Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

lehti.kuntatekniikka.fi

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

ALANSA YKKÖNEN

1 /2012

Turku remontoi

uimahallista

liikuntapaikan, ei

kylpylää, Oskari

sivulla 36

Nummi sanoo. sivu 14

Espoo muuttaa Turuntietä

kaduksi kymmenillä

miljoonilla sivu 22

Kajaani uudistaa

keskustansa

2026 mennessä sivu 36

Vuorekseen rakentuu

ainutlaatuinen hulevesipuisto

sivu 40

Rajapinnat auki ja

kunnan tuottama tieto

hyötykäyttöön sivu 44

Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä

HIILINEUTRAALIT

LASKULINJAT sivu 6


DEPOLOX POOL

VARAA OLLA ILMAN

Pienempi kloorinkulutus, vakaampi säätö ja suurempi luotettavuus

antavat käyttövarmemman laitoksen, paremman omavalvonnan

ja matalammat käyttökustannukset.

Onko teillä varaa olla ilman

ASIAKAS-

TYYTYVÄISYYS-

TAKUU!

LUE LISÄÄ*

TÄMÄ ON DEPOLOX POOL:

Cedox-ohjaus - sovittaa automaattisesti vapaan kloorin tavoitearvon kuormituksen mukaan

ja varmistaa kloorin minimaalisen kulutuksen.

Auto tuning - automaattisesti optimoidut säätöparametrit, jotka varmistavat täydellisen

säätelyn, mistä taas seuraa tasaiset arvot.

Mahdollisuus kuormitusperusteiseen käyttöön ja vähentyneeseen energiankulutukseen.

Paineeton tai paineistettu läpivirtauskammio.

Mittaa vapaata klooria, pH-arvoa, redox-potentiaalia ja kokonais-/sitoutunutta klooria.

Voidaan helposti varustaa myös mittaamaan johtavuutta (lisävaruste).

Toimitetaan asennettuna tauluun sisältäen karkeasuodattimen.

Auktorisoitu virallinen partneri

*Asiakastyytyväisyystakuu - Uusi mahdollisuus testata laitteistoa omassa laitoksessa

Takaamme, että toimitettu laitteisto parantaa mittausta ja säätöä, mikä tarkoittaa käyttövarmuutta. Depolox

sovittaa kloorin määrän vedessä automaattisesti, joka antaa mahdollisuuden pienempään kemikaalikulutukseen.

Mikäli laitteisto ei täytä näitä vaatimuksia, on teillä asiakkaana oikeus perua kauppa.

Soita ja tilaa jo tänään!

Puh. 015 - 321 620 tai lähetä sähköpostia: info@poolprocessing.com

www.poolprocessing.com Puh. 015-321 620


SISÄLTÖ

1/ 2012

2. helmikuuta

36 Kajaani lisää vetovoimaansa

uusimalla keskustansa. 15 vuoden

urakka alkaa rantapuistosta ja

kävelykeskustasta.

18 Tropical Islands – ei tosin Karibianmerellä

vaan Berliinissä, missä entinen lentokonehangaari

muuttui paratiisikylpyläksi.

22 Espoo haluaa muuttaa kymmenisen kilometriä

Turuntietä kaduksi. Hintaa muutokselle

tulee useita kymmeniä miljoonia.

44 – Kunnan tehtävänä on mahdollistaa

kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö,

Matti Holopainen sanoo.

LIIKUNTAPAIKAT

Pyhä on ensimmäinen hiilineutraali

hiihtokeskus Pohjoismaissa 6

Hakelämpölaitos vähensi matkailualueen

päästöjä roimasti 8

Pyhä houkuttaa hiihtäjiä

uudistuksilla 10

Pelkosenniemi on saatu nousuun

matkailuinvestoinneilla 12

Turku peruskorjasi ja laajensi

uimahallin 23 miljoonalla 14

Tropical Islands kylvettää entisessä

lentokonehallissa Berliinissä 18

LIIKENNE

Espoo haluaa muuttaa osan

Turuntietä kaduksi 22

Maantie muuttuu kaduksi

kadunpitopäätöksellä 24

Liikennetärinän mittaamiseen

langattomia menetelmiä 25

Konseptiturnauksella ideoita

maankäyttöön ja liikenteeseen 27

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME

Suomen kuntatekniikan yhdistys 29

UKTY 33

Kuntien Putkimestarit 35

YHDYSKUNTA

Kajaanin keskustasta vetovoimaisempi

2026 mennessä 36

Vuorekseen rakennetaan

ainutlaatuista hulevesipuistoa 40

Kuntien rakennetun ympäristön

sähköiset palvelut laajenevat 44

Sähköiset palvelut ovat arkea

jo monessa kunnassa 44

Ilmastotyö vaatii kunnilta

kokonaisuuden hallintaa 46

Lahdelle ilmastotyötä tukeva

yleiskaava 46

PALSTAT / KOLUMNIT

Pääkirjoitus 5

Rytilät/Pekka Rytilä:

Lapin kultaa 43

Kehto-foorumi: Sweating

the assets – omaisuus hyödyksi 49

Kehto-foorumi: Elinkaarikustannusten

laskenta kehittyy 50

Uutisia 52

Henkilöuutisia 56

Palveluja 58

lehti.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikka 1/2012 3


lehti.kuntatekniikka.fi

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI

Energia

Hankinnat

Ilmastonmuutos

Infra-IT

Jätehuolto

Kiinteistöt

Kunnossapito

Liikenne ja väylät

Liikuntapaikat

Maankäytön suunnittelu

Maarakennus

Rakentaminen

Turvallisuus

Uimahallit ja kylpylät

Vesihuolto

Viheralueet

Ympäristö

ALANSA YKKÖNEN

Espoo muuttaa Turuntietä

kaduksi kymmenillä

miljoonilla sivu 22

Kajaani uudistaa

keskustansa

2026 mennessä sivu 36

1 /2012

Turku remontoi

uimahallista

liikuntapaikan, ei

kylpylää, Oskari

sivulla 36

Nummi sanoo. sivu 14

Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä

HIILINEUTRAALIT

LASKULINJAT sivu 6

Vuorekseen rakentuu

ainutlaatuinen hulevesipuisto

sivu 40

Rajapinnat auki ja

kunnan tuottama tieto

hyötykäyttöön sivu 44

Kannen kuva: Paavo Taipale

TOIMITUS

Toinen linja 14, 00530 Helsinki

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Päätoimittaja DI Paavo Taipale

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368

Toimitussihteeri Pirjo Valtakari

Puh. 050 352 3155

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811

TOIMITUSNEUVOSTO

Heikki Lonka

Kirsi Rontu

Juhani Sandström

Sami Sillstén

Paavo Taipale

TILAUKSET

Puh. 09 771 2442

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

Vuodessa 8 numeroa

Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)

Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)

Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)

ILMOITUKSET

Marianne Lohilahti

Puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

TYÖPAIKKAILMOITUKSET

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi

Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS

Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA

Oy Scanweb Ab, Kouvola

ISSN 1238-125X

67. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY

Kuntatekniikka 1/2008

PÄÄKIRJOITUS

Paavo Taipale

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

Liikuntapaikkoja joka makuun


Liikunnan edistämiseksi rakennetaan maapallon eri puolilla mitä hienoimpia

houkutuksia. Toisaalta maankamara sellaisenaan muodostaa erinomaisen liikuntapaikan.

Myös sen vedellä täyttyneet painanteet – meret ja järvet – sekä lumella

tai jäällä peittyvät alueet tarjoavat usein mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle.

Rakennettujen liikuntapaikkojen ääripäät lienevät sorapintainen kävelytie

ja Dubain sisälaskettelurinne.

Kunnat ovat vahvasti mukana luomassa edellytyksiä asukkaidensa kuntoliikunnalle.

Elämysten tarjoaminen on enemmän yritysten vastuulla. Turun Impivaaran

uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pitäydytty perustehtävässä.

Rakennuttajan edustaja kiteytti lehtemme haastattelussa helmikuussa uudelleen

avautuvan hallin olevan liikuntapaikka eikä kylpylä.

Monipuoliset liikuntapaikat ovat usein kunnissa tärkeitä myös matkailuelinkeinon

kannalta. Kunnan ja yksityissektorin investoinnit voivat tukea toisiaan ja

lisätä liiketoimintaa ja sitä kautta kunnan verotuloja.

Kansijutussamme kerromme piskuisen Pelkosenniemen osallistumisesta Pyhän

laskettelukeskuksen kehittämiseen. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen lisäksi

kunta osti rinneyhtiöltä suikaleen Kultakeroa ja rakennutti siihen kunnallisen

liikuntapaikan. Näin voitiin hyödyntää monipuolisesti julkisia investointitukia.

Kunnan rinnettä ylläpitää rinneyhtiö siinä missä muitakin keskuksen rinteitä.

Kunnan – ja varsinkin pienen kunnan – on menestyäkseen oltava kekseliäs.

Uusia ideoita ja raikkaita ajatuksia kuntatekniikan kehittämiseen kannattaa tämän

lehden sivujen lisäksi hakea nyt myös hohtavilta kevättalven hangilta.

Arkeilta rullille

Kädessäsi on Kuntatekniikka-lehden historian ensimmäinen offsetrotaatiolla

painettu numero. Vuoden alusta siirryimme painoksiltaan suurempien lehtien

käyttämään painotekniikkaan, joka lyhentää lehden valmistusprosessia. Tekniikan

kehitys on tehnyt offsetrotaation kustannustehokkaaksi nyt myös pienemmillä

painoksilla.

Kolmen vuoden tauon jälkeen keräämme tänä keväänä palautetta lehdestä.

Lukemistutkimus tehdään Kuntatekniikan numerosta 2/2012, joka ilmestyy 8.3.

Satunnaisotannalla valitut tilaajat pääsevät kertomaan mielipiteensä niin lehden

sisällöstä, ulkoasusta kuin ilmoituksistakin. Samalla kysymme kokemuksia viime

keväänä uudistetusta kuntatekniikka.fi-verkkopalvelusta. Muistathan vastata,

jos arpa lankeaa Sinulle.

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT

2/2012 21.2. 8.3. Vesihuolto Kiinteistöt

3/2012 3.4. 19.4. Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit

4/2012 15.5. 31.5. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress 4.–10.6.

5/2012 21.8. 6.9. Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat 12.–13.9.

6/2012 18.9. 4.10. Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka 9.–12.10.

7/2012 16.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto

8/2012 27.11. 13.12. Energia Valaistus


Kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyön tuloksena,

PYHÄSTÄ HIILINEUTRAALI

Pyhätunturi Oy:n tavoitteena on

päästä fossiilisista polttoaineista

kokonaan eroon 2020 mennessä.

Tähän mennessä on siirrytty hakelämmitykseen

ja ekosähköön sekä

luotu kannustinjärjestelmä rinnekoneiden

päästöjen vähentämiseksi.

Päästöjen kompensoinnin avulla

Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen

hiilineutraali hiihtokeskus.

TEKSTI Paavo Taipale

KUVAT Paavo Taipale ja Juha Laine

Hiilineutraali laskettelubisnes ei ensi

kuulemalta tunnu uskottavalta. Keskuksissa

käytetään huomattavia määriä sähköä ja

moottoripolttoaineita. Myös jätettä syntyy

matkailupalveluissa runsaasti.

– Asiakkaat arvioivat hiihtokeskuksen

ympäristöpanostuksia ensisijaisesti jätteiden

lajittelun ja kierrätyksen kautta. Sähkön

ja lämmön alkuperä ei näy loppukäyttäjälle,

ja useimmat muutkin päästövähennystoimet

ovat piilossa, sanoo Pyhän rinnetoiminnoista

vastaavan Pyhätunturi Oy:n

ympäristövastaava Jusu Toivonen.

Hinku hiihtämään

Pyhän slogan ”passion for skiing” voitaneen

vapaasti suomentaa ”hinku hiihtämään”.

Muutamat eteläsuomalaiset kunnat

ovat viime vuodet pyrkineet merkittäviin

kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin

yhteisen Hinku-hankkeen avulla (hiilineutraalit

kunnat). Monilla isommilla kaupungeilla

on omat vähähiiliseen yhdyskuntaan

tähtäävät ohjelmansa. Pyhän oma hinku on

sukua tälle toiminnalle, sillä sielläkin haetaan

innovatiivisia ratkaisuja ladulla kohti

hiilineutraalia hiihtämistä.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys valitsi

viime keväänä pelkosenniemeläisen Pyhän

vuoden hiihtokeskukseksi. Päällimmäisenä

perusteena oli suurten rinneinvestointien

onnistunut toteutus. Niiden myötä lasketteluelämys

parani oleellisesti.

Palkitsemisen arvoiseksi katsottiin myös

keskuksen toimenpiteet kestävän maankäytön

ja ilmastotyön saralla. Systemaattinen

6 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKUNTAPAIKAT

ensimmäisenä Pohjoismaissa

HIIHTOKESKUS

työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

Pyhätunturilla alkoi 2007 kartoituksella,

jonka pohjalta käynnistettiin ympäristöohjelma

vuotta myöhemmin.

– Ilmastoasioiden nousu yleiseksi keskustelunaiheeksi

2007 oli tärkeänä tekijänä Pyhän

ilmastotyön käynnistymisessä. Omistajat

kiinnostuivat, mitä meidän yrityksenä on asian

osalta tehtävä, Toivonen sanoo.

Vain ekosähkö kelpaa

Pyhätunturi Oy:n rinnetoimintoihin kuluu

vuodessa sähköä keskimäärin noin 2 000

MWh. Se vastaa karkeasti runsaan sadan sähkölämmitteisen

omakotitalon vuotuista kulutusta

ja edustaa lähes kahta kolmannesta keskuksen

koko sähkönkulutuksesta.

Rinteissä ylivoimaisesti eniten sähköä ku-

Juha Laine

Kuntatekniikka 1/2012

7


LIIKUNTAPAIKAT

luu lumetukseen. Lumetuksen

sähkönkulutus tosin vaihtelee

vuosittain huomattavasti säätilan

mukaan. Hissien ja valaistuksen

sähkönkulutus on vakaampaa,

vaikka riippuukin jonkin verran

asiakasmääristä.

Pyhä on käyttänyt 2008 lähtien

vain sertifioitua ekosähköä.

Tavanomainen vesivoima esimerkiksi

läheisestä Kemijoesta

ei kelpaa.

– Ostamme sellaista vesisähköä,

jossa myös vesistön muut

käyttömuodot ja luonto on otettu

huomioon. Sähkön hintaan ratkaisulla

on toistaiseksi ollut vain

vähäinen vaikutus. Sähkökaupassa

kysymys on myös neuvottelutaidosta,

Jusu Toivonen toteaa.

Kulutuksen seurannan ongelmana

on se, että sähköistys rinteissä

on perinteisesti rakennettu

niin, että yhden liittymän takana

on useita toimintoja. Esimerkiksi

hissien ja valaistuksen sähkönkulutusta

ei voi mitata yksikkökohtaisesti.

Rukalla on Motivan

ja ely-keskuksen tuella käynnistetty

hanke, jossa rinnealueiden

sähkölaitteet varustetaan laitekohtaisella

mittauksella.

– Hisseihin mittauslaiteasennukset

on tehty ja lumetusjärjestelmän

ja valaistuksen asennukset

tehdään ensi kesänä. Ensi kau-

Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivosella on monta rautaa tulessa. Ilmastotyön ohella hän

muun muassa tekee Rukan ja Pyhän yhteistä markkinointijulkaisua Nietosta ja järjestää tapahtumia

laskijoille. Kun asunto on rinteessä, niin omana lähiliikuntapaikkana ovat Pyhän rinteet ja offarit.

Pelkosenniemen kunnan Pyhälle

rakennuttaman Skiwayn silta

ylittää Kultakeronkadun ja johdattaa

laskijat Perherinteiden

suunnasta PyhäExpress-tuolihissin

ala-asemalle.

Hakelämpökeskus vähensi matkailualueen päästöjä roimasti

Kemijärven Kaukolämpö Oy:n

hakelämpökeskuksen valmistuminen

Pyhätunturille pari vuotta sitten

vähensi matkailualueen hiilidioksidipäästöjä

olennaisesti. Aiemmin

lämmitykseen käytettiin öljyä

tai sähköä. Suuri osa alueen yksityisistä

loma-asunnoista on kuitenkin

suorasähkölämmitystaloja, joissa

lämmitysmuodon vaihtaminen

on kallista. Uusien loma-asuntojen

lämmitysmuotona kaukolämpö on

kuitenkin tiiviillä alueella kilpailukykyinen.

Joulukuussa 2009 valmistuneen

biolämpökeskusinvestoinnin

arvo oli 1,4 miljoonaa euroa, ja

kaukolämpöverkostoa rakennettiin

700 000 eurolla. Näihin saatiin

25 prosentin työllisyysavustus

Lapin ely-keskukselta. Avustuksen

merkitys oli ratkaiseva.

Hakekattilan teho on 1,5 MW,

ja varalla on 2 megawatin kevytöljykattila.

Keskus polttaa tällä

hetkellä sahahaketta noin 3 000

irtokuutiometriä vuodessa. Sillä

saadaan aikaan 2 300 MWh

lämpöä. Hakkeen toimittaa vuodet

2012–14 kattavalla sopimuksella

Vapo Oy.

Sahahake on metsähaketta tasalaatusempaa

ja yleensä myös

kuivempaa, eikä seassa ole risuja.

Risut ja tikut aiheuttavat

enemmän häiriöitä polttoaineen

syötössä kattilaan. Pyhätunturin

lämpökeskus on miehittämätön

laitos, josta on etäyhteys Kemijärven

voimalaitokselle ja päivystäjän

kannettavaan tietokoneeseen.

Laitospäivystäjä näkee tapahtumat

reaaliajassa koko ajan.

Pyhän lämpökeskuksessa on

Kemijärven kaukolämpö Oy:n 1,5 megawatin biolämpökeskus on

jo parisen vuotta tarjonnut hiilivapaata kaukolämpöä Pyhän ydinalueen

kiinteistöille. Polttoaineena käytetään sahahaketta. Kaukolämpöverkostoa

on valmiina 3,5 kilometriä.

8 Kuntatekniikka 1/2012


den jälkeen saamme siis Rukalla

tarkat tiedot eri toimintojen

sähkönkulutuksesta. On oletettavissa,

että kulutus laskee.

Näin käy yleensä, kun sitä ryhdytään

mittaamaan, Toivonen

kertoo.

Vastaava laitekohtainen

mittaus aiotaan toteuttaa Pyhälläkin,

kun Rukan kokemukset

on saatu käyttöön.

Pyhän lumetusjärjestelmä

automatisoitiin tälle kaudelle.

Uusi järjestelmä on keskimäärin

viidenneksen aiempaa

energiatehokkaampi, kun tykit

mittaavat jatkuvasti ilman

kosteutta ja lämpötilaa ja säätävät

suuttimia optimaalisesti.

Myös tykkeihin tulevan veden

pumppauksen ohjaus uusittiin.

Kiinteistöt

lämpiävät puulla

Kemijärven kaukolämpö Oy:n

biolämpökeskuksessa tuotettu

kaukolämpö lämmittää Pyhätunturi

Oy:n kiinteistöjä. Uuden

lämpökeskuksen myötä

päästöt romahtivat, kun lämmitysöljystä

päästiin eroon.

– Majoitustiloissa energiaa

kuluu kuitenkin matkailijoiden

holtittomaan saunan lämmittämiseen

ja huonelämpötilojen

pitämiseen tarpeettoman

korkealla. Patteritermostaatit

käännetään täysille, ja kun tulee

kuuma, avataan ikkuna.

Kiinteistöissä pyritään talotekniikkaa

säätämään niin, että

energiaa kuluisi vähemmän.

Toivonen selvitteli esimerkiksi

lämmitysaikarajoittimien asentamista

sähkökiukaisiin jälkikäteen.

Siinä ei onnistuttu.

– Kaikki jälkiasennukset

ovat hyvin kalliita. Tällaiset asiat

on välttämätöntä ottaa huomioon

jo suunnitteluvaiheessa.

Säästötoimenpiteiden ansiosta

energiankulutus on kuitenkin

joissakin kiinteistöissä vähentynyt

kymmeniä prosentteja,

Toivonen sanoo.

– Kokonaisenergiankulutuksen

vähentäminen on tärkein

tavoite. Se on kovemman

työn takana kuin pelkkä päästöjen

vähentäminen. Tarvitaan

henkilöstön motivointia

ja usein isojakin investointeja.

Esimerkiksi vanhojen ravintolatilojen

muokkaaminen energiatehokkaammiksi

vaatii väistämättä

investointeja.

Moottoripolttoaineiden

päästöt kompensoidaan

Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen

polttoaineiden korvaaminen

biopolttoaineilla

kokeiltu myös metsähakkeen

polttoa, mutta häiriöherkkyys

on sahahaketta suurempi.

Verkosto laajenee

Kaukolämpöverkostoa on rakennettu

noin 3,5 kilometriä.

Ydinkeskustan alueella on jo

kattava verkosto, mutta lisää

liittyjiä kaivataan. Verkostoa

laajennetaan kysynnän mukaan

lähinnä uudiskohteisiin.

Liitettyjä kiinteistöjä on 14, ja

niiden rakennustilavuus on yhteensä

40 000 m 3 . Lämpökeskuksen

kapasiteetti on tähän

nähden kolminkertainen.

Pyhän alueella kaukolämmön

verollinen hinta on nyt

65,19 €/MWh, kun se Rovaniemellä

on 49,00 €/MWh,

Kemijärvellä 50,43 €/MWh ja

Sodankylässä 56,46 €/MWh.

Koko maan erillistuotetun kaukolämmön

keskihinta viime

heinäkuussa oli 63,20 €/MWh.

Kevyellä polttoöljyllä tuotetun

kaukolämmön vertailuhinta on

noin 120 €/MWh, kun kattilahyötysuhteeksi

oletetaan 80

prosenttia.

Uusien mökkien rakentajat

kyselevät aktiivisesti kaukolämmöstä.

Pyhän keskustan suuremmat

kiinteistöt, kuten hotellit,

kaupat, huoneistohotellit

ja luontokeskus ovat jo kaukolämmön

käyttäjiä.

Pyhätunturi Oy on kaukolämmön

suurin asiakas ja käyttää

hotellinsa sekä huoneistohotellinsa

lämmittämiseen noin

kolmanneksen biolämpökeskuksen

tuottamasta lämmöstä.

Kuntatekniikka 1/2012

9


“Kokonaisenergiankulutuksen

vähentäminen on

tärkein tavoite.”

on osoittautunut vaikeaksi. Pyhän

rinnekoneissa kuluu moottoripolttoöljyä

noin 50 000 litraa

vuodessa. Muu kalusto kuluttaa

bensiiniä ja dieseliä yhteensä lisäksi

noin 10 000 litraa vuodessa.

Korvaavia polttoaineita, jotka

olisivat kestävällä tavalla tuotettuja

ja toimisivat luotettavasti

kylmässä ilmastossa, ei toistaiseksi

ole löydetty. Niin hiihtokeskusten

polttomoottoreiden päästöt

kuin myös Pyhätunturi Oy:n

henkilöstön lentomatkustuksen

päästöt joudutaan toistaiseksi

kompensoimaan, jotta hiilineutraalius

saavutetaan.

– Kompensointi on välivaihe.

Tavoitteenamme on fossiilisista

polttoaineista vapaa hiihtokeskus

vuonna 2020, Toivonen

huomauttaa.

Päästöjen kompensointi tapahtuu

eri polttoaineille määriteltyjen

ominaispäästöjen pohjalta.

Kaupalliset palveluntarjoajat

myyvät päästökompensaatioita.

Pyhätunturi Oy:n kumppanina

päästöjen kompensoinnissa on

suomalainen Nordic Offset Oy,

– Tavoitteenamme on fossiilisista

polttoaineista vapaa hiihtokeskus

vuonna 2020, Jusu Toivonen

sanoo.

joka puolestaan käyttää päästöjen

laskennassa WWF:n suosittelemaa

Gold Standard -kriteeristöä.

– Yhtiö laskee kompensoitavat

päästömme. Kompensointihinta

määräytyy eurooppalaisen päästökauppamekanismin

mukaisesti.

Tällä rahamäärällä yhtiö rahoittaa

kehittyvissä maissa sellaisia

uusiutuvan energian hankkeita,

jotka muuten eivät toteutuisi. Ensimmäinen

maksumme kohdennettiin

Mongoliaan rakennettavaan

vesivoimalaan.

Kompensaatioiden myyjillä

on hankeportfolioita, joista asiakkaat

yleensä voivat valita kiinnostavan

kohteen. Toivonen sanoo,

että heidän ensisijainen toiveensa

olisi ollut rahoittaa jotakin

Lapin metsiin liittyvää hanketta,

mutta se ei ollut mahdollista.

– Tässä luodaan oikeasti uutta

uusiutuvan energian tuotantoa

maailmaan. Lisäksi hankkeilla

on myönteinen sosiaalinen vaikutus.

Kompensaation taloudellinen

merkitys ei ole meille toistaiseksi

kovin suuri.

Kuskeille bonusta

päästövähennyksistä

Pyhän rinnekoneisiin on asennettu

Rukalla saatujen hyvien kokemusten

myötä mittauslaitteet,

jotka rekisteröivät kone- ja kuljettajakohtaisesti

polttoaineenkulutusta.

Tavoitteena on vähentää

päästöjä säästeliäämmän ajo-

Kuomullinen tuolihissi PyhäExpress oli suurin menoerä Pyhän viimeaikaisissa kahdeksan miljoonan euron

investoinneissa. Kuvassa hissin yläasema tammikuun tuiskussa.

Pyhä paransi lumetusjärjestelmiä ja otti käyttöön kuomullisen

Meneillään olevan laskettelukauden

avaus takkusi leutojen

säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä

lumetusjärjestelmiä on viime

vuosina parannettu, ja keskus

avasi rinteensä lappilaisista keskuksista

ensimmäisenä.

– Tällä kaudella kaikki keskukset

ovat olleet tavanomaisesta lumetusaikataulustaan

jäljessä, sanoo

Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja

Seppo Saarinen.

Vuosi sitten valmistunut Pyhä-

Express-tuolihissi muutti laskettelun

luonnetta Pyhällä olennaisesti

ja paransi kilpailukykyä.

– Aiemmin vei sekä aikaa että

voimia, kun ankkurihissillä hinattiin

puolitoista kilometriä ylös.

Tuotteemme muuttui kuomullisen

Paikallisjohtaja Seppo Saarinen

näkee meneillään olevan kauden

lupaavana.

tuolihissin myötä aivan erilaiseksi.

Vuodenvaihteen tienoilla erityisesti

venäläisasiakkaat tulivat joukolla

tunturiin. Vuositasolla Pyhän

asiakaskunnasta kuitenkin

toistaiseksi noin 80 prosenttia on

suomalaisia. Kevään varaustilanne

näytti Saarisen mukaan tammikuun

alussa kohtuulliselta. Varausaikajänteet

näyttävät tosin lyhenevän.

Pyhän rinnetoimintoja ja hotelli

Pyhätunturia pyörittävä Pyhätunturi

Oy on Rukakeskus Oy:n

tytäryhtiö. Ruka ja Pyhä markkinoivat

palvelujaan vahvasti yhdessä,

mutta asiakasprofiilit poikkeavat

selvästi toisistaan.

– Yhteismarkkinointi toimii,

vaikka asiakaskunnat poikkeavat

toisistaan. Rukalla liikkuvat suuret

massat. Pyhällä väkeä on vähemmän,

mutta tosihiihtäjien osuus

vieraista on selvästi suurempi.

Investoinneissa

vedetään henkeä

Pyhällä on parin viime vuoden aikana

investoitu yli kahdeksan miljoonaa

euroa rinnepalvelujen parantamiseen.

Uuden tuolihissin

rakentamisen lisäksi rinteisiin tehtiin

parannuksia ja yhdyskuntatekniikkaa

rakennettiin yhdessä

kunnan kanssa.

– Parissa vuodessa investoimme

rinteisiin vuotuista liikevaihtoamme

enemmän. Nyt on merkkejä

näkyvissä siitä, että investoinnit

alkavat kantaa. Ne, jotka

10 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKUNTAPAIKAT

tavan kautta.

– Rukalla säästyi rinnekoneiden

tyhjäkäyntiin kuluneesta

polttoaineesta 30 prosenttia

mittalaitteiden käyttöönoton

myötä. Kun jaoimme syntyneet

säästöt puoliksi yhtiön ja konekuskien

kesken, saivat kuskit satojen

eurojen bonuksen, Toivonen

iloitsee.

– Asenteet uusien käytäntöjen

omaksumiseen vaihtelevat. Meillä

ei ole tarkoitus vahtia kuskeja olan

takana. Koulutamme heitä kuitenkin

säännöllisesti vuosittain.

Biojätteen erilliskeräystä

kaivataan

Jusu Toivonen arvostelee Lapin

jätehuollon kuntayhtymää biojätteen

erilliskeräyksen puuttumisesta.

Lapin pitkät etäisyydet

tekevät keräilystä kallista, mutta

matkailukeskusten imagolle tilanne

on ikävä.

– Olemme erittäin pettyneitä

nykytilaan. Olemme pitkään

puskeneet erilliskeräyksen aloittamista

eteenpäin, mutta kunnat

ja kuntayhtymä eivät ole halukkaita

sitoutumaan siihen. Olemme

myös selvittäneet mahdollisuuksia

käsitellä itse biojätteemme.

Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt

järkevää tapaa, Toivonen

harmittelee.

Suurin osa asiakkaista tulee

Etelä-Suomesta, jossa he ovat

tottuneet lajitteluun. Tämän

mahdollisuuden puuttuminen

Pyhällä kirvoittaa runsaasti palautetta

kaudesta toiseen. Ravintoloiden

jätteistä noin 30 prosenttia

on biojätettä. Kahden

hengen yksityistaloudessaan

Jusu Toivonen pyrkii tekemään

niin kuin opettaa.

– Kotona on sisätiloissa minikompostori,

joka täyttyy nopeasti.

Vien sieltä biojätteet naapurin

isompaan kompostiin jatkokäsittelyyn.

Tämä on lappilainen biojätteen

erilliskeräysjärjestelmä,

hän nauraa.

Vihreämpi hiihtokeskus

on huomattu

Pyhän hiilineutraalius on huomattu,

ja varsinkin tiedotusvälineet

ovat olleet aktiivisia. Myös

Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä

on parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä.

asiakkaat kyselevät, mitä hiilineutraalius

Pyhällä merkitsee ja

miten siihen päästään.

– Suurimmalla osalla asiakkaista

laskettelukeskuksen valintaan

vaikuttavat eniten kustannukset

ja omat mieltymykset.

Mutta yhä enemmän on valveutuneita

asiakkaita, jotka tekevät

kulutusvalintoja myös tällaisten

asioiden pohjalta.

– Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät

haluavat aina tietää keskuksen

toimista kestävän kehityksen

saralla. Olimme juuri ainoana

pohjoismaisena hiihtokeskuksena

esillä erään ranskalaisen

matkanjärjestäjän hiihtokeskuksista

laatimassa yhteenvedossa.

Monitoimimies Toivonen palaa

vielä toistaiseksi hyödyntämättömään

ideaan, jolla lumetustarvetta

Pyhälläkin voitaisiin

vähentää.

