Paeaeomamarkkinat_ja_kasvu_130312_NETTI

timovesala

Paeaeomamarkkinat_ja_kasvu_130312_NETTI

Pääomamarkkinat

ja kasvu

10/2012

Rahoitusmarkkinat


Pääomamarkkinat ja kasvu

Valtiovarainministeriön julkaisuja

10/2012

Rahoitusmarkkinat


VALTIOVARAINMINISTERIÖ

PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 09 16001 (vaihde)

Internet: www.vm.fi

Taitto: Anitta Türkkan / Anitta Heiskanen / VM-julkaisutiimi

Juvenes Print

Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012


Kuvailulehti

Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2012

Tekijät

Kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtiva työryhmä

Julkaisun nimi

Pääomamarkkinat ja kasvu

Asiasanat

Kasvu, pääomamarkkinat, rahoitusmarkkinat, riskipääoma, sijoittaminen

Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012

Julkaisun myynti/jakaja

Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta www.vm.fi/julkaisut.

Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen.

Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012

ISBN 978-952-251-318-2 (nid.)

ISSN 1459-3394 (nid.)

ISBN 978-952-251-319-9 (PDF)

ISSN 1797-9714 (PDF)

Sivuja

90

Kieli

Suomi

Tiivistelmä

Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti 26.8.2011 työryhmän valmistelemaan kansallista

pääomamarkkinastrategiaa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden

kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden

kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi,

vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi.

Työryhmä on nostanut esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita,

joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen.

Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen.

Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla.

Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille

ja siellä toimiville saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, joka varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan

säilymisen myös tuleville sukupolville.


Presentationsblad

Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2012

Författare

Arbetsgruppen som överlagt en nationell kapitalmarknadsstrategi

Publikationens titel

Pääomamarkkinat ja kasvu

Publikationsserie

och nummer

Finansministeriets publikationer 10/2012

Beställningar/distribution

Publikationen finns på finska i PDF-format på

www.vm.fi/julkaisut. Anvisningar för beställning av en tryckt version

finns på samma adress.

Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012

ISBN 978-952-251-318-2 (hft.)

ISSN 1459-3394 (hft.)

ISBN 978-952-251-319-9 (PDF)

ISSN 1797-9714 (PDF)

Sidor

90

Språk

Finska

Sammandrag

Minister Jyri Häkämies som svarar för finansmarknadsärenden tillsatte den 26 augusti 2011 en arbetsgrupp

med uppdraget att bereda en nationell kapitalmarknadsstrategi.

Enligt regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering skall man tillsammans med de centrala finansmarknadsaktörerna

före utgången av 2012, i syfte att utveckla finansieringsmarknaderna, trygga företagens

tillväxtfinansiering, förtydliga regleringen av finansmarknaderna, utöka stabiliteten och transparensen och

stödja Finlands internationella konkurrenskraft, utarbeta en nationell kapitalmarknadsstrategi.

Arbetsgruppen har lyft fram sådana bristfälligheter och/eller utvecklingsbehov på finansmarknaderna

som anses ha betydande konsekvenser för Finlands ekonomiska tillväxt och utvecklingen av Finlands konkurrenskraft.

Det viktigaste enskilda temat som lyfts fram är utökandet av antalet arbetsplatser inom den privata

sektorn. Åtgärder som stödjer skapandet av dem måste vidtas omedelbart, med alla tillgängliga medel och på

alla håll.

Skapandet av ett sådant ramverk för kapitalmarknaderna som sporrar aktörerna till verksamhet, risktagning

och effektiv användning av kapital genererar sådan ekonomisk tillväxt och ett sådant gemensamt viljetillstånd

som gör det möjligt att bevara välfärdssamhället även åt de kommande generationerna.


Description page

Publisher and date Ministry of Finance, March 2012

Author(s)

Working Group for a National Capital Market Strategy

Title of publication

Pääomamarkkinat ja kasvu

Publication series and

number

Ministry of Finance publications 10/2012

Distribution and sale

The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at

www.vm.fi/julkaisut. There are also instructions for ordering a printed

version of the publication.

Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012

ISBN 978-952-251-318-2 (print.)

ISSN 1459-3394 (print.)

ISBN 978-952-251-319-9 (PDF)

ISSN 1797-9714 (PDF)

No. of pages

90

Language

Finnish

Abstract

On 26 August 2011, Minister for Economic Affairs Jyri Häkämies, who has responsibility for financial market

issues, established a working group to prepare a national capital market strategy.

In accordance with the programme of Prime Minister Jyrki Katainen’s Government, a national capital market

strategy will be prepared by the end of 2012 in cooperation with key stakeholders with a view to developing

the financial markets, securing growth funding for businesses, streamlining the regulation of capital markets,

enhancing stability and transparency, and fostering Finland’s international competitiveness.

The working group’s work has highlighted defects and/or development needs prevailing in the capital markets

that are believed to have a significant impact on Finland’s growth and competitiveness. The single most important

issue identified is increasing the number of private sector jobs. Measures to promote such jobs should

be initiated urgently, utilising all available means and parties.

By building for the capital markets and those who operate within them a framework that encourages business,

risk-taking and efficient use of capital, it is possible to achieve the kind of economic growth and common

strategic intent that will ensure the maintenance of the welfare society also for future generations.


Rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle

ministeri Jyri Häkämiehelle

Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti 26.8.2011 työryhmän

valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan

yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden

2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen

turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja

läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi.

Työryhmän tehtävänä oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia, joka sisältää

suosituksia rahoitusjärjestelmän ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa.

Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä.

Jäseniä olivat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja

Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori

Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja

Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi

Oras Invest Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant

General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä.

Pääsihteerinä toimi osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja sihteerinä finanssineuvos

Urpo Hautala, molemmat valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta.

Työryhmä on työnsä aikana kuullut eri tahojen edustajia ja saanut käyttöönsä arvokkaita

kommentteja, jotka ovat tukeneet raportin laadintaa. Työryhmä kiittää asiantuntijoita

heidän toimittamastaan aineistosta ja esittämistään näkemyksistä.

Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa raporttinsa rahoitusmarkkina-asioista

vastaavalle ministerille.


Helsingissä 13.3.2012

Kari Stadigh

Jouni Hakala

Pekka Paasikivi

Satu Huber

Jukka Ruuska

Jaakko Kiander

Kaarina Ståhlberg

Eva Liljeblom

Pentti Pikkarainen

Sari Lounasmeri

Urpo Hautala

Timo Löyttyniemi


Sisältö

Yhteenveto ja työryhmän suositukset .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

1 Lähtökohta – Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua. . . . . . . . . . . . . .19

1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys – tilanneanalyysi.......19

1.2 Kasvu on välttämättömyys............................................................................22

2 Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu – Mittarina työpaikat ja työntekijät..........25

2.1 Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä ..........................................................25

2.2 Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen...........................................26

2.3 Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu............................................................28

2.4 Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu....................................29

2.5 Kansainvälistymisestä globalisaatioon..........................................................30

2.6 Listautumiskynnys on korkea.......................................................................31

2.7 Hyvin toimiva MTF -markkinapaikka voi olla kasvun moottori ..................33

3 Pääomamarkkinaosapuolet – Työpaikkoja ja pääomaa.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

3.1 Kotitaloudet – omistajia ..............................................................................35

3.2 Pääomasijoittajat – riskinottajia....................................................................36

3.2.1 Pääomasijoitukset listaamattomiin pk-yrityksiin ............................36

3.2.2 Hankintameno-olettaman korottaminen.........................................38

3.3 Kasvuyritykset – työllistäjiä..........................................................................39

3.4 Sijoitusyhtiöt – sijoitusten allokoijia.............................................................40

3.5 Kiinteistösijoittajat – vapauttavat pääomia työllistäville yrityksille ja

yhteiskunnalle ..............................................................................................41

3.6. Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöt – kasvun tekijöitä...........................42

3.7 Työeläkelaitokset – sijoittajia, työpaikkojen luojia ja kasvun mahdollistajia..44

3.7.1 Eläkelaitosten merkitys pääomamarkkinoille...................................44

3.7.2 Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kontrasyklisyys.............................45

3.7.3 Työeläkemaksut, työurat, eläkevastuu..............................................46

3.7.4 Eläkelaitosten sijoitukset Suomessa..................................................47

3.8 Henkivakuutusyhtiöt – elinikäiset lisäeläkkeet ............................................48

3.8.1 Yksilölliset lisäeläkkeet....................................................................48

3.8.2 Pitkäaikaissäästämisen ja yksilöllisen eläkevakuutuksen

pääomaprosentti kiinteäksi .............................................................49


3.9 Säätiöt – kasvun rahoittajia ..........................................................................50

3.10 Valtio – omistaja, kasvun mahdollistaja ja puitteiden luoja...........................51

3.10.1 Valtio-omisteiset yhtiöt....................................................................51

3.10.2 Tehostetaan yritystukien vaikuttavuutta...........................................52

3.10.3 T&K&I -tuet ja -kannusteet.............................................................53

4 Varautuminen Suomen toimintaympäristön muutoksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .55

4.1 Rahoitusmarkkinoiden sääntelypaineet........................................................55

4.2 Yritysten joukkovelkakirjamarkkinat............................................................58

4.3 Suomi yritysten toimintaympäristönä..........................................................59

4.4 Verojärjestelmän kilpailukyky......................................................................60

4.4.1 Yhteisövero......................................................................................61

4.4.2 Omistamisen verotus.......................................................................61

4.4.3 Pääomat aktiiviväestön käyttöön.....................................................63

4.5 Asenteet yrittäjyyttä kohtaan .......................................................................65

4.6 Kotitaloudet – työllistäjiä.............................................................................67

4.7 Pietari – potentiaalinen markkina ja kasvun moottori..................................69

Lähdeluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .71

LIITE 1

LIITE 2

LIITE 3

LIITE 4

LIITE 5

LIITE 6

LIITE 7

LIITE 8

LIITE 9

LIITE 10

Ruotsissa komitea ehdottaa kasvuyritysten kannustamista...........................79

Pääomat aktiiviseen käyttöön.......................................................................80

Kannusteet kasvuputken eri vaiheissa...........................................................81

Valtion velan kehitys sekä kuntien toimintamenojen ja BKT:n kasvu...........82

Eläkejärjestelmän kestävyys..........................................................................83

Ennuste kokonaishuoltosuhteesta Suomessa ja EU15-maissa

vuoteen 2060 ................................................................................................84

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja

tytäryrityksissä ulkomailla............................................................................85

Pörssin markkina-arvo: Nasdaq OMX..........................................................86

Kotitalouksien rahoitusvarat........................................................................87

Osakkeita omistavat yksityishenkilöt Suomessa............................................88


13

Yhteenveto ja työryhmän suositukset

Nykyisen tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen Suomessa edellyttää noin

200 000 uuden työpaikan luomista yksityiselle sektorille. 1 Tämänhetkinen epätasapaino

ja varojen yli eläminen – valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi – yritetään ratkaista kasvulla

ja veroja korottamalla, menosäästöillä ja rakenteellisilla toimilla.

Kasvu on kuitenkin tällä hetkellä vain elpymistä, ei todellista kasvua, koska yksityisellä

sektorilla on edelleen vähemmän työpaikkoja kuin lamaa edeltävänä vuonna 2007.

Kasvuksi on luettava uudet työpaikat aikaisemmin saavutettujen tasojen yläpuolella.

Kasvuennusteet ovat ylioptimistisia, koska työvoiman tarjonta ei lisäänny vaan supistuu,

ja samalla Suomen keskeiset ja perinteiset toimialat eivät ole kasvattamassa henkilöstöään

yli vuoden 2007 tason. Puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja

konepaja-alihankinta -sektori ovat trendin mukaisesti vähentämässä työntekijöitä Suomessa.

Suomen ”kultakauden” – viimeisen kolmenkymmenen vuoden – aikana Suomella

on ollut aina jokin oma erikoisuus vaurastumisen veturina: alkuaikoina Venäjän-kauppa

ja sen jälkeen pienelle maalle poikkeuksellinen tähdenlento Nokia -klusterin muodossa.

Nyt veturia ei ole; globaalissa kilpailussa on pärjättävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman

avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaa luonnollisesti myös päämarkkinamme

Euroopan julkisen talouden ylivelkaantuminen.

Veroja korottamalla ei luoda kasvua eikä veronkorotuksilla ole missään maassa luotu

menestystarinoita. Alentamalla verotus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja kohdistamalla

verotus sen vahingollista vaikutusta minimoiviin kohteisiin voidaan kannustaa

omistajuuteen ja yrittämiseen sekä allokoida resursseja kansakunnan kannalta oikein.

Resurssien allokoinnissa pääomamarkkinoilla on keskeinen rooli.

Työvoiman tarjonta on tuottavuuden paranemisen ohella toinen päätekijä kasvun

luomiseksi. Jotta pääomamarkkinat kehittyvät, ne tarvitsevat kasvua. Työvoiman tarjonnan

osalta Suomi seisoo savijalalla – työvoima supistuu tulevina vuosina. Ruotsissa

on jo pidemmän aikaa ymmärretty, että työvoiman tarjonnan lisääminen on välttämätöntä,

ja siellä on ryhdytty määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Näin

tulee toimia myös Suomessa. Sen lisäksi, että työuria on pidennettävä erityisesti työuran

loppupuolella, nuoret on myös saatava aikaisemmin työelämään. Myös työperäistä maahanmuuttoa

on lisättävä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi tarpeellisia muutoksia on

tehtävä myös työmarkkinakäytännöissä.

1

Mm. TEM:n ja VATT:n selvitykset sekä McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle

vuosikymmenelle 2010. Marraskuu 2010.


14

Työryhmällä on ollut käytössään useita julkaisuja, joissa on esitetty monia nykytilanteessa

käyttökelpoisia ehdotuksia. Niitä ei ole syystä tai toisesta toteutettu. Päätöksiä on

tehtävä nyt, niiden täytyy saada aikaan mitattavia vaikutuksia – lisätä työvoiman tarjontaa

ja luoda uusia työpaikkoja. Päättäjiltä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Heikkojen

talousnäkymien edessä Suomen johtaminen vaatii aktiivista otetta, nykyinen meno

ei riitä varmistamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta.

Pääomamarkkinastrategian pohdinnassa työryhmän fokus on ollut kasvun aikaansaamisessa.

Ilman kasvua ei ole menestyviä pääomamarkkinoita ja toisaalta toimivat

pääomamarkkinat ovat osaltaan edistämässä taloudellista kasvua. Työryhmä on kartoittanut

toimenpiteitä, joilla lisätään pääomamarkkinoilla toimivien määrää, aktivoidaan

nykyisten toimijoiden panostuksia ja tehostetaan markkinoiden toimivuutta. Työryhmä

uskoo, että toimenpiteiden avulla saadaan aikaan uusia työpaikkoja, ja samalla lisätään

työvoiman tarjontaa ja aikaansaadaan koko talouden kasvua.

Suosituksissa on otettu huomioon toimeenpanon kiireellisyys, osa on välttämättömiä,

heti toteutettavia, osa myöhemmin tavoiteltavia. Jotta kynnys ryhtyä toimintaan olisi mahdollisimman

matala, osa ehdotuksista on luonteeltaan väliaikaisia tai määräaikaisia. Toimenpidesuositukset

koskevat aina jotakin markkinatoimijaa ja ko. toimijan mahdollisia

pääoma- tai muita panostuksia kasvun edistämiseksi. Siksi suosituksia ja ennen kaikkea

niiden vaikutuksia arvioidaan erilaisten toimijoiden näkökulmasta. Taulukossa 1 on tiivistelmä

työryhmän suosituksista, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 3 ja 4.


15

Taulukko 1: Toimenpidesuositukset

KOTITALOUDET

SUOSITUS 1

Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena 260 000 uutta omistajaa

PÄÄOMASIJOITTAJAT

SUOSITUS 2A

Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin

vuosina 2013 - 2017

SUOSITUS 2B

Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa

korotetaan määräajaksi vuosina 2013 - 2017

KASVUYRITYKSET

SUOSITUS 3

Määräaikainen verohuojennus vuosiksi 2013 - 2020 työllistäville kasvuyrityksille

SIJOITUSYHTIÖT

SUOSITUS 4

Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille

KIINTEISTÖSIJOITTAJAT

SUOSITUS 5

Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta, sallitaan eläkeyhtiöille velan käyttö kiinteistösijoituksissa,

uudistetaan kiinteistörahastolakia

MONENKESKISEN MARKKINAPAIKAN YHTIÖT

SUOSITUS 6

Monenkeskisellä markkinapaikalla omasta hakemuksestaan noteerattujen yhtiöiden osinkoverotus

samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen

ELÄKELAITOKSET

SUOSITUS 7

Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi

SUOSITUS 8

Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi sekä sovitaan samalla

työurien pidentämisestä ja toimintamallin luomisesta koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja

kestävyysvajeen määrittämiseksi

SUOSITUS 9

Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen kattamattoman

eläkevastuun riskin hallitsemiseksi


16

HENKIVAKUUTUSYHTIÖT

SUOSITUS 10A

Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkkeen hankintaa verokevennyksellä: elinikäisen lisäeläkevakuutusmarkkinan

avaaminen

SUOSITUS 10B

Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen)

kiinteä veroprosentti

SÄÄTIÖT

SUOSITUS 11

Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu

VALTIO

SUOSITUS 12

Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista omistuksista

luovutaan

Valtio listaa Helsingin Pörssissä listakelpoiset omistuksensa ottaen huomioon markkinatilanteen

SUOSITUS 13

Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan

VARAUTUMINEN SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN

SUOSITUS 14

Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa

SUOSITUS 15

Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia

rahoituskanavia, kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita

SUOSITUS 16

Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi. Omistamisen

verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen

SUOSITUS 17

Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli): pääomat

aktiivikäyttöön

SUOSITUS 18

Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin

talousosaaminen

SUOSITUS 19A

Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen

elpymiseen asti

SUOSITUS 19B

Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys

SUOSITUS 20

Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja Suomen

väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen niiden

välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen


17

Raportin rakenne

Raportin rakenne on seuraava: luvussa 1 perustellaan pääomamarkkinastrategian tarpeellisuutta

toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden avulla sekä kuvataan pääomamarkkinoiden

ja mainittujen tekijöiden keskinäistä riippuvuutta. Luku 2 käsittelee tarkemmin

pääomamarkkinoiden edellyttämän kasvun vaatimuksia yritysten näkökulmasta.

Luvut 3 ja 4 sisältävät varsinaiset suositukset tarvittavista toimenpiteistä; luvussa

3 suositukset on ryhmitelty pääomamarkkinatoimijoittain ja luvussa 4 käsitellään suosituksia,

joiden avulla varaudutaan Suomen toimintaympäristön muutoksiin.

Työryhmän toimeksiantona oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia. Työryhmä

on keskittynyt työssään nostamaan esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia

epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen

talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä

asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen.

Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin

ja kaikilla tahoilla.

Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat

puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville, saadaan aikaan sellaista talouskasvua

ja yhteistä tahtotilaa, jotka varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös

tuleville sukupolville.

Kuvio 1: Pääomamarkkinastrategia – toimenpiteillä kasvuun

UUDET

TYÖPAIKAT

Yrittäjät

Kasvuyritykset

Pääomasijoittajat

Pörssiyhtiöt

Kotitaloudet

HETI KOHTA TAVOITE

• Lisätään riskinottohalua:

hankintameno-olettama

80 % nyt tehtäville

investoinneille

• Säädetään verohelpotus

työllistäville yrityksille

• Kannuste aloittaville

yrityksille

• Helpotetaan listautumista

• Laajennetaan säätiöiden

sijoittamismahdollisuuksia

• Säädetään omistamisen verotus

neutraaliksi

• Yhdenmukaistetaan pääomatulojen

verokohtelu

• Vapautetaan pienet osingot veroista

• Tehdään kotitalousvähennyksestä

suhdannetyökalu

• Säädetään verokannuste kasvuyrityksiin

sijoittamiselle

• Helpotetaan ulkomaisten yrittäjien/

työvoiman maahantuloa

• Poistetaan sukupolvenvaihdosta

vaikeuttavat esteet

• Yksinkertaistetaan yritystukijärjestelmää

• Luodaan start-up-yrityksille oma tukijärjestelmä

• Säädetään pienyrityksille T&K-vähennys

• Parannetaan kiinteistörahastosijoittamisen

edellytyksiä

• Säädetään sijoitusyhtiöiden verokohtelu

neutraaliksi (listatut - Ruotsin malli)

• Alennetaan veroja kaikissa tuloluokissa

• Poistetaan asuntolainakorkojen verovähennys

• Poistetaan perintö- ja lahjavero (Ruotsin malli)

• Kannustava yritysilmapiiri

• Tehokas pääomien

kohdentaminen

• Verotuksen

ennustettavuus

• Matalat verot ja

laaja veropohja

• Kohdistetaan 20 % osakesijoituksista Suomeen

• Sallitaan suorat kiinteistöomistukset 50 %:n lainaosuudella

• Lisätään kontrasyklisyyttä

• Elinikäisille lisäeläkkeille markkinat

• Listataan valtio-omisteiset yhtiöt pörssiin

• Myydään valtion ei-strategiset omistukset

• Hyödynnetään Pietarin talousaluetta • Rakennetaan kilpailukykyinen infra

K

A

S

V

U

• Eläkevastuun ja

julkisen velan hallinta

• Pidemmät

työurat

• Määritellään eläkevastuun kasvulle

euromääräinen taso, päätetään

hallintomallista

• Korotetaan TEL-maksuja ja

pidennetään työuria

Yksityissijoittajat

Valtio TOIMENPITEET Eläkelaitokset PÄÄOMIEN

LISÄYS


19

1 Lähtökohta – Miksi tarvitaan

pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua

1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys –

tilanneanalyysi

Suomella on paljon vahvuuksia: koulutettu väestö, toimiva infrastruktuuri ja

taloutemme on integroitunut Pohjoismaiden markkinoille (esimerkiksi pankkiala ja

telecom). EU:n jäsenyys ja euro-alueeseen liittyminen avasivat markkinat ja kytkivät

kansakuntamme Eurooppaan ja läntisiin arvoihin. Rahoitusmarkkinamme ovat tehokkaat,

ja meillä on valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.

Heikkoutenamme on väestörakenteen epäedullinen kehitys, joka ei tue kasvua, sillä

työvoiman tarjonta supistuu. Työvoiman kustannuskilpailukyky on heikentynyt, ja julkinen

sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla. Kauppatase on pitkästä aikaa negatiivinen.

Suhdannekehitys on peittänyt alleen rakenteellisen muutoksen. Tilanne on tältä

osin vakava. Mahdollisuuksia luodaan lisäämällä uusien yrittäjien määrää. Työn tarjontaa

lisää työperäinen maahanmuutto ja pidemmät työurat. Julkisen talouden tasapainottaminen

ja rakenteelliset uudistukset ovat mahdollisia - palvelusektorille työpaikat ovat

luotavissa nopeimmin.

Uhkakuvana on, että työvoiman tarjonta ei kasva ja kestävyysvaje voisi jatkuessaan

aiheuttaa romahduksen pääomamarkkinoilla, joiden toimivuus on myös kasvuyrittäjyyden

kannalta keskeistä. Kriisin aikana sijoittajien, omistajien ja yrittäjien riskinottohalukkuus

laskisi, ja sijoittajat irtautuisivat Suomen kaltaisilta reuna-alueilta. Seurauksena olisivat

markkinakorkojen nousu ja velan moninkertaistuvat kulut. Kuviossa 2 on tiivistelmä

keskeisistä Suomen talouden kasvuun ja pääomamarkkinoihin vaikuttavista tekijöistä.


20

Kuvio 2: Tilanneanalyysi

Vahvuudet

• koulutettu väestö

• toimiva ja hyvin järjestäytynyt yhteiskunta

• luotettavuus (hallinto ja yritykset)

• hyvä infrastruktuuri

• integroitunut Pohjoismaiden markkinoihin (pankkiala, telecom)

• Pohjoismainen kulttuuriperintö

• EU:n jäsenyys ja euro

• suomalaisten kyky toimia vieraiden kulttuurien kanssa

• korkea elintaso

• kaksi vahvaa vuosikymmentä takana

• hyviä vientiyrityksiä/yrityksiä yleensä

• toimiva finanssisektori

• kehittyneet pääomamarkkinat

• finanssialan yritykset selvinneet hyvin finanssikriisistä

• valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla

• luottoluokitus AAA: Suomi saa lainaa

• yrittäjät ja sijoittajat uskovat Suomeen (vielä)

• yrityksille ja innovaatioille toimiva verkosto (TEKES, Finnvera, Avera, TeSi, Vigo, ACE jne.)

