Kla.fi 1 09 - Kokkola

kokkola.fi

Kla.fi 1 09 - Kokkola

KOKKOLA.fi

1 / 2009

TÖITÄ TEHDÄÄN JA

TOIVOTTAVASTI OIKEIN!

Merellisiä

näkymiä

KASVAAKO PÄÄNI,

KUN OPIN

Konstskolan

skapar

mångsidighet


tässä numerossa.

1 Pääkirjoitus / Ledare

2 Töitä tehdään ja toivottavasti oikein!

4 Aluejako uusiksi, puhelinkeskus hiljenee

Ny områdesindelning, telefonväxeln tystnar

7 Pyöräilyä

8 Palveluita kaupungilta valtiolle

10 Vänskapsfullt, K.H. Renlund

12 "Kyllä se aina kääntyy – ennemmin tai

myöhemmin"

13 Kaupunginteatterin uudet johtajat ponnistavat

paikallisuudesta

13 Liikettä, tapahtumia ja ilmiöitä

15 Konstskolan skapar mångsidighet

17 Vuosien työ sai palkkansa

18 Hollihaka valmistuu jouluksi

19 Estradi on nuorten

20 Kasvaako pääni, kun opin

21 Yliopistokeskus on vahva aikuiskouluttaja

22 Merellisiä näkymiä

24 Uusia painotuotteita

25 Terveyskeskusten yhteystiedot

TOIMITUS

Päätoimittaja Kaj Broman,

Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin

viestintätyöryhmä

sähköposti: toimitus@kokkola.fi

www.kokkola.fi

Seuraava kokkola.fi

ilmestyy kesällä 2009.

JULKAISIJA

Kokkolan kaupunki

PL 43, 67101 Kokkola

puh. (06) 828 9111

faksi (06) 828 9389

PAINOPAIKKA

Art Print Oy

ULKOASU

Creamedia / Anni Hintsala

KUVAT

Kuvatiimi Oy

Aki Paavola, Tomi Hirvinen

KANNESSA

Juha Hakala ja Vinski Backman

Pojan puku:

Morsiusateljé AS.Uniikki


PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • PÄÄKIRJOITUS • LEDARE

Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksen alla

pidetyt viimesyksyiset kunnallisvaalit osoittivat, miten kuntalainen

itse voi vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Liitoskuntien

asukkaat muodostavat noin 18 prosenttia uuden

Kokkolan väestöstä, mutta korkean äänestysprosentin ansiosta

tuloksena oli lähes 30 prosentin edustus uudessa

kaupunginvaltuustossa.

Toivon että tällainen aktiivisuus voisi toimia esimerkkinä

koko kotikaupungillemme ja innostaa meitä kaikkia osallistumaan

niihin asioihin, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen

elämäämme. Niin luottamuselimissä kuin vapaaehtoisessa

järjestötoiminnassa tarvitaan työmyyriä ja tulisieluja. Pienikin

panos riittää, kunhan riittävän moni osallistuu näihin yhteisiin

talkoisiin, joista yhteiskuntamme muodostuu. Jaksamisen,

jatkuvuuden ja moninaisuuden turvaamiseksi tähän

tehtävään tarvitaan kaikenikäisiä ja kaikentyyppisiä ihmisiä;

tehtäväkenttää ja tarvetta löytyy jokaiselle.

Jo pieni ystävällinen ele, toisen kunnioittaminen, välittäminen,

yhdessä tekeminen, kanssaihmisistä ja ystävistä

huolehtiminen ovat ensiaskelia kohti laadukkaampaa arkea

ja luottamuksellista yhteistoimintaa, eli kohti rikkaampaa

elämää. Kaiken lisäksi on monessa tutkimuksessa kiistattomasti

osoitettu, miten ruumiillisen aktiviteetin lisäksi

myös henkinen aktiviteetti, sosiaalinen pääoma vaikuttaa

myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Ja terveyttähän

me kaikki toivomme.

Rahan puutetta pahempi asia olisi ideoiden ja tulevaisuuden

uskon puute. Kokkola on vilkkaan järjestötoiminnan

ja kulttuurin, kaksikielisyyden, monipuolisuuden ja

inhimillisen kokonsa ansiosta elin- ja kehityskelpoinen kaupunki.

Tehkäämme yhdessä tästä vielä parempi paikka asua,

pilke silmäkulmassa.

Kommunalvalen som föregick kommunsammanslagningen

av Karleby, Kelviå, Lochteå och Ullava gav ett exempel på

hur vi alla kan påverka vår omgivning. Invånarantalet i de

anslutna landsortskommunerna uppgår till ca. 18 procent

av det nya Karlebys befolkning, men ett livligt röstningsdeltagande

gav nästan 30 procent av platserna i den nya

stadsfullmäktigeförsamlingen.

Jag hoppas att en sådan aktivitet kunde bli ett föredöme

för oss alla och uppmuntra oss att delta i de saker som

berör vår vardag. I både förtroendeorgan och frivillig föreningsverksamhet

behövs arbetsmyror och eldsjälar. En

liten personlig insats räcker till, ifall tillräckligt många deltar

i det gemensamma talkoarbete som vårt samhälle utgör.

För att orken skall räcka till och för att kontinuiteten och

mångfalden skall tryggas, behövs i detta arbete mänskor

i alla åldrar och av alla kulörer; arbetsfältet är brett och

uppgifterna räcker till åt oss alla.

En liten vänlig gest, respekt mot andra, att bry sej om,

att göra saker tillsammans, att värna om nära och kära

utgör ett första steg mot en rik vardag och ett förtroendefullt

samarbete, alltså mot ett rikare liv. Dessutom har

det i många undersökningar påvisats att förutom fysisk

också psykisk aktivitet, socialt kapital inverkar positivt på

hälsan samt välbefi nnandet och det är väl något som vi

alla önskar.

Värre än en brist på pengar vore en brist på ideer och

framtidstro. Tack vare ett rikt föreningsliv, kultur, tvåspråkighet,

mångsidighet och en lämplig storlek är Karleby en livskraftig

och utvecklingsduglig stad. Låt oss tillsammans arbeta

för att vår hemstad blir ett ännu bättre ställe att bo

i, med glimten i ögat.

Stefan Anderson

kaupunginvaltuuston pj. - stadsfullmäktiges ordförande

1


Töitä tehdään ja

toivottavasti oikein!

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola

Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja,

yrittäjä Pekka Nurmen päivät täyttyvät nopeasti

aamusta iltaan.

– Olen asunut Kokkolassa kohta 57-vuotta, eli

tunnen kyllä kotikaupunkini.

Itselleen mies ottaa aikaa varhaisesta aamusta.

– Minulle ovat lapsesta saakka riittäneet 4–6

tunnin yöunet. Herään neljän aikoihin, keitän

aamupuuron ja lähden puolentoista tunnin lenkille.

Hiihtämään, luistelemaan, luontoon kävelemään.

Perhe, ystävät ja luonto ovat minun

voimavarani, vuoden vanhan Vilman ”popa” sanoo

painokkaasti.

Nurmi toteaa, että kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja

hallituksen tehtävä ei tule olemaan helppo.

– Se on työntäyteinen tehtävä ja kun on hommaan lähtenyt,

niin töitä tehdään ja toivottavasti oikein. Arviointia ja palautetta

työstäni tulee antaa suoraan ja edestäpäin. Meitä on hallituksessa

13 jäsentä. Töitä ja mahdollisuuksia on paljon juuri

nyt. On sopeuduttava edessä olevaan aikaan, jossa haasteita

riittää. Hallituksen tulee pystyä ennakoimaan tulevaa, oltava

innovatiivinen ja rohkea, sekä kyseenalaistaa nykyisiä toimintaja

tuottamistapoja. Meillä täytyy olla kyky luoda innovatiivinen

strategia sekä luja tahto muuttaa se toiminnaksi.

– Uhkakuvia on turha maalata, mutta viime vuosina aikaansaadun

hyvän jatkaminen on iso haaste. Vaikeatkin asiat on

pystyttävä perustelemaan ja tarkasti, ja ne on ratkaistava nopeasti.

Vahvaa perustaa on rakennettu ja on aika arvioida, millainen

Kokkolan pitää olla pärjätäkseen myös jatkossa. Menestyäkseen

tulemme tarvitsemaan selkeää johtajuutta joka

alueella ja onnistumista henkilöstön rekrytoinnissa. Tähän ehdotankin

yhteistyön tiivistämistä koulutusyhtymän, yliopistokeskuksen,

perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon sekä

yritysten kesken. Kotikaupungistamme löytyy huippuosaajia,

joiden taidot tulisi hyödyntää.

Johtamisen haaste

Pekka Nurmi ei halua märehtiä lamassa, vaan puhuu mielellään

siitä, kuinka uusi, entistä isompi Kokkola on uuden aikakauden

edessä. Jo 26 vuotta yrittäjänä toimineena hän korostaa

selkeän johtajuuden merkitystä.

– Muutoksen täytyy tapahtua alhaalta ylöspäin yhteistyössä.

Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus kehittää itseään, aikaa tehdä

työnsä hyvin ja vaikuttaa työhönsä. Kun henkilöstö uskoo

työhönsä ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa tekemiseensä, he

ovat myös sitoutuneita ja motivoituneita.

– Hallituksella on velvollisuus ja vastuu valvoa kaupungin

hallintoa ja taloutta. Mitä vähemmän hallitus näkyy ja kuuluu,

sen parempi. Meidän luottamushenkilöiden ja virkamiesten

on ensin luotava luottamukselliset ja avoimet suhteet sekä

rohkaistava johtoa innovatiiviseen johtamiseen.

Nurmi toteaa, että kaupunginhallituksen on yhdessä valtuuston

ja viranhaltijoiden kanssa luotava toimiva hallinto-

Pekka Nurmi poikansa Villen kanssa pilkillä Morsiussaaren edustalla.

2


sääntö sekä päivittää henkilöstöstrategia, ne eivät saa jäädä

hienoiksi sanoiksi paperille.

– Niiden tulee muuttua käytännön toiminnaksi, jonka tuloksellisuutta

voidaan myös mitata. Hallituksen ei tule puuttua

operatiiviseen johtamiseen muutoin kuin päätöksiä arvioimalla.

Toimivan johdon velvollisuus on toteuttaa valtuuston

ja hallituksen hyväksymää strategiaa. Toivon vilpitöntä kanssakäymistä

puolin ja toisin.

Raju muutos edessä

– Enää ei voi luottaa vanhaan ja jatkaa samaa latua kuin ennenkin,

Nurmi lataa.

Monista asioista on jo ehditty heittää maahan epäilyksen

siemeniä. On kova työ turvata nykyinen palvelutaso.

– Mitä kaupungin kuuluu tuottaa Nurmi kysyy.

– Usein törmää siihen, että kaupungin tuottamia palveluita

pidetään ilmaisina. Ei ymmärretä sitä, että kaikilla palveluilla on

hintansa ja joku ne aina maksaa.

Nurmi kaipaa kaupungin toimintaan selkeitä kehittämistavoitteita,

joiden toteutumista voidaan myös mitata. Selkeitä

seurattavia ovat syntyvyys, koulutuksen taso, työpaikkojen

määrä ja terveydenhuollon palvelut, niin perusterveydenhuolto

kuin erikoissairaanhoitokin sekä kaupungin talouden kehittyminen.

Kuusikummussa kohta 94-vuotiaan äitinsä luona kyläilevä

puheenjohtaja vaatii kunniakkaan vanhuuden turvaamista.

– Onko tarkoitus, että suomalainen vanhus elää keskimäärin

1–3 viimeistä vuottaan laitoksessa Kaipaamme vanhustenhuoltoon

innovatiivisuutta ja selviä satsauksia. Äiti laittaa

minut lujille, esittää pahoja kysymyksiä ja tiukkoja mielipiteitä

kokkolalaisesta vanhustenhuollosta.

Palveluiden ulkoistaminen ainoastaan rahan ratkaistessa ei

saa Nurmelta kannatusta.

– Tulee pyrkiä siihen, että raha palvelee ihmistä eikä ihminen

rahaa! Jos ulkoistetaan, täytyy ostajien olla ammattilaisia ja toimintaa

täytyy valvoa. Laadun täytyy vastata sitä mitä halutaan,

ei ole järkeä ulkoistaa jos laatu huononee. Vastuu palveluiden

toimimisesta säilyy kaupungilla myös ulkoistamisen jälkeen.

Ainoa mahdollisuus

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Pekka Nurmi on paljon

vartijana.

– Meillä on iso vastuu ja valta. Kaupungilla on töissä kaikkiaan

3200 ihmistä ja kaupungin vastuulla on tuottaa palvelut

lähes 50 000 kokkolalaiselle. Lähivuosina muun muassa työntekijöiden

eläköityminen ja väestön ikääntyminen ovat isoja

haasteita. Yksi tärkeimmistä asioista on toimiva johtaminen

sekä henkilöstö, joka tässä muuttuvassa tilanteessa on kaupungin

3200 työntekijää, jotka ovat oma-aloitteisia, kehittävät

itseään ja ovat sitoutuneita työhönsä ja muutokseen. Kaupunkimme

tulee kehittää toimintaansa työnantajana, mihin pyrimme.

En jaksa uskoa palkan olevan ainut motivoiva tekijä työssä

jaksamiseen.

– Moni valtuuston ja hallituksen jäsen haluaisi, että kuntataloudessakin

olisi käytettävissä nopeammat seurantajärjestelmät.

Silloin näkisimme realistisesti missä mennään. Kaikki käytettävissä

oleva tieto ja taito pyritään valjastamaan kaikkien

kokkolalaisten hyödyksi.

– Taloushallinnon tehtävät eivät tule helpottumaan tulevinakaan

aikoina, niin kuin ei muunkaan henkilöstön. Siksi toivon

Teille kaikille terveyttä ja jaksamista.

3


Aluejako uusiksi, puhelinkeskus hiljenee

KOKKOLAN TERVEYSKESKUS

TUULETTAA VANHOJA KÄYTÄNTEITÄ

Teksti / Text: Elina Hirvinen Kuvat / Bilder: Aki Paavola Käännös: Carita Mäki-Ullakko

Vuosi 2009 tulee mullistamaan Kokkolan terveyskeskuksen

potilaskäytänteet. Juuri käyttöön

otetut uudet vastaanottotilat edustavat

ulkoista muutosta, mutta vielä enemmän arkirutiineihin

vaikuttaa uusittu aluejako.

Kokkolan terveyskeskuksen pääterveysaseman piiriin kuuluu

30 000 kokkolalaista Se käsittää niin sanotun vanhan Kokkolan

kaikki asukkaat Koivuhakaa ja Öjaa lukuun ottamatta.

Lääkäripula ja kasvaneiden terveyskeskuskäyntien summa on

tiennyt tiukkoja aikoja koko talon henkilökunnalle.

Vuosi 2009 tuo tilanteeseen helpotusta monessakin mielessä.

Takana on suuri määrä suunnittelua ja rahaa vaativaa

työtä. Konkreettiset tulokset ovat olleet nähtävissä jo parin

kuukauden ajan, mutta niistä tiedottaminen saadaan todelliseen

vauhtiin vasta kevättalven aikana.

Mallia pienemmistä

Terveyskeskuksen asiakkaan näkökulmasta suurin käytännön

muutos koskee aluejakoa. Aikaisemmin potilaat kuuluivat

asuinpaikan mukaan joko alueeseen 1 tai 2. Kuluneen talven

aikana aluejako on kuitenkin laajentunut ja tänään puhumme

neljästä eri tiimistä. Kokkolan terveyskeskus on parhaillaan

toteuttamassa tiedotuskampanjaa, jotta jokainen terveyskeskuksen

piiriin kuuluva asiakas saisi tiedon omasta alueestaan

sekä uusituista vastaanottokäytänteistä.

– Myös terveyskeskuksen lääkärit ja hoitohenkilökunta on

jaoteltu tiimeihin Jokaisen alueen hoitotiimiin kuuluu kolme

lääkäriä sekä neljä hoitohenkilöä, selventää terveyskeskusjohtaja

Asko Linna.

