2/2010 (pdf) - Senaatti-kiinteistöt
03.01.2015 • Views
Share Embed Report

2/2010 (pdf) - Senaatti-kiinteistöt

2/2010 (pdf) - Senaatti-kiinteistöt

2/2010 (pdf) - Senaatti-kiinteistöt

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
senaatti.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Tapa tehdä töitä on muuttumassa s. 12 Oikeustalot toimiviksi konseptoinnilla s. 24<br />

kontrahti<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2·<strong>2010</strong><br />

Hansel ja <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

tiivistävät<br />

yhteistyötään s. 7<br />

Tervaväylän<br />

erityiskoulussa<br />

tärkeintä on<br />

esteettömyys s. 18<br />

Asuntoministeri Jan Vapaavuori<br />

HARKITUSTI HIILETTÖMÄKSI s. 10

Sisältö Kontrahti 2·<strong>2010</strong><br />

4 Marmoripalatsi<br />

7 <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja<br />

Hansel tiivistävät yhteistyötään.<br />

Asiakkaille halutaan tuottaa palvelut<br />

keskitetysti.<br />

10 Low2No<br />

12 Jyrki Kalavainen: WOW<br />

16 Credit-hanke selvittää mitä<br />

tulevaisuudessa mitataan.<br />

18 Lohipadon koulu<br />

24 Oikeustalot tehdään toimiviksi<br />

konseptoinnilla.<br />

26 Energiaa osattiin säästää<br />

ennenkin, väittävät konkarit.<br />

Lohipadon koulu<br />

»Lohipadon koulu suunniteltiin käyttäjien ehdoilla»,<br />

kertoo rehtori Anne Matikainen (kuvassa oikealla).<br />

VAKIOT<br />

15 Kolumni<br />

Jaakko Antti-Poika<br />

23 Teos ja tekijä palstalla kuva taiteilija<br />

Virpi Vesanen-Laukkanen kertoo teoksestaan<br />

Väriväylä.<br />

29 Ammattilaisen valinnat<br />

18<br />

Sisustusarkkitehti Susan Elo<br />

30 Esittelyssä Heponiemen luotsiasema<br />

32 Uutisia<br />

34 Resumé<br />

4<br />

© Jari Härkönen<br />

12<br />

© Matti Immonen<br />

© Outi Montonen<br />

26<br />

Marmoripalatsi on korea<br />

kokonaistaideteos.<br />

Jyrki Kalavainen pohtii uudenlaisia tapoja<br />

tehdä töitä.<br />

Energia-alan konkarit tutkivat, miten<br />

energiaa säästettiin jo 1970-luvulla.<br />

2 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Pääkirjoitus<br />

Valtio ajantasaistaa<br />

kiinteistöstrategiansa<br />

© Juha Sarkkinen<br />

Valtion uutta kiinteistöstrategiaa laatineen työryhmän esitys uudeksi<br />

strategiaksi on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Myös <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

on antanut pyyntöön lausuntonsa.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt näkee uuden strategiaesityksen sopivan<br />

hyvin ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja vallitsevaan taloudelliseen<br />

tilanteeseen. Oma näkemyksemme on, että kiinteistö- ja<br />

tila-asioiden edelleen keskittäminen, vuokraukset mukaan lukien,<br />

sekä jako strategisiin ja ei-strategisiin kiinteistöihin tulevat selkeyttämään<br />

ja tehostamaan valtion toimitilahallintoa. Uskomme,<br />

että roolien selkeyttäminen näkyy positiivisesti myös suhteessa<br />

ulkopuolisiin sidosryhmiin ja toimittajakuntaan. Nyt tilamarkkinoilla<br />

on hankintaosapuolena ollut monta ja monin toimintatavoin toiminutta<br />

valtion vuokralleottajaa.<br />

Työryhmä on ottanut kantaa myös kiinteistökehittämiseen ja<br />

sen riskittömyysvaatimukseen, kun sitä hoidetaan <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

toimesta. Tässäkään kohdin emme näe työryhmän esityksessä<br />

suurempia ristiriitaisuuksia nykytilaan verrattuna.<br />

Haluamme itse korostaa, että kaavallisen kehityspotentiaalin<br />

tunnistaminen, kaavaksi muuttaminen<br />

ja hyödyntäminen ulos myytäessä<br />

kuuluvat tehtäviimme ja perusosaamisiimme.<br />

Kaavoituksen ja mahdollisten tonttiin kohdistuvien<br />

perusparannusten kustannukset eivät<br />

mielestämme ole sellaisia liikeriskejä, jotka<br />

eivät valmiin kaavoitetun maan myynnissä<br />

tulisi hyvin korvattua ja katettua.<br />

Jäämme Senaati-kiinteistöissa varsin<br />

luottavaisina odottamaan valmistuvaa,<br />

uutta valtion kiinteistöstrategiaa.<br />

Lukijoille hyvää kesää toivottaen,<br />

Aulis Kohvakka<br />

29<br />

© Marjo Tiirikka<br />

Mikä tässä tuolissa<br />

viehättää sisustus -<br />

arkkitehti Susan Eloa<br />

© Jari Härkönen

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen erikoiset<br />

Kaikki kuvat © Jari Härkönen<br />

Marmoripalatsi valmistui<br />

Kaivopuistoon vuonna 1918.<br />

Suuri istuntosali sijaitsee entisessä<br />

isännän huoneessa. Salissa selvitellään<br />

työehto- ja virkaehtosopimuksiin<br />

liittyviä riita-asioita.<br />

»Marmoripalatsi palvelee hyvin<br />

myös nykyistä käyttäjäänsä», kertoo<br />

työtuomioistuimen presidentti Pekka<br />

Orasmaa.<br />

Marmoripalatsi<br />

– korea kokonaistaideteos<br />

Marjo Tiirikka<br />

Marmoripalatsi seisoo Kaivopuistossa ylväänä kuin pieni linna. Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli<br />

rakennuksen 1910-luvun puolivälissä yksityiskodiksi. Tällä hetkellä talossa toimii työtuomioistuin.<br />

Kuvanveistäjä Gunnar Finnen veistämät<br />

ilvekset vartioivat tarkkaavaisesti<br />

portinpylväiden päällä Marmoripalatsia<br />

Itäisellä puistotiellä. Ulkoseinien<br />

vaaleanharmaan marmorin mukaan<br />

nimensä saaneen palatsin ovelta aukeaa<br />

vaikuttava näkymä suureen halliin.<br />

Marmoripalatsin sisustus suunniteltiin<br />

ja valmistettiin ajan hengen<br />

mukaisesti yhtä aikaa rakennuksen<br />

kanssa. Kiinteine kalustuksineen ja käsin<br />

veistettyine ornamentteineen rakennus<br />

on jo itsessään kuin suuri taideteos.<br />

Edustavan vastaanotto- ja seurusteluhallin<br />

tummaksi petsatuissa tammipylväissä<br />

juoksevat jänis ja kettu. Katosta<br />

roikkuu kaksi jättiläismäistä kattokruunua,<br />

joita koristavat lyijystä valetut veistokselliset<br />

laatat.<br />

Puisissa reliefeissä kuvataan työntekoa<br />

ruukintehtaalla, metsästystä,<br />

maanviljelyksen harjoittamista ja vapaaajan<br />

viettoa. Tarinat ovat välähdyksiä<br />

talon rakennuttaneen August Keirknerin<br />

elämästä.<br />

Arvokasta taidetta<br />

Eliel Saarinen suunnitteli Marmoripalatsin<br />

ruukinpatruuna Keirknerin ja tämän<br />

puolison Lydia Keirknerin eläkeasunnoksi.<br />

Isäntä loi vuosina 1884–1917 uraa<br />

Ähtärissä sijainneen Inhan rautatehtaan<br />

omistajana.<br />

Marmoripalatsin rakentaminen<br />

herätti aikoinaan huomiota paitsi koon<br />

myös rakennuttajan mittavan ja arvokkaan<br />

taidekokoelman ansiosta. Keirknerien<br />

keräämien teosten joukossa oli 28<br />

Akseli Gallen-Kallelan maalausta sekä<br />

lisäksi muun muassa Albert Edelfeltin,<br />

Helene Schjerfbeckin, Pekka Halosen ja<br />

Hugo Simbergin töitä.<br />

Ruukinpatruuna ei ennättänyt itse<br />

asua Marmoripalatsissa lainkaan, sillä<br />

hän sairastui ja menehtyi talon valmistumisvuonna<br />

1918. Leski asui talossa vuoteen<br />

1937 asti ja testamenttasi kaikkiaan<br />

128 taideteosta Ateneumille.<br />

Seuraava asukas, jalkaväen kenraali ja<br />

jatkosodan aikainen puolustusministeri<br />

Rudolf Walden tunnetaan myös Yhtyneet<br />

Paperitehtaat Oy:n perustajana.<br />

»Itsekin Kaivopuistossa asunut<br />

marsalkka Mannerheim vieraili toisinaan<br />

Waldenin luona. Tiettävästi tämä<br />

oli ainoa paikka, johon marsalkka tuli<br />

jalan», kertoo talon nykyisen käyttäjän,<br />

4 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 5

Kaikki kuvat © Jari Härkönen<br />

Ylimmän kerroksen torni huoneeseen<br />

tulvii valoa.<br />

Marmoripalatsin sisustus syntyi<br />

yhtäaikaa rakentamisen kanssa.<br />

Marmoripalatsi oli valmistuessaan<br />

aikaansa edellä.<br />

työtuomioistuimen presidentti Pekka<br />

Orasmaa.<br />

Täynnä yksityiskohtia<br />

Marmoripalatsista löytyy runsaasti<br />

yksityiskohtia ja käsityön jälki näkyy<br />

kaikkialla. Esimerkiksi Emil Wikströmin<br />

veistämästä takkakoristeesta voi tunnistaa<br />

muiden hahmojen joukosta Gallen-<br />

Kallelan sivellin ja väripaletti käsissään.<br />

Leveät portaat johtavat parvelle, jonka<br />

seinällä Finnen veistämissä reliefeissä<br />

esitetään ihmisen vaellusta ja kadotettua<br />

paratiisia. Katonrajassa on Kaukoidästä<br />

tuotettu kultanahkatapetti.<br />

»Itämaisessa huoneessa oli aikoinaan<br />

divaaneja, joissa oli varmaan mukava<br />

rentoutua raskaan aterian jälkeen<br />

konjakkia nauttien ja sikaria poltellen»,<br />

Pekka Orasmaa maalailee.<br />

Moderni talo<br />

Tänä päivänä arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />

merkittävä suojelukohde<br />

oli valmistuessaan aikaansa edellä<br />

ja hyvin uudenaikainen koti.<br />

»Talossa oli keskuslämmitys ja<br />

tiettävästi ensimmäinen yksityiskotiin<br />

tehty hissi, joka toimii yhä. Sillä pääsee<br />

ylimmän kerroksen valoisaan tornihuoneeseen<br />

asti. Kellarikerroksessa oli myös<br />

viinikellari. Saunaa taloon ei sen sijaan<br />

haluttu», Orasmaa kertoo.<br />

Vaikka rakennus on vanha, se palvelee<br />

hyvin nykyistä käyttäjäänsä, työtuomioistuinta.<br />

Työehto- ja virkaehtosopimusten<br />

soveltamisesta ja tulkinnasta<br />

johtuvia riita-asioita ja työrauharikkomuksia<br />

selvitellään talossa vuosittain<br />

noin 200. Pääsali sijaitsee entisessä isännän<br />

huoneessa, joka on ainakin kolme<br />

kertaa emännän huoneen kokoinen. <br />

Info<br />

Marmoripalatsi<br />

Talossa on tiettävästi ensimmäinen<br />

yksityiskotiin tehty hissi, joka toimii yhä.<br />

» Suunnittelija arkkitehti Eliel Saarinen (1873–1950) apunaan kuvanveistäjät<br />

Gunnar Finne ja Emil Wikström sekä taiteilija Olga Gummerus-Ehrström.<br />

» Valmistui vuonna 1918 tehtailija August Keirknerin (1856–1918) kodiksi.<br />

» Valtion omistukseen vuodesta 1949. Helsingin hovioikeus toimi talossa vuosina<br />

1952–1984 ja työtuomioistuin vuodesta 1984.<br />

» Keirknerin teosten kokoelmaluettelo löytyy os. http://kokoelmat.fng.fi ><br />

Kokoelmat > Keirkner<br />

6 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

© Getty Images<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Hansel tiivistävät yhteistyötään<br />

KESKITETTYÄ PALVELUA<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Hansel syventävät yhteistyötään palveluiden tarjoamisessa.<br />

