Kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten yhteistyön ... - Pohjanmaan liitto

epliitto.fi

Kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten yhteistyön ... - Pohjanmaan liitto

Kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten

yhteistyön kehittäminen

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan

ja Pohjanmaan maakunnissa

On hyvä, että matkalla on päämäärä.

Mutta tärkeää on lopulta vain matka, ei päämäärä.

– Ursula K. Leguin

Selvityshenkilön raportti,

Maria-Terttu Hautanen-Jokela


Etelä-Pohjanmaan liiton julkaisu B:45

ISBN 978-951-766-161-4 (verkkojulkaisu)

ISBN 978-951-766-160-7 (nide)

ISSN 1239-0607

Taitto Mainostoimisto Jukka Kaminen

Paino I-Print

Käännöstyö Lingart

Kannen kuva: Yhteistoiminta-alueen kulttuurilautakuntien ja viranomaisten kokous Stundarsissa 7.6.2011


Esipuhe

Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti kulttuurin aluehallinnon ja luovien alojen kehittämishankkeen vuoden 2010 lopulla

yhteistyössä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur

-kuntayhtymän kanssa. Hankkeen selvityshenkilöksi nimettiin kouluneuvos, kasvat.lis. Maria-Terttu Hautanen-Jokela.

Hanketta rahoittivat Pohjanmaan taidetoimikunta ja em. kuntayhtymät.

Hankkeen tavoitteena oli kulttuurin aluehallinnon yhteistyön tiivistäminen, edunvalvonnan parantaminen, hallinnon rajaaitojen

madaltaminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen. Tärkeänä tavoitteena oli myös alueelta löytyvän asiantuntemuksen

hyödyntäminen sekä verkostoitumisen vahvistaminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tavoitteena kulttuurin aluehallinnon

kehittämisessä on palvelun käyttäjän eli taiteilijan/kulttuurin toimijan etu.

Selvityshenkilö Maria-Terttu Hautanen-Jokela tuo selvityksessään esille kulttuurin ja aluehallinnon järjestelmän monimutkaisuuden

ja hajanaisuuden. Raportissa esitetään saatujen vastausten ja kannanottojen pohjalta uusia yhteistoimintamalleja,

analysoidaan yhteistyön etuja ja haittoja ja esitetään toimenpidesuosituksia kulttuurin aluehallinnon kehittämiseksi.

Haluamme kiittää lämpimästi raportin kirjoittajaa Maria-Terttu Hautanen-Jokelaa, joka on onnistunut kokoamaan keskustelujen

moninaiset näkökulmat oivallisesti yhteen.

Esitämme lämpimät kiitokset myös hankkeen ohjausryhmälle, kaikille kulttuurin aluehallintoviranomaisille ja kehittäjätahoille.

Erityiset kiitokset haluamme osoittaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitoille sekä Svenska Österbottens

förbund för utbildning och kultur -kuntayhtymälle ja Pohjanmaan taidetoimikunnalle aktiivisesta osallistumisesta lähes

vuoden kestäneeseen prosessiin kulttuurin aluehallinnon kehittämiseksi Pohjalaismaakunnissa.

Tästä on hyvä jatkaa.

Asko Peltola

Maakuntajohtaja

Marjatta Eväsoja

Kulttuurijohtaja


Maakunnilla on vahva oma kulttuuri-identiteetti ja myös yhdistäviä tekijöitä, kuten tapahtumat. Kuva Seinäjoen Tangomarkkinat,

Monsuuni.


Tiivistelmä

Selvityksen taustalla on uusi aluekehittämisen lainsäädäntö ja valtion uusi aluehallintojärjestelmä, jotka tulivat voimaan

vuoden 2010 alusta. Maakuntien liitot muodostivat yhteistoiminta-alueita ja valtion viranomaistoimintoja keskitettiin Elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskuksiin sekä aluehallintovirastoihin. Taidetoimikunnat oli jo aikaisemmin siirretty Taiteen

keskustoimikunnan alaisuuteen. Erityisesti taiteen ja kulttuurin toimijat ovat kokeneet, että kulttuurin ja aluehallinnonjärjestelmä

on monimutkainen ja hallinto on hajanainen. Selvityksessä on pyritty esittämään se toimijoiden viidakko, jossa

kulttuurin tekijät ja kehittäjät työskentelevät tällä hetkellä, sekä tekemään ehdotus yhteistoiminnan kehittämiseksi.

Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi yhteistyön kehittämiseen ja selkiyttämiseen määrärahan Etelä-Pohjanmaan liitolle.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning

och kultur (Söfuk) -kuntayhtymän kanssa. Hankkeessa toteutetun selvityksen tavoitteena on kulttuuriyhteistyön

suunnittelu ja kehittäminen, hallinnollisten raja-aitojen madaltaminen, hyvien käytäntöjen siirtäminen, asiantuntemuksen

hyödyntäminen, päällekkäisyyksien välttäminen, alueellisen ja kansainvälisen verkostoitumisen vahvistaminen sekä uusien

yhteistoimintamallien kehittäminen. Selvityksessä keskityttiin yhteistyömallien kehittämiseen, ja sitä kautta muiden

tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana edustajat yhteistoiminta-alueen maakuntien

liitoista, Söfukista, ELY-keskuksista, Aluehallintovirastosta ja Pohjanmaan taidetoimikunnasta.

Selvitystyön menetelminä käytettiin keskeisten kulttuurinkehittäjien ja viranomaisten yhteisiä maakunnallisia neuvottelutilaisuuksia,

avainhenkilöille suunnattuja haastatteluja sekä sähköpostikyselyä. Kulttuurin kehittäjiä pyydettiin toimittamaan

selvityshenkilölle omien organisaatioidensa strategia- ja muita ohjelma-asiakirjoja. Sähköpostikysely tehtiin

toukokuun lopussa ennen koulujen loppumista ja kesälomien alkamista. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen kyselyn

toteuttamiselle, ja ehkä siksi ehdotuksia yhteistyömalleiksi ei tullut juuri lainkaan. Vastausprosentti jäi alhaiseksi (27 %).

Vastaajat toivat esille pääasiassa yhteistyöstä saatavia hyötyjä ja yhteistyön esteitä, olemassa olevaa toimintaa, yhteistyökuvioita

sekä resurssien puutetta. Kyselyyn vastanneet olivat siihen hyvin paneutuneet. Raporttiluonnos toimitettiin

hankkeessa mukana oleville kommentoitavaksi, ja siihen otettiin kantaa. Kaikki saadut kommentit ja ehdotukset on pyritty

huomioimaan tässä selvityksessä. Kaikilla hanketyössä mukana olevilla oli yhteinen näkemys siitä, että yhteistyötä tulee

tehdä entistä tiiviimmin.

Selvityksessä kerättyjen tietojen perusteella selvityshenkilö on päätynyt esittämään ensivaiheessa maakuntien yhteisen

kulttuuriasiain neuvoston perustamista sekä laaja-alaisten ELY-keskus vetoisten luovan talouden ryhmien perustamista

yhteistoiminta-alueelle. Myöhäisemmässä vaiheessa tulisi mahdollisesti harkittavaksi yhden yhteisen kulttuurilautakunnan

perustaminen Pohjanmaan maakuntien alueelle, mutta se jäisi kulttuuriasian neuvoston pohdittavaksi.

Kulttuuriasiain neuvoston tehtävät painottuisivat kulttuurin kehittämisen strategisiin linjaus- ja painopistekysymyksiin.

Lisäksi neuvoston tehtävänä olisi järjestää pari kertaa vuodessa yhteinen vuotuinen tapaaminen ”Pohjalainen kulttuuriparlamentti”.

Kuntatasolla selvityshenkilö näkee tarpeelliseksi, että jokaisessa kunnassa olisi kulttuuriasioissa nimetty

vastuu- tai yhteyshenkilö joko kunnan omana tai useamman kunnan yhteisenä työntekijänä.

Tavoitteena perustaa yhteistoimintaalueelle

kulttuuriasiainneuvosto

sekä luovan talouden ryhmät.


Sisällys

1. Johdanto...................................................................................................................9

2. Selvityksen toimeksianto, tavoitteet ja toteutus..............................................9

3. Alueviranomaiset ja niiden tehtävät................................................................ 11

4. Yhteistoiminta-alueet......................................................................................... 12

5. Yhteistyöstrategiat...............................................................................................14

5.1. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön strategiat..................14

5.2. Maakunnalliset strategiat......................................................................................................14

5.2.1. Etelä-Pohjanmaan liiton strategiat....................................................................... 15

5.2.2. Keski-Pohjanmaan liiton strategiat...................................................................... 15

5.2.3. Pohjanmaan liiton strategiat.................................................................................. 16

5.2.4. Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur

-kuntayhtymän strategiat....................................................................................... 16

5.2.5. Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategia ..............................................................17

6. Yhteistyö kulttuuristrategioissa.........................................................................18

7. Valtion alueelliset kulttuurin kehittäjät............................................................19

7.1. Pohjanmaan taidetoimikunta................................................................................................ 19

7.2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus........................................ 20

7.3. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus................................................... 20

7.4. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ....................................................................... 21

8. Maakuntien kulttuurirahastot........................................................................... 22

9. Luovien alojen kehittämishankkeita.................................................................. 24

9.1. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma........................................................................................ 24

9.2. Leader-ohjelma....................................................................................................................... 24

9.3. Jalostamo-palvelu.................................................................................................................. 24

9.4. ProArt-hanke........................................................................................................................... 25

9.5. Produforum-hanke................................................................................................................. 25

9.6. Vimma-hanke.......................................................................................................................... 25

10. Alueellisia luovien alojen yritystoiminnan kehittäjiä................................... 26

11. Alueellinen koulutus- ja tutkimustoiminta.................................................... 28


12. Henkilöresurssit alueellisessa yhteistyössä.................................................. 30

13. Alueen kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten näkemyksiä kulttuurin ja

kulttuuriyhteistyön kehittämiseen............................................................................. 31

13.1. Keskeisiä toimenpiteitä taiteen ja kulttuurin ja luovien alojen kehittämiseksi....... 31

13.2. Yhteistyökumppanit taiteen ja kulttuurin edistämisessä............................................ 31

13.3. Kenen kanssa yhteistyötä olisi tarpeen vahvistaa........................................................ 32

13.4. Kulttuuriyhteistyön edut ja esteet.................................................................................... 32

13.4.1. Yhteistyöstä saatavat edut.................................................................................. 32

13.4.2. Yhteistyön esteet................................................................................................... 33

13.5. Kansainvälinen yhteistyö.................................................................................................... 33

13.5.1. Kansainvälisen yhteistyön edut ja esteet........................................................ 34

13.5.2. Yhteistyökumppanit kansainvälisissä asioissa............................................... 34

13.6. Kulttuurin kehittämisen haasteet .................................................................................... 35

13.7. Luovan talouden kehittämisen haasteet ........................................................................ 35

13.8. Toiveet yhteistyön konkreettiselle sisällölle.................................................................... 35

14. Yhteistoiminnan kehittämisessä huomioitavaa............................................ 36

15. Yhteistyön toimintamalleja.................................................................................37

15.1. Yhteistyö yhteistoiminta-alueella.......................................................................................37

15.2. Yhteistoimintamalleiksi tehtyjä esityksiä..........................................................................37

16. Selvityshenkilön toimenpide-esitykset .......................................................... 38

16.1. Kulttuuriasiain neuvosto .................................................................................................... 38

16.2. Luovan talouden ryhmät.................................................................................................... 40

16.3. Kulttuurilautakunnat............................................................................................................ 40

16.4. Kuntatason yhteistyö........................................................................................................... 40

16.5. Hankeryhmät......................................................................................................................... 41

16.6. Ennakointiryhmät................................................................................................................. 41

16.7. Alueellinen taidetoimikunta................................................................................................ 41

16.8. Lähiajan toimenpide-esitykset.......................................................................................... 41

Liitteet


1. Johdanto

Aluehallinnon uudistaminen on vaikuttanut voimakkaasti kulttuurin aluekehittämiseen ja yhteistyötarpeisiin. Uudistamisen

tavoitteena on ollut selkeyttää valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoja. Tavoitteena

on, että maakuntien liitoilla on tärkeä rooli aluekehitystyössä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella kulttuurin alueellisia aluehallintoviranomaisia

on tällä hetkellä useita: kolme maakunnan liittoa, kuntayhtymä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur

(Söfuk), Pohjanmaan taidetoimikunta, alueen keskeiset taide- ja kulttuurilaitokset, kaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta

ja aluehallintovirasto. Näillä organisaatioilla on oma roolinsa, ja sen lisäksi taiteen, kulttuurin ja luovan taiteen

edistämiseen liittyviä tehtäviä, jotka eivät ole selkeitä alueen toimijoille. Toimijat kokevat hallinnon monimutkaiseksi ja

hankalaksi. Organisaatioilla on ollut jonkin verran vuorovaikutusta ja keskinäistä yhteistyötä, mutta se ei ole ollut kovin

tiivistä. Organisaatiot ovat syntyneet kaikki eri aikoina ja erilaisista tarpeista, eikä työnjakoa organisaatioiden kesken ole

täsmennetty. Myös ministeriöiden ohjaus on uudistusvaiheessa koettu osin epäselväksi.

2. Selvityksen toimeksianto,

tavoitteet ja toteutus

Pohjanmaan taidetoimikunta myönsi 28.12.2010 Etelä-Pohjanmaan liitolle määrärahan yhteistyössä Keski-Pohjanmaan

liiton, Pohjanmaan liiton sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (Söfuk) -kuntayhtymän kanssa

toteutettavaan kulttuurin ja luovien alojen hallinnoijien ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyön kehittämiseen. Levón-instituutissa

on samaan aikaan toteutettu rinnakkaisena alueen kulttuuritoimijoiden välisen yhteistyön kehittämishanketta.

Hankkeille on annettu yhteistyövelvoite.

Hankkeen tavoitteena on yhteistoiminta-alueen kulttuuriyhteistyön suunnittelu ja kehittäminen, hallinnollisten rajaaitojen

madaltaminen ja hyvien käytäntöjen siirtäminen, asiantuntemuksen hyödyntäminen ja päällekkäisyyksien välttäminen,

alueellisen ja kansainvälisen verkostoitumisen vahvistaminen sekä uusien yhteistoimintamallien kehittäminen.

Toimenpiteinä vahvistetaan luovien alojen, kulttuurin toimijoiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä sekä alueellisten

toimijoiden kansainvälisiä verkostoja.

Hankkeen toteutusaika oli 1.4.–31.10.2011. Hankkeessa järjestettiin maakunnittaisia keskustelutilaisuuksia alueen kulttuurihallinnoijille

ja kehittäjäorganisaatioiden edustajille. Tilaisuuksissa oli tavoitteena kerätä tietoa kulttuuriorganisaatioiden

toiminnasta, yhteistyökumppaneista ja haasteista kulttuurityössä. Hankkeen kohderyhmille toteutettiin yksityiskohtaisempi

sähköinen kysely 9.-27.5.2011 välisenä aikana. Lisäksi kulttuuritoimijoille tehtiin yksittäisiä haastatteluja sähköpostitse

ja puhelimitse.

9


Hankkeessa toimi ohjausryhmä, jonka jäseninä olivat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liiton ja Svenska

Österbottens förbund för utbildning och kultur´n, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjanmaan ELY-keskuksen

sekä Pohjanmaan taidetoimikunnan edustajat. Hankkeen koordinaattorina toimi Etelä-Pohjanmaan liitto ja liiton kulttuurijohtaja

toimi ohjausryhmän puheenjohtajana. Hankkeen yhteistyötahoina olivat oppilaitokset, korkeakoulut, yliopistot

sekä kehittäjäorganisaatiot. Hanke esiteltiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen Keskustoimikunnan kutsumassa

paikallis- ja aluehallinnon kokeiluhankkeiden tapaamisessa Helsingissä 13.4.2011 sekä maakuntien liittojen kulttuurilautakuntien

ja Pohjanmaan taidetoimikunnan jäsenille ja toimihenkilöille Pohjanmaan maakuntien kulttuuriyhteistyön

kokouksessa Stundarsissa Mustasaaressa 7.6.2011. Luonnos esiteltiin ohjausryhmälle 24.8.2011, jonka jälkeen siitä on

keskusteltu maakunnallisissa tilaisuuksissa Seinäjoella, Kokkolassa ja Vaasassa. Luonnos toimitettiin myös maakuntajohtajille

kommentoitavaksi. Levón-instituutti järjesti hankkeen kanssa yhteistyössä 10.10. Vaasassa seminaarin ”Yhteistyöllä

eteenpäin”, jossa hanketta esiteltiin yhdessä Levón-instituutin rinnakkaishankeen kanssa.

