KÃ¤sikirja (pdf)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen 

raportteja 4 | 2013 

Riihimäen Peltosaaren 

asuinalueen kokonaisvaltainen 

uudistaminen 

Irene Väkevä-Harjula (toim.) 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen 

RAPORTTEJA 4 | 2013 

Riihimäen Peltosaaren asuinalueen 

kokonaisvaltainen uudistaminen 


LAHTI 2013 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013 

Taitto: Jessica Raita, Edita Prima Oy 

Kansikuva: Antti Nikkanen 

Julkaisu on saatavana internetistä: 

www.ara.fi/julkaisut 

Edita Prima Oy, Helsinki 2013 

ISBN 978-952-11-4177-5 (PDF) 

ISSN 1979-5514 (verkkoj.)

ESIPUHE 

Rakennettu ja sosiaalinen ympäristö, ihmiset ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat hyvätai 

huono-osaisuuden kehittymiseen. Koettu elämä ja mallit periytyvät. Näin pohdiskelin 

käyttöasteprojektin päättyessä vuonna 2007. Samaan aikaan luotiin tavoitteita 

uudenlaisia kehittämistehtäviä ja malleja luotaavalle ARAn nelivuotiselle Asumisen 

uudistaminen -projektille, joka lähti käyntiin vuonna 2009. 

Käyttöasteprojektissa oli mukana 40 kuntaa, joissa yhteistyössä käytettiin monipuolisia 

keinoja tyhjiksi jääneiden arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vähentämiseksi 

muun muassa asuntoja purkamalla, myymällä ja käyttötarkoitusta muuttamalla. 

Projektissa luotiin salkutusmalli ARA-kiinteistökannan arvioimiseksi. 

Riihimäen kaupunki oli mukana jo Käyttöasteprojektissa ns. ulkojäsenenä ja laati 

vuokra-asuntostrategian Peltosaaren asuntoalueen vuokra-asuntokannan uudistamiseksi 

ARAn myötävaikutuksella. Riihimäen kaupunki päätti liittyä Asumisen uudistaminen 

-projektiin, tavoitteenaan Peltosaaren asuntoalueen kokonaisvaltainen 

kehittäminen ja alueen arvon nostaminen. 

Asumisen uudistaminen -projektin tavoitteena on ollut kehittää ja parantaa asuntokannan 

ja alueiden energiatehokkuutta ja kilpailukykyä. Sillä vastattiin osaltaan 

valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteisiin ja toteutettiin 

Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa. Tavoitteena oli etsiä pilottihankkeilla ratkaisuja 

ARA-asuntokannan ja asuntoalueiden kehittämiseen sekä energiatehokkuuden 

parantamiseen, asuntokannan sopeuttamiseksi muuttuviin asuntomarkkinoihin, 

kiinteistökannan kehittämiseen sekä edistämään kuntien asumisen ja maankäytön 

suunnittelua erityisesti uudistuotannon määrän ja vanhankannan korjaustarpeiden 

sekä muiden kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamiseksi mm. elinkeinoelämän 

tarpeita silmälläpitäen. Erityisryhmien asuminen on tärkeä osa kunnan vastuullista 

ja pitkäntähtäimen tarpeisiin vastaavaa suunnittelua. 

Asumisen uudistaminen -projektin myötä Peltosaaren kehittäminen kytkeytyi 

osaksi VTT:n kansainvälistä EcoDrive-hanketta. Lisäksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen 

laitoksen tutkijat selvittivät energiatehokkuuden parantamista Peltosaaressa 

sekä alueen segregoitumisen syitä. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyrittiin 

välttämään ”ongelmien betonoituminen” vuosikymmeniksi eteenpäin. Peltosaaren 

alueen kehittämiseksi haluttiin löytää uusia, perustavaa laatua olevia radikaaleja 

malleja ja pysyviä keinoja, joilla asetetut tavoitteet voidaan tehokkaammin saavuttaa. 

Peltosaari-projekti on ammentanut ja hyödyntänyt hyviksi koettuja tuloksia myös 

muista samankaltaisten haasteiden kanssa painivista kehittämishankkeista niin Suomessa 

kuin muualla Euroopassakin. Lissabonin malli segregoituneiden asuinalueiden 

uudistamiseen purkamisen, monipuolisen suunnittelun ja asukkaiden hyvinvoinnin 

avulla toivat uutta näkökulmaa myös Peltosaaren uudistamisen suunnitteluun. Lisäksi 

peltosaarelaisia asukkaita kannustettiin osallistumaan asuinalueensa kehittämiseen. 

1970-luvulla Suomessa rakennettiin asuinalueita nopealla aikataululla. ”Betonilähiöiden”, 

uudistamistarpeista ja korjausvelasta on puhuttu pitkään – lähes koko 

niiden olemassaolon ajan. Lähiöt rakennettiin maaltamuuttajien ja teollisuuden työvoiman 

asumistarpeisiin. Useat lähiöiksi määritellyt asuinalueet ovat käyneet useita 

korjausvaiheita läpi, ensimmäisen korjausaallon jo 1990-luvulla. Kolmas ympäristöministeriön 

koordinoima lähiöohjelma päättyi vuonna 2011 ja uusin Asuntoalueiden 

kehittämisohjelma käynnistyi vuoden 2013 alussa. Riihimäen Peltosaari oli mukana 


3

sekä 1990-luvun korjausrakentamiseen keskittyneessä lähiöprojektissa että 2011 päättyneessä 

lähiöohjelmassa. Lisäksi Peltosaarta on kehitetty Tekesin, Hämeen liiton ja 

Hämeen ELY-keskuksen rahoittamilla hankkeilla. 

”Elämän mielekkyyden kokemisen kannalta on merkitystä sillä, millaisella näyttämöllä 

se eletään. Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat fyysinen ympäristö ja asukkaiden 

keskuudessa tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus.” Näin vakuuttaa tutkimuksessaan 

Heikki Lehtonen (Yhteisö, 1990). 

Asumisen uudistaminen 2009–2012 -projektin innovatiivisen hankkeen tavoitteeksi 

otettiin uudistaa asuinaluetta Riihimäen Peltosaaressa kokonaisvaltaisella mallilla. 

Sen lähtökohtana oli kysymys: miten voidaan uudistaa monipuolisella projektikokonaisuudella 

asukkaiden elinolosuhteita ja sosiaalista ympäristöä, fyysistä rakennettua 

asuinympäristöä ja kiinteistöjä Asumisen uudistaminen -loppuraportissa kerrotaan 

tästä Riihimäen Peltosaaren kehittämismallista. 

Kokonaisvaltaiseen asuntoalueen suunnitteluun ja rakennetun ympäristön uudistamiseen 

on laadittu Peltosaaren yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman laatimiseen 

saatiin eväitä toteutetulla ideakilpailulla arkkitehdeille. Siinä asukkaat voivat vaikuttaa 

ja ideoida uudella tavalla yhdessä kilpailuun osallistuvien suunnittelijoiden ja 

asiantuntijoiden kanssa. Kilpailuun saatiin ennätysmäärä osallistujaehdotuksia. Myös 

kansainvälisestä EcoDrive-projektista on saatu uusia näkemyksiä kehittämiseen. 

Peltosaari-projektissa on saatu aikaan uusia asuinalueen kehittämistä edistäviä 

ratkaisuja. Peltosaaren kehittäminen tarjoaa konkreettisia esimerkkejä asuntoalueiden 

kokonaisvaltaiseen uudistamiseen, asumisen ongelmien vähentämiseen sekä 

uusien asumisratkaisujen käyttöönottoon maassamme. Monipuolinen kokonaisuus, 

jossa sosiaalisuus ja alueen kokonaisvaltainen uudistaminen on huomioitu, palkittiin 

Asuntomarkkinoiden huippuseminaarissa 2013, jolloin Riihimäen Peltosaari-projekti 

sai innovaatiopalkinnon. Teollisen korjausrakentamisen ja energiatehokkuutta parantavan 

kehittämisen pilotti, Innova-hanke Riihimäen Kotikulma Oy:ssä on myös 

saanut kunniamaininnan Puupalkintokilpailussa. 

Tehtävät vaativat kuitenkin, kuten tähänkin asti, myös jatkossa Riihimäen kaupungin 

päättäjiltä ja johdolta innovatiivista, kehittämismyönteistä otetta sekä samanhenkisiä 

ja yhteistyötaitoisia tekijöitä mm. kaavoituksessa, asuntostrategisissa ratkaisuissa, 

vuokrataloyhtiössä ja rakentamisen toteuttamisessa. Erityisen huomion saakin tekninen 

virasto ja sosiaalitoimi erityisryhmien asumisenratkaisuilla ja työntekijöiden 

alueelle jalkautumisella. Peltosaaressa onkin eri hankkeiden avulla kehitetty asumisen 

uudistamisen palvelumallia, kuultu asukkaita sekä ryhdytty auttamaan syrjäytyneitä 

nuoria. Projektilla on ollut onni, kun sillä on ollut aktiivinen projektinvetäjä Irene 

Väkevä-Harjula. Erityistä kiitosta ja huomiota tulee osoittaa peltosaarelaisille, jotka ohjelmasta 

ja projektista toiseen ovat edelleen innostuneita kehittämään asuinaluettaan ja 

osallistumaan erilaisiin työryhmiin sekä Peltosaari Parlamenttiin ja Peltosaari-Seuraan. 

Asukkaiden kohtaamiseen liittyvät innovatiiviset mallit kuvataan tässä raportissa. 

Peltosaari-projektissa saatiin aikaan useita käytännön suunnitteluratkaisuja, joista 

voidaan löytää malleja erilaisten asuntoalueiden uudistamiseen. 

Peltosaari-projektin painopiste siirtyi 5.3.2013 toteuttamisvaiheeseen, fyysiseen 

rakentamiseen ja korjaamiseen, kun tekninen lautakunta hyväksyi Peltosaaren yleissuunnitelman. 

Seuraava askel rakentamisen eteenpäin viemiseksi on neuvottelujen 

käynnistäminen rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa. Rakentamalla, purkamalla ja 

korjaamalla Peltosaaresta saadaan viihtyisä ja energiatehokas asuinalue. Auttamalla 

asukkaiden elämänhallintaa Peltosaari- projektissa kehitetyin tavoin päästään varmasti 

haluttuun lopputulokseen. 

Marianne Matinlassi 

kehittämispäällikkö, ARA 

4 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013

Sisällys 

Esipuhe.................................................................................................................................3 

1 Kehittämisen merkitys Riihimäen kaupungille............................................7 

2 Johdanto........................................................................................................................9 

2.1 Miksi Peltosaarta kehitetään.......................................................................10 

2.2 Raportin kirjoittajat ja valitut aiheet .........................................................13 

3 Historian havinaa....................................................................................................14 

3.1 Peltosaaren synty.............................................................................................15 

3.1.1 Kaavoitus ja rakentuminen..................................................................16 

3.1.2 Alueen imagon muodostuminen .......................................................16 

3.1.3 Sektorijaon haitat ja puutteellinen konserniohjaus..........................17 

3.2 Peltosaari-seura – alueen pitkäaikainen vaikuttaja vuodesta 1975......18 

4 Tutkimuksesta puhtia Peltosaaren kehittämiselle...................................20 

5 Projektin perustaminen.......................................................................................23 

5.1 Visio, tavoitteet, strategia, projektisuunnitelma ja hankesalkku.........23 

5.2 Projektoinnin merkitys Peltosaaren kehittämisessä...............................26 

6 Peltosaaren rakentaminen ja uudistaminen...............................................29 

6.1 Peltosaaren maankäyttö ja kaavoitus..........................................................30 

6.1.1 Arkkitehtikilpailulla Peltosaaresta kaupunkikeskustan 

toiminnallinen osa ...............................................................................33 

6.1.2 Yleissuunnitelman kehittely kilpailun voittajaehdotuksen 

pohjalta ...................................................................................................35 

6.1.3 Selvitykset...............................................................................................36 

6.1.4 Yleissuunnitelma 2012..........................................................................36 

6.1.5 Mielipiteet keväällä 2012 nähtävillä olleesta suunnitelmasta........38 

6.1.6 Maankäyttösuunnitelma 2013 ............................................................39 

6.1.7 Kustannukset.........................................................................................40 

6.1.8 Prosessi....................................................................................................41 

6.1.9 Toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet..............................................42 

6.2 Yhdyskuntarakentamisen innovatiivinen hankintamenettely.............43 

6.2.1 Hankintamenettelyn tavoitteet ja onnistumisen arviointi.............43 

6.2.2 Valmisteluvaihe 2009–2010...................................................................45 

6.2.3 Ideavaihe 2010........................................................................................46 

6.2.4 Kehittelyvaihe........................................................................................49 

6.3 Taloyhtiöiden näkökulma..............................................................................50 

7. Ekologinen ja energiatehokas Peltosaari......................................................52 

7.1. EcoDrive-hanke...............................................................................................52 

7.2 Innova-talo........................................................................................................55 

7.3 Peltosaari ja kaukolämpö...............................................................................57 

7.4 Peltosaaren energiaeksperttitoiminnalla huomattavia säästöjä...........58 

7.4.1 Mitä energiaekspertti tekee................................................................58 

7.4.2 Energiaeksperttitoiminnasta ja tuloksista.........................................59 

7.4.3 Käytännön esimerkki: Peltosaaren Riihenharjun tuloksia 

veden säästöstä......................................................................................59 


5

8 Kumppaneilta lisää osaamista...........................................................................60 

8.1 Kumppanuusstrategia....................................................................................60 

8.2 Golding Homes - kumppani Englannista..................................................61 

8.3 Miten hallintokuntien välistä yhteistyötä voisi edistää........................63 

9 Innovaatioita asukkaiden kohtaamiseen.....................................................64 

9.1 Asumisklinikan perustaminen....................................................................64 

9.2 Peltosaari Parlamentti.....................................................................................65 

9.3 Asukashaastattelut..........................................................................................66 

9.4 Kummitoiminta...............................................................................................70 

9.5 Kymppimalli syrjäytymisen ehkäisyyn.....................................................71 

10 Asumisen palvelujen kehittäminen peltosaarelaisille.............................72 

10.1. Alueellisen sosioekonomian vaikutus asuinalueen kehittämiseen.....72 

10.1.1 Johdanto..................................................................................................72 

10.1.2 Miten alueen sosioekonominen tilanne vaikuttaa 

muuttoliikkeisiin..................................................................................73 

10.1.3 Kohti tasapainoista asukasrakennetta...............................................73 

10.2 Liikuntaa ja urheilua peltosaarelaisille......................................................74 

10.3 Koulu keskellä kylää......................................................................................75 

10.4 Topinkulmassa 4H..........................................................................................76 

10.5 Nuorisotyö mukana Peltosaarelaisten arjessa...........................................76 

10.5.1 Kaupunkiviljelyhanke osana Peltosaari -projektia..........................77 

10.5.2 Kehittäminen jatkuu.............................................................................78 

10.5.3 Opiskelijoiden ääni kuuluviin.............................................................78 

10.6 Nuorisotyöttömyyden hoitoa Peltosaaressa: 

Nuoret Esiin -hanke (ESR).............................................................................79 

10.6.1 Hankkeen tavoitteet..............................................................................79 

10.6.2 Miksi juuri 25–30-vuotiaat.................................................................80 

10.6.3 Toimintatapa..........................................................................................80 

10.6.4 Tieto luo varmuutta...............................................................................81 

10.6.5 Yrittäjille tukea rekrytointiin...............................................................81 

10.7 Riihimäen perusturvan näkemyksiä Peltosaaren alueen 

kehittämiseen...................................................................................................82 

11 Peltosaaren tulevaisuus........................................................................................84 

11.1 Teknistaloudellinen tarkastelu.....................................................................84 

11.2 Rakentamisen vaiheistus...............................................................................85 

12 Projektilla vai ilman..............................................................................................86 

13 Yhteenveto.................................................................................................................90 

Lähteet...............................................................................................................................93 

Kirjoittajat........................................................................................................................94 

Liitteet 

Liite 1. Lisätietoja energiansäästöstä kiinnostuneille........................................96 

Liite 2. Peltosaari Parlamentin lausunto ideakilpailusta...................................97 

Liite 3. Asukashaastattelujen runko.......................................................................98 

Liite 4. Kustannustaulukko....................................................................................100 

Liite 5. Lehtijuttuja Peltosaari-projektista...........................................................101 

Liite 6. Peltsin palsta................................................................................................102 

Liite 7. Ilmoitus Peltosaaren olympialaisista......................................................103 

Kuvailulehti.....................................................................................................................104 

Presentationsblad........................................................................................................105 


1 Kehittämisen merkitys Riihimäen 

kaupungille 

Kuva 1. Riihimäen kaupunginjohtajan 

Seppo Keskiruokasen 

mukaan Peltosaaren asuinalueen 

kehittäminen käy malliksi muillekin. 

(Kuva: Kimmo Torkkeli) 

“Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi 

muillekin”, sanoo kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. 

Peltosaarta kehitetään kolmen strategisen 

kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla aluetta, 

toimimalla ekologisesti ja energiatehokkaasti sekä 

aktivoimalla asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. 

Projektin laaja-alaisuus ja monipuolisuus 

tähtää lähiöongelmien ratkaisuun eikä vain oireiden 

hoitoon. Asukkaat oppivat arvostamaan uudella tavalla 

peruskorjattua asuinaluetta, jolla on vetovoimaa 

ja hyvä maine. Arvostus heijastuu myönteisellä 

tavalla myös alueen muiden lähiöille tyypillisten ongelmien 

ratkaisuun. Lähiöiden kehittämisen haaste 

koskee kaikkia kaupunkeja Suomessa. ”Meillä on 

paljon satelliittityyppisiä lähiöitä, joissa on etupäässä 

vuokrataloja, haastava väestörakenne ja joiden 

kehittäminen vaatii asuntojen saneerauksen lisäksi 

myös muita monialaisia toimia.” 

Peltosaaren kehittäminen on yhteistyötä ja se on 

osa Riihimäen kaupungin strategiaa 2015. Alueen 

kehittämiseen liittyvät kiinteästi myös asuntostrategian 

ja vuokra-asuntostrategian uudistaminen sekä vuokra-asumisen hajauttamissuunnitelman 

laatiminen. Peltosaari on luonnollinen osa Riihimäen kaupungin 

asemanseutua ja kaupungin kannalta erittäin merkittävä kehittämiskohde. Lähellä 

kaupungin keskustaa ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva asuinalue kytkeytyy 

osaksi asemanseudun kehittämistä. Alueen uudistaminen on viime vuosina edennyt 

hyvää vauhtia. Suuri kiitos tehdyistä ponnisteluista kuuluu niin projektin väelle, 

ohjausryhmän jäsenille, Peltosaari Parlamentille ja sen työryhmille, aktiivisille asukkaille, 

mukana oleville kaupungin hallintokunnille kuin yhteistyökumppaneillekin. 

Riihimäen kaupungin kehittämiseen liittyvistä arvoista yksi tärkeimmistä on 

luovuus, mikä toteutuu Peltosaaren monipuolisessa kehittämisessä. Erityisesti eri 

hankkeiden tuloksina syntyneet ja syntyvät uudet innovaatiot kuten Innova-talon 

passiivikerrostalosaneeraus, yhdyskunta-rakentamisen innovatiivinen vuorovaikutteinen 

hankintamenettely ideakilpailuineen, Peltosaari Parlamentti sekä Peltosaaren 

kehittämishankkeiden yhteinen hankesalkku ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisten 

menetelmien ja pilottien hyödyntämisestä asuinalueen kehittämisessä. Lisäksi ne 

edustavat kaikkia Peltosaaren kehittämisen strategisia kärkiä. 

Seppo Keskiruokasen mielestä Peltosaaren kehittämisestä on kasvanut kansallisesti 

merkittävä asuinalueen kehittämishanke, jonka kokemuksia voi hyödyntää myös 

muiden kaupunkien vastaavissa kehittämishankkeissa. Riihimäen Peltosaaressa toteutettu 

Innova-asuinkerrostalon saneeraus passiivitasoon esivalmistetuilla puura- 


7

kenteisilla julkisivu-elementeillä valmistui heinäkuussa 2012. Vuokrakerrostalon saneeraus 

passiivitasoon TES-timberbased element system -menetelmällä sai mukaansa 

energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot. TES-menetelmä on uutta ja 

siksi siihen kohdistui erityisen suuri mielenkiinto alan ammattilaisten keskuudessa 

niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hankkeen etenemistä kävi seuraamassa monta 

vierailijaryhmää muun muassa Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. 

Peltosaari-projekti käynnisti asukashaastattelut elokuussa 2011. Haastattelujen 

aikana kerättiin peltosaarelaisten kehittämisajatuksia sekä heitä ohjattiin oikeaan 

osoitteeseen julkisessa palveluverkostossa. Lisäksi ideakilpailu toteutettiin vuorovaikutteisena, 

jolloin asukkailla oli mahdollisuus vaikuttaa voittajaehdotuksen kehittämiseen 

yleissuunnitelmaksi ja edelleen asemakaavaksi. Fyysiset muutokset jäävät 

kuitenkin pelkiksi kauniiksi kuoriksi ilman alueen asukkaiden tukea ja myötämielistä 

suhtautumista omien asuinolojensa parantamiseen. Peltosaaren kehittämisestä ainutlaatuisen 

tekee nimenomaan asukkaiden kuuleminen ja osallistuminen. 


2 Johdanto 

Irene Väkevä-Harjula 1 

Tässä raportissa kerrotaan Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kehittämistoimenpiteistä 

Peltosaari-projektissa 2010–2013. Kirjan sisällössä on painotettu projektin 

strategisia kärkiä, jotka ovat rakentaminen ja uudistaminen, energiatehokkuus ja 

ekologisuus, asukkaiden aktivointi sekä teknistaloudellinen tarkastelu. Lisäksi kirjassa 

kerrotaan kokemuksia monikärkisen projektin perustamisesta ja toiminnasta sekä 

kumppanuuksista. Raporttiin on koottu Peltosaari-projektin kaikkien hankkeiden 

tavoitteet, toiminta ja tulokset sekä projektin onnistumiset ja haasteet. 

Riihimäen kaupungin lisäksi Peltosaaren hankesalkun hankkeita on rahoitettu 

ympäristöministeriön Lähiöohjelmasta 2008–2011, Tekesin Kestävä yhdyskunta 

2007–2012 -ohjelmasta, ARAn Asumisen uudistamisen 2009–2012 -projektista sekä 

syyskuusta 2012 alkaen Hämeen ELY-keskuksen ja Euroopan Sosiaalirahaston 

ESR-ohjelmasta. 

Peltosaari-projektin taustalla on mittavaa Helsingin yliopiston (2009) sekä VT- 

T:n (2010) tekemää tutkimusta, joihin viitataan raportissa lukuisia kertoja. Tutkimukset 

ovat vaikuttaneet paljon käytettyjen kehittämistoimenpiteiden valintaan. 

Molemmat tutkimukset ”Miten kehittää lähiötä 

Tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin 

laidalta (Vaattovaara et al, 2009) ja Lähiön 

ekotehokas uudistaminen - Riihimäen Peltosaari 

(Lahti et al, 2010) löytyvät projektin verkkosivuilta 

www.peltosaari.net. 

Suomen johtavien hankerahoittajien lisäksi 

Peltosaaren kehittämiseen on saatu osaamista 

ja malleja projektin kumppaneilta. Hyvänä esimerkkinä 

projektin strategisesta kumppanista 

on englantilainen säätiö Golding Homes, jonka 

asukashaastattelumallia hyödynnettiin Peltosaari-projektin 

asukashaastatteluissa 2011–2012. 

Tekes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus 

Oy myönsivät Peltosaari-projektille 

24.1.2013 Innovaatiopalkinnon. Perusteluina 

olivat ”monipuolinen kokonaisuus, jossa sosiaalisuus 

ja kokonaisvaltainen uudistaminen mukana, 

vetää uusia innovaatiohankkeita puoleensa”. 

Kuva 2. Riihimäen kaupungille myönnetty 

innovaatiopalkinto. 

1 Irene Väkevä-Harjula toimi Peltosaari-projektin projektipäällikkönä 1.6.2010–31.3.2013 


9

2.1 

Miksi Peltosaarta kehitetään 

Peltosaaren asuinalueen rakentamisen käynnistämisen taustalla 1970-luvun alussa 

olivat voimakkaat kasvuennusteet ja -odotukset sekä visio siitä, että teollisten työpaikkojen 

määrä tulee nopeasti Riihimäellä kasvamaan. Ajatuksena oli halu rakentaa 

aiempaa parempaa asumista kaupunkiin muuttavalle teollisuuden työvoimalle. 

Korkeatasoisemman suunnitelman toivossa käynnistettiin 1960-luvun lopulla 

pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka voittajaehdotuksesta toteutettiin alueen 

itäisen osan ns. neljän talon ”tuulimyllykorttelit” turvallisine sisäpihoineen. Asunnot 

menivät kaupaksi ja Peltosaaren itäisen osan asukkaat ovat pääosin viihtyneet alusta 

asti kodeissaan ja pihoillaan. Kevääseen 2013 mennessä lähes puolet 26:sta alueen 

asunto-osakeyhtiöstä on tehnyt mittavia peruskorjauksia. Korjatut talot ovat kauniita 

ja kasvattavat alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. 

Kuva 3. Peltosaaren rakentaminen 

käynnistyi vuonna 1972. 

1970-luvulla Peltosaaressa kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan: 

Riihimäen kaupungin elinkeinorakenne ei kehittynyt toivotulla tavalla eikä uutta 

teollisuusaluetta uusine työllistävine yrityksineen syntynyt. Päinvastoin Peltosaaressa 

asuvat, vähemmän koulutetut asukkaat jäivät työttömiksi eikä omistusasunnoille 

löytynyt enää kysyntää. Peltosaaren rakentamista ei kuitenkaan haluttu jättää kesken, 

vaan tehtiin - näin jälkikäteen ajatellen - ns. hätäratkaisu rakentaa 14 kaupungin 

omistamaa vuokrakerrostaloa vieri viereen Peltosaareen Riihimäen rautatieasemaa 

vastapäätä. 

Edellä mainittu kehitys tarkoitti sitä, että noin puolet Riihimäen kaupungin vuokra-asunnoista 

keskitettiin Peltosaareen. Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen 

mukaan suuri vuokra-asuntojen keskittymä vinoutti Peltosaaren asuntokannan 

rakenteen. Jos sitä verrataan pääkaupunkiseudun heikoimmassa asemassa oleviin 

asuinalueisiin, niin Peltosaaressa vuokra-asuntojen osuus on kaksinkertainen. Keskittäminen 

toi mukanaan myös monenlaisia sosioekonomisia ongelmia ja sitä kautta 

alueen maine heikkeni erityisesti muualla Riihimäellä asuvien keskuudessa. 

Tilastojen valossa Peltosaaren työttömyys on jo pitkään ollut korkea. Elokuussa 

2011 ja tammikuussa 2012 tehtyjen vuokratalojen asukkaiden haastattelujen perusteella 

työttömyysprosentti vaihtelee 25:stä 33:een aina talosta riippuen. Työttömyys 

ja sitä seuranneet sosioekonomiset ongelmat kuten syrjäytyminen ja köyhyys ovat 

aiheuttaneet asukkaille ongelmia sekä heikentäneet alueen palvelujen kysyntää ja 

tarjontaa: apteekki, pankkiautomaatti sekä R-kioski ovat kadonneet muutaman viime 

vuoden aikana katukuvasta. Asukashaastattelujen perusteella valmistellaan parhail- 


laan pro gradu -tutkimusta Peltosaaren maineesta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä 

tiedekunnassa. 

Kuva 4. Peltosaaren väestönkehitys. 

Kuva 5. Työttömien ikärakenne Peltosaaressa vuonna 2009. (Lähde: Tilastokeskus) 


11

Kuva 6. Asuntokuntien tuloluokat. (Lähde: Tilastokeskus) 

Kiinteistöjen peruskorjaus- ja rakentamistarpeen sekä monenlaisten sosioekonomisten 

ongelmien ratkaisemisen lisäksi Peltosaaren aluetta ahdistaa rakentamisvaiheessa 

valittu energiamuoto. Yli 90 % Peltosaaren vuokrakerrostaloista ja asunto-osakeyhtiöistä 

on suorasähkölämmitystaloja. Kaiken lisäksi sähkön hinta sisältyy 

vuokraan, mikä heikentää vuokrataloja hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n 

taloutta. Yhtiö on Riihimäen kaupungin sataprosenttisesti omistama ja hallinnoi 

koko kaupungin vuokra-asuntokantaa. Vuokra-asuntojen käyttöaste on tällä hetkellä 

lähes 100 %. 

Uusia energiaratkaisuja Peltosaareen on etsitty yhteistyössä VTT:n kanssa. VTT:n 

tutkimus ”Lähiön ekotehokas uudistaminen - Riihimäen Peltosaari” (Lahti et al, 

2010) on ollut auttamassa kestävän kehityksen energiaratkaisujen löytämisessä sekä 

vuokrataloissa että asunto-osakeyhtiöissä. Riihimäki ja Peltosaari olivat mukana 

myös VTT:n EcoDrive-hankkeessa. VTT:n laskelmien mukaan Peltosaaren alueen 

arvonnousu voi olla lähes 100 miljoonaa euroa, mutta tämä edellyttää alueen onnistunutta 

uudistamista sekä ekotehokkaan rakentamisen ja peruskorjaamisen osalta 

että uusien ja innovatiivisten energiaratkaisujen osalta. 

Kesällä 2012 Peltosaaressa valmistui alan johtavien yritysten, Tekesin, ARAn, Sitran 

ja Aalto-yliopiston yhteinen Innova-hanke, missä Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoima 

vuokrakerrostalo peruskorjattiin passiivitasoon TES-menetelmällä. Innova sai 

kunniamaininnan vuoden 2012 Puupalkintokilpailussa. Innova on lisännyt omalta 

osaltaan Peltosaaren vetovoimaisuutta tutkijoiden ja rakentajien keskuudessa. 

Seuraavassa on kuvattu Peltosaari-projektin missio; miltä uudistunut ja vetovoimainen 

Peltosaari näyttää vuonna 2017 pääradalla matkustavalle. Alueelle on löydetty 

uusia innovatiivisia energiavaihtoehtoja mm. aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa. 

Uusia taloja, katuja ja pysäköintialueita rakennetaan. Taloja ja niiden energiaratkaisuja 

uudistetaan. Vantaanjoki sekä Bad Segebergin puiston lampi toimivat kunnostettuina 

oikeasti asukkaiden virkistyskäytössä. Peltosaaren asukkaat ovat aktiivisia 

ja viihtyvät kodeissaan sekä arvostavat asuinaluettaan. Suvaitsevainen Peltosaari 

näyttää viihtyisältä, vihreältä ja vehreältä. 


Kuva 7. Peltosaari – nousevan auringon asuinalue (Kuva: Niko Metsälä) 

2.2 

Raportin kirjoittajat ja valitut aiheet 

Raportin kirjoittajiksi pyydettiin Peltosaari-projektissa vaikuttaneita ja edelleen vaikuttavia 

asiantuntijatahoja, rahoittajien edustajia, ohjausryhmän jäseniä, kumppaneita 

sekä alueen kummeja. Lisäksi kerron itse omakohtaisista kokemuksistani projektin 

roolista ja merkityksestä asuinalueen kehittämisessä. 

Julkaisu on koottu käsikirjamuotoon, mistä samankaltaisten haasteiden kanssa 

painivat tahot voivat valikoiden hakea tukea omille ajatuksilleen. Jos haluat nopeasti 

kokonaiskuvan Peltosaaren kehittämisestä, niin käy katsomassa YouTubesta Peltosaaren 

innovaatiopalkinto ja Peltosaaren uutiset. 

Kiitokset kaikille kirjoittajille, projektin rahoittajille sekä tietenkin Peltosaari-tiimille 

asumiskoordinaattori Jonna Kanervalle ja nuorten valmentaja Perttu Jämsénille 

sekä teknisen ja ympäristötoimialan kaavoitusyksikölle, jotka kaikki ovat tehneet 

erittäin arvokasta yhteistyötä Peltosaaren kehittämiseksi sekä tämän julkaisun kokoamiseksi. 


13

3 Historian havinaa 

Peltosaari oli vielä 1960-luvun alussa rakentamatonta peltoa. Vantaanjoki halkaisi 

alueen ja teki siitä saaren - Peltosaaren. Vuonna 1965 Riihimäen kaupunki osti H.G. 

Paloheimo Oy:ltä Peltosaaren alueen. Kaupungin tavoitteena oli rakentaa moderneja 

taloja teollisuuden työtekijöille ja heidän perheilleen. Alueen rakentaminen käynnistyi 

ideakilpailulla 1960-luvun lopulla. Ensimmäinen talo rakennettiin itäiseen 

osaan vuonna 1972 ja Vantaanjoki siirrettiin Peltosaaren itäpuolelle myötäilemään 

V.I. Oksasen katua. 

Valitettavasti hyvät suunnitelmat osittain kariutuivat, kun talouslama iski Suomeen 

ja myös Riihimäelle: uutta teollisuutta ja uusia työpaikkoja ei syntynyt, päinvastoin 

osa riihimäkeläisiä ja peltosaarelaisia joutui työttömiksi. Omistusasuntoja rakennettiin 

Peltosaaren itäiseen osaan, mutta koska asuntojen kysyntä heikkeni laman myötä, 

päätettiin rakentaa alueen luoteis- ja lounasosaan 14 kaupungin vuokrakerrostaloa 

vieri viereen rautatieasemaa vastapäätä. Viimeinen vuokratalo valmistui vuonna 

1992, jolloin kaupungin sosiaalitoimi kohtasi jo alueella sosioekonomisia ongelmia. 

Vuonna 1985 Peltosaaren asuntokunnista 42 % oli lapsiperheitä. Vuonna 2006 vastaava 

luku oli vain 17 %. Kuvassa 8 nähdään Peltosaaren asuinalueen kehittymisen 

vaiheet 1960-luvulta 1990-luvun alkuun. 

Kuva 8. Peltosaaren alueen synty ja rakentaminen. (Kuva: Niko Metsälä) 


3.1 

Peltosaaren synty 

Sinikka Peltola 2 

Suomen lähiöt kuten Peltosaari syntyivät 1960 – 1970 -luvuilla suuren maassa- ja maastamuuton 

seurauksena. Teollisuuden palvelukseen tuleville työntekijöille tarvittiin 

nopeasti asuntoja, ettei menetettäisi työväkeä Ruotsiin asuntopulan takia. Sijainnin 

puolesta sopivaa tonttimaata oli Riihimäellä saatavissa pääradan itäpuolella. Alue 

oli luonnonolosuhteiltaan vaatimatonta niittyä ja tuulille altis. Alueen keskellä virtasi 

Vantaanjoki. Alue ostettiin paikalliselta teollisuusyritykseltä joka myös tarvitsi asuntoja 

työväelleen. Aluerakentamissopimuksilla yritysten kanssa nopeutettiin rakentamista. 

Peltosaaren kaavoituksesta järjestettiin Pohjoismainen arkkitehtikilpailu vuonna 

1967. Kilpailun tulosta noudatettiin vain itäisen osan asemakaavan laatimisessa. 

Syynä tähän oli talouden lama ja asuntojen kysynnän heikkeneminen Peltosaaressa. 

Riihimäen keskeinen vesielementti, Vantaanjoki, siirrettiin kanjoniin alueen itälaidalle. 

Kuva 9. Valokuva Peltosaaren lammella järjestetystä uimahyppykilpailuista, arviolta 1950-luvulta. 

2 Sinikka Peltola on eläkkeellä oleva teknisen keskuksen hallintopäällikkö. 


15

3.1.1 

Kaavoitus ja rakentuminen 

Tavoitteena oli rakentaa Peltosaaresta 5000 asukkaan asuinalue. Se oli iso haaste 

kaupungille, missä tuolloin asui 20000 asukasta. Keskustan lisäksi Riihimäellä ei ollut 

suuria kerrostaloalueita, joten alueen rakentuminen muokkasi myös kaupunkikuvaa 

pientalovaltaisesta kaupungista kerrostalovaltaiseksi. Alueen kaava oli ja on edelleen 

riihimäkeläisittäin raskas. Rakennukset olivat pääosin samantyyppisiä tasakattoisia 

3-6 -kerroksisia pesubetonisia asuintaloja ja alueen keskellä sijaitsi pieni liikekeskus. 

Kaupunkikuva oli varsin yksitoikkoinen. Täysikasvuiset puut ovat sittemmin parantaneet 

alueen ilmettä. 

Peltosaaren autotonta keskustaa rajasivat suuret, monen talon yhteiset paikoitusalueet, 

jotka olivat pääosin avointa ja hoitamatonta hiekkakenttäaluetta. Autoton keskusta 

karkotti osan asunnon ostajista, koska paikoitusalueet koettiin turvattomiksi. Alueen 

toteutus jaettiin eri rakennuttajille, joista Puolimatka Oy oli suurin. Ensimmäiset talot 

alueelle valmistuivat vuonna 1972–73. Alueen rakentumista vauhditettiin siten, että 

lähes koko Riihimäen aravakerrostalotuotanto vuosina 1970–1990 sijoitettiin alueelle. 

Monet riihimäkeläiset pitävät aluetta eräänlaisena satelliittina, vaikka se sijaitseekin 

lähellä kaupungin keskustaa, rautatieaseman välittömässä läheisyydessä. Rata ja liityntäpysäköinti 

erottivat Peltosaaren ydinkaupungista. Alueelle pääsee yhden, melko 

ahtaan alikulkutunnelin kautta tai etelä- tai pohjoispäistä siltaa pitkin. Peltosaari 

miellettiin eristyneeksi omaksi saarekkeekseen, joka säilyi pitkään keskeneräisenä. 

3.1.2 

Alueen imagon muodostuminen 

Kaupungilla oli intressiä saada Peltosaaren alueeseen sijoitetut varat takaisin nopealla 

aikataululla ja siksi koko kaupungin aravatuotanto sijoitettiin alueelle. Suunnitelmana 

oli rakentaa ns. neljän talon ”tuulimyllykortteleita”, joissa kolme asunto-osakeyhtiötä 

ja yksi vuokratalo sijaitsevat samassa pihapiirissä. Alueen itäosa rakentuikin 

näin ja on nyt alueen viihtyisin osa. Kaupunki koki laman 1970-luvun lopulla ja 1980- 

luvulla, kun savupiipputeollisuus ajautui vaikeuksiin. Se heikensi myös Riihimäen 

asuntomarkkinoita. Kysynnän puutteessa kaupunki alkoi rakennuttaa Peltosaaren 

alueelle vuokrataloja asunto-osakeyhtiöiden sijaan niin, että alueen taloista noin 40 % 

on vuokrataloja. Lähes puolet kaupungin vuokrataloista sijaitsee alueella. Peltosaaren 

alkoi rakentua kortteleita, joissa on ainoastaan vuokrataloja. Se vauhditti jo alkanutta 

alueen segregoitumiskehitystä. 

Toinen segregaatiota lisäävä tekijä oli erityisryhmien määrän lisääntyminen alueella. 

Erityisryhmiin kuuluvia asukkaita oli asunut kaupungin omistamissa pientaloissa, 

joita ruvettiin kiihtyvällä vauhdilla purkamaan asuntojen huonon varustetason vuoksi 

ja koska ne sijaitsivat usein kaava-muutosalueilla. Lisäksi laitoksien alasajon yhteydessä 

erityisryhmiin kuuluvien asunnonhakijoiden määrä lisääntyi merkittävästi 

ja avohuolto oli vasta rakentumassa. Koska muut vuokra-asuntoja omistavat tahot 

vuokrasivat asuntoja nihkeästi erityisryhmille ja kaupungin vuokra-asunnoista suurin 

osa oli Peltosaaressa, muutti alueelle paljon asukkaita, joilla itsenäisen asumisen 

kyvyt olivat puutteelliset. Asumisen tukimuodot olivat 1980-luvulla kehittymättömiä 

ja pyynnöt erityisryhmien asuntojen rakentamistarpeesta eivät saaneet kaupungin 

päättäjiä puolelleen edes perusturvalautakunnassa. 

Segregoitumista lisäsi myös asukasrakenteen muuttuminen, koska lapsiperheet 

muuttivat pois Peltosaaresta. Perheasuntoja jäi tyhjiksi, mikä heikensi osaltaan kaupungin 

vuokrataloyhtiön, Riihimäen Kotikulma Oy:n taloutta. Vuokralaisten valinnassa 

noudatettiin tarkasti periaatetta, että ”pienituloisille, vähävaraisille ja eniten 

asunnontarpeessa oleville” tulee osoittaa asunnot. Näin vuokratalovaltainen alue 


upesi pian erottumaan ei vain tilastojen ja elämänmenonsa valossa, vaan myös 

kaupunkilaisten mielessä huonomaineisena alueena. Lehtijutut vahvistivat omalta 

osaltaan alueen kielteistä mainetta. 

3.1.3 

Sektorijaon haitat ja puutteellinen konserniohjaus 

Lähiöalueiden kuten Peltosaaren kehittämisessä hallintokuntien yhteistyö alueen 

kehittämiseksi on tärkeää. Ilman sitä tulokset jäävät laihoiksi. Peltosaaren alueella 

on tehty työtä sekä teknisen keskuksen että perusturvakeskuksen hallinnoimilla projekteilla. 

Projektin hallinnollisesta sijoituksesta huolimatta kaikkien hallinnonalojen 

tulisi olla mukana, jotta kehittäminen onnistuu. Eri sektoreiden yhteiset intressit ja 

yhteinen näkemys alueen kehittämiseksi tulisi saada esille huolimatta siitä, että joskus 

asia, mikä toiselle on säästöä, onkin toiselle sektorille kuluja. 

Myös yhteisten intressien löytäminen kaupunkikonserniin kuuluvien vuokratalojen 

ja kaupungin välillä on tärkeää. Vuokratalovaltaisella alueella vuokratalojen 

taloustilanne vaikuttaa alueen yleiskuvaan. Kun yhtiön talous on vahva, ovat talot 

hyvässä kunnossa ja hyviä vuokralaisia, jotka maksavat vuokransa, on helppo saada. 

Päinvastainen tilanne vetää alueen huonoon kierteeseen. Yhteisesti sovitut käytännöt 

riskiasukkaiden osalta hyödyttävät asukasta, kaupunkia ja vuokrataloyhtiötä. 

Vuokrataloissa päätösvaltaa käyttivät kaupungin valitsemat luottamushenkilöt 

sekä yhtiön yhtiö-kokouksissa että hallituksissa. Useimmiten hallituspaikat jakautuvat 

poliittisten voimasuhteiden mukaan. Yhtiöiden hallituspaikat eivät useinkaan 

olleet niitä paikkoja, jotka olivat poliittisesti näkyvimpiä ja siksi ne eivät ole olleet 

avainasemassa olevien luottamushenkilöiden hallussa. Kehittämisstrategia puuttui. 

Lisäksi kaupungin antama ohjeistus yhtiöille oli puutteellista. Tämä johti siihen, että 

vuokrataloyhtiöiden kytkökset kaupungin päätöksentekoon olivat heikot ja niiden 

valvonta oli puutteellista. Vaikka vuokratalot nähtiin osana kaupungin palveluverkkoa, 

oli yhteistyö vähäistä ja yhteisien intressien löytyminen työlästä. Kaupungin 

virkamiehet ja työntekijät eivät olleet yhtiöiden hallinnossa mukana, joten yhteistyö 

ei toteutunut sitäkään kautta. Ensimmäinen askel kehittämisessä oli vuokratalojen 

fuusiointi kahdeksi yhtiöksi. Yhtiöt aloittivat toimintansa 1990-luvun puolivälissä. 

