Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet - Kepa

kepa.fi

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet - Kepa

Oikeudenmukainen

ja osallisuutta rakentava

Suomi

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet


Järjestöt luovat

hyvinvointia ja

yhteiskunnan vakautta

Järjestöt osana kansalaisyhteiskuntaa ovat toimivan demokratian perusta.

Yhteisöllisyys ja ihmisten oma, aktiivinen toiminta ovat järjestöjen toiminnan

ydintä. Järjestöt rakentavat luottamusta ihmisten välille, luovat kiinteyttä

yhteisöihin ja vaalivat yhteisvastuun arvoja. Järjestöjen kautta ihmisten

oma ääni ja tarpeet tulevat paremmin kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Suurin osa sosiaali- ja terveysjärjestöistä on paikallisyhdistyksiä. Niiden

toiminta lisää hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisee ongelmien syntymistä ja

syvenemistä sekä tukee ihmisen selviytymistä. Toiminta pohjautuu jäsenten

tarpeisiin. Yhdistykset tarjoavat ihmisille toiminnan mahdollisuuksia ja

kanavan tulla kuulluksi. Paikallisyhdistykset kuuluvat usein valtakunnallisiin

liittoihin ja vaikuttavat niiden kautta päätöksentekoon sekä yhteiskunnan

kehityssuuntiin.

Raha-automaattiyhdistys on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan

tärkein rahoittaja ja niiden elinehto. RAY:n toiminta perustuu rahapelien

yksinoikeusjärjestelmään Suomessa. Sillä on päättäjien ja kansalaisten

laaja tuki.

Järjestöt ovat kehittäneet monet nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut

ja kehittävät edelleen palveluja uusiin tarpeisiin. Järjestöjen palveluilla

sekä julkisen ja järjestöjen kumppanuudella on pitkät, vaalimisen arvoiset

perinteet. Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat noin 20 % sosiaalipalveluista

ja 5 % terveyspalveluista. Esimerkiksi lastensuojelussa, päihdehuollossa,

vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa järjestöillä on tätäkin huomattavasti

suurempi merkitys.

• Suomessa toimii noin 8 000 sosiaali- ja terveysjärjestöä.

• Vertaistoimijoita, vapaaehtoisia ja järjestöaktiiveja on lähes miljoona.

• Työntekijöitä on noin 36 000.

• Järjestöjen tarjoama vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tavoittavat 600 000 ihmistä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminta vastaa noin 21 000 henkilötyövuotta.

3


4

Järjestöjen mahdollisuudet toimia ovat kaventuneet viime vuosina.

Niiden toimintaa on alettu arvioida samoin kriteerein kuin yritystoimintaa

ja julkista hallintoa. Järjestöjen toiminta poikkeaa kuitenkin molemmista.

Järjestöt ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia ja välttämätön osa

suomalaista hyvinvointijärjestelmää. Niiden toiminta ei ole korvattavissa

yritysten palveluilla. Järjestöt ovat aktiivisia myös alueilla, minne julkisen

toiminta ei yllä. On välttämätöntä, että monimuotoisella kansalaisjärjestötoiminnalla

on toiminta- ja elintila tulevaisuudessakin.


Seuraavassa hallitusohjelmassa:

UU Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset

turvataan tärkeänä osana

suomalaista yhteiskuntaa.

UU

Hallitus sitoutuu nykyisten kolmen rahapelimonopolin

aseman turvaamiseen.

Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan

tuotot käytetään jatkossa täysimääräisesti

sosiaali- ja terveysjärjestöille terveyden ja

sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Nyt valtionkonttorille ohjatut määrärahat

kohdennetaan takaisin sosiaali- ja

terveysjärjestöille.

UU Vahvistetaan järjestöjen

mahdollisuutta luoda hyvinvoinnin ja

terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja

vaikuttamisen kanavia ihmisille sekä

tarjota erilaista arjen apua ja tukea.

UU Järjestöjen mahdollisuudet tuottaa

erityisosaamista vaativia palveluja

varmistetaan ja näiden palvelujen varassa

oleville ihmisille turvataan palvelujen

saatavuus.

UU

Kuntia rohkaistaan tukemaan paikallista

kansalaisjärjestötoimintaa ja sitä kautta

paikallisyhteisöjen vahvistumista sekä

kehittämään kumppanuutta kansalaisjärjestöjen

kanssa.

UU Kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten

yhteistyön ja vuoropuhelun

kehittämistä varten vakiinnutetaan

oikeusministeriöön Kansalaisyhteiskuntapolitiikan

neuvottelukunta tai sitä vastaava

elin.

UU Kansalaisjärjestötoimintaan liittyvää

tietopohjaa vahvistetaan

systemaattisella tiedonkeruulla eri alojen

kansalaisjärjestöjen toiminnasta.