Mahdollisuudet

• uusia yrittäjiä lukumääräisesti lisää – paljon

• työn tarjontaa lisää työperäisen maahanmuuton ja pidempien työurien kautta

• julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset

• palvelusektorille luotavissa työpaikat nopeimmin

• kaivos- ja energiateollisuus erityisesti vauhdissa

• Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (myös Ruotsi, Norja, Saksa vetävät)

• korkeakoulu-/koulutusjärjestelmän uudistus

• innovaatioiden tehokkaampi hyödyntäminen

• hallituksen toimet/päätökset (-> mm. verotus)

• asenneilmasto: toimenpiteitä!

• omistamisen verotus kuntoon

• kotitalouksien osakeomistukset kasvuun

• eläkevastuun kasvun tavoitteellinen seuranta ja budjetti

• houkutteleva markkinapaikka pienille kasvuyrityksille

• valtion omaisuuden myynnit ja pörssilistautumiset

• julkisen sektorin yhtiöittämiset -> yrityksiä -> vientiä/BKT:n kasvua


21

Heikkoudet

• väestörakenteen epäedullinen kehitys ei tue kasvua: työvoiman tarjonta supistuu

• työvoiman kustannuskilpailukyky heikentynyt

• julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla

• kauppatase negatiivinen pitkästä aikaa

• hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii kasvua -> ei ole -> lupaukset

ylimitoitettuja

• lasku EU:n velkaantumisesta suuri

• tulevaisuus heikompi kuin lähimenneisyys: työpaikkoja liian vähän

• ei riittävästi globaalisti menestyviä yrityksiä

• päätoimialat (puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta)

eivät palkkaa lisää työntekijöitä

• vientiyrityksemme investoivat ulkomaille

• aneeminen pörssi ja yritysten kasvupolku takkuaa

• Pörssin markkina-arvosta valtio-omistajalla merkittävä osuus

– yksityisiä suomalaisia omistajia vähän

• ei ”erikoisveturia” (aikaisemmin Venäjän bilateraalikauppa ja sen jälkeen

Nokia-klusteri), pärjättävä ilman

• luottamus valtiovallan päätöksiin heikkenee yrittäjillä ja sijoittajilla

• pk-yritykset kasvuhaluttomia

• henkinen ilmapiiri - liikaa selontekoja, liian vähän toimintaa

Uhat

• korot nousevat -> velan kulut moninkertaistuvat (aikapommi)

• julkisen sektorin velka ylittää luottamuskynnyksen -> paniikki/ investoinnit

eivät toteudu, pääomat poistuvat osittain maasta

• rakenneuudistukset lykkääntyvät/eivät toteudu (työurat, omistamisen

verotus, eläkeuudistus, kuntasektori jne.)

• eläkevastuu (myös muita hyvinvointilupauksia) kasvaa kontrolloimattomasti:

työllistämisen edellytykset heikkenevät

• omistajat investoivat ulkomaille

• uhkana tytäryhtiötalous, kun yrityksiä myydään ulkomaille

• ei kyetä luomaan 200 000 uutta työpaikkaa

• suuryritykset listautuvat Tukholmaan ja uusia pörssilistautumisia ei

merkittävissä määrin tule

• Suomen valtion luottoluokitus laskee

• usko tulevaisuuteen heikkenee (yrittäjät ja omistajat)

• muut maat toteuttavat ripeämmin kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä

heikentäen Suomen suhteellista asemaa

kasvuyrittäjyyden edellytykset ja rahoitus romahtavat


22

1.2 Kasvu on välttämättömyys

Suomi tarvitsee kasvua ylläpitääkseen pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan perustuvan

rakenteensa. Yhtenä tärkeänä kasvun mahdollistajana ovat tehokkaat pääomamarkkinat.

Maltillinen ”downshiftaus” luopumalla kasvusta ei ole mahdollista, koska Suomen

talous, hyvinvointi ja lupaukset ovat suurelta osin velkavipuun pohjautuvia yleiseurooppalaisen

käytännön mukaisesti. Kasvun puuttuessa elintason lasku ja hyvinvointivaltion

purku ovat tuskallisia, koska velkavipu toimii kiihdyttävästi sekä vaurautta luotaessa

että siitä luovuttaessa. Tärkeimpiä velkaviputekijöitä ovat:

• Valtion velan kasvu: vaikka valtion velan määrä ei ole Suomessa vielä hälyttävä eurooppalaisen

mittapuun mukaan, on velan nykyinen kasvuvauhti sitä: noin 7 mrd.

euroa vuodessa on liian paljon. Kasvava velka rasittaa vuosi vuodelta yhä enemmän

yksityistä elinkeinoelämää ja siellä työssä olevia, joiden tehtävänä on maksaa velka aikanaan

veroina takaisin ja huolehtia velanhoitokuluista (korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen

alhaalla). Täten velkaantuneisuus heikentää tulevaa kilpailukykyämme

(Liite 4).

• Eläkelupausten suuruus: koko eläkejärjestelmällämme on varoja noin 140 mrd. euroa,

mutta eläkelupauksiemme määrä on noin 500 - 600 mrd. euroa käytettävästä

korkokannasta riippuen eli noin neljä kertaa suurempi kuin eläkkeitä varten kerätyt

varat. Eläkkeet kerätään palkkojen sivukuluina (ja osittain sijoitustuottoina), joten

kattamattomien lupausten vuoksi kasvavat eläkemaksut osana työvoimakustannuksia

heikentävät kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Eläkevastuun kasvuvauhti on

myös hälyttävän korkea, yli 20 mrd. euroa vuodessa (Liite 5).

• Työvoiman tarjonta: työvoimamme supistuu 2030-luvulle tultaessa noin 150 000

henkilöllä, ja samalla eläkkeelle siirtynyt väestö kasvaa dramaattisesti noin 700 000

henkilöllä. Yhä pienemmän joukon tulee kustantaa yhä suuremman väestönosan hyvinvointi.

Vipua on myös myös väestörakenteen epäedullisessa kehityksessä (Liite 6) .

• Kuntasektorin kasvavat kustannukset: kuntien kustannukset ja vastuut ovat jo useiden

vuosien ajan kasvaneet BKT:n kasvua nopeammin; trendinomaista kehitystä -

vipu sekin - on vaikea katkaista, ja se, johtaessaan velan kasvuun tai verojen nousuun,

heikentää osaltaan kilpailukykyämme tulevaisuudessa (Liite 4).

Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet

merkittävästi viime vuosikymmenten aikana: pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta

markkina-arvosta ulkomaisessa omistuksessa on 43 prosenttia, pääomasijoittajien

Suomeen kohdistuvista sijoituksista ulkomaisen pääoman osuus on 44 prosenttia, eläkevarallisuudestamme

76 prosenttia on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja ulkomaalaisten

tytäryhtiöiden liikevaihdon osuus Suomen yritystoiminnasta oli viidennes (2010).

Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat - Suomen kannalta valitettavasti - pääosin

ulkomaille. Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaisiin

käsiin. Yksityistalouksien rahastosijoituksista jo 72 prosenttia kohdistuu rahastoihin,


23

jotka sijoittavat Suomen ulkopuolelle. Pääomat liikkuvat yli rajojen ja raha hakee kasvun

tuomia uusia mahdollisuuksia.

Suomen pääomamarkkinat kilpailevat globaalissa ympäristössä, missä tärkeimmät kilpailutekijät

ovat:

• Suomen talouskasvu ja sen tuomat mahdollisuudet tuottoon

• luotettava riskien hallinta: lainsäädäntö, valvonta, läpinäkyvyys ja jatkuvuus

• toimivat markkinapaikat ja vahvat markkinaosapuolet sekä finanssijärjestelmän tehokkuus

• ennustettavuus pelisäännöissä: verotus, työmarkkinat ja työrauha

• osaava ja kilpailukykyinen työvoima sekä kehittynyt yhteiskuntarakenne.

Kasvu ja pääomamarkkinat ovat tiiviissä ja välittömässä vuorovaikutuksessa keskenään:

Suomen pääomamarkkinat tarvitsevat kasvua ollakseen houkuttelevat globaalissa

taloudessa ja toisaalta taloudellinen kasvu tarvitsee toimivia pääomamarkkinoita.

Suomessa kasvu, jota tässä yhteydessä mitataan työpaikkojen määrällä, on perustunut

erityisesti viime vuosina velkavipuun: valtion velanottoon, kuntien kulujen kasvuun

BKT:ta nopeammin ja kattamattoman eläkevastuun nopeaan kasvuun (Kuvio 3).

Kuvio 3: Kasvu ei ole valinta – se on välttämättömyys

PÄÄOMAMARKKINAT

• globaali kilpailu vailla rajoja

• tavoitellaan tuottoa

• riskihinnoittelu

• tarvitsee kasvuympäristön

KASVU

• hyvinvoinnin perusta

• luo menestystä - positiivinen spiraali

• mahdollistaa rakennemuutokset

• pääomamarkkinat edesauttavat

TYÖVOIMAN TARJONTA

• työvoima vähenee

• maahanmuutto – mahdollisuus

• työurat pidemmiksi

• tavoite: 200 000 uutta työpaikkaa

VELKAVIPU

• valtion velka - kasvuvauhti

• kuntien lupaukset

– BKT:n kasvua suurempia

• huoltosuhde - heikkenevä

• eläkejärjestelmä – vastuuvelka ja

kattamaton vastuu


25

2 Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu

– Mittarina työpaikat ja työntekijät

2.1 Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä

Suomen talouskasvua hidastaa väestön ikääntyminen ja julkisten palvelujen heikko

tuottavuuskehitys. Talous on myös haavoittuva, sillä tuotantorakenne on keskittynyttä ja

vienti pitkälle erikoistunutta. Vähäinen kilpailu kotimarkkinoilla ja keskittynyt markkinarakenne

erityisesti palvelualoilla pitävät yllä korkeaa hintatasoa ja heikentävät kuluttajien

ostovoimaa.

Selvitysten 2 21

mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan 200 000 uutta yksityisen sektorin

työpaikkaa. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla (noin 68 prosenttia), työntekijät eivät

riitä korvaamaan työstä eläkkeelle poistuvien joukkoa. Jotta työpaikkamäärä hallituksen

tavoitteen mukaisesti voidaan kasvattaa 100 000 nykytasosta, työllisyysasteen täytyy

nousta 75 prosenttiin.

Meneillään on rakennemuutos, jossa alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkamäärät

vähenevät ja palvelutyöpaikkojen määrä kasvaa.

Lähes puolet julkisten palveluiden kasvupaineesta kohdistuu kuntien vastuulla oleviin

terveys- ja sosiaalipalveluihin, sillä ikääntymisestä johtuen nämä palvelut kasvavat

voimakkaasti kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Kunnat työllistävät noin viidenneksen

koko kansantalouden työllisistä, joten toimenpiteet palvelurakenteiden uudistamiseksi

ja tuottavuuden parantamiseksi ovat välttämättömiä. Kuntasektorin henkilöstön

määrää tulisi voida vähentää ennen ikäsidonnaisten menojen nopeinta kasvuvaihetta;

kuntien kulurakenteen – verotaakan – on pienennyttävä. 332

Palvelutoimialojen ja julkisen sektorin hidas tuottavuuskehitys on uhka talouskasvulle,

jos julkisten palveluiden kysyntä kasvaa ennustettua nopeaa vauhtia. Teollisuuden

hyvä tuottavuuskehitys ei välttämättä myöskään työllistä, jos kasvu perustuu pääomavaltaistuviin

sektoreihin, kuten nyt on tilanne monilla toimialoilla. On myös todennäköistä,

että eräiden perinteisten teollisuustoimialojen tuotanto jää finanssikriisin jälkeen

aiempaa alemmalle tasolle.

22 1 McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle 2010 sekä

selvitysmies Elorannan raportti.

332 Lähteet: 43,58,100.


26

Taulukko 2. Työpaikkamuutos vuosina 2000 – 2008 ja 2008 – 2009

Koulutusaste 2000 - 2008 2008 – 2009 prosenttia

Perusaste -124 042 -33 647 -8,7

Keskiaste 131 133 -37 379 -3,4

Alin korkea-aste -49 536 -13 781 -4,2

Alempi korkeak. 113 699 8 482 3,1

Ylempi korkeak. tutk. 77 371 5 501 1,9

Yhteensä 148 625 -70 824 -3,0

Lähde: Alueellisten työmarkkinoiden muutos. TEM 1/2012

Lisäksi työpaikkarakenteessa tapahtuu laadullista muutosta. Vain hyvää koulutusta

edellyttävien työpaikkojen määrä on kasvanut ja sellaisten työpaikkojen, joihin ei koulutusta

tarvita, määrä on vähentynyt (Taulukko 2).

Suomessa korkeamman teknologiatason yritykset ovat 1990-luvun alusta alkaen kasvattaneet

ripeästi liikevaihtoaan ja osaamisintensiivisten palveluiden liikevaihto on jatkanut

kasvuaan. Matalamman teknologiatason yritysten menestymisen taustalla ovat

panostukset aineettomiin investointeihin. Tutkimusten mukaan 20–40 prosenttia työn

tuottavuuden kasvusta selittyy uusien yritysten perustamisella ja vanhojen poistumisella

markkinoilta. Kun lisäksi otetaan huomioon olemassa olevien yritysten laajeneminen ja

supistuminen, niin vaikutus eli ns. rakennemuutos nousee arviolta 25–50 prosenttiin

työn tuottavuuden kasvusta. 43

Suomen talouden kasvu ja menestys perustuvatkin ratkaisevasti teknologiaan ja innovaatioihin,

joiden avulla yritykset uusiutuvat ja kehittävät uusia liiketoimintoja. Suomen

sijoitus esimerkiksi kansainvälisissä patentointivertailuissa on ollut lähellä kärkeä. Yritysten

riskinotto ja kyky ymmärtää teknologian ohella liiketoiminta- ja ansaintamalleja

ovat olennainen osa innovaatioita. Toimintaympäristön tulee tukea innovaatiotoimintaa

asenteiden muokkauksen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä erilaisten kannusteiden avulla.

Julkisen sektorin menojen kasvun hillintä edellyttää palvelurakenteiden ja toimintatapojen

tuloksellista uudistamista.

2.2 Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen

Suomessa on muihin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin verrattuna selvästi vähemmän

yrityksiä, jotka työllistävät yli 10 ihmistä. Sen sijaan yrityskannassa on huomattavan

paljon alle 10 ihmistä työllistäviä mikroyrityksiä, joista suurin osa on yksinyrittäjiä.

Suomessa oli vuonna 2006 yli puolet vähemmän yli 50 ihmistä työllistävää yritystä kuin

EU15-maissa keskimäärin.

2000-luvulla työllisyyden kasvu on ollut Suomessa suurinta ulkomaalaisomisteisissa

yrityksissä. Perheyrityksissä ja julkisomisteisissa yrityksissä henkilöstömäärä on kehittynyt

tasaisesti, mutta pörssiyrityksissä suunta on ollut laskeva. Viime vuosina laskeva

kehitys on vain voimistunut, vaikkakin pörssiyrityksistä kasvuyritysten määrä lisääntyi

talouskriisin aikana vuosina 2007–2009.

4 3 Lähteet: 63.


27

30 000

27 000

24 000

21 000

18 000

15 000

12 000

9 000

6 000

3 000

0

-3 000

-6 000

-9 000

-12 000

Kuvio 4. Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001-2010

yritysten kokoluokittain, henkilöt

1-4 h 5-9 h 10-19 h 20-49h 50-

99 h

Lähde: Tilastokeskus

100-

249 h

250-

499 h

> 1 000 h

500-

999 h

Nopean kasvun yritysten osuus yritysten tuottamasta jalostusarvosta ja yritysten työllisistä

Suomessa on runsas kahdeksan prosenttia. Tällaisia ovat yritykset, joilla kasvu on yli

20 prosenttia vuodessa kolmena peräkkäisenä vuotena. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten

eli gasellien osuus on alle kaksi prosenttia. Silti nopean kasvun yritysten osuus oli

47 prosenttia jalostusarvon ja työllisyyden kasvusta ja maltillisemmin kasvaneiden yritysten

(kasvu 6-20 prosenttia vuodessa) vastaava osuus oli 41 prosenttia vuosina 2004–2007.

Vuosina 2001–2010 pk-yritykset loivat noin 77 000 uutta työpaikkaa. Näistä noin

56 000 työpaikkaa syntyi alle 20 hengen yrityksiin (Kuvio 4). Samana ajanjaksona suuryritysten

työpaikat vähenivät.

Suomi on innovaatiokyvykkyytensä perusteella arvioitu yhdessä Saksan, Ruotsin

ja Tanskan kanssa innovaatiojohtajaksi laajassa EU-maiden vertailussa 5 4. Silti Suomi on

vuosina 2002–2010 jäänyt Tanskan kanssa pahasti jälkeen Saksan ja Ruotsin vauhdista.

Työllisyyden kasvu on ollut Suomessa erittäin vähäistä ja vain runsas kolmannes Ruotsin

ja noin puolet Saksan työllisyyden kasvusta. Suomi ei ole osannut hyödyntää innovaatiopääomaansa

edes suhteessa EU27-ryhmään, vaan on jäänyt selvästi jälkeen EU-alueen

keskimääräisestä työllisyyden kasvusta (Taulukko 3).

Työllisyyden kasvua on Suomessa ylläpitänyt yksinomaan pk-sektori, kun taas suuryrityksissä

ovat työpaikat nettomääräisesti vähentyneet. Kasvu on ollut voimakkainta

mikroyrityksissä, 1,6 prosenttia. Työllisyyden vaihtelu on ollut voimakkaampaa pörssiyrityksissä

kuin muissa omistajaryhmissä.

Mikroyritysten ja pienten yritysten merkitys työpaikkojen luojana Suomessa tulee erityisen

hyvin esille, kun tarkastellaan erikokoisten yritysten osuutta työllisyyden lisäyksestä

suhteessa niiden osuuteen koko työvoimasta (Taulukko 4). Havaitaan, että mikroyritysten

osuus työpaikkojen lisäyksestä on 3,4 prosenttia ja pienten 1,6 prosenttia. Mikroyritysten

merkitys työpaikkojen luomisessa on siis erittäin suuri, ja vain Tanskan yritysrakenne

muistuttaa Suomen rakennetta. 65

54

65

Innovation Union Scoreboard 2011.

Lähteet: 9.


28

Taulukko 3. Työllisyyden kasvu yritysten koon mukaan vuosina 2002–2010

Pk-sektori

yht.

Mikro Pieni Keskikokoinen

Suuryritykset

Yhteensä

Suomi 1,6 0,8 0,5 1,0 -0,3 0,5

Ruotsi 0,3 3,0 2,6 1,6 0,9 1,3

Tanska 1,1 0,5 0,3 0,6 -0,1 0,4

Saksa 2,2 1,3 1,6 1,7 0,2 1,1

EU27 1,7 0,7 0,5 1,1 0,4 0,9

Lähde: EIM Business and Policy Research

Taulukko 4. Työllisyyden kasvukontribuutio yritysten koon mukaan vuosina 2002 – 2010

Pk-sektori

yht.

Mikro Pieni Keskikokoinen

Suuryritykset

Yhteensä

Suomi 3,4 1,6 1,0 2,1 -0,6 0,5

Ruotsi -0,0 2,2 1,9 1,2 0,6 1,3

Tanska 3,3 1,3 0,6 1,7 -0,4 0,4

Saksa 2,0 1,2 1,5 1,5 0,2 1,1

EU27 2,0 0,8 0,6 1,3 0,5 0,9

Lähde: EIM Business and Policy Research

Ruotsi on onnistunut muita maita paremmin kasvattamaan mikroyrityksensä menestyviksi

pieniksi, keskisuuriksi ja suuriksi yrityksiksi, jotka luovat työpaikkoja.

2.3 Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu

Suomi siis tarvitsee 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa ylläpitääkseen nykyisen

hyvinvointiyhteiskunnan tason. Tämä tavoite on valittu kasvun mittariksi. Kasvu

luodaan lisäämällä työn tarjontaa ja parantamalla tuottavuutta, mitä myös pääomamarkkinat

tukevat.

Hyvin toimivat pääomamarkkinat ja rahoitusjärjestelmä nopeuttavat talouskasvua.

Hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä tehostaa rahoituksen välitystä, pienentää siihen

liittyviä kustannuksia ja nopeuttaa kokonaistuottavuuden kasvua. Kasvavat ja kehittyvät

toimialat saavat tehokkaasti rahoitusta ja kasvavat näin nopeammin kuin vähemmän

kehittyneissä rahoitusjärjestelmissä. Yritysrahoitusjärjestelmän voi katsoa onnistuneen

silloin, kun se kohdentaa ulkoista rahoitusta ennen kaikkea tuotto-riski -suhteeltaan kaikkein

lupaavimpiin hankkeisiin. 76

Yritykset hankkivat rahoitusta investointeihin ja kasvuun velkana, osakepääomana

ja näiden rahoitusmuotojen väliin asettuvilla ratkaisuilla. Rahoittajina toimivat luottolaitokset

ja pääomasijoittajat tai yritykset hankkivat rahoituksen suoraan julkisilta arvopaperimarkkinoilta.

Elinkaaren alkuvaiheessa yritykset voivat saada julkista rahoitusta.

7 6 Lähteet: 16, luku 2; 24, 27, 47, 53, 71.


29

Kasvuvaiheessa pääomasijoittajilla voi olla merkittävä rooli, minkä jälkeen listautuminen

pörssiin on yksi vaihtoehto.

Suomessa on vähän bisnesenkeleitä, jotka tarjoavat rahoitustaan ja liiketoimintaosaamistaan

nuorille yrityksille. Meillä ei ole tarpeeksi sellaisia yrityksiä, joiden tavoitteena

on nopea liikevaihdon ja henkilöstön kasvu. Keskeisenä elinkeino- ja innovaatiopoliittisena

haasteena on, että olemme kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen alhaisella tasolla

• suomalaisten yrittäjien kasvuhakuisuudessa (Pohjoismaiden alhaisin)

• alkuvaiheen pääomasijoitusten (VC) määrässä

• keskisuurten yritysten määrässä

• pörssiin listautuvien yritysten määrässä.

Alkavat kasvuyritykset ovat ongelmallisessa tilanteessa yritysten rahoituksessa siemen-

ja aloitusvaiheessa. Yritykset eivät saa pankkien kautta markkinaehtoista rahoitusta

eivätkä myöskään pääomasijoittajilta yksityisiä pääomasijoituksia. Tämä johtuu yritysten

suurista riskeistä ja erittäin epävarmoista tuotto-odotuksista.

Nopeasti kasvavat yritykset vastaavat miltei puolesta yritysten liikevaihdon ja työllisyyden

kasvusta. Merkittävän osan kasvusta muodostavat myös maltillisesti kasvavat

omistajayritykset. On tärkeää saada olemassa olevat keskisuuret ja suuret yritykset aktivoitumaan

innovaatiotoiminnassa ja hakemaan osaamiseen perustuvaa voimakasta kansainvälistä

kasvua. Kansantalouden kannalta tämä toisi merkittävimmät ja nopeimmat

vaikutukset, sillä kasvuyritykset lisäävät työllisyyttä, vaikuttavat kansantuotteen kasvuvauhtiin

ja lisäävät tuottavuutta. Ne edistävät talouden uudistumista, innovaatioiden

syntymistä ja osaamisen hyödyntämistä sekä lisäävät kilpailua.

Olemassa olevan yrityksen jatkaminen on työllisyyden näkökulmasta vähintään yhtä

arvokasta kuin uuden yrityksen perustaminen. Yritysten omistajavaihdoksissa on suuri

kasvupotentiaali, sillä liiketoiminnan siirto säilyttää keskimäärin viisi työpaikkaa, kun

uusi yritys luo keskimäärin kaksi uutta työpaikkaa. 87

Julkisen vallan tehtäväksi jää näin vastata alkavien kasvuyritysten ongelmiin riittävän

tehokkailla kannusteilla ja samalla huolehtia siitä, että omistajayrittäjien toimintaympäristöä

parannetaan. Varhaisen kasvuvaiheen ohittaneet ja tiettyyn kokoluokkaan kasvaneet

yritykset pystyvät varmimmin luomaan kasvua.

