Kävellen Helsingissä - Helsinki
Kävellen Helsingissä - Helsinki
Kävellen Helsingissä - Helsinki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Kävellen</strong> <strong>Helsingissä</strong><br />
5 reittiä kaupunkiin<br />
Selkeät kartat<br />
1
6 km<br />
6 km<br />
2,5 km<br />
6 km<br />
4 km<br />
2
<strong>Kävellen</strong> <strong>Helsingissä</strong><br />
5 reittiä kaupunkiin<br />
<br />
Vinkki!<br />
Tekstissä mainittujen<br />
arkkitehtien elinajat<br />
löydät esitteen<br />
takakannesta.<br />
Reitit<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Aikamatka historialliseen keskustaan<br />
Senaatintori–Kruununhaka–Katajanokka 5<br />
Kaupungin vehreä keidas<br />
Rautatientori–Eläintarha–Töölö 10<br />
Designin lähteillä<br />
Esplanadi–Bulevardi–Punavuori 17<br />
Merellisten kaupunginosien tuulia<br />
Kauppatori–Kaivopuisto–Eira 23<br />
Entisen työläiskaupunginosan kulmilla<br />
Kallio–Harju–Alppila 29<br />
<strong>Kävellen</strong> <strong>Helsingissä</strong> – 5 reittiä kaupunkiin<br />
Julkaisija: Helsingin kaupungin matkailu- ja<br />
kongressitoimisto / Helsingin Matkailu Oy<br />
Design ja taitto: Rebekka Lehtola<br />
Painopaikka: Art-Print Oy 2011<br />
Paperi: Multiart Silk 150 g/m 2 , Galerie Fine silk 90 g/m²<br />
Veistosten tiedot: Helsingin kaupungin taidemuseo<br />
Kuvat: Helsingin matkailun materiaalipankki ja<br />
Helsingin kaupungin aineistopankki: Roy Koto, Sakke<br />
Somerma, Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika<br />
Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt,<br />
Juhani Seppovaara, Pertti Nisonen, Mikko Uro, Mirva<br />
Hokkanen, Arno de la Chapelle, Comma Image Oy;<br />
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Mark<br />
Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com <strong>Helsinki</strong> City Photo<br />
Competition: sashapo<br />
Kartat: © Kaupunkimittausosasto, <strong>Helsinki</strong> § 001/2011<br />
Kiitämme seuraavia Helsingin kaupungin tahoja<br />
Tietokeskus, kaupunginarkisto Martti Helminen<br />
Kiinteistövirasto, Hannele Pakarinen<br />
Taidemuseo, Teija Mononen<br />
Esite on osittain ilmoitusrahoitteinen.<br />
Esitteen julkaisija ei vastaa muutoksista tai mainittujen<br />
yhteys- tai muiden vastaavien tietojen oikeellisuudesta.<br />
3
REITIN PITUUS<br />
6 km<br />
4
Aikamatka historialliseen keskustaan<br />
Senaatintori – Kruununhaka – Katajanokka<br />
Keskustan vanhojen kortteleiden hallintorakennuksissa ja museoissa<br />
huokuu menneisyyden kirjo.<br />
Senaatintori on Helsingin historiallinen keskusaukio. Tori sai ensimmäiset<br />
kivenmurikkansa jo 1640-luvulla, jolloin paikalla sijaitsi<br />
kirkko hautausmaineen ja raatihuone. Isonvihan aikana (1713-<br />
1721) kaupunki koki suurta tuhoa, mutta nousi tuhkasta uuteen<br />
kukoistukseen. Torin ympäristön uudelleenrakennus aloitettiin<br />
1721 kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa.<br />
Suomesta muodostettiin suurruhtinaskunta 1809, kun maa erotettiin<br />
Ruotsista ja liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. <strong>Helsinki</strong><br />
korotettiin pääkaupungiksi 1812 ja tuolloin ryhdyttiin rakentamaan<br />
kokonaan uutta kaupunkia.<br />
Torin kauneudesta voidaan kiittää asemakaavoittaja Johan Albrecht<br />
Ehrenströmiä ja saksalaissyntyistä arkkitehti Carl Ludvig Engeliä.<br />
Ensin mainittu piirsi kaupungille uuden, uusklassismin ihanteiden<br />
mukaisen ruutuasemakaavan ja jälkimmäinen suunnitteli tärkeimmät<br />
rakennukset. Kaupankäynti siirrettiin nimensä mukaisesti<br />
Kauppatorille Senaatintorin jäädessä edustustilaksi. Torin laidoille<br />
on keskittynyt niin valtiollisia, kunnallisia, kirkollisia kuin akateemisiakin<br />
toimintoja. Uuden torin tieltä purettiin puinen Ulrika Eleonoran<br />
kirkko, jonka sijanti näkyy edelleen torikiveyksessä. Arkeologiset<br />
kaivaukset ovat paljastaneet torin alta yli 130 hautaa.<br />
Kruununhaka on perinyt nimensä Rauhankadun seutuvilla sijainneesta<br />
kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Alueen katuverkosto<br />
syntyi pääsääntöisesti Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavasta<br />
1812. Suuri osa kaduista nimettiin 1820-30 luvuilla<br />
Romanovin keisarisuvun jäsenten ja silloisen poliittisen ilmapiirin<br />
mukaan. Vanhimmat yhä käytössä olevat nimet ovat Unioninkatu ja<br />
Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti Helsingin vierailullaan<br />
1819.<br />
Katajanokka tunnetaan yhtenäisestä jugendarkkitehtuurista ja aikanaan<br />
Suomen vilkkaimmasta tavarasatamasta. Kaupunginosa jäi<br />
suurimmalta osalta entiselleen pitkäksi aikaa 1800-luvulla Senaatintorin<br />
seudun kokiessa suuria muutoksia.<br />
1. Helsingin yksi tunnetuimmista maamerkeistä, Tuomiokirkko,<br />
seisoo ylväästi Senaatintorin laidalla. Se valmistui 1852. Aiemmin<br />
kirkko tunnettiin Suurkirkkona ja Venäjän vallan aikana Nikolainkirkkona.<br />
Kirkon rakentaminen aloitettiin C. L. Engelin suunnitelmien<br />
mukaan 1830. Engelin kuoltua vuonna 1840 projektia jatkoi Ernst<br />
Lohrman, joka lisäsi pääkupolin ympärille neljä pikkutornia ja rakensi<br />
kaksi sivupaviljonkia. Kellot ovat läntisessä paviljongissa ja itäisessä<br />
sijaitsee tuomiokirkkoseurakunnan kappeli. Keisari Nikolai I puuttui<br />
kirkon ulkoasuun hankkimalla katolle veistokset; neljän saksalaisen<br />
kuvanveistäjän sinkkiin valetut apostolit. Keisari lahjoitti kirkkoon<br />
alttaritauluksi saksalais-venäläisen taiteilijan T. K. von Neffin maalauksen.<br />
Kirkon niukasti koristellussa pääsalissa seisovat myös Suomen<br />
uskonpuhdistajan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan<br />
(n. 1510–57) sekä uskonpuhdistajien Lutherin ja Melanchtonin<br />
patsaat. Helsingistä tuli hiippakunta 1959, jolloin Tuomiokirkko sai<br />
Yliopiston päärakennus<br />
Yliopiston kirjasto<br />
Senaatintori ja Tuomiokirkko<br />
5
nykyisen nimensä. Seurakunnan jumalanpalveluksien lisäksi siellä<br />
pidetään valtiopäivien ja yliopiston juhlajumalanpalvelukset. Holvatussa<br />
alakerrassa, kryptassa, järjestetään näyttelyitä ja konsertteja.<br />
Kirkon edustalle kokoonnutaan myös uuden vuoden vastaanottoon.<br />
Portailta on upea näköala kattojen yli Eteläsatamaan.<br />
2. Tuomiokirkon portailta katsottuna vasemmalla on Valtioneuvoston<br />
linna, joka on C. L. Engelin pääteoksia. Rakennuksen Senaatintorin<br />
puoleinen osa valmistui 1822 Suomen suurruhtinaskunnan<br />
korkeimman paikallisen hallintoelimen, Suomen keisarillisen<br />
senaatin taloksi. Siinä työskentelee tänäkin päivänä maan hallitus.<br />
Pääministerin virkahuone on talon toisessa kerroksessa. Pääsisäänkäynnin<br />
yläpuolella, pylväiden varjostamana on eräs Suomen komeimpia<br />
empiretyylisiä sisätiloja, valtaistuinsali, eli nykyinen presidentinsali,<br />
jossa presidentti hallitusistunnossa vahvistaa Suomen<br />
lait. Valtioneuvoston linnaan ei yleisöllä ole pääsyä. Rakennuksen<br />
päädyssä on Helsingin vanhin julkinen kello, kuuluisan mestari<br />
Jaakko Juhonpoika Könnin käsialaa.<br />
3. Kirkosta katsottuna oikealla on 1832 valmistunut C. L. Engelin<br />
piirtämä Yliopiston päärakennus. Turun Akatemia perustettiin<br />
1640 ja siirrettiin <strong>Helsinki</strong>in 1828. Turun Akatemian nimi muutettiin<br />
Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi ja tämä nimi puolestaan Helsingin<br />
yliopistoksi 1919. Yliopiston julkisivussa toistuvat Valtioneuvoston<br />
sommitelmat ja mittasuhteet. Talot muodostavat yhdessä<br />
kirkon ja Senaatintorin etelälaidan yhtenäisen rakennusrivin kanssa<br />
erään Euroopan tyylipuhtaimmista uusklassisista aukioista. Yliopistorakennus<br />
laajennettiin koko korttelin käsittäväksi 1937 arkkitehti<br />
J. S. Sirénin piirustusten mukaan. Suuri osa vanhaa yliopistoa tuhoutui<br />
Neuvostoliiton suorittamissa ilmapommituksissa 1944, mm.<br />
yliopiston juhlasali taideaarteineen. Jälleenrakennettu sali avattiin<br />
1948.<br />
4. Aarne Ervin (1910–1977) piirtämä yliopiston rakennus Porthania<br />
löytyy Yliopistonkadulta. Sen etupihalla on espanjalaisen<br />
Eduardo Chillidan (1924–2002) <strong>Helsinki</strong> 1992 -monumentti.<br />
5. Unioninkadun varrella on Yliopiston kirjasto (1844), Suomen<br />
kansalliskirjasto, jota pidetään yhtenä Engelin kauneimmista töistä.<br />
Kirjaston sisätilat ovat Suomen rakennustaiteen loisteliain eikirkollinen<br />
huonesarja ja Helsingin kauneimpia yleisön nähtävissä<br />
olevia interiöörejä. Engelin piirtämä rakennus on kuitenkin vain<br />
pieni osa kirjastoa. Gustaf Nyströmin piirtämän puolipyöreän lisärakennuksen<br />
ohella kirjoja säilytetään maanalaisissa kalliovarastoissa<br />
ja Helsingin ulkopuolella. Pienessä puistikossa, hevoskastanjoiden<br />
varjossa on keisari Aleksanteri I:n, ”yliopiston isän”, pronssinen rintakuva.<br />
Se sijaitsi Venäjän vallan aikana yliopiston juhlasalissa.<br />
6. Senaatintori keskellä sijaitsee suomalaisten rakastaman uudistusmielisen<br />
keisari Aleksanteri II:n (1818–1881) patsas. Se on<br />
Walter Runebergin käsialaa vuodelta 1894. Keisarin hahmoa ympäröi<br />
veistosryhmä Laki – Lex, Rauha – Pax, Valo – Lux, Työ – Labor.<br />
Vuosiluku 1863 on hakattu patsaan graniittijalustaan muistuttamaan<br />
tuona vuonna keisarin koollekutsumista valtiopäivistä, joista<br />
käynnistyi uudistuspolitiikka Suomessa. Torilla voi kuulla joka päivä<br />
yliopiston, Tuomiokirkon ja Helsingin kaupungin yhteistyössä toteuttaman<br />
Senaatintorin Ääni -teoksen klo 17.49. Teoksen sävelsivät<br />
Harri Viitanen ja Jyrki Alakuijala, ja sen ensiesitys oli 2005. Teos<br />
kuuluttaa arjen ja pyhän, työn ja vapaa-ajan taitekohtaa.<br />
7. Torin etelälaidassa on 1700-luvulla rakennettuja kauppaporvareiden<br />
taloja, joista suurta osaa kehitetään nyt liiketilaksi osana<br />
Torikortteleiden elävöittämishanketta. Jo nyt kortteleihin on avattu<br />
useita pieniä liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Aleksanterin- ja<br />
Unioninkadun kulmassa, Kiseleffin talossa toimii pienmyymälöiden<br />
keskittymä. Samalla paikalla palveli 1880-luvulla Stockmannin<br />
kauppahuone vuoteen 1930 asti, jolloin uusi tavaratalo valmistui<br />
Aleksanterinkadun toiseen päähän. Pylväspäätyinen, 1700-luvulla<br />
rakennettu, entinen kauppias Bockin talo muutettiin C. L. Engelin<br />
suunnitelmien mukaan vuosina 1816-18. Sen jälkeen se toimi mm.<br />
raatihuoneena. Nykyisin talo palvelee kotimaisten designtuotteiden<br />
myymälänä. Vanha raatihuone on entistetty 1800-luvun alkupuolen<br />
asuun kaupungin edustuskäyttöön. Korttelin keskiosiin valmistui<br />
1988 kaupunginvaltuuston istuntosali.<br />
8. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Lars Sonckin piirtämässä<br />
rakennuksessa, Sofiankatu 4:ssä. Rakennuksessa on toimisto- ja<br />
työtiloja sekä näyttelytilat. Kaupunginmuseolla on käytössään myös<br />
elokuvateatteri Kino Engel, jossa esitetään päivisin <strong>Helsinki</strong>-aiheisia<br />
lyhytelokuvia. Katutasossa toimii museokauppa. Vapaa pääsy.<br />
9. Sofiankadun katumuseo on Helsingin ainoa ympäri vuorokauden<br />
auki oleva museo, joka esittelee helsinkiläisen katurakentamisen<br />
ja katukalusteiden historiaa.<br />
10. Sederholmin talo, Helsingin kantakaupungin vanhin kivirakennus,<br />
on nykyään eräs kaupunginmuseon sivuosastoja. Talon<br />
rakennutti 1757 Helsingin varakkain kauppias Johan Sederholm.<br />
Museossa on vaihtuvia näyttelyitä.<br />
11. Valkoinen sali toimii nykyään näyttely- ja juhlatilana. Talon on<br />
suunnitellut Valter Jung 1925.<br />
12. Tumman punaruskeaksi maalattu rakennus 1820-luvulta on<br />
nykyään Helsingin kaupunginjohtajan virka-asunto.<br />
13. Aleksanterinkadun vasemmalla puolella, pienen puiston takana<br />
on uusgoottilaiseen tyyliin arkkitehti C. Th. Chiewitzin suunnittelema<br />
Ritarihuone vuodelta 1862. Talo valmistui aatelissäädyn kokouspaikaksi<br />
ja nykyisin siellä pidetään mm. kamarikonsertteja ja<br />
aateliston omia juhlatilaisuuksia. Talon komean juhlasalin seinällä<br />
on kaikkien Suomen aatelissukujen vaakunat.<br />
14. Päävartio on C. L. Engelin suunnittelema, mutta piirustuksia<br />