5


Eriarvoisuus, köyhyys ja

syrjäytyminen

murentavat yhteiskunnan perustaa

Kaikkien ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimeentulon turvaaminen

ovat yhteiskuntamme tärkeitä tavoitteita. Tästä lähtee myös perustuslakimme.

Kansa jakautuu kuitenkin entistä syvemmin kahtia hyvinvoiviin

ja huono-osaisiin. On riski, että huonosti voivien ihmisten määrä edelleen

kasvaa.

Köyhyys on toimeentulo-ongelmien lisäksi monimuotoista osattomuutta

ja puutteita selvitä arjessa. Köyhyys koskettaa erityisesti yksinäisiä, vammaisia

ja sairaita, työttömiä sekä pitkäaikaisesti erilaisten etuuksien varassa

eläviä ihmisiä. Köyhyys on pitkittynyt ja huono-osaisuus sekä syrjäytyminen

ovat kasautuneempia kuin aikaisemmin. Ongelmat näyttävät myös

siirtyvän sukupolvelta toiselle.

Työttömyys on suurinta ja huolestuttavinta nuorten ikäryhmässä.

Toimeentulotuen asiakkuudet ovat yhä pidempiä. Päihdeongelmien ja

mielenterveysongelmien kanssa painiskeleville ei pystytä tarjoamaan riittävästi

apua. Lisäksi palvelujärjestelmä kokee mahdollisuutensa puutteellisiksi

auttaa niitä ihmisiä, joilla on samanaikaisesti monia ongelmia. 20:n

viime vuoden aikana heikoille ovat jääneet koko ajan samat ihmisryhmät,

mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ja pitkäaikaistyöttömät. 1

1 Tiedot perustuvat Sosiaalibarometri 2010:n tuloksiin.

6

• Köyhyysrajan alapuolella elää 700 000 suomalaista.

• Köyhyydessä eläviä lapsia on 151 000.

• Koulujärjestelmän ulkopuolelle putoaa 3 000 lasta vuodessa.

• Toimeentulotuen varassa elää 251 000 kotitaloutta, joista pitkäaikaisesti kolmannes.

• Työttömänä on 240 000 suomalaista, heistä pitkäaikaistyöttömiä on lähes neljännes.

• Suomalainen 35-vuotias työntekijämies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi, ylempi

toimihenkilö 6 vuotta pidempään.

• Vähintään 65 000 nuorta on vaarassa joutua syrjäytetyksi. Määrän arvioidaan lisääntyvän

yli tuhannella/vuosi. Jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle yli miljoonan.


Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa erittäin suuret. Esimerkiksi

30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä.

Eriarvoisuus ja tuloerot ovat tärkeimpiä tekijöitä sosioekonomisten terveyserojen

taustalla. Terveyserot ovat yhteydessä myös ihmisten työllisyyteen,

koulutustasoon ja koulutusmahdollisuuksiin, varallisuuteen ja turvallisuuteen.

On tärkeää, että terveyserojen vähentämiseksi vaikutetaan juuri näihin

tekijöihin.

Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteissa köyhyyden puolittamiseen

vuoteen 2015 mennessä. Kehitys on ollut päinvastainen. Köyhyyden

vähentämiseen ja syrjäytymiskierteiden katkaisemiseen ei ole suunnattu

riittävästi voimavaroja. Köyhyys ja syrjäytyminen merkitsevät inhimillistä

kärsimystä, ihmisten perusoikeuksien loukkausta sekä heidän osaamisensa

ja mahdollisuuksiensa hukkaamista. Jokainen syrjäytynyt lapsi, nuori tai

aikuinen käy kalliiksi eettisesti ja taloudellisesti. Ihmisiä syrjäyttävä kehitys

on myös suomalaisten arvojen ja oikeudenmukaisuuskäsityksen vastaista.

Suurin osa haluaa, että köyhyyttä vähennetään ja vaikeuksissa olevista ihmisistä

pidetään nykyistä parempi huoli.

8

Seuraavassa hallitusohjelmassa:

UU

UU

UU

UU

UU

Ihmisten eriarvoisuutta vähennetään ja köyhyyden ja syrjäytymisen

poistamiseksi sitoudutaan käytännön toimiin.

Eri hallinnonalojen yhteistyönä kehitetään uusia toimintatapoja katkaista

jo syrjäytyneiden ihmisten syrjäytymiskierrettä. Heitä tuetaan vaiheittain

löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa.

Ensisijaisten etuuksien tasoa ja perusturvaa parannetaan siten,

että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti.

Toimeentulotuen perusosa siirretään Kelan hoidettavaksi. Harkinnanvaraista

toimeentulotukea kehitetään sosiaalityön välineenä. Opintotuki sidotaan

indeksiin ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen pohjalta

poistetaan.