Eniten voimavarojen yhteen liittämisestä hyötyvät tilojen käyttäjät. Kiinteistöjen<br />

oheispalveluiden valinta on vastedes helpompaa, kun tarjonnan päällekkäisyydet<br />

poistetaan ja kaikki palvelut saa saman katon alta.<br />

Maarit Seeling<br />

Valtio on viime vuosina kehittänyt<br />

yhteisiä tuki- ja palvelutoimintojaan.<br />

Ministeriöt, virastot ja laitokset<br />

ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja,<br />

mikä valtiotasolla on näkynyt euroissa<br />

mitattavina säästöinä. Toimintojen<br />

tehostamisesta hyötyvät luonnollisesti<br />

myös veronmaksajat.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä ja valtion<br />

yhteishankintayksikkönä toimivalla<br />

Hansel Oy:llä on pitkään ollut tiivistä<br />

yhteistyötä esimerkiksi siivouksessa ja<br />

sähkönhankinnassa. Kumpikin yhtiö<br />

tuottaa palveluita ministeriöille, niiden<br />

alaisille virastoille, valtion laitoksille ja<br />

liikelaitoksille. Nyt ne ovat nostaneet<br />

kumppanuutensa uudelle tasolle.<br />

»Asiakkaitamme ovat hämmentäneet<br />

tietyt päällekkäisyydet tarjonnassamme.<br />

He eivät ole tienneet, mistä esimerkiksi<br />

siivouspalvelut tulisi ostaa, jotta kokonaisetu<br />

saavutettaisiin ja hankinta sujuisi<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 7

julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön<br />

mukaisesti. Vastedes on yhdentekevää<br />

kumpaan organisaatioon asiakas<br />

on yhteydessä. Sovimme Hanselin<br />

kanssa käytännön järjestelyistä erikseen»,<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Etelä-Suomen<br />

alueen johtaja Petri Turku kertoo.<br />

Epätietoisuutta hälventääkseen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Hansel ovat<br />

kuluneen kevään aikana luoneet yhteiset<br />

toimintalinjat ja periaatteet siitä, miten<br />

palveluita yhteiselle asiakaskunnalleen<br />

tuottavat. Periaatteena on, että<br />

asiakas saisi kaikissa tilanteissa parasta<br />

mahdollista palvelua mahdollisimman<br />

vaivattomasti valtion hankintastrategiaa<br />

noudattaen.<br />

Etua suuruuden ekonomiasta<br />

Periaatteena on,<br />

että asiakas saisi<br />

kaikissa tilanteissa<br />

parasta mahdollista<br />

palvelua mahdollisimman<br />

vaivattomasti<br />

valtion<br />

hankintastrategiaa<br />

noudattaen.<br />

© Getty Images<br />

»Poliisin tai veroviranomaisen ei pitäisi<br />

joutua pohtimaan, ovatko heidän hankintansa<br />

hoidettu juridisesti oikein ja<br />

valtion hankintoja koskevien linjausten<br />

mukaisesti tai kuka tästä huolehtii.<br />

Heidän olisi voitava rauhassa keskittyä<br />

omaan ydintoimintaansa. Nyt asiakkaan<br />

ei tarvitse huolehtia siitä, mikä on oikea<br />

toimintatapa, kun toimimme yhteistyössä»,<br />

yksikön päällikkö Nina Elomaa<br />

Hanselista linjaa.<br />

Hän muistuttaa, että sekä Hansel<br />

että <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ovat valtion<br />

omistamia. Periaatteena on, että palvelu<br />

tuotetaan asiakkaalle yhteistyössä.<br />

»Olemme yhdistäneet parhaat<br />

voimat. Meillä molemmilla on valtion<br />

konsernissa omat roolimme. Nyt <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

toimitiloihin liittyvä<br />

osaaminen pääsee kunnolla oikeuksiinsa.<br />

Me taas autamme <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjä<br />

hankintojen tekemisessä niihin liittyvällä<br />

osaamisellamme», Elomaa määrittelee.<br />

8 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

5 kysymystä<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt vastaa:<br />

Tehokkaina yhteishankintoina palvelut<br />

on mahdollista toteuttaa edullisemmin<br />

kuin yksittäistapauksina.<br />

»Meillä on jo selkeää näyttöä siitä,<br />

että palvelun saa edullisemmin silloin,<br />

kun kilpailutamme asiakkaan puolesta<br />

samalla kertaa suuria kokonaisuuksia<br />

verrattuna esimerkiksi siihen, jos asiakas<br />

ostaa yksittäisen siivouspalvelun itse.<br />

Yhdistelemällä hankintoja saavutamme<br />

massaetua, josta nimenomaan asiakas<br />

hyötyy», Turku muistuttaa.<br />

Pitkälle mietittyä palvelua<br />

Vaikka Hansel ja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

tuottavat ja kehittävät asiakkaille tarjottavat<br />

palvelut tästä lähtien yhdessä, itse<br />

palvelun tarjoaa useimmiten <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt.<br />

Hansel tukee omalla osaamisellaan<br />

palvelujen hankintaa ja niiden kehittämistä.<br />

Kummassakin organisaatiossa<br />

on kehitystyöstä vastuulliset yhdyshenkilöt.<br />

Toimintaa koordinoi viiden henkilön<br />

ohjausryhmä.<br />

Varsinainen toiminnan moottori on<br />

kuitenkin 2–3 kertaa vuodessa kokoontuva<br />

yhteistyöryhmä, jossa on tasaedustus<br />

kummastakin valtionyhtiöstä. Ryhmä<br />

sopii käyttäjäpalveluiden tuotantoon liittyvistä<br />

käytännöistä, seuraa markkinoiden<br />

tarpeita ja tarjontaa sekä asiakkaiden<br />

toiminnan muutoksia voidakseen vastata<br />

tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti.<br />

»Olemme olemassa asiakkaita varten.<br />

Varmasti heille on etua siitä, että nyt<br />

on enemmän päitä pohtimassa heidän<br />

tarpeitaan. Yhteistyössä me puolestamme<br />

pystymme varmasti tuottamaan<br />

palveluita edullisemmin ja asiakkaiden<br />

tarpeita paremmin palvellen», Elomaa<br />

huomauttaa. <br />

1 2<br />

4<br />

Miksi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt ja Hansel Oy yhdistävät<br />

kiinteistöpalveluiden tarjontansa<br />

Tarjonnan päällekkäisyys on aiheuttanut asiakkaissamme<br />

hämmennystä, kun he eivät ole tienneet, kumman puoleen<br />

tarpeissaan kääntyä. Halusimme selkiyttää tilannetta.<br />

Miten toimintatavan muutos näkyy<br />

asiakaskuntaan päin<br />

Vastedes palvelun tarjoajana toimii <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt.<br />

Hansel on kuitenkin aina 3taustalla<br />

tukemassa. Asiakkaan kannalta on sama, kumpaan hän on<br />

yhteydessä. Toimimme yhteistyössä, mutta<br />

kummallakin valtionyhtiöllä on palveluntuotannossa<br />

oma selkeä roolinsa.<br />

Koska uudistus astuu voimaan<br />

Käytännössä yhteistyö on jo alkanut.<br />

Periaatteista sovittiin maaliskuun lopussa.<br />

Mitä hyötyä on hankkia<br />

kiinteistöpalvelut niiden tuottamiseen<br />

erikoistuneelta palvelutarjoajalta<br />

Kilpailuttamalla suuria kokonaisuuksia saavutetaan mittakaavaetua.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöillä on kiinteistöjen ylläpitoon liittyvää<br />

vahvaa osaamista, Hanselilla taas esimerkiksi julkisiin<br />

hankintoihin liittyvää juridiikkaosaamista. Lisäksi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt,<br />

Hansel ja palvelun tuottajat kehittävät yhteisesti tuotteitaan,<br />

mistä hyötyy eniten asiakas, jolla itsellä ei varsinaiseen<br />

kehitystyöhön olisi mahdollisuuksia. Palvelun ostaja voi<br />

keskittyä omaan ydinosaamiseensa ulkoistamalla hankinnat.<br />

5<br />

Kenelle pitää soittaa, jos ostettu<br />

palvelu ei pelaakaan kuten on sovittu<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille, Hanselille<br />

vai siivousyritykselle<br />

Mikäli asiakas ei ole ostanut palvelua omiin<br />

nimiinsä, palvelusopimukset ovat <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

nimissä. Soitto meille, ja me<br />

hoidamme asian. <br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 9

Harkitusti<br />

hiilettömäksi<br />

Vaikka rakennusten energiankulutus edistää ilmastonmuutosta, kiinteistöt tarjoavat<br />

myös melkoisia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonepäästöjä. Suomessa laaditaan<br />

ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin johdolla kansallista toimenpideohjelmaa<br />

rakentamisen energiatehokkuuden kohentamiseksi kohti hiiletöntä elinympäristöä.<br />

Vesa Ville Mattila<br />

Rakennettu ympäristö rasittaa<br />

ilmastoa yllättävän paljon.<br />

»Rakennuksissa kulutetaan 40 prosenttia<br />

kaikesta käytetystä energiasta,<br />

ja ne aiheuttavat noin kolmanneksen<br />

kasvihuonepäästöistä. Päästövähennysten<br />

potentiaalia siis riittää», arvioi asuntoministeri<br />

Jan Vapaavuori.<br />

Mutta miten edistää rakentamisessa<br />

energiatehokkuutta, kestävää kehitystä<br />

ja uusiutuvan energian käyttöä Kuinka<br />

kiinteistöt voi käytännössä valjastaa toteuttamaan<br />

kansainvälisten sopimusten<br />

sekä kansallisia ilmasto- ja energiastrategian<br />

sitoumuksia<br />

Millä keinoin kiinteistö- ja rakennusalan<br />

osaamisemme kehittyisi vientivaltiksi<br />

asti<br />

Mietintämyssy monessa päässä<br />

Ympäristöministeriön asettama ja<br />

Vapaavuoren vetämä työryhmä laatii<br />

parhaillaan kansallista toimintaohjelmaa<br />

rakentamisen energiatehokkuuden<br />

lisäämiseksi.<br />

Toimintaohjelma on nimeltään<br />

Low2No – Energiatehokas rakennettu<br />

ympäristö. Lyhenne Low2No tulee<br />

sanoista »from low carbon to no carbon»,<br />

mikä sisältää kunnianhimoisen ajatuksen<br />

tulevaisuuden hiilettömästä elinympäristöstä.<br />

Työryhmään kuuluu suomalaisen<br />

kiinteistö- ja rakennusklusterin vaikuttajia<br />

rakentamisesta kiinteistöliiketoimintaan<br />

ja tilan käyttäjiin asti, niin julkiselta kuin<br />

yksityiseltä sektorilta. Kansainvälisesti<br />

katsottuna työryhmän koostumus on<br />

ainutlaatuisen laaja – ja tavoite tiukka.<br />

»Meidän täytyy löytää nopeasti<br />

toteutettavat toimenpiteet, joilla varmistetaan<br />

pitkän aikavälin tavoitteiden<br />

saavuttaminen», Vapaavuori painottaa.<br />

Työryhmän toimikausi päättyy marraskuun<br />

alussa. Vielä ennen eduskunta-<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt odottaa ohjelmalta paljon<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen liiketoiminnan kehittämisestä<br />

