Lapsemme 1/2011 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto

mll.fi

Lapsemme 1/2011 - Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2011

LAPSEMME

Iloa

elämään

Sosiaaliset

taidot

opitaan

Seikkaile

kotiseudulla

Yksinäisyys tekee kipeää

Lapsiperhe ja verotus


Pääkirjoitus

18.2.2011

Vaikuttamisen vuosi

S

uurimmalla osalla meistä oma arki tuntuu sujuvan aika mukavasti. Kun näkökulmaa

hiukan laajentaa, on helppo huomata asioita, joita pitäisi korjata. Tuhansia nuoria jää

koulun jälkeen tyhjän päälle. Köyhiä lapsiperheitä on liikaa ja terveyserot kasvavat.

Liian monen työnsaanti takkuaa, vaikka työkykyä ja –halua olisi. Isoja haasteita, joita

tavallisen kansalaisen on vaikea korjata. Päätökset, joilla hyvinvointikysymyksiä ratkotaan,

tehdään eduskunnassa, sillä lainsäätäjillä on mahdollisuus ohjata myös kuntia käyttämään

voimavarojaan hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Vaalit ovat vaikuttamisen paikka. Vähintä, mitä jokainen kansalainen voi tehdä, on käydä

äänestämässä. Vaalien alla ehdokkaat ovat alttiita kuuntelemaan, joten juuri nyt on hyvä hetki

haastaa heitä pohtimaan lasten ja nuorten hyvinvointia. MLL:n eduskuntavaaliohjelma antaa

hyviä eväitä vaalikeskusteluihin.

Hallitusohjelmassa oli kaunis ajatus: ketään ei jätetä yksin. Valitettavasti konkreettiset toimenpiteet

tukea tarvitsevien tai heikoimmin toimeentulevien hyväksi jäivät vaatimattomiksi.

Vaikka päättäjillä on paljon valtaa muuttaa rakenteita ja toimintamalleja niin, että pahoinvointi

vähenee, asiat etenevät hitaasti.

Onneksi hyvinvoinnin lisääminen ei ole vain julkisen vallan haaste. Onneksi jokainen meistä

voi omalta osaltaan auttaa, osoittaa välittämistä, toimia muiden hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla

ja vertaistuella on suuri hyvinvointia lisäävä vaikutus. Parasta on, että siitä nauttivat sekä

toiminnan järjestäjät että siihen osallistuvat.

Vapaaehtoistyö mainitaan juhlapuheissa, mutta sen laajuutta ja positiivista vaikutusta ei

kuitenkaan täysin ymmärretä. on Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi, jonka

aikana vapaaehtoistyön merkitystä nostetaan yhteisesti esiin. Samalla kutsutaan mukaan yhä

uusia ihmisiä.

Jos ei itse ehdi ohjaamaan kerhoja tai toimimaan tukihenkilönä, yhtä tärkeää on tukea

muiden talkootyötä maksamalla jäsenmaksun tai tekemällä lahjoituksen.

Kiitos, että olet mukana rakentamassa parempaa maailmaa!

Liisa Partio, päätoimittaja

Sisältö

3 Pääkirjoitus

4 Liitossa tapahtuu

8 Verotusta uudistetaan,

mutta miten se liittyy lapsiin

15 Puheenjohtajalta

16 Sosiaaliset taidot syntyvät sylissä

20 Iloa elämään

24 Voihan vempain!

Nykykodin tekniikka vaatii uusia taitoja

26 Millainen on hyvä koulu

28 Huomaa minut!

Yksinäisyys tekee kipeää

31 Isän kynästä

32 Kotiseutu on seikkailun arvoinen

35 Lastenkulttuuri

Kirjakko

Tanssi sopii kouluun

Kulttuurikierros

39 Lasten asialla

40 Liittokokous Oulussa

42 Poimitut

47 Kirjoissa & kansissa

48 Jäsensivut

LAPSEMME

Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Kristiina Kontoniemi

Toimitusneuvosto: Jan Pippingsköld (pj), Joona Kallio, Helena Peltola, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@

mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Perttulantie

6, 00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@

bouser.fi. Lapsemme 2/2011 ilmestyy 20.5.2011 Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN 0358-7908 Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4

kertaa vuodessa, 40. vuosikerta.

Lapsemme 1/2011 3


Liitossa tapahtuu

Liitossa tapahtuu

Pääsihteerin kiitollisuus…

Onnea Jussinpekan tukarit!

Sieviläinen Jussinpekan koulu sai tunnustuksen

yhteishenkeä vahvistavasta välituntitoiminnasta

ja kiusaamisen ehkäisemisestä.

MLL valitsi koulun vuoden tukioppilaskouluksi.

300 oppilaan koulussa toimii 17 tukioppilasta

ja kaksi tukioppilasohjaajaa.

Tukioppilaat ovat järjestäneet mm. retkiä,

juhlia, teemapäiviä ja -tunteja sekä päivänavauksia.

He kokoontuvat viikoittain suunnittelemaan

toimintaa sekä kartoittamaan,

esiintyykö koulussa kiusaamista. Valtakunnallisella

välituntiviikolla tukioppilaat järjestivät

joka päivälle ohjelmaa pihaleikeistä

kisailuihin, joihin myös opettajat ja rehtori

osallistuivat.

MLL palkitsi kunniamaininnalla kuusi muuta

koulua: Tenetin koulun tukioppilaat Sotkamosta,

Kallaveden koulun tukioppilaat

Kuopiosta, Ikaalisten yhteiskoulun tukioppilaat

Ikaalisista, Tapiolan koulun tukioppilaat

Espoosta, Aleksanteri Kenan koulun tukioppilaat Sodankylästä

sekä Turengin yhteiskoulun tukioppilaat Janakkalasta.

Apurahoja

MLL:n tutkimussäätiö on myöntänyt täksi vuodeksi yhteensä

23 000 euroa seuraaviin väitöstutkimuksiin:

Psykologi Sira Määttä: Kielellisten vaikeuksien riskitekijöiden

varhainen tunnistaminen

OTM, VT Henna Pajulammi: Lapsen autonomia käsitteenä

ja periaatteena

FM Anna Rönkä: Koulujen lakkauttamisen yhteydet oppilaiden

opintopolkuihin ja kiusaamiskokemuksiin.

Kevät tuo Kevätilon!

Keräys MLL:n

paikallisen työn

tueksi 1.4.–15.5.2011

MLL:ssa

on 92 258

jäsentä

35 perhekahvilaa sai

Piltti-stipendin

35 perhekahvilaa on saanut

Piltin perhekahvilastipendin.

Piltti tuki MLL:n perhekahvilatoimintaa

yhteensä 20 000

eurolla. Palkitut hankkeet

valittiin yli 200 hakemuksen

joukosta. Stipendit myönnettiin

mm. perhekahviloiden

remonttitalkoisiin, työpajoihin,

teemaluentoihin ja retkiin

sekä lautapelien hankkimiseen.

Kuva: Anne Voltti

Yhteisvastuu nuorista

MLL on mukana Yhteisvastuu 2011 -keräyksessä, jonka tuotto

käytetään nuorten yksinäisyyden torjumiseen.

Keräys alkaa 6.2. ja sitä voi tukea lahjoittamalla rahaa

lippaaseen tai suoraan keräystilille.

www.yhteisvastuu.fi

Vaalit lähestyvät

MLL esittää, että seuraavalla

eduskunta- ja hallituskaudella

vahvistetaan lasten, nuorten

ja lapsiperheiden peruspalveluita,

korjataan lapsiperheiden sosiaaliturvan

jälkeenjääneisyys sekä

sisällytetään lapsivaikutusten

arviointi julkisen vallan päätöksentekoon

mukaan lukien talousja

veropolitiikka. Tutustu liiton

eduskuntavaaliohjelmaan.

www.mll.fi

Kiitos

Lämmin kiitos kaikille MLL:n Juhla-arpajaisiin

osallistuneille ja liiton työtä tukeneille! Voittoja voi

lunastaa 28.2.2011 saakka osoitteessa

www.arpakauppa.fi.

Kuva: MLL/RaisaKyllikki Karjalainen

…vapaaehtoisuudesta

Suurin osa maailmassa

tehdystä työstä on sellaista,

josta ei makseta. Se on

hoivaa ja huolenpitoa, se

on siivoamista ja korjaamista, se on kaikenlaista

jokapäiväistä puuhailua. Tämän lisäksi moni ihminen

tekee vapaaehtoistyötä, käyttää aikaa ja omia

voimavarojaan toisen tukemiseksi tai auttamiseksi.

Professori Juho Saaren mukaan vapaaehtoistyö

luo yhteisöön luottamusta, poistaa yhteisöstä

sosiaalista myrkyllisyyttä ja sivullisuuden

tunnetta. Vapaaehtoistyö on eräänlainen kitti, joka

pitää yhteisön kasassa. Tänä vuonna vietetään

Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotta. MLL pyrkii

houkuttelemaan uusia vapaaehtoisia mukaan Päivä

MLL:n vapaaehtoisena -kampanjan avulla. Viime

vuonna liiton vapaaehtoiset käyttivät yli 900 000

tuntia vapaaehtoistyöhön. Se on lähes käsittämätön

määrä aikaa lapsen, nuoren tai perheen hyvinvoinnin

puolesta!

Mirjam Kalland

Puheenjohtajat opissa

Liittokokous

Oulussa

11.–12.6.2011

Katso sivut

40–41

110 paikallisyhdistyksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa

on innostunut kehittämään osaamistaan MLL:n vapaaehtoistoiminnan

johtamiskoulutuksessa.

Viime vuoden puolella alkanut vuoden mittainen lähi- ja etäopiskeluna

toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää

yksilöllisiä johtamisvalmiuksia ja samalla yhdistyksen

toimintaa. Tavoitteena on mm. selkeyttää toiminnan päämääriä,

oppia käyttämään voimavaroja mielekkäästi ja kestävästi

sekä näkemään yhdistyksen toiminta osana järjestön kokonaisuutta.

MLL toteuttaa koulutuksen yhteistyössä OK-opintokeskuksen

kanssa.

Kuva: Sari Granander

Vanhamäki palkittiin

Vanhamäen hyvinvointikeskus Suonenjoella on saanut Sosiaalija

terveysturvan keskusliiton järjestökohtaisen kansalaistoiminnan

palkinnon.

Pohjois-Savon piirin ylläpitämä hyvinvointikeskus tarjoaa virkistys-

ja harrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisille. Keskuksessa

järjestetään mm. nuortenleirejä, erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia

sekä liikuntapalveluja. Paikka tunnetaan myös luomuruoan

tuotannosta. Vanhamäellä toimii lisäksi lastenkoti ja maahanmuuttajanuorten

perheryhmäkoti.

Uusia julkaisuja

Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa k -kirjassa kerrotaan

lapsen oikeudesta turvalliseen ryhmään ja ystävyyssuhteisiin.

Julkaisu on osa MLL:n ja Folkhälsanin hanketta Kiusaamisen

ehkäisy alle kouluikäisten parissa. Hinta 15 e.

Mediatyökaluja varhaiskasvatukseen on 3–5-vuotiaiden lasten

kasvattajille suunnattu opas. Siinä on runsaasti media-aiheisia

toimintavinkkejä, jotka harjaannuttavat lasten sosiaalisia

taitoja ja tukevat kasvatuskumppanuutta. Hinta: Julkaisu on

maksuton, postituskulut 4 e.

Julkaisujen tilaukset www.mll.fi/kauppa. Julkaisut voi ladata

osoitteesta www.mll.fi/verkkojulkaisut.

Auta meitä vastaamaan

- ryhdy kuukausilahjoittajaksi www.auta.mll.fi

ja katso mihin olemme lupautuneet.

4 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 5


Liitossa tapahtuu

Liitossa tapahtuu

Eeva Hämäläinen

Suurperheiden äidit nauttivat vertaistuesta

MLL:n Oulun yhdistyksessä toimii jo

viidettä vuotta kahdeksan suurperheen

äidin vertaisryhmä 5+äitiverkko.

Tapaamisissa jaetaan kuulumiset sekä

paneudutaan monipuolisesti vanhemmuuden,

äitiyden ja naiseuden

teemoihin. Aiheista kuullaan myös

vierailevia luennoitsijoita.

– Tämä vastaa keskustelunhaluuni

oikeista asioista, kuvailee kahdeksan

lapsen äiti Kristiina Ketola-Orava.

– Perheväsymyksestäkin saa puhua

pelkäämättä arvostelua, lisäävät

muut äidit. –Usein kuulee, kuinka

suurperheellisen stressi ja huolet ovat

omaa syytä ja siksi niistä pitää vaieta.

Äitiverkossa ei ajatella niin, viiden lapsen

äiti Ulla-Maija Pyykkönen toteaa.

6 Lapsemme 1/2011

Kuva: Mia Viljanen

Perhetalossa tapahtuu

Marjo Käsmä, Lea Karjula,

Kristiina Ketola-Orava,

Ulla-Maija Pyykkönen,

Eeva Hämäläinen, Maarit

AlAmir, Jaana Myllylä ja

Tarja Linnanmäki kuuluvat

5+äitiverkkoon.

– Äitiverkko tarjoaa meille huokaisun

paikan: hyvät tarjottavat, ihmiset ja

aiheet, viidentoista lapsen äiti Lea

Karjula täydentää.

Ryhmän taika on erilaisissa persoonissa,

jotka taiteilevat samanlaisessa

elämäntilanteessa. Lapsia äideillä on

yhteensä 63.

– Vakaumukset, taustat ja perhemuodot

ovat kirjavat. Silti koetaan voimakasta

iloa ja yhteenkuuluvuutta,

ryhmää luotsaava seitsemän lapsen

äiti Eeva Hämäläinen kertoo.

– Suunnitteilla onkin tulevaisuudessa

kehittää pohjoispohjanmaalaisten

suurperheiden vertaisryhmätoimintaa

tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan viettävässä

yhdistyksessä.

Haluatko tukihenkilöksi

MLL kouluttaa tukihenkilöitä lasta odottaville

ja neuvolaikäisten lasten perheille. Tukihenkilöt

ovat luotettavia aikuisia, jotka tukevat vanhemmuutta

ja perheen hyvinvointia, antavat

voimia arkeen ja auttavat perhettä elämänhallinnassa.

Tukihenkilöt haluavat antaa aikaansa ja

kulkea perheen rinnalla. Perheitä autetaan

keskustelemalla, kuuntelemalla ja yhdessä tekemällä,

lähtemällä esimerkiksi vaunulenkille

tai käymään asioilla. Tapaamisia on yleensä joka

toinen viikko muutaman tunnin ajan kerrallaan.

Tukihenkilöt saavat ammatillista tukea ja

ohjausta.

Voisitko sinä toimia vapaaehtoisena tukihenkilönä

www.mll.fi/perheille/tukihenkilöt

Varsinais-Suomen piiri järjestää kevään aikana maksuttomia

vanhempainiltoja Perhetalo Heidenikissä. 16.3. aiheena on media ja 13.4.

isyys. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: varsinaisuomenpiiri.mll.fi

KAISA EEROLA

KUVA SAKARI SUIHKONEN

Mannerheimin Lastensuojeluliiton

neljä piirijärjestöä

yhdistyy uudeksi Järvi-Suomen

piiriksi. Tavoitteena on tukea

paikallisyhdistyksiä ja perheitä

entistä tehokkaammin.

Neljästä

tulee yksi

Järvi- Suomen suurpiiri

I

dea uudesta piiristä on

syntynyt Etelä-Savon, Pohjois-Savon,

Keski-Suomen

ja Pohjois-Karjalan piirien

keskinäisessä tapaamisessa.

Hanke perustuu piirien johtohenkilöiden

vahvaan visioon ja haluun

uudistaa rakenteita, niin että toiminta

turvataan myös tulevina vuosina, MLL:n

järjestöjohtaja Milla Kalliomaa sanoo.

Uutta piiriä on alueella valmisteltu

alusta asti yhdessä paikallisyhdistysten

kanssa.

– Järvi-Suomen piirillä näyttääkin olevan

yhdistysten vahva tuki, koska kaikki

päätökset syntyivät yksimielisesti.

Paikalla oli tavallista piirikokousta runsaammin

väkeä ja 74 yhdistystä kävi allekirjoittamassa

piirin perustamiskirjan.

Järvi-Suomen piirin puheenjohtajan

Reino Rouhiaisen mukaan piirien yhteistyötä

on kaivattu.

– Suunnittelussa oli mukana piirien,

paikallisyhdistysten ja työntekijöiden

edustajia. Suunnittelukokouksissa

keskustelu oli kriittistä ja rakentavaa.

Yhteistyö tuo vahvuutta ja uusia mahdollisuuksia

toimintaan. Tärkeä lähtökohta

on myös taloudellisuus.

Leppävirralla 27.11.2010 perustettuun

MLL:n Järvi-Suomen piiriin kuuluu

120 paikallisyhdistystä ja yli 15000 jäsentä.

Piirin varsinainen toiminta alkaa

vuoden 2012 alusta. Neljä piiriä tiivistää

yhteistyötään jo tämän vuoden aikana.

Ohjausta ja neuvontaa

Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on

MLL:n ydintehtävä. Järvi-Suomen alueen

piirien yhdistämisen tavoitteena on turvata

mahdollisimman vahva tuki alueen

kaikille paikallisyhdistyksille.

– Paikallisyhdistykset odottavat, että

he voivat saada asiantuntevaa ohjausta

ja neuvontaa omasta piiristään. Yhteisen

piirin etuna on, että keskittämällä hallintoa

ja muodostamalla neljän erillisen

piirin sijaan yksi yhteinen organisaatio,

voidaan paremmin ohjata resursseja toimintaan.

Isommassa organisaatiossa on

mahdollista luoda selkeämpää työnjakoa

ja kehittää osaamista toisella tavalla kuin

pienessä, Milla Kalliomaa täsmentää.

– Koko järjestön vaikuttavuus kasvaa,

kun se on isompi ja vahvempi tekijä alueellisesti.

Paikallisyhdistykset saavat tarvitsemansa

avun ja tuen. Toiminta pysyy

ja paranee, Reino Rouhiainen sanoo.

Tavoitteellista yhteistyötä

Järvi-Suomen piirin tietotaitoa voidaan

hyödyntää koko alueen eduksi. Etelä-Savon

piirissä lapsiperheiden tukihenkilötoiminta

on laadukasta ja Keski-Suomen

piirissä on satsattu vapaaehtoistoiminnan

ohjaamiseen. Pohjois-Savon piiri

on panostanut tukioppilastoimintaan ja

Pohjois-Karjalan piiri lasten kulttuuritoimintaan.

– Uskomme, että MLL:n muut piirit

saavat Järvi-Suomesta arvokasta kokemusta

omaan kehittämistyöhönsä. Jo nyt

on nähtävissä aikaisempaa tavoitteellisempaa

yhteistyötä piirien välillä. Aiemmin

lastenhoitovälitys toimi jokaisessa

piirissä, nyt hoitajia välitetään kuudessa

eri pisteessä ja pienemmillä kustannuksilla.

Myös hankerahoituksen muuttuminen

asettaa kaikille haasteita, koska

rahoittaja edellyttää jatkossa vaikuttavampia

ja suurempia kehittämishankkeita,

Milla Kalliomaa toteaa.

