Toimintakertomus 2011 - Järvenpään seurakunta
Toimintakertomus 2011 - Järvenpään seurakunta
Toimintakertomus 2011 - Järvenpään seurakunta
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1<br />
TOIMINTAKERTOMUS JA<br />
TILINPÄÄTÖS<br />
<strong>2011</strong><br />
Järvenpään <strong>seurakunta</strong><br />
Kirkkotie 1<br />
04400 Järvenpää<br />
puh. (09) 271 941<br />
www.jarvenpaan<strong>seurakunta</strong>.fi
2<br />
Sisällysluettelo<br />
SISÄLLYSLUETTELO ..................................................................................................................................... 2<br />
1 YLEISKATSAUS ............................................................................................................................................ 3<br />
VUOSI <strong>2011</strong> – Sopeutumisen ja investointien vuosi .................................................................................................... 3<br />
2. TEHTÄVÄALUEIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET............................................................................ 5<br />
102 KIRKKOVALTUUSTO, 103 KIRKKONEUVOSTO, 110 MUU YLEISHALLINTO ......................................... 5<br />
105 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO ........................................................................................................... 8<br />
106 TYÖPAIKKARUOKAILU .................................................................................................................................... 9<br />
107 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA ............................................................................................................................... 10<br />
108 -109 KIRKONKIRJOJENPITO, KIRKKOHERRANVIRASTO ........................................................................ 11<br />
111 TIETOHALLINTO ............................................................................................................................................... 13<br />
112 KEHÄ-IT .............................................................................................................................................................. 14<br />
211 JUMALANPALVELUS ...................................................................................................................................... 16<br />
212, 213 HAUTAAN SIUNAAMINEN JA MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET ............................................. 19<br />
214 VIESTINTÄ .......................................................................................................................................................... 22<br />
215 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET ............................................................................................................ 24<br />
216 JAMPAN ALUETYÖ ........................................................................................................................................... 25<br />
217 MUU SEURAKUNTATYÖ ................................................................................................................................ 27<br />
221 MUSIIKKITYÖ .................................................................................................................................................... 29<br />
222 AIKUISTYÖ ......................................................................................................................................................... 35<br />
224 LÄHETYSTYÖ ................................................................................................................................................... 38<br />
230-233, 241 LAPSI- JA PERHETYÖ ........................................................................................................................ 40<br />
234 VARHAISNUORISOTYÖ .................................................................................................................................. 45<br />
235 RIPPIKOULU ...................................................................................................................................................... 47<br />
236 NUORISOTYÖ.................................................................................................................................................... 48<br />
237 KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ ......................................................................................................................... 51<br />
239 PARTIOTOIMINTA ........................................................................................................................................... 53<br />
240 KAMPUSPAPPIPROJEKTI ................................................................................................................................ 54<br />
251 DIAKONIATYÖ .................................................................................................................................................. 57<br />
252 YHTEISKUNTATYÖ .......................................................................................................................................... 60<br />
253 PERHENEUVONTA ........................................................................................................................................... 62<br />
254 SAIRAALASIELUNHOITO ................................................................................................................................ 64<br />
255 PALVELEVA PUHELIN ..................................................................................................................................... 65<br />
256 SIELUNHOITO ................................................................................................................................................... 66<br />
257 KIRPPUTORI ...................................................................................................................................................... 67<br />
258 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA ...................................................................................................................... 69<br />
411-431 HAUTAUSTOIMI ......................................................................................................................................... 71<br />
511-581 KIINTEISTÖTOIMI ...................................................................................................................................... 74<br />
551 LEIRINIEMI ......................................................................................................................................................... 76<br />
572 SEURAKUNTAKESKUKSEN KEITTIÖ .......................................................................................................... 78<br />
3. HENKILÖKUNTA ....................................................................................................................................... 79<br />
4. HALLINTO .................................................................................................................................................. 92<br />
5. SEURAKUNNAN JÄSENET - VÄKILUKU ........................................................................................... 110<br />
6. KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN ............................................................................................... 112
3<br />
1 YLEISKATSAUS<br />
VUOSI <strong>2011</strong> – Sopeutumisen ja investointien vuosi<br />
Jäsenkehitys<br />
Vuonna <strong>2011</strong> kirkosta eroaminen tasaantui aiempien vuosien tasolle 2010 vuoden piikin jälkeen. Kirkosta<br />
eronneiden määrä oli yhteensä 411. Seurakuntaan liittyneiden määrä oli 108. Kokonaisuudessaan seurakunnan<br />
läsnä oleva väkiluku väheni 140 hengellä ollen vuoden lopussa 28.497 henkeä. Huomattavaa on, että niin<br />
Järvenpäähän kuin Järvenpäästä muuttaneista vain n. 65 % kuuluu kirkkoon. Seurakuntaan kuului vuoden<br />
lopulla 73,1 % kaupungin asukkaista.<br />
Uudet luottamushenkilöt<br />
Vuoden <strong>2011</strong> alusta aloittivat uudet vuoden 2010 lopulla <strong>seurakunta</strong>vaaleissa valitut luottamushenkilöt.<br />
Luottamushenkilöille järjestettiin yhteinen koulutus rovastikunnallisesti Keravalla keväällä <strong>2011</strong>, jossa<br />
kouluttajana toimi Tampereen hiippakunnan lakimiesasessori Leevi Häikiö. Yhteistyö uusien<br />
luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. Erityisen tarmokkaasti on<br />
paneuduttu talouden tasapainottamiseen liittyviin kysymyksiin. Myös seurakunnan merkittävimpien ohje- ja<br />
johtosääntöjen uudistamiseksi perustettiin sääntötyöryhmä, joka työskenteli koko vuoden niin, että 2012<br />
sääntöuudistusehdotus on valmis.<br />
Talouden kehitys<br />
Seurakunnan talouden kehitys oli huomattavasti parempi kuin talousarviota valmisteltaessa arvioitiin. Tilikauden<br />
ylijäämä +336.250 € antaa hyvän pohjan seurakunnalle sopeuttaa maltilla ja harkiten toimintaa ja taloutta<br />
tuleviin haasteisiin. Tilikauden arvioitua parempaan tulokseen vaikuttivat menosäästöt erityisesti<br />
henkilöstömenoissa ja lisäksi kertaluonteiset erät henkilösivukulujen prosentin oikaisussa ja sijoitustuotoissa.<br />
Resurssien sopeuttaminen tiukentuvaan talouteen<br />
Uusien luottamushenkilöiden kanssa on useaan otteeseen ollut esillä seurakunnan resurssien sopeuttaminen<br />
tiukentuvaan taloudelliseen tilanteeseen. Asiaa käsiteltiin erityisesti talousarvion lähetekeskustelussa keväällä ja<br />
talousarvioseminaarissa syksyllä <strong>2011</strong> yhdessä työalavastaavien kanssa. Myös työntekijäkokouksissa teema on<br />
ollut toistuvasti esillä ja työaloja pyydettiin toiminta- ja talousarvion laadinnan yhteydessä selvittämään<br />
toimintansa prioriteettijärjestys ja mahdolliset leikkauskohteet.<br />
Konkreettisina sopeuttamistoimenpiteinä on esillä ollut leikkaaminen henkilöstöresursseista, joista vuoden 2012<br />
osalta päätettiin leikata pois kesäpappi ja –kanttoriresurssit. Puolitoista laitoshuoltajan tointa ja myös puolitoista<br />
IT-henkilöstön tointa oli täyttämättä vuonna <strong>2011</strong> samoin kuin yhden papin viran sijaisuus loppuvuodesta.<br />
Kehä-IT<br />
Järvenpään seurakunnan isännöimään Kehä-IT -yhteistyöalueeseen ja sen palvelutoiminnan sekä<br />
kustannustehokkuuden saamiseen tavoitellulle tasolle panostettiin viime vuonna paljon. Erityisesti johtoryhmä<br />
paneutui projektihallintaan ja palkkasi vielä loppuvuodesta uuden projektipäällikön tukemaan<br />
tietohallintopäällikköä projektin johtamisessa. Kun kohonneet kustannukset vaativat noin 400.000 €<br />
lisätalousarvion ja kun seurakuntien edustajat olivat tyytymättömiä myös palvelutasoon, lähdettiin selvittämään<br />
vaihtoehtoisia tapoja toimia.<br />
Selvitysten jälkeen päätettiin purkaa 21 <strong>seurakunta</strong>talouden Kehä-IT- yhteistyöalue 30.6.2012 mennessä ja<br />
siirtää sopijaseurakuntien IT-asioiden hoito muille kirkon IT-alueille. Purkamisesta tulee kertaluonteisia kuluja,<br />
mutta kirkon kokonaistalouden kannalta saadaan jatkossa merkittäviä säästöjä ja seurakunnat pääsevät<br />
toimintansa tehokkaalle tasolle nostaneisiin IT-alueisiin mukaan. Muilla IT-alueilla myös toteutetaan jo niitä<br />
kehityshankkeita, jotka Kehä-IT:ssä olisi saatu käyntiin vasta seurakuntien liittämisen ja toiminnan
4<br />
vakauttamisen jälkeen. Vain Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien osalta tuleva IT-ratkaisu on vielä avoinna.<br />
Tulevat IT-liittymiset tulee olla hoidettu niin, että Kirjuri-väestötietojärjestelmään voidaan liittyä 1.9.2012<br />
alkaen.<br />
Kirkonkulman valmistuminen<br />
Kirkonkulma rakennuksen valmistuminen on pitkään aikaan merkittävin seurakunnan investointi. Rakennus<br />
otettiin vastaan 5.12.<strong>2011</strong> ja toiminta siinä alkoi 2.1.2012. Talossa on erityisesti ns. kasvatuksen toimitiloja siis<br />
lasten, varhaisnuorten, nuorten ja perheiden käyttöön. Elävän veden kappeli on hieno ja sen odotetaan lisäävän<br />
toimitusten määrää oman seurakunnan tiloissa. Yleisesti ollaan sitä mieltä että arkkitehti Keijo Kalteva on<br />
onnistunut rakennuksen sijoittelussa ja tilojen suunnittelussa erinomaisesti. Kirkonkulmainvestoinnin<br />
taloudellinen loppuselvitys on vielä kesken mutta noin 4,5 miljoonan euron ja 1875 m 2 rakennus on merkittävä<br />
lisämahdollisuus seurakunnalle.<br />
Kasvatuksen operatiivinen uudelleenorganisointi<br />
Vuonna <strong>2011</strong> toimi kirkkoneuvoston valitsemana kasvatuksen operatiivisen organisoinnin työryhmä. Työryhmän<br />
tehtävänä oli laatia esitys kasvatustyön operatiivisen johtamisen organisoinnista jatkossa. Työryhmä teki<br />
perusteellista työtä yhteistyössä kasvatuksen henkilöstön kanssa ja sai esityksensä valmiiksi vuoden loppuun<br />
mennessä. Esityksen mukaan perustettaisiin yhteinen kasvatustiimi ja vanha tiimirakenne lakkautettaisiin.<br />
Kasvatustiimissä alettaisiin toteuttaa laaja-alaista kasvatusstrategiaa. Esitys piti sisällään myös esityksen<br />
johtavan nuorisotyönohjaajan ja yhden lapsityönohjaajan viran jäädyttämisestä toistaiseksi. Päätös esityksestä jäi<br />
vuodelle 2012.<br />
Rovastikunnallinen yhteistyö<br />
Tuusulan, Keravan ja Järvenpään seurakuntien kirkkoneuvostot ja johtavat viranhaltijat pitivät yhteisen<br />
kokouksen syksyllä <strong>2011</strong> Järvenpäässä koskien seurakuntien yhteistyötä ja mahdollista tulevaa<br />
<strong>seurakunta</strong>rakennetta. Kokous sujui rakentavassa yhteistyön hengessä. Yhteistyömahdollisuuksien<br />
kartoittamisesta kevääseen 2012 mennessä sovittiin rovastikunnan johdon palaverissa syksyllä <strong>2011</strong>.<br />
Haastavassa tilanteessa luottavaisena tulevaisuuteen<br />
Vuoden <strong>2011</strong> toiminta oli entiseen tapaan laajaa ja toimintaa kehitettiin niukkenevista resursseista huolimatta.<br />
Vuoden mittaan heikentynyt taloustilanne sai työmuodot etsimään säästöjä toiminnassaan ja säästötalkoissa<br />
onnistuttiin hyvin. Haasteet seurakunnalle ovat kasvaneet niukkenevan talouden ja tiettyjen toimintatilastojen<br />
laskemisen myötä. Seurakunnan tehtävän toteutumisessa tarvitaan entistä enemmän kaikkien <strong>seurakunta</strong>laisten<br />
panosta.<br />
Monella tapaa haastavassa tilanteessa on tärkeä muistaa, miten kirkko on historiansa aikana ollut aina enemmän<br />
tai vähemmän haasteellisessa tilanteessa ja joutunut sopeutumaan hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Jo kristinuskon<br />
alkuaikoina apostoli Paavali kiteyttää tilanteen: ”Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa,<br />
neuvottomia, mutta emme toivottomia”(2. Kor 4:8). Vaihtuvissa olosuhteissa ja haasteissa meidän on<br />
<strong>seurakunta</strong>na muistettava Paavalin sanoin, miten ”Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan<br />
näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.” (2. Kor 4:18)<br />
Vesa Koivisto<br />
kirkkoherra<br />
Kari J. Hietala<br />
talousjohtaja
5<br />
2. TEHTÄVÄALUEIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET<br />
YLEISHALLINTO<br />
102 KIRKKOVALTUUSTO, 103 KIRKKONEUVOSTO, 110 MUU YLEISHALLINTO<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Hallinnon tehtävänä on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset varsinaisen toiminnan toteuttamiselle.<br />
Hallinnon pysyviä tavoitteita ovat hyvä henkilöstöpolitiikka ja johtaminen, tarkoituksenmukainen<br />
organisaatiorakenne, vuorovaikutteinen viestintä ja toimiva yhteistyö.<br />
Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä,<br />
kirkkovaltuuston työjärjestyksessä ja kirkkoneuvoston ohjesäännössä. (Kts. toimintakertomuksen luku 4.<br />
Hallinto).<br />
Toimielimet ovat kokoontuneet ohje- ja johtosääntöjen mukaisesti. Päätöksentekoa ovat ohjanneet <strong>seurakunta</strong>a<br />
sitovat säännökset, sopimukset ja tehdyt suunnitelmat. Hallintoon liittyviä virkatehtäviä ovat hoitaneet erityisesti<br />
kirkkoherra, talousjohtaja, hallintosihteeri sekä johtavat viranhaltijat, työalavastaavat ja työalasihteerit,<br />
taloustoimiston ja kirkkoherranviraston henkilökunta.<br />
Hallinnon vuotta leimasi uuden valtuustokauden (<strong>2011</strong>–2014) alkaminen uusine luottamushenkilöineen. Vuoden<br />
aikana hyväksyttiin kirkon henkilöstön kehittämissopimus, joka ohjaa uudella tavalla henkilöstön<br />
kehittämissuunnittelua seurakunnassa. Muita käsiteltyjä hallintoa ja johtamista ohjaavia asiakirjoja olivat mm.<br />
tietoturvaohjeet, varhaisen tuen toimintaohje ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma.<br />
Kirkkoneuvosto asetti sääntötyöryhmä päivittämään seurakunnan keskeiset ohja- ja johtosäännöt.<br />
Hallintokyselyryhmän loppupäätelmät ja ehdotukset käsiteltiin ja päätettiin, että ehdotuksia ryhdytään<br />
toteuttamaan operatiivisessa johtamisessa, tiedottamisessa ja hallinnon ja henkilöstön kehittämistoimissa.<br />
Seurakuntalaisten kannalta oli merkittävä päätös, että kastejuhlan järjestämisestä seurakunnan tiloissa ei peritä<br />
vuokraa. Vuoden lopussa ratkaistiin valmistumassa olevan Keskuksen kerhotalon nimikilpailu ja päätettiin<br />
valita talon nimeksi Kirkonkulma ja kappelin nimeksi Elävän veden kappeli.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
2.1. Yleishallinto<br />
Tavoitteet:<br />
- Luoda <strong>seurakunta</strong>an luottamuksen ilmapiiri<br />
- Parantaa hallinnon ja kokousten sujuvuutta, koordinointia ja sisäistä tiedonkulkua<br />
- Vastata uusien luottamushenkilöiden ja luottamuselimille asioita valmistelevien ja esittelevien<br />
viranhaltioiden hallintokoulutuksesta<br />
Toimielimien kokouksissa on ollut avoin ja myönteinen ilmapiiri. Luottamushenkilöt ovat toimineet<br />
aktiivisesti tehden mm. lukuisia aloitteita.<br />
Kokousten valmisteluun on kiinnitetty huomiota mm. jakamalla ennakkoinformaatiota tärkeistä asioista<br />
etukäteen sähköpostitse ja pitämällä valmistelukokouksia varapuheenjohtajan ja viranhaltijoiden kesken.<br />
Henkilökunnalle on pidetty informaatiotilaisuus aina kirkkoneuvoston kokousta seuraavana päivänä.<br />
Työyhteisön kehittämisprojekti jatkuu edelleen.<br />
Helmikuussa järjestettiin rovastikunnallinen koulutuspäivä uusille luottamushenkilöille. Kouluttautumista<br />
luottamustehtäviin palvelivat myös kolme kirkkovaltuuston iltakoulua, hiippakunnallinen
6<br />
luottamushenkilöiden neuvottelupäivä ja erityisesti luottamushenkilöiden yhteinen suurtapaaminen,<br />
Luottamushenkilöstartti 14.5.<strong>2011</strong> Lahden Kirkkopäivien yhteydessä. Kaikille luottamushenkilöille<br />
tarjottiin osallistumismahdollisuus Kirkkopäiville.<br />
2.2. Kirkkovaltuusto<br />
Tavoitteet:<br />
- Kokoontua suunnitellusti viisi kertaa ja pitää kahden kokouksen yhteydessä iltakoulu, joka tarjoaa<br />
mahdollisuuden luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteiseen kohtaamiseen ja talouden ja toiminnan<br />
suunnitteluun ja arviointiin.<br />
- Tehdä toimintaa tukevia päätöksiä keskustellen ja perustellen<br />
- Soveltaa toimintalinjauksen päivitys omalta osaltaan käytäntöön<br />
- Uusien luottamushenkilöiden koulutus seurakunnan hallintoon ja tutustuminen työmuotoihin<br />
Kirkkovaltuuston kokouksia oli viime vuonna tavallista enemmän, kahdeksan kokousta. Iltakoulut ovat<br />
tarjonneet hyvän työkalun uusien luottamushenkilöiden perehdyttämiseen, niin seurakunnan työmuotoihin kuin<br />
talouteenkin. Uuden toimintalinjauksen soveltaminen on tapahtunut normaalin toiminta- ja taloussuunnittelun<br />
yhteydessä.<br />
2.3. Kirkkoneuvosto<br />
Tavoitteet:<br />
- Kokoontua suunnitellusti 12 kertaa vuodessa<br />
- Tehokas ja hyvin valmisteltu kokouskäytäntö<br />
- Soveltaa toimintalinjauksen päivitys omalta osaltaan käytäntöön<br />
Kirkkoneuvoston kokousmäärä on kasvanut tavoitetta korkeammaksi, 17 kokousta. Monet työalakohtaiset<br />
iltakoulut ja keskusteluasiat ovat myös pitkittäneet kokouksia. Keskimääräinen kokousaika on ollut kolme tuntia.<br />
3. Arviointi<br />
Luottamushenkilöt ovat toimineet aktiivisesti ja toimielimet ovat päätöksillään edistäneet seurakunnan toiminnan<br />
kehittymistä. Toimimalla hallinnossa luottamushenkilöt antavat tietonsa ja taitonsa ja aikaansa seurakunnan<br />
hyväksi. Sääntömääräisten kokousten lisäksi työntekijät ja luottamushenkilöt ovat tavanneet mm. budjetin<br />
lähetekeskustelussa, iltakouluissa ja koulutustilanteissa ja monissa haastattelu- ja muissa valmistelutyöryhmissä.<br />
Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteiset tapaamiset luovat yhteishenkeä. Sisällöllisille keskusteluille on<br />
toimielimien kokouksissa varattu aikaa aikaisempaa enemmän.<br />
Hallinnolle ja koko seurakunnalle on haasteena arviointi- ja palautejärjestelmä, joka vielä kehittämisvaiheessa.<br />
Suunnittelujärjestelmässä ja erityisesti sen aikataulutuksessa on vielä kehittämisen varaa.<br />
Kirkkoneuvostossa käsiteltävien asioiden määrä ja vaativuus on pysynyt korkeana. Syitä tähän ovat mm.<br />
rekrytointien ja muiden henkilöstöasioiden määrän kasvu, Kehä-IT:n mukanaan tuomat henkilöstö- ja<br />
hankintapäätökset, Keskustan kerhotalon rakentamiseen liittyvät asiat ja iltakoulujen monet työmuotokohtaiset<br />
(musiikki, lähetys, hautausmaa) keskusteluasiat. Luottamushenkilöt ovat tehneet aloitteita aktiivisesti.<br />
Seurakunnan hallintoa ohjataan yleisten lakien, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen, mutta myös seurakunnan itse<br />
päättämien ohje- ja johtosääntöjen avulla. Työryhmän työ päivittää seurakunnan keskeiset säännöt on vielä osin<br />
kesken.
7<br />
4. Tunnuslukuja<br />
Mittari 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Kv:n kokoukset ja pykälät (kpl) 7/87 5/71 5/66 5/62 8/95<br />
Kn:n kokouksen ja pykälät kpl 13/245 14/261 16/304 16/257 17/319<br />
Yleishallinnon nettomenot/jäsen € 23,56 26,96 26,44 27,97* 24,77*<br />
*ilman Kehä-IT:tä<br />
5. Talousluvut – 102, 103, 110<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö<br />
%<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -222.990,29 -267.940 -240.005,47 89,6<br />
Toimintakate (ulkoinen) -222.990,29 -267.940 -240.005,47 89,6<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -233.252,85 -279.470 -251.815,62 90,1<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0 0
8<br />
105 TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Perustehtävänä on seurakunnan talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden tuottaminen seurakunnan perustehtävää<br />
tukevalla tavalla. Taloustoimisto vastaa lisäksi hautaustoimen ja hautainhoitorahaston toimistopalveluiden<br />
tuottamisesta.<br />
Taloustoimisto hoitaa pääosin samat tehtäväkokonaisuudet kuin aiemminkin: palkanlaskenta ja muu<br />
henkilöstöhallinto, kirjanpito, laskujen maksatus, reskontrien ylläpito, tilinpäätöksen ja talousarvion<br />
kokoaminen, kassapalvelut, hautakirjanpito, haudanhoitosopimukset ja em. liittyvät asiakaspalvelutehtävät.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Yleistavoitteena on palveluiden tuottaminen hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Tässä<br />
tavoitteessa on onnistuttu hyvin.<br />
Toiminnallisena tavoitteena on kirjanpidon, reskontrien ja palkanmaksun hoitaminen oikein ja oikea-aikaisesti.<br />
Tämän tavoitteen toteuttaminen on myös onnistunut hyvin.<br />
Kolmantena tavoitteena on IT-alueen tietoturvavaatimusten huomioiminen toiminnassa. Taloustoimiston<br />
puolesta vaatimukset onnistuttiin täyttämään.<br />
Kehä-IT:n taloushallintotehtävät työllistivät paljon.<br />
3. Arviointi<br />
Henkilökunnasta talousjohtaja Kari J. Hietala joutui hoitamaan paljon Kehä-IT:n hallintoon liittyviä tehtäviä.<br />
Muuta taloustoimiston henkilökuntaa Kehä-IT:n taloustehtävät myös työllistivät suhteellisesti enemmän kuin sen<br />
budjettiosuus on seurakunnan taloudesta.<br />
Kirjanpitäjä Aila Mäkinen ei palannut vuorotteluvapaalta seurakunnan kirjanpitäjäksi. Kirjanpitäjän<br />
vuorotteluvapaan sijaisena toimi Heli Järvelä. Määräaikaiseen kirjanpitäjän viransijaisuuteen valittiin 15.8.<br />
alkaen Anneli Viljamaa. Palkkasihteerinä toimi Raija Korhonen. Palkkasihteerin sijaistamiskysymys on edelleen<br />
ratkaisematta. Anja Tyynelä hoitaa hautaustoimen asioiden hoitoa määräaikaisena toimistosihteerinä. Toinen<br />
toimistosihteerin virka on ollut koko vuoden sijaisen hoidettavana vakituisen viranhaltijan ollessa sairauslomalla.<br />
Sijaisena on toiminut Seija Pääläinen. Kirkkoneuvosto käsitteli seurakunnan liittymistä Kirkon<br />
Palvelukeskukseen (Kipa), jonne siirretään osa seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä.<br />
Kirkkoneuvosto päätti esittää kirkkohallitukselle, että Järvenpään <strong>seurakunta</strong> liittyy Kirkon palvelukeskukseen<br />
vuonna 2017.<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 11,00 50,00<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -201.194,44 -218.000 -202.316,65 92,8<br />
Toimintakate (ulkoinen) -201.180,44 -217.950 -202.316,65 92,8<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -190.167,28 -186.780 -187.364,71 100,3<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0
9<br />
106 TYÖPAIKKARUOKAILU<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Perustehtävänä on työpaikkaruokailun järjestäminen kirkon pääsopijaosapuolten hyväksymän suositussopimuksen<br />
mukaisesti henkilökunnalle.<br />
Työpaikkaruokailu on laajennettu koskemaan myös oman keittiön kiinnioloaikoja ja henkilökunnan virastotyöajasta<br />
poikkeavia työaikoja.<br />
Seurakuntakeskuksen keittiö tuottaa <strong>seurakunta</strong>keskuksen ja <strong>seurakunta</strong>keskuksen lähitoimipaikkojen<br />
työpaikkaruokailun arkipäivisin klo 11.15–12.30 lukuun ottamatta loma-aikoja. Noin 60 työntekijällä on<br />
työaikojensa puitteissa mahdollista käyttää tätä työpaikkaruokailumahdollisuutta. Kertomusvuoden aikana<br />
tarjottiin lounasaterioita 8356, joista 6278 oli työpaikka-ateriaa ja 2265 vierasateriaa. Henkilökunnalla oli<br />
mahdollisuus valita salaatti- tai lämminruokavaihtoehto.<br />
Työpaikkaruokailujärjestelmässä oli sopimukset Järvenpään keskustan 4 ravintolan (Rosso, Martina, Keuda,<br />
Tyyne) kanssa, joita <strong>seurakunta</strong>keskuksen työpaikkaruokailun ollessa suljettuna henkilökunnalla on<br />
mahdollisuus käyttää työpaikkaruokailuun. Henkilökunta maksoi ruokailun henkilökuntaruokailulipulla (5,40€),<br />
jonka arvo ravintoloissa oli 8,70 €. Ulkopuolisia ravintoloita käytettiin työpaikkaruokailuun 949 kertaa.<br />
Pääemännän tehtäviä hoitaa Sinikka Natri. Emännän tehtäviä hoitaa Jaana Karlsson.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Tavoitteena oli lisätä työpaikkaruokailussa tarjottujen aterioiden määrää 1 %. Työpaikkaruokailut lisääntyivät<br />
0,9 % ja vierasruokailut 6,2 %.<br />
Maukkaan, terveellisen sekä vaihtelevan ruoan tarjoaminen oli toisena tavoitteena, joka saadun palautteen<br />
mukaan onnistui hyvin.<br />
Kustannustehokkuuden ylläpitäminen oli kolmas tavoite, joka onnistuttiin saavuttamaan, vaikka joissain<br />
elintarvikkeissa hintojen nousut olivat melkoiset.<br />
3. Arviointi<br />
Työpaikkaruokailu on hoidettu suositussopimuksen mukaan ja laadullisesti hyvin. Työpaikkaruokailu on saanut<br />
henkilökunnalta laajaa arvostusta. Mahdollisuus käyttää 4 ravintolaa oman keittiön kiinnioloaikoina on saanut<br />
myös positiivista palautetta ja niiden käyttö on lisääntynyt. Keittiössä toimitaan omavalvontasuunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
työpaikkaruokailu 3780 3659 5890 5450 6223 6278<br />
vierasruokailut 410 619 1611 2160 2133 2265<br />
käyttöaste / päivä 20,44 21,07 34,72 36,94 39,05 42,71<br />
Keittiö oli avoinna 200 arkipäivää.<br />
5. Talousluvut – 106 Työpaikkaruokailu<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 29.894,85 26.500 30.685,86 88,1<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -53.324,22 -56.980 -56.113,57 88,1<br />
Toimintakate (ulkoinen) -23.429,37 -28.480 -25.103,24 88,1<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -55.535,16 -28.480 -25.103,24 88,1<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0,00 0,00 0,00
10<br />
107 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Yhteistoimintamenettelyn tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutuksellista<br />
yhteistoimintaa sekä tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työtä ja työpaikkaa<br />
sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoimintaa edistämällä pyritään<br />
kehittämään samanaikaisesti kestävää ja tuloksellisuutta tuottavaa toimintaa sekä henkilöstön työhyvinvointia.<br />
Yhteisiä asioita on käsitelty myös kahdesti vuodessa kokoontuvassa työpaikkakokouksessa. Yksittäiset asiat<br />
käsitellään esimiehen ja työntekijän välillä, laajempaa joukkoa koskevat asiat käsitellään esimiesten,<br />
työsuojelupäällikön ja palkka-asiamiehen sekä ay-luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken.<br />
Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa käsitellen kirkon yhteistyösopimuksessa määriteltyjä asioita.<br />
Kokouksissa käsiteltiin mm.: työterveyshuollon toimintasuunnitelma, varhaisen tuen toimintamalli, kirkon<br />
henkilöstön kehittämissopimus, tupakkalain vaikutuksia <strong>seurakunta</strong>amme, lausunto työterveyshuollon<br />
korvaushakemuksesta, pistosohjeen valmistelu, EA-välineiden huollosta sopiminen,<br />
henkilöstökoulutussuunnitelma, työpaikkakokouksen valmistelu. Lisäksi YT-toimikunta täsmensi Hyvä työ ja<br />
Hyvä idea – palkintojen kriteerejä ja valitsi <strong>2011</strong> palkintojen saajat henkilökunnan tekemien ehdotusten pohjalta.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Henkilökunnan osallistumisen nostaminen työpaikkakokouksissa yli 80 %. Osallistumisesta tulee tehdä<br />
työtehtävä. Tavoite ei toteutunut.<br />
Henkilökunnalle tehtyjen kyselyjen tulosten arviointi ja seurata sekä toimeenpanna kyselyjen pohjalta tehtäviä<br />
muutoksia. Kyselyjen tulokset ovat olleet esillä YT-toimikunnassa ja työpaikkakokouksissa ja niitä on arvioitu.<br />
Varhaisen tuen toimintaohjeen tiedottaminen ja toimeenpanon seuranta. - Toteutunut.<br />
Käsitellään laajasti Kirkon yhteistoimintasopimuksen edellyttämiä asioita ja tiedotetaan niistä. - Toteutunut.<br />
3. Arviointi<br />
Tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Keskustelua aiheutti normaalia enemmän toimikunnan oma<br />
talousarvioehdotus kiristyneessä taloustilanteessa. Virkistysretkelle osallistui 50 henkilöä.<br />
4. Tunnusluvut<br />
Mittarit/ vuosi 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
osallistumisaktiivisuus:<br />
työpaikkakokouksiin; hlöä ka. 63 69 77 72<br />
virkistysretkeen; hlö 54 60 60 50<br />
työtyytyväisyys ja tasa-arvokyselyyn; os. % 82,7 85 93 -<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 22.189,93 20.800 22.867,11 109,9<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -96.304,34 -132.010 -90.159,90 68,3<br />
Toimintakate (ulkoinen) -74.114,41 -111.210 -67.292,79 60,5<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -77.828,77 -114.940 -70.743,67 61,5<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0,00 0,00 0.00 0
11<br />
108 -109 KIRKONKIRJOJENPITO, KIRKKOHERRANVIRASTO<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Kirkkojärjestyksen ja hallinnollisten määräyksien mukainen kirkollisen väestörekisterin (jäsentietojärjestelmän)<br />
ja siihen liittyvien luetteloiden ja liitteiden ylläpito. Väestörekisteriarkiston käyttö ja ylläpito. Sukuselvitysten<br />
tekeminen ja virkatodistusten antaminen.<br />
Kirkollisten toimitusten varausjärjestelmän hoitaminen ja muutostietojen päivitys. Avioliiton esteiden tutkinta.<br />
Seurakunnan puhelinkeskuksen hoitaminen sekä kirkkoherran sihteerin tehtävien hoitaminen. Tilavarausten<br />
vastaanottaminen.<br />
Viranhaltijoina on 3 toimistosihteeriä, joista yhdelle kuuluu puhelinvaihteen hoito ja kirkkoherran sihteerin<br />
tehtävät ja kirkkoherranviraston tehtäviä siltä osin kuin edellä mainituilta tehtäviltä jää työaikaa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Jäsentietojärjestelmää ja väestötietojärjestelmän muutostietoja ylläpidetään ja päivitetään muutosten<br />
tapahtuessa määräysten mukaisesti huolellisesti.<br />
Tavoite on toteutunut.<br />
Sukuselvitysten ja virkatodistusten osalta palvellaan asiakkaita toiveiden mukaisesti.<br />
Tavoite on toteutunut.<br />
Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän Kirjurin käyttöönottamiseen kouluttautuminen ja varautuminen<br />
Kirkkohallituksen edellyttämiä tarkistuksia tietokantoihin toteutettiin ja Kirjurin nettikoulutusmateriaalia on<br />
käytetty apuna Kirjuriin kouluttautumisessa.<br />
Kirkollisia toimituksia varaavia ihmisiä palvellaan asiakaslähtöisesti sekä opastetaan toimituksiin liittyvissä<br />
asioissa.<br />
Tavoite on toteutunut hyvin ja haastavatkin tilanteet on saatu selvitettyä. Toimitusten osalta <strong>seurakunta</strong>laiset<br />
kyselevät entistä enemmän toteutuksesta ja opastamiseen käytetään entistä enemmän aikaa.<br />
Ihmisten hyvä kohtaaminen ja palvelu heidän asioidessaan kirkkoherranvirastossa.<br />
Tavoite on toteutunut aiempaan tapaan. Kohtaaminen tapahtuu hyvin usein puhelimitse ja enenevässä määrin<br />
sähköpostitse aiemman paikan päällä käymisen sijaan.<br />
3. Arviointi<br />
Väestökirjanpito ja siihen liittyvät tehtävät on hoidettu tavoitteen mukaisesti samoin kuin muut<br />
kirkkoherranvirastolle kuuluvat tehtävät.<br />
Yksi kirkkoherranviraston toimistosihteereistä aloitti opintovapaan 1.9.<strong>2011</strong> alkaen ja hänen tilalleen koulutettiin<br />
sijaista toukokuun alusta kesäkuun puoleenväliin saakka. Samaan aikaan oli tehtävänä Kirjuriin liittyviä<br />
tietokantojen tarkistuksia.
12<br />
4. Tunnusluvut<br />
MITTARI 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Henkilöstö 3,3 3,3 3,3 / 3 3 3 3 3<br />
Virkatodist., sukuselvityksiä ym. 1300 1100 1426 1495 1036 1213 3417<br />
kasteiden, vihk., hautaus sopimiset 858 722 645 786 685 668 823<br />
VRK:n kirjausten tarkistukset 3500 3300 3300 3500 3600 3700 3850<br />
Toimenpiteitä yhteensä 5658 5153 5371 5781 5321 5581 8090<br />
Nettomenot € 118.406 119.836 97.568 107.036 103.346 127.869 105.104<br />
Nettomenot / toimenpide € 20,93 23,25 18,17 18,52 19,42 22,91 12,99<br />
5. Talousluvut – 108 ja 109 Kirkonkirjojenpito ja kirkkoherranvirasto<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 4104,50 6000 4483,50 74,7<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -123.100,98 -119.510 -109.588,42 91,7<br />
Toimintakate (ulkoinen) -118.996,48 -113.510 -105.104,92 92,6<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -127.869,23 -113.510 -105.104,92 92,6<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -63.714,63 -122.510 -113.540,38 92,7<br />
6. Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille ja merkittäville alituksille<br />
Kustannuspaikka 108 on alittanut budjettinsa 9 %:lla eli yhteensä 5.236 eurolla ja kustannuspaikka 109 5%:lla<br />
eli 3.168 eurolla. Alitukset johtuvat palkoissa ja niiden sivukuluissa tapahtuneista alituksista verrattuna<br />
budjetoituun summaan. Toimistosihteerin sijaisen kouluttaminen keväällä <strong>2011</strong> ei aiheuttanut budjetin ylitystä,<br />
vaikka kouluttamiseen jouduttiin käyttämään enemmän aikaa kun sijaisuuksiin oli varattu.
13<br />
111 TIETOHALLINTO<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Niiden tietohallintotehtävien hoitaminen, jotka jäävät Kehä-IT:n hoitamien keskitettyjen tietohallintotehtävien<br />
jälkeen seurakunnan omaksi tehtäväksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. seurakunnan lähitukihenkilön palkkaus ja<br />
sellaisten atk-ohjelmien lisenssi- ym. kulut, joita ei Kehä-IT hanki keskitetysti. Näitä ohjelmia ovat mm. talousja<br />
henkilöstöhallinnon, kirkkoherranviraston, kulunvalvonnan ja työajanseurannanohjelmat sekä Varaajaohjelma.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Nimetä seurakunnan lähitukihenkilö ja hänen varahenkilönsä. Lähitukihenkilöksi nimettiin julistustyön sihteeri<br />
Pauliina Nurminen. Varahenkilön ei saatu nimettyä mm. henkilökunnan määräaikaisuuksien ja opiskelujen takia.<br />
Nimetä ohjelmien pääkäyttäjät ja varapääkäyttäjät. Aiemmat pää- ja varapääkäyttäjät ovat toimineet mutta asian<br />
järjestelmällinen uudelleen arviointi on vielä tekemättä.<br />
3. Arviointi<br />
Lähitukihenkilön tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä seurakunnan ja Kehä-IT:n välillä. Hänen tehtäviään ovat<br />
tietokoneiden paikalleen laitto, tulostintukosten selvittäminen, tulostinhuoltokutsujen tekeminen,<br />
dataprojektorien käytönopastus, puhelimien luovutus, varmistusnauhojen vaihto, tietokoneiden nimitarrojen<br />
asentaminen ja seurakunnan it-laitteiden kytkentä yleiskaapelointijärjestelmään.<br />
Kehä-IT:n epävarmuuden vallitessa lähitukihenkilöiden koulutusta ei ole järjestetty suunnitellulla tavalla ja osa<br />
lähitukihenkilölle suunnitelluista tehtävistä on jäänyt toteutumatta.<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 40,00<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -56.581,41 -72.620 -54.619,90 75,2<br />
Toimintakate (ulkoinen) -56.541,41 -72.620 -54.619,90 75,2<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -56.541,41 -72.620 -54.619,90 75,2<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0 0
14<br />
112 KEHÄ-IT<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Kirkkohallituksen hyväksymän Suomen ev.-lut. kirkon tietohallintostrategian 2009–2012 mukaisesti perustettiin<br />
seurakuntia palvelevia sopimuspohjaisia IT-alueita keskitettyjen tietohallintopalveluiden tarjoamiseen ja mm.<br />
Kirjuri-väestörekisterijärjestelmän tietoturvallista käyttöä varten. Kehä-IT on yksi perustetuista ITyhteistyöalueista.<br />
Itä- ja Länsi-Uudellamaalla suuret <strong>seurakunta</strong>yhtymät eivät silloin halunneet ottaa pieniä<br />
seurakuntia oman tietohallintonsa hoidettavaksi. Kehä-IT tarttui haasteeseen ja siitä tuli 21 <strong>seurakunta</strong>talouden<br />
yhteinen kaksikielinen IT-yhteistyöalue, jonka isäntä<strong>seurakunta</strong>na toimii Järvenpään <strong>seurakunta</strong>. Alueen<br />
<strong>seurakunta</strong>talouksissa on noin 1100 työntekijää ja työasemia on 816 kpl.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Kehä-IT aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. IT-infrastruktuuriksi valittiin palvelin- ja<br />
ohjelmistovirtualisointi ns. CITRIX-järjestelmä, jolle ei kuitenkaan ollut riittävää omaa osaamista. Myös muita<br />
tekniikkaa koskevia virheratkaisuja tehtiin 2010. Tietohallinnon johto ei ollut näin suuren palveluorganisaation<br />
vaatimien tehtävien tasalla. Ensimmäinen tietohallintopäällikkö irtisanoutui elokuussa 2010 ja uusi<br />
tietohallintopäällikkö Harry Ekman aloitti tehtävässä 1.12.2010. Muustakin henkilökunnasta jäi työntekijöitä<br />
pois sekä 2010 että <strong>2011</strong> joko omasta aloitteestaan tai niin, ettei heidän määräaikaisia työsuhteitaan uudistettu.<br />
Seurakuntien siirrot Kehä-IT:n IT-infrastuktuuriin aloitettiin 2010 Nurmijärven ja Pornaisten seurakunnista ja<br />
siirrot piti saattaa loppuun <strong>2011</strong> aikana. Vain Siuntion <strong>seurakunta</strong>yhtymä liitettiin täysin <strong>2011</strong>. Yhteensä 14<br />
<strong>seurakunta</strong>taloutta käyttivät Innofactor Oy:n, Rauhala Oy:n ja Norlic Oy:n sovelluksia lisäksi ASP-palveluina ja<br />
OpusCapitan maksuliikennesovellusta Kehä-IT:n Citrix-alustan kautta.<br />
Tammikuussa <strong>2011</strong> teknisessä ympäristössä ilmeni laajamuotoinen tulostusongelma, joka esti kaiken<br />
tulostamisen. Järjestelmän kehitystä ja ylläpitoa hoitanut oma järjestelmäsuunnittelijamme ja Access-Solution<br />
Oy:n asiantuntija eivät kyenneet korjaamaan ongelmaa. DataPro Palvelut Oy otettiin uudeksi<br />
yhteistyökumppaniksi ratkomaan tulostusongelmaa ja myöhemmin korjaamaan muita järjestelmän<br />
toimimattomuuksia. Järjestelmän kuntoon saattaminen varmistettiin tilaamalla Citrixin maahantuojalta teknisen<br />
ympäristön auditointi. Ympäristössä havaittiin lukuisia 2010 rakentamisen aikana tehtyjä virheitä, joiden<br />
korjaaminen aikataulutettiin tapahtuvaksi 30.6.<strong>2011</strong> mennessä.<br />
Johtokunta käynnisti ja johtoryhmä valmisteli laajan aikataulutetun projektisuunnitelman, jonka laati Marjo<br />
Jaspa. Projektisuunnitelma hyväksyttiin Perusta kalliolle –nimisenä kesäkuun johtokunnan kokouksessa.<br />
Projektisuunnitelman liitteenä olivat osaprojektisuunnitelmat perusarkkitehtuurista ja palvelutuotannosta.<br />
Projektisuunnitelman toteutus viivästyi syksyn aikana laaditusta aikataulusta eikä palvelutuotannon<br />
osasuunnitelmia saatu hyväksytyksi kuin muutamia ja vasta marraskuussa.<br />
Tietohallintopäällikkö kilpailutti järjestelmä- ja konesalipalvelut kesän <strong>2011</strong> aikana. Tarkoituksena oli varmistaa<br />
ympäristön häiriötön ylläpito ja kehitys. Järvenpään konesali oli 2010 rakennettu varaympäristöksi, mutta se<br />
havaittiin auditoinnissa toimimattomaksi. Tietohallintopäälliköllä oli näkemyksenä luoda Kehä-IT:lle oma<br />
yritysverkko, jonka toimijana olisi ollut yksi operaattori. Tietohallintopäällikkö kilpailutti täten tietoliikenteen,<br />
mutta yksi kilpailutukseen osallistunut operaattori teki markkinaoikaisun kirkkoneuvostolle ja valituksen<br />
markkinaoikeuteen. Kirkkoneuvosto perui tietoliikennekilpailutuspäätöksen ja keskeytti järjestelmä- ja<br />
konesalipalveluiden kilpailutukset.<br />
Johtoryhmä päätti elokuussa palkata ulkopuolisen projektipäällikön (Jukka Repo /Systyki Oy)<br />
projektijohtotehtäviin ja tekemään selvitystä ja avustamaan Kehä-IT:tä helpdeskin toimintamallissa ja
15<br />
laiteympäristön vakioimismallissa. Koska Perusta kalliolle –projektisuunnitelman toteutus ei edennyt<br />
aikataulussa, kustannukset ylittivät budjetoidun ja toiminta ei edennyt <strong>seurakunta</strong>liitosten eikä kilpailutuksen alla<br />
olleiden asioiden osalta, Jukka Revolta tilattiin vaihtoehtoiset selvitykset Kehä-IT:n jatkamisesta tai alasajosta.<br />
Selvitysten jälkeen johtoryhmä päätti 19.12.<strong>2011</strong> pyytää selvityksen Kehä-IT:n purkamissuunnitelmaksi, joka<br />
sisältäisi taloudelliset ja toiminnalliset vastuut <strong>seurakunta</strong>kohtaisesti, jotta siirto pystytään tekemään ja<br />
seurakuntien palvelut turvataan. Vuoden 2012 alussa suunnitelmat ovat edenneet johtokunnan esitykseksi Kehä-<br />
IT:n purkamisesta ja <strong>seurakunta</strong>talouksien siirtymisestä muiden IT-alueiden palveluiden piiriin.<br />
3. Arviointi<br />
Kehä-IT oli IT-yhteistyöalue, jonka toiminta luotiin ”tyhjästä” sopijaseurakuntien antamin toimintalinjoin ja<br />
resurssein toteuttamaan kirkon tietohallintostrategiaa. Laajan lähes 900 käyttäjän IT-yhteistyöalueen ja sen<br />
palvelukeskuksen muodostaminen on vaativa kehitys- ja muutosprosessi. Harppaus yhden seurakunnan ITtukipalveluiden<br />
tuottamisesta, monien erilaisten <strong>seurakunta</strong>talouksien, monenlaisten tarpeiden ja laajaalaisemman<br />
näkökulman vaativaan tietohallinnon isoon palvelutuotantoyksikköön oli prosessi, jossa ei<br />
onnistuttu. Valittu sinällään hyvä tekninen ratkaisu oli erilainen kuin muilla kirkon IT-alueilla mutta sen<br />
toimintaan ei ollut riittävää omaa osaamista. Prosessin operatiivinen ja palvelutuotannon johtaminen toiminut ja<br />
laitteistojen ja palveluiden standardoiminen jäi kesken. Myöskään tietohallinnon johdon kustannustietoisuus ei<br />
vastannut seurakuntien toiveita. Alkuvaiheessa hanke olisi tarvinnut parempaa resursointia.<br />
Johtokunta kokoontui vuonna <strong>2011</strong> viisi kertaa ja johtoryhmä 12 kertaa. Johtokunnassa ovat edustettuna kaikki<br />
21 <strong>seurakunta</strong>taloutta ja johtoryhmässä on 5 johtokunnan valitsemaa henkilöä ja kaksi johtokunnan asettamaa<br />
asiantuntijajäsentä. Loppuvuodesta johtokunnan ja johtoryhmän kokouksiin osallistui lisäksi projektipäällikkö.<br />
Tietohallintopäällikkö oli molempien toimielimien esittelijä ja sihteeri ja Järvenpään talousjohtaja näiden elinten<br />
puheenjohtaja.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2010 <strong>2011</strong><br />
- euroa/jäsen 3,28 4,52<br />
- euroa/työasema 1.532 1.863<br />
- työasema/It-työntekijä 102 117<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TA+LTA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 1.062.823,03 1.040.080 1.335.790 1.310.575,04 126,0<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -1.249.896,02 -1.109.190 -1.435.190 1.499.799,62 135,2<br />
Toimintakate (ulkoinen) -187.072,99 -69.110 -103.200 -189.224,58 273,8<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, -200.039,49 -100.380 -134.470 -206.478,61 205,7<br />
ulk./sis.)<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0 0<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:<br />
<strong>2011</strong> oli Kehä-IT:n toinen vuosi. Suurimmat ylitykset tileittäin olivat seuraavissa: atk-palvelukset 306.792 €<br />
{43.200 alle LTA:n} (perustelut: Citrix-järjestelmän ylläpito ja sen korjaamiseen tarvittu ulkopuolinen apu,<br />
Expand-verkonkiihdytyksen kustannukset), dataliikenne-palvelut 112.906 € (väärin arvioitu<br />
kirkkoverkkoliittymien maksu ja Kehä-IT:n palvelimelle otettu nopeampi yhteys), ohjelmistolisenssit 107.575 €<br />
(MS-Office-lisenssit 3v. mutta maksu vuosittain, joka oli väärin arvioitu). Suurin budjetin alitukset ovat<br />
henkilöstön palkkausmäärärahoissa 32.874 (toimia ei täytetty henkilöiden irtisanouduttua) ja henkilöstön<br />
koulutusmäärärahassa 33.755 € (koulutuksia ei toteutettu paljon vaan kaksi henkilöä opiskeli oppisopimuksella<br />
datanomiksi).