Pohjanmaan maakuntien yhteistoiminta-alueen kulttuurin

kehittäminen luovan alan yrittäjän ja kulttuuritoimijan silmin

Etelä-­‐Pohjanmaan elinkeino-­‐,

liikenne-­‐ ja ympäristökeskus

Pohjanmaan liitto

Keski-­‐Pohjanmaan liitto

Kehittäminen

(rahoitus)

Svenska Österbottens förbund

för utbildning och kultur

Frami Oy

Pohjanmaan elinkeino-­‐,

liikenne-­‐ ja ympäristökeskus

Pohjanmaan Kauppakamari

(P+KP)

Seinäjoen seudun elinkeinokeskus

Etelä-­‐Pohjanmaan Kauppakamari

Yritysneuvonta

TE-­‐toimistot

Kokkolan seudun kehitys Oy

Vaasan seudun Kehitys Oy

Pohjanmaan taidetoimikunta

Länsi-­‐ ja Sisä-­‐Suomen aluehallintovirasto

Uusyrityskeskus Vaasa

Uusyrityskeskus Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan liitto

Uusyrityskeskus Pietarsaari

)

Uusyrityskeskus Kokkola

Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Keski-­‐Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

Ruralia-­‐instituutti

Keski-­‐Pohjanmaan konservatorio

Svenska

Handelshögskolan

Koulutus,

tutkimus

Koulutuskeskus SEDU

Suomen kulttuurirahasto

Svenska kulturfonden

Sibelius Akatemia – Seinäjoki

Vaasan yliopisto

Chydenius-­‐instituutti

Åbo Akademi

Yrkeshögskolan Novia

SKR Keski-Pohjanmaan rahasto

SKR Etelä-­‐Pohjanmaan rahasto

Rahoittajat,

yksityiset

säätiöt

Svenska Österbottens

kulturfond

Levón-­‐instituutti

Osallistuu myös toisen kokonaisuuden toimiin

Toimijakenttään kuuluvat myös kunnat, kulttuurin aluekeskukset

ja alueelliset kulttuuritoimijat, vapaa sivistystyö ja taiteen

perusopetus.

Kuvio: Toimijat kokevat yhteistoiminta-alueen kulttuurin kehittäjien ja hallinnoijien kentän monimutkaisena

10


3. Alueviranomaiset ja niiden tehtävät

Maakuntien liitot toimivat lakisääteisinä aluekehitysviranomaisina. Alueidenkehittämislain tavoitteena on edistää maan

alueiden omaehtoista ja tasapainoista sekä kestävää alueellista kehitystä. Liitto vastaa maakunnassaan yleisestä aluepoliittisesta

suunnittelusta ja ohjelmista, sekä huolehtii osaltaan ohjelmien toteutuksesta ja niihin liittyvistä kansainvälisistä

yhteyksistä. Aluehallintouudistuksen yhteydessä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön

hallinnonalan osalta maakuntien liittojen hoidettavaksi.

Kaksikielisessä Pohjanmaan maakunnassa toimii alueellisen kulttuurihallinnon erityismalli. Ruotsinkielisen väestön kulttuuriasioita

hoitaa Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -nimisen kuntayhtymän kulttuurilautakunta ja

KulturÖsterbotten-yksikkö. Maakunnan liiton, Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävänä on huolehtia maakunnan

suomenkielisen väestön kulttuuriasioista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat valtionhallinnon alueellisia kehittämis- ja palvelukeskuksia. ELY-keskuksiin

on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston

sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä Euroopan sosiaalirahaston (ESR)

rahoitus siirtyi kokonaisuudessaan ELY-keskusten hoidettavaksi.

Aluehallintovirasto edistää toimialueellaan alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus-

ja valvontatehtäviä. Tämän tehtävän toteuttamiseksi virasto edistää muun muassa perusoikeuksien ja oikeusturvan

toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä

terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueella.

Taiteen Keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien tehtävänä on taiteellisen työn, taiteen

tuntemuksen ja harrastuksen sekä taiteen kannalta tärkeän ajankohtaisen tutkimuksen edistäminen sekä toimiminen

asiantuntijaelimenä taiteen alalla. Toiminnan tavoitteena on nostaa suomalaisen taiteen laatua ja kansainvälistä tasoa

sekä vahvistaa taiteen kehitystä ja sen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Pohjanmaan taidetoimikunnan toimialueena on

kolme maakuntaa Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ja Österbotten-Pohjanmaa.

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä (Lähde: Tarja Reivonen TEM www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/tiedostot/alke_ja_rr_2_2010/Alueiden_kehittaemisen_lainsaeaedaeaentoe_uudistui_-_keskeiset_muutokset_suunnittelujaerjestelmaessae.pdf)

11


4. Yhteistoiminta-alueet

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan (19.4.2007) oli kirjattu, että hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan.

Lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, muiden piirihallintoviranomaisten ja maakuntien liittojen

työnjako täsmennetään, päällekkäisyydet poistetaan ja vähennetään hallintoviranomaisten määrää. Pääministeri Jyrki

Kataisen hallituksen ohjelmassa (22.6.2011) on maininta, että jatkossa valtion aluehallinnon toiminnan yhdenmukaisuutta

maan eri osissa vahvistetaan ja ohjausjärjestelmässä huomioidaan maakuntaohjelmien mukainen alueiden oma tahtotila.

Eduskunta hyväksyi 11.11.2009 Aluehallinnon uudistamisen (ALKU) lakipaketin, jota koskeva lainsäädäntö tuli voimaan

1.1.2010. Uudistamishankkeen tavoitteena on ollut uudistaa laajasti aluehallintoa ja saada aikaan kansalais- ja asiakaslähtöisesti,

tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto.

Yhteistyön piiriin kuuluvat tehtävät, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät maakuntaohjelmiin

ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin

ja koskevat yhteistyöaluetta yhteisesti.

Laki alueiden kehittämisestä annettiin 29.12.2009 (1651/2009). Laissa vahvistettiin maakuntien liittojen asemaa ja yhtenäistettiin

viranomaisten toimialueita. Suomen 19 maakunnasta muodostettiin 9 yhteistoiminta-aluetta. Maakunnan liitto

voi kuulua laissa tarkoitettujen tehtävien osalta vain yhteen yhteistoiminta-alueeseen. Maakunta kuuluu yhteistoimintaalueeseen,

joka pohjautuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen (910/2009) mukaiseen toimialuejakoon.

Etelä-Pohjanmaan (193 000 asukasta), Keski-Pohjanmaan (68 000 asukasta) ja Pohjanmaan (177 000

asukasta) maakunnat kuuluvat samaan yhteistoiminta-alueeseen.

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimukseen (1.4.2010), Keski-Pohjanmaan liiton perussopimukseen (1.9.2010) ja Pohjanmaan

liiton perussopimukseen (1.4.2010) on otettu maininnat aluekehittämislaissa tarkoitetuista yhteistoiminta-alueista

ja niillä hoidettavista tehtävistä.

Yhteistoiminta-alue, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan

ja Etelä-Pohjanmaan liittojen alueet

12


Alueiden kehittämisestä annetussa laissa vahvistetaan ja lisätään maakunnan liittojen roolia ja asemaa aluekehitystyössä,

sekä edistetään valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä. Uusina tehtävinä laissa alueiden kehittämisestä

maakunnan liitot saivat muun muassa alueellisten taidetoimikuntien ja liikuntaneuvostojen asettamisen.

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimintalinjan ”Kehittyvä toimintaympäristö” keskeisenä toimenpiteenä on maakuntien

yhteistoiminta-alueen käynnistäminen 1.1.2010 voimaan tulleen alueiden kehittämislain mukaisesti. Yhteistoiminnan

piiriin kuuluvien asioiden käsittelystä on maininta, että se tapahtuu liittojen päätösten mukaisesti siten, että

päätösvaltaa käyttävät maakuntien liitot yhtäpitävin päätöksin.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan tehtävissä on maininta, että kulttuurilautakunta edistää yhteistyötä kuntien, maakuntien,

kulttuurialan viranomaisten ja järjestöjen kesken. Tehtäviin kuuluu myös kansainvälisen yhteistyön ja kulttuurivaihdon

edistäminen.

Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta vastaa maakunnan suomenkielisen väestön kulttuuriasioista. Lautakunta toimii yhteistyössä

liiton jäsenkuntien, maakunnan ruotsinkielisen väestön kulttuuriasioista ja -perinnöstä huolehtivan Söfuk-kuntayhtymän

kulttuuriyksikön KulturÖsterbottenin ja Pohjanmaan taidetoimikunnan sekä eri kulttuurilaitosten ja kansalaisjärjestöjen

kanssa. Söfuk-kuntayhtymän KulturÖsterbotten-yksikössä hoidetut tehtävät rinnastetaan tässä selvityksessä

maakuntien liittojen hoitamiin kulttuuritehtäviin.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liittojen johtoryhmät kokoontuvat 2-3 kertaa vuodessa

keskustelemaan ja suunnittelemaan yhteistoiminta-alueiden yhteisiä asioita. Lisäksi 2-3 kertaa vuodessa järjestetään virallinen

YTA-neuvottelu, johon osallistuvat kunkin maakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtaja, maakuntahallituksen

puheenjohtaja, maakuntajohtajat ja hallintovastaavat. Johtoryhmien kokoukset valmistelevat virallista YTA-neuvottelua.

13


5. Yhteistyöstrategiat

5.1. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja

elinkeinoministeriön strategiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön aluekehittämisstrategian vuosille 2003–2013 mukaan alueiden toimijoiden välistä yhteistyötä

kehitetään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Osaamisen ja siihen liittyvän kulttuuri-, sivistys- ja hyvinvointijärjestelmän

kehittäminen on keskeisimpiä keinoja vaikuttaa alueiden kehittämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ”Yksitoista askelta luovaan Suomeen” -luovuusstrategian loppuraportti lähtee siitä, että

luovuus on tapa kokea, ajatella ja toimia, joka on syytä saada käyttöön laajasti yhteiskunnassamme. Luovuusstrategian

yhden teeman mukaan kulttuuripolitiikan asemaa yhteiskuntapolitiikassa vahvistetaan sisällyttämällä kulttuuri kaikkiin

keskeisiin valtion, alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän toimintaa ohjaaviin strategioihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian 2020 mukaan alueellisten taidetoimikuntien

ja muiden alueellisten kulttuuritoimijoiden verkostoitumista ja yhteyttä muuhun alueelliseen kehittämistoimintaan

vahvistetaan yhteistyössä uusien valtion viranomaisten sekä maakuntien liittojen ja muiden alueellisten toimijoiden

kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysstrategian mukaan vuonna 2020 Suomi tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja turvalliset

elämän edellytykset, viihtyisän, ekotehokkaan ja toimivan, luovuuteen kannustavan elinympäristön sekä hyvät ja

mielekkäät työ-, osallistumis- ja oppimismahdollisuudet. Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty

ja kulttuuripalveluita on kehitetty. Suomi on monikulttuuristunut ja maahanmuuttajat ovat integroituneet tasavertaisina

kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan. Aluestrategian 2020 mukaan aluetasolla maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskusten välinen yhteistyö on tehokasta ja joustavaa turvaten kokonaisvaltaisen, sektorirajat ja

hallinnolliset aluerajat ylittävän alueellisen kehittämisen.

Alueiden strateginen kehittäminen on poikkihallinnollista ohjelmiin perustuvaa yhteistyötä, johon osallistuvat kuntien,

valtion aluehallinnon, elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten edustajat. Maakuntien

liittojen strateginen kehittämisvastuu on vahvistunut muun muassa maakuntasuunnitelmien, maakuntaohjelmien ja maakuntaohjelmien

toteuttamissuunnitelmien kautta.

Suomen hallitusohjelman 2011 mukaan hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema

yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita,

joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikilla aloilla.

Kulttuurin ja taiteen merkitys on kaikkien kolmen maakunnan

strategioissa tunnustettu tärkeäksi tekijäksi alueiden

kehittämisessä ja sitä kautta alueen ihmisten jokapäiväisessä

elämässä.

5.2. Maakunnalliset strategiat

14


5.2.1. Etelä-Pohjanmaan liiton strategiat

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 vision mukaan Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti

ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta. Maakuntaohjelmassa keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia

ovat mm. Etelä-Pohjanmaan vetovoiman ja viihtyisyyden lisääminen, jonka mukaan huolehditaan kulttuuripalvelujen

perusverkoston säilymisestä ja kehittämisestä ja kytketään kulttuuri vahvemmin kuntien muuhun suunnitteluun

ja toimintaan. Tavoitteena on lisätä alueellista yhteistyötä ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä julkishallinnon sisällä sekä

julkishallinnon ja kolmannen sektorin välillä, kehittää kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä mm. tarjoamalla kulttuurialan,

liikunta-alan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opintokokonaisuuksia

kulttuurin ja hyvinvoinnin merkityksestä. Tiivistetään yhteistyötä

ja verkotetaan maakunnan kulttuurikeskuksia.

Etelä-Pohjanmaan liitossa toimii kulttuurilautakunta, jossa on 13 jäsentä

ja heillä varajäsenet, jotka maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen.

Kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-,

kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä

kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää

kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan liitossa on laadittu

kulttuurilautakunnan toimesta kulttuuristrategia vuosille 2010–

2013 ”Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa”. Maakunnallisen strategiatyön pohjalta on aloitettu

kunnallisten kulttuuristrategioiden laatiminen 16 kunnassa. Strategiat valmistuvat vuosien 2011 ja 2012 aikana.

Etelä-Pohjanmaan liitossa on laadittu luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma ”Suuremmat kokonaisuudet

vahvoilla aloilla - yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä” vuosille 2007–2013. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan

on kirjattu vuonna 2007 yritystoiminnan edistäminen ja kasvun alojen tunnistaminen ja tukeminen.

Luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma on siten osa maakuntaohjelman täytäntöönpanoa. Kehittämissuunnitelma

päivitetään vuoden 2011 aikana.

Etelä-Pohjanmaalla on valmistunut vuonna 2006 ”Eteläpohjalaisen kulttuurin kansainvälistymisohjelma”, joka on laadittu

taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kansainvälistymistoiminnan jäntevöittämiseksi sekä maakunnallisen, kansallisen

ja kansainvälisen verkostoitumisen kehittämiseksi.

5.2.2. Keski-Pohjanmaan liiton strategiat

Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja

hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaalla maakuntaohjelma 2011–2014 ja maakuntasuunnitelma 2030 muodostavat yhteisen asiakirjan. Keski-

Pohjanmaan vision mukaan ” tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä,

yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen Keski-Pohjanmaa”. Maakunnan kehittämisen toimenpiteinä ovat mm. kulttuurin

parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen, ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytysten tukeminen, kulttuuritoiminnan

koordinoinnin ja tiedottamisen tukeminen.

Keski-Pohjanmaan liiton organisaatiossa ei ole kulttuurilautakuntaa.

Keski-Pohjanmaalle perustettiin vuonna 1997 Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto,

jonka tehtäväksi annettiin tehdä kulttuuripoliittista aluekehitystyötä

Keski-Pohjanmaan alueella. Kulttuuriliitto on hoitanut myös

maakunnan liiton kulttuuritehtäviä, joiden hoitamiseksi liitto on antanut

taloudellista tukea. Kulttuuriliiton toiminta on kuitenkin viime aikoina

ollut vähäistä, lähinnä resurssien puutteen takia. Kulttuuriliiton strategiaa,

toiminnallista asemaa ja tehtäviä selkiytetään v. 2011–2012.

Tavoitteena luoda taloudellisesti,

sosiaalisesti, kulttuurisesti

ja ekologisesti menestyvä,

yhteisöllinen, vetovoimainen ja

turvallinen Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan liitossa on tehty Luovien alojen kehittämissuunnitelma

vuonna 2009 sekä Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuri- ja liikuntastrategia

”Kulttuuri ja liikunta alueen voimavarana” 2007–2015. Kehittämissuunnitelmien keskeinen johtopäätös on,

että ”tuloksellisen ja systemaattisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi tulisi luoville aloille synnyttää

tulevaisuudessa lisäksi yksi maakunnallinen toimija, jonka tehtäviin kuuluisi laajempi kehittämisvastuu, isompien hankekokonaisuuksien

koordinointi sekä tilastointivastuu”.

Keski-Pohjanmaan liitossa on laadittu vuoden 2009 aikana Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015. Kulttuurin ja

liikunnan strategia tukee osaltaan hyvinvointistrategiaa, jossa kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvoinnin lähteenä.

Strategia asettaa hyvinvointityön tavoitteet seuraavasti: keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat, saa-

15


tavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut, terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat, kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset

kasvavat sekä elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat. Strategian mukaan

kulttuurin hyvinvoinnin vaikutuksia vahvistaa muun muassa kulttuurin parissa toimivien yhteistyö. Alueelle on ominaista

vahva ja monipuolinen kulttuuriperintö sekä yhteisöllinen toiminta- ja toteutustapa. Maakunnassa toteutetaan useita

kehittämishankkeita, joissa kansalaisyhteisöjen ja hyvinvoinnin yrittäjyysyhteisöjen toiminnan vaikuttavuutta edistetään.

Luovien alojen liiketoimintaosaamista sekä pienyritysten verkottumista pyritään edistämään Kaustisen KOKO-ohjelman

kautta. Syksyllä 2011 on suunniteltu käynnistettävän kulttuurin ja luovien alojen yhteistyöryhmä Keski-Pohjanmaalle.

Kulttuuri on osa viestintä-, markkinointi-, hyvinvointi ja matkailustrategiaa ja niiden maakunnallista toteuttamista. Maakunnan

kulttuuritoimijoiden välinen koordinaatio ja yhteinen markkinointi ovat keskeinen toiminnallinen tavoite Keski-

Pohjanmaalla.

5.2.3. Pohjanmaan liiton strategiat

Pohjanmaan maakunta painottaa ohjelmissaan monikulttuurisuutta. Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 on nimetty

”Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä.”. Pohjanmaan maakuntaohjelman

2011–2014 yhtenä toimintalinjana on ”Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma-monikulttuurisuudesta Pohjanmaan

hyvinvoinnin energian lähde.” Pohjanmaan kulttuuriohjelmaa 2009–2013 ei ole päivitetty, joten siihen ei sisälly tavoitetta

yhteistoimintaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella.