2.4 Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu

Suomessa on yritysverotuksessa pyritty siihen, että verotus olisi vaikutuksiltaan neutraalia

eikä se ohjaisi yrityksen liiketaloudellisia päätöksiä. Useimmissa OECD:n ja EU:n

jäsenmaissa on hyödynnetty myös verotuksen tarjoamia keinoja kannustaa yrityksiä

vahvistamaan osaamistaan harjoittamalla tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Pääomasijoittamista kannustetaan Euroopassa kahdeksassa maassa: Belgiassa, Ranskassa,

Iso-Britanniassa, Irlannissa, Italiassa, Saksassa, Luxemburgissa ja Portugalissa. Yhä

useammat maat suunnittelevat kannustimia kasvuyrityksille, myös Ruotsissa on komitea

8 7 Lähteet: 63.


30

ehdottanut uusia keinoja (ks. tarkemmin liite 1). Onkin tärkeää, että Suomessa täydennetään

suoriin tukiin perustuvaa julkista rahoitusjärjestelmää ottamalla käyttöön verokannusteita.

On suuri vaara, että muussa tapauksessa Suomen suhteellinen asema heikkenee,

ja mahdollisuudet pysyä mukana kilpailussa katoavat. 98

2.5 Kansainvälistymisestä globalisaatioon

Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet

merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Finanssikriisi on johtanut tilanteeseen,

jossa kansainväliset sijoittajat ovat vähentäneet omistuksiaan reuna-alueilla. Ulkomaisen

omistuksen osuus pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta on laskenut

yli 60 prosentin tasolta alkuvuonna 2008 noin 43 prosentin tasolle.

Ulkomaalaisten osuus suomalaisten kohdeyhtiöiden saamista euromääräisistä pääomasijoituksista

oli vuonna 2010 samaa tasoa kuin pörssiyhtiöissäkin eli 44 prosenttia.

Ulkomaisten pääomasijoittajien euromääräiset sijoitukset olivat yhteensä noin 260 miljoonaa

euroa. Kuitenkin ulkomailta pääomasijoituksia saaneita kohdeyhtiöitä oli vain 9

prosenttia (21 kpl) kaikista pääomasijoituksia saaneista yhtiöistä. Tämä tarkoittaa, että

ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat joka kymmenenteen kohteeseen keskimäärin selvästi

suurempia summia kuin kotimaiset sijoittajat.

Eläkevarallisuudestamme kaksi kolmasosaa on sijoitettu Suomen ulkopuolelle. Euroalueen

ulkopuolisia sijoituksia on runsas kolmannes. Eläkelaitosten osakesijoituksista 76

prosenttia oli sijoitettu ulkomaille.

Suomessa sijaitsevista yrityksistä vajaat 3 000 oli ulkomaalaisia tytäryhtiöitä vuonna

2010. Tämä tarkoittaa, että joka sadas Suomessa sijaitseva yritys on ulkomaisessa määräysvallassa.

Näissä yrityksissä työskentelee 15 prosenttia Suomessa toimivien yritysten

henkilöstöstä, ja yritysten osuus liikevaihdosta on noin viidennes.

Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat pääosin ulkomaille. Kymmenen vuotta

sitten vientiyrityksemme työllistivät ulkomailla noin 150 000 henkilöä ja nyt jo yli 300 000

(Liite 7).

Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaiselle omistajalle.

Yksityistalouksien rahastosijoituksista suuri osa - 72 prosenttia - kohdistuu rahastoihin,

jotka sijoittavat Suomen ulkopuolelle. Pääomat liikkuvat yli rajojen ja raha hakee

kasvun tuomia uusia mahdollisuuksia.

Yritysten kasvu luo yhteiskuntaamme lisää työpaikkoja ja tuo lisää verotuloja. Kotimaisen

kasvun rahoittaminen vaatii lisää pääomaa. Tarvitaan lisää sijoittajia ja helpompia

tapoja kanavoida sijoituksia myös alku- ja kasvuvaiheen listaamattomiin yrityksiin.

Sijoitettavaa pääomaa on mm. kotimaisilla kotitalouksilla, kotimaisilla instituutioilla ja

ulkomaisilla sijoittajilla.

Kun tavoitteena on uusien markkinoiden valtaaminen ja uusien palveluiden tai tuotteiden

lanseeraaminen, riskit lisääntyvät ja rahoituksen saatavuus heikkenee. Ongelmia

saattaa syntyä myös toimialojen rakennemuutosten rahoittamisessa sekä velkaantuneiden,

mutta liikeidealtaan hyvien yritysten rahoituskysymyksissä.

9 8 Lähteet: 27, 39,41, 44, 45, 52, 68, 77, 80, 87-90, 102.


31

Kasvuyritysten kehityksen hiipuminen on yhteinen ongelma Euroopassa. Suomalaisia

kasvuyrityksiä tulee verrata parhaisiin kohteisiin, joissa osaamistaso on huippuluokkaa

kuten Yhdysvallat ja Israel sekä joiltakin osin Alankomaat, Iso-Britannia, Kanada,

Norja, Ruotsi, Singapore ja Tanska. Kun tarkastellaan nopean kasvun teknologiayrityksiä,

jotka ovat edellyttäneet korkeita innovaatiopanoksia ja teknologiaosaamista, Suomi

ei enää pärjää keskeisille kilpailijamaille. 109

Listautumiskynnys haittaa omalta osaltaan yrityskasvun rahoittamista. Suomessa

tarvitaan myös uusia muotoja varallisuuden ohjaamiseksi yrityskasvun rahoittamiseen.

Näitä muotoja ovat mm. sijoitusyhtiöt.

2.6 Listautumiskynnys on korkea

Kynnys listautua pörssiin on merkittävä ongelma Suomessa. Viimeisin listautumisanti,

IPO, toteutettiin vuonna 2007. Verrattuna muihin Pohjoismaihin listautumisten määrä

on Suomessa selvästi heikoin (Kuvio 5.).

Pörssiyhtiöt luokitellaan markkina-arvon perusteella suuriin, keskisuuriin ja pieniin

yhtiöihin. Suuria yhtiöitä Nasdaq OMX Helsingissä on 26 (markkina-arvo yli 1 mrd.

euroa), keskisuuria yhtiöitä on 40 (markkina-arvo 150 miljoonaa – 1 mrd. euroa) ja pieniä

yhtiöitä on 57 (markkina-arvo alle 150 miljoonaa euroa).

Nuoria kasvuyrityksiä ja pörssilistattuja yrityksiä on usein myyty ulkomaisille yrityksille

ja pääomasijoittajille. Yrittäjän kannalta myynti on usein helpoin ja luontevin tapa

saada palkkio yrittämisestään, ja se saattaa mahdollistaa sarjayrittäjyyden. Yrityksen

myynti varhaisessa vaiheessa ulkomaille vähentää pörssilistautumisia ja myös potentiaalisia

verotuloja sekä työpaikkojen kasvua Suomessa.

Kuvio 5. Pörssilistautumiset Pohjoismaissa: päälista

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lähde: Nasdaq OMX

Tukholma

Helsinki

Kööpenhamina

10 9 Lähteet: 25,28,82.


32

Kuvio 6. MTF-listautumiset Pohjoismaissa: First North

40

35

30

25

20

15

Tukholma

Helsinki

Kööpenhamina

10

5

0

2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lähde: Nasdaq OMX

Lisääntyvä arvopaperimarkkinoita koskeva sääntely on osaltaan vähentänyt yritysten

halukkuutta listautua. Sääntely on kuitenkin tuonut myös uusia mahdollisuuksia. Vuonna

2004 voimaan tullut rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi MiFID mahdollisti

uusien markkinapaikkojen syntymisen perinteisten pörssien rinnalle. MiFID:n

myötä pörssit määriteltiin säännellyiksi markkinoiksi, kun taas kevyemmin säännellyille

markkinapaikoille luotiin käsite monenkeskinen markkinapaikka, MTF (multilateral

trading facility).

Monenkeskinen markkinapaikka First North Finland aloitti toimintansa Suomessa

keväällä 2011, osana Nasdaq OMX -konsernia. Tätä First North -markkinapaikkaa ei

Suomessa vielä juurikaan tunneta, mutta se tarjoaa monia mahdollisuuksia. Listalleottoa

koskevat sääntelyvaatimukset esimerkiksi esitteiden laatimiseen ja muuhun tiedonantoon

liittyen ovat perinteistä pörssilistausta kevyempiä. Yhtiöillä ei myöskään ole velvollisuutta

soveltaa IFRS-standardeja, vaan ne voivat laatia tilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa

suomalaista kirjanpitolakia ja -käytäntöä noudattaen. Yhtiöiden listalleottovaatimukset

kyseiselle markkinapaikalle ovat myös perinteisiä pörssiyhtiöitä kevyemmät.

Kevyemmistä hallinnollisista vaatimuksista huolimatta First North Finland on vain

kolmen yhtiön markkinapaikka – suomalaiset kasvuyritykset eivät ole olleet kiinnostuneita

listautumaan (Kuvio 6).

Suomalaisista yrityksistä vain muutama on listautunut ulkomaisiin pörsseihin. Sitä

vastoin vuoden 1999 jälkeen ainakin 26 suomalaista pörssiyhtiötä on siirtynyt ulkomaiseen

omistukseen. Tällöin myös pääkonttori ja joskus koko yritys on siirtynyt Suomen

ulkopuolelle.

Pörssilistautuminen ei siis ole ainoa tapa kasvaa. Listautumisten puuttuminen kuitenkin

kuvastaa Suomen ongelmaa kasvuyhtiöiden rahoituksessa sekä mitä ilmeisimmin

myös verotuksessa, mikä muodostaa kynnyksen siirtymiselle listaamattomasta yrityksestä

listatuksi yritykseksi. Listautumiskynnyksen poistamiseksi on ryhdyttävä toimen-


33

piteisiin. Samanaikaisesti yrittäjyyttä, omistamista ja riskinottoa tulee kannustaa. Tähän

haasteeseen emme kykene vastaamaan, jos emme ota käyttöön nykyistä vahvempia kannusteita

yksityisen pääoman riskinotolle. Yritysten kasvuputkeen ja listautumiseen tarvitaan

toimenpiteitä, jotka liittyvät sääntelyyn, asenneilmapiiriin, yhtiöihin, sijoittajiin

ja verotukseen.

2.7 Hyvin toimiva MTF -markkinapaikka voi olla kasvun moottori

Yritysten kasvu ja uusien työpaikkojen syntyminen ovat Ruotsissa selvässä yhteydessä

erittäin toimiviin ja tehokkaisiin pääomamarkkinoihin 11 10. MTF -markkinapaikka First

North on kerännyt perustamisensa jälkeen vuonna 2005 jokaisena vuonna enemmän

yrityksiä listalleen kuin varsinainen päälista (Kuviot 5 ja 6). Vuonna 2011 listautui 18

yritystä, ja listalla on vuoden 2012 alussa yli 130 yritystä.

Kanadassa pienillä kasvuyhtiöillä on hyvin toimiva markkinapaikka TSXV, joka toimii

kilpailevana rahoituksen lähteenä perinteiselle pääomasijoitustoiminnalle. Tälle markkinapaikalle

listautuneiden kasvuyritysten todennäköisyys listautua pörssin päälistalle

on ollut seitsemän kertaa suurempi kuin muiden kasvuyritysten (Carpentier, L'Her and

Suret 2010). Se on myös tarjonnut sijoittajille korkeammat tuotot kuin perinteisessä buyout

-toiminnassa. TSXV:n vaatimukset markkinapaikalle pääsyyn ovat matalat, eivätkä ne

yleisesti ottaen ole samalla tasolla kuin Suomessa. Myös Yhdysvalloissa on esitetty tehostettuja

toimia, joilla listautumista voi edistää. 1211

Kehittämällä mikroyritysten mahdollisuuksia kasvaa ja pienten sekä keskisuurten

yritysten mahdollisuuksia päästä markkinapaikalle saadaan yritykset kasvu-uralle ja

luomaan työpaikkoja.

11 10 Aiheesta tarkemmin lähteet: 2, 15-17, 46.

1211 Ks. lähteet: 72.


35

3 Pääomamarkkinaosapuolet

– Työpaikkoja ja pääomaa

3.1 Kotitaloudet – omistajia

Pääomamarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että osapuolia on mahdollisimman

paljon. Lukumäärältään suurin taho ovat kotitaloudet. Noin 820 000 henkilöä

omistaa osakkeita, mikä vastaa noin 15 prosenttia väestöstä. Ruotsissa viidennes kotitalouksista

omistaa osakkeita, mikä selittyy muun muassa aikaisemmin käytössä olleista

verokannustimista.

Suurin osa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta on asunnoissa sekä pankkien talletustileillä,

mikä tarjoaa pankeille rahoituslähteen. Sijoittamalla varat suoraan yritystoimintaan

yritykset saisivat kotimaista riskipääomaa kasvua varten ja kotitaloudet mahdollisuuden

vaurastumiseen. Kotitalouksien mahdollisuutta osallistua pääomamarkkinoille

sekä tiedonsaantia ja opetusta pääomamarkkinoiden toiminnasta tulee lisätä eri keinoin.

Kotitalouksia on kannustettava sijoittamaan varoja nykyistä enemmän yritystoimintaan.

Pitkäaikaista omistajuutta tulee tukea. Eri säästämismuotojen verokohtelun tulee

olla neutraalia.

Kotitalouksilla on pankkitileillä noin 78 mrd. euroa ja suorissa osakesijoituksissa 27

mrd. euroa (30.6.2011 / Tilastokeskus), mikä vastaa noin 20 prosenttia pörssiyhtiöiden

markkina-arvosta.

Kotitaloudet ovat merkittävä omistajaryhmä, jolla olisi mahdollisuus kasvattaa osakesijoituksiaan.

Pankkitileillä kotitalouksien varat menettävät ajan myötä arvoaan (keskikorko

alle prosentin, inflaatio tätä korkeampi). Toisaalta suuret talletusmäärät mahdollistavat

muun muassa asuntolainojen alhaisen korkomarginaalin sekä pankkikeskeisen

rahoitusjärjestelmämme. Talletusten määrää voisi pienentää, mikäli samalla kehitetään

esimerkiksi yritysten velkakirjamarkkinoita aktiivisesti ja myös pk-sektorin tarpeita silmällä

pitäen.

Omistajia tarvitaan lisää. Pienten osinkojen verovapaus houkuttelisi uusia piensijoittajia

pörssiyhtiöiden omistajiksi. Muutoksella tavoitellaan nimenomaan signaalivaikutusta,

jonka toivotaan vaikuttavan piensijoittajien säästämis- ja sijoittamispäätöksiin. Jos

pääsemme vastaaviin sijoittajamääriin kuin Ruotsissa, tarkoittaisi tämä Suomessa noin

260 000 uutta pörssiosakkeiden omistajaa.


36

SUOSITUS 1

Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena 260 000 uutta omistajaa

• Pienet osingot yksityissijoittajalle verottomiksi 2 500 euron rajaan saakka. Kaikkien suomalaisista

yhtiöistä osinkoja saavien yksityishenkilöiden saamat osingot olisivat saajalle

ensimmäisten 2 500 euron osalta verottomia (yhtiö maksaa yhteisöveron 24,5 prosenttia,

mutta osakas ei lisäksi maksa osinkoveroa) ja tämän jälkeen normaalin osinkoverotuksen

alaisia.

• Ehdotus lisää progressiota pääomaverotuksessa - ja siten vastaa hallitusohjelman käsitystä

oikeudenmukaisesta pääomatulojen verotuksesta.

• Ulkomaisten palautusten hakijoiden ongelma on huomioitava, mikä vaatii hallinnollisia

lisäresursseja, tosin ei merkittävää määrää.

• Fiskaalinen staattinen vaikutus (VATT 2006 / jos raja 1 000 euroa): 36 miljoonaa euroa, hallitusneuvottelut

2011: 70 miljoonaa euroa.

• Dynaaminen vaikutus: Tavoitteena on verotulojen kasvattaminen yritysten omistuspohjan

laajentumisen myötä saavutettavana taloudellisena kasvuna.

3.2 Pääomasijoittajat – riskinottajia

Pääomasijoittajista on viime vuosina tullut yhä tärkeämpiä pääomamarkkinaosapuolia.

Pääomasijoittajien menestys perustuu pörssimarkkinoita kevyempään hallintomalliin,

vähäisiin julkisiin raportointivelvoitteisiin, selkeästi arvonluontiin kytkettyihin kannustemalleihin,

johdon omaan osakeomistukseen ja juuri kyseisen yrityksen tarpeisiin

– vailla muodollisia vaatimuksia – koottuihin hallituskokoonpanoihin.

Pääomasijoittajiin kuuluvat myös alku- ja kasvuvaiheen venture capital -rahastot, myöhemmän

vaiheen private equity -rahastot ja enkelisijoittajat. Suomessa on keskusteltu eri

sijoittajaryhmien erityistarpeista, merkittäviä epäkohtia ei kuitenkaan ole todennettavissa.

Julkisen sektorin panostukset pääomamarkkinoilla (esim. Tekes, Teollisuussijoitus,

Finvera, Avera, Vigo-ohjelma, ACE) ovat merkittäviä ja kooltaan riittäviä. Epäkohtana

on yritystukien liian suuri määrä ja aluepoliittinen painotus, joista seuraa tehottomuutta,

kilpailun vääristymistä ja resurssien haaskausta.

Työmarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu selvitettäväksi verokannuste alkuvaiheen

yrityksiin sijoituksia tekeville yksityishenkilöille (bisnesenkelikannustin) tai

t&k -vähennys.

3.2.1 Pääomasijoitukset listaamattomiin pk-yrityksiin

Yksityisen pääomasijoittamisen verokannuste kohdistetaan listaamattomiin pk-yrityksiin.

Verokannuste koskisi yksityishenkilöitä niin, että kuka tahansa kriteerit täyttävän

sijoituksen tekevä henkilö kuuluisi verokannusteen piiriin. Sijoituksen voisi tehdä joko

suoraan tai pääomasijoitusrahaston kautta.


37

Tavoite on kannustaa ulkopuolista sijoittajaa tekemään riskisijoitus listaamattomaan

pk-yritykseen. Tämä kannustin ei koske yrityksen perustajaa - Suomessa syntyy riittävästi

uusia yrityksiä, mutta ongelma on se, etteivät ne kasva. Tämän takia kannustin on rajattu

koskemaan vähemmistösijoituksia. Sijoituksen määrä olisi 5 000 – 150 000 euroa. Koska

halutaan varmistaa, että tehty sijoitus on yhtiön käyttöön tulevaa lisäpääomaa, voidaan

edellyttää, että sijoitus tehdään osakeannissa merkittävinä uusina osakkeina.

SUOSITUS 2A

Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin

vuosina 2013 - 2017

• Verokannuste toteutetaan pääomatuloja koskevana verovähennysoikeutena sijoituksen

tekemisen yhteydessä vuosina 2013 - 2017. Yksityissijoittaja saisi vähentää listaamattomaan

kasvuyritykseen tekemänsä sijoituksen määrästä 50 prosenttia sijoitusvuoden verotettavasta

pääomatulosta. Näin kannustetaan erityisesti tekemään sijoituksia yhtiöihin, ei

irtautumaan sijoituksista.

• Koska sijoituksen vähentämätön hankintameno alenisi vastaavasti 50 prosenttia, tehty

vähennys tuloutuisi sijoittajan verotuksessa, kun sijoitus myytäisiin tai realisoitaisiin muulla

tavoin.

• Suosituksen 2B mukaista hankintameno-olettamaa ei voida soveltaa, jos verokannuste

tämän suosituksen mukaisesti olisi käytetty.

• Vähennysoikeuden edellytykset olisivat seuraavat:

- Sijoittaja on yksityishenkilö, joka tekee sijoituksen suoraan tai pääomasijoitusrahaston

kautta;

- Sijoitus kohdeyhtiöön on tehtävä rahasuorituksena;

- Kyseessä on vähemmistösijoitus kohdeyhtiöön (oman ja lähipiirin omistusosuus kohdeyhtiöstä

on sijoituksen jälkeen alle 50 %);

- Yksittäisen vähennyskelpoisen sijoituksen määrä on vähintään 5 000 euroa mutta enintään

150 000 euroa ja yksittäisen sijoittajan vuotuinen vähennys on enintään 250 000

euroa;

- Sijoituskohde on elinkeinotoimintaa harjoittava (kiinteistö- ja rahoitusalan yhtiöt rajataan

ulkopuolelle), EU-/ETA-valtiossa sijaitseva, EU-kriteereillä määritelty pieni tai keskisuuri

listaamaton yritys (alle 250 työntekijää ja liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa

tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa).

- Jos sijoitus tehdään pääomasijoitusrahastoon, sen kohdeyhtiöiden on täytettävä em.

sijoituskohdetta koskevat edellytykset.

• Fiskaalinen vaikutus olisi vähäinen. Kyseessä on verojen lykkäys, sillä myytäessä yritysvero

toteutuisi täysimääräisesti hankintamenon pienentymisen johdosta.

• Suositus on yhtäläinen FIBANin ja FVCA:n ehdotusten kanssa.


38

3.2.2 Hankintameno-olettaman korottaminen

Yksityisen pääomasijoittamisen verokannuste kohdistetaan listaamattomiin pk-yrityksiin.

Verokannuste koskisi yksityishenkilöitä. Kannusteen tavoitteena on rohkaista uusia

yrittäjiä, omistajia ja ulkopuolisia sijoittajia sijoittamaan riskipääomaa erityisesti pääomia

vaativaan kasvuun.

Kannustin toteutettaisiin keventämällä luovutusvoittoverotusta. Vuosina 2013–2017

pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettama nostettaisiin

80 prosenttiin. Tämä tarkoittaa hankintameno-olettamien nostamista kaksin–nelinkertaiseksi

nykyisestä.

Verohuojennus sidotaan uuden pääoman antamiseen yritykselle sitä perustettaessa

tai uusmerkinnän yhteydessä. Näin tehty sijoitus edustaa yhtiön käyttöön tulevaa lisäpääomaa

ja siten ehdotus lisää uusia investointeja. Tehtävän sijoituksen omistusosuuden

tulee vastata vähintään 10 prosenttia kohdeyrityksen osakkeista. Tarvittaessa sijoitukselle

voidaan asettaa euromääräinen alaraja. Sijoituksen koon määrittämisen tarkoituksena on,

että sijoittaja on todellinen omistaja, joka riskipääoman lisäksi tuo myös omaa osaamistaan

kasvuyritykseen esimerkiksi hallitustyöskentelyn kautta.

Mikäli sijoituksista irtautuminen nähdään verotuksellisesti erityisen epäedulliseksi,

se vähentää osaltaan riskinottohalukkuutta. On tärkeätä, ettei muun muassa inflaation

tuomasta nimellisestä arvonnoususta jouduta maksamaan luovutusvoittoveroa.

Kasvuyrityksiä perustetaan tyypillisesti uusille toimialoille, ja ne hyödyntävät uusia

innovaatioita keskimääräistä useammin. Verokannustin ei vähentäisi verotuottoja lähivuosina,

koska myynnit toteutetaan yleensä myöhemmin. Huojennus palkitsisi myös vain

toteutuneesta, yrityksen arvoa nostaneesta kasvusta. Aktivoidessaan kasvua kannustimella

olisi myönteisiä kansantaloudellisia vaikutuksia.

SUOSITUS 2B

Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa

korotetaan 80 prosenttiin määräajaksi vuosina 2013 - 2017

• Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtyjen uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettama

nostetaan 80 prosenttiin vuosina 2013–2017.

• Kannuste koskee luonnollisia henkilöitä, jotka perustavat uuden yrityksen tai sijoittavat

osakeannin yhteydessä uutta pääomaa yritykseen. Tehtävän sijoituksen omistusosuuden

tulee vastata vähintään 10 prosenttia kohdeyrityksen osakkeista. Sijoituksen ulkopuolelle

rajattaisiin kiinteistösijoitukset.

