Kokkolan ILT raportti 2008.pdf

kokkola.fi

Kokkolan ILT raportti 2008.pdf

SISÄLLYSLUETTELO

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2008 - TIIVISTELMÄ 1

Ilmapäästöt 2008 1

Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2008 2

2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2007-2011 4

Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset 4

Mittausasemat 5

Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla 6

Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus 7

Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä 7

3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA 8

Ilman epäpuhtaudet 8

Hajakuormituksen merkitys kasvaa 8

4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT 9

Päästölähteet 9

Rikkidioksidi 10

Typen oksidit 11

Hiukkaset 13

Muut päästöt 15

5. KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET 17

6. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 20

Yleistä 20

Ilmanlaadun ohjearvot 20

Ilmanlaadun raja-arvot 21

Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot 23

7. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 24

Rikkidioksidi (SO 2 ) 24

Typenoksidit (NO X ) 27

Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 30

Häkä (CO) 33

Ilmanlaatuindeksi 35

LIITTEET


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 1

1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2008 - Tiivistelmä

Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2008 aikana saatuja rikkidioksidin,

typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaustuloksia

Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja-,

ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten

laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna 2008. Raportti sisältää

vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun

kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia

tietoja menneeltä vuodelta.

Kokkolassa mitattiin vuoden 2008 aikana ilman epäpuhtauksia kahdella

mittausasemalla: keskikaupungissa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa.

Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990-luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi

kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä

peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten

korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat

selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt

voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin

keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt

ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt

merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen.

Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin

kevääseen, jolloin katuja puhdistetaan ja ilmassa on myös paljon

kasvien siitepölyä. Myös alailmakehän otsoni vaikuttaa keväisin ja kesäisin

paikalliseen ilmanlaatuun. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit

muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne

kertyvät usein ympäristöön.

Ilmapäästöt 2008

Ilmapäästöt Kokkolassa ovat jonkin verran laskeneet edellisvuoteen verrattuna.

Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat kuitenkin

pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Kokonaispäästömäärien

pysymistä samalla tasolla voidaan pitää myönteisenä huomioiden,

että suurteollisuuden tuotantomäärät ovat kasvaneet ja uusia laitoksiakin

on tullut Kokkolaan.

Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuoden 2007 1314 tonnista

1337 tonniin vuonna 2008. Rikkidioksidipäästöjen nousu edellisvuodesta

johtuu pääasiassa Kemira Oyj:n rikkihappotehtaan rikkidioksidipäästöjen

merkittävästä kasvusta. Muiden laitosten rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet

edellisvuodesta. Kemira Oyj:n rikkihappotehdas on suurin rikkidioksidin

päästölähde Kokkolassa 62 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä.

Typenoksidipäästöt Kokkolassa laskivat hieman vuonna 2008 ollen 948

tonnia. Vuonna 2007 päästömäärä oli 1054 tonnia ja vuonna 2006 noin

909 tonnia. Päästökehitys johtuu pääosin Fortum Power and Gas Oy:n

(nyk. Oy Kokkola Power Ab) typenoksidipäästöjen laskusta. Suurin ty-


2

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

penoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen liikenne 21 %:n päästöosuudellaan,

mutta lähes yhtä suuria päästölähteitä ovat Kokkolan

Voima Oy (19 %), Kokkolan Satama (19 %) ja Yara Suomi Oy (16 %).

Fortum Power and Heat Oy:n typenoksidien päästöosuus tippui 10 %:in

vuonna 2008

Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa laskivat 99 tonniin vuonna

2008, kun kokonaispäästömäärä vuonna 2007 oli ollut 118 tonnia. Syy

kokonaispäästöjen laskuun selittyy sillä, että Tetra Chemicals Oy:n hiukkaspäästöt

laskivat 43 tonnista 27 tonniin, pääosin johtuen prosessimuutoksista.

Yara Suomi Oy:n (ent. Kemira GrowHow Oyj) osuus hiukkasten

kokonaispäästöistä oli 35 %, Tetra Chemicals Europe Oy:n osuus oli 27

% ja Boliden Kokkola Oy:n osuus oli 17 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä

oli 11 % ja Kokkolan Sataman 3 %. Hiukkaspäästömäärissä ei

ole otettu huomioon mm. pölyämisestä aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Pitkällä

aikavälillä hiukkaspäästöt ovat kuitenkin vähentyneet selvästi, vaikkakin

1990-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysytelleet samalla tasolla.

Metallipäästöt laskivat joidenkin metallien osalta merkittävästi vuoden

2007 päästöihin verrattuna. OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt

laskivat vuoden 2007 6,5 tonnista 2,1 tonniin vuonna 2008. Samalla

putosivat myös OMG Kokkola Chemicals Oy:n nikkelipäästöt, laitoksen

nikkelipäästö vuonna vain 16 kg, kun se vuotta aiemmin oli 957 kg. Boliden

Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta peräisin olevan sinkin osalta päästömäärä

ilmaan nousi noin 200 kg:lla ollen 7,1 tonnia vuonna 2008. Myrkyllisten

metallien osalta elohopea ja kadmiumpäästöt laskivat.

Mittaustulokset ja ilmanlaatu vuonna 2008

Kokkolassa mitattiin vuonna 2008 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla,

Ykspihlajassa ja Kokkolan keskustassa Pitkänsillankadulla. Ykspihlajassa

mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla rikkidioksidia (SO2), typen

oksideja (NOx) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10). Keskustassa mitattiin

typen oksideja (NOx), hengitettäviä hiukkasia (PM10) sekä häkää (CO).

Ilmanlaatu Kokkolassa oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mikä käy

selvästi ilmi verrattaessa mittaustulosten vuosikeskiarvoja ja ilmanlaatuindeksiä.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta vuosikeskipitoisuudet pysyivät

samalla tasolla edellisvuoden kanssa ollen keskustassa 14 µg/m 3 ja

Ykspihlajassa 11 µg/m 3 . Typpidioksidin (NO 2 ) osalta pitoisuudet laskivat

vuositasolla Kokkolan keskustassa (2007: 15 µg/m 3 -> 2008: 11 µg/m 3 )

ja Ykspihlajassa (2007: 7 µg/m 3 -> 2008: 6 µg/m 3 ). Ero Kokkolan ja Ykspihlajan

pitoisuuksissa johtuu keskustan suuremmista liikennemääristä.

Keskustassa vuoden keskimääräinen häkäpitoisuus tippui edellisvuosiin

verrattuna (2007: 0,2 mg/m 3 -> 2008: 0,1 mg/m 3 ). Häkäpitoisuudet ovat

muutoin Kokkolassa niin alhaisia että muutosta voidaan kuitenkin pitää

marginaalisena. Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosikeskipitoisuudet Ykspihlajassa


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 3

pysyivät edellisvuoteen verrattuna samalla tasolla (2007: 5,5 µg/m 3 ->

2008: 5,6 µg/m 3 ).

Valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja-arvot alitettiin

selvästi kaikkien mitattavien epäpuhtauksien osalta. Hengitettävien hiukkasten

vuorokausiraja-arvo ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain.

Vuonna 2008 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa yhtä vähän kuin

edellisvuonna (4 kpl; 25.3., 26.3., 3.4. ja 22.5.) ja ne ajoittuivat yhtä ylitystä

lukuun ottamatta kevätpölykaudelle. Ykspihlajassa hengitettävien

hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2008 3 kertaa, kun ylityksiä

oli ollut vain yksi vuonna 2007. Ykspihlajan vuorokausiraja-arvon ylityksistä

yksi ajoittui kevätpölykauteen (26.3.) ja kaksi loppukevääseen

(28.4. ja 29.4.), jolloin maa-merituuli-ilmiö oli voimakkaimmillaan.

Ilmanlaatuindeksejä tarkastellessa ilmanlaatu Kokkolassa oli aiempien

vuosien tapaan pääosin hyvää. Ilmanlaatu keskustassa oli vuonna 2008

hyvää 85 % vuoden tunneista (2007: Hyvää 82 %) ja Ykspihlajassa lähes

90 % vuoden tunneista (2007: 90 %). Vuonna 2008 ilmanlaadullisesti

huonoja ja erittäin huonoja tunteja oli keskustassa 51 kpl ja Ykspihlajassa

22 kpl. Nämä heikoimmat tunnit ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle

ja johtuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksista.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet määrittivät ilmanlaatuindeksin

selvästi useimmiten Kokkolan keskustassa (86 % ajasta) ja Ykspihlajassa

(73 % ajasta). Typpidioksidi ja häkä määrittivät keskustan ilmanlaadun

kukin 7 % ajasta. Ykspihlajassa rikkidioksidi määritteli ilmanlaatuindeksin

21 % ajasta ja typpidioksidi 6 % ajasta.

Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti vuoden 2008 useita

ilmoituksia pölystä/hiukkasista Ykspihlajan lähialueelta (mm. Lahdenperästä

ja Vatungista). Ilmoitukset koskivat lähinnä tummia hiukkasia, jotka

kiinnittyivät tiukasti kiinni ikkunoihin ym. pintoihin. Useimmiten ilmoitusten

aikana puhalsi kova tuuli. Hiukkaset arvioidaan pääosin karkeammiksi ja

mahdollisesti peräisin lastaustoiminnoista. Tapahtumia on ollut myös talviaikaan,

jolloin kyse ei voi olla luonnollisista päästölähteistä, joilla tarkoitetaan

lähinnä tuulen maasta nostattamia hiukkasia.

Storkohmon lähialueella on ilmennyt loppuvuodesta hajuhaittoja, joista

on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden

siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta

valmistuneelle kaatopaikka-alueelle.


4

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2007-2011

Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta

saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (VAHTIjärjestelmä)

sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin.

Vuosia 2007-2011 koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin

vuoden 2006 lopussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn

ja Luodon kuntien sekä Kokkolan alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä

aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty

osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Kälviän kunta liittyi vuoden

2009 alusta Kokkolan kaupunkiin. Tarkkailuun osallistuvat laitokset

olivat vuonna 2008:

- Kemira Oyj, rikkihappotehdas

- Tetra Chemicals Europe Oy, kalsiumkloriditehdas

- Yara Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) ja Yara Phosphates Oy

rehufosfaattitehtaat

- KemFine Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos

- OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali- ja metallikarboksylaattitehdas

- Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas

- Oy Kokkola Power Ab (ent. Fortum Power and Heat Oy), Kokkolan

voimalaitos

- Neste Oil Oyj, polttonestevarasto

- Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus

- Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos ja Kemiran lämpölaitos

- Nordkalk Oyj Abp, kalkin jauhatuslaitos

- Lemminkäinen Oyj, Paloharjun ja Kallisen asfalttiasemat

- Kokkolan Satama, syväsatama ja kantasatama

Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen

mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut.

Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri

osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007-2011 erillisselvitykset

Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2007-2011 mukaan tullaan varsinaisten

mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden

vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui vuoden 2009 alussa.

Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997 ja

2002. Viiden vuoden välein tehtävä selvitys ilmassa leijuvan pölyn metallipitoisuuksista

laaditaan vuonna 2011 (näytteenotto vuonna 2010), jotta

tuloksia voidaan hyödyntää vuonna 2012 tehtävässä bioindikaattoritutkimuksessa.

Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993,

1998/9 ja 2003/4. Lisäksi Kokkolassa on vuoden 2009 aikana laadittu

selvitystä PAH-pitoisuuksista Kokkolassa, joka on tarkoitus sisällyttää

myös joitakin alustavia mittauksia. PAH-selvitys tehdään yhteistyössä

Pietarsaaren ja Suupohjan mittausverkkojen kanssa.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 5

Mittausasemat

Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna 2008.

Mittausasemien sijainnit on esitetty alla kuvassa 1.

Ykspihlaja

Pitkänsillankatu

Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna 2008.

Pitkänsillankatu

Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin

se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston

läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan

liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta-alueen yleistä

ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ), häkää (CO)

sekä hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin

keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos

(etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin

5 km).

Ykspihlaja

Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema

valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman

ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti

rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typen oksidien pitoisuuksia.

PM 10 -analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista

näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia

asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman

yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta

ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä 2005.

Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1-2 kilometrin

etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset

sekä Kokkolan Sataman kanta- ja syväsatamat.


6

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla

Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma,

jonka avulla pystytään yhdistämään eri epäpuhtauskomponenttien

mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien

komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman

osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Kokkolassa indeksimittauksessa

ovat mukana NO 2 , CO, SO 2 ja PM 10 -mittaukset. Taulukossa 1

on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa.

Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat

0-50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia

pitkällä aikavälillä

51-75 TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä

Lieviä luontovaikutuksia

pitkällä aikavälillä

76-100 VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuusja

materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

101-150 HUONO Mahdollisia herkillä

yksilöillä

151- ERITTÄIN

HUONO

Mahdollisia herkillä

väestöryhmillä

Selviä kasvillisuusja

materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

Selviä kasvillisuusja

materiaalivaikutuksia

pitkällä aikavälillä

Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan

(YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun

lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä

uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin

ja otettiin käyttöön uusi ”erittäin huono”-luokka. Ilmanlaatuindeksiä

uudistettiin jälleen vuonna 2007, jolloin joitakin indeksiluokitusten määrittelytasoja

muutettiin sekä lisättiin laskentakaaviot pienhiukkasille (PM 2,5 ).

Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti

ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin

käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin

ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan

päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset.

Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 7

Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus

Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan

neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien

mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille

kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta.

Syksyllä 2004 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se otetaan

asteittain käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet,

säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin

ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi-Suomen

ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari,

Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 2005 myös mittausjärjestelmiensä

ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen

järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin,

joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on

samalla tehnyt vertailumittauksia kaasumaisten epäpuhtauksien analysaattoreille

(SO 2 , NOx ja CO).

Ilmanlaatutiedot yleisesti nähtävillä internetissä

Internet on tänä päivänä tärkeä tiedotuskanava ilmanlaatutiedoille. Kesäkuusta

2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä

kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen

ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta

saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta

http://www.ilmanlaatu.fi/. Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain.

Vuosiraportit ja muut erillisselvitykset ovat saatavilla Kokkolan kaupungin

internetsivuilta osoitteesta www.kokkola.fi. Sivuilla julkaistaan myös tiedotteet

ilmanlaadun raja-arvon ylityksistä.


8

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA

Ilman epäpuhtaudet

Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin

oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat

mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat

otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly

(allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä

luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston

muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut

teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden,

energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen

päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä.

Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa

(maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä

materiaalien rasittumista (korroosio).

Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa.

Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät

ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde

sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta.

Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan,

laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti

toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä.

Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin.

Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset

karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 10 ) kutsutaan alle

10 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät

tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5 ) ovat alle

2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia

(PM 0,1 ) alle 0,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset.

Hajakuormituksen merkitys kasvaa

Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä

ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen

ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen.

Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden

ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat tuotantomäärien

kasvusta huolimatta pysyneet viime vuosina lähes ennallaan,

samoin kuin tieliikenteen päästömäärätkin. Uusien teollisuus- ja

energiantuotantolaitosten perustamisen myötä Kokkolan kokonaisilmapäästöt

saattavat myös lisääntyä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan

keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden

mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina.

Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (typpidioksidi, hiukkaset

jne.) tulevat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta ennusteiden mukaan

kuitenkin vähenemään uusien teknisten ratkaisujen myötä, vaikka liikenteen

määrä näyttää lisääntyvänkin.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 9

4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT

Päästölähteet

Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat

Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella

syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta

(mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta),

muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus-

ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttavat

lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt

ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla

olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan

niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin.

Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot

aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi-

ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä.

Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne,

mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut

typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt

ovat edelleen peräisin lähinnä tieliikenteestä.

Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta.

Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko

Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola

Oy:n, OMG Kokkola Chemicals Oy:n, Kemira Oyj:n, Yara Suomi

Oy:n ja Tetra Chemicals Europe Oy:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian-

ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Ykspihlajassa sijaitsevat

myös Oy Kokkola Power Ab:n (ent. Fortum Power and Gas Oy)

ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan

pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsee myös

Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu

eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi

energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos,

joka nykyisin toimii huippukuorma- ja varakattilana. Kosilan

kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi

Kokkolassa on kaksi pientä öljykäyttöistä kaukolämpölaitosta. Toinen

näistä on Kokkolan Voima Oy:n Kemiran tontilla sijaitseva 12 MW:n raskasöljykäyttöinen

varalämpölaitos ja toinen Koivuhaassa sijaitseva Kokkolan

Energian 20 MW:n kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus.

Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa,

huolimatta liikennemäärien kasvusta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet

mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden

kehittäminen ja käyttöönotto. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset

uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin

olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa.

Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta

paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukon 2 liikenteen

hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt,

eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää.