Pohjanmaalla on kaikkien

asukkaiden saatavissa monipuolista

kulttuuritoimintaa ja laaja kirjo

osaavia taiteen ja kulttuurin

tuottajia. Kulttuuri on integroitu osa

yhteiskuntaa.

Pohjanmaan liiton organisaatiossa on kulttuurilautakunta, jossa on 13

jäsentä ja heillä varajäsenet sekä maakuntahallituksen edustaja. Pohjanmaan

kulttuurilautakunnan toimikausi on kaksi vuotta. Pohjanmaan

kulttuurilautakunnan tehtävänä on huolehtia maakunnan suomenkielisen

väestön kulttuuriasioista. Kulttuuritoiminnan tavoitteena on yhteistyössä

muiden osapuolien kanssa nostaa Vaasa maamme johtavien

kulttuurikeskusten joukkoon ja saada aikaan aitoa kulttuurikeskustelua

kielirajan yli. Kulttuurilautakunta toimii yhteistyössä liiton jäsenkuntien,

maakunnan ruotsinkielisen väestön kulttuuriasioista huolehtivan Söfukkuntayhtymän

kulttuuriyksikön ja Pohjanmaan taidetoimikunnan sekä eri

kulttuurilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta

on lisäksi perussopimuksen mukaan se alueiden kehittämislain

(1651/2009) 10§:ssä tarkoitettu elin, joka vastaa Pohjanmaan

maakunnan kielellisten palvelujen kehittämisestä.

5.2.4. Svenska Österbottens förbund för utbildning

och kultur -kuntayhtymän strategiat

Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (Söfuk) -kuntayhtymän visiona on:

”Ruotsinkielinen Pohjanmaa on aktiivinen ja luova, rikas alueellisessa ja paikallisessa moninaisuudessa, omaa voimakkaan

identiteetin ja avoimen kulttuurin”. Söfukin strategiassa on viisi painopistettä:

• ruotsinkieli kaksikielisessä yhteiskunnassa

• lisääntyvä näkyvyys Pohjanmaalla

• painopiste kulttuurissa ja identiteetissä

• uudenaikainen koulutus

• luovuus ja aktiivisuus -paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti

Söfukin kulttuurilautakunnassa on 7 jäsentä ja heillä varajäsenet. Kulttuurilautakunta johtaa KulturÖsterbottenin toimintaa.

Tehtävänä on mm. edistää kulttuuri- ja taidetoimintojen aktiviteettejä yhteistyössä jäsenkuntien, Pohjanmaan liiton

ja muiden alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kulttuuri- ja taidesektorin julkisten laitosten sekä muiden suomenruotsalaisten

organisaatioiden ja laitosten kanssa.

16


Sekä Pohjanmaan liiton että Svenska Österbottens förbund för utbildning

och kultur -kuntayhtymän hallitukset ovat v. 2009 vahvistaneet

yhdessä jäsenkuntien kanssa laaditun Pohjanmaan kulttuuriohjelman

kaudelle 2009–2013. Ohjelman visiona on, että Pohjanmaalla on kaikkien

asukkaiden saatavissa olevaa monipuolista kulttuuritarjontaa ja

laaja kirjo osaavia taiteen ja kulttuurin tuottajia. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet

ovat:

• Kulttuuriperintö

• Hyvinvointia kulttuurista

Kulttuurin tietotaito

• Kulttuurista toimeentulo

• Kulttuuritapahtumat ja toiminta

• Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri

Ruotsinkielinen Pohjanmaa

on aktiivinen ja luova, rikas

alueellisessa ja paikallisessa

moninaisuudessa, omaa

voimakkaan identiteetin ja avoimen

kulttuurin

5.2.5. Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategia

Yhteistoiminta-alueella on laadittu tähän mennessä Tekesin johdolla yksi yhteinen strategia ”Asenne- yhteistyö - uudistuminen”

2010–2016.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ovat tehneet

pitkään yhteistyötä yritysten innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategian tavoitteena on

koota yhteen pohjalaismaakunnissa tehtävää kehittämistyötä ja löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia toimijoiden välille.

Tavoitteena on muuttaa yhteistyökulttuurin ajattelutapaa ja nostaa samalla alueen innovaatiotoiminta uudelle tasolle.

Strategian avainasemassa ovat pohjalaismaakuntien ihmiset, sillä viime kädessä strategian toteutumisen ratkaisee ihmisten

tahto tehdä yhteistyötä. Innovaatiostrategian tarkoitus on tukea maakuntaohjelmia ja ELY-keskusten strategioita.

Yhteistoiminta-alueen maakuntien kulttuuristrategioiden pohjalta voitaisiin esim. kansainvälistymistä lähteä kehittämään yhdessä.

Etelä-Pohjanmaalla on luotu malli eurooppalaisesta kulttuurimaakunnasta, jonka toteuttajia kuvassa Vanhan Paukun

kulttuurikeskuksessa Lapualla.

17


6. Yhteistyö kulttuuristrategioissa

Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossopimuksen 2010–2011 mukaan Etelä-

Pohjanmaan kulttuuristrategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Kulttuuristrategiassa

tavoitteena on kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa. Strategian mukaisesti panostetaan

luovien alojen kehittämisohjelman mukaiseen kansalliseen ja maakunnalliseen toimintaan. Lisäksi edistetään

taide- ja kulttuuripalvelujen uusia muotoja sekä taiteen ja kulttuurin toimijoiden ja muiden aluekehittäjien yhteistyötä

alueellisilla kehittämishankkeilla. Kulttuuristrategian toimenpidesuositusten mukaan vahvistetaan ja tuetaan kansainvälisyyttä

ja monikulttuurisuutta ja luodaan maakunnallinen kulttuurialan kansainvälisen liikkuvuuden tukijärjestelmä osana

eurooppalaista kulttuurimaakunta-konseptia. Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunnan tehtävänä on huolehtia ja kehittää

maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien

välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä.

Keski-Pohjanmaan kulttuuri- ja liikuntastrategia 2007–2015 painottaa sitä, että Keski-Pohjanmaalla ei ole vielä maakunnallista

vakiintunutta yhtä foorumia, joka aktiivisesti kehittäisi keskipohjalaisen kulttuurin toimintaympäristöjä ja tekisi

kulttuuria näkyvämmäksi alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi yhteisen verkoston puuttuminen vaikeuttaa

muun muassa tiedottamista ja laajempien hankkeiden suunnittelua. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää maakunnassa

olemassa olevien kulttuuritoimijoiden tai muiden kehittäjäorganisaatioiden mahdollisuudet nousta kulttuurin toimintaympäristöjä

ja aloja yhdistäväksi kehittämiskeskukseksi. Keskus kokoaisi maakunnan eri kulttuurialojen toimijat yhteiseen

verkostoon ja loisi yhteyksiä kansallisesti ja kansainvälisesti. Keski-Pohjanmaan liitto on aloittanut koordinointitahon selvityksen.

Ensisijaisena vaihtoehtona on nostaa kulttuuriliitto käytännön toimijaksi maakunnallisella tasolla. Myös maakuntaliiton

keväällä 2012 valmistuva kansainvälistymisstrategia käsittelee kulttuurin ja luovien alojen tarpeet ja mahdollisuudet

kansainvälistymiseen. Keski-Pohjanmaan luovien alojen kehittämissuunnitelman 2009 keskeinen johtopäätös on,

että tuloksellisen ja systemaattisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan mahdollistamiseksi tulisi luoville aloille synnyttää

tulevaisuudessa yksi maakunnallinen toimija, jonka tehtäviin kuuluisi kehittämisvastuu, isompien hankekokonaisuuksien

koordinointi sekä tilastointivastuu. Kokkolan kaupungissa on strategia- ja kehittämistyötä tehty siten, että toimijoita on

aktivoitu yhdessä paikallisen kulttuurin määrittelytyöhön. Yhteistyötä on saatu aikaan kokoamalla kulttuurialan toimijoita

yhteen yhteisten tapahtumien ja hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kaustisen kunnan kulttuuristrategiassa

2007–2015 strategisena päämääränä on kehittää Kaustista suomen- ja ruotsinkielisen Keski-Pohjanmaan kulttuurisena

keskuksena. Kuntastrategian mukaan Kaustinen on alueensa palvelukeskus, joka perinteeseen ja uuteen teknologiaan

pohjautuen tarjoaa tehokkaasti korkealaatuisia palveluja seudun asukkaille.

Pohjanmaan liiton ja Söfukin yhteisessä kulttuuriohjelmassa kaudelle 2009–2013 on laaja-alaisena strategiana yhteistyö

eri tasojen, yhteiskunnan sektoreiden, taidelajien ja yksittäisten toimijoiden sekä eri kieliryhmien välillä. Pohjanmaan

liiton ohjelmissa painotetaan maakunnan kaksikielisyyttä ja monikulttuurisuutta, kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistyötä

eri kieli- ja väestöryhmien välillä. Kulttuurilautakunnan mukaan tehtäväkenttä on muotoutunut kuluneiden 16 vuoden

aikana laajaksi yhteistyöverkostoksi Pohjanmaan kaksikielisessä maakunnassa ja toisaalta entisen Vaasan läänin alueella.

Pohjanmaan kulttuuristrategiassa 2009–2013 on erityispainotuksissa osio ”Rajaton ja kansainvälinen kulttuuri”, jossa

menettelytapoina on esitetty pohjoismaiden välisen yhteistyön kehittämistä ja kulttuurituottajille luotuja kansainvälisiä

vaihto-ohjelmia.

Pohjanmaan tanssin aluekeskus

on hieno esimerkki pohjalaismaakuntien

yhteistyöstä. Kuvaaja Jyrki

Tervo

18


7. Valtion alueelliset

kulttuurin kehittäjät

Alueelliset taidetoimikunnat ovat olleet vuodesta 2008 lähtien Taiteen keskustoimikunnan alaisia toimien sitä ennen lääninhallitusten

yhteydessä. Valtion aluehallintoviraston tehtävät ovat muodostuneet aluehallintouudistuksen yhteydessä

pääasiassa lääninhallituksen ja työsuojelupiirin aikaisemmista tehtävistä. Lääninhallituksen hoitamat opetustoimen tehtävät

sijoitettiin aluehallintovirastoon ja kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät elinkeino-, liikunta- ja ympäristökeskukseen.

7.1. Pohjanmaan taidetoimikunta

Valtion taide- ja kulttuuripolitiikan tavoitteena on, että luovuuden edellytykset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat niin, että

kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuripalveluihin.

Pohjanmaan taidetoimikunta on yksi maamme kolmestatoista alueellisesta yksiköstä, joka toimii Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan

ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Taiteen keskustoimikunnan kehittämissuunnitelman mukaan alueellisilla

taidetoimikunnilla on keskeinen rooli taiteen edistämisessä omalla toimialueellaan. Ne ovat taiteen asiantuntija- ja

rahoituselimiä, joiden keinoja ovat mm. apurahojen ja avustusten jakaminen, lausuntojen ja selvitysten antaminen sekä

läänintaiteilijoiden palkkaaminen.

Taidetoimikunnan toiminta-ajatuksena on alueellisen taiteen ja kulttuurielämän edistäminen, alueellisen kulttuuri-identiteetin

vahvistaminen ja kulttuurin saattaminen osaksi yleistä kehitystä. Taidetoimikunnan tehtävänä on edistää myös kansainvälistä

toimintaa toimialueellaan. Taidetoimikunnan tehtävät on lueteltu Valtioneuvoston asetuksessa vuodelta 2007.

Taidetoimikunnan toiminta-alue

19


7.2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

(ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittämistä

hoitamalla valtionhallinnon toimeenpanoja

kehittämistehtäviä.

ELY-keskukset ovat 1.1.2010 toimintansa aloittaneita

valtion hallinnon alueellisia kehittämisja

palvelukeskuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö

on laatinut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten

kanssa strategisen tulossopimuksen,

jossa sovitaan myös muiden ohjaavien ministeriöiden

osalta keskeisimmistä tavoitteista

ja toimenpiteistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

on laatinut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten

kanssa kulttuuritoimen toiminnalliset

tulossopimukset.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kolme

vastuualuetta. ELY-keskuksen yhtenä vastuualueena

on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja

kulttuuri, joissa toimialueena on Etelä-Pohjanmaan

maakunta. Liikenne- ja ympäristö vastuualueissa

toimialueena ovat Etelä-Pohjanmaa,

Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. ELY-keskuksen

päätoimipaikka on Seinäjoella.

Kulttuuritehtävät tulivat ELY-keskusten lainsäädäntöön

uutena tehtävänä. ELY-keskusten

tavoitteena on kulttuurin edistämisen sektorilla

kulttuuriyrittäjyyden ja luovan talouden,

kulttuuritoimijoiden ja muiden aluekehittäjien

yhteistyön sekä taide- ja kulttuuripalveluiden

uusien muotojen vahvistaminen.

Ensimmäisinä kulttuuritehtävinä ELY-keskukset

laativat 2010 arvion kulttuuritoimijoiden ja luovan

talouden toimintaedellytyksistä ja palvelutuotannosta.

Arvio perustui tilastojen tulkintaan

pääkohdittain.

ELY-keskusten toiminta-alueet

7.3. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminnallisen tulostavoiteasiakirjan (15.3.2010) mukaan alueellisen kulttuurihallinnon vaikuttavuuden

lisäämiseksi kehitetään yhteistyötä alueellisen taidetoimikunnan ja maakunnan liittojen sekä keskeisten alueella

olevien taidelaitosten kanssa, siten kuin alueellisesti sovitaan.

Pohjanmaan ELY-keskuksen yrittäjyys, työllisyys ja osaaminen yksikön toimialueeseen kuuluvat Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

maakunnat, päätoimipaikkana Vaasa ja sivutoimipaikkana Kokkola. Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjasto-, nuoriso-

ja liikuntatoimen vastuualueeseen kuuluvat edellä mainittujen maakuntien lisäksi Etelä-Pohjanmaa sekä Keski-Suomi.

20


7.4. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Aluehallintovirastot ovat 1.1.2010 toimintansa

aloittaneita valtion virastoja, jotka edistävät

alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön

toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä

alueella. Aluehallintovirastojen toimintaa

koskevien yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi

sekä alueiden näkemysten huomioon ottamiseksi

laaditaan virastoille niiden toiminnan yleistä

suunnittelua, ohjausta ja järjestämistä varten

yhteinen strategia-asiakirja ja jokaiselle virastolle

erilliset strategiset tulostavoiteasiakirjat. Strategisten

asiakirjojen laadinnassa ovat tarvittavin

osin mukana myös maakunnan liitot.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)

toimii Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan,

Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueilla.

Aluehallintoviraston pääpaikka on Vaasassa

ja muut toimipaikat Jyväskylässä ja Tampereella.

Aluehallintovirastoista annetun lain mukaan

aluehallintovirastojen on valtion aluehallintoa

koskevissa asioissa toimittava yhteistyössä toimialueensa

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten

kanssa.

Aluehallintovirastojen toiminta-alueet

Aluehallintoviraston suomenkielisen yksikön

tehtävissä ei ole kulttuuritoimen asioita. Sivistystointa

kulttuuri mukaan lukien koskevan arviointipalvelun

aluehallintovirasto tilaa tarvittaessa

ELY-keskukselta. Ruotsinkielinen yksikkö

hoitaa kirjastoasioita ruotsinkielisten ja niiden

kaksikielisten kuntien osalta, joissa ruotsin kieli

on enemmistön kielenä. Lisäksi palveluyksikkö

toimii asiantuntijana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten

toimialaan kuuluvissa ruotsinkielistä

väestöä koskevissa koulutukseen, osaamiseen

ja kirjastotoimeen liittyvissä asioissa.

21


8. Maakuntien kulttuurirahastot

Yhteistoiminta-alueella on taiteen ja kulttuurin toimijoilla käytössä useita rahoitusinstrumentteja. Alueellisista rahoittajista

ovat tärkeimpiä Pohjanmaan taidetoimikunta taiteilija-apurahojen muodossa, kulttuurirahastot ja maakuntien liittojen

myöntämä kehittämisrahoitus.

Suomen kulttuurirahasto rahoittaa nimenomaan maakuntien kulttuuria. Suomen kulttuurirahasto on yksityinen säätiö,

joka tukee kulttuurielämää myöntämällä apurahoja taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville. Kulttuurirahastolla on

myös omaa kulttuurin kehittämistoimintaa. Rahaston tarkoituksena on maakuntien henkisen ja taloudellisen kulttuurin

vaaliminen ja kehittäminen.

Suomen kulttuurirahaston 17:sta maakuntarahastosta kaksi, Etelä-Pohjanmaan rahasto ja Keski-Pohjanmaan rahasto,

sijaitsevat yhteistoiminta-alueella. Etelä-Pohjanmaa kuuluu Pohjanmaan kanssa yhteiseen rahastoon. Etelä-Pohjanmaan

rahaston toimialueeseen kuuluu 36 kuntaa. Osa kunnista on yhteisiä Keski-Pohjanmaan kanssa. Keski-Pohjanmaan rahaston

kuntia on 21, joista sijaitsee 8 Keski-Pohjanmaalla, 8 Pohjois-Pohjanmaalla ja 5 Pohjanmaan maakunnassa, joita

hoidetaan yhdessä Etelä-Pohjanmaan rahaston kanssa.