Järvi-Suomen piiri on suurin ja merkittävin

MLL:n organisaation kehittämishanke

sitten 1950-luvun, jolloin

liiton piirit perustettiin pitkälti silloisen

läänijaon mukaan. 1950-luvulle saakka

alueellista tehtävää oli hoidettu yhteistyössä

SPR:n kanssa.

Uusi Järvi-Suomen piiri on MLL:n suurin

piirijärjestö. Piirissä tulee toimimaan

useita alueellisia palvelupisteitä.

Uuden piirin

perustamiskokouksen

päätteeksi

piirihallituksen

jäsenet asettuivat

yhteiskuvaan.

Yhteistyötä ja vastuuta

Kysyimme muutaman paikallisyhdistyksen

puheenjohtajan mielipidettä

suurpiiristä.

– Koen uuden piirin mahdollisuutena saada

entistä asiantuntevampaa apua yhdistykseen

puhelimitse ja netin välityksellä. Toivon

myös uutta, entiset lääninrajat ylittävää yhteistyötä.

Uudet ideat ja vanhat toimintamuodot

jakaantuvat entistä laajemmalle yhteiseen

ideapankkiin.

Ritva Väyrynen

puheenjohtaja, Juukan yhdistys

– Uudessa suurpiirissä voimme käyttää voimavarojamme

paremmin ja vaikuttavammin

hyödyksi. Viemme yhdessä eteenpäin

kehitettäviä asioita ja jokainen tuo mukaan

omat vahvuutensa.

Piiristä tulee niin hyvä kuin toimijat sen sisällä.

Jokainen on vastuussa siitä, millaisen

piirin yhdessä rakennamme.

Anne Walden

puheenjohtaja, Kuopion yhdistys

– Uskon, että paikallisyhdistysten tuki kasvaa

ja vastuuhenkilöillä on enemmän aikaa

käydä paikallisyhdistyksissä kokouksissa ja

tapahtumissa ja antaa sitä kautta tukea vapaaehtoistyöhön.

Toivon, että koulutuksia ja

keskustelutilaisuuksia muiden vapaaehtoisten

kanssa järjestetään lisää.

Liisa Alftan

Puheenjohtaja, Joutsan yhdistys

Lapsemme 1/2011 7


LIISA PARTIO, ESA IIVONEN

Kuvat MATTI MATIKAINEN, TUIJA LINKOLA JA RODEO

Verotusta uudistetaan

- miten se liittyy lapsiin

U

utisissa puhutaan kestävyysvajeesta.

Huolestuneen

näköiset

ministerit muistuttavat,

että yhteiseen kassaan

ei kerry riittävästi

rahaa kattamaan kuluja. Valtio velkaantuu

eikä tilanne kunnissa ole parempi.

Kuntien verotulot ja valtionosuudet riittävät

huonosti palvelujen kustannuksiin.

Niinpä teitä pidetään kunnossa, vanhainkoteja

rakennetaan ja terveyskeskuksia

ja kouluja pyöritetään velkarahalla.

Valtion velka on taantuman aikana

kasvanut nopeasti. Onneksi talous näyttää

kääntyvän kasvuun, minkä ansiosta

vuoden 2011 budjetissa velanottotahti

hidastuu, kun verotulot taas kasvavat.

Vaikka talous elpyy, perusongelma pysyy.

Kenellekään ei liene epäselvä tulevaisuuden

suuri haaste: suuret ikäluokat

vanhenevat ja työssä käyvien joukko pienenee.

Tämän pienemmän joukon pitäisi

jaksaa tehdä pitkää ja tehokasta päivää,

jotta he saavat maksettua edes edellisen

sukupolven eläkkeet. Sen lisäksi pitää

saada kokoon rahat muihin tulonsiirtoihin

ja peruspalveluihin.

Osa poliitikoista ja virkamiehistä sanoo,

että vaje on niin suuri, että tarvitaan

sekä verotuksen kiristämistä että

palvelujen ja etujen leikkaamista. Arviot

kuitenkin vaihtelevat. Viimeisimpien

tietojen mukaan väestön vanhenemisesta

aiheutuvat kulut eivät ehkä olekaan

niin suuria kuin aikaisemmin on laskettu,

koska ikääntyvät ovat huomattavasti

hyväkuntoisempia kuin edellinen eläkeläissukupolvi.

Lähivuosiksi povataan ankaraa kuuria:

palveluja ja tulonsiirtoja leikataan, veroja

kiristetään. Kevään vaaleissa valittavien

päättäjien pitäisi tehdä viisaita päätöksiä

ja muistaa arvioida myös niiden vaikutus

lapsiin.

Vakaa talous on yhteinen etu

Hyvin hoidetusta, laajaan veropohjaan

perustuvasta julkisesta taloudesta hyötyvät

kaikki, sillä jokainen kansalainen

käyttää yhteisillä varoilla luotuja palveluja

ja rakenteita päivittäin.

Lapsiperheiden arkea

helpottaa, että palvelut ovat

jatkossakin laadukkaita ja

sopivan lähellä.

8 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 9


Vakaa julkinen talous varmistaa, että yhteinen

ympäristö on turvallinen, viihtyisä ja tarjoaa

myös virikkeitä.

Keskimääräiset nettotulonsiirrot

(saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot)

4000

2000

0

-2000

-4000

-6000

-8000

-10000

Lähde: Tilastokeskus

Yhden hengen

kotitaloudet

Kaikki kotitaloudet,

joissa lapsia

Lapsettomat

parit

Saadut tulonsiirrot

Saadut tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä

ja muista sosiaaliturvaetuuksista

kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahoista, sosiaaliavustuksista

kuten lapsilisistä ja toimeentulotuesta

sekä muista saaduista tulonsiirroista,

kuten elatusavusta.

Maksetut tulonsiirrot

Maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä

veroista ja sosiaaliturvamaksusta.

Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset

eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut

sekä maksetut elatusavut.

Yhteisesti rahoitetaan paitsi lapsuuden

neuvolakäynnit ja maksuton opetus

alakoulusta yliopistoon myös esimerkiksi

kunnallistekniikka, turvallisuus eli

poliisi ja maanpuolustus sekä rata- ja tieverkoston

kunnossapito.

Jos vaihtoehtoina ovat verotuksen kiristäminen

ja palvelujen leikkaaminen,

suurin osa kansalaisista on – vaikka

ehkä pitkin hampain – verojen kiristämisen

kannalla. Kaikkien kansalaisten

saatavilla olevia peruspalveluja kuten

kirjastoja, päiväkoteja ja terveydenhuoltoa

kannattaakin puolustaa. Peruspalvelut

ja kohtuullinen sosiaaliturva lisäävät

kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä,

vähentävät syrjäytymistä ja lisäävät yhteiskunnan

vakautta ja turvallisuutta.

Muistetaanko lapset

Julkisen talouden pitkäjänteinen kehittäminen

ei ole ihan yksinkertaista.

Käsitykset siitä, pitäisikö verotusta keventää

vai kiristää, tai olisiko verotuksen

tuloeroja tasaavaa vaikutusta syytä

lisätä vai siirtyä lähemmäs tasaveromallia,

riippuu päättäjien arvomaailmasta ja

puoluekannasta. Veropolitiikan suunta

muuttuu sen mukaan, mikä ryhmittymä

milloinkin on vallassa.

Isoissa päätöksissä tulisi aina arvioida

niiden kansalaisiin kohdistuvat vaikutukset,

myös lapsivaikutukset. Lapsen

oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa

valvova komitea suosittelee, että

lapsivaikutusten arviointi tehdään aina

kun laaditaan tai toimeenpannaan uusia

toimintaohjelmia, uutta lainsäädäntöä,

kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason

talousarviota tai hallinnollisia muutoksia.

Verotusta uudistettaessa pitäisi siis

arvioida muutosten vaikutukset erilaisten

lapsiperheiden toimeentuloon

ja talouteen. Näin ei tällä hetkellä automaattisesti

tapahdu. Oikeuspoliittisen

tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan

vuonna 2009 alle puolessa hallituksen

eduskunnalle antamista lakiesityksistä

arvioitiin kansalaisvaikutuksia. Vaikutuksia

lapsiin ja nuoriin arvioitiin vain

2,5 %:ssa esityksiä.

Verolinjausten arviointi jää siis vanhemmille,

jotka kevään vaaleissa äänestävät

sekä omasta että lastensa puolesta.

Millainen talous- tai veropolitiikka olisi

lasten ja perheiden etu

Oikeudenmukaisuutta ja

ohjaavuutta

Hyvän verojärjestelmän kriteereiksi on

yleensä lueteltu yksinkertaisuus, oikeudenmukaisuus

ja kyky edistää taloudellista

kasvua. Oikeudenmukaisuuteen

liittyy verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus.

Suomessa ansiotuloja verotetaan

progressiivisesti, siis niin, että ne, joilla

on suuremmat tulot, maksavat enemmän

ja heikommin pärjäävät vähemmän.

Näin pyritään varmistamaan, että jokainen

osallistuu, mutta kykyjensä mukaan.

Progressiivisuus koskee tällä hetkellä

vain ansiotuloja, pääomatuloissa on tasaveromalli.

Verotuksella voidaan myös ohjata kansalaisten

ja yritysten käyttäytymistä. Esimerkiksi

verottamalla tiettyjä tuotteita

tai palveluja ankarammin pyritään vähentämään

ympäristönkuormitusta tai

edistämään terveyttä. Taloudellista kasvua

edistävä veromalli kannustaa perustamaan

yrityksiä ja palkkaamaan

työntekijöitä.

Hetemäen ryhmän ehdotukset

Valtiovarainministeriössä on etsitty mallia

verotuksen kokonaisuudistukselle.

Asiaa pohtinut alivaltiosihteeri Martti

Hetemäen johtama työryhmä julkisti

joulun alla ehdotuksensa. Sen mukaan

verotuksen painopistettä tulee siirtää

työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.

Painopisteen siirtämisellä tavoitellaan

talouskasvua, joka toisi työllisyyttä,

joka lisäisi verokertymää, joka tasapainottaisi

julkista taloutta. Välitöntä lisäystä

verokertymään ehdotus ei tuo, sillä

ehdotuksessa kevennykset ja kiristykset

menevät tasan.

Hetemäen ryhmä esittää, että yhteisöverotusta

kevennetään ja henkilötason

pääomaverotusta kiristetään. Kulutusta

halutaan verottaa tiukemmin, joten arvonlisäveroa

ehdotetaan nostettavaksi,

samoin valmisteveroja, lähinnä sähkön,

lämmityspolttoaineiden ja liikennepolttoaineiden.

Asuminen kallistuisi, sillä

kiinteistöveroa halutaan nostaa ja asuntolainan

koroista saatavaa verovähennystä

kutistaa. Lisäksi energiaverojen

korotus lisäisi asumiskustannuksia. Hetemäen

ryhmä ehdotti myös ns. terveysveroja:

alkoholin, tupakan, karkkien ja

limsan verotuksen nostamista.

Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet

viimeisten 15 vuoden ajan. Hetemäen

ryhmän ehdotus ei kaventaisi tuloeroja.

Keskituloisille jäisi käteen hiukan

enemmän. Kaikkein hyvätuloisimpien

joukossa tulot hiukan pienenisivät koska

pääomaveroa korotettaisiin. Kaikkein

heikoimmin toimeentulevien tilanne ei

helpottuisi, vaan käteen jäävä tulo pienenisi

edelleen 1–2 % verran. Tämä johtuu

siitä, että ehdotuksen mukaan ansioverotuksen

kevennys koskisi vain palkkoja.

Kaikkein köyhimmät, joiden toimeentulo

on tulonsiirtojen varassa, eivät siis hyödy

kevennyksestä.

Alv tuntuu perheen kukkarossa

Koska arvonlisävero on sama jokaiselle,

sen korotuksella on iso vaikutus varsinkin

pienituloisille lapsiperheille, joiden

käyttämästä rahasta suuri osa menee

elämiseen: ruokaan, vaippoihin, vaatteisiin,

kodin lämmittämiseen ja liikkumiseen.

Arvonlisävero on suurin erä valtion

verotuloissa. Vero koskee hyvin monenlaisia

palveluja ja tuotteita. Ruoan

arvonlisävero on oleellinen, kaikkia

koskeva asia, ja sen alentaminen oli varsinkin

lapsiperheille tervetullut päätös.

Tupakan ja alkoholin veroja saakin

kansalaisten mielestä nostaa. Ylen Taloustutkimuksella

teettämässä kyselyssä

vastaajat saivat valita kaksi tärkeintä

kohdetta, jos julkisen talouden tasapainottaminen

vaatii veronkiristyksiä. 61 %

vastaajista oli valmis nostamaan alkoholin

ja tupakan verotusta. 42 % tuki pääomatulojen

verotuksen kiristämistä. 36

% kannatti makeisten ja virvoitusjuomien

verotuksen tiukentamista.

Arvonlisäveron korotuksen sijaan pienituloinen

lapsiperhe hyötyisi enemmän

tuloverojen korottamisesta, sillä progressiivisuudesta

johtuen sen vaikutus

perheen tuloihin olisi pienempi. Perheet

eivät siltikään muutu verohyötyjiksi, sillä

nykytilanteessa perheiden maksamat

verot ylittävät saadut tulonsiirrot. Vaikka

lapsettomat toisinaan väittävät joutuvansa

maksamaan lapsiperheiden kulut,

todellisuudessa lapsiperheet ovat tulonsiirtojen

nettomaksajia.

Myös tie- ja rataverkoston ylläpito

ja rakentaminen maksetaan

verovaroilla.

Poliisia tai hammaslääkäriä tarvitsee

harvoin, mutta tarvitessaan odottaa,

että apua saa nopeasti.

10 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 11


Valtion tuloarvio 2011

alkoholijuomavero 1,3 mrd

energiaverot 3,9 mrd

tupakkavero 0,7 mrd

autovero 1 mrd

Muut verot

2,6 mrd

Valmisteverot 6 mrd

Liikevaihdon perusteella

kannettavat verot 15 mrd

Tulon ja varallisuuden perusteella

kannettavat verot 12 mrd

arvonlisävero

14,6 mrd

Valtion tulot yhteensä

50,5 mrd

verot ja veroluonteiset tulot 35,8 mrd

muut tulot 6,6 mrd

nettolainanotto ja velanhallinta 8,1 mrd

ansio- ja pääomatuloverot

7,4 mrd

yhteisövero 3,8 mrd

Verot ja veroluonteiset

tulot 35,8 mrd

Nettolainanotto ja

velanhallinta 8,1 mrd

Kohti tasaveroa

Euroopan maat verottavat kansalaisiaan

hyvin eri tavoin. Pohjoismaat ovat

olleet perinteisesti ankarampia verottajia

kuin Etelä-Euroopan maat. Suomessa

kokonaisveroaste vuonna 2009 oli 43 %,

Ruotsissa 46 % ja Tanskassa peräti 48 %.

Euroopassa lempeimpiä verottajia olivat

Slovakia ja Kreikka 29 % Irlanti 28 % ja

Turkki 25 %.

Suomessa kokonaisveroaste nousi

vuoteen 2000 saakka mutta kääntyi sen

jälkeen laskuun. Syynä on ollut henkilötulo-

ja yritysverojen alentaminen. Juhani

Turkkilan tuore väitöskirja kertoo,

että tuloveroasteikkoja on kevennetty

huomattavasti viimeisen parinkymmenen

vuoden aikana. Vuonna 2008

tuloveron osuus reaalituloista oli vain

kolmannes siitä, mitä vuoden 1988 tuloveroasteikolla

olisi samoista tuloista

verotettu. Eroa selittää vuonna 1989

toteutettu kokonaisverouudistus, jonka

yhteydessä tuloveroasteikkoa kevennettiin

merkittävästi. Tuloveroasteikon keventäminen

on ollut yleinen trendi myös

viime vuosina. Samalla verotuksen merkitys

tulojen tasaajana on vähentynyt.

Veromalli on siis vähitellen siirtynyt

lähemmäs tasaverotusta. Joidenkin laskelmien

mukaan enää 10 % verotuloista

kertyy progressiivisesti. Laskelma

perustuu siihen, että tuloverotuksen kevennyttyä

rahaa kertyy enemmän muista

veroista ja sosiaaliturvamaksuista.

Kevyempi verotus lisää

työpaikkoja

Verotuksen keventämisen tärkein perustelu

on ollut työllisyyden tukeminen. Uskotaan,

että kun verotus on maltillista,

syntyy uusia työpaikkoja. OECD-lukujen

perusteella matalalla verotuksella

ja korkealla työllisyydellä ei kuitenkaan

näytä olevan suoraa yhteyttä. Esimerkiksi

Tanskassa, jossa verotus on OECDmaiden

tiukinta, työikäisistä oli vuonna

2009 työssä 76 %. Norjassa veroaste oli

41 %, työllisyysaste 77 %. Suomen työllisyysaste

joulukuussa 2010 oli 67 %.

Matala verotus ei taas välttämättä takaa

työllisyyttä. Klassinen erimerkki on

USA, jonka veroaste oli 27 %, työllisyysaste

68 %.

Yhteys verotuksen ja työllisyyden välillä

ei siis ole suoraviivainen, vaan työllisyysasteeseen

vaikuttavat hyvin monet

asiat. Tiukan verotuksen maassa työllisyyttä

voi lisätä myös se, että julkinen

talous on iso työnantaja. Hyvinvointipalveluilla

myös järjestetään koulutusta ja

kuntoutusta ja ylläpidetään terveyttä ja

työkykyä. Lisäksi hyvin järjestetty päivähoito

mahdollistaa molempien vanhempien

osallistumisen työelämään.

Vaikka yritys- ja henkilötuloverotusta

laskettaisiin merkittävästi, työttömyys

ei välttämättä vähene, jos työvoiman

kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Työelämän

vaatimukset ovat koventuneet.

Sen myötä joukko ihmisiä, jotka aiemmin

työllistyivät, jäävät nyt työelämän

ulkopuolelle.

Kestävyysvaje on tosiasia, eikä siihen

tunnu löytyvän helppoa ratkaisua. Jotta

peruspalvelut ja tulonsiirrot saadaan

turvattua, olisi ehkä aika suostua siihen,

että verotusta tiukennetaan.

Samaan aikaan tulisi entistä tehokkaammin

varmistaa, että kaikki työkykyiset

pääsevät töihin. Julkisen sektorin

ja järjestöjen mahdollisuuksia työllistää

on tuettava ja nuorten putoaminen

koulutuksen ja työelämän väliin on estettävä.

Tuhansien nuorten jättäminen

oman onnensa nojaan on sekä inhimillisesti

että taloudellisesti kestämätön

ratkaisu. Mitä huonommin työllistämisessä

onnistutaan, sitä suurempiin tulonsiirtoihin

pitää varautua. Se tietää

uusia paineita verotukseen tai palvelujen

karsimiseen.

Työllisyysaste on 15–64-vuotiaiden

työllisten prosenttiosuus samanikäisestä

väestöstä. Työttömyysaste on

vastaavasti työttömien osuus työikäisestä

väestöstä. Väliin jäävät esimerkiksi

opiskelijat sekä kotiäidit, joita ei

tilastoida kumpaankaan ryhmään.

12 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 13


Puheenjohtajalta

Yhteistyötä lasten

terveyden hyväksi

Kevätilo-keräys

1.4.–15.5.2011

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja äitiysja

lastenneuvoloiden toiminta on aina kytkeytynyt

läheisesti toisiinsa. Tiivis yhteistyö

on kantanut erinomaista hedelmää.