10

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA

2007 (http://lipasto.vtt.fi/liisa/index.htm). Tämän ohjelman mukaisesti

sopimusosapuolina olevien kuntien sekä Kokkolaan 1.1.2009 liittyneiden

kuntien tieliikenteen ilmapäästöt vuonna 2008 olivat seuraavat:

Kunta CO HC NO X Hiukkaset

CH 4 N 2 O SO 2 CO 2

Kokkola 827 109 200 11,0 5,9 9,8 0,35 58431

Kruunupyy 365 42 101 5,1 2,4 4,3 0,16 25772

Kälviä 246 28 68 3,5 1,6 2,9 0,11 17382

Lohtaja 154 18 46 2,3 1,0 1,8 0,07 11565

Luoto 182 24 39 2,2 1,1 1,9 0,06 10868

Ullava 51 6 14 0,7 0,3 0,6 0,02 3530

Taulukko 2. Liikenteen ilmapäästömäärät sopimuskunnissa ja Kokkolaan

1.1.2009 liittyneissä kunnissa vuonna 2008 (t/a) Lähde: VTT (LIISA

2007).

Rikkidioksidi (SO 2 )

Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan

ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen

päästökehitys on ollut erittäin myönteinen. 1970-luvun alkupuolella yksinomaan

Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes

70 000 tn/a. Vuonna 2008 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murto-osan

tästä, eli 1337 tonnia. Vuonna 2007 kokonaispäästöt olivat 1314

tonnia, joten rikkidioksidipäästöt ovat lisääntyneet 23 tonnilla. Päästöjen

kasvu johtuu pääasiassa Kemira Oyj:n rikkidioksidipäästöjen lisääntymisestä.

Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa

vuosina 1987-2008.

tn/a

5000

4500

4000

3500

3000

2500

Boliden Kokkola Oy

Kokkolan Voima Oy

Fortum Power and Heat Oy

Tetra Chemicals Europe Oy

Kemira Oyj

Muut

2000

1500

1000

500

0

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2008.

Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2008 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen

Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Suurin osa (62 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä

oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitseval-


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 11

ta Kemira Oyj:ltä (rikkihappotehtaalta). Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi

Fortum Power and Heat Oy:n (nykyisin Oy Kokkola Power Ab) voimalaitokselta

(17 %) sekä kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta

(9 %).

Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2008

Yara Suomi Oy

4 %

Boliden Kokkola Oy

1 %

Kokkolan Voima Oy

9 %

Muut

5 %

Fortum Pow er and

Heat Oy

17 %

Tetra Chemicals

Europe Oy

2 %

Kemira Oyj

62 %

Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2008.

Typenoksidit (NO X )

Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä

ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä

ovat myös Kokkolan Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset.

Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista

ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti

erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi.

Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) Kokkolassa

vuonna 2008 olivat 948 tonnia. Typenoksidipäästöt vähenivät yli 100

tonnilla vuodesta 2007, jolloin kokonaispäästömäärä oli 1054 tonnia..

Päästökehitys johtuu Fortum Power and Heat Oy:n (nyk. Oy Kokkola

Power Ab) ja Kemira Oyj:n typenoksidipäästöjen laskusta. Myös tieliikenteen

typenoksidipäästöt laskivat edellisvuoteen verrattuna ja olivat 200

tonnia (VTT). Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia

kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia

korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat

ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä

on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa

vuosina 1987-2008.


12

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

tn/a

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Kokkolan Satama

Liikenne

Kokkolan Voima Oy

Boliden Kokkola Oy

Fortum Power and

Heat Oy

KemFine Oy

Yara (ent. Kemira

GrowHow Oyj)

Tetra Chemicals

Europe Oy

Kemira Oyj

Muut

Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2008.

Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät

ole tiedossa.

Vuonna 2008 tieliikenne oli suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde

Kokkolassa 21 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä

aiheuttivat Kokkolan Voima Oy (19 %), Kokkolan Satama (19 %), Yara

Suomi Oy (16 %) ja Fortum Power and Heat Oy (10 %).

Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 2008

KemFine Oy

5 %

Kokkolan Satama

19 %

Muut

0 %

Fortum Pow er and

Heat Oy

10 %

Kemira Oyj

2 %

Kokkolan Voima Oy

19 %

Yara Suomi Oy

16 %

Tetra Chemicals

Europe Oy

8 %

Liikenne

21 %

Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2008.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 13

Hiukkaset

Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2007 noin 118

tonnia. Päästömäärä on selvästi suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin

päästömäärä oli 60 tonnia. Syy kokonaispäästöjen nousuun selittyy sillä,

että Tetra Chemicals Oy on ensimmäistä kertaa selvittänyt ja raportoinut

hiukkaspäästönsä, jotka ovat Kokkolan mittakaavassa merkittäviä. Tetra

Chemicals Europe Oy:n hiukkaspäästöt vuonna 2007 olivat 40,3 tonnia.

Muita suuria hiukkaspäästöjä aiheuttavia laitoksia olivat Yara Suomi Oy

(34 tonnia) ja Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehdas (16,2 tonnia). Pitkällä

aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990-

luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla,

mikä käy ilmi kuvasta 6.

tn/a

1400

1200

1000

800

600

400

200

Tetra Chemicals Europe Oy

Kokkolan Satama

Liikenne

Kokkolan Voima Oy

Boliden Kokkola Oy

Fortum Power and Heat Oy

Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj)

Kemira Oyj

Muut

0

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2008. Tetra

Chemicals Europe Oy:n mahdollisia hiukkaspäästöjä ennen vuotta 2007

ei ole huomioitu kaaviossa.

Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2008 oli Yara

Suomi Oy (ent. Kemira GrowHow Oyj) joka vastasi 35 %:sta hiukkasten

kokonaispäästöistä Kokkolassa. Tetra Chemicals Europe Oy:n osuus

hiukkasten kokonaispäästöistä oli 27 % ja Boliden Kokkola Oy:n osuus

oli 17 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 11 % ja Kokkolan Sataman

3 % (kuva 7). Tetra Chemicals Europe Oy:n hiukkaspäästöt tulevat

pienentymään merkittävästi jatkossa. Laitos ryhtyi syyskuussa 2008

ostamaan prosessin vaatimaa höyryä läheiseltä Kokkolan Voima Oy:n

voimalaitokselta. Aiemmin Tetra Chemicals Europe Oy on tuottanut itse

tarvitsemansa höyryn raskaalla polttoöljyllä.

Tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä

tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen

maasta nostattamaa pölyä.


14

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 2008

Tetra Chemicals

Europe Oy

27 %

Muut

4 %

Boliden Kokkola Oy

17 %

Kokkolan

Satamalaitos

3 %

Liikenne

11 %

Kokkolan Voima Oy

1 %

Fortum Pow er and

Heat Oy

2 %

Yara Oy

35 %

Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2008.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 15

Muut päästöt

Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen

päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-,

rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä

tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia

yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta

Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä.

OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan myös etikkahappoa,

josta on ajoittain aiheutunut hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueen

lähiympäristössä. Etikkahappopäästöt ovat kuitenkin selvästi vähentyneet

viime vuosina, ollen vain 7,9 tonnia vuonna 2008.

Kokkolan metallipäästöt ilmaan viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty

taulukossa 3. Laitoskohtaiset metallipäästömäärät ovat liitteessä 5. Metallipäästöt

laskivat joidenkin metallien osalta merkittävästi vuoden 2007

ilmapäästöihin verrattuna. Päästöt ovat useimpien metallien kohdalla

selvästi pienempiä kuin 1990-luvun alkupuolella. Arseenipäästöt ovat

kolmen viimeisen vuoden aikana laskeneet murto-osaan aiemmista

päästömääristä ollen vain 47 kg vuonna 2008. Pääosin Boliden Kokkola

Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt nousivat hieman edellisvuodesta

ollen 7,1 tonnia vuonna 2008. Pitemmällä tarkasteluvälillä sinkkipäästöt

ovat laskeneet merkittävästi 1990-luvun alusta. OMG Kokkola

Chemicals Oy:n kobolttipäästöt ovat olleet parina viime vuotena selvässä

nousussa, mutta vuonna 2008 kobolttipäästöt laskivat 2,1 tonniin. Myös

laitoksen nikkelipäästöt putosivat selvästi edellisen vuoden tasosta ollen

vain 18 kg vuonna 2008. Elohopeapäästöt kääntyivät viiden nousujohteisen

vuoden jälkeen jälleen laskuun. Kadmium ja vanadiinipäästöt pysyttelivät

samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Metalli 2004 2005 2006 2007 2008

Elohopea (Hg) 5,2 6,7 7,1 9,1 6,6

Kadmium (Cd) 101 104 108 105 78

Lyijy (Pb) 128 113 102 85 104

Arseeni (As) 335 170 26 30 47

Koboltti (Co) 3 690 2 789 3 937 6 584 2 058

Kromi (Cr) 11,6 9,1 12,7 9,2 7,6

Nikkeli (Ni) 1 422 58 189 968 18

Kupari (Cu) 255 225 215 39 152

Sinkki (Zn) 7 497 8 106 8 549 6 967 7 140

Vanadiini (V) 31 34 25 28 0,13*

Taulukko 3. Teollisuuden ja energiantuotannon metallipäästöjen kehitys

Kokkolassa viiden viime vuoden aikana (kg/vuosi).