Näin ollen terveyskeskukseen hoidettavaksi tulevaa asiakasta

palvelee aina tuttu hoitohenkilökunta ja tarvittaessa joku

tiimin kolmesta lääkäristä. Lopputuloksena on yksinkertaistettuna

parempi ja henkilökohtaisempi palvelu.

− Malli on tuttu kaikille pienten kuntien asukkaille. Nyt tämä

sama, hyväksi havaittu palvelutapa mahdollistetaan myös

kaupunkilaisille, Linna taustoittaa

Puhelinkäytännöt muuttuvat

Ajanvaraukset sekä muut kyselyt pirautetaan tästä eteenpäin

suoraan oman tiimin hoitohenkilökunnalle. Näin asiaan päästään

käsiksi saman tien ilman yhdistämisiä ja pitkiä jonotuksia.

Keskitetty puhelinyksikkö on käytössä vielä kuluvan kevään

ajan, mutta sen toiminta pyritään ajamaan alas kesään

mennessä.

HOIDETTAVAKSI TULEVAA

ASIAKASTA PALVELEE AINA TUTTU

HOITOHENKILÖKUNTA. LOPPU-

TULOKSENA ON PAREMPI JA

HENKILÖKOHTAISEMPI PALVELU.

− Aamuisin puheluihin vastaa useampi hoitaja kello 8−9.30

välisenä aikana. Silloin yhteyden saanti on varminta. Lisäksi uusi

puhelinjärjestelmämme mahdollistaa vastapuheluiden soittamisen.

Jos alueen hoitohenkilökunta ei ehdi vastaamaan tulevaan

puheluun, jää heille merkintä soitetusta puhelusta sekä

puhelinnumero. Näin ollen terveyskeskuksesta soitetaan asiakkaalle

takaisin, kun aikaa järjestyy, Asko Linna kertoo.

Kokkolan terveyskeskuksessa otetaan viikon aikana useita

satoja kontrolliverikokeita. Aiemmin potilaat soittelivat verikokeidensa

tuloksia terveyskeskuksesta, mutta nyt myös tähän

ruuhkaa aiheuttavaan käytäntöön ollaan tekemässä muutoksia.

− Jos verikokeissa on havaittavissa jotain poikkeuksellista,

terveyskeskuksesta soitetaan asiakkaalle. Jos soittoa ei kuulu,

on se merkki normaalista tilanteesta.

Asiakasneuvoja opastaa alkuun

Kolmas merkittävä muutos koskee Kokkolan terveyskeskuksen

uusia vastaanottotiloja, jotka saatiin käyttöön helmikuun

alussa. Uudet, valoisat odotustilat on otettu terveyskeskuksen

asiakkaiden keskuudessa ilolla vastaan. Kunhan remontti saadaan

täysin valmiiksi, tulee uusitun vastaanoton rooli selkiytymään

entisestään.

− Myös vastaanotto toimii uusitun aluejaon mukaisesti. Jokaiselle

neljälle alueelle on omat hoitohuoneensa. Tosin odotustilat

ja pääovi ovat kaikille yhteiset, Linna neuvoo.

Ilman ajanvarausta terveyskeskukseen tulevat henkilöt saavat

hekin tottua uusittuun toimintamalliin Pääoven vierestä

löytyy niin sanottujen vastaanottohoitajien tilat. Vuoronumeron

ottamalla pääsee vuorollaan vastaanottavan hoitajan puheille,

joka kartoittaa mahdollisten jatkotoimenpiteiden tai

lääkärillä käynnin tarpeen.

− Jotta uusittu vastaanotto saisi hyvän startin, työskentelee

terveyskeskuksen aulassa aamupäivisin asiakasneuvoja. Hän

opastaa ensi kertaa uusittuihin tiloihin tulevia asiakkaita asioinnissa,

Asko Linna kertoo.

4


Terveyskeskusjohtaja Asko Linna uskoo palvelun parantuvan huomattavasti uusittujen toimintatapojen myötä. Hälsocentraldirektör Asko Linna

tror att betjäningen förbättras märkbart i och med de förnyade verksamhetssätten.

Ny områdesindelning, telefonväxeln tystnar

NYA VINDAR BLÅSER

I KARLEBY HÄLSOCENTRAL

År 2009 kommer att skaka om patientpraxisen

i Karleby hälsocentral. De nyligen ibruktagna

nya mottagningslokalerna representerar

den externa ändringen, men ännu mera kommer

den nya områdesindelningen att påverka

vardagsrutinerna.

30 000 karlebybor ingår i området för huvudhälsostationen

vid Karleby hälsocentral. Området omfattar alla invånare i s.k.

gamla Karleby med undantag av invånarna i Björkhagen och

Öja. Läkarbristen och det ökade antalet besök vid hälsocentralen

har betytt hårda tider för hela personalen.

År 2009 underlättas situationen på många sätt. Bakom

ligger mängder av planering och kostnadskrävande arbete.

De konkreta resultaten har redan kunnat ses i ett par månaders

tid, men informeringen tar ordenlig fart först under

vårvintern.

Modell av mindre

För hälsocentralens klienter ändrar praxis mest beträffande

områdesindelningen. Tidigare hörde patienterna enligt bostadsområde

endera till område 1 eller 2. Under den gångna

vintern har områdesindelningen emellertid utvidgats och

i dag talar vi om fyra olika team. Karleby hälsocentral håller

som bäst på att förverkliga en informationskampanj så att alla

som ingår i hälsocentralens område får veta sitt eget område

samt information om ny mottagningspraxis.

– Också hälsocentralens läkare och vårdpersonal har delats

in i team. I varje områdes vårdteam ingår tre läkare samt

5


fyra personer från vårdpersonalen, förklarar hälsocentraldirektör

Asko Linna.

Således betjänas klienten som kommer till hälsocentralen

alltid av bekant vårdpersonal och vid behov av någon av teamets

läkare. Slutresultatet blir en förenklad, förbättrad och

personligare service.

– Modellen är bekant för alla invånare i små kommuner. Nu

får också stadsinvånarna ta del av samma beprövade metod,

beskriver Linna.

Telefonpraxis ändras

Tidsbeställningar och andra förfrågningar görs härefter direkt

till det egna teamets vårdpersonal. På så sätt kan man genast

komma till saken utan att behöva bli förenad till olika platser

och långa väntetider undviks. Den centraliserade telefonenheten

är i bruk ännu under våren, men målet är att köra ner

verksamheten före sommaren.

– På morgnarna svarar fl era skötare i telefon under tiden

8–9.30. Då får man säkrast tag på en skötare. Dessutom möjliggör

vårt nya telefonsystem R-samtal. Om områdets vårdpersonal

inte hinner svara på ett inkommande samtal, sparar

telefonsystemet informationen om uppringningen samt telefonnumret

och så kan någon bland vårdpersonalen ringa upp

klienten vid första bästa tillfälle, berättar Asko Linna.

Vid Karleby hälsocentral tas varje vecka fl era hundra kontrollblodprov.

Tidigare ringde patienterna till hälsocentralen för

att få veta svaren på blodproven, men nu kommer även denna

praxis, som ständigt lett till telefonköer, att ändras.

– Om det i blodproven förekommer något avvikande ringer

hälsocentralen upp klienten. Om inget hörs är det ett

tecken på att allt är normalt.

Klientrådgivare som hjälp vid starten

En tredje betydande ändring gäller Karleby hälsocentrals nya

mottagningslokaler som togs i bruk i början av februari. De nya

ljusa väntrummen har tagits med glädje emot av hälsocentralens

klienter. Bara renoveringen blir helt slutförd kommer den

förnyade mottagningens roll att ytterligare förtydligas.

– Även mottagningen fungerar enligt den nya områdesindelningen.

Alla de fyra områdena har egna vårdrum. Visserligen

är vänteutrymmet och huvudingången gemensamma för

alla, förklarar Linna.

De som kommer till hälsocentralen utan tidsbeställning får

också lära sig den nya verksamhetsmodellen. Bredvid huvudingången

fi nns de s.k. mottagningsskötarnas lokaler. Man tar

ett turnummer och kommer på sin egen tur in till skötaren

som kartlägger behovet av eventuella fortsatta åtgärder eller

läkarbesök.

– För att den nya mottagningen ska få en bra start har vi

på förmiddagar en klientrådgivare i hälsocentralens aula. Rådgivaren

handleder de klienter som första gången besöker de

förnyade lokalerna, berättar Asko Linna.

/ PYÖRÄILYÄ /

KOVIA KISOJA

EDESSÄPÄIN

Helmikuun alussa Pia Sundstedt kävi

Kokkolassa.

– Valitettavasti sairastuin juuri sitä ennen.

Oli tosi ärsyttävää olla sairaana, kun

lunta oli tosi paljon ja ladut Santahaassa

ja sieltä Harrbådan kautta Rastimajalle

olivat aivan upeassa kunnossa. Toki uskaltauduin

uloskin suksimaan vanhempieni

kanssa ja sain nauttia upeasta Kokkolan

talvisesta luonnosta. On aina ihanaa olla

kotona Kokkolassa. Meillä on kiva kotikaupunki.

Lumien sulaessa on kiireinen pyöräilykausi

taas alkamassa. Kilpailukalenteri

tahdittaa Pian elämää, mutta kesällä on

aina pakko päästä Kokkolaan käymään.

– Täällä Saksan Freiburgissa oli helmikuun

viimeisenä viikonloppuna jo

+15 astetta. Kevättä on ilmassa, linnut

visertää ja aurinko lämmittää ihanasti.

Schwarzwaldissa on 1,5 metriä lunta ja

Kuva: Pia Sundstedtin arkistosta

ladut huippukunnossa. Syksyllä kerkesin

jo moittia täkäläisiä latuja, mutta sittemmin

olen päässyt neuvomaan latukoneen

ajajaa latujen tekemisessä. Nyt homma

sujuu hyvin ja ladut ovat maailmancuplatujen

tasoa.

– Tarkoitus on vielä hiihtää lenkkiä,

mutta pyörä on otettu esiin. Ensimmäinen

kisa on toukokuun alussa Italian Gardajärvellä.

Kunto ei varmaankaan ole vielä

ihan huipussaan, mutta ei tarvitsekaan.

Maastopyöräilyn maratonmatkojen arvokisat

ajetaan vasta 23.8. (MM Graz, Itävalta)

ja 20.9. (EM Otepää, Eesti). Aikaa

on ja en halua olla täydessä iskussa heti

kauden alussa.

– Olen tosi motivoitunut ja uskon, että

olen harjoitellut tosi hyvin talven aikana.

Se kovuus mitä olen hiihtokisojen

kautta saanut tänä vuonna, tulee varmasti

auttamaan minua myös pyöräilykisoissa

tulevana kautena.

6


PYÖRÄILYÄ /

Kuva: Kati Kauhanen

Kälviän Tarmoa edustava Jarmo Ollanketo (oikealla) saavutti Pekingin

paralympialaisten tandemajossa hopeaa yhdessä pilottinsa

Marko Törmäsen kanssa.

Siitä

lähdetään että

pyöräilymaaottelu

jatkuu!

Kälviän Tarmo

100 VUOTTA!

Tänä vuonna satavuotista taivaltaan juhlii yksi Keski-Pohjanmaan

vanhimmista ja tunnetuimmista urheiluseuroista, Kälviän

Tarmo.

Alusta saakka seurassa aktiivisesti harrastetut hiihto, pyöräily

ja yleisurheilu ovat edelleen voimissaan, myös joukkuelajeilla

on seurassa vahvat perinteet. Sadan vuoden saatossa

seuran monipuolinen toiminta on laajentunut myös moniin

muihin lajeihin, Kälviän Tarmon edustajat ovat tuttu näky monilla

urheiluareenoilla.

Juhlavuosi täynnä toimintaa

Syksyllä ilmestyy Kälviän Tarmon 100-vuotishistoriikki. Sitä ennen

käydään vielä monta kovaa kisaa. Heinäkuussa juostaan

juhlamaraton ja isännöidään pyöräilyn ikäluokkien SM-kisoja.

Pääjuhlaa vietetään syyskuun 20. päivä ja juhlavuoden viimeinen

huipennus on ensi vuoden alussa – maakuntaviesti

hiihdetään Kälviällä loppiaisena.

www.kpnet.com/tarmo

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola ja Kati Kauhanen

Kokkola–Kälviä-pyöräilymaaottelun innokkaita osallistujia on

huolestuttanut kisan kohtalo Kälviän liityttyä Kokkolaan. Onneksi

huoli on aiheeton.

– Hallinto on muuttunut, ei tekijät eikä toiminta. Laatikot

ovat paikoillaan ja pyöräilemään lähdetään kuten ennenkin.

Pyöräilykausi avataan tuttuun tapaan toukokuun alussa Toivosen

Matin museon pihalla (Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo),

kansliapäällikkö Timo Mämmi lupaa.

Kuntaliitos tuo tullessaan myös uusia pyöräilymaaottelumahdollisuuksia.

– Kenties lohtajalaiset ja ullavalaiset innostuvat myös mukaan.

Pyöräilymaaottelusta voisi kehittyä kaupunginosien välinen

taisto.

Mämmi lupailee, että tänäkin vuonna kausi päättyy syyskuun

ensimmäisenä viikonloppuna 24:n tunnin pyöräilyyn, jonka

jälkeen laatikot avataan ja suoritukset lasketaan.

– Täytyyhän se toteuttaa, kun se nyt lehteen kirjoitetaan!

– Itse ajan kesässä 5000–6000 kilometriä ja aina laatikon

ohi ajaessani kirjaan nimeni laatikkoon, työmatkan taittamisesta

polkupyörällä haaveileva Mämmi toteaa.

7


PALVELUITA

KAUPUNGILTA

VALTIOLLE

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen Käännös: Carita Mäki-Ullakko

Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen

myötä joitakin kaupungille kuuluneita

tehtäviä on siirtynyt valtiolle. Edunvalvonnasta

huolehtii oikeusaputoimisto, kuluttajaneuvonnasta

maistraatti ja elatusturva-asiat siirtyivät

KELAn alaisuuteen.

Edunvalvojien tehtävänä on hoitaa apua tarvitsevien ihmisten

raha-asioita. Edunvalvonnan asiakkaat eivät ole holhouksessa,

vaan kyseessä on tukitoimi, jotta arkiset asiat saadaan

rullaamaan.

– Edunvalvonta on objektiivinen toimija. Me autamme esimerkiksi

vanhuksia, joiden omaiset asuvat kaukana ja jotka eivät

enää itse pysty huolehtimaan raha-asioistaan. Meille tulee

päätös maistraatilta, että kyseessä oleva henkilö on asetettu

edunvalvontaan. Sen jälkeen olemme yhteydessä pankkeihin

ja laskut ohjataan meille, kertoo edunvalvoja Merja Kalajo.

Kalajo toteaa, että edunvalvonta on tiiviissä yhteistyössä

omaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa, tavoitteena on taata

edunvalvonnassa olevalle henkilölle paras mahdollinen hoito.

– Se, että valvomme jonkun henkilön etuja ei tarkoita sitä,

että hänellä ei olisi enää oma rahaa käytössään ollenkaan. Laskunmaksuja

ym. juoksevia asioita varten on erillinen edunvalvontatili

ja asiakkaalla säilyy käytössään oma tili, jonne rahaa

siirretään tarpeen mukaan.

Kaupungilta oikeusaputoimistoon

Huhtikuussa, remontin valmistuttua, Kokkolan edunvalvojat

siirtyvät kaupungintalolta Kokkolan oikeusaputoimistoon

Torikatu 40:een, valtion vanhaan virastotaloon. Edunvalvonta

siirtyi 1.1.2009 kunnalta valtiolle.

– Sinällään työnkuvamme ei muuttunut. Teemme samoja

asioita kuin ennenkin, muutamme vain toiseen paikkaan.

Samalla edunvalvonta keskittyy alueen kunnista Kokkolan oikeusaputoimistoon.

Kuluttajaneuvonta maistraattiin

Kuluttajaoikeusneuvoja Kirsti Korpiahon työpiste muutti jo

vuoden alussa kaupungintalolta maistraattiin. Samalla toiminta

muuttui valtakunnalliseksi, joten Kirstin vastatessa puhelimeen

voi puhelu tulla yhtä hyvin Helsingistä, Joensuusta kuin Kokkolastakin.