muutettiin myöhemmin suuresti. Päävartion rakennus valmistui<br />
1843 huolehtimaan kadun toisella puolella olevan keisarillisen<br />
palatsin eli nykyisen Presidentinlinnan vartioinnista. Päävartio on<br />
Helsingin varuskunnan käytössä.<br />
Reitti jatkuu Katajanokalle, joka oli alun perin niemi. Kanava kaivettiin<br />
1840-luvulla. Rakennustaiteellisesti Katajanokka on mielenkiintoinen<br />
yhdistelmä vanhaa ja uutta, uusklassisismia, kansallisromantiikkaa<br />
ja modernia arkkitehtuuria. Katajanokan arkkitehtuuri<br />
on kuitenkin tunnetuin yhtenäisestä jugendtyylistään. Alueen rakennuksista<br />
suuri osa on rakennettu 1800–1900 -luvun taitteessa.<br />
15. Katajanokkaa hallitsee Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen<br />
kirkko – Uspenskin katedraali. Kultakupolinen, punatiilinen rakennus<br />
on näkyvimpiä merkkejä Venäjän vaikutuksesta Suomen<br />
historiaan. Ortodoksisuus on evankelis-luterilaisen kirkon ohella<br />
Suomen toinen valtionuskonto, jota tunnustaa alle kaksi prosenttia<br />
väestöstä. Kirkko valmistui 1868, arkkitehtinä venäläinen A. M.<br />
Gornostajev. Rikkaasti koristeltuja, hämyisiä holveja kannattaa neljä<br />
jättimäistä graniittipylvästä. Suuren ikonostaasin eli alttariseinämän<br />
on maalannut venäläinen taiteilija.<br />
Aleksanteri II:n patsas<br />
6<br />
Sederholmin talo<br />
Helsingin kaupunginmuseo Sofiankadulla<br />
Kaupunginjohtajan virka-asunto
16. Kanavarannassa on Helsingin vierasvenesatama ja 1800-luvulla<br />
rakennettuja Katajanokan makasiineja, joista löytyy ravintoloita<br />
ja liiketiloja. Kesäisin paikalta voi ihailla ohilipuvia perinnepurjealuksia<br />
ja huvijahteja.<br />
17. Lars Sonckin suunnitteleman asuinrakennuksen seinässä<br />
on laatta, joka kertoo kansalliskirjailija Aleksis Kiven (1834–1872)<br />
käyneen koulua tällä paikalla. Opinahjoa piti entinen merimies Johan<br />
Granberg mökissään 1800-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan<br />
Katajanokalla oli pääasiassa merimiesten asuttamia mökkejä. Ensimmäiset<br />
kivitalot rakennettiin pari vuosikymmentä myöhemmin.<br />
Rakennuksessa on myös Helsingin vanhin venäläinen ravintola<br />
Bellevue vuodelta 1917. Katajanokan puistikossa sijaitsee Viktor<br />
Malmbergin (1867–1936) veistos Vedenkantaja vuodelta 1924.<br />
Luotsikatu on Helsingin eheimpiä jugendtyylisiä katuja.<br />
18. Tornein varustetun asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto<br />
Gesellius–Lindgren–Saarinen (1897). Talon ensimmäisen<br />
kerroksen sali on suunniteltu jugendtyyliin 1970‐luvulla.<br />
19. Tämä tornein varustettu asuinrakennus on Selim A. Lindqvistin<br />
piirtämä, vuodelta 1903. Talon nimi Aeolus merkitsee Tuulten<br />
kuningasta.<br />
20. Jugendtyyli sai koristeaiheensa luonnosta ja Kruunuvuorenkadun<br />
puolella onkin pöllön, ketun ja oravan kuvin koristeltu asuinrakennus.<br />
21. Kruunuvuorenkadulta alkaa entinen sataman ja suurten tukkuliikkeiden<br />
varastoalue, joka on osittain uudistettu toimistokäyttöön.<br />
22. Paikalta löytyy arkkitehtien Gesellius–Lindgren–Saarinen<br />
1901 piirtämä asuintalo Eol. Erityistä huomiota herättävät komeat<br />
ulko-ovet ja jugendtyyliset porrashuoneet.<br />
23. Yllä mainitun kolmikon suunnittelemista asuinrakennuksista<br />
merkittävimpiä on Olofsborg vuodelta 1903. Talo on kuin ritarilinna<br />
torneineen ja ristikkoportteineen. Olofsborg viittaa Olavinlinnaan,<br />
joka on yksi Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista<br />
linnoista.<br />
24. Rannassa sijaitseva Katajanokan kasino valmistui 1911 Venäjän<br />
laivaston upseerikasinoksi. Nykyään rakennus on Suomen<br />
upseeriliiton omistama ja siellä on ravintola, jossa on mahdollisuus<br />
nauttia illasta historiallisessa sotilashenkisessä kabinetissa entisaikojen<br />
sotilaiden tapaan.<br />
25. Lehmusten ja poppeleiden reunustamaa kujaa kuljettaessa oikealle<br />
jää useita kunnostettuja makasiinirakennuksia. Merikasarmin<br />
entisessä maneesissa ja työpajassa toimii Katajanokan koulu.<br />
26. Laivastokadulla majaansa pitää ulkoasiainministeriö. Sen rakennukset<br />
on piirtänyt C. L. Engel ja ne ovat valmistuneet Merikasarmiksi<br />
1820-luvulla. Merikasarmi on entistetty ministeriön käyttöön<br />
1980-luvulla. Itäinen sivurakennus on uusi, mutta alun perin<br />
Engelin suunnittelema. Merikasarmissa näkyvät selvästi Engelin<br />
saamat pietarilaiset vaikutteet. Arvellaan, että kasarmin esikuvana<br />
on ollut Pietarin Amiraliteetin rakennus. Edustalla oleva aukio on<br />
nimetty Nobelin rauhanpalkinnon 2008 saaneen presidentti Martti<br />
Ahtisaaren mukaan.<br />
27. Entistettyihin rakennuksiin kuuluu myös Merikasarmin entinen<br />
sairaala, vuodelta 1838, joka on A. F. Granstedtin suunnittelema.<br />
Sairaalan ja Merikasarmin välissä on komea Tykistötori.<br />
28. Katajanokan uuden osan ensimmäiset asuintalot valmistuivat<br />
Merikasarminkadulle 1979. Aluetta pidetään uuden suomalaisen<br />
kaupunkiarkkitehtuurin perusteoksena. Punatiiliverhous sekä lukuisat<br />
ulkonemat ja parvekkeet liittävät alueen vanhaan Katajanokkaan.<br />
Alueella sijaitsi aikaisemmin telakka ja laivanpurkamo.<br />
29. Merikasarmin laiturilla voi nähdä sulan aikana lähes kaikki Suomen<br />
jäänmurtajat kesälevolla.<br />
Merisotilaantorilta lähtee oikealle Katajanokanrantaa myötäilevä<br />
kävelykatu, josta avautuu kaunis merimaisema ensin sisäsatamiin,<br />
sitten Kruununvuorenselälle ja lopulta avomerelle saakka. Reitti<br />
ohittaa Laivasto- ja Matruusipuistot ja jatkuu Kruunuvuorenkadulle.<br />
30. Rannassa Kanavakadulta näkyy Katajanokan terminaali, josta<br />
lähtee vuorolaivoja mm. Ruotsiin ja Viroon. Sinne ankkuroituu myös<br />
osa <strong>Helsinki</strong>in saapuvista kansainvälisistä risteilyaluksista.<br />
31. Mastokadun ja Kruunuvuorenkadun kulmasta voi nähdä Helsingin<br />
entisen lääninvankilan punatiiliset muurit. Vankilan toiminta<br />
lakkautettiin 2002, ja tiloihin on valmistunut hotelli. Alueella erottuu<br />
A. F. Granstedtin piirtämä vankilakappeli 1830-luvulta.<br />
32. Vanhoihin makasiineihin on rakennettu mm. Wanhan Sataman<br />
messutilat ravintoloineen. 1900-luvun alkupuolella Wanha Satama<br />
toimi suurten kauppahuoneiden tullimakasiineina.<br />
33. Lars Sonckin piirtämä sataman varastorakennus Warranttitalo<br />
on 1900-luvun alkupuolelta. Näihin tiloihin on rakennettu hotelli ja<br />
vastapäiseen uudempaan taloon kongressikeskus.<br />
34. Punatiilisen, pyöreätornisen Tulli- ja pakkahuoneen vuodelta<br />
1900 on piirtänyt Gustaf Nyström. Rakennus edustaa jugendtyyliä.<br />
35. Kanavakadulla sijaitsee Finnida, ulkoasiainministeriön kehitysviestintäosasto.<br />
Olli Pekka Jokelan suunnittelema uudisrakennus on<br />
valmistunut 1993. Viereinen entinen rahapajan rakennus on restauroitu<br />
1800-luvun asuun.<br />
36. Stora-Enson toimitalo on valkealla marmorilla päällystetty<br />
rakennus, jonka on suunnitellut Suomen tunnetuimpiin arkkitehteihin<br />
kuuluva Alvar Aalto. Rakennus valmistui 1962. Talon editse on<br />
siltayhteys Katajanokalta Pohjoisesplanadille.<br />
Reitti jatkuu Kanavarannasta kävelysillan yli Kruununhakaan.<br />
37. Kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus on entinen Tulli- ja<br />
pakkahuone vuodelta 1765. Vuoden 2006 alusta alkaen rakennuksessa<br />
on pitänyt majaansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran<br />
(SKS) kirjakustantamo ja -myymälä.<br />
38. Meritullintorin laidalla sijaitsevan tuomiokirkkoseurakunnan<br />
virastorakennuksen seinää koristaa Carl Wilhelmsin (1889–1953)<br />
reliefi Pietarin kalansaalis, 1951.<br />
Pohjoisrannan varrella on komeita asuintaloja 1800-luvun lopulta<br />
ja 1900-luvun alusta. Rakennusten arkkitehteinä olivat muun muassa<br />
Theodor Höijer, Lars Sonck ja Onni Tarjanne.<br />
39. Rantabulevardilta on näkymä Halkolaiturille, josta voi kesäisin<br />
usein ihailla upeita, puisia perinnepurjealuksia. Etäällä ulkoasiainministeriön<br />
edessä näkyy jälleen sulan veden aikana Suomen<br />
koko jäänmurtajalaivasto.<br />
Uspenskin katedraalin kirkkosali<br />
BW PREMIER Hotel Katajanokan<br />
muurien sisäpuolella avautuu kiehtova<br />
vastakohtien valtakunta – moderni<br />
hotelli, joka on rakennettu historialliseen<br />
vankilamiljööseen. Hotellia<br />
ympäröivä vehreä Linnanpuisto on<br />
rauhaisa paikka rentoutua ja Jailyard<br />
-terassilla sammutat vaativammankin<br />
janon. Tervetuloa!<br />
Jäänmurtajia Katajanokan edustalla<br />
Katajanokan kasino ja taustalla<br />
jugendtaloja<br />
7
Alvar Aallon suunnittelema<br />
Stora-Enson toimitalo<br />
Säätytalo<br />
Sotamuseossa on esillä erikoisnäyttely<br />
Talvisota 1939-40 - Kunniamme<br />
päivät. Näyttely esittelee talvisodan<br />
syitä, keskeisiä tapahtumia ja seurauksia<br />
sekä sen merkitystä suomalaisille.<br />
Avoinna: ti–to 11–17, pe–su 11–16,<br />
ma suljettu. Pääsymaksut 5/3/0/12 €<br />
Liisankatu 1<br />
www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/<br />
sotamuseo<br />
40. Pohjoisrannan omaleimaisimpia rakennuksia on renessanssityylinen<br />
asuintalo vuodelta 1899, arkkitehteinä Sebastian Gripenberg<br />
ja Magnus Schjerfbeck. Oikealla eräs Helsingin monista pienvenesatamista.<br />
Kauempana häämöttää ympäri vuoden avoinna oleva<br />
Korkeasaaren eläintarha, jonne pääsee kesäisin lautalla Kauppatorilta<br />
ja Hakaniemenrannasta. Talvisin kulku on Mustikkamaan<br />
kautta.<br />
Veneiden jälkeen oikealla on maapenger, joka vie Tervasaareen.<br />
Saaressa oli 1600-luvulla kauppiaiden tervavarastoja. Puistoksi<br />
kunnostettu alue ravintoloineen on suosittu kävelyretkien kohde.<br />
41. Liisanpuistikossa on kansalaissodassa 1918 Pellingin retkellä<br />
kaatuneiden muistopatsas, joka on Gunnar Finnen (1886– 1952)<br />
ja Armas Lindgrenin (1874–1929) käsialaa vuodelta 1921.<br />
42. Punaiset tiilirakennukset ovat toimineet Uudenmaan kasarmin<br />
käytössä 1900-luvulle, jonka jälkeen ne siirtyivät Sotakorkeakoulun<br />
käyttöön vuodesta 1924 lähtien. Nykyään rakennuksessa on<br />
Sotamuseo. Museossa on sota- ja asehistoriallisen aineiston näyttelyitä<br />
1600‐luvulta alkaen toiseen maailmansotaan asti sekä laaja<br />
kuva‐arkisto.<br />
Mauritzinkatu eli Maurinkatu on nimetty Gustav Mauritz Armfeltin<br />
(1757–1814) mukaan. Liisankatu taas on saanut nimensä Venäjän<br />
keisari Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabetin mukaan.<br />
43. Koristeellinen, alkujaan englantilaistyyliseksi yksityisasunnoksi<br />
rakennettu talo Liisanpuistikon takana on Svenska Klubben<br />
tilausravintoloineen. Talon rakennutti insinööri Ossian Donner<br />
kodiksi perheelleen 1901. Ennen nykyistä tiilirakennusta paikalla<br />
sijaitsi puutalo, jossa asui Suomen historialle merkittävää Armfeltin<br />
aatelissukua.<br />
44. Paikalla sijaitsevat keskustan vanhimmat säilyneet puurakennukset.<br />
Ne ovat 1800-luvun alkupuoliskolta. Rakennuksissa toimii<br />
Helsingin kaupunginmuseon sivuosasto, Ruiskumestarin talo.<br />
Museo piharakennuksineen on sisustettu 1860‐luvun vaatimattomaksi<br />
porvariskodiksi.<br />
45. Pieni jugendtyylinen koulutalo Oikokadun varrella on arkkitehtien<br />
Jungin ja Fabritiuksen käsialaa vuodelta 1905.<br />
46. Kaikki Snellmaninkadun päässä olevat rakennukset ovat yliopiston<br />
laitoksia. Talot on rakennettu eri vaiheissa viimeisen sadan<br />
vuoden aikana.<br />
47. Pieni kullattu kupoli kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan<br />
omistamaan rakennukseen, jonka on suunnitellut arkkitehti<br />
Sebastian Gripenberg 1905. Rakennuksessa on seurakunnan pieni<br />
kappeli, ns. kotikirkko, jossa järjestetään jumalanpalveluksia eri<br />
kielillä. Talon alakerrassa on ortodoksiseen elämänpiiriin kuuluvia<br />
esineitä myyvä liike.<br />
48. Varsapuistikossa on Emil Cedercreutzin (1879–1949) veistos<br />
Äidinrakkaus vuodelta 1930. Se kuvaa emon ja varsan keskinäistä<br />
suhdetta taiteilijan pelloilla.<br />
49. Metsätalossa, joka on arkkitehti Jussi Paatelan piirtämä vuodelta<br />
1939, sijaitsee Helsingin yliopiston opetustiloja. Se edustaa<br />
tyylisuunnaltaan klassismin ja funktionalismin välimuotoa.<br />