vastaava johtaja Kaj Hedvall<br />

on yksi toimintaohjelmaa pohtivan<br />

työryhmän jäsenistä. Hänen mukaansa<br />

ohjelmalta voi ja pitää odottaa paljon.<br />

»Valtion keskushallinto on sitoutunut<br />

toimimaan energiatehokkuuden edelläkävijänä,<br />

mikä edellyttää toimenpiteitä<br />

valtion kiinteistökannassa.»<br />

Taloteknisten uudistusten lisäksi<br />

tarvitaan linjauksia siitä, kuinka tiloja<br />

käytetään järkevästi.<br />

»Hyvin haasteelliseksi tilanteen tekee<br />

se, että yhä suurempaa osaa valtion<br />

kiinteistöistä käytetään varsin vaativissa<br />

toiminnoissa. Esimerkiksi tutkimustoimintaan<br />

tarkoitettuja erityistiloja on<br />

mahdotonta sovittaa tavanomaisten<br />

rakennusten energialuokituksiin.»<br />

SYKE-talo edelläkävijänä<br />

Tulevaisuuden toimitilarakentamiseen<br />

viitoittaa Suomen ympäristökeskuksen<br />

(SYKE) vuonna 2013 valmistuva toimitalo.<br />

Suunnittelukilpailu – jonka tulokset<br />

julkistetaan joulukuussa <strong>2010</strong> – on<br />

herättänyt kansallista ja kansainvälistä<br />

kiinnostusta. Suunnitteluryhmät ovat<br />

juuri aloittamassa työtään.<br />

»Haemme sekä passiivirakentamisen<br />

esimerkkiä suomalaiselle toimistorakennukselle<br />

että uusia toimintamalleja ja<br />

kriteereitä tulevaisuuden investointiprosessille.»<br />

»Hankkeeseen luodaan niin sanottu<br />

Green Lease -vuokrasopimusmalli, joka<br />

kannustaa kiinteistön omistajaa ja sen<br />

käyttäjiä toimimaan energiataloudellisesti<br />

ja ympäristöystävällisesti», Hedvall<br />

kertoo. <br />

Low2No<br />

10 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

»Polttoaineen kulutuksesta kertovat ja<br />

siten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavat<br />

autokohtaiset ajotietokoneet kehittyivät<br />

ja levisivät hyvin nopeasti. Siitä<br />

tulisi talotekniikan ottaa mallia», sanoo<br />

asuntoministeri Jan Vapaavuori.<br />

vaaleja Vapaavuori toivoo laajaa keskustelua<br />

työryhmän pohdintojen pohjalta.<br />

Taito, tavat ja yhdyskuntarakenne<br />

kuntoon<br />

Uudistuotanto lisää väistämättä energiankulutusta,<br />

mutta kaikkein nykyaikaisimpien<br />

teknisten ratkaisujen<br />

toteuttaminen on uusissa rakennuksissa<br />

huomattavasti helpompaa kuin korjausrakentamisessa.<br />

»Rakentamisessa pitää pystyä nostamaan<br />

niin keskimääräistä kansallista<br />

tasoamme kuin saada edelläkävijöitä<br />

kansainvälisille markkinoille. Ala on yksi<br />

maailman kovimmin kasvavista ja pienikin<br />

erikoisosaamisen siivu saattaa avata<br />

valtavat markkinat.»<br />

Rakentamisen rinnalla Vapaavuori<br />

muistuttaa rakennusten käyttäjien roolista.<br />

»Mitä energiatehokkaammiksi ja<br />

ympäristöystävällisemmiksi rakennukset<br />

kehittyvät, sitä enemmän rakennusten<br />

käyttäjien toiminta korostuu. Avainasemaan<br />

nousee sellainen mittarointi- ja<br />

monitorointitekniikka, joka edistää<br />

ihmisten ymmärrystä omien toimiensa<br />

seurauksista.»<br />

Kolmas ulottuvuus koskee yhdyskuntarakennetta<br />

ja sen suunnittelua.<br />

»Hajanainen yhdyskuntarakenne<br />

lisää liikkumisen ja edelleen liikenteen<br />

tarvetta, eheä vähentää sitä», Vapaavuori<br />

kiteyttää. <br />

© Jari Härkönen<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 11

WOW – uusia<br />

tapoja tehdä töitä!<br />

WOW<br />

Uudenlainen tapa töitä<br />

ei tarkoita pelkästään<br />

tiloja, tekniikkaa tai<br />

tilapolitiikkaa. Periaatteena<br />

on enemmänkin<br />

ajattelutavan muuttaminen<br />

ennakkoluulottomaksi.<br />

Tuija Holttinen<br />

Info<br />

Viisi olennaista NewWOW-tavoitetta:<br />

New Ways of Working -hanke<br />

(NewWOW) tarkoittaa nimensä<br />

mukaisesti uudenlaisia tapoja tehdä töitä.<br />

Yhteistyöverkosto aiheesta sai alkunsa<br />

viisi vuotta sitten Kalifornian piilaaksosta.<br />

Isojen it-organisaatioiden asiantuntijat<br />

kokivat kaipaavansa aktiivista tietojen<br />

vaihtoa uusista tavoista toimia, parantaa<br />

työviihtyvyyttä ja sitä kautta myös lisätä<br />

työn tuottavuutta.<br />

NewWOW-hankkeessa on kyse<br />

infrastruktuurin kokonaisvaltaisesta uudistamisesta,<br />

jossa it-ratkaisujen, tilojen<br />

ja henkilöstöpolitiikan yhdistelmästä<br />

saadaan prosessille raamit. Jokaisen<br />

työntekijän roolit työyhteisössä kartoitetaan<br />

ja niiden kautta pyritään hakemaan<br />

jokaiselle sopivat toimintamallit.<br />

Tätä kautta työstä on tarkoitus tehdä<br />

helpompaa, hauskempaa, rakentavampaa<br />

ja tuottavampaa.<br />

Yksilötyöstä ryhmätyöhön<br />

Viiden vuoden projektin missiona on<br />

luoda uusia toimintatapoja jatkuvan<br />

prosessin: tutkimuksen, kehittämisen ja<br />

innovatiivisen luomisen avulla. Uutta<br />

on se, että olennaisena asiana on lähteä<br />

liikkeelle henkilöstöstä.<br />

»Työ muuttuu entistä enemmän yksilötyöstä<br />

tiimityöskentelyksi. Se on selkeä<br />

» Rohkeus käyttöönottaa yhteistyö perusnormiksi<br />

» Mahdollisuuksien luominen sosiaalisen verkon hyödyntämiseksi<br />

» Ihmisten auttaminen näkyväksi tulemiseksi<br />

» Yhteydenpidon vahvistaminen<br />

» Työn tavoitteiden määrittäminen selkeästi.<br />

Lisätietoja: www.newwow.net<br />

trendi, sanoo New WOW -hankkeessa<br />

alusta asti mukana ollut VTT:n kiinteistöjohtaja<br />

Jyrki Kalavainen.<br />

»Työn tekemisen muuttamisessa<br />

ja uudistamisessa juututaan helposti<br />

pelkkiin tila- tai it-tekniikkaratkaisujen<br />

miettimiseen. Tilankäyttö ja tekniikka<br />

eivät kuitenkaan yksistään muuta mitään.<br />

Ne ovat toki taustalla olevia tiimityön<br />

mahdollistajia, mutta periaatteena on<br />

mindsetin muuttaminen ja työntekijän<br />

muuttuminen. Miten ollaan tiiviissä<br />

tiimityössä nykyajan maailmassa, jossa<br />

ajalla ja paikalla ei työn tekemisen kannalta<br />

ole enää selkeitä raameja»<br />

Tänään eikä varsinkaan tulevaisuudessa<br />

tarvitse välttämättä enää »mennä<br />

töihin». Töitä voi tehdä siellä missä itse<br />

kukin on, ilman ajan ja paikan sidonnaisuutta<br />

– kuitenkin samanaikaisesti osana<br />

ryhmää.<br />

Kalavainen sanoo suomalaisen tiimityön<br />

kaipaavan vielä hiomista.<br />

»Täällä helposti kuvittelemme<br />

tekevämme tiimityötä, mutta käytännössä<br />

jokainen puurtaa omalla tontillaan<br />

varsin yksin omaa siivuaan projektista.<br />

Sulkeudutaan omaan kammioon ja tullaan<br />

viikkopalaveriin antamaan raportti<br />

tekemisistä. Tarvitaan lisää luottamusta,<br />

avoimuutta ja aktiivisuutta. NewWOWhankkeen<br />

yksi tavoite on lisätä ihmisten<br />

näkyvyyttä. Oletpa missä muodossa<br />

tahansa kiinni tiimissä, olet kuitenkin<br />

näkyvä.»<br />

Suuret ikäluokat kohtaavat<br />

X- ja Y-sukupolvet<br />

Työn tekemisen muutokseen ja muutosten<br />

vastaanottamiseen vaikuttaa myös<br />

työntekijän ikä. Nuorin, 1980-luvulla<br />

12 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

»Työ muuttuu yksilötyöstä<br />

tiimityöksi.»<br />

– Jyrki Kalavainen<br />

© Matti Immonen<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 13

»Jos johto ei sitoudu uusiin toimintatapoihin,<br />

koko prosessi jää sanahelinäksi»,<br />

sanoo Jyrki Kalavainen.<br />

ja sen jälkeen syntynyt Y-sukupolvi<br />

ajattelee työn tekemisen rajoista ja<br />

rajattomuudesta eri tavalla kuin suuret<br />

ikäluokat. Yhteisten toimintatapojen<br />

tulee kuitenkin soveltua kaikille ikäluokille.<br />

Uusia malleja ei tehdä vain nuorille.<br />

1960-luvulla syntynyt työntekijä on<br />

tottunut mieltämään työn tekemisen ja<br />

sen suhteen työpaikkaan ja -aikaan eri<br />

tavalla kuin vasta työelämään tullut nuori.<br />

Kumpikaan ajatusmalli ei Kalavaisen<br />

mielestä ole oikea tai väärä.<br />

»Jatkuviin muutoksiin täytyy kuitenkin<br />

sopeutua, ja ratkaisuna onkin tarkkaan<br />

mietitty profilointi. Työntekijät<br />

voidaan jakaa eri tavalla profiloituihin<br />

ryhmiin sen mukaan miten<br />

organisaatio toimii ja mitä<br />

se vaatii, miten esimerkiksi<br />

työn liikkuvuuden kautta<br />

löydetään oikeat tavat<br />

toimia. Paikallaan olevan<br />

toimistotyöntekijän profiili<br />

on aivan erilainen<br />

kuin kansainvälisissä<br />

projekteissa toimivan<br />

asiantuntijan. On mietittävä<br />

miten kunkin<br />

profiilin työt hoituvat<br />

sujuvimmin. Kartoituksen<br />

perusteella työn<br />

tekemiseen valitaan<br />

parhaiten soveltuvat<br />

it-ratkaisut, kommunikaatiovarustus<br />

ja tehdään<br />

tarpeelliset tilaratkaisut.<br />

Toiminnan tehostaminen<br />

jättää resursseja muuhun».<br />

14 kontrahti 2·<strong>2010</strong><br />

© Matti Immonen<br />

»Jokainen organisaatio laatii omat<br />

profiilinsa. VTT:n tavoitteena on olla<br />

jatkossakin houkutteleva työnantaja,<br />

innovaattori ja kansainvälinen toimija.<br />

Tavoite toteutuu oikeilla ihmisillä.<br />

Uudet tekijät tulevat olemaan Y-sukupolvea,<br />

mutta kaikkia tarvitaan. Mutta<br />

jotta saamme oikean profiilin ihmisiä<br />

riveihimme, meidän täytyy tarjota työn<br />

tekemiseen uusia tapoja.»<br />

Päätökset tehdään johdon tasolla<br />

Vaikka muutosten täytyy lähteä ihmisistä<br />

itsestään Kalavainen painottaa myös,<br />

että päätösten tulee tapahtua ehdottomasti<br />

johdon tasolla. Jos johto ei sitoudu<br />

uusiin toimintatapoihin, koko prosessi<br />

jää sanahelinäksi.<br />

»Kun organisaatio lähtee muuttamaan<br />

toimintojaan niin, että työn<br />

tekeminen uskalletaan irrottaa ajasta ja<br />

paikasta, tekemään liikkuvaa virtuaalista<br />

työtä, se edellyttää johdon sitoutumista.<br />

V<br />

VTT<br />

pilotoi NewWOW:ta<br />

TT:n omassa New Ways of Working<br />

-prosessissa ollaan alkuvaiheessa.<br />

Eri tutkimusaloilta on valjastettu projektiin<br />

20 ihmistä, joille viikon mittaisen<br />

seminaarin aikana kerrottiin missä VTT:n<br />

halutaan olevan viiden vuoden päästä.<br />

Muu prosessointi – miten, missä, mitä<br />

apuvälineitä käyttäen – jätettiin näiden<br />

ihmisten pohdittavaksi.<br />

Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus<br />

kuunnella henkilökuntaa ja kerätä<br />

kokemuksia ja käytännön esimerkkejä<br />

jokapäiväisistä työsuorituksista. Projektiryhmä<br />

käsittelee asioita ja vie niitä<br />

eteenpäin.<br />

Jyrki Kalavainen korostaa, että rakenteet<br />

ovat auki. Palikat ovat tekijöiden<br />

käsissä.<br />

»Kyseessä on arvokas projekti, rohkea<br />

ja uskalias yritys. Muutosta viedään<br />

eteenpäin ruohonjuuritasolla. Osallistujat<br />

tekevät tästä hyvän jutun, eikä<br />

On kysyttävä miten meidän työn tekemisen<br />

tavan tulisi muuttua, että päästään<br />

asetettuihin tavoitteisiin.<br />

Kaikki jäykkyys on saatava poistettua.<br />

Kysymyksiä on uskallettava kysyä. Tarvitaan<br />

fiksuja ihmisiä, sillä uusilla toimintatavoilla<br />

edetään itse itseään ruokkien.»<br />

Apuna työn uudelleen määrittämisessä<br />

ovat niin it-työkalut kuin tilatkin. Paljon<br />

on kuitenkin kiinni ihmisten korvien välissä<br />

tapahtuvasta toiminnasta. Alun jälkeen<br />

prosessi on jatkuvaa.<br />

Tällä kaikella päästään tehokkuuteen ja<br />

työn tuottavuuden nostamiseen. Tuottavuus<br />

ja tehokkuus paranevat lisääntyneen<br />

työhyvinvoinnin kautta. Työtapojen<br />

perusteellisen miettimisen myötä myös<br />

koko organisaation hiilijalanjälki pienentyy.<br />

Kaikkien ei tarvitse kulkea työpaikalle<br />

käyttämään työpaikan tiloja. Tiloja ei<br />

välttämättä tarvita niin paljon, kun työtä<br />

voi menestyksekkäästi tehdä myös kotoa,<br />

matkoilta, missä tahansa. <br />

heille myydä ylhäältä päin mitään. Tämä<br />

on hyppy pois mukavuusvyöhykkeeltä.<br />

Uskon siihen, että projektin seurauksena<br />

meillä on tässä vielä entistäkin parempi<br />

organisaatio», kiinteistöjohtaja sanoo<br />

luottavaisena.<br />

»Toivottavasti voimme oman pilotoinnin<br />

jälkeen jakaa kokemuksiamme muillekin<br />

valtion toimijoille. Työn uudelleen<br />

organisoinnilla vähennettäisiin monen<br />

paikan byrokratiaa ja saadaan aikaan<br />

säästöjä ja ympäristöhyötyjä tilankäytön<br />

tehostamisella.»<br />

Toisaalta monessa mukana ollut asiantuntija<br />

muistuttaa, että pilotointi tarkoittaa<br />

myös sitä mahdollisuutta, että kaikki<br />

ei aina mene niin kuin suunniteltiin.<br />

»On lupa mennä eteenpäin ja välillä<br />

taaksepäinkin. Pääasia on, että uskalletaan<br />

tehdä ratkaisuja. Vahvuus on<br />

prosessissa, sen erilaisissa lähestymiskulmissa.<br />

Tavoitteisiin mennään.»<br />

»Pääasia on, että uskalletaan<br />

tehdä ratkaisuja.»