Kokkolan kuluttajaneuvonta toimii Vaasan maistraatin

alaisuudessa.

– Kuluttajaneuvonnan tehtävä on selvitellä ja auttaa ratkaisemaan

ongelmia, jotka ovat syntyneet kuluttajakaupassa, eli

kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan kesken. Tuore muutos on,

8


Kuvat ylhäältä alaspäin:

Merja Kalajo, Kirsti Korpiaho ja Tuula Nerg.

että nyt neuvomme myös elinkeinonharjoittajaa emmekä pelkästään

kuluttajaa, mutta emme sekaannu kahden elinkeinonharjoittajan

tai kahden kuluttajan välisiin kiistoihin.

Ensimmäinen kontakti kuluttajaneuvontaan tulee aina ottaa

joko netin kautta tai puhelimella. www.kuluttajaneuvonta.fi-sivuilta

löytyy paljon tietoa kuluttajan oikeuksista sekä

mm. mallit, joilla asiakas voi tehdä kirjallisen virheilmoituksen

elinkeinoharjoittajan toiminnasta. Aktiivinen kuluttaja voi suoraan

tehdä valituksen yritykselle ja jos se ei tuota tulosta, soittaa

sitten kuluttajaneuvonnan valtakunnalliseen puhelinneuvontaan.

– Ei kannata tulla ensimmäiseksi maistraattiin minua tapaamaan.

Meillä on valtakunnalliset puhelinpalveluajat, ja kun on

minun vuoroni päivystää 2–3 tunnin rupeama, en voi poistua

puhelimen ääreltä palvelemaan maistraattiin tulleita asiakkaita.

Korpiaho toteaa, että useimmiten puhelinneuvonta riittää.

Isommissa asioissa tarvitsee toisinaan tutustua papereihin. Silloin

asian käsittely yleensä siirretään lähinnä asiakasta olevaan

maistraattiin, jotta asiakas voi tulla paikalle henkilökohtaisesti.

Korpiaho neuvoo kuluttajia valmistautumaan kuluttajaneuvojan

kysymyksiin ennen puhelimeen tarttumista.

– Me kysymme paljon tarkkoja, yksityiskohtaisia kysymyksiä

asiakkailtamme, joten kaikki sopimukset ja kauppakirjat on hyvä

olla esillä kun soittaa meille.

Kaikki puhelut merkitään valtakunnalliseen järjestelmään.

Jos asiakas soittaa useampaan kertaan eikä saa langan päähän

aina samaa ihmistä, hoituu asia silti eteenpäin, sillä jokainen

kuluttajaoikeusneuvoja näkee koneelta tarkat tiedot tapauksesta.

Korpiaho korostaa, että kuluttajaneuvonta perustuu hyvin

pitkälle asiakkaan omaan aktiivisuuteen. Kuluttajaoikeusneuvojat

neuvovat auliisti, mutta asiakkaan on tehtävä kirjallinen

virheilmoitus itse, se on hyvä tapa saada asiat rullaamaan.

Usein pienet kiistat ratkeavat jo sillä, että vastapuoli näkee

toisen olevan tosissaan, kun hän vaivautuu laatimaan kirjallisen

ilmoituksen.

– Jos virheilmoituksen tekeminen ja oma aktiivisuus ei tuota

tulosta, niin sitten me tartumme toimeen ja otamme vastapuoleen

yhteyttä, neuvottelemme ja sovittelemme.

www.kuluttajaneuvonta.fi

Valtakunnallinen puhelinneuvonta 071873 1901

Valtakunnallinen, ruotsinkielinen puhelinneuvonta

071 873 1902

Numerot palvelevat arkisin klo 9–15. Soittaminen

maksaa normaalin pvm- tai matkapuhelun hinnan.

myös siinä tilanteessa, että lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai

kyseessä on yksinhuoltajan adoptio, selvittää Kokkolan kaupungin

elatusturva-asioita pitkään hoitanut Tuula Nerg. Nerg

ei siirry työnsä mukana KELAn leipiin, toimenkuva vaihtuu

muihin tehtäviin.

1. huhtikuuta asiointi elatustukiasioissa siirtyy kaupungilta

KELAlle, elatusavun perintä ehtii siirtyä jo kuukautta aikaisemmin.

Perintä on valtakunnallisesti keskitetty kuuteen yksikköön.

– Elatussopimukset vahvistaa edelleen Kokkolan kaupungin

lastenvalvoja, mutta elatustuen asiointi siirtyy KELAan. Kaikki

asiakirjat ovat jo siirtyneet KELAlle.

Nerg korostaa, että asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään,

kaikki tapahtuu organisaatioiden sisällä automaattisesti.

– KELA tiedottaa henkilökohtaisella kirjeellä kaikkia asiakkaitaan,

joita muutos koskee.

Service från

staden till staten

Som en följd av den pågående kommunoch

servicestrukturreformen har vissa

uppgifter som tidigare tillhört staden

övergått till staten. Rättshjälpsbyrån svarar

för intressebevakningen, magistraten

för konsumentrådgivningen och FPA

sköter härefter om ärenden i anknytning

till underhållsskydd.

Intressebevakningen fl yttar i april från stadshuset till

Karleby rättshjälpsbyrå i det gamla statliga ämbetshuset.

Adress Torggatan 40.

Konsumentrådgivningen har från början av året fl yttat

till magistraten.

www.kuluttajaneuvonta.fi

Riksomfattande svenskspråkig

telefonrådgivning 071 873 19 02

Numret betjänar vardagar kl. 9–15. Avgiften är den

normala lokalnätsavgiften eller mobiltelefonavgiften.

Konsumentrådgivningens riksomfattande informationskampanj

inleds under våren.

Indrivningen av underhållsbidrag och underhållsskyddet

övergår i mars-april till FPA. FPA informerar

sina kunder personligen om ändringen.

Elatusturva KELAlle

– Elatusturvan tehtävä on maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen

laiminlyö maksunsa tai maksukyky on alhainen. Elatusvelvollisia

ovat alaikäisen lapsen vanhemmat ja elatusmaksua

maksaa eronneen perheen etävanhempi lapsen lähivanhemmalle

lapsen elintason turvaamiseksi. Elatusturvaa maksetaan

9


K.H.RENLUNDIN

MUSEO 100 VUOTTA

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Aki Paavola

Karl Herman Renlundin muotokuva riippuu Roosin talon seinällä

vielä hieman yksinäisenä. Hulppean museorakennuksen

remontti alkaa olla valmis, mutta näyttelyn pystyttäminen on

vielä alkutekijöissään.

Toukokuun 12. päivänä kaikki on jo aivan toisin, sillä silloin

uudistetun K.H.Renlundin museon ovet avataan jälleen kaikelle

kansalle. Paitsi puitteet, tuuletuksen ovat kokeneet myös

rakennuksen näyttelyt

Estraadilla paikalliset suurmiehet

K.H.Renlundin museolla on todella nähty vaivaa tulevan satavuotisjuhlan

eteen. Kiirehuippu lienee käsillä parasta aikaa, sillä

työn alla on Roosin talon uusien näyttelyiden pystytystyöt.

Yläkerran näyttelytilan parrasvaloissa paistattelee itseoikeutetusti

mesenaatti Karl Herman Renlund sekä hänen lahjoituskokoelmansa.

Samassa yhteydessä esitellään Roosin sukua,

kauppahuonetta ja 1800-luvun Kokkolaa.

Juuri Renlundia käy kiittäminen satavuotiaan kaupunginmuseomme

perustamisesta. Hänen kotikaupungilleen testamenttaamansa

taide-esinekokoelma muodosti rungon museolle,

joka avasi ovensa 16.5.1909. Testamentin ehtona oli, että

kokoelmat tulisi asettaa suuren yleisön, erityisesti koululaisten

ja työläisten nähtäville, taustoittaa kokoelma-amanuenssi

Nina Axelqvist.

Jos Roosin talon yläkerta on omistettu K.H. Renlundille sekä

1800-luvun vauraalle Kokkolalle, on alakerran näyttelytilojen

tunnelma varsin toisenlainen.

– Tuotamme tänä vuonna kaksi Veikko Vionojan näyttelyä.

Toinen koostuu museomme omasta Vionoja kokoelmasta ja

tulee olemaan pysyvästi esillä Roosin talon alakerrassa. Toiseen

Vionoja näyttelyyn, eli näyttelyhallin kesänäyttelyyn, lainataan Vionoja

teoksia muun muassa yksityishenkilöiltä, kunnilta ja museoilta,

kertoo näyttelyamanuenssi Susanne Svenfors-Furu.

Vionojan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata

vuotta. Ajankohtaisen taiteilijan näyttely tuleekin jatkamaan

Kokkolasta matkaansa taidemuseo Ateneumiin, jossa se on

esillä vuonna 2010.

Aihetta kirjaan jos toiseenkin

12. toukokuuta, näyttelyiden avajaispäivänä aukeaa myös ensi

lehtinen kirjasta “Vänskapsfullt, K.H. Renlund” (suom. Ystävällisesti,

K.H.Renlund). Seija Johnsonin ja Pia Timbergin kirjoittama

kirja on yhtaikaisesti henkilökuva ja historiateos paikalliset

juuret omaavasta liikemiehestä ja taidekeräilijästä.

– Pääsemme tutustumaan ihastuttavaa Karl Hermaniin, lupaa

museotoimenjohtaja Kristina Ahmas.

“Vänskapsfullt, K.H.Renlund” ei jää juhlavuoden julkaisujen

ainokaiseksi. Lokakuun 30. päivänä museo julkistaa eri kirjoittajien

toimesta syntyneen artikkelikokoelman Veikko Vionojan

taiteesta. Samainen päivä on Vionojan syntymäpäivä ja siksi

erinomainen Vionojan taidetta käsittelevälle luentopäivälle,

joka toteutetaan yhteistyössä Vionoja-säätiön ja Ateneumin

taidemuseon kanssa

– Kaikki ohjelma, uudistukset, julkaisut sekä oheistapahtumat

ovat kaupunkimme ja maakuntamme väelle suunnattuja.

Ainoastaan 13.-15.5. Kokkolassa järjestettävät Suomen

Museoliiton Valtakunnalliset museopäivät lukeutuvat

niin sanottuihin ammattilaistapahtumiin, Kristina Ahmas

tähdentää.

Eikä tässä vielä kaikki. K.H.Renlundin museo on mukana

myös Kokkolassa elokuussa järjestettävässä Farmari-maatalousnäyttelyssä,

jossa museo riemastuttaa tapahtumavieraita

ITE-taiteella.

– Pedagogioon asetetaan esille naiivia taidetta Dallmeierkokoelmasta.

Lisäksi ITE-veistoksia sijoitetaan kesän ajaksi

Roosin talon pihapiiriin, Ahmas kertoo.

10


Kuvat vasemmalta oikealle

Bilder från vänster till höger:

1. Karl Herman Renlundin ansiosta

Kokkola sai oman museonsa

vuonna 1909. Vuosi sitten valtio myönsi K.H.Renlundin

museolle Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon arvonimen ja

tehtävän. Tack vare Karl Herman Renlund fi ck Gamlakarleby

sitt eget museum år 1909. För ett år sedan beviljade staten

K.H.Renlunds museum hederstiteln och uppgiften som Mellersta

Österbottens landskapsmuseum.

2. K.H.Renlundin testamenttaama taidekokoelma pitää sisällään

useita helmiä. Kuvassa Magnus Enckellin “Kultakausi” vuodelta

1904. Den konstsamling som K.H.Renlund testamenterade

omfattar fl era pärlor. På bilden Magnus Enckells “Guldåldern”

från år 1904.

3. Susanne Svenfors-Furu, Kristina Ahmas ja Nina Axelqvist odottavat

uusitun Roosin talon näyttelyiden valmistumista. Susanne

Svenfors-Furu, Kristina Ahmas och Nina Axelqvist väntar på att

utställningarna i förnyade Rooska gården färdigställs.

Luentosarja kaikelle kansalle

K.H.Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo

juhlii 100-vuotista taivaltaan usein eri tapahtumin. Vuoden kuluessa

toteutetaan neliosainen Studia Generalia -luentosarja

ajankohtaisista teemoista. Ensimmäinen luento, Vuosisadan

äänet, järjestettiin helmikuussa. Luennot ovat kaikille avoimia

ja maksuttomia tilaisuuksia.

Mesenaatti Karl Herman Renlund

12.5.2009 Roosin talossa

- FM Seija Johnson: henkilö ja mesenaatti

- FM Pia Timberg: taidekokoelma

- Renlundin kokoelmakirja julkistetaan

ITE-taide: lokaalista globaaliksi

30.7.-2.8.2009 Farmari 2009

- ITE-taiteen näyttely maatalousnäyttelyn yhteydessä

- Seminaari: ITE-taide kansainvälisenä ilmiönä

- Yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa

Veikko Vionoja 100 vuotta 30.10.2009 Roosin talossa

- Vionoja-kirjan julkistaminen

- Dokumenttifi lmi Vionojasta / Kuvataiteen keskusarkisto

- Yhteistyössä Vionoja-säätiön ja Ateneumin taidemuseon

kanssa

Muséets program under jubileumsåret 2009

K.H.Renlunds museum fi rar år 2009 sitt 100-årsjubileum. På

programmet står temporära konstutställningar i utställningshallen

och nya basutställningar i Rooska gården, som öppnas

i maj 2009 efter renovering.

UTSTÄLLNINGSKALENDER 2009

Utställningshallen, temporära utställningar

26.3.–26.4. Kari Ilmonen & Olavi Tiala,

målningar och dikter

7./12.5.–31.8. Veikko Vionoja 100 år

10.9.–22.11. Johanna Pihlajamaa, trägrafi k

3.12. – 24.1.2010 Jouni Ojutkangas, skulptur,

industriell formgivning

Pedagogiet, Maj - Naiv och Outsider-konst från

Dallmeier samlingen

Rooska gården, permanent utställning

Maj – basutställningen i övre våningen:

Karleby stads guldålder, 1800-talet

Maj – basutställningen i nedre våningen:

Veikko Vionoja

Under jubileumsåret ordnar muséet föreläsningsserien ”Studia

Generalia – KHRM minnets ankarplats” där aktuella teman

behandlas. Sammanlagt fyra seminariehelheter förvekligas i

samarbete med andra aktörer.

Jubileumsåret kulminerar i Finlands museiförbunds nationella

museidagar, som i år hålls i Karleby 13–15.5.2009 och

för vilka K.H.Renlunds museum – Mellersta Österbottens

landskapsmuseum står värd. Museidagarnas preliminära huvudtema

är delaktighet. I dess anda fi ras muséets 100-årsdag

den 14.5.2009.

11


Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

”Kyllä se aina kääntyy

– ennemmin tai myöhemmin”

KOSEKin toimitusjohtajana 15. maaliskuuta

aloittanut Jonne Sandberg katsoo luottavaisesti

tulevaisuuteen.

– Nyt on aika rakentaa aineksia seuraavaa

nousua varten!

Vaasasta kotoisin oleva Sandberg ehti olla KOSEKissa töissä

vajaat kuusi vuotta ennen siirtymistään toimitusjohtajaksi.

– Kävin koulut Vaasassa, aloitin siellä myös ekonomiopintoni,

mutta valmistuin Helsingistä Hankenilta, Sinebrychoffi lla,

Vattenfallilla ja TE-keskuksessa ennen KOSEKia työskennellyt,

täysin kaksikielinen Sandberg kertaa.

Perheen esikoisen syntymän jälkeen halu muuttaa pois pääkaupunkiseudulta

kasvoi ja perhe alkoi etsiä sopivaa paikkaa

Pohjanmaalta.

– Etsin sopivaa työpaikkaa Vaasa–Oulu-alueelta, Kokkolaan

päädyttiin ja tänne jäätiin. Täällä on nyt perhe ja myös sukujen

kesämökit lähellä, Sandberg toteaa.

KOSEK kaikkien käytettävissä

Uuden johtajan astuessa remmiin ei KOSEKissa ole luvassa

suuria mullistuksia. Ullavan liittyminen joukkoon ja Himangan

tuleva liitos Kalajokeen eivät hirvitä. KOSEKissa palveltavien

yritysten määrä säilyy suurinpiirtein ennallaan ja muutokset

eivät aiheuta isompia toimenpiteitä.