Yhteen yhtiöön päästiin vuonna 1.1.2008. 

Kuva 10. Bad Segebergin lampi 1960-luvulla. 


17

Tällä hetkellä Kouvolassa asuvat, entiset peltosaarelaiset Merja ja Seppo Lavonen muistavat 

Peltosaaren asuinalueen rakentamisen vielä hyvin. He muuttivat alueelle 1980-luvun 

alussa, jolloin taloja vielä rakennettiin kovalla vauhdilla. 

”Ensin ostettiin asunto Jupiterinkadulta, uudesta talosta koulua vastapäätä. Talossa asui 

paljon lapsiperheitä ja vanhimmalla lapsellamme Panulla oli lyhyt koulumatka. Toisen lapsen 

syntymän jälkeen muutettiin Uranuksenkadulle suurempaan asuntoon”. 

Lavosten mielestä Uranuksenkadulla ilmeni enemmän häiriöitä, mikä osaltaan lisäsi lapsiperheen 

muuttotoiveita pois Peltosaaresta. Lavoset muuttivat rintamamiestaloon Riihimäen 

Petsamoon. Monet entiset naapurit Jupiterinkadulta sekä Uranuksenkadulta rakensivat 

omakotitaloja eri puolille Riihimäkeä. 

3.2 

Peltosaari-seura – alueen pitkäaikainen 

vaikuttaja vuodesta 1975 

Irma Järvinen ja Eeva Lintunen 3 

Peltosaari-seura on tehnyt jo 38 vuoden 

ajan asuinalueen kehittämistyötä. Seuran 

ovat perustaneet alueelle rakennusvaiheessa 

muuttaneet asukkaat. Nyt Peltosaaressa 

asutaan jo toisessa tai kolmannessa 

polvessa. Peltosaari-seura on perustettu 

alueen asukkaiden virkistykseksi 

järjestämään erilaisia harrastusmahdollisuuksia 

ja kulttuuri- yms. tapahtumia. 

Perustamisvaiheen aktiiveista osa on jo 

poissa tästä maailmasta ja osa muuttanut 

muualle. Tällä hetkellä seuran jäsenmäärä 

on noin 90. Seura on toiminut monessa 

toimipisteessä esim. kerhotilassa, autotallissa 

ja väestösuojassa. 

Tällä hetkellä Peltosaari-seura toimii 

vanhassa kaupan kiinteistössä aivan Peltosaaren 

keskustassa. Seura on järjestänyt 

alueella kilpailuja, tanhuja, käsityökerhoja, 

keräyksiä jne. Vuosien varrella seuran 

Kuva 11. Peltosaari-seura on toiminut 

1970-luvulta lähtien Peltosaaren asuinalueen 

kehittäjänä. 

toiminnassa on ollut rauhallisempia aikoja, mutta seura on ollut kuitenkin aina jollakin 

tavalla mukana peltosaarelaisten elämässä. 

Tällä hetkellä Peltosaari-seura toimii hyvin aktiivisesti alueella asuvien asukkaiden 

hyväksi. ”Pyöritämme kierrätystä, jonne tavarat saamme lahjoituksina asukkailta 

mm. kuolinpesistä. Lisäksi jäsenille järjestetään erilaisia kursseja, vesijumppaa, virkistysmatkoja 

ja teemailtoja. Tänä vuonna uusimpana on aloitettu tilkkutyökurssi.” 

”Olemme viime vuosina saaneet Riihimäen kaupungilta vuokra-avustusta 700 euroa. 

Maksamme itse toimintamme kulut sekä vuokran. Järjestämme teatteri-, perhe- ja 

ostosretkiä sekä myyjäisiä. Eri tapahtumilla kerrytetään seuran kassaa. Kierrätyksessä 

myynnissä olevat tuotteet ovat edullisia, jokaisen kukkarolle sopivia. Myynnissä on 

villasukkia, lapasia, pipoja ja tossuja. Uusia tuotteita kehitetään koko ajan.” 

3 Irma Järvinen ja Eeva Lintunen ovat Peltosaari-seuran jäseniä. Järvinen toimii Peltosaari-seuran puheenjohtajana 

ja on myös Peltosaari Parlamentin jäsen. 


Peltosaari-seura antaa joka kevät stipendit Peltosaaren koulun kahdelle oppilaalle 

ja tukee toimitilan eteen kukkaistutuksia tekevää luokkaa pienellä retkiavustuksella. 

Joka joulu seura antaa avustuksena vähävaraisille peltosaaren asukkaille 10 kappaletta 

50 euron lahjakortteja paikalliseen ruokakauppaan. Jako tapahtuu kaupungin 

sosiaalitoimen kautta. ”Joulukuulla tarjoamme jo perinteeksi käyneen riisipuuron ja 

rusinakeiton sekä laskiaistiistaina hernekeittoa kaikille asukkaille.” 

Tällä hetkellä seuran kierrätyskeskus toimii Telluskatu 1:ssä, joka on myös seuran 

pääpaikka. Ovet ovat avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 15.00–18.00. Seuran toimitila 

on myös kohtaamispaikka asukkaille, joista osa on yksinäisiä ja eläkeläisiä. Kierrätyksessä 

on tarjolla pientä korvausta vastaan kahvia ja pullaa. ”Toimintamme on vapaaehtoistyötä 

ilman korvausta. Palkkana meille on hyvä mieli ja tyytyväiset asiakkaat.” 


19

4 Tutkimuksesta puhtia Peltosaaren 

kehittämiselle 

Irene Väkevä-Harjula 

Helsingin yliopisto julkaisi vuoden 2009 lopulla laajan tutkimuksen Miten kehittää 

lähiötä – tapaus-tutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (Vaattovaara 

et al, 2009). Helsingin yliopiston tekemässä asukaskyselyssä selvitettiin, kuinka asukkaat 

arvioivat asumistaan, päivittäisen elämän sujuvuutta, liikkumistottumuksiaan ja 

aluetta toimintaympäristönä sekä alueen kehittämistarpeita. Tutkimuksessa analysoitiin 

suomalaista kaupunkiasumisen kehittymistä sekä asuntopolitiikan painopisteen 

siirtymistä lähiöiden peruskorjaamiseen ja kehittämiseen. 

Asukaskyselylomake jaettiin helmikuussa 2009 kaiken kaikkiaan 1750:een kotitalouteen 

Peltosaaressa. Vastauksia saatiin 527. Vastaajista 67 % oli asunto-osakeyhtiötaloista 

eli alueen koillis- ja kaakkoisosista. Vuokrataloista eli lounais- ja luoteisosista 

vastausprosentti oli 33 %. 

Helsingin yliopiston tutkimuksessa tuotiin monipuolisesti esille Riihimäen historiallinen 

tausta, Peltosaaren rakentamisen vaiheet sekä väestöpohjan kehittyminen. 

Lisäksi tutkimuksessa on runsaasti tilastotietoa. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa 

siltä, että asukkaat olivat yllättävänkin tyytyväisiä asuinalueeseensa. Tosin 

asukkaiden asumistyytyväisyys riippui paljon siitä, missä päin Peltosaarta asutaan. 

Alueen koillis- ja kaakkoisosan asukkaat olivat selvästi tyytyväisempiä omaan asuinalueeseensa 

kuin lounais- ja luoteisosien 

asukkaat. 

Toinen merkittävä tulos oli myös, että 

Peltosaaressa esiintyvät sosiaaliset ongelmat 

ovat seudullisesti verrattaen korkealla 

tasolla. Erityisesti luoteisosassa ne nousevat 

esiin hyvinkin ongelmallisina. Vastauksissa 

kerrottiin, että pihoilla on roskia, 

ilkivaltaa ja julkijuopottelua. Lisäksi naapurit 

metelöivät yöaikaan. Vastauksissa 

kerrottiin myös huumeiden käytöstä. 

Edellä mainituista syistä asukkaat kokivat 

alueen turvattomaksi. Erityisesti luoteis- ja 

lounaisosien pihojen ei koettu olevan turvallisia 

pienille lapsille. 

Helsingin yliopiston tutkimuksen 

mukaan asukkaiden muuttohalukkuus 

oli suurta. Lapsiperheet muuttivat pois 

alueelta. Vuonna 1985 lapsiperheitä asui 

Kuva 12. Helsingin yliopiston tutkimus 

”Miten kehittää lähiötä Tapaustutkimus 

Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta 

(SY 46/2009)” on saatavilla verkkosivuilla 

www.ara.fi/julkaisut tai www.peltosaari.net. 

Peltosaaressa 42 %. Vuonna 2006 lapsiperheiden 

osuus oli vain 17 %. 

Helsingin yliopiston kyselyyn vastaajien 

mukaan Peltosaaren asuinaluetta voisi 

parantaa muun muassa ratkaisemalla 


alueen sosiaaliset ongelmat, kohentamalla rakennusten julkisivuja, parantamalla 

rakennusten energiatehokkuutta, kunnostamalla pihoja, rakentamalla yhteisiä tiloja, 

purkamalla huonokuntoisia taloja ja järjestämällä tehokas kierrätys. 

Edellä mainitut kehittämiskohteet ovat olleet Peltosaari-projektin ”työlistalla” ja 

useita toimenpiteitä on jo tehty mm. 

• toimimalla hyvässä yhteistyössä alueen sosiaaliohjaajan kanssa Peltosaaren 

asumisklinikalla. 

• järjestämällä SiistiPeltsi-tapahtuma kaksi kertaa vuodessa yhteistyössä alueen 

muiden toimijoiden kanssa. 

• Peltosaari-projektin perustamassa Peltosaari Parlamentissa toimii kuusi toimintaryhmää, 

joista ympäristöt ja kauniit pihat -työryhmä Marjatta Syväsen 

johdolla on kunnostanut pihoja, liikekeskuksen ympäristöä sekä istuttanut 

lisää kasveja. 

• Parlamentin aktiivinen asunto-osakeyhtiöryhmä on vetäjän Sirkka Sampolan 

johdolla järjestänyt lukuisia koulutustilaisuuksia taloyhtiöiden hallituksille 

mm. ryhmäkorjauksista, elinkaarimalleista sekä aurinkoenergiamahdollisuuksista. 

• yli puolet Peltosaaren 26:sta taloyhtiöstä on peruskorjannut talojaan kauniiksi 

ja energiatehokkaiksi, mikä on nostanut alueen arvoa merkittävästi. 

• Jouni Mäkikunnaksen vetämä asukastyöryhmä on järjestänyt pihatalkoita ja 

asukastapahtumia yhteistyössä taloyhtiöiden ja vuokratalojen asukkaiden 

kanssa sekä kehittänyt talojen kierrätyskeskuksia. 

• Reijo Koivun vetämä urheiluryhmä on järjestänyt paikallisia urheilu- ja liikuntatapahtumia 

mm. Peltosaaren Olympialaiset. 

Edellä mainitut toimenpiteet ovat alkuponnistuksia, joita täytyy ehdottomasti jatkaa 

ja tehostaa, jotta Peltosaaren sosioekonominen tilanne paranee. Tähän työhön tarvitaan 

Peltosaari-projektin lisäksi mukaan kaikki Riihimäen kaupungin hallintokunnat, 

TE-toimisto, Peltosaaren toimijatahot, 3.sektori sekä alueen yritykset. 

Helsingin yliopiston tutkimusraportin mukaan sosiaalinen näkökulma lähiöiden 

peruskorjaamiseen on vakava. Tähänastiset tutkimukset Peltosaaren ja monien muiden 

samankaltaisten lähiöiden väestöpohjasta osoittavat, kuinka sosioekonominen 

huono-osaisuus ja etniset vähemmistöt tahtovat keskittyä niihin. Lähiöt vaativat 

useamman kehittämiskärjen uudistamisstrategiaa, missä otetaan huomioon rakentamisen 

ja korjaamisen lisäksi energia-asiat ja erityisesti alueen asukkaat. 

Tähän on Peltosaari-projektissa vastattu neljän kehittämiskärjen strategialla, jotka 

ovat: 

1. rakentaminen & uudistaminen 

2. energiatehokkuus & ekologisuus 

3. asukkaiden aktivointi 

4. teknistaloudellinen tarkastelu. 

Helsingin yliopiston tutkimuksella on ollut suuri merkitys Peltosaaren alueen kehittämisen 

käynnistymiseen. Kun Riihimäen kaupunki sai tutkimustulokset loppuvuonna 

2009, niin välittömästi päätettiin ryhtyä tehokkaampiin toimenpiteisiin Peltosaaren 

alueen kehittämiseksi. Haettiin Tekesiltä kehittämisrahaa ja aktivoiduttiin ympäristöministeriön 

Lähiöohjelmassa sekä ARAn Asumisen uudistamisen -projektissa. 

Peltosaaren kehittäminen otettiin osaksi Riihimäki strategiaa 2015, jonka kaupunginvaltuusto 

hyväksyi. 

Helsingin yliopiston tutkimus kytkeytyi VTT:n EcoDrive-projektiin, missä Riihimäen 

Peltosaari oli myös mukana. VTT julkaisi kesällä 2010 tutkimusraportin Riihimäen 

Peltosaari, Lähiön ekotehokas uudistaminen. Raportti löytyy sähköisenä versiona 

projektin sivuilta www.peltosaari.net. 


21

Uutta tutkimusta tehdään Peltosaari-projektissa parhaillaankin. Nuoret esiin -projektin 

nuorten valmentaja, valtiotieteen ylioppilas Perttu Jämsén valmistelee pro 

gradu -tutkimusta Peltosaaren asuinalueen maineesta. Lähdeaineistona on elokuussa 

2011 ja tammikuussa 2012 Peltosaari-projektin tekemät asukashaastattelut, jotka 

kohdistuivat kolmen, purettavan kerrostalon asukkaisiin. Haastattelujen sisällöstä 

kerrotaan tarkemmin luvussa 9. 

Kuva 13. Peltosaaren Olympialaisista 

elokuulta 2012. 


5 Projektin perustaminen 


Peltosaaren monia haasteita ratkaisemaan ja aluetta kehittämään perustettiin keväällä 

2010 Peltosaari-projekti, joka sijoitettiin tekniseen keskukseen ja jonka ohjausryhmän 

puheenjohtajaksi valittiin tekninen johtaja. Muita teknisen keskuksen asiantuntijoita 

ohjausryhmässä ovat kaavoituspäällikkö, hallintopäällikkö (2010–2012), asuntosihteeri, 

projektipäällikkö ja asumiskoordinaattori. Lisäksi ohjausryhmässä toimivat perusturvajohtaja, 

ympäristöjohtaja, peltosaarelaisten asunto-osakeyhtiöiden edustaja 

sekä ARAn edustaja. Ohjausryhmässä on myös Riihimäen Kotikulma Oy:n edustus 

sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen edustus. Edellä mainitulla kokoonpanolla 

varmistetaan, että tieto kulkee päättävien elinten sekä hallintokuntien välillä. 

Ohjausryhmän tehtäviä ovat mm. maksatusten hyväksyminen, väli- ja loppuraporttien 

hyväksyminen, uusien hankehakemusten hyväksyminen sekä projektin toiminnasta 

tiedottaminen omissa verkostoissaan. Peltosaari-projektin ohjausryhmän 

puheenjohtajana 2011–2012 toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsti Tolvanen. 

Päätoiminen projektipäällikkö aloitti Peltosaari-projektissa Riihimäen kaupungin 

teknisessä keskuksessa 1.6.2010. Ensitöiksi Peltosaaren kehittämiselle laadittiin yhteistyössä 

kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan sekä projektin ohjausryhmän 

ja asukasryhmän kanssa visio, asetettiin tavoitteet ja luotiin toimintastrategia. Kesän 

aikana valmisteltiin myös elokuun lopussa käynnistynyttä Peltosaaren ideakilpailua 

tiiviissä yhteistyössä kaavoitusyksikön kanssa. 

5.1 

Visio, tavoitteet, strategia, 

projektisuunnitelma 

ja hankesalkku 

Kuva 14. Peltosaari-projektin posteri. 

Alla olevaan posteriin on koottu Peltosaari-projektin 

visio, tavoitteet, ulkoinen ilme 

sekä hankkeiden rahoittajatahot. Lisäksi 

posterissa on eritelty muutama merkittävä 

yksittäinen tapahtuma kuten elokuun 

lopussa 2010 käynnistynyt ideakilpailu. 

Peltosaari-projektin logon värit noudattavat 

Riihimäen kaupungin värejä. 

Syksyllä 2010 päivitettiin projektisuunnitelma 

ja olemassa olevat Peltosaaren kehittämishankkeet 

koottiin yhteiseen hankesalkkuun. 

Hankesalkkua on projektin 

edetessä täydennetty uusilla, strategian 

mukaisilla hankkeilla. 


23

Hankkeiden salkuttamisesta on hyötyä projektin toteuttajille. Salkkuun koottuja 

hankkeita on helpompi hallita, eri hankkeiden rahoittajien ohjeet ja raportointiaikataulut 

pysyvät hyvin mielessä. Lisäksi hankesalkkua on kätevää esitellä ja salkun sisältöä 

seurata. Seuraavissa hankesalkuissa on esitelty Peltosaari-projektin päättyneet 

sekä käynnissä olevat hankkeet. 

Kuva 15. Peltosaari-projektin päättyneet kehittämishankkeet. 

Kuva 16. Peltosaari-projektin voimassa oleva hankesalkku. 


Kaikkia Peltosaaren kehittämisen kärkiä on projektin toimesta viety eteenpäin eri rahoittajien 

hankkeilla. Tekesin rahoittamassa Kaupunginosan uusi elämä -hankkeessa 

järjestettiin ideakilpailu seminaareineen sekä voittajaehdotusta jatkokehitettiin yleissuunnitelmaksi. 

Ympäristöministeriön Lähiöohjelman hankkeissa perustettiin asumisklinikka, 

Peltosaari Parlamentti sekä tuettiin Parlamentin työryhmien toimintaa. 

ARAn Asumisen uudistamisen -projektissa käynnistettiin Peltosaaren asukashaastattelut, 

kummitoiminta sekä ideoitiin käsikirjan kokoamista Peltosaaren innovaatioista 

tavoitteena levittää hyviä käytäntöjä sekä kertoa hankkeessa kohdatuista haasteista. 

Uusin Peltosaari-projektin hanke on 1.9.2012 käynnistynyt Hämeen ELY-keskuksen 

ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osittain rahoittama Nuoret esiin -hanke, jonka 

kohderyhmä on 25–29-vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat peltosaarelaiset nuoret. 

Riihimäen kaupungin rahoitusosuus hankkeessa on 25 %. Tammikuun lopulla 2013 

Tekesiltä haettiin kehittämishanketta, missä suunnitellaan Peltosaaren kylätalon innovatiivisia 

energiavaihtoehtoja sekä vähennetään alueen segregaatiota. Kumppanina 

hankkeessa on Alby Ruotsista. Myönteinen päätös saatiin hankkeesta huhtikuun 

alussa. 

Peltosaari-projektin tavoitteet ovat: 

1. kaupunginosan arvostuksen ja vetovoimaisuuden nostaminen uudistamalla 

ja kehittämällä mm. tekojen kautta ja tiedottamalla 

2. Peltosaaren liittäminen toiminnallisesti osaksi kaupungin keskustarakennetta 

ja matkakeskusta 

3. asukkaiden turvallisuuden, viihtyisyyden ja arkielämän sujuvuuden parantaminen 

4. asukkaiden sitoutuminen asuinalueen kehittämiseen sekä kiinteistöjen ja 

alueiden ylläpitoon 

5. ympäristöarvojen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen kehittämistoimissa. 

Projektin rooli on verkottaa toimijoita ja hakea Peltosaaren kehittämiselle uusia 

kumppaneita. Projekti etsii ja perustaa uusia kehittämishankkeita, hakee rahoitusta 

ja kokoaa hankkeet yhteiseen hankesalkkuun. Projekti hoitaa hankkeiden väli- ja 

loppuraportoinnin, projektitalouden rahoittajan ohjeiden mukaan sekä maksatukset 

aikataulujen mukaan. Projekti valvoo, että kehittämisrahat kohdistetaan oikealle 

hankkeelle ja että kustannukset ovat hyväksyttyjä. Projektin tehtävänä on myös 

tiedottaa eri hankkeiden etenemisestä paikallisessa sekä valtakunnan mediassa sekä 

markkinoida hanketta mm. oman tiedotuslehden, esittelyvideoiden, info-television 

ja projektiesittelyjen jälkeen. 

Edellä mainitut projektipäällikön vastuulla olevat tehtävät edellyttävät erittäin 

hyvää organisointikykyä, talousasioiden ymmärrystä, hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja 

sekä kykyä sukkuloida sujuvasti eri toimintaympäristöissä. Hyvät neuvottelutaidot 

ja uskottavuus ovat myös tärkeitä ominaisuuksia. Projektipäällikkö hyötyy 

monipuolisesta työkokemuksesta sekä koulutuksesta. Projektipäällikkö kulkee edellä 

ja on ”naama näkyvissä” niin hyvässä kuin pahassa – eikä pahastu vähästä! Tärkeintä 

projektin onnistumiselle kuitenkin on hyvän ja osaavan projektitiimin ja ”kotipesän” 

osaaminen ja tuki. 

Peltosaari-projektin tavoitteita on pyritty toteuttamaan valitulla strategialla, jonka 

mukaan Peltosaaren asuinaluetta kehitetään rakentamalla ja uudistamalla, energiatehokkaaksi 

ja ekologiseksi sekä aktivoimalla asukkaita. Keväällä 2012 strategisiin kärkiin 

lisättiin teknistaloudellinen tarkastelu, missä analysoidaan Riihimäen kaupungin 

taloudellisia vaihtoehtoja Peltosaaren kehittämiseen. Ryhmässä lasketaan eri rakentamisvaihtoehtojen 

kustannuksia ja tuottoja. Seuraavassa kuviossa on esitetty Peltosaari-projektin 

strategiset kehittämisen kärjet alahankkeineen sekä rahoittajatahoineen. 


25

Kuva 17. Peltosaari-projektin strategiset kärjet. 

Peltosaari-projekti toimii kolmella tasolla: asukkaiden arjessa, verkostomaisesti sekä 

kehittämällä uusia innovaatiota: 

1. asukkaiden arjessa mm. asumisklinikka, Peltosaari Parlamentin työryhmien 

toiminta esim. asukastapahtumat, Topinkulman ala-asteelaisten iltapäiväkerhotoiminta 

ja kummitoiminta 

2. verkostomaisesti osaamista ja tietoa jakamalla mm. erilaiset kumppanuudet, 

ideakilpailu, yleissuunnitelman kehittämien jne. 

3. kehittämällä uusia innovaatioita: esim. yhdyskuntarakentamisen innovatiivinen 

hankintamenettely, Peltosaari Parlamentti, hankesalkku, käsikirja. 

Laajassa asuinalueen kehittämishankkeessa tarvitaan kaikkia edellä mainittuja toimintatasoja. 

Kehittämisen pitää näkyä asukkaiden jokapäiväisessä elämässä KONK- 

REETTISESTI. Kumppanit odottavat saavansa yhteistyöstä hyötyä myös itselleen 

ja kaikissa kehittämishankkeissa pitää syntyä myös uutta: innovaatioita, malleja ja 

pilotteja. Peltosaaren kehittämisessä on tarkoituksella toimittu aktiivisesti kaikissa 

kolmessa toimintaympäristössä, mikä edellyttää myös projektiväeltä monipuolista 

osaamista. Se tarkoittaa mm. sitä, että projektiväki näkyy siivoustalkoissa alueen 

asukkaiden kanssa, järjestää ideakilpailuun liittyvää seminaaria yhteistyökumppaneiden 

kanssa ja neuvottelee uusien hankkeiden rahoituksesta johtavien rahoittajatahojen 

kanssa sekä kertoo tekemisistään monikanavaisesti. 

5.2 

Projektoinnin merkitys Peltosaaren kehittämisessä 

Kun Helsingin yliopiston tutkimus valmistui vuoden 2009 lopulla, päätti Riihimäen 

kaupunki ryhtyä tositoimiin Peltosaaren asuinalueen kehittämiseksi. Siinä vaiheessa 

oltiin mukana jo ympäristöministeriön Lähiöohjelmassa sekä ARAn Asumisen 

uudistamisen -projektissa. Lisäksi vuoden 2010 alussa haettiin Tekesiltä uutta kehittämishanketta 

innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen vuorovaikutteiseen hankintamenettelyyn 

Kaupunginosan uusi elämä -hankkeella. Riihimäen Peltosaari pääsi 


myös mukaan VTT:n EcoDrive-hankkeeseen, jonka kautta saatiin alueesta uutta 

tietoa energiatehokkuuteen, ekologisuuteen sekä talojen peruskorjauksiin liittyvää 

tutkimustietoa. Edellä mainitut toimijat ovat taloudellisten resurssien lisäksi tuoneet 

erittäin paljon uskottavuutta ja tukea Peltosaari-projektille. 

Monitahoinen ja -hankkeinen, useamman rahoittajan kehittämisprojekti päätettiin 

projektoida. ja sitä kautta ”paketoida” helpommin hallittavaksi kokonaisuudeksi. 

Käynnistämisvaiheessa luotiin yhteistyössä kumppaneiden ja ohjausryhmän kanssa 

projektille visio, tavoitteet ja strategia sekä koottiin erilliset, eri rahoittajien kehittämishankkeet 

yhteiseen hankesalkkuun. Lisäksi projektin kumppanit kuvattiin näkyviksi 

kumppanuusstrategiaan, mikä on auttanut yhteistyön syventämisessä. Peltosaari-projektissa 

projektipäällikön ensimmäinen tehtävä oli ottaa ”homma haltuun” eli 

tehdä projektikokonaisuus näkyväksi itselleen sekä muille mukana oleville tahoille. 

”auttaa, kun tähätään ensin!” 

Useamman projektin kokemusten valossa kehittämisen selkeä projektointi terävöittää 

toimintaa ja tekee toiminnasta tavoitteellista. Projektointi selkeyttää myös projektitalouden 

hallintaa sekä viestintää ja tiedottamista. Kokonaisvaltainen, säännöllisesti 

päivitettävä projektisuunnitelma luo toiminnalle raamit. 

Viestintä ja vuorovaikutus tärkeässä roolissa 

Peltosaari-projektin käynnistymisvaiheesta lähtien monikanavaisella viestinnällä 

on ollut erittäin merkittävä rooli Peltosaari-projektissa. Projektia on esitelty kymmeniä 

kertoja eri tahoille sekä Riihimäen kaupungin sisällä että ulkopuolella mm. 

rahoittajien tapahtumissa, Aalto-yliopistossa, asukastilaisuuksissa, energiatehokkaan 

rakentamisen tilaisuuksissa jne. Lisäksi paikallinen media on seurannut projektin 

etenemistä erittäin aktiivisesti. Lehtijuttuja Peltosaari-projektista on julkaistu lähes 

200 kuluneen kolmen vuoden aikana. Projektilla on oma tiedotuslehti PeltsinPalsta 

sekä info-tv Peltosaaren liikekeskuksessa. Lisäksi Peltosaaren kehittämisestä on tehty 

kaksi videota (YouTube: Peltosaaren uutiset, 2012 4 ja Peltosaaren innovaatiopalkinto, 

2013 5 ) sekä yksi MTV 3:n uutisvideo. Projektiviestintää on tehostettu laatimalla oma 

viestintästrategia, jota on päivitetty säännöllisesti. 

Projektin näkökulmasta runsas median kiinnostus projektia kohtaan sekä Tekesin, 

Rakentajalehden ja Asuntomarkkinoiden myöntämä Innovaatiopalkinto 24.1.2013 

ovat raivanneet tieltä epäilijöitä ja edistäneet Peltosaaren alueen kehittämisen hyväksyntää 

myös kaupungin organisaation sisällä sekä erityisesti kaupunkilaisten 

keskuudessa. 

Projektimaisessa kehittämisessä on myös omat haasteensa. Kuntavetoisen projektin 

suurin haaste näyttäisi olevan eri hallintokuntien hyväksynnän ja luottamuksen 

saavuttaminen sekä avoimen yhteistyön käynnistäminen. Hallintokuntien toimintareviirit 

ovat tarkkoja ja projektin verkostomainen tapa toimia yli organisaatiorajojen 

saattaa loukata reviirejä. Ilahduttavaa on ollut kuitenkin huomata miten innostuneesti 

kaikkien hallintokuntien johto lähti yhteistyöhön Peltosaari-projektin kanssa. 

Erityisen hyvänä esimerkkinä ovat Riihimäen kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen 

mukaantulo heti asumisklinikan perustamisvaiheessa syksyllä 2010. Kannattaa kuitenkin 

muistaa, ettei pelkästään hallintokunnan johdon hyväksyntä riitä, jos muut 

organisaatiotasot eivät halua tehdä hallintokuntarajoja ylittävää yhteistyötä. 

Projektin integrointi osaksi kunnan ”normaalia” toimintaa on tärkeää. Sillä varmistetaan, 

että projektissa kehitetyt innovaatiot ja uudet toimintamallit jäävät kunnan toiminnaksi 

projektin päätyttyäkin. Projektin avulla voidaan myös vähentää kunnallista 

byrokratiaa, kun yksi nimetty ohjausryhmä voi toimia samalla useiden hankkeiden 

4 Peltosaaren uutisvideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watchv=N50X2eLAPF4 

5 Innovaatiopalkintovideo YouTubessa: http://www.youtube.com/watchv=Cq4-RnCDHJQ 


27

ohjaajana eikä kaikkia projektia koskevia asioita tarvitse viedä lautakunnan päätettäväksi. 

Peltosaari-projektien integroituminen ”kotipesään” eli tässä tapauksessa Riihimäen 

kaupungin tekniseen keskukseen näytti kahden ensimmäisen vuoden aikana 

etenevän jouhevasti, kun yhteistä tekemistä oli paljon ja projektista oli apua ja hyötyä 

muulle organisaatiolle. Asioiden edetessä, haasteiden kasvaessa ja konkretisoituessa 

projektia ryhdyttiin joiltakin yhteistyötahoilta vähän ”karsastamaan”. Projekti oli 

edennyt ”ennen kokemattomalle” tasolle ja siksi se saatettiin kokea uhkana, joka 

pyrki muuttamaan totuttuja käytäntöjä. Kyse on mielestäni tietynlaisesta muutosvastarinnasta, 

johon saadaan apua siirtämällä projektin painopistettä strategian sisällä. 

Kokemuksina kuudesta eri kehittämishankkeesta voin kiteyttää, että projektin 

”kuolemanlaakso” tulee eteen siinä vaiheessa, kun projektilla pyritään vaikuttamaan 

olemassa oleviin organisaation toimintamalleihin. Siinä vaiheessa usein huomataan, 

ettei olemassa olevia toimintamalleja haluta oikeasti muuttaa; projektit ovat vähän 

hankalia ja ne eivät ihan helposti asetu muuhun organisaatiokaavioon tai talousjärjestelmiin. 

Projekti ei voi antaa käskyjä tai määrätä. Se voi vain esittää toivomuksia. Projektiväkikin 

on vain tilapäistä tai määräaikaista, mikä luo kuvaa myös väliaikaisesta 

kehittämistoiminnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvä projekti myös päättyy. 

Peltosaari-projektin osalta ”kuolemanlaakso” käännettiin voitoksi ja uudeksi nousuksi 

siirtämällä painopistettä rakentamiseen ja uudistamiseen 5.3.2013 teknisen 

lautakunnan hyväksyessä Peltosaaren yleissuunnitelma päätöksentekoprosessiin. 

Projektitiimi siirtyi työskentelemään Peltosaaren asumisklinikalle, alueelle lähelle 

asukkaita. Tässä vaiheessa projektiin hankitaan myös uudenlaista, rakentamiseen ja 

peruskorjaamiseen liittyvää osaamista. 


6 Peltosaaren rakentaminen ja 

uudistaminen 

Peltosaari-projektin neljä strategista kärkeä ovat rakentaminen ja uudistaminen, asukkaiden 

aktivointi, energiatehokkuus ja ekologisuus sekä teknistaloudellinen tarkastelumalli. 

Tässä luvussa käsitellään rakentamisen ja uudistamisen kehittämiskärkeen 

kuuluvia toimenpiteitä, johon kuuluvat Riihimäen kaupungin Peltosaarta koskeva 

maankäyttö ja kaavoitus ideakilpailuineen ja yleissuunnitelman kehittämisineen. 

Rakentamisen ja uudistamisen kehittämisen kärkeä on rahoitettu pääasiassa Tekesin 

rahoittaman Kaupunginosan uusi elämä –hankkeella, jonka yhtenä tavoitteena on, 

että Peltosaaren alue rakentuu, uudistuu ja alueen maine paranee. Edellä mainittua 

tavoitetta on toteutettu v. 2010 järjestetyllä Peltosaaren ideakilpailulla ja jatkokehittämällä 

voittajaehdotusta yleissuunnitelmaksi. Seuraavat tavoitteet ovat rakentajien 

ja suunnittelijoiden sitouttaminen alueen kehittämiseen sekä uuden asemakaavan 

rakentaminen alueelle. 

Peltosaaren kehittämisen tavoitteina ovat alueen väkiluvun kasvattaminen 2700:sta 

3000:een, palvelujen monipuolistaminen ja kokoaminen kylätaloon sekä alueen vetovoimaisuuden 

kasvattaminen nuorten aikuisten, lapsiperheiden ja seniori- ja sinkkutalouksien 

näkökulmasta. Samalla vuokra-asumista hajautetaan tasaisemmin eri 

puolille kaupunkia mm. rakentamalla uusia vuokra-asuntoja. Kuviossa 18 esitellään 

Peltosaaren kehittämisen vaiheita 2000-luvun alusta lähtien. 

Tässä luvussa esitellään Peltosaaren maankäyttöä ja kaavoitusta sekä innovatiivista 

yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyprosessia, joka on yksi Tekesin 

rahoittaman Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen tavoitteista. Toinen merkittävä 

tavoite on, että uudet vuorovaikutteiset toimintamallit jäävät pysyvästi osaksi teknisen 

keskuksen toimintaa. 


29

Kuva 18. Peltosaaren kehittämisen vaiheita 2000-luvun alusta lähtien. (Kuva: Niko Metsälä) 

6.1 

Peltosaaren maankäyttö ja kaavoitus 

Raija Niemi 6 

Peltosaaren alue on rakennettu lähiömäiseksi saarekkeeksi kaupungin keskustan 

välittömään läheisyyteen n. 3200 asukkaalle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 

1973 ja päättyi vuonna 1993. 

Kuva 19. Ilmakuva Peltosaaresta. (Kuva: SkyFoto) 

6 Raija Niemi on Riihimäen kaupungin kaavoituspäällikkö. 


Peltosaaren kaupunginosa on syntynyt vuonna 1967 järjestetyn pohjoismaisen arkkitehtikilpailun 

ja sitä seuranneiden monien suunnitteluvaiheiden tuloksena. Kilpailun 

voitti Kaj Nymanin ja Mane Hetzerin ehdotus, jossa rakennukset sijoittuivat alueen 

itäosaan ja muodostivat Lahden radan eteläpuolelle ulottuvan tuulimyllykorttelien 

sarjan. Kaupunginosa mitoitettiin n. 5000 ihmiselle. Vantaanjoki sijaitsi luonnonmukaisella 

paikallaan alueen keskellä. Joen ympäristöalueet olivat rakentamattomia. 

Radan ylitse esitettiin kävelysiltaa kahden korkean toimistorakennuksen välille aseman 

eteläpuolelle. Suunnitelmaan kuului myös joukko radan länsipuolen kortteleita, 

joille voittaneessa ehdotuksessa esitettiin täysin uudistavaa ratkaisua. 

Alueen ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1972 tuulimyllykorttelit sijoittuvat 

alueen itäosaan kilpailuehdotuksen mukaisesti, mutta muu osa alueesta poikkeaa 

suuresti kilpailuehdotuksesta. Alueen pohjoisosa Lahden radan tuntumassa varattiin 

urheilupuistolle ja teollisuusalueelle, joka on myöhemmin kaavoitettu ja rakennettu 

pientaloalueeksi. Vantaanjoki siirrettiin alkuperäisestä uomastaan katujen varteen ja 

koko läntinen peltoalue kaavoitettiin asuinkerrostalokortteleiksi. Radan länsipuoli ja 

radan ylittävät rakennelmat eivät olleet mukana asemakaavassa. Julkinen rakentaminen 

ja puisto sijoitettiin alueen keskelle. Palvelut sijoittuivat rautatieasemalle johtavan 

kävelykatuakselin varteen. Liikenne järjestettiin ulkoasyöttöperiaatteen mukaisesti ja 

paikoitus osoitettiin yhteisille pysäköintialueille. Kävelykatuverkosto risteilee suorakulmaisesti 

alueen sisällä. Kaava on myöhemmin muutettu länsiosiltaan vähemmän 

tehokkaaksi, mutta perustaltaan se on säilynyt ennallaan ja on asuntoalueen osalta 

tähän mennessä toteutunut kokonaan. 

Peltosaaren sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen. Alue sijaitsee Riihimäen 

rautatieaseman tuntumassa. Kaupungin palvelut ovat alle 1 km:n etäisyydellä. 

Kuva 20. Ortoilmakuva Peltosaaresta. 

Kaupungin itäpuoli yhdistyy länsipuoleen asematunnelin jalankulkureitin ja kahden 

sillan kautta. Lähes kaikki palvelut, mm. yläasteen koulut ja kaupalliset palvelut 

sijaitsevat radan länsipuolella. Itäisten kaupunginosien keskeinen jalankulkureitti 

läpäisee Peltosaaren itä-länsisuunnassa. Aseman länsipuolella sijaitsee suuri päivittäistavaran 

ja erikoiskaupan keskus muutaman sadan metrin etäisyydellä Peltosaa- 


31

esta. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 0,5 km. Peltosaari poikkeaa tavallisesta 

lähiöstä sijaintinsa osalta. 

Alueen maanomistajat ovat Riihimäen kaupunki, Liikennevirasto ja yksityiset 

asunto-osakeyhtiöt. Alueen maaperä on savea. Rakentaminen vaatii paalutusta. Pohjaveden 

taso maanpinnasta on n. 2 m. 

Luonnonympäristöä alueella edustavat pihat ja puistoalueet sekä rakentamattomat 

alueet radan varressa. Alueen koilliskulman viheralueella sijaitsee lampi, joka on 

muotoiltu alueella 1930-luvulta saakka toimineesta vanhasta puisesta uimalaitoksen 

altaasta. Lammesta on yhteys Vantaanjokeen. Viheralueella sijaitsee myös kaupungin 

viljelypalsta-alue. Alueella on myös koirien ulkoilutusaitaus. Alue on Vantaanjoen 

tulva-aluetta. Alueen pohjoisreunan meluvallin istutettu metsikkö toimii osittain 

virkistysalueena asukkaille. 

Alkuperäiseltä paikaltaan v. 1973 siirretty Vantaanjoki sijoittuu kapealle puistokaistaleelle 

V.I.Oksasenkadun ja etelässä Väinö Sinisalonkadun varteen. Joki oli 

kaivettava syvälle. Näin maisemallinen vaikutus jäi vähäiseksi. 

Autoliikenne toimii nykyisellään ulkoasyöttöperiaatteen mukaan. Paikoitusalueet 

sijaitsevat alueen reunoilla. Paikoitusalueet ovat varsinkin alueen länsiosassa vajaassa 

käytössä. Alue yhdistyy kaupungin keskustaan ja länsiosiin pohjoisessa Peltosaaren 

sillan kautta ja etelässä Patastenmäen sillan kautta. Rautatieaseman liityntäliikennettä 

palvelevat n. 600 autopaikkaa ja n.300 polkupyöräpaikkaa rautatieaseman itäpuolen 

pysäköintialueella, joka on rakennettu kaupungin ja Ratahallintokeskuksen yhteistyönä. 

Peltosaaren sillalta itään johtava Hj. Elomaan katu on nelikaistainen keskisaarekkeella 

varustettu n. 800 m pituinen katu, joka molemmista päistään kapenee 

tavalliseksi kaksikaistaiseksi kokoojakaduksi. Katutila on ympäröivään katumaailmaan 

verrattuna ylileveä. Katu jatkuu Uhkolankatuna ja Teerimäenkatuna Riihimäen 

itärajalle. Katulinja voi tulevaisuudessa liittää itäiset kaupunginosat Hausjärven 

puolelle mahdollisesti sijoittuvaan Riihimäen itäiseen ohikulkutiehen. 

Alueen sisällä on suorakulmainen, kortteleita yhdistävä kevyen liikenteen verkko. 

Kevyen liikenteen pääakseli johtaa asematunnelin kautta radan länsipuoliseen 

kevyen liikenteen verkostoon ja kaupungin keskustaan. Kevyen liikenteen verkosto 

välittää myös aseman ja Peltosaaren itäpuolisten kaupunginosien kevyttä liikennettä. 

Asematunnelin ahtauden vuoksi polkupyörällä ajo on tunnelissa kielletty. 

Pääjalankulkuraitin, Telluskadun varteen sijoittuvat kaupalliset palvelut: elintarvikekauppa 

ja pubi sekä entisellä ”Ärrällä” toimiva 4H:n Topinkulma ala-asteen iltapäiväkerhotoimintoineen. 

Kunnalliset palvelut: ala-asteen koulu ja nuorisotila sekä 2 

päiväkotia sijoittuvat alueen keskeiselle puistoakselille. Muita kunnallisia palveluita 

ovat: Tellus-asukastupa, hammashoitola ja vanhusten asuintalo (Uranuskoti) sekä 

Peltosaari-projektin asumisklinikka. Lisäksi alueella on seurakuntakoti. Tyhjillään 

oleva liiketila on asukasyhdistyksen käytössä. 

Peltosaaressa on asuinkerrostaloissa asuinkerrosalaa n. 120 000 kem2. Alueen jalankulkureitin 

varrella sijaitsee kaksi liikekiinteistöä, 760 kem2 ja 720 kem2. Itäosa 

Peltosaaresta on rakentunut ns. tuulimyllykortteleiksi. Korttelit muodostuvat pääosin 

neljän talon (ja tontin) ryhmistä, joiden keskelle muodostuu yhteinen piha-alue. Taloryhmillä 

on yhteiset autopaikka-alueet keskeispihojen ulkopuolella. Tällainen rakenne 

antaa hyvät mahdollisuudet turvallisten ja viihtyisien asuinpihojen muodostamiseen. 

Tässä on Peltosaaressa onnistuttu hyvin. Peltosaaren länsiosan tilamuodostus 

on hajanaisempi. Riittävän yksityisiä ja rauhallisia pihatiloja ei helposti muodostu. 

Autopaikat ovat kauempana asunnoista ja koottu osin liian suuriksi kokonaisuuksiksi. 

Radalle ja asemalle aukeava näkymä onkin laajojen autopaikkojen leimaama 

joutomaan oloinen kaupunginosan reuna-alue. 


Kuva 21. Peltosaaren vuokratalot. 

Peltosaaren asukasluku on n. 2700 henkeä, n. 9 % kaupungin asukasluvusta. Asukkaista 

n. 10 % on maahanmuuttajia. Valtaosa Riihimäen maahanmuuttajista asuu 

Peltosaaressa. Yli puolet kaupungin vuokrataloista sijaitsee Peltosaaressa. 