16<br />
211 JUMALANPALVELUS<br />
1. Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus<br />
Jumalanpalvelus on Jumalan pelastavan läsnäolon juhla. Jumalanpalveluksen perustehtävänä on koota<br />
<strong>seurakunta</strong> yhteen sanan ja sakramenttien äärelle ja lähettää se edelleen arkeen, jossa usko eletään todeksi.<br />
Toimintalinjauksen mukaisesti jumalanpalveluksessa on mahdollisuus kokea pyhyyttä, hiljaisuutta, siunausta,<br />
anteeksiantoa sekä yhteyttä Jumalaan ja lähimmäisiin.<br />
Messu toimitetaan sunnuntaisin ja pyhäpäivisin kirkossa klo 10, lisäksi Jampan <strong>seurakunta</strong>kodilla kerran<br />
kuukaudessa. Messun sijaan toimitetaan sanajumalanpalvelus muutaman kerran vuodessa, yleensä<br />
kaksoispyhinä. Päämessuja ovat klo 10 messut, jouluyön, kiirastorstai-illan, pääsiäisyön sekä Jampan messut.<br />
Sanajumalanpalveluksiin kuuluviksi lasketaan klo 10 jumalanpalveluksien lisäksi joulu- ja pyhäinpäivän<br />
hartaudet, joulukirkko Jampassa sekä kyläkirkot. Lisäksi on järjestetty erityismessuja (Tuomas-, Taize-, Bluesmessut),<br />
konfirmaatiomessuja sekä viikkomessuja. Nuorten messut, koulukirkot, vauvakirkot, lastenkirkot<br />
kaupungin päivähoidon ja päiväkerhojen lapsille sekä ehtoolliskirkot sairaaloissa, laitoksissa, leireillä ja muissa<br />
erityistilanteissa ovat osa messujen kokonaisuutta.<br />
Messujen toimittamisesta ovat vastanneet papisto, kanttorit ja suntio. Messut on toimitettu yhteistyössä kuorojen,<br />
muiden työntekijöiden sekä yksityisten, tehtäviinsä ohjausta saaneiden <strong>seurakunta</strong>laisten kanssa. Ehtoollisessa<br />
ovat säännöllisesti avustaneet myös ehtoollisavustusoikeuden omaavat <strong>seurakunta</strong>laiset. Pääjumalanpalvelukset<br />
on suunniteltu pappien ja kanttorien toimesta ennakolta erillisillä messusuunnittelupäivillä kolme kertaa<br />
vuodessa. Lisäksi on ollut muita suunnittelupalavereja tarpeen mukaan. Yhteistyötä on tehty myös eri<br />
herätysliikkeiden ja kirkollisten järjestöjen kanssa. Papisto ja kanttorit ovat jakaneet palvelusvuoronsa<br />
keskenään, vierailijoita on ollut erityistilanteisiin ja juhliin liittyen.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
- Jumalanpalvelusten kävijämäärä kasvaa<br />
- Kirkkokahvit vakiinnutetaan klo 10 jumalanpalvelusten yhteyteen<br />
- Seurakuntalaisia rohkaistaan ja koulutetaan sitoutumaan messuavustajiksi ja heille annetaan mahdollisuus<br />
toimia monipuolisesti messun palvelutehtävissä.<br />
Messujen merkitystä ja keskeistä roolia on pyritty korostamaan. Erilaisten <strong>seurakunta</strong>laisten tarpeet ja<br />
elämäntilanteet on pyritty ottamaan huomioon siltä osin kuin se on mahdollista. Varsinkin erityisteemoin<br />
toteutetut ja juhla-aikojen messut ovat saaneet positiivista palautetta ja koonneet runsaasti osallistujia. Jampan<br />
messujen ja kyläkirkkojen kävijämäärät ovat olleet kasvussa. Pääjumalanpalvelusten kävijämäärät ovat pysyneet<br />
jokseenkin ennallaan, edelliseen vuoteen verrattuna kävijöitä on ollut jopa hieman enemmän.<br />
Messun jälkeiset kirkkokahvit on saatu vakiinnutettua. Kesäkautta lukuun ottamatta kirkkokahvit on keitetty<br />
lähes jokaisen klo 10 messun jälkeen. Kirkkokahvitusryhmän perustaminen ja seurakunnan omien piirien sekä<br />
järjestöjen mukaan kutsuminen on mahdollistanut kirkkokahvien järjestämisen.<br />
Vapaaehtoisten <strong>seurakunta</strong>laisten toimiminen messuavustajina on ollut säännönmukaista. Lähes kaikkien<br />
messujen tehtävissä on ollut vapaaehtoisia avustajia. Messujen liturgit ovat kutsuneet avustajia messujen eri<br />
tehtäviin ja toisaalta <strong>seurakunta</strong>laiset ovat voineet olla itse aktiivisia ja ilmoittautua tehtäviin joko puhelimitse tai<br />
seurakunnan kotisivuille luodun linkin kautta. Messuavustajat ovat saaneet ohjausta tehtäviinsä ja syksyllä on<br />
järjestetty yksi koulutusilta tukemaan vapaaehtoisten toimintaa. Eri kuorot, musiikkiryhmät sekä muusikot ovat<br />
avustaneet messuissa entiseen tapaan laadukkaasti ja monipuolisesti.
17<br />
Jumalanpalveluselämä muodostaa seurakunnan toiminnan ytimen. Messujen huolelliseen suunnitteluun ja<br />
yksityiskohtiin toteutuksessa on kiinnitetty huomiota. Jumalanpalvelusten suunnittelua ja toimittamista ohjaava<br />
ns. kuorisääntö on saatu valmiiksi. Papit ovat käyneet läpi messujen monipuolisia toteuttamisvaihtoehtoja uuden<br />
Jumalanpalveluksen oppaan pohjalta. Kirkkoon on hankittu videotykki, dokumenttikamera ja valkokangas.<br />
Alttarin siirtäminen irti seinästä on mahdollistanut messun toimittamisen alttarin takaa ja poistanut<br />
alttarialueeseen liittyneen epämääräisyyden. Kaikki nämä toimet ovat luoneet edellytyksiä messujen huolelliselle<br />
ja monipuoliselle toteuttamiselle.<br />
3. Arviointi<br />
Messujen kävijämäärän kääntäminen nousuun on suuri pitkän ajan haaste. Messuun kohdistuvat odotukset ovat<br />
tutkimusten ja oman toimintalinjauksemmekin mukaan moninaisia ja osin vastakkaisia. Erilaisten ja eri<br />
kohderyhmille tarkoitettujen messujen toimittaminen kirkonmäellä on ollut perusteltua. Toisaalta messujen suuri<br />
määrä ei välttämättä nosta kävijämäärää kokonaisuudessaan, vaan kävijät vain eriytyvät omiksi ryhmikseen.<br />
Tilannetta on seurattava pitemmällä tähtäimellä ja tilastointia on kehitettävä edelleen palvelemaan messujen<br />
kokonaisuuden arviointia.<br />
Haarajoella, Jampassa ja ylipäänsä pääkirkosta kauempana olevilla alueilla sijaitsevat toimipisteet ovat palvelleet<br />
erityisesti vanhuksia ja lapsiperheitä. Messuihin ja kyläkirkkoihin on osallistuttu innokkaasti - niiden<br />
kehittämistä on jatkettu. Messujen jälkeiset kirkkokahvit ovat tarjonneet mahdollisuuden keskusteluun ja hetken<br />
yhdessäoloon, ja tätä mahdollisuutta on käytetty runsaasti. Perhemessujen jälkeiset keittolounaat ovat<br />
vaikuttaneet positiivisesti myös messujen kävijämääriin.<br />
Messu Jumalan kansan juhlana on koko seurakunnan asia. Jumalanpalvelusyhteisön kullakin jäsenellä on oma<br />
tehtävänsä. Pappi on sanan ja sakramenttien virkaan vihittynä vastuussa messun kokonaisuudesta ja johtaa<br />
messua. Kanttori johtaa seurakunnan yhteistä musiikillista ilmaisua. Kuorolaisina, laulajina ja soittajina<br />
<strong>seurakunta</strong>laiset ovat mukana musiikillisessa ilmaisussa. Seurakuntalaiset voivat osallistua yhteisen<br />
esirukouksen valmisteluun ja toteutukseen ja lukukappaleiden lukemiseen. He voivat toimia myös monissa<br />
käytännöllisissä tehtävissä, esim. ristikulkueessa, kolehdin keräämisessä sekä lasten, vanhusten ja sairaiden<br />
avustajina. Tätä viestiä on pidetty eri tavoin esillä.<br />
Tunnusluvut<br />
VUOSI 2008 lis. väh 2009 lis. väh 2010 lis. väh <strong>2011</strong> lis. väh.<br />
1. Pääjumalanpalvelukset<br />
kok. kävijämäärä<br />
keskiarvo<br />
86<br />
14567<br />
169<br />
-2<br />
-1317<br />
-11<br />
84<br />
17040<br />
203<br />
-2<br />
+2473<br />
+34<br />
88<br />
14 101<br />
160<br />
+4<br />
-2939<br />
-43<br />
87<br />
14 169<br />
163<br />
-1<br />
+68<br />
+3<br />
Pääjumalanpalvelukset<br />
Messut<br />
2010<br />
<strong>2011</strong><br />
Sanajumalanpalvelukset<br />
2010<br />
<strong>2011</strong><br />
Viikkomessut<br />
2010<br />
<strong>2011</strong><br />
TILAISUUKSIA<br />
67<br />
67<br />
21<br />
20<br />
49<br />
49<br />
OSALLISTUJIA<br />
10 441<br />
10 380<br />
3660<br />
3789<br />
1431<br />
1401
18<br />
Erityisjumalanpalvelukset<br />
2010<br />
<strong>2011</strong><br />
Konfirmaatiomessut (ei klo 10)<br />
2010<br />
<strong>2011</strong><br />
23<br />
22<br />
15<br />
15<br />
2493<br />
2240<br />
5168<br />
4939<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 37,93<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -212.334,12 -223.500 -204.029,25 91,3<br />
Toimintakate (ulkoinen) -212.296,19 -223.500 -204.029,52 91,3<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -258.693,52 -223.500 -253.767,05 93,6<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -349.554,73 -223.500 -348.366,29 95,0
19<br />
212, 213 HAUTAAN SIUNAAMINEN JA MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET<br />
1. Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus<br />
Kirkollisista toimituksista kaste ja ehtoollinen ovat sakramentteja, jotka Jeesus itse on asettanut ja niissä Jumalan<br />
sanaan liittyy aina näkyvä aine (vesi, leipä ja viini). Avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat kirkon<br />
itsensä kehittämiä pyhiä toimituksia samoin kuin kodin siunaaminenkin. Niiden tavoitteina ovat:<br />
- välittää ihmisille yhteys Jumalaan ja osallisuus pelastukseen<br />
- auttaa kohtaamaan olemassaolon perimmäiset kysymykset, ilot ja ahdistukset elämän käännekohdissa<br />
- liittää elämän merkittävät vaiheet kirkon jumalanpalveluselämän yhteyteen<br />
- kutsua ihmisiä yhteyteen ja vahvistaa heitä siinä<br />
- palvella jäseniä, kohdata heitä henkilökohtaisesti ja auttaa heitä kohtaamaan elämänsä muutoksia.<br />
Toimitusten edellä käydään säännöllisesti toimituskeskustelu - joskus useampiakin - papin ja asianomaisten<br />
kesken. Niiden tarkoituksena on kartoittaa asianomaisen/-omaisten elämäntilanne, sopia käytännön järjestelyistä<br />
sekä selvittää toimituksen sisältö. Pyrkimyksenä on kohdata ihmisen elämäntilanne avoimesti ja rehellisesti ja<br />
kiireettömästi.<br />
Siunattujen omaiset kutsutaan kirjeellä vuosittain vietettävään pyhäinpäivän iltaan kirkossa. Heille järjestetään<br />
myös kaksi kertaa vuodessa sururyhmä. Vuoden aikana kastetut lapset perheineen kutsutaan perhekirkkoon tai<br />
messuun.<br />
Toimitukset jaetaan pappien kesken ennalta laaditun vuorojärjestelmän mukaisesti ottaen kuitenkin<br />
mahdollisuuksien mukaan huomioon <strong>seurakunta</strong>laisten omat toivomukset papin ja toimituksen ajankohdan<br />
suhteen. Musiikkiin liittyvät osiot ja valinnat toteutetaan yhteistyössä kanttorin kanssa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Kasteiden, avioliittoon vihkimisten, siviiliavioliiton siunaamisten, yksityisten konfirmaatioiden, kodin<br />
siunaamisten ym. kirkollisten toimitusten hoitaminen huolellisesti KL:n, KJ:n sekä Kirkollisten toimitusten<br />
kirjan ohjeistuksen mukaisesti asianomaisten osapuolten kanssa neuvotellen ja yhteistyössä.<br />
- Kaikki työntekijäryhmät kohtaavat hautaan siunattavien omaiset kiireettömästi ja läsnä ollen.<br />
Hautaustoimitusten hoitaminen huolellisesti uuden hautaustoimilain sekä KL:n, KJ:n ja Kirkollisten toimitusten<br />
kirjan ohjeistuksen mukaisesti neuvotellen ja yhteistyössä omaisten kanssa.<br />
- Kannustetaan pareja kirkolliseen vihkimiseen, etsitään uusia tapoja rohkaista vanhempia tuomaan lapsensa<br />
kastettaviksi, kohdataan kaikki kirkollisiin toimituksiin osallistuvat ihmiset laadukkaasti.<br />
3. Arviointi<br />
Paikkakunnalla syntyi kaikkiaan 473 lasta, joista kastettiin <strong>seurakunta</strong>amme 351. Kastettujen määrä oli siis<br />
ainoastaan 74,5 % kaikista syntyneistä (2010 / 77,5 %). Kastettujen lasten suhteellisessa määrässä on tapahtunut<br />
2000-luvulla huomattavaa vähenemistä. Aiemmasta yli 90 %:sta on tultu lyhyessä ajassa suuri harppaus<br />
alaspäin. Muutoksessa tulee näkyväksi nuorten aikuisten runsaat eroamiset kirkosta. Lapsen kastaminen ei ole<br />
kaikille itsestään selvyys eikä sitä voida edes toimittakaan, mikäli kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon.<br />
Vihkimisten kohdalla murros tapahtui jo aiemmin ja viime vuosina vihkimisten määrä on pysynyt suhteellisen<br />
tasaisena. Vuonna <strong>2011</strong> kirkollisten vihkimisten suhteellinen osuus kaikista vihkimisistä laski jälleen: vuonna
20<br />
<strong>2011</strong> avioliittoon vihittiin 168 järvenpääläistä paria ja näistä vihkimisistä 93 oli kirkollisia. Kirkollisten<br />
vihkimisten %-osuus kaikista vihkimisistä oli siis viime vuonna 55,4 (2010/66,9).<br />
Vuonna <strong>2011</strong> Järvenpäässä kuoli 240 henkilöä, joista 177 oli seurakunnan jäseniä. Järvenpään hautausmaahan<br />
haudattiin 207 vainajaa ja näistä <strong>seurakunta</strong>an kuulumattomia oli 51, joista 42 siunattiin. 9/207 ei siis siunattu<br />
(siunaus on tosin voinut tapahtua muuallakin kuin Järvenpäässä).<br />
Hautauksia oli yhteensä 270. Tässä luvussa ovat mukana sekä Järvenpään seurakunnan jäsenet (myös muualle<br />
haudatut), ja vieraspaikkalaiset seurakunnan jäsenet että vieraspaikkakuntalaiset ja järvenpääläiset kirkkoon<br />
kuulumattomat.<br />
Kasteiden ja vihkimisten osalta kirkollisissa toimituksissa näkyy ajan henki ja vuoden 2010 runsas kirkosta<br />
eroaminen. Erityisesti kasteiden määrän vähenemisellä on ajan myötä suuri vaikutus myös rippikouluun ja<br />
lopulta kaikkeen seurakunnan työhön.<br />
Toisaalta kirkolliset toimitukset ovat tutkitusti yksi merkittävimmistä syistä kuulua kirkkoon. Kirkollisten<br />
toimitusten yhteydessä kohdataan myös suuri joukko niin kirkkoon kuuluvia kuin kirkkoon kuulumattomiakin<br />
nuoria aikuisia. Vuonna <strong>2011</strong> tehdyn päätöksen mukaan perheet saavat kastetilaisuutta varten seurakunnan tilat<br />
käyttöönsä veloituksetta.<br />
Kirkolliset toimitukset ovat osa perustyötä, jonka huolellinen hoitaminen on jatkossa entistäkin tärkeämpää.<br />
Jatkuvasti on etsittävä uusia keinoja rohkaista vanhempia tuomaan lapsensa kastettaviksi. Kirkolliseen<br />
vihkimiseen on kannustettava edelleen. Kaikkiin kirkollisiin toimituksiin osallistuvat ihmiset on pyrittävä<br />
kohtaamaan laadukkaasti.<br />
4. Tunnusluvut<br />
A. Avioliitt. vihityt<br />
kirkollinen vihkiminen<br />
siviilivihkiminen<br />
VUOSI 2007lis.väh 2008 lis.väh 2009 lis.väh 2010 lis.väh <strong>2011</strong> lis.väh<br />
215<br />
132<br />
83<br />
37<br />
10<br />
27<br />
208<br />
144<br />
164<br />
-7<br />
12<br />
-19<br />
204<br />
133<br />
71<br />
-4<br />
-11<br />
-7<br />
195<br />
129<br />
66<br />
-9<br />
-4<br />
-5<br />
168<br />
93<br />
75<br />
-27<br />
-36<br />
9<br />
siv.av.siunaaminen 4 -1 4 0 9 5 3 -6 6 3<br />
B. Kastetut 385 -4 414 29 364 -40 361 -3 351 -10<br />
C. Haudatut<br />
srk:n jäsenet<br />
kirkkoon kuulumattomat<br />
muun srk:n jäsenet<br />
muualle haudatut<br />
175 25 161<br />
25<br />
33<br />
-14<br />
-3<br />
-14<br />
136<br />
29<br />
40<br />
57<br />
-25<br />
4<br />
24<br />
158<br />
27<br />
29<br />
30<br />
22<br />
-2<br />
-11<br />
-27<br />
177 +19
21<br />
5. Talousluvut 212 Hautaan siunaaminen<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -81.673,51 -83.430 -76.564,19 91,8<br />
Toimintakate (ulkoinen) -81.673,51 -83.430 -76.564,19 91,8<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -81.854,92 -83.600 -76.751,12 91,8<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -119.994,34 -123.510 -116.435,99 94,3<br />
4. Talousluvut 213 Kirkolliset toimitukset<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -129.216,20 -140.070 -133.358,69 95,2<br />
Toimintakate (ulkoinen) -129.216,20 -140.070 -133.358,69 95,2<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -144.408,64 -155.850 -149.030,96 95,6<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -199.858,50 -214.050 -206.727,93 96,6
22<br />
214 VIESTINTÄ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Toimintalinjauksen mukaisesti viestimme tehtävästämme ja toiminnastamme vuorovaikutteisesti sekä omille<br />
jäsenillemme että kaikille kaupunkilaisille. Käytämme monipuolisesti eri välineitä, jotta viestimme vaikuttaa<br />
mahdollisimman moneen luoden myönteistä kuvaa kirkosta, seurakunnasta ja sen sanomasta. (Järvenpään<br />
seurakunnan toimintalinjaus 2010–2015)<br />
Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tulee osaltaan ohjata viestintää. Jäsenyyden vahvistaminen ja sen<br />
merkityksen ymmärtäminen on keskeistä.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Laaja-alaisella ja kohdennetulla viestinnällä pyritään tavoittamaan kaikenikäiset seurakunnan jäsenet ja<br />
kaupunkilaiset. Seurakuntalaiset saavat tarvitsemansa tiedon eri viestimistä.<br />
Laaja-alaisen viestintä on onnistunut tavoitteessaan hyvin: Jäsenille ja <strong>seurakunta</strong>laisille on ollut tarjolla<br />
ajankohtaista tietoa ja uutisia niin paikallislehdissä kuin seurakunnan verkkosivuillakin. Järvenpääläisiin<br />
kotitalouksiin on jaettu toiminnan kausiesitteet: kevät ja syksy, pääsiäinen ja joulu. Kohderyhmiä on pyritty<br />
tavoittamaan Facebookissa ja mainosten avulla kaupunginosajakeluna Jampassa ja reppupostin välityksellä.<br />
Toimipisteissä on ollut tarjolla esitteitä, flyereitä ja julisteita.<br />
Annetaan totuudenmukainen julkisuuskuva<br />
Seurakunta on näkynyt paikkakunnalla ja ollut mediassa esillä hyvin ja myönteisessä valossa. Lehdet ovat<br />
tarttuneet aiheisiin mm. viestinnän lähettämien tiedotteiden pohjalta.<br />
Viestinnän määrä-laatu -suhde on tasapainossa.<br />
Viikoittain Keski-Uusimaassa ja Viikkouutisissa ilmestyvä <strong>seurakunta</strong>sivusta keskusteltiin, ja lehdet Vartti<br />
mukaan lukien kilpailutettiin yhteistyössä Tuusulan ja Keravan seurakuntien kanssa. Jatkettiin toistaiseksi hyvän<br />
huomioarvon saanutta ilmoittelua vanhoissa paikallislehdissä.<br />
Seurataan viestinnän kehitystä kriittisestikin ja käytetään ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia ja<br />
viestinnän muotoja.<br />
Uudistettu verkkosivusto julkaistiin syksyn toiminta alkaessa. Uudistuksessa kiinnitettiin huomiota<br />
käytettävyyteen ja tiedon helppoon löytämiseen. Työnalan mukaisesta jaosta luovuttiin ja siirryttiin<br />
kohderyhmien mukaiseen. Sivujen visuaalinen ilme nykyaikaistettiin ja haettiin seurakunnan omaa ilmettä.<br />
Sosiaaliseen mediaan lisättiin työvoimaa syyskuusta alkaen.<br />
3. Arviointi<br />
Seurakunnan viestintä on murrosvaiheessa. Sähköistä viestintää tulee edelleen kehittää ja tutkia sen<br />
mahdollisuuksia ja mitä sinne kohdennetaan. Myös ns. printtipuolella tulee olemaan pitkään vielä vahva sijansa.<br />
Yleisö ei jakaudu kanavan mukaan, vaan seuraa sekä sähköistä että printtimediaa. Nopeita muutoksia ei<br />
välttämättä tapahdu. Mediamaailmassa ylipäätään yleisöt pirstoutuvat ja yksittäinen media kohdentuu hyvinkin<br />
pienille yleisöille. Ratkaisevaa olisi tietää, mitä vaihtoehtoja <strong>seurakunta</strong>laiset ja kaupunkilaiset haluavat ja mitä<br />
välineitä he seuraavat.<br />
Pitkäaikainen tiedottaja Christine Eriksson siirtyi eläkkeelle vuoden aikana. Tiedotuksessa on syyskuusta alkaen<br />
työskennellyt sijaisjärjestelyin kaksi kokoaikaista tiedottajaa.<br />
Vuosittaiseen internet-sivujen käyttäjätutkimukseen vastasi 198 vastaajaa. Käyttäjätyytyväisyysindeksi, jossa<br />
maksimi on viisi, oli pysynyt edellisen vuoden tasolla, 3,69 (3,71) kouluarvosana oli edelleen 8. Noin puolet tuli
23<br />
sivuille satunnaisesti, ja eniten haettiin tietoa tapahtumista. Erityisesti kiinnosti tai kiinnostaisi<br />
tapahtumakalenteri, seurakunnan toiminnan esittely, yhteystiedot ja kristillinen sanoma.<br />
Myös paikallislehdissä (Viikkouutiset keskiviikkoisin ja Keski-Uusimaa torstaisin) <strong>seurakunta</strong>sivua on aika ajoin<br />
syytä uudistaa ja kehittää yhteistyössä naapuriseurakuntien ja ko. lehtien kanssa, jotta viikkoilmoitus kiinnostaisi<br />
mahdollisimman laajaa yleisöä.<br />
Määrä-laatu -suhteen arviointi perustuu toistaiseksi satunnaiseen palautteeseen ja kustannusten arviointiin.<br />
Palautejärjestelmän ja palautteen analysointia tulee kehittää. Kohdennettua viestintää tulee kehittää. Erilaisten<br />
kohderyhmien tavoittaminen paremmin vaatisi kuitenkin enemmän tutkittua tietoa.<br />
Kotitalouksiin jaettavien esitteiden jakelun on hoitanut Jakelujuniorit. Mainokset kieltänyt asukas ei saa esitteitä<br />
ellei hän itse niitä pyydä. Mainoskieltolaisille tulisi kehittää postituslista.<br />
4. Tunnusluvut<br />
Palstamillimetriä Keski-Uusimaassa viestintään varatuilla määrärahoilla per seurakunnan jäsen<br />
2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
6,66 € 5,95 € 5,89 € 6,57 € 6,42 €<br />
4,30 pmm 3,18 pmm 3,18 pmm 3,22 pmm 3,2 pmm<br />
V. 2009 alkaen laskettu toteutuneen budjetin mukaan.<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -175.308,88 -209.260 -182.943,06 87,4<br />
Toimintakate (ulkoinen) -175.308,88 -209.260 -182.943,06 87,4<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -178.195,92 -212.200 -186.035,58 87,7<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -213.239,33 -248.710 -222.498,93 89,5
24<br />
215 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Seurakunnan sellaisten yleisten ja julkisten tilaisuuksien hoito, jotka eivät kuulu minkään työmuodon<br />
tehtäväkenttään. Näitä ovat alueelliset ja valtakunnalliset juhlat, erityisryhmien sekä seurakunnan<br />
yhteistyöverkostojen esim. kaupungin, veteraanijärjestöjen, herätysliikkeiden ja aluejärjestöjen kanssa<br />
yhteistyössä toteutetut tilaisuudet.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Tavoitteen mukaisesti toteutettiin vuosittain toistuvat tilaisuudet eri yhteistyötahojen kanssa sekä muut<br />
yhteistyössä suunnitellut tilaisuudet.<br />
1. Talousluvut – 215 Muut <strong>seurakunta</strong>tilaisuudet<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 500<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -33.429,11 -35.560 -28.164,78 79,2<br />
Toimintakate (ulkoinen) -33.429,11 -35.060 -28.164,78 80,3<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -76.019,16 -80.290 -70.168,38 87,4<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -97.270,12 -102.590 -92.280,44 90,0<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille:<br />
Kustannuspaikka 215 on alittanut budjettinsa 20%:lla eli yhteensä 6895 eurolla. Alitus on tapahtunut suurelta<br />
osin määräaikaisten viranhaltijoiden palkka- ja sivukuluissa (kesäpapit) ja musiikki- ja ohjelmapalveluissa.
25<br />
216 JAMPAN ALUETYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Jampan aluetyön tehtävänä on alueen tarpeista nousevan toiminnan kehittäminen yhteistyössä alueen asukkaiden<br />
ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.<br />
Jampan aluetiimi koostuu seurakunnan eri työmuotojen edustajista (Tarja Seppänen, Marja Noso, Maire<br />
Timoskainen 31.5.asti, Anne Mäki 1.8. alkaen, Kaisa Kalinen, Sinikka Leppihalme, Heikki Ruokonen, Eliisa<br />
Halme ja Tarja Laakso). Alueryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Verkostokokouksia ja<br />
yhteistyöpalavereita oli 16.<br />
Alueen ihmisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta edellisen vuoden lopussa alkanut aamukaffet kokosi<br />
kaikenikäisiä ihmisiä aamuhartauteen, puurolle ja kohtaamaan toisiaan.<br />
Rekikadun kerhohuoneessa alkoi huhtikuussa Monikulttuurinen olohuone, joka on tarkoitettu kaikenikäisille,<br />
Suomessa aina asuneille ja Suomeen muuttaneille ihmisille. Lokakuussa aamukaffien kävijöiden toiveesta syntyi<br />
käsityöpiiri, joka tekee töitä diakonian tarpeisiin.<br />
Yhteistyö seurakunnan eri työalojen ja verkostoyhteistyö Jampan alueen toimijoiden, mm. kaupungin<br />
(päiväkodit, koulu, nuorisotoimi, Perhekeskus Maahinen) eri tahojen, Jampan Asukasyhdistyksen,<br />
Vanhempainyhdistyksen, MLL:n, Setlementti Louhelan, Vanhempainverkoston, Keski-Uudenmaan<br />
Yhdistysverkoston kanssa toteutui kokouksissa ja yhdessä suunnitelluissa tapahtumissa.<br />
Jamppa-viikkojen aikana järjestettiin tapahtumia elo-syyskuussa viitenä viikonloppuna: kauden avausmessu ja<br />
kyläjuhla Jampan <strong>seurakunta</strong>kodilla, lastentapahtuma Perhekeskus Maahisessa, nuorisotapahtuma koulun<br />
pihalla, vapaaehtoistoiminnan iltapäivä <strong>seurakunta</strong>kodilla ja koulukampuksen avajaiset Saunakallion koululla.<br />
Joulupolulla oli jouluista tekemistä ja laulamista Saunakallion koulun, Perhekeskus Maahisen ja Kaarnapolun<br />
päiväkodin pihalla sekä pysähtymistä seimen äärellä ja glögitarjoilu <strong>seurakunta</strong>kodissa. Tapahtumien mainostus<br />
suunniteltiin yhdessä ja seurakunnan tiedottaja teki mainokset.<br />
Naisten ryhmä kokoontui Perhekeskus Maahisessa, vetäjinä kaupungin työntekijöitä ja aluepappi.<br />
Saunakallion koulun kanssa käynnistyi uudenlaista yhteistyötä, kun 6-luokkalaisille järjestettiin varhaisnuorisotyön<br />
kanssa seurakunnan leiripäivä Leiriniemessä. Neljännen ja kuudennen luokan oppilaat tutustuivat<br />
<strong>seurakunta</strong>kotiin lähetysaiheiselle oppitunnille. Lastenohjaaja vieraili alueen päiväkodeissa syksyn aikana.<br />
Seurakuntakoti kokosi alueen asukkaita mukaan säännölliseen toimintaan: messuihin, kerhoihin ja piireihin<br />
lapsista eläkeläisiin. AA-ryhmä kokoontui kaksi kertaa viikossa. Diakoniavastaanotto toimi keväällä maanantaija<br />
torstaiaamuisin, syksyllä torstaisin. Seurakuntakoti tarjosi toimivat ja valoisat tilat moniin perhejuhliin (kaste,<br />
muistotilaisuus, vihkiminen, rippijuhlat, syntymäpäivät).<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Jampan alueryhmän tavoitteena on olla tietoinen ihmisten arjesta Jampan alueella sekä kehittää ja koordinoida<br />
alueen toimintaa yhdessä jamppalaisten ja yhteistyöverkostojen kanssa.<br />
Tietoisuuden lisäämiseksi on tutustuttava niin ihmisten arkeen kuin yhteistyökumppaneiden työhön alueella.<br />
Vapaaehtoisia kannustetaan ottamaan rohkeasti vastuuta sekä tarjoamaan heille tehtäviä heidän toivomustensa ja<br />
tarpeidensa mukaisesti.<br />
Seurakunnan omasta ja yhteistyötahojen kanssa tapahtuvasta toiminnasta tiedotetaan kattavasti alueen<br />
asukkaille. Henkilökohtainen kutsu koteihin on hyväksi koettu keino lähestyä paikallisia ihmisiä.<br />
Jampan toiminta on matalan kynnyksen toimintaa siten, että ihmiset voivat kokea seurakunnan paikaksi, missä<br />
ihmiset kohtaavat toisensa ja saavat voimaa elää arkea Jumalan avaran armon varassa.
26<br />
Aluetyölle asetetut kaikki tavoitteet toteutuivat, sillä ihmisiä kohdattiin ja kuultiin niin Jampan <strong>seurakunta</strong>kodin<br />
eri tilanteissa kuin yhteistyötahojen kanssa toteutetuissa tapahtumissa ja kokoontumisissa. Vapaaehtoiset<br />
emännät vastasivat aamukaffeista ja miehet hakivat kaupasta leipää, jota kävijät saivat ottaa kotiin mukaansa.<br />
Perjantain käsityöpiiri syntyi vapaaehtoisten aloitteesta ja Monikulttuurisen olohuoneen vastuunkantajat toimivat<br />
vapaaehtoisina. Työntekijät toimivat vapaaehtoisten tukena ja olivat mukana tilaisuuksissa. Seurakunnan oma<br />
tiedotus ja yhteisten tapahtumien tiedotus eri verkostojen kautta tavoitti hyvin ihmiset.<br />
Jampan <strong>seurakunta</strong>koti osoittautui paikaksi, jonne oli helppo tulla ja jossa sai olla oma itsensä, kohdata toisia<br />
ihmisiä Jumalan armon ympäröimänä. Vuoden aikana aamukaffeilla kävi 1270 ihmistä, kaikissa messuissa ja<br />
jumalanpalveluksissa 677 henkeä, eniten perhemessussa 29.5. (126), kauden avauksessa 28.8.(111) ja<br />
puuhamessussa 6.12.(103). Kyläjuhlassa (soppa- ja kahvitarjoilu, kansantanhuja ja yhteislaulua) oli mukana 204<br />
henkeä ja joulupolulla <strong>seurakunta</strong>kodilla kävi 161 ihmistä. Jampan aluetiimin järjestämällä joulupuurolla oli 61<br />
ihmistä.<br />
3. Arviointi<br />
Jampan alueella työtapa on asukaslähtöinen ja se on osoittautunut toimivaksi. Mitään toimintaa ei ole aloitettu<br />
työntekijöiden, vaan alueen ihmisten tai yhteistyötahojen aloitteesta. Yhteiset kokoontumiset, tapahtumien<br />
suunnittelut ja toteutukset vahvistivat yhteistyön merkitystä ja lisäsivät moniammatillista osaamista tapahtumiin.<br />
Tiedottaminen paikallisesti koteihin onnistui Jamppa-viikkojen osalta. Samoin eri verkostojen kautta jaettu<br />
Jampan joulupolun esite välitti tietoa laajasti ja kokosi tapahtumaan yllättävän paljon kävijöitä sateisesta säästä<br />
huolimatta. Seurakuntakodin joulunajan ja pääsiäisen ajan tapahtumista koottu esite oli toimiva.<br />
Seurakuntakodin kynnys oli matala ja ihmiset tulivat <strong>seurakunta</strong>an kuin kotiinsa.<br />
Yhteistyö seurakunnan työmuotojen ja alueen eri tahojen kanssa lisäsi selvästi kävijöiden määrää.<br />
Samoin messujen suunnittelu jamppalaisia ja Jampan <strong>seurakunta</strong>kotia ajatellen sai ihmiset osallistumaan niihin.<br />
Kasvanut väkimäärä ei ole lisännyt toimintakuluja. Ihmisten kohtaaminen on ollut keskeisimmällä sijalla<br />
toiminnassa. Tämän toimintatavan edellytyksenä on vakinaisen ja kokoaikaisen vahtimestarin työpanos ja<br />
läsnäolo sekä saada kaikkien Jampan aluetiimin työntekijöiden tehtäväkuvaan kirjattua selkeästi Jampan osuus.<br />
Työntekijöiden laaja-alainen työote ja yhteistyötaidot ovat keskeisessä asemassa alueella tehtävässä<br />
verkostoyhteistyössä. Nykyisillä työntekijäresursseilla työn laajentaminen ja syventäminen on rajallista.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit<br />
2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Messut kerran kuussa 9/274 9/276 8/217 10/232 10/357 9/452<br />
- niissä ehtoolliskäyntejä 8/135 8/165 8/163 10/156 10/216 9/318<br />
Muita jumalanpalveluksia 2/104 3/70 2/78 - 1/70 3/225<br />
- kiirastorstai, joulukirkko ja uutena itsenäisyyspäivän puuhamessu<br />
Muut <strong>seurakunta</strong>tilaisuudet 47/1855<br />
- aamukaffet, monikulttuurinen olohuone, pääsiäisaskartelu, Jampan kyläjuhla, joulupolku ja joulupuuro<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -16.448,15 -16.480 -13.820,00 83,9<br />
Toimintakate (ulkoinen) -16.448,15 -16.480 -13.820,00 83,9<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -23.909.02 -25.370 -23.089,22 91,0<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -29.116,18 -30.680 -28.507,62 92,9
27<br />
217 MUU SEURAKUNTATYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Seurakunnalliset avustukset eri yhteisöille ja sekä muut kulut, jotka eivät kuulu minkään työmuodon työalaan.<br />
Henkilökunnan koulutusmäärärahat ja erilaiset projektit, mm. vanhustyön projekti Jampassa, Rinkulan<br />
tukeminen sekä Ristintie-projekti pääsiäisenä. Uusien <strong>seurakunta</strong>laisten muistaminen ja seurakunnan esilläolo<br />
kävelykadun tapahtumissa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Toteutetaan vuosittain vakiintuneet projektiluonteiset tapahtumat sekä tuetaan vakiintuneen tavan<br />
mukaisesti erilaisia projekteja, yhteisöjä ja järjestöjä.<br />
Toteutui pääosin vakiintuneella tavalla. Seurakuntaopiston taidetapahtumaa ei vuonna <strong>2011</strong> järjestetty. Seuraa<br />
tähteä- tapahtuma toteutettiin kevyemmällä organisoinnilla, joka säästi lähes koko tapahtumaan varatun summan<br />
(4000 e). Muut avustukset -momentille varattuja varoja (5000 e) ei kokonaisuudessaan jaettu, koska osa<br />
vakiintuneista avustusten pyytäjistä ei enää esittänyt tukianomuksia.<br />
Huomioidaan kirkon strategian mukaisesti erityisesti <strong>seurakunta</strong>an muuttavat uudet jäsenet.<br />
Muuttajille lähetettiin kirje, jossa heidät toivotettiin tervetulleeksi <strong>seurakunta</strong>an ja samalla muuttaneiden<br />
tilaisuuteen. Kirjeessä oli myös paketti Tasaus-kahvia tervetulolahjana. Muuttaneiden tilaisuuksista parhaiten<br />
keräsi väkeä Petri Laaksosen ja Prima Vistan yhteiskonsertti joulukuussa <strong>2011</strong>.<br />
Ollaan mukana kävelykadulla ja muutoinkin Järvenpäässä järjestettävissä suurissa tapahtumissa.<br />
Kävelykadulla oltiin mukana Järvenpää-päivässä, Puistobluesissa bluesmessun merkeissä (keräsi n. 800<br />
osallistujaa Rantapuistossa olevaan telttaan ja teltan ympärille), Torikoris-tapahtumassa, Maa elää -tapahtumassa<br />
ja Joulunavauksessa. Mukanaolo suurissa tapahtumissa loi edellytyksiä lukuisille hyville kaupunkilaisten<br />
kohtaamiselle. Toteutuksessa oli mukana sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia.<br />
Mahdollistetaan henkilökunnan toimintalinjauksen suuntaiset koulutukset.<br />
Koulutukset toteutuivat pääsääntöisesti koulutussuunnitelman mukaisesti. Määrärahoja jäi käyttämättä n. 40 %.<br />
3. Arviointi<br />
Katutapahtumissa mukana oleminen näkyvästi on ollut tärkeä mahdollisuus kohdata laajasti järvenpääläisiä ja<br />
pitää samalla esillä seurakunnan toimintaa ja sanomaa. Bluesmessu sai edelleen paljon kiitosta ja runsaan<br />
osanoton. Yleisesti ottaen katutapahtumissa mukanaolo on palvellut erinomaisesti seurakunnan<br />
toimintalinjauksen Vaikutamme viestinnällä -osion tavoitteita, joissa korostetaan tehtävästämme ja<br />
toiminnastamme viestimistä vuorovaikutteisesti sekä omille jäsenillemme että kaikille kaupunkilaisille. Samoin<br />
katutapahtumiin osallistumisella on huolehdittu toimintalinjauksen mukaisesti siitä, että kristilliseen elämään<br />
liittyvät symbolit näkyvät monipuolisissa yhteyksissä.<br />
Seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten huomioiminen on toteutettu hyväksi koetulla tavalla. Järvenpään<br />
<strong>seurakunta</strong>an muutti 7 henkeä enemmän kuin seurakunnasta pois (1679/1672). Paikkakunnalle muuttavista vain<br />
64,2 % kuuluu kirkkoon, pois muuttavista 65,2 %. Muuttavien määrä on hyvin suuri ja heidän hyvä<br />
kohtaaminen on ensiarvoisen tärkeä ja kehitettävä asia.
28<br />
4. Talousluvut – 217 Muu <strong>seurakunta</strong>työ<br />
TP 2010 TA<strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö%<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 405,59 1000 492 49,2<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -126.959,54 -140.520 -109.346,35 77,8<br />
Toimintakate (ulkoinen) -126.553,95 -139.520 -108.854,35 78,0<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -158.525,96 -175.590 -140.951,53 80,3<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -161.200,06 -178.300 -143.733,82 80,6<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille ja merkittäville alituksille<br />
Kustannuspaikka 217 alitti budjettinsa 22%:lla eli 30 665 eurolla. Suurimmat alitukset syntyivät koulutuskulujen<br />
alittumisesta ja Seuraa tähteä- tapahtumaan ja katutapahtumiin varattujen kulujen alittumisesta.