– KOSEK on yhtä lailla kaikkien yrittäjien käytettävissä yrityksen

koosta ja toimialasta riippumatta. Jalkaudumme jatkossa

kentälle entistä ahkerammin.

Markkinointia ja kasvuyrittäjyyttä opiskellut Sandberg kaipaa

panostusta alueen yritysten markkinointiin, tuotekehitykseen,

kansainvälisten suhteiden kehittämiseen sekä aktiivisuuteen

ulkopuolisen rahoituksen käyttämisessä.

– Finnveralla, TEKESillä ja TE-keskuksella on nyt hyvin rahaa

käytettävissään kehityskelpoisten ideoiden tukemiseen, niitä

mahdollisuuksia ei saa jättää käyttämättä!

Paremmin kuin luultiin

Sandberg ei pidä laman lietsomisesta. Hän sanoo realistisesti:

– Kyllä se aina kääntyy ylöspäin ennemmin tai myöhemmin.

Hän toteaa, että viime aikoina otsikoissa riepoteltu paikallinen

veneteollisuuskaan ei ole ihan niin pahassa jamassa kuin

lehdet antavat ymmärtää.

– Helmikuun venemessut Helsingissä olivat itse asiassa positiivinen

yllätys. Kävijämäärissä oli vain pieni notkahdus ja

Kokkolan seudun veneentekijät saivat messuilta myös useita

tilauksia.

Miten KIPin käy

Viimeisen vuoden Sandberg on häärinyt tiiviisti KIPillä eli Kokkolan

Suurteollisuusalueella. Miten KIPin käy, kun Sandbergista

tulee toimitusjohtaja

– KIPin projektin ensimmäinen vuosi on ollut lupaava.

Olemme saaneet alueelle neljä uutta yritystä ja kolme teollista

prosessia on kehitystyön alla. Jatkossakin KIPin projektin

vastuu säilyy minulla, haluan ylläpitää tiiviin yhteyden yrityskenttään.

Projektiin on kuitenkin palkattu projektikoordinaattori

vahvistamaan resursointia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

12


Kaupunginteatterin uudet johtajat

ponnistavat paikallisuudesta

”MEITÄ AJAA

KOTISEUTURAKKAUS”

Kokkolasta lähtöisin olevat Jarkko ja Ari-Pekka Lahti aloittavat

elokuussa haastavan, yhteisen projektin. Heidät on nimittäin

valittu Kokkolan kaupunginteatterin uusiksi johtajiksi.

– Alun perin kyseessä on illanvietossa puolitosissaan heitetty

idea. Asia ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, joten istuimme Ari-

Pekan kanssa alas ja mietimme, olisiko meillä todella ideoita tai

sanottavaa keskipohjalaiselle teatteriyleisölle. Lopulta haimme

virkaa toukokuussa 2008 ja neuvottelut teatterin johtokunnan

kanssa päätyivät sopimukseen lokakuussa. Se on kyllä hieno juttu!

Jarkko Lahti riemuitsee.

Näkemys yhdistää

Ari-Pekka ja Jarkko Lahti ovat olleet läheisiä pikkupojasta saakka

eikä yhteys ole kadonnut aikuisuudenkaan myötä. 30-vuotias

Jarkko valmistui Teatterikorkeakoulusta 2002 ja on sen

jälkeen näytellyt pääasiassa pääkaupunkiseudulla niin teatteri-,

tv-, elokuva- kuin kuunnelmatuotannoissakin. Perheeseen

kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

33-vuotias Ari-Pekka lukeutuu hänkin teatterialan ammattilaisiin.

Näytelmäkirjailijan, dramaturgin ja ohjaajan kädenjälki

näkyy parasta aikaa Kokkolan kaupunginteatterissa pyörivässä

Sydänmaa-näytelmässä. Kotona odottaa niin ikään vaimo ja

kaksi lasta.

– Jaamme samanlaisen näkemyksen paitsi teatterista myös

sen yhteiskunnallisesta roolista, Ari-Pekka Lahti pohtii.

Hallinnollisen vastuun tulevat teatterinjohtajat aikovat jakaa

keskenään puolivuosittain. Taiteellinen vastuunkanto on sen sijaan

pysyvä olotila molemmille.

– Olemme tiimi, jossa ratkaisut tehdään dialogissa. Painotamme

vastuualueissa omia työnkuviamme eli Ari-Pekka vastaa sisältökes-

kusteluista suhteessa ohjaajiin ja dramaturgeihin, minä olen puolestani

näyttelijöiden esimies, Jarkko linjaa ja jatkaa:

Kokkola saa motivoituneet ja Keski-Pohjanmaahan sitoutuneet

johtajat. Meitä ajaa kotiseuturakkaus.

Kaikki katsojat huomioon

Uudistuksiakin Lahden serkukset aikovat teatterin johtajina

toteuttaa. Yksi tällaisista on ravintola West Coastissa toimintansa

aloittava Teatteriklubi, jonka pääasiallinen tavoite on jalkautua

kaupunkilaisten keskuuteen ja tuoda teatteria myös

baarin pöytään.

Teatteriklubin toiminta polkaistaan virallisesti käyntiin torstaina

17. syyskuuta. Avausillan esiintyjäksi on varmistunut stand

up -koomikko Krisse Salminen, Lahdet paljastavat.

Suunnitteilla on myös yhteistuotanto Kajaanin kaupunginteatterin

kanssa sekä teatterikuraattoritoiminnan kehittäminen

nykyistä pitkäjänteisemmin. Yhteistyötä paikallisen musiikkielämänkin

kanssa viritellään.

– Nuorisolle täytyy palauttaa Teatterirock! Jarkko Lahti huomauttaa.

Kaupunginteatterin ohjelmiston kotimaisuusaste tulee Lahden

johtajien myötä nousemaan nykyisestään.

– Koska Ari-Pekka lukeutuu suomalaisiin nykydramaatikkoihin,

tullaan Kokkolassa näkemään kotimaisia kantaesityksiä,

Jarkko Lahti lupailee.

– Pyrkimyksenämme on ottaa huomioon kaiken ikäiset katsojat.

Yksittäisenä tuotantona mainittakoon vauvateatteri-esitys,

joka on suunnattu kolmen kuukauden ikäisistä vauvoista

ylöspäin, Ari-Pekka Lahti kertoo

Nuoret teatterinjohtajat tullaan näkemään myös muissa

kuin johtotehtävissä. Siinä kun Ari-Pekka vastaa useamman

näytelmän ohjaustyöstä, pistää lavalla parastaan Jarkon lisäksi

hänen vaimonsa Marjo Lahti, joka kiinnitetään uutena näyttelijänä

Kokkolan kaupunginteatterin riveihin

– Syksyä odotellaan melko rauhallisin fi iliksin, ovathan kaupunki

ja teatteri entuudestaan tuttuja. Ja yhteistyöhön Ari-Pekan

kanssa luotan kuin vuoreen. Ehkä tämän hetken suurimmat

odotukset kohdistuvat kotiseudulle muuttoon. Pääkaupunkiseudun

ruuhkia ja kiirettä ei tule ikävä. Pohojalainen pääsee

pohojanmaalle! Jarkko Lahti päättää.

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Irma Lahti ja Esa Melametsä

Kokkolan kaupunginteatterin uusi johtokaksikko Jarkko ja Ari-Pekka

Lahti ovat luottaneet yhteistyön kantavuuteen pienestä pitäen.

13


LIIKETTÄ / TAPAHTUMIA / ILMIÖITÄ /

Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Kuvatiimi Oy

Opetusministeriö myönsi valtion vuoden

2007 kuntien liikunnan tasa-arvopalkinnon

Kokkolan kaupungille ja osa

10 000 euron palkinnosta päätettiin sijoittaa

liikuntavälineisiin, jotka olisivat

kirjaston kautta kaikkien kokkolalaisten

käytettävissä. Palautetta kokeilusta ja toivomuksia

liikuntavälineistä otetaan lämmöllä

vastaan.

Helmikuun alusta alkanut urheiluvälinelainaus

on otettu innolla vastaan.

Huippusuosittuja ovat olleet varsinkin

retkiluistimet ja tasapainolaudat, varauksia

on kertynyt jo jonoksi asti. Kirjaston

urheiluvälinelainaamosta löytyy myös

mm. gymstickejä, sormivahvistimia, nilkka-

ja rannepainoja, kävelysauvoja ja erikokoisia

jumppapalloja. Lainattavien urheiluvälineiden

lisäksi pääkirjastolla on

joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina

11–12 ja keskiviikkona 18–19 maksuton

liikunnanohjaajan vastaanotto.

– Ensimmäisten viikkojen aikana on

kirjastolla ollut välillä suorastaan ryysis,

Lainaamossa käy vilske!

kun ihmiset ovat innostuneet kokeilemaan

uusia lajeja ja urheiluvälineitä, kirjastotoimenjohtaja

Susann Forsberg

naurahtaa.

Forsberg antaa hankkeesta kaiken kiitoksen

Kokkolan kaupungin liikuntatoimelle.

– Idea tuli puhtaasti heiltä ja me lähdimme

heti mukaan käytännön järjestelyt

toteuttavaksi osapuoleksi. Liikuntatoimi

hankki välineet, me luetteloimme

ja laitoimme ne kirjaston järjestelmään

kaikkien saataville.

– Pääkirjaston lisäksi välineitä löytyy

myös Koivuhaan kirjastosta, Laitoskirjastosta

ja kirjastoautosta. Anders-verkkokirjaston

kautta 50 sentin varausmaksulla

ja muutaman päivän odotuksella välineitä

voi lainata kaikista lähialueen kunnista,

jotka kuuluvat yhteiseen Anders-järjestelmään,

Forsberg rohkaisee.

Tiesitkös että

Taitoluistelun Euroopan mestari

LAURA LEPISTÖN

juuret vetävät Ruotsaloon!

Ruotsalossa asuva Eeva Porko on tuoreen

taitoluistelun Euroopan mestarin,

Laura Lepistön mummu. Lauran äiti on

Kaija Lepistö.

– Laura on ollut pienestä pitäen todella

liikunnallinen ja kesälomilla Ruotsalos-

sa hän oli myös innokas auttamaan maatilan

töissä, Eeva Porko muistelee.

Voiton jälkeen on Eeva-mummulle sadellut

runsaasti onnitteluita.

– Tuntuu mukavalta olla Euroopan mestarin

mummu.

EM-kisojen seuraaminen oli niin jännittävää,

että Eeva Porko piti nitropurkin

lähellä. Eikä mummulta jännitettävä lopu.

Taitoluistelun MM-kisat luistellaan maaliskuun

lopulla Los Angelesissa.

MAAKUNNALLINEN KOKKOLA CITY RUN!

Kokkola City Run järjestetään jälleen

äitienpäivän kynnyksellä, perjantaina 8.

toukokuuta. Nyt kolmatta kertaa järjestettävä

tapahtuma on kerännyt aiemmilla

kerroilla valtavan suosion ja kasvanut

nopeasti yhdeksi valtakunnan suurimmista

kuntoilutapahtumista. Ensimmäisellä

kerralla osallistujia oli lähes 1900

ja viime vuonna miltei 3000! Myös tänä

vuonna Kokkolan keskustassa ja sen liepeillä

kiemurtelevalle reitille odotetaan

noin 3000:ta innokasta liikkujaa.

Tapahtuma alkaa kävelykadulla kello

18. Mukana ovat mm. Pekingin olympiamitalistit

Sanna Stén ja Minna Nieminen.

Liikkujia viihdyttävät Duo-Haaska, Samba

el Gambon soitinryhmä ja Jarmo Leppä-

kari tanssillaan parinsa kanssa. Alkulämmittelyn

jälkeen ensimmäinen lähtölaukaus

kajahtaa 18.50.

Matkan (7 km) voi taittaa kävellen, sauvakävellen,

juosten (ajan kanssa) tai hölkäten

(ilman aikaa). Juoksijat ja hölkkääjät

voivat halutessaan tuplata matkan pituuden.

Osallistua voi myös 5–10 henkilön

joukkueilla, joukkueen sisällä saa tyylin,

matkan ja nopeuden valita vapaasti.

Ilmoittautuminen 15. huhtikuuta mennessä!

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet

osoitteesta www.kokkolacityrun.com.

Tervetuloa mukaan ainutlaatuiseen

Kokkola City Run -tunnelmaan!

14


Nordiska konstskolans rektor Jaana

Erkkilä ser skolan som en plats för

nordiskt samarbete.

Text: Linda Borg Bilder: Tomi Hirvinen

”KONSTSKOLAN

SKAPAR

MÅNGSIDIGHET”

Konsten skiljer sig från de ekonomiska värderingarna. Konst

har ett annat värde som inte kan mätas i pengar, är budskapet

från Nordiska konstskolan i Karleby.

– Varje konstbransch har konstnärer som ligger före sin

tid. Därför är Nordiska konstskolan värdefull för Karleby som

landsbygdsstad. Våra elever lär sig inte hur man gör pengar

utan de lär sig utveckla sina tankar och hur de kan se världen.

Med den ekonomiska situationen i åtanke är det viktigt

att det fi nns rum även för andra värden än de ekonomiska.

Konstskolan skapar mångsidighet i samhället, säger Jaana

Erkkilä, Nordiska konstskolans rektor.

När Nordiska konstskolan i Karleby såg dagens ljus år 1984

hade man först och främst elever från Norden. I dag kommer

det in ansökningar till skolan från hela världen.

15


Vi får in väldigt många ansökningar från till exempel Asien.

Skolan går helt klart mot en mera internationell linje, säger

Erkkilä.

Erkkilä är bildkonstnär från bildkonstakademin i Helsingfors.

Just nu håller hon på och doktorerar inom konstpedagogik.

Hon är intresserad av både konstpedagogik och bildanalys i

sitt arbete.

Samarbete ger resultat

”Together we can trash the planet” är utställningen som

Pernilla Svensson och Joel Slotte gjort tillsammans (Fyra

ögon blev fyra händer). Svensson och Slotte är två av konstskolans

26 elever som studerar dagtid. Nordiska konstskolan

har också en vuxenlinje med 14 elever.

Joel Slotte fi ck reda på att Nordiska konstskolan fi nns i Karleby

ett par veckor innan ansökningstiden till skolan skulle gå

ut just det året. Han har som mål att utvecklas till konstnär

under sin tid på konstskolan.

Det konstiga är att jag är hemma från Karleby och hade inte

hört talas om Nordiska konstskolan innan det var dags att

söka in, säger Slotte.

Pernilla Svensson fi ck höra talas om Nordiska konstskolan

av en verksam konstnär i Sverige.

Hon sa till mig att jag verkade seriös med min konst och rekommenderade

Nordiska konstskolan eftersom den är bättre

än skolorna på samma nivå i Sverige. När jag sökte in till

skolan hade jag egna mål med min konst. Jag ville bli mera

konsekvent i mitt arbete och det har jag blivit, säger Svensson.

Både Svensson och Slotte tycker att undervisningssystemet

med gästlärare från olika håll i världen är bra. Det blir ingen

mästare- och lärlingrelation utan istället kan eleven behålla en

egen stil som han eller hon kan utveckla.

Med olika handledare får man olika synvinklar, stimulerande

nya tankar och idéer. Det är väldigt utmanande på ett bra sätt

med nya gästlärare, säger Svensson.

Men Svensson erkänner också att det kan vara tungt med

nya gästlärare som ständigt förväntar sig att man ska ge järnet

under just deras kurser.

Joel Slotte tycker att han fått en bättre arbetsdisciplin under

året som gått. Mycket tack vare Pernilla, säger han och ler.

Efter Nordiska konstskolan hoppas paret på att komma in

till Konstindustriella högskolan i Helsingfors.

Det är den viktigaste skolan för oss och vi vill fortsätta bo

på samma ort och gå i samma skola.

Utvecklande miljö

Nordiska konstskolan i Karleby är en fi lial till Kronoby folkhögskola.

Hälften av bidraget till skolan kommer från antalet studieveckor

man har. Det fi nns också en stiftelse för Nordiska

konstskolan som ägs av Karleby stad och dessutom ansöker

man om bidrag till skolan från fi nska och nordiska fonder.