50. Empiretyylinen, entinen sairaalarakennus Unioninkadun toisella<br />
puolella, on nykyään yliopiston käytössä.<br />
51. Helsingin vanhimpiin kuuluvat entiset sairaalarakennukset ovat<br />
C. L. Engelin piirtämiä 1820-luvulta. Tilat on kunnostettu yliopiston<br />
käyttöön. Alueella on viihtyisä sisäpiha.<br />
52. Pieneltä piha-aukealta näkyy Helena Pylkkäsen (1945–) veistos<br />
Portinvartija vuodelta 1981.<br />
53. Rauhankadun kulmassa on Helsingin vanhin ortodoksinen kirkko,<br />
Pyhän Kolminaisuuden kirkko, C. L. Engelin käsialaa vuodelta<br />
1827. Kirkossa on kaunis ikonostaasi ja erikoisuutena jumalanpalvelukset,<br />
jotka pidetään kirkkoslaaviksi.<br />
54. Rauhankadun kulmassa sijaitsee Wäinö Aaltosen (1894 - 1966)<br />
veistos Sarastus, vuodelta 1956. Aaltonen oli näkyvin nuoren itsenäisen<br />
Suomen kuvanveistäjä, jolle uskottiin monien kansallisesti<br />
tärkeiden monumenttien toteutus.<br />
55. Merkittävän naiskuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922–2003)<br />
kuparilevyistä hitsaama suihkulähde Kuparikonstruktio vuodelta<br />
1961.<br />
56. Kansallisarkiston vanhin osa on arkkitehti Gustaf Nyströmin<br />
suunnittelema ja valmistunut 1890. Taloa on myöhemmin laajennettu.<br />
Katolla on historian jumalattaria esittävä veistos Kolme<br />
Geniusta, joka on C. E. Sjöstrandin (1828–1906) luomistyön tulos.<br />
Naisfiguurit symboloivat rakennuksen käyttötarkoitusta. Keskellä<br />
on kuvattu Suomi, joka erottuu seisovana hahmona. Reunafiguurit<br />
symboloivat historiantutkimusta ja -kirjoitusta. Vanhin talossa säilytettävä<br />
Suomea koskeva asiakirja on vuodelta 1316. Arkisto on<br />
avoin yleisölle.<br />
57. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki.<br />
Rakennuksen on piirtänyt saksalainen Ludwig<br />
Bohnstedt ja se on valmistunut 1882. Pankin edustalla<br />
Emil Wikströmin (1864–1942) veistämä suuren valtiomiehen<br />
J. V. Snellmanin patsas (1806–81), joka on pystytetty 1923.<br />
Jalustassa näkyy Neuvostoliiton <strong>Helsingissä</strong> suorittamien pommitusten<br />
jälkiä helmikuulta 1944. Snellman vaikutti merkittävästi<br />
suomen kielen asemaan ja silloisen rahayksikön, Suomen markan<br />
käyttöönottoon.<br />
58. Pankkia vastapäätä on Säätytalo, joka on uudistettu valtion<br />
edustustilaksi. Sisätilojen hyvin suoritetun entisöintityön johdosta<br />
rakennus sai Europa Nostra ‐palkinnon 1993. Talo valmistui 1891<br />
säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen, papiston, porvariston<br />
ja talonpoikien kokoontumispaikaksi. Aatelissääty kokoontui Ritarihuoneella.<br />
Säätytalo, samoin kuin Kansallisarkistokin, ovat<br />
<strong>Helsinki</strong>in paljon julkisia rakennuksia piirtäneen arkkitehti Gustaf<br />
Nyströmin käsialaa. Otsikkopäädyssä on Emil Wikströmin veistämä<br />
korkokuva, joka esittää keisari Aleksanteri I:tä Porvoon valtiopäivillä<br />
1809.<br />
59. Senaattorin ja merkittävän kunnallispoliitikon Leo Mechelinin<br />
(1839–1914) rintakuva, Walter Runebergin veistos vuodelta 1909.<br />
Veistos sijoitettiin tälle paikalle 1943.<br />
60. Paikalla toimi aikoinaan pääkaupungin ensimmäinen postitalo<br />
(1853), nykyään rakennuksessa sijaitsee Rahamuseo.<br />
8
Vinkki!<br />
Kruununhaan alueella on<br />
lukuisia antiikkiliikkeitä,<br />
kivijalkakauppoja ja<br />
intiimejä korttelibaareja.<br />
9
Kaupungin vehreä keidas<br />
Rautatientori-Eläintarha-Töölö<br />
10<br />
Kansallisteatterin päänäyttämön katsomo<br />
Kaisaniemen puiston suihkulähde<br />
Cafe Piritta sijaitsee Hakaniemen<br />
Tokoinrannassa. Kahvilasta voi<br />
ihailla Eläintarhanlahtea ja kaupungin<br />
siluettia.<br />
Avoinna su–ti 9–22 ja ke–la 9–24.<br />
Á la carte annoksia joka päivä klo<br />
19.30 asti sekä leivonnaisia ja suolaisia<br />
herkkuja ja kahvia/teetä. Suurella<br />
aurinkoisella terasilla on tilaa 150:lle.<br />
A-oikeudet.<br />
Eläintarhantie 12. www.piritta.fi<br />
Luonnonläheisyydestä ja Musiikkitalon rytmeistä nautitaan<br />
kaupungin ytimessä.<br />
Töölönlahti sijaitsee Keskuspuiston eteläpäässä kaupungin keskustan<br />
tuntumassa. Musiikkitalon valmistuminen loppukesällä 2011<br />
sekä myöhemmin valmistuva Finlandiapuisto tuovat omat lisävärinsä<br />
vehreälle alueelle, joka houkuttelee niin matkailijat kuin kaupunkilaisetkin<br />
viettämään aikaansa. Lahden ympäri kulkevan, noin 2,2<br />
kilometriä pitkän ulkoilureitin kiertäminen on oiva tapa tutustua<br />
alueen nähtävyyksiin jalkaisin, polkupyörällä tai vaikka rullaluistimilla.<br />
Maastoon kotiutuneet monet harvinaiset lintulajit pesivät<br />
Töölönlahden koillisrannalla.<br />
Puiston olemassaolosta voidaan kiittää Henrik Borgströmiä, joka<br />
yhtiöineen vuokrasi kaupungilta alueen Töölönlahden pohjoispuolelta<br />
1851. Kävelyteiden rakentamisen, soiden kuivattamisen ja<br />
kesäravintoloiden perustamisen lisäksi yhtiö rahoitti Talvipuutarhan<br />
rakentamisen.<br />
Töölön kylä oli olemassa jo ennen varsinaisen Helsingin kaupungin<br />
syntymistä. Vahvasti ruotsinkielinen alue sai kunnian vastaanottaa<br />
Helsingin vuonna 1640 Vantaanjoelta, jossa kaupunki oli aiemmin<br />
sijainnut. 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille<br />
lisämaaksi. Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin suunnittelema<br />
asemakaava näki päivänvalon 1906, jolloin Töölö kasvoi osaksi kantakaupunkia.<br />
1. Maan ensimmäinen suomenkielinen päänäyttämö Kansallisteatteri<br />
aloitti toimintansa 1872. Teatteritalo on rakennettu arkkitehti<br />
Onni Tarjanteen piirustusten mukaan kansallisromanttiseksi<br />
graniittilinnaksi 1902. Freskot permantoaulassa ovat Juho Rissasen<br />
käsialaa ja sali Yrjö Ollilan. Teatterissa on kolme näyttämöä. Neljäs<br />
näyttämö, Omapohja, on Itäisellä Teatterikujalla. Teatterin sisätilat<br />
uudistettiin perusteellisesti 1962 Heikki ja Kaija Sirénin johdolla.<br />
Päärakennus palautettiin entiseen loistoonsa peruskorjauksen ja<br />
entisöinnin myötä talon satavuotisjuhlaan 2002.<br />
2. Kansallisteatterin edessä Rautatientorilla on Suomen kansalliskirjailijan<br />
Aleksis Kiven (1834–1872) patsas, joka on Wäinö Aaltosen<br />
veistos vuodelta 1939. Patsaan jalustaan on kaiverrettu säkeitä<br />
Kiven runosta Ikävyys.<br />
3. Pienen näyttämön sisäänkäynnin edessä on Raimo Utriaisen<br />
veistämä Suomen merkittävimpiin naisnäyttelijöihin kuuluneen Ida<br />
Aalbergin (1857–1915) muistomerkki Esirippu vuodelta 1972.<br />
Reitti jatkuu 1820-luvulta peräisin olevaan Kaisaniemen puistoon.<br />
Puisto on saanut nimensä Kajsa Wahllundista, joka piti tällä paikalla<br />
edelleen toiminnassa olevaa ravintolaa 1800-luvun alkupuolella.<br />
4. Kansallisteatterin takana on suihkuallas ja Viktor Janssonin<br />
(1886–1958) veistos Convolvulus vuodelta 1931.<br />
5. Rinteessä seisoo Jussi Mäntysen (1886–1978) veistos Nuori<br />
hirvi vuodelta 1930.<br />
6. Suomen kansallislaulun saksalaissyntyisen säveltäjän Fredrik<br />
Paciuksen (1809–1891) rintakuva on Emil Wikströmin käsialaa<br />
vuodelta 1885.<br />
7. Kentän laidassa on majuri, vapaamuurari Frederik Granatenhjelmin<br />
hauta vuodelta 1784.<br />
8. Yliopiston kasvitieteellinen puutarha vehreine puineen ja istutuksineen<br />
on päiväsaikaan avoinna oleva rauhallinen kävelyalue.<br />
Puutarhan on suunnitellut pietarilainen Franz Falderman 1830‐luvulla.<br />
Kaisaniemenrantaan on siirretty Punavuorenkadulta ja Uudenmaankadulta<br />
ryhmä tyypillisiä empiretyylisiä puurakennuksia<br />
1800-luvun alkupuolelta.<br />
9. Kierros jatkuu pitkin Kaisaniemenrantaa ja 1912 valmistuneen<br />
Pitkänsillan yli. Sillassa on nähtävissä pommituksen jälkiä sekä<br />
vuoden 1918 kansalaissodan että toisen maailmansodan ajalta.<br />
10. Suoraan edessä, korkean mäen päällä Siltasaarenkadulla on<br />
Lars Sonckin harmaagraniittinen Kallion kirkko, joka on rakennettu<br />
1912 ja entistetty 1986. Kirkonkellojen melodia on Jean Sibeliuksen<br />
säveltämä ja sitä soitetaan joka päivä kello 12 ja 18.<br />
11. Etuoikealla on Hakaniemen tori. Kesällä Hakaniemenrannasta<br />
on moottoriveneyhteys Korkeasaaren eläintarhaan. Torin itälaidalla<br />
on Oleg Kirjuhinin veistämä ja Moskovan kaupungin Helsingille<br />
1990 lahjoittama Maailman rauha -patsas.<br />
12. Torin laidalla sijaitsee vuodelta 1914 peräisin oleva Hakaniemen<br />
halli, jossa myydään elintarvikkeiden lisäksi tekstiilejä ja käsityötuotteita.<br />
13. Hallia vastapäätä on Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen<br />
kolmitorninen Arenan asuintalo 1920-luvulta.<br />
14. Siltasaarenkadulta käännös Paasivuoren puistikkoon, jossa<br />
on Johannes Haapasalon veistos Nyrkkeilijät vuodelta 1932.<br />
15. Harmaasta graniitista rakennettu jylhätorninen rakennus on<br />
Suomen tunnetuin Työväentalo vuodelta 1908. Arkkitehtinä toimi<br />
Karl Lindahl. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa toimii<br />
nykyisin kokous- ja kongressikeskus Paasitorni, jonka yhteyteen<br />
valmistuu myös hotelli syksyllä 2011.<br />
16. Ympyrätalon suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén<br />
1967. (Ks. lisätietoa s. 29, kohde 3.)<br />
17. Ympyrätalon vierestä löytyy Heikki Sirénin 1965 piirtämä Kallion<br />
virastotalo, jossa sijaitsee Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja<br />
kaupunginarkisto. Virastotalon edustalla sijaitsee Sodanajan naisten<br />
muistomerkki vuodelta 1996.<br />
18. Tokoinrannassa on Suomen ensimmäisen naisministerin, työväenpoliitikko<br />
Miina Sillanpään (1866–1952) muistomerkki Soihtu<br />
vuodelta 1968. Sen on suunnitellut Aimo Tukiainen (1917–1996).
REITIN PITUUS<br />
6 km<br />
11
Vinkki!<br />
Rautatientorin laidalla sijaitsee<br />
Grand Casino <strong>Helsinki</strong> sekä<br />
Kaisaniemen viihdekeskittymä<br />
elokuvateattereineen,<br />
ravintoloineen ja<br />
liikkeineen.<br />
12
19. Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Helsingin Kaupunginteatteri<br />
valmistui 1967. Teatterissa on kolme näyttämöä. Rakennuksen<br />
edessä on Kari Juvan (1939–) veistos Thalia ja Pegasos<br />
vuodelta 1970.<br />
Reitti jatkuu pitkin Eläintarhantietä. Rautatien ylitys vie Linnunlauluntielle,<br />
joka on osa Töölönlahden ympäri kulkevaa suosittua<br />
kävelytietä. Kunnostetut puutalot ovat 1800-luvulta. Kirjailijatalo<br />
Villa Kivessä sijaitsee kirjailijoiden työhuoneita, muut talot ovat<br />
asuinkäytössä.<br />
20. Oikealla sijaitsee suurlahjoittaja Aurora Karamzinin (1808–<br />
1902) perustama Diakonissalaitoksen sairaala ja kappeli. Sen<br />
takana näkyy Linnanmäen huvipuisto.<br />
21. Suomen puutarhayhdistys perusti kaupungin talvipuutarhan<br />
kivikkopengermineen ja kasvihuoneineen 1893. Talvipuutarhan<br />
ympärillä levittäytyy Eläintarhan puisto. Palmuhuoneet lahjoitti<br />
kaupungille liikemies J. J. af Lindfors (1831–1903), jonka rintakuva<br />
on pystytetty Talvipuutarhan alueelle. Sen on veistänyt Walter Runeberg.<br />
Kaupunginpuutarhan puistossa on C. E. Sjöstrandin veistos<br />
Kullervo puhuu miekalleen vuodelta 1868. Vapaa pääsy.<br />
22. Puistossa on Kaivopuiston ja Eläintarhanpuiston luojan, kauppaneuvos<br />
Henrik Borgströmin (1799–1883) rintakuva, Walter<br />
Runebergin veistos vuodelta 1888.<br />
23. Puistikossa on Lauri ”Tahko” Pihkalan (1888–1981), suomalaisen<br />
pesäpallon keksijän sekä urheilun ja liikunnan puolestapuhujan<br />
muistopatsas. Veistos on Nina Sailon (1906–1998) käsialaa ja se<br />
paljastettiin Pihkalan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1988.<br />
24. Puiden takaa näkyy Olympiastadion, arkkitehteinä Yrjö Lindegren<br />
ja Toivo Jäntti. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuoden<br />
1940 olympiakisoja varten, joita ei sodan puhjettua koskaan<br />
pidetty. Vuonna 1952 olympialaiset saatiin viimein <strong>Helsinki</strong>in. Katsomotiloja<br />
ja kilpailupaikkoja on uudistettu moneen kertaan. Nykyisin<br />
katsomossa on 40 000 paikkaa. Stadionin yhteydessä sijaitsee<br />
Suomen urheilumuseo. Stadionin torni on 72 metriä korkea.<br />
Torni on avoinna kävijöille kilpailuja ja muita tapahtumia lukuun<br />
ottamatta.<br />
25. Stadionin edessä sijaitsee Suomen erään kuuluisimman urheilijan,<br />