29<br />
221 MUSIIKKITYÖ<br />
Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus<br />
Musiikkityön tehtävänä on tuottaa monipuolista ja tasokasta kirkkomusiikkia messuihin ja muihin seurakunnan<br />
tilaisuuksiin, huolehtia lasten ja nuorten kirkkomusiikkikasvatuksesta, valmistaa ja esittää suuria<br />
kirkkomusiikkiteoksia sekä tarjota <strong>seurakunta</strong>laisille mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan mm.<br />
kuoroissa laulamalla. Hallinnosta ja konserttitoiminnasta vastaaminen, yhteistyökoordinointi järvenpääläisten<br />
kulttuuriosaajien kanssa, ystävyysseurakuntien musiikkisuhteiden kehittäminen ja toisten kanttorien<br />
lähiesimiehenä toimiminen on kuulunut johtava kanttori Mikko Haapaniemen tehtäviin. Mikko Haapaniemen<br />
kuorovastuuna on Harmoniakuoro. Katri Takalan vastuualueena on soitinten huolto ja urkumusiikin edistäminen<br />
messuissa sekä Kirkkokuoron johtaminen. Heikki Ruokonen vastaa nuorten ja nuorten aikuisten<br />
musiikkikasvatuksesta. Hän johtaa Prima Vista -kuoroa. Kanttori Erkki Rajamäki jätti kesäkuussa eroanomuksen<br />
virastaan oltuaan kaksi vuotta virkavapaalla. Hänelle myönnettiin ero virastaan elokuusta lähtien. Hän jatkaa<br />
kuitenkin Canzonetta Nova –kuoron johtoa, kunnes A-kanttorin virka on täytetty. Yhden vakituisen kanttorin<br />
puuttuessa tiimistä sijaisena on toiminut vs. kanttori Miikka Lehtoaho. Hän johtaa Lapsikuoroa ja hänen<br />
vastuualueensa on musiikin tiedotus. Haarajoen kuoroa johtaa Heli Alaja. Kesäkanttoreina toimivat Timo<br />
Lampinen ja Lauri Palo. Musiikkityön jumalanpalvelusteologina toimi Heli Seppänen ja tiimin sihteerin tehtäviä<br />
hoiti Pauliina Nurminen.<br />
1. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Musiikkityön keskeisenä painopisteenä on tavoittaa sellaisia <strong>seurakunta</strong>laisia ja ryhmiä (25-55v.), joita muut<br />
toiminnot eivät saavuta. Toiminnallinen tarkoitus on edistää ja monipuolistaa seurakunnan<br />
jumalanpalveluselämää sekä säilyttää kuorojen taso ja turvata niiden toiminnalliset resurssit. Toiminnan<br />
painopiste on edelleen messuissa, toimituksissa, kuorotyössä ja konserteissa. Näillä painopisteillä asetetut<br />
tavoitteet on saavutettu hyvin.<br />
Kesäkonserttisarjan konsertit olivat tutulla paikalla tiistai-iltoina kello 20. Sarja tarjosi edellisvuosien tapaan<br />
hienoja musiikkielämyksiä. Konserteissa oli perinteisesti mukana myös Järvenpääläisiä taiteilijoita.<br />
Konserttisarjan avasi Canzonetta Nova ja orkesteri, joka esitti Erkki Rajamäen johdolla Antonio Vivaldin<br />
Glorian, solisteinaan sopraano Elina Rantamäki ja mezzosopraano Katariina Heikkilä sekä viulukonserton<br />
”Kesä” solistinaan viulutaiteilija Laura Kokko. Suuren suosion sai myös Suomen paras kuorokilpailun finaalissa<br />
esiintynyt kuoromme Prima Vista, joka kanttori Heikki Ruokosen johdolla esitti Ariel Ramírezin Misa Criollan.<br />
Molemmat omien kuorojemme konsertit nauttivat huikeasta yleisömenestyksestä. Järvenpääläisistä taiteilijoista<br />
mainittakoon myös huilisti Mari Uusitalo ja Jani Aarrevaara, jotka taituroivat yhdessä sellisti Jussi Viitalan<br />
kanssa kesän toiseksi viimeisessä konsertissa ”Hehkuva lilja”. Sarjaan pyrittiin saamaan edellisvuoden tapaan<br />
erityylisiä konsertteja eri aikakausilta ja eri tyylilajeista – siinä hyvin onnistuen.<br />
Vuonna 2010 alkanut konserttisarja ”Kanttorit konsertoivat” jatkui keväällä kahdella konsertilla ”Hengelliset<br />
toiveet” ja ”Kohti pääsiäistä”. Konserttisarjassa esiintyivät omien kanttoreiden lisäksi bassobaritoni Erkki<br />
Rajamäki ja tenori Jussi Salonen. Syksyllä järjestettiin myös konserttisarja ”Nuoret urkurit”, joissa esiintyivät<br />
Henri Hersta, vs. kanttori Miikka Lehtoaho ja Pétur Sakari.<br />
Suurista kirkkomusiikkiteoksista mainittakoon J.S. Bachin Johannes -passio, jonka Canzonetta Nova esitti<br />
yhdessä orkesterin ja solistien kanssa palmusunnuntaina ja John Rutterin Requiem, joka esitettiin pyhäinpäivän<br />
aattona.<br />
Kuorot ovat osallistuneet aktiivisesti messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muuhun seurakunnan<br />
toimintaan. Laulajien lukumäärä vaihtelee vuosittain muutamilla laulajilla. Kuorot ovat antaneet merkittävän
30<br />
panoksen järvenpääläiseen musiikkielämään. Konserttitapahtumat tiivistyivät entiseen tapaan adventti- ja<br />
jouluaikaan. Paikkakunnan muiden kuorojen kanssa on jatkunut hyvä yhteistyö. Mieslaulajat, Ainottaret ja<br />
Kamarikuoro ovat avustaneet messuissa ja pitäneet seurakunnan tiloissa omia konserttejaan. Kauneimmat<br />
joululaulut -tilaisuuksia järjestettiin kuusi kertaa edellisvuoden tapaan.<br />
Keväällä kanttorit tekivät virkamatkan Ruotsiin tapaamaan ruotsalaisia kollegojaan Linköpingin hiippakunnassa.<br />
Matkalla <strong>seurakunta</strong>mme kanttorit pitivät Norrköpingissä oman kirkkokonsertin, joka sisälsi suomalaista<br />
musiikkia. Matkan tarkoitus oli paitsi pohjoismainen kanttoriyhteistyö, myös saada uusia ideoita mm.<br />
jumalanpalvelusten musiikkiin. Matkalla pidettiin omien kanttoreiden kesken kokous, jossa tehtiin pitkän<br />
tähtäyksen suunnitelmaa messujen musiikkiin. Matkan ansiosta saimme nauttia kahden ruotsalaisen kuoron<br />
vierailusta kirkossamme syksyllä. Toinen vierailuista oli messuavustus ja toinen kuorokonsertti.<br />
2. Arviointi<br />
Vertailemalla samankokoisten seurakuntien musiikkitarjontaa, voimme edelleen todeta toimintamme olevan<br />
määrällisesti merkittävää ja näkyvää sekä <strong>seurakunta</strong>laisia tavoittavaa. Messujen musiikki on innovatiivista,<br />
rikasta, ja monipuolista. Vilkas vapaaehtoistoiminta näkyy kuoroissamme, joissa laulaa noin 250 laulajaa.<br />
Konserttitarjonta on vakiintunut ja saavuttanut runsaasti eri-ikäistä kuulijakuntaa ja huomiota. Pyrkimyksenä on<br />
edelleen sisällyttää yksittäiset konsertit muodostamaan konserttisarjoja, jotka helpottavat tiedottamista ja<br />
mainontaa. Haasteena on saada aikaiseksi kuorogenre, josta löytyisi paikka kaiken ikäisille ja laulutaidoiltaan<br />
monentasoisille laulajille.<br />
3. Tunnusluvut<br />
2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Musiikkitilaisuuksien määrä 57 51 47 56<br />
Kuulijoiden kokonaismäärä 12212 10869 11047 10621<br />
Kuulijoita keskimäärin / tilaisuus 204 213 235 190<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 1624,00 2060,00 11.632,95 564,7<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 195.798,40 216.200 201.495,94 93,2<br />
Toimintakate (ulkoinen) 194.174,25 214.140 189.862,99 88,7<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 360.458,84 386.950 357.820,48 92,5<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 410.560,76 439.450 409.952,63 93,3<br />
Pvm Musiikkitilaisuudet kirkossa <strong>2011</strong> Esiintyjät<br />
5.2.<strong>2011</strong> Lauluopiskelijoiden konsertti Kaija Nuoranteen lauluoppilaat<br />
13.2.<strong>2011</strong> Kanttorit konsertoivat ”Hengelliset<br />
toiveet”<br />
Mikko Haapaniemi, Heikki Ruokonen, Miikka<br />
Lehtoaho, Katri Takala, Erkki Rajamäki<br />
26.3.<strong>2011</strong> Värinää-viikon päätöskonsertti Järvenpääläisiä taiteilijoita<br />
3.4.<strong>2011</strong> Kanttorit konsertoivat ”Kohti<br />
pääsiäistä”<br />
Heikki Ruokonen, Miikka Lehtoaho, Katri Takala,<br />
Jussi Salonen
31<br />
17.4.<strong>2011</strong> J.S. Bach: Johannes-passio Canzonetta Nova ja orkesteri, johti Dani Juris,<br />
solistina Erkki Rajamäki, Heikki Kulo, Aarne<br />
Pelkonen, Annika Lumi, Ann-Marie Heino<br />
22.4.<strong>2011</strong> Via Crucis Canzonetta Nova -kvartetti, Erkki Rajamäki, Juhani<br />
Haapasalo, Mikko Haapaniemi<br />
14.5.<strong>2011</strong> Sinfoniakonsertti Helsinginkadun Filharmonikot, Veli-Antti Koivuranta,<br />
solistina Kiril Kozlovsky<br />
15.5.<strong>2011</strong> Häämusiikkikonsertti Miikka Lehtoaho<br />
7.6.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Viva Vivaldi” Canzonetta Nova ja orkesteri, johti Erkki Rajamäki,<br />
solistina Elina Rantamäki, Katariina Heikkilä, Laura<br />
Kokko<br />
14.6.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Kreolilainen<br />
messu”<br />
Prima Vista, solistit ja orkesteri, johti Heikki<br />
Ruokonen<br />
21.6.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Oli juhla ja Emriikka Salonen, sopraano ja Asta Lötjönen, piano<br />
juhannusilta”<br />
5.7.<strong>2011</strong> Yhteislauluilta<br />
19.7.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Sveisiläiset Verena Steffen, huilu ja Olivier Eisenmann, urut<br />
ystävät”<br />
2.8.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Liszt 200 vuotta” Arto Satukangas, piano<br />
9.8.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Kosketa minua Mikael Heikkilä, marimba ja lyömäsoittimet<br />
henki”<br />
16.8.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Hehkuva lilja” Mari Uusitalo, Jussi Viitala, Jani Aarrevaara<br />
23.8.<strong>2011</strong> Kesäillan konsertti ”Grande finale” Susanne Kujala, urut<br />
15.9.<strong>2011</strong> Iiro Rantalan konsertti<br />
17.9.<strong>2011</strong> Ruotsalaisen kamarikuoron konsertti Motalan kamarikuoro, johti Anna Gullman<br />
24.9.<strong>2011</strong> Tasauskonsertti Miikka Lehtoaho, Heikki Ruokonen, Katri Takala,<br />
Lauri Hongisto<br />
4.10.<strong>2011</strong> Nuoret urkurit Henri Hersta<br />
6.10.<strong>2011</strong> Nuoret urkurit Miikka Lehtoaho<br />
9.10.<strong>2011</strong> Nuoret urkurit Pétur Sakari<br />
4.11.<strong>2011</strong> John Rutter: Requiem Canzonetta Nova ja orkesteri, johti Erkki Rajamäki,<br />
solistina Mia Heikkinen<br />
13.11.<strong>2011</strong> Pianokonsertti Kiril Kozlovsky<br />
6.12.<strong>2011</strong> Itsenäisyyspäivän konsertti Heikki Ruokonen ja Mikko Haapaniemi<br />
10.12.<strong>2011</strong> Joulukonsertti Prima Vista, Heikki Ruokonen, Petri Laaksonen<br />
11.12.<strong>2011</strong> Kauneimmat joululaulut Lapsikuoro, Miikka Lehtoaho<br />
11.12.<strong>2011</strong> Kauneimmat joululaulut Kirkkokuoro, Katri Takala<br />
14.12.<strong>2011</strong> Joulukonsertti Naiskuoro Ainottaret, Niina Melasalmi<br />
15.12.<strong>2011</strong> Kauneimmat joululaulut Canzonetta Nova, Erkki Rajamäki, Mikko Haapaniemi<br />
17.12.<strong>2011</strong> Joulukonsertti Canzonetta Nova, Erkki Rajamäki<br />
18.12.<strong>2011</strong> Kauneimmat joululaulut Harmoniakuoro, Mikko Haapaniemi<br />
20.12.<strong>2011</strong> Joulukonsertit klo 18.30 ja 21 Järvenpään Mieslaulajat, Filip Häyrynen<br />
21.12.<strong>2011</strong> Joulukonsertti Prima Vista, Heikki Ruokonen<br />
Yhteensä 8866<br />
Kävijöitä keskimäärin 197
32<br />
Musiikkitilaisuudet muualla (srk-salissa, ellei toisin mainittu)<br />
26.3.<strong>2011</strong> Kuorokonsertti Ainottaret, Niina Melasalmi<br />
4.5.<strong>2011</strong> Rippikoulukaruselli<br />
5.5.<strong>2011</strong> Rippikoulukaruselli<br />
10.5.<strong>2011</strong> Ykkösuutinen – rippikoulukonsertti<br />
13.5.<strong>2011</strong> Musiikkiopiston konsertti Musiikkiopiston oppilaita, säestys Heli<br />
Ahvenainen-Saaristo<br />
18.5.<strong>2011</strong> Kevätkonsertti Ainottaret, Niina Melasalmi<br />
21.5.<strong>2011</strong> Kevätkonsertti Harmoniakuoro, Mikko Haapaniemi<br />
29.10.<strong>2011</strong> Entisajan kahvikonsertti Kirkkokuoro, Katri Takala<br />
12.12.<strong>2011</strong> Kauneimmat joululaulut Haarajoen kerhohuone, Heli Alaja<br />
18.12.<strong>2011</strong> Joulukonsertti Järvenpään Kamarikuoro, Joni Poutanen<br />
18.12.<strong>2011</strong> Kauneimmat joululaulut Jampan <strong>seurakunta</strong>koti, Timo Lampinen<br />
Yhteensä 1755<br />
Kävijöitä keskimäärin 161<br />
Canzonetta Novan toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Vuosi <strong>2011</strong> oli Canzonetta Novan 27. toimintavuosi, joka sisälsi kolme isoa konserttia ja useita pienempiä<br />
esiintymisiä.<br />
Kevätkaudella kuoro lauloi J. S. Bachin Johannes-passion Sipoon kirkossa 16.4. ja Järvenpään kirkossa 17.4.<br />
Solisteina lauloivat Erkki Rajamäki (basso, Jeesus), Heikki Kulo (tenori, evankelista), Aarne Pelkonen (basso,<br />
Pilatus), Annika Lumi (sopraano) ja Ann-Marie Heino (altto). Teoksen johti nuori kuoronjohtaja Dani Juris.<br />
Järvenpään seurakunnan kesäkonserttisarjan aluksi järjestettiin Vivaldi-konsertti tiistaina 7.6. Solisteina Vivaldin<br />
Gloria-messussa lauloivat Elina Rantamäki, sopraano ja Katariina Heikkilä, altto. Lisäksi viulisti Laura Kokko<br />
soitti Vivaldin Vuodenajoista kesän.<br />
Pyhäinpäivän aattona 4.11. Canzonetta Nova esitti John Rutterin Requiemin Järvenpään kirkossa.<br />
Sopraanosolistina lauloi Mia Heikkinen ja teoksen johti Erkki Rajamäki.<br />
Marraskuulle sovittu Harri Ahmaksen messun ”Kumartakaa valkeaa” kantaesitys Johanneksen kirkossa ja toinen<br />
esitys Järvenpään kirkossa peruuntuivat. Kuoron musiikkilautakunta päätti, ettei Canzonetta Nova osallistu<br />
teoksen esitykseen keskusteltuaan asiasta teoksen kapellimestarin kanssa.<br />
Perinteinen joulukonsertti järjestettiin neljän vuoden tauon jälkeen 17.12. Järvenpään kirkossa. Kuoro esiintyi<br />
oman seurakunnan messussa 13.2, Kauneimmissa joululauluissa 15.12. sekä jouluaaton hartaudessa. Lisäksi<br />
kuoron pienryhmä lauloi messussa 22.4.<br />
Kuoro harjoitteli maanantaisin klo 18-20.30 Järvenpään <strong>seurakunta</strong>salissa. Harjoituksia oli myös muina<br />
ajankohtina ennen esiintymisiä orkesterin ja solistien kanssa. Kuoron harjoituspianistina toimi Marko Korven-<br />
Korpinen. Harjoitusten ajaksi oli järjestetty lastenhoito. Kuoron toiminnassa kiinnitettiin huomiota<br />
äänenmuodostukseen ja kuoron sointiin sekä erityyppisten teosten tulkintaan.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> lopussa Canzonetta Novan riveissä oli 66 laulajaa. Uusia kuorolaisia otettiin syksyllä seitsemän.<br />
Haarajoen kuoron toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Haarajoen kuoron johtajana toimi Heli Alaja. Kuorossa lauloi yhteensä 20 laulajaa.<br />
Harjoitukset pidettiin Haarajoen kerhohuoneella viikoittain; kevätkaudella 17 kertaa ja syyskaudella 13 kertaa.<br />
Kevätkaudella kuoro osallistui avustajana yhdessä kirkkokuoron kanssa kansanlaulumessuun Järvenpään<br />
kirkossa sekä kaksi kertaa messuun Jampan <strong>seurakunta</strong>kodilla. Kevätkausi päätettiin Järvenpään Marttojen<br />
kevätjuhlassa.<br />
Syyskausi aloitettiin elokuussa harjoitellen Viron matkaa varten. Matka tehtiin yhdessä Järvenpään seurakunnan<br />
kirpputorilaisten kanssa 26.–28.8.<strong>2011</strong>. Matkalla esiinnyttiin eri kohteissa ja avustettiin kastetoimituksessa.
33<br />
Antoisalla ja lämminhenkisellä matkalla saatiin monipuolinen kuva seurakunnan kirpputorilaisten<br />
avustustoiminnasta Pöltsamaalla sekä muissakin Viron itäosan pienissä kylissä.<br />
Syyskaudella käytiin viettämässä lauluhetki Kivipuiston palvelutalossa ja avustamassa messussa Jampassa.<br />
Joulukuussa laulettiin Kauneimmat Joululaulut Haarajoella 12.12. ja päätettiin toimintavuosi 21.12. Jampan<br />
puurojuhlaan.<br />
Harmonia-kuoron toimintakertomus vuodelta <strong>2011</strong><br />
Vuonna <strong>2011</strong> Harmonia-kuorossa oli 44 laulajaa, joista naisia oli 31 ja miehiä 13. Kuoron johtajana toimi<br />
kanttori Mikko Haapaniemi.<br />
Kevätkaudella harjoituksia pidettiin 16, joista yksi oli harjoituspäivä Leiriniemessä 14.4. Kuoro oli kevään<br />
aikana laulamassa vauvakirkossa 6.2., Laskiaissunnuntain perhemessussa 6.3. ja kiirastorstain vanhusten<br />
ehtoollistilaisuudessa 21.4. Kuoron perinteiset kevätlaulajaiset pidettiin 21.5. <strong>seurakunta</strong>salissa. Konsertissa oli<br />
avustamassa Olga Lunnas, joka toimi säestäjänä. Toukokuussa tehtiin kevätretki Turkuun, jossa vierailtiin Pyhän<br />
Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, Ruissalossa ja Turun tuomiokirkossa.<br />
Syyskaudella harjoituksia oli 12. Kuoro lauloi Pyhäinpäivän hartaudessa 5.11., tuomiosunnuntain messussa<br />
20.11, Kivipuistossa jouluisessa ehtoollishartaudessa 8.12., Vanhusten joulujuhlassa <strong>seurakunta</strong>salissa 15.12.,<br />
Kauneimmissa joululauluissa kirkossa 18.12. ja jouluaaton hartaudessa kirkossa. Kuoron puheenjohtajana toimi<br />
Matti Tukiainen.<br />
Kirkkokuoron toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Kirkkokuoron kevätkausi alkoi 13.1. ja huipentui Hämeen-Uudenmaan kirkkomusiikkipiirin laulujuhlaan<br />
Hyvinkäällä 22.5.<br />
Syyskausi alkoi 8.8. ja päättyi jouluaamun jumalanpalveluksiin kirkossa ja Jampan <strong>seurakunta</strong>kodissa.<br />
Syyskuun alussa hankimme matkarahaa Maa elää – markkinoilla myymällä itse tekemiämme leivonnaisia,<br />
säilykkeitä ja käsitöitä. Kävimme vastavierailulla Vetelissä, jossa pidimme nimipäiväkahvikonsertin ja<br />
lauloimme messussa.<br />
Lokakuun lopulla toteutimme Järvenpäässä ”Entisajan kahvikonsertin”, johon kuorolaiset valmistivat tarjottavat<br />
ja huolehtivat myös tarjoilusta. Tämän konsertin tuotto käytetään keväällä 2012 tehtävään matkaan Kirkon<br />
musiikkijuhlille Jyväskylään.<br />
Osallistuimme kahteen kirkkomusiikkipiirin kuorokurssiin. Kevätkaudella osa kuorolaisista syvensi tietojaan<br />
musiikin teoriasta Heli Alajan johdolla.<br />
Harjoituskertoja oli esiintymisten yhteydessä pidettävien harjoitusten lisäksi 34. Hyvinkään laulujuhla mukaan<br />
lukien esiintymisiä oli kaikkiaan 15, joista messuja ja jumalanpalveluksia 10.<br />
Kuoron taiteellisena johtajana toimi Katri Takala ja varajohtajana Heli Alaja.<br />
Kuorossa oli vuoden lopussa 17 sopraanoa, 13 alttoa, 4 tenoria ja 5 bassoa, yhteensä 39 kuorolaista.<br />
Lapsikuoron toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Vuonna <strong>2011</strong> lapsikuoroa johti Miikka Lehtoaho. Kuoro kokoontui viikoittain keskiviikko-iltaisin: pienempien<br />
ryhmä (n. 7-11 v.) klo 18 ja isommat (n. 12-15 v.) klo 18.45. Laulajia oli pienempien ryhmässä 22 ja isompien<br />
ryhmässä 3. Vanhempien laulajien ryhmä toimi enemmän laulukoulun tapaan.<br />
Kuoro esiintyi yhteensä 5 kertaa, mm. Järvenpää-päivänä kadulla Prima Vistan kanssa, Kynttilänpäivän<br />
messussa, Laurilan kyläkirkossa ja kauneimmissa joululauluissa. Lisäksi kuoro kävi kevätretkellä Keravan<br />
Hoplopissa.<br />
Kuoro lauloi sekä hengellistä että maallista musiikkia laajasti eri tyyleillä.
34<br />
Prima Vista toimintakertomus <strong>2011</strong><br />
Prima Vista -kuoron vuosi <strong>2011</strong> oli poikkeuksellisen aktiivinen, kuorolaisten omin sanoin: ”mahtavin ikinä”.<br />
Kuoron aktiivinen jäsenmäärä kasvoi 27:ään, kun valmistauduttiin Suomen Paras Kuoro <strong>2011</strong> -tv-ohjelman<br />
karsintoihin. Alkuvuosi kului karsintaan, semifinaaliin ja finaaliin valmistautumisessa. Prima Vista saavutti<br />
kilpailussa kolmannen sijan.<br />
Esiintymisiä oli vuoden <strong>2011</strong> aikana 23, niistä kolme suoria tv-lähetyksiä ja yksi suora radiolähetys.<br />
Jumalanpalveluksia oli viisi ja niiden lisäksi neljä iltakonserttia Järvenpään kirkossa ja kaksi aattohartautta<br />
Järvenpään siunauskappelissa.<br />
Kuoron kesäretki 4.–5.6. alkoi konsertilla Hämeenlinnan kirkossa. Sen jälkeen vetäydyttiin rentoutumaan<br />
Lautsian lomakylään Hauholle. Illalla pidettiin niin sanottu tuplatiimipalaveri, jossa pohjustettiin tulevan levyn<br />
ohjelmistovalintoja.<br />
Syyskauden keikkailu piti jättää vähemmälle, jotta olisi voitu jo aloittaa levyohjelmiston harjoittelu. Siinä ei<br />
onnistuttu, koska tv-kisan menestys toi keikkatarjouksia enemmän kuin koskaan. Myös joulukonsertteja<br />
järjestettiin kaksi. Ensimmäinen toteutettiin yhdessä Suomen Paras Kuoro -kilpailun finaalissa vierailleen<br />
tuomarin Petri Laaksosen ja hänen orkesterinsa kanssa.<br />
Kuoron nettisivut toimivat tiedotuskanavana ulospäin. Vuoden aikana kuorosta oli useita juttuja paikallislehdissä<br />
että yksi juttu Ilta-Sanomissa.<br />
Sisäisenä tiedotuskanavana toimi kuoron nettisivujen extra ja keskustelukanavana kuorolaisten Facebook-ryhmä<br />
ja hallituksen Facebook-ryhmä. Facebookiin perustettiin myös faniryhmä.<br />
Kuoro teetti tv-kilpailua varten jäsenilleen hupparit Prima Vista -painatuksilla. Hankittiin myös asusteita kuten<br />
huiveja ja koruja ja mieslaulajille turkoosit solmiot tv-kisaan ja punaiset joulukonsertteihin. Faneille teetettiin T-<br />
paitoja.<br />
Kuoron taiteellisena johtajana toimi koko vuoden kanttori Heikki Ruokonen ja hallituksen puheenjohtajana<br />
Markku Hakarinne.
35<br />
222 AIKUISTYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus ja toiminnan kuvaus<br />
Seurakunnan toimintalinjauksen mukaisesti aikuistyössä pyritään toimimaan kristillisen<br />
uskon, toivon ja rakkauden syntymiseksi ja kasvamiseksi erityisesti aikuisväestön parissa.<br />
Toiminta tapahtuu paljolti vapaaehtoisten aktiivisen toiminnan avulla yhteistyössä työalateologien kanssa.<br />
Aikuistyöstä on vastannut kirkkoherra Vesa Koivisto. Naistyöstä on vastannut Katri Kuusikallio, miestyöstä<br />
Miika Heikinheimo (30.9.<strong>2011</strong> asti) ja Sanan ja rukouksen illoista sekä kevään raamattuluentosarjasta Antti<br />
Kurkola (31.8.<strong>2011</strong> asti). Julistustyön toimistosihteerinä on toiminut vuoden <strong>2011</strong> alusta alkaen Pauliina<br />
Nurminen.<br />
Toiminta on perustunut vapaaehtoisten muodostamiin tiimeihin. Tavoitteena on ollut, että tiimit toimivat<br />
itsenäisesti ja vastaavat eri toimintamuotojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tiimien vetäjät ovat toimineet<br />
yhteyshenkilönä aikuistyön eri osa-alueista vastaaviin pappeihin. Aikuistyön eri toiminnoista vastaavat papit<br />
ovat osallistuneet tiimipalavereihin mahdollisuuksien mukaan.<br />
Aikuistyön tiimit ja vastuuhenkilöt:<br />
Sana ja rukous: Tapio Rantanen / Antti Kurkola / Vesa Koivisto<br />
Ristintie: Tarja Karhu / Antti Kurkola<br />
Naistenkahvila: Kirsti Saari / Katri Kuusikallio<br />
Miesten illat: Rainer Jormanainen / Miika Heikinheimo / Vesa Koivisto<br />
Henkireikä-illat: Vesa Koivisto<br />
Pienryhmätoiminta<br />
Aikuistyön alla on kokoontunut erilaisia harrastepiirejä (lentopallo-, puutyö- ja käsityöpiiri) sekä keskustelu-,<br />
rukous- ja raamattupiirejä.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Aikuistyön tavoitteita ovat olleet:<br />
a) Toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten kasvua kristittynä tuetaan. Heitä kannustetaan ja<br />
koulutetaan heidän tehtävissään. Uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan mukaan toimintaan.<br />
Kasvua kristittynä on pyritty tukemaan tarjoamalla monipuolista toimintaa, jossa voi syventyä<br />
uskonelämässä sekä tiedollisesti että käytännössä. Luentosarja keväällä ja syksyllä tarjosi runsaasti<br />
tiedollista ainesta niin raamatuntuntemukseen kuin muihin kristillisen uskon osa-alueisiin.<br />
Vapaaehtoisten kouluttaminen heidän tehtävissään ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Vaihtuvat<br />
työntekijävastuut eivät ole mahdollistaneet suunnitelmallista kouluttamista eikä tiimien toimintaa tukevaa<br />
koulutusta ole juuri ollut tarjolla.<br />
Ristintie keräsi jälleen suuren määrän vapaaehtoisia, jotka saivat tehtäviensä toteutukseen ohjausta. Ristin<br />
tien toteutus on tarjonnut monenlaista konkreettista tekemistä.<br />
Joitakin uusia vapaaehtoisia on saatu vastuutiimien toimintaan mukaan, mutta tarvetta olisi löytää useampia,<br />
jotta vastuu jakaantuisi tasaisemmin ja tiimien toimintaan löytyisi uusia näkökulmia.<br />
b) Aikuistyössä pyritään tarjoamaan aiempaa laajemmin <strong>seurakunta</strong>laisille mahdollisuuksia osallistua<br />
seurakunnan toimintaa. Erityisesti pyritään löytämään keinoja niiden tavoittamiseksi, jotka eivät ole<br />
aktiivisesti mukana seurakunnan toiminnassa.
36<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana toiminta on pyritty pitämään pääsääntöisesti ennallaan työntekijävastuiden muutosten<br />
vuoksi. Vuonna <strong>2011</strong> toteutettiin keväällä raamattuluentosarja ja syksyllä teemaluentosarja<br />
projektinomaisena toimintana. Luennot keräsivät runsaasti osallistujia ja saivat hyvää palautetta<br />
palautekyselyssä. Gospel-lattarituntien pitämistä jatkettiin ja tällä toiminnalla tavoitetaan aivan oma<br />
kohderyhmänsä.<br />
Henkireikä-illat ovat tavoittaneet suurelta osin juuri niitä, jotka eivät ole aktiivisesti mukana seurakunnan<br />
toiminnassa. Illoissa on esitelty eri mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena seurakunnassa sekä osallistua eri<br />
toimintamuotoihin. Tämän tavoitteen toteutumista on tukenut erityisesti Ristin tie sekä osaltaan myös muut<br />
aikuistyön toimintamuodot.<br />
c) Aikuistyö pyrkii luomaan tilaisuuksissa, ryhmissä ja koulutuksissa edellytyksiä ihmisten hyvälle<br />
kohtaamiselle, vuorovaikutukselle, yhteisöllisyyden kokemukselle ja Raamatun sekä uskon sisällön<br />
paremmalle tuntemiselle.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> luentosarjat ovat vastanneet erityisesti tavoitteeseen luoda edellytyksiä Raamatun sekä uskon<br />
sisällön paremmalle tuntemiselle. Aikuistyön eri toiminnoissa on pyritty tarjoamaan mahdollisuus hyvään<br />
kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen ja sitä kautta kokemukseen yhteisöllisyydestä. Aikuistyön toiminnot<br />
ovat keskenään hyvin erilaisia ja siksi tämän tavoitteen arvioiminen on hyvin haastavaa kootusti.<br />
3. Arviointi<br />
Toiminta on saatu säilytettyä lähes ennallaan ja joiltakin osin jopa kasvatettua. Vapaaehtoisia on riittänyt eri<br />
tehtäviin ja joitakin uusia vapaaehtoisia on saatu rekrytoitua. Kävijämäärät ovat säännöllisessä toiminnassa<br />
olleet lievässä laskusuunnassa paitsi Miesten illoissa. Ristin tie keräsi runsaammin väkeä kuin koskaan,<br />
johon vaikutti se, että se toteutettiin suurelta osin Lasten ristin tienä kaupungin päivähoidolle ja omille lapsija<br />
perhetyön ryhmille. Kävijämäärien lievä laskusuunta voi johtua osittain kaupungissa olevasta<br />
päällekkäisestä tarjonnasta vastaavanlaiselle toiminnalle, osittain työntekijävastuussa olevien henkilöiden<br />
vaihtumisista ja mahdollisuuksista panostaa työalaansa ja osittain toimintojen uudistamisen tarpeesta.<br />
4. Tunnusluvut<br />
2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Piirit 34 /315 31 /309 33/310 jäs. 34/315 jäs. 33/307<br />
jäs. jäs.<br />
Alfa-kurssi 2 / 18 + 1 / 30 - - -<br />
31<br />
Naisten kahvila 9 / 608 9 / 450 6 / 240 5 / 225 7/210<br />
Sana ja rukous 17 / 17 / 16 / 880 17 / 1260 17/854<br />
1530 1120<br />
Henkireikä-illat - 5 / 1310 5 /1178 5/950<br />
Ristintie 1710 1296 1345 130 / 1530 1222<br />
(+866)<br />
Miesten illat 8 / 196 8 / 197 9/241<br />
Luentosarja 11 23/1125<br />
Puutyökerho 37/424 37/464 32/416 35 /441 35/448<br />
Näpsäkkäät näpit 33/446 36/696 32/598 34/918 33/1035<br />
Gospel-lattarit - - - 2 / 62 5/ 75<br />
Gospel-salsa - - - - 6/70<br />
Lapin vaellus - - - 1 / 22 1/30
37<br />
Esirukouspyyntöjä 1261 kpl 1153 kpl 1017 kpl 768 kpl<br />
5. Talousluvut – 222 Aikuistyö<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 7.990,23 11.080 17.139,29 154,7<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 81.442,04 90.310 86.452,69 95,7<br />
Toimintakate (ulkoinen) 73.451,81 79.230 69.313,40 87,5<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, 134.031,75 142.670 132.014,38 92,5<br />
ulk./sis.)<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 153.312,46 162.800 152.076,62 93,4<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille:<br />
Kustannuspaikalla 222 budjetti alittui 12,5 %:lla eli noin 10 000 eurolla. Suurimmat alitukset tapahtuivat<br />
asiantuntijapalkkioissa (2900 e) ja kirjallisuudessa ja lehdissä (1856 e). Tulopuolella retki- ja matkamaksuissa<br />
tuli budjetoitua enemmän tuottoja, tosin vastaavasti kulupuolella majoitus- ja ravitsemuspalveluissa on reilu<br />
ylitys. Nämä johtuvat Lapin vaelluksen tuloista ja menoista.
38<br />
224 LÄHETYSTYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Lähetystyö on evankeliumin viemistä kaikkialle maailmaan Jeesuksen antaman lähetyskäskyn mukaisesti.<br />
Työalan erityisenä tehtävänä on sekä huolehtia lähetys- ja kansainvälisyyskasvatuksesta että pitää esillä<br />
mahdollisuutta lähteä lähetystyöhön ja osallistua maailmanlaajuiseen lähetystehtävään.<br />
Lähetystyö toimi seurakunnan linjan mukaisesti ja piti esillä maailmanlaajuista lähimmäisestä huolehtimista.<br />
Työala toimi seurakunnan arvojen mukaisesti kantaen vastuuta kaukaisista lähimmäisistä ja herättelemällä<br />
kaikenikäisiä huomaamaan heikommassa asemassa olevat ihmiset. Lähetystyössä korostettiin ihmisten<br />
tasavertaisuutta Jumalan luomina ja lunastamina.<br />
Lähetystyön työalavastaavana toimi lähetyssihteeri Minna Lairi, työalateologina Tarja Seppänen (20 % teologin<br />
työajasta) sekä lähetystyön osuutena 5 % julistuksen toimistosihteeri Pauliina Nurmisen työajasta.<br />
Seurakunnalla oli vuoden päättyessä seitsemän nimikkosopimusta kolmen lähetysjärjestön kanssa:<br />
- Suomen Lähetysseura: nimikkolähetit Maija ja Ossi Kuoppala (Namibia), Leena ja Lasse Lampinen<br />
(Tansania) ja Riitta Luume (Israel) sekä nimikkokohdesopimukset Neplissa vammaisten ja nuorten<br />
koulutukseen<br />
- Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä: nimikkolähetti Hilkka Hares (Etiopia)<br />
- Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys: Nimikkolähetti Ulla-Kaija Hiltunen (Saksa)<br />
Julistusjohtokunta päätti seurakunnan lähetysjärjestöille myöntämän talousarviomäärärahan, 136 000 €,<br />
kohdentamisesta.<br />
Seurakunnasamme toimivat seuraavat lähetyspiirit: Ikkuna Palestiinaan –piiri, Kansanlähetyksen lähetyspiiri,<br />
Kenian lähetyspiiri, Kirkon lähetyspiiri, Kylväjän raamattu- ja lähetyspiiri, Lähetyksen työpaja ja<br />
Radiolähetyspiiri. Piireissä on mukana yhteensä noin 100 henkilöä.<br />
Lähetyssihteerin kenttämatka Nepaliin (Suomen Lähetysseura osallistui kustannuksiin) ja toimiminen<br />
tasauslähettiläänä näkyivät koko seurakunnan toiminnassa. Nepal ja tasaus olivat esillä lähes 30 tapahtumassa ja<br />
muutamissa lehtiartikkeleissa. Lähetysteologi vieraili lomallaan nimikkolähettien luona Tansaniassa<br />
(seurakunnan osallistui matkakustannuksiin). Matkaa hyödynnetään pääasiassa vuoden 2012 toiminnassa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Lähetystyön keskeisenä tavoitteena oli seurakunnan olemukseen kuuluvan lähetystehtävän painottaminen<br />
kaikissa ikäryhmissä ja toimintamuodoissa. Työala jatkoi lasten ja nuorten kansainvälisyys- ja lähetyskasvatusta<br />
Tavoitteena oli kohdata 80 % esikoululaisista, 80 % toisluokkalaisista ja 80 % kuudesluokkalaisista sekä<br />
mahdollistaa lähetysteeman toteutuminen kaikissa rippikouluissa vuoden <strong>2011</strong> aikana. Seurakunnan hyvät<br />
yhteydet päivähoitoon ja kouluihin, hyvä yhteistyö seurakunnan kasvatuksen kanssa sekä yhteistyötahojen<br />
luottamus lähetyspaketin laatuun mahdollistivat tavoitteen ylittymisen.<br />
Lähetystyön toisena tavoitteena ja toiveena oli, että <strong>seurakunta</strong> ei vähennä lähetystyön avustuksia ja maksata<br />
taloustaantumaa maailman köyhimmillä. Tavoite toteutui.<br />
Lähetystyön tavoitteena oli tarjota mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä. Kirkko toteuttaa lähetystehtäväänsä<br />
virallisten lähetysjärjestöjen välityksellä. Useilla järjestöillä oli seurakunnassamme kannattajia ja lähetyspiirejä.<br />
Lähetystyö oli yksi seurakunnan merkittävistä vapaaehtoistyön muodoista. Lähetystyön vapaaehtoiset ovat<br />
tehtäviinsä sitoutuneita pitkänlinjan kristittyjä. Lähetystyö perustui vapaaehtoisten toimintaan, antoi<br />
mahdollisuuden osallistua ja kokea <strong>seurakunta</strong>yhteyttä.
39<br />
3. Arviointi<br />
Lähetystyön menestymistä auttavat seurakunnan hyvät suhteet koulujen, päivähoidon, järjestöjen ja muiden<br />
toimijoiden kanssa. Työalojen kanssa tehdyllä yhteistyöhöllä lähetystyö on saatu osaksi seurakunnan<br />
perustoimintaa. Lasten ja nuorten lähetyskasvatus on toteutettu neljässä ikäluokassa. Laajuudeltaan<br />
lähetyskasvatus on Järvenpään seurakunnassa toteutettu esimerkillisellä tavalla, josta muut ottavat mallia.<br />
Pitkäkestoinen asennevaikuttaminen on muovaamassa lasten ja nuorten asenteita lähetystyöhön.<br />
Lähetystyöllä on vuosittain runsaasti kokoavaa toimintaa työntekijämäärään suhteutettuna. Lähetyspiirit toimivat<br />
maallikkovetoisesti, mutta näkyvämpi toiminta on sisällöllisistä syistä toteutettu työntekijävetoisesti. Työn<br />
laajentuminen ja vaativuuden lisääntyminen sekä uusiin haasteisiin vastaaminen vaativat työntekijöiltä<br />
monipuolista osaamista ja sitoutumista<br />
Kokonaiskirkon tasolla vapaaehtoistoimintaa on viime vuosina painotettu. Lähetystyö on alusta asti perustunut<br />
vapaaehtoisten toimijoiden varaan. Seurakukunnassamme säännöllisen toiminnan piirissä toimii yli sata<br />
vapaaehtoista.<br />
Kirkkoneuvoston iltakoulussa keskusteltiin seurakunnan lähetystyöstä ja sen linjauksista. Neuvosto lausui<br />
kiitokset yhteisestä työnäystä, innostuksesta sekä pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta työstä.<br />
Työntekijöiden tutustuminen lähetyskenttiin on olennaisen tärkeää, sillä matka mahdollistaa havainnollisen ja<br />
omakohtaisen kerronnan lähetyksen arjesta, iloista ja vaikeuksista kaikenikäisille järvenpääläisille. Laajempaa<br />
näkökulmaa seurakunnan tasolle on tuonut lähetyssihteerin toimiminen hiippakunnan, kirkkohallituksen,<br />
lähetysjärjestöjen ja ammattiyhdistyksen työryhmissä.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
esikoululaiset 90 % 90 % 75 % 85 % 90 % 90 %<br />
2. luokkalaiset 100 % 90 % 100 % 90 % 95 % 90 %<br />
6. luokkalaiset 80 % 80 % 80 % 85 % 80 %<br />
rippikoululaiset 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 35.971 5.200 31.969,05 614,8<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -244.094,82 -224.380 -245.796,83 109,5<br />
Toimintakate (ulkoinen) -208.123,84 -219.180 -213.827,78 97,6<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -225.711,95 -238.950 -230.593,66 96,5<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -253.577,81 -268.100 -259.588,63 96,8<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:<br />
Talousarviossa <strong>2011</strong> oli tuottoihin sisällytetty ainoastaan leiri- ja retkitulot.<br />
Toimintatuottoihin ja toimintakuluihin kirjataan nykyisen kirkkohallituksen kirjanpito-ohjeen mukaan<br />
mm. kaikki lähetystyölle seurakunnan toiminnassa kerätyt varat. Kirjausjärjestelmän vuoksi lähetystyön<br />
toimintakulut ja toimintatuotot ovat ylittyneet. Sitovan toimintakatteen toteutuma on 97,6 %.
40<br />
230-233, 241 LAPSI- JA PERHETYÖ<br />
230 Perhetyö<br />
231 Pyhäkoulutyö<br />
232 Päiväkerhotyö<br />
233 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta<br />
241 Perhekerhotyö<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Perustehtävänä on kasteopetuksesta huolehtiminen sekä vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja vapaaehtoisten<br />
pyhäkoulun- ja lauantaipesäohjaajien tukeminen heidän kasvatustehtävässään.<br />
Oman kokoavan toiminnan kautta tavoitetaan lähes kaikki järvenpääläiset alle kouluikäiset lapset ja osa alakoulujen<br />
1.-2. luokan oppilaista: pikkulapset, pyhäkoulu, päivä- ja perhekerhot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä<br />
päivähoitoyhteydet. Lisäksi tavoitetaan suuri joukko lasten vanhempia, kasvattajia ja päivähoidon sekä koulujen<br />
henkilöstöä.<br />
Perheleirit ja perheille suunnatut kerhot tarjoavat perheille ja kotona oleville aikuisille ja lapsille mahdollisuuden<br />
olla yhdessä ja kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Erilaisten toimintojen ajatuksena on<br />
perheiden ja vanhemmuuden sekä puolisoiden välisen suhteen tukeminen sekä ennaltaehkäisevän tuen<br />
tarjoaminen lapsille, vanhemmille ja koko perheelle erilaisissa arkielämän tilanteissa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
1) Toimintaa suunnataan alueellisesti ja aikataulullisesti eri kohderyhmien tarpeisiin. Työssäkäyvien<br />
vanhempien perheitä ajatellen lisätään viikonlopputoimintaa. Samalla rohkaistaan erityisesti perheenisiä<br />
osallistumaan toimintaan. Kartoitetaan perheiltä koottujen asiakaspalautteiden ja kerhotoiminnan tilastojen<br />
avulla toiminnan tarvetta sekä seurataan käyttöastetta. Palautetta kerätään myös päivähoidon lapsilta ja<br />
työntekijöiltä, koska suurin osa järvenpääläisistä alle kouluikäisten lasten perheistä kuuluu kaupungin<br />
varhaiskasvatuksen asiakaskuntaan.<br />
Alueellista toimintaa, eri kohderyhmiä huomioon ottaen, on aktivoitu perhetyöntekijän ja kiertävien<br />
lastenohjaajien työtehtävien lisäksi kolmen lastenohjaajan viikkotyöaikaan sisällytetyn alueellisen ja projekteihin<br />
suunnatun työn mahdollistamisella. Kokoavan toiminnan lisäksi ko. lastenohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä<br />
koulun ja päivähoidon kanssa sekä toimivat omassa työyhteisössä yli työmuotorajojen erilaisissa alueille<br />
suunnatuissa tapahtumissa ja jumalanpalvelustoimissa. Lähes kaikki lastenohjaajat ovat olleet mukana vuoden<br />
aikana omien kerhopistealueiden Puuhamessuissa, kyläkirkoissa tai alueen muissa tapahtumissa. Palautteiden<br />
kerääminen on siirretty myöhemmäksi, työmuodon jatkuvien työntekijävaihdosten takia.<br />
2) Pyhä-painopisteen tukemana nostetaan kristillisen kasvatuksen profiilia kokoavassa toiminnassa.<br />
Kerhopisteiden toimintasuunnitelmissa näkyy kristillisen kasvatuksen tavoitteet suunnitelmineen ja erilaisine<br />
menetelmineen – hartaus luonnollisena osana kerhotoimintaa, seurakunnan arvopohja näkyy myös koululaisten<br />
iltapäivätoiminnassa. Mitataan kerhopistekohtaisilla toimintasuunnitelmien toteutumisen arvioinneilla ja kauden<br />
päätteeksi asiakaspalautteilla; myös vuoden aikana kertyneet suulliset ja kirjalliset asiakaspalautteet kootaan<br />
tarkastelua varten.<br />
Pyhä-painopiste on näkynyt kerhopisteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsi- ja perhetyön pappi on<br />
kiertänyt useita kerhopisteitä ja valmistellut ja toteuttanut yhdessä kerhoryhmän kanssa jumalanpalveluksen.<br />
Vuoden <strong>2011</strong> aikana on tehostettu toiminnan suunnittelua ja etsitty yhdenmukaista tapaa tehdä suunnitelmia<br />
kerhopiste-alueittain, joita on jatkossa helppo arvioida toteutuneen toimintavuoden päätteeksi. Asiakaspalautteita
41<br />
ei ole kerätty kirjallisesti, suullista tai sähköpostilla tulleita yksittäisiä palautteita on käsitelty yhteisissä<br />
lastenohjaajien kokouksessa tavoitteena kehittää toimintaa pääosin palautteiden mukaiseen suuntaan.<br />
3) Viestinnän tehostaminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti oikeisiin kohteisiin. Kootaan kattava<br />
osoitteisto ja lisätään täsmämainontaa yhteisen toimintaesitteen lisäksi tapahtuma-/ toimintakohtaisilla<br />
mainoksilla oikeille kohderyhmille osoitettuna. Jatketaan henkilökohtaista kutsumista 4-vuotissyntymäpäiville<br />
ja vauvakirkkoihin. Huolehditaan Internet-sivujen ajantasaisesta päivittämisestä. Tiedottamisen tehokkuutta ja<br />
tavoittavuutta mitataan 1) asiakaskyselyillä tapahtumissa/ tilaisuuksissa, joissa kysytään tiedonsaantikanavaa, 2)<br />
osallistujamäärillä, joita verrataan edellisvuosien tilastoihin. Tiedottamisen välineenä pyritään käyttämään<br />
mahdollisuuksien mukaan sähköpostia.<br />
Työmuodon viestintää ja mainostusta tehostettiin sosiaaliseen mediaan liittymällä, lapsi- ja perhetyön näkyvyys<br />
Facebookissa. Henkilökohtaista kutsumista ja mainosten lähettämistä/henkilökohtaista jakamista yhteistyöverkostoihin<br />
on jatkettu ja lisätty. Internet-sivuja on pyritty päivittämään ajantasaisesti. Vuoden aikana oli yksi<br />
asiakaskysely. Kyselyn teki kristillisen varhaiskasvatuksen ohjaajakoulutuksessa ollut opiskelija. Hänen<br />
kehittämishankkeeksi oli sovittu seurakunnan perheille suunnattujen leirien ja retkien kehittäminen. Aineiston<br />
keruussa kyselyyn osallistuneiden otos oli pieni, mutta suuntaa antavana mainostuksen osalta oli se, että<br />
toimintaesitettä luetaan ja ystäviltä/naapureilta saadaan tietoa, hyvin vähän mainostusta huomioidaan sosiaalisen<br />
median kautta.<br />
4) Tuetaan kotien kasteopetusta ja vahvistetaan perheiden seurakunnan jäsenyyttä varhaista vuorovaikutusta<br />
tukevalla toiminnalla ja verkostoyhteistyön vahvistamisella. Neuvolan perhevalmennus ja eka vauva -kerhot,<br />
joihin on mahdollista osallistua myös vauvaa odottavat vanhemmat. Mittarina toimii lapsi- ja perhetyön<br />
aikaisempi mittari: syntyneet/kastetut<br />
Neuvolan perhevalmennuksessa on säännöllisesti ollut papin työpareina lastenohjaajia, jotka esittelevät<br />
seurakunnan varhaiskasvatustoimintaa. Valmennusilloissa on pääosin ollut esittelyssä perhekerhotoiminta, joista<br />
erityisesti on nostettu esille sylimuskari ja eka vauva -kerho. Eka vauva -kerho on ollut suosittu vertaistuen<br />
mahdollistava kohtaamispaikka ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen.<br />
5) Toteutetaan parisuhdetyötä kurssi- ja leiritoiminnan lisäksi Solmu suhteessa - yksilö-/ ryhmätoiminnan<br />
käynnistämisellä. Suunnittelukauden <strong>2011</strong>–2013 aikana tavoitteena on saada yksilötyöskentely osaksi toimintaa<br />
ja ryhmätoimintaa käynnistetään.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> Solmuja parisuhteessa neuvontaan (8-10 krt/asiakaspari) osallistui 4 pariskuntaa. Sen lisäksi<br />
järjestettiin yksi Solmuja parisuhteessa –ryhmä. Koulutettuina neuvojina toimii pappi ja lastenohjaaja. Solmuja<br />
parisuhteessa –toiminta vakiintui osaksi seurakunnan tarjoamaan tukea vaikeassa elämäntilanteessa oleville<br />
pareille. Keväällä järjestettiin parisuhdeluentoja, joiden yhteydessä kokoontui parisuhderyhmä, jota vedettiin<br />
vapaaehtoisvoimin.<br />
6) Pyhäkoulutyön ja samalla uusien vapaaehtoisten pyhäkoulunohjaajien sitoutumista toimintaan tuetaan<br />
vakituisten työntekijöiden avulla. Periodipyhäkouluissa toisena ohjaajana toimii lastenohjaaja. Tavoitteena on<br />
toteuttaa 3-4 periodipyhäkoulua vuodessa neljänä peräkkäisenä lauantaina ja mukana on lastenohjaaja.<br />
Toimintaan osallistuu useita lastenohjaajia, ettei työn kuormittavuus nouse liian suureksi kokoavan<br />
arkitoiminnan lisäksi.<br />
Periodi- eli jaksopyhäkouluja toteutettiin 4 kertaa vuoden aikana. Kirkkopyhäkoulun lakkautumisen myötä<br />
keväällä <strong>2011</strong> vapaaehtoiset pyhäkoulunohjaajat ovat vähentyneet, joten jaksopyhäkoulut toteutettiin pääosin<br />
lastenohjaajavetoisesti.
42<br />
7) Lapsi- ja perhetyön varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirjan (VAKE) työstäminen aloitetaan vuoden <strong>2011</strong><br />
aikana. Tavoitteena on saada Järvenpään seurakunnan lapsi- ja perhetyön kehittämisasiakirja valmiiksi vuoden<br />
2013 loppuun mennessä.<br />
Järvenpään seurakunnan omaa VAKEa on aloitettu johtavan lapsityönohjaajan KIRJO II kehittämishankkeen<br />
myötä. Lapsityönohjaajat ovat käyneet Seurakuntien Lapsityön Keskuksen Seija Saarisen kanssa<br />
konsultaatiokeskustelun kesäkuussa <strong>2011</strong>. Sen avulla on saatu tukea ja ohjeistusta tulevaa asiakirjan työstämistä<br />
varten.<br />
3. Arviointi<br />
Seurakunnan varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa ja sisältöjen laadullisessa kehittämisessä on pidettävä<br />
yhteistyön mahdollisuudet aktiivisena kaupungin kanssa. Kaupungin vahvistaessa avointa varhaiskasvatustoimintaansa<br />
kerhomuotoisena, se on näkynyt päiväkerholaisten vähenemisessä ja syksyllä <strong>2011</strong><br />
järjestetyssä yhteistyöpalaverissa sovittiin yhdenmukaisesta varhaiskasvatustoiminnan kerhojen hakumenettelyistä<br />
ja myös avoimesta keskusteluyhteydestä eri alueille suunnitellusta toiminnasta päällekkäisyyksien välttämiseksi.<br />
Seurakunnan päiväkerhotoiminnassa on käyttöasteessa näkyvissä (n. 75 %), että <strong>seurakunta</strong>laiset ja kaupunkilaiset<br />
käyttävät molempien sekä kaupungin että seurakunnan varhaiskasvatuskerhoja palveluinaan eli kahden päivän<br />
kerhoissa toisena käydään seurakunnan ja toisena kaupungin kerhossa. Tämä ehkä kertoo tasaisesta laadusta ja<br />
kiinnostuksesta molempien toimintaan, mutta osa lapsista jää ilman kerhopaikkaa tällä tavoin. Perhekerhojen osalta<br />
on myös ollut päällekkäisyyttä, mutta osallistujamäärissä ei ole suuria muutoksia. Päiväkerholaisten vähetessä<br />
sylimuskaritoimintaa on pystytty lisäämään eli vertaistuen mahdollisuus myös musiikin kautta kokoontuneille<br />
lapsiperheille.<br />
Tilastoja:<br />
21 lastenohjaaja, 1 perhetyöntekijä, joiden työpanos on n. 790 viikkotuntia<br />
2-3 lapsityönohjaajaa<br />
työalapappi<br />
2-3 määräaikaista tuntityöntekijää perhekerhoissa<br />
4-6 vapaaehtoista pyhäkoulunohjaajaa<br />
Vuoden aikana eri lapsia ollut kevään ja syksyn aikana yhteensä:<br />
2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Päiväkerhot 518 418 365<br />
Koululaisten iltapäivätoiminta 162 157 186<br />
Pyhäkoulut 40 85 105<br />
Perhekerhot, kokoontumiskerrat yhteensä ja osallistuneet yhteensä koko vuodelta (joka kerta lasketaan mukaan):<br />
2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Osallistumiskertaa 462 466 488<br />
Aikuisia 4346 4404 4184<br />
Lapsia 6727 6357 6203<br />
Uutena toimintana, vuorovuosina joulumatkan kanssa, aloitettiin lasten pääsiäisvaellus. Tapahtuma on suunnattu<br />
päivähoidon lapsien ja aikuisten lisäksi kaikille <strong>seurakunta</strong>laisille ja kaupunkilaisille Ristin Tien<br />
vaihtoehtona/lisäksi. Ensimmäisen kerran kokemukset niin työntekijöillä kuin osallistujillakin olivat erittäin<br />
positiiviset, 30 kierrokseen osallistui yhteensä 866 vaeltajaa ja media tavoitti myös tapahtuman (Pikkuväki -lehti<br />
keväällä 2012). Päivähoidon ja päiväkerholaisten vuotuiset kirkkohetket (2 kertaa/vuosi) tavoittavat yhä suuren<br />
joukon kaupungin lapsia ja ammattikasvattajia.