• Verokannustin ei vähentäisi verotuloja lähivuosina, koska myynnit toteutetaan myöhemmin

omistajien riskihalukkuuden kasvaessa ja uusien pääomasijoittajien myötä. Vain pienellä

osalla sijoituksista on arvonnousua yli 25 prosenttia, minkä jälkeen verohelpotuksella on

fiskaalista vaikutusta.

• Dynaamiset vaikutukset lisäisivät pitkällä aikavälillä verotuloja.

• Suositus on yhtäläinen Suomen Yrittäjien ehdotuksen kanssa.


3.3 Kasvuyritykset – työllistäjiä

39

Kasvu lähtee yrityksistä. Suomessa on tällä hetkellä tärkeintä luoda uusia työpaikkoja.

Yrityksiä tuetaan eri tavoin. Nykyisten yritystukien sijaan pitäisi käyttää verokannusteita.

Uusien työpaikkojen luominen tuo yhteiskunnalle verotuloja. Työllistäviä kasvuyrityksiä

tulisi kannustaa. Verokannusteita voi luoda sekä yrityksille että sijoittajille.

Molempia käytetään kansainvälisesti.

Tässä suosituksessa kuvataan kasvuyritykselle verokannuste, jonka avulla voidaan

saada käyttöpääomaa tehokkaasti yrityksen tuloksesta. Työllistävien pk-yritysten tekemiä

voittoja ei verotettaisi voimakkaan kasvun vaiheessa edellyttäen, että voittovaroja

ei nosteta kasvuyrityksestä omistajien käyttöön. Kasvuyrityksiä tukevia veromalleja on

käytössä useissa EU-maissa. Osakeyhtiö voidaan vapauttaa elinkeinotoiminnan tuloverosta,

jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) Pk-yritys EU-kriteereillä (alle 250 työntekijää, liikevaihto enintään 50 milj. euroa tai

tase enintään 43 milj. euroa)

• jos kyseessä on konsernimuoto, konsernikokonaisuuden tulee täyttää pk-edellytykset.

Konsernilla tarkoitetaan konserniavustuslain määritelmää konsernista eli

suomalainen Oy + konserniyhtiöiden välitön/välillinen omistussuhde vähintään

90 prosenttia;

2) Yritys (konserni) työllistää vähintään kaksi uutta kokopäivätoimista työntekijää ja

työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia kokonaistyöntekijämäärästä

(kyse nettolisäyksestä konsernitasolla);

3) Yritys (konserni) on täyttänyt kasvuyrityskriteerit jo edellisenä verovuotena (eli ensimmäisenä

kasvuvuonna vapautusta ei myönnetä);

4) Jos yritys (konserni) on aikaisemmin ollut verovapauden piirissä, verovapauden edellytysten

on tullut täyttyä yhtäjaksoisesti ko. verovuoteen saakka. (Ts. verovapaus edellyttää

jatkuvaa kasvua; jos yritys ei jonakin vuonna täytä verovapauden kriteereitä,

verovapauden piiriin ei voida enää palata).

5) Yritys (konserni) ei jaa verovapautettuja voittovaroja osinkona niin kauan kuin yritys

(konserni) on verovapauden piirissä.

• Osinkoja voitaisiin jakaa vasta ensimmäisen verovapauskautta seuraavan "verollisen"

verovuoden jälkeen (ts. verovapaita voittovaroja voitaisiin jakaa vasta sitten,

kun takana on yksi normaalisti veronalainen vuosi).

• Konsernin sisäiset osingot (tyttäreltä emolle) olisivat mahdollisia.

• Verotusmenettely: Yrityksen (kaikkien konserniyhtiöiden) on vaadittava verovapautta

veroilmoituksessa ja esitettävä näyttö edellytysten (1-5) täyttymisestä.


40

SUOSITUS 3

Määräaikainen verohuojennus vuosiksi 2013 - 2020 työllistäville kasvuyrityksille

• Kasvuyritysten määrän lisäämiseksi ja työllistämisen kannustamiseksi tulisi säätää verovapausmalli

asetetut edellytykset täyttäville yrityksille. Mallin mukaan voimakkaasti kasvavien

ja työllistävien pk-yritysten tekemiä voittoja ei verotettaisi toiminnan kasvuvaiheessa

edellyttäen, että voittovaroja ei nosteta yrityksestä omistajien käyttöön. Malli kannustaisi

perustamaan kasvuyrityksiä sekä kerryttämään käyttöpääomana saavutetut tuotot toiminnan

edelleen kehittämiseen ja työllistämiseen.

• Kasvuyritykset ovat tyypillisesti käynnistysvaiheessa velkavetoisia ja tappiollisia yrityksiä,

joten yhteisöverotuottoihin ehdotettu verovapausmalli vaikuttaisi melko vähän. Malli kuitenkin

kannustaisi kasvuyritysten perustamiseen ja parantaisi aloittavien yritysten mahdollisuuksia

hankkia kasvulle tarpeellinen käyttöpääomarahoitus.

• Arvioita fiskaalisista vaikutuksista:

• Potentiaalinen veropohjan pieneneminen kohdentuisi vain pieneen osaan yhteisöveron

tuotosta. Käytännössä vaikutus tulisi vain kasvuyhtiöiden kautta ja jäisi vähäiseksi.

• Fiskaalinen vaikutus ei tulisi heti, koska yrityksen täytyy ensin kasvaa eli palkata tuloveroa

maksavia työntekijöitä kahden vuoden ajan ennen pääsyä verohuojennuksen piiriin; tällöin

uusien työpaikkojen synnystä johtuva palkkaverojen kasvu lisäisi verotuloja.

• Dynaamiset vaikutukset muodostuvat pidemmällä aikavälillä positiivisiksi, kun työllisyys

kasvaa ja valtiolle kertyy lisää ansiotulo- ja arvonlisäveroja.

3.4 Sijoitusyhtiöt – sijoitusten allokoijia

Useilla markkinoilla (esim. Ruotsissa) käytetään paljon sijoitusyhtiöitä. Sijoitusyhtiöiden

liiketoimintaa on sijoittaminen toisiin yhtiöihin. Osakkeenomistaja saa hajautetun salkun

omistamalla yhden sijoitusyhtiön osakkeita. Koska pörssilistatut sijoitusyhtiöt ovat

tarkkojen raportointisäännösten alaisia, niiden toimintaa, sijoituksia ja kustannuksia

voi pitää läpinäkyvinä. Sijoitusyhtiöt ovat yksi tapa houkutella lisää pääomaa yrityksiin.

Tällä hetkellä sijoitusyhtiöiden verokohtelu Suomessa ei ole neutraalia rahastoihin verrattuna.

Ilmeisesti tästä syystä meillä ei ole kovin monta pörssilistattua sijoitusyhtiöitä.

Sijoitusyhtiöllä tarkoitetaan julkisesti noteerattua osakeyhtiötä, joka yksinomaan tai

pääasiallisesti hallinnoi arvopapereita ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on tarjota

osakkailleen mahdollisuus hajauttaa sijoitusriskiä laajan sijoitussalkun kautta.

Sijoitusyhtiötoiminnan vilkastuminen Suomessa voisi tuoda lisää pääomia ulkomailta

ja kannustaa sekä ulkomaisia että kotimaisia sijoittajia, mukaan lukien kotitalouksia,

sijoittamaan pörssilistatun sijoitusyhtiön kautta varoja myös alku- ja kasvuvaiheen (listaamattomiin)

yrityksiin.

Verokohtelun tulisi olla neutraalia sijoittajan valitessa, sijoittaako hän suoraan osakkeisiin,

sijoitusrahaston rahasto-osuuksiin, sijoitusyhtiön osakkeisiin vai muihin instrumentteihin.

Tällä hetkellä sijoitusyhtiön kautta sijoittaminen altistuu kuitenkin moninkertaiselle

verotukselle. 131

13 1 Lähteet: 30.


41

SUOSITUS 4

Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille

• Pörssilistatun sijoitusyhtiön neutraali verokohtelu tulee turvata esim. yhtiötasolla tapahtuvalla

verovapaudella tai -huojennuksella kuten Ruotsissa.

• Pörssilistatun sijoitusyhtiön sijoitustoiminnan tulot tulisi säätää verovapaiksi, muu sijoitusyhtiön

saama tulo olisi normaalisti veronalaista.

• Yhdenkertaisen verotuksen turvaamiseksi sijoitusyhtiön maksamat osingot olisivat osakkeenomistajille

aina 100-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa.

• Suomessa on tällä hetkellä erittäin vähän listattuja sijoitusyhtiöitä (ehdotukseen ei sisällytetä

kiinteistösijoitusyhtiöitä, koska halutaan kannustaa sijoittamista työllistävään liiketoimintaan,

ei kiinteistöihin). Koska listattuja sijoitusyhtiöitä ei juuri ole ja ehdotus ei kohdistuisi

listaamattomiin sijoitusyhtiöihin, on ehdotuksen fiskaalinen vaikutus erittäin pieni.

3.5 Kiinteistösijoittajat – vapauttavat pääomia työllistäville

yrityksille ja yhteiskunnalle

Kiinteistösijoittamisen kenttä on laaja ja siinä on useita toimijoita, kuten työeläkelaitokset,

joille kiinteistösijoittaminen on osa sijoitusallokaatiota. Nykytilanne kiinteistömarkkinoilla

ei ole tyydyttävä, sillä erilaisia rahoitus- ja riskienjakomalleja ei ole markkinoilla

riittävästi. Muun muassa kiinteistörahoitukseen saatavien lainojen maturiteetti

on viime aikoina ollut varsin lyhyt, 3 – 5 vuotta.

Kiinteistörahastolaki on nykymuodossaan ollut voimassa muutaman vuoden. Tänä

aikana on perustettu yksi rahasto. Laki edellyttää muun muassa perustettavan yhtiön

pörssinoteeraamista kolmen vuoden kuluessa sekä asettaa rajoitteita sijoitusstrategialle,

sillä kohteena voivat olla vain uudet asunnot. Myös väliyhtiötyyppisten toimijoiden määrä

on Suomessa vähäinen toisin kuin monessa muussa maassa. Tällaisia kommandiitti- tai

osakeyhtiömuotoisia toimijoita on syntynyt lähinnä vain private equity -markkinoille.

Väliyhtiöiden tarjoamia etuja on muun muassa se, että tuloverotus tapahtuu sijoittajatasolla.

Tällöin päätösvalta voi olla väliyhtiön kautta myös suoraan sijoittajilla tai sijoittajat

voivat halutessaan ulkoistaa päätösvallan. Mallin hyötyjä on, että sijoitusmarkkinoille

tulee lisää toimijoita ja markkinat monipuolistuvat ja tehostuvat. Väliyhtiömallin avulla

esimerkiksi eläkelaitos pystyy toimimaan erittäin kustannustehokkaasti.

Suorassa kiinteistösijoittamisessa eläkelaitokset eivät nykylainsäädännön mukaan saa

käyttää velkaa. Riskinäkökulmasta velan käyttö suorissa kiinteistösijoituksissa on täysin

rinnasteista kiinteistörahastojen käyttöön. Velan salliminen suorassa kiinteistösijoitustoiminnassa

vapauttaisi kiinteistöihin sitoutunutta sijoituspääomaa. Esimerkiksi 50 prosentin

velkaosuus vapauttaa puolet suoriin kiinteistösijoituksiin sitoutuneista pääomista.


42

Uusi vakavaraisuuskehikko, jota STM paraikaa kehittää, tulisi huomioimaan velan

käytön kiinteistösijoituksissa. Velkaa käytettäessä kiinteistösijoituksille asetetaan suoria

kiinteistösijoituksia suurempi pääomavaatimus sekä korkeamman riskitason että riskikorrelaation

kautta. Näin velan käytön vaikutus kokonaisriskiin tulisi vakavaraisuuskehikossa

kuvattua nykyistä tarkemmin. 142

SUOSITUS 5

Kiinteistösijoittamisen edellytyksiä parannetaan kehittämällä väliyhtiömallia ja kiinteistörahastolakia

sekä sallimalla eläkeyhtiöiden käyttää velkaa suorissa kiinteistösijoituksissa.

Tämä edellyttää vakavaraisuuskehikon uudistamista

• Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta kiinteistösijoittamisessa poistamalla kommandiittiyhtiömuotoiseen

hallinnointiyhtiöön liittyvä säädös, jonka mukaan yhtiö on purettava

10 vuoden kuluttua. Omistamisen väliyhtiömallin kautta tulisi voida olla huomattavasti

pitkäjänteisempää ottaen huomioon kiinteistösijoittamisen luonne. Pitkäaikaisille sijoittajille

tulisi mahdollistaa huomattavasti pidempiaikainen ky-muotoinen omistus.

• Eläkeyhtiön suorien kiinteistösijoitusten käytössä tulee sallia velan käyttö 50 prosenttiin

asti; vaikutus vapauttaa Suomen eläkevaroista 5-6 mrd. euroa muihin sijoituksiin ja parantaa

näin merkittävästi pääomamarkkinoiden toimivuutta.

• Uudistus tulee huomioida valmisteilla olevissa vakavaraisuussäädöksissä.

• Uudistetaan kiinteistörahastolakia (REIT) lieventämällä muun muassa omistusrajoihin ja

sijoituskohteisiin liittyviä lainsäädännön rajoituksia.

3.6. Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöt – kasvun tekijöitä

Listattujen ja listaamattomien yritysten erilainen osinkoverokohtelu luo kynnyksen pörssilistaukselle.

Monenkeskinen markkinapaikka vastaa sääntöjensä ja markkinoille hakeutumisen

osalta paremmin useaan listautumisen vaikeutta koskevaan kritiikkiin. Se on

markkinapaikka, jossa sääntely on kevyempää. Yhtiön markkinoilletuloprosessi on kevyempi

eikä yhtiön tarvitse siirtyä noudattamaan IFRS:ää. Tämä on luonnollinen ensimmäinen

porras yhtiöille, jotka hakeutuvat monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi.

Näin yhtiöt voivat hakea riskipääomaa laajalta sijoittajajoukolta, ja myös kotitaloudet

pääsevät sijoittamaan kasvuyhtiöön.

Mikäli listaamattomien yritysten osinkoverokohtelu laajennetaan koskemaan monenkeskisen

markkinapaikan yhtiöitä, poistetaan näiden yhtiöiden kynnys hakeutua markkinapaikalle.

Arvo-osuusjärjestelmän yhtiöiden (sisältää kaikki pörssiyhtiöt + noin 40 muuta yhtiötä)

maksamista osingoista yli 90 prosenttia (laskettu vuosina 2010 ja 2011 maksettujen osinkojen

mukaan) on suurten pörssiyhtiöiden maksamia. Mikäli jotkut yhtiöt saisivat luvan

vaihtaa listaa alaspäin monenkeskiselle markkinapaikalle, ne olisivat pieniä yhtiöitä, joiden

merkitys osingonmaksajina on erittäin pieni.

142 Ks. tarkemmin lähteet: 86.


43

On varmistettava, että myös kansallisessa lainsäädännössä (arvopaperimarkkinalainsäädäntö)

on riittävällä tavalla huomioitu nämä eri markkinapaikat ja niille hakeutuneet

yhtiöt. Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöihin ei tule tarpeettomasti ulottaa säännellyn

markkinan yhtiöitä koskevaa tiukempaa sääntelyä. Arvopaperimarkkinalainsäädännön

uudistuessa on asiaan syytä kiinnittää huomiota.

SUOSITUS 6

Monenkeskisellä markkinapaikalla omasta hakemuksestaan noteerattujen yhtiöiden osinkoverotus

samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen

• Jotta markkinapaikka toimii, on tärkeää, että vaihdantaan ei kohdistu varainsiirtoveroa.

Tältä osin verokohtelun tulee säilyä nykyisellään.

• Monenkeskiselle markkinapaikalle sopivissa yhtiöissä on yleensä muutama pääomistaja.

Nämä pääomistajat hyötyvät listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverokohtelusta.

Siirtyminen pörssiyhtiöiden osinkoverotukseen muodostaa kynnyksen. Kun yhtiön omistajakunta

muuttuu hajanaiseksi, ei osinkoverotus ole yhtä keskeinen kriteeri päätöksenteossa

siirtyä varsinaiselle pörssilistalle.

• Fiskaalinen vaikutus on erittäin pieni: mainitulle markkinapaikalle hakeutuu lähinnä pieniä

kasvuyhtiöitä.

• Monenkeskiselle markkinapaikalle siirtyvät yhtiöt eivät tällä hetkellä ole listautuneita eikä

niiden osinkokohtelu siis muuttuisi.

• Toistaiseksi yksikään yhtiö ei ole Suomessa siirtynyt päälistalta ko. markkinapaikalle. Pörssin

päälistalla on kuitenkin joitakin hyvin pieniä yhtiöitä, jotka eivät ole tulosta tekeviä

osingonmaksajia ja joille oikeampi paikka saattaisi olla kyseinen markkinapaikka. Suurten

yhtiöiden intressissä on olla listattuna pörssilistalla eivätkä ne hakisi siirtoa erilaisen verokohtelun

takia monenkeskiselle markkinapaikalle, koska se vaikuttaisi niiden uskottavuuteen

sijoittajien silmissä ja siten rahoituksen hintaan ja saatavuuteen.


44

3.7 Työeläkelaitokset – sijoittajia, työpaikkojen luojia ja kasvun

mahdollistajia

Suomen pääomamarkkinoiden toimintaan vaikuttaa keskeisesti työeläkejärjestelmä.

Sen merkitys on suuri, koska lakisääteinen työeläkejärjestelmä on luonteeltaan osittain

rahastoiva. Eläkerahastot muodostavat Suomen suurimman sijoitusmassan, ja niiden

yhteenlaskettu määrä on noin 140 mrd. euroa – 65 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kotimaisilla eläkerahastoilla on suuri merkitys puskureina, joilla varaudutaan eläkemenojen

kasvuun ja sijoitusriskeihin. Suurina sijoittajina toimivat eläkelaitokset voivat

myös lisätä kotimaisten pääomamarkkinoiden vakautta. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan

kautta vaikutetaan samalla kotimaan yritysten toimintaedellytyksiin.

On kuitenkin tärkeää havaita, että Suomen eläkejärjestelmän vastuut (eli eläkelupausten

määrä) on käytettävästä korkokannasta riippuen noin 500 – 600 mrd. euroa eli neljä

kertaa suurempi kuin eläkkeitä varten kerätyt varat (Liite 5).

Siten eläkkeiden rahoitus perustuu pitkälti siihen, miten kotimainen työllisyys ja palkkasumma

kehittyvät. Tämän vuoksi ei ole perusteltua, että eläkevarat hajautettaisiin täydellisesti

globaaleille markkinoille. Päinvastoin, eläkejärjestelmän kattamattoman vastuun

riskin hallitsemiseksi osa varoista tulee sijoittaa myös kotimaisiin kohteisiin, joilla

kasvatetaan kansantalouden tuotantokapasiteettia ja työllisyyttä. Näin edistetään yksityisen

kuin myös välillisesti julkisten eläjärjestelmien kestävyyttä. Tämän edellytyksenä

kuitenkin on, että riittävän tuoton tarjoavia sijoituskohteita löytyy tarpeeksi.

3.7.1 Eläkelaitosten merkitys pääomamarkkinoille

Työeläkejärjestelmän vastuuvelka rahoitetaan siis pääasiassa työtuloista maksettavilla

eläkemaksuilla sekä osin rahastoiduilla sijoituksilla ja niiden tuotoilla. Työtulon merkitys

on keskeinen eläkejärjestelmän rahoituksessa. Sijoittamalla eläkevaroja tuottaviin

kohteisiin myös Suomessa työeläkelaitokset edistävät yrityssektorin kykyä uusiutua,

saada rahoitusta investoinneilleen ja luoda uusia työpaikkoja.

Lisäksi kotimaahan osan eläkevarallisuudestaan sijoittavat institutionaaliset sijoittajat

lisäävät markkinoiden likviditeettiä ja tasaavat Suomen kaltaisille reunavaltioille tyypillistä

markkinoiden syklisyyttä. Tehokkaiden pääomamarkkinoiden toiminta, uusien

työpaikkojen luominen ja osittain rahastoivan eläkejärjestelmän kantokyky ovat siis kiinteästi

sidoksissa toisiinsa.

On tärkeää huolehtia siitä, että eläkejärjestelmä säilyy hajautettuna ja monipuolisena.

Pääomamarkkinat toimivat sitä paremmin, mitä enemmän niillä on erikokoisia toimijoita,

joilla on sijoitustoiminnassaan erilaisia näkemyksiä ja riskiprofiileja. Sijoittajien välinen

kilpailu edistää kotimaisen pörssin ja joukkovelkakirjamarkkinoiden toimivuutta sekä

pörssilistautumisten onnistumista. Näin yritykset ja eläkejärjestelmä hyötyvät tehokkaista

kotimaisista pääomamarkkinoista, jotka houkuttelevat myös ulkomaisia sijoittajia

ja investointeja Suomeen. 153

15 3 Lähteet: 24, 26, 50, 53.


5

45

3.7.2 Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kontrasyklisyys

STM valmistelee parhaillaan eläkelaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistusta, jossa

etsitään muun muassa keinoja, joilla sijoitustoiminnan kontrasyklisyyttä voitaisiin

lisätä. Nykyinen vakavaraisuussäännöstö voi johtaa pitkän aikavälin tarkastelussa koko

työeläkejärjestelmän kannalta heikompiin tuottoihin sekä vahvistaa Suomen pääomamarkkinoiden

heiluntaa ja ylilyöntejä. Eläkeyhteisöjen runsaat ja samanaikaiset sijoitusten

myynnit voivat voimistaa osakkeiden hintojen ja likviditeetin vaihteluja. Tämän

vuoksi on tarpeellista luoda kontrasyklisyyttä tukevia elementtejä. 164

Yksi keino on lisätä vastuuvelan joustoja suhteessa sijoitustuottojen vaihteluun. Kun

joustoja lisätään, työeläkelaitokset tarvitsevat toimintapääomaa sijoitustoiminnan riskien

hallitsemiseksi nykyistä vähemmän. Eläkelaitoksilla olisi tällöin nykyistä paremmat mahdollisuudet

harjoittaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Uudistetun vakavaraisuussäätelyn

tulisi toimia myös deflaatio-oloissa, jolloin on erittäin vaikea päästä kolmen prosentin

tuottoon, joka on tuottotason minimivaatimus. Joustavan säätelymallin sääntöjä ei tarvitsisi

muuttaa myöskään kriisioloissa.

Suuremmalla kontrasyklisyydellä työeläkelaitoksissa voitaisiin pyrkiä parempiin pitkän

aikavälin tuottoihin. Lisäksi kontrasyklisyyden lisäämisellä voitaisiin vähentää riskiä

joutua poikkeusoloihin. Muutos voitaisiin toteuttaa esimerkiksi siten, että niin sanottua

osaketuottosidonnaista osaa vastuuvelasta (OLV) kasvatettaisiin nykyisestä 10 prosentista

20 prosenttiin. Samalla olisi syytä harkita tuottovaatimuksen muitakin mahdollisia

muutoksia. 17

Riittäviä toimintapääomia tarvitaan toki edelleen siltä varalta, että yksittäisen eläkelaitoksen

sijoitusten tuottoaste jäisi jälkeen koko laitoskentän keskimääräisestä tuotosta.

SUOSITUS 7

Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi

• TyEL-laitosten puskuriluonteisuutta voidaan tehokkaasti edistää nostamalla osakesidonnaisen

vastuun (OLV) osuutta nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Kun osakesidonnaisuuden

astetta nostettaisiin, laitokset voisivat sijoittaa osakkeisiin enemmän, ilman että

laitoskohtaiset riski- ja myötäsyklisyystasot nousisivat.

• Kun osakesidonnaisuuden astetta nostettaisiin, laitosten ei tarvitsisi myydä osakesijoituksia

aikana, jolloin niiden hinnat ovat alimmillaan ja likviditeetti heikko.

• Toimenpide mahdollistaisi korkeamman osakeallokaation syklien yli, mikä olisi omiaan

tasoittamaan Suomen osakemarkkinoiden hintavaihtelua ja loisi siten edellytyksiä sijoittajakiinnostuksen

kasvulle.

164 Lähteet: 78, 97, 108.

17 5 Ks. aiheesta tarkemmin lähteet: 57.