Kolumni<br />

Numeroidut<br />

kivet<br />

Kun aikanaan hain Suomenlinnaan<br />

töihin, kokenut putkipuolen kollega<br />

kertoi huvittuneena, miten siellä numeroidaan<br />

muurissa kiviä. Että sitten osataan<br />

latoa ne takaisin samassa järjestyksessä. Se, jos mikä on todellisen<br />

rakennuttamisen näkökulmasta siis aivan leikkihommaa.<br />

Edellisen laman ja leikkauslistojen ajalta muistan sanomalehden<br />

kyselyyn perustuvan luettelon ihmisten tärkeiksi kokemista,<br />

verovaroin kustannettavista asioista: se alkoi luonnollisesti perusturvallisuuteen<br />

liittyvistä hoiva- ja hoitoasioista, koulutuskin peesasi<br />

kärkeä hyvin, mutta kulttuurin asiat vilahtivat esiin vasta 30. sijan<br />

jälkeen. Formuloissa niin huonosta sijoituksesta ei saa yhtään pistettä.<br />

Kärjistyneessä keskustelussa nytkin hoitoa tarvitsevat rakennukset ja<br />

ihmiset pannaan kilpailemaan samoista resursseista. Asian voi tietysti<br />

nähdä näinkin, mutta normaaliolosuhteissa kulttuurivaltiossa ei näin<br />

pitäisi tapahtua.<br />

Suomenlinnassa 70 vakituista työntekijää kunnostaa, ylläpitää ja<br />

hoitaa yhtä Suomen tärkeimmistä rakennusmonumenteista. Kiinteistöliiketoiminnan<br />

näkökulmasta tuo vakava ja ammattitaitoinen työ<br />

saattaa näyttää lähinnä kalliilta harrastustoiminnalta. Saarella on vielä<br />

avovankilakin kuviota hämmentämässä, mitähän se vankityökin lopulta<br />

tuottaa Enemmän ja parempaa tulosta varmaan saataisiin aikaan<br />

urakoimalla. Puhtaasti hinta- tai ammattitaitovertailussa varmaan osin<br />

hävitään, mutta tekijöiden sosiaalisten taitojen karttuminen, uuden<br />

ammatin oppiminen ja mahdollisesti rikollisen uran loppuminen<br />

muuttavatkin sitten jo laskelmia. Ongelma on näytössä: syntyvien<br />

etujen tai syntymättä jäävien kulujen määrää on vaikea osoittaa ja<br />

hinnoitella.<br />

»Tuottamaton rakennusomaisuus» on ristiriitainen kokonaisuus:<br />

onko se kiinteistöklusterin roskapankki vai kansakunnan rakennettu<br />

muisti ja aarrekamari Valtion uusi kiinteistöstrategialuonnos lupaa<br />

ottaa tämän huomioon, sen asemaa pohditaan vielä erikseen.<br />

Kulttuuri nähdään maailmalla vakavasti otettavana kilpailutekijänä.<br />

YK:n menestynein yleissopimus on Maailmanperintösopimus,<br />

jonka on allekirjoittanut 186 valtiota. Sillä nähdään olevan merkittävää<br />

poliittista painoarvoa kulttuurien välisessä poliittisessakin kilpailussa.<br />

Meidän pientä kulttuurihistoriallista rakennusomaisuuttamme<br />

kannattaa hoitaa hyvin. Se on kuin Mark Twainin tokaisu maasta: sitä<br />

kannattaa ostaa, sen valmistaminen on jo lopetettu.<br />

Jaakko Antti-Poika<br />

Kirjoittaja on Suomenlinnan<br />

hoitokunnan johtaja.<br />

© Markku Jokinen<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 15

Rakentamisen laatua halutaan – ja on tarpeellista – mitata. Tarvittavia<br />

täsmällisiä työkaluja ei ole toistaiseksi ollut, mutta CREDIT-tutkimushankkeen<br />

avulla mittariston kehittämisessä on päästy askel eteenpäin.<br />

Tuija Holttinen<br />

Mitä tulevaisuudessa mitataan<br />

© Jari Härkönen<br />

Jokainen tilankäyttäjä ja -omistaja<br />

on samaa mieltä siitä, että tilojen<br />

suunnittelussa tulee alusta alkaen<br />

huomioida niiden sopivuus käyttötarkoitukseen,<br />

muuntojoustavuus, terveydelliset<br />

näkökohdat ja hyvä laatu. Suunnittelun<br />

ja rakentamisen kustannuksia on voitu<br />

mitata euroilla ja neliöillä, mutta kuinka<br />

mitataan ja arvioidaan riittävän tarkasti,<br />

selkeästi ja vertailukelpoisesti rakennuksen<br />

toimivuutta ja käytön ominaisuuksia<br />

Mittarointi osaksi<br />

rakentamisen prosessia<br />

Toimitilojen käytettävyys on tällä hetkellä<br />

esillä useissa maissa ja aihepiiriin<br />

liittyvää tutkimusta tehdään myös laajasti.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen työympäristökehittämisen<br />

asiantuntija Päivi Hietanen<br />

sanoo, että CREDIT-hankkeessa käytettävyys<br />

tunnistettiin yhdeksi keskeiseksi<br />

mittariksi, mutta toiminnan ja tilan kytkös<br />

on aihe, joka vaatii vielä tutkimusta<br />

ja kehitystyötä.<br />

Oleellista on se, että toimitilojen<br />

käytettävyyttä tarkastellaan ja mitataan<br />

suhteessa tilaa käyttävän organisaation<br />

toimintaan ja strategiaan.<br />

CREDIT-hankkeen tavoitteena on<br />

ollut saada aikaan työkalut ja mittaristo,<br />

joilla voidaan seurata ja mitata rakentamisen<br />

koko elinkaaren aikana tapahtuvaa<br />

toimintaa ja tilojen käyttöä suunnittelusta<br />

alkaen. Keskeinen osa projektia oli<br />

aktiivisesti yhdessä yritysten kanssa tehty<br />

pilotointi.<br />

Haasteita mittariston kehittämiseen<br />

tulee muun muassa toimijoiden määrästä.<br />

»Jokaisessa rakennusprojektissa on<br />

useita eri toimijoita eri toimialoilta. Lopputuotteen<br />

mittarointi ei ole helppoa<br />

prosessissa, joka yleensä toteutetaan pa-<br />

loihin pilkottuna», CREDIT-hankkeessa<br />

Suomen osion projektipäällikkönä toiminut<br />

VTT:n Pekka Huovila sanoo.<br />

Vaikka CREDITissä mukana olleiden<br />

Pohjoismaiden ja Baltian maiden käytännöissä<br />

ja tavoitteissa onkin maakohtaisia<br />

eroja, osallistujamaat saivat hankkeesta<br />

uutta tietoa ja työkaluja. Suomessa<br />

tutkimusta olisi haluttu vielä jatkaa<br />

pilottikohteiden parissa, mutta tutkimussuunnitelman<br />

mukaisesti hanke on nyt<br />

päättynyt.<br />

Jatkosta on kuitenkin suunnitelmia.<br />

Huovila mainitsee esimerkkinä edelläkävijätoimijoiden<br />

mahdollisuuden laajentaa<br />

tämänhetkistä mittarivalikoimaansa<br />

toimivuuden arviointiin, jotta koko toimintaketjussa<br />

toimijoiden ymmärryksen<br />

tasoa saataisiin lisättyä.<br />

Toinen tapa tulosten käyttöönoton<br />

jouduttamiseen on tuotemallipohjainen<br />

16 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

»Toimitilojen käytettävyyttä pitää<br />

mitata suhteessa organisaation<br />

toimintaan ja strategiaan.»<br />

suunnittelu, jossa määriteltäisiin nimenomaan<br />

käytön aikaisia ominaisuuksia.<br />

Se tulisi saada myös keskeiseksi osaksi<br />

työkalukehitystä. On selkeä suunta, että<br />

tällainen toimivuuden arviointi ei olisi<br />

enää erikseen tehtävää työtä, vaan se<br />

tulisi automaattisesti integroida suunnittelun<br />

ja rakentamisen prosessiin.<br />

Käytettävyysmittarit kehittämisen<br />

kohteena<br />

CREDITissä korostettiin rakennushankkeen<br />

alkuvaiheen tärkeyttä. Siten<br />

tutkimuksen yksi fokusalue oli käyttäjäyhteistyö.<br />

»Nimenomaan käytettävyysmittarit<br />

ja käyttäjien tarpeiden analyyseihin tarvittavat<br />

työkalut ovat meille merkittävä<br />

kehittämiskohde», Hietanen täsmentää.<br />

»Tosin olemme jo tässä melko<br />

pitkällä. Tarjoamme asiakkaillemme<br />

työympäristön kehittämispalvelua,<br />

joka on yksi älykkäimmistä työkaluista<br />

asiakkaan tilantarpeen määrittelemiseksi<br />

tulevaisuusnäkökulmaisesti ja henkilöstön<br />

osallistamiseksi tilojen suunnitteluun. Lähestymistapa<br />

oli useimmille CREDITin<br />

osallistujamaille uutta, vaikka osallistavaa<br />

suunnittelua tehdään esimerkiksi Ruotsissa<br />

ja Tanskassa. Oma pilottimme osoitti,<br />

että myös työympäristömittarit vaativat<br />

jatkokehitystä ja yhtenäistämistä.»<br />

Uusia palveluja<br />

CREDIT antoi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöille<br />

eväitä kehittää jo olemassa olevia mutta<br />

myös uusia palveluja asiakkaille.<br />

Ympäristömittareiden merkitys on<br />

nousussa, ja CREDITin mukaan kiinteistöjen<br />

energiatehokkuuden mittaaminen<br />

on välivaihe matkalla hiilijäljen mittaamiseen.<br />

Organisaatioiden ja kiinteistöjen<br />

aiheuttamaa hiilijälkeä ei kuitenkaan<br />

vielä systemaattisesti mitata. <strong>Senaatti</strong>kiinteistöt<br />

on mitannut oman toimintansa<br />

aiheuttaman hiilijäljen, ja kehittänyt<br />

nyt myös hiilijälkituotetta asiakkaidensa<br />

käyttöön ja hankkeiden tueksi.<br />

»Olemme tunnistaneet myös tarpeen<br />

»työympäristötuotteen» kehittämiselle.<br />

Ideaalitilanteessa meillä olisi tarjota<br />

speksattu ja siten mittaroitava joustava<br />

ja monimuotoinen tietotyötä tukeva<br />

toimistotila, joka voidaan tarvittavissa<br />

määrin räätälöidä asiakkaan toimintaan»,<br />

Päivi Hietanen kiteyttää.<br />

Sekä Huovila että Hietanen ovat<br />

yhtä mieltä siitä, että mittariston kehittämisen<br />

kanssa ollaan liikkeellä oikeaan aikaan.<br />

Työ jatkuu ja meneillään on muita<br />

tutkimushankkeita, joita voidaan viedä<br />

CREDITistä saatujen tulosten avulla<br />

eteenpäin laajemmalla rintamalla. <br />

Info<br />

CREDIT-hankkeessa saatiin<br />

aikaan konkreettisia työkaluja:<br />

laaja indikaattorikehys ja kymmenen<br />

indikaattoria kansainväliseen vertailuun.<br />

1. Elinkaarikustannukset<br />

2. Tontin kehitysmahdollisuudet<br />

3. Palvelut<br />

4. Käytettävyys ja muunneltavuus<br />

5. Terminen viihtyvyys<br />

6. Sisäilman laatu<br />

7. Vuokrasopimus<br />

8. Toimitusaika<br />

9. Energiatehokkuus<br />

10. Kasvihuonekaasupäästöt<br />

CREDIT-hankkeen (Construction and Real Estate – Development<br />

of Indicators for Transparency) hyödyt osallistujille:<br />

» työkaluja kiinteistöjen toimivuuden hallintaan<br />

» oma pilotti valittavien indikaattoreiden benchmarkingiin<br />

» vertailutietoa ulkomailta lähestymistavoista, mittareista ja niiden arvosta<br />

» ymmärryksen lisääminen kiinteistöjen ominaisuuksien ja arvon tuoton<br />

välisistä yhteyksistä<br />

» mahdollisuus myötävaikuttaa mittariston kehittämiseen.<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 17

Kaikki kuvat © Juha Sarkkinen<br />

Lohipadon koululla jokainen yksityiskohta mietittiin tarkasti<br />

käyttäjien kannalta. Esteettömyydestä ei tingitty missään.<br />

Pirkko Koivu<br />

Tervaväylän koulun uusi Lohipadon yksikkö Oulussa on aivan erityinen<br />

uudisrakennus niin toiminnoiltaan kuin arkkitehtuuriltaankin. Vastaavaa<br />

valtion erityiskoulun rakennusprojektia ei ole viety läpi ainakaan vuosikymmeneen.<br />

Koulun käyttäjiä ovat liikuntavammaiset ja neurologisesti sairaat lapset ja<br />

nuoret. Osa oppilaista asuu oppilaskodissa. Lisäksi heitä tulee muilta kouluilta<br />

erimittaisiksi jaksoiksi. Opettajien lisäksi henkilökuntaan kuuluu muun muassa<br />

terapeutteja, lääkäri, hoitajia, avustajia sekä ohjaajia.<br />

Monet toiminnot ja oppilaiden erilaiset tarpeet on otettu huomioon suunnittelussa,<br />

jossa koulun edustajia on ollut koko ajan mukana. Rehtori Anne<br />

Martikainen kertoo, että lähtökohta on ollut esteettömyys ja näkyvyys – myös<br />

sisällä näkee tilasta toiseen.<br />

Lohipadon yksikön<br />

sydän on Tapuli,<br />

jonne on näkymä<br />

eri puolilta taloa.<br />

Korkeassa tilassa<br />

ruokaillaan ja<br />

kohdataan muita.<br />

18 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 19

Arkkitehdit Timo Koljonen ja<br />

Teemu Fyrstén kertovat, että<br />

tietomallintaminen helpotti<br />

kohteen suunnittelua.<br />

Kaikki kuvat © Juha Sarkkinen<br />

20 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Allasosasto on valoisa ja ajanmukainen.<br />