– Olemme miettineet perinteisten

lumiaitojen päivitystä

2010-luvulle ja niiden käyttöönottoa

avotunturissa luonnonlumen

hyödyntämiseksi. Taivaalta

tulee valtava määrä lunta, jonka

tuuli vie minne sattuu. Jos sen

saisi lumiaidoilla pysäytetyksi ja

löytyisi järkevä tekniikka kerätä

se rinteisiin, niin lumetustarve

ja energiankulutus vähenisivät

huomattavasti, Jusu Toivonen

pohtii.

tuolihissin – uudistukset houkuttavat hiihtäjiä

ovat tulleet kurkkaamaan Pyhän

nykymeininkiä, haluavat tulla uudestaan.

Jos Suomessa jossakin

haluaa lasketella, niin tämä on se

paikka, Saarinen vakuuttaa.

Häntä on helppo uskoa. Pyhältä

löytyy suomalaisessa mittakaavassa

kookas, kompakti tunturi,

jossa on nyt moderni hissi, tehokas

lumetusjärjestelmä, luonnostaan

pitkä hiihtokausi ja majoituskapasiteettia

rinteessä. Pyhä-

Luoston kansallispuisto on hiihtokeskuksen

vieressä. Puiston ulkopuolella

on kuitenkin tilaa vielä

laajentua.

– Kyllä siellä tonttia riittää. Jossakin

vaiheessa laajentaminen tulee

ajankohtaiseksi ja suunnitelmiakin

on jo olemassa. Aivan lähivuosien

asia se ei kuitenkaan

ole. Nyt vedämme muutaman

vuoden henkeä rinneinvestoinneissa

ja parannamme vieraiden

viihtymistä.

Kunta ja yritykset

yksissä tuumin

Kausityöntekijöitä on toistaiseksi

saatu Pyhälle hyvin ja esimerkiksi

rinnetyöntekijät tulevat pääosin

lähialueelta. Teknologian kehitys

ja kielitaidon tarve asettavat rekrytoitaville

työntekijöille kuitenkin

yhä uusia vaatimuksia.

– Enää ei riitä, että laitetaan

hissi pyörimään ja olla möllötetään

kopissa. Tarvitaan iloista ilmettä

ja ”tykötekemistä”. Aina ei

miljoonainvestointi ole välttämätön,

Saarinen korostaa.

Hän toivottaa myös Pyhätunturin

alueen uudet toimijat tervetulleiksi.

Julkisuudessa on näkyvimmin

ollut esillä Noitatunturi

Oy, joka emoyhtiönsä omistamien

kiinteistöyhtiöiden kautta hallinnoi

yli 330 hehtaarin maa-alueita

Kultakeron luoteispuolelta ja

suunnittelee alueelle suuren mittakaavan

ympärivuotista matkailuliiketoimintaa.

Pelkosenniemen kunta hyväksyi

viime kesänä periaatteet

maankäyttösopimusten laatimisesta

Noitatunturin alueelle. Alue

on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria

ja asemakaava tulee sisältämään

lähes 700 000 kerrosneliömetriä

rakennusoikeutta.

Seppo Saarinen nostaa peukalon

ylöspäin, kun tulee puhe kunnan

ja matkailuyrityksen yhteistyöstä.

– Kyllä täytyy sanoa, että symbioosi

toimii. Joillakin voisi olla

tästä opittavaa. Kunnalla on pieni

organisaatio ja voimavarat ovat

rajalliset. Olemme kuitenkin löytäneet

hyvin toisemme, ja harvoin

joudumme asioista pitkään vääntämään,

Saarinen sanoo.

Ihan kaikki ei Pyhälläkään ole

uudistunut, sillä viime kauden levännyt

ja jo purku-uhan allakin

ollut vanha tuolihissi kansallispuiston

rajalla otetaan taas käyttöön

kevätsesongin ruuhkahuippuihin.

Se on Euroopan toiseksi

vanhin ja otettiin käyttöön 1964.

Kuntatekniikka 1/2012

11


Pelkosenniemen

sijoitukset Pyhälle

kantavat hedelmää

Matkailuinvestoinneilla

kunta nousuun

Pelkosenniemi on nyt entinen kriisikunta. Panostus

matkailuelinkeinoon on parantanut verotulokertymää.

Tuloverotustakin voitiin keventää, kun

loma-asutuksen ja vesivoimalaitoksen tuomat

kiinteistöverot saadaan nyt omaan käyttöön.

TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale

Pelkosenniemi oli eturivissä

Paras-puitelain 9 § mukaisten

erityisen vaikeassa taloudellisessa

asemassa olevien kuntien joukossa

puoli vuosikymmentä sitten,

kun Paras-hanke käynnistyi.

Kuntaan laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma,

menot pidettiin

kurissa ja verotus kiristettiin

kansalliselle huipulle. Erilaisten

alue- ja yritystukien avulla investoitiin

samalla erityisesti matkailuelinkeinoon.

– Bruttoinvestointimme ovat

viimeisten neljän vuoden aikana

olleet enimmillään pari miljoonaa

euroa vuodessa. Se on paljon,

kun koko kunnan talousarvion

loppusumma pyörii seitsemän

ja kahdeksan miljoonan välissä,

kunnanjohtaja Erkki Parkkinen

sanoo.

Nyt neljän vuoden trimmauksen

jälkeen kunnan talous

näyttää hyvältä. 2010 tilinpäätöksessä

taseessa oli kaksi miljoonaa

euroa ylijäämää. Tänä

vuonna tuloveroprosentti painui

jo alle 20:n. Matkailuyrittäjien

investoinnit ovat työllistäneet,

ja kuntaliitosspekulaatioiden

hälvettyä ilmapiiri on

myönteinen. Iso haaste on edelleen

asukasluvun lievä lasku.

2010 lopussa Pelkosenniemellä

oli 1 008 asukasta.

Velkoja lyhennetty

Kunta on myös lyhentänyt velkojaan.

Tuloja on saatu verojen ohella

matkailuliiketoimintaa kehittävien

maanomistajien kanssa tehdyistä

maankäyttösopimuksista.

Kemijärven sellutehtaan sulkemisen

jälkeen Pelkosenniemikin oli

pari vuotta rakennemuutostuen

piirissä. Tuet käytettiin tehokkaasti

elinkeinokehitykseen.

Pyhän alueen palvelut muodostavat

suoraan tai välillisesti

70–80 prosenttia Pelkosenniemen

työpaikoista. Alueelta kertyvien

verotulojen merkitys kunnan

peruspalvelujen järjestämisessä

on olennainen.

Kunta panostanut

paljon Pyhälle

Pelkosenniemen kunta on vahvasti

mukana Pyhän kehittämisessä.

Suuret päätökset on viime

vuosina tehty kunnassa yksimielisesti

yli puoluerajojen. Nykymuotoinen

yhteistyö alkoi vuosituhannen

alussa kanadalaisen

Ecosign-konsulttiyhtiön laatiessa

Pyhän alueen Master Plania.

Kunnan merkittävimmät satsaukset

Pyhälle ovat olleet uusi

hotellitasanteelle nouseva Kultakeronkatu

ja sen ylittävä hiihtoväylä

ja ylikulkusilta, Skiway.

Näiden yhteenlasketut kustannukset

olivat parisen miljoonaa.

FIS-rinteeseen 700 000 €

Myös viime kaudelle valmistunut

700 000 euroa maksanut

FIS-rinne on kunnan rakennuttama.

70 prosenttia rahoituksesta

tuli EU:lta ja kansallisina tukina

muun muassa opetusministeriöltä.

Loppuosan rahoittivat kunta

ja Pyhätunturi Oy puoliksi.

– FIS-rinne on kunnallinen

liikuntapaikka. Omistamme

maapohjan ja rakennutimme

rinteen valaistuksineen. Rinteeseen

rakennettiin kilpailutoimintaa

varten myös uusi lähtökoppi.

Pyhätunturi Oy vastaa rinteen

käyttökustannuksista, Parkkinen

kertoo.

Kunnan osallistumisen taustalla

on se, että rakentamiseen saatiin

tukea opetusministeriöltä. Pyhä ja

Ruka ovat Skisport Finland ry:n

kanssa tekemänsä kuusivuotisen

sopimuksen nojalla alppihiihdon

virallisia harjoituskeskuksia. Uusi

FIS-rinne on profiililtaan kilpalaskijoille

sopiva ja heidän käytössään

aina tarvittaessa.

– Olen vakuuttunut, että siinä

lasketaan maailmancup-kisoja,

kunhan alueen muu palveluvarustus

kehittyy riittävästi.

Kunnan kiinteistöt

energiatehokkaiksi

Kunta solmi 2010 työ- ja elinkeinoministeriön

kanssa energiatehokkuussopimuksen.

Siihen liittyvän

toimenpideohjelman avulla

kunnassa edistetään energiansäästöä

ja uusiutuvan energian

hyödyntämistä. Sopimuksen

mukaisen kuntakatselmuksen

raportti valmistui viime kesänä.

– Kaikkiin keskeisiin kunnan

kiinteistöihin tehdään energiakatselmus

ja haetaan parempia

toimintamalleja. Toinen keskeinen

kohde on laajan latuverkoston

valaistuksen uusiminen. Tavoitteena

on siellä siirtyä energiatehokkaaseen

valaistukseen

muutaman vuoden sisällä, Parkkinen

sanoo.

Sekä kuntakeskuksessa että

Pyhällä on hakelämpölaitokset

ja kunnan keskeiset kiinteistöt

on liitetty niihin. Öljystä on

näin päästy pitkälti eroon. Kunta

kulkee siis Pyhän hiihtokeskuksen

kanssa samaa latua kohti hiilineutraalia

tulevaisuutta.

Pyhä kolminaisuus

tuo tuloksia

Kunnan, valtion ja elinkeinoelämän

yhteistyö toimii, ja luottamus

eri toimijoiden välillä on

hyvin vahvaa.

– Ympäristörakentamisessa

yhteistyö näkyy hyvin. Laadukkaat

ulkoilureitit on tehty yhteistyössä,

ja valtion ympäristötyöt

ovat olleet tärkeitä työllistä-

12 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKUNTAPAIKAT

Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo Pelkosenniemen Pyhälle tekemien

infrainvestointien sysänneen liikkeelle paljon yksityisiä investointeja.

Taustalla valaistuna näkyvä FIS-rinne on kunnallinen

liikuntapaikka yksityisen rinnekeskuksen keskellä. Metsähallituksen

luonto- ja kulttuurikeskus Naava avataan kesän alussa.

viä hankkeita. Pyhä kolminaisuus

on tuonut tulosta, Erkki Parkkinen

kehuu.

– Valtion avustukset kunnan

investonteihin ovat synnyttäneet

Pyhälle merkittävää liiketoimintaa

ja pysyviä työpaikkoja. Näiden

väitetään usein olevan vanhaa

ojankaivurahaa, josta pitäisi

päästä eroon. Onneksi se on jonkintasoisena

vielä säilynyt.

Metsähallitus rakennuttaa

uutta Pyhä-Luoston kansallispuiston

luonto- ja kulttuurikeskusta

Pyhän liikekeskuksen viereen.

Rakennus valmistuu näinä

päivinä, ja keskus näyttelyineen

avataan alkukesästä.

Näyttelytilat laajenevat huomattavasti

nykyisestä. Keskukseen

sijoittuu myös Pelkosenniemen

ja Kemijärven matkailuneuvonta,

matkailukoulutustoimintaa

sekä Pyhä-Luosto Vesi

Oy:n toimisto.

Kuntarakenneuudistus

arveluttaa

Hallitus on valmistelemassa uutta

kuntarakennetta. Parkkinen pitää

selvänä, että jo Paras-hankkeessa

todettu pitkien etäisyyksien kuntien

erityisasema säilyy.

– Muutoin ne, jotka olisivat

palvelujen tarpeessa – eli lapset,

vanhukset, sairaat ja vähäosaiset

– joutuisivat hakemaan palvelunsa

kauempaa. Tällöin kustannukset

maksaa yleensä Kela eli valtio.

Käytännön tasolla ratkaisu näyttää

hankalalta.

Erkki Parkkisen mielestä

myös kuntaidentiteetti on ihmisille

tärkeä. Pelkosenniemellä on

tästä kokemusta, kun takavuosina

liitos Kemijärven kaupungin

kanssa oli esillä.

– Kuntaliitosselvityksen aikaan

tuli paljon kommentteja, joissa todettiin,

että ”jos liitos tulee, voin aivan

hyvin muuttaa täältä pois”.

UUSI SAL UV-LAITE

Olemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisen

SAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltu

uima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin.

Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylään

tarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekä

suunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen.

Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa.

Puh. 020 720 9292

www.suomenallaslaite.fi

Kuntatekniikka 1/2012

13


Turku maksoi

uimahallin

remontista

23 miljoonaa

IMPIVAARA

ON SUOMEN

SUURIN JA

ESTEETTÖMIN

Vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli

on myös yksi Suomen esteettömimmistä

halleista. Mittava peruskorjaus ja

laajennus maksoivat 23 miljoonaa. Kaksi

miljoonaa putkahti budjettiin piirustusvirheen

vuoksi.

TEKSTI Sari Järvinen

KUVAT Robert Seger

Valmistuessaan 1975

Pohjoismaiden suurimman

uimahallin ikkunakarmit

räiskyivät punertavina.

Sisäkatto oli tummaa

puuta, kuten 1970-luvulla

kuuluikin olla. Sisään astuessa

erotti altaiden yllä

Olavi Lanun monimetrisen

taideteoksen, jossa uimarit

polskivat ylös ja alas.

Sen vierestä hyppääjät taittoivat

voltteja veteen.

Impivaaran uimahalli

on ollut suljettuna noin

kaksi ja puoli vuotta. Kuntatekniikka-lehti

pääsi halliin

viikkoa ennen kuin

pääurakoitsija Skanska

Talonrakennus Oy luovutti

työmaansa Turun kaupungille

tammikuussa.

Lanun teos tervehtii

yhä tulijaa samalla seinällä

kuin ennen. Mutta paljon

sen ympärillä on muuttunut.

Valoa, altaita, kuntosaleja

ja pukuhuoneita

Altaalta pääsee suoraan invawc:hen,

jota voivat käyttää liikuntaesteisten

lisäksi muutkin.

Esko Eisanen (vas.) ja Oskari Nummi

iloitsevat, sillä kunto- ja kilpauintimahdollisuudet

paranivat remontin myötä.

14 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKUNTAPAIKAT

Kuntatekniikka 1/2012

15


Ann Sundholm suunnitteli Impivaaran uimahallin sisäänkäynnin ylle printatun lasin, jonka nimi on Taivaan vuohet.

Esko Eisanen ja taustalla näkyvä Olavi Lanun ruskea taideteos katselivat

hallin saneerausta alusta loppuun.

on tullut lisää. Sisäkatto on kuin

noussut tästä kaikesta korkeammalle.

Todellisuudessa se johtuu

väristä: kaikkialla on valkeaa grafiittia

ja harmaata. Jossakin pilkahtaa

turkoosi tehostevärinä.

– Emme halunneet tehdä retroa,

vaikka se onkin muodissa.

Halusimme uimahallin, joka

miellyttää silmää vielä 40–50

vuoden päästä ja jossa on kuitenkin

jäljellä vanhaakin henkeä,

Turun kaupungin uimalaitosten

johtaja Oskari Nummi sanoo.

Puolen miljoonan

kävijätavoite

Tarve hallin uusimiseen oli selvä.

Yli kolmekymppinen asbestia sisältävä

Himanit-putkisto suoritti

viimeisiä palvelusvuosiaan. Osa

betonielementeistä oli huonossa

kunnossa ja hallin takaosasta

karkaili höyrypatsaita pakkaseen.

Kuntosali ja kolme allasta

koettiin liian pieniksi, sillä kävijöitä

vuonna 2008 Impivaarassa

oli 270 000. Tavoitteeksi asetettiin

saada liikkeelle puoli miljoonaa

ihmistä.

– Uskon, että se on mahdollista.

Allasmäärä on kasvanut. Lisäksi

ennen kun oli kilpailu, muita

uimareita ei voitu päästää sisään.

Nyt voimme pitää muita allastiloja

auki, Nummi sanoo.

Impivaaran kahdeksan altaan

peruskorjauksen ja laajennuksen

hinta on yhteensä noin 23,2

miljoonaa. Se on 5,7 miljoonaa

Höyrysaunan katto on höyrytiivistä

lasikuitua.

enemmän kuin Porissa rakennetun

uuden, seitsemän altaan

hallin kustannukset.

– Ei meitä pyydetty edes laskemaan

uuden hallin kustannuksia.

Vaihtoehtoina oli pelkkä peruskorjaus

tai peruskorjaus laajennuksineen.

Periaatteessa tässä

säästyi uuteen verrattuna vanha

betonirunko, päärakenteiden valu

ja vanhan purku, Rakennuttajatehtävät

hoitanut Turun Tilaliikelaitoksen

rakenuttajainsinööri

Esko Eisanen arvioi.

Kunnallinen terapia-allas

Impivaaran uimahallista haluttiin

Suomen esteettömin. Siinä

onnistumista kumpikaan Eisanen

eikä Nummi uskalla arvioida,

mutta joka tapauksessa esteettömyys

otettiin monipuolisesti

suunnittelussa ja rakentamisessa

huomioon. Siitä piti huolen

muun muassa kaupungin esteettömyysasiamies

Heikki Haulisto

ja vammaisneuvosto.

Yksi tärkeimmistä uudistuksista

on oma pukuhuone ja sauna

liikkumisrajoitteiselle. Aiemmin,

jos avustettava ja hänen saattajansa

olivat eri sukupuolta, oli valittava

mennäkö naisten vai miesten

puolelle.

– Kun heittää vettä saunassa,

lämpö kiertää lattialle. Pyörätuolilla

voi tulla suoraan saunaan ja

saada hyvät löylyt, Nummi kertoo.

Toinen harvinaisuus on terapia-allas,

joka soveltuu myös fysioterapeuttien

ja vammaisryhmien

käyttöön.

Ei kokeilulle ja kylpylälle

Impivaaran peruskorjatusta hallista

on turha etsiä Suomessa ennennäkemätöntä

tekniikkaa tai

rohkeita innovaatioita. Tekijät

halusivat hallin, joka toimii.

– Uimahallissa oli avohiekkaaltaat,

mutta ne eivät enää täytä

tämän päivän suojelumääräyksiä.

Jatkossa vedet puhdistetaan painehiekkasuodatuksella.

Kalvosuodatuksesta

ei ole pitkäaikaisia

referenssejä, Eisanen kertoo.

Aurinkopaneeleihinkaan ei sijoitettu.

– Tutkimme asiaa ja totesim-

16 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKUNTAPAIKAT

me, etteivät ne kannata. Ne voi

kyllä asentaa jälkikäteen. Halli

lämpiää kaukolämmöllä, jonka

toimittaa Turku Energia. Se on

kaupungin omistama. Lämmitys

on kuin laittaisi rahaa omasta

taskusta toiseen, Eisanen pohtii.

Energiaa säästetään poistoilman

lämpöpumpuilla ja ottamalla

pesuvesistä lämpöä talteen.

Vaikka Impivaarasta löytyy

höyrysauna, kylmäallas ja lapsille

liukumäki, siellä ei loikoilla porealtaassa.

– Emme halunneet kylpylää

vaan liikuntapaikan. Poreallas vie

tilaa, jonka käytämme mieluummin

liikuntaan, Nummi toteaa.

Lisätyötä laastista

Alistettu pääurakka toimi Impivaarassa

normaaliin tapaan alistettuine

sivu-urakoineen. Se toimi

Eisasen mukaan kohtuullisen

hyvin. Vain allasosaston laatat

kaupunki hankki itse.

– Halusimme valvoa laatua.

Liukuesteluokan tuli olla hyvä.

Vanhaan verrattuna altaiden ympäristö

ei ole nyt niin liukas, Eisanen

kertoo.

Uima-altaiden laattojen saumaus

aiheutti kuitenkin odottamatonta

viivytystä. Tarkastaja

huomasi uv-valolla, että laattojen

pinnoille oli jäänyt laastia,

joka sisälsi epoksia.

– Meidän huolemme oli, että

lika ottaa siihen kiinni. Nyt urakoitsijan

edustaja puhdistaa laatat

lisätyönä. Laatoitustyön tekijänä

oli aliurakoitsijana virolainen

yritys. He tekivät Suomessa ollessaan

pitempää päivää, jolloin valvojamme

ei välttämättä aina ollut

paikalla, Eisanen pohtii.

Kahden miljoonan

piirustusvirhe

Skanska Talonrakennuksen työmaatoimistossa

katsoo lähes valmista

uimahallia väsynyt mies.

Hän on vastaava työnjohtaja Vesa

Sarin, eikä häntä enää helposti

houkutella korjaamaan toista

uimahallia.

– Haastavaa tämä on ollut kaikin

puolin. Sellaisen vinkin voisin

antaa korjausta suunnitteleville,

että jos ei ole saatavilla luotettavia

vanhoja suunnitelmia,

vanhat rakenteet kannattaa tutkia

etukäteen, Sarin toteaa.

Tällä hän viittaa Impivaaran

vanhan uimahallin käsin piirrettyihin

pohjapiirustuksiin. Niissä

näkyi 11 kantavaa pilaria. Kun

lattiaa purettiin, vain neljä pilaria

oli siellä missä piti.

– Seitsemän oli jossain muualla.

Hälytimme rakennesuunnittelijan

Helsingistä ihmettelemään

asiaa, Eisanen kertoo.

Suunnittelijaa tarvittiin myös,

kun ison pukuhuoneen kantavaa

lattialaattaa piikattiin auki. Se

osoittautui kaikkea muuta kuin

kantavaksi.

– Se oli maavarainen laatta.

Rakennusvalvonta määräsi kartoittamaan

kaikki huonot kohdat

ja tekemään korjausselostuksen.

Urakoitsijalta tilattiin lisätyö.

Homma maksoi yhteensä

noin kaksi miljoonaa enemmän

kuin oli suunniteltu, Esko Eisanen

toteaa.

Lisätöiden vuoksi uimahallin

avaaminen viivästyi reilulla puolella

vuodella.

IMPIVAARAN

UIMAHALLI

Kerrosala 5 912 m 2

Laajennus 2 366 m 2

Vesipinta-ala 2 250 m 2 + portaat

Uudet altaat: monitoimi (terapia-allas),

25 m, perhe, lasten- ja

kahluuallas, kylmäallas

Kunnostetut altaat: 50 m ja

hyppyallas

Kolme kuntosalia, seuroille ja

liikuntatoimelle toimistotiloja

Vuokrasauna 30 €/h + sisäänpääsymaksu

Urakat yhteensä 19 963 000 €:

pääurakka 15 815 000 €, sähkö

1 228 000 €, putki 1 014 000 €,

vedenkäsittely 820 500 €, ilmanvaihto

667 000 €, prosessiautomaatio

259 846 €, taloautomaatio

39 800 €, allaslaattatoimitus

(laatat hankki tilaaja) 118 869 €

Hankkeen kokonaiskustannusarvio

23 160 000 €

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu

Siren Arkkitehdit Oy

Vain allashallit 1 ja 2

jäivät paikoilleen vanhasta

hallista, joka

laajeni oikealle.

ALLASHALLI 2

ALLASHALLI 3

ALLASHALLI 1

ALLASHALLI 4

ALLAS-

HALLI 5

SIREN ARKKITEHDIT OY

Kuntatekniikka 1/2012

17


Tropical Islands -kylpylän hiekkarannalla voi ruskettua, sillä hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään.

Hallissa on maailman suurin sisätiloissa oleva sademetsä, jossa on noin 50 000 kasvia ja

600 eri kasvilajia. Kovakuoriaiset pitävät kunnossa maaperää, ja niiden määrää kontrolloivat

riikinkukot, fasaanit ja gekot.

Hallissa voi yöpyä myös kahdella hiekkapohjaisella

telttailualueella teltoissa, joissa

patjat ja liinavaatteet ovat valmiina.

18 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKUNTAPAIKAT

Muodonmuutos lentokonehangaarista

virkistyskeitaaksi

Tropical Islands

kylvettää katon alla

Berliinissä

Berliinin lähellä sijaitseva entinen lentokonehangaari on saanut uuden

elämän. Valtaisan kuplahallin sisällä hehkuu Tropical Islands -kylpylä,

jossa maailman suurin sisäsademetsä, trooppinen meri ja saunamaailma

karkottavat päivittäin jopa 8 000 kylpylävieraan mielestä arjen harmauden.

Taloteknisesti halli on erittäiin vaativa. Lämmön ja kosteuden on oltava juuri

oikeat trooppiseen lomailuun.

Martti Matsinen

toimitusjohtaja, PiiMat Oy

Tropical Islands -kylpylä sijaitsee

noin 80 km päässä Berliinin

Tegelin lentokentältä Dresdenin

suuntaan. Tropical Islands on

maailman suurin vapaasti seisova

halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä

leveä ja 107 metriä korkea.

Sen sisään mahtuisivat esimerkiksi

Vapaudenpatsas tai koko

Helsingin olympiastadion torneineen.

Koosta antaa hyvän kuvan

myös se, että hallin sisään mahtuisi

Berliinin Potsdamer Platz

kaikkine toimistotaloineen.

Alue perustettiin Luftwaffen

lentokentäksi ennen toista maailmansotaa,

ja sodan jälkeen siitä

tuli DDR:n sotilaslentokenttä.

Saksojen yhdistyttyä alue puhdistettiin,

ja siitä oli tarkoitus tulla

kevyen ilmaliikenteen (zeppeliinit,

kuumailmapallot) lentokenttä.

Itse halli rakennettiin lentokonehangaariksi

vuonna 2000,

mutta omistajavaihdoksen myötä

suunnitelmat muuttuivat, ja hallista

kehitettiin Euroopan suurin

viihdekeskus, Tropical Islands.

Ostosbulevardilta

sademetsään

Tropical Islands -hallista löytyy

jokaiselle jotakin. Sisäänkäynnin

ja pukuhuoneiden jälkeen saavutaan

ostosbulevardille, jonka putiikeista

voi ostaa kaikkea rantatai

kylpylälomalla tarvittavaa.

Ostosbulevardilta eteenpäin matkatessa

tulee vastaan ravintoloita

sekä lasten oma maailma, yli

4 000 neliötä hauskaa. Matkalla

yllättyy nähdessään kuumailmapallon

lentelevän hallin sisällä.

Jollei halua lasten alueelle, voi

aulasta kävellä suoraan vaikkapa

maailman suurimman sisätiloissa

olevan sademetsän läpi uimarannalle.

Lähes kilometrin mittainen

kiertelevä polku kulkee sademetsässä,

jossa on noin 50 000 kasvia

ja 600 eri kasvilajia.

Sademetsässä on luonnollinen

biotooppi, jota myös ylläpidetään

luonnollisesti ilman kemikaaleja.

Maaperää pitävät kunnossa kovakuoriaiset,

jotka eivät ole vaarallisia

ihmisille eivätkä esiinny muualla

hallissa. Kuoriaisten määrää

taas kontrolloivat muun muassa

riikinkukot, fasaanit ja gekot, joita

pyörii sademetsäalueella.

Trooppinen meri ja

saunamaailma

Sademetsästä laskeudutaan polkua

ja portaikkoa pitkin hiekkarannalle.

Hiekkarannan taustaksi

on tehty taivasmaisema, joka

antaa rannalle trooppisen vaikutelman.

Kyseessä on todellinen

hiekkaranta, jossa voi tehdä hiekkalinnoja

tai ottaa aurinkoa.

Hallin kattorakenne päästää

auringonvalon sisään. Hallin sisällä

voi ruskettua lähes ympäri

vuoden. Rantaleikkien jälkeen

on mukava pulahtaa ”trooppiseen

mereen”. Uintialue on maksimissaan

135 cm syvä ja vesi on

28-asteista. Saksan korkein liukumäki

on hiekkarannan vieressä.

Koska Saksassa ollaan, on alueella

luonnollisesti myös saunamaailma.

Tropical Islandsin saunamaailmassa

on kuusi eri aluetta,

jotka ovat saaneet inspiraationsa

eri puolilta maailmaa. Alueelta

löytyy mm. intialaistyyppinen

Elefantin temppeli ja uusiseelantilaista

Waiotapu-aluetta

kuvaava sauna. Saunamaailman

hoito-osastolla voi nauttia erityyppisistä

hieronnoista, ja saunamaailman

vierestä löytyy myös

monipuolinen kuntosali.

Majoitus samassa hallissa

Usein kylpylöihin on yhdistetty

majoitustiloja, jotka ovat samassa

rakennuksessa tai jollain tavalla

kiinteässä yhteydessä kylpylään.

Tropical Islands on tässäkin

suhteessa erikoinen kohde,

Kuntatekniikka 1/2012

19


LIIKUNTAPAIKAT

Tropical Islandsin uintialue on maksimissaan 135 cm syvä, ja vesi on

28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä.

Majoitusvaihtoehtoja on kylpylän sisällä hotellista erityyppisiin

huoneistoihin, joita on parikymmentä eri puolella hallia.

sillä myös majoitustilat ovat kylpylän

sisällä.

Majoitukseen on useita eri

mahdollisuuksia. Hallin sisällä

on hotelli, jota parhaillaan laajennetaan.

Lisäksi hallin sisällä

on parikymmentä erityyppistä

huoneistoa, jotka sijaitsevat eri

puolilla hallia. Jokaisella majoitushuoneistolla

on oma tarinansa

kuten Ceylonin teehuoneisto

tai Surinamin banaanihuoneisto.

Alueella on myös kaksi hiekkapohjaista

telttailualuetta. Siellä

voi yöpyä teltoissa, joissa patjat ja

liinavaatteet ovat valmiina.

Tropical Islands on auki joka

päivä kellon ympäri. Ainoastaan

saunamaailma ja jotkut kaupat

ja ravintolat ovat kiinni yöaikaan.

Näiltäkin osin Tropical Islands

siis toimii kuten mikä tahansa

lomakeskus – mutta yhden

katon alla.

Kävijöiden yleinen vaikutelma

kohteesta oli ”elämys”. Oli

myös mielipiteitä, että tämä on

kohde, jossa tulee kerran käydä

mutta toista kertaa ei tarvitse tulla.

Onko se oikea trooppinen loma,

jos koko ajan ollaan samassa

hallissa, vaikka rakenteiden ja

tekniikan avulla onkin saatu aikaan

oma trooppinen maailma

Kirjoittaja ei kuitenkaan saanut

yhtään sellaista kommenttia,

etteikö Tropical Islandsissa

kannattaisi käydä kerran elämässä.


www.tropical-islands.de

Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys

Ukty teki 2011 opintomatkansa lokakuussa

Saksaan. Matkalle osallistui

yhteensä 30 uktyläistä, jotka edustivat

laajasti uimala-alan eri asiantuntijatahoja.

Tropical Islands -kylpylän lisäksi

vierailukohteina olivat Kurhessen Therme

Kasselissa sekä FSB ja Aquanalemessut

Kölnissä.

Lentokonehalli uusiokäytössä

Rakennus, jossa Tropical Islands

-kylpylä sijaitsee, valmistettiin

CargoLifter AG:n lentokonehangaariksi

vuosituhannen

vaihteessa. Raskaan kuljetuksen

lentokoneet vaativat paljon tilaa

joka suuntaan, ja sitä myös löytyy.