*)Vanadiinipäästömääristä puuttuu Fortum Power and Heat Oy:n päästöt

vuodelta 2008. Vuonna 2007 laitos päästi ilmaan n. 20 kg vanadiinia.

Vuoden 2008 aikana Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut vastaanotti

ilmoituksia pölystä ja hiukkasista Ykspihlajan lähialueelta (mm. Lahdenperästä

ja Vatungista). Ilmoitukset koskivat lähinnä tummia hiukkasia,

jotka kiinnittyivät tiukasti kiinni ikkunoihin ym. pintoihin. Useimmiten ilmoitusten

aikana puhalsi kova tuuli. Hiukkaset arvioidaan pääosin karkeammiksi

ja mahdollisesti peräisin lastaustoiminnoista. Tapahtumia on


16

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

ollut myös talviaikaan, jolloin kyse ei voi olla luonnollisista päästölähteistä,

joilla tarkoitetaan lähinnä tuulen maasta nostattamia hiukkasia.

Storkohmon lähialueella on ilmennyt loppuvuodesta hajuhaittoja, joista

on otettu yhteyttä ympäristöpalveluihin. Hajuhaitat ovat aiheutuneet jätteiden

siirrosta Storkohmon vanhalta kaatopaikka-alueelta uudelle vasta

valmistuneelle kaatopaikka-alueelle.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 17

5. KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET

Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat

muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen

alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö, joka saattaa

kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180°. Alkutalvesta

meri on lämmin ja maa kylmä, lämpötilaero saattaa olla jopa

30°C. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä

aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne

on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle

saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita

inversiotilanteita. Ilman ja meren lämpötilaerosta riippuen tällaiset

labiilit ja stabiilit tilanteet saattavat säilyä muuttumattomina jopa useita

päiviä.

Kuva 8. Savuviuhkan käyttäytyminen maa-merituuli-ilmiön seurauksena.

Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan

maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen

tapahtuu fumigaatiota eli savustumista (kuva 8). Tällöin savuviuhka

painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen

yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata

erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia

tilanteita esiintyy maa-merituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin ja

syksyisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat

yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla

klo 18.00-20.00 välisenä aikana.

Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2008 oli luoteesta päin.

Usein tuuli myös pohjoisesta ja etelästä. Vähiten tuuli suoraan idästä.

Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2008 on esitetty kuvassa

9.


18

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna 2008.

Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvissa 10 ja 11. Lämpötilatiedot

on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Vuoden

2008 talvi oli aiempiin vuosiin (2004-2007) verrattuna selvästi normaalia

lämpimämpi ja vuoden 2008 kesä vastaavasti aiempaa selvästi

kylmempi.

Kuukausien keskilämpötilat - Ykspihlaja

25

20

Max 2004-2007

Min 2004-2007

Ykspihlaja 2008

15

10

deg C

5

0

-5

-10

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

-15

Kuva 10. Vuoden 2008 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajan

mittausasemalla verrattuna vuosien 2004-2007 korkeimpiin ja

alimpiin lämpötiloihin.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 19

Kuukausien keskilämpötilat - Pitkänsillankatu

25

20

Max 2004-2007

Min 2004-2007

Pitkänsillankatu 2008

15

10

deg C

5

0

-5

-10

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

-15

Kuva 11. Vuoden 2008 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa keskustassa

Pitkänsillankadun mittausasemalla verrattuna vuosien 2004-

2007 korkeimpiin ja alimpiin lämpötiloihin.


20

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

6. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT

Yleistä

Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun

tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu

ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään

turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena

on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman

pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa.

Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen

ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa.

Ilmanlaadun ohjearvot

Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja

mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle

aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto

1.9.1996 voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle

ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja

lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4.

Komponentti

Hiilimonoksidi(CO)

1 h

8 h

Typpidioksidi (NO 2 )

1 h

1 vrk

Rikkidioksidi (SO 2 )

1 h

1 vrk

Hiukkaset (TSP)

1 vrk

1 vuosi

Hiukkaset (PM 10 )

1 vrk

Haisevat rikkiyhd.

(TRS)

1 vrk

Ohjearvo Tilastollinen määrittely

20 mg/m 3

8 mg/m 3

tuntiarvo

150 µg/m 3

70 µg/m 3

250 µg/m 3

80 µg/m 3

120 µg/m 3

50 µg/m 3

70 µg/m 3

10 µg/m 3

tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo

kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste

kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste

kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste

vuosikeskiarvo

kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

(TRS ilmoitetaan rikkinä)

Taulukko 4. Valtioneuvoston 1.9.1996 antamat ilmanlaadun ohjearvot

terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi

Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin

perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena

on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen

ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien

summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden,

jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 21

Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson

aikana ylittää annetun ohjearvon.

Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30

vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa.

Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen

mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä

ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös

vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman

prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn

osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon

koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman

98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista

alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden

pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista

laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole

annettu erillistä ohjearvoa.

Ilmanlaadun raja-arvot

15.8.2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta

(711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien rajaarvoja

ja sen tavoitteena on vähentää ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia

terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston

päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä rajaarvoja

lukuun ottamatta, sekä 3 § valtioneuvoston päätöksestä 480/1996,

joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Taulukossa

5 on esitetty ohjearvot sekä vanhat ja uudet raja-arvot.

Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi

suurin vuorokausiarvo).

Ohjearvo

Raja-arvo

Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m 3 350 µg/m 3

(99 %) (25. suurin)

vuorokausi 80 µg/m 3 125 µg/m 3

(tsv)

(4. suurin)

vuosi 20 µg/m 3

(keskiarvo)

Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m 3 200 µg/m 3

(99 %) (19. suurin)

vuorokausi 70 µg/m 3

(tsv)

vuosi 40 µg/m 3

(keskiarvo)


22

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Ohjearvo

Raja-arvo

Typen oksidit(NO+NO 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3

(keskiarvo)

(keskiarvo)

Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3

(maksimi)

8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3

(maksimi)

(maksimi)

Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3

Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3

(kokonaisleijuma) (98 %)

vuosi 50 µg/m 3

(keskiarvo)

(keskiarvo)

Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3

hiukkaset (PM 10 ) (tsv) v.2000

(36.suurin)/

v.2010

(8.suurin)

vuosi 40/20µg/m 3

(keskiarvo v.

2005/2010)

Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3

(keskiarvo)

Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi

________________________________________________________________

Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3

talvikausi

(keskiarvo)

(1.10.-31.3.)

Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3

talvikausi

(keskiarvo)

(1.10.-31.3.)

Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus

velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin

toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 23

Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot

Valtioneuvosto on 4.9.2003 antanut asetuksen alailmakehän otsonista

(783/2003). Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön

pilaantumista, erityisesti terveyshaittoja ja kasvillisuusvaikutuksia.

Tavoitearvot korvasivat ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) otsonille

asetetut kynnysarvot. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 783/2003 alailmakehän

otsonille asetetut tavoitearvot.

________________________________________________________________

Otsonin (O 3 ) tavoitearvot

___________________________

Sallitut ylitykset

Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi

Kasvillisuuden suoj. AOT40 18 000 µg/m 3 h

Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3

Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3

________________________________________________________________

Valtioneuvosto on 8.2.2007 antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu

tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni),

kadmiumille, arseenille ja nikkelille.

Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot

arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on

annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM 10 )

kokonaismäärästä.

________________________________________________________________

Metallien ja PAH:n tavoitearvot

___________________________

Tavoitearvo

Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3

Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3

Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3

Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3

________________________________________________________________


24

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

7. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET

Rikkidioksidi (SO 2 )

Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2008 Ykspihlajan mittausasemalla. Kuvat

12 ja 13 kuvaavat ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna 2008.

Tuntiarvojen 99 %-piste

250

200

Ykspihlaja

ug/m3

150

100

50

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 %-pisteet Ykspihlajassa

vuonna 2008 (ohjearvo 250 µg/m 3 ).

Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot

80

60

Ykspihlaja

ug/m3

40

20

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot

Ykspihlajassa vuonna 2008 (ohjearvo 80 µg/m 3 ).


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 25

Ykspihlajassa korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus, 70 µg/m 3 , mitattiin

elokuussa. Näin ollen valtioneuvoston asettama tuntiohjearvo (250

µg/m 3 ) alittui selvästi.

Korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa oli 32

µg/m 3 ja se mitattiin niin ikään elokuussa. Vuorokausiohjearvo rikkidioksidille

on 80 µg/m 3 (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo), joten se alitettiin

Ykspihlajassa selvästi.

Kuukausikeskiarvot

12

10

Ykspihlaja

8

ug/m3

6

4

2

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 14. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa vuonna 2008.

Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajan mittausasemalla

vuonna 2008. Rikkidioksidipitoisuudet olivat Ykspihlajassa

korkeimmillaan elokuussa, jolloin kuukausikeskipitoisuus oli 11,1 µg/m 3 .

Ykspihlajan rikkidioksidipitoisuudet olivat alimmillaan tammimaaliskuussa

ja lokakuussa. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat

yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka

päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä.

Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua.

Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto-olosuhteista,

eli maa-merituuli-ilmiöstä. Vuonna 2008 korkeimmat

rikkidioksidipitoisuudet mitattiin normaalia myöhemmin kesällä, mikä johtunee

poikkeuksellisen kylmästä kesästä.

Kuvassa 15 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys

Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden

ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3 . Rikkidioksidipitoisuudet

olivat korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä. Rikkidioksidin vuosipitoisuus

Ykspihlajassa oli 5,6 µg/m 3 vuonna 2008, joten vuositasolla rikkidioksidipitoisuus

pysyi samalla tasolla edellisvuoden kanssa (2007: 5,5

µg/m 3 ). Merkittävimpien päästölähteiden läheisyydestä johtuen, Ykspihlajassa

onkin vuosien varrella mitattu suuremmat rikkidioksidipitoisuudet

kuin muilla mittausasemilla.


26

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

SO2-pitoisuudet Kokkolassa

20

Vuosiraja-arvo 20 µg/m3

Ykspihlaja

16

Tehtaankatu

Halkokari

12

8

4

0

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

ug/m3

Pitkänsillankatu

Rautatienkatu

Kuva 15. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta

1991.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 27

Typenoksidit (NO X )

Typenoksideja mitattiin vuonna 2008 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan

mittausasemilla. Pitkänsillankadun analysaattori oli alku- ja loppuvuodesta

pitkään korjattavana, mistä johtuen Pitkänsillankadun tulokset eivät ole

vuositasolla vertailukelpoisia. Kokkolassa ei mitattu raja-arvon ylityksiä

typpidioksidin osalta vuonna 2008. Typpidioksidin raja-arvojen ylityksiä

tapahtuu Kokkolassa hyvin harvoin. Mittaustulokset ovat muutoin tasoiltaan

samankaltaisia kuin muinakin vuosina. Typenoksidien merkittävimpiä

päästölähteitä Kokkolan keskustan alueella ovat tieliikenne. Liikenteen

vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina,

sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen

ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello

07.00-17.00 väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin

vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset,

Kokkolan Satama ja mittausaseman ohi kulkeva liikenne.

Korkeimmat tuntiraja-arvoon (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -

pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla heinäkuussa (55 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa

myös marraskuussa (83 µg/m 3 ). Korkeimmat tuntiohjearvoon

(tuntiarvojen 99 %-piste; tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -

pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla syyskuussa (43 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa

huhti- ja marraskuussa (39 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon

(kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo; vuorokausiohjearvo 70

µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla syyskuussa

(22 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa joulukuussa (17 µg/m 3 ). jolloin rikkidioksidi.

Typpidioksidin tuntiraja-arvoon, tuntiohjearvoon ja vuorokausiohjearvoon

verrannolliset pitoisuudet vuonna 2008 on esitetty kuvissa

16, 17 ja 18.

Kuukauden korkein tuntiarvo

300

250

Pitkänsillankatu

Ykspihlaja

200

ug/m3

150

100

50

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 16. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet

Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2008

(tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ).


28

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Tuntiarvojen 99 %-piste

250

200

Pitkänsillankatu

Ykspihlaja

150

100

50

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

ug/m3

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 17. Typpidioksidin tuntiohjearvoon (kuukauden tuntiarvojen 99 %-

piste) verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla

vuonna 2008.

Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

70

60

50

Pitkänsillankatu

Ykspihlaja

40

30

20

10

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

ug/m3

Kuva 18. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vrk-arvot kuukausittain Kokkolassa

vuonna 2008 (ohjearvo 70 µg/m 3 ).

Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty

kuvassa 19. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla

vuonna 2008 oli 11 µg/m 3 , kun se vuonna 2007 oli 15 µg/m 3 .

Pitkänsillankadulla typpidioksidin vuosikeskipitoisuus vuodelta 2008 ei

kuitenkaan ole vertailukelpoinen aiempien vuosien mittaustulosten kanssa,

johtuen mittalaitteen korjauksista aiheutuneista pitkistä mittakatkoksista

alku- ja loppuvuotena 2008. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi

saatiin 6 µg/m 3 (2007: 7 µg/m 3 ). Typpidioksidin vuosikeskipitoi-


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 29

suuden raja-arvo on 40 µg/m 3 . Pitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat

vuosien mittaan pysyneet lähes samalla samalla tasolla. Ykspihlajassa

on havaittavissa lievää laskua typpidioksidivuosikeskipitoisuuksissa.

NO2-pitoisuudet Kokkolassa

ug/m3

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Vuosiraja-arvo 40 µg/m3

Tehtaankatu

Pitkänsillankatu

Rautatienkatu

Ykspihlaja

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Kuva 19. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta

1992. Vuosipitoisuudelle annettu raja-arvo on 40 µg/m 3 . Typpidioksidin

vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2008 ei

ole vertailukelpoinen mittausaineiston vähäisyydestä johtuen.


30

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )

Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin vuonna 2008 jatkuvatoimisesti

kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa.

Hengitettävien hiukkasten vuoden 2008 suurin vuorokausipitoisuus Pitkänsillankadun

mittausasemalla mitattiin 26.3., jolloin vuorokausiarvo oli

88 µg/m 3 (kuva 20). Ykspihlajassa suurin vuorokausipitoisuus mitattiin

samana päivänä ollen 86 µg/m 3 . Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston

asettaman vuorokausiraja-arvon, joka on 50 µg/m 3 .

Kuukauden suurin vrk-arvo

120

ug/m3

110

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Ykspihlaja

Pitkänsillankatu

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausiarvot Pitkänsillankadulla

ja Ykspihlajassa vuonna 2008. Vuorokausiraja-arvo on 50

µg/m 3 , raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi.

Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi

suurin vrk-arvo) ei ylittynyt Kokkolassa vuonna 2008 (kuva 21).

Korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadulla

oli 69 µg/m 3 ja se mitattiin kevätpölykaudella maaliskuussa. Korkein

vastaava pitoisuus Ykspihlajassa oli 54 µg/m 3 ja se mitattiin myös kevätpölyaikaan

mutta huhtikuussa. Vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi

korkein vuorokausiarvo) on 70 µg/m 3 .

Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen.

Kuvassa 22 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys

vuosina 1992-2008. Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat

pysytelleet samalla tasolla, vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet 13-16 µg/m 3

välillä. Pienet vaihtelut pitoisuuksissa riippuvat mitä ilmeisimmin vuosittaisista

eroista sääolosuhteissa (sadepäivien määrä jne.). Ykspihlajassa

PM 10 -pitoisuudet ovat myös pysytelleet viime vuosina samalla tasolla

(11-14 µg/m 3 ) ja pitoisuusvaihtelut seuraavat keskustassa mitattuja pitoisuusvaihteluita.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 31

Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo

ug/m3

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Ykspihlaja

Pitkänsillankatu

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 21. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi suurimmat vrkarvot

keskustan ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2008. Ohjearvo

on 70 µg/m 3 .

Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet

Kokkolassa

40

35

30

Vuosiraja-arvo 40 µg/m3

Ykspihlaja

Pitkänsillankatu

Sairaala

25

20

15

10

5

0

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

ug/m3

2006

2007

2008

Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskipitoisuuksien kehitys

Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset ja Ykspihlajan

mittaustulokset vuodesta 2003 on mitattu jatkuvatoimisilla PM 10 -

analysaattoreilla, kun taas muut vanhemmat tulokset on saatu suurtehokeräinmenetelmällä.


32

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Hengitettävien hiukkasten osalta vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2008

Kokkolan keskustassa vain 4 kertaa, sallitun määrän ollessa 35. Hengitettävien

hiukkasten raja-arvojen ylitysten osalta vuosi 2008 oli siten

erinomainen, kuten myös kolmena edeltävänä vuotena. Vuonna 2004

vuorokausiraja-arvo ylittyi 11 kertaa ja vuonna 2003 jopa 14 kertaa Kokkolan

keskustassa. Syy raja-arvon ylityksien vähyyteen viime vuosina

johtuu katujen puhdistustöiden tehostumisesta vuoden 2005 keväästä

lähtien. Ykspihlajan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo

ylittyi kolme kertaa vuoden 2008 aikana ja se ajoittui kevätpölykaudelle

ja loppukevääseen. Vuorokausiraja-arvo Ykspihlajassa

on aiempina vuosina ylittynyt vain 1-3 kertaa vuosittain. Hengitettävien

hiukkasten vuosittaiset raja-arvon ylitysten määrät on esitetty kuvassa

23.