Svenska Kulturfondenin tehtävänä on tukea ruotsinkielistä kulttuuria ja koulutusta, ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista

toimintaa Suomessa. Säätiö nimeltään Stiftelsen för utbildning och kultur på svenska i Finland on Svenska kulturfondenin

taustaorganisaatio. Svenska Kulturfondenilla on kolme maakuntarahastoa, joista Pohjanmaalla toimii Österbottens

svenska kulturfond. Lisäksi Pohjanmaalla on maakunnan oma maakuntarahasto Svenska Österbottens kulturfond. Pohjanmaalla

toimii rahastojen yhteinen päätoiminen maakunta-asiamies. Maakuntarahastojen toimialue käsittää 14 kuntaa.

22


Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastojen

toimialueet

Österbottens svenska kulturfondin ja Svenska

Österbottens kulturfondin toimialueet

23


9. Luovien alojen kehittämishankkeita

Yhteistoiminta-alueella on menossa tällä hetkellä useita ESR- ja EAKR-rahoitteisia luovan talouden kehittämiseen liittyviä

hankkeita. KOKO ja Jalostamo-palveluhanke, ProArt-hanke, Vimma-hanke sekä ruotsinkielinen Produforum ovat

esimerkkejä sellaisista hankkeista, jotka ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi varsinkin toimintaansa aloittaville luovan

talouden yrittäjille. Näille hankkeille erityisesti alueiden kulttuuritoimijat ja kehittäjät ovat toivoneet jatkoa niiden päätyttyä.

Alueella on yleinen näkemys, että hankkeet, joilla ei ole pysyvää rahoitusta jäävät helposti ainutkertaisiksi ja tuovat

sekavuutta palvelukenttään. Vuoden 2012 valtion budjetin esitys rahoitusrakenteiden muutoksiin koetaan vaarantavan

alueellisen kehittämisen lähivuosina.

Hyvänä alueen kehittämismahdollisuutena on koettu Leader-toimintaryhmien kautta saatu rahoitus pienimuotoisille maaseudun

kulttuurihankkeille, jotka ovat edesauttaneet maaseudun elinkeinojen monipuolistumista.

Seuraavassa esitellään esimerkinomaisesti muutamia maakunnissa toteutettavia kulttuurin ja luovan alan ohjelmia ja kehittämishankkeita.

9.1. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Tärkeä pohjalaisten maakuntien alueen kehittämiseen liittyvä ohjelma on vuoden 2010 alussa käynnistynyt valtakunnallinen

Koheesio- ja kilpailukyky-ohjelma (KOKO). Koheesio- ja kilpailuohjelma on alueiden kehittämisestä annetun lain

(1651/2009) mukainen erityisohjelma. Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla tuetaan paikallisen tason strategista kehittämistyötä

ja aluekehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO:n ohjelmakausi kattaa vuodet 2010–2013. Pohjalaisten

maakuntien alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan Järvialueen, Kauhajoen seudun/Suupohjan, Kaustisen seudun,

Kokkolan seudun, Pietarsaaren seudun, Seinäjoen seudun ja Vaasan seudun KOKO-ohjelmat.

KOKO-ohjelmaan osallistuvat ottavat osaa aktiivisesti kansallisten verkostojen toimintaan. Kulttuurialalla luovien alojen

-verkoston tavoitteena on kunkin alueen keskeisten toimijoiden tunnistaminen ja näiden kokoaminen koordinoiduksi

verkostoksi sekä alueen keskeisten vahvuuksien ja toimenpiteiden tunnistaminen. Tavoitteena on kehittää alan toimijoiden

osaamista ja toimintakykyä. Erityisesti korostetaan alueiden välistä yhteistyötä ja pyritään useiden alueiden yhteisiin

sisältöihin ja toimenpiteisiin, jotta kansalliseen luovien alojen kehittämistyöhön saadaan lisää vaikuttavuutta.

9.2. Leader-ohjelma

Yhteistoiminta-alueella toimii useita Leader-toimintaryhmiä: Etelä-Pohjanmaalla Aisapari, Liiveri, Kuusiokuntien kehittämisyhdistys

ja Suupohjan kehittämisyhdistys; Keski-Pohjanmaalla Pirityiset ja Rieska Leader; Pohjanmaalla Aktion Pohjanmaa

ja Yhyres.

Leader-toimintaryhmiä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Osa

rahoituksesta on peräisin kansallisista lähteistä. Leader-toimintaryhmien kautta on saatu rahoitusta yritysten investointeihin,

kehittämiseen ja muun muassa ensimmäisten uusien työtekijöiden palkkakustannuksiin.

9.3. Jalostamo-palvelu

Yhteistoiminta-alueella on toteutettu luovien alojen alueellista Jalostamo-palveluhanketta, jossa luodaan luovien alojen

yrityskehittämisen malli. Hanke on työ- ja elinkeinoministeriön asettama ESR-rahoitteinen valtakunnallinen hanke, jota

koordinoidaan Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Jalostamo-toimintaa tehdään yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten,

jalostamo-asiantuntijoiden ja seudullisten yrityskehittäjien kanssa.

Jalostamossa neuvontaa saavat luovien alojen yritykset sekä luoville aloille yrityksen perustamista suunnittelevat yksityishenkilöt,

yhdistykset ja yhteisöt. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi

aikovia parempaan ja kannattavampaan liiketoimintaan. Jalostamo tarjoaa yrityksille apua ja neuvoja mm. liiketoiminnan

suunnitteluun, tuotekehitykseen, kansainvälistymiseen, rahoitukseen ja verkostoitumiseen. Frami Oy Seinäjoella on

kehittänyt uudistetun toteutusmallin Jalostamo-klinikka-palveluista. Luovien alojen yrittäjät ovat kokeneet takaiskuna

tiedon, että Jalostamo-palveluita ei ole enää mahdollista saada jatkossa.

24


9.4. ProArt-hanke

Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoimassa sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja yksityisten osallistujien rahoittamassa

ProArt-hankkeessa toteutettiin kulttuurialan kansainvälinen yrittäjyysvalmennus eteläpohjalaisille kulttuurialan toimijoille.

Osallistujat laativat liiketoimintasuunnitelman yritystoiminnan käynnistämiseksi tai kehittämiseksi. Tämän lisäksi järjestettiin

kulttuurialalle suunnattuja teemallisia seminaareja, foorumeita, workshopeja ja opintomatkoja. Hankkeen aikana

syntyneet tuotteet ja/tai tuotekokonaisuudet testattiin ja suunniteltiin esittelymateriaali. Toimintatavoitteena oli lisätä

kulttuuritoimijoiden tunnettuutta ja verkostoitumista niin koti- kuin ulkomaisten organisaatioiden ja ostajien keskuudessa.

Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus, OKM sekä Etelä-Pohjanmaan liitto ja yksityiset toimijat.

9.5. Produforum-hanke

Merkittävä luovien alojen alueellinen ja kansallinen suomenruotsalainen kehittämishanke on Produforum, joka on ammattimaisten

taiteilijoiden verkosto taiteen ja kulttuurin alalla. Produforumia toteutetaan osaksi kansallisena kokonaisuutena

Produforum Riks -hankkeena ja osaksi alueellisina hankkeina Produforum Österbotten, Produforum Nyland ja

Produforum Åland. Produforum tarjoaa ammattimaisille taiteilijoille lisäkoulutuksen ja pätevyyttä lisäävien toimenpiteitten

kautta parempia mahdollisuuksia toimentuloon omalla alalla. Produforum harjoittaa projektipainotteista toimintaa konkreettisten

kokeilujen kautta. Pyrkimyksenä on luoda uutta verkostotoimintaa eri taidemuotojen ja alueitten välillä, myös

kansallisesti ja kansainvälisesti. Sosiaalinen näkökulma taiteessa ja kulttuurissa ilmenee yhteistyössä elinkeinoelämän,

kunnan, kaupungin, opiskelun ja koulun kanssa. Produforum-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus,

opetusministeriö, kunnat ja yksityiset tahot.

9.6. Vimma-hanke

Keski-Pohjanmaan liitto toteuttaa Pohjois-Suomen ohjelmasta maakunnallista Vimma-viestintä- ja markkinointihanketta.

Vimma-hanke toteuttaa maakunnan viestintä- ja markkinointistrategiaa. Hanketoimet tähtäävät maakunnan tunnettuuden,

vetovoiman ja elinvoimaisuuden kasvuun. Hankkeen puitteissa on toteutettu maakunnallinen kulttuuri- ja matkailuportaali

sekä edistetty alueen kulttuuritoimintaa. Hanke on jatkokehittänyt muun muassa kulttuuritapahtumalehteä

Jatulit.

25


10. Alueellisia luovien alojen

yritystoiminnan kehittäjiä

Tärkeitä alueellisia luovien alojen yritystoiminnan kehittäjiä ja neuvojia ovat muun muassa elinkeinokeskukset, kehittämisyhtiöt,

kauppakamarit, Uusyrityskeskukset, Frami Oy ja Sella. Valtakunnallinen Kompassi-luovien alojen palvelupolku

tarjoaa neuvontapalveluja verkossa.

Työ- ja elinkeinoministeriön aloitteen mukaan jokaisessa Suomen seutukunnassa pitäisi laatia julkisia yrityspalveluja koskeva

seutukunnallinen sopimus siitä, miten ja missä laajuudessa niin aloittavien kuin toimivien yritysten palveluja tullaan

seutukunnissa järjestämään. Sopimusten tarkoituksena on viime kädessä asiakaslähtöisyyden lisääminen palveluprosessissa,

niin että julkisten palvelutoimijoiden päällekkäinen pompottelu ja turhat käynnit vähenevät. Tällaisia sopimuksia

ollaan laatimassa monessa seutukunnassa.

Pohjalaisissa maakunnissa toimii useita seudullista kehittämisyhtiötä: Kokkolan seudun Kehitys Oy KOSEK, Keski-Pohjanmaan

ammattikorkeakoulun Centria, Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus Concordia Oy, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus

SEEK (Seinäjoen kaupungin liikelaitos), Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK, Järvi-Pohjanmaan

Yrityspalvelut JPYP, Vaasan seudun Kehitys Oy VASEK ja Suupohjan rannikkoseudun Dynamo Yritystalo Oy. Kehittämisyhtiöiden

tehtävät vaihtelevat seuduittain, mutta sisältävät yleensä seudun elinkeinostrategioiden koordinointivastuun,

yritysneuvonnan ja toimialakohtaisen kehittämisen sekä seudun markkinoinnin. Lisäksi yksittäiset kunnat edistävät myös

luovia aloja elinkeinojen kehittämisessään.

KOSEK:n tehtävänä on yritysneuvonnan antaminen kaikilla alueen yrityksille kaikissa yrityksen vaiheissa toimialaan katsomatta.

Luovien alojen yritysten kehittämisessä tärkeimmiksi teemoiksi ovat nousseet liiketoimintaosaamisen kehittäminen

ja toisaalta uusien markkinoiden etsiminen.

Elinkeinokeskus Concordian tehtävänä on tarjota alueen yrityksille ja kunnille palveluja, inspiroida yrittäjyyteen ja auttaa

uusia yrittäjiä toimintansa alkuun. Aluekeskusohjelma ja KOKO-ohjelma ovat vaikuttaneet aktiivisesti luovien alojen kehitykseen

alueella Juthbackan kulttuurikeskuksen innovatiivisen toiminnan myötä, kuten esim. Creator- ja Produforum

-hankkeiden muodossa.

SEEK:n perustehtävä on luoda verkostokumppaneiden kanssa aloittaville, kehittyville ja kasvaville yrityksille edellytyksiä

pysyvän kilpailuedun saavuttamiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Parhaillaan on menossa Tapahtumatuotannon johtajaosaamisen

kehittämishanke Johde 2010–2013. Luovan alan johtajaosaamisen projekti tarjoaa valmennusta ja mentorointia

tapahtumatuotannon johtajuuden näkökulmasta. Yhteistyötahona on Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö.

VASEK:n päätehtävät ovat elinkeino- ja yritysneuvonta, seudulliset kehityshankkeet ja seudun markkinointi. Yhtiö toimii

tiiviissä yhteistyössä kuntien, elinkeinoelämän sekä koulutuksen ja tutkimuksen kanssa sekä kokoaa eri toimijoita yhteiseen

keskusteluun ja toimintaan seudun kilpailukyvyn edistämiseksi. KOKOn puitteissa media-alan verkostoitumista

edistetään teemaseminaareilla ja koulutustapahtumilla. Jalostamo sparrauksen yhtenä keskeisenä sektorina on musiikkiala.

Yhteistoiminta-alueella on kaksi kauppakamaria: Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, jolla on toimisto Seinäjoelle ja Pohjanmaan

kauppakamari, jolla on toimistot Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Luovien alojen yritysten osuus on koko

ajan kasvamassa kauppakamarien alueella. Kauppakamarit vahvistavat yritysten menestystä ja kilpailukykyä alueellisella,

kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Yhteistoiminta-alueella on neljä uusyrityskeskusta. Nämä sijaitsevat Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa.

Uusyrityskeskukset tarjoavat tietoa ja neuvoja yritystoimintaa suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille toiminnan käynnistämiseen

ja kehittämiseen. Uusyrityskeskus palvelee muun muassa yritysidean arvioinnissa, liiketoimintasuunnitelman

laatimisessa, yrityksen perustamismenettelyssä, neuvoo rahoituksessa, verotuksessa ja yrityksen ja yrittäjän vakuutusasiassa.

Frami Oy on aluekehitysyhtiö, joka kehittää Seinäjoen seutua tarjoamalla tila- ja kehityspalveluita. Työtiloja ja kohtaamisia

luoville aloille on tarjolla Rytmikorjaamolla, jonka tilat on remontoitu vanhasta postiautovarikosta moderneiksi toimitiloiksi.

Yhdestä maan suosituimmasta rock-klubista on syntynyt rytmimusiikin tapahtumien, koulutuksen, tutkimuksen ja luovien

alojen yritysten keskus. Kehittämisen välineitä ovat mm. KOKO- ja OSKE-ohjelmat sekä useista julkisista ja yksityisistä

lähteistä rahoitettavat kehittämishankkeet. Yksi Seinäjoen kaupunkiseudun KOKOn painopisteistä on elämystuotannon

osaamisen ja yritystoiminnan vahvistaminen, jonka alla seudun luovia aloja kehitetään erilaisin toimenpitein eteenpäin.

26


Sisustuskeskus Sella Kurikan Jurvassa on tärkeä alueellinen luoven alojen yritystoiminnan kehittäjä.

Sella (ent. KOY Pohjanmaan Nikkarikeskus) on pohjalaisen living business-teollisuuden promootio- ja kehityskeskus.

Pohjalaisten kaluste- ja asumisteollisuusalan toimijoiden, käsityöläisten sekä kulttuurituotannon alan tuotteilla on koottu

valmiita, vaihtuvia sisustusmyyntinäyttelyitä, joita on toteutettu sekä Sellan omissa tiloissa, että erilaisissa alueellisissa

tapahtumissa. Sellan galleriatiloissa on ollut esillä useiden taiteenharrastajien töitä. Auditorio ja aulatilat ovat tarjonneet

puitteet erilaisille teema- ja kulttuuri-illoille, juhlille sekä muille tapahtumille.

Luovan alan toimijaa opastaa neuvontapalvelujen viidakossa valtakunnallinen luovien alojen palvelupolku -Kompassi.

Kompassi on verkkosivusto, johon on koottu julkiset luoville aloille tarjolla olevat neuvonta-, tuki- ja kehittämispalvelut.

Palvelut löytyvät Kompassista teemoittain valtakunnallisesti. Kompassi palvelee kaikkia luovan alan ammattilaisia: yrityksiä

ja yhdistyksiä, yrittäjiksi aikovia, freelancereita ja taiteilijoita. Samalla se toimii alan kehittäjiä verkottavana tietopankkina

tarjoten yhteystietoja muihin valtakunnallisiin ja alueellisiin palveluntarjoajiin.

Raportin lopussa on nettiosoitteet, joista saa lisätietoa kehittämisyhtiöistä.

27


11. Alueellinen koulutus- ja

tutkimustoiminta

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella on monipuolista eriasteista kulttuurialan koulutustarjontaa:

tutkintoon johtavaa peruskoulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä yliopistotasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kaikilla oppilaitoksilla on lain velvoitteen mukaisesti yhteistyötä alueen elinkeinoelämän ja työelämän kanssa. Oppilaitokset

ovat vuonna 2011 monin tavoin integroituneet alueella ympäröivään yhteiskuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitystä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähentämisestä pidetään alueelle

kovana iskuna. Esityksen mukaan Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueelta karsiutuisi vuoteen 2016 mennessä

kaikkiaan 600 koulutuspaikkaa, josta suurin osa kulttuurialalta.

Vaasan yliopiston osalta kytkennät kulttuuriin ja luovaan talouteen ovat moninaiset ja sisältävät muun muassa kieliin, kirjallisuuteen

ja kulttuuriin liittyvää tutkimus- ja koulutustoimintaa (filosofinen tiedekunta, kielet ja viestintä-tiedealue), julkisten organisaatioiden

johtamiseen liittyvää tutkimusta (filosofinen tiedekunta, hallintotieteet) sekä kauppatieteellisessä tiedekunnassa,

ml. luovan alan yritysten liiketoimintaprosesseihin, tutkimus- ja koulutustoimintaa. Johtamisen yksikössä on ollut mm. käytössä

Suomen Akatemian tutkimushanke Taide, estetiikka ja talous, jossa on tarkastettu taide- ja kulttuurialan johtamistutkimuksen

ja liiketoimintapotentiaalin näkökulmasta.