43<br />
Perhetyöntekijän resurssit ovat olleet laaja-alaisessa tehtäväkentässä 100 % käytössä. Yhteistyö diakonian<br />
kanssa on jatkunut syrjäytymisvaarassa olevien tyttöjen ryhmänohjauksella ja kotikäyntityöllä, jonka<br />
vähentyessä, yhteistyötä on lisätty perheasianneuvottelukeskuksen kanssa. Parisuhdetyön osuus on kasvanut<br />
perhetyöntekijän tehtävissä ja yhteistyö työalapapin kanssa on ollut aktiivista. Perhetyöntekijän rooli<br />
seurakunnan työntekijänä perheiden turvaverkostossa on merkittävä.<br />
Koulun ja päivähoidon kanssa tehtävän yhteistyön merkitys on kasvanut kokoavan toiminnan muuttuessa yhä<br />
enemmän perhekerhopainotteiseksi. Alle kouluikäisten ja osittain alakouluikäisten tavoittaminen kokoavassa<br />
toiminnassa ei ole enää itsestään selvyys. Työmuoto on pystynyt mukautumaan muutoksiin ja suuntaamaan<br />
työntekijäresursseja myös kouluun ja päivähoitoon alueellisen työn näkökulmasta. Kiertävät lastenohjaajat<br />
luotsaavat koko suurta päivähoidon yhteistyön kenttää ja Jampan sekä Kyrölän alueelle on pystytty jo<br />
keskittämään yhteistyön mahdollisuutta työntekijöiden työajassa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja Kyrölän<br />
alueella koulu sekä päivähoito ovat avanneet ovensa seurakunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jampan alueella<br />
yhteistyökuviot ovat muotoutumassa koko seurakunnan alueellisen työn vision mukaisesti. Molemmilla alueilla<br />
yhteistyö muiden työmuotojen kanssa on toivottavaa, jotta työn kehittäminen ja laajentaminen olisi mahdollista.<br />
Haarajoella alueellisen työn mahdollisuus on myös huomioitu.<br />
Kristillisen kasvatuksen ja kokonaisvaltaisen lasten kasvun ja kehittymisen tukeminen vaatii nykyaikana<br />
laadukasta sisällöllistä suunnittelua seurakunnan toiminnassa. Tähän työvälineeksi on suunnitelmissa Järvenpään<br />
seurakunnan oma varhaiskasvatuksen asiakirja. Konsultaatiokeskustelun tuloksena työmuodolla on kysymyksiä<br />
ja jo paljon valmista.<br />
Mitä on siis jo valmiina Mihin kiinnitettävä huomiota Millainen onkaan Järvenpään seurakunnan VAKE<br />
Keskustelussa todettiin, että toiminta on hyvin monipuolista ja tavoittavaa. Kentällä työtä tekee osaava joukko<br />
lastenohjaajia. Ja edessä on mielenkiintoinen, keskusteleva prosessi. Seuraavanlaisia huomioita, jo aika valmiiseen<br />
– kirjoittamattomaan kehittämisasiakirjaan – kuulimme: Järvenpään seurakunnan VAKE:ssa on hyvä kiinnittää<br />
huomiota teologiseen ja pedagogiseen vuoropuheluun → pedagogiikka ajanmukaista, teologisten perusteiden<br />
terävöittämistä. Kehittämisen kärjiksi nousivat: sosiaalinen media, päiväkerho avointa varhaiskasvatusta, johon<br />
tehdään suunnitelma ja toimenpideohjelmaa. Tavoitettavuus ja näkyvyys on pidettävä kärkenä mukana. Ja<br />
työalalle oma visio tai perustehtävän kiteyttäminen etsintään.<br />
Kesätoimintakaudella lastenohjaajat työllistyvät yhä enemmän koko kasvatuksen yhteisessä rippikoulu- ja<br />
leiritoiminnassa. Lasten kesäleiritoiminta on yhä suosittua ja ilmoittautumistilanteessa kaikki alle kouluikäisten<br />
leiripaikat täyttyivät. Kesän kaupunkitoiminta painottui perheille suunnattuihin kesäkahviloihin ja alle kouluikäisten<br />
kesäkerhoihin sekä Laurilassa ja Jampassa pidettyihin Kesäporttipäiviin. Kesän <strong>2011</strong> kaupunkitoiminnassa oli<br />
tavallista vähemmän osallistujia. Jatkossa työmuoto miettii mainonnan kehittämistä ja toiminnan suuntaamista<br />
enemmän päiväretki-tyyppiseen toimintaan kesäaikana leirien lisäksi.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
syntyneet 440 506 463 466 472<br />
kastetut 385 414 364 349 351<br />
(87,5 %) (81,8 %) (78,6 %) (74,8 %) (74,4 %)<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 178.876,12 169.900 187.230,30 110,2<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 981.826,45 1.163.620 975.801,52 83,9<br />
Toimintakate (ulkoinen) 802.950,33 993.720 788.571,22 79,4
44<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 1.199.274,05 1.411.850 1.238.569,4 87,7<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 1.613.149,01 1.845.680 1.669.245,9 90,4<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:<br />
Lapsi- ja perhetyön viisi (5) budjettia yhteenlaskettuna on alittunut ja tavoitteena on johdon tasolta tulleen<br />
säästötoiveen toteuttaminen. Määrärahoja on koko vuoden käytetty yhteisen työn näyllä eli alue- ja<br />
kerhopistekohtaisesti tehdään hankinnat ja laskujen hyväksyjä jakaa niitä eri budjettien alaisuuteen.<br />
Kierrätysajatuksen mukaisesti työmuoto jatkoi edellisvuoden tapaan säästölinjalla materiaalihankinnoissa, joten<br />
toimintamäärärahat ovat olleet riittävät. Kalustemäärärahoja oli tarkoitettu suunnata Kirkonkulman työmuodon<br />
omiin sisustuksellisiin lisäkalusteisiin, mutta muutto siirtyi vuodenvaihteeseen ja näin kalustemäärärahoja jäi<br />
käyttämättä.<br />
Koululaisten iltapäivätoiminnan yhteistyösopimus päivitettiin kesäkuussa <strong>2011</strong> ja valtionosuudesta <strong>seurakunta</strong><br />
on elokuusta lähtien saanut 85 % eli 10 % enemmän kuin aikaisemmin ja myös 10 koululaisen lisäpaikat<br />
sopimuksessa ovat lisänneet maksutuottoja n. 20.000 €. Työntekijäresursseja ei ole toiminnan lisääntymisen<br />
myötä kasvatettu. Sitä vastoin lapsityönohjaajien kohdalla on jatkuvasti ollut vajausta ja näin palkkakuluissa on<br />
tapahtunut säästöä toimintakertomusvuonna <strong>2011</strong>. Lastenohjaajien sijaisia työmuodossa on jouduttu käyttämään<br />
enemmän, koska kiertävät lastenohjaajat tekevät osin lapsityönohjaajien työtehtäviä ja heidän työaikansa ei riitä<br />
enää niin paljon sijaisena olemiseen, myös oppisopimusopiskelijoiden lähiopiskelupäivät vaativat kolmen<br />
sijaisen verran lisätyövoimaa kerran kuukaudessa.<br />
Oppisopimusopiskelijat (3) ja kymmenet Seurakuntaopiston opiskelijat, jotka suorittavat työssäoppimisjaksoaan<br />
seurakunnan varhaiskasvatustoiminnassa, ovat tuoneet myös työmuodolle maksutuottoja.<br />
Työmuodossa kiinnitetään yhä huomiota viiden (5) budjetin yhdistämiseen (230, 231, 232, 233 ja 241),<br />
perusteluna se, että työntekijät, työtehtävät ja toimipisteet ovat olleet yhteisiä, jolloin tarvetta hankintoihin eri<br />
työmuodoille erikseen ei ole ollut. Kerhopistekohtaisessa määrärahajaossa on määrärahat yhdistetty<br />
kerhopisteiden kaikkea toimintaa koskevia hankintoja varten.<br />
Alueellinen ja kerhopistekohtainen - perhelähtöinen laaja-alainen toiminta, elämänkaariajatteluna pikkulapsista<br />
rippikoululaisiin ja koko ajan rinnalla tuetaan koko perhettä eri elämän vaiheissa - kohti tulevaa yhteisen työn<br />
visiota koko kasvatuksen kentässä tukee yhden budjetin seurakunnan varhaiskasvatustoimintaa.
45<br />
234 VARHAISNUORISOTYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Toiminta-ajatuksena on kohdata 7-14 -vuotiaita tyttöjä ja poikia leirien ja muun toiminnan avulla kokemaan<br />
turvallisuutta ja iloa suhteessa Jumalaan ja kantamaan vastuuta itsestä ja lähimmäisestä. Toiminta koostuu leirija<br />
kerhotoiminnasta, koulu- yms. yhteistyöstä ja erilaisista tapahtumista.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Tavoitteet:<br />
Tavoitteena on kohdata ja tukea lapsia ja perheitä monipuolisen toiminnan tarjoaminen resurssien mukaan.<br />
Monipuolinen leiritoiminta on ollut tärkeä painopiste. Olemme pyrkineet pitämään ohjelmakokonaisuudet<br />
laajoina ja monipuolisina, koska esimerkiksi leireillä on paljon lapsia, jotka käyvät vuoden aikana monilla<br />
leireillä. Kerhotoiminnan vähentyminen on antanut tilaa kouluyhteistyön lisäämiselle ja perheiden kohtaamiseen<br />
esim. perhekerhoissa.<br />
Työmuodossa pyritään toteuttamaan kirkon tavoitetta, jossa toteutuu läsnäolon kirkon visioon sitoutunut<br />
kristillinen kasvatustyö ja läsnäolon nuorisotyö ahdistuneiden, kärsivien sekä varattomien lasten, nuorten ja<br />
perheiden rinnalla kulkijana sekä tukijana heidän arjessaan.<br />
Tavoitteiden toteutuminen:<br />
Leiritoiminta tavoittaa edelleen hyvin, sillä leiriläisten määrät eivät ole juuri vähentyneet. Esim. kesän leirille<br />
tulijoita oli enemmän kuin voitiin ottaa. Talvikauden leirien laajat ikäryhmät leireillä (7-14 v. lapset voivat olla<br />
samoilla viikonloppuleireillä) ovat palvelleet perheitä hyvin ja olemme saaneet siitä hyvää palautetta. Laaja<br />
kohderyhmä mahdollistaa sen että perheen eri-ikäiset lapset voivat osallistua samalle leirille. Äkillisen<br />
työntekijävaihdoksen takia syksyltä <strong>2011</strong> peruttiin 1 viikonloppuleiri.<br />
Kerhotoiminta on vähentynyt aikaisemmista vuosista, vaikka syksyllä oli taas hiukan enemmän kerholaisia kuin<br />
muutamaan aikaisempaan vuoteen. Ilta-aikaan tapahtuva kerhotoiminta ei kerää kerholaisia samalla tavalla kuin<br />
aikaisemmin. Lisäksi kerhonohjaajien löytäminen on käynyt vaikeaksi ja kerhoja on jouduttu näistä syistä<br />
vähentämään. Kaikkiaan kerholaisten vähentymiseen on varmasti monia syitä – uudet ja monipuoliset<br />
harrastusmuodot ja niiden läheisyys on varmasti yksi. Kilpailu lasten ja nuorten ajasta on kovaa. Tämä on syynä<br />
myös siihen että nuoria vapaaehtoisia on vaikea saada sitoutumaan koko toimintakauden kestävään toimintaan.<br />
Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää ja olemme pyrkineet lisäämään sitä omassa työssämme. Kouluyhteistyön<br />
muotoina ovat olleet päivänavaukset ja tuntivierailut (teemoina mm. srk:n toiminnan esittely, ryhmätoiminnan<br />
vahvistaminen eri luokka-asteilla, erilaiset projektit kouluilla, leirikoulu, yhteistyö oppilashuoltoryhmän kanssa).<br />
Näitä on toteutettu ainakin varhaisnuorisotyöntekijöiden omilla yhteyskouluilla. Lisäksi toteutamme vuosittain<br />
kaikkien Järvenpään koulujen 2-lk. lähetyskasvatuskierroksen (2 viikkoa) yhdessä lähetyssihteerin ja<br />
lähetystyöstä vastaavan teologin kanssa. Osallistumme myös koululaiskirkkojen toteutukseen<br />
(adventti-, joulu-, pääsiäis- ja kevätkirkot).<br />
Yhteistyö perhe- ja lapsityön kanssa on mahdollistanut perheiden ja vanhempien kohtaamista myös<br />
perhekerhoissa ja erilaisissa tapahtumissa pitkin toimintavuotta.<br />
Tiedotus tapahtui lehdissä, internetissä ja koulujen kautta jaettavissa esitteissä.<br />
3. Arviointi<br />
a) Työalan perustehtävä toteutui hyvin järjestetyssä toiminnassa. Erityisesti tämä näkyi leiriteemoissa ja<br />
kouluyhteistyössä. Sisällöt nousevat perustehtävästä käsin ja ohjaavat toimintaa.
46<br />
b) Leiritoiminta on laajaa ja monipuolista. Sen järjestäminen ja toteuttaminen on laadukasta ja sille on ollut<br />
selkeä tarve ja paikka. Leiritoiminta on painopiste, josta saatu palaute osallistujilta sekä heidän<br />
vanhemmiltaan on ollut positiivista. Tämä palaute vahvistaa leirityön painopisteen tärkeyttä.<br />
c) Kerhotoiminta on ollut viime vuosina haasteellista. Sekä kerholaisten että kerhonohjaajien määrä on<br />
vähentynyt. Kuluneella vuodella kerholaisia oli kuitenkin enemmän kuin aikaisemmin vaikka kerhojen<br />
määrä oli vähäisempi.<br />
d) Kerhotoiminnan muutos on ollut raju ja kestänyt useita vuosia. Kehittämishaasteena on uudenlaisen<br />
toiminnan järjestäminen, sillä kerhotyöhön panostaminen ei ole tässä tilanteessa järkevää. Tilalle on<br />
etsittävä uusia toimintamuotoja, koska perinteinen kerhotoiminta ei enää tavoita kaupunkilaisia.<br />
Iltakerhot eivät tavoita, kun taas iltapäivälle sijoittuviin kerhoihin ei löydy vapaaehtoisia ohjaajia.<br />
e) Vapaaehtoisten / palkkioluonteisten määrä kerhotoiminnassa on vähentynyt. Erilaisissa tapahtumissa<br />
(esim. 10-synttärit, eri tapahtumat) on mukana vapaaehtoisia. Leiritoiminnassa isosille ja apuohjaajille<br />
maksetaan palkkio.<br />
4. Tunnusluvut<br />
Tunnuslukuina toimivat leirien ja leiriläisten määrät ja muun toiminnan kävijämäärät. Toiminnan kävijämäärät<br />
(pois lukien kerhotoiminta) ovat pysyneet edellisvuosien tasolla. Pelkät osallistujamäärät tai talousluvut eivät<br />
kuitenkaan yksinään kuvaa seurakunnan toimintaa. Tämä on haaste jota pitäisi miettiä ja kehittää koko<br />
seurakunnassa. Kouluyhteistyön määrä kasvoi painopisteen muuttumisen myötä.<br />
Leiriläisten määrä: 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
(1 leiri peruttiin) 302 288 259<br />
Kerholaisten määrä: 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
90 72 135<br />
Kouluvierailut: 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
(työntekijävaihdos) 72 85 66<br />
10-synttärien osallistujat 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
95 105 77<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP<strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 13.166,00 18.550 14.832,50 80,0<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 216.597,88 231.130 179.490,56 80,7<br />
Toimintakate (ulkoinen) 203.431,88 212.580 164.658,06 80,7<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 332.755,88 346.330 295.237,96 85,2<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 400,731,38 417.490 365.968,02 87,7
47<br />
235 RIPPIKOULU<br />
1. Perustehtävä<br />
Rippikoulun perustehtävänä on antaa rippikoulun kokonaissuunnitelman mukaisesti kasteopetusta<br />
seurakunnassa. Siinä rippikoulutyö liittyy seurakunnan yleiseen tavoitteeseen, jossa sen tehtävänä on ohjata<br />
kristilliseen uskoon ja kasvuun.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Vuonna <strong>2011</strong> Järvenpään seurakunnalla oli 17 rippikouluryhmää, sekä sen lisäksi olimme mukana toteuttamassa<br />
rovastikunnallista kehitysvammaisten rippikoulua. Rippikoulun kävi 390 nuorta. Tavoite toteuttaa rippikoulut<br />
päivä- ja leiririppikouluina onnistui suunnitelman mukaisesti.<br />
Jokaisessa rippikoulussa oli mukana vähintään yksi seurakunnan viranhaltija, joka toimi rippikoulun ohjelma- ja<br />
turvallisuusvastaavana.<br />
3. Arviointi<br />
Rippikoulu saavuttaa edelleen valtaosan ikäluokasta. Rippikoulumme ovat laadullisesti hyviä, meillä on<br />
riittävästi päteviä työntekijöitä, apuohjaajia ja isosia. Rippikoulu on säilyttänyt asemansa vahvana osana<br />
nuorisokulttuuria ja nuorten vahva osallistuminen rippikouluun kertoo sen merkityksestä. Tulevaisuuden<br />
haasteena on kehittää ilmoittautumista edelleen. Se toimii tällä hetkellä hyvin, mutta nuorten erilaisten tarpeiden<br />
ja esimerkiksi erityisopetuksen tarpeen huomioiminen ryhmiä jaettaessa on haastavaa.<br />
4. Tunnusluvut<br />
Rippikoulun suoritti 390 14-17-vuotiasta. Muualla kuin Järvenpäässä rippikoulun kävi 38 Järvenpään<br />
seurakunnan nuorta jäsentä. Lisäksi 13 aikuista kävi yksityisrippikoulun. Rippikoulun myötä kirkkoon liittyi<br />
Järvenpäässä vuonna <strong>2011</strong> 11 henkilöä. Heistä 3 kastettiin tässä yhteydessä.<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 45.684,00 46.800 42.609,00 91,0<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -443.856,31 -430.130 -410.984,46 95,5<br />
Toimintakate (ulkoinen) -398.172,31 -383.330 -368.375,46 96,1<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -470.316,66 -465.430 -436.950,84 93,9<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -553.773,14 -552.920 -523.789,18 94,7
48<br />
236 NUORISOTYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Nuorisotyö toimii kaste- ja lähetyskäskyn, uskontunnustuksen ja siitä nousevan lähimmäisenrakkauden pohjalta<br />
suunnittelemalla ja toteuttamalla seurakunnan alueella tapahtuvaa kasvatustoimintaa 15-24 –vuotiaille.<br />
Viikkotoiminnasta yleistä<br />
Viikoittain nuorten eri toiminnot keräsivät Kirkonmäelle lähes 250 nuorta. Näitä toimintoja olivat työmuodon<br />
järjestämänä mm. lapsi- ja nuorisotyön avustajakoulutuksen vuosikurssit 1-4, kitaratiimi, nuorten<br />
ihmissuhdekurssi (Nuisku). Joka toinen viikko tai harvemmin nuoria kokosivat mm. nuorten messut (ml. nuorten<br />
messuryhmä) ja nuorten illat. Lisäksi Music Teamin bänditoiminta kokosi säännöllisesti nuorten bändejä<br />
harjoituksiin Dahlin kiinteistölle.<br />
LNAK<br />
Viikkotoiminnassa eniten nuoria kokosi edelleen lapsi- ja nuorisotyön avustajakoulutus (myöh. Lnak). Lnak on<br />
rippikoulun jälkeisen nuorisotyön keskeisin ja tärkein toimintamuoto. Lnak:sta valmistuu vuosittain isosia,<br />
apuohjaajia eli apareita, kerhonohjaajia, pyhäkoulunohjaajia, diakonia-avustajia, lnak-ohjaajia ja muita nuoria<br />
vastuunkantajia seurakunnan erilaisiin tehtäviin. Päävastuu koulutuksen järjestämisestä on nuorisotiimillä, mutta<br />
käytännössä koulutusta toteutetaan yhteistyössä useiden muiden seurakunnan työalojen kanssa. Koulutusta<br />
koordinoi yksi nuorisotyönohjaajista tukenaan Lnak:n neljän eri vuosikurssien vastaavista koostuva<br />
koordinointiryhmä, Lnak-forum. Lisätietoja koulutuksesta, sen tavoitteista ja sisällöistä on saatavilla<br />
seurakunnan nuorten nettisivuilta www.jarvenpaan<strong>seurakunta</strong>.fi/nuoret.<br />
Nuorten illat ja Gospel Cafè-illat<br />
Nuorten iltojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat nuorisotiimi. Iltoja pidettiin kerran kuukaudessa Loutin<br />
kerhotalolla. Nuorten iltojen sisältöihin kuuluu vapaamuotoista yhdessä oloa sekä raamattuopetusta. Gospel Café<br />
– illoissa vieraili yhtyeitä konsertoimassa.<br />
Music Team<br />
Music Teamin bänditoiminnassa tarjottiin järvenpääläisille yhtyeille mahdollisuus harjoitella ja saada ohjausta.<br />
Jokaisella yhtyeellä oli toimintakaudella kaupungin omistaman Dahlin kiinteistöllä sijaitsevalla bänditilassa<br />
keskimäärin 2 tuntia viikoittaista harjoitteluaikaa. Bändivuoroja oli joka päivä, paitsi viikonloppuisin.<br />
Music Teamin pitkäaikaisena priimus moottorina ja bändiohjaajana on toiminut Seppo Silasviita. Hänen<br />
tehtäviinsä kuuluivat mm. yhteydet bändeihin, bändivuorojen organisointi, bänditapahtumat ja -äänitykset,<br />
studion- ja bänditilan sekä bändikalusteiden käytöstä ja huollosta vastaaminen.<br />
Muita mainintoja<br />
Erilaiset retket, leirit ja tapahtumat jaksottivat nuoren seurakunnan toimintaa. Nuorisotyöntekijöiden<br />
kausirutiineihin toimintavuotena kuuluivat mm. rippikoulut, erilaiset keskustelut nuorten kanssa – lisääntyvässä<br />
määrin netin puolella, kouluvierailut, vanhempainillat, materiaalihankinnat, seurakunnan sisäiset ja ulkoiset<br />
yhteistyöneuvottelut, erilaisten tapahtumien suunnittelut ja toteutukset, säännölliset työpalaverit ja muut<br />
poikkihallinnolliset rutiinit.<br />
Rippikoulukesän jälkeen järjestettiin jatkoripari-tapahtuma. Todettiin, että tapahtuman järjestäminen<br />
tulevaisuudessakin on tärkeää, vaikka tapahtumaan ei vielä tänä vuonna osallistunut odotettua määrää nuoria.
49<br />
Suurin osa nuorisotoimintamme tiedottamisesta nuorille tapahtuu sähköisesti: nuorten kotisivuja ja Tessutekstaripalvelua<br />
hyödyntäen. Sähköisen tiedottamista ja yhteisöllistä läsnäoloa lisättiin netissä mm. Facebookissa<br />
tai jonkin verran Irc-galleriassa ja Twitterissä.<br />
Vapaaehtoiset toimijat<br />
Nuorisotyössä oli toimijoina 10 palkkiotoimista vapaaehtoista ja 22 vapaaehtoista, jotka eivät saaneet palkkiota.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
<br />
<br />
<br />
Keskustan uuden kerhotalon toiminnan suunnitteleminen ja aloittaminen<br />
Nuorten messujen käsitteen ja markkinoinnin laajentaminen<br />
Nuorten nettisivujen uudistaminen ja uusien mahdollisuuksien kartoittaminen mm. sosiaalisessa<br />
mediassa<br />
Nuortentoiminnan siirtymistä uuteen toimitaloon, Kirkonkulmaan, valmisteltiin syksyllä. Uuteen taloon, jossa on<br />
nuortentila, on suunniteltu laajempaa avointa ja kokoavaa toimintaa. Myös nuorten osallisuutta toiminnan ja<br />
tilojen käytön suhteen halutaan lisätä.<br />
Nuorten messuissa on käynyt vuonna <strong>2011</strong> paljon nuoria. Messuja pidettiin 9, joissa osallistujia oli yhteensä<br />
828. Ehtoolliselle osallistui 647 nuorta. Messun musiikkia on kehitetty ja laadukkaaseen musisointiin<br />
panostettiin. Nuorten musiikkiryhmää on ohjannut Johannes Saarinen. Nuortenmessun runko on löytänyt<br />
muotonsa ja jumalanpalvelus on tullut nuorille tutuksi. Nuorten messuihin on kutsuttu entistä laajemmin myös<br />
rippikoululaisia sekä perheitä.<br />
Tiedottaminen nuorisotyössä on tapahtunut pääosin tekstiviestien, nettisivujen ja sosiaalisen median kautta.<br />
Facebook on löydetty hyväksi välineeksi yhteydenpitoon. On myös huomattu, että sosiaalisen median kautta<br />
nuorilla kynnys ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijään on madaltunut.<br />
3. Arviointi<br />
Nuorisotyön toimintavuosi sisälsi henkilöstövaihdoksia. Johtava nuorisotyönohjaaja siirtyi toiseen <strong>seurakunta</strong>an<br />
ja yksi nuorisotyönohjaajista siirtyi seurakunnan sisällä toisiin tehtäviin. Nuorisotyön esimiestehtävät siirtyivät<br />
nuorisopapille. Johtavan nuorisotyönohjaajan toimi täytettiin keväällä 100 % ja syksyllä 50 %.<br />
Työntekijäresurssit ovat vähentyneet, mutta toiminnan kannalta olleet riittävät. Toiminnan kehittämistä ja<br />
uudistamistarvetta on arvioitu, ja työntekijäresurssien vähenemisestä johtuen erityisnuorisotyötä sekä neljä<br />
vuotta kestävää Lnak –koulutusta on uudelleen arvioitu. Keskustan uuden kerhotalon nuorten tilojen<br />
valmistumisen viivästyttyä tilojen käyttöönotto on siirtynyt vuodelle 2012. Uutta toimintaa ja muuttoa tiloihin on<br />
suunniteltu syksyllä <strong>2011</strong>.<br />
4. Tunnusluvut<br />
MITTARIT 2007–<strong>2011</strong> 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Nuorten viikkotoiminta (sis. myös Lnak) 300 280 250 250<br />
Lnak I keväällä valmistuneet 68 50 54 52<br />
Lnak I syksyllä ilmoittautuneet 98 74 77 83<br />
Lnak I kauden lopussa 66 60 57 71<br />
Lnak II keväällä valmistuneet 43 24 27 39<br />
Lnak II syksyllä ilmoittautuneet 32 32 33 32<br />
Lnak II kauden lopussa 28 27 35 31<br />
Lnak III keväällä valmistuneet 27 27 13 17
50<br />
Lnak III syksyllä ilmoittautuneet 39 21 19 27<br />
Lnak III kauden lopussa 35 18 19 27<br />
Lnak IV keväällä valmistuneet 24 25 33 15<br />
Lnak IV syksyllä ilmoittautuneet 25 22 15 15<br />
Lnak IV kauden lopussa 25 20 14 15<br />
Music Team –toiminnassa mukana olevat 50 28 28 28<br />
Retkien, leirien, tapahtumien, nuorten iltojen yms. osallistujat 700 650 600 600<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 10.007,01 9.150,00 8.035,00 87,8<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -209.654,90 -257.440,00 -216.693,49 84,2<br />
Toimintakate (ulkoinen) -199.647,89 -248.295,00 -208.658,49 84,0<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -433.729,26 -507.540,00 -446.939,38 88,1<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -504.237,68 -581.560,00 -520.305,11 89,5<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:<br />
Nuorisotyön toimintakulut alittuivat. Toimintakulujen alituksesta suurin osa on kuljetuspalveluista. Nuorten<br />
retket ja leirit suuntautuivat suunniteltua lähimmäksi. Osallistujia oli jonkin verran vähemmän. (4372, 4386 ja<br />
4405).<br />
Kerhonohjaajien määrä ei toimintakaudella lisääntynyt (4090). Toimintakaudelle suunniteltuja gospelkonsertteja<br />
toteutettiin suunniteltua vähemmän. (4091 ja 4405) Painatuksia ja ilmoituksia korvattiin netti- ja tekstarikohdeilmoittelulla.<br />
(4310)
51<br />
237 KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Järvenpäässä sijaitsevien koulujen/oppilaitosten ja seurakunnan välisten yhteyksien hoitaminen ja koordinointi<br />
sekä koulujen uskontokasvatuksen ja opettajien työn sekä opiskelijoiden tukeminen.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
KOULUTYÖ<br />
Tavoite 1. Hoitaa seurakunnan yhteyksiä kouluihin/oppilaitoksiin ja mahdollisimman paljon koulujen<br />
tarpeisiin vastaten.<br />
Toteutus Seurakunnan alueella toimii 11 alakoulua, kolme yhtenäiskoulu (Kartano, Yhteiskoulu ja Kristillinen<br />
koulu), yksi yläkoulu, lukio ja Keudan ammattioppilaitos. Seurakunta teki yhteistyötä kaupungin kaikkien<br />
peruskoulujen kanssa. Seurakunnan papit, nuorisotyönohjaajat, lähetyssihteeri sekä osa diakoniatyöntekijöistä<br />
vierailivat kouluilla säännöllisesti pitämässä päivänavauksia. Tämän lisäksi tehtiin oppituntivierailuja.<br />
Alakoulun 1. luokan oppilaat tutustuivat omaan kotikirkkoon viikolla 6. Kirkkoa olivat esittelemässä papit,<br />
kanttorit ja nuorisotyönohjaajat. 2.luokan oppilailla oli mahdollisuus tutustua siunauskappeliin ja hautausmaahan<br />
papin johdolla marraskuussa pyhäinpäiväviikolla Koulut osallistuivat aktiivisesti näihin vierailuihin. Seurakunta<br />
kustansi oppilaille kuljetuksen linja-autolla sekä kirkkoon että siunauskappelille.<br />
Kuluneen vuoden aikana joillakin alakouluilla on kokoontunut koulupäivän aikana seurakunnan työntekijöiden<br />
ohjaamia tyttöryhmiä erityistä tukea tarvitseville tytöille. Myös oppituntivierailut ovat vähän lisääntyneet<br />
kuluneen vuoden aikana. Jollain alakouluilla, sekä lukiolla on säännöllisesti seurakunnan työntekijä<br />
päivystämässä keskustelua varten.<br />
Koululaisryhmiä osallistui myös hiljaisella viikolla aikuistyön järjestämään Ristin Tie –kierrokseen. Lähetystyö<br />
on toteuttanut 2. luokkalaisille kouluvierailut ja 6. luokkalaisille vierailut Lähetysmuseossa. Seurakunta maksoi<br />
oppilaiden linja-autokuljetukset. Keväällä <strong>seurakunta</strong> myönsi stipendejä mm. ammattikoulun opiskelijalle ja<br />
joidenkin muiden koulujen oppilaille.<br />
Tavoite 2. Mahdollistaa koululaisten osallistuminen kaksi kertaa vuodessa koulujumalanpalvelukseen ja<br />
toteuttaa näin jumalanpalveluskasvatusta<br />
Koulujumalanpalveluksia järjestettiin pääsiäisenä, kevätkauden päätteeksi, adventtina ja jouluna. Kaikki koulut<br />
osallistuivat koululaisjumalanpalveluksiin kaksi kertaa vuodessa. Koulukirkot pidettiin Järvenpään kirkossa.<br />
Jumalanpalvelukset suunniteltiin yhteistyössä koulujen kanssa. Seurakunta maksoi kauimpana toimivien<br />
koulujen linja-autokuljetukset kirkkoon.<br />
OPPILAITOSTYÖ<br />
Tavoite 3. Pyrkiä vastaamaan oppilaitosten tarpeista nouseviin yhteistyöhaasteisiin sekä opiskelijoiden<br />
kohtaaminen henkilökohtaisella että kokoavan toiminnan tasolla<br />
Koulu- ja oppilaitostyö myönsi koululaisille ja opiskelijoille koulujen/oppilaitosten edustajien anomusten<br />
perusteella opintoavustuksia. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä kolme. Opintoavustus myönnettiin näille<br />
kolmelle opiskelijalle. Avustusten määrä oli 100-250 euroa per henkilö.
52<br />
3. Arviointi<br />
Seurakunta tavoittaa päivänavausten kautta Järvenpään peruskoulujen ja lukion kirkkoon kuuluvat oppilaat<br />
keskimäärin ainakin kerran kuussa. Koulukirkoissa koulut käyvät kaksi kertaa vuodessa ja niissä on hyödynnetty<br />
ajankohtaista AV-tekniikkaa, niin että kirkkojen kulku näytetään oppilaille Power Pointin esityksenä<br />
heijastettuna kirkon seinälle. Tämä on poistanut lähes kokonaan monistusmateriaalien kulut.<br />
Yhteydet koulujen ja oppilaitosten kanssa ovat pääsääntöisesti hyvät ja avoimet. Opettajat toivovat että yhteistyö<br />
jatkuu niin että yhteisissä palaverissa varataan koulukirkot. Myös suunnittelu yhdessä on opettajille tärkeää.<br />
Seurakunnan yhteyshenkilöinä toimivat opettajat pysyvät usein samoina ja vaihtuvuutta on hyvin vähän.<br />
Vuosittain <strong>seurakunta</strong> muistaa kouluja adventtikakuilla. Koulukirkot, päivänavaukset ja vierailukäynnit ovat<br />
olleet laadukkaita, kohderyhmälle suunnattuja tilanteita, joista saatu palaute on ollut positiivista. Seurakunta<br />
pyrkii toteuttamaan kaikki sovitut päivänavaukset. Erityisesti koululaisia kutsuttiin äitienpäivänä pidettävään<br />
varhaisnuorten messuun.<br />
Koulut arvostavat myös linja-autokuljetuksia, joiden turvin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin kaikilla<br />
kouluilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua. Koulutyön haasteena on ylläpitää hyviä suhteita kouluihin<br />
sekä toteuttaa kouluille järjestetyt tilaisuudet laadukkaasti.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2010 <strong>2011</strong><br />
Päivänavaukset 140 päivänavausta 140 päivänavausta<br />
Kirkkoon tutustumiset 350 oppilasta 350 oppilasta<br />
Siunauskappeli vierailut 350 oppilasta 350 oppilasta<br />
Koulukirkot 4900 oppilasta 7400 oppilasta<br />
7. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 20,00<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -36.789,32 -44.480 -36.048,28 81,0<br />
Toimintakate (ulkoinen) -36.769,32 -44.480 -36.048,28 81,0<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -58.286,01 -67.980 -59.585,15 87,7<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -64.900,79 -74.770 -66.468,04 88,9<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:<br />
Kuljetuspalvelut ovat suurin yksittäinen menoerä ja se toteutunut melko hyvin budjetoinnin mukaisesti.<br />
Musiikki- ja ohjelmapalveluja ei ole juurikaan käytetty ja se on huomioitu vuoden 2012 budjetoinnissa säästöinä.<br />
Kopiointi- ja monistuskuluja ei ole kulunut lähes ollenkaan, koska on siirrytty sähköiseen tiedonvälitykseen.<br />
Muita avustuksia (opintoavustukset ja stipendit) on kulunut budjetointia vähemmän, koska kuluneen vuoden<br />
aikana oli huomattavasti vähemmän esim. opintoavustushakemuksia.<br />
Koulukirkkojen osalta osallistuja määrä on huomattavasti suurentunut edelliseltä vuodelta. Syynä tähän voi olla<br />
yhden alueelle muuttaneen koulun osallistuminen kirkkoon, sekä joidenkin sellaisten koulujen osallistuminen<br />
koulukirkkoon, jotka ovat aikaisempina vuosina jättäneet osallistumisen väliin. Osallistuminen on nyt muutenkin<br />
vakiintuneempaa. Syynä laskennalliseen nousuun koulukirkkojen osallistujamäärissä voi olla myös laskuvirhe<br />
aikaisempina vuosina.
53<br />
239 PARTIOTOIMINTA<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Seurakunnalla on taustayhteisösopimus kolmen lippukunnan kanssa. Taustayhteisösopimuksen ovat allekirjoittaneet<br />
Partiolippukunta Kiehiset, Järvenpään Metsänkävijät ja Haarajoen Törmän Tähystäjät. Kaikkien lippukuntien<br />
osalta taustayhteisösopimus on ajanmukainen. Toiminta-avustusta ovat saaneet Kiehiset, Metsänkävijät<br />
ja Törmän Tähystäjät.<br />
Partiotoimintaan osallistui kaikkiaan 28 partioryhmää, joissa vapaaehtoisia ohjaajia oli 51 ja jäseniä yhteensä<br />
272.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Ei asetettuja erityisiä tavoitteita.<br />
3. Arviointi<br />
4. Talousluvut - partiotoiminta<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 10,00 0 0 0<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 6.140,00 6.980,00 6.982,30 100<br />
Toimintakate (ulkoinen) 6.130,00 6.980,00 6.982,30 100<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 19.915,18 25.690 31.469,72 122,5<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 19.915,18 25.690 31.469,72 122,5
54<br />
240 KAMPUSPAPPIPROJEKTI<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Vuoden <strong>2011</strong> talous- ja toimintasuunnitelmassa kampuspappiprojektin tehtäväksi on määritelty vahvistaa<br />
oppilaitosten opiskelijoiden ja henkilökunnan <strong>seurakunta</strong>yhteyttä ja tarjota kirkon palveluita heidän arjessaan.<br />
Vuoden 2012 talous- ja toimintasuunnitelmassa perustehtävä on kuvattu laajemmin: Kampuspappiprojektin<br />
perustehtävä on Seurakuntaopistolla, Diak Järvenpäässä, Keski-Uudenmaan ammattikoulun Järvenpään<br />
yksikössä sekä Invalidiliiton toimintakeskuksessa opiskelevien hengellistä elämää ja <strong>seurakunta</strong>yhteyttä tukeva<br />
toiminta, sielunhoitoavun tarjoaminen ja nuorten aikuisten toiminnan järjestäminen yhdessä vapaaehtoisten,<br />
muiden työalojen ja järjestöjen kanssa.<br />
2012 toimintasuunnitelman perustehtäväkuvaus on ollut ohjaamassa jo vuoden <strong>2011</strong> toimintaa. Keskeisimpänä<br />
muutoksena aiempaan on ollut opiskelijalähtöisen toiminnan lisääntyminen sekä kampuksella että<br />
seurakunnallisessa ja rovastikunnallisessa nuorten aikuisten toiminnassa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Tavoite 1 (TTS <strong>2011</strong>): Kampuspappi on kiireettömästi läsnä oppilaitoksissa ja aika sielunhoitoa varten järjestyy<br />
viikon sisällä.<br />
Kampuspappi vaihtui syyskuun loppupuolella, mikä asetti haasteita toiminnan jatkuvuudelle. Varsinainen<br />
viranhaltija oli ehtinyt vierailla jo syksyllä käynnistyneissä opiskeluryhmissä, ja viransijainen joutui tapaamaan<br />
ryhmiä uudemman kerran. Työntekijän vaihtuminen näkyi erityisesti sielunhoitotapaamisten kohdalla:<br />
kampuspapin vaihdoksen myötä aiemmat sielunhoitokontaktit katkesivat ja uusien syntyminen on vaatinut aikaa<br />
ja tutustumista opiskelijoihin. Sielunhoidollis-kuratiivisessa työssä painopiste onkin ollut erityisesti<br />
kampuspapin aktiivisessa panoksessa opiskelijahuoltoryhmien toimintaan. Sielunhoitoajan järjestäminen<br />
tavoitteen mukaisesti viikon sisällä on toteutunut ongelmitta.<br />
Kampuspappi jatkoi vuonna <strong>2011</strong> osallistumista kampuksen jumalanpalveluselämän organisointiin ja<br />
toteutukseen osana jumalanpalveluselämä- ja juhlatoimikunnan työskentelyä. Näiden ja muiden, esimerkiksi<br />
opetukseen liittyvien tilanteiden kautta mahdollistui luonteva yhteistoiminta opiskelijoiden ja henkilökunnan<br />
kanssa.<br />
Tavoite 2 (TTS <strong>2011</strong>): Kampuspappi käyttää työajastaan 1-2 päivää kuussa Keuda Järvenpään ja Invalidiliiton<br />
toimintakeskuksen opiskelijatyöhön ja siten vahvistaa seurakunnan näkyvyyttä ko. oppilaitoksissa.<br />
Tavoite on toteutunut kuvatun kaltaisena. Molempien oppilaitosten kanssa on muodostunut vakiintuneita<br />
toimintamuotoja, joita toteutettiin vuonna <strong>2011</strong>: kirkollisiin juhlapyhiin liittyvät jumalanpalvelukset, opiskelujen<br />
alkamiseen ja päättymiseen liittyvät juhlat, erittäin suosittu opiskelijoiden saunailta Leiriniemessä keväällä ja<br />
syksyllä sekä kampuspapin vierailut oppilaitoksissa erityistilanteissa ja tarpeen mukaan.<br />
Vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmassa tavoite 2 on ilmaistu laajemmin kaikkien oppilaitosten<br />
opiskelijoiden <strong>seurakunta</strong>yhteyden vahvistamisena. Tämä tavoite on vaikeammin mitattavissa, mutta se on ollut<br />
ohjaamassa kaikkea kampuspapin työtä eri toimintaympäristöissä ja oppilaitosyhteyksissä. Esimerkiksi IJKK:n<br />
ja Keudan kohdalla tämä on tarkoittanut persoonallisten kasvojen antamista kirkon työntekijälle ja välillä jopa<br />
kirkolle, kun taas esimerkiksi DIAKin opiskelijoiden kohdalla roolina on saattanut olla keskustelukumppanina<br />
toimiminen kirkon työntekijän identiteettiä koskevissa kysymyksissä.
55<br />
- Tavoite 3 (TTS <strong>2011</strong>): - Nuorten aikuisten toiminta vakiinnutetaan jokaviikkoiseksi lukukausien aikana.<br />
Jokaviikkoiseen toimintaan Järvenpään seurakunnassa ei pyritty enää vuoden <strong>2011</strong> aikana, vaan resurssit<br />
keskitettiin rovastikunnallistasoisen yhteistoiminnan kehittämiseen Tuusulan ja Nurmijärven seurakuntien<br />
nuorten aikuisten työn kanssa. Tätä nk. ”Rokuna”-toimintaa tarjottiin opiskelijoille seurakuntien yhteisen<br />
toimintakalenterin muodossa sekä joidenkin erityistapahtumien, esim. yhteisten viikonloppuleirien kautta.<br />
Kampuspapilta on ollut mahdollisuus tiedustella myös yhteiskuljetusta naapuriseurakuntien tapahtumiin.<br />
Osallistuminen naapuriseurakuntien toimintaan oli vuonna <strong>2011</strong> kuitenkin vielä melko vähäistä.<br />
DIAKin opiskelijajärjestö Järeä ry käynnisti syksyllä <strong>2011</strong> kuukausittaiset nuorten aikuisten illat Järvenpään<br />
seurakunnassa. Osallistujia illoissa oli 5-15 henkilöä. Kampuspappi oli mukana iltojen suunnittelussa ja tilanteen<br />
mukaan myös niiden toteutuksessa.<br />
3. Arviointi<br />
Kampuspappiprojektin työntekijä vaihtui syyskuussa <strong>2011</strong>. Tällä oli erilaisia vaikutuksia eri toimintoihin.<br />
Pääsääntöisesti jo vakiintuneisiin toimintamuotoihin tällä ei ollut merkittävää vaikutusta. Näitä olivat<br />
esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmien toiminta, kampuksen jumalanpalveluselämään osallistuminen ja<br />
opiskelijoiden saunaillat. Kampuspapin vaihdos juuri syyskauden kampustoiminnan käynnistymisen jälkeen<br />
aiheutti haasteita erityisesti opiskelijoihin tutustumisessa ja kampuspapin tunnistettavuudessa. Osaksi näistä<br />
syistä johtuen myös opiskelijoiden kanssa käydyt sielunhoidolliset keskustelut vähenivät loppuvuotta kohti.<br />
Myös kampuspapin työpisteen vaihtuminen eri rakennukseen marraskuussa <strong>2011</strong> vähensi opiskelijoiden<br />
spontaaneja yhteydenottoja.<br />
Keväällä <strong>2011</strong> DIAKin opiskelijoiden kanssa järjestettiin erilaisia toiminnallisia tapahtumia, esim. vierailu<br />
siunauskappeliin ja ulkoilmamessu. Myös tämänkaltaiset toiminnot jäivät kampuspapin vaihdoksen myötä<br />
vähemmälle syksyllä <strong>2011</strong>, jolloin oli työskenneltävä ensisijaisesti perustyön jatkuvuuden varmistamiseksi.<br />
Kokonaisuudessaan vuonna <strong>2011</strong> kampuspappiprojektin työ alkoi painottua yhä vahvemmin<br />
opiskelijalähtöiseksi toiminnaksi (esim. Järeä ry:n kanssa yhteistyössä toteutetut nuorten aikuisten illat), jossa<br />
kampuspappi on toiminut osaksi vapaaehtoistoiminnan ohjaajan roolissa. Myös lähiseurakuntien kanssa<br />
järjestettyä ”Rokuna”-toimintaa alettiin kehittää yhä vahvemmin seurakuntien välisen nuorten aikuisten työn<br />
yhteisen kehittämistehtävän näkökulmasta. Yhteistyöstä saavutettiin tiettyjä synergiaetuja jo vuonna <strong>2011</strong>.<br />
Vuonna 2012 yhteistyötä kehitetään edelleen.<br />
Isossa kuvassa kampuspappiprojektin työ näyttää integroituneen luontevaksi osaksi kampuselämää.<br />
Kampustoiminnan ja seurakunnallisen ja rovastikunnallisen kokoavan nuorten aikuisten toiminnan välisen<br />
yhteyden vahvistaminen vaatii edelleen panostusta. Oppilaitostyö asettuu työotteeltaan kirkon yhteiskunnallisen<br />
työn alueelle, jossa keskeistä on ihmisten arkisissa toimintaympäristöissä tapahtuva kohtaaminen. Nuoret<br />
aikuiset ovat ylivoimaisesti suurin kirkosta eroava ikäryhmä. Kirkon kokonaisstrategian kannalta<br />
kampuspappiprojektin kaltainen työ, jossa ihmisiä kohdataan heidän arjessaan ja pyritään vahvistamaan heidän<br />
yhteyttään kirkkoon, on äärimmäisen tärkeää.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Sielunhoidollisia keskusteluja 101 92 55<br />
Kirkollisia toimituksia (kaste, vihkiminen, hautaan siunaus) 27 31 16<br />
Nuorten aikuisten iltoja 23<br />
Retki- ja leiripäiviä 13 12 8
56<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 14.506,50 15000 16.938,67 112,9<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -29.013,00 -29.060 -28.325,40 97,5<br />
Toimintakate (ulkoinen) -14.506,50 -14.060 -11.386,73 81,0<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -18.557,66 -15.680 -12.742,43 81,3<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -18.557,66 -15.680 -12.742,43 81,3
57<br />
251 DIAKONIATYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
<br />
<br />
<br />
Seurakuntalaisten lähimmäisvastuun herättäminen sekä heidän vahvistamisensa ja tukemisensa arjessa.<br />
Hengellisen, henkisen ja taloudellisen avun antaminen apua tarvitseville ja sitä hakeville.<br />
Inhimillisen hädän lievittäminen ja Jumalan rakkauden välittäminen.<br />
Diakoniatyöntekijät tekevät koti- ja laitoskäyntejä. Vastaanotot ovat viikoittain <strong>seurakunta</strong>keskuksessa ja<br />
Jampan <strong>seurakunta</strong>kodilla syys- ja kevätkauden. Kokoavaa toimintaa järjestetään ikäkausittain; varhaisnuorille,<br />
kehitysvammaisille, perheille, työikäisille, vanhuksille. Lisäksi järjestetään juhlia, kirkkopyhiä, diakonian<br />
koulutuksia eri-ikäisille, hartaushetkiä, sururyhmiä, retkiä, leirejä, vertaistukea ja tukiverkostoja, vierailuja<br />
erilaisissa ryhmissä, koulutus- ja virkistystoimintaa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Työn kohdentaminen siten, että löydetään suurimmassa avuntarpeessa olevat<br />
Yhteistyö paikkakunnan vaikuttavien toimijoiden erityisesti kaupungin kanssa on entistä tärkeämpää. Nämä<br />
työskentelevät eri-ikäisten syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien kanssa. Yhdessä eri verkostojen kanssa<br />
voidaan etsiä uusia keinoja esiin tulleiden ongelmien ja puutteiden korjaamiseksi. Diakonian etsivä työ toteutuu<br />
pyrkimyksissä henkilökohtaisiin kontakteihin siellä, missä ihmiset elävät ja toimivat ja myös tiedottamista apuna<br />
käyttäen.<br />
Verkko- ja verkostoyhteistyön kehittäminen<br />
Diakoniatyön järjestämä toiminta yhdessä muiden seurakuntien/kuntien/ kolmannen sektorin kanssa.<br />
Yhteistyötä on toteutettu yhdessä Järvenpään kaupungin, erityisesti aikuissosiaalityön- ja lastensuojelun<br />
sosiaalityöntekijöiden kanssa, sekä Väestöliiton, Maahisen ja Omaistoiminnan neuvottelukunnan kanssa. Lisäksi<br />
on luotu yhteydet ja valmius yhteistyöhön useiden muiden paikallisten toimijoiden kanssa.<br />
Vapaaehtoistyötä on toteutettu yhteistyössä Setlementti Louhelan, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston,<br />
Järvenpään kaupungin sekä Rinkulan kanssa toteutettu Juhlaparaati (eri yhdistysten vapaaehtoisten kiitosjuhla),<br />
”Liikuta minua” - tapahtuma, ”Toimintakykyä Olohuoneista” - projekti.<br />
Masennuksen kokeneille äideille järjestettiin vertaistukiryhmä yhdessä Äimä ry:n, Järvenpään kaupungin<br />
perhepalveluiden sekä perhekeskus Maahisen kanssa. Mielenterveyskuntoutujille on järjestetty kaksi kesäleiriä<br />
mielenterveys- ja päihdetyön yksikön työntekijöiden kanssa. Yhteistyö on myös sisältänyt kotikäyntejä.<br />
Rovastikunnallinen retki mielenterveyskuntoutujille toteutui syksyllä.<br />
Kehitysvammaisille on järjestetty keskustelukerhoja sekä retkipäivä yhteistyössä Etevan (Kuntayhtymä joka<br />
tuottaa vammaispalveluja ja toimialaan soveltuvia sosiaali- ja kuntoutusalan ja erityisopetuksen palveluja) ja<br />
Tuusulan seurakunnan kanssa. Rovastikunnallisesti järjestettiin erityisrippikoulu ja Wanhan pappilan kerho<br />
kehitysvammaisille.