6.1.1 

Arkkitehtikilpailulla Peltosaaresta kaupunkikeskustan toiminnallinen osa 

Arkkitehtikilpailu on tärkeä osa Tekesin rahoittamaa Kaupunginosan uusi elämä 

-hanketta. Yleinen ideakilpailu pidettiin elo-joulukuussa 2010 yhteistyössä SAFAn 

kanssa. Tulos julkistettiin 16.3.2011 pidetyssä seminaarissa. Kilpailuun saatiin 61 ehdotusta. 

Jaettu toinen palkinto annettiin ehdotuksille ”Kalliosaari”, arkkitehtitoimisto 

Ajak ja ”Virtanen”, Serum arkkitehdit Oy. Antti Huttusen ilmoitettua olevansa estynyt 

aloittamaan työn parissa käytiin tarjouskilpailu jaetun toisen palkinnon saajien 

kesken. Kilpailun tuloksena työn sai tehdäkseen arkkitehtitoimisto Ajak. 

Peltosaaren yleissuunnitelma perustuu Peltosaaren ideakilpailun voittajatyöhön, 

”Spinning Wheels”, joka on arkkitehti Antti Huttusen laatima. 


33

Kuva 22. Spinning Wheels, Antti Huttunen 2010. 

Kilpailun keskeisiä tavoitteita oli kytkeä Peltosaari kiinteämmin toiminnalliseksi 

osaksi muuta kaupunkikeskustaa ja muodostaa alueesta viihtyisä asuntoja keskustatoimintojen 

alue. Alueen kerrosalaa tuli lisätä palvelurakenteen monipuolistamiseksi 

ja kaupunkirakenteen tiivistämiseksi. Kaupungin vuokra- asuntostrategian 

mukaisesti alueella sai myös purkaa sosiaalisesti häiriöaltista vuokratalokeskittymää. 

Ekotehokkuus ja ekologisen elämäntavan mahdollistavat ratkaisut tuli huomioida. 

Tavoitteena oli myös, että uudistunut Peltosaari antaa kiinnostavat ja vetovoimaiset 

kasvot pääradan suuntaan. Tämä asetti toiveita mallikkaasta uudisrakentamisesta 

ja alueiden järjestelystä laajojen autopaikkakenttien leimaamalla länsilaidalla radan 

varressa. 

Alueen korttelit voidaan ongelmien puolesta jakaa tavoitteiltaan kolmeen luokkaan: 

A. peruskorjattava ja purettava / uudistettava; luoteisosa 

Alue on vuokratalovaltaisin ja suurelta osin kaupungin hallinnassa (kaupungin omistama 

vuokrataloyhtiö). Alueella on mahdollista korvata kartan esittämiä rakennuksia 

uusilla ja järjestellä maankäyttöä radikaalistikin esimerkiksi kortteleiden uudelleenmuotoilulla 

ja liikennejärjestelyjä muuttamalla. Radanvarren näkymät ja liikenteen 

ja kevyen liikenteen ratkaisut sekä uuden rakentamisen sijoittaminen ovat tärkeitä 

suunnittelukohteita. 

B. peruskorjattava ja mahdollisesti täydennysrakennettava; lounaisosa 

Alue liittyy liikenteen ja kevyen liikenteen sekä radanvarren rakentamisen osalta 

alueeseen A. Vajaakäyttöiset pysäköintialueet antavat mahdollisuuden täydennysrakentamiseen 

ja kortteleiden uudelleenmuotoiluun sekä liikennejärjestelyiden 

muuttamiseen. 


C. peruskorjattava ja mahdollisesti täydennettävä; itä/eteläosa 

Alueella on selkeä tuulimyllykorttelirakenne. Alue on lähes kokonaan yksityisten 

taloyhtiöiden hallinnassa. Maankäyttö on kortteleissa suhteellisen tehokasta. Yleisillä 

alueilla on tilojen uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Tavoitteena on esittää 

energiatehokas ja ekologinen korjaus- ja / tai täydennysrakentamisratkaisu, joka on 

hyödynnettävissä myös muissa samanikäisissä ja -tyyppisissä taloissa. 

Radanvarren rakentamattomat osat ovat uudistettavaa aluetta. Näin alueen koko 

läntinen puoli tarjoaa mahdollisuuden muodostaa uutta kaupunkirakennetta ja radanvarren 

julkisivua. 

Keskeisellä puisto- / julkisen rakentamisen vyöhykkeellä on tilankäytön ja ympäristön 

laadullisen parantamisen mahdollisuuksia sekä mahdollisuus korostaa alueen 

vihreää ydintä. Hj. Elomaan kadun ylileveää katualuetta voitiin suunnittelussa hyödyntää. 

Kun ongelmana on kaupunginosan huono maine, alhainen arvostus ja sosio-ekonomiset 

ongelmat, kaupunkirakenteen uudistaminen on vain osa ongelman ratkaisua, 

mutta investoinneiltaan raskain ja kestoltaan ja vaikutuksiltaan pitkäikäisin. 

Peltosaari-projektin strategian mukaan Peltosaarta kehitetään kolmen kärjen kautta: 

rakentamalla ja uudistamalla, ekologisesti ja ekotehokkaasti sekä aktivoimalla 

asukkaat kehittämään omaa asuinaluettaan. 

6.1.2 

Yleissuunnitelman kehittely kilpailun voittajaehdotuksen pohjalta 

Yleissuunnitelman kehittelyn yhteydessä tutkittiin palkittujen kilpailutöiden ajatuksia 

kuten Väinö Sinisalonkadun mutkainen linjaus ja kadun jatkaminen suoraan 

radan vartta pitkin Patastenmäen sillalle sekä suoran kävely-yhteyden rakentaminen 

Peltosaaren sillalta asematunnelin aukiota kohti. Lisäksi tutkittiin H.J.Elomaan kadun 

varren rakentamismahdollisuudet ja itäisten kortteleiden lisärakentamismahdollisuudet 

kerroslukua korottamalla. 

Ohjeeksi suunnittelijoille annettiin tarkennettuja lähtökohtia ja työtä jatkettiin voittaneen 

ehdotuksen pohjalta. Antti Huttunen luovutti tekijänoikeudet kaupungille. 

Tekijä on tarkistanut ja täydentänyt kilpailutyömateriaalin ja tallentanut aineiston 

jatkotyötä varten. Lähtökohtia jatkosuunnitteluun olivat asukaspysäköintimitoitus 

keskustan tapaan 1ap/100kem 2 , ei käytetä lähiöiden mitoitusta 1ap/75-85kem 2 . Lisärakentaminen 

Hj. Elomaankadun eteläpuoleiselle alueelle tutkitaan. Katualuetta 

tulee kaventaa samalla sekä järjestää liikennemelun torjunta. Väinö Sinisalon kadun 

uusi linjaus tutkitaan. Rautatiealueen rajaus tehdään tulevaisuuden laajennustarpeet 

huomioiden. Laaja pinnoitettu “paraatiaukio” muutetaan luonnonmukaiseksi. Uusi 

mahdollisimman luonnonmukainen hulevesireitti viedään alueen kautta. Asematunnelin 

laajentamismahdollisuus on otettava huomioon. Tunnelista tultaessa alueen 

tulee avautua edessä, samoin tunneli pitää pystyä havaitsemaan lähestyessä jo kauempaa. 

Nyt mäki on liian jyrkkä ja aukko liian kapea. Tunnelia ei tule myöskään 

pidentää nykyisestään. Kilpailuehdotuksen “kirjasto” ei tule toteutumaan, alue tarvitaan 

käytännössä koulun pysäköintialueena. Vantaanjoen nykyisen uoman muotoilu 

on mahdollista. Koillisnurkan rakentaminen ei ole mahdollista. 

Yleissuunnitelmassa voittajatyötä muutettiin pääpiirteissään seuraavasti: autopaikoitus 

sijoitettiin kokonaan maan pinnalle, itäisten kortteleiden maantasolisärakentaminen 

hylättiin, koilliskulman puistoon ei sijoitettu rakentamista, Väinö Sinisalonkatu 

linjattiin uudelleen ja H.J.Elomaankadun varteen sijoitettiin asuinrakentamista. 

Väinö Sinisalonkadun jatkaminen Patastenmäen sillalle todettiin liikenteellisesti 

hankalaksi ratkaisuksi. Sen sijaan suora kävely-yhteys Peltosaaren sillalta etelään 

voisi toteutua yleissuunnitelman mukaisesti. Itäisten kortteleiden melko mittava 


35

lisärakentaminen lisäkerrokseen todettiin mahdolliseksi autopaikoituksen tehokkaammalla 

järjestelyllä. 

Riihimäellä rakentamisen realiteetti toistaiseksi on, että monikerroksiset autopaikat 

nostavat asumisen hinnan niin korkeaksi, että kohde ei saavuta riittävää kysyntää. 

Suunnitelmassa varauduttiin myös tulevaisuuteen siten, että rakenteellinen paikoitus 

joskus tulee kannattavaksi. Tällöin voidaan lisätä rakennusoikeutta ja viheraluetta 

pihoille. 

Maankäytön ja rakentamisen osalta suurimmat muutokset suunnitelmassa tehtiin 

alueen luoteis- ja länsiosaan. Asunto–osakeyhtiöiden alueella idässä ei ole tarvetta 

suuriin muutoksiin. Asunto-osakeyhtiöt itse päättävät oman kiinteistönsä kehittämisestä. 

Korttelin kehittäminen vaatii kaikkien korttelin taloyhtiöiden mukana oloa. 

Kaupunki voi vain haluttaessa osoittaa lisärakentamisoikeutta. 

6.1.3 

Selvitykset 

Kilpailun ohjelmointivaiheessa oli jo teetetty alustava melu- ja tärinä- sekä hulevesiselvitys 

alueelle. Suunnittelun tueksi teetettiin tarkentava melu- ja tärinäselvitys ja 

hulevesiselvitys. Lisäksi alueelle asennettiin pohjavesiputkia pohjaveden korkeuden 

tarkkailua varten. Vantaanjokeen asennettiin Bad Segerbergin puiston kohdalle vedenkorkeutta 

ilmaiseva mittari, jota seurataan säännöllisesti. 

Tärinäselvityksen ja -mittauksen mukaan tärinä on erikseen selvitettävä uudisrakennettaessa 

asuntoja alueella, joka on n. 120 m etäisyydellä radasta. Tämä tarkoittaa 

läntisen radanvarsivyöhykkeen aluetta. Väinö Sinisalonkatua uudisrakennettaessa 

on mahdollista perustaa uusi tiepohja siten, että raideliikenteen tärinätasot alueella 

pienenevät. Tien siirtämisellä voidaan siis parantaa rakentamismahdollisuuksia radan 

läheisyydessä. 

Hulevesi- ja tulvaselvitysten mukaan koillisosan puisto on selkeästi tulvavaara-aluetta, 

jonne ei pidä rakentaa. Puiston reuna voidaan varustaa matalalla penkereellä, 

joka estää joen tulvimisen asuinalueelle. Peltosaaren yleissuunnitelman viheralueet 

ovat hulevesien keräämiseen ja johtamiseen soveliaita sijaintinsa ja kokonsa 

puolesta. Vantaanjoen vedenpinnan noususta seuraava viemäritulva olisi tehokkaasti 

estettävissä kaivojen sulkuluukuilla ja purkuputkien takaiskuventtiileillä. 

6.1.4 

Yleissuunnitelma 2012 

Liikenne säilytettiin alueella ulkosyöttöisenä, kuten vuoden 1972 asemakaavassa. 

Pysäköinti sijoitettiin lähemmäs asuntoja ja yhteispysäköinnistä luovuttiin mahdollisuuksien 

mukaan. Eniten uudistuvassa Peltosaaren luoteisosassa yhteispysäköinti 

on parhaiten purettavissa. Itäosan kaikki pysäköintialueet säilyvät paikoillaan. Länsiosassa 

pysäköintialueet mitoitettiin normin 1 autopaikka per 100 kerrosneliömetriä 

(myöh.1 ap/100 kem 2 ) mukaan. Liityntäpysäköinti (600 autopaikkaa) sijoittui radan 

varteen neljänä pitkänä kampana. Läntinen osa liityntäpysäköintialueesta sijoittui tulevaisuuden 

tarpeisiin varattavalle rata-alueelle. Rata-alueen tullessa joskus käyttöön 

pysäköinti voidaan sijoittaa kahteen kerrokseen. Polkupyöräpysäköinnille osoitettiin 

tilaa asematunnelin läheisyyteen. 

Peltosaaren sisäosat säilytettiin kävelyalueena. Suunnitelmassa otettiin huomioon 

asematunnelin leventämismahdollisuus. Asema-aukio nousee kaltevana tasona tunnelin 

tasosta katutasoon ja tunnelista on suora näköakseli aukiolle. Uusi itä-länsisuuntainen 

kävely-yhteys on toteutettavissa alueen pohjoisosaan: koulun liikunta-alueelta tulevaisuuden 

radanalituspaikalle. Parempia yhteyksiä ulkopuoliseen kevyen liikenteen 

reitistöön on esitetty eteenkin alueen pohjoisreunalla. Yhteyksiä parantaa myös alueen 


Työväentalotekojäärata 

43 

89.15 

3 

31 8:101 

II 

18 30 

47 

museo 

89.85 

41 

31 

90.45 

88038 

90.95 

89.6512 

II 

10 

88002 

5 

15 

8:414 

8:212 

25 

91.25 

89.95 

26 

6 

92.85 

92.35 

92.95 

14 

60 

90.15 

8:212M501 

53 

17 35 

2 

90.55 

89.85 

36 5 

90.55 

89.65 

93.45 

16 

89.45 

4 

18 

1:314 

60 II 

49 

52 

23 

2 

90.85 

4 

38 

20 

50 

11 

8:415 

93.45 

89.99 

8:60 

7 

91.85 

4 

8 

92.75 

21 12 

3 

51 

88037 

6 

6 

92.45 

3 

97.44 

91.91 

89.95 

99.41 

99649 

6 

90.85 

60 

15 

89.85 

44 

12 

88001 

23 

14 

100.62 

89.75 

4 

13 

98.88 

92.86 

89.65 

5 

89.75 

9 

89.95 

19 14 

21 

95.35 

92.03 

90.45 

2 

8:415 15 2 

93.95 

22 

8:499 

8:415M501 

91.05 

91.05 

394 20 

14 

89.75 

88.55 

91.15 

90.85 

90.95 

89.85 

88.85 

37 

60 

26 

89.65 

8:240 

1 

8 

89.85 

89.95 

91.89 

25 

91.65 

17 

90.45 

92.75 

22 

89.85 

90.05 

9 

huoltamo 

2 

24 

90.25 

89.75 

92.55 

23 

8:199 

89.85 

8:212 

91.75 

89.95 

90.25 

21 

kr 

8:212M601 

90.55 

90.35 

8:60 

92.55 

18 

88.85 

90.15 

90.35 

8:60M601 

2 

1 

7 

1 

92.45 

20 

89.75 

19 

90.95 

89.55 2 1 

90.25 

91.45 

2 

92.85 

90.65 

89.55 

263 IV 

3 

92.55 

89.951 

4 

23 

8:499 

90.35 

10 

89.25 

IV 

92.95 

92.65 

89.85 

16 

2 

90.65 

77146 

22 

89.85 

33 

18 

8:217 

90.45 

11 

4 

34 

88.85 

30 

7 

91.75 

3 

89.85 

89.65 

89.45 

89.75 

90.65 

IV 

90.15 

83051 

46 

1 

2 

47 

6 

8 

2 

47 

89.85 

3 

15 

90.25 

90.45 

7 

8:60M601 

89.85 

3922 

4 28 

89.55 

27 

IV 

61 1 

4 

48 

2 

IV 

14 

2693 

90.75 

60 

89.65 

8:499 

23 

35 

8:53M601 

89.45 

89.75 

21 

90.35 

24 

90.85 

IV 

91.85 

II 

8:212M601 

13 

60 

V 

37 palloilukenttä 

48 

18 

90.05 

90.05 

89.75 

90.45 

8 

91.95 

40 39 

90.15 

89.45 

8:7 135 

59 

Ras. 

77147 

19 

5 

3 

58 

38 

9 

6 

89.15 

K9 

III 

91.75 

III 

88.95 

89.55 

89.80 

49 

6 

49 

5 

68 10 

8:7M601 

90.65 

90.55 

90.05 

89.75 

89.92 

89.65 

Tankkaus 

10 

89.85 

90.05 

90.25 12 

51 

9 

9 

III 

82026 

41 

19 

90.30 

10 

7 

20 

14 

11 

90.45 

89.95 

IV 

91.25 

13 

90.31 

6 

89.75 

1:80 

88.95 

17 

5 

V 

20 

91.85 

9 

8 

89.45 

8 

91.25 

90.05 

72 73 

90.85 

9 

90.30 

21 

74 1:25 

11 

2 

90.30 

89.75 

3 

89.75 

26 

1 

67 

25 

90.05 

4 

75 

27 III 

89.89 

89.95 

5 

7 

91.95 

IV 

90.25 

82025 

91.95 

15 

91.15 

IV 

6 

16 

89.75 

16 

7 

IV 

8 

89.75 

90.25 

89.55 

1:379 

18 

30 

28 

6 

8:212 

II 

29 

22 

18 

17 

42 

90.65 

IV 

90.05 

77145 

3921 

8:16 

89.45 

5 

89.85 

Ras. 

76 

V 

leikkikenttä 

90.55 

89.95 

89.45 

43 

7 

IV 

16 

1:25 

89.75 

1:177 

90.25 

5 

91.85 

III 

79 

80 

91.05 

33 

II 

3 

78 

92.55 

1 

IV 

1:176 4 

19 

2 

26 

2 

32 

90.85 8:60 

21 

III 

17 

3 

1:80 

89.95 

20 

II 

koulu 

I 

90.25 

79 

IV 

14 

90.25 

89.45 

25 

III 

IV 24 

23 

89.75 

1 

12 

K10 

20 

III 

7 

90.35 

22 

18 60 609 

I 

89.65 

31 1:177 

2 9 

I 1/2 

3 1 

23 

21 

91.95 

VI 

89.75 

24 

Ras. 

5 

89.45 

90.05 

89.55 

90.35 

II 

89.95 

91.95 

1:379 89.75 

22 

90.55 

I 

89.65 

90.35 

124 

16 1 

90.95 

2 

89.75 

IV 

89.75 

395 

396 

89.65 

31 

21 

17 

22 

15 

89.45 

19 

14 

III 

89.95 

VI 

90.11 

32 

13 

20 

90.45 

13 12 

90.75 

8:196 

8:5M603 

90.95 

33 

89.55 

11 

123 

90.75 

18 90.35 1 

89.67 

89.71 

89.75 

34 

III 

10 

28 

8:196M601 

89.45 

89.85 

8 

4 

89.7536 

6 

19 

I 

35 

3 

9 

45 

266 

3 

8:195 

II 

7 

14 

I 

91.95 

50 

1 

82024 

17 

8 

3940 

90.25 

91.363 

3 

14 

32 

7 

20 2 

8:16M602 

33 

82023 

77140 

417a 8:10 

100 

417 

89.71 

päiväkoti 

IV 

3 

4 

90.25 

90.45 

35 

89.75 

91.55 

37 

94.55 

91.85 

1 

I 

38 

34 

13 

4 

1 

Pki 

VII 

11 

90.95 91.95 

kpa 

IV 

89.55 

46 

17 

45 

83 

15 

kt 

90.15 

10 

12 14 

44 

90.65 

kt 

9 

91.131 

kt 

89.55 

5 

4 

31 

5 

32 4 

II 

90.15 

10 

38 

83015 

3914 60 

44 

3926 

45 

89.85 

43 

3 

15 

34 

35 

89.95 12 

36 

89.95 

6 

89.45 

37 

I 

36 

90.05 

IV 

90.75 

47 

11 

30 

5 

99.15 42 

90.15 

kt 

kt 

89.55 

89.85 

6 

kpa 

9 

5 

89.65 

8:413 

38 VII 

40 

Asema kt 

89.95 

1 4 

122 

43 

39 

41 

15 

90.05 

101 

I 

90.037 

2 

42 

IV 

7 

89.15 

VII 

1 

3920 

Rautatietori 

33 34 

89.25 

9 

3 

5 

264 

16 

35 

17 

39 

VII 

90.090 

31 

41 IV 

8 

10 

16 

28 90.05 

8:417 

8 

89.75 

40 

10 

40 

60 

77141 

21 

6 

2 

89.95 

1 

VI 

89.95 

102.25 

2 

90.55 

22 

20 

7 8 

89.25 

3 

903 

88.75 

8 

90.05 

9 

4 

8:212 15 

89.95 

3 

89.65 

IV 

1 

53 51 

II 

46 

11 

29 

15 

7 

4 

1 

32 10 

89.85 

9 

39 

108.05 

9 

16a 

28 

52 

2 

89.95 16 

22 

11 

6 

90.65 

109.25 27 

83014 

Kulkurasite 

49 

9 

89.65 

23 

90.36 

K3 

50 

122 

92.05 

2 

89.75 

90.85 

3 

90.05 

29 

10 

7 

89.65 

26 

II 

19 

26020 

K10 K9 

52 

92.05 

6 

17 

91.95 

III 

IV 

5 

30 

K8 

8:416 

89.75 

89.75 

36 

89.65 

12 

54 49 

8 

4 

38 

18 

89.95 

13 

23 

50 

18 

6 

51 K15 

5 

37 

5 

611 

24 

K16 

15 

89.95 

1 

36 

58 35 

11 

at 

89.95 

13 101.81 

34 

55 17 

11 

11 at 

14 

25 

9 26 

12 

6 

105.65 

90.15 

VI 

88.75 

8:16 

89.85 

IV 

56 

8 

12 

31 

88.65 

13 

4 

12 

109.25 

K12 

11 

90.35 

24 16 

89.75 

89.95 

89.65 

II 

6 

84 

90.75 

6 

II 

32 

21 

7 

16 

90.65 

90.758 

1:147 

1:289 

89.65 

89.95 

10 

4 

57 

100.45 

2692 

89.35 

10 

15 

33 

7 

20 

17 

IV 

3 

2 

12 

III 

3918 

6 

7 

31 

7 

90.05 

19 

6 

15 

II 

108.65 

23 

15 

8 

89.65 

5 

22 

5 

10 

299 

88.65 

89.55 

89.85 

9 

7 

48 14 

2 

100.77 

89.85 

16 

72 

18 

8 

9 

21 

11 

14 

1 

89.95 

90.45 

16 

100.55 

13 

2 

7 

96.75 

265 

4 

102.25 

5 

27 

11 

III 

III 

VI 

3 

89.65 

100.718 

4 

90 

8:268 

24 

8 

kt 

90.45 

18 

89.55 

1 

3 

20 

matkakeskus 

300 

3 

IV 

3919 

104.25 

8 

12 

75 

89.65 

90.35 

19 

20 

89.85 

89.75 

91.15 

17 

25 

I 

19 

74 

73 

8 7 

89.65 

8:268 

II 

104.75 

89.85 

89.85 

96.95 

II 

13 

VI 

9:0M501 

8:213M501 

88.75 

IV 

15 

77135 

21 

13 14 

22 

12 

89.65 

12 

18 

4 

23 

18 

14 

105 

89.85 

13 100.11 

6 

K6 

5 

7 

9 

105.15 

18 

26 

90.45 

8:60M501 

19 

8:269 

2 

III 

15 

89.75 

at 

14 

15 

14 

11 

11 

4 

8 

6 

20 

89.85 

12 

103 

90.55 

22 

23 

89.65 

5 

22 

21 

16 

89.65 

11 

102.45 

8:60 90.25 

89.75 

89.75 

13 

26 

16 

10 

102.55 

69 

89.85 

21 

4 

8:213 

89.85 

IV 

42 

10 

1 

5 

kt 

9 

13 

4 

20 

102.25 

90.65 

1 10 

89.85 

14 

17 

3 

IV 

41 

11 12 

90.05 

89.85 

241:60 

II 

25 

90.24 

89.55 

17 

91.15 

19 

29 

1 

90.65 

10 

at 

9 

99.81 

2 

103.25 

8:60M501 

89.65 

6 

IV 

8:23 

8:267 77142 

3 

10 

42 

15 

102.25 1 

6 

15 

89.85 

4 

31 

11 102 77136 

K7 

89.55 

18 

98.15 

4 

19 

42 

27 

9 

6 

IV 

89.95 

16 

89.85 

8 

VII 

89.55 

121 

29 

14 

6 

90.85 

90.45 

4 

6 

12 

90.05 

89.75 

89.662 

16 

8:419 ajoramppi 

3 

20 

90.75 

3 

21 

8 

5 

8:213M501 

4 K3 

2 

100.55 

89.85 

89.95 

13 

13 

100.65 

1 

K2 

60 

II 

102.45 

7 

7 

4 

liikekeskus 

2 

40 

II 

45 

13 

89.95 

II 

K1 

IV 

8:476 

17 8:201 

14 

12 

8 

K2 

91.25 

90.25 

45 

K5 

IV 

9 

96.76 

6 

11 3 

8 

89.55 

42 

3 

10 100.75 

7 

91.65 

II 

77137 

101.45 

I 

kt 

338 

89.59 

89.75 

90.15 

89.30 

91.25 

6 

15 

9 

21 

3916 

90.05 

19 

44 

5 

89.95 

95.75 

10 

5 

26 

26021 

89.21 

27 

6 8 

II 

44 

100.45 

100.45 

89.95 3917 

20 

2 7 

1 

16 

10 

K21 

8 

8:60M501 

5 

56 

95.85 

89.95 

41 

613 25 

4 

9 

26 

89.95 

8 

II 

17 100.45 

96.35 

91.25 

27 

111 11 

37 2 

30 17 

kt 

Tekninen keskus 

8:60 

3 

30 

12 

90.05 

95.47 

25 

100.962 

8 

12 

90.95 

20 

9 

38 

32 6 

11 

3 

17 

100.35 

18 

89.16 

90.75 

54 

2 77138 

89.33 90.35 

89.95 

27 

91.95 

107 

12 

89.29 

24 

91.25 

26 

II 95.679 

7 

26 

11 

1 

89.51 

17 

92.05 

36 

95.65 

1:63 

930043 19 930044 

III 

28 

23 

100.65 

93031 

18 

13 

93.11 

3 

6 

25 

1 

53 

5 94.65 

1 1:123 

8:213M501 

19 

91.25 

13 

15 

I 

II 

11 

89.25 

60 

10 

14 

10 

12 

5 

21 

kt 

7 96.05 

34 92.31 

24 

14 

4 

8:213 

55 

97.35 

15 

94.75 

94.42 

4 

9 

91 

Kulkurasite 

K28 

K26 

K27 

89 

20K 

89 

91 

K1 

Ras. 

K10 

K10 

K9 

K10 

Ras. 

95 

K7 

93 

96 

98 

90 

95 

Ras. 6 m 

97 

102 

p p .tie 

95 

98 

105 

107 

P p . tie 

107 

105 

102 

98 

100 

98 

93 

ympäri kiertävä kevyen liikenteen reitti. Koulun urheilualueen ja liikuntapuiston yhdistävä 

H.J.Elomaankadun alitus on esitetty suunnitelmassa. Mikäli katualue kavennetaan 

normaaliksi kaksikaistaiseksi, saadaan eteläisemmästä ajoradasta tilaa esim. 

pikapyörätielle, viheralueelle ja pohjoisen korttelin asukasliikenteen järjestämiselle. 

Väinö Sinisalonkadulle suunniteltiin uusi mutkaisempi ja kaupunkimaisempi linjaus. 

Nykyisen suoran Väinö Sinisalonkadun paikalle syntyy silloin uusi viheralue 

ja kevyen liikenteen kulkuyhteys, jossa on tilaa myös hulevesien viivytykselle ja 

keräämiselle. Tämä on myös viihtyisää kaupunkikuvaa ja julkisia oleskelualueita 

luova elementti, joka yhdistää uuden ja vanhan rakentamisen alueet. 

Uusi rakentaminen painottuu radan varteen. Asematunnelin suulle, asema-aukiota 

rajaamaan, sijoitettiin toimistoja liikerakennus, johon osoitettiin yhteensä n. 5500 

kem 2 toimistotilaa ja n. 1500 kem 2 liiketilaa, johon Peltosaaren nykyiset, hajallaan 

sijaitsevat palvelut voidaan sijoittaa. 

Asema-aukiota reunustaa myös ”kylätalo”, n.1000 kem 2 , johon voi sijoittua asukasyhdistyksen 

tiloja, nettikahvila, omatoimikirjasto, pesula, asumisklinikka tms. 

yhteisöllisiä toimintoja. Kylätalosta on pyrkimys kehittää nollaenergiatalo, energiatehokkuuden 

mallikohde, jossa eri energiamuotojen integrointi voidaan toteuttaa. 

Aukion pohjoispuolella, osaksi palvelukeskusta sijoitettiin n. 2000 kem 2 :n kokoinen 

päivittäistavaramyymälä. Ajatuksena on, että palveluiden yhteen keräämisellä on 

myönteinen vaikutus palvelutarjonnan elinvoimaisuuteen ja monipuolistumiseen. 

Selkeän keskustan muodostuminen lisää asukkaiden kohtaamispaikkoja ja aktiivista 

yhteistoimintaa sekä luo identiteettiä alueelle. Palvelukeskittymään voidaan rakentaa 

selkeät jalankulkureitit alueen kaikista osista. Se palvelee myös liityntäliikenteen 

käyttäjiä ja Peltosaaren kautta kulkevaa muuta jalankulku- ja autoliikennettä. 

Alueen itäosa, kaikki ns. tuulimyllykorttelit voidaan säilyttää ennallaan, mikäli 

taloyhtiöt itse eivät esitä tehtäväksi asemakaavan muutoksia esim. lisärakentamisen 

mahdollistamiseksi. Suunnitelman mitoituslaskelman mukaan kaikkia rakennuksia 

voitaisiin korottaa kerroksella ja autopaikoitus pitää maantasossa suurin piirtein 

nykyisillä alueilla. Laskennallinen lisärakentamiskapasiteetti on 16 390 kem 2 . 

0408 

8 

ent. maantie 

8:413 1a 

8:207 

90.95 

2 

4 

5 

2 

Vesijohtorasite 

Sähköjohtorasite 

Kulkurasite 

2K 

8:5 

8:5 

8:5M604 

8:16 

8:16M601 

8:416 

Kulkurasite 

8:5 

3 

8:5 

4 

8:7 

0502 

Kulkurasite 

Kulkurasite 

8:514 

96 ap 

10 ap 

32 ap 

32 ap 

18 ap 

138 ap 

8:60 

60 

20K 

2012 

K21 

Ras. 10m. 

2013 

3 

8:53 89.65 

89.47 

2 

V 

8:16 

IV 

8:53 IV 

17 

ap 

VII 

26 ap 

8:16 

8:60 IV 

42 ap 22 ap 

20 

ap 

IV 

20 

ap 

20 

ap 

8:5 

IV 

20 

ap 

IV 

26 ap 

20 

ap 

I 

8:212 

8:5 

12 

ap 

V 

20 

ap 

1:147 

20 

ap 

32 

ap 

"kylätalo" 

20 

ap 

20 

ap 

22 

ap 

21 ap 

Aurinkotori 

VII 

IV 

Väinö Sinisalon katu 

20 

ap 

28 

ap 

VII 

22 

ap 

20K 

26 ap 

IV 

28 

ap 

28 

ap 


14 

ap 

Ras. 6m 

1 

25 

18 

60 

2015 1 

10 

60 

6 16 

VII 

II 

11 

25 

42023 

89.65 1 

5 

60 

2024 88.65 

2 

20 

2025 

2 

8:213 

28 

ap 

II 

13 

ap 

60 

ap 

II 

1/2 

II 

1/2 

1/2 

VII 

20 

ap 

6 

II1/2 

II1/2 

66 

ap 

15 ap 

15 ap 

15 ap 

20 ap 

VI 

31 ap 

2026 

1 

IV 

Linnunradankatu 

III 

VI 

VI 

24 ap 

24 ap 

24 ap 

22 ap 

Hj. Elomaan katu 

77 ap 

23 

ap 

III 

VI 

50 ap 

III 

Venuksenkatu 

V 

1 

60 

II 

30 

V 

27 

III 

22 

16 ap 

23 

12 ap 

II 

29 16 60 32 

13 

29 

IV 1 

26 

28 

2014 

Ras. 

11 

13 

12 

24 

5 K9 89.85 93.15 89.88 

14 

18 III 

21 

89.55 

8 

K10 K9 

14 

2 

19 89.85 

2022 

VI 

60 

III 

III 

3 

V 

VII 

VI 

60 

16 

24 

16 

ap 

IV 

4 

2 

20K 

IV 

22 

ap 

54 ap 

III 

III 

III 

III 

VII 

VII 

IV 

22 

ap 

8 20 

IV 

Otavankatu 

IV 

III 

60 

1 

3 

5 

IV 6 

6 60 

IV 

2 

2021 

4 

20K 

2016 

5 

2 

3 

20 

2016 

1 

2020 

6 89.95 

3 

P p . tie 

4 14 

58 ap 

7 

89.83 90.05 IV 

60 

39 2 

V a n t a a n j o k i 

20K 

5 

43 1041 

6 

Ras. 5 m 

4 

1 

8:23 3 20 

1 

2 

3 

2017 

60 

4 

90.75 6 

6 

60 

60 

6 89.81 

Kiint. käyttöoik. 

supistus 

7 

4 

6 90.05 

100 

7 

9 

2018 

10 

60 

8 

vp 

ent. paik. tie 

8:93 89.65 

89.45 60 

6 

Lak. yht. tie 

6 

7 

6 13 

8 

Lak. yht. tie 

Lak. yht. tie 

Vantaanjoki 

20K 

Lak. yht. tie 

1 

42 2038 4 

405-6-0 

5 

6 

2 

11 

8:97 

ent. paik. tie 

1:25 

60 8 

6 

20K 

102 

105 

110 

60 

Lak. yht. tie 

6 

Ras. t. 10m. 

1:379 

1 

89.75 2037 

20K 

16 60 8 

5 

15 

19 5 

37 

4 13 

17 

35 

18 

13 

16 

9 

16 

3 

15 

8 

1:379 

17 

8 

2019 

1:379 

5 

23 

10 

2 

4 

7 

6 

3 

7 

6 

6 

1 

60 

4 

2 

11 12 

6 

1:379 

6 

5 

5 3 

102.10 40 

1:379 22 

1 

13 

4 14 28 

8:268 

3 

2 

8 

14 

2 

10 

1 

9 

10 

11 

7 

6 

1 

9 

13 

21 5 

12 

4 

3 

11 

8 

2 

12 

41 10 

7 

1 

9 

12 

5 

6 

13 

5 

10 

6 

20 

99.26 8 7 

7 

4 

3 

3 

4 

8 

2 

12 

2 

13 

1 

8:23 1 

11 

14 

10 

3 

19 

15 

EI MUUTOKSIA 

9 

13 RAJATUN ALUEEN SISÄLLÄ 12 

2 

1:379 

14 

13 

11 

8 

1 

TULEVAISUUDEN 15 

1:379 RATA-ALUEEN 10 RAJA 

7 

13 

16 

9 

5 6 

14 

22 

8 

14 

15 

1 

21 16 

495 

100 

10 

12 

10K 

9 

13 

102 

20K 

Ras.t. 10m 

100 

1:379 

2 

7 

1 

Veden johtamisrasite 

PELTOSAAREN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA 20.02.2013 

RIIHIMÄEN KAUPUNKI 

KAAVOITUSYKSIKKÖ 

YLEISSUUNNITELMA 

1/3000 

Kuva 23. Peltosaaren yleissuunnitelma 2012. 


37

Yhteenvetona suunnitelmasta voi tässä vaiheessa nähdä, että uudisrakentamisen 

mahdollisuudet ovat Peltosaaressa rajatut. Radan varressa melu ja tärinä tekevät 

asuinrakentamisesta kalliimpaa. Lisäksi olemassa olevan asuntoalueen täydentäminen 

ja muuttaminen saattaa olla ongelmallista asukkaiden luontaisen vastustuksen 

vuoksi. Kun alueen asumista halutaan lisätä, olisi rakentamattomia asuinrakentamiseen 

soveliaita alueita otettava käyttöön. Vaihtoehtona on, että alueen asuinrakennusoikeus 

ei juurikaan kasva nykyisestä. Hyvä tulos on kuitenkin saavutettu, mikäli 

alueen arvostus ja kiinnostavuus lisääntyvät kaikkien toimien yhteisvaikutuksesta. 

6.1.5 

Mielipiteet keväällä 2012 nähtävillä olleesta suunnitelmasta 

Peltosaaren yleissuunnitelma herätti voimakkaita tunteita ja mielipiteitä saatiin runsaasti. 

Keskustelua käytiin myös netissä ja lehtien palstoilla. 

Asukkaiden ja asunto-osakeyhtiöiden mielipiteissä korostuivat voimakkaasti seuraavat 

kannanotot: 

1. Pohjoisreunan meluvallin paikalle ei saa rakentaa. 

2. H.J. Elomaankatu pitää säilyttää nelikaistaisena. 

3. Marsinkatuun, Jupiterinkatuun tai Uranuksenkatuun ei saa tehdä muutoksia. 

4. Hulevesialtaita ei saa rakentaa. 

Näin mielipiteisiin vastattiin jatkokehittelyssä: 

1. Suunnitelmasta poistettiin pohjoisreunan meluvallin rakennukset. 

2. Luoteisosaan vastaavasti lisättiin rakennusoikeutta. 

3. H.J.Elomaankatu esitettiin muutettavaksi kaksikaistaiseksi. Suunnitelman 

mukaan H.J. Elomaankatu liittyy Peltosaareen ja liikuntapuistoon kiertoliittymän 

kautta. Kiertoliittymä toimii tässä mittakaavassa parhaiten, kun 

siihen liitytään normaalin kaksikaistaisen kadun kautta. H.J. Elomaankadun 

länsipuolella oleva Peltosaaren siltakin on vain kaksikaistainen. Vapautuva 

eteläisempi ajoväylä voidaan käyttää kevyen liikenteen ja viherrakentamisen 

tarpeisiin. 

4. Suunnitelmassa ei esitetty mitään muutoksia Peltosaaren itäosiin. 

5. Kaikissa asiantuntijalausunnoissa ja hulevesisuunnitelmassa korostettiin 

hulevesien käsittelyn tärkeyttä Peltosaaressa. Hulevesien suunnitelmalliseen 

johtamiseen ja viivyttämiseen on tarvetta esim. rankkasateita ajatellen. Mikäli 

vesiä ei voida johtaa hallitusti, ne saattavat levitä esim. rakennuksiin ja 

pihoille. Hulevesien käsittely huomioidaan, kun alueella suoritetaan maastoa 

muokkaavia toimenpiteitä. Yleissuunnitelman mittakaavassa hulevesisuunnitelmien 

yksityiskohtainen esittäminen ei ole mahdollista. Suunnitelmat 

hyväksytään normaalin yleisten alueiden suunnittelumenettelyn puitteissa 

aikanaan. Asemakaavan muutoksiin otetaan tarvittaessa määräyksiä hulevesien 

käsittelystä. Peltosaari ja osa Riihimäen keskusta-alueesta kuuluu valtakunnallisesti 

merkittävien tulvariskialueiden joukkoon ja tulvariskien hallinta 

suunnitellaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Hulevesien hallinta on osa 

tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Bad Segerbergin puistoon Marsinkadun 

varrelle esitetään tulvapenkereen rakentamista osana tulvansuojelutoimia. 

Puiston tarkempi suunnittelu tehdään normaalin puistosuunnittelun yhteydessä. 


Peltosaaren isoja hyviä periaatteita, ulkosyöttöistä liikennettä ja sisäistä jalankulkuverkostoa 

ei ollut tarpeen muuttaa. Jalankulkuyhteyksien nykyistä parempi integroiminen 

muualle kaupunkiin, kuten urheilupuistoon ja radan länsipuolelle nähtiin 

tarpeelliseksi edelleen, kuten ensimmäisessä yleissuunnitelmassakin. 

6.1.6 

Maankäyttösuunnitelma 2013 

Maankäytön yleissuunnitelmakartta, liikennejärjestelmäkaavio, perspektiivikuva, 

selvitys suunnitelman kerrosaloista ja autopaikoista sekä rakentamisvaiheet kustannuksineen 

esitettiin teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen asiakohdan 

liitteenä olevassa Peltosaaren yleissuunnitelma 20.2.2013 -vihkossa. 

Kuva 24. Maankäyttösuunnitelma 2013. 

Suunnitelmaan sisältyy uutta kerrosalaa yhteensä 44 900 kem 2 eli seuraavasti: 

• Asuminen: 36 900 kem 2 , (n. 430 asuntoa) 

• Toimistot: 4 800 kem 2 

• Liiketilat: 2 200 kem 2 

• Kylätalo: 1000 kem 2 

Purettavaa asuinkerrosalaa on yhteensä 5 390 kem 2 ja purettavaa liiketilaa 1 480 

kem 2 . Nykyistä asuinkerrosalaa on n. 119 000 kem 2 , joten suunnitelman toteuduttua 

asuinkerrosalaa koko Peltosaaressa on kaikkiaan n. 150 500 kem 2 . 

Purettava asuinkerrosala koostuu kolmesta kaupungin vuokrataloyhtiön, Kotikulma 

Oy:n kerrostalosta. Jos halutaan pitää Kotikulman asuntotarjonta entisellään, 

on muualle kaupunkiin rakennettava kaksi uutta kerrostaloa Kotikulmalle kohtuuhintaisille 

tonteille. 