Vaasan yliopistolla ja Aalto-yliopistolla on yhteinen erillislaitos Muova, joka toteuttaa muotoiluun liittyviä tutkimus- ja kehitysprojekteja

tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tapahtuu myös

yhteistyössä Umeå Design högskolanin kanssa.

Åbo Akademilla Vaasassa on monipuolista koulutusta, jolla on useita yhtymäkohtia kulttuuriin ja luovaan talouteen. Pedagoginen

tiedekunta vastaa ruotsinkielisten opettajien koulutuksesta Suomessa. Vaasassa on veistopedagoginen resurssikeskus, joka

toimii alueellisella, kansallisella ja pohjoismaisella tasolla, ja jossa on monia aktiivisia tutkijaopiskelijoita. Kieli- ja kulttuuritieteissä

didaktiikan puitteissa on kuvataiteen didaktiikkaa tietoalueena visuaalinen kommunikaatio ja visuaalinen taide. Draamapedagogiikka

on esteettinen aine, joka lähtee teatteritaidemuodosta. Musiikin didaktiikassa yhdistyy käytännön musiikkiharjoittelu

musiikkipedagogiseen perspektiiviin, jossa poikkitieteellisellä tutkimuksella on suuri merkitys. Äidinkielen didaktiikassa on

useita alueita mm. kirjallisuuspedagoginen, esteettiset oppimisprosessit, esteettiset mediat, arviointi ja monimuoto-oppiminen.

Hanken Svenska Handelshögskolanin Vaasan kampus tarjoaa yrityspalveluja. Partneriohjelma tarjoaa mahdollisuuksia pitkäntähtäimen

yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen yritysten ja korkeakoulun kanssa vahvistamaan ja kehittämään kontakteja elinkeinoelämän

kanssa.

Levón-instituutin toiminta-alaa ovat liiketoimintaosaaminen, johtaminen, yrittäjyys, monikulttuurisuus ja alueiden kehittäminen.

Levón-instituutti tekee yhteistyötä Vaasan yliopiston aluetieteen oppiaineen tutkijoiden kanssa. Maaseudun tutkijat ovat paneutuneet

maaseudun uusiin palvelutarpeisiin sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulu Novia tarjoaa koulutusta kulttuurialalla. Uudenkaarlepyyn yksikössä voidaan kouluttautua kuvataiteilijoiksi,

muotoilijoiksi ja medianomeiksi valokuvauksessa. Ammattikorkeakoulun Pietarsaaren yksikössä kouluttaudutaan muusikoiksi

ja musiikkipedagogeiksi ja Vaasan yksikössä draamaohjaajiksi. Kansainvälisyys on koulutuksessa voimakkaasti mukana

ja Novialla on elinvoimaiset tutkimus- ja kehittämisyksiköt.

Yhteisiä tutkimus- ja

kehittämishankkeita kaivataan.

Vaasan yliopisto- ja korkeakouluyksiköt Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa,

Svenska handelshögskolan, Vaasan ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan

Novia, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan koulutus Vaasassa

ja Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova muodostavat

yhdessä yhteistyöverkoston, jota kutsutaan Vaasan korkeakoulukonsortioksi.

Konsortioyhtymän tavoite on monipuolistaa korkeakoulujen

toimintaa ja koulutusta muun muassa lisäämällä eri yksiköiden tutkijoiden,

opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutusta.

Seinäjoen yliopistokeskus on noin 90 asiantuntijan monitieteellinen yhteisö, johon kuuluvat

Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Yhteistyöhön osallistuvat

lisäksi Turun yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, alueen kehittäjäorganisaatioita sekä mittava joukko yrityksiä, jotka yhdessä

muodostavat Epanet-verkoston. Alueella toimii kolme kulttuurialan Epanet-professoria. Alat ovat kevyen musiikin tutkimus-

ja innovaatio, arkkitehtuurin tutkimus sekä aluehistoria.

28


Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikkö koostuu kirjasto- ja tietopalvelun, konservoinnin, kulttuurituotannon

ja muotoilun koulutusohjelmasta. Meneillään on myös kysyttyä kirjasto- ja tietopalvelun, konservoinnin ja kulttuurituotannon

aikuiskoulutusta. Lisäksi yksikössä on vilkas kulttuurialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI). TKI-toiminnan yhteydessä

on myös maksullinen palvelutoiminta. TKI-toiminnan keskiössä ovat kulttuurin ja elämystuotannon painopistealalla

yhteistyössä Yliopistokeskuksen kanssa tapahtumatuottamisen kehittäminen ja tutkiminen, sosiaalisen median mahdollisuudet,

käyttäjätutkimus, muotoilun ja markkinoinnin asiakaspinnan haasteet ja perinnerakentamisen kehittäminen.

Koulutuskeskus SEDUn kulttuurialan koulutuksena tarjotaan käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa ja siinä koulutusohjelmia:

tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusohjelma.

Lisäksi kulttuurialan koulutuksena tarjotaan kuvallisen ilmaisun perustutkintoa ja siinä graafisen suunnittelun koulutusohjelmaa.

Opinnot on mahdollista opiskella yrittäjäpainotteisesti esim. opiskelijoiden perustamassa osuuskunnassa jo opiskeluaikana,

jatkaen siinä vielä osuuskuntayrittäjänä vuosi opintojen jälkeen. Vaihtoehtoisesti tai aluksi opiskelija voi toimia myös kansainvälisessä

NY (nuori yrittäjyys) -yrittäjänä vuoden verran. Opiskelija voi myös TOY-hankeverkoston turvin suorittaa työssäoppimisen

yrittäjänä.

Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö järjestää musiikkialan aikuiskoulutusta yliopistollisena täydennyskoulutuksena sekä tutkintoon

johtavana 2-vuotisena populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutuksena. Yksikössä toimii rytmimusiikin tutkimusprofessori

tutkimusryhmineen. Yksikön toimintaan kuuluu myös taiteellinen toiminta konsertteineen ja tapahtumineen. Seinäjoen

yksikössä toteutetaan myös laajoja musiikin alan kehittämishankkeita.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Seinäjoella tekee monitieteistä maaseutuun kohdistuvaa tutkimusta. Ruralia-instituutti on

keskittynyt alueelliseen ja kansalliseen tutkimukseen. Ruralia-instituutilla on kotimainen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyöverkosto

ja tutkijakoulutuskumppanuudet.

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius toimii Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa toiminnallisesti yhteisenä yliopistokeskuksena

Kokkolassa. Koulutus- ja tutkimustyötä tehdään ja kehitetään erityisesti näiden yliopistojen erityisosaamisaloilla:

kasvatustieteessä, tietotekniikassa, yhteiskunta- ja aluetieteissä, kauppatieteissä sekä luonnontieteissä. Yliopistokeskus tekee

tiivistä yhteistyötä myös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sekä alueen elinkeinoelämän kanssa.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa on hyvinvoinnin ja kulttuurin yksikkö, jossa koulutetaan muun muassa musiikkipedagogeja

ja teatteri-ilmaisun ohjaajia. Hyvinvoinnin ja kulttuurin yksikkö on monipuolinen korkeakouluyhteisö, joka mahdollistaa

moniammatillisten yhteistyötaitojen kehittymisen koulutuksen aikana. Monialaisuus näkyy sosiaalialan, hoitotyön, musiikin ja

osallistuvan teatterityön koulutusten yhteistyössä. Hyvinvoinnin ja kulttuurin yksiköllä on kattavat ja monipuoliset yhteydet

alueen hyvinvoinnin ja kulttuurin toimijoihin. Ammattikorkeakoulussa panostetaan kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen. Ammattikorkeakoulu

on valittu kahteen kertaan aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi.

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto järjestää audiovisuaalisen viestinnän koulutusta, joka suuntautuu sisältötuotantoon, dokumentointiin,

taltiointiin, tietoverkkojakeluun ja verkkopalveluihin. Oppilaitos on usein mukana taltioimassa ja dokumentoimassa alueen

kulttuuritapahtumia.

Keski-Pohjanmaan konservatorio järjestää taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta sekä ammatillista

toisen asteen koulutusta. Opinnoissa voi suuntautua joko klassiseen musiikkiin, pop-jazzmusiikkiin tai kansanmusiikkiin.

Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat merkittäviä kulttuuripalvelujen tuottajia yhteistoiminta-alueella. Kansalaisopistot

tarjoavat mm. avointa kulttuurialan koulutusta sekä lasten, nuorten ja aikuisten taiteen perusopetusta.

29


12. Henkilöresurssit alueellisessa

yhteistyössä

Resurssit, ja erityisesti henkilöresurssit, ovat kaikissa alueen kulttuurin kehittäjäorganisaatioissa vähäiset. Suurimpana

esteenä yhteistyössä ja kulttuurin kehittämistyössä koetaan juuri henkilöstöresurssien puute.

Etelä-Pohjanmaan liitossa kulttuuritehtäviä hoitavat kulttuurijohtaja, kehittämissuunnittelija, toimistosihteeri ja määräaikaisia

projektityöntekijöitä. Vakituiset henkilöt hoitavat muitakin tehtäviä kulttuuritehtävien ohella.

Keski-Pohjanmaan liitossa ei ole erikseen kulttuuritehtäviin henkilöresursseja, vaan yhteyspäällikkö hoitaa kulttuuriin

liittyviä tehtäviä muiden tehtäviensä ja hankeohjauksen kautta. Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitossa ei ole tällä hetkellä

vakituisia työntekijöitä. Liitto selvittää resurssien vahvistamista.

Pohjanmaan liitossa kulttuuritehtäviä hoitavat kulttuuripäällikkö ja määräaikaiset projektityöntekijät. Svenska Österbottens

förbund för utbildning och kultur/KulturÖsterbotten - yksikössä kulttuuritehtäviä hoitavat kulttuuripäällikkö, tiedotussihteeri

ja määräaikaiset projektityöntekijät. Söfuk on kustantamo Scriptum AB:n osakkaana, kustantamo julkaisee

7-10 kirjaa vuodessa yhden työntekijän voimin.

Pohjanmaan ELY-keskuksella on kulttuuritehtävien hoitamiseen varattu 0,2 henkilötyövuotta. Pohjanmaan ELY-keskus on

nimennyt henkilöstöstään vastuuhenkilön, joka toimii yhteyshenkilönä kulttuuria koskevissa asioissa. Etelä-Pohjanmaan

ELY-keskuksessa on myös 0,2 henkilötyövuotta kulttuuritehtävissä. Sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa että Pohjanmaan

ELY-keskuksessa henkilöt hoitavat myös muita tehtäviä kulttuuritehtävien ohella.

Pohjanmaan taidetoimikunnassa on vakinaisessa virkasuhteessa pääsihteeri ja osastosihteeri, jotka ovat Taiteen keskustoimikunnan

henkilöstöä. Toiminnan sisällöllisestä suunnittelusta vastaa taidetoimikunta, joka on luottamushenkilöpohjalta

toimiva eri taiteen alojen asiantuntijaryhmä. Taidetoimikunnassa on 8 jäsentä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Vuosina 2010–2011 taidetoimikunnassa on neljä läänintaiteilijaa: arkkitehtuurin, kuvataiteen, kulttuurituotannon ja tanssitaiteen

läänintaiteilijat, jotka palkkaa alueellinen taidetoimikunta. Taidetoimikunnassa on parhaillaan haettavana läänintaiteilijan

määräaikainen toimi kansainvälisten asioitten hoitamista varten.

Kulttuurin kehittäjäorganisaatioiden henkilöstöresurssit ovat niukat, mutta kehittämistyöhön saadaan tukea laajasti maakuntien

toimijoilta. Kuvassa Etelä-Pohjanmaan luoviin aloihin liittyvän tulevaisuusverstaan osallistujia.

30


13. Alueen kulttuurin kehittäjien

ja viranomaisten näkemyksiä

kulttuurin ja kulttuuriyhteistyön

kehittämiseen

Yhteistoiminta-alueen kulttuurin kehittäjille ja viranomaisille toimitettiin 9.-27.5.2011 sähköpostikysely kulttuuriyhteistyön

kehittämisestä (liite 3). Kyselyssä käytettiin Pohjanmaan liiton hallussa olevaa Lyyti-ohjelmaa. Ohjelma sisälsi sekä vaihtoehto-

että avoimia kysymyksiä. Vastauksia saatiin 35: Etelä-Pohjanmaalta

19, Keski-Pohjanmaalta 4 ja Pohjanmaalta 12 (6 suomenkielistä

ja 6 ruotsinkielistä). Kyselyyn vastasivat neljä maakunnan liiton edustajaa,

neljä taidetoimikunnan edustajaa, yksi ELY-keskuksen edustaja,

kuusi elinkeinoelämän kehittäjää, kymmenen oppilaitoksen edustajaa,

yksi tutkimuslaitoksen edustaja ja yksi kehitysyhtiön edustaja. Ongelmaksi

jäi vastaajien pieni määrä Keski-Pohjanmaalta. Tilannetta on yritetty

korjata suorilla yhteydenotoilla alueen kulttuuritoimijoihin.

Kaikki vastaajat painottivat

yhteistyön välttämättömyyttä ja

kiireellistä organisoimistarvetta.

Vastauksista saatiin paljon tietoa alueen kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten

kulttuurityöstä, sen haasteista, yhteistyöstä ja yhteistyökumppaneista.

Kaikki vastaajat painottivat yhteistyön välttämättömyyttä ja kiireellistä organisoimistarvetta. Varsinaisia

yhteistoimintamalleja ei sen sijaan esitetty kovinkaan paljon.

13.1. Keskeisiä toimenpiteitä taiteen ja kulttuurin

ja luovien alojen kehittämiseksi

Maakuntien liittojen mukaan keskeisiä toimenpiteitä ovat kulttuuristrategia- ja ohjelmatyö, kuntien kulttuuristrategioiden

vauhdittaminen, tapahtumakalenterien ja kulttuuriportaalin päivitys, rahoitus- ja informaatiopalvelut sekä erilaiset

hankkeet. ELY-keskuksen mukaan keskeisiä toimenpiteitä ovat ESR-rahoitus hankkeille ja nuorten taiteilijoiden ym. työllistäminen.

Taidetoimikunnan mukaan keskeistä ovat eri taiteen alojen hankkeet ja produktiot. Kauppakamarin ja elinkeinotoimen

keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymis- ja verkostoitumisosaamisen

kehittäminen. Oppilaitosten ja korkeakoulujen keskeisiä tehtäviä kulttuurin kehittämisessä ovat hankkeet, koulutus ja

tutkimustoiminta.

13.2. Yhteistyökumppanit taiteen ja kulttuurin edistämisessä

Maakuntien liittojen välillä on ollut jo aikaisemmin yhteistyötä, mutta resursseista johtuen se on ollut kuitenkin vähäistä.

Yhteistyön lisääminen ja uusien yhteistoimintamuotojen kehitteleminen laajalla rintamalla koetaan tärkeäksi erityisesti

hallinnon uudistuksesta johtuen.

Kyselyn mukaan maakuntien liitot tekevät yhteistyötä etenkin alueensa kulttuuritoimen, kulttuurilaitosten ja korkeakoulujen

kanssa. ELY-keskuksen, kauppakamarin ja seudullisen elinkeinokeskuksen kanssa tehtävän yhteistyön lisääntyminen

kertoo luovien alojen ja kulttuurin painottumisesta elinkeinoelämän suuntaan. Alueellisella tasolla liitot tekevät keskenään

jonkin verran yhteistyötä. Valtakunnallisen tason yhteistyökumppaneita ovat OKM, TEM, STM, Kuntaliitto, Taiteen keskustoimikunta

ja alueelliset taidetoimikunnat.

Taidetoimikunnan lähimmät yhteistyökumppanit ovat taiteilijat, taidejärjestöt, taidelaitokset, kulttuurialan kolmannen sektorin

toimijat, oppilaitokset, kehittämisyhtiöt ja yritykset.

Taidetoimikunnan alueellisia yhteistyökumppaneita ovat ELY-keskukset, yliopistot ja korkeakoulut ja maakuntien liitot.

Alueellisten taidetoimikuntien välillä ei ole tapahtunut mitään suurempaa tehtäviin erikoistumista. Taidetoimikunnan valtakunnallisia

yhteistyökumppaneita ovat Taiteen keskustoimikunta, OKM, TEM ja kuntaliitto.

31


13.3. Kenen kanssa yhteistyötä olisi tarpeen vahvistaa

83 prosenttia kyselyyn vastaajista vahvistaisi yhteistyötä ensisijaisesti oman maakunnan sisällä ja 57 prosenttia oli sitä

mieltä, että yhteistyötä tulee vahvistaa myös maakuntien kesken. Maakuntien välisen kulttuurin yhteistyön konkreettinen

kehittäminen voisi lisääntyä esimerkiksi Seinäjoen ja Vaasan kaupunkien kulttuuriyhteistyön kautta. Kuntien keskinäistä

yhteistyötä nähdään tarpeelliseksi lisätä, koska aikaisempi tiivis yhteistyö on hiipunut sitä mukaa kun resurssit ovat

vähentyneet. Yhteistyötä halutaan lisätä myös suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Poikkihallinnollista toimintaa halutaan

niin ikään lisätä. Kollegojen, taiteen ammattilaisten, harrastajien ja luottamushenkilöiden yhteisiä tilaisuuksia kaivataan.