70 000 neliömetrin kattorakenteen

tulee kestää valtavat

sade- ja lumikuormat. Katto on

rakennettu teräskaarista, joiden

päälle on asennettu PVC-pinnoite.

Eteläpuolella pinnoitteena on

erikoiskalvo, joka päästää auringon

UV-säteilyä lävitseen, jolloin

auringonotto sisätiloissa on

mahdollista.

Jotta lentokoneet saadaan sisään,

on rakennuksessa kaksi

600 tonnia painavaa ovea, joiden

avaaminen ja sulkeminen

kestäisi 20 minuuttia. Ovet eivät

enää ole käytössä hallin muututtua

kylpyläksi.

Taloteknisesti vaativa kohde

Tekniikaltaan kohde on erittäin

Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, on maailman

suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja

107 metriä korkea.

vaativa. 5,5 miljoonaa kuutiometriä

ilmaa tulee pitää oikeassa lämpötilassa

(+25 °C) ja kosteudessa

(RH 40–60), jotta kävijöille tulisi

aito trooppisen loman tunnelma.

Tämä asettaa kovat vaatimukset

tekniikalle.

Kun vielä huomioidaan, että

päivittäinen kävijämäärä voi olla

jopa 8 000 henkeä ja hallissa on

useita eri alueita, jotka vaativat

erityyppisiä olosuhteita, ovat sekä

suunnittelu että tekniikan ylläpito

olleet haastavia tehtäviä.

Hallissa on noin 33 kilometriä

lattialämmitysputkia, 5 000 neliömetriä

ilmastointikanavia sekä

yli 30 kilometriä erilaisia huoltoputkistoja.

Lämpö ja kosteus ovat tärkeitä

myös hallin kasvillisuuden

kannalta. Erityisesti trooppisen

sademetsän kasvit ovat vaativia.

Trooppisessa meressä ja Laguna-alueella

on yhteensä 7 000

kuutiometriä lämmintä vettä, jota

suodatetaan, desinfioidaan ja

neutraloidaan jatkuvasti, jotta

hygieniataso säilyy korkeana.

Kemikaaleja vältetään

Kuten sademetsässä myös allasvesien

käsittelyssä pyritään välttämään

kemikaaleja. Otsoni valmistetaan

ilmasta sähkövirralla

ja kloori ruokasuolasta. Kemikaaleja

valmistetaan sitä mukaa

kuin kulutetaan, jotta säilytysmäärät

ovat pieniä.

Myös suodattimien huuhteluvedet

kierrätetään suodatuksen

kautta takaisin altaaseen. Trooppisen

meren allasmateriaaliksi

valittiin hygieniasyistä teräs.

20 Kuntatekniikka 1/2012


Kuntatekniikan maailmankongressi

TEEMANA KESTÄVÄT YHTEISÖT

Helsingissä Finlandia-talossa 4.–10.6.2012

Ainutlaatuinen tilaisuus oppia

parhaita käytäntöjä niin Suomesta

kuin muistakin maista ja

tavata ulkomaisia kollegoitasi!

Tutustumismahdollisuudet Tukholman ja Tallinnan

ajankohtaisiin kuntatekniikan aiheisiin!

Tapahtuma on samalla

Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosiseminaari.

Platinum Sponsor

www.ifme2012.com2.com

Tilaisuus tuoda esille

suomalaista osaamista!

ORGANIZERS:

FAME


TURUNTIE TULEVAISUUDESSA

Valtaosin 2+2-kaistainen.

Osa nykyisistä liikennevalo-ohjatuista risteyksistä

korvataan kiertoliittymillä.

Koko matkalle rakennetaan molemminpuolinen

yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.

Turuntien poikki rakennetaan lisää kevyen liikenteen

siltoja. Viihtyvyyttä parannetaan meluntorjunnalla

sekä istutuksin ja väyläarkkitehtuurin keinoin.

Turuntielle luvassa muodonmuutos: lisää kaistoja,

Maantien muuttaminen kaduksi ma

Espoo haluaa muuttaa

noin 10 kilometriä alueellaan

kulkevasta Turuntiestä

kaduksi. Syynä

on kaupunkirakenteen

tiivistyminen ja

kasvanut liikenne. Muutoksen

hintalappu on

kymmeniä miljoonia.

Petri Vainio, investointipäällikkö

Salla Hänninen, katuinsinööri

Tekninen keskus, Espoon kaupunki

Espoota halkoo viisi suurta

maantietä: Kirkkonummelta Helsinkiin

johtava Länsiväylä etelärannikkoa

myötäillen, Turusta Helsinkiin

johtava Turunväylä sekä kolme

kehätietä, joista keskimmäinen, Kehä

II on keskeneräinen kattaen vain

Länsiväylän ja Turuntien välin. Viisi

suurinta väylää ovat Espoon alueella

pääosin moottoriliikenne- tai

moottoriteitä.

Espoon alueella kulkee myös

muita maanteitä, joista merkittävimmät

ovat

Turuntie, joka on vanha Helsingistä

Turkuun johtava maantie,

Kauklahdenväylä, joka on

Espoonlahdesta Veikkolaan kulkeva

yhdystie sekä

Vihdintie, joka on vanha

Helsingistä Vihdin ja Karkkilan

kautta Poriin johtava maantie.

Espoon alueella on katuja noin

1 500 km ja maanteitä noin 300

km. Lisäksi valtio omistaa maanteiden

varrella kulkevia kevyen liikenteen

väyliä noin 80 km.

Maanteiden välityskykyä

kasvatettu useasti

Espoo on kasvanut voimakkaasti

1970-luvulta lähtien, ja samalla

Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen

pendelöinti ympäryskunnista

on lisääntynyt voimakkaasti.

Tämä on edellyttänyt

maanteiden välityskyvyn kasvattamista

useaan otteeseen.

Osa välityskykyä parantavis-

22 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKENNE

Kuva on otettu tässä.

Petri Vainio

Opaskarttaotteessa näkyy noin 10 kilometrin osuus kaduksi muuttuvaa Turuntietä (keltainen itä-länsisuuntainen väylä).

kiertoliittymiä, kevyen liikenteen väyliä ja siltoja

ksaa Espoolle kymmeniä miljoonia

ta hankkeista on ollut kaupungin

ja valtion yhteishankkeita. Tällainen

on myös hankkeista uusin,

Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa.

Se toteutettiin kustannusjakosopimuksella

ja aikaistamislainalla

siten, että Espoo

on maksanut 2008 alkaneen rakentamisen

kokonaan ja valtio

maksaa sovitun 61 prosentin

osuutensa takaisin 2012 ja 2013.

Leppävaaran kustannusjakosopimuksen

komponenttina oli myös

maankäytön lisääntyminen tunnelin

katolle ja vanhalle tiealueelle

saatu lisärakentamisoikeus.

Liikenneväylien välityskykyä

parantavat toimenpiteet ovat tyypillisesti

olleet lisäkaistojen rakentamista

sekä risteyksien ja liikennevalojen

korvaamista eritasoliittymillä.

Maankäytön ja normien

kehittyessä myös meluntorjuntaa

joudutaan usein parantamaan.

Pääsääntöisesti parantamistoimenpiteiden

kustannusjakoperiaatteet

on neuvoteltu tapauskohtaisesti.

Kustannusvastuuta

on kohdennettu osapuolille sen

mukaan kuin parantamispaineet

johtuvat liikenneväylän normaalista

käytöstä ja liikenteen yleisestä

kasvusta tai kunnan maankäytön

kehittämisestä.

Kustannukset puoliksi

valtion ja kunnan kesken

Liikennevirasto ja Kuntaliitto

ovat yhdessä päivittäneet syksyllä

2010 suositukset maanteiden

tienpidon kustannusjaosta kuntien

ja valtion kesken. Suosituksen

mukaan hallinnollista luokitusta

muutettaessa oleelliset, yhteisesti

todettavat nykytilan puutteiden

parantamisen kustannukset jaetaan

puoliksi valtion ja kunnan

kesken, ellei erityisestä syystä toisin

sovita.

Käytäntö on osoittanut, että

lähes kaikista parantamishankkeista

joudutaan kuitenkin neuvottelemaan

tapauskohtaisesti ja

usein kunta joutuu kantamaan

suosituksia suuremman osuuden

rahoitusvastuusta. Varsinkin pää-

Kuntatekniikka 1/2012

23


LIIKENNE

Katuna Turuntielle tavoitellaan kaupunkimaisempaa ilmettä erityisesti

Leppävaarassa. Oikealla Turuntie alittaa Kehä I:n.

kaupunkiseudulla valtion osallistuminen

tärkeiden, pitkään odotettujen

hankkeiden kustannuksiin

näyttää tulevina vuosina olevan

nihkeää.

Turuntien riesana

ruuhkaiset liittymät

Turuntie (mt110) on vanha Helsingistä

Turkuun johtava maantie,

joka on maankäytön tiivistymisen

ja Turunväylän rakentamisen

seurauksena muuttunut toiminnalliseksi

osaksi Espoon katuverkkoa.

Turuntie kulkee lisäksi

noin puolen kilometrin matkalla

Espoon naapurikaupungin,

Kauniaisten halki. Turuntie

on länsipäässä osa historiallista

Kuninkaantietä välillä Espoontie-

Kuninkaantie. Turuntien varrella

on myös lähes koko Espoossa

kulkevan osuuden matkalta kevyen

liikenteen väylä.

Turuntien nykyisiä ongelmia

ovat muun muassa useat ruuhkaiset

liittymät, joukkoliikenteen

heikko sujuvuus ruuhka-aikoina,

puutteellinen meluntorjunta, turvattomat

kevyen liikenteen tasoylitykset

sekä muutamat liikenneturvallisuutta

heikentävät tonttiliittymät.

Turuntielle tarvittavista

kehittämistoimenpiteistä on

laadittu viimeksi 10 vuotta sitten

silloisen Tiehallinnon johdolla

kehittämisselvitys, mutta laajempia

parantamistoimenpiteitä

ei ole toteutettu kustannussyistä.

Ely-keskus esitti Turuntien

muuttamista kaduksi

Turuntien muuttamisessa kaduksi

on tienpitäjä, Uudenmaan elykeskus

ollut aloitteellinen ja esittänyt

Espoon kaupungille Turuntien

muuttamista kaduksi noin

10 kilometrin matkalta. Tästä reilut

seitsemän kilometriä on asemakaavoitettua

ja noin 3,5 kilometriä

asemakaavoittamatonta.

Kaduksi muuttaminen edellyttää

asemakaavan ja asemakaavamuutoksen

laatimista. Kaavojen

vahvistuttua ja kadunpitopäätöksen

jälkeen parantamis-

toimenpiteet voidaan hyväksyä

katusuunnitelmilla.

Turuntien nykyinen tasaus on

paikoin hyvin korkealla jyrkkine

luiskineen. Tien rajaus on laajoilta

alueiltaan epämääräinen ja

maaseutumainen. Valtakunnallisesti

arvokas Espoonjokilaakso,

Lippajärvi ja Kauniaisten vanhat

huvilat pihapiireineen, Leppävaaran

keskustan korttelit sekä Nokian

korttelit ja paikoitustalo ovat

kaupunkikuvallisesti omaleimaisimpia

osuuksia.

Tienvarren kaupunkirakennetta

tiivistetään

Katuna Turuntietä on tarkoitus

kehittää nykyisestä hyvin maantiemäisestä

väylästä vaihtelevaksi

liikenneympäristöksi. Tavoitteena

on tiivistää Turuntien varren

kaupunkirakennetta kaupunkimaisiksi

asuin-, työpaikka- ja

virkistysalueiden jaksoiksi. Kaupunkimaisempaa

ilmettä tavoitellaan

erityisesti Leppävaaran

alueella, jolloin avautuu myös

mahdollisuuksia maankäytön

kehittämiselle.

Täysin toisenlaista ympäristöä

tulee olemaan Espoonjokilaakson

alueella, jossa Turuntie

tullaan sopeuttamaan arvokkaaseen

maisema-alueeseen ja kulttuuriympäristöön.

Muutos maksaa useita

kymmeniä miljoonia

Väylän muuttaminen Espoon

standardien mukaiseksi kaduksi

tulee maksamaan useita kymmeniä

miljoonia euroja. Katuna Turuntietä

ja sen ympäristön maankäyttöä

on kuitenkin helpompaa

ja joustavampaa suunnitella kaupungin

tarpeisiin kuin väylän ollessa

maantie.

Suurimmat haasteet ovat parantamistoimenpiteiden

rahoitus

ja osin ristiriitaisten tavoitteiden

yhteensovittaminen (maankäytön

tiivistäminen katumaiseksi

muuttuvan väylän varrella vs.

kasvavan liikenteen sujuvuuden

turvaaminen liikenteellisesti tärkeällä

väylällä). Valtavien kustannusten

vuoksi parantaminen tullaan

tekemään vaiheittain, joten

haasteena on myös järkevän ja

toimivan kehittämispolun luominen.

Uusia ratkaisuja

liikenteen ongelmiin

Väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin

näiden yhdyskuntarakenteen

tiivistyminen pakottaa

etsimään uusia ratkaisuja liikenteen

ongelmiin.

Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi

maanteiden ja pääkatujen

tunnelointi ja vapautuvan maankäyttöpotentiaalin

hyödyntäminen,

julkisen liikenteen ja tehokkaan

liityntäpysäköinnin kehittäminen

pendelöivien työmatkalaisten

tarpeisiin ennemmin kuin

sisääntuloväylien kaistamäärän

kasvattamisen sekä kunnan sisäisen

maankäytön tehostaminen

muuttamalla joitakin vanhoja

maanteitä kaduiksi.

Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä

Ulla Hurmeranta, lakimies

Suomen Kuntaliitto

Katualue osoitetaan asemakaavassa.

Asemakaavan laatimisen

yhteydessä kunta määrittelee

maanteiden osalta, missä

määrin kyse on vain paikallista

liikennettä palvelevasta liikenneväylästä,

joka tulee osoittaa asemakaavassa

katualueeksi.

Katu rakennetaan MRL

(maankäyttö- ja rakennuslain)

85 §:n mukaan kunnan hyväksymän

suunnitelman mukaan. Kun

maantie muutetaan kaduksi,

24 Kuntatekniikka 1/2012

voidaan tilanteesta riippuen joutua

laatimaan myös katusuunnitelmat.

MRL 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus

alkaa, kun asemakaavan

mukaisen toteutuneen

maankäytön liikennetarve

sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta

kunnalle aiheutuvia

kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina

kadun rakentamisella

tyydytettävään liikennetarpeeseen

verrattuna. Kun kadunpitovelvollisuus

on alkanut, tulee

kunnan tehdä kadunpitopäätös

kohtuullisessa ajassa.

MRL 86a §:n 1 momentin

mukaan maantie, joka asemakaavassa

on osoitettu kaduksi,

muuttuu kunnan tekemällä

kadunpitopäätöksellä kaduksi.

Kadunpitopäätökset tulee tehdä

tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina

ottaen huomioon

kunnossapidon vaatimukset ja

maankäytön sekä tie- ja katuverkon

toteutuminen. Saman pykälän

2 momentin mukaan maantie

lakkaa kadunpitopäätöksen

tultua voimaan ja maantien tiealue

siirtyy samalla kunnan omistukseen.

Kadunpitopäätös tulee voimaan,

kun kadunpitopäätöksestä

ja siihen perustuvasta kunnossapitovelvollisuuden

alkamisesta

on MRL 87 §:n mukaisesti ilmoitettu

kadun tai sen osan varrella

sijaitsevien kiinteistöjen omistajille

tai haltijoille siten kuin kuntalain

95 §:ssä säädetään. Kuntalain

95 §:n mukaan kiinteistönomistajille

tulee lähettää päätöstä

koskeva pöytäkirjan ote oikaisuvaatimusohjeineen

tai valitusosituksineen

tiedoksi kirjeellä.


LIIKENNE

VTT:n kehittämä prototyyppi tehostaa arviointia

Liikennetärinän mittaamiseen

langattomia menetelmiä

Liikennetärinä on noussut

tärkeäksi tekijäksi

maankäytön suunnittelussa.

Tärinäselvityksen

tekemistä pidetään kuitenkin

usein hankalana

ja kalliina. Siksi VTT:llä

on kehitetty uutta teknologiaa

hyödyntäviä

keinoja liikennetärinän

arviointia, mittaamista

ja tulosten avulla tehtävää

päätöksentekoa

varten.

Asko Talja

VTT – Materiaalit ja rakennettu

ympäristö

Jukka Koskinen

VTT – Verkottuneet järjestelmät

Liikennetärinän mittaamiseen

on kehitetty prototyyppi

mittalaitteesta, joka perustuu

langattomien sensoriverkkojen

hyödyntämiseen. Uuden teknologian

ansiosta mittauslaitteiden

asennus on helpompaa ja

nopeampaa ja mittaukset voidaan

tehdä samalla kertaa entistä

laajemmalta alueelta. Mittaustulosten

käsittelyyn kehitetyt

menetelmät mahdollistavat tulosten

automaattisen käsittelyn ja visualisoinnin

paikkatietoympäristöä

hyödyntäen. Uusista keinoista

voivat hyötyä sekä mittausten tilaajat

että arvioinnin tekijät.

Liikennetärinämittausten

helppo tilaaminen ja suorittaminen

edellyttävät selkeitä käytäntöjä.

VTT on julkaissut ohjeistuksen,

johon voidaan tärinäselvitysten

tilaamisessa ja tekemisessä

viitata. Tärinämittauksista

saatavan tiedon nopea

Mittaustulosten tarkastelu näyttöruudulta

Mittauslaitteisto tuottaa ja tallentaa mittaustapahtumasta ajanhetken, mitatun värähtelyn suuruuden, värähtelyspektrin,

näytteen mitatusta signaalista sekä kuva-aineistoa tapahtumasta. Mittaustulosten oikeellisuuden

tarkistus tehdään tarkastelua varten laaditulla interaktiivisella Windows-ohjelmalla. Ohjelma tallentaa tiedot

valituista tapahtumista ja laskee niistä tärinän arvioinnissa tarvittavat tulokset.

Tärinäselvityksen tarpeen arviointi

Maalaji

väylän alla

Liikennetyyppi yöaikaan

Etäisyys

väylästä

Tavarajunaliikenne (3 500 tn, 90 km/h) 500 m

Pikajunaliikenne (140 km/h)

200 m

Pehmeä maa Metro- ja sähkömoottorijunat (80 km/h) 100 m

Raskas maantieliikenne (100 km/h, sileä) 100 m

Hidastetöyssyt, raskas liikenne (40 km/h) 100 m

Raskas katuliikenne (40 km/h, sileä)

50 m

Kova maa Tavara- ja pikajunat (yleensä) 100 m

Raskas maantie- ja katuliikenne (ml. töyssyt) 15 m

Tärinäselvityksen tarpeen arviointi tulisi tehdä jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa.

Liikennetärinä voi haitata asumista, mikäli rakennuksen etäisyys

väylästä on taulukossa esitettyä arvoa pienempi.

hyödyntäminen päätöksenteossa

edellyttää lisäksi yksikäsitteistä

tulosten esitystapaa,

joka myös sisältyy ohjeistuksen.

Mittaukset tärinän

arvioinnin tukena

Liikennetärinän leviäminen on

vaikeasti arvioitavissa, koska tärinän

haitallisuus riippuu monista

epävarmuustekijöistä. Siksi

arvioinnin perusteena käytetään

yhä useammin maasta mitattua

todellista värähtelyä. Pääsääntöisesti

värähtely mitataan

rakennuspaikalta väylää lähinnä

olevan julkisivun kohdalta.

Laajemman rakennusalueen

suunnittelussa mittauspisteiden

välimatkaan vaikuttaa rakennusten

sijainnin lisäksi maaperän

laatu ja liikennetyyppi. Näennäisesti

pienetkin erot maaperässä

ja väylän rakenteessa vaikuttavat

värähtelyn suuruuteen.

Asuintilojen värähtelyn arvioinnissa

tarvitaan värähtely kolmessa

pääsuunnassa: yksi pystysuunta

ja kaksi vaakasuuntaa.

Liikennetärinää eniten

pehmeillä savimailla

Liikennetärinä voi ilmetä lattian

pystyvärähtelynä tai rungon vaakavärähtelynä.

Värähtely voi tuntua

kehossa tai se aistitaan esineiden

helinänä tai heilumisena. Tärinä

saattaa aiheuttaa pelkoa rakenteiden

vaurioitumisesta tai

kiinteistön arvon alenemisena.

Kuntatekniikka 1/2012

25


Haitta on yleisin pehmeillä savimaa-alueilla.

Erityisesti haittaa

aiheuttavat raskas tavarajunaliikenne

ja hidastetöyssyt.

Asuintiloissa asukkaan kokemaa

värähtelyä arvioidaan lattian

pystyvärähtelyn ja rakennuksen

rungon vaakavärähtelyn perusteella.

Arviointi käsittää kaksi

ehtoa, joista toinen perustuu

värähtelyn tasaiseen voimistumiseen

ja toinen värähtelyspektrin

tietyn taajuusalueen voimistumiseen

resonanssissa. Molempien

ehtojen on toteuduttava.

Resonanssin vaikutukseen

voidaan vaikuttaa esimerkiksi

muuttamalla rakennuksen korkeutta

tai lattioiden jänneväliä. Tasaiseen

voimistumiseen on vaikeampi

vaikuttaa. Pahimmassa tapauksessa

voidaan joutua muuttamaan

rakennuksen käyttötarkoitusta,

rajoittamaan liikennettä

tai rakentamaan värähtelyä vaimentavia

tärinäesteitä.

Paikkatietoympäristön

käyttö hyvä vaihtoehto

Nopeasti kehittyvän paikkatietoympäristön

(GIS) käyttö tarjoaa

erinomaisen vaihtoehdon

erityyppisten aineistojen – kuten

tiestö, rakennukset, maaperätieto

tai satelliittikuva – yhdistämiseen

ja visuaaliseen tulosten

esittämiseen. Yksinkertaisimmillaan

paikkatietoympäristöä voidaan

käyttää raporttien tallentamiseen,

mutta standardimuodossa

esitettyjen tulosten käyttö

mahdollistaa myös kehittyneiden

päätöksentekosovellusten

tekemisen.

Karttanäytöltä voidaan esimerkiksi

suoraan lukea arvio sisätilojen

värähtelystä tasaiseen

voimistumiseen tai resonanssiin

perustuvassa tarkastelussa. Lisäksi

pisteeseen liitetystä värähtelyspektristä

voidaan suoraan

arvioida, mitä taajuusaluetta lattian

ja rungon värähtelysuunnittelussa

tulee rakennesuunnittelijan

välttää.

Langaton mittauslaitteisto

tuo säästöjä

Langattomalla mittauslaitteistolla

saavutettavat merkittävimmät

säästöt aiheutuvat seuraavista tekijöistä:

Helppo ja tarkoituksenmukainen

asennus – ei teiden alituksia,

ei rakennusten kiertämistä, ei

katkeilevia johtoja.

Verkkovirtaa ei tarvita – ei

sähköpisteongelmaa.

Suuri toiminta-alue – ei johdotuksista

aiheutuvia etäisyysrajoituksia,

suuri alue voidaan mitata

helposti paloina.

Pieni energiankulutus – viikon

mittausaika, lisäakuilla jopa

kaksi viikkoa.

Etähallinta – ei ongelmaa

häiriöön keskeytyvistä mittauksista,

ei muistin täyttymistä.

Lopulliset tulokset mittalaitteesta

– ei mittaussignaalien jatkoanalysointitarvetta.

Ohjelma mittalaitteen tulosten

arviointiin valmiina – häiriötulokset

voidaan poistaa helposti.

Ohjeet tärinäselvityksen teettämistä,

tekemistä ja raportointia

varten helpottavat sekä työn tilaajaa

että selvityksen tekijää.

Jatkokehitystyöhön

etsitään yritystä

Kehitetty mittalaite on prototyyppi,

eikä se siten ole sellaisenaan

vielä valmis liikennetärinän

arviointiin. Lähivuosina vastaavaa

tuotetta on todennäköisesti

saatavissa kaupallisesti. VTT:n

prototyyppilaitteiston jatkokehitystyöhön

ja laitteiston kaupallistamiseen

kaivataan yritystä, joka

on erikoistunut mittalaitteessa

käytetyn teknologian hyödyntämiseen.

Paikkatietoympäristön hyödyntäminen

edellyttää, että tärinämittauksia

tarvitsevilla ja suorittavilla

tahoilla on riittävä tahto

liikennetärinärekisterin (LTR)

perustamiseen ja sen käyttöönottoon.

Rekisterin käyttöliittymä

tarjoaisi mahdollisuuden

tarkastella tuloksia yhdessä muiden

karttatasojen kanssa. Järjestelmään

vietäisiin sekä uudet että

vanhat selvitykset, jotka voivat

koskea myös rakennuksesta tehtyjä

tärinäselvityksiä.

Tutkimuksen ovat rahoittaneet

Tekes, Liikennevirasto, Vibsolas

Oy, Promethor Oy, Sito Oy

ja VTT sekä Helsingin, Vantaan,

Tampereen, Keravan ja Järvenpään

kaupungit.

Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT

Tiedotteita 2569. www.vtt.fi/inf/pdf/

tiedotteet/2011/T2569.pdf

Liikennetärinän monitorointi- ja analysointiympäristö.

VTT Tiedotteita 2607

www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2012/

T2607.pdf

Langattomuus helpottaa tärinän mittaamista

VTT:n kehittämä mittauslaitteen

prototyyppi käsittää 10

sensorisolmua, kamerasolmun

ja keskusyksikön. Sensorisolmu

on pienikokoinen akuilla varustettu

yksikkö, joka mittaa sijoituspisteensä

erisuuntaiset värähtelyt

ja kamerasolmu ottaa

kuvan mittaustapahtumasta.

Erillinen keskusyksikkö, joka

vastaa kooltaan ja ulkonäöltään

sensorisolmua, hallinnoi

verkon toimintaa. Mittausverkossa

yksi tai useampi verkon

sensorisolmuista voi toimia

mittauksen käynnistäjänä. Värähtelyn

ylittäessä kynnysarvon

solmu lähettää viestin keskusyksikölle

ja tämä edelleen heräteviestin

kaikille sensorisolmuille,

jolloin mittaus käynnistyy

määrätyksi ajaksi kaikissa

mittaussolmuissa.

Puhelinyhteydellä keskusyk-

VTT:n

langattoman

sensoriverkon

toiminta

SENSORISOLMUT, 10 KPL









KESKUSYKSIKKÖ




KAMERASOLMU



sikköön voidaan etävalvoa mittauksen

etenemistä, välittää

mittaustietoa ja muuttaa mittauksen

käynnistymiseen liittyviä

tietoja.

Langattomalta mittausverkolta

toivotaan seuraavia ominaisuuksia:

Värähtelyn kolmikomponenttinen

mittaus voi tapahtua

samanaikaisesti 10–15 pisteestä.

Mittaus on automaattinen,

mutta etävalvottu.

Langattoman tiedonsiirron

kantama keskusyksikköön pitää

olla 200–300 metriä.

Verkon toiminta-aika on

vähintään yksi viikko.

Kamera kuvaa mittaustapahtuman

aiheuttajan.

Sensoriverkon valvonta ja

hallinta tapahtuu etäyhteydellä

modeemin kautta.

26 Kuntatekniikka 1/2012


LIIKENNE

Kilpailijat kehittivät tulevaisuuden palveluja

Konseptiturnauksella uusia ideoita

maankäyttöön ja liikenteeseen

Viime syksynä Ramboll

kutsui korkeakouluopiskelijoita

konseptiturnajaisiin.

Kaksipäiväisten

turnajaisten tarkoituksena

oli ideoida ja kehittää

tulevaisuuden

maankäyttöä ja liikenneturvallisuutta

erilaisista

lähestymiskulmista.

Laura Normio

viestintäsuunnittelija

Ramboll Finland Oy

Turnajaisissa käytettiin Inno-

Coop-metodia, joka hyödyntää

kilpailua haastavan monimuotoisen

ongelman ratkaisemiseen. InnoCoop

2.0 -tutkimushanke olikin

tiiviisti mukana tapahtuman

järjestämisessä yhdessä suunnittelu-

ja konsultontipalvelupalveluja

tarjoavan Rambollin kanssa.

– Kilpailusta tulee sopiva jännite,

joka saa eri puolilta tulleet

ihmiset hitsautumaan yhteen.

Kilpailullisella elementillä

on myös vireystasoa kutkutteleva

vaikutus, hankkeen projektipäällikkö

Petri Morko selvittää.

Luovaa suunnittelua

kilpailun kautta

InnoCoop-malli on strategiseen

johtamiseen kehitetty uusi teoreettinen

ja metodologinen kehikko.

Menetelmää voi kuvata

osallistavaksi haasteiden ratkaisumenetelmäksi,

jossa keskeistä

on hyvähenkinen kilvoittelu.

Mallissa yhdistetään käyttäjälähtöinen

yhteissuunnittelu ja innovaatiokilpailu,

jolloin voidaan

hauskalla ja tehokkaalla tavalla

kehittää strategisia ratkaisuja

esimerkiksi yrityksen tarpeisiin.

Kilpailijat pääsivät turnajais-

Turnajaisten voittajajoukkueeseen kuuluneet Viktor Norrman (vas.), Ville Turunen, Lauri Valtonen ja

Timo Hänninen saivat palkinnoksi stipendit, kypärät ja kravatit asiakaskäynneille.

– Suunnittelu toteutuu monialaisessa tiimissä. Ensimmäistä kertaa minulla oli mahdollisuus olla sellaisessa

osallisena, Ville Turunen kiittelee.

ten aikana luomaan tulevaisuuden

asiantuntijapalveluita etsimällä

erilaisten tehtävien avulla

ratkaisuja maankäyttöön ja liikenneturvallisuuteen.

Rambollin

asiantuntijat tarjosivat ohjauksen

lisäksi tietoa alan haasteista

ja konsultin työstä mahdollisille

tulevaisuuden työntekijöille.

– Turnaus tarjoaa Rambollille

uusia ideoita ja ratkaisuehdotuksia

sekä mahdollisuuden verkostoitua,

Rambollin t&k-koordinaattori

Vesa Laine kiittelee.

Uudenlaisia työkaluja

johtamiseen

Konseptiturnajaisten vetäjinä toimivat

menetelmää parhaillaan

UC Berkeleyssä Kaliforniassa tutkivat

Petri Morko ja Mikko Järvilehto,

jotka toimivat InnoCoop

-tutkimushankkeen projektipäälliköinä.

Morko ja Järvilehto ovat

tutkineet metodia vuodesta 2006

ja työstävät aiheesta väitöskirjaa

Oulun yliopistoon.

– InnoCoop tulee sanoista

”innovation” ja ”coopetition”. Sanat

viittaavat uuden luomiseen,

kilpailuun ja yhteistyöhön. Piilaaksosta

saamme uusia ideoita

ja malleja tutkimukseen, Morko

selvittää.