Sosioekonomisia terveyseroja vähennetään.

Lasten ja nuorten köyhyyttä, syrjäytymisriskiä sekä ongelmien

ylisukupolvisuutta vähennetään tukemalla perheitä ja vahvistamalla eri

hallinnonalojen sekä eri toimijoiden yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista.

UU Eri hallinnonalojen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyönä kehitetään ihmisille uusia

ja toimivia osallistumisen ja osallisuuden muotoja. Erityistä huomiota

kiinnitetään niiden ihmisten osallistumismahdollisuuksiin, joilla on vähän

voimavaroja.


Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen

on inhimillistä ja kannattavaa

Eri tahot ovat yhdessä vastuussa ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Kuntien perustehtävä on edistää kuntalaisten hyvinvointia. Se kuuluu kaikille

hallintokunnille, ei vain sosiaali- ja terveydenhuollolle. Hyvinvointia

luodaan myös asuntopolitiikalla, yhdyskuntasuunnittelulla sekä liikuntaja

kulttuuripolitiikalla. Kaikkien päätösten tulee tukea ihmisten hyvää elämää.

Turvallinen ja hyvä arki vahvistaa luottamusta, vuorovaikutusta, yhteisöjen

kiinteyttä ja elinvoimaisuutta. Tavoitteena tulee olla yhteiskunta ja

yhteisöt, joissa kaikkien ihmisten on hyvä elää.

Lainsäädännön ja käytännön päätösten on eri tasoilla tuettava fyysisesti,

psyykkisesti ja sosiaalisesti kestävän elin- ja kasvuympäristön luomista.

Työllisyys, koulutusmahdollisuudet, varallisuus ja turvallisuus ovat yhteydessä

hyvinvointi- ja terveyseroihin ja niitä ylläpitäviin tekijöihin. Hyvinvoinnin

ja terveyden edistäminen, ongelmien ehkäisy ja pulmiin puuttuminen

niiden varhaisessa vaiheessa on inhimillistä, vaikuttavaa ja taloudellista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on välttämätöntä vahvistaa strategioissa

ja käytännön toiminnassa kunnissa.

Ehkäisevä työ on aloitettava varhaislapsuudessa kotona, päivähoidossa

ja koulussa. Parhaimmillaan päivähoito ja koulu edistävät kaikkien lasten ja

nuorten tasapainoista kasvua ja kehitystä, ei vain oppimistuloksia. Ehkäisevän

työn toimintamallit ovat kehittyneet kunnissa, mutta eivät vielä riittävästi.

Ehkäisevä ja korjaava työ asetetaan liian usein resurssiniukkuudessa

vastakkain. Järjestöillä on paljon osaamista ehkäisevän työn kehittämisessä.

• Vuonna 2008 alkoholiperäisiin sairauksiin liittyviä kuolemia oli yli 2 000.

• Väkivaltarikoksista yli 60 %:iin liittyy alkoholi.

• Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista 40 %: lla on vaikeuksia päästä koululääkärin ja 46 %:lla

koulupsykologin vastaanotolle.

• Ylipaino aiheuttaa arviolta 300 miljoonan ylimääräiset kustannukset terveydenhuollolle.

• Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna 18 000 lasta.

• Yksinäisyys on hyvinvointi- ja terveysriski. 40 % suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä

satunnaisesti ja 13 % lähes jatkuvasti.

• 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa osatyökykyistä haluaisi töihin.

11


Seuraavassa hallitusohjelmassa:

UU Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten

luominen ja päätösten vaikutukset eriikäisten

ja erilaisissa elämäntilanteissa

olevien ihmisten kannalta otetaan

huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Hyvinvointia ja terveyttä tukevia elin- ja

kasvuympäristöjä kehitetään.

UU Terveyden edistämisen politiikkaohjelman

aikana käynnistynyttä työtä

jatketaan.

UU

Jatketaan edellytysten ja rakenteiden

luomista hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen koordinaatiolle ja hallinnonalat

ylittävälle työlle.

U U Päiväkodeissa ja kouluissa lisätään

yhteistä vastuuta lasten ja nuorten

kasvusta ja tasapainoisesta kehityksestä.

Oppilashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa

kehitetään ja niille turvataan riittävät

resurssit.

UU

Neuvoloista kehitetään ehkäisevää työtä

tekeviä perhekeskuksia, joissa otetaan

myös järjestöjen osaaminen voimavaraksi.

UU Ehkäisevän toiminnan muotoja

kehitetään eri tahojen yhteistyönä.