Lasten kulttuuriverkosto BARK edistää alueellisten ja paikallisten toimijoiden toimintaa kaksikielisesti.

13.4. Kulttuuriyhteistyön edut ja esteet

13.4.1. Yhteistyöstä saatavat edut

Resurssien lisääntyminen ja tehostunut toiminta

Suurimpana hyötynä haastattelujen ja kyselyn mukaan kulttuuriyhteistyössä koetaan taloudellisten ja henkilöstöresurssien

lisääntyminen. Koetaan, että yhteistyön avulla saadaan enemmän ja näyttävämpää aikaan. Seurauksena on mahdollisuus

alueen taidetoiminnan tason nostamiseen ja taiteen saatavuuden lisäämiseen. Lisääntyneiden resurssien avulla

kyettäisiin paremmin tiedottamaan, luomaan taiteilijoille työtilaisuuksia ja satsaamaan työn ammattimaiseen tukemiseen.

Toiminnassa voitaisiin käyttää yhteisiä tiloja, henkilöstöä ja järjestää yhteispalveluja.

32


Sisällöllisesti koetaan tärkeäksi muiden osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntäminen ja molemminpuoliset oppimisprosessit.

Ammattihenkilöiltä saadaan uutta tietoa, uusia ideoita ja vaikutteita. Näkökulma ja ymmärrys asioista laajenevat

ja kokonaiskuva kulttuurin tilasta paranee koko alueella. Yhteistyön avulla voidaan poistaa päällekkäisyyksiä ja tietämättömyyttä

toisten toiminnasta. Yhteistyön on koettu hälventävän epäluuloja hallinnon ”systeemin” ja taidemaailman

välillä. Kulttuuriset raja-aidat kaatuvat.

Verkostoituminen

Myös verkostojen syntyminen, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kierrättäminen verkostojen kautta koetaan tärkeäksi.

Alueella on olemassa monia kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja, joita tulisi hyödyntää laajemmalla toimijajoukolla. Koheesio-

ja kilpailukykyohjelma KOKO: n Luovat alat -verkosto on yksi tällainen alueiden välinen toimintafoorumi. Verkosto

tukee aluekehittäjien ja elinkeinoelämän edustajien alueellista työtä ja luovien alojen strategista kehittämistä sekä luovien

alojen ja muiden alojen yrittäjien verkostoitumista. Verkoston käyttöä tulisi tehostaa.

13.4.2. Yhteistyön esteet

Resurssien puute

Suurimpana yhteistyön esteenä koetaan toimijoiden mukaan resurssien puute. Erityisesti henkilöstöpula on ongelma,

minkä koetaan olevan esteenä tehtävien täysipainoiselle hoitamiselle. Kokopäivätoimisista työntekijöistä on organisaatioissa

puutetta. Kunnissa on vähennetty kulttuurisihteerien virkoja ja monessa kunnassa ja organisaatiossa on tehty

viroista yhdistelmävirkoja. Resurssien koetaan jakautuneen epätasaisesti eri toimijoille. Keski-Pohjanmaalla koetaan

haasteena alueen pitkät etäisyydet maakunnan sisällä ja viestinnälliset haasteet kuntien ja toimijoiden välillä. Alueella on

kasvava väestömäärä. Kuitenkin on olemassa myös positiivista suhtautumista resursseihin kuten ”Että jotkut takertuvat

liika turhiin esteisiin, kun sen sijaan mieluummin voisivat avoimemmin ajatella talousasioissa luovasti. Löytyy paljon hyviä

esimerkkejä siitä, miten on onnistuttu.”

Sitoutumisaste ja ennakkoluulot

Yhteistyö tapahtuu ennen kaikkea projektien aikana, muulloin se on tuntuvasti vähäisempää. Kaikkien osapuolien sitoutumista

yhteistyöhön kaivataan. Sitoutumisen koetaan puuttuvan ehkä siitä syystä, että ei tiedosteta yhteistyöstä

saatavia etuja. Huolta kannetaan siitä antavatko kaikki osapuolet aidosti

panoksensa mahdolliseen yhteistyöhön. Kysymyksiä on herännyt myös siitä,

kuka ottaa koordinoitavaksi yhteistyön. Yhteistyö ja vetovastuu vaativat

työtä, aikaa, vaivaa ja rahaa.

Kaikkien osapuolien sitoutumista

yhteistyöhön kaivataan

Kentällä on olemassa vielä ennakkoluuloja, ”jämähtäneitä” ja negatiivisia

asenteita. Toimijoiden kesken on oman reviirin varjelemista ja kilpailua,

mikä ilmenee aina kun on kyse rahoituksen saamisesta. Yleisesti tunnustetaan,

että on olemassa keskinäistä kyräilyä ja kateutta. Yhteistoiminnasta

saatavia synergiaetuja ei täysin oivalleta. Uusi yhteistyökuvio vaatii

käynnistyäkseen oman aikansa. Suunnittelua ja työtä tarvitaan yhteistyön

käynnistämiseen ja kehittämiseen. Yhteiset asiat ja päämäärät lisäävät yleensä halukkuutta osallistua ja tehdä yhteistyötä.

13.5. Kansainvälinen yhteistyö

Käytännössä yhteistyö on lähinnä kulttuurivaihtoa, kulttuuritapahtumia, projektitoimintaa ja henkilöstövaihtoa. Kuntatasolla

yhteistyö on pääasiassa ystävyyskuntatoimintaa. Yritystoimintaan liittyvää yhteistyötä on vähemmän. Maakuntatasolla

kehitetään lähinnä pohjoismaista yhteistyötä Keskipohjola-toimikunnan, Perämeren kaaren ja Merenkurkun

neuvoston kanssa. Itämeren alueella on pitkäjänteisempää yhteistyötä Schleswig-Holsteinin osavaltion kanssa. Lisäksi

Pohjanmaan maakunnat ovat mukana useissa eurooppalaisissa organisaatioissa kuten esim. Assembly of European

Regions (= Euroopan alueiden yhteisö, AER). Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan liitot ylläpitävät

Brysselissä yhteistä Eurooppa-toimistoa, joka on EU:hun kohdistuvan edunvalvonnan tärkein etuvartio. Keski-

Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen EU-toimiston piiriin. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on maailmanlaajuista kansainvälistä

toimintaa. Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ei ole alueella verkostoitunutta.

33


13.5.1. Kansainvälisen yhteistyön edut ja esteet

Yhteistyön etuna koetaan mahdollisuus saada uusia ideoita, näkökulmia ja ulottuvuuksia omaan työhön, mutta myös

mahdollisuus saada oman alueen taide ja kulttuuri tunnetuksi kansainvälisesti. Yhteistyön myötä kansainväliset kontaktit

saadaan paremmin alueella käyttöön. Kansainvälinen yhteistyö motivoi varsinkin nuoria taiteen toimijoita. Isot yhteiset

projektit kuten teatteri-, konsertti- ja oopperaproduktiot ja isommat näyttelyt mahdollistuvat yhteisin voimin. Ilman rahoituksen

jakamista yhteistyökumppaneiden kesken suurten tilaisuuksien järjestäminen ei onnistuisi. Myös suuria EUhankkeita

voidaan toteuttaa yhdessä. Kulttuuristen raja-aitojen kaatuminen on tärkeää.

Suurimpana esteenä on resurssien puute, joko itsellä tai kansainvälisillä kumppaneilla. Pienissä kunnissa ei ole yleensä

totuttu tekemään kansainvälistä yhteistyötä, eikä hallita kansainvälistä osaamista. Yhteistyötahojen ja kansainvälisten

kontaktien luominen ja yhteistoiminnan järjestäminen koetaan työlääksi. Kansainvälinen toiminta vaatii suunnitelmallisuutta,

omien päämäärien ja tavoitteitten määrittelyä sekä aktiivista toimintaa verkostoissa.

13.5.2. Yhteistyökumppanit kansainvälisissä asioissa

Kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön osallistuvia alueellisia toimijoita Etelä-Pohjanmaalla ovat maakunnan liitto, ammattikorkeakoulu,

useat alueen kunnat ja Ruralia-instituutti. Etelä-Pohjanmaan liitolla on yhteistyötä muiden liittojen kanssa

lähinnä Pohjoismaihin, mutta myös muualle Eurooppaan. Etelä-Pohjanmaa on muun muassa pilotoimassa kuuden muun

Euroopan alueen kanssa eurooppalaisen kulttuurimaakunnan toimintamallia.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla, aikuisopistolla, Chydenius-instituutilla ja Kannuksen maaseutuopistolla on

kansainvälistä toimintaa eri puolilla maailmaa. Kokkolan kaupunki koordinoi ystävyyskuntatoimintaa. Kokkolan kaupungin

yhteistyökumppaneita ovat taidelaitokset ja järjestöt.

Pohjanmaan liitolla ja Söfukilla on kansainvälistä yhteistyötä yhdessä muiden liittojen ja paikallisten laitosten, kuten maakuntamuseon

ja maakuntakirjaston kanssa. Åbo Akademilla ja Vaasan yliopistolla on kansainvälistä yhteistyötä tutkijoitten,

projektien sekä opettajien ja opiskelijoiden kehittämisprojektien kautta. Yliopistot ovat mukana myös ylioppilaskunnan

kansainvälisessä kulttuuritoiminnassa.

Keskipohjalaisen menestystarinan Guardia Nuevan avaimet löytyvät argentiinalaisen ja suomalaisen tangon onnistuneesta

yhdistämisestä.

34


13.6. Kulttuurin kehittämisen haasteet

Suurimpana haasteena koetaan resurssien puute hallinnon kaikilla tasoilla, erityisesti maakuntien reuna-alueilla.

Yhteistoiminta-alueen roolista ei ole täyttä selvyyttä. Haasteena koetaan verkostoituminen, yhteistyö

ja ”katto-organisaation” kehittäminen. Kulttuurin kehittämisen esteenä koetaan kulttuurin hallinnon hajanaisuus

ja päällekkäisyys. Tietoisuus kulttuurin tekijöistä puuttuu. Kulttuurin hallintotyössä koetaan tärkeänä yhteisten

tavoitteiden löytäminen, yhteistyön kehittäminen ja koordinaation järjestäminen. Maakunnilla on erilaiset

valmiustasot kulttuuritehtävien hoitamiseen. ELY-keskusten rooli ei ole selkeä ja ne pitäisi saada paremmin

mukaan yhteistyöhön. Taidetoimikunnan odotetaan näkyvän enemmän alueella, etenkin Keski-Pohjanmaalla.

Mittakaavaerot ovat suuret kuntarakenteessa. Kaikki kunnat eivät voi olla edustettuna työryhmissä. Kuntien sisältä puuttuvat

yhteistyörakenteet. Jännitettä on olemassa maakuntien keskusalueiden ja reuna-alueiden välillä. On koettu, että

periferiasta ei saa ääntä kuuluviin.

Kontaktit yli kielirajojen eivät suju aina luontevasti. Kulttuurin puolella kielikysymys tuntuu olevan vahvemmin esillä kuin

esim. liike-elämässä. Yhteistoiminta-alueen maakuntien tulisi erottua paremmin myös eurooppalaisesta näkökulmasta.

Kulttuurin edunvalvonta tulisi ottaa hanskaan ja löytää uusia rahoituskanavia.

13.7. Luovan talouden kehittämisen haasteet

Luovan talouden kehittämisen esteenä ovat resurssit. Yritykset ovat yleensä pieniä ja niitä on vähän. Toimijat ovat hajallaan

ja niitä on vaikea saada osallistumaan. Pieni yritys ei ole välttämättä edes halukas laajentamaan toimintaansa, vaan

haluaa pysytellä ns. ”elämäntapayrittäjänä”. Toimijat ovat pääasiassa mikroyrittäjiä ja ”yhdessä suuremmaksi” -ajattelu

asennetasolla on heikkoa. Tehdään sitä, mitä itse halutaan, ei sitä, mitä asiakas haluaa. Yrittäjiltä puuttuu kaupallistaajattelua,

liiketoiminta- ja markkinointiosaamista. Markkinat ovat liian pienet aktiivisen, elinvoimaisen luovan talouden

syntymiselle. Luovien alojen yrittäjillä on samat haasteet kuin muidenkin alojen yrittäjillä yrittäjyydessä.

Vastaajat kokevat, että luovia aloja ei arvosteta ja eikä hyväksytä samanarvoisena muun yritystoiminnan kanssa. Paljon

riippuu siitä, millainen painoarvo luovilla aloilla on alueellisissa strategioissa. Luovien alojen tekijöitä huolestuttaa

hankerahoituksen tulevaisuus. Poikkitaiteelliset ratkaisut luovien alojen rajapinnoilla voisivat tuoda uutta virtaa alueelle.

Esitetään, että luovan talouden kehittämisen tavoitteet ja sisältö tulee määritellä tarkasti.

13.8. Toiveet yhteistyön konkreettiselle sisällölle

Toiveena on saada aikaan kulttuuritoimijoiden järjestäytyminen ja sopiminen toiminnan koordinoinnista. Toiveena on luoda

yhteisiä tavoitteita, toimenpidelinjauksia ja sisältöjä toiminnalle. Toivotaan yhteisiä tapaamisia, foorumeita ja työpajoja

eri teemojen ympärille. Erityisesti hanketoiminnassa halutaan tehdä enemmän

yhteistyötä. Kyselyyn osallistuneet näkevät tarpeelliseksi muodostaa

alueellinen tietopankki, jossa on päättynyt, käynnissä oleva ja suunniteltu

projektitoiminta. Yhteisiä hankkeita toivotaan taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

-teeman ympärille. Matkailualan yrittäjien ja luovan työn tekijöiden

verkostoja kaivataan. Luovien alojen liiketoimintaosaamiseen, kansainvälistymiseen

ja verkottumiseen toivotaan lyhytkestoista koulutusta. Myös

alueen kulttuurin tekijöistä halutaan koottua tietoa tavoitteena päästä sitä

kautta verkostoyhteistyöhön. Yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita

kaivataan. Ennen kaikkea toivotaan ennakkoluulotonta mukaan lähtemistä,

aitoa osallistumista ja sitoutumista pitkäjänteiseen työhön.

Ennen kaikkea toivotaan

ennakkoluulotonta mukaan

lähtemistä, aitoa osallistumista ja

sitoutumista pitkäjänteiseen työhön.

35


14. Yhteistoiminnan kehittämisessä

huomioitavaa

Lain alueiden kehittämisestä (1651/2009) mukaan maakunnan liitto vastaa maakunnan kehittämisestä ja toimii tällöin

yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa. Maakunnan liitto osallistuu aluehallintoviranomaisten strategiseen suunnitteluun

ja ohjaukseen alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Maakunnan liitto hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä

asioita ja yhteyksiä. Maakuntien liitot muodostavat yhteistoiminta-alueet. Lainsäädäntö velvoittaa maakunnan

liittoja ottamaan vastuun yhteistoiminta-alueen strategisesta työstä. Maakunnilla on erilaiset valmiudet vetovastuuseen

ja koordinointitehtävään.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpanoja

kehittämistehtäviä. ELY-keskusten toimialaan kuuluvat mm. yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen, koulutus,

osaaminen ja kulttuuri. Tehtävät kulttuurin osalta liittyvät tällä hetkellä lähinnä taiteen ja kulttuurin elinkeinotoiminnan

kehittämiseen. ELY-keskusten toiminta on alkanut vasta vuoden 2010 alussa, joten kulttuuritehtävä ei ole vielä täysin

selkiintynyt.

Alueelliset taidetoimikunnat ovat tärkeitä asiantuntijoita taiteen ja kulttuurin sektorilla. Erityisen tärkeäksi taidetoimikunnan

ja läänintaiteilijoiden rooli on todettu varsinkin maakuntien reuna-alueilla ja pienissä kunnissa, joissa ei ole henkilöitä

hoitamaan kulttuuritehtäviä, etenkin kun kulttuurisihteerien virkoja on monessa kunnassa lakkautettu.

Yliopistoilla ja korkeakouluilla on tutkimuksen ja koulutuksen ohella keskeinen aluepoliittinen rooli niin sanottu kolmas

tehtävä, yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yliopistolain mukaan tehtäviä hoitaessaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa

muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Alueen eri kehittämiskeskukset, elinkeinokeskukset, uusyrityskeskukset ja kauppakamarit tukevat toimialaansa kuuluvissa

rooleissa alueen luovien alojen kehittämistehtävää.

Kuntien kulttuuritoimilain (728/1992) mukaan kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Kuntien

rooli korostuu ennen kaikkea kattavan palvelutarjonnan ja toiminnan mahdollistajana ja turvaajana sekä kulttuurin tuottajien

kannustajana.

Taiteiden yö Vaasassa.

36


15. Yhteistyön toimintamalleja

15.1. Yhteistyö yhteistoiminta-alueella

Kulttuuri ja taide ovat kaikissa yhteistoiminta-alueen organisaatioissa ja niiden strategioissa tunnustettu tärkeäksi tekijäksi

alueen kehittämisessä. Alueella on yhteistä tahtotilaa yhteistyön ja yhteisen kulttuurihallinnon rakentamiseksi.