46

3.7.3 Työeläkemaksut, työurat, eläkevastuu

Yksityisen sektorin eläkemaksu on ollut eläkemenoa korkeampi koko työeläkejärjestelmän

historian ajan lukuun ottamatta 1990-luvun lamavuosia. Maksujen ja menojen

suhde kuitenkin muuttuu 2010-luvun alkuvuosina. Sitä ennen eläkemeno ja maksutulo

olivat yhtä suuria, tasoltaan 21,4 prosenttia palkkasummasta. Vuoden 2015 jälkeen

menot ylittävät pysyvästi maksun, ja ero rahoitetaan eläkevarojen tuotolla. TyEL-maksun

nousu jatkuu 2030-luvun alkuun saakka, jolloin maksutaso on ETK:n perusuran

mukaan 26,5 prosenttia palkoista. 186

Eläkemaksut eivät nykytasollaan riitä kattamaan tulevia eläkemenoja. Mitä kauemmaksi

maksun korottaminen siirretään, sitä vaikeampaa sen toteuttaminen on. Maksun

korottaminen ei lyhyellä aikavälillä paranna Suomen kilpailukykyä, mutta etupainotteisuus

lisää sijoitus- ja tuottomahdollisuuksia ja tuo hyötyjä pidemmällä aikavälillä. Eläkemaksun

ennustettavuus parantaa yritysten mahdollisuuksia ennakoida tulevia kustannuksia.

Työeläkemenoissa arvioidaan olevan yhteensä 5 – 6 prosenttiyksikön ja työeläkemaksuissa

2 – 4 prosenttiyksikön nousupaine seuraavan 25 – 30 vuoden aikana. Työeläkemaksua

riittävästi korottamalla leikattaisiin TyEL-maksun vuosien 2020 - 2030 maksuhuippua

ja alennettaisiin maksu-uran tasoa pitkällä aikavälillä.

Kattamaton eläkevastuu – eläkelupauksen rahastoimaton osuus – on liian suuri yhteiskunnan

kantokykyyn nähden sekä yksityisellä että julkisella puolella ja erityisesti kuntasektorilla.

Tarvitaan pidempiä työuria, useampia työvuosia ja lisää työntekijöitä.

Eläkevastuun seurantaa varten ja sen kasvun hallitsemiseksi tarvitaan uusi hallintomalli.

On päätettävä yhtenäisestä tavasta laskea ja ilmoittaa eläkevastuun kokonaismäärä

euromääräisesti. Jokaisesta eläkelajista (TyEL, valtio ja kunnat) tulee laskea yhtenäisellä

tavalla kaikki olennaiset tekijät, kuten eläkevastuun määrä, rahastojen karttuminen ja

ulosmaksuaika sekä elinajan odotteiden kehitys eri väestöluokissa. Eläkelaitoksista ja

-järjestelmästä tulee vuosittain raportoida voimassa olevien vakuutusten vastuun jakautuminen

pienyrityksiin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin sekä päättyneet vakuutukset.

Hallintomallista päätettäessä on myös nimettävä vastuullinen taho, joka määrittää eläkevastuun

kasvulle taloudellisen kehityksen suhteen hyväksyttävän tason.

Ruotsissa eläkejärjestelmän läpinäkyvyyttä koskeva selvitystyö valmistui vuonna

2011 19 7.

18 6 Lähteet: 73, 98.

19 7 Lähteet: 64.


47

SUOSITUS 8

Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi, sovitaan samalla

työurien pidentämisestä ja tavasta, jolla eläkejärjestelmän (yksityinen ja julkinen) vastuuvelan

kehitystä hallinnoidaan viranomaisten toimesta

• Eläkemaksun etupainotteinen nostaminen lisäisi alkuvaiheessa työeläkkeiden rahastointia.

• Toimenpiteen ansiosta sijoittamisen volyymi nousisi pidemmällä aikavälillä noin 10 mrd.

eurolla, ja sijoittaminen myös kotimaisiin kohteisiin voisi kasvaa.

• Eläkemaksun etupainotteinen nostaminen heikentäisi ensin valtion ja kuntien rahoitusasemaa,

mutta vahvistaisi pitkällä aikavälillä koko julkisen talouden kestävyyttä sekä valtion

ja kuntien rahoitusasemaa.

• Samalla tulee sitovasti sopia yksityisen ja julkisen eläkejärjestelmän piirissä olevien työurien

pidentämisestä ja luoda toimintamalli koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja kestävyysvajeen

määrittämiseksi viranomaisten toimesta.

3.7.4 Eläkelaitosten sijoitukset Suomessa

Eläkelaitokset ovat suurin institutionaalisten sijoittajien ryhmä Suomessa. Suomalaisten

pääkonttoreiden ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että Suomessa on omistajia ja

sijoittajia. Eläkelaitoksissa on merkittävä sijoitustoiminnan asiantuntemus. Tämä asiantuntemus

tulee hyödyntää.

Eläkelaitosten sijoituksilla Suomeen on erityinen merkitys esimerkiksi pörssissä, pörssilistautumisessa,

noteeraamattomissa osakkeissa, pääomasijoittamisessa, venture capital

-sijoittamisessa, kiinteistöissä, asunnoissa, infrastruktuurissa, kaivosalalla ja yritysrahoituksessa.

Kattamattoman eläkevastuun kartuttaminen on riippuvainen Suomen työntekijöiden

palkkojen yhteydessä kerättävästä maksusta. Riskin kattamiseksi eläkeyhtiöiden tulee

ylläpitää merkittävää osakeriskiä Suomessa.

SUOSITUS 9

Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen

kattamattoman eläkevastuun riskin hallitsemiseksi

• Eläkelaitosten tulee etsiä tuottavia, pitkäaikaisia sijoitusmahdollisuuksia Suomessa vaarantamatta

eläkelaitosten tuottoja ja hajauttamisvelvoitetta.

• Vähintään 20 prosenttia yksittäisen eläkelaitoksen osakesijoituksista tulee kohdistua Suomen

osakemarkkinoille.


48

3.8 Henkivakuutusyhtiöt – elinikäiset lisäeläkkeet

Ikärakenteen nopean muutoksen vuoksi myös lisäeläkejärjestelmillä on kasvava merkitys

kotitalouksien ja pääomamarkkinoiden kannalta. Hyvin toimivat lisäeläkemarkkinat

täydentävät eläketurvaa ja luovat osaltaan mahdollisuuksia sijoittaa myös kotimaisiin

sijoituskohteisiin.

Eläkeläisille aiheutuu korkeassa iässä kustannuksia etenkin terveydenhoidosta ja hoivasta,

mutta myös muun palveluntarpeen lisääntymisestä. Eliniän pitenemisen johdosta

juuri ne ikäryhmät, jotka kuluttavat eniten sosiaali- ja terveyspalveluja, kasvavat voimakkaasti

eli yli 80- ja 90-vuotiaat. Palvelutarpeen on ennakoitu kaksinkertaistuvan nykyisestä

2010–2030 -luvuilla. 20 8

Vapaaehtoiset elinikäiset lisäeläkevakuutukset puuttuvat markkinoilta. Kertamaksulla

tai jatkuvilla maksuilla hankittu elinikäinen eläke lisäisi ikääntyneen eläkeläisen

mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan hoiva- ja terveyspalveluja.

3.8.1 Yksilölliset lisäeläkkeet

Suomen verotuksessa kertamaksullisen eläkevakuutuksen perusteella nostettavat eläkkeet

tulkitaan kokonaisuudessaan pääomaveron alaiseksi tuloksi. Henkivakuutussuorituksesta

verotetaan sekä tuottoa että pääoman palautusta (TVL 34 §), jos eläkemuotoisen

suorituksen nostoaika on yli kaksi vuotta tai enemmän. Näin verotus muodostuu

niin raskaaksi, ettei näille tuotteille ole ostajia. Käytännössä tämä sulkee pois mahdollisuuden

muuttaa muun muassa asuntovarallisuus loppuelämän kattavaksi eläkevakuutukseksi.

Käänteiset asuntolainat ja -kaupat, joita pankit ovat jonkin verran tehneet, ovat

luonteeltaan yksityisoikeudellisia sopimuksia eikä niitä säännellä erityislainsäädännöllä.

Kertamaksullisen tai muun ei-verovähennyskelpoisen eläkevakuutuksen kaksinkertainen

verotus tulee poistaa.

Kertamaksulliseen eläkevakuutukseen tulisi myös sallia verokannuste, kuten yksilöllisessä

eläkevakuutuksessa ja ps-tuotteissa, jos kertamaksulla ostettaisiin elinikäinen eläke.

Tällainen pitkäikäisyyseläke täydentäisi hyvin muita vapaaehtoisia varautumiskeinoja,

vapaaehtoista eläkevakuutusta, sidottua pitkäaikaissäästämistä ja käänteisiä asuntolainoja

ja -kauppoja, jotka ovat pääsääntöisesti luonteeltaan määräaikaisia ja antavat lisätuloja

yleensä korkeintaan noin 80 ikävuoteen saakka. On tärkeää, että pitkäikäisyyseläkkeeseen

voisi eläkkeelle jäämisen yhteydessä siirtää varoja sidotusta pitkäaikaissäästämisestä

ja vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta. Myös käänteisten asuntolainojen ja -kauppojen

yhteydessä osa varoista voitaisiin siirtää pitkäikäisyyseläkkeeseen.

20 8 Lähteet: 58, 59.


49

3.8.2 Pitkäaikaissäästämisen ja yksilöllisen eläkevakuutuksen pääomaprosentti kiinteäksi

Yksilöllisen eläkevakuutuksen kokonaissäästöt olivat vuoden 2011 kesäkuun lopulla

runsaat 10 miljardia euroa eli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Väestö ikääntyy ja elinikäodotteen kasvaessa tulevaisuudessa eläkkeellä ollaan yhä

pidempään. Suomalaisia on kannustettava eläkesäästämiseen.

Luotu pitkäaikaissäästämisjärjestelmä sisältää sijoittajan kannalta poliittista riskiä,

kun tulevaa pääomaveroprosenttia ei tiedetä (eikä eläkeikää). Tulevien poliittisten päätösten

aiheuttama epävarmuus lienee yksi syistä, miksi pitkäaikaissäästämistilejä on avattu

erittäin vähän. Samalla myös vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio on laskenut.

Jos vapaaehtoisessa yksilöllisessä eläkevakuuttamisessa ja ps-säästämisessä veroprosentti

olisi kiinteä, saisi säästäjä itse maksamalleen säästösummalle tuotot ilman kielteisiä

verovaikutuksia. Valtio puolestaan saisi lainaamansa säästösumman (jonka säästäjä

sai verovähennyksen muodossa) tuottoineen takaisin.

SUOSITUS 10A

Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkevakuutuksen hankintaa verokevennyksellä

• Poistetaan kertamaksullisen ja muun ei-verovähennyskelpoisen eläkevakuutuksen kaksinkertainen

verotus.

• Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkevakuutuksen hankintaa verokevennyksellä, jos

kertamaksulla ostetaan elinikäinen eläke. Tällöin pitkäikäisyyseläkkeen tulee täydentää

muita vapaaehtoisia varautumiskeinoja.

• On tärkeää, että pitkäikäisyyseläkkeeseen voisi eläkkeelle jäämisen yhteydessä siirtää

varoja sidotusta pitkäaikaissäästämisestä ja vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta.

SUOSITUS 10B

Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen)

kiinteä veroprosentti

• Nykyisen eläkesäästämisen verokohtelun muuttumisriskiä voidaan rajata säätämällä pääomaveroprosentti

kiinteäksi, jolloin veroprosentti olisi sama sekä sijoituksia tehtäessä että

niitä nostettaessa.

• Kun veroprosentti on kiinteä, eläkevuosiensa varalle säästävät ihmiset saavat selvän kannusteen

ilman kielteisiä veroseuraamuksia.

• Tällä ehdotuksella ei ole fiskaalista vaikutusta.


50

3.9 Säätiöt – kasvun rahoittajia

Nykyisin katsotaan, että sijoitukset pääomarahastoihin kuuluvat yleishyödyllisen yhteisön

elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, vaikka yhteisö ei osallistuisi rahaston toimintaan

muuta sijoitustoimintaa aktiivisemmin. Tämä periaate johtaa yleishyödyllisten

yhteisöjen kohdalla epäneutraaliin tulokseen: sijoitukset pääomarahastoihin ovat veronalaisia,

mitä taloudellisesti niihin verrannolliset suorat sijoitukset arvopapereihin tai

sijoitusrahastolain alaisiin sijoitusrahastoihin eivät ole.

Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen tutkimuksen mukaan erityisesti säätiöt haluaisivat

sijoittaa alkavien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen keskittyviin riskipääomarahastoihin.

Sijoitusmuotojen epäneutraalisuus on kuitenkin käytännössä estänyt

yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitukset pääomarahastoihin.

Käytännössä säätiöt eivät sijoita suoraan listaamattomiin yrityksiin. Verotukseen liittyvistä

epäneutraalisuussyistä säätiöt välttävät pääomarahastosijoituksia eikä niiden pääomaa

siten kohdistu alku- ja kasvuvaiheen listaamattomiin yrityksiin.

Voittoa tavoittelemattomien sijoittajien omistusosuus Helsingin Pörssin yhtiöistä on

3,3 prosenttia eli markkina-arvoltaan noin neljä miljardia euroa. Arviolta viisi prosenttia

säätiöiden sijoituksista voitaisiin odottaa kohdistuvan alkuvaiheen yritystoimintaan.

Karkeasti arvioituna tämä tarkoittaisi 200 miljoonaa euroa. Lisäksi voittoa tavoittelemattomat

tahot sijoittavat mm. sijoitusrahastoihin.

Kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot eivät milloinkaan maksa veroa, vaan

verotus tapahtuu aina yhtiömiesten (sijoittajien) tasolla. Sijoittajia pitäisi verottaa oman

verotusasemansa mukaisesti. Nykytilanteessa säätiöiden sijoitustulot suoraan listatuista

tai listaamattomista kohteista tai sijoitusrahastoista ovat verovapaita, mutta pääomarahastoista

(ky) veronalaisia. Tälle ei ole olemassa järkeviä perusteita. Varojaan sijoittava

säätiö vertaa eri sijoituskohteita ja niistä saatavia tuottoja.

SUOSITUS 11

Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu

• Jotta yleishyödyllisten yhteisöjen varoja saadaan suunnattua myös alku- ja kasvuvaiheen

yritysten rahoittamiseen, tulee myös pääomarahastosijoitusten olla verovapaita säätiöille.

• Tällä hetkellä yleishyödylliset yhteisöt eivät sijoita pääomarahastoihin, joten muutoksella

ei ole fiskaalista vaikutusta.

• Tavoiteltavat dynaamiset vaikutukset ovat tärkeitä, säätiöiden pääomaa toivotaan suuntautuvan

muutoksen ansiosta alku- ja kasvuvaiheen rahastoihin arviolta 200 miljoonaa

euroa.


3.10 Valtio – omistaja, kasvun mahdollistaja ja puitteiden luoja

51

3.10.1 Valtio-omisteiset yhtiöt

Valtio-omistaminen ei ole itsetarkoitus, vaan omistuksia voidaan tarkastella säästövaroina,

joiden käyttö tulee lähtökohtaisesti mitoittaa sukupolvien yli. Tämän vuoksi valtion

tulee pyrkiä perustelemaan omistaminen, jonka tulisi paremminkin olla poikkeustapaus

kuin sääntö. Valtio voi olla omistaja, jos se perustellusti toimii kilpailluilla markkinoilla

ankkuriomistajana, täydentäjänä, kehittäjänä tai äkillisissä muutostilanteissa.

Monopolialoilla valtio voi hoitaa yhteiskunnallista järjestäjän roolia omistuksellisesti

valikoivasti. 219

Valtion tulisi perustaa taseen hallinnan ja sidotun pääoman kehittämisohjelma, jossa

analysoidaan ja määritellään valtion omistamien yhtiöiden ja kiinteän omaisuuden omaisuusmassa.

Tarkoituksena olisi määritellä ne omaisuuserät, yhtiöt tai yhtiöiden liiketoiminnot,

joissa ei ole pysyvää intressiä ja valmistella sen jälkeen periaatepäätös tällaisten

omaisuuserien ja liiketoimintojen myymisestä, omistuspohjan laajentamisesta ja listaamisesta

Helsingin Pörssiin.

Valtio-omisteisten yhtiöiden listaamiset parantaisivat valtion taloudellista likviditeettiasemaa,

ja omistuspohjan laajentamisesta kertyviä varoja voitaisiin käyttää uuden

kasvun luomiseen. Toisaalta osa valtio-omisteisten yhtiöiden osakkeista voitaisiin ajatella

kohdennettavan edullisilla anneilla kotitalouksille osakkeenomistajien lukumäärän kasvattamiseksi.

Listattavien yhtiöiden osakkeiden aktiivinen tarjoaminen kotitalouksille

edesauttaisi osaltaan kansalaisten talousosaamista ja avaisi kaikille suomalaisille mahdollisuuden

olla omistajia.

Luonnollisesti osakkeiden tarjoaminen kotitalouksille ei tuo valtiolle lyhyellä aikavälillä

suurinta mahdollista taloudellista hyötyä, mutta pidemmällä aikavälillä omistuksen

siirtyminen kansalaisille hyödyttäisi yhteiskuntaa. Valtio ja kunnat voisivat myös

yhtiöittää osia toiminnoistaan ja näin lisätä kasvuyrittäjien määrää.

Lisäksi valtio voisi olemassa olevien organisaatioidensa kautta toimia sijoittajana, mikä

vauhdittaa yhtiöiden listautumista. Esimerkiksi Suomen Teollisuussijoitus voisi osallistua

vähemmistösijoittajana uusien Helsingin Pörssiin listautuvien yritysten listautumisanteihin

määräajaksi. Kohteeksi määriteltäisiin pienet yhtiöt, ja sijoituspäätöksiä edeltäisi

tapauskohtainen due diligence. Organisaatio toimisi merkintätakaajana auttaen listautumisten

onnistumista ja aktiivisessa yhteistyössä muiden suurten kotimaisten instituutioiden

kanssa. Suomen Teollisuussijoituksen omistamien listaamattomien sijoituskohteiden

pääsääntöisenä irtautumisstrategiana ja tavoitteena tulisi olla pörssilistautuminen.

On selvää, että julkinen sektori kokonaisuudessaan voi luomalla suunnitelman taseenhallinnasta

vapauttaa pääomia, esimerkiksi kiinteistöistä, kasvun kannalta välttämättömien

panostusten rahoittamiseksi. Vapautuvia pääomia ei tule käyttää valtion yleismenojen

rahoittamiseen vaan ne tulee uudelleen suunnata ja kohdentaa tuottavasti.

21 9 Lähteet: 51, 69, 99.


10

12

52

SUOSITUS 12

Valtio-omisteisten yritysten listaaminen ja ei-strategisista omistuksista luopuminen

• Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista

omistuksista luovutaan.

• Valtio listaa Helsingin Pörssissä listakelpoiset omistuksensa ottaen huomioon markkinatilanteen.

3.10.2 Tehostetaan yritystukien vaikuttavuutta

Nykyinen julkisen yritysrahoituksen ja julkisten yrityspalveluiden järjestelmä on usean

vuosikymmenen kehityksen tulos. Siihen on lisätty uusia instrumentteja ja organisaatioita

ilman, että entisiä on lakkautettu. Tämän seurauksena järjestelmästä on kehittynyt

hyvin monimutkainen sekä yritysten että hallinnon näkökulmasta, ja siinä on osin päällekkäisiä

toimintoja. 22

Erityisesti innovatiiviset, pienet ja nuoret yritykset pitävät järjestelmää mutkikkaana.

Kansainvälinen, Suomen innovaatiojärjestelmää selvittänyt arviointi osoittaa myös, että

vaikka innovaatiojärjestelmän nähdään kokonaisuudessaan toimivan tyydyttävästi, se

palvelee selvästi heikommin juuri pieniä, nopean kasvun yrityksiä 23

11.

Kun tukijärjestelmä paikkaa markkinapuutteita ja toimii tehokkaasti, se lisää yrityksen

todennäköisyyttä menestyä. WEF:n laaja kansainvälinen tutkimus - 28 800 yritystä

126 maasta - osoittaa, että yrityksistä menestyivät parhaiten ne, jotka olivat saaneet kohtuullisesti

sekä julkista että yksityistä rahoitusta. 24

Verokannusteiden käyttöönotto uudistaa yritystukijärjestelmää markkinaehtoiseen

suuntaan ja samalla vähentää suorien tukien tarvetta sekä tukijärjestelmään liittyvää

viranomaishallintoa.

22 10 Lähteet: 38, 68, 77, 82.

23 11 Lähteet: 74, 75, 82.

24 12 Lähteet: 92.


53

3.10.3 T&K&I -tuet ja -kannusteet

Tutkimus- ja kehityspanostuksilla on erittäin tärkeä merkitys talouden kasvun aikaansaamisessa

pitkällä aikavälillä. Useat maat käyttävät sekä suoraa tukea että verokannusteita.

Yli 70 prosentilla OECD:n jäsenmaista on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

kannustavia elementtejä verojärjestelmässä. Kannustimet eivät kohdistu

ainoastaan jollekin sektorille tai tietynlaisiin projekteihin, vaan kaikkiin potentiaalisiin

kohteisiin. 2513

SUOSITUS 13

Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan

• Järjestelmä on saatava paremmin palvelemaan pieniä ja osaamisvetoisia kasvuyrityksiä ja

yrittäjiksi aikovia. Työ- ja elinkeinoministeriön alaisia organisaatioita tulee arvioida kriittisesti

ja tarvittaessa yhdistää. Eri yritystukimuotojen, -toimintojen ja -palveluiden päällekkäisyydet

ja yhteisvaikutukset tulee kiireesti selvittää ja karsia päällekkäisyydet.

• Suomen yritystukijärjestelmässä aineettomien tukien – lähinnä innovaatiotoiminnan tuen

– rooli on jo suuri, mutta tilannetta voidaan edelleen parantaa muuttamalla tukien kohdentumista.

• Työryhmä kannattaa selvitysmies Elorannan ehdotusta, että t&k -verokannustimet on tarpeen

ottaa käyttöön myös Suomessa. Kannustimilla on vaikutusta muun muassa siihen,

minkälaiset yritykset jäävät ja tulevat Suomeen.

• Heikosti vaikuttavien suorien tukien vähentämisellä ja tukihallinnon uudelleen kohdentamisella

voidaan saada aikaan säästöjä, joista osa voidaan käyttää verotuista aiheutuvien

tulomenetysten kompensoimiseen.

25 13 Lähteet: 85.


55

4 Varautuminen Suomen

toimintaympäristön muutoksiin

4.1 Rahoitusmarkkinoiden sääntelypaineet

EU:ssa ja maailmanlaajuisesti on käynnissä voimakas rahoitusmarkkinoihin kohdistuva

sääntelyn muutos- ja kehittämisvaihe, joka alkoi vuonna 2008 puhjenneesta rahoitusmarkkinakriisistä.

Haasteena on luoda sellainen sääntelykehikko, jolla estetään suuret

markkinakriisit tulevaisuudessa ja vähennetään uusien kriisien kielteisiä vaikutuksia.

Hankkeiden pääasiallinen tavoite on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta ja markkinoiden

avoimuutta, vahvistaa sijoittajien suojaa sekä tehostaa valvontaa. Osa hankkeista

tähtää rahoitusmarkkinoiden sisämarkkinoiden kehittämiseen. Vaarana toisaalta on,

että ajaudutaan ylisääntelyyn, jonka seurauksena tavoitteita ei saavuteta.

Toinen syy regulaation kehittämistarpeeseen on kriisistä alkanut taloudellinen taantuma.

Tämä on virittänyt tarpeen pitää sääntelynkin kautta huolta yritystoiminnan -

nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten - rahoituksen saatavuuden helpottamisesta

ja muista riittävistä kannusteista EU:ssa. Tavoitteena on, että alueen yritysten kilpailukyky

säilyisi, jotta yritystoiminta toisi taloudellista kasvua ja loisi uusia työpaikkoja.

