br />

jotka eivät välttämättä osaa puhua kuin<br />

äidinkieltämme, myös nuorisossa on<br />

heitä. Miten silloin pärjää byrokratian<br />

rattaissa<br />

Toimistossa järjestöpäällikkö on<br />

aloittanut työnsä huhtikuun alussa. Lähdemme<br />

pitkäjänteisesti suunnittelemaan<br />

Kilpirauhasliiton tulevaisuutta, kasvua<br />

ja kehitystä. Uusi jäsenkampanjamme<br />

on tuonut pelkästään huhtikuussa jo<br />

sata uutta jäsentä, jotka ovat jo maksaneet<br />

jäsenmaksunsa. Oletko sinä saanut<br />

jo hankittua jonkun kilpirauhassairautta<br />

sairastavan jäseneksi ja samalla arpalipun<br />

itsellesi<br />

Apteekissa ilmestyvä Terveydeksi<br />

lehti, ilmestyi 31.5., kertoo yhden jäse-

nemme tarinan. Kauneus ja Terveys lehdessä,<br />

ilmeisesti numerossa 9, on taas<br />

toisen jäsenen tarina ja lääkärimme juttua.<br />

Olen kysynyt myös Kelasta tietoja,<br />

siitä on juttu toisaalla lehdessä.<br />

Yksi iso asia on myös saatu aikaan.<br />

Endokrinologi Vesa Ilvesmäki aloitti<br />

yhteistyön Liiton kanssa. Lokakuussa<br />

ilmestyvään lehteen hän on luvannut<br />

kirjoittaa eläinperäisestä lääkkeestä artikkelin.<br />

Kaikki eivät saa syystä tai toisesta<br />

apua vajaatoimintaan synteettisestä<br />

lääkkeestä. Artikkelissa kerrotaan mm.<br />

syitä siihen. Tästä on tullut paljon kyselyitä.<br />

Joten on hyvä, että lehteen tulee<br />

siitä lääkärin kirjoittama artikkeli.<br />

Kiitokset teille kaikille joilta olen saanut<br />

palautetta alkuvuoden aikana monin<br />

eri tavoin. Kaikille en valitettavasti ole<br />

ehtinyt vastata, mutta kaiken olen lukenut<br />

ja tallettanut. Toivon saavani edelleen<br />

palautetta. Sen avulla Liitto saa tärkeää<br />

tietoa kentältä. Jatkan yhdistyksissä<br />

kiertämistä ja minusta on tosi mukavaa<br />

kun tulette avoimesti juttelemaan kanssani<br />

kaiken maailman asioista.<br />

Toivotan kaikille lehden lukijoille auringon<br />

lämpöä ja leppeitä tuulia kesään!<br />

Kirsti Hänninen, ordförande<br />

Finlands Sköldkörtelförbund rf<br />

Humanitet<br />

– en försvinnande<br />

naturtillgång<br />

Medan jag skriver den här artikeln håller<br />

vi på att hämta oss från askmolnet.<br />

Naturen ville åter visa mänskligheten<br />

vem som egentligen styr världen. Under<br />

några årtionden har världen teknologiserats<br />

med hög hastighet. Under de sista<br />

två årtiondena har farten varit väldigt<br />

hög. Nästan alla har en mobiltelefon till<br />

exempel. Man ska vara anträffbar hela tiden.<br />

Om man råkar ha mobilen avstängd<br />

eller på ljudlös någon gång får man dåligt<br />

samvete. När passagerarna strömmar<br />

ut ur flygplanet sätter de på mobilen det<br />

första dem gör. Har jag fått några sms<br />

Jag har ju varit oanträffbar i flera timmar<br />

nu. Visst är den också nödvändig ibland.<br />

I händelse av en olycka till exempel,<br />

skulle jag ju inte ha kunnat ha min fasta<br />

telefon i fickan.<br />

Lyckligtvis har finländarna inte drivits<br />

för långt från skogsmänniskor. Vi är fortfarande<br />

ganska många som njuter av att<br />

bära in vattnet till bastun och sova i en<br />

stuga utan elektricitet. Ibland ser jag med<br />

mitt inre öga ett skräckscenario om hur<br />

teknologin erövrar världen allt mer. Var<br />

står människan då Humaniteten skulle<br />

nog minska avsevärt. Redan nu har alla<br />

så bråttom någonstans. I värsta fall är<br />

människan bara en siffra i statistiken –<br />

så känns det åtminstone ofta.<br />

Häromdagen väntade jag på min tur<br />

på laboratoriet och lyssnade på folk när<br />

de pratade. Två fruar på över 70 år pratade<br />

om en ensam ålderdom, om känslan<br />

av rädsla och otrygghet som det finns så<br />

mycket av i Finland. Sjukdomar för ofta<br />

med sig all slags smärta, även mental.<br />

Livslängden fortsätter att öka, men för<br />

många innebär det bara fler krämpor.<br />

Man blir bekymrad över så många saker.<br />

Vem ska gå till affären och vem ska<br />

dosera mina tabletter Ensamheten kan<br />

leda till att det känns som om allt bara<br />

ramlar över en. Rädslan för ensamhet eller<br />

hjälplöshet är inte något som har med<br />

åldern att göra. Det finns så många som<br />

är ensamma i Finland och så många som<br />

behöver hjälp.<br />

Skulle vi inte kunna ta oss tid att<br />

hjälpa någon som behöver hjälp eller är<br />

ensam Ett telefonsamtal skulle kunna<br />

göra någon mycket glad. Jag minns att<br />

i min barndom brukade människor arbeta<br />

gemensamt för en sak. Alla deltog<br />

– både unga och gamla. Man behövde<br />

inte något fint. Att bry sig om varandra,<br />

känslan av samhörighet och glädjen av<br />

att kunna hjälpa till var lönen för mödan,<br />

förutom den goda hemlagade maten. Låt<br />

oss väcka den gamla traditionen till nytt<br />

liv! Låt oss visa våra barn och barnbarn<br />

att det fortfarande finns humanitet i världen.<br />

Vi hör till de lyckosamma som har<br />

fått uppleva den.<br />

Under mina resor i Finland har jag lagt<br />

märke till ett problem som har blivit allt<br />

vanligare. Personalomsättningen är stor<br />

på hälsocentralerna och det finns många<br />

21

Suomen<br />

lehti<br />

läkare som inte har så bra kunskaper i<br />

finska eller svenska. Om man till exempel<br />

har problem i sköldkörteln kan det<br />

vara svårt att beskriva sina syptom, även<br />

på sitt eget modersmål. Vad gör man om<br />

läkaren inte förstår när man försöker<br />

förklara symptomen Det är ju ibland<br />

så svårt att själv välja det korrekta ordet<br />

– det kan till exempel ”bulta” i bröstet,<br />

”darra” i händerna eller ”pirra” på<br />

något annat håll i kroppen. Och alla dialekter<br />

är en sak för sig. Det finns många<br />

generationer som inte kan något annat<br />

språk än sitt eget modersmål, även bland<br />

dagens unga. Hur klarar man av all byråkrati<br />

då<br />

Sköldkörtelförbundets nya förbundschef<br />

inledde sitt arbete i början av april.<br />

Vi ska börja planera Sköldkörtelförbundets<br />

framtid, utveckling och tillväxtmöjligheter<br />

på lång sikt. Till följd av vår<br />

medlemskampanj har vi bra under april<br />

månad fått hundra nya medlemmar, som<br />

redan har betalat sina medlemsavgifter.<br />

Har du värvat en ny medlem som lider<br />

av en sköldkörtelsjukdom och fått en<br />

lottsedel på samma gång<br />

I apotekstidskriften För din hälsa som<br />

utkom den 31 maj finns en artikel om<br />

en av våra medlemmar . Man kan också<br />

läsa en artikel om en annan medlem och<br />

vår läkare i tidskriften Kauneus & Terveys,<br />

förmodligen i nummer 9. Jag har<br />

bett om uppgifter från FPA också, och<br />

det finns en artikel om det på annat håll<br />

i tidningen.<br />

Det finns också något annat viktigt<br />

som vi har fått till stånd. Endokrinologen<br />

Vesa Ilves har nämligen inlett ett samarbete<br />

med vårt förbund. Han har lovat<br />

skriva en artikel om ett läkemedel som<br />

härstammar från djurriket, som utges i<br />

oktobernumret i vår tidning. Syntetiska<br />

läkemedel hjälper inte alla som lider<br />

av underfunktion och artikeln kommer<br />

bland annat att redogöra för dess orsaker.<br />

Vi har fått många förfrågningar om detta<br />

och därför är det bra att en läkare skriver<br />

om den här saken.<br />

Jag vill tacka alla er som jag har fått<br />

feedback ifrån på många olika sätt under<br />

början av året. Tyvärr har jag inte<br />

hunnit svara alla, men jag har läst och<br />

förvarat allt. Jag hoppas att ni fortsätter<br />

att ge mig feedback. På det sättet får förbundet<br />

viktig information från fältet. Jag<br />

ska fortsätta med mina besök i föreningarna<br />

eftersom det är så trevligt att träffa<br />

er medlemmar och prata om allt mellan<br />

himmel och jord.<br />

Jag önskar alla läsare en solig sommar<br />

med milda vindar!<br />

Asta Tirronen<br />

Kilpirauhasliitto<br />

matkalla valoisasti<br />

uuteen vuosikymmeneen!<br />

Aloitin työt Kilpirauhasliiton järjestöpäällikkönä<br />

1. huhtikuuta. Oli ilo tulla<br />

työskentelemään Liittoon, jossa toiminta<br />

niin kattojärjestössä kuin paikallisyhdistyksissäkin<br />

on vireää ja aktiivista.<br />

Ilahduttavaa on myös uusien jäseneksi<br />

liittyneiden määrä. Ensimmäisen vuosikolmanneksen<br />

aikana jäsenmäärä on<br />

kasvanut 6 % edellisestä vuodesta. Lokakuun<br />

loppuun saakka kestävän jäsenhankintakilpailun<br />

myötä jäsenmäärän on<br />

odotettavissa lisääntyvän tasaisesti pitkin<br />

vuotta. Kilpirauhassairauksista ja eri-<br />

22<br />

laisista kilpirauhasen toimintahäiriöistä<br />

kärsii Suomessa noin 300 000 henkilöä.<br />

Tätä taustaa vasten ja tiedotusta kehittämällä,<br />

jäsenmäärän kasvun odotus on<br />

realistista. Mitä isompaa joukkoa edustamme,<br />

sitä enemmän toiminnallamme<br />

on painoarvoa.<br />

Tehtäväni on olla kehittämässä Liiton<br />

toimintaa ja rahoitusta. Puheenjohtaja<br />

Kirsti Hänninen aloitti aikaisempaa tiiviimmän<br />

yhteistyön paikallisyhdistysten<br />

kanssa jo syksyllä 2009 vieraillen mm.<br />

yhdistysten vertaistuki-illoissa. Tältä pohjalta<br />

yhteistyötä on hyvä jatkaa yhdessä<br />

puheenjohtajan ja hallituksen kanssa.<br />

Yksi keskeinen lähiajan tehtävä on<br />

toimintastrategian luominen Liitolle työkaluksi<br />

ohjaamaan toimintaa nykytilasta<br />

tulevaisuuteen. Strategiatyöskentelyyn<br />

sisältyy lähivuosien keskeisimpien tavoitteiden<br />

asettaminen ja toimintojen<br />

linjaaminen tavoitteiden saavuttamiseksi<br />

sekä arviointimenetelmien kehittäminen<br />

ja käyttöönotto.<br />

Verkostoitumista ja verkottumista<br />

eivät järjestöt voi enää ohittaa toimin-

nassaan. Myös Raha-automaattiyhdistys<br />

toivoo yhteistyötä samankaltaisten ongelmien<br />

ja asioiden parissa toimivien<br />

järjestöjen kesken sekä kuntayhteistyötä.<br />

Kilpirauhasliitossa verkostoitumisella<br />

haetaan yhteisiä työmuotoja ja kokemuksista<br />

oppimista muita autoimmuunisairauksia<br />

edustavien järjestöjen kanssa.<br />

Verkottuminen sisältää esimerkiksi sosiaalisen<br />

median tarjoamien mahdollisuuksien<br />

hyödyntämistä tiedottamisessa<br />

ja toiminnassa.<br />

Kilpirauhasliiton toiminta rahoitetaan<br />

Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla,<br />

jäsenmaksutuotoilla ja omalla<br />

varainhankinnalla. Tuottojen kasvattaminen<br />

ja rahoituspohjan laajentaminen<br />

ovat keskeisiä tavoitteitani järjestöpäällikkönä.<br />

Jo muutaman viikon työskentelyn jälkeen<br />

minulle on avautunut kilpirauhaspotilaiden<br />

valtava tiedon tarve sairauteen<br />

liittyvissä kysymyksissä. Oireet, lääkitys,<br />

kokemukset hoidon tasosta, hoitavan<br />

lääkärin tiedot kilpirauhassairauksista<br />

jne. vaihtelevat valtavasti kuunnellessa<br />

jäsenistön ja potilaiden tarinoita. Antamamme<br />

vertaistuki on korvaamattoman<br />

arvokasta. Tukipuhelintoiminta, yleisötilaisuudet,<br />

paikallisyhdistysten keskustelu-<br />

ja vertaistuki-illat sekä kohtaamiset<br />

kuntoutuspäivillä ja muissa tapahtumissa<br />

ovat niitä toimintoja, joissa perusjärjestötyömme<br />

on parhaimmillaan. Liitossa<br />

ja paikallisyhdistyksissä on toiminnassa<br />

mukana myös terveydenhoidon ammattilaisia,<br />

ja teemme yhteistyötä endokrinologian<br />

erikoislääkäreiden kanssa tiedon<br />

välittämisessä kilpirauhaspotilaille ja<br />

heidän läheisilleen. Suunnitteilla olevan<br />

jäsenlehden kautta pystymme tulevaisuudessa<br />

tarjoamaan entistä spesifimpää<br />

ja monipuolisempaa tietoa eri kilpirauhastautiryhmille.<br />

Ensimmäiset viikot työssäni ovat kuluneet<br />

pitkälti toimistossa koneen äärellä<br />

tai puhelimessa. Jatkossa tulen entistä<br />

enemmän jalkautumaan erilaisiin tapaamisiin,<br />

neuvotteluihin, tapahtumiin ja<br />

koulutustilaisuuksiin, joten en ikävä kyllä<br />

ole aina toimistoaikaan tavoitettavissa.<br />

Jättämällä nimen ja numeron vastaajaan,<br />

otan kyllä yhteyttä mahdollisimman pian.<br />

Minut tavoittaa sähköpostilla asta.<br />

tirronen@kilpirauhasliitto.fi, kännykästä<br />

050 3300 080 tai toimistonumerosta<br />

09 8684 6550. Ollaan yhteyksissä.<br />

Toivotan kaikille paikallisyhdistysten<br />

ja Liiton jäsenille sekä Potilaslehden lukijoille<br />

aurinkoa ja lämpöä kesään.<br />

Asta Tirronen<br />

järjestöpäällikkö<br />

Suomen Kilpirauhasliitto ry<br />

23

Suomen<br />

lehti<br />

KUNTOUTUSPÄIVÄT SYKSY<br />

Rantasipi Hyvinkää Sveitsi<br />

3.–5.9.20<strong>10</strong> (pe-su)<br />

Järjestetään yhdessä Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistyksen<br />

kanssa.<br />

Kuntoutuspäivien avaus perjantaina 3.9. klo 15.00. Max.<br />

osanottajamäärä 25 henkilöä.<br />

• Hinta 120 € jäsen/2hh, muille osanottajille 2<strong>10</strong> €<br />

• Hinta 170 jäsen/1hh<br />

Hintaan sisältyy täysihoito, saunat ja uinnit, asiantuntijaluennot<br />

ja muu ohjelma.<br />

Hyvinkään Sveitsissä on hyvät ulkoliikuntamahdollisuudet.<br />

Lisäksi on mahdollisuus käyttää Hyvinkään viihdeuimalaa,<br />

joka sijaitsee hotellin läheisyydessä. Kuntoutuspäivien<br />

ohjelma on suunniteltu siten, että se soveltuu kaikille<br />

ikäryhmille.<br />

Sitovat ilmoittautumiset Liiton toimistoon 3.8.20<strong>10</strong> mennessä.<br />

Ajalla 12.–30.7. toimisto on suljettu, jolloin ilmoittautumisia<br />

ei oteta vastaan.<br />

Rantasipi Imatran Valtionhotelli<br />

12.–14.11.20<strong>10</strong> (pe-su)<br />

Imatran kuntoutuspäivät on tarkoitettu ensisijaisesti vajaatoimintaa<br />

sairastaville ja erityisesti hiljattain sairastuneille<br />

ja ensikertalaisille.<br />

Järjestetään yhdessä Etelä-Karjalan paikallisyhdistyksen<br />

kanssa.<br />

Kuntoutuspäivien avaus perjantaina 12.11. klo 15.00.<br />

Max. osanottajamäärä 25 henkilöä.<br />

Majoitus Kylpylähotellissa.<br />

• Hinta 160 € jäsen / 2hh, muille osanottajille 240 €.<br />

• Hinta 215 € jäsen / 1hh.<br />

Hintaan sisältyy asiantuntijaluennot ja muu ohjelma sekä<br />

täysihoito, sauna ja allasosasto kylpylässä sekä kuntohuone.<br />

Ulkoilumahdollisuudet ovat myös hyvät.<br />

Kuntoutuspäivien ohjelma on suunniteltu siten, että se<br />

soveltuu kaikille ikäryhmille.<br />

Sitovat ilmoittautumiset Liiton toimistoon 1.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong><br />

mennessä.<br />

Yleistä kuntoutuspäivistä:<br />

Ilmoittautumisessa pyydämme ilmoittamaan kaikki yhteystiedot, syntymävuoden ja kilpirauhassairautesi. Suunnittelemme<br />

lääkäriluennot mahdollisimman täsmäluennoiksi.<br />

Jos osallistuminen perutaan 2 viikkoa ennen kuntoutuspäiviä tai sen jälkeen, joudumme perimään hotellikulut.<br />

Jos tulet kuntoutuspäiville kahdestaan lemmikkieläimen kanssa, teille on varattava erillinen yhden hengen huone.<br />

Yhteystiedot:<br />

Suomen Kilpirauhasliitto ry, Vilhonkatu 4 B, 00<strong>10</strong>0 Helsinki<br />

Puh: 09 8684 6550, sposti: toimisto@kilpirauhasliitto.fi<br />

www.kilpirauhasliitto.fi<br />

TUKIPUHELIMESTA VERTAISTUKEA!<br />

Kun haluat keskustella kilpirauhassairauksista tai kysyä mieltäsi<br />

askarruttavista asioista, soita kilpirauhasliiton valtakunnalliseen<br />

tukipuhelimeen. Puhelimeen vastaa henkilö, jolla on itsellään<br />

kilpirauhassairaus. Puhelut ovat luottamuksellisia.<br />

Soittoaika on<br />

torstaisin klo 18.00–21.00 numeroon 050 400 6800.<br />

Huom! Tukipuhelin suljettu heinäkuun.<br />

24

JÄSENHANKINTAKILPAILU<br />

Suomen Kilpirauhasliitto ry julistaa jäsenistölleen jäsenhankintakilpailun.<br />

Kilpailun säännöt ovat seuraavat:<br />

Kilpailuaika on 1.4–31.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong><br />