12


Sosiaali- ja terveyspalvelujen

yhdenvertainen saatavuus

on vaarassa

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on vähentänyt kuntien määrää, mutta

myös monimutkaistanut palvelurakennetta. Kunnat ovat muodostaneet

yhteistoiminta-alueita pystyäkseen vastaamaan lainsäädännön velvoitteisiin.

Sosiaalipalvelut ovat pirstoutuneet osin kuntiin, osin yhteistoimintaalueille.

Ihmiset eivät aina tiedä, mistä he voivat tarvitsemansa palvelut

saada. Lähipalvelut ovat karanneet kauemmaksi. Poliittisesti ei ole yksimielisyyttä

siitä, millaisten rakenteiden ja ratkaisujen varaan sosiaali- ja

terveydenhuoltoa tulevaisuudessa kehitetään. Tilanne on kestämätön

palvelujen käyttäjien, järjestöjen, kuntien ja niiden henkilöstön kannalta.

Tutkimusten mukaan kuntien erot sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisessa

ovat suurimmat 12 vuoteen. Se, millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita

on saatavissa, riippuu entistä enemmän asuinpaikasta. Lainsäädäntömme

lähtökohta on palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Se ei käytännössä

toteudu.

Kunnat ovat heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi käynnistäneet

supistuksia ja säästötoimia. Näyttää siltä, että toistetaan edellisen laman

virheet. Eniten kärsivät silloin ihmiset, joilla on vähiten voimavaroja. On

myös riski, että eri ihmisryhmien tarpeet asetetaan vastakkain. On näyttöä

siitä, että taloudelliset voimavarat ja lyhytjänteiset ratkaisut ovat alkaneet

ohjata kuntien toimintaa pitkäjänteisten valintojen ja strategioiden sijaan.

Tulevaisuudessa tulee turvata kaikkien mahdollisuudet arvokkaaseen elämään,

turvalliseen arkeen ja palveluihin.

• Useampi kuin joka 5. suomalainen arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyden

huonoksi.

• Hoitotakuu turvaa huonosti mielenterveyskuntoutujien palvelut.

• Suomessa on noin 430 000 yli 75-vuotiasta, joista säännöllisen kotihoidon piirissä on 11 %.

• Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja pitää tärkeänä yli 80 % suomalaisista.

• 59 %:lla avun tarpeessa olevista kotitalouksista on selviä vaikeuksia saada apua.

• Hyvätuloiset käyttävät useimpia terveyspalveluja tarpeeseen nähden enemmän kuin

vähätuloiset.

13


14

Euroopan unionin sisämarkkinoiden kehittäminen ja kilpailulainsäädäntö

heijastuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen

omat tavoitteet jäävät usein sisämarkkinatavoitteiden jalkoihin.

Palvelujen kilpailuttamiseen liittyy palvelujen käyttäjien ja järjestöjen kannalta

paljon ongelmia. Suomessa hankintalainsäädäntöä toteutetaan erittäin

tiukasti ja usein tavalla, joka korostaa hintaa laadun ja palvelukokonaisuuden

toimivuuden kustannuksella. Riskinä on palvelujen tuottamisen

keskittyminen vain suurille toimijoille.


Seuraavassa hallitusohjelmassa:

UU

Kuntien välisiä eroja sosiaali- ja

terveyspalvelujen saatavuudessa

vähennetään.

UU Sosiaali- ja terveydenhuoltoa

kehitetään jatkossa vahvojen

peruskuntien, kuntien järjestämisvastuun ja

verorahoitteisuuden varaan.

UU Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja

sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään

rinnan tiiviisti toisiinsa liittyvänä

kokonaisuutena.

UU Terveyspalveluita kehitetään tasaarvoisiksi

mm. siten, että

työterveyshuollon ulkopuolella oleville

ihmisille turvataan yhtäläiset palvelut

työssä olevien kanssa.

UU

Kuntien ja järjestöjen kumppanuusmalleja

kehitetään.

U U Kuntalaisten osallisuutta ja

asiantuntemuksen käyttöä vahvistetaan

sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä.

UU

Ihmisten tarpeet ja hyvinvointitavoitteet

otetaan huomioon tasavertaisina

sisämarkkinatavoitteiden rinnalla.

UU

Kuntien hankintaosaamista parannetaan

ja kuntia tuetaan hankintamenettelyjen

monipuolisessa soveltamisessa.

15


Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteiden takana on

233 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä,

jotka kuuluvat kolmeen yhteistyöjärjestöön.

Kuvat: Antero Aaltonen Taitto: Vitale Ay

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry

– järjestöjen toimintaedellytykset

www.sosteryty.fi

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry

– sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaminen

www.stkl.fi

Terveyden edistämisen keskus ry

– terveyden edistäminen ja ehkäisevä työ

www.tekry.fi

More magazines by this user
Similar magazines