Vaarana on, ettei sääntelyn vaikutuksia huolellisesti selvitetä ja toteutetaan hyvää tarkoittavia

hankkeita, joiden seuraukset heikentävät kasvua. Rahoitusmarkkinoiden terveen

kehityksen kannalta on tärkeää, että sääntely-ympäristön muutokset toteutetaan niin, että

ne lisäävät rahoitusjärjestelmän kilpailuedellytyksiä.

On myös huomattava, että kaavaillut uudistukset lisäävät merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia

ja siten heikentävät niiden luotonantokykyä. Riskinä on, että vaatimukset

vaikuttavat voimakkaimmin vähittäisluottopankkeihin, joilla on paljon vähäriskisiä

luottoja. Sääntelyn yhteisvaikutuksista pankkeihin, niiden asiakkaisiin ja talouskehitykseen

ei ole riittäviä laskelmia. 261

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2011 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi yhteisestä

finanssitransaktioverojärjestelmästä. Suomen hallituksen ohjelman tavoitteena on

transaktioveron käyttöönotto mahdollisimman laajasti vähintään koko unionin alueella,

mutta mieluummin mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen yhteistyön kautta vielä laajemmin.

Sellaista transaktioveroa, joka olisi talouskasvun ja pääomamarkkinoiden kannalta

haitallinen ja hallinnollisesti hyvin ongelmallinen, ei tule toteuttaa.

26 1 Lähteet: 21, 94.


56

Suomalaisen yrityselämän rahoituksen kannalta on tärkeää, että toimivat arvopaperimarkkinat

säilyvät Suomessa. Tämä edellyttää hallitusohjelmassa todetun mukaisesti,

että arvopaperimarkkinalainsäädännön 2-vaiheinen kokonaisuudistus toteutetaan.

Yritysten kasvuedellytyksiä pyritään parantamaan säätämällä rahoitusvälineiden

markkinoista annettua direktiiviä uudistettaessa (nk. MiFID II) erityisestä pk-yritysten

kasvumarkkinasta (SME Growth Market). Tällä tarkoitetaan monenkeskistä, pk-yrityksille

räätälöityä kaupankäyntipaikkaa. Kyseisellä markkinapaikalla listattujen yhtiöiden

sääntely olisi pörssilistattuja yhtiöitä kevyempää. Pk-yritykseksi määriteltäisiin yritys,

jonka keskimääräinen markkina-arvo olisi alle 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi pk-yrityksen

henkilöstön määrällä taikka tasearvolla, joka nykyisen EU:n suosituksen mukaan

saisi olla korkeintaan 43 miljoonaa euroa, ei olisi merkitystä. On kuitenkin muistettava,

että Suomessa on jo nykyisin toimiva MTF -markkinapaikka, jolla listattujen yhtiöiden

sääntely on perinteisiä pörssilistattuja yhtiöitä kevyempää.

Pääomamarkkinoihin sekä pääomamarkkinoilla toimijoihin meneillään olevilla sääntelyhankkeilla

voidaan arvioida olevan ainakin seuraavia vaikutuksia:

1. Luottolaitostoiminnan harjoittamisen kustannukset voivat ns. Basel III säännöstön

johdosta kasvaa, mistä aiheutuu painetta antolainauksen marginaalien nousuun

tai vakuusvaatimusten tiukentumiseen. Koska sijoituspalveluyrityksiä säännellään

vastaavasti kuin luottolaitoksia, sääntelyn aiheuttamat kulut vaikuttavat myös pääomamarkkinoiden

kustannusrakenteeseen. Sääntelyn kehittämisessä on paljon

myönteisiä piirteitä ja on tärkeää, että se kohdistetaan tasavertaisena suomalaisen

rahoitusmarkkinoiden sisällä.

2. Euroopan komissio antanee vuoden 2012 kuluessa ehdotuksensa ns. kriisinhallintadirektiiviksi.

Direktiivi tulee keskeisesti tähtäämään siihen, että tulevissa finanssialan

kriiseissä vakauttamistoimet pystytään tehokkaammin hoitamaan ja veronmaksajat

eivät joudu kattamaan toimien vakauttamisen kustannuksia. Direktiivi

sisältänee ehdotuksen vakauttamistoimenpiteitä koskevan rahoituksen kansallisista

raameista. Suomalaisen pääomamarkkinan kannalta on olennaista, että

• mahdollisen vakausmaksun todetaan olevan riittävä pääomamarkkinoihin kohdistuva

uusi veroluonteinen rasitus

• mahdollinen vakausmaksu kerätään erilliseen rahastoon, jolloin sillä on merkitystä

seuraavan mahdollisen finanssikriisin toteutuessa.

3. Arvopaperimarkkinoilla on käynnissä useita EU-lainsäädäntöhankkeita, joilla on

merkitystä kansalliseen markkinainfrastruktuuriimme. Säänneltyjä markkinoita

kuten pörssejä koskevat vaatimukset ovat eriytyneet verrattuna muihin, kevyemmin

säänneltyihin markkinapaikkoihin, millä voidaan katsoa olleen myönteisiä vaikutuksia

näiden markkinapaikkojen toimintaedellytyksiin. Toimintaedellytysten


57

parantaminen saattaa vaikuttaa myönteisesti yhtiöiden listautumishalukkuuteen

pörsseihin ja muille markkinapaikoille, kuten pk-yritysten liikkeeseen laskemille

arvopapereille tarkoitetulle markkinapaikalle (SME Growth Market).

Monensuuntaisia vaikutuksia on havaittavissa myös maaliskuussa 2012 annetussa komission

ehdotuksessa arvopaperikeskuksia ja selvitystoimintaa koskevaksi asetukseksi.

Asetus vaikuttaa merkittävällä tavalla perinteisesti kansallisina pidettyjen arvopaperikeskusten

asemaan ja yhdenmukaistaa toimintamalleja ja -rakenteita. Asetus tulee

pitämään sisällään myös säännöksen, jonka mukaan liikkeeseenlaskijayhtiöt voisivat

vapaasti valita arvopaperikeskuksen, jota käyttävät liikkeeseenlaskupaikkanaan.

Kilpailun lisääntymisestä seuraavat konkreettisimmat muutokset liittyvät ensisijaisesti

kustannustasoihin ja siihen, mitkä ja missä sijaitsevat tahot tulevaisuudessa tarjoavat

palveluja suomalaisella markkinalla. Toisaalta yhtenäiset toimintaedellytykset

lisäävät luotettavuutta markkinoiden toimintaan ja ovat tarpeen systeemiriskien estämiseksi.

Sääntely voi myös laskea kustannuksia, jos se lisää todellista kilpailua ja

avaa Suomenkin markkinat ulkopuolisille.

4. Vakuutusalaa koskeva Solvenssi II-direktiivi nostaa toimijoiden pääomavaateita.

Tämä ohjaa vakuutusyhtiöitä kiinnittämään enemmän huomiota riskikorjattuihin

tuottoihin ja tuotevalikoimaansa. Tärkeäksi nousee vastuuvelan markkinariskien

suojaaminen. Vaikutukset osakemarkkinoihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin näkyvät

siten, että pääomavaatimukset nousevat selvästi suhteessa nykyisiin. Vaikutukset

riippuvat yhtiön riskinottohalukkuudesta ja pääomitustilanteesta. Odotusarvoisesti

otetaan vähemmän osakeriskiä, ja riskin määrää muutetaan nykyistä aktiivisemmin.

Solvenssi II –direktiivin jälkeen EU-tasolla käynnistyy lisäeläkkeitä koskevan ns.

IORP-direktiivin uusiminen. Tässä sovellettaneen Solvenssi II –direktiivin periaatteita,

mutta yksityiskohtien tasolla otetaan huomioon työnantajan kustantamien

eläkejärjestelyjen vakuutuksesta usein poikkeava riskinkanto. Suomalaisen kollektiivisen

vapaaehtoisen eläketurvan kehittymisen kannalta on tärkeää, että sääntely

mahdollistaa myös tätä kautta kertyvien eläkesäästöjen kanavoitumisen suomalaisen

pääomamarkkinan kannalta tehokkaalla tavalla.


58

SUOSITUS 14

Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa

• Arvopaperimarkkinasääntely tulee lähinnä EU-tasolta ja aktiivinen vaikuttaminen EU-sääntelyyn

on tärkeää: tavoitteina muun muassa yhtiöiden hallinnollisen taakan vähentäminen,

muutosten ennakoitavuus ja suomalaisen hyvän käytännön jatkuvuus.

• Sääntelyn kansallisessa käyttöönotossa tulee varmistua Suomen kilpailukyvyn säilymisestä.

Kansallista EU-vaatimusten ylittävää sääntelyä ei tule tehdä tai se tulee perustella Suomen

kansallisella edulla. Myös poikkeukset kansainvälisistä toimintamalleista tulee perustella.

• Finanssialan verotuksessa pidättäydytään kannattamasta sellaista transaktioveroa, joka

olisi pienen maan talouskasvun ja pääomamarkkinoiden kannalta haitallinen.

• EU:n kriisinhallintapakettiin todennäköisesti sisältyvä vakausmaksu on katsottava riittäväksi

veron luonteiseksi maksuksi pankkisektorille.

4.2 Yritysten joukkovelkakirjamarkkinat

Yritysten velkakirjamarkkinoiden aktiviteetti on Suomessa alhainen. Esimerkiksi vuoden

2011 lopussa yritysten ja asuntoyhteisöjen liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen

kanta oli 4,8 mrd. euroa ja pankkien yritystodistusten kanta 5,4 mrd. euroa, kun

pankkien myöntämien yrityslainojen kanta oli 60,4 mrd. euroa.

Vuonna 2010 yritykset laskivat liikkeeseen 14 joukkovelkakirjalainaa, nimellisarvoltaan

1,3 miljardia euroa. Näistä yleisölle suunnattuja joukkovelkakirjalainoja oli viisi kappaletta,

nimellisarvoltaan 385 miljoonaa euroa. Pörssin tilastojen mukaan vuonna 2010

pörssissä tehtiin joukkovelkakirjakauppoja yhteensä noin 15 miljoonan euron nimellisarvosta.

Uuden luottolaitoslainsäädännön voimaantulo on omiaan lisäämään yritysten omaehtoisen

arvopaperimuotoisen varainhankinnan merkitystä. Tämän vuoksi myös yritysten

joukkovelkakirja- ja yritystodistusmarkkinoita tulee kehittää, jotta voidaan varmistaa

yritysten varainhankinnan monimuotoisuus. Esimerkiksi Norjassa on toimivat

yritysten joukkovelkakirjamarkkinat. Suomessa on ollut useita joukkovelkakirjamarkkinoiden

kehityshankkeita, mutta liikkeeseenlaskijoiden kysynnän luominen on muodostanut

ongelmaksi. 272

Kehittämistyössä tulisi keskittyä tiedon lisäämiseen liikkeeseenlaskun prosesseista

ja kustannuksista. Viranomaisten ja markkinatoimijoiden tulisi yhdessä etsiä ratkaisua,

jotta voitaisiin luoda markkinaehtoisia liikkeeseenlaskuja helpottavia käytännön työkaluja

yritysriskien arviointiin ja liikkeeseenlaskujen hallinnointiin.

27

Lähteet: 48.


59

Yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita voidaan kehittää myös parantamalla jälkimarkkinoita

ja kaupankäyntitapoja. Yritystodistusten osalta edellytyksenä olisi, että liikkeeseenlasku

tapahtuu arvo-osuusmuotoisena ja että markkinat tarjoavat sijoittajan näkökulmasta

tehokkaan ja houkuttelevan hinnoittelumekanismin, toisin sanoen nykyistä

korkeamman hinnan.

SUOSITUS 15

Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia

rahoituskanavia kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita

• Selvitetään muiden maiden ratkaisuja ja suunnitelmia käyttää yritysten rahoituksessa enenevässä

määrin joukkovelkakirjamarkkinoita.

• Selvitetään erilaisia reittauskäytäntöjä toimivien markkinoiden synnyttämiseksi.

• Huomioidaan yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämistarve myös työeläkelaitosten

vakavaraisuuskehikossa.

4.3 Suomi yritysten toimintaympäristönä

Kasvuyritysten toimintaedellytykset ovat Suomessa verrattain hyvät. Silti kasvuyrityksiä

on määrällisesti ja laadullisesti vähän. Suomi on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa

erinomaisesti ja on kolmen kärjessä tutkimus- ja kehitystoiminnan panoksissa,

riskipääoman saatavuudessa sekä lainsäädännössä ja oikeusjärjestelmän toimivuudessa.

Kauimpana kärjestä olemme sen sijaan verotuksessa sekä työmarkkinasääntelyssä.

Myös yrittäjyyttä ja kasvua tukevan siirtolaisuuden suhteen Suomi on merkittävästi jäljessä

monesta maasta.

Muilta osin Suomi ei olennaisesti poikkea hyvin menestyneistä maista. Suomen yrittäjyysympäristö

on Kasvuyrittäjyyskatsauksen (2011) mukaan viimeisen kymmenen vuoden

aikana parantunut ainakin siltä osin, että aloittavien uusien yritysten hallinnollinen

taakka on keventynyt. Tästä huolimatta Suomen asema suhteessa kilpailijamaihin ei ole

parantunut muiden parantaessa asemiaan meitä enemmän.

Yrittäjyys sinänsä on Suomessa melko yleistä. Kasvuhakuinen yrittäjyys ja kasvuyritysten

osuus sen sijaan ovat useimpia vertailukelpoisia maita alhaisemmalla tasolla.


60

Kuvio 7. Suomen kasvuympäristö (viiva) kolmeen kärkimaahan verrattuna (alue)

Yhteisön yrittäjyysasenteet

Siirtolaisuus

Liiketaloudellinen ja

yrittäjyyskoulutus

Teknologian saatavuus

ja soveltaminen

Ei-kaupallisen

tiedon siirto

Tutkimus- ja

kehitystoiminta

Osakemarkkinoiden toiminta

Riskipääoman saatavuus

Velkarahoituksen saatavuus

Hallinnollinen taakka

Konkurssilainsäädäntö

Työmarkkinasääntely

Lait ja oikeusjärjestelmä

Tuloverotus

Yritys- ja

pääomaverotus

Patenttijärjestelmä,

standardit

Kilpailu ja

kilpailulainsäädäntö

Pääsy ulkomaanmarkkinoille

Julkinen läsnäolo markkinoilla

Lähde: Norden (2010, s. 44); TEMin Kasvuyrityskatsaus 2011, Kuvio 1.1

Huomaa: Korkeampi lukuarvo (kauempana keskipisteestä) on parempi. Kuvio perusuu todellisiin lukuarvoihin,

joten ero Suomen ja kolmen kärjen välillä ei suoraan kerro Suomen sijoituksesta maavertailussa.

4.4 Verojärjestelmän kilpailukyky

Suomen verojärjestelmän tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Verotus on tärkeä

kriteeri monikansallisten yritysten sijoittumispäätöksille ja kotimaisten omistajien

investointipäätöksille. Verojärjestelmän kilpailukykyyn vaikuttavat verokannat ja verotuksen

rakenne. Lisäksi yritysverolainsäädäntö kaipaa jatkuvaa huoltamista. Tarpeettomat

jäykkyydet tulee poistaa. Kaikkien veromuotojen osalta tulee siis pyrkiä mahdollisimman

alhaiseen verokantaan ja laajaan veropohjaan.

1990-luvun alun verouudistuksessa veropohjaa laajennettiin ja veroprosentteja alennettiin.

Siirryttiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmään (avoir fiscal), jossa hyvittämällä yhtiön

maksama tulovero osakkaan verotuksessa poistettiin yritystulon kaksinkertainen verotus.

Näiden muutosten nähdään osaltaan mahdollistaneen tämän jälkeisen ajan voimakkaan

talouskasvun. Vuonna 2005 yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin, koska se

todettiin EU-sääntöjen vastaiseksi. Omistamisen verotus on menettänyt kansainvälisen

kilpailukykynsä.

Suomen verojärjestelmän tavoitteena on ollut 1990-luvun alkupuolella tehtyjen uudistusten

jälkeen laaja veropohja ja matalahko verokanta. Erilaiset varaukset ja vähennykset

poistettiin ja samalla verokantoja alennettiin erityisesti yritys- ja pääomatuloverotuksessa.

Toisaalta eri pääomatuloja alettiin verottaa yhtenäisemmin. Tavoitteena oli neutraali vero-


61

tus, mikä tällä hetkellä ei enää toteudu. Verot nousevat, Suomen houkuttelevuus investointikohteena

heikkenee, ja kotimaisten omistajien riskinottohalukkuus vähenee. Ilman

tilanteen korjaamista emme saa lisää omistajia, yrittäjiä emmekä työpaikkojen luojia.

Vuoden 2012 alusta osakeyhtiöiden tuloverokanta aleni aikaisemmasta 26 prosentista

24,5 prosenttiin. Pääomaverokanta taas korotettiin 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi

pääomatulovero muutettiin progressiiviseksi siten, että verokanta on 32 prosenttia pääomatulojen

50 000 euroa ylittävältä osalta. Yhtiöistä saatujen osinkojen verotus kiristyy

pääomatuloverokannan nousun seurauksena, ja myös sen seurauksena, että listaamattomien

yhtiöiden jakamien osinkojen verovapaan pääomatulo-osingon enimmäismäärä

alenee 90 000 eurosta 60 000 euroon. 283

4.4.1 Yhteisövero

Ulkomaisille omistajille on tärkeää yrityksen maksama yhteisövero. Mikäli tämä on kilpailukykyisellä

tasolla, kannattaa yrityksen näyttää tulosta Suomessa. Osakkeenomistajien

verotus määräytyy kansainvälisten sopimusten perusteella. Ulkomaiset omistajat

toki arvostavat myös useita muita asioita, jotka eivät liity verotukseen. Näitä ovat mm.

osaava työvoima, julkisen sektorin rasite (uskottava kuntauudistus ja julkisen velan taittaminen),

työrauha (ei laittomia lakkoja) ja infrastruktuurin toimivuus (satamat ym.).

Yhteisöveron pitäminen kilpailukykyisellä tasolla verrattuna muihin maihin on tärkeää.

Silti vielä ratkaisevampaa yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden kannusteiden

kannalta on omistamisen verotus, joka viime kädessä ohjaa pääomien allokoitumista.

4.4.2 Omistamisen verotus

Omistajien maksaman kokonaisveron laskeminen on tärkein yksittäinen toimenpide,

jolla voidaan merkittävästi vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn kilpailtaessa investoinneista

tai pyrittäessä saamaan riskisijoitukset – työpaikkojen luominen – liikkeelle.

Viime aikoina suomalaiset yritykset ovat selvinneet vaikeista ajoista juuri vahvojen

taseiden – oman pääoman -ehtoisten sijoitusten – turvin. Pörssiomistuksen kokonaisverotuksen

(yhteisövero + osinkovero) tulee omistajan kannalta olla sama kuin muiden

pääomatulojen kokonaisverorasituksen. 294

Pörssiosinkojen verotus kohdistuu erityisesti tavallisiin suomalaisiin kotitalousomistajiin

ja sijoittajiin. Ulkomaiset osingonsaajat maksavat osingosta kansainvälisiin sopimuksiin

perustuvan lähdeveron (usein 15 prosenttia) eli Suomen osinkoverotus ei koske heitä.

On tärkeätä keventää osakeomistuksen verotusta. Omistajan verorasitukseen vaikuttaa

kaksi osa-aluetta, toisaalta yrityksen tuloksensa perusteella maksama vero ja toisaalta

osingonsaajan maksama vero. Omistaja kantaa aina yritys- ja liiketoimintaan liittyvää riskiä.

Riskinottoa kannattaa tukea, sillä ilman tätä ketjua, jossa omistajat luovat yritykset,

jotka taas synnyttävät työpaikat, ei hyvinvointia kyetä pitämään yllä. Korko- tai vuokratuottoja

saava sijoittaja, joka ottaa omistajaa pienemmän riskin, maksaa 30 – 32 prosenttia

veroja. Sen sijaan riskin kantaja ja omistaja maksaa yli 40 prosenttia, mikä ei kannusta

omistamaan ja luomaan työpaikkoja, vaan velkaannuttamaan yrityksiä.

28 3 Lähteet: 40, 103, 104.

29 4 Lähteet: 6,10, 18, 31, 37, 87-90.


62

Aikaisemmin Suomessa käytössä ollut yhtiöveron hyvitysjärjestelmä varmisti sen,

että osinkotuloista maksetaan vero vain kerran. Yhtiön maksama vero hyvitettiin osakkaan

verotuksessa. Kun tästä järjestelmästä jouduttiin luopumaan, siirryttiin samalla

kaksinkertaiseen verotukseen. Pörssiyhtiöiden kohdalla osinkoa maksetaan ensimmäisestä

eurosta alkaen. Korko ja vuokra ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja, osinko

ei – tämä kärjistää tilannetta edelleen.

60

55

50

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Kuvio 8. Omistamisen verotus: Yhtiön jakaman voiton

kokonaisveroaste Suomessa ja OECD:ssä (keskimäärin)

54,0%

25,0%

OECD keskiarvo

Suomi

41,4% 41,8%

40,5%

93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

Lähde: OECD, EK, Veronmaksajat, Sampo

Euroclear Finlandin arvo-osuusjärjestelmässä olevat yhtiöt maksoivat vuonna 2010

osinkoja yhteensä 6,5 mrd. euroa. Arvo-osuusjärjestelmässä on yli 120 pörssiyhtiön lisäksi

noin 40 muuta yhtiötä. Luonnollisten henkilöiden osinkoverokertymä vuonna 2010 oli

924 miljoonaa euroa, siitä veronalainen osuus (70 prosenttia) 647 miljoonaa euroa ja vero

181 miljoonaa euroa.

Osinkojen veronalaista osuutta tulee laskea kaksinkertaisen verotuksen vähentämiseksi.

Omistajan kokonaisveroasteen (yhteisövero ja osinkovero huomioiden) tulisi vastata

vieraan pääoman maksamaa pääomatuloveroa, eli 30 - 32 prosenttia.

Osinkojen veronalaista osuutta tulisi laskea 31 prosenttiin, jotta omistajan kokonaisveroaste

vastaisi vieraan pääoman verotusta. Yhteisöveron ollessa 24,5 prosenttia, pääomatuloveron

30 - 32 prosenttia, ja osinkojen veronalaisen osuuden ollessa 31 prosenttia

olisi omistajan kokonaisveroaste olisi 31,5 – 31,9 prosenttia.

Mikäli vuonna 2010 maksettujen osinkojen veronalainen osuus olisi ollut 70 prosentin

sijasta 31 prosenttia, olisivat luonnolliset henkilöt maksaneet veroa 80 miljoonaa euroa.

Tällöin muutoksen fiskaaliseksi vaikutukseksi muodostuu 101 miljoonaa euroa. Luonnollisesti

pääomatuloveroprosenttiin v. 2012 alusta tehty korotus lisää verokertymää, jolloin

kokonaisfiskaalinen vaikutus jää pienemmäksi (95 miljoonaa euroa).


63

Pörssiyhtiöt – työpaikkojen luojia

Helsingin Pörssin päälistalla on listautuneena 123 kotimaista yhtiötä. Suomessa on

useita keskisuuria yrityksiä, jotka periaatteessa voisivat olla pörssilistalla. Yksi este siirtyä

pörssin päälistalle on listayritysten listaamattomia yrityksiä pääsääntöisesti epäedullisempi

osinkoverotus.

Osakeomistuksen verotus ei saa olla muiden pääomamuotojen verotusta kireämpää.

Tällä hetkellä yritykseen omaa pääomaa sijoittavaa osakkeenomistajaa verotetaan ankarammin

(40,355 % - 41,412 %) kuin vieraan pääoman sijoittajaa (30–32 prosenttia). Tämä

epäneutraali verokohtelu ohjaa vieraan pääoman käyttöön ja yritysten velkaannuttamiseen

(ks. tarkemmin liite 1, jossa kuvataan verojärjestelmää ja luvussa 1.2 omistamisen

verotusta).

SUOSITUS 16

Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi.

Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen

• Pörssiosinkojen veronalaista osuutta tulee laskea. Tällä hetkellä pörssiosingot ovat 70-

prosenttisesti veronalaisia.

• Omistamisen verotuksen tulee olla yleisen pääomaverokannan mukainen, jolloin verollinen

osuus on 25 - 31 prosenttia. Koska ehdotus koskee vain pörssiosinkoja, ei listaamattomiin

yhtiöihin liittyvää ansiotulon muunto-ongelmaa tule.