Parina viime vuosikymmenenä neuvoloiden

toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin

jyrkästi huonontuneet. Vaikka yhteiskunnan

kaikilla portailla tunnustetaan lasten ja lapsiperheiden

tuen tarve, resurssien niukkuus on

pakottanut kunnat vähentämään lapsiperheille

tarjotut neuvola- ja kouluterveydenhuollon

palvelut minimiinsä. Käynnit neuvolassa, kouluterveydenhoitajalla

ja -lääkärillä on monissa

kunnissa jouduttu typistämään, niin että

aivan perustavaakin laatua olevat neuvola- ja

kouluterveydenhuollon toimet on ollut pakko

hyllyttää odottamaan parempia aikoja.

Mittava, koko lapsiväestöä ja lapsiperheitä

koskeva uusi neuvola- ja kouluterveydenhuoltoasetus

tuo tervetulleita uusia tuulia neuvoloiden

ja kouluterveydenhuollon toimintaan.

Tuoreeseen asetukseen liittyy valtion myöntämä

taloudellinen tuki, joka on tarkoitettu

neuvolahenkilökunnan lisäämiseen. Koska

valtion rahoitus ei yleisen kuntarahoituskäytännön

mukaisesti ole korvamerkittyä, onkin

tärkeää kuntakohtaisesti varmistaa ja valvoa,

että kunnat kohdentavat valtion rahoituksen

oikeisiin kohteisiinsa.

Uusi asetus edellyttää myös entistä tiheämpiä

ja vaativampia terveydenhoitajan

ja lääkärin tarkastuksia ja myös entistä mittavampia

laajoja terveystarkastuksia. Laajat

terveystarkastukset yritetään toteuttaa, niin

että molemmat vanhemmat voivat osallistua

niihin yhdessä lapsensa kanssa. Vaikka viime

vuodet osoittavatkin, että yhä suurempi osa

isistä on mukana lastensa neuvola- ja kouluterveydenhuollon

tarkastuksissa, isien osallistumisaktiivisuutta

on syytä entisestään

nostaa.

Viime vuosina MLL:n ja kuntien yhteistyö

on entisestään tiivistynyt. Tutkittavana ja

testattavana on yhä paremmin toimivia lapsiperheiden

vertais- ja muita tukimuotoja.

Taas kerran riittää haasteita luovalle MLL:n

toiminnalle.

Olli Simell

professori, ylilääkäri

Osallistu Kevätilo-keräykseen! Tuet MLL:n paikallista työtä lasten ja lapsiperheiden

hyväksi. Keräyksen tuotto käytetään MLL:n perustoimintaan

esimerkiksi perhekahvilan ylläpitoon, kerhotoimintaan, retkien, leirien tai

tapahtumien järjestämiseen.

Lue lisää www.mll.fi/kevatilo

Lapsemme 1/2011 15


Sosiaaliset taidot 0–3 v 4–6 v 7–12 v 13–18 v

VIRVE JÄRVINEN

PIIRROS PEKKA RAHKONEN

Sosiaaliset taidot

syntyvät sylissä

V

aikka kaverit ja yhteiset

leikit ovat pienellä

vauvalla vasta

edessäpäin, yhteisissä

touhuissa tarvittavat

taidot ottavat ensiaskeleitaan:

edellytykset myöhäisempiin kykyihin

luodaan varhaislapsuudessa.

– Vauva tarvitsee turvallisen kiintymyssuhteen

hoitajaansa. Varhainen

vuorovaikutussuhde on koko lapsen

psyykkisen kehityksen kivijalka. Turvallinen

kiintymyssuhde hoitajaan heijastuu

lapsen myöhempään kykyyn solmia

Lepertele, hulluttele ja hymyile vauvalle. Hellyyttä

pursuavassa kodissa kasvaa ihmissuhdetaitureita.

pitkäaikaisia, luottamuksellisia ihmissuhteita,

varhaiskasvatuksen professori,

psykologian tohtori Marja-Leena Laakso

Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan

kaikkea lapsen ja häntä hoitavien

vanhempien yhteistä olemista,

kokemista ja tekemistä ensimmäisinä

elinvuosina. Vauva on vanhempiensa

kanssa vuorovaikutuksessa liki koko

valveillaoloaikansa. Kun hän viestii nälästään

kitinällä, vanhemmat vastaavat

hänelle tarjoamalla maitoa. Toinen ääni

kellossa kertoo, koska on aika vaihtaa

vaippa, mennä untenmaille tai tankata

läheisyyttä.

– Vanhempien tapa vastata näihin

viesteihin välittömästi kertoo lapselle,

että hän on tärkeä ja turvassa ja että

häntä kuunnellaan. Samalla pieni ihminen

oppii, kuinka hän voi omilla tekemisillään

vaikuttaa toisiin.

Vauva aistii ilot ja surut

Jo nelikuinen osaa odottaa tuttua hoitajaa.

Jos hoitaja tässä iässä vaihtuu, heijastuu

se vauvan psyykkiseen kehitykseen.

Hänestä voi tulla aiempaa levottomampi,

syöminen takkuaa ja uni on rauhattomampaa.

– Vauvaa ei voi helliä liikaa. Vaikka hän

ei vielä vastaa puheella, hänelle pitää

jutella ja hymyillä. Hän aistii hoitajansa

äänensävystä, ilmeistä ja eleistä, että

kaikki on hyvin. Yhtä lailla hän aistii,

jos vanhemmalla on surua, Marja-Leena

Laakso sanoo.

Pieni ihminen tarvitsee kehitykseensä

myönteisiä kokemuksia ja niitä kannattaa

virittää varta vasten.

– Varpaiden kutittelu ja lorut ja leikit

hauskuttavat vauvaa ja vanhempaa.

Jaettu ilo ja myönteisten tunteiden vahvistaminen

opettavat lapselle keinoja

mielihyvän hankkimiseen, mikä suojaa

esimerkiksi myöhemmiltä riippuvuusongelmilta.

Aikuinen on peili

Sosiaaliset suhteet sujuvat empaattiselta.

Jotta kyky empatiaan eli taito asettautua

mielikuvissa toisen ihmisen asemaan

syntyisi, lapsen on opittava tunnistamaan

ja nimeämään tunteitaan. Vauva

tarvitsee näiden taitojen oppimiseen aikuista

peiliksi.

– Aikuisesta tulee peili esimerkiksi silloin,

kun hän osallistuu vatsanpuruista

kärsivän vauvan tunteeseen kurtistamalla

otsaansa ja sanomalla, että masuun

sattuu. Peilisuhde vanhempaan alkaa

jo ensimmäisenä elinpäivänä ja jatkuu

nuoruuden loppuun saakka. Ilmeiden ja

eleiden lisäksi sanat ovat tarpeen: tutkimusten

mukaan lapsi saa muita paremmat

sosiaaliset taidot perheessä, jossa

puhutaan tunteista, Marja-Leena Laakso

painottaa.

Jo puolivuotias hallitsee empatian alkeet.

Hän osaa tuntea myötätuntoa eli

sympatiaa: kun kaveri purskahtaa neuvolassa

itkuun, toisellekin tulee paha

mieli ja neuvolassa käynnistyy itkukonsertti.

Kaksivuotias kykenee jo kuvittelemaan,

miltä surevasta kaverista tuntuu.

– Kyky empatiaan ei säily eikä kehity,

ellei lapsi saa siihen aikuisen tukea. Aikuisen

tulee näyttää lapselle, että hän arvostaa

tämän huolenpitoa ystävästään.

Lapsen kanssa kannattaa miettiä, kuinka

yhdessä voitaisiin auttaa kaveria selviämään

pahasta olostaan.

Aikuisen tehtävänä on opettaa lasta

selviämään ikävistä tunteistaan tai muuten

sosiaalisissa suhteissa tärkeä itsehillinnän

taito jää kehittymättä.

– Kun pienen vauvan vatsaa vääntää,

aikuinen voi ottaa lapsen syliin. Sylissä

kipu lievenee. Vähitellen lapsi oppii, että

ikävillä tunteilla on elinkaarensa. Syliin

tulo on lapselle keino tunteiden säätelyyn.

Myöhemmin, kun lapsi kasvaa ja

oppii puhumaan, keskustelu vanhemman

kanssa on kelpo keino tunteiden

käsittelyyn.

Lapsi kokeilee taitojaan

Lapsen temperamenttipiirteet ja aikuisen

kyky huomioida ne vaikuttavat sosiaalisiin

taitoihin. Sosiaalisen lapsen on

muita helpompi oppia yhteiselossa tarvittavia

taitoja, sillä luonteenpiirteensä

vuoksi hän hakeutuu toisten seuraan

ja häntä kiitetään usein seurallisuudestaan.

Ujolla mahdollisuus sosiaalisten

taitojen oppimiseen voi jäädä seurallista

vähäisemmäksi.

– Aikuisen tehtävänä on antaa jokaiselle

lapselle temperamentista riippumatta

tilaisuus harjoitella sosiaalisia taitoja ja

toimia lapselle mallina. Ujo kaipaa aikaa

ja rohkaisua. Jos ujoa ja varovaista lasta

rajoitetaan liikaa, hänestä tulee arka ja

uusien ihmissuhteiden solmiminen vaikeutuu,

Marja-Leena Laakso neuvoo.

Vanhemman kannattaa miettiä, miten

hän puhuu lapsestaan tämän kuullen

muille. Lapsi kerää kuulemastaan

aineksia minäkuvaansa jo ennen kuin

hän osaa puhua, ja myöhemmin hän sovittaa

käytöksensä kuulemaansa. Ujona

esitelty lapsi pysyttelee mieluummin

käsi vanhemman kädessä kuin lähtee tutustumaan

uusiin ihmisiin.

Pettymykset kasvattavat

Vaikka elämän ensimetreillä äiti ja isä

ovat lapselle ne läheisimmät, on tärkeää,

että lapsi tottuu pienestä pitäen erilaisiin

ja eri-ikäisiin ihmisiin. Ikätovereistakin

on iloa ja hyötyä pienelle lapselle.

– Lapsen on päästävä kokeilemaan oppimiaan

sosiaalisia taitoja eri ihmisten

kanssa, mikä tarkoittaa usein hauskanpidon

lisäksi eripuraa. Tätä on turha pelätä.

On tärkeää, etteivät aikuiset suuressa

suojelunhalussaan liiaksi silota lapsen

sosiaalisia suhteita. Lapsi hyötyy siitä,

että hän saa kokemuksia ristiriidoista

ja niiden käsittelystä sekä joutuu kohtamaan

pettymyksiä.

Vanhempien asettamat rajat opettavat

lapselle pettymyksen sietokykyä.

Sietokykyä tarvitaan, jotta lapsi pystyisi

kompromisseihin – sosiaalisissa suhteissa

tärkeään taitoon.

– Ellei lapsi kotona ole tottunut kohtaamaan

pettymyksiä, viimeistään hiekkalaatikolla

niitä voi tulla eteen samana

päivänä useampia.

Pettymys herättää suuttumuksen, joka

laantuu rauhallisen aikuisen sylissä. Kun

kuohu on ohi, yhdessä voidaan miettiä,

mistä kiukku oikein alkoi. Näin lapsi oppii

käsittelemään pettymyksiään itse.

– Lapsen on hyvä nähdä ja kuulla aikuisen

suusta, ettei maailma kiukkuun kaadu.

Aikuisen esimerkistä lapsi oppii, että

vihan purkamiseen on olemassa hyväksyttyjä

ja sopimattomia keinoja. On parempi

kiljua tovi kuin paiskoa tavaroita

seinään.

Lähteet: Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus

ja sosiaaliset taidot, WSOY 2010 ja

Laura Kirves: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa,

MLL, Folkhälsan 2010

Käsitteet kohdalleen

Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre.

Sosiaalisella ihmisellä

on tarve ja halu olla toisten kanssa

ja hän nauttii muiden seurasta.

Sosiaalisuus ei tarkoita automaattisesti

sitä, että ihminen tulisi loistavasti

kaikkien kanssa toimeen.

Sosiaaliset taidot ovat opittuja,

kokemuksella ja kasvatuksella hankittuja

kykyjä. Niitä tarvitaan, jotta ihminen

tulee toimeen toisten kanssa.

Ne tarkoittavat myös kykyä ymmärtää

toista ihmistä, hänen näkökantojaan

ja tunteitaan.

16 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 17


MLL:n nuorisomallisto!

Meillä on asiaa -malliston on suunnitellut

Jarno Tiainen, joka sai idean tuotteisiin

MLL:n Nuortennetistä.

MLL:n Verkk@rit olivat mukana

suunnittelemassa ja valitsemassa uuden

malliston printtejä.

– Halusin tehdä malliston, joka ei paapo

nuoria, vaan ottaa heidät tosissaan. Nuoret

ovat vahvoja tyyppejä ja heillä on hyviä

mielipiteitä. Heitä pitää kuunnella.

Tuotteet on valmistettu orgaanisesta puuvillasta tuuli- ja aurinkovoimalla toimivissa tehtaissa.

Viljelyyn on käytetty 95 % sadevettä. Paitojen hiilijalanjälki on noin 90 % tavallisia t-paitoja pienempi.

T-paidat

100 % luomupuuvillaa

25 e

Meillä on asiaa -kassi

100% reilunkaupan

puuvillaa 25 e

Mulla on asiaa -kassi

100 % luomupuuvillaa

pinkki

15 e

Meillä on asiaa -kassi

100 % luomupuuvillaa

musta

15 e

Meillä on asiaa -pussukka

kotimainen

kierrätyskangas

vihreä

20 e

18 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 19


MARJO HENTUNEN

Kuvat KRISTIINA KONTONIEMI

Iloa elämään

Lapsi nauttii hetkistä

vanhemman kanssa.

Ilman iloa lapsesta ei voi kasvaa tasapainoista

aikuista. Ilo löytyy arjen keskelle avautuvista

kuplivista tuokioista.

I

lo on synnynnäinen

viestintämekanismi sille,

että jokin asia on

meille hyväksi, tiivistää

lastenpsykiatri ja kehityspäällikkö

Jukka Mäkelä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ilo on myönteisten tunteiden kokemista.

Huumori on keino jakaa ajatuksia ja

kokemuksia, jotka herättävät iloa. Kyky

iloon ja sen jakamiseen on olemassa jo

vauvalla, joka syntyessään herättää vanhemmissa

hersyviä ilon tunteita. Huumorintaju

kehittyy myöhemmin.

– Iloisella vauvalla aivojen välittäjäaineet

ovat erilaisessa tasapainossa kuin

apaattisella vauvalla. Ilo voi olla kuplivaa,

piikkeinä nousevaa tai syvää tyytyväisyydentunnetta.

Vauvalle on erittäin

tärkeää saada tuntea olevansa hyväksytty,

Mäkelä sanoo.

Eläinten ja ihmisten mielihyvää tuottavat

aivoalueet ovat hyvin samankaltaisia.

Eläintutkimukset ovatkin tuoneet ymmärrystä

ilon syvimpään olemukseen.

– Jaetun ilon hetkillä aivoissa syntyy

hyvän olon hormoneja, kuten oksitosiinia

ja endorfiineja. Kun aikuinen ”nappaa”

vauvan hymyn ja hymyilee takaisin,

mielihyvää käsittelevät aivojen alueet

vahvistuvat. Vauva kikattaa ja nauraa

koko olemuksellaan, ojentelee käsiään

ja jalkojaan.

Eläimetkin nauravat

Tuskin on mitään vilpittömämpää kuin

koira, joka toivottaa häntä huiskien

omistajansa tervetulleeksi kotiin. Science-lehdessä

kymmenen vuotta sitten

julkaistu tutkimus nauravista rotista oli

käänteentekevä.

20 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 21


Hulluttelu tekee hyvää!

Äiti on syntynyt hevosen vuonna, isä vuohen

vuonna.” Sisu, 5.

Turvallista kiintymystä vahvistaa se,

että lapsen hätään, mutta myös myönteiseen

viestiin, kuten hymyyn, vastataan.

Ilottomassa ilmapiirissä lapsi kokee vähemmän

kiintymystä kuin myönteisessä

ilmapiirissä. Turvattomuus stressaa

lasta.

– Kuormittavassa ilmapiirissä lapsi menettää

todennäköisesti osan luovuudestaan.

Tämä saattaa olla totta tilanteissa,

joissa vanhempi ei saa apua masennukseen

tai työttömyyden tuomaan toivottomuuteen,

toteaa Mäkelä.

Ilman jaettua iloa lapsen on vaikeampi

kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Lapsuudessa

koettu ilottomuus altistaa erilaisille

mielenterveysongelmille, kuten

masennukselle ja ahdistuneisuushäiriöille.

Myös monia persoonallisuushäiriöitä

yhdistää synkkä ja kyyninen

maailmankuva. Epävakaa persoonallisuushäiriö

syntyy usein ympäristössä,

jossa on uhkaavaa ilmapiiriä tai väkivaltaa.

– Jos vanhempi on lapsen kannalta ennustamaton,

omien tunteidensa mukana

raivoava, lapsi kiintyy turvattomasti ja

ristiriitaisesti. Tällöin lapsestakin saattaa

kehittyä lähimmäisiään manipuloiva,

omaan hätäänsä keskittyvä ja narsistisesti

häiriintynyt.

Onnen hetkiä arjessa

”Vanhemmat lukee meille paljon. Se on tosi

kivaa. Välillä pelataan, katsotaan lastenohjelmia

tai mennään pulkkamäkeen.

Synttäreille leivotaan yhdessä.” Vilma, 6

ja Helmi, 5.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

tuo omat haasteensa lasten kasvatukseen.

Onnellinen hetki lapsen kanssa ei

vie kuitenkaan montaa sekuntia.

– Se voi olla ihan sitä, että herättää lapsen,

koskettaa poskelle ja kysyy, millainen

yö oli ja odottaa, että lapsi katsoo ja

hymyilee, sanoo Mäkelä.

Lapsi on aina valmis ottamaan vastaan

viestin, että hänet on hyväksytty.

Hän odottaa sitä loppuun asti.

– Ehkä lohdullisin viesti onkin se, että

korjaavat liikkeet lapsen ja vanhemman

suhteessa ovat aina mahdollisia.

Vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa

ovat keskeisiä kukkuu- ja loruleikit.

Leikki-ikäisenä, 3–4-vuotiaana

alkavat roolileikit.

– Roolileikit ovat täynnä kuvitelmaa ja

fantasiaa. Lapsi oppii antamaan ja ottamaan

vastaan.

”Ilo tulee siitä, kun me ommellaan äidin

kanssa Batmanin ja Robinin pukuja,

hattuja ja Zorron naamioita. Välillä leivotaan,

paistetaan lettuja ja tehdään jäätelöä.”

Luca, 5.

Ihminen palaa aikuisena lapsuuden

hyvänolon kokemuksiin, esimerkiksi rakastuessaan

tai tuntiessaan harmoniaa

luonnon kauneudesta.

– Kun rotta huomaa toisen rotan viestin

ytimen, se peilaa sen takaisin ja lähtee

vuorovaikutteiseen leikkiin. Tämä

peilaava leikki on myös ihmiseksi kasvamisen

tärkein taito, se, että osaamme

olla hyvässä yhteistyössä läheistemme

kanssa. Peilaus ohjaa lasta kehittymään

yhteisölliseksi ja sosiaaliseksi, toista

huomioivaksi ihmiseksi.

Eläimen tavasta hoivata poikasiaan voi

nähdä, kuinka emo on sitä aikanaan hoitanut.