Stiftelsens styrelse har en delegation som har som uppgift

att bevaka skolans konstnärliga nivå. Det tycker jag är bra. Vi

har en hög nivå med olika gästlärare och delegationen ser till

att undervisningen är på den nivå som skolans stadgar stipulerar.

Det är mera fråga om stöd än om kontroll, upplever jag

delegationens roll, berättar Erkkilä.

16


Hösten 2007 tog man in den första årskullen

med vuxenstuderande, främst från närområdet.

Undervisningsspråket är svenska. Våra vuxenstuderande

är här ett veckoslut i månaden. På tisdag

kvällar ordnar vi föreläsningar med våra gästlärare.

Det är ett unikt tillfälle för även andra än konststuderande

att få möta olika konstnärer och höra

dem berätta om sitt arbete. Det är få ställen där allmänheten

har möjlighet att träffa konstnärer därför

tycker jag Karlebyborna ska ta vara på dessa tillfällen,

säger Erkkilä.

På Nordiska konstskolans webbsida hittar man

uppgifter om vilka konstnärer som håller tisdagsföreläsning.

I dag försöker man samarbeta med konstskolan i

Nykarleby så att man kan dela på kostnaderna för

till exempel gästkonstnärers resor.

– Det är en viktig synergieffekt. Vi kunde försöka

hitta även fl er samarbetsmöjligheter, säger Erkkilä.

Smältdegel i Karleby

Nordiska konstskolan i Karleby är en länk till nordiskt

samarbete i praktiken.

Här i Karleby möts fi nska och svenska och det

ger stora möjligheter för samnordiskt samarbete.

Nordiska konstskolan fungerar som ambassadör för

Karleby. När norska konstnärer åker på arbetsresa

vet kollegerna att målet är Kokkola om man nämner

Finland. Det tycker jag är roligt, säger Erkkilä.

För eleverna är Nordiska konstskolan en smältdegel

där de under ett eller två års tid kan skapa

vänskaps- och samarbetsförhållanden inför framtiden

men framför allt utvecklas som självständiga

konstnärer.

Jaana Erkkilä tillsammans med Joel Slotte och Pernilla Svensson.

Utställningen är Svenssons och Slottes gemensamma.

VUODEN KUVATAIDEKASVATTAJA

VUOSIEN TYÖ SAI PALKKANSA

Vuoden kuvataidekasvattaja 2008, Ritva Kangas Kokkolasta on ylpeä

tunnustuksesta, jonka hän sai Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen

liitosta.

– Onhan se miellyttävä tunnustus. Omalla paikkakunnallani olen

tehnyt pioneerityötä lasten ja nuorten taidekasvatuksen kehittämiseksi.

Näen myös tunnustuksen olevan kiitosta meille kaikille, jotka

olimme mukana alusta asti, sanoo Lasten ja nuorten kuvataidekoulun

rehtori.

Lasten ja nuorten kuvataidekoulu perustettiin Kokkolaan vuonna

1982, samana vuonna perustettiin myös Suomen lasten ja nuorten

kuvataidekoulujen liitto.

– Ennen sitä meillä oli Kokkolassa kuvataide kerhotoimintana

kaksi vuotta.

Taideaineet vähenivät kouluista, joten Lasten ja nuorten kuvataidekoulun

ajatus oli nuorten taidekasvatus, nuorten kokonaiskuvan

kasvattaminen sekä antaa apua itsenäistymiseen.

Nyt Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Kokkolassa on uudistumassa

kuntaliitoksen myötä. Kälviä, Lohtaja ja Ullava tulevat mukaan

toimintaan.

– Vastikään on otettu uusi opetussuunnitelma käyttöön, missä

keskitytään vielä laajemmin taidekasvattamiseen. Onhan maailma

muuttunut ja meidänkin pitää muuttua sen myötä, sanoo taiteen

maisteri ja kuvataidekasvattaja Kangas.

Kangas on sekä johtanut että ollut monenvuotisena jäsenenä valtakunnallisessa

lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitossa.

Teksti: Linda Borg Kuva: Tomi Hirvinen

17


Budjetti ok ja aikataulu pitää:

HOLLIHAKA VALMISTUU JOULUKSI

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

Kesän 2008 alussa alkanut Hollihaan koulun peruskorjaus

ja uudisrakennuksen pystytys etenevät

aikataulussa, maaliskuussa 2009 työt ovat

puolivälissä, aikataulu pitää ja 8,5 miljoonan euron

budjetista ei ole lipsuttu.

Työmaalla kaikki on edennyt suunnitelmien mukaisesti eikä

isoja yllätyksiä ole tullut vastaan. Isoin yllätys on ollut iloinen.

– Mitään mittavaa homeongelmaa ei ole paljastunut. Ennen

suunnittelun käynnistämistä kohteesta tehtiin perusteellinen

kuntotutkimus, jota käytettiin suunnittelutyön apuna. Työn

edetessä työmaalla ovat kuntotarkastajat käyneet ottamassa

muun muassa materiaalinäytteitä jo useampaan kertaan ja

pyydämme heitä tänne myös jatkossa työn edetessä. Ainoat

löydökset ovat olleet hyvin paikallisia, vakavimmat viat olivat

vanhoissa kosteissa tiloissa, joissa kosteutta oli päässyt väärään

paikkaan. Kaikki vaurioituneet rakenteet on purettu pois kokonaan,

projektipäällikkö Outi Teirikangas-Lerssi ja vastaava

mestari Kai Ukskoski kertovat.

– Myös yläpohjan vanhat eristeet poistettiin suunnitelmista

poiketen, betoniholvi desinfi oitiin ja tehtiin varmuuden varalta

uudet eristykset nykymenetelmillä, vaikkei varsinaista vikaa

ollutkaan. 50-luvun lopun ratkaisut eivät vastaa nykypäivän

vaatimuksia.

Uusi halli nousee

Peruskorjattavan Hollihaan koulun rinnalle nousee kovaa kyytiä

komea 3500 neliön halli, johon tulee 1000 neliön urheilusali

500 henkilön katsomolla, keittiö ja ruokalatilat. Hallin

valmistumista odottavat erityisen kiihkeästi Salibandyseura Nibacoksen

miesten edustusjoukkueen manageri Jani Koivisto

ja joukkueenjohtaja Toni Anttila.

– Nibacos on perustettu 1994, siitä asti on kunnon tiloja

odotettu, miehet toteavat yksituumaisesti.

Uuden hallin valmistuminen avaa Nibacoksen salibandymenestykselle

uusia mahdollisuuksia.

– Kun puitteet ovat kunnossa, voimme alkaa kolkutella ensin

ykkösdivisioonan ja sitten liigan portteja. Katsomokapasiteetti

ei taida liigaan asti riittää, mutta ykkösdivisioonaan ainakin.

Nibacoksen edustajat odottavat suurella kiinnostuksella ja

huolestuneina salin lattiamateriaaliratkaisuja ja toivoisivat, että

kerralla olisi tehty vähän isompikin.

– Harmi ettei parvea tule ja varoalueet jäävät kyllä vähän

nafteiksi. Toivomme hartaasti, että sali valmistuisi luvatusta

etuajassa ja pääsisimme uuteen saliin pelaamaan jo syyskuussa,

Koivisto ja Anttila hoputtavat Kokkolan kaupunkia.

Sopiva aikataulu

Tähän asti remontti ja uudisrakentaminen ovat edenneet aikataulussa

eikä murheita ole näköpiirissä. Kaiken pitäisi valmistua

hyvissä ajoin ennen joulua ja Hollihaan oppilaat ja opettajat

pääsevät aloittamaan kevätlukukauden 2010 uutuuttaan

hohtavissa tiloissa, kahden ja puolen vuoden evakon jälkeen.

Ensi kesänä alkavat pihatyöt viedään loppuun kesällä 2010,

kun pihalta on kaikki parakit ym. rakentamiseen liittyvät tavarat

saatu kerättyä pois.

– Edellisistä kokemuksista oppineina olemme tietoisesti varanneet

aikatauluun väljyyttä. Emme halua, että joudutaan siihen

tilanteeseen, että osa urakasta on vielä päällä koulutyön

alkaessa tiloissa, Teirikangas-Lerssi ja Ukskoski toteavat.

Projektipäällikkö Outi Teirikangas-Lerssi, Nibacoksen Toni Anttila ja

Jani Koivisto sekä vastaava mestari Kai Ukskoski odottavat urheiluhallin

valmistumista.

18


AKKUNA ei tarjoa valmiiksi pureskeltua ohjelmaa

ESTRADI

on

Nuoriso-ohjaaja Linda Salmi emännöi nuorten kulttuurikahvila

AKKUNAA keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.

NUORTEN

Nuorten kulttuurikahvila AKKUNA on ottanut

ensiaskeliaan parin kuukauden ajan.

Kulttuurikahvila AKKUNA on täyttänyt paikkansa ja enemmänkin

lyhyen historiansa aikana. Vanhan Tullipakkahuoneen

estradille on noussut esiintyjiä paikallisista kellaribändeistä aina

valtakunnan tason artisteihin. Siitä huolimatta AKKUNAN ykköstavoitteena

on toimia paikallisten nuorten kokoontumispaikkana.

Kyytipoikana tarjoutuu erinomainen mahdollisuus

lähialueilta tuleville, eri alojen esiintyjille.

AKKUNAN yksi alullepanija ja kulttuuriyhdistys Osta Elämä

ry:n vetäjä Teemu Haapaniemi kertoo, että varsinkin bändit

ovat ottaneet tilaisuudesta vaarin. Esiintymisvuoroja on varattu

koko kevään ajaksi.

– Esiintyjiä värvätään Kokkolan elävän musiikin yhdistys Kokemus

ry:n kautta. Toivomme, että nuoret aktivoituvat itse

suunnittelemaan ja tuottamaan ohjelmaa kahvilaan.

- nuorten kulttuurikahvila -

AKKUNA on Kokkolan seutukunnan ja Kruunupyyn

alueen nuorille suunnattu päihteetön kahvila- ja esiintymistila.

Pääkohderyhmänä ovat 13 –18-vuotiaat nuoret.

AKKUNA on avoinna keskiviikkoisin klo 16-21,

lauantaisin klo 18-23 ja sunnuntaisin klo 13-18.

Nuorisokahvilan ikäraja on 13 vuotta.

Tilan käyttö ei maksa nuorisoryhmille euroakaan. AKKUNA

huolehtii kahvion pyörittämisestä ja järjestyksenvalvonnasta.

– Nuoret voivat järjestää esimerkiksi discoja, teatteriesityksiä,

myyjäisiä, kirpputoreja – mitä vain mieleen juolahtaa.

Ainoa vaatimuksemme on päihteettömyys, Haapaniemi korostaa.

AKKUNAN nuoriso-ohjaaja Linda Salmi on tyytyväinen

kulttuurikahvilan ottamaan starttiin.

– Lauantaisin porukkaa on paljon, sunnuntait ja keskiviikot

ovat sen sijaan hiljaisempia. Esimerkiksi ystävänpäivädiskossamme

kävi arviolta 300 nuorta, Salmi iloitsee.

Lyhytelokuvia demokratiasta

Toukokuun 24.–25. päivänä AKKUNAssa vietetään lyhytelokuvafestivaaleja

Taju kankaalla! Democrazy Independet Movies

Festival kannustaa paikallisia nuoria tehtailemaan oman,

15 minuutin mittaisen lyhytelokuvan, jonka satoa kyseisenä

viikonloppuna esitetään ja hieman ruoditaankin.

– Elokuvan tulee kuvastaa tekijätiiminsä käsityksiä. Vielä parempaa,

jos nämä käsitykset liittyvät jollain tavalla demokratiaan.

Mutta se ei ole välttämätöntä, Haapaniemi linjaa.

Kilpailussa on kaksi sarjaa: alle 15-vuotiaat ja 15–25-vuotiaat.

Palkintopalleille nousevat elokuvat valitsee raati, johon

kuuluu muun muassa elokuva-alan ammattilainen, tuottaja

Heikki Kossi.

Elokuvat tulee toimittaa 11. toukokuuta mennessä Nuorisokeskus

Villa Elbaan. Lisätietoja AKKUNAN tulevista tapahtumista

sekä lyhytelokuvakilpailusta löytyy osoitteesta

www.akkuna.info.

Teksti: Elina Hirvinen Kuvat: Tomi Hirvinen

19


Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola

KASVAAKO PÄÄNI, KUN OPIN

Lauantaina 8. helmikuuta Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius täyttyi tavallista nuoremmista

opiskelijoista. Lasten yliopiston ensimmäinen

luento ”Kemian taikaa” veti paikalle 110 innokasta

ala-asteikäistä lasta.

Kemian professori Ulla Lassin pitämä luento oli jymymenestys.

Lapsille kirkastui, voiko Suntin vettä juoda, he kuulivat että

maitokin on kemiaa ja oppivat tekemään elefantille hammastahnaa.

Reippaasti ulos luentosalista heidät saatteli kitkerä haju,

kun lapset saivat seurata, kuinka mittalasiin yhdistettiin tomusokeria

ja rikkihappoa. Lasista ulos työntyi savuava, pahanhajuinen

musta pötkö. Varsinkin pikkupoikien naama loisti!

– Ihan niin kuin leipurinhattu olisi tullut sieltä. Mutta se oli

musta ja haisi pahalle! kuittasi 7-vuotias Vinski.

Pari päivää luennon jälkeen Lasten yliopiston rehtori, professori

Juha Hakala huokuu tyytyväisyyttä. Uusi yliopistokokeilu

on saavuttanut suuremman suosion kuin osattiin kuvitellakaan.

– Idean Lasten yliopistosta esitti Keskipohjanmaa-lehden

hallituksen jäsen Sari Puutio. Hän oli kuullut, että Saksassa oli

kokeiltu jotain vastaavaa, soitti minulle viime syksynä ja ehdotti

yhteistyötä. Minä vastasin, että olemme

ilman muuta kiinnostuneita. Idea oli pirteä ja

hyvä.

Haastava hanke

Syksyllä pidettiin muutama suunnittelupalaveri

ja hankkeessa mukana olijat etsivät tietoa

myös netistä.

– Lasten yliopisto

veti salin täyteen

– Huomasimme, että Turussa oli kokeiltu vastaavaa. Otimme

yhteyttä ja kyselimme neuvoja. He kehottivat kiinnittämään

huomiota erityisesti luentojen pituuteen ja konkreettisuuteen,

jotta lasten mielenkiinto säilyy.

Hakala toteaa, että yliopiston opettajille lapsille luennoiminen

on aivan uudenlainen, kova haaste. Aikuisopiskelijoille luennoimaan

tottuneita opettajia hirvitti astua uudenlaisen yleisön

eteen.

– On äärimmäisen vaativaa popularisoida tiedettä ja tutkimuksen

ilmiöitä niin, että lapsikin sen ymmärtää ja tehdä se

niin mielenkiintoisesti, että ala-asteikäinen nauliutuu puoleksi

tunniksi paikoilleen seuraamaan. Kollegoille olen korostanut,

että rautalankaa ei saa säästää. Olen itsekin kovasti miettinyt,

mitä havaintovälineitä ja säksätystä keksin omalle luennolleni,

Hakala naurahtaa.

Hyvä juttu yliopistokeskukselle

Hakala toteaa, että yliopistokeskuksessa on jo pitkään tuskailtu,

kuinka he voisivat avautua ja päästä lähemmäksi ihmisiä.

– Lasten yliopisto on siinäkin mielessä meille hyvä juttu.

Monen paikalle tulleen lapsen vanhemmat kävivät yliopistokeskuksessa

ensimmäistä kertaa. He kyselivät paljon toiminnastamme

luennon ajaksi järjestetyssä vanhempien parkissa,

jossa esittelimme avoimen yliopiston toimintaa.

Kevään 2009 luennot ja aiheet

7.2. Kemian taikaa

7.3. Kasvaako pääni, kun opin

4.4. Maapallo - ihmisen koti

9.5. Miten kännykällä voi soittaa halki ilman

Luennot ovat täynnä, mutta Keskipohjanmaa-lehdessä

ilmoitetaan mahdollisista peruutuspaikoista. Vanhempien

parkissa esitellään lasten luennon aikana Kokkolan

yliopistokeskus Chydeniuksen monipuolista toimintaa.