• Muutoksen staattinen fiskaalinen vaikutus olisi karkeasti arvioituna suuruusluokaltaan 100

miljoonaa euroa, dynaamiset vaikutukset huomioiden merkittävästi pienempiä. Omistamisen

laajentumisen kautta työpaikkoja luotaisiin lisää ja yritysten velkaantumisen kiihtyminen

vältettäisiin.

4.4.3 Pääomat aktiiviväestön käyttöön

Suomen kansataloudessa perheyritysten merkitys on huomattava. Esimerkiksi koko yrityssektorin

työllisyydestä perheyritysten osuus on noin 30 prosenttia ja tuotannosta

noin 20 prosenttia. Osuudet ovat säilyneet varsin vakaina 2000-luvulla.

Yritysvarallisuuden siirtymisen ja yritystoiminnan jatkuvuuden edellytykset ovat merkittävä

kysymys väestön ikääntyessä. Yrityksissä tapahtuu lähivuosina suuri määrä sukupolvenvaihdoksia.

Arvioiden mukaan 60 000 - 80 000 yritystä vaihtaa omistajaa lähivuosina.

Yrittäjien sukupolvenvaihdosten tai yrittäjävaihdosten onnistuminen on merkittävä

lähivuosien yhteiskunnallinen kysymys sekä yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden että

työpaikkojen säilymisen kannalta. 305

Tuoreen barometrin mukaan (2011) sukupolvenvaihdoksia harkitaan suhteellisesti

useimmin teollisuusyrityksissä. Yrityskoon kasvaessa myös todennäköisyys sukupolvenvaihdosten

onnistumiselle kasvaa. Karkean arvion mukaan seuraavien viiden vuoden

aikana on odotettavissa lähes 15 000 sukupolvenvaihdosta, mikä käytännössä tarkoittaisi

keskimäärin 3 000 sukupolvenvaihdosta vuosittain.

30 5 Lähteet: 23, 32, 62, 63, 65, 66, 69, 76, 109.


64

Kansainvälisessä vertailussa 31 36, jossa tarkasteltiin 15 eri maata, havaittiin, että verohuojennukset

ovat useissa maissa olleet merkittävä tekijä sukupolvenvaihdosten onnistumisessa

ja erityisesti perheyritysten toiminnan jatkamisen turvaamisessa. Toisaalta kävi

ilmi, että perintö- ja lahjaveroon liittyville verohuojennuksille ei ollut monissa maissa lainkaan

tarvetta. Yhdeksässä maassa ei perheen sisäisiin luovutuksiin kohdistunut perintötai

lahjaveroa. Samoin erityisille veronmaksua varten toteutetuille rahoitusjärjestelyille

ei yleensä ollut tarvetta, koska lopullinen verotus oli monissa maissa verrattain alhainen.

Useassa EU:n jäsenmaassa on tehty verohelpotuksia ja muita poliittisia toimenpiteitä,

joiden tarkoituksena on tukea perheyritysten jatkuvuutta (EU Commission, 2006). Ruotsissa

hallitus on käyttänyt verokannustimia sukupolvenvaihdosten edistämiseen. Siellä

poistettiin perintö- ja lahjavero vuoden 2005 alusta lähtien. Perusteluna lain kumoamiselle

oli, että veroseuraamukset olivat erityisen haitallisia perheyrityksille, joissa kotimaisia

työ- ja kasvumahdollisuuksia katsottiin olevan tulevaisuudessa.

Suomessa perintöverotusta alennettiin vuoden 2008 alusta kolmella prosenttiyksiköllä,

millä on ollut keventävä vaikutus myös yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Vuoden

2012 alusta tuli kuitenkin voimaan lakimuutos perintö- ja lahjaveron uudesta 16 prosentin

portaasta yli 200 000 euron arvoisille perinnöille ja lahjoille (aikaisemmin korkeintaan 13

prosenttia). Esimerkiksi 3 miljoonan euron arvoisessa perinnössä perintövero on I veroluokassa

noin 470 000 euroa, kun se aikaisemmin oli noin 386 000 euroa.

Suomessa yritystoimintansa luovuttaja voi saada myyntivoittoverohuojennuksen tilanteissa,

joissa ostaja on laissa tarkemmin määritelty lähisukulainen. Yritysvarallisuutta

perintönä tai lahjana saanut voi pyynnöstä saada perintö- tai lahjaverolle korotonta maksuaikaa.

Veronmaksu rahoitetaan usein yrityksestä nostetuilla osingoilla. Vero voidaan

maksaa enintään viiden vuoden aikana yhtä suurina vuotuisina erinä ja korotta.

Sukupolvenvaihdoksen verohuojennukseen ei ole tullut vuoden 2008 jälkeen muutoksia.

Tuoreet KHO:n sukupolvenvaihdoksen verotusta koskevat päätökset ovat kuitenkin

merkinneet tiukennuksia aikaisempaan käytäntöön. Suomessa voimassa oleva 10 prosentin

omistusedellytys on koettu ongelmalliseksi erityisesti vanhemmissa, ns. sukuyhtiöissä,

joissa omistus on sukupolvien saatossa pilkkoutunut yhä pienempiin osuuksiin.

Yrittäjät – riskinottajia ja työllistäjiä

Suomi tarvitsee välttämättä uusia työpaikkoja. Päätoimialamme eivät pääsääntöisesti

työllistä lisää työntekijöitä kotimaassa. Tarvitaan lukumääräisesti lisää yrityksiä - yrittäjiä.

Nopeimmin yrityksiä on luotavissa palvelualoille, koska pääomaa sitoutuu vähän

ja tulokynnys osalle palvelualaa on matala.

Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat merkittävä kasvuyrittäjyyden lähde. Yritysten

jatkuvuuden varmistaminen on erityisen ajankohtainen Suomessa, jossa väestön ikääntyessä

kymmeniä tuhansia yrittäjiä tulee eläkeikään. Elinkelpoisiin yrityksiin tulisi saada

uusia yrittäjiä ja monipuolisia omistusratkaisuja. Jatkava yrittäjä tuo yritykseen uusia kehitysnäkymiä

ja innovaatioita ja suhtautuu kasvun tavoitteluun myönteisesti. Tutkimukset

313 6 PricewaterhouseCoopers Oy. Ola Saarinen – Mikko Lundstedt – Veikko Niinikoski: Yritystoiminnan sukupolvenvaihdosten

tukeminen ja edistäminen Kartoitus eräissä Euroopan maissa käytettävistä veronhuojennuksista

ja muista vastaavista keinoista.


65

osoittavat, että yritysten tuottavuus sukupolvenvaihdoksen seurauksena yleensä laskee,

ellei tilanteeseen ole osattu ajoissa varautua.

Pääomat tulee saada tehokkaasti aktiiviväestön käyttöön. Tarvitaan suhdanneluonteisia

kannustimia yrittäjäksi ryhtymiseen, yrityksen perustamiseen ja investointien aktivoitumiseen.

Yhteiskunnan kannattaa tukea riskin ottajaa.

Suomalaisten sijoitusvarallisuudesta yhä suurempi osa siirtyy työelämästä poisjääneelle

väestölle. On tärkeää, että tätä varallisuutta voidaan ilman välittömiä veroseuraamuksia

siirtää aktiiviväestön käyttöön sijoitettavaksi pääomaksi yritysten perustamiseen

ja yritystoiminnan harjoittamiseen.

SUOSITUS 17

Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli):

pääomat aktiivikäyttöön

• Tällöin Suomen verojärjestelmässä toteutuisi nykyistä paremmin veronmaksukykyisyysperiaate

eli veronmaksun ajoittuminen siihen hetkeen, jolloin verovelvollisella on kykyä

veron maksamiseen.

• Samalla poistuisivat esimerkiksi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin ja lesken

perintönä saamaan omaan asuntoon liittyvät perintö- ja lahjavero-ongelmat.

• Yritysten varat voidaan käyttää kasvuun ja työtilaisuuksien luontiin, ei sukupolvenvaihdoksen

erilliskustannuksiin. Yrityksissä on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä paremmat

mahdollisuudet toteuttaa liiketoimintasuunnitelmia ja kantaa riskiä.

• Kertyneet pääomat tulevat aktiiviväestön käyttöön lisäämään taloudellista toimeliaisuutta.

4.5 Asenteet yrittäjyyttä kohtaan

Suomessa ei ole riittävän myönteinen asenne työpaikkojen luontia ja yrittäjyyttä kohtaan.

Osittain tämä johtuu taloudellisen perustietämyksen puutteesta ja sen heikosta

asemasta opetusjärjestelmässämme.

Suomessa ilmapiiri ja asenteet yrittäjyyteen ja yrittäjyyden edistämiseen ovat olleet

useaan muuhun maahan verrattuina kielteiset. Toisaalta GEM-tutkimuksen mukaan Suomen

asenneilmasto on yrittäjyydelle hyvä, mutta nopean kasvun yrittäjyyden aktiviteetti

on vähäisempi kuin muissa Euroopan maissa. Suomalaisten haluttomuus ryhtyä yrittäjiksi

on johtunut monesta tekijästä, mutta merkittävässä roolissa on ollut haluttomuus

ottaa kasvun edellyttämää riskiä. Osittain tämä johtuu taloudellisen perustietämyksen

puutteesta ja sen heikosta asemasta opetusjärjestelmässämme.


66

Tyypillisesti menestyviä kasvuyrittäjiä ovat korkeasti koulutetut ja yhteiskunnallisesti

verkottuneet henkilöt, jotka ovat menestyneet palkkatyössä, mutta ovat silti halukkaita

riskinottoon. Nykyinen tilanne on huolestuttava, sillä yrittäjyys on vielä liian harvan nuoren

haave tai tavoite. Useat hyvin menestyvät yritykset eivät ole kiinnostuneita kasvusta

ja uusien markkinoiden valtaamisesta.

Asenneilmapiirin muuttaminen myönteisemmäksi on mahdollista ja myös välttämätöntä

uusien kasvuyritysten synnyttämiseksi. Esimerkiksi toisen sukupolven perheyritykset

hakevat enemmän vakautta kuin kasvua. Yritysten kannustaminen kasvuun ja myös

aloittavien kasvuyritysten synnyttäminen on tärkeää keskisuurten ja suurten yritysten

menestyksen kannalta. Tämä on edellytys tulevaisuuden suuryritysten kehittymiseen.

Asenneilmapiirin muokkauksen lisäksi yritysten kasvu vaatii konkreettisia kannusteita.

Kannusteet ovat silloin riittävät, kun yritysten omistajat investoivat yritystensä kasvuun

ja työpaikkoja alkaa syntyä.

Muutos yrittäjyyttä suosivaan suuntaan edellyttää aktiivista työtä monella eri taholla.

Kasvuyrittäjyyden kannalta suomalaisten korkea koulutustaso on tärkeä etu. Kasvavat toimialat

vaativat korkeaa osaamista ja teknologiaa, koska kyseessä on keskeisesti innovaatiotoiminta.

Toisaalta korkeakoulutukseen ei pääsääntöisesti sisälly yrittäjyyden opetusta.

Vaikuttaminen alkaa jo peruskoulusta

Perusopetuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut

työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Jukka Gustafssonille helmikuussa

2012. Historian ja yhteiskuntaopin tuntimäärää ehdotetaan lisättäväksi yhdellä vuosiviikkotunnilla.

Lisätunti kohdennetaan yhteiskuntaoppiin, jonka opetusta varhennetaan

alkamaan perusopetuksen vuosiluokilta 5 – 6. Esityksellä vahvistetaan yhteiskunnallisen

vaikuttamisen, osallistumisen oppimista ja opettamista sekä syvennetään muun

muassa taloustiedon opetusta. Tämä esitys on kannatettava.

Peruskoulussa taloustietoa tulee opettaa jo ala-asteella sekä yhteiskuntaopin että myös

matematiikan opetuksen osana. Yläasteella taloustietoa tulee opettaa omana aineenaan

yksi kurssi vuodessa. Lukiossa taloustiedon pakollisia kursseja tulisi olla vähintään kaksi,

ja lisäksi sitä tulee tarjota valinnaisina kursseina. Taloustiedon kysymyksiä tulee sisällyttää

myös ylioppilastutkintokokeeseen. Ammattikouluissa taloustiedon opetusta tulee

tarjota kaikilla aloilla yhden pakollisen kurssin verran.

Suomi on perinteisesti pärjännyt erinomaisesti oppilaiden osaamista mittaavissa Pisatutkimuksissa.

On tärkeää, että Pisa-tutkimusten talousosaamisosio otetaan myös Suomessa

käyttöön. Näin nähdään oppilaiden osaamisen taso ja voidaan kehittää opetusta

sen mukaisesti. Talousosaaminen on tärkeä yhteiskunnallinen taito. Jokaisen suomalaisen

täytyy osata pitää huolta omasta taloudestaan. Oman talouden hallinta tarkoittaa menojen

ja tulojen suunnittelua, asuntolainan ottamiseen liittyviä pohdintoja, eläkepäivien varalle

säästämistä ym. Koulujärjestelmän kautta kaikki saavat tasapuolisesti samat valmiudet

tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä.


67

Korkeakouluopetukseen tulee sisällyttää nykyistä systemaattisemmin kasvuyrittäjyyden

ja yleisemmin yrittäjyyden ja yritysten opetusta ja tutkimusta.

SUOSITUS 18

Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin

talousosaaminen

• Tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän esityksen mukaisesti taloustiedon opetusta

tulee lisätä perusopetuksessa.

• Taloustietoa tulee opettaa peruskoulussa sekä osana yhteiskuntaoppia että osana matematiikkaa.

• Taloustietoa tulee opettaa pakollisena omana aineenaan lukiossa ja ammattikouluissa.

• Taloustiedon kysymyksiä tulee sisällyttää ylioppilastutkintokokeeseen. Taloustiedon tulisi

olla tulevaisuudessa yksi ylioppilastutkintokokeen pakollisista aineista.

• Pisa-tutkimuksen talousosaamisosio on otettava käyttöön.

• Korkeakoulujen tulosohjausta tulee muuttaa siten, että se kohdentaa resursseja palkitsemalla

paitsi laadusta, myös kansainvälistymisestä ja tutkimustulosten hyödyntämisestä.

4.6 Kotitaloudet – työllistäjiä

Uudet työpaikat voidaan luoda nopeimmin palvelusektorille. Kotitalouksien merkitys

työnantajina on keskeinen. Kotitalousvähennys otettiin Suomessa käyttöön kokeiluluonteisesti

vuonna 1997 ja pysyvästi vuodesta 2001 lähtien. Kotitalousvähennyksen käyttö

on nopeasti kasvanut. Sen verosta vähennetty määrä oli vuonna 2010 yhteensä 408 miljoonaa

euroa, ja sitä hyödynsi 374 000 kotitaloutta. Keskimääräinen vähennys oli 1 090

euroa. Kotitalousvähennystä saavien osuus kasvaa ansiotulojen mukaan, mutta myös

pienituloisten joukossa on kotitalousvähennyksen käyttäjiä.

Vuonna 2010 asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui 79,3 prosenttia

vähennykseen oikeuttavien kustannusten yhteismäärästä. Kotitaloustyöhön kohdistui

17,4 prosenttia sekä hoiva- ja hoitotyöhön 3,3 prosenttia kustannusten yhteismäärästä.

VATT:n selvityksen (valmisteluraportit 11/2011) mukaan vuokralla palvelutaloissa,

tukiasunnoissa tai sisäoppilaitoksissa asuvien kotitalousvähennyksen käyttö on noussut

jyrkästi vuodesta 2005. Vuonna 2008 jo noin 22 prosenttia tällaisissa asunnoissa asuvista

henkilöistä käytti kotitalousvähennystä. Tämä on yhteydessä vanhusten kotitalouspalveluiden

käytön nopeaan kasvuun, sillä ikäryhmittäisessä tarkastelussa yli 75-vuotiaat ovat

nousseet suurimmaksi kotitalousvähennyksen käyttäjäryhmäksi. Vähennyksen käyttö on

lisääntynyt huomattavasti muita ikäryhmiä enemmän vuodesta 2005 lähtien.


68

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa (1/2010) ”Suomen kansainvälistyvä

harmaa talous” todetaan, että kotitalousvähennys on tuonut merkittävän määrän erityisesti

kodin palveluja suorittavia pienyrityksiä verohallinnon rekistereihin. Useat viranomaiset

mainitsevat kotitalousvähennyksen sellaisena lakiuudistuksena, joka on edistänyt

harmaan talouden torjuntaa. Yrityksen rekisteröinti kotitalousvähennyksen saamiseksi ei

kuitenkaan takaa sitä, että kaikki sen saamat tulot tulisivat verotuksen piiriin.

SUOSITUS 19A

Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen

elpymiseen asti, kunnes vähintään 100 000 uutta työpaikkaa on luotu

• Vähennyksen käyttöä ja kotitalouspalveluiden kysyntää tulisi tehostaa eri keinoin. Kotitalousvähennys

on lisännyt kotitalouksien halua tarjota työtä ja ennen kaikkea siirtänyt

kodeissa tehtävää työtä harmaan talouden alueelta verotettavaksi työksi. On ensiarvoisen

tärkeätä, ettei tätä kannustinta työllistää ja raportoida työtä leikata suhdannetilanteen heiketessä.

Leikkausta tulee lykätä suhdannetilanteen elpymiseen asti.

• Palveluiden tuottajista on tullut suurelta osin yrittäjiä; on luotu yritysrakenteita ja pysyvyyttä.

• Fiskaalisen vaikutuksen arvioinnissa tulee ottaa huomioon mainitut dynaamiset vaikutukset.

SUOSITUS 19B

Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys

• Hallitusohjelmaan on kirjattu ajatus asuntolainojen korkovähennyksen asteittaisesta poistamisesta.

Tämä ajatus on kannatettava. Korkovähennys kannustaa suomalaisia sijoittamaan

varojaan vain omaan asuntoon. Voimakas verokannustin omistusasumiselle vääristää

sijoitusmarkkinoiden rakennetta ja yksipuolistaa kotitalouksien varallisuusjakaumaa.

• Nyt tarvitaan kannustinta sijoittaa varoja myös yritystoimintaan ja kasvuun. Asuntolainojen

korkovähennyksen asteittainen poistaminen tekee tilanteen eri sijoitusvaihtoehtojen

välillä neutraalimmaksi. Korkoelvytykseen liittyy selkeä riski asuntojen hintojen liian korkeasta

noususta, suositus pienentää osaltaan myös tätä riskiä.


4.7 Pietari – potentiaalinen markkina ja kasvun moottori

69

Pietarin talousalueen valtava kysyntäpotentiaali ja hyödyntäminen nousivat esille työryhmän

työskentelyn aikana. Suomella on erityinen tilaisuus hyödyntää Pietarin tarjoamia

mahdollisuuksia eri aloilla.

Vaikka tässä raportissa asia jätettiin yksityiskohtaisesti käsittelemättä, pitäisi analysoida,

mitä merkitystä Pietarin markkinoiden nykyistä monipuolisemmalla hyödyntämisellä

olisi esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden ja talouden kannalta.

Voisimmeko tarjota rahoituspalveluita venäläisille asiakkaille ja luoda yritystoimintaa

Venäjän markkinoiden varaan Millaisia poliittisia ja juridisia ongelmia tähän liittyy

Entä onko meillä oikeaa bisnesosaamista rahoituslaitoksissamme, jotta pystymme

tarjoamaan tällaisia palveluita

SUOSITUS 20

Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja

Suomen väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen

niiden välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen

• Vahvan aseman saavuttaminen Pietarin talousalueella edistäisi kasvua Suomessa ja sitä

kautta vahvistaisi pääomamarkkinoitamme.

• Tarvitaan konkreettisia toimia Pietarin talousalueella toimivien yritysten tukemiseen esim.

valtion ylläpitämä erikoisyksikkö tarjoamaan juridisia palveluja yrityksiä perustettaessa

(kirjanpito ja perustamisasiakirjat) ja alkuvaiheen toimintapalveluja ”Suomi-talossa”.

• Kielitaidolla on suuri merkitys: venäjän kielen aseman vahvistaminen olisi erinomaisen tärkeää.

Kannatamme selvitysmies Elorannan ehdotuksia tältä osin.

• Venäläisiä yrityksiä tulisi houkutella Suomen pörssiin.


71

Lähteet

Työryhmä on käyttänyt työssään muun muassa seuraavia julkaisuja taustamateriaalina:

[1] Alueellisten työmarkkinoiden muutos. TEM 1/2012.

[2] An Innovation Strategy for Sweden. Swedish Economic Forum Report 2010.

[3] Are EU SMEs recovering from the crisis Annual Report on EU Small and

Medium sized Enterprises 2010/2011. (Paul Wymenga & Dr Viera Spanikova &

Dr James Derbyshire & A. Barker).

[4] Autio Erkko: The Finnish Paradox: The Curious Absence of High-Growth

Entrepreneurship in Finland. ETLA. Keskusteluaiheita 1197/2009.

[5] Carpentier Cécile & L'Her Jean-François & Suret Jean-Marc: Stock exchange

markets for new ventures. Journal of Business Venturing 25 (2010) 403–422.

http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfmabstract_id=1132285

[6] Da Rin Marco & Di Giacomo Marina & Sembenelli Alessandro: Entrepreneurship,

Firm Entry, and the Taxation of Corporate Income: Evidence from Europe.

Journal of Public Economics 95 (2011) 1048–1066.

[7] Defined-Contribution Pension Schemes. Risks and Advantages for

Occupational Retirement Provision. EFAMA 2008.

[8] Deloitte: Mistä potkua kasvuun Selvitys Suomen nopeimmin kasvavien

teknologiayritysten kasvutekijöistä (2009).

[9] Do SMEs create more and better jobs EIM Business & Policy Research (2011).

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/facts-figures-analysis/performance-review/

pdf/do-smes-create-more-and-better-jobs_en.pdf

[10] Effects of Tax Systems on the Retention of Earnings and the Increase of Own

Equity. Summary Report of the Expert Group. European Commission. Sep. 2008.

[11] Ehdotus suomalaisen innovointitoiminnan verokannustimesta. TEM 42/2010.

[12] Eloranta, Jorma: Investointeja Suomeen - Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi

Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena.

Selvitysmiehen raportti. TEM 9/2012.

[13] Eläkeneuvotteluryhmän väliraportti 17.2.2012.


72

[14] Entrepreneurship Index 2010 – Entrepreneurship Conditions in Denmark.

Danish Enterprise and Construction Authority 11/2010.

[15] Finansmarknadsrådet: Finansiell sektor i förändring. Sammanfattande slutrapport

från Finansmarknadsrådet. Finansmarknadsrådet 2009.

[16] Finansmarknadsrådet: Finansiella sektorn bär frukt. Analys av den finansiella

sektorn ur ett svenskt perspektiv. Bilaga 5 till Långtidsutredningen 2008.

[17] Finansmarknadsrådet: The Role of SMEs and Entrepreneurship in a

Globalised Economy. Expert report no. 34 to Sweden’s Globalisation Council (2009).

http://www.regeringen.se/content/1/c6/12/58/93/d614cc47.pdf

[18] Gourio François & Miao Jianjun: Transitional Dynamics of Dividend and

Capital Gains Tax Cuts. Review of Economic Dynamics 14 (2011) 368–383.

[19] Hallitusohjelma17.6.2011.

[20] Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma –

kärkihankkeet ja vastuut. Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2011.

[21] Hanson Samuel G. & Kashyap Anil K. & Stein Jeremy C.: A Macroprudential

Approach to Financial Regulation. Journal of Economic Perspectives.

Volume 25, Number 1, Winter 2011, Pages 3–28.

[22] Hanspers Kajsa och Lena Hensvik: Konkurrens och sysselsättning -

en empirisk studie av fem marknader 2010.

[23] Hyvinvointi tarvitsee vastuullisia omistajia. Suomalaisen omistajuuden

neuvottelukunta (2006)

[24] Hyytinen Ari: Eläkevarat ja suomalainen yritysrahoitusympäristö.

KAK 107.vsk. – 2/2011.