Paavo Nurmen (1897–1973) juoksijapatsas, joka on Wäinö<br />
Aaltosen (1894–1966) veistos vuodelta 1952. Nurmi saavutti<br />
kolmissa olympiakisoissa 1920-luvulla yhteensä yhdeksän kulta- ja<br />
kolme hopeamitalia. Kadun vastakkaisella puolella on toisen kuuluisan<br />
juoksijan, Lasse Virenin (1949–) patsas, jonka on veistänyt<br />
Terho Sakki (1930–1997) vuodelta 1994.<br />
26. Kisahalli (entinen Messuhalli) valmistui 1935 ja sen lisäosa<br />
1949. Nykyisin halli toimii liikuntakeskuksena.<br />
27. Suomalainen ooppera perustettiin 1911. Suomen Kansallisoopperan<br />
uuden rakennuksen suunnitteli arkkitehtikolmikko Eero<br />
Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen. Avajaisnäytäntö oli<br />
syksyllä 1993. Oopperatalossa on kaksi näyttämöä: suuri oopperasali<br />
ja Alminsali. Talo tarjoaa modernit puitteet ooppera‐ ja balettitaiteen<br />
esittämiseen juuri näitä taidemuotoja varten rakennetuissa<br />
tiloissa. Töölönlahden puoleisella seinustalla Hannu Sirénin<br />
(1953–) graniittiveistos Kivinen vieras kohoaa juhlavana yli 8<br />
metrin korkeuteen.<br />
28. Hotelli Crowne Plazan edessä on Kimmo Kaivannon (1932–)<br />
metalliveistos Oodi 60 000 järvelle vuodelta 1972.<br />
29. Pienellä kumpareella Mannerheimintien varrelta löytyy Alpo<br />
Sailon (1877–1955) veistämä runonlaulaja Larin Parasken (1833–<br />
1904) patsas vuodelta 1949. Hakasalmen puistossa sijaitsee myös<br />
kuvanveistäjä Pekka Jylhän (1955–) muistomerkki Lähde, joka on<br />
suunniteltu Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen (1900–<br />
1986) kunniaksi.<br />
30. Finlandia-talo on Suomen kansainvälisesti tunnetuimman<br />
arkkitehdin, Alvar Aallon piirtämä konsertti- ja kongressitalo. Finlandia-talo<br />
suunniteltiin 1962 ja rakennettiin 1967–71. Kongressisiipi<br />
rakennettiin 1973–75. Finlandia-talon sisustus on kokonaisvaltaisesti<br />
Alvar Aallon suunnittelema. Julkisivu on italialaista<br />
Carrara-marmoria. Talon arkkitehtuuriin voi tutustua opastetuilla<br />
kierroksilla. Finlandia-talossa järjestetään vuosittain kymmenittäin<br />
kongresseja, konsertteja, näyttelyjä ja tapahtumia.<br />
31. Hakasalmen huvilassa sijaitsee Helsingin kaupunginmuseon<br />
näyttelytila. Huvila on rakennettu 1846 saksalaisen Ernst Lohrmannin<br />
piirustusten mukaan. Huvila oli Venäjän hovissakin palvelleen<br />
suurlahjoittaja ja diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzinin<br />
(1808–1902) yksityiskoti, jossa hän eli elämänsä loppuun saakka,<br />
vuoteen 1902.<br />
32. Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu Kansallismuseo<br />
valmistui 1916, arkkitehteinä Herman Gesellius, Armas Lindgren<br />
ja Eliel Saarinen. Portaita koristaa Emil Wikströmin Karhu-veistos.<br />
Sisääntuloaulassa on Akseli Gallen‐Kallelan kansalliseepos Kalevalaaiheiset<br />
kattofreskot. Kokoelmissa on arkeologisia löytöjä, kirkollista<br />
taidetta, sisustusesineistöä ja kansantieteellistä aineistoa.<br />
33. Kansallismuseon puistikossa on Alpo Sailon (1877–1955)<br />
veistämä kansatieteilijä M. A. Castrénin (1813–52) muistomerkki<br />
vuodelta 1921.<br />
34. Eduskuntatalon puistikossa on tasavallan neljännen presidentin<br />
Kyösti Kallion (1873–1940) patsas hänen poikansa Kalervo<br />
Kallion (1909– 1969) veistämänä vuodelta 1962.<br />
35. Eduskuntatalo rakennettiin vuosina 1925–31 ja se on yksi<br />
Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Suomen 200-jäseninen<br />
eduskunta kokoontuu 1920-luvun klassismia edustavassa jyhkeässä<br />
rakennuksessa. Eduskuntatalon julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla<br />
graniitilla. Pääfasadissa on 14 pylvästä, joiden kapiteelit<br />
on tyylitelty korinttilaiselta pohjalta. Talon suunnitteli J.S. Sirén monumentaalisen<br />
klassismin henkeen, joskin nähtävissä on jo heräävän<br />
funktionalismin piirteitä. Sisustus on edustava näyte 1920‐luvun<br />
suomalaisesta taiteesta ja taideteollisuudesta; veistokset ovat Wäinö<br />
Aaltosen, Gunnar Finnen ja Johannes Haapasalon, kattomaalaukset<br />
Bruno Tuukkasen ja huonekalut mm. Werner Westin ja Arttu<br />
Brummerin. Talon tärkeimmät tilat, istuntosalin ja valtiosalin, on<br />
sisustanut J. S. Sirén itse. Sisäpihalla on Arvo Siikamäen, Taru Mäntysen<br />
ja Veikko Hirvimäen veistoksia 1980‐luvulta. Rakennuksessa<br />
on myös laaja, yleisölle avoin kirjasto. Eduskuntatalossa järjestetään<br />
opastettuja vierailuja.<br />
36. Portaiden edestä löytyy Wäinö Aaltosen (1894–1966) veistämä<br />
maamme ensimmäisen presidentin, perustuslain laatijan, K. J.<br />
Ståhlbergin (1865–1952) patsas vuodelta 1959.<br />
37. ja itsenäisyysmiehen, kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin<br />
(1861-1944) patsas vuodelta 1961.<br />
Kaupungin talvipuutarha<br />
Olympiastadion ja Stadionin torni<br />
Suomen kansallisooppera<br />
Suomen Urheilumuseo sijaitsee<br />
Olympiastadionin siipirakennuksessa.<br />
Näyttely kertoo suomalaisen urheilun<br />
tarinan 1800-luvulta tähän päivään.<br />
Museokaupassa on monipuolinen<br />
valikoima urheilullisia tuotteita.<br />
Avoinna: ma–pe 11–17, la–su 12–16<br />
www.urheilumuseo.fi<br />
13
14<br />
Finlandia-talo<br />
Hakasalmen huvilan pihapiirissä<br />
sijaitsee myös kahvila<br />
Eduskuntatalon istuntosali<br />
Kansallismuseo ja Musiikkitalo<br />
Postitalo ja Rautatieasema<br />
Mannerheimin patsas Kiasman edustalla<br />
38. Vastapäätä Eduskuntataloa valmistuu Musiikkitalo elokuussa<br />
2011 konsertteja ja koulutusta varten. Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto<br />
Laiho-Pulkkinen-Raunio, ja sen pääkäyttäjiä ovat<br />
Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.<br />
Talo pitää sisällään 1700-paikkaisen pääsalin, viisi<br />
140–300-paikkaista pientä konserttisalia ja Sibelius-Akatemian<br />
opetustiloja. Tiloissa on myös kahvila, ravintola, klubi, akatemian<br />
kirjasto ja muita toimitiloja.<br />
Myös Finlandiapuiston rakentaminen on käynnissä ja alue valmistuu<br />
vuoden 2015 loppuun mennessä.<br />
Oikealle jää eduskunnan lisärakennus, joka rakennettiin kansanedustajille<br />
ja heidän avustajilleen Eduskuntatalon tilanahtauden<br />
vuoksi. Vuonna 2004 valmistuneen talon ensimmäisessä kerroksessa<br />
toimii myös kansalaisten infopiste. Talon on suunnitellut<br />
arkkitehti Pekka Helin. Rakennuksen edessä sijaitsevassa Pikkuparlamentin<br />
puistossa on Eila Hiltusen (1922–2003) veistos Menneet<br />
ritarit vuodelta 1982. Yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle<br />
omistettu muistomerkki julkistettiin Eduskunnan satavuotisjuhlallisuuksien<br />
yhteydessä. Veistos on myös naisten äänioikeuden juhlamuistomerkki.<br />
Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät<br />
täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Rakennuksen<br />
edustalla sijaitsee myös Jukka Lehtisen Oma maa mansikka<br />
-veistoskokonaisuus vuodelta 2007.<br />
39. Nykytaiteen museo Kiasma valmistui 1998. Talon suunnittelukilpailun<br />
voitti amerikkalainen arkkitehti Steven Holl. Kokoelmissa<br />
ja erikoisnäyttelyissä on esillä tilateoksia, valokuvia, mediataidetta<br />
ja maalauksia. Museon peruskokoelmien esittely vaihdetaan<br />
vuosittain. Kiasma-teatterissa on tarjolla myös musiikkia, elokuvia,<br />
multimediaesityksiä, keskusteluja ja seminaareja.<br />
Kiasman takana sijaitsee Sanomatalo. Talon suunnittelukilpailun<br />
voitti professori Jan Söderlundin ja arkkitehti Antti-Matti Siikalan<br />
läpikuultava lasiluomus. Talo valmistui 1999 ja siellä sijaitsee mm.<br />
Suomen suurimman sanomalehden – Helsingin Sanomien – toimitus,<br />
erikoisliikkeitä ja ravintoloita.<br />
40. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin (1867–1951)<br />
ratsastajapatsas seisoo ylväästi Mannerheimintien varrella. Aimo<br />
Tukiaisen (1917–1996) veistos on vuodelta 1960. Sotilaallisten ja<br />
valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun<br />
historian merkittävimpiä hahmoja. Marsalkka Mannerheim toimi<br />
mm. Toisen maailmansodan aikana armeijan ylipäällikkönä ja sodan<br />
jälkeen presidenttinä. Hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta on<br />
vietetty puolustusvoimain lippujuhlapäivää vuodesta 1942.<br />
41. Eduskuntatalon takaa näkyy Sibelius‐Akatemia, joka on Suomen<br />
ainoa ja pohjoismaiden suurin musiikkikorkeakoulu. Se perustettiin<br />
Helsingin Musiikkiopiston nimellä jo 1882.<br />
42. Luonnontieteellisen museon kokoelma on maan ylivoimaisesti<br />
suurin, sisältäen noin 8 miljoonaa näytettä. Museon edustalla<br />
seisova Hirvi -veistos vuodelta 1972 on Jussi Mäntysen (1886–<br />
1978) suunnittelema.<br />
43. Aukiolla sijaitsee Harry Kivijärven (1931–) veistämä presidentti<br />
J. K. Paasikiven (1870–1956) muistoksi pystytetty veistos Itä ja<br />
Länsi vuodelta 1980.<br />
44. Kampin keskuksessa on yli 150 liikettä, kahviloita ja ravintoloita,<br />
linja-autoterminaali sekä metroasema. Keskuksen edessä<br />
sijaitseva Narinkkatori on nykyisin useiden tapahtumien estradi.<br />
Torin kupeseen valmistuu puurakenteinen Kampin kappeli 2012.<br />
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri<br />
toimii torin toisella laidalla, vanhan linja-autoaseman rakennuksessa.<br />
Vapaa pääsy.<br />
45. Kampin keskuksen pohjoispuolella sijaitsee Tennispalatsi vuodelta<br />
1938, joka avattiin elokuvakeskukseksi uudistettuna 1999.<br />
Siellä sijaitsevat myös Kulttuurien museon ja Helsingin kaupungin<br />
taidemuseo Tennispalatsin näyttelytilat.<br />
46. Lasipalatsin arkkitehteinä toimivat Viljo Revell, Niilo Kokko<br />
ja Heimo Riihimäki. Rakennus suunniteltiin alun perin väliaikaisiksi<br />
liiketiloiksi kansalaissodassa 1918 tuhoutuneen Turun kasarmin<br />
paikalle. Tämä funktionalistinen rakennus valmistui 1935. Nykyisin<br />
tilat toimivat monipuolisena mediakeskuksena, jossa viestintä, teknologia<br />
ja ihmiset kohtaavat elokuvissa, liikkeissä, verkkokirjastossa<br />
ja kahviloissa.<br />
47. Erkki Huttusen suunnittelema Sokoksen liiketalo hotelleineen<br />
valmistui vuoden 1952 olympialaisiin.<br />
48. Vieressä sijaitseva Postitalo on vuodelta 1938, arkkitehteinä J.<br />
Järvi ja E. Lindroos. Rakennuksessa sijaitsee Postimuseo, jossa on<br />
laajat postimerkkikokoelmat, erikoisnäyttelyjä, multimediaesityksiä<br />
ja kirjekahvila. Postitalossa toimii kaikille avoin Helsingin kaupunginkirjasto<br />
– Kirjasto 10 – joka on erikoistunut musiikkiin. Sieltä voi<br />
lainata mm. elokuva- ja matkakirjoja sekä sarjakuvia. Luettavissa on<br />
lisäksi runsas valikoima lehtiä, talossa on langaton verkko ja useita<br />
ilmaisia internetpäätteitä.<br />
49. Rautatieasema on Helsingin tunnetuimpia rakennuksia. Eliel<br />
Saarisen päätyönä pidetty graniittinen rakennus edustaa siirtymävaihetta<br />
kansallisromantiikasta uusasialliseen tyyliin. Asema vihittiin<br />
käyttöön 1919. Lyhtyä kannattavat veistokset pääsisäänkäynnin<br />
molemmin puolin ovat Emil Wikströmin käsialaa. Itäisen ravintolasalin<br />
päädyssä on Eero Järnefeltin jättiläiskokoinen maalaus, joka<br />
esittää Pielisjärveä. Suomessa aloitettiin rautatieliikenne 1862 ja<br />
junia kulkee kotimaan lisäksi Venäjälle. Rautatieasemalla sijaitsee<br />
Helsingin metron solmukohta, Rautatientori.<br />
50. Asemaa vastapäätä Mannerheimintien kulmassa on Armas<br />
Lindgrenin piirtämä harmaagraniittinen liike- ja hotellirakennus,<br />
joka valmistui 1913. Rakennuksen komeat sisätilat ovat säilyneet<br />
hyvin. Paikalla sijaitseva perinteikäs Hotelli Seurahuone avattiin<br />
Kauppatorin laidalla alun perin jo 1833.<br />
51. Ateneumin taidemuseo, vuodelta 1887, on Theodor Höijerin<br />
piirtämä. Rakennuksen julkisivua koristavat rintakuvat ovat C.<br />
E. Sjöstrandin (1828–1906) käsialaa. Ateneumin taidemuseo toimii<br />
Suomen kansallisgalleriana. Maan laajimmissa taidekokoelmissa<br />
on suomalaista taidetta 1750-luvulta 1960-luvulle ja länsimaista<br />
taidetta 1800-luvun jälkipuoliskolta 1950-luvulle, joukossa monia<br />
kansallisaarteita. Ateneumissa kohtaavat Suomen kultakauden ja<br />
modernismin mestarit Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan ja<br />
Helene Schjerfbeckiin.