Hengitettävien hiukkasten vrk raja-arvon ylitykset Kokkolassa

35

30

Sallitut raja-arvon ylitykset (35 kpl)

25

kpl

20

15

10

5

0

16

14

11

5 5

1 1 1

2

3

4 4

3

1

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Keskusta

Ykspihlaja

Kuva 23. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvon ylitysten

määrä vuosittain Kokkolassa.

Vuoden 2008 PM 10 -vuorokausiraja-arvon ylitykset Kokkolassa ja niiden

syyt käyvät ilmi liitteestä 6.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 33

Häkä (CO)

Kaupunkien keskustoissa oleva hiilimonoksidi eli häkä on pääosin peräisin

henkilöautojen pakokaasuista. Ilman häkäpitoisuuksia alettiin Kokkolassa

mitata vuoden 1998 alusta lähtien Pitkänsillankadun mittausasemalla.

Lokakuussa 2003 häkäanalysaattori siirrettiin Rautatienkadun mittausasemalle

ja tammikuussa 2008 se siirrettiin takaisin Pitkänsillankadun

mittausasemalle. Alla olevassa kuvassa 24 on esitetty häkäpitoisuuksien

mittaustulokset Pitkänsillankadulta vuodelta 2008 verrattuna

annettuihin tuntiohjearvoihin. Ilman häkäpitoisuudet olivat korkeimmillaan

talvikuukausina. Korkein tuntiarvo (2,1 mg/m 3 ) mitattiin lokakuussa.

Kuukauden korkein tuntiarvo

20

18

16

Pitkänsillankatu

14

mg/m3

12

10

8

6

4

2

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 24. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot Pitkänsillankadun mittausasemalla

vuonna 2008 (ohje-arvo 20 mg/m 3 ).

Kuvassa 25 vuoden 2008 häkäpitoisuuksia on verrattu annettuihin ohjeja

raja-arvoihin. Korkein liukuva 8 tunnin arvo (0,8 mg/m 3 ) mitattiin lokakuussa.

Häkäpitoisuuksien osalta Kokkolassa ei ole aiempina vuosina

mitattu raja- tai ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Vuonna 2007 8 tunnin

ohjearvoa sivuttiin Kokkolassa Pitkänsillankadun mittausasemalla.


34

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Korkein liukuva 8 tunnin keskiarvo

10

9

Pitkänsillankatu

8

7

mg/m3

6

5

4

3

2

1

0

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Kuva 25. Hiilimonoksidin kuukauden korkein liukuva 8 tunnin arvo Pitkänsillankadun

mittausasemalla vuonna 2008 (ohje-arvo on 8 mg/m 3 ja

raja-arvo on 10 mg/m 3 ).

Kuvassa 26 on esitetty häkäpitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Vuoden

2008 pitoisuuskeskiarvo Pitkänsillankadun mittausasemalla oli 0,1

mg/m 3 , mikä on selvästi pienempi kuin 1990-luvun lopulla mitatut tulokset.

Myönteinen kehitys vuosituhannen vaihteessa johtuu mitä todennäköisimmin

katalysaattoreilla varustettujen autojen määrän noususta. Viimeisten

seitsemän vuoden aikana häkäpitoisuudet näyttävät tasaantuneen

samalle tasolle.

Häkäpitoisuudet (CO) Kokkolassa

0,5

Pitkänsillankatu

Rautatienkatu

0,4

mg/m^3

0,3

0,2

0,1

0

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Kuva 26. Hiilimonoksidipitoisuuden kehitys Kokkolan keskustassa vuodesta

1998.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 35

Ilmanlaatuindeksi

Kokkolassa on ilmanlaatuindeksin mittausohjelma ollut käytössä vuodesta

1998 lähtien, ohjelmaa uudistettiin vuosina 2002 ja 2007. Indeksiä lasketaan

Kokkolan keskustassa sijaitsevan Pitkänsillankadun mittausasemalla

sekä vuodesta 2006 lähtien Ykspihlajan mittausasemalla mitatuista

pitoisuustiedoista.

Kuvassa 27 on esitetty Kokkolan keskustan ilmanlaatu vuonna 2008 ajallisina

osuuksina laatuluokittain. Jakauma osoittaa sen, että ilmanlaatu

Kokkolassa oli hyvä 6982 tuntina (84,5 % ajasta), tyydyttävää 1072 tuntina,

välttävää 159 tuntina, huonoa 46 tuntina ja erittäin huonoa 5 tuntina.

Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa 2008

Erittäin huono

0,1 %

Huono

0,6 % Välttävä

1,9 %

Tyydyttävä

13,0 %

Hyvä

84,5 %

Kuva 27. Ilmanlaadun tuntijakauma Kokkolan keskustassa vuonna 2008.

Kokkolan keskustan ilmanlaatu on vuonna 2008 ollut indeksiluvuissa verrattuna

parempi kuin vuonna 2007, vaikkakin huonojen tuntien määrä oli

noussut. Tyydyttävien tuntien osuus oli selvästi pienempi kuin aiempina

vuosina nostaen hyvien tuntien osuutta.

Kuvassa 28 on esitetty ne komponentit, jotka määrittivät Kokkolan keskustan

ilmanlaadun 2008. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet määrittivät

lähes yksinomaan keskustan ilmanlaadun, vaikka indeksilaskennassa

ovat mukana myös typpidioksidi- ja häkämittaukset. Typpidioksidin

osuus on yleensä suurempi, mutta johtuen kyseisen pitkistä typpidioksidianalysaattorin

korjauskatkoksista, typpidioksidin osuus on laskenut

normaalia pienemmäksi. Ilmanlaadullisesti huonot ja erittäin huonot tunnit

ajoittuvat keskusta-alueella pääasiassa kevätpölykaudelle.


36

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet

Kokkolan keskustassa 2008 (% vuoden tunneista)

CO

7 %

NO2

7 %

PM10

86 %

Kuva 28. Kokkolan keskustan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet

vuonna 2008. Jakauma korostaa hiukkasten vaikutusta ilmanlaatuun,

koska typpidioksidia mittaava analysaattori oli alku- ja loppuvuodesta pitkään

korjattavana ja typpidioksidin tulokset tältä ajalta puuttuvat.

Kuvassa 29 on esitetty Ykspihlajan vuoden 2008 ilmanlaatuindeksin jakautuminen

ajallisina osuuksina. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat

mukana typpidioksidi-, PM 10 - ja rikkidioksidimittaukset. Ykspihlajassa ilmanlaatu

on ollut lähes 90 % ajasta hyvää, kuten edellisenäkin vuonna.

Erittäin huonojen, huonojen ja välttävien tuntien määrä on kuitenkin selvästi

noussut verrattuna vuoden takaiseen tasoon. Näitä ilmanlaadullisesti

heikompia tunteja on Ykspihlajassa ollut kuitenkin ajallisesti noin

puolet keskustan vastaavista tilanteista.

Ilmanlaatu Ykspihlajassa 2008

Erittäin huono

0,0 %

Huono

0,2 %

Välttävä

1,1 %

Tyydyttävä

9,0 %

Hyvä

89,6 %

Kuva 29. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna 2008.


Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008 _ 37

Kuvan 30 mukaan Ykspihlajan ilmanlaatuindeksin määritti lähes kolme

neljäsosaa ajasta hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet, mutta

usein indeksin määritti myös rikkidioksidin pitoisuudet (21 % ajasta). Typpidioksidi

määräsi yllättävän harvoin ilmanlaadun Ykspihlajassa huomioiden

sen, että alueella on runsaasti typenoksideja ilmaan päästäviä toimintoja.

Ilmalaatu Ykspihlajassa oli hieman useammin hyvää kuin keskustassa.

Ajoittain teollisuus- ja satama-alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin

selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt

heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska

maamerituuli-ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja

mantereelle päin.

Ilmanlaatuindeksin määrittelevien epäpuhtauksien osuudet

Ykspihlajassa 2008 (% vuoden tunneista)

SO2

21 %

NO2

6 %

PM10

73 %

Kuva 30. Ykspihlajan ilmanlaadun määränneet epäpuhtaudet vuonna

2008.