Rakentamisen ja yleisten alueiden sekä pysäköinnin järjestelyissä noudatetaan 

edelleen periaatetta, että pysäköinti sijoittuu maantasoon. Uudessa asumisessa autopaikkanormina 

on käytetty 1 autopaikka / n.100 kem 2 . Poikkeuksena ovat Otavankadun 

ja Linnunradankadun rajaama kortteli (asunto-osakeyhtiöitä lukuun ottamatta), 


39

te 

85 

3 

5 

95 

123 

601 

II 

16M602 

3 

1.131 

ori 

601 

31 

8 

69 

91.85 

34 

90.95 

kt 

6 

25 

99649 

91.85 

8:5M603 

I 

I 

100 

91.55 

50 

91.85 

II 

52 

35 

9:0M501 

26 

91.15 

90.95 

2693 

91.95 

Asema 

I 

K21 

100.62 

91.95 

91.95 

91.95 

2 

91.95 

3 

91.95 

49 

K3Kulkurasite 

122 

K10 K9 

K8 91.95 

18 36 

kt 

26 

II 

42 

8 

1 

4 

III 

matkakeskus 

VII 

338 

44 

26021 

kt 

89.51 

4 

91.05 

7 

91.95 

90.55 

4 

6 

98.88 

14 

90.85 

92.05 

105 

K5 

kt 

90.65 

2692 

K6 

103 

89.30 

Tekninen keskus 

III 

J 

K1 

90.45 

90.65 

8:212M601 

1 

8:53M601 

92.05 

90.24 

K2 

90.75 

K7 

89.21 

89.29 

2 

8:60M601 

90.75 

90.65 90.55 

3 

90.75 

45 

89.16 

3 

90.85 

89.59 

89.25 

8:212M601 

299 

95.35 

300 

kt 

91.25 

91.85 

91.65 

90.45 

89.33 90.35 

4 

93.95 

kt 

16 

90.55 

91.25 

89.25 

kt 

90.15 

89 

90.35 

7 

8 

6 

92.86 

17 

90.45 

3 

90.35 

90.65 

90.75 

91.25 

91.25 

20K 

90.45 

90.15 

8 

13 

89.95 

8:213M501 

8:60M501 

4 

90.45 

91.15 

90.65 

8:60M501 

13 

4 

91.75 

91.91 

92.03 

91.89 

2 

91.75 

1 

2 9 

17 

3914 

90.25 

4 

8:60M501 

90.95 

91.25 

1 

91 

K1 

8 

4 

16 1 

90.11 

89.75 

89.45 

4 

89.55 

8:213M501 

3 

12 

90.25 

1 

89.65 

91.45 

89.95 

6 

5 

26 

92.75 

89.95 

6 

89.71 

VII 

90.05 

89.15 

6 8 

8:213M501 

VI 

3 

2 

2 

3 

89.55 

90.15 

2 

4 27 

90.25 

89.85 

1 

14 

25 

30 

89.45 

31 

89.75 36 

3 

89.75 

89.75 

89.65 

22 

9 

3916 

77144 

6 

43 

17 

1 

89.65 

88.65 

24 16 

8 

11 

III 

88.75 

22 

23 

VI 

89.85 

89.55 

89.55 

90.95 

25 

24 

92.55 

III 

12 

III 

13 

2 

5 

89.95 

3 

4 

VI 

21 

2 

90.85 

6 

89.85 

3 

28 

61 1 

2 

23 

II 

60 

59 

58 

11 

10 

V 

I 

kpa 

15 

17 

VI 

88.65 

18 

III 

1 

89.55 

7 

91 95 

18 

19 

32 

33 

34 

35 

6 

1 

7 

10 

51 

26 

27 

15 

16 

28 

29 

15 

45 

42 

III 

22 

14 

20 

21 

V 

90.45 

23 

89.55 2 1 

263 

89.951 

17 

37 

89.55 

9 

19 

89.75 

19 

IV 

9 

88.95 

20 

40 

III 

8 

88.75 

32 

VI 

89.75 

III 

11 

18 

89.75 

90.05 

89.95 

24 

V 

VII 

10 

12 

39 

22 

IV 

IV 

91.75 

2 

33 

34 

46 

89.65 

89.65 

89.65 

35 

89.45 

IV 

40 39 

Ras. 

77147 

38 

K9 

III 

88.95 

6 

90.05 

42 

21 

50 

38 

41 

Ras. 

K10 

III 

IV 

K10 

IV 

Ras. 

43 leikkikenttä 

7 

Ras. 

45 

89.15 

33 34 

46 

88.75 

13 

11 12 

89.65 

3 

2 

17 

VI 

10 

37 

38 

III 

14 

13 

IV 

K10 

20 

14 

89.85 

89.95 

II 

K9 

III 

III 

VII 

VII 

9 

36 

35 

89.65 

15 

IV 

8 

89.65 

121 

89.662 

5 

4 

89.45 

89.85 

K3 

89.75 

5 

6 

90.95 

89.75 

90.65 

päiväkoti 

90.55 

92.75 

47 

37 48 

49 

92.55 

3 

89.85 

3926 89.85 

89.75 

89.65 

Ras. 

K2 

89.95 

90.15 

3917 

18 

19 

20 

89.55 

89.55 

89.25 

89.35 

89.95 

90.75 

89.55 

89.65 

5 

9 

9 

10 

89.65 

11 

89.85 

1 

89.95 

11 

10 

kt 

3918 

IV 

90.05 

89.75 

12 

90.85 

8 

18 

89.75 

89.65 

89.25 

2 

89.85 

IV 

89.95 

89.75 

89.85 

91.95 

92.05 

20 

12 

II 

IV 

92.55 

5 

89.75 

90.05 

7 

7 

16 

17 

10 

90.55 

8 

1 

89.85 

13 

19 

20 

IV 

89.75 

4 

90.55 

IV 

89.85 

14 

89.85 

IV 

90.05 

19 

89.85 

89.80 

89.95 

90.30 

89.85 

6 

IV 

92.45 

90.30 

III 

III 

II 

90.05 

9 

89.95 

11 12 

21 

9 

7 

3 

89.85 

15 

89.85 

41 

89.95 

5 

15 

89.95 

42 

palloilukenttä 

at 

13 

89.85 

3 

93.89 

89.92 

koulu 

17 

IV 

89.65 

89.65 

36 

53 

55 

16 

92.45 

I 

89.85 

38 

54 

II 

I 

4 

I 1/2 

at 

IV 

91.65 

26 

89.85 

89.65 

89.65 

89.75 

89.85 

90.31 

90.30 

89.89 

3 

90.05 

4 

5 

89.85 

56 

6 

6 

77145 

II 

90.15 

264 

90.090 

89.95 

89.75 

4 

15 

90.05 

3 

2 

89.85 

16 

17 

93.45 

77146 

1 

IV 

21 

20 

92.85 

14 

24 

89.55 

18 

90.15 

2 

90.05 

IV 

20 

22 

19 

89.85 

21 

23 

19 

2 

89.85 

89.95 

IV 

93.4 

92.55 

IV 

1 

3940 32 

89.75 

40 

27 

94.42 

10 

11 

90.05 

II 

K7 

12 14 

IV 

5 

91.15 

20 

at 

4 

42 

90.45 

5 

15 

89.95 

45 

II 

28 

29 

9 

8 

IV 

89.67 

30 

89.65 

95.47 

34 

89.85 

31 

90.05 

9 

at 

95.75 

44 

613 

89.95 

8 

32 6 17 

94.65 

14 

II 

II 

7 

88 

9 

I 

IV 

107 

95.679 

II 

9 

1 

7 

16 

8:5 

3 

90 

8:5 

4 

Veden johtamisrasite 

A 

101 kt 

90 

8:16 

8:7 

0502 

8:60 

8:60 

8:60M601 

8:419 ajoramppi 

Kulkurasite 

8:514 

8:16 

8:212 

8:60 

Kuva 25. Vaiheistus 

60 

89 

60 

20K 

2012 

K21 

Ras. 10m. 

2013 

8:53 89.65 

91.15 

90.85 8:60 

Kulkurasite 

2 

89.47 

8:16 

B 

K3 

3 K31 

8:53 

Johtorasite 

8:60 

8:212 

20K 

8:212 89.95 

1:147 

8:16 18 

8:5 

"kylätalo" 

Aurinkotori 

8:5 


Ras. 6m 

60 

1 122 

90.037 

3 

2015 

42023 

89.65 1 

5 

1 

6 16 

1 

60 

10 

25 

18 

60 

11 

2024 21 88.65 

2 

20 

8:60 

8:213 

8:60 


2025 

2 

8:213 

6 

8:213 

2026 

1 

Linnunradankatu 

25 

Venuksenkatu 

Hj. Elomaan katu 

1 

60 

60 

30 

27 

22 

23 

29 16 60 32 

13 

29 

IV 1 

26 

28 

2014 

24 

14 

18 III 

21 

Ras. 

11 

13 

12 

5 K9 89.85 93.15 89.88 

89.55 

8 

K10 K9 

14 

2 

19 89.85 

2022 

60 

3 

60 

24 16 

4 

2 

20K 

8 

Otavankatu 

95 

60 

60 

C 

0K 

90 

D 

1 

5 

3 

IV 6 

6 60 

2 

2021 

3 

4 

20K 

2016 

5 

2 

2020 

3 

20 

2016 

1 

6 89.95 

4 14 

KOKOOJAKATU 

7 

TONTTIKATU 

89.83 90.05 IV 

60 

Vantaa njo ki 

KIERTOLIITTYMÄ 8:23 

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ 

43 1041 

60 

PYSÄKÖINTI 

6 

8:476 

39 

LIITYNTÄPYSÄKÖINTI 2 

PUISTO 

1 

HULEVESIRAKENNE 

8:23 3 

8 2 

214 

26 

8:23 8:476 

Pp. tie 

20K 

Ras. 5 m 

4 

93 

5 

2 

60 

8:268 

1 

2017 

15 

4 

13 

6 

6 

495 

3 

7 

16 

1:379 

5 

8 

opiskelija-asuintalo ja eteläisin 

uudisrakennuskortteli, jotka 

ovat vähäautoisia. Toimistoja 

liikerakentamisessa normi 

on 1 ap/ 70 kem 2 . Mikäli autopaikoitusta 

sijoitettaisiin kahteen 

tasoon, voitaisiin rakentamistehokkuutta 

vastaavasti 

nostaa. Vuoropysäköintijärjestelyin 

voitaisiin osa liityntäpysäköintipaikoista 

saada limittäiseen 

käyttöön. Maantasoa 

on monin paikoin nostettava 

nykyisestä, esim. luoteiskorttelissa 

n. 2 m, jolloin kaksitasoinen 

pysäköintiratkaisukin 

voisi syntyä luontevasti. 

Rakentaminen ja asemakaavan 

muutokset voidaan tehdä 

vaiheittain. Suunnitteluaineistossa 

on esitetty neljä eri vaihetta, 

joiden mukaan voidaan 

edetä. 

6.1.7 

Kustannukset 

Vaiheittain toteuttamista sekä vaiheiden kustannuksia ja tuottoja on arvioitu teknistaloudellisessa 

työryhmässä. Rakentaminen ja asemakaavan muutokset voidaan tehdä 

esimerkiksi neljässä perättäisessä tai limittäisessä vaiheessa. Putkiston rakentamisen 

kannalta rakentaminen on edullisinta aloittaa pohjoisesta eli vaiheesta A tai D. 

Peltosaaren kehittäminen yleissuunnitelman mukaisena edellyttää vuosittain budjetin 

investointiohjelmaan varattua resurssia. Kulut luonnollisesti syntyvät etupainotteisesti 

tuottoihin nähden. Yleispiirteisen kustannusten arvioinnin avulla budjetoinnin 

suunnittelu on mahdollista. 

Kaupungille koituvia kustannuksia eri rakentamisvaiheista arvioidaan kokonaisuutena 

kertyvän n. 8,8 milj. euroa. Tuottoja kaupungille arvioidaan kertyvän n. 

8,97 milj. euroa. Laskelmiin sisältyy arvio, että Kotikulmalle mahdollisesti myytävät 

vuokratalotontit muualla kaupungissa tuottavat n. 0,8 milj. euroa. Kuluihin on laskettu 

paitsi katujen ja puistojen, myös pysäköintipaikkojen rakentamiskulut ja mm. 

tärinävaimennuksen kustannukset tarvittavilta osin radan varren katu- tai pysäköintipaikkarakenteissa, 

jolloin ne eivät nosta rakentamiskustannuksia asuintaloissa. 

Kustannusarviot on tehty rakennettavien katu- tai puistopinta-alojen ja rakennettavien 

putkipituuksien ja -laatujen perusteella. Ne lähestyvät todellisia kuluja 

suunnitelman yleispiirteisyys huomioon ottaen suhteellisen luotettavasti. (Ks. liite 4) 

Jos kaupunki osallistuu aktiivisesti kylätalo-toimistotalotontin kehittämiseen sijoittamalla 

sinne omia toimintojaan, on mahdollista kytkeä kokonaistarkasteluun esimerkiksi 

nykyisen radan länsipuolella sijaitsevan, ns. yritystalotontin kehittäminen, 

jonka tuotto täydennyskaavoitettuna voisi olla merkittävä. 

Kotikulmalle koituviksi kuluiksi suunnitelman mukaisista toimenpiteistä arvioidaan 

n. 7,92 milj. euroa ja tuotoiksi n. 1,1 milj. euroa. Kulut syntyvät kahden vuokratalon 

rakentamisesta muualle kaupunkiin. Tuotot koostuvat kolmen kiinteistön 

siirtymisestä kaupungin vastuulle. 


Kotikulmalle on laskelmassa esitetty myös vaihtoehto, että mitään asuinrakennusta 

ei purettaisi. (koillisosan 0-vaihtoehto). Tällöin koituvat kuitenkin kolmen talon peruskorjauskustannukset, 

n. 9,5 milj. euroa lähivuosina kustannettaviksi. Vaihtoehdolla 

on vaikutuksia myös koko suunnitelman vaikuttavuuteen, kun koillisella alueella 

ei juurikaan voitaisi tehdä muutoksia. Laajat pysäköintipaikat jäisivät tällöin suurelta 

osin ennalleen eikä uudentyyppistä townhouse-asumista voitaisi sinne sijoittaa. Uutta 

kerrosalaa voitaisiin sijoittaa koillisosaan hyvin rajoitetusti. Joka tapauksessa olisi 

vielä ratkaistava vuokra-asumisen hajasijoittaminen jotenkin. Purkamisen toteuttamiseen 

vaikuttavat myös ARAn lainaehtojen rajoitukset. 

6.1.8 

Prosessi 

Alkuvuodesta 2012 valmistunut suunnitelma laitettiin nähtäville teknisen lautakunnan 

päätöksellä teknisen keskuksen aulaan mielipiteitä varten 30.1.–2.3.2012. Esittely- 

ja keskustelutilaisuus suunnitelman johdosta pidettiin 1.2.2012. Suunnitelmaan 

oli mahdollisuus tutustua ja antaa palautetta nähtävillä oloaikana myös nettisivuilla 

osoitteessa www.peltosaari.net. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin lehtikuulutuksella 

(Aamuposti) ja kaupungin nettisivuilla. 

Suunnitelma herätti erittäin paljon kiinnostusta Peltosaaren asukkaiden keskuudessa. 

Esittely- ja keskustelutilaisuuden jälkeen keskustelu jatkui lehtien palstoilla ja 

netissä. Asukkaat kertoivat näkökantojaan myös suoraan viranhaltijoille teknisessä 

keskuksessa ja Peltosaari-projektin eri työryhmissä kuten Peltosaari Parlamentissa. 

Suunnitelmasta saatiin lausunto 20 asunto-osakeyhtiöltä, Riihimäen Kotikulma 

Oy:ltä, Peltosaariparlamentilta, Riihimäen seurakunnalta, ympäristölautakunnalta, 

kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta ja perusturvalautakunnalta 

sekä Riihimäen vedeltä, Peltosaaren Liikekeskus Oy:ltä ja Riihimäki-seura 

ry:ltä. Mielipiteitä saatiin Riihimäen luonnonsuojeluyhdistykseltä, Peltosaari 

Seura ry:ltä ja asukkailta 51 kpl sekä 8 kpl As.Oy:n hallituksen puheenjohtajilta. Osa 

mielipiteen jättäjistä on allekirjoittanut useita kannanottoja. Valtaosa mielipiteensä 

ilmoittaneista peltosaarelaisista asuu alueen itäosassa. 

Aktiivinen asukas Peltosaaren itäosasta keräsi 240 allekirjoittajan toivomuksen 

Peltosaari-seuralle, että se ottaisi kantaa asukkaiden vastustamiin asioihin kuten 

meluvallin rakentamiseen, H.J.Elomaankadun kaventamiseen ja hulevesialtaisiin 

Nähtävillä olon ja lausuntojen jälkeen yleissuunnitelmaa kehitettäessä neuvoteltiin 

mm. seuraavien tahojen kanssa: Peltosaaren Liikekeskus Oy, Senaatti, Liikennevirasto, 

Asunto- osakeyhtiöiden isännöitsijät ja Riihimäen Kotikulman hallitus. Suunnittelun 

etenemisestä kerrottiin säännöllisesti Peltosaaren ohjausryhmässä. Neuvottelut 

tarvittavien maa-alueiden hankinnasta on aloitettu Senaattikiinteistöjen kanssa. 

Yleissuunnitelma vaiheistussuunnitelmineen ja kustannusarvioineen saatettiin 

tekniseen lautakuntaan 5.3.2013 ja kaupunginhallituksen 11.3.2013 hyväksyttäväksi 

jatkosuunnittelun ja rakentajayhteistyön pohjaksi. Tämän käsittelyvaiheen hyväksyntä 

osaltaan ja päätösesitys kaupunginhallitukselle oli valmistelevan elimen, teknisen 

lautakunnan lausunto yleissuunnitelmasta. 

Maankäytön yleissuunnitelmakartta, liikennejärjestelmäkaavio, perspektiivikuva, 

selvitys suunnitelman kerrosaloista ja autopaikoista sekä rakentamisvaiheet kustannuksineen 

koottiin Peltosaaren yleissuunnitelma 20.2.2013 -vihkoksi. 

Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen rahoitushakemukseen liittyvässä suunnitelmassa 

on esitetty vaiheittainen suunnitelmien hankintatapa, jossa alkuvaiheessa 

kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja kansalaisjoukkoa ja loppuvaiheessa 

sitoutetaan rakentajat toteuttamaan esittämiään suunnitelmia. Suunnittelun vaiheet 

ovat: ideavaihe (kilpailu v. 2010), kehittelyvaihe (yleissuunnitelma v.2011 ja 2013) ja 

sitouttamisvaihe, (esim. hankintaklinikka ja kaavoitussopimukset). 


41

RAKLI-yhteistyö aloitettiin alustavilla tapaamisilla vuoden 2011 lopulla. Tällöin 

todettiin, että Peltosaaressa tulisi edetä osaprojektein, esimerkiksi kortteli tai hanke 

kerrallaan. Tavoitteena on järjestää rakennusliikkeille suunnittelukilpailu tonteittain 

tai kortteleittain. Parhaat suunnitelmat valitaan asemakaavan pohjaksi ja rakentajien 

kanssa tehdään sopimukset tontin tai korttelin toteuttamisesta ja myymisestä. Suunnitteluhankinnan 

lopullinen tavoite on pelkistettynä, että alueen maine parantuu ja 

uusiutuminen alueella tapahtuu. 

6.1.9 

Toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet 

Rakentamiskohteista muodostetaan rakentajia kiinnostavia hankkeita. Rakentamisen 

pohjaksi tehtävien suunnitelmien ja asemakaavan muutosten tekemiseksi voidaan 

aloittaa kilpailullinen neuvottelumenettely esim. luoteiskorttelin rakentamisesta tai 

toimisto-kylätalokompleksin rakentamisesta. Kortteleiden omat tavoitteet Peltosaaren 

ekologisten ja uutta asumista luovien periaatteiden mukaisesti muotoillaan pohjaksi 

neuvotteluille. Tavoitteena on, että rakentaja ja taustalla oleva suunnitteluryhmä, 

esitettyään parhaan suunnitelman, saa korttelin toteutettavakseen. 

Asemakaavan muutokset laaditaan sovittujen suunnitelmien mukaisesti ja kaavan 

laadintaan liitetään sopimus, jolla rakentaja sitoutuu ostamaan ja toteuttamaan tontin 

kaavan vahvistuttua. 

Kylätalo-toimistotalokokonaisuuden kehittämiseksi on keskusteltu VTT:n kanssa 

Living Lab -tyyppisten energiansäästöön liittyvien kokeilujen toteuttamisesta ja 

integroitujen energiajärjestelmien mallintamisesta energiatehokkaamman ja uusiutuvia 

lähteitä käyttävän energiatuotannon soveltamisesta Peltosaaressa. Ulkomainen 

kumppani olisi Ruotsin Alby. Hankkeelle on tammikuussa Peltosaari-projektin 

taholta haettu Tekes-rahoitus. Projekti kestää tammikuuhun 2015. 

Riihimäen kaupungin vuokrataloyhtiön, Riihimäen Kotikulma Oy:n rakennuksista 

purettavaksi esitettiin suunnitelmassa kolmea rakennusta, yhteensä 5390 kerrosneliömetriä. 

Kotikulma ei ole tässä vaiheessa vielä päättänyt purkamisesta eikä kaupungin 

asumisstrategia ole vielä alkuvuodesta 2013 valmistunut. Kaupunginhallituksen 

hyväksyttyä suunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi 11.3.2013 voidaan odottaa 

omistajan päätöksiä Riihimäen Kotikulma Oy:n osalta: pitääkö vuokra-asuntotarjonta 

entisellään, laajentaako vai supistaa sitä Mikäli tarjonta pidetään ennallaan, on 

Kotikulma Oy:lle varattava ainakin kaksi tonttia uudisrakentamista varten muualla 

kaupungissa. 

Peltosaaren rakentamiseen tähtäävien suunnitelmien hankkimiseksi ja johtamiseksi 

tarvitaan rakennuttamisen ja suunnittelun asiantuntijaa. Projektin toiminnallinen 

painopiste siirtyy rakentamisen ja toteuttamisen puolelle, kun se projektin alkuvaiheessa 

on ollut vahvasti strategian ja asukasyhteistyön luomista. 

Peltosaaren kehittäminen on kokonaisuus, jossa yhdistyvät laajalla rintamalla tehdyt 

infra- ja asukaslähtöiset toimenpiteet. Päätavoite, maineen parantaminen vaatii 

molempia. Alueen yleisen arvostuksen nousun mittareina ovat kohonneet neliöhinnat, 

alentuneet sosiaalikulut ja tyytyväiset asukkaat. 


6.2 

Yhdyskuntarakentamisen innovatiivinen 

hankintamenettely 


Tekes myönsi 18.2.2010 Riihimäen kaupungille rahoitusta Kaupunginosan uusi elämä 

-hankkeelle, joka oli osa Tekesin Kestävä Yhdyskunta -ohjelmaa. Innovatiivinen 

yhdyskuntarakentamisen hankintamenettely on keskeinen osa hanketta. Tämä tarkoittaa 

sitä, että ensimmäisen kerran Suomessa asuinaluetta kehitetään vuorovaikutteisesti 

suunnittelijoiden, asukkaiden, viranhaltijoiden, rakentajien sekä Peltosaaren 

kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Vuorovaikutuksen rooli Peltosaaren 

kehittämisessä on erittäin tärkeä. Vuorovaikutuksen muotoina käytetään interaktiivisia 

verkkosivuja, verkostoja sekä asukkaiden kohtaamista prosessin aikana. 

Hankkeen liiketoimintavaikutuksia ovat suunnittelutoimistoja työllistävät prosessit 

ja selvitykset, ideakilpailu sekä rakennussuunnittelijoita ja -liikkeitä työllistävä uudistamisvaihe. 

Hankkeen tavoitteena on synnyttää uutta korkealaatuista osaamista, 

jota voidaan soveltaa ja jakaa verkostojen ja kumppanuuksien kautta ja joka jää pysyvästi 

hankehallinnoijan eli Riihimäen kaupungin teknisen keskuksen osaamiseksi. 

Hankkeella edistetään myös alueellisesti yhteiskunnan ja liikenteen turvallisuutta. 

Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen tavoitteena on, että Peltosaaren rakentaminen 

toteutuu ja alueen imago paranee. Lisäksi hankkeen kautta tuleva uusi 

osaaminen ja tieto jää osaksi Riihimäen kaupungin teknisen keskuksen osaamista. 

Lisäperusteluja rahoituksen myöntämisessä oli, että projekti edistää ilmastonmuutoksen 

torjuntaa ja tasapainoista alueellista kehitystä. Lisäksi hanke tukee julkisen 

toimijan uudistumista sekä markkinamuutosta kestävän kehityksen ja sosiaalisen 

uudistumisen suuntaan. Hanke edistää myös Tekesin eli rahoittajan Kestävä Yhdyskunta 

-ohjelman keskeisten tavoitteiden toteutumista. 

Hankkeen budjetti on 404.000 €, josta Tekesin tukiprosentti on 75 %. Projektin henkilöresursseja 

ovat projektipäällikkö 80 %, kaavoituspäällikkö 15 %, palvelusihteeri 

15 %, asuntosihteeri 10 %, hallintopäällikkö 5 %, viestintäpäällikkö 5 %, tekninen 

johtaja 5 % ja perusturvajohtaja 5 %. Lisäksi kaavoituksen muita asiantuntijoita osallistuu 

hankkeeseen eri prosenttiosuuksilla, riippuen prosessin etenemisvaiheesta. 

Kaupunginosan uusi elämä -hanke päättyi 31.3.2012 kolmen kuukauden jatkoajalla. 

6.2.1 

Hankintamenettelyn tavoitteet ja onnistumisen arviointi 

Innovatiivisen hankintamenettelyn tarve kuntasektorilla on suuri. Innovatiivisten 

elementtien sisällyttäminen tarjouskilpailuun vaatii entistä laajempaa osaamista ja 

kokonaisvaltaista näkemystä – erityisesti laajoissa yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyissä. 

Samalla, kun kunnallisen organisaation hankintamenettelyä 

uudistetaan, niin uudet käytännöt ja opit jäävät organisaation toimintatavoiksi pysyvästi. 

Innovatiivisen hankintamenettelyn yhtenä tavoitteena on nostaa organisaation 

osaamistasoa. Menettelyn ytimessä ovat tilaaja, tuottaja ja loppukäyttäjä, joiden 

yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta syntyy uusia innovaatioita menettelyn aikana. 

Tulevaisuudessa sekä tilaajan että tarjoajan molemminpuolista ymmärrystä sekä 

osaamisen jakamista tullaan varmuudella vielä vahvistamaan. 

Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen projektisuunnitelmassa esiteltyinä tavoitteena 

on saada aikaan kehittämisvision mukaiset suunnitelmat sekä tarvittavat 

sopimukset, selvitykset sekä tonttikaupat Peltosaaren yhdyskuntarakentamisen ja 

asumisen uudistamisen toteuttamiseksi. Koska Peltosaaren ongelmat ovat monita- 


43

hoiset, suunnitelmien hankinnassa kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja 

kansalaisjoukkoa ennen varsinaisia toteuttamissuunnitelmia ja päätetään välitavoitteista 

hankintamenettelyn aikana. 

Koska suuren asuinalueen uudistamisessa uudistamistoimet ja asuntopoliittiset 

toimenpiteet ajoittuvat usealle vuodelle, vaaditaan suunnittelumenetelmältä 

joustavuutta ja pitävää vaiheistusta ”roadmappia”. VTT on ollut Peltosaaren kehittämisessä 

mukana myös omalla roadmap-hankkeellaan, missä asuinalueen kehittämistä 

on pohdittu sosioekonomisista, koulutukseen ja kulttuuriin liittyvistä sekä 

eri energiavaihtoehtojen lähtökohdista (Social uplift, Education & Living Lab Test 

beds, Living & Learning through Art, Hybrid Energy Efficient Districts). Projektin 

keskeiset tavoitteet tarkentuvat tällöin työn kuluessa. Hankkeen ”punainen lanka” 

ei katkea ja kaupunki voi varmistua joka vaiheessa etunsa mukaisen lopputuloksen 

toteutumisesta. 

Peltosaaren historia 1960-luvun lopulta osoittaa, että pelkkä alkuvaiheen korkea 

profilointi ja arkkitehtuurikilpailu ei auta, jos perusajatukset katoavat myöhemmissä 

toteuttamisvaiheissa. Ihanteen ja toteutuksen välille jäi 1970-luvun alussa liian suuri 

kuilu heti kilpailun tuloksen selvittyä. Elävällä vuorovaikutuksella pyritään siihen, 

ettei tällä kertaa käy samalla tavalla. Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen avoin, 

vuorovaikutteinen ja luovia ratkaisuja hakeva suunnitteluprosessi on myös Riihimäen 

kaupungin strategian mukainen. Hankeen onnistumista mitataan seuraavasti: 

• Kuinka paljon ideakilpailuun tulee ehdotuksia 

44 

peräti 61 kappaletta! 

• Kuinka paljon rakennusliikkeiltä ja muilta rakennuttajatahoilta tulee sitouttamisvaiheessa 

kilpailuehdotuksia asemakaavoituksen pohjaksi 

44 

tämä vaihe tulee aikaisintaan loppuvuonna 2013 

• Mikä on suunnitelmien laadullinen taso 

44 

runsaasti laadukkaita suunnitelmia. Ideakilpailun voittajaehdotusta ”Spinning 

Wheels” on jatkokehitetty yleissuunnitelmaksi asiantuntijaryhmällä 

2011 - 2012, pyydetty lausuntoja eri tahoilta, joita saatu 49 kpl. Yleissuunnitelmaehdotus 

tekniseen lautakuntaan 5.3.2013 ja kaupunginhallitukseen 

11.3.2013 

• Mikä on tonttikauppojen määrä 

44 

tapahtuvat aikaisintaan v. 2013 kesällä 

• Miten paljon alueelle toteutuvat uudisasunnot kiinnostavat uusia, Peltosaaren 

ulkopuolelta tulevia luovien ja tietointensiivisten alojen ihmisiä 

44 

jo yleissuunnitelman kehittämisvaiheessa ns. kellokkaat ovat osoittaneet 

kiinnostusta alueelle muuttamiseen; muutama on jo muuttanutkin ja kertonut 

sen julkisesti 

• Miten omistusasuntojen vuokralaisten määrä kehittyy 

44 

asunto-osakeyhtiöiden vuokralaisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta 

taloyhtiöistä yli puolet on tehnyt mittavia peruskorjauksia, mikä on vahvistanut 

alueen vetovoimaa merkittävästi 

• Miten alueen asuntojen hintataso muuttuu 

44 

kaksi vuotta projektin käynnistymisen jälkeen Peltosaaren asuntojen neliöhinta 

on kiinteistövälittäjien mukaan noussut 200 - 300 € neliöltä 

• Millaiset palvelut alueella kehittyvät 

44 

uusi kylätalo palveluineen on kiehtonut asukkaita sekä kehittäjiä ideakilpailusta 

lähtien. Kylätaloon halutaan keskittää Peltosaaren palvelut sekä 

myös uusia mm. infokahvila ja harrastetiloja. 

• Sovelletaanko alueella energiatehokkaita ratkaisuja 

44 

Innova-passiivikerrostalopilotti valmistui heinäkuussa 2012 

44 

yli kolmannes asunto-osakeyhtiöistä on vaihtanut kaukolämpöön 


44 

mallitaloprojekti, missä käyttöveden lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä 

44 

runsaasti tutkimusta alueen energiaratkaisuista (VTT, HY) 

Kuva 26. Riihimäen Peltosaaren innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyprosessin 

eteneminen. 

6.2.2 

Valmisteluvaihe 2009–2010 

Kaupunginosan uusi elämä -hanketta valmisteltiin Riihimäen kaupungin teknisessä 

keskuksessa vuoden lopulla 2009 yhteistyössä rahoittajatahojen kanssa. Riihimäen 

kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 29.3.2010 § 147 Peltosaaren yhdyskuntarakentamisen 

hankintamenettelyn käynnistämisen ja alueen suunnittelun tavoitteet 

yleisellä tasolla. 

Riihimäen Peltosaaren innovatiivisen yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyn 

alussa laadittiin prosessin kokonaiskuva sekä käytiin yleistä keskustelua Peltosaaren 

kehittämisestä. Lisäksi päätettiin prosessin reunaehdoista: alussa asetetaan 

yleiset tavoitteet ja kuullaan mahdollisimman laajaa asiantuntija- ja kansalaisjoukkoa 

ja loppuvaiheessa sitoutetaan rakentajat esittämään toteuttamiskelpoisia suunnitelmia. 

Vasta tämän jälkeen alkaa normaali, lain mukainen kaavoitusprosessi. 

Päätettiin myös, että Tekesin rahoittaman Lähiön uusi elämä -hankkeen myötä 

kansalaisten mielipiteiden hankinnassa ja suunnitelmien eri vaiheiden arvioinnissa 

käytettävät työkalut ja suunnittelun hankintaprosessi tehdään avoimeksi, jolloin sitä 

voidaan käyttää muissakin vastaavissa projekteissa. Apuna käytetään vuorovaikutteisia 

internetsivuja, verkostoja ja kumppanuuksia. 

Valmisteluvaiheessa käytiin yksityiskohtaisesti läpi Helsingin Yliopiston tutkimus 

”Miten kehittää lähiötä, tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta” 2009. 

VTT:n tutkimus Peltosaaresta ”Lähiön ekotehokas uudistaminen 2010” valmistui myös 

prosessin valmistelu-vaiheen aikana, mikä antoi uutta näkökulmaa nimenomaan 

eko- ja energiatehokkuuden näkö-kulmiin. Todettiin myös, että ekologisuuden ja 

energiatehokkuuden evaluoinnissa tarvitaan uusia menetelmiä esimerkiksi energiaja 

hiilitasapainoon liittyvien ratkaisujen arviointiin rakentamisen ja peruskorjaamisen 

eri vaihtoehtoja vertailemalla. Lisäksi tilattiin tutkimuksia, jotka tukevat Peltosaaren 

kehittämistä, mutta eivät kuulu Tekesin rahoittaman hankkeen piiriin mm. hulevesi-, 

melu- ja tärinäselvityksiä. 


45

Valmisteluvaiheen loppupuolella 1.6.2010 aloitti työnsä Peltosaari-projektin projektipäällikkö. 

Hänen ensimmäisenä tehtävänään oli koota Peltosaaren kaikki kehittämishankkeet 

yhteiseen hankesalkkuun, kirkastaa projektin visio, tavoitteet ja strategia 

sekä selvittää hankkeiden talous, seuranta ja raportointi. Lisäksi ensimmäisiä projektipäällikön 

tehtäviä oli ideakilpailun etukäteis-markkinointi, yhteistyökumppaneiden 

hakeminen sekä projektin toimenpiteistä tiedottaminen ja kokonaisvaltaisen 

viestintästrategian laatiminen. 

Valmisteluvaiheessa toteutettiin ideakilpailun suunnittelu kilpailuohjelmineen 

ja vuorovaikutteisine internet-sivustoineen (www.peltosaarenideakilpailu.net). Lisäksi 

kilpailun käynnistämisestä järjestettiin tiedotustilaisuus ja kilpailuseminaari 

10.9.2010. Kilpailusta ilmoitettiin Suomen Arkkitehtiliiton eli Safan sivuilla, Riihimäen 

kaupungin sivuilla, Peltosaari-projektin sivuilla sekä Helsingin Sanomissa ja 

Aamupostissa. Lisäksi ideakilpailua mainostettiin Riihimäen matka-keskuksessa 

kaikille pääradalla matkustaville. 

Mitä valmisteluvaiheesta opittiin 

Valmisteluvaiheeseen osallistuivat erityisesti kaavoituspuolen asiantuntijat kaavoituspäällikön 

johdolla. Valmisteluvaiheesta saatiin arvokasta kokemusta vaikean ja 

monipolvisen suunnitteluprosessin luomisesta sekä luotiin yhteistyöverkostoja, joita 

tullaan hyödyntämään jatkossa vastaavissa tilanteissa. Lisäksi Riihimäen kaupunki 

sai myönteistä palautetta hyvän arkkitehtikilpailun järjestämisestä. Yhteistyö Tekesin, 

Safan ja Aran kanssa ideakilpailun tiimoilta oli erinomaista. Suurin kunnia kilpailun 

onnistumisesta kuuluu kaavoitusyksikölle. 

Peltosaari-projektin kannalta opittiin, että laajaa ja monitahoista projektia käynnistettäessä 

strategisen projektijohtamisen merkitys korostuu. Projektin integroiminen 

”kotipesän eli teknisen keskuksen” muuhun toimintaan sekä esim. Peltosaaren tapauksessa 

kaupungin eri hallintokuntien toimintaan on merkityksellistä, mutta usein 

erittäin haasteellista asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Vision, 

strategian ja tavoitteiden asettaminen yhdessä on tärkeää, samoin niiden ”hyväksyttäminen” 

strategisten kumppaneiden näkökulmista. Kumppaneiden kohdalla win 

win –toimintaperiaate ylläpitää kaikkien osapuolten motivaatiota. 

Monimutkaisten hankkeiden kokoaminen yhteiseen hankesalkkuun vision, strategian 

ja tavoitteiden painotuksin helpottaa hankekokonaisuuden hallintaa, raportointia, 

esittelyä sekä sillä voidaan helpommin perustella hankkeen tarpeellisuus uusien 

hankehakujen yhteydessä. Lisäksi kunkin osaprojektin tulokset on yksinkertaisempaa 

kohdentaa oikealle hankkeelle. Hankkeet tukevat toinen toisiaan ja tähtäävät samaan 

maalin eri askelin ja joskus jopa eri näkökulmista. Peltosaari-projektin projektiosaamista 

jaetaan Riihimäen kaupungin eri hallintokuntien sisällä ja osaamisen levittämisestä 

on hyötyä sitä kautta koko kaupungin toiminnalle. 

6.2.3 

Ideavaihe 2010 

Ideavaiheessa julkaistiin ideakilpailun vuorovaikutteiset internet-sivut www.peltosaarenideakilpailu.fi. 

Sivuille koottiin kaikki kilpailun osallistumiseen tarvittava 

taustatieto sekä mahdollisuus kommentoida kilpailuehdotuksia. 

Riihimäen kaupungin teknisen keskuksen kaavoitusyksikkö sekä Peltosaari-projekti 

kokosivat internetsivustolla julkaistavan materiaalin, raamittivat sivujen sisällöt 

sekä lopulta hyväksyivät käytettävät tekniset ratkaisut. Päätettiin, että kilpailun internetsivusto 

tarvitsee itsenäisen www‐osoitteen (www.peltosaarenideakilpailu.fi), 

koska kävijöiden määrää ei ennakolta voitu aavistaa. Haluttiin myös samalla varmistaa, 

että varsinaiset projektin sivut sekä kaupungin omat sivut voivat toimia häiriöttä. 


Kuva 27. Peltosaaren ideakilpailun mainos. 

Päätettiin, että sivuston sisältö päivitetään kilpailun edetessä vastaamaan kilpailun 

kulloistakin vaihetta. Pyrkimys oli ottaa kävijöiden kommentit huomioon sivustoa 

kehitettäessä. Sivustolle ohjaavia linkkejä julkaistiin Safan sivulla sekä liiton lehdissä, 

Riihimäen kaupungin internet‐sivuilla, paikallislehdissä, rahoittajien sivuilla sekä 

Peltosaari-projektin www.peltosaari.net ‐sivustolla. 

Sivujen tekniseksi tuottajaksi valittiin RHL-Data Oy. Hankinta tehtiin Riihimäen 

kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Sivustojen valmistelu tehtiin kaavoituksen 

asiantuntijoiden, sivuston tuottajan ja projektin kanssa yhteistyössä. Sivustoa 

rakennettiin vaiheittain: ensimmäisessä vaiheessa sivuston välityksellä kerrottiin 

kilpailusta yleisesti kilpailusta kiinnostuneille sekä alueen asukkaille. Kuitenkin internet-sivujen 

tärkein rooli oli kilpailuinformaation välittäminen ammattilaisille, jotka 

harkitsivat kilpailuun osallistumista. Sivusto toimi tietovarastona, mistä kilpailijat 

voivat ladata omille tietokoneilleen kilpailumateriaalin mm. pohjakarttatietoa, valokuvia, 

julkaisuja ym. eri tiedostomuodoissa. Osa julkaisuista kerrottiin linkkeinä. 

Päätettiin, että yleistä informaatiota sisältävän etusivun jälkeen sivusto jakautuu 

kahteen osaan asiasisällön mukaan: ammattilaisille tarkoitettuihin kilpailuohjelman 

ja materiaalin sisältäviin sivuihin (”Kilpailuun osallistuville”) sekä yleiseen ideaja 

keskustelupainotteiseen osaan (”Kansalaisten ideapalsta”). Ulkoasu päätettiin 

tehdä korostamaan osien erilaisuutta. Osa sivuista kuten ”Kilpailuehdotukset ja 

niiden arviointi” näkyvät molemmilla sivuilla erilaisilla ulkoasuilla. ”Kansalaisten 

ideapalstaa” täydennettiin keskustelupalstalla, jonne avattiin valmiiksi aihealueet, 

joiden oletettiin kiinnostavan peltosaarelaisia ja kilpailijoita. Lisäksi luotiin nopea 

pikakommentti-osio. 

Kilpailun aikana ns. toisessa vaiheessa sivustoilla julkaistiin mielipide‐ ja ideointipalstaa, 

johon kaikilla kiinnostuneilla oli vapaa kirjoitusoikeus. Tavoitteena oli, 

että julkaistavat mielipiteet ja ideat ovat vapaasti kilpailijoiden käytettävissä kilpailutöissä. 

Ideoilla ei ole tekijänoikeussuojaa, mistä mainittiin sivustolla. Riihimäen 

Peltosaaren ideakilpailu oli ensimmäinen kerta Suomessa järjestettävissä arkkitehtikilpailuissa 

(yli 100 vuoden historia!), kun asukkailla oli mahdollisuus kertoa alueen 

epäkohdista ja ideoista ja olla vuorovaikutuksessa kilpailijoiden kanssa kilpailun 

aikana. Sivun vapaan kirjoitusoikeuden takia varauduttiin valvojaan, joka tarkisti sivuille 

tulleet kommentit päivittäin - myös viikonloppuisin. Valvojalla oli oikeus oman 

harkinnan mukaan tai ulkopuolisen pyynnöstä poistaa asiattomia tekstejä. Valvojana 


47

toimii teknisen keskuksen edustaja. Toisen vaiheen aikana sivustolla julkaistiin myös 

kilpailijoiden esittämiä kysymyksiä ja tuomariston vastauksia. 

Kilpailu päättyi 3.12.2010, jonka jälkeen kilpailutyöt (peräti 61 kpl) esiteltiin kilpailun 

omilla internet-sivuilla, jossa niitä saattoi arvioida. Myös tämä yleisön tekemä 

arviointi oli kilpailulautakunnan käytettävissä koko ajan. Keskustelua ja kommentteja 

seurattiin internet-sivuilta reaaliajassa. 

Helmikuussa 2011 pyydettiin pikaisia lausuntoja eri asiantuntijatahoilta kilpailun 

parhaimmista ehdotuksista. Lausunnoilla haluttiin valottaa mm. ehdotusten 

taloudellisia vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta sekä mm. hulevesi-, tärinä- ja 

meluvaikutuksia. 16.2.2011 käynnistynyt Peltosaari Parlamentti ennätti myös antaa 

oman lausuntonsa kilpailuehdotuksista asukasnäkö-kulmasta. 

Kilpailulautakunta kokoontui seitsemän kertaa. Kilpailulautakunnan viimeisessä 

kokouksessa helmikuussa 2011 valittiin voittajat ja lunastettavat ehdotukset sekä 

kunniamaininnan saajat. Kilpailun voitti oululaisen arkkitehti Antti Huttusen kilpailuehdotus: 

Spinning Wheels. Arvostelupöytäkirja liitettiin kilpailusivuille välittömästi 

kilpailun julkistamisen jälkeen 16.3.2011. Lisäksi kilpailun parhaimmistoa 

esiteltiin seminaaritilan näyttelyssä viiden päivän ajan kiinnostuneille. Kilpailun 

omilla nettisivuilla esiteltiin palkintoluokan työt perusteluineen. 

Seminaaria, kilpailua ja näyttelyä mainostettiin ison tv-ruudun kautta etukäteen ja 

jälkikäteen Riihimäen Matkakeskuksessa. Infopiste siirrettiin kilpailun jälkeen Peltosaaren 

entiselle ”Ärrälle”, joka vuokrattiin asukkaille tiedottamiseen. Tiedottaminen 

info-tv:n kautta jatkuu Peltosaaressa edelleenkin sekä suomeksi että englanniksi. 

Seminaarissa oli runsaasti osallistujia peräti 160 ideakilpailusta kiinnostunutta. 

Lehti-ilmoitusten lisäksi Tekesin viestintätoimisto jakoi verkostonsa kautta kilpailutiedotetta. 