InnoCoopin tutkimuksellinen

lähestymiskulma on osallistuva

toiminnallinen tapaustutkimus,

jonka avulla jalostetaan teoreettista

kehikkoa. Konseptin perusta

on vuorovaikutteisuudessa

ja pelillisyyden sekä kilvoittelun

oikeanlaisessa ymmärtämisessä.

– Ihmiset ilmaisevat itseään

eri tavoin, joten monimuotoiset

ilmaisumenetelmät – peli, leikki,

draama, askartelu ja puhe – tuovat

asioihin uusia kulmia. Turnajaisissa

jokainen joukkue esitti pienimuotoisen

näytelmän, jossa he

elivät oman tuotoksensa. Powerpointit

otettiin esille vasta, kun

ryhmät alkoivat esitellä tuotoksiaan

tuomaristolle, Morko kertoo.

Omaperäinen ajattelu

kunniaan

Morkon johdatti tutkimuksen

pariin oma yrittäjätausta, joka

herätti hänet etsimään mahdollisuuksia

parempaan työelämään

ja johtamiseen. Mikko Järvilehdolla

on myös taustaa innovaatiotoiminnassa.

– Tämäkin turnaus todisti, että

ihmiset ovat hyvin ratkaisukeskeisiä

ajattelijoita. Länsimaalaiset

ovat tulosorientoituneita, ja

usein innovaattorit ovat konvergoivia,

ratkaisukeskeisiä ajattelijoita.

Kun tehtäväksi annetaan

globaalin maailman ja tarpeiden

pohtiminen, nähdään se, mikä

on välittömästi nähtävissä. Me

haluamme tuoda esiin uudenlaista

ajattelua ja asiakasempatiaa.

Järvilehto kannustaa ihmisiä

omaperäisempään ja tavanomaisesta

poikkeavaan ajattelutapaan.

– Liiketoimintaorganisaatioiden

pitää olla tehokkaita, mutta

haasteiden ja ongelmien löytämiseen

pitäisi olla enemmän

aikaa. Tavoitteenamme on saada

avoimen ideoinnin pohjalta

oikeat raaka-aineet innovaatioiden

synnyttämiseksi, Järvilehto

summaa.

Kuntatekniikka 1/2012

27


Tee oikea

s rto




Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä

aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja

maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin

kohteisiin.

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen

Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.

Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.

Maahantuoja:

SGN Tekniikka Oy

Juurakkokuja 4,

01510 Vantaa

Puh. 030 650 50

www.sgntekniikka.fi

28 Kuntatekniikka 1/2012

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka

suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden

sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta

jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden

pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin

kohteisiin.

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen

vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen

suunnittelusta ja valmistuksesta.

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com


Suomen kuntatekniikan

yhdistys

PL 51,

00131 Helsinki,

puh. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Finlands kommuntekniska

förening

Box 51,

00131 Helsingfors,

tel. (09) 693 3384

www.kuntatekniikka.fi

Talvista tiemaisemaa Rautalammilta,

syvältä Savosta.

Jyrki Vättö

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/

Verksamhetsledare

Danne Långström

PL 51, 00131 Helsinki

puh. 040 1251570

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi

Talouspäällikkö/Ekonomichef

Kyösti Oasmaa

Helsingin kaupunki, TasKe,

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31025957, 050 3767414

kyosti.oasmaa@hel.fi

Kokousmestari/Konferensmästare

Toimittaja/Redaktör

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31038631, 050 5591435

jyrki.vatto@hel.fi

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Toimihenkilö/Funktionär

Ville Alatyppö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31039943, 040 3345430

ville.alatyppo@hel.fi

SKTY:n julkaisujen myynti

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä

Otakaari 1 F, 02150 Espoo

(TKK:n päärakennuksen aula)

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

Tiedekirja

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki

(Säätytalon vieressä)

puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa

Jyrki Vättö

HKR, Katu- ja puisto-osasto

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31038631, 050 5591435

jyrki.vatto@kolumbus.fi

Ruotsi paras neljän maan kunnossapitovertailussa

Pohjoisen tieverkostot arvioitavina

Kulkiessani marras-joulukuun

vaihteessa autolla halki Suomen

Helsingistä Leville katselin tuulilasin

läpi etupäässä lumetonta luontoa.

Ilma ja maisemat olivat tasaisen

harmaat Rovaniemelle saakka.

Sieltä alkoi valkea vyöhyke, jonka

lumipeite paksuuntui vain hiukan

pohjoiseen päin mentäessä. Takaisinpäin

tullessa tilanne olikin sitten

täysin toinen, kun lunta tuiskusi koko

matkan aina Salpausselälle asti.

Väsynein silmin huokailin itsekseni,

että onneksi Suomen tiet ovat vaikeissakin

olosuhteissa hyviä ajaa.

Lumen auraus tärkeintä

Liikennevirasto tutkii vuosittain tienkäyttäjien

tyytyväisyyttä kyselyllä.

Viime talvi oli vastausten perusteella

tienpidon suhteen helppo ainakin

Lapissa. Tutkimuksen mukaan siellä

oltiin kuitenkin kokonaisuudessaan

muuta maata tyytymättömämpiä

teiden kunnossapitoon.

Kunnossapitovaatimukset ovat

pienien liikennemäärien takia vähäisempiä.

Tämä näkyy siinä, että

huonojen kelien aikana joudutaan

odottamaan kauemmin hoitotoimenpiteitä.

Tienkäyttäjät pitivät

tärkeimpänä juuri lumen aurausta.

Huonoimmat arvosanat annettiin

kyselyssä liikennemerkkien puhdistamisesta

lumesta sekä alemman

tieverkon tienpinnan tasaisuudesta.

Pohjoisen tiestöistä

käyttäjätutkimus

Lapin ely-keskus on tehnyt

2000-luvulla noin viiden vuoden

välein käyttäjätutkimusta Pohjois-

Norjan, Pohjois-Suomen, Pohjois-

Ruotsin ja Luoteis-Venäjän teiden

kunnossapidon laadusta haastattelemalla

tienkäyttäjiä raja-asemilla.

Suomen osalta asiakastyytyväisyys

oli uusimmassa kyselyssä hienoisessa

laskussa. Ensimmäistä

kertaa kymmeneen vuoteen Suomi

jäi keskiarvolla mitattuna hieman

Ruotsia heikommaksi.

Kriittisimpiä tienkäyttäjiä olivat

suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka

arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon

kesäkunnossapitoa arvosanalla

3,0 (asteikolla 1–5). Positiivisimmin

kesäkunnossapitoa arvioivat

venäläiset, jotka antoivat sille arvosanan

4,6. Norjalaiset puolestaan

arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon

kesäkunnossapidon hyvälle tasolle

(3,3).

Suomen hienoisen laskun vastapainoksi

Ruotsin pohjoisen tieverkon

kesäkunnossapidon tasoa koskevat

arviot ovat jatkaneet positiivista

kehitystä. Ruotsin kunnossapitoa

pidetään kohtalaisen hyvänä ja

Norjan pohjoisen tieverkoston kesäkunnossapitoa

kohtalaisena. Venäjän

pohjoisen tieverkon kesäkunnossapito

arvioitiin huonohkoksi.

Talvikunnossapidon taso

heikentynyt Suomessa

Suomen pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa

koskeva kokonaisarvosana

on pudonnut hieman

vuosien 2001 ja 2005 tasoilta. Eniten

ovat pudonneet ruotsalaisten ja

norjalaisten antamat arviot, mutta

talvikunnossapitoa pidetään edelleen

hyvänä (3,4 ja 3,7). Venäläiset

pitävät Suomen pohjoista tieverkkoa

aikaisempien tutkimusvuosien

tapaan erittäin hyvin hoidettuna

(4,6). Heikoimmaksi tilanteen kokivat

suomalaiset itse (2,9).

Arvio Ruotsin pohjoisen tieverkon

talvikunnossapidon tasosta on

parantunut selvästi edellisistä tutkimuksista.

Norjan heikoimpina talvihoidon

osa-alueina pidetään edelleen

liukkaudentorjuntaa ja polanteiden

höyläämistä. Näissä Norja

saa selvästi huonommat arvosanat

kuin Suomi ja Ruotsi.

Venäjän talvihoidon taso on

edelleen kohdemaiden huonoin,

mutta pääteiden osalta ero on selvästi

jo kaventunut. Venäjällä päätieverkon

talvikunnossapito arvioitiin

aikaisempia vuosia paremmin

hoidetuksi ja sitä pidettiin jopa hieman

parempana kuin Norjassa.

Jyrki Vättö

Kuntatekniikka 1/2012

29


VUODEN

KUNTATEKNIIKAN

SAAVUTUS 2012

Vuoden kuntatekniikan

saavutus julkistetaan Helsingissä

4.6.2012 IFME2012 Kuntatekniikan

maailmankongressin yhteydessä.

OSALLISTU KILPAILUUN

JA TEE OMA EHDOTUS

HALLITUKSELLE!

Onko sinulla hyviä ajatuksia tai ehdotuksia

vuoden kuntatekniikan

saavutukseksi Minkä insinööri- ja/

tai arkkitehtikunnan hengenluoman

ja/tai rakennusponnistuksen tulisi

saada valtakunnallista mainetta ja

kunniaa

Tee oma ehdotuksesi raadille, ja lähetä

se toiminnanjohtajalle (danhenrik.langstrom@kuntatekniikka.

fi) torstaihin 19.4.2012 mennessä.

Saavutuksen valitsee lehdistöraati.

Danne Långström

SKTY:n toiminnanjohtaja/sihteeri

050 4327300 tai 040 1251570

dan-henrik.langstrom@

kuntatekniikka.fi

SKTY ry, PL 51, 00131 HELSINKI

Hallituskauteni Suomen kuntatekniikan

yhdistyksessä päättyi, ja

uudet jäsenet tulevat erovuorossa

olevien tilalle. Hallitustehtävä oli

ammattiurani yksi ehdoton kohokohta.

Olen arvostanut suuresti yhdistyksen

toiminnan tuloksia kuntatekniikan

pitkäjänteisenä kehittäjänä.

Oma ura kuntatekniikan parissa

alkoi koulupoikana maarakennusliikkeessä

kesätöiden parissa aikana,

jolloin Suomen yleisurheilu ja

miesten pitkän matkan juoksu olivat

vahvoilla maailman areenoilla.

Tuolloin työt käsittivät katuluiskien

viimeistelyä rautaharavalla ja lapiohommaa

viemäriputkien asennuksessa.

Aiheet ovat tänä päivänäkin

tuttuja, mutta työkalut ovat osaltani

muuttuneet.

Milko Tietäväinen:

SKTY:n hallitustehtävä

urani kohokohtia

Julkaisutoiminta ja Kuntatekniikan

päivät tärkeitä

Ensimmäinen kontaktini kuntatekniikan

yhdistyksen tuotoksiin

oli Tampereen teknillisen korkeakoulun

kirjastossa ollut KATU 90

-julkaisu, jota pidin oivana käsikirjana

alan teorian saloihin. Kuntatekniikan

asiantuntijoiden julkaisutoimintaa

olen sen jälkeen pitänyt

suuressa arvossa. Julkaisuilla tietämystä

voidaan levittää, jolloin kaikkien

ei tarvitse opiskella joka asiaa

kantapään kautta.

Ammattijulkaisujen lisäksi yhdistyksen

tärkeää toimintaa on vuosittaisten

Kuntatekniikan päivien järjestäminen.

Päivillä on oivallinen

mahdollisuus päivittää tekniikan

kuulumisia ja suuntaviivoja sekä jakaa

tietämystä alan ammattilaisten

kanssa.

Mieluisaa yhteistyötä

Yhdistyksen toiminta kehittyy. Vaikka

hallituksella ja yhdistyksen toimihenkilöillä

onkin suuri rooli toiminnan

suunnittelussa, myös me jäsenet

voimme olla aktiivisia. Voimme

esittää ajatuksia siitä, mihin

suuntaan yhdistystä pitäisi kehittää

ja minkälaisia asioita pitäisi ottaa

tarkempaan käsittelyyn.

Hallituskauteen liittyi paljon kokouksia

ja toiminnan suunnittelua.

Erityisesti mieleeni tulee jäämään

tutustuminen hallituskollegoihin

ja toimihenkilöihin, joiden

kanssa työskentely on ollut erittäin

mieluisaa. On ollut ilo toimia teidän

kaikkien kanssa yhdistyksen ja alan

eteenpäinviemiseksi.

Milko Tietäväinen

Tampere

Ensi kesän kongressi herättänyt mielenkiintoa ympäri maailmaa

Ilmoittautuminen IFME2012:en alkanut

SKTY järjestää kesäkuussa IFME:n

kansainvälisen infra-alan kongressin

Helsingissä. Luentoaiheet on valittu

ja esitelmäluonnoksia odotetaan

saapuviksi. Ilmoittautuminen

päiville on alkanut, joten kehotamme

niin jäsenistöämme kuin muitakin

tämän lehden lukijoita käymään

kongressin virallisilla sivuilla www.

ifme2012.com ilmoittautumassa sekä

huolehtimaan mahdollisista majoituksista

ajoissa. Mielenkiintoa tapahtumaa

kohtaan tuntuu olevan

ympäri maailmaa. Vaikka Helsingistä

löytyy melko laajasti majoituskapasiteettia,

niin aina kannattaa kuitenkin

olla ajoissa liikkeellä.

Tänä vuonnahan ei erillisiä Kuntatekniikan

päiviä pidetä, vaan ne

on sijoitettu IFME-kongressin yhteyteen.

Seminaariohjelmasta tulee

mielenkiintoinen. Kiinnostavuutta lisäävät

tutustumismatkat Tallinnaan

ja Tukholmaan. Jo pelkkä ruokailu

Tukholman kunnianarvoisimmassa

ravintolassa lienee monelle ainutlaatuinen

kokemus.

Tallinnan ekskursio kuuluu seminaarihintaan,

Tukholman vierailu toteutuu

lisähinnalla. Molemmat matkat

tehdään Kuntatekniikan päivien

tapaan laivalla.

Opintomatkoja Norjaan,

Englantiin ja Yhdysvaltoihin

Kansainvälistä keskustelua on käyty

myös tämän vuoden opintomatkoista.

Näillä näkymin tulemme toteuttamaan

opintomatkat ainakin Norjaan,

Englantiin ja Yhdysvaltoihin.

Norjan-matka suuntautuu 8.–9.3.

Osloon, missä tutustutaan norjalaisten

talvikunnossapitoon. Oslon erikoisuutena

on mm. ainutlaatuinen

lumensulatuslautta.

Lontoo on vuorossa 18.–22.4.

Siellä tutustutaan suuriin infrahankkeisiin

sekä infraomaisuuden tiedonhallintaan.

Amerikan matkan pääkohteena

on Amerikan ja Kanadan yhdistysten

yhteiskokous Anaheimissa. Tämän

matkan yhteyteen pyritään järjestämään

vierailut myös Chicagoon

ja San Franciscoon. Matka-ajankohta

on elo-syyskuun vaihteessa.

Hallitukseen uusia jäseniä

Talven ensimmäinen hallituksen kokous

pidettiin Helsingissä helmikuun

alussa. Hallitukseen uusina jäseninä

vuodenvaihteessa tulivat Oulun Jere

Klami ja Sito Finland Oy:n Päivi

Ahlroos. Kaikkien hallitusjäsenten

päivitetyt yhteystiedot ovat sivulla

32.

Kokouksessa käsiteltiin tulevaa

IFME-seminaaria, edellisen vuoden

toimintaa, Kuntatekniikka-lehden toimittamista

sekä yhdistyksen talousasioita.

Talousasiat tulevat painokkaammin

esille hallituksen seuraavassa

kokouksessa maaliskuun lopulla.

Yhdistykseen hyväksyttiin jälleen

muutama uusi jäsen. Henkilöjäseneksi

hyväksyttiin Pauliina

Kuronen Espoosta ja yhteisöjäseneksi

Tilakonsultit TM2 Oy. Jäsenmäärämme

on vielä alle tavoitteellisen

yhdeksänsadan (860 henkilöjäsentä

ja 19 yhteisöjäsentä).

Kevättä odotellen,

Jyrki Vättö

kokousmestari

Käyttäjämäärän lisääminen

kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikan foorumin verkkopalvelu

www.kuntatekniikka.fi

on ollut toiminnassa reilut puoli

vuotta. Kehitystyö jatkuu, ja siihen

tarvitsemme kaikkien tukea.

Olennaista on, että palvelun kehittämistä

tukeneet Kehto-konsortioon

kuuluvat kaupungit itse

hyödyntävät verkkopalvelua ja tukevat

sisällöntuotannossa. Palvelun

käyttäjämäärän lisääminen on

erittäin haasteellista, elleivät hankekaupunkien

kuntatekniikan tekijät

hyödynnä sitä arjessaan.

Puheenvuoro-palsta

Foorumin verkkosivujen interaktiivisuutta

pyritään lisäämään Puheenvuoro-palstalla.

Kuntatekniikan

foorumin Puheenvuoro on

1 500–2 500 merkin pituinen kantaa

ottava kirjoitus ajankohtaisesta

kuntatekniikan aiheesta tai aiheen

vierestä. Kyse ei ole viimeisen päälle

punnitusta tieteellisestä analyysistä

vaan keskustelun avauksesta

tai kommentista julkisuudessa esitettyihin

näkemyksiin.

30 Kuntatekniikka 1/2012


haasteena

Leila Strömberg:

Yhdistyksenä olemme

kansainvälistä huippua

Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta

ja Korpilahti olivat juuri yhdistyneet

uudeksi kunnaksi 2009 alussa, kun

aloitin kolmivuotisen kauteni Suomen

kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa.

Matka Jyväskylästä Helsinkiin

ensimmäiseen kokoukseen tammikuussa

2009 oli odotuksia ja uteliaisuutta

täynnä. Mitä seuraavat kolme

vuotta tuovat tullessaan

Kymmenien kokouksien, matkojen

ja linjaseminaarien jälkeen asia

on selkiytynyt. Työntäyteisten kokouksien

ohessa on ollut tutustumista

organisaatioihin, työtapoihin, meneillään

oleviin hankkeisiin ja ajankohtaisiin

haasteisiin. Olemme tänä

aikana tutustuneet toisiimme ja verkostoituneet

keskenämme. Olemme

ideoineet, suunnitelleet ja ottaneet

kantaa ajankohtaisiin asioihin.

Olemme vaalineet perinteitä mutta

myös uudistuneet.

-palvelun sisältö syntyy yhteistyöllä

Kirjoittajat esiintyvät verkkosivulla

omalla nimellään ja kuvallaan. Valokuva,

mieluiten syvättynä tai vaalealla

taustalla, koko 105x105 px,

lähetetään tekstin mukana toimitukseen.

Verkkopalvelussa julkaistuista

puheenvuoroista ei makseta

kirjoituspalkkioita.

Avoimet työpaikat

Kuntatekniikan foorumi on erinomainen

kanava ilmoittaa alan avoimista

työpaikoista – erityisesti toimihenkilötyöpaikoista.

Kuntatekniikan

foorumin verkkosivujen kautta tavoitatte

parhaat kuntatekniikan tekijät.

Kehto-konsortioon kuuluvien kaupunkien

omat työpaikkailmoitukset

ovat toistaiseksi maksuttomia.

Työpaikkailmoitukset foorumin

sivuille lähetetään verkkolomakkeella,

joka löytyy ”Työpaikat” -sivun

vasemmasta reunasta. ”Tehtävän

kuvaus” -kenttään voi syöttää

kaikki tarpeelliset lisätiedot.

Tapahtumakalenteri

Kuntatekniikan foorumin tapahtumakalenterissa

on tietoa täydennyskoulutuskursseista,

seminaareista ja

messuista – ja paljon muuta. Sinne

voi vapaasti syöttää perustiedot

avoimesta (maksullisesta tai maksuttomasta)

kuntatekniikan tapahtumasta

verkkolomakkeella, joka

löytyy ”Tapahtumat” -sivun vasemmassa

reunassa olevasta linkistä.

Ekstranet

Kuntatekniikan foorumin ekstranet

tarjoaa kaikille rekisteröityneille

käyttäjille kuntatekniikan julkaisuja

kuvapankin vapaaseen käyttöön.

Toivon, että huomioitte foorumin

julkaisupankin oman organisaationne

julkaisutuotannon levittämisessä

laajempaan hyötykäyttöön. Julkaisupankki

on tarkoitettu maksuttomien

julkaisujen levityskanavaksi.

Lähettäkää toimitukseen linkkitiedot

julkaisuista, jotka toivotte liitettäviksi

foorumin julkaisupankkiin.

Tuoreiden julkaisujen saaminen

pankkiin on palvelun kiinnostavuuden

kannalta olennaista. Ekstranetiin

voi rekisteröityä sen etusivulta.

Tämän kolmen vuoden aikana

olemme käynnistäneet kuntatekniikan

yhdistyksen strategian uudistamisen.

Olen huomannut, että

yhdistyksenä olemme kansainvälistä

huippua. Sen kruunaa ensi

kesäkuussa Suomessa järjestettävä

kuntatekniikan maailmankongressi

IFME2012.

Edellä luetellut asiat tuskin ovat

henkilökohtaista ansioitani, mutta

olen niistä iloinen. Olen saanut seurata

aitiopaikalla hallitusjäsenten,

toimihenkilöiden ja jäsenistön määrätietoista

työskentelyä ja osallistua

siihen. Se on tehnyt minuun suuren

vaikutuksen.

Kaikki kolme vuottani hallituksessa

olivat erilaisia. Yhteinen tekijä

näillä vuosilla on ollut puheenjohtaja.

Koko tuon ajan hallitusta on johtanut

osaavasti, varmasti ja lämpimästi

Jorma Vaskelainen. Eli minun

kokemukseni on, että yhdistyksen

ainoa ja oikea puheenjohtaja on

Jorma!

Muutoksia tulossa

Nyt kun kauteni hallituksessa on

päättynyt, odottelemme jälleen

muutoksia kuntakenttään. Helmikuun

alkupuolella hallinto- ja kuntaministeri

Henna Virkkunen esitellee

uuden kartan kuntajaoksi. Muutokset

kuntasektorilla varmasti jatkuvat,

ja ne vaikuttavat voimakkaasti

myös kuntatekniikkaan. Toivon, että

SKTY on tulevaisuudessakin strategian

ja suunnan näyttäjä sekä metropolialueella

että muualla Suomessa ja

myös maailmanlaajuisesti. Kiitos kuluneista

vuosista!

Leila Strömberg

asemakaava-arkkitehti

Jyväskylän kaupunki

Verkkotyötilat

Ekstranetin verkkotyötilat soveltuvat

muun muassa hankekehitykseen.

Verkkotyötilojen käyttäjähallinta

on kunkin hankkeen vastuuhenkilöllä,

ja ne edellyttävät käyttäjärekisteröintiä.

Verkkotyötilat mahdollistavat

myös luottamuksellisen

mielipiteiden vaihdon ja asiakirjojen

valmistelun. Verkkotyötilojen käyttäjähallintaa

on loppusyksyn aikana

parannettu olennaisesti, kun tunnusten

ja salasanojen myöntäminen

on automatisoitu. Nyt kunkin työtilan

omistaja voi helposti itse kutsua

uusia jäseniä työtilaan. Oma verkkotyötila

järjestyy ottamalla yhteys toimitukseen.

Kuntatekniikan foorumista tulee

elävä ja kiinnostava vain meidän

kaikkien alan toimijoiden yhteisellä

panoksella – otetaan se aktiivikäyttöön!

Paavo Taipale

Kuntatekniikan foorumin toimitus:

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi

puh. 050 3808368

OPINTOMATKA

Kaliforniaan ja

Chicagoon

SKTY järjestää elo-syyskuussa

opintomatkan Kalifornian

Anaheimiin. Los Angelesin kyljessä

sijaitsevassa Anaheimissa

pidetään Amerikan ja Kanadan

kuntatekniikan yhdistysten

vuosikongressi. Kyseinen kongressi

on matkan pääkohde.

Koska mennään näin pitkälle,

niin ajatuksena olisi, että samalla

matkalla käymme tutustumassa

myös puukerrostalorakentamiseen

San Franciscon

alueella sekä Chicagon kuntatekniseen

sektoriin.

Anaheimin kongressi on

26.–29.8. Edellä mainittu muu

ohjelma järjestetään tämän

pohjalta joko ennen kongressia

tai sen jälkeen.

Tarkempaa tietoa ohjelmasta,

hinnasta ja aikatauluista julkaistaan

seuraavassa Kuntatekniikka-lehdessä,

joka ilmestyy

8.3. Silloin avataan myös ilmoittautumissivut

verkossa.

NYT kannattaa kuitenkin jo

varata aikaa kalenterista elosyyskuun

vaihteen tienoilta.

Danne Långström

Yksi Anaheimin nähtävyyksistä

on Disneyland.

Chicagossa tutustumme

kaupungin kuntatekniseen

sektoriin.

Kuntatekniikka 1/2012

31


Kuvat Jyrki Vättö

Lontoon-matkalla huhtikuussa on luvassa paljon mielenkiintoista niin rakentamisrintamalla

kuin kulttuurinkin saralla.

London Calling!

Ilmoittaudu

ekskursiolle

LONTOOSEEN!

Kuntatekniikan foorumi

järjestää ekskursion keväiseen

Lontooseen 18.–22.4.

eli keskiviikosta sunnuntaihin.

Opintomatkan teemana

on vaativien infrahankkeiden

ja infraomaisuuden

tiedonhallinta.

Case-kohteina tutustumme

mm. mittaviin raideliikennehankkeisiin

ja olympiakisojen

palvelujen hallintajärjestelmiin.

Tutustumiskohteina

mm. Transport

for London (Roads Division)

ja Crossrail Limited (UK

Rail Company). Paikallisena

konsulttina ja asiantuntijana

Lontoossa toimii Veronique

Landew Bentley

Systemsiltä. Matka tullaan

järjestämään, jos ilmoittautuneita

on vähintään kymmenen.

Lisätietoja Lontoon matkasta

antaa Sito Oy:n Kimmo

Anttalainen (kimmo.

anttalainen@sito.fi tai 020

7476000).

Sitovat ilmoittautumiset

tulee tehdä 9.2. mennessä

Sito Oy:n Marita Laatikaiselle

(marita.laatikainen@

sito.fi tai 020 7476009).

Merkatkaa päivämäärä

almanakkaanne ja lähtekää

joukolla matkalle. Lontoossa

tapahtuu koko ajan

paljon mielenkiintoista niin

rakentamisrintamalla kuin

kulttuurinkin saralla. Keväinen

Lontoo ei jätä ketään

kylmäksi.

Lennot British Airwaysilla

BA 795 ke 18APR HEL-

LHR klo 0750 0900 Helsinki-Lontoo,

BA 798 su

22APR LHR-HEL klo 1840

2335 Lontoo-Helsinki

Hotelli: Radisson Edwardian

Vanderbilt Hotel

4****, 68–86 Cromwell

Road, London SW7, South

Kensington, www.radissonedwardian.com/londonhotel-gb-sw7-5bt/gbvander

Hinta: 1 150 /hlö/kahden

hengen huone,1 650 €/

hlö/yhden hengen huone.

Hintaan sisältyy lennot turistiluokassa,

lentokenttäverot

ja muut viranomaismaksut,

kuljetukset tutustumiskohteisiin,

neljän yön majoitus, hotelliaamiaiset

ja matkan marginaalivero.

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/Ordförande

Jorma Vaskelainen

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka

PL 126, 15141 Lahti

puh. 03 8142425, 050 63892

jorma.vaskelainen@lahti.fi

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande

Hannu Virtasalo

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki

puh. 09 31038806, 050 5591419

hannu.virtasalo@hel.fi

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande

Heikki Lonka

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy

Malminkaari 21, 00700 Helsinki

puh. 050 3504297

heikki.lonka@granlund.fi

Muut jäsenet

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,

yhdyskuntatekniikka

PL 233, 40101 Jyväskylä

puh. 014 2665137, 050 5901032

tuula.smolander@jkl.fi

Antti Korte, Raision kaupunki,

tekninen keskus

PL 100, 21201 Raisio

puh. 02 4343409, 044 7971252

antti.korte@raisio.fi

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,

rakennusvalvonta

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

puh. 09 83924438, 050 5592082

pekka.virkamaki@vantaa.fi

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,

Tekniikka ja ympäristö

PL 21, 05801 Hyvinkää

puh. 019 4594601, 040 5419576

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi

Päivi Ahlroos, Sito Oy

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo

puh. 020 7476185, 040 4824962

paivi.ahlroos@sito.fi

Jere Klami, Oulun kaupunki

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

PL 32, 90015 Oulun kaupunki

puh. 044 7032412

jere.klami@ouka.fi

När tidnigen kommer ut, så

har undertecknad redan varit på

semester i en månad – och fortsätter

ännu i ca två veckor. Nu

när jag skriver det här, så har

julen just varit, och nyår är på

kommande. Grått och eländigt

har det ju varit hela den så kallade

vintern hittills här i Helsingfors.

Lyckligtvis har all nederbörd

kommit som vatten, för OM det

skulle ha varit snö, så skulle vår

kära huvudstad varit begraven i

snö – i även högre drivor än rekord

året innan.

Det kommande året är ju

stort för oss inom FKTF, med

IFME-kongressen på kommande.

Än så länge går allt väl, och

damerna på RIL gör livet lätt för

oss andra. Alla gånger man börjar

fundera på evenemanget, så

får man ju en liten klump i magen

– men när allt kommer till

kritan, så kommer det nog att

bli en fin fest i helhet.

Intresset från världen har varit

stort, och nu får man bara

hoppas, att det ekonomiska läget

i världen inte sätter stopp för

delegaterna att komma hit – likaså

hoppas jag att alla våra annars

så trogna finländska vänner

också kommer att komma på

kongressen.

Som jag har sagt tidigare,

så kommer programmet att vara

fint. Föreläsningarna kommer

att vara intressanta och högklassiga,

och det samma kan man

säga om det andra programmet

– både här i Helsingfors på

kvällarna som besöken till Tallinn

och Stockholm.

Programmen i både Tallinn

och Stockholm är definitivt värda

att vara med om – jag lovar!

Studieresa

FKTF kommer att ordna en studieresa

till Amerikanska föreningens

årskongress i Anaheim

i Kalifornien i månadsskiftet augusti–september.

Årskongressen

kommer at ta plats 26–28.8,

men förutom den, så kommer vi

att ta oss avstickare till San Francisco

och Chicago för att bekanta

oss med intressanta kommuntekniska

lösningar och arbeten.

I nästa nummer, som utkommer

i början av mars, så kommer

jag ut med ett mer detaljerat

program, med priser och

tidtabeller.

FKTF planerar också att göra

en studieresa till London, och en

till Oslo – men de har jag i detta

nu, tyvärr, inte något mer att berätta

om... ännu.

Nu börjar det bli dags, att

åka hem och packa reseväskan –

och sen bege sej till Florida. Under

tiden får jag önska er alla ett

Super Gott år 2012.

Danne Långström

verksamhetsledare

32 Kuntatekniikka 1/2012


www.ukty.fi

Lasittamattomien laattojen

saumaus on täyttä hepreaa

työn toteuttajille

Taas olemme uuden vuoden alussa, ja elämä

on uusia tavoitteita ja lupauksia täynnä. Rakentaminen

jatkuu vuosienkin vaihtuessa. Toivotaan, että

jokainen rakentaja ja rakennuttaja ryhdistäytyy

ja päättää parantaa tuloksentekoa laadun muodossa.