Jokainen uusi jäsen on hankkijalleen yksi arpa palkintojen<br />

arvonnassa eli jos saat esim. viisi uutta jäsentä,<br />

sinulla on viisi arpaa, kun arvonnat suoritetaan.<br />

Saadessasi uuden jäsenen, ilmoita hänen tietonsa oman<br />

yhdistyksesi puheenjohtajalle tai jäsenasioiden hoitajalle,<br />

joka lähettää tiedot Kilpirauhasliittoon.<br />

Liittoon suoraan kuuluva jäsen; ilmoita uusista jäsenistä<br />

Liiton toimistoon joko sähköpostin tai puhelimen välityksellä.<br />

Kilpailun palkinnot; 2 kpl viikonloppupaketteja Kilpirauhasliiton<br />

kuntoutuspäiville, 5 kpl Fleece- liivejä sekä<br />

5 kpl T-paitoja.<br />

Palkintojen arvonta suoritetaan kilpailuajan päätyttyä<br />

Liiton toimistolla, josta otetaan yhteyttä voittajiin, joten<br />

muista ilmoittaa myös omat yhteystietosi.<br />

✁<br />

JÄSENEDUT v. 20<strong>10</strong><br />

Suomen Kilpirauhasliiton<br />

toimisto,<br />

Vilhonkatu 4 B, Hki<br />

on suljettu ajalla 12.7.–30.7.20<strong>10</strong><br />

Toivotamme toimistolta kaikille<br />

aurinkoisia kesäpäiviä!<br />

Ohessa tällä hetkellä voimassa olevat jäsenetumme. Ota<br />

talteen!<br />

Instrumentariumin tarjoukset ovat voimassa myymälöissä<br />

kautta maan.<br />

– Normaalihintaiset terveyssandaalit ja terveydenhoitotuotteet<br />

mm. mittarit, tuet, sukat jne. -15%.<br />

– Silmälasit: Normaalihintaiset kehykset ja silmälasilinssit<br />

-20%. Linssihintoihin sisältyvät myös työveloitukset<br />

ostettaessa sekä kehykset että linssit. Kampanjatuotteissa<br />

tarjouksessa poikkeuksia.<br />

– Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys<br />

<strong>10</strong> euroa.<br />

– Normaalihintaiset aurinkolasit -20%. Ei koske Oakleyn<br />

aurinkolaseja.<br />

– Saadaksesi ko. alennukset esitä ostoksia tehdessäsi<br />

voimassa oleva jäsenkorttisi.<br />

HealthEx tarjoaa Kilpirauhasliiton/yhdistysten jäsenille<br />

-<strong>10</strong> % alennuksen palvelusopimuksen kuukausihinnoista.<br />

– Veloituksettoman tutustumiskäynnin jälkeen Kilpirauhasliiton/yhdistysten<br />

jäsenet voivat valita 6kk:n, 12kk:n<br />

tai 24kk:n palvelusopimuksen, joiden ovh. hinnoista<br />

HealthEx tarjoaa -<strong>10</strong>% alennuksen.<br />

– Katso 30 minuuttia – terveydeksi! lisätietoja Health-<br />

Existä.<br />

Restel-ketjun kanssa on sovittu jäsenetuhinnoista koskien<br />

viikonloppu- ja lomakausihintoja.<br />

Restel-ketjun hotelleja, joissa jäsenetuhinnat ovat voimassa,<br />

ovat:<br />

– Cumulukset<br />

– Rantasipi-hotellit<br />

– Restelin operoimat Holiday Inn -hotellit<br />

– Ikaalisten Kylpylä<br />

– Ramada Airport<br />

– Crowne Plaza, Helsinki ja<br />

– Hotelli Seurahuone, Helsinki.<br />

Hinnat vaihtelevat hotelleittain.<br />

Hotelleihin varausta tehdessäsi mainitse tunnus Suomen<br />

Kilpirauhasliitto ry.<br />

25

Suomen<br />

lehti<br />

30 minuuttia<br />

– terveydeksi!<br />

HealthEx tarjoaa Kilpirauhasliiton/yhdistysten<br />

jäsenille -<strong>10</strong> % alennuksen<br />

palvelusopimuksen kuukausihinnoista.<br />

Tutustu myös ajankohtaiseen kesäkampanjaamme<br />

soittamalla lähimpään<br />

toimipisteeseen tai katso www.<br />

healthex.fi!<br />

HealthEx on suomalainen innovatiivisten<br />

terveysliikuntapalveluiden tuottaja.<br />

HealthEx-terveysliikunta perustuu<br />

tutkitusti tehokkaaseen 30 minuutin<br />

ennaltaehkäisevään terveysliikuntatuokioon,<br />

joka pitää sisällään alkulämmittelyn,<br />

lihaskuntoharjoitteet sekä<br />

loppuvenyttelyn miellyttävällä, helpolla<br />

ja turvallisella venytyslaitteella.<br />

HealthExille on matala kynnys tulla,<br />

sillä se ei ole kuntosali. Mikäli et viihdy<br />

jumpissa tai ruuhkaisilla kuntosaleilla<br />

on HealthEx Sinun kuntoilupaikkasi!<br />

Terveysliikuntapisteissä noudatetaan<br />

turvallista ja käyttäjäystävällistä liikuntaohjelmaa,<br />

joka vaihtuu säännöllisesti<br />

ja takaa edistymisen. Älykkäät ja<br />

helppokäyttöiset terveysliikuntalaitteet<br />

tunnistavat sinut ja säätyvät automaattisesti<br />

fysioterapeutin tekemän, henkilökohtaisen<br />

ohjelmasi mukaisesti.<br />

Edistyksellinen palaute- ja seurantajärjestelmä<br />

taas mahdollistaa kattavat raportit,<br />

jotka motivoivat Sinua edelleen<br />

kuntoilemaan säännöllisesti. HealthEx<br />

–kuntoilutuokio soveltuu myös erinomaisesti<br />

kuntouttavaksi liikuntamuodoksi.<br />

Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistyksen<br />

varapuheenjohtaja Taisto<br />

Tarkiainen on kuntoillut tuloksellisesti<br />

jo lähes vuoden HealthExilla. ”Olen<br />

harrastanut paljon liikuntaa, mutta<br />

koskaan en ole käynyt perinteisillä<br />

kuntosaleilla. 14 vuoteen en ole lihasharjoittelua<br />

tehnyt ja sen kyllä olen nyt<br />

huomannut. Vaimoni sai minut houkuteltua<br />

HealthExille ja olen ollut todella<br />

tyytyväinen terveysliikuntaan.” kertoo<br />

Tarkiainen. ” HealthExin henkilökunta<br />

on osaavaa ja innostavaa ja apua saa<br />

aina kun kysyy. Käyn 3-5 krt viikossa<br />

kuntoilemassa HealthExilla. Se on<br />

hauskaa ja tehokasta ja saan aina hyvänolon<br />

tunteen harjoittelun jälkeen.”<br />

Taisto jatkaa.<br />

Myös Rovaniemen Kilpirauhasyhdistyksen<br />

puheenjohtaja Raili Kuusela<br />

kuntoilee Rovaniemen HealthExilla ja<br />

hänen ansiostaan on hedelmällinen<br />

yhteistyö lähtenytkin viriämään.<br />

Miten pääset tutustumaan HealthExille<br />

Kuntoilijan tarvitsee vain varata<br />

henkilökohtainen terveyskonsultaatio<br />

aika, jossa fysioterapeutti käy läpi liikuntatottumukset,<br />

terveydentilan sekä<br />

kuntoilutavoitteet.<br />

Laadukkaat HealthEx-terveysliikuntapisteet<br />

sijaitsevat tällä hetkellä<br />

Helsingissä, Rovaniemellä, Oulussa,<br />

Joensuussa, Kotkassa ja Lappeenrannassa.<br />

Toimipisteiden tarkemmat<br />

yhteystiedot löydät helposti www.<br />

healthex.fi.<br />

Veloituksettoman tutustumiskäynnin<br />

jälkeen Kilpirauhasliiton/yhdistysten<br />

jäsenet voivat valita 6kk:n, 12kk:n<br />

tai 24kk:n palvelusopimuksen, joiden<br />

ovh. hinnoista HealthEx tarjoaa -<strong>10</strong>%<br />

alennuksen.<br />

Sinä tavallinen terveysliikkuja! Tervetuloa<br />

viettämään helppo, hauska<br />

ja tehokas terveysliikuntahetki ilman<br />

ruuhkia!<br />

Vajaatoimintaan lääkettä söi viime vuonna 220 343 potilasta.<br />

Miksi päättäjät ja lääkärit eivät käytä oikeita lukuja<br />

Edellisessä Potilaslehdessä 1/20<strong>10</strong> ollut<br />

juttu on aiheuttanut kysymyksiä. Vastaan<br />

niihin parhaani mukaan.<br />

Kelan tilastoissa vuoden 2009 lopussa<br />

oli vajaatoimintaan Thyroxinia syöviä<br />

potilaita kaikkiaan 220 343. Erityskorvausta<br />

saavia oli vain 86 052 kpl. Peräti<br />

134 291 Thyroxin-lääkettä syövillä ei ole<br />

B-lääkärinlausuntoa. Liikatoimintaan<br />

Thyrazolia söi 4 437 potilasta.<br />

Kaikkiaan Kelan tilastoimina kilpirauhaslääkkeitä<br />

söi 225 080 potilasta.<br />

26<br />

134 291 kilpirauhaspotilasta ei saa<br />

erityiskorvausta. Kun päättäjät, lääkärit<br />

ja vastaavat miettivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta<br />

kärsiviä, käytetään vain<br />

erityiskorvausta saavien<br />

lukua. Se johtaa todella suuresti harhaan.<br />

Tähän juuri sinä voit vaikuttaa ja<br />

auttaa, jotta sairautemme otetaan huomioon<br />

sille kuuluvalla vakavuudella!<br />

Kilpirauhasen toimintahäiriöitä sairastavia<br />

on Kelan tilastojakin enemmän.<br />

Esimerkiksi tulehduspotilaat ja ne tuhannet<br />

henkilöt, joilla ei aloiteta vajaatoiminnan<br />

hoitoa, vaikka TSH arvo saattaa<br />

olla jopa 5-9. Näillä henkilöillä saattaa<br />

olla rajuja oireita, mutta tilannetta aina<br />

vain seurataan ja katsotaan. Kilpirauhaspotilaita<br />

ovat myös henkilöt, jotka<br />

eivät tällä hetkellä saa lääkitystä, koska<br />

liikatoiminta on hoidettu leikkauksella<br />

tai radiojodihoidolla, mutta jotka käyvät<br />

säännöllisesti kontrollissa mahdollisen<br />

kehittyvän vajaatoiminnan toteamiseksi.<br />

Lisäksi pelkästään eläinperäistä lääkettä

syövät potilaat puuttuvat kokonaan tilastoista.<br />

Tästä syystä edellisessä lehdessä oli<br />

seuraavaa:<br />

Kun olet saanut diagnoosin kilpirauhasen<br />

sairaudesta ja pysyvän lääkityksen,<br />

pyydä lääkäriltä Kelaa varten B-lausunto.<br />

Näin Kela korvaa lääkkeet 3 euron<br />

omavastuun ylittävältä osalta. Thyroxin<br />

ja Thyrazol eivät tosin ole kovin kalliita,<br />

mutta näin Kela saa tärkeää tietoa siitä<br />

kuinka moni sairastaa kilpirauhassairautta.<br />

Saamme varmaan äänemme paremmin<br />

kuuluviin kun tilastot osoittavat<br />

todellisen lukumäärämme.<br />

Toivon, että mietitte edelleen B-lausunnon<br />

hankkimista, vaikka se jonkun<br />

verran maksaakin. Joidenkin huolena on<br />

se, että kesällä ja talvella lääkkeen tarve<br />

on erilainen. Jos se huolettaa, voi pyytää<br />

lääkäriä kirjoittamaan esim. kuten minulla<br />

1½ - 2 tablettia aamuisin tyhjään<br />

vatsaan. Näin minä ainakin pystyn säätelemään<br />

itse lääkärin kanssa sovitusti<br />

lääkettä.<br />

Pelkoa lääkkeen loppumisesta liian<br />

aikaisin ei silloin tule, koska aina voi<br />

ottaa sen suurimman määrän apteekista.<br />

Pyysin Kelasta tietoja erityiskorvattavista<br />

lääkkeistä. Alla proviisori Jaana<br />

Harsia-Alatalon, Kelan terveysosasto,<br />

Lääkekorvausryhmä, kirjoittama juttu.<br />

Kilpirauhasen vajaatoiminta sekä<br />

lisäkilpirauhasten vajaatoiminta ovat<br />

valtioneuvoston asetuksessa mainittuja<br />

lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja<br />

pitkäaikaisiksi arvioitavia sairauksia,<br />

joiden hoidossa tarvittavasta vaikutustavaltaan<br />

korvaavasta tai korjaavasta<br />

välttämättömästä lääkkeestä korvataan<br />

<strong>10</strong>0 prosenttia hinnasta tai viitehinnasta<br />

3 euron lääkekohtaisen omavastuuosuuden<br />

ylittävältä osalta (ylempi<br />

erityiskorvaus). Asiakkaan oikeus erityiskorvaukseen<br />

ratkaistaan hänen Kelaan<br />

toimittaman B-lääkärinlausunnon<br />

perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön<br />

yhteydessä toimiva lääkkeiden<br />

hintalautakunta (Hila) päättää, mitkä<br />

lääkevalmisteet ovat erityiskorvattavia<br />

valtioneuvoston asetuksessa säädetyissä<br />

vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa.<br />

Sairausvakuutuslakiin perustuen Kansaneläkelaitos<br />

ja apteekit ovat sopineet<br />

asiakkaille kuuluvien lääkekorvausten<br />

maksamisesta apteekkien välityksellä,<br />

jotta asiakkaat voivat hankkia tarpeelliset<br />

lääkkeensä mahdollisimman joustavasti.<br />

Apteekkien kanssa on sovittu,<br />

että uusi erityiskorvattavien lääkkeiden,<br />

rajoitetusti korvattavien lääkkeiden, kliinisten<br />

ravintovalmisteiden tai lisäkorvattavien<br />

lääkkeiden erä voidaan luovuttaa<br />

korvattuna vasta, kun edellinen erä on<br />

käytetty lääkärin ohjeen mukaan lähes<br />

kokonaan. Tällä apteekkien edustajien<br />

kanssa yhdessä sovitulla ohjeistuksella<br />

pyritään muun muassa varmistamaan,<br />

ettei asiakkaille kerääntyisi koteihin -<br />

esimerkiksi lääkityksen yllättäen muuttuessa<br />

- tarpeettomia lääkkeitä, joista<br />

syntyisi tarpeettomia lääkekustannuksia<br />

asiakkaiden ja sairausvakuutuksen maksettavaksi.<br />

Ostojen väliaikaa laskettaessa noudatetaan<br />

tarpeellista joustavuutta. Apteekki<br />

voi luovuttaa valmisteen korvattuna<br />

kaksi viikkoa ennen edellisen lääke-erän<br />

loppumista, jos asiakas on ostanut valmisteen<br />

kolmen kuukauden hoitoaikaa<br />

vastaavana eränä. Joustoaika on vastaavasti<br />

lyhyempi, jos valmistetta ostetaan<br />

pienemmissä erissä. Joustoaika lasketaan<br />

hoitoajasta, jonka lääkemäärä riittää annostusohjeen<br />

mukaan käytettynä.<br />

Mikäli ostojen väliaika on liian lyhyt,<br />

apteekki voi luovuttaa asiakkaalle reseptissä<br />

olevan lääkkeen, mutta lääkeoston<br />

hinnasta ei voida vähentää apteekissa<br />

sairausvakuutuslain mukaista korvausta.<br />

Apteekki ohjaa asiakkaan hakemaan<br />

jälkikäteen korvausta Kelan toimistosta.<br />

Näin voidaan menetellä muun muassa<br />

silloin kun asiakas joutuu hankkimaan<br />

lääkkeitä esimerkiksi ulkomaille lähdön<br />

takia aikaisemmin tai enemmän kuin<br />

kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavan<br />

määrän.<br />

Asiakas voi hakea kokonaan maksamistaan<br />

ostoista korvausta Kelan toimistosta<br />

korvaushakemuslomakkeella<br />

SV 127. Korvaushakemukseen liitetään<br />

apteekin tulostama atk-laskelma lääkeostosta<br />

liitteineen. Hakemuksen liitteeksi<br />

on myös hyvä laittaa selvitys siitä, minne<br />

matkustaa, matkan tarkoitus ja kuinka<br />

kauan oleskelu ulkomailla kestää. Korvausta<br />

on haettava kuuden kuukauden<br />

kuluessa valmisteiden ostamisesta. Tällöinkin<br />

lääkeoston korvaaminen edellyttää<br />

yleisten korvausehtojen täyttymistä.<br />

Toivon, että tästä on teille hyötyä sekä<br />

miettimistä, haluatteko vaikuttaa osaltanne<br />

siihen, että meidät huomataan niin<br />

isona ryhmänä kun kuuluukin.<br />

Kirsti Hänninen,<br />

puheenjohtaja<br />

27

Suomen<br />

lehti<br />

Yhdistyksen nimi ja internet-osoite<br />

Etelä-Karjalan Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Hyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.hyvinkaankilpirauhasyhdistys.net<br />

Keski-Suomen Kilpirauhasyhdistys ry<br />

http://kskilpirauhasy.suntuubi.com<br />

Kymenlaakson seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.kymenlaaksonseudunkilpirauhasyhdistys.info<br />

Lahden Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.neuvokas.org/yhdistys/lahdenkilpirauhas<br />

Lounais-Suomen Kilpirauhasyhdistys ry<br />

http://lskilpirauhasyhdistys.net<br />

Oulun Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.oulunseudunkilpirauhasyhdistys.fi<br />

Perhonjokilaakson ja Lestijokilaakson Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.kilpirauhasliitto.fi/Perho-Lestijokilaakso<br />

Pirkanmaan Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.pirkanmaankilpirauhasyhdistys.net<br />

Puheenjohtaja ja yhdistyksen osoite<br />

Martta Hirvikallio, p. 040 838 6994 (arki-iltaisin)<br />

Merenlahdentie 49 B 9, 53850 Lappeenranta<br />

martta.hirvikallio@pp1.inet.fi<br />

Tanja Väyrynen, p. 040 556 9975<br />

Timonkatu 12, 05830 Hyvinkää<br />

kr-yhdistys.hvnk@nic.fi<br />

Irma Heikkinen, p. 044 090 2004 (arki-iltaisin)<br />

Suolehdontie 7 as 5, 41330 Vihtavuori<br />

kskilpirauhasyhdistys@gmail.com<br />

Riitta Tiainen, p. 044 519 4802<br />

Vuorikatu <strong>10</strong> A 4, 45<strong>10</strong>0 Kouvola<br />

klkilpi@kymenlaaksonseudunkilpirauhasyhdistys.info<br />

Sinikka Rantala, p. 044 574 6285<br />

Kansankatu 7 A 27, 15870 Hollola<br />

lahdenkilpirauhas@suomi24.fi<br />

Maija-Liisa Airaksinen, p 044 033 0013 (ark. 18-20)<br />

Hakapellonkatu 8 C 29, 20540 Turku<br />

maija-liisa.airaksinen@suomi24.fi<br />

Liisa Pyrrö, p. 045 1271 940<br />

Kurkelantie 6 A as 22, 90230 Oulu<br />

liisa.pyrro@mail.suomi.net<br />

Iiris Hakasaari, p. 040 353 1790<br />

Harjutie 19 A 1, 69600 Kaustinen<br />

iiris.hakasaari@kase.fi<br />

Anja Salvas, p. 040 509 3650<br />

Kastintie 27, 31700 Urjala as<br />

anja.salvas@pp.inet.fi<br />

Pohjois-Karjalan Kilpirauhasyhdistys ry Päivi Paavilainen, p. 041 436 1902<br />

Kontionkatu 14, 80200 Joensuu<br />

p.paavilainen@luukku.com<br />

Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.pkkilpi.org, p. 040 5466 173<br />

Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Satakunnan Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.salpanet.fi (palvelut -> yhdistykset ja järjestöt -><br />

Satakunnan Kilpirauhasyhdistys)<br />

Seinäjoen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

www.seinajoenseudunkilpirauhasyhdistys.fi<br />

Vaasan Seudun Kilpirauhasyhdistys ry / Vasanejdens<br />

Sköldkörtelförening rf http://vakybotnia.nettisivu.org<br />

Suomen Kilpirauhasliitto ry<br />

toimisto, Vilhonkatu 4 B, 00<strong>10</strong>0 Helsinki<br />

p. 09 8684 6550<br />

toimisto@kilpirauhasliitto.fi<br />

www.kilpirauhasliitto.fi<br />

Marjatta Aittakumpu, p. 040 546 6173<br />

PL 235, 00171 Helsinki<br />

marjatta.aittakumpu@pkkilpi.org<br />

Raili Kuusela, p. 040 746 1123 (arki-iltaisin)<br />

Hukanpolku 25, 96500 Rovaniemi<br />

raili.kuusela@gmail.com<br />

Eila Tanttu, p. 045 325 2535<br />

Kiertokatu 16 as.21, 28130 Pori<br />

eila.tanttu@gmail.com<br />

Annemaarit Lavikainen, 050 555 4961 (arki-iltaisin)<br />

Hyypäntie <strong>10</strong> A 1, 61800 Kauhajoki<br />

annemaarit.lavikainen@netikka.fi<br />

Ulla Slama<br />

Åvägen <strong>10</strong> C, 64200 Närpiö<br />

ulla.slama@gmail.com<br />

Kilpirauhasliiton puheenjohtaja<br />

Kirsti Hänninen<br />

puheenjohtaja@kilpirauhasliitto.fi<br />

p. 050 4366 959<br />

28

Hyvinkään Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Lääke auttaa vain,<br />