»Käytävät ovat leveät. Iso osa oppilaista käyttää sähköpyörätuolia<br />

ja sen lisäksi muita tilaa vieviä apuvälineitä. Vanhassa<br />

koulurakennuksessa käytävien ahtaus oli ongelma, mutta täällä<br />

oppilaat mahtuvat liikkumaan hyvin.»<br />

Aiemmin pääosin yhdessä tasossa toiminut koulu siirtyi<br />

nyt nelikerroksiseen rakennukseen. Tästä ei kuitenkaan tullut<br />

ongelmaa: hissit ovat tilavia, painikkeet helppokäyttöisiä ja niin<br />

alhaalla, että niitä yltää koskettamaan myös pyörätuolista.<br />

Luokkatilat on mitoitettu joustavasti, jotta erikokoiset<br />

ryhmät mahtuvat työskentelemään. Tiloja voidaan avattavien<br />

väliseinien ansiosta välillä yhdistää tai jakaa pienemmiksi.<br />

Myös työvälineet ja kalusteet joustavat, esimerkiksi kotitalousluokassa<br />

työtasojen korkeutta voidaan muuttaa.<br />

Oranssi näkyy ja erottuu<br />

Ohikulkija ei voi olla huomaamatta uutta Lohipadon koulua.<br />

Modernisti muotoillun rakennuksen pinta on valkoinen ja<br />

harmaa. Elävyyttä väritys saa oranssista, joka toistuu teemavärinä<br />

myös rakennuksen sisällä. Rakennus on katseiden kerääjä,<br />

yhdessä kansainvälisen koulun kanssa se muodostaa kampuksen,<br />

joka on näkyvä osa Oulun kaupunkikuvaa.<br />

Oranssi teemaväri on tarkoin harkittu: se on huonosti<br />

näkevänkin helppo havaita.<br />

»Oranssissa on leikkimieltä ja lämpöä, se erottuu. Se on<br />

myös pirteä ja koulumainen väri», kertoo suunnittelija, arkkitehti<br />

Timo Koljonen.<br />

Taloon sisään astuttaessa leveä liukuovi avautuu itsestään.<br />

Avarasta käytävästä päästään sekä allasosastolle että Tapuliksi<br />

nimettyyn korkeaan tilaan, joka on koulun sydän. Tapuli on<br />

yhtä aikaa ruokasali ja kokoontumistila, jossa lasinen seinä<br />

paljastaa näkymän kansainväliselle koululle. Myös sisäseinissä<br />

on ikkunoita. Tapuliin näkee yläkerrankin käytävistä, luokista<br />

ja terapiahuoneista.<br />

Anne Martikainen kertoo yhteistyön suunnittelijan kanssa<br />

sujuneen loistavasti.<br />

»Arkkitehti kuunteli meitä, toisaalta ammattilaiset saivat<br />

vapauden suunnitella ne asiat, jotka he osaavat parhaiten.»<br />

Tilat monikäyttöisiä<br />

»Tämä talo on<br />

rakennettu sydämellä.»<br />

Arkkitehti Timo Koljonen<br />

Suunnitteluvaiheessa budjetti asetti rajat, joissa pysyttiin.<br />

Kustannuksia säästettiin esimerkiksi siinä, että tiloista tehtiin<br />

monikäyttöisiä, mikään tila ei ole vain yhtä tarkoitusta varten.<br />

Samalla muutettiin vanhoja ja tarpeettomiakin tapoja: vanhalla<br />

Lohipadon koululla oli eri taukohuoneet ammattikunnittain.<br />

Nyt huilituvaksi nimetty taukotila on kaikille työntekijöille<br />

yhteinen.<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 21

Kaikki kuvat © Juha Sarkkinen<br />

»Vaikka koulu on rakennettu taloudellisesti, se ei ole halvan<br />

näköinen», kertoo rehtori Anne Martikainen tyytyväisenä.<br />

Käytävillä riittää<br />

tilaa apuvälineille.<br />

Mikään tila ei ole vain yhtä<br />

käyttötarkoitusta varten.<br />

»Tästä talosta voi olla ylpeä. Vaikka se on rakennettu taloudellisesti,<br />

se ei ole halvan näköinen», Anne Martikainen sanoo.<br />

Tilat ovat tehokkaassa käytössä. Vaikka tilaa on, jokainen<br />

neliö on tarpeellinen.<br />

Uusi koulurakennus on viime aikoina saanut kosolti julkisuutta,<br />

sen arkkitehtuuri on huomioitu myös kansainvälisessä<br />

Project Baltia Architecture and Design Review -lehdessä.<br />

Tervaväylän koulu muodostuu kahdesta yksiköstä, jotka<br />

ovat molemmat rakennuksina mielenkiintoisia. Lohipadon<br />

yksikkö on uusi, Merikartanon yksikkö Oulun Tuirassa on museoviraston<br />

suojelema, kaunis satavuotias rakennus.<br />

Lohipadon yksikkö muodostaa Kansainvälisen koulun ja<br />

Leinonpuiston koulun kanssa yhtenäisen kampusalueen Oulun<br />

keskustan tuntumaan. Lähellä ovat myös IB-lukio, Leinonpuiston<br />

koulu, Myllytullin koulu sekä kaksi ammattiopistoa.<br />

»Emme ole erillämme muista vaan vuorovaikutuksessa,<br />

näemme muut ja olemme näkyvillä», Anne Martikainen sanoo.<br />

Sijainti antaa hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön tulevaisuudessa.<br />

Vielä tähän saakka voimat ovat menneet rankkaan<br />

rakentamis- ja muuttoprojektiin.<br />

Tietomallintaminen apuna<br />

Arkkitehti Timo Koljosen mielestä rakennus oli vaativa ja opettavainen<br />

kohde suunnitella.<br />

Häntä lämmittää yhä muistella, miten tarkasti myös pääurakoitsija<br />

otti rakennusprojektin hoitaakseen.<br />

»Tämä talo on rakennettu sydämellä. Jokaisella detaljilla<br />

on merkitystä. Esimerkiksi kirvesmiehet kävivät jo vanhalla<br />

Lohipadon koululla katsomassa tiloja ja tutustumassa käyttäjien<br />

tarpeisiin.»<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on käyttänyt kohteissaan tietomallintamista,<br />

ja tätä hyödynnettiin myös Lohipadon rakennusprojektissa.<br />

Kaupunkikuvan mallinnuksessa saatiin selvä kuva<br />

siitä, miltä ympäristö tulee näyttämään. Myös sisätilojen kuvat<br />

saatiin kolmiulotteisiksi.<br />

Arkkitehti Teemu Fyrstén kertoo, että kolmiulotteisesta<br />

kuvasta käyttäjän on helpompi hahmottaa lopputulos kuin<br />

pelkästä pohjapiirroksesta.<br />

»Mallinnuksen ansiosta erilaiset riskipaikat ja muutostarpeet<br />

nähtiin ja pystyttiin korjaamaan jo suunnittelun aikana.» <br />

Info<br />

Tervaväylän koulu<br />

» Opetushallituksen alainen valtion erityisoppilaitos,<br />

alansa kehittämis- ja palvelukeskus.<br />

» Noin 100 oppilasta vuosittain eri puolilta Pohjois-Suomea.<br />

» Toimii kahdessa yksikössä.<br />

» Lohipadon yksikkö kouluttaa ja kuntouttaa eri-ikäisiä<br />

liikuntavammaisia ja neurologisesti sairaita oppilaita.<br />

» Merikartanon yksikkö opettaa kielihäiriöisiä, viittomakielisiä,<br />

kuulonäkövammaisia sekä huonokuuloisia.<br />

Lohipadon uudisrakennus<br />

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Linja Arkkitehdit Oy<br />

Rakennuttaja:<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

Pääurakoitsija:<br />

Peab Oy<br />

Valmistumisvuosi: 2009<br />

Bruttopinta-ala: 5 456 m 2<br />

22 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Teos ja tekijä<br />

PALSTALLA ESITELLÄÄN TAITEILIJA JA HÄNEN TEOKSENSA SENAATTI-KIINTEISTÖJEN TILOISSA.<br />

Turvallisuutta ja<br />

lämpöä puuhelmistä<br />

Kuvataiteilija Virpi Vesanen-Laukkasen neliosainen<br />

värikäs teoskokonaisuus on esillä Tervaväylän<br />

koululla. Taiteilija kertoo teoksestaan:<br />

Tavoitteena<br />

esteetön<br />

ympäristö<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen esteettömyysstrategia<br />

valmistui pari vuotta sitten. Esteettömyyskartoitusten<br />

mallintaminen on aloitettu,<br />

ja niiden on tarkoitus valmistua syksyllä.<br />

»Kartoituksilla selvitämme rakennustemme<br />

esteettömyystilanteen ja sen, mitä mahdollisia<br />

puutteita tiloista löytyy», kertoo johtava asiantuntija<br />

Marjatta Erwe <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä.<br />

Kartoitus on tarkoitus tehdä aina peruskorjauksen<br />

lähestyessä.<br />

»Pienempiä puutteita kuten kuulovammaisten<br />

induktiosilmukoita voidaan hankkia<br />

milloin vain. Samoin hissien ympärille voidaan<br />

maalata kehyksiä, jotta näkövammaiset erottavat<br />

oven paremmin. Sen sijaan tasonostimen<br />

tai hissien asentaminen ovat jo vaativampia<br />

töitä.»<br />

Arvokiinteistöt ovat Erwen mukaan haasteellisia,<br />

koska niissä ei voida kaikkia muutostöitä<br />

toteuttaa suojelutavoitteiden vuoksi.<br />

Esteettömyydessä otetaan huomioon<br />

näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset. Lisäksi<br />

opasteiden on oltava ymmärrettäviä.<br />

»Esimerkiksi naistenhuoneen tunniste<br />

ei voi olla niin taiteellinen etteikö siitä heti<br />

ymmärtäisi, kumpaa sukupuolta tarkoitetaan.<br />

Myös monikulttuurisuus tuo opasteiden<br />

selkeydelle lisää vaatimuksia.» <br />

© Jari Laukkanen<br />

Helmet ovat minulle läheinen<br />

materiaali, olen kerännyt<br />

myös kirpputoreilta vanhoja<br />

helminauhoja. Ehkä tämä vaikutti<br />

alitajuisesti, kun aloin suunnitella<br />

Tervaväylän koulun uuteen Lohipadon<br />

yksikköön tilattua teosta.<br />

Kuulostelin henkilökunnan ja<br />

oppilaiden toiveita: työn haluttiin<br />

ilmentävän turvallisuutta, lämpöä<br />

ja selkeyttä. Vanhalla Lohipadon<br />

koululla näin eräässä luokassa puisia<br />

askarteluhelmiä, ja siitä ideani<br />

kehkeytyi. Puuhelmi on pehmeä ja<br />

selkeä materiaali.<br />

Hankin isoimpia puuhelmiä,<br />

joita markkinoilta löytyi. Pidin oppilaiden<br />

kanssa työpajan, ja silloiset<br />

39 oppilasta maalasivat kukin yhden<br />

helmen omalla lempivärillään.<br />

Näin syntyi Lempivärit-työ, joka<br />

pujotettiin suureksi helminauhaksi.<br />

Pääteos on koulun juhlasalissa<br />

ja nimeltään Väriväylä. Siihen<br />

meni yli 4000 suurta helmeä, jotka<br />

maalattiin käsin ja kiillotettiin<br />

sateenkaaren värien sävyisiksi violetista<br />

punaiseen. Työn pystysuorissa<br />

linjoissa on samaa symboliikkaa<br />

kuin koulun tunnuksessa, joka<br />

kuvaa erilaisten ihmisten yhteistoimintaa.<br />

<br />

Virpi Vesanen-Laukkanen ja<br />

Väriväylä-teos, jota katsellessa<br />

voi harjoitella vaikkapa väriopin<br />

tuntemusta.<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 23

Oikeustalot<br />

toimiviksi<br />

konseptoinnilla<br />

Toimitilojensa käyttökonseptia kehittämällä oikeusministeriö haluaa parantaa hallinnonalan<br />

virastojen tilojen toiminnallisuutta ja henkilöstön työviihtyvyyttä ja pitää toimitilakustannukset<br />

kurissa. Samalla vahvistetaan oikeuslaitoksen myönteistä imagoa.<br />

Vuoden alussa maamme 51 käräjäoikeuden<br />

määrä supistettiin 27:ään.<br />

Samalla käräjäoikeuksien yksikkökoko<br />

kasvoi. Verkostouudistuksen myötä kiinteistöjen<br />

kirjaamisasiat, kuten lainhuudot<br />

ja kiinnitykset sekä niitä hoitavat noin 200<br />

henkeä siirtyivät Maanmittauslaitokselle.<br />

Käräjäoikeuksien kanslia- ja istuntopaikkaverkostoa<br />

supistettiin, koska tarve<br />

henkilökohtaiseen asiointiin ja läsnäoloon<br />

oikeudessa on vähentynyt. Sähköinen<br />

asiointi on lisääntynyt ja kirjallisessa<br />

menettelyssä ratkaistaan nykyään jo<br />

noin 35 prosenttia kaikista rikosasioista.<br />

Lisääntynyt informaatio- ja kommunikaatioteknologian<br />

hyödyntäminen<br />

oikeusprosesseissa tehostaa toimintaa ja<br />

asettaa vaatimuksia tiloille.<br />

Käräjäoikeuksien toiminnanmuutokset<br />

haastoivat kehittämään myös<br />

oikeustalojen työympäristöä. Toimitilojen<br />

tarkoituksenmukaisuuteen, terveellisyyteen,<br />

ympäristövaikutuksiin ja energiatehokkuuteen<br />

kohdistuu muuttuneessa<br />

tilanteessa entistä suurempia odotuksia.<br />

»Tilaratkaisujen avulla voimme vahvistaa<br />

oikeustalossa toimivien yksiköiden<br />

toimintakykyä. Lisäksi tilojen tulee<br />

viestiä avoimuudesta, tasapuolisuudesta<br />

ja palveluhenkisyydestä», osastopäällikkö<br />

Kari Kiesiläinen oikeusministeriön<br />

oikeushallinto-osastolta sanoo.<br />

»Halusimme myös parantaa niin<br />

asiakkaiden kuin oman henkilöstön<br />

turvallisuutta. Esimerkiksi lasten tai<br />

pelkäävien todistajien asemaan halutaan<br />

kiinnittää erityistä huomiota. Asiakas-<br />

virtoja hallitsemalla voimme vaikuttaa<br />

henkilöstön turvallisuuteen», Kiesiläinen<br />

jatkaa.<br />

Yhteinen näkemys esiin<br />

Konseptoinnissa käytettiin <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

tarjoamaa palvelua, jossa prosessiin<br />

osallistuvat toimijat tunnistavat<br />

toiminnan strategiset linjaukset, tarpeet<br />

ja ratkaisumahdollisuudet. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

ohjaa lisäksi konseptia tuottavaa<br />

verkostoa.<br />

Oikeustalojen konseptointi<br />

Konseptiaihiossa yhdistyneiden<br />

keskeisten strategisten linjausten ja ratkaisujen<br />

avulla voidaan ohjata toimipisteverkoston<br />

työympäristösuunnittelua<br />

yhdenmukaisemmaksi.<br />

»Luotu aihio on erinomainen<br />

väline keskustella oikeustalojen suunnittelusta<br />

ja siihen liittyvästä problematiikasta.<br />

Konseptoinnin avulla on<br />

helppo muodostaa yhteinen käsitys<br />

siitä, mihin pyrimme. Toivon mukaan<br />

saamme tämän vuoden puolella<br />

» Taustalla mm. käräjäoikeuksien määrän supistuminen ja yksikkökokojen<br />

kasvattaminen.<br />

» <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen tarjoama uusiin työ-, tilankäyttö- ja viestintätapoihin<br />

perustuva toimitilaverkoston ominaisuuksia määrittelevä<br />

konseptointipalvelu.<br />

» Yhteistyökumppaneina Workspace Oy<br />

ja arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy.<br />

» Koskee koko oikeushallintoa: käräjäoikeuksia,<br />

syyttäjälaitosta, ulosottoa, oikeusapua, edunvalvontaa,<br />

hovioikeutta ja hallinto-oikeutta.<br />

» Tavoitellaan toiminnallisuuden paran tamista,<br />

henkilöstön viihtyvyyttä ja kustannussäästöjä.<br />

Lisätietoja<br />

konseptoinnista:<br />

Anne Sundqvist,<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt,<br />

p 040 747 1216.<br />

24 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Tarjoamme avaimet toimiviin ratkaisuihin<br />