Taulukossa 8 on esitetty ilmanlaatuindeksin tuntitulosten jakautuminen

laatuluokittain Kokkolan keskustassa ja Ykspihlajassa vuosina 2002-

2007. Indeksilaskennan muutoksessa vuonna 2007 muutettiin mm. joitakin

taitepisteitä, jotka vaikuttavat lähinnä välttävien, huonojen ja erittäin

huonojen tuntien määrittelyyn. Uuden indeksilaskentajärjestelmä nostaa

huonojen ja erittäin huonojen tuntien määrää, mikä on huomioitava mikäli

viime vuosien indeksilukemia verrataan vanhempiin indeksilukemiin.


38

Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2008

HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN

HUONO

VANHA INDEKSI (2002)

Keskusta 2002 6853 1246 66 10 7

Keskusta 2003 6040 2387 254 31 14

Keskusta 2004 6497 1949 191 17 6

Keskusta 2005 5826 2715 177 14 7

Keskusta 2006 6663 1900 132 5 4

Ykspihlaja 2006 6915 1296 88 5 5

UUSI INDEKSI (2007)

Keskusta 2006 6663 1900 105 32 4

Keskusta 2007 6953 1310 168 19 8

Keskusta 2008 6982 1072 159 46 5

Ykspihlaja 2006 6915 1181 187 20 6

Ykspihlaja 2007 7796 857 49 7 2

Ykspihlaja 2008 7821 787 99 19 3

Taulukko 8. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen jakautuminen (kpl) Kokkolan

keskustassa vuosina 2002-2008 ja Ykspihlajassa vuosina 2006-2008.

Uusi indeksilaskentajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2007, joten taulukossa

on vertailun helpottamiseksi laskettu uuden indeksilaskentajärjestelmän

mukainen indeksi myös vuodelle 2006, josta käy ilmi laskentamenetelmän

muutoksen vaikutus indeksijakaumiin.


LIITELUETTELO:

Liite 1. Pitkänsillankadun mittausasema

Liite 2. Ykspihlajan mittausasema

Liite 3. SO 2 , NOx ja hiukkaspäästöt laitoksittain 1987-2008

Liite 4. Metallipäästöt Kokkolassa laitoksittain 1991-2008

Liite 5. PM 10 vuorokausiraja-arvon ylitykset vuonna 2008

Liite 6. Vuoden 2008 mittausten ajallinen kattavuus


MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1

Pitkänsillankadun mittausasema

Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä (

Aseman nimi:

Pitkänsillankatu (ent. Keskikaupunki)

Osoite: Pitkänsillankatu 22

Karttakoordinaatit: X = 2457443 Y = 7082188

Mitattavat parametrit:

Lähimmät

päästölähteet:

Typenoksidit (NOx)

Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )

Häkä (CO)

Ulkolämpötila

Ilmanpaine

Rautatieasema n. 300 metrin etäisyydellä suunnassa 190 o

Kosilan voimalaitos n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o

Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa 290-305 o

Aseman kuvaus:

Keskikaupungin mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta-asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen

asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten,

että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla.

Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua.

Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman

mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.


Ykspihlajan mittausasema LIITE 2

Aseman nimi:

Ykspihlaja

Osoite: Metsäkatu 15

Karttakoordinaatit: X = 2 430 490 Y = 7 082 639

Mitattavat parametrit: Rikkidioksidi (SO 2 )

Hengitettävät hiukkaset (PM 10 )

Typenoksidit (NOx)

Tuulen suunta

Tuulen nopeus

Ulkolämpötila

Ilmanpaine

Lähimmät

päästölähteet:

Ykspihlajan teollisuusalue n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 0-15 o

Kokkolan satama n.700 metrin etäisyydellä suunnassa 280 o

Aseman kuvaus:

Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee Ykpihlajan satama- ja suurteollisuusalueen

läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden, energiantuotannon

ja satamatoimintojen välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun.

Koska asema sijaitsee peruskoulun ala-asteen piha-alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan

sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista Ykspihlajan satama- ja

suurteollisuusalueen ilmapäästöille.

Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä (


LIITE 3

Hiukkaset:

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Muut 3,9 1,3 5,1 26,5 13 2,5 2,1 0,7 2 0,2 0,2 0,7 6 1,3 1,4 0,5501 0,478 0,22 0,2 3,57 8,428 3,8

Kemira Oyj 74 94,4 71,8 54,6 54,5 55,2 32,1 43,4 30,1 15 12 9 9,2 9 9,9 9,5 9,32 49,9 14,6 0 0 0

Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj) 14,7 34 34

Fortum Power and Heat Oy 0 0 0 0 115 144 147 118 14 16,7 6 7,7 4,5 5 7,6 6 6,1 5 1,1 1,7 1,7 2,1

Boliden Kokkola Oy 780 812 1180 784 420 385 440 225 35 44 19 20,8 28,7 20,4 28 28,2 18,8 22,6 24,35 20,46 16,23 16,678

Kokkolan Voima Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,3 2,2 2,3 2,1 2,042 2,4 2,7 1,3

Liikenne 36,64 36,48 35,68 34,88 32,32 31,04 30,72 29,44 28,16 26,56 24,8 22,56 20,64 18,56 17,12 16 14,8 13,7 12,8 13 12 11

Kokkolan Satama 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,1 3,054

Tetra Chemicals Europe Oy 40,3 26,9

894,54 944,18 1292,58 899,98 634,82 617,74 651,92 416,54 109,26 102,46 62 60,76 69,04 54,26 64,32 66,3501 55,698 97,42 58,992 59,73 118,458 98,832

tn/a

1400

1200

1000

800

600

400

Tetra Chemicals Europe Oy

Kokkolan Satama

Liikenne

Kokkolan Voima Oy

Boliden Kokkola Oy

Fortum Power and Heat Oy

Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj)

Kemira Oyj

Muut

200

0

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Sivu 1


LIITE 3

Rikkidioksidi:

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Muut 51 66 68 57 86 21 9 10 17 2 20 31,6 135 25 32,1 11,142 10,77 6,75 60,33 123,62 204,45 121,26

Kemira Oyj 2871 2422 2287 1456 1867 1452 1405 1254 935 918 719 630 949 774 574,3 737 614,51 717,5 505,54 606,6 609,6 832,6

Tetra Chemicals Europe Oy 71,1 93,7 90,5 26,9

Fortum Power and Heat Oy 0 0 0 0 894 1175 841 492 351 417 300 333 158 229 322,3 345 385 305 185 294,9 241,3 229

Kokkolan Voima Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11,02 114,5 135 144,75 78,24 118,87 151,11 116,65

Boliden Kokkola Oy 1810 2221 1183 1530 841 765 620 308 14 19,2 15 12,2 18 9 14,2 8,6 6,7 4,5 14,57 14,26 16,97 10,44

4732 4709 3538 3043 3688 3413 2875 2064 1317 1356,2 1054 1006,8 1260 1037 953,92 1216,24 1152 1178,5 914,78 1251,95 1313,93 1336,85

tn/a

5000

4500

Boliden Kokkola Oy

4000

Kokkolan Voima Oy

Fortum Power and Heat Oy

3500

Tetra Chemicals Europe Oy

3000

Kemira Oyj

2500

Muut

2000

1500

1000

500

0

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Sivu 2


LIITE 3

NOx:

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Muut 10 15 14 17 16 4 4 3 5 2 4 5,9 56 7 19,71 4,608 6,245 2,85 16,93 3,96 5,44

Kemira Oyj 111 112 171 216 173 173 156 130 123 107 98 98 70 130 22,5 218,5 223,9 188,5 6,74 24,8 31 19,6

Tetra Chemicals Europe Oy 23,8 77,09 77,09

Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj) 62,2 152,06 152,06

KemFine Oy 44,3 49,6 46,5

Fortum Power and Heat Oy 0 0 0 0 165 206 210 265 283 322 237 231 94,2 127 213,5 297 320,6 205 102 190 174,3 98

Boliden Kokkola Oy 302 270 280 353 202 195 223 114 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Kokkolan Voima Oy 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 18,62 134,6 137,9 129 125 147,9 163,6 176,9

Liikenne 558,6 570,36 582,12 567,42 523,32 502,74 488,04 467,46 449,82 426,3 402,78 376,32 355,74 332,22 311,64 294 273 254 238 249 229 200

Kokkolan Satama 162,9 162,9 162,9 162,9 162,9 172,1 177,4

981,6 967,36 1047,12 1153,42 1079,32 1080,74 1081,04 979,46 860,82 857,3 741,78 711,22 575,94 596,22 585,97 1111,61 1124,5 942,25 651,57 908,86 1054,19 947,55

tn/a

1400

1200

1000

800

600

400

200

Kokkolan Satama

Liikenne

Kokkolan Voima Oy

Boliden Kokkola Oy

Fortum Power and Heat Oy

KemFine Oy

Yara (ent. Kemira GrowHow Oyj)