Eräs viime aikoina pinnalle nousseita asioita on

ollut laatoitustyö. Sanotaan, että kyllä laatoittajat

osaavat tehtävänsä. Näin ei kuitenkaan näytä olevan.

Etenkin lasittamattomien laattojen saumaustyö

näyttää olevan täyttä hepreaa työn toteuttajille.

Tässä syyttävä sormeni osoittaa myös rakennusliikkeiden

työmaan vastuuhenkilöitä. Tällä alueella

tapahtuu niin alkeellisia virheitä työn toteutuksessa,

ettei tiedä itkisikö vai nauraisi.

Osaamattomuus näkyy epoksilla

saumattaessa

Pahimmin osaamattomuus näkyy epoksilla saumattaessa.

Ei osata pestä työn jälkeä oikein, ja silloin

tulos on luokaton. Pesuhan pitää suorittaa

puhtaalla vedellä pienillä alueilla saumauksen jälkeen.

Pesty lattia tulee levyttää heti ainakin niistä

kohdin, missä joudutaan kävelemään.

Eräälläkin isolla hallityömaalla länsirannikolla

pesu tehtiin likaisella vedellä. Lisäksi käveltiin likaisilla

kengillä surutta laatoitetulla pinnalla. On aina

muistettava, että lasittamaton laatta ei ole normaalisti

puhdistettavissa samalla tavalla kuin lasitettu

laatta. Jos vielä lattiaa koetetaan puhdistaa

voimakkailla puhdistusaineilla, viimeistään silloin

saumat vaurioituvat ja lopputulos on fiasko.

Tuntuu ihmeelliseltä, että näitä virheitä on tehty

ja tehdään aina vain uudelleen. Vaikka niistä on

puhuttu paljon, viesti ei näytä menevän perille. Sitten

ihmetellään rakentamisen huonoa laatua.

Edellä on vain yksi esimerkki siitä erikoisosaamisesta,

mitä uimahallit ja kylpylät vaativat. Mitä

pitäisi tehdä Olisi syytä saada neuvoja ja ohjeita

esimerkiksi suoraan rakentajilta, miten asiat korjaantuisivat.

Laatoitukseen liittyy paljon muitakin

yksityiskohtia, joihin palataan myöhemmin. Tietoa

maassamme on kyllä saatavissa, kun vain osataan

ja halutaan sitä käyttää.

Uimahallien ja kylpylöiden rekisteröinti

pääosin valmis

Yhdistyksemme viime vuosi oli monella tavalla

mielenkiintoinen. Saimme pääosin valmiiksi opetus-

ja kulttuuriministeriölle tekemämme uimahallien

ja kylpylöiden rekisteröinnin. Tällä hetkellä VTT

työskentelee aineiston kimpussa. VTT:n portaali on

ministeriön rahoittama tutkimus, johon toivotaan

kaikkien uimahallien ja kylpylöiden osallistuvan.

Tällä hetkellä halleja ja kylpylöitä on mukana

vähän yli sata. Kaikkiaan halleja ja kylpylöitä on

noin 250. Keräsimme rekisterin halleista, joiden altaiden

pituus on yli 25 metriä, ja suurimmista kylpylöistä.

Tavoitteena on, että hallit voisivat itse

seurata esimerkiksi energiakulutustaan ja näin kehittää

omaa halliaan energiaystävällisemmäksi. Samalla

saisivat käyttökustannuksia pienemmiksi.

Tunnetusti uimahallit ja kylpylät ovat erittäin

paljon energiaa kuluttavia laitoksia. On jokaisen

etu, että hallien käyttökustannukset saadaan oikealle

tasolle. Tämän vuoksi toivoisi, että kaikki kylpylät

ja hallit olisivat portaalissa innokkaasti mukana.

Kerätyistä tiedoista on hyötyä myös viranomaisille,

tutkijoille, rakennuttajille ja suunnittelijoille.

Uimahalli- ja kylpyläpäivät vetävät väkeä

Yhdistyksemme jäsenmäärä oli vuoden lopulla

130, joten lisäystä oli yli 10 prosenttia.

Pian tämän lehden ilmestyttyä kokoonnumme

uimahallien ja kylpylöiden vuoden päätapahtumaan

eli uimahalli- ja kylpyläpäiville m/s Mariellalla.

Se on tapahtuma, jossa alan ihmiset tapaavat

toisiaan. Tänäkin vuonna väkeä tulee runsaasti eri

puolilta Suomea. Ilmoittautuneita on melkein 200.

Ohjelma on erittäin monipuolinen.

Tämän lehden sivuilla 18–20 on kirjoitus mielenkiintoisesta

opinto- ja koulutusmatkasta, joka

tehtiin lokakuussa Berliiniin, Kasseliin ja Kölniin. Se

kannattaa lukea.

Näin se tämäkin vuosi on alkanut. Toivottavasti

pystymme jatkossakin antamaan halleille tietoa,

josta on hyötyä toiminnan kehittämisessä.

Talviterveisin,

Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Uimahalli- ja kylpylätekninen

yhdistys Ukty

Yhdistyksen tarkoituksena on

kehittää ja ylläpitää Suomen

uimaloiden, uimahallien ja

kylpylöiden toiminnallista ja

teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.

Yhdistyksen

tärkeimpiä toimintamuotoja

ovat vuosittaisen koulutus- ja

keskustelutilaisuuden (Uimahalli-

ja kylpyläpäivät) järjestäminen,

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-

ja koulutustilaisuudet

sekä hallituksen työskentely.

Yhdistyksessä on jäseniä 130.

Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli-

ja kylpylätekniikkaan työnsä

tai harrastuksensa perusteella

perehtynyt henkilö.

Alalla toimivat oikeuskelpoiset

yhteisöt voivat liittyä

yhdistyksen kannatusjäseniksi.

Yhteystiedot

Internet: www.ukty.fi

s-posti: ukty@ukty.fi

Yhdistyksen puheenjohtaja

Pertti Kärpänen

s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi

puh. 0400 205 296

Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Tapio Ala-Peijari

s-posti:

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi

puh. 040 829 0068

Kuntatekniikka 1/2012

33


2012

Vesihuollon osto-oppaan 2012 paikat ovat nyt jaossa.

Aineistopäivä on 10.8.2012.

Nettioppaan suosio jatkuu.

Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.

VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT

alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä

kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä

tarjoavat yritykset yhteystietoineen

versio lehti.kuntatekniikka.fi

NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI

linkki yrityksen kotisivuille

tietojen päivitysmahdollisuus ympäri vuoden

OTA YHTEYTTÄ:

Marianne Lohilahti

puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi

Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille

Kuntatekniikka-lehden tilaajille ja vesihuoltoalan

päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan alan tilaisuuksissa

syksyllä sekä Kuntamarkkinoilla 12.–13.9. 2012 ja

Ympäristötekniikka-messuilla 9.–12.10.2012.

Vesihuollon osto-opas on hankintapäätösten tekijöiden

tärkeä työkalu.

Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!

Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka

Toinen linja 14, 00530 Helsinki


Kevään koulutusristeily

lähestyy – Pietari kutsuu taas

Talvi on alallamme totutusti kiireistä aikaa, mutta

kaiken kiireen keskellä on hyvä myös suunnitella kevättä.

Vuosi sitten oli tarkoituksenamme vierailla Pietarissa

ja Vodokanalin vesilaitoksella, mutta kova talvi

peruutti matkamme aivan viime hetkillä. Matkaideaa

ei kuitenkaan haudattu, vaan päätimme yrittää myöhemmin

uudestaan.

Nyt tämä uusi aika on löytynyt. Alustavasti olemme

suunnitelleet lähtevämme matkaan torstaina 19.4. ja palaavamme

lauantaina 21.4. Varatkaa jo nyt tuo aika kalentereistanne!

Pyrimme vahvistamaan ajat mahdollisimman

pian ja ilmoitamme niistä ja ohjelmasta nettisivuillamme

www.kuntienputkimestarit.fi. Seuratkaa sivujamme

aktiivisesti, sillä vuosi sitten peruuntuneen matkan

rajatut hyttipaikat varattiin nopeasti loppuun.

Tutustuminen Vodokanaliin on matkamme tärkein

aihe, mutta – kuten Jyväskylässä sovimme – jatkamme

myös kevätristeilyllä auki jääneiden asioiden puintia. Yksi

näistä on varallaolo ja sen järjestelyt Suomessa. Talvella varallaolo

on kriittisen tärkeää, mutta vedenjakelun poikkeustilanteisiin

on laitoksilla oltava valmius vuoden ympäri.

Kaivantoturvallisuutta tulemme myös käymään läpi.

Saimme muistutuksen asian tärkeydestä tammikuussa,

kun eräässä alamme lehdessä oli ikävä uutinen kaivantoturmasta

ja sen jälkipyykkinä tulleesta tuomiosta vastaavalle

mestarille työturvallisuuden laiminlyönnistä.

Työmaavierailuja suunnitteilla

Yhdistyksen hallituksessa olemme keskustelleet työmaavierailujen

järjestämisestä mielenkiintoisten projektien

yhteydessä. Vierailuilla tutustuisimme lyhyesti itse työmaahan

mutta paneutuisimme tarkemmin urakka-asiakirjoihin

ja perusteisiin: miksi kyseinen urakkamuoto on

valittu, miten toteutuksen mahdolliset vastuujaot on hoidettu,

mitkä ovat vastaanottomallit ja miten tilaaja katsoo

työn kokonaisuudessaan valmiiksi. Tutustuisimme

siis mielenkiintoisen työmaan koko elinkaareen. Kevätristeilyllä

voisimme avata asiaa tilaajan edustajan caseesityksellä.

Seuratkaa siis aktiivisesti nettisivujamme. Kun sinne ilmestyy

kevätristeilyn ilmoittautumislinkki, niin kiireellä ilmoittautumaan!

Paikkoja on rajallisesti.

Yhteisellä asialla, vesihuollon vuoksi

Sami Sillstén

yhdistyksen puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarit

Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalaisten

vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden

yhteistoiminnan ja ammattitaidon

kehittämiseksi.

Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä

on 69. Kannattajajäseniä eli

yritysjäseniä on 83.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Sami Sillstén,

s-posti: sami.sillsten@hsy.fi

puh. 050 466 9114

Sihteeri, s-posti:

anders.ostrom@turku.fi

www.kuntienputkimestarit.fi


























Kuntatekniikka 1/2012

35


Kajaanin kaupunki

Edellisen keskustan kehittämishankkeen tuloksena Raatihuoneentori kunnostettiin nykyiseen asuunsa ja osa sille johtavista kadunosista

muutettiin kävelykaduiksi. Kuvassa Kauppakadun kävelykatujakso, talviaikaan yleensä lumipeitteisenä.

15 vuoden kehittämisohjelma alkaa rantapuistosta

Kajaanin keskustasta vetovo

Kajaani on Kainuun maakuntakeskus.

Sen vetovoimasta riippuu,

saako palvelun Kainuusta

vai onko sitä haettava muualta.

Kaupunki käynnisti keväällä

2010 hankkeen keskustan kehittämiseksi

yhdessä Kainuun maakuntayhtymän

ja alueen yritysten

kanssa. Valtuusto hyväksyi

viime joulukuussa 15-vuotisen

kaupunkikeskustan kehittämisohjelman

käynnistämisen.

Terhi Tikkanen-Lindström, arkkitehti,

projektinjohto, WSP

Olli Haveri, DI, liikennesuunnittelu, WSP

Jari Kauppinen, suunnittelupäällikkö,

työn teettäjän yhdyshenkilö, Kajaanin kaupunki

Pinta-alaltaan laajan Kajaanin asutus on

keskittynyt keskustaajamaan ja sen läheisyyteen,

missä asuu lähes 90 prosenttia noin

38 250 asukkaan väestöstä. Ydinkeskustassa

asui 2009 noin 4 500 henkilöä. Keskustan alueelle

on sen jälkeen valmistunut useita asuinrakennuksia

maanalaisine pysäköintilaitoksineen.

Rakennushankkeita on myös vireillä.

Kajaanin edellinen laaja kehittämistyö vietiin

läpi 1990–2000-lukujen vaihteessa. Sen

tuloksena toteutettiin muun muassa nykyinen

kävelyalue Raatihuoneentorin ympäristöön.

Tämän ansiosta keskustan kaupallinen

kilpailukyky parantui ja ostamista ohjautui

alueen liikkeisiin.

Kaupunki asetti tälläkin kertaa hankkeelle

tavoitteeksi kaupungin ja keskustan yritysten

yhteistyön. Yksityisten yritysten ja kiinteistönomistajien

kehittämisinvestointien valmistelua

ja käynnistämistä tavoitellaan toteutettavaksi

samanaikaisesti kaupungin kunnallisteknisen

rakentamisen kanssa.

Tarjouskilpailu kokonaispalvelusta

Keskustasuunnittelu päätettiin toteuttaa teettämällä

monialasuunnittelua vaativa hanke

yhdellä yrityksellä kokonaispalveluna. Kattohinnaksi

asetettiin 150 000 euroa. Tarjouskilpailun

tuloksena konsultiksi valikoitui laatutekijöiden

perusteella WSP Finland, jonka

työryhmässä oli asiantuntijoita Helsingin ja

36 Kuntatekniikka 1/2012


YHDYSKUNTA

Suunnittelukuva WSP

Suunnitelman mukainen Kauppakatu kävelypainotteisena katuna, jossa eri liikkumismuodot jakavat tilan ympärivuotista elävyyttä

luoden. Tapahtumien ajaksi katu on mahdollista rauhoittaa kokonaan kevyelle liikenteelle.

ja kävelykeskustasta

imaisempi 2026 mennessä

Oulun toimistoista.

Työ kesti puolitoista vuotta. Sinä aikana

Kajaanin kaupunki sai käyttöönsä konsultin

asiantuntijat arkkitehti-, liikenne-, silta- ja

maisemasuunnittelun aloilta ja lisäksi laitospysäköinnin,

ulkovalaistuksen suunnittelun,

kalustemuotoilun, kustannuslaskennan ja

vuorovaikutuksen asiantuntemuksen.

Työn ohjausryhmään osallistuivat Kajaanin

kaupungin, päätöksentekijöiden, Kainuun

maakuntayhtymän ja keskusta-alueen

yritysten edustajia. Käytännön työtä ohjasi

suppeampi asiantuntijatyöryhmä. Suunnitteluhankkeen

aikana järjestettiin laajasti sidosryhmiä

tavoittaneet työpajat tavoitteiden

tarkentamista ja suunnitelmaluonnoksen arviointia

varten. Lisäksi pidettiin esittelytilaisuuksia

keskustan yrityksille ja kolme kaikille

avointa tilaisuutta.

Hankkeen aikana tehtiin keskustan kiinteistönomistajille

ja isännöitsijöille kaksi kyselyä,

joilla kartoitettiin lähivuosien kunnostusaikeita

ja pysäköintilaitosten toteutusedellytyksiä.

Tärkeimmät kiinteistönomistajat

haastateltiin erikseen. Yleissuunnitelmaluonnos

asetettiin nähtäville toukokuussa 2011, ja

siitä pyydettiin lausunnot pariltakymmeneltä

viranomais- ja sidosryhmätaholta.

Suunnittelun painotukset

Suunnittelun tavoitteena on ollut tuottaa

yleissuunnitelma kaupunkikeskustan pitkäjänteisen

kehittämisen sekä käynnistyvän

osayleiskaavatyön pohjaksi. Työssä ovat painottuneet

seuraavat osa-alueet:

Keskustan katualueiden ja kevyen liikenteen

raittien suunnittelu kevyen liikenteen

olosuhteita ja katumiljöötä parantaen.

Keskustan pysäköintiselvityksen ja suunnitelman

laadinta siten, että tarjontaa on riittävästi

ja se on taloudellisesti toteutettavissa.

Alustava yleissuunnittelu Kruununpuodimäen

sillalle siten, että sillan kaupunkikuvallisia

vaikutuksia ja kustannuksia voidaan

arvioida ja tavoitteet jatkosuunnttelulle

asettaa.

Kajaanin kaupunki asetti lähtötilanteessa

suunnittelun tavoitteiksi lisäksi kävelykeskustan

laajentamisen, keskustan liikenneratkaisun

ja ulkovalaistuksen kokonaistarkastelun

ja keskustan jokirantojen kulttuuriympäristön

kunnostamisen.

Suunnittelualueella sijaitsee kaksi muinaismuistolain

tarkoittamaa kiinteää mui-

Kuntatekniikka 1/2012

37


Kavennettu ja kevyen liikenteen sillaksi muutettu Linnasilta ja keskustan puoleinen nurmipintainen rinne muodostavat houkuttelevan

alueen oleskelulle ja tapahtumille

Suunnittelukuva WSP

naisjännöstä: linnoitus ja Kajaanin

vanha asemakaava-alue. Alueella

on myös valtakunnallisesti

merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä:

Kajaaninjoen

kulttuurimaisema tervakanavineen

ja toimivine voimalaitoksineen,

Karolineburgin kartano,

Kauppakadun ja Raatihuoneentorin

varren yhtenäinen funkisrakennusten

muodostama kokonaisuus

sekä vanha Raatihuone

rakennuksena.

Ydinkeskustaan lisää

kävelykatuja

Ydinkeskustan saavutettavuus

maksimoidaan. Ajoneuvoliikenteen

reittejä muutetaan siten, että

kehäkadut syöttävät tasaisesti

liikennettä ydinkeskustaan. Sen

sisällä läpiajoliikenne minimoidaan.

Ydinkeskustan kehäkaduilla

ajonopeutta hillitään ja kevyen

liikenteen ylityskohdat muutetaan

turvallisiksi.

Ydinkeskustan alueella Kauppakadun

itä- ja länsipäät muutetaan

kävelypainotteisiksi ja Linnankatu

muutetaan kävelykaduksi

jokirannan suuntaan. Sen

jatkeena nykyinen linnanraunion

yli johtava katu muutetaan kevyen

liikenteen raitiksi. Kruununpuodinmäen

sillalle vievä katu

toteutetaan puistokatuna ja linjataan

mahdollisimman lähellä

nykyistä maanpintaa kirjaston

vierestä.

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

parannetaan koko katuverkolla

mm. ajoneuvoliikenteen hidasteiden

ja pyöräkaistojen avulla.

Uusi joen ylittävä Kruunupuodinmäen

siltayhteys rauhoittaa

nykyisen Linnasillan jalankulun

ja pyöräilyn ympäristöksi sekä

eheyttää koko rantapuiston ulkoilu-

ja virkistysreittejä yhdessä

Kyynäspäänniemen uuden sillan

kanssa. Pyöräpysäköintiä kehitetään

vahvasti koko ydinkeskustan

ja rantapuiston alueella. Joukkoliikenteen

nykyiset toimintaedellytykset

keskustassa turvataan,

ja Sissikadulle sijoitetaan uudet

ydinkeskustan länsiosaa palvelevat

linja-autopysäkit.

Pysäköinti laitoksiin

Pysäköintiä keskitetään laitoksiin

keskeisesti sijaitseville suurimman

kysynnän alueille. Yleissuunnitelmassa

esitetään alustavat

suunnitelmat laitoksista Raatihuoneentorin

ja kauppatorin

ympäristöihin hankkeiden muodostamista

varten.

Tavoitteita tarkennettiin selvityksillä ja työpajoissa

Suunnittelutyön pohjaksi laadittiin

perusteellinen lähtötilanneselvitys,

jonka avulla pyrittiin

saamaan luotettava kokonaiskäsitys

tehtäväalueen suunnittelutarpeista

ja potentiaaleista. Tavoitteita

tarkennettiin myös elokuussa

2010 järjestetyssä työpajassa,

johon osallistui muun muassa

keskustan yritysten, matkailun,

kulttuurielämän ja nuorten

edustajia. Työpajassa hahmoteltiin

mielikuvamenetelmän ja roolityöskentelyn

avulla keskustan

tavoitetilaa 2025–30.

Kaupunkirakenne

ja toiminnot

Korttelirakenteen ja katuverkon

selkeys on suunnittelualueen

kaupunkirakenteellinen vahvuus.

Vahvuus on myös ydinkeskustan

sijainti jokilaakson äärellä sekä

funktionalismin kaudelle ajoittuneen

voimakkaan rakentamisen

volyymin tuottama verrattain yhtenäinen

kaupunkikuva. Ruutukaavakeskustan

kaupunkikuvallinen

ilme ja toiminnallisuus kehäkaduille

päin kaipaavat kuitenkin

erityisesti maantasokerrosten

osalta kohentamista keskustan

vetovoiman lisäämiseksi.

1870-luvun asemakaavan ja

valtatieliikenteen vuoksi nykyistä

ruutukaavakeskustaa erottavat

muusta kaupunkirakenteesta

ylileveät katutilat, joiden liikenneturvallisuudessa

on puutteita.

Pohjoisessa keskustan lähestymiselle

estevaikutusta muodostaa

Kajaaninjoki. Katujen ja joen

estevaikutusta on lievennettävä

kaikin keinoin.

Suunnittelualue jakaantuu toiminnallisesti

selkeästi liikekortteleihin,

asuinkortteleihin ja jokirantojen

virkistyskäytön vyöhykkeeseen.

Suunnitelmassa tulee

tavoitella näiden vyöhykkeiden

voimakkaampaa sekoittumista

ja integraatiota mm. liikkumisen

verkoston avulla.

Kauppatori ja jokirannat

Nykyinen kauppatori sijaitsee

ranta-alueella hienolla paikalla,

mutta toistaiseksi toiminnallisesti

ydinkeskustan reuna-alueella

vailla rajausta ja rakennusten toiminnallista

tukea.

Jokirantojen maisemakokonaisuus

on kulttuurihistoriallisesti arvokas,

mutta toiminnallisesti heikosti

yhtenäiseksi hahmottuva.

Alue muodostaa merkittävän potentiaalin

keskustan kannalta.

Liikenne ja kadut

Keskustaan syöttävä liikenneverkko

on toispuoleinen ja pohjoisen

suunta tuottaa keskustaan

häiritsevää läpiajoa. Katutilat

ovat pääosin ajoneuvoliikenteen

ehdoilla jäsennettyjä. Pysäköinti

vie tilaa katualueilla ja kevyen

liikenteen yhteydet ovat puutteellisia.

Maanalaiset laitokset ovat

osin laadultaan heikkoja, pieniä

ja osin vähällä käytöllä. Suunnittelun

aikana tehdyn selvityksen

mukaan pysäköinnin kysyntä

ja tarjonta eivät kohtaa parhaalla

tavalla.

Kruununpuodinmäen sillalle

vievän uuden kadun linjaus, siltakannen

korkeusasema ja tukien

sijainti sekä muotoilu on suunniteltava

paikoilleen toiminnalliset

ja teknistaloudelliset vaatimukset

sekä kulttuurihistorialliset arvot

yhteen sovittaen.

38 Kuntatekniikka 1/2012


YHDYSKUNTA

Kruununpuodinmäen sijainniltaan vaativa siltapaikka sijoittuu padon ja voimalaitoksen taakse ja

siltakannen korkeus voimalarakennuksen räystäslinjan yläpuolelle.

Laitosten sijoittaminen keskustan

toimintojen sijainnin ja

keskustan tasapainoisen kehittymisen

kannalta edullisiin paikkoihin

lisää niiden vetovoimaa.

Asiointipysäköintiä säilytetään

myös maan pinnalla ja laitospysäköinnin

markkinointia ja

opastusta parannetaan tuntuvasti.

Kajaaninjoen yli

rakennetaan uusi silta

Kruununpuodinmäen sillalle

voidaan linjaus-, tasaus- ja siltatyyppien

vaihtoehtotutkielmien

perusteella tehdä varaus yleis- ja

asemakaavoihin. Paikalle näyttäisi

soveltuvan silta, joka on omaleimainen

muttei maisemassa

hallitseva.

Sillan pituus on noin 180 metriä.

Siltakannen korkeusasemaksi

suositetaan eteläreunalle noin

+144,2 metriä ja siltakannen kaltevuudeksi

1–2 prosenttia, jolloin

kadun pohjoispään pituuskaltevuus

säilyy kohtuullisena (6,5 %).

Sillan jatkosuunnittelussa voidaan

tietyin reunaehdoin edetä

joko suunnittelukilpailun tai

normaalin hankintamenettelyn

kautta.

Jokivarteen kulttuuripuistokokonaisuus

Jokivarren puistorannat kaavoitetaan

ja nimetään yhdeksi puistoalueeksi.

Aluetta kehitetään ajoneuvoliikenteeltä

rauhoitettuna

keskustan kulttuuripuistokokonaisuutena

jokirantoja kiertävine

reitteineen. Nykyinen rauniolinnan

ylittävä silta kavennetaan

ja muutetaan kevyen liikenteen

sillaksi.

Puistoalueelle on mahdollista

toteuttaa kalakannan elpymistä

palvelevat kalaportaat. Rantapuiston

matkailun ja tapahtumatuotannon

saattoliikenteelle

WSP

on osoitettu ratkaisut pohjoisrannalla

sekä Välikadulla. Alueen

markkinointia ja opastusta

lisätään.

Ydinkeskustan asukkaita palveleva

leikkialue siirretään edullisemmalle

paikalle hieman sitä

laajentaen. Penkkejä lisätään

avautuvalta ilmansuunnaltaan

edullisen pohjoisen rantareitin

varteen.

Tori- ja satama-alue

vetovoimaiseksi

Kauppatoria, viereistä tonttia ja

rantapuistoa kehitetään kaavoituksen

keinoin keskustan vetovoimaiseksi

tori- ja satamaranta-alueeksi.

Nykyinen tori muutetaan

satamalaituriin asti ulottuvaksi

kaksoisaukioksi, ja torin

sekä viereisen tontin alle toteutetaan

tontin hankkeen yhteydessä

pysäköintilaitos. Torialueelle sijoitetaan

ympärivuotisesti toimiva

kahvilapaviljonki, josta on näköalat

vesistölle.

Keskustan ulkovalaistuksen

konseptissa ehdotetaan keskustan

vetovoimaa lisäävää valaistuksen

kokonaisratkaisua, joka

sisältää muun muassa katujen

tyyppivalaisimet, idean Kajaaninjoen

ylittävistä valaistuista

silloista ja tavoitteet julkisivuvalaistukselle.

Kaaviokuva WSP

Uusi silta

Uusi silta

Ydinkeskustan suunniteltu liikennejärjestelmä ja parannetut kevyen liikenteen järjestelyt.

Kehäkaduilla liikennemäärät tulevat olemaan arviolta 10 000–20 000 ajoneuvoa/vrk.

Rakennuskustannukset

noin 14 miljoonaa euroa

Yleissuunnitelman hankkeet

ohjelmoitiin toteutettaviksi kolmessa

vaiheessa viidentoista

vuoden aikana. Alustavat yleisten

alueiden rakennuskustannukset

ovat yhteensä noin 14

miljoonaa euroa.

Yleissuunnitelma ja toteutusohjelma

ovat saavuttaneet laajan

asukkaiden ja päätöksentekijöiden

hyväksynnän. Joulukuussa

2011 Kaupunkikeskustan kehittämisohjelman

2012–26 käynnistäminen

hyväksyttiin Kajaanin

kaupungin talousarvioon.

Samalla varattiin tarvittavat

investointivarat vuodelle 2012 ja

tehtiin esitykset investoinneista

taloussuunnitelmaan 2013–14.

Ensijaksolla painottuvat rantapuiston

ja kävelykeskustan kehittämistoimenpiteet.


Kuntatekniikka 1/2012

39


Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu vanhalle peltoaukealle, jonka avoin maisema ja metsäsaarekkeet

ovat suunnittelun lähtökohtia. Puiston keskuksena on iso vesiallas, jonka istuskeluportaat

houkuttelevat oleskeluun. Altaan muotokieli ilmentää kaupungin ja luonnon

kohtaamista (kuva yllä).

Näkymä suuren vesialtaan työmaalta marraskuussa 2011 (kuva oik.), samasta kohtaa kuin

yllä oleva suunnittelukuva. Oikealla näkyy kaupunkiin rajautuva rakennettu reuna, johon

rakennetaan istuskeluportaat. Vasemmalla hahmottuu luontoon rajautuva vapaamuotoinen

ranta ja kalliokumpare.

Ilmakuva (oik. alla) Vuoreskeskuksen työmaalta syksyllä 2011. Yläreunassa on asuntomessualue

ja keskellä keskuspuiston työmaa, jossa meneillään keskusaltaan rakentaminen.

Keskuspuiston hulevesijärjestelmä (kuva alla) perustuu puiston keskeiseen vesiuomaan ja

altaaseen, patorakenteisiin ja tulvaniittyihin. Korttelialueilla hulevedet hoidetaan maanalaisilla

viivytysjärjestelmillä. Kortteleiden ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne,

jonka kautta kiinteistöjen hulevedet johdetaan puistoon.

Petri Rantanen

Lentokuva Vallas Oy

Atelier Dreiseitl

40 Kuntatekniikka 1/2012


YHDYSKUNTA

Ympäristötaidetta, altaita, luonnonmukaisia

vesiuomia ja tulvaniittyjä

VUORES SAA

AINUTLAATUISEN

HULEVESIPUISTON

Atelier Dreiseitl

Tampereen ja Lempäälän

alueille 2020 mennessä

nousevaan Vuoreksen

kaupunginosaan

rakennetaan ainutlaatuista

hulevesipuistoa.

Sen erityispiireitä ovat

ekologinen hulevesien

käsittely ja ympäristötaide.

Keskuspuiston

vesialtaaseen, hulevesiuomaan

ja patoihin

voi tutustua jo ensi kesän

asuntomessuilla.

Ranja Hautamäki

maisema-arkkitehti MARK

johtava erikoissuunnittelija

Tampereen kaupunki

Suunnittelupalvelut

Tampereen tulevaan eteläiseen

kaupunginosaan Vuorekseen

on rakenteilla hulevesien

käsittelyä ja ympäristötaidetta

yhdistävä kahdeksan hehtaarin

keskuspuisto. Hanke on laajuudessaan

Suomen merkittävimpiä

hulevesipuistoja tällä hetkellä.

Hulevesien hallinta on ollut

keskeisessä asemassa Vuoreksen

kaupunginosan suunnittelussa ja

toteutuksessa alusta asti.

Alue on pääasiassa rakentamatonta

metsämaata, jossa sijaitsee

useita pieniä ja veden laadultaan

hyviä järviä. Vesistöjen

on pelätty kärsivän rakentamisen

myötä lisääntyvän hulevesikuormituksen

aiheuttamista haitallisista

vaikutuksista. Vaikutukset

kohdistuvat erityisesti Lempäälän

Koipijärveen, jonka kautta

kulkee suurin osa vesistä ja jonka

lähivaluma-alueella rakentuu

kaupunginosan keskusta, Vuoreskeskus.

Keskuspuistolla onkin

keskeinen asema juuri Vuoreskeskuksen

hulevesien puhdistamisessa

ja tulvien ehkäisyssä.

Asuntomessualuetta

rakennetaan vauhdilla

Vuoreksen asuinalue on rakentumassa

Hervannan länsipuolelle

Tampereen kaupungin ja

Lempäälän kunnan yhteistyönä.