jos se otetaan oikein!<br />

Proviisori Antti Puustinen<br />

kertoi lääkkeiden oikeasta<br />

käytöstä.<br />

Hyvinkään Uuden Apteekin proviisori<br />

Antti Puustinen oli kertomassa Hyvinkään<br />

Seudun Kilpirauhasyhdistyksen<br />

jäsenille lääkkeiden käytöstä ja yhteisvaikutuksista.<br />

Samalla selvisi puheenjohtajaa<br />

askarruttanut asia, eli mikä<br />

on farmaseutin ja proviisorin ero. Nyt<br />

tiedän, että proviisorin koulutus on<br />

tuplasti pidempi kuin farmaseutin, ja<br />

näistä vain proviisori voi saada apteekkiluvan.<br />

Kilpirauhasen vajaatoiminnan<br />

hoito<br />

Vajaatoimintaa hoidetaan yleensä tyroksiinilla<br />

(Thyroxin), jota saa Suomessa<br />

kahtena vahvuutena, 25 ja <strong>10</strong>0 mikrogrammaa<br />

(<strong>10</strong>0 mikrogrammaa=0,1<br />

milligrammaa). Tyroksiini tulee ottaa<br />

säännöllisesti ja aina tyhjään vatsaan<br />

vähintään 15 minuuttia ennen aamupalaa.<br />

Jos potilaalta otetaan kilpirauhasen<br />

kontrollikokeita, otetaan lääke vasta kokeiden<br />

oton jälkeen.<br />

Tyroksiinia ei kannata ottaa yhtä aikaa<br />

raudan, kalsiumin, sukralfaatin (vatsansuojalääke),<br />

alumiini- tai magnesiumantasidien<br />

(närästyslääkkeitä), kolestyra-<br />

miinin tai kolestipolin (kaksi viimeistä<br />

on kolesterolääkkeitä) kanssa. Nämä<br />

vaikuttavat tyroksiinin imeytymiseen<br />

suolesta ja siksi näiden valmisteiden ja<br />

tyroksiinin oton välissä tulee olla vähintään<br />

neljän tunnin väli. Väli tulee huomioida<br />

myös niiden monivitamiinivalmisteiden<br />

kanssa, jotka sisältävät rautaa tai<br />

kalsiumia. Maitotuotteiden käyttöäkin<br />

heti tyroksiinin oton jälkeen kannattaa<br />

rajoittaa, etenkin jos tuntuu että tyroksiini<br />

ei toimi.<br />

Kupari, sinkki ja seleeni ovat merkittäviä<br />

kilpirauhashormonien toiminnalle.<br />

Mikäli tyroksiini ei tunnu toimivan, kannattaa<br />

asiasta keskustella lääkärin kanssa<br />

ja ehkä testata näiden pitoisuudet verestä<br />

tai sopia lisäravinteiden kokeilusta.<br />

Estrogeeni, salisylaatit ja epilepsialääkkeet<br />

voivat lisätä tyroksiinin tarvetta.<br />

Beetasalpaajat, amiodaroni, kortikosteroidit<br />

ja sertraliini voivat vaikuttaa<br />

estävästi tyroksiinin (T4) muuntumiseen<br />

trijodityroniiniksi (T3). Digitaliksen<br />

vaikutus voi laskea tyreotoksikoosin<br />

aikana. Tyroksiini vahvistaa varfariinin<br />

(Marevan) vaikutusta, ja oraaliset diabeteslääkkeet<br />

vahvistavat tyroksiinin vaikutusta.<br />

Näistä syistä johtuen on erittäin<br />

tärkeää kertoa lääkärille kaikista käyttämistään<br />

lääkkeistä!<br />

Tyroksiinin vakavat haittavaikutukset<br />

ovat harvinaisia. Yleensä taustalla on liian<br />

nopea annosnosto tai liian suuri ylläpitoannos.<br />

Riskit kohdistuvat lähinnä sydämeen.<br />

Pitkäaikainen, liian suuri annos,<br />

voi altistaa osteoporoosille. Liian suuri<br />

annos aiheuttaa yleensä liikatoiminnan<br />

kaltaisia oireita, kuten hikoilua, vapinaa,<br />

nopeaa pulssia, ripulia ja laihtumista. Tyreotoksikoosinen<br />

kriisi on mahdollinen,<br />

ja jos esim. pieni lapsi löytää purkin tyroksiinia<br />

ja syö suuren määrän tabletteja,<br />

on myrkytystilakin vaarana.<br />

Osa käyttää myös T3-valmisteita,<br />

koska vointi ei kohene pelkällä tyroksiinilla<br />

riittävästi. Eläinperäisiä valmisteita<br />

on markkinoilla kaksi, Armour Thyroid<br />

ja Thyroid. Armour Thyroidia ei ole<br />

tällä hetkellä saatavilla ja Thyroidin<br />

saannissakin on ollut välillä lyhyitä katkoja.<br />

Molemmat sisältävät kaikkia kilpirauhasen<br />

tuottamia hormoneja, mutta<br />

vain T4:n ja T3:n määriä kontrolloidaan.<br />

Lisäksi markkinoilla on synteettisiä valmisteita<br />

kauppanimellä Novothyral ja<br />

Liothyronin.<br />

T3:a sisältävä valmisteet ovat tyroksiinia<br />

huomattavasti kalliimpia, eikä<br />

niistä saa Kela-korvausta. Ne vaativat<br />

myös erityisluvan. Erityislupa on haettava<br />

vuosittain, ja viedään reseptin kanssa<br />

apteekkiin. Erityislupa on apteekkikohtainen,<br />

eli vain kyseinen apteekki<br />

voi luovuttaa valmisteet potilaalle sen<br />

voimassaolon ajan. Normaali erityislupa<br />

maksaa 12 €, pikalupa 18 €. Normaalin<br />

luvan käsittely kestää parisen viikkoa.<br />

Kuka tahansa lääkäri voi kirjoittaa luvan,<br />

mutta on tärkeää että lääkäri tuntee määräämänsä<br />

valmisteen. Kaikki apteekit<br />

pystyvät toimittamaan näitä valmisteita,<br />

ja hinta on kaikissa apteekeissa sama.<br />

Kilpirauhasen liikatoiminnan<br />

hoito<br />

Liikatoimintaan vaikuttavia lääkeaineita<br />

ovat litium, amiodaroni ja jodipitoiset<br />

röntgen-aineet. Myös stressi ja tupakointi<br />

ovat altistavia tekijöitä, ja tupakointi<br />

voi laukaista myös silmäoireet.<br />

29

Suomen<br />

lehti<br />

Hoitovaihtoehtoina ovat lääkkeet, radiojodi<br />

ja leikkaus. Lääkkeenä käytetään<br />

tyreostaatteja, yleensä karbimatsolia. Se<br />

voi aiheuttaa valkosolujen katoa, joka ilmenee<br />

kuumeiluna ym. ja jonka vuoksi<br />

pitää hakeutua lääkärin hoitoon. Hoito<br />

kestää yleensä korkeintaan pari vuotta<br />

ja on ensisijainen vaihtoehto raskaana<br />

oleville, lapsille, silmäoireisille ja niille,<br />

joilla on pieni kilpirauhanen. Beetasalpaajia<br />

voidaan käyttää sydämen rauhoittamiseen.<br />

Radiojodi tuhoaa kilpirauhassoluja ja<br />

lopettaa liikatoiminnan tätä kautta. Sitä<br />

ei käytetä raskaana oleville eikä silmäoireisille.<br />

Radijodihoidon jälkeen tulee<br />

muistaa varoaika, jona ei saa olla pienten<br />

lasten lähellä. Hoidon lopputuloksena<br />

voi olla vajaatoiminta ja seuranta onkin<br />

tärkeää. Leikkaukseen päädytään yleensä<br />

silloin, kun kilpirauhanen on suuri,<br />

kyhmyinen, tai ahtauttaa henki- tai ruokatorvea.<br />

Informaatiokanavat<br />

Tietoa kilpirauhassairauksista ja niiden<br />

hoidosta löytyy mm. seuraavista paikoista:<br />

www.kilpirauhasliitto.fi<br />

www.terveyskirjasto.fi<br />

www.kilpirauhanen.com (huom! Potilaiden<br />

ylläpitämä)<br />

Lääkärit ja apteekit<br />

Kuopion lääkeinformaatiokeskus KLIK,<br />

p. 020 044 044 (1,20 €/min.)<br />

Alan kirjallisuus<br />

Ulkomaiset tietolähteet<br />

Internetissä olevaan tietoon kannattaa<br />

aina suhtautua varaukselle, jollei tiedä<br />

lähdettä luotettavaksi.<br />

Viitehintajärjestelmä<br />

Kela-korvausjärjestelmä on taas uudistunut.<br />

Lääkkeille on nyt määritelty viitehinta.<br />

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,<br />

että potilas saa Kela-korvauksen viitehinnan<br />

alle jäävästä lääkkeen hinnasta,<br />

mutta valitessaan rinnakkaisvalmisteista<br />

viitehintaa kalliimman valmisteen, maksaa<br />

itse viitehinnan ylittävän osan eli<br />

ei saa siitä Kela-korvausta. Viitehinnat<br />

vahvistetaan kolmen kuukauden välein.<br />

Lääkkeiden hinnat voivat muuttua kahden<br />

viikon välein. Rinnakkaisvalmisteissahan<br />

on aina sama vaikuttava aine,<br />

mutta esim. apu- ja väriaineet voivat olla<br />

erilaisia.<br />

Muutama sana Hyvinkään<br />

Uudesta Apteekista<br />

Uusi Apteekki tarjoaa myös annosjakelupalvelua.<br />

Lisäksi heillä voi varata ajan<br />

lääkkeiden läpikäyntiä varten, jolloin<br />

voidaan selvittää mm. haitat ja yhteisvaikutukset.<br />

Lopputulemana voi olla,<br />

että annetaan suositus lääkärin kanssa<br />

läpikäytäväksi, jos tarvetta havaitaan.<br />

Neuvonnan rooli on kasvanut apteekeissa<br />

vuosien varrella, ja meidän potilaiden<br />

kannalta hyvä niin. Lääkärissäkäynti<br />

on usein varsin nopea suoritus,<br />

eikä silloin juurikaan keskustella itse<br />

lääkkeen käytöstä.<br />

Kiitokset Antille erittäin hyvästä luennosta!<br />

Tanja Väyrynen, pj<br />

Hyvinkään Seudun<br />

Kilpirauhasyhdistys<br />

HYVINKÄÄN SEUDUN<br />

KILPIRAUHASYHDISTYS RY<br />

Keskusteluryhmämme kokoontuvat seuraavasti:<br />

Hyvinkään päiväryhmä maanantaisin<br />

klo 13–15 Järjestökeskus Onnensillan<br />

Kulmasillassa (alakerta), os. Siltakatu<br />

6: 6.9, 4.<strong>10</strong>, 1.11 ja 13.12.<br />

Hyvinkään iltaryhmä torstaisin klo<br />

18–20 Järjestökeskus Onnensillan Kaarisillassa<br />

(yläkerta): 9.9, 14.<strong>10</strong>, 11.11 ja<br />

9.12.<br />

Mäntsälän iltaryhmä tiistaisin klo<br />

18–20 kellarikahvila Kulmiksessa, os.<br />

Keskuskatu 11A. (katutasosta kerros alas<br />

hissillä tai portaita): 7.9, 12.<strong>10</strong>, 9.11 ja<br />

14.12.<br />

Mäntsälän päiväryhmä tiistaisin klo<br />

14:30 kellarikahvila Kulmiksessa: 21.9,<br />

19.<strong>10</strong> ja 23.11.<br />

Mäntsälän ryhmien yhteyshenkilönä<br />

Lahja Tainio, p. 0400 975 777.<br />

Näissä tilaisuuksissa on vapaata<br />

keskustelua niin kilpirauhas- kuin<br />

muistakin asioista. Muutakin mukavaa<br />

voidaan sopia ryhmän toiveiden mukaisesti.<br />

Kerro ideasi, niin järjestetään yhdessä!<br />

Hallitus kokoontuu klo 18 Onnensillassa<br />

yläkerrassa seuraavasti: 26.8 ja<br />

16.12.<br />

Yhdistyksen sääntömääräinen Syyskokous<br />

pidetään 28.<strong>10</strong>. klo 18 Järjestökeskus<br />

Onnensillan Kaarisillassa. Esillä<br />

säännöissä määrätyt asiat. Tilaisuudessa<br />

on kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet ovat tilaisuuteen<br />

lämpimästi tervetulleita suunnittelemaan<br />

yhteisiä asioitamme!<br />

Ilmoittelemme toiminnastamme myös<br />

paikallislehtien seurapalstoilla sekä<br />

osoitteessa www.hyvinkaankilpirauhasyhdistys.net.<br />

Tilaisuuksiimme ovat tervetulleita<br />

kaikki kilpirauhassairauksista kiinnostuneet.<br />

Tervetuloa!<br />

Yhteydenotot: Tanja Väyrynen (pj),<br />

040 556 9975, Kr-yhdistys.hvnk@nic.fi.<br />

30

Kymenlaakson Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Tulevana syksynä, tarkemmin lokakuussa,<br />

yhdistyksemme järjestää lääkärinluennon<br />

sekä Kotkassa että Kouvolassa.<br />

”Vanha tuttu” Päivi Mäkeläinen tulee<br />

kertomaan meille kilpirauhasasiaa ja siinä<br />

ohessa varmaan myös paljon muuta<br />

tärkeää.<br />

Näitä luentoja on yritetty saada aikaiseksi<br />

jo muutama vuosi, mutta kuten olen<br />

aiemminkin todennut, tänne Kymenlaaksoon<br />

asti on ollut ihan mahdotonta saada<br />

lääkäriä luennoimaan kilpirauhasasiasta.<br />

Nyt nämä luennot ovat siis totta ja toivon,<br />

että jokainen tietoa tarvitseva tulee<br />

mukaan kuulemaan ja kysymään. Lue<br />

lisää tämän lehden tapahtumaosiosta.<br />

Toteutamme luennot yhteistyössä<br />

Suomen Kilpirauhasliiton kanssa.<br />

Kouvolan luentoon yhdistys on saanut<br />

avustusta myös Kymin Osakeyhtiön<br />

<strong>10</strong>0-vuotissäätiöltä. Tämä avustus helpottaa<br />

omalta osaltaan sitä taloudellista<br />

taakkaa, mikä yhdistyksellä on kahden<br />

luennon järjestämisestä.<br />

Muistattehan, että Kilpirauhasliiton<br />

järjestämä jäsenhankintakilpailu on edelleen<br />

käynnissä.<br />

Kampanja kestää lokakuun loppuun<br />

asti ja kilpailussa on hyvät palkinnot.<br />

Me kymenlaaksolaiset olemme olleet<br />

ahkeria uusien jäsenien hankinnassa.<br />

Suuri kiitos kaikille tähänastisesta. Kun<br />

alku on ollut hyvä, niin eiköhän jatketa<br />

samaan malliin loppuun asti.<br />

Sen verran muistutusta kilpailun käytännöstä,<br />

että kun saat uuden jäsenen<br />

ilmoita siitä allekirjoittaneelle (yhteystiedot<br />

alla). Ilmoitan tiedot edelleen<br />

Liittoon ja pidän kirjaa kilpailua varten<br />

uusien jäsenien hankkijoista.<br />

Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta ja<br />

tapahtumista saa puheenjohtaja Riitta Tiaiselta<br />

044-5194 802, klkilpi(at)kymenlaaksonseudunkilpirauhasyhdistys.info<br />

tai sihteeri Anne Nuoralta 040-8615 522<br />

iltaisin, anne.nuora(at)gmail.com (huom<br />

at=@). Kotkan tapahtumista tiedustelut<br />

Pirkko Talsille 044 32<strong>10</strong> 242.<br />

Tietoa löytyy myös www.kymenlaaksonseudunkilpirauhasyhdistys.info<br />

Toivon teille kaikille ihania, auringon<br />

täyttämiä kesäpäiviä!<br />

Riitta Tiainen, puheenjohtaja<br />

KYMENLAAKSON SEUDUN<br />

KILPIRAUHASYHDISTYS RY<br />

Kirpputoritapahtuma la 14.8. klo<br />

7.00–13.00 Kouvolan vanhalla torilla.<br />

Yhdistyksemme on järjestämisvuorossa<br />

yhdessä Kouvolan Uimareiden<br />

kanssa.<br />

Tule myymään tarpeettomat tavarasi/<br />

vaatteesi pois (paikkamaksu <strong>10</strong> e) tai tule<br />

muuten vaan tapaamaan meitä ja kartuttamaan<br />

yhdistyksen kassaa vaikkapa<br />

kahvikupposen äärellä.<br />

Jos sää suosii myynnissä T-paitoja,<br />

lippiksiä, kasseja, koruja ym.<br />

Jos haluat tulla mukaan iloiseen talkooporukkaan,<br />

soittele Riitalle (044<br />

5194 802).<br />

Kymenlaakson Seudun Kilpirauhasyhdistys<br />

esittäytyy<br />

Kouvolan yhteispalvelutoimistoissa<br />

seuraavasti:<br />

Ti 31.8. klo 12–15 Valtakatu 33, Kuusankoski<br />

Ke 8.9. klo 12–15 Vanhamaantie 17,<br />

Elimäki<br />

Ke 15.9. klo 12–15 Keltakankaantie<br />

8, Keltakangas<br />

Tulkaa käymään, tullaan tutuiksi!<br />

Kilpirauhasillat Kotkassa syksyllä<br />

ti 14.9. 12.<strong>10</strong>. 9.11 ja 14.12. klo 18–20.<br />

Karhulan päiväsairaala Vesivallintie<br />

29 Karhula. Illoista tarkempaa tietoa<br />

elokuun alussa tulevassa jäsenkirjeessä.<br />

Lääkärinluento Kotkassa ti 5.<strong>10</strong>.<br />

klo 18–20.30 Kirjastotalon auditorio,<br />

Kirkkokatu 24, Kotka<br />

Yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi<br />

Mäkeläinen luennoi aiheenaan Kilpirauhanen;<br />

toiminta, häiriöt ja testit. Lisäksi<br />

luennossa käsitellään mm. luontaisia<br />

hoitoja, ravintoa sekä lisäravinteita kilpirauhasongelmissa.<br />

Luento järjestetään<br />

yhteistyössä Suomen Kilpirauhasliiton<br />

kanssa. Luennolle on 2 euron vapaaehtoinen<br />

sisäänpääsymaksu.<br />

Lääkärinluento Kouvolassa ma<br />

11.<strong>10</strong>. klo 18–20.30 Kaupungintalon<br />

juhlasali, Torikatu <strong>10</strong>, Kouvola<br />

Yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi<br />

Mäkeläinen luennoi aiheenaan Kilpirauhanen;<br />

toiminta, häiriöt ja testit. Lisäksi<br />

luennossa käsitellään mm. luontaisia<br />

hoitoja, ravintoa sekä lisäravinteita kilpirauhasongelmissa.<br />

Luento järjestetään<br />

yhteistyössä Suomen Kilpirauhasliiton<br />

kanssa. Luennolle on 2 euron vapaaehtoinen<br />

sisäänpääsymaksu.<br />

31

Suomen<br />

lehti<br />

Lahden Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Sääntömääräinen syyskokous on la<br />

4.9.20<strong>10</strong> klo 13 Invakeskuksessa, Hämeenkatu<br />

26 A, Lahti!<br />

Jäsentapaamiset:<br />

La 4.9 klo 13 syyskokouksen yhteydessä<br />

Invakeskus, Hämeenkatu 26 A<br />

La 2.<strong>10</strong> mukana Suomen Kilpirauhasliiton<br />

pj Kirsti Hänninen ja järjestöpäällikkö<br />

Asta Tirronen. Tervetuloa kuulemaan<br />

Liiton terveisiä!<br />

Puhelinpäivystykset to 2.9, 7.<strong>10</strong>, 4.11<br />

ja 2.12 klo 11–14 puh. 044-5746285<br />

Tervetuloa mukaan tapahtumiin!<br />

Lounais-Suomen Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Johtokunnan kokoukset pidetään 30.8.,<br />

21.9. ja 27.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> klo 18.00 Ruusukorttelissa,<br />

Puistokatu 11, Turku.<br />

Vertaistuki-illat ovat 7.9. ja 5.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong><br />

klo 18.00 alkaen Ruusukorttelissa, Puistokatu<br />

11, Turku.<br />

Syyskauden avajaiset ovat lauantaina<br />

18.9.20<strong>10</strong> klo 8.30 alkaen leirikeskus<br />

Sinapissa, Sinapintie 74, Turku (Kakskerta).<br />

Ohjelmaan sisältyy tietoa ravitsemuksesta,<br />

rentoutusta, liikuntaa sekä<br />

myös jutustelua ja yhdessäoloa. Aamu-<br />

pala, lounas ja päivällinen pitävät huolen<br />

jaksamisesta ja lisäksi meillä on mahdollisuus<br />

saunomiseen; kylmäverisemmät<br />

voivat myös pulahtaa mereen. Sitovat<br />

ilmoittautumiset Maija-Liisa Airaksiselle<br />

(Maisalle) viimeistään 31.7.20<strong>10</strong><br />

mennessä joko puhelimitse numeroon<br />

0440 330013 (arki-iltaisin klo18–20) tai<br />

sähköpostitse osoitteeseen maija-liisa.airaksinen@suomi24.fi.<br />

Tervetuloa!<br />

Sääntömääräinen syyskokous pidetään<br />

29.9.20<strong>10</strong> klo 18.00 Ruusukorttelissa,<br />

Puistokatu 11, Turku. Kokouksessa<br />

käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät<br />

syyskokousasiat. Tervetuloa!<br />

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen kotisivuilta<br />

http://lskilpirauhasyhdistys.net/<br />

Yhdistyksen puhelinnumero on 0440<br />

330013 (arki-iltaisin klo 18–20).<br />

Terveisin Maisa<br />

Maija-Liisa Airaksinen<br />

puheenjohtaja<br />

Lounais-Suomen Kilpirauhasyhdistys ry.<br />

puh. 0440 330013<br />

Oulun Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Huhtikuisen aamuauringon loisteessa<br />

väki oli valmiina Syötteen kuntoretkelle<br />

lähtöä varten Oulun linja-autoasemalle.<br />

Lähtijöistä (15) valtaosa oli naisia, mutta<br />

pari miestäkin tullut mukaan. Matkan<br />

johtajana oli yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Elsa Sipilä, joka on erittäin kokenut<br />

vetäjä. Hän on pudasjärveläissyntyinen<br />

ja vuosikymmeniä ympärivuoden Syötteellä<br />

retkeillyt. Retkeen kukin matkalaisista<br />

oli ottanut mukaan kiinnostuksensa<br />

mukaisia välineitä. Jollakin oli sukset<br />

hiihtolenkkiä varten, joillakin kävelysauvat<br />

tai sopivat jalkineet patikointiin.<br />

Retkipaketti oli varattu ajalle 20.–22.4<br />

32<br />

Kuvassa leirikoululaisia Syötteen<br />

laella.<br />

20<strong>10</strong> Syötekeskuksesta. Syötekeskus sijaitsee<br />

390 m. merenpinnasta ja on Suomen<br />

eteläisin tunturi.<br />

Puolenpäivän aikoihin väki saapui<br />

Pikku Syötteelle. Kohta huoneisiin majoittumisen<br />

jälkeen retkeläiset olivat pian<br />

valmiina lähtemään kävelemällä Atte<br />

Särkelän korukivipajaan. Menomatka oli<br />

helppoa alaspäin menoa pitkin tunturin<br />

kyljessä kiertelevää tietä. Lämmin aurinkoinen<br />

sää ja lumiset metsämaisemat oli<br />

upea elämys. Lunta näytti olevan yhtä<br />

paljon kuin talvella.<br />

Aten tupa oli kodanomainen ja täynnä<br />

katosta lattiaan erilaisia kivipajan tuotteita<br />

ja samalla viihtyisä kahvipaikka.<br />

Tiskissä lasin alla oli laatikoittain erilaisia<br />

käsintehtyjä koruja, hiottuja kivitöitä

ja muita matkamuistoksi sopivia tuotteita.<br />

Kahvihetkessä huomaamattomasti<br />

tuvan isäntä pääsi meidät yllättämään.<br />

Vanha Naamaripeikko nousi tiskin takaa<br />

ja aloitti kovan ja jännittävän rummutuksensa<br />

ja joikaamisen. Esitykselle taputettiin.<br />

Puheiden mukaan pajan lähellä on<br />

Syötteen peikkokylä.<br />

Paluumatka olikin sitten yhtä nousua<br />

takaisin tunturiin. Monet ehtivät vielä<br />

ennen päivällistä tutustumaan Syötekeskuksen<br />

saunaan, kuntosaliin ja muihin<br />

yhteisiin tiloihin. Hotellissa oli sattumalta<br />

paljon väkeä. Meitä aiemmin oli saapunut<br />

joukko nuoria puheliaita leirikoululaisia<br />

opettajineen Etelä-Suomesta. Tämä<br />

toi lisäväriä ja moniäänisyyttä hotellin<br />

ilmapiiriin. Päivällisen jälkeen useimmat<br />

vetäytyivät sitten saunaan tai omiin<br />

oloihinsa rentoutumaan ja nukkumaan.<br />

Keskiviikkona aamupalan jälkeen<br />

ohjelmassa oli tutustumiskäynti Metsähallituksen<br />

omistamaan Luontokeskukseen.<br />

Matka Luontokeskukseen tehtiin<br />

patikoinnin sijaan taxilla, koska välimatka<br />

on n. 6 km. Aamun sää oli erittäin<br />

kirkas ja aurinkoinen, mutta pakkasyön<br />

jälkeen tuntui varsin kylmältä. Luontokeskuksen<br />

hoitajan suullisen esittelyn<br />

jälkeen katselimme luontokeskuksen<br />

ja Iso Syötteen kansallispuistoalueen<br />

esittelyvideon. Toiveittemme mukaisesti<br />

halusimme nähdä useita myöskin<br />

suomalaista luontoa esittäviä lyhytfilmejä.<br />

Näistä mielenjäävin taisi olla<br />

”Oulangan kansallispuistosta Paanajärvelle”.<br />

Luontokeskuksesta päiväkahvin juonnin<br />

jälkeen patikoimme paikallisteitä pitkin<br />

kohti Isoa Syötettä. Aurinko paistoi<br />

kirkkaana ja näimme läheltä suurimman<br />

tunturin rinteet ja laskettelureitit. Menomatka<br />

taittui nopeasti ja poikkesimme<br />

rinteiden alla olevalle Romekievariin<br />

nuotiopaikalle levähtämään ja makkaroiden<br />

paistoon. Eri-ikäisiä matkailijoita,<br />

hiihtäjiä ja laskettelijoita tapasimme<br />

runsaasti nuotiopaikalla. Maistuipa mojovalta<br />

saada oikeassa nuotiossa paistettua<br />

hiillosmakkaraa ja päälle juotavaa.<br />

Viipyminen ulkosalla auringossa toi monille<br />

lisäväriä kasvoille.<br />

Lyhyen tauon jälkeen tilattiin taxeja<br />

Iso Syötteelle nousemiseen. Auton kiemurrellessa<br />

jyrkkää tunturin rinnettä<br />

ylös, tuli mieleen sanonta: mikä mäki<br />

ottaa, se maksaa myös takaisin. Jalkaisin<br />

nouseminen tunturin huipulle olisi<br />

saattanut viedä meiltä liikaa aikaa ja jalankulkeminen<br />

olisi voinut olla monille<br />

ylivoimainen. Tunturialueen osin paljas<br />

luminen ja osin metsäinen luontomaisema<br />

oli komea ja silmäkantamattomuudellaan<br />

huikaiseva.<br />

Päivällisen jälkeen pian alkoi ohjelman<br />

mukaan Muisti-ilta. Se pidettiin<br />

keskiviikkoiltana Syötekeskuksen Näköalaluokassa.<br />

Tilaisuus oli avoin kaikille<br />

Syötteellä asuville ja järjestettiin<br />

yhteistyössä Syötekeskuksen kanssa.<br />

Asiantuntija, erikoissairaanhoitaja Salme<br />

Koskelo, puhui muistista, sen merkityksestä<br />

ja antoi vinkkejä muistamiseen:<br />

mistä saamme tukea muistille ja miten<br />

tärkeitä asioita ovat hyvä uni, liikunta,<br />

ravinto ja hyvät ihmissuhteet. Hän alkoi<br />

esityksensä teettämällä kuulijoille <strong>10</strong><br />

sanan muistitestin ja jatkoi seuraavaksi<br />

miten sanoja voi paremmin muistaa<br />

tietoisten kotiympäristövihjeiden avulla.<br />

Lopuksi asiantuntijamme jakoi kuulijoille<br />

mielenkiintoisen Jokijärven Avviisin,<br />

jossa tulevan kesän yhtenä kohokohtana<br />

on I Pöllin Parkkuun SM-kisat Jokijärvellä<br />

19.6.20<strong>10</strong>.<br />

Arvonnan jälkeen menimme joukolla<br />

iltakahville. Kiitimme kuntoretkemme<br />

vetäjää Elsaa eriomaisen juoheasti toteutuksesta.<br />

Torstaina oli jo sitten kotiinlähdön<br />

aika. Bussi tuli hakemaan meidät puolen<br />

päivän aikaan ja matkustimme kohti<br />

Pudasjärveä. Poikkesimme kynttiläkaupassa<br />

ostoksilla Pudasjärvellä ja ihastelemassa<br />

kynttilämaailmaa. Seuraava<br />

pysähdyskohteemme oli Niemitalon<br />

Juustola Arkalassa. Monet ostivat juustoleivän<br />

kanssa kahvit ja myös leipäjuustoja<br />

kotiin viemisiksi.<br />

Kanssakulkijoiden puheista ja iloisuudesta<br />

päätellen kuntoretki oli monin<br />

tavoin virkistävä ja kuntoa kohottava.<br />

Marja-Leena Kuusimäki<br />

Oulun Seudun Kilpirauhasyhdistys<br />

Hallituksen jäsen<br />

Kevät keikkuen tulee tänne<br />

Pohjois-Pohjanmaallekin<br />

Yhdistyksemme vuosisuunnitelman<br />

20<strong>10</strong> mukaisesti huhtikuun jäsenilta<br />

pidettiin seudun lähikaupungissa Raahessa.<br />

Paikkana oli hulppea kaupungin<br />

valtuustosali ydinkeskustassa. Oulusta<br />

jäseniltaan oli saapunut pari pikkuautollista.<br />

Jäsenillan yleisömäärä oli kaikki-<br />

neen noin sata henkeä. Tämä tapahtuma<br />

oli järjestäjille iloinen yllätys. Tilaisuuden<br />

alussa yhdistys tarjosi osallistujille<br />

tulokahvit.<br />

Illan lääketieteellisenä asiantuntijana<br />

oli paikkakunnalla työskentelevä lääkäri<br />

LT Lotta Seppinen. Esityksessään hän<br />

käsitteli kilpirauhasen toimintaa ja sen<br />

eri hormonien merkitystä ihmisen hyvinvoinnille,<br />

veriarvojen seurantaa, erityyppisiä<br />

kilpirauhassairauksia ja niiden<br />

hoitomuotoja. Luennon päätteeksi syntyi<br />

vilkas keskustelu kilpirauhassairauksista,<br />

oireista, hoidoista ja lääkitykseen<br />

33

Suomen<br />

lehti<br />

liittyvistä erityiskysymyksistä.. Luennoitsijalle<br />

esitettiin lopuksi runsaasti<br />

kysymyksiä. Monet kuulijoista kertoivat<br />

myös kokemuksiaan hoidosta, sairastumisesta<br />

ja lääkityksestä. Luentoaihe ja<br />

yleisöpuheenvuorot rikastuttivat monin<br />

tavoin kilpirauhassairauksia sairastavia<br />

kumppaneita. Todettiin, että tiettyjen<br />

kilpirauhasairauksien yleistyminen on<br />

lisääntymään päin.<br />

Käytäväkeskusteluissa ja luennon<br />

jälkeen ilmoittautui runsaasti Kilpirauhayhdistykseen<br />

jäseneksi kiinnostuneita<br />

henkilöitä. Puheenjohtaja hoitaa yhteystiedot<br />

edelleen Kilpirauhasliittoon.<br />

Tilaisuudessa jaettiin myös yhdistyksen<br />

esitteitä ja neuvottiin käymään kilpirauhasliiton<br />

Internet-sivuilla. Keskustelussa<br />

tuotiin myös esille tarve paikallistasolla<br />

toimivalle vertaistukiryhmälle ja<br />

tarve osallistua joskus porukalla Oulun<br />

jäsenillan luennoille. Tilaisuuden lopuksi<br />

arvan ostaneiden kesken arvottiin palkinnot.<br />

Yhdessä kiitämme kaikkia jäseniltaan<br />

osallistuneita.<br />

Monet paikalle saapuneista olivat käyneet<br />

tutustumassa Suomen Lasitaiteilijat<br />

Ry:n LUX et VOX in Vitrum näyttelyyn<br />

1.4. – 22.5. 20<strong>10</strong> Galleria Myötätuulessa.<br />

Se on samassa talossa, 3.kerroksessa.<br />

Marja-Leena Kuusimäki<br />

Oulun Seudun Kilpirauhayhdistys<br />

Hallituksen jäsen<br />

Oulun Seudun Kilpirauhasyhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Elsa Sipilä oik., lääkäriasiantuntija<br />