Vaikka ihmisellä on kyky muuttaa

toimintatapojaan, kahden sukupolven

kiintymystutkimukset osoittavat, että

noin 80 prosenttia kiintymysmalleista

on ennustettavissa lapsuuden tunneilmapiiristä.

– Kuitenkin esimerkiksi psykoterapia

tai hyvä puolisosuhde voi palauttaa

uskon turvalliseen kiintymykseen. Nykyään

myös psykoterapioissa etsitään

menetelmiä, joilla voisi vahvistaa positiivisten

tunteiden kokemista ja omien

voimavarojen löytämistä.

Iloon kuuluu leikki

Leikit ovat tärkeä osa ilon ja yhteyden

kokemista.

”Kerran leikittiin äidin kanssa paloautoilla.

Äiti oli pieni paloauto, minä iso.”

Pontus, 5.

Ilolla ja myönteisillä kokemuksilla on

lapsen elämässä suurempi merkitys kuin

on aikaisemmin uskallettu myöntääkään.

Jos lapsi ei tunne olevansa rakastettu ja

arvokas, hän putoaa tyhjiöön.

– Jos vanhempi on masentunut, vauvan

tunneviestintä kutistuu dramaattisesti.

Lapsella ei ole aikaa odottaa. Siksi

vanhemman masennuksen hoitoon pitäisi

tarttua nopeasti. Jos peruskokemus

itsestä on, etten voi olla kenellekään iloksi,

siinä on aika vaikea rakentaa ehjää itsetuntoa.

Elokuvassa Fanny ja Alexander onnellinen

elämä loppuu perheen isän äkilliseen

kuolemaan. Isäpuolen paikan omii

piispa Vergerus, joka ankaruudessaan

vaatii äitiä ja lapsia katkaisemaan välit

sukulaisiin ja teatteriin.

– Näytelmä on hyvä esimerkki siitä,

mitä voi tapahtua, jos lapsen elämässä

ei ole iloa.

Kasvatuksessa on tärkeää muistaa, että

lapsi ymmärtää huumoria eri tavoin

kuin aikuinen.

– Lapsen ei kuulu kestää vinoilua ja

sarkasmia tai niin sanottua mustaa huumoria.

Toisaalta yksikin hyvä, pysyvä ja

turvallinen ihmissuhde lapsuudessa voi

pelastaa paljon.

Tasapainoiseksi aikuiseksi

Lapsi nauttii siitä, että vanhemmat hulluttelevat

yhdessä hänen kanssaan.

”Vanhempien kanssa leikitään joskus

pikkuautoilla. Joskus äiti on heppa, ja

kun sanon, että juokse, niin se juoksee.

Vinkkejä vanhemmille

Viettäkää aikaa yhdessä, laittakaa

ruokaa, pelatkaa lautapelejä, lähtekää

hiihtoretkelle. Olkaa valmiita

yllättymään lapsen aloitteista, pohdinnoista

ja ehdotuksista.


Pienikin hetki lapsen kanssa tuottaa

iloa. Lähde mukaan hulluttelemaan

ja leikkimään!

Kaikilla on huonoja päiviä. On tärkeää

ilmaista hyväksyvänsä lapsen

kiukun ja turhautumisen tunteet.

Lapsi ei ole koskaan liian iso saamaan

myönteisiä viestejä siitä, että

hänen kanssaan on hyvä olla.

Koululainen tarvitsee vanhemman

tukea ja hetkiä, joissa voi yhdessä

iloita ja nauraa.

Murrosikäisen tarkkanäköinen, jopa

sarkastinen huomauttelu aikuisten

heikkouksista voi olla parhaita

kohtaamisen paikkoja. Omille epäonnistumisille

nauraminen voi kertoa

paremmin kuin mikään muu, että

kunnioittaa nuoren identiteetin

etsintää.

Onko perheessäsi uhmaikäinen

Lähestyykö lapsesi murrosikää

Painavatko mieltäsi kasvatusasiat

Tarvitsetko tietoa tai tukea

Kaipaatko kuuntelijaa

Soita

Vanhempainpuhelin

p. 0600 12277 (0,08 e/min + pvm/mpm)

ti klo 10–13 ja 17–20

ke klo 10–13

to klo 14–20

tai klikkaa

www.mll.fi/vanhempainnetti

22 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/2011 23


KAARINA KOKKONEN

Kuvat MATTI MATIKAINEN

Voihan

Tekniikkaan liittyvissä

asioissa lapset ovat

monesti vanhempiaan

neuvokkaampia.

vempain!

Nykykoti on täynnä

teknisiä laitteita. Niistä

huolehtiminen vie aikaa

ja kysyy monenlaista

osaamista.

D

igiboksi temppuilee eikä

nettiyhteys toimi

kuten pitäisi. Verkkokaupan

lasku yllätti. Virustorjuntaohjelma

olisi

pitänyt päivittää ja operaattorisopimus

sanoa irti.

Tuttuja tilanteita yhdessä jos toisessa

huushollissa.

– Nykykodissa median ja tekniikan

käytöstä ja ylläpidosta on tullut lastenhoidon,

ruuan valmistamisen ja puhtaanapidon

rinnalle uusi kotitaloustyö. Koti

on markkinapaikka, jossa hoidetaan niin

kauppa- kuin pankkiasioita sekä sosiaalisia

suhteita, sanoo ylitarkastaja Taina

Mäntylä Kuluttajavirastosta.

Virasto selvitti hiljattain nuorilta aikuisilta,

millaisia taitoja he tarvitsevat

arjesta selviytymiseen ja mihin aikaa ja

rahaa käytetään.

Erityisen tärkeinä vastaajat pitivät

esimerkiksi taitoa valmistaa ruokaa ja

huolehtia omasta jaksamisesta, perheenjäsenistä

sekä suhteista muihin ihmisiin.

Arjessa pärjäämisen tärkeiksi taidoiksi

katsottiin myös median käyttö sekä

kodin laitteiden hankkimiseen ja toimintaan,

kuten kulujen, sopimusten ja turvallisuuden

hallintaan liittyvät taidot.

Sen ymmärtää. Tuiki tyypillisestä kodista

voi bongata digiboksin, television,

cd-soittimen, pelilaitteen ja tietokoneen

printtereineen. Omassa huoneessaan

nuori puhua pulputtaa kännykkään,

kuuntelee mp3:sta ja näppäilee läppäriä.

– Se on iso summa, mitä näihin välineisiin

käytetään. Aikaisemmin esimerkiksi

nelihenkisellä perheellä oli yksi

puhelin, nyt puhelimia on neljä ja niistä

tulevat maksut.

Monelle perheelle kertyy hiipien erilaisia

pieniä kuluja. Netissä taustakuvan

tai soittoäänen ilmaiseksi tilannut lapsi

onkin huomaamattaan liittynyt maksullisen

kerhon jäseneksi.

– Oma neuvoni lapsille on ollut, että

ok:ta ei napsauteta eikä puhelinnumeroja

ja henkilötietoja kirjoiteta tilauslomakkeisiin

ilman vanhemman lupaa,

Taina Mäntylä kertoo.

Uusia palveluja

Arjen laitteista, palveluista ja sopimuksista

huolehtiminen vie aikaa, ja se koetaan

usein haastavaksi.

Esimerkiksi puhelimitse kaupattavan

sähkösopimuksen hahmottaminen

pelkän kuullun perusteella on vaativaa.

Moni on kokenut neuvottomuutta

jo televisiosta kadonneen tekstityksen

palauttamisessa tai verkkokaupassa asioimisessa.

– Taitoja, joita tällä hetkellä kodeissa

tarvittaisiin, ei opita koulussa, Taina

Mäntylä huomauttaa.

Kuluttajavirasto saa eniten yhteydenottoja

matkapuhelin- ja laajakaistaliittymistä,

jotka ovat kotien yleisimpiä

palveluja ja rahanreikiä.

– Liittymä-asiat ovat monimutkaisia

palvelukokonaisuuksia, joihin voi liittyä

runsaasti erilaisia ongelmia aina yhteyksien

toimivuudesta laskutukseen.

Taina Mäntylä arvioi, että tulevaisuudessa

koteihin myydään yhä enemmän

laitteisiin, niiden päivityksiin ja huoltoon

liittyviä palveluja tyyliin ”päivitämme

tietokoneesi”. Siis samaan tapaan

kuin nyt voi ostaa kotiin esimerkiksi siivouksen.

Toimintasuunnitelma

Jos tällaiseen ylellisyyteen ei ole rahaa,

mitä kodissa voisi tehdä, jotta välttyisi

vaikeuksilta ja velalta

Taina Mäntylä ehdottaa perhettä kokoontumaan

pöydän ääreen ja varaamaan

ison paperin.

– Omaa kotitaloutta pitäisi ajatella kuin

se olisi yritys, miettiä, miten toimii meidän

atk- ja miten talousosasto ja millaisia

suunnitelmia meillä on tulevaisuudelle.

– Lapset on tärkeä ottaa mukaan keskusteluihin,

sillä heillä on paljon kokemuksia,

näkemyksiä ja toiveita. Lapset

ovat usein myös tekniikkaan liittyvissä

asioissa vanhempiaan näppärämpiä.

Pieniä tehtäviäkin voi antaa, perheen

tekniikkataituri voisi huolehtia esimerkiksi

tietokoneen viruspäivityksestä.

Valvominen ja vastuu kuuluvat kuitenkin

aina vanhemmille.

Taina Mäntylä suosittelee perhettä kirjaamaan

paperille kaikki kodissa kuluja

aiheuttavat laitteet ja sopimukset.

Hyvä apuväline on myös kalenteri, johon

merkitään, miten kauan mikin sopimus

on voimassa, minkä jälkeen se

voidaan sanoa irti ja vaihtaa tarvittaessa

edullisempaan.

Perheen palaverissa käydään läpi myös

tulot ja menot: mihin meidän eurot kuukausittain

hupenevat ja riittävätkö rahat

kaikkiin laskuihin.

Jos kotona on tiukkaa, silloin pohditaan,

mitä listalta voi karsia ja milloin,

maksetaanko kenties jostain palvelusta,

joka on turha. Omia kulutustottumuksia

on myös aiheellista aprikoida.

– Kun asioista puhutaan yhdessä lasten

kanssa, heidän on myös helpompi

käsittää, ettei rahaa välttämättä ole ihan

kaikkiin toiveisiin. Ei riitä, että jokin laite

maksaa tietyn summan, vaan huomioon

pitää ottaa myös, mitä sen käyttäminen

maksaa ja mihin sitoutuu, Taina Mäntylä

painottaa.

Lisätietoa tutkimuksesta: Nuorten aikuisten

koti, kulutus ja ajankäyttö. Kuluttajaviraston

julkaisusarja 3/2010.

Tietoa ja tukea median käyttöön ja kulujen hallintaan

Tietoturvaopas.fi-sivusto antaa vinkkejä ja neuvoja turvalliseen ja helppoon

netin käyttöön. Fiksun verkkoasioinnin muistilista tiivistää nettikauppaa

ja -pankkia, sähköpostia ja tekniikkaa koskevat keskeiset seikat.

Kuluttajaviraston Lapset ja matkapuhelin -osioon on koottu tietoja ja

ohjeita muun muassa siitä, kuinka lasta opastetaan maksullisten matkapuhelinpalvelujen

käytössä ja toimitaan ongelmatilanteissa.

www.kuluttajavirasto.fi

Viestintäviraston sivuille on koottu hyödyllistä tietoa esimerkiksi matkapuhelin-

ja laajakaistapalveluista aina sopimuksista säästövinkkeihin.

www.viestintavirasto.fi

Raha-asiat.fi-sivustolta löytyy runsaasti käytännönläheistä tietoa niin

vanhemmille kuin nuorille oman talouden hoitoon ja hallintaan, kuten

velkaantumisen välttämiseen, menojen seuraamiseen ja säästämiseen.

24 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 25


Nuoret kertovat 1.

Millainen on

Pyysimme yläkoulun oppilaita

kertomaan ja kuvaamaan, millainen

on hyvä koulu.

hyvä koulu

Hyvää kouluruokaa!

Opettajat pitää kuria eikä

anna joidenkin häiriköiden

pilata kaikkien oppimista.

Hyväksytään erilaisuutta

eikä tartte näytellä

olevansa jotain muuta

kun on.

Saa olla kavereiden

kanssa.

Autetaan jos ei jotain

osaa eikä vaadita liikaa.

Rentoo, ei oteta asioita

liian vakavasti.

Hyvä kouluruoka,

parempi mieli.

Oppilaiden mielipiteitä

ja parannusehdotuksia

pitää kuunnella. Ja myös

toteuttaa niitä!

Koulun tulee varmistaa,

että vanhemmilla,

oppilailla ja opettajilla

on suora yhteys. Että jos

tulee jotain vaikeuksia

niin ne voi selvittää

yhessä.

Siistiä ja viihtyisää.

Sisustukseen pitää

panostaa.

Koulussa pitäis olla

kunnon taukohuone,

missä voi olla kavereiden

kanssa, pelejä, sohvia,

lehtiä.

Toiveruokapäiviä.

Opetetaan monipuolisesti

asioita ja silleen, että

tietää mitä hyötyä niistä

oppiaineista on.

Tehään retkiä ja

ryhmätöitä.

Opettajat ei saa olla

koulussa hirveän

korkeammalla kuin

oppilaat. Tarkoitan siis,

että täytyyhän olla

selkeät erot, mutta ei

liialliset.

Ollaan ystävällisiä,

annetaan työrauha.

Kokeet poistetaan eikä

oppilaita saa arvostella.

Opettajat eivät kiusaa ja

antaa kohtuullisin määrin

läksyjä.

Oppilailta kysytään

mielipiteitä.

Koulurauha-työryhmä, Verkk@rit, Myllytullin koulun oppilaat

Ettei kukaan olis

yksinäinen, jokaisella

olis joku jonka kanssa voi

jutella.

Toisten mielipiteitä

kunnioitetaan. Ei katota

pitkään, jos joku ei

ole samaa mieltä kun

kaikki muut. Annetaan

ilmaisunvapaus!

Jokainen on oma itsensä.

Erilaisia ei kiusata.

26 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 27


KAARINA KOKKONEN

Kuvat LEHTIKUVA OY

Huomaa minut

Olin taas yksin välitunnilla.

En mä usko, että muut mua

varsinaisesti inhoaa, mutta

mä oon sellanen varakaveri,

jonka kanssa ollaan, kun

kukaan muu ei suostu.

Yksinäisyys satuttaa – pahimmillaan sairastuttaa ja syrjäyttää.

Yksinäinen nuori kaipaa kavereiden huomiota ja hyväksyntää,

pääsyä porukkaan.

M

itä yksinäisyys on,

hyvinvointisosiologian

professori Juho

Saari Itä-Suomen

yliopistosta

– Ihminen kaipaa toisten

ihmisten seuraa. Yksinäisyys on sitä, kun

saatavilla ei syystä tai toisesta ole muita

ihmisiä tai sellaisia ihmisiä, joiden seurassa

haluaisi juuri sillä hetkellä olla.

Mikä aiheuttaa yksinäisyyttä

– Sosiaaliset suhteemme perustuvat paljolti

vapaaehtoisuuteen. Meillä on mahdollisuus

valita, keiden kanssa haluamme

olla tekemisissä, suhteen on tyydytettävä

molempia osapuolia. Kun kaksi löytää

toisensa, kolmas jää usein sivuun. Kun

joku hylätään riittävän usein tai jätetään

toistuvasti valitsematta, yksinäisyydestä

tulee osa ihmisen identiteettiä, jolloin

hän alkaa etääntyä muustakin kanssakäymisestä.

Yksinäiseksi valikoidutaan.

Tämän kehityskulun lähtökohtana ovat

usein hyvin pienet erot ihmisten välillä.

Mistä tietää, että joku on yksinäinen

– Yleensä ihminen kertoo siitä itse, esimerkiksi

netissä. Jos meillä on myötäelämisen

kyky ja avoimet silmät, näemme

hänet, välitunnilla koulunpihalla yksin

seisoskelevan, näkymättömän nuoren.

Nykyisin lapsetkin hakevat ja löytävät

itse leikkiseuransa, jolloin osa kavereista

jää sivuun.

Yksinäisyyden tunteet ovat yleisiä

nuoruudessa, mutta milloin on syytä

huoleen

– Kun ihminen alkaa määritellä itsensä

yksinäiseksi. Siinä tilanteessa kyky osallistua

yhteiseen tekemiseen heikkenee,

ja muuri muiden kohtaamiseen kohoaa.

Jos taloyhtiössä järjestetään talkoot, yksinäinen

jää kotiin ja katsoo muita verhojen

raosta, tai kun hän näkee kadulla

kävelemässä onnellisia pareja, hänen on

palattava kotiin, koska katsottava tekee

kipeää.

Mitä yksinäisyys tekee lapselle ja

nuorelle

– Osalle se tarkoittaa alkua elinikäiselle

syrjäytymiselle sosiaalisista suhteista.

Monet aikuisena yksinäiset ovat

olleet yksinäisiä jo kouluaikana. Heillä

on ikäviä kokemuksia siitä, etteivät

omat vanhemmat ole luottaneet tai uskoneet

heihin tai toiset lapset ja opettajat

ovat syrjineet heitä. Yksinäinen ei

löydä paikkaa muiden seurassa vaan

jää pois, kun muut menevät diskoon tai

rock-konserttiin. Ulkopuoliseksi itsensä

tunteva jättäytyy joukosta uudestaan ja

uudestaan.

Miten vakava asia yksinäisyys on

– Kyse on samantapaisesta asiasta kuin

tupakointi, ylipaino tai perheväkivalta,

jolla on isoja seurauksia. Yksinäiset voivat

muita huonommin ja ovat sairaampia.

Masennus on yleistä. Kysymys on myös

Yksinäisyyttä puretaan

puhelimessa ja netissä

– Yksinäisyys on riski lapsen ja nuoren

kehitykselle. Kavereiden merkitys korostuu

entisestään nuoruusiässä, jolloin kavereita

tarvitaan kehityksen tueksi.

Kuulumattomuuden ja kelpaamattomuuden

tunteet ovat lapselle ja nuorelle

niin kipeitä, ettei niistä aina pystytä

puhumaan edes läheisille aikuisille. Toisaalta

monissa tapauksissa lapsi tai

nuori on jakanut asiansa läheisen aikuisen

kanssa, mutta tilanne on pysynyt

ennallaan, kertoo MLL:n auttavien puhelinten

päällikkö Tatjana Pajamäki-

Alasara.

Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä

kaverittomuuteen, ulkopuolelle

jättämiseen, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen

liittyvät yhteydenotot ovat vakavista

aiheista yleisimpiä. Viime vuonna

näitä asioita käsiteltiin 2 300 yhteydenotossa.

Yhteisvastuun kohde

Tämän vuoden Yhteisvastuu-keräyksen

kotimaan kohteena on MLL:n, Mielenterveysseuran

ja SPR:n yhdessä

toteuttama hanke, jolla pyritään vähentämään

ja ehkäisemään nuorten

yksinäisyyttä. MLL:ssa keräyksen tuotto

käytetään Kaikille kaveri -hankkeeseen.

Nelivuotisessa hankkeessa (2011

2014) tukioppilaat vahvistavat yksinäisten

ja kiusattujen oppilaiden

kaverisuhteita ja kouluyhteisöön kiinnittymistä

järjestämällä mm. välituntitoimintaa

ja toimimalla yksinäisten

tukihenkilöinä myös verkossa.