58<br />
Järvenpään kaupungin vanhusten päiväkodin retket toteutettiin kesällä Leiriniemeen. Syksyllä Järvenpään Lions<br />
klubilaiset kuljettivat vanhuksia kirkkopyhään.<br />
Valmius reagoida yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin<br />
Kotikäyntityön määrä on kasvanut, koska monenlaista tukea tarvitsevien, eri-ikäisten elämä rajoittuu usein vain<br />
kodin piiriin. Nuorten yksinäisyyteen on voitu reagoida järjestämällä pienryhmätoimintaa. Keräyksellä Itä-<br />
Afrikan kuivuuden ja siitä aiheutuvien ongelmien auttamiseksi saavutettiin hyviä tuloksia. Ylivelkaantuneet<br />
perheet ottivat yhteyttä ja saivat apua. Kaupungin järjestämät kotihoidon palvelut perheille ovat edelleen<br />
riittämättömiä. Ongelman helpottuminen on myös seurakunnan intresseissä.<br />
3. Arviointi<br />
Diakoniatyöntekijöiden toimintatapa on ollut kokonaisvaltaista ja yhteistyö aikaisempaa laaja-alaisempaa.<br />
Yhteistyö kaupungin kanssa on ollut merkittävää. Henkilökohtaisia kontakteja on ollut tärkeää ylläpitää sekä<br />
kaupungin että kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työmuodon resurssit ovat vakiintuneet, mikä on<br />
mahdollistanut entistä tehokkaamman yhteistyön ja verkostoitumisen. Diakonista aikuistyötä on haitannut<br />
seurakunnan aikuistyössä vallinnut selkiintymättömyys teologien työnjaossa.<br />
Asiakaskontaktien määrä on hieman noussut. Diakoniatyössä on painottunut aikaisempaa enemmän hengellisen<br />
avun antaminen sitä tarvitseville. Palvelujen käytössä on tullut esille eräänlainen suurkuluttajien ryhmä.<br />
Vastaanotoilla kävijöiden määrä on vähentynyt. Asiakkaita kohdataan entistä enemmän, ei vain seurakunnan<br />
tiloissa, vaan entistä enemmän siellä, missä siihen tarjoutuu luontevia mahdollisuuksia. Avustamisen luonne on<br />
entistä enemmän painottunut ohjaukseen ja neuvontaan sekä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Sitä on toteutettu<br />
parityöskentelynä, jotta apu olisi mahdollisimman hyvää sitä tarvitseville. Kotikäyntien määrä on lisääntynyt.<br />
Seurakunnan kotisivuilla ollut tiedotus on tavoittanut hyvin mm. perheet ja yksinhuoltajat. Yhteistyö<br />
seurakunnan perhetyön kanssa on ollut tärkeää. Kesällä vanhusten ulkoiluttajiksi onnistuttiin rekrytoimaan<br />
osaavia työntekijöitä. Kansainvälinen diakoniatyö on laajentunut. Jo mainitussa keräyksessä Itä-Afrikan<br />
kuivuuden hyväksi, olimme toteuttajina ensimmäisten seurakuntien joukossa. Uutena toimintamuotona voidaan<br />
mainita kehitysvammaisten nuorten jalkapallokerho. Siihen on löytynyt innostuneita ja sitoutuneita<br />
vapaaehtoisia. Nykyisillä työnpainotuksilla diakoniatyön henkilöresurssit ovat kohtuulliset. Uhkana voidaan<br />
nähdä, että seurakunnan heikentyneen talouden mukanaan tuomat ongelmat voivat vaikeuttaa diakonian<br />
perustehtävää, resursseja ja toimintamahdollisuuksia.<br />
Jampassa tehtävä työ on löytänyt uusia muotoja. Asukaslähtöinen työskentelytapa on aktivoinut jamppalaisia<br />
myös vastuunkantajiksi erilaisiin tapahtumiin. Vuoden alusta, perjantaiaamuisin on tarjottu halukkaille<br />
vapaaehtoisten valmistama aamupuuro ja kahvi. Vuoden aikana aamukahveilla tilastoitiin 1324 kävijää. Syksyllä<br />
muutamat heistä halusivat aloittaa käsityöpiirin. Se kokoontui perjantaisin, aamukahvien jälkeen. Ryhmässä on<br />
tehty käsitöitä diakonian myyjäisiin ja jaettavaksi sitä tarvitseville. Toimintaa on koordinoinut jamppatyöryhmä.<br />
Myös varhaisnuorille on toteutettu diakoniatyön toimesta ns.Varkkarinurkkakerho, joka tavoitti säännöllisesti<br />
10-20 lasta.<br />
Määrärahaa oli budjetoitu riittävästi. Tarkan taloudenpidon ansiosta saavutettiin niukkenevan taloustilanteen<br />
edellyttämää säästöä. Yhteenvetona voidaan todeta, että diakoniatyö on syventynyt, vilkastunut ja laajentunut<br />
yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.<br />
Yhteisvastuukeräys: ”Nuorille arkienkeleitä Suomeen ja Mosambikiin”<br />
Järvenpääläiset osallistuivat YV-keräykseen innokkaasti, mikä näkyi myös tuloksessa. Keräystuloksella (37<br />
764,62€) Järvenpää sijoittui suurten seurakuntien joukossa neljänneksi.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> Yhteisvastuukeräys torjui nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Suomessa joka<br />
kymmenes nuori tuntee itsensä yksinäiseksi. Keräyksen oman seurakunnan osuudella diakoniatyö on järjestänyt<br />
pienryhmätoimintaa yksinäisille nuorille. Ryhmässä nuorten sosiaaliset taidot ja itsetunto ovat vahvistuneet.
59<br />
Mosambikissa 12 prosenttia lapsista on orpoja, joiden vanhemmat ovat kuolleet AIDSiin ja vanhemmista<br />
nuorista on tullut sisarustensa huoltajia. Nuoria autetaan selviytymään elämässään eteenpäin, mm.<br />
tukihenkilötoiminnan ja ammattikoulutuksen avulla.<br />
Puolet kirpputoritoiminnan tuotosta kohdennettiin yhteisvastuukeräykselle.<br />
Yhteisvastuukeräys henkilöä Yhteisvastuukeräys henkilöä<br />
2010<br />
<strong>2011</strong><br />
- Lipastalkoot (4) 96 - Lipastalkoot (4) 102<br />
- Listakerääjät 10 - listakerääjät 4<br />
- tapahtumat (4) 20 - tapahtumissa ( ) 20<br />
Yhteensä eri henkilöä 126 Yhteensä eri henkilöä 115<br />
2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Vapaaehtoisia 62 65 78<br />
2. Tunnusluvut<br />
Tilastoja toiminnasta 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Asiakaskontaktien määrä 2288 2095 2169<br />
Kotikäyntejä 773 662 781<br />
Budjetti ja kolehtivaroja avustuksiin 35 749,11€ 34 312,18€ 26601,38€<br />
Avustuskertoja 1171 1058 864<br />
Ehtoolliset laitoksissa 15 32 *<br />
Ehtoollisille osallistuneiden määrä 137 280 *<br />
Hartaudet laitoksissa 49 41 *<br />
Hartauksiin osallistuneiden määrä 1013 580 *<br />
* tilastoidaan yleisen <strong>seurakunta</strong>työn tilastoissa; A3. kohta 34.<br />
3. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö<br />
%<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 55.598,75 39.200 63.894,02 163<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 477.266,37 491.370 465.565,05 94,7<br />
Toimintakate (ulkoinen) 421.667,62 452.170 401.671,03 88,8<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 565.963,10 613.020 564.672,52 92,1<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 737.097,73 792.410 742.742,00 93,7<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille:<br />
Toteutuma osoittaa, että tuotot on arvioitu liian pieniksi. Työmuodolle asetetut säästötavoitteet on kyetty<br />
toteuttamaan toiminnan oleellisesti siitä kärsimättä.
60<br />
252 YHTEISKUNTATYÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Yhteiskuntatyön perustehtävä on toimia niin, että lähimmäisenrakkaus, osallisuus ja oikeudenmukaisuus voivat<br />
toteutua. Yhteiskuntatyössä ihmisten oikeutta työhön ja hyvään työelämään edistetään, työssä käyviä ja<br />
työttömiä voimaannutetaan. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.<br />
Edistetään yhdenvertaisuutta ja torjutaan syrjintää.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
- Jatketaan yhteyden pitämistä Metsoon ja siellä papin läsnäoloa. Työpaikkakäyntejä kehitysvammaisten<br />
asuntolapalveluyksikön työntekijöiden kanssa ja Prisman henkilöstöön luotuja yhteyksiä jatketaan.<br />
- Lisätään ihmisten ja yritysten tietosuutta työpaikkapapin olemassaolosta ja palveluista.<br />
- Jatketaan yhteistyötä yrittäjien ja kävelykatu Jannen toiminnanjohtajan kanssa.<br />
- Järjestetään tarvittaessa pienryhmä vaikeuksissa oleville yrittäjille.<br />
- Järjestetään yhdessä perhetyön kanssa Rikasta minua -viikonloppu lähinnä työikäisille pariskunnille.<br />
Tavoitteena on yksi avoin keskustelutilaisuus työhön liittyvistä teemoista.<br />
- Järjestetään retriitti jumalanpalvelus- ja musiikkityön teologin kanssa.<br />
- Järjestetään työttömille tuki- ja virkistystoimintaa: perheleiri yhteistyössä diakonia- ja lapsityön sekä<br />
Monikulttuurisen Ringin kanssa.<br />
- Tehdään tilanteista nousevaa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.<br />
- Järjestetään verkostopalaverit Jampassa toimiville viranomaisille ja kolmannelle sektorille.<br />
- Tehdään yhteistyötä Jampan asukasyhdistyksen ja Setlementti Louhelan kanssa.<br />
- Toimitaan Monikulttuurisen Ringin Osaksi yhteisöä –projektissa: Järjestämme retkiä ja leirin sekä<br />
toimimme maahanmuuttajien kanssa omaehtoisissa pienryhmissä.<br />
- Edistetään monikulttuurisen kirkon sekä eri uskontojen ja kulttuurien välistä dialogia.<br />
Pappi on ollut läsnä ja ylläpitänyt yhteyksiä työpaikkoihin: Metsoon, Narikkaan, Prismaan, ja ottanut yhteyttä<br />
uusiin paikkoihin: Primulaan ja Roclaan. Yrittäjiä kutsuttiin Tuomasmessuun. On ylläpidetty valmiutta kohdata<br />
vaikeuksissa olevia työpaikkoja.<br />
Työssäkäyville järjestettiin Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi.<br />
Pappi on osallistunut Kirpputorin toimintaan, ollut mukana kevätretkellä, Viron-matkalla ja kokouksissa.<br />
Työssä käyvien, työttömien ja jo vakituisesta työelämästä pois jääneiden voimaannuttamiseksi järjestimme<br />
hiljaisuuden retriitin, perheleirin, elämätarinaryhmän ja kaksi bibliodraamaryhmää.<br />
Olimme mukana Jampan verkostoissa ja alueryhmässä. Jampan asukasyhdistyksessä toimimme muutaman<br />
vapaaehtoistoimijan rinnalla, jalkauduimme kaupungin tulevaisuusryhmän jäsenien kanssa Jamppaan ja<br />
osallistuimme Jampan siistimistalkoisiin. Alueryhmän kanssa olimme mukana järjestämässä Jamppa-viikkoja<br />
yhdessä alueen verkostojen kanssa.<br />
Maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseksi toimimme yhteistyössä Setlementti Louhelan Monikulttuurisen<br />
Ringin kanssa. Olimme mukana heidän tapahtumissaan ja ryhmissään.<br />
Järjestimme maahanmuuttajille ja Ringin vapaaehtoisille retket Helsinkiin, vietnamilaisten Uudenvuoden juhliin<br />
Tapiolaan ja sieniretken paikalliseen metsään.<br />
Vastuuviikolla oli teemana Uskonnonvapaus. Se oli esillä messussa ja keskustelutilaisuudessa, johon<br />
johdattelijaksi oli kutsuttu kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen.<br />
Yhteistyössä Naistenpankin edustajien ja diakonian kanssa järjestimme tapahtuman, jossa toimme esiin Reilua<br />
kauppaa ja Naistenpankin työtä sekä pidimme yhdessä rukoushetken. Tilaisuus oli Rauhan, ihmisoikeuksien ja<br />
kansainvälisen vastuun rukouspäivänä.
61<br />
3. Arviointi<br />
-Työpaikkapapin rooli on vakiintunut ja se tiedetään aika yleisesti. Sitä osoittavat myös uudet<br />
jouluhartauspyynnöt työpaikoille. Pappien työnjaossa yhteiskuntatyön papin työtehtävissä ovat painottuneet tänä<br />
vuonna erityisesti aikuistyön naistyö, ja rovastikunnallisen naistenpäivän puheenjohtajuus, työpaikan hengellisen<br />
elämän koordinointi ja Nummenkylän työn vakiinnuttaminen. Jos kaupungissa tapahtuisi suuria irtisanomisia,<br />
työpaikkojen kriisiauttamisvalmiutta pitäisi lisätä.<br />
- Jampassa saimme viime vuonna iloita siitä, kuinka monet uudet toimijat pitivät tärkeänä luoda siellä asuville<br />
tilaisuuksia virkistykseen ja hyviin kohtaamisiin. Vanhan toimijan, Jampan asukasyhdistyksen kanssa<br />
seurasimme tyytyväisinä joidenkin vastuiden siirtymistä uusille tekijöille.<br />
- Erilaisissa tilanteissä yhdessä oleminen on tehnyt maahanmuuttajia tutuksi toistensa ja täällä aina asuneiden<br />
kanssa. Luottamuksen kasvaminen lisää rohkeutta ja avoimuutta olla oma itse.<br />
- Perheleirejä alettiin järjestää aikanaan työttömien perheille yhdessä paikallisen yhdistyksen kanssa. Hakijat<br />
alkoivat vähetä ja olivat edellisinä kesinä mukana olleita. Parin viime vuoden aikana leirejä on järjestetty<br />
Setlementti Louhelan monikulttuurisen Ringin kanssa. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin olleet varovaisia<br />
lähtemään tällaiselle näin pitkälle leirille. Siksi olemme päätyneet jatkossa suunnittelemaan leiriä paremmin<br />
maahanmuuttajat huomioon ottaen.<br />
- Yhteistyö Naistenpankin toimijoiden kanssa oli tosi virkistävää. Heidän toimintansa sopi hyvin Vastuuviikon ja<br />
Reilun kaupan ajamien asioiden kanssa yhteen. Kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisen merkitystä<br />
tuotiin monipuolisesti esiin tässä kansainvälisen diakonian tilaisuudessa. Tapahtuman järjestäminen tutustutti<br />
myös eri tahoja toisiinsa.<br />
- Yhteiskuntatyössä verkostoituminen on ollut toimiva työtapa. Näin on päästy lähelle ihmisiä ja ympäristöjä,<br />
joissa he toimivat. Se on merkinnyt sitoutumista läsnäoloon ja sen kuunteluun, mitkä asiat ovat heille tärkeitä.<br />
Toiminnassa näkyi myös ihmisten tarve osallistua kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.<br />
Turvallisessa ryhmässä voitiin ohjatusti peilata ja tarkastella omaa elämää. Vertaistuen tarve oli ilmeinen.<br />
- Yhteiskuntatyöhön kuuluvasta toiminnasta tiedottaminen seurakunnan nettisivuilla oli tarkastelun kohteena.<br />
Tavoitteeksi asetettiin, miten ihmiset löytävät helpommin tietoa tapahtumista ja ryhmistä ja miten <strong>seurakunta</strong> on<br />
mukana maahanmuuttajiin ja kansainväliseen vastuuseen liittyvissä tehtävissä. Tätä kehittämistä tulee jatkaa.<br />
4. Tunnusluvut<br />
Tunnusluvut/mittarit 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Verkostokokoontumisia 67 kpl 75 kpl 66 kpl 76 kpl 69 kpl<br />
Työpaikkakäyntejä 20 kpl 38 kpl 35 kpl 43 kpl 24 kpl<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 715.00 1.200 1.491,00 124,3<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 58.200,46 62.850 55.614,55 88,5<br />
Toimintakate (ulkoinen) 57.485,46 61.650 54.123,55 87,8<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, 98.350,20 106.730 94.108,83 88,2<br />
ulk./sis.)<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 124.386,30 134.080 121.200,25 90,4
62<br />
253 PERHENEUVONTA<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Antaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa.<br />
Erityisalueena ovat parisuhteen kysymykset.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
2.1. Tavoitteen mukaisesti pidettiin kaksi erokriisiryhmää.<br />
Toisena määrällisenä tavoitteena oli 3500 osakasseurakunnilta laskutettavaa asiakastyön modulia. Toteutuneiden<br />
modulien määrä oli 3916. Modulitavoite asetettiin ajankohtana, jolloin käyttämättä jääneiden aikojen moduleja<br />
ei sisällytetty laskutettaviin moduleihin. Jos toteutuneiden modulien määrästä vähennetään käyttämättä jääneiden<br />
aikojen osuus, saadaan tavoitteen kanssa vertailukelpoinen luku, 3624 modulia. Tavoite on siis saavutettu ja<br />
ylitetty. Tämä johtuu pitkälti siitä, että työntekijätilanne on ollut pysyvä ja hyvä.<br />
Kolmen kerran koulutuspaketti parisuhteen kysymyksistä alueen seurakuntien perhekerhoissa jatkui Järvenpään<br />
seurakunnan osalta. Kävijöitä kyseisissä kerhoissa oli 70 ja kerhokäyntejä oli 4.<br />
2.2. Toiminnan laadullisena tavoitteena oli, että asiakkaat saavat oikea-aikaista, kestoltaan riittävää ja laadukasta<br />
apua. Tavoitteen toteutumista seurattiin syyskuussa toteutetulla keskitetyllä asiakaspalautteella. Palautekyselyyn<br />
vastasivat kaikki syyskuun aikana asiakkaina olleet. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Ensimmäinen<br />
käyntiaika toteutui riittävän nopeasti” oli 89 % asiakkaista, väitteestä ”Keskusteluissa tunsin tulevani kuulluksi”<br />
ko. luku oli 97 % ja väitteestä ”Käynneistä oli hyötyä minulle/meille/perheellemme” luku oli 92 %.<br />
Perheneuvojien toiminnasta yleisarvosanan ”erinomainen” antoi 70 % asiakkaista ja arvosanan ”hyvä” 28 %<br />
asiakkaista. Nämä luvut kertovat selkeästi, että laadullisen tavoitteen suhteen on onnistuttu.<br />
2.3. Tavoitteena oli myös perheasiain neuvottelukeskuksen työilmapiirin ja työntekijöiden työviihtyvyyden<br />
parantaminen edelleen. Kehityskeskustelujen pohjalta voidaan sanoa, että myös tämän tavoitteen<br />
saavuttamisessa on onnistuttu. Tämä on nähtävissä myös siinä, että määrälliset ja laadulliset tavoitteet on<br />
saavutettu, eli työryhmä on pystynyt keskittymään perustehtäväänsä hyvin.<br />
3. Arviointi<br />
Perustehtävään keskittymistä osoittaa se, että asiakaskäynneistä 67,5 % oli pari- ja perheneuvotteluja. Vuonna<br />
2010 vastaava luku oli 60 %. Yleisimmät tulonsyyt olivat vuorovaikutusongelmat 31 % ja erokysymykset 20 %.<br />
Perheasiain neuvottelukeskuksen ja alueen muiden palvelujen verkostoituminen, yhteistyö ja selkeä vastuunjako<br />
on asiakkaiden kannalta merkittävä asia. Verkostoitumista on pidetty yllä ja parannettu esimerkiksi<br />
yhteistyöneuvotteluissa Järvenpään perheneuvolan ja JMT-psykiatrian poliklinikan kanssa. Erityisen<br />
merkittävällä tavalla yhteistyön rakentumiseen on vaikuttanut Perheasiain neuvottelukeskuksen aktiivinen<br />
osallistuminen Fasper-sovitteluhankkeeseen. Kyseinen hanke on Suomen Sovittelufoorumin koordinoima<br />
tutkimus- ja kehittämishanke, jossa pyritään luomaan uusi perhesovittelun toimintakonsepti fasilitatiivisen<br />
sovittelun pohjalta. Vaikka hanke sisällöllisesti keskittyykin vain sovitteluun liittyviin kysymyksiin, on sen<br />
yhteistyötä ja verkostoitumista rakentava vaikutus paljon laajempi.<br />
Perheneuvonnan työn määrän osalta kuluneen vuoden tulos oli hyvä. Tavoite ylitettiin. Tavoite sinänsä on<br />
kuitenkin mielekkäällä tasolla, eikä sen nostamiseen ole perusteita. Nykyisellä tasolla tavoite on saavutettavissa<br />
huomioiden myös työntekijöiden koulutukset sekä muut mahdolliset ja todennäköiset poissaolot perustyöstä.<br />
Nykyinen tavoitetaso mahdollistaa laadukkaan ja pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla olevan työn. Hyvin<br />
koulutettu, työtään jatkuvasti kehittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien tavoitteiden kannalta tärkein tekijä.
63<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Neuvotteluasiakkaiden lukumäärä 415 462 590 583 582<br />
Kaikki asiakkaat yht. (ryhmät, työnohj.) 453 508 635 632 639<br />
Tunnusluvut/mittarit (moduli=45 min)<br />
Asiakasneuvotteluja yhteensä 2276 2264 3108 2977 3220<br />
Yksilöneuvottelut 1074 1155 1260 1171 1018<br />
Pari- ja perheneuvottelut 1168 1079 1743 1780 2175<br />
Annettua työnohjausta (yksilö/ryhmä) 209 198 244 222 307<br />
Asiakastyötä, laskutettavaa yhteensä 2628 2572 3394 3554 3916<br />
Vapaaehtoistyötä 87 211 105 64 163<br />
(vapaaehtoistyö ei ole laskutettavaa)<br />
Perheasiain sovittelukertoja 86 159 35 21 62<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 208.141 203.000 239.619,36 118<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 356.847 388.520 355.773,65 91,6<br />
Toimintakate (ulkoinen) 148.706 185.520 116.154,29 62,6<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 180.472 223.020 152.137,74 68,2<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 322.052 371.530 299.455,55 80,6<br />
Perheasiain neuvottelukeskuksen kustannusten jakautuminen omistajaseurakuntien kesken: kustannuksista 20 %<br />
jaetaan tasan kolmeen osaan ja 80 % kunkin seurakunnan käyttämien laskutettavien modulien mukaan. Lisäksi<br />
perheasiain neuvottelukeskuksella on ostopalvelusopimus Nurmijärven seurakunnan kanssa.<br />
TA <strong>2011</strong> Toteutunut Palautus/Lisämaksu<br />
Järvenpää 188 520 156 632 31 888<br />
Kerava 90 000 117 139 - 27 139<br />
Tuusula 110 000 116 972 - 6 972<br />
388 520 390 743 -2 223<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille:<br />
Talousarvion toimintakate oli 62,6 % pääasiassa sen vuoksi, että Keravan ja Tuusulan käyttöasteet olivat<br />
budjetoitua suuremmat. Myös laskutuksen korjaus vaikutti <strong>2011</strong> Keravan ja Tuusulan maksuosuuksien nousuun.<br />
Toimintakulujen osalta toteutuma on ollut 91,6 %. Alituksen merkittävimmät syyt ovat puhelin- ja atk-kulujen<br />
ennakoitua suurempi väheneminen ja asiantuntijapalvelusten (esim. työnohjausten) vähäisempi käyttö.<br />
Asiantuntijapalvelusten osalta esimerkiksi työryhmän ryhmätyönohjaukseen ei kuluneena vuonna ole ollut<br />
tarvetta. Yksilötyönohjauksen käyttö on ollut jonkin verran ennakoitua vähäisempää.
64<br />
254 SAIRAALASIELUNHOITO<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Yhteistyösopimusten mukainen <strong>seurakunta</strong>inliiton sairaalasielunhoitotyö.<br />
Osallistuminen Eteva-kuntayhtymän alueen seurakuntien kehitysvammatyön yhteistoimintaan johtosäännön<br />
mukaisesti.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Ei asetettuja erityisiä tavoitteita.<br />
3. Arviointi<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 45.210,65 58.000 49.291,05 85,0<br />
Toimintakate (ulkoinen) 45.210,65 58.000 49.291,05 85,0<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 45.210,65 58.000 49.291,05 85,0<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 45.210,65 58.000 49.291,05 85,0<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille ja merkittäville alituksille<br />
Alitusta toimintakatteessa tuli 15 % (n. 8709 €). Järvenpään seurakunnan osuus HUS:n sairaalasielunhoitoon ei<br />
toteutunut ollenkaan ja kehitysvammatyön maksuosuus olikin budjetoitua alhaisempi.
65<br />
255 PALVELEVA PUHELIN<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Palvelevan puhelimen perustehtävänä on hengellisen ja henkisen avun antaminen apua tarvitseville ja<br />
inhimillisen hädän lievittäminen ja Jumalan rakkauden välittäminen.<br />
Palveleva puhelin on jatkanut Keski-Uudenmaan seurakuntien (Järvenpää, Tuusula ja Kerava) yhteisenä<br />
toimintana. Seurakunnat ovat päivystäneet siten, että Järvenpäällä on ollut oma päivystysviikkonsa ja<br />
Tuusulalla sekä Keravalla puolestaan yhteinen päivystysviikko. Päivystyspiste sijaitsee Järvenpäässä, jonne linja<br />
on yhdistynyt klo 21.–24.00.<br />
Järvenpään seurakunnan yhdyshenkilönä toimi Tuija Vänskä 28.2.<strong>2011</strong> saakka ja 1.3.<strong>2011</strong> alkaen on toiminut<br />
diakoni Keijo Ruuskanen. Päivystäjien työnohjaajana on toiminut Matti Särkkä, joka on pitänyt päivystäjille<br />
palautepalaverin päivystysviikon jälkeisenä keskiviikkona.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
- päivystysiltojen määrä pysyy vähintään nykyisenlaisena eli 7 iltaa neljässä viikossa<br />
- jokaiseen päivystysiltaan löydetään koulutettu vapaaehtoinen päivystäjä<br />
- päivystäjillä on kuuntelu- ja keskustelutyössään tarvitsemat valmiudet<br />
- päivystäjien motivaatio ja innostus PP:ssä toimimiseen säilyvät<br />
- uuteen peruskoulutukseen ja nettiauttamiskoulutukseen löydetään ja lähetetään uusia päivystäjiä<br />
Järvenpään päivystysryhmä on kyennyt hoitamaan keväällä 7 päivää ja syksyllä 5 päivystysiltaa kuukaudessa<br />
osana valtakunnallista järjestelmää. Osa pitkään toimineista päivystäjistä lopetti toimintansa toistaiseksi<br />
henkilökohtaisista syiden takia. Päivystäjien lukumäärä putosi 11:sta 5 toimijaan kesän jälkeen. Syksyllä<br />
ilmoitettiin Keski-Uusimaassa ja netissä uusien päivystäjien koulutuksen alkamisesta vuodenvaihteessa<br />
Helsingissä. Koulutukseen ilmoittautui 1 hakija Järvenpäästä. Kevään <strong>2011</strong> toimintaesitteessä kerrottiin<br />
Palvelevan puhelimen toiminnasta ja koulutusmahdollisuudesta siihen, jotta uusia päivystäjiä löydettäisiin<br />
3. Arviointi<br />
Palvelevan puhelimen päivystysvuorot on hoidettu Keski-Uudellamaalla kokonaan vapaaehtoisvoimin.<br />
Päivystäjien lukumäärä (5) on nyt syksystä alkaen toiminnan nykyiseen laajuuteen nähden vajaa, koska 7 päivää<br />
ei pystytä päivystämään. Nykyiset päivystäjät ovat olleet innostuneita ja osa päivystäjistä on hankkinut myös<br />
lisäkoulutusta osallistumalla PP:n neuvottelupäiville ja Helsingissä joka kuukausi järjestettävään koulutukseen.<br />
Palvelevaan puhelimeen tulevien puheluiden sisältö on pitkällä aikavälillä muuttunut. Muutoksen aiheuttajana on<br />
ilmeisesti se, että palveluja on tullut lisää. Puheluita otettiin vastaan pääkaupunkiseudulla 9240 kpl. Ennen<br />
puhelujen sisältönä olivat akuutit kriisit ja itsemurha-ajatukset Nykyisin kuvaan ovat tulleet enemmän erilaiset<br />
pohdintapuhelut (n. 40 %), jotka liittyvät mm. sairauksiin, yksinäisyyteen, olosuhteisiin ja perimmäisiin<br />
kysymyksiin. Osa puheluista on mykkäsoittoja, seksuaalisuuteen liittyviä puheluita(n. 13 %). ja<br />
”rupattelupuheluita” (n. 35 %). Akuutteja kriisipuheluita (n. 10 %) Päivystäjät ovat viestineet välillä kokevansa<br />
puheluiden sisällön tuomaa turhautuneisuutta, sitä varten on työnohjauksissa alettu kiinnittämään enemmän<br />
huomiota myös näihin ”rupattelupuheluiden” merkityksiin soittajan ja vastaajan kannalta.<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP<strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 2375,21 5.420 1.370,69 25,3<br />
Toimintakate (ulkoinen) 2.375,21 5.420 1.370,69 25,3<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 2.670,67 5.780 1.521,99 26,3<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 4.077,92 7.110 2.986,23 42,0<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille<br />
Päivystäjiä on ollut vähemmän ja koulutuksiin osallistuminen on jäänyt tästä syystä vähäisemmäksi.
66<br />
256 SIELUNHOITO<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Huolehtia Kirkkojärjestyksen II osan 4 luvun 1§:n mukaisesta sielunhoidosta seurakunnan alueella asuvien<br />
ihmisten parissa. KJ 5:1§:n mukaan yksityinen sielunhoito ja rippi on määrätty papin erityiseksi tehtäväksi.<br />
Sielunhoidollisia keskusteluja ovat käyneet erityisesti papit sekä myös muut hengellisen työn tekijät.<br />
Keskustelujen määrää ei erikseen tilastoida.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Erityisiä tavoitteita ei ollut asetettu. Perustehtävää on hoidettu Kirkkojärjestyksen edellyttämällä tavalla.<br />
3. Arviointi<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 42.983,24 43.490 41.011,57 94,3<br />
Toimintakate (ulkoinen) 42.983,24 43.490 41.011,57 94,3<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 42.983,24 43.490 41.011,57 94,3<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 63.108,67 64.460 61.952,46 96,1
67<br />
257 KIRPPUTORI<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Kirpputorin perustehtävä on olla seurakunnan avustus-, lähetys- ja diakoniatoimintaa tukeva seurakunnan<br />
yhteisöllinen toimintamuoto.<br />
Kirpputoria pidetään auki n. 220 päivänä vuodessa. Vapaaehtoiset hoitavat myyntityön, kuljetukset Järvenpäässä<br />
ja Viroon suuntautuvat avustuskuljetukset. Vapaaehtoiset työskentelevät myös lajittelussa ja myymälän<br />
järjestelytöissä. Kirpputorilla ollaan päivittäin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa 30-70 ihmisen kanssa.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Kirpputorin varojenkeräys tavoitteena ollut summa lähetystyölle ja yhteisvastuukeräykselle saavutettiin erittäin<br />
hyvin. Keräyskulujen poistamisen jälkeen jaettavaksi em. kohteisiin jäi 35298;20 euroa. Keräystulos on koko 24<br />
-vuotisen toiminnan toiseksi paras. Tavaralahjoitusten lisääntyminen ja myyntitilojen rajallisuus ovat siirtäneet<br />
toiminnan taloudellista painopistettä humanitäärisen avustustyön suuntaan. Tähän painopisteen muutokseen ovat<br />
vaikuttaneet myös lisääntyneet avustuspyynnöt Viron eri yhteistyötahoilta. Tässä työssä ollaan onnistuttu suuren<br />
ja aktiivisesti toimivan vapaaehtoisjoukon voimin erittäin hyvin ja palaute on ollut myönteistä. Yhteistyötä<br />
ollaan tehty Virossa 9:llä paikkakunnalla 18 eri yhteisön tai laitoksen kanssa. Yhteistyön tavoite toteutui myös<br />
kotimaassa: diakonia-avustuksia vaatteina ja huonekaluina annettiin yli 30:lle henkilölle ja kaksi kertaa annettiin<br />
katastrofiapua yhteistyössä paikallisen SPR:n osaston kanssa. Kierrätysprojekteista suurimmat olivat Keudan<br />
(Järvenpää) ja Kivipuiston poistohuonekalujen poisvienti ja edelleen kuljetus eri laitoksiin Virossa.<br />
Vapaaehtoisten virkistystä toteutettiin kolmella retkellä, joista yksi suuntautui Viroon. Kuukausikokouksiin (10<br />
kert.) kahvikupin ääressä osallistui vuoden aikana 391 vapaaehtoista. Kokousten ohjelmiin sisältyi myös<br />
koulutusta diakonian ja lähetystyön saroilta. Osanotto oli kautta vuoden aktiivista ja yhteisöllisyyttä ylläpitäväksi<br />
koettua. Hyvä yhteishenki on taannut myös uusien vapaaehtoisten kotiutumisen tähän toimintaan.<br />
3. Arviointi<br />
Toiminta on tavoittanut vuoden aikana yli 15000 asiakasta ja vapaaehtoista. Vapaaehtoisten panos on merkittävä<br />
kirpputorin arjessa. Vapaaehtoisten osallistumiskertoja on kirjattu 1130. Luvussa ei ole mukana kaikkea<br />
vapaaehtoisten tekemää työtä, koska moniin tilanteisiin tullaan oman vapaa-ajan puitteissa eikä kaikki<br />
osallistuminen vaadi etukäteisilmoittautumista. Tilojen ahtauden vuoksi tavaran vastaanottoa ollaan jouduttu<br />
aika ajoin rajoittamaan. Virosta tulleisiin avunpyyntöihin pyrittiin vastaamaan nopeasti, vaikka se on aiheuttanut<br />
kovaa painetta ahtaissa tiloissa. Myös paikalliset avuntarvitsijat otettiin huomioon järjestämällä kaksi ns.<br />
ilmaisjakelupäivää sekä kesä- että talvivaatteille. Näihin tapahtumiin tuli yhteensä n. 430 asiakasta. Toimintaan<br />
tulisi satsata lisää palkattua henkilökuntaa työmäärään ja asiakasmääriin suhteutettuna.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit<br />
Kirpputorin tunnusluvut: 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Vapaaehtoisia 64 66 64<br />
Vapaaehtoisten osallistumiskertoja 1258 1300 1132<br />
yht.<br />
Myyntipäiviä 228 207 225<br />
Asiakkaita (ostajat, tavaran tuojat, 15888 15282 14931<br />
ym.)<br />
Talkoita (kuljetus ja pakkaus, ym.) 61 64 64<br />
Retkiä/osallistujia niillä 3/77 3/100 3/112
68<br />
Avustuksia järvenpääläisille<br />
(vaatteita, huonekaluja, ym.)<br />
Avustuskuormia Viroon omalla<br />
autolla<br />
44 krt / 35 eri 38krt/28 eri 37krt/ 33 henk.<br />
henkilöä henk.<br />
24krt/240m3 27/ 270m3 26krt/260 m 3<br />
Avustuskuormia muihin kohteisiin 14krt/66m 3 15/ 50m3 11krt/25 m 3<br />
Keräyksen tuotto (josta<br />
yhteisvastuukeräyksen osuus<br />
puolet)<br />
32130,50€<br />
(16065,25 €)<br />
31500euroa 35298,20e<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA<strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 38.642,95 35.000 41.406,20 118,3<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 38.919,55 34.220 41.849,00 122,3<br />
Toimintakate (ulkoinen) 276,60 780 -442,80 -56,8<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 16.041,45 16.140 16.508,51 102,3<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 16.041,45 16.140 16.508,51 102,3<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille:<br />
Polttoaineiden pysyvä korkea hinta lisäsi merkittävästi polttoaineisiin varattua budjettia.
69<br />
258 KANSAINVÄLINEN DIAKONIA<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Luoda ja syventää yhteyttä ja vuorovaikutusta erilaisissa olosuhteissa toimivien seurakuntien ja kristittyjen<br />
välille, avartaa käsityksiä seurakuntien toiminnasta, löytää uusia toimintatapoja ja avustaa heikommassa<br />
tilanteessa toimivia<br />
Yhteydenpito, <strong>seurakunta</strong>vierailut, yhteinen esirukous, ryhmätoiminta, kulttuurinvaihto, kouluttautuminen.<br />
Ystävyysseurakuntia ovat Vác/Unkari, Põltsamaa/Viro (lisäksi Ida-Virumaan Inkerinsuomalaisten seura),<br />
Terijoki(Zelenogorsk)/Venäjä.<br />
Projektiavustusmäärärahoilla pyritään ihmisten kärsimysten lievittämiseen ja heidän elämänmahdollisuuksiensa<br />
parantamiseen. Käytännössä projektiavustusmäärärahoilla tuetaan kehitysyhteistyötä, katastrofi- ja pakolaisapua<br />
sekä kirkkojen välistä yhteistyötä.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Vuoden <strong>2011</strong> toiminnassa on otettu huomioon tarve pitää yllä jo luotuja suhteita.<br />
Seurakuntien välisen toiminnan kannalta välttämätön vastavuoroinen kanssakäyminen on pyritty huomioimaan<br />
budjetissa.<br />
Unkarin Vácin seurakunnan kanssa toiminta on vakiintunut vuorovuosin tapahtuviin vierailuihin. Lisäksi on<br />
pyritty vastaamaan erityisryhmien saamiin kutsuihin.<br />
Ystävyysseurakuntiin on ylläpidetty suhteita vierailuilla (Vác, Terijoki ja Pöltsamaa) ja henkilökohtaisilla<br />
kontakteilla. Budjetissa on huomioitu edelleen palkkatuki Terijoelle ja Pöltsamaalle. LNAK-koulutuksen<br />
4.vuosiluokka teki ensimmäistä kertaa päätösmatkansa Vácin ystävyys<strong>seurakunta</strong>an.<br />
3. Arviointi<br />
Ystävyystoiminta on avartanut <strong>seurakunta</strong>työn näkymiä niin työntekijöiden kuin <strong>seurakunta</strong>laisten osalta ja<br />
auttanut hahmottamaan kristillisen kirkon kokonaistoimintaa erilaisissa olosuhteissa. Ystävä<strong>seurakunta</strong>toiminta<br />
on tarjonnut monille mielekkään tavan osallistua seurakunnan toimintaan ja tuonut toimintaan mukaan uusia<br />
vapaaehtoisia.<br />
Rovastikunnassa on ystävyys<strong>seurakunta</strong>työn toimikunta, joka hallinnoi ystävyys<strong>seurakunta</strong>työtä Viron Viljandin<br />
rovastikuntaan ja Pietariin Pyhän Mikaelin <strong>seurakunta</strong>an.<br />
Kansainvälisen diakonian projektiavustuksia jäi käyttämättä 18100 euroa ja todellisuudessa vielä enemmän,<br />
koska joitakin vuonna 2010 päätettyjä avustuksia kirjautui vuodelle <strong>2011</strong>.<br />
TUUSULAN JA NURMIJÄRVEN ROVASTIKUNTIEN YSTÄVYYSSEURAKUNTATYÖ<br />
Ystävä<strong>seurakunta</strong>työn tavoitteena on edistää ja syventää Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien ja siihen<br />
kuuluvien seurakuntien yhteyksiä ulkomaisiin ystäväseurakuntiin kaikilla <strong>seurakunta</strong>toiminnan alueilla.<br />
Toiminta jäsentyy kirkkojen kansainvälisen yhteistyön piiriin, jota rovastikunta toteuttaa Suomen ev.lut. kirkon<br />
ulkoasiainneuvoston toimintalinjan ja tavoitteiden mukaisesti.<br />
Ystävä<strong>seurakunta</strong>työ on edelleen kohdistettu Virossa Viljandin rovastikunnan ja Venäjällä Pietarin Pyhän<br />
Mikaelin seurakunnan avustamiseen ja erilaiseen tukemiseen ja kokemusten vaihtoon myös toiminnan puolella.<br />
Toimikunta sai kultakin rovastikunnan seurakunnalta talousarvioavustuksena 0,10 euroa/ seurakunnan jäsen,<br />
yhteensä 16 482,80 euroa, mikä maksettiin toimikunnan päätösten mukaisesti avustuksena Viljandin<br />
rovastikunnalle.
70<br />
Rovastikuntien seurakunnat ovat maksaneet aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti vuosien 2010- 2019<br />
avustusmäärärahaosuuden, 0,20 euroa/seurakunnan jäsen, ennakkoon vuoden 2010 aikana Pietarin Pyhän<br />
Mikaelin kirkon ulkopuolisen remontin ja restauroinnin korjaukseen, yhteensä 200.000 euroa.<br />
Pyhän Mikaelin kirkon korjausprojekti ja Pietarin matka<br />
Pyhän Mikaelin kirkon korjausta ja restaurointia hoiti myös kertomusvuonna Keravan seurakunnan asettama<br />
rakennustoimikunta, johon kuuluivat Anja Hänninen pj., Pirjo-Riitta Pitkänen siht., Raimo Manneri, Jaakko<br />
Mäkelä, Teuvo Heikkilä, Isto Pihkala ja Jouko Pulkkinen, joka toimi myös remonttiurakan valvojana.<br />
Rakennustoimikunta kokoontui vuoden <strong>2011</strong> aikana neljä kertaa. Rakennustoimikunta piti viimeisen kokouksen<br />
23.10., jossa mm. totesi työnsä päättyneeksi.<br />
Ystävä<strong>seurakunta</strong>työn toimikunta järjesti matkan Pietariin 21 – 23.10.<strong>2011</strong>. Matkan tarkoituksena oli juhlistaa<br />
rovastikuntiemme yhteisen restaurointiprojektin päättymistä ja viettää kiitosjuhlaa. Matkalle osallistui 33<br />
henkilöä rovastikuntiemme seurakuntien ja rakennustoimikunnan edustajina. Matkanjohtajina toimivat rovasti<br />
Anja Hänninen ja kappalainen Virpi Koivisto. Matkaan sisältyi myös vierailu Terijoen kirkolla. Majoitus oli<br />
hotelli Moskovassa.<br />
Pietarissa Vasilin saarella sijaitsevan Pyhän Mikaelin kirkon mittavat kunnostustyöt julkisivun ja katon osalta<br />
ovat päätöksessä. Kaupungin rakennuskomission säännöt goottilaistyylisen kirkon korjaamiselle olivat tiukat.<br />
Alakerran kirkkosali valmistui v. 2005 ja torni v. 2006. Katon kantavat rakenteet, vesikatto, ikkunat ja julkisivun<br />
valurautaa olevat koristesakarat saatiin kuntoon v. 2010.<br />
Tuusulan ja Nurmijärven rovastikunnat luovuttivat remonteeratun Pyhän Mikaelin kirkon korjaustyön Inkerin<br />
kirkolle Kiitosjumalanpalveluksessa Pyhän Mikaelin kirkossa 23.10.<strong>2011</strong>. Rakennustoimikunnan puheenjohtaja<br />
Anja Hänninen Keravalta kiitti kaikkia remonttiin osallistuneita, erityisesti Isto Pihkalaa ja Jouko Pulkkista.<br />
Piispa Aarre Kuukauppi vastaanotti Inkerin kirkon puolesta luovutusasiakirjan rakennustoimikunnalta. Hän<br />
totesi mm.”Meidän rukouksemme on, että tämäkin kirkko kasvaisi siihen tilanteeseen, mikä oli joskus Pushkinin<br />
kirkossa. Kun Pushkinin seurakunnalle annettiin kirkko, niin <strong>seurakunta</strong> sai remontin omilla varoillaan tehtyä. Se<br />
johtui siitä, että seurakunnassa oli 3000 jäsentä.” Pyhän Mikaelin tiloissa kokoontuu viikoittain noin tuhat<br />
ihmistä, sillä <strong>seurakunta</strong> vuokraa kirkon tiloja myös muille kristillisille seurakunnille. Pyhän Mikaelin<br />
seurakunnan oma toiminta on myös vilkasta ja erityisesti on panostettu monipuoliseen musiikkityöhön.<br />
Muuta toimintaa<br />
Seurakunnat ovat pitäneet eri tavoin yhteyttä kukin oman toimintansa puitteissa sekä Viljandiin että Pietariin<br />
Pyhän Mikaelin <strong>seurakunta</strong>an. Viljandin rovastikunnan lapsi-työntekijöiden tukemisessa päädyttiin siihen, että<br />
annettiin heille kerho- ja koulutarvikkeita. Keräyksen käytännön toteuttamiseen osallistuivat Heli Alaja, Sinikka<br />
Ala-Paavola, Eeva Halonen, Timo Huuhtanen, Anja Hänninen ja Emmi Isoviita. Keräys onnistui hyvin.<br />
4. Talousluvut<br />
TP 2010 TA<strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö%<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 11.680,92 13.800 17.142,37 124,2<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 162.791,11 174.680 156.069,68 89,3<br />
Toimintakate (ulkoinen) 151.110,19 160.880 138.927,31 86,4<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 170.207,13 185.890 156.994,37 84,5<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 173.162,51 188.900 160.069,53 84,7<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille ja merkittäville alituksille<br />
Kustannuspaikka 258 alitti budjettinsa lähes 14%:lla eli 21.952 eurolla. Alitus johtuu suurelta osin siitä, että<br />
kansainvälisen diakonian avustuksia jäi jakamatta 18107 euroa ja matkakuluihin varattu summa alitettiin.