»Tilojen tulee vahvistaa kuvaa<br />

oikeuslaitoksesta luotettavana,<br />

puolueettomana ja oikeudenmukaisena<br />

toimijana.»<br />

Maarit Seeling<br />

käynnistettyä vielä muutaman pilotin»,<br />

Kiesiläinen linjaa.<br />

Suunniteltua säästöä<br />

Konseptointityön suunnittelussa käytettiin<br />

apuna samaan aikaan Jyväskylässä ja<br />

Porissa käynnissä olleita esisuunnitteluvaiheessa<br />

olevia hankkeita. Ministeri Tuija<br />

Brax vahvisti toimitilakonsepti aihion elokuussa<br />

2009. Tarkoitus on myöhemmin<br />

täydentää ohjeistusta kattavaksi konseptiksi<br />

ja ohjeistavaksi manuaaliksi.<br />

Käräjäoikeusverkoston uudistustarvetta<br />

sanelivat pitkälti taloudelliset tekijät.<br />

Oikeusministeriön toimitilamenot<br />

olivat vuonna 2008 yhteensä reilut 96<br />

miljoonaa euroa. Hallinnonalan vuokramenot<br />

ovat kasvaneet muutamassa vuodessa<br />

yli 50 prosenttia. Vuokramenot on<br />

pääsääntöisesti kustannettava toimintaa<br />

tehostamalla.<br />

»Huolellinen toimitilojen suunnittelu<br />

luo selkeitä säästömahdollisuuksia. Nyt<br />

meillä on lähtökohtana yhteneväiset käytännöt<br />

esimerkiksi työhuoneneliöiden<br />

suhteen. Toimitilaratkaisuilla voidaan<br />

lisäksi kehittää asiakaspalvelua ja edistää<br />

työhyvinvointia.»<br />

»Tulevaisuudessa, kun taistelu<br />

osaavasta työvoimasta kiristyy, työpaikan<br />

viihtyisyydellä on entistä suurempi<br />

merkitys. Tilojen tulee myös vahvistaa<br />

kuvaa oikeuslaitoksesta luotettavana,<br />

puolueettomana ja oikeudenmukaisena<br />

toimijana», Kiesiläinen määrittää. <br />

© Jukka Lemmetty<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 25

Osattiin sitä energiaa<br />

säästää ennenkin<br />

Energiansäästö ei ole vain tämän vuosikymmenen<br />

viisautta, vaan kauempaa kumpuavaa terveen järjen<br />

ja tekniikan hyödyntämistä. Silti erityisesti energiakriisi<br />

jätti jälkensä toimitilarakentamiseen, arvioi neljä<br />

toimitilarakentamisen konkaria.<br />

Vesa Ville Mattila<br />

uomessa on aina osattu<br />

rakentaa hyvin ja lämmittää<br />

tehokkaasti. Siksi 1970-luvun<br />

alussa iskenyt energiakriisi<br />

ei päässyt salakavalasti<br />

sivaltamaan.<br />

»Rakennushallitus ryhtyi<br />

jo Engelin ajoista lähtien<br />

rakentamaan järkevästi pienellä<br />

rahalla ja osasi ylläpitää<br />

kiinteistöjä hyvin», toteaa taloon<br />

vuonna 1969 tullut Erkki Matikainen.<br />

Käytännössä julkiset rakennukset<br />

toteutettiin mahdollisimman paljon passiivienergiaa<br />

hyödyntävinä. Esimerkiksi<br />

pohjoisen ja idän puolelle sijoitettiin<br />

muuntamoiden ja kompressorihuoneiden<br />

kaltaiset jäähdytystä vaativat tilat.<br />

»Valtion virastona ja Suomen suurimpana<br />

rakennuttajana rakennushallitus<br />

on aina näyttänyt mallia muille. Vaikka<br />

energiakriisi tiukensi rakennusmääräyksiämme,<br />

niitä noudatettiin säntillisesti<br />

ympäri maata», sanoo Aimo Hämäläinen,<br />

entinen rakennushallituksen talotekninen<br />

rakennuttajainsinööri.<br />

»Laatimiamme energiansäästöohjeita<br />

käytettiin laajasti LVI- ja sähkösuunnittelun<br />

lähtökohtina», Matikainen<br />

lisää.<br />

Tingittiin ilman ylilyöntejä<br />

Kari Rahkamo työskenteli vuonna 1973<br />

LVI-alalla toimineen Huberin palveluksessa.<br />

Yhtiö suunnitteli katulämmityksen<br />

rakentamista Helsingin Aleksanterinkadulle,<br />

Eduskuntatalon portaikkoon ja Itä-<br />

Pasilaan. Pasilassa sitä ennätettiin vähän<br />

toteuttaakin ennen kuin energian hinta<br />

yhdessä yössä nelinkertaistui.<br />

»Toimitilarakentamiseen energiakriisi<br />

toi muun muassa kolminkertaiset<br />

ikkunat ja lisäsi lämpöeristystä», sanoo<br />

rakennushallituksessa vuodenvaihteessa<br />

1975–76 aloittanut Rahkamo.<br />

Toisaalta taas hankkeissa tingittiin<br />

esimerkiksi kellarikerrosten ja autotallien<br />

lämmityksistä. Rahkamo myöntää, että<br />

aika ajoin valtion pihtailu karsi liikaa<br />

ilmanvaihtoa.<br />

»Jouduimme tekemään taitojamme<br />

huonompia taloja. Valtion päättävissä<br />

asemissa ei ollut riittävästi LVI-alan<br />

koulutuksen saaneita ihmisiä.»<br />

Kaikesta huolimatta Rahkamo<br />

sanoo silloisen energiasäästön kestävän<br />

arvostelun nykyisestäkin näkökulmasta<br />

katsottuna.<br />

26 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Keskustelijat:<br />

Aimo Hämäläinen, Helsingin yliopiston<br />

kiinteistöpalveluiden apulaisjohtaja<br />

Erkki Matikainen, entinen rakennushallituksen<br />

yli-insinööri<br />

Juha Muttilainen, <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

johtava asiantuntija<br />

Kari Rahkamo, entinen rakennushallituksen<br />

apulaisosastopäällikkö, Helsingin<br />

kaupunginjohtajana 1991–1996<br />

jestelmiä ja samalla alettiin kiinnittää<br />

huomiota niiden käyttöön», huomauttaa<br />

vuonna 1984 rakennushallituksessa aloittanut<br />

Juha Muttilainen.<br />

»Tosin vielä 1980-luvulla valtion rakennushankkeet<br />

olivat valtion budjetissa.<br />

Silloin saatettiin aluksi kustannussyistä<br />

karsia lämmöntalteenotto, joka sitten<br />

talon valmistumisen jälkeen toteutettiin<br />

lisärahoituksella – ja yleensä kaksinkertaiseen<br />

hintaan alkuperäiseen kustannusarvioon<br />

verrattuna.»<br />

»Onnistuimme torjumaan ylilyönnit.<br />

Pahimmat virheet tehtiin yksityisellä<br />

puolella, jossa seinään saatettiin<br />

asentaa muovimattoja.»<br />

Ilmanvaihtoa insinöörivetoisesti<br />

Energiakriisin aikoihin Suomessa<br />

suosittiin koneellista poistoa ilmanvaihdossa.<br />

Rakennuksiin tehtiin myös<br />

muun muassa suuria keskuskeittiöitä<br />

© Outi Montonen<br />

valtavine sähkö- ja jäähdytystehoineen.<br />

Vähitellen kohteissa yleistyi<br />

lämmönsäätöä helpottava termostaattiventtiili,<br />

sittemmin seurasi automaation<br />

esiinmarssi. Ilmanvaihtokin kehittyi<br />

huimasti insinöörien suunnitelmissa ja<br />

työmaiden toteutuksissa.<br />

»Energiakriisin jälkeen ruvettiin<br />

asentamaan lämmöntalteenottojär-<br />

Pasilan virastokeskus kestää vertailun<br />

Kaukolämmössä Suomi tunnustetaan<br />

yleisesti tehokkuudessaan edelläkävijäksi.<br />

Myös rakennusten ominaiskulutusta on<br />

meillä pystytty pienentämään maailmanennätystahtiin<br />

arktisesta ilmastostamme<br />

huolimatta.<br />

»Rakennusten keskimääräinen ominaiskulutus<br />

1970-luvun alussa oli noin<br />

90 kWh/m 3 . Nyt se jää reippaasti alle<br />

puoleen siitä ja joissakin kohteissa päästään<br />

jo liki lukua 10 kWh/m 3 », Hämäläinen<br />

muistuttaa.<br />

Kuitenkin yhä edelleen vuonna<br />

1977 Helsingin Itä-Pasilaan valmistunut<br />

Pasilan virastokeskus on yksi <strong>Senaatti</strong>kiinteistöjen<br />

energiataloudellisimmista<br />

toimitiloista.<br />

»Toteutimme sinne tehokkaasti toimivat<br />

lämmöntalteenotto- ja ilmanvaihtojärjestelmät,<br />

pitkälle viedyn lämmönsäätöjärjestelmän<br />

ja hyvän automaation.<br />

Uutta oli esimerkiksi se, että toimistojen<br />

poistoilma ohjattiin autohallin tuloilmaksi»,<br />

Hämäläinen luettelee.<br />

Kokeiluja kotimaisella energialla<br />

Menneinä vuosikymmeninä rakennushallitus<br />

kokeili laajasti kotimaisen energian<br />

hyödyntämistä. Turpeen ja hakkeen<br />

parissa se teki tiivistä yhteistyötä Vapon<br />

kanssa.<br />

»Rakensimme eri puolille Suomea<br />

sekä kotimaisella polttoaineella että<br />

öljyllä toimivia kaukolämpökeskuksia.<br />

Laitoksen valmistumisen jälkeen<br />

kunnat kuitenkin alkoivat suosia haketta<br />

huomattavasti vaivattomamman öljyn<br />

käyttöä», Matikainen kertoo.<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 27

© Outi Montonen<br />

»Suomi unohti 30 vuodeksi silloisen<br />

osaamisensa, jota nyt taas tarvittaisiin risupaketin<br />

myötä», Rahkamo harmittelee.<br />

Uraauurtavia kokeiluja rakennushallitus<br />

teki myös tuulivoiman, maalämmön<br />

ja aurinkoenergian hyödyntämisessä. Se<br />

rakennutti ensimmäisenä suuressa mittakaavassa<br />

niin merestä lämpöä ottavan<br />

lämpöpumpun kuin tuulivoimalan.<br />

Koska ihan uudenlaisen rakentamisen<br />

ratkaisuja jouduttiin hieman hakemaan,<br />

tekevälle sattui. Kerran myräkkä lennätti<br />

Kökarin merivartioaseman yhteyteen<br />

pystytetyn tuulivoimalan siivet ympäri<br />

saarta.<br />

»Kotimaisen polttoaineen koerakentamishankkeet<br />

jatkuivat vielä<br />

1990-luvun alkuun asti. Kokeilimme<br />

käytännössä kotimaisen polttoaineen<br />

hyötysuhteita, kun muut vasta miettivät<br />

sen hyödyntämistä. Arkistostani löytyy<br />

lukuisia edelleen ajankohtaisia koerakentamisraportteja<br />

ja diplomitöitä»,<br />

Muttilainen mainitsee.<br />

Toiset puhuvat, toiset tekevät<br />

Rakentamisen ja energiansäästön konkarit<br />

ovat yksimielisiä nykyisen energiakeskustelun<br />

perusongelmasta. Ennen<br />

energia-asioita tutkittiin ja kokeiltiin, nyt<br />

niistä puhutaan paljon – eivätkä asiat<br />

tahdo edetä.<br />

Info<br />

Mikä energiakriisi<br />

Suomi joutui maailmanlaajuisen energiakriisin kouriin vuonna 1973.<br />

Kriisi juontui Egyptin ja Syyrian sodasta Israelia vastaan. Lähi-idän<br />

öljyntuottajamaat rajoittivat öljyn tuotantoa ja sen vientiä Israelia tukeneisiin<br />

länsimaihin sekä korottivat roimasti öljyn hintaa. Suomessa<br />

tilannetta hieman helpotti neuvostoliittolaisen öljyn saanti.<br />

Valtioneuvosto kuitenkin julkisti mittavan energiansäästöohjelman,<br />

joka pimensi kaupunkeja ja mainosvaloja, laski huonelämpötiloja<br />

ja kielsi kokonaan esimerkiksi moottoriajoneuvokilpailut.<br />

Hallitus toivoi suomalaisten säästävän energiaa vapaaehtoisesti,<br />

jottei sen tarvitsisi turvautua pakkokeinoihin. Kansalaiskeskustelua<br />

viriteltiin muun muassa perheiden ja pariskuntien yhteissuihkuista. <br />

»Energiakeskustelujen osanottajat<br />

voi jakaa kolmeen ryhmään. Useimmat<br />

sanovat, mikä on periaatteessa mahdollista.<br />

Toiset kertovat, kuinka se on mahdollista.<br />

Vähemmistöön jäävä kolmas<br />

ryhmä oikeasti tekee jotain», Muttilainen<br />

kiteyttää.<br />

Hämäläisen mielestä suomalaisten<br />

pitäisi enemmän miettiä, mitä eläminen<br />

vähäenergisessä maailmassa todella<br />

tarkoittaa.<br />

»Esimerkiksi miellyttävän sisäilman<br />

katsotaan kuuluvan perusoikeuksiin.<br />

Ihmiset eivät enää tunnu lainkaan<br />

hyväksyvän, jos rakennuksessa kesällä on<br />

hieman tavallista kuumempaa, talvella<br />

taas vähän viileämpää.»<br />

»Rakennusten käyttäjät ovat tulleet<br />

sekä entistä vaativammiksi että huolettomammiksi.<br />

Eivätkä he enää välttämättä<br />

osaa käyttää monimutkaiseksi miellettyä<br />

automatiikkaa», Muttilainen lisää. <br />

28 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Ammattilaisen valinnat<br />