Tetra Chemicals Europe Oy

Kemira Oyj

Muut

0

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

Sivu 3


LIITE 4

Metallipäästöt Kokkolassa

Koboltti (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy

OMG Kokkola Chemicals Oy 50 50 500 850 690 690 4868 2633 1794 3475 2900 3690 2789 3937 6584 2058

Fortum Power and Heat Oy 4

Kokkolan Voima Oy

Kokkolan Energia, Kosila

Yhteensä 0 0 54 50 500 850 690 690 4868 2633 1794 3475 2900 3690 2789 3937 6584 2058

Nikkeli (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy

OMG Kokkola Chemicals Oy 100 100 11000 81 1320 720 1056 931 1126 1145 500 1406 43 174 957 16

Fortum Power and Heat Oy 315 222,4 60,8 90,9 24,2 45,2 36,5 29,9 52,6 39,4 47,5 10,1 10,9 11,3 6,6

Kokkolan Voima Oy 1,55 1,59 1,49 1,44 1,7 4,28 1,86

Kokkolan Energia, Kosila 8,1 100 2,7 12,36 5,38 7,56 4,82 2,45 2,08

Yhteensä 0 0 415 322,4 11060,8 171,9 1344,2 773,3 1192,5 963,6 1190,96 1191,33 556,65 1422,41 57,79 189,08 967,88 17,86

Sinkki (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 90000 82000 50000 69000 40100 45000 33100 35700 24100 29000 23300 23900 7022,56 7486,16 8095,29 8537 6940 7126

OMG Kokkola Chemicals Oy 10 250 250 0

Fortum Power and Heat Oy 13

Kokkolan Voima Oy 11,29 11,56 10,81 10,49 12,4 13,72 13,51

Kokkolan Energia, Kosila

Yhteensä 90000 82000 50000 69000 40100 45010 33350 35950 24100 29000 23300 23911,29 7034,12 7496,97 8105,78 8549,4 6966,72 7139,51

Sivu 1


LIITE 4

Kadmium (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 850 750 760 39 70 120 102 110 150 93 87 57 62,5 100,15 103,83 107 105 77,53

OMG Kokkola Chemicals Oy

Fortum Power and Heat Oy 0,3 0,54 0,86 0,6 1 1 0,4 0,7 1 1 1,1 1 0,6 1,1 0,1

Kokkolan Voima Oy 0 0 0 0 0 0

Kokkolan Energia, Kosila 0,008 0,1 0,0027 0,01 0,005 0,007 0,0025

Yhteensä 850 750 760,3 39,54 70,86 120,6 103 111,008 150,5 93,7027 88,01 58,005 63,607 101,15 104,43 108,10 105,1 77,53

Arseeni (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 1700 1700 1700 1900 1400 1400 1300 1495 1010 1110 1198 709 445,7 333,66 168,61 24 29 47,37

OMG Kokkola Chemicals Oy

Fortum Power and Heat Oy 2 3,9 6,4 6,9 6 6,3 2,8 4,1 1,6 1,5 1,9 1,4 0,9 1,5 0,8

Kokkolan Voima Oy 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,03 0,01

Kokkolan Energia, Kosila 0,05 0,67 0,018 0,08 0,036 0,05 0,25 0,016

Yhteensä 1700 1700 1702 1903,9 1406,4 1406,9 1306 1501,35 1013,47 1114,118 1199,68 710,546 447,66 335,32 169,54 25,51 29,83 47,38

Elohopea (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 70 70 100 10 10 10 0,46 0,3 2,5 3,17 5,51 5 7 6,63

OMG Kokkola Chemicals Oy

Fortum Power and Heat Oy 0,03 3,2 8,1 8,6 3,4 3,5 1,4 2,3 1,9 2,1 2,2 2 1,2 2,1 2,1

Kokkolan Voima Oy 0 0 0,002 0 0 0

Kokkolan Energia, Kosila 0,0008 0,01 0,0003 0 0,0005 0,0007 0,00025

Yhteensä 0 0 0,03 3,2 78,1 78,6 103,4 13,5008 11,41 12,3003 2,36 2,4005 4,7007 5,17 6,71 7,10 9,1 6,63

Lyijy (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 160 160 320 406 273 260 300 260 81,3 121,72 109,29 96 82 103,61

OMG Kokkola Chemicals Oy 1

Fortum Power and Heat Oy 21 20 17,2 19,9 3,9 6 4,8 6,1 9,6 7,9 8,6 5,4 3,7 5,9 2,3

Kokkolan Voima Oy 0,25 0,26 0,24 0,23 0,28 0,46 0,3

Kokkolan Energia, Kosila 0,5 6,7 0,18 0,82 0,358 0,504 0,32 0,164

Yhteensä 0 0 21 20 177,2 180,9 323,9 412,5 284,5 266,28 310,42 268,508 90,664 127,68 113,38 102,18 84,76 103,91

Sivu 2


LIITE 4

Kromi (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy

OMG Kokkola Chemicals Oy

Fortum Power and Heat Oy 1 2,3 4,2 4,6 4,8 5 2,1 3,5 5,4 5,7 6,1 5,5 3,2 5,7 1,4

Kokkolan Voima Oy 6,37 6,53 6,11 5,92 7 7,76 7,63

Kokkolan Energia, Kosila 0,03 0,3 0,009 0,04 0,018 0,025 0,01 0,008

Yhteensä 0 0 1 2,3 4,2 4,6 4,8 5,03 2,4 3,509 5,44 12,088 12,655 11,62 9,13 12,70 9,16 7,63

Kupari (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 115,7 161,72 144,37 137,4 125,45

OMG Kokkola Chemicals Oy 269 1172 195 123 124 100 92 81 78 37 27

Fortum Power and Heat Oy 2,1

Kokkolan Voima Oy 1,4

Kokkolan Energia, Kosila

Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 269 1172 195 123 124 215,7 255,12 225,37 215,4 39,1 152,45

Rauta (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy 477,22 402,19 327,5 457,1

OMG Kokkola Chemicals Oy 738 830 605 605 362 465,8 360 32

Fortum Power and Heat Oy

Kokkolan Voima Oy

Kokkolan Energia, Kosila

Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 738 830 605 605 362 465,8 837,22 402,19 327,5 0 489,1

Vanadiini (kg/a)

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Boliden Kokkola Oy

OMG Kokkola Chemicals Oy

Fortum Power and Heat Oy 119,9 97 157,3 112 136,8 14,6 25,4 17,7 19,6

Kokkolan Voima Oy 0,11 0,11 0,1 0,1 0,12 8,08 0,13

Kokkolan Energia, Kosila 9 41,2 17,9 25,2 16,07 8,18 6,94

Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 119,9 106 198,5 130,01 162,11 30,77 33,68 24,76 27,68 0,13

Sivu 3


Liite 5: Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiraja-arvon ylitykset 2008

Hengitettävien hiukkasten vrk raja-arvon ylitykset Kokkolassa

35

30

Sallitut raja-arvon ylitykset (35 kpl)

25

kpl

20

15

16

14

11

Keskusta

Ykspihlaja

10

5

0

5 5

4 4

3

3

2

1 1 1

1

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Päivämäärä Mittausasema Pitoisuus Ylityksen syy

25.03.2008 Pitkänsillankatu 69 µg/m 3 Kevätpölykausi

26.03.2008 Pitkänsillankatu 88 µg/m 3 Kevätpölykausi

03.04.2008 Pitkänsillankatu 52 µg/m 3 Kevätpölykausi

22.05.2008 Pitkänsillankatu 52 µg/m 3 Rak. toimenpide (p-paikka)

26.03.2008 Ykspihlaja 86 µg/m 3 Kevätpölykausi

28.04.2008 Ykspihlaja 54 µg/m 3 Laitospäästöt + inversiotil.

29.04.2008 Ykspihlaja 55 µg/m 3 Laitospäästöt + inversiotil.


LIITE 6

KOKKOLAN ILMANLAATUMITTAUSTEN AJALLINEN KATTAVUUS 2008

Mittausasema Mitattava komponentti Ajallinen kattavuus (%)

Pitkänsillankatu NO2 23,4

NO 23,3

PM10 85,1

CO 63,9

Ulkolämpötila 98,5

Ilmanpaine 98,5

Ykspihlaja NO2 98,9

NO 99,0

PM10 98,6

SO2 94,7

Ulkolämpötila 99,3

Ilmanpaine 99,3

Tuulen suunta 39,9

Tuulen nopeus 99,4

More magazines by this user
Similar magazines