Kuva 28. Peltosaaren ideakilpailuseminaari järjestettiin 16.3.2011 Matkakeskuksen liikeradalla. 

Mitä ideavaiheesta opittiin 

Ideakilpailu oli ainutkertainen tapahtuma Riihimäellä lähes 40 vuoteen. Edellinen 

kilpailu järjestettiin 1967. Ilman Tekesin rahoittamaa Kaupunginosan uusi elämä 

-hanketta ideakilpailun järjestäminen ei olisi ollut mahdollista. Uusien yhteistyömuotojen 

rakentaminen mm. Safan ja rahoittajien kanssa opetti paljon. Uuden kilpailun 

työstäminen toi erityisesti kaavoituspuolen henkilöstölle uutta erityisosaamista mm. 

vuorovaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä, mikä tulee muuttumaan normaaliksi 

”rutiiniksi” tulevaisuudessa. 

Projektin näkökulmasta ison kilpailun sekä seminaarin järjestämisen eri vaiheet 

olivat työläitä, mutta opettavaisia. Riihimäen kaupungin tekninen keskus sekä Peltosaari-projekti 

saivat arvokasta kokemusta suuren seminaarin järjestämisestä tyhjään 

tilaan; piti hankkia äänentoistosta tuoleihin ja irtoseinistä tarjoiluihin. Seminaarin 

sisältöä ja toteutusta suunniteltiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kesken. Peltosaari-projektin 

kautta teknisellä keskuksella on nyt tiedossa hyvät yhteistyökumppanit, 

joiden kanssa vastaavia suuria tapahtumia voidaan järjestää myös tulevaisuudessa. 


Lisäksi ideavaiheesta Riihimäen kaupunki sai hyvää mainetta vetovoimaisen 

asuinlähiön kehittäjänä. Peltosaaren imagon noususta näkyi heikkoja signaaleja: 

mm. Helsingin Sanomat teki kaksi myönteistä juttua Peltosaaren kehittämisestä helmi-maaliskuussa 

2011. 

6.2.4 

Kehittelyvaihe 

Innovatiivisen Yhdyskuntarakentamisen hankintamenettelyn 3. vaihe: kehittelyvaihe 

käynnistyi välittömästi ideakilpailun voittajan valinnan jälkeen. Riihimäen kaupunki 

käynnisti jatkokehitystyön arkkitehti Huttusen kanssa välittömästi. Kuitenkin kevään 

aikana kävi selväksi, ettei Antti Huttunen valtion virkamiehenä ehtinyt kehittää 

voittajaehdotusta yleissuunnitelmaksi ja siksi käynnistettiin asiantuntijatyöskentely 

ja kilpailutettiin suunnittelutoimisto. Valittiin Ajak Oy. 

Kehittelyvaihe koostui monista, pirstaleisista osista, joista lopulta sitten muodostui 

Peltosaaren yleissuunnitelma. Jatkokehittämisen tiimoilta asiantuntijatiimi 

kokoontui viisi kertaa, jonka jälkeen yleissuunnitelmaa esiteltiin eri tahoille mm. 

Peltosaari Parlamentille 13.9.2011 ja asukkaille 3.11.2011. Tilaisuuteen osallistui lähes 

90 peltosaarelaista asukasta. Seuraavaksi yleissuunnitelmaa esiteltiin uudelleen peltosaarelaisille 

1.2.2012. Tilaisuuteen osallistui tällä kertaa 180 asukasta, joista kuusi 

oli vuokratalojen asukkaita eli varsinaisesta projektin kohderyhmästä. Molempien 

yleisötilaisuuksien henki oli jonkun verran aggressiivinen ”kaupungin pellet puhuu 

paskaa”. Asiantuntijaryhmän oli todettava, ettei viesti yleissuunnitelman kehittämisestä 

ole mennyt perille oikeana. Viestintää ja tiedottamista jatkettiin ja samaa viestiä 

toistettiin tilaisuuksissa, projektiesittelyissä, Parlamentin kokouksissa sekä paikallislehtien 

lukijoilta-palstan vastauksissa. Yleissuunnitelmaa esiteltiin riihimäkeläisille ja 

peltosaarelaisille myös oman tiedotuslehden Peltsin Palstan kautta. Lehti julkaistiin 

joulukuun alussa 2011 ja jaettiin jokaiseen kotiin Riihimäellä. 

Kehittelyvaiheen alussa tehostettiin Peltosaari-projektin tiedottamista hyvistä 

käytännöistä esittelemällä projektia mm. ARAn kevätseminaarissa 27.–29.3.2011 ja 

Tekesin aluekehittämis-workshopissa 25.5.2011 ja VTT:n seminaarissa 7.6.2011. 

Kevään 2011 aikana tilattiin tärinäselvitys rautatieasemaa lähellä sijaitsevista rakentamiskohteista 

ja tehtiin värinämittauksia. Lisäksi kesän aikana laadittiin alustava 

selvitys pohjaveden korkeudesta Peltosaaren osalta. Kaikki edellä mainitut 

kehittämistoimenpiteet edistävät yleissuunnitelman laatimista ja korttelikohtaisia 

suunnittelukilpailuja rakentajille. Käynnistettiin myös Vantaanjoen vedenkorkeuden 

seuraaminen Peltosaaren kohdalla yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. 

Yleissuunnitelman tietyistä kohdista ”kohistiin” loppuvuonna 2011 mm. mäntyisen 

vallin varaamisesta rakentamiseen, H.J.Elomaankadun kaventamisesta ja kadun 

varteen rakennettavista taloista. Mediassa julkaistiin kymmeniä mielipidekirjoituksia, 

joihin pyrittiin teknisen keskuksen tai Peltosaari-projektin puolelta vastaamaan 

mahdollisimman avoimesti ja ymmärrettävästi. 

Yleissuunnitelmavaiheesta pyydettiin lausuntoja helmikuun aikana 2012. Lausuntoja 

saatiin 49 kappaletta. Peltosaaren asunto-osakeyhtiöt antoivat peräti 29 lausuntoa. 

Lausuntoja analysoitiin helmi-maaliskuussa projektin toimesta. Kaavoitusyksikkö 

kävi lausunnot läpi tarkasti ja otti ne huomioon yleissuunnitelman kehittämisessä 

mm. niin, että valli säilytetään virkistyskäytössä ja harjulle rakentamisesta luovuttiin. 

Sitolta tilattiin Riihimäen Peltosaaren virtuaalimaalima web-malli konkretisoimaan 

yleissuunnitelmaa ja auttamaan suunnitelman esittelyssä luottamushenkilöille ja 

Peltosaaren asukkaille. Mallia esiteltiin Peltosaari-projektin ohjausryhmälle 7.5.2012 

kokouksessa. Lisäksi se on asennettu projektin internet-sivuille kaikkien nähtäville 

(www.peltosaari.net). Ajak Oy laati ulkoisten julkisivujen luonnokset 3 d-mallia 

varten. 


49

Keväällä 2012 käynnistyi Peltosaaren teknistaloudellinen selvitystyö asiantuntijaryhmässä. 

Ryhmä arvioi eri kehittämisvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia ja laskee 

Riihimäen kaupungin taloudelliset resurssit kullekin vaihtoehdolle. 

Keväällä 2012 käynnistyi myös Riihimäen kaupungin asuntostrategian laatiminen 

asiantuntijatyöryhmällä. Samalla päivitetään tammikuussa 2008 kaupunginvaltuuston 

hyväksymä vuokra-asuntostrategia. Edellä mainitun strategiatyön tavoitteena on 

Peltosaaren vuokra-asumisen hajauttaminen tasapuolisemmin ympäri kaupunkia. 

Kehittelyvaihe jatkui yleissuunnitelman valmistumiseen 5.3.2013 saakka. 

Mitä kehittelyvaiheesta opittiin 

Kehittelyvaiheessa on opittu verkostoitumisen tärkeydestä muiden kehittämis- ja 

tutkimushankkeiden kanssa sekä eri tutkimustahojen tärkeydestä asuinalueen kehittämisessä. 

Peltosaaren vahvuudet ja erityispiirteet on tunnistettu. Lisäksi on hyödytty 

tutkijoiden analyyttisestä asioiden käsittelystä ja saatu näkyville hyvin perusteltavia 

ratkaisuvaihtoehtoja Peltosaaren alueen uudistamiseksi. 

Yleissuunnitelmaa koskevista annetuista lausunnoista voidaan todeta, että suunnitelman 

vahvuuksina pidetään loistavaa alueen sijaintia, vetovoimaista projektia, 

asukkaiden aitoa kuulemista sekä alueen vihreyttä ja väljyyttä. Peltosaaren kehittämisen 

mahdollisuuksina nähdään, että alueen imago ja maine paranevat, kun vuokra-asumisen 

hajauttaminen etenee ja Bad Segebergin lammen ja Vantaajoen hyödyntäminen 

virkistyskäytössä paranee. Alueen vetovoimaisuuden uskotaan kasvavan, 

mikäli nollaenergiakylätalo rakennetaan kylätaloksi ja siihen liitetään verkostomaisesti 

tuotetut käyttäjälähtöiset palvelut pilottina. 

Yleissuunnitelman suurimpina heikkouksina lausunnoissa pidettiin meluvallin/mäntyisen 

harjun poistamista, Karlskogan leikkipuiston hulevesialtaita, H.J. 

Elomaankadun kaventamista sekä pysäköintialueiden omistussuhteiden jatkuvaa 

epäselvyyttä. Haasteita Peltosaaren kehittämiselle lausunnossa listattiin mm. vuokra-asumisen 

hajauttamisen haasteellisuus, toimijoiden keskinäinen luottamus ja arvostus, 

Peltosaaren mahdollinen kevättulva sekä alueen kahtiajakautuminen vuokrakerrostaloihin 

ja asunto-osakeyhtiöihin. 

Projektiajan puitteissa innovatiivisessa hankintamenettelyssä päästiin kehittelyvaiheen 

loppupuolelle; yleissuunnitelmaa valmisteltiin kaupungin päätöksentekoprosessiin. 

Riihimäen kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi 5.3.2013 Peltosaaren 

yleissuunnitelman lähettämisen kaupungin päätöksentekoprosessiin. Kaupunginhallitus 

hyväksyi yleissuunnitelman 11.3.2013. Yleissuunnitelmasta kertova Peltsin 

Palstan toinen numero jaettiin Riihimäellä joka kotiin maaliskuun lopulla (ks. liite 6). 

Sitouttamisvaihetta ei ehditty Kaupunginosan uusi elämä -hankkeen aikana käynnistämään. 

Se käynnistyy rakentajien, rakennuttajien, viranhaltijoiden ja päättäjien 

yhteisellä kutsuseminaarilla 15.5.2013. 

Tekesin rahoittama Kaupunginosan uusi elämä -hanke päättyi 31.3.2012. Hankkeen 

merkitys Peltosaaren kehittämisessä on ollut erittäin suuri. 

6.3 

Taloyhtiöiden näkökulma 


Peltosaaressa on 26 taloyhtiötä, joista puolet on tehnyt merkittäviä peruskorjauksia 

viimeisten vuosien aikana. Vaikka Peltosaaren itäinen osa ja siellä sijaitsevat asunto-osakeyhtiöt 

eivät ole olleet Peltosaari-projektin pääasiallinen kehittämiskohde, on 

projekti järjestänyt taloyhtiöille koulutusta, alueen kehittämiseen liittyviä esittelyjä, 

kuunnellut asukkaita sekä pyytänyt taloyhtiöiltä lausuntoja yleissuunnitelmasta. 

Lisäksi Peltosaari Parlamentissa on asunto-osakeyhtiöillä vahva edustus mm. asu- 


kastyöryhmän vetäjänä, ympäristöt- ja kauniit pihat -ryhmän vetäjänä sekä asunto-osakeyhtiöryhmän 

vetäjänä. 

Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmän pitkäaikaisen vetäjän Sirkka 

Sampolan johdolla on taloyhtiöille järjestetty koulutusta energiasäästöasioista, rakennusten 

elinkaarimallista, ryhmäkorjaamisesta, aurinkoenergian ja maalämmön 

hyödyntämisestä sekä kaukolämpöön siirtymisestä. Lisäksi Sampolan johdolla perustettiin 

alueelle energiaekspertit-ryhmä, jolle räätälöitiin projektin taholta energiakoulutusta. 

Projektin etenemisen ja uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että monet 

peltosaarelaiset asunto-osakeyhtiöistä ovat tehneet oman osuutensa alueen viihtyisyyden 

ja energiatehokkuuden parantamisessa. 


51

7. Ekologinen ja energiatehokas 

Peltosaari 

Jyri Nieminen 7 

Peltosaaren rakentaminen alkoi, kun Riihimäen kaupunki osti H.G. Paloheimo Oy:ltä 

Peltosaaren alueen n. 80 hehtaaria vuonna 1965. Yksi kaupan eduista oli edullinen 

suorasähkölämmitys, joka hankittiin H.G. Paloheimolta. Maanhankinnan jälkeen 

alueen kehittäminen jatkui ideakilpailun käynnistämisellä 1960-luvun lopulla. 

Ensimmäinen talo rakennettiin itäiseen osaan vuonna 1972. Suora sähkölämmitys 

osoittautui vuosien myötä epätaloudelliseksi asunto-osakeyhtiöille sekä vuokrataloja 

hallinnoivalle Riihimäen Kotikulma Oy:lle. Erityisesti tähän vaikutti sähkön hinnan 

nousu ja se, että sähkö sisältyy vuokraan. 

Peltosaari-projektin kaikissa kehittämiskärjissä energiatehokkuus & ekologisuus 

ovat läpileikkaavia teemoja. Riihimäen kaupungin ympäristöjohtaja Elina Mäenpää 

on myös Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja Peltosaaren energia-asioista on 

kerrottu joka vuosi Riihimäen kaupungin ympäristöraportissa. 

Projekti on tehnyt vahvaa yhteistyötä VTT:n kanssa sekä ollut mukana EcoDrive-hankkeen 

ohjausryhmässä. Yleissuunnitelman kehittämisessä on huomioitu ilmastonmuutokseen 

vaikuttavat tekijät sekä rakentamisen ja peruskorjaamisen uudet 

säännöt ja määräykset. Lisäksi Peltosaaren kylätalosta on tarkoitus rakentaa uusien 

energiaratkaisujen ”mallitalo”, missä uusimpia, innovatiivisia asuinalueen energiaratkaisuja 

voidaan esitellä laajasti yleisölle. Edellä mainittuun on haettu jo projektirahoitusta 

Tekesiltä tammikuussa 2013. 

Projekti on järjestänyt kolme SiistiPeltsi-tilaisuutta yhteistyössä Parlamentin asukastyöryhmän 

sekä Riihimäen Kotikulma Oy:n kanssa. Tilaisuuksissa on jaettu tietoa 

kierrätyksestä, kerätty ongelmajätteitä sekä edistetty kierrätystä. Lisäksi asukastyöryhmä 

laputtaa säännöllisesti alueen pysäköintipaikoille jätettyjä romuautoja ja 

kohentaa alueen jätepisteitä. Lisäksi Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmä 

on järjestänyt energiakoulutusta sekä kouluttanut energiaeksperttejä alueelle. 

Seuraavassa esitellään VTT:n EcoDrive -hanketta Peltosaaren näkökulmasta sekä 

heinäkuussa 2012 Peltosaaren Saturnuksenkatu 2:ssa valmistunutta passiivikerrostaloa 

Innova-taloa, jonka hyötyjä taloyhtiölle on arvioitu energiankulutuksen merkittävä 

pieneneminen 50–70 prosentilla, sisäilman laadun paraneminen, asumisviihtyisyyden 

paraneminen sekä rakennuksen arvonnousu. Lisäksi kerrotaan Riihimäen Kaukolämpö 

Oy:stä, taloyhtiön energiansäästämisestä ja energia-eksperttitoiminnasta. 

7.1. 

EcoDrive-hanke 

VTT:n EcoDrive-hankeessa tutkittiin Peltosaaressa esiintyviä ongelmia ja korjaustarvetta 

sekä koko alueen uudistamista. Hankkeessa vertailtiin peruskorjauksen hintaa 

uusien talojen rakentamiseen. Osana EcoDrive-projektia VTT käynnisti tutkimuksen 

7 Jyri Nieminen toimi VTT:n asiakkuuspäällikkönä Peltosaari-projektin aikana. 


Peltosaaren uusista energiavaihtoehdoista. Raportti Peltosaari, Lähiön ekotehokas 

uudistaminen (Lahti et al, 2010) julkaistiin kesällä 2010. Raportti löytyy sähköisenä 

versiona projektin sivuilta www.peltosaari.net. 

Kuva 29. Peltosaari vuonna 1992. 

Riihimäen Peltosaari oli yksi VTT:n vetämän EcoDrive-hankkeen kohteista yhdessä 

Helsingin, Tampereen, Kankaanpään ja Kokkolan kanssa. Hankkeessa selvitettiin, 

miten yhdyskuntarakentamista pitäisi kehittää kestävän kehityksen suuntaan. Eco- 

Drive-hankkeen tavoitteena oli laatia energiatehokkaita ja ekologisia korjausrakentamisen 

ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä muissa samanikäisissä ja -tyyppisissä 

taloissa. Erityistarkkailuun nousivat energiakysymykset: lämmön lähde ja jakelu 

sekä käyttöveden lämmitysratkaisut sekä kustannustehokas talojen peruskorjaus 

optimituloksen saavuttamiseksi. 

Yksi Peltosaaren EcoDrive-kohteista on Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoima 

vuokrakerrostalo Otavankatu 4:ssä. Vuonna 1973 rakennettuun ja vuonna 2005 ulkovaipaltaan 

peruskorjattuun 30 huoneiston vuokrakerrostaloon päätettiin käyttöveden 

valmistus muuttaa suorasähkölämmitteisestä järjestelmästä kaukolämpöön. 

Hankkeen toteutus oli kolmivaiheinen: 

1. VTT:n EcoDrive-hankkeessa laadittiin hankesuunnitelma ja urakkatarjouspyyntö 

2. suorasähkölämmitysjärjestelmä muutetaan kaukolämmitteiseksi lämpimän 

käyttöveden osalta vuoden 2011 aikana 

3. huonetilojen lämmityksessä siirrytään myös kaukolämpöön ja huoneistoihin 

asennetaan vesikiertoiset lämpöpatterit. 

Kehittämishanke on vielä kesken eikä vertailulukuja ole saatavilla. Tämän vuosina 

2010 - 2013 toteutettavan yhdistetyn rakentamis-, kehittämis- ja tutkimushankkeen 

tarkoituksena on mallintaa suorasähkölämmitteisen asuinkerrostalon siirtyminen 

kaukolämmön käyttäjäksi ja kerätä hankkeen aikana saatu tieto taloyhtiöiden käyttöön. 

Tavoitteena on rakentaa elinkaarikustannuksiltaan kustannustehokas ja energiaa 

säästävä lämmitystavan muutoskonsepti 1970–1990 -luvun talojen sähkölämmitteisiin 

asuinkerrostaloihin. 


53

Pilottia hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja Heikki Mattilan 

mukaan ”Pilotti-hankkeen rakennuskustannukset ovat n. 240.000 euroa. Ne on 

rahoitettu Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastosta saadulla avustuksella. 

Tutkimushankkeen kustannusarvio on 32.000 euroa, josta 21.000 € katetaan ARAn 

kehittämisrahalla.” Rakennushankkeen toteutuneet kustannukset vastaavat hankkeelle 

laadittua kustannusarviota. Hankkeen alussa muutostyökustannusten takaisinmaksuajaksi 

on laskettu n. 15 vuotta, joten hanke on tuolloin todettu kannattavaksi 

toteuttaa. Todelliset muutostyöstä saatavat säästöt ja investoinnin takaisinmaksuajat 

tarkentuvat muutaman käyttövuoden jälkeen. 

VTT:n mukaan talojen peruskorjaukset voidaan jakaa kahteen osaan: esivalmistukseen 

perustuvaan julkisivukorjaukseen, missä ikkunat, ovet, ulkoseinät, yläpohja 

sekä ilmanvaihto uudistetaan osittain teollisesti esivalmistetuilla rakennusmääräysten 

mukaisilla elementeillä. Peltosaaressa esivalmistettua julkisivukorjausta edustaa 

TES-menetelmällä korjattu Innova-talo. Toinen tapa on korjata resurssien mukaan 

talon alapohja, valaistus, sähkölaitteet sekä käyttöveteen ja energiaan liittyvät ratkaisut. 

Uudelleen rakentaminen jakaantuu purkamiseen ja puretun talon tilalle rakennettavaan 

uuteen taloon. Uudisrakentaminen voi sisältää lisärakennuksen, -siiven 

tai -kerroksen rakentamisen. 

Rakennusten energiankulutus Peltosaaressa on suurta; sekä rakennukset sinänsä 

että suora sähkölämmitys ovat molemmat vanhentuneita ”energiasyöppöjä” ratkaisuja. 

Energiakorjauksissa kiinnitetään huomiota kiinteistö- ja huoneistosähköön, 

käyttöveden sekä tilojen lämmitykseen. Talon ulkovaipan ja ilmanvaihdon uusiminen 

vaikuttaa eniten tilojen lämmitystarpeeseen ja sitä kautta vähentää merkittävästi 

energian kulutusta. 

Peltosaaren asuinmiljöön ansioita ovat yhtenäinen rakennuskanta, valoisat ja autottomat 

korttelipihat, runsaat istutukset ja täysikasvuinen puusto sekä rakennusten 

ja pihatilojen miellyttävät mittasuhteet lähinnä itäisessä Peltosaaressa. Kaupunkikuvallisia 

ongelmakohtia ovat mm. julkisivujen ja parveketornien visuaalinen köyhyys, 

pohjaratkaisujen toiminnallisesti huono laatu maantasokerroksissa, asumista palvelevien 

katosten, varastojen ja aputilojen puute tai huono laatu sekä elementtirakentamisesta 

aiheutuva ympäristön monotonisuus. 

Peltosaaren arvo nousuun uudistamalla 

Peltosaaren erinomainen sijainti osana Riihimäen Matkakeskusta ei ole realisoitunut 

asuntojen hintoihin ja kysyntään. Sijaintietu on hävinnyt alueen huonon arvostuksen 

takia. Riihimäellä kerrostaloasuntojen neliöhinta vuonna 2008 oli keskimäärin 

1407 €/m 2 . Peltosaaressa vastaava hinta oli 961 €/m 2 . Erot keskikokoisen kaupungin 

sisäisiksi eroiksi ovat poikkeuksellisen suuria. Vuoden 2013 alkuun mennessä Peltosaaressa 

toteutuneiden kauppojen mukaan neliöhinta on noussut lähes 20 %. 

Peltosaaren uudistaminen nostaisi alueen arvostukseltaan sijaintiaan vastaavaksi. 

VTT:n arvion mukaan alueen uudistaminen normaalitasoa selvästi paremmaksi uuden 

ajan ekologiseksi ja palvelutasoltaan korkeatasoiseksi kerrostaloalueeksi nostaisi 

alueen arvoa n. 100 miljoonaa euroa. Toki uudistamisen kustannukset olisivat 80 – 90 

miljoonaa euroa. Energiankulutuksessa säästöä saataisiin noin 1,5 miljoonaa euroa 

vuodessa. Uudistaminen edellyttää asemakaavan uudistamista, lisärakennusoikeutta, 

uusia palveluja, alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman paranemista. 


Kuva 30. Vantaajoen varrella sijaitsevia kerrostaloja Peltosaaressa on korjattu viihtyisiksi. 

7.2 

Innova-talo 

Innova-projekti käynnistyi vuoden 2010 alussa, ja tavoitteena oli innostaa taloyhtiöitä 

parantamaan talojen energiatehokkuutta. Projektissa etsittiin innovatiivisia 

menetelmiä ja ratkaisuja vanhojen kerrostalojen energiatehokkuuden parannustöihin. 

Riihimäen Peltosaaresta nelikerroksinen 33 asunnon vuonna 1975 valmistunut vuokratalo 

valittiin Innovan remonttikohteeksi elokuussa 2010. Rakennuksen alkuperäiset 

ulkoseinät olivat alueelle tyypillisiä betonisia sandwich-elementtejä. 

Remontissa taloon asennettiin uudet ovet ja ikkunat, parvekkeet, kivivillaeristeet 

sekä uusi ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on lämmön talteenotto. Ilmanvaihtolaitteistossa 

on suodattimet, ja ne ehkäisevät ongelmia, joita saattaa aiheutua pienten poistoilma- 

ja tuloilmamäärien sekoittumisesta pyörivässä lämmönvaihtimessa. 

Talon ulkoseinät mitattiin laserskannerilla, ja elementit mitoitettiin tulosten perusteella. 

Ulompi betonikuori ja vanhan ulkoseinän lämmöneristys purettiin ja korvattiin 

pystysuuntaisilla puurunkoisilla julkisivuelementeillä. Ilmanvaihtokanavat, ikkunat 

ja parvekkeiden ovet samoin kuin julkisivun ensimmäinen rappauskerros oli lisätty 

elementteihin jo tehtaalla. Elementit kuljetettiin vaaka-asennossa ja käännettiin nosturilla. 

Mallielementti testattiin tehtaalla ennen valmistuksen aloittamista. 


55

Kuva 31. Innova-talo Saturnuksenkatu 2:ssa ennen muutostöitä. 

Kuva 32. Seinäelementit nostettiin paikalleen nosturilla. Uudella menetelmällä talo muuntuu nopeasti 

passiivitaloksi. (Kuva: ARA) 

Lyhyempi työmaa-aika ja edistynyt korjausmenetelmä 

Uusi remontointimenetelmä nopeuttaa rakennustöitä työmaalla. Koko rakennusvaihe 

valmistuu viidessä kuukaudessa, mikä on noin puolet muiden vastaavien samalla 

alueella tehtävien remonttien ajasta. Menetelmä mahdollistaa myös rakennuksen 

arkkitehtuurin päivittämisen. Lisäksi asukkaiden ei tarvitse muuttaa muualle remontin 

ajaksi. Tosin rakennustyömaalla asuminen on haaste ja rakentajien ja asukkaiden 

yhteistyöstä opitaan koko ajan. Viestintä on tässä tärkeässä roolissa. 

Valittu remonttimenetelmä kehittää edelleen tekniikkaa, jota on käytetty remonttikohteissa 

useissa Euroopan maissa. Menetelmän toi Suomeen TES Energy Facade -tutkimusprojekti, 

joka toteutettiin Aalto-yliopiston, norjalaisen NTNU:n ja saksalaisen 


TU Münchenin yhteistyönä vuosina 2008 ja 2009. Innova-projekti on ensimmäinen, 

jossa menetelmää sovelletaan vanhaan rakennukseen Suomessa. TES-menetelmä 

(timberbased element system) tarkoittaa esivalmistettuja julkisivuelementtejä. 

Innova-projektia tukivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Sitra ja 

TEKES sekä useat teollisuuskumppanit, kuten Recair, Ensto, Lammin Ikkuna sekä 

Paroc projektin omistajana ja koordinoijana. VTT osallistui projektiin asiantuntijakonsulttina 

ja jälkiseurannan toteuttajana. Arkkitehti (SAFA) Kimmo Lylykangas vastasi 

arkkitehtuurisuunnittelusta ja itse ratkaisusta. Lylykangas on myös osallistunut aktiivisesti 

eurooppalaiseen TES-projektiin. Innova-talo on Riihimäen kaupungin sataprosenttisesti 

omistaman vuokrataloyhtiön Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoima talo. 

Kuva 33. Innova-talo Riihimäen Peltosaaressa muutostöiden jälkeen. Innova-hankkeelle myönnettiin 

kunniamaininta tammikuussa 2013 Puupalkintokilpailussa. (Kuva: Topi Aaltonen) 

7.3 

Peltosaari ja kaukolämpö 

Jorma Malmi 8 

Vaikka Peltosaari rakennettiin 1972–1992 suorasähkölämmitysalueeksi, niin Riihimäen 

Kaukolämpö Oy rakensi ensimmäisen kaukolämpöputken Peltosaareen jo 10 

vuotta sitten. Kymmenen vuoden aikana verkostoa on laajennettu ja lisää asiakkaita 

on liittynyt ja liittymässä verkostoon. Peltosaarelaisista taloyhtiöistä jo yli kolmannes 

käyttää kaukolämpöä. 

Kaukolämmön energiatehokkuus ja ympäristömyötäisyys perustuvat erityisesti 

siihen, että kaukolämmitys hyödyntää muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa, 

joka syntyy sähköntuotannon yhteydessä teollisuusprosessien jätelämpönä. 

Yhteistuotanto on miltei kaksi kertaa tehokkaampaa verrattuna erilliseen sähkön ja 

lämmön tuotantoon. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sellaisenaan vähentää ympäristökuormitusta 

ja ilmastovaikutuksia. Kaukolämpöä tuotetaan myös erillisissä 

lämpökeskuksissa. Silloin käytetään lisääntyvässä määrin uusiutuvia polttoaineita. 

8 Jorma Malmi on Riihimäen Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja. 


57

Kaukolämmitys on osa yhdyskuntatekniikkaa. Se vähentää merkittävästi paikallisia 

päästöjä ja lisää asuinympäristön viihtyvyyttä. Energiantuotannolla on erityinen 

vastuu ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallinnassa. Kaukolämpö on luontoystävällinen. 

Se tuotetaan kokonais-taloudellisesti ja ympäristö- ja ilmastovaikutukset 

huomioon ottaen. Kaukolämmön polttoaineena voi olla mm. maakaasu, kivihiili, 

turve, öljy, puu ja metsähakkuiden jätteet, biokaasu, teollisuus-tuotannossa syntyvä 

ns. hukkalämpö sekä jätteet kuten Riihimäellä. 

7.4 

Peltosaaren energiaeksperttitoiminnalla 

huomattavia säästöjä 

Sirkka Sampola 9 

”Asumisen kustannukset nousevat, koska veden ja sähkön hinta sekä erilaiset verot 

nousevat lähes vuosittain. Sen vuoksi on tärkeää, että taloyhtiöissä seurataan 

tarkasti energiankulutusta ja nimetään energiaeksperttejä, joiden tehtäviin kuuluu 

mm. kulutuksen seuranta sekä asukkaiden neuvonta. Lyhyessä ajassa taloyhtiö voi 

saada aikaan säästöjä ja paineet yhtiövastikkeen nostamiseen vähenevät. Tämä ei ole 

mahdollista ilman asukkaiden ottamista mukaan energiansäästötalkoisiin.” 

Peltosaari-projekti järjesti syksyllä 2011 koulutusta alueen energiaeksperttitoiminnasta. 

Kouluttajana toimi energianeuvoja DI Visa Koivu. Erään illan teemana oli ”Miten 

säästän energiaa Meidän talosta energiapihi”. Koulutuksen jälkeen muodostui 

osallistujataloista energiaeksperttien ydinryhmä, jonka toiminta tuo säästöjä kullekin 

taloyhtiölle. Säästöt ovat tärkeitä, sillä asuintalot kuluttavat noin viidesosan Suomen 

kuluttamasta energiasta. 

7.4.1 

Mitä energiaekspertti tekee 

Energiaekspertti on taloyhtiön aktiivinen asukas, joka on kiinnostunut energia-asioista. 

Hän tekee vapaaehtoistyötä oman taloyhtiönsä hyväksi. Energiaekspertin työn 

tuloksena asumisviihtyisyys paranee ja saadaan aikaan energiansäästöjä, myös euroja 

säästyy. Lisäksi taloyhtiön hiilijalanjälki pienenee. 

Taloyhtiön perustietojen kartoitus edellyttää hallituksen, isännöitsijän, huoltoyhtiön 

edustajan ja energiaekspertin yhteispalaveria. Kartoituksessa käydään läpi 

mm. taloyhtiön energiankulutus- ja hintatiedot, asetetaan kulutuksen tavoitetasot 

ja varataan määrärahat parannuksiin sekä sovitaan seurannasta ja tiedottamisesta. 

Yksin energiaekspertti ei saa aikaan säästöjä. Tarvitaan yhteistyötä niin hallituksen 

kuin asukkaiden kanssa. Hyvä keino tulosten saamiseksi on taloyhtiön asukasillan 

järjestäminen. Tällöin asukkaille kerrotaan energiansäästötavoitteista sekä siitä, miten 

kukin asukas omalta osaltaan voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Tämä on 

erityisen tärkeää Peltosaaressa, missä vanhoissa taloissa on vain yksi sähkömittari. 

Erikseen ei mitata lämmitys-, kiinteistö- eikä taloussähköä, vaan ne kaikki sisältyvät 

yhtiövastikkeeseen. Jokaisen asukkaan panos säästötoimissa on tärkeä, ja säästöt 

heijastuvat suoraan yhtiövastikkeeseen sekä vuokratalojen kohdalla kasvattavat Riihimäen 

Kotikulma Oy:n kustannuksia. 

9 Sirkka Sampola on Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja hän oli Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiöiden 

työryhmän vetäjä 2011–2012. 


Energiaekspertti 

• asettaa yhdessä hallituksen kanssa energiansäästötavoitteita ja seuraa niiden 

saavuttamista 

• opastaa asukkaita seuraamaan omia energian kulutustottumuksiaan 

• seuraa taloyhtiön energiankulutuslukemia kuukausittain ja selvittää poikkeamat 

• tiedottaa toiminnasta ja opastaa asukkaita 

• on aloitteellinen ja tekee ehdotuksia energiansäästöjen tekemiseksi omassa 

taloyhtiössä 

• antaa palautetta saavutetuista tuloksista. 

7.4.2 

Energiaeksperttitoiminnasta ja tuloksista 

Pienillä asioilla saadaan aikaan säästöjä mm. lämmityskustannukset laskevat keskimäärin 

viisi prosenttia, jos lämpötilaa pystytään laskemaan yhdellä asteella. Suositeltava 

huonelämpötila on Motivan mukaan 20–21 °C oleskelutiloissa ja 18–20 °C 

makuuhuoneissa. Pitkäjänteisellä energiaeksperttitoiminnalla on saatu säästöä 5 % 

lämmön ja 10 % sähkön kulutuksessa sekä 20–25 % veden kulutuksessa. Veden kulutuksen 

väheneminen heijastuu myös sähkön kulutukseen, koska keskimäärin 40 % 

vedenkulutuksesta on lämmintä vettä. 

Peltosaaren energiaeksperttitaloissa on tehty mm. seuraavia konkreettisia toimenpiteitä: 

• vakiopaineventtiilin asentaminen: noin 25 %:n säästö vesi- ja veden lämmityskuluissa 

• asuntojen kylpyhuoneet ja vesikalusteet tarkastettu kosteusvaurioiden varalta: 

kylpyhuoneremontteja mm. WC-kalusteita vaihdettu kaksoishuuhtelukalusteisiin, 

kaksoishanoista yksiotehanoihin, asennettu vettä säästävät suihkut 

• lenkkisaunan järjestäminen vain yhdessä rapussa 

• saunavuorojen tiivistäminen 

• yhteisten tilojen lämpöpattereiden lämpötilan alentaminen 

• liiketunnistimet ja led-valot porraskäytäviin 

• ilmanvaihdon tehon säädöt: tehostettu ilmanvaihto vain tiettyinä ajankohtina. 

7.4.3 

Käytännön esimerkki: Peltosaaren Riihenharjun tuloksia veden säästöstä 

Riihenharju oli yksi EcoDrive-projektin mallitaloista ja energiansäästäminen koetaan 

tärkeäksi. Tästä syystä hallitus on vuosittain jakanut jäsenilleen tietyt vastuualueet. 

mm. veden ja sähkön kulutusta on seurattu säännöllisesti vuodesta 2008. Vuoden 2010 

syyskuussa Riihenharjuun asennettiin vakiopaineventtiili, jolla alennettiin veden 

painetta. Tämän jälkeen on säännöllisesti kuukausittain seurattu kulutuslukemia. 

Säästöt muodostuvat pienemmästä vesi- ja sähkölaskusta, sillä noin 40 % käytetystä 

vedestä on lämmintä. Arviot ovat laskennallisia. Vakiopaineventtiilin asentaminen 

maksoi noin 1.000 euroa ja sillä on saatu aikaan huomattavia säästöjä vuosittain. 

Jos taloyhtiössä olisi kulutettu vuonna 2012 sama määrä vettä kuin vuonna 2009, 

taloyhtiöltä olisi kulunut lähes 5.000 euroa enemmän veteen ja sen lämmitykseen. 


59

8 Kumppaneilta lisää osaamista 


Peltosaari-projektin käynnistyessä kesällä 2010 projektille haettiin aktiivisesti kumppaneita. 

Projektissa, missä uuden tiedon kerääminen ja sen jakaminen ovat keskeisessä 

asemassa, osaamisen jakamisella kumppaneiden kesken on erittäin suuri merkitys. 

Strategiset kumppanit ovat niitä kaikkein tärkeimpiä yhteistyökumppaneita, joita 

ilman projektin tavoitteita ei voida saavuttaa. 

8.1 

Kumppanuusstrategia 

Peltosaari-projektin kumppanuudet koottiin toimintastrategian kokoamisen yhteydessä 

yhteen kuvioon kumppanuusstrategiaan, joka on kehittynyt projektin edetessä. 

Alla olevassa kuviossa on esitetty Peltosaari-projektin nykyiset kumppanuudet. 

Vihreällä kolmiolla kuvataan strategisia kumppaneita ja punaisella pallukalla taktisia 

kumppaneita. Keltaisella kolmiolla kuvataan projektin kotipesää ja oman hankesalkun 

hankkeita. Kuvio on selventävä ja pitää hyvin mielessä projektin tärkeimmät 

yhteistyökumppanit. 

Strategiset kumppanit ovat niitä tahoja, joiden kanssa jaetaan avoimesti osaamista 

ja tietoa. Lisäksi molemmat tahot hyötyvät yhteistyöstä esimerkiksi taloudellisesti 

ainakin pidemmällä aikavälillä. Strategisten kumppaneiden tavoitteet ovat yhteneväisiä 

tai yhdensuuntaisia. Vuorovaikutus strategisten kumppaneiden kesken on 

tiivistä ja keskinäinen luottamus korkealla tasolla. 

Taktinen kumppanuus on löyhempää yhteistyötä ja osaamisen jakamista. Välttämättä 

taloudellista hyötyä ei synny kummallekaan osapuolelle ainakaan yhteistyön 

alussa. Taktinen kumppanuus voi kuitenkin kehittyä projektin edetessä strategiseksi 

kumppanuudeksi. Tai päinvastoin jonkun tärkeän kumppanin merkitys voi vähetä 

projektin edetessä. 

Kumppanuusstrategian merkitys projektille on yhteistyön syventämistä, yhteisten 

tavoitteiden suuntaamista sekä kumppaneiden toiminnan ja osaamisen arvostamista. 

Kun jaetaan tietoa ja osaamista avoimesti, ei kaikkien tarvitse miettiä samoja asioita 

aina alusta asti uudestaan. 


Peltosaari-projektin kumppanit 2013 

kiinteistövälittäjät, isännöinti 

kauppakamari ja yritykset 

yrittäjäjärjestö ja yritykset 

TE-toimisto 

DIAK, Laurea, HAMK, Hyria 

Riihimäen tilat ja kehitys 

media 

poliisi 

4H 

Peltosaari seura 

Mestariasunnot, Järvenpää 

Jyrkkälänpolku, Turku 

Kummatti, Raahe 

Forssan Hyvä asuminen 

Botkyrka 

Kuopas Oy 

Riihimäen 

kaupunki Tekes 

Tekniikan ja 

ympäristön 

toimiala 

oj, tekla, kh, kv 

Peltosaari Parlamentti 

projektin johtoryhmä 

ARA 

teknistaloudellinen ryhmä 

asuntostrategiaryhmä 

Riihimäen 

Kotikulma Oy 

Innova-talo 

lämmityksen 

mallitalo 

VR 

Ratahallintokeskus 

Riihimäen 

kaupungin 

hallintokunnat 

YM 

Nuoret esiin 

-hanke 

Hämeen 

ELY- 

Keskus 

HY 

VTT 

Aaltoyliopisto 

VTT 

Peltosaaren 

liikekiinteistöjen 

omistajat 

Asuntoosakeyhtiöt 

RAKLIN 

hankintaklinikka 

vuokratalot 

Tellusasukastupa 

Riihimäen 

Kaukolämpö Oy 

Peltosaaren 

koulu 

Golding 

Homes 

Kuva 34. Projektin kumppanit. 

Peltosaari-projektin strategisia kumppaneita ovat hankkeiden rahoittajat, tutkimuslaitokset, 

Peltosaaressa toimivat tahot sekä Riihimäen kaupungin hallintokunnat. 

Vaikka kaikkien hallintokuntien välinen yhteistyö projektin kanssa ei ole yltänytkään 

vielä strategiselle tasolle, niin siihen on pyrittävä, koska asetettuihin tavoitteisiin 

pääseminen edellyttää avointa yhteistyötä yli hallintokuntarajojen. 

Peltosaari-projektin taktiset kumppanit liittyvät kiinteästi myös projektin toimintaympäristöön 

sekä tavoitteisiin. Esimerkiksi poliisin kanssa on neuvoteltu Peltosaaren 

alueen turvallisuuden parantamisesta. Järvenpään Mestariasuntojen sekä 

Kuopion Kuopaksen kanssa on vaihdettu tietoa ja osaamista passiiviperuskorjaamisesta. 

Albyn Botkyrkan on uusimman kehittämishankkeen yhteistyökumppani, 

jonka kanssa asuinalueita kehitetään tutkimuksellisesti rinnakkain vertaillen. 4H:n 

organisoima Topinkulma projektin vuokraamalla entisellä Peltosaaren ”ärrällä” järjestää 

ala-asteelaisille iltapäiväkerhotoimintaa ja tarjoaa näin lapsiperheille tukea, 

vain muutama mainitakseni. 

8.2 

Golding Homes - kumppani Englannista 

Yksi Peltosaari-projektin strategisista kumppaneista on vuonna 2003 perustettu Golding 

Homes -säätiö Kentistä Englannista. Yli 100 asuntoa peruskorjannut säätiö 

löytyi ympäristöministeriön Lähiöohjelman seminaarin kautta loppuvuonna 2010. 

Tietoa ja osaamista vaihdettiin ensin virtuaalisesti, mutta jo maaliskuussa 2011 Peltosaari-projekti 

kävi tutustumassa Golding Homesin peruskorjaamiin asuintaloihin 

Parkwoodissa ja Coombe Farmissa. 

Golding Homes on kehittänyt asukkaiden kohtaamismalliin, jota he olivat jo vuosia 

käyttäneet menestyksellisesti. Vuokralaisten kohtaamista nimitetään ”decant interviewksi”, 

missä käydään läpi asukkaan toiveet ja tarpeet asunnon peruskorjaukseen 

liittyen. Keskustelun aikana selvitetään tarvitseeko asukas väliaikaisen asunnon, 

vai pystyykö hankkimaan sen itse väliaikaisen asunnon korjauksen ajaksi. Jos asu- 


61

kas löytää itse asunnon, hänelle korvataan siitä 5.200 euroa. Tällä rahalla moni 

vuokralainen on kohentanut omaa taloudellista tilanneettaan. Asukkaille maksetaan 

myös ”häiriölisää”, millä kompensoidaan muuttoon liittyviä pakollisia kustannuksia 

kuten tv-antennien uudelleenasennukset sekä pesukoneliitännät jne. Lisäksi säätiö 

tarjoaa asukkaille muuttoapua sekä tiedottaa koko ajan prosessin etenemisestä. 