71<br />
411-431 HAUTAUSTOIMI<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Hautaustoimi on hautaustoimilailla seurakunnalle annettu lakisääteinen perustehtävä. Seurakunnan tehtävä on<br />
osoittaa hautasija vainajalle, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä Järvenpää. Järvenpään<br />
seurakunnalla on hautausmaa siunauskappeleineen Järvenpäässä sekä Keravan ja Tuusulan seurakuntien ja<br />
Sipoon <strong>seurakunta</strong>yhtymän kanssa yhteinen tunnustukseton hauta-alue Keravalla. Seurakunnan on tarjottava<br />
kunnan jäsenille myös mahdollisuus tulla haudatuksi kohtuullisen matkan päässä olevalle tunnustuksettomalle<br />
hauta-alueelle.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa oli asetettu vuodelle <strong>2011</strong> viisi tavoitetta:<br />
Siunauskappelin välitilan kattamisen suunnittelun loppuun saattaminen.<br />
Suunnitelman laatiminen, miten siunauskappelin välitilan kattamisen aikana hautausmaan ja kappelin toiminnot<br />
hoidetaan.<br />
Kesätyöntekijöiden töiden uudelleen järjestelystä tehdään suunnitelma.<br />
Metsäisen uurnahautausmaan suunnittelu aloitetaan.<br />
Hautakarttajärjestelmän hyödyistä ja toimintaedellytyksistä tehdään selvitys.<br />
Siunauskappelin välitilan kattamisen suunnittelua ei saatettu loppuun pääosin kiinteistöpäällikön muiden<br />
kiireiden vuoksi. Täten ei myöskään laadittu suunnitelmaa toimintojen hoitamisesta välitilan kattamisen aikana.<br />
Kirkkoneuvosto linjasi investointiohjelman käsittelyn yhteydessä, että 2012–2013 ei tehdä välitilan kattamista ja<br />
sinä aikana määritellään talouden resurssien pohjalta, ryhdytäänkö välitilan kattamiseen ollenkaan.<br />
Kesätyöntekijöiden työjärjestelyinä kokeiltiin yhden vastaavan järjestelmää ja siinä onnistuttiin hyvin. Tällä<br />
järjestelyllä päästiin pois kilpailutilanteesta, joka aiheutui palstojen paremmuuden tavoittelusta.<br />
Metsäisen uurnahautausmaan alueen puut on mitattu ja saatu kartalle.<br />
Kiinteistöjohtokunta käsitteli <strong>seurakunta</strong>puutarhurin laatiman selvityksen ja hyväksyi Ramboll Oy:n tarjouksen<br />
hautakarttajärjestelmästä. Hautakarttajärjestelmää varten aloitettiin mittaustyö hautausmaalla ja työ jatkuu<br />
vuoden 2012 puolella, jolloin järjestelmä saadaan käyttöön.<br />
Hautauksia oli yhteensä 207, josta arkkuhautauksia 100 ja tuhkauksia 107. Tuhkauksista toteutettiin<br />
uurnahautoihin 74 ja sirottelualueille 33. Yhtään hautausta ei ollut tunnustuksettomalle hauta-alueelle<br />
Järvenpäästä vuonna <strong>2011</strong>. Haudanhoitosopimuksia oli yhteensä 900 kpl. Kiinteistöjohtokunta piti<br />
hautausmaakatselmuksen 16.8.<strong>2011</strong>.<br />
Kesätyöntekijöitä hautausmaalla oli eripituisissa työsuhteissa yhteensä 18, joista kaksi alle 18-vuotiasta. Lisäksi<br />
oli kaksi tarvittaessa töihin kutsuttavaa, kaksi suntioharjoittelijaa, kaksi puutarhuriharjoittelijaa, neljä koululaista<br />
tet-jaksoilla ja yksi yhdyskuntapalvelija. Kiinteistöpäällikkö toimi <strong>seurakunta</strong>puutarhurin esimiehenä ja<br />
<strong>seurakunta</strong>puutarhuri hautausmaan ammattityöntekijöiden ja kausityöntekijöiden lähiesimiehenä.<br />
Kiertävä viherryhmä aloitti Leiriniemen arboretumin eli puulajipuiston puuston istutukset Veera-myrskyn<br />
tuhoalueelle. Metsään tehtiin myös pohjat polkuja varten. Huoltorakennuksessa tehtiin pesu- ja ruokailutilojen<br />
kunnostus. Kappelilla jouduttiin jatkuvien viemäritukosten takia tekemään putkistojen sujutus.<br />
Holder-työkone vaihdettiin John Deere -pienoistraktoriin.
72<br />
Hautausmaalle asennettiin kaksi kiveä muistolehdon ja siroittelualueen nimilaattoja varten. Kivi, joka halkaistiin,<br />
löytyi hautausmaan laajennusosasta.<br />
Osasto 22 rakennustyöt aloitettiin poistamalla alueelta puusto ja humuskerros. Osastolta poistettiin kivet, jotka<br />
ajettiin uuden tien pohjalle. Tien pohjalta saatu hiekka kuljetettiin tulevalle arkkuhautausalueelle. Tällä<br />
järjestelyllä säästettiin huomattavasti kustannuksia.<br />
Uuden osaston nurmetusta varten seulottiin komposti ja vanha multakasa. Tällä toimenpiteellä saadaan omaa<br />
multaa useiden vuosien tarpeisiin ja säästetään kustannuksissa. Hautausmaalla järjestettiin siivoustalkoot<br />
keväällä ja kynttilänkeruutalkoot syksyllä.<br />
3. Arviointi<br />
Työntekijämäärä on osoittautunut melko sopivaksi. Harjoittelijoiden määrää tarkistetaan. Kesätyöntekijöiden<br />
perehdytystä tulee vielä tehostaa. Siunauskappelissa vahtimestaritoiminta on toiminut yhteistyössä<br />
<strong>seurakunta</strong>keskuksen vahtimestareiden kanssa hyvin. Kesätyöntekijöistä kaksi osallistui vahtimestaritoimintaan<br />
ja yksi tarvittaessa töihin kutsuttava toimi suntiona. Tämä helpotti vakituisten työntekijöiden työjärjestelyjä.<br />
Kiertävän viherryhmän toimintaan ollaan yleisesti oltu tyytyväisiä. Ryhmän toimilla on saatu parannettua<br />
seurakunnan alueiden viihtyvyyttä ja kauneutta.<br />
Hautaukset ja hautausmaan sekä hautojen hoidot ovat sujuneet asianmukaisesti. Kesäkukkalajikkeet saadaan<br />
viiden vuoden aikana vaihdettua kokonaan kestävimpiin lajikkeisiin. Ruusubegonia jätetään pois asteittain.<br />
4. Talousluvut – 411-431<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 48.154,09 43.120 47.872,83 111,0<br />
Toimintakulut (ulkoinen) -356.919,41 -386.420 386.210,88 99,9<br />
Toimintakate (ulkoinen) -308.765,32 -343.300 -338.338,05 98,6<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -308.765,32 -345.450 -334.300,38 96,8<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) -393.624,50 -436.380 -426.606,72 97,8<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut mahdollisille ylityksille<br />
Hautaustoimen toimintakate pysyi kokonaisuutena talousarviossa. Tehtäväalueet 422 Huoltorakennukset ja 423<br />
Hautausmaa ovat vähän ylittäneet budjetin ja muissa tehtäväalueissa on tullut säästöä. Hautatoimea kuitenkin<br />
sitovuustason kannalta tarkastellaan kokonaisuutena. Huoltorakennuksissa ylitykset johtuvat rakennuksille<br />
tehdyistä korjauksista. Hautausmaan tehtäväalueella suurimmat ylitykset ovat alueiden kunnossapitomenoissa,<br />
poltto- ja voiteluaineissa ja puutarhatarvikkeissa.
74<br />
511-581 KIINTEISTÖTOIMI<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Kiinteistötoimi on seurakunnan muiden toimintojen tukipalvelu ja toimii yhteistyössä perustehtävien ja muiden<br />
tukipalveluiden tuottajien kanssa.<br />
Kiinteistötoimi on rakennuttanut ja ylläpitänyt seurakunnan kiinteistöjä huolehtien niiden kunnossapito-,<br />
puhtaanapito-, suntio-, talonmies- ja vahtimestaripalveluista.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Kiinteistöjä hoidetaan niin, että ne palvelevat seurakunnan toimintaa. Vuonna <strong>2011</strong> on käyttötaloussuunnitelmaan<br />
varattu määrärahat kiinteistöjen jatkuvaan huoltoon ja ylläpitoon.<br />
Keskuksen kerhotalon rakentaminen ja sen aikataulussa eteenpäin vieminen on yksi päätavoitteista.<br />
Uusittujen LVIA-laitteistojen käytön oppimista jatketaan ja energiaa säästäviä toimenpiteitä mietitään ja<br />
toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.<br />
Tavoitteiden toteutumisesta kiinteistötoimen toimintakate ulkoisten kulujen osalta lukuun ottamatta Leiriniemeä<br />
ja Seurakuntakeskuksen keittiötä ylitti budjetoidun 33.387 €. Keskuksen kerhotalo, joka nimikilpailun jälkeen<br />
nimettiin Kirkonkulmaksi, valmistui noin 2 kk urakkasopimukseen kirjatun valmistumisaikataulun jälkeen.<br />
Uusittujen LVIA-laitteiden osalta henkilökunnan koulutus siirtyi osin vuodelle 2012. Esco-energiansäästöhankkeen<br />
tavoitesäästöt olivat 80 MWh ja toteutuneet säästöt olivat 61 MWh. Tämä täytti toimittajan<br />
takaamat säästöt 60 MWh.<br />
Kiinteistöpäällikölle järjestettiin sihteeripalveluja, kun taloustoimiston määräaikaisen toimistosihteerin<br />
toimenkuvaan sisällytettiin nämä tehtävät.<br />
Vuoden aikana tehdyt merkittävimmät työt:<br />
- Tammikuussa tehtiin kirkkoon alttarin muutostyöt ja Kansakoulukadun asuinhuoneiston täydellisen<br />
saneerauksen lopputyöt.<br />
- Helmikuun alussa tehtiin <strong>seurakunta</strong>keskuksen lounashuoneen keittiön remontti. Seurakunnan kiinteistöissä oli<br />
lumen pudotusta katoilta.<br />
- Maaliskuussa ja huhtikuussa hautausmaan huoltorakennuksen pesutilojen täysi remontti.<br />
- Huhtikuun loppupuolella aloitettiin Huvilakadun asuinhuoneiston täydellinen saneeraus (lukuun ottamatta<br />
wc/kylpytiloja, jotka teki taloyhtiö.)<br />
- Kesän aikana kierrettiin kaikki kerhopisteet ja muut seurakunnan kiinteistöt. Korjattiin niissä olevat<br />
viat/puutteet.<br />
- Kesäkuussa tehtiin Harjutie 18 asuinhuoneistossa pintaremontti. Wc/kylpytilaan tehtiin osin uusi laatoitus ja<br />
vedeneristys.<br />
- Syksyllä kirkon ja vanhankirkon välin pelastustietä levennettiin ja tehtiin uusi tukimuuri sekä kukka-altaat<br />
kirkon portaille.<br />
- Kirkonkulmalle tehtiin omana työnä roskakatos<br />
- Hautausmaalla uutta hautausaluetta varten kaadettiin puut ja asennettiin betonielementtiaita. Tämä työ jatkuu<br />
vuoden 2012 puolella.<br />
Kirkonkulman rakennuksen rakennuttamistehtävät ja siihen liittyvien omien hankintojen kilpailuttaminen.
75<br />
3. Arviointi<br />
Kiinteistötoimen toiminta on vastannut sen perustehtävää ja tavoitteita vuonna <strong>2011</strong>. Kirkonkulman<br />
rakennuttamistehtävät ovat vieneet paljon aikaa kiinteistöpäälliköltä ja priorisoituneet tärkeimmiksi, joten osa<br />
muista tehtävistä on kärsinyt tämän laajan hankkeen takia.<br />
Kirkkoneuvoston asettama ja Pekka Luukin johtama Keskuksen kerhotalon (Kirkonkulman) rakennustyöryhmä<br />
kokoontui 7 kertaa vuonna <strong>2011</strong>. Työmaakokouksia oli 10 kpl vuonna <strong>2011</strong>. Keskuksen Kerhotalosta<br />
Kirkonkulmaksi muuttuneen rakennushankkeen loppuun saattaminen oli työläs prosessi. Hankkeen lisätyö- ja<br />
hyvitysasioiden, viivästymisestä aiheutuneen sopimussakon käsittely siirtyivät pääosin vuodelle 2012.<br />
4. Talousluvut – 511-542; 561-563 ja 581<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 192.768,34 131.680 147.355,65 111,9<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 1.062.945,79 1.112.800 1.161.864,94 104,4<br />
Toimintakate (ulkoinen) 870.177,45 981.120 1.014.509,27 103,4<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 314.313,76 299.310 272.247,74 103,2<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 29.707,48 6.170 36.946,85 598,8<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille<br />
Suurimmat ylitykset ovat tapahtuneet seuraavissa tehtäväalueissa ja ovat johtuneet seuraavista syistä: 533<br />
Kirkonkulman kohdalla omana tuntityönä tehdyt asia, 534 Jampan <strong>seurakunta</strong>kodin AV-laitteet, 535<br />
Kirkkopihan yhtiövastike ja sähkökulu, 542 Asuinosakkeiden yhtiövastikkeet ja huoneistojen remontit, 561<br />
Toimitilat eli omissa kerhotiloissa puhtaanapito ja korjaukset, 563 Loutin kerhotalossa puhtaanapito ja<br />
korjaukset sekä 581 Maa- ja metsätiloissa kiinteistövero.
76<br />
551 LEIRINIEMI<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Tehtävänä on tarjota laadukkaita ja monipuolisia tukipalveluita ensisijaisesti oman seurakunnan leiri-, retki- ja<br />
virkistystoimintaan sekä vapaana olevien resurssien myyminen muille käyttäjille.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Tavoitteena on tarjota laadukkaita ja monipuolisia ravitsemis- ja majoituspalveluita, sekä kokous- ja<br />
koulutustiloja ensisijaisesti oman seurakunnan kurssi-, leiri- ja virkistystoimintaa varten. Lisäpalveluna<br />
leirikeskus myy palveluja ulkopuolisille asiakkaille, yrityksille, järjestöille ja yksityishenkilöille huomioiden<br />
käytössä olevat resurssit. Tavoitteena on lisätä tammi-helmikuun arkipäivien myymistä ulkopuolisille.<br />
Leirikeskuksen viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisätään mm. uusimalla majoituksen petivaatteita<br />
paloturvallisemmaksi. Yhteistyötä kehitetään työmuotojen kanssa.<br />
Asiakaslähtöinen palvelu – huomioidaan asiakkaiden tarpeet, ikäjakauma ja tapahtuman luonne.<br />
Leirikeskuksen toiminta on ollut vakiintuneen tavan mukaista ja käyttö on lähes päivittäistä toukokuun alusta<br />
marraskuun loppuun. Käyttöpäiviä oli yhteensä 256 (jolloin talossa oli asiakkaita). Talviaikaan pääsääntöisesti<br />
käyttöä on viikonloppuisin, pois lukien joulunajan juhlakausi.<br />
Oman seurakunnan osuus päiväkävijöistä oli 70,45 % (2010 - 75,57 %), majoitusvuorokausista 60,10 % (72,9<br />
%) ja tilaisuuksista 59,20 % (55,5 %). Muita käyttäjiä ovat muut seurakunnat, kunnat ja järjestöt sekä lisääntyvin<br />
määrin yksityiset.<br />
Päiväkävijöiden määrä lisääntyi 467:llä edelliseen vuoteen verrattuna. Majoitusvuorokaudet vähenivät 144 vrk ja<br />
tilaisuudet lisääntyivät + 14 kpl. Tilaisuuksissa oli osallistujia 10–250 henkilöä ja keskimäärin 29 asiakasta /<br />
tilaisuus. Kokonaisuutena kävijämäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 485 henkilöllä.<br />
Tilaisuuksien järjestelyissä on huomioitu asiakkaiden tarpeet, tapahtumien luonne ja ikäjakauma ja pyritty<br />
luomaan viihtyisä, rauhallinen ja turvallinen ympäristö asiakkaille.<br />
3. Arviointi<br />
Päiväkävijöiden lisääntymiseen vaikutti ulkopuoliset isot tilaisuudet, oli perhejuhlia ja sukutapaamisia.<br />
Leiriniemessä järjestettiin mm. kolme kastejuhlaa, hääparin siunaus ja yhdet vihkiäiset. Majoitusvuorokausien<br />
vähenemiseen vaikutti kolmen oman leirin peruuntuminen ja kokonaisuudessaan leireille osallistujien<br />
väheneminen.<br />
Asiakaslähtöisyyttä on toteutettu kuuntelemalla kulloistenkin asiakkaiden tarpeet. Tilaisuuksien luonne on otettu<br />
huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Suuri haaste on talven arkipäivien käytön lisääminen.<br />
Toukokuussa oli Kellokoskelta 12 vapaaehtoista nuorta miestä tekemässä klapeja ja he laskivat myös veneen<br />
vesille. Syksyllä kuusi miesten retriittiin osallistujista lakaisivat saunan ympäristön ja nostivat veneen<br />
talvisäilöön.
77<br />
4. Tunnusluvut<br />
2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
tunnusluvut/mittarit<br />
-päiväkävijät/<br />
omat 2229 2940 2506 1927 2125<br />
muut srk:t 259 524 68 86 77<br />
muut 587 471 349 537 815<br />
-majoitusvuorokaudet/<br />
omat 1599 1224 1252 1685 1321<br />
muut srk:t 640 467 516 485 493<br />
muut 6 18 54 143 385<br />
-kävijämäärät/<br />
omat 3078 3389 3156 2665 2723<br />
muut srk:t 491 524 376 354 341<br />
muut 593 462 388 597 1037<br />
-tilaisuudet<br />
omat 71 83 81 71 84<br />
muut srk:t 22 27 32 31 31<br />
muut 16 17 18 26 27<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen) 50.027,20 52.610 56.808,29 108,0<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 253.759,09 270.450 242.882,17 89,8<br />
Toimintakate (ulkoinen) 203.731,89 217.840 186.073,88 85,4<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) 89.181,99 91.600 90.329,56 98,6<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut ylityksille sekä merkittäville alituksille<br />
Talousarvioon verrattuna toimintakulut pysyivät hyvin budjetissa.<br />
Sähkön yleiset hinnankorotukset aiheuttivat budjetin ylityksen sähkön osalta (4701).<br />
Päärakennuksen rännejä jouduttiin uusimaan järven puoleiselta sivulta, kun lumet ja jäät katolta repivät keväällä<br />
ne alas. Terassin valokate-katto ja rakenteet uusittiin kokonaan myös järven puolelle. (4350)<br />
Ryhmätiloihin ja saliin uusittiin televisiot (3 kpl) ja saimme av-laitteet saliin. (4610)<br />
Piha- ja viheralueelle rakennettiin syksyllä suunnitelman mukaan arboretumia. Tehtiin kulkuväylät ja istutettiin<br />
polkujen varsiin erilaisia puita. Polut on päällystetty puuhakkeella ja istutukset merkittiin nimilapuilla. Pitkän ja<br />
lämpimän syksyn ansiosta istutukset lähtivät hyvin kasvuun.<br />
Hallinnollisesti leirikeskus on suoraan kirkkoneuvoston alainen. Esimiehenä toimii talousjohtaja ja<br />
asiakaspalvelusta ja työvuorosuunnittelusta vastaa leirikeskuksen hoitaja.
78<br />
572 SEURAKUNTAKESKUKSEN KEITTIÖ<br />
1. Toiminta-ajatus/perustehtävä ja toiminnan kuvaus<br />
Seurakuntakeskuksen keittiö tuottaa seurakunnan järjestämien tilaisuuksien ruokailut ja kahvitukset työmuotojen<br />
tarpeiden ja tilausten mukaisesti. Keittiön kustannukset jaetaan työmuodoille tarjoilutilausten vuosittaisessa<br />
suhteessa.<br />
Henkilökunta tilaa keittiöltä seurakunnan tilaisuuksissa tarvittavat kahvitukset, ruokailut ja muut tarjoilut.<br />
Suurempia tilaisuuksia suunnitellaan yhdessä. Tarjoilupalvelut toteutetaan kaikkiin <strong>seurakunta</strong>keskuksen<br />
tiloihin. Keittiöhenkilökunta vastaa <strong>seurakunta</strong>talon ja vanhankirkon keittiöiden siisteydestä. Vuoden 2006<br />
lopulla rakennettiin järjestelmä, jossa keittiön kustannukset vuoden vaihteen jälkeen jaetaan työmuodoille<br />
tilausten suhteessa. Kustannusten jako pohjautuu laskentaan, joka tehdään Varaaja-järjestelmään kirjatuista<br />
tilauksista ja muista tilauksista toteutuneen pohjalta ja tilaukset pisteytetään sovitun järjestelmän mukaisesti.<br />
Pääemännän tehtäviä hoitaa Sinikka Natri. Emännän tehtäviä hoitaa Jaana Karlsson. Keittiötoimen hyväksyjänä<br />
ja esimiehenä toimii talousjohtaja.<br />
2. Tavoitteet ja niiden toteutuminen<br />
Kustannustehokas aterioiden ja kahvitusten tarjoaminen. Tavoitteena oli ja on kustannusten seuranta. Hintojen<br />
korotukset, isommat tilaisuudet, monipuolisemmat tarjoilut joissakin tilaisuuksissa ovat lisänneet raaka-aineiden<br />
menekkiä. Tästä johtuen elintarvikkeiden osalta on tapahtunut huomattava budjetin ylitys.<br />
3. Arviointi<br />
Keittiö on toteuttanut tilatut tarjoilupalvelut tehokkaasti ja laadukkaasti. Toiminta on ollut joustavaa. Jatkuvana<br />
kehittämisen kohteena on tarjoilujen suunnittelun edellyttämä yhteistyö keittiön ja työmuotojen välillä.<br />
Kirkkokahvitusten tarjoiluissa vapaaehtoisten työntekijöiden käyttö lisääntyi, kun Järvenpään Latu ja Martat<br />
sitoutuivat seurakunnan tilojen käytön vastineeksi hoitamaan muutamat kahvitukset vuoden aikana.<br />
4. Tunnusluvut<br />
tunnusluvut/mittarit 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
kokouskahvitukset 12124 8164 15262 16863 16759 14915<br />
muut tarjoilut 1281 1511 2265<br />
5. Talousluvut<br />
TP 2010 TA <strong>2011</strong> TP <strong>2011</strong> Käyttö %<br />
Toimintatuotot (ulkoinen)<br />
Toimintakulut (ulkoinen) 93.685,44 111.860 106.234,50 95,1<br />
Toimintakate (ulkoinen) -93.685,44 -111.760 -106.234,50 95,1<br />
Toimintakate II (toimintakulut/tuotot, ulk./sis.) -93.685,44 -111.760 -106.234,50 95,1<br />
Työalakate (kaikki kulut/tuotot, ulk./sis.) 0 0 0<br />
Talousarvion toteutuminen ja perustelut merkittäville ylityksille ja alituksille<br />
Elintarvikkeiden osalta budjetin reilu ylittyminen selittyy hintojen nousulla (esim. kahvi). Kirkkokahvien<br />
lisääntymisellä ja keittiön talousarviosta puuttunut määräraha iltapäiväkerhoon koko syksyn menneisiin<br />
välipalatarjoiluihin.
79<br />
3. HENKILÖKUNTA<br />
3.1. YLEISTÄ<br />
Järvenpään seurakunnassa henkilöstökertomus on osa toimintakertomusta. Sen tarkoituksena on antaa tietoa<br />
henkilöstöstä osana toiminnan, talouden ja seurakunnan tilan arviointia. EU:n vihreä kirja yritysten sosiaalisesta<br />
vastuusta korostaa työnantajan velvollisuuksia työntekijöiden terveyden ja työkyvyn sekä hyvinvoinnin<br />
edistäjänä. Suomessa työnantajan vastuuta määritellään myös lainsäädännössä mm. työturvallisuuslaissa ja<br />
työterveydenhoitolaissa.<br />
Kehityskeskustelut ovat olleet käytössä seurakunnassamme 1990-luvun lopulta. Kehityskeskustelut ovat<br />
toteutuneet osaa kiinteistötoimen ja hautaustoimen henkilökuntaa lukuun ottamatta systemaattisesti.<br />
Uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) soveltamisen yhteydessä esimiehet ja työntekijät ovat käyneet vuosittain ns.<br />
tehtäväkuvausten tarkistuskeskustelut, joissa on huomioitu tehtävien muuttuminen ja arvioitu kunkin tehtävien<br />
vaativuuskriteerejä ja vaativuusryhmiä.<br />
Vuonna 2010 tehtiin suunnattu työpaikkaselvitys työyhteisön työhyvinvoinnin tukemiseksi ja<br />
kehittämistarpeiden tunnistamiseksi ja ideoimiseksi yhteistyössä työterveyshuollon työterveyspsykologin kanssa.<br />
Kyselyn tuloksia analysoitiin yhdeksässä ryhmässä. Kyselyn tarkempien kehitysideoiden osalta kirkkoherra ja<br />
talousjohtaja kävivät <strong>2011</strong> erilliset palaverit kunkin ryhmän kanssa. Lisäksi yhteistyötoimikuntaa on tiedotettu<br />
hankkeen vaiheista.<br />
3.2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ<br />
Tehtäväryhmä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä<br />
31.12.<strong>2011</strong> Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet<br />
Seurakuntapapit 9 6 3 9 6 3<br />
Perheneuvonta 4 2 2 1 1 5 2 3<br />
Kirkkomuusikot 4 1 3 4 1 3<br />
Diakoniatyö 7 6 1 7 6 1<br />
Nuorisotyö 4 3 1 4 3 1<br />
Lapsityö 14 14 7 7 21 21<br />
Muu <strong>seurakunta</strong>työ 3 3 3 3<br />
Hallinto-<br />
ja<br />
toimistotyöt 15 9 6 15 9 6<br />
Hautausmaatyö 3 1 2 3 1 2<br />
Kirkonpalvelustyö 12 9 3 3 1 2 15 10 5<br />
Yhteensä 75 54 21 11 8 3 86 62 24<br />
Y:\Kansiorakenne\Yleishallinto\Hallinto\Toimintakertomukset\kertomus<strong>2011</strong>\henkilökuntakertomus<strong>2011</strong><br />
Vakinaisen henkilökunnan määrä tehtäväryhmittäin on esitetty edellä olevassa taulukossa. Vakinaista<br />
henkilökuntaa on yhteensä 86. Henkilökunnasta naisia on 72,1 % ja miehiä 27,9 %. Kokoaikaisen henkilökunnan<br />
kohdalla sukupuolijako oli 72 % naisia ja 28 % miehiä. Kokoaikaisia koko henkilökunnastamme oli vuoden<br />
vaihteessa 87 %. Koko kirkon henkilöstöstä naisia oli 71 % ja miehiä 29 % (Kirkon tilastollinen vuosikirja<br />
2010).
80<br />
Sijaiset, määräaikaiset ja tarvittaessa töihin tulevat<br />
Vuoden aikana sijaisuuksien hoitajia oli 22, määräaikaisia tehtävän hoitajia oli 62 ja tarvittaessa töihin tulevia<br />
tuntipalkkaisia 23 henkilöä.<br />
Tehtäväryhmä<br />
Sijaisuuden<br />
hoitajat Määräaikaiset Tuntip/tarvittaessa<br />
Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet<br />
Seurakuntapapit 1 1 12 6 6<br />
Perheneuvonta 1 1<br />
Kirkkomuusikot 3 1 2 3 3<br />
Diakoniatyö 3 3<br />
Nuorisotyö 2 1 1 9 7 2<br />
Lapsityö 7 7 3 3 16 15 1<br />
Muu <strong>seurakunta</strong>työ<br />
Hallinto-<br />
ja<br />
toimistotyöt 8 8 6 3 3<br />
Hautausmaatyö 19 12 7<br />
Kirkonpalvelustyö 1 1 6 2 4 7 5 2<br />
Yhteensä 22 18 4 62 37 25 23 20 3<br />
Henkilökunta palvelussuhteen lajin mukaan<br />
Palvelussuhteen<br />
luonne Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä<br />
31.12.<strong>2011</strong> Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet<br />
Virkasuhteiset 47 32 15 2 2 49 32 17<br />
Työsuhteiset (kk-palkka) 16 10 6 2 1 1 18 11 7<br />
Lastenohjaajat 12 12 7 7 19 19<br />
Tuntipalkkaiset (työsuht.)<br />
Yhteensä 75 54 21 11 8 3 86 62 24<br />
Viranhaltijoiden osuus henkilökunnastamme oli 57 %, kun se koko kirkon henkilöstöstä oli 48 %.<br />
3.3. HENKILÖKUNNAN IKÄ JA VAIHTUVUUS<br />
Henkilökunnan keski-ikä <strong>2011</strong> oli 48,8 vuotta, suurimpana yksittäisenä ikäryhmänä yli 50–54 -vuotiaat<br />
työntekijät. Koko kirkossa henkilöstön keski-ikä on sama kuin <strong>seurakunta</strong>mme henkilöstön 48,8 v. (Kirkon<br />
tilastollinen vuosikirja 2010).<br />
Palvelussuhteen kesto ja vaihtuvuus<br />
Henkilöstöstä 38 % on palvellut <strong>seurakunta</strong>a yli 10 vuotta. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi kolme henkilöä.<br />
Työpaikkaa vaihtoi vakinaisista seitsemän henkilöä.
81<br />
3.4. TYÖAIKATIETOJA<br />
Sairauspoissaolot<br />
Sairauspoissaoloja oli yhteensä 1809 kalenteripäivää. Näistä 834 sairauslomapäivää oli myönnetty<br />
työterveyshuollon laatimien sairauslomatodistusten perusteella, loput 975 olivat joko esimiesten myöntämiä<br />
korkeintaan kolme päivää kestäneitä sairauspoissaoloja tai muun terveydenhuollon sairauslomatodistusten<br />
perusteella myönnettyjä sairauslomia. Edellisestä vuodesta sairauspoissaolot vähentyivät n. 39 %. Yksittäiset<br />
pitkät sairauspoissaolot vaikuttavat kokonaismäärän prosentuaaliseen kasvuun huomattavasti. Yli 30 päivän<br />
mittaisia sairauspoissaoloja Järvenpään seurakunnassa vuoden <strong>2011</strong> aikana oli yhteensä 15. Sairauspoissaolojen<br />
määrä on edelleen korkealla tasolla.<br />
Luvuissa ovat mukana myös sijaisten ja määräaikaisten sairauslomat. Jokaista vakituista henkilökuntaan<br />
kuuluvaa kohti sairauspäiviä oli n. 24. Sairastavuus on meillä todella korkealla tasolla. Kirkon työolobarometrin<br />
<strong>2011</strong> mukaan seurakunnissa sairauspoissaoloja on keskimäärin 12 pv/hlö. Kuntasektorilla sairauspoissaoloja on<br />
keskimäärin 19 pv/hlö. Sairauspoissaoloja on tilastojen mukaan yleensä naisilla ja ikääntyneillä työntekijöillä<br />
keskimääräistä enemmän.<br />
Työkykyä heikentävien asioiden kartoittamiseen ja sairaslomia aiheuttavien asioiden ennaltaehkäisyyn<br />
kirkkoneuvosto hyväksyi 8.3.<strong>2011</strong> § 62 Varhaisen tuen -toimintaohjeen. Työkykyongelman havaitsemisessa<br />
ovat avainasemassa työtekijä itse, lähiesimies, työtoverit, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto. Aktiivisella<br />
puheeksi ottamisella pyritään ongelman määrittelemiseen ja siihen ettei asiat pitkittyessään muutu pahemmiksi.<br />
Puheeksi otto voi tapahtua yhdenkin huolestuttavan huomion, tapahtuman tai sairausloman seurauksena.<br />
Kuitenkin puheeksi ottaminen tulee tapahtua, jos työntekijällä on huolestuttavia poissaoloja 10 pv /6 kk tai useita<br />
lyhyitä poissaoloja esim. 4 pv/3 kk sisällä.<br />
Työtapaturmia Järvenpään seurakunnassa oli kuusi vuonna <strong>2011</strong> ja niistä aiheutuvia sairauspäiviä 56.<br />
Sairauslomapäivien luokittelut työterveyshuollon raporttien mukaisesti<br />
Työterveyshuollon toimittaman raportin mukaan työterveyshuollon kirjaamista sairauslomista kolme yleisintä<br />
diagnoosiryhmää olivat tuki- ja liikuntaelin sekä sidekudossairaudet (229 päivää) mielenterveyden ja<br />
käyttäytymisen häiriöt (310 päivää) ja hengityselinten sairaudet (160 päivää).
82<br />
Sairauspoissaolot<br />
Pääluokka/vuodet 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Yleishallinto 128 160 298 397 608 688 552<br />
Seurakuntatyö 1263 1684 732 1054 1422 1090 1009<br />
Hautaustoimi 42 157 82 54 40 55 33<br />
Kiinteistötoimi 213 190 404 381 555 678 215<br />
Yhteensä 1646 2191 1516 1886 2625 2511 1809<br />
(Lähde: Kirkonalan työolobarometri 2009)<br />
Perhevapaat<br />
Palkattomilla perhevapailla oli vuoden aikana neljä henkilöä.<br />
Osa-aikajärjestelyt<br />
Vuoden aikana oli vuorotteluvapaalla yksi henkilö ja osa-aikaeläkkeellä yksi henkilö.<br />
Vuosilomat<br />
Pitkä 38 vuorokauden vuosilomaoikeus oli 43 työntekijällä.
83<br />
Lomautukset<br />
Vuonna <strong>2011</strong> ei ollut lomautuksia.<br />
3.5. KOULUTUS<br />
Henkilökunnan pohjakoulutus<br />
Koulutusastejaottelu on seuraava:<br />
1. ALEMPI PERUSASTE<br />
peruskoulun vuosiluokat 1-6<br />
kansakoulu<br />
2. YLEMPI PERUSASTE<br />
peruskoulun suoritus<br />
keskikoulu<br />
3. KESKIASTE<br />
ylioppilastutkinto<br />
1-3 -vuotiset ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot<br />
4. ALIN KORKEA-ASTE<br />
mm. aiemman koulutusastejärjestelmän mukaan opistossa suoritetut kirkon nuorisotyönohjaajan,<br />
diakonin, diakonissan, merkonomin, teknikon, hortonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot<br />
5. ALEMPI KORKEAKOULUASTE<br />
ammattikorkeakoulututkinto<br />
alempi korkeakoulututkinto<br />
aiemman koulutusastejärjestelmän mukaan opistossa suoritettu mm. insinöörin tutkinto<br />
6. YLEMPI KORKEAKOULUASTE<br />
ylempi korkeakoulututkinto<br />
7. TUTKIJAKOULUTUSASTE<br />
tieteellinen lisensiaatin- tai tohtorintutkinto<br />
HENKILÖKUNNAN<br />
KOULUTUSASTE<br />
Alempi perusaste<br />
Ylempi perusaste 10<br />
Keskiaste 30<br />
Alin korkea-aste 21<br />
Alempi korkeakoulu 10<br />
Ylempi korkeakoulu 14<br />
Tutkijakoulutus 1<br />
Yhteensä 86
84<br />
Henkilöstökoulutus<br />
Henkilöstökoulutuksesta laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. Ehdotuksen henkilöstökoulutussuunnitelmaksi<br />
laatii henkilöstökoulutustyöryhmä ja hyväksyy kirkkoneuvosto. Viime vuosina koulutussuunnitelmassa<br />
on korostettu entistä enemmän koko työyhteisön ja työtiimien osaamista ja koulutustarpeita.<br />
Kirkon henkilöstökoulutussopimuksen tilalle tuli 1.12.2010 kirkon henkilöstön kehittämissopimus, jonka<br />
sisältöä ja menettelytapoja tarkennettiin Järvenpään seurakunnassa vuoden <strong>2011</strong> aikana. Osa muutoksista<br />
toteutuu vasta vuonna 2012.<br />
Toteutunutta henkilöstökoulutusta oli <strong>2011</strong> vuonna 224 päivää. Henkilöstö osallistui myös eri alojen<br />
neuvottelupäiville. Koulutuskustannukset olivat 42.181 € (69.153 €). Summa laski 39 % edellisestä vuodesta.<br />
Kehä-IT:n henkilökunnan tietohallintoon liittyvät koulutuskustannuksia oli 13.892 €. Lisäksi talousjohtaja<br />
valmensi esimiehiä ja ay-luottamusmiehiä harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönottoon. Koulutuskustannukset<br />
olivat 1,17 % palkkasummasta. Neuvottelupäivien sisällössä on myös paljon koulutuksellista, mutta niiden<br />
kustannukset kirjataan vakiintuneen käytännön mukaan muihin matka-, majoitus- ja ravintokorvauksiin. Ayluottamusmieskoulutukseen<br />
on osallistuttu luottamusmieskoulutussopimuksen mukaisesti. Työsuojelukoulutuksena<br />
on järjestetty henkilökunnalle EA-koulutusta ja järjestysmieskurssi.<br />
3.6. TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYKY<br />
Työterveyshuolto<br />
Työterveyshuolto on järjestetty Lääkärikeskusyhtymän Järvenpään Lääkärikeskuksen työterveyshuollossa.<br />
Toimintavuonna oli voimassa <strong>2011</strong>–2013 vuosille solmittu työterveyshuoltosopimus. Työterveyshuollon<br />
toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti<br />
työterveyshuoltoon sisältyy työpaikkaselvitykset, uusien työntekijöiden työhöntulotarkastukset sekä
85<br />
ikäryhmätarkastukset 40 vuotta täyttäneille viiden vuoden välein ja 50 vuotta täyttäneille ja eräille fyysisesti<br />
rakasta työtä tekeville ryhmille kolmen vuoden välein. Lisäksi sopimus sisältää yleislääkäritasoisen<br />
avosairaanhoidon tarvittavine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen, elintarviketyöntekijöille lakisääteiset työhön<br />
sijoitustarkastukset ja määräaikaistarkastukset. Sopimus kattaa myös erikoislääkärin konsultaatiot työkyvyn<br />
ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi työterveyslääkärin lähetteellä. Myös työpsykologin palveluja on 3<br />
krt/v/hlö saatavissa sopimuksella ja työpsykologia käytetään myös tiimi- ja koko työyhteisötason asioissa<br />
konsulttina.<br />
Työterveyshuollon työpaikkaselvitys vuonna <strong>2011</strong> tehtiin <strong>seurakunta</strong>keskuksen keittiöön. Lisäksi<br />
työfysioterapeutti teki useampia käyntejä selvittäen ja tehden kehittämisehdotuksia työpisteiden ergonomian<br />
parantamiseksi.<br />
Lääkärikeskukselle työterveyshuollosta maksetut kulut <strong>2011</strong> olivat yhteensä 71.780,89 € (76.242,98 €), jossa oli<br />
vähennystä edelliseen vuoteen 5,8 % ja lisäystä kahden vuoden takaiseen summaan (63.410,27 €) yhteensä 13,2<br />
%. Työterveyshuollon eli korvausluokka I kustannukset olivat 23.541,39 € (24.462,79 €), jossa oli laskua 3,7 %.<br />
Sairaanhoidon ja muu terveydenhuolto eli korvausluokka II kustannukset olivat 48.239,50 € (51.780,19 €), jossa<br />
laskua oli 6,8 %.<br />
Työterveydenhuoltoon liittyviä terveystarkastuksia tehtiin yhteensä 50 kpl (56 kpl) ja laboratoriotutkimuksia 98<br />
kpl (101 kpl) ja työpaikkaselvityksiin ammattihenkilöt käyttivät 80,5 tuntia (85 tuntia). Sairaanhoidon puolella<br />
käyntejä lääkärillä oli 396 kpl (399 kpl), terveydenhoitajalla 30 kpl (14 kpl) ja erikoislääkärillä 44 kpl (68 kpl) ja<br />
tutkimuksia laboratoriossa 306 kpl (412 kpl) ja radiologiassa 52 kpl (42kpl).<br />
Työhöntulotarkastuksia oli 15 kpl (26) ja ikäryhmäterveystarkastuksia 15 kpl (24 kpl). Määräaikaistarkastuksia<br />
oli 11 kpl (3 kpl).<br />
Tyky<br />
Henkilökunnan TYKY-toimintaa tuettiin 150 eurolla (alle päätoimisuuden rajan oleville osa-aikaisille 75 €).<br />
Tuen käyttötarkoitus on hyvin laaja ja sitä sai käyttää vapaa-ajan liikuntaan, muuhun kuntoutukseen, hierontaan,<br />
fysioterapiaan ja liikuntavälineisiin tai hiljaisuuden retriittiin. Tukea käytti 72 henkilöä (90) yhteensä 9.843,93€<br />
(11.951,11€).<br />
3.7. MUUT PANOSTUKSET HENKILÖKUNTAAN<br />
Virkistystoiminta<br />
Henkilökunnan virkistysretki tehtiin Marskin majalla 2.9.<strong>2011</strong>. Mukaan ilmoittautui 65 työntekijää ja osallistui<br />
50 työntekijää.<br />
Palvelusuhdeasunnot<br />
Seurakunnalla on omistuksessaan 16 asuinhuoneistoa, joista 10 on vuokrattu omalle henkilökunnalle.<br />
Vuokrausperustetta on nostettu parina vuonna verohallituksen vahvistamasta asuinhuoneistojen<br />
luontoisetuarvosta ja tulevaisuudessa tavoitteena on paikkakunnan yleinen vuokrataso.<br />
Henkilökuntaruokailu<br />
Henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus henkilökuntaruokailuun <strong>seurakunta</strong>keskuksessa. Tätä mahdollisuutta<br />
käyttää 30–50 henkilöä päivittäin. Tarkempaa erittelyä on tehtäväalueen työpaikkaruokailu kohdalla.
86<br />
3.8. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET<br />
Seurakunnan henkilöstökulut vähenivät yhteensä 1,8 %. Merkittävä oli sosiaalivakuutusmaksukulussa tapahtunut<br />
alennus -70 %. Tämä aiheutui aiempien vuosien ja vuoden <strong>2011</strong> liian korkeasta sosiaalimaksuihin varatusta<br />
prosenttiosuudesta, joka korjattiin kesällä <strong>2011</strong>.<br />
H E N K I L Ö S T Ö K U L U T <strong>2011</strong> 2010 muutos<br />
sisäinen ja ulkoinen € € %<br />
Palkat ja palkkiot (suoriteperusteinen) 3 666 151 3 602 771 1,8<br />
Luontoisedut yhteensä 4 229 4 229 0,0<br />
Eläkevakuutusmaksut 961 275 953 129 0,9<br />
Sosiaalivakuutusmaksut 71 158 239 613 -70,3<br />
Muut henkilöstökulut 5 707 8 071 -29,3<br />
Saadut korvaukset 42 541 56 292 -24,4<br />
Yhteensä 4 665 979 4 751 521 -1,8<br />
Vapaaehtoiset henkilöstökulut yhteensä 238 957 244 247 -2,2<br />
Kaikki henkilöstökulut yhteensä 4 904 936 4 995 768 -1,8<br />
Y:\Talous\Tilinpäätös\Tuloslaskelman liitetiedot\2010\Henkilöstökulut 3 taulukkoa.<strong>2011</strong><br />
3.9. TYÖSUOJELU<br />
Työsuojelutoiminnan koordinoinnista vastaa seurakunnassamme yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnasta<br />
on erillinen toimintakertomus tehtäväalueen 107 kohdalla. Työsuojeluvaltuutettuina (toimikausi 2010–2013)<br />
toimivat toiminnallisen henkilökunnan osalta diakonian viranhaltija Marja Noso ja I varatyösuojeluvaltuutettuna<br />
lastenohjaaja Kaija Rajanen. Tukipalveluiden (kiinteistö-, toimisto-, hautausmaa- ja keittiöhenkilökunnan)<br />
työsuojeluvaltuutettuina toimivat laitoshuoltaja Eveliina Puhakka, I varatyösuojeluvaltuutettuna palkkasihteeri<br />
Raija Korhonen ja II varatyösuojeluvaltuutettuna hautausmaan ammattityöntekijä Aarne Ansala. Kirkkoneuvoston<br />
nimeämänä työsuojelupäällikkönä toimii talousjohtaja Kari J. Hietala.<br />
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut osallistuivat yksittäisten työsuojelukysymysten käsittelyyn ja työterveyshuollon<br />
edustajiensa kanssa käytyihin neuvotteluihin.<br />
Lakisääteisten tapaturmavakuutusten lisäksi on henkilökunnalle suppea vapaa-ajan tapaturmavakuutus.<br />
3.10. HENKILÖKUNNAN MUISTAMISET JA PALKITSEMISET <strong>2011</strong><br />
Seurakunta muisti pitkään työskennelleitä työntekijöitään ja jakoi Hyvä työ –palkinnot luottamushenkilöiden ja<br />
työntekijöiden yhteisessä joulujuhlassa 20.12.<strong>2011</strong>. Seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin sai johtava<br />
diakoniaviranhaltija Marja Kosonen. 30-vuotisesta palvelusta Järvenpään seurakunnassa palkittiin<br />
hallintosihteeri Jouko Hyvärinen. 20-vuotisesta palvelusta palkittiin kappalainen Tarja Seppänen ja<br />
<strong>seurakunta</strong>mestari Heikki Väyrynen. 10-vuotisesta palvelusta palkittiin talousjohtaja Kari J. Hietala,<br />
lastenohjaaja Birgitta Hynninen, lastenohjaaja Elina Salonen sekä nuorisotyönohjaaja Minna Valkeapää. Hyvä<br />
Työ –palkinnoilla palkittiin johtava lapsityönohjaaja Satu Lintunen, diakonian viranhaltija Eila Kahilakoski sekä<br />
lastenohjaajat Pirjo Palasmaa ja Tarja Karhu.