Kyselyyn vastanneista 83 % toivoi lisää yhteistyötä ensisijaisesti oman maakunnan sisällä ja 57 % oli sitä mieltä, että yhteistyötä

tulisi vahvistaa myös maakuntien kesken. Kulttuurin toimijat kokevat alue-hallinnon hajanaisuuden ja toimintojen

päällekkäisyyden hankalaksi. Haasteena koetaan yhteistyön kehittäminen eri hallinnonalojen välillä. Resurssit toimintaan

ovat niukat ja jatkossa todennäköisesti vielä niukemmat, mistä syystä yhteistyön järjestäminen koetaan välttämättömänä

ja kiireellisenä. Alueella ollaan ylipäätään huolestuneita siitä, pystytäänkö kulttuuripalvelujen saatavuus jatkossa turvaamaan

ja säilyttämään niiden taso.

15.2. Yhteistoimintamalleiksi tehtyjä esityksiä

Maakunnallisissa ohjelmissa, alueellisissa tilaisuuksissa ja kulttuurihallinnoijille suunnatussa sähköisessä kyselyssä on

tullut esille seuraavia yhteistyöehdotuksia:

• Pohjanmaan kulttuuriohjelmassa 2009–2013 esitetään, että järjestettäisiin laaja-alainen vuotuinen Pohjalainen kulttuuriparlamentti,

jossa yhteiskunnan eri kulttuurisektorit vaihtavat mielipiteitä ajankohtaisista taide- ja kulttuuritapahtumista.

Päävastuu tilaisuuden järjestämisestä voisi kiertää aina teemasta riippuen.

• Pohjanmaan kulttuuriohjelman erityispainotuksissa esitetään alueellisia kulttuurikonsultteja, jotka tukisivat kuntien

kulttuurivastaavia ja kulttuurin parissa toimivia yhdistyksiä. Kulttuurivastaavat toimisivat yhteistyössä Pohjanmaan

taidetoimikunnan kanssa.

• Keski-Pohjanmaalla on nähty tarpeelliseksi perustaa maakunnallinen toimija, jonka tehtäviin kuuluisi laajempi kehittämisvastuu,

isompien hankekokonaisuuksien koordinointi ja tilastointivastuu.

• Keski-Pohjanmaalle on ehdotettu kulttuuritoimiston perustamista maakunnallista kulttuuriyhteistyötä varten. Kaustisen

kuntastrategian mukaan Kaustinen on alueensa palvelukeskus, joka perinteeseen ja teknologiaan pohjautuen

tarjoaa tehokkaasti korkealaatuisia palveluja seudun asiakkaille.

• Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategiassa 2010–2013 painotetaan, että maakunnallisten kulttuuripalvelujen ja -toimintojen

tulee muodostaa kattava taiteen rajat ylittävä palveluverkosto.

• Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian toimenpidesuosituksissa esitetään, että luodaan maakunnallinen kulttuurialan

kansainvälisen liikkuvuuden tukijärjestelmä osana eurooppalainen kulttuurimaakunta -konseptia.

• Luovien alojen osalta on esitetty, että yhteistoiminta-alueella voisi olla yhteinen kulttuurin ja luovien alojen verkosto

sekä asiantuntija- yhteyshenkilö.

• Poikkihallinnollista toimintaa halutaan saada aikaan esimerkiksi perustamalla yhteinen asiantuntijalautakunta tekemään

konkreettista kulttuurin edistämistyötä.

• Yhteistyötä haluttaisiin kehittää ruotsinkielisen Uudenmaan ja Turunmaan Sydkustens landskapsförbundin kanssa ja

myös muiden Suomen maakuntien kanssa.

• Vuorovaikutteisia yhteistapaamisia toivotaan. Tiedonvaihtoa toivotaan myös tiedotteiden, uutiskirjeiden, seminaarien

ja foorumien kautta.

37


16. Selvityshenkilön toimenpide-esitykset

Selvityshenkilön tekemät esitykset perustuvat alueiden kehittämiseen liittyvään lainsäädäntöön, strategia- ja kehittämisasiakirjoihin,

maakunnallisiin neuvottelutilaisuuksiin, sähköiseen kyselyyn kulttuurin kehittäjille ja viranomaisille, viranomaisten

kokemukseen kulttuuritehtävien hoitamisesta ja käytössä oleviin resursseihin.

Lähtökohtana on se, että kulttuuripalvelut kyettäisiin aluehallintouudistuksen tavoitteen mukaisesti toteuttamaan tehokkaasti,

taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti päällekkäisiä toimia välttäen. Tästä johtuen esityksen tekoa rajoittaa se tosiasia,

että hallintoa ei ole mahdollista kovin paljon entisestään laajentaa eikä

resursseja ole mahdollista kasvattaa.

ELY-keskuksiin luovan

talouden ryhmät

Ajankohta esityksen tekemiselle on hankala, koska eletään parasta aikaa

hallinnon murrosvaiheessa, eikä kukaan tiedä mitä esimerkiksi kuntarakenteessa

tulee lähiaikoina tapahtumaan ja minkälaisia heijastusvaikutuksia

sillä on muuhun hallintoon. Nykyisen hallitusohjelman mukaan

toteutetaan koko maan laajuinen kuntauudistus, jolle tarkemmat

kriteerit ja eteneminen määritellään vuoden 2011 loppuun mennessä.

Esityksen tekoa helpottaa toisaalta se, että eri viranomaisten aluejako

tällä hetkellä, vaikka se ei olekaan täysin yhtenevä, sisältyy pääasiassa

samojen rajojen sisälle eli entisen Vaasan läänin alueelle lukuun ottamatta Aluehallintovirastoa, jolla ei ainakaan tähän

mennessä ole ollut tehtäviä kulttuurin sektorilla muiden kuin ruotsinkielisten kirjastotehtävien osalta.

Selvityshenkilön esityksen mukaan yhteistyötä maakuntien liittojen ja muiden kulttuuri- ja aluehallintoviranomaisten kesken

tulisi lisätä ja sen tulisi olla organisoitua. Yhteistoimintauudistus tulisi toteuttaa siten, että ensi vaiheessa jo tällä valtuustokaudella

perustettaisiin maakuntien liittojen yhteinen kulttuuriasiain neuvosto, jolle annettaisiin tehtäväksi pohtia

voitaisiinko muun muassa jatkossa perustaa pohjalaisten maakuntien yhteinen kulttuurilautakunta. Luovien alojen kehittämiseksi

muodostettaisiin uusina ryhminä kumpaankin ELY-keskukseen luovan talouden ryhmät. Pari kertaa vuodessa

kulttuuriasiain neuvosto järjestäisi alueen eri viranomaisten kesken Pohjalaisen kulttuuriparlamentin yhteisistä alueellisista

tavoitteista ja ajankohtaisista kulttuuriasioista. Yhteistyön hoitamista helpottaisi, jos alueen maakuntien liitoilla olisi

yhteneväiset toimielimet: kulttuurilautakunnat, hankeryhmät ja ennakointiryhmät.

16.1. Kulttuuriasiain neuvosto

Selvityshenkilö esittää yhteistoiminta-alueelle maakuntien yhteisen kulttuuriasiain neuvoston perustamista. Kulttuuriasiain

neuvosto olisi pitkälti samankaltainen toimielin kuin ELY-keskuksissa toimiva maakunnan liittojen asettama liikuntaneuvosto.

Kulttuuriasian neuvoston tehtävät painottuisivat strategisiin linjaus- ja painopistekysymyksiin. Toiminnan

tavoitteena olisi sopia yhteisistä tavoitteista, seurata ja arvioida alueen kulttuuritoimintaa, tehdä ehdotuksia ja aloitteita

kulttuuritoiminnan kehittämiseksi, huolehtia edunvalvonnasta sekä osallistua kansainväliseen ja monikulttuuriseen

yhteistyöhön. Kulttuuriasiain neuvosto kokoontuisi säännöllisesti eri osissa yhteistoiminta-aluetta. Neuvosto järjestäisi

pari kertaa vuodessa Pohjalaisen parlamentin ajankohtaisista kulttuuriin liittyvistä asioista eri puolilla yhteistoimintaaluetta.

Neuvostoon kuuluisivat sekä maakuntien liittojen kulttuurivastaavat, että kulttuurilautakuntien tai vastaavien

luottamushenkilöitä. Lisäksi neuvostoon kuuluisi Pohjanmaan taidetoimikunnan edustaja. Neuvoston kokoonpano olisi

samanlainen kuin liikuntaneuvostossa puheenjohtaja sekä vähintään 7 ja enintään 16 muuta jäsentä. Kulttuuriasiain neuvosto

voisi tarvittaessa kutsua muita kulttuurin kehittäjiä ja viranomaisia asiantuntijoina neuvoston kokouksiin. Neuvoston

käytännön toiminnan hoitamisen kannalta olisi hyvä, jos neuvostolle saataisiin maakuntien liittojen yhdessä palkkaama

koordinaattori.

Vastuutaho: maakunnat.

Koordinointivastuu: Tehtäviä hoidettaisiin isäntämaakuntamallin mukaan, jossa isäntämaakunnaksi sitoutunut hoitaisi

sopimuksessa määriteltyjä tehtäviä omalla organisaatiollaan yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Kulttuuriasiain

neuvoston perustamisesta ja jäsenten nimeämisestä maakuntahallitukset sopisivat yhtäpitävin päätöksin. Ensivaiheessa

neuvoston toiminta voitaisiin käynnistää myös maakuntien liittojen vetovastuulla vuorotteluperiaatteella.

38


Kunnat

Koululaitokset

Kehittämisyhtiöt

Kulttuuritoimijat

Taiteilijat

Pohjalainen kulttuuriparlamentti

ELYt

AVI

Kulttuuriasiain neuvosto

- Maakunnat

- Pohjanmaan

taidetoimikunta

- Asiantuntijat

Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Österbotten/Pohjanmaa

Luovan talouden ryhmä

(ELY)

Luovan talouden ryhmä

(ELY)

Luovan talouden ryhmä

(ELY)

Hankeryhmä (MYR)

Ennakointiryhmä (liitto)

Hankeryhmä (MYR)

Ennakointiryhmä (liitto)

Hankeryhmä (MYR)

Ennakointiryhmä (liitto)

Vahvistetaan kulttuurin yhteistyötä maakunnissa jo toimiviin hanke- ja ennakointiryhmiin

Kunnat

Kulttuurilautakunnat

Kulttuurisihteerit

Selvityshenkilön ehdotus kulttuuriyhteistyöstä yhteistoiminta-alueella.

39


16.2. Luovan talouden ryhmät

Selvityshenkilö esittää, että kummassakin ELY-keskuksessa olisi luovan talouden ryhmät.

Suomen hallitus lupaa hallitusohjelmassa 2011, että ”kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan.

Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään”. Pohjalaismaakuntien on tärkeätä huomioida

hallitusohjelmassa mainitut tavoitteet. Kaikissa yhteyksissä maakunnallisissa tilaisuuksissa ja sähköisessä kyselyssä kulttuurin

kehittäjät ja viranomaiset ovatkin tuoneet esille tarpeen kehittää luovien alojen yritystoimintaa ja osaamista. Luovan

talouden ryhmä huolehtisi osaltaan muun muassa yhteistoimintaverkoston ylläpitämisestä ja verkostojen (kansallisten ja

kansainvälisten) hyödyntämisestä. Toiminta yhteistyöverkostossa olisi poikkihallinnollista ja mahdollisimman laajaa. Toiminta

verkostossa lisäisi yhteistyötä ja informaatiota kuntien, oppilaitosten, yritysten, taiteilijoiden ja toimijoiden kesken.

Vastuutaho: ELY-keskukset

Luovan talouden ryhmässä olisi edustettuna laaja-alainen joukko ELY-keskuksen, maakuntien liittojen, alueen elinkeinoelämän,

kuntien, koulutuksen ja taide- ja kulttuurialojen edustajia.

Koordinointivastuu: ELY-keskuksen yksi päätehtävä on huolehtia yrittäjyydestä ja elinkeinoelämän kehittämisestä, mukaan

lukien luovien alojen yrittäjyyden kehittämisestä, joten ryhmien toimintaa koordinoisivat ELY-keskukset omalla toimialueellaan.

16.3. Kulttuurilautakunnat

Selvityshenkilö suosittelee, että tässä vaiheessa jokaisessa maakunnassa olisi kulttuurilautakunta tai sitä vastaava toimielin.

Kulttuurilautakunnat hoitaisivat ne tehtävät, jotka niillä on tälläkin hetkellä. Maakunnallisen identiteetin, kotiseutu-

ja perinnetyön vaaliminen, maakunnan ja kuntien keskinäisen yhteistyön vahvistaminen, pitkäjänteisen kulttuurityön

suunnittelu, edunvalvonta, rahoitus- ja neuvontapalvelu ovat niitä keskeisiä tehtäviä, joita liittojen kulttuurilautakunnat

hoitaisivat jatkossakin maakuntatasolla. Kulttuurilautakuntia vahvistettaisiin siten, että niissä olisi edustettuna myös taidetoimikunnan

edustaja.

Toisessa vaiheessa Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnilla olisi mahdollisesti yksi yhteinen

kulttuurilautakunta, ja joka liittoon jäisi tarvittava määrä kulttuurityöntekijöitä. Yhteisen lautakunnan perustaminen vaatisi

muutoksia liittojen perussopimuksiin ja johtosääntöihin. Aluekehittämisen lainsäädäntö ei asettane yhteisen lautakunnan

perustamiselle esteitä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävissä on maininta tällä hetkellä, että kulttuurilautakunnan

tehtävänä on tuottaa kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet

kuntayhtymän jäseniksi.

16.4. Kuntatason yhteistyö

Selvityshenkilö suosittelee, että kulttuuripalvelujen verkon säilymisen ja kehittämisen takia jokaisessa kunnassa tulisi olla

nimetty kulttuurialan vastuuhenkilö, joko kulttuurisihteeri tai muu kulttuuritoiminnan koordinoinnista vastaava henkilö.

Kunnilla voisi olla myös yhteinen kuntien kulttuurivastaava. Jokaisessa kunnassa tulisi laatia kulttuuritoiminnalle oma

kulttuuristrategia, jossa kunnan omaleimaisuus tulisi esille. Mikäli strategian laatiminen taloudellisen tilanteen ja henkilöstön

puutteen takia ei olisi mahdollista, strategia voisi olla koko kuntaa koskeva sivistysstrategia, eri sektorirajat ylittävä

laaja-alainen strategia tai ylikunnallinen strategia. Strategioiden laatimisen jälkeen tulisi laatia myös toimenpideohjelmat

ja sopia niiden seurannasta. Naapurikuntien kanssa käytävää yhteistyötä tulisi entisestään lisätä. Kunnan sisällä tulisi

olla poikkihallinnollista yhteistyötä varten työryhmä tai asiantuntijalautakunta. Yhteistyötä tulisi kehittää myös kolmannen

sektorin kanssa.

40


16.5. Hankeryhmät

Selvityshenkilön saaman palautteen mukaan, hankeryhmien tai vastaavien ryhmien päätöksistä ei ole välittynyt riittävästi

tietoa rahoitetuista hankkeista. Selvityshenkilö suosittelee, että kaikissa maakunnissa toimisi oma hankeryhmä. Tällaisena

ryhmänä voisi toimia jo olemassa oleva MYR:n hankkeita valmisteleva, esittelevä ja toimeenpaneva ryhmä, kuten

Etelä-Pohjanmaan liitossa. Pohjanmaan liitossa hankkeita käsittelee tällä hetkellä epävirallinen hankeryhmä. Vastaavia

tehtäviä Keski-Pohjanmaan liitossa hoitaa taas sihteeristö, jonka tehtävänkuva on laajempi kuin pelkästään hankkeita

käsittelevän hankeryhmän, joten se poikkeaa jonkin verran muiden liittojen hankkeita käsittelevistä ryhmistä. MYR:n

hankeryhmä käsittelisi ja sille saatettaisiin tiedoksi eri rahoittajaviranomaisille saapuneet EAKR-ohjelman, ESR-ohjelman

ja maaseudun kehittämisohjelmien sekä muiden mahdollisten kuten Interreg- ja EU:n erillisohjelmien hankehakemukset.

Hankeryhmien kautta välittyisi tieto suunnitteilla olevista ja jo rahoitetuista hankkeista, jolloin hankkeita suunnittelevia

tahoja voitaisiin ohjata ja informoida nykyistä paremmin. Hankeryhmän kautta välittyisi myös hyvien käytäntöjen jakaminen

hankkeiden toteuttajille meneillään olevasta projektitoiminnasta. Selvityshenkilö suosittelee, että kulttuurin ja luovan

talouden asiantuntemuksen osuus hankeryhmässä tulisi varmistaa siten, että maakuntien kulttuurivastaavat olisivat ryhmän

jäseniä. Taidetoimikunnan roolia vahvistettaisiin hankeasioissa lausunnonantajan roolina.