[25] Hyytinen Ari: Yritysten ja innovaatioiden rahoitus. KAK 104.vsk. –

2/2008. http://staff.etla.fi/hyytinen/_pdf/KAK_Hyytinen_2008.pdf

[26] Hyytinen Ari & Määttänen Niku & Lassila Jukka & Valkonen Tarmo:

Eläkevaroilla vauhtia Suomen talouskasvuun Etla. Keskustelunaloite 1224/2010.

[27] Inderst Roman &.Mueller Holger M: Early-Stage Financing and Firm Growth in

New Industries. Journal of Financial Economics 93(2009)276–291.

[28] Innovaatioputkesta yritystoimintaa – Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen.

Euroopan aluekehitysrahasto.

[29] Innovation Union Scoreboard 2011.

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/innovation/files/ius-2011_en.pdf

[30] Juusela Janne ja Karhu Einari: Osakeyhtiömuotoisen sijoitusyhtiön verotuksen

kehittäminen. Borenius & Kemppinen 31.8.2011.


73

[31] Juusela Janne ja Karhu Einari: Selvitys Suomen osinkoverojärjestelmästä ja

osinkoverotuksen kehittämisestä. Borenius & Kemppinen 24.11.2009.

[32] Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Raportti. TEM 25.6.2009.

[33] Kasvuyrityskatsaus 2011. TEM.

[34] Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua. Kasvutyöryhmän väliraportti.

VNK 1/2010.

[35] Keskinen Maija: Keskinäisten toimijoiden rooli 2000-luvulla – yhteenveto

Euroopan parlamentin sosiaali- ja työllisyysasioiden valiokunnan tutkimuksesta

(Research von Bleiden, heinäkuu 2011).

[36] Kilpailukatsaus 2: Viisas sääntely – toimivat markkinat.

Kilpailuviraston selvityksiä 1/2011.

[37] Korkman Sixten & Lassila Jukka & Määttänen Niku & Valkonen

Tarmo: Kohti parempaa verotusta – Eväitä verokeskusteluun (2009). Etla.

[38] Koski Heli & Ylä-Anttila Pekka: Yritystukien vaikuttavuus.

Tutkimushankkeen yhteenveto ja johtopäätökset. TEM raportteja 7/2011.

[39] Koski Heli & Pajarinen Mika: The Role of Business Subsidies in Job Creation of

Start-ups, Gazelles and Incumbents. ETLA. Keskusteluaiheita 1246/2011.

[40] Kröger Outi: Suomen verotus kansainvälisessä vertailussa. VATT Muistiot 13/2011.

[41] Lahti Tom: An Examination of the Importance and Efficiency of Tax Incentives for

Finnish Informal Investments. Ministry of Trade and Industry 2/2007.

[42] Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2011. ETK:n raportteja 05/2011.

[43] Lassila Jukka & Valkonen Tarmo: Julkisen talouden rahoituksellinen kestävyys

Suomessa. Etla. Keskustelunaiheita 1237/2011.

[44] Lerner Josh: Boulevard of Broken Dreams. Why Public Efforts to Boost

Entrepreneurship and Venture Capital Have Failed – and What to Do About it.

Princeton University Press. 2009.

[45] Lerner Josh: The future of public efforts to boost entrepreneurship and venture

capital. Small Bus Econ (2010) 35:255–264

[46] Letter of Regulation for the 2011 Budget Year in Respect of the Swedish Agency for

Growth Policy Analysis (Growth Analysis) Within the Expenditure Area 24 Industry

and Commerce. The Swedish Government 22.12.2010.

[47] Levine Ross: Finance and Growth: Theory and Evidence, kirjassa Handbook of

Economic Growth.Volume 1A., ed. Philippe Aghion & Steven N. Durlauf. Elsevier 2005.

[48] Luottomarkkinoiden epätäydellisyydet ja pk-yritysten rahoitusympäristö

Suomessa. Hyytinen Ari ja Mika Pajarinen (Etla). KTM 2/2005.


74

[49] Luukkonen Terttu: The Effectiveness of the Finnish Pre-Seed and Seed Policy

Schemes to Promote Innovative High-Growth Entrepreneurial Ventures. Etla.

Keskustelunaiheita 1221/2010.

[50] Löyttyniemi Timo: Eläkevarat ja Suomen menestyminen. (2004).

[51] Löyttyniemi Timo: Valtio-omistus 2030 – mitä ja miksi (2011). Pörssisäätiö.

http://www.porssisaatio.fi/s/f/editor/attachments/Loyttyniemi_nettipdf.pdf

[52] Maula Markku: Verokannustimet yksityishenkilöiden riskipääomasijoitusten

aktivoinnissa. ETLA. Keskustelunaiheita 1068/2007.

[53] Meng Channarith & Pfau Wade Donald: The Role of Pension Funds in Capital

Market Development. GRIPS Discussion Paper 17/2010.

[54] Mc Kinsey: European Growth and Renewal: The Path from Crisis to Recovery.

July 2011.

[55 ] Mc Kinsey: Farewell to Cheap Capital The Implications of Long-Term Shifts in

Global Investment and Saving. December 2010.

[56] McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle

vuosikymmenelle 2010.

[57] Myötäsyklisyys ja poikkeustilanteet -alaryhmän loppuraportti 10.11.2009. TELA.

[58] Mäkitalo Raili & Hautala Urpo & Narikka Jouko & Tuukkanen Jorma:

Hyvinvointia kestävästi. Keskustelunaloite. Valtiovarainministeriö. Joulukuu 2010.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/08_muut_

julkaisut/20110112Hyvinv/Hyvinvointia_kestaevaesti.pdf

[59] Määttänen Niku & Valkonen Tarmo: Ikääntyneiden varallisuus ja sen

muuntaminen kulutukseksi. Etla. Keskustelunaiheita 1141/2008,

[60] Nurmio Aarne ja Turkki Teppo (toim.) Elinvoimainen Suomi. Raportti 2010. Sitra.

[61] OECD Economic Surveys FINLAND. February 2012.

[62] Osaamisen ja edelläkävijyyden Suomi. Kasvu- ja omistajayrittäjyyden

seurantatyöryhmän raportti. TEM 42/2009.

[63] Pajarinen Mika & Rouvinen Petri & Ylä-Anttila Pekka: Omistajuuden vaikutus

suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen. ETLA. Keskustelunaiheita

1242/2011.

[64] Pensionsmyndighetens särskilda informationsuppdrag – slutrapport 2011.

www.Pensionsmyndigheten.se

[65] Perheyritykset kansantaloudessa. Yritysten omistus, toiminnan laajuus ja

kannattavuus Suomessa 2000-luvun alussa. TEM 53/2009.


75

[66] PriceWaterhouseCoopers Oy. Ola Saarinen & Mikko Lundstedt & Veikko Niinikoski:

Yritystoiminnan sukupolvenvaihdosten tukeminen ja edistäminen. Kartoitus

eräissä Euroopan maissa käytettävistä veronhuojennuksista ja muista vastaavista keinoista.

[67] Proposal for a Regulation of the European Parliament and of the Council on

European Venture Capital Funds. Brussels, XXX COM(2011) 860/2 2011/0417 (COD).

[68] Puttonen Vesa: Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen.

Selvitysmiehen raportti. TEM Innovaatio 29/2010.

http://www.tem.fi/files/26825/29_2010_web.pdf

[69] Puttonen Vesa: Onko omistamisella väliä (2004). Pörssisäätiö.

[70] Pörssisäätiö: Kohti kansallista pääomamarkkinastrategiaa. (2011)

http://www.porssisaatio.fi/s/f/editor/attachments/POM_net.pdf

[71] Pörssisäätiö: Pääomamarkkinat – kasvun paikka. (2009)

http://www.porssisaatio.fi/s/f/editor/attachments/paaomaraportti.pdf

[72] Rebuilding the IPO On-Ramp. Putting Emerging Companies and the Job Market

Back on the Road to Growth. Issued by the IPO Task Force October 20, 2011. Presented

to The U.S. Department of the Treasury.

[73] Risku Ismo & Kalima Kasimir: Sijoitusriskien ja rahoitustekniikan vaikutus TyELmaksun

kehitykseen. ETK:n keskustelualoitteita 2009:6.

[74] Roine Pekka, Ruohonen Juha ja Sorvisto Pasi: Tikari Project Report 2010.

[75] Ruohonen Juha: VICTA. Virtual ICT Accelerator. Technology Review 219/2007.

[76] Ruuska Jukka: Pääomamarkkinat ja omistajuus kasvun mahdollistajina. Sitra 2011.

[77] Selvitysmies Puttosen ehdotuksia arvioineen työryhmän esitys toimenpiteiksi

julkisen kasvurahoituksen kehittämiseksi. Työryhmän raportti. TEM 2010.

[78] Selvitys työeläkelaitoksia koskevan sijoitussääntelyn uudistuksen vaikutuksista

työeläkelaitosten sijoitustoimintaan. Vakuutusvalvonta 2008.

[79] Sitra: Viisi ehdotusta seuraavalle hallitukselle 2011–2015. Muutos on mahdollisuus.

[80] Skatteincitament for riskkapital. Statens offentliga utredningar SOU 2012:3.

Stockholm 2012.

[81] SMEs' Access to Finance. Survey 2011. Analytical Report. European Commission.

http://ec.europa.eu/enterprise/policies/finance/files/2011_safe_analytical_report_en.pdf

[82] Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin tulokset ja suositukset

(2009). Tiivistelmä. Alkuperäiset raportit saatavissa osoitteessa: www.evaluation.fi


76

[83] Suomen kansainvälistyvä harmaa talous. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan

julkaisu 1/2010.

http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phxdocumentId=so17210161302877&cmd=d

ownload

[84] Suomi 2020 – Tuumasta toimeen. Kasvutyöryhmän loppuraportti. VNK 11/2010.

[85] Tanayama Tanja & Ylä-Anttila Pekka: Verokannustimet innovaatiopolitiikan

välineenä. Etla. Keskusteluaiheita 1189/2009.

[86] Tanskanen Antti J & Niininen Petri & Vatanen Kari: Risk-Based Classification of

Financial Instruments in the Finnish Statutory Pension Scheme TyEL. SP 9/2010.

[87] Tax Biases to Debt Finance: Assessing the Problem, Finding Solutions.

International Monetary Fund 2011.

http://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2011/sdn1111.pdf

[88] Tax Outlook in Europe. Business Angels Perspective. EBAN 2010.

[89] Tax Policy Reform and Economic Growth, OECD 2010. Executive Summary.

http://www.oecd.org/dataoecd/34/49/46617652.pdf

[90] Tax Reforms in EU Member States 2011. Tax Policy Challenges for Economic

Growth and Fiscal Sustainability. European Economy 5/2011.

[91] Team Finland. Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä. Loppuraportti.

(pj. Matti Alahuhta) 2012.

[92] Tekes: Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset (2011).

[93] Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikan työryhmän raportti 13.12.2010.

[94] The Fundamental Principles of Financial Regulation Preliminary Conference

Draft. January 6, 2009. Geneva Report on the World Economy 11.

[95] The Role of Mutual Societies in the 21st Century. EMPL 2011.

http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.

dolanguage=en&file=42471

[96] Time for Level Playing Field for Debt and Equity. European Family Businesses

GEEF 2011.

[97] Työeläkejärjestelmän sijoitustoimintaa koskeva selvitys. Helsinki 2006.

www.tela.fi/data/userpdf/Sijoitusselvitys.pdf

[98] Työeläkejärjestelmän uudistamisen tavoitteiden mittaaminen – taustaselvitys

työuraryhmälle. Eläketurvakeskuksen selvityksiä 2011:2.

[99] Valtion omistajapolitiikkaa koskeva valtioneuvoston periaatepäätös 3.11.2011.

[100] Valtiovarainministeriö: Julkinen talous tienhaarassa. Finanssipolitiikan suunta

2010-luvulla.


77

[101] VATT: Valmisteluraportit 11. (Iida Häkkinen Skans) Kotitalouspalveluiden

verovähennykset Suomessa ja Ruotsissa. 2011.

[102] Venture Capital. Policy Lessons from the VICO project. 2011.

http://www.fvca.fi/files/463/VICO_Final_Policy_Brief.pdf

[103] Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti 35/2010. Valtiovarainministeriö.

[104] Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti 51/2010. Valtiovarainministeriö.

[105] WHITE PAPER. An Agenda for Adequate, Safe and Sustainable Pensions.

Brussels, 16.2.2012 COM(2012) 55 final.

[106] Workplace Pensions – Decumulation. EFRP 2011.

[107] Vuotuinen kasvuselvitys: EU:lle kattava ratkaisu kriisiin. Komission tiedonanto

Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden

komitealle. Bryssel 12.1.2011. KOM(2011) 11 lopullinen.

[108] Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistamista

selvittäneen laaja-alaisen työryhmän selvitys. STM 12/2010.

http://www.stm.fi/c/document_library/get_filefolderId=1082856&name=DLFE-11454.pdf

[109] Yrittäjyyskatsaus 2011. TEM 34/2011.

http://www.tem.fi/files/31001/TEMjul_34_2011_netti.pdf


1

Komitea

LIITE 1

79

Ruotsissa komitea ehdottaa kasvuyritysten kannustamista

Ruotsissa on helmikuussa 2011 julkaistu kasvuyritysten verokannustimia käsittelevä

komiteamietintö. 32 on päättänyt ehdottaa kahta vaihtoehtoista verokannustinta

riskipääomalle, luonnollisille henkilöille tarkoitettu riskipääomavähennys ja yrityksille

tarkoitettu emissiohyvitys. Ehdotusten tavoitteena on kansantaloudellisesti tehokkaalla

tavalla lisätä investointeja. Siksi verohuojennukset sidotaan uuden pääoman antamiseen

yritykselle sitä perustettaessa tai uusmerkinnän yhteydessä.

Riskipääomavähennys

Komitea ehdottaa, että riskipääomavähennyksen saisi tehdä pääomatulosta kahden kolmasosan

suuruisena osuuksien hankintamenosta. Osuudet tulisi hankkia yritystä perustettaessa

tai uusmerkinnän yhteydessä ja maksaa käteisellä. Vähennyksen saisi vuosittain

tehdä korkeintaan 1 miljoonan kruunun suuruisena. Riskipääomavähennystä ei saa

tehdä, jos osakepääomaa on alennettu osakkeita mitätöimällä tai lunastamalla ja maksamalla

suorituksia osakkeenomistajille eikä myöskään, jos uusi yritys käyttää pääomaa

tiettyihin nimenomaisiin hankintoihin. Jos luonnollisilta henkilöiltä saatu pääoma ylittää

20 miljoonaa kruunua vuodessa, myönnetään vähennys vain osalle pääomasta.

Vähennystä pidetään aikaistettuna hankintamenon vähennyksenä, jonka normaalisti saa

tehdä vasta kun osuudet myydään. Vähennystä voitaisiin tarkastella korottomana lainana, ja

se merkitsisi lopullista verohuojennusta vain, jos osuuksia ei myytäisi tulevaisuudessa. Vähennys

tarkoittaa, että omistajien tarvitsee vastata 80 prosentista sijoituksista ja valtio tukee 20

prosentilla. Riskipääomavähennys saa aikaan sen, että verojärjestelmä monimutkaistuu.

Emissiohyvitys

Komitea ehdottaa, että emissiohyvitys muotoiltaisiin ruotsalaisten työnantajamaksujen

lykkäykseksi. Lykkäystä myönnetään korkeintaan 35 prosentille osuuksista maksetusta

summasta, ei kuitenkaan koskaan enempää kuin 5 miljoonaa kruunua per konserni.

Kolmasosa lykkäyksestä koskee viiden vuoden ajanjaksoa, kolmasosa kuuden vuoden

ajanjaksoa ja kolmasosa seitsemän vuoden ajanjaksoa, laskettuna siitä tilikaudesta,

jolloin yrityksen hakemus lykkäyksestä saapui verovirastoon. Lykkäystä vastaan yritys

maksaa korkoa, joka vastaa peruskorkoa. Lykkäystä ei voi tehdä, jos yritys on tai siitä

tulee samaa konsernia kuin se, joka on tehnyt sijoituksen.

Emissiohyvityksellä on huonompi etuoikeusasema konkurssissa kuin muilla vaateilla.

Emissiohyvitystä ei myöskään tarvitse merkitä velaksi. Emissiohyvitys aiheuttaa verojärjestelmän

monimutkaistumista.

321 Lähteet: 80.


80

LIITE 2

Pääomat aktiiviseen käyttöön

Pääomat aktiiviseen käyttöön

riskilliseen toimintaan työpaikkoihin kasvuun

Työllistäjät

NYKYINEN VIESTI

KEINOT

UUSI VIESTI

PÖRSSI-

YHTIÖT

• Sijoita velkaan

• Sijoita kiinteistöihin

• Älä omista pitkäaikaisesti

- Omistamisen verotus

- Pääomatulojen yhdenvertainen

verokohtelu

• Omista

• Osta osakkeita, pidä

• Saat riskinkannosta

korvauksen

PERHE-

YHTIÖT

YRITTÄJÄT

KASVU-

YRITYKSET

• Maksa osingoilla

perintöverot

• Myy yritys

• Älä kasvata omaa

pääomaa yli

670 000 eur

• Pärjää omillasi

• Hae julkista tukea

- Sukupolvenvaihdos ja

veroseuraamukset

- Rahoitusjärjestelyt

- Hankintameno-olettaman -

muutos

- Listaamattoman yrityksen verotus

- Määräaikainen verohuojennus

- Työllistäjälle/riskinottajalle

kannustimia

• Jatka suomalaista

yritystoimintaa

• Kasva

• Työllistä

• Ota riskiä

• Kasva

• Työllistä

• Ota mukaan riskinjakajia

ja osaajia

T

Y

Ö

P

A

I

K

K

O

J

A

KOTI-

TALOUDET

• Älä työllistä, tee itse

• Maksa ilman kuittia

• Anna yritykselle

lainaa, ei pääomaa

• Pidä rahat pankissa

• Pidä asunto

- Pienet osingot verovapaiksi

- Säästämismuotojen

yhdenvertainen verokohtelu

- Kotitalousvähennys suhdannetyökaluna

- Perintöveron poistaminen

• Työllistä

• Tee pitkäaikaisia

osakesijoituksia

työpaikkoja lisääviin

yrityksiin

• Siirrä rahat aktiivikäyttöön


LIITE 3

81

Kannusteet kasvuputken eri vaiheissa

TYÖPAIKKOJEN

LUKUMÄÄRÄ

Säännelty markkina

Pörssilistautuminen

Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä

Eläkelaitosten sijoituksia tuottavasti myös Suomeen

TyEL-laitosten kontrasyklisyyden vahvistaminen

Kiinteistösijoittamisen edellytysten parantaminen

Valtio-omisteisten yritysten listauksia pörssiin

Lisäeläkkeet - kertamaksullinen eläke; kiinteä

eläveroprosentti

Asuntolainavähennys pois

Pienet osingot verottomiksi

Sijoitusyhtiöille neutraali verotus

Omistajan verotus kilpailukykyiseksi

Monenkeskinen

markkinapaikka

MTF-yritysten (First North) osinkoverotus =

kuten listaamattomilla yrityksillä

Yritysten vaihtoehtoisten rahoituskanavien kehittäminen

Poistetaan perintöverotus sukupolvenvaihdosten

vauhdittamineksi

Pääomasijoittajat

Säätiöiden pääomarahastosijoitusten verotus neutraaliksi

Yritystukijärjestelmä palvelemaan paremmin pieniä kasvuyrityksiä

Bisnesenkelit

Yrittäjät

VÄLIAIKAISESTI VOIMAAN:

(1) Sijoituksen verovähennysoikeus

(2) Hankintameno-olettaman korotus

(3) Nopeasti työllistäville pk-yrityksille verovapaus

Kotitalousvähennyksen suhdanneluonteinen korotus

Lisätään opetussuunnitelmiin talousosaaminen

AIKA


82

LIITE 4

Valtion velan kehitys sekä kuntien toimintamenojen ja

BKT:n kehitys sekä ennuste vuoteen 2015

Valtionvelka 1985-2015

Mrd. EUR %

110

107,9 80

100

70

90

80

81,6

60

70

50

48

60

40

50

42,6

40

30

30

20

20

10

10

0

0

85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

%:a BKT:sta,oa

Mrd. EUR,va

Kuntien toimintamenojen ja BKT:n kehitys

150

145

140

135

130

125

120

115

110

105

100

Kuntasekorin toiminnan kulujen kehitys

BKT kasvu (2000 =100 )

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lähteet: Kuntaliitto, Valtiokonttori, VM (ennuste), B&MANs


LIITE 5

83

Eläkejärjestelmän kestävyys

Yksityinen ja julkinen sektori 2010

- Karttuneet eläkevarat ja - vastuut

EUR mrd

400

350

300

250

200

150

100

50

%

28

27

26

25

24

0

Yksityinen

Julkinen

23

Eläkevarat Eläkevastuut Rahastointiaste,oa

EUR mrd

800

TyEL 2010-2030

- Karttuneet eläkevarat ja - vastuut

%

31

700

600

500

400

300

200

100

0

~20 mrd eur/v.

2010 2015 2020 2025 2030

Eläkevarat Eläkevastuut Rahastointiaste,oa

30

29

28

27

26

Lähde: ETK

Diskonttokorko 3,5 %

31.12.v


84

liite 6

Ennuste kokonaishuoltosuhteesta Suomessa ja EU-15 maissa

vuoteen 2060

%

75

70

Suomi

65

60

EU 15-maat

55

50

2010 2020 2030 2040 2050 2060

Kokonaishuoltosuhde: 0-14 vuotiaat sekä 65 vuotta täyttäneet

suhteessa 15-64 vuotiaisiin.

Lähde: EUROPOP 2010.


LIITE 7

85

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja tytäryrityksissä

ulkomailla

350 000

330 000

310 000

290 000

270 000

250 000

230 000

210 000

190 000

170 000

Vuosineljänneksittäin, kausitasoitetut aikasarjat

Suomessa

Tytäryrityksissä ulkomailla

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Suomessa:

Tytäryrityksissä ulkomailla:

Henkilöstön muutos, %

IV,2011 / IV,2010 IV,2011 / III,2011

0 %

0 %

+2 %

0 %

* Aikasarjoissa on huomioitu merkittävimmät yritysjärjestelyt.

Aikasarjat on kausitasoitettu X12-ARIMA -kausitasoitusmallilla.

Lähde: Tilastokeskus, Balance Consulting, Teknologiateollisuus ry.


86

Liite 8

Pörssin markkina-arvo: Nasdaq OMX

1 000

800

Mrd. euroa

600

400

200

0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Vilna 7 8 7 3 3 4 3 3

Riika 2 2 2 1 1 1 1 1

Tallinna 3 5 4 1 2 2 1 1

Islanti 24 27 28 4 1 1 1 2

Kööpenhamina 156 182 190 98 135 178 142 165

Helsinki 203 235 252 116 141 167 117 134

Tukholma 372 472 418 205 330 470 391 445

Lähde: Nasdaq OMX


LIITE 9

87

Kotitalouksien rahoitusvarat

mrd. euroa

160

140

120

100

80

60

40

Sijoitusrahastot

Vakuutussäästöt 1)

Pörssiosakkeet

Joukkovelkakirjat

Pankkitalletukset

20

0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

1)

Vakuutussäästöihin on tässä laskettu yksityishenkilöiden ottamat

säästöhenkivakuutukset ja yksilölliset eläkevakuutukset

Lähteet: Tilastokeskus ja Finanssialan Keskusliitto


88

Liite 10

Osakkeita omistavat yksityishenkilöt Suomessa

1 000 000

900 000

800 000

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0

820 922

1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Lähde: Pörssisäätiö


VM:n

julkaisusarjan

teemat:

Budjetti

Hallinnon kehittäminen

ICT-toiminta

Kunnat

Ohjaus ja tilivelvollisuus

Rahoitusmarkkinat

Taloudelliset ja

talouspoliittiset

katsaukset

Valtion työmarkkinalaitos

Verotus

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Snellmaninkatu 1 A

PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO

Puhelin 09 160 01

Telefaksi 09 160 33123

www.vm.fi

10/2012

Valtiovarainministeriön julkaisuja

Maaliskuu 2012

ISSN 1459-3394 (nid.)

ISBN 978-952-251-318-2 (nid.)

ISSN 1797-9714 (pdf)

ISBN 978-952-251-319-9 (pdf)

More magazines by this user
Similar magazines