Vuonna 2005 vahvistetun

osayleiskaava-alueen pinta-ala on

noin 1 260 ha, josta rakennettua

aluetta on yli 400 ha. Kaupunginosaan

rakennetaan asunnot

yli 13 000 asukkaalle ja toimitilat

3 000–5 000 työpaikalle.

Asuntorakentaminen alkoi

Mäyränmäestä kesällä 2009, ja

ensimmäiset asukkaat muuttivat

alueelle seuraavana talvena. Vuoreskeskuksen

ensimmäinen kerrostalo

valmistui syksyllä 2011.

Vuoden 2012 asuntomessualueen

Virolaisen rakentaminen alkoi

2009, ja työmaa on parhaillaan

täydessä vauhdissa. Keskuspuiston

hulevesirakenteiden toteuttaminen

käynnistettiin samoihin

aikoihin, sillä lähellä sijaitseva

keskuspuisto palvelee

asuntomessualueen hulevesien

käsittelyä.

Vuoreksen tärkein

viheralue

Keskuspuisto on Vuoreksen tärkein

viheralue, josta pyritään luomaan

kaupunginosansa ainutlaatuinen

nähtävyys. Alueen erityispiirteinä

ovat ekologinen hulevesien

käsittely ja ympäristötaide.

Puisto yhdistää rakennetun kaupunkiympäristön

ja luonnon ja

luo uudenlaista, urbaania kaupunkiluontoa

Vuoreskeskukseen.

Puistosuunnitelman on laatinut

kansainvälisesti tunnettu saksalainen

konsulttitoimisto Atelier

Dreiseitl, joka on erikoistunut

hulevesien hallintaan ympäristötaiteen

keinoin.

Vuoreksen keskuspuisto sijoittuu

vanhalle peltoaukealle,

jonka avoin maisema metsäsaarekkeineen

ja ojineen on suunnitelman

lähtökohtana. Nykyiset

metsäsaarekkeet ja kalliokumpareet

säilytetään osana uutta viheraluetta.

Keskuspuiston suunnitelman

keskeisenä piirteenä on

ympäristötaiteen keinoin toteutettu

maaston muotoilu ja veden

vaihteleva käsittely allasrakenteilla,

luonnonmukaisilla vesiuomilla

ja tulvaniityillä.

Veistoksellisesti muotoiltua

maisemaniittyä korostavat solmukohtina

erilaiset toimintapisteet

ja taideaiheet. Puiston vetovoimaisena

kiinnekohtana on iso

vesiallas, joka houkuttelee oleskelemaan

ympärilleen. Kävelyreittien

varrelle luodut taideaukiot

tuovat vaihtelua kävelyyn. Sadepuutarhaksi

nimetyllä aukiolla

on istutuksia ja vesialtaita, joissa

Kuntatekniikka 1/2012

41


Sadepuutarhaksi nimetty aukio liittää rakennetut korttelit puistoon. Aukiolla on istutuksia ja hulevesiä

hyödyntäviä vesiaiheita.

hyödynnetään hulevesiä.

Keskuspuisto on Vuoreskeskuksen

asukkaiden olohuone,

johon rajautuu asutusta, koulu ja

päiväkoti. Puistoon rakennetaan

lapsille ja nuorille leikkipaikka ja

pelikenttä. Puisto on osa laajempaa

Vuoreksen läpi kulkevaa vihervyöhykettä,

ja sieltä on sujuvat

yhteydet pohjoispuolella sijaitsevaan

urheilupuistoon ja etelässä

Lempäälään.

Hulevesirakenteet ovat

osa puistosommitelmaa

Vuoreskeskuksen hulevedet on

tarkoitus hoitaa luonnonmukaisilla

käsittelymenetelmillä ja johtaa

ne puiston keskeiseen vesiuomaan,

jonka kautta alueen järvet

laskevat eteläiseen Koipijärveen.

Vesiuoma toimii lisäksi yläpuolisten

valuma-alueiden purkureittinä.

Tärkeänä tavoitteena on

turvata hyvä veden laatu hulevesien

imeytys- ja viivytysrakenteilla.

Kauniisti maastoon muotoiltu

uoma, allas ja patorakenteet ovat

puiston kohokohtia ja maisemallisesti

mielenkiintoisia myös kuivana

kautena.

Vesiuoman suunnittelun lähtökohtia

on, että valuma-alueen

vesistöjen vesitase ei muutu eikä

vesiuoma aiheuta hallitsemattomia

tulvia. Järjestelmä rakennetaan

siten, että yläpuolisilta valuma-alueilta

tuleva ns. perusvirtaama

kulkee altaan ja uoman läpi

nostamatta vesipintaa, mutta

hallintaa edellyttäviä hulevesivirtaamia

viivytetään altaassa sekä

puroa reunustavilla tulvaniityillä.

Virtaamaa säädellään patorakenteilla,

jotka jakavat järjestelmän

useaan osaan. Uoman, altaiden

ja tulvaniittyjen mitoitus

perustuu tarkkoihin laskelmiin

rankkasateista ja valumavesien

määrästä. Tulvaniityt on mitoitettu

enimmillään sateille, joiden

on arvioitu toistuvan noin viiden

vuoden välein.

Myös noin 10 vuoden välein

toistuviin sateisiin on varauduttu

suunnitelmassa. Tulvahuippuina

niityt täyttyvät hetkellisesti sadevesistä,

mutta kuivina aikoina

alueet ovat maisemaniittyä. Tulva-alueiden

laajuus ja veden syvyys

riippuvat sateen rankkuudesta

ja kestosta. Vedenkorkeuden

vaihtelut ovat suurimmillaan

20–30 cm. Tulva-alueet tyhjenevät

enintään vuorokauden kuluessa

sateen jälkeen, joten vesi ei

jää seisomaan lammikkoon tai

niityille.

Atelier Dreiseitl

Hulevedet hallinnassa

rakentamisenkin aikana

Tampereen Infra toteuttaa keskuspuiston

ensimmäisen vaiheen

ST-hankkeena konsulttitoimisto

Atelier Dreiseitlin laatimien

suunnitelmien pohjalta.

Vaativan maaperän ja vesiolosuhteiden

vuoksi Infra on laatinut

alueelle pohjarakennussuunnitelman

ja rakentamisen aikaisen

hulevesien hallintasuunnitelman,

joka on vaikuttanut merkittävästi

myös rakennustöiden vaiheistukseen.

Rakentamisen aikaisen hulevesien

hallinnan pääperiaatteena

on eristää puistotyömaalla syntyvät

hulevedet pääuomasta ja johtaa

ne käsiteltäviksi. Työmaan valumavesien

eristäminen on edellyttänyt

pääuoman osittaista siirtämistä

sekä väliaikaisia ojitusjärjestelyjä.

Ojitusjärjestelyillä työmaa-alueen

hulevedet kerätään

väliaikaiseen laskeutusaltaaseen

ja sen jälkeen väliaikaiseen hiekkasuodatuskenttään.

Suodatuksen

jälkeen vedet johdetaan nykyiseen

uomaan ja edelleen Koipijärveen.

Tampereen Infra seuraa hulevesijärjestelmien

toimivuutta

vesianalyyseilla sekä päivittäisillä

havainnoilla. Lisäksi alueella

vesistöseurantaa tekevät viranomaistahot.

Keskuspuisto on usean

vuoden projekti

Keskuspuiston rakentaminen on

usean vuoden projekti, jonka aikataulu

riippuu viereisten asuinkortteleiden

toteutuksesta. Työmaan

ensimmäisessä vaiheessa

on tärkeintä saada valmiiksi hulevesijärjestelmä,

joka palvelee yläpuolisella

valuma-alueella tapahtuvaa

rakentamista. Keskuspuiston

pintarakenteet ja viimeistelytyöt

tehdään vasta myöhemmässä

vaiheessa. Virolaisen asuntomessuilla

voi käydä tutustumassa keskuspuiston

vesialtaaseen, hulevesiuomaan

ja patoihin.

Toivomme, että Vuoreksen

keskuspuisto edistää omalta osaltaan

ajattelua, että hulevesirakenteet

voivat olla ovat paitsi teknisesti

toimivia, myös esteettisiä

ja elämyksellisiä. Korkeatasoisten

hulevesipuistojen suunnittelu

vaatiikin eri asiantuntijoiden

mukanaoloa ja erityisesti hulevesi-

ja pohjarakenteiden asiantuntijoiden

sekä maisemasuunnittelijoiden

tiivistä yhteistyötä.

Artikkeli pohjautuu kirjoittajan sekä

Vuoreksen hulevesiasiantuntijoiden

Mikko Kajanuksen ja Perttu Hyödyn

teksteihin.

Keskuspuiston projektiryhmä


kaupunki, Vuores-projekti


Atelier Dreiseitl




Korttelien ja puiston välissä on puhdistava istutuspainanne, johon johdetaan kiinteistöjen hulevedet.

Hulevesi kerääntyy painanteeseen hetkellisesti lammikoksi ja suotautuu sitten puhdistavien maakerrosten

läpi puiston vesiaiheisiin.

Atelier Dreiseitl

42 Kuntatekniikka 1/2012


Lapin kultaa

apin kultaa… sitähän on

”L mulla niin kuin etelässä

multaa”, runoili aikoinaan 1951

Reino Helismaa. Taisi Repe vähän

liioitella. Kittilän kultakaivos

saa vaikeilla menetelmillä kuten

jauhimilla, jättimäisillä autoklaaveilla

ja syanidilla kivestä irti kultaa

vuodessa 5 000 kiloa, eikä

viiden tonnin multakuorma kovin

kummoinen ole. Kullan kilohinta

on noin 40 000 euroa, joten viisituhatta

kiloa saa aikaan liikevaihtoa

noin 200 miljoonaa.

Varsinainen kultamuna onkin

kansainvälinen turismi. Sekä Kittilän

Levi että Kolarin Ylläs raportoivat

uusista suurista suunnitelmista.

Levi laajentaa Koutalaella

Leville tulee Koutalaelle Hotel Panoraman

ja Summit-kongressikeskuksen

ynnä muiden kumppaniksi

uusi Ski Village, jonka katolta

pääsee ramppia pitkin suoraan

mäkeen. Levin Sanomien päätoimittaja

Veikko Erkkilä luonnehtii

suunnitelmaa yksinkertaisella

määritelmällä ”käsittämätön” ja

jatkaa, että on niitä muitakin.

Arkkitehtuurikilpailun voittajafirman

Bjarke Ingels kuvailee:

”Koutalaki Ski Village luo uudenlaisen

hybridin, jossa yhdistyvät

selvät yksilölliset identiteetit,

kuten kylä ja vapaa-ajan keskus,

suoja ja avoimuus, kodikkuus ja

luonnon majesteettisuus, ainutlaatuinen

luonne ja huoliteltu

jatkuvuus – tai yksinkertaisesti –

arkkitehtuuri ja maisema.”

Projektin johtaja Hanna Johansson

jatkaa: ”Haluamme

luoda kylän, joka hyödyntää lumen

kaikki mahdollisuudet. Lumen

tarttuessa julkisivuun muodostuu

se eläväksi osaksi maisemaa

sopeutuen sään muutoksiin.

Julkisivun vaalea graniitti parantaa

rakennuksen ja luonnon intiimiä

suhdetta.”

Levi tähtää maailmanluokkaan

tavoitteenaan 35 000 yöpuuta,

mistä puuttuu nyt 10 000.

Ylläs tuplaa kapasiteettinsa

Ylläksellä julkistettiin Master Plan,

kehitelmä Äkäslompolon puolen

uuden matkailukylän arkkitehtikilpailusta,

jonka voitti Eriksson Arkkitehdit.

Kuuran nimellä kulkevaan

yksikköön on tulossa 13 000 uutta

vuodepaikkaa. Lapland Hotelsin

konsernijohtaja Pertti Yliniemi painottaa,

että majoituksen kasvua pitää

ohjata vetovoimaltaan parhaille

paikoille monipuolisiin palvelukeskittymiin,

joissa luontomaisema on

otettu tasapainoisesti huomioon.

– Poronsarvet ovat katusuunnittelun

esikuvana. Haarautuva,

vino muotokieli tekee rakennusmassoista

pienimittakaavaisempia

lisäten kylämäisyyttä. Hiutalehotellin

kattoa pitkin pääsee suoraan

rinteiltä kyläkeskukseen, kertoo

maanomistaja Metsähallituksen

Laatumaan johtaja Aimo Oikarinen.

– Master Plan pohjautuu Ylläksen

yleiskaavaan ja saa jatkokseen

1. vaiheen asemakaavan, vahvistaa

Kolarin kunnanjohtaja Heikki

Havanka.

Pitkäjänteinen kokonaisuus toteutuu

vaiheittain useiden vuosikymmenien

aikana. Turhan autoilun

eliminoimiseksi kyläyksiköistä

tulee rinteille kaksi siirtohissiä.

Iso-Ylläksen puolen Sport Resorts

kertoo laajentavansa yhteensä

8 000 vuodepaikalla. Kaikkiaan

Ylläs pysyy Tunturi-Lapin ykkösenä

yli 40 000:lla vuodepaikallaan.

Kyläkoosteista tulee siis keskikokoisen

yhdyskunnan suuruisia. Yhdyskuntatekniikka

on jo ennestään

tip-top tasolla. Laatumaan valmis

tonttivaranto hämmästyttää laajuudellaan.

Sesonkien määrää ollaan kasvattamassa

neljästä kahdeksaan. Olisivatkohan

ne vaikka:

1. Sydäntalven sininen hämärä

2. Kevättalven huikaiseva hanki

3. Toukokuun voimaannuttava

kultainen aurinko

4. Kesäyön unelma

5. Loppukesän hillat

6. Syksyn ruska puissa ja maassa

7. Lumen tulo noin 6.10.

8. Joulun ihmemaa

Kaivoksia avautuu

Kaivoksien avautumisjärjestys näyttää

2012 suunnilleen seuraavalta:

Kittilän kultakaivos toimii jo. Seuraavaksi

aukeaa Sodankylän Kevitsa.

Sitten tulee Kolarin Hannukainen

2014 tai 2015. Saman yhtymän

Pajalassa tuotanto alkaa jo

tuota pikaa.

Rikasteiden kuljetuksista on menossa

selvityksiä, joissa yleensä

Narvik skabaa Suomen satamien

kanssa. Maakuljetukset pyritään

saamaan radoille, joita ei ole paitsi

Kolariin. Ruotsille on ehdoteltu

australialaismallisia tiejunia, joissa

kuorma-auton perässä on jopa viisi

traileria, mutta heidän puolelta

on ajatus torjuttu, koska ne eivät

mahdu kiertämään Vittangin keskustan

koulukiinteistöä.

Entä miten sujuu synergia kaivosten

ja matkailun välillä Vallan

mainiosti. Pariskunnat löytävät

työtä molemmille. Hiihtohissin

operaattori voi siirtyä kaivosprosessin

puikkoihin. Kaivosradat

siirtyvät aikanaan turisteille, kuten

Kolarissa on käynyt. Paikkakunnat

saavat kaivoksien ansiosta uusia

teitä, katuvaloja ja muuta mukavaa.

Eriksson Arkkitehdit Oy

Lapin uudet projektit edustavat

hi-techiä luonnonmyötäisesti.

Kuvassa Ylläksen Äkäslompolon

puolen keskirinteen Kuura

Maisematien ympärillä.

Pekka Rytilä on

73-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtajana

ja Pöyry CM Oy:n

erityisasiantuntijana.

Kuntatekniikka 1/2012

43


Tietopalvelurajapintojen avaaminen tärkeää sekä

Kuntien rakennetun ympäristön

Rakennettua ympäristöä

koskevien paikkatietopohjaisten

aineistojen

saatavuus paranee

merkittävästi sähköisten

tietopalvelurajapintojen

käyttöönoton myötä.

Kun kunnat tarjoavat

tiedot rajapinnassa, vähenee

eri viranomaisten

päällekkäinen tiedonkeruu

ja kunnan oma työ

tehostuu. Samalla avautuu

mahdollisuuksia uuden

liiketoiminnan syntymiseen.

TEKSTI Paavo Taipale

– Kunnan tehtävänä on avata rajapinnat ja mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö,

Kuntaliiton maankäyttöinsinööri ja KRYSP-hankkeen vetäjä Matti Holopainen sanoo.

Kunnat ovat pääosin valtiovarainministeriön

KuntaIT-yksikön

(nyttemmin Julkisen hallinnon

tieto- ja viestintäteknisen

toiminto, JulkICT) kautta

rahoitetussa Kunnan Rakennetun

Ympäristön Sähköiset Palvelut

(KRYSP) -hankkeessa kehittäneet

tietopalvelurajapintoja

yhteistyössä keskeisten järjestelmätoimittajien

kanssa. Tämä

on turvannut sen, että maamme

kuntiin paikkatietopohjaisia tietojärjestelmiä

tarjoavat yritykset

ovat laajasti sitoutuneet omien

järjestelmiensä yhteentoimivuuteen

rajapinnoissa.

– Tilaajien vaatimukset edellyttävät

mukanaoloa kehitystyössä.

Kehityksen suuntautuminen

nykyaikaisiin ja tulevaisuuden

tekniikoihin houkuttavat myös,

sanoo sovelluspäällikkö Jukka

Vänttinen Tekla Oyj:stä.

Ensimmäiset sähköiset lupapalvelut

otettiin käyttöön kunnissa

2008. Rakennuslupaa voi nyt hakea

kunnan sähköisestä asiointipalvelusta

Espoossa, Jyväskylässä,

Lahdessa, Turussa ja Rovaniemellä.

Sähköinen rakennuslupa on

käyttöönottovaiheessa Heinolassa,

Lappeenrannassa, Loviisassa,

Porissa ja Raumalla. Sen käyttöönottoa

osana seudullista kuntayhteistyötä

valmistellaan puolestaan

yhteistyössä Lahden kaupungin

kanssa Asikkalassa, Hollolassa,

Kärkölässä, Nastolassa ja

Orimattilassa. Sähköistä rakennuslupapalvelua

on toistaiseksi

toimittanut ainoastaan Tekla Oyj.

Sähköisiä palautepalveluja on

ollut käytössä erikokoisissa kunnissa

jo useita vuosia. Tekla Oyj:n

toimittamia kaikkien kunnan toimintasektorien

yhteisiä paikkatietopohjaisia

palautepalveluja on

käytössä muun muassa Espoossa,

Lappeenrannassa, Kouvolassa

Kunnat hyötyvät

rajapintojen käytöstä

Hankkeessa toteutetuista tietopalvelurajapinnoista

voidaan

noutaa kunnan ajantasaisia tietoja

kuten kantakartta, asemakaava,

opaskartta, osoitteet, valmiiden

rakennusten tiedot, rakennuslupatiedot

sekä ympäristölupatiedot.

Nämä rajapinnat ovat

olleet käyttöönotettavissa kuluvan

vuoden alusta, mutta yhteistyölle

järjestelmätoimittajien

kanssa on tarvetta myös jatkossa.

– Kuntien omiin järjestelmiin

on tehtävä asetukset ja vastaavuustaulukot

siitä, miten kunnan

järjestelmän käsitteet vastaavat

yhteisiä KRYSP:n mukaisia

käsitteitä. Tässä tarvitaan myös

järjestelmätoimittaja mukaan rajapinnan

avaamiseen kunnassa,

sanoo Kuntaliiton maankäyttöinsinööri

Matti Holopainen. Hän

on johtanut Kuntaliiton koordinoimaa

KRYSP-hanketta.

Valmistelutyöhön tarvitaan

työpanos, joka vaihtelee kunnittain

riippuen järjestelmän rakenteesta

ja iästä sekä kunnan menettelytavoista

paikkatietoaineistojen

keruussa ja tallennuksessa.

Parhaimmillaan työhön kuluu

kunnassa vain muutama päivä.

Isot kaupungit, joilla on laajat

aineistot ja pitkä historia paikkatietojärjestelmissä,

tarvitsevat

useiden kuukausien käyttöönottoprojekteja.

Rajapinnat on otettavissa

ripeästi käyttöön, kunhan

toimeen tartutaan.

– Käyttöönotosta on kunnil-

Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa

ja Kajaanissa. JPP-Soft Oy:n toimittama

palautepalvelu on käyttöönottovaiheessa

Sipoossa.

KRYSP-hankkeessa toteutettuihin

rajapintoihin jo nyt tukeutuvia

palveluja on jo otettu käyttöön

kunnissa. Tällaisia ovat mm.

Sito Tietotekniikka Oy:n toimittama

rakennuspiirustusten kauppapaikka

(eCity) Espoossa ja Tekla

Oyj:n toimittama käyttöönottovaiheessa

oleva ympäristölupapalvelu

Jyväskylässä. Lisäksi Logica

Suomi Oy:n toimittama kevyen

liikenteen reittiopas on käytössä

ainakin Jyväskylässä.

Rajapintapohjaiset sähköiset

asiointipalvelut eivät ole sidottuja

kunnan käyttämään operatiiviseen

järjestelmään, mikä lisää

kilpailua palvelutarjonnassa. Sähköiset

asiointipalvelut tehostavat

kuntien asiakaspalvelu- ja viranomaisprosessia

sekä parantavat

asiakkaan saaman palvelun saatavuutta

ja muuta laatua.

Pirjo Tuusa

44 Kuntatekniikka 1/2012


YHDYSKUNTA

yrityksille että julkishallinnolle

sähköiset palvelut laajenevat

le selvää hyötyä. Eri toimittajien

sähköiset palvelut kykenevät

käyttämään järjestelmien aineistoja

ristiin. Ei tarvitse toimittaa

aineistoja erikseen, vaan tieto on

rajapinnassa kaikkien saatavilla

jatkojalostusta varten, Vänttinen

sanoo.

– Kunnan tehtävänä on avata

rajapinnat ja mahdollistaa kunnan

tuottaman tiedon laaja-alainen

hyötykäyttö, Holopainen

vahvistaa.

Hänen mukaansa näin mahdollistetaan

kilpailu ja avoimet

markkinat myös sähköisiin asiointipalveluihin.

Valtion tietojärjestelmät

mukaan

Valtionhallinnon organisaatioissa

on toteutettava tietojärjestelmiin

toiminnallisuudet jolla haetaan

tietoja kuntien rajapinnoista.

Järjestelmien muokkaus valtion

organisaatioissa on alkuvaiheessa.

Tietojen tarjonnan kunnista

odotetaan laajenevan ennen

kuin uudelle tielle halutaan lähteä.

Sillä välin päällekkäiseen tiedonkeruuseen

käytetään paljon

voimavaroja.

– Väestörekisterikeskuksen

kanssa on hyvässä yhteistyössä

käynnistynyt valmistelu rakennusvalvonnan

tietojen välittämisestä

kuntien kokoavan tietopalvelun

avulla, Holopainen toteaa.

Väestörekisterikeskuksen järjestelmässä

rakennuksille pitäisi

olla saatavissa pysyvä rakennustunnus

maaliskuussa 2014. Tällöin

rakennustietojen ajan tasalla

pitäminen helpottuu olennaisesti.

Jyväskylässä testattu

useita rajapintoja

Jyväskylässä tietopalvelurajapintoja

on avattu vähitellen, ja sähköisistä

palveluistakin alkaa olla

kokemuksia. Rasteripohjaista,

WMS-palvelusta saatavaa tietoa

käyttäviä palveluja, kuten kevyen

liikenteen reittiopas, on ollut

jo jonkin aikaa käytössä ja ajantasaisten

tietojen haku rajapinnasta

toimii hyvin.

– Viime aikoina on testattu eri

yhteyksissä myös WFS-palvelusta

saatavan vektorimuotoisen tiedon

hakua rajapinnasta. Se näyttäisi

toimivan hyvin meidän käyttämissämme

maastomittausjärjestelmissä

ja otetaan lähiaikoina

tuotantokäyttöön, sanoo Jyväskylän

kaupungin paikkatietopäällikkö

Janne Hartman.

Jyväskylässä on myös testattu

KRYSP-hankkeessa kehitettyä

asemakaavatietojen tilastolomaketta,

jolla tietoja toimitetaan

Suomen ympäristökeskuksen

käyttöön. Palvelu toimii, mutta

käytännön hyöty ei toistaiseksi

ole ollut kovin suuri.

– Järjestelmässä on vielä pieniä

prosessiongelmia. Vain valmiit

kaavat kannattaa viedä rajapintaan,

sillä järjestelmä ei hyväksy

tietojen täydentämistä. Ollaan

jo lähellä hyvin toimivaa ratkaisua,

mutta pientä viilausta tarvitaan

vielä sekä kaupungin järjestelmissä

että vastaanottopäässä,

Hartman toteaa.

Hän sanoo odottavansa valtakunnallisesti

kattavaa ratkaisumallia

kuntien kokoavasta tietopalvelusta,

jolloin hyötyjä syntyy

enemmän.

– Kehitimme ympäristönsuojelusektorille

rajapintoja hyödyntävän

ratkaisun yhdessä järjestelmätoimittajamme

kanssa ja se oli

varsin edullinen.

Mukaan pääsee

vanhoilla ehdoilla

KRYSP-hanketta edelsi ns. KuntaGML-hanke,

johon osallistuneiden

kuntien yhteenlaskettu

asukasluku on 4,4 miljoonaa.

Näiden kuntien ei enää tarvitse

erikseen maksaa rajapintatoiminnallisuuden

käyttöoikeudesta.

Ulkopuolelle jäi lähinnä pieniä

kuntia, mutta niidenkin on mahdollisuus

päästä hyötymään tuloksista

samoilla ehdoilla kuin jo

mukana olevat kunnat.

– Kustannukset jaettiin alun

perin asukaslukupohjalta. Jo alkuvaiheessa

päätettiin, että mukaan

tuloksia hyödyntämään

pääsee myöhemmin samalla

maksulla, 10,5 senttiä asukasta

kohti. Jokin aika sitten eräs kunnanjohtaja

otti yhteyttä ja kysyi,

miten pääsisi mukaan, kun

asukkaita on 1 500. Kerroin, että

150 euroa pitäisi maksaa, Holopainen

kuvailee kuntien kiinnostusta.

Kuntarakenneuudistus muuttaa

tätäkin pelikenttää edelleen.

Voi olla, että jo nyt mukana olevien

noin 200 kunnan ulkopuolelle

ei jää juurikaan kuntia, joiden

tarvitsee erikseen hankkia oikeus

rajapintatoteutusten käyttöön.

Yhden luukun

tietopalvelu

KRYSP-hankkeessa on lisäksi toteutettu

kunnassa tuotettuja tietoja

kunnan tietopalvelurajapinnasta

asiakkaan tietojärjestelmän

käyttöön yhdeltä luukulta tarjoava

palvelu (kuntien kokoava tietopalvelu).

Sen toiminta ja kansallisten

hyötyjen syntyminen

edellyttävät rajapintojen käyttöönottoa

kunnissa.

Palvelu on tarkoitettu yritysten

ja julkisten organisaatioiden

tietojärjestelmille. Palvelun käyttöoikeudet

hankitaan sähköisestä

kauppapaikasta, jossa tunnistaudutaan

verottajan Katso-tunnistuspalvelua

käyttäen. Palvelusta

voidaan noutaa siinä mukana

olevien kuntien ajantasaisia tietoja

suoraan asiakkaan tietojärjes-

Kuntatekniikka 1/2012

45


Oppaasta työkaluja ilmastotavoitteiden

Kokonaisuuden hallinta on onn

telmän käyttöön. Laajoja tietoaineistoja

voidaan ladata tiedostoina.

Lisäksi palvelu tarjoaa kunnan

aineistoista Inspire-direktiivin

edellyttämät tietopalvelut.

Rahoitus ja organisointimalli

hakusessa

Palvelun tekninen toteutus valmistui

2011 lopussa. Parhaillaan

etsitään rahoitusta ja organisointimallia

toiminnan järjestämiseksi,

jotta palvelun käyttöönotto ei

viivästyisi. Käyttöönottovaiheeseen

arvioidaan tarvittavan parin

vuoden ajaksi noin 500 000

euron vuotuinen erillisrahoitus.

Tänä aikana saavutetaan kriittinen

käyttäjämassa, jonka jälkeen

maksurahoitteinen toiminta olisi

mahdollista käynnistää.

– Kuntaliitto katsoo, että mikäli

kansallinen tietopolitiikka ei

mahdollista maksurahoitteista

palvelua, sen toiminnan ja jatkokehittämisen

vastuu kuuluu ensisijaisesti

valtiovarainministeriölle,

koska keskeiset hyödynsaajat

ovat valtionhallinnossa ja yrityksissä,

Matti Holopainen sanoo.

Tavoitteena on, että rakennuslupatiedot

kunnista Väestörekisterikeskukseen

ja kiinteistöverotuksessa

tarvittavat rakennustiedot

kunnista verottajalle voitaisiin

välittää kuntien kokoavan

tietopalvelun kautta. Myös EU:n

Inspire-direktiivin tietopalveluvelvoitteet

voidaan täyttää sen

avulla direktiivin täytäntöönpanon

aikataulun mukaan 2017

mennessä, jos rahoitus saadaan

ratkaistua viiveittä.

Kunnan teknisen toimen sähköisen asioinnin

palveluja, erilaisia lupia ja hakemuksia

koskevat määrittelyt on julkaistu

Kuntaliiton suosituksena verkossa.

Suositus sekä tietopalvelurajapintojen

käyttöönoton suunnittelua ja käyttöönottoa

kunnassa tukeva Kuntaliiton opas

ovat ladattavissa hankesivuilta

www.paikkatietopalvelu.fi.

Ilmastotyö edellyttää

kunnilta tavoitteenasettelua

ja pitkäjänteistä

sitoutumista. Kokonaisuuden

hallintaa ja ilmastonmuutosta

kunnan

päätöksenteossa

kehittänyt hanke on

päättynyt. Tuloksena

valmistui opas, joka ilmestyy

helmikuussa.

Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava

Lahti on saamassa koko kaupungin

kattavan yleiskaavan

2025, joka tukee ilmastotavoitteiden

saavuttamista. Kaavan

laatiminen aloitettiin 2009, ja

se on tarkoitus hyväksyä 2012.

Tavanomaista nopeampaan kaavan

laadintaan on pyritty työtapoja

kehittämällä, olennaisiin

kysymyksiin keskittymällä sekä

selvityksiä hyödyntämällä.

Tavoitteena on, että jatkossa

jokainen uusi valtuusto aloittaessaan

strategiatyön arvioi myös

Anu Kerkkänen, projektipäällikkö

Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitossa käynnistyi 2010

alussa kaksivuotinen kehittämishanke

”Kokonaisuuden hallinta

ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa”.

Yhdessä 34 kunnan

kanssa hankkeessa pohdittiin,

miten ilmastonmuutos tulisi

ottaa huomioon kuntien päätöksenteossa.

Lisäksi hankkeessa

tarkasteltiin, millaisia työkaluja

kunnat tarvitsevat ilmastotavoitteiden

toteutuksen tueksi.

Hankkeen tuloksena valmistui

opas ”Ilmastonmuutos, hyvinvointi

ja kuntatalous. Opas päätöksentekijöille

ja valmistelijoille”,

joka ilmestyy helmikuussa.