PALSTALLA ERI ALOJEN AMMATTILAISET VALITSEVAT KOLME ITSELLEEN MIELUISTA,<br />

TOIMITILOIHIN LIITTYVÄÄ ASIAA, ESINETTÄ TAI HUONEKALUA JA PERUSTELEVAT VALINTANSA.<br />

Sisustusarkkitehti<br />

Susan Elo<br />

Työtila seinän kokoisella ikkunalla<br />

Toimistoni on melko pieni, mutta se vaikuttaa tilavalta,<br />

koska yksi seinistä on kokonaan ikkunaa. Ikään kuin tila<br />

jatkuisi Pursimiehenkadulle asti ja yksityinen muuttuisi<br />

huomaamattomasti julkiseksi. Työni on välillä aika yksinäistä,<br />

mutta ikkuna sosiaalistaa: moikkaan tuttujani ja<br />

seuraan muutenkin katuelämää, varsinkin jalankulkijoi-<br />

j<br />

den vaatemuotia. Kerran sisään astui japanilaisturisteja,<br />

jotka menivät naulakolle takkeja hipelöimään. Ehkä he<br />

luulivat toimistoani designliikkeeksi.<br />

1Kaikki kuvat © Marjo Tiirikka<br />

Nurmesniemen<br />

suunnittelema tuoli<br />

Oven vieressä on lepotuoli, jonka<br />

on suunnitellut Antti Nurmesniemi.<br />

Tuolissa on pirteä ja piristävä<br />

Vuokko Nurmesniemen suunnittelema<br />

kangas. Siihen on mukavaa<br />

istahtaa lepotauolla ja nauttia<br />

vaikkapa kupillinen teetä.<br />

2<br />

Roskiksesta muistilappuja<br />

Teen kaikki työni tietokoneella. Koska minun pitää<br />

kuitenkin nähdä, miltä työ näyttää, joudun tulostamaan<br />

paljon. Heitän paljon paperia roskiin, mutta noukin sitä<br />

myös takaisin. Revin nimittäin papereista muistilappuja<br />

ja käytän roskapaperia luonnostelupaperina. Voimapaperista<br />

tehty roskis on kaunis. <br />

Seuraavan valintapallon Susan Elo heittää<br />

yrittäjä Kohsuke Nakamuralle.<br />

3<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 29

Esittelyssä<br />

Kuvat Luotsiasemalta © Antti Kari<br />

© Shutterstock<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on pistänyt Heponiemen<br />

luotsiaseman Kustavissa myyntiin.<br />

Luotsiaseman kapteenin<br />

paikka vapaana<br />

Marjo Tiirikka<br />

Varsinais-Suomessa<br />

sijaitseva Heponiemen<br />

luotsiasema rakennettiin<br />

vuonna 1961. Parhaimmillaan<br />

asemalla toimi 12 luotsia ja<br />

kutterin kuljettajaa. Luotsien<br />

tehtävänä oli ohjata satamaan<br />

pyrkivät laivat turvallisesti<br />

perille vaikeakulkuisilla saaristoväylillä.<br />

Luotsien muutettua pois<br />

vuonna 1993 rakennus oli<br />

muutaman vuoden tyhjillään.<br />

Myöhemmin luotsiasemalla<br />

toimi Majatalo Wanha Luotsiasema,<br />

joka lopetti toimintansa<br />

viime vuonna.<br />

Nelikerroksisen luotsiasemarakennuksen<br />

pinta-ala on<br />

404 neliömetriä ja majoitushuoneita<br />

on 10. Lisäksi rakennuksesta<br />

löytyy päivystys- ja<br />

päivähuone sekä keittiö ja<br />

sosiaalitilat. Kellarissa sijaitsee<br />

muun muassa sauna ja askarteluhuone.<br />

»Tontti on omalla niemellä<br />

ja rantaa on satoja metrejä.<br />

Paikka on aurinkoinen ja<br />

fasiliteetit ovat kunnossa.<br />

Ylimmistä kerroksista avautuvat<br />

hienot näkymät merelle»,<br />

kiinteistöanalyytikko Antti<br />

Kari <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä<br />

kehuu.<br />

Myyntipäällikkö Jyrki<br />

Maikola löytää luotsiasemalle<br />

monta mahdollista uutta<br />

käyttötapaa.<br />

»Kohde sopii esimerkiksi<br />

pienelle matkailukeskukselle.<br />

Nykyisen asemarakennuksen<br />

voi pitää kesähotellina.<br />

Kiinteistön voisi myydä<br />

kerroksittain kakkosasunnoiksi.<br />

Luotsiasemasta yritys<br />

saisi hienon edustustilan tai<br />

se sopisi vaikkapa pursiseuran<br />

kokoontumispaikaksi. Suuri<br />

tontti antaa mahdollisuuksia<br />

myös lisärakentamiseen»,<br />

Jyrki Maikola <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä<br />

kertoo. <br />

Lisätietoja <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä:<br />

Jyrki Maikola p. 040 574 9119.<br />

Lisää luotsiasemia<br />

myyntiin<br />

Merenkulkulaitokselta<br />

siirtyi <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

hallintaan 1.4.<strong>2010</strong><br />

kaikkiaan 36 erilaista kohdetta,<br />

joista Heponiemen<br />

luotsiasema on yksi. Osa<br />

uniikeista kohteista tulee<br />

myyntiin kuluvan kesän<br />

aikana.<br />

Kohteet käsittävät yhteensä<br />

noin 58 hehtaaria<br />

maa-alueita, noin 371<br />

hehtaaria vesi-alueita ja<br />

66 rakennusta.<br />

Mukana on Heponiemen<br />

lisäksi muun muassa<br />

useita erillisiä saaria ja<br />

suojeltuja luotsiasemarakennuksia<br />

1800-luvulta.<br />

30 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 31

Uutiset<br />

Kaikki kuvat © Arno de la Chapelle<br />

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2009<br />

Musiikkitalo soi<br />

harjannostajaisissa<br />

Sibelius-Akatemian opiskelijat esiintyivät vieraille<br />

harjoitussaleissa ennen varsinaisia harjannostajaisjuhlia.<br />

Vihmovasta sateesta huolimatta<br />

Musiikkitalon harjannostajaiset<br />

olivat saaneet liikkeelle<br />

lähes 800 vierasta. Ihastusta<br />

herätti etenkin konserttisali,<br />

jonka muoto ja upea katto<br />

olivat jo nähtävissä.<br />

Sibelius-Akatemian, RSO:n<br />

ja HKO:n eri kokoonpanot tarjosivat<br />

harjannostajaisvieraille<br />

esimakua siitä, miten Musiikkitalo<br />

soi elokuussa 2011 talon<br />

avajaiskonsertissa.<br />

Musiikkitalon rakennustyöt<br />

ovat edenneet aikataulussa, ja<br />

talo valmistuu keväällä 2011.<br />

Rakennushanke on ainutlaatuinen.<br />

Kyse ei niinkään ole talon<br />

vaan instrumentin rakentamisesta,<br />

kuten SRV:n pääluottamusmies<br />

Manu Kivisaari<br />

totesi harjannostajaispuheessaan.<br />

Akustiikka on ollut kaiken<br />

suunnittelun ja materiaalivalintojen<br />

lähtökohtana. Materiaaleissa<br />

on panostettu myös<br />

kotimaisuuteen.<br />

Musiikkitalon kokonaiskustannusten<br />

arvioidaan nousevan<br />

noin 160 miljoonaan euroon.<br />

Neliöhintana summa tarkoittaa<br />

4 150 euroa/neliö. »Pitkän<br />

rakennusvaiheen aikana taloudellinen<br />

suhdannetilanne on<br />

vaihdellut, eikä viime vuoden<br />

taantumajakson aikana pystytty<br />

saamaan aikaan riittävästi<br />

toivottuja kustannussäästöjä.<br />

Sen sijaan olemme saaneet<br />

työmaalle laadullisesti parhaat<br />

urakoitsijat ja taitavimmat<br />

ammattilaiset», arvioi Koy:n<br />

hallituksen puheenjohtaja Juha<br />

Lemström <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöistä.<br />

Suunnitteluprosessin<br />

aikana on myös haluttu pitää<br />

kiinni korkeasta laadusta eikä<br />

akustiikkaan vaikuttavien rakenne-<br />

ja materiaaliratkaisujen<br />

kohdalla ole tingitty. <br />

Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 350 henkeä ja ensi<br />

syksynä lähes 450. Työvoimasta noin 90 prosenttia on suomalaisia.<br />

Työmaalla on tähän mennessä työskennellyt reilut 1300<br />

työntekijää ja urakoitsijoina on ollut jo 140 yritystä.<br />

Musiikkitalo kiinnostaa. Jo<br />

nyt syksy 2011 on varattu<br />

lähes täyteen, kertoi<br />

Musiikkitalon johtaja Helena<br />

Hiilivirta tyytyväisenä.<br />

Konserttisali on ollut lähes<br />

vuoden ajan telineviidakkoa<br />

massiivisten kattotöiden takia.<br />

Nyt talon suurimman tilan<br />

näyttävä sisäkatto on valmis.<br />

Yhteiskuntavastuuraportti<br />

on<br />

ilmestynyt<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen Yhteiskuntavastuuraportti<br />

ja tiivis<br />

taloudellinen vuosikatsaus<br />

ovat ilmestyneet ja luettavissa<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen kotisivuilla<br />

www.senaatti.fi .<br />

Painetut versiot voi tilata:<br />

katri.tulander@senaatti.fi <br />

Ekovinkki<br />

Tietokone kannattaa<br />

asettaa virransäästötilaan<br />

palavereiden ja lounas- ja<br />

kahvitaukojen ajaksi, ja<br />

sammuttaa kokonaan<br />

töistä poistuttaessa.<br />

Näyttö ja henkilökohtainen<br />

tulostin on hyvä<br />

sammuttaa virtakytkimestä<br />

aina työpisteestä<br />

poistuttaessa. Pelkästään<br />

sammuttamalla henkilökohtaiset<br />

atk-laitteet ja<br />

valot lounastauon ajaksi,<br />

voi helposti pienentää<br />

CO 2 -päästöjään oman<br />

painonsa verran vuodessa.<br />

<br />

32 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Turun virastotalo avaa<br />

mahdollisuuksia<br />

Länsi-Suomen verovirastolle<br />

tilat Kakolasta<br />

Läänin virastotalo Turussa<br />

käy läpi mittavan uudistuksen<br />

ulkoa sisätiloihin. 1960-luvun<br />

rakennuksen julkisivuremontti<br />

valmistuu syksyllä, ja seuraavaksi<br />

on vuorossa sisätilojen<br />

täydellinen uusiminen.<br />

Tarkoituksena on luoda talosta<br />

moderni, terveellinen ja turvallinen<br />

toimitalo valtiohallinnon<br />

käyttöön.<br />

Toimitilojen peruskorjaus<br />

suunnitellaan tilojen tulevan<br />

käytön ja käyttäjien tarpeiden<br />

mukaan. Ratkaisuissa huomioidaan<br />

tilojen muuntojoustavuus,<br />

ryhmä- ja yksilötyötiloihin<br />

perustuva tilarakenne sekä<br />

kokous- ja neuvottelutilojen<br />

keskittäminen. <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

vastaa myös talon yhteisistä<br />

käyttäjäpalveluista.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt järjesti<br />

talon nykyisille ja potentiaalisille<br />

uusille vuokralaisille tilaisuuden,<br />

jossa esiteltiin muun muassa<br />

uudistuksen tuomia mahdollisuuksia,<br />

akustisia ratkaisuja<br />

ja työympäristön vaikutusta<br />

hyvinvointiin. Rakennukseen on<br />

kaavailtu tiloja ELYlle, AVIlle ja<br />

Maanmittauslaitokselle. <br />

Länsi-Suomen verovirasto ja<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt suunnittelevat<br />