Hankkeessa mukana olevissa kouluissa

otetaan käyttöön uudenlainen

nettipalvelu, jossa oppilaat voivat nimettömästi

olla yhteydessä oppilashuoltoryhmään

yksinäisyyteen ja

kiusaamiseen liittyvissä huolissa. Koululaisten

vanhempia opastetaan vanhempainilloissa

tukemaan lastensa

kaverisuhteita.

Tavoitteena on kehittää myös pienempien

lasten kaverisuhteita edistävää

kummioppilastoimintaa alakouluille.

Kaikille kaveri toteutetaan pilottikouluissa

Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa

ja Turussa. Hankkeen viimeinen vuosi

käytetään toiminnan laajempaan levittämiseen.


28 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 29


Isän kynästä

”Arvokkainta,

mitä toiselle

voi antaa

on aika

ja huomio.”

Mulla oli tänään synttärit.

En kehdannut kertoa äidille,

että kukaan ei tuu juhliin.

Sanoin sille, että koko

luokalla on yhteinen retki,

jonne kaikki menee. Uskoi

se sen.

oikeudenmukaisuudesta, jonka yksi peruste

on itsekunnioitus. Itsekunnioitus

syntyy siitä, että olet kiinnostava muille.

Yksinäiset ovat huonommassa asemassa,

sillä he kokevat etteivät kiinnosta ketään.

Sanotaan, että arvokkainta, mitä toiselle

voi antaa, on aika ja huomio.

Millainen ongelma yksinäisyys on

laajemmin

– Koettu yksinäisyys on yhteiskunnassa

vähenemässä, mutta yksinäisyydestä

aiheutuvat haitat lisääntyvät. Yksinäiset

ovat entistä heikommalla. Asumme

aiempaa pienemmissä kotitalouksissa,

eikä onnellisuuden lähde vauraassa yhteiskunnassa

ole työssä ja tavarassa vaan

toisista välittämisessä. Olemme myös

siirtymässä vaiheeseen, jossa erilaisina

avunantajina eivät ole enää sukulaiset

vaan ystävät ja kaverit.

– Yksinäisyys on siitä hankala asia, että

sitä ei voi ratkaista suoraan. Onnellisuutta

ei voi lisätä sillä, että perustetaan

onnellisuusministeriö ja sitten yritetään

hampaat irvessä olla onnellisia. Yksinäisyyttä

ei myöskään voi vähentää perustamalla

yksinäisten yhdistys poistamaan

yksinäisyyttä.

Pystyykö yksinäinen itse auttamaan

itseään

– Suuri osa pystyy lääkityksen ja terapian

avulla. Moni saa apua myös itseapuoppaista.

Tilanne paranee, varsinkin jos

yksinäisyys liittyy ohimenevään elämäntilanteeseen.

Sitten on ihmisiä, joita

on kohtuutonta vaatia nousemaan

yksin. Kun heitä pyydetään mukaan, he

eivät voi, kykene tai halua. Tässä tarvitaan

viisautta kansalaisyhteiskunnalta.

Yksinäisyyden ongelmaan on puututtava

varhaisessa vaiheessa. Ratkaisevassa

asemassa on koulu ja se, miten yhteiskunta

tukee nuorten osallistumista ja

toimintaa.

Aikuiset eivät voi korvata nuorelle

kavereiden puutetta. Mitä he voivat

tehdä

– Vanhemmat voivat kannustaa lastaan

harrastuksiin tai menemään muiden

mukaan, mutta viime kädessä he ovat ulkona

nuorten yhteisöistä, joissa kaverit

valitaan. Hyvät suhteet vanhempiin ovat

elämässä tarpeen, mutta kavereiden saamisessa

on kyse nuorten välisestä vuorovaikutuksesta,

siitä miten paljon nuorilta

löytyy empatiaa toisilleen.

– Valintatilanteita pitäisi välttää. Esimerkiksi

koulun liikuntatunneilla käytetty

tapa, joissa kaksi parasta saa valita

joukkueet, vahvistaa nokkimisjärjestystä

– jotkut jäävät aina viimeisiksi. Nuoret

asettavat itsensä nopeasti arvojärjestykseen.

Kun olet pohjalla, saatat pian olla

yksinäinen.

Mikä on paras tapa vähentää nuorten

yksinäisyyttä

Tarvitaan epäsuoria keinoja, empatiaa ja

kanavia nuorten välille, niin että ihmiset

voivat kertoa tunteistaan, ajatuksistaan

ja nähdä toisensa hieman avarammin.

Silloin koulupihan näkymätönkin kaveri

muuttuu näkyväksi. Yksinäisen luokse

meneminen voi jollekin olla pieni

askel, mutta yksinäiselle valtava myönteinen

kokemus. Pienet positiiviset teot

koulussa, harrastuksissa tai lähipiirissä

voivat vaikuttaa dramaattisesti ihmisten

tulevaisuuteen.

– Niin kauan kuin yksinäisyys nähdään

yksilön ominaisuutena, sille ei voi

oikein tehdä mitään. Kun ymmärrämme,

että yksinäisyys liittyy toistemme kanssa

olemiseen ja kohtaamiseen, tulee asiasta

yhteinen, johon voi vaikuttaa. On

katsottava esimerkiksi, miten koulunpihat

ja lapset siellä toimivat. Tukioppilaiden

kouluttaminen sivuun jääneiden

koulutovereiden auttamiseksi, ja tällaisen

toiminnan juurruttaminen osaksi

koulujen arkea, on tärkeää. Moni on kiitollinen

siitä parikymmentä vuotta myöhemmin.


Lisätietoa: Juho Saari: Yksinäisten yhteiskunta.

WSOYpro.

Joka kymmenes

vailla ystävää

Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista

13 %:lla ja tytöistä 6 %:lla ei ole ainuttakaan

ystävää, jonka kanssa voisi

puhua omista tärkeistä asioista.

Lukiolaispojista ilman läheistä ystävää

oli 11 % ja -tytöistä 8 %. Ammatillisten

oppilaitosten pojista ystävä

puuttui 11 %:lta ja tytöistä 5 %:lta.

Yläkoululaisista 11 %:lla oli keskusteluvaikeuksia

vanhempien kanssa,

lukiolaisista ja ammattikoululaisista

9 %:lla.

13 % yläasteikäisistä kärsi keskivaikeasta

tai vaikeasta masennusta.

8 %:a kiusattiin koulussa vähintään

viikoittain.

Kouluterveyskysely 2010. THL.

Kuva: Ulriikka Lipasti

Mikään ei ole tärkeämpää kuin ohjata

lapset pienestä pitäen hyvän kirjallisuuden

pariin, mistä syystä lueskelin

omilleni iltasaduksi vanhaa pankkikirjaa.

Löysin sen siivotessani, ja se on

yksi kirjallisuushistorian aliarvostetuimpia

teoksia, vaikka juuri se sisältää

elämän koko kirjon.

Kas näin:

Pankkikirjat ovat kauniita kirjoja. Kivat,

arvokkaat kannet. Hyvää paperia.

Ja sisältö, se vasta jännittävä onkin!

On ylä- ja alamäkiä. Periodeja, jolloin

päähenkilöllä menee selvästi huonosti

(kuun lopussa) ja sitten taas hetkiä,

jolloin vastoinkäymiset muuttuvat voitoiksi

(palkkapäivä).

Toisinaan juoni on hyvin dramaattinen

(pesukone meni rikki, hyvästi

säästöt!). Toisinaan kirjan kerronta

on hidasta, mutta määrätietoista kuin

Tolstoilla. Sivu sivulta, pikku hiljaa,

vääjäämättä, kuljetaan kohti tavoitetta,

joka lopulta saavutetaan. Päähenkilö

saa pyöränsä, jota varten niin kovasti

on säästänyt.

Kyseessä on myös jatkokertomus.

Lukija saatetaan jättää tilanteeseen,

jossa ei ole lainkaan selvää, miten

päähenkilö selviää seuraavista viikoista.

Huhhuh. Melkein kuin Kauniissa ja

rohkeissa.

Vanhasta pankkikirjasta näkee myös

suuruuden päivät. Ne hetket, jolloin tilillä

oli paljon rahaa. Mihin ne hävisivät

Karkkiako rahoilla tuli ostettua

Entä jos ei olisikaan tuhlannut niitä…

Nyt olisi varaa vaikka mihin. Pankkikirja

on siis myös kelpo moraaliopas – tai

Jännityskirjallisuuden

aatelia

sietämätön besserwisseri, jos asian niin

haluaa nähdä.

Kun pankkikirja jäi pois, raha muuttui

askelen abstraktimmaksi. Pankkikirjassa,

sen käsintehdyissä merkinnöissä ja

tietenkin itse talletus- tai nostotapahtumissa

lapsi sai konkreettisen kosketuksen

rahaan. Ne rahat siellä tilillä

olivat ihan oikeasti minun kolikoitani,

minun säästöpossustani.

Nykyisen virtuaalirahasysteemin ongelma

on, että rahaa näkee kovin harvoin.

Palkka tulee, palkka menee, kortti

vinkuu, eikä taskun pohjalla ole koskaan

edes parkkimaksun verran kilisevää.

Virtuaalirahaa on myös helppo

tuhlata, koska siihen ei ole minkäänlaista

suhdetta.

Onneksi nykylapsilla, omillamme ainakin,

on vielä kosketuskohta konkreettiseen

rahaan – paitsi esikoisella, joka

on jo siirtynyt järjestäytyneen yhteiskunnan

osaksi ja hankkinut pankkitilin.

Ne loput lapset pitävät nimittäin rahojaan

pankinjohtajan kauhistukseksi

kukkarossa. Se on heistä kätevää, koska

kukkarosta rahat on helppo kaataa

lattialle ja laskeskella niitä kuin Roope

Ankka. Myös meidän vanhempien näkökulmasta

se on mainio asia, sillä jos

sattuu tulemaan rahapula, voi olla varma,

että lattialta löytyy aina muutama

kolikko.

Roope Lipasti on lietolainen toimittaja

ja neljän lapsen isä

Kuitenkin, kun näkee lapset kaatamassa

rahaa päälleen, herää väkisin

kysymys, onko sittenkään onnistunut

olemaan heille hyvänä ja esikuvallisena

mallina suhteessa rahaan ja sen käyttöön.

Ovatko he oppineet, että rahan

eteen pitää tehdä työtä ja että raha on

kelpo renki mutta huono isäntä

Eivät tietenkään ole.

Eivätkä opikaan niin kauan kun kuuluvat

hyväosaiseen keskiluokkaiseen perheeseen,

jollaisia kaikesta huolimatta

on suurin osa suomalaisista perheistä:

ei siis varsinaisesti rikkaita, mutta kyllin

vauraita pystyäkseen halutessaan ostamaan

uuden Wiin tai kitaran tai DS:n tai

polkupyörän tai mitä nyt milloinkin muka

tarvitaan.

Opi siinä krääsän keskellä sitten laittamaan

isomummun tapaan jogurttipurkkeja

talteen, kun sillä keinoin

säästää juomamukimenoissa. Tai keräämään

kumilenkkejä ja pussinsulkijoita

pahan päivän varalle, jolloin, öö…

maailman kumilenkki- ja pussinsulkijateollisuus

on konkurssissa, eikä niiden

tuotteita saa enää mistään.

Tarkemmin ajatellen se lompakkosysteemi

taitaa sittenkin olla parasta taloudellista

kasvatusta. Siinähän sitä

oppii säästämisen idean, kun ensin on

kauhea kasa viisisenttisiä, joita tuskin

jaksaa kantaa ja sitten lelukaupassa

käsittää, että se on joko Spiderman tai

pullea lompakko, ei molempia.

Tosin kuopus ratkaisi tämän säästää

ja syödä kakku -ongelman nerokkaasti:

– Mä taidankin toivoa tätä joululahjaksi…

Poliitikkoainesta.

Roope Lipasti

30 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/2011 31


Varuskuntarakennukset leimaavat

Hyrylän maisemaa. Ilmatorjuntamuseo

kertoo menneestä. –Tuolla on

tutka. Katsopa, lentokone on pudonnut

ihan nokilleen, Toni selvittää.

MARIANNE SAINE

Kuvat C-J ÅHMAN

Kotiseutu

on seikkailun arvoinen

Avaa silmät arkireissuilla ja näytä lapselle kotipaikan tärkeät asiat. Kotiseutu

kertoo tarinansa myös retkillä lähiluontoon ja -nähtävyyksiin.

Kotiseudun tutkiminen lisää lapsen turvallisuudentunnetta ja kasvattaa juuret.

T

yömaalla ei ole tänään

kaivinkonetta, kaksivuotias

Akseli huomaa matkalla

päiväkotiin.

Naapurin talotyömaan

edistyminen tarkistetaan päivittäin.

Talo on osanen Akselin kotiseutua.

Aikuisena hän saattaa kertoa omalle

lapselleen: ”Tuo talo rakennettiin kun olin

lapsi. Siinä asui paras kaverini Ville.”

Pikkulapsi alkaa kiinnittyä kotiseutuunsa

arkisilla taipaleilla kodin ulkopuolella.

– Kun lapsi tuntee ympäristönsä, hän

kokee olevansa turvassa, Suomen Kotiseutuliiton

pääsihteeri Lassi Saressalo

sanoo.

Päiväkoti- ja kauppareissuilla lapselle

voi näyttää, mitä kaikkea mielenkiintoista

ympäristöstä löytyy. Se voi olla

uimahalli, vanha komea puu tai kioski,

josta isä osti ekoilla viikkorahoilla Aku

Ankan.

Lassi Saressalo kertoo Hervannassa

tehdystä kotiseututestistä. Siinä tokaluokkalaiset

piirsivät kartan paikoista,

joissa olivat viikon aikana käyneet.

– Kartoissa toistuivat polut kouluun,

kauppaan ja urheilukentälle. Niiden laajuudeksi

tuli puolisen neliökilometriä,

jonka keskiössä kotitalo näkyi. Tampereella

kun oltiin, monet olivat tehneet

yhden pitemmän matkan lätkämatsiin

iskän kanssa.

Nykyään kotiseutuidentiteetti on toisenlainen

kuin silloin, kun synnyttiin,

kasvettiin ja kuoltiin pienen alueen sisällä.

Ihmisellä voi olla monta kotiseutuidentiteettiä.

– Valkeakoskella syntynyt ja Korsoon

muuttanut, Helsingissä töissä käyvä

voi esitellä itsensä tilanteesta riippuen

valkeakoskelaiseksi tai korsolaiseksi.

Helsinkiläiseksikin, jos ollaan ulkomaanmatkalla.

Osaksi kulttuuriympäristöä

Vuosittain noin 10 % Suomen väestöstä

vaihtaa asuinpaikkaa. Vastamuuttaneen

perheen aikuiset voivat kokea itsensä

uudella paikkakunnalla yhtä oudoiksi

kuin lapsi.

– Muuttajien kannattaa aktiivisesti tutustua

kotipaikkaansa ja antaa sen kertoa

tarinaansa lapselle. Samalla oppii

itsekin, Lassi Saressalo kehottaa.

Kotiseutua ei ole vain sen ikonikohteet

- kotiseutumuseot ja kulttuurimaisemat.

Kotiseutu muodostuu ihmisistä, tunnelmista,

luonnosta, maisemista ja rakennuksista.

Ikonikohteet ovat kuitenkin

tärkeitä, jotta lapsi pääsee kuulemaan

kotiseudun historiasta.

Kotiseutuun kiinnittyminen kasvattaa

myös vastuullisuutta ympäristöstä.

– Kun kasvaa lapsesta saakka kulttuuriympäristönsä

osaksi, voi olla halukkaampi

ottamaan kantaa esimerkiksi

ympäristöasioihin, kaavoitukseen tai

historiallisten rakennusten purkamiseen,

Saressalo toteaa.

Kotiseutu-sana tuo monille vielä mieleen

Suomi-elokuvan maalaismaisemat,

pellot, metsät, sinisen taivaan ja lehmät

laitumella. Urbaani ympäristö on kuitenkin

monen nykyajan lapsen kotiseutua.

Tämä on tiedostettu ainakin suurimmissa

kaupungeissa. Äkkivilkaisulla netistä

löytyi esimerkiksi lasten oma

kulttuuriraitti ”Hilma ja pumpulitehdas”

Tampereella, Helsingistä Viikarien Viikki

ja luontoretkiä Harakan saareen. Turussa

vietetään valtakunnallisia kotiseutupäiviä

28.–31.7., ja erilaisia tapahtumia

on runsaasti.

Muuttajaperhe kotiutuu

vähitellen

Akselin vanhemmat, toisen sukupolven

stadilaiset Emmi ja Toni Tarvainen

muuttivat Helsingistä Tuusulaan pari

vuotta sitten. Tuusula on tyypillinen

muuttovoittokunta metropolin reunalla.

Sinne synnytään mutta ennen kaikkea

muutetaan.

Emmi ja Toni matkustavat päivittäin

Helsinkiin töihin.

Melkein pimeässä sepän

pajassa oli vähän pelottavaa.

Sepän touhuja oli hyvä

katsoa isin sylissä.

Löydä luonto läheltä

Luontoretken voi tehdä olipa koti

kaupungissa, taajamassa tai maalla.

Kertaluontoinen eväsretki kansallispuistoon

ei välttämättä edesauta

kestävän luontosuhteen muodostumisessa.

– Luontoa voi havainnoida yhdessä

lapsen kanssa jo omalla pihalla, lähipuistossa

tai kauppamatkalla, sanoo

Suomen Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö

Matti Nieminen.

– Jos lapsi on kotona toipilaana, voi

tehdä vaikka ikkunaluontoretken,

Nieminen vinkkaa. Mitä meidän pihassa

kasvaa, mitä lintuja käy lintulaudalla,

tuolla lentää perhonen!

32 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 33


Taiteilija Pekka Halosen

kotimuseossa pöydän

päältä löytyi puujuna.

Lastenkulttuuri

Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen

erikoistunut toimittaja.

Mistä saa kotiseututietoa

Kuntien ja kaupunkien kotisivuilla on

tietoa paikkakunnan historiasta, kotiseutunähtävyyksistä

ja tapahtumista.

Kirjasto on aarreaitta. Pääkirjastosta

voi löytyä erillinen kotiseutuosasto ja

hyllyiltä kotiseutukohteiden esitteitä.

Joillakin paikkakunnilla on tehty kotiseutupolkuja.

Niistä kerrotaan kaupunkien

ja kuntien nettisivuilla sekä

www.kotikaupunkipolut.fi.

Luontoretkiä voit katsoa

www.luontoliitto.fi tai www.sll.fi.

Kotiseutuliiton sivuilta

www.kotiseutuliitto.fi löytyy mm.

oman kotipaikan kotiseutuyhdistys.

– Tuusula tuntuu Helsingin lähiöltä.

Emme ainakaan vielä koe olevamme erityisen

tuusulalaisia, Emmi sanoo.

Tunne lienee samanlainen kuin niillä,

jotka muuttivat aikoinaan Helsingin

keskustasta lähiöön. Vahva lähiöidentiteetti

muodostui vasta seuraavalle sukupolvelle.

Akseli on kuitenkin syntyperäinen tuusulalainen.

Siksi kotiseudun nähtävyydet

ovat kohdelistalla, kun arki kotinurkissa

kyllästyttää.