87<br />
3.11. HENKILÖKUNTALIITE<br />
SEURAKUNNAN VAKINAINEN HENKILÖSTÖ<br />
<strong>2011</strong> Alk./Päät./virkavap<br />
SUKUNIMI ETUNIMI VIRKA/TOIMI ym.<br />
AARTO Juhani III kappalainen<br />
AHO Anne <strong>seurakunta</strong>pastori<br />
ANSALA<br />
Aarne<br />
haut.maan<br />
ammattityöntekijä<br />
BÄCKSTRÖM Sirpa toimistosihteeri<br />
COX James <strong>seurakunta</strong>pastori<br />
EKMAN Harry tietohallintopäällikkö<br />
ERIKSSON Christine tiedotussihteeri 31.10. saakka<br />
GUSTAFSSON Rolf It-tukihenkilö<br />
HALME Eliisa vahtimestari-siivooja<br />
HASSINEN Sanna lastenohjaaja<br />
HEIKINHEIMO Miika IV kappalainen 30.9. saakka<br />
HEROJA Heli lapsityönohjaaja 31.12. saakka<br />
HIETALA Kari J. talousjohtaja<br />
HYNNINEN Birgitta lastenohjaaja<br />
HYPPÖNEN Arto kiinteistöpäällikkö<br />
HYVÄRINEN Jouko hallintosihteeri<br />
IHANDER<br />
Markku<br />
johtava<br />
nuorisotyöntekijä<br />
IHANDER Päivi vastaanottosihteeri<br />
IKÄVALKO Sanna keittäjä<br />
14.8. saakka<br />
JARTELA Sami järjestelmäasiantuntija 31.12. saakka<br />
KAARLENKASKI Mari nuorisotyönohjaaja<br />
KAHILAKOSKI Eila diakonian viranhaltija<br />
KALINEN Kaisa nuorisotyönohjaaja<br />
KARHU Tarja lastenohjaaja<br />
KARILUOTO Heini lastenohjaaja hoitovapaa 14.-31.12.<br />
KARLSSON Jaana emäntä<br />
KATTELUS Matti vahtimestari/srk-mestari<br />
KEKÄLE Jari perheneuvoja<br />
KERVINEN Pirkko toimistosihteeri virkav. 1.1.–31.12.<br />
KOIVISTO Vesa kirkkoherra<br />
KONTINEN Matti-Petteri nuorisotyönohjaaja 9.9. saakka<br />
KORHONEN Raija palkkasihteeri<br />
KOSONEN<br />
Marja<br />
johtava<br />
diakoniaviranhaltija
88<br />
KUKKONEN Miia lastenohjaaja<br />
KULTIMA Pirjo-Liisa diakonian viranhaltija<br />
KUUSIKALLIO Katri <strong>seurakunta</strong>pastori<br />
LAIRI Minna lähetyssihteeri<br />
LEINO Antti järjestelmäsuunnittelija 10.5. saakka<br />
LEPPIHALME Sinikka yhteiskuntatyön sihteeri<br />
LINDQVIST Helena tiedottaja<br />
LINTUNEN Satu johtava lapsityönohjaaja<br />
MIETTUNEN Heidi lastenohjaaja<br />
MOILANEN Marja-Liisa lastenohjaaja<br />
MUTTONEN Mirja siivooja 15.1. saakka<br />
MÄKI Anne lastenohjaaja<br />
MÄKINEN Aila kirjanpitäjä 31.7. saakka<br />
MÄÄTTÄ Marjo toimistosihteeri<br />
NATRI Sinikka pääemäntä<br />
NIEMI Jari nuorisotyönohjaaja virkavapaa 19.9.-31.12.<br />
NOSO Marja diakonian viranhaltija<br />
NURMINEN<br />
Paavo<br />
haut.maan<br />
ammattityöntekijä<br />
NURMINEN Pauliina jul.työn toimistosihteeri 1.1.alkaen<br />
OTTMAN Pertti erityisammattimies<br />
PAJUNEN Tanja lastenohjaaja hoitovapaa 25.1.-31.12.<br />
PALASMAA Pirjo lastenohjaaja<br />
PAUTOLA Raija lapsityönohjaaja 30.6. saakka<br />
PESONEN Veijo perheneuvoja<br />
PUHAKKA Eveliina laitoshuoltaja<br />
PUOTINIEMI Anna <strong>seurakunta</strong>pastori<br />
RAJAMÄKI Erkki a-kanttori 31.7. saakka<br />
RAJANEN Kaija lastenohjaaja<br />
RILLA Marja-Leena tietojärj.asiantuntija<br />
ROTOLA-PUKKILA Mirka diakonian viranhaltija<br />
RUOKONEN Heikki b-kanttori<br />
RUUSKANEN Keijo diakonian viranhaltija 1.3. alkaen<br />
SALONEN Elina lastenohjaaja<br />
SARMALA Sinikka leirikeskuksen hoitaja<br />
SEPPÄLÄ Tuula vahtimestari<br />
SEPPÄNEN Heli kappalainen<br />
SEPPÄNEN Tarja II kappalainen<br />
SIHVONEN Kati toimistosihteeri virkavapaa 1.9.-9.10.<br />
SILLANKORVA Riitta vapaaehtoistyön ohjaaja
89<br />
SORJONEN Anu <strong>seurakunta</strong>pastori<br />
SUHONEN Seija toimistosihteeri<br />
TAKALA Katri a-kanttori<br />
TANTTU Leena lastenohjaaja<br />
TAPANAINEN Leena perheneuvoja 1.1.alkaen<br />
TIETÄVÄINEN Anssi pnk:n johtaja<br />
TIMOSKAINEN Maire lastenohjaaja 30.9. saakka<br />
TOLVANEN Maarit laitoshuoltaja<br />
TOMPURI Kaisa keittäjä L-niemi<br />
TYYNELÄ Anja lastenohjaaja työloma 1.1.-31.12.<br />
UKKONEN Maria perheneuvoja<br />
VALKEAPÄÄ Minna nuorisotyönohjaaja<br />
VALLI Päivi lastenohjaaja<br />
VALONEN Sinikka siivooja (kerhotilat)<br />
VARIS Sinikka lastenohjaaja<br />
VARONEN Jari kiinteistötyöntekijä<br />
VUORELA Erja perhetyöntekijä<br />
VUORI Anne lastenohjaaja<br />
VUORINEN Satu <strong>seurakunta</strong>puutarhuri<br />
VÄNSKÄ Tuija diakonian viranhaltija 28.2. saakka<br />
VÄYRYNEN Heikki <strong>seurakunta</strong>mestari osa-aikaeläkkeellä<br />
WALLIUS Sari lastenohjaaja
90<br />
SIJAISET, MÄÄRÄAIKAISET YM. HENKILÖSTÖ <strong>2011</strong><br />
SUKUNIMI ETUNIMI VIRKA/TOIMI<br />
Alk./Päät./virkavap<br />
ym.<br />
AHOPALO Harri srk-mestari vs/osa-aik.<br />
AITTA-AHO Helmi h-maan kausityöntekijä 2.5.–9.10.<br />
BARTUSCH Alexandra h-maan kausityöntekijä 6.6.–7.8.<br />
HAAPANIEMI Mikko a-kanttori vs.<br />
HAGMAN Kati lastenohjaaja 31.7. saakka<br />
HYPPÖNEN Asko kirvesmies<br />
HYTÖNEN Satu lastenohjaaja 29.8. alkaen<br />
HYYTIÄINEN Valto h-maan kausityöntekijä 18.4.–9.10.<br />
IHATSU Saga h-maan kausityöntekijä 15.6.–25.9.<br />
ILANDER Sari lastenohjaaja 5.6.saakka/1.8.alkaen<br />
ISORANTA Noora nuorisotyönohjaaja 44.6.–17.8.<br />
JÄRVELÄ Heli kirjanpitäjä 31.7. saakka<br />
JÄRVELÄINEN Anni laitosulkoiluttaja 23.5.–7.8.<br />
KEMPPAINEN Miika nuorisotyönohjaaja 12.9. alkaen<br />
KIVELÄ Severi h-maan kausityöntekijä<br />
KLEMETTINEN Petra perheneuvoja vs/osa-aik.<br />
KNAAPILA Kia lastenohjaaja 11.8.–31.12.<br />
KOIVISTO Elina perhetyöntekijä 16.8. alkaen<br />
KURKOLA Antti <strong>seurakunta</strong>pastori 31.8. saakka<br />
LAAKSO Tarja siivooja-emäntä 31.12. saakka<br />
LAITINEN Vesa h-maan kausityöntekijä 16.5.–21.8.<br />
LAMPINEN Timo kanttori 1.6.–14.8.<br />
LANDÈN Ilkka It-tukihenkilö 31.12. saakka<br />
LEHTINEN Raija lastenohjaaja 15.9.–15.12.<br />
LEHTINEN Pauliina rippikoulunopettaja 2.6.–20.8.<br />
LEHTOAHO Miikka b-kanttori vs<br />
LEHTONEN Anna-Kaisa rippikoulunopettaja 31.5.–6.8.<br />
LEINONEN Erja h-maan kausityöntekijä 18.4.–16.10.<br />
LINDQVIST Pilvi h-maan kausityöntekijä 26.4.–4.9.<br />
LOVEN<br />
Anne-<br />
Krisiina<br />
lastenohjaaja 5.9.–13.12.<br />
LÄHDEAHO Harry vahtimestari<br />
MALM Mia lapsityönohjaaja 1.1.–31.12.<br />
MIKKONEN Pekka it-tukihenkilö<br />
MUNUKKA Krista lastenohjaaja 5.5.saakka/29.8.–2.12.<br />
MUURIKAINEN Piia nuorisotyönohjaaja 1.3.–14.8./12.9.alkaen<br />
MÄKELÄ Emmalotta lastenohjaaja 15.8. alkaen<br />
NIEMI Jari tiedottaja 19.9.alkaen<br />
NIKULA Sirkku h-maan kausityöntekijä 30.9.saakka<br />
NORDSTRÖM Janne kirvesmies
91<br />
NURMI Kaj it-asiantuntija 1.9.alkaen<br />
NYKÄNEN Elsa lastenohjaaja 26.5.saakka<br />
OHENOJA Mervi perhetyöntekijä 26.5.saakka<br />
PARVIAINEN Katja perhetyöntekijä 24.8.–16.12.<br />
PELTOLA Jaana lastenohjaaja<br />
PULKKINEN Kari lastenohjaaja 30.8.saakka<br />
PÄÄLÄINEN Seija toimistosihteeri vs<br />
RANTANEN Ulla lastenohjaaja 13.7.saakka/5.8.alkaen<br />
RAUHAMAA Heidi lastenohjaaja 17.1.–20.5.<br />
RUOHONEN Helena laitoshuoltaja 31.7.saakka<br />
RYTKÖNEN Jenna laitosulkoiluttaja 6.6.–21.8.<br />
RÄSÄNEN Miia perhetyöntekijä 23.8.alkaen<br />
SAARINEN Virve nuorisotyönohjaaja 22.8.alkaen<br />
SALMI Sofie h-maan kausityöntekijä 30.5.–7.8.<br />
SAVOLA Erik rippikoulunopettaja 2.6.–12.8.<br />
SEPPÄNEN Sami vs <strong>seurakunta</strong>pastori 19.9.alkaen<br />
SIHVONEN Kati vs hallintosihteeri 10.10.–31.12.<br />
SIREN Mari diakonian kesätyöntekijä 30.5.–21.8.<br />
SUND Piia h-maan kausityöntekijä 30.5.–14.8.<br />
SUPPULA Raija keittäjä L-niemi 13.6.–11.9.<br />
TAMMI Ilse-Marie lastenohjaaja 29.8.alkaen<br />
TAMMINEN Olli h-maan kausityöntekijä 26.4.–9.10.<br />
TIKKANEN Toni h-maan kausityöntekijä 16.5.–14.8.<br />
TUKIAINEN Aila vapaaehtoistyön ohjaaja<br />
TYYNELÄ Anja toimistosihteeri<br />
TYYNELÄ Saara h-maan kausityöntekijä 23.5.–7.8.<br />
VAAKSIO Juha h-maan kausityöntekijä 18.4.–30.11.<br />
VALTONEN Krista <strong>seurakunta</strong>pastori<br />
VILJAMAA Anneli kirjanpitäjä 15.8.alkaen<br />
VINKKA Riikka vs. toimistosihteeri 1.9.alkaen<br />
alle 2 kk työ- ja virkasuhteita ei ole luettelossa<br />
Y:\Kansiorakenne\Yleishall.\Hallinto\Toimintakertomukset\kertomus<strong>2011</strong>\henkilökuntakertomus<strong>2011</strong>
92<br />
4. HALLINTO<br />
Seurakunnan luottamushenkilöhallinnon organisaatiokaavio<br />
KIRKKOVALTUUSTO<br />
Jouko Porkka (pj)<br />
33 JÄSENTÄ<br />
TILINTARKASTUS<br />
Audiator Oy<br />
KIRKKONEUVOSTO<br />
Khra Vesa Koivisto (pj)<br />
11 JÄSENTÄ<br />
esittelijä: tj. Kari J. Hietala<br />
toimikunnat<br />
KEHÄ-IT-<br />
JOHTOKUNTA<br />
Kari J. Hietala (pj)<br />
esittelijä:<br />
Harry Ekman<br />
PERHEASIAIN<br />
NEUVOTTELU-<br />
KUNTA<br />
Liisa Tuovinen (pj)<br />
esittelijä:<br />
Anssi Tietäväinen<br />
JULISTUS-<br />
JOHTOKUNTA<br />
Markku Seppänen<br />
(pj)<br />
esittelijät: Heli<br />
Seppänen…<br />
DIAKONIA-<br />
JOHTOKUNTA<br />
Tina Hägg (pj)<br />
esittelijä:<br />
Marja Kosonen<br />
KASVATUS-<br />
JOHTOKUNTA<br />
Yrjö Komulainen<br />
(pj)<br />
esittelijät:<br />
James Cox…..<br />
KIINTEISTÖ-<br />
JOHTOKUNTA<br />
Maija-Liisa<br />
Pyykkönen (pj)<br />
esittelijä:<br />
Arto Hyppönen<br />
työryhmät työryhmät työryhmät
93<br />
KIRKKOVALTUUSTO<br />
Kirkkovaltuusto on yleisillä vaaleilla valittu seurakunnan korkein toimielin. Se päättää mm. seurakunnan<br />
taloudesta, uudisrakentamisesta, kiinteistöjen ostamisesta ja myymisestä, perustaa virat ja valitsee jäsenet<br />
kirkkoneuvostoon ja johtokuntiin. Kirkkovaltuuston kokous on julkinen. Kertomusvuosi oli kirkkovaltuuston<br />
nelivuotisen toimikauden ensimmäinen. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Jouko Porkka ja<br />
varapuheenjohtajana Matti Auranen. Vuoden aikana kirkkovaltuusto kokoontui kahdeksan kertaa (25.1, 7.4, 3.5,<br />
31.5, 1.10, 18.10, 1.11. ja 13.12.).<br />
I Kirkko keskelle elämää- Kokoomus valtuustoryhmä<br />
Jäsen<br />
Varajäsen (järjestyksessä)<br />
Auranen, Matti (8)<br />
Wilskman, Anna-Maria (1), 3.5.<strong>2011</strong> asti<br />
Harjuvaara, Samuli (1), 3.5.<strong>2011</strong> asti<br />
Hägg, Tina, 13.12. asti<br />
Heikkilä, Pekka (8)<br />
Lehtonen, Tero-Pekka (3), 13.12. asti<br />
Koskinen, Inka (3), 13.12. asti<br />
Sallinen, Ritva, 13.12. asti<br />
Lehtonen, Tero-Pekka (1), 13.12. alkaen Sihvola-Rauttu, Terttu (2)<br />
Perttu, Helinä (3)<br />
Meklin, Jaana<br />
Pohjanpalo, Pia (6), 13.12. asti Kiuru, Paavo (2)<br />
Riihimäki, Tomi (7)<br />
Veramo, Suvi<br />
Sallinen,Ritva, 13.12. alk. Toivanen, Matti (1)<br />
Virkki, Jukka (7)<br />
Ovaskainen, Outi<br />
Wilskman, Anna-Maria (4), 3.5.<strong>2011</strong> alkaen Salmi, Sanni-Marja<br />
Åström, Jarkko (7)<br />
Eronen,Marikki<br />
Hautamäki, Jukka<br />
II Keskiryhmien ja sitoutumattomien valtuustoryhmä<br />
Jäsen<br />
Varajäsen (järjestyksessä)<br />
Huotari, Liisa (7) Lahikainen, Tuomo (1)<br />
Ketomäki, Jaakko (7)<br />
Salama, Eija<br />
Lappalainen, Esko (7) Markelin-Mutanen, Laila (2)<br />
Pyykkönen, Maija-Liisa (6)<br />
Tala, Heikki<br />
Tiusanen (e Rinta-Pollari), Taru (6)<br />
Packalén, Pekka<br />
Kangasniemi, Aino (1)<br />
III Kirkkodemarien ja sitoutumattomien valtuustoryhmä<br />
Jäsen<br />
Varajäsen (järjestyksessä)<br />
Karhu, Ulla-Mari (8) Setälä, Toivo (1)<br />
Kauranen, Anu (7)<br />
Heinolainen Erpo, 13.12. asti<br />
Komulainen, Yrjö (8) Kutvonen, Tiina (1)<br />
Kuusela, Jaakko (7)<br />
Räsänen, Juhani<br />
Luuk, Pekka (8)<br />
Haaparanta, Satu<br />
Smed, Viljo (7)<br />
Häkkinen, Maj<br />
Tuovinen, Liisa (8)<br />
Eriksson, Arja<br />
Hyttinen, Leena
94<br />
IV Luomakunta ehdokaslista<br />
Jäsen<br />
Varajäsenet (järjestyksessä)<br />
Pursiainen, Terho (6) Saarikorpi, Kaisa (1)<br />
Pyykkö, Tiia (4) Aarniokoski, Auli (2)<br />
Gustafsson Ville (1)<br />
Ikävalko Kaisa (1)<br />
V Seurakunnassa puoluepoliittisesti sitoutumattomien valtuustoryhmä<br />
Jäsen<br />
Varajäsen (järjestyksessä)<br />
Alaja, Heli (5), 31.5. alkaen<br />
Alaja Heli (2), 31.5. asti<br />
Berg, Henry (4) Mikkanen, Suvi (3)<br />
Graeffe, Arne (7)<br />
Westerholm, Saara<br />
Graeffe, Hanna (6) Mäkelä, Pirjo (1)<br />
Isoranta, Noora (6)<br />
Heikkinen, Pekka<br />
Jääskeläinen, Ilkka (8)<br />
Noso, Juhani<br />
Kekäläinen, Arvi (8)<br />
Tiinonen, Ahti<br />
Peltokoski, Brita (5) Hallikainen, Raili (1)<br />
Peltola, Jukka (1), 31.5. asti<br />
Teittinen, Petra<br />
Porkka, Jouko, pj (7)<br />
Vuorikivi Kirsti<br />
Seppänen, Markku (8)<br />
Kaasinen, Pirkko<br />
Kirkkovaltuuston käsittelemiä asioita<br />
Muutettiin kiinteistöjohtokunnan johtosääntöä (25.1.<strong>2011</strong> § 8)<br />
Valittiin seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastajaksi kaudeksi <strong>2011</strong>-2014 Audiator Oy ja Kehä-IT:n<br />
tietohallinnon ja tietoturvallisuuden tarkastajaksi Suomen Deloitte Oy (31.5.<strong>2011</strong> §§ 41, 42)<br />
Hyväksyttiin seurakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös <strong>2011</strong> ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille<br />
(31.5.2010 § 44)<br />
Valittiin 21 maallikkovalitsijaa Espoon hiippakunnan piispanvaalia varten (31.5.<strong>2011</strong> § 45)<br />
Hyväksyttiin kirkon henkilöstön kehittämissopimus (18.10.<strong>2011</strong> § 63)<br />
Myönnettiin kansainvälisen diakonian projektimäärärahoista 10 000 euron avustus Itä-Afrikan kuivuudesta<br />
kärsivien auttamiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Päätettiin, että jatkossa kansainvälisen diakonian<br />
projektimäärärahojen käytöstä päättää kirkkoneuvosto. Neuvoston päätöksistä raportoidaan kirkkovaltuustolle<br />
(18.10.<strong>2011</strong> § 64)<br />
Vahvistettiin verovuoden 2012 verotuloprosentiksi 1,25 (18.10.2010 § 65)<br />
Valittiin pastori James Cox IV kappalaisen virkaan (1.11.<strong>2011</strong> § 74)<br />
Päätettiin, että <strong>seurakunta</strong> luopuu Kirkon mediasäätiön tukemisesta vuodeksi 2012 johtuen viestinnän<br />
talousarvion tarkistamisesta -5 %:lla (13.12.<strong>2011</strong> § 83)<br />
Vahvistettiin hautapaikkamaksut 1.1.2012 alkaen (13.12.<strong>2011</strong> § 88)<br />
Hyväksyttiin seurakunnan talousarvio vuodelle 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2012-2014<br />
(13.12.<strong>2011</strong> §89)<br />
Hyväksyttiin Kehä-IT:n lisätalousarvio vuodelle <strong>2011</strong> (13.12.<strong>2011</strong> § 91).<br />
Seurakunnassamme on järjestetty jo kahden valtuustokauden ajan kirkkovaltuuston iltakouluja. Iltakoulut ovat<br />
kirkkovaltuuston virallisia kokouksia ja niissä käsitellään seurakunnan toimintaa, taloutta ja hallintoa erikseen<br />
sovittujen teemojen puitteissa.<br />
7.4.<strong>2011</strong> iltakoulun tarkoituksena oli perehdyttää luottamushenkilöitä seurakunnan organisaatioon ja toimintaan,<br />
antaa eväitä 3.5. käytävälle talousarvion lähete-keskustelulle sekä tarjota mahdollisuus keskustella asioista
95<br />
vapaamuotoisessa ilmapiirissä. Kutsuttu oli kaikki seurakunnan luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat.<br />
Iltakoulun ohjelmassa oli alustuksia seurakunnan olemuksesta ja papiston asemasta, seurakunnan<br />
organisaatiosta, talous- ja toimintasuunnittelusta sekä johtokuntien alaisen työn esittelyä ja lopuksi<br />
yleiskeskustelu ja mahdollisuus kysymysten esittämiseen.<br />
3.5.<strong>2011</strong> iltakoulun aiheena oli talousarvion 2012 lähetekeskustelu. Illan teemana oli Mikä on tulevina vuosina<br />
kaikkein tärkeintä Järvenpää seurakunnassa sen toiminnassa ja olemisessa<br />
Tilaisuuteen oli kutsuttu kirkkovaltuuston jäsenten lisäksi koko toiminnallisen puolen henkilöstö. Illan<br />
ohjelmassa oli valtuustoryhmien valmistellut puheenvuorot, dekaani Reijo Liimataisen alustus Kirkko 2020<br />
tulevaisuusselonteosta, keskustelua porinaryhmissä ja lopuksi yleiskeskustelu.<br />
1.10.<strong>2011</strong> järjestettiin seminaaripäivä, jossa jatkettiin tulevan vuoden talousarvion pohdintaa. Mukaan oli<br />
kutsuttu kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenten lisäksi johtokuntien puheenjohtajat ja toiminnallisen<br />
puolen johtoryhmän jäsenet. Talousjohtaja alusti teemasta Mistä tingittäisiin Iltapäivällä työskenneltiin<br />
työaloittain jakautuneissa ryhmissä tutkaillen ensi vuoden toimintasuunnitelmia. Toisena ryhmätyön aiheena oli<br />
Talouden ja toiminnan raamit - luottamushenkilöt ja työntekijät omissa ryhmissään etsivät evästyksiä<br />
toiminnalle pidemmällä tähtäimellä.<br />
Koska uudet luottamushenkilöt olivat aloittaneet vuoden alussa, järjestettiin yhteinen rovastikunnallinen<br />
koulutus kirkkovaltuustojen ja – neuvostojen jäsenille sekä johtaville viranhaltijoille la 5.2.<strong>2011</strong> Keravalla.<br />
Tampereen hiippakunnan lakimiesasessori Leevi Häikiön alustuksen aiheena oli Kokouskäytännöt ja<br />
hallintomenettely. Nuorten keskuksen kampanjapäällikkö, kirkkovaltuutettu Kaisa Aitlahti kertoi aiheesta<br />
Motivointi uuteen valtuustokauteen. Tilaisuuteen osallistu seurakunnastamme 27 henkilöä, joista<br />
luottamushenkilöitä oli 19.<br />
Seurakunnan edustus (Heli Alaja, Arvi Kekäläinen, Pekka Luuk, Jukka Virkki, Terho Pursiainen) oli Espoon<br />
hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä 12.3.<strong>2011</strong> Vantaalla. Päivän aikana perehdyttiin<br />
luottamushenkilön valtaan, vastuuseen, rooliin ja tehtäviin sekä tutustiin seurakunnan toiminnan ja talouden<br />
suunnitteluun ja hallintoon ja samalla myös verkostoiduttiin muiden seurakuntien luottamushenkilöiden kanssa.<br />
Seurakunta tarjosi kaikille luottamushenkilöille mahdollisuuden osallistua Luottamushenkilöiden yhteiseen<br />
suurtapaamiseen, Luottamushenkilöstarttiin 14.5.<strong>2011</strong> Lahdessa Kirkkopäivien yhteydessä ja samalla myös<br />
Kirkkopäiville 13.-15.5.<strong>2011</strong>. Mukana olivat Auli Aarniokoski, Heli Alaja, Ville Gustafsson, Ilkka Jääskeläinen,<br />
Arvi Kekäläinen, Pekka Luuk, Jouko Porkka ja Anna-Maria Wilskman.<br />
Hallinnon edustus (Heli Alaja tulkkina, Vesa Koivisto, Liisa Tuovinen, Arvi Kekäläinen) oli mukana<br />
ystävyys<strong>seurakunta</strong>matkalla Unkarissa 21.-27.10.<strong>2011</strong> ja Pyhän Mikaelin luterilaisen kirkon remontin<br />
valmistumisjuhlassa Pietarissa (Pekka Luuk, Tomi Riihimäki, Jaakko Mäkelä).<br />
Su 30.1.<strong>2011</strong> klo 10 vietettiin Järvenpään kirkossa uuden luottamushenkilökauden alkajaismessua. Messun<br />
jälkeen oli kirkkokahvit <strong>seurakunta</strong>salissa. Seurakunnan henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja seurakunnasta<br />
eläkkeelle jääneiden perinteistä joulujuhlaa vietettiin 20.12.<strong>2011</strong> <strong>seurakunta</strong>talossa. Joulujuhlassa muistettiin<br />
seuraavia pitkään palvelleita luottamushenkilöitä Liisa Tuovista ja Ilkka Jääskeläistä <strong>seurakunta</strong>toiminnan<br />
kultaisella ansiomerkillä sekä Jouko Porkkaa <strong>seurakunta</strong>toiminnan hopeisella ansiomerkillä.
96<br />
KIRKKONEUVOSTO<br />
Kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto (11 jäsentä) valmistelee ja toimeenpanee kirkkovaltuuston<br />
päätökset. Se johtaa seurakunnan hengellistä työtä, vastaa käytännön hallinnosta, käyttää seurakunnan<br />
puhevaltaa ja hyväksyy seurakunnan puolesta sopimukset. Kirkkoneuvosto valitsee useimmat seurakunnan<br />
viranhaltijat ja työntekijät ja tekee muut tärkeät henkilöstöhallinnolliset päätökset. Kirkkoneuvostolle kuuluu<br />
myös kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta.<br />
Kulunut vuosi oli kirkkoneuvoston kaksivuotisen toimikauden ensimmäinen. Vuoden aikana kirkkoneuvosto<br />
kokoontui 17 kertaa, joista ensimmäinen kokous oli vielä vanhalla kokoonpanolla. Kirkkoneuvoston<br />
puheenjohtajana toimii kirkkoherra, esittelijöinä kirkkoherra ja talousjohtaja, valmistelijoina kirkkoherra,<br />
talousjohtaja ja hallintosihteeri, viimeksi mainittu myös kokouksen sihteerinä. Hallintosihteerin virkavapauden<br />
aikana kokousten sihteereinä ovat olleet Pauliina Nurminen, Juhani Aarto ja Kati Sihvonen. Valtuuston<br />
puheenjohtajistolla on kirkkoneuvoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Neuvoston jäsenet osallistuivat<br />
myös kirkkovaltuuston kokouksiin ja kirkkoneuvoston edustus on ollut johtokuntien kokouksissa.<br />
Jäsen<br />
Varajäsen (henkilökohtainen)<br />
Koivisto Vesa (15), pj.<br />
Aarto Juhani (1) pj.<br />
Alaja Heli (15) Hallikainen Raili (2)<br />
Berg Henry (11) Kekäläinen Arvi (5)<br />
Graeffe Arne (17) Tiinonen Ahti (2)<br />
Huotari Liisa (15)<br />
TiusanenTaru<br />
Lappalainen Esko (14) Lahikainen Tuomo (3)<br />
Luuk Pekka (14) Smed Viljo (2)<br />
Pohjanpalo Pia (14), 13.12. asti<br />
Sihvola-Rauttu Terttu (2), 13.12.asti<br />
Sihvola-Rauttu Terttu (1), 13.12. alk.<br />
Wilskman Anna-Maria, 13.12. alk.<br />
Tuovinen Liisa (14), vpj. Karhu Ulla-Mari (2)<br />
Virkki Jukka (15)<br />
Kiuru Paavo(2)<br />
Åström Jarkko (12) Heikkilä Pekka (3)<br />
Hyttinen Leena (1)<br />
Kiuru Paavo (1)<br />
Paukkunen Juha (1)<br />
12.4.<strong>2011</strong> kokouksen yhtenä aiheena oli ystävyys<strong>seurakunta</strong>toiminta Põltsamaan seurakunnan kanssa ja vieraina<br />
kokouksessa olivat kirkkoherra Markus Haamer, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Ain Roots ja kirkkoneuvoston<br />
jäsen Heldur Lääne.<br />
13.9.<strong>2011</strong> kokouksessa pidettiin iltakoulu, jonka aiheena oli hautausmaatarpeet, Kirkkotarhan muistolehdon<br />
perustaminen ja uuden kirkon yläpihan suunnitelmaluonnos. Mukana olivat myös kiinteistöpäällikkö Arto<br />
Hyppönen, <strong>seurakunta</strong>puutarhuri Satu Vuorinen ja kausipuutarhuri Sirkku Nikula. Ykköskohteena nähtiin<br />
suunnitelman tekeminen hautausmaan sirottelualueen laajentamiseksi tai uuden sirottelualueen rakentamiseksi.<br />
Kirkkotarhan muistolehdon suunnittelua jatketaan budjetin sallimissa rajoissa, tavoitteena suunnitelma, joka<br />
voidaan toteuttaa vaiheittain.<br />
13.9.<strong>2011</strong> kokouksessa valmisteltiin 1.10. tulevaa talousarvioseminaaria. Seminaarin teemoiksi nähtiin mm.<br />
kuvan saaminen seurakunnan tulevaisuudesta, toiminnan ja talouden välinen dialogi, toiminnan painopisteiden<br />
määrittely ja uusien toimintamallien etsintä. Asetettiin työryhmä suunnittelemaan päivän ohjelma.<br />
4.10.<strong>2011</strong> kokouksessa pidettiin iltakoulu, jonka aiheena oli lähetystyö. Mukana olivat myös lähetyspappi Tarja<br />
Seppänen ja lähetyssihteeri Minna Lairi. Esittelypuheenvuorojen ja keskustelun jälkeen kirkkoneuvosto lausui<br />
kiitokset yhteisestä työnäystä, innostuksesta sekä pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta työstä.
97<br />
20.10.<strong>2011</strong> järjestettiin Tuusulan rovastikunnan kirkkoneuvostojen jäsenille ja seurakuntien työalavastaaville<br />
koulutustilaisuus aikeesta ”Kirkon tulevaisuus”. Aihetta tarkasteltiin talousrakenteiden ja kuntarakenteiden<br />
näkökulmasta.<br />
Terijoen seurakunnan uuden kirkkoherran Dimitri Galahovin virkaan asettamisjuhlassa 18.12.<strong>2011</strong> <strong>seurakunta</strong>a<br />
edustivat Jaakko Mäkelä, Jaakko Harjuvaara ja Miika Kemppainen.<br />
Kirkkoneuvoston käsittelemiä asioita<br />
Talous, määrärahat, hankinnat:<br />
Päätettiin myöntää palkkatukiavustukset ystävyysseurakunnille (11.1.<strong>2011</strong> § 11)<br />
Hyväksyttiin saatavien merkintä luottotappioihin (11.1.<strong>2011</strong> § 12)<br />
Vahvistettiin laskujen hyväksyjät ja hankintarajat <strong>2011</strong> (11.1.<strong>2011</strong> § 14)<br />
Hyväksyttiin vuoden 2012 talousarvion laadintaohje (12.3.<strong>2011</strong> § 103)<br />
Myönnettiin 6000 euron avustus Terijoen kirkon vesivahingon korjaamiseen (10.5.<strong>2011</strong> § 116)<br />
Annettiin lausunto, jonka mukaan Järvenpään <strong>seurakunta</strong> haluaa liittyä Heta-palvelukeskukseen vuonna<br />
2017 (10.5.<strong>2011</strong> § 117)<br />
Päätettiin papiston tekemän aloitteen pohjalta, että kastejuhlan järjestämisestä seurakunnan tiloissa ei peritä<br />
vuokraa (7.6.<strong>2011</strong> § 143)<br />
Vahvistettiin palkantarkistukset 1.5.<strong>2011</strong> lukien (7.6.<strong>2011</strong> § 151)<br />
Myönnettiin täyttölupa IT-asiantuntijan palkkaamiseen 1.9.<strong>2011</strong> alkaen vuoden määräajaksi (9.8.<strong>2011</strong> §<br />
172)<br />
Päätettiin, että Yhteisvastuukeräyksen keräysmenoja ei vähennetä keräystulosta ja että keräyskulut kirjataan<br />
diakonian tehtäväalueelle (23.8.<strong>2011</strong> § 181)<br />
Päätettiin valita TeliaSonera Oyj Kehä-IT:n yhteistyöalueen tietoliikenneyhteyksien toimittajaksi (13.9.<strong>2011</strong><br />
§ 210) ja päätettiin peruuttaa edellinen päätös Elisa Oyj:n hankintaoikaisun perusteella ja keskeyttää<br />
hankinta (8.11.<strong>2011</strong> § 255)<br />
Vahvistettiin rippikoulutyön ja Leiriniemen maksut vuodelle 2012 (13.9.<strong>2011</strong> § 211)<br />
Hyväksyttiin hautainhoitorahaston hinnasto vuodelle 2012 (4.10.<strong>2011</strong> § 228)<br />
Myönnettiin avustuksia yhteisöille (8.11.<strong>2011</strong> § 248)<br />
Hyväksyttiin Kirkonkulman AV-laitteiden hankinta (8.11.<strong>2011</strong> § 249)<br />
Hyväksyttiin hautauspalvelumaksut 1.1.2012 alkaen (8.11.<strong>2011</strong> § 256)<br />
Vahvistettiin tilavuokrat 1.1.2012 alkaen (8.11.<strong>2011</strong> § 257)<br />
Hyväksyttiin Lehtiyhtymän tarjous seurakuntien yhteisilmoituksesta Keski-Uusimaassa ja Viikkouutisissa<br />
(22.11.<strong>2011</strong> § 277)<br />
Myönnettiin kansainvälisen diakonian projektimäärärahasta seuraavat avustukset: 3000 € Itä-Afrikan<br />
kuivuudesta kärsivien auttamiseen Kirkon ulkomaanavun kautta - 1600 € Maaseudun elinolosuhteiden<br />
kehittämishankkeeseen kaivojen hankkimista varten Senegaliin Suomen Lähetysseuran kautta - 2200 €<br />
Poltettujen kirkkojen jälleenrakentamiseen Etiopiassa Jimman alueella SEKL:n kautta - 1500 € Köyhien<br />
perheiden lasten auttamiseen Etiopiana Jimmassa SEKL:n kautta - 3000 € Alkoholistityölle Mongoliassa<br />
Kylväjän kautta (29.11.<strong>2011</strong> § 287)<br />
Hyväksyttiin Martela Oyj:n tarjous Kirkonkulman kalusteista (2911.<strong>2011</strong> § 305).<br />
Kiinteistöt, toimitilat, hautausmaa:<br />
Päätettiin seurakunnan hallintaan otettavista hautapaikoista (8.2.<strong>2011</strong> § 46 ja 9.8.<strong>2011</strong> § 170)<br />
Merkittiin tiedoksi Leiriniemityöryhmän loppulausunto ja päätettiin, että Leiriniemen kehittämistä jatketaan<br />
osana seurakunnan investointisuunnittelua (29.3.<strong>2011</strong> § 86)<br />
Hyväksyttiin Keskuksen kerhotalon kappelin ja juhlasalin lasimaalaussuunnitelmat (7.6.<strong>2011</strong> § 146)<br />
Ratkaistiin Keskuksen kerhotalon nimikilpailu ja päätettiin valita talon nimeksi Kirkonkulma ja kappelin<br />
nimeksi Elävän veden kappeli (23.8.<strong>2011</strong> § 192).
Henkilöstöasiat:<br />
Myönnettiin Markku Ihanderille palkatonta virkavapautta 15.2.-14.8.<strong>2011</strong> (11.1.<strong>2011</strong> § 9) ja myönnettiin<br />
Markku Ihanderille ero johtavan nuorisotyönohjaajan virasta anomuksensa mukaisesti 15.8.<strong>2011</strong> alkaen<br />
(7.6.<strong>2011</strong> §142)<br />
Myönnettiin Tuija Vänskälle ero diakonian virasta 1.3.<strong>2011</strong>, päätettiin viran haettavaksi julistamisesta<br />
(11.1.<strong>2011</strong> §§ 15-16) ja valittiin virkaa Keijo Ruuskanen (8.2.<strong>2011</strong> § 49)<br />
Myönnettiin talousjohtaja Kari J. Hietalalle sivutoimilupa (8.2.<strong>2011</strong> § 42)<br />
Päätettiin tietohallintopäällikön viranhoidon väliaikaisjärjestelyistä (8.2.<strong>2011</strong> § 51)<br />
Myönnettiin toimistosihteeri Kati Sihvoselle palkatonta virkavapautta anomuksensa mukaisesti 1.9.<strong>2011</strong>-<br />
31.5.2012 ja 1.9.2012-31.5.2013 (29.3.<strong>2011</strong> § 88) ja muutettiin edellä mainittu virkavapaus opintovapaaksi<br />
(9.8.<strong>2011</strong> § 163)<br />
Annettiin lausunto tuomiokapitulille avoimeksi tulevan IV kappalaisen viran erityisistä tarpeista (10.5.<strong>2011</strong><br />
§ 113)<br />
Myönnettiin ero Christine Erikssonille tiedottajan virasta anomuksensa mukaisesti (1.11.<strong>2011</strong> § 129),<br />
päätettiin tiedottajan viran sijaisuusjärjestelyistä: Helena Lindqvist siirtyy tiedottajan viransijaiseksi ja Jari<br />
Niemi tiedottajan toimen sijaiseksi siihen asti kunnes tiedottajan virka saadaan vakinaisesti täytettyä<br />
(9.8.<strong>2011</strong> § 159)<br />
Myönnettiin ero Raija Pautolalle lapsityönohjaajan virasta anomuksensa mukaisesti 1.7.<strong>2011</strong> alkaen ja<br />
päätettiin, että virkaa ei heti täytetä vaan hoidetaan väliaikaisin järjestelyin nykyisillä työntekijäresursseilla<br />
(7.6.<strong>2011</strong> § 141)<br />
Myönnettiin ero Aila Mäkiselle kirjanpitäjän virasta anomuksensa mukaisesti 1.8.<strong>2011</strong> alkaen ja päätettiin,<br />
että kirjanpitäjän virka täytetään määräaikaisena 1.8.<strong>2011</strong>-31.12.2015 (7.6.<strong>2011</strong> § 149),<br />
valittiin kirjanpitäjän virkaan Anneli Viljamaa 15.8.<strong>2011</strong>-31.12.2015 (9.8.<strong>2011</strong> 164)<br />
Merkittiin tiedoksi, että tuomiokapituli on myöntänyt Erkki Rajamäelle eron A-kanttorin virasta 1.8.<strong>2011</strong> ja<br />
päätettiin sijaisuusjärjestelyistä: Mikko Haapaniemi siirtyy A-kanttorin sijaiseksi 1.8.<strong>2011</strong> alkaen ja hoitaa<br />
johtavan kanttorin tehtävät, B-kanttorin viransijaiseksi nimettiin Miikka Lehtoaho 1.9.<strong>2011</strong> alkaen –<br />
sijaisuudet kestävät siihen asti kun A-kanttorin virka on täytetty tai muut virkaan liittyvät järjestelyt on tehty<br />
(9.8.<strong>2011</strong> § 165)<br />
Annettiin tuomiokapitulille lausunto avoimeksi tulevan A-kanttorin viran erityisistä tarpeista (23.8.<strong>2011</strong> §<br />
183)<br />
Päätettiin, että IV kappalaisen virkaa ei täytetä väliaikaisesti vaan tehtäviä hoidetaan muun papiston ja<br />
toimituspappien avulla (kirkkoneuvoston väliaikaiseksi kappalaiseksi esittämä henkilö ja varahenkilö<br />
molemmat peruuttivat tulonsa) (23.8.<strong>2011</strong> § 184)<br />
Myönnettiin Matti-Petteri Kontiselle ero nuorisotyönohjaajan virasta anomuksensa mukaisesti 10.9.<strong>2011</strong><br />
alkaen (23.8.<strong>2011</strong> § 186)<br />
Annettiin lausunto kampuspapin viransijaisuuden täyttämisestä, puollettiin vokaatiota Sami Seppäselle<br />
(13.9.<strong>2011</strong> § 201)<br />
Myönnettiin johtava lapsityönohjaaja Satu Lintuselle vuorotteluvapaata 13.2.-24.6.<strong>2011</strong> ja 19.8.-22.12.2013<br />
(13.9.<strong>2011</strong> § 206)<br />
Julistettiin haettavaksi lapsiyönohjaajan virka ja asetettiin haastatteluryhmä (4.10.<strong>2011</strong> § 221), päätettiin<br />
keskeyttää lapsityönohjaajan virantäyttö hakijapulan takia (8.11.<strong>2011</strong> § 253)<br />
Myönnettiin Heli Herojalle ero lapsityönohjaajan virasta anomuksensa mukaisesti 1.1.2012 alkaen<br />
(4.10.<strong>2011</strong> § 222)<br />
Haastateltiin IV kappalaisen virkaa hakeneita ja päädyttiin esittämään virkaan valittavaksi past. James Cox<br />
(12.10.<strong>2011</strong> § 238)<br />
Päätettiin <strong>seurakunta</strong>työn ansiomerkkien anomisesta ja muusta henkilöstön ja luottamushenkilöiden<br />
palkitsemisesta (22.11.<strong>2011</strong> § 270)<br />
Myönnettiin ero Eliisa Halmeelle vahtimestari-siivoojan toimesta anomuksensa mukaisesti 1.3.2012 alkaen<br />
(22.11.<strong>2011</strong> § 274)<br />
Hyväksyttiin henkilöstön kehittämissuunnitelma 2012 (29.11.<strong>2011</strong> § 286)<br />
98
99<br />
Myönnettiin Minna Lairille virkavapautta lähetyssihteerin virasta 1.2.2012-24.6.2012 ja määrättiin hänet<br />
lapsityönohjaajan viransijaiseksi vuosiloman ja vuorotteluvapaan ajaksi 1.2.2012-24.6.2012 sekä päätettiin<br />
Lairille maksettavasta O.V.O-palkkiosta lähetyssihteerin työalavastaavan hallinnollisista ja muista<br />
eritellyistä tehtävistä (29.11.<strong>2011</strong> § 290)<br />
Päätettiin perustaa A-kanttorin virantäyttöä varten haastatteluryhmä ja päätettiin haastatteluun kutsuttavista<br />
hakijoista (29.11.<strong>2011</strong> § 293)<br />
Myönnettiin johtava diakonian viranhaltija Marja Kososelle opintovapaata 1.6.2012-30.11.2012<br />
(29.11.<strong>2011</strong> § 297)<br />
Päätettiin julistaa laitoshuoltajan toimi haettavaksi ja perustettiin haastatteluryhmä (29.11.<strong>2011</strong> § 302)<br />
Myönnettiin ero Heikki Väyryselle <strong>seurakunta</strong>mestarin virasta anomuksensa mukaisesti 1.2.2012 alkaen<br />
(2911.<strong>2011</strong> § 307).<br />
Säännöt, organisaatio:<br />
Hyväksyttiin viranhaltijoiden asema organisaatiossa –asiakirja (8.2.<strong>2011</strong> § 43)<br />
Asetettiin työryhmä kasvatuksen operatiivisen johtamisen organisointia varten (8.2.<strong>2011</strong> § 50)<br />
Hyväksyttiin varhaisen tuen toimintaohje (8.3.<strong>2011</strong> § 62) ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma <strong>2011</strong>-<br />
2013 (8.3.<strong>2011</strong> § 63)<br />
Hyväksyttiin Hyvä työ ja Hyvä idea –palkintojen sääntöjen muutos (8.3.<strong>2011</strong> § 64)<br />
Asetettiin Jampan alueen seurantaryhmä ja valittiin siihen henkilöt vuosiksi 3011-2014 (8.3.<strong>2011</strong> § 66)<br />
Asetettiin sääntötyöryhmä päivittämään seurakunnan hallintoa ohjaavat keskeiset säännöt vuoden <strong>2011</strong><br />
loppuun mennessä ja valittiin jäsenet toimikuntaan (8.3.<strong>2011</strong> § 68)<br />
Hyväksyttiin tietoturvaohjeet ja etäkäyttösopimusten käyttöönotto (8.3.<strong>2011</strong> § 70)<br />
Käsiteltiin hallintokyselyryhmän loppupäätelmät ja ehdotukset, päätettiin että ehdotuksia ryhdytään<br />
toteuttamaan operatiivisessa johtamisessa, tiedottamisessa ja hallinnon ja henkilöstön kehittämistoimissa<br />
(12.4.<strong>2011</strong> § 102)<br />
Annettiin pyydetty lausunto Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön <strong>seurakunta</strong>inliiton perussäännön<br />
päivityksestä (9.8.<strong>2011</strong> § 161).<br />
Muita päätöksiä /asioita:<br />
Käytiin iltakoulukeskustelu seurakunnan suunnitteluprosessin kehittämisestä (11.1.<strong>2011</strong> § 17)<br />
Päätettiin rovastikuntatason hankintayhteistyöstä kirkonkirjojen ja perhelehtien digitoinnissa ja<br />
mikrokuvauksessa (8.2.<strong>2011</strong> § 48)<br />
Päätettiin julistaa kirkonmäki savuttomaksi alueeksi ja asettaa asiasta kertovat kyltit (29.3.<strong>2011</strong> § 85)<br />
Hyväksyttiin kolehtisuunnitelma kesä-syyskuu (10.5.<strong>2011</strong> § 120)<br />
Päätettiin, että Järvenpään <strong>seurakunta</strong> osallistuu Jouluradio-hankkeeseen vuonna <strong>2011</strong>(7.6.<strong>2011</strong> § 138)<br />
Päivitettiin nimikkosopimukset Suomen Lähetysseuran kanssa (7.6.<strong>2011</strong> § 144)<br />
Hyväksyttiin Järvenpään seurakunnan ja kaupungin välinen sopimus koululaisten iltapäivätoiminnan<br />
järjestämisestä 1.8.<strong>2011</strong> alkaen (7.6.<strong>2011</strong> § 150)<br />
Hyväksyttiin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen uusi sopimus<br />
1.1.2012 alkaen (8.11.<strong>2011</strong> § 258) ja päätettiin neuvottelukeskuksen voimassa olevasta sopimuksesta<br />
virheellisesti lasketun ja perityn maksuosuuden jälkiperinnästä Keravan ja Tuusulan seurakunnilta<br />
(8.11.<strong>2011</strong> § 261).