REITIN PITUUS<br />
2,5 km<br />
16
Designin lähteillä<br />
Esplanadi-Bulevardi-Punavuori<br />
<strong>Helsinki</strong>-design ylpeänä esittää: Minna Parikka, Eero Aarnio,<br />
Annikki Karvinen, Armi Ratia, Alvar Aalto, Tiia Vanhatapio...<br />
<strong>Helsingissä</strong> voi nähdä muun muassa edellä mainittujen suunnittelijoiden<br />
kädenjälkiä samalla reitillä lyhyen etäisyyden päässä<br />
toisistaan. Reitin liikkeiden ja tuotteiden kirjo on laaja luonnonmateriaalisista<br />
asukokonaisuuksista sisustustekstiileihin ja designhuonekaluihin.<br />
<strong>Helsinki</strong>ä ei turhaan valittu maailman designpääkaupungiksi<br />
2012!<br />
Suomalaiseen designiin ja sen lahjakkuuksiin voi tutustua opastetusti<br />
myös Design District -aluetta esittelevällä Design Walk<br />
-kävelykierroksella. Kesäisin säännöllisesti järjestettävät kierrokset<br />
lähtevät Esplanadin puistosta. (Tilauksesta ympäri vuoden.)<br />
1. Helsingin matkailuneuvonnan yhteydessä on kansallisromantiikasta<br />
vaikutteita saanut Jugendsali, jossa sijaitsee nykyisin Aschan<br />
Cafe Jugend. Jugendsalin ovat suunnitelleet 1900-luvun alussa<br />
Lars Sonck ja Walter Jung. Alun perin pankkina toimineen tilan<br />
rikas koristelu, ornamentit, koristemaalaukset ja kiviveistokset kutsuvat<br />
luokseen. Kotimaisista Tonfiskin keramiikkaa ja puuta yhdistelevistä<br />
kupeista kahvia juodessaan voi ihastella Wilho Sjöströmin<br />
maalaamaa <strong>Helsinki</strong>-aiheista freskoa.<br />
2. Esplanadin puiston itäpäädyssä sijaitsee yksi Helsingin vanhimmista<br />
ravintoloista. Kappelin tyylikäs ilmapiiri koostuu ympäröivän<br />
puiston kauneudesta, lasiverannan avaruudesta ja talon arvokkaasta<br />
olemuksesta. Ravintola rakennettiin Hampus Dalströmin piirustusten<br />
mukaan 1867.<br />
3. Craft Corner koostuu Taidekäsityö- ja designliike Okrasta, Helsingin<br />
käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämästä Taito Shop Helskystä<br />
sekä Designers’ Gallerysta, joka myy Svanhild Åbonden ja<br />
Tarja Niskasen uniikkeja vaatteita ja asusteita.<br />
4. Korttelissa pitää majaansa myös Teollisuustaiteen liitto Ornamon<br />
toimisto. Ornamo on 1911 perustettu muotoilijoiden valtakunnallinen<br />
aatteellinen ja ammatillinen keskusjärjestö. Järjestön<br />
jäsenet toimivat teollisen muotoilun, tekstiili-, vaatetus- ja huonekalusuunnittelun,<br />
sisustusarkkitehtuurin, taidekäsityön ja taiteen<br />
aloilla.<br />
5. Annikki Karvinen on luonut käsinkudotuista materiaaleista<br />
oman tunnistettavan tyylinsä. Jo yli 40 vuotta toiminnassa ollut<br />
yritys valmistaa luonnonmateriaaleista asukokonaisuuksia yksilöllisyyttä<br />
arvostaville asiakkaille.<br />
6. Iittala on modernin skandinaavisen muotoilun johtava yritys,<br />
jonka lippulaivamyymälä sijaitsee Pohjoisesplanadilla. Kaj Franckin<br />
1950-luvulla suunnittelema tila on palvellut Iittalan asiakkaita jo<br />
sukupolvien ajan. Historiallinen myymälä käsittää Iittalan tuotevalikoiman<br />
lisäksi kattavan kokoelman jo 1847 perustetun Arabian<br />
tuotteita. Saman korttelin Aarikka on 1954 perustettu suomalainen<br />
perheyritys, joka tunnetaan lahja-, koriste- ja sisustustuotteistaan.<br />
Aarikan muotoilulle on ominaista skandinaavisen selkeät<br />
linjat, pyöreät muodot ja puun käyttö päämateriaalina.<br />
7. Marimekon vaatteet, tekstiilit, painokuviot, laukut ja monet erilaiset<br />
sisustustuotteet ovat maamme kansainvälisesti tunnetuimpia<br />
designtuotteita. Yli 60-vuotiaan yrityksen perusfilosofiaan kuuluu<br />
ennakkoluuloton ”marihenki”. Perustaja Armi Ratialle Marimekko<br />
oli ”elämäntapa, kaunista arkipäivää ja siinä parasta”. Marimekon<br />
ensimmäisten suunnittelijoiden - Annika Rimalan ja Vuokko Nurmesniemen<br />
- kädenjälki näkyy yrityksen tuotannossa vahvasti vielä<br />
tänä päivänäkin lukuisten suosittujen kuosien ja ajattomien vaatteiden<br />
muodossa. Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmaan avattiin<br />
uusi ”Marikulma” helmikuussa 2011.<br />
8. Nanso Group Store tarjoaa laadukkaita materiaaleja, näyttäviä<br />
kuoseja ja ajattomia malleja. Vuonna 1921 perustettu Nanso on<br />
kasvanut vuosikymmenten kuluessa yhdeksi Suomen suurimmista<br />
vaateteollisuusyrityksistä. Yritys aloitti laamapaidoista ja on vuosien<br />
varrella valmistanut niin miesten kankaisia alushousuja, puuvillasukkia<br />
kuin suosittuja t- ja yöpaitojakin.<br />
9. Puiston vastakkaisella puolella olevan Finlaysonin tuotteissa<br />
elää 1820 alkanut laadun perinne. 190-vuotiasta historiaansa<br />
vuonna 2010 juhlinut yritys tuo yhä pehmeyttä koteihin ja julkisiin<br />
tiloihin tekstiileillä ja vuodevaatemallistoilla.<br />
10. Samassa korttelissa majaansa pitää kuuluisa ravintola Savoy,<br />
jonka kattoterassilta avautuu hieno näkymä Helsingin sydämeen<br />
Esplanadin puistoon. Tämä 1937 avattu ravintola on sisustuksen<br />
yksityiskohtia myöten Alvar ja Aino Aallon suunnittelema ja yhä alkuperäisessä<br />
asussaan.<br />
11. Alvar Aallon suunnittelemista huonekaluista tunnettu Artek<br />
on yksi modernin muotoilun innovatiivisimmista yrityksistä ja suomalaisen<br />
huonekaludesignin lippulaiva. Neljän nuoren suomalaisen,<br />
Alvar Aallon, Aino Aallon, Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin<br />
1935 perustama yritys oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen<br />
muotoilun käsitettä. Aallon tuotteiden puhdas muotokieli,<br />
kestävyys ja korkea laatu ovat olleet Artekin suosion tae jo 70<br />
vuoden ajan. Myös arvostetun sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran<br />
tuotantoa kuuluu valikoimaan. Artekin laajaa kaluste- ja valaisinmallistoa<br />
voidaan käyttää monipuolisesti niin kodeissa kuin julkisissa<br />
tiloissa. Tämä 30-luvulla syntynyt ajaton mallisto on edelleen<br />
maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Alvar Aallon kotimuseo ja<br />
ateljee löytyvät Munkkiniemestä.<br />
12. Skanno on kokonaisvaltainen designtavaratalo, jonka valikoimaan<br />
kuuluvat niin huonekalut, tekstiilit, valaisimet, pienesineet<br />
kuin erilaiset sisustussuunnittelupalvelutkin. Jo 1946 perustetun<br />
yrityksen alkuaikojen tunnettuja suunnittelijoita olivat mm. Werner<br />
West ja Ilmari Tapiovaara. Oman laadukkaan tuotantonsa lisäksi<br />
Skanno edustaa Suomessa yksinoikeudella maailman huippubrändejä,<br />
kuten Ligne Rosetia ja Minottia sekä maahantuo italialaisen<br />
Jugendsalin intiimi tunnelma<br />
Oiva Toikan taidelasia<br />
Hotel Klaus K:n aula<br />
Artekin tankkituoli on käsite<br />
17
Vinkki!<br />
Hae Design District alueen<br />
karttaesite matkailuneuvonnasta<br />
Pohjoisesplanadi 19:stä<br />
tai alueen yrityksiltä.<br />
18
Missoni Homen sisustusmallistoa.<br />
13. Designhotelli Klaus K on vaihtanut ilmettään kansallisromanttisen<br />
aikakauden tyylistään modernimpaan olemukseen ja lifestyle-tyyliin.<br />
Se yhdistää sekä kansainvälistä huippudesignia että<br />
suomalaista kulttuuriperinnettä. Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan,<br />
inspiroimana Klaus K:n sisustuksen teemat kuvaavat suuria<br />
tunteita: mystiikkaa, intohimoa, unelmia ja kateutta.<br />
14. Suomalainen designer, professori h.c. Eero Aarnio on yksi<br />
suurista modernin kalustemuotoilun vaikuttajista. Aarnio on tullut<br />
tunnetuksi 1960-luvulla lasikuidusta muotoilemistaan futuristisista<br />
tuoleista, joista varsinkin Pallotuoli on edelleen suosittu myös<br />
kansainvälisesti. Hänen töitään on pysyvässä näyttelyssä muun<br />
muassa New Yorkin Museum of Modern Artissa, Lontoon Victoria<br />
and Albert Museumissa ja Weil am Rheinin Vitra Design Museumissa.<br />
Design Eero Aarnio Showroomissa Erottajankadulla on esillä<br />
suunnittelijan uusimmat tuotteet ja prototyypit.<br />
15. <strong>Helsinki</strong>läiset kutsuvat Kolmikulmaa tuttavallisesti Dianapuistoksi<br />
kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnitteleman Diana-patsaan<br />
1928 mukaan. Designkortteli, Design District <strong>Helsinki</strong> on luovien<br />
tekijöiden keskittymä ja yhdistys, johon kuuluu noin 200 jäsentä<br />
designliikkeistä ja ravintoloista työpajoihin ja taidegallerioihin. Toiminnan<br />
tarkoituksena on tehdä seutua ja sen toimijoita tunnetuksi<br />
sekä vahvistaa Helsingin asemaa muotoilukaupunkina.<br />
16. Korttelissa sijaitsee useita pieniä designalojen liikkeitä. My o<br />
My on lifestyle-myymälä, joka tuo Suomeen yli 30 kansainvälistä<br />
merkkiä muotoilun eri aloilta.<br />
17. Design Forum Finland on suomalaisen muotoilun promootioorganisaatio,<br />
jota ylläpitää vuonna 1875 perustettu Suomen Taideteollisuusyhdistys<br />
ry. Design Forum Finlandin tilat ovat Designkorttelin<br />
sydämessä Dianapuiston vieressä. Samassa tilassa palvelee<br />
Design Forum Shop, joka tarjoaa laajan valikoiman suomalaisten<br />
suunnittelijoiden tuotteita vaatteista sisustus- ja lahjatavaroihin.<br />
18. Erottajankadulla on italialaisen, muovisia designhuonekaluja<br />
valmistavan Kartellin myymälä. Monet tunnetut muotoilijat ovat<br />
suunnitelleet Kartellille vuosien varrella.<br />
19. Elina Järnefelt ja Jani Toivola perustivat 2009 second hand &<br />
vintageliikkeen, The Greendressin. Se on yksi eettisen ja ekologisen<br />
muodin suunnannäyttäjiä Suomessa.<br />
20. Adessin/Private Case Shop on uusionahka- ja uusiopahvituotteiden<br />
liike. Sen tuotevalikoimaan kuuluu salkkuja, vihkoja,<br />
kansioita, kalentereita, pakkauksia ja säilytyslaatikoita.<br />
21. Juuri Keittiö & Baari on tuoreella tapaa suomalainen ravintola,<br />
jonka juuret ovat ruokaperinteessä ja innovatiivisuudessa. Ravintolassa<br />
yhdistyvät lämminhenkisyys ja design, kotimaiset maut<br />
ja eurooppalaisen mutkaton tunnelma. Juuren oivaltava erikoisuus<br />
ovat sapakset eli pienet suomalaiset alkupalaset. Samassa korttelissa<br />
Juuren Puoti tuo helsinkiläisten ulottuville maakuntien huipputuotteita<br />
tuoreena ilman välikäsiä. Näitä ovat mm. luomuliha-,<br />
pientuottajajuusto- ja viljatuotteet.<br />
22. Yksi designmatkailijan tärkeimmistä kohteista on Designmuseo.<br />
Valtakunnallisena erikoismuseona Designmuseo kerää ja tallentaa<br />
muotoilualan kokoelmaa, vastaa osaltaan alan tutkimustoiminnasta,<br />
kehityksen dokumentoinnista sekä muotoilun nykyaikaa<br />
ja historiaa esittelevien näyttelyiden toteutuksesta. Museo tuottaa<br />
myös taideteollisuusnäyttelyitä kansainväliseen kiertoon. Museo<br />
perustettiin 1873 taideteollisuuden opetuskokoelmaksi ja sitä ylläpitää<br />
1989 perustettu Taideteollisuusmuseon säätiö. Arkkitehti<br />
Gustaf Nyströmin suunnittelemassa kiinteistössä se on toiminut<br />
vuodesta 1978.<br />
23. Samassa korttelissa Designmuseon kanssa sijaitsee Suomen<br />
rakennustaiteen museo, joka on maailman vanhimpia arkkitehtuuriin<br />
erikoistuneita museoita. Se perustettiin 1956 tallentamaan<br />
1900-luvun rakennettua kulttuuriperintöä ja vastaamaan kasvaneeseen<br />
suomalaista arkkitehtuuria koskevaan kysyntään. Museo on<br />
toiminut alansa uranuurtajana kansainvälisestikin ja monia Suomen<br />
arkkitehtuurin merkkihenkilöitä on kytkeytynyt eri tavoin sen toimintaan.<br />
Museossa on kirjakauppa, jonka valikoima koostuu pääasiassa<br />
museon kustantamista arkkitehtuurijulkaisuista.<br />
24. Korttelin päähän on perustettu muotitaiteilija Ilona Pellin<br />
liike. Pellin mallisto jatkaa suomalaisen designvaatteen perinnettä<br />
uudella tavalla. Taiteilija on tullut tunnetuksi erityisesti uniikkiiltapuvuistaan.<br />
25. Lahjatavaraliike KahVillan kantava ajatus on korkealaatuisen<br />
kotimaisen käsityön edistäminen. Lämminhenkisen putiikin yhteydestä<br />
löytyy pieni työpaja.<br />
26. Katselmus suomalaisen taideteollisuuden menneisyyteen onnistuu<br />
oivallisesti piipahtaessasi kadun varren antiikkiliikkeisiin.<br />
<strong>Helsinki</strong> Secondhandin valikoimasta löydät design- ja vintagehuonekaluja<br />
1950-60 -luvuilta, keramiikkaa, lasia ja taidetta. Samassa<br />
tilassa toimiva Fasaani-Antik tarjoaa kuparia, hopeaa, keramiikkaa,<br />
kodin tekstiilejä ja vintagevaatteita.<br />
27. Ennen kääntymistä Vuorimiehenkadulle voi vielä tutustua perinteikkääseen,<br />
jo 1934 perustettuun ja lähes kulttisuosiota nauttivaan<br />
ravintola Sea Horseen. Asiakkaina ovat viihtyneet vuosien<br />
varrella niin merimiehet ja kulttuurihenkilöt kuin nobelistit ja kulmien<br />
kunditkin.<br />
28. Pore <strong>Helsinki</strong> on raikas, uniikki designkonseptiliike, jonka<br />
tuotteet valmistetaan aidoista luonnonmateriaaleista. Liikkeen kokoelma<br />
käsittää sisustus-, muoti- ja hyvinvointituotteita sekä nostaa<br />
esiin suomalaisia nuoria suunnittelijoita.<br />
29. Viiskulma on viiden kadun liittymäkohta ja vilkas pienten<br />
erikoisliikkeiden keskittymä. Alue on tunnettu mm. monista levykaupoistaan.<br />
Viiskulmasta voi kätevästi poi keta kartan reitiltä ja<br />
tutustua Pursimiehenkadulla sijaitseviin vaateliikkeisiin.<br />
30. Bisquit Stash Galleria ja Shop on katumuodin, taiteen, musiikin,<br />
kirjojen ja lehtien erikoisliike.<br />