Tarvaiset asuvat Hyrylässä. Siellä on

päiväkoti, kauppoja ja muskari. Keravalla

käydään marketissa ja Hoplopissa,

Järvenpäässä elokuvissa. Helsinkiin matkustetaan

isompiin lastentapahtumiin,

mummilaan ja ystäviä tapaamaan.

– On jännä nähdä, millaiseksi Akseli

kokee kotipaikkansa tulevaisuudessa.

Epäilen, että hänen kotiseutunsa on

koko pääkaupunkiseutu. Lisukkeena on

vielä netti, joka avaa koko maailman, Emmi

pohtii.

Kanoja, leluja ja kakluuneja

Koska Tuusulaan muutettiin ihan ummikkoina,

Emmi etsi Tuusula-tietoa kun-

nan nettisivuilta ja kirjastosta heti

muuton jälkeen.

Tuusulan valtteja ovat kauniit maaseutumaisemat,

vanhan varuskunta-alueen

rakennukset ja Tuusulanjärven rantatie

taiteilijoiden kotimuseoineen.

– Viime kesänä käytiin monta kertaa

Lassilan maatilalla, joka on erikoistunut

kanoihin. Talviretkellä työläiskotimuseon

sepän paja oli vähän pelottava mutta

Halosenniemestä Akseli tykkäsi. Puuhellaa

ja kakluuneja, vanhoja leluja ja huonekaluja

tarkasteltiin perusteellisesti,

Emmi kertoo.

Tarvaisilla ei voida ohittaa mitään selvittämisen

arvoista arkimatkoillakaan.

Akselin kyselyikä alkoi jo ennen kaksivuotissynttäreitä.

”Mikä toi on Mitä tolla

tehdään” toistuu ja toistuu eikä poika

tyydy pintaselitykseen. Sivari-isä on joutunut

etsimään tietoja muun muassa Hyrylän

varuskunta-alueen ilmailumuseon

vempaimista. Museon ohi kuljetaan joka

päivä, koska Akselin päiväkoti on varuskunta-alueella.

Ensi kesänä tehdään retki Muumimaailmaan.

Listalla on myös Tuusulan alueen

historiapaikkoja.

– Kierretään ainakin yksi kotiseutupolku,

joita Tuusulassa on kolme. Käydään

myös Sibeliuksen Ainolassa ja kotiseutuja

automuseossa, Toni suunnittelee.

Kirjasto on aarreaitta

kotiseudun tutkijalle.

Kuvat kirjoista: Telma ja tarinoiden talo, Otava, 2010

ja Harvapäinen hirvi, Tammi, 2010.

Kirjakko

Vuoden 2010 lastenkirjoista huomattavan moni

kertoi yksinäisyydestä, eri-ikäisten ystävyydestä ja

yhteisyyden voimasta.

Kuinka naapuri kesytetään

Vuoden kiistellyin kuvakirja oli Finlandia

Junior-ehdokkaanakin ollut

Katarina von Numers-Ekmanin ja

Christel Rönnsin Konrad ja Kornelia

(Schildts). Arvostelijat sanoivat,

ettei lapsi voi kiinnostua Konradeläkeläisen

ja vanhapiika Kornelian

yksinäisyydestä ja rakastumisesta,

koska kirjassa ei ole lapselle samaistumiskohdetta.

Puoltajat taas muistuttivat

Kornelialla lapsuudesta asti

olleesta mielikuvitusystävästä Penttisestä

– yksinäiset lapsethan turvautuvat

usein kuviteltuun kaveriin. Niin

tai näin, kirja kertoo lämpimästi, ja

kuvissa myös hauskasti, kaupunkilaisista

ja kaiken ikäisiä vaivaavasta

läheisyyden kaipuusta.

Myös Mila Teräksen viehättävässä

lastenromaanissa Telma ja tarinoiden

talo (Otava), jonka on kuvittanut

Karoliina Pertamo, on yksinäinen vanha

nainen – tämä saa kuitenkin ystävän

pikkutytöstä. Kirja kertoo, kuinka

yksi kuvittelukykyinen ekaluokkalainen

voi ”kesyttää” kokonaisen kerrostalon

kyräilevän väen. Puoliksi

espanjalaissyntyinen Telma on uudessa

kodissa ikävissään ja kuvittelee

talon ikkunoiden takana asuvia ihmisiä.

Löytämänsä kulkukissan kautta

hän myös tutustuu naapureihinsa ja

saa nämä yhteisiin puuhiin. Yksinäisyys

lievittyy, lehdet tulevat haravoiduiksi,

Villa-kissa saa kodin. Kaikki

tämä kerrotaan kirkkaalla, maalauksellisella

kielellä, jota kuitenkin on

helppoa lukea.

Ikääntyneen yksinäisyys ja vanhustenhuolto

ovat puikahtaneet jopa

eläinsatuun. Hannu Hirvosen kolmas

Murisevan metsän kirja, Harvapäinen

hirvi (Tammi, Keltanokka), tarttuu

asiaa suoraan sarvista. Vanha

hirvi unohtelee ja höperehtii aiheuttaen

vahinkoja, kuten Pia Sakin kuvistakin

näkyy. Asiaan yritetään siis

porukalla löytää ratkaisua. Hirveä ei

kuitenkaan voida karkottaa metsästä,

koska tämä on yhteisön arvokas

jäsen: lannoittaa metsää ja pitää pusikot

kurissa, ja isot sarvetkin ovat

edelleen kiipeilykelpoiset. Onneksi

hirvi ystävystyy pikku krokotiilin

vanhan Krrakatau-sedän kanssa ja

lähtee tämän kaveriksi Egyptiin. Hiukan

ratkaisu tosin maistuu vastuun

pakoilulta, sillä ennen pitkää kai Krrakataunkin

voimat ehtyvät…

Mitä jos sittenkin

Vuoden käännöskirjoista löytyy ikärajaton

dickensmäinen helmi, jossa on

ripaus sadun kimallusta. Kate DiCamillon

orporomaani Taikurin norsu

(Otava) tapahtuu 1800-luvulla tuntemattomassa

maassa, jonka nimistössä

kaikuvat ainakin saksan, italian,

englannin ja ranskan kielet. 10-vuotias

Peter Duchene asuu vanhan sekopäisen

sotilaan luona, joka väittää

pojan koko perheen kuolleen, isän sodassa

ja äidin ja pikkusisaren synnytyksessä.

Povari kuitenkin paljastaa,

että sisar on elossa ja löytyy seuraamalla

norsua – pikkukaupungissa täysin

epätodennäköistä eläintä.

Haikea kertomus vaatii uskomaan

uniin ja mahdottomien kysymysten

mahdollisiin vastauksiin: Miksipä

ei Mitä jos sittenkin Juoni yhdistää

joukon kohtaloihinsa juuttuneita yksinäisiä

ihmisiä, aikuisia ja lapsia, joiden

herättämiseen tarvitaan peräti

katon läpi rysähtävä norsu. Pakahduttava

kirja kertoo vastuusta ja uskollisuudesta,

ja niin kuin klassisessa

tarinassa aina loppu on onnellinen:

orvot löytävät kodin ja muutkin oman

paikkansa, jopa surullinen norsu, joka

taikurin isottelun takia on joutunut

mieron tielle.

DiCamillon pieni kirja on esineenäkin

käteen sopiva ja kaunis. Kansikuvan

lumisateessa vaeltava norsu

saattajineen vetää maagisesti puoleensa

ja houkuttelee tarinaan, vaikka

olisi sen jo lukenut. Onnistunut suomennos

on Pirkko Biströmin.

34 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 35


Lastenkulttuuri

Teksti Maarit Piippo

Tanssi sopii kouluun

Tanssija Marja Merisalo on parin viime vuoden aikana

tanssittanut satakuntalaisia koululaisia.

C

ygnauksen koulun oppilaat eläytyvät

tarinaan intialaisen apinakuninkaan

seikkailuista. Poikien

muodostama apina-armeija ryhtyy

hurjaan tanssiin viidakkorummun säestyksellä.

Värikkäillä huiveilla koristeltu

tyttöryhmä eläytyy viidakkoon kadonneen

kuningattaren etsimiseen.

Kyseessä on Tuulen poika -esitys, johon

osallistui viitisenkymmentä porilaista lasta.

Teos kuuluu Porin taidetoimikunnan

Namaste-hankkeeseen, jossa koululuokat

saavat kuuden viikon ajan opetusta tanssi-ilmaisussa.

Opetusjaksot päättyvät esitykseen,

jonka yleisöksi kutsutaan alueen

kouluja ja lastentarhoja.

Porin lastenkulttuurin läänintaiteilija,

tanssija Marja Merisalo ohjaa ja

koordinoi projekteja, joissa tanssia viedään

sinne, missä sitä muutoin ei ole

tarjolla. Koulut ovat otollinen kenttä ammattitanssijan

opetukselle, sillä monet

luokanopettajat tuntevat itsensä epävarmoiksi

tuomaan tanssia esille oppitunneilla.

– Tanssi ei välttämättä vaadi erityislahjakkuutta,

vaan se sopii kouluun oikein

hyvin, huomioi Marja Merisalo.

Tanssi on samalla yhteisöllistä ja itseilmaisullista,

ja se sopii sekä tytöille että

pojille. Se on myös oiva tapa lisätä yhteishenkeä.

Koulujen tanssiprojekteissa rutiinit

unohtuvat ja roolit murtuvat, kun

opettajatkin ovat lasten mukana opiskelemassa.

Työpaja tanssii kyläkouluihin

Marja Merisalo on kotimaisten tanssiopintojen

jälkeen opiskellut ikivanhaa

kathak-tanssia Intiassa. Hän kokee, että

intialaisen tanssin ilmeikkyys ja tarinallisuus

sopivat hyvin lapsille. Merisalon

Taketum-tanssityöpaja on kiertänyt Satakunnan

kyläkouluja, joissa yhden päivän

ajan koko koulu on omistautunut

tanssille. Työpajassa lapset ovat perehtyneet

tanssijan johdolla ja elävän musiikin

säestyksellä rytmiin, lauluun, improvisointiin

ja tarinankerrontaan. Päivän

päätteeksi on opeteltu pieni koreografia,

joka on esitetty yleisölle.

– Esiintyminen antaa itsevarmuutta

ja luottamusta omiin kykyihin. Jännityskin

karisee, kun esitys tarjoillaan lapsille

kuin näyttämölle tuotuna leikkinä, Merisalo

kuvailee.

Hän myöntää, että tyttöjen ja poikien

liikunnallisuudessa on eroja. Tytöt ovat

motorisesti kehittyneempiä ja oppivat

nopeammin kuin pojat. Poikien valttina

on energisyys ja urheilullisuus.

Monikulttuurisuus ei yleensä ole lapsille

ongelma, eikä heillä ole vaikeuksia

ottaa vastaan vieraan kulttuurin elementtejä.

Monesti lapset ovat kysyneet,

missä voisi tanssia lisää.

– Toivon, että työpajat poistavat ennakkoluuloja

tanssia kohtaan, niin että yhä

useampi lapsi ja nuori voisi harrastaa

tanssia ja katsoa tanssiesityksiä.

Lapset kertovat tanssityöpajasta

1. Mitä asioita opit tanssityöpajassa 2. Sopiiko tanssi kouluun

Malla Messo, 9 vuotta

1. Opin kärsivällisyyttä.

Esiintyminen oli jännittävää

ja tykkäsin siitä.

2. Tanssi sopii kouluun.

Tanssimme myös koulun

joulujuhlassa.

Kuva: Mirja Linnemäki

Pate Lahti, 10 vuotta

1. Aluksi en halunnut esittää

pääosaa, mutta se olikin

paljon kivempaa kuin

luulin. Esityksen apinapipot

olivat aika hikisiä. Oli

kivaa, kun yleisö taputti.

2. Kyllä se sopii ihan hyvin.

Koulun liikuntasalissa olen

harrastanut myös judoa.

Kuvat: Carl-Johan Häggman

Reeta Ruoho, 10 vuotta

1. Opin kaikenlaista Intiasta.

Eka esiintymiskerta

jännitti, mutta siitä tuli kiva

olo.

2. Oli vähän outoa tanssia

koulussa, mutta kyllä se oli

kivaa. Tanssi on hyvä lisäaine

kouluun.

Lastenkulttuuri

Kulttuurikierros

Elokuva

Kotimainen retroanimaatio

luonnon arvosta

Eetun kotipihan ainoa luontopaikka on

kaunis lampi, joka on vaarassa jäädä

parkkipaikan alle. Eetu on ystävystynyt

Konna-sammakon kanssa, joka on tuonut

maan päälle merkillisen laitteen. Sammakkojen

edistyksellistä teknologiaa alkavat

havitella haltuunsa maailman

suurvallat. Eetu ja Konna saavat peräänsä

huippuagentit ja joutuvat seikkailuun

ympäri maapalloa.

Kari Häkkisen ohjaama, kotimaisin voimin

toteutettu animaatio on tehty perinteiseen

tapaan akvarelleilla ja piirroksilla.

Vauhdikas koko perheen elokuva luotaa

ihmisen ja luonnon välistä suhdetta seikkailullisten

tapahtumien kautta. Ystävyys

ja läheisistä huolehtiminen ovat sittenkin

teknistä kehitystä tärkeämpiä!

Eetun ja Konnan pääosien ääninä kuullaan

Onni Tommilaa ja Chike Ohanwea.

Muissa äänirooleissa esiintyvät mm.

Matti Ranin, Pamela Tola ja Jenni Vartiainen.

Nähtävillä kevään aikana elokuvateattereissa

kautta maan.

www.eetujakonna.fi

Teatteri

Aarteenetsintää maailman

merillä

Nuori Jim Hawkins löytää aarrekartan ja

ajautuu etsimään aarretta Luurankosaarille

pahamaineisten merirosvojen pariin.

Robert Stevensonin klassikkoon

perustuva merirosvoseikkailu avautuu

nyt Joensuun kaupunginteatterin näyttämölle.

Perttu Leinosen ohjaama Aarresaari-näytelmä

on täynnä suolaisten

maininkien ja yksinäisten saarten lumoa.

Yli 6-vuotiaille sopivan esityksen

ensi-ilta on 16.4. www.teatteri.jns.fi

Itämaista taikuutta Aladdinin

tapaan

Aladdin on joutunut yksin luolaan ja etsii

kuumeisesti ulospääsyä. Yllättäin eräästä

lampusta astuu esiin Lampun Henki,

joka lupaa toteuttaa pojan jokaisen toiveen.

Aladdin ja taikalamppu -näytelmä

loihtii esiin taikuutta ja huumoria koko

perheelle. Ensi-ilta Porin kaupunginteatterissa

19.3. www.pori.fi/teatteri

Musiikki

Musiikkitaru aikuiseksi

kasvamisesta

Hereä-yhtye kertojanaan Susanna Haavisto

herättävät Pohjan neidon tarinan

eloon teatteri Kapsäkin Salissa Helsingissä

18.–20.3. Nuorille sopiva visuaalinen

musiikkitaru kertoo aikuiseksi kasvamisen

matkasta. www.kapsakki.fi

Näyttelyt

Talo täynnä Mauri Kunnaksen

piirroshahmoja

Kalevalaiset koirat, Kuningas Artturin ritarit

ja Koiramäen lasten maailma löytyvät

kaikki saman katon alta Sastamalasta.

Keskiaikaista ritarilinnaa vartioi ärjyvä

lohikäärme, Koiramäen sekatavarakaupassa

voi ihmetellä entisajan tuotteita ja

toimintahuoneessa voi piirtää ja lukea.

Herra Hakkaraisen talo on kirjailija Mauri

Kunnaksen kanssa kehitetty lasten

elämystila, jossa piirroshahmot heräävät

eloon ja lastenkirjojen tarinoihin voi

tutustua leikkimällä keskellä satumaailmaa.

Ympäri vuoden auki oleva lasten

oma paikka sijaitsee Sastamalan ydinkeskustassa,

Vammalassa.

www.herrahakkaraisentalo.net

Koteja ja pihoja maailmalta

Kansainvälinen lasten ja nuorten kuvataidenäyttely

käsittelee tällä kertaa kodin

teemaa. Lapset ovat kuvanneet kotiensa

sisätiloja ja pihoja, kotikaupunkeja ja -kyliä,

mielikuvituskoteja ja eläinten pesiä.

Hankkeeseen kaikkiaan osallistuneesta

yli 7000 työstä on kerätty verkkonäyttelyyn

50 kuvan otos. My home - Kotini

-näyttely löytyy osoitteessa

www.artcentre.fi

36 Lapsemme 1/2011 Lapsemme 1/2011 37


Lasten asialla

Esa Iivonen on MLL:n johtava asiantuntija,

jonka vastuualueena on lapsen oikeuksien

edistäminen ja lapsi- ja perhepoliittinen

vaikuttaminen.

Lapsilisä ja päivähoito

kuuluvat kaikille perheille









Alkuvuonna on virinnyt keskustelu lapsilisistä. On

esitetty, että suurituloisilta lapsiperheiltä tulisi

poistaa oikeus lapsilisään.

Lapsilisän muuttaminen tuloharkintaiseksi

etuudeksi merkitsisi valtavaa periaatteellista muutosta

perhepolitiikassa. Lapsilisien tarkoituksena

on tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia lapsettomien

kotitalouksien ja lapsiperheiden kesken.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna on kyse kustannusten

tasaamisesta perheiden eri elinvaiheiden

kesken. Valtaosa väestöstä kuuluu elinaikanaan

lapsiperheisiin kahden jakson ajan, ensin lapsena

ollessaan ja sitten vanhempana ollessaan.

Jos lapsilisän universaalisuudesta luovuttaisiin,

kustannuksia ei enää tasattaisi lapsiperheiden

ja lapsettomien kotitalouksien välillä, vaan

suurituloisten ja pienituloisten lapsiperheiden välillä.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että universaali,

kaikkia koskeva perhepolitiikka ehkäisee

tehokkaammin lapsiperheköyhyyttä kuin tarveharkintainen

köyhyyspolitiikka. Maissa, joissa lapsilisä

on tuloharkintainen etuus, lapsilisän taso on

yleensä matala, lapsilisään oikeutettujen osuus

lapsiperheistä pienehkö ja lapsiperheköyhyys korkealla

tasolla.

Keskustelua on herättänyt myös päivähoito-oikeus.

On ehdotettu, että perheillä, joissa toinen tai

molemmat vanhemmat ovat syystä tai toisesta kotona,

ei tulisi olla oikeutta päivähoitoon. Keskustelussa

on sivuutettu lapsen näkökulma. Päivähoito

on lapsen oikeus ja palvelu, joka edistää lapsen kognitiivisia,

motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia

valmiuksia sekä vertaissuhteita. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten

lasten kotoutumiselle päivähoidolla

on erittäin suuri merkitys. Päivähoito on

myös merkittävä lastensuojelullinen tukimuoto.

On myös syytä huomata, että Suomessa päivähoitoon

osallistuvien lasten osuus on selvästi pienempi

kuin muissa Pohjoismaissa. Päivähoito-oikeuden

rajaamisella saataisiin aikaan varsin vaatimattomia

lyhytaikaisia säästöjä, mutta saatettaisiin lisätä

tarvetta monille päivähoitoa kalliimmille erityispalveluille.

Lapsilta vietäisiin kasvatuksellisesti ja

sosiaalisesti vahvistava kasvuympäristö ja vertaissuhteiden

areena.