Kunnallisessa päätöksenteossa

kokonaisuuden hallinta on

tärkeää. Kunnissa tulisikin tunnistaa,

mitä välittömiä ja välillisiä

vaikutuksia kunnassa tehtävillä

päätöksillä on niin ilmastonmuutoksen,

kunnan talouden

kuin kuntalaisten hyvinvoinninkin

kannalta sekä lyhyellä

että pitkällä aikavälillä. Kokonaisvaltaisen

tarkastelun merkitystä

korostaa se, että päätösten

lopulliset vaikutukset syntyvät

useimmiten monien päätösten

yhteisvaikutuksena. Päätökset,

joiden kokonaisvaikutuksia

ei ole selvitetty, voivatkin pahimmillaan

ohjata kunnan kehitystä

kielteiseen suuntaan.

Kunnan kokonaisuuden huomioiva

päätöksenteko edellyttää

hyvää tietoa kunnan nykytilanteesta

ja realistisia arvioita kunnan

tulevasta kehityksestä. Onnistuneen

päätöksenteon edellytys

on myös merkittävimpien vaikutusten

ja vaikutusketjujen tunnistaminen.

Usein yksityiskohtia

on niin paljon, ettei niitä kaikkia

ole järkevää ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin.

Päätöksentekotilanteetkin

ovat erilaisia ja edellyttävät

erilaajuisia tarkasteluja.

Käytännön tilanteet

pääosassa

Oppaassa ilmastokysymystä käsitellään

osana kuntien päätöksentekoa

kuuden eri teeman

kautta: maankäyttö, liikenne ja

palvelut, elinkeinopolitiikka,

energiansäästö, energiantuotanto,

hankinnat sekä ilmastonmuutokseen

varautuminen.

Jokaisesta teemasta nostetaan

esille muutamia ilmastonäkökulmasta

olennaisia päätöksentekotilanteita

ja kuvataan, millaisten

seikkojen huomioiminen on

kussakin päätöksentekotilanteessa

tärkeää. Jokaisen päätöksentekotilanteen

yhteyteen on

myös koottu tietoa päätöksen

vaikutuksista ilmastonmuutokseen,

kuntatalouteen ja kunnan

muuhun kehitykseen. Oppaassa

on myös runsaasti käytännön

esimerkkejä suomalaisista kunnista.

Koska lähes kaikki kunnissa

tehtävät päätökset vaikuttavat

tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen,

opas käsittelee vain

osaa tilanteista, joissa ilmastonmuutosnäkökulma

on kunnissa

tarpeen ottaa huomioon. Näiden

päätöksentekotilanteiden

on tarkoitus toimia esimerkkeinä,

jotka auttavat kuntien päättäjiä

ja valmistelijoita ymmärtämään

myös yleisemmin, minkätyyppisiin

asioihin heidän tulee

päätöksiä tehdessään kiinnittää

huomiota.

yleiskaavan tarkistamistarpeen.

Tiheällä tarkistamisrytmillä pyritään

saamaan yleiskaavasta strategisen

suunnittelun väline ja

helpottamaan vaikeista asioista

päättämistä.

Lahden yleiskaavatyöhön kuuluu

myös poliitikkojen sitouttaminen.

Sitä on pyritty edesauttamaan

purkamalla yleiskaava ymmärrettäviksi

kysymyksiksi, kuviksi

ja kertomuksiksi perinteisen

karttaesityksen ohella. Yleiskaavan

nopea käsittelyrytmi mahdollistetaan

ylläpitämällä sähköisiä

tietoaineistoja ja hyödyntämällä

paikkatietoaineistoja.

Päätöksentekijöiden sitoutuminen

yleiskaavaan tekee siitä

poliittista tahtoa välittävän työvälineen

kaupungin kehittämiseen.

Ajantasainen ja helposti

päivitettävä yleiskaava auttaa

kuntaa pitkän aikavälin suunnittelussa

ja tulevaisuuden suuntaviivoihin

liittyvässä keskustelussa

ja siten myös ilmastotavoitteiden

saavuttamisessa.

46 Kuntatekniikka 1/2012


YHDYSKUNTA

toteuttamiseksi

istuneen ilmastotyön edellytys

Kunnan ilmastotyön

askelmerkit

Konkreettisiin päätöksentekotilanteisiin

liittyvien neuvojen

ohella opas sisältää yleisiä vinkkejä

ilmastotyön eteenpäin viemiseen

kunnissa. Oppaassa painotetaan,

että ilmastotyö on tärkeä

perustaa kunnan omiin ominaispiirteisiin

ja vahvuuksiin.

Tällöin voidaan parhaiten hyödyntää

ilmastotyön luomat taloudelliset

mahdollisuudet.

Oman kunnan tilanteen ja

vahvuuksien tunnistamisessa voi

lähteä liikkeelle etsimällä vastauksia

esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on kunnan asema

ja rooli seudulla Mikä on

kunnan väestön ja työpaikkojen

nykytila ja kehitysnäkymät Mitä

yrityksiä kunnassa tai seudulla

on Ilmastotyön kannalta on

myös olennaista selvittää, mistä

ilmastonmuutosta aiheuttavat

kasvihuonekaasupäästöt kunnassa

syntyvät ja mitkä ovat ilmastonmuutoksen

vaikutuksille kuten

tulville ja myrskyille riskialttiita

kohteita kunnassa.

Ilmastotyö edellyttää kunnilta

myös tavoitteiden asettamista ja

pitkäjänteistä sitoutumista niiden

toteuttamiseen. Erityisen tärkeää

on, että kunnan johto sitoutuu tavoitteiden

toteutukseen. Kunnan

kannattaa laatia ilmastostrategia

yksin tai yhdessä muiden seudun

kuntien kanssa. Ilmastotavoitteet

voidaan tuoda mukaan myös kuntastrategiaan.

Ilmastotyön onnistuminen

edellyttää yhteistyötä niin

kunnan sisällä kuin muiden toimijoiden

kanssa. Päätösten avoin ja

vuorovaikutteinen valmistelu lu

edesauttaa eri osapuolien sitoutumista

niihin ja tekee ilmastoasiasta

koko kunnan yhteisen.

Kuntaliiton

ilmastotyö jatkuu

Oppaan tuottanut ”Kokonaisuuden

hallinta ja ilmastonmuutos

kunnan

päätöksenteossa” -hanke

päättyi 2011 lopussa. Kuntaliitto

kuitenkin jatkaa työskentelyä

ilmastokysymysten parissa.

Vuodesta 1997 käynnissä ollut

kuntien ilmastokampanja viettää

tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan

ja järjestää toukokuussa perinteisen

kuntien ilmastokonferenssin

Tampereella.

Vuoden alussa Kuntaliitossa

käynnistyi myös uusi kehittämishanke,

jonka tavoitteena

on kuntien ja valtion välisen

kumppanuuden kehittäminen

käytännön ilmastotoimien toteuttamisessa.


Opas on helmikuussa maksutta

ladattavissa Kuntaliiton verkkokaupasta

http://shop.kunnat.net.

Yksi kone, monta työtä


Avant 600-sarja

Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg.

Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm.

Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h.

600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%.

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.

20

YEARS

Ylötie 1

33470 YLÖJÄRVI

Puh. (03) 347 8800

Mallivalikoima

alkaen:

10.137 € alv 0%.

www.avanttecno.com

Kuntatekniikka 1/2012

47


Innovatiivinen omistajuustrategia tekniselle sektorille

SWEATING THE ASSETS


– OMAISUUS HYÖDYKSI

Julkisella sektorilla omistajuuden tarkastelussa on keskitytty perinteisesti

fyysiseen omaisuuteen. Fyysinen infrastruktuuri on nähty rahoituskohteena,

ylläpitokuluina ja poistoina. Luovuus ja innovatiivisuus tuo

tähän uusia ulottuvuuksia, joista yksi tärkeimpiä on omaisuuserien

monipuolisen hyödyntämisen – sweating the assets – näkökulma.

Stephen J. Bailey, professori,

Glasgow Caledonian University

Ari-Veikko Anttiroiko,

dosentti, Tampereen yliopisto,

Johtamiskorkeakoulu

Sweating the assets -lähestymistavan

tausta on yksityissektorilla,

jossa liiketoiminnan

ydinkysymyksiin kuuluu yrityksen

erilaisten omaisuuserien

täysimääräinen hyödyntäminen

lisäämällä tulorahoitusta ja

omaisuuden arvoa.

Yrityselämässä tätä strategista

omistajuusnäkökulmaa voidaan

havainnollistaa (a) käytön

tehostamisella ja (b) tulojen

maksimoinnilla. Nämä ilmentävät

samalla kahta hyvin erilaista

lähestymistapaa tähän kysymykseen.

Yritys, joka ottaa

käyttöön kaksi- tai kolmivuorotyön,

hyödyntää tehdasta tehokkaammin

ja voi näin välttyä

esimerkiksi tehtaan laajentamiselta

tai uuden tehtaan perustamiselta.

Toisenlaisessa lähestymistavassa

huomio kiinnitetään tulojen

maksimointiin. Tästä hyvä

esimerkki on aggressiivinen

pääomasijoitusyhtiö. Tehottomasti

toimivan yhtiön ostanut

pääomasijoittaja vaihtaa yrityksen

johdon, myy tarpeettomat

tai heikosti hyödynnetyt omaisuuserät

ja kohentaa yritystä

myydäkseen sen sitten hyvään

hintaan sijoittajille.

Perusviesti on, että suuntaamalla

resursseja kulloinkin tuottavimpiin

kohteisiin talouselämässä

kyetään lisäämään tehokkuutta

ja samalla edistämään

talouskasvua. Vaikka

omaisuuserien hyödyntämisen

näkökulma on julkisella sektorilla

toisenlainen, resurssien

kohdentamisen tehokkuudella

on merkitystä yhtenä julkisen

omistajapolitiikan lähtökohtaoletuksena.

Julkisen sektorin

erityispiirteet

Omaisuuserien hyödyntämisellä

on omat ehtonsa julkisella sektorilla.

Suuri periaatteellinen kysymys

on, johtaako yksityistäminen

ja markkinaehtoistumi-

Kuntainfran kehittämisen foorumi

Kehto on suurten ja keskisuurten

kaupunkien teknisen

sektorin vastuuviranhaltijoiden

2008 muodostama toimialan

kehittämisyhteisö. Foorumin

ensimmäinen hanke on 18

kaupungin ja Tekesin rahoittama

kuntien perusrakenteiden innovatiivista

kehittämistä tukeva

Kupera, joka käynnistyi syksyllä

2009. Hankkeen tutkimusosuuden

toteuttavat yhteistyössä

Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun

BIT-tutkimuskeskus ja

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu.

SKOTLANNIN VESI TEKEE BISNESTÄ

Skotlannin Vesi (Scottish Water,

www.scottishwater.co.uk)

on julkisomisteinen palveluntuottaja.

Se on alansa neljänneksi

suurin Britanniassa, palvelee

noin viittä miljoonaa käyttäjää,

jakaa 1,3 miljoonaa kuutiota

vettä päivittäin ja sen liikevaihto

pyörii miljardin punnan

tuntumassa. Sillä on 280 vedenkäsittelylaitosta,

yli 1 800 jäteveden

käsittelylaitosta ja lähes

100 000 km vesi- ja viemärijohtoja.

Se on suuruusluokaltaan

karkeasti yhtä suuri kuin Suomen

vesilaitokset yhteensä.

Skotlannin Veden tehtävänä

on juomaveden valmistus ja jakelu

sekä viemäröinti ja jäteveden

käsittely. Se on kuitenkin

laajentanut toimintaansa kyetäkseen

hyödyntämään valumaalueiden

ja laitosten yhteydessä

omistamaansa maata. Sitä on

hyödynnetty mm. tuottamalla

uusiutuvaa energiaa – tuulienergiaa

ja pienimuotoisesti myös

vesienergiaa. Näin vesilaitos on

pienentänyt omaa energialaskuaan

ja tarjonnut sähköä myös

valtakunnanverkkoon. Lisäksi se

on perustanut mädätyslaitoksen,

joka tuottaa energiaa orgaanisesta

jätteestä.

Skotlannin Vesi hyödyntää

omistamiaan maa-alueita myös

jätteiden käsittelyssä. Käytöstä

poistettua jätevesilaitosta käytetään

kaupallisena kompostointiyksikkönä,

jossa käsitellään

noin 10 prosenttia Skotlannin

biojätteestä. Se auttaa kuntia

vähentämään kaatopaikkakustannuksia

ja saavuttamaan kierrätystavoitteensa.

Maa-alueita on käytetty myös

radiomastojen sijoittamispaikkoina,

joista saadaan vuokratuloja.

Lisäksi maankäyttöoikeuksia

on myyty filmiteollisuudelle.

Uutena mahdollisuutena on esitetty

kaapeli-tv-yhtiöiden kaapelien

vetämistä kiinteistöihin viemäriverkostojen

kautta.

Skotlannin Vesi on alkanut

tuotteistaa myös osaamistaan

eli myydä mm. kehittämis-, projektinhallinta-

ja kiinteistöpalveluja

kiinteistöalan toimijoille. Se

muun muassa myy tietoja kattavasta

asiakastietokannastaan

yrityksille markkinointitarkoituksiin.

Tällöin yksittäisten asiakkaiden

tunnistetiedot poistetaan

yritysasiakkaalle toimitettavista

tiedoista. Lisäksi se hyödyntää

henkilöstövoimavarojaan tarjoamalla

kansainvälisiä konsultointipalveluja

sekä kehittyneille

että kehittyville maille liittyen

mm. henkilöstökoulutukseen,

sääntelyyn, organisointiratkaisuihin

ja omaisuudenhallintaan.

Omaisuuden hyödyntäminen

on organisoitu Horizon-tytäryhtiön

kautta, joka toimii emoyhtiön

omaisuuserien hyödyntämisen

ideahautomona ja innovatiivisena

kaupallistajana. Kaupallinen

tytäryhtiö kykenee hyödyntämään

emoyhteisön omaisuutta

samalla, kun yksityissektorin

toimijat kattavat monien hankkeiden

käynnistys- ja ylläpitokustannuksia.

Liiketoiminta ja

vastuut ovat tytäryhtiön käsissä,

mikä auttaa emoyhtiötä keskittymään

ydintehtäväänsä.

Kuntatekniikka 1/2012

49


Laskentaohje ja -pohja ladattavissa osoitteesta www.kuntatekniikka.fi

ELINKAARIKUSTANNUSTEN LASKENTAA

KEHITETTIIN KAUPUNKIEN YHTEISHANKKEELLA

Tarmo Savolainen

Rapal Oy, 050 463 5742

tarmo.savolainen@rapal.fi

Lauri Laukkanen

FCG Finnish Consulting Group Oy

044 298 2159

lauri.laukkanen@fcg.fi

Mitä yhteistä on elinkaarikustannuslaskennalla

ja seutuyhteistyöllä

Paljon on puhetta seminaareissa,

mutta käytännössä mitään

ei tapahdu. Näin luonnehdittiin

elinkaarikustannuslaskennan

nykytilaa suomalaisella infrasektorilla

viime keväänä kaupunkien

teknisen sektorin Kehto-foorumissa

Vaasassa. Käynnistynyt keskustelu

sysäsi liikkeelle elinkaarikustannuslaskennan

kehityshankkeen,

jonka tulokset ovat nyt käytettävissä.

Hankkeen taustana olivat tunnustetut

tosiasiat. Elinkaarilasken-

Hankkeen päätösseminaarin osallistujat kuuntelemassa Länsimetrotyömaan tilannekatsausta.

ELINKAARIKUSTANNUS-

LASKENTAHANKKEEN

OSAPUOLET

Espoo, Helsinki, Hämeenlinna,

Joensuu, Jyväskylä, Kouvola,

Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu,

Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere,

Turku, Vaasa, Vantaa, Suomen

Kuntaliitto, FCG Finnish

Consulting Group Oy ja

Rapal Oy.

nalle ei ole olemassa yleisesti käytössä

olevaa mallia Suomen kaupunki-

ja infrasektorilla, ja elinkaarinäkökulma

yleistyy päätöksenteossa.

Elinkaarikustannusten

huomioiminen jo suunnitteluratkaisujen

valinnassa alentaa kokonaiskustannuksia

infran osalta.

Mikäli infraomaisuutta ei hoideta

riittävästi sen elinkaaren aikana,

heikentyy omaisuuden arvo ja

käyttö vaarantuu. Kehto- ja Kupera-hankkeiden

tavoitteena on yhtenäistää

kaupunki- ja kuntasektorin

toimintatapoja.

Kehto-konsortio valitsi heti

alussa EKKH 2011-hankkeelle ohjausryhmän,

joka kokoontui kuusi

kertaa hankkeen aikana. Kokouksissa

keskusteltiin paljon elinkaaren

aikaisten kustannusten vaikutuksesta

muun muassa päätöksentekoon,

suunnitelmaratkaisuihin

ja eri suunnitteluvaiheisiin.

Ohjeistusta elinkaarikustannusten

laskentaan

Tavoitteena hankkeessa oli luoda

kunta-alalle yhtenäinen tapa laskea

kustannuksia elinkaaren aikana

ja siinä onnistuttiin. Lopputuloksena

julkaistiin elinkaarikustannuslaskentaohje

ja -pohja.

Ohjeessa tarkastellaan elinkaarikustannuslaskennan

periaatteita,

hyödyntämistapoja ja haasteita

päätöksenteossa. Laskentapoh-

nen ”voittojen yksityistämiseen ja

tappioiden kollektivisointiin”.

Omaisuuseristä luopuminen voi

heikentää julkisyhteisöjen palvelukykyä

ja vaikuttaa haitallisesti erityisesti

heikossa asemassa oleviin

palvelujen käyttäjiin. Tästä syystä

julkisella sektorilla omaisuuserien

hyödyntämisessä on luontevinta

painottaa omaisuuden käytön

tehostamista ja tähdätä tulonmuodostuksen

lisäämiseen lähinnä

vain yhtiöitetyn toiminnan

puitteissa.

Vaikka sweating the assets

-ajattelu ei edellytä omaisuuden

myyntiä, julkisyhteisöjen tulisi

pohtia vaihtoehtoja heikosti hyödynnettyjen

omaisuuserien kustannuksille

jo senkin vuoksi, että

paremmalla kohdentamisella voidaan

saada aikaan parempia palveluja

ja yhteiskuntapoliittisia tuloksia.

Vielä tärkeämpää on nähdä

tässä asettelussa piilevä luovuutta

ja innovatiivisuutta korostava

puoli. Julkisia omaisuuseriä

hyödyntämällä voidaan parhaassa

tapauksessa lisätä säännöllistä

tulonmuodostusta, jolla voidaan

parantaa palvelua tai alentaa

tuotantokustannuksia. Myös

omaisuuden arvon kasvattaminen

kuuluu tähän kokonaisuuteen. Se

tuo kunnalle tuloa myyntitilanteessa

tai parantaa mahdollisuuksia

käyttää omaisuutta lainan vakuutena.

Luovuutta omaisuuserien

hyödyntämiseen

Kunnan tekninen sektori voi hyödyntää

omistuksiaan monipuolisesti

pyrkiessään suurempaan arvojen

lisäykseen ja tulonmuodostukseen.

Tällaista pääomaa ovat

muun muassa

maa ja rakennukset, joita hyödynnetään

perinteisen käytön

ohella tai niiden sijasta tuotannollisesti

tai vuokratulojen saamiseksi,

inhimilliset voimavarat, joiden

osalta voidaan hyödyntää erikoistumista,

työjärjestelyjä ja työnjakoa,

sekä

tietojärjestelmät ja tietovarannot,

joita voidaan hyödyntää tehostamalla

tietoprosesseja, integroimalla

järjestelmiä ja myymällä

yhdisteltyjä tietoja asiakaskunnalle

(maanomistus-, kiinteistötiedot

jne.).

Omaisuuserien täysimääräinen

hyödyntäminen edellyttää luovaa

ajattelua. Hyötyjä saadaan erityisesti

silloin, kun omaisuuden käyttöä

tarkastellaan perinteisen käytön

ja ydintehtävien ulkopuolella.

Jätettä voidaan tarkastella ongelman

tai kustannuksen sijaan re-

50 Kuntatekniikka 1/2012


Toimiihan sairaalasi

sähköistys myös

poikkeustilanteessa

Varmasti.

Meillä on pitkä ja laaja-alainen kokemus vaativien kohteiden käytettävyyden varmistamisesta

ja riskienhallinnasta sekä luotettavat ja alan ehdotonta huippua olevat tuotteet ja

palvelut. Tekijöinä energiatehokkuuden, käyttövarmuuden ja kiinteistöautomaation

asiantuntijoita, joille alan paras teknologinen osaaminen on kunnia-asia.

Tule tapaamaan asiantuntijoitamme Sairaalatekniikan päiville. Kerromme, kuinka

varmistamme sairaalasi sähköjärjestelmistä riippuvaisten toimintojen häiriöttömän

toiminnan myös poikkeustilanteissa. www.abb.fi/service

ABB Oy

Asiakaspalvelukeskus

Puhelin: 010 22 21999

Sähköposti: palvelukeskus@fi.abb.com

ja (excel) luotiin työvälineeksi laskennan

toteuttamista varten kuntaorganisaatioissa.

Sekä laskentaohje

että -pohja julkaistiin ennen

joulua Kuntatekniikan foorumin

Extranetissä. Nyt on siis hyvä syy

rekisteröityä palveluun. Verkkotyötilan

tunnuksia voi pyytää sähköpostitse

kirjoittajilta.

Halukkaat voivat ladata Ekstranetistä

ohjeen ja laskentapohjan

ja käyttää niitä omissa hankkeissaan.

Laskentapohjaa pilotoitiin

syksyn aikana muutamissa projekteissa

onnistuneesti. Tavoitteena

on, että kevään 2012 aikana

mahdollisimman monet organisaatiot

käyttäisivät menetelmää

omissa hankkeissaan.

Projekti päättyi 13.12.2011 Tapiolan

WG-talossa pidettyyn seminaariin,

jossa lopputulokset julkistettiin.

Tiiviin asiaosuuden jälkeen

osallistujat vierailivat Länsimetron

toimistolla projekti-insinööri

Tero Palmun johdolla. Palmu

kertoi hankkeesta ensin toimistolla,

ja sitten vierailtiin Tapiolan

ajotunnelin syövereissä.

Päätösseminaarissa konsulttien

edustajat lupasivat laskenta-apua

kunnille. Nyt kun kaikkien saatavilla

on yhteinen laskentapohja,

tulisi sitä myös käyttää yhtenäisellä

tavalla. Näin toimien varmistetaan

vertailukelpoisuus kunnan

omien vaihtoehtoisten toteutustapojen

välillä sekä myös muiden

kuntien hankkeisiin. Yhtenäisten

ja samoilla perusteilla laskettujen

vertailutietojen saaminen on

useasti todettu ongelmakohdaksi

tehtäessä benchmarkingia kuntasektorin

eri organisaatioiden

kesken.

www.kuntatekniikka.fi/ekstranet/

Sivut/default.aspx

surssina (esim. energiantuotanto),

päiväkotien tai koulujen tiloja voidaan

käyttää iltaisin muihin tarkoituksiin

tai kunnat voivat tarjota

keskitetysti atk-tukea ja kehittää

siitä uutta palveluliiketoimintaa.

Tärkeää on ottaa huomioon hankinta-

ja kilpailulainsäädäntö, joka

yhdessä julkisia palveluja koskevien

yleisten vaatimusten kanssa

asettaa rajoituksia julkisyhteisöjen

omaisuuserien hyödyntämiselle.

Omaisuuserien käytön tehostamista

voidaan edesauttaa pitämällä

omaisuusrekisteriä ja hyödyntämällä

pääomalaskennan

menetelmiä. Organisaation tulisi

tietää riittävällä tarkkuudella mitä

omaisuuseriä se omistaa (erityisesti

liikkuvat laitteistot) ja mitkä

ovat niiden arvot ja uudet käyttömahdollisuudet.

Yksi ratkaisu on

ns. kokonaisvaltainen omaisuudenhallintajärjestelmä

(Comprehensive

Asset Management System),

jonka avulla voidaan tukea

kunnan pyrkimystä mukauttaa

omaisuuden hallinta ja hyödyntäminen

muuttuviin palvelutarpeisiin

ja olosuhteisiin.

Kohti uutta

omistajuusstrategiaa

Omaisuuserien hyödyntäminen

tarjoaa kuntien tekniselle sektorille

keinon lisätä omaisuuden arvoa.

Tämän strategian hyödyntäminen

edellyttää kuitenkin kokemusta

ja tosiasialliseen menestykseen

pohjautuvaa laajentamisstrategiaa.

Erityisesti omaisuudenhallinnassa,

verkostosuhteiden hoitamisessa

ja riskienhallinnassa kunnilla

on kosolti haasteita. Myös

hankinta- ja kilpailulainsäädäntö

on otettava huomioon innovatiivisten

ratkaisujen käyttöönotossa.

Tulonmuodostuksesta ei saa

tulla kysymystä, joka menee perustehtävän

hoitamisen edelle.

Tästä syystä sweating the assets

-ajattelun toteutuksessa saattaa

olla tarkoituksenmukaista nojautua

kaupalliseen tytäryhtiöön,

jonka tehtävänä on hankkia tuloja

tekniselle sektorille ja sitä kautta

vahvistaa infrastruktuuri-investointien

rahoituspohjaa.

Omaisuuserien hallintapyrkimykset

heijastavat julkiselle sektorille

levinnyttä uutta ajattelua. Kyseessä

on johtamisinnovaatio, joka antaa

eväitä teknisen sektorin sisäisen

dynaamisuuden, sidosryhmäsuhteiden

ja kaupallistamispotentiaalin

hyödyntämiseen. Perimmäisenä

tarkoituksena on vahvistaa kuntien

kykyä tuottaa omaisuudellaan

julkista arvoa tavalla, jossa korostuu

yhteiskunnallisen muutoksen

myötä avautuvien uusien mahdollisuuksien

hyödyntäminen.


Äijälänrannan pohjoisosaan, Jyväsjärven rannalle sijoittuva tornitaloryhmä muodostaa näkyvän maamerkin.

Jyväskylän asuntomessualueelle

nousee tornitaloja

Jyväskylän kaupunki ja YIT Rakennus

Oy ovat järjestäneet arkkitehtuurikilpailun,

jonka tavoitteena

oli löytää Jyväskylän Äijälänrannan

kolmen 12-kerroksisen

tornitalon suunnitelma. Äijälänrannassa

järjestetään vuoden

2014 asuntomessut, ja yhden

tornitaloista on tarkoitus valmistua

messuille.

Kilpailun voitti ehdotus

”Moai”, jonka on tehnyt Arkkitehtitoimisto

JKMM Oy:n työryhmä.

Ehdotuksessa rationaalinen

rakennusrunko kätkeytyy

veistoksellisten taitteisten julkisivulinjojen

sisään. Järvelle aukeavan

pääjulkisivun muodostaa

parvekkeiden lasikaiteiden

kanssa vuorotteleva, kaiteisiin

integroitu kiinteä sekä liikuteltava

puusäle-elementti, julkisivun

mittainen liikkuva palapeli.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja,

Jyväskylän kaupunginjohtaja

Markku Andersson pitää

asuntomessuja hyvin tärkeänä

Jyväskylälle.

– Jyväskylä haluaa profiloitua

korkealaatuisen arkkitehtuurin

ja kaupunkisuunnittelun keinoin.

Siksi suunnitelmaa asuntomessuilla

esiteltävälle tornitaloalueelle

haettiin arkkitehtuurikilpailulla,

Andersson kertoo.

Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

Suomen Ilmakuva Oy / Porin kaupunkisuunnittelu

Pori suojelee

Kuukkarin

kaavalla

Porin 6. kaupunginosan suojeluun

tähtäävä asemakaava on

hyväksytty. Puutaloalue on ainutlaatuinen

koko maassa. Valtuusto

päätti kaupunginosan

suojelusta viime heinäkuussa,

minkä jälkeen päätöksestä tehtiin

kaksi valitusta hallinto-oikeuteen.

Valitukset kuitenkin hylättiin,

eikä asia ole edennyt korkeimpaan

hallinto-oikeuteen.

Omaleimaisen Porin 6. kaupunginosan

eli Kuukkarin ensimmäinen

asemakaava on vuodelta

1864. Suomessa on vain

vähän yhtä laajoja 1800-luvulla

syntyneitä puukaupunkialueita.

Uudella asemakaavalla suojellaan

noin 400 rakennusta,

joista asuintaloja on 245 ja talousrakennuksia

160. Niiden korjaus-

ja muutostöiden pitää sopia

rakennusten kulttuurihistoriallisiin

ominaispiirteisiin.

Kuukkarissa on arvokkaaksi

arvioitu nimenomaan kokonaisuus.

Kaupunginosan talot ovat

enimmäkseen vaatimattomia ja

monia muutosvaiheita kokeneita.

Merkitystä on kuitenkin rakennusten

pitkällä historialla ja

sen näkymisellä rakennuksissa.

Uusi asemakaava vahvistaa

Satakunnan Museon rakennustutkija

Liisa Nummelinin mukaan

koko alueen myönteistä

kehitystä.

– Alueen arvostus nousee,

joten Kuukkarin tulevaisuus on

turvattu, Nummelin uskoo.

Porin 6. kaupunginosa eli Kuukkari on Suomen suurimpia yhtenäisiä puutaloalueita.

Havainnekuva Jätkäsaareen

suunnitellusta 33-kerroksisesta

kongressihotellista.

Jätkäsaareen 33-

kerroksinen hotelli

Helsingin Jätkäsaareen valmistellaan

asemakaavan muutosta,

joka mahdollistaisi 33-kerroksisen

hotellin rakentamisen. Hotelliin on

suunniteltu 380 majoitushuonetta,

kongressikeskus, kuntokeskus

sekä kahvila- ja ravintolatiloja. Tornin

huipulla oleva näköalatasanne

sijaitsisi 110 metrin korkeudessa.

Kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä

kaupunkisuunnittelulautakunnassa

alkuvuodesta. Lautakunta hyväksyi

joulukuussa Helsingin korkean

rakentamisen periaatteet. Jätkäsaari

kuuluu vyöhykkeeseen, jossa

korkea rakentaminen on mahdollista,

mikäli rakentaminen täyttää

kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan

liittyvät kriteerit.

Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy/H:gin kaupunkisuunnitteluvirasto

52 Kuntatekniikka 1/2012


Norjalainen teatterija

konserttitalo on

vuoden teräsrakenne

Norjan Kristiansandiin viime vuoden

lopulla valmistunut teatteri- ja

konserttitalo Kilden avattiin 6.1.

Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnitteleman

170 miljoonaa euroa maksaneen

rakennuksen neljä salia tarjoavat

istumapaikat 2 300 hengelle.

Veistoksellisen ja dramaattisen

arkkitehtuurinsa ansiosta Kildenistä

on tullut paikkakuntansa symboli

ja kaupunkilaisten kohtaamispaikka.

Kilden on Norjan merkittä-

Kilden sijaitsee vanhalla satamalaiturilla Kristiansandin keskustan läheisyydessä. Mustat taitteiset seinät

ovat harjattua ja eloksoitua alumiinia. Niiden vastaparina on pehmeästi aaltoileva tammiseinä.

vin kulttuurirakennushanke Oslon

kansallisoopperan jälkeen.

Kilden voitti vuoden teräsrakenne

-palkinnon viime marraskuussa.

