Luomu_Sinkko

liisasallinen

Luomu_Sinkko

Luomutuotteiden elinkaariarviointi

Taija Sinkko ja Merja Saarinen

MTT, Kestävä biotalous

SustFoodChoice –hankkeen loppuseminaari

5.5.2014


Sisältö

Luomun elinkaariarviointi

• Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna

• Lähtötiedot ja oletukset

• Erot rehevöitymisen laskennassa

• Epävarmuuksien arviointi

• Tulokset

• Ilmastonmuutos

• Rehevöityminen

• Johtopäätökset

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Luomu- ja tavanomaisen viljelyn erot

• Luonnonmukaisen viljelyn perusperiaatteita ovat viljelykierto

ja eloperäisten lannoitteiden käyttö

• Kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kielletty

• Viljelykierron avulla pienennetään tautipainetta

• Lannan ja eloperäisten lannoitevalmisteiden lisäksi voidaan käyttää

typpeä sitovia kasveja ja viherlannoitusta

• Myös tavanomaisessa viljelyssä voidaan käyttää viljelykiertoa

ja eloperäisiä lannoitteita

• Kemiallisten lannoitteiden käyttö on kuitenkin yleistä

• Eläintiloilla myös lannan käyttö yleistä

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Luomuviljan elinkaariarviointi

• Lähtötiedot ProAgrian lohkotietopankista

• Jako neljään suuralueeseen (Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi) ja maalajeihin

(kivennäismaa, savimaa, turvemaa)

• Viljatilalla viljelty vilja

• Viherlannoitus + pieni lantalisä joillain lohkoilla

• Viljelykierto: 1-vuotinen viherlannoitus, 2 vuotta viljaa

‣ Ei määritelty mitä nämä kaksi viljaa ovat tai missä järjestyksessä viljelty

‣ Viherlannoitusvuoden päästöt jaettu tasan kahdelle seuraavalle viljavuodelle

‣ N2O-päästöt peltoon jätetystä kasvimassasta

‣ Työkoneiden polttoaineen kulutus viherlannoitusvuodelta

‣ Viherlannoitusvuoden huuhtoumat

• Eläintilalla viljelty vilja

• Lannoitus lannalla

• Typpihuuhtouman arviointia lukuun ottamatta noudattaa tavanomaisen arviointia

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Erot rehevöitymisen laskennassa

• Typpihuuhtouman laskenta vaikeaa, koska tavanomaiselle

kehitetty laskentakaava käyttää typpitasetta

• Vaikea määrittää viherlannoituksen tuottamaa typpimäärää ja kuinka se

jakautuu seuraaville viljavuosille

‣ Liukoisen typen määrä viherlannoituksen ja viljan jälkeen typpitaseen tilalle

(MTT:n mittaustuloksia)

‣ Eläintiloilla ei viherlannoitusta, vaan lannoitus lannalla -> lannan liukoisen

typen määrä huuhtoumakaavaan

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Epävarmuusarviointi

• SimaPron Monte Carlo -analyysillä

• Ilmastonmuutos

• N2O-päästökertoimen vaihteluväli (IPCC)

• Viherlannoituksen typpimäärä (Riesinger 2010) luomuviljoilla

• Lannan ja lannoitteiden käyttömäärän vaihtelu puuttuu

• Rehevöityminen

• Typpihuuhtouman määrä

• Mitatut liukoisen typen määrien vaihtelut viljojen tai apilapitoisen nurmen

jälkeen viljatiloilla

• Lantalannoituksen määrän vaihtelu ja siten lannan liukoisen typen määrän

vaihtelu eläintiloilla

• Typpitaseen vaihtelu tavanomaisilla viljoilla

• Huuhtoumamallien epävarmuus puuttuu!

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Tulokset: Leipäviljat, ilmastonmuutos

1,8

1,6

1,4

1,2

kg CO2-ekv./kg

1

0,8

0,6

0,4

0,2

0

Ruis, luomu

Ruis,

tavanomainen

Vehnä, luomu

Vehnä,

tavanomainen

Kaura, luomu

Kaura,

tavanomainen

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Tulokset: Kaura, ilmastonmuutos

1,6

1,4

1,2

kg CO2-ekv./kg

1

0,8

0,6

0,4

0,2

0

Kaura, luomu Kaura, tavanomainen Rehukaura, luomu Rehukaura,

tavanomainen

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Tulokset: Leipäviljat, rehevöityminen

6

5

4

g PO4-ekv./kg

3

2

1

0

Ruis, luomu

Ruis,

tavanomainen

Vehnä, luomu

Vehnä,

tavanomainen

Kaura, luomu

Kaura,

tavanomainen

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Tulokset: Kaura, rehevöityminen

4

3,5

3

g PO4-ekv./kg

2,5

2

1,5

1

0,5

0

Kaura, luomu Kaura, tavanomainen Rehukaura, luomu Rehukaura,

tavanomainen

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Johtopäätökset

• Johtopäätösten tekeminen on haasteellista, koska

1. Mallit sisältävät suurta epävarmuutta, erityisesti luomua koskien

• (Luomu)viljelyn päästömallit ovat vielä epätarkkoja (esim. N 2 O-päästöt)

Luomulle ei ole päästömallia rehevöitymisen laskentaan

2. Lähtötietojen luotettavuudessa on parannettavaa

Luomutuotteiden ympäristövaikutukset

1. Luomuviljojen viljelyn sadolle kohdennetut päästöt ovat jonkin verran suuremmat

kuin tavanomaisilla viljoilla

• Suurimpana syynä on luomun alhaisempi keskimääräinen satotaso

• Lannoitustapa on ratkaiseva

• Leipäviljat, joiden viljelyssä käytetty viherlannoitusta, tuottaa suurimmat

päästöt, koska viherlannoitusvuoden päästöt kohdennetaan seuraaville

satokasveille

2. Rehevöityminen on paikallinen ympäristövaikutus toisin kuin ilmastonmuutos

• Vaikutus aiheutuu kokonaishuuhtoumasta, jonka syntyyn vaikuttaa mm. etäisyys

vesistöstä ja vesistön puskurikyky

© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Similar magazines