Verohallinnon toimintojen<br />

sijoittamista Turun Kakolanmäen<br />

Länsiselli-rakennukseen.<br />

Tavoitteena on yhdistää<br />

hajallaan sijaitsevat Verohallinnon<br />

yksiköt saman katon alle<br />

ja saada nykyaikaiset vaatimukset<br />

täyttävät toimitilat verohallinnon<br />

450 henkilölle Turussa.<br />

Hankesuunnittelu valmistuu<br />

vuoden 2011 alkupuolella<br />

ja uusien tilojen arvioidaan<br />

valmistuvan vuoden 2013<br />

syksyllä. <br />

Vuoden hanke ja hyvät hankkeet valittu<br />

Arkkitehtuuritoimisto<br />

Heikkinen-Komosen suunnitteleman<br />

ja Peab Oy:n rakentaman<br />

Hämeenlinnan maakuntaarkiston<br />

uudisrakennus on<br />

valittu <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

Vuoden rakennushankkeeksi<br />

2009 (esitelty Kontrahdissa<br />

3/2009).<br />

Palkintoraadin mukaan Hämeenlinnan<br />

maakunta-arkisto<br />

on huippuesimerkki innovatiivisesta<br />

suunnittelusta. Valituilla<br />

ratkaisuilla ja tilojen arkkitehtonisella<br />

perusjäsentelyllä on<br />

vaikutus kaikkien osa-alueiden<br />

onnistumiseen niin kaupunkikuvasta<br />

toiminnallisuuteen kuin<br />

taloudellisuudesta energiatehokkuuteen.<br />

Graafi sen julkisivubetonin<br />

kehittely ja toteutus<br />

hankkeessa on uraauurtavaa.<br />

Materiaalivalinnat ja -käsittely<br />

ovat kauttaaltaan viritetty oikealle<br />

tasolle hankkeen laatu- ja<br />

kustannustavoitteita tukemaan.<br />

Rakennukselle on asetettu 200<br />

vuoden käyttöikätavoite. <br />

Kunniamaininnan sai kolme hanketta:<br />

» Vuoden peruskorjaushanke: Korkein oikeus.<br />

Esitelty Kontrahdissa 4/2009.<br />

» Vuoden energiahanke: Kuopion pelastusopiston sammutusja<br />

palontorjuntalaboratorio. Esitelty Kontrahdissa 1/<strong>2010</strong>.<br />

» Vuoden työympäristöhanke: Maanmittauslaitoksen<br />

asiakaspal velukonsepti. Esitelty Kontrahdeissa 2/2009,<br />

1/2009, 4/2008.<br />

Kontrahti löytyy sähköisenä www.senaatti.fi > Ajankohtaista > Julkaisut<br />

Vuoden hanke -tilaisuudessa palkitut ylitarkastaja Kari<br />

Korpi Maakunta-arkistosta, arkkitehti Mikko Heikkinen ja<br />

työpäällikkö Mika Virtanen Peab Oy:stä.<br />

Tekijät<br />

VUODEN HANKE:<br />

Hämeenlinnan maakunta-arkisto<br />

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy<br />

Pääurakoitsija: Peab Oy<br />

KUNNIAMAININNAT:<br />

Korkein oikeus<br />

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Timo Jokinen Oy<br />

Pääurakoitsija: NCC Rakennus Oy<br />

Kuopion pelastusopiston sammutus- ja palontutkimuslaboratorio<br />

Arkkitehtisuunnittelu: Sillman Arkkitehtitoimisto Oy<br />

Rakennusurakoitsija: Savocon Oy<br />

Maanmittauslaitoksen asiakastilojen konseptointi<br />

Konseptisuunnittelu: Workspace Oy ja mottoWASABI<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 33

Resumé<br />

Med fokus på tillgänglighet<br />

Lohipato-enheten vid Tervaväyläskolan<br />

i Uleåborg har fl yttat<br />

in i ett nybyggt hus som är<br />

mycket speciellt till både funktion<br />

och arkitektur. (Lohipato<br />

betyder ordagrant laxpata, en<br />

äldre tiders fi skebyggnad för<br />

huvudsakligen lax.) Det är minst<br />

tio år sedan som ett statligt<br />

skolprojekt av liknande karaktär<br />

har genomförts. Skolan tar<br />

emot rörelsehindrade och neurologiskt<br />

handikappade elever<br />

från alla årskurser i grundskolan.<br />

Tillgänglighet och synlighet<br />

har varit ledstjärnan i planeringen,<br />

berättar rektor Anne<br />

Martikainen. Man kan se från<br />

ett rum till ett annat även inne<br />

i byggnaden.<br />

»Vi har breda korridorer. Det<br />

underlättar för alla de elever<br />

som använder eldriven rullstol<br />

och andra hjälpmedel som<br />

kräver mycket utrymme.»<br />

Klassrummen är planerade<br />

så att de kan anpassas för olika<br />

gruppstorlekar. Mellanväggar<br />

kan fl yttas och bilda större eller<br />

mindre rum allt efter behov.<br />

Också möbler och inredning är<br />

fl exibla. Man kan till exempel<br />

Fotos © Juha Sarkkinen<br />

ändra höjden på arbetsbänkarna<br />

i undervisningssalen för<br />

hemkunskap.<br />

Byggnaden har ett modernt<br />

formspråk och en fasad som<br />

går i vitt och grått med orange<br />

accenter. Orange går också<br />

igen som temafärg i interiören.<br />

»Orange är en lekfull och<br />

varm färg som sticker av. Dessutom<br />

är den pigg, en färg som<br />

man associerar med en skola»,<br />

säger arkitekt Timo Koljonen<br />

som ritat huset.<br />

Budgeten satte ramarna för<br />

vad som var möjligt att göra –<br />

och den höll. Man kunde spara<br />

kostnader bland annat genom<br />

fl exibla rumslösningar. Varje<br />

rum har fl era funktioner.<br />

Rektor Anne<br />

Martikainen.<br />

Senatfastigheter brukar<br />

bygga datamodeller för att beskriva<br />

tänkta objekt. Metoden<br />

användes också när Lohipatoprojektet<br />

planerades. När<br />

stadsbilden modellerades fram<br />

fi ck man en klar vision av hur<br />

omgivningen skulle gestalta sig.<br />

Också interiören kunde skapas<br />

i tredimensionella bilder.<br />

»Med hjälp av modelleringen<br />

blev vi uppmärksamma<br />

på riskställen och förändringsbehov<br />

i ett tidigt skede<br />

och kunde snabbt rätta till<br />

felen», förklarar arkitekt Teemu<br />

Fyrstén. <br />

Centrala inköp gynnar kunden<br />

Senatfastigheter och Hansel<br />

Ab, en statlig enhet för samordnad<br />

upphandling, har under<br />

en längre tid bedrivit samarbete<br />

inom bland annat städning<br />

och elinköp. Nu har man tagit<br />

partnerskapet till en ny nivå.<br />

»Våra kunder har varit lite<br />

förbryllade över vissa överlappande<br />

funktioner i vårt<br />

serviceutbud. De har inte<br />

vetat var de till exempel ska<br />

upphandla städtjänster så att<br />

det blir fördelaktigast totalt sett<br />

och kunna vara säkra på att<br />

inköpen sker enligt den lagstiftning<br />

som gäller för offentlig<br />

upphandling. Framöver ska<br />

kunden kunna kontakta endera<br />

organisationen. Det spelar<br />

ingen roll vilken man väljer. Vi<br />

har slutit ett separat avtal med<br />

Hansel om de praktiska detaljerna»,<br />

berättar Petri Turku<br />

som är direktör för Region<br />

Södra Finland.<br />

Senatfastigheter och Hansel<br />

har under våren dragit upp gemensamma<br />

regler och riktlinjer<br />

för hur man ska erbjuda och<br />

leverera tjänster till gemensamma<br />

kunder. Principen är<br />

att kunden ska få bästa möjliga<br />

service i alla situationer så enkelt<br />

och smärtfritt som möjligt<br />

enligt den upphandlingsstrategi<br />

som staten antagit.<br />

»Genom att centralisera<br />

inköpen uppnår vi stordriftsfördelar.<br />

Det gynnar ju främst<br />

kunden», påpekar Turku. <br />

34 kontrahti 2·<strong>2010</strong>

Kontrahti<br />

Vidareutvecklat koncept ska<br />

ge bättre fungerande rättshus<br />

Kontrahti on <strong>Senaatti</strong>-kiinteistöjen<br />

sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä<br />

kertaa vuodessa. Seuraava lehti<br />

ilmestyy syyskuussa <strong>2010</strong>.<br />

Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />

voi tehdä sähköpostitse<br />

(katri.tulander@senaatti.fi ) tai alla<br />

olevalla kupongilla.<br />

Justitieministeriet vill skapa bättre fungerande<br />

lokaler för sina ämbetsverk, öka personalens<br />

trivsel och hålla lokalkostnaderna nere. Därför<br />

utvecklar man användningskonceptet för<br />

lokalerna. Samtidigt ska man<br />

förstärka den positiva imagen av<br />

rättsväsendet.<br />

Antalet tingsrätter minskades<br />

från 51 till 27 stycken den 1<br />

januari detta år. Det innebar att<br />

tingsrätterna på samma gång<br />

växte i storlek. Omstruktureringen<br />

medförde ett behov att<br />

även utveckla arbetsmiljön. Efter omläggningen<br />

av verksamheten ökade förväntningarna på<br />

ändamålsenliga lokaler, lägre miljöpåverkan och<br />

högre energieffektivitet.<br />

»Med lyckade rumslösningar kan vi bidra till<br />

att de som arbetar i ett rättshus presterar bättre.<br />

Lokalerna ska också kommunicera öppenhet,<br />

jämlikhet och serviceanda», säger avdelningschef<br />

Kari Kiesiläinen.<br />

När man vidareutvecklade konceptet utnyttjade<br />

man en tjänst som Senatfastigheter erbjuder<br />

där experter hjälper kunden att bedöma<br />

verksamhetens reella behov. De ser också till att<br />

det är rätt sammansättning på expertgrupperna.<br />

© Jukka Lemmetty<br />

Senatfastigheter styr även det nätverk som bygger<br />

upp konceptet.<br />

Konceptunderlaget innehåller väsentliga<br />

strategiska principer och lösningar. Med hjälp av<br />

dem kan man leda planeringen av<br />

arbetsmiljön för kontorsnätet i en<br />

mer homogen riktning.<br />

»Det underlag vi tagit fram<br />

är ett utomordentligt verktyg när<br />

man ska diskutera planeringen av<br />

rättshusen och de problem som är<br />

förknippade med det. Konceptet<br />

gör det lätt att bilda sig en uppfattning<br />

om vad vi strävar efter», menar Kiesiläinen.<br />

Man kan göra betydande besparingar genom<br />

att noggrant planera kontorslokalerna.<br />

»Nu kan vi utgå från enhetliga rutiner till exempel<br />

när det gäller storlek på arbetsrummen.<br />

Med lämpliga rumslösningar kan vi dessutom<br />

utveckla kundservicen och skapa en bättre<br />

arbetshälsa.»<br />

»Kampen om kompetent personal kommer<br />

att hårdna längre fram. Då blir det ännu viktigare<br />

att kunna erbjuda en trivsam arbetsplats. Lokalerna<br />

ska också förstärka bilden av rättsväsendet<br />

som en pålitlig, opartisk och rättvis aktör»,<br />

förklarar Kiesiläinen. <br />

Päätoimittaja: Outi Tarkka<br />

Puhelin 0205 811 356<br />

Lintulahdenkatu 5<br />

PL 237, 00531 Helsinki<br />

Toimituskunta: Marjatta Erwe,<br />

Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Päivi<br />

Montola, Petri Porkka, Satu<br />

Simpanen-Ahlgren, Karl Gädda<br />

Toimitus: Legendium Oy,<br />

puhelin (09) 682 4420<br />

Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka<br />

Ulkoasu: Markku Jokinen<br />

Repro ja paino: Libris Oy<br />

Paperi: Maxi Preprint 170/120g/m 2<br />

Kansi: Kannessa asuntoministeri<br />

Jan Vapaavuori. Kuva: Jari Härkönen.<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt on valtion<br />

liikelaitos, joka tuottaa ja tarjoaa<br />

tilapalveluja ensisijaisesti valtiohallinnon<br />

asiakkaille. Toimitilojen<br />

vuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuuden<br />

kehittäminen ja<br />

hallinnointi muodostavat palvelujen<br />

perustan. www.senaatti.fi<br />

PALAUTETTA Kontrahti-lehden tekijöille<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong><br />

Haluaisin Kontrahdin<br />

kertovan jatkossa enemmän<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

____________________________________________<br />

Palauta tämä kuponki osoitteeseen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki<br />

tai lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.<br />

En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Osoite: ______________________________________________________________________<br />

Osoitteeni on muuttunut<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Vanha osoite: _________________________________________________________________<br />

Uusi osoite: ___________________________________________________________________<br />

Poistakaa nimeni postituslistalta:<br />

Nimi: ________________________________________________________________________<br />

Organisaatio: _________________________________________________________________<br />

Osoite: ______________________________________________________________________<br />

kontrahti 2·<strong>2010</strong> 35

Väriä<br />

koulussa 18–23.<br />

© Jari Laukkanen<br />

<strong>Senaatti</strong>-kiinteistöt<br />

Lintulahdenkatu 5 A<br />

PL 237<br />

00531 Helsinki<br />

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111<br />

Fax 0205 811 360<br />

Kotisivut www.senaatti.fi<br />

Sähköpostiosoitteemme<br />

ovat muotoa<br />

etunimi.sukunimi@senaatti.fi<br />

Toimitusjohtaja<br />

Aulis Kohvakka<br />

Toimialat:<br />

Kehitys- ja aluekiinteistöt, johtaja Heikki Laitakari<br />

Ministeriöt ja kulttuuri, johtaja Jukka Liede<br />

Puolustus ja turvallisuus, johtaja Jari Panhelainen<br />

Toimistot, johtaja Jorma Heinonen<br />

Tutkimuslaitokset, johtaja Juha Lemström<br />

ETELÄ-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Petri Turku<br />

Helsinki<br />

Lintulahdenkatu 5 A, PL 236<br />

00531 HELSINKI<br />

LÄNSI-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Olavi Hiekka<br />

Turku<br />

Joukahaisenkatu 2, PL 55<br />

20521 TURKU<br />

Hämeenlinna<br />

Sibeliuksenkatu 19<br />

13100 HÄMEENLINNA<br />

KESKI-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Esko Kangaskoski<br />

Jyväskylä<br />

Vaasankatu 2, PL 55<br />

40101 JYVÄSKYLÄ<br />

Vaasa<br />

Wolffi ntie 35, PL 146<br />

65101 VAASA<br />

Tampere<br />

Uimalankatu 1, PL 470<br />

33101 TAMPERE<br />

ITÄ-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Jyrki Reinikainen<br />

Kuopio<br />

Sepänkatu 1, PL 1054<br />

70101 KUOPIO<br />

Kouvola<br />

Hallituskatu 7<br />

45100 KOUVOLA<br />

Mikkeli<br />

Raatihuoneenkatu 5, PL 71<br />

50101 MIKKELI<br />

Lappeenranta<br />

Villimiehenkatu 2, PL 182<br />

53101 LAPPEENRANTA<br />

Joensuu<br />

Sairaalakatu 2, PL 67<br />

80101 JOENSUU<br />

POHJOIS-SUOMEN ALUE<br />

Johtaja Risto Rautiola<br />

Oulu<br />

Isokatu 4, PL 74<br />

90101 OULU<br />

Rovaniemi<br />

Valtakatu 2, PL 8001<br />

96101 ROVANIEMI

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!