LT Lotta Seppinen kesk. ja hall. jäsen Marja-Leena<br />

Kuusimäki vas.<br />

Marja-Leena Kuusimäki kiittää luennoitsijaa lääkäri<br />

LT Lotta Seppistä.<br />

Pirkanmaan Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Kesäinen Tervehdys<br />

Pirkanmaalta!<br />

Tätä kirjoittaessani eletään vappuviikkoa<br />

ja taas ovat säänhaltijat huhupuheen<br />

mukaan ”hurjina”, eli lupaavat sateista<br />

vappua! Tätä lukiessanne tiedätte jo, miten<br />

kävi.<br />

Tulin juuri tuhkapilvien takia pitkittyneeltä<br />

viikon lomaltani Kreetan saarelta,<br />

jossa totesin, kuinka mahtavia suomalaiset<br />

ovat kriisitilanteessa, elimme 5<br />

ylimääräistä lomapäivää kuin yhdessä<br />

suuressa perheessä, josta on vanhemmat<br />

hukassa. Sitä välittömyyttä ja ystävällisyyttä<br />

ei voi sanoin kuvailla mitä<br />

34<br />

mieheni kanssa koimme. Kotiinpaluu<br />

oli yksi elämäni riemukkaimmista kokemuksista,<br />

vaikka tiesimmekin, että asiat<br />

järjestyvät. No, se siitä, mutta onpahan<br />

kertomista sitten aikanaan lapsenlapsille.<br />

Yhdistyksen kevät on sujunut mukavasti,<br />

vertaistoimintatapahtumat on pidetty<br />

sovitusti, kiitos vetäjille (Hely,Pirjo<br />

ja Pirkko). Yhdistyksemme varapuheenjohtaja<br />

Hely Lepistö oli myös edustamassa<br />

ja vetämässä Suomen Kilpirauhasliitto<br />

ry:n kuntoutuspäiviä Tampereella, mistä<br />

kiitos Helylle.<br />

Kevätkokous pidettiin maaliskuussa,<br />

jossa hyväksyttiin sille määrätyt asiat,<br />

samoin peruttiin luentomatka Lahteen,<br />

koska saimme järjestettyä Kansainväliseksi<br />

kilpirauhaspäiväksi oman luennon,<br />

josta enemmän seuraavassa lehdessä!<br />

Kevätkokouksessa päätettiin myös, että<br />

juhlistamme Pirkanmaan Kilpirauhasyhdistys<br />

ry:n <strong>10</strong>-vuotis syntymäpäiviä<br />

pitämällä ne Finlaysonin Palatsi -ravintolassa<br />

18.9.20<strong>10</strong> klo 17–21.<br />

Juhla vietetään ns. iltapäivätilaisuutena,<br />

johon on mahdollista osallistua, kun<br />

on lunastanut illalliskortin, jonka hinta<br />

on jäsenille 20 € ja ei-jäsenille 25 € .<br />

Ilmoittautumiset voi tehdä sähköpostitse:<br />

pirjo.heikkila@pirkanmaankilpirauhasyhdistys.net,<br />

sekä tekstiviestillä<br />

puheenjohtajalle p. 040 5093650 Muista

kertoa ilmoittautuessasi myös mahdolliset<br />

ruoka-ainerajoitteet.<br />

Pyytäisin myös yhdistyksen jäseniä<br />

ottamaan minuun yhteyttä, mikäli olisi<br />

tarjolla esim. musiikkiesitystä tai muuta<br />

juhliin sopivaa ohjelmaa. Juhlassa<br />

käydään läpi myös yhdistyksen <strong>10</strong>-vuotinen<br />

historia pääpirteittäin. Tarkempaa<br />

tietoa juhlasta saa yhdistyksen nettisivuilta.<br />

Yhdistyksemme varsinainen toiminta<br />

on ”kesälomalla” kesäkuu-elokuu välisen<br />

ajan, jolloin järjestelemme <strong>10</strong>-vuotisjuhlia.<br />

Lepäämme ja myös suunnittelemme<br />

jo vuoden 2011 toimintaa, josta<br />

loppusyksyn aikana kuulette enemmän.<br />

Syksyn muut tapahtumat voitte tarkistaa<br />

tapahtumakalenterista ja toivon teidän<br />

osallistuvan innokkaasti yhteisiin tapahtumiin.<br />

Nyt toivotan kaikille rentouttavaa ja<br />

mukavaa kesää ja mieleenpainuvia kokemuksia!<br />

Muistattehan jäsenhankintakilpailun,<br />

joka jatkuu lokakuun loppuun..<br />

onnea jäsenhankintaan...<br />

Toivoo jo nyt kesäkärpäsen purema<br />

Anja Salvas, pj.<br />

Vertaistoimintaryhmä kokoontuu Vanhalla<br />

kirjastotalolla, Mäkelän kabinetissa<br />

os. Keskustori 4, Tampere. Kokoontumispäivä<br />

on aina lauantai ja kellonaika<br />

aina <strong>10</strong>.30–12.30, paitsi 23.<strong>10</strong>. <strong>10</strong>.30–<br />

11.45. Päivämäärät ovat: 11.9. 23.<strong>10</strong> (luentosalissa),<br />

13.11. ja 11.12. 20<strong>10</strong>.<br />

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous<br />

pidetään lauantaina 23.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong><br />

klo 12.00 Vanhalla Kirjastotalolla, luentosalissa<br />

(os. Keskustori 4, Tampere).<br />

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät<br />

syyskokousasiat. Kokouspaperit<br />

jaetaan ennen kokouksen alkua.<br />

Tervetuloa! Kokousta ennen pidetään<br />

keskustelu-/vertaistilaisuus klo <strong>10</strong>.30–<br />

11.45<br />

TÄRKEÄÄ: Yhdistyksen <strong>10</strong>-vuotisjuhlat<br />

Finlaysonin Palatsi-ravintolassa<br />

18.9.20<strong>10</strong>. Katso tärkeimmät tiedot tämän<br />

lehden artikkelistamme ja seuraa ilmoittelua<br />

yhdistyksen nettisivuilla www.<br />

pirkanmaankilpirauhasyhdistys.net ja<br />

muilla ilmoituskanavillamme.<br />

Seuraa Aamulehden menot -palstaa,<br />

Akaan seudun yhdistyspalstaa ja kuuntele<br />

Tampereen alueradiota, niin saat tietoa<br />

tapahtumista, joita ei vielä tähän mennessä<br />

ole vahvistettu!<br />

Yhteydenotot ja tiedustelut p. 040 509<br />

3650 (vastaan mikäli en ole työssä, soita<br />

mieluiten klo 17 jälkeen) tai sähköpostitse:<br />

anja.salvas@pp.inet.fi tai postikortilla<br />

os. Kastintie 27 31700 Urjala as.<br />

Pohjois-Karjalan Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Hyvää alkukesää Joensuusta<br />

Olen odottanut mahtavaa inspiraatiota ja<br />

mielenkiintoisen jutun aihetta, ei ole vielä<br />

näyttäytynyt. Potilas-lehden juttujen<br />

tulee olla valmiina jo reilu kuukausi ennen<br />

lehden ilmestymistä. Maailmantilanne<br />

ja tärkeimmät uutiset voivat muuttua<br />

lyhyessä ajassa suuresti.<br />

Pieni tulivuori Islannissa sekoitti<br />

lentoliikenteen täysin monessa maassa.<br />

Luonto näytti voimansa ja nopea matkustaminen<br />

lentämällä katkesi vähäksi aikaa.<br />

Monen odotettu matka peruuntui tai<br />

kotimatkasta tulikin pidempi ja erilainen.<br />

Suomalaisetkin joutuivat matkaamaan<br />

busseilla, junilla, autoilla ja laivoilla aivan<br />

kuin vanhaan malliin. Valitettavasti<br />

äkkiä oli päästävä kotiin ja vuorokausi<br />

saattoi mennä yhtämittaa esim. bussissa.<br />

Reissusta olisi nauttinut vähemmällä kiireellä<br />

enemmän. Kohtuulliset päivämatkat,<br />

yöpymiset paikallisissa hotelleissa<br />

ja majataloissa olisivat tehneet matkustamisesta<br />

nautittavan. Osalla on tietysti<br />

todellinen kiire mutta suuri osa ihmisistä<br />

voisi uhrata muutaman päivän rauhalli-<br />

35

Suomen<br />

lehti<br />

seen matkustamiseen. Nuorena kiersin<br />

rinkka selässä junalla pitkin Eurooppaa<br />

ja bussilla kävimme useamman reissun<br />

ja maailma avartui. Junamatkalla Kiinaan<br />

aika pysähtyi jossakin Siperiassa.<br />

Siellä on kuulemma tehdas jossa valmistetaan<br />

aikaa, haluaisin uskoa tähän.<br />

Matkalla pelkkä päämäärä ei saisi olla<br />

tärkeä, myös kulkeminen on tärkeä. Eläminen<br />

tässä hetkessä, juuri tästä näkymästä<br />

ja tilanteesta nauttiminen, hetken<br />

kohtaaminen. Kiireiselle nykyihmiselle<br />

luonto antoi muistutuksen hidastaa välillä<br />

ja miettiä uusia vaihtoehtoja.<br />

Suomessa eläminen on rikasta eri<br />

vuodenaikojen vaihtuessa. Kotiympäristö<br />

muuttuu, piha on kesällä viihtyisä<br />

oleskelupaikka. Naapuritkin ovat lähempänä<br />

ja yhteydenpito lisääntyy kun<br />

juttelemme vaikka puutarhahommia<br />

tehdessä. Keväällä ja kesällä on helppo<br />

piipahtaa kylässä muidenkin pihapiireissä.<br />

Mukava asuinympäristö on rikkautta.<br />

Koskaan et ole aivan yksin kun ystäviä<br />

löytyy läheltä. Meidän kyläyhteisö Joensuussa<br />

Niinivaaralla on mahtava, yhdessä<br />

on lapsia kasvatettu, harrastettu ja<br />

saunottu. Nyt menemme viettämään vappua<br />

Pietariin isolla porukalla. Mukana<br />

on ystäviä ja sukulaisia bussilastillinen.<br />

Mukavaa matkustaa porukalla ja aika ei<br />

tule varmasti pitkäksi edes jonottaessa<br />

tullissa.<br />

Viime potilaslehdessä oli hyvä sanasto<br />

kilpparipotilaille, siitä on varmasti<br />

hyötyä monelle. Toivottavasti uusiutunut<br />

Kilpirauhasliitto palvelee entistä paremmin<br />

jäsenistöään. Yritämme täällä maakunnassa<br />

järjestää tilaisuuksia ja tiedottaa<br />

kilpirauhassairauksista mahdollisimman<br />

monelle. Olen itse ollut puhumassa<br />

Martoille ja Sydänyhdistyksen tilaisuudessa.<br />

Yhdistyksemme tulee mielellään<br />

muidenkin järjestöjen tapahtumiin mukaan.<br />

Yhteistyössä on voimaa ja se on<br />

helppo toteuttaa.<br />

Sähköpostiosoitteita voi laittaa, saat<br />

tiedot yhdistyksen tilaisuuksista!<br />

Tervetuloa mukaan toimintaan.<br />

Päivi Paavilainen, pj.<br />

p.paavilainena(a)luukku.com<br />

Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Uusi puheenjohtaja esittäytyy<br />

Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistyksen<br />

kevätkokouksessa 29.3.tulin<br />

valituksi yhdistyksen puheenjohtajaksi.<br />

Paikka vapautui Asta Tirrosen siirryttyä<br />

Suomen<br />

Kilpirauhasliiton järjestöpäälliköksi.<br />

Otan minulle tulleen tehtävän vastaan<br />

nöyrin mielin.<br />

Olen seurannut aktiivisesti kilpirauhasjärjestöjen<br />

toimintaa ja osallistunut<br />

useana vuonna Kilpirauhasliiton vuosikokoukseen.<br />

Asun Oulussa, mutta tänä päivänä<br />

se ei ole este järjestötehtävien hoitamiselle.<br />

Nykyinen tietotekniikka lyhentää<br />

välimatkat. Sähköpostilla saa nopeasti<br />

yhteyden minne tahansa. Kun matkapuhelin<br />

kulkee mukana, niin melkein aina<br />

on saatavilla. Kiireellisissä tapauksissa<br />

johtokunnan kokous puhelinkokouksena<br />

on mahdollinen.<br />

Vaikka tehtäväalue on minulle tuttua,<br />

tunnen tarvitsevani yhdistyksen toimijoiden<br />

tukea aloittaessani puheenjohtajana.<br />

Kilpirauhassairauksiin liittyvä tiedon<br />

tarve on edelleen suuri, vaikka sekä Kilpirauhasliitto<br />

että paikallisyhdistykset<br />

ovat tehneet hyvää työtä tiedottamisessa<br />

kuluneina vuosina. Kilpirauhasliitolla on<br />

vuoden 20<strong>10</strong> tavoitteena tiedottamisen<br />

tehostaminen ja tämä tavoite tulee olemaan<br />

myös Pääkaupunkiseudun Kilpirauhasyhdistyksellä.<br />

Myös vertaistuen merkitys on suuri.<br />

Sen arvon tietää sellainen henkilö, joka<br />

itse on taistellut sairautensa kanssa. Vertaistuen<br />

antajana meistä voi olla jokainen<br />

ja kuuntelemisen taito on tässä tehtävässä<br />

tarpeeseen.<br />

Kukaan ei yksinään pysty suuriin<br />

saavutuksiin. Yhteistyössä on voimaa<br />

ja yhdessä tekemällä saamme enemmän<br />

aikaan.<br />

Kesäterveisin<br />

Marjatta Aittakumpu<br />

La 19.6. klo <strong>10</strong>–17 toimintapäivä lapsiperheille<br />

Kartanokylpylä Kaisankodissa,<br />

Bodomintie 37, Espoo. Ohjelmassa<br />

on mukavaa yhdessäoloa, keskustelua<br />

asiantuntijoiden johdolla, mahdollisuus<br />

36<br />

vaihtaa mielipiteitä ja kertoa omista kokemuksista.<br />

Osa päivästä on erillisohjelmaa<br />

lapsille ja vanhemmille. Lapsille<br />

Luovuus-tapahtuma ja ulkoleikkejä. Aikuisille<br />

lääkäriluento ja keskustelutilaisuus<br />

lasten kilpirauhassairauksista sekä<br />

Tasapainoa arkeen -luento. Päivä päättyy<br />

perheiden yhteiseen ohjelmaan. Kilpirauhasen<br />

sairauteen on helpompi sopeutua,<br />

kun siitä saa tarpeeksi oikeaa tietoa

ja tapaa muita saman asian kanssa eläviä.<br />

Ajo-ohjeet www.kaisankoti.fi. Järjestämme<br />

myös tarvittaessa yhteiskuljetuksen<br />

Helsingin rautatieasemalta. Tiedustelut<br />

p. 050 3300 080 tai asta.tirronen@pkkilpi.fi.<br />

Ma 27.9. klo 16.30–18 keskustelu- ja<br />

vertaistuki-ilta Kampin palvelukeskuksen<br />

ravintolassa, Salomonkatu 21 B. Mukaan<br />

ovat tervetulleita myös potilaiden<br />

läheiset. Tilaisuuden jälkeen on syyskokous<br />

samassa paikassa.<br />

Ma 27.9.20<strong>10</strong> klo 18.30 sääntömääräinen<br />

syyskokous Kampin palvelukeskuksen<br />

ravintolassa, Salomonkatu 21 B.<br />

Kokouspapereihin voi tutustua klo 18<br />

päättyvän vertaistuki-illan jälkeen.<br />

La 9.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> klo <strong>10</strong>–15 Vantaan terveysmessut<br />

Kilterin koululla Myyrmäessä.<br />

Messujen teemana on ”Yhdessä<br />

terveyteen”. Teeman myötä järjestäjät<br />

korostavat yhteisöllisyyden myönteistä<br />

merkitystä niin henkiselle kuin ruumiillisellekin<br />

hyvinvoinnille. Messujen<br />

näytteilleasettajat ovat vantaalaisia tai<br />

laajemmin pääkaupunkiseudulta olevia<br />

sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Pääkaupunkiseudun<br />

Kilpirauhasyhdistyksellä<br />

on oma osasto messuilla, messuille<br />

on vapaa pääsy.<br />

Näytteilleasettajien osastojen lisäksi<br />

tapahtumassa on useita luentoja ja tietoiskuja.<br />

Mm. verensokeria, kolesterolia<br />

ja kuuloa voi mittauttaa messuilla.<br />

Kilterin koulu sijaitsee Myyrmäessä,<br />

aivan Myyrmannin vieressä osoitteessa<br />

Iskostie 8. Helsingin suunnasta Myyrmäkeen<br />

pääsee M-junalla, Tikkurilasta,<br />

Kartanonkoskelta ja Ylästöstä esimerkiksi<br />

busseilla 53 ja 55.<br />

Ti 2.11.20<strong>10</strong> klo 17 – 19 keskusteluja<br />

vertaistuki-ilta Vantaalla Myyrmäkitalo<br />

3. krs. Mukaan ovat tervetulleita myös<br />

potilaiden läheiset.<br />

Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Rovaniemen Seudun Kilpirauhasyhdistys<br />

ry:n sääntömääräinen syyskokous<br />

on maanantaina 27.9.20<strong>10</strong>, klo 18.15<br />

eläkeläistiloissa osoitteessa Valtakatu 31<br />

Rovaniemellä.<br />

Syksyn ohjelmasta kerromme jäsenkirjeellä<br />

elo-syyskuun vaihteessa. Johtokunta<br />

on suunnitellut syksyksi yhtä<br />

lääkäriluentoa, myyjäistapahtumaa, keilailtaa<br />

ja ulkoilutapahtumaa. Ajankohdat<br />

ja tapahtumapaikat ovat vahvistamatta.<br />

Lisäksi odotamme jäseniltä ehdotuksia,<br />

joita voitaisiin mahdollisuuksien mukaan<br />

toteuttaa.<br />

Yhdistys ottaa mielellään vastaan lahjoituksina<br />

myyjäis- ja arpajaistuotteitta<br />

varainkeruuta varten.<br />

Yhdistyksen johtokunta kiittää jäseniään<br />

aktiivisesta osallistumisesta luennoille<br />

ja toivottaa aurinkoista, leppoisaa,<br />

mutta liikunnallista kesää! Pitäkää huolta<br />

itsestänne ja säilökää kesä mieleenne<br />

ja kroppaanne! Tervetuloa mukaan taas<br />

syksyllä!<br />

Satakunnan Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Aurinkoista kesää kaikille<br />