31. Viiskulmasta reitti jatkuu pitkin Fredrikinkatua, jonka varrelta<br />
löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia pikkuliikkeitä. Katua<br />
kulkiessa eteen avautuu Fredrikintori, johon on etenkin kesäisin<br />
mukava pysähtyä pienen torikojun luo tai Ravintola Torin terassille.<br />
Torin annokset ovat kotiruokamaisia ja runsaita.<br />
32. Designliike Punavuoren Putiikista voi ostaa naistenvaatteita,<br />
alusasuja, uimapukuja, asusteita, koruja ja laukkuja, joissa on jujua.<br />
Liikkeessä myydään myös vintage-tuotteita.<br />
33. Johanna Gullichsen Textile Craft & Design tarjoaa kodin<br />
sisustustekstiilejä ja -tuotteita. Ajattomat kuosit, hienostunut vä-<br />
Design Forum Shopin valikoimia<br />
Suomen rakennustaiteen museo<br />
Vaihtuvia näyttelyitä suomalaisesta ja<br />
kansainvälisestä arkkitehtuurista sekä<br />
pysyvä historianäyttely. Museossa lisäksi<br />
erikoiskirjasto ja kirjamyyntipiste.<br />
Museo sijaitsee kauniissa uusrenessanssirakennuksessa.<br />
Avoinna: ti, to, pe 10–16, ke 10–20,<br />
la, su 11–16. Liput: 5/2,50/0€<br />
Kasarmikatu 24, puh. (09) 8567 5100<br />
www.mfa.fi<br />
Pore <strong>Helsinki</strong><br />
Moni myy musiikkia.<br />
Tajuatko eron En.<br />
Eronen rakastaa ja myy.<br />
Reggaeta, salsaa, brasilialaista, afroa,<br />
klassista, jazzia...<br />
Tajunta avartuu ihan ensikäynnillä.<br />
Avoinna: ke–pe 12–18, la 11–16<br />
Laivurinrinne 2, www.dubjazzsalsa.com<br />
19
Uudenmaankadulla sijaitsee<br />
useita suosittuja baareja<br />
Minna Parikan mallistoa<br />
Sushibar Uudenmaankadulla<br />
Ivana<strong>Helsinki</strong> -liike Uudenmaankadulla<br />
rivalikoima ja materiaalien korkea laatu tuovat luksusta arkeen.<br />
Johanna Gullichsenin designin selkeät geometriset kuviot sopivat<br />
niin moderneihin kuin perinteisiinkin sisustuksiin.<br />
34. OVVN -vaateliike kokoaa yhteen kymmenen nuoren suomalaisen<br />
suunnittelijan merkkiä.<br />
35. Edel City tuo esille valikoiman kierrätys- ja luomumateriaaleista<br />
tehtyjä suomalaisten suunnittelijoiden vaatteita, asusteita,<br />
koruja ja sisustustavaraa.<br />
36. Pino tarjoaa piristäviä käyttötuotteita, joissa yhdistyy persoonallisuus,<br />
käytännöllisyys ja design. Perusvalikoiman lisäksi valikoima<br />
täydentyy vuodenaikojen ja eri teemojen mukaan vaihtuvilla<br />
tuotteilla.<br />
37. Reitti jatkuu Uudenmaankadulle, mutta jos jatkat matkaa<br />
Fredrikinkatua eteenpäin, eteesi tulee historiallisella Bulevardilla<br />
Minna Parikan liike. Parikka on kansainvälisestikin tunnettu<br />
kenkäsuunnittelija, jonka kengät ovat kuin karamelleja; näyttäviä,<br />
värikkäitä ja naisellisia. Kenkien lisäksi mallistoista löytyy käsilaukkuja,<br />
neuleita ja naamioita.<br />
Uudenmaankatu on tunnettu trendikkäistä pikkukaupoistaan, joissa<br />
myydään muun muassa nuorten suomalaisten suunnittelijoiden<br />
vaatemallistoja, erikoismerkkejä ja uniikkeja käsitöitä, joita ei suurten<br />
tavarataloketjujen valikoimista löydy.<br />
38. Myymälä2 on samanaikaisesti galleria, myymälä ja työhuone.<br />
Tuotevalikoima koostuu pääasiassa paikallisten tekijöiden käsintehdyistä<br />
vaatteista ja koruista.<br />
39. Luovuuden puuskan yllättäessä pistäydy Temperassa. Taiteilijatavaratalo<br />
Tempera myy taiteilija- ja piirustustarvikkeita yli kuudenkymmenen<br />
vuoden kokemuksella.<br />
40. Uudenmaankatu on täynnä suosittuja ravintoloita ja baareja.<br />
Sushibar on erikoistunut kylmiin japanilaisiin ruokiin. Sushibarin<br />
yhteistyökumppaneina toimivat suomalaisen muotoilun huippunimet<br />
Artek ja Marimekko.<br />
41. Ivana<strong>Helsinki</strong> Campus myy kansainvälisesti menestyneen<br />
Paola Suhosen suunnitteleman Ivana<strong>Helsinki</strong> -brändin vaatteita ja<br />
asusteita, joissa yhdistyvät slaavilainen melankolia ja skandinaavinen<br />
puhtaus. Ivana<strong>Helsinki</strong> on ensimmäinen suomalainen yritys,<br />
joka on osallistunut sekä Pariisin että New Yorkin muotiviikoille.<br />
42. Ravintola Demo on Michelin-tähdellä noteerattu, 45-paikkainen<br />
ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen laadukasta ja huolella<br />
valmistettua ruokaa. Kokkien Tommi Tuomisen ja Teemu Auran<br />
omistuksessa oleva paikka antaa asiakkailleen mahdollisuuden<br />
huippuluokan illastamiseen rennossa ilmapiirissä.<br />
43. Cafe Bar No 9:n pelkistetty, kodikas ja olohuonemainen miljöö<br />
on jo pitkään vetänyt puoleensa kulturelleja kaupunkilaisia.<br />
Ysibaari harjoittaa myös kuukausittain vaihtuvaa näyttelytoimintaa.<br />
44. Miun Shop myy omaa, kokonaan Suomessa valmistettavaa,<br />
pelkistetyn romanttista vaatemallistoa. Malliston taustalla on suunnittelija<br />
Ilona Hyötyläinen. Liikkeessä on tarjolla myös valloittavia<br />
uniikkikoruja ja keramiikkaveistoksia.<br />
45. Lorukoru tuo korusuunnitteluun iloista luovuutta. Perustajia<br />
ovat suomalais-italialainen muotoilijapariskunta Charlotta Eskola<br />
ja Bruno Stampone. Korusarja on tunnettu modernin suomalaisen<br />
muotoilun ja italialaisen taiteellisuuden yhdistämisestä.<br />
46. Nounou Design Showroomin laaja valikoima koostuu Anu<br />
Pentikäisen lasituotteista, jotka on valmistettu tunnetussa Nuutajärven<br />
lasikylässä.<br />
47. Villisilkki tarjoaa kokoelman korkeatasoisia luonnonmateriaalikankaita<br />
arkeen ja juhlaan.<br />
48. Kierros päättyy Aero Design Furniture -liikkeeseen, joka on<br />
keskittynyt modernin designin huipputuotteisiin. Kokoelmassa on<br />
edustettuna ikoneiksi muodostuneita klassikoita ja nykysuunnittelijoiden<br />
ajanmukaisia tuotteita – huonekaluja, valaisimia ja mattoja.<br />
Uusien tavaroiden ohella liike myy ja ostaa edelleen vanhaa suomalaista<br />
ja kansainvälistä designia.<br />
20
Vinkki!<br />
Marimekon jokavuotinen<br />
muotinäytös<br />
esittelee uutuudet<br />
Esplanadinpuistossa.<br />
21
REITIN PITUUS<br />
6 km<br />
22
Merellisten kaupunginosien tuulia<br />
Kauppatori-Kaivopuisto-Eira<br />
Maailman kauneimpiin kuuluvan sataman lähistöllä sijaitsevat<br />
muun muassa Presidentinlinna ja suurlähetystöjen keskittymä.<br />
Helsingin tullessa Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi<br />
1812 Johan Albrecht Ehrenström laati asemakaavan, jossa entisten<br />
kalalaiturien paikalle sijoitettiin nykyinen Kauppatori. Laivaliikenteelle<br />
sopiva tori edellytti runsaan täyttömaan kuljetusta alueelle,<br />
sillä lahdenpohjukka oli hyvin mutainen ja matala. Torille rakennettiin<br />
kolme satama-allasta: Linnanallas, Kolera-allas ja Vironallas.<br />
Samalla rakennettiin Katajanokan kanava. Kauppatorin kojut ja<br />
kahvilat kutsuvat luokseen.<br />
Risteilyalukset tekevät torilta kesällä päivittäin kiertoajeluja Helsingin<br />
edustan saaristoon. Täältä lähtee myös vuoroliikenne lähisaariin<br />
Suomenlinnaan ja Korkeasaareen. Kaupungin vanhinta<br />
1740-luvulla aloitettua perinnetapahtumaa, Silakkamarkkinoita<br />
vietetään Kauppatorilla lokakuun alussa. Helsingin ydinkeskustan<br />
matkustajasatamat ovat Kauppatorin tuntumassa. Toriaika on mape<br />
6.30–18 ja la 6.30–16 sekä kesäisin lisäksi su 10–17.<br />
Kaivopuistolle antaa leimaa sijainti meren rannalla sekä sen suurlähetystöt<br />
ja diplomaattiasunnot. Alueen historia kytkeytyy aina<br />
1830-luvulle saakka, jolloin Henrik Borgström yhtiöineen perusti<br />
ennestään asumattomalle ja karulle niemenkärjelle kylpylän matkustuskiellossa<br />
oleville venäläisille aatelisille. Kylpylästä kasvoi pietarilaisten<br />
seurapiirien suosittu lomakohde. Krimin sodan jälkeen<br />
1850-luvulla matkustuskielto kumottiin ja kylpylän toiminta hiipui.<br />
Yleiseksi puistoksi ”Kaivari” tuli 1886.<br />
Kaivopuiston kupeessa sijaitseva Eira edustaa upeasti jugendtyyliä<br />
ja klassisismia. Kaupunginosan syntymisen taustalla ovat 1800-luvun<br />
lopun ja 1900-luvun alun puutarhakaupunkiajatukset. Arkkitehdit<br />
Lars Sonck, Bertel Jung ja Armas Lindgren laativat alueen<br />
asemakaavaehdotuksen 1905, jonka pohjalta kaupungininsinööri<br />
W. O. Lille loi uuden asemakaavan. Suurin osa alueen huvilamaisista<br />
pienkerrostaloista valmistui juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa<br />
1910–1914. Noin tuhannen asukkaan Eira on määritelty<br />
kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaaksi alueeksi.<br />
1. Torin itäkulmassa sijaitsee Presidentinlinna. Rakennus valmistui<br />
1810-luvulla yksityisasunnoksi Pehr Granstedtin suunnittelemana.<br />
Valtio osti rakennuksen ja teetti suuret muutostyöt. Rakennuksesta<br />
tuli Venäjän keisarien Suomen palatsi 1843. Vuodesta 1919 se on<br />
ollut itsenäisen Suomen tasavallan presidentin linna. Linna toimii<br />
työ- ja edustustilana presidentin asuessa talvisin Helsingin Mäntyniemessä<br />
ja kesäisin Naantalin Kultarannassa. Linnan merkittävin<br />
vuotuinen juhlatilaisuus on itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.<br />
2. Alkujaan yksityispalatsiksi valmistunut Korkeimman oikeuden<br />
talo on vuodelta 1883, arkkitehtinä F.A. Sjöström.<br />
3. Keisarinnan kivi on Helsingin ensimmäinen julkinen muistomerkki.<br />
Tämä obeliski kullattuine Venäjän kaksoiskotkineen paljastettiin<br />
1835 keisari Nikolai I:n ja hänen puolisonsa keisarinna<br />
Aleksandran kahta vuotta aikaisemmin tapahtuneen Helsingin vierailun<br />
muistoksi. Obeliski on valmistettu C. L. Engelin piirustusten<br />
mukaan. Kaksoiskotka suistettiin maahan Venäjän vallankumouksen<br />
aikana 1917, mutta se säilytettiin museossa ja palautettiin obeliskin<br />
huipulle 1972.<br />
4. Kauppatorin laidalla sijaitsee Ruotsin suurlähetystö. Alkujaan<br />
kauppaneuvos J. H. Heidenstrauchin uusklassinen yksityistalo rakennettiin<br />
1800-luvun puolivälissä ja muutettiin ruotsalaisten toimesta<br />
nykyiseen asuunsa 1922.<br />
5. C. L. Engelin suunnittelema rakennus valmistui hotelli Seurahuoneeksi<br />
1833. Hotelli toimi samoissa tiloissa vuoteen 1913 asti.<br />
Kaupungintalona rakennus on ollut 1930-luvulta. Helsingin vaakuna<br />
koristaa päätykolmiota. Talo rakennettiin julkisivua ja suurta<br />
juhlasalia lukuun ottamatta kokonaan uudelleen 1960-luvun lopulla<br />
arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) johdolla.<br />
Torin varrella sijaitsevissa rakennuksissa on liiketilojen lisäksi lukuisia<br />
kaupungin virastoja.<br />
6. Suihkukaivo Havis Amanda on Ville Vallgrenin (1855–1940)<br />
Pariisissa tehty veistos vuodelta 1908. Veistos sai aikoinaan paljon<br />
kohujulkisuutta, mutta nykyisin se on helsinkiläisten rakastama<br />
alastonpatsas. Kaunis graniittiallas on Eliel Saarisen käsialaa. Vapun<br />
aattona 30.4. Helsingin korkeakoulujen opiskelijat lakittavat patsaan<br />
ylioppilaiden päähineellä.<br />
7. Helsingin vanhin kauppahalli, äänestyksessä maailman parhaaksi<br />
kauppahalliksi valittu, punavalkokeltainen tiilirakennus on vuodelta<br />
1888. Arkkitehtinä Gustaf Nyström. Wanhassa Kauppahallissa on<br />
30 herkkuliikkeen lisäksi ravintoloita ja kahviloita.<br />
8. Kadun vastakkaisella puolella on 1830-luvulta peräisin oleva<br />
C. L. Engelin piirtämä kauppiasperheen asuintalo ns. Sundmanin<br />
talo. Nykyisin talossa toimii korkeatasoinen ravintola.<br />
9. Saksalaisen seurakunnan kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin<br />
vihkikirkkoihin. Saksalaisen kirkon punatiilinen rakennus on vuodelta<br />
1864. Kirkkoa vastapäätä sijaitsee Helsingin yksi tunnetuimmista<br />
ruotsinkielisistä oppikouluista, Svenska Normallyceum.<br />
10. Punagraniittinen obeliski on 1918 uponneen saksalaisen sotaalus<br />
Habsburgin muistomerkki vuodelta 1939, veistäjänä Gunnar<br />
Finne (1886–1952).<br />
11. Ylempänä C. L. Engelin piirtämä Tähtitorni vuodelta 1833.<br />
Tähtitorni kuuluu Helsingin yliopistolle.<br />
12. Tähtitorninmäeltä on hyvä näkymä satamaan ja Valkosaarelle.<br />
1861 perustetun pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin (NJK)<br />
valkea, vihreäkattoinen paviljonki on yleisölle avoin kesäravintola.<br />
13. Haaksirikkoisten patsas on Robert Stigellin (1852–1907)<br />
veistämä vuodelta 1898.<br />
Virka Galleria & Virka Info<br />
Näyttelyjä, tapahtumia, konsertteja,<br />
elokuvia, asukasneuvontaa. Avoimet<br />
ovet joka päivä. Tervetuloa meille!<br />
Pohjoisesplanadi 11–13/Sofiankatu 1<br />
Helsingin kaupungintalo.<br />
Avoinna: ma–pe 9–19, la–su 10–16.<br />
Puh. (09) 310 11 111, www.virka.fi<br />
Kauppatorin nurkalla sijaitsevan komean<br />
talon kellarista löytyy kaupungin paras<br />
kalaravintola FishMarket sekä äyriäisbaari<br />
Seafood Bar. Tarjolla kukkuroittain<br />
tuoreita merenantimia.<br />
Pohjoisesplanadi 17, www.fishmarket.fi<br />
Puh. (09) 1345 6220.<br />
Avoinna: ma–to 18–23, pe–la 17–23.30<br />
(keittiö klo 22 asti), su kiinni.<br />
SightSeaing <strong>Helsinki</strong><br />
Ihaile <strong>Helsinki</strong>ä niin maalta kuin<br />
mereltä! Bussikiertoajelullamme näet<br />
pääkaupungin tärkeimmät nähtävyydet.<br />
Mukaan voit hypätä Senaatintorilta<br />
tai Hop on Hop off -pysäkeiltä.<br />
Kaunis kanavareittimme laivalla on<br />
Helsingin kaupungin parhaana palkittu!<br />