Julkisen talouden menoista ja julkisen talouden

kestävyydestä puhuttaessa on syytä muistaa, että

lapsiperheet ovat tulonsiirtojen nettomaksajia.

Lapsiperheet maksavat välittömiä veroja ja pakollisia

sosiaaliturvamaksuja huomattavasti enemmän

kuin itse saavat tulonsiirtoja. Lasten vanhempien

työllisyysaste on myös korkeampi kuin samanikäisten

lapsettomien aikuisten.

Julkisen talouden lapsiperhemenot ovat laskeneet.

Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenojen

osuus bruttokansantuotteesta oli 3,3 % vuonna

1998 ja 2,9 % vuonna 2008. Yhteiskunnan osallistuminen

lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin

on ohentunut. Lapsilisä ensimmäisestä

lapsesta on tällä hetkellä reaaliarvoltaan 19 % ja

toisesta lapsesta 29 % matalampi kuin vuonna 1995.

Julkisen talouden kestävyysvaje tuleekin kuroa umpeen

muilla tavoin kuin heikentämällä lapsiperheiden

etuuksia tai palveluita.

Piirros: Kari Puumalainen

Lapsemme 1/2011 39


Professori Olli Simell

valittiin puheenjohtajaksi

Lappeenrannassa 2008.

Tuula Tammisesta tuli

kunniapuheenjohtaja.

Kuvat ARI NAKARI

OULUN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA

Tärkeitä päätöksiä, tapaamisia,

innostusta ja uurastusta

vuoden 2008 liittokokouksessa.

MLL:n liittokokous 11.–12.6. 2011 Oulussa

linjaa liiton työtä

Tervetuloa liittokokoukseen

Kokousvieraita odottaa kesäinen Oulu, joka

tunnetaan myös vilkkaasta kulttuurielämästä.

Kokouspaikkana on kaupungin sydämessä,

torin laidalla sijaitseva Radisson Blu

-hotelli.

Virallisen kokoustyöskentelyn ohella Pohjois-Pohjanmaan

piiri tarjoaa kokousväelle

mukavaa oheisohjelmaa.

Tervetuloa osallistumaan, virkistymään ja

tapaamaan niin vanhoja tuttuja kuin uusia

liittolaisia!

Tietoa liittokokousohjelmasta sekä ilmoittautumisohjeet

löydät osoitteesta

www.mll.fi/liittokokous.

Virtaa vapaaehtoistyöhön, mahdollisuus vaikuttaa ja iloista

yhdessäoloa on tarjolla MLL:n liittokokouksessa, jossa

linjataan liiton tulevaisuutta lasten ja perheiden hyväksi.

Oulun yli satavuotias kauppahalli

on kaupungin komistus.

L

iittokokous on MLL:n ylin

päätöksentekofoorumi,

jossa yhdessä linjataan

järjestön toimintaa ja

vuosiksi 2012–14. Kolmen

vuoden välein kokoontuvassa

liittokokouksessa summataan myös

edeltävän kauden toiminta ja tulokset.

Edellinen kokous pidettiin Lappeenrannassa

kesäkuussa 2008.

Liittokokouksen tärkeisiin tehtäviin

kuuluu myös liittoa johtavien luottamushenkilöiden

valinta. Tämän lisäksi Oulussa

päätetään MLL:n sääntöihin tulevista

muutoksista.

Liittokokouksessa asioista päättävät

paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen

valtuuttamat edustajat.

Jäseniä kuunnellaan

MLL:n järjestöjohtaja Milla Kalliomaa

kertoo, että liittokokouksessa käsiteltäviä

asioita valmistellaan yhdessä koko

järjestökentän kanssa.

Kolmivuotissuunnitelman valmistelu

alkoi viime syksynä Puheenjohtajapäivillä.

– Lisäksi teimme kyselyn kaikille yhdistyksille

ja piireille. Keväällä suunnitelmaehdotus

laitetaan vielä Yhdistysnettiin

kommentoitavaksi, ja lopuksi se käsitel-

lään liittokokouksen työryhmissä ennen

päätöksentekoa.

– Jäsenten ja vapaaehtoisten näkemykset

ja kuunteleminen varmistavat sen, että

järjestömme tekee oikeita asioita ja on

ajan hermolla, Kalliomaa sanoo.

Yhdistyksille tehdyssä kyselyssä huolta

aiheuttaviksi asioiksi nousivat perheiden

jakautuminen hyvin ja huonosti pärjääviin,

talousvaikeudet ja lasten eriarvoistuminen.

Myös vanhempien väsyminen

huolettaa vapaaehtoisia. Liittokokouksen

työryhmissä pohditaan muun muassa,

mitä MLL voisi tehdä näiden asioiden

auttamiseksi.

Viihdytään yhdessä

Vaikka liittokokous on työntäyteinen viikonloppu,

yhdessäolon iloa ja viihtymistä

ei unohdeta. Kokouksen avajaisissa

lauantaina tutustutaan oululaiseen kulttuuriin,

ja päivän kruunaa iltajuhla.

– Oulu kokoaa yhteen ihmisiä, jotka jakavat

MLL:n arvot ja halun vaikuttaa lasten

ja perheiden parempaan elämään.

Keskustelut ja kokemusten vaihto samanhenkisten

ihmisten kanssa ovat tilaisuuden

ehdotonta antia. Toivottavasti

mahdollisimmat monet tulevat hakemaan

virtaa omaan vapaaehtoistyöhön

ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin!

Kauppatorin Toripolliisi pitää

yllä järjestystä.

Radisson-Blu hotelli torin

laidalla kutsuu kokousvieraita.

40 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 41


Poimitut

Luut lujiksi

– lisää D-vitamiinia

Lapset, nuoret, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat

päivittäin D-vitamiinilisän.

Tuoreen suosituksen taustalla on suomalaisten huolestuttavan

vähäinen D-vitamiinin saanti. Jopa 70 prosentilla odottavista

äideistä, puolella syntyvistä vauvoista ja joka viidennellä 1-vuotiaalla

on D-vitamiinin puutos. Myös kouluikäisistä lapsista ja

nuorista 60 prosenttia saa vitamiinia liian vähän.

Vaikka neuvoloissa on aiemminkin suositeltu lapsille vitamiinilisää,

monissa kodeissa tipat tai tabletit unohtuvat niitä tai

ei pidä tarpeellisena. Seuraukset näkyvät esim. Lastenklinikalla,

jossa todetaan viikoittain tapauksia, joissa lapsen luusto on

haurastunut. D-vitamiinin puute aiheuttaa luukatoa ja murtumia.

Pahimmillaan puutos johtaa riisitautiin, jota myös esiintyy.

– Kaikki lapset tarvitsevat lisää D-vitamiinia. Terveellinen ruokavaliokaan

ei takaa sen riittävää saantia, sillä D-vitamiinia

saadaan ainoastaan kaloista ja jonkin verran metsäsienistä,

lastenlääkäri Outi Mäkitie Hyksistä sanoo.

D-vitamiinin saantia on pyritty varmistamaan myös vitaminoimalla

maitotuotteita ja ravintorasvoja. Luomutuotteisiin vi-

Syö särkeä, se

kasvattaa järkeä

Kala on huipputerveellinen

herkku. Valistunut vanhempi

valitsee perheen soppaan ja

salaattiin vieläpä lajeja, joita ei

maailman merillä ylikalasteta.

Opas kestäviin kalavalintoihin:

www.wwf.fi/kalaopas

Huoli

juomisesta

Miten huolehdin lapsistani on

käsikirja vanhemmille, joita

askarruttaa joko oma tai

puolison päihteiden käyttö.

Se kertoo, miltä juominen

tuntuu lapsesta ja mitä

voi tehdä, jotta lapsi voisi

mahdollisimman hyvin.

www.thl.fi/kirjakauppa

42 Lapsemme 1/2011

Tukea tytöille

Omatrajani.fi on sivusto

13–18-vuotiaille tytöille, jotka ovat

kokeneet seurustelu-suhteissa

väkivaltaa tai sen uhkaa.

Rangaistukset kovenevat

Rangaistukset lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat kovenemassa.

Hallitus ehdottaa rangaistukseksi vähintään neljä

kuukautta vankeutta. Seksipalvelujen ostamisesta nuorelta

tuomittaisiin vähintään kaksi vuotta vankeutta nykyisen

vuoden sijasta. Lisäksi uusia tekoja, kuten houkuttelu seksiin,

säädettäisiin rangaistavaksi.

Lasten kanssa työskentelevien (rikostaustan selvittämisessä

käytettävään) rikosrekisteriotteeseen merkittäisiin jatkossa myös

pornografia- ja seksirikoksista tuomitut sakkorangaistukset.

Mm. nuorisotoimessa työskentelevät saisivat

salassapitovelvollisuuden estämättä tehdä ilmoituksen poliisille,

kun heillä on syytä epäillä alaikäiseen kohdistunutta rikosta.

Lait tulevat voimaan ensi vuoden vaihteessa.

SUOSITUS

D-vitamiini, ympäri vuoden

alle 2-vuotiaat

10 mikrogrammaa/pv

2–18-vuotiaat

7,5 mikrogrammaa/pv

raskaana olevat ja imettävät

äidit 10 mikrogrammaa/pv

tamiinia ei lisätä. Vitamiinilisää tarvitaan, vaikka perheessä

juotaisiin vitaminoitua maitoa tai piimää.

Tärkeä D-vitamiinin lähde on aurinko. D-vitamiinia syntyy ihossa

auringonvalon vaikutuksesta. Pohjoisessa auringonpaistetta

on kuitenkin liian vähän, jotta elimistön vitamiinivarasto täyttyisi.

D-vitamiinin lisäksi terve luusto tarvitsee paljon liikuntaa.

80 %:lla

12–17-vuotiaista

on sosiaalisessa

mediassa nettikavereita

joita ei ole koskaan

tavannut.

Pelastakaa Lasten

kysely

Kännykkäpelejä

päihteistä

Mobihubut ovat ilmaisia

kännykkäpelejä, joissa

tietokilpaillaan päihteisiin

ja hyvinvointiin liittyvistä

aiheista. Viimeisimmässä,

Pelitaito-pelissä, lasten tietoja

mitataan konsoli-, tietokoneja

rahapeleissä. Pelejä julkaisee

Elämä on parasta huumetta

-järjestö.

www. mobihubu.fi.

Kuva: Colourbox

Tehdään talviretki

Harrastakaa, hassutelkaa ja hullutelkaa.

Perheliikunnan korttisarja antaa vinkkejä

mukavaan yhdessäoloon. Pakka on

ladattavissa osoitteesta

www. mielenterveysseura.fi/materiaalit.

15.–17.4.2011

Suomessa valmistetuilla

leluilla ja peleillä on

oma verkkokauppa

osoitteessa

www.suomi-lelut.fi.

Fiksusti

Facebookissa

Tietoturvaopas.fi-sivusto

kertoo sosiaalisen median,

kuten Facebookin, turvallisesta

käytöstä, linkkihuijauksista ja

yksityisyyden suojasta.

Kuva: Colourbox

Lasten kirjat

siirtyvät iPadaikaan

Vuoden lopulla ilmestyi

ensimmäinen tablettitietokoneessa

julkaistu suomalainen

lasten kuvakirja, Mauri

Kunnaksen Herra Hakkaraisen

aakkoset. Uutta aikakautta

jatkaa ystävyydestä ja

rohkeudesta kertova Jukka

ja Leevi Lemmetyn Isän poika

-kuvakirja, josta on ilmestynyt

animoitu iPhone ja iPad

-sovellus.

Poimitut

Lukuja päivähoidosta

Päivähoidossa oli vuonna 2009 yhteensä 218 000 lasta,

mikä oli 62 % kaikista 1–6-vuotiaista.

Suomessa päivähoidossa olevien lasten osuus on Pohjoismaiden

pienin.

92 % oli kunnallisessa päivähoidossa: heistä 77 % päiväkotihoidossa

ja 23 % perhepäivähoidossa.

Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on laskussa.

Kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista kokopäivähoidossa

oli 80 % ja osapäivähoidossa 20 %.

Lasten päivähoito 2009, THL.

Koulutuksessa paras, terveydessä hännillä

Kuva: Colourbox

Suomi on rikkaiden maiden vertailussa lapsille tasa-arvoinen

maa kasvaa. Unicefin tutkimus vertasi lasten hyvinvoinnin

epätasa-arvoa 24:ssä OECD-maassa.

Meillä, Hollannissa, Sveitsissä ja Tanskassa keskivertolasten

ja heikoimmin pärjäävien lasten ero on pienin. Sen sijaan Italiassa,

Kreikassa ja Yhdysvalloissa huonoimmassa asemassa

olevien lasten ja keskimääräisesti pärjäävien lasten kuilu on

kasvanut kaikkein suurimmaksi.

Lasten oloja vertailtiin taloudellisessa hyvinvoinnissa, koulutuksessa

ja terveydessä. Koulutuksen tasa-arvo toteutuu parhaiten

Suomessa, mutta lasten ja nuorten terveydessä Suomi

putoaa kauas kärjestä, kun mittarina on terveellinen ruokavalio.

Vain Unkarissa lapset popsivat päivittäin hedelmiä ja vihanneksia

yhtä vähän kuin meillä.

– Kouluruokailun mallimaassa tilanteen voisi olettaa olevan

toisin. Iso kysymys on, miksi osa lapsista ei syö kouluateriaa

tai koske tarjottuun hedelmään tai vihannekseen, sanoo terveyskasvatuksen

professori Lasse Kannas.

Hän muistuttaa, että limsojen lipittely ja chipsien napostelu on

meillä vielä suhteellisen vähäistä verrattuna muihin maihin.

Tutkimus: Unicef Innocenti Report Card 9.

Lapsemme 1/2011 43


Poimitut

Köyhyys ei

saa estää

harrastamista

Kuva: Colourbox

Testaa, tuetko lasta liikkumaan

Tiedän, kuinka paljon pitää liikkua

päivittäin.

Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään 2

tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Kouluikäisten

pitää liikkua vähintään 1–2 tuntia päivittäin

monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli

puolet suomalaisista lapsista ja nuorista ei liiku

terveytensä kannalta riittävästi.

Seuraan lapsen liikkumista.

Lasten liikuntatottumukset kehittyvät osana

perheen liikunta- ja terveystottumuksia.

Lasten liikunnan seurantakortin avulla vanhemmat

voivat arvioida lapsen liikkumista.

Liikkumisen tärkeydestä puhutaan myös neuvolassa

ja päivähoidon kasvatuskeskusteluissa

ja koulun terveysseurannoissa.

Täytän päivän liikunta-annoksen pienistä

tuokioista.

Päivittäinen liikkuminen ei ole lapselle vaihtoehto

vaan välttämättömyys. Päivän annos syntyy

lyhyistä liikuntatuokioista pitkin päivää.

Omaehtoista liikkumista ja perheen arkiliikuntaa

tarvitaan lisää.

En pysäytä liikkumista kielloilla.

Lapsen liikkumista estävät turhat kiellot. Keinussa

saa seistä ja puuhun kiipeillä. Sisällä saa

hyppiä ja juosta. Huomaamatta kiellämme lapsen

liikkumisen turvallisuus- ja mukavuussyihin

vedoten.

Lasten liikuttajana tunnistan liikkumattoman

lapsen.

25–30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa

rajoittavia esteitä, ja he tarvitsevat erityistä

innostamista. Liikkumattomat lapset

”katoavat” ryhmässä usein taustalle. Lasten

motoristen perustaitojen havaitsemiseksi tarvitaan

leikinomaisia testejä.

Pihamme liikuttaa.

Koululaisten liikkumisesta yli kolmasosa tapahtuu

koulupihoilla. Koulupihat on kunnostettava

lasten liikkumisen toimintakeskuksiksi.

Otan lapset ja nuoret mukaan toiminnan

suunnitteluun ja toteutukseen.

Miksi joku päättää nuorten puolesta, miten ja

missä liikutaan Ota nuoret mukaan suunnitteluun

ja toteutukseen. Selkeät työnjaot ja avoin

innostava ilmapiiri edistävät osallisuutta.

Urheiluseurassa voi sekä harrastaa että

kilpaurheilla.

Urheiluseurojen harrasteliikuntamuotoja ja

mahdollisuuksia kehitetään mm. tarjoamalla

matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

Harrasteliikunta ja kilpaurheilu nähdään tasavertaisina

ja yhtä arvokkaina liikunnan muotoina.

Ketään ei pudoteta pois seuratoiminnasta.

Lähde: Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret.

www.nuorisuomi.fi/selvitystyo

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen

vastainen verkosto

EAPN-Fin, johon myös MLL

kuuluu, on esittänyt, että seuraavaan

hallitusohjelmaan kirjataan

lasten ja nuorten

harrastustakuu. Jokaisella lapsella

on oltava mahdollisuus

harrastaa perheen rahatilanteesta

huolimatta.

Lapset ensin

Tärkeimmät lasten ja nuorten

järjestöt, kuten MLL, ja viranomaiset

ovat julkaisseet lasten

ja nuorten hallitusohjelman.

Katso, kuka kansanedustajaehdokkaista

sitoutuu edistämään

ohjelman lapsi-, nuoriso- ja

perhepoliittisia tavoitteita.

www.alli.fi/huoneentaulu

Lastensuojelusta

kurdiksi

Kuva: Colourbox

Maahanmuuttajaperheillä on

usein vääriä käsityksiä suomalaisesta

lastensuojelusta.

Uusi sivusto kertoo seitsemällä

eri kielellä, mm. venäjäksi, arabiaksi,

kurdiksi, mitä lastensuojelumme

on ja miten se toimii.

www.lastensuojeluinfo.fi

Kuva: MLL:n arkisto

Kunniapuheenjohtaja

Niilo Hallman on poissa

MLL:n pitkäaikainen puheenjohtaja,

lastentautiopin professori Niilo

Hallman kuoli 13.1.2011 Helsingissä

94-vuotiaana.

Hallman johti MLL:a vuosina 1961–

67, 1971–75 ja 1977–86. Hallmanin

aikana liiton rakennetta ja sääntöjä

uudistettiin ja käynnistettiin suuret rakennusprojektit.

Helsingin Toiselta linjalta

purettiin vanha Lastenlinna ja sen

tilalle rakennettiin toimisto- ja vuokratalo.

Lähes samaan aikaan perustettiin

Tampereelle MLL:n kodinhoitajaopisto

sekä rakennettiin Helsinkiin Ruusulankadulle

Lasten terveysasema kuntoutuskoteineen

ja potilashotelleineen.

Hallmanin puheenjohtajakaudella liitto

ryhtyi ottamaan aktiivisemmin kantaa

yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Uusia aloitteita tehtiin mm. ympäristökysymyksissä.

Hallman oli aktiivisesti

mukana myös perustamassa MLL:n

tutkimussäätiötä.

Yksi rakkaimmista toimintamuodoista

Hallmanille oli kehitysyhteistyö, jonka

aloittamiseksi hän aktiivisesti työskenteli.

Hän katsoi, että hyvinvointivaltion

menestyvänä järjestönä MLL voisi

tehdä työtä muun maailman hätää

kärsivien lasten hyväksi. Hallman näki

Afrikan tilanteen samanlaisena kuin

Suomen vuosikymmeniä aikaisemmin

ja arvioi, että neuvolatyöllä saataisiin

paljon hyvää aikaa. Työ alkoi Nigeriassa

1970-luvun alussa, jatkui Ugandassa

ja myöhemmin Malawissa, jossa

MLL jatkaa edelleen kehitysyhteistyötä

Väestöliiton hankkeen tukijana.