16.6. Ennakointiryhmät

Selvityshenkilö suosittelee, että jokaisessa maakunnassa kokoontuisi säännöllisesti yhteinen ennakointiryhmä. Aluekehitystyö

on kehittynyt entistä strategisemmaksi, joten kaikkien aluekehittäjien on tunnistettava toistensa tavoitteet. Vain

siten voidaan muodostaa yhteiset alueen kehittämistavoitteet. Tieto toisten tavoitteista tulee olla yhteen sovitettavissa

ja yhteistyö tulee olla organisoitua. Alueiden kehittämislain mukaan maakuntien liitot ovat vastuussa työvoima- ja koulutustarpeen

keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakoinnista ja sen koordinoinnista alueellaan. Maakuntien suunnittelujärjestelmä

edellyttää nimenomaan pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakointia. Lyhyen aikavälin ennakointi on ELY-keskuksen

vastuulla. Ennakointiryhmään kuuluisivat maakunnan liiton ja kuntien edustajat, ELY-keskus, kauppakamari ja elinkeinoyhtiöt,

koulutuksen edustajat ja taidetoimikunta. Yhteisen ennakointiryhmän toimintaa koordinoisi maakunnan liitto.

Selvityshenkilö suosittelee, että luovan talouden ryhmä ja ennakointiryhmä toimisivat yhteistyössä. Yhteistyön tavoitteena

on saada enemmän tietoa luovilta aloilta kulttuurin kehittämisen tueksi.

16.7. Alueellinen taidetoimikunta

Selvityshenkilö näkee, että alueellisen taidetoimikunnan yhteistyötä muiden taiteen- ja kulttuurin aluekehittäjien kanssa

tulisi lisätä muun muassa siten, että taidetoimikunta olisi mukana kulttuuriasiain neuvostossa ja maakuntien kulttuurilautakunnissa.

Läänintaiteilijoilla tulisi olla mahdollisuus osallistua enemmän myös kentän toimintaan, koska taide- ja

kulttuurialan asiantuntijoita ja työntekijöitä pienemmissä kunnissa on vähän. Taide- ja kulttuurihankkeitten ohjausryhmiin

osallistuminen olisi yksi keino lisätä yhteistyötä kentän suuntaan. Vain henkilöstö- ja määrärahojen lisäys näyttäisi voivan

mahdollistaa toiminnan lisäämisen kentällä. Kaksikielisestä henkilöresurssin saatavuudesta tulisi myös huolehtia.

16.8 Lähiajan toimenpide-esitykset

• Maakuntien yhteinen kulttuuriasiain neuvosto perustetaan tämän valtuustokauden aikana. Kulttuuriasiain neuvosto

laatii yhteisen vision kulttuuritoiminnan kehittämiseksi.

• ELY-keskusten koordinoimat luovan talouden ryhmät perustetaan. Lisätään yhteistyötä elinkeino- ja kulttuuritoimen

välille. Kehitetään luovan talouden osaamista ja vahvistetaan vientiverkostotoimintaa. Organisoitumistapa on pitkälti

verkostotyyppinen ryhmittyminen, jossa yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi sosiaalista mediaa käyttäen.

Kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten strategiat ja kehittämissuunnitelmat päivitetään uuden yhteistoiminta-alueen

tilannetta vastaaviksi.

41


• Jokaiseen kuntaan nimetään kulttuuriasioissa yhteyshenkilö (mikäli kunnassa ei ole omaa kulttuurisihteeriä tai vastaavaa

niin useamman kunnan yhteinen). Jokaisessa kunnassa laaditaan kulttuuritoimelle oma kulttuuristrategia.

Poikkihallinnollista yhteistyötä kunnan tai kuntien kesken lisätään.

• Edistetään kulttuuriyhteistyössä kansainvälistä toimintaa ja kansainvälistä osaamista. Luodaan kulttuurialan kansainvälisen

liikkuvuuden tukijärjestelmä.

• Vahvistetaan yhteistyötä kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi. Myötävaikutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

palveluihin soveltuvien kulttuurituotteitten kehittymiseen. Järjestetään seminaareja kulttuurin ja hyvinvoinnin

toimijoille. Lisätään kulttuurin ja matkailun kehittäjien ja toimijoiden yhteistyötä sekä kulttuurisisältöisten matkailutuotteiden

kehittämistä.

42


Liite 1. Työryhmiin osallistuneet

Yhteistyöhankkeen ohjausryhmä

Eija-Irmeli Lahti, Pohjanmaan Taidetoimikunta

Marjatta Eväsoja, Etelä-Pohjanmaan liitto, pj

Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto

Vivan Lygdbäck, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (Söfuk)

Anne Sormunen, Keski-Pohjanmaan liitto

Antti Huntus, Kaustisen seutukunta

Leena Ahonen-Lätti, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Marko Muotio, Pohjanmaan ELY-keskus

Anneli Ketonen, Pohjanmaan ELY-keskus

Sanna Nyman, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maria-Terttu Hautanen-Jokela, selvityshenkilö

Maakunnallisiin tilaisuuksiin ja yhteistyöhön osallistuneet:

Etelä-Pohjanmaa:

Leena Ahonen-Lätti, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Raili Erkkonen, Uusyrityskeskus

Marjatta Eväsoja, Etelä-Pohjanmaan liitto

Aapo Jumppanen, Ruralia-instituutti

Irmeli Jussila, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu

Eija-Irmeli Lahti, Pohjanmaan taidetoimikunta

Ari Loukasmäki, Uusyrityskeskus

Hannemari Niemi, Teknologiakeskus Frami

Sanna Nyman, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jouni Pekkala, Seinäjoen seudun elinkeinokeskus

Antti Saartenoja, Ruralia-instituutti

Aila Taivalmäki, Seinäjoen kaupunki

Kristiina Takaneva, Koulutuskeskus SEDU

Tuuliina Tuominen, Etelä-Pohjanmaan liitto

Mika Virkkala, Sibelius-Akatemia

Keski-Pohjanmaa:

Antti Huntus, Kaustisen seutukunta

Mervi Huttula, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Merja Joutsen-Onnela, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu

Marko Muotio, Pohjanmaan ELY-keskus

Sampo Purontaus, Kokkolan kaupunki

Anne Sormunen, Keski-Pohjanmaan liitto

Marjo-Riitta Ventola, Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu

Kauppi Virkkala, Keski-Pohjanmaan liitto

Pohjanmaa:

Inger Aaltonen, Hanken

Cecilia Björk, Åbo Akademi

Jaana Erkkilä, YH Novia

Tarja Hautamäki, Pohjanmaan liitto

Ria Heilä-Ylikallio, Åbo Akademi

Hannah Kaihovirta-Rosvik, Åbo Akademi

Marja Kolu, Pohjanmaan taidetoimikunta

Martti Laaksonen, Pohjanmaan taidetoimikunta

Vivan Lygdbäck, Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (Söfuk)

Marko Muotio, Pohjanmaan ELY-keskus

Stefan Råback, VASEK

Ralf Wallis, YH Novia


Liite 2. Kysely kulttuuriyhteistyöstä

Pohjanmaan maakunnissa

1. Kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten yhteistyö aluehallinnossa

Edustamasi organisaatio:

• Organisaation tehtävät kulttuurin, taiteen ja/tai luovien alojen kehittämiseksi:

• Mainitse muutama keskeinen toimenpide/projekti kulttuurin, taiteen ja/tai luovien alojen edistämiseksi:

• Resurssit toiminnan tukemiseksi Henkilöresurssit:

• Taloudelliset resurssit: toimintaa tukevat projektit

• muu rahoitus:

• verkostot:

• Yhteistyökumppanit:

• Paikalliset/Alueelliset/Kansalliset

Luettele kolme yhteistyökumppania, joiden kanssa teette eniten yhteistyötä:

• Kuka koordinoi yhteistyötä

• Yhteistyötavat:

• Kokemuksia yhteistyöstä/suurimmat hyödyt yhteistyöstä:

• suurimmat esteet:

2. Kansainvälinen yhteistyö

Minkälaista kansainvälistä kulttuuritoimintaa on organisaatiossanne

• Kansainväliset yhteistyökumppaninne kulttuurin alalla:

• Kokemuksia yhteistyöstä/suurimmat hyödyt:

• suurimmat esteet:

• Kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön osallistuvat alueelliset toimijat:

3. Kenen kanssa yhteistyötä olisi tarpeen vahvistaa kulttuurin

ja luovan taloudenkehittämiseksi Mitä ja miten

4. Toiveet yhteistyön konkreettiselle sisällölle

• Omassa maakunnassa

• Maakuntien kesken

5 a) Mitkä ovat kulttuurin kehittämisen haasteet Pohjanmaan maakunnissa

• Omassa maakunnassa

• Maakuntien kesken

• Kansallisesti

5 b) Mitkä ovat luovan talouden haasteet Pohjanmaan maakunnissa


Liite 3. Organisaatioiden tehtävät

Alueellisten taidetoimikuntien tehtävät

Valtioneuvoston asetus 1237/2007

1) seurata ja arvioida taiteen yleistä kehitystä toimialueellaan

2) edistää taiteen harjoittamista ja harrastamista toimialueellaan sekä tähän liittyvää tiedotusta ja julkaisutoimintaa

3) edistää yhteistyötä taide- ja kulttuurielämän ja muiden toimijoiden kesken toimialueellaan

4) laatia ja toimittaa taiteen keskustoimikunnalle vuosittain perusteltu ehdotus valtion talousarvioesitykseen taiteen

edistämisen määrärahoista ja toimikunnan hallintomäärärahoista

5) jakaa toimikunnan käytettäviksi osoitettujen määrärahojen rajoissa taiteilija- ja kohdeapurahoja sekä muita avustuksia

6) valvoa jakamiensa varojen käyttöä

7) edistää kansainvälistä toimintaa toimialueellaan

8) antaa lausuntoja ja selvityksiä taidetta koskevista asioista

9) ottaa työsopimussuhteinen läänintaiteilija ja muut taidetoimikuntaan työsopimussuhteessa olevat henkilöt

10) suorittaa ne muut taiteen edistämistä koskevat tehtävät, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö tai taiteen keskustoimikunta

toimikunnalle antaa.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävät

1) seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin ja taiteen kehitystä, edistää maakunnan sivistyselämää,

kulttuuria ja taidetta koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa, edistää yhteistyötä kuntien, maakuntien, kulttuurialan

viranomaisten ja järjestöjen kesken sekä kuntien ja maakuntien keskinäistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää

kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa,

2) suunnitella ja toteuttaa kulttuurin kehittämistä palvelevia hankkeita,

3) osallistua aktiivisesti kotiseututyön ja perinnepolitiikan sekä kulttuurin edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen maakunnassa

ja maakuntien kesken,

4) huolehtia toimialaansa kuuluvista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä tiedottaa kulttuurin rahoitusjärjestelmistä,

5) tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet

kuntayhtymän jäseneksi.

Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunnan tehtävät

1) seurata ja arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin ja taiteenkehitystä, edistää maakunnan sivistyselämää,

kulttuuria ja taidetta koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa, edistää yhteistyötä kuntien ja maakuntien keskinäistä

kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa,

2) suunnitella ja toteuttaa kulttuurin kehittämistä palvelevia hankkeita,

3) osallistua aktiivisesti kotiseututyön ja perinnepolitiikan sekä kulttuurin edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen maakunnassa

ja maakuntien kesken,

4) huolehtia toimialaansa kuuluvista neuvonta- ja informaatiopalveluista sekä tiedottaa kulttuurin rahoitusjärjestelmistä,

5) kulttuurilautakunta on perussopimuksen mukaan se alueiden kehittämislain (1651/2009) 10§:ssä tarkoitettu elin, joka

vastaa Pohjanmaan maakunnan kielellisten palvelujen kehittämisestä.

KulturÖsterbottenin tehtävät

– parantaa kulttuuritoiminnan edellytyksiä kuntayhtymän alueella

– ylläpitää kontakteja alueellisiin ja kansallisiin julkisiin laitoksiin kulttuuri- ja taidesektorilla

– yhdessä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tekee tutkimusaloitteita ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

– aktiivisesti vaikuttaa siihen, että taidekoulutus säilyy taiteen eri aloilla ja eri tasoilla ja taidekoulutusta kehitetään maakunnassa

– yhdessä muiden organisaatioiden ja laitosten kanssa maakunnassa järjestää ja kehittää taide- ja kulttuuritoimintaa ja

vaalii Suomen ruotsinkielisen Pohjanmaan kulttuuriperintöä

– tukee taiteilijoita ja kulttuurityötekijöitä maakunnassa

– ylläpitää kontakteja ja hoitaa edunvalvontakysymyksiä yhdessä Suomen ruotsinkielisten organisaatioiden ja laitosten

kanssa

– ylläpitää kansainvälisiä kontakteja kulttuuriasioissa painopisteenä pohjoismainen raja-alueyhteistyö

– informoi kulttuurielämästä ja kulttuuritoiminnoista ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

– tukee ja tekee aloitteita alueellisesti merkittävistä kehittämisprojekteista

Keski-Pohjanmaan kulttuuriliiton tehtävät

Merkittävimmät osa-alueet Kulttuuriliiton toiminnassa ovat kulttuurihankkeet, tietopalvelu, neuvonta, yhteydenpito maakunnan

kulttuuri- ja taideväen kesken, koulutus sekä osallistuminen eri tapahtumien ja kohteiden kehittämiseen.


Liite 4. Taustakirjallisuutta

Maakunnallisia julkaisuja:

Etelä-Pohjanmaan liiton perussopimus 1.4.2010

Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011–2012

Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistymisohjelma 2007–2013

Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisohjelman tarpeellisuus ja päälinjaukset 2007

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia ”Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa” 2010–2013

Luovien alojen yritystoiminnan kehittämissuunnitelma ”Suuremmat kokonaisuudet

vahvoilla aloilla - yhteistyöllä ja rajapintoja ylittämällä” 2007–2013

Keski-Pohjanmaan liiton perussopimus 1.9.2010

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014 ja maakuntasuunnitelma 2030 (yhteinen asiakirja)

Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011–2012

Luovien alojen kehittämissuunnitelma 2009

Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuri- ja liikuntastrategia ”Kulttuuri ja liikunta alueen voimavarana” 2007–2015

Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015

Pohjanmaan liiton perussopimus 1.4.2010

Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 ”Energiaa huippuosaamisesta,

monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä”

Pohjanmaan maakuntaohjelma 2009–2014

Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2011–2012

Pohjanmaan kulttuuriohjelma /Kulturprogram Österbotten 2009–2013

Pohjanmaan kulttuurilautakunnan työjärjestys 24.8.2010

Grundavtal för samkommunen Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur skn 1.5.2008

Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur: Vision och strategi Instruktion för KulturÖsterbotten 22.6.2011

Kulturprogram Österbotten/Kulttuuriohjelma Pohjanmaa 2009–2013

Kaustisen Kuntastrategia 2009

Innovaatiotoiminnan yhteistyöstrategia 2010–2016

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja:

Aluekehittämisstrategia 2003–2013

Kulttuuripolitiikan strategia 2020

Valtakunnallinen luovuusstrategia ”Yksitoista askelta luovaan Suomeen” (2006)

Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka 2011

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja:

Aluekehittämisstrategia 2020

Muita julkaisuja:

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma 19.4.2007

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 22.6.2011

Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu - Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010–2014

Taiteen keskustoimikunnan alueellistamisselvitys 2009

Hallintovaliokunnan mietintö 13/2009


Liite 5. Lainsäädäntöä

Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009

Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 167/2007

Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön

voimaanpanosta 903/2009

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

897/2009

Asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

910/2009

Laki aluehallintovirastoista 896/2009

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992

Yliopistolaki 715/2004

Liite 6. Lyhenteitä

ESR-hankkeet

Euroopan sosiaalirahaston tuella rahoitetaan hankkeita,

joissa tavoitteena ovat työllistyminen ja työmarkkinoilla

pysymisen edistäminen, uusien työpaikkojen syntyminen,

työvoiman osaamisen kehittäminen ja syrjäytymisen

ehkäiseminen.

EAKR-hankkeet

Euroopan aluekehitysrahaston alueellinen kilpailukykyja

työllisyys-toimenpideohjelmien mukaisesti rahoitetaan

yritystoimintaa, osaamista, toimintaympäristöjen kehittä-

mistä, saavutettavuutta edistäviä sekä elinkeinotoiminnan

toimintaedellytyksiä edistäviä ympäristöhankkeita.

MYR

Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin,

joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien

jakoa alueellaan. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain

maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten

EU-rahat ja vastaava kansallinen rahoitus jaetaan rahoittajaviranomaisille

ja edelleen hankkeille.

Liite 7. Kehittämisyhtiöitten web-osoitteita

Kokkolanseudun Kehitys Oy

www.kosek.cou.fi

Kokkolan ammattikorkeakoulun Centria

www.centria.cou.fi

Pietarsaaren seudun elinkeinokeskus Concordia Oy

www.concordia.jakobstad.fi

Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK

www.seek.fi

Vaasanseudun Kehitys Oy

www.vasek.fi

Dynamo Yritystalo Oy

www.dynamohouse.fi

Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelut JPYP

www.jpyp.fi

Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK

www.suupohja.fi

Kokkolan seudun uusyrityskeskus

www.firmaxi.kokkola.fi

Seinäjoen seudun uusyrityskeskus Neuvoa-antava

www.neuvoa-antava.fi

Vaasan seudun uusyrityskeskus Startia

www.vasek.fi/aloittavalle-yrittäjälle-startia

Etelä-Pohjanmaan kauppakamari

www.southostro.chamber.fi

Pohjanmaan kauppakamari

www.ostro.chamber.fi

Sella, promootio- ja kehityskeskus

www.sella.fi

Frami Oy, aluekehitysyhtiö

www.frami.fi

Kompassi-verkostopalvelu

www.kompassipolku.fi

More magazines by this user
Similar magazines