Haastattelun yhteydessä Golding Homes tiedusteli asukkailta myös hyvin henkilökohtaisia 

asioita, kuten terveyteen, koulutustarpeisiin ja työllisyyteen liittyviä 

kehittämistarpeita, joiden tiimoilta asukkaita neuvottiin palveluketjussa eteenpäin. 

Asukkaita sitoutettiin uudistettuun asuntoon mm. antamalla mahdollisuus tehdä 

omia valintoja pintamateriaalien tai kodinkoneiden suhteen. Vuokralainen maksaa 

itse ”lisävarusteista”, mutta samalla sitoutuu asuntoon pidemmäksi aikaa ja pitää 

huolta asunnon kunnosta kuin omastaan. 

Kehitysjohtaja Chris Blundell Golding Homesista kertoo, että asukkaat ovat mukana 

koko korjausprosessin ajan aina suunnittelusta toteutukseen. Asukkaiden henkilökohtainen 

kuuleminen ja huomioon ottaminen edistää peruskorjausten sujuvuutta 

ja näkyy asukastyytyväisyydessä. 

Kuva 35. Golding Homesin kehitysjohtaja Chris Blundellin 

mukaan asukkaiden kuuleminen ja huomioonottaminen edistää 

toiminnan sujuvuutta ja vaikuttaa asukastyytyväisyyteen. 

“Residents are involved 

from the masterplanning of 

the development through 

to choosing the fittings 

and finishes of their new 

homes, and equally importantly 

they are supported 

through the often challenging 

process of selecting and 

moving to their new home. 

Golding’s experience is that 

this approach results in 

fewer delays and costs in 

securing property required 

for redevelopment and 

higher levels of satisfaction 

among residents with both 

the process and the outcomes.” 

– Chris Blundell 

Yhteistyö vuokralaisten kanssa 

Golding Homesin kokemusten mukaan tärkeintä peruskorjaukseen lähdettäessä on 

muistaa, että taantuvilla asuinalueilla asuvat vuokralaiset suhtautuvasti epäilevästi 

prosessiin sekä tuntevat epäluottamusta uudistuksia ajaviin tahoihin. Vie oman aikansa, 

että luottamus kasvaa. 

Suunnitteluvaiheessa ehdottomasti tärkeintä on selkeä ja rehellinen viestintä 

asukkaiden kesken. Korjausprosessiin liittyvät asiat kuten tarjoukset, sitoumukset 

ja aikataulut on oltava selvät kaikille osapuolille. Se tekee yhteistyöstä helpompaa. 

Jos alue on suosittu ja vahvistaa sitä kautta asukkaiden luottamusta alueen uudistamisen 

kannattavuuteen, se auttaa saamaan asukkaita osallistumaan uudistamisprosessiin. 

Suurta merkitystä on sillä, että asukkaita kuunnellaan aidosti ja heille 

annetaan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa tulevan asuntonsa korjaamiseen. 

Edellä mainittu vuorovaikutteiden prosessi ja asukkaan vahva osallistuminen saattaa 

edellyttää sekä työntekijöiden että asukkaiden koulutusta ja perehdyttämistä, 

mutta on sen väärti. Yleensä asukas haluaa vaikuttaa keittiön ja kylpyhuoneen ma- 


teriaaleihin, tyyliin ja koristeluun sekä yhteisten tilojen suunnitteluun. Asukkaiden 

kanssa työskentely edellyttää suurempaa työpanosta toimijataholta, mutta ehkäisee 

ennakolta monia tulevaisuuden ongelmia. 

Muutossa on paljon muistettavaa ja tehtävää. Yleensä kaikenlaiseen asioiden 

toimittamiseen kuluu paljon aikaa. Golding Homes otti nämä toimet hoitaakseen 

vuokralaisten puolesta. Erityisesti ikääntyneet liikuntarajoitteiset asukkaat olivat 

tyytyväisiä heille tarjottuun muuttoapuun. Golding Homesin huolehtiessa muutosta 

konkreettisesti, asukas tunsi helpotusta ja prosessi eteni sovitussa aikataulussa ilman 

viivytyksiä. Ja aika on rahaa rakennusprojektissa. 

Kaksi asiaa nousi ylitse muiden Golding Homesin työntekijöiden toiminnassa 

asukkaiden muuttoja järjestäessään: selkeä vastuiden ja työnjako asukkaiden kohtaamisessa 

sekä riittävästi aikaa hoitaa asukkaiden muuttoihin liittyvät asiat kunnolla 

heti kerralla. Kun asukas oli muuttanut korjattuun, uuteen kotiinsa, hänellä säilyy 

sama yhteyshenkilö Golding Homesin puolella seuraavan vuoden ajan, jotta asukkaan 

asettuminen taloksi voidaan varmistaa kunnolla. 

Korjausprosessista tehtiin asukastyytyväisyyskysely, joka toteutettiin, kun asukkaan 

muutosta uuteen kotiin oli kulunut kaksi viikkoa ja seuraava 12 kuukauden 

kuluttua, jolloin asukkaalla on jo tarkempi kuva siitä, miten korjausprosessi onnistui. 

Peltosaari-projekti toteutti kesällä 2011 ja tammikuussa 2012 kolmen vuokrakerrostalon 

asukashaastattelut Peltosaaressa. Mallina käytettiin Golding Homesin asukashaastattelumallia. 

Haastattelujen tuloksista kerrotaan tarkemmin luvussa 9. 

Riihimäen kaupungin kaikki hallintokunnat ovat Peltosaari-projektin strategisia 

kumppaneita. Vaikka yhteistyö ei ole kaikilta osin vielä vastannut win win -tasoa, 

niin siihen pitää aktiivisesti pyrkiä. 

8.3 

Miten hallintokuntien välistä yhteistyötä voisi edistää 

Hallintokuntien välinen yhteistyö kunnissa ja kaupungeissa kangertelee. Miksi Aitoa 

halua yhteistyön parantamiseksi on ja yleisesti tiedostetaan, että yhteistyöllä parannettaisiin 

kuntalaisille tarjottavia palveluja ja ne tuotettaisiin myös edullisemmin. 

Hallintokuntien välisiä raja-aitoja on tärkeää madaltaa nopealla aikataululla, koska 

on varmaa, että sisäisen yhteistyön parantamisessa onnistuvat kunnat menestyvät 

paremmin myös kuntauudistuksessa ja -fuusioissa. 

Peltosaari-projektin kokemuksella voin sanoa, ettei hallintokuntien rajoja ylittävää 

yhteistyötä ole helppoa käynnistää, mutta se on tärkeää ja tavoiteltavaa. Esimerkiksi 

ilman sosiaali- ja terveystoimen osallistumista sosioekonomisten ongelmien 

vaivaaman asuinalueen uudistaminen ja imagon parantaminen ei yksinkertaisesti 

onnistu. Asukkaita on kohdattava, kuunneltava sekä myös autettava. Pelkästään 

ylimmän johdon sitoutuminen kehittämishankkeeseen ei riitä. 

Peltosaaren osalta voidaan olla tyytyväisiä siihen, että alueelle saatiin oma sosiaaliohjaaja 

1.4.2011 alkaen, joka ottaa asiakkaita vastaan Peltosaaren asumisklinikalla 

torstaisin ilman ajanvarausta. Lisäksi hän järjestää erilaista asukastoimintaa mm. 

maahanmuuttajaperheille. Perheisiin ja koteihin ulottuvassa sosiaalityössä tarvitaan 

kuitenkin aina kumppani. Mistä se löytyy Kriisitilanteissa tarvittaisiin ryhmä, missä 

olisi monenlaista osaamista mm. lastensuojelun, aikuissosiaalityön, terveydenhuollon 

ja A-klinikan näkökulmia. Tämä jäi vielä tässä vaiheessa toteutumatta Peltosaari-projektissa, 

mutta projekti jatkuu. 


63

9 Innovaatioita asukkaiden 

kohtaamiseen 


Yksi Peltosaari-projektin strategisista kehittämiskärjistä on asukkaiden aktivointi 

kehittämään omaa asuinaluettaan. Peltosaarelaisten asenteet projektia kohtaan olivat 

aluksi epäileviä ”projekteja tulee ja niitä menee”. Syitä tähän on monia, mutta 

yksi merkittävimmistä on ehkä aiempien kehittämishankkeiden päättyminen ilman 

konkreettisia näkyviä muutoksia asuinalueelle esimerkiksi talojen rakentamisia tai 

purkamisia. Pitää kuitenkin muistaa, että 2000-luvun alussa toimineet kaupungin 

perusturvan pyörittämät Peltsi Paremmaksi ja Pemari-hankkeet saivat merkittäviä 

tuloksia aikaan, kuten asukasisännöitsijän toimi Riihimäen Kotikulma Oy:hyn sekä 

Tellus-asukastupa Kotikulman asukkaiden käyttöön. 

Tässä luvussa kerrotaan Peltosaari-projektin malleista kohdata asukkaita. Näitä 

hankkeita on rahoitettu ympäristöministeriön Lähiöohjelmasta 2008–2011 sekä ARAn 

Asumisen uudistamisen -projektista. 

9.1 

Asumisklinikan perustaminen 

Projektin käynnistyessä keväällä 2010 kävi ilmi, että asuinalueen monenlaiset haasteet 

edellyttävät monikärkistä toimintastrategiaa, jonka toteuttamisessa tarvitaan kaikkien 

Riihimäen kaupungin hallintokuntien osaamista ja työtä. Lisäksi Peltosaari-projekti 

etsi myös muita yhteistyökumppaneita, joiden osaamista voidaan hyödyntää. 

Verkostomaista yhteistyötä käynnistämään perustettiin syyskuun alussa Peltosaareen 

asumisklinikka, Linnunradankatu 9 a:ssa. Tärkeimpänä tavoitteena oli edistää kaupungin 

hallintokuntien ja peltosaarelaisten toimijoiden yhteistyötä ja kumppanuutta 

peltosaarelaisten hyväksi. 

Klinikalla yhteistyötä käynnistelivät syksyllä 2010 projektin kumppaneina liikuntaja 

nuorisotoimi sekä Riihimäen Kotikulman asukasisännöitsijä. Liikuntatoimi järjesti 

sauvakävelyä ja muuta liikuntaa klinikkalähtöisesti. Lisäksi klinikalla järjestettiin 

terveyskioskitoimintaa projektin toimesta. 

Helmikuussa 2011 perustettiin Peltosaari Parlamentti, jonka kokoontuu myös asumisklinikan 

tiloissa. Samoin Parlamentin lukuisat kehittämisryhmät pitävät kokouksiaan 

klinikalla. 1.4.2011 asumisklinikalla aloitti alueen oma sosiaaliohjaaja torstaisin 

päivystysvastaanotot. Peltosaari-projektin asumiskoordinaattori toimii sosiaaliohjaajan 

työparina klinikalla. Kesällä 2011 asumisklinikan parvekkeella harjoiteltiin 

kaupunkiviljelyä, missä mukana oli nuorisotoimen kansainvälinen harjoittelija. 

Kesällä 2011 käynnistettiin asumisklinikalla kolmen purettavan vuokratalon asukkaiden 

kehityskeskustelut, mihin mallia oli haettu Englannista Kentistä Golding 

Homesilta. Keskustelussa olivat mukana valtiotieteellisen opiskelija pro gradu -tutkijana, 

Riihimäen Kotikulma Oy:n asukasisännöitsijä sekä Peltosaari-projektin projektipäällikkö 

ja asumiskoordinaattori. Lisäksi jokaisella haasteltavalla oli mahdollisuus 


tavata alueen sosiaaliohjaaja kehityskeskustelun päätteeksi. Haastattelut jatkuivat 

tammikuussa 2012. 

Syksyllä 2012 asumisklinikalla käynnistyivät maahanmuuttajataustaisten naisten 

kuntouttavan työtoiminnan ryhmä sosiaaliohjaajan vetämänä ja tammikuun lopulla 

2013 käynnistyivät Nuoret esiin -hankkeen sopparyhmät, missä tavoitteena on auttaa 

nuoria koulutuspaikan tai työpaikan saannissa sekä antaa 25–29-vuotiaille nuorille 

ihan konkreettisesti eväitä elämään mm. opettaa laittamaan ruokaa. Hankkeen taustalla 

on vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu. 

Maaliskuun alusta 2013 Peltosaari-projektin asumiskoordinaattori sekä Nuoret 

esiin -hankkeen nuorten valmentaja siirtyivät työskentelemään kokopäiväisesti Peltosaaren 

asumisklinikalle. Samalla haluttiin tuoda palveluja konkreettisesti asukkaiden 

luo paremmin saavutettaviksi. 

Asumisklinikan merkitys Peltosaaren asuinalueen aktivoinnissa on ollut tärkeä, 

vaikka hallintokuntien osallistuminen alkuvaiheessa olikin melko vähäistä. Peltosaari 

Parlamentin perustamisen myötä asumisklinikalla on ollut jopa aika ajoin tungosta 

ja tulinen tunnelma! Sosiaaliohjaajan asiakkaat ovat myös pikkuhiljaa huomanneet 

saavansa arvokasta apua omalta asuinalueeltaan. Asumisklinikan rooli kasvaa, kun 

toimijoiden määrä lisääntyy. Tavoitteena onkin, että kun Peltosaaren kylätalo rakennetaan 

arviolta vuonna 2015, siirtyy asumisklinikka toimimaan sinne. Tällä hetkellä 

asumisklinikan vuokra jyvitetään eri kehittämishankkeille. 

9.2 


Helmikuussa 2011 perustettiin Peltosaari Parlamentti jatkamaan asukastyöryhmän 

työtä. Tavoitteena oli perustaa laaja, vapaaehtoisten kehittämisryhmä, missä on mukana 

sekä peltosaarelaisia asukkaita että viranhaltijoita kaikista hallintokunnista sekä 

muita alueen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja. Parlamentissa on käyty vilkasta 

keskustelua alueen kehittämisestä. Erityisesti yleissuunnitelman lausuntovaiheessa 

helmikuussa 2012 keskustelu velloi vilkkaana. Parlamentti sekä projekti ovat toimineet 

tietynlaisena ”ukkosenjohdattimena” alueen kehittämistä puolustavien ja 

vastustavien välillä. 

Peltosaari Parlamentti on kokoontunut maaliskuuhun 2013 mennessä jo 20 kertaa. 

Jäsenet ovat jonkun verran vaihtuneet, mutta hyvä kehittämisen henki on vaan parantunut. 

Parlamentin muistiot ovat julkisia kaikkien luettavissa projektin nettisivuilta. 

Parlamentti on toiminut peltosaarelaisten äänitorvena ja antanut lausuntoja mm. 

pankkiautomaatin palauttamiseksi tai yleissuunnitelman kehittämiseksi. Liitteessä 

2 on Peltosaari Parlamentin antama lausunto ideakilpailusta ensimmäisessä kokouksessaan 

16.2.2011. 

Vuonna 2013 Peltosaari Parlamentissa toimi 18 vapaaehtoista kehittäjää ja viisi työryhmää. 

Vuosina 2011–2012 Parlamentissa toimi myös Terveyttä kulttuurista -ryhmä. 

Parlamentin työryhmät ja niiden vetäjät vuonna 2013 ovat: 

1. asukastyöryhmä / Jouni Mäkikunnas 

2. ympäristöt ja kauniit pihat -ryhmä / Marjatta Syvänen 

3. urheiluryhmä / Reijo Koivu 

4. tapahtumaryhmä / Jonna Kanerva 

5. asunto-osakeyhtiöryhmä / etsii vetäjää Sirkka Sampolan seuraajaksi. 

Mitä Parlamentin työryhmät tekevät Työryhmät on perustettu aktiivisen ryhmän 

vetäjän kiinnostuksen kohteiden mukaan; yhtä kiinnostaa siisti ympäristö ja kauniit 

kukkaistutukset, toista taas alueen omien olympialaisten järjestäminen tai vuokralla 

asuvien ja taloyhtiöiden yhteistyön kehittäminen. Kaikki ideat ja toimenpiteet ovat 


65

yhtä tärkeitä alueen kehittämisen kannalta. Parasta ovat innokkaat asukkaat, jotka 

saavat muita alueen asukkaita mukaan. Projektin rooli Parlamentin näkökulmasta on 

tapahtumista tiedottaminen ja ryhmien auttaminen kehitysideoiden toteuttamisessa. 

Peltosaari-projekti on kouluttanut alueen asukkaita energia-asioissa. Peltosaari 

Parlamentin asunto-osakeyhtiöryhmä vetäjänsä Sirkka Sampolan johdolla on järjestänyt 

viisi koulutusta asukkaille mm. ryhmäkorjauksesta, talojen peruskorjauksista 

ja elinkaarimalleista, taloyhtiön energiansäästömahdollisuuksista, aurinkosähköstä 

sekä kauko- ja maalämmöstä. Lisäksi alueen huoltoyhtiö Kotikulman Kiinteistöpalvelut 

Oy on antanut asukkaille energiansäästövinkkejä. Projekti järjesti myös 

energiaeksperttikoulutusta tavoitteena saada kootuksi asiantuntijaverkosto jokaiseen 

taloon Peltosaaressa. Energiaeksperttiasiaa viedään eteenpäin uudella hankkeella, 

mikäli rahoitus järjestyy. 

Peltosaari Parlamentti käytti kesällä 2012 kaksi viikkoa aikaa havainnointiin. Parlamentin 

jäsenet tekivät muistiinpanoja havaitsemistaan hyvistä ja huonoista asioista 

liikkuessaan alueella. Havainnot käytiin läpi syyskuun kokouksessa ja kielteisiin 

asioihin puututtiin. Samassa Parlamentin kokouksessa pohdittiin Riihimäen kaupungin 

arvoja ja miten ne toteutuvat Peltosaaressa. Miten turvallisuutta, viihtyisyyttä, arkielämän 

sujuvuutta ja vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia voidaan alueella 

edistää ja miten peltosaarelaisten toimeentulo voidaan taata Seuraavassa on listattu 

Parlamentin pohdinnan tuloksia, miten alueella pitäisi elää ja käyttäytyä: 

• kotini on linnani! 

• arvostan omaa asuinaluettani 

• pidän ympäristön siistinä 

• tervehdin naapureita 

• hyvät tavat kunniaan: kiitos, päivää ja anteeksi! 

• koko kylä kasvattaa ja kantaa vastuuta 

• en häiriköi klo 22.00 – 07.00 

• Peltosaari Parlamentin työryhmät kehittävät ja puhuvat muista hyvää 

• hymy valaisee päivän J 

Parlamentti on myös pyytänyt eri alojen asiantuntijoita kertomaan Parlamentin jäseniä 

kiinnostavista aiheista kokousten alkuun mm. lastensuojelusta, poliisin toiminnasta, 

SPR:N ystävätoiminnasta, maahanmuuttajien työllistymishankkeista, yleissuunnitelman 

kehittämisestä ja VVO:n Lahden asukastoiminnasta. 

Peltosaari Parlamentti perustettiin asukkaiden äänitorveksi ja sillä pyrittiin edistämään 

kansalaiskeskustelua. Peltosaaren kehittämisen kohdalla ei missään tapauksessa 

haluttu käydä uudistamistyöhön kuulematta asukkaita, vaan haluttiin aitoa 

vuorovaikutusta. Parlamentin rooli ”höyryjen” poistajana oli hyvä asia ja puhdisti 

ilmaa. Yli kahden vuoden aktiivisen toiminnan jälkeen Peltosaari Parlamentti on vakiinnuttanut 

asemansa alueen kehittäjänä ja on ollut aktiivisesti tuomassa asukkaita, 

viranhaltijoita, kehittäjiä ja päättäjiä samalla puolelle pöytää. 

Yksi Parlamentin jäsenten tärkeä tehtävä on viedä kehittämisen viestiä muille 

asukkaille ja tuoda viestiä kaupungin päätöksentekoon ja toimintaan. Jäsenyys tuo 

tietenkin myös mukanaan vastuuta. Parlamentin jäseniä kuunnellaan sekä heidän 

sanomisiinsa uskotaan ja luotetaan. 

9.3 

Asukashaastattelut 

Peltosaaren ideakilpailun yhteydessä ilmoitettiin kilpailuun osallistujille, että tavoitteena 

on purkaa Peltosaaresta huonossa kunnossa olevia kerrostaloja 5–6 kappaletta 

sekä lisäksi huonokuntoiset liikekeskuksen rakennukset. Ideakilpailun ratkettua Peltosaari-projekti 

käynnisti asukashaastattelut asumisklinikalla osana ARAn Asumisen 


uudistamisen -projektia. Haastatteluun kutsuttiin kolmen purettavan talon (Merkuriuksenkatu 

9 ja Linnunradankatu 25–29) asukkaat. Haastattelut tehtiin elo-syyskuussa 

2011 ja tammikuussa 2012. 

Haastatteluun lähetettiin henkilökohtainen kutsu ja jokaiselle varattiin tunti aikaa. 

Haastattelu-ryhmässä olivat Peltosaari-projektin projektipäällikkö, asumiskoordinaattori, 

Riihimäen Kotikulma Oy:n asukasisännöitsijä sekä valtiotieteellisen tiedekunnan 

pro gradu -opiskelija. Lisäksi jokaisella haastatteluun osallistuneella oli 

mahdollisuus osallistua haastattelun 2. vaiheeseen eli käydä sosiaaliohjaajan luona 

saamassa neuvontaa ja ohjausta julkiseen palveluverkostoon. 

Ensimmäisen haastateltavan talon asukkaista paikalle saapui 66 %, mikä oli ilahduttavan 

hyvä tulos. 

Haastattelun kulku ja sisältö oli seuraava (ks haastattelujen runko, liite 3): 

1. Lyhyt Peltosaari-projektin esittely 

2. Yleiset kysymykset: 

1. haastateltavan ikä, sukupuoli 

2. asumisaika Peltosaaressa 

3. kokemuksia talosta/alueesta 

4. asumistarpeet tulevaisuudessa 

5. asumismuodon vaihto esim. omistusasuntoon 

6. haluaako muuttaa pois Peltosaaresta 

7. jos/kun talo korjataan, haluaako muuttaa takaisin Peltosaareen 

8. Peltosaaren maineesta 

9. alueen turvattomuudesta 

10. Peltosaaren hyvistä puolista ja epäkohdista 

11. yhteisöllisyydestä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista 

12. kiinnostaako kierrätys, ekologisuus ja energia-asiat 

3. henkilökohtaiset kysymykset: työ, hyvinvointi, koulutus 

Asukashaastattelun tuloksia 

• vastaajat asuneet Peltosaaressa keskimäärin 9 v 

• 1/3 on halukkaita muuttamaan pois, 2/3 vastaajista aikoo asua jatkossakin 

Peltosaaressa 

• 14/19:sta haluaa muuttaa takaisin Peltosaareen talon korjauksen jälkeenkin! 

• vain 3/19 on harkinnut asumismuodon vaihtamista, 16/19 aikoo asua jatkossakin 

vuokralla. 

• 12/19 eli 63 % vastaajista ajattelee että Peltosaari on alueena mainettaan parempi 

• palvelut ovat lähellä, mutta lähes kaikki toivovat pankkiautomaattia ja kioskia 

takaisin 

• turvattomia paikkoja: tunneli ja ravintolan edusta yöllä. 10/19:sta vastaajasta 

kokee Peltosaaren turvalliseksi asuinalueeksi. 

• 13 vastaajaa 19:sta viihtyy hyvin alueella 

• 74 % vastaajista piti Peltosaaren erityisen hyvänä puolena sijaintia 

• 17/19:sta vastaajasta on kiinnostunut energia-asioista ja kierrätyksestä 

• työttömyysprosentti 26 % 

Haastattelujen tuloksista voidaan päätellä, että purettavissa taloissa asuu alueella 

viihtyviä ihmisiä, joista suurin osa haluaa asua tulevaisuudessakin Peltosaaressa ja 

nimenomaan vuokra-asunnossa. Haastateltavat ovat asuneet alueella jo melko pitkään 

ja pitävät Peltosaarta alueen mainetta parempana. Erityisesti Peltosaaren hyvä 

sijainti osana Riihimäen matkakeskusta nousi esille haastatteluissa asumisetuna. 


67

Peltosaaren maineesta tehdään parhaillaan pro gradu -tutkimusta Helsingin yliopiston 

valtiotieteellisessä tiedekunnassa Peltosaaren Nuoret esiin -hankkeen nuorten 

ohjaajan Perttu Jämsénin toimesta. Tutkimusmateriaalina toimivat nauhoitetut asukashaastattelut. 

Seuraavassa sosiaaliohjaajan huomioita asukkaiden kohtaamisista: 

• haastatelluista 10/19 aktiivisessa sosiaalitoimen asiakassuhteessa 

• asiakkaiden rekisteritiedot tarkistettiin haastattelun aikana ja ne päivitettiin 

• uusia asiakkuuksia ei perustettu 

• julkisen palveluverkoston piiriin ohjattiin 11 asukasta, joista 8:lla on jo asiakkuus 

olemassa ko. palvelussa -> löydettiin 3 uutta palvelun tarvitsijaa 

• kaikki haastateltavat saivat sosiaaliohjaajan käyntikortin 

• 4:lle/19 annettiin toimeentulotukihakemus. 

Sosiaaliohjaajan haastattelu oli tärkeä, koska hän tuli samalla asukkaille tutuksi sekä 

sai autettua peltosaarelaisia julkisen palveluverkoston piiriin. 

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, 

että heiltä kysytään mielipidettä ja ideoita oman asuinalueen kehittämiseen. 

Haastattelujen aikana kävi ilmi ns. ”Peltosaaren henki”, joka on ” muuta Riihimäkeä 

urbaanimpaa ja vapaampaa elämänmuotoa”. Lisäksi asukkaat kertoivat seuraavia 

asioita, joihin toivottiin muutosta: yleinen siisteys alueella paremmaksi, romuautot 

pois parkkipaikoilta, julkijuopottelu liikekeskuksen ympärillä kuriin, kaahailu lopetettava 

jalkakäytävillä, talot ja ilmastointi kuntoon, parkkipaikat kunnostettava 

ja alueen sekavat opasteet uusittava. Asukkaita on opetettava asumaan, jotta ”hällä 

väliä” -meininki vähenee. 

Edellä mainittuihin seikkoihin puuttui välittömästi Peltosaari Parlamentin asukastyöryhmä, 

joka ryhtyi laputtamaan romuautoja ja kunnostamaan talojen roska- ja 

kierrätyspisteitä. Julkijuopottelun estämiseksi penkit oli poistettu Peltosaaren liikekeskuksesta 

jo kesäkuussa 2010. Lisäksi Parlamentti lähetti kauppiaalle vetoomuksen 

olla myymättä alkoholipitoisia juomia päihtyneille. Runsaasti asukkaita puhuttava 

pysäköintipaikkojen siirto ja kunnostaminen on osa Peltosaaren uutta yleissuunnitelmaa 

ja otetaan uudistamisessa huomioon. 

Kuva 36. Työllisyystilanne kesällä 2011 asukashaastatteluissa mukana olleessa talossa. 


Turvallisuus ennen kaikkea! (Blogikirjoitus 3/2012) 

Yksi Riihimäen kaupungin arvoista on turvallisuus, jota halutaan vahvistaa myös 

uudistuvassa Peltosaaressa. Parlamentti käynnisti viime vuoden kesäkuun kokouksessa 

arvokeskustelun miettimällä, mitä tarkoittaa peltosaarelaisen asukkaan 

näkökulmasta: Riihimäellä on turvallista, viihtyisää, arkielämä on sujuvaa, helppo 

osallistua ja vaikuttaa. 

Turvallisuus nousi niin keskeiseksi keskustelunaiheeksi, että projekti päätti kysyä 

asiasta asukashaastatteluissa elokuussa 2011. Puolet Merkuriuksenkatu 9:n 

asukkaista arvioi Peltosaaren turvalliseksi asuinalueeksi. Turvattomina paikkoina 

pidettiin ravintolan edustaa ja asematunnelia yöaikaan. Lisäksi asukkaat toivoivat 

parempaa valaistusta koko asuinalueelle, kun uutta yleissuunnitelmaa aikanaan 

toteutetaan. 

Sama kysymys esitettiin Linnunradankatu 25 ja 29:n asukkaille tammikuussa 2012. 

Vastaajat kokivat Peltosaaren pääasiallisesti turvalliseksi alueeksi; kolmasosa vastaajista 

piti Peltosaarta jopa täysin turvallisena asuinpaikkana. Kaupan, baarin 

ja asematunnelin edustat mainittiin joskus turvattomina. Eniten turvattomuutta 

aiheuttavat päihteiden käyttäjät, joita Peltosaaressa on vastaajien mielestä liikaa. 

Erityisesti huumeiden käyttäjät mainitaan. Lisäksi se, että joidenkin talojen ulko-ovet 

jätetään öisin auki, aiheuttaa turvattomuutta ja pelkoa. Nuorten holtiton 

kaahailu autoilla jalkakäytävillä on myös turvallisuusriski, johon on puututtava. 

Vastauksissa korostettiin myös jokaisen ihmisen omaa harkintaa ja riskinottoa öiseen 

aikaan liikuttaessa. 

Peltosaaren kehittämisessä turvallisuuden parantaminen on keskeinen tavoite. 

Rakentamalla ja korjaamalla voidaan toki edistää turvallista asumista. Riittävä 

valaistus lisää viihtyisyyden lisäksi myös turvallisuutta. Kuitenkin ihminen voi 

tuntea turvattomuutta kaikissa elämänvaiheissa. Turvallisuutta lisäävät onnellinen 

lapsuus turvallisessa ympäristössä, mahdollisuus kasvaa ja oppia päiväkodissa ja 

koulussa, missä kiusaamista ei sallita ja oikeus turvalliseen koulu- ja työmatkaan. 

Elämän edetessä turvattomuutta tuovat odottamattomat asiat kuten työttömyys, 

taloudellinen epävarmuus ja sairaudet. Ikäihmisille turvallisuus on erittäin tärkeä 

asia; halutaan varmistaa, että apua on nopeasti saatavilla, jos sitä tarvitaan. Lisäksi 

elämisen laatua parantavat apuvälineet halutaan edistämään turvallisuutta. 

Maaliskuun kokouksessa Peltosaari Parlamentti jatkaa keskustelua turvallisuuden 

parantamisesta. Parlamentin toimintaryhmiltä toivotaankin omia näkemyksiä 

asiaan. Parlamentin kokoukseen on kutsuttu myös virkavallan edustajia miettimään, 

miten kaikenikäisten peltosaarelaisten turvallisuutta arjessa voidaan parantaa. 

Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia! 

Terveisin: Irene 

Peltosaari-projektin projektipäällikkö 


69

Asukashaastattelujen tuloksista piirrettiin posteri, joka kiteyttää asukkaiden mainitsemat 

ongelmat Peltosaaressa. Nuoren graafikon Niko Metsälän piirtämässä julisteessa 

näkyy asukashaastatteluissa esille tulleita kehitettäviä asioita: riittämättömän 

valaistuksen mukanaan tuomaa turvattomuutta, talojen seiniin piirrettyjä ”töhryjä” 

ja keskelle kylää hylättyjä romuautoja. Toisaalta taas eri ikäiset ja näköiset peltosaarelaiset 

elävät sovussa rintarinnan auringonkukkapelloistaan tunnetulla alueella ja 

toivottavat kaikki tervetulleiksi kotiinsa. 

Asukashaastattelut olivat alueen maineen ja imagon kannalta tärkeitä. Asukkaat 

olivat selvästi valmistautuneet haastattelutilanteeseen - jotkut jopa jännittivät sitä. 

Jokaisen haastattelun aluksi rupateltiin ja kahviteltiin porukalla, mikä hälvensi epäluuloja 

ja rentoutti tilannetta. 

Haastatteluryhmä oppi keskusteluista paljon ja totesi yksimielisenä, että keskusteluja 

pitäisi jatkaa muissakin taloissa. Lisäksi haastattelujen perustella kävi selväksi, 

että suomalainen asenne vuokralla asuvia kohtaan on edelleenkin varsin negatiivinen. 

Haastatteluihin osallistuneet olivat tyytyväisiä siitä, että kerrankin kysytään 

heidän mielipidettään siitä, miten omaa asuinaluetta pitäisi kehittää. 

”vuokralainen ei ole yhtä kuin moniongelmainen” 

9.4 

Kummitoiminta 

Ajatus Peltosaaren alueen kummitoiminnasta heräsi jo kilpailuseminaarissa helmikuussa 

2011, kun Laurean sidosryhmäjohtaja Leena Peltosaari valittiin alueen kummiksi. 

Sittemmin kummikirjoja on jaettu jo kymmenen. Kummitoiminnalla pyritään 

sitouttamaan Peltosaaren kehittämiseen aluekehittämisen asiantuntijoita sekä kellok- 

Nro: 1 

KUMMIKIRJA 

Sinikka Peltola 

Kutsuttu Riihimäen Peltosaaren 

asuinalueen kummiksi 

23.5.2012 Riihimäellä 


Jonna Kanerva 

Kuva 37. Asukkaiden kehityskeskustelujen 

posteri. (Kuva: Niko Metsälä) 

Kuva 38. Riihimäen teknisen keskuksen 

eläkkeellä olevan hallintopäällikön Sinikka 

Peltolan kummikirja on numero ykkönen. 


kaita, jotka vievät hyvää viestiä omille verkostoilleen. Lisäksi kummien kokemukset 

ja näkökulmat ovat arvokkaita Peltosaaren kehittämiselle. 

Monesti projektin aikana olen pohtinut asukkaiden aktivointitoimenpiteiden tehoa 

oman kokemukseni kautta. Ongelmien ydin on kristallisoitunut mielessäni työttömyyteen 

ja sitä seuraavaan syrjäytymisvaaraan ja köyhyyteen. Olen koonnut oman 

kymppimallin, jonka uskoisin helpottavan asuinalueiden lisäksi myös monen suomalaisen 

perheen arkea. 

Mallin idea on ihmisten tukemisen yksinkertaistaminen sekä tuen tarvitsijan ja 

saajan sekä tuen myöntäjän näkökulmasta. Työttömät ihmiset ovat joutuneet kammottavaan 

tukiviidakkoon, mistä ei voi enää selvitä ilman jatkuvaa opastusta ja 

konsultaatiota. Lisäksi kymppimallilla tavoitellaan ihmisten tasapuolista ja oikeudenmukaista 

kohtelua Suomessa. 

9.5 

Kymppimalli syrjäytymisen ehkäisyyn 

Uudistettavilla asuinalueilla asuu yleensä keskimääräistä vähemmän koulutettuja 

ihmisiä, joista monet ovat työttömiä ja syrjäytyneitä - jopa moniongelmaisia. Puhutaan 

asuinalueen sosioekonomisista ongelmista. Edellä mainitut ongelmat aiheuttavat 

köyhyyttä ja toivottomuutta. Miten toivottomuus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin Periytyykö 

työttömyys ja syrjäytymisalttius Miten ihmisiä autetaan takaisin yhteiskuntaan 

Esitän seuraavassa omaan kokemukseen perustuvan mallin, joka toisi apua 

myös asuinalueiden ongelmiin: 

1. siirrytään v. 2015 alusta SuomiPalkka-järjestelmään, mikä antaa jokaiselle 

suomalaiselle työttömälle 18-vuotta täyttäneelle tasapuolisen toimeentulon ja 

turvan 

2. SuomiPalkalla korvataan KAIKKI muut tukimuodot: työttömyys-, asumis-, 

toimeentulo- jne. 

3. SuomiPalkan suuruus määritellään niin, että sillä elää ja asuu kohtuullisesti 

Suomessa 

4. yksinhuoltaja- ja lapsiperheitä tuetaan lapsikorotuksilla 

5. 7-18–vuotiaille lapsille ja nuorille kohdennetaan digitaalista harrastusrahaa 

200 €/a 

6. 18-29–nuorisotakuun toimia vahvistetaan: jokainen nuori otetaan tehostettujen 

työllistämis- ja koulutustoimien piiriin 

7. SuomiPalkan lisäksi jokainen voi halutessaan tehdä vapaaehtoista työtä ja 

kerätä bonuspisteitä mm. palvelukodeissa tai tehdä pätkätöitä 500 euroon 

saakka kuukaudessa ilman verovaikutuksia tai SuomiPalkan menetyksiä 

8. turha ja rasittava koulutusrumba jää pois niiden osalta, joille siitä ei ole hyötyä 

eikä haluja 

9. halukkaita koulutetaan tosissaan ja heille etsitään harjoittelu- ja työpaikat 

10. tukiviidakon paperipyörityksestä vapautuu valtava asiantuntijoiden joukko 

ihmisten kohtaamiseen: jalkaudutaan, kuunnellaan, etsitään keinoja ja välitetään. 

Autetaan ihmisiä yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi, joilla on halu 

ja kyky pitää huolta itsestään ja läheisistään. 

Edellä kuvatulla mallilla lopetetaan vanhanaikainen paperinpyöritys ja siirrytään 

digiaikaan mm. pätkätöiden ilmoittamisen osalta (pankkitunnistus). Kaiken lisäksi 

jokainen suomalainen voi tuntea itsensä taas arvokkaaksi ihmisenä, joka on Suomi- 

Palkkansa ansainnut. 


71

10 Asumisen palvelujen kehittäminen 

peltosaarelaisille 

Peltosaarelaisten päivittäiset palvelut ovat osittain karanneet pääradan toiselle puolelle; 

apteekkia, kioskia ja pankkiautomaattia asuinalueelta ei enää löydy. Eniten 

asukkaat kaipaavat pankkiautomaattia, jota ei useista pyynnöistä ja vetoomuksista 

ole saatu palautettua. Nyt Peltosaaressa odotetaan kylätalon rakentamista, johon 

keskitettäisiin palveluja asukkaille; mm. internet-kahvila, kirjasto, asumisklinikka, 

kierrätys, kohtaamis- ja harrastetiloja. Alueen kehittämisen edetessä ja Kylätaloa 

odotellessa asukkaiden palvelutarpeita selvitetään Peltosaari-projektin hankkeissa. 

10.1. 

Alueellisen sosioekonomian vaikutus 

asuinalueen kehittämiseen 

Perttu Jämsén 10 

10.1.1 

Johdanto 

Tässä kirjoituksessa käsittelen niitä haasteita, joita verraten heikko sosioekonominen 

asema Peltosaaren kehittämiselle asettaa, ja pyrin kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen 

viitaten tarkastelemaan Peltosaarta myös ulkomaisten esimerkkien valossa. 

Vaikka vertailukohtia löytyy kotimaastakin, on toisinaan hyödyksi lähteä merta 

edemmäs kalaan. 

Kaupunkialueiden kehittämisessä on toki huomioitava aluekohtaiset ja kansalliset 

erityispiirteet, mutta kaupunkien ja muuttoliikkeiden kohdalla on nähtävissä myös 

yleisempiä, jopa globaaleja lainalaisuuksia. Tällaisia ovat paitsi asuinalueen maineen 

vaikutus asukkaiden muuttohalukkuuteen, myös asumiseen liittyvien mahdollisuuksien 

ja pakkojen rajanveto, jota heikentyneestä maineesta kärsivillä alueilla kaikkialla 

maailmassa käydään. 

En käy tässä yhteydessä tarkemmin läpi Peltosaaren sosiaalista ja alueen sisäistä 

taloudellista tilannetta, vaan totean Vaattovaaran ja kumppaneiden tavoin Peltosaaren 

kehittämisen haasteiden liittyvän teknisen perusparannuksen ohella pääasiassa 

alueen sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Sosioekonomisen ympäristön 

kuvaajiksi tässä yhteydessä riittänevät 27 prosentin työttömyys ja passiiviväestön 

osuus asukkaista, joka osassa vuokrataloaluetta ylittää 50 % (Ratvio, Vaattovaara, 

Kortteinen, 2009). 

10 Perttu Jämsén on valtiotieteen ylioppilas ja Nuoret esiin -hankkeen valmentaja. Hänen pro gradunsa 

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa käsittelee Peltosaaren alueen mainetta. Jämsén on 

koonnut tutkimusaineistonsa Peltosaaren asukashaastatteluista elokuussa 2011 ja tammikuussa 2012. 


10.1.2 

Miten alueen sosioekonominen tilanne vaikuttaa muuttoliikkeisiin 

Asuinalueen sosiaalisen ympäristön kehittämisen kannalta on tärkeää tiedostaa paitsi 

alueen vetovoimatekijät, myös ne objektiiviset ominaisuudet, jotka vaikuttavat 

muuttoliikkeisiin alueelta poispäin. Koulutetun ja työssäkäyvän väestön valikoivaa 

poismuuttoa voidaan pitää universaalina huonomaineisten asuinalueiden ongelmana, 

joka parhaimmillaan vain vaikeuttaa alueen kehittämistä, mutta pahimmillaan 

voi estää sen kokonaan. 

Asukkaiden muuttohalukkuuteen vaikuttaa henkilökohtaisen asumiskokemuksen 

lisäksi se, mitä he kuvittelevat muualla kaupungissa asuvien ihmisten ajattelevan 

heidän asuinalueestaan. Kutsun tätä käsitystä Permentierin, Van Hamin ja Boltin 

(2008) tapaan asuinalueen havaituksi maineeksi (”perceived reputation”). Heidän 

mukaansa asuinalueen havaittu maine on muuttamiskäyttäytymistä tutkittaessa 

asukastyytyväisyyttä parempi mittari, sillä se antaa luotettavamman kuvan todellisista 

muuttoaikeista. Vertailun vuoksi: asukas saattaa kertoa olevansa tyytyväinen 

nykyiseen asuinalueeseensa, mutta silti harkita muuttoa pois alueelta alueen huonon 

maineen vuoksi. (Permentier, van Ham, Bolt, 2008) 

Alueen sosioekonomisella tilanteella on osoitettu olevan vaikutusta asukkaiden 

muuttoaikeisiin myös suoraan (esim. Clark et al, 2006; South et al, 2005; Van Ham 

& Feijten, 2008), mutta alueen kehittämisen kannalta on hyödyllisempää tarkastella 

havaittua mainetta, sillä useasta osatekijästä koostuvana käsitteenä se antaa paremmat 

mahdollisuudet vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen. 

Havaitun maineen taustalla vaikuttavat henkilökohtaisten asumiskokemusten 

lisäksi asuinalueen objektiiviset ominaisuudet: etninen kokoonpano, rikollisuuden 

esiintyvyys, sijainti kaupungin keskustaan nähden, asukastiheys, sekä alueen sosioekonominen 

koostumus (Permentier, van Ham, Bolt, 2008, 2166). Näiden muuttujien 

valossa Peltosaaressa voi nähdä erittäin paljon hyvää: vuokra-asukkaiden haastatteluissa 

korostuivat erityisesti loistava sijainti, hyvät ulkoilumahdollisuudet, sekä 

väljästi rakennettu asuinympäristö. Negatiivisista ominaisuuksista nousivat esiin 

katukuvassa näkyvät sosiaaliset ongelmat ja erityisesti ikääntyneiden asukkaiden 

turvattomuuden kokemukset. 

10.1.3 

Kohti tasapainoista asukasrakennetta 

Yksittäisen asuinalueen kehittämisessä on useimmiten tavoitteena tasapainoinen 

asukasrakenne. Nykyisellään Riihimäen kaupungin kaikista vuokra-asunnoista noin 

puolet sijaitsee Peltosaaressa: voidaan siis puhua voimakkaan vuokratalovaltaisesta 

asuinalueesta. Riihimäen kaupunki käynnisti vuosi sitten asuntostrategiatyön, jonka 

yhteydessä myös vuokra-asuntostrategia uudistetaan. 