100<br />
JULISTUSJOHTOKUNTA<br />
Jäsen<br />
Varajäsen<br />
Graeffe Hanna (2) Kaasinen Pirkko (1)<br />
Heinolainen Erpo (3), 13.12 asti<br />
Kuusela Jaakko (1), 13.12. asti<br />
Ketomäki Jaakko (4)<br />
Packalén Pekka<br />
Kutvonen Tiina (3), vpj<br />
Björkman Marjaliisa<br />
Seppänen Markku (4), pj. Korhonen Jukka (1)<br />
Toivanen Matti (2)<br />
Roth Pasi<br />
Tuovinen Liisa, 13.12. alk.<br />
Kuusela Jaakko, 13.12. alk.<br />
Wilskman Anna-Maria (4)<br />
Ovaskainen Outi<br />
Kirkkoneuvoston edustajana on ollut Esko Lappalainen (1) ja varalla Heli Alaja (2). Johtokunnan esittelijöinä<br />
ovat olleet Mikko Haapaniemi, Heli Seppänen, Vesa Koivisto ja Minna Lairi ja. Lisäksi Tarja Seppäsellä on<br />
ollut läsnäolo- ja puheoikeus. Julistusjohtokunta kokoontui neljä kertaa.<br />
Tärkeimmät päätökset ja esitykset:<br />
Annettiin kirkkoneuvostolle lausunto tilavuokrista (28.4.<strong>2011</strong>, § 19)<br />
Tehtiin esitys kirkkoneuvostolle nimikkosopimusten päivittämisestä Suomen Lähetysseuran kanssa (1.6.<strong>2011</strong> §<br />
32)<br />
Valittiin seurakunnan edustajat Suomen Pipliaseuran ja Suomen Lähetysseuran vuosikokouksiin ja annettiin<br />
Minna Lairille valtuudet lähettää seurakunnan edustajat muiden lähetysjärjestöjen kesäjuhlille seurakunnassa<br />
toimivien lähetyspiirien anomuksesta (28.4.<strong>2011</strong> §§ 16-18)<br />
Hyväksyttiin toimintakertomukset (14.2.<strong>2011</strong> § 7) ja talousarvioehdotukset (1.6.<strong>2011</strong> §§ 28-31)<br />
Päätettiin talousarviomäärärahojen jaosta eri lähetysjärjestöille (19.10.<strong>2011</strong> § 40).<br />
DIAKONIAJOHTOKUNTA<br />
Jäsen<br />
Aarniokoski Auli (4)<br />
Hägg Tina (3), pj., 13.12 asti<br />
Jääskeläinen Ilkka (3), vpj.<br />
Lehtonen Tero-Pekka (3)<br />
Mikkanen Suvi (3)<br />
Salama Eija (4)<br />
Salmi Sanni-Marja pj., 13.12. alk.<br />
Smed Viljo (4)<br />
Varajäsen<br />
Gustafsson Ville<br />
Salmi Sanni-Marja, 13.12. asti<br />
Ruotoistenmäki Antti<br />
Järnefelt Carl<br />
Mäkelä Pirjo<br />
Markelin-Mutanen Laila<br />
Ovaskainen Outi, 13.12. alk.<br />
Ingelin Kari<br />
Kirkkoneuvoston edustajana on ollut Liisa Tuovinen (2) ja varalla Jarkko Åström. Johtokunnan esittelijänä<br />
ja sihteerinä on ollut Marja Kosonen. Kokouksiin ovat osallistuneet teologit Juhani Aarto (diakoniatyön<br />
pappi), Miika Heikinheimo (kappalainen) ja Katri Kuusikallio (yhteiskuntatyö) ja myös kaikki<br />
diakoniatyöntekijät silloin, kun kokouksessa on käsitelty diakonian toimintakertomusta sekä<br />
toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Diakoniajohtokunta kokoontui neljä kertaa.<br />
Tärkeimmät päätökset ja esitykset:<br />
Hyväksyttiin esitys diakonian toimintakertomukseksi 2010 (7.2.<strong>2011</strong>, § 6)<br />
Annettiin lausunto diakonian virkaa hakeneista (7.2.<strong>2011</strong>, § 8)<br />
Käsiteltiin diakoniajohtokunnan työskentelyn kehittämistä, tavoitteena toimiva diakoniajohtokunta<br />
( 22.3.<strong>2011</strong>, § 17)<br />
Annettiin kirkkoneuvostolle lausunto tilavuokrista (22.3.<strong>2011</strong>, § 18)
101<br />
Valittiin edustajat Suomen Merimieskirkon kesäjuhlille ja vuosikokoukseen (24.5.<strong>2011</strong>, §27)<br />
Hyväksyttiin toimintasuunnitelmat 2012 (24.5.<strong>2011</strong>, § 28) ja talousarviot 2012, (24.5.<strong>2011</strong>, § 29)<br />
Päätettiin Yhteisvastuukeräyksen 2012 oman seurakunnan osuuden kohdentamisesta nuorten taloudelliseen<br />
ohjaukseen ja neuvontaan<br />
Päätettiin Suurten adventtimyyjäisten 28.11.2010 tuoton kohdentamisesta mielenterveyskuntoutujien<br />
aktiviteettien ja toiminnallisiin kuluihin Järvenpään kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön yksikön kanssa<br />
yhteistyössä tehtävän toiminnan kautta.<br />
KASVATUSJOHTOKUNTA<br />
Jäsen<br />
Varajäsen<br />
Eronen Marikki, 13.12. alkaen<br />
Sallinen Ritva, 13.12. alk.<br />
Harjuvaara Samuli (1), 3.5. asti<br />
Hämäläinen Jani, 3.5. asti<br />
Heikkinen Pekka (3), 31.5. alkaen<br />
Kekäläinen Arvi (1), 31.5. alk.<br />
Häkkinen Maj (2), vpj. Haaparanta Satu (1)<br />
Hämäläinen Jani (3), 3.5. alk.<br />
Saarela Timo (1), 3.5. alk.<br />
Isoranta Noora (4) Vuorikivi Kirsi (1)<br />
Kangasniemi Aino (1) Tanttinen Marianne (1)<br />
Komulainen (5)Yrjö, pj.<br />
Räsänen Juhani<br />
Koskinen Inka (1), 13.12. asti<br />
Eronen Marikki (4), 13.12. asti<br />
Peltola Jukka (1), 31.5. asti<br />
Heikkinen Pekka, 31.5. asti<br />
Kirkkoneuvoston edustajan on ollut Pia Pohjanpalo (4) ja varalla Liisa Huotari , esittelijöinä ovat olleet Anne<br />
Aho, James Cox, Markku Ihander, Satu Lintunen, Maria Puotiniemi ja Anu Sorjonen sekä pöytäkirjanpitäjänä<br />
Marjo Määttä. Kasvatusjohtokunta kokoontui viisi kertaa.<br />
Tärkeimmät päätökset ja esitykset<br />
Hyväksyttiin työalojen toimintakertomukset (17.2.<strong>2011</strong> § 8) ja toimintasuunnitelmat ja talousarviot ja (18.5.<strong>2011</strong> §<br />
10)<br />
Jatkettiin lastenohjaaja Birgitta Hynnisen työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevana (17.2.<strong>2011</strong> § 9)<br />
Annettiin lausunto kirkkoneuvostolle tilavuokrista kastejuhlien yhteydessä (17.2.<strong>2011</strong> § 12)<br />
Myönnettiin ero lastenohjaaja Maire Timoskaiselle anomuksensa mukaisesti 1.10.<strong>2011</strong> alkaen (18.5.<strong>2011</strong>§5)<br />
Valittiin Sari Ilander määräaikaiseen oppisopimussuhteeseen 1.8.<strong>2011</strong> alkaen (18.5.<strong>2011</strong> § 6)<br />
Valittiin seurakunnan lapsiasioiden henkilöksi Maj Häkkinen (18.5.<strong>2011</strong> § 7)<br />
Nimettiin kasvatuksen operatiivisen johtamisen organisointiryhmään Jukka Peltolan tilalle Maj Häkkinen<br />
(18.5.<strong>2011</strong> § 8)<br />
Käsiteltiin johtokunnan roolin ja tehtävien selkeyttämistä (18.5.<strong>2011</strong> § 9)<br />
Myönnettiin vuoden <strong>2011</strong> opintoavustukset (14.9.<strong>2011</strong> § 5)<br />
Myönnettiin ero lastenohjaaja Kari Pulkkiselle anomuksensa mukaisesti 31.8.<strong>2011</strong> alkaen (14.9.<strong>2011</strong> § 6)<br />
Valittiin lastenohjaajan kokoaikaiseen toimeen 1.1.2012 alkaen Anne Saarinen ja varasijalle Emma Mäkelä<br />
(2.11.<strong>2011</strong> § 6)<br />
Annettiin lausunto kirkkoneuvostolle, että lapsityönohjaajan viran täyttö keskeytetään ja tehtävä hoidetaan<br />
toistaiseksi väliaikaisjärjestelyin (2.11.<strong>2011</strong> § 7)<br />
Päätettiin jatkaa Sanna Hassisen työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevana 1.1.2012 alkaen (14.12.<strong>2011</strong> § 5)<br />
Päätettiin ottaa käyttöön työryhmän valmistamat ohjeet johtokunnan käytännön toimintaohjeiksi<br />
(14.12.<strong>2011</strong> § 6).
102<br />
KIINTEISTÖJOHTOKUNTA<br />
Jäsen<br />
Varajäsen<br />
Heikkilä Pekka (2), vpj. Hautamäki Jukka (1)<br />
Hyttinen Leena (3)<br />
Kauranen Anu<br />
Noso Juhani (4) Eriksson Lars (1)<br />
Pursiainen Terho (4) Karulinna Martti (1)<br />
Pyykkönen Maija-Liisa (4), pj.<br />
Siukola Jaana<br />
Sallinen Ritva (3) Meklin Jaana (1)<br />
Setälä Toivo (3) Veijalainen Jaakko (2)<br />
Kirkkovaltuusto lisäsi johtosääntömuutoksella johtokunnan jäsenten määrää edellisen kauden viidestä jäsenestä<br />
seitsemään jäseneen.<br />
Kirkkoneuvoston edustajana on ollut Henry Berg (4) ja varalla Pekka Luuk. Esittelijänä ja sihteerinä on toiminut<br />
kiinteistöpäällikkö Arto Hyppönen (4). Johtokunnan kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus talousjohtajalla,<br />
Kari J. Hietala (4), kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, kirkkoherra Vesa Koivisto (2), vt. kirkkoherrana Juhani<br />
Aarto (2). Hautausmaakatselmuksessa oli erikseen kutsuttuna mukana <strong>seurakunta</strong>puutarhuri Satu Vuorinen (1).<br />
Kiinteistöjohtokunta on kokoontunut vuoden aikana neljä kertaa.<br />
Johtokunnan tärkeimmät esitykset ja päätökset<br />
Varapuheenjohtajan valinta 22.2.<strong>2011</strong> § 5.<br />
Hyväksyttiin vuoden 2010 toimintakertomukset 22.2.<strong>2011</strong> § 6.<br />
Lausunto tilavuokrien poistamisesta kastejuhlien yhteydessä 22.2.<strong>2011</strong> § 7<br />
Vuoden 2012 talousarvioehdotukset 8.6.<strong>2011</strong> § 16<br />
Hautausmaakatselmus 16.8.<strong>2011</strong> § 27<br />
Hautakarttajärjestelmän hankinta 16.8.<strong>2011</strong> § 28<br />
Esitys kirkkoneuvostolle tuhkausavustuksesta luopumiseksi 3 kk koeajaksi 16.8.<strong>2011</strong> § 29<br />
Kirkonkulman katselmus 9.11.<strong>2011</strong> § 37<br />
PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNTA<br />
Srk Jäsen Varajäsen<br />
Järvenpää Liisa Tuovinen, pj. Lauri Uljas<br />
Kerava Raili Löytty Elina Sarin<br />
Tuusula Outi Nuottimäki Erja Sarenius-Salmenkivi<br />
Viranhaltijat:<br />
Johtaja - Tietäväinen Anssi<br />
Perheneuvojat - Ukkonen Maria, Pesonen Veijo, Kekäle Jari ja Leena Tapanainen<br />
Vastaanottosihteeri - Ihander Päivi<br />
Neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavat asiat:<br />
vuoden 2010 toimintakertomus - asiakaskyselyn 2010 palautteen yhteenveto - perheasiain neuvottelukeskuksen<br />
strategia - toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2012-2014 - talousarvio vuodelle 2012 - perheasiain<br />
neuvottelukeskuksen ylläpitämistä koskevan sopimuksen päivittäminen.
103<br />
KEHÄ-IT:N JOHTOKUNTA<br />
Kari J. Hietala Järvenpään <strong>seurakunta</strong> jäsen, pj.<br />
Reino Halonen Askolan <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Matti Hukka Hangon <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Jouni Lätti Hyvinkään <strong>seurakunta</strong> jäsen, vpj<br />
Kaisa Niskala Karjalohjan <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Eeva-Mari Salmi Karkkilan <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Ossi Honkasalo Keravan <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Antti Salonen Kirkkonummen <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Gitte Backman Lapinjärven <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Timo Holma Lohjan <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Anja Nurminen Myrskylän <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Maria Sairanen Mäntsälän <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Jari Ylitolonen Nummi-Pusulan <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Marjo Jaspa Nurmijärven <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Tapani Lempinen Pornaisten <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Jukka Hanni Porvoon <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Markku Yrjölä Pukkilan <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Peter Wikström Sipoon <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Seppo Jutila Siuntion <strong>seurakunta</strong>yhtymä jäsen<br />
Markku Yli-Perttula Tuusulan <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Jarmo Kuosa Vihdin <strong>seurakunta</strong> jäsen<br />
Johtosääntönsä mukaan johtokunta johtaa Järvenpään kirkkoneuvoston alaisena johtosäännön osoittamassa<br />
laajuudessa Kehä-IT:n toimintaa. Jokainen Kehä-IT:n osapuoli nimeää johtokuntaan jäsenen ja hänelle<br />
henkilökohtaisen varajäsenen kirkkovaltuuston toimikaudeksi. Osapuolten talousvastaavilla on johtokunnassa<br />
läsnäolo- ja puheoikeus, mikäli he eivät ole johtokunnan jäseniä. Kehä-IT:n johtokunta kokoontui viisi kertaa.<br />
Käsiteltäviä asioita olivat mm. aikataulu <strong>seurakunta</strong>talouksien liittymisestä uuteen ympäristöön, yhteinen<br />
kansiohierarkia, projektisuunnitelma Perusta kalliolle, sen osaprojektit palvelutuotannosta, perusarkkitehtuurista,<br />
vaihtoehtoiset selvitykset Kehä-IT:n jatkamisesta tai alasajosta, joka muuttui selvitykseksi Kehä-IT:n<br />
purkamissuunnitelmasta (sisältäisi taloudelliset ja toiminnalliset vastuut <strong>seurakunta</strong>kohtaisesti ja<br />
kustannustenjakokysymykset), vuoden 2012 talousarvio ja toimintasuunnitelma, vuoden <strong>2011</strong> talouden<br />
toteutuma ja <strong>2011</strong> lisätalousarvio.<br />
Johtokunnan jäsenen Maria Sairasen virkavapaan aikana hänen sijaisena toimi Ulla Laine Mäntsälän<br />
seurakunnasta. Johtokunnan valitsemaan johtoryhmään ovat kuuluneet Järvenpään seurakunnan talousjohtaja<br />
Kari J. Hietalan (pj.) lisäksi, Sari Mankinen, Porvoon <strong>seurakunta</strong>yhtymä, Sirkkaliisa Cavonius, Kirkkonummen<br />
<strong>seurakunta</strong>yhtymä, Jouni Lätti, Hyvinkään <strong>seurakunta</strong> ja Peter Wikström, Sipoon <strong>seurakunta</strong>, lisäksi Risto<br />
Hämäläinen Lohjan <strong>seurakunta</strong> ja Marjo Jaspa Nurmijärven <strong>seurakunta</strong>, sekä ulkopuolisena asiantuntijana<br />
projektipäällikkö Jukka Repo ( Systuki Oy). Johtoryhmään tuli Sirkkaliisa Cavoniuksen virkavapaan ajaksi<br />
Erkki Uusimäki. Johtoryhmä kokoontui viisi kertaa.<br />
TILINTARKASTUS<br />
Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 pykälään tulleen muutoksen myötä vain ammattitilintarkastaja tai<br />
tilintarkastusyhteisö hoitaa seurakuntien tilintarkastuksen valtuustokaudesta <strong>2011</strong>–2014 alkaen. Kokouksessaan<br />
31.5.<strong>2011</strong> § 41 kirkkovaltuusto valitsi tarjousten perusteella hallinnon ja talouden tarkastajaksi kaudelle <strong>2011</strong>-<br />
2014 Audiator Oy:n. Vastuualaisena tilintarkastajana on ollut JHTT Dan Lindroos.
104<br />
MUUT TOIMIELIMET<br />
Sääntötyöryhmä<br />
Kirkkoneuvoston 8.3.<strong>2011</strong> § 68 asettama sääntötyöryhmä on päivittänyt seurakunnan hallintoa ohjaavia<br />
keskeisiä sääntöjä. Työryhmään ovat kuuluneet Pekka Luuk (pj), Pekka Heikkilä, Esko Lappalainen ja Markku<br />
Seppänen sekä virkamiesjäseninä kirkkoherra, talousjohtaja, hallintokappalainen ja hallintosihteeri (siht).<br />
Kokouksia pidettiin vuoden aikana viisi. Työn alla ovat olleet kirkkovaltuuston työjärjestys, kirkkoneuvoston<br />
ohjesääntö, luottamustoiminen palkkiosääntö, johtokuntien johtosäännöt sekä taloussääntö. Hallintosihteerin<br />
virkavapauden aikana sihteerinä toimi julistustyön sihteeri Pauliina Nurminen. Työskentely jatkuu vielä vuoden<br />
2012 puolella.<br />
Kirkonkulman rakennustyöryhmä<br />
Kirkkoneuvoston asettama rakennustyöryhmä kokoontui seuraavassa kokoonpanossa:<br />
puheenjohtaja Pekka Luuk, Arne Graeffe, Maija-Liisa Pyykkönen, Jukka Virkki, kirkkoherra Vesa Koivisto,<br />
talousjohtaja Kari J. Hietala, arkkitehti Keijo Kalteva ja kiinteistöpäällikkö, esittelijä/sihteeri Arto Hyppönen.<br />
Rakennustyöryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Työryhmä on hoitanut hankkeen<br />
toteuttamiseen liittyviä tehtäviä (mm. rakennustöiden etenemisen seuranta, nimikilpailun järjestäminen,<br />
lasimaalauksien, kalustuksen ja av-laitteiden hankinnan valmistelu). Rakennus valmistui ja <strong>seurakunta</strong> otti sen<br />
vastaan joukuussa.<br />
Taidehankintatyöryhmä<br />
Kirkkoneuvoston toimikaudekseen asettaman taidehankintatyöryhmän kokoonpano on ollut: Tuula Siltasari-<br />
Peltonen (varajäsen Terttu Sihvola-Rauttu), Pekka Luuk (varajäsen Liisa Tuovinen), Helena Lindqvist ja Minna<br />
Lairi (työntekijöiden varajäsen Mikko Haapaniemi).<br />
Ryhmä kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Työryhmä paneutui erityisesti työskentelyyn Kirkonkulman<br />
lasimaalausten parissa taiteilija Sari Narmalan kanssa. Suunnitelma lasimaalauksista esiteltiin kirkkoneuvostolle<br />
ja valmiit työt sijoitettiin Elävän veden kappelin ja juhlasalin ikkunoihin.<br />
Järvenpääläinen Hilkka Kirjavainen lahjoitti seurakunnalle kuusi maalaamaansa ikonia, joita työmuodot voivat<br />
halutessaan käyttää toiminnassaan.<br />
Järvenpääläinen Matti Laurila lahjoitti taidehankintatyöryhmän aloitteesta kaksi puuristiä.<br />
Taidehankintatyöryhmä lahjoitti 250 € kirpputorin lahjoitustoiminnan tukemiseen tekijän toiveen mukaan.<br />
Taidehankintatyöryhmän hankki seurakunnalle Matti Hintikan kivilitografian Aamun usva hintaan 1100 €.<br />
Yhteistyötoimikunta<br />
Toimivuosi oli yhteistyötoimikunnan toinen neljästä. Työnantajaedustajina ovat toimineet työsuojelupäällikkö<br />
Kari J. Hietala (vpj.) ja kirkkoherra Vesa Koivisto. Henkilöstön edustajina ovat olleet Mikko Haapaniemi,<br />
luottamusmies/JUKO (valittiin loppuvuodesta Markku Ihanderin, varaluottamusmies/ JUKO tilalle); Raija<br />
Korhonen, varaluottamusmies/JYTY; Minna Lairi, luottamusmies/ SVTL; Marja Noso, työsuojeluvaltuutettu,<br />
(pj.); Eveliina Puhakka, työsuojeluvaltuutettu; Kaija Rajanen, II varatyösuojeluvaltuutettu. Toimikunnan<br />
sihteerinä on ollut hallintosihteeri. Yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa käsittelemään kirkon<br />
yhteistyösopimuksessa määriteltyjä asioita. Kokouksissa käsiteltiin mm.: Hyvä työ- ja Hyvä idea palkintojen<br />
jakokriteerit ja palkintojen jakaminen, työterveyshuollon toimintasuunnitelma <strong>2011</strong>-2013, varhaisen tuen<br />
toimintaohje, kirkon henkilöstön kehittämissopimus, uusi tupakkalaki ja <strong>seurakunta</strong>, työpaikkakokouksien<br />
suunnittelu, ensiapukoulutus ja EA-välineiden hankinta, seurakunnan henkilöstökertomus 2010, pistäminen<br />
vakavissa allergia- yms. tilanteissa, työaikapankin käyttöönotto, raportoidut vaaratilanteet, yhteisten asioiden<br />
sisäinen tiedottaminen, johtamiskyselyn tulokset, aloite liikunnan lisäämisestä henkilökunnan keskuudessa ja<br />
vuoden <strong>2011</strong> joululahjan hankinta.
105<br />
Työpaikkakokoukset<br />
Koko henkilökunnalle tarkoitettuja yhteisiä työpaikkakokouksia pidettiin kaksi. Seurakunnassa on päätetty<br />
jatkaa vanhaa menettelyä, jonka mukaan kirkkoherra kutsuu koolle koko henkilökunnalle tarkoitetun<br />
työpaikkakokouksen kahdesti vuodessa. Työpaikkakokoukset aloitetaan aamuehtoollisella kirkossa. maaliskuun<br />
23. päivänä pidetyn kokouksen aiheina olivat Vahtimestaritoimen esittäytyminen, hallintotutkimuksen tuloksien<br />
esittely, Kehä-IT:n esittely, henkilöstön eettiset ohjeet, varhaisen tuen toimintaohje, virkistysretken<br />
valmisteluryhmän valinta ja henkilökunnan joululounaan ajankohdasta sopiminen. Kokoukseen osallistui 76<br />
työntekijää.<br />
Syksyn kokous pidettiin 19.10. Kokouksen aiheina olivat tiedotuksen esittely, seurakunnan taloudellinen tilanne<br />
ja ensi vuoden talousarvio laadinta, työaikapankin käyttöönoton tilanne, palaute henkilökunnan virkistysretkestä<br />
Marskin majalle ja kysely vuoden 2012 virkistysretkestä ja henkilöstön kehittämissuunnitelma. Kokoukseen<br />
osallistui 67 työntekijää.<br />
Operatiivinen johtoryhmä ja tiimikokoukset<br />
Operatiivinen johtoryhmä, johtavien viranhaltijoiden kokous, pidettiin yksitoista kertaa. Teologit ja kanttorit<br />
sekä kasvatus- ja diakoniatiimit jne. ovat pitäneet omia kokouksiaan säännöllisesti.<br />
SEURAKUNNAN EDUSTUS TOIMIELIMISSÄ<br />
Espoon hiippakunnan hiippakuntavaltuustossa 2008–<strong>2011</strong><br />
Pekka Luuk, varapj. ja pappisjäsenenä Juhani Aarto<br />
Haarajoen Törmän Tähystäjät ry:n hallituksessa <strong>2011</strong>-2012<br />
Matti-Petteri Kontinen<br />
Järvenpään kaupunkikeskusta – Sykettä ja Sinfoniaa ry:n hallituksessa <strong>2011</strong><br />
Helena Lindqvist, varajäsen Tero-Pekka Lehtonen<br />
Järvenpään Metsänkävijät ry:n hallituksessa ja vanhempainneuvostossa <strong>2011</strong>-2012<br />
Matti-Petteri Kontinen<br />
Järvenpään Palvelusäätiön hallituksessa 2009–2012<br />
Raili Hallikainen, varajäsen Heli Alaja<br />
Viljo Smed, varajäsen Matti Auranen<br />
Kirkkopalvelut ry:n valtuustossa 2010-2013<br />
Pekka Luuk<br />
Kivipuiston palvelukotisäätiössä<br />
Hallintoneuvosto 2010-2013<br />
Matti Auranen, varajäsen Esko Lappalainen<br />
Mäntsälän seurakunnan kehitysvammatyön johtokunnassa 2010-<strong>2011</strong><br />
Juha Paukkunen, varajäsen Marjut Torkkeli<br />
Partiolippukunta Järvenpään Kiehiset ry:n hallituksessa <strong>2011</strong>-2012<br />
Brita Peltokoski<br />
Seppälän kiinteistön johtokunnassa <strong>2011</strong>-2012<br />
Katri Makkonen, varajäsen Stig Standberg ja Arto Hyppönen, varajäsen Kari J. Hietala
106<br />
Setlementti Louhelan hallituksessa <strong>2011</strong><br />
Tiia Pyykkö, varajäsen Kaisa Ikävalko<br />
Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien ystävyys<strong>seurakunta</strong>työn toimikunnassa <strong>2011</strong>-2012<br />
Heli Alaja, varajäsen Jukka Virkki<br />
Miika Heikinheimo, varajäsen Riita Sillankorva<br />
Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön <strong>seurakunta</strong>inliiton liittohallituksessa <strong>2011</strong>–2012<br />
Liisa Huotari<br />
Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön <strong>seurakunta</strong>inliiton liittovaltuustossa <strong>2011</strong>–2014<br />
Heini Lehtonen, varajäsen Eeva Liisa Leino<br />
SEURAKUNTALAISTEN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ALOITTEET JA KIRKKO-<br />
NEUVOSTON TOIMENPITEET NIIDEN JOHDOSTA<br />
Aloite seurakuntien yhteistyöstä hautojen kaivamisessa<br />
Kirkkovaltuuston kokouksessa 31.5.<strong>2011</strong> § 46 Esko Lappalainen luki ja jätti kokouksessa viiden kirkkovaltuutetun<br />
allekirjoittaman aloitteen, joka lähetettiin kirkkoneuvostolle valmisteltavaksi.<br />
”Tuhkausten osuus hautauksista kasvaa ripeään tahtiin. Vuonna 2009 tuhkausten määrä ylitti Järvenpäässä<br />
arkkuhautausten määrän. Kehitys lienee samansuuntainen myös naapuriseurakunnissa Keravalla ja Tuusulassa.<br />
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan hautausmaat sijaitsevat lähellä toisiaan. Esitämme, että tutkitaan<br />
seurakuntien yhteistyötä hautojen kaivamisessa esimerkiksi siten, että yksi em. seurakunnista toimii<br />
haudankaivamisessa isäntä<strong>seurakunta</strong>na. Näin voidaan saada säästöjä henkilöstö- ja kalusto-kustannuksissa.”<br />
Kirkkoneuvosto 9.8.<strong>2011</strong> § 166 kävi aloitteesta lähetekeskustelun ja päätti antaa sen virkamiehille (talousjohtaja,<br />
kiinteistöpäällikkö) valmisteltavaksi. Aloite oli vuodenvaihteessa vielä valmistelussa.<br />
Aloite liikunnan lisäämisestä seurakunnan henkilökunnan keskuudessa<br />
Kirkkovaltuuston jäsen ja kirkkoneuvoston varajäsen Arvi Kekäläinen on jättänyt 25.7.<strong>2011</strong> päivätyn seuraavan<br />
aloitteen:<br />
”Liikunta- ja ( harrastustoiminnan ) lisääminen henkilökunnan keskuudessa<br />
Ihminen on luotu liikkumaan. Liikkuminen ei lisää ikää, mutta liikunnalla saa kohotettua kuntoa ja<br />
mielihyvää, jolloin jaksaa paljon paremmin tehdä työtehtävät.<br />
Seurakunnalla on jonkin tasoinen liikunta/ kulttuuriseteli käytössä.<br />
Liikunta- ja harrastuskerhoja pitäisi perustaa. Liikuntamuotoja on miltei rajaton määrä: Hiihto, pyöräily,<br />
sauvakävely, jumppa, slalom, lentopallo, jalkapallo, sähly, yms. Tässä muutama esimerkki. Henkilökunnasta voisi<br />
koota esim. 5 hengen ryhmän, joka miettisi liikuntamuotoja ja niiden ohjausta. Henkilökunnasta löytyy varmaan<br />
vetäjä kuhunkin ryhmään. Alussa voisi käyttää ammattiapua.<br />
Liikuntaa ei välttämättä tarvitse palkita rahalla, tai rahan arvoisilla esineillä. Paras palkkio on hyvä fyysinen<br />
kunto ja hyvä reipas mieli. Ensimmäinen puheenaihe aamulla: paljonkos sauvakävelit illalla
107<br />
Kuntokortti olisi hyvä, jossa olisi useita liikuntamuotoja vuoden kalenteri, johon voisi merkitä päivän<br />
suorituksen. Vaikkapa 3 parasta saisi hengellisen kirjapalkinnon.”<br />
Kirkkoneuvoston kokouksessa 9.8.<strong>2011</strong> § 167 käytiin aloitteesta lähetekeskustelu ja annettiin se viranhaltijoille<br />
(kirkkoherra, talousjohtaja) valmisteltavaksi. Päätettiin myös pyytää yhteistyötoimikunnan lausunto.<br />
Yhteistyötoimikunta antoi lausuntonsa aloitteesta 20.9.<strong>2011</strong>:<br />
Henkilökunnan TYKY-toiminnan rungon muodostaa työnantajan antama 150 euron TYKY-raha, jonka<br />
käyttötarkoitus on laaja. Sitä voidaan käyttää vapaa-ajan liikuntaan, muuhun kuntoutukseen, hierontaan,<br />
fysioterapiaan ja liikuntavälineisiin tai hiljaisuuden retriittiin. Vuonna 2010 tukea käytti 90 henkilöä (74),<br />
yhteensä 11.951,11 €.<br />
Liikuntahallissa on kokoontunut talvikauden ajan kerran viikossa liikuntaryhmä, viime aikoina omatoimisesti.<br />
Koripalloryhmä pelaa kerran viikossa. Joinakin vuosina on tehty yhteinen pyöräretki tai vietetty liikuntapäivää<br />
esim. Leiriniemessä. Liikunta/kulttuuriseteleitä on kokeiltu.<br />
Myös uusia kehittämishankkeita on vireillä. Esillä on ollut virkistysretken tekeminen johonkin urheiluopistoon ja<br />
siinä yhteydessä tehtävä henkilökohtainen kuntotesti ja mahdollisesti annettava askelmittari omaehtoisen<br />
liikunnan avuksi. Samoin esillä on ollut jo hankittujen jumppakeppien jakaminen taukojumppaohjeineen<br />
henkilöstön käyttämiin kahvi- yms. tiloihin. Vireillä on myös henkilöstön liikunnallinen iltapäivä, jonka aikana<br />
pidettäisiin henkilökunnan Olympialaiset yleisurheiluun liittyvine lajeineen.<br />
Aloite oli vuodenvaihteessa vielä valmistelussa.<br />
Aloite seurakunnan talouden tasapainossa pitämisestä<br />
Kirkkovaltuuston jäsen ja kirkkoneuvoston varajäsen Arvi Kekäläinen on jättänyt 25.7.<strong>2011</strong> päivätyn seuraavan<br />
aloitteen talouden tasapainossa pitämisestä:<br />
”Tappion-/ alijäämän pienentäminen/ lopettaminen ja 3v. aikana talous saatava tasapainoon<br />
2010 talous oli vielä lievästi ylijäämäinen. 1.1.<strong>2011</strong> aloittanut kirkkoneuvosto ja -valtuusto on saanut<br />
kohtalaisessa/hyvässä taloudellisessa tilassa olevan seurakunnan talouden vastuulleen. Ellemme pysty pitämään<br />
taloutta tasapainossa valtuustokautena, olemme epäonnistuneet valtuutettuina. Talousjohtajan esitysten mukaan<br />
mikäli säästötoimenpiteitä ei tehdä menee seuraavien vuosien talous alijäämäiseksi useita satoja tuhansia<br />
euroja/v. Seurakunnan väkimäärä laskenee edelleen ja verotulot sen mukaan. (toivottavasti nousevat).<br />
Menot on katettava verotuloilla. Ei ole mitään poppakonstia lisätä verotuloja. Kirjollisveroa ei pidä nostaa, se<br />
karkottaa välittömästi jäseniä seurakunnasta, joten menoihin on tehtävä vähennyksiä. Velkaa ei pidä ottaa.<br />
Poistoaikoja ei saa tarkoituksella venyttää ylipitkiksi.<br />
Oman seurakunnan perustoiminnot on säilytettävä riittävän hyvällä tasolla/ nykyisellä tasolla, että sen takia<br />
ihmisiä ei eroa kirkosta ja <strong>seurakunta</strong>laiset ovat tyytyväisiä. Näistä toiminnoista lähden viimeisenä<br />
tinkimään. Samoin henkilökunnan vähentämisestä. Luonnollisesti jokainen tehtävä on arvioita hyvin tarkasti,<br />
varsinkin, kun paikka vapautuu.<br />
Ulkomaille maksetaan n. 450000€/v. Summaa pidän ylisuurena. Käsitykseni mukaan ulkomaille maksettavasta<br />
rahasta on ensimmäisenä lähdettävä tinkimään. Tiedän sen, että Jumalan sanaa on vietävä sellaisiin maihin,<br />
joissa Jumalaa ei tunneta. Mielestäni 4-5 lähetystyöntekijää ei taloutta kaada. Mutta muut avustuskohteet, niistä<br />
on tinkiminen aloitettava. Terijoen kirkon korjaukseen on Järvenpään srk laittanut rahaa yli 500 000 €. Lisäksi<br />
vesijohtoremonttiin laitettu rahaa n. 10 000 €. Lisäksi maksetaan 2010- 2019 Pietariin 20s/ jäsen kirkon<br />
korjaukseen, tekee n. 5700 €/v. Yht. yli 50 000 €. Venäjä on upporikas maa ja Inkerin kirkolla on rahaa. Uusi<br />
tuleva kerhotalo lisää kuluja. Tämäkin on huomioitava.<br />
Ehdotukseni on, että ulkomaille maksettavasta rahasta vähennetään vuosittain 30 % alkaen 2012. Näin saadaan<br />
alijäämää pienennettyä ja 3-4v. aikana talous tasapainoon.
108<br />
Mielestäni on aivan väärin, että jos oman seurakunnan toiminnoista tingitään ja henkilöitä vähennetään, mutta<br />
ulkomaille maksetaan edelleen ylisuuria summia rahaa. Talousjohtajan ohjeen mukaan budjetointi on<br />
nollabudjetointi. Käytännössä se merkitsee 2-3 % kulujen laskua, kun huomioidaan inflaatio. Jyväskylän srk on<br />
tehnyt henkilöstövähennyssuunnitelman, joka on herättänyt paljon pahaa mieltä.<br />
Siunauskappelin valokate on unohdettava useiksi vuosiksi ( 200 000 € ), vasta sitten, kun talous on<br />
tasapainossa.”<br />
Kirkkoneuvoston kokouksessa 9.8.<strong>2011</strong> § 168 käytiin aloitteesta lähetekeskustelu ja annettiin se viranhaltijoille<br />
(kirkkoherra, talousjohtaja) valmisteltavaksi.<br />
Kirkkoneuvosto kokouksessa 23.8.<strong>2011</strong> § 187 antoi vastauksena aloitteeseen selvityksen ja totesi että<br />
seurakunnan talouden tasapainossa pitäminen on yksi seurakunnan strategisista lähtökohdista. Aloitteessa<br />
esitetyt asiat tulevat harkittavaksi talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Sen valmisteluun<br />
eri vaiheissa osallistuvat viranhaltijat ja luottamushenkilöt ja se hyväksytään kirkkovaltuuston kokouksessa.<br />
Neuvoston selvityksen mukaan aloitteessa kiinnitetään huomiota seurakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeään<br />
asiaan: toiminnan ja talouden tasapainossa pitämiseen. Seurakuntamme taloutta rasittavat tulevaisuudessa mm.<br />
yhteisöverotuksessa tapahtuvat muutokset, keskustan kerhotalon poistot ja toisaalta kirkosta eroamisen<br />
mahdollinen jatkuminen. Kirkon isot hankkeet (IT, Kirjuri ja Heta) aiheuttavat lyhyellä tähtäyksellä lisämenoja.<br />
Talouden tasapainottaminen ja pitkän aikavälin taloussuunnittelu oli esillä mm. seurakunnan johdon<br />
kokouksessa huhtikuussa, jolloin se todettiin tärkeäksi ja välttämättömäksi. Nähtiin kuitenkin, että esillä ollutta<br />
erillistä suunnitteluryhmää ei tarvita, vaan asioida edistetään normaalissa suunnitteluprosessissa.<br />
Aloite kokouspalkkioiden tarkistamisesta<br />
Kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen Henry Bergin kirkkoherralle jättämä 1.11.<strong>2011</strong> päivätty aloite oli<br />
esillä kirkkoneuvostossa 8.11.<strong>2011</strong> § 254. Aloitteessa todetaan:<br />
”Vuoden 2012 budjetti tulee olemaan alijäämäinen, mikäli emme tee mitään säästöjä. Ehdotan, että<br />
kokouspalkkioista tinkisimme 10 %. Olisimme esimerkkinä.”<br />
Kirkkoneuvosto antoi aloitteen talousjohtajalle valmisteltavaksi. Seuraavan kerran aloite oli kirkkoneuvostossa<br />
22.11.<strong>2011</strong> § 272, jolloin talousjohtaja esitti, ettei palkkioita muuteta mm. siksi, että palkkioista säädetään<br />
luottamustoimien palkkiosäännössä, jota ollaan parhaillaan päivittämässä. Toisaalta jokainen voi vapaaehtoisesti<br />
lahjoittaa palkkionsa tai jättää sen kokonaan nostamatta. Kirkkoneuvosto palautti asian valmisteluun.<br />
29.22.<strong>2011</strong> § 303 kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti esittää kirkkovaltuustolle, että se luopuu valtuuston<br />
kokouspalkkiosta 1 kokous/ vuosi kolmen vuoden ajan. Kirkkovaltuusto 13.12.<strong>2011</strong> § 90 palautti asian<br />
uudelleen valmisteltavaksi. Aloite oli vuodenvaihteessa vielä valmistelussa.<br />
Aloite kirkkoneuvoston kokouspöytäkirjojen saamiseksi seurakunnan kotisivuille ilman turhia viivytyksiä<br />
Kirkkovaltuustossa 13.12.<strong>2011</strong> § 92 kirkkovaltuuston jäsen Markku Seppänen jätti aloitteen:<br />
”Kirkkoneuvostonpöytäkirjoja ei ole syksyn <strong>2011</strong> osalta lainkaan luettavissa seurakunnan kotisivuilta. Esitän,<br />
että kirkkoneuvosto ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin kirkkoneuvoston kokouspöytäkirjojen saamiseksi<br />
seurakunnan kotisivuille ilman turhia viivytyksiä.” Aloite lähettiin kirkkoneuvostolle valmisteltavaksi.<br />
Samaan aiheeseen liittyi läheisesti myös kirkkovaltuuston iltakoulun pöytäkirjaan 7.4.<strong>2011</strong> § 21 kirjattu:<br />
”Terho Pursiainen toi esiin sen, että kaikilla valtuustoryhmillä ei ole edustusta kirkkoneuvostossa, mikä seikka<br />
vaikeuttaa tiedonsaantia hallinnollisista asioista. Asiaa luvattiin selvittää. Toivottiin myös, että netissä olisi<br />
enemmän erilaista tietoa ja että esim. pöytäkirjat olisivat netissä pikaisesti kokousten jälkeen.”
109<br />
Edellä olevaan liittyen kirkkoneuvostossa oli käsittelyssä 9.8.<strong>2011</strong> § 180 kirkkoneuvoston esityslistojen ja<br />
pöytäkirjojen julkistaminen. Kirkkoneuvosto päätti:<br />
- Kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien pöytäkirjat (säännösten mukaan salassa pidettäviä asioita<br />
lukuun ottamatta) laitetaan nettiin heti kun puheenjohtaja on pöytäkirjan allekirjoittanut. Toimielimien<br />
esityslistoja ei laiteta nettiin.<br />
- Kirkkovaltuuston esityslista on julkinen asiakirja, kirkkoneuvoston ja johtokuntien esityslistan asioita<br />
voidaan julkistaa etukäteen, jos asioiden tiedottaminen sitä vaatii. Kirkkoneuvoston ja johtokuntien<br />
esityslistat postitetaan varsinaisten jäsenten lisäksi sähköisesti ilman liiteaineistoja ko. toimielimien<br />
varajäsenille. Lisäksi ne voidaan toimittaa pyynnöstä ja perustellusta syystä myös muille seurakunnan<br />
luottamushenkilöille.<br />
- Seurakunnan henkilökunnalla on mahdollisuus tutustua esityslistoihin niiden valmistuttua sisäisessä<br />
verkossa.<br />
- Esityslistoja ja niiden sisältämiä asioita toimielimen ulkopuolisille annettaessa, ei saa luovuttaa säännösten<br />
mukaan salassa pidettäviä tietoja.<br />
- Toimielimen puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä seurakunnan tiedottajien kanssa vastaavat kokousasioiden<br />
tiedottamisesta. Toimielimen sihteeri huolehtii siitä, että seurakunnan tiedotus saa nettiin laitettavat asiakirjat<br />
heti kun puheenjohtaja on pöytäkirjan allekirjoittanut. Tiedotus huolehtii siitä, että asiakirjat ovat netissä<br />
luettavissa.<br />
Aloite oli vuodenvaihteessa vielä valmistelussa.<br />
Aloite hiippakuntavaltuustolle tarkastuslautakuntajärjestelmän mahdollistamisesta<br />
Kirkkoneuvostossa 12.4.<strong>2011</strong> § 101 tilintarkastajan valinnasta käydyn keskustelun aikana Pekka Luuk jätti<br />
aloitteen, jossa hän ehdotti, että <strong>seurakunta</strong> tekisi aloitteen hiippakuntavaltuustolle kirkkolain muuttamisesta.<br />
Aloitteessa ehdotettiin, että kirkkovaltuusto voisi asettaa luottamushenkilöistä koostuvan tarkastuslautakunnan<br />
toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten (samaan tapaan kuin<br />
kunnanvaltuustokin voi tehdä).<br />
Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 pykälään oli tullut voimaan muutos 1.8.2010, jonka mukaan vain<br />
ammattitilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö hoitaa seurakuntien tilintarkastuksen valtuustokaudesta <strong>2011</strong>–<br />
2014 alkaen.<br />
Kirkkoneuvosto 9.8.<strong>2011</strong> § 171 päätti esittää hiippakuntavaltuustolle, että se tekisi kirkkolain muutosesityksen<br />
samanlaisen tarkastuslautakuntajärjestelmän mahdollistamisesta kuin kunnilla on niille seurakunnille, jotka<br />
haluavat ottaa tarkastuslautakuntajärjestelmän käyttöön.
110<br />
5. SEURAKUNNAN JÄSENET - VÄKILUKU<br />
Vuonna <strong>2011</strong> seurakunnan väkiluku väheni 138 hengellä (edellisvuonna väkiluku väheni 844 hengellä). Vuoden<br />
lopussa seurakunnan väkiluku oli 28497 (edell. 28635) ja kaupungin väkiluku (ennakkotieto) 38965 (38680).<br />
Seurakunnan väkiluvun suhteellinen osuus kaupungin väkiluvusta on vähitellen laskenut. Vuonna 1980<br />
kaupungin asukkaista oli seurakunnan jäseniä 86,6 %. Vastaava luku kertomusvuonna oli 73,13 (edell. 74,0 % ).<br />
Seurakuntaan muutti 1679 ( 1675 ), seurakunnasta muutti 1672 (1957), kastettuja lapsia oli 351 (349) ja kuolleita<br />
yhteensä 179 (190). Kirkkoon liittyi 108 (121) ja siitä erosi 411 (843).<br />
Seurakunnan väkiluku vuosina 1980 – <strong>2011</strong><br />
vuosi väkiluku muutos muutos (%) vuosi väkiluku muutos muutos (%)<br />
(lkm)<br />
(lkm)<br />
1980 19813 1998 28333 337 1,2<br />
1985 22627 2814 14,2 1999 28408 75 0,26<br />
1986 23267 640 2,83 2000 29084 676 2,37<br />
1987 23991 724 3,11 2001 29329 245 0,84<br />
1988 24898 907 3,78 2002 29396 67 0,23<br />
1989 25373 475 1,91 2003 29786 390 1,32<br />
1990 25902 529 2,08 2004 29834 156 0,52<br />
1991 26438 536 2,07 2005 29798 -36 -0,12<br />
1992 26869 431 1,63 2006 29680 -118 -0,39<br />
1993 27316 447 1,66 2007 29645 -35 -0,12<br />
1994 27571 255 0,93 2008 29511 -134 -0,45<br />
1995 27636 65 0,24 2009 29474 -37 -0,13<br />
1996 27637 1 0 2010 28635 -844 -2,86<br />
1997 27996 359 1,3 <strong>2011</strong> 28497 -138 -0,48<br />
Seurakunnan ja kaupungin väkilukuvertailu vuosina 1995, 2000 ja 2005–2010<br />
1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Srk 27635 29084 29798 29680 29645 29511 29474 28635 28497<br />
srk/muutos 64 676 -36 -118 -35 -134 -37 -844 -138<br />
Kaupunki 34436 35915 37505 37629 37989 38 288 38708 38680 38965<br />
kpk/muutos 154 299 177 124 360 299 420 -28 285<br />
srk/kpk % 80,3 81.0 79,45 78,87 78,03 77,07 76,14 74,0 73,13
111<br />
Kirkkoon liittyneet ja eronneet<br />
Kirkkoneuvosto on seurannut säännöllisesti seurakunnan väestötilastojen kehittymistä. Vuonna 2010 koettu<br />
voimakas eroamisaalto, joka merkitsi Järvenpään seurakunnassa 843 jäsenen eroamista, laantui viime vuonna.<br />
Kirkosta erosi 411 henkeä ja väkiluku laski 138 hengellä. Seurakunnan toimintalinjauksen 2010-2015<br />
yhteydessä laadittiin vaihtoehtoisia väestöskenaariota. Tällä hetkellä edetään edelleen voimakkaasti heikkenevän<br />
kehitysennusteen mukaan. Se merkitsisi toteutuessaan, että vuonna 2030 <strong>seurakunta</strong>an kuuluisi alle 50 %<br />
kaupungin väkiluvusta. Kirkosta eroaminen on todellinen haaste seurakunnille.<br />
Seuraavissa tilastoissa on tarkasteltu kirkkoon liittymistä ja eroamista eri vuosina kuukausitason tarkkuudella.<br />
LIITTYNEET KUUKAUSITTAIN<br />
Kk / vuosi 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2011</strong> 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Tammikuu 9 1 12 6 9 12 7 10 12<br />
Helmikuu 2 10 9 5 6 6 10 6 6<br />
Maaliskuu 4 2 6 1 10 9 2 9 9<br />
Huhtikuu 8 14 3 8 4 10 6 12 10<br />
Toukokuu 12 6 12 12 7 9 7 9 9<br />
Kesäkuu 22 11 13 8 15 11 12 15 11<br />
Heinäkuu 10 11 14 10 15 11 20 15 11<br />
Elokuu 12 2 10 6 12 7 10 12 7<br />
Syyskuu 7 6 2 4 10 10 4 6 10<br />
Lokakuu 4 1 7 6 5 6 12 15 6<br />
Marraskuu 4 5 5 3 6 12 6 4 12<br />
Joulukuu 0 8 2 2 3 5 6 8 5<br />
Yhteensä 94 77 95 71 102 108 102 121 108<br />
ERONNEET KUUKAUSITTAIN<br />
Kk / vuosi 2003 2004 2005 <strong>2011</strong> 2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />
Tammikuu 5 15 20 29 36 33 36 37 29<br />
Helmikuu 11 6 21 15 13 41 16 18 15<br />
Maaliskuu 5 11 15 56 13 25 17 18 56<br />
Huhtikuu 8 5 12 26 23 19 33 33 26<br />
Toukokuu 2 7 15 18 13 24 20 25 18<br />
Kesäkuu 4 6 13 23 9 15 14 20 23<br />
Heinäkuu 6 9 21 19 20 16 20 21 19<br />
Elokuu 21 11 30 23 38 32 24 35 23<br />
Syyskuu 14 11 45 20 24 32 35 36 20<br />
Lokakuu 44 17 40 42 48 70 36 409 42<br />
Marraskuu 58 29 45 48 48 78 67 103 48<br />
Joulukuu 57 54 48 78 64 64 83 78 78<br />
Yhteensä 235 181 325 397 349 449 401 833 397
112<br />
6. KATSAUS VAPAAEHTOISTYÖHÖN<br />
Seurakunnan toimintalinjauksessa ja muissa kehittämissuunnitelmissa painotetaan vapaaehtoistyön merkitystä.<br />
Niukkenevien resurssien aikakaudella vapaaehtoistyön merkitys kasvaa entisestään. Seurakunnassamme tehdään<br />
vapaaehtoistyötä laaja-alaisesti eri työaloilla. Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan sitä toimintaa, jota tekevät<br />
henkilöt, joille ei makseta palkkaa tai palkkiota.<br />
Seurakunnassamme on koottu työntekijöistä ja <strong>seurakunta</strong>laisista ryhmä, joka on miettinyt vapaaehtoistyön<br />
kehittämistä, organisointia, koordinointia ja koulutusta. Tämä työ on vielä kesken.<br />
Eri yhteyksissä on toivottu yhteenvetoa seurakunnan vapaaehtoistyön laajuudesta. Tähän toimintakertomukseen<br />
on liitetty oheinen yhteenvetotaulukko <strong>seurakunta</strong>mme vapaaehtoisten määristä eri työaloilla.<br />
Työmuoto Vapaaehtoisten määrä<br />
Aikuistyö 158<br />
Musiikkityö 250<br />
Lähetystyö 108<br />
PNK 4<br />
Kirpputori 64<br />
Diakoniatyö 78<br />
Yhteisvastuu 115<br />
Palveleva puhelin 5<br />
Jumalanpalvelus 82<br />
Nuorisotyö 131<br />
Lapsityö 5<br />
Hautausmaa -<br />
90<br />
talkoot<br />
Keittiö 7<br />
Yhteensä 1097
Change language