Elellään huhtikuun loppupuolta, kun kirjoitan<br />

kuulumisia potilaslehteen. Vuosi<br />

on hurahtanut, kun viimeksi kirjoittelin<br />

ja siinä ajassa on tapahtunut monenlaisia<br />

asioita elämässäni. Yksi merkittävä asia<br />

on se, että olen saanut lähihoitajaopinnot<br />

päätökseen valmistuen 31.03.20<strong>10</strong>.<br />

Viimeinen puoli vuotta tuntui rankalta,<br />

kun suoritin vanhustyön ammattitutkinnon<br />

siihen kuuluvien opintojaksojen ja<br />

tutkintosuunnitelman, sekä näyttötutkinnon<br />

myötä. Selvisin siitä kuitenkin hyvin<br />

ja sain jopa stipendin hyvin suoritetusta<br />

37

Suomen<br />

lehti<br />

opiskelusta! Haluankin kannustaa teitä<br />

kilpisiskot ja – veljet opiskeluun, koska<br />

se osaltaan parantaa muistia. Siitä<br />

saa myös itseluottamusta lisää ja eväitä<br />

elämässä eteenpäin. Toinen iloinen asia<br />

tapahtui syyskuussa 2009, kun minusta<br />

tuli pienen tyttövauvan mummi! Kun<br />

katselee tuota pientä ihmistainta, niin se<br />

herkistää ja antaa erilaista sisältöä myös<br />

mummin elämään!<br />

Täällä Satakunnan kilpirauhasyhdistyksessä<br />

on toiminta vireää ja kerran<br />

kuukaudessa kokoonnumme vertaistuki-iltoihin,<br />

jotka pidetään Porissa vapaaehtoistoiminnankeskus<br />

Liisan tiloissa<br />

Eteläpuistossa. Vertaistuki-illoissa on<br />

yleensä joku teema, jonka ympärille<br />

ilta rakentuu. Vierailijoita kutsumme<br />

mahdollisuuksien mukaan ja vierailija<br />

alustaa aiheesta, josta myöhemmin<br />

keskustelemme ja voimme myös esittää<br />

kysymyksiä alustajalle. Arvontaa ja kahvitarjoilu<br />

kuuluvat myös illan kulkuun<br />

ja näillä saamme yhdistyksen toimintaan<br />

rahaa. Erittäin pidetty vierailija keväällä<br />

oli psykologi Anne Antinluoma, joka<br />

alusti kilpirauhasairauden vaikutuksesta<br />

mielialaan. Hän vastasi mielellään kysymyksiin,<br />

joita illan aikana esitettiin.<br />

Keskustelu pöydissä oli vilkasta ja vertaistuen<br />

merkitys korostui, kun saimme<br />

vaihtaa ajatuksia kahvikupin ääressä.<br />

Välillä vertaistuki-ilta on pidetty omin<br />

voimin, jolloin muutama henkilö on kertonut<br />

omakohtaisen kokemuksen sairauden<br />

kanssa elämisestä. Keskustelua on<br />

syntynyt ja moni on kokenut, ettei ole<br />

sairautensa kanssa yksin.<br />

Lauantaina huhtikuun 24. päivänä<br />

teimme kevätretken Nakkilaan Salomon<br />

kalliolle. Retkeläisiä oli kolmetoista<br />

ja kokousemäntämme Tuula Haapalan<br />

opastuksella tutustuimme paikkaan.<br />

Tuula piti meille rentoutushetken, nousten<br />

itse penkille seisomaan. Sieltä hän<br />

tiputti käsipaperin alas ja meidän piti<br />

nauraa niin kauan, kunnes paperi tavoitti<br />

lattian, sitä toistettiin muutamia kertoja<br />

ja se oli nauruterapiaa parhaimmillaan!<br />

Rentoutuksen jälkeen oli mukava lähteä<br />

ulkoilemaan, jokainen voimavarojensa<br />

puitteissa. Aurinkoinen, hieman tuulinen<br />

sää suosi meitä ja ulkoilun jälkeen oli<br />

Tuulalla monenlaisia leikkimielisiä kilpailuja,<br />

jossa saimme ”hieroa” aivonystyröitämme<br />

oikein tosissamme ja palkinnot<br />

voittajille, sekä lohdutuspalkinnot<br />

muille kuuluivat asiaan. Lounaaksi<br />

söimme lohi- ja lihakeittoa lisukkeineen<br />

ja kyllä se maistuikin ulkoilun ja kilpailujen<br />

jälkeen. Miehet lämmittivät saunan<br />

ja suurin osa porukasta innostui saunomaan<br />

ja myös kylmäuinnille. Saunakahvit<br />

maistuvien leivosten kera kruunasivat<br />

lauantaisen iltapäivän.<br />

Nyt kun jäämme tauolle kesän ajaksi<br />

haluan muistuttaa kaikkia, että kaveria<br />

ei jätetä, eli pidetään huoli itsestämme<br />

ja silloin jaksamme tukea toisiammekin!<br />

Hyvää kesää kaikille!<br />

Toivottaa Anja Holmi<br />

Satakunnan kilpirauhasyhdistys Ry:n<br />

sihteeri<br />

Seinäjoen Seudun Kilpirauhasyhdistys ry<br />

Yhdistyksen syyskokous pidetään Kauhajoella<br />

virkistysuimala Virkun kokoustilassa<br />

to 23.9.20<strong>10</strong> klo 18.30. Kokouksessa<br />

käsitellään normaalit sääntöjen<br />

määräämät asiat henkilövalintoineen<br />

sekä valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja.<br />

Tervetuloa!<br />

Kauhajoki: keskusteluryhmä Uimahalli<br />

Virkun kokoustilassa to 2.9.20<strong>10</strong><br />

klo 18.30 ja 7.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> klo 18.30. Seinäjoki:<br />

keskusteluryhmä Järjestötalolla,<br />

os. Kauppakatu 1, 2.krs ti 7.9.20<strong>10</strong> klo<br />

18 ja 5.<strong>10</strong>.20<strong>10</strong> klo 18 ja 2.11.20<strong>10</strong> klo<br />

18.<br />

38

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry.<br />

Robottikirurgian vuosi<br />

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin<br />

hankkima leikkausrobotti da Vinci<br />

saatiin Meilahden sairaalaan helmikuussa<br />

2009.<br />

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin<br />

hankkima da Vinci-leikkausrobotti<br />

otettiin käyttöön tiistaina, <strong>10</strong>. päivä helmikuuta<br />

2009. Päivä siirsi sairaanhoitopiirin<br />

uuteen aikakauteen ja osaksi länsimaista<br />

terveydenhoitoa. Suomi oli pitkään ainoita<br />

pohjoismaita ja läntisen Euroopan maita,<br />

joissa leikkausrobottia ei ollut.<br />

HUS:in valtuusto ja hallitus tekivät<br />

hankintapäätöksen 17. päivä joulukuuta<br />

2008. Tätä oli edeltänyt kolmen vuoden<br />

ajan Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry -<br />

ERSY:n lobbaaminen ja varojen kerääminen.<br />

Tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen<br />

avasi tilaisuuden, jossa laite esiteltiin.<br />

Samassa yhteydessä auditorioon kokoontunut<br />

yleisö saattoi seurata ensimmäistä<br />

operaatiota leikkaussalista välitetyn ku-<br />

van kautta. ERSY:n silloinen puheenjohtaja<br />

Leo Eskola ja varapuheenjohtaja<br />

Erkki Nissinen luovuttivat yhdistyksen<br />

organisoiman da Vinci-keräyksen ensimmäisen<br />

tuottoerän, 50 000 euroa.<br />

Kuluvan vuoden helmikuun 17. päivä<br />

järjestettiin Meilahdessa ”Vuosi robottikirurgiaa<br />

HYKS:ssä symposium.” Tilaisuuden<br />

avasi jälleen professori Haapiainen.<br />

Yksikkö halusi juhlistaa robottiavusteisen<br />

kirurgian vuotta tällä tapahtumalla.<br />

Leikattuja eturauhaspotilaita oli<br />

tähän mennessä ollut 121. Symposiumin<br />

yhteydessä leikattava oli 73-vuotias<br />

mies, jolla oli todettu ärhäkkä, leikkaushoitoa<br />

edellyttävä eturauhasen syöpä.<br />

Symposiumissa puhui myös professori<br />

Kimmo Taari käsitellen robottiavusteista<br />

kirurgiaa urologian näkökulmasta.<br />

Tilaisuudessa todettiin myös se, että da<br />

Vinciä on 4. toukokuuta 2009 alkaen<br />

käytetty gynekologisissa leikkauksissa.<br />

Näitä potilaita oli symposiumpäivään<br />

mennessä ollut 26, siis huomattavasti<br />

eturauhaspotilaita vähemmän.<br />

Ei sentään ihmeitä, mutta<br />

suurta helpotusta<br />

Kun Ersy aikoinaan ryhtyi pohjustamaan<br />

toiminnallaan leikkausrobotin hankkimista<br />

Suomeen, alkoi lähes koulukuntamainen<br />

kiistely siitä, onko tällaisella<br />

laitteella sanottavaa hyötyä potilaalle.<br />

Taustalla saattoi kummitella osaltaan<br />

myös vanha kiista siitä, onko Ersy:n<br />

kampanjoima psa-mittaus tarpeellinen<br />

mahdollisen eturauhasen syövän havaitsemiseksi.<br />

Tässäkin suhteessa löytyi tahoja,<br />

joiden mukaan liiallinen mittailu<br />

herättää vain turhaa huolta ihmisissä.<br />

Joka tapauksessa psa-mittaukset ovat<br />

lisänneet suosiotaan ja lopulta da Vinci-robotti<br />

hankittiin. Tosin Tampere oli<br />

ensimmäisenä liikkeellä. Sinne ilmestyi<br />

Suomen ensimmäinen leikkausrobot-<br />

Leikkaustiimi valmiina robottileikkaukseen.<br />

39

Suomen<br />

lehti<br />

ti. Tämän aluksi kiistellyn apuvälineen<br />

merkitys oli valtakunnallisesti tunnustettu.<br />

Potilasjärjestön rooli tässä lobbaustyössä<br />

oli myös jo tunnustettu.<br />

Jopa Helsingin Sanomat noteerasi asian<br />

16. helmikuuta 20<strong>10</strong>. Lehti oli haastatellut<br />

professori Haapiaista: ”Robottileikkauksen<br />

edut ovat niin suuret, että<br />

jonot leikkaukseen ovat venyneet jopa<br />

neljäksi kuukaudeksi, kun avoleikkaukseen<br />

pääsee noin kuukaudessa.”<br />

Sekä Helsingin Sanomien artikkeli<br />

että symposiumin puheet korostivat niitä<br />

etuja, joita robottiavusteinen leikkaus<br />

potilaalle ja lääkärille tuo. Selkein etu<br />

lienee se, että pitkien avohaavojen sijaan<br />

alavatsaan tehdään vain kolme reikää,<br />

joista instrumentit pujotetaan sisään potilaaseen.<br />

Voimakkaasti suurentava kuva<br />

helpottaa kirurgin työtä ja sekä hermoja<br />

että verisuonia voidaan säästää parhaassa<br />

tapauksessa niin, että sekä potenssi että<br />

virtsanpidätyskyky säilyisivät mahdollisimman<br />

hyvin.<br />

Robotti ei toki tee ihmeitä, mutta se<br />

edustaa sellaista uutta lääketieteen teknologiaa,<br />

joka kohentaa potilaan hyvinvointia.<br />

Realismia on kuitenkin todeta,<br />

että aivan kaikissa leikkausoperaatioissa<br />

robottiavusteisuus ei aina ole edes paras<br />

vaihtoehto. Niinpä vaikkapa sydänleikkauksissa<br />

robotti ei ainakaan toistaiseksi<br />

ole varteen otettava vaihtoehto.<br />

Eturauhaspotilas kotiutuu<br />

nopeasti<br />

Ersy:n kannalta katsottuna kehitys on<br />

kuitenkin ollut suotuisaa. Kun perinteinen<br />

eturauhasen syövän leikkaus edellytti<br />

suurta avohaavaa, oli myös verenhukka<br />

merkittävää, jopa kahden litran luokkaa.<br />

Rovotilla leikaten vain murto-osa tuosta<br />

määrästä. Avoleikkaus edellytti myös<br />

pidempää sairaalassa oleskelua. Nyt potilas<br />

kotiutuu yleensä jo seuraavana päivänä.<br />

Nopeasta toipumisesta kirjoitettiin<br />

jo vuosi sitten Potilaslehden sivuilla.<br />

Maaliskuun 25. päivä 2009 diplomi-insinööri<br />

Jouni Jokelainen meni<br />

HUS:in Meilahden sairaalaan sisään.<br />

Alkoi valmistelu leikkaukseen. Potilasta<br />

tapasivat leikkaavat lääkärit Antti Rannikko<br />

sekä häntä avustanut Anssi Petas.<br />

Tavattiin anestesialääkäri ja saatiin<br />

ohjeita.<br />

Torstaiaamusta kello 8.00 siirryttiin<br />

leikkaussaliin esilääkityksessä.<br />

– Sen verran ennätin nähdä, että mentiin<br />

saliin ja näin itse robotinkin, mutta<br />

sitten menikin jo taju pois. Kun sitten heräämössä<br />

virkosin, niin katseen piirissä<br />

oli heti kello, josta näin ajan: 15.40.<br />

Osastolle siirryttiin toipumaan. Käsivarsien<br />

suoniin johdettiin nestettä ja lääkitystä<br />

ja virtsakatederi huolehti poistuvasta<br />

nesteestä.<br />

–Minulle kerrottiin, että leikkaus oli<br />

kestänyt neljä tuntia. Verta sen sijaan<br />

oli mennyt tuskin mitattavaa määrää.<br />

Kivutkin olivat suhteellisen vähäiset.<br />

Hiukan kiusallista oli sekin, että alkuun<br />

ei saanut kunnolla juoda mitään. Tällä<br />

tietysti haluttiin varmistaa, ettei tulee<br />

pahoinvointia. Yökkääminen olisi ollut<br />

siinä vaiheessa varsin kivuliasta.<br />

Yölevon jälkeen tarjoiltiin liemiaamiainen<br />

ja fysioterapeutti tuli neuvomaan<br />

vuoteesta nousemisen niksejä. Sitten kehotettiin<br />

käytävälle kävelemään ja liikkumaan.<br />

”Siinä sitten kuljin eestaas käytäviä.<br />

Leikannut lääkäri tuli katsomaan ja hoitaja<br />

neuvomaan mm. virtsakatederin<br />

kanssa toimimisesta. Lounaan jälkeen<br />

lähdin jo apteekin kautta kotiin.”<br />

Robotin hyödyt olivat siis konkreettisia.<br />

Säästöjä kertyy sairaalapäivien,<br />

veren, sairaslomapäivien ja lääkityksen<br />

kautta. Oma lukunsa on tietenkin inhimillinen<br />

kärsimys, joka robottileikkauksilla<br />

voidaa tuntuvasti vähentää.<br />

On siis suotavaa, että Suomeen hankitaan<br />

leikkausrobotteja lisää. Naapurissamme<br />

Ruotsissa niitä on hyvän matkaa<br />

toistakymmentä.<br />

Jaakko Ojanne<br />

ANNA TUKESI<br />

Eturauhassyöpäpotilaiden hyväksi tehtävään työhön<br />

Lahjoitukset ja testamentit pyydämme osoittamaan:<br />

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry<br />

Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki<br />

Aktia pankki 405569-226476<br />

Tietoa yhdistyksemme toiminnasta löytyy www-sivuiltamme:<br />

www.psa.fi<br />

www.davinci.fi<br />

Tukipuhelin 040-828 0000 Tukea ja apua<br />

YLEISÖLUENTO-<br />

TILAISUUS<br />

Tiistaina 7.9.20<strong>10</strong> klo 17.00<br />

Töölönpalvelukeskuksessa,<br />

Töölönkatu 33, Helsinki<br />

Ravinnon ja liikunnan merkitys<br />

eturauhauhassyöpäpotilaan<br />

hyvinvointiin.<br />

Luennoitsijana, ravintokouluttaja,<br />

FT Christer Sundqvist<br />

Tervetuloa<br />

Eturauhassyöpäpotilaiden<br />

tuki ry ERSY<br />

40

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry.<br />

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö,<br />

joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu<br />

eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä<br />

sairastumisriskissä olevia.<br />

Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen<br />

ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa.<br />

Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta<br />

Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta<br />

asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy.<br />

Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta (Espoon Järjestötalo<br />