Ja jatkoa seuraa

Lasten yliopiston suuri suosio yllätti järjestäjät täysin. Etukäteen

he olivat jopa varautuneet ”komentamaan” paikalle pari

koululuokkaa – toisin kävi. Jo parin ensimmäisen Keskipohjanmaa-lehdessä

nähdyn ilmoituksen jälkeen kevään kaikki neljä

luentoa täyttyivät ilmoittautuneista. Juha Hakalalta on kysytty

jo monta kertaa, että seuraako jatkoa.

– Olemme suunnitelleet, että uusi Lasten yliopiston luentosarja

voitaisiin toteuttaa ensi keväänä.

20


Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius on

VAHVA AIKUISKOULUTTAJA

Vastavalmistunut korkeakoulujen arviointineuvoston

julkaisema arviointiraportti kiittelee

yliopistokeskus Chydeniuksen panosta aikuiskoulutukseen.

Tutkimuksen tulos ei ole johtaja

Mikko Viitasalolle yllätys.

– Arviointi tehtiin nyt ensi kertaa ja sen toteuttaminen liittyy

meneillään olevaan yliopistojen rakenneuudistukseen. Suunnitelmissa

on, että kolmen vuoden kuluttua tehdään seuranta-arviointi.

Työryhmän raportissa ei Kokkolan yliopistokeskuksen osalta

ollut mitään yllättävää. Pitkäjänteinen profi loituminen aikuiskoulutukseen

tunnustettiin onnistuneeksi ja kokkolalaiset

saivat työstään kiitosta.

– Hyvä, että virallinen, puolueeton taho vahvisti ne ajatukset,

joita meillä on omasta toiminnastamme ollut.

Kokkolassa päätoimisesti maisteriopintoja suorittaa noin

220 opiskelijaa, avoimessa yliopistossa on opiskelijoita vuosittain

yli 2000 ja täydennyskoulutuksessa eri pituisilla kursseilla

vuositasolla yli 2000 opiskelijaa.

– Tutkintotavoitteiset opiskelijat valmistuvat meiltä yleensä

hyvin ripeään tahtiin ja ovat työhönsä erittäin motivoituneita.

He ovat usein jo pitkään työelämässä olleita henkilöitä, joilla

on kokemuksestaan vahvaa etua opiskelussa ja he myös tietävät

mitä odottaa tulevalta työltään.

Viitasalo löysi raportista myös kritisoitavaa.

– Päättäjillä on hatara käsitys yliopistokeskusten toiminnasta.

Yliopistokeskuksilla on vahva verkosto eri yliopistojen keskellä,

mutta meillä on hyvin vähän itsenäistä päätösvaltaa. On

hyvin haastavaa sovittaa yhteen eri yliopistojen intressejä ja

koordinoida toimintoja. Kritisoin erityisesti sitä, että raportti

kohdisti yliopistokeskuksille yhteistyön kehittämisen paineita.

Siihen pitäisi ennemmin patistaa yliopistoja, me olemme pieni

toimija suurien yliopistojen välissä. Yhteistyön kehittäminen

on iso haaste myös siksi, että nykyinen rahoitusmalli ei yhteistyötä

tue, kun jokainen yliopisto saa rahoituksensa juuri heiltä

valmistuneiden maistereiden ja tohtoreiden mukaan.

Huippuaktiivista toimintaa avoimessa

Mikko Viitasalo toteaa, että kun hän tutustui avoimien yliopistojen

tunnuslukuihin, hän ei meinannut ensin silmiään uskoa.

– Meidän avoimessa yliopistossamme on asukaslukuun nähden

ylivoimaisesti eniten oppilaita ja opintosuorituksia kaik-

Johtaja Mikko Viitasalo ja maisterihautomon vetäjä Seppo Raiski.

kiin muihin Suomen yliopistokeskuksiin verrattuna. Tunnuslukumme

ovat jopa kymmenkertaiset. Vahvuuteemme vaikuttaa

merkittävästi se, että meillä on paljon tutkintoon tähtäävää

koulutusta, avoimessa voi edetä maisteriopintoihin saakka.

Kokkolassa haudotaan maistereita

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen erikoisuus on maanlaajuisesti

toimiva maisterihautomo, joka on syntynyt tarpeesta

auttaa opintojensa loppuun ne 15 000 korkeakouluopiskelijaa,

joilla on syystä tai toisesta jäänyt pro gradu -työ tekemättä.

Tyypillinen maisterihautomon asiakas on 30–50-vuotias nainen,

joka on muuttanut pois opiskelupaikkakunnalta puolisonsa

perässä ja perustanut perheen.

Maisterihautomon toiminnan aloitti vuonna 1997 sittemmin

kasvatustieteen professoriksi siirtynyt Juha Hakala ja reilut

pari vuotta maisterihautomoa on vetänyt erikoistutkija

Seppo Raiski. Kaiken kaikkiaan maistereita on hautomon

avulla valmistunut jo 650, keskivertotahti on 50–60 vuodessa.

Tällä hetkellä hautomossa on noin 400 kuoriutumatonta

maisteria, he edustavat kaikkia Suomen yliopistoja ja noin

70:tä eri pääainetta.

– Tähän mennessä olen voinut auttaa lähes kaikkia alasta

riippumatta. Tutkimuksenteon periaatteet ovat samat pääaineesta

riippumatta. Tärkeintä on lopettaa rönsyily, rajata aihe

hyvin, keskittyä muutamaan mielenkiintoiseen teemaan, ja

käydä töihin käsiksi. Kaikkea ei tarvitse raportoida, kelpo opinnäyte

syntyy vähemmästäkin. Usein auttaa sekin, että ottaa

gradun teon ”vain” kirjallisena työnä ja muistaa käyttää hyväksi

kertynyttä kokemustaan ja ammattitaitoaan, Raiski rohkaisee.

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen

21


Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Kuvatiimi Oy

Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jarmo

Nissi on innoissaan Kokkolan merellisten

matkailunäkymien kehittymisestä.

– Tankar on Kokkolan merellisen matkailutoiminnan keskipiste,

mutta uusiakin kohteita on jo löytynyt ja lisää etsitään. Kuntaliitoksen

myötä Kokkola sai myös paljon lisää rantaviivaa ja

uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Nissi haaveilee.

Palveluvarustusta kohennetaan

Tankarin palveluvarustuksen kehittämiseen on olemassa selvät

suunnitelmat. Tulevan kevään ja kesän toimenpidelistalta

löytyy arkisia katonkorjaus- ym. suunnitelmia, mutta isompiakin

remontteja on luvassa.

– Vierasmajan keittiön remontti aloitetaan pian. Vierasmajoille

suunnitellaan grillauspaikkoja, vessoja, kulkureittejä ja laitureita

kehitetään. Tankarin varustetasoa nostetaan turistien

vaatimustasolle luonnon ja saaren alkuperäismaiseman ehdoilla,

Nissi tiivistää.

Tankarin kehitys

2000-luvulla Tankarin merkitys matkailukohteena on noussut

hurjaa tahtia. Säännöllinen laivaliikenne saareen on ollut

olemassa jo yli kymmenen vuotta, mutta kapasiteettia on lisätty,

Merenkulkulaitoksen kanssa on tehty sopimukset majakkamestarin

ja majakanvartijan talojen käytöstä, varuste- ja

palvelutasoa kehitetään koko ajan.

– Suomen Retkeilymajajärjestön hostelliketjuun kuuluva

Majatalo Tankar Inn tarjoaa viisi hyvinvarusteltua kahden hengen

huonetta ympärivuotiseen käyttöön. Uusia yöpymismahdollisuuksia

on tullut viime vuosina paljon ja kehotan lämpimästi

kaikkia kokkolalaisia tarttumaan tilaisuuteen yöpyä

Tankarissa.

Merellinen retkeily Ohtakaria kohti

Jarmo Nissi näkee suuria mahdollisuuksia Kokkolan laajentumisessa.

– Meillä oli muutamia vuosia säännöllinen rannikkoreitti

Kokkola–Köpmanholmen–Pietarsaari-välillä, mutta se kariutui

viime kesänä, kun Pietarsaari ei enää ollut halukas panostamaan

kehittämistyöhön. Nyt meille avautuu uusia mahdollisuuksia

pohjoisen suuntaan. Meillä on kesät 2009 ja 2010

aikaa tehdä merellisiä kokeiluja, tavoitevuosi on 2011, jolloin

haluamme, että asuntomessuvieraille on tarjota mahdollisuuksia

tutustua monipuolisesti merelliseen Kokkolaan.

Jo nyt pienet ryhmät pääsevät vierailemaan Trutklippanin

saarelle, joka sijaitsee puolimatkassa Tankariin, saarella voi

myös yöpyä 8–10 hengen porukalla. Uusia mahdollisuuksia

tarjoavat myös esimerkiksi Poroluoto ja Ohtakari, Nissi väläyttelee

reittiä jopa Kalajoelle Kallaan saakka.

– Merellisen matkailun kehittäminen on innostanut myös

yksityisiä toimimaan ja m/s Jennyn ja m/s Jaanan rinnalle on

kehittynyt aktiivista, yksityistä charter-toimintaa. Se on todella

hyvä asia. Toivottavasti yrittäjillä riittää voimaa puskea eteenpäin,

Nissi rohkaisee.

22


UTVECKLINGEN MÅSTE GÅ

ETT STEG FÖRE TURISTERNA

Tankars hamnfogde, Tankar hamnråds ordförande

Göran Wennman betonar att man får

arbeta hårt för att bevara naturen på Tankar.

För Wennman är Tankar en bekant ö allt från den tiden han

var liten pojke.

– Mitt första besök till Tankar gjorde jag som tre månader

gammal. De åtta första somrarna i mitt liv tillbringade jag helt

och hållet på Tankar, sedan blev det ett uppehåll. Sommaren

1975 gjorde jag en båttur tillsammans med Alf Mylläri i närheten

av Tankar. Han pekade på en liten grå stuga och konstaterade:

”Där har du ju en stuga åt dig!” Jag tog det som ett

skämt men började fundera på saken, tog reda på stugans

ägare och en månad senare blev stugan vår familjs stuga.

År 1981 blev Tankar också en arbetsplats för Wennman

som arbetade på Lotsstationen.

– Fram till år 2004 var jag varannan vecka också på vintern

på Tankar, berättar pensionären Wennman.

Wennman har på nära håll sett hur snabbt Tankar utvecklats

till Karleby Turisms turistmål nummer ett. Ibland har turisterna

kikat in genom fönstren under lunchen, ibland har bastufriden

störts av ivriga plockare av havtorn, det fi nns buskar

med bär bara fem meter från bastun.

– Även om antalet turister har ökat har situationen under

de senaste åren ändå betydligt förbättrats, då ordentliga skyltar

håller turisterna på de märkta rutterna och antalet som

irrar sig till de privata stugorna har minskat. Skyltarna är numera

i dåligt skick och måste snart förnyas.

Ingen återvändo till gamla Tankar

Då Wennman minns tillbacka på sin barndoms Tankar suckar

han att det inte fi nns någon återvändo till en Tankar som den

var förr. Det viktigaste skulle vara att samarbeta för bevarandet

av naturen på Tankar.

– Då antalet turister ökar borde man absolut se till att

t.ex. toaletterna och avfallshanteringen alltid går ett steg före

turisterna. Nu verkar det som om de skulle släpa ett par

steg efter.

I och för sig förhåller sig Wennman inte negativt till turismen.

Tankar är en härlig ö som han gärna delar med turister,

men Wennman efterlyser en ändring i tänkesättet.

– Först måste Tankar skyddas och sedan fundera på hur

stor belastning naturen på Tankar tål. Nu har man närmast

gjort så att man belastat först och sedan börjat fundera om

naturen tål belastningen. Volymen har ökat i så snabb takt att

staden inte riktigt har hunnit med i utvecklingen, kritiserar

Wennman.

Högre värdesättning av hamnrådet

Som den viktigaste enskilda åtgärden ser Wennman uppdateringen

av Tankars hamnordning, vilken pågår som bäst.

Hamnordningen fastställer reglerna för hur man kan röra

sig och vistas på Tankar. Hamnrådets ordförande tycker att

hamnrådet kunde värdesättas högre, få mera öppenhet och

publicitet.

– Min önskan är att de beslut som staden fattar om Tankar

går via hamnrådet. Inte för att vi har makt att ändra på

besluten, men på så sätt skulle vi på Tankar direkt få veta vad

som händer och samtidigt kunna ge vår insats för utvecklandet

av Tankar. Medlemmarna i hamnrådet representerar på

ett mångsidigt sätt aktörerna på Tankar och jag tycker att våra

omfattande kunskaper om Tankar borde värdesättas och

utnyttjas mera än i dagens läge.

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavloa Käännös: Carita Mäki-Ullakko

23


Tekstit: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola

Komea kuvateos

ja raikas uusi

esite!

Kansliasihteeri Kaija Jestoi esittelee

tyytyväisyyttä säteillen Kokkolan

kaupungin tuliterää kuvateosta

ja esitettä.

– Kuvateoksen ”Kokkola kuvissa”

on toteuttanut ranualainen Mäntykustannus

Oy. He ottivat meihin

yhteyttä kreivin aikaan ja prosessi

lähti käyntiin vuoden 2007 lopulla.

Teoksen kuvat ovat Mäntykustannuksen

luottokuvaaja Juho Jäppisen

käsialaa.

Jestoi kiittelee kirjan syntyprosessia:

– Pidimme ensin perusteelliset palaverit hallintokuntien

ja liittyvien kuntien kanssa, myös paikalliset yritykset kutsuttiin

mukaan. Kirjaan saatiin hyvä, ihmisläheinen näkökulma,

prosessi eteni jouhevasti ja vuorovaikutteisesti.

Ensimmäisenä uuden kuvateoksen saivat lahjaksi joulun

alla liittyvien kuntien valtuutetut, jotka sinetöivät päätöksillään

historiallisen liitoksen. Kirjakauppoihin neljällä kielellä

(suomi/ruotsi/englanti/venäjä) toteutettu teos tuli tammikuussa.

Kovakantisessa kirjassa on 96 sivua ja yli 140 nelivärivalokuvaa,

tekstit ovat hyvin lyhyitä ja ytimekkäitä.

Tammikuussa valmistui myös Kokkolan uusi esite ”Kaupunkitarinoita”.

– Myös esitteessä lähtökohtana on ihminen – ja yksi ullavalainen

lehmä. Esitteessä on kahdeksan kokkolalaisen

viehättävä tarina ja esite on toteutettu kuudella kielellä:

suomi/ruotsi/englanti/saksa/ranska/venäjä, jokaisella erikseen.

TERVEYSKESKUKSEN UUSI ALUEJAKO

TIIMI 1 (ALUE 1 A, C, D)

Halkokari, Rytimäki, Puntusharju, Tullimäki

Ajanvaraus/hoidontarpeen arviointi lääkäreiden ja hoitajien

vastaanotolle: ma-pe klo 8.00-9.30 ja 13.30-14.00

puh. 06-8287310 ja 06-8287338

Muina aikoina pyydetään jättämään tiedot vastaajaan ja hoitaja

soittaa takaisin.

TIIMI 2 (ALUE 2 A, B, C)

Lappilanmäki, Torkinmäki, Kotkamaa, Etelä-Hakalahti

Ajanvaraus/hoidontarpeen arviointi lääkäreiden ja hoitajien

vastaanotolle: ma-pe klo 8.00-9.30 ja 13.30-14.00

puh. 06-8287320 ja 06-8287333

Muina aikoina pyydetään jättämään tiedot vastaajaan ja hoitaja

soittaa takaisin.

TIIMI 3 (ALUE 2 D, E, F)

Kirkonmäki, Isokylä, Kaustari, Kuusimäki

Ajanvaraus/hoidontarpeen arviointi lääkäreiden ja hoitajien

vastaanotolle: ma-pe klo 8.00-9.30 ja 13.30-14.00

puh. 06-8287330 ja 06-8287346

Muina aikoina pyydetään jättämään tiedot vastaajaan ja hoitaja

soittaa takaisin.