Lähdöt joka päivä, tunnin välein,<br />
Kauppatorilta. www.stromma.fi<br />
23
Cygnaeuksen galleria on maamme<br />
vanhin taidemuseo. Professori Fredrik<br />
Cygnaeuksen (1807–1881) kesähuvilassa<br />
on esillä 1800-luvun maalaustaidetta,<br />
piirustuksia ja veistoksia.<br />
Kokoelmaan kuuluu teoksia mm.<br />
Albert Edelfeltiltä, Helene Schjerfbeckiltä<br />
ja von Wrightin veljeksiltä.<br />
Avoinna 1.5.–30.9. päivittäin 11–17<br />
Kalliolinnantie 8<br />
www.nba.fi/fi/cygnaeuksengalleria<br />
Kaivopuistonranta<br />
Café Ursula sijaitsee Kaivopuistossa,<br />
yhdellä Helsingin kauneimmista<br />
rannoista. Kahvilasta on upeat merinäköalat<br />
ja se on avoinna joka päivä<br />
aamu 9:stä iltamyöhään. Tarjolla on<br />
lounas, laaja valikoima leivonnaisia<br />
ja suolaisia herkkuja ja kahvia/ teetä<br />
sekä suosittu delisalaattibaari. A-<br />
oikeudet. Tervetuloa!<br />
Ehrenströmintie 3, www.ursula.fi<br />
14. Rannassa sijaitsee keltatiilinen Olympiaterminaali, joka valmistui<br />
Helsingin olympialaisiin 1952. Terminaalista on liikennöintiä<br />
Tukholmaan ja Pietariin.<br />
15. Rauhanpatsas on pystytetty Suomen ja silloisen Neuvostoliiton<br />
ystävyyden vertauskuvaksi 1968. Yli viisimetrisen naisfiguurin<br />
on veistänyt Essi Renvall (1911–1979).<br />
16. Ullankadun ja Tehtaankadun kulmauksessa sijaitsee toisen<br />
maailmansodan jälkeen rakennettu Venäjän suurlähetystö, viereisellä<br />
tontilla Venäjän konsulaatti ja lähetystön asuinrakennuksia.<br />
Lähetystö on rakennettu graniitista ja vuolukivestä osana suomalaisten<br />
sotakorvauksia silloiselle Neuvostoliitolle 1952.<br />
17. Vastakkaiselta puolelta löytyy roomalaiskatolinen Pyhän Henrikin<br />
kirkko, joka vihittiin käyttöön 1860. Suomessa katoliseen<br />
kirkkoon kuuluu noin 10 000 henkeä.<br />
18. Eliel Saarisen piirtämä marmoripalatsi vuodelta 1916 oli alkujaan<br />
varakkaan teollisuusmiehen yksityisasunto. Sittemmin se<br />
siirtyi valtion omistukseen ja toimii tätä nykyä Työtuomioistuimena.<br />
Sisätilojen koristeluun osallistuivat myös kuvanveistäjät Gunnar<br />
Finne (1886–1952) ja Emil Wikström (1864–1942). Sisäänkäynnin<br />
vieressä on Finnen Ilves‐veistos vuodelta 1939.<br />
19. Puistokäytävän varrella sijaitsee 1838 valmistunut ravintola<br />
Kaivohuone, joka toimi aikanaan kylpyläsesongin juhlien näyttämönä.<br />
Nykyään tämä Helsingin vanhimpiin kuuluva ravintola on<br />
avoinna ainoastaan kesäisin ja tilauksesta.<br />
20. Kaivohuoneen takana seisoo Itsenäisyyden kuusi muistokivineen.<br />
Pääkonsuli Rudolf Ray lahjoitti kuusen eduskunnalle<br />
1930‐luvulla.<br />
21. Kalastava karhu on punagraniittinen Bertel Nilssonin (1887–<br />
1939) suunnittelema juoma-allasveistos vuodelta 1916.<br />
22. Paikalla voi nähdä puiston vanhimman kylpyläkaudelta säilyneen<br />
puuhuvilan vuodelta 1839. Niin kutsuttu Kleinehin huvila<br />
rakennettiin Ullanlinnan Kaivohuonetta vastapäätä. Kadun vastakkaisella<br />
puolella on Theodor Deckerin piirtämä koristeellinen puuhuvila.<br />
23. Fredrik Cygnaeus oli yksi 1800-luvun huomattavista suomalaisista<br />
kulttuurihenkilöistä. Kaivopuistoon 1869 rakennetussa<br />
huvilassa, Cygnaeuksen galleriassa, on esillä suomalaisten taiteilijoiden<br />
töitä. Cygnaeuksen Suomen valtiolle lahjoittama taidekokoelma<br />
on maamme vanhimpia.<br />
24. Mannerheim‐museon rakennus on huvila, jossa Suomen<br />
Marsalkka Mannerheim (1867–1951) asui vuodesta 1924 kuolemaansa<br />
asti. Koti on säilytetty asussa, jossa se oli hänen kuollessaan.<br />
Kotimuseossa on esillä Mannerheimin puvustoa, kunniamerkkejä<br />
ja Aasian matkoilta tuotuja esineitä.<br />
25. Yhdysvaltojen,<br />
26. Ranskan ja<br />
27. Iso-Britannian suurlähetystöt.<br />
28. Ehrenströmintieltä on näkymä merelle. Lähinnä on pieni linnoitussaari<br />
Särkkä ravintoloineen ja kauempana saarille 1700‐ luvulla<br />
rakennettu Suomenlinnan merilinnoitus.<br />
29. Suomenruotsalaisen runoilijan Arvid Mörnen (1876–1946)<br />
patsaan vuodelta 1952 on veistänyt Viktor Jansson (1886–1958).<br />
30. Entisen Kaivopuiston kylpylän paikalla sijaitsee ympäri vuoden<br />
auki oleva rantakahvila Café Ursula.<br />
31. Ylhäällä kalliolla kohoaa tähtitieteen harrastajien yhdistyksen<br />
Ursan tähtitorni, josta voi sen avoinna ollessa kirkkaalla säällä tutkia<br />
tähtitaivasta. Ylioppilaat kokoontuvat vappuaamuna 1.5. tähtitornin<br />
ympärille ja Kaivopuistoon juhlimaan vappua.<br />
32. Koillisväylän löytäjän, syntyjään helsinkiläisen tutkimusmatkailija<br />
A. E. Nordenskiöldin (1832–1901) muistomerkki on pystytetty<br />
1985, tekijöinä Johanna Häiväoja (1960–) ja Heikki Häiväoja<br />
(1929–).<br />
33. Ullanlinnan rannoilla on laitureita, joille saavutaan kauniina<br />
kesäpäivinä matonpesuun. Matonpesua ja veneliikennettä voi seurata<br />
viereisen kesäkahvilan terassilta.<br />
Läheisellä Uunisaarella on hiekkaranta ja vuokrattavia saunoja. Talvisin<br />
Uunisaareen kuljetaan jäätä tai ponttonisiltaa pitkin ja kesäisin<br />
lautalla Merisatamanlaiturista.<br />
34. Pihlajasaaren kalliot ja hiekkarannat ovat suosittuja kesäisiä<br />
retkikohteita. Kahvilan takaa lähtevät Pihlajasaaren vuoroveneet.<br />
35. Rantatiellä kohoaa korkea hukkuneiden merimiesten muistoksi<br />
pystytetty Merenkulkijoiden muistomerkki vuodelta 1968. Tekijöinä<br />
Oskari Jauhiainen (1913–1990) ja Eero Eerikäinen (1918–).<br />
Merikadulta reitti saapuu 1900-luvun alussa rakennettuun jugendtyyliseen<br />
Eiran kaupunginosaan.<br />
36. Merikadun ja Laivurinkadun kulmassa on Selim A. Lindqvistin<br />
piirtämä Villa Ensi. Edestä löytyvät Harald Sörensen-Ringin (1872–<br />
1912) veistokset Jäähyväiset ja Äitiyden ilo vuodelta 1910.<br />
37. Matti Hauptin (1912–1999) suunnittelema Metsäkauris -veistos<br />
vuodelta 1957.<br />
38. Engelin aukiolla on Aimo Tukiaisen (1917–1996) tekemä Suomen<br />
tunnetuimpiin kuuluvan kirjailija Juhani Ahon (1861–1921)<br />
muistopatsas vuodelta 1961.<br />
39. Tehtaanpuistossa on Suomen uskonpuhdistajan ja Suomen<br />
kirjakielen isän Mikael Agricolan (n. 1510–57) kirkko, jonka on<br />
piirtänyt arkkitehti Lars Sonck 1935.<br />
40. Helsingin kauneimpiin kuuluvan, 1906 valmistuneen yksityistalon,<br />
Villa Johannan on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist.<br />
41. Eiran sairaala on rakennettu 1905 Lars Sonckin kansallisromanttiseen<br />
tyyliin.<br />
42. Oikealla Huvilakatu, yksi Helsingin tyylipuhtaimpia jugendtyylisiä<br />
katuja.<br />
Tehtaankadulta käännytään Kapteeninkadulle, jossa sijaitsee mm.<br />
kuuluisa 1930-luvulta peräisin oleva kortteliravintola Sea Horse ja<br />
sitä vastapäätä KOM-teatteri, joka perustettiin 1971. Reitti jatkuu<br />
Korkeavuorenkadulle, jossa on paljon pieniä putiikkeja, kahviloita<br />
ja ravintoloita.<br />
43. Kukkulan päällä on vuodelta 1891 peräisin oleva uusgoottilainen<br />
Johanneksenkirkko, joka on ruotsalaisen arkkitehti A. E.<br />
Melanderin käsialaa. Kirkko on Suomen suurin kivikirkko ja hyvän<br />
24
Vinkki!<br />
Kaivopuisto on kesäisin suosittu<br />
piknikpuisto. Puiston edustalla<br />
sijaitsee useita suosittuja<br />
saariravintoloita.<br />
25
akustiikkansa vuoksi suosittu kirkkomusiikin - erityisesti suurten<br />
kuoroteosten - esittämispaikka.<br />
44. Designmuseo sijaitsee vanhassa koulutalossa, jonka on suunnitellut<br />
arkkitehti Gustaf Nyström 1894. Designmuseo on suomalaisen<br />
muotoilun valtakunnallinen erikoismuseo, jossa on perusnäyttely<br />
ja vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.<br />
Ulkoilmakahvila Cafe Compass<br />
Saaret, siintävä ulappa, keinuvat veneet<br />
ja pehmeä huopa ympärilläsi luovat<br />
ainutlaatuisen tunnelman. Hemmottelun<br />
tekee täydelliseksi ihanat<br />
tarjoilut, erinomainen kahvi, tuoreet<br />
kahvileivät ja maistuva soft-ice.<br />
Avoinna: 1.5.–30.9. joka päivä 8–22<br />
Ehrenströmintie 1B<br />
www.cafecompass.fi<br />
Kaivohuone<br />
45. Rakennustaiteen museossa järjestetään arkkitehtuuria<br />
esitteleviä näyttelyjä ja siellä sijaitsee suomalaisen arkkitehtuurin<br />
kuva‐arkisto sekä kirjasto. Rakennuksen on suunnitellut Magnus<br />
Schjerfbeck 1896.<br />
46. Ville Vallgrenin (1855–1940) veistos Topelius ja lapset vuodelta<br />
1909 on pystytetty Koulupuistoon 1932. Zacharias Topelius<br />
(1818–98) oli merkittävä historioitsija, kirjailija ja sadunkertoja.<br />
47. Paikalla seisoo Theodor Höijerin 1891 piirustusten mukaan rakennettu<br />
Vanhan paloaseman punatiilinen torni.<br />
48. Kaartin kasarmin pääarkkitehtina toimi C. L. Engel 1822–25.<br />
Rakennukset tuhoutuivat toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton<br />
suorittamassa Helsingin suurpommituksessa 1944 pahasti, mutta<br />
päärakennuksen julkisivut rakennettiin uudelleen Viljo Revellin ja<br />
H. Castrénin piirustusten mukaan 1950-luvulla.<br />
49. Korkein hallinto‐oikeus on Waldemar Aspelinin suunnittelema<br />
rakennus, joka valmistui alkujaan Helsingin Säästöpankin<br />
pääkonttoriksi. Myöhemmin rakennus siirtyi Yleisradion käyttöön ja<br />
tunnettiin ”radiotalona”. 1980‐luvun alussa se korjattiin korkeimman<br />
hallinto‐oikeuden käyttöön.<br />
50. K. Hård af Segerstadin 1901 laatima Nylands nation on uusmaalaisten<br />
ruotsinkielisten opiskelijoiden harmaagraniittinen osakuntarakennus.<br />
Reitti päättyy Eteläesplanadille.<br />
Eiran jugend-arkkitehtuuria<br />
Mattolaitureita Kaivopuistonrannassa<br />
26<br />
Kaivopuiston puistonpenkeissä on runoja
REITIN PITUUS<br />
4 km<br />
28
Entisen työläiskaupunginosan kulmilla<br />
Kallio-Harju-Alppila<br />
Putiikki- ja baarihyppely onnistuu omintakeista tunnelmaa<br />
huokuvan Kallion kaduilla ja kujilla.<br />
Kallio on yksi Helsingin luonteikkaimmista kaupunginosista. Kaksikerroksiset<br />
puutalot ja -korttelit leimasivat aluetta, kunnes kivikerrostalojen<br />
rakentaminen aloitettiin 1900-luvun alkuvuosina.<br />
Samaan aikaan alueelle nousi teollisuutta ja <strong>Helsinki</strong>in muutti runsaasti<br />
väkeä maalta. Näin Kallioon syntyi työläiskaupunginosa. Alueen<br />
nykyilme on silti pääosin 1960-luvun arkkitehtuuria.<br />
Pitkäsilta vie Kaisaniemestä Kallioon ja aikoinaan sanottiin sillan<br />
erottavan Helsingin työläiset ja porvarit toisistaan. Suomen työväenliikkeen<br />
johtavien järjestöjen päämajat toimivat sillan pohjoispuolella<br />
ja porvarillisten puolueiden eteläpuolella. Tästä johtuen<br />
poliittisia kädenojennuksia oikeisto-vasemmisto-rajan ylitse on<br />
kutsuttu ”Pitkänsillan ylittämiseksi”.<br />
Entinen työläisten kaupunginosa tunnetaan nykyisin trendikkäänä<br />
taiteilijoiden ja opiskelijoiden asuinalueena. Kallio on kuitenkin<br />
säilyttänyt oman ainutlaatuisen identiteettinsä. Tiheään asutulla<br />
alueella on paljon palveluja: lähes jokaisen talon kivijalassa on liikehuoneistoja.<br />
Kallio on tunnettu boheemeista korttelibaareistaan ja<br />
vastakohtaisuuksistaan. Katukuva on saanut maailmalla julkisuutta<br />
Aki Kaurismäen elokuvien myötä. Kallion olkapäällä sijaitseva Alppila<br />
on värikkäiden puutalojen kaupunginosa, jossa sijaitsee mm.<br />
Linnanmäen huvipuisto, Työväenasuntomuseo ja Kulttuuritalo.<br />
1. Kierros alkaa täyttömaalle rakennetulta Hakaniemen torilta,<br />
jossa torikauppa on jatkunut vilkkaana alkaen jo vuodesta 1897.<br />
Torin pohjoispäätä rajaa elinvoimainen, 1914 valmistunut Hakaniemen<br />
kauppahalli, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Karl Hård<br />
af Segerstad. Yli 60 elintarvike- ja erikoisliikettä palvelevat kalliolaisia<br />
ja kauempaa tulevia kahdessa kerroksessa.<br />
2. Työväenliikkeen toiminta alueella on ollut vilkasta. Työväentalon<br />
graniittinen torni hallitsee maisemaa ja tori on perinteinen<br />
vappumarssien sekä mielenosoitusten näyttämö. Useat toria reunustavat<br />
talot ovat olleet Suomen Työväen Säästöpankin pääkonttorin,<br />
Osuusliike Elannon ja ammattiliittojen hallinnassa. Torin eteläreunaa<br />
hallitsee Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK)<br />
toimistotalo.<br />
3. Hakaniemen torin pohjoislaitaan 1968 valmistuneesta entisestä<br />
Kansallis-Osake-Pankin toimitalosta – Ympyrätalosta – tuli Kaija<br />
ja Heikki Sirénin kansainvälisesti tunnetuin työ. Rakennuksen<br />
halkaisija on 76 metriä. Peruskorjauksen suunnitteli arkkitehtipariskunnan<br />
poika Jukka Sirén ja se valmistui 2004. Pihan lasitettu<br />
katukerros tuo lisää tilaa ja valoisuutta. Ympyrätalon kulmalle ei<br />
kannata sopia treffejä, sillä kulmia ei ole! Ympyrätalon Hakaniementorin<br />
puoleisen sisäänkäynnin luona sijaitsee Sirénien toisen<br />
pojan, Hannu Sirénin suunnittelema Symboli-veistos vuodelta<br />
1985. Täyspyöreän teräspallon halkaisija on kolme metriä.<br />
4. Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema Kallion virastotalo oli<br />
valmistuessaan 1965 Suomen suurin virastotalo ja se edusti tekniikaltaan<br />
aikakautensa huippua. Talon peruskorjaus valmistui 2004.<br />
Pääosa talosta on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston käytössä.<br />