(EJY), Helsinki Töölön palvelutalo ja Kustaankartano) ovat<br />

kesä-, heinä- ja elokuussa kesätauolla, tukipuhelimen<br />

kautta saat yhteyden tukihenkilöihin ko. ajankohtana.<br />

Helsinki<br />

Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu<br />

33, joka tiistai klo 16.30. Ovet sulkeutuu klo 17.00<br />

Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie<br />

32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina<br />

viikkoina, klo 15.15, alkaen 1.<strong>10</strong>.09<br />

Espoo<br />

ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie<br />

6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen<br />

torstai parillisina viikkoina, klo 17.30<br />

Naisten ryhmä<br />

kokoontuu tiistaisin, joka kuukauden 2. ja 4. viikko, klo<br />

16.30 Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa<br />

Töölönkatu 33.<br />

PSA-näytteenotto<br />

Joka maanantai ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo<br />

15.30–18.00 välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14<br />

A 1, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi.<br />

Paikalla on myös vertaistukea.<br />

Kesä-, heinä- ja elokuussa ei PSA-näytteenottoa ERSY:n<br />

toimistolla.<br />

Maksuttomat kuntoutuskurssit<br />

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa<br />

Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden<br />

syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja.<br />

Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin<br />

B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus<br />

Kelaan.<br />

www.psa.fi<br />

Tukipuhelin 040 828 0000<br />

– TUKEA JA TIETOA<br />

Virkistystoiminta<br />

Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin,<br />

liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan<br />

yhteistoiminnan muodossa.<br />

Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta.<br />

da Vinci -keräys jatkuu<br />

HUS:n Meilahden kirurgian klinikalle hankittu ensimmäinen<br />

leikkausrobotti on ollut ahkerassa käytössä. Robotilla on<br />

tehty ensimmäiset gynekologiset leikkaukset kesän 2009<br />

aikana.<br />

Robotin hankinta rahoitettiin osittain keräysvaroilla. ERSY<br />

jatkaa keräystä lääninhallituksen myöntämän keräysluvan<br />

mukaisesti (ESHL-2009-01875/Tu-52) vuoden 20<strong>10</strong> loppuun<br />

saakka. Keräysvarat käytetään leikkaustiimien koulutukseen.<br />

Voit kantaa oman kortesi kekoon tilille Nordea 124830-<br />

212948, Aktia 405569-246425 tai OP 578038-248253.<br />

Lisätietoa da Vinci -hankkeesta www.davinci.fi tai ERSY:n<br />

toimistosta.<br />

Lisätietoja:<br />

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY<br />

Helsinginkatu 14 A 1, 00500 Helsinki<br />

Puh. 09 711 050<br />

Toimisto on avoinna<br />

Ma <strong>10</strong>.00–18.00<br />

Ti 09.00–17.00<br />

Ke <strong>10</strong>.00–18.00<br />

To 09.00–17.00<br />

Pe 09.00–17.00<br />

Tukipuhelin 040 828 0000 on valtakunnallinen<br />

ja siihen voi soittaa 24 h<br />

sähköposti: toimisto.ersy@kolumbus.fi<br />

www.psa.fi<br />

41

Suomen<br />

lehti<br />

Apeced ja Addison -väki<br />

kokoontui Kuopiossa<br />

Kuopion Kylpylähotelli Rauhalahdessa<br />

vietettiin antoisa ja mukava jäsentapaaminen<br />

huhtikuisena viikonloppuna. Apeced<br />

ja Addison ry:n jäsentapaaminen järjestettiin<br />

nyt ensimmäistä kertaa ”Savon<br />

muan piäkaapunnissa”.<br />

Monenkirjava joukko ihania ihmisiä<br />

kokoontui vaihtamaan kuulumisia,<br />

kertomaan kokemuksia, kyselemään,<br />

keskustelemaan ja saamaan uutta tietoa.<br />

Ilmapiiri oli mukavan lämmin ja avoin.<br />

Ilo pulpahteli pintaan, mutta myöskään<br />

vakavampia aiheita ei pöytäkeskusteluissa<br />

säikähdetty. Vaikka olimme hyvin<br />

eri-ikäisiä ja erilaisista tilanteista tulleita<br />

ihmisiä, niin keskinäinen yhteys löytyi<br />

nopeasti ja tuntui, että vertaisten ihmisten<br />

lähellä oli hyvä olla.<br />

Meillä oli kunnia saada tilaisuuteen<br />

luennoimaan professorit Kai Krohn ja<br />

Annamari Ranki. Professoripariskunnan<br />

lampaiden poikiminen sekoitti meidänkin<br />

aikataulut päälaelleen, mutta ohjelmasta<br />

saattoi tullakin loppujen lopuksi<br />

parempi näin. Lauantai-iltana pureuduimme<br />

tiukkaan asiaan ja kuuntelim-<br />

me Kai Krohnin erittäin mielenkiintoisen<br />

luennon Apecedin immunologisesta<br />

taustasta. Esitelmä toi varmasti kaikille<br />

meille uutta tietoa sairaudesta, sen tutkimuksesta<br />

ja hoidosta. Lopuksi oli hyvin<br />

aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Luento<br />

herätti varmasti paljon mietittävää<br />

jatkoa ajatellen.<br />

Sunnuntaiaamuun herättiin pienessä<br />

tihkusateessa, mutta aamiaispöydistä<br />

löytyi hyväntuulisia ihmisiä. Päivä<br />

aloitettiin yhdistyksen puheenjohtajan,<br />

Arja Nurmelan, komennossa. Arja kertoi<br />

APS I ja APS II -julkaisusta, sen tekemisestä<br />

ja julkaisutilaisuudesta. Julkaisun<br />

tekemisessä on ollut valtava työ<br />

ja siitä suurkiitokset Arjalle ja yhdistyksen<br />

toiselle tehonaiselle, Virpi Tanskaselle.<br />

Todella hienoa, että julkaisu<br />

on nyt saatu valmiiksi. Oppaan julkaisutilaisuus<br />

pidetään <strong>10</strong>.6 Helsingin<br />

yliopiston Haartaman-instituutissa klo<br />

14–17. Julkaisutilaisuudessa luennoivat<br />

Jaakko Perheentupa ja Petteri Arstila.<br />

Julkaisut postitetaan jäsenille kevään<br />

aikana.<br />

Sunnuntaina keskustelimme kilpirauhassairauksista<br />

Raija Kerttulan johdolla<br />

ja totta kai pidimme yhdistyksen kevätkokouksen.<br />

Kokouksessa käsiteltiin mm.<br />

sääntömuutosasiaa yhdistyksen nimen<br />

muuttuessa Apeced ry:stä Apeced ja<br />

Addison ry:ksi. Päätimme, että seuraavan<br />

kerran kokoonnumme Helsingissä<br />

18.9.20<strong>10</strong>. Luvassa on asiantuntijan<br />

luento ja syyskokous ensin maissa ja<br />

sitten risteily merellä. Kaikista tulevista<br />

suunnitelmista, tutkimuksista, oppaan<br />

julkaisutilaisuudesta ja syyskokouksesta<br />

informoidaan jäsenistöä kirjeitse.<br />

Viikonlopun ohjelmassa oli virkistäytymistä<br />

moneen makuun: kylpylässä<br />

pulikointia, kuntosaliohjausta, ulkoilua,<br />

hyvänolon hoitoja, hyvää ruokaa ja lepoa.<br />

Tapaamisen päätteeksi saimme vielä<br />

nauttia rentouttavasta livemusiikista ja<br />

Arjan taikakätten kosketuksesta.<br />

Yhdistystoiminnan ja vertaistuen tärkeä<br />

merkitys tuli taas todistettua. Tämä<br />

antaa varmasti voimia ja intoa järjestää<br />

seuraavia yhteisiä tapahtumia.<br />

Birgit Palm<br />

Loma alkaa<br />

42

Lääketiedettä ja lampaita<br />

Jäsentapaamisen toisen päivän ohjelma<br />

sai luontoäidin ansiosta uudenlaisen<br />

käänteen, kun alun perin sunnuntaiksi<br />

suunniteltu, professori Kai Krohnin<br />

luento menneistä ja tulevista APECE-<br />

Dia koskevista tutkimuksista jouduttiin<br />

siirtämään lauantai-iltaan. Professorin<br />

suomenlammas oli aloittanut poikimisponnistelut,<br />

ja tohtori oli hälytysvalmiudessa.<br />

Pahoittelemme aikataulumuutosta,<br />

mutta hyvin se onnistui näinkin, kun<br />

joustoa löytyi kaikilta osapuolilta.<br />

APECED-yhdistyksen kevätkokoukseen<br />

osallistuivat niin emeritusprofessori<br />

Kai Krohn kuin HYKS:n iho- ja allergiasairaalan<br />

ylilääkäri, professori Annamari<br />

Ranki. Krohn valotti APECEDtutkimuksen<br />

kulkua 50 vuoden ajalta,<br />

tulevaisuuden näkökulmaa unohtamatta.<br />

Saimme hyvän kuvan sairautemme merkityksestä<br />

ja asemasta autoimmuunisairauksien<br />

selvittelyssä. Vuosikymmeniä<br />

monet APECED-potilaat ovat osallistuneet<br />

tutkimuksiin lähinnä verinäytteiden<br />

antamisen muodossa. Kaikenlainen tutkimustyö<br />

on tärkeää, jotta kykenemme<br />

vielä paremmin hoitamaan moninaisia<br />

aineenvaihdunnan sairauksia. Meidän<br />

ainutlaatuisten APECED-potilaiden on<br />

hyvä tietää tutkimustyön merkityksestä:<br />

siinä tämä Kuopiossa pidetty luento- ja<br />

keskustelutilaisuus oli juuri omiaan.<br />

Autoimmuunitoiminnan kannalta<br />

oleellinen AIRE –geeni löydettiin kahden<br />

suomalaisen tutkimusryhmän toimesta<br />

vuonna 1997. APECED-potilailla<br />

AIRE-geeni on vaurioitunut. Tämän<br />

löydön jälkeen APECEDin immunologisesta<br />

taustasta on ilmestynyt satoja tieteellisiä<br />

artikkeleita. Tutkimuksen myötä<br />

tiedetään nyt, että APECEDissa havaittujen<br />

elinvaurioiden taustalla on elimistön<br />

immuunivasteen häiriö, jossa ns. ”tappajavalkosolut”<br />

toimivat virheellisesti. Ne<br />

tunnistavat ja kuvittelevat omat kudokset<br />

ja solut vieraiksi, ja näin ollen tuhoavat<br />

niitä. Siksi esimerkiksi lisämunuaisen<br />

kuorikerros tai insuliinia tuottavat<br />

haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet<br />

APECED-potilailla. Normaalisti toimiva<br />

AIRE -geeni takaa, että nämä omiin kudoksiin<br />

väärin reagoivat ja niitä tuhoavat<br />

solut hävitetään. Eliminointi tapahtuu jo<br />

sikiökaudella kateenkorvassa, joka säätelee<br />

immuniteetin kehittymistä.<br />

Immunologisen kudosvaurion merkkinä<br />

APECED-potilailla havaitaan myös<br />

vereen ilmaantuvia vasta-aineita. Kukin<br />

vereen ilmaantuva vasta-aine reagoi tiettyjä<br />

APECED-potilaalla vaurioituneita<br />

soluja ja kudoksia kohtaan ilmaisten siten<br />

tuhoutuneen kudoksen. Tästä syystä<br />

potilaiden vasta-ainemääritykset verikokein<br />

ovat tarpeellisia ja välttämättömiä.<br />

Parin viimeisen vuoden aikana on<br />

APECEDissa paljastunut toinenkin<br />

immunologinen häiriö. Immuunijärjestelmän<br />

toimintaa ylläpitävät omalta<br />

osaltaan valkosoluihin kuuluvat B- ja<br />

T-lymfosyytit. T-lymfosyytit jaetaan T-<br />

auttaja-, T-tappaja- ja T-muisti-soluihin<br />

ja B-lymfosyytit erittävät mm. vasta-aineita.<br />

Immuunovasteessa toimii erilaisia<br />

“auttajasoluja”, eli helper T-cell ”type<br />

1”, (Th1), ”type 2” (Th2) sekä ”type<br />

17” (Th17). Auttajasolut tuottavat erilaisia<br />

välittäjäaineita (kuten interferonit ja<br />

interleukiinit), jotka ovat viime kädessä<br />

vastuussa siitä, että immuunivasteen<br />

muut osapuolet toimivat normaalisti.<br />

Auttaja-T-solu tyyppi 17 (Th17) näyttää<br />

olevan vastuussa mm. ihon ja limakalvojen<br />

infektioiden torjunnasta. Viimeaikaisissa<br />

tutkimuksissa on havaittu, että<br />

APECED-potilailla on erittäin suuria<br />

määriä vasta-aineita, jotka tunnistavat<br />

juuri näitä Th17 -solujen välittäjäaineita,<br />

ja jotka estävät myös välittäjäaineiden<br />

toiminnan. APECED-oireyhtymälle on<br />

tyypillistä jo varhaislapsuudessa alkava<br />

hiivainfektio, ja tämä uusi havainto ehkä<br />

selittää kroonisen infektion.<br />

Immunologinen vaste on erittäin monimutkainen<br />

tapahtuma, joka on alttiina<br />

hyvinkin pienille häiriöille. Krohnin ja<br />

Rankin tutkimusryhmä haluaa selvittää<br />

tarkemmin tämän uudenlaisen immuunihäiriön<br />

mekanismia. Tutkimusryhmässä<br />

toimivat Helsingin yliopiston iho- ja<br />

allergiasairaalan ylilääkäri, professori<br />

Annamari Ranki sekä Tarton yliopiston<br />

kliinisen immunologian ja molekyyliimmunologian<br />

professorit Raivo Uibo<br />

ja Pärt Peterson. Tohtorikoulutuksensa<br />

Tampereen yliopistossa saaneet Uibo ja<br />

Peterson ovat osallistuneet merkittävällä<br />

panoksella APECED-tutkimukseen<br />

jo parin vuosikymmenen ajan. Peterson<br />

on lupautunut luennoimaan myös yhdistyksen<br />

seuraavaan syyskokoukseen, aiheena<br />

APS I ja II- tutkimukset. Tule siis<br />

paikalle kuulemaan, kommentoimaan ja<br />

kyselemään.<br />

Luento oli lämminhenkinen ja täynnä<br />

kysymyksiä, vastauksia ja tulevaisuuden<br />

suunnitelmia. Niin Ranki kuin Krohn ottivat<br />

ilomielin vastaan ehdotuksiamme<br />

ja vastailivat auliisti moniin kysymyk-<br />

43

Suomen<br />

lehti<br />

siimme. Yhdessä suunnittelimme tulevien<br />

tutkimusten tekemistä ja niihin osallistumista.<br />

APECED-potilaille tullaan<br />

tarjoamaan mahdollisuutta osallistua<br />

kyselyyn, jossa selvitetään infektioherkkyyttä<br />

ja lisäksi muutamilta tullaan pyytämään<br />

verinäytteitä jo käynnissä oleviin<br />

vasta-ainetutkimuksiin. Lisäksi saanemme<br />

halutessamme tiedon, mihin 60 eri<br />

APECED-mutaatiosta kukin potilas kuuluu.<br />

Mutaation tyyppi saattaa vaikuttaa<br />

APECEDin komponentteihin ja vaikeusasteeseen.<br />

Keskusteltiin myös erilaisista<br />

APECEDin hoitomahdollisuuksista ja –<br />

kokeiluista. Toistaiseksi parantumiseen<br />

tähtäävät hoidot ovat lähinnä teoreettisia<br />

kuten esim. geenisiirrot ja kantasoluhoidot.<br />

Plasmafereesissa verestä poistetaan<br />

oireita aiheuttavia komponentteja ja hoitoa<br />

voitaisiin ehkä kokeilla esim. hiivainfektion<br />

hoidossa. Hoitojen haasteena<br />

on mm. raha ja säätely sekä yhteistyö<br />

kliinikkojen, perustutkijoiden ja potilaiden<br />

välillä.<br />

Taudin selvittäminen tai ’nujertaminen’<br />

vaatii vielä vuosikymmenten työn,<br />

mutta omalta osaltamme voimme olla<br />

mukana kehityksessä antamalla vertamme<br />

”verenimijöiden” käyttöön. Uusia<br />

tutkimuspyyntöjä on taas tulossa, ja toivommekin<br />

myönteistä suhtautumista ja<br />

runsasta osallistumista, kun niihin jäseniämme<br />

pyydetään.<br />

Tekstin ovat laatineet Sari Muhonen,<br />

Arja Nurmela, Annukka Jokela ja Virpi<br />

Tanskanen maallikkonäkökulmasta, Kai<br />

Krohnin luentoon (17.4.20<strong>10</strong> Kuopiossa)<br />

pohjautuen.<br />

Apeced-Addison ry tiedottaa:<br />

Julkaisemistilaisuus uudesta Harvinaiset-oppaasta<br />

Autoimmuunit monirauhassairaudet<br />

APS I ja APS II. Tilaisuus<br />

järjestetään Haartman-instituutissa Helsingissä<br />

(Haartmaninkatu 3) torstaina<br />

<strong>10</strong>.6. klo 14-17.<br />

Harvinaisten yhteinen valtakunnallinen<br />

tapaaminen syksyltä 20<strong>10</strong> on siirretty<br />

seuraavalle vuodelle. Yhdistyksen<br />

syyskokous pidetään 18-19.9.20<strong>10</strong><br />

Helsingissä. Luvassa on syyskokouksen<br />

lisäksi asiantuntijan luento (Pärt Peterson/APS<br />

I ja II- tutkimukset). Lopuksi<br />

suuntaamme merelle risteilemään.<br />

Kaikista tulevista suunnitelmista, tutkimuksista<br />

ja syyskokouksesta informoidaan<br />

jäsenistöä tarkemmin kirjeitse.<br />

Redy ry:n<br />

kesätapaaminen<br />

INRA majalla<br />

sunnuntaina 22.8.20<strong>10</strong><br />

Hei Redyläiset!<br />

Tänä kesänä meillä on myös loppukesällä<br />

tapaaminen. 22.8.20<strong>10</strong><br />

kello 12–18 välisenä aikana on<br />

tarkoitus viettää aikaa, turista ja<br />

nauttia loppukesästä mukavasti<br />

Riihimäen Seudun Invalidilien<br />

kesäpaikassa, INRAssa. Osoite<br />

on Uimalantie, Ryttylä (Hausjärvi).<br />

Ilmoittakaa tulostanne sihteerillemme<br />

(sihteeri@redy.info) niin osaamme<br />

varata sopivan määrän pientä<br />

syötävää ja virvokkeita, ilmoitathan<br />

myös jos haluat saunoa. Grillikatos<br />

ja uimaranta antavat meille mukavat<br />

puitteet viettää leppoisaa kesäpäivää!<br />

Tilaisuus on Redyläisille<br />

maksuton.<br />

Redy ry:n hallitus<br />

Hei Redyläiset,<br />

etenkin siellä Pohjois-Suomessa!<br />

Redy järjestää 9.–<strong>10</strong>. lokakuuta viikonlopputapaamisen Pohjois-Suomessa,<br />

todennäköisesti Oulussa. Toivomme saavamme mukaan sankoin joukoin<br />

jäsenistämme erityisesti niitä, joille aiemmat etelään painottuneet<br />

tapaamiset ovat olleet liian kaukana. Ohjelma painottuu lapsiperheisiin,<br />

sillä tapahtuman rahoitukseen käytetään Lastenrahastosäätiöltä saamamme<br />

avustus. Omavastuuosuudet pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina.<br />

Mikäli olet kiinnostunut, lue lisää keskustelupalstaltamme www.redy.info.<br />

Jotta varmistumme, että osallistujia tulee tarpeeksi, toivomme kommentteja,<br />

toiveita ja ideoita esitettävän joko keskustelupalstan kautta tai<br />

suoraan osoitteeseen sihteeri@redy.info mahdollisimman pian. Mikäli<br />

kiinnostuneita / ilmoittautuneita ei tule tarpeeksi, joudumme valitettavasti<br />

perumaan tapaamisen.<br />

Lisätietoa tapahtumasta kevään ja kesän aikana.<br />

Terkuin<br />

Redy ry:n hallitus<br />

44

Kevätkokouksen jälkeen jatkoimme iltaa<br />

Ravintola Telakan yläkerran viihtyisissä<br />

tiloissa. Luennoitsijana oli Ulla Jutila ja<br />

luennon aiheena oli psyykkinen hyvinvointi.<br />

Yleisesti totesimme, että paljon<br />

on jäänyt mielen lonkeroihin selvittämättömiä<br />

asioita. Omien etujen ajaminen<br />

sairaana on inhimillisen vaikeaa.<br />

Vakava sairaus koettelee myös aina koko<br />

perhettä. Usein parisuhdetta koetellaan<br />

ja edessä on ero. Toiveena olisikin saada<br />

järjestettyä lisää tilaisuuksia, jossa omaiset<br />

saisivat mahdollisuuden keskustella<br />

keskenään parisuhteen paineista sairauden<br />

aikana.<br />

Tautiluokituksen saaminen meille<br />

aivolisäkesairauksista kärsiville on ensiarvoisen<br />

tärkeää. Useimmilla meistä<br />

on halua ja kokemusta tehdä työtämme<br />

ja tehdä se vieläpä hyvin. Voimat ovat<br />

kuitenkin usein vähissä, kun pitäisi selvitä<br />

kaikesta minkä on tehnyt ennen sairauden<br />

puhkeamistakin. Monelle olisi<br />

suuri helpotus tehdä osa-aikaista työtä.<br />

Jo yksikin vapaapäivä lisää saisi arjen<br />

tuntumaan elämisen arvoiselta ja siitä<br />

selviäminen tuntuisi mahdolliselta.<br />

Syyskokouksen suunnittelimme pitävämme<br />

Vantaan Flamingossa.<br />

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin<br />

27.3.20<strong>10</strong> Tampereella hotelli Viktoriassa. Kuva otettiin vertaistukikeskustelun<br />

jälkeen, jossa jokainen sai kertoa oman henkilökohtaisen<br />

tarinansa. Kuvassa osa kokoukseen osallistuneista.<br />

Keväisin terveisin<br />

Sirpa Sarin<br />

puheenjohtaja<br />

Jorma ja Mauri, aktiiviset jäsenet jo yhdistyksen perustamisesta lähtien.<br />

45

Suomen<br />

lehti<br />

Nuorten syrjäytyminen on herättänyt<br />

laajaa keskustelua. Tilastojen mukaan<br />

yhteiskunnan ulkopuolella on kokonainen<br />

sukupolvi, 65 000 nuorta, joilla on<br />

diagnosoitu masennus. Kelan mukaan<br />

joukko on kasvanut 44% vuodesta 2004.<br />

Puhutaan nuorten eläkepommista.<br />

Masennuksen lisäksi on havaittu kognitiivisen<br />

toiminnan häiriöitä, muistiongelmia<br />

ja unettomuutta.<br />

Onko oireilu seurausta liiallisesta langattomien<br />

tietoverkkojen äärellä vietetystä<br />

ajasta tai matkapuhelimen käytöstä<br />

Juuri viimeisen viiden vuoden aikana<br />

langattomat verkot ovat voimakkaasti<br />

yleistyneet, lankapuhelimia on karsittu<br />

ja kännykkä on monella pääasiallinen<br />

puhelin. Handsfree ei kuulu suomalaisnuorten<br />

varusteisiin.<br />

Langattoman teknologian vaikutusta<br />

nuorten käyttäytymiseen on tutkittu:<br />

Fredrik Söderqvist Örebron yliopistosta<br />

tutki 15-19-vuotiaiden nuorten<br />

matkapuhelimen käyttöä. Nuorilla, jotka<br />

käyttivät kännykkää yli 15 minuuttia päivässä,<br />

oli enemmän allergiaoireita, huimausta,<br />

päänsärkyä ja keskittymiskyvyn<br />

ongelmia. He tunsivat itsenä myös väsyneiksi<br />

ja stressaantuneiksi. Saksalaistutkijoiden<br />

(Thomas & al.) selvitys 3000<br />

lapsen reaktioista matkapuhelinsäteilylle<br />

osoitti, että suuremmille kenttävoimakkuuksille<br />

altistuvat lapset kärsivät käy-<br />

46<br />

SUOMEN<br />

SÄHKÖYLIHERKÄT RY<br />

Suomen Sähköyliherkät ry<br />

PL <strong>10</strong>40, 04431 JÄRVENPÄÄ<br />

puh. (09) 2796 3680<br />

www.suomensyh.fi, syh.suomi@jippii.fi<br />

Langattomat verkot,<br />

matkapuhelinsäteily ja<br />

nuorten terveys<br />

töshäiriöistä kuten hyperaktiivisuudesta.<br />

Myös Venäjän tiedeakatemian mukaan<br />

paljon matkapuhelinta käyttävät lapset<br />

kärsivät oppimisvaikeuksista, unihäiriöistä,<br />

stressistä, masennuksesta ja epilepsiasta.<br />

Unihäiriöistä raportoi myös Sara<br />

Thomee Göteborgin yliopistosairaalasta.<br />

Hän havaitsi matkapuhelimen ja tietokoneen<br />

käytön yhteyden unihäiriöihin<br />

18–25 -vuotiailla miehillä.<br />

Langattomat tietokoneverkot (Wlan<br />

ym.) ja kännykät ovat viranomaisten<br />

mukaan turvallisia, kunhan ionisoimattomalle<br />

säteilylle asetetut turvanormit (IC-<br />

NIRP) eivät ylity. Normit ovat kuitenkin<br />

vuodelta 1998, jolloin langattomia verkkoja<br />

ei tunnettu saati nykyisiä matkapuhelinsovellutuksia.<br />

ICNIRP:n standardi<br />

huomioi vain lämpösäteilyn absorboitumisen<br />

kehoon, eikä biologisia tai kumuloituvia<br />

vaikutuksia lainkaan. ICNIRP<br />

sallii <strong>10</strong> 000 000 µW/m2 kenttävoimakkuuden.<br />

Biologisiin vaikutuksiin perehtynyt<br />

tutkijaorganisaatio (The BioInitiative<br />

Working Group) puolestaan suosittaa <strong>10</strong>0<br />

µW/m2 sisätiloissa ja ulkona <strong>10</strong>00 µW/<br />

m2. Monet langattomat tietoverkot ylittävät<br />

BioInitiativen suosituksen.<br />

Langattomia tietokoneverkkoja (wifi,<br />

wi-max) onkin poistettu kouluista<br />

mm. Isossa-Britanniassa huonojen käyttäjäkokemusten<br />

vuoksi.<br />

Opettajat ja oppilaat saivat niistä oireita;<br />

päänsärkyä, huimausta ja kognitiivisen<br />

toiminnan häiriöitä. New Yorkissa<br />

ja Pariisissa kirjastonhoitajat kokivat<br />

vastaavia terveysongelmia, ja langattomasta<br />

netistä luovuttiin.<br />

Ranskan ja Saksan hallitukset ovat kehottaneet<br />

oppilaitoksia siirtymään kiinteään<br />

kaapelitekniikkaan. Kanadassa myös<br />

yliopistot ovat heränneet asiassa. Suomessa<br />

puolestaan panostetaan mobiilioppimiseen<br />

ja langattomat verkot tuodaan<br />

jo päiväkoteihin.<br />

Kela on nostanut esille jopa pakkolääkinnän<br />

nuorten eläkepommin purkamiseksi.<br />

Olen jo vuosia suositellut oireileville<br />

nuorille kiinteää kaapelitekniikkaa<br />

niin Internetin kuin puhelinliikenteen<br />

osalta. Kirjoitan nuorilta saamani palautteen<br />

kannustamana.<br />

Erja Tamminen<br />

Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen

EXITUS RY:n HALLITUS – VALITTU 4.3.20<strong>10</strong><br />

Jaakko Ojanne<br />

PUHEENJOHTAJA<br />

VARAPUHEENJOHTAJA/<br />

VICEORDFÖRANDE<br />

SIHTEERI<br />

MATERIAALITILAUKSET, INFO<br />

TIEDOTUS, JÄSENLEHTI<br />

JÄSENET:<br />

Jaakko Ojanne<br />

jaakko.ojanne@welho.com<br />

041 461 6886<br />

Et. Hesperiankatu 32 B 40<br />

00<strong>10</strong>0 Helsinki<br />

Jukka Hacklin<br />

Marjukka Lehtinen<br />

marjukka.lehtinen@bastu.net<br />

Jane Tuovinen<br />

jane.tuovinen@kolumbus.fi .<br />

Pekka Aalto<br />

Ulla-Liisa Aaltonen<br />

Gabriella Hertell<br />

Karin Holstius<br />

Gwen Marttinen<br />

Jane Tuovinen<br />

EXITUS RY:N SÄÄNNÖT<br />

NIMI JA KOTIPAIKKA<br />

1 §<br />

Yhdistyksen nimi on Exitus ry. Sen kotipaikkana on<br />

Helsingin kaupunki.<br />

TARKOITUS JA TOIMINTA<br />

2 §<br />

Exitus ry:n tavoitteena on toimia vapaaehtoisen aktiivisen<br />

eutanasian, hyvän kuoleman, sallivan lainsäädännön<br />

aikaansaamiseksi vaikuttaa siihen, että eutanasia<br />

ymmärretään yleisesti tarkoin säädetyksi, ihmisarvoa<br />

kunnioittavaksi toimenpiteeksi, joka perustuu ainoastaan<br />

parantumattomasti sairaan henkilön omaan vapaaehtoiseen,<br />

harkittuun pyyntöön ja / tai hänen hoitotahdossaan<br />

ilmaistuun päätökseensä, jonka voi suoritukseen asti aina<br />

halutessaan peruuttaa tukea kaikkia terveydenhuollon<br />

pyrkimyksiä järjestää Suomeen kattava kuolevien inhimillinen<br />

ja yhdenmukainen saattohoito<br />

Toimintamuodot<br />

järjestää eutanasiaa koskevia avoimia esitelmä- ja<br />

keskustelutilaisuuksia pyrkien hälventämään mahdollisia<br />

pelkoja ja ennakkoluuloja<br />

yhdistys pyrkii aktiivisesti osallistumaan julkiseen<br />

keskusteluun sekä Suomessa että ulkomailla elämän<br />

loppuvaiheista, kaikkien osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista,<br />

herättää ja syventää keskustelua jokaisen<br />

oikeudesta arvokkaaseen, ja erityisesti parantumattomasti<br />

sairaiden kohdalla, myös tuskattomaan kuolemaan<br />

jakaa hoitotahtoa ja eutanasiaa koskevia tietoja esitelmöimällä<br />

oppilaitoksissa, kouluissa ja yhdistyksissä.<br />

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää varainkeräyksiä<br />

ja arpajaisia. Lisäksi yhdistys voi ottaa vastaan<br />

jälkisäädöksiä sekä omistaa arvopapereita.<br />

Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.<br />

JÄSENISTÖ<br />

3 §<br />

Varsinaiset jäsenet<br />

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Suomen<br />

tai ulkomaan kansalainen, jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy.<br />