MEDONE (ALUE 1 B, E, F)

Santahaka, Keskusta, Pohjois-Hakalahti, Charlibacka

Ajanvaraus/hoidontarpeen arviointi lääkäreiden ja hoitajien

vastaanotolle: ma-pe klo 8.00-16.00

Puh. 06-8287464

OMAN TIIMIN VOI TARKASTAA

OHEISESTA KARTASTA.

Netin uusi tapahtumakalenteri

Kokkolan kaupungin sivujen bannerin ja

Keskipohjanmaa.netin pienen tapahtumakalenterinruudun

kautta pääsee nyt

monipuoliseen, kaikille avoimeen maakunnalliseen

tapahtumakalenteriin.

– Keskipohjanmaalla on ollut jo pitkään

tavoitteena luoda hyvä tapahtumakalenteri,

joka on avoin kaikille ja jonne

kuka tahansa voi ilmoittaa tapahtumia ilman

rajoitteita. Tietoja voi syöttää myös

ruotsiksi, Keskipohjanmaa-lehden Hannu

Lehto kertoo.

Uusi järjestelmä rakennettiin syksyn

aikana Kosila Digimediassa ja samalla

Keskipohjanmaa.netin sekä Regionlinen

tapahtumakalenterit sulautuivat yhteen.

Keskipohjanmaa.netin sivuille linkki uuteen

palveluun tuli joulun alla, banneri

kaupungin sivuille vähän myöhemmin.

– Nyt julkaistu tapahtumakalenteri on

vasta ensimmäinen versio, joka kehittyy

koko ajan, meillä on paljon suunnitelmia

muhimassa.

Lehto korostaa, että järjestelmään voi

kuka tahansa mennä ilmoittamaan minkä

tahansa tapahtuman, oli se kuinka suuri

tai pieni hyvänsä. Usein tapahtumia järjestäville

Keskipohjanmaa luo omat tunnukset,

joilla he pääsevät suoraan julkaisemaan

tapahtumiaan.

– Ilmoitettu tapahtuma menee järjestelmään.

Ilmoitetut tapahtumat käydään

päivittäin läpi ja kun ilmoitus on hyväksytty,

se näkyy heti netissä. Samalla järjestelmä

palvelee myös lehdessä julkaistavaa

päivittäistä tapahtumakalenteria. Toki lehteen

tulossa olevat tapahtumat voi edelleen

tuoda myös paperilla konttoriin.

Uusi järjestelmä mahdollistaa monia lisäpalveluita

ja luokitteluita, mm. karttapalvelun.

– Jos tapahtuman tietoihin on syötetty

osoite, paikka näkyy automaattisesti

kartalla.

Tapahtumia voi etsiä niin paikkakunnan

kuin tapahtumatyypinkin mukaan. Ja

kun jostakin tapahtumasta innostuu, niin

kaverilleen voi lähettää vaikka linkin kartan

kera ja ehdottaa yhteistä iltarientoa!

24


93

91

24

12

21

32

2

23

1

34

95

6

29

6

14 10 8

9

13

29

14

13

18

7

16

39

2

17

34

21

2

10

26

8

4

11

26

25

24

8

17

22

35

2

7

7

9

5

15

16

27

23

15

20

18

14

11

28 30

11

4

20

18

49

30

5

Honkatie

33

11

9

12

7

1

19

9

13

10

Kuusikj.

2

4

9

3

1

2

3

22

5

20

7

22

8

15

7

4

12

16

12

60

8

21

4

1

10

10

1

1

11

13

6

16

5

2

34

2

38

1

16

25

8

2

7

Matalamaantie

25

26

6

4

14

2

4

2

27

59

5

19

46

118

13

2

1

12

1

18

2

21

3

1

51

3

8

1

28

58

31

8

1

1

32

2

8

7

11

32

54

4

1

5

Rinnetie

4

19

Koivutie

5

29

27

23

Tuomitie

23

17

8

7

1

21

1

2a

3

37

21

19

8

15

9

8

26

13

13

2

6

27

1

15

28

1

1

10

12

12

14

13

13

4

44

15

54

39

6

16

8

16

11

14

21

12

1

34

1

20

8

12

21

11

21

katu

19

18

2

18

20

109

4

1

7

2

22

1

2

27

Petinivägen

3

2

33

32

7

13

23

1

4

19

1

44

2

2

12

30

22

3

3

5

11

9

25

12

6

1

6

32

2

34

11

7

5

4

Petinistigen

16

11

1

17

3

225

39

2

16

10

9

23

78

3

1

66

32

2

28

2

11

49

21

12

15

5

7

2

2

5

5

4

6

Pikitie

1

47

48

52

4

25

12

35

19

24

10

39

22

1

33

72

10

9

23

8

6

11

22

19

32

35

32

1

28

Mäntykangas

48

29

16

54

2

26

16

2

31

7

18

3

2

117

22

5

1

10 12

29

67

12

2

5

27

16

9

26

32

18

32

12

31

2

24

9

26

8

3

8

36

50

1

68

13

7

6

99

24

15

17

14

2

12

83

61

34

39

2

Vingenkatu

8

Tu likamarink.

2

15

9

14

14

19

22

21

6

11

25

5

9

14

11

11

3

96

18

13

1

16

8

22

4

10

15

16

10

12

2

32

10

2

9

8

5

19

82

4

2

10

1

7

18

18

3

7

1

22

3

17

8

12

15

7

2

28

25

29

2

1

Tarharannan

2

Sjöv.

27

14

21

9

2

8

25

37

9

35

19

7

5

1

Kotip.

2

2

25

24

78

6

5

44

9

6

1

1

78

2

14

2

13

13

12

14

6

11

5

1

2

52

14

6

68

5

3

26

45

24

10

18

Packhusg.

Elisabetintie

9

9

1

29

7

13

14

10

73

12

1

2

3

2

1

2

9

25

6

2

32

1a

2

8

37

17

24

3

2

2

4

7

12

Prismant.

Betesv.

25

1

13

11

24

25

2

6

2

7

17

7

51b

3

74

2

61

1

2

30

11

1

15

7

9

2

71

1

2

5

16

9

17

43

27

35

3

2

2

13

3

38

8

8

2

38

10

5

3

8

12

8

59

85

14

58

3

16

79

54

20

1

20

1

55

Vallitie

1

46

8

9

5

2

7

dinkehä

5

40

12

18

7

45

42

6

1

45

2

3

17

10

Venevajantie

10

28

51

11

13

20

14

3

13

34

Mäntytie

72

37

70

15

63

41

34

18

23

25

29

1

4

2

61

19

9

2

54

4

3

52

16

Idrottsgatan

9

69

63

2

5

2

21

60

13

22

11

10

1

83

81

13

75

8

8

58

4

3

34

63

14

pol ku

3

2

50

12

40

10

35

2

14

17

19

14

32

27

14

2

11

17

13

70

2

19

35

8

2

10

13

3

18

11

84

43

1

56

18

2

19

50

2

48

50

2

2

11

2

74

53

8

5

43

24

26

28

1

2

1

2

41

11

72

3

1

39

12

1

7

7

5

2

28

11

23

14

23

26

64

13

33

8

21

39

41

38

33 32

33 30

25

22

25

17

17 16

9

9

10

1 2

12

3

6

2

11

13

3

Amorintie

50

47

18

2

Tehtaankatu

Kosi lstigen

Kyrklundsg.

39

3

18

1

6

5

3

35

3

1 2

2

32

2

1

7

10

1

20

6

17

Isokatu

7

3

9

2

31

12

8

2

2

2

7

11

31

14

39

23

2

8

4

19

20

2

1

2

2

57

3

21

5

2

1

13

23

9

2

11

6

6

42

16

8

16

Latojankatu

5

56

2

75

16

24

21

1

25

43

8

21

7

1

25

2

10

48

84

27

16

6

2

2

5

30

8

69

38

74

Torikatu

Rantakatu

33

1

29

12

27

3

24

8

3

2

19

7

63

57

5

27

33

45

27

2

2

53

6

7

14

13

4

44

17

72

19

2

11

29

37

47

42 36

49

20

2

28

9

65

20

40

7

6

28

9

31

76

51

5

18

19

22

10

40

20

12

2

2

10

17

60

49

21

16 18

32

8 2 1

16

15

24

23

32

31

40

39

46

52

59

54

Virkakuja

Kosilankatu

Katajasaarentie

Juvalantie

Kauppatori

8

2

25

8

64

1

35

27

29

20

11

52

1

15

2

45

17

13

31

52

9

28

25

9

37

5

11

18

30

3

5

2

3

4

9

12

60

2

18

36

32

16

22

45

56

11

16

10

1

7

16

34

2

58

Vaa turinkatu

Kulmak.

Kosilanpolku

3

18

Kosi lgatan

11

3

4

21

37

46

23

4

2

1

1

2

18

30

20

29

6

7

12

22

25

15

20

22

10

10

7

18

54

19

2

40

42

17

1

2

4

95

1

36

2

8

30

28

35

2

11

44

17

19

20

8

2

9

25

4

37

18

14

22

2

21

16

5

12

2

20

21

8

6

10

29

9

2

6

1

6

16

1

1

11

26

2

6

10

3

4

2

5

9

20

2

18

1

19

30

21

14

49

89

19

10

2

62

2

11

41

7

20

32

11

16

13

4

7

12

9

14

46

3

35

8

17

2

2

18

11

1

26

8

2

Teo lisuusk.

Kankurink.

4

8

7

12

7

4

9

12

4

2

8

10

6

9

46

11

14

14

5

2

83

Torggatan

15

7

45

10

15

2

1

2

3

7

56

3

16

14

7

8

1

88

1

1 5

6

2

1

11

12

11

4

41

8

24

9

2

2

7

1

5

4

16

2

7

7

1

2

8

2

14

4

11

7

Tervaholmanp.

22

8

1

8

7

9

8

28

2

1

10

10

5

2

10

80

2

26

1

24

10

2

27

9

27

35

28

28

10

1

2

24

1

5

26

17

1

11

44

20

Ratamot.

Vidnäsinkj.

25

23

23

30

10

1

18

11

6

2

2

1

40

10

11

20

2

16

28

20

28

2

2

9

6

17

20

13

6

2

9

12

14

Kelkkat.

1

9

5

18

19

2

6

10

19

13

1

12

4

2

1

10

10

5

70

1

2

16

57

2

7

7

2

69

13

11

13

9

2

23

10

36

4

30

5

2

4

21

13

1

12

17

8

2

2

14

23

12

15

38

11

8

1

8

2

16

38

2

1

54

59

2

53

11

64

10

7

Måttisenkatu

2

1

28

4

13

1

13

11

4

46

22

57

16

6

29

34

2

11

41

60

1

66

kuja

8

29

48

2

Åsmusv.

7

2

3

6

3

2

22

48

23

12

18

7b

16

71

15

28

7

8

1

39

51

5

10

9

27

39

Tonsä tarevägen

2

3

2

20

56

3

Sävelkj.

31

29

33

11

2

35

11

37

4

39

9.

4

4

41

125

35

54

43

2

44

24

26

39

40

42

43

43

19

7

35

4

14

25

28

45

74

12

30

22

36

6

44

Tahti

2a

31

41

29

8

5

2

10

2

73

26

12

1

12

15

11

42

14

5

10

67

1

2

1a

15

25

2

5

66

9

7

18

8

11

30

19

9

2

9

28

35

24

76

5

49

9

4

14

7

2

8

55

19

10

6

1

2

24

34

35

10

20

2

11

2

8

1

29

7

15

5

19

22

52

1

2

1

18

8

11

11

3

1

6

2

7

1

19

2

3

1

6

50

27

2

2

15

9

13

3

2

43

1

2

40

7

5

13

20

13

3

8

1

28

4

4

3

2

19

30

4

2

48

3

67

9

24

25

12

8

15

2

67

29

6

1

42

35

90

1

13

1

4

68

2

5

8

2

34

3

69

Aurinkokj.

3

40

8

21

40

1

4

22

5

12

17

6

22

24

17

2

6

8

4

6

20

75

19

21

2

11

24

27

61

2

71

1

2

15

3 33

4

3

11

5

1

10

1

20

9

2

4

70

1

11

15

12

49

23

2

10

17

16

14

19

7

1

2

10

2

10

2

1

77

12

8

10

13

5

55

17

6

8

9

12

1

12

11

18

4

3

9

16

14

20

6

17

9

11

5

10

2

15

21

17

14

1

10

7

89

19

12

9

15

2

5

60

40

2

13

13

14

9

10

14

1

2

2

3

7

6

14

13

32

7

1

2

79

5

23

4

81

4

4

17

26

85

12

58

5

18

7

4

Pikkukj.

91

19

2

24

5

27

8

1

13

44

1

8

9

1

95

93

83

9

5

6

2

4

6

1

18

5

9

3

3

38

69

2

5

4

99

1

30

16

7

2

8

101

6

10

3

20

3

97

2

2

9

21

1

6

14

3

24

1

2

11

6

1

2

12

6

9

1

15

22

12

4

2

10

6

36

5

Kyläsepänkj.

14

17

103

33

3

2

2

11

4

135

5

12

28

2

2

10

18

5

11

18

6

18

T ilisalontie

23

14

133

10

8

13

1

3

1

9

7

107

6

7

9

7

13

2

8

7

13

17

12

17

11

2

2

9

1

9

1

Linnusperäntie

Grenv.

2

25

7

18

21

14

31

5

5

1

1

8

2

16

3

3

82

5

1

19

6

10

1

88

45

25

3

18

2

11

10

8

2

43

1

15

9

90

11

3

5

29

26

4

13

1

10

7

86

12

31

12

37

12

36

9

19

2

84

29

7

10

1

27

5

42

3

141

17

15

2

42

41

9

2

40

35

143

139

114

21

2

12

7

1

8

18

10

10

112

145

17

1

16

23

116

10

8

7

2

16

18

9

20

18

1

1

11

2

5

10

5

5

9

34

147

118

9

20

2

10

1

20

8

9

22

2

24

3

25

13

3a

6

28

13

Mustikkatie

26

6

17

1

2

Lingonv.

2

17

13

Puolukkatie

24

15

Tyrnitie

2

13

9 7 5

13

12

10

19

27a

120

2

5

5

2

31

2

5

29

2

25

31

34

24

22

26

1

2

10

37

4

12

19

Aurapolku

Isotanhu

Stortåget

2

155

1

2

14

27b

26

20

2

6

1

17

9

1

1

Karpalo

4

8

34

Bis

35

3

6

3

4

G

L

Karhu

2

27

Rågvä

R

2

HÄLSOCENTRALENS NYA OMRÅDESINDELNING

TEAM 1 (OMRÅDE 1 A, C, D)

Halkokari, Rytibacken, Puntusåsen, Tullbacken

Tidsbeställning/bedömning av vårdbehov på läkarnas

och skötarnas mottagning: mån-fre kl. 8.00-9.30 och

13.30-14.00

tfn 06-828 73 10 och 06-828 73 38

Övriga tider ombes klienterna lämna sina uppgifter

i telefonsvararen och skötaren ringer senare upp

klienten.

TEAM 2 (OMRÅDE 2 A, B, C)

Lappilbacken, Storkisbacken, Kotkamaa, Södra

Hakalax

Tidsbeställning/bedömning av vårdbehov på läkarnas

och skötarnas mottagning: mån-fre kl. 8.00-9.30 och

13.30-14.00

tfn 06-828 73 20 och 06-828 73 33

Övriga tider ombes klienterna lämna sina uppgifter

i telefonsvararen och skötaren ringer senare upp

klienten.

TEAM 3 (OMRÅDE 2 D, E, F)

Kyrkbacken, Storby, Kaustar, Granbacken

Tidsbeställning/bedömning av vårdbehov på läkarnas

och skötarnas mottagning: mån-fre kl. 8.00-9.30 och

13.30-14.00

tfn 06-828 73 30 och 06-828 73 46

Övriga tider ombes klienterna lämna sina uppgifter

i telefonsvararen och skötaren ringer senare upp

klienten.

MEDONE (OMRÅDE 1 B, E, F)

Sandhagen, Centrum, Norra Hakalax, Charlibacka

Tidsbeställning/bedömning av vårdbehov på läkarnas

och skötarnas mottagning: mån-fre kl. 8.00-16.00

tfn 06-828 74 64

DU KAN SÖKA UPP DITT EGET

TEAM PÅ BIFOGADE KARTA.