5. Sodanajan naisen muistomerkki on Heikki Häiväojan (1929–)<br />
teos, joka paljastettiin 1996. Muistomerkki on ensimmäinen valtakunnallinen<br />
sotavuosien 1939–1945 naisen työtä arvostava ja siitä<br />
muistuttava patsas. Polveilevaan paateen on veistetty kotona, tehtaissa<br />
ja maatiloilla sekä rintamalla työtä tehnyttä naista kuvaavat<br />
reliefit. Hahmot muistuttavat kaikkien sodan aikana ponnistelleiden<br />
naisten saavutuksista.<br />
6. Kasvisruokien ystäville suunnattu Silvoplee-ravintola tarjoaa<br />
vihreän ruoan antimia noutopöydästä.<br />
7. Vieressä sijaitseva levykauppa Black & White mainostaa itseään<br />
Suomen laajimmalla käytettyjen levyjen valikoimalla.<br />
8. Rytmejä eri muodoissaan tarjoaa nimensä mukaisesti funkyravintola<br />
Rytmi, viikonloppuisin dj:n kera. Rytmissä järjestetään<br />
vaihtuvia taidenäyttelyitä baarikansan iloksi. Lähikortteleissa sijaitsee<br />
myös useita muita baareja.<br />
9. Pub Sirdie on vanhan koulukunnan pubi Kallion sydämessä ja<br />
tullut tunnetuksi muun muassa Aki Kaurismäen elokuvasta Calamari<br />
Union.<br />
10. Tälle näköalapaikalle valmistui arkkitehti Lars Sonckin harmaasta<br />
graniitista suunnittelema, kansallisromantiikkaa ja jugendia<br />
edustava Kallion kirkko neljä vuotta peruskiven muuraamisen jälkeen<br />
1912. Kirkkosaliin mahtuu 1100 sanan kuulijaa. Seurakuntalaiset<br />
voivat halutessaan tulla haudatuksi Kallion sydämeen, sillä<br />
kirkon alle on rakennettu suomalaisessa kirkkoperinteessä ainutlaatuinen<br />
uurnaholvi. Kallion kirkossa on ainoana Suomessa sekä<br />
barokkityyliset että ranskalaisromanttiset urut. Kirkossa järjestetään<br />
usein konsertteja. Musiikin ystävää ilahduttaa kirkon seitsemän<br />
kellon soittama melodia, joka on Jean Sibeliuksen säveltämä.<br />
Melodian voi kuulla joka päivä klo 12 ja 18.<br />
11. Karhupuisto on saanut nimensä puistossa sijaitsevasta Jussi<br />
Mäntysen (1886–1978) punagraniittisesta veistoksesta Mesikämmen<br />
muurahaispesällä, joka valmistui 1931. Se on yksi Helsingin<br />
lukuisista eläinaiheisista patsaista. Työ eläintieteen laitoksen konservaattorina<br />
auttoi Mäntystä saavuttamaan eläinten kuvauksessa<br />
tarkkuuden ja elävyyden, jota on verrattu von Wrightin taidemaalariveljesten<br />
töihin. Puiston ympäröivissä kortteleissa sijaitsee useita<br />
ravintoloita.<br />
12. Kallion kirjasto valmistui Viidennelle linjalle 1912. Tämä<br />
Karl Hård af Segerstadin suunnittelema komea rakennus oli Suomen<br />
ensimmäinen ainoastaan kunnan varoilla rakennettu kirjasto.<br />
Panostus oli huomattava, kun otetaan huomioon Kallion silloisen<br />
työläiskaupunginosamaisen luonteen.<br />
Hakaniemen halli ja tori<br />
Hallissa myydään tuoretta tavaraa!<br />
Karhupuisto<br />
Kallion kirkko<br />
29
30<br />
Kallion kirjasto<br />
Brahen kenttä<br />
”Ihantola” on koristeellinen jugendtalo<br />
pelastusasemaa vastapäätä<br />
Kotiharjun sauna Harjukadulla<br />
13. Kallion paloasema valmistui kolmessa osassa, joista ensimmäisen<br />
piirsi arkkitehti Selim A. Lindqvist 1914. Vuonna 1978 asema<br />
muutettiin keskuspelastusasemaksi, ja tuolloin korjauksen suunnitteli<br />
arkkitehti Seppo Kasanen. Helsingin keskuspelastusasemalla<br />
on luonnollisesti myös koko joukko paloautoja, joiden joukossa<br />
sympaattinen, pieniin porttikongeihin mahtuva tikasauto H161.<br />
14. Tupakkakauppa Pajazzo tarjoaa erilaisia tupakkatuotteita ja<br />
-välineitä yli 40 vuoden kokemuksella. Pajazzon sydän on käsin<br />
veivattava Riv-kassakone.<br />
15. Bar Kurjenlento erottuu asfalttiviidakon keskellä ilmapiirillään,<br />
joka on kuin suoraan entisaikojen pelloilta.<br />
16. Rouheatunnelmainen soittoruokala Roskapankki on yksi<br />
Helsingin edullisimmista baareista.<br />
17. Suomenkielisen työväenopiston vanha osa suunniteltiin<br />
Gunnar Taucherin johdolla 1927.<br />
18. Brahen kenttä on urbaani urheilukenttä keskellä Kalliota.<br />
”Brahiksella” pelataan kesäisin jalka- tai koripalloa. Talvisin kenttä<br />
on suosittu tekojäärata, jolla pelataan mm. jääpalloa ja -kiekkoa.<br />
Kentältä voi vuokrata luistimia ja liikkujia palvelee kahvio ympäri<br />
vuoden. Ylhäällä kalliolla kohoaa kaupunginarkkitehti Gunnar<br />
Taucherin suunnittelema Aleksis Kiven koulu, joka valmistuessaan<br />
1935 oli Pohjoismaiden suurin ja nykyaikaisin koulurakennus.<br />
19. Kulttuuritalo on yksi Alvar Aallon (1898–1976) pääteoksista,<br />
jonka hän tarinan mukaan luonnosteli alunperin tupakka-askin<br />
kanteen. Valmistuttuaan 1958 talo näyttikin miltei tarkalleen samalta<br />
kuin luonnos. Talon rakennutti Suomen kommunistinen puolue.<br />
Rakennus on yksi parhaita esimerkkejä Aallon punatiilikauden<br />
töistä. Kulttuuritalo on suosittu konserttipaikka hyvän akustiikkansa<br />
vuoksi. Nykyisin valtion omistaman rakennuksen edustalla<br />
on Wäinö Aaltosen (1894–1966) suihkulähdeveistos Rakentajan<br />
käsi, joka paljastettiin 1960.<br />
20. Reitiltä kannattaa poiketa historiallisesti arvokkaille Vallilan<br />
makasiineille. Aikaisemmin tehdaskiinteistöissä valmistettiin junan<br />
vaunuja. Nykyään yhdessä makasiinissa toimii Suomen suurin<br />
ympärivuotinen kirpputori, Valtteri, joka houkuttelee kierrätystä<br />
suosivia kuluttajia 200 sisämyyntipöydällään ja sadalla ulkomyyntipöydällään.<br />
21. Vallilassa tuoksuu Meiran kahvipaahtimo, joka perustettiin<br />
SOK:n toimesta paikalle 1930-luvulla. Suomalaiset juovat kahvia<br />
eniten maailmassa, kymmenen kiloa eli kaksikymmentä pakettia<br />
vuodessa.<br />
22. Pienessä puistikossa sijaitseva pronssinen Työläisäiti-veistos<br />
esittää äitiä ja tytärtä vääntämässä vettä pestystä lakanasta. Panu<br />
Patomäen (1949–) suunnittelema veistos on kunnianosoitus työläiskortteleissa<br />
raskasta työtä tehneille äideille. Teos paljastettiin<br />
äitienpäivänä 12.5.1996.<br />
Alueella on useita pubeja ja ravintoloita. Näitä ovat esimerkiksi<br />
23. olohuonebaari Molotov,<br />
24. soul-musiikin ystävien Soul Kitchen,<br />
25. koko kansan Pub Heinähattu ja<br />
26. ukrainalainen ruokaravintola Pelmenit.<br />
27. Levydivari Kalevan valikoimaan kuuluvat kirjat, sarjakuvat,<br />
äänitteet ja erityisen suuri klassisen musiikin valikoima.<br />
28. Vintage-paratiisi Hootchie Mama Janessa asiakkaat voivat<br />
hemmotella itseään tekemällä hyviä kenkä-, laukku-, koru- ja vaateostoksia<br />
1900-luvun alun luomuksista 1980-luvun asusteisiin asti.<br />
29. Sörnäisten puolelle sijaitseva ulottuva William K. Kurvi edustaa<br />
perinteistä pubikulttuuria.<br />
30. Viime vuosisadan alkupuolella <strong>Helsingissä</strong> oli vielä useita yleisiä<br />
saunoja. Yksi harvoista jäljelle jääneistä puulämmitteisistä saunoista<br />
on Helsinginkadun itäpäässä sijaitseva Kotiharjun sauna,<br />
joka on lämmennyt jo vuodesta 1928. Kuten perinteeseen kuuluu,<br />
pesijät kylvettävät saunavieraat putipuhtaiksi ja tilauksesta kuppari<br />
laskee ”pahan veren” ulos.<br />
31. Franzenia kuuluu Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan.<br />
Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi 1920-luvulla valmistuneen<br />
rakennuksen suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio (1886–<br />
1959). Vähäkallion runsasta tuotantoa <strong>Helsingissä</strong> edustaa myös<br />
entisen Elannon pääkonttori Hämeentiellä sekä Yrjönkadulle 1928<br />
valmistunut, kauneudestaan tunnettu kylpylämäinen uimahalli.<br />
32. Viehättävää Torkkelinmäkeä ei syyttä kutsuta ”Kallion Eiraksi”.<br />
Pääosin 1920-luvulla rakennettujen kivitalojen ympäröimässä puistossa<br />
kannattaa istahtaa hetkeksi lepuuttamaan jalkoja ennen laskeutumista<br />
kohti Hämeentietä.<br />
33. Taiteellisessa kahvila Taikalampussa voi käydä juomassa kupillisen<br />
teetä tai kahvia.<br />
34. Väinö Vähäkallion suunnitteleman punatiilisen entisen Osuusliike<br />
OTK:n liikerakennuksen edustalla on Gunnar Finnen (1886–<br />
1952) Osuustoiminta -veistos vuodelta 1928. Gunnar Finnen<br />
teoksen esikuvat löytyvät Mesopotamian ja muinaisen Egyptin<br />
reliefitaiteesta.<br />
35. Kaupunginosan oma designkauppa Grape Station tarjoaa<br />
suomalaista designia Kallion hengessä. Merkkituotteiden valikoima<br />
pitää sisällään esimerkiksi Makeen, Kooky Gemsin, Mien, Hankalan<br />
ja Huhta Designin tuotteita.<br />
36. Thai Fast Food Dudiissa voi nauttia aasialaisen keittiön antimia.<br />
Reitin loppupuolella Hämeentiellä on saman risteyksen läheisyydessä<br />
kolme erinomaista livemusiikkiravintolaa:<br />
37. Siltanen<br />
38. Kuudes Linja ja<br />
39. Mascot Bar & Lounge.<br />
Up with Kallio<br />
kutsuu urbaanille löytöretkelle alueen<br />
persoonallisiin pikkukauppoihin ja ravintoloihin.<br />
Kartta, blogi ja paikkaesittelyt: www.upwithkallio.fi
Vinkki!<br />
Hakaniemen hallissa kannattaa<br />
kokeilla suositun Soppakeittiön<br />
antimia ja aterian päätteeksi<br />
herkullisia munkkikahveja<br />
viereisellä torilla.<br />
31
Esitteessä mainitut arkkitehdit<br />
(Lihavoidulla mainitut henkilöt kuvissa aakkosjärjestyksessä, vasemmalta oikealle).<br />
Aalto, Alvar 1898-1976<br />
Aalto, Aino 1894-1949<br />
Aspelin, Waldemar 1854-1923<br />
Berner, Samuel 1700-1761<br />
Benois, Nikolai 1813-1898<br />
Blomstedt, Paul 1900-1935<br />
Bohnstedt, Ludwig 1822-1885<br />
Borg, Elsi 1893-1958<br />
Castrén, Heikki 1929-1980<br />
Chiewitz, Georg Theodor 1815-1862<br />
Dalström, Axel Hampus 1829-1882<br />
Decker, Theodor 1838-1899<br />
Ehrenström, Johan Albrecht 1762-1847<br />
Ehrensvärd, Augustin 1710-1772<br />
Ekelund, Hilding 1893-1984<br />
Eklund, Jarl 1876-1962<br />
Engel, Carl Ludvig 1778–1840<br />
Ervi, Aarne 1910-1977<br />
Fabritius, Emil 1874-1949<br />
Frosterus, Sigurd 1876-1956<br />
Gesellius, Herman 1874-1916<br />
Gornostajev, A. M. 1808-1862<br />
Granstedt, Anders Fredrik 1800-1849<br />
Granstedt, Pehr 1764-1828<br />
Gripenberg, Sebastian 1850-1925<br />
Gullichsen, Kristian 1932-<br />
Helin, Pekka 1947-<br />
Holl, Steven 1947-<br />
Huttunen, Erkki 1901-1956<br />
Hyvämäki, Eero 1938-<br />
Hårleman, Carl 1700-1753<br />
Höijer, Theodor 1843-1910<br />
Jauhiainen, Jaakko 1934-<br />
Jokela, Olli Pekka 1955-<br />
Jung, Valter 1879-1946<br />
Jäntti, Toivo 1900-1975<br />
Järvi, Jorma 1908-1962<br />
Kairamo, Erkki 1936-1994<br />
Karhunen, Jukka 1945-<br />
Kasanen, Seppo 1932-<br />
Kivistö, Marko 1970-<br />
Kokko, Niilo 1907-1975<br />
Laiho, Ola 1933-<br />
Lindahl, Karl 1874-1930<br />
Lindegren, Yrjö 1900-1952<br />
Lindgren, Armas 1874-1929<br />
Lindqvist, Ludvig Isak 1827-1894<br />
Lindqvist, Selim A. 1867-1939<br />
Lindroos, Erik 1906-1980<br />
Linnasalmi, Erkki 1908-1982<br />
Lohrmann, Ernst 1803-1870<br />
Melander, A. E. 1845-1933<br />
Nuuttila, Maria 1932-<br />
Nyström, Gustaf 1856-1917<br />
Paatela, Jussi 1886-1962<br />
Parkkinen, Risto 1938-<br />
Penttilä, Timo 1931-<br />
Pietilä, Raili 1926-<br />
Pietilä, Reima 1923-1993<br />
Pulkkinen, Mikko 1940-<br />
Revell, Viljo 1910-1964<br />
Riihimäki, Heimo 1907-1962<br />
Ruusuvuori, Aarno 1925-1992<br />
Saarinen, Eero 1910-1961<br />
Saarinen, Eliel 1873-1950<br />
Schjerfbeck, Magnus 1860-1933<br />
Segerstad, Karl Hård af 1873-1931<br />
Siikala, Antti-Matti 1964-<br />
Sirén, Hannu 1953-<br />
Sirén, Heikki 1918-<br />
Sirén, J. S. 1889-1961<br />
Sirén, Jukka 1950-<br />
Sirén, Kaija 1920-2001<br />
Sjöström, Frans Anatolius 1840-1885<br />
Sonck, Lars 1870-1956<br />
Suomalainen, Timo 1928-<br />
Suomalainen, Tuomo 1931-1988<br />
Tarjanne, Onni 1864-1946<br />
Taucher, Gunnar 1886-1941<br />
Thomé, Valter 1874-1918<br />
Ullberg, Uno 1879-1944<br />
Vormala, Timo 1942-<br />
Vähäkallio, Väinö 1886-1959<br />
Wrede, Karl August 1859-1943<br />
Matkailu- ja kongressitoimisto<br />
Pohjoisesplanadi 19 (PL 28)<br />
00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 09 3101 3300, tourist.info@hel.fi<br />
www.visithelsinki.fi<br />
Matkailuneuvonta on avoinna:<br />
15.5.–14.9. ma–pe 9–20, la–su 9–18<br />
15.9.–14.5. ma–pe 9–18, la–su 10–16<br />
<strong>Helsinki</strong> on matkailijalle oiva kaupunki,<br />
koska suuri osa nähtävyyksistä sijaitsee<br />
kävelyetäisyydellä keskustassa. Tarjoamme<br />
tässä esitteessä viisi toisiaan täydentävää<br />
reittiä, joiden varrella on runsaasti<br />
nähtävää: vanhaa ja uutta arkkitehtuuria,<br />
museoita ja näyttelyitä, tavarataloja ja erikoisliikkeitä,<br />
muistopatsaita ja veistoksia.<br />
Helsingin liikenne on edelleen melko<br />
rauhallista eikä ruuhkia synny usein. Siksi<br />
keskustastakin löytyy reittejä, joilla voi<br />
kiireettömästi kävellen tutustua kaupungin<br />
elämään. Suuntaa vaikkapa vehreälle<br />
keitaalle Töölönlahdelle, tee aikamatka<br />
entiseen työväenkaupunginosaan Kallioon<br />
tai löydä Katajanokan jugendaarteet.<br />
Historialliset kohteet kertovat tapahtumista,<br />
joilla on ollut suuri merkitys koko<br />
maamme kehitykselle.<br />
Seuraava merkkipaalu on Helsingin vuosi<br />
designin pääkaupunkina - World Design<br />
Capital 2012.<br />
Samalla <strong>Helsinki</strong><br />
juhlii 200-vuotista<br />
taivaltaan<br />
pääkaupunkina.<br />
32