Työryhmä määritteli myös kaupungin asuntostrategian kannalta vahvuudet, 

heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuuksista voidaan mainita mm. Riihimäen 

sijainti metropolin vaikutusalueella sekä hyvät liikenneyhteydet, mikä koskee myös 

Peltosaaren uudistusta. Heikkouksia ovat esim. raakamaan vähäisyys, vuokratason 

korkeus, vuokratalojen peruskorjausten suuri tarve sekä niiden taloudellinen tilanne. 

Kaupungin kasvu luo mahdollisuuksia monipuolisten asumismuotojen kehittämiseen. 

Kaupunkirakennetta voidaan tiivistää ja vuokra-asuntokantaa kehittää ja 

uudistaa. Peltosaaresta on mahdollisuus saada moni-ilmeinen, moderni kaupunginosa, 

jossa kehitettyjä hyviä toimintatapoja on mahdollista soveltaa myös muihin 

alueisiin. Uhkina koettiin mm. raakamaan hankinnan epäonnistuminen, kaupungin 

taloustilanne sekä asunnottomuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen. Kesään men- 


73

nessä asuntostrategia-työryhmä määrittelee toimenpideohjelman, eli tavoitteet ja sen, 

miten tavoitteet saavutetaan. 

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että asukasrakenteen tasapainottamiseksi kehitettävän 

alueen tulee näyttäytyä houkuttelevana ja turvallisena asuinpaikkana alueella 

jo asuvan väestön lisäksi opiskelijoille, työssäkäyville, sinkuille sekä lapsiperheille. 

Usein kuitenkin joudutaan tilanteeseen, jossa lähialueilta ei löydy riittävästi sisäistä 

kysyntää, jotta asuinalueen laajamittainen kehittäminen olisi taloudellisesti järkevää. 

Sosioekonominen tilanne vaikuttaa koetun maineen lisäksi myös alueen maineeseen 

muualla kaupungissa (Permentier, van Ham, Bolt 2008), joten alueen maineen 

parantamiseen tähtäävillä toimilla – olivat ne sitten työllisyyshankkeita tai vaikkapa 

positiivista mielikuvaa luovia asukastapahtumia – voidaan katsoa olevan todellista 

merkitystä sisäisen kysynnän synnyttämisessä alueelle. Myös ulospäin suuntautuva 

aktiivinen tiedottaminen alueen kehittämisestä on maineen parantamisen kannalta 

ensiarvoisen tärkeää. 

Peltosaaren ehdoton vetovoimatekijä on alueen sijainti: sujuvat liikenneyhteydet 

pääradan varrella, sekä keskustan palveluiden hyvä saavutettavuus. Sijainti ei kuitenkaan 

yksistään riitä synnyttämään tarvittavaa kysyntää Peltosaaressa asumiselle 

niin pitkään kun toisessa vaakakupissa painavat alueen heikentynyt maine ja katukuvassa 

näkyvät sosiaaliset ongelmat. Alueen kestävän kehittämisen kannalta on 

oleellista saada vakuutettua alueelle tavoiteltavat asukassegmentit siitä, että seinien 

ja kattojen lisäksi myös Peltosaaren sosiaalista ympäristöä kehitetään tuloksellisesti 

ja sitoutuneesti. 

10.2 

Liikuntaa ja urheilua peltosaarelaisille 

Riihimäen kaupungin liikuntaja nuorisotoimi ovat järjestäneet Peltosaaressa runsaasti 

asukastoimintaa eri-ikäisille. Molemmat hallintokunnat olivat aktiivisesti mukana 

Peltosaari-projektin asumisklinikalla alusta asti sekä myös Parlamentin toiminnassa. 

Liikuntatoimen perheliikuntatapahtumat ja maahanmuuttajille tarkoitetut tapahtumat 

ovat olleet erittäin suosittuja ja keränneet satoja liikunnasta kiinnostuneita lauantaitapahtumiin. 

Tapahtumien merkitys Peltosaaren uudistamisessa ja asukkaiden 

kotouttamisessa on merkittävä. 

Kuva 39. Maahanmuuttajien ja perheiden liikuntatapahtumien ilmoitukset. 


Lisäksi Riihimäen kaupungin liikuntatoimen rakentama parkour-alue Peltosaaren 

koulun yhteyteen on tuonut koululaisille uutta liikkumisen iloa. Aluetta hyödynnetään 

myös koulun kentällä järjestettävissä tapahtumissa mm. alueen omissa Olympialaisissa, 

jonka järjestää Parlamentin urheiluryhmä. 

Kuva 40. Peltosaaren parkour-alue. 

Peltosaari Parlamentin urheiluryhmä on järjestänyt ryhmän vetäjän Reijo Koivun 

johdolla useita urheilu- ja liikuntatapahtumia Peltosaaressa. Peltosaaren omat Olympialaiset 

on järjestetty jo kahdesti (ks. ilmoitus olympialaisista, liite 7). Lisäksi on 

saappaanheittotapahtumia, frisbee-golfia, hiihtokilpailuja jne. Urheilutapahtumissa 

on ollut mukana myös Riihimäen Kiistaveikot, Tellus-asukastupa sekä Peltosaari-projekti. 

10.3 

Koulu keskellä kylää 

Peltosaaren koulu sai keväällä 2012 Centre of Excellence (CoE) -kunniamaininnan 

uusimman opetusteknologian käyttämisestä opetuksessa. Seuraavana 13.3.2012 projektin 

nettisivuilla julkaistu blogi aiheesta: 

Onnea Peltosaaren koululle Centre of Excellence -tittelistä! 

Peltosaaren koulu tunnetaan paitsi Liikkuva koulu -hankkeesta myös ennakko-luulottomasta 

opetuksesta uusimman opetusteknologian avulla. Tiistaiaamuna 

13.3.2012 Peltosaaren koulun juhlasaliin kokoontui oppilaita, opettajia, kutsuvieraita 

sekä median edustajia juhlistamaan koululle myönnettyä Centre of Excellence (CoE) 

-titteliä. 

Koulun opettaja Sirpa Arkko, joka projektin aikana on saanut lempinimen aktiivi-Sirpa, 

esitteli oppilaiden kommentteja ja kertomuksia siitä, mitä aktiivitauluilla 


75

on tehty ja mikä oppilaiden mielestä on ollut kaikkein kivointa. Tosi mukavaa oli 

huomata, että uudesta opetusteknologiasta olivat innostuneita paitsi opettajat myös 

oppilaat. Hieno juttu. 

Pääsin itsekin viime vuonna Peltosaaren koululla kokeilemaan oppimistauluja ja 

ihailemaan oppilaiden ilmeikkäitä tarinoita, joita taulujen ja niihin liittyvän teknologian 

avulla oli saatu aikaan. En ollut uskoa silmiäni, miten upeita ja värikkäitä tarinoita 

oppilaat olivat saaneet aikaan. Tärkeää oli myös se, että työt oli tehty porukalla. 

Koulun saaman palkinnon myötä virisi monia kehittämisajatuksia liittyen Peltosaaren 

nollaenergiakylätaloon ja sen hyödyntämiseen yhteisöllisyyden lisäksi myös 

opetuksessa. 

Peltosaari-projekti onnittelee Peltosaaren koulua erinomaisesta työstä sekä kiittää 

koko sivistystoimea erittäin hyvästä yhteistyöstä. 

Terveisin: Irene 

Peltosaari-projektin projektipäällikkö 

Peltosaaren koulu osallistui myös Opetushallituksen Liikkuva koulu 2010 - 2012 

-hankkeeseen. Peltosaaren koulu perusti urheiluluokan alkamaan 2013 syksyllä. Valitettavasti 

hakijoita ei toistaiseksi ole ilmaantunut riittävästi. 

10.4 

Topinkulmassa 4H 

Peltosaari-projekti vuokrasi tyhjäksi jääneen ”Ärrän” tilan Peltosaaren liikekeskuksesta 

kesällä 2011. Tilassa toimi yli puolen vuoden ajan Terveyttä kulttuurista -työryhmän 

vetäjä Liisa Hakkarainen sekä urheiluryhmä Reijo Koivun johdolla. 

Elokuusta 2012 Riihimäen 4H aloitti alakoululaisten iltapäiväkerhotoiminnan Topinkulman 

nimellä. Peltosaaren koulun alakoululaiset ovat ottaneet iltapäiväkerhon 

omakseen. Kerhossa käy säännöllisesti pari kymmentä lasta ja kaikkiaan 80 lasta 

on käynyt tutustumassa kerhon tiloihin ja toimintaan. 4H kannustaa lapsia kahden 

ohjaajan voimin lukemaan läksyjä, piirtämään, pelaamaan pelejä ja askartelemaan. 

10.5 

Nuorisotyö mukana Peltosaarelaisten arjessa 

Marko Laitinen 

Peltosaaren alue on nuorisotyössä yksi kaupungin nuorisotyön keskeisistä toiminta-alueista. 

Voidaan sanoa, että nuorisotyö on osa Peltosaarta. Peltosaarelaisille on 

tarjottu jo lähes 40 vuotta nuorisopalveluja lähipalveluna. Alueella on toiminut kaupungin 

nuorisotila vuodesta 1977 lähtien. Peltosaaren nuorisotila eli Peltsin Clubi 

sjaitsee Peltosaaren koulun rakennuksessa. 

Peltosaari on aina ollut nuorisotyön näkökulmasta erinomainen paikka tarjota 

nuorille ohjattua vapaa-ajan toimintaa ja osallistua osaltaan nuorten kasvatukseen 

yhteistyössä koulun ja alueen vanhempien kanssa. Suhteellisen pienellä ja tiiviillä 

alueella asuu paljon lapsia ja nuoria. Nuorisopalveluille on ollut kysyntää aina. 

Haasteena on aika ajoin ollut se, että kysyntää nuorisotyölle on jopa resursseihin 

nähden liikaakin. Nuorisotila on käynyt välillä liian pieneksi kooltaan eikä entinen 

talonmiehen asunto ole pohjaratkaisultaan kaikkein ihanteellisin nuorisotilatoimintaa 

ajatellen. Myös henkilöstöresursseja, etenkin erityisnuorisotyön resurssia alueella 

kaivataan jatkuvasti enemmän kuin sitä on tarjota. 


Kun Peltosaari-projekti alkoi, oli selvää, että nuorisotyö haluaa olla hankkeessa 

vahvasti osallisena. Koko alueen kehittäminen kestävän kehityksen hengessä, 

asukkaiden osallistaminen, lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden lisääminen sekä 

tulevaisuudenvisiot nuorisotyön toimintatilat sisältävine kylätaloineen ovat mielenkiintoisia 

ja edistettäviä asioita. 

10.5.1 

Kaupunkiviljelyhanke osana Peltosaari -projektia 

Nuorisoyksikkö toteutti Peltosaaressa asuinalueella syötävien kasvien kaupunki-viljelyhankkeen. 

Hanke oli yksilökohtainen eurooppalainen vapaaehtoisprojekti (EVS), 

jonka tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille mielekästä vapaa-ajantoimintaa, opastaa 

ekologiseen ajatteluun ja ruoan tuotantoon sekä oman lähiympäristön arvostamiseen 

sekä rohkaista monikulttuuriseen kanssakäymiseen. Hankkeessa työskenteli 

nuorisoyksikön työntekijöiden lisäksi nuori vapaaehtoistyöntekijä Jachym Skoda 

Tšekin tasavallasta. 

Kaupunkiviljelyhankkeen tavoitteena oli tarjota lapsille ja nuorille mielekästä vapaa-ajantoimintaa, 

opastaa ekologiseen ajatteluun ja ruoan tuotantoon lähiympäristössä 

sekä oman lähiympäristön arvostamiseen. Nykyään ei ole itsestään selvää mistä 

ruokamme oikeastaan tulee. Viljelyprojekti antoi konkreettisen näytön siitä, mitä itse 

voimme tehdä. Samalla lapset ja nuoret näkivät konkreettisesti, miten ruokaa voidaan 

itse tuottaa. Toiminta mahdollisti myös eri ikäryhmien toimimisen yhdessä. 

Muutamien alueen kerrostalojen sisäpihoille sijoitettiin kasvatussäkkejä, joissa 

viljeltiin syötäviä kasveja. Projekti alkoi siementen, taimien ja muiden tarvittavien 

välineiden hankkimisella. Istutuksen, kastelut ja kitkemiset kuin myös sadonkorjuun 

vapaaehtoinen hoiti nuorisotyöntekijöiden ja paikallisten nuorten kanssa. Viljelyprojektiin 

välittömästi liittyvien tehtävien lisäksi vapaaehtoinen piti alueen nuorille 

kesän aikana mm. pelikerhoa ja nuorisotilojen avauduttua työskenteli nuoriso-ohjaajien 

apuna myös Peltsin Clubilla. 

Hanke sopi luontevasti Peltosaari-projektin teemaan. Viljelyhankkeen ajatus kestävästä 

kehityksestä ja lisäksi sen kansainvälinen painotus kaupungin monikulttuurisimmassa 

lähiössä sopivat hyvin alueen kehittämisen ideologiaan. Nuorisoyksiköllä 

ja Peltosaari-projektilla oli hankkeessa kumppaneina kaupungin katuja puistoyksikkö, 

nuorten työpaja ja Riihimäen vapaapalokunta: Kumppanit olivat avuksi 

maansiirtotöissä, kasvatussäkkien täyttämisessä, täytettyjen kasvatussäkkien ja kastelukuutioiden 

siirtämisessä kasvupaikoille sekä kasvukauden päätyttyä viljelyyn 

liittyneen välineistön raivaamisessa. Lisäksi projektin asumisklinikan parveketta 

hyödynnettiin kaupunkiviljelyssä. 

Ehdottomasti positiivinen asia hankkeessa oli se, että ilkivaltaa ei juuri esiintynyt; 

muutaman kerran taimia oli revitty irti, mutta nekin saatiin istutettua takaisin. Hankkeesta 

hyötyivät nuorten lisäksi myös monet Peltosaaren alueen asukkaat. Vaikka 

suuri sadonkorjuujuhla jäikin ajanpuutteen vuoksi toteuttamatta, ei muutamia yrttejä 

lukuun ottamatta mitään jäänyt mätänemään ja myös kuivatuille yrteille keksittiin 

jakelukanava. Jäljelle jääneet yrtit ja mausteet pakattiin pieniin pakkauksiin, joita 

jaettiin syksyn ja talven aikana kaupungintalon kahvilassa. 


77

Kuva 41. Jachym Skoda Tsekin tasavallasta veti nuorisotoimen kaupunkiviljelyhanketta Peltosaaressa 

kesällä 2011. 

10.5.2 

Kehittäminen jatkuu 

Alueen lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita osallistumaan ohjattuun ja järjestettyyn 

toimintaan. Lähiliikuntapaikka on aktiivisessa käytössä ja kesällä 2012 nuorisotyön 

kokeilema kesärundi sai myös hyvä vastaanoton. Kesätoiminnan kehittäminen on 

yksi tulevaisuuden tavoite. Kesällä 2013 kesärundi palaa Peltosaareen ja Peltsin Clubilla 

kokeillaan yhden viikon mittaista päiväleiritoimintaa alakouluikäisille. 

Nuorisotilatoiminnan ja kaupunkiviljelyhankkeen lisäksi kaupungin nuorisotyö 

on ollut mukana mm. asumisklinikan valmistelussa ja Nuoret esiin -hankkeessa. 

Nuorisoyksikkö avasi myös uuden nuorille tarkoitetun tilan Riihimäen Matkakeskukseen 

syyskuussa 2012. Peltosaaren Nuoret esiin -hanke on kumppanina toiminnan 

pyörittämisessä. Nuorten tila Kolina palvelee toki kaikkia kaupungin nuoria, mutta 

sen saavutettavuus on Peltosaaren asukkaille vaivatonta ja toiminta tukee Peltosaari-projektin 

tavoitetta alueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamisessa. 

10.5.3 

Opiskelijoiden ääni kuuluviin 

Keväällä 2012 Laurea AMK:n opiskelijat toteuttivat kyselytutkimuksen Peltosaaressa 

asuville opiskelijoille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat kehittäisivät 

asuinaluetta ja minkälaisia palvelutarpeita heillä on Peltosaaren suhteen. 

Kysely tehtiin sekä suomeksi että englanniksi. Kyselylomakkeita jaettiin 241 kappaletta 

ja vastauksia saatiin 51 kappaletta. Vastaajista yli puolet oli asunut Peltosaaren 

opiskelija-asunnoissa yli vuoden. 

Tyytyväisimpiä vastaajat olivat Peltosaaren sijaintiin osana Riihimäen Matkakeskusta. 

Vuokra koettiin korkeaksi, erityisesti ulkomailta tulleiden opiskelijoiden 

keskuudessa. Kylätaloon opiskelijat toivovat kuntosalia ja internet-kahvilaa. 

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan Peltosaari-projektin internet-sivuilta 

www.peltosaari.net. 


Tilastojen valossa viime vuosina Peltosaareen on muuttanut 20–25-vuotiaita sekä 

25–29-vuotiaita nuoria aikuisia. Peltosaari-projekti haki vuosi sitten uutta hanketta 

nuorisotyöttömyyden ja -nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Hämeen ELY-keskukselta. 

1.9.2012 käynnistyi Nuoret esiin -hanke, joka etsii ja kohtaa 25–30-vuotiaita syrjäytymisvaarassa 

olevia peltosaarelaisia nuoria ja tekee elävää yhteistyötä kaupungin 

nuorisotoimen kanssa. 

10.6 

Nuorisotyöttömyyden hoitoa Peltosaaressa: 

Nuoret Esiin -hanke (ESR) 

Perttu Jämsén 

Syyskuussa 2012 toimintansa aloittanut Nuoret Esiin – työllistämishanke edustaa 

Peltosaaren sosiaalisen ympäristön kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on auttaa 

25–30-vuotiaita nuoria aikuisia työllistymään ja ehkäistä tätä kautta nuorten aikuisten 

pysyvää syrjäytymistä työelämästä. Nuoret Esiin -hanketta rahoittavat Riihimäen 

kaupunki (25 %) ja Euroopan Sosiaalirahasto Hämeen ELY-keskuksen kautta (75 %). 

Hankkeella on rahoitusta 31.5.2014 asti. Nuoret Esiin -hankkeessa on tämän artikkelin 

julkaisuhetkellä mukana 10 nuorta aikuista, joista 6 asuu Peltosaaressa. Hankkeeseen 

mukaan tulleista nuorista yksi on työllistynyt hankkeen kestäessä, ja kaksi nuorta on 

aloittanut ammattiin valmistavassa koulutuksessa tai työharjoittelussa. 

Kuva 42. Nuoret esiin -hankkeen 

logo. 

10.6.1 

Hankkeen tavoitteet 

Nuoret Esiin -hankkeella on tarkoitus tavoittaa 40 työtöntä tai syrjäytymisvaarassa 

olevaa nuorta aikuista ja tarjota heille heidän elämäntilanteeseensa sopivaa apua 

työnhakuun ja omien työnhakuvalmiuksien kehittämiseen. Jokaiselle hankkeeseen 

mukaan tulevalle nuorelle tarjotaan henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja käytännön 

apua kaikissa työnhakuun ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisen 

ja joustavan lähestymistavan ansiosta hankkeen toiminnasta voivat hyötyä hyvin 

erilaisissa elämäntilanteissa olevat nuoret aikuiset. 

Vastavalmistuneet ja ammattitutkinnon suorittaneet työnhakijat huomioidaan yritysyhteistyöllä, 

jolla pyritään tuomaan näkyviksi alueen piilotyöpaikkoja, kun taas 

vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille on tarjolla palveluneuvontaa ja apua 

esimerkiksi viranomaisten kanssa asiointiin. Hankkeessa voidaan myös räätälöidä 

nuorille koulutuksia henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Käytännön työnhakuapua 

on tarjolla kaikille mukaan tuleville: nuorten valmentajan avulla voi paitsi päivittää 

ansioluettelonsa ja työhakemuksensa nykypäivän vaatimusten mukaisiksi, myös 

saada sparrausta työhaastattelussa toimimiseen. 


79

10.6.2 

Miksi juuri 25–30-vuotiaat 

Viime vuosina Peltosaareen on muuttanut kaikista ikäryhmistä eniten juuri 25–30-vuotiaita 

nuoria aikuisia. Hämeen TE-toimiston mukaan juuri tässä ikäryhmässä myös 

työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten. Suurin osa kaupungin vuokra-asunnoista 

sijaitsee Peltosaaressa, ja vaikka asuinaluekohtaisia ikävakioituja tilastoja ei 

olekaan saatavilla, tiedetään asukashaastattelujen ja aikaisempien selvitysten perusteella 

että nuorten aikuisten työttömyys on Peltosaaressa muualle Riihimäellä vertaillen 

korkealla. Sen lisäksi että jokaisen nuoren kohdalla pitkäkestoinen syrjäytyminen 

työelämästä on henkilökohtainen kriisi, vaikuttaa korkealla tasolla oleva työttömyys 

myös muiden alueen asukkaiden elämään. Työttömyys näkyy ja kuuluu Peltosaaren 

katukuvassa: päiväsaikaan näkyvinä sosiaalisina ongelmina ja yöaikaan asukkaiden 

kokemina häiriöinä. 

Nuoret Esiin -hanke vastaa osaltaan myös vuoden 2013 alusta täysimääräisenä voimaan 

tulleeseen hallituksen lanseeraamaan nuorisotakuuseen, jonka tarkoituksena 

on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle 

työ-, työkokeilu-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden 

sisällä työttömäksi jäämisestä. Tutkinnon suorittaneiden 25–30-vuotiaiden nuorten 

lisäksi hankkeella autetaan myös niitä nuoria aikuisia, joilla ammatillista koulutusta 

ei ole. 

10.6.3 

Toimintatapa 

Jokaisen hankkeeseen mukaan tulevan nuoren kanssa tehdään henkilökohtainen 

suunnitelma, jota toteutetaan yhteistyössä nuorten valmentajan kanssa. Tutustumiseen 

ja henkilökohtaiseen suunnitteluun käytetään verrattain paljon aikaa, jotta 

voitaisiin varmistua suunnitelmien realistisuudesta ja mielekkyydestä. Todellisen 

työnhakumotivaation synnyttämiseen on perusteltua käyttää aikaa, sillä hankkeeseen 

ei liity työnhakuavun tarjoamisen lisäksi muita erillisiä kannustimia tai sanktioita. 

Koska Nuoret Esiin -hanke ei ole viranomainen, ei hankkeen toiminta ole sidoksissa 

nuorten toimeentulon takaaviin lakisääteisiin etuuksiin. Epävirallisuuden toivotaan 

madaltavan kynnystä hakeutua mukaan hankkeen toimintaan, koska pelkoa 

etuuksien menettämisestä ei ole. Hankkeessa mukana olevat nuoret ovat kokeneet 

toiminnan epämuodollisuuden ja kiireettömyyden poikkeuksetta positiivisella tavalla. 

Käytäntö on myös osoittanut, että kiireettömyys henkilökohtaisen suunnitelman 

tekemisessä on tärkeää erityisesti niiden nuorten kohdalla, joille ammatillista koulutusta 

ei ole. On tavallista, että ajatus esimerkiksi alan vaihtamisesta tai ammatilliseen 

koulutukseen hakeutumisesta herää siinä vaiheessa kun omiin tulevaisuuden 

mahdollisuuksiin saa tutustua avustetusti ja ajan kanssa. 

Luottamuksen synnyttäminen hankkeeseen mukaan tuleviin nuoriin on avainasemassa 

henkilökohtaisen suunnittelun onnistumisessa. Kun toimitaan todellisten motivaatioiden 

pohjalta, avautuu mahdollisuus tehdä paitsi realistinen, myös mielekäs 

työllistymissuunnitelma. Erityisesti sanktiottomuus tukee realistisen suunnittelun 

tavoitetta. Kun suunnitelma perustuu todelliseen motivaatioon, on myös sitoutuminen 

sen toteuttamiseen vahvaa. 

Toinen oleellinen asia hankkeen toimintatavassa on se, että mukaan tulleisiin nuoriin 

pidetään yhteyttä myös työllistymisen tai koulutuksessa aloittamisen jälkeen. 

Näin varmistetaan se, että tukea on tarjolla myös siinä vaiheessa kun työssä tai koulutuksessa 

pärjääminen tuntuu vaikealta. Katkeamattomalla yhteydenpidolla pyritään 

selvittämään mahdolliset ongelmat ennen kuin ne johtavat työsuhteen päättämiseen 

tai koulutuksen keskeytymiseen. 


10.6.4 

Tieto luo varmuutta 

Osalla nuorista oman tulevaisuuden suunnittelua vaikeuttaa suoranainen tiedon 

puute: vaikka tukea on tarjolla lähes kaikilla elämän osa-alueilla, ei tieto olemassa 

olevista palveluista aina tavoita palvelun tarvitsijaa. Tämän kaltaisessa tilanteessa 

nuorelle on hankkeessa tarjolla palveluohjausta ja -neuvontaa. Hankkeen yhteistyöverkoston 

toimijoihin tutustutaan yhdessä nuoren kanssa ja tämän jälkeen selvitetään, 

miltä toimijalta nuori saa kulloinkin tarvitsemaansa apua. 

Tärkeänä tukena palveluneuvonnassa ja nuorten ohjaamisessa oikeiden palveluiden 

pariin on Peltosaaren sosiaaliohjaaja, joka päivystää viikoittain Nuoret Esiin 

-hankkeen kanssa yhteisissä tiloissa Peltosaaren asumisklinikalla. Sosiaaliohjaajan 

päivystys on myös linkki sosiaalipalveluiden pariin sellaisissa toimeentuloon ja nuoren 

arkeen liittyvissä tapauksissa, joiden ratkaisemiseen hankkeessa ei ole substanssiosaamista. 

Matalan kynnyksen neuvonta ja tiedottaminen nuorten palveluista on selvästi tarpeen. 

Luulojen ja uskomusten korvaaminen oikealla tiedolla voi olla erittäin suuressa 

roolissa omaa tulevaisuutta suunniteltaessa. Hankkeessa on jo tätä kirjoitettaessa 

esimerkkejä tapauksista, joissa terveyspalveluihin hakeutumista lykätään tarpeettoman 

pitkään korkeiden kustannusten pelossa tai ammattiin opiskelu suljetaan pois 

omien vaihtoehtojen joukosta, koska kuvitellaan toimeentulon romahtavan täysin 

opiskelun seurauksena. 

10.6.5 

Yrittäjille tukea rekrytointiin 

Nuoret Esiin -hankkeen toimintaan sisältyy myös yritysyhteistyö, jolla tarkoitetaan 

mahdollisimman laajan yritysverkoston muodostamista Riihimäen seudun työssäkäyntialueen 

sisälle. Seudun yrittäjiä toivotaan mukaan hankkeen yhteistyökumppaneiksi, 

sillä hankkeen perimmäinen tavoite – nuorten aktivointi ja työllistäminen 

– palvelee viime kädessä myös alueen yrittäjien tarpeita. Osaavan ja motivoituneen 

työvoiman saatavuus on luonnollisesti tärkeä edellytys menestyksekkäälle yritystoiminnalle 

missä tahansa ympäristössä. 

Hankkeen työntekijä käyttää aikaa tutustuakseen henkilökohtaisesti jokaiseen 

nuoreen ennen työnhaun aloittamista. Näin myös työntekijää etsivä yrittäjää voi 

varmistua siitä, että edellytykset työssä pärjäämiseen ovat olemassa. Hankkeessa 

mukana olevien nuorten kanssa laaditaan nuoren motiivien ja osaamisen pohjalta 

toteuttamiskelpoinen ja realistinen työllistymissuunnitelma, jonka toteuttamisessa 

hankkeen työntekijä on tukena. 

Yrittäjät hyötyvät yhteistyöstä hankkeen kanssa myös siten, että hankkeen työntekijällä 

on mahdollisuus toimia yrittäjän tukena uuden työntekijän rekrytointi- ja 

perehdyttämisvaiheessa. Hankkeen tarjoama tuki yrittäjälle ja uudelle työntekijälle 

räätälöidään tapauskohtaisesti työtehtävän, työllistettävän henkilön, sekä yrityksen 

tarpeiden mukaan. 

Hankkeen tuki ei myöskään lakkaa siinä vaiheessa, kun nuori työnhakija saa töitä, 

vaan apua on tarjolla myös silloin, kun työssä tai koulutuksessa pärjäämisessä tulee 

vastoinkäymisiä. Jatkuvan tuen tarkoituksena on tällöin selvittää ongelmalliset tilanteen 

mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi Nuoret Esiin -hankkeen kautta 

rekrytoidun työntekijän osaamista on mahdollista täydentää hankkeen tuella myös 

työllistymisen jälkeen. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi korttikoulutukset tai 

vastaavat työntekijän työtehtäviin liittyvät kurssit. 


81

10.7 

Riihimäen perusturvan näkemyksiä 

Peltosaaren alueen kehittämiseen 

Marja-Liisa Lindfors 11 

1970-1980-luvuilla uusi Peltosaaren alue toi helpotusta monen riihimäkeläisen arkeen. 

Vanhoista huonokuntoisista asunnoista päästiin muuttamaan uusiin mukavuuksilla 

varustettuihin vuokrakerrostaloihin. Pian kuitenkin havaittiin, että monelta muuttajalta 

puuttui kerrostalossa asumisen osaaminen, vuokria jäi maksamatta ja ilmeni 

häiriökäyttäytymistä. 

Vanhuksille valmistui Peltosaareen Kotokartanosäätiön ylläpitämä palvelutalo 

Kotolaakso, mikä oli edistyksellistä silloisessa vanhustenhuollossa. Saatiin uusi 

asumisen vaihtoehto ikäihmisille, jotka eivät omin avuin pärjänneet enää kotona. 

Perusturvatoimi tuki asukkaita taloudellisesti, jotta he kykenivät maksamaan palveluasumisen 

maksut. Myöhemmin säätiö rakensi uuden palvelutalon muualle ja 

luopui Kotolaakson talosta. Nykyisin talo on tavallinen vuokratalo. 

Monet riihimäkeläiset ovat kokeneet Peltosaaren alueen turvattomaksi. Vanhemmat 

eivät halua laittaa lapsiaan Peltosaaren päivähoitoon tai kouluun, vaikka molemmat 

palvelut ovat erittäin tasokkaita Peltosaaressa. Peltosaaren muuttovirtaus on 

nopeaa ja asukasrakenne on vinoutunut. Korkea työttömyys aiheuttaa sosioekonomisia 

ongelmia. Alueella on paljon maahanmuuttajia. 

Peltosaaren alueella on keskimääräistä enemmän sosiaalitoimen asiakkaita. Tietyissä 

vuokrataloissa on paljon järjestyshäiriöitä. Vuokria jätetään maksamatta ja asuntoja 

rikotaan, jolloin vuokratakuu menee asukkaan poismuuton jälkeen korjauksiin. 

Päihteiden käyttö näkyy Peltosaaren katukuvassa. Tämä osa Peltosaarta huonontaa 

koko alueen mainetta. 

Perusturvatoimen vetämänä Peltosaaressa on ollut ESR-hanke Peltsi paremmaksi ja 

Pemari, jotka keskittyivät perusturvatoimen työskentelyyn alueella (asukastupa-Tellustupa, 

kerhoja, läksyklubi, lähiöpoliisi, sosiaalinen isännöinti, asukastoiminnan 

elvyttäminen). Tällaiset asukkaiden aktivointitoimet ovat kaikki hyviä työmenetelmiä, 

mutta niillä ei Peltosaaren sosioekonomisia ongelmia ratkaistu. Peltosaaressa on 

tehtävä isoja rakenteellisia muutoksia, jotta siitä tulisi uudestaan suosittu asuma-alue 

kaupungin keskustaan, jollaiseksi se aikanaan suunniteltiin. Peltosaari- projektille on 

asetettu isot haasteet. 

Peltosaari-projekti on jo lyhyen toimintansa aikana saanut paljon näkyvää aikaiseksi. 

Muutoshankkeita on kohdistettu niin rakennuksiin, itse alueeseen kuin asukkaiden 

turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Peltosaaren uudistamista tukee myös perusturvatoimen 

Tiilikadun kuntoutumisyksikön rakentaminen päihde- ja moniongelmaisille 

henkilöille. Rakennusta ei pystytetä Peltosaareen vaan muualle. Rakentaminen alkaa 

syksyllä 2013. Hanke on saanut Aran avustusta. Tavoitteena on tehdä asukkaille 

”asumisen portaat Tiilikadulta omaan asuntoon”. 

Peltosaaressa on perusturvatoimen toimintaa: 

• Uranuskoti: kerrostalon yksi rappu on muutettu palveluasunnoiksi. Kolmessa 

kerroksessa on vanhusten ryhmäasumista ja ylimmässä kerroksessa kehitysvammaisten 

ryhmäasumista. Tavoitteena on saada samasta talosta ja lähistöltä 

lisää asuntoja niin vanhuksille kuin vammaisille asumiseen ja muuhun 

toimintaan (kampusajatus). 

• Aavakoti: ikääntyneiden päihdeongelmaisten palveluasunto, 15 paikkaa, 

Koivukoti ry:n toimintaa, jota perusturvatoimi ostaa. 

11 Maija-Liisa Lindfors on Riihimäen kaupungin perusturvajohtaja. 


• alueen oma sosiaaliohjaaja ottaa asumisklinikalla vastaan torstaisin ilman 

ajanvarausta 

• perjantaisin maahanmuuttajanaisille kuntouttavaa työtoimintaa asumisklinikalla 

sosiaaliohjaajan järjestämänä. 


83

11 Peltosaaren tulevaisuus 

Jouko Lehtonen 12 

11.1 

Teknistaloudellinen tarkastelu 

Helsingin yliopisto julkaisi vuoden 2009 lopulla tutkimuksen Peltosaaresta, missä 

analysoitiin suomalaista kaupunkiasumisen kehittymistä sekä asuntopolitiikan painopisteen 

siirtymistä lähiöiden peruskorjaamiseen ja kehittämiseen. Riihimäen historiallinen 

tausta, Peltosaaren rakentamisen vaiheet sekä väestöpohjan kehittyminen 

tuotiin monipuolisesti esille tutkimuksessa. 

Yksi tutkimusraportin osio on teknistaloudellinen tarkastelunäkökulma, missä 

asiantuntija-haastattelujen perusteella on analysoitu Peltosaaren asuinalueen etuja ja 

ongelmia, uhkia ja mahdollisuuksia sekä alueen erityispiirteitä (Vaattovaara et al, 2009). 

Raportissa ei esitetä laskelmia Peltosaaren kehittämispäätösten tueksi, vaan pitäydytään 

toteamaan, että keskeisen sijainnin hyödyntäminen sekä alueen yhdistäminen 

Riihimäen kaupungin muuhun yhdyskuntarakenteeseen esimerkiksi matkakeskukseen 

on yksi kehittämisen painopiste. Tutkimuksen haastateltavat korostavat radikaaleja 

ja konkreettisia toimenpiteitä mm. kaavamuutoksia ja lisärakentamista. Tärkeänä 

pidetään myös vuokratalovaltaisuuden vähentämistä. Lisäksi Vantaanjoen sekä sen 

ranta-alueiden kehittäminen nousivat haastatteluissa esille (Vaattovaara et al, 2009). 

Vuonna 2011 järjestetyn Peltosaaren ideakilpailun ehdotuksia arvioitiin myös teknis-taloudellisin 

perustein mutta lähtötietojen epätarkkuuden vuoksi tietoja voitiin 

pitää vain suuntaa antavina. Teknis-taloudellisia tekijöitä Peltosaaren asuinalueen 

kehittämisessä ryhdyttiin tarkemmin analysoimaan vuoden 2012 alussa, kun Peltosaari-projektiin 

perustettiin oma teknistaloudellinen työryhmä. Ryhmässä ovat 

mukana tekninen johtaja (pj.), kaavoituspäällikkö (varapj.), geodeetti, Riihimäen 

Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja, hallintopäällikkö, katupäällikkö sekä Riihimäen Veden 

edustaja. Peltosaari-projektin projektipäällikkö toimii ryhmän sihteerinä. Ryhmä 

kokoontui yhdeksän kertaa vuoden 2012 aikana. Työn tuloksena syntyi laskelmia, 

missä Peltosaaren asuinalueen kehittämiseen liittyvät menot ja tulot on arvioitu. 

Lisäksi laskelmissa on otettu huomioon pääpiirteissään kaupungin vuokra-asuntoja 

hallinnoivan Riihimäen Kotikulma Oy:n suunnitelmat. Teknistaloudellisen työryhmän 

laatimat laskelmat liitettiin 5.3.2013 tehtyyn Peltosaaren yleissuunnitelman esittelyyn 

tekniselle lautakunnalle. 

Lisäksi teknistaloudellinen työryhmä kokosi listan Peltosaaressa sijaitsevista yhteisomistustaloista 

ja niiden omistajista. Ryhmän jäsenet avasivat eri kokoonpanoilla 

keskusteluja alueen omistajatahoihin mm. Liikennevirastoon, Senaatti kiinteistöihin, 

Suomen Lähikauppa Oy:hyn, Minikai Oy:hyn, Hämeenlinnan opiskelija-asuntosäätiöön 

sekä Riihimäen Kotikulma Oy:hyn. 

Monimuotoisen kehittämisen teknistaloudellinen tarkastelu on laajuudessaan 

haasteellista, mutta se antaa taloudellista näkemystä ja pohjaa päätöksenteolle. Mo- 

12 Jouko Lehtonen on Riihimäen kaupungin tekninen johtaja. 


niammatillinen asiantuntijaryhmä näkee kustannukset riittävän laajasti. Peltosaaren 

uudistamisesta tehtyjen laskelmien valossa näyttäisi siltä, että tonttimaan myynnistä 

Peltosaaressa oltaisiin saamassa suurin piirtein saman verran tuloja, mitä alueen 

rakentamiseen liittyvän infran ja kylätalon rakentaminen tulee maksamaan kaupungille. 

Tiedot maanhankinnasta ja myynnistä on tässä vaiheessa arvioita ja myös niiden 

ajallisen toteutumisen arviointi on haastavaa. 

Projektin etenemisen näkökulmasta tarkastelumallin kokoaminen olisi ollut tarpeen 

käynnistää aikaisemmin – kenties jo välittömästi strategisten kehittämiskärkien 

valinnan jälkeen. Tarkastelun yhteydessä käydään perusteellisesti läpi eri tahojen 

kannat alueen kehittämiseen, rakentamis- ja purkamis- ja infrakustannukset sekä 

tonttimaasta saatavat tuotot. Yhteistyössä tehdyt laskelmat antavat selkeitä perusteita 

käynnistää tarvittavien selvitysten hankinta ja päätösten valmistelu ajoissa. Purettavia 

taloja hallinnoiva Riihimäen Kotikulma Oy olisi myös hyötynyt laskelmien 

aikaisemmasta valmistumisesta. 

11.2 

Rakentamisen vaiheistus 

Tekninen lautakunta hyväksyi Peltosaaren yleissuunnitelman 5.3.2013 lähetettäväksi 

kaupungin päätöksentekoprosessiin. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman 

11.3.2013 kokouksessaan. Peltosaaren kehittäminen on rakentamisen ja uudistamisen 

-kehittämiskärjen osalta edennyt siihen vaiheeseen, että rakentamiseen, peruskorjaamiseen 

ja talojen purkamiseen liittyvät neuvottelut voivat konkreettisesti käynnistyä 

15.5.2013 järjestettävän rakentajille, rakennuttajille, suunnittelijoille sekä päättäjille 

tarkoitetun kutsuseminaarin jälkeen. 

Tavoitteena on rakentaa uusia taloja, korjata olemassa olevia ja purkaa kolme taloa 

Peltosaaren alueelta. Lisäksi Peltosaaren liikekeskuksen huonokuntoiset rakennukset 

puretaan ja toiminta siirretään uusiin, rakennettaviin tiloihin. 

Peltosaaren alueen kehittäminen on jaettu neljään vaiheeseen seuraavasti: 

1. rakentamattoman Tähtikorttelin ja siihen liittyvien liityntäpysäköintipaikkojen 

rakentaminen 

2. kylätalo-toimistotalo-aurinkotori -kokonaisuus 

3. ratapihaa myötäilevän lounaisosan uudistaminen liityntäpysäköintipaikkoineen 

4. Riihimäen Kotikulma Oy:n hallinnoimien 

vuokratalojen purkaminen 

(Merkuriuksenkatu 9, 

Linnunradankatu 25 ja 29), liikekeskuksen 

purkaminen ja rakentaminen 

sekä muu täydennysrakentaminen. 

Rakentamisvaiheiden järjestys ja aikataulu 

riippuvat siitä, kuinka kiinnostuneita 

kumppaneita ja kiinnostavia 

suunnitelmia rakentajien ja kaupungin 

kesken syntyy. 

Kuva 43. Peltosaaren asemakaavan vaiheistus. 


85

12 Projektilla vai ilman 


Asuinalueiden kehittäminen on kaupungin asia, missä tärkeintä on kaavoituksen, 

liikenteen ja rakentamisen asiantuntijoiden, perusturvan, koulutoimen, nuoriso- ja 

liikuntatoimen sekä alueen asukkaiden saumaton yhteistyö. Lisäksi molemminpuolinen 

arvostus sekä keskinäinen luottamus ovat tärkeitä asioita verkostomaisessa 

yhteistyössä. Projekti on kätevä tapa koota kaikki toimijat ”yhteiseen pöytään”. Projekti 

on myös nopea tapa viedä asioita eteenpäin, koska kaikkia asioita ei käytännössä 

alisteta kunnalliseen päätöksentekoon. Suuret linjaukset tehdään päättävissä elimissä 

jo projektin perustamisvaiheessa ja projektin ohjausryhmä voi viedä pienempiä 

asioita joustavammin eteenpäin. Jos projektin asioista päätetään kaikissa päättävässä 

elimissä, saadaan ainakin aikaa kulumaan. 

Projektin pitää intregroitua ”kotipesään” sillä tasolla, että toiminta on uskottavaa. 

Peltosaari-projektin tapauksessa integroituminen Riihimäen kaupungin tekniseen 

keskukseen sujui melko hyvin, muttei itsestään. Jotta projekti saavuttaa oman asemansa 

tarvitaan paljon työtä, hyviä tuloksia ja erittäin paljon viestintää. Lisäksi valtakunnan 

tason rahoittajien ja toimijoiden osallistuminen projektiin auttaa arvostuksen 

saamisessa paikallisesti. Projekti perustetaan yleensä kehittämistyötä varten ja siinä 

tarvitaan koko kaupunkikonsernin osaamista ja työpanosta. Tästä syystä projektin 

perustamisen perusteleminen kotipesässä sekä koko kaupungin organisaatiossa on 

erittäin tärkeää. Peltosaari-projektin ”nimeäminen” Riihimäen kaupungin strategiseksi 

hankkeeksi ja osaksi kaupungin strategiaa 2015 on ollut tärkeä asia projektin 

onnistumiselle ja antaa kehittämiselle uskottavuutta. 

Haastetta projektin toiminnalle lisää eri hallintokuntien toimivaltarajojen ylittäminen. 