Glödvägen

Ha rinniementie

Outokumpuvägen

Hiekkapurontie

95

raleden

Tehtaankatu

Laajalahdentie

Hii lostie

Taularuukintie

P ikivent.

Tulitie

Sannanrannantie

Tulip.

Furuvägen

216

Eldv.

P ikiventie

Kuusitie

Sandstrandsvägen

IA

P ikivenp.

Kevä tie

Syystie

Granv.

13

Vasarakuja

23

Hamnvägen

Kaaritie

Flintstensv.

Terveystie

Hammargränd

Ajurintie

Vårvägen

Katajatie

Mariegatan

N i tykatu

Yrittäjäntie

227

Kuskvägen

Kirveskj.

Mesiläntie

Bågvägen

Renginpolku

Höstvägen

Leppät.

5 9

Brenn.

kj.

Metsäläntie

Patruunantie

Lindvägen

Patamäentie

Peltotie

Linjatie

Patronsvägen

Poppelitie

Kreksarint.

Palokankaantie

Popp.

kj.

15 1

112

29 23

11b

15 9

Tarharannanpolku

2

62

Taavetinpolku

9 5

267

53 47

11 5

68 66

27 25

2 6

1 9

1 7

1 7

7 1

12 8

12a

14a

13 4

23

11 9

37b 31

1A29

78

10 4

21

6

2 8

108

284

13

14

64a

2

7

28 16

3010

123

1012

37

26

13a

Mariankatu

Lehtip.

Laivanvarustajankatu

Vanhankartanontie

Vanhan

Vintervägen

Kesätie

Pohjoisväylä

Mesilä

Mesill

IIID

Libecksgatan

Företagarev.

Havantie

Sommarvägen

Haapatie

Makas inink.

Åkervägen

Petininpolku

Tapulitie

Talvitie

Gammelgårdsvägen

Meritie

Urpup.

Pihlajatie

Vannetie

Silmup.

Lehmustie

Pol timent.

Pikitie

Roosinkatu

Muurarinp.

Merkuriuksenkj.

Pikitynnyrint.

Annikinkatu

Herman Renlundinkatu

Varastotie

Havsvägen

sata manlahdentie

Junailijankatu

Elisabetintie

Arminkatu

62

Tervahovintie

Veturinkulje tajank.

Uusip

Pikipolku

Vi lagatan

Katarinegatan Katar inankatu

Allinkatu

Kansakoulukatu

Antti Chydeniuksenkatu

Fabriksgatan

IIIC

ägen

Bredviksvägen

Halkokari

Finnilänp.

Sandåsvägen

IIE

ID

Brahegatan

Libeckinkatu

Vaunumiehenkatu

Köydenpunojank.

Tarharannantie

Petinintie

Viherlaaksontie

Vi lahdentie

Meritu lint.

Falanderinkatu

Torikatu

Huvilakatu

Kolumäki

Tykkitie

104

Raahenkatu

Urheilukatu

Folkskoleg.

IB

Pihatie

Isokyläntie

Höyläämönk.

Vesitornink.

Paahtimonkj.

Torpparintie

Torpparintie

Karstantekijänkj.

Ke losepänkj.

Mustakarintie

Katar inankatu

Järveläntie

Gamla Varvsvägen

Vanha

Borgmästareg.

Halkokarivägen

Junnilantie

Ventuksenkj.

Kirkkoniementie

Åströminkj.

Junnilanp.

Laiduntie

Libecksgatan

Tu litie

Lukkarinmäent.

kaari

Hiekkaharjuntie

Kirkkotie

Karstakj.

Timpurinkj.

Leipurinkj.

Tararantvägen

Lahdent.

Kiviniementie

My lytie

Veistämöntie

Lasimestarintie

Kustaa Aadolfinkatu

linnank.

Puutarha-

Katar.-

tori

Storbyvägen

Katar inankj.

Vaasantie

Pikiruukint.

Puisto- katu

Kvarnvägen

Vuorilaaksonp.

Salmenhaantie

Kronobyvägen

Junnilankj.

Huhtamäent.

Salmenkj.

Mäkit.

Raksontie

Furunp.

Va lip.

Linnanpolku

Kankkosentie

Nabbalanp.

Kiviaidantie

84

Ho lihaantie

Kan torintie

Kirkkokj.

1 9

Koulup.

Salmentie

Rosundsvägen

Puistotie

Vesitorninp.

Sipolan

Räihäntie

Isopurjeenkj.

Isonkivenpolku

Lo telundintie

Gamla Varvsvägen

Kalastajatorpantie

Härnösandink.

Västra Kyrkog.

Sipolantie

Läntinen Kirkkok.

Isonkiventie

Isoväylä

IE

Gustaf Adolfsgatan

Stenrösv.

Sundhagsvägen

Salmenhaantie

Puurokarinkuja

Östra Kyrkog.

Pakkahuoneenkatu

Pormestarinkatu

Saarimäentie

Sipolankuja

Lyhytkuja

Vasikkasaarentie

Ka liotie

Itäinen Kirkkok.

Storstensv.

Briggen

Kaarlenkatu

Ka lisvägen

Kalliolahdentie

646

Saarimäenp.

Kirkkopolku

Koulutie

Si frisvägen

Storsegelvägen

Kalastajatorpantie

30 32

Lo telundinpolku

Mäkipe lontie

Backåkersv.

Kaarlenkj.

Isopurjeent.

Glasmästarsvägen

Storgatan

Bergvägen

Ventuksentie

Halkokarintie

Priki

Barken

Kruunupyyntie

Strandgatan

Isopurjeentie

Pappilantie

Juvalanp.

Isomastontie

Parkki

Vapaudentie

Aatamintie

38

50

Takilatie

11

30

Pappilankuja

972

Takilatie

Prästgårdsv.

Vi lahdenkj.

Matalamaanp.

Kaanaanmaantie

Klyvarintie

Meijerikatu

Juvalankj.

Peltopolku

Tackelvägen

Fiskartorpsvägen

Pölsonp.

13a

Ilkantie

Siltakj.

Sipintie

Jungmanni

Frega ti

Pikkuväylä Linnaleirintie

Linnaleirinp.

Kirkkolehdonk.

Si lanpääntie

Nynäsintie

Kalvholmsvägen

Kaarlenportti

Hakatie

Frega ti

Jahti

Pitkänsillankatu

Broändavägen

Ristirannankatu

Tru levintie

Jakten

Kaarlelankatu

Ka lisentie

Fregatten

Hagavägen

Peltomäentie

Luotsikj.

Adamsvägen

Halkokarintie

Ilkkavägen

Banerinkatu

Horninkatu

Topeliuksenk.

Pengerkj.

Sne lm.-

kj.

Peltomäenk.

Nynäsvägen

Kaanaanp.

Puosu

Pesolank.

Borglägervägen

Suolatie

Pesolanp.

Pengerkatu

Runeberginkatu

Rantap.

Kompassit.

Kaanaanmaantie

Tervaholmantie

Sne lmanink.

Kaljaasi

Pesolankj.

Storaleden

Banergatan

Saltvägen

Pe laksenp.

Sepänk.

Pilv.

Kotimetsänt.

Tervanpolttajankatu

Suolap.

Kruununp.

Kuusimäent.

Perämies

Anders Chydeniusgatan

Mannerh.

aukio

Rautatienkatu

Eteläväylä

Karlebygatan

Nuolit.

Hakalahdenkatu

Långbrogatan

Näsimäentie

Pe laksentie

Isokylä

Storby

Galeasen

Kippari

Nynäsinrai ti

Flemingint.

Välikatu

Vaa turin

polku

Tyynikatu

Savelankatu

Ka lisenp.

Voikukkatie

Smörblommev.

Naavap.

Purseri

Ilkanp.

Terminaalikatu

Kanaanslandsvägen

Välskärinkatu

Pasaninkj.

Runebergsgatan

Sorvarinkatu

Metsämäentie

Neulastie

Näreikköt.

Kanneltie

Säveltäjäntie

Matruusinkatu

Tervakuja

Metsästäjänkatu

Sairaalakatu

Pujotie

Raiviont.

Vidnäsink.

Havutie

Huilutie

Matrosgatan

Fältskärsg.

Runeb.p.

Jungsborginkatu

Näsimäenp.

Sam

Klubbint.

Vesakkot.

Skogshöjdsvägen

Vidnäsinp.

Heinolankaari

Lääkärinkatu

Holminkatu

Sjukhusgatan

Poikkik.

Hakalahdenkatu

Åsm.

Trykkarintie

Närviläntie

Koppisentie

Åsmuksentie

Taimitie

Pelimannintie

Hakalahti

Hakalax

Norraleden

Nah

kurinkatu

Södraleden

IF

Järnvägsgatan

Hiekkakatu

Lepokodink.

Läkaregatan

Oikokatu

Ouluntie

Jungsborgs

gatan

Kauppakaari

Puusepänk.

Huhdankj.

Ruukkukj.

Savikukonkj.

Kotipe

lonk.

Kirkonmäki

Kyrkbacken

Sokojantie

Rödsöntie

Järvikatu

Sandgatan

Kaustarinkatu

Janssonintie

Puntuksenrinne

Rauhankatu

Träskgatan

Rakennusmestarink.

Hagalaxgatan

IIF

Koppinenvägen

Skrabbint.

IC

puikko

Närvilänkatu

Dalvägen

Rödsöntie

Handelsvängen

Jung.kj.

Kallentie

Savenvalajantie

It. Libeckinkatu

Fredsgatan

Hakakatu

Heinolasvängen

Montörv.

Asentajantie

Teo lisuustie

Laaksop.

Laaksotie

Pilesstige

P ilekse

Anterontie

Huhdantie

Närvilägatan

Rekit.

Laaksokj.

N ilont.

Pohjoiskj.

Lo telun-

Pikipannunt.

Peikko-

Mästarevägen

Suokj.

Rytimäentie

Purotie

Rouhantie

Savitie

Holmsgatan

Nevatie

Kåksint.

Eteläkj.

Hagagatan

Kä ryt.

Mestarintie

kavägen

Isomosalantie

Talonpojankatu

Lappilantie

Pensarvägen

Bondegatan

Heinolanp.

Jaakonkj.

kuja

Aurinkomäentie Auringonkie ros

Huhtav.

Korpintie

Porinp.

Industriv.

Isorytintie

Härmäläntie

Opintie

Heinolank.

Kartanontie

Solvarvet

IID

Korpinkj.

Välitie

Ventusvägen

Rytikuja

kuja

Björkgreninpolku

Laxinpolku

Kahvitie

Jaakonkatu

Hemgårdsvägen

Rajakj.

Heinolankj.

Pajukuja

Pajutie

Pajupi lintie

Hintsantie

Rytibacksvägen

Pensarintie

Rajatie

Ope tajankj.

Ty linpolku

Brinkinkj.

Hauintie

Kaarnakj.

Videgr.

Hintsev.

Gunellinpolku

IIC

Jyväskyläntie

Kallinen

Kallis

Gun.kj.

Pilkkarintie

Ty livägen

Tilust.

125

Puntuksenkaari

Videvägen

Videlåtsv.

Sotilastorpantie

Ka fevägen

119

Ylärinne

Uleåvägen

131

127

117

121

115

105

124

188

Kyläsepänt.

Kahvikuja

Ma tssoninp.

Rödsövägen

Alarinne

Oksatie

Kuokkamaantie

Lundvägen

Käpymetsäntie

Seltismäentie

100

113 111

Nii typ.

Ka fegr.

Högbr.

Kuunkuja

Lehtotie

Korpvägen

Kaustarintie

IIB

Rödsöntie

102

109

Tuohit.

4 2

Puntusvängen

Kuunkie ros

18 20

4 4

Suolajärvent.

O reksentie

Ka tholmantie

Ty lintie

T ilip.

Borgintie

Månvarvet

Savihaant.

106

108

Tuomarinp.

110

27a

Puntuksentie

Plogvägen

Suomalahdenp.

Hevoshaant.

Linnusperävägen

Indolavägen

Rödsövägen

Rytimäki

Rytibacken

Bäckeninpolku

P ispantie

Kaskitie

Jyväskylävägen

Matalasalmentie

Blåbärsvägen

Auratie

Ruistie

Indolantie

15 11

Palo

IIA

Metsämarjantie

Skogsbärsvägen

Kylvökj.

Ketotie

Orasp.

Tanhukj.

Bäc

Mesimarjan

Siem

28 22

KÄLVIÄN VASTAANOTTO

Ellfolkinkatu 5, 68300 Kälviä

Aukioloajat: ma-pe klo 8–16

Puh. (06) 8287 700

LOHTAJAN TERVEYSASEMA

Lohtajantie 3, 68230 Lohtaja

Aukioloajat: ma-to klo 8–16, pe klo 8–14

Puh. (06) 8287 750

ULLAVAN TERVEYSASEMA

Ullavantie 27, 68370 Ullava

Aukioloajat: ma, ke, to klo 8–16

Puh. (06) 889 503

KRUUNUPYYN TERVEYSASEMA

Säbråntie 1, 68500 Kruunupyy

Aukioloajat: ma, ti, ke, pe klo 8–15.30

Puh. (06) 8343 301

ALAVETELIN TERVEYSASEMA

Kirkonmäentie 1, 68410 Alaveteli

Aukioloajat: ma ja ke klo 8–15.30,

pe klo 8–12

Puh. (06) 8343 388

TEERIJÄRVEN TERVEYSASEMA

Hörbyntie 8, 68700 Teerijärvi

Aukioloajat: ma, ti, to, pe klo 8–15.30

Puh. (06) 8343 730

KELVIÅ HÄLSOSTATION

Ellfolkinkatu 5, 68300 Kelviå

Öppettider: mån-fre kl. 8–16

Tfn (06) 8287 700

LOCHTEÅ HÄLSOSTATION

Lohtajantie 3, 68230 Lochteå

Öppettider: mån-tors kl. 8–16, fre kl. 8–14

Tfn (06) 8287 750

ULLAVA HÄLSOSTATION

Ullavantie 27, 68370 Ullava

Öppettider: mån, ons, tors kl. 8–16

Tfn (06) 889 503

KRONOBY HÄLSOSTATION

Säbråvägen 1, 68500 Kronoby

Öppettider: mån, tis, ons, fre kl. 8–15.30

Tfn. (06) 8343 301

NEDERVETIL HÄLSOSTATION

Kyrkbackavägen 1, 68410 Nedervetil

Öppettider: mån och ons kl. 8–15.30,

fre klo 8–12

Tfn: (06) 8343 388

TERJÄRV HÄLSOSTATION

Hörbyvägen 8, 68700 Terjärv

Öppettider: mån, tis, tors, fre klo 8–15.30

Tfn: (06) 8343 730

25


YKKÖSOSOITTEETON

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Offi ciellt meddelande, delas ut till alla hushåll

KESÄLLÄ

KOKKOLAAN

”Perämeren rannan lapsi, syntyperäinen lohtajalainen,

kaipaa raikasta merituulta hiuksiinsa oikeaan kesätunnelmaan

pääsemiseksi. Varaankin allakasta aina muutamia

kesäisiä päiviä kotiseudulla käyntiä varten. Kokkolan

kesässä nautin erityisesti unohtumattomista musiikkielämyksistä

ja ainutlaatuisesta saaristoluonnosta. Niiden

lisäksi voin suositella lämpimästi myös lauantaista

aamukahvia Kokkolan torilla ja kiireettömiä kävelyretkiä

vanhassa puutalokaupungissa, Neristanissa.”

Mari Palo

Sopraano

Kokkolan kesä 2009 tarjoaa elämyksiä moneen makuun. Aito

paikallisväri löytyy kotoisilta kaupunki- ja kyläfestivaaleilta. Musiikkimaakunnan

osaamisesta pääset nauttimaan Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla

ja Kokkolan Oopperakesässä. Rakastetut pohjalaismaisemat

ja -miljööt löydät Veikko Vionojan 100-vuotisjuhlanäyttelyistä.

Ja katsauksen maaseudun nykypäivään ja huomiseen

voit tehdä Farmari 2009 –maatalousnäyttelyssä.

26

More magazines by this user
Similar magazines