Kesä 2005 - Rakentaja.fi
31.10.2014 • Views
Share Embed Report

Kesä 2005 - Rakentaja.fi

Kesä 2005 - Rakentaja.fi

Kesä 2005 - Rakentaja.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
rakentaja.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Hinta 6,50 €<br />

Kesä <strong>2005</strong><br />

1

Kädestä pitäen<br />

Mitä saadaan aikaiseksi, kun noin 30 pientalorakentajan rakentamista<br />

ohjataan melkeinpä kädestä pitäen<br />

Oulun asuntomessujen rakentamisprosessi on<br />

oiva esimerkki siitä, kuinka rakentamisen<br />

ammattimaisella ohjauksella voidaan keskittyä<br />

mahdollisten ongelmien poistamiseen<br />

jo ennen niiden syntymistä. Tämä<br />

on edellyttänyt noin 50 kokouksen pitämistä<br />

rakennuskortteleittain ja -soluittain.<br />

EI ODOTETA ONGELMIA<br />

– Kyllä tässä messurakentamisessa<br />

on ollut aivan keskeistä se, että<br />

olemme edenneet askel askeleelta,<br />

ennakoiden ja eliminoiden eli<br />

emme odottaneetkaan ongelmien<br />

esiintuloa vaan hoidimme sen alta<br />

pois ennakkoon. Tämä on ollut todellista<br />

projektijohtamista, hehkuttaa<br />

Oulun asuntomessujen projektipäällikkö<br />

Raija-Leena Ahtola-<br />

Marks. Osaamista Oulussa kyllä on;<br />

rakennusvalvontavirastosta on löytynyt<br />

resurssit ja näkemys toimintamallista.<br />

Projektipäällikön tehtävänä on<br />

ollut koordinoida, että oikeat voimavarat<br />

ja resurssit ovat käytettävissä ja toisaalta<br />

antaa myös rakentajille tietyn luvan<br />

toimia, jakaa Ahtola-Marks vastuun ja<br />

kunnian.<br />

RAKENTAJAN RINNALLA<br />

– Rakentajista saattoi ehkä tuntua joskus siltä, että<br />

olimme koko ajan niskassa, mutta olen varma, että näin<br />

vankalla ohjauksella eliminoimme niin paljon ongelmia, että<br />

säästimme taatusti myös rakentajien kustannuksia, sanoo Ahtola-<br />

Marks. Kun pientalorakentajat tämän ohjausprosessin rinnalla saivat vielä teknisen laadun suunnittelu- ja arviointijärjestelmä<br />

Laatutähti-pilotin kautta arvokasta apua eri materiaali-, järjestelmä- ja laiteratkaisujen puntarointiin,<br />

ovat Toppilansaaren rakentajat ja siten tulevat asukkaat olleet kyllä poikkeuksellisen läheisen huolenpidon<br />

kohteena, vakuuttaa projektipäällikkö Raija-Leena Ahtola-Marks. Rinta rinnan on siis tehty ja nyt<br />

seisomme kyllä laadukkaan lopputuloksen takana. Kyllä tämä on ollut niiden 50 kokouksen arvoista!<br />

Lisää rakentamisen ohjausprosessista ja Laatutähti-projektista lehden sisäsivuilla.<br />

2

Sisällysluettelo<br />

Hajajätevesiasetuksen ensimmäinen määräaika<br />

umpeutuu tänä vuonna ......................................... 4<br />

Pääsuunnittelija rakennushankkeessa ..................... 6<br />

Lukijan tarina: Sanoista tekoihin............................ 9<br />

Pienrakentajankin syytä olla tarkkana:<br />

Nykynormeilla entistä parempaa betonia ............ 10<br />

Terveisiä messurakentajille:<br />

Tehkää kerralla kaikki oikein! .............................. 12<br />

Airiston loma-asuntomessut:<br />

Ympärivuotinen loma-asuminen<br />

vaatii paljon myös ilmanvaihdolta ....................... 14<br />

Olemme tiennäyttäjiä! ......................................... 16<br />

Villa Valo – valon talo .......................................... 18<br />

Sauna sängyn päällä ............................................. 20<br />

Selkeyttä ja turvallisuutta:<br />

Messutalo Uponor-järjestelmillä alusta loppuun . 22<br />

Messutalosta oma koti tai huvila.......................... 24<br />

Viiden tähden koti ............................................... 27<br />

Tervasta teknologiaan .......................................... 30<br />

Laulu Oulun palosta ............................................ 33<br />

Koti keramiikan ympärille ................................... 34<br />

Pintamateriaalien kestävyys, värit ja valo<br />

sisustusvalintojen lähtökohtina<br />

omakotikohteessa ................................................ 36<br />

Helpotusta laattavalintoihin Pukkilan uusilla<br />

tuotekokoelmilla .................................................. 37<br />

Vesijohtoremontti alle kahden päivän.................. 38<br />

Natur-kattoja silmänkantamattomiin:<br />

Sundsbergin pientaloalueen<br />

toinen vaihe rakenteilla ....................................... 40<br />

Idea sieltä, toinen täältä ....................................... 42<br />

Tiilerin Ruukintiili<br />

– “käsinlyöty” tiili nykyajassa .............................. 43<br />

"Kattoa voi kattoakkin"<br />

Sinullako Vuoden Katto ...................................... 46<br />

Uusia tuulia ......................................................... 48<br />

Rakentamisen<br />

laatua etsimässä<br />

Tämän kesän asuntomessupaikkakunnat ovat Parainen<br />

ja Oulu. Loma-asuntomessut avautuvat kesän parhaalla<br />

hetkellä ja monien mielestä myös parhaalla paikalla:<br />

meren rannalla, Airistonselän tuntumassa Paraisilla. Ja vain<br />

vajaan viikon kuluttua loma-asuntomessujen päättymisestä<br />

kutsuu 400-vuotias Oulu messuista kiinnostuneet rakentajat<br />

Toppilansaaren niemenkärkeen.<br />

Molemmille messuille on yhtenäistä meren läheisyys sekä<br />

varsin yksilölliset ratkaisut ja korkeatasoinen rakentaminen,<br />

joilla on haettu laatua rakentamiseen, asumiseen ja elämään.<br />

Oulussa rakentamisen laatu on myös messuteema. Asiantuntijaryhmä<br />

on jakanut rakentamisen 280 eri kriteerin alle.<br />

Ensimmäiset tulokset näyttävät, että tässä Laatutähti-järjestelmässä<br />

talot saavat 3-4 tähteä, kun vertailupintana suomalaisissa<br />

taloissa on kaksi tähteä.<br />

Visuaalista laadukkuutta voi hakea ja kokea kummankin<br />

messun näyttelyasuntojen julkisivuista, materiaaleista, sisustuksesta<br />

ja siitä yleis<strong>fi</strong>iliksestä, mitä kunkin kohteen kohdalla<br />

tuntee. Laadulla on myös aina hintansa , mikä ei kylläkään<br />

tarkoita sitä, etteikö laadukasta rakentamista voi toteuttaa<br />

myös pienemmin kustannuksin – kunhan tehdään<br />

oikein. Molemmilla messuilla avataan kohteiden rakennuskustannuksetkin<br />

aiempaa avoimemmin ja vertailtavammin.<br />

Seuraavan viiden vuoden aikana noin 100 000 suomalaisperhettä<br />

rakentaa itselleen joko pientaloa tai vapaa-ajanasuntoa.<br />

Suurin piirtein saman verran perheitä suuntaa myös<br />

tämän kesän asumisen messuille hakemaan tietoa ja ideoita.<br />

Molempia löytyy, messut on must!<br />

Raimo Holopainen<br />

päätoimittaja<br />

KEVÄT <strong>2005</strong> LUKIJATUTKIMUKSEN VOITTAJAT<br />

Maisematapetti:<br />

Teuvo Sivonen, Helsinki<br />

Reijo Rautanen, Tampere<br />

Pirkko Ahola, Ähtäri<br />

Starttipaketti: Kari Haapaniemi, Kerava<br />

Haalarit: Jukka Pylkkänen, Ylöjärvi<br />

Huoltokirja: Panu Lonka, Vantaa<br />

3

Erillisviemäröinnissä asunnon wc-jätevedet johdetaan Lokajätti-umpisäiliöön ja pesu- sekä keittiöjätevedet johdetaan saostussäiliön kautta imeytys-<br />

tai suodatuskenttään.<br />

Hajajätevesiasetuksen<br />

ensimmäinen määräaika umpeutuu tänä vuonna<br />

Vuoden 2004 alusta tuli voimaan asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen<br />

ulkopuolisilla alueilla. Asetuksella määriteltiin vähimmäisvaatimukset<br />

kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Asetuksen vaatimukset<br />

ovat koskeneet heti uudisrakennuksia sekä rakennusluvan alaisia<br />

kohteita. Jo olemassa oleville kiinteistöille asetus antoi kymmenen vuoden<br />

siirtymäajan parantaa järjestelmiä nykyvaatimusten tasolle.<br />

Teksti: Pentti Teponoja, kuvat: Uponor Oy<br />

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ<br />

TÄMÄN VUODEN AIKANA<br />

Asetuksen ensimmäinen määräaika<br />

umpeutuu jo tämän vuoden lopussa.<br />

Kiinteistöjen tulee tehdä selvitys nykyisestä<br />

jätevesijärjestelmästä asemapiirroksineen,<br />

sekä kyseiselle järjestelmälle<br />

käyttö ja huolto-ohjeet. Jos kiinteistöllä<br />

on kuivakäymälä vesivessan<br />

sijaan, kyseisen selvityksen ja ohjeiden<br />

tulee olla valmiita 1.1.2008 mennessä.<br />

Selvityksen teko perustuu asetuksen<br />

lisäksi ympäristönsuojelulakiin,<br />

joka edellyttää, että kiinteistönomistajan/haltijan<br />

tulee olla selvillä omista<br />

ympäristövaikutuksistaan. Asetuksen<br />

valmisteluvaiheessa ilmeni, että jätevesijärjestelmää<br />

sekä sen käyttöä ja hoitoa<br />

koskevan tiedon siirtyminen, esim.<br />

omistajavaihdoksien yhteydessä, on<br />

ollut usein puutteellista.<br />

KÄYTÄNTÖ VAIHTELEE KUNNITTAIN<br />

Selvitykselle ei ole määrätty mitään<br />

tiettyä muotoa, mutta siinä on esitet-<br />

tävä kuvaus järjestelmästä, ja sen perusteella<br />

on voitava arvioida täyttääkö<br />

järjestelmä asetuksen vaatimukset. Selvityslomakkeita<br />

on jaettu erilaisissa jätevesitapahtumissa,<br />

minkä lisäksi niitä<br />

on saatavilla kunnanvirastoista, sekä<br />

mm. Haja-hankkeen internet-sivuilta<br />

osoitteessa www.rakentaja.<strong>fi</strong>/hajahanke.<br />

Selvityksen teko on kiinteistön<br />

omistajan vastuulla, ja lomakkeet säilytetään<br />

kiinteistöllä. Selvitysten pyytäminen<br />

viranomaisten nähtäväksi<br />

vaihtelee kuntien resurssien ja tarpeiden<br />

mukaan.<br />

HAJA-HANKKEELTA TUKEA<br />

JA KOULUTUSTA<br />

Satakunnassa käynnistettiin, asetuksen<br />

voimaan tullessa, Satakunnan TE-keskuksen<br />

ALMA-ohjelman, seutukuntien<br />

sekä Suorakanava Oy:n rahoituspohjalla<br />

maakunnallinen jätevesihanke, Hajahanke.<br />

Hanke omalta osalta on pyrkinyt<br />

mahdollistamaan asetuksen käyttöön<br />

ottoa järjestämällä yleisötilaisuuksia,<br />

neuvontaa ja koulutuksia eri koh-<br />

deryhmille. Näiden lisäksi Hanke on<br />

tarjonnut suunnittelutukea jätevesijärjestelmänsä<br />

saneeraaville kiinteistöille,<br />

ja mahdollistanut näin ns. jäteveden<br />

käsittelyn mallikohteiden syntymisen<br />

eripuolille Satakuntaa.<br />

KÄSITTELYJÄRJESTELMÄ<br />

MAAPERÄN JA KÄYTÖN MUKAAN<br />

UPONOR SAKO -MAAPUHDISTAMO<br />

Maapuhdistamo voidaan toteuttaa<br />

maaperän koostumuksesta riippuen<br />

kahdella tavalla, joko imeytys- tai suodatusjärjestelmänä.<br />

Mikäli maaperä on<br />

hyvin vettä läpäisevää, käytetään imeytysjärjestelmää.<br />

Suodatusjärjestelmä on tarkoitettu<br />

tiiviiseen, esim. savipohjaiseen maaperään.<br />

Uponor Sako -järjestelmästä löytyy<br />

useita kokovaihtoehtoja sekä erilaisiin<br />

kohteisiin kehitettyjä ratkaisuja. Näitä<br />

ovat mm. joko sisäänrakennetuin virtaussäätimin,<br />

erillisellä jakokaivolla<br />

toteutetut vaihtoehdot sekä pumppausratkaisu.<br />

Upoclean 5-panospuhdistamo<br />

Uponor Sako Matala -suodatusjärjestelmä<br />

4

Upoclean 5 soveltuu yhden perheen korkeasti varustellun kakkosasunnon jätevesien<br />

käsittelyyn.<br />

Uponor Saunakaivo ja Saostuspallo kantoveden varassa<br />

olevan kesämökin pesuvesien käsittelyyn.<br />

UPOCLEAN-PANOSPUHDISTAMO<br />

Panospuhdistuksessa prosessisäiliöön otetaan käsiteltäväksi<br />

aina tietynkokoinen panos kerrallaan. Näin kaikki jätevedet<br />

saavat samanlaisen ja hallitun puhdistuksen virtauksen<br />

vaihteluista riippumatta.<br />

Upocleaniin voidaan johtaa kaikki kotitalousjätevedet eli<br />

kylpy-, tiski-, pesu- ja wc-vedet.<br />

Käsittelyn jälkeen puhdistunut vesi voidaan johtaa avoojaan<br />

tai maaperään.<br />

Upocleanin perustana on kolmiosainen muovisäiliö, josta<br />

kaksi ensimmäistä osaa muodostavat saostussäiliöosion,<br />

joka toimii samalla lietevarastona. Saostussäiliössä jätevedestä<br />

erotellaan laskeutuvat ja kelluvat epäpuhtaudet, kuten<br />

liete, hiekka ja rasvat. Selkeytetty vesi pumpataan kolmanteen<br />

säiliöön, jossa jäteveden liukoiset epäpuhtaudet<br />

hajotetaan aktiivilietteen avulla ja vedessä oleva fosfori saostetaan<br />

saostuskemikaalilla. Puhdistunut vesi johdetaan<br />

pois joko avo-ojaan tai maaperään.<br />

Käsittelyn yhteydessä prosessisäiliöön muodostuu vielä jonkin<br />

verran lietettä, joka pumpataan takaisin saostussäiliöön.<br />

Puhdistamon toimintoja ohjataan ohjauskeskuksessa<br />

esiohjelmoidun ohjelman mukaisesti. Ohjauskeskuksessa<br />

sijaitsee myös kalvopuhallin, jolla tuotetaan puhdistuksessa<br />

tarvittava paineilma. Paineilmaa tarvitaan ilmastukseen,<br />

veden pumppaukseen mammut-periaatteella ja kemikaaliannosteluun.<br />

Upocleanin säiliöiden sisällä ei ole yhtään liikkuvaa osaa<br />

eikä sähkökomponenttia. Kaikki kuluvat ja liikkuvat osat<br />

sijaitsevat ohjauskeskuksessa<br />

Keskeisempiä kiinteistönomistajan suorittamia huoltotoimenpiteitä<br />

ovat kemikaalisäiliön täyttö 2-6 kuukauden välein<br />

ja saostussäiliöiden lietteen tyhjennys 2 kertaa vuodessa.<br />

Ohjauskeskuksen ulkopuolella on merkkivalo, joka ilmaisee<br />

milloin kemikaalia tulee lisätä. Upoclean-panospuhdistamon<br />

omistajalle tarjotaan perushuoltosopimusta, joka sisältää<br />

yhden teknisen tarkastuksen vuosittain.<br />

UPONOR LOKAJÄTTI -UMPISÄILIÖ<br />

Umpisäiliötä käytetään pääasiassa erillisviemäröintijärjestelmissä,<br />

joissa wc-jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat<br />

vedet käsitellään Uponor Sako -maapuhdistamon avulla.<br />

5,5 m 3 :n Lokajätti soveltuu myös vapaa-ajan asuntojen<br />

käyttöön.<br />

UPONOR SAOSTUSPALLO, SAUNAKAIVO JA MÖKKIPAKETTI<br />

Uponor Saostuspallo, Saunakaivo ja Mökkipaketti ovat kesäasunnoille<br />

soveltuvia käsittelyjärjestelmiä. Saunakaivo on<br />

tarkoitettu vesijohdottomille rantasaunoille, joissa veden<br />

käyttö on vähäistä ja pesuvedet voidaan imeyttää maaperään.<br />

Lisänä voidaan käyttää Saunakaivon eteen asennettua<br />

Uponor Saostuspalloa. Yhdistelmä tehostaa harmaiden vesien<br />

käsittelyä ja sen käyttö on suositeltavaa etenkin, jos<br />

järjestelmään johdetaan rasvaisia keittiövesiä.<br />

Uponor Sako -mökkipaketti sopii kesämökille, joissa ei ole<br />

pesukonetta ja varustetaso on matala. Järjestelmään voidaan<br />

johtaa talous- ja pesuvedet sekä erottelevasta käymälästä virtsa.<br />

Järjestelmään kuuluu kaksiosastoinen, tilavuudeltaan 1 m3:n<br />

saostussäiliö ja 15 metrin imeytysputkisto.<br />

Uponor Sako mökkipaketti<br />

5

Pääsuunnittelija<br />

rakennushankkeessa<br />

Rakentamisen laatu lähtee taitavasta suunnittelusta. Pientalonkin suunnittelua koordinoi pääsuunnittelija.<br />

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaa pääsuunnittelija vastaa suunnittelun kokonaisuudesta<br />

ja sen laadusta. Pääsuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksista on asetuksessa (MRA 48<br />

§) mainittu "asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto<br />

taikka aikaisempi rakennusalan ammatillisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä<br />

kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä" sekä lisäksi "hyvät ammatilliset edellytykset<br />

huolehtia suunnittelun kokonaisuudesta".<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Doventus Oy ja Matti Hietala<br />

Espoolaisen Doventus Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti<br />