47

Suomen<br />

lehti<br />

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla<br />

siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka<br />

ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa.<br />

Mikäli jäsen ei ole kalenterivuoden aikana maksanut<br />

vuodelle määrättyä jäsenmaksua, hänet katsotaan eronneeksi<br />

yhdistyksestä.<br />

Kunniajäsenet<br />

Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua<br />

myös kunniajäseniä. Kunniajäsenen oikeudet ovat samat<br />

kuin varsinaisella jäsenellä.<br />

Kannatusjäsenet<br />

Kannatusjäseniksi voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä<br />

rekisteröity yhdistys, oikeustoimikelpoinen yhteisö,<br />

säätiö taikka yksityinen henkilö.<br />

Jäsenmaksut<br />

Yhdistyksen varsinaisilta jäseniltä perittävien liittymis-<br />

ja jäsenmaksujen suuruuden päättää yhdistyksen<br />

syyskokous. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksun<br />

suorittamisesta ja kannatusjäsenten maksuista ja oikeuksista<br />

päätetään hyväksymisen yhteydessä.<br />

TOIMIELIMET JA PÄÄTÖSVALTA<br />

4 §<br />

Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu varsinaisille jäsenille<br />

ja kunniajäsenille.<br />

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa.<br />

Toimeenpanovaltaa käyttää ja edustaa hallitus. Hallitus<br />

voi asettaa asioiden valmistelua varten pysyviä tai<br />

tilapäisiä toimikuntia.<br />

HALLITUS<br />

5 §<br />

Exitus ry:n asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskokouksessa<br />

valitut puheenjohtaja sekä 6-8 hallituksen<br />

muuta jäsentä.<br />

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.<br />

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan<br />

sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat<br />

toimihenkilöt.<br />

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä<br />

ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun kokoonkutsuja<br />

katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi<br />

hallituksen jäsentä sitä vaatii.<br />

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja<br />

sekä vähintään puolet jäsenistä on kokouksessa<br />

läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten<br />

enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan<br />

mielipide ratkaisee, vaalissa kuitenkin arpa.<br />

YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN<br />

6 §<br />

Exitus ry:n nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja,<br />

jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan<br />

kanssa. Yhdistyksen hallituksella on oikeus<br />

antaa nimenkirjoitusoikeus erikseen määrätylle henkilölle.<br />

TOIMINTA- JA TILIVUOSI SEKÄ TILINTARKAS-<br />

TUS<br />

7 §<br />

Exitus ry:n toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.<br />

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen<br />

toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään<br />

kuukausi ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan on<br />

annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään<br />

viikko ennen kevätkokousta.<br />

YHDISTYKSEN KOKOUKSET<br />

8 §<br />

Exitus ry:n varsinaiset kokoukset ovat syyskokous ja<br />

kevätkokous. Syyskokous on pidettävä marraskuun loppuun<br />

mennessä ja kevätkokous huhtikuun loppuun mennessä.<br />

Kokouskutsut julkaistaan Suomen Potilaslehdessä<br />

ja / tai yhdistyksen internet-sivuilla vähintään 14 päivää<br />

ennen kokousta. Mikäli tämä menettely ei kuitenkaan ole<br />

mahdollista kokouskutsu lähetetään jäsenistölle kirjeitse.<br />

Exitus ry:n ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen<br />

kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan<br />

aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/<strong>10</strong>)<br />

yhdistyksen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä<br />

varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.<br />

Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen kokous koolle<br />

60 päivän sisällä siitä, kun vaatimus on esitetty.<br />

Ylimääräisestä kokouksesta on ilmoitettava yhdistyksen<br />

internetsivulla viimeistään 7 päivää ennen kokousta.<br />

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:<br />

1 kokouksen avaus<br />

2 valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi<br />

pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa<br />

3 todetaan kokouksen sääntöjenmukaisuus ja päätösvaltaisuus<br />

4 hyväksytään kokouksen työjärjestys<br />

48

5 vahvistetaan toimintasuunnitelma, liittymis- ja jäsenmaksujen<br />

suuruus sekä talousarvio<br />

6 valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut jäsenet<br />

7 valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja<br />

8 muut kokouskutsussa mainitut asiat<br />

Kevätkokouksessa käsitellään em. kohtien 1-4 lisäksi:<br />

5 esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajan<br />

lausunto<br />

6 päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden<br />

myöntämisestä<br />

7 muut kokouskutsussa mainitut asiat<br />

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saattaa jonkin asian<br />

yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava<br />

siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että<br />

asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.<br />

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN<br />

PURKAMINEN<br />

9 §<br />

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta<br />

on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään<br />

kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.<br />

Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta<br />

tai yhdistyksen purkamisesta.<br />

Yhdistyksen purkautuessa se yhdistyksen kokous, joka<br />

purkamispäätöksen on tehnyt, päättää myös varojen<br />

käytöstä sopivalla tavalla yhdistyksen päätavoitteiden<br />

edistämiseen.<br />

*********<br />

Hyväksytty Exitus ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa<br />

4.3.20<strong>10</strong><br />

Arvostelussa eutanasiaan<br />

liittyvää kirjallisuutta<br />

Koska suurimmassa osassa maailman<br />

valtioita ei ole voimassa lakia, joka virallisesti<br />

mahdollistaisi vakavasti sairaille<br />

henkilöille mahdollisuuden kuolinapuun,<br />

monet ihmiset etsivät kirjallisuudesta ohjeita<br />

eutanasiaan. Tällä hetkellä suuressa<br />

suosiossa on kaksi eutanasian käytännön<br />

kysymyksiin liittyvää teosta. Tunnetuin<br />

teoksista lienee Derek Humphryn ”Final<br />

Exit”, joka julkaistiin ensimmäisen<br />

kerran jo vuonna 1991. Tällä hetkellä<br />

saatavilla on kolmas, uudistettu painos<br />

vuodelta 2002. Toinen, tuoreempaa ja<br />

tarkempaa tietoa sisältävä teos on Philip<br />

Nitschken ja Fiona Stewartin ”The<br />

Peaceful Pill Handbook”, jota päivitetään<br />

säännöllisin väliajoin. Marraskuussa<br />

2009 saatavana ollut painos oli päivitetty<br />

vuoden 2009 kesäkuussa.<br />

Vaikka Derek Humphryn Final Exit<br />

-teoksen johdannossa ilmoittaakin, että<br />

eutanasiaan liittyvät eettiset kysymykset<br />

on käsitelty hänen muissa kirjoissaan ja<br />

että Final Exit on nimenomaan tarkoitettu<br />

käytännön oppaaksi, kirjan suurimmat<br />

vahvuudet ovat muualla kuin eutanasian<br />

toteuttamiseen liittyvissä ohjeissa.<br />

Humphry kertoo lämminhenkisesti mutta<br />

kiertelemättä erilaisista asioista, joita<br />

eutanasiaa haluavien vakavasti sairaiden<br />

ihmisten ja heidän läheistensä on hyvä<br />

ottaa huomioon. Välillä teksti poukkoilee<br />

aiheesta toiseen, mutta tämä ei haittaa.<br />

Käytännön ohjekirjaksi Final Exitista<br />

ei kuitenkaan yksinään ole. Tässä joitakin<br />

esimerkkejä puutteista: Henkilöille,<br />

jotka eivät pääse käsiksi eutanasialääkkeisiin,<br />

teoksessa esitetään erinomaiseksi<br />

vaihtoehdoksi tekniikka, jossa otetaan<br />

ei-tappavia rauhoittavia tai unilääkkeitä<br />

ja hengitetään uneen vaivuttaessa hengityssuoja<br />

kasvoilla muovipussiin, jonka<br />

pitäisi pysyä paikallaan kaulan ympärillä<br />

olevan kuminauhan avulla. Tosiasiassa<br />

tämä tekniikka ei ole varma, eikä aina<br />

onnistu kirjassa kerrotulla tavalla.<br />

Kuka järkyttyy eniten<br />

Humphry käsittelee teoksessa myös<br />

kaasujen hengittämistä. Tässäkin tekniikassa<br />

pää laitetaan tietynlaiseen muovipussiin.<br />

Humphry vastustaa esimerkiksi<br />

hirttäytymistä sillä perusteella, että<br />

se on liian shokeeraavaa, mutta hän ei<br />

näe samaa ongelmaa tekniikoissa, joissa<br />

ihminen kuolee pää muovipussissa.<br />

Tässä on ristiriita, sillä miten kuolleen<br />

ihmisen löytäjälle olisi vähemmän järkyttävää<br />

löytää ruumis, jonka pää on<br />

muovipussissa (josta ehkä menee letku<br />

kaasukanisteriin), kuin olisi vaikka hirt-<br />

49

Suomen<br />

lehti<br />

täytyneen henkilön löytäminen Eivätkö<br />

molemmat ole yhtä järkyttäviä tilanteita<br />

Humphry mainitsee, että jos eutanasiaa<br />

kaasua hengittämällä yrittävä henkilö<br />

epäonnistuu, todennäköisiä seurauksia<br />

ovat halvaantuminen ja aivovaurio.<br />

Final Exit -teoksen ohjeet tappavan<br />

lääkeannoksen ottamisesta eivät myöskään<br />

ole kaikilta osin käyttökelpoisia.<br />

Humphryn kirjoittaessa teostaan ajateltiin,<br />

että pulveriksi murskattujen tappavien<br />

lääkkeiden sekoittaminen esimerkiksi<br />

jukurttiin tai hilloon vähentäisi<br />

niiden erittäin pahaa makua ja tekisi<br />

lääkkeen ottamisen helpommaksi.<br />

Käytännön kokemusten valossa tämä<br />

ei toimi. Lääkemurskan sekoittaminen<br />

ruokaan ei poista karmeaa makua, joten<br />

seurauksena on, että potilaalla on entistä<br />

suurempi annos erittäin vastenmielisen<br />

makuista ainetta, joka pitäisi väkisin<br />

saada kurkusta alas. Tämä tekee tilanteen<br />

epämiellyttävämmäksi ja voi johtaa<br />

esimerkiksi siihen, että potilas nukahtaa<br />

ennen, kuin on pystynyt nielemään<br />

rauhalliseen kuolemaan tarvittavan annoksen.<br />

Humphry neuvoo - aivan oikein - että<br />

jos eutanasia halutaan tehdä suun kautta<br />

otettavalla lääkkeellä, on ensin otettava<br />

pahoinvointilääke, jottei oksentaisi ulos<br />

tappavaa lääkettä. Valitettavasti tietyt<br />

kirjassa mainituista pahoinvointilääkkeistä<br />

eivät välttämättä estä oksentamista<br />

tilanteissa, joissa oksennusrefleksin<br />

aiheuttaa lääkkeen yliannostus (vaikka<br />

nuo lääkkeet toki auttavat matkapahoinvointiin).<br />

Final Exit sisältää taulukon, jossa<br />

on lueteltu eri lääkkeiden eutanasia-annostukset.<br />

Vaikka kirjoittaja sanoo, että<br />

mitkään muut kuin nimenomaisesti taulukossa<br />

mainitut lääkkeet eivät ole käyttökelpoisia<br />

eutanasiassa, tämä ei pidä<br />

paikkaansa. Taulukko on puutteellinen.<br />

Siinä ei ole esimerkiksi tiettyä unilääkettä,<br />

jolla Humphryn erään lähisukulaisen<br />

eutanasia on toteutettu. On outoa, että<br />

juuri tämä lääke on jäänyt taulukosta<br />

pois. Sen sijaan taulukossa on joitakin<br />

epäluotettaviakin lääkkeitä.<br />

50<br />

Itsemurhaan ei yllytetä<br />

Väitteet, joiden mukaan Final Exit -teos<br />

yllyttäisi ihmisiä itsemurhaan, ovat<br />

ehdottomasti vääriä. Asia on juuri päinvastoin:<br />

Humphry kertoo kirjassaan esimerkkejä<br />

henkilöistä, jotka ovat ensin<br />

pyytäneet kuolinapua, mutta jotka ovat<br />

tästä huolimatta päättäneet jatkaa elämistä,<br />

kun ovat saaneet oikeanlaista hoitoa.<br />

Lukijalle asetetaan pitkä lista kysymyksiä,<br />

joiden perusteella voi miettiä, haluaako<br />

aivan oikeasti kuolla. Humphry on<br />

perustellusti sitä mieltä, että ei kannata<br />

päättää elämäänsä, jos tuntuu olevan pienikin<br />

ajatus, että pystyy jatkamaan olemassaoloa.<br />

Kuitenkin jos kerta kaikkiaan<br />

kärsii fyysisestä sairaudestaan niin paljon,<br />

että elämän jatkuminen tuntuu vielä<br />

pahemmalta kuin kuolema, eutanasia on<br />

vaihtoehto.<br />

Puutteistaan huolimatta Final Exit<br />

kannattaa lukea ensimmäisenä, jos haluaa<br />

tietoa tästä aiheesta.<br />

Philip Nitschken ja Fiona Stewartin<br />

kirja The Peaceful Pill Handbook sisältää<br />

yksisyiskohtaisempaa ja ajantasaisempaa<br />

tietoa siitä, miten eutanasian voi<br />

suorittaa. Australian viranomaiset ovat<br />

todenneet kirjan sisältävän oikeuslääketieteellisen<br />

tarkkaa tietoa siitä, miten<br />

ihminen voi päättää oman elämänsä.<br />

Kirjassa on lisäksi valtava määrä ohjeita<br />

eutanasialääkkeiden hankkimiseen ja<br />

tunnistamiseen. The Peaceful Pill Handbookin<br />

ostajilla on mahdollisuus myös tilata<br />

kirjan verkkoversio, johon jatkuvasti<br />

päivitetään tarkkaa tietoa siitä, miten ja<br />

mistä voi hankkia itselleen eutanasialääkkeen<br />

(helppoja vaihtoehtoja tähän<br />

ei toki ole olemassa). Lääkkeiden lisäksi<br />

kirjassa käydään yksityiskohtia myöten<br />

läpi joitakin muita tapoja saavuttaa kuolema<br />

rauhallisesti ja tuskattomasti.<br />

Dignitas<br />

The Peaceful Pill Handbookin yhdessä<br />

kappaleessa esitellään sveitsiläinen organisaatio<br />

Dignitas, joka tietyin ehdoin<br />

antaa kuolinapua myös ulkomaalaisille<br />

potilaille. Tällä hetkellä Dignitas laskuttaa<br />

eutanasian suorittamisesta 6000 euroa,<br />

joten pienituloiset eivät voi heidän<br />

palveluaan käyttää. Kirjan uusimman<br />

version kirjoittamishetkellä Sveitsissä<br />

oli valmisteilla lainsäädäntöä, joka<br />

toteutuessaan vaikeuttaisi Dignitaksen<br />

toimintaa ja saattaisi jopa lopettaa sen<br />

kokonaan.<br />

The Peaceful Pill Handbook on kattava,<br />

mutta ei täydellinen. Kirjassa ei ole<br />

käsitelty kaikkia suun kautta otettavia<br />

lääkkeitä, joilla voidaan toteuttaa eutanasia.<br />

Erään rauhalliseen ja suhteellisen<br />

nopeaan kuolemaan johtavan kipulääkkeen<br />

kohdalla kirjan tiedoissa on puutteita,<br />

jotka voivat olla ongelmallisia, vaikka<br />

ne liittyvät vain pieniin yksityiskohtiin.<br />

Tätä asiaa ei kuitenkaan voi tässä yhteydessä<br />

tarkemmin käsitellä, koska silloin<br />

tähän tekstiin tulisi sellaisia ohjeita, joita<br />

lehtikirjoituksessa tai kaikille avoimilla<br />

www-sivuilla ei ole soveliasta antaa.<br />

The Peaceful Pill Handbookin kohdat,<br />

joissa kerrotaan eutanasialääkkeiden valmistamisesta,<br />

eivät ehkä ole kovin tärkeitä,<br />

koska useimmat vakavasti sairaista<br />

ihmisistä eivät varmaankaan pysty itse<br />

lääkeaineita valmistamaan. Samaten erilaisten<br />

kaasunhengitysvehkeiden askartelu<br />

voi olla liian monimutkaista ja täten<br />

epävarmaa.<br />

Kertomus lopusta, jota<br />

kukaan ei halua kokea<br />

Vaikka 300-sivuinen The Peaceful Pill<br />

Handbook keskittyy käytännön ohjeisiin,<br />

on myös tässä teoksessa lyhyesti selitetty<br />

syitä, miksi eutanasia on tietyissä<br />

tilanteissa tarpeellinen ja miksi saattohoidolla<br />

ei kaikkien potilaiden kohdalla<br />

ole mitään merkitystä. Esimerkki tästä<br />

on australialaisen Angelique Flowersin<br />

tapaus. Flowers sairastui 30-vuotiaana<br />

paksusuolen syöpään, joka diagnoosin<br />

selvitessä oli jo edennyt parantumattomaan<br />

vaiheeseen. Flowers sai parasta<br />

saattohoitoa, jota Australiassa on tarjolla,<br />

ja hänen kipujaan hoidettiin. Hänen<br />

kuolemansa oli kuitenkin pöyristyttävä:

Flowers joutui kuollessaan oksentamaan<br />

omaa ulostettaan, eikä saattohoidolla<br />

voitu tehdä asialle mitään! Flowers oli<br />

kylläkin saanut internetin avulla hankittua<br />

eutanasialääkkeen itselleen, mutta ei<br />

päässyt kotiinsa ottamaan sitä.<br />

Valitettavasti The Peaceful Pill Handbookissa<br />

annettuja tietoja ovat käyttäneet<br />

myös henkilöt, joille kirjan ohjeita ei ole<br />

tarkoitettu eli joilla ei ollut vakavaa fyysistä<br />

terveyshaittaa. Ohjeet eutanasian<br />

toteuttamiseen on tarkoitettu ainoastaan<br />

henkilöille, joilla on tappava sairaus tai<br />

jotka ovat menettämässä toimintakykynsä<br />

tai joille fyysinen sairaus tai vamma<br />

aiheuttaa sietämätöntä kärsimystä. Kirjan<br />

kirjoittajat ovat aktiivisesti mukana<br />

Australiasta käsin toimivassa Exit International<br />

-järjestössä, joka antaa jäsenilleen<br />

ohjeita elämän päättämiseen ihmisarvoa<br />

kunnioittavalla tavalla. Neuvoja<br />

annetaan henkilöille, jotka vakavasta<br />

sairaudesta tai toimintakyvyn menettämisestä<br />

johtuen haluavat eutanasiaa.<br />

Psyykkisesti sairaat henkilöt, jotka pyytävät<br />

neuvoja itsemurhaan, ohjataan hakemaan<br />

psykiatrista hoitoa.<br />

The Peaceful Pill Handbook sivuaa<br />

Pohjois-Australiassa 1990-luvun lopulla<br />

hetken voimassa olleen eutanasialain<br />

puutteita: suurin osa eutanasiaa tarvitsevista<br />

henkilöistä ei voinut sitä saada, ja<br />

lisäksi eutanasialupiin liittyvät menettelyt<br />

olivat nöyryyttäviä kaikille neljälle<br />

tappavasta sairaudesta kärsivälle henkilölle,<br />

jotka ehtivät käyttää lakia ennen<br />

sen kumoamista. Tällaisia puutteita on<br />

muissakin maissa. Esimerkiksi Oregonin<br />

eutanasialaki mainitaan silloin<br />

tällöin esikuvana, vaikka sen mukaan<br />

oikeus eutanasiaan voi olla vain henkilöillä,<br />

jotka lääkärin arvion mukaan ovat<br />

kuuden kuukauden sisällä kuolemassa<br />

muutenkin – laista ei siis ole mitään apua<br />

henkilölle, joka kärsii vuosikymmeniä<br />

esimerkiksi piinaavasta halvauksesta,<br />

kivusta tai tinnituksesta ilman selkeää tai<br />

täsmällistä ennustetta kuolemasta.<br />

Suomessa sekä Final Exitin että The<br />

Peaceful Pill Handbookin voi tilata tavallisesta<br />

kirjakaupasta tai internetistä.<br />

Nauttikaa loppuelämästänne parhaanne<br />

mukaan!<br />

Armoa kuolevillekin<br />

Kirjoittaja tutkii ja arvostelee Exitukselle<br />

kuolinavusta kertovaa kirjallisuutta<br />

51

Suomen<br />

lehti<br />

Semper Ad Lucem – aina valoa kohden<br />

Taisipa olla itsensä Mark Twain, joka<br />

lausahti, että ”kaikki ihmiset puhuvat<br />

säästä, mutta kukaan ei tee sille mitään”.<br />

Vaikka kirjailija oli mestarillinen satiirikko,<br />

edusti tuo lause eräänlaista alistumista<br />

luonnon voimien edessä. Tuolloin<br />

elettiin myös vielä aikakautta, jolloin<br />

keinovaloa tuottivat öljylamput, joiden<br />

hehkussa pimeät vuodenajatkin oli elettävä<br />

ja työskenneltävä.<br />

Vaikka tekniikan voittokulku on jo<br />

kauan aika sitten tehnyt mahdolliseksi<br />

kohentaa valaistusolosuhteita täällä<br />

pohjoisellakin pallonpuoliskolla, olemme<br />

silti juuttuneet jollakin henkisellä<br />

tasollamme Twainin lausahdukseen. me<br />

hyväksymme ikään kuin kohtalon määräämänä<br />

seikkana kaamoksen pimeyden,<br />

hämäryyden ja siihen monelle liittyvän<br />

masennuksenkin. Voimme kuitenkin<br />

rohkeasti todeta, että se ei ole oikein ja<br />

ennen kaikkea: se ei ole tarpeen. Silti<br />

joudumme havaitsemaan, että kun EU:n<br />

suositus riittävälle valaistukselle on 700<br />

luxia, on vastaava suomalainen suositus<br />

vain 500 luxia. Ja kun kyseessä on pelkkä<br />

suositus, onkin tilanne useimmilla<br />

työpaikoilla se, että mitatun valon määrä<br />

on noin 400 luxia eli reilusti alle unionin<br />

suosittaman ohjeen.<br />

Valo-oppia maallikoille<br />

Kun valon määrää mitataan luxeina, saadaan<br />

sellaisia lukuja, joiden mukaan voidaan<br />

arvioida valaistuksen riittävyyttä<br />

erilaisissa tehtävissä. Niinpä Valoteknillinen<br />

seura on arvioinut, että 200–500 luxia<br />

riittää yksinkertaisiin näkötehtäviin.<br />

Pystymme tällaisessa valaistuksessa<br />

vaikkapa noutamaan kellarin hämärässä<br />

matkalaukkumme. Tarkkuutta vaativissa<br />

tehtävissä kuten ompelemisessa tai tekstin<br />

oikoluvussa valoa tulee olla jo 500–<br />

<strong>10</strong>00 luxia. Tässä vaiheessa liikutaan<br />

siis edellä kerrotussa EU-suosituksessa,<br />

52<br />

mutta alaraja on suomalainen suositus.<br />

Suurta tarkkuutta vaativissa tehtävissä<br />

valon määrän on oltava 750–1500 luxia.<br />

Lääkärien toimenpiteet edellyttävät<br />

useimmiten jo tällaista valomäärää.<br />

Valon laadullinen mittaaminen ei<br />

kuitenkaan jää pelkkiin luxeihin. Valon<br />

laadullisessa arviossa avainasemassa<br />

on väri, jonka mittayksikkö on kelvin.<br />

Luonnon valon mitta on noin 5500 kelviniä.<br />

Kun keinovalo on tuossa luvussa,<br />

ei ihminen erota sen väriä luonnon<br />

valosta. Vertailukohteena on todettava,<br />

että hehkulampun mitattu määrä on 2700<br />

kelviniä. Jokainen mökkiläinen muistaa<br />

sen kauniin ja unenomaisen keltaisen kajastuksen,<br />

joka elokuun pimeänä iltana<br />

heijastuu mökin ikkunasta. Sen valossa<br />

toki vielä lukee loma-aikana dekkaria,<br />

mutta työskentely sellaisessa valossa<br />

käy lopulta raskaaksi. Eikä luxienkaan<br />

määrä riitä. lampussa olisi oltava tuhansia<br />

watteja tehoa, jotta saataisiin riittävä<br />

luximäärä. Tällainen superhehkulamppu<br />

kuitenkin kuumenisi tavalla, joka tekisi<br />

oleskelun sen läheisyydessä vaikeaksi ja<br />

lisäksi myös vaaralliseksi.<br />

Valon mittaamiseen kuuluu oleellisesti<br />

myös sen värähtelytaajuuden mittaaminen.<br />

kaikki näkemämme valo on<br />

värähtelyä, jonka taajuudet mitataan<br />

hertzeissä. Jos värähtelytaajuus on liian<br />

alhainen, näemme valon välkkymisenä.<br />

Ihmisen kannalta tilanteen tekee ongelmalliseksi<br />

kuitenkin se, että vaikka me<br />

reagoimme hermostollamme liian alhaiseen<br />

valon välkkymiseen, emme sitä<br />

kuitenkaan aktiivisesti tiedosta. Yli tuhannen<br />

hertzin taajuutta valossa ihmisen<br />

silmä ei enää aisti. Silti työskentelemme<br />

ja toimimme usein vanhojen loisteputkien<br />

valossa. Niiden taajuus on noin 50<br />

hertziä. Ei siis ole ihmeellistä, että silmät<br />

ja hermot alkavat päivän mittaa rasittua.<br />

Pihan perälle ”tupakkatauolle” saattavat<br />

juosta nekin, jotka eivät lainkaan tupakoi.<br />

Ulkona sentään valo on normaalia ja<br />

värisemätöntä ihmisen aisteille.<br />

Tilannetta siedetään, vaikka markkinoilla<br />

on tarjolla lamppuja, joiden taso<br />

on jopa 30 000 hertziä.<br />

Miten reagoimme<br />

Saksassa jo 1998 julkaistussa tutkimuksessa<br />

”Light and Health” - Cakir, on<br />

lueteltu huonon, siis riittämättömän,<br />

väärän värisen ja värähtelytasoltaan liian<br />

matalan, valaistuksen vaikutuksia ihmiseen:<br />

huonovointisuus, silmien kuivuminen,<br />

päänsärky, ärtymys, uupuminen ja<br />

keskittymiskyvyn puute.<br />

Vaikutus tuottavuuteen saattoi olla jopa<br />

28 %. Tällainen lasku tuottavuudessa<br />

ylittää monta kertaa sen, mitä sähköä<br />

säästämällä on mahdollisesti koetettu<br />

saavuttaa.<br />

Valaisinkauppaan ja tekniikkaan huolellisesti<br />

perehtynyt Suomen Potilasliiton<br />

hallituksen jäsen Tenho Palmroth<br />

kertoo oman tulkintansa erilaisista tutkimuksista:<br />

”Kun työpaikkojen valaistus<br />

on huono, heijastuu se nopeasti työntekijöiden<br />

vireystilaan. Näyttöpäätteen ja<br />

työpöydän ääressä nuukahdetaan eikä<br />

oikein mistään tahdo tulla mitään. Kaiken<br />

lisäksi tällainen huono valaistus on<br />

useimmiten myös kotioloissa. Erityisesti<br />

pimeänä vuodenaikana valveilla oloaika<br />

kuluu lähes horteen oloisessa tilassa. Se<br />

taas heijastuu sitten unirytmiin. Jos koko<br />

päivä on mennyt torkkumisen oloisessa<br />

tilassa, ei enää kyetäkään vaipumaan syvään<br />

ja rentouttavaan uneen yöaikaan.<br />

kierre on valmis.”<br />

Palmroth kertoo kansantajuisesti samoja<br />

asioita, joista on vahvaa tutkimustietoa.<br />

Valitettavasti näiden tutkimusten<br />

hyödyntäminen ja yhteensovittaminen<br />

on vielä kesken.<br />

John Patrick Zmirak on laskenut<br />

tutkimuksessaan ”Work Place Utopia”,

että päivänvalolla ja sen tasoisella valolla<br />

valaistussa tilassa myymälöiden liikevaihto<br />

saattoi kohentua jopa 40 % ja<br />

koululaisten oppisuoritusten taso <strong>10</strong>–20<br />

%. Tyypillisintä kohoaminen oli 5–<strong>10</strong><br />

%. Puhutaan siis merkittävistä luvuista,<br />

jotka on muutettavissa tilinpäätöksissä ja<br />

kansanterveyden kustannuksissa rahalliseksi<br />

hyödyksi.<br />

Ongelmaa sivutaan myös Tapani<br />

Ruokasen EVA-raportissa ”Menestyksen<br />

eväät”, joka julkaistiin vuonna<br />

2005. Raportti käsittelee luvussa 5.1<br />

”Työ ja työttömyys” työmarkkinoiden ja<br />

työsuhteen muutoksia ja haasteita havaiten<br />

myös asian, josta Palmroth mainitsi:<br />

”Unitutkija Markku Partisen mukaan<br />

riittämätön yöuni vaikuttaakin uupumukseen<br />

kaksi kertaa niin paljon kuin työ.<br />

Suomessa 150 000 ihmistä kärsii kroonisesta<br />

unen puutteesta.”<br />

Vaikka tuon suuren joukon unettomuuteen<br />

on olemassa useita syitä, puhutaan<br />

silti niin merkittävästä määrästä<br />

suomalaisia, että valaistuksen merkitystä,<br />

etenkin olemassa olevan tutkimustiedon<br />

perusteella, ei voida sivuuttaa.<br />

Mitä on tehtävä<br />

Kun Suomen ensimmäistä pitkää elokuvaa<br />

filmattiin vuonna 1911, sai tähän<br />

Minna Canthin tekstiin perustuvan<br />

elokuvanäytelmän päähenkilöksi<br />

valittu Kansallisteatterin Aili Rosvall,<br />

sittemmin Somersalmi, kivuta naapurissa<br />

sijaitsevan Fennian katolle. Sinne<br />

oli rakennettu elokuvan lavasteet. Siellä<br />

oli riittävästi valoa. Samalla tavalla Hollywoodin<br />

studiot olivat luonnon valon<br />

varassa, sillä sen ajan valaisimet eivät<br />

olisi riittäneet alkuunkaan elokuvafilmin<br />

tarpeisiin.<br />

”Kodeissa ja ennen kaikkea työpaikoilla<br />

olisi valaistuksen riittävyyteen<br />

vakavasti kiinnitettävä huomiota. Uuden<br />

tekniikan lamput ja valaisimet ovat odottamassa,<br />

että niitä käytettäisiin hyödyksi.<br />

Vanhoihin loistevalaisimiinkin voidaan<br />

helposti laittaa adapterit ja vahat värisevät<br />

loisteputket voidaan jo nyt korvata<br />

uusilla ja riittävästi valaisevilla putkilla”,<br />

Palmroth neuvoo.<br />

Ei ehkä olisi aivan utopistista harkita<br />

jopa sellaista, että työpaikat laatisivat valoteknisen<br />

ohjelman, jonka mukaan työpaikoilla<br />

olevat valon lähteet uusittaisiin<br />

järjestelmällisesti luxien, kelvinien ja<br />

hertzien puolesta sellaiselle tasolle, että<br />

valo vastaisi päivän valoa. Tämä heijastuisi<br />

suoraa työtehoon, tuottavuuteen ja<br />

terveyteen. Vastuu eri ikäisten työntekijöiden<br />

työkyvystä ja työssä jaksamisesta<br />

on työnantajalla ja työterveydenhuollolla.<br />

Tähän on panostettava, mutta tämä<br />

panostus on paikallaan nähdä myös<br />

investointina, joka tuottaa yritykselle<br />

tehokkuutta ja tulosta.<br />

Luonnollisesti kodeissa tähän samaan<br />

asiaan olisi paikallaan kiinnittää huomiota<br />

nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin<br />

lähtökohdista.<br />

Jaakko Ojanne<br />

Jukka Laakso, asianajaja, varatuomari<br />

Asianajotoimisto Bützow Oy<br />

www.butzow.com<br />

Osakkeenomistajan kunnossapito<br />

ja muutostyöt uuden asuntoosakeyhtiölain<br />

mukaan<br />

Jukka Laakso<br />

Osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuus<br />

taloyhtiölle<br />

kunnossapitotyöstä<br />

Uuden asunto-osakeyhtiölain (voimaan<br />

1.7.20<strong>10</strong>) yhtenä tavoitteena on parantaa<br />

tiedonkulkua taloyhtiön ja osakkaan välillä<br />

erityisesti osakkeenomistajan itsensä<br />

suorittamien kunnossapitotöiden osalta.<br />

Ilmoitusvelvollisuus kunnossapitotöistä<br />

merkitsee muutosta aikaisempaan käytäntöön.<br />

Jos osakkeenomistaja on aiheuttanut<br />

vahingon rikkomalla säännöksiä<br />

tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan<br />

kunnossapitovastuusta,<br />

vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta,<br />

jollei osakkeenomis-<br />

53

Suomen<br />

lehti<br />

taja osoita menetelleensä huolellisesti.<br />

Säännösten vastainen toiminta aiheuttaa<br />

näin ollen vahinkotapauksissa helposti<br />

osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuuden.<br />

Osakkeenomistajan on ilmoitettava<br />

kunnossapitotyöstä etukäteen. Tarkkaa<br />

määräaikaa ilmoituksen tekemiselle ei<br />

laissa ole ilmoitettu. Riittävä aika määräytyy<br />

tapauskohtaisesti työn laadun ja<br />

laajuuden mukaan. Ilmoitus tehdään kirjallisesti<br />

hallitukselle tai isännöitsijälle<br />

ja ilmoitus on tehtävä aina silloin, kun<br />

kunnossapitotyö voi vaikuttaa yhtiön<br />

tai toisen osakkeenomistajan vastuulla<br />

olevaan kiinteistön, rakennuksen tai<br />

huoneiston osaan taikka yhtiön tai toisen<br />

osakkeenomistajan osakehuoneiston<br />

käyttämiseen. Rajanveto siitä, milloin<br />

on kysymys lainkohdan tarkoittamasta<br />

tilanteesta, voi yksittäistapauksessa olla<br />

vaikeaa. Osakkeenomistajan kannalta<br />

on aina turvallisinta tehdä ilmoitus, kun<br />

kunnossapitotöitä tehdään. Selvää kuitenkin<br />

on, että esimerkiksi tavanomainen<br />

sisätilojen maalaus ei edellytä ilmoitusta.<br />

Mikäli ilmoitusvelvollisuuden alainen<br />

kunnossapitotyö aloitetaan ilmoitusta tekemättä,<br />

yhtiö voi vaatia työn keskeyttämistä.<br />

Ilmoituksessa on oltava sellaiset tiedot,<br />

joiden perusteella yhtiö tai toinen<br />

osakkeenomistaja voi arvioida, noudatetaanko<br />

kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa<br />

ja aiheutuuko kunnossapidosta<br />

mahdollisesti vahinkoa tai muuta haittaa.<br />

Tällainen selvitys voi käsittää esimerkiksi<br />

suunnitelmia, työselityksiä ja aikatauluselvityksiä.<br />

Yhtiö voi aina edellyttää, että työ tehdään<br />

hyvän rakennustavan mukaisesti.<br />

Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi<br />

asettaa ehtoja työn toteuttamiselle, jos se<br />

on tarpeen vahingon tai haitan välttämiseksi<br />

taikka korvaamiseksi. Ehdot eivät<br />

kuitenkaan voi koskea hyvän rakennustavan<br />

mukaisesti tehdystä työstä aiheutuvaa<br />

tavanomaista melua, pölyä tai hajua,<br />

joita muiden osakkeenomistajien on siedettävä<br />

tavanomaisissa rajoissa. Ehtojen<br />

tulee aina olla tarpeellisia ja perusteltuja<br />

eikä niillä saa kohtuuttomasta vaikeuttaa<br />

osakkeenomistajan kunnossapitotyötä.<br />

Osakkeenomistajan<br />

ilmoitusvelvollisuus<br />

muutostyöstä ja ilmoituksen<br />

käsittely<br />

Ilmoitusvelvollisuus muutostyön yhteydessä<br />

määräytyy vastaavin tavoin kuin<br />

kunnossapitotyön yhteydessä. Yhtiö<br />

tai toinen osakkeenomistaja voi asettaa<br />

muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa<br />

rakennusta tai aiheuttaa muuta<br />

haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle.<br />

Ehtojen on oltava tarpeen<br />

rakennuksen vahingoittumisen tai muun<br />

haitan välttämiseksi tai korvaamiseksi.<br />

Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi<br />

kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen<br />

olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon<br />

aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle<br />

koituva hyöty.<br />

Niissä tilanteissa, joissa yhtiöllä tai<br />

toisella osakkeenomistajalla on oikeus<br />

kieltää muutostyö tai asettaa sille ehtoja,<br />

muutostyötä ei saa aloittaa ennen<br />

kuin yhtiöllä tai toisella osakkeenomistajalla<br />

on ollut kohtuullinen aika muutostyöilmoituksen<br />

käsittelemistä varten.<br />

Yhtiö tai toinen osakkeenomistaja voi<br />

hyväksyä työn aloittamisen aikaisemmin.<br />

Muutostyöilmoitus on käsiteltävä<br />

viivytyksettä. Saatuaan muutostyöilmoituksen<br />

on yhtiön tai toisen osakkeenomistajan<br />

viivytyksettä ilmoitettava<br />

muutostyöilmoituksen tehneelle<br />

osakkeenomistajalle työn sallimisesta ja<br />

työtä koskevista ehdoista tai työn kieltämisestä<br />

taikka kohtuullisesta ajasta,<br />

jonka kuluessa ilmoitukseen vastataan.<br />

Yhtiön tai toisen osakkeenomistajan on<br />

annettava ilmoitus kannastaan kirjallisesti,<br />

jos osakkeenomistaja niin pyytää.<br />

Kielteinen päätös on perusteltava.<br />

Kustannukset, valvonta ja<br />

isännöitsijäntodistus<br />

Kunnossapito- tai muutostyön suorittava<br />

osakkeenomistaja vastaa yhtiölle ja<br />

toiselle osakkeenomistajalle ilmoituksen<br />

käsittelystä aiheutuvista tarpeellisista ja<br />

kohtuullisista kuluista.<br />

Yhtiöllä on oikeus valvoa, että kunnossapito-<br />

tai muutostyö suoritetaan<br />

rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta,<br />

hyvän rakennustavan mukaisesti<br />

sekä noudattaen yhtiön tai toisen osakkeenomistajan<br />

asettamia ehtoja. Kunnossapitotyötä<br />

valvoessaan yhtiön on<br />

huolehdittava siitä, että valvonta on<br />

yhtiön ja muiden osakkeenomistajien<br />

kannalta riittävällä tavalla järjestetty.<br />

Kunnossapito- tai muutostyön suorittava<br />

osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista<br />

ja kohtuullisista yhtiön valvontakuluista.<br />

Asunto-osakeyhtiön hallituksen on<br />

ylläpidettävä luetteloa yhtiölle toimitetuista<br />

kunnossapitoa ja muutostöitä<br />

koskevista ilmoituksista. Ilmoitukset on<br />

säilytettävä luotettavalla tavalla osakehuoneistokohtaisesti.<br />

Osakkeenomistajalla<br />

on oikeus saada jäljennös osakehuoneistoaan<br />

koskevista ilmoituksista.<br />

Sama oikeus on välitysliikkeellä, jolla<br />

on voimassa oleva osakkeiden välitystä<br />

koskeva myyntitoimeksianto tai osakehuoneiston<br />

vuokralle antamista koskeva<br />

toimeksianto. Jäljennöksistä saa periä<br />

yhtiön hallituksen hyväksymät kohtuulliset<br />

kulut.<br />

Isännöitsijäntodistukseen on merkittävä<br />

tiedot osakehuoneistosta ja sen kuntoon<br />

liittyvistä yhtiön tiedossa olevista<br />

seikoista. Isännöitsijäntodistuksessa on<br />

näin ollen mainittava myös yhtiölle ilmoitetusta<br />

kunnossapito- ja muutostyöstä,<br />

jonka osakkeenomistaja on suorittanut<br />

huoneistossa. Yhtiön tiedossa oleva<br />

huoneiston kunnossapitotarve on niin<br />

ikään merkittävä isännöitsijäntodistukseen.<br />

54

Mika Backman, asianajaja<br />

Asianajotoimisto Bützow Oy<br />

www.butzow.com<br />

Velan vanhentumisesta<br />

Velan yleinen vanhentumisaika on nykyisin<br />

kolme vuotta. Aiemmin velka vanheni<br />

kymmenessä vuodessa, mutta vuoden<br />

2006 lopun jälkeen velan vanhentumisesta<br />

annetun lain myötä velat vanhenevat<br />

paljon nopeammin. Tämä on hyvä<br />

jokaisen pitää mielessä, sillä jokainen<br />

lainaa joskus rahaa vaikkapa naapurille.<br />

Uusi lyhyempi vanhenemisaika saattaa<br />

muuten tulla yllätyksenä ja velka päästä<br />

vanhenemaan.<br />

Rahavelan laki soveltuu kauppaan,<br />

palveluihin, vuokriin ja muihin sopimuksiin<br />

liittyviin suorituksiin. Kokonaan<br />

lain ulkopuolelle on jätetty verot ja muut<br />

julkiset maksut, lasten elatusavut ja lakisääteiset<br />

eläkkeet.<br />

Miten ja milloin velka sitten<br />

vanhenee<br />

Jos eräpäivästä on sovittu, kolmen vuoden<br />

vanhentumisaika alkaa kulua velan<br />

ja muun velvoitteen, vaikkapa auton<br />

kauppahinnan maksamisen, eräpäivästä.<br />

Jos eräpäivästä ei ole sovittu mitään,<br />

vanhentumisaika alkaa kulua, kun velkoja<br />

on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa,<br />

eli vaikkapa kun myyjä on<br />

luovuttanut auton ostajalle.<br />

Vanhentumisaikaa oli tarkoituksenmukaista<br />

lyhentää. Kymmenen vuoden<br />

vanhentumisaika oli pitkä, ja sen haittavaikutukset<br />

kohdistuivat velallisiin.<br />

Taloudellisen ja oikeudellisen turvallisuuden<br />

kannalta on perusteltua, että<br />

velkavaatimusten esittämiselle asetetaan<br />

aikaraja. Asianmukaiset vanhentumisajat<br />

lisäävät yleisesti talouden toimivuutta,<br />

vaihdannan varmuutta ja luotonantoa.<br />

Vanhentumisen voi katkaista<br />

Vanhentumisen voi aina katkaista. Tämä<br />

voidaan tehdä täysin vapaamuotoisella<br />

toimenpiteellä. Osapuolet voivat ensinnäkin<br />

sopia, että vanhentuminen on<br />

katkaistu, tai he voivat sopia velan maksuaikataulusta,<br />

jolloin vanheneminen<br />

katkeaa. Toiseksi vanhentuminen katkeaa<br />

myös, jos velallinen maksaa velkaa,<br />

tai muuten tunnustaa velan olemassaolon.<br />

Ehdottomasti yleisin tapa katkaista<br />

vanhentuminen on kuitenkin se, kun<br />

velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai<br />

muutoin muistuttaa velan maksamisesta.<br />

Velan vanhentuminen kannattaa aina<br />

katkaista todistettavasti eli mieluummin<br />

kirjallisesti, ettei velallinen jälkikäteen<br />

Mika Backman<br />

kiistä, että vanhentuminen olisi katkennut.<br />

Näin velkojalle jää katkaisemisesta<br />

todiste.<br />

Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa<br />

kulua uusi kolmen vuoden pituinen vanhentumisaika.<br />

Mitä velan vanhentumisesta<br />

seuraa<br />

Lain mukaan velallisen velvollisuus suorittaa<br />

velka lakkaa, kun velka vanhentuu.<br />

Jos velka on siis päässyt vanhentumaan,<br />

velallisella ei ole velvollisuutta maksaa<br />

velkaa eikä sitä voida oikeudellisin toimin<br />

periä velalliselta. Siksi kannattaa<br />

huolehtia siitä, ettei velka pääse vanhentumaan,<br />

normaalitilanteessa siis yksinkertaisesti<br />

vaatimalla velan maksua<br />

todisteellisesti.<br />

55

Terveysalan yhteystietoja<br />

Pääkaupunkiseudun potilasasiamiehiä:<br />

Helsingin terveyskeskuksen potilasasiamies<br />

Anneli Ahola, puh. (09) 3<strong>10</strong>4 3355, ma-pe klo 8.30–11.00<br />

potilasasiamies.terveyskeskus@hel.fi<br />

käyntiosoite: Siltasaarenkatu 13, 3.krs, 00530 Helsinki<br />

postiosoite: PL 6000, 00099 Helsingin kaupunki<br />

Espoo<br />

Perusterveyden huollon – terveyskeskusten potilasasiamies<br />

Unto Ahvensalmi, puh. (09) 81 621<br />

Vantaa<br />

Miikkael Liukkonen, (09) 839 22537<br />

HYKS-sairaanhoitoalueen potilasasiamiehet ja vastuualueet<br />

Medisiininen tulosyksikkö (sisätaudit, neurologia ja syöpätaudit),<br />

Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö (naistentaudit, synnytykset,<br />

lastentaudit ja lastenpsykiatria) ja HUS Röntgen:<br />

Elina Lohva: puh. (09) 471 71251, käyntiosoite: Biomedicum<br />

Helsinki 2 C, Tukholmankatu 8 C, 00290 Helsinki, 4. krs, postiosoite:<br />

PL 705, 00029 HUS, sähköpostiosoite: elina.lohva@hus.fi<br />

Margit Eckardt: (tavattavissa ma-ke klo 9–15, puh. (09) 471 71254,<br />

käyntiosoite: Biomedicum Helsinki 2 C, Tukholmankatu 8 C, 00290<br />

Helsinki, 4. krs., postiosoite: PL 705, 00029 HUS, sähköpostiosoite:<br />

margit.eckardt@hus.fi<br />

Operatiivinen tulosyksikkö (kirurgia, neurokirurgia, silmätaudit,<br />

korva-, nenä- ja kurkkutaudit), Psykiatrian tulosyksikkö (aikuis- ja<br />

nuorisopsykiatria) ja HUSLAB:<br />

Maarit Väisänen-Sotka: puh. (09) 471 71252, käyntiosoite:<br />

Biomedicum Helsinki 2 C, Tukholmankatu 8 C, 00290 Helsinki,<br />

4. krs, postiosoite: PL 705, 00029 HUS,<br />

sähköpostiosoite: maarit.vaisanen-sotka@hus.fi<br />

ALUEHALLINTOVIRASTOT<br />

www.avi.fi<br />

Etelä-Suomen aluehallintovirasto<br />

Puhelinvaihde 020 636 <strong>10</strong>40<br />

Puhelinvaihde 020 636 <strong>10</strong>30 (työsuojelu)<br />

Itä-Suomen aluehallintovirasto<br />

Puhelinvaihde 020 636 <strong>10</strong>30<br />

Lounais-Suomen aluehallintovirasto<br />

Puhelinvaihde 020 636 <strong>10</strong>50<br />

Länsi- ja Sisä -Suomen aluehallintovirasto<br />

Puhelinvahde 020 636 <strong>10</strong>60<br />

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto<br />

Puhelinvaihe 020 636 <strong>10</strong>20<br />

Lapin aluehallintovirasto<br />

Puhelinvaihde 020 636 <strong>10</strong><strong>10</strong><br />

Ahvenanmaan valtionvirasto<br />

Puhelinvaihde 018 635 268<br />

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia (EOA)<br />

puh. (09) 4321<br />

Kuluttajat - Konsumenterna ry<br />

puh. (09) 8775 0120, Kasöörinkatu 3 B,<br />

yk-kerros, 00520 Helsinki<br />

FIMEA<br />

Lääkealan turvallisuus - ja kehittämiskeskus<br />

Puhelinvaihde (09) 473341 www.fimea.fi<br />

Potilasvahinkolautakunta (Pvltk)<br />

puh. 020 743 4343, www.pvltk.fi<br />

Potilasvakuutuskeskus (Pvk)<br />

Lääkevahinkovakuutuspooli, puh. (09) 680 401, Bulevardi 28,<br />

00120 Helsinki vakuutuskeskus, www.vakes.fi/pvk<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

puh. (09) 16001, Meritullinkatu 8, 00170 Helsinki, www.stm.fi<br />

Suomen Kuluttajaliitto ry<br />

puh. (09) 454 22<strong>10</strong>, Mannerheimintie 15 A, 00260 Helsinki<br />

www.kuluttajaliitto.fi<br />

Suomen Potilasasiamiehet ry<br />

Eila Sundman, puh (09) 471 72646, PL 340, 00029 HUS<br />

Suomen Punainen Risti<br />

puh. (09) 12 931, www.redcross.fi<br />

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<br />

puhelinkeskus (09) 0206<strong>10</strong>600, PL 30, 00271 Helsinki,<br />

www.thl.fi<br />

VALVIRA, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto<br />

puhelinvaihde (09) 772920, PL 2<strong>10</strong>, 00531 Helsinki,<br />

www.valvira.fi<br />

Tietosuojavaltuutetun toimisto<br />

puh. 0<strong>10</strong> 366 6700, PL 315, 00181 Helsinki, www.tietosuoja.fi<br />

Tilastokeskus<br />

puh. (09) 17 341, www.tilastokeskus.fi

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!