Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Fi</strong>nlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Talvista tiemaisemaa Rautalammilta,<br />
syvältä Savosta.<br />
Jyrki Vättö<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Danne Långström<br />
PL 51, 00131 Helsinki<br />
puh. 040 1251570<br />
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31025957, 050 3767414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Toimittaja/Redaktör<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31038631, 050 5591435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
Toimihenkilö/Funktionär<br />
Ville Alatyppö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31039943, 040 3345430<br />
ville.alatyppo@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 31038631, 050 5591435<br />
jyrki.vatto@kolumbus.fi<br />
Ruotsi paras neljän maan kunnossapitovertailussa<br />
Pohjoisen tieverkostot arvioitavina<br />
Kulkiessani marras-joulukuun<br />
vaihteessa autolla halki Suomen<br />
Helsingistä Leville katselin tuulilasin<br />
läpi etupäässä lumetonta luontoa.<br />
Ilma ja maisemat olivat tasaisen<br />
harmaat Rovaniemelle saakka.<br />
Sieltä alkoi valkea vyöhyke, jonka<br />
lumipeite paksuuntui vain hiukan<br />
pohjoiseen päin mentäessä. Takaisinpäin<br />
tullessa tilanne olikin sitten<br />
täysin toinen, kun lunta tuiskusi koko<br />
matkan aina Salpausselälle asti.<br />
Väsynein silmin huokailin itsekseni,<br />
että onneksi Suomen tiet ovat vaikeissakin<br />
olosuhteissa hyviä ajaa.<br />
Lumen auraus tärkeintä<br />
Liikennevirasto tutkii vuosittain tienkäyttäjien<br />
tyytyväisyyttä kyselyllä.<br />
Viime talvi oli vastausten perusteella<br />
tienpidon suhteen helppo ainakin<br />
Lapissa. Tutkimuksen mukaan siellä<br />
oltiin kuitenkin kokonaisuudessaan<br />
muuta maata tyytymättömämpiä<br />
teiden kunnossapitoon.<br />
Kunnossapitovaatimukset ovat<br />
pienien liikennemäärien takia vähäisempiä.<br />
Tämä näkyy siinä, että<br />
huonojen kelien aikana joudutaan<br />
odottamaan kauemmin hoitotoimenpiteitä.<br />
Tienkäyttäjät pitivät<br />
tärkeimpänä juuri lumen aurausta.<br />
Huonoimmat arvosanat annettiin<br />
kyselyssä liikennemerkkien puhdistamisesta<br />
lumesta sekä alemman<br />
tieverkon tienpinnan tasaisuudesta.<br />
Pohjoisen tiestöistä<br />
käyttäjätutkimus<br />
Lapin ely-keskus on tehnyt<br />
2000-luvulla noin viiden vuoden<br />
välein käyttäjätutkimusta Pohjois-<br />
Norjan, Pohjois-Suomen, Pohjois-<br />
Ruotsin ja Luoteis-Venäjän teiden<br />
kunnossapidon laadusta haastattelemalla<br />
tienkäyttäjiä raja-asemilla.<br />
Suomen osalta asiakastyytyväisyys<br />
oli uusimmassa kyselyssä hienoisessa<br />
laskussa. Ensimmäistä<br />
kertaa kymmeneen vuoteen Suomi<br />
jäi keskiarvolla mitattuna hieman<br />
Ruotsia heikommaksi.<br />
Kriittisimpiä tienkäyttäjiä olivat<br />
suomalaiset ja ruotsalaiset, jotka<br />
arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon<br />
kesäkunnossapitoa arvosanalla<br />
3,0 (asteikolla 1–5). Positiivisimmin<br />
kesäkunnossapitoa arvioivat<br />
venäläiset, jotka antoivat sille arvosanan<br />
4,6. Norjalaiset puolestaan<br />
arvioivat Suomen pohjoisen tieverkon<br />
kesäkunnossapidon hyvälle tasolle<br />
(3,3).<br />
Suomen hienoisen laskun vastapainoksi<br />
Ruotsin pohjoisen tieverkon<br />
kesäkunnossapidon tasoa koskevat<br />
arviot ovat jatkaneet positiivista<br />
kehitystä. Ruotsin kunnossapitoa<br />
pidetään kohtalaisen hyvänä ja<br />
Norjan pohjoisen tieverkoston kesäkunnossapitoa<br />
kohtalaisena. Venäjän<br />
pohjoisen tieverkon kesäkunnossapito<br />
arvioitiin huonohkoksi.<br />
Talvikunnossapidon taso<br />
heikentynyt Suomessa<br />
Suomen pohjoisen tieverkon talvikunnossapitoa<br />
koskeva kokonaisarvosana<br />
on pudonnut hieman<br />
vuosien 2001 ja 2005 tasoilta. Eniten<br />
ovat pudonneet ruotsalaisten ja<br />
norjalaisten antamat arviot, mutta<br />
talvikunnossapitoa pidetään edelleen<br />
hyvänä (3,4 ja 3,7). Venäläiset<br />
pitävät Suomen pohjoista tieverkkoa<br />
aikaisempien tutkimusvuosien<br />
tapaan erittäin hyvin hoidettuna<br />
(4,6). Heikoimmaksi tilanteen kokivat<br />
suomalaiset itse (2,9).<br />
Arvio Ruotsin pohjoisen tieverkon<br />
talvikunnossapidon tasosta on<br />
parantunut selvästi edellisistä tutkimuksista.<br />
Norjan heikoimpina talvihoidon<br />
osa-alueina pidetään edelleen<br />
liukkaudentorjuntaa ja polanteiden<br />
höyläämistä. Näissä Norja<br />
saa selvästi huonommat arvosanat<br />
kuin Suomi ja Ruotsi.<br />
Venäjän talvihoidon taso on<br />
edelleen kohdemaiden huonoin,<br />
mutta pääteiden osalta ero on selvästi<br />
jo kaventunut. Venäjällä päätieverkon<br />
talvikunnossapito arvioitiin<br />
aikaisempia vuosia paremmin<br />
hoidetuksi ja sitä pidettiin jopa hieman<br />
parempana kuin Norjassa.<br />
Jyrki Vättö<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2012<br />
29