SAFA Tero Seppäsen mukaan pääsuunnittelija on rakennuttajan<br />

luottamushenkilö. -Näkisin myös, että rakennuttajan<br />

ja pääsuunnittelijan tulisi aloittaa yhteistyö jo<br />

ennen tontin ostopäätöstä, jolloin pääsuunnittelija voisi tutkia<br />

tontin maasto-olosuhteet peilaten sitä kaava- ja rakennusmääräyksiin.<br />

Mutta jos tontti on jo hankittu, tulee pääsuunnittelijan<br />

selvittää aluksi suunnittelun ja rakentamisen<br />

reunaehdot: aikataulu ja resurssit.<br />

ARKKITEHTI TONTILLE<br />

– Yleensä pääsuunnittelija on arkkitehti, koska hän ratkaisee<br />

luonnosvaiheessa. Pääsuunnittelijahan voi olla vaikka<br />

erikoistunut rakennesuunnitteluun. Arkkitehdin tehtävä on<br />

selvittää rakentamisen tavoitteet: minkä kokoinen, montako<br />

kerrosta, mitä saa maksaa, koska on muutettava, kuka<br />

rakentaa, mikä toteutusmuoto jne. Lisäksi arkkitehdin tulisi<br />

eläytyä perheeseen, selvittää kuinka perhe elää ja ratkais-<br />

6

ta tila ja huone kerrallaan perheelle<br />

merkitykselliset asiat,<br />

esim. onko sauna puulämmitteinen<br />

ja saunotaanko joka ilta.<br />

Tästä päästään luonnospiirustuksiin<br />

ja niistä edelleen kustannusarvioon,<br />

jonka jälkeen voidaan<br />

katsoa hankkeen laajuus ja<br />

mihin suuntaan sitä tarvitsee<br />

ohjata, sanoo Seppänen.<br />

PÄÄSUUNNITTELIJA<br />

KOORDINOI<br />

Pääsuunnittelija valvoo ja ohjaa<br />

suunnittelun edistymistä ja<br />

hankkii tarvittaessa arkkitehdin<br />

tueksi mm. tonttiin liittyviä asioita,<br />

kuten pohjatutkimus ja pintavaaitus.<br />

Pääsuunnittelija vastaa<br />

suunnitelmien yhteensopivuudesta<br />

ja ristiriidattomuudesta jokaisen erityissuunnittelijan<br />

vastatessa kuitenkin omasta suunnittelutyöstään ja suunnitelmiensa<br />

oikeellisuudesta, tarkentaa Seppänen vastuita. Toki<br />

pääsuunnittelija vastaa siitä, että projektissa on kaikki rakentamisen<br />

edellyttämät suunnitelmat tehtynä. Suunnitteluryhmän<br />

laadun tuottokyky kulminoituu projektin alussa.<br />

YHTEYDENPITO<br />

VIRANOMAISIIN<br />

Rakennuttajan toiveiden ja<br />

vaatimusten selvittäminen ja<br />

varmistaminen on pääsuunnittelijan<br />

keskeinen tehtävä,<br />

johon liittyy mahdollisten<br />

muutosten hyväksyttäminen<br />

tilaajalla. Pääsuunnittelija varmistaa,<br />

että tilaajalla on riittävä<br />

tieto hankkeen etenemisestä<br />

ja kertoo tilaajalle tämän<br />

päätöksentekotarpeista, kuvaa<br />

Seppänen toimivaa yhteistyötä.<br />

Pääsuunnittelija pitää yhteyttä<br />

eri viranomaisiin, kuten<br />

palo- ja lupaviranomaiseen<br />

selvittäen ja varmistaen mm.<br />

voimassa olevien kaava- ja rakennusmääräysten<br />

noudattamisen<br />

ja luonnosten esittämisen<br />

kunnan lupavalmistelijalle. Ja kun rakennuslupa myönnetään,<br />

on pääsuunnittelija nimellään mukana loppuun asti,<br />

sillä vastuut ovat henkilöillä, ei yrityksillä ja siksi tilaajankin<br />

on arvostettava korvaus kohtuulliselle tasolle. Useilla<br />

paikkakunnilla viranomaiset edellyttävät, että pääsuunnittelija<br />

hoitaa esittelyt ja neuvottelut eli ammattilaiset keskustelisivat<br />

keskenään ja mi<br />

7

käli pääsuunnittelija toimii jatkuvasti<br />

ko. paikkakunnalla, sujuvat nämä keskustelutkin<br />

usein mutkattomammin,<br />

kun tunnetaan toisen ammattitaito,<br />

kertoo Seppänen kokemuksenaan.<br />

JA KUN RAKENTAMINEN ALKAA<br />

Seppänen listaa vielä koko joukon pääsuunnittelijan<br />

tehtäviä:<br />

– varmistaa, että rakennushankkeeseen<br />

ryhtyvä huolehtii laissa ja määräyksissä<br />

sekä lupaehdoissa määrätyistä tehtävistään<br />

– varmistaa luonnos- ja toteutussuunnitelmien<br />

aikataulutuksen<br />

– osallistuu rakennusvalvontaviranomaisen<br />

pitämään aloituskokoukseen<br />

– laatii suunnittelun työturvallisuusasiakirjan:<br />

uudet säädökset lisäävät pääsuunnittelijan<br />

vastuuta ja osaamista<br />

– osallistuu suunnittelu- ja työmaakokouksiin<br />

– johtaa muutossuunnittelua ja hyväksyttää<br />

muutokset tilaajalla<br />

– varmistaa hankkeen suunnitelmien<br />

mukaisen toteutuksen vastaanotossa<br />

– pientalokohteissa koordinaattorin<br />

vastuu korostuu.<br />

VIESTIKAPULA<br />

VASTAAVALLE TYÖNJOHTAJALLE<br />

Rakennusluvan myöntämisen jälkeen<br />

rakennusvaihe alkaa ja lakisääteinen<br />

valittu vastaava työnjohtaja ottaa vastuun<br />

työmaan eteenpäin viemiseksi.<br />

Kun rakennushanke on valmistumassa,<br />

pääsuunnittelija huolehtii huoltokirjan<br />

kokoamisesta, tarkesuunnitelmien<br />

ja loppudokumentoinnin valmistumisesta<br />

sekä varmistaa kohteen määräysten<br />

ja suunnitelmien mukaisuuden<br />

yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa.<br />

Pääsuunnittelijan pitäisi osallistua<br />

viranomaislopputarkastukseen myös<br />

pientalohankkeissa varmistaen vaadittavien<br />

dokumenttien olevan valmiina<br />

ja käytettävissä, kuvaa toimitusjohtaja<br />

Tero Seppänen rakentamisprosessin<br />

päätöshetkiä.<br />

Pääsuunnittelija on mielellään<br />

suunnitteluun osallistuva tekijä<br />

ja siten keskeinen suunnitteluryhmän<br />

jäsen, jolta edellytetään kokemusta<br />

ja kokonaisnäkemystä niin<br />

suunnittelusta kuin rakentamisesta.<br />

Pääsuunnittelija on rakentamisen ammattilainen<br />

ja rakennuttajan luottamushenkilö.<br />

Useimmat viimeaikaiset<br />

toimistomme pientalokohteet on viranomainen<br />

lupapäätöksissään luokitellut<br />

vaativaan A-luokkaan, jolloin<br />

pääsuunnittelijan lakiin perustuva kelpoisuus<br />

on oltava tässä A-luokassa. Erityisesti<br />

kaupunki- ja katukuvaan vaikuttavien<br />

pientalokohteiden pääsuunnittelijan<br />

on oltava kokenut arkkitehtuurin<br />

ammattilainen. Useimmiten<br />

pääsuunnittelijan koulutuksesta kertova<br />

arkkitehti SAFA -nimike luo pohjan<br />

kokonaisuuksien hallintaan ja luovaan<br />

ongelmien ratkaisukykyyn vaativissakin<br />

hankkeissa. Arkkitehdin ammattieettisiin<br />

periaatteisiin kuuluu mm<br />

ympäristövastuu. Pääsuunnittelijaksi<br />

valitun arkkitehdin velvollisuutena on<br />

pyrkiä siihen, että rakennettu ympäristö<br />

muodostuu kaikkien käyttäjien<br />

tarpeiden, luonnon, yhdyskunnan ja<br />

kaupunkikuvankannalta laadukkaaksi<br />

ja pitkällä tähtäyksellä kestäväksi. Tilaajan<br />

luottohenkilö ottaa toiminnassaan<br />

huomioon asiaankuuluvat tekniset ja<br />

ammatilliset normit. Pääsuunnittelijan<br />

tehtävien menestyksellinen hoitaminen<br />

edellyttää jatkuvaa kouluttautumista.<br />

Esimerkiksi TKK Dipolin pääsuunnittelu-koulutusohjelma<br />

luo henkilökohtaiset<br />

valmiudet A- ja AA-tasoisiin<br />

hankkeisiin. Omaa ammattitaitoani<br />

olen kehittänyt tämän Pääsuunnittelija<br />

1. kurssin jälkeen TKK Dipolin<br />

RAPS-rakennuttajakoulutuksen avulla,<br />

jolloin projektinjohtaminen ja mm<br />

hankkeiden toteutusmuodot tulevat<br />

pääsuunnittelijan kokonaisuuksien hallintaan<br />

mukaan.<br />

Erityisesti pientalohankkeissa suunnittelun<br />

ohjaukseen liittyy hankemuodot<br />

ja kohteen kustannushallinta. Arkkitehti-<br />

ja insinööritoimistossamme<br />

Espoon Innopolissa näihin asioihin paneudutaan<br />

asiakkaan ehdoilla päivittäin.<br />

Haasteisiin vastataan tietotaitoa<br />

kehittämällä ja motivoimalla koko tiimi<br />

hyvään suoritukseen rakennuttajan<br />

tavoitteiden mukaan. Tavoitteenamme<br />

on onnistunut hanke.<br />

Tero Seppänen<br />

Arkkitehti SAFA, toimitusjohtaja<br />

Doventus Oy<br />

www.doventus.<strong>fi</strong><br />

8

Lukijan tarina:<br />

Sanoista tekoihin<br />

Rakensin talon puhumalla. Tuhansia kertoja. Kertoilin mökkini<br />

laajennussuunnitelmasta kaikille, jotka vain halusivat<br />

ja jaksoivat kuunnella. Tätä kesti viisi pitkää ja tuloksetonta<br />

vuotta. Näin sieluni silmillä mökkini uuden laajennusosan<br />

koko komeudessaan ja psyykkisen valmentautumiseni kulminaatiopiste<br />

oli, kun eräs hyvä ystävä tarjoutui sen näyn<br />

minulle toteuttamaan.<br />

Hän oli hiljainen mies. Vähän eleitä, vähän puheita, paljon<br />

touhuamista ja murahtamista. Puhuin, kertoilin, suunnittelin,<br />

maalasin näkyjä, rakensin pilvilinnoja, mutta hän<br />

vain murahteli kuin karhu. Eihän se tahtiani haitannut. Innostuin<br />

vain enemmän, kyllä tästä vielä hyvä tulee, kun<br />

tehdään näin ja näin. Katsotaan, kuului vastaus. Milloin sitten<br />

aloitetaan Eikö jo voisi… katsotaan, kun aika on kypsä.<br />

Kun aika koittaa. Ei koittanut yhtenäkään niistä päivistä,<br />

jolloin olin siihen varautunut. Kyllä apupojan homma voikin<br />

olla hankalaa. On vain tehtävä toisten tahtiin hommia,<br />

kun itsellä jo polttaa kantapäitä! Odottavan aika oli niin pitkä,<br />

kilometrien pitkä. Suunnilleen kaksisataakymmenen kilometriä<br />

pitkä.<br />

Sitten eräänä päivänä tuli pihalle traktori, traktorin kuljettaja<br />

ja murahtelija. Iloisena hypähdin naapuriin kehaisemaan,<br />

että nyt aletaan hommiin! Takaisin juostua näky pihamaallani<br />

oli valtaisa: kaikki mökin takana olevat puut olivat<br />

hetkessä kaadetut – eikä kukaan kysynyt minulta lupaa<br />

niiden kaatamiseen! – ja traktori kaivoi hirveitä mutavallikasoja<br />

ympäri pihamaata. Eihän tämä näin pitänyt alkaa.<br />

Pienoinen kuoppahan vain piti kaivaa, mistä nämä järkyttävän<br />

suuret mutakasat ovat tulleet, entä kaikki nätit koivuni,<br />

entä pihamaani, ja siinä oleva hirveä sotku, kukkani,<br />

pensaani…! Traktori jylläsi, kukaan ei kuullut huutojani,<br />

ne kaikuivat tyhjille korville moottorin jylinään. Näin alkoi<br />

kesämökkini laajennusosan rakennustyömaa.<br />

Siitä lähti liikkeelle rakentaminen, jota olin niin suunnitellut<br />

ja odottanut. Siitä lähti liikkeelle puoli vuotta kestänyt<br />

piinapenkki, ja itku ja hammastenkiristys. Apupoikana<br />

toimiminen oli elämäni rasittavin pesti. Tein sitten mitä tahansa,<br />

ei se koskaan ollut tarpeeksi hyvin. Ihan mitä tahansa.<br />

Kerrankin villoitin ison seinän ja koska oli hirveä kuumuus,<br />

käväisin välillä uimassa. Takaisin tullessani oli kaikki<br />

villat otettu pois seinistä ja käsky kävi: Uudelleen, eivät olleet<br />

tarpeeksi hyvin laitetut. Kyllä harmitti, yritin kimittää<br />

ja huutaa vastaan, mutta mikään ei auttanut. Onhan se nyt<br />

kumma ja minä olen sentään maksaja! Eikö maksajalla ole<br />

mitään oikeuksia, vai!<br />

Seiniä lakattaessa käsky kävi, että ne oli tehtävä kahteen<br />

kertaan ja taas yritin väittää vastaan, mutta vastaus kuului:<br />

Nyt ei sitten oikaista näissä hommissa, kun kerran tehdään,<br />

niin tehdään kunnolla. Tämä työmaa olikin siis sellainen,<br />

missä työmiehet tekivät hommat kunnolla, tilaaja ja maksaja<br />

olisi halunnut tyytyä vähän vähempään. Mutta ei saanut,<br />

ei millään ilveellä. Tällä työmaalla vallitsi kunnollisten,<br />

perfektionististen työmiesten diktatuuri. Tilaajalla ja maksajalla<br />

ei ollut mitään oikeuksia, vain velvollisuuksia. Velvollisuuksia<br />

totella ja noudattaa käskyjä. Ja tehdä hyvää jälkeä.<br />

Uusi mökin laajennuspuoli alkoi valmistua ja silloin havaittiin,<br />

että vanha puoli näytti synkältä ja ilottomalta. Se<br />

tarvitsi ehdottomasti maalia ja pensseliä. Siitä vain purkit<br />

hankkimaan ja töihin. Ja taas käsky kävi. Maalasin eräänkin<br />

katon neljästi. Pinnaa se vaati, mutta onneksi hyvä lopputulos<br />

palkitsi kärsivällisyyden. Olin kaiken sen rehkimisen<br />

jälkeen aivan poikki, uupunut sydänjuuriini saakka. Ajaessani<br />

joskus maalta kaupunkiin syksyn pimeinä päivinä, en<br />

aina tiennyt oliko päivä vai yö. Mutta hyvää jälkeä syntyi ja<br />

sehän oli työmiesten tavoite. Maksaja oli uupua elontiellä.<br />

Rahat vai henki; näytti siltä, että henki.<br />

Lopulta koitti se päivä, jolloin talo alkoi näyttää talolta.<br />

Sisällä uudet kalusteet, vaaleata puuseinää ja avaruuden tuntua.<br />

Kyllä se hiveli estetiikon silmää. Ja vielä osittain itse<br />

aikaansaatua. Se tuntui valtavalta suoritukselta, sellaiselta,<br />

jollaista en ollut voinut edes hurjimmissa unelmissani uskoa.<br />

Mutta talonrakentamisprosessin läpikäyminen oli kuin<br />

kiirastulen läpi käveleminen, se voimisti, vahvisti ja antoi<br />

luottamusta itseenä. Minä tein kuin teikin sen!<br />

Minä rakensin talon.<br />

Elina Kuosmanen<br />

9

Pienrakentajankin syytä olla tarkkana<br />

Nykynormeilla entistä<br />

parempaa betonia<br />

Vuoden alusta astuivat voimaan uudet betoninormit, joissa otetaan huomioon<br />

myös rakennuksen käyttöikätavoite ja betonin rasitusluokat ympäristöolosuhteiden<br />

mukaan.<br />

Kaikki betoni kannattaa tilata jo uusien normien mukaan, projektipäällikkö,<br />

DI Kim Johansson Lohja Rudukselta neuvoo.<br />

Teksti: Leena-Kaisa Simola, kuva: Heikki Perón<br />

– Pientalon rakennuttajan tulee varmistua siitä,<br />

että hänen työmaalleen tulevan betonin<br />

valmistajan tuotantoa ja laatua valvoo ulkopuolinen<br />

tarkastuselin, SFS Inspecta. Myös<br />

pientalokohteissa on noudatettava uusien<br />

normien vaatimustasoa, Kim Johansson Lohja<br />

Rudukselta muistuttaa.<br />

Vanhat betoninormit By15 ja säilyvyysohjeet<br />

By32 on korvattu<br />

uudessa betoninormi By50:ssä.<br />

Uusi normi sisältää pääosin eurooppalaisen<br />

betonistandardin SFS EN206-1:n.<br />

Virallinen koodikieli ei juuri pientalon<br />

kertarakennuttajalle aukea. Selvennystä<br />

asiaan ja käytännön ohjeita<br />

tarvitaan selvällä suomen kielellä:<br />

– Tämän vuoden alusta voimaan tulleet<br />

betoninormit koskevat rakennuksia,<br />

joiden rakennuslupa on jätetty vireille<br />

1.1.<strong>2005</strong> jälkeen. Vanhan normin aikana<br />

vireille saatetut rakennusluvat ovat vielä<br />

kolme vuotta voimassa. Kaikki uudet<br />

betonirakenteet kannattaa kuitenkin tehdä<br />

jo uusilla normeilla, koska normit<br />

edustavat parasta nykyistä laatu- ja säilyvyystietoa,<br />

Kim Johansson sanoo.<br />

Uutta nykynormissa ovat betonin säilyvyysohje<br />

ja siihen liittyvä rakennuksen<br />

käyttöikäilmoitus, joka mahdollistaa 50<br />

- 200 vuoden käyttöikämitoituksen.<br />

Pientalokohteissa suositeltavaa on valita<br />

käyttöiäksi joko 50 tai 100 vuotta.<br />

– Rakennuttaja ja suunnittelija valitsevat<br />

yhteistyössä rakennuksen käyttöikätavoitteen.<br />

Normi antaa tarkat ohjeet<br />

siitä minimivaatimustasosta, jonka<br />

betonin tulee eri käyttöikätavoitteiden<br />

rakennuksissa täyttää.<br />

Uutta ovat myös betonirakenteille<br />

asetetut rasitusluokat, jotka korvaavat<br />

vanhat ympäristöluokat. Rasitusluokkia<br />

on kaikkiaan kahdeksantoista.<br />

– Pientalojen sisätiloissa käytettäviin<br />

betonirakenteisiin uudet rasitusluokat<br />

eivät juurikaan vaikuta. Sen sijaan ulkorakenteissa,<br />

joihin kohdistuu pakkasen<br />

ja sateen tai kloridien (merivesi,<br />

maantiesuola) aiheuttamaa rasitusta,<br />

betonille asetetut vaatimukset ovat kiristyneet.<br />

Pientaloissa näitä kohteita<br />

10

Betonilaatujen valintasuositukset rakenteittain<br />

löydät sivuilta www.lohjarudus.<strong>fi</strong> ><br />

valmisbetoni > pienrakentajalle.<br />

ovat tyypillisesti esimerkiksi sokkelit,<br />

autotallin lattiat ja betoniset ulkoportaat,<br />

Kim Johansson sanoo.<br />

Pientalonsa rakennuttajan ei tarvitse<br />

kantaa huolta oikean rasitusluokan<br />

määrittelemisestä, vaan se kuuluu ammattitaitoisen<br />

rakennesuunnittelijan<br />

vastuulle.<br />

– Kaikista rakennesuunnitelmista on<br />

käytävä ilmi betonin suunniteltu käyttöikä<br />

ja siltä vaadittavat rasitusluokat.<br />

Niiden perusteella betonin valmistaja<br />

osaa toimittaa rakennustyömaalle oikeaa<br />

betonia.<br />

HYVÄKSYTTY VALMISTAJA<br />

Pientalorakentamisessa<br />

korostan hyvää kokonaisuuden<br />

suunnittelua;<br />

betonilaatujen<br />

valinnat, kuivuminen<br />

jne. Meille tulee jatkuvasti<br />

soittoja pikkurakentajilta,<br />

joiden lattiat<br />

eivät kuivu väärien<br />

rakenneratkaisujen tai<br />

betonivalintojen takia,<br />

Vesa Anttila toteaa.<br />

set. Yksinkertaisesti se selviää kysymällä<br />

ja asiasta todisteena on kuormakirjassa<br />

tarkastuselimen SFS-logo.<br />

– Useilla betonivalmistajilla ovat<br />

nämä asiat yleensä kunnossa, mutta<br />

aina kannattaa tarkistaa. Näin saa varmistuksen<br />

siitä, että hankkimansa betonin<br />

laatu on sitä, mitä pitääkin, Kim<br />

Johansson muistuttaa.<br />

AMMATTILAISET OSAAVAT<br />

Ammattilaisten roolia pienrakentamisessakaan<br />

ei voi koskaan kyllin korostaa.<br />

Osittain asia on säädelty myös laissa, sillä<br />

jokaisella pientalollakin tulee olla ammattitaitoinen,<br />

ulkopuolinen valvoja.<br />

Pientalon työmaasta vastaavan pitää ymmärtää<br />

rakentamisesta ja materiaaleista<br />

laaja-alaisemmin kuin suurilla työmailla.<br />

Siksi vastaavaa valittaessa kannattaa<br />

aina kysyä hänen aikaisempia kohteitaan.<br />

– Pienrakentajan on syytä hyödyntää<br />

ammattilaisia myös materiaalien tilaamisessa.<br />

Ei ole mitään järkeä ottaa<br />

riskejä rakenteissa, joissa mahdollisesti<br />

tapahtuvat virheet ovat myöhemmin<br />

hyvin työläitä ja kalliita korjata. Näitä<br />

ovat esimerkiksi rakennuksen perustukset<br />

ja kantavat rakenteet. On parempi<br />

varmistaa tarkasti, että jokaisessa<br />

käyttökohteessa on oikeanlaatuista betonia,<br />

Kim Johansson sanoo.<br />

Uusien normien mukaan betonirakenteiden<br />

valuissa tulee aina olla paikalla pätevä<br />

joko 1- tai 2-luokan betonirakenteiden<br />

työnjohtaja. Pientalotyömailla riittää<br />

tavallisesti 2-luokan pätevyyden<br />

Uusi normi vaatii betonin valmistajilta<br />

rakenneluokan mukaista laadunvalvontaa.<br />

Normaalin rakennebetonin (> K20)<br />

tuleekin olla tarkastettua valmistusta eli<br />

betonin valmistajan tuotantoa ja laatua<br />

valvoo ulkopuolinen tarkastuselin (SFS<br />

Inspecta). Lisäksi betonin valmistajalla<br />

tulee olla oma laatujärjestelmä.<br />

– Rakennuttajan onkin syytä tarkistaa,<br />

että betonin valmistus on tarkastettua.<br />

Vain siten voi varmistaa, että<br />

betoni täyttää sille asetetut vaatimukomaava<br />

työnjohtaja. Pätevyys tarkoittaa<br />

riittävää koulutustasoa, pitkää kokemusta<br />

ja uusien tietojen omaksumista mm. koskien<br />

normeja. Pätevyyksiä myöntää Fise<br />

Oy ja päteviksi todetut henkilöt löytyvät<br />

sivuilta www.<strong>fi</strong>se.<strong>fi</strong>. On hyvä varmistaa,<br />

että työnjohtajalla on ainakin Fisen vaatimuksia<br />

vastaava osaaminen.<br />

Lohja Rudus on ollut tiiviisti mukana<br />

uusien normien kehittämisessä, esimerkiksi<br />

yhtiön laboratoriopäällikkö<br />

Vesa Anttila oli normitoimikunnan jäsen.<br />

Uudet normit ovat herättäneet jo<br />

kentällä kysymyksiä, joista osa on tullut<br />

suoraan Lohja Ruduksen myyntiin<br />

ja tekniseen neuvontaan. Lohja Rudus<br />

antaakin mielellään neuvoja sekä suunnittelijoille<br />

että rakennuttajille uuden<br />

normin tulkinnoissa, esimerkiksi rasitusluokkien<br />

vaikutuksesta betonivaluihin<br />

sekä betonitilaukseen. Normien<br />

vaatimustaso on asetettu myös pientalorakennuttajan<br />

etua ajatellen riittävän<br />

rakentamisen laadun varmistamiseksi.<br />

Vastaukset kysymyksiisi saat soittamalla<br />

Lohja Ruduksen tekniseen myyntiin.<br />

Alueesi yhteyshenkilön kontaktitiedot<br />

löydät sivuilta www.lohjarudus.<strong>fi</strong><br />

tai numerosta 020 44 77 11.<br />

KUN TILAAT BETONIA<br />

– katso piirustuksista valmiiksi määritellyt<br />

kohdat: suunniteltu käyttöikä,<br />

rasitusluokat ja maksimiraekoko<br />

– tarkista myös, onko rakenteet<br />

suunniteltu uusilla vai vanhoilla<br />

normeilla<br />

11

Terveisiä messurakentajille:<br />

Tehkää kerralla<br />

kaikki oikein!<br />

Kesän 2004 asuntomessualue on talvehtinut hyvin. Messurakentajat ovat<br />

asettuneet taloksi ja kyläksi. Rakentamiskokemus oli itse kullekin varmasti<br />

melkoisen rankka kokemus ja puristus, kun messuista johtuen ei aikataulun<br />

venyttäminen tullut kysymykseen. Tiilerin helmen rakentajaperheen<br />

elämäkin on nyt rauhoittunut ja tasaantunut. Tyytyväisyys lopputulokseen<br />

on vajaan vuoden asumisen jälkeen korkeaa luokkaa.<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

<strong>Rakentaja</strong>perheen omista kokemuksista<br />

on jäänyt päällimmäisenä<br />

mieleen muutama<br />

seikka. Espoon 2006 messujen rakentajille<br />

lähtee terveisinä: – Aikataulutus<br />

on kaiken a j o. Toiseksi hyvä miehitys,<br />

joka toteuttaa projektin laadukkaasti.<br />

Väärässä paikassa ei kannata säästää. –<br />

Meillä tehtiin kerralla kaikki oikein.<br />

Oulussa rakentamiset on rakennettu.<br />

Heille lähtee viime hetken vinkkinä: –<br />

Satsatkaa kulkureittien suunnitteluun<br />

ja perusteelliseen suojaukseen!<br />

SAAMMEKO TYÖVOIMAA<br />

Kun Tiilerin helmen rakentaminen vajaa<br />

pari vuotta sitten käynnistyi, oli<br />

rakentajaperheen suurin huolenaihe<br />

työvoiman saatavuus, kun yhtäaikainen<br />

rakentajajoukko työllisti paikkakunnan<br />

LVIS-asentajat, timpurit ja muurarit.<br />

Lisäksi kymmenen kuukauden rakentamisaikataulu<br />

täystiilitalon rakentamiseen<br />

tuntui aika arveluttavalta. Meillä<br />

kävi kuitenkin hyvin; löysimme tosi<br />

ammattilaiset avuksemme niin kirvesmies-<br />

kuin muuraustöihinkin ja talo<br />

valmistu ajallaan.<br />

OVI AUKI 200 000:LLE<br />

Kieltämättä ajatus valtavan ihmislauman<br />

laukkaamisesta oman kodin läpi<br />

epäilytti jo ennen tonttiostosta. Paikkaan<br />

ihastuimme, messut tulivat pakollisena<br />

pahana "kaupan päälle". Ajattelimme<br />

sitten, että neljässä viikossa kansanvaellus<br />

on onneksi ohi. Toki materiaalivalinnat,<br />

hyvä suojaus ja kävelyreitin<br />

suunnittelu suojasivat taloa niin,<br />

ettei mitään hajonnut. Yleensä rakentajaperhe<br />

muuttaa talon valmistuttua<br />

oitis sisään, messuperheet joutuvat olemaan<br />

evakossa ylimääräisen kuukau-<br />

12

Tiilerin helmi on täystiilitalo. Runko- ja julkisivutiilet<br />

Tiilerin, Vuorivillaeristeet Parocin.<br />

den. Toki se väsytti, rankan projektin<br />

jälkeen olisimme mielellämme asettuneet<br />

jo taloksi nauttimaan työn jäljestä<br />

PIENIN VAURIOIN…<br />

Loppujen lopuksi selvisimme toisi pienin<br />

vaurioin. Kunnollisen siivouksen<br />

jälkeen kotimme oli viimein muuttovalmis.<br />

Kiukaasta oli tosin lähtenyt<br />

muutama kivi "messumuistoksi" ja tilalle<br />

oli jätetty tupakantumppeja tulipesään.<br />

Parkettikin kesti hyvin, kun sen<br />

päällä oli suojana messumatto. Lisäksi<br />

käytimme varmaan aika poikkeuksellisesti<br />

vartiointiliikettä. Falckin vartija<br />

huolehti, ettei talossa ollut kerralla liikaa<br />

väkeä. Tungoksessa olisi voinut tulla<br />

enemmän vaurioita, kun ihmiset olisivat<br />

tuuppineet toisiaan pois kulkureiteiltä.<br />

Vielä lisävinkki Oulun ja Espoon<br />

rakentajille; pihaistutuksia ei kannata<br />

laittaa ainakaan lopullisesti, sillä<br />

vaikka meilläkin oli kolmemetrinen<br />

kivetty käytävä, eivät kaikki ihmiset<br />

malttaneet pysytellä siinä.<br />

SUURI TYYTYVÄISYYS<br />

Messujen jälkeen oli helppo asettua<br />

taloksi. Lasten koulu alkoi heti ja rutiinit<br />

piti saada oitis pyörimään. Meillä<br />

tilannetta toki auttoi se, että kalustuksesta<br />

suuri osa jäi taloon, koska<br />

olimme itse värit valinneet tätä taloa<br />

silmälläpitäen. Näin koko sisustusta ei<br />

messujen jälkeen tarvinnut purkaa kuten<br />

joissakin messutaloissa. Talostakin<br />

tuli näin jälkeenpäinkin ajatellen sellainen<br />

kuin odotimme, koska tiesimme<br />

mitä halusimme.<br />

Tiili on osoittautunut hyvin ääntä<br />

eristäväksi, lämpöä tasaavaksi materiaaliksi.<br />

Lattiat kestivät valtavan kansanjoukon<br />

vaelluksen ja maalämpöpumppu<br />

on toiminut hyvin. Lasitettu terassi<br />

on ollut mukava ylimääräinen kesähuone.<br />

Taloa kiertävä katettu käytävämäinen<br />

terassi on myös osoittautunut<br />

hyväksi ratkaisuksi. Pohja on ok. Auringon<br />

kiertosuunta ja oleskelualue<br />

toimivat. Arkkitehti kävi täällä usein<br />

suunnitteluvaiheessa ja tontti on hyödynnetty<br />

hyvin. Ympäristö on kaunis<br />

ja järvi puhdasvetinen.<br />

LÄMMINTÄ JA HILJAISTA<br />

Puolimetrinen seinä hyvine rakenneja<br />

lämmöneristysratkaisuineen takaa,<br />

että ulkoa ei kuulu moottoritien ääni<br />

sisälle, eikä energiankulutuskaan päätä<br />

huimaa, sillä vuoden sähkönkulutus<br />

jää 16 000 kwh:n tasolle, mikä on<br />

verrattain matala, kun ottaa huomioon,<br />

että 250 m 2 :n talossa on lämmitettävää<br />

tilaa noin 750 m 3 . Lisäksi pesukonetta<br />

ja kuivausrumpua on käytetty<br />

surutta ja kesäaikana myös ilmastoinnin<br />

viilennystä, joskin sen tarve Suomessa<br />

on aika vähäistä. Kuumimmillakin<br />

helteillä tiili tasaa sisälämpöä<br />

mukavasti.<br />

MESSUALUEESTA TULI ASUNTOALUE<br />

Erityisen ihastuneita olemme asuinympäristömme<br />

valmiuteen. Kiitos kaupungin<br />

tekemien kivojen istutusten,<br />

leikkipuistojen ja lenkkipolkujen. Löytyy<br />

matonpesupaikka, uimaranta ,venelaituri,<br />

tenniskenttä ja lentiskenttä.<br />

Sulkapalloa pelaamme kotipihalla. Kaiken<br />

lisäksi saimme mukavat naapuritkin.<br />

Myös Heinola kaupunkina on odotustemme<br />

mukainen, luonnonläheinen<br />

ja maisemallisesti kiva. Koulut ok,<br />

talvella käytimme paljon kirjaston palveluja,<br />

terveyskeskuksessakin on ehditty<br />

pyörähtää. Lasten hammashoidot<br />

yms. toimivat. Nyt kesän tultua veneily<br />

ja kalastus ovat hyvä lisä harrastuksiin.<br />

Tori vilkastuu kesäksi, samoin<br />

koko kaupunki. Vesistöt ovat täällä puhtaita<br />

toisin kuin Uudellamaalla, jossa<br />

joutui mm. sinilevälauttojen vuoksi<br />

välillä taittamaan pitkän matkan viedessään<br />

lapsia uimaan.<br />

Messumuistoja ovat enää viikonloppuisin<br />

alueella vierailevat "toisen kierroksen<br />

messuvieraat." Toivottavasti<br />

tämä rumba vähenee Oulun ja Espoon<br />

asuntomessujen myötä. Itse saimme<br />

kyllä viime kesänä messuilusta ainakin<br />

toistaiseksi tarpeeksi ja jätämmekin nyt<br />

Paraisen ja Oulun väliin.<br />

13

Loma-asumisen ja varsinaisen asumisen ero on katoamassa. Energiatehokkuuden sekä<br />

asukkaiden ja rakenteiden hyvinvoinnin varmistamiseksi ympärivuotiseen käyttöön<br />

tarkoitetuilta loma-asunnoilta edellytetään rakennus- ja taloteknisesti aivan samoja<br />

ratkaisuja kuin "varsinaisilta" asunnoiltakin. Näin myös Huvila Hiekkakiveksi ristityssä<br />

loma-asunnossa Airiston loma-asuntomessuilla.<br />

Teksti: Vallox Oy, kuvat: Studio Aaltojärvi, Pertti Aaltojärvi<br />

Airistolla on kaikkiaan 49 tonttia,<br />

jonne valmistuu messujen<br />

alkuun mennessä 24 lomaasuntoa.<br />

Lisäksi osasta tontteja on varaus<br />

ja kauppoja syntyy messujen aikana.<br />

Huvila Hiekkakivi on pinta-alaltaan<br />

yli 200 m 2 . Sen on suunnitellut arkkitehti<br />

Patrick Holmstöm. Katon muotoilut,<br />

jotka tuovat mieleen vanhat saaristolaistyypin<br />

venevajat, ovat olleet rakentajille<br />

haasteellisia. Talon ulkoseinät ovat<br />

kuusilamellihirttä. Sisäseinien valkoiseksi<br />

maalattu raakalauta tekee sisustuksesta<br />

persoonallisen ja kesämökkimäisen.<br />

Kellarikerrokseen syntyvät harrastustilat,<br />

wc ja sinne sijoitetaan myös kel-<br />

larikomeroita. Yläkerrassa sijaitsevat<br />

makuuhuoneet, kylpyhuoneet sekä alakouluikäisille<br />

lapsille että vanhemmille,<br />

vaate- ja kodinhoitohuoneet, keittiö,<br />

vieras-wc ja tekninen tila.<br />

Ohuemmasta hirrestä rakennettu<br />

saunaosasto tulee erilliseen rakennukseen.<br />

Uima-allas rannan ja talon välissä<br />

pidentää uintikautta, sillä meri on<br />

pitkään hyinen.<br />

ILMANVAIHTO LUO HYVINVOINNIN<br />

Talvikäyttöön tarkoitetun rakennuksen<br />

tulee olla tiivis. Koneelliseen poistoon<br />

perustuva ilmanvaihto ei ole enää riittävä<br />

ratkaisu asukkaiden ja rakenteiden<br />

hyvinvoinnin varmistamiseksi. Kun<br />

talo eristetään hyvin ja sen ikkunat ovat<br />

tiiviitä, ei ilma enää vaihdu vaipan<br />

kautta, kuten vanhojen määräysten<br />

mukaan rakennetuissa mökeissä.<br />

Tulopoistoilmanvaihdolla myös ilman<br />

kosteus saadaan pidettyä hallinnassa,<br />

jolloin rakenteet pysyvät kuivina<br />

ja sisäilma terveellisenä. Kosteuskuorma<br />

lisääntyy aikoina, jolloin kiinteistössä<br />

ei asuta ja sen lämpö pidetään<br />

alhaisena. Lisäksi sisäilman laatua<br />

saadaan parannettua suodattamalla tuloilmasta<br />

siitepöly, itiöt, noki, hiekkapöly<br />

ja muut tuulen kuljettamat hiukkaset,<br />

jotka heikentävät erityisesti allergiasta<br />

kärsivien elämisen laatua.<br />

Airiston loma-asuntomessut:<br />

Ympärivuotinen loma-asuminen<br />

vaatii paljon myös ilmanvaihdolta<br />

Vastaava mestari Tapani Heinonen (oik) ja Erkki Marjasto Valloxilta<br />

tutkivat Huvila Hiekkakiven ilmanvaihtosuunnitelmaa.<br />

Kostea meri-ilma, nykymääräysten mukainen tiivis rakentaminen<br />

ja ajoittainen asumattomuus vaativat paljon myös ilmanvaihdolta,<br />

jotta hyvät sisäilmaolosuhteet voidaan varmistaa.<br />

14

Käytännössä rakentamismääräyksissä edellytetään, että ilmanvaihdon<br />

minimitaso on kuusi litraa henkeä kohden<br />

sekunnissa. Lisäksi asunnon ilman tulee vaihtua kerran kahdessa<br />

tunnissa. Tähän päästään vain koneellisella tulopoistoilmanvaihdolla.<br />

TEHOKAS ÄÄNENVAIMENNUS<br />

ANTAA TILAN LUONNONÄÄNILLE<br />

Talon ilmanvaihto on suunniteltu kahdeksi itsenäiseksi piiriksi,<br />

joissa kummassakin on omat ilmanvaihtokoneensa.<br />

Tekniseen tilaan päästään ulkokautta ja sinne sijoitetaan yläkerran<br />

ilmanvaihdosta huolehtiva Vallox Digit -ilmanvaihtokone<br />

sekä koneen päälle sijoitettava äänenvaimenninosa.<br />

Alakerrassa ilmanvaihdosta huolehtii pienten tilojen ja<br />

asuntojen uusi erikoiskone Vallox 75. Yläkerran ilmanvaihto<br />

toimii haluttaessa automaattisesti tilan kosteustason<br />

mukaan. Luonteva paikka kosteusanturin sijoittamiselle ovat<br />

peseytymistilat.<br />

Loma-asumiseen kuuluu olennaisena osana luonnon äänille<br />

tilaa antava hiljaisuus. Sekä ylä- että alakerran ilmanvaihtojärjestelmiin<br />

on rakennettu tehokas äänenvaimennus,<br />

mikä mahdollistaa kuumana kesäaikana äänettömän tehotuuletuksen.<br />

Äänenvaimennuksessa on käytetty sekä ilmanvaihtokoneen<br />

päälle sijoitettua äänenvaimennusosaa että<br />

kanavistoon sijoitettavia äänenvaimentimia.<br />

Työmaan "yleismies Jantuseksi" nimetty moniosaaja Reijo<br />

Mörk vahvistaa Tapani Heinosen näkemyksen.<br />

– Kattoasennuslevy tekee ilmanvaihtolaitteen kiinnityksestä<br />

paljon helpompaa. Kone vain nostetaan kerralla paikalleen,<br />

mikä on todella iso parannus entisiin tekniikoihin.<br />

LUONTO MUKANA LOMA-ASUMISESSA<br />

Airiston hiekkaiset rannat antavat tuleville loma-asuntomessuille<br />

upeat puitteet. Rakennusten lisääntyvästä tekniikasta<br />

huolimatta luonnonvoimat ovat luonnonvoimia. Vaikka laituri<br />

on kiinni kahdeksan metrin syvyyteen upotetuilla teräspaaluilla,<br />

ei kukaan voi taata, ettei jäiden valtava voima<br />

veisi sitä mukanaan.<br />

Ehkäpä juuri luonnon mukanaolo asumisessa tekee sittenkin<br />

loma-asumisesta erilaista, vaikka "mökki" nykyään<br />

on kaikkea muuta kuin entinen mummonmökki.<br />

MAASTA VIILEÄÄ JA LÄMMINTÄ<br />

Saunaosastossa on oma huippuimurinsa. Sinne on harkittu<br />

myös sijoitettavaksi tuloilmalämmitin, joka talvikylmällä<br />

lämmittäisi sisään tuotavaa ilmaa ennen sen johtamista saunaan.<br />

Sisään tulevan ilman lämpötilaa voidaan säätää lämmittimen<br />

termostaatista.<br />

Talon erikoisuutena on Valloxin maakylmä-/maalämpö -<br />

ratkaisu, jolla esijäähdytetään tai esilämmitetään taloon ulkoa<br />

tuotavaa ilmaa. Talvella ratkaisu säästää energiaa ja kesähelteillä<br />

se tuo lisäjäähdytystä. Talon alle asennetaan muoviputki,<br />

jossa kiertää jäätymätön neste. Lämpö tai viileys<br />

siirtyy ulkoa tuotavaan ilmaan erillisen patterin kautta, joka<br />

sijoitetaan ulkoilmakanavaan ennen ilmanvaihtokonetta.<br />

Talon lämmitysmuotona on varaava sähkölämmitys ja<br />

lämmönjakotapana lattialämmitys, joka jättää tilaa isoille<br />

ikkunoille ja merinäköalalle.<br />

KATTOASENNUSLEVY ON ASENTAJAN YSTÄVÄ<br />

Rakennustyömaan vastaava mestari Tapani Heinonen jakaa<br />

auliisti Valloxille kiitosta sen tuotteisiin saatavasta kattoasennuslevystä.<br />

Levy on Valloxin tuotekehityksen tulosta ja sille<br />

on haettu patenttia.<br />

– Levy mahdollistaa koneen kiinnittämisen rakentamisen<br />

viime vaiheessa, jolloin se ei kärsi rakennustyömaan<br />

pölyistä. Usein tekninen tila on ahdas, mutta kattoasennuslevyä<br />

käyttäen ilmanvaihtokoneen liittäminen kanavistoon<br />

käy kätevästi. Ja lopputuloskin on siistimpi, työmaan vastaava<br />

mestari Tapani Heinonen toteaa.<br />

Tapani Heinonen muistuttaa, että työvoimakustannukset<br />

ovat tämän päivän rakentamisessa niin merkittäviä, että teollisuuden<br />

kannattaa miettiä työtä helpottavia ja nopeuttavia<br />

ratkaisuja. - Saattaa käydä, että rakentaja saa viidenkymmenen<br />

euron osalla viidensadan säästön, hän sanoo.<br />

Valloxin pienten tilojen erikoiskone Vallox 75 hoitaa Huvila Hiekkakiven<br />

alakerran harrastus- ja varastotilojen ilmanvaihdon. Kone on asennettavissa<br />

myös kätevästi kattoasennuksena Valloxin kehittämän kattoasennuslevyn<br />

ansiosta.<br />

15

Olemme tiennäyttäjiä!<br />

"Haluamme näyttää erilaisen esimerkin siitä, kuinka<br />

tällaista tietynlaista aluerakentamiskohdetta voidaan<br />

johtaa suunnittelusta toteutukseen ja laadukkaaseen lopputulokseen,<br />

vieläpä niin, että pystymme säästämään<br />

kustannuksia ja kaikkien osapuolen välillä on säilynyt<br />

hyvä yhteishenki. Olemme tiennäyttäjiä"<br />

Teksti ja Kuva: Raimo Holopainen<br />

Oulun asuntomessujen rakentamista, rakentamisen<br />

laadun seurantaa ja rakentamista edeltävää suunnitteluprosessia<br />

on ohjattu ennen näkemättömän<br />

vankalla kädellä. Lopputulos on ainakin osin arvioitavissa<br />

heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin pidettävillä<br />

asuntomessuilla.<br />

KOKOUSTEN KAUTTA TEKEMISEEN<br />

– Hyvät edellytykset yhteistyölle ja hyvälle rakentamiselle ovat<br />

syntyneet noin 50 kokouksen kautta. Jo ennen rakentamisen<br />

aloitusta sovittiin tonttien rajapintoihin ja urakkarajoihin liittyviä<br />

asioita, kuten koko korkomaailma ja liittymäpinnat. Lisäksi<br />

sovitimme selkeästi kaupungin oman rakentamisen rajat<br />

ja aikataulut mm. niin, että ennakoimme jokaisen tontin osalta<br />

mahdolliset täytöt ja muun raskaan liikenteen kulkemisen.<br />

Esim. julkisivumateriaalien tuli olla tiettyyn aikaan tontilla, jotta<br />

kadunrakentaminen olisi mahdollista. Rakentajien kanssa sovittuja<br />

aikatauluja tarkastettiin välikatselmuksissa ja jos aihetta<br />

oli, niin aikataulua kiristettiin, sanoo Ahtola-Marks.<br />

JOULULAHJAKSI KOSTEUSMITTARI<br />

– Kuten kaikki muistamme, oli rakentamisen aloitusvaihe syyskesällä<br />

2004 Suomessa varsin sateista ja keskeneräisten rakenteiden<br />

kastumista kauhisteltiin mm. tiedotusvälineissä, palaa<br />

Ahtola-Marks vajaan vuoden takaiseen aikaan. Oulun rakennusvalvonnan<br />

teknisen laadun Laatutähti-hankkeeseen sisältyi<br />

myös varautuminen tällaiseen tilanteeseen. Niinpä rakenteille<br />

varattiin ylipitkät kuivumisajat, lämmitystä ja tuuletusta lisättiin,<br />

tehtiin koeporauksia ja mittauksia. Tässä oltiin kyllä vahvasti<br />

tukemassa rakentajia ja varmistamassa kosteusongelmien<br />

ratkaisua. Annoimmepa vielä joululahjaksi kaikille rakentajille<br />

kosteusmittarin omakohtaiseen kosteuden seurantaan.<br />

16

Raija-Leena Ahtola-Marks, arkkitehti, DI, tietää mistä puhuu: Turun asuntomessujen 1988 yleisöäänestyksen<br />

voittajatalo, Makrotalo, oli hänen suunnittelemansa ja jo silloin hän oli aikaansa<br />

edellä "jenkkijäljitelmällä", joka oli tarkkaan harkittu uusi ajatus.<br />

SUUNNITELMALLISUUS YKKÖSASIA<br />

– Haluan vielä korostaa kuinka tärkeässä roolissa on ollut<br />

koko messualueen rakentamista koskeva suunnitelmallisuus<br />

joka ikisen työvaiheen ja yhteensopivuuden kannalta koskien<br />

talonrakentamista, katujen tekoa, viherrakentamista<br />

ulottuen aina messuaikaiseen aikatauluun asti. Pari kuukautta<br />

ennen messuja pidetyssä katselmuksessa kierrettiin työmaat<br />

ja jaettiin ne kolmeen luokkaan: 1) valmiit, 2) lähes<br />

valmiit ja 3) tehoseurantaan joutuvat. Viimeisen ryhmän<br />

osalta aluevalvoja otti aikataulun ja siinä pysymisen erityisseurantaan<br />

tarkastamalla viikoittain kunkin kohteen tilanteen,<br />

kertoo Ahtola-Marks.<br />

maksaa, pitää saada yksilöllistä suunnittelua ja tämä tulisi<br />

myös talotehtaiden nähdä: vasta sitten olet hyvä, kun sinulla<br />

on rajattomat mahdollisuudet, koska siinä onnistut paremmin<br />

kuin rajatuissa mahdollisuuksissa. Suunnittelun on<br />

oltava käsin kosketeltavaa, sillä tavallaan kaikki materiaalit<br />

voidaan alistaa suunnitteluun. Myös betoni on plastinen<br />

materiaali, sanoo Ahtola-Marks. Vain taivas on luovuuden<br />

kattona! Katsokaapa meidän messuilla olevaa betonitaloa,<br />

josta rimaverhouksella tulikin puutalo.<br />

KYMMENEN VUOTTA AIKAA EDELLÄ<br />

– Tässä Oulun kokeilussa, jossa lähdimme siitä, että pääsuunnittelija<br />

on arkkitehti, on osana myös rakentajille tehty<br />

kysely suunnittelun puutteista, heikkouksista ja vahvuuksista,<br />

jotka välitämme sitten yliopistolle ja korkeakoululle<br />

pohdittavaksi, onko koulutuksessa jotain mihin voisi kiinnittää<br />

huomiota. Uskon, että olemme kaiken kaikkiaan<br />

menossa eurooppalaiseen suuntaan. Esimerkiksi Saksassa<br />

arkkitehti on myös insinööri, jolloin myös rakentamistalouden<br />

näkökulma tulee paremmin huomioitua, ennustaa Ahtola-Marks.<br />

Näen kyllä itse selkeästi, että tehtävät tulevat<br />

muuttumaan. Me ehkä olemme nyt vain kymmenen vuotta<br />

aikaa edellä, olemme tiennäyttäjinä!<br />

VAIN TAIVAS KATTONA<br />

– Mielestäni olemme Suomessa hieman jämähtäneet toimimaan<br />

tuotannon ehdoilla ja voi olla, että moni valmistaja<br />

näin putoaa tavallaan kelkasta. Suomalaiset ovat vauraita,<br />

matkustus tuo innovaatioita Keski-Euroopasta. Kyllä sen joka<br />

17

Villa Valo – valon talo<br />

Yksi Oulun asuntomessujen teemoista on valo. Teema on ohjannut myös yksilöllisten<br />

pientalojen suunnittelua. Lähtökohtana on ollut hyödyntää pohjoisen<br />

olon luonnonvalo yöttömän yön ja kaamoksenkin aikana. Villa Valossa asiaan<br />

on paneuduttu sitten ihan tosissaan, sillä talossa on peräti 54 lasiaukkoa.<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

Villa Valon rakennuttajana ja rakentajana<br />

on Marko Saarenpää,<br />

joka otti tietoisen haasteen yhdistäessään<br />

kiveä, puuta ja lasia. Ja koska<br />

kivi on talon kantava ja näkyväkin<br />

rakenne, piti Saarenpää luonnollisena<br />

ratkaisuna, että myös eriste on kivipohjainen.<br />

VALO HALLINTAAN<br />

– Valoa taloon tuleekin nyt kaikista<br />

suunnista – suoraan ja epäsuorasti – ja<br />

sen hallinta tuleekin ottaa jatkossa huomioon<br />

erilaisina kaihdin- ja muina sisustusratkaisuina,<br />

toteaa Saarenpää.<br />

Kun lähdimme vaimon kanssa miettimään<br />

ratkaisuja perheemme (2 + 2)<br />

tarpeisiin, pohdimme erilaisia ratkaisuja<br />

ja vaihtoehtoja varmaan keskivertaista<br />

ensirakentajaa enemmän. No, isäni<br />

on rakennusalan ammattilaisia ja siinä<br />

mielessä paransi omia lähtökohtiamme,<br />

sillä olin nähnyt ja kokenut vanhempieni<br />

talonrakennusprojektin ihan<br />

läheltä. Kun sen kohteen osalta saimme<br />

pelkästään myönteisiä kokemuksia<br />

siporex-talosta, myös oma valintamme<br />

kääntyi aika pian siporexiin. Osallistuimme<br />

aika vahvalla panoksella suunnitteluun<br />

ja asetimme aika paljon vaatimuksiakin,<br />

mutta suunnittelu eteni<br />

silti hyvässä yhteisymmärryksessä.<br />

HYVIÄ NEUVOJA KYLLÄ SAA<br />

– Kotimme arkkitehtoninen ratkaisu<br />

oli siis vaivatonta toteuttaa siporexista<br />

jo senkin takia, että H+H Siporex hyväksyi<br />

täysin mieltymyksemme, tietyt<br />

rakenteelliset ratkaisut sovitettiin vain<br />

teknis-taloudellisesti järkeviksi. Yhtä<br />

lailla mutkattomasti sujui yhteistyö<br />

eristeratkaisujen kohdalla; sain Parocista<br />

arvokasta tietoa eri vaihtoehdoista.<br />

Me tiesimme mitä haluamme ja heiltä<br />

tuli tekninen apu. Lähtökohtammehan<br />

oli, että haluamme kivitaloon kivipohjaisen<br />

eristeen. Dialogia oli varsin<br />

avointa, kiittää Saarenpää. Selvitimme<br />

muutenkin itse paljon erilaisia materiaalivalintakysymyksiä<br />

ja ainakin meidän<br />

rakennusprojektissa tietojen saaminen<br />

ja keskustelut sujuivat erinomaisesti<br />

koko rakennusmateriaaliteollisuuden<br />

kanssa.<br />

LÖYTYYKÖ UNELMAKOTI<br />

– Kokonaisuuden hahmottuminen alkoi<br />

varsin aikaisessa vaiheessa, kun<br />

aloimme jo alkuvaiheessa arkkitehdinkin<br />

toivomuksesta miettimään sisustussuunnittelijan<br />

kanssa lopullisia pinta-,<br />

materiaali- ja muita sisutuksellisia<br />

ratkaisuja. Niinpä olemmekin eläneet<br />

tässä muutaman kuukauden tietyssä<br />

virtuaalimaailmassa mielikuvaharjoittelun<br />

voimalla pohtien vastaavatko<br />

suunnittelu ja toteutus toisiaan. Mutta<br />

kaiketi vasta asuntomessujen päätyttyä<br />

näemme, saimmeko aikaan sen unelmakodin,<br />

jota lähdimme rakentamaan,<br />

naurahtaa Marko Saarenpää.<br />

Marko Saarenpää varsin levollisena; unelmakoti<br />

on loppusuoralla<br />

18

Näyttelykohde 23 Villa Valo<br />

Huoneistoala/kerrosala:<br />

177 m 2 / 213,5 m 2<br />

Pääsuunnittelija:<br />

Juha Paldanius Ky, Juha Paldanius<br />

Sisustussuunnittelija:<br />

Sisustusarkkitehtitoimisto<br />

Vesa Ervasti Ky, Vesa Ervasti<br />

Pihasuunnittelija:<br />

VSU Arkkitehtuuri ja vihersuunnittelu<br />

Oy, Tommi Heinonen<br />

Lämmitysmuoto: kaukolämpö<br />

Saunan muuratut lauteet on<br />

varustettu lattialämmityksellä.<br />

Puuverhous on tuijaa ja sormipaneelihaapaa.<br />

Villa Valossa on kaikkiaan 54 lasiaukkoa<br />

19

Takka on talon isännän Tarmo Ruotsalaisen ylpeydenaihe. – Sitä suunniteltaessa tuli ajateltua myös eristeiden tuomaa paloturvallisuutta ja niinpä<br />

päädyimme yhdessä pääsuunnittelijan kanssa Parocin ratkaisuihin kaikissa paikoissa.<br />

Sauna sängyn päällä<br />

Saunan isoista ikkunoista on upeat näkymät.<br />

Yksi saunan ikkunoista avautuu olohuoneeseen. Saunan<br />

lattian alla on kätevä paikka vierasvuoteelle.<br />

20

Messukohteessa 39 on paljon muitakin kiinnostavia yksityiskohtia<br />

kuin se, että sauna on rakennettu vierasvuoteen<br />

päälle – tai itse asiassa päinvastoin; saunan lattia on<br />

korotettu, jotta sen alle mahtuu pyörillä varustettu vuode,<br />

joka on kuin lipaston laatikko.<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

Talo Ruotsalainen on pienelle perheelle suunniteltu<br />

puurakenteinen, kaksikerroksinen omakotitalo. Siinä<br />

on puurakenteinen rossipohja ja koneellinen alapohjan<br />

kuivatus. Lämpöeristeenä on joka paikassa Parocin vuorivillaa;<br />

tuulensuojana, ulkoseinissä, alapohjassa, yläpohjassa<br />

ja putkieristyksissä.<br />

KOSTEUS KURISSA<br />

Tämä talo on todellakin täynnä mielenkiintoisia sisustuksellisia<br />

ja rakenteellisia yksityiskohtia; mm. kosteudenhallintaan<br />

on kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Niinpä keittiön<br />

kalusteiden alla on tiiviit altaat ja lattiakaivot mahdollisten<br />

vuotovesivaurioiden varalta. Sama pätee myös alapohjaan,<br />

sillä puurakenteinen rossipohja on koneellisesti<br />

tuuletettu. Tilaan sijoitettu kosteusanturi mittaa alapohjan<br />

kosteutta ja käynnistää tarvittaessa pumpun, joka imee ulkoilmaa<br />

tilaan työntäen kostean ilman pois.<br />

KORTTELEITTAIN KOMPROMISSEJA<br />

Kohteen pääsuunnittelija Henry Metsi kertoo suunnittelun<br />

lähtötilanteesta, että vaikka tontti ja siten tuleva omakotitalo<br />

sijaitsivatkin keskellä messualuetta oli periaatteena koko<br />

ajan tehdä talo asukkaiden omilla ehdoilla. Metsi piti messuorganisaation<br />

vahvaa ohjaamista mielenkiintoisena kokemuksena.<br />

-Toisaalta se hieman rajoitti, mutta pidän sitä<br />

silti hyvänä ajatuksena, joka voisi toimi muuallakin kuin<br />

messualueella. Näin saimme kortteleittain sovittu mm. aitojen<br />

korkeudet ja muitakin yhdistäviä elementtejä, kiittelee<br />

Metsi. No, joku olisi ehkä sijoittanut autotallin ja piharakennukset<br />

yksinään toisin, mutta ohjauksella saatiin yhtenäinen<br />

kaupunkikuvallinen näkemys, tosin kompromissienkin<br />

kautta.<br />

taa pitkiäkin puita. Talon meri- ja satamahenkisyyttä halusin<br />

korostettavan jykevistä lankuista tehdyllä paviljonkimaisella<br />

laituriterassilla, kertoo Metsi. Ihan hyvänä ratkaisuna<br />

pidän myös vierasvaravuoteen sijoittamista saunan alle. Itse<br />

asiassa olen suunnitellut vastaavan ratkaisun jo ainakin viiteen<br />

taloon. Yleensähän saunan kattoa lasketaan, mutta käännän<br />

ajatuksen toisin päin nostamalla lattiaa. Näin saunastakin<br />

saadaan parempi näköala merelle, perustelee Metsi. Talon<br />

lämmöneristeiksi valitsimme Parocin vuorivillan, josta<br />

on aina saatavilla valmiit, koetut ratkaisut paloturvallisuuden<br />

ja lämmönerityksen kannalta. Näihin minäkin pääsuunnittelijana<br />

mielellään turvaudun.<br />

VALOA JA VALKOISTA<br />

Sisustuspuolen ratkaisuissa Henry Metsi sanoo toimivansa<br />

aina kaikkien asiakkaiden kanssa siten, että perhe ratkaisee<br />

materiaalit ja värit omien mieltymystensä mukaan. – Tässä<br />

kohteessa valo ja valkoisuus painottuvat ehkä korostetustikin,<br />

sillä talon rouva on asunut aikanaan "pimeässä kopperossa",<br />

kertoo Metsi. Valoa tulee isoista merelle aukeavista<br />

ikkunoista, korkeasta huonetilasta ja valkoisista seinistä. Lisäksi<br />

takassa on kaki eri suuntiin aukeavaa lasiluukkua, joten<br />

valoa saadaan myös pimeinä vuodenaikoina. Valo on<br />

teemana myös saunan valaistuksessa, sillä valaisimet ovat<br />

terassilla saunan ulkopuolella. Vaihtoehtovalona voidaan<br />

käyttää myös myrskylyhtyjä, jotka ovat todellisia tunnelmanluojia<br />

esim. heiluessaan tuulen voimasta syyspimeällä,<br />

havainnollistaa Henry Metsi yhtä talon monen yksilöllisen<br />

ratkaisun valikoimasta.<br />

VANKKOJA RAKENTEITA<br />

Rakennesuunnittelussa oli yksi rakentajan vaatimus;<br />

taloon piti tehdä rossipohja, koska<br />

tulevien asukkaiden mielestä vanhan satama-alueen<br />

maaperän puhtaudesta ei<br />

ollut täyttä varmuutta. Kortteli oli muuten<br />

määrätty puurakenteiseksi ja<br />

tämä sopi myös rakentajille. Toinen<br />

seikka mihin talon tuleva isäntä<br />

sanoi painavan sanansa oli massiivinen,<br />

noin viisi tonnia painava<br />

takka, jossa on mahdollista polt-<br />

Talo Ruotsalainen on puurakenteinen.<br />

21

Muovisten ilmanvaihtokanavien käyttö helpottaa merkittävästi<br />

ilmanvaihtokanaviston asennusta. Putket ovat keveitä<br />

käsitellä eikä tulitöitä tarvita.<br />

Selkeyttä ja turvallisuutta:<br />

Messutalo Uponor-järjestelmillä<br />

alusta loppuun<br />

Omakotitalon rakentamisprojekti on aina haaste. Sen helpottamiseksi Oulun asuntomessualueelle<br />

ensimmäistä omakotitaloaan rakentava Mika Mäkelä päätyi hankkimaan<br />

keskeisen talotekniikan valmiina järjestelminä Uponorilta. Rakennusprojektin tavoitteena<br />

on toteuttaa suomalainen unelma – helppoa kaupunkiasumista omakotitalossa.<br />

Teksti ja kuvat: Uponor<br />

Kiinteistövälitysyrittäjä Mika Mäkelä<br />

kuuluu kolmen kaverin porukkaan,<br />

joka rakentaa samantyyppiset<br />

omakotitalot Oulun Toppilansaareen.<br />

Mika Mäkelän talo on kaksikerroksinen<br />

noin 200 neliömetrin<br />

omakotitalo. Kuten muutkin Oulun<br />

asuntomessujen messukohteet myös<br />

Mäkelän talo on arkkitehdin yksilöllisesti<br />

suunnittelema. Talon pääsuunnittelija<br />

on arkkitehti Seppo Huttu-Hiltunen.<br />

Taloprojektin eräänä lähtökohtana oli<br />

Mika Mäkelän mukaan selkeä ja moderni<br />

asumisratkaisu, jolta toivotaan väljyyttä.<br />

Asuinneliöitä ei haluta pilkkoa<br />

pieniksi kopeiksi. Näyttävä sisäänkäynti,<br />

hyvät oleskelutilat ja mahdollisuus<br />

nauttia musiikista ja elokuvista olivat<br />

Mäkelän toivelistan kärkisijoilla.<br />

JÄRJESTELMÄAJATTELU SELKEYTTÄÄ<br />

JA TUO TURVALLISUUTTA<br />

Mika Mäkelä päätyi ratkaisuun, jossa<br />

urakoinnin ja suunnittelun lähtökohtana<br />

oli lämmitys- ja käyttövesiverkoston,<br />

ilmanvaihdon sekä viemäri- ja sadevesiverkoston<br />

hankkiminen yhdeltä valmistajalta.<br />

Isompien kokonaisuuksien<br />

hankinta auttaa pitämään aikataulun ja<br />

budjetin hallinnassa ja laadun korkeana.<br />

– Tunnettu tekijä, luotettava nimi,<br />

perustelee Mika Mäkelä valintaansa.<br />

Yhden taloteknisen järjestelmätoimittajan<br />

valinta helpottaa myös urakoitsijan<br />

toimintaa. Kymmenien osatoimittajien<br />

sijaan kumppanina on nyt<br />

yksi taho. – Valmiit järjestelmät selkeyttävät<br />

rakentamista. Ne ovat edistysaskel<br />

verrattuna talotekniikan kokoamiseen<br />

monista eri lähteistä olevista komponenteista,<br />

vahvistaa Matti Tolonen talon<br />

LVI-urakoinnista vastanneesta Oulun<br />

LVI-Centeristä.<br />

Uponor oli ainoa toimittaja, jolta löytyi<br />

käyttövesipuolelle täydellinen järjestelmä.<br />

Talon sisälle Mika Mäkelä valitsi<br />

rakenteiden sisälle asennettavan suojaputkellisen<br />

Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmän.<br />

Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmä<br />

on saanut VTT-serti<strong>fi</strong>kaatin<br />

käyttövesijärjestelmän soveltuvuudesta<br />

talousvesien johtamiseen rakennuksissa.<br />

Jokaiselle vesipisteelle asennettiin<br />

oma putkensa, jonka väliin ei tullut liitoksia.<br />

Pitkät saumattomat asennukset<br />

parantavat Mäkelän talon kosteusturvallisuutta.<br />

Asennuksia helpotti Uponorin<br />

PEX-putkia varten kehitetty lii-<br />

22

tintekniikka. Jakotukit asennettiin vesitiiviiseen<br />

jakotukkikaappiin, josta ylivuotoputki<br />

johtaa mahdollisen vuotoveden<br />

pois lattiakaivolliseen tilaan. Virtausputki<br />

voidaan vaihtaa hanakulmarasiaa<br />

tai vedeneristystä rikkomatta.<br />

Noin viiden neliömetrin suuruinen<br />

tekninen tila sijaitsee erillisessä rakennuksessa.<br />

Tilan lämmitys- ja käyttövesiputkistossa<br />

käytettiin pinta-asennettavaa<br />

Uponor Unipipe -komposiittiputkea.<br />

Komposiittirakenne yhdistää muovin<br />

syöpymättömyyden ja hygieenisyyden<br />

metallin lujuuteen. Mika Mäkelän<br />

talon teknisen tilan viimeisteltyyn olemukseen<br />

sopii hyvin putken valkoinen<br />

pintakäsittely, jonka ansiosta putkea ei<br />

enää työmaalla tarvinnut maalata.<br />

LATTIALÄMMITYSTALOSSA ISOT<br />

IKKUNAT PÄÄSEVÄT OIKEUKSIINSA<br />

– Rakennusalan koulutuksen saaneena<br />

pidin vesikiertoista lattialämmitystä itsestäänselvyytenä<br />

ja talooni parhaiten<br />

sopivana lämmönjakotapana. En halunnut<br />

kotiini pattereita, jotka olisivat vieneet<br />

tehon suurten ikkunoiden luomalta<br />

avaruuden vaikutelmalta, Mika Mäkelä<br />

kertoo päätöksestään hankkia Uponor<br />

Wirsbo -lattialämmitys.<br />

Talon suurissa ikkunapinnoissa on<br />

käytetty ikkunoita, joissa selektiivikerros<br />

heijastaa ulos pyrkiviä lämpösäteitä<br />

takaisin huoneilmaan. Lattialämmitys<br />

täydentää hyvin ikkunaratkaisua,<br />

sillä se antaa mahdollisuuden<br />

tarkkaan huonekohtaiseen<br />

lämpötilan säätöön ja pystyy<br />

ottamaan tehokkaasti huomioon<br />

myös huoneiden lämpökuormat.<br />

Turhalta lämmitykseltä<br />

vältytään ja energia säästyy.<br />

Talon lattioiden pintamateriaalina<br />

ovat puu ja laatta. Uponor<br />

Wirsbo -lattialämmitys sopii<br />

hyvin molemmille materiaaleille<br />

ja mahdollistaa laattalattiassakin<br />

miellyttävän lämmön.<br />

Lattialämmitysputkea<br />

asennettiin taloon kaikkiaan<br />

800 metriä. Asennus oli helppoa<br />

ja vei Oulun LVI-Centeriltä<br />

vain muutamia päiviä.<br />

Lattialämmitysratkaisu<br />

muuntautuu joustavasti messutalon<br />

vaatimuksien mukaan.<br />

Niinpä noin metrin alueella<br />

Omakotitalon rakennusprojekti on aina haaste.<br />

Projektin selkeyttämiseksi ja laadun varmistamiseksi<br />

Mika Mäkelä keskitti keskeisten taloteknisten<br />

ratkaisujen hankinnan yhdelle toimittajalle.<br />

ikkunoiden lähellä on lattialämmitysputket<br />

asennettu tavanomaista<br />

tiheämmin torjumaan<br />

isojen ikkunapintojen mahdollisesti<br />

aiheuttamaa vedon tunnetta.<br />

Sekä yläkerrassa että alakerrassa on useampi<br />

erillinen lattialämmityspiiri. Näin<br />

putkivedot pysyvät lyhyinä.<br />

Lattialämmityksen käytöllä oli myös<br />

messutalon rakentamista nopeuttava<br />

vaikutus. Lämpö saatiin päälle jo varhaisessa<br />

vaiheessa, mikä nopeutti rakenteiden<br />

kuivumista. Lattialämpö ennätetään<br />

pitää päällä puolisen vuotta ennen<br />

asumisen alkua, joten rakentamisen aikainen<br />

kosteus ehtii haihtua tehokkaasti.<br />

Oulun messualueen talojen lämmitysmuoto<br />

on kaukolämpö. Lattialämmitys<br />

pystyy sen lisäksi hyödyntämään kaikkia<br />

käytössä olevia lämmönlähteitä ja<br />

myös mahdollisia tulevaisuudessa käyttöönotettavia<br />

energiamuotoja. <strong>Rakentaja</strong>lla<br />

säilyy vapaus energiamuodon muuttamiseen<br />

pienellä vaivalla ja kustannuksilla,<br />

eikä hänen tarvitse pelätä joutuvansa<br />

yhden energiamuodon loukkuun.<br />

Lattialämmitys nopeuttaa rakentamisprosessia, kun lämpö saadaan<br />

päälle jo varhaisessa rakentamisvaiheessa. Lattialämmityksen ansiosta<br />

vapaaksi jäävä seinäpinta tekee oikeutta messutalon selkeälle<br />

arkkitehtuurille ja suurille ikkunapinnoille.<br />

ILMANVAIHTORATKAISULLA<br />

HALLITAAN ISOJA LÄMPÖKUORMIA<br />

Mika Mäkelän talon isot länteen aukeavat<br />

noin 50 m 2 :n ikkunapinnat asettavat<br />

vaatimuksia messutalon ilmanvaihdolle.<br />

Ikkunoista syntyvä lämpökuorma<br />

on hallittava miellyttävän asuinympäristön<br />

varmistamiseksi.<br />

Talossa onkin varauduttu sisäilman<br />

jäähdytykseen split-jäähdytysjärjestelmän<br />

avulla. Jäähdytyslaite sijoitetaan yläaulan<br />

kattoon, jolloin sillä voidaan hallita lämpökuorman<br />

kannalta kriittistä aluetta.<br />

Talossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.<br />

Ilmanvaihtokanavisto<br />

on toteutettu muovisilla antistaattisilla<br />

Uponor Vent -ilmanvaihtokanavilla.<br />

Muovikanavat tulivat markkinoille<br />

muutama vuosi sitten. Ne helpottavat<br />

ilmanvaihtokanaviston asennnuksia,<br />

sillä muovikanavat ovat peltikanavia<br />

kevyempiä ja niitä on helpompi kuljettaa,<br />

työstää ja käsitellä. Rakentamisen<br />

siisteyttä, nopeutta ja turvallisuutta<br />

parantaa se, että muovikanavat voidaan<br />

asentaa ilman tulitöitä.<br />

Pöly ja lika eivät pääse tunkeutumaan<br />

kanaviin tai osiin varastoinnin aikana.<br />

Päädyistään tulpatut kanavat ja muovipussiin<br />

yksittäin pakatut osat pysyvät<br />

puhtaina asentamiseen asti. Kanavan<br />

tulppia käytetään rakentamisen aikana<br />

työtulppina, mikä varmistaa ilmanvaihtokanaviston<br />

ja sisäilman hygieenisyyden.<br />

Lisäksi kanaviston antistaattinen<br />

pinta auttaa pitämään kanaviston<br />

puhtaana.<br />

UPONOR-JÄRJESTELMÄT<br />

SUOSITTUJA MESSUTALOISSA<br />

Oulun Toppilansaareen rakennetaan<br />

kaikkiaan 162 asuntoa,<br />

joista 50 on näytteillä messujen<br />

aikana. Näyttelyasunnoista<br />

28 on omakotitaloja. Uponortuotteita<br />

on käytetty useimmissa<br />

messukohteissa.<br />

Vesikiertoinen Uponor Wirsbo<br />

-lattialämmitys on 12 messutalossa,<br />

osassa taloista on<br />

myös Uponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmä<br />

sekä Vent- ja<br />

Ecoflex-tuotteita. Myös vuoden<br />

2004 Heinolan asuntomessujen<br />

keskeiset kohteet, Tähtiherra-<br />

ja Lauran talo -omakotitalot,<br />

oli toteutettu Uponor taloja<br />

kiinteistötekniikalla.<br />

23

Messutalosta<br />

oma koti tai huvila<br />

Airiston loma-asuntomessuilla Paraisilla ja Oulun asuntomessuilla Toppilansaaressa<br />

on kummassakin toinen toistaan upeampia kohteita, joista joku<br />

saattaa olla ihan sopiva omia tarpeita ajatellen, mutta on ihan väärällä paikkakunnalla.<br />

Messuvieraalle herää mahdollisesti ajatus siitä, mitä juuri tämä<br />

talo maksaisi omalle rakennuspaikkakunnalle toteutettuna.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy<br />

24

Näyttelyasuntojen kustannuksista on olemassa useita<br />

eri versioita: todelliset rakennuskustannukset, raken<br />

nuttajan ilmoittamat kustannukset ja urakoitsijan<br />

antama Avaimet Käteen -hinta. Ensimmäistä ja viimeistä<br />

hintaa ei messuilla todennäköisesti saa, mutta varsin oikeasuuntaisen<br />

kustannusarvion saa tehdyistä vertailukustannusarvioista<br />

ja lisätietoa jo messuilla poikkeamalla erillisessä<br />

kustannusarviopisteessä.<br />

LIIAN PALJON MUUTTUJIA<br />

Kesän messujen näyttelyasuntojen rakennuskustannukset on<br />

laskettu Koti-Optimi -kustannusarvio-ohjelmalla. Tehdyillä<br />

kustannusarvioilla ei ole pyrittykään selvittämään messutoteutusten<br />

todellisia kustannuksia, koska normaalirakentamiseen<br />

verrattavia muuttujia on liian paljon – molempiin<br />

suuntiin. Messukohteiden materiaali-, laite- ja kalustehinnat<br />

sekä työvoimakustannukset saattavat poiketa "päivän<br />

hinnasta" paljonkin. Oman lisänsä saattaa antaa myös<br />

messujen täsmällinen aikataulu ja myös näyttelyasunnon<br />

toteuttamiseen osallistuvien tahojen intressit.<br />

VERTAILUKUSTANNUSARVOT<br />

Tavoitteena onkin ollut tehdä näyttelyasunnoista vertailukustannusarvio,<br />

jossa kaikki kohteet on pyritty saamaan<br />

toisiinsa nähden mahdollisimman vertailukelpoisiksi. Kaikkien<br />

kustannusarvioiden lähtökohtana on ollut rakennuslupavaiheen<br />

piirustukset, joiden perustustapa- ja rakennuksen<br />

muototietojen sekä pinta-alojen ja mm. huonekorkeuksien<br />

pohjalta on laskenta tehty saman kaavan mukaisesti<br />

käyttäen messupaikkakunnan normaaleja työvoima- ja materiaalikustannuksia.<br />

Vertailtavuutta on mukailtu siten, että<br />

vapaa-ajanasuntojen runkorakennevaihtoehdoiksi on rajattu;<br />

lamellihirsi 205 mm, pyöröhirsi 230 mm, höylähirsi 95<br />

mm + 100 mm eriste joko sisä- tai ulkopuolisena, ristipuurunko<br />

125 + 50 mm tai siporex 375 mm. Toisin sanoen<br />

kaikki lamellihirsitalot on laskettu samalla 205 mm:n<br />

rakennevahvuudella jne. Kaikille kohteille on laskettu sama<br />

noin yhden vuoden rakentamisaikataulu ja kaikki työ on<br />

laskettu tehdyksi ammattityönä. Kustannusarvioita tehtäessä<br />

kohteiden pintamateriaaleista ei pääsääntöisesti ollut tietoa,<br />

joten sisätilojen pinnoissa on kaikissa käytetty samoja<br />

pinnoitteita (kellaritilojen lattiat ja pesutilat klinkkeri, muut<br />

tilat lautalattia, seinät ja katot paneeli). Pintamateriaalien ja<br />

25

mm. koneiden kohdalla on käytetty keskimääräisiä hintoja<br />

huomioimatta siis mahdollisia eri näyttelyasuntojen laatutasoeroja.<br />

KATSO TILAA JA TOIMIVUUTTA<br />

Näyttelyasuntoja tuleekin kustannusten valossa katsoa pikemminkin<br />

niin, että miltä se näyttää vapaa-ajan asuntona<br />

julkisivun, tilan ja toimivuuden näkökulmista, eikä siis sisustuksen<br />

onnistuneisuuden eikä "selvästi nähtävien" korkeamman<br />

laatu- ja siten myös kustannustason materiaalien<br />

ja mm. kodinkoneiden kautta.<br />

Loma-asuntomessujen ja asuntomessujen kustannusinfopisteessä<br />

on esillä kaikkien messukohteiden Koti-Optimi -<br />

kustannusarvio-ohjelmalla tehdyt kustannusarviot eriteltyinä<br />

20 pääkohdan mukaisesti.<br />

Messuvieraat voivat tarkastella<br />

jokaista alakohtaa erikseen.<br />

Messujen aikaan on nähtävänä<br />

laskelmassa käytettyjen<br />

materiaaleiden yksikköhinnat<br />

sekä käytetyt eri työvaiheiden<br />

keskituntihinnat. Lisäksi<br />

demo-pisteessä voi messukävijä<br />

saada kustakin kohteesta<br />

sen ehkä kaikkein kiinnostavimman<br />

tiedon: "Mitä tämä<br />

vapaa-ajan asunto maksaa toteutettuna<br />

minun asuinpaikkakunnalleni"<br />

Ohjelmaan syötetään vain haluttu rakennusaika,<br />

ja -paikkakunta sekä jokaisen alakohdan rakennusvaiheen<br />

osalle arvioitu oman ammatti- ja/tai aputyön osuus.<br />

Ohjelma antaa näiden tietojen pohjalta uuden, personoidun<br />

kustannusarvion.<br />

Messukohteiden kustannusarvioissa ei ole huomioitu<br />

tontti- ja liittymäkustannuksia eikä pihatöitä ja erillisiä piha-<br />

/saunarakennuksia.<br />

ESIMERKKINÄ LOMA-ASUNTOMESSUJEN KOHDE 13<br />

Oheisesta taulukosta näkee yhden messukohteen kustannusarvioerittelyn.<br />

Kohde on nro 13 Kastelli Huvila. Tässä<br />

laskelmassa kohde on arvioitu tehdyksi täysin ammattilaisten<br />

voimin, joten oman työn osuus on nolla euroa. Kustannusarvio<br />

on nyt tältä<br />

pohjalta siirrettävissä<br />

halutulle rakennuspaikkakunnalle,<br />

jolloin<br />

ohjelma siis huomio<br />

mahdolliset paikkakuntakohtaiset<br />

työvoimakustannukset,<br />

oman työn osuuden ja<br />

rakennusajankohdan.<br />

Rakentamisessa on<br />

muutama kulmakivi,<br />

jotka on oltava hallinnassa<br />

ennen rakennustöihin<br />

ryhtymistä: 1.<br />

On oltava tontti, oma<br />

tai vuokrattu 2. Rakennuslupa<br />

on haettu<br />

ja saatu 3. Pääsuunnittelija<br />

ja vastaava työnjohtaja<br />

on valittu, ilmoitettu<br />

ja hyväksytty<br />

4. Rakennusaikataulu<br />

on luotu 5. Riittävät<br />

resurssit on varattu<br />

tai varmistettu että<br />

on saatavilla 6. Rakentamisesta<br />

on tehty<br />

luotettava kustannusarvio.<br />

Ja kuten viisas<br />

lukija ja rakentaja tietävät,<br />

em. järjestys ei<br />

ole välttämättä tärkeysjärjestys.<br />

Messukohteiden kustannusarvioita voi tutkia messujen<br />

kestoaikana myös omalta päätteeltä ja tehdä<br />

em. vertailuja. Linkki on saatavissa messualueen<br />

kustannusarviopisteestä ja Suomen Asuntomessujen<br />

kotisivuilta. Kustannusarvioihin voi mennä<br />

myös suoraan <strong>Rakentaja</strong>.<strong>fi</strong> -etusivulla olevan messukuvakkeen<br />

kautta.<br />

26

Viiden tähden koti<br />

Olemme tottuneet siihen, että hotellit ja autot<br />

on kategorioitu eri tähtiluokkiin ja tiedämme,<br />

että jos matkaesitteessä hotelli saa viisi tähteä, on<br />

se taatusti kalliimpi, mutta yhtä varmaa on sen<br />

rauhallisuus, turvallisuus ja aamiaispöydän runsaus.<br />

Sen sijaan autojen osalta eivät tähdet ja eurot<br />

kulje niin selkeästi rinnakkain. Myös pikkuauto<br />

voi olla turvallinen ja muutenkin mukava<br />

käyttää. Tätä samaa haetaan nyt Oulun rakennusvalvontavirastossa,<br />

kun Oulun asuntomessualueelle<br />

Toppilansaareen tulevia pientaloja arvioidaan<br />

ns. Laatutähti-järjestelmän avulla.<br />

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen<br />

27

Pientalojen laatua on arvioitu asiantuntijaryhmän laatiman<br />

kriteeristön perusteella. Koko rakentamisprosessi<br />

on jaettu peräti 280:aan eri osa-alueeseen neljän<br />

pääkohdan alle. Nämä tarkasteltavat pääkohdat ovat: kosteudenkestävyys,<br />

sisäilman laatu, energiankulutus ja ympäristövaikutus.<br />

YKSI TÄHTI HYVÄ TASO<br />

Tässä poikkeuksellisen tarkasti tehdyssä laatuhankkeessa on<br />

lähdetty siitä, että rakentamiselle ei ole asetettu tavanomaista<br />

korkeampia teknisen laadun pakollisia vaatimuksia. Niinpä<br />

voimassa olevien rakentamismääräysten edellyttämä taso<br />

katsotaan jo sinänsä riittäväksi, joskin se edustaa sitten alinta<br />

hyväksyttävää tasoa ja antaa tässä arviointiryhmässä yhden<br />

tähden, mikä sekin tarkoittaa jo normaalia hyvää tasoa. Oulun<br />

rakennusvalvonnan virastopäällikkö Tapani Mäkikyrö<br />

kertoo jo ensimmäisten valmistuneiden laatumittausten ja<br />

arviointien osoittavan, että useimmissa pilottikohteissa päästään<br />

jopa 3-4 tähden laatutasoon. - Nämä ovat niin paljon<br />

keskimääräistä paremmin suunniteltuja ja toteutettuja, pelkistää<br />

Mäkikyrö. Pääpaino, n. 80 % tuleekin suunnitteluratkaisuista,<br />

työmaatoteutuksen ja asumiskäytön painoarvot<br />

ovat kummatkin 10 %. Laatu-järjestelmän pisteitys mahdollistaa<br />

myös sen, että jos tiedostamme jonkun laadullisen<br />

ongelman, voidaan sille antaa aluksi isompi painoarvo<br />

28

ja ja kun epäkohta on saatu yleisesti hallintaan, painoarvo<br />

pienenee ja kriteeri voidaan jopa poistaa.<br />

VISIONA YHTEINEN KIELI<br />

Laatutähti-hankkeen tavoitteena on luoda avoin arviointijärjestelmä,<br />

joka kannustaisi kaikkia rakentamisen osapuolia<br />

rakentamisen teknisen laadun kohottamiseen. – Visiomme<br />

on, että laatuarvioinnista tulisi yhteinen kieli, jota rakentajaperheet,<br />

suunnittelijat, talotehtaat ja rakennustarvikekauppa<br />

ymmärtäisivät, sanoo Mäkikyrö. Ihan ensisijainen<br />

tavoitteemme on saada rakentajaperhe kiinnostumaan<br />

laatukysymyksistä ja sitä kautta asettamaan omalle suunnittelijalleen<br />

kysymyksiä esim. ilmanvaihtoon liittyvistä laitteista<br />

ja toteutusvaihtoehdoista. Laadun seurantajärjestelmä<br />

toimii kahdella tavalla; helpottaa erilaisten ratkaisujen<br />

ja toteutusten vertailua ja toisaalta auttaa suunnittelu- ja<br />

rakennusvaiheessa johdonmukaisiin asioiden punnintoihin.<br />

Kauaskantoisempi visio on hankkeen tuottaminen nettiversiona,<br />

jossa kysymysten lisäksi aukeaa seuraava taso, jossa<br />

havainnollistetaan rakennusmääräyksin ja esim. työvaihevideoin,<br />

mikä tässä on tärkeää ja miksi. Onneksi pilotointi<br />

ei lopu vielä asuntomessuihin, vaan meillä on Oulussa<br />

mahdollisuus jatkaa projektia vielä ainakin 1-2 vuotta, toteaa<br />

Mäkikyrö.<br />

RAKENTAJIEN JA VALVONNAN YHTEISTYÖTÄ<br />

Toppilansaaren pilottikohteen rakentajilta pyydettiin vastausta<br />

siis 280:aan kysymykseen, jotka jakautuvat seuraavasti:<br />

• 100 sisäilman laatu<br />

• 80 kosteudenkestävyys<br />

• 50 energiankulutus<br />

• 50 ympäristövaikutus<br />

Energiankulutuksen osalta kysyttiin mm. yläpohjan ja ikkunoiden<br />

u-arvoa. Täydet pisteet tulevat luonnollisesti alhaisimmilla<br />

arvoilla.<br />

Koska rakentajilla oli asuntomessuista johtuen muitakin<br />

lomakkeiden täyttöjä ja myös aikataulu painamassa, auttoi<br />

Laatutähti-projektin työryhmä poikkeuksellisesti kysymyksiin<br />

vastaamisessa. Arviointien ohella tehtiin myös pientalojen<br />

ulkovaippojen tiiveyden mittauksia ja koska ne tehtiin<br />

rakentamisen ohessa, mahdollisiin virheisiin ehdittiin<br />

vielä puuttuakin. Työryhmän kokoonpanon asiantuntemus<br />

on ainakin ollut kattavaa. Puheenjohtajana on toiminut virastopäällikkö<br />

Tapani Mäkikyrö, sihteerinä laatupäällikkö<br />

Pekka Seppälä ja muina jäseninä kaksi VTT:n tutkijaa, professori<br />

Oulun yliopistosta ja Helin korjausasiantuntija-arkkitehti.<br />

Työryhmä on kokoontunut kahden vuoden aikana<br />

puolen päivän mittaisen kokoukseen peräti 45 kertaa.<br />

ASUNTOMESSUILLA JULKISTUS<br />

Laatutähti-projektin tulokset julkaistaan juuri ennen messuja<br />

pidettävässä seminaarissa ja myös itse asuntomessujen<br />

aikana niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista. -Kunnioitamme<br />

tässä rakentajien tahtoa eli jos joku ei jostain syystä<br />

halua kaikkia tietoja julki, niin sitten ei. Olen kuitenkin varma,<br />

että saamme varsin kattavan läpileikkauksen oululaisen<br />

rakentamisen laadukkuudesta, lupaa Tapani Mäkikyrö.<br />

Yläpohja<br />

Painoarvo<br />

Onko yläpohjan u-arvo 0,08 tai pienempi 4<br />

Onko yläpohjan u-arvo 0,10 tai pienempi 3<br />

Onko yläpohjan u-arvo 0,12 tai pienempi 2<br />

Onko yläpohjan u-arvo 0,14 tai pienempi 1,5<br />

Onko yläpohjan u-arvo 0,16 1<br />

Ikkunat<br />

Painoarvo<br />

Onko ikkunoiden u-arvo 1,0 tai pienempi 5<br />

Onko ikkunoiden u-arvo 1,1 tai pienempi 4<br />

Onko ikkunoiden u-arvo 1,2 tai pienempi 3<br />

Onko ikkunoiden u-arvo 1,3 tai pienempi 2<br />

Onko ikkunoiden u-arvo 1,4 1<br />

29

Tervasta teknologiaan<br />

Kun Kaarle IX perusti Oulun 1805 – siis 400 vuotta sitten – mantereelle Linnansaarta<br />

ja linnaa vastapäätä, lähti uusi kaupunki heti voimakkaaseen kasvuun. Nyt<br />

silloinen tervakaupunki ja kauppapaikka on kehittynyt vahvaksi osaamiskeskukseksi.<br />

Oulu on merkittävä teknologia- ja kehittämiskeskus sekä yliopistokaupunki<br />

– Pohjolan piilaaksoksikin kutsuttu.<br />

30

Oululainen arkkitehtuuri on<br />

aina ollut tunnettua ja merkittävää.<br />

Eräs sen ilmentymä<br />

on tämän vuoden asuntomessut, joka on<br />

samalla yksi juhlavuoden merkittävimmistä<br />

tapahtumista; tuohan se Pohjois-<br />

Suomen suurimpaan kaupunkiin toista<br />

sataa tuhatta messuvierasta oman läänin<br />

kymmenien tuhansien kiinnostuneiden<br />

lisäksi. Messujen kantava ajatus kaupungin<br />

näkökulmasta on osoittaa tulevan rakentamisen<br />

suuntaa Oulussa.<br />

Hannalan pitsihuvila Toppilansalmen eteläpuolella on peräisin<br />

1800-luvulta ja lajinsa viimeinen Oulussa.<br />

RAKENTAMISTA JA TULIPALOJA<br />

Oulu-nimi tulee saamenkielisestä tulvavettä<br />

tarkoittavasta paikasta. Tulvalla<br />

onkin ollut merkitystä Oulun kaupunkirakenteeseen,<br />

sillä kesän asuntomessupaikan,<br />

Toppilansaaren muodostumiseen<br />

vaikutti merkittävästi 1724 jäidenlähdön<br />

aiheuttama tulva, mikä vapautti<br />

miljoonia kuutioita vettä muokaten<br />

Toppilansalmen uuteen uskoon.<br />

Tulvaa merkittävämpiä luonnonmullistuksia<br />

ovat kuitenkin olleet lukuisat<br />

tulipalot. Tuhoisin oli vuonna 1822,<br />

jolloin melkeinpä koko vanha puukaupunki<br />

paloi. Uusi rakentaminen perustui<br />

ruutuasemakaavaan. Empire-kaupungista<br />

on jäljellä enää kymmenkunta<br />

taloa, mm. Reinilän talo. Vanha Oulun<br />

keskusta sijaitsi tuomiokirkon ympärillä.<br />

KAUPPIAIDEN PITSIHUVILAT<br />

Oulun kauppiaat olivat varakasta väkeä.<br />

He asuivat kaupungissa, mutta rakennuttivat<br />

kesäasunnoksi pitsihuviloita<br />

Toppilansalmen molemmin puolin.<br />

Kukoistuskausi ajoittui 1800-luvun<br />

loppuvuosikymmenille. Kaupankäynti<br />

perustui tietysti jollain tavoin merenkulkuun,<br />

niinpä kauppiaat olivatkin<br />

usein merikapteeneita, joilla oli lisäksi<br />

kaupallinen koulutus. Kun tervasta<br />

siirryttiin 1930-luvulla puunjalostusteollisuuteen,<br />

huviloiden käyttö väheni.<br />

Sodan aikana ne olivat pääosin<br />

saksalaisten sotilaskäytössä. Huvilat ja<br />

puutarhat rapistuivat ja loistokausi<br />

päättyi. Toppilaan on jäänyt enää neljä<br />

huvilaa, joista Hannala kunnostetaan<br />

asuntomessuihin mennessä. Messualueen<br />

pysäköintialue oli vanha tervahovin<br />

paikka, jonne myöhemmin nousivat<br />

SOK:n ja Vaasan höyrymyllyjen<br />

myllyt. Mantereen puolella on jäljellä<br />

kaksi tornihuvilaa; Toppilan mallasjuoman<br />

tehtaan huvila ja Ellala-huvila.<br />

Pikisaaressa, joka oli laivanrakennusteollisuuden<br />

keskeinen paikka, löytyy<br />

kunnostettu Merimiehen koti -museo.<br />

OULUSSA RAKENNETAAN<br />

Asukasmäärään suhteutettuna Oulua<br />

on aivan valtakunnan rakentamisen<br />

OULUN<br />

ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN<br />

OHJELMA<br />

Valtuustoaloitteessa kesällä<br />

2001 todettiin Oulun arkkitehtuuripoliittisen<br />

ohjelman<br />

laatimisesta seuraavaa:<br />

"Jokaisella kansalaisella on<br />

perustuslain mukainen oikeus<br />

nauttia hyvästä ympäristöstä ja<br />

korkeatasoisesta arkkitehtuurista.<br />

Rakentaminen vaikuttaa<br />

aina ympäristöön pitkäkestoisesti<br />

ja siksi arkkitehtuuri luo<br />

pysyviä arvoja. Voimakkaasti<br />

kasvavassa Oulussa ollaan uusien<br />

haasteiden edessä ja tarvitaan<br />

uusia ratkaisuja arkkitehtoniseen<br />

suunnitteluun.<br />

Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman<br />

laatiminen ja sen noudattaminen<br />

nostaisi Oulun kaupungin<br />

imagoa niin Suomen<br />

kuin Euroopan laajuisesti."<br />

31

kärjessä rinta rinnan Vantaan ja Espoon<br />

kanssa. Sen sijaan asuntorakentamisessa<br />

Oulu on kärjessä johtuen väkiluvun<br />

voimakkaasta kasvusta ja uusien houkuttelevien<br />

asuinalueiden avaamisesta;<br />

aivan keskustan tuntumassa on useta<br />

hyviä alueita. Pientalojen osuus on<br />

kuitenkin suhteellisen pieni, vuodessa<br />

rakennetaan vain noin 300 omakotitaloa.<br />

Kaupungin asuntopolitiikan<br />

mukaisesti rakentamista voidaan hallita<br />

ja ohjata, koska rakennusmaa on<br />

pääosin kaupungin omistuksessa. Tällä<br />

hetkellä ovat asuntomessualueen lisäksi<br />

menossa mm. Jylkynkankaan,<br />

Ritaharjun ja Kynsilehdon alueet. Tavoitteena<br />

on, että avattu uusi neitseellinen<br />

alue rakennetaan 1-2 vuodessa<br />

valmiiksi.<br />

Tämän jutun syntymiseen myötävaikuttivat<br />

arkkitehti Kaarina Niskala ja<br />

professori Markus H. Korhonen Oulun<br />

yliopistosta, sekä rakennusvalvontaviraston<br />

päällikkö Tapani Mäkikyrö,<br />

jotka antoivat aikaansa ja tietojaan auliisti<br />

käytettäväksi. Kiitos!<br />

OULUN KAUPUNKI<br />

Asukkaita: 126 000 (Suomen kuudenneksi<br />

suurin kaupunki)<br />

Pinta-ala: 411 km 2 , josta vettä 20<br />

%<br />

Kaupunginjohtaja: Kari Nenonen<br />

Oulun yliopisto: 15 300 opiskelijaa<br />

Oulun linna: Rakennettiin 1590,<br />

tuhoutui salamaniskusta 1793<br />

Oulun sillat: Yhteensä 314 kpl<br />

Oulun Kärpät: Suomen mestari<br />

<strong>2005</strong><br />

Pyörätiet: 234 km<br />

Ulkovalopisteet: 25 200 kpl<br />

Hupisaaret: Maitolaituri ja piparkakkutalo<br />

Kovin ääni: Mieskuoro Huutajat<br />

Romeo ja Julia: Maailman pohjoisimmat<br />

pyramidit<br />

Oulu internetissä: www.oulu.<strong>fi</strong><br />

TAPAHTUMIA OULUSSA<br />

KESÄLLÄ <strong>2005</strong><br />

17.-18.6. Oulujoen 21. tervasoutu<br />

17.-19.6. Tervatapahtuma<br />

24.-29.6. Tervanpolttoviikko<br />

1.-3.7. XXI Oulun pokaali, esteratsastuskilpailu<br />

2.7. Keskiyön golf<br />

6.-10.7. Oulun yöt -kaupunkifestivaali<br />

9.-10.7. Oulu Cup, juniorijalkapallotapahtuma<br />

13.-16.7. Rotuaari piknik – kaupunkifestivaali<br />

15.7.-14.8. Asuntomessut Toppilansaaressa<br />

21.-23.7. Valkosipuliyöt<br />

23.-25.7. Perinneviikonloppu<br />

12.-13.8. Klassinen yö<br />

24.-28.8. XI Oulun musiikkivideofestivaalit<br />

SATAMAN JA JOEN TÄRKEYS<br />

Toppilansalmi oli hyvä satama<br />

ihan 1900-luvun loppupuolelle<br />

asti, mutta sen syväys<br />

oli vain 6 m ja kun tarvittiin<br />

10 m väylä, niin satamatoiminnot<br />

siirtyivät Nuottasalmeen.<br />

Oulujokea hallitsivat pitkään<br />

tervaveneet, sillä sen läpi<br />

kulki parhaina kesäkausina<br />

jopa 4 000 venettä ja kun veneessä<br />

oli keksimäärin 30<br />

tynnyriä ‡ 120 litraa, oli<br />

Oulu siis hyvin merkittävä<br />

tervakaupunkina ja oli aikanaan<br />

maailman tervakaupan<br />

keskus.<br />

Oulujoki oli myös lohijoki,<br />

mutta sillä ei ollut juurikaan<br />

kansallista merkitystä,<br />

sillä 1600-1700 -luvuilla lohet<br />

vietiin pääosin Tukholmaan.<br />

32

Laulu Oulun Palosta,<br />

joka tapahtui sinä 23 päiw. toukokuut wuonna 1822.<br />

Jonka yxi sokia mies Limingan pitäjästä,<br />

Tyrnäwän seurakunnasta on ylösajatellut hänen köyhybesänsä.<br />

Oulusa, Präntälty E, E Bardilta.<br />

W. 1. Mainittu on surkiata<br />

kaupungin paloa, kuin<br />

pois meni siellä neljä sataa<br />

talua.<br />

w. 2. Rangaistus oli Jumalalle<br />

Isälle, Pois palo<br />

kaupungi kuuden timan<br />

sisälle.<br />

w. 3. Ettei jääny kaikille<br />

ihmisille suojia, Mutta<br />

toki herra esti rannalle<br />

puohia.<br />

w. 4. waikka olis palamista<br />

wielä wähän kestänyt,<br />

Mutta sen on Isän<br />

käsi toki pois estänyt.<br />

w. 5. Surusaan kulkiwat<br />

katuja ja teitä, Taiwas<br />

katti kirkosa Helluntaina<br />

heitä.<br />

w. 6. Pois meni wijkolla,<br />

pois meni tawara, Kirkko<br />

oli heillä Helluntaina awara.<br />

w. 7. Siellä kuulu surkia<br />

walituxen ääni, Kirkkona<br />

koko mailman lääni.<br />

w. 8. Kaikki silloin joutuwat<br />

murhen huolelle, Tempeli<br />

heitettin wasemmalle<br />

puolelle.<br />

w. 9. Monta murehti<br />

Isäntää ja Orjaa, että<br />

meni pois tempeltä korja.<br />

w. 10. Heillä oli murhe<br />

suuri tatkana, Aamulla<br />

tapahtu kello kahden aikana.<br />

w. 11. Tämä sanotan heti<br />

kuulten lasten, Asia tapahtui<br />

Tuorstaita wasten.<br />

w. 12. Näin tämä witsaus<br />

rangaisi, Oulua, Että<br />

meni pois korja koulua.<br />

w. 13. Josa olis oppia<br />

kaunista annettu, Nuoruden<br />

aikana järkiä kannettu.<br />

w. 14. Pois oli walkia<br />

poltaman tärkiä, Koulusa<br />

olis lahjoitettu nuorukaisille<br />

järkiä.<br />

w. 15 Suru nyt on usiamman<br />

ihmisen majalla, Että<br />

on kaunis kaupungi hajalla.<br />

w. 16. Totta kai murhehti,<br />

jolla oli järkiä, Kuin walkia<br />

saatti ne pytningit<br />

särkiä.<br />

w. 17. Ei jäänyt pystön<br />

kuin torneja pitkiä, Moni<br />

taisi surkeuen tämän tähden<br />

itkiä.<br />

w. 18. Totta kai iki jolla<br />

on nerua, Kuin ystäwä<br />

teki ystäwätä erua.<br />

w. 19. Surulla tuli ystäwä<br />

ystäwätä wastaan,<br />

Ei sillon wanhuret tiennet<br />

lastaan.<br />

w. 20. Rupesiwat ihmiset<br />

ja Eläwät parkuun, Pois<br />

lähtiwät majostaan karkuun.<br />

w. 21. Näin meni pois<br />

kaupungi korja, walkia<br />

häwitti heti kohta toria.<br />

w. 22. Tuli oli Tempelin<br />

ihanan tuhrannut, Urutkin<br />

uudet itsellensä uhrannut.<br />

w. 23. Pois oli tuhwaxi<br />

marnut, Kaunis Tapulikin<br />

kaanut.<br />

w. 43. Surusa oli kollecta<br />

mies heti kannettu, Apua<br />

Oulun palon wuoxi annettu.<br />

w. 44. Tämä oli rakkasta<br />

syhämmestä suotu, Apua<br />

oli laiwoilla Turusta tuotu.<br />

w. 45. Siunatkon Jumala<br />

Turkulaisia näitä, Että he<br />

pitäisiwät tuonelan häitä.<br />

w. 46. Olkot siunatut<br />

tähman kerta, Ei sillon<br />

kuulunut Turkulaisten<br />

werta.<br />

w. 47. Nämät oli rakkaan<br />

sydämmensä näyttänet,<br />

Jolla mielen heti kohta<br />

täyttäneet.<br />

w. 48. waikka murheta on<br />

kansalle paatunut, Pois<br />

meildä kaupungi kaunis<br />

kaatunut.<br />

w. 49. Näin nyt tuli kaupungille<br />

loppu, Silloin se<br />

koreus pian vyni loppu.<br />

33

Koti keramiikan ympärille<br />

Vuoden 2000 Miss Skandinavia sekä Miss Suomi ja Miss International Beauty -<br />

kilpailujen II perintöprinsessa Saija Palin on nykyään suosittu juontaja ja lukuisia<br />

näyttelyjä pitänyt keramiikkataiteilija ja alan yrittäjä. Oma keramiikkapaja<br />

onkin hänen rakenteilla olevan omakotitalonsa sydän.<br />

Teksti: Vallox Oy, kuvat: Studio Aaltojärvi, Pertti Aaltojärvi<br />

Yläkerrassa ilmanvaihdosta huolehtii automaattisesti<br />

säätyvä Vallox Digit-ilmanvaihtokone,<br />

jota ohjaavat saunan pesuhuoneeseen<br />

sijoitetut kosteusanturit. Ilmanvaihdon<br />

tarpeenmukainen käyttö<br />

varmistaa sekä sisäilman laatua että talon<br />

energiatehokkuutta.<br />

34

Saija Palinin ja<br />

Sami Karuvaaran<br />

omakotihanke<br />

lähti liikkeelle<br />

Saijan haaveesta<br />

omasta keramiikkapajasta.<br />

Keramiikan poltto<br />

edellyttää tehokasta<br />

ilmanvaihtoa,<br />

niinpä<br />

talossa on kaksi<br />

erillistä ilmanvaihtojärjestelmää.<br />

Saija Palin ja Sami Karuvaara<br />

rakentavat<br />

kaksikerroksista lautaverhottua<br />

omakotitaloa<br />

rinnetontille Piikkiön kuntaan.<br />

Talon yläkerran elementtitoimituksesta<br />

on vastannut<br />

Kauhajoen Puutalokymppi<br />

Oy, mutta muuten<br />

talo on yksilöllisesti Saijan ja<br />

Samin tarpeisiin ja tontille<br />

suunniteltu. Suurena apuna<br />

rakentamisessa ovat olleet<br />

Saijan vanhemmat, joiden<br />

kesämökki sijaitsee aivan<br />

naapurissa.<br />

Talon alakertaan tulevat<br />

muun muassa suihku- ja<br />

saunatilat, isännän huone<br />

sekä kylpyhuone. Keskeinen<br />

osa alakerran tilankäyttöä on<br />

tietenkin keramiikkapaja<br />

uuneineen.<br />

Yläkerta käsittää muun<br />

muassa yhdistetyn keittiö- ja<br />

olohuonetilan, josta on yhteys<br />

suurelle parvekkeelle,<br />

työ- ja vierashuoneet, etelään<br />

ikkunat avaavan makuuhuoneen sekä kylpytilat. Yläkerrassa<br />

sijaitseva varaava takka on tyyliltään pelkistetyn valkoinen.<br />

Avokeittiön ja ruokasalin muodostama kokonaisuus on<br />

suunniteltu siten, että ruuanlaittopuuhissa viihtyvät Saija<br />

ja Sami voivat ruokaa valmistaessaankin pitää kontaktin ruokailutilassa<br />

oleviin ihmisiin.<br />

– Koko omakotihanke syntyi keramiikkapajan ympärille,<br />

Saija Palin kertoo. Hän aloitti taideopintonsa Lasten ja nuorten<br />

kuvataidekoulussa ja opiskeli sen jälkeen Varsinais-Suomen<br />

kuvataidekoulussa perustaakseen oman yrityksen<br />

vuonna 2000.<br />

Saija Palin kertoo inspiraationsa syntyvän luonnosta ja sen<br />

monimuotoisuudesta. Omia näyttelyjä hänellä on ollut lukuisia,<br />

ensinäyttely vuonna 2001 ja seuraava ensi heinäkuussa<br />

Lopella.<br />

OMAN KÄDEN JÄLKI NÄKYY RAKENTAMISESSA<br />

– Päätös rakennushankkeesta syntyi kolmisen vuotta sitten<br />

ja työt käynnistyivät elokuussa 2004. Toiveeni oli rakentaa<br />

tänne lapsuuteni maisemiin Piikkiöön ja onnistuin puhumaan<br />

mieheni ympäri, Saija kertoo.<br />

Keramiikkataitelijana Saija Palin pitää siitä, että näkee<br />

oman kätensä jäljen. Hän onkin pyrkinyt olemaan rakentamisessa<br />

päivittäin mukana kaikessa missä vain voi, karttamatta<br />

ikävänäkään pidettyjä töitä.<br />

– Inhottavin tähän asti eteen tullut työ on ollut ilmastointiputkien<br />

eristevilloittaminen, hän huomauttaa. Allergiasta<br />

kärsivälle työ pölyisellä rakennustyömaalla ei ole<br />

helppoa ja se asettaa myös vaatimuksia talon ilmanvaihdolle.<br />

Työmaa ei ole ollut muutenkaan helpoin mahdollinen,<br />

sillä kalliotontin raivaaminen rakentamiskelpoiseksi on vaatinut<br />

runsaasti räjäytystöitä.<br />

Risusavottaa ja lautoja<br />

on myös riittänyt omasta<br />

takaa, kun rakennuksen<br />

tieltä kaadettiin viitisenkymmentä<br />

tukkipuuta.<br />

KAHDEN ILMANVAIHTO-<br />

KONEEN RATKAISU<br />

Verrattain suuressa talossa<br />

ylä- ja alakerta ovat<br />

molemmat itsenäisiä ilmanvaihtovyöhykkeitä.<br />

Ilmanvaihtokoneet<br />

toimittaa<br />

Vallox, jolta löytyivät<br />

sekä tarvittavat neuvot että<br />

sopivat laitteet rakennusprojektin<br />

tarpeisiin.<br />

Alakerran sisäilmaympäristö<br />

on vaativa, sillä<br />

keramiikan poltto tuottaa<br />

aina lämpökuormia ja<br />

pölyjä. Keramiikkauuni<br />

on varustettu myös omalla<br />

imurillaan, joka johtaa<br />

keramiikan poltossa syntyvät<br />

kaasut ja pölyjä pois.<br />

Alakerrassa ilmanvaihtokoneena on Vallox 95, joka sopii<br />

erillisten tilojen sekä pienten omakoti- ja rivitalojen sekä<br />

kerrostaloasuntojen ilmanvaihtoratkaisuksi. Uusi kone on<br />

saanut erityisen myönteisen vastaanoton asentajapuolella,<br />

sillä sen lisävarusteena oleva Valloxin tuotekehityksen tuloksena<br />

syntynyt kattoasennuslevy tekee laitteesta helpon<br />

asennettavan.<br />

Kattokiinnityslevyn ansiosta Vallox 95 -ilmanvaihtokone<br />

voidaan liittää viimeisenä elementtinä valmiiseen järjestelmään<br />

muun rakentamisen jälkeen. Näin varmistetaan, että<br />

ilmanvaihto tuo puhdasta sisäilmaa, kun laite ei pölyynny<br />

rakentamisen aikana.<br />

Yläkerrassa ilmanvaihto hoituu vaatehuoneeseen sijoitetulla<br />

automaattisesti säätyvällä Vallox Digit - ilmanvaihtokoneella.<br />

Pieni kone pystyttiin näppärästi sijoittamaan ahtaaseen<br />

tilaan, eikä muutaman kerran vuodessa tapahtuva<br />

suodattimien vaihto ole kohtuuttoman vaikeaa koneen sijaintipaikassa.<br />

Saunan pesuhuone varustetaan kosteusantureilla.<br />

Tällöin ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu automaattisesti<br />

ilman kosteuden perusteella.<br />

Molemmat laitteet ylittävät selvästi uusien rakentamismääräysten<br />

energiatehokkuusnormit.<br />

Talon lämmitysmuotona on öljy. Saija ja Sami harkitsivat<br />

myös öljy-puu-kaksoispesäkattilaa, mutta totesivat joutuvansa<br />

olemaan niin paljon pois kotoa, että puita ei ole kukaan<br />

lisäämässä. Maalämpö karsiutui harkinnasta suurten<br />

investointikustannusten vuoksi. Lämmönjakona koko talossa<br />

on lattialämmitys, mikä sopii hyvin laattalattiaankin, jota<br />

lattiapinnasta on varsin suuri osa.<br />

– Kunnan suunnitelmat kunnallistekniikan vetämiseksi<br />

tänne siirtyivät ensi helmikuuksi. Siihen asti elämme väliaikaisratkaisulla<br />

ja turvaudumme vanhempieni kaivoon ja<br />

tuomme juomavettä kaupasta, Saija Palin kertoo rakentamiseen<br />

liittyvistä yllätyksistä.<br />

35

Pintamateriaalien<br />

kestävyys, värit ja valo<br />

sisustusvalintojen lähtökohtina<br />

omakotikohteessa<br />

Kun lapsiperhe lähti suunnittelemaan oman kodin ra<br />

kentamista, mietittiin talon sijainnin ohella erityi<br />

sesti sisätilojen toimivuutta, kestävyyttä sekä värien<br />

ja valon merkitystä viihtyisyyden<br />

luomisessa. Lapsiperheessä<br />

lattiapinnat ovat kovalla koetuksella<br />

ja toisaalta lattian tulee olla<br />

miellyttävän lämmin pienten<br />

jalkojen alla. Kodin kaikki lattiapinnat<br />

päätettiin päällystää<br />

keraamisilla laatoilla ja lämmin<br />

pinta saatiin lattialämmityksen<br />

avulla.<br />

Alakerran avonaisessa tilassa<br />

haluttiin säilyttää yhtenäinen,<br />

avara ilme ja lattiaan valittiin<br />

suurikokoinen Pukkilan Oldstone<br />

-laatta (30x60 cm). Laatan<br />

pinnassa on hentoinen, puun<br />

oloinen pintastruktuuri, joka tuo<br />

pehmeyden tuntua. Tumman<br />

harmaan laatan rinnalle maalattiin<br />

vaaleat seinäpinnat avaruuden<br />

tunnun ja valoisuuden säilyttämiseksi.<br />

Iloista lisäväriä saatiin<br />

mm. punaisilla lasitiilillä.<br />

Myös luonnon valoa haluttiin<br />

mahdollisimman paljon sisätiloihin<br />

ja ikkunavalinnassa painotettiinkin<br />

mahdollisimman kapeita<br />

puitteita. Toimivin ja ilmeeltään<br />

kevein ratkaisu löytyi<br />

Sarokkaan Klas1 -valikoimasta.<br />

Talon keittiö on suoraan yhteydessä<br />

olohuoneeseen ja suunnittelussa<br />

piti huomioida tämä näköyhteys.<br />

Valkoiset kiiltävät kaapistot<br />

sekä seinälaatat toistavat kodin<br />

raikkaan vaaleaa ilmettä sekä<br />

mahdollistavat erilaisten tehostevärien<br />

käytön olohuoneen ilmeen<br />

vaihtuessa. Pehmeyttä saatiin<br />

kirsikkapuutasoilla.<br />

Yläkerran oleskelutilasta on<br />

avaus alakertaan joten värimaailmat<br />

haluttiin säilyttää yhtenäisinä.<br />

Yläkerran kaikki lattiapin-<br />

Yläkerran wc:hen asennettiin kaksi lavuaaria aamuruuhkan välttämiseksi.<br />

Alakerran lattioihin valittiin Pukkilan Oldstone -sarjan 30x60 cm -<br />

kokoinen laatta, jossa on hento, tilaa pehmentävä pintastruktuuri.<br />

nat päällystettiin saman sävyisellä harmaalla laatalla kuin alakerrassakin.<br />

Koska yläkerran tilat eivät ole niin avonaiset ja<br />

avarat, päädyttiin kuitenkin hieman pienempään, 30x30 cm:n<br />

kokoiseen Pukkila Synergie -laattaan.<br />

Erityisesti lasten huoneisiin<br />

haluttiin värien loistoa mutta<br />

helposti muutettavalla tavalla.<br />

Kumpikin lastenhuone maalattiin<br />

osittain kirkkaalla trendivärillä:<br />

tytölle punaista ja pojalle<br />

limeä. Vanhempien makuuhuoneeseen<br />

valittiin rauhoittava beigen<br />

sävy yhdelle seinälle.<br />

Yläkerran wc on perheen aamutoimien<br />

keskipiste, joten<br />

sinne valittiin kaksi pesuallasta<br />

– yksi tytöille ja yksi pojille.<br />

Jotta siivoaminen arjen kiireessä<br />

olisi mahdollisimman helppoa,<br />

päädyttiin Idon seinään kiinnitettävään<br />

wc-pyttyyn, jonka alta<br />

siivous on helppoa. Seinäpinta<br />

laatoitettiin suurikokoisella kiiltävän<br />

valkoisella Pukkila Brancos<br />

-laatalla, joka tekee tilasta<br />

todellisuutta avaramman. Suureen<br />

seinälaattaan yhdistettiin<br />

ajan henkeen pienikokoinen<br />

harmaa mosaiikki, jolla päällystettiin<br />

lattia sekä koteloinnit.<br />

Perheen pesuhuoneen tarkoitus<br />

on toimia rentouttavana keitaana<br />

kiireisen viikon jälkeen,<br />

joten poreamme oli kiistämätön<br />

valinta. Jotta tilasta saataisiin<br />

harmonisen rentouttava<br />

myös valaistukseltaan, jaettiin<br />

valaisimet useampaan kytkimeen.<br />

Seinäpintoihin asennettiin<br />

valoa heijastamaton himmeäpintainen<br />

Pukkila Brancos<br />

-laatta. Pesutilaan haluttiin mukaan<br />

myös luonnon valoa muttei<br />

liian kirkkaasti, joten ikkuna<br />

toteutettiin lasitiilistä, joiden<br />

läpi Auringon säteet paistavat<br />

pehmeän kauniisti.<br />

36

Makuuhuoneen, kuten koko yläkerran lattiat<br />

päällystettiin Pukkilan Synergie -sarjan tumman<br />

harmaalla laatalla.<br />

Tumman harmaan Oldstone -laatan rinnalla valkoinen<br />

seinäpinta sekä suuret, kapeapuitteiset<br />

ikkunat (Klas1) avartavat ja valaisevat tilaa.<br />

Keittiö on avoin olohuoneeseen, joten värimaailma<br />

haluttiin säilyttää harmonisena. Keittiön välitila<br />

ja kaapistojen yläosa on laatoitettu Pukkilan<br />

kiiltävällä Harmony -sarjan laatalla (64x197 cm)<br />

ja lattiassa on Oldstone -laattaa, kuten muissakin<br />

alakerran tiloissa.<br />

Helpotusta laattavalintoihin Pukkilan uusilla tuotekokoelmilla<br />

Pukkila Oy Ab lanseerasi maaliskuussa <strong>2005</strong> uudenlaisen tavan<br />

jäsennellä tuotteita. Tavoitteena oli helpottaa asiakkaan<br />

valinnan tekoa keraamisten laattojen suuresta määrästä. Keväällä<br />

lanseeratut kokoelmat ovat nimeltään "Onni" ja "Soihtu"<br />

– toinen kokoelmista, Soihtu, on perinteikäs ja turvallinen<br />

kokonaisuus kun taas Onni-kokoelma henkii rohkeita<br />

valintoja. Nämä kaksi ensimmäistä kokoelmaa on rakennettu<br />

suomalaisten makutottumuksia kunnioittaen, kuitenkin<br />

tuomalla niihin aivan uudenlaisia elementtejä.<br />

Uusin Pukkila kokoelma tullaan lanseeraamaan Habitare<br />

<strong>2005</strong> -messuilla ja vuonna 2006 on jälleen tiedossa uutta.<br />

Tavoitteena on rakentaa kokoelmien kirjasto, josta löytyy<br />

valintaa helpottavia elementtejä jokaiseen suomalaiseen<br />

makuun. Kokoelmista on ideoita laattavalintoihin mutta<br />

myös muiden sisustuselementtien ja pintamateriaalien valintoihin<br />

siten, että tilasta saadaan luotua tyylisuunnaltaan<br />

yhtenäinen kokonaisuus. Kokoelmien ympärille rakennettaviin<br />

tarinoihin on kunkin helppo samaistua ja näin lähestyä<br />

laattavalintoja myös tekstin kautta.<br />

Onni-kokoelman tunnelmaa.<br />

Perinteikkään Soihtu-kokoelman yksi toteutusvaihtoehto.<br />

37

– Eivät he uskoneet tätä mahdolliseksi, kuvailee LVIasennusyrittäjä<br />

Hannu Åman asiakkaidensa tuntoja, kun<br />

hän kertoi alahärmäläiselle nuorelleparille heidän omakotitalonsa<br />

vesijohtoremontin aikataulun.<br />

Teksti ja kuvat: Uponor<br />

Kohde oli tyypillinen kolmekymmenvuotias omakotitalo,<br />

jonka käyttövesiputket sijaitsivat rakenteissa.<br />

Lämminvesiputket olivat kuparia ja kylmävesiputket<br />

kuumasinkittyä galvanoitua rautaa. Lähempi tutkimus kylpyhuoneessa<br />

ja saunaosastossa kertoi putkien olevan tilassa,<br />

jota Hannu Åman nimitti "viittä vaille vesivahingoksi".<br />

– Talon tullessa 20 vuoden ikään on aika harkita metalliputkilla<br />

rakennetun käyttövesiverkoston uudistamista. Liikkeellä<br />

on syytä olla ennakoivasti, sillä myös vakuutusyhtiöt<br />

Kolmikymmenvuotiaan talon vanhat metalliset vesijohdot olivat<br />

tilassa, joka edellytti vesijohtoverkoston pikaista remontointia.<br />

Vesijohtoremontti<br />

alle kahden päivän<br />

ovat tiukentaneet linjaansa vanhoissa vesijohtoverkostoissa<br />

tapahtuneiden vesivahinkojen korvauksissa,<br />

hän toteaa.<br />

Uponor Unipipe -järjestelmällä tehtävän tavallisen<br />

omakotitalon vesijohtosaneerauksen kokonaiskustannukset<br />

ovat Hannu Åmanin mukaan<br />

noin pari tuhatta euroa. Kustannus on pieni verrattuna<br />

kuluihin, joita aiheutuu talon kuivaamisesta<br />

vesivahingon jäljiltä. Tällöin kustannukset<br />

voivat nousta ajoissa tehtyyn remonttiin verrattuna<br />

yli kymmenkertaisiksi.<br />

– Vakuutusyhtiöt ovat myös suostuneet tarkastelemaan<br />

uudestaan vakuutusmaksujaan, kun vesijohtoverkosto<br />

on uusittu. Lisäksi työosuuden voi<br />

hyödyntää verotuksessa kotitalousvähennyksessä,<br />

neuvoo Hannu Åman putkiremonttia miettiviä.<br />

KOKEMUS OSOITTANUT<br />

KOMPOSIITTIMATERIAALIN EDUT<br />

– Vähän toista päivää remontissa meni. Jos myös<br />

patteriputket olisi uusittu, olisi työ vaatinut kaksi<br />

päivää, Hannu Åman kertoo.<br />

Hannu Åman puhuu kokemuksella, sillä hänellä<br />

on takanaan jo satakunta Uponor Unipipe<br />

-putkella tehtyä remonttia enimmäkseen omakotitaloihin,<br />

mutta myös rivitaloihin ja teknisiin<br />

tiloihin kattilasaneerauksiin liittyen. – Myös kattilaremontti<br />

nopeutuu komposiittiputkea käyttämällä,<br />

kertoo Hannu Åman.<br />

Järjestelmän kuuluvat erikoistyökalut nopeuttavat työtä ja<br />

liitosten tekemistä.<br />

38

Komposiittiputken alumiinivaippa<br />

tekee putkesta happitiiviin, jolloin happi<br />

ei pääse putken seinämän läpi veteen<br />

aiheuttamaan metalliosien syöpymistä.<br />

Putken muovinen sileä sisäpinta<br />

varmistaa, ettei putkesta liukene veteen<br />

epäpuhtauksia ja juomavesi pysyy<br />

hyvälaatuisena.<br />

Omakotiasukkaiden mielikuvat putkiremontista<br />

ovat useimmiten vanhaa<br />

perua. Komposiittimateriaalin tulo<br />

metalliputkien tilalle sekä työmenetelmien<br />

kehitys ovat nopeuttaneet vesijohtoremonttia<br />

oleellisesti. Hannu<br />

Åman muistelee, että remonttia saatettiin<br />

ennen tehdä parikin viikkoa.<br />

– Unipipe-komposiittiputki asennetaan<br />

pinta-asennuksena. Työ on entistä<br />

turvallisempaa, sillä tulitöitä ei tarvita.<br />

Aikaa ei kulu hitsaus- ja kaasupullojen<br />

siirtelyyn, eikä tulityön edellyttämiä<br />

varoaikoja tarvita. Putki on valmiiksi<br />

siistin valkoiseksi pintakäsitelty,<br />

joten sitä ei tarvitse maalata työmaalla.<br />

Komposiittiputki on kevyt ja<br />

helppo käsitellä, joten sen siirtely ahtaissa<br />

huoneissa ei vaurioita tai likaa<br />

pintoja. Tällöin jälkikäteen tehtävää<br />

korjailua ei tarvita, Hannu Åman valottaa<br />

nopean aikataulun osatekijöitä.<br />

Asennusta nopeuttavat myös Unipipe-järjestelmän<br />

kehittynyt liitintekniikka<br />

ja järjestelmään sopivat erikoistyökalut.<br />

Järjestelmään kuuluvat nykyään<br />

uutuutena korroosionkestävät<br />

komposiittiliittimet ja liittimien suojakuoret,<br />

jolloin liitoskohdatkin saadaan<br />

putkien tavoin siistin valkoisiksi.<br />

HUOLELLINEN TYÖ VARMISTAA<br />

VIIMEISTELLYN LOPPUTULOKSEN<br />

Hannu Åman aloittaa työnsä vierailemalla<br />

remontoitavassa kohteessa.<br />

Yleensä tunnin vierailu riittää, jonka<br />

jälkeen asiakkaalle lasketaan urakan<br />

kustannusarvio. Vanhat piirustukset<br />

helpottavat ennakkovalmistelua. Alahärmäläistalossa<br />

verkosto uusittiin täysin<br />

alkaen vesimittarista ja jakotukista.<br />

Remontti alkaa huoneiden välisten<br />

läpivientien poraamisella. – Läpiviennit<br />

tulee tehdä oikeaoppisesti, jotta<br />

työn jälki on siisti, Hannu Åman huomauttaa.<br />

Pinta-asennettava putkikin voidaan<br />

asentaa piiloon, kun remontissa käytetään<br />

hyväksi kalusteiden ylä- ja alasokkeleita.<br />

Putket voidaan asentaa myös<br />

koteloihin, jotka voidaan tapetoida<br />

huomaamattomiksi. Vanhat rakenteiden<br />

sisällä olevat putket ovat käytössä<br />

remontin ajan ja ne jäävät paikalleen<br />

työn valmistuttua.<br />

– Viimeisenä silauksena pyyhin näkyvillä<br />

paikoille jäävistä putkista niissä<br />

olevat merkinnät pois astianpesuaineeseen<br />

kostutetulla sienellä, Hannu<br />

Åman kertoo remontin kulusta.<br />

Komposiittiputki on kevyt käsitellä ja sen asentaminen on kevyttä<br />

ja siistiä. Tulitöitä ei tarvita, mikä lisää turvallisuutta ja säästää<br />

aikaa. Valkoseksi käsitelty putki ei kolhi pintoja tai likaa huoneistoa,<br />

joten jälkeenpäin korjattavia vaurioitakaan ei synny.<br />

Uudet Uponor Unipipe -putket<br />

asennettiin seinäpinnan päälle rakenteita<br />

rikkomatta. Soveltuvissa<br />

paikoissa putkien sijoittelussa käytettiin<br />

hyväksi myös kalusteiden<br />

ylä- ja alasokkeleita.<br />

39

Taloelementtitehdas rakentaa talot rakennuttajan<br />

rakennussuunnitelmien mukaisesti. EKEn<br />

sisustusarkkitehti on laatinut asuntoihin sisustussuunnitelmat,<br />

joihin saa toki myös muutoksia,<br />

mikäli ostaa asuntonsa ajoissa.<br />

Kattoelementti turvallisesti maan pinnalla kootaan<br />

valmiiksi odottamaan tilaelementtitoimitusta.<br />

Natur-kattoja silmänkantamattomiin<br />

Sundsbergin pientaloalueen<br />

toinen vaihe rakenteilla<br />

EKE-Yhtiöt rakentavat Sundsbergissä Kirkkonummella Suomen suurinta<br />

yhtenäistä pientaloaluetta. Projektin ensimmäinen vaihe, 224 pientaloasuntoa,<br />

on valmiina ja lähes kaikissa jo asutaan. Toisen vaiheen rakentaminen<br />

on täydessä vauhdissa: taloja valmistuu kaksi viikossa. Lafarge Roo<strong>fi</strong>ng Oy<br />

toimittaa Sundsbergiin 200 000 Natur-tiiltä vuodessa.<br />

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento<br />

Sundsberg on 400:n hehtaarin<br />

alue Espoonlahden länsirannalla.<br />

Se kuului aikanaan yhdelle<br />

Kirkkonummen merkittävimmistä kartanoista,<br />

ja on luonnoltaan vaihtelevaa<br />

ja rikasta. Rannikon lisäksi Sundsbergissa<br />

on metsää, vihreitä lehtoja ja viljeltyä<br />

kulttuurimaisemaa - ja jo nyt kolmatta<br />

sataa rivi, pari- ja erillistaloasuntoa.<br />

Alueelle on suunniteltu kokonaisuudessaan<br />

2600 ihmisen kylä omine kouluineen<br />

ja liikekeskuksineen. Tiilikattoisista<br />

puutaloista on asuntoja rivitalojen<br />

pienimmistä 80 neliön vaihtoehdoista<br />

171 neliön erillistaloihin.<br />

Projektin ensimmäinen vaihe on ympäristön<br />

viimeistelyä vaille valmis ja<br />

siellä asuu jo yli 200 perhettä. Kaksi<br />

päiväkotia, joista toinen yksinomaan<br />

alle kolmivuotiaille tarkoitettu, on jo<br />

valmiina. EKE-Yhtiöiden projektiin<br />

kuuluu myös alueen kunnallistekniikan<br />

ja viheralueiden rakentaminen.<br />

Sundsbergin ykkösvaiheen 224 asuntoa on<br />

käytännössä jo myyty. Ennen kun kolmas vaihe<br />

valmistuu vuonna 2010, kattotiiliä on toimitettu<br />

vielä yli kuuteensataan pientaloasuntoon.<br />

RAKENTAMINEN KUIN<br />

PALIKKALEIKKIÄ<br />

Sundsbergin talot rakennetaan puusta<br />

tilaelementtitekniikalla. Tilaelementit,<br />

moduulit, valmistetaan talotehtaalla,<br />

kuljetetaan paikalle ja asennetaan perustusten<br />

päälle yhdessä päivässä. Valmiiksi<br />

paikalla rakennettu vesikattoelementti<br />

nostetaan päälle, tiiliniput siirretään lap-<br />

40

Lafarge Roo<strong>fi</strong>ngin betonikattotiili Natur on<br />

nopea asentaa.<br />

peelle ja ladotaan paikalleen. Talo on<br />

päivässä lähes valmis ja lopputarkastuksia<br />

myöten valmis kolmessa viikossa.<br />

Talon kokoaminen käy nopeasti ja tehokkaasti,<br />

mutta onpahan kaikilla jo<br />

kokemustakin. Rakennuspäällikkö Tapio<br />

Kalliola vahvistaa, että lähes samojen<br />

yhteistyökumppaneiden kanssa on<br />

edetty projektin alusta lähtien. - Ensimmäisen<br />

vaiheen moduulit valmisti<br />

Finndomo, toisen tekee Finnforest,<br />

jonka kanssa on optio myös kolmannesta<br />

kokonaisuudesta, hän kertoo.<br />

Rakennustekniikalla on selviä etuja:<br />

rakentaminen käy nopeasti, häiriö jo<br />

alueella asuville on mahdollisimman<br />

vähäistä ja alue pysyy siistinä: rakennusjätettä<br />

syntyy vähemmän kuin paikan<br />

päällä rakennettaessa.<br />

– Pienemmät, 80-neliöiset asunnot<br />

kootaan kahdesta moduulista, suurimmat<br />

viidestä. Märkätilat ovat omina,<br />

täysin vesitiiviinä moduuleinaan rakennuksen<br />

sisällä, Tapio Kalliola esittelee<br />

ylpeänä.<br />

– Rakenteet eivät pääse kostumaan<br />

ja laadunvalvonta on helpompaa tällä<br />

tavoin rakennettaessa, hän lisää. Laadun<br />

varmistamiseksi moduuleita asennetaan<br />

lisäksi vain kuivalla säällä.<br />

200 000 TIILTÄ VUODESSA<br />

Varsin monimuotoisia, mutta hillityn<br />

vaaleita rakennuksia yhdistää Lafarge<br />

Roo<strong>fi</strong>ngin punainen betonitiilikatto.<br />

Kattoelementti kootaan valmiiksi<br />

maassa moduuleita odottavien perustusten<br />

päällä. Työ käy helpommin, nopeammin<br />

ja turvallisemmin maan<br />

päällä kuin korkeuksissa. Sama nosturi<br />

nostaa paikoilleen vuorollaan niin<br />

moduulit, kattoelementin kuin tiiliniputkin.<br />

Betonikattotiili Natur on voimakkaasti<br />

läpivärjätty, lakkapintainen betonikattotiili.<br />

Se on pintakäsittelyltään<br />

maalaamaton ja Suomen ekologisin<br />

kattotiilivaihtoehto.<br />

Natur on mitoiltaan Ormax-tiilen<br />

kaltainen ja siten helppo ja nopea asentaa.<br />

Natur-betonikattotiiliä on Lafarge<br />

Roo<strong>fi</strong>ngin Orimattilan tehtaalla valmistettu<br />

Sundsbergiin vuodesta 2003 lähtien<br />

jatkuvalla syötöllä. Alueelle kuljetetaan<br />

noin 200 000 tiiltä vuodessa.<br />

– Materiaalivalmistajalle näin suuren<br />

projektin huolellinen valmistelu on<br />

erittäin tärkeää, avainasiakaspäällikkö<br />

Kim Henriksson Lafarge Roo<strong>fi</strong>ngista<br />

painottaa. Toimituslistat tehdään vuodeksi<br />

kerrallaan ja tilaukset siirretään<br />

hyvissä ajoin koneelle, jotta tuotantosuunnitelmat<br />

saadaan mahdollisimman<br />

joustaviksi.<br />

Laaja pientaloalue poikkeaa muutenkin<br />

tavanomaisesta kattotyömaasta, sillä<br />

vaikka kerralla toimitetaan vain 1-2<br />

omakotitalon katon verran tiiliä, ne<br />

ovat jatkuvia, ja toimitusten on oltava<br />

nopean aikataulun vuoksi tarkkoja.<br />

Koska talot kootaan vain kuivalla säällä,<br />

säätekijätkin voivat aiheuttaa muutoksia<br />

suunniteltuihin toimitusaikatauluihin.<br />

– Tästä syystä yhteistyön on toimittava<br />

kitkatta työmaan ja asiakaspalvelumme<br />

välillä, Kim Henriksson huomauttaa.<br />

– On tarkistettava, milloin<br />

toimitus saa työmaalle saapua.<br />

Katot urakoi Kattotyö Veljekset Pennanen.<br />

EKE-Yhtiöt on vuonna 1961 perustettu<br />

konserni, jonka päätoimialat<br />

ovat rakentaminen, rautatiekuljetukset<br />

ja puutavarakauppa. EKE-Yhtiöt<br />

on aloittanut myös omistamansa<br />

maa-alueen rakentamisen Vantaan<br />

Viinikkalassa. Viroon, Tallinnaan rakennetaan<br />

vuoden <strong>2005</strong> aikana yhteensä<br />

104 rivi- ja paritaloasuntoa.<br />

– Vei parikymmentä vuotta saada<br />

pientalorakentamisen konsepti liikkeelle,<br />

mutta se on osoittautunut<br />

toimivaksi. Nyt malli näyttää kiinnostavan<br />

muitakin urakoitsijoita päätellen<br />

siitä, kuinka paljon täällä käy<br />

vieraita katsomassa, Tapio Kallio hymähtää.<br />

Lisätietoja: www.lafarge-roo<strong>fi</strong>ng.<strong>fi</strong><br />

41

Idea sieltä,<br />

toinen täältä<br />

Asuntomessuilta tai loma-asuntomessuilta saattaa löytyä<br />

jokaiselle messukävijälle myös se oma unelmien koti tai<br />

huvila, jonka voi toteuttaa lähes sellaisenaan omalle paikkakunnalleen,<br />

omalle tontilleen. Todennäköisempää on<br />

kuitenkin, että paras tulos syntyy nappaamalla idean sieltä<br />

ja toisen täältä ja yhdistämällä ne sitten oman suunnittelun<br />

pohjaksi tai lisäelementiksi. Airiston loma-asuntomessut<br />

Paraisilla tarjoavat näitä ideoita vapaa-ajanasumiseen<br />

ja ympärivuotiseen asumiseen. Kun jokaisessa huvilassa –<br />

isommassa ja pienemmässä – on näitä detaljeja kymmeniä,<br />

jopa satoja, löytyy messuilta siten kenties tuhansia<br />

pohdinnan arvoisia ideoita toteutettavaksi omassa rakennushankkeessa.<br />

Uusien loma-asuntojen ja samalla myös remontoitavien<br />

vanhojen mökkien asumismukavuudelta edellytetään nykyisin<br />

yhä enemmän. Rakentamista ohjaavat määräykset<br />

asettavat entistä tiukempia vaatimuksia loma-asuntorakentamiselle,<br />

mikä näkyi myös Airiston loma-asuntomessujen<br />

messukohteiden varustelutasossa. Lämmöneristävyyteen<br />

kiinnitetään myös entistä enemmän huomiota, sillä<br />

useimmat loma-asunnot suunnitellaan ympärivuotista<br />

käyttöä varten.<br />

42

Stakesin toimistorakennus, Helsinki.<br />

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Koponen.<br />

Tiili: Ylivieskan Ruukintiili,<br />

ruskeankirjava.<br />

Tiilerin Ruukintiili<br />

– “käsinlyöty” tiili nykyajassa<br />

Teksti: Heikki Perkiö, kuvat: Tiileri<br />

Muurattuja rakenteita oletetaan<br />

tehdyn poltetuista tiilistä<br />

jo 10 000-20 000 vuotta<br />

sitten.<br />

Tiilen valmistus oli aluksi lähes yksinomaan<br />

käsityötä. Saven otto, lyönti,<br />

kuivaus ja poltto tapahtui pienissä puitteissa<br />

muurarimestareiden ohjeiden<br />

Ruukintiilellä saneerattu vanha tiilijulkisivu.<br />

mukaisesti. Vanhan ajan tiiliruukeille<br />

oli tyypillistä, että ne perustettiin tiettyä<br />

suurta rakennuskohdetta varten.<br />

Tiilenpoltto tapahtui 1300-luvun alkupuolelle<br />

asti pääasiallisesti tilapäisissä<br />

tiilimiiluissa. Ensimmäiset varsinaiset<br />

tiilenpolttouunit rakennettiin Euroopasta<br />

saatujen mallien mukaisesti upot-<br />

taen uuni puolittain mäenrinteeseen.<br />

Tiilen muoto tehtiin "lyömällä" märkää<br />

savimassaa puusta valmistettuihin<br />

muotteihin, jotka kuivatettiin ennen<br />

polttoa tiilimiiluissa. Polttoaste tilapäisissä<br />

tiilimiiluissa eri kohdissa vaihteli<br />

suuresti ja edellytti tiilien lajittelua<br />

käyttökohteiden mukaisesti.<br />

Vanhan ajan tiilille oli ominaista niiden<br />

persoonallisuus ja aito käsityön<br />

leima, jonka saattoi aistia tiilistä ja niistä<br />

tehdyistä muurauksista. Vanhat valmistusmenetelmät<br />

ovat korvautuneet<br />

uusilla, mutta käsityön leima on edelleen<br />

havaittavissa märkälyöntimenetelmällä<br />

valmistetuissa tiilissä, kuten Ruukintiilessä.<br />

Ruukintiili on ainoa Suomessa<br />

tällä menetelmällä valmistettu<br />

tiilityyppi. Ruukintiilen toi suomalaiseen<br />

tiilikulttuuriin Tiileri Ylivieska jo<br />

vuonna 1985. Vaikka märkälyöty tiili<br />

on perinteinen ja erittäin suosittu tiili<br />

Keski-Euroopan vanhoissa tiilimaissa,<br />

on Ruukintiili saavuttanut vasta viime<br />

vuosina sille kuuluvan aseman maamme<br />

arkkitehtien piirissä ja vaativissa<br />

rakennuskohteissa.<br />

Ruukintiili sopii erityisen hyvin vanhojen<br />

alueiden lisärakentamiseen ja<br />

kohteisiin, joissa halutaan viestiä vanhan<br />

hyvän ajan käsityöläishenkeä. Nykyaikaisessa<br />

märkälyöntitekniikassa<br />

43

Eduskunnan lisärakennuksen tumman julkisivun muuraustavassa noudatettiin läheisen Hankkijatalon<br />

tyyliä.<br />

märkä savimassa "lyödään" koneellisesti<br />

yksittäismuoteihin, kuivataan ja poltetaan.<br />

Näin jokaiselle Ruukintiilelle<br />

saadaan persoonallinen käsityön leima<br />

teollisesta valmistuksesta huolimatta<br />

eikä kahta samanlaista tiiltä helposti<br />

löydä. Julkisten kohteiden, kerrostalojen<br />

ja omakotitalojen julkisivujen ohella<br />

Ruukintiili sopii hyvin tulisijoihin<br />

ja sisäseiniin sekä piharakenteisiin.<br />

Ruukintiili on saavuttanut vankan aseman<br />

valtakunnan merkittävimmissä tiilirakennuskohteissa,<br />

joista uusimpia on<br />

eduskuntatalon lisärakennus. Arkkitehtitoimisto<br />

Helin & Co haki rakennuksen<br />

julkisivuun poltettua tummaa tiiltä, joka<br />

sävytykseltään vastaisi alueen muiden<br />

julkisivuja – mm. vastapäistä Hankkijan<br />

taloa. oikean värin löytyminen tiilelle<br />

vaati useita koe-eriä ja Tiileri Ylivieskan<br />

vankkaa ammattitaitoa ja lopulta tuloksena<br />

oli valtakunnan ykköskohteeseen<br />

räätälöity valtakunnan ykköstiili - ruskeanmusta<br />

Ruukintiili. Tuotekehityksen<br />

lähtökohtana oli Senaattikiinteistöjen ja<br />

Stakesin toimitalojen julkisivuissa käytetty<br />

Ruukintiili ruskeankirjava.<br />

44

Vaativissa kaupunkimiljöössä omimmillaan<br />

oleva Ruukintiili on valittu<br />

Eduskunnan lisärakennuksen ohella<br />

myös muihin merkittäviin kohteisiin<br />

Suomessa. Näitä ovat mm. SOS-lapsikylä<br />

Kaarinassa, Jyväskylän Matkailukeskus,<br />

Kampin kortteli Helsingin keskustassa<br />

sekä Turun Saramäessä sijaitseva<br />

Lounais-Suomen vankila.<br />

Vuoden <strong>2005</strong> asuntomessuilla Oulussa<br />

Tiilerillä on esitettävänään kaikkiaan<br />

seitsemän kohdetta, joissa tiilenä<br />

on käytetty Ruukintiiltä sen eri sävyissä,<br />

joita ovat mainitun Ruskeanmustan<br />

ja Ruskeankirjavan ohella Punainen,<br />

Kirjava ja Vaalea.<br />

TIILERI PALVELEE<br />

RAKENNUTTAJAA JA SUUNNITTELIJAA<br />

Tiileri edustaa suomalaista huippuosaamista<br />

poltetun tiilen valmistuksessa.<br />

Tiilerillä on pitkät perinteet poltetun<br />

tiilen valmistuksessa. Tiileritehtaista<br />

onkin vuosien varrella kehittynyt<br />

monipuolinen poltettuihin tiiliin erikoistunut<br />

perheyritys.<br />

Kaikilla Tiileritehtailla on omat erikoistuotteensa.<br />

Laajan tiilivalikoiman<br />

mahdollistaa mm. eri tehtaiden toisistaan<br />

poikkeavat valmistusmenetelmät:<br />

• Tiileri Seppälän erikoisuutena on Suomen<br />

ainoa kuivapuristuslinja, jolla valmistetut<br />

tiilet ovat kuuluja mittatarkkuudestaan<br />

– useimmat ovat myös molemmin<br />

puolin puhtaaksi muurattavissa<br />

• Tiileri Ylivieskan tuotevalikoimaan<br />

kuuluu vanhan ajan perinteitä kunnioittava<br />

"käsinlyöty" Ruukintiili, joka<br />

valmistetaan märkälyöntimenetelmällä.<br />

Tällä menetelmällä tiiliä valmistetaan<br />

Suomessa vain Ylivieskassa.<br />

• Tiileri Keramian erikoisuutena ovat<br />

kaoliinisavesta valmistetut vaaleat tiilituotteet,<br />

joita Kemiössä on valmistettu<br />

– ensimmäisenä Suomessa – jo vuodesta<br />

1978.<br />

Tiileritehtaiden monipuoliseen tuotantovalikoimaan<br />

kuuluvat perinteisten<br />

julkisivutiilien ohella myös sisäseinätiilet,<br />

tiililaatat, pihatiilet, taloustulitiilet<br />

hyvin lämpöävaraavat, valmiiksityöstetyt<br />

tiileritulisijat sekä pehmeälöylyiset ja<br />

pitkäikäiset keraamiset kiuaskivet.<br />

Lisätietoja tiilistä ja<br />

tiilirakentamisesta<br />

Tiileri-myynti:<br />

Helsinki, puh. 09-878 5432<br />

Tampere, puh. 03-368 5883<br />

Turku, puh. 02-275 7500<br />

Kouvola, puh. 05-886 1125<br />

Kuopio, puh. 017-282 4805<br />

Oulu, puh. 08-371 995<br />

Seinäjoki, puh. 0500-565 906<br />

Tiileritehtaat:<br />

Tiileri Keramia<br />

25730 Mjösund<br />

puh. 02-420 000, fax 02-420 300<br />

Tiileri Seppälä<br />

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki<br />

puh. 02-484 300, fax 02-484 8919<br />

Tiileri Ylivieska<br />

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska<br />

puh. 08-427 6000, fax 08-427 139<br />

www.tiileri.<strong>fi</strong><br />

Eduskunnan lisärakennus. Arkkitehtitoimisto<br />

Helin & Co.<br />

TIILERI PALVELEE VALTAKUNNALLISESTI<br />

Tiileritehtaiden toimialueena on koko Suomi.<br />

Tehtaita on kolme, myyntikonttoreita seitsemän<br />

ja jälleenmyyjiä ympäri Suomen. Tiileri-tietotaitoon<br />

kuuluu laadun ja monipuolisuuden<br />

ohella myös toimitusvarmuus. Aito<br />

Tiilerituote on varma valinta.<br />

45

Huopakate<br />

Peltikate<br />

"Kattoa voi kattoakkin"<br />

Katto on rakennuksen viides julkisivu<br />

ja se taipuu tarvittaessa moneen<br />

muotoon. Katon elementit ovat kuitenkin<br />

aina: rakenteellinen osuus,<br />

lämmöneriste ja varsinainen katemateriaali,<br />

sääsuoja. Katon tehtävänä<br />

on yksinkertaistettuna pitää lämpö<br />

sisällä ja vesi ulkona, mutta sillä<br />

on teknisen tehtävänsä lisäksi myös<br />

visuaalinen roolinsa - juuri tuo viides<br />

julkisivu eli kattoa pitää voida<br />

katsoakin.<br />

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Paroc ja Suorakanava<br />

Kattoliitto on kiteyttänyt toimivan<br />

vesikaton seuraavasti: vesikatto<br />

on kokonaisuus, joka<br />

erottaa rakennuksen ylimmän kerroksen<br />

ja ulkoilman toisistaan. Se koostuu<br />

rakenteellisesti muutamasta elementistä,<br />

joiden tulee toimia yhdessä:<br />

– kantava rakenne<br />

– ilmansulku<br />

– höyrynsulku<br />

– lämmöneriste<br />

– tuuletustila tarvittaessa<br />

– vedeneristeen alusrakenne<br />

– varsinainen vedeneriste<br />

– veden poisto<br />

– läpiviennit<br />

Juhlava kokoussali täynnä kattoalan vaikuttajia<br />

Parocin toimitusjohtaja Peder Biese painotti<br />

ympäristönäkökulmien ja energiatehokkuuden<br />

synergiaa<br />

46

Pro<strong>fi</strong>ilipeltikate<br />

Tiilikate<br />

Sinullako Vuoden Katto<br />

MISSÄ ON VUODEN KATTO <strong>2005</strong><br />

Kattoliitto etsii nyt jo kahdeksatta kertaa<br />

kattoa, joka ansaitsee Vuoden Katto<br />

<strong>2005</strong> -tunnustuspalkinnon. Se voidaan<br />

myöntää teknisesti oivaltavasta ratkaisusta,<br />

arkkitehtonisista, kaupunkikuvallisista<br />

tai ympäristöllisistä ansioista.<br />

Vuoden katto <strong>2005</strong> voi olla uusi tai<br />

hyvin toiminut vanha katto ja sen tulee<br />

olla suunniteltu hyvän rakennustavan<br />

mukaan. Palkinto myönnetään rakennuksen<br />

omistajalle, arkkitehdille,<br />

rakennesuunnittelijalle sekä pääurakoitsijalle<br />

ja kattourakoitsijalle. Kaikki<br />

asiasta kiinnostuneet voivat tehdä ehdotuksia<br />

Vuoden Katoksi <strong>2005</strong> elokuun<br />

loppuun saakka. Lisätietoja saa Kattoliitosta,<br />

www.kattoliitto.<strong>fi</strong><br />

ERISTÄMÄLLÄ SÄÄSTÖÄ<br />

Kattoliitto piti vuosikokouksensa toukokuussa.<br />

Uudeksi puheenjohtajaksi<br />

valittiin Risto Wuorio Lemminkäiseltä.<br />

Vuosikokouksen juhlapuhujana oli<br />

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen,<br />

joka pohti Suomen menestymis- ja vaikutusmahdollisuuksia<br />

muuttuvassa<br />

maailmassa. Oy Paroc Ab:n toimitusjohtaja<br />

Peder Biese korosti esityksessään<br />

sitä, kuinka helposti itse asiassa<br />

saavutettaisiin hiilidioksidipäästöjen<br />

vähennystavoite lisäämällä vain rakennusten<br />

energiatehokkuutta.<br />

Suomen menestymisen kivijalat globaalitalouden<br />

haasteissa juhlapuhuja Lauri Ihalaisen<br />

mukaan:<br />

1. Korkeatasoinen koulutus koko väestölle:<br />

kovan osaamisen yhteiskunta<br />

2. Laadukkaiden tuotteiden ja paöveluiden<br />

tuottaja ja viejä<br />

3. Erikoistuminen maailmankaupassa<br />

4. Tutkimus- ja tuotekehityspanokset suuria<br />

5. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen: myös<br />

kilpailukykyä vahvistavana asiana<br />

6. Kansallisessa talouspolitiikassa – isoissa asioissa<br />

riittävä konsensus<br />

7. Aktiivinen rooli kansainvälisessäpolitiikassa<br />

ja erityisesti EU-politiikassa (ytimissä eikä liepeillä)<br />

8. Työmarkkinoilla kykyä sopia - pitkäjänteisuus<br />

ja ennustettavuus<br />

KATTOLIITTO<br />

Kattoliitto ry on vuonna 1946 perustettu<br />

katto- ja vedeneristysalan työnantaja-<br />

ja elinkeinopoliittinen järjestö,<br />

jonka jäsenistö kattaa koko kattourakoinnin<br />

ja siihen liittyvän teollisuuden.<br />

Kattoliiton tehtävinä ovat<br />

mm. edistää alan yhteisiä pyrkimyksiä,<br />

päätavoitteena yhä toimivammat<br />

ja kestävämmät kattoratkaisut suomalaisiin<br />

kiinteistöihin, neuvoa ja opastaa<br />

kattourakan tilaajaa ammattitaitoisen<br />

urakoitsijan löytämisessä ja<br />

urakkaan liittyvien muodollisuuksien<br />

hoitamisessa sekä edistää tervettä<br />

kattourakointia ja kilpailua alalla.<br />

Kattoliiton toimitusjohtaja on Mikko<br />

Ahtola ja liiton puheenjohtaja<br />

Lemminkäinen Oy:n kattourakoinnin<br />

johtaja Risto Wuorio.<br />

Kattoliiton uusi puheenjohtaja Risto Wuorio<br />

(vas.) ja 1.10.2004 aloittanut toimitusjohtaja<br />

Mikko Ahtola.<br />

47

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia –<br />

KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO TAMPEREELLE<br />

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on myöntänyt tämän vuoden<br />

Kestävä Kivitalo -palkinnon Tampereella Onkiniemen<br />

aluerakennuskohteen toteuttajille. Onkiniemen rakennuttajana<br />

ja pääurakoitsijana on toiminut Rakennustoimisto<br />

Palmberg Oy. Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto<br />

Neva Oy.<br />

Palkinnon tarkoituksena on edistää hyvää ja kestävää kivirakentamista<br />

sekä parantaa suomalaisen rakentamisen<br />

imagoa. Se myönnetään henkilöille, jotka ovat osallistuneet<br />

laadukkaasti betonista ja tiilestä paikallarakennettujen<br />

rakennusten toteutukseen. Onkiniemen rakennusten<br />

runko- ja julkisivurakenteet edustavat laadukkaalla tavalla<br />

Kestävä Kivitalo -ryhmän tavoitteita.<br />

Onkiniemen talot<br />

ovat betonirunkoisia ja tiilipintaisia,<br />

puuta ja lasia on käytetty<br />

tehosteina. Jokaisessa asunnossa<br />

on lasitettu terassi. Pihatilat<br />

on pyhitetty asumisen jatkeeksi<br />

ilman autoja. Kaikkiaan<br />

Onkiniemeen tulee 176 asuntoa.<br />

Alueen rakentaminen aloitettiin<br />

kesäkuussa 2002 ja se<br />

valmistuu lokakuussa 2006.<br />

Onkiniemi sijaitsee aivan Näsijärven rannalla ja lähes<br />

jokaisesta asunnosta on näkymä järvelle.<br />

Kestävä Kivitalo -palkinto myönnettiin<br />

Tampereen Onkiniemen<br />

asuinalueen toteuttajille, kuvassa vasemmalta<br />

toimitusjohtaja RA Pertti<br />

Neva Arkkitehtitoimisto Neva Oy:stä,<br />

vastaava mestari Timo Salminen, tuotantojohtaja<br />

Ismo Penttilä, projektipäällikkö<br />

Jarmo Pitkänen ja toimitusjohtaja<br />

Jukka Terhonen Rakennustoimisto<br />

Palmberg Oy:stä.<br />

LUKIJATUTKIMUS<br />

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua<br />

eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä<br />

tai mukavaa luettavaa Merkitse rastilla kolme<br />

parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio<br />

tästä sivusta numeroon 02-634 6449.<br />

Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen<br />

osoitteeseen Suorakanava Oy/Me <strong>Rakentaja</strong>t<br />

-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori.<br />

Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta<br />

osoitteessa www.rakentaja.<strong>fi</strong> > Viikon tapahtumat<br />

ja aktiviteetit.<br />

Vastausaika on syyskuun<br />

loppuun asti.<br />

Kiitos avustasi lehden kehittämisessä.<br />

Kaikkien<br />

vastanneiden kesken arvomme<br />

kolme maisemaikkunatapettia.<br />

Voittajien<br />

nimet julkaistaan Syksy<br />

<strong>2005</strong> numerossa.<br />

Kädestä pitäen: asiantuntijan lausunto .............................. 2<br />

Hajajätevesiasetuksen ensimmäinen määräaika................. 4<br />

Pääsuunnittelija rakennushankkeessa ................................ 6<br />

Lukijan tarina: Sanoista tekoihin....................................... 9<br />

Nykynormeilla entistä parempaa betonia ....................... 10<br />

Terveisiä messurakentajille.............................................. 12<br />

Ympärivuotinen loma-asuminen vaatii paljon myös<br />

ilmanvaihdolta ................................................................ 14<br />

Olemme tiennäyttäjiä! Raija-Leena Ahtola-Marks ........... 16<br />

Villa Valo – valon talo ..................................................... 18<br />

Sauna sängyn päällä ........................................................ 20<br />

Messutalo Uponor-järjestelmillä alusta loppuun ............ 22<br />

Messutalosta oma koti tai huvila: Kustannusarviot ......... 24<br />

Viiden tähden koti .......................................................... 27<br />

Tervasta teknologiaan ..................................................... 30<br />

Laulu Oulun palosta ....................................................... 33<br />

Saija Palinin koti keramiikan ympärille .......................... 34<br />

Pintamateriaalien kestävyys, värit ja valo<br />

sisustusvalintojen lähtökohtina ....................................... 36<br />

Laattavalintoihin Pukkilan uusilla tuotekokoelmilla ........ 37<br />

Vesijohtoremontti alle kahden päivän............................. 38<br />

Sundsbergin pientaloalueen toinen vaihe rakenteilla ...... 40<br />

Idea sieltä, toinen täältä .................................................. 42<br />

Tiilerin Ruukintiili – “käsinlyöty” tiili nykyajassa .......... 43<br />

Sinullako Vuoden Katto ................................................. 46<br />

Uusia tuulia .................................................................... 48<br />

48

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia<br />

ILMANVAIHTO ON YKSI ENERGIATALOUDELLISUUDEN KULMAKIVISTÄ<br />

Energiatehokkuus ei ole itseisarvo,<br />

vaan siitä on rakentajalle käytännön<br />

hyötyä, sanoo kehitysjohtaja Ilari Aho<br />

Motiva Oy:stä. Motivan vetämän hankkeen<br />

tavoitteena on nostaa matalaenergiatalojen<br />

osuus viidennekseen uusista<br />

pientaloista.<br />

Matalaenergiataloasialle näkyvyyttä<br />

tavoittelevassa hankkeessa on mukana<br />

rakennus- ja energia-alan yrityksiä, toimialajärjestöjä<br />

ja valtionhallinnon organisaatioita.<br />

Kohderyhminä ovat kuluttajat,<br />

tietoa jakavat rakennusalan<br />

ammattilaiset, kuntien viranomaiset ja<br />

rakentajat tavoittavat koulutus- ja suoramarkkinointikanavat.<br />

VTT:n mukaan matalaenergiatalo<br />

säästää 25 vuodessa 30 000- 50 000<br />

euroa ja sen jälleenmyyntiarvo on 10-<br />

30 % korkeampi kuin tavallisen talon.<br />

Ilari Ahon mukaan energiatehokkaalla<br />

ilmanvaihdolla vaikutetaan myönteisesti<br />

sekä sisäilman laatuun että rakennuksen<br />

energiatehokkuuteen.<br />

– 30 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta<br />

lämpömäärästä on otettava<br />

talteen ilmanvaihdon poistoilmasta tai<br />

säästö on toteutettava esimerkiksi vaipan<br />

lämpöeristystä parantamalla. Kehittynyt<br />

lämmöntalteenottotekniikka mahdollistaa<br />

energiatehokkaammankin lämmöntalteenoton,<br />

kertoo markkinointipäällikkö<br />

Markku Mäenpää Vallox Oy:stä.<br />

Ilmanvaihtokoneen energiatehokkuuden<br />

kertoo sen vuosihyötysuhde.<br />

Vuosihyötysuhde tarkoittaa lämmöntalteenottolaitteen<br />

talteenottaman ja<br />

hyödyntämän lämpömäärän suhdetta<br />

lämpömäärään, joka tarvitaan vuoden<br />

aikana ilmanvaihdon lämmitykseen ilman<br />

lämmön talteenottoa. Laitevalmistajien<br />

ilmoittama hetkittäisen tuloilman<br />

lämpötilahyötysuhde tarkoittaa<br />

tuloilman lämpenemisen suhdetta<br />

poistoilman ja ulkoilman väliseen lämpötilaerotukseen.<br />

Vuosihyötysuhde lasketaan likimääräisenä<br />

vuosihyötysuhteena tai tarkemmalla<br />

laskentaperusteella paikkakuntakohtaisen<br />

lämpötilan pysyvyyskäyrän arvojen perusteella<br />

(esimerkiksi ympäristöministeriön<br />

monisteen 122 mukaan). Likimääräisessä<br />

vuosihyötysuhteessa valmistajan<br />

ilmoittama tuloilman lämpötilahyötysuhde<br />

kerrotaan 0,6:lla.<br />

Rakentamismääräyskokoelma edellyttää<br />

ilmanvaihdon lämmöntalteenotolta<br />

30 prosentin vuosihyötysuhdetta.<br />

Valloxin ilmanvaihtolaitteet ylittävät<br />

energiatehokkuudeltaan selvästi<br />

määräysten vaatimustason.<br />

Kaavio. Esimerkkejä Vallox-ilmanvaihtokoneiden tarkasti lasketusta vuosihyötysuhteesta<br />

tuloilma- paikkakunnittain laskettu<br />

hyötysuhde tarkka vuosihyötysuhde<br />

(Helsinki)<br />

Vallox Digit (53 dm 3 /s) 58 % 53 %<br />

Vallox 130 (53 dm 3 /s) 58 % 53 %<br />

Vallox 90 1) yli 80 % 55-56 %<br />

Vallox 180 1) yli 80 % 59-60 %<br />

1)<br />

Luvut perustuvat VTT:n tuoteserti<strong>fi</strong>kaattiin.<br />

PIENTALOJEN KATTOTURVA SUOMESSA HUONOLLA MALLILLA<br />

Nuohousalan keskusliiton tekemän selvityksen mukaan<br />

suomalaisten asuinkiinteistöjen kattoturvatuotteet eivät vastaa<br />

vaatimuksia: lähes 40 prosentissa tutkituista kiinteistöistä<br />

oli huomauttamista. Vapaa-ajan asunnoissa tilanne on<br />

vieläkin heikompi. Jopa 60 prosentissa kattoturvatuotteet<br />

eivät ole riittäviä.<br />

- Tilanne on kaikkien katoilla liikkumaan joutuvien turvallisuuden<br />

kannalta hälyttävä, Nuohousalan Keskusliiton<br />

puheenjohtaja Esko Penttilä huomauttaa.<br />

- Valitettavasti tutkimus vahvistaa ennakko<br />

käsityksemme vanhempien omakotitalojen<br />

ja erityisesti loma-asuntoina käytettävien<br />

rakennusten kattoturvatuotteiden<br />

tilasta, myynti- ja markkinointijohtaja Kim<br />

Nylund Lafarge Roo<strong>fi</strong>ng Oy.stä sanoo.<br />

Nuohousalan keskusliiton jäsenet kartoittivat<br />

kyselylomakkeiden avulla kattoturvatuotteiden<br />

riittävyyttä joulukuussa<br />

2004. Selvityksessä nuohoojia pyydettiin<br />

tarkkailemaan oman työnsä ohessa kiinteistöjen<br />

kattoturvatuotteita: talotikkaita,<br />

lapetikkaita, kattosiltoja ja piipputikkaita.<br />

Kattoturvatuotteiden tila osoittautui huonoksi:<br />

keskimäärin 38 prosentissa kiinteistöistä<br />

on jotakin huomautettavaa. Nuohoojien<br />

arvioiden mukaan tilanne vapaa-ajan<br />

asunnoissa on vieläkin huonompi. Arviolta<br />

50-60 prosentissa vapaa-ajan asunnoista on puutteita kattoturvavarusteiden<br />

osalta.<br />

MÄÄRÄYKSET OVAT SELVÄT<br />

Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F2 rakennuksen<br />

käyttöturvallisuudesta määrää, että rakennuksen huoltamisen<br />

turvallisuus on varmistettava. Katolla sijaitseville savupiipuille,<br />

ilmanvaihtolaitteille sekä muille<br />

säännöllistä käyntiä vaativille rakennusosille<br />

ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen,<br />

katkeamaton kulkutie. Katon kulkutiet<br />

myös suojaavat katemateriaalia vahingoittumiselta.<br />

Katolla, joka on kaltevampi<br />

kuin 1:5, kattokulkutie rakennetaan kattosiltaa<br />

ja tikasaskelmia käyttäen.<br />

Lafarge Roo<strong>fi</strong>ngin Ormax-kattoturvatuotteet<br />

on kehitetty sekä testattu katon<br />

käyttö- ja huoltoturvallisuuden varmistamiseksi.<br />

Kattoturvavalikoimaan kuuluvat<br />

tikasaskelmat, lumiestekiinnikkeet ja -putket,<br />

kattosiltakannattimet ja kattosillat, tikasrungot<br />

ja tikkaan asennussarjat, turvatikkaiden<br />

asennussarjat ja tikkaan liitossarjat.<br />

Lisätietoja puh: 09-2533 7200 tai<br />

www.lafarge-roo<strong>fi</strong>ng.<strong>fi</strong><br />

49

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia<br />

EXTRA HYVÄ PAROC-ERISTE KAIKKEEN RAKENTAMISEEN<br />

Paroc on tuonut markkinoille uuden, entistä tehokkaamman<br />

ja monikäyttöisen eristeen PAROC eXtran. Uuden<br />

eristeen tiheys on hieman entistä suurempi, joten myös<br />

Vuorivillan hyvät perusominaisuudet toimivat aiempaa<br />

paremmin.<br />

Suuremman tiheytensä ansiosta PAROC eXtra-eristelevyt<br />

ovat tukevampia ja helpommin asennettavia. Tiheämpi<br />

ilma sitoo ilmaa tehokkaammin paikoilleen ja eristää näin<br />

ollen entistä paremmin. Jämäkkä tuote ei myöskään menetä<br />

asennettaessa muotoaan, eikä valu tai painu rakenteissa.<br />

Näin ollen se täyttää eristetilan tehokkaammin.<br />

Vuorivilla ei ime ilmasta kosteutta talvellakaan. PAROC<br />

eXtra pysyy siis kuivana, vaikka ympäröivän ilman kosteusprosentti<br />

olisi lähes sata.<br />

KAKSI MILJOONAA KILOA LOHJA RUDUKSEN<br />

HIEKKALINNAHIEKKAA LAPPEENRANNAN HIEKKAVIIDAKKOON<br />

Luonnonkivestä valmistettu Vuorivilla kestää sulamatta<br />

noin 1000 asteen kuumuuden, joten sen palonkestävyys<br />

on myös omaa luokkaansa.<br />

Ääneneristyksessä pätee massan laki: mitä raskaampi rakenne,<br />

sitä parempi eristävyys. Uudessa PAROC eXtrassa<br />

on aiempaa enemmän kivimassaa, mikä vaikuttaa luonnollisesti<br />

myös ääneneristävyyteen.<br />

Uusi PAROC eXtra soveltuu hyvien ominaisuuksiensa<br />

puolesta kaikkeen rakentamiseen ja kohteisiin, joissa vaaditaan<br />

erinomaisen lämmöneristävyyden lisäksi hyvää<br />

palon- ja ääneneristävyyttä. Sitä voidaan käyttää niin seiniin,<br />

kattoihin kuin ylä- ja alapohjiin.<br />

Täsmälliset tuotetiedot löytyvät osoitteesta www.paroc.<strong>fi</strong><br />

tai PAROC <strong>Rakentaja</strong>neuvonta 0203 11211.<br />

Viime kesänä Lappeenrannassa ihailtiin Suomen suurinta<br />

hiekkalinnaa. Tänä kesänä kaupungissa seikkaillaan puolen<br />

hehtaarin hiekkaviidakossa, jossa voi bongata hiekasta veistettyjä<br />

villieläimiä. Koko komeuden keskeltä kohoaa Inkatemppelin<br />

torni kymmenen metrin korkeuteen.<br />

Lappeenrannan Sataman linnoitusniemen kärkeen nouseva<br />

Suomen suurin hiekkaveistos, Lappeenrannan Hiekkaviidakko,<br />

kattaa puolen hehtaarin alueen. Hiekkaveistosalue on<br />

merkittävästi viimekesäistä suurempi. Lohja Rudus Oy Ab<br />

toimittaa kohteeseen yhteensä kaksi miljoonaa kiloa hiekkalinnahiekkaa.<br />

Lappeenrannan Hiekkaviidakon rakentamista voi seurata<br />

nettisivulta http://www.lappeenranta.<strong>fi</strong>/hiekkalinna/<br />

kuvapankki.html.<br />

Lappeenrannan Hiekkaviidakko -tapahtuman järjestävät<br />

Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy sekä jäänja<br />

hiekkaveiston mestari, lappeenrantalainen Kimmo Frosti<br />

joukkueineen. Yhteistyökumppaneita tapahtumassa on<br />

mukana parikymmentä. Lohja Rudus kantaa kortensa sananmukaisesti<br />

kekoon toimittaessaan viidakon rakentamiseen<br />

tarvittavan erikoishiekan.<br />

KAIKENLAISTA PUUHAA<br />

Kesän <strong>2005</strong> hiekkaveistosalueen palvelutarjonta monipuolistuu.<br />

Viidakkoa ympäröivien muurien ulkopuolelta löytyvät<br />

tänä kesänä mm. pomppulinna ja Possujunan asema.<br />

Alueelle avataan myös kioski sekä merirosvolaivan terminaali.<br />

Lisäksi pienet "veistäjät" pääsevät kokeilemaan taitojaan<br />

tavallista suuremmalla hiekkalaatikolla. Lue lisää<br />

www.lappeenranta.<strong>fi</strong>/hiekkalinna.<br />

AVAJAISET KESÄKUUN 19. PÄIVÄNÄ<br />

Lappeenrannan Hiekkaviidakon avajaisia vietetään sunnuntaina<br />

19.6.<strong>2005</strong>. Viidakko on avoinna päivittäin 19.6.-<br />

28.8.<strong>2005</strong> klo 11.00-19.00. Ei sisäänpääsymaksua.<br />

Lisätietoja:<br />

Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy<br />

Projektipäällikkö Armi Sallinen, puh. 040-772 1319<br />

armi.sallinen@lappeenranta.<strong>fi</strong><br />

www.lappeenranta.<strong>fi</strong>/hiekkalinna<br />

Julkaisija<br />

Me <strong>Rakentaja</strong>t yhteistyöryhmä<br />

Toimitus<br />

Suorakanava Oy<br />

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori<br />

Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449<br />

Päätoimittaja<br />

Raimo Holopainen<br />

raimo.holopainen@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Toimituskunta<br />

Mirja Forsman<br />

Tord Holmlund<br />

Anna Määttänen<br />

Tapio Näslund<br />

Niina Haahkola<br />

Markku Mäenpää<br />

Tuula Nordberg<br />

Heikki Perkiö<br />

Taitto ja ulkoasu<br />

Virve Rintasalo<br />

virve.rintasalo@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Eija Kannisto-Setälä<br />

eija.kannisto-setala@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Painopaikka<br />

Punamusta<br />

Osoitteenmuutokset<br />

Kirsi Hankimaa<br />

kirsi.hankimaa@rakentaja.<strong>fi</strong><br />

Puh. 02-634 6400<br />

Kansikuva<br />

50

Loma-asuntomessut Paraisten Airistolla 17.6.-12.7.<br />

PUOLI VUOTTA SAUNASSA<br />

Suomalainen saunoo elämänsä aikana<br />

jopa 5 000 kertaa ja moni ihan varmasti<br />

jopa enemmänkin. Jos saunomisaika<br />

kaikkinensa ottaa vaikkapa vain<br />

yhden tunnin, olemme siis elämämme<br />

aikana saunassa puolesta vuodesta<br />

vuoteen. Ei ole siis lainkaan merkityksetöntä,<br />

millainen saunamme on.<br />

Airiston loma-asuntomessujen toinen<br />

pääteemoista on juuri saunominen.<br />

Aika hyvän kuvan nykyisestä saunomisympäristöstä<br />

antaa 18 erillistä<br />

saunarakennusta ja lisäksi päärakennuksen<br />

yhteydessä olevat sisäsaunat.<br />

Kestävää ympäristöajattelua Rantasaunat on koottu yhteen kortteliin, jolloin kaunis rantamaisema<br />

ei pirstoudu koko leveydeltään.<br />

SAUNAKORTTELI ERIKOISUUTENA<br />

Messujen ehdoton erikoisuus oli tiivis<br />

kylämäinen saunakortteli, jossa sijaitsee<br />

kahdeksan rantasaunaa vieri vieressä.<br />

Saunakorttelin palstat ovat kooltaan<br />

avain 300-400 m2. Saunarakenteitakin<br />

on laidasta laitaan, sillä perinteisten<br />

rakenteiden lisäksi Paraisilla oli<br />

nähtävänä läpinäkyvä sauna, telttasauna,<br />

kotasauna, veden päällä liikkuva<br />

sauna ja savusauna holvikellarissa.<br />

51

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!