Niilo Hallman luotsasi liittoa kyvykkäästi

ja määrätietoisesti myös sen

kohtaamissa vaikeissa tilanteissa. Hän

seurasi lapsiperheiden tilannetta eläkevuosinaankin

ja teki tarkkanäköisiä

havaintoja lasten hyvinvoinnista. Hän

oli kunnioitettu ja toivottu puhuja liiton

kokouksissa, joihin hän osallistui

aivan viime vuosiin asti.

44 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 45


Kirjoissa & kansissa

AUTA MEITÄ VASTAAMAAN

– Oli tosi helpottavaa puhua puhelimessa jonkun kaa,

ketä oikeesti kiinnostaa sun paha olos.

– Pari kertaa kun on ollu oikein paha olo, oon soittanut ja saanut jutella.

On tullut parempi olo. Kiitos kun ootte olemassa.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen tulee vuosittain 500 000 puhelua.

Vain 10 % pystytään vastaamaan.

Mica

Auta meitä vastaamaan.

RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI.

www.auta.mll.fi

Jaana

Nicke

Katso samalla mihin me olemme lupautuneet hyvän asian puolesta!

Iloa elämään

Onnellinen olo ei synny pelkästään silloin,

kun kaikki asiat ovat ulkoisesti hyvin. Joku

saattaa elää yltäkylläisyydessä ja olla

silti alakuloinen, kun taas toinen nauttii

elämän pienistä iloista. Teoksessa tarkastellaan

niitä psykologisia tekijöitä ja toimintoja,

joiden avulla ilo syntyy. Pääpaino

on ihmisen taidoissa siirtää huomionsa

elämänilon saavuttamiseen. Kirjassa on

paljon ideoita ja keinoja, joiden avulla voi

oppia saamaan enemmän iloa elämäänsä.

Tony Dunderfelt: Ilon psykologia.

PS-kustannus.

Aikamatka musiikkiin

Lastenlaulut kulkevat sukupolvelta toiselle.

Perinteen rinnalle on syntynyt myös

uutta, lapsille varta vasten tehtyä eri tyylirajoja

ylittävää musiikkia. Matka suomalaisen

lastenmusiikin historiaan alkaa

tuutulauluista ja jatkuu kansakoulun laulutunneilta

aina lastenlevyn värikkäisiin

vaiheisiin. Matkalla muistellaan radion ja

television nostalgisia säveliä ja tutustutaan

kirkkaimpiin lastenmusiikin tähtiin.

Kirjan cd sisältää 30 rakkainta laulua lastenlevyn

80-vuotiselta taipaleelta.

Anu Ahola - Juha Nikulainen: Aika laulaa

lapsen kanssa. Polkuja lastenmusiikin

historiassa. WSOY.

Isän mieli maassa

Isyyteen kuuluvat myös kielteiset tunteet.

Kirja, joka pohjaa isien kirjoituksiin

tunteista, kertoo väsymyksestä, vihasta,

syyllisyydestä, tarpeettomuudesta, toissijaisuudesta

ja voimattomuudesta sekä siitä,

miten näiden tunteiden kanssa eletään.

Teos tarkastelee myös isien masennusta.

Isän mielialaa laskevat usein vanhemmuuteen

liittyvät seikat, kuten elämäntilanteen

mullistuminen, parisuhteen ongelmat

ja hoivataitojen puutteet.

Juha Jämsä - Susa Kalliomaa (toim.): Isyyden

kielletyt tunteet. Väestöliitto.

Apukokki keittiössä

Otetaan lapset mukaan kokkaamaan. Kun

aikuinen silppuaa sipulin, apukokki voi riipiä

basilikan. Keittokirjassa opastetaan,

miten 3–6-vuotiaiden kanssa laitetaan

ruokaa, ja miten hauskaa ja antoisaa se on

sekä vanhemmalle että lapselle. Valmistusohjeissa

on merkitty selkeästi apukokille

sopivia tehtäviä, kuten mittaamista,

lajittelua, sekoittamista, maistelua ja koristelua.

Resepteissä heitetään hyvästit

nauraville nakeille ja luotetaan, että lapset

syövät mielellään samaa ruokaa kuin

aikuiset.

Miikka Järvinen - Maija Koski: Apukokin

keittokirja. Moreeni.

Hidasta!

Työelämän vaatimukset aiheuttavat riittämättömyyden

tunnetta. Ajanpuute, kiire

ja stressi tulevat työpaikalta mukaan kotiin,

ja vanhemmat ovat uupuneita myös

vapaa-aikana. Isän kasvatusopin kirjoittaja

avaa uudessa kirjassaan silmiä tehokkuutta

palvovan yhteiskunnan epäkohdille

ja hullutuksille ja auttaa oivaltamaan, miten

rakennetaan rauhallinen arki ja mitä

oikeasti tarvitsemme elääksemme ja ollaksemme

onnellisia.

Juha T. Hakala: Pakattu aika. Kiireen imusta

hallittuun hidasteluun. Gummerus.

Kun nuori oireilee

Oppikirja tarjoaa tietoa nuoruusikäisen

mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

Erityisesti tuodaan esille asioita, jotka tukevat

nuoren mielenterveyden kehitystä.

Kirja valaisee käytännönläheisesti myös

tukemisen, auttamisen ja kuntouttamisen

muotoja, silloin kun teini-ikäisellä on kriisejä,

mieliala- tai mielenterveysongelmia.

Kirja on suunnattu kaikille, jotka kohtaavat

nuoria niin koulussa, työssä kuin harrastuksissa.

Hietala, Kaltiainen, Metsärinne, Vanhala:

Nuori ja mieli – koulu mielenterveyden

tukena. Tammi.

Tietoa tableteista

Voiko lääkettä käyttää imetyksen aikana

Sisältääkö pilleri laktoosia Millaisia sivuvaikutuksia

tabletilla on Pitääkö välttää

ajamista Uudistettu lääkeopas kertoo

ymmärrettävästi kaikista Suomessa myytävistä

lääkkeistä ja niiden oikeasta käytöstä,

vaikutuksista, annostelusta sekä

haitoista. Teoksessa on tietoa myös rokotteista,

lääkeväärennöksistä ja internetin

luotettavista lääketiedon lähteistä.

Kodin lääkeopas. Lääketietokeskus.

Pieni päivänsäde ä äd – Lilla ögonsten

(WSOY) on kirja perheille, joiden vauvalla

on jokin poikkeava piirre tai ominaisuus.

Kirja kannustaa vanhempia arvostamaan

vauvaa sellaisena kuin tämä on. Vauvalle

kirjan lorut ja kuvat ovat kiehtovaa kuunneltavaa

ja katseltavaa.

46 Lapsemme 1/2011

Lapsemme 1/2011 47


Jäsensivut

Jäsensivut

Helsinki Expert

Viking Line


Miksi i teen vapaaehtoistyötä

t Sanna Juntunen, 27

- työtoiminnan ohjaaja

- Tornion yhdistyksen puheenjohtaja

– Teen vapaaehtoistyötä, koska haluan vaikuttaa lapsiperheille

tarjottavaan tukeen ja toimintaan Torniossa. Viime lukukaudella

järjestimme perheille edullisesti esimerkiksi vauvamuskarin.

Asioihin voi oikeasti vaikuttaa!

– Vapaaehtoisurani MLL:ssa alkoi EU-ruokapaketeista, joita

olin jakamassa jo ennen jäseneksi liittymistäni. Opiskelijana

tein yhdistykselle myös perhekahvilatoiminnan kehittämisestä

projektityön. Nyt yhdistyksen puheenjohtajana olen mukana

vähän kaikessa, mitä teemme. MLL kuuluu jokaiseen päivääni.

Iso tehtäväni on vastata yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa

iltapäiväkerhotoiminnasta, jossa työllistämme 11 henkilöä.

Vuosien aikana olen saanut myös paljon ystäviä, ja yhteishenki

porukassamme on hyvä. Se on ehdottomasti vapaaehtoistyön

innostavia ja ihania puolia.

tornio.mll.fi

Jäsentietolomake - Liity jäseneksi tai muuta jäsentietojasi

Tähdellä (*) merkityt kohdat on ehdottomasti täytettävä.

Uuden jäsenen tiedot tai nykyisen jäsenen muuttuneet tiedot

sukunimi * etunimet (kutsumanimi alleviivataan) *

Tule mukaan tekemään työtä lasten hyväksi!

LIITY JÄSENEKSI

JA KUTSU YSTÄVÄSIKIN MUKAAN

Liittymällä jäseneksi tuet työtämme lasten,

nuorten ja lapsiperheiden hyväksi.

MLL tukee äitejä ja isiä jaksamaan,

iloitsemaan ja onnistumaan vanhempina.

Liitto tuo esiin lapsiperheille tärkeitä asioita,

ajaa perheiden etuja sekä nostaa kuuluville

lasten ja nuorten oikeudet.

Jäsenenä saat Lapsemme-lehden ja muut

seuraavalla sivulla luetellut jäsenedut sekä

mahdollisia paikallisia jäsenetuja.

Olet tervetullut osallistumaan monipuoliseen

vapaaehtoistyöhömme.

Jäsenenä kuulut oman asuinkuntasi

paikallisyhdistykseen, ellet toisin toivo.

Jäsenmaksu on keskimäärin 20 euroa

vuodessa.

Lue lisää ja liity jäseneksi netissä www.mll.fi

MLL

maksaa

postimaksun

Lapsemme-lehti 4 kertaa vuodessa

maksaville jäsenille.

MLL:n jäsenperheet saavat yleensä

alennuksia muun muassa paikallisyhdistysten

kerhomaksuista. Muista

mahdollisista paikallisista jäseneduista

yhdistyksesi tiedottaa jäsenkirjeissään ja

nettisivuillaan.

Jäsenetuja tarjoavat yritykset

Majoitus- ja kylpyläpalvelut

- Restel Hotel Group Uutuus!

- Uniikki-hotellit ja -ravintolat

- Tunturikeimiö

- Hotelli Helka

Pääsymaksut

- Naantali Spa Hotel ja Ruissalon kylpylä

- Tiedekeskus Heureka

- Ähtärin eläinpuisto

- Ranuan eläinpuisto

- Helsinki Expert

Risteilyt

- Viking Line

Tuotteet

- Missy Mom

- Feelmax

- Leikkien Group

- Nekku Design

- Instrumentarium

- Sinooperi

- Vauvatavara.net

- Ilmapallokeskus Balloon Center Uutuus!

Auto- ja välinevuokraus

- City Car Club

- Herz Autovuokraamo

- Iso-Ylläksen hiihtovälinekeskus

Tarkemmat tiedot jäseneduista

www.mll.fi/jasenyys/jasenedut

Jäsenedut 2011

Hotelli Helka

Hertz

www.leikkien.fi

Ylläs

Heureka

syntymäaika *

ammatti

lähiosoite * postinumero ja postitoimipaikka *

sähköposti

puhelin

jäsennumero* (Nykyinen jäsen täyttää. Katso numero osoitekentästä lehden takasivulla)

Toivon, että yhdistyksestä otetaan minuun yhteyttä.

Haluan siirtää jäsenyyteni uuden asuinpaikkakuntani yhdistykseen. Samalla siirtyvät perheen muut MLL:n jäsenet.

Haluan irtisanoa jäsenyyteni. Samalla irtisanon seuraavat perheeni MLL:n jäsenet:

Mannerheimin

Lastensuojeluliitto ry

Tunnus 5001604

00003 Vastauslähetys

Päivystäjäksi

puhelimeen ja nettiin

Kiinnostaisiko sinua vapaaehtoistyö Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä tai

Vanhempainpuhelimessa ja -netissä

Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystäjille järjestetään peruskursseja

Jyväskylässä, Oulussa ja Helsingissä. Seuraava koulutus toteutetaan Helsingissä

28.2., 5–6.3., 14.3., 19.3. ja 11.4.

Vanhempainpuhelimen ja -netin päivystäjien peruskurssi järjestetään Helsingissä

2.3., 12.–13.3., 26.–27.3. ja 4.5.

Kevään kurssien jälkeen päivystäjäkoulutukseen voi hakea ensi syksynä.

Lisätietoa: www.mll.fi/ajankohtaista/koulutukset

Lapsemme 1/2011 49


Etelä-Savon piiri Lähemäenkatu 11, 50170 Mikkeli,

p. (015) 411 1200

etela-savon.piiri@mll.fi, etelasavo.mll.fi.

Pj. apulaisjohtaja Reino Rouhiainen

Perheoikeudellinen neuvontapuhelin

p. (015) 162 372 ke klo 17–19

Hämeen piiri Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 Tampere

p. (03) 254 5400, f. (03) 254 5419

hameen.piiri@mll.fi, hameenpiiri.mll.fi

Pj. lehtori Seija Ahola

Toiminnanjoht. Marita Viertonen p. 044 299 0541

Neuvolapuhelin 0600-16388 ma–pe 18–21.30

0,50 e/min+pvm

Kainuun piiri Välikatu 19, 87100 Kajaani

p. (08) 622 193

kainuu@mll.fi, kainuunpiiri.mll.fi

Pj. rehtori Liisa Joensuu

Toiminnanjoht. Päivi Liuski p. 050 597 4777

Keski-Suomen piiri Tapionkatu 4 A 3, 40100 Jyväskylä,

p. (014) 860 1300

keski-suomi@mll.fi, www.keskisuomenpiiri.mll.fi

Pj. parturi-kampaaja Sisko Turunen

Toiminnanjoht. Mirja Lavonen-Niinistö p. 0400 706 750

Kymen piiri Kouvolankatu 30 A 17, 45100 Kouvola

p. 010 422 8122

kymen.piiri@mll.fi, kymenpiiri.mll.fi

Pj. HSO-sihteeri Terhi Rokkanen p. 050 557 1805

Piirisihteeri Liisa Hasanen p. 0400 873 603

Lapin piiri Pirkkakatu 2, 96200 Rovaniemi

p. 016 345 824

rovaniemi@mll.fi, lapinpiiri.mll.fi

Pj. tilitoimistoyrittäjä Paula Karjalainen

Toiminnanjoht. Mervi Kestilä p. 0400 696 631

Pohjanmaan piiri Vöyrinkatu 2 A, 65100 Vaasa

p. (06) 319 7900, f. (06) 319 7910

pohjanmaan.piiri@mll.fi, pohjanmaanpiiri.mll.fi

Pj. hallintojohtaja Minna Laatu

Toiminnanjoht. Eeva-Maria Latva-Rasku p. 050 514 6317

Aluetoimisto Lapua p. (06) 433 2962

Keskustoimisto: PL 141, 00531 Helsinki

Käyntiosoite: Toinen linja 17, 00530 Helsinki

p. 075 324 51

www.mll.fi

mll@mll.fi

etunimi.sukunimi@mll.fi

Pohjois-Karjalan piiri Siltakatu 14 B 16, 80100 Joensuu

p. (013) 123 388, f. (013) 228 711

pohjois-karjala@mll.fi, www.mll.fi/piirit/pohjois-karjala

Pj. johtaja Tarja Tormulainen

Toiminnanjoht. Teppo Laukkanen p. 040 558 7647

Pohjois-Pohjanmaan piiri Nummikatu 32, 90100 Oulu

p. 045 111 6916, 045 126 0779, 040 588 6690

mll.pohjois-pohjanmaa@mll.fi, pohjois-pohjanmaa.mll.fi

Pj. LT Marjatta Blanco-Sequeiros

Toiminnanjoht. Leena Huhanantti p. 040 545 9670

Pohjois-Savon piiri Kauppakatu 67, 70110 Kuopio

p. 050 587 4488

kuopio@mll.fi, pohjois-savonpiiri.mll.fi

Pj. lastenkodin johtaja Maija Lahtinen

Toiminnanjoht. Pirkko Helander p. 050 313 2916

Vanhamäen toimintakeskus, Suonenjoki,

p. 050 463 2115

Satakunnan piiri Antinkatu 8, 2. krs, 28100 Pori

p. 010 420 4310

satakunnan.piiri@mll.fi, www.mll-satakunta.fi

Pj. lehtori Timo Laes

Toiminnanjoht. Tarja Kuoppa p. 050 320 5520

Uudenmaan piiri Soidinkuja 1, 00700 Helsinki

p. 044 047 0407

uudenmaan.piiri@mll.fi, uudenmaanpiiri.mll.fi

Pj. palvelupäällikkö Saija Toropainen

Toiminnanjoht. Pia Metsähuone p. 040 839 1093

Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken

Sepänkatu 3, 20700 Turku

p. (02) 273 6000

varsinaissuomen.piiri@mll.fi, varsinaissuomenpiiri.mll.fi

Pj. ravintolapäällikkö Taina Salmi

Toiminnanjoht. Raija Haataja-Nurminen

p. 040 5098 998

Perhekeskus, p. 045 137 3007

Salon seudun aluetoimisto p. 040 545 1094

salo@mll.fi

Vakka-Suomen aluetoimisto, Uusikaupunki p. 040 545 1093

uusikaupunki@mll.fi

PUHEENJOHTAJISTO

Liittovaltuuston

puheenjohtaja

asianajaja, varatuomari

Kaija Kess

Liittovaltuuston

varapuheenjohtajat

arkkitehti Jarmo Heimo

viestintäpäällikkö Anu Mustonen

Liittohallituksen

puheenjohtaja

professori Olli Simell

Liittohallituksen

varapuheenjohtajat

professori Kari Uusikylä

varatuomari Tarja Larmasuo

KESKUSTOIMISTO

Pääsihteeri

Mirjam Kalland

Järjestöjohtaja

Milla Kalliomaa

Viestintäjohtaja

Liisa Partio

Hallintojohtaja

Seppo Ristilehto

Ohjelmajohtaja

Marie Rautava

Johtava asiantuntija

Esa Iivonen

Jenkki Professional

Soft Lemongrass

Uutuus, joka yhdistää pehmeän sitruunaruohon

ja raikkaan aniksen uudella tavalla.

LASTEN JA NUORTEN PUHELIN JA NETTI

p. 116 111

ma–pe 14–20, la–su 17–20

www.mll.fi/nuortennetti

VANHEMPAINPUHELIN JA -NETTI

p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)

ti 10–13 ja 17–20

ke 10–13

to 14–20

www.mll.fi/vanhempainnetti

LAPSEMME-LEHTI

tilaukset ja osoitteenmuutokset

p. 075 324 5545

JÄSENPALVELUT

p. 075 324 5540 ma–pe 9–12

jasenpalvelu@mll.fi

YHDISTYSPUHELIN

p. 075 324 5545 ma–to 11–18

TILAUSPALVELU

www.mll.fi/kauppa

julkaisut ja muut tuotteet

p. 075 324 5480, ma–pe 9–12

tilauspalvelu@mll.fi

Yhteistyökumppanimme:

50 Lapsemme 1/2011


KYPSÄ

VÄLIPALA MIKROSTA!

Kypsä

Lihapasteija

Kypsä

Karjalanpiirakka

Kypsä

Korvapuusti

Kypsä Vaniljaherkkupulla

Kypsä Mehevä

Mustikkapulla

VOITA MATKA MAAILMAN YMPÄRI JA MUITA UPEITA MATKAPALKINTOJA: www.myllynparas.fi

More magazines by this user
Similar magazines