Meren äärelle nousseen rakennuksen

tunnusmerkki on valtava alapinnaltaan

aaltoileva ulokemainen

rakennusvolyymi, jonka alle sijoittuvat

rakennuksen aula- ja lämpiötilat.

Vino ja aaltoileva seinä on rakennuksen

arkkitehtoninen kohokohta,

todettiin palkintoperusteissa.

Iwan Baan

Joensuu sai

rakennustietopalkinnon

Penttilänranta toi vuoden 2011

rakennustietopalkinnon Joensuulle.

Perusteluina olivat mallikelpoisesti

hoidettu teollisuusalueen maanhankinta,

kaavoitus arkkitehtikilpailuineen

sekä mittava maaperän

puhdistusoperaatio.

Kuopion Rakennustiedon palkintolautakunta

myönsi palkinnon

Joensuun kaupungin tekniselle

virastolle, tekninen johtaja Anu

Joensuun kaupungin teknisen viraston edustajat ottivat rakennustietopalkinnon

vastaan 12.1.

Näätäselle, kaavoituspäällikkö Juha-Pekka

Vartiaiselle, toimistorakennusmestari

Hannu Tarssaselle,

projektipäällikkö Tero Toivaselle

ja kaavoituspäällikkö Touko Linjamalle

tunnustuksena Penttilän uuden

asuntoalueen suurprojektista.

Penttilänranta on lähivuosien

mittavin rakennushanke Joensuussa

ja koko Pohjois-Karjalassa. Pielisjoen

suulle rakentuu 20–30 vuoden

kuluessa noin 3 000 asukkaan

tiivis ja kaupunkimainen asuin- ja

työpaikka-alue.

PUHDISTAMOJA KANNUSTETAAN TEHOSTAMAAN JÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ

Vesihuoltolaitoksia kannustetaan

parantamaan yhdyskuntien

jätevesien puhdistusta vapaaehtoisesti.

Ympäristöministeriö,

Suomen Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys

ovat allekirjoittaneet

suositussopimuksen rehevöitymistä

aiheuttavien päästöjen

vähentämiseksi. Kyseessä

on ensimmäinen vapaaehtoisuuteen

perustuva valtakunnallinen

sopimus vesiensuojelun

alalla.

Puhdistamoihin tulevan ravinnekuormituksen

on ennustettu

lisääntyvän 10 prosenttia

nykyisestä 2015 mennessä. Tästä

huolimatta suositussopimuksen

keinoin pyritään vähentämään

puhdistamoilta vesistöihin

päätyvää kuormitusta.

Tavoitteena on vähentää

yhdyskuntien jätevesien vuosittaista

fosforikuormitusta vuoden

2010 170 tonnista alle 150

tonniin vuoteen 2015 mennessä.

Typpikuormitusta on tavoitteena

vähentää vastaavasti 10 800 tonnista

alle 9 400 tonniin.

Kunkin laitoksen puhdistusvaatimukset

on määrätty ympäristölupaviranomaisen

myöntämässä ympäristöluvassa.

Lupaa tarkistetaan

määrävälein. Lupaehtojen tarkistuksessa

otetaan huomioon muuttuneet

olosuhteet, kuten puhdistustekniikan

kehittyminen.

Jos vesihuoltolaitos tehostaa jätevesien

puhdistusta vapaaehtoisin

toimin, sopimus suosittaa, että toimet

otetaan huomioon lupaehtoja

tarkistettaessa. Lupaehtojen kiristymisen

sijaan parempi puhdistus-

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo/Turun seudun puhdistamo Oy

Suomessa on yli 500 jätevedenpuhdistamoa, joiden merkitys vesiensuojelussa

on suuri. Yli 80 prosenttia maamme asukkaista on

keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen piirissä.

tulos saavutettaisiin vesihuoltolaitosten

omaehtoisilla tehostamistoimilla.

Suositussopimuksessa on

sovittu myös yhteisesti edistettävistä

tutkimus- ja kehittämiskohteista.

Tutkimus- ja kehittämistyöllä

selvitetään muun muassa

jätevedenpuhdistamoiden

paras käyttökelpoinen tekniikka,

hyödynnetään entistä paremmin

ympäristölupavalvonnan

tietojärjestelmän jätevedenpuhdistamotietoa

sekä

edistetään riskienhallintaa puhdistamotoiminnassa.

– Sopimus täydentää lupajärjestelmää,

ja sen ansiosta on

mahdollista saada laitosten koko

puhdistuskapasiteetti tehokkaaseen

käyttöön, ympäristöministeri

Ville Niinistö sanoo.

Suomen ympäristökeskus

seuraa suositussopimuksen toteutumista

vuosittain.

Kuntatekniikka 1/2012

53


Suunnittelukuva Arkkitehtitoimisto Sigge Oy

Pyynikin sosiaali- ja terveysasema nousee Tipotielle Pirkankadun varteen. Rakennus saa

näyttävän kuparikaton. Siipiosien julkisivu on silkkipainettua lasia.

TAMPERE RAKENTAA TERVEYSASEMAN KAATOPAIKAN PÄÄLLE

Tampereen kaupungin tilakeskus

rakennuttaa Pyynikkiin

energiatehokkaan sosiaali-

ja terveysaseman. Hankkeen

rahoittaa Sampo Pankki, joka

vuokraa tilat kaupungille 20

vuodeksi.

Terveysasema rakennetaan

rinnettä myötäillen, kuten Pispalan

muutkin talot. Rakennuksen

viidestä kerroksesta vain yksi on

Pirkankadun yläpuolella.

Energiatehokkuudeltaan uusi

rakennus on A-luokkaa. Energiatehokkuus

perustuu lämpöhäviöiden

pienentämiseen tehokkaan

lämmöneristyksen,

rakenteiden ilmanpitävyyden ja

ilmanvaihdon tehokkaan lämmön

talteenoton avulla.

Tontin maa on jouduttu

puhdistamaan perusteellisesti,

koska rakennuspaikalla sijaitsi

1922–66 Pyynikin Tipotien kaatopaikka.

Piha-alueen kohdalla

entinen kaatopaikka on koteloitu

bentoniittimatolla. Keväällä

aloitetussa puhdistusoperaatiossa

edettiin jopa 10 metrin

syvyyteen puhtaaseen maaperään

saakka.

Terveysasema valmistuu näillä

näkymin kesäkuussa 2013.

Kaukolämpöala sai

puhtaat paperit

Kilpailuvirasto on lopettanut

2009 käynnistämänsä kaukolämpöalaa

koskevat selvitykset. Mikään

tutkituista maan kymmenestä

suurimmasta kaukolämpöyhtiöstä

ei hinnoitellut 2004–08 kaukolämpöä

tavalla, jota olisi voitu pitää

nykyisen kilpailulain kieltämänä

kohtuuttomana hinnoitteluna.

Energiateollisuus ry:n mielestä

selvitys osoittaa kilpailulakiin perustuvan

viranomaisvalvonnan ja

eri lämmitysmuotojen välisen kilpailun

pitävän hinnat kohtuutasolla.

Kilpailuviraston mielestä tutkittujen

kaukolämpöyhtiöiden hintataso

oli korkea, mutta kilpailusäännösten

edellyttämä puuttumiskynnys ei

ylittynyt. Viraston mukaan sääntely

on silti mahdollista tulevaisuudessa.

KTK:n kysely: Kuntatekniikan ulkoistamista harkitaan lähinnä pienissä kunnissa

KTK Tekniikan Asiantuntijat

ry:n kunnanjohtajille ja teknisille

johtajille suunnatut kyselyt osoittavat,

että kunnilla on vähemmän

kuntatekniikan yksityistämishaluja

kuin yleensä on arvioitu.

Ulkoistamispaineita tuntuu

olevan lähinnä pienissä kunnissa.

Kyselyjen tulokset osoittavat,

että kuntatekniikan toimintojen

ulkoistamisten lisääntyessä säästöt

jäävät kuitenkin vähäisiksi.

Kalliita investointeja vaativat

toimet kuten rakentaminen halutaan

kuitenkin pääasiassa ulkoistaa.

Erityisosaamista vaativissa

kohteissa – esimerkiksi energia-

ja ict-alalla sekä jätehuollossa

– halu ulkoistaa toiminnot

on vähän suurempi kuin muissa.

Erikoisosaamisen ostaminen on

myös kallista. Kyselyjen mukaan

vaikuttaa siltä, että kunnat haluavat

pitää selkeät ja helposti hallittavat

kokonaisuudet itsellään.

Seudullinen toiminta saa

kannatusta. Esimerkiksi hankintojen

seudullistamista kannattaa

suurin osa kyselyyn vastaajista.

Vastauksista jää vaikutelma, että

kunnat eivät kaipaa konsultteja

selvittelemään ulkoistamisen vaikutuksia

vaan apua tehostaakseen

ja kehittääkseen omia tai

kuntien yhteisiä toimintoja.

KTK:n kyselyjen perusteella

kuntien omien toimintojen tehostamiseen

ei ole kiinnitetty

esimerkiksi valtion taholta riittävästi

huomiota, vaan kunnat on

jätetty yksin. Ne ovat joutuneet

säästöjen nimissä vähentämään

henkilöstöään. Tämä johtaa siihen,

että on pakko ostaa palvelut

ulkoa, vaikkei se olisi kokonaistaloudellisesti

kannattavaa.

KTK:n kyselyihin vastasi 2011

lopulla yhteensä 24 kunnanjohtajaa

(kuntien yhteinen asukasluku

noin 300 000) ja 40 teknistä

johtajaa (kuntien yhteinen

asukasluku runsas miljoona).

Kiinaan Wuxiin

suomalaisten

suunnittelema silta

WSP Finland ja PES-Arkkitehdit

on valittu suunnittelemaan

180-metrinen jalankulkusilta Peking-Shanghai-luotijunaradan

varrella sijaitsevaan Wuxiin. Silta

tulee yli seitsemän miljoonan

asukkaan kaupungin keskeiselle

Peking-Shanghai-luotijunaradan varrella sijaitsevaan Wuxiin

rakennetaan suomalaisten suunnittelema jalankulkusilta.

puistoalueelle, lähelle uutta luotijuna-asemaa.

Sillan on määrä ylittää pieni

järvi ja tukeutua järven keskellä

olevaan saareen. Vinoköysisillan

kansirakenne on liittopalkki eli

siinä on runko teräspalkeista ja

betonikansi. Runko verhoillaan

ruostumattomalla teräksellä. Silta

tekee loivan s-mutkan. Kiinalaisessa

perinteessä se tarkoittaa,

että vaara ei uhkaa kulkijaa, vaan

paha eksyy mutkassa.

Sillan pitäisi valmistua vielä

tämän vuoden aikana.

Maailman pisin

jätevesitunneli

Meksikoon

Mexico Cityyn rakennetaan

uutta viemärijärjestelmää ja osana

sitä maailman pisintä jätevesitunnelia.

Valmistuttuaan 2014 lopulla

62 kilometriä pitkä Emisor Oriente

-tunneli vähentää huomattavasti

tulvimista kaupungissa ja

ympärysalueilla. Syvimmillään

tunneli kulkee 200 metriä maanpinnan

alapuolella, ja se pystyy

kuljettamaan 150 kuutiometriä

vettä sekunnissa.

Pöyry Oyj on työskennellyt

Emisor Oriente -hankkeessa

2010 toukokuusta lähtien. Nyt

yritys on saanut uuden, arvoltaan

8,5 miljoonaa euron toimeksiannon

tekniikan, hallinnon

ja rahoituksen konsultointipalveluista.

54 Kuntatekniikka 1/2012


KUNTALIITTO HAASTAA KAIKKI KUNNAT ILMASTOTEKOJEN KARTALLE

Lotta Mattsson

asiantuntija, Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto valmistautuu kevään

ilmastokonferenssiin avaamalla

Paikallisten ilmastotekojen

Suomi -sivuston ja karttapohjan,

johon jokaista Suomen kuntaa

pyydetään esittämään ilmastotyönsä

merkittävin teko viime

vuosilta.

Kuntien ilmastotekojen keräämisen

tavoitteena on osoittaa,

että kunnat koosta riippumatta

ovat aktiivisia toimijoita ja voivat

hillitä ilmastonmuutosta hyvin erilaisin

keinoin ja varautua myös

muuttuviin sääoloihin.

– Uskomme, että jokaisessa

Suomen kunnassa on jo tehty

merkittäviä ilmastotekoja – pieniä

tai suuria. Nyt pyydämme kuntaa

valitsemaan merkittävimmän ilmastoteon,

jonka kunta haluaa

nostaa ylitse muiden, Kuntaliiton

ympäristöpäällikkö Maija Hakanen

sanoo.

Jokaisesta kunnasta

löytyy ilmastoteko

Ilmastoteko voi olla kasvihuonekaasupäästöjä

huomattavasti

alentava toimenpide, jonka toteutuksessa

kunnalla on ollut merkittävä

osuus. Sen vaikutukset voivat

olla laskennallisia, jo todettuja

tai vasta pidemmällä aikavälillä

havaittavia.

Toimenpiteet voivat liittyä

uusiutuvan energian hyödyntämiseen

rakennuksissa, lämpökeskuksissa

tai voimalaitoksissa,

energiansäästönäkökohtien korostamiseen

suunnittelussa ja toteutuksessa,

valaistussaneeraukseen

tai vihreään hankintaan. Se

voi olla myös energiatehokkuuden

huomioon ottava kaava tai

vaikkapa kevyen liikenteen väylän

rakentaminen.

Varautumisen puolelta esimerkiksi

sopii tulvasuojelu tai hulevesien

hallinta.

Hakanen kannustaa ilmoittamaan

haasteeseen myös kokeiluluonteisia

ja uusiin elinkeinoihin

tai tuotteisiin liittyviä ilmastotekoja.

Ota haaste vastaan

Tavoitteena on, että kevään aikana

kaikki kunnat ovat ilmoittaneet

ilmastotekonsa. Aikaa

on 23.4. asti. Ilmastotekojen

parhaimmisto palkitaan Kuntien

6. ilmastokonferenssissa Tampereella

3.–4.5.

www.kunnat.net/ilmastonmuutos

> Paikallisten ilmastotekojen Suomi

Warriorin kaapelipakkosujutuslaitteisto WR33 on

tehokas ja menee pieneen tilaan. Jopa kaivoissa

työskentely on mahdollista.

PAKKOSUJUTUS JA TYÖNTÖ-

PORAUS SAMASSA LAITTEESSA

Warrior-merkkiset

pakkosujutus- ja työntöporauslaitteet

tulevat

Suomen, Pohjoismaiden,

Baltian ja Venäjän

markkinoille. Laitteiden

käyttökohteita ovat viemäri-,

sadevesi-, vesi- ja

kaasuputkien saneeraus

pakkosujuttamalla sekä

uudisasennus.

Lisäksi laitteilla voidaan

asentaa kaapeliputkia

ja vaihtaa esim.

lyijyvesijohdot (taloliitos)

uusiin muovisiin putkiin.

Kompaktit laitteet toi-

mivat sekä pakkosujutuslaitteina

että työntöporauslaitteina

uutta putkea

asennettaessa. Osa

laitteista menee pieneen

tilaan, jolloin jopa kaivoissa

työskentely on mahdollista.

Muita Warriorin etuja

ovat helppo kuljetettavuus

ja asennus, pienet

työskentelykaivannot,

vähäinen huoltotarve ja

edullinen hinta.

www.nrgint.fi

Tekniikkalaatassa

valmiina lvs

Parman tekniikkalaatta

uudistaa ontelolaattavälipohjan

rakentamisen.

Tekniikkalaatassa

ovat valmiina lvstekniikka

ja lattian kaadot,

jolloin asunnon koko

välipohja valmistuu

nopeasti ilman paikalla

tehtäviä isoja jälkivaluja.

Tekniikkalaattaan

valmiiksi asennettu lattialämmitys

ja viemäröinti

lattiakaivoineen

sekä täsmälliset lattian

kallistukset helpottavat

rakentamista. Märkätilan

valmis laatta edistää

työturvallisuutta, koska

laataston reikien määrä

voidaan minimoida ja

kylpyhuonesyvennyksiä

ei enää tarvita. Koska ylimääräisiä

aukkoja ja syvennyksiä

ei ole, laatoilla

on myös vain pieniä taipumaeroja.

Näin tarvitaan

vähemmän tasoitetta.

www.parma.fi

Etämittarista

apua sähkökatkoissa

Etäluentamittari voi toimia

tiedon välittäjänä ja

auttaa verkkoyhtiötä paikallistamaan

linjan päälle

kaatuneen puun. Sähköala

löysi ratkaisun Pi-

Ha-yhteishankkeessa, jossa

etsittiin tapaa havaita

Parman tekniikkalaatassa ovat lvs-tekniikka ja

kaadot valmiina.

Aidon Oy

Etäluentamittarit alkavat

tarkkailla sähkökatkoja

heti asennuksen jälkeen.

sähkökatkokset etäluettavien

energiamittareiden avulla.

Uusi ratkaisu on ollut käytössä

Koillis-Satakunnan Sähkössä

yli viisi vuotta.

– Kaatuneiden puiden aiheuttamat

nollaviat PiHa havaitsee

heti ja tekee hälytyksen

päivystäjälle. Vuoden lopun

myrskyjen aiheuttamat

viat korjattiin meillä muutamassa

tunnissa, sillä saimme

niistä tiedon välittömästi,

kertoo Koillis-Satakunnan

Sähkö Oy:n ICT-päällikkö Jari

Hakala.

www.aidon.fi

Kuntatekniikka 1/2012

55


FCG Finnish

Consulting

Group Oy

nä on aloittanut insinööri

Tuomo Räisänen.

Are Oy

tointi-yksikköön Ouluun.

Riitta Syvälä on nimitetty

suunnitteluinsinööriksi

Verkosto- ja

yleissuunnittelu -toimialalle

Tampereelle.

Pasi

Tikkakoski on nimitetty

projektipäälliköksi Rakennuttaminen

ja ylläpito

-toimialalle Ouluun.

Simo

Lamminaho on nimitetty

rakennussuunnittelijaksi

Laitos- ja

automaatiosuunnittelu

-toimialalle Seinäjoelle.


insinööri Pepe Perkiö,

36, on nimitetty

Talotekniikkaurakoinnin

liiketoimintajohtajaksi

ja Aren johtoryhmän

jäseneksi.

Janne Korhonen

on nimitetty

suunnittelijaksi Sisä-Suo-


Kuopioon.

Lauri Harilainen

on nimitetty suunnitteluinsinööriksi

Verkosto- ja

yleissuunnittelu -toimialalle

Helsinkiin.

Pasi

Aho on nimitetty suunnitteluinsinööriksi

Katu- ja

aluetekniikka -toimialalle

Tampereelle.

Miika Forsberg on

nimitetty projektipäälliköksi

Verkosto- ja yleissuunnittelu

-toimialalle

Helsinkiin.

Ramboll

Finland Oy

Kaisu Laitinen on

nimitetty projektipäälliköksi

Liikenneväylät-yksikössä

Tampereella.

Janne

Märsylä on nimitetty

projekti-insinööriksi

Energia ja ilmastopalvelut

-toimialalle Vaasaan.

Arjen turvaajat valittu

Tasavallan presidentti

Tarja Halonen jakoi

Kunnallisalan kehittämissäätiön

tämän vuoden

Arjen turvaaja -palkinnot

kolmelle kunnan

tehtävissä ansioituneelle

säätiön seminaarissa

24.1.

Yksi palkituista on

Kannuksen tekninen

johtaja Tapio Erkkilä.

Hän on tehnyt yli

35-vuotisen uran Kannuksen

kaupungin palveluksessa

rakennusmestarina,

työpäällikkönä

ja vuodesta 2002 nykyisessä

tehtävässään.

Päivi Niemistö on

nimitetty suunnittelijaksi

Ympäristöselvitykset-toimialalle

Turkuun.

Juho Liuksila

on nimitetty suunnittelijaksi

Tie- ja liikennetekniikka

-toimialalle

Turkuun.

Oulun Energia

nin

turvallisuuspäällikkö-

Erkkilä on toiminut useiden

kunnan alueelle sijoittuneiden

hankkeiden

rakennuttamis- ja valvontatehtävissä.

Hän istuu

myös lukuisissa ihmisiä

palvelevien yhtiöiden

hallituksissa. Työssään

Erkkilä palvelee

kaikkia tasapuolisesti, on

sovitteleva ja on kaikkien

helposti lähestyttävissä,

todetaan palkinnon

arviointiperusteissa.

Kaksi muuta Arjen

turvaajaa ovat Naantalin

henkilöstöpäällikkö

Tuula Lehtinen ja Lappeenrannan

johtava turvallisuuskouluttaja

Ansa

Komi, joka on aktiivisesti

ollut muun muassa

kehittämässä Etelä-Karjalan

turvallisuuskoulutusta.

Kunniamaininnan

sai työttömyyseläkkeellä

oleva Martti Savolainen

Kuopiosta esimerkillisestä

vapaaehtoistyöstään

muun muassa

ympäristön vaalijana.

Savolainen on tehnyt viiden

vuoden talkoon Leväsen

lammen pohjoisosan

siistimisessä.

Vesa Hakola on nimitetty

Talo Tampere -yksikön

päälliköksi.

Jussi Halkola on

nimitetty projektipäälli-

sikössä.


Kari Huusko on nimitetty

suunnitteluinsinööriksi

jaaniin.

Tomi Jutila on nimitetty

ympäristösuunnittelijaksi

Ympäristökonsul-

Juho Mansikkamäki

on nimitetty projekti-


-yksikössä.

Tiina Niemi

on nimitetty suunnittelijaksi

Liikenneväylät-yksikössä

Tampereella.

Kari Pudas on nimitetty

yksikön päällikök-

pooseen.

Aino Rantanen on

56

Kuntatekniikka 1/2012


Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia

vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

nimitetty projektipäälliköksi

Maisema-yksikössä

Espoossa.

Antti Siikaaho

on nimitetty projektipäälliköksi

Rakennetekniikka-yksikössä

Helsingissä.

Tarja

Simonen on nimitetty

projektipäälliköksi Ympä-

ristökonsultointi-yksik-


Rejlers-konserni


nimitetty Eva Nygren.

Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä

Sweco Sverigen

toimitusjohtajan paikalta

toukokuussa 2012.

Stara

JanneTähtikunnas

(34) on nimitetty Liikenneväylät-yksikön

liiketoimintajohtajaksi.

kitekniikan

yksikön johtajaksi

on nimitety insinööri

Pirjo-Riitta Kiiskinenlut

va. yksikön johtajana

29.8.2011 lähtien Anu

Hilpi-Niemen siirryttyä

Espoon katu- ja vihertuotanto

-liikelaitoksen toimitusjohtajaksi.

Vantaan

Tilapalvelut Oy


Oy:n toimitusjohtajaksi

on nimitetty MMM Liisa

Rantanen. Viimeksi Rantanen

on toiminut Sodexo

Oy:n toimitilapalveluiden

kehityspäällikkönä.

Tilapalveluyhtiö syntyi,

kun Vantaan kaupunki

päätti yhtiöittää ateria-,

siivous-, kiinteistö- ja

vahtimestaripalvelunsa.

Uusi yhtiö aloitti vuoden

alussa.

Wavin-Labko Oy

Juha Lohiluoma on

nimitetty kenttämyynnin

myyntipäälliköksi.

WSP Finland Oy

mitusjohtajaksi

on nimitetty

TkT Kirsi Hautala.

Hautala on toiminut vii-

ratoimitusjohtajana

sekä


yhtiöiden hallituksissa.

Vaasan kaupunki

Markku Järvelä

(46) on nimitetty teknisen

toimen toimialajohtajaksi.

Järvelä siirtyy uuteen

maan

ely-keskuksen liikennejärjestelmäyksikön

johtajan paikalta.

2012

Kuntien

paikkatietoseminaari

7.–8.2.2012 Helsinki

www.fcg.fi

Uimahalli- ja kylpyläpäivät

7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.ukty.fi

Katujen kunnossapitolainsäädäntö

8.–9.2.2012 Vantaa

www.fcg.fi

21th Century Strategies

for City Development

13.2.2012 Helsinki

www.kiinko.fi

Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien

neuvottelupäivät

14.–15.2.2012 Helsinki-Tallinna-Helsinki

www.fcg.fi

Talvitiepäivät

14.–16.2.2012 Tampere

www.tieyhdistys.fi

Viherpäivät

14.–15.2.2012 Tampere

www.vyl.fi

Rakenteellinen

paloturvallisuus

16.2.2012 Lappeenranta

www.fcg.fi

Hajajätevesiasetuksen

toimeenpano

16.2.2012 Tampere

www.fcg.fi

Uusi jätelaki

7.3.2012 Helsinki

www.fcg.fi

Projektinjohtototeutusmuodot

ja riskienhallinta

12.3.2012 Helsinki

www.kiinko.fi

Rakennushankkeen

sopimusjuridiikkaa

14.3.2012 Lappeenranta

www.fcg.fi

Rakentamisen sopimusoikeus

ja -johtaminen

20.–22.3.2012 Vantaa

www.kiinko.fi

Hulevesipäivä

20.3.2012 Vantaa

www.fcg.fi

Maanmittauspäivät 2012

22.–23.3.2012 Vaasa

www.vaasa.fi/maanmittauspaivat

Pysäköinninvalvontakoulutus

27.3.2012 Vantaa

www.fcg.fi

34. Rakennuttajakoulutus

(RAPS)

28.3.–21.11.2012, 6 x 2 pv, Espoo

www.aaltopro.fi/rakennuttajakoulutus

Jätehuollon neuvottelupäivät

28.–29.3.2012 Lahti

www.fcg.fi

Infran kunnossapidon

johtaminen (KUP)

29.3.–23.11.2012, 5 x 2 pv, Helsinki

www.kiinko.fi

Kuntien rakennuttamispäivät

18.–19.4.2012 Helsinki

www.fcg.fi

Kuntien 6.

ilmastokonferenssi

3.–4.5.2012 Tampere

www.fcg.fi

Cities for All Helsinki

24.5.2012 Helsinki

www.avaava.fi

IFME World Congress 2012

4.–10.6.2012 Helsinki

(Tallinna ja Tukholma)

www.ifme2012.com

Liikelaitos- ja

osakeyhtiökonferenssit

7.–9.6.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki

www.fcg.fi

Loma-asuntomessut

25.6.–8.7.2012 Lappeenranta

www.asuntomessut.fi

Asuntomessut

13.7.–12.8. Tampere

www.asuntomessut.fi

Kuntamarkkinat

12.–13.9.2012 Helsinki

www.kuntamarkkinat.fi

tapahtumakalenteri

Kuntatekniikka 1/2012

57


sivulla 36

KUNTA-

TEKNIIKKA

65 VUOTTA

sivulla 36

– Valaistus on tyylikäs

tapa herättää huomiota,

tekninen johtaja

Mikko Ilkka sanoo.

sivulla 36

Tehokasta täsmänäkyvyyttä

Pohjoismaiden kattavin

yhdyskuntatekniikan ohjelmistoratkaisu

VIANOVA.FI

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640

marianne.lohilahti@netti.fi


kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.

ALANSA YKKÖNEN

Espoo muuttaa Turuntietä

kaduksi kymmenillä

miljoonilla sivu 22

Kajaani uudistaa

keskustansa

2026 mennessä sivu 36

1 /2012

Turku remontoi

uimahallista

liikuntapaikan, ei

kylpylää, Oskari

Nummi sanoo. sivu 14

sivulla 36

Vuorekseen rakentuu

ainutlaatuinen hulevesipuisto

sivu 40

Rajapinnat auki ja

kunnan tuottama tieto

hyötykäyttöön sivu 44

2012

Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä

HIILINEUTRAALIT

LASKULINJAT

sivu 6

Oppaan p sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi

TILAA

Kuntatekniikka!

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana

kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan

päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon

osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus

(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),

irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi

tai puh. 09 771 2442.

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi

Aloittiko Vantaan Tilapalvelut Oy tänä vuonna vai vasta

2013... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 4/2011 vai oliko

se 2/2011 Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto

ALANSA YKKÖNEN

Kaupungin tilapalvelut

uudistuvat – Mika Savolaisen

urakka loppusuoralla

VANTAA

SAA UUDEN

YHTIÖN

sivu 6

2/2011

Kannesta ja

monitoimihallista

tulee Tampereen

symboli, Jyrki

Laiho sanoo. sivu 30

Hajajätevesiasetus

meni

uusiksi sivu 18

Allasveden laatu

on monen tekijän

summa sivu 36

Kuntatekniikan

investoinneissa lievää

laskua sivu 40

ALANSA YKKÖNEN

4 / 2011

Biokaasulaitos

on tulevaisuutta,

Kouvolan Veden

Timo Kyntäjä

uskoo. sivu 44

Shared space – valta Helsingin maanalainen

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20

Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla

ja lisäkerroksilla

sivu 34 maat hyötykäyttöön sivu

insinööri ohjaa ylijäämä-

40

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä

Kirkkonummen

keskusta uusiksi sivu 6

ALANSA YKKÖNEN

8 / 2011

Juhani Järvelä

iloitsee Oulun ja

Rovaniemen

yhteisestä biovoimalasta.

sivu 18

Kutistuvalla

Puhdistamo hyötyy

Varkaudella on

sateen riskivaihtoehtoja

sivu 32

ennusteista sivu 42

Lahti rakennuttaa

Mikä on paras

Hollolalle palvelu-

organisaatiomuoto

talon sivu 36

vesilaitokselle sivu 48

Kangasala toi taidetta ja turvaa keskustaansa sivu 6

VALOLLA VETOVOIMAA

58 Kuntatekniikka 1/2012


Lännen Alituspalvelu Oy

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella

www.lannenalitus.com

ALITUSPORAUKSET

kaikilla menetelmillä

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon

asennuspituudet jopa 1000 m

Työntöporausta American Augers 72-1200NG

koneella, DN1600 asennus.

Honkapuistontie 95, 28430 Pori

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928

email: lannenalitus@lannenalitus.com

AINOAT AT KES

EST STÄ

TÄVÄ

VÄT

Ne

Laitossä

sähk

ähkö

kök

öki

kiu

iuk

uka

kaat

at

uim

ima maha

hall

alli

li- ja kyl

ylp

lpy

pyl

ylä

läkä

käy

äyt

ytt

ttö

töön

ön

UUSI

USI

OHJ

HJAU

AUSK

SKES

ESKU

KUS

KOS

OSKET

KETU

TUS

USN

SNÄYT

YTÖ

TÖL

ÖLLÄ


ERM

RM-

M-H

-HP

HPK

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,

ympäristön sekä maankäytön ja

rakentamisen kysymyksissä.


Saunapiste

Lautamiehenkatu 1

20780 Kaarina

puh. (02) 234 3030



Suunnittelemme

hyvää infrastruktuuria,

ympäristöä ja yhdyskuntaa

FCG Finnish Consulting Group Oywww.fcg.fi








Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun

tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä

tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme

otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.

Pöyry Finland Oy

Puh. 010 3311

www.poyry.fi

SUUNNITTELUPALVELUJA

MONIALAISESTI

RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,

TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE

WSP Finland Oy

p. 0207 864 11

www.wspgroup.fi







Kuntatekniikka 1/2012

59

More magazines by this user
Similar magazines