Asuinalueen kehittäminen on verkostomaista toimintaa ja siinä tarvitaan 

kaikkien hallintokuntien sekä myös monien yhteistyökumppaneiden osaamista ja 

työtä. Kokemukseni mukaan yhteistyön tekeminen riippuu hallintokunnan sisäisestä 

tahtotilasta ja organisoitumisesta. Peltosaari-projektin tapauksessa kaikkien hallintokuntien 

johto sitoutui yksimielisesti projektin tavoitteisiin. Kuitenkaan johdon tuki 

ei välttämättä takaa sitä, että ko. hallintokunnan eri organisaatiotasot olisivat innolla 

mukana projektiyhteistyössä. Hallintokunnan sisäinen muutosvastarinta helposti 

projisoituu ns. ”ulkopuoliseen” projektiin. 

Yli kymmenen vuoden ajan erilaisia kehittämisprojekteja johtaneena olen vahvasti 

sitä mieltä, ettei julkista rahaa eli veroeuroja pitäisi käyttää merkittävästi yhteistyön 

opetteluun. Yhteistyökyky ja -halu tulee olla sisäsyntyistä ja yhtenä työntekijän valintakriteerinä 

rekrytoinneissa. Käytettävissä oleva kehittämisraha pitää suunnata 

yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. 

Asumisklinikkaa perustettaessa syyskuussa 2010 Peltosaari-projektin kanssa yhteistyöhön 

lähtivät ketterästi Riihimäen kaupungin liikuntaja nuorisotoimialat. 

Taustalla vaikuttivat ehkä tottumus verkostomaiseen yhteistyöhön ja havaitut, yhdensuuntaiset 

tavoitteet projektin kanssa. Perusturvan aluetoiminnan nihkeys alussa 

projektia kohtaan näkyi jalkautumattomuutena alueelle. 1.4.2011 alueella aloitti oma 

sosiaaliohjaaja, jonka työpanos on ollut tärkeä mm. Peltosaaren asumisklinikalla, 


missä hän ottaa vastaan asukkaita torstaisin ilman ajanvarausta. Sosiaaliohjaaja tarvitsee 

asumisklinikalle kuitenkin työparin; toistaiseksi kumppani on löytynyt Peltosaari-projektista. 

Peltosaari-projekti on tehnyt hyvää yhteistyötä myös kaupungin sivistystoimen 

kanssa mm. Peltosaaren koulun kautta. Alueella toimii erinomainen koulu, missä 

on otettu käyttöön uusinta opetusteknologiaa. Koulu on ilman omaa syytään saanut 

kärsiä alueen huonosta maineesta, mikä näkyy siinä, etteivät jotkut lasten vanhemmat 

alueen ulkopuolelta halua laittaa lapsiaan Peltosaaren kouluun. Projekti on 

tehnyt koulun kanssa yhteistyötä järjestämällä lukuisia tilaisuuksia koulun tiloissa 

mm. asunto-osakeyhtiöiden hallitusten jäsenille, alueen asukkaille, koululaisille mm. 

SiistiPeltsi-tapahtumia jne. Koulun merkitys asuinalueen kehittämisessä on suuri. 

Parasta viestiä vievät tyytyväiset oppilaat ja heidän vanhempansa. Peltosaari-projekti 

on tuonut hyvää koulun ja projektin välistä yhteistyötä esille projektiesittelyissä ja 

pyrkinyt sitä kautta nostamaan myös koulun mainetta ja vetovoimaa riihimäkeläisten 

vanhempien ja oppilaiden keskuudessa. 

Peltosaaren SWOT 

Sijainti Riihimäen kaupungin keskustassa 

Sijainti Matkakeskuksen välittömässä 

läheisyydessä ja keskustan kaupallisten 

palvelujen läheisyydessä 

Junayhteyden kautta osa metropolialuetta 

Riihimäen kaupungin strateginen hanke 

Yksimielinen kehittämistarve 

Asukkaat aktiivisia kehittäjiä 

Hyvät hankerahoittajat: Tekes ja ARA 

Lähellä olevat hyvät ulkoilualueet 

Maine ja imago heikko erityisesti riihimäkeläisten 

keskuudessa (radan väärällä puolella) 

Sosioekonomisesti metropolin häntäpäässä 

Talojen korjaustarvetta runsaasti 

Alhainen hintataso ei houkuttele kehittäviä sijoittajia 

Alueella liikaa vuokrataloja 

Kaupungin hallintokunnat mukana win win 

yritykset mukaan (elinkeinoelämä) 

Tarkennetaan tavoitteet ja kehittärnislinjat 

Suunnittelukilpailu onnistuu 

aidosti Riihimäen kaupunkikeskustan osaksi 

Käytännön innovaatioita : mm, viheralueet, 

monikulttuurisuus, autottomuus ... 

Lisää kehittämishankkeita ja rahoitusta 

-> parantaa tulevaisuudessa kaupungin taloutta 

Alueen yhteydet ympäristöön kiinteytyvät 

Ekologisen asuntoalueen vetovoima 

Kaupungin rahoitus heikkenee 

Rakennusliikkeet eivät kiinnostu 

Uudelle suunnitelmalle ei löydy toteuttajia 

Ei löydy investoijia 

Asukkaat menettäneet toivonsa 

Uusia kiinnostuneita asukkaita ei löydy 

Mistä vuokralaisille uusi asunto 

Alue taantuu, vaikka kuinka kehitetään 

Huono-osaisuus periytyy tai kasautuu 

Palvelut vähenevät entisestään 

Kuva 44. Swot 2010. 

Kuvassa 44 on kesäkuussa 2010 laadittu Peltosaaren kehittämisen swot-analyysi, 

josta keskusteltiin projektin ohjausryhmässä, asukastyöryhmässä, teknisessä lautakunnassa 

sekä kaupunginhallituksessa. Jos analyysiä tarkastelee nyt lähes kolmen 

vuoden kuluttua, ovat alueen vahvuudet säilyneet suurin piirtein samoina. Vahvuuksiin 

lisäisin nyt uskottavan ja valtakunnan tason mainetta saaneen projektin, 

missä mukana ovat valtakunnan tason rahoittajatahot, alueen asukkaat, asiantuntijat 

ja yhteistyökumppanit sekä paikallinen media. 

Mahdollisuuksiin lisäisin yleissuunnitelman vetovoimaisuuden rakentajien, 

suunnittelijoiden ja rakennuttajien keskuudessa sekä nelikärkisen kehittämisstrate- 


87

gian jatkokehittämisen. Lisäksi teknisen lautakunnan hyväksyttyä yleissuunnitelman 

maaliskuussa 2013 kehittämisen painopistettä on siirretty rakentamiseen, peruskorjaamiseen 

ja purkamiseen. Tähtikorttelin ja Kylätalo-toimistotalo-aurinkotori -kokonaisuuden 

käynnistäminen luo uskoa alueen uudistumiseen. Lisäksi kaupungin 

kaikkien hallintokuntien osallistuminen Peltosaaren kehittämiseen on valtava mahdollisuus 

toteutuessaan. 

Heikkouksia Peltosaaren kehittämisessä on pystytty projektin aikana ”taklaamaan” 

mm. asuntojen hintataso Peltosaaressa on noussut parilla kolmella sadalla eurolla 

neliöltä. Lisäksi kehittämistoimenpiteistä tiedottaminen on parantanut alueen mainetta 

ja imagoa erityisesti valtakunnan hankerahoittajien ja toimijoiden keskuudessa. 

Yleissuunnitelmaan kirjatun, kolmen vuokratalon purkaminen lähitulevaisuudessa 

vähentää myös alueen vuokratalovaltaisuutta. Heikkouksiin lisäisin Peltosaaressa 

toimivien eri tahojen keskinäisen arvostuksen puutteen sekä eripuraisuuden, mikä 

sinällään vaikeuttaa kehittämistä sekä heikentää alueen imagoa ja mainetta. Lisäksi 

kinastelussa hukataan kallisarvoista kehittämispotentiaalia. 

Osa analyysiin kirjatuista uhkista kohdataan jo keväällä 2013. Silloin saadaan ensimakua 

siitä, miten rakennusliikkeet kiinnostuvat alueen rakentamisesta. Uhkista 

poistaisin asukkaiden toivottomuuden. Se on kolmen vuoden aikana muuttunut 

paljolti vahvuudeksi. Syynä tähän ovat monet kansalaisvaikuttamisen muodot, joita 

Peltosaaressa on hyödynnetty: Peltosaari Parlamentti työryhmineen, asumisklinikka, 

asukashaastattelut, asukastilaisuudet, kummitoiminta ja hankesalkun uudet hankkeet. 

Asukkaita on kuultu ja kuullaan, ja heidän toiveensa ja tarpeensa on otettu 

todesta, mikä näkyy mm. yleissuunnitelman jatkokehittämisessä. 

Jos projektin toimintaa ja projektoinnin merkitystä analysoidaan vahvuuksien, 

heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kautta, niin Peltosaari-projektin osalta 

SWOT 2013 on seuraavanlainen: 

Vahvuudet: 

• ketterä ja nopea tapa viedä asioita eteenpäin 

• tehostaa ja terävöittää toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista 

• vahva projekti markkinoi koko kaupunkia myönteisesti mm. Innovaatiopalkinto 

• luotettava ja uskottava projekti kerää valtakunnan tason toimijoita ja rahoittajia 

sekä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita 

• asukkaat ja kaavoitusammattilaiset tekevät yhteistyötä projektin kutsumana 

yhteisten tavoitteiden eteen, mikä kasvattaa luottamusta 

• projektissa viestintäosaamista: vetovoimainen ja kiinnostava projekti kiinnostaa 

mediaa sekä kaupunkilaisia 

• projektin innovaatioita halutaan levittää koko Suomeen sekä myös ulkomaille 

• projektin kotipesän valinta tärkeä asia mm. uskottavuuden näkökulmasta 

Heikkoudet: 

• projektin ja kaikkien hallintokuntien välinen yhteistyö ei vielä tavoitetasolla 

• projektitoiminnan ja määräaikaisuuden vähäinen arvostus joillakin toimijatahoilla, 

mikä heikentää projektin tehoa 

• vaikeaa yhteensovittaa kaupungin talousohjelmat ja eri rahoittajien raportointi- 

ja maksatusohjeet ja -käytännöt 

• projektin irrallisuus muusta kaupungin organisaatiosta ei anna projektille 

tarvittavaa taustatukea ja riittävää tietoa mm. vuokra-asumisesta 


Mahdollisuudet: 

• kaikki toimijat: asukkaat, asiantuntijat, kehittäjät, päättäjät istuvat ”samalla 

puolella pöytää” 

• strategisia kehittämiskärkiä voidaan painottaa eri tavalla projektin edetessä 

• kaikki hallintokunnat/konserniyhtiöt mukana tuottamassa palveluja verkostomaisesti, 

jolloin sosiaalimenot vähenevät, mikä parantaa suoraan kaupungin 

taloutta 

• asuinalueen kehittämiselle lisää puolestapuhujia ”kummeja” mm. julkisuuden 

henkilöitä ja yrityksiä 

• Peltosaaren raportti/käsikirja on kiinnostavaa luettavaa 

• uusi projektipäällikkö ottaa ohjat käsiinsä ja on rakentamisen ja korjaamisen 

ammattilainen 

Uhat: 

• asuntostrategia viivästyy 

• hallintokuntien välinen yhteistyö ei Peltosaaren osalta etene 

• projekti henkilöityy liiaksi, jolloin monikärkisen kehittämishankkeen vetäjän 

taakka voi käydä liian raskaaksi 

• olemassa olevat ”poterot” eivät suostu yhteistyöhön 

• pahat kielet eivät koskaan lakkaa laulamasta. 

Kehittämistoimenpiteiden kokoaminen projektiksi on hyvä asia, mikäli yhteen asuinalueeseen 

kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä on samanaikaisesti useita. Asuinalueiden 

kehittäminen on tällaisesta hankkeesta hyvä esimerkki. Siinä tarvitaan 

rakentamista, energiaosaamista, asukkaiden osallistamista, uusia hankkeita sekä hankerahoittajia 

ja tutkijoita. Jos kehittämistoimenpiteille halutaan julkisuutta ja uusia 

kumppaneita, kannattaa kehittäminen projektoida ja koota selkeä visio ja tavoitteet, 

strategia sekä oma viestintästrategia, mihin kumppaneiden on helppo osallistua. Projekti 

viestii omista tekemisistään toki itse. Toki hyvä olisi, jos konsernin ja rahoittajatahojen 

viestintä on mukana tukemassa projektia. Peltosaari-projekti on saanut tukea 

rahoittajien ja kumppaneiden viestinnästä. Kaikkien alueen kehittämistä tukevien 

hankkeiden kokoaminen yhteiseen hankesalkkuun helpottaa ulkopuolisiakin tahoja 

näkemään oma toiminta osana projektin kehittämisyhteistyötä, tavoitteita ja tuloksia. 

Mikäli kehittäminen projektoidaan, niin projektin asema organisaatiossa kannattaa 

asettaa niin korkealle, että sisäiset yhteistyötahot pitävät hanketta uskottavana 

ja lähtevät siihen mukaan. Kaupungin ja kaikkien hallintokuntien johdon sekä eri 

organisaatiotasojen selkeä tuki tarvitaan säännöllisesti. Projektihenkilöstön määräaikainen 

rooli kannattaa ”korvata” tehokkailla työvälineillä ja asianmukaisella, 

työtä helpottavalla ja arvostusta herättävällä asemalla. Projekti ei ole osa hallintoa, 

vaan projektilla on oma hallinto ja jokaisella hankkeella on oma raportointi ja talous. 

Projektin ketteryys ja nopeus ovat tärkeitä turvattavia asioita, joilla on suuri merkitys 

tavoitteiden saavuttamisessa. Viime kädessä projektin perustamisessa on kyse tahtotilasta, 

mihin koko kaupunkikonsernin täytyy sitoutua koko kehittämisen ajaksi. 

Oman kokemukseni mukaan kaikki organisaatiot haluavat kehittää toimintaansa. 

Halutaan saada aikaan uusia, innovatiivisia asioita, mutta toimintatapoja ei haluta 

kuitenkaan muuttaa – tehdään kuin aina ennenkin! 


89

13 Yhteenveto 


Juna, joki ja jännitys. Siihen on kiteytettynä Peltosaaren asuinalueen vetovoimatekijät. 

Ne kuvaavat erinomaisesti alueen kehittämisen perustaa ja tämänhetkistä vaihetta. 

Mielestäni vetovoimatekijöitä valittaessa ei kannata sortua ylilyönteihin vaan pitäytyä 

tavoitteiden ja toteutuneen viitoittamalla tiellä. 

Juna, joki ja jännitys eivät ole tuulesta temmattuja myyntipuheita, vaan niillä on 

todellisuuspohjaa ja juuret. Peltosaari sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan 

päässä Riihimäen matkakeskuksesta. Riihimäki-Pietari -rata avattiin jo vuonna 1870 

ja Juhani Ahon ”höyryvene” vei Matin ja Liisan ensimmäiselle junamatkalle jo sitä 

ennen. Tänä päivänä junat vievät ja tuovat satoja matkustavia päivittäin. Riihimä- 

1965 Riihimäen kaupunki 

osti Peltosaaren alueen (81,6 ha) 

H.G. Paloheimo Oy:ltä. 

Peltosaaresta ensimmäinen 

kerrostaloalue, joka lämpiää sähköllä 

1966 käynnistettiin 

suomen suurin 

aluesuunnittelukilpailu 

126 ha Peltosaaresta 

10.1.1967 Kaj Nymanin 

ja Mane Hetzerin 

ehdotus voitti. Asemakaavaa 

laadittaessa 

ehdotusta muutettiin 

paljon. Asemakaava 

hyväksyttiin 1972. 

Peltosaaren itäisen osan ”tuulimyllykorttelien” 

rakentaminen käynnistyi 1972. Itäinen osa noudattaa 

alkuperäistä kaavaehdotusta ja pihapiirit ovat 

selkeästi rajattuja ja asuntoryhmät tasapainossa. 

1986 

Peltosaaren 

väestömäärä 

lakkasi 

kasvamasta, 

vaikka 

muualla 

Riihimäellä 

kasvu jatkui. 

1992 Peltosaareen 

valmistui viimeinen 

kaupungin 

omistama 

vuokrakerrostalo. 

Vuokratalot 

sijaitsevat yhtenä 

isona alueellisena 

klusterina läntisellä 

laidalla, mikä on 

ollut omiaan 

lisäämään 

sosioekonomisia 

ongelmia 

Peltosaaressa. 

1965 1967 1972 1985 1986 1990 1992 

Suunnittelussa ja 

päätöksenteossa 

oli vallalla 

uudismielinen henki: 

tavoitteena oli tuottaa 

aiempaa parempaa 

asumista teolliselle 

työväestölle. 

Peltosaaresta haluttiin 

rakentaa moderni ja 

viihtyisä kerrostaloalue 

palveluineen 

Riihimäellä 22.000 asukasta, elettiin 

nopean kasvun aikaa. Väkilukuodotus 

vuoteen 1990 mennessä oli 35.000 

asukasta. 

Peltosaarta markkinoitiin, mutta alue ei 

menestynyt. Syitä mm. elinkeinoelämän 

kasvuennusteet eivät toteutuneet esim. 

teollisuusalue Peltosaaren viereen 

ei toteutunut. 

1970-luvun alun lama aiheutti 

suurtyöttömyyttä ja omistusasuntojen 

kysyntä romahti. 

Riihimäkeläisten mielestä Peltosaari 

sijaitsee ”väärällä puolella” rataa 

ja erillään muusta kaupunkirakenteesta. 

Vuonna 1985 Peltosaaren 

asuntokunnista 42 % oli 

lapsiperheitä. Vuonna 

2006 enää vain 17 %. 

1990 Riihimäen 

työttömyys oli 5 % 

ja 2002 12 %. 

Peltosaaressa 1990 

työttömyysprosentti 

oli 9 % ja 2002 29 %. 

Ennakoitiin uusia teollisia 

työpaikkoja kaupunkiin. 

Kuva 45. Peltosaaren alueen elinkaari 1965–2015. (Kuva: Niko Metsälä) 


eltä Helsingin keskustaan pääsee kätevästi junalla alle tunnissa kymmeniä kertoja 

päivässä. Päärata, joka halkoo Hyvinkää-Riihimäki -talousaluetta, on merkinnyt 

historiallisesti paljon. Alueella asuu runsaasti ”junantuomia”, joiden kulttuuri ja 

elämänasenteet ovat sekoittuneet paikalliseen. Vai ovatko sittenkään 

Peltosaari on saanut nimensä siitä, että 1960-luvun lopulle saakka alue oli pelkkää 

peltoa, jota halkoi Vantaanjoki. Myöhemmin joki siirrettiin virtaamaan Peltosaaren 

itäiseen osaan V.I. Oksasen katua myötäillen. Kun vuonna 2011 valittiin ideakilpailun 

voittajaa, monet kilpailijat ehdottivat Vantaajoen palauttamista entiselle paikalleen. 

Vaikka joki on Peltosaaren kohdalla kapea puro, niin sillä on virkistyskäyttöä ja merkitystä. 

Sorsat asustavat talvellakin jäätymättömällä joen törmällä ja kalastusharrastajat 

vaalivat kalakantaa. Bad Segebergin puistossa Peltosaaressa sijaitsee viehättävä 

lampi, jonka onkikilpailut leppoisassa kesäillassa ovat mukava asukastapahtuma-perinne. 

Peltosaaren kehittämisen yhtenä osana onkin vesielementin ja kosteikkojen 

hyödyntäminen paremmin asukkaiden virkistyskäytössä tulevaisuudessa. 

Mistä sitten syntyy jännitystä Peltosaaren kehittämiseen Peltosaari-projektissa 

jännitetään, mistä alueen rakentaminen alkaa: Kylätalo-toimistotalo-aurinkotori 

-kokonaisuudesta vai esimerkiksi vielä rakentamattomasta Tähtikorttelista Milloin 

ensimmäinen uusi talo rakennetaan Kuka rakentaa ja minkälaisia uusia energiaja 

rakennusinnovaatioita kehitetään Projektissa jännitetään myös milloin Peltosaaren 

työttömyysluvut paranevat ja milloin asuntojen hinnat nousevat Peltosaaressakin 

muun Riihimäen tasolle. Jännitystä siis riittää! 

2008 - 2012 

Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2008 - 2011 

ARA:n Asumisen Uudistamisen ohjelma 

yleissuunnitelma 

päätöksentekoon 

maaliskuussa 2013 

Riihimäen vuokraasunto-strategia 

2008 

ARA:n käyttöasteprojekti 

2006 - 2007 

Tekesin Kaupunginosan uusi elämä -hanke 

Miten kehittää lähiötä tapaustutkimus 

Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta. 

Helsingin yliopisto, 2009 

Riihimäen Peltosaari Lähiön 

ekotehokas uudistaminen 

tutkimus. VTT, 2010 

Peltosaaren ideakilpailu 2010: 

voittajaksi Spinning Wheels 

yleissuunnitelmaa 

kehitetään: 

selvityksiä, 

lausuntoja, 

asukastilaisuuksia, 

vaiheistus 

ARA:n 

rahoittaman 

Asumisen 

Uudistaminen 

-ohjelman 

rahoittamaa 

käsikirjaa 

ryhdytään 

kokoamaan. 

Valmistuu 

toukokuussa 

2013 

Peltosaaren uusi 

asemakaava 

Tekesin älykkään 

rakentamisen 

hanke käynnistyy. 

Mukana VTT, ARA 

ja ruotsalaiset 

kumppanit 

2000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 

2000-luvun alussa ESR-hankkeita 

Peltosaaren kehittämiseen: 

Perusturvan Peltsi 

Paremmaksi I ja II 

ja Pemari-hanke 

2002 - 2006 

1.6.2010 

Peltosaari-projektin 

projektipäällikkö 

aloitti työnsä 

-visio, tavoitteet, 

strategia 

-projektisuunnitelman 

päivitys 

-hankesalkku 

-viestintästrategia 


perustetaan helmikuussa 

2011, 18 jäsentä 

Peltosaareen oma 

sosiaaliohjaaja 1.4.2011 

Asukashaastattelut 

käynnistyvät Peltosaaressa 

elokuussa 2011 

Innova-talo valmistuu 

heinäkuussa 2012 

Elokuussa 2012 

4H käynnisti 

ala-asteelaisten 

iltapäiväkerhot 

Topinkulmassa 

eli entisellä 

Peltosaaren 

”Ärrällä”. 

Riihimäkistrategia 

2015 

Peltosaaren asumisklinikka avataan 

6.9.2010: hallintokuntien yhteistyö 

käynnistyy. Terveyskioski. 

Peltosaaren kylätalohanke 

käynnistyy 


91

Vaikka edellä mainituista asioista pääasiassa päättävätkin toiset tahot, on hyvä 

muistaa, ettei projekti vain odota passiivisena mitä tapahtuu. Projektin tehtävänä 

on toimia ketterästi ja joustavasti aina tilanteen mukaan esimerkiksi vahvistamalla 

positiivista jännitystä ja vähentämällä tai mieluiten poistamalla kielteistä jännitystä. 

Peltosaaren yleissuunnitelma hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 5.3.2013 ja 

lähetettiin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yleissuunnitelman 

11.3.2013. Huhtikuussa Riihimäen kaupunginvaltuusto käsittelee Peltosaaren 

asuinalueen yleissuunnitelmaa. Sen jälkeen rakentaja-, rahoittaja- ja suunnittelijatahot 

kutsutaan seminaariin kuulemaan kaupungin suunnitelmista. Ken elää, 

se näkee! 


Lähteet 

Clark W A V & Ledwith V (2006). Mobility, housing stress, and neighborhood contexts: evidence from 

Los Angeles. Environment and Planning A 38 1077–1093. 

Laaksonen M (2005). Valoa ikkunoista. 

Lahti P, Nieminen J, Nikkanen A, Nummelin J, Lylykangas K, Vaattovaara M, Kortteinen M, Ratvio R & 

Yousfi S (2010). Riihimäen Peltosaari. Lähiön ekotehokas uudistaminen. VTT Tiedotteita 2526. Saatavilla 

verkossa: www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2526.pdf 

Lehtonen H (1990). Yhteisö. Vastapaino: Tampere. 

Permentier M, Bolt G & van Ham M (2007). Determinants of neighbourhood satisfaction and perception 

of neighbourhood reputation. Urban and Regional Research Centre, Utrecht. 

Permentier M, Bolt G & van Ham M (2008). Same neighbourhoods... different views A confrontation of 

internal and external neighbourhood reputations. Housing Studies 23 833-855. 

South S, Crowder K & Chavez E (2005). Exiting and entering high-poverty neighborhoods: Latinos, 

Blacks and Anglos compared. Social Forces 84 873-900. 

Vaattovaara M, Kortteinen M & Ratvio R (2009). Miten kehittää lähiötä Tapaustutkimus Riihimäen 

Peltosaaresta, metropolin laidalta. Suomen ympäristö Asuminen 46/2009. Asumisen rahoitus- ja 

kehittämiskeskus. Edita Prima Oy, Helsinki 2009. 

Virta J & Pylsy P (2011). Taloyhtiön energiakirja. Sitra 295. Kiinteistöalan kustannus Oy. Saatavilla verkossa: 

http://www.taloyhtio.net/ajassa/energiakirja/ 


93

Kirjoittajat 

Marianne Matinlassi, kehittämispäällikkö, ARA 

Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen vuodesta 2008 

Irene Väkevä-Harjula, projektipäällikkö, ARA 

Peltosaari-projektin projektipäällikkö 1.6.2010–31.3.2013, Peltosaari 

Parlamentin puheenjohtaja 16.2.2011–31.2.2013 ja Peltosaaren 

kummi 

Raija Niemi, kaavoituspäällikkö, Riihimäen kaupunki 

Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen 

Jyri Nieminen, Chief Sustainability Officer, FMC Group 

Peltosaari-projektin aikana toimi asiakkuuspäällikkönä VTT:llä. 

VTT:n rooli Innova-projektissa oli merkittävä. 

Perttu Jämsén, valtiotieteen ylioppilas 

Nuoret esiin -hankkeen nuorten valmentaja ja Peltosaari Parlamentin 

puheenjohtaja 1.3.2013- 

Jouko Lehtonen, tekninen johtaja, Riihimäen kaupunki 

Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen 


Sinikka Peltola, teknisen keskuksen hallintopäällikkö (eläkkeellä) 

Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja Peltosaaren kummi 

Irma Järvelä 

Peltosaari-seuran puheenjohtaja ja Peltosaari-parlamentin jäsen 

Eeva Lintunen 

Peltosaari-seuran jäsen ja Peltosaaren kummi 

Jorma Malmi, toimitusjohtaja, Riihimäen Kaukolämpö Oy 

Sirkka Sampola, 

Peltosaari-projektin ohjausryhmän jäsen ja Peltosaari Parlamentin asunto-osakeyhtiötyöryhmän 

vetäjä 2011–2012 

Marko Laitinen, nuorisotoimen johtaja, Riihimäen kaupunki 

Marja-Liisa Lindfors, perusturvajohtaja, Riihimäen kaupunki, Peltosaari-projektin 

ohjausryhmän jäsen 


95

Liite 1. 

Lisätietoa energiansäästöstä kiinnostuneille 

www.motiva.fi/koti_ja_asuminen 

www.taloyhtio.net/hoku/energia 

www.taloyhtio.net/asuminen/hyvaasuminen/ 

www.taloyhtio.net/asuminen/energiankaytto/ 


Liite 2. 

Peltosaari Parlamentin lausunto ideakilpailusta 

ltosaari-projektissa on neljä eri hanketta, joita rahoittavat ARA ja Tekes. Tekesin 

rahoittamaan Kestävä Yhdyskunta -ohjelmaan kuuluvan Lähiön uusi elämä -hankkeen 

tavoitteena on, että Peltosaaren alueen rakentaminen toteutuu ja tuloksella on 

uutuusarvoa ja samalla alueen imago paranee. Hankkeessa rakennetaan innovatiivinen 

hankintamenetelmä -prosessi-innovaatio, jonka yhtenä osana on Peltosaaren 

ideakilpailu. 

Peltosaaren kehittämisideoita ja asukastoimintaa on yli kahden vuoden ajan koordinoinut 

Peltosaaren asukasryhmä, jonka aloitteesta on järjestetty mm. asukkaiden 

turvallisuuteen liittyvää koulutusta. Asukasryhmä laajentui 16.2.2011 Peltosaari Parlamentiksi, 

jonka tavoitteena on kehittämisen ja tiedottamisen lisäksi vauhdittaa ja 

käynnistää lukuisia kehittämisryhmiä ja kerätä koolle lisää vapaa-ehtoisia kehittämistyöstä 

kiinnostuneita. 

Parlamentin ensimmäisessä kokouksessa Peltosaaren asumisklinikalla oli läsnä 19 

aktiivista ja verkostoitunutta Peltosaaren kehittäjää, jotka edustavat peltosaarelaisia 

asukkaita sekä vuokrataloista että asunto-osakeyhtiöistä, lukuisia peltosaarelaisia 

toimijoita kuten Peltosaari-seuran, Riihimäen Kotikulman ja Tellus-asukastuvan 

edustajia. Lisäksi paikalla oli yrittäjien, Riihimäen kaupungin perusturvan, teknisen 

keskuksen sekä katuja puistoyksikön edustajia. Läsnä olivat myös seurakunnan ja 

paikallislehden edustajat. 

Tärkeimpinä näkökulmina Peltosaari Parlamentti piti yhteisöllisen asumisen edistämistä 

sekä olemassa olevan rakennuskannan huomioimista ja kehittämistä. Lisäksi 

sujuvat ja turvalliset liikenneratkaisut sekä alueen vihreyden säilyttäminen nousivat 

esille puheenvuoroissa. Esimerkiksi talojen ja katujen selkeämmät numeroinnit ovat 

tärkeitä pelastus- ja paloturvallisuuden kannalta. 

Uuden ilmeen näkökulmasta keskusteltiin alueen lapsiystävällisyyden parantamisesta 

sekä Peltosaaren sitomisesta kiinteämmin asemanseutuun ja matkakeskukseen. 

Toteutettavien suunnitelmien innovatiivisuuden kautta odotetaan asukasrakenteen 

muuttumista mm. rakentamalla tiivistä ja matalaa sekä edistämällä vuokratalojen ja 

asunto-osakeyhtiöiden yhteistyötä. 

Erityisen suuren painoarvon keskustelun aikana saivat peltosaarelaisia paljon 

puhuttavat pysäköinti-ongelmat, jotka nykyisellään mahdollistavat maisemaa rumentavien 

romuautojen kertymisen alueelle. 

Parlamentti painotti myös valittavan kilpailuehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta 

ja rakennustöiden käynnistämisen kiireellisyyttä. Monia projekteja on vuosien varrella 

ollut ja mennyt. Näkyviä tuloksia toivotaan pian. 

PELTOSAARI PARLAMENTTI 


97

Liite 3. 

Asukashaastattelujen runko 

Kehityskeskustelun runko, Merkuriuksenkatu 9: asukashaastattelut 

Projektin esittely 

Rakennettu ympäristö 

1. Minkälaisia kokemuksia asukkaalla on alueelta, asumishistoriaa, onko alue 

vastannut odotuksia 

2. Minkälaisia asumistarpeita asukkaalla on tulevaisuudessa 

3. Onko asukas harkinnut asumismuodon vaihtamista esim. vuokra-asumisesta 

omistusasuntoon 

4. Onko harkinnut muuttamista pois Peltosaaresta, jos kyllä niin miksi ja minne 

5. Jos joutuu muuttamaan peruskorjauksen ajaksi, onko mahdollisuutta järjestää 

asunto itse vai haluaako vuokra-asunnon muualta 

6. Tarvitseeko asukas muuttoapua esimerkiksi terveydellisistä syistä 

7. Haluaako palata Peltosaareen, jos joutuu muuttamaan remontin ajaksi muualle 

Luonnon ympäristö 

8. Kokeeko vastaaja Peltosaaren mainettaan paremmaksi vai huonommaksi 

alueeksi 

9. Miten vertaisi Peltosaarta muihin Riihimäen kaupunginosiin 

10. Mitä palveluja kaipaa Peltosaareen 

11. Kokeeko asukas Peltosaaren turvalliseksi (erityiset turvattomuuden tilat) 

12. Alueen hyvät, asumista helpottavat asiat (miten näiden säilyminen turvataan) 

13. Suurimmat epäkohdat Peltosaaressa (millä toimilla näihin voisi puuttua) 

14. Pitääkö yhteyttä naapureihin tai muihin Peltosaarelaisiin 

15. Onko Peltosaaressa riittävästi yhteisöllistä toimintaa 

16. Miten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä voitaisiin edistää 

17. Jos muuttaisit pois Peltosaaresta, mitä veisit mukanasi 

Palveluympäristö 

18. Asettaako terveydentila rajoitteita tai vaatimuksia asumiselle 

19. Onko asukas saanut tarvitsemansa terveyspalveluita Peltosaaressa (tässä vaiheessa 

voisi kertoa terveyskioskin tulevista palveluista alkaen 7.9. parillisina 

keskiviikkoina: verenpaineen mittaus, laboratoriopalvelut jne.) 

20. Mitä hyvinvointipalveluja asukas tarvitsee, ja miten kokee niiden saatavuuden 

21. Tunteeko asukas käytössään olevat palvelut (tässä voi listata peruspalvelukenttää 

ja kertoa tarjolla olevista palveluista – myös korostaa, että asumisklinikan 

kautta pääsee kaikkiin palveluihin) 

22. Tämänhetkinen työtilanne 

23. Jos ei työssä, onko TE-toimiston tai työvoiman palvelukeskuksen käyttö tuttua, 

minkälaista apua asukas kaipaa työnhakuun 

24. Jos ei työssä, onko asukas hakenut tukia joihin on oikeutettu, esim. työkyvyttömyyseläke, 

asumistuki, toimeentulotuki, työmarkkinatuki jne. 

25. Onko harkinnut töihin tai koulutukseen hakeutumista 

26. Millainen koulutus asukkaalla on 


27. Tarvitseeko mielestään lisä-, täydennys-, tai uudelleenkoulutusta 

28. Millaista koulutusta haluaisi hakea (oppilaitosten esitteet jakoon, HAMK, 

HYRIA, LAUREA) 

Ympäristöasiat 

29. Oletteko kiinnostunut ympäristöasioista ja ekologisesta asumisesta 

30. Huomioitteko energiatehokkuuden päivittäisessä asumisessa 

31. Oletteko kiinnostunut syksyllä järjestettävästä energiaekspertin koulutuksesta 

Kirjallinen lupa tietojen käyttöön nimettömänä 

Osallistuminen arvontaan 

Sosiaaliohjaajan tapaaminen 


99

Liite 4. 

Kustannustaulukko 

PELTOSAAREN ARVIOIDUT KUSTANNUKSET JA TUOTOT VAIHEITTAIN 

20.2.2013 

VAIHE A: Luoteisosa 

(Tähtikorttelit) 

Riihimäen kaupunki 

KUSTANNUKSET 

TUOTOT 

Infran rakentaminen 1 125 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 3 860 000 

Purkukustannukset 225 000 

Maanhankinta 350 000 

1 700 000 3 860 000 

VAIHE B: Keskusta 

(Aurinkotori, kylätalo, toimistotalo) 


KUSTANNUKSET 

TUOTOT 

Infran rakentaminen 2 500 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 1 470 000 


Maanhankinta 150 000 

Yhteensä [€] 3 320 000 Yhteensä [€] 1 470 000 

* Kylätalon ja toimistotalon rakentamisesta syntyviä kustannuksia ei ole huomioitu laskelmassa. 

VAIHE C: Eteläosa 


KUSTANNUKSET 

TUOTOT 

Infran rakentaminen 810 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 980 000 


Maanhankinta 0 

Yhteensä [€] 1 025 000 Yhteensä [€] 980 000 

VAIHE D: Koillisosa 


KUSTANNUKSET 

TUOTOT 

Infran rakentaminen 795 000 Rak.oikeuden tuotto-odotus 1 860 000 


Maanhankinta 1 100 000 

Yhteensä [€] 2 760 000 Yhteensä [€] 1 860 000 

E: Muita vaikutuksia 

KUSTANNUKSET TUOTOT 

Tonttien myynti Kotikulmalle - 800 000 

Kaupungin kustannukset ja tuotot yhteensä [€]: 

KUSTANNUKSET 

TUOTOT 

8 805 000 8 970 000 


Liite 5. 

Lehtijuttuja Peltosaari-projektista 


101

Liite 6. 

Peltsin palsta 


Liite 7. 

Ilmoitus Peltosaaren olympialaisista 

PELTOSAAREN OLYMPIALAISET 

TORSTAINA 30.8 KLO 17–19 

LÄHILIIKUNTAPAIKALLA! 

Jokaiselle kilpailijalle palkinto! 

• Lajeina lapsille palloheitto ja juoksu 

• Aikuisille saappaanheittoa! 

Buffetissa tarjolla makkaraa, kahvia ja mehua. 

Mukana Riihimäen Kiista Veikot! 

TERVETULOA! 

Järjestäjä: Kotikulman Asukastoimikunta 


103

KUVAILULEHTI 

Julkaisija Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Julkaisuaika 

Toukokuu 2013 

Tekijä(t) 


Julkaisun nimi 

Julkaisusarjan 

nimi ja numero 

Julkaisun teema 

Julkaisun osat/ muut 

saman projektin tuottamat 

julkaisut 

Tiivistelmä 

Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen 


Raportti on syntynyt Peltosaari-projektin, Peltosaari Parlamentin, Riihimäen kaupungin viranhaltijoiden sekä projektin 

rahoittajien ja kumppanien yhteistyönä. Siinä kerrotaan omakohtaisista kokemuksista, syntyneistä innovaatioista 

ja malleista sekä arvioidaan projekti-tyyppisen kehittämisen vahvuuksia ja haasteita. 

Raportti ei sisällä uutta tutkimusta, vaan siinä esitellään 2010–2013 tehtyjä kehittämistoimenpiteitä Peltosaaren 

asuinalueen kehittämiseksi kolmen strategisen kärjen kautta, jotka ovat rakentaminen ja uudistaminen, asukkaiden 

aktivointi sekä energiaja ekotehokkuus. Raportissa viitataan useaan kertaan Helsingin yliopiston sekä VTT:n 

Peltosaarta koskeviin tutkimuksiin, jotka ovat vaikuttaneet kehittämistoimenpiteiden valintaan. Raporttia ja siinä 

esiteltyä asukashaastattelumallia tullaan käyttämään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pro gradu 

-tutkimuksen aineistona. 

Raportti esittelee Peltosaaren kokonaisvaltaisen kehittämismallin asuinalueen uudistamiseksi. Siitä löytyvät helposti 

Riihimäen kaupungin lähtökohta Peltosaaren asuinalueen kehittämiseen, projektin perustamiseen liittyvät 

toimenpiteet, strategianmukaiset kehittämistoimenpiteet sekä projektissa kehitetyt innovaatiot ja mallit asukkaiden 

kohtaamiseen. 

Raportti on koottu käsikirjamuotoon, mistä samankaltaisten haasteiden kanssa painivat tahot voivat valikoiden 

hakea tukea omille ajatuksilleen. 

Asiasanat 

asuinalueet, segregaatio, projektit, verkostot, yhteistyö, asukkaat 

Rahoittaja/ 

toimeksiantaja 


ISBN 

(nid.) 

ISBN 

978-952-11-4177-5 (PDF) 

ISSN 

(pain.) 

ISSN 

1797-5514 (verkkoj.) 

Sivuja 

108 

Kieli 

suomi 

Luottamuksellisuus 

julkinen 

Hinta (sis. alv 8 %) 

Julkaisun myynti/ 

jakaja 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA 

Email: kirjasto.ara@ara.fi 

www.ara.fi/julkaisut 

Julkaisun kustantaja 


Painopaikka ja -aika 


PRESENTATIONSBLAD 

Utgivare Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet Datum 

Maj 2013 

Författare 

Irene Väkevä-Harjula (red.) 

Publikationens titel 

Publikationsserie 

och nummer 

Publikationens tema 

Publikationens delar 

/ andra publikationer 

inom samma projekt 

Sammandrag 

Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen 

(Övergripande sanering av bostadsområdet Peltosaari i Riihimäki) 

Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet rapporter 4 | 2013 

Rapporten har utarbetats som ett samarbete mellan Peltosaari-projektet, Peltosaaren Parlamentti (Peltosaariparlamentet), 

Riihimäki stads tjänsteinnehavare samt projektets finansiärer och partner. I den skildras personliga 

erfarenheter, uppkomna innovationer och modeller samt bedöms vilka starka sidor och utmaningar ett utvecklingsuppdrag 

av projekttyp har. 

Rapporten innehåller inte ny forskning, utan i den presenteras åtgärder som vidtogs 2010-2013 för att utveckla 

bostadsområdet Peltosaari genom tre strategiska spetsar: byggande och sanering, aktivering av de boende samt 

energi- och ekoeffektivitet. Rapporten hänvisar ofta till undersökningar som Helsingfors universitet och VTT har 

gjort om Peltosaari och som har påverkat valet av utvecklingsåtgärder. Rapporten och den modell till intervju av 

de boende som presenteras kommer att utnyttjas som material i en pro gradu-undersökning vid statsvetenskapliga 

fakulteten i Helsingfors universitet. 

Rapporten presenterar en övergripande utvecklingsmodell för sanering av bostadsområdet Peltosaari. Det är 

lätt att se i den Riihimäki stads utgångspunkt för utvecklingen av Peltosaari, åtgärderna i samband med projektets 

inrättande, utvecklingsåtgärderna som följer strategin samt de innovationer och modeller som utvecklats för att 

möta de boende. 

Rapporten har utarbetats till en handledning där intresserade som brottas med likadana utmaningar kan med 

urval få stöd för sina egna tankar. 

Nyckelord 

bostadsområden, segregation, projekt, nätverk, samarbete, invånare 

Finansiär/ 

uppdragsgivare 

Beställningar/ 

distribution 

Förläggare 

Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet 

ISBN 

(hft.) 

Sidantal 

108 

ISBN 

978-952-11-4177-5 (PDF) 

Språk 

Finska 

Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet, ARA 

Epost: kirjasto.ara@ara.fi 

www.ara.fi/publikationer 

Finansierings- oh utvecklingscentralen för boendet 

ISSN 

(print) 

Offentlighet 

Offentlig 

ISSN 

1797-5514 (online) 

Pris (inneh. moms 8 %) 

Tryckeri/tryckningsort 

-år 


105

Raportti esittelee Peltosaaren kokonaisvaltaisen kehittämismallin 

asuinalueen uudistamiseksi. Siinä kerrotaan omakohtaisista kokemuksista, 

syntyneistä innovaatioista ja malleista sekä arvioidaan projekti-tyyppisen 

kehittämisen vahvuuksia ja haasteita. Julkaisu on syntynyt Peltosaariprojektin, 

Peltosaari Parlamentin, Riihimäen kaupungin viranhaltijoiden 

sekä projektin rahoittajien ja kumppanien yhteistyönä. 

riihimäen peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen 

ISBN 978-952-11-4177-5 (PDF) 

ISSN 1797-5514 (verkkoj.) 

106 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 4 | 2013 

asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

KÃ¤sikirja (pdf) - RiihimÃ¤ki

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

KÃ¤sikirja (pdf) - RiihimÃ¤ki

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